Suomenmaa 2.12.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / JOULUKUU 2022 / 10,90 € Vieraskolumni Kohtuullisuus on keskustalaisuutta Reportaasi Saksan talous kovaan testiin Kuin kylä täynnä Hanna Kosonen ja Pasi Kivisaari kutsuvat oopperaan ja balettiin säihkettä ja draamaa Kannattaako maakuntalentoja tukea. Vastaväittäjät
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Hämmentävä rajalinja Terveyserot jakautuvat 700-vuotiaan Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaisesti s. 2022. 24 2.12
Riikka Pakarinen s. Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodan eläneiden kokemuksista s. 44 Keskusta nousee, ja selätämme gallupien alhon. Sen teimme aluevaaleissa, ja siihen pystymme myös nyt. 43. 30 Ilmiöt NHL-tähti Patrik Laine käy läpi vaikeita aikoja Columbuksessa s. 36 Henkilö Opiskelijajärjestö saa johtoonsa keskustalaisen Joonas Soukkion s. Piirit valmistautuvat vaaleihin Gallupit ja ennallistaminen puhuttivat keskustaväkeä syyskokouksissa s. 13 Kuka olet
Hänen mielestään keskustan laskeva trendi ei ole sellainen asia, jolle ei voisi muka mitään. KÄÄRIÄINEN ei silti luovuttaisi. On vielä aikaa. ”Jyrkät sisäiset jakolinjat eivät ole koskaan hyvästä, ja julkinen vääntö polarisoi tilannetta lisää. KAIKKIEN arvostaman keskustavaikuttajan Seppo Kääriäisen haastattelua Suomenmaan verkkolehdessä (16.11.) kannattaa lukea. Varsinainen vaalipäivä on tasan neljän kuukauden kuluttua, 2.4. Hän patistaa malttiin, puolin ja toisin. Ja sitten lääke: ”Kenttätyöstä kaikki lähtee: siitä, että kohdataan ihmiset ja saadaan heidät ymmärtämään, mitä asioita, arvoja ja tavoitteita keskusta ajaa. Onko keskustan piirissä unohdettu uskoa omaan tekemiseen. Hölmöä se on varsinkin nyt myös sen takia, että se suuntaa vaalienergian päin omia, kun se pitäisi käyttää oman viestin viemiseen kansalaisille. Vai uskoako mieluummin kilpailijoiden väitteitä, vääristelyjä ja ivailuja. Päätä se ei kuitenkaan silitä. Mutta ei paljon. Se ajattelee, että jos kepua ei olisi, se pitäisi keksiä. ”Itseemme uskoen, toisimme luottaen…” Vain sillä tavoin voitto on varma. Ennakkoäänestys alkaa jo 22.3. Hän tietää, mitä tarkoittavat sanat: ”Vaalitulos pitää tehdä”. Moni poliitikko on tätä lainannut. Pääkirjoitus La uri H eik kilä Gallupit kertovat suosiosta ja poliittisesta tilanteesta, vaalitulos pitää tehdä. Voitto kun näyttää kaikkea muuta kuin varmalta. Media kyllä kiittää. Uskoako siihen, että omat ministerit ja kansanedustajat ja muut luottamushenkilöt tekevät varmasti parhaansa. Siinä Kääriäinen sanoo suorat sanat keskustan sisäiseen keskusteluun. Politiikkakin on uskon asia. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 2.12.2022 K Keskustalainen sananlasku antaa neuvon: Itseemme uskoen, toisiimme luottaen, voittomme on varma. Se on yksinkertaisesti hölmöä ja antaa vain aseita poliittisten kilpailijoiden ja vastustajien käsiin.” Yksinkertaisesti hölmöä, siis. Se kysyy, kenen sanaan uskoa. Viestin, arvopohjan ja tavoitteiden kirkastamiseen on vielä aikaa ennen vaaleja, mutta ei paljon, Kääriäinen sanoo. Gallupit kertovat suosiosta ja poliittisesta tilanteesta, vaalitulos pitää tehdä.” Kääriäisen sanaan kannattaa luottaa. Ja hölmöä se on myös siksi, että se on loikkaamista hyvän sananlaskun tieltä. Jos keskustaväki ei usko ja luota itseensä, ei ole ihme, jos luottamus keskustaankin heikentyy. Onko keskustan piirissä unohdettu luottaa toinen toiseensa. Politiikkakin on uskon asia. Muut puolueet ovat kyllä sisäistäneet hyvän keskustalaisen neuvon. Niiden sisäinen elämä näyttää keskustaan verrattua olevan kuin silkkiä vaan
22 vuotta sitten, kun kerho aloitettiin, moni mukaan lähteneistä oli tuore eläkeläinen. Monien mielestä kerhossa onkin parasta juuri se, että se kannustaa lähtemään ulos lenkille huonollakin säällä. Horjuvalla käsialalla kirjoitettua korttia ei enää tule, tuttu sähköpostiosoite ei vastaa. Osan kanssa vaihdetaan muitakin kuulumisia kuin pelkät kilometrit. Hyvin sanottu. 2.12.2022 5 ”NÄINÄ epävarmuuden aikoina on hyvä olla perinteitä ja pysyvyyttä! Lähden mukaan, kiitos.” Näillä sanoilla ilmoittautui eräs pitkään mukana ollut Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon osallistuja marraskuussa alkaneeseen uuteen kerhokauteen. Kerholaiset ilmoittautuvat sekä raportoivat puolivälija lopputuloksensa joko sähköpostilla, kerhon Facebook-ryhmän kautta tai postikortilla. Toisaalta olen varma siitä, ettei kerhoilu ole ketään vanhentanut, vaan päinvastoin tuonut lisää iloa ja terveitä vuosia osallistujien elämään. Pesti on ollut yllättävän antoisa verrattuna siihen, että se tapahtuu täysin etänä. Jokainen lihasvoimin liikuttu metri on hyväksi ja edistää terveyttä. KERHOON liittyy myös luopumista ja haikeutta. Matka jatkuu Annukka kaarela Toimittajalta. Matkaa voi tehdä hiihtäen, kävellen, juosten tai lajeja yhdistelemällä. Nyt mittarissa alkaa olla jo pitkälti yli 80 vuotta. Tonnikerho on ollut pystyssä yli 20 vuotta ja muodostunut tärkeäksi rutiiniksi osallistujille. Mukavahan kesällä on ulkoilla, mutta entäs vuoden pimeimpänä ja sateisimpana aikana. Suoritusaikaa on puoli vuotta. Kun lapsenlapsikin sanoo, että kyllä mummun pitää kuulua kerhoon, ainahan se on kuulunut. Nykyisin voisin olla jo kerhotätikin. TONNIKERHO perustettiin Suomenmaan toimituksessa vuosituhannen vaihteessa. Annoin silloin itselleni tittelin kerhovastaava. Paitsi pariskuntia, kerhossa on myös kokonaisia perheitä: vanhempia, lapsia ja jopa lapsenlapsia. ”Yritän kerran vielä”, joku kirjoittaa. Vaikka yhteydenpito ei ole kovin tiivistä, tuntuu siltä kuin monet kerholaiset olisivat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Minä sain sen vetämisen tehtäväkseni kymmenisen vuotta sitten. Ikä on ehkä tuonut mukanaan erilaisia vaivoja, mutta silti sisu ei antaisi periksi jättää tuttua rutiinia. Liikunnan ilo siirtyy sukupolvelta toiselle ja matka jatkuu. Kaikki osallistujat eivät tonnia saavuta eivätkä sitä edes kovin tosissaan tavoittele, mutta se ei haittaa. Pariskunnista – joita on kerhossa mukana paljon – ehkä toinen jää ensin pois, sitten toinenkin. Onpa sitten kohdannut koronapandemia, sota, työttömyys, avioero tai leppoisat eläkepäivät, päivittäinen lenkki on tuonut rytmiä ja ryhtiä arkeen. TONNIKERHOSSA on nimensä mukaisesti tavoitteena liikkua tuhat kilometriä. Kausi alkaa marraskuun alussa – siis juuri silloin, kun tekisi eniten mieli kaivautua sohvannurkkaan kahvikupin ja keksipaketin kanssa. Se tuntuu haikealta. ONNEKSI mukaan tulee vuosittain uusiakin osallistujia
”Valitettavasti yksittäiset pienet asiat saavat suhteessa valtavan paljon enemmän palstatilaa.” Vaikka yleissävy on hallituskumppaneita moittiva, hyvät puolet nostetaan esiin myös. KESKUSTAN toiminta hallituksessa saa kiitosta siitä, että asioihin on saatu vaikutettua ja pahimmat virheet estettyä, mutta silti monessa asiassa keskusta näyttäytyy puoluevaltuutettujen mielestä opposition esittämällä tavalla ”vihervasemmiston juoksupoikana”. Pakarisen kiitetään nostaneen näkyvyyttään, kun taas Honkonen ei puoluevaltuutettujen mielestä näy tarpeeksi. Shutterstock. Markus Lohi saa kuitenkin kiitoksia sote-osaamisesta. Puoluekokouksen valitsemasta johdosta puoluesihteeri pitää ykkössijansa, vaikka hänen sijoituksensa arvosana-asteikolla 4–10 onkin laskenut. Moni moittii vanhoillisuudesta heikoimman arvosanan saavaa kolmatta varapuheenjohtajaa. Keskustan toiminta hallituksessa saa arvosanakseen 7,3, joka on selvä pudotus kevään 7,9:stä, ja alempi myös kuin syksyn 2021 7,6. Kevään 8,5 on nyt 8,2. Laskua arvosanassaan on eniten puolueen puheenjohtaja Annika Saarikolla. Ainoa kohentaja on puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen. Nyt luku on 34. Kevään 8,3 on syksyllä 7,7. Lohen luku on sama kuin keväällä, 7.1. Kantaansa ei osaa sanoa 8 prosenttia, liian oikeistolaisena hallitusta pitää yksi puoluevaltuutettu. Nyt mennään taas alaspäin. ”Keskustalle tärkeitä asioita on saatu läpi, varsinkin niitä, joita ei välttämättä oikeistohallituksessa olisi saatu. Keväällä puoluevaltuutetut antoivat hallitukselle selvästi kohonneet arvosanat syksyn 2021 kyselyyn verrattuna. Pakarisen perusnäkyvyys on joka tapauksessa pienempää, sillä hän ei ole kansanedustaja. ”Ihmisoikeuksien kohdalla on osin inhimillisyys unohtunut. Yksi puoluevaltuuston jäsen korostaa, että hallituskaudelle asetetut tavoitteet keskusta on saavuttanut. Moni toivookin uusmaalaiselle laajempaa läsnäoloa valtakunnan tason asioissa. Hallituksen arvosana oli keväällä 7,6, nyt se on 7,4. Nyt Kaikkonen on niin suvereeni suorituksessaan, että saa peräti 97 prosentilta vastaajista maininnan onnistuneimpana ministerinä. Keskustan puoluevaltuutetut antavat hallitukselle aiempaa enemmän risuja Suomenmaan kyselyssä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Hallitukselta äkkipunertuminen. Liian liberaalina politiikkaa pitää reilu neljännes. Tätä mieltä on 56 prosenttia Suomenmaan puoluevaltuustokyselyn vastaajista. Kevään kyselyssä 57 prosenttia oli sitä mieltä, että hallituspolitiikka on vasemmisto–oikeisto-akselilla ”sopivaa”. PUOLUEJOHDOSTA onnistuneimman paikalle valtuutettujen silmissä nousee laajan kyselyn perusteella uusi nimi. Näin näkee 52 prosenttia puoluevaltuutetuista, joskin luku oli keväällä peräti 70 prosenttia. Samalla kuitenkin epäoikeudenmukaisia ratkaisuja on jouduttu tekemään.” ONNISTUNEIN ministeri on keskustan puoluevaltuutettujen mielestä ollut kyselystä toiseen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Sanallisissa vastauksissaan moni puoluevaltuutettu samaistaa Saarikon ja hallituspolitiikan suorituksia, joten laskua selittää myös kasvanut tyytymättömyys maan hallitukseen. Saamelaiskäräjälaissa kerrottiin puolustettavan vähemmistön vähemmistöä, mutta muutoin vähemmistöjen oikeudet ovat olleet keskustalla hallituksessa unholassa”, eräs puoluevaltuutettu moittii. Kevään kyselyn luku oli 94. Kevään 7,3 on nyt noussut 7,6:een. Toiminta ei myöskään ole aina johdonmukaista. 6 2.12.2022 Ajassa SUURIN OSA keskustan puoluevaltuutetuista pitää hallituksen politiikkaa liian vasemmistolaisena. Luku on muuttunut kevään 37 prosentista selvästi. Kalli saa kouluarvosanojen keskiarvokseen 8,6. Hallituspolitiikka on kuitenkin tasapainossa liberaali–konservatiivi-akselilla. Aiemmin menestystä niittänyt puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen jää toiselle sijalle, kun kärkeen kiilaa syyskuussa paikallaan aloittanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli. Toisaalta myös puoluevaltuuston kokoonpano on vaihtunut tässä välissä, mutta jotain keskustan suhteen muuttumisesta hallituskumppaneihin tämä kertoo. Toinen varapuheenjohtaja, loppukeväästä ministerinä aloittanut Petri Honkonen tippui peräti puoli prosenttiyksikköä saaden luvukseen 7,4
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Saarikon prosenttiosuus on sen sijaan jopa romahtanut. Kurvisen nimeää 51 prosenttia vastaajista. Onnistuneimpiin hänet lukee 6 prosenttia ja epäonnistuneimpiin 21 prosenttia vastaajista. Kärkiviisikko kyselyssä on luonnollisesti puolueen oma ministerikvintetti. Ainoa ei-keskustalainen ministeri, joka saa puoluevaltuutettujen joukosta yli 10 prosentin maininnan onnistujana on ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Selvästi eniten mainintoja heikosta onnistumisesta saa ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.). Suomenmaan kyselyyn vastasi 63 puoluevaltuutettua. 4,76 % 9 8,06 % 1,61 % 9 44,44 % 8 56,45 % 33,87 % 8 7,94 % 38,10 % 7 7 4,76 % 5 5 6 6 Lähde: Suomenmaan kysely keskustan puoluevaltuutetuille. Heitä heikommat arvosanat saavat sosiaalija terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas., 22,95 %), liikenneja viestintäministeri Timo Harakka (sd, 24,59 %), perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd., 31,15 %), Eurooppaja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd., 32,79 %) sekä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr., 34,43 %). Arvioi asteikolla 4–10, kuinka hyvin keskusta on onnistunut hallitustyöskentelyssä. Hallituksen politiikka on ollut: Erittäin tyytyväinen: 4,76 % 10: % Liian vasemmistolaista: 56,45 % 10: % Melko tyytymätön: 38,10 % 7: 39,68 % En osaa sanoa: 8,06 % 7: 34,92 % Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Melko tyytyväinen: 44,44 % 9: 3,17 % Sopivaa: 33,87 % 9: 7,94 % Erittäin tyytymätön: 4,76 % 6: 11,11 % 6: 9,52 % 5: 3,17 % 5: 4,76 % 4: % 4: % En osaa sanoa: 7,94 % 8: 42,86 % Liian oikeistolaista: 1,61 % 8: 42,86 % Kukin puoluevaltuutettu sai nimetä 19:stä ministeristä kolme mielestään parhaimmin onnistunutta ja kolme heikoimmin onnistunutta ministeriä. Tiedeja kulttuuriministerinä Kurvinen sai keväällä maininnan 38 prosentilta. Onnistuneimpaan kolmikkoon tiedeja kulttuuriministerin nimeää vain 17 prosenttia puoluevaltuutetuista. Kuinka tyytyväinen olet siihen, miten keskustan arvot näkyvät hallituksen päätöksissä. Kevään 58 prosenttia on nyt 38 prosenttia. Kolmosena on elinkeinoministeri Mika Lintilä 46 prosentilla ja hienoisella nousulla. Hänen lukunsa on 45,90 prosenttia. Hänen prosenttilukunsa on 14. Uutukaisin keskustaministeri Petri Honkonen on ministerinä vielä ehkä sisäänajovaiheessa omiensa silmissä. Sama määrä pitää heikoimpien joukossa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistia (r.). Kaikkosta seuraa kakkossijalla maaja metsätalousministerinä vahvasti omiensa silmissä paikan lunastanut Antti Kurvinen. 2.12.2022 7 Sa ara Sa vu sa lo Minkä kouluarvosanan annat Marinin hallitukselle sen tähänastisesta työstä. Etenkin pandemia-ajan puoluevaltuustokyselyissä hyvin menestynyt pääministeri Sanna Marin saa nyt kritiikkiä huonosta johtamisesta
Mikko Kinnunen (kesk.) eduskunnan kyselytunnilla Sanna Marin (sd.) eduskunnan kyselytunnilla Sanon nyt, kuten sanoin myös aiemmin: jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. 8 Ajassa Sanottua 2.12.2022 PEKKA POHJOLAINEN PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) hallitus selvitti todennäköisesti yhden viimeisistä pahoista poliittisista karikoistaan, kun se sai priorisoitua loppukaudella vielä läpi vietävät esitykset. Maakuntien vaaliteltoilla voi olla nyt kiusallista selittää, miksi luvattua uudistusta ei tulekaan. Keskusta menetti ”roskislistalle” jo kannattajilleen poliittisena voittona hehkuttamansa alueellisen opintolainahyvityksen. Voisiko hallitus vahvistaa koulupoliisitoimintaa väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Marinin hallitus saattaa pöytänsä siivottuaan onnistua jättämään itsestään Stubbin komboa myönteisemmän kuvan – jos rivit eivät repeä tyystin ja loppusuoran riitely pysyy tolkullisissa rajoissa. Ylimääräiselle T&K-vähennykselle alettiin kuitenkin heti etsiä poliittista pelastusrengasta eduskunnassa parlamentaarisella vedolla, ja hanke näyttää etenevän lakialoitteena. Sinänsä eduskunnalle annettavien esitysten karsiminen oli tarpeellinen ja välttämätönkin toimenpide. Tällä kertaa se sai tavallista suurempaa huomiota hallituksen riitaisuuden vuoksi. Sopu runnottiin kasaan torjumalla itselle vastenmielisiä, toisten puolueiden ajamia esityksiä. Arvonnousuveron torppaamisesta ei kauppatavaraksi ole.. Poliittiset hyötyjät löytynevät lähinnä opposition puolelta, jos sieltäkään. Hallituksen pöydänsiivous helpottaa loppukautta H an ne Sa lo ne n / Ed usk un ta Leena Meri (ps.) Twitterissä Joudumme tekemään välikysymyksen katuväkivallasta, sillä hallituksen toimettomuus on vertaansa vailla. Ainakaan aniharvaa äänestäjää kiinnostavan arvonnousuveron torppaamisesta ei kauppatavaraksi ole, sen sijaan vaikkapa ruuhkamaksujen torjumisesta voi olla jonkinlaiseksi työnäytteeksi Uudellamaalla. Maahanmuuton ja rikollisuuden yhteyttä ei ymmärretä. PESUVEDEN mukana ehti mennä myös tutkimusja kehitystoiminnan verokannustin, jota käytännössä kaikki puolueet ovat tukeneet. Välillä tuntuu, kun tätä keskustelua seuraa, että täällä halutaan sellainen mielikuva antaa. Tyylipisteitä hallituksen suuresta pöydänsiivouksesta on turha jakaa. Tarvitaan laajaa koulun väen, kotien, oppilashuollon, kouluun jalkautuvan nuorisotyön ja poliisin yhteistyötä. Lähihistorian huonomaineisin hallitus, Alexander Stubbin (kok.) neljän puolueen kokoonpano äänesteli kautensa lopulla nurin omia esityksiään. Hankkeen kaatoi vasemmistoliitto ilmeisesti kostona arvonnousuveron tien katkaisemiselle
Edessä on vielä koko valtion ensi vuoden talousarvion hyväksyminen perinteisine maakuntiin siroteltavine ”joululahjarahoineen” – joilla on vaaliteltoilla värjötteleville hallituspuolueiden kansanedustajille nyt tavallistakin tärkeämpi merkitys. EU–ASEAN-huippukokous Brysselissä 14.?21.12. Sähkönkäyttö on joulunpyhien aikaan keskimääräistä alhaisempaa teollisuuden seisoessa. Kalenteri 2.12. Euroopan keskuspankin korkokokous 15.?16.12. Pitää muistaa, että juuri persut vastustavat segregaatiota hillitseviä toimia. 9 Ajassa Sanottua 2.12.2022 Talvesta selvitään, lupaa energiaministeri PEKKA POHJOLAINEN TULEVASTA talvesta selvitään, vaikka Olkiluodon kolmosreaktoria ei saataisikaan verkkoon suunnitellusti, vakuuttaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Päättyvän vuoden budjettia on jo paikattu lisäbudjetilla ja ensi vuoden budjettiakin topattu Nato-rahoineen. Nobel-palkintojenjakojuhlallisuudet Tukholmassa ja Oslossa 14.12. ”Ja käytännössä Fingridin asiakkaita kiertävät sähkökatkot eivät koske.” Sähköä riittää Rauhalan mukaan myös jouluna kinkun paistoon ja joulusaunan lämmittämiseen. Pääministeri Sanna Marin emännöi Suomen lasten itsenäisyyspäivän juhlaa Säätytalossa 7.12. Opposition osa rahaviikkoina on karu, sillä hallituksella on 100-prosenttinen budjettivalta. Minja Koskela (vas.) Twitterissä PEKKA POHJOLAINEN JOULUN lähestyessä eduskunnassa liikkuvat jälleen isot ja vähän pienemmätkin rahat. Eduskunta jää joulutauolle Ve sa M oila ne n / Le hti ku va Valtaosa maahanmuuttajataustaisista nuorista ei liity millään tavalla koko ilmiöön. Eduskunnan täysistunnossa budjetin palautekeskustelu 15.12. Ja kas, nyt täällä kampanjoidaan katujengeillä. Viimeiset vuodevaihteessa voimaantulevat mietinnöt valmistuvat eduskunnan valiokunnista 3.12. Sähkökatkoilta suojataan Lintilän mukaan lähtökohtaisesti terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toiminnot. ”Luotan ihan täysin siihen, että he tekevät parhaansa ja hyvin tietävät tilanteen.” Jos sähköä joudutaan säännöstelemään, kahden tunnin sähkökatkoja kierrätetään alueittain ja asiakkaille etukäteen ilmoittaen. Eduskunnan rahaviikot vievät jouluun Veijo Niemi (ps.) eduskunnan kyselytunnilla Tässä ei nyt riitä enää ymmärtäminen, pään silittely ja maahanmuuttajien kotoutustoimien vaatiminen. Li Andersson (vas.) Twitterissä Jo syyskuussa oli selvää, että persut tulevat tekemään saman kampanjan kuin ruotsidemokraatit. Itsenäisyyspäivä: Linnan juhlat, Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati Haminassa 7.12. Eurooppa-neuvosto Brysselissä 22.12. Tarvittavia komponentteja ei haeta rautakaupan hyllystä. Lisäksi tiedossa on jo, että alkuvuodesta annettavaan vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin leivotaan vielä todennäköisesti SDP:n vaatimat 700 miljoonaa hyvinvointialueille ja keskustan haluamat 300 miljoonaa maataloudelle. JUNALIIKENNETTÄ mahdollisesti paheneva sähköpula ei pysäytä. Elinkeinoministerin mukaan Olkiluotoon on syytä antaa nyt työrauha teknisten ongelmien ratkaisemiseksi. Hallitus vastaa välikysymykseen maatalouden kriisistä ja ruuantuotannon turvaamisesta 10.12. Lintilän mukaan mahdollinen sähkön säännöstely on aina alueellista. Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokous, puoluesihteerin valinta 6.12. Rooliksi jää oman varjobudjetin laatiminen ja sadoista omista määrärahalisäyksistä äänestyttäminen – samalla hallitusta velkaantumisesta ja ”vaalibudjetista” moittien. Esimerkiksi sairaaloiden lähellä asuvat ovat kierrätettäviltä sähkökatkoilta suojassa. He opiskelevat, harrastavat, unelmoivat ja viettävät aikaa kavereiden kanssa aivan kuten kaikki muutkin. Se tie on kuljettu loppuun ja on nähty, mitä siitä seuraa.. Lintilä sanoi ministeriönsä toimittajatilaisuudessa, että ilman Olkiluoto 3:akin tultaisiin toimeen, mutta sähkön hinta olisi kova. Kantaverkkoyhtiö Fingridin voimajärjestelmän käytön johtajan Tuomas Rauhalan mukaan VR:n syöttöasemat saavat sähkönsä suoraan Fingridin verkosta
VAISUT SEURAKUNTAVAALIT. Saamelaiskäräjien 21 jäsenestä 12 kannattaa hallituksen tuoretta esitystä ja yhdeksän vastustaa sitä. MEDIA ryhtyi käsittelemään hallituksen sisällä vellovaa epäluottamusta ennen kuin suuri yleisö ehti tajuta, mistä saamelaisasiassa on kyse. Massiivisen aitahankkeen aluksi nousee kolme kilometriä aitaa Pelkolaan, Imatran rajanylityspaikan molemmin puolin. Äänestysinto jäi laimeaksi: äänestämässä kävi vain 12,7 prosenttia äänioikeutetuista. Niemi yritti siirtää autoaan pois Sanomatalon pysäköintihallista, kun työvuorossa olleet vartijat estivät häntä ajamasta ulos ja soittivat poliisille. Hallituksen ajamassa uudistuksessa korostetaan saamen kielen osaamista ja poistetaan vaalikelpoisuus lappalaisuuden perusteella. Saamelaisten asiat olivat vähällä aiheuttaa hallituskriisin, kun kaiken ytimeen nousi kysymys siitä, onko riitaisa hallitus toimintakykykyinen kautensa loppuun saakka. Keskusta sai puolueista eniten edustajapaikkoja marraskuussa pidetyissä seurakuntavaaleissa. EPÄILY RATTIJUOPUMUKSESTA. Helsingin Sanomien entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Tapahtumat johtivat Niemen eroon. PAULIINA POHJALA KESKUSTAN lappilaisen kansanedustajan Mikko Kärnän ääni värisi eduskunnassa, kun lähetekeskustelussa oli hallituksen esitys saamelaiskäräjälaista. Lain lähettäminen eduskuntaan nostettiin valtioneuvoston istunnon asialistalle vain tunteja sen jälkeen, kun eduskunnassa oli käyty välikysymyskeskustelu EU:n ennallistamisasetuksesta. Kaikkiaan esteaitaa on tarkoitus rakentaa itärajalle 200 kilometriä. Kolme metriä korkean teräsaidan rakentaminen maksaa kuusi miljoonaa euroa. Riitaisan edistyksen antaminen eduskunnalle onkin täysin poikkeuksellista. marraskuuta.. Marin puolestaan katsoi, että Saarikon kanssa oli sovittu lakiesityksen antamisesta riitaisana. Vaaleissa valittiin lähes 8 000 luottamushenkilöä 354 seurakuntaan. Keskusta kertoi vastustavansa lakiesitystä, koska se ei huomioi kaikkia saamelaisryhmiä. 10 2.12.2022 La u r i H e i no / L e hti k uv a M a r kk u Ul a n de r / L e h t ik u v a M a r k k u U la nd er / Le ht iku v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN ITÄRAJALLE PILOTTIAITA. Saamelaisten asiat kriisiyttivät hallituksen H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Suomen saamelaisnuoret ry (Suoma Sami Nuorat) järjesti mielenosoituksen Eduskuntatalon portailla 17. Keskustan mukaan pääministeri Sanna Marin (sd.) rikkoi politiikan pelisääntöjä räikeästi. Kärnä pyysi anteeksi joukolta inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaisia, jotka joutuivat kuuntelemaan hänen kollegojensa puheita siitä, miten “suomalaiset soluttautuvat saamelaiskäräjille”. Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko päätti kritisoida Marinin toimintaa Twitterjulkaisulla. Lapin kansanedustajille asia on herkkä yli puoluerajojen. Pääministeri Marin kannattaa kuitenkin näkemystä, jonka mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta korostava laki on tärkeä ihmisoikeusasia alkuperäiskansalle. Lakia on yritetty uudistaa jo kolmella hallituskaudella. LAKI todella eteni lopulta eduskuntaan saakka, vaikka keskustan ministerit äänestivät sitä vastaan hallituksen istunnossa. Laki käsitellään lappilaisen Johanna Ojala-Niemelän (sd.) johtamassa perustuslakivaliokunnassa, ja hyvin todennäköistä on, ettei se ehdi valmiiksi tälläkään kaudella. Suomen itärajalle suunnitellun järeän esteaidan pilottivaihe rakennetaan Imatralle Etelä-Karjalaan. Keskusta sai paikoista kahdeksan prosenttia, kokoomukselle ja SDP:lle irtosi molemmille neljän prosentin kannatus. Päätoimittaja Antero Mukka hoitaa väliaikaisesti Niemen tehtäviä. Kohu käynnistyi, kun keskusta koki tulleensa täysin yllätetyksi saamelaiskäräjälailla. Vuosia saamelaiskäräjillä toimineet henkilöt voitaisiin poistaa vaaliluettelosta uuden lain nojalla. Hän vetosi vielä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssoniin (r.), jotta esitys vedettäisiin pois
Sanan ja ilmaisun vapautta on rajoitettu. Täytyy toivoa, että Unkari ei vedättäisi päätöstään ratifioinnista EU-tukien maksatuksella. Komissio on määritellyt 17 uudistus/korjaustoimenpidettä, jotka Unkariin täytyy toteuttaa ollakseen kelvollinen ottamaan avustuksia muulta EU:lta. Yleisen mielipiteen mukaan oli tapahtunut suoranainen pyhäinhäväistys. Tarina levisi kulovalkean lailla moneen valtakunnalliseen mediaan ja päätyi lopulta myös pilapiirtäjien kuviin. Euroopan parlamentti hyväksyi tiukan kannanoton. UNKARI on asukasta kohti yksi suurimpia EUtukien saajia. Kolmas rouva puolestaan suhtautui asiaan arkisen realistisesti. Kyhmyjoutsenet sekoitettiin laulujoutseniin ja minut leimattiin oitis niiden vihaajaksi ja ampujaksi. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Politiikkaa jalkapallolla ja oikeusvaltioperiaatteella Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ ”MINUN URANI eräs hämmentävimmistä tapahtumasarjoista sattui ministeriaikana erään kalastusasioita koskevan lehtihaastattelun yhteydessä. Niinpä miljardit matkaavat nyt sinne. Suomelle Unkarin kovistelu on haastava asia. Juttu muutti muotoaan ja karkasi täysin käsistä. 2.12.2022 11 OSIN erämaahan yli 200 miljardilla eurolla rakennetut jalkapallon MM-kisat ovat nousseet koko kehittyneen maailman luupin alle. Tuomioistuimet eivät ole aina riippumattomia. Hupaisinta oli, kun minut kuvattiin haulikko selässä Kansallisoopperan lippuluukulla kyselemässä ”Missä on joutsenlampi”. Reissu johti tuhansien kuolemaan. Qatarin kansalaisuuden omistajia on vain muutama sata tuhatta. Uskon, että urheilu oppii tapahtuneesta paljon ja Qatar joutuu häpeämään. Oikeusvaltion periaatteita on rikottu. Maailma on herännyt reagoimaan autoritaarisuutta ja ihmisten alistamista vastaan. Ensin mainitut eivät likaisia töitä tee. Qatarin valtionjohdon pyrkimys kiillottaa eriarvoisuuden himmentävää maakuvaansa näyttää epäonnistuvan. Se kuittaa aluepolitiikan rahaa lähes 7,5 ja elvytyspaketista 5,8 miljardia euroa. ”Jos hinta asettuu jonnekin broilerin ja kalkkunan väliin, niin mikä etten ostaisi ja ruuaksi laittaisi”, hän tokaisi. Ja kaiken kukkuraksi Orban pelaa omaa peliään Putinin kanssa. MUTTA KUTEN kohuilla usein on tapana, ne myös laantuvat melko nopeasti. Ensimmäinen haastateltava totesi, että ei missään nimessä. Euroopan parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä kannanoton, joka tuomitsee sanotut loukkaukset. EU:n rahahanat eivät aukea ennen kuin tuloksia tulee. Vailla kansalaisuutta olevia on muutama miljoona. Silti Unkari on kulkenut omia teitään kohti autoritaarisempaa, yhden poliittisen suunnan ja poliitikon, pääministeri Orbanin, tietä. Samoihin aikoihin olivat VarsinaisSuomessa suurena puheenaiheena kyhmyjoutsenten aiheuttamat haitat ympäristölle ja viljelijöille. Viime aikoina Puolasta on kuitenkin kuulunut parempaa. Toinen sanoi, että voisi tietyissä olosuhteissa jopa ajatella maistavansa. Niinhän siinä sitten kävi, että sivujuonteeksi tarkoitettu kommentti nousi otsikoihin ja aiheutti melkoisen kohun. Samalla tuomittiin myös Fifa, joka ”myi” kisat Venäjälle ja Qatarille. Kymmeniä tuhansia vierastyöläisiä tarvittiin stadionien rakentamiseen. Haastattelun sivupolkuna annoin lausunnon myös siitä, että kyhmyjoutsenten leviämisen rajoittamista pitäisi harkita. Unkari ei ole ratifioinut Suomen Nato-hakemusta. Maailman jalkapalloeliitti kuitenkin paistattelee kisoissa. Pisteensä tämä juttu sai seuraavalla viikolla iltapäivälehdessä, kun ruokaostoksilla olevilta rouvilta kysyttiin, voisitteko ajatella ostavanne ja syövänne joutsenen lihaa. Kovin innokas EU:n yhteisten arvojen noudattaja ei ole ollut liioin Puola. Joutsenlaulu kohun säestyksellä Ex-ministeri Juha Korkeaoja ajautui kohun keskiöön annettuaan lausunnon kyhmyjoutsenten leviämisen rajoittamisesta Juha Korkeaoja Ke sku sta n ku va pa nk ki. Näin sekin asia palautui taas oikeisiin mittasuhteisiinsa.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta
Suomenmaa haastoi vihreiden Jenni Pitkon ja keskustan Hanna Huttusen puolustamaan näkökulmiaan maakuntalennoista. 3. Autoilun osalta on kiistatonta, että Suomessa on paljon alueita, joissa auto on ainut vaihtoehto liikkumiseen. Jos yhteydet loppuisivat, moni yritys ei jäisi Suomeen, vaan muuttaisi tehtaansa ja pääkonttorinsa ulkomaille. Erityisesti maakuntien vientiteollisuudelle on elinehto, että yritykset pääsevät helposti maailmalle kauppaa tekemään ja asiakkaat tutustumaan maakunnan tehtaisiin. ONKO KOTIMAAN LIIKENTEESSÄ JOITAIN LENTOJA, JOITA VOISI KARSIA. Lentämisen osuus ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta on arvion mukaan noin neljä prosenttia. Valtion tehtävä on varmistaa kaikkien alueiden saavutettavuus ja niillä alueilla, joihin junalla ei pääse kolmessa tunnissa, voi olla perusteltua tukea myös lentoliikennettä. Meillä on iso osa Suomea, mistä junayhteys pääkaupunkiin ja HelsinkiVantaan kautta maailmalle kestää yli kolme tuntia. Lentoliikenteessä markkinaehtoinen toiminta pitäisi kuitenkin olla aina ensisijainen tapa. Jenni Pitko vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vih reä t Ilmojen halki käy maakuntaan tie 1. Vihreiden lääke on vähentää liikkumisen tarvetta ja korvata liikkumista ekologisemmilla vaihtoehdoilla siellä, missä se on mahdollista. Junayhteyksiä on tärkeä kehittää ja nopeuttaa. MAAKUNTALENTOJA TUETAAN VALTION TAHOLTA, KOSKA NE EIVÄT OLE TALOUDELLISESTI KANNATTAVIA. EIKÖ MAAKUNTALENNOT KANNATTAISI KORVATA ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI PAREMMILLA JUNAYHTEYKSILLÄ. EIKÖ KANNATTAMATTOMAT REITIT OLISI SYYTÄ VAIN LAKKAUTTAA. Tästä Suomen muutaman tuetun maakuntalennon osuus on olematon. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan viennin arvo on yli 1,3 miljardia, joten kyse ei ole satunnaisesta bisnesmatkustamisesta. Valtion on harkittava hyvin vakaasti, milloin on todella tarpeen tukea lentoliikennettä, jolla matkustajaa kohden syntyvä ympäristövaikutus on kiistatta suuri. Sujuvat yhteydet ovat myös tärkeitä, mutta julkisten varojen käyttö lähes tyhjillään lentäviin lentoihin voivat olla myös pois muusta yritysten toimintaedellytyksiin panostamisesta. 12 2.12.2022 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ Valtio tukee maakuntalentoja, joista moni kulkee vähäisillä matkustajamäärillä. MISTÄ KOTIMAAN LENNOISTA OLISI JÄRKEVÄÄ KARSIA JA MITKÄ PITÄÄ, JA MILLÄ AIKATAULULLA. Kannattavuus vaatisi kuitenkin hyviä interline-yhteyksiä eteenpäin Helsinki-Vantaalta, joita tällä hetkellä ei ole kuin Finnairilla. Hanna Huttunen keskustan kansanedustaja, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ke sku sta Missä muut ovat. Tässä maailmantilanteessa on pystyttävä turvaamaan yritysten saavutettavuus ja vakaa toimintaympäristö kaikilla keinoilla. Sh ut te rs to ck. VAI PITÄISIKÖ KAIKKI SUUREMPI YRITYSTOIMINTA KESKITTÄÄ VAIN ETELÄN KASVUKOLMION ALUEELLE. Näin ollen lentoliikenne ei ole poikkeus. Näihin maakuntiin lentäminen on ainoa kustannustehokas vaihtoehto elinkeinoelämälle. MIKÄ SIIS ON VIHREIDEN LIIKENNELÄÄKE. Nyt alkaneen kauden lennoilla matkustajia on ollut todella hyvin. 2. Arvion täytyy perustua liikennöinnin tarpeeseen, lähellä sijaitseviin muihin tuettuihin tai markkinaehtoisiin liikennepalveluihin ja kustannuksiin. Autoilua tulee vähentää siellä, missä se on mahdollista ja helpointa, eli kaupunkiseuduilla. Ei ole. Korona-aikana lähes koko julkinen liikenne oli kannattamatonta. Raiteisiin panostaminen on myös panostus elinkeinoihin, niin työvoiman liikkuvuuden kuin myös teollisuuden kuljetusten näkökulmasta. 4. 3. ONKO KUITENKAAN VALTION ASIA TEKOHENGITTÄÄ SATUNNAISIA BISNESMATKOJA MONILLA MILJOONILLA. Esimerkiksi yöjunien kehittäminen voi monessa tilanteessa korvata esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa ihmisten tarvetta lentää. TUETUT MAAKUNTALENNOT OVAT ALUEIDEN ELINVOIMALLE JA VIENTIYRITYKSILLE TÄRKEITÄ. YRITYSTEN TARPEET OVAT OLLEET TUETTUJEN MAAKUNTALENTOJEN TÄRKEIN PERUSTE. 4. On myös muistettava, että sähkölentokoneet muuttavat ilmailun lähivuosina. TÄMÄHÄN LISÄÄ ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUTTA. 2. Monelle maakuntakentälle voisi ketterämpi toimija lentää lähivuosina kannattavasti. Autoilun osalta liikenteen sähköistyminen on yksi lääke. LENTÄMISTÄ SAATI AUTOILUA EI VOI TÄYSIN KORVATA MUILLA LIIKKUMISMUODOILLA. Maakuntakeskuksista tulee päästä pääkaupunkiin alle 3 tunnissa, mutta ympäristö ei kiitä. MIKSI VALTION TEHTÄVÄN EI PITÄISI OLLA MAAKUNTALENTOJEN TUKEMINEN. Yrittämisen edellytyksiä kaikkialla Suomessa voidaan parantaa ensisijaisesti koulutukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen panostamalla. Julkista liikennettä tuetaan valtavasti eri puolilla Suomea, kuten vaikkapa Helsingissä ja Tampereella. 1
Heikko toimeentulo heijastuu jokaiselle elämän osa-alueelle. VAALILAUSEESI JO MONESSA VAALISSA ON OLLUT ITSEVARMA ”SOUKKIO SUJAHTAA”. OPISKELET LIIKETALOUTTA, MUTTA OLET MYÖS AMMATTIPÄTEVÄ KOKKI. TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN JOHDOSSA OLET VUODEN LOPPUUN. Itselleni opiskelijoiden toimeentulon parantaminen on sydämen asia. MILLAINEN KAMPANJAN TEKIJÄ OLET. Tärkein asia missä tahansa vaalikampanjassa on ihmisten aito kohtaaminen. KERRO JOKIN HYVÄ RESEPTI. Opin todella paljon kokouskäytänteistä, lobbaamisesta ja päätöksenteosta keskustanuorten kautta. Joonas Soukkio Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK saa vuodeksi 2023 johtoonsa keskustalaisen Joonas Soukkion. Opiskelijat ovat ainoa ryhmä, joka joutuu ottamaan velkaa tullakseen taloudellisesti toimeen. Kansainvälisten asioiden sihteerinä pääsin näkemään, kuinka pohjoismaista yhteistyötä hoidetaan ja kuinka päätöksenteko toimii Euroopan tasolla. 2.12.2022 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu Ukrainan ilmavoimat ennustaa "katastrofia" (2.11.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Olen nuorisoja opiskelijajärjestöissä oppinut paljon kampanjoinnista ja kampanjan rakentamisesta. Jaksamisen ja toimeentulon työmaalla JOHDAT KATTOJÄRJESTÖ SAMOKIA EDUSKUNTAVAALIVUONNA 2023. Opiskelijan on pakko tehdä opintojen ohessa töitä ja tinkiä levosta sekä vapaa-ajasta terveyden kustannuksella. Kampanjaa täytyy lähteä tekemään sillä asenteella, että tulee valituksi. Joskus on osattava sanoa ei. Verkostojen ja ystävyyssuhteiden luominen on järjestötoiminnassa tärkeää, etenkin jos haluaa luoda uraa vaikuttamisen parissa. Maailma ei kaadu siihen, jos joitakin asioita ei saa edistettyä oman kauden aikana. Ilman keskustanuoria en olisi tällainen vaikuttaja ja järjestöihminen. MITÄ KORJATTAVAA OPISKELIJOIDEN ASIOISSA ON. MITÄ OLET OPPINUT KESKUSTANUORISSA. Toisista toimijoista on pidettävä huolta, ja se onnistuu kysymällä ”miten sulla menee?”.. Hintojen nousu osuu pahasti opiskelijoihin, monet ovat joutuneet tinkimään esimerkiksi ruoan ostamisesta. Tässä on reseptini järjestötoimijan jaksamiseen: tärkeintä on huolehtia levosta ja vapaa-ajasta. Hieman venytän reseptin käsitettä. Meillä on suuria ongelmia jaksamisen, hyvinvoinnin, toimeentulon ja terveyden sektoreilla. OLET TOIMINUT KESKUSTANUORTEN KANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERINÄ JA PIRKANMAAN PIIRIN PUHEENJOHTAJANA
WHO on varoittanut Ukrainan laajojen sähkökatkojen uhkaavan ihmishenkiä. Lvivin kaupungissa Länsi-Ukrainassa ihmiset työskentelivät läppäreillään pimeässä kahvilassa. 14 2.12.2022 No e l Ce lis / A FP / L eh tik u v a J a de Ga o / A F P / L e h tik uva Yu ri v D y a c hy s hy n / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN KISAT QATARISSA. Järistyksessä loukkaantui tuhansia ihmisiä ja kymmenet tuhannet evakuoitiin sen tieltä. Maassa havaittiin vuorokaudessa 31 500 paikallista tartuntaa. Luku on pieni suhteessa Kiinan asukasmäärään, joka on 1,4 miljardia. Kiina kuitenkin noudattaa yhä koronatoimissaan tiukkaa nollapolitiikkaa. Ghanalaiset jalkapallofanit kannustivat joukkuettaan ottelussa Portugalia vastaan Qatarissa pidettävissä jalkapallon MM-kisoissa. UKRAINA PIMENI. Sen keskus sijaitsi Länsi-Jaavalla satakunta kilometriä etelään Indonesian pääkaupungista Jakartasta. Kiinassa kirjattiin viime viikolla pandemian ajan koronavirustartuntojen päivittäinen ennätys. Viranomaisten mukaan kuolonuhreista jopa kolmasosa on lapsia. Pääkaupunki Kiovassa lämpötila nousi viime viikolla pari astetta nollan yläpuolelle. Useita satoja ihmisiä kuoli Indonesiassa viime viikolla tapahtuneessa maanjäristyksessä. Miljoonat ukrainalaiset ympäri maata olivat ilman sähköä Venäjän moukaroitua maan sähköverkkoa ohjuksillaan viikkojen ajan. Boikoteista huolimatta kisoihin on myyty 2,95 miljoonaa pääsylippua. Järistyksen voimakkuus oli 5,6. Qatarin turnausta on arvosteltu rajusti maan ihmisoikeustilanteen vuoksi. SULUT JATKUVAT. Maan keskiosassa Zhengzhoussa alkoi viikko sitten viiden päivän koronasulku.. Manam Yatsyayana / AFP / Lehtikuva JÄRISTYS JAAVALLA
2.12.2022 15 OLEN ASUNUT Kiinassa lähes kymmenen vuotta ja tutkinut Kiinaa yli 15 vuoden ajan. Tämä vuosi 2022 on ollut käänteentekevä. Moni on pakannut tai suunnittelee pakkaavansa laukkunsa. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTamm. Kiinassa elää viidesosa maailman väestöstä, ja he tarvitsevat tukea, näkemyksiä, ajatuksia ja toivonpilkahdusta paremmasta. Olen nähnyt Kiinaa länsimaisten tutkijoiden, median edustajien, kiinalaisten hallintoihmisten, yrittäjien, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja perheiden näkökulmasta. Sama on itsellekin tullut ensimmäistä kertaa mieleen. Kiinan vahva takapakki kansalaisten oikeuksissa ja tavassa toimia ulkomaalaisten yritysten ja yksilöiden kanssa on kulkenut oman kokemukseni mukaan selvästi kohti sulkeutuneempaa suuntaa. Kiina on näyttänyt kulkevan kohti laajempaa avautumista, niin taloudellisesti kuin henkisesti. NYT ON kuitenkin ollut pakko alkaa pohtia, oliko tuo kaikki sittenkin vain silmänlumetta. Yliopistojen opiskelijaryhmissä, startup-tapahtumissa ja hallintotapaamisissa näytti siltä, että Kiina todella olisi avautumassa. Koronakriisin kärjistyminen ja kovat rajoitukset ovat tuntuneet niin kiinalaisten kuin ulkomaalaisten luissa ja ytimissä. Ihmetyksen ja hämmennyksen hetkinä olen saanut kuitenkin voimaa pyhistä kirjoituksista. Uusi hallinto Xi Jinpingin, Li Keqiangin ja Wang Huningin johdolla toi vuosikymmen sitten esille ”kiinalaisen unelman” ja ”kansakunnan renessanssin” ajatuksen. Sananlaskujen kirjassa sanotaan: ”Jatka vuoren yli vaikeuksien keskellä. Maailmanja kauppapoliittinen nahistelu on kärjistynyt yhä kylmempää suuntaan. Siitä huolimatta: en ole koskaan kohdannut samanlaista ahdistusta yhteiskunnan osalta Kiinassa kuin tänä vuonna. vielä ei ole aika lähteä. Kiina olisi löytänyt oman tapansa toimia, olla olemassa, ylpeänä ja ”vastuullisena toimijana” maailmanyhteisössä. Taivasten valtakunta ei ole vielä valmis.” MISSIOTA on vielä jäljellä . Aika pakata tavarat. VIIMEISIMMÄT puheet presidentti Xiltä internetja kauppakonferensseissa sekä yhdenmukaisuutta puhkuvat tapaamiset Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja Euroopan johtajien kanssa G20-kokouksessa antavat pieniä toivonpilkahduksia jatkosta. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan on laittanut Euroopan ja kansainvälisen yhteisön riskiarviot uusiksi. Samalla kun tuemme kansantaloutemme kasvamista, tuemme Kiina-yhteistyön kautta myös muita globaaleja kysymyksiä, kuten ympäristön ja luonnon hyvinvoinnin edellytysten paranemista sekä yli miljardin kiinalaisen tulevaisuuden toivon rakentumista. Eri reaktioiden seurauksena Kiinakin on joutunut pohtimaan, kuinka avoimena se voi toimia tulevien vuosien maailmassa. Suomen ja Kiinan välinen kauppa on aktiivista
Monet perinteikkäät yritykset ovat selvinneet kahdesta maailmansodasta ja vuoden 1923 hyperinflaatiostakin, mutta nyt energiapolitiikan haaksirikko on katkaisemassa kamelin selkää. Kaasulla paistettuja leipomotuotteitakin ovat kahviloiden vitriinit notkollaan. SAKSALAIS-SUOMALAISEN Kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller vastaa kännykkäänsä työmatkalta Hampurista. Kun optio halpaan Venäjän-energiaan on poistunut pysyvästi, Saksan koko kasvumalli on Ronkaisen mukaan kriisissä. Hintojen nousun huomaa kuitenkin selvästi. Nämä uhkakuvat ovat kuitenkin kaasulle Saksassa asetetun hintajarrun myötä hälvenneet. Kriisi on jo aiheuttanut maassa tuotannon supistuksia, teollisuuslaitosten sulkemisia ja maksukyvyttömyyttä. Pimeän tullen huomaa kuitenkin helposti, että kaikki ei ole ennallaan. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta luonnehtii tulevaa talvea stressitestiksi koko Euroopalle. Saksan vahvasti Venäjään nojannut strategia haihtui lopullisesti taivaan tuuliin viimeistään 26. Kilpailukyvyn elvyttäminen voi vaatia pidemmän prosessin, mutta sitä ennen on selviydyttävä energiakriisin akuutista vaiheesta. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Puuskuttava veturi 16 2.12.2022. Paljon puhuttu energiapula ei syysauringon paahteessa näy. Reportaasi Energiakriisin nöyryyttämää Saksaa on lyöty lujaa, mutta Euroopan talousjätti kestää iskuja L OKAKUUN lopulla Saksan pääkaupunkia Berliiniä hellii lähes kesäinen sää. ”Itse näkisin, että kun täällä Saksassa leipomotiheys on tosi korkea, niin niistä saattaa vaikka joka kymmenes hävitä, ja leipomotuotteiden hinnat toki nousevat.” Pelkistä rinkeleistä ja korttelileipomoista ei tietenkään ole kyse. syyskuuta, kun molemmat Saksan ja Venäjän väliset Nord Stream -kaasuputket räjäytettiin mystisessä sabotaasissa, josta epäillään vahvasti Venäjää. Hänen mukaansa kilpailukyvyn palauttaminen olisi vaikeaa Kiinan palkkatasollakin. ”Se ei liity pelkästään ensi talveen, vaan tuleviin vuosiin paljon pidemmälle”, Ronkainen huomauttaa. Berliinin kaduilla ja kujilla on selvästi normaalia hämärämpää. ”Pretzel, joka maksoi aiemmin euron, maksaa nyt kaksi.” Voi kuitenkin olla, että pahin on sittenkin jo vältetty. Konkurssi uhkaa samojen perheiden omistuksessa vuosikymmeniä toimineita pieniä lihakauppoja, leipomoita ja muita perheyrityksiä. Tuleen ei ole jääty makaamaan: ensiapuna Saksa julkisti syyskuun lopulla ”talouden puolustuskilveksi” kutsutun, jopa 200 miljardin euron tukiohjelman, jolla kotitalouksien ja yritysten energialaskut yritetään painaa tolkulliselle tasolle. Siihen, että Saksassa tulisi vielä pulaa leipomotuotteista tai oluesta, Feller ei usko ollenkaan. Samaan aikaan kymmenen prosentin tietämillä huiteleva inflaatio on alkanut tuntua hinnoissa. Fellerin mukaan energiakriisi näkyy katukuvassa muun muassa energian säästöön kannustavina julisteina. Valaistusta on energian säästämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi vähennetty niin julkisissa rakennuksissa kuin muuallakin. Fellerin mukaan hurjimmissa uhkaskenaariossa keskivertoleipomon kaasulaskun ennustettiin nousevan viidestä tuhannesta eurosta kolmeenkymmeneen tuhanteen. Se on sitä myös Saksalle, jonka kilpailukyky on ollut voimakkaasti riippuvainen Venäjän halvasta energiasta
2.12.2022 17
Ca rlo s Co sta / AF P / Le hti ku va. Berliinin Alexanderplatzilla sijaitsevan 37-kerroksisen hotellin kattoterassiltakin pystyy laskemaan helposti pitkälti toistasataa tuulivoimalaa, vaikka näköala avautuu vain yhteen suuntaan. SAKSAN ympäristöja ilmastoministeriössä Berliinin Scharnhorststrassella ei lämmetä ydinvoiman jatkoajallekaan. Energiahuollon turvaamiseksi PohjoisSaksan Wilhelmshaveniin ja Brunsbütteliin valmistuu pikavauhdilla kaksi kelluvaa nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalia. Loput 10,9 prosenttia tuli biomassasta, vesivoimasta sekä muista vähäisemmistä uusiutuvista lähteistä. Toisaalta maan sisäiset erot tuulivoiman hyödyntämisessä ovat suuria. Nopeus on saksalaisittain ihan uskomatonta”, Feller hämmästelee. Vaikka Saksan energiapoliittinen linja ei ole välttämättä ollut erityisen joustava tai viisas, ennustettavuuden ja johdonmukaisuuden puutteesta sitä ei ole voinut moittia, ainakaan vuoden 2011 käänteen, niin sanotun Energiewenden jälkeen. Merkelin läpi ajamalla eräänlaisella yhteiskuntasopimuksella maan vanhimmat ydinvoimalat suljettiin heti ja muut päätettiin ajaa alas vuoteen 2022 mennessä. Tuulivoiman osuus oli 22,6 prosenttia ja aurinkoenergian 9,3 prosenttia. SAKSAA ON lyöty viime aikoina energiapoliittisesta sinisilmäisyydestä kuin vierasta sikaa, eikä aivan aiheetta. Eikä siinä ole vielä kaikki: lisää LNGterminaaleja valmistuu ensi vuonna. Energiahuollon liiallinen rakentaminen Venäjän kaasun varaan oli jättimäinen strateginen virhe. Saksa tuotti vuonna 2021 uusiutuvalla energialla 43 prosenttia sähkön kokonaistuotannosta, joskin osuus laski edellisvuodesta. ”Rakentamisesta päätettiin maaliskuussa, rakentamislupa annettiin heinäkuussa ja joulukuussa on valmista. Kaasua niihin on tarkoitus tuoda muun muassa Persianlahdelta. Myös niin sanottu vihreä, tuulivoimalla tuotettava vety on Fellerin mukaan ymmärrettävästi korkealla Saksan investointistrategiassa, koska maan laaja kaasuverkosto sopii myös vedyn kuljettamiseen. Saksalaisten syvälle juurtunutta ydinvoimavastaisuutta ei edes ilmastonmuutoksen aiheuttama massiivinen haaste ei ole olennaisesti lieventänyt. Nihkeyttä ydinvoiman jatkoaikaa kohtaa lisää myös se, että Saksassa kysymys ydinjätteiden loppusijoituksesta on edelleen ratkaisematta, eikä ydinjätettä saa edes viedä maan rajojen yli. Etelä-Saksan alppimaisemissa tuulivoimaloiden rakentamista on vieroksuttu. Tshernobylin onnettomuuden jälkeen ydinvoiman lisärakentamisesta ei ole Saksassa edes keskusteltu. Saman päätöksen seuraamuksena Pyhäjoen Hanhikivessä alun perin suomalaissaksalainen ydinvoimahanke kasvaa nyt horsmaa, mutta se on toinen tarina. 18 2.12.2022 Kaasun kuluttajahinnalle asetetaan katto. Liittokansleri Angela Merkelin hallitus oli jo päättänyt käytössä olevien ydinvoimaloiden käyttöiän pidentämisestä, kunnes Japanin Fukushimassa tsunamin seurauksena tapahtunut ydinturma muutti kaiken yhdessä yössä vuonna 2011. Jäljellä olevien kolmen voimalan käytön jatkamista ei pidetä järkevänä siksikään, että vanhat voimalat ovat joka tapauksessa tulossa käyttöikänsä päähän ja perusteellisen remontin tarpeessa. Jo kylmän sodan aikaan maahan syntyi vahva, ydinaseita vastustanut rauhanliike. Jan Feller luonnehtii kuluttajille ja yrityksille rakennettua 200 miljardin euron tukipakettia mittaluokaltaan valtavaksi. Saksan oma energiapoliittinen lempilapsi on jo pitkään ollut tuulivoima, jota on rakennettu hämmästyttävä määrä varsinkin maan pohjoisosiin. Sitä voidaan tuottaa siellä, Liittokansleri Angela Merkel hallituksineen vauhditti ydinvoiman alasajoa Saksassa. Joulukuussa kuluttajat ja ekoyritykset saavat paketin ansiosta käytännössä kuukauden ajan kaasua valtion kustannuksella ja kevätalvesta alkaen 80 prosenttia peruskulutuksesta vahvasti alennettuun hintaan, ja loput markkinahintaan. Yksi Saksan energiajärjestelmän heikkouksista on liian pieni siirtokapasiteetti pohjois–etelä-akselilla, kun Pohjois-Saksan tuulivoimaa ei saada kunnolla kulutukseen Etelä-Saksassa. Se kostautui karulla tavalla Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja energian muututtua taloudellisen sodan välineeksi. ”Siihenhän vety on nimenomaan se ratkaisu. Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus huhtikuussa 1986 oli suuri shokki, joka vahvisti saksalaisten ydinvoimavastaisuutta ja ympäristötietoisuutta entisestään ja nosti Saksan vihreät merkittäväksi poliittiseksi liikkeeksi. ”Se on Saksan tyyppiselle pitkän aikajänteen suunnittelijalle tietysti vaikea yhtälö”, Feller myöntää
Feller huomauttaa kuitenkin, että suurin osa saksalaisista maailmanmarkkinoiden johtavista yrityksistä johtaa innovaatioilla: melko suuren sisämarkkinan suojin on insinööritaidon avulla pystytty erikoistumaan oman alan markkinajohtajiksi. Sen asema koko Euroopan talousveturina ei ole edelleenkään uhan alla. Ronkainen uskoo, että Saksan poliittisen ja taloudellisen hegemonian heikkenemisellä on varmasti laajempia seurauksia Euroopan unionin voimasuhteille, integraatiolle ja geopoliittiseen kriisiin vastaamiselle – Ukrainan aseistamisesta lähtien. ”Ukrainan sota osoitti, että se oli jonkinlaista naivismia tai idealismia”, Ronkainen näkee. ”Tällä hetkellä Välimeren maat sanovat Saksalle, että me emme ole eläneet energian suhteen yli varojemme”, Ronkainen havainnollistaa. Fellerin mukaan vihreän vedyn hankkeita on lähtemässä liikkeelle. Ch ris to ph er Sta ch e / AF P / Le hti ku va. ”Ja murroksen aikana syntyy aina uusia mahdollisuuksia – siksi suomalaisyritysten kannattaa olla hereillä”, hän opastaa. Fellerin mukaan innovaatiojohtajuus ei ole katoamassa mihinkään. Meneillään oleva murros on silti Saksalle valtava, ja sen olisi ehkä pitänyt tapahtua jo aikaisemmin. ”Saksa saattaa olla se Euroopan maa, joka kaikkein parhaiten pystyy kestämään kriisin, jolla on resilienssiä ja iso sotakassa”, Feller arvioi. Antti Ronkainen pitää päivänselvänä, että Saksan asema absoluuttisena Euroopan hegemoniana heikkenee, kun maan kilpailukyky on ottanut ison iskun Venäjä-kytkyn purkamisesta. Isarin ydinvoimala Ala-Baijerissa kuuluu Saksan viimeisiin. Myös saksalaisyritys CPC on juuri ilmoittanut 450 miljoonan vetylaitoksen rakentamisesta Länsi-Suomeen. ”Ei Scholz ole mikään Merkelin kaltainen vahva eurooppalainen johtaja. Haasteet ovat tietenkin aivan erilaiset juuri tällä hetkellä”, Ronkainen huomauttaa. Toisaalta johtajuutta on yleensä siellä, missä on rahaa – ja Saksassa sitä on. Se on näkynyt myös tiettynä haparointina Scholzin otteissa. Raskaan sotilaallisen vastuun ja johtajuuden ottaminen ei sekään ole tiettyä historian painolastia kantavalle maalle ongelmatonta. Jan Feller muistuttaa, että Saksan talous on päättyvän vuoden kolmannella neljännekselläkin vastoin odotuksia edelleen kasvanut. Hän huomauttaa, että Etelä-Euroopan maat puhuvat jo nyt samalla tavalla kuin Saksa puhui eurokriisin aikana Välimeren maiden elämisestä yli varojensa. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin povanneet Saksan taloudellisen ja poliittisen painoarvon kärsineen jo kolauksen. ”Saksahan on perinteisesti sellainen, että se lähtee ehkä vähän hitaasti liikkeelle, mutta vedyn osalta rytinä on alkamassa.” ISON energiamurroksen keskelläkin Saksa on yhä maailman neljänneksi suurin talous Yhdysvaltojen, Kiinan ja Japanin jälkeen. PÄÄTTYVÄ vuosi ei missään nimessä ole ollut Saksalle helppo. 2.12.2022 19 missä tuulivoima on”, Feller huomauttaa. Ensi vuodelle odotetaan miinusta kahdesta neljään prosenttia, mutta riskit eivät näytä enää niin suurilta kuin vielä pari kuukautta sitten. Väitteet siitä, että Saksan kilpailukyky on perustunut halpaan venäläiseen kaasuun, ovat Fellerin mukaan osin totta ja osin ei. Esimerkiksi Uniper rakentaa Hampuriin laitoksen, jolla tehdään vihreästä vedystä vihreää kerosiinia. ”Totta kai energiaintensiivisissä tuotteissa Saksan vauraus on perustunut edulliseen energiaan, aluksi ydinvoimaan, sitten venäläiseen maakaasuun”, hän myöntää. Ison energiamurroksen keskelläkin Saksa on yhä maailman neljänneksi suurin talous. Merkelin pitkän valtakauden jälkeen valtaan noussut liittokansleri Olaf Scholzin hallitus joutui Venäjän hyökättyä Ukrainaan kohtaamaan energiakriisin, pakolaistulvan, inflaation ja Euroopan turvallisuusjärjestyksen mullistumisen. Ronkaisen mukaan koko saksalainen talousfilosofia on perustunut siihen, että talous on jotenkin politiikan yläpuolella. Nyt se tapahtuu rytinällä
20 2.12.2022
Kivisaaren ja Kososen mielestä mahdollisimman monilla pitää olla mahdollisuus käydä oopperassa ja baletissa. Kosonen ja Kivisaari etsivät paikkansa katsomosta hyvissä ajoin ja alkavat sitten ladella lukuja, kuten poliitikot usein tekevät. Hän toimii Kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvoston puheenjohtajana, joten nämä asiat ovat tuttuja. Kosonen on tismalleen samaa mieltä. Siinä yhdistyvät keveys ja voima hienolla tavalla”, Kivisaari sanoo narikan ruuhkassa. Kosonen on Kivisaaren varajäsen. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Shutterstock. Kansalliset taidelaitokset saavat rahoitukseensa myös indeksikorotukset vuodesta 2024 lähtien, mikä on iso muutos. “Minulle ostettiin kuitenkin balettimekko, ja se päällä sitten venyttelin.” PÄÄNÄYTTÄMÖN katsomoon mahtuu 1 300 ihmistä, ja se tulee tänään täyteen. Valtio tukee jokaista oopperatai balettilippua noin 170 eurolla. Orkesteri virittelee soittimiaan montussa, ihmiset ottavat vielä valokuvia lämpiön puolella. “Tämän talon kannalta on äärimmäisen tärkeää, että rahoitus pystytään pitämään kustannustason tahdissa”, Kivisaari sanoo. Marraskuisen keskiviikon harmaus jää nyt kolmeksi tunniksi seinien ulkopuolelle, sillä päänäyttämön valtaa maailman tunnetuin rakkaustarina balettina, säveltäjä Sergei Prokofjevin vahvalla musiikilla höystettynä. On itse taiteilijat sekä iso joukko käsityöläisiä, jotka tekevät puitteet ja lavastukset”, Kivisaari toteaa. Arjen yläpuolelle kohottavasta illasta iloitsevat myös keskustan kansanedustajat Pasi Kivisaari ja Hanna Kosonen. 2.12.2022 21 Baletti ennallistaa poliitikon OOPPERATALOON virtaa iloisia ihmisiä puolisen tuntia ennen Romeo ja Julian alkua. “Mutta eihän sieltä metsästä mitenkään päässyt balettitunneille”, maaseudulla Pihlajavedellä kasvanut Kosonen naurahtaa. Opetusja kulttuuriministeriö nimittää hallintoneuvostoon joukon kansanedustajia, ja viime keväänä alkanut kausi kestää kevääseen 2025. “Valtion pohjan täytyy olla olemassa, jotta lippujen hinnat eivät ryöstäydy käsistä”, Kivisaari toteaa. ROMEON JA JULIAN lippujen hintahaitari on suuri, 20–109 euroa. “Sellaisissa neljän vuoden periodeissa eli hallituskausissa eläminen ei oikein käy, koska nämä produktiot ja niiden tekijät varataan vuosia etukäteen”, Kosonen sanoo. Tähän saakka ne ovat olleet harkinnanvaraisen valtionavustuksen varassa. Hän edisti osaltaan sitä, että kansallisten taidelaitosten – eli myös Kansallisoopperan ja -baletin – rahoitus muuttuu lakisääteiseksi ensi vuoden alussa. Savonlinnan oopperajuhlien lippuja Kulttuuri Hanna Kosonen ja Pasi Kivisaari unohtivat eduskunnan kriisit, kun Romeo ja Julia draamailivat lavalla. Hän kertoo haaveilleensa pienenä balettitanssijan ammatista. “Tämä on kuin keskisuuri kylä, yli 550 työntekijää yli 30 maasta. “Mahtavaa päästä katsomaan balettia. Kosonen pääsi vaikuttamaan Kansallisoopperan ja -baletin asioihin myös tiedeja kulttuuriministerinä vaalikauden alkupuolella
hurmaa Romeon roolissa. Meillä on Ilmajoen musiikkijuhlat, ja viime kesänä siellä oli todella hyvä Lapuanliikkeestä kertova ooppera, seinäjokelainen Kivisaari kehaisee. Google tietää, että kyseessä on Sergei Prokofjevin mahtipontinen ”Ritarien tanssi”. Michal Kr?má. Aamu sarastaa Veronan kaupungissa Italiassa ja Capuletin ja Montaguen perheiden välille syntyy taistelu. MUTTA nyt valot himmenevät ja ensimmäinen näytös alkaa. Mutta kippis sille, että kansanedustajakaksikko ei ole hetkeen tullut miettineeksi EU:n ennallistamisasetusta, josta käytiin välikysymyskeskustelu juuri ennen baletti-iltaa. “Nyt ei mietitä ennallistamista”, naurahtaa Kivisaari. Tanssiaisissa Julia kuitenkin huomaa Romeon, ja nuoret rakastuvat ensisilmäyksellä. “Oopperan väki teki yhteisen teoksen Koetapa itse hypätä paikaltaan piruetti. 22 2.12.2022 ei tueta samalla tavalla, ja sen näkeekin sitten hinnoissa, huomauttaa Kosonen. Kivisaari kehottaa jättämään paineet pois siitä, että oopperatalossa pitäisi kauheasti hienostella. Hän muistuttaa, että tasokkaan kulttuurin ylläpitäminen hyödyttää koko Suomea, ja Helsinkiin kiinnitetyt ammattilaiset tekevät myös vierailuja maakuntiin. Julian roolissa loistaa Kanadasta kotoisin oleva Abigail Sheppard, Romeona häntä nostelee tšekkiläissyntyinen Michal Krcmác. Moni tykkää laittaa vähän parempaa päälle, mutta eihän se välttämätöntä ole”, Kivisaari sanoo. “Taide irrottaa niin ihanasti arjesta, että kyllähän se on tarpeen ihmismielelle ja sielulle”, Kosonen sanoo. “Täällä toimii se, mikä tuntuu itsestä oikealta. Roosa Oksakoivu / Kansallisooppera. “Meillä tykätään paljon Juha Tapiosta, mutta yhtä hyvin voidaan tykätä oopperasta ja baletista”, Kosonen viittaa keskustan eduskuntaryhmään. KOSONEN JA KIVISAARI harmittelevat oopperan ja baletin elitististä mainetta. Kosonen ja Kivisaari saivat ihonsa kananlihalle “siitä tutusta biisistä”, jonka nimeä he eivät muista. Capuletin kreivittären tytär Julia tapaa kihlattunsa, kreivi Parisin. VÄLIAJALLA Kivisaarelle maistuu lasillinen valkoviiniä, Kosonen valitsee alkoholittoman lehtikuohun, “koska loppuviikosta on vielä niin paljon iltatilaisuuksia”. “Ei Etelä-Pohjanmaakaan ihan paitsiossa ole oopperan suhteen. Tässä versiossa nähtävä John Crankon koreografia sai ensi-iltansa Kansallisbaletissa vuonna 1996. Kaikenlaisilla vastaanotoilla käyminen on olennainen osa kansanedustajan työtä. Kivisaari ymmärtää yskän. Se palasi tänä syksynä ohjelmistoon toiveuusintana. “Voi nuorta lempeä”, Kosonen huokaa väliajan alkaessa. Oopperajuhlat ovat kiinteä osa savonlinnalaisen kansanedustajan kesää. Hanna Kosonen ja Pasi Kivisaari pitävät taidetta irtiottona arjesta. Baletti saattaa tosin ennallistaa kansanedustajan. Ensimmäisen näytöksen lopussa nuoripari vannoo toisilleen ikuista rakkautta öisessä puutarhassa
Juliana loistaa Abigail Sheppard. Hän luulee Julian kuolleen oikeasti ja tappaa itsensä rakastettunsa viereen. Toisessa näytöksessä nähdään suuret karnevaalit, Romeon ja Julian vaatimaton salavihkiminen sekä paljon kaksintaistelua Julian serkun Tybaltin riidanhaluisuuden vuoksi. Mutta tärkeää on antaa kaikille taiteen muodoille mahdollisuus”, Kosonen sanoo. Timonen kertoo fanittaneensa oopperaa ja balettia jo ainakin 40 vuotta. “Anteeksi vaan Hanna”, Timonen sanoo. Taidehistoriaa opiskelleena hän sanoo, että juuri se oli aineen tärkeimpiä oppeja. Julialla on kriisi, sillä hänet halutaan edelleen naittaa kreivi Parisin kanssa. 2.12.2022 23 musiikkiluokkien kanssa Savonlinnassa. Timosen suosikki on oopperan pyhättönä tunnettu New Yorkin Metropolitan, joka on samalla sekä hieno että rento oopperatalo. Savonlinnan oopperajuhlia Timonen vierastaa, koska siellä on hänen mielestään liian ahdasta. Kaksikko ottaa itsestään kuvan Instagramiin. Eläkkeelle jäänyt eduskunnan pitkäaikainen viestintäjohtaja Marjo Timonen ja exkansanedustaja Päivi Lipponen tulevat tervehtimään Kivisaarta ja Kososta. Kosonen ja Kivisaari pohtivat, onko näytöksessä kaksi väliaikaa ravintolan myynnin vauhdittamiseksi vai siksi, että tanssijoiden täytyy kerätä voimia vaativien suoritusten vuoksi. “Lavalla kaikki näyttää helpolta, mutta koetapa itse hypätä tuosta paikaltaan piruetti kaksi kertaa”, Kosonen sanoo. Roosa Oksakoivu / Kansallisooppera. “He liikkuvat käsittämättömällä tavalla. “Ihmisillä on hyvin erilaisia makuja. Kivisaari komppaa. Lopulta Julia päättää ottaa rohtoa, joka saa aikaan valekuoleman. Kuvatekstissä lukee: “Kansallisbaletin esitys Romeo ja Julia sai hallintoneuvoston parivaljakon välittömästi liikkeelle.” VIIMEISEN näytöksen alkaessa Romeo ja Julia heräävät samasta sängystä. Ensi keväänä oopperatalon väki jalkautuu areenakiertueelle Ouluun, Rovaniemelle, Joensuuhun ja Turkuun, sillä päänäyttämön tekniikkaa uusitaan kesän ajan kestävässä remontissa. En minäkään kaikista oopperoista ole tykännyt, joskus ne voivat olla tosi puuduttavia. Suunnitelman mukaan Julia viedään perhehautaan, josta Romeo hakee hänet ja he pakenevat yhdessä. Ja puvustuksen näyttävyys on mieletöntä”, Kivisaari vastaa. LÄMPIÖSSÄ törmää tuttuihinkin. Pasi Kivisaari, Marjo Timonen, Hanna Kosonen ja Päivi Lipponen vaihtoivat kuulumisia väliajalla. Hurmioitunut yleisö taputtaa pitkään esityksen lopuksi. Kaikki menee kuitenkin karmealla tavalla pieleen, kun viesti juonesta ei kulkeudu Romeolle. “Meni niin miekkailuksi, etten edes huomannut ajan kulumista”, Kosonen sanoo siirtyessään toiselle väliajalle. Jokainen saa kyllä tykätä ihan mistä haluaa. Kososen näyttää muka nyrpeältä mutta myöntää, ettei kaikki sovi kaikille. Julia lopulta herää ja löytää Romeon kuolleena vierestään. “Toivoisin ihmisiä tänne tutustumaan ja kokeilemaan, näkemään myös tämän puolen suomalaisesta kulttuurista.” TORVI SOI väliajan päättymisen merkiksi. Tyttäreni oli siinä mukana”, Kosonen kertoo. “Ei siinä käynyt hyvin vieläkään”, Kosonen lohkaisee yli 400 vuotta vanhasta tragediasta, kun kaksikko suuntaa taas kohti narikkaa. Julia ei voi elää ilman Romeota, joten hän surmaa myös itsensä oikeasti
Suomenniemeä peitti silloin synkkä korpi, eikä täällä asunut paljon ketään. Sitä ei kuitenkaan enää pääse katsomaan, sillä järkäle sijaitsee Pyhäjoelle kaavaillun ydinvoimalan alueella. Tuo rajalinja jakaa suomalaisia edelleen taloudellisesti, terveydellisesti ja jopa geneettisesti. Koko rajalinjan reitti Suomessa on kiistanalainen, varsinkin sen läntisimmässä päässä. Siksi ajamamme reitti on vain yhdenlainen oletus siitä, missä raja suunnilleen olisi saattanut kulkea. Maasto on tasaista, pellot laakeita ja leveitä. 700 vuotta sitten täällä ei paljon teitä pitkin ajeltu, tuskin näkyi edes piskuisia polkuja. Pähkinäsaaren rauhan rajalinjan ja sen maamerkkien kohdalla on muistettava korostaa sanaa oletettava. Usva nousee pelloilta, sähkölangat roikkuvat niiden yllä, siellä täällä olevat talot nuokkuvat. Sitä on rustattu muistiinpanoihin ja koepapereihin usein muistamatta tai ymmärtämättä, mikä koko sopimus on ja miksi se solmittiin. Kiidämme autollamme jossain Merijärven ja Oulaisten välillä. Joidenkin mielestä raja olisi muun muassa yhtynyt Perämereen hieman Pyhäjokea alempana. Toimittaja ja kuvaaja ajoivat rajan läpi ja selvittivät, mistä on kyse.. Hanke on tosin nyt pysähtynyt, yksi Venäjän suurvaltapolitiikan seuraus sekin. Olemme kuvaajan kanssa lähteneet ajamaan Suomen poikki ikivanhaa Pähkinäsaaren rauhan oletettua rajaa pitkin. 24 2.12.2022 700-vuotias klassikko Reportaasi TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO SUOMALAINEN maaseututie on aamuvarhaisella hiljainen. Vuonna 1323 solmitusta rauhansopimuksesta tulee ensi vuonna kuluneeksi 700 vuotta. ”Sitä pidetään tärkeänä siksi, että silloin Ruotsin valtakunnalle määriteltiin ensimmäisen kerran itäraja”, sanoo historian professori Kimmo Kaikki ovat takoneet historian tunneilla päähänsä Pähkinäsaaren rauhan 1323. Ja nyt tuolla klassikolla on edessään juhlavuosi. PÄHKINÄSAAREN rauha on eräänlainen historian oppituntien klassikko. Taakse on jäänyt Pyhäjoen Hanhikivenniemi, jossa sijaitsee oletettavasti kyseisen rajan läntisin maamerkki, jättimäinen Hanhikivi. Kaikki suomalaiset ovat painaneet vuosikymmenten ajan päähänsä vuosilukeman 1323. 1300-luvulla rajoja ei pahemmin maastoon merkattu
Hänen mukaansa raja on ollut myöhemmin tärkeä etenkin suomalaiselle kansallistunteelle ja historian kerronnalle. Katajalan mukaan Pähkinäsaaren rauhaa edelsi parinsadan vuoden mittainen ryöstöretkien aika. Rajapaikkojen välit saattoivat olla satojakin kilometrejä”, Katajala sanoo. Olemme vasta täällä, vaikka päivä on jo puolessa. Suomenniemeä asuttivat sinne tänne asettuneet pienet heimot, jotka puhuivat jotain suomen kaltaista kieltä. Pohjois-Pohjanmaa on keskustan syvintä kannatusaluetta. Katajala kuitenkin korostaa, että nykyisen alueen jakaminen oli Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa vain sivuseikka. Vuonna 1323 ruotsalaiset ja novgorodilaiset jakoivat Suomenniemen alueen. Katajalan mukaan tuon ajan Euroopassa ei ollut tapana vetää mitään linjamaista rajaa harvaan asutuille seuduille. Suomen alueella tuolloin asuneet ihmiset eivät välttämättä huomanneet rajaa mitenkään. Paljon olennaisempaa oli sopia Karjalankannaksen tilanteesta ja Suomenlahdelta Nevan ja Laatokan kautta idän markkinoille kulkeneen kauppareitin turvallisuudesta. Nyt keskusta käy läpi historiansa pahinta kannatuskriisiä. Puolue oli näissä kunnissa jälleen selvästi suurin kuntavaaleissa 2021. 2.12.2022 25 Katajala Itä-Suomen yliopistosta. (Koko Suomi = 100.) Lähde: THL. Ryöstöretkiä tänne tekivät ruotsalaiset lännestä ja novgorodilaiset idästä. Jako Itäja Länsi-Suomeen on sinänsä totta, mutta Pähkinäsaaren rauhalla ei ole sen suhteen merkitystä, sanoo aluetalouden emeritusprofessori Hannu Katajamäki. Ruotsi sai verottaa länsipuolella asuvia, Novgorod itäpuolella. 80,4 90,2 90,3 1oo,1 1oo,1 109,9 110,0 119,8 119,9 129,6 Sairastuvuusindeksit hyvinvointialueilla Pähkinäsaaren rauhan arvioitu raja Sairastavuusindeksi kunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017–2019. On puhuttu työttömyyden, muuttotappioiden ja ikääntyvän väestön vaivaamasta Itäja Pohjois-Suomesta sekä vauraasta, dynaamisesta ja muuttovoittoisesta Länsija Etelä-Suomesta. Matka jatkuu ja maasto alkaa hieman kumpuilla. ”Yleensä sovittiin jotkut tietyt rajapaikat, joiden välissä raja sitten kulki. Pähkinäsaaren rauhan rajan on usein sanottu jakavan Suomea edelleen. HAAPAVEDEN kohdalla kurnii jo nälkä. Vaikka 1300-luvulla ei tunnettu lainkaan sellaisia käsitteitä kuin Suomi tai Venäjä, on vuotta 1323 korostettu jälkikäteen ensimmäisenä tilanteena, jolloin Suomen ja Venäjän väliin piirrettiin rajalinja. Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. Syksyisessä maisemassa näkyy navettoja, pientiloja värikkäine rintamamiestaloineen, traktoreita, joilla ei tunnu olevan mihinkään kiire. On syötävä lounas 1990-luvun tyyliä noudattelevassa hotelli Haapakanteleessa
“Eniten siihen vaikutti maasto. “Tämä on aika perustavanlaatuinen ero, jota ei aina ymmärretä. Kataja arvelee, että rajakivimerkintä Rillankivelle on tehty vasta paljon myöhemmin, 1400–1500-luvuilla. Mutta silloin esimerkiksi Joensuu ei luultavasti olisi sellainen kaupunki kuin se on nykyään”, Katajamäki pohtii. Alueiden erot jatkuivat, kun Suomessa siirryttiin aikanaan metsätalouteen. Siksi vanhoja rajoja tarkastettiin ja merkattiin uudelleen. Tuohon aikaan alkoi yleistyä ajatus linjarajoista. Olemme Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajapyykillä. 26 2.12.2022 Hän korostaa, että raja oli niin summittainen ja valvomaton, ettei se eristänyt ihmisiä toisistaan. Niiden myötä länteen syntyi tiiviitä kyläyhteisöjä. Niille syntyi myös toisistaan poikkeavia tapoja: lännessä tehtiin kuivattua reikäleipää, idässä pehmeää ja pyöreää limppua. Ihmiset viljelivät pientiloja ja kävivät metsätöissä. “Jos Viipuri olisi säilynyt Suomella, tarina voisi olla hyvin erilainen. Länsija Etelä-Suomeen kehittyi jokisuistojen ja satamapaikkojen ääreen sahateollisuutta ja muuta elinkeinotoimintaa. Kaupungit kasvoivat ja kauppa kävi. Kun välissä oli laajaa korpea, soita ja hankalasti ylitettäviä paikkoja, ihmiset elivät erillään. Idässä taas maata viljeltiin kaskeamalla aina 1800luvulle saakka. Raja oli helppo ylittää. MÄNTYMETSÄN keskellä pienessä rinteessä näkyy isoja kivenjärkäleitä. Kaskeamisen liikkuva elämäntapa ei mahdollistanut paikalleen asettumista ja tiiviiden kylien syntymistä samalla tavalla. MIKSI Itäja Länsi-Suomi sitten ovat kehittyneet niin erilaisiksi. Pohjois-Savon kunnat vilahtelevat ohi. Vesanto, Rautalampi, Suonenjoki. “Itä-Suomesta tuli savotta-Suomi. Se oli metsäteollisuuden resurssialue. Kaiken perusta liittyy maatalouteen. Äkkiseltään kiviin ei välttämättä kiinnittäisi sen kummempaa huomioita, mutta suuret opastetaulut kertovat yhden kivistä olevan Pähkinäsaaren rauhan rajamerkki. Paikka tunnetaan nimellä Rillankivi. Mutta kulttuurinen jako oli olemassa ilman Pähkinäsaaren rauhaakin. Ja toden totta: yhdestä kivestä löytyy kaiverruksia, joilla on lienee ollut jokin aikalaisille tarkoitettu merkitys. Suonenjoella mainostetaan Hanhikivenniemellä Pyhäjoella sijaitsee oletettavasti Pähkinäsaaren rauhan rajan läntisin piste.. Auton ikkunoiden takana näkyy paljon metsää, tiet ovat mutkaisia, välillä noustaan ja välillä lasketaan mäennyppylältä toiselle. Itä-Suomen yliopiston Katajalan mukaan Itäja Länsi-Suomen ihmiset elivät 1300-luvulla toisistaan melko erillään. Enemmän heille merkitsi se, mihin heidän omat kaskimaansa ulottuivat”, Katajala pohtii. Itäja LänsiSuomella on aluerakenteen kannalta hyvin erilainen peruskerrostuma”, Katajamäki sanoo. Itäja Pohjois-Suomi olivat puolestaan alueita, joista teollisuus hankki raaka-aineensa eli puut. Raha kertyi sinne, missä teollisuutta oli. Idässä oli Viipuri, mutta sekin menetettiin toisessa maailmansodassa Neuvostoliitolle. Matka jatkuu taas. Alueiden erilaisen roolin myötä Itä-Suomeen ei kehittynyt LänsiSuomen tavoin merkittäviä asutuskeskittymiä, jotka olisivat toimineet aluetalouden vetureina. Länsija Etelä-Suomen tasaiset maastot ja leudommat lämpötilat mahdollistivat sen, että ihmiset asettuivat jo melko varhain paikoilleen ja perustivat kiinteitä maatiloja. Sinne ei syntynyt samanlaisia elinkeinoja kuin länteen”, Katajamäki summaa. Katajamäen mukaan se on monien kehityskulkujen ja pitkien prosessien tulos. Viipurista olisi kehittynyt ylivertainen keskus, joka olisi elävöittänyt koko Itä-Suomea
Ihmisten elintapoja halutRillankiveä pidetään Pähkinäsaaren rauhan rajamerkkinä.. Koposen mukaan Pähkinäsaaren rauhalla ei kuitenkaan ole asian kanssa luultavasti mitään tekemistä. Mielenkiintoista on, kuinka jyrkkä ero itäja länsisuomalaisten genetiikassa on silloin ollut, koska nykypäivän eroa on loiventanut esimerkiksi evakkojen tulo Länsi-Suomeen”, Palo pohtii. Palon mukaan ei voida yksioikoisesti todeta, että itäsuomalaiset sairastavat geeniensä vuoksi enemmän. Esimerkiksi sydänja verisuonisairauksien kohdalla elintavoilla on myös iso merkitys. ”Myös tuloerot vaikuttavat. Ilmassa tuntuu jo aavistus päivän hämärtymisestä. Pähkinäsaaren rauhan rajan läntisimpään Suomen puolen pisteeseen on vielä matkaa. Kuinka paljon geneettiset erot sitten vaikuttavat sairastavuuden eroihin. 1970-luvulla käynnistetty kuuluisa Pohjois-Karjala-projekti pyrki pureutumaan juuri tähän ongelmaan. Iltapäivä on niin pitkällä, että tekisi mieli painaa kaasua lujemmin. Vuonna 2018 asiasta virisi laajempaa julkista keskustelua, kun selvisi, että enemmän sairastavien raja kulki suunnilleen samaa reittiä kuin Pähkinäsaaren oletettu raja. ”Genetiikan ero nykypäivänä on niin selkeä, että sen juuret on oltava jossain hyvin kaukana, hyvin varhaisessa vaiheessa. KOPONEN on samoilla linjoilla. Sitten tullaan jo Etelä-Savon puolelle Joroisiin ja Rantasalmelle. Hän kuitenkin painottaa, etteivät erot suinkaan ole syntyneet Pähkinäsaaren rauhan myötä. Kuten sanottua, raja ei sulkenut Suomenniemellä asuneita ihmisiä kahteen eri leiriin, eikä se siten selitä sairastavuuserojakaan. ”Ehkä aihetta olisi syytä tutkia enemmän, mutta silti en usko, että tätä voidaan genetiikalla suoraan selittää. Koposen mukaan idän ja lännen erilaisuus sairastavuudessa on tiedetty lähestulkoon aina. Tuo rajalinja on selvästi nähtävillä edelleen, sanoo THL:n johtava asiantuntija Päivikki Koponen. Pohjois-Savossa sairastavuutta on kaikkein eniten. Monista Itäja Pohjois-Suomen kunnista nuori väestö on muuttanut työn ja opiskelun perässä muualle. Täältä roudataan kesäisin laatikkokaupalla mansikkasatoa suomalaisten pakasteisiin. Kuntiin jäänyttä nuorempaa väestöä vaivaavat usein työttömyys, alhaisempi koulutus, yksinäisyys ja osattomuus. Iso selittävä tekijä on alueellinen erilaisuus. Hiljattain julkaistun tuoreimman sairastavuusindeksin mukaan Itäja Pohjois-Suomessa podetaan muun muassa enemmän sydänja verisuonisairauksia, tukija liikuntaelinsairauksia sekä vakavia mielenterveysongelmia. 2.12.2022 27 mansikkaa, kuinkas muuten. Länsi-Suomea tuolloin asuttaneet ihmiset olivat tulleet pääosin Ruotsista ja Euroopasta, Itä-Suomea asuttaneet puolesta idästä ja kaakosta. Ne olivat olemassa jo ennen sitä. Suurin osa Itäja Pohjois-Suomessa korostuvista sairauksista johtuu elintavoista ja elinoloista. Niillä on usein vaikutuksensa elintapoihin ja -oloihin, sairastavuuteen ja mielenterveyteen. Toisinaan sairastavuutta on selitetty itäja länsi-suomalaisten erilaisella geeniperimällä. Itäja länsisuomalaisten erilaiset geniperimät on kuitenkin selkeästi tunnistettavissa, sanoo aiheeseen perehtynyt oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo Helsingin yliopistosta. Geeniperimällä voidaan hänen mukaansa selittää vain pieni osa yleisimmistä kansantaudeista. Koposen mukaan ikä ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä se on huomioitu indeksejä laskiessa. Koposen mukaan sillä voi olla jonkinlaista merkitystä, mutta keskeiseksi selitykseksi sekään ei nouse. Lännessä ovat terveemmät ihmiset, idässä ja pohjoisessa sairaammat. Tiedot ilmenivät THL:n sairastavuusindeksistä ja Kelan terveysperusteisten etuuksien saajien listauksesta. Rikkaampi väestö painottuu uusimmissa verotiedoissakin selvästi Etelä-Suomeen”, Koponen lisää. Geeneillä voi olla jokin vaikutus, mutta vuosisatoja kestäneet kulttuuritottumukset ovat luultavasti paljon isommassa osassa”, Palo sanoo. Jäljelle jäänyt iäkkäämpi väestö sairastaa enemmän. PÄHKINÄSAAREN rauhan raja näkyy hämmästyttävällä tavalla myös suomalaisten terveyseroissa
Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne osuu kipeästi juuri itäiseen Suomeen. Olavinlinnaa ei vielä ollut vuonna 1323, kun Pähkinäsaaren rauha solmittiin. Koronan takia nekin tosin jäivät muutaman kerran väliin. Historian professori Kimmo Katajalan mukaan ainakin sen, että uhka on aina tullut suomalaisessa historian kerronnassa idästä. Olavinlinnassa vieraili myös kesällä 2017 Venäjän presidentti Vladimir Putin. Siellä olisi ollut tarkoitus pysähtyä Haukkavuorelle, jossa on kulkenut paitsi Pähkinäsaaren rauhan myös Täyssinän rauhan (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajalinja. ”Se on pieni asia, mutta siinä oli paljon symbolista merkitystä. Linna rakennettiin 1400-luvun lopulla Novgorodin ja Moskovan ruhtinaskunnan aiheuttaman uhan vuoksi. Tilalla olivat vain suomenkieliset. Nainen oli keskustan kansanedustaja, Savonlinnan kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Hanna Kosonen, joka myöhemmin toimi myös tiedeja kulttuuriministerinä. Uhka tuli idästä, niin kuin monta kertaa myöhemminkin. Vaikka maailma oli 700 vuotta sitten tyystin eri, on Pähkinäsaaren rauha nähty jälkikäteen nimenomaan rajanvetona idän ja lännen väliin. Joensuussa asuva Katajala huomasi hiljattain kauppareissullaan, että Prismasta oli poistettu aiemmat suomenja venäjänkieliset opastekyltit. Tämän hetkisen tilanteen Katajala näkee isona historiallisena muutoksena, jonka seuraukset ymmärretään kunnolla vasta jälkikäteen. Suomi päätti hakeutua sotilasja puolustusliitto Naton jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa. Kyllä täällä valot kuitenkin edelleen palavat.” Raja kulki oletettavasti myös Suonenjoen kautta. Jossain alempana näkyy Savonlinnan kaupunki ja sen hitaasti syttyvät katuvalot. Vain ajovalot halkovat kaiken peittävää syksyistä tummuutta. On kuitenkin jo liian pimeää. Sen muurien suojissa vietetään kesäisin Oopperajuhlia. Hankkeita ja projekteja on menossa, mutta lisää pitkäjänteisempiä toimia tarvittaisiin. MATKAMME oli tarkoitus jatkua vielä Savonlinnasta Ruokolahdelle ja Rautjärvelle. Koposen mukaan sote-uudistus antaa myös mahdollisuuksia sairauksien ehkäisyyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Ennestään vaikeassa tilanteessa olleelle itäiselle Suomelle sillä voi olla merkittäviä seurauksia. Hän kaipaisi alueelle kuitenkin uusia erilaisia terveyden edistämiseen liittyviä toimintakäytäntöjä. Nähtäväksi jää, kuinka pysyvä tila tästä tulee. Alkaa olla jo hämärää. 28 2.12.2022 tiin terveellisemmiksi – ja tuloksia tulikin. Aivan Savonlinnan keskustan tuntumassa kohoaa jykevä Olavinlinna. Voiko 700 vuotta vanhasta Pähkinäsaaren rauhasta vetää jotain aasinsiltoja nykypäivään ja sen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. ”Toivon, että hyvinvointialueilla ei pelkästään mietitä sitä, millaisia sairaaloita ja terveyskeskuksia sinne tulee, vaan sitä, mitä alueella laajemmin tapahtuu, millaisia tarpeita siellä asuvilla ihmisillä on.” TAIVAANRANTA kaartuu tummansinisenä Laitaatsalmen korkean sillan yllä. Tänään on vaikea kuvitella Putinin vierailua ja ystävällishenkistä illastamista Olavinlinnan muurien suojissa. Koposen mukaan erot ovat viime vuosikymmeninä lieventyneet. Venäjältä tulleet suuret turistivirrat ovat ehtyneet, kaikki muukin yhteistyö on jäissä. Hyvinvointialueet voivat kehittää toimintakäytäntöjä ja katsoa asioita kokonaisuutena paremmin kuin erilliset kunnat. Suomessa Venäjän aloittama julma sota nosti kansalaisten turvallisuushuolet pilviin. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on rikkonut idän suurvallan suhteet länsimaihin. Kuntaan on pystytetty sen kunniaksi muistomerkki.. Ilta-Sanomat uutisoi tuolloin alentavaan sävyyn Putinin vierellä esiintyneestä, huomion varastaneesta keltamekkoisesta naisesta
2.12.2022 29
Jossain soi haitari. Jälkikäteen me tiedämme, miten asiat menivät. Vain kaksi vuotta, ja Viipurin asema oli pommitettu raunioiksi. Ja kukapa olisi. Paikkaa on sosiaalisessa mediassa kehunut muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Sodan ja rauhan keskus Muisti pyrkii herättelemään vierailijoiden kiinnostuksen historiallisen empatian eli samaistumisen kautta.. SODAN ja rauhan keskus Muisti kertoo siitä, miltä sota tuntui. Aseman hyörinä tuntuu niin tavallisen arkiselta, että miksi ihmiset olisivat ajatelleet sen kohta loppuvan, vaikka sanomalehtien otsikot täyttyivätkin ikävistä ennusmerkeistä. Kaiken lähtökohta on sodan ajan Ilmiöt Miltä sota tuntui. Olisitko sinä voinut aavistaa sodan, seinällä oleva opasteteksti kysyy. Siellä pääsee kokeilemaan myös sota-ajan päätöksentekoa. Mutta emme ole rautatieasemalla, vaan sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyn alussa Mikkelissä. Vain puoli vuotta, ja syttyi talvisota. Se on jollain tavalla pysäyttävää. Postipoika kauppaa lehtiä ja huutaa päivän uutisia, niin kuin silloin oli tapana. “Toinen maailmansota on edelleen tutkitusti merkittävin eurooppalaisiin identiteetteihin vaikuttanut tapahtumasarja. En ehkä olisi. Mutta juuri sillä hetkellä, kun kuuluttaja kesällä 1939 kertoi seuraavan junan lähtevän Kouvolaan, ihmiset uskoivat, että elämä kantaa. Maassa lojuu matkalaukkuja. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KUVAT: SAARA SAVUSALO Sodan ja rauhan keskus Muisti kertoo sodasta etenkin niille, jotka eivät sitä ole kokeneet. 30 2.12.2022 O n kuin mikä tahansa kesäpäivä vilkkaalla rautatieasemalla yli 80 vuotta sitten. Tiedekeskus on avattu kesällä 2021. Kaiuttimista kuuluvat äänet tekevät kaiken eläväksi. Siksi me olemme olemassa”, Muistin asiakaspalvelupäällikkö Anna-Maija Hunter sanoo. Seinällä on iso sisäkuva Viipurin asemasta. Muistin yhteydessä toimiikin myös Päämajamuseo. Muisti sijaitsee samassa rakennuksessa Mikkelin keskustan tuntumassa, missä sota-aikana sijaitsi ylipäällikkö Mannerheimin johtama Päämaja. Ihmiset hälisevät, juna vislaa, kuuluttaja kertoo, mille laiturille juna saapuu ja mihin se lähtee. Sen jälkeen siellä on vieraillut yli 50 000 ihmistä. Näyttelyyn on rekonstruoitu Viipurin rautatieaseman tunnelmaa kesältä 1939. Hänen mukaansa Muisti pyrkii kertomaan sodasta etenkin niille ihmisille, jotka sitä eivät ole sitä itse kokeneet
Muisti vain keskittyy historiatieteisiin, ennen kaikkea tutkittuun kokemushistoriaan. Muistissa ei ole esillä historiallisia esineitä, kuten perinteisissä museoissa, vaan siellä pyritään herättelemään kävijöiden ajattelua sodan kokeneiden tarinoilla, virtuaalikokemuksilla ja erilaisilla pohdinnallisilla kysymyksenasetteluilla. Totta kai olemme olemassa myös niille, ketkä ovat historiasta ja sotahistoriasta kiinnostuneita, mutta he tulevat yleensä tällaisiin paikkoihin joka tapauksessa. Tiedekeskuksen taustalla toimii tieteellinen neuvottelukunta. Kävijöitä kehotetaan pohtimaan, olisivatko he voineet aavistaa talvisodan syttyvän muutaman kuukauden päästä. Valta-huoneessa kävijöille esitetään kysymyksiä, miten he itse olisivat ratkaisseet sota-aikana eteen nousseita ongelmia. Hunterin mukaan Valta-huone korostaa erityisen hyvin sitä, kuinka päätökset tehdään aina sen hetkisen tiedon valossa. Hän korostaa, että Muisti on ennen kaikkea tiedekeskus, kuten vaikkapa Heureka pääkaupunkiseudulla. Sen taustalla toimii tieteellinen neuvottelukunta, joka koostuu eri yliopistoista kootuista suomalaisista historian ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoista. Me haluamme tavoittaa myös niitä, jotka eivät yleensä käy museoissa.” Hunterin mukaan taustalla on ajatus siitä, että historian ymmärtäminen auttaa myös tulevaisuuden päätöksenteossa. Muistissa historia pyritään tuomaan helpommin saataville kokemusten ja empatian kautta. Niiden kautta on helpompi tarttua laajempiin asiakokonaisuuksiin.” YKSI Muistin puhuttelevimpia kohtia ovat sodan kokeneiden tarinat. ihmisten kokemukset. Mitä paremmin sodan julmuutta ja kokemushistoriaa ymmärretään, sitä laajempi on ymmärrys myös siitä, millaiset päätökset ja tapahtumaketjut siihen johtavat. Kävijä voi valita kahden päivittäin vaihtuvan todellisen henkilön sotakokemuksista kertovan tarinan, joista kerrotaan videoiden avulla. Ne avartavat hieman totutusta erilaisemman näkökulman sotaan. Sen kautta he voivat paremmin myös ymmärtää kyseistä aikakautta, sen tapahtumia ja ihmisten tekemiä ratkaisuja. Vaikka Muistin näyttely kertoo sodan kokemuksista, pohjautuu kaikki siellä oleva kuitenkin tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen. 2.12.2022 31 Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelyn alkuun on rekonstruoitu Viipurin rautatieaseman tunnelmaa kesältä 1939. Vierailupäivänä nähtävillä ovat kuivaniemeläisen pikkutytön Elsa Kehuksen sekä pasifisti Arndt Pekurisen tarinat. Korhosen mukaan perinteiset museot vaativat usein kävijöiltään paljon tietoa ja perehtymistä, jotta esineiden takaa tuleva aikakausi avautuu. “Sota tai sotahistoria voi tuntua monille vieraalta aiheelta, mutta ihmisten kokemukset liittyvät meihin kaikkiin, ne yleensä kiinnostavat jokaista. Hunterin mukaan Muisti on olemassa niille, jotka ovat sodan historiasta kiinnostuneita, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole. “Se on yksi meidän iskulauseitamme. “Emme kerro sodasta sodan itsensä vuoksi, vaan siksi, ettei sotaa enää tulisi.” Kävijät pääsevät Muistissa kokeilemaan myös sota-ajan päätöksentekoa. Muistin toiminta pohjautuu tarkkaan tieteelliseen tutkimukseen. Jälkikäteen päätöksiä voi arvioida ja arvostella ihan eri tavalla, kun näkee, mi. “PARAS tapa oppia menneisyydestä on historiallinen empatia eli samaistumisen kokemus”, sanoo Muistin näyttelytuottaja Jenni Korhonen. Hänen mukaansa Muistissa pyritään luomaan tilanteita, joissa ihmiset pääsevät samaistumaan menneisyyden ihmisten kokemuksiin
Kaiken, mitä Muistiin laitetaan näytille, täytyy pohjautua tieteeseen ja tosiasioihin. Se kysymys iskee tajuntaan Muistin virtuaalikokemuksissa, jossa kävijät pääsevät kokemaan, millaista oli talvisodan Summan taistelupaikalla. “Se avaa rehellisesti sodan todellisuutta. “On pysäyttävää ajatella myös viime vuosia, jolloin päättäjät ovat olleet tilanteissa, joita ei ole ennen koettu. Ihan viimeisessä pallossa lukee helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Mutta ihmisten puhumisen tarpeessa se on näkynyt. Ukrainan sota ei ole lisännyt Muistin kävijämääriä. Silloin päättäjien on vain luotettava, että sen hetken tiedoilla ja näkemyksillä asioita viedään oikeaan suuntaan.” MINNE pakenen. Mutta talvisota oli modernia, massatuhoon perustuvaa sodankäyntiä”, Korhonen sanoo. Hänen mukaansa näyttelyn keskeisin kulmakivi on uskottavuus. Kokemuksiin pohjautuvassa näyttelyssä on se vaara, että tunteet menevät jollain tavalla yli. Usein meillä on romanttinen kuva talvisodasta, että miehet hiihtävät lumipuvuissa tähtitaivaan ja tykkylumipuiden katveessa. Virtuaalikokemuksessa se tuntuu niin todelliselta, että katsoja vähintäänkin kyyristyy suojautuakseen. Ne korostavat myös tämän päivän näkökulmasta, miksi sotaa pitäisi välttää kaikin keinoin”, Hunter sanoo. NÄYTTELY loppuu lattiassa oleviin palloihin, joissa mainitaan maailman viimeaikaisia sotia ja kriisejä. Muistissa se on kuitenkin onnistuttu välttämään, Korhosen mukaan tietoisesti. Jenni Korhosen ja Anna-Maija Hunterin mukaan Muisti on olemassa niille, jotka ovat sodan historiasta kiinnostuneita, mutta erityisesti niille, jotka eivät ole.. 32 2.12.2022 Talvisota oli modernia, massatuhoon perustuvaa sodankäyntiä. Myös sota-aikana oli sama tilanne. Moni kävijä haluaa kertoa työntekijöille siitä, miten ajankohtaiselta kaikki tuntuu. Päädyimme lopulta siihen, että sille ei ollut tarvetta. “Sodan alussa mietimme, että pitäisikö meidän jotenkin muuttaa näyttelyä. Muistin yhteydessä toimii myös Päämajamuseo. Kun aikaisemmin kaikki Muistissa on ollut menneisyyteen perustuvaa, alleviivaa tuo pieni maininta näyttelyn ajankohtaisuutta. Tilanteessa näkyvä paikka, maisema, säätila ja tapahtumat vastaavat todellisuutta. Että sodan todellisuus hautautuu kaiken elämyksellisyyden alle. Paikka on Summan miljoonalinnake, jonne tulee Neuvostoliiton keskitys. Kerromme menneisyyden tapahtumista tutkittuun tietoon pohjautuen, emmekä voi muuttaa tosiasioista. ten asiat ovat lopulta menneet
Saksasta Kurkiala löysi myös saman aatemaailman jakavan vaimon Elisabethin, vaikka oli aiemmin ollut kihloissa huomattavasti itsenäisemmän ja aktiivisemman Elsi-Majn kanssa Suomessa. VARHAIN ORVOKSI jääneen, mutta taloudellisesti ja sosiaalisesti yhä turvattua ylemmän keskiluokan elämää eläneen Kurkialan jääkäriajasta Saksassa on runsaasti aikalaisdokumentteja. Myös Swanströmin Valkoisen uskon soturi (Atena) kääntää valokeilan aiheisiin, josta virallinen historiankirjoitus oli 2000-luvulle asti enemmän tai vähemmän hissuksiin. Niistä näkee, kuinka tiukkaan uskontulkintaan läpi ikänsä vihkiytynyt Kurkiala kärsi ristiriidasta sotilaselämän alkoholin ja maksullisen seksin täyttämän karun räyhäkkyyden ja idealistisen soturikäsityksensä välillä. So ta m us eo. Yleistävät kärjistykset pitävät harvoin paikkaansa, ja viimeistään käytännön kokemukset rintaman kauhuissa karistivat useimmista ylenmääräisen valloitusinnon. MIKÄLI ASIAYHTEYS olisi jokin toinen, Kurkialan jatkosodan asemavaiheen aikana Karjalassa vakavissaan ajama kiroilun tekeminen sotilasoikeudessa rangaistavaksi naurattaisi. Vakaumus auttoi monia kestämään sodassa, mutta traumaattiset kokemukset saattoivat johtaa myös henkilökohtaiseen uskonkriisiin. Suomen taistelu natsi-Saksan rinnalla oli jo tarpeeksi hankala asia, puhumattakaan yhteydestä juutalaisten ja muiden valloitettujen alueiden kansalaisten tuhoamisesta suoraan vastuussa olleisiin SS-joukkoihin. KIRKKOHISTORIAN dosentti André Swanström tutki jo aiemmin kiitetyssä ja osin kiistellyssä kirjassaan Hakaristin ritarit suomalaisten SS-miesten toimintaa. Nuoripari jatkuvasti kasvavine perheineen kokeili elämää lähetystyössä Australiassa, jossa Kurkiala oli merimiespappina. Groundstroem) on historiantutkimuksen valossa niitä yksilöitä, joiden syvä uskonnollisuus ei estänyt läpi elämän kestänyttä sitoutumista armottomaan, antidemokraattiseen ja -semitistiseen oikeistoradikalismiin. Swanströmin kirja perustuu runsaaseen ja taiten käytettyyn lähdeaineistoon. Siellä hän eli kaikessa rauhassa ja eläköityi kirkkoherrana ennen vuonna 1966 tapahtunutta kuolemaansa. Jääkärieversti sai ei-saksalaiselle harvinaisen korkean eli SS-Obersturm-bannführerin arvon. Yksityisestä yleiseen liikkuva tarina näyttää kuitenkin laajemman kuvan eli Kalervo Kurkialan elämän sortovuosien, jääkäriliikkeen, sisällissodan ja IKL:n kautta sotavuosiin. Uskonnollisen pakkokäännytyksen sotkeminen sotatoimiin suututti myös Kurkialan esimiehet ja marsalkka Mannerheimin, jota Kurkiala puolestaan vieroksui muiden jääkärien tavoin pitkään “ryssänupseerina”. Kun Saksan tappio ja sodan lopputulos alkoi näyttää selvältä, Kurkiala hävitti osan papereistaan ja dokumenteista ja pakeni perheineen Ruotsiin. 2.12.2022 33 Kirjat Kalervo Kurkialan elämäntarina on myös kuvaus siitä, miten uskonnollisuus ja isänmaallisuus linkittyivät Suomessakin kansalliskiihkoon, demokratiavastaisuuteen, äärioikeistoon ja lopulta natsismiin. Himmler arvosti dokumenttien mukaan “germaanisen rodun korkeimmat hyveet” täyttävää suomalaista suuresti. Tosielämän kypäräpappi 1960-LUVUN murroksessa syntyi karikatyyri sotaan osallistuneista papeista ja kirkonmiehistä (kaikki olivat tuolloin miehiä) sotahulluina, äärioikeistolaisina ja kaikkea muuta kuin kristillisen rakkauden ja armon sanomaa edustaneina hahmoina. SUSANNA LUIKKU André Swanström: Valkoisen uskon soturi – jääkäri, pappi ja SSmies Kalervo Kurkiala. Se, että hän ajoi samalla tarmolla muun muassa ortodoksilasten pakkokasteita, muiden kuin suomensukuisten heimojen “likvidoimista” ja toimi SS-pastorina täysin tietoisena joukkojen tekemisistä ja niiden pohjana olevasta ideologiasta, pilaa kuitenkin tahattoman vitsin. Kalervo Kurkiala (ent. Kurkiala tapasi yhden holokaustin pääarkkitehdeistä eli Heinrich Himmlerin useamman kerran. Se piirtää selkeän kuvan mustavalkoisesta ja missään vaiheessa toimiaan katumattomasta ihmisestä, jonka fanaattinen fasismi löi ongelmitta kättä ilmeisen aidon uskonvakaumuksen kanssa. Atena, 542 s. He eivät kuitenkaan viihtyneet “barbaariseksi” luonnehtimassaan ympäristössä, jossa suomalaissiirtolaisten ja merimiesten kiinnostus uskonasioihin oli parhaimmillaankin pintapuolista. Huippunsa se saavutti toisessa maailmansodassa, jolloin Kurkiala liittyi Waffen SS-joukkoihin. Kansainvälistäkin huomiota herättäneen teoksen ansiosta näiden SS-vapaaehtoisten sotarikoksista tehtiin virallinen selvitys
Nykyvihreiden tutkiminen ei vastaavan aineiston valossa enää onnistuisikaan, sillä puolue lopetti lehtensä viime eduskuntavaalien jälkeen – sattumaako. Siksi osa aktiiveista ei halunnut liikkeelle pysyvää organisaatiota, vaikka ensimmäiset kansanedustajat Ville Komsi ja Kalle Könkkölä nousivat sen piiristä eduskuntaan jo vuonna 1983 . MALTILLISTUMINEN näkyi myös puolueen ohjelmissa. Liiton juuret ovat 1980-luvun alun vaihtoehtoliikehdinnässä, jossa oli mukana muun muassa ympäristöaktivisteja, feministejä, nuorliberaaleja, entisiä taistolaisia ja vammaisliikkeen edustajia. Se omaksui perinteisen kolmiportaisen järjestörakenteen, siirtyi yhden vuosikokouksen malliin ja perusti valiokunnan tilalle puoluehallituksen. Aina näin ei ole ollut. Suomenmaa katsoi jo 1980-luvun lopulla vihreistä voitavan puhua tavallisena puolueena, joka liikkui ”poliittisen realismin tasangolla”. Karimäen mukaan Vihreän liiton perustaminen helmikuussa 1987 oli kompromissi liikelähtöisten ja puoluetta haluavien välillä. 34 2.12.2022 KUN vihreät aloitti viimeisimmän hallitustaipaleensa Sanna Marinin johtamassa viisikossa, oli itsestään selvää, että yksi sen saamista ministerinsalkuista kuuluisi puolueen puheenjohtajalle Maria Ohisalolle. 1980-luvulla vihreä liike oli kritisoinut voimakkaasti talouskasvua ja kulutuskeskeistä elämäntapaa. ANNUKKA KAARELA Jenni Karimäki: Protestista puolueeksi. Vihreä liitto rekisteröitiinkin puolueeksi varsin pikaisella aikataululla vuonna 1988. KARIMÄEN kirja pohjautuu muun muassa vihreiden puolueorganisaation tuottamiin asiakirjoihin, perustamisvaiheen aktiivien haastatteluihin ja puoluelehdistön kirjoituksiin. Toiminta oli liikelähtöistä ja sen ihanteita olivat verkostomaisuus, tasa-arvo ja suora demokratia. Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti, kun radikaalia ekologiaa kannattanut vähemmistö ryhtyi puuhaamaan omaa puoluettaan. Taustalla oli myös käytännöllisyys: miksi käyttää energiaa erillisten kannatusyhdistysten perustamiseen, kun ehdokasasettelun voisi tehdä puolueen kautta helpommin. Vihreiden vakiintuminen vaihtoehdosta vallankahvaan 1990-luvulla. TARVE organisoitua alkoi kasvaa 1980-luvun puolivälissä. ”Hallitusvastuun hyväksyminen vuonna 1995 oli alun loppu, puolueolemuksen ja järjestelmän sisällä vaikuttamisen lopullinen omaksuminen”, Karimäki toteaa. Puheenjohtajuus sallittiin ensin kansanedustajille ja lopulta ministereillekin. Valtiotieteiden tohtori, tutkija Jenni Karimäki selvittää Protestista puolueeksi -kirjassaan, miten se tapahtui. Laman aikana siitä luovuttiin ja talouskasvu vihreissä rajoissa hyväksyttiin. Karimäen mukaan Vihreän liiton vakiintuminen vallankahvaan noudattelee sen länsieurooppalaisten sisarpuolueiden vaiheita. Vastapaino, 274 s. KARIMÄEN mukaan huojunta liikkeen ja puolueen välillä jatkui vihreissä pitkään. Liiton perustamisen yhteydessä valtuuskunta linjasi, ettei yhdistystä rekisteröitäisi puolueeksi. Heidi Hautalan noustua eduskuntaan vuoden 1991 vaaleissa hänen tilalleen puheenjohtajaksi valittiin rannalle jäänyt Pekka Sauri. Kirjat Koijärveltä kokoushuoneisiin Tutkija Jenni Karimäen mukaan vihreät vakiintui 1990-luvulla puolueeksi muiden joukossa Forssan Koijärvelle kokoontui keväällä 1979 nuoria ympäristönsuojelijoita vastustamaan tunnetun lintujärven kuivatusta. NYKYISIN vallan keskittymistä ehkäisemään luodut säännöt ovat historiaa ja vihreistä on tullut puolue muiden joukossa. Perinteisiä puolueita ja ”politiikan likaisuutta” kaihdettiin. Alkukangerteluista huolimatta 1990-luvusta tuli Karimäen mukaan vihreiden vakiintumisen vuosikymmen. Lopullinen sinetti vakiintumisen tiellä oli osallistuminen Paavo Lipposen ensimmäiseen hallitukseen. Pekka Haaviston oli luovuttava puheenjohtajuudesta, kun hänet vuonna 1995 nimitettiin Suomen ja koko Länsi-Euroopan ensimmäiseksi vihreäksi ministeriksi. Vuoteen 1992 asti puoluejohdossa ei saanut istua edes kansanedustajia. Puolueen sääntöihin kirjattiin aluksi vain välttämättömät kohdat ja niiden rinnalle kulkivat epäviralliset, ”sisäisesti sovitut” säännöt. Karimäen esiin nostamissa Vihreän langan kirjoituksissa huomiota herättää toimittajien reipas kritiikki oman puolueen linjaa ja tekemisiä kohtaan. Karimäen mukaan yhteiskuntavihreys voitti tiukan ekologian linjan ja puolueen agenda laajentui ympäristökysymyksistä yleispuolueeksi. Koijärven aktivistit siirtyivät kokoushuoneisiin ja Vihreä liitto muuttui puolueeksi muiden joukossa. ”Kymmenen vuoden sisään hallituksessa istuu vihreitä ministereitä”, ennakoi lehden pääkirjoitus kaukonäköisesti vuonna 1989. Su om en m aa n ark isto. Osa aktiiveista ei sitä sulattanut, vaan jättäytyi pois toiminnasta
2.12.2022 35 Kirjat HISTORIOITSIJOITA ei näinä päivinä käy kateeksi. Oxfordin yliopiston Bysantin tutkimuksen johtaja Peter Frankopan (synt. Ukrainan sota on muuttanut asetelmia tässäkin, mutta yleisesti ottaen Venäjän suhdetta Kiinaan leimaa monitahoinen liittolaisuuden, kilpailun ja vanhan vihollisuuden yhdistelmä. KIRJASSA kerrataan, että Peking ei hankkeillaan suinkaan avusta köyhiä ja kehittyviä maita vaan tarjoaa lainoja, joiden ehdot eivät ole kovin edulliset. Kiinan Vyö ja tie -hanke nimellä kulkeva taloudellinen maailmanvalloitus sekä Aasian ja osin Afrikan kasvava painoarvo ovat tietenkin ajankohtaisia. Verrattuna länsimaiden takavuosikymmenten ja -satojen toimintaan näin voi nähdä tapahtuvan. Räikein esimerkki on ehkä Sri Lankan Hambantotan satama. Toisaalta katsaus Afganistanista Iranin kautta Kaukoja Lähi-idän sekä EteläAmerikan ja Afrikan maiden tilanteisiin on tervetullut muistutus siitä, että isolle osalle maailmaa Ukrainan sota on paikallinen ja kaukainen kriisi. Kiinan presidentti Xi Jinping korosti vuonna 2018 Pekingissä kiinalais-afrikkalaisen yhteistyöfoorumin kokouksessa, miten Kiina noudattaa ”viiden ein” lähestymistapaa. Sen itsenäinen jatkoosa Uudet silkkitiet (Atena) julkaistiin suomeksi lokakuussa, ja Frankopan vieraili myös Helsingin Kirjamessuilla. Ulkoja turvallisuuspoliittisen tiedon, taustoituksen ja syy-seuraussuhteiden kysyntä on toki räjähtänyt, mutta maailmanpolitiikan vauhti on niin kova, että osa pitkien tutkimusprojektien tuloksista ehtii vanheta ennen julkaisua. “Silloin pystyy paremmin selittämään heikkouksia ja vaaroja sekä yhteistyömahdollisuuksia, mikä saattaa myös luoda puitteet paremmalle päätöksenteolle”, hän kirjoittaa. Vyö, tie ja sen hinta Brittitutkija Peter Frankopanin päivitys Kiinan ja ylipäätään Aasian kasvavasta vaikutusvallasta ja painoarvosta muistuttaa myös siitä, että globaalisti Ukrainan sota on paikallinen kriisi. 1971) nousi kansainväliseksi tähdeksi kirjallaan Silkkitiet – Uusi maailmanhistoria 2010luvun puolivälissä. VENÄJÄLLÄ on omat intressinsä ja myös yhteistä rajaa monien silkkitiemaiden kanssa, eikä se ole katsellut Kiinan hankkeita sivusta. Sataman vuokraaminen kiinalaiselle yritykselle 99 vuodeksi ei juuri eroa 1800ja 1900-lukujen kolonialismista, jolla esimerkiksi britit ja ranskalaiset päätyivät hallitsemaan satamakaupunkeja. SUSANNA LUIKKU Peter Frankopan: Uudet silkkitiet. Kun maa ei kyennyt maksamaan takaisin lainojaan Kiinalle, hallitukselle ei jäänyt paljon vaihtoehtoja. Atena, 319 s. Kiinan vaikuttaminen on ensisijaisesti taloudelliseen ja/tai sotilaalliseen voimaan nojaavaa eikä erityisen hienovaraista, mutta Venäjän hybridija infosotaa käsitellään tässäkin kirjassa. Silloin Vyö ja tie näyttää enemmän osakkeenomistajien, kiinalaisyritysten ja Kiinan valtion (lähes sama asia) voittoihin tähtäävältä rahoitusprojektilta sekä keinolta saada strategisia kulkureittejä ja infrastruktuuria välillisesti Kiinan hallintaan. Mutta se, että tekstistä puuttuvat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Kiinan koronan varjolla harrastamien sulku-, vainoja kontrollitoimien vaikutukset sekä USA:n presidentin Joe Bidenin osin vielä hahmottumaton ulkopolitiikka Donald Trumpin kaaoksen jälkeen, vaikuttaa väkisinkin. Sen mukaan Kiina ei puutu Afrikassa maille itselleen sopiviin kehityspolkuihin, sisäisiin asioihin tai päätösvaltaan, ei aseta poliittisia ehtoja tai tavoittele “itsekkäitä etuja” investoinneilla ja yhteistyöllä. Samasta syystä kirjaa voi suositella kaikille maailmanpolitiikan kokonaiskuvasta ja skenaarioista kiinnostuneille. Monilla valtioilla ei ole suurtakaan intressiä sekaantua siihen – tai liittyä Venäjän-vastaiseen pakoteja eristysrintamaan. Sh utt ers to ck. Frankopan korostaa teoksensa lopussa, kuinka tärkeää on ymmärtää, miten globaalin geopoliittisen pelin palat liittyvät toisiinsa. Kiinan on myös helppo olla piittaamatta Afrikan autoritaaristen hallintojen vähemmistövainoista, puutteista ihmisoikeusja sananvapausasioissa ja oppositiotoiminnan kiellosta, koska se toimii itse samoin. Hallinta voi myös muuttua käytännössä pysyväksi, vaikka kyse olisi kansallisomaisuudesta. ETENKIN AFRIKASSA Kiina on kuitenkin markkinoinut itseään reiluna investoijana ja kolonialismista sekä sisäisiin asioihin puuttumisesta vapaana kumppanina
NHL:n vaatimukset ja aikuistuminen ovat hioneet särmiä, mutta omapäisyyteen asti vahva persoona hän on yhä.. 36 2.12.2022 Patrik Laine, 24, on aina tehnyt asiat omalla tavallaan
Sinänsä huomio ei ole Laineelle uutta. Hän on Jari Kurrin ja Teemu Selänteen ohella ainoa suomalainen, joka on saavuttanut 40 maalin rajan yhdellä NHL-kaudella. Tammikuussa 2021 Jets kauppasi Laineen Columbukseen, jonka kanssa hän teki värikkäiden vaiheiden jälkeen neljän vuoden ja yhteensä 34,8 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen viime heinäkuussa. “Reissu on turha, jos homma kusee kaukalossa. Kun hän oli vasta yläasteikäinen, Tampereella kohistiin “siittä Tapparan junnusta, joka ampuu kovempaa kuin äijät”. Kun Columbus Blues Jackets ja hallitseva mestari Colorado Avalanche kohtasivat kahdesti Tampereella NHL Global Series -kiertueella marraskuun alussa, Laineen ja joukkueiden lähes jokaista askelta seurattiin niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Winnipeg Jets varasi Laineen vuoden 2016 tilaisuudessa numerolla kaksi, ja vasta 18-vuotias poika hyppäsi koneeseen ja kivikovaan NHL-maailmaan. Aina Laine ei ole ollut yhtä mutkaton joukkuekaveri. TEKSTI: SUSANNA LUIKKU KUVAT: EMMA KORHONEN / LEHTIKUVA Tesoman iso poika Henkilö. Ennen toista Tampereen ottelua Columbuksen alkulämmittelyn palloringissä mediaväen läheisyys saattoi hillitä vapainta herjanheittoa, mutta kun Laine pompautti futispallon puolta pienemmän Johnny “Hockey” Gaudreaun vatsaan ja pallo putosi, alkoi normaali älämölö, naureskelu ja lyhyt väittely siitä, kenen vika “stiplu” oli. “Omaa pärstää näki kyllä ihan tarpeeksi. Me tultiin tänne töihin ja tulosta ei tullut. Joku on joukkueen pelle, joku omissa maailmoissaan hiihtelevä hajamieli, joku koko ajan äänessä, joku musiikkiintoilija ja niin edelleen. Laineen maajoukkuepolku oli katketa alkuunsa, kun hän aikoinaan hermostui alle 18-vuotiaiden turnauksessa valmentajan peluutukseen ja reagoi haistattelemalla, keskisormen näytöllä ja NHL-tähti Patrik Laine on ollut lajin parrasvaloissa yläasteikäisestä lähtien. Columbus Blue Jacketsin vaikeuksissa punnitaan myös se, miten Tampereen Tesoman lähiöstä ponnistanut hyökkääjä kykenee käsittelemään uutta ja epämiellyttävää tilannetta urallaan: toistuvaa häviämistä. Nyt tuntuu, että minun puolestani koko homman olisi voinut jättää väliin”, Laine tokaisee. Asia ratkaistiin vanhalla kunnon kivi-sakset-paperi-leikillä. Sittemmin on tapahtunut paljon ja vauhdilla. Silloin ei auta, jos sen ulkopuolella on kivaa. Suu kävi, kamat lentelivät ja sekä omia että muiden epäonnistumisia peleissä oli vaikea sietää. Joukkueessa on kuitenkin 20 muutakin pelaajaa, joilla pitäisi olla keskittymisrauha ilman että tarvitsee tuntea oloaan turvattomaksi, alistetuksi tai kiusatuksi. Pelillisesti visiitti kotikulmillekaan ei sujunut kaksisesti: Columbus hävisi molemmat ottelunsa selvin luvuin ja oli välillä kaukalossa täysi vastaantulija. Se veti Laineen mielen matalaksi. Lätkäympyröissä taas on siedetty perinteisesti aika paljon, etenkin niiltä pelaajilta, joita ilman on vaikea voittaa. Vähempikin esilläolo riittäisi, mutta hyvähän se on, että ihmisiä kiinnostaa”, Laine kuittaa. Nyt sekä joukkue että Laine ovat tilanteessa, josta ulospääsy vaatii paljon molemmilta. 2.12.2022 37 P ATRIK LAINE , 24, on niitä urheilijoita ja jääkiekkoilijoita, jonka nimen tietävät muutkin kuin lajia aktiivisesti seuraavat. Kun hän oli teini-iässä, isokokoisen pojan uho alkoi Tapparan junioreissa ja Mestis-seura LeKissä läikkyä paikoin pahasti yli. SUPERTÄHTISTATUKSESTA , miljoonapalkoista ja mediarumbasta huolimatta valtaosa NHL-pelaajista on samanlaisia kuin nuoret miehet ja joukkueurheilijat aina. Ja valmentajien nenille kannattaa harvemmin hyppiä. LAINE TEKI Winnipegissä läpimurtonsa ja nousi siihen rooliin, jossa hän on aina 12-vuotiaana päättyneen maalivahdin uransa jälkeen pelannut: hyökkäyssuunnan ratkaisijaksi ja maalintekijäksi
38 2.12.2022 tappouhkauksilla. Se riittää, että läheiset tietävät, minkälainen oikeasti olen – ja että peli kulkee. Vaikeuksia tulee kaikille, mutta on jossain määrin yllättävää, miten pahasti Columbuksen pelin perusrakenteetkin ovat ajoittain hukassa. Ei ole mitään, minkä taakse piiloutua.” Kovapäinen Laine on aina ollut, niin hyvässä kuin pahassa. Ja kun ne ovat hukassa, jääkiekon kaltaisessa pelissä on koko ajan enemmän tai vähemmän myöhässä, ajoitukset ovat pielessä, merkkausvirheet, harhasyötöt ja hävityt kaksinkamppailut kasaantuvat. Lähiajat näyttävät, kumpaan suuntaan se nyt asioita ohjaa. Täytyy vain löytää keinoja toipua ja ajatella hyviä asioita ja muistoja. Niinhän se on, että itseluottamus on heikoilla ja tuska vaan kasvaa, kun tappiot kasaantuvat.. Vuodet ja kokemukset ovat kasvattaneet Lainetta, mutta häviämistä hän sietää yhä huonosti. VÄÄRÄÄN SUUNTAAN vyöryvää lumipalloa on vaikea kääntää, ja kumuloituessaan ongelmat alkavat syödä etenkin Laineen kaltaisen pelaajan onnistumisia, ratkaisuja ja itseluottamusta. On niitä kovempiakin paikkoja ollut. ”Olin nuorempana joskus aika kusipää, kun tunteet ja paineet keittivät yli. PISTEISIIN tuijottaminen kertoo yleensä pinnallisesta käsityksestä pelistä, mutta Patrik Laine on koko uransa ajan elänyt ja nauttinut niistä, etenkin maaleista. Sittemmin Columbus on saanut kurssiaan käännettyä ja alkanut nousta ylöspäin sarjataulukon pohjalta, mutta tie pudotuspeleihin on pitkä. Jos Laine ei pääse hakeutumaan maalipaikoille, ratkaisemaan pelejä ja käyttämään kuulua laukaustaan, hänen pelistään tulee väkinäistä puurtamista. Se on profiloitunut työteliääseen taistelukiekkoon, minkä voi nähdä istuvan sekä Kekäläisen omaan että halutessaan “ruostevyöhykkeeseen” kuuluvan Ohion ja sen ihmisten mentaliteettiin. Noita juttuja puhuvat usein ihmiset, jotka eivät ole edes tavanneet minua. Ilman isää en varmasti olisi täällä. Muuten hän ei ole halunnut asiasta julkisesti puhua. Ei siihen autakaan huippuurheilussa tottua, mutta myös ajatus siitä, että “Tesoman Tykistä” kuoriutuisi yhtäkkiä sulavakäytöksinen ja -sanainen jääkiekkolähettiläs, joka ei näytä kettuuntumistaan julkisesti, on aika utopistinen. Sen sijaan Tappara hommasi tuolloin 15-vuotiaan ”Paten” tueksi psykologin, joka kulki matkassa useamman vuoden. NHL:n ainoalla suomalais-GM:llä Jarmo Kekäläisellä on ollut kohta kymmenen vuotta aikaa rakentaa seuraidentiteettiä. “Peli on silloin kuin rikkinäinen puhelin: kaikki ovat väärässä paikassa väärään aikaan, ja silloin kolisee omissa”, Laine vahvistaa. Paska maku jää aina, kun tulos on nolla pistettä – ihan sama, vaikka niitä tulisi itselle viisi”, Laine kommentoi. “Eeeääh. Turnaus päättyi siihen, mutta asia sovittiin ja Laine otti opikseen. “Ei auta kuin yrittää kaivaa itsensä pois kuopasta, se on minun ja kaikkien jätkien tuolla kopissa asia. Kukaan ei tee sitä meidän puolestamme eikä tule meitä pelastamaan. Lainetta ei kaukalossa ole nähty, sillä hän loukkasi nilkkansa pian Suomesta paluun jälkeen. Onko hän nyt uransa vaikeimmassa paikassa. Ryhmään on toisaalta saatu Laineen ja Gaudreaun kaltaisia tähtihyökkääjiä, ja Kekäläisen huhutaan etsivän kovan luokan ykkössentteriä. Yksi ero kuitenkin on: hän on lähes läpi uransa pelannut organisaatioissa ja joukkueissa, joilla on tietty vakaa pohja ja jotka ovat joko voittavia ryhmiä tai matkalla sellaisiksi. TAKAVUOSINA häiriökäytöstä olisi joko katsottu läpi sormien tai ongelma olisi niin sanotusti hoidettu rankaisemalla: heittämällä nuori määräajaksi jäähylle, vapaaksi vaihtamaan seuraa tai kokonaan ulos toiminnasta. Nyt ei kulje, ja silloin on vaikea olla mukava.” Läheisistä on yksi poissa: Patrikin isä Harri menehtyi yllättäen reilu vuosi sitten vain 54-vuotiaana. “Niinhän se on, että itseluottamus on heikoilla ja tuska vaan kasvaa, kun tappiot kasaantuvat. Mediaja muiden velvoitteiden hoitaminen ja asiallisissa raameissa pysyvä julkinen esiintyminen kuuluu toki hulppeasti palkattuun työnkuvaan, mutta myös huippukiekkoilijan persoona on hänen omansa. Se asia piti kohdata, jotta pääsin eteenpäin. “Menetin parhaan ystäväni ja tukijani. Laine herättää huomiota ja jakaa mielipiteitä, oli sitten kysymys esityksistä jäällä, värikkäistä vaatevalinnoista ottelupäivinä tai suorasukaisista lausunnoista. Asia on ollut elämäni vaikein, ja käyn edelleen sitä läpi. ”Ehkä joidenkin mielestä olen yhä jotenkin hankala tyyppi ja vaikea pelaaja, mutta on niitä pahempiakin. Yrityksen puutteesta mikään ei saa silti jäädä kiinni.” Tampereen otteluissa tämä näkyi sellaisissakin Laineen uralla tuiki harvinaisissa tilanteissa, että hän haki selvistä laukaisupaikoista maalintekosektorissa syöttöä ja hyökkäys tyrehtyi siihen. Laine oli vajaan kuukauden poissa Columbuksen ringistä, ja siksi aikaa taukosi myös yleensä kaikkialla läsnä oleva NHL:n mediaseuranta. Yksinkertaistettuna: helpoistakin asioista tulee vaikeita ja pienistä virheistä suuria. Olin myös aika tenava, kun lähdin NHL:ään”, Laine myöntää. Sitäkin voi kysyä, millä oikeudella kiiltokuvaa vaaditaan. Sittemmin hän on loistanut niin 20-vuotiaiden MM-kultajoukkueessa 2016 Jesse Puljujärven ja Sebastian Ahon kanssa kuin niissä Leijonien turnauksissa, joihin on päässyt ja lähtenyt NHL:stä mukaan. Haalarit niskaan aina uudestaan, koetetaan selvittää mitä voi tehdä paremmin, ja uusi yritys seuraavissa peleissä. Nyky-NHL:ssä kaikkien on osattava (ja haluttava) pelata kahteen suuntaan eli hoidettava myös puolustusvelvoitteet, ja tässä Laine on kehittynyt. Useimpien maalintekijöiden tavoin Laine on niitä pelaajia, jotka kestävät paineita ja saavat niistä jopa lisäpotkua. Se ei silti muuta hyökkääjän perusprofiilia ja -tehtävää miksikään. Kaikki vain kaipaavat häntä, se on kaikkien ajatuksissa”, Laine kommentoi tuolloin NHL:n sivuilla
Suuret, pelaajaprofiiliin nähden ristiriitaisetkin odotukset ja julkisuus ovat kulkeneet mukana koko ajan.. 2.12.2022 39 Laine pelaa nyt kolmatta kauttaan Blue Jacketsissa
Suomenmaan tonnikerhoa on järjestetty vuodesta 2000 asti. Kerholaisten tavoitteena on hiihtää, juosta tai kävellä tuhat kilometriä vappuaattoon mennessä.. Joukossa on niin alusta asti osallistuneita konkareita kuin ensikertalaisiakin. 40 2.12.2022 MUKAAN uudelle kaudelle ovat lähteneet: Aho Kirsti Oulainen, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe, Ahtiainen Pertti Joensuu, Airaksinen Janne Lapinlahti, Aitto-oja Teemu Pyhäntä, Aitto-oja Timo Pyhäntä, Ala-Nissilä Tiina Rusko, Alariesto Heidi Rovaniemi, Antila Aapo Turku, Auvinen Helena Enonkoski, Ellilä Pentti Oulu, Granqvist Mervi Järvenpää, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki, Haapakoski Ari Siikajoki, Haavisto Jouko Rauma, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Hannula Timo Rovaniemi, Hara-Lindström Eeva Espoo, Haukipuro Kari Oulu, Haukipuro Kyösti Helsinki, Haukipuro Seppo Haapavesi, Haukipuro Teemu Haapavesi, Heikkilä Marja Laitila, Heikkilä Sinikka-Anneli Salla, Heikkilä Tarja Salla, Heikkilä Veli Salla, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Urpo Kempele, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Raija Suomussalmi, Hepokangas Edvin Oulu, Hettula Ilpo Kempele, Holmström Sauli Taivalkoski, Honkanen Rauno Pudasjärvi, Huhtalo Kaisu Rovaniemi, Huhtanen Elisa Pori, Huhtanen Tapio Pori, Hämäläinen Eino Pieksämäki, Hänninen Asko Kannonkoski, Härkönen Niilo Kajaani, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua, Ingerttilä Pentti Muhos, Jokelainen Alpo Kajaani, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi, Jokitalo Annastiina Espoo, Jokitalo Irja Kiuruvesi, Jokitalo Matti Kiuruvesi, Jormalainen Kaarlo Siikalatva, Jormalainen Pirkko Siikalatva, Jumisko Anja Taivalkoski, Juntunen Jouko Kemi, Jurva Hannu Oulu, Järvelä Ritva-Liisa Laukaa, Jääskeläinen Kari Espoo, Kaarela Annukka Oulu, Kaartinen Leena Lahti, Kananen Mauri Viitasaari, Kantola Jukka Tyrnävä, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki, Karisto Heikki Hämeenlinna, Karjalainen Aarne Vaala, Karjalainen Jouko Muhos, Karsikas Antti Haapavesi, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kattilakoski Eero Kaustinen, Kattilakoski Simo Kokkola, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Ilkka Oulu, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi, Kemppainen Pekka Pyhäntä, Kemppainen Tiina Oulu, Kemppainen Timo Reisjärvi, Keskikallio Raimo Kemi, Kesälahti Juha Salla, Kivioja Heikki Vaala, Kiviranta Ritva Oulainen, Koistinen Riikka Rovaniemi, Kolari Terttu Tuusniemi, Kolmonen Jukka Oulu, Konka Reino Kouvola, Kontiola Lasse Rovaniemi, Konttajärvi Salli Pello, Konttajärvi Sari Pello, Korkatti Arja Porvoo, Korkatti Juhani Porvoo, Korpela Juhani Oulu, Korpela Olavi Kemijärvi, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Paavo Oulu, Koskela Reko Oulu, Kotisaari Kirsi Raahe, Kuha Tuomo Oulu, Kuittinen Matti Tohmajärvi, Kukkonen Anne Oulu, Kyllönen Aleksi Kärsämäki, Kyllönen Mirja Kärsämäki, Kyllönen Ville Kärsämäki, Kylmäniemi Eija Keminmaa, Kylänpää Jouni Eurajoki, Kämäräinen Helena Kuusamo, Kärkkäinen Marjatta Oulu, Kärkkäinen Tuomo Oulu, Kömi Kirsti Huittinen, Laaksonen Arttu Salo, Lahti Vesa Siikajoki, Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Laine Timo Laitila, Lamminsivu Susanna Laitila, Lantto Ossi Helsinki, Lehtoaho Marjaana Kangasala, Lehtoaho Olli Kuusamo, Lehtoaho Vilho Kangasala, Lehtoaho Väinö Kuusamo, Lehtonen Anja Suonenjoki, Leinonen Jouni Raahe, Leppänen Johannes Kannonkoski, Leskelä Esko Kuusamo, Leskinen Ahti Hämeenkyrö, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lähdemäki Tarja Säkylä, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Antti Lumijoki, Markkanen Jouko Suonenjoki, Mattila Jussi Oulu, Mauno Juha Pukkila, Mauno TUHANNEN KILOMETRIN TUHANNEN KILOMETRIN JAHTI ON ALKANUT JAHTI ON ALKANUT TEKSTI: ANNUKKA KAARELA TALVEN tulo on ollut tänä vuonna myöhässä, mutta Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon osallistujat eivät ole lannistuneet. Uusi kerhokausi alkoi tuttuun tapaan marraskuun alussa ja mukaan lähti noin 260 kuntoilijaa
Jos olet ilmoittautunut kerhoon ja nimesi puuttuu listalta, ota yhteyttä sähköpostilla kerho@suomenmaa.fi tai puhelimitse 044 7370 377.. 2.12.2022 41 Sisko Pukkila, Mero Soile Tammela, Messala Matti Saarijärvi, Mettälä Heikki Loimaa, Miilukangas Sari Raahe, Moilanen Kaija Lapinlahti, Moilanen Mikko Puolanka, Moilanen Tuulikki Puolanka, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Murtoperä Martti Haapavesi, Myllykoski Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Mäkelä Aarne Oulu, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Jenni Vantaa, Määttä Kalle Liminka, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Niinisalo Vaito Kerava, Nissilä Kirsi Oulu, Nummela Olavi Turku, Oikarainen Tapio Oulu, Oinas Elina Muhos, Ojala Katri Oulu, Ojala Olavi Kempele, Ollikainen Reijo Oulu, Paananen Pekka Raahe, Paananen Taina Ruokolahti, Paarvala Ritva Heinola, Pakkanen Eve Espoo, Palola Juhani Puolanka, Partanen Ari Sulkava, Partanen Jukka Sulkava, Peltokangas Teijo Toholampi, Peltoniemi Risto Kuusamo, Penttilä Kyösti Siikalatva, Penttilä Martti Oulu, Pietilä Kauno Uusikaupunki, Piilonen Pentti Äänekoski, Pitkälä Eila Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Pohjamo Samuli Oulu, Pohjus Juhani Janakkala, Pylväs Marja-Liisa Oulu, Pyylampi Antti Vantaa, Ranta Pirjo Siikajoki, Rantanen Reino Raahe, Rasinkangas Sirpa Kempele, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Rautio Eero Oulu, Rautio Paavo Merijärvi, Rekinen Atte Kuopio, Riepula Anne Ii, Rimpeläinen Satu Pyhäntä, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Runola Kaapo Mynämäki, Ruottinen Maarit Pudasjärvi, Räisänen Juho Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela, Saarimaa Toivo Vaala, Saastamoinen Kari Kiuruvesi, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Sallinen Maija Sulkava, Salonen Vilho Koski Tl, Sankilampi Pertti Kempele, Setälä Matti Heinola, Simonen Kauko Sulkava, Siniluoto Marika Raahe, Sipola Anne Pyhäjoki, Sipola Leena Flyinge Ruotsi, Sipola Riitta Raahe, Sipola Timo Kaarina, Soronen Laila Utajärvi, Soronen Pekka Ii, Suni Veli-Pekka Säkylä, Suomela Raimo Ii, Suonsivu Pyry Raahe, Syrjä Matti Haapavesi, Syrjä Ritva Haapavesi, Takarautio Kirsti Tromssa Norja, Takarautio Thea Tromssa Norja, Talala Reijo Pudasjärvi, Tieva Raimo Oulu, Tornberg Marketta Kuusamo, Tornberg Ville-Joonas Rovaniemi, Torniainen Ari Lappeenranta, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tuohinto Esko Raahe, Tuovinen Heidi Lapinlahti, Turenius Turja Seinäjoki, Turtinen Sipe Ii, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Tölli Joel Pyhäntä, Vaara Jukka Rovaniemi, Valjus Ate Valtimo, Valjus Erkki Nurmes, Valjus Helvi Valtimo, Valjus Oiva Sotkamo, Valkonen Heikki Espoo, Vedenoja Simo Raahe, Vehniäinen Eero Salo, Vesterinen Eeva Marjatta Helsinki, Vesterinen Helena Lahti, Vesterinen Perttu Lahti, Virranta Kari Lapinlahti, Virranta Raili Lapinlahti, Virtanen Keijo Tammela, Vuorinen Ossi Uusikaupunki, Vuorio Osmo Kuopio, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Simo Nivala, Väliahdet Matias Joensuu, Väliahdet Risto Rovaniemi, Väyrynen Paavo Siikajoki, Ylikotila Arto Lappeenranta, Ylikulju Aki Liminka, Ylikulju Aulis Raahe, Ylikulju Ismo Muhos, Ylimartimo Eila Simo, Ylimäki Juho-Matti Sievi, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki
Agentin silmä oli tietysti koulutettu näkemään kaikki vähänkin epäilyttävä, ja puutteellisen suomen kielen taidon kanssa alennuksesta tuli Alenius. Kommunisteja samoihin aikoihin johtanut, itsekin Neuvostoliitosta itsenäistä linjaa korostanut Aarne Saarinen (1913–2004) kertoo muistelmissaan esimerkin siitä, kuinka Neuvostoliitto seurasi Aleniuksen liikkeitä. “Pyydänkin, kenenkään sananvapautta rajoittamatta, että mietitte vähän tätä ajankäyttöä täälläkin”, Rinne vetosi. 42 2.12.2022 EDUSKUNNASSA on viime viikkoina keskusteltu saamelaisten hallinnollisista kysymyksistä antaumuksella ja niin sanotusti suurin kirjaimin. Budweiser on nimittäin ilmoittanut, että oluet lahjoitetaan MM-kisat voittavalle maalle. Ammatinvalintakysymys TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, LAURI HEIKKILÄ, PAULIINA POHJALA Apollon tietäjät. Kaikkialle on kiinnitetty julisteita ja kylttejä joissa lukee ”Alenius”. Perussuomalaisten Juha Mäenpää huomautti Rinteelle, että kyseessä on ammatinvalintakysymys, johon Rinne vastasi tarkoittavansa salia eikä itseään. Kaksi englantilaista miestä kertoo olleensa kisa-alueella oluen etsinnässä, kun heidät yllättäen kutsuttiin Toyota Land Cruiserin kyydillä sheikin palatsiin. Alkavatko revisionistit ryppyillä. Neuvostoliiton Helsingin lähetystössä raportoitiin joskus 1960-luvun lopulla, että nyt se Alenius on villinnyt kansan. Käräjäkiveäkään ei tainnut jäädä kääntämättä, sillä kiistalain myöhään iltaan venyneessä lähetekeskustelussa istuntoa johtanut varapuhemies Antti Rinne (sd.) huomautti keskustelun alkavan jo toistaa itseään. VAIN kaksi päivää ennen Qatarin kisoja isäntämaa sekä Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa ilmoittivat, ettei jalkapallostadionien alueella saa myydä alkoholia. Kommunistijohtaja Saarinen sai kutsun Tehtaankadulle antamaan selitystä, ja hänelle kerrottiin hälyttävä tilanne. Palatsissa heille tarjottiin olutta ja esiteltiin perheen erikoisia lemmikkejä, kuten leijonia ja apinoita. “Tarkoitin sitä, että te joudutte nyt vain kuuntelemaan meitä niin kauan kuin me haluamme näistä puhua”, Mäenpää napautti. Tunturisaamelaisten ja metsäsaamelaisten taakse asettuneet poliittiset ryhmittymät ovat yrittäneet laulaa – tai joikhata – toisiaan suohon niin poliittisin, juridisin kuin historiallisinkin argumentein. Oluen puutteesta johtuen kansainvälisessä mediassa on näkynyt kummallisia uutisia, sillä janoinen britti kyllä löytää jostain tuoppinsa. MARRASKUUSSA 97-vuotiaana edesmennyt entinen vasemmistojohtaja Ele Alenius ei kuulunut Neuvostoliitolle mieluisiin poliitikkoihin. Saarisella oli ehkä naurussa pitelemistä, sillä selitys oli yksinkertainen. Oli joulun alennusmyyntien aika ja näyteikkunoissa luki ”alennus”. Nyt näyttää siltä, että kisat voittava joukkue vie kotimaahansa sekä pokaalin että valtavat määrät kaljaa. Hän ei ollut kommunisti ja halusi vetää SKDL:n kipparina itsenäistä linjaa. Mitä pitäisi tehdä. Päätös tuli shokkina osalle kisaturisteista, eikä varmasti vähiten tuoppi kourassa viihtyville briteille. Kisoja sponsoroiva olutvalmistaja Budweiser puolestaan joutui miettimään, mitä se tekee varastohallissa lojuvalle valtavalle määrälle olutta, joka oli varattu Qatarin kisoihin
Nyt on tärkeää, että eduskunta muodostaa asetukseen tiukan kannan. Miten takaamme jatkossakin ruuan ja energiantuotannoltaan omavaraisen Suomen. Se viesti pitää saada iskostettua myös kansalaisille. Seuraavat askeleet suuntaavat vaaleihin, ja tavoitteen tulee olla selvä. NYT JOS KOSKAAN meidän perusviestimme puhuttelee. Siinä emme viimeaikaisten gallupien valossa ole onnistuneet. Keskusta nousee, ja selätämme gallupien alhon. Gallupluvut ovat surkeat. Myös kustannukset, jotka ennallistamisasetuksesta sellaisenaan Suomelle koituisivat, ovat kohtuuttomat. Ja kuinka pidämme huolta niistä, joiden oma ääni ei kuulu. kerromme lääkkeemme siihen, kuinka talous pitkällä tähtäimellä tasapainotetaan. Kuinka takaamme sen, että työn tekeminen on aina kannustavaa. Keskustaa tarvitaan juuri tässä ajassa, siitä olen varma. Turvallisuustilanne olisi myös aika erilainen, jos emme olisi taistelleet koko Suomen asuttuna pitämisen puolesta. TULEVISSA eduskuntavaaleissa keskusta puhuu taloudesta . Meidän ei tule maksaa muiden virheistä, niin että meidän metsiämme alettaisiin museoida. Sellaisenaan esitystä ei voi missään olosuhteissa hyväksyä. Työ eurooppalaisella tasolla tämän osalta vasta nyt alkaa. Riikka Pakarinen keskustan varapuheenjohtaja Katse ja tavoitteet tulevaan Puheenvuoro. Meidän tulee myös kyetä tuomaan hallituskauden onnistumiset vahvemmin julki. Näillä meitä jokaista yhdistävillä selkeillä teemoilla meidän tulee näkyä entistä vahvemmin. Miten vastaamme kasvavaan työvoima/osaajapulaan. Sitä, mitä oltaisiin voitu tehdä toisin, mitkä ratkaisut olivat oikeita tai vääriä, voidaan spekuloida. Sen teimme aluevaaleissa, ja siihen pystymme myös nyt. Yhteiskunta polarisoituu, ja erityisesti nuorten tulevaisuudenusko on huolestuttavan matalalla. Vaikuttamisen mahdollisuuksia on, ja keskusta tulee tekemään kaikkensa, jotta jatkossakin metsäpolitiikka on meidän omissa käsissämme. EU:n ennallistamisasetus on nostanut nämä teemat viime viikkojen poliittisen keskustelun ytimeen. Keskusta on nähnyt nämä perusasiat kirkkaammin kuin mikään muu puolue. Sen aika ei kuitenkaan ole nyt. Suomi on hoitanut metsänsä kestävästi, toisin kuin suurin osa muista EU-maista. Niistä peiliin pitää katsoa viime kädessä jokaisen puoluejohdon jäsenen. Siihen tarvitaan selkeä viesti, väsymätöntä jalkatyötä ja saumatonta yhteistyötä. Kuinka luomme uusia työpaikkoja ja vakaan toimintaympäristön yrityksille. 2.12.2022 43 HALLITUSKAUSI vetelee loppuaan, ja eduskuntavaalit ovat aivan oven takana. Meillä on kotimaista energiaa, ja meillä on kotimaista ruokaa. Meillä ei ole vara menettää ketään tästä kelkasta. Nyt pitää luoda selvä strategia tulevaan, ei katsoa taaksepäin. Ennen vaalikevättä haluan kuitenkin toivottaa jokaiselle lukijalle rauhaisaa ja rentouttavaa joulun odotusta ja joulunaikaa. Jokainen suomalainen pohtii, riittääkö ruoka, riittääkö energia, onko täällä turvallista. Pitkälti keskustan vuosikymmeniä harjoittaman politiikan ansiosta meillä menee moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verraten verrattain hyvin. Toimintaympäristö ei ole helppo. Nyt keskustelu velloo lähinnä mielikuvissa. METSÄKYSYMYKSET ovat hyvä esimerkki meitä vahvasti yhdistävästä asiasta. Meidän pitää myös itse uskoa itseemme, tekemiseemme ja viestiimme
44 2.12.2022 Keskusta Suomenmaa seurasi ehdokasasettelun etenemistä keskustan piirikokouskierroksella TEKSTI: PETRI GÖRMAN, LAURI HEIKKILÄ, ANNE HIEVANEN, RISTO LUODONPÄÄ, PÄIVI VENTO, AUNI VÄÄRÄNIEMI Huolenaiheina gallupit ja ennallistaminen Lapin piiri vahvisti eduskuntavaaliehdokkaikseen Petteri Salmijärven, Janne Kaisanlahden, Toni Jänkälän, Markus Lohen, Mika Riipin, Mari-Anne Penttisen, Susanna Junttilan sekä kuvasta puuttuvan Laura Lakson. Au ni Vä ärä nie m i
SDP suuntaa vasemmalle ja kokoomus tiukasti oikealle. Puolueen johdossa mietitään kovasti, mitä pitäisi tehdä vielä paremmin.” Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko kertoi värikkäästi viime viikkojen tunnelmista. Kokousta puhutti myös keskustan alhainen kannatus. ”Viime kädessä valtion on tehtävä linjaus, noudatammeko Suomen perustuslakia vai EU:n tekemiä saneluratkaisuja”, Lapin piiri jyrähti kannanotossaan. Lista jäi vielä vajaaksi. ”Puolueen kannatusluku on surkea, eikä kukaan ole siihen tyytyväinen. Au ni Vä ärä nie m i Etelä-Pohjanmaan piiri nimesi 11 kansanedustajaehdokasta, heidän joukossaan istuvat kansanedustajat Pasi Kivisaari, Antti Kurvinen ja Mikko Savola. Sen vuoksi uutiset ovat nyt, sitä mitä ne ovat.” Järjestöväen ykköstehtäväksi Saarikko nimeää keskittymisen eduskuntavaaleihin. PERÄPOHJOLAN piirissä puhuttivat sekä ennallistaminen että saamelaiskäräjälaki. VARSINAIS-SUOMEN piirikokouksessa vieraillut keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen ei hymistellyt. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Olli Rainio, varapuheenjohtajiksi Seppo Alatörmänen Enontekiöltä ja Anne Sipola Kemistä. ”Periksi ei sopisi antaa. Muut kuusi ehdokasta piiri on nimennyt aiemmin. 2.12.2022 45 EU:N ennallistamisasetus oli polttava aihe keskustapiirien syyskokouksissa. Salmijärvi sai kokoukselta jatkon puheenjohtajuudelleen. ”Mitään saamelaisryhmää ei voi asettaa toista huonompaan asemaan”, hän korosti. ”Olemme selättäneet gallupit alueja kuntavaaleissa, ja sen me teemme myös eduskuntavaalien yhteydessä.” Etelähämäläisten vieraana ollut elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että vaalien lähestyessä paineet politiikassa kasvavat. Sen vuoksi meitä keskustalaisia tarvitaan myös jatkossa hallituksessa.” Piiri nimesi seitsemän ehdokasta ensi kevään eduskuntavaaleihin. ”Eduskuntavaaleissa meillä on yhä tavoite saada vähintään kolme kansanedustajaa läpi ajamaan keskustalaista politiikkaa Lapissa”, piirin puheenjohtaja Petteri Salmijärvi totesi. Ete lä -P oh ja nm aa n piir i Tommi Lepojärvi, Katri Kulmuni, Olli Rainio ja kuvasta puuttuva Marko Heikkuri ovat Peräpohjolan piirin eduskuntavaaliehdokkaat. Päijät-Hämeen piiri nimesi puolestaan seitsemänneksi ehdokkaakseen Laura Hahlin Lahdesta. Piirikokouksen vahvistamat eduskuntavaaliehdokkaat ovat Toni Jänkälä, Susanna Junttila ja Markus Lohi Rovaniemeltä, Janne Kaisanlahti Kemijärveltä, Laura Lakso Pelkosenniemeltä, Mari-Anne Penttinen ja Mika Riipi Sodankylästä sekä Petteri Salmijärvi Sallasta. Saamelaiskäräjälain valmisteluun osallistunut Joona totesi, että keskusta on nähnyt saamelaismääritelmän ensisijaisesti ihmisoikeuskysymyksenä, josta on hankala tehdä poliittisia kompromisseja. He ovat Helena Halinen Janakkalasta, Johanna Häggman Forssasta, Jyri Kaunisto Tammelasta, Petri Määttä Hausjärveltä, Asko Niemelä Lopelta, Kristiina Ruuskanen Hämeenlinnasta ja Touko Uotila Hämeenlinnasta. Peräpohjolan piirin kansanedustajaehdokkaiksi nimettiin Marko Heikkuri Kemistä, Katri Kulmuni Torniosta, Tommi Lepojärvi Keminmaasta ja Olli Rainio Torniosta. Eduskuntaryhmältä Saarikko kertoi saaneensa evästyksen, johon hän itse vahvasti sitoutuu. Asiaa Lapin piirikokoukselle avannut kansanedustaja Katri Kulmuni totesi, että Suomesta pitäisi asetuksen myötä ennallistaa kolmasosa, Lapin tuntureista 160 hehtaaria. Yhteinen ”liima” on ollut hallituksessa ohut ja rakoilee nyt entisestään. ”Esitetyt ennallistamisvaatimukset merkitsisivät tosiasiassa Suomen luonnon ja metsien museointia”, piirin puheenjohtajuuden jättänyt Tanja Joona sanoi. ETELÄ-HÄMEEN piirin johdossa jatkavan Johanna Häggmanin mukaan keskusta on joutunut tekemään kompromisseja hallituspolitiikassa ja se näkyy nyt kannatuksessa. Varapuheenjohtajiksi valittiin Pirkko Jauhojärvi Kittilästä ja Ari-Veikko Puska Savukoskelta. ”RKP on ehkä vetänyt vasemmistolaisinta linjaa hallituksessa koskaan. Olli Rainio valittiin myös piirin uudeksi puheenjohtajaksi.. Piirin puheenjohtajana jatkaa laitilalainen Pekka Kuusisto sekä varapuheenjohtajina turkulainen Julia Koskinen ja salolainen Johanna Riski. Eduskuntavaaliehdokkaiden listaa piiri täydensi neljällä nimellä. He ovat Perttu Helin Turusta, Jonna Lappalainen Kemiönsaaresta, Ilkka Pilpola Mynämäeltä ja Anu Vuorinen Paraisilta
”Meillä on hyvä puheenjohtaja! Tällaisilla puheilla juuri jaamme porukkaa ja menemme kohti vaalitappiota. Pauli Kymäläinen näki alentuneeseen kannatukseen kaksi syytä: on myllätty liian kauan sosiaalidemokraattien kanssa ja tehtiin virhe, kun puheenjohtaja vaihdettiin. Entinen pääministeri Juha Sipilä puhui Pohjois-Pohjanmaan piirikokouksessa. Mutta muistetaan, että asetuksen käsittely on vasta alkuvaiheessa.” ITÄ-SAVOSSA mielenkiinnon kohteina olivat metsien ennallistaminen ja oman sairaalan jatkuvuuden turvaaminen. ”Meille tämä tarkoittaisi lähes miljardikustannuksia, kun esimerkiksi Saksan kustannukset ovat 140 miljoonaa euroa. ”Se jakoi väen kahtia”, Kymäläinen väitti. Kannanotossaan kokous peräänkuulutti palveluiden saavutettavuutta ja toimenpiteitä maatalouden kriisin helpottamiseksi. Keskustalla on Pirkanmaalla 11 nimettyä eduskuntaehdokasta, mutta vaalipiirin luoteisosassa ehdokaskartta on vielä tyhjä. Jatkokautta kansanedustajana hakeva ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hanna Kosonen muistutti puheessaan keskustan näkökulmasta ennallistamiskeskustelussa. Varapuheenjohtajiksi kokous valitsi Milla Martikaisen Lieksasta ja Kirsi Koppisen Liperistä. Minusta kannatustamme vetää alaspäin se, että keskusta leimataan vihervasemmiston apupuolueeksi.” Laila Uljas arveli, ettei keskustan viestintä ole tarpeeksi voimakasta. Kauko Rauhansalo totesi keskustan nukkuneen siinä vaiheessa, kun ennallistamista ryhdyttiin EU:ssa suunnittelemaan. Torniainen muistutti, että tukipaketti lanseerattiin Annika Saarikon suulla Lappeenrannan puoluekokouksessa. Maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen kannusti keskustaväkeä puhumaan vaalien alla metsäasioista. Pekka TurtiaiAnnika Saarikko (oik.), Esko Kiviranta, Riikka Pakarinen ja Arttu Laaksonen istuivat eturivissä Varsinais-Suomen piirikokouksessa. KARJALAN piirin puheenjohtaja Jouni Kemppi toivoi syyskokouksen kansanedustajavieraiden Ari Torniaisen ja Jari Lepän tuovan esille ratkaisuja maakunnan ahdinkoon, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on synnyttänyt. 46 2.12.2022 PIRKANMAAN piirikokouksessa keskusteltiin eritoten maaja metsätaloudesta. POHJOIS-KARJALAN piirin syyskokous valitsi Jertta Harisen Kontiolahdelta seitsemänneksi eduskuntavaaliehdokkaaksi SavoKarjalan vaalipiirissä. Eduskuntavaaliehdokkaansa piiri on nimennyt jo aiemmin syksyllä. Piiri on nimennyt eduskuntavaaliehdokkaansa jo aiemmin. Muun kokousväen keskuudessa Rauhansalon kanta sai kannatusta. ”Toisin kuin jotkut some-influensserit, punavihreät poliitikot ja jotkut EU-virkamiehet väittävät, metsätalous ja aktiivinen metsien hoito ei ole luontokadon aiheuttaja, maailman ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksen aiheuttaja”, Kurvinen totesi. Pekka Ruoppa totesi olevansa aivan eri mieltä. ”On otettu ensiaskeleet, mutta tukitoimiin on sitouduttava pitkäaikaisesti.” Piirin puheenjohtajana jatkaa Jouni Kemppi, varapuheenjohtajina Eveliina Lohko ja Antti Rämä. Muut kuusi ehdokasta on nimetty jo aiemmin. Sa ara Sa vu sa lo An ne H iev an en. Piirin puheenjohtajana jatkaa lempääläläinen Tuukka Liuha. KYMENLAAKSON piirikokouksessa puhuttivat keskustan mahdollisuudet pärjätä eduskuntavaaleissa. Tätä ei pidä tällaisessa muodossaan hyväksyä. Piiriä johtanut Jertta Harinen ei hakenut jatkokautta. ”Sanomme varovasti jostakin asiasta, ja kohta joku toinen puolue sanookin asian paljon rohkeammin.” Piirin puheenjohtajana jatkaa Riikka Turunen. Varapuheenjohtajiksi Linda Lähdeniemi Punkalaitumelta ja Miia Rajala Vesilahdesta. Varapuheenjohtajat ovat Vappu Kuokka Virolahdelta ja Janne Wall Kouvolasta. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Hannu Mikkilä Nurmeksesta. Keskusta voi nimetä Pirkanmaalla kaikkiaan 20 ehdokasta. ”Itä-Suomeen kohdistuvan avustuspaketin ensimmäinen erä kohdistui Etelä-Karjalaan, eikä syyttä”, Leppä totesi. Vaalipiiri saa seuraaviin vaaleihin yhden uuden paikan, ja keskusta tavoittelee sitä itselleen
Tällä kertaa keskustan kannatuksesta nuorison parissa, se on vielä pienempi kuin puolueen kannatus nyt. 2.12.2022 47 nen huomautti ennallistamispuheiden alkaneen Brysselissä vuonna 2019. Marjut Lehtonen jatkaa piirin puheenjohtajana ja Matti Heikkilä varapuheenjohtajana. Myös Sihto ja Hautala ovat toimineet kansanedustajina. Keskustanuori Aada Ruhanen totesi aloittavansa aina piirikokouksessa puheenvuoronsa sanoilla ”olen huolestunut”. Piiri on nimennyt aiemmin 14 kansanedustajaehdokasta, yksi ehdokas nimetään myöhemmin. ”Olen taas huolestunut. Miten tätä kannatusta nostetaan ja turvataan keskustan tulevaisuus?” Piirin puheenjohtajaksi valittiin Arto Sepponen Pieksämäeltä ja varapuheenjohtajiksi Laura Hämäläinen ja Petri Pekonen Mikkelistä. Hän piti kohtuuttomana tilannetta, jossa turvepelloista peräti 30 prosenttia pitäisi ennallistaa. Hänestä nyt kaivataan samanlaista kansaa puhuttelevaa iskulausetta. ”Lopputulos oli keskustan linjan mukainen, mutta tämä ei vielä riitä. La uri H eik kilä. EU:n ennallistamisasetuksen torjuminen esitetyssä muodossaan herätti keskustaväen riveissä tunnustusta. Nimettyjä ehdokkaita on nyt neljätoista. ”Tuonne jonnekin kunnantalon taakse nousee paja, missä valmistuu lämpövoimalakoneen osia. Pitkäaikainen keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi oli helpottunut siitä, että hyvinvointialueiden myötä keskipohjalaisten ei enää tarvitse keskittyä taistelemaan maakuntansa olemassaolon puolesta. Keskusta on kantanut hallitusvastuuta 2000luvulla yhteensä 16 vuotta. KESKI-POHJANMAAN piirikokouksessa esille nousi muun muassa EU-komission ehdottama windfall-veron kaltainen tuottokatto sähkön tuottajille. Piirin puheenjohtajana jatkaa Tahvo Anttila Jyväskylästä. ”EU:lla sekä kansallisesti on meneillään hankkeita, jotka eivät ole millään lailla suomalaisten metsänomistajien tai maataloustuottajien edun mukaisia.” ETELÄ-SAVON piirikokouksessa alleviivattiin, että keskusta on ainoa puolue, joka on aidosti koko Suomen asialla. ETELÄ-POHJANMAAN piirikokous nimesi 11 kansanedustajaehdokasta. Eduskuntavaaliehdokas, MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio näki, ettei maanomistajan asemasta kannata antaa yhtään periksi, ja tämän tulisi näkyä keskustan vaaliohjelmassa. He ovat Lasse Hautala Kauhajoelta, Henna Helmi Heinonen Seinäjoelta, Olavi Kandolin Kurikasta, Pasi Keskinen Vaasasta, Pasi Kivisaari Seinäjoelta, Antti Kurvinen Kauhavalta, Sari Palmu Alajärveltä, Alina Lehto Evijärveltä, Mikko Savola Ähtäristä, Paula Sihto Seinäjoelta ja Esa Niemistö Ilmajoelta. 150 miljoonaa EU-kansalaista pitää saada samalle linjalle. Eduskuntavaaliehdokkaansa piiri on nimennyt jo aiemmin. Varapuheenjohtajina jatkavat Susanna Laitila Alavudelta, Sari Palmu Alajärveltä ja Merja Rintamäki Vaasasta. Piiri nimeää myöhemmin vielä yhden ehdokkaan. Kannanotossaan piirikokous muistutti Suomen huoltovarmuuden perustuvan menestyvään maaja metsätalouteen. Piiri on nimennyt viisi kansanedustajaehdokastaan jo keväällä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Henna Penttinen Äänekoskelta ja Tuija Tuikkanen Viitasaarelta. Mikko Savola jatkaa piirin puheenjohtajana. He saivat kukin kahdessa minuutissa kertoa, miksi kannattaa äänestää keskustaa. Keskustelua edelsi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eeva Kallin puheenvuoro, joka painotti aluepolitiikan merkitystä. Voin väittää, että Suomi olisi hyvin toisen näköinen ilman keskustaa”, Savola totesi. KESKI-SUOMEN piirikokous nimesi neljä uutta eduskuntavaaliehdokasta. Suomi tarvitsee asian jatkokäsittelyssä tukea. POHJOIS-POHJANMAAN piirikokouksessa kuultiin ex-pääministeri Juha Sipilän ajatuksia. Istuvia edustajia ovat Savola, Kivisaari ja Kurvinen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Joel Taskila. Tapani Poranen kummasteli EU:n ennallistamisasetusta. ”Keskusta on ennen kaikkea maaseudun ja maakuntien asiaa ajava puolue”, tiivisti Frans Jaatinen. Se tarkoittaa Ranskan ja Espanjan kaltaisia maita”, huomautti kansanedustaja Katri Kulmuni. Piirin puheenjohtajana jatkaa Timo Pärkkä, varapuheenjohtajina Jarno Saukko ja Riitta Rahkola. ”Lähdemme vaaleihin asetelmasta, josta iskuja tulee oikealta ja vasemmalta. Pirkanmaan piiriä luotsaavat ensi vuonna puheenjohtaja Tuukka Liuha sekä varapuheenjohtajat Linda Lähdeniemi (vas.) ja Miia Rajala. He ovat Veikko Lahtinen ja Katri Ruth Jyväskylästä, Elina Tammivuori Muuramesta ja Jani Ylälehto Pihtiputaalta. Mitä ensi kevään eduskuntavaalikamppailuun tulee, niin apinan raivolla puolustetaan edelleen koko Suomea”, Sipilä totesi kotikentällään Kempeleessä. Kaksi ehdokasta asetetaan myöhemmin. Yleiskeskustelussa Kirsi Olkkonen muisteli ”On kotiintulon aika” -vaalislogania. Yleiskeskustelussa puheenvuoroja käytettiin muun muassa ennallistamisasetuksesta, turvallisuudesta, energiaomavaraisuudesta ja ruokaturvasta
Mira Kontio on oululainen keskustaaktiivi. Tämän vuoden tavoitteena on saada 700 Oulun seudun ikäihmiselle joulukukka terveisineen. Mira Kontio Sanna Lehtinen. Hyväntekijä toteutti lapsuuden unelman RISTO LUODONPÄÄ ”MAALAISTYTTÖNÄ minulla on aina ollut palava halu vaikuttaa ja tehdä hyvää. OLEN elämäni aikana kokenut, kuinka helposti yritämme muokata itseämme sopivaksi tiettyyn muottiin ja ajattelemme, että sitten kun olen tuon kokoinen, voin tehdä tiettyjä asioita. Järjestän nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin joulun alla hyväntekeväisyyskampanjan vanhusten muistamiseksi. Keskustan Lakimiehet heräilee horroksesta Mira Kontio harrastaa sekä hyväntekeväisyyttä että missikilpailuja. Jo lapsuudessa vietin paljon aikaa ikäihmisten seurassa ja hoidin myös omia isovanhempiani viimeiseen hengenvetoon saakka. Pikkutyttönä suurin haaveeni oli olla missi tai päästä mallikouluun ja valloittaa catwalkit. Kampanjassa voi kukkalahjan antamalla ja joulutervehdyksen kirjoittamalla tuoda ikäihmisten jouluun iloa, tunteen välittämisestä ja arvokkaan kontaktin toiseen ihmiseen. LEHTISEN mielestä maailma “oikeudellistuu” ja asiat tulevat monimutkaisemmiksi. Osoitin lopulta kiireisenä yrittäjä-äitinä myös itselleni, ettei koskaan ole liian myöhäistä elää unelmiaan todeksi. Aloitin amatöörivalokuvaajien mallina vuonna 2015, ja vuonna 2019 osallistuin Miss Plus Size Finland -kilpailuun. Samalla myös sen kysymyksen kanssa, voiko laittautunut nainen olla esimerkiksi uskottava poliitikko. Hän kertoo Suomenmaalle, että keskustalaisten juristien yhteistyölle koetaan olevan tilausta. on elänyt hiljaiseloa vuosikausia, mutta nyt joukko juristeja on virittämässä toimintaa uudelleen. Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen ympäristöjuristi Sanna Lehtinen. Teinirakkaus, perhe ja yrittäjyys olivat pitkään haaveiden tiellä. Hoiva-alan yrittäjänä ikäihmisten hyvinvointi on ollut minulle sekä elämäntyö että harrastus. OLEN tykännyt huolehtia ulkonäöstäni lapsuudesta saakka. Asioiden selvittäminen on työlästä, ja yhteinen juristiverkosto voi auttaa joukkoviisaudellaan lakiviidakon jännitetilanteissa. Ensimmäinen kerta päättyi semifinaaliin, toinen yritys vuonna 2020 johti finaaliin saakka. Tuorein saavutus on Seiskan järjestämän Miss XL -kisan voitto lokakuussa. Tim o Ko rh on en M ira Ko nti on ko tia lb um i M ira Ko nti o. Siksi toivon Miss XL:nä rohkaisevani kaikenkokoisia ihmisiä elämään hetkessä, rakastamaan itseään ja pyrkimään pois siitä ajatuksesta, mitä muut sinusta ajattelevat. Ole joulupukkina seniorille -kampanja haluaa muistuttaa meitä kaikkia pienten tekojen suuresta merkityksestä. Lokakuussa pokkasin MISS XL 2022 -tittelin yli 30 prosentin äänisaaliilla Seiska-lehden yleisöäänestyksessä. ”Juristin työ on yksinäistä ja vastuullista. 48 2.12.2022 LAURI HEIKKILÄ KESKUSTALAISET juristit ovat muodostamassa verkostoa. Lähihoitajan paperit ja yrittäjän ammattitutkinnon hankittuani valmistuin geronomiksi. Vuonna 1966 perustettu Keskustan Lakimiehet ry. Säätelyn määrä on kasvanut, ja se vaatii juristeilta myös viestiä ulospäin. Siksi olen joutunut kamppailemaan koko ikäni painon, ulkonäön ja oman hyvinvointini välisen sopusoinnun löytämiseksi. Keskustaperheestä kyllä löytyy huippuasiantuntijoita, heidät pitää vain saada mukaan yhteiseen työhön, Lehtinen toteaa. Moni kaipaa sitä, että vaikeita kysymyksiä voi pohtia enemmän kollegojen kanssa.” Keskustan Lakimiehissä yhdistyy puheenjohtajan mukaan sekä verkostoitumisen tarpeeseen vastaaminen että yhteisen arvomaailman pohjalta keskusteleminen. Ikäihmiset ovat luoneet meille tämän Suomenmaan, meidän kuuluu huolehtia heistä ja nauttia heidän tarinoistaan. ”Kun lakeja säädetään, on hyvä, että saadaan näkyviin, millaisia resursseja mihinkin tarvitaan.” Juristiyhdistys voi olla myös puolueen voimavara. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan
Suurin osa Suomenmaan haastattelemista nuorista toivoo keskustalle tervehdyttävää oppositiokautta kevään vaalien jälkeen. Muutosesityksen laatija Inna Kallioinen Uudeltamaalta korosti puheenvuorossaan, että huumausainepolitiikan tavoite tulee olla käytön ja haittojen vähentäminen. ”Tuotanto vastaa haluihin, ei tarpeisiin. Suomenmaan haastattelussa Löytänen toivoo, että keskusta olisi valmis tähtäämään edelleenkin hallituspuolueeksi. ”Suomalainen tuottaja on sitoutunut toteuttamaan eläinten hyvinvointia. Liittojohdon esitys laillistamisesta, eli kannabiksen saamisesta yhteiskunnan valvonnan piiriin, kuitenkin kaatui syksyn liittokokouksessa. Keskustanuoret tarkensi kannabiskantaansa ja keskustaopiskelijat haluaa lakkauttaa ylioppilaskirjoitukset TEKSTI JA KUVAT: LAURI HEIKKILÄ Nuorkeskusta mylläsi kantojaan Keskusta Kuvassa keskustaopiskelijoiden vuoden 2023 liittohallitus.. Jäljitettävyys takaa alkuperän luotettavuuden ja paineen luoda kestävämpiä tuotantotapoja”, Susanna Laitila Etelä-Pohjanmaan piiristä puolusti. Keskustaopiskelijat otti myös uusia kantoja. Dekriminalisointi-kanta on silti yhä voimassa. Kannabis on turvallisempaa kuin hevosella ratsastaminen”, Joonatan Laine niin ikään Uudeltamaalta puolusti laillistamista. Puheet kuumenivat etenkin turkistarhauksesta ja kannabiksen laillistamisesta. 2.12.2022 49 Sanna Lehtinen. ”Tuloksestahan se riippuu, mutta vastuuta lähdetään hallitukseen lähtökohtaisesti kantamaan, jos ja kun tulos siltä näyttää.” Varapuheenjohtajiksi nousevat Lauri Salo Turun ja Lassi Oikkonen Joensuun osastosta. Turkikset ovat korvattavissa helposti muilla materiaaleilla. Keskustaopiskelijat valitsi myös uuden puheenjohtajan. Tälle paikalle nousivat Antti Paunonen Etelä-Savon, Miina-Maija Simonen Pirkanmaan, Louna Yli-Hemminki Etelä-Pohjanmaan ja Jonna Viljanen Satakunnan piiristä. ”Laillistaminen ei ole oikea keino haittojen hoitoon, vaan tekisi siitä erittäin vaikeaa.” ”Siitä tulee moraalikatoa, kun nuori kokee itsensä rikolliseksi, ja kierre pahenee. Varajäseniksi vuoden mittaiselle kaudelle nousevat Ville Mykkänen (Pohjois-Pohjanmaa) sekä Juho Väisänen (Pohjois-Karjala). Eduskuntavaalivuonna 2023 järjestöä johtaa Helsingin osastoa edustava liiton istuva varapuheenjohtaja Olivia Löytänen. lokakuuta. SEKÄ keskustanuoret että keskustaopiskelijat muuttivat tai tarkensivat keskeisiä kantojaan syksyn liittokokouksissaan. Hillitty alasajo ja uudelleentyöllistämiseen keskittyminen ovat oikea ratkaisu.” Lopputuloksena keskustanuoret otti kannakseen turkistarhauksen hallitun alasajon. KESKUSTANUORISSA puheenjohtajavalinta tehdään vain parittomina vuosina, mutta joka vuosi valitaan puolet liittohallituksesta kaksivuotiskaudelle. Kevään vaaleista opiskelijaliitto vaatii sivistysvaaleja. Liitto toivoo ylioppilaskirjoitusten lakkauttamista ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon muuttamista maisterinimikkeen alle. KESKUSTANUORET kokoontui Riihimäellä 29.–30. Elli Tuominen Lapista korosti keskustan on ylisukupolvista, eettistä ja vastuullista perinnettä. Liittohallituksen jäseniksi Joensuun liittokokouksessa (5.–6.11.) valittiin Anna Alaraappana (Helsinki), Mikko Miettinen (Joensuu), Tatu Pernu (Oulu) ja Kimmo Tuhkala (Rovaniemi). Pohjois-Pohjanmaan Elias Tornberg toimii jäsenenä yhden vuoden. Kannabiskannan voi katsoa hieman tiukentuneen. Liitto otti keväällä kannan dekriminalisoinnista eli rangaistavuuden poistosta
Se ei estäisi sitä, etteikö kaikilla olisi oikeus harjoittaa saamelaista kulttuuria ja kieltä, ilman äänioikeutta. Tunnistamme kyllä tämän puheen saamelaiskäräjien autoritääristä valtaa pitävän ryhmittymän keskuudesta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu YK:n kannanottoja tulkitaan monella tapaa, mutta ne eivät oikeuta syrjimään ketään NYT OLEMME siinä tilanteessa, mihin paljon puhuttu etelän media on ikiajat pyrkinyt. Sellainen ei kuulu sivistyneeseen keskusteluun. En voi uskoa, että suomalaiset ovat näin sokeita. Suomessa on viime aikoina ollut yksi aikaansaava hallitus. Olemme todella totaalisen loukkaantuneita tällaisista väitteistä. Hän on viemässä nyt poliittiset oikeudet pois osalta saamelaisista ja siten loukkaamassa heidän ihmisoikeuksiaan. Kaino pyyntö. Matti Tuominen PYYDÄN kaikkia keskustapuolueen kuntaja kaupunginvaltuutettuja kautta koko rakkaan Suomenmaan osallistumaan aktiivisesti kansanedustajaehdokkaiden vaalityöhön. Miltä Henrikssonilta tuntuisi olla suomalainen ilman äänioikeutta. Keskustan kannattajat ovat antaneet teille luottamuksen. Nyt on oiva tilaisuus antaa omasta kannatuksestaan hieman puolueen hyväksi ja nostaa rohkealla toiminnalla puolueemme kannatusta. Myös entiset luottamustoimen haltiat, teissäkin on suuri potentiaali. Se nähdään huhtikuussa. MIELIPITEET 50 2.12.2022 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Eli, että osalla saamelaisia olisi oikeus harjoittaa kulttuuria, mutta ilman äänioikeutta saamelaiskäräjävaaleissa. Miltä tuntuisi, jos hänen poliittiset oikeutensa vietäisiin ja identiteetti kyseenalaistettaisiin, koko hänen sukunsa, johon hän on syntynyt, kyseenalaistettaisiin. Anu Avaskari Inka Kangasniemi saamelaiskäräjien jäseniä Onnistuuko huijaus. Mitään tukea ei tule, päin vastoin. Miltä itse kenestäkin tuntuisi, jos kiven kovaa vuodesta toiseen väitettäisiin hänen olevan jotain muuta kuin mitä hän oikeasti on. Keskusta on ajettu nurkkaan. Miksihän Suomen länsimaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa kansanedustajat argumentoivat osan saamelaisten ihmisoikeuksia loukkaavaa lakiesitystä ”saamelaisten ihmisoikeuksien puolustamisena”. Tavallisia rauhaa, maataan ja maata rakastavia suomalaisia, jotka haluavat lastensa menestyvän ja hoitavan jatkossa tätä maata. Kun jokainen tietää, että suurin syy Suomen vaikeuksiin pitkällä tähtäimellä on se, että SDP ei koskaan ole uskaltanut olla puolue ilman SAK:ta ja ay-liikkeen apua. Miltä tuntuisi kantaa päällänsä vuosia kestäneen voimakkaan vainon seurauksena syntynyttä julkista leimaa. Jättämällä päätöksenteon ulkopuolelle osan alkuperäiskansaa määrittelemällä saamelaisuuden uudelleen esitys toteutuessaan puuttuu hyvin henkilökohtaiseen, syvälliseen ja kokonaisvaltaiseen osaan ihmisen identiteettiä, nimittäin etnisyyteen. Se oli vuosina 2015–2019 Sipilän hallitus. Toivoa sopii, että Suomi saisi vielä samanmoisen hallituksen, josta koko maa hyötyy. USEAT saamelaiskäräjälakiesitystä puoltavat kansanedustajat kehottivat perehtymään faktoihin ja väittivät, että asiasta liikkuu disinformaatiota. ”Vaaliluettelo laadittaisiin uudestaan uusittujen vaaliluetteloon hakeutumiskriteereiden pohjalta (…) Kaikilla saamelaisilla olisi jatkossakin oikeus harjoittaa saamelaiskulttuuria, identifioitua saamelaiseksi ja toimia osana omia yhteisöjä. Paras esimerkki on vuoden 1994 Ahtisaaren hupaisa presidenttipeli. He uskovat kykyihinne. Eikö se tarkoittaisi sitä, että olisi paperiton kansalainen. Kansanedustaja Iiris Suomela (vihr.) jopa väitti saamelaiskäräjille päässeen ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista elävää sidettä saamen kieleen tai kulttuuriin. Uppoaako tämä todella suomalaisiin. Näytetään, millainen keskustan puoluekenttä on. Mauri Moilanen Oulu EDUSKUNNAN lähetekeskustelussa 22.11.2022 oikeusministeri Henriksson (r.) sanoi, että esitys uudeksi saamelaiskäräjälaiksi ei ottaisi kantaa henkilön saamelaisuuteen, vaan siihen, kuka voisi äänestää saamelaiskäräjävaaleissa. Kaikki paha kaadetaan yhden puolueen niskaan. Muut puolueet saavat mellastaa, miten tahtovat. Vaaliluettelomerkinnän puuttuminen ei vaikuta myöskään kenenkään oikeuteen saada muita saamelaisille kuuluvia oikeuksia. Ja nykyinen pääministeri on epälojaali ministereitään, ennen kaikkea keskustalaisia, kohtaan. Nykyään on vallalla sellainen radikaali ilmiö, että kenestä tahansa voidaan väittää, että hän ei ole saamelainen, tai ettei henkilöllä ole sidettä saamen kieleen ja/tai kulttuuriin, väittäen sitä faktaksi. ” – Anna-Maja Henriksson
Docendo, 512 s.. TRILOGIAN kolmattakin osaa rasittavat yliampuvat juonenkäänteet. ANNUKKA KAARELA Ka i Tir kk on en Kirjat Kirjat Markku Mantila: Nurmettuva tie, päättyvä polku. Skiftesvik olisi halunnut tehdä keskustapuolueen lehtiin laajan jutun Seitajärven kylän sodanaikaisista partisaanihyökkäyksistä, mutta ei saanut lupaa Liiton päätoimittajalta Sulo Lapolalta. Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja tietää, miten media toimii ja mitä politiikan kulisseissa tapahtuu. Lattialla oli sadevesilätäkkö ja ovenraosta puhalsi jäätävä viima. Niin Ainon kuin monen muunkin Skiftesvikin sukulaisen elämässä olisi aineksia omaksi kirjakseen. Skiftesvikin äidinäiti Aino oli lähdössä Titanicilla Amerikkaan, mutta passi jäi puuttumaan, koska tyttö ei ollut vielä käynyt rippikoulua. Maaseutu on tyhjentynyt, kun väki on muuttanut töiden perässä kaupunkeihin ja Ruotsiin. Ajat olivat toiset myös poliittisesti. Kun ne vuonna 1882 todettiin liian huonokuntoisiksi hevosille, tilalle perustettiin Oulun köyhäintalo, myöhemmin kunnalliskoti. Vielä päätösosan loppupuolella Mantila marssittaa lukijan eteen uusia peräseinäjokelaisia, joiden osuus tapahtumiin on köykäinen. Mantilanmäenkin talot rapistuvat ja pihat pukkaavat pajua. Päätoimittaja Markku Mantilan romaanisarjan ensimmäisessä osassa On toinenkin polku taivaaseen päähenkilö Allan Lauttamus oli parikymppinen kansakoulun käynyt rakennusmies. Venäjän vallan aikana valmistuneita rakennuksia oli käytetty alun perin kasakoiden hevostalleina. Myöhemmin hän muutti takaisin Suomeen, jäi leskeksi ja lähti lastensa kanssa Petsamoon matkustajakotia perustamaan. Myös henkilöiden paljous vaivaa kirjasarjaa loppuun asti. Elettiin Kekkos-Suomen kulta-aikoja. Ei ihme, että tyttärenpojasta tuli verraton tarinankertoja. Elämänkuvia ja arvoituksia. Henkilöiden kuvaus jää ohueksi. On vaikea uskoa, että kirjan kuvaamista takapajuisista ajoista on kulunut vain 50 vuotta. ANNUKKA KAARELA Joni Skiftesvik: Bestseller jouluksi. Näkymä kauhistutti. Onko tämä edes mahdollista, Lauttamus miettii itsekin Brysselissä samppanjaa siemaillessaan. Lisäksi hän ruotii taitavasti politiikan ja julkisuuden suhdetta. Tavallinen mies tavallisesta kunnasta on päässyt pitkälle. TRILOGIA alkoi Peräseinäjoen Mantilanmäen lakeuksilta ja sinne se myös päättyy. Ulkovaatteisiin pukeutuneita potilaita lojui tuolien puuttuessa pitkin lattioita. Kun Aino sitten pääsi matkaan, hän tienasi dollareita Rockefellerin öljysuvun lattioita pesemällä. Ajattelin, että tästä häpeästä ja rikoksesta tervaporvareiden ylpeä kaupunki ei saa koskaan puhtaita papereita.” SKIFTESVIK muistelee kunnalliskodissa käyntiä lokakuussa ilmestyneessä romaanissaan Bestseller jouluksi. Hän on entinen nuohooja ja itseoppinut poliittinen velho, joka osaa kääntää tilanteen kuin tilanteen oman porukan voitoksi. BESTSELLER JOULUKSI on Skiftesvikin omaelämäkerrallisen romaanisarjan kolmas osa. Tällä kertaa kirjailija avaa nuoruusmuistojensa lomassa lukijoille erityisesti äitinsä suvun vaiheita. Virtsa ja uloste haisivat. Venäjän mafia kalpenee Peräseinäjoen menon rinnalla. ”Politiikas ei pitääsi koskaa ottaa kenestäkää selekävoittua, niukasti pisteellä aina. Sarjan päättävä Nurmettuva tie, päättyvä polku yltää vuosituhannen vaihteeseen. MYÖS Peräseinäjoki ja koko Suomi ovat neljän vuosikymmenen aikana muuttuneet. Mantilan kirjan vahvuus on yhteiskunnan muutoksen kuvaaminen. SDP:n riveissä politiikkaan lähtenyt Lauttamus keikkuu nyt valtakunnan huipulla. Menöö pitkäs juoksus paremmin”, kuuluu yksi Rautamon viisauksista. Skiftesvikin mukaan tutustumiskierros mielisairasosastolla oli kuin manalassa kulkua. Lapolan mukaan aika ei vielä ollut kypsä partisaanien tekojen julkituontiin, sillä Suomi ei voinut vaarantaa kauppasuhteita venäläisten kanssa. WSOY, 278 s. 2.12.2022 51 Peräseinäjoen oma poika pääsee pitkälle Kirjailijan suvussa riittää yhä tarinoita KIRJAILIJA Joni Skiftesvik ei koskaan unohda käyntiään Oulun kunnalliskodin mielisairasosastolla 1970-luvun alussa. Katkeruus, häpeä ja kosto näyttävät ohjaavan lähes jokaisen toimintaa, eniten tietysti keskustalaisten. Nuori toimittaja jatkoi armeijan jälkeen töitään paikallislehdessä ja lähti kuvaajan kanssa juttukeikalle Myllytullin kaupunginosassa sijainneelle osastolle. Kirjasarjan kiinnostavin hahmokaan ei ole päähenkilö Allan Lauttamus vaan SDP:n piirin toiminnanjohtaja Raineri Rautamo. Sarjan edellisten osien valossa ei olekaan yllättävää, että kirjan onnettomin ihmiskohtalo on Peräseinäjoen kepulaisella mahti-isännällä. ”Ihmisarvoa tuskin voi alemmaksi polkea kuin siellä oli poljettu
Illan teemoina: 12.12. Matkatavarat säilyvät bussissa vaalistartin ajan, joten tässä kyydissä on helppoa matkustaa ja osallistua. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11A) tai etänä. Tervetuloa! Hämeenlinna. Bussi kuljettaa vaalistartin jälkeen Katajanokan terminaaliin, josta Viking Gabriella lähtee merelle klo 17.00. fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Siksi Suomi on pian entistä vahvemmin osa läntistä arvoyhteisöä. Putinin eurooppalaisesta Venäjästä tuli Putinin Neuvosto-Venäjä. Puolustusliitto Nato ei puolestaan ole periaatteiltaan muuttunut. Tervetuloa! Helsingin Keskustan tulevaisuusillat syksyllä. Miika Jauhiainen keskustanuorten kansainvälisten asioiden sihteeri Eesti vabaks ja Suomi Natoon Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@gmail. Sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. Keskustanuorten Länsi-Helsingin osasto ry. Samalla se kuitenkin paljastaa tuon imperiumin kuoleman, Venäjän vaikutusvallan heikentymisen. klo 19 Keskustakirjasto Oodissa, ryhmätila 4 tai etänä. Piiri. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11A) tai etänä. klo 13.00. Sääntömääräinen syyskokous to 8.12. Järjestösihteeri (15.8.2022–15.4.2023) Aki Utter. Matkatavarat säilyvät bussissa vaalistartin ajan, joten tässä kyydissä on helppoa matkustaa ja osallistua. Varaa paikkasi bussista ulla-riitta.juuti@keskusta. Tuuloksen py:n syyskokous to 8.12. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 772 1258. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. Arvojen tukahduttaminen hiljaisuudella ja sivusta seuraamisella ei edistä näitä tavoitteita. Sauli Niinistön aikana alkoi lopullisesti Suomen henkinen vapaus. Vesaisten yhteyshenkilö Anne-Maria Jaskari 040 172 5005. Bussi kuljettaa vaalistartin jälkeen Katajanokan terminaaliin, josta Viking Gabriella lähtee merelle klo 17.00. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Varaa paikkasi bussista ulla-riitta.juuti@keskusta. Toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 050 537 2818, pilvi.karkela@keskusta.fi. Etelä-Savon Keskustan yhteiskunnallinen lukupiiri kokoontuu to 29.12. keskusta.fi -sivuilta löytyvän linkin kautta. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. klo 18 Tuuloksen Nesteellä. keskusta.fi -sivuilta löytyvän linkin kautta. Sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. Kun Mereltä kysyttiin mielipidettä Venäjän kielteisestä suhtautumisesta Viron jäsenyysaikeisiin, hän vastasi: ”En tiennytkään, että Venäjä on Naton jäsen”. Lisätiedot kokouksen sihteeriltä venla.kajan@keskustanuoret.fi. Kokousasioina sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Lisätiedot: helsinki@keskusta.fi. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerro, mistä nouset kyytiin! Edestakaisen kuljetuksen hinta on 45€/ hlö. klo 20 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11A) tai etänä. Lisätiedot kokouksen sihteeriltä venla.kajan@keskustanuoret.fi. Keskustellaan Jari Korkin kirjasta K2 – Kyösti Kakkosen tie huipulle. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. klo 13.00. com/. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. klo 17 Cafe Roasbergissa (Mikonkatu 13, Helsinki). Karjala. fi. Kososen bussin aikataulu: 7.00 Kerimäki – 7.30 Savonlinna linja-autoasema – 7.45 Kallislahti Teboil – 8.00 Hiismäki – 8.20 Juva ABC – 9.00 Mikkeli Matkakeskus – 9.15 Sepän Kievari – 9.20 Merrasmäen th – 9.40 Kuortti ABC pysäkki – 10.15–11.00 Matkakeidas (tauko, aamiainen) – Helsinki n. Lisätiedot kokouksen sihteeriltä venla.kajan@keskustanuoret.fi. Piiri. com. Piiri. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta. fi tai 050 347 3556. Nyt olemme keksineet vastauksen, jonka Meren Viro tiesi jo pari vuosikymmentä sitten. Veijariromaani ja henkilöhistoriaa kauppamiehestä. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Sopiikin ihmetellä, minne jäi se 2000-luvun alkupuolen vakautta rakastava Venäjä ja miten tilalle astui sotaa harjoittava Neuvosto-Venäjän haamu. Lisätiedot kokouksen sihteeriltä venla.kajan@keskustanuoret.fi. Keskustanuorten Kallion osasto ry. Hauhon paikallisyhdistyksen syyskokous ma 12.12. Hämeenlinna. Ukraina on päässyt niskan päälle, ja se merkitsee paljon. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Venla Kajan 044 985 7176, helsinki@keskustanuoret.fi. Meidän on puolustettava omia arvojamme ja oltava osaltamme rakentamassa globaalia vakautta. Vaalistartti alkaa klo 13.30 Tennispalatsissa. Mitten rfs ordinarie höstmöte ons 7.12. fi tai 050 347 3556. Kerro, mistä nouset kyytiin! Edestakaisen kuljetuksen hinta on 45€/ hlö. Vaalistartti alkaa klo 13.30 Tennispalatsissa. Kososen bussin aikataulu: 7.00 Kerimäki – 7.30 Savonlinna linja-autoasema – 7.45 Kallislahti Teboil – 8.00 Hiismäki – 8.20 Juva ABC – 9.00 Mikkeli Matkakeskus – 9.15 Sepän Kievari – 9.20 Merrasmäen th – 9.40 Kuortti ABC pysäkki – 10.15–11.00 Matkakeidas (tauko, aamiainen) – Helsinki n. Mer information från mötessekreteraren venla.kajan@keskustanuoret.fi. klo 13 Keskustan piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). kl 18 på Centers partikontor (Apollonkatu 11A) eller på distans. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Lähde mukaan Keskustan vaalistarttiin ja eduskuntavaaliristeilylle 27.–28.1.2023 – piirin bussissa on vielä paikkoja vapaana! Linja-autoliike S. Vuosien myötä Venäjän suunta kuitenkin muuttui täysin. Tarvon paikallisyhdistyksen syyskokous ma 12.12. VENÄJÄN käymä hyökkäyssota selvästi pienempää, vapaata kansakuntaa Ukrainaa vastaan on kuin uusinto Neuvostoliiton harjoittamasta imperialismista. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Helsingin Keskusta Hakaniemen Maalaismarkkinoilla su 4.12. Kokousta koskeviin tiedusteluihin voi olla yhteydessä helsinginkeskustanaiset@gmail.com. Myös Venäjä tiedostaa aivan varmasti tänäkin päivänä, ettei Nato aiheuta sille minkäänlaista todellista uhkaa. Venäjällä käynnissä olevaa neuvostopyörää ei pysäytetä sitä pelkäämällä ja sormia pyörittelemällä. Kokouksen jälkeen uuden johtokunnan kokous klo 18 alkaen. Keskustanuorten Mitten rf. Helsingin keskustanaiset. Venäjän nykyisille imperialistisille pyrkimyksille se on sitä vastoin suuri uhka. Lähde mukaan Keskustan vaalistarttiin ja eduskuntavaaliristeilylle 27.–28.1.2023 – piirin bussissa on vielä paikkoja vapaana! Linja-autoliike S. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Hyttipaikka ja ruokailut varataan www. klo 10–14 Hakaniemen torilla. Itsenäinen vapaa kansakunta tekee itse omat päätöksensä, myös puolustusliittoon liittymisestä. Paikka: Cafe Roasberg (Mikonkatu 13, Helsinki). Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto ry. krs, 87100 Kajaani. Sen tehtävä on edelleen pitää yllä vakautta. Lukupiiristä lisätietoa www.yhteiskunnallinenlukupiiri.blogspot. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Maanantaisin klo 19–20.30. 52 Keskustassa tapahtuu 2.12.2022 Puheenvuoro LENNART MERI johdatti itsenäisen Viron ensitöikseen mukaan läntisiin instituutioihin kuten sotilasliitto Natoon. Ruoan tulevaisuus. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanuorten Rööperin osasto ry. WSOY. Hyttipaikka ja ruokailut varataan www. Lisätiedot kokouksen sihteeriltä venla.kajan@keskustanuoret.fi. Juuri siksi se ei millään voi hyväksyä Ukrainan demokratiakehitystä ja länsimaistumista. klo 18 Hämeen Mokia ry:n tiloissa (Hauhontie 14D, 14700 Hauho). 2000-LUVUN alussa Venäjän presidentti Vladimir Putin nosti esiin jopa Venäjän halun liittyä Natoon sekä olla osa vakaata länttä. ”Mitähän Venäjällä mahdetaan ajatella...” -ajatusmalli ei enää hallitse meitä. klo 19 Keskustan puoluetoimistolla (Apollonkatu 11A tai etänä)
Osallistujilta toivomme etäosallistumista Microsoft Teams -alustaa hyödyntäen. Pohjois-Ikaalisen paikallisyhdistyksen 100-vuotisjuhlaa vietetään ke 28.12. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Pirkkalan Keskustan kuntayhdistyksen syyskokous su 4.12. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Tarjoamme osallistujille syötävää, joten ilmoitathan mahdollisista ruokavalioista etukäteen toiminnanjohtajalle! Joensuu. 050 303 0456 tai susanna.turunen@keskustanuoret.fi. krs), 40100 Jyväskylä. klo 18 piiritoimisto Apilassa (Näsilinnankatu 23 A). osoitteella satakunta@keskusta.fi tai puh. fi. klo 17–20 Kustavin ArtTeatrossa, yhteiskyyti Turusta. Yhteydenottoja tärkeistä asioista, joita toivoisit käsiteltävän, voit laittaa sähköpostilla: timo.kontio@akaa.fi. Keskustan aluevaltuustoryhmän Sotea & soppaa -tilaisuus la 3.12. klo 10–13 kävelykatu Koskenpartaalla. kaarti@keskustanuoret.fi. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 10 Luvian yhtenäiskoululla (Luvian kirkkotie 18). Lasten toivotaan ottavan tapahtumaan mukaan oma pehmolelu. Koko päivän tarjolla lämmintä mehua ja pipareita. Keskustanuorten Kontiolahden osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 15.12. Turku. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön syyskokous pidetään su 18.12. klo 14–16 Euran Urheilutalolla (Eurantie 33). Nähdään! Tampere. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Tervetuloa keskustan markkinapöydän ääreen juttusille! Lisätietoja: Virpi Eskola (virpi.71.eskola@gmail.com). klo 17 Siltakatu 22, Joensuu. Joulumarkkinat su 11.12. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Saunomismahdollisuus, oma pyyhe mukaan. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@ keskusta.fi. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, satakunta.vesaiset@gmail.com. piirit. Ohjelmassa jouluaiheisia pelejä ja ohjelmaa. Tervetuloa! Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Voit tulla myös osaksi aikaa, mikäli koko aika ei mahdu aikatauluihisi. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. Kaikkien kävijöiden/vesaiskyselyyn vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja. Maanantaimarkkinat ma 5.12. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Mukana myös Vesaisten oma nallehahmo Urho Otsolainen. Keskustan aluevaltuustoryhmän kuntatilaisuus ti 13.12. klo 9–15. 2.12.2022 Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Akaa. Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, poliittinen sihteeri Jaakko Mäki-Petäjä 045 656 9264, järjestösihteeri ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701 ja keskustanuorten viestintäja tapahtumakoordinaattori Eevasisko Mehtätalo 040 527 4913. Tammelan torilla. Piiri. Kokouksen jälkeen klo 18 on mahdollisuus osallistua taidemuseon opastetulle kierrokselle. klo 15–19 (välissä ruokailu), Lahdesjärven ABC:n kabinetti. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@ gmail.com. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 18 Anian koululla (Anian rantatie 886, Pirkkala). Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Piirin 50-vuotisjuhla Varsinais-Suomen vesaisille la 10.12. Keskustan Kiikoisten paikallisyhdistyksen syyskokous su 4.12. Esityslistalla syyskokouksen asiat. Lämpimästi tervetuloa mukaan perhepäivään! Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Poliittinen suunnittelija Sofia Tuovinen 050 389 7258, sofia. fi. Puheenjohtaja Jertta Harinen 044 274 3267, jertta.harinen@keskusta.fi. Tampere. Keskustanaisten Porin yhdistys. klo 10–14 Hämeenpuistossa. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. Ilmoittaudu toiminnanjohtajalle ja kerro mahdollinen erikoisruokavaliosi, Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419. klo 17 Keskustan Apilassa (Näsilinnankatu 23 A 1). Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Koulukatu 31 A 2 90100 Oulu, pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi. Kansanedustajaehdokkaat juttusilla la 14.1.2023 klo 12–14.30 Kurun torilla. Ilmoittautumiset varsinais-suomi@vesaiset.fi.. klo 18 Kylmäkoskella Kuningatar ja Kuhnuri -lounaskahvilassa. Tervetuloa! Vesaisten Varsinais-Suomen piiri. Ilmoittautuminen on alkanut! Facebook-tapahtumassa lisää tietoja ja toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä (040 767 3419). klo 18 Suvaksella (Suvantokatu 6, Joensuu). Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko(a)keskustanuoret.fi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Omakustanteiset kahvit, lounas ja arpajaiset. Keskustan aluevaltuustoryhmän Sotea & soppaa -tilaisuus la 10.12. Syyskokous ke 7.12. Valtakunnallinen Keskustan vaalistartti laivalla 27.1.–28.1.2023. Sastamala. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Keskustan teltta Lahden markkinoilla ke 7.12. Poliittisessa keskustelussa mukana Keskustan puheenjohtaja, valtionvarainministeri Annika Saarikko ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kalli. Satakunnan Vesaiset. Ylöjärvi. Valmistaudutaan myös tuleviin eduskuntavaaleihin. Tervetuloa! Pori. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Fasilitaattorina Leena Markiet, MSL ke 7.12. fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi. Keskustan Turun itäisen paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ke 7.12. 050 570 5472. Tervetuloa! Vesilahti. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta. Lastenkonsertissa esiintyy lastenmusiikkiteatteriduo Mimi ja Kuku. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustan Akaan kunnallisjärjestön syyskokous ma 5.12. Tilaisuuden alussa ajankohtainen poliittinen katsaus (kansanedustajaehdokkaita ja aluevaltuutettuja). Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. klo 14 ABC Lahdesjärvi, Pyynikki-kabinetti (Automiehenkatu 39, Tampere). Paikalla Keskustan luottamushenkilöitä ja aktiiveja. MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous ke 7.12. Sääntömääräisten asioiden ohella käsitellään yhdistyksen sääntöuudistus. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. klo 17 Porin taidemuseo, Eteläranta. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. Piirin strategiatyö jatkuu, tervetuloa vaikket olisi ollut aiemmin! Nyt pohditaan teemaa Pirkanmaan keskustan luontoja ympäristöpolitiikka. Salo. Perhepäivän avaa Satakunnan Vesaisten pj, Keskustan eduskuntaryhmän pj Eeva Kalli. Mediasuunnittelija Klaus Kaarti 050 357 4438, klaus. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Tarjoilujen vuoksi ilmoittaudu viim. Paikalla aluevaltuutettuja. Toiminnanjohtaja Janne Isopahkala 045 170 1992, janne.isopahkala@keskusta.fi. klo 18.30 Seurantalolla. Tarjolla Nutikan Marttojen tekemää riisipuuroa. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Järjestämme kaikille avoimen koko perheen tapahtuman su 4.12. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Sähköposti keski-suomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Kimmon Vihannes (Jalontie 39, Kuusjoki). Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta. wahlsten@keskustanuoret.fi. soini@keskustanuoret.fi. Paikalla aluevaltuutettuja. Klo 18 alkaa varjovaltuusto, missä esillä kaupunginvaltuuston esityslista sekä Janne Riitakorven ajankohtaiskatsaus. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Ennen kokousta klo 18 mahdollista osallistua opastetulle museokierrokselle. klo 18.30 Porin taidemuseolla (Eteläranta). Keskustan Satakunnan piiri. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Lämpimästi tervetuloa! Lisätietoja: pj Antti Tölli, tolliantti@hotmail.fi tai 050 348 5904. krs), Lappeenranta. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 alkaen. Aluevaltuustoryhmän poliittinen avustaja Elina Suni, puh. Syyskokous pidetään la 3.12. Ikaalinen. Imatra. Piiri. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. Tampereen Keskusta myös joulumarkkinoilla su 11.12. Keskustan teltta Leppävaaran markkinoilla la 3.12. Lahdessa piirin toimitilassa (Vesijärvenkatu 22 B). Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Keskustanuorten alueelliset työntekijät ja tapahtumat ks. Tampere. Pohjois-Karjalan Keskustanuoret. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija.vaananen@keskusta.fi. Kokouksessa käsitellään vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä valitaan kunnallisjärjestön hallitus. Tampere-talo. Tervetuloa! Pirkkala. Tarjolla Pauli Taattolan tekemää riisipuuroa. klo 11– 15 kirkonkylän torilla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. tuovinen@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Tampere. Tilaisuudessa on puffettimyyntiä ja mm. Tervetuloa! Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ke 8.12. Tervetuloa Keskustan teltalle! Tampere. Järjestämme yhdessä Joensuun Opiskelevien Keskustalaisten kanssa Nuorkeskustalaiset Pikkujoulut ke 14.12. Etäosallistujat voivat ilmoittautua kokoukseen Susanna Turuselle p. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. 050 4057742, elina.suni@keskusta.fi. Espoo. Piiri. klo 17 Mestarinkatu 2 D. Johtokunta klo 16.30. kasvomaalauspiste. ja uuden piiritoimiston avajaiset (Vesijärvenkatu 22 B). Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. ti 29.11. Paikalla vapaa-aikajohtaja Antti Mattila. Kunnallisjärjestön syyskokous on ke 7.12. Piirillä ja Tampereen kunnallisjärjestöllä yhdessä oma ständi, jossa vierailee sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi piirtäen yleisön vihjeestä ”umpikepulaisia” kirjallisuuden hahmoja. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Aluevaltuustoryhmä. Lahti. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. klo 15 Kovelahden Nousulassa (Välikyläntie 21). 53 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 10–13 Ylämaalla Salen pihalla. Tampereen kirjafestarit 3.–4.12. Tervetuloa! Lappeenranta. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi
Paasikiven–Kekkosen linjan rakentamisessa kiteytyy oleellisesti Huumon taito tiivistää suuret poliittiset linjat selkeästi. Kannustusta on myös kunnianhimoon ilmastoasioissa. Energiapolitiikan valitsee 14 prosenttia ja elinkeinopolitiikan sekä yrittäjyyden 13 prosenttia. Se johti talvella 1956 Kekkosen valintaan J. Keskustan tulisi ymmärtää, että ilmastopolitiikasta voidaan luoda myös merkittävä maaseudun investointiohjelma, kun uskalletaan uudistua”, eräs vastaaja perustelee. SUOSITTUJEN teemojen kannattajat komppaavat toisia suosittuja teemoja sanallisissa vastauksissaan. JOHANNES HUUMO oli koko ikänsä ajan keskeisiä Urho Kekkosen tukijoita, myös Kekkosen kuoleman jälkeen. ”Ilmastokriisin ratkaisu ei odota. Johannes Huumossa elivät Urho Kekkosen poliittiset linjat aidoimmillaan. Huumo tuli maalaisliiton palvelukseen vuonna 1946 Maaseudun Nuorten liiton opintosihteeriksi. Puoluevaltuutetut saivat valita Suomen maan kyselyssä mielestään tärkeimmän aihealueen keskustan eduskuntavaaliteemaksi. Useamman toiveen saavat myös ilmastoja ympäristöpolitiikka, tiedeja koulutuspolitiikka, perhepolitiikka, sisäinen turvallisuus, sosiaalija terveyspolitiikka sekä ulkoja turvallisuuspolitiikka. Hän hakeutui yhteiskunnalliseen korkeakouluun. Porkkalan palautusneuvottelujen suotuisan päätöksen jälkeen vuonna 1955 maalaisliiton puoluetoimistolle tuli pääministeri Urho Kekkoselta tieto, että Johannes Huumon ja Martti Särkelän valmistelema uusi nimi Suomen ulkopolitiikan linjalle, Paasikiven–Kekkosen linja, oli valmis kerrottavaksi maailmalle. Näin maalaisliiton lehdet, Maakansa etunenässä, saivat ensimmäiset uutiset Paasikiven?Kekkosen linjan menestyksestä. Paasikiven jälkeen Suomen presidentiksi. Heikommassa huudossa ovat asuntopolitiikka, Eurooppa-politiikka, kulttuuripolitiikka ja liikennepolitiikka. SEPPO SARLUND Kirjoittaja toimi Suomenmaan päätoimittajana vuosina 1977?1985. Hänen puheissaan Paasikiven?Kekkosen linja säilyi aitona loppuun saakka. Talousja työllisyyspolitiikkakin saa melkein kymmenen prosentin osuuden. Ruisleipäteemoista ykköseksi laittaa aluepolitiikan ja monipaikkaisuuden 19 prosenttia vastaajista. Huumo menehtyi lyhyen sairastelun jälkeen lähes 98-vuotiaana. lokakuuta. Kyselyyn vastasi 63 puoluevaltuutettua. Maaja metsätalouspolitiikka tulee aivan näissä kiinni 11 prosentilla. Keskusta Muistokirjoitus Ja ri La uk ka ne n Ja ak ko M art ika in en Johannes Huumo 1924?2022.. Ensimmäisiä tehtäviä oli toimiminen sihteerinä Ahti Karjalaisen johtamassa toimikunnassa, joka laati maalaisliitolle sivistysohjelmaa. Lentomekaanikkona toisen maailmansodan aikana toiminut Huumo joutui tuberkuloosin vuoksi pyrkimään sodan jälkeen kotitilan maanviljelystöistä fyysisesti kevyempiin töihin. Kun vuonna 1987 perustettiin Urho Kekkosen Perinneyhdistys, nykynimeltään UKK-Seura, valittiin Huumo seuran ensimmäiseksi sihteeriksi ja asiamieheksi. Suomenmaan kysely keskustan puoluevaltuuston jäsenille toteutettiin 13.–21. Uutta linjoittelua oli valmisteltu jo ennen presidentti Paasikiven johtamia Moskovan-neuvotteluja. Kekkosen nimen lisäämisellä ei haluttu sotkea Paasikiven ajatuksia, vaikka tämä pitikin Kekkosta läheisimpänä työtoverinaan kehitettäessä Suomen ulkopolitiikkaa. Seuran toimintaan hän osallistui kuolemaansa saakka, tarvittaessa alusti keskusteluja ja käytti selkeitä, asiantuntevia puheenvuoroja. Koulutuspolitiikka nousee näissä vastauksissa esiin useamman kerran. K. Kärkeen pääsivät keskustan perinteiset teemat, niin sanotut ruisleipäasiat. Puoluetoimistosta hän siirtyi 1963 Veikkauksen palvelukseen, josta hän siirtyi eläkkeelle hallintojohtajana. Paasikiven?Kekkosen linjan julkistaja Puoluevaltuutetut: Eduskuntavaaleihin keskustan ruisleipäteemoilla LAURI HEIKKILÄ KESKUSTAN puoluevaltuutettujen mielestä puolueen tulee lähteä eduskuntavaaleihin kärkinään aluepolitiikka ja monipaikkaisuus, energiapolitiikka sekä elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys. 24.11.1924, Nurmo) on kuollut Helsingissä 17. 54 2.12.2022 MAALAISLIITON entinen tiedotussihteeri Svante Johannes Huumo (s. marraskuuta
Tämä on näkynyt käytännön tasolla erityisesti sosiaalisen median kanavien paremmassa hyödyntämisessä”, hän iloitsee. SIIKALATVALLA asustava Ojantakanen kuului edellisellä kaudella rivijäsenenä viestintätyöryhmään. Vaikka tiesin, että asiasta oli puhuttu kenttäväen keskuudessa, niin kiinnostus oli silti yllätys. Jos jo lähtökohta on noin otollinen, niin ei tarvitse ihmetellä keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin luonnonvararyhmän saamaa positiivista vastaanottoa. Ojantakanen kertoo ryhtyneensä tuumasta toimeen juuri edellisellä toimintakaudella saatujen hyvien kokemusten innoittamana. Olin todella tyytyväinen ryhmän saamaan vastaanottoon”, Ojantakanen iloitsee. ”Ilmoittautumisia luonnonvararyhmään tuli kaksitoista. Sana oli levinnyt myös ryhmän ulkopuolelle, ja tilaisuus pidettiin yleisölle avoimena. Mielestäni olemme saaneet vietyä piirin viestintää parempaan suuntaan. Paikalla oli yhteensä parikymmentä henkeä.” Yhteistyö alan tuoreimman tutkimuksen kanssa on Ojantakasen mukaan juuri sitä, mitä suomalainen luonnonvara-ala tarvitsee pysyäkseen houkuttelevana ja kilpailukykyisenä. ”Ryhmien tavoitteena on osallistaa jäsenistöä vaikuttamaan matalalla kynnyksellä. Piirin varapuheenjohtaja, luonnonvararyhmää vetävä Liisa Ojantakanen oli aktiivisesti mukana jo silloin, kun ensimmäiset ryhmät perustettiin Pohjois-Pohjanmaalle vuonna 2018. 2.12.2022 55 Puoluevaltuutetut: Eduskuntavaaleihin keskustan ruisleipäteemoilla Keskusta MAANLÄHEISIÄ ihmisiä pohtimassa keskustan oman leipälajin ympärille avautuvia mahdollisuuksia. Myös paljon keskustelua herättävät ympäristöasiat nousevat paremmin tietoisuuteen, kun taustalla on tutkittua tietoa.” Pohjois-Pohjanmaan Keskustan luonnonvararyhmä sai lentävän startin TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ KUVA:SAARA SAVUSALO Aihe, joka kolahti välittömästi Timo Tervonen Vaalasta, puheenjohtaja Liisa Ojantakanen Siikalatvalta ja Jorma Perander Raahesta ovat innoissaan uuden luonnonvararyhmän tuomista mahdollisuuksista pohtia ajankohtaisia asioita yhteistuumin.. Ojantakasen mielestä jäsenten innostus ja motivaatio on paistanut läpi jo ensimmäisten tapaamisten aikana. ”Viestintä on nykyään politiikassa hyvin tärkeä osa-alue. ”Lokakuussa olimme Oulun yliopistolla tutustumassa kaivannaisteollisuuden sekä vetyja biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. ”Ryhmän ensimmäinen varsinainen kokoontuminen oli elokuussa Teamsin välityksellä. Pandemia ja käsillä ollut Ukrainan sota ovat omalta osaltaan opettaneet ihmisille varautumisen merkitystä. Mukana on monen eri alan osaajaa: yrittäjien ohella muun muassa useampi diplomi-insinööri, ekonomi, mielenterveyshoitaja, teknikko ja geologi. Enemmän kuin mihinkään muuhun viidestä silloin perustetusta työryhmästä. ”Piirihallituksen kokouksessa alkuvuodesta keskusteltiin uusien toimintaryhmien perustamisesta. Vieraanamme oli alueen kansanedustajista Juha Pylväs, joka toi terveiset suoraan eduskunnasta. Silloin nousi esiin erityisesti turpeen asema, joka herätti vilkasta keskustelua.” LUONNONVARARYHMÄLÄISTEN laajat verkostot ovat ehtineet poikia myös mielenkiintoisiavierailuja. Maaja metsätalousyrittäjänä koin luonnonvara-alan kehittämisen tälle alueelle ja myös itselleni läheiseksi asiaksi.” KÄYTÄNTÖ osoitti, että akuutille aiheelle on olemassa selkeä sosiaalinen tilaus. Ryhmissä käydään kuitenkin asioista avointa keskustelua ja heitetään ilmoille uusia ideoita sekä näkökulmia”. Varsinaiset esitykset tulevat toki edelleen virallista tietä paikallisyhdistysten ja piirijärjestön kautta. ”Sitä kautta voi syntyä parhaimmillaan uusia innovaatioita ja jopa niitä paljon kaivattuja vientituotteita
2. Keneltä presidentti Tarja Halonen sai vuonna 2013 lahjaksi kissan. Milloin on seuraavien eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Kuka toimii tällä hetkellä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana. 9. Keneltä hän sai lahjaksi kissan vuonna 2013. Montako eri luuta ihmisen pääkallossa on. Minkä jouluun liittyvän kasvin latinankielinen nimi on Viscum album. 10. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. 56 2.12.2022 6 7 4 9 8 3 2 1 4 6 7 5 6 6 7 5 3 4 1 2 3 8 5 7 8 9 5 2 6 5 6 8 7 3 1 4 2 9 7 4 9 2 5 6 3 1 8 3 2 1 8 4 9 6 7 5 6 1 7 4 9 3 5 8 2 9 8 2 6 7 5 1 3 4 4 5 3 1 2 8 9 6 7 2 9 4 3 6 7 8 5 1 1 7 6 5 8 4 2 9 3 8 3 5 9 1 2 7 4 6 8 6 3 4 9 4 7 2 6 7 4 2 1 3 9 9 8 4 3 7 8 6 1 3 8 9 6 3 4 1 2 7 5 2 5 3 7 6 9 8 1 4 1 7 4 8 5 2 3 9 6 7 4 8 1 3 5 6 2 9 9 2 5 4 7 6 1 3 8 3 6 1 9 2 8 5 4 7 5 1 9 2 8 7 4 6 3 6 3 2 5 9 4 7 8 1 4 8 7 6 1 3 9 5 2 6 7 4 9 8 3 2 1 4 6 7 5 6 6 7 5 3 4 1 2 3 8 5 7 8 9 5 2 6 5 6 8 7 3 1 4 2 9 7 4 9 2 5 6 3 1 8 3 2 1 8 4 9 6 7 5 6 1 7 4 9 3 5 8 2 9 8 2 6 7 5 1 3 4 4 5 3 1 2 8 9 6 7 2 9 4 3 6 7 8 5 1 1 7 6 5 8 4 2 9 3 8 3 5 9 1 2 7 4 6 8 6 3 4 9 4 7 2 6 7 4 2 1 3 9 9 8 4 3 7 8 6 1 3 8 9 6 3 4 1 2 7 5 2 5 3 7 6 9 8 1 4 1 7 4 8 5 2 3 9 6 7 4 8 1 3 5 6 2 9 9 2 5 4 7 6 1 3 8 3 6 1 9 2 8 5 4 7 5 1 9 2 8 7 4 6 3 6 3 2 5 9 4 7 8 1 4 8 7 6 1 3 9 5 2 Tietotesti Presidentti Tarja Halonen on tunnettu kissojen ystävä. Mitä tarkoittaa Leijonakuninkaasta tuttu swahilin kielen fraasi “Hakuna Matata”. 8. 22, 15, 10 vai 5. 4. Vas tau kse t: 1) Ven äjä n sill ois elt a pää min ist eri ltä Dim itr i Med ved evilt ä, 2) mis tel in, 3) Eev a Kal li, 4) Ei huo lta , 5) Hän en avi om ieh ens ä on suo mal ain en, 6) 22, 7) Hel sin gin Jal kap allo klu bi (H JK ), 8) Mic hae l Mon roe , 9) Jum ala np ilk ast a teo kse ssa Juh ann ust ans sit , 10) 2.4 .20 23. Millä taiteilijanimellä Matti Fagerholm tunnetaan. 3. Millainen yhteys Euroopan parlamentin puhemiehellä, maltalaisella Roberta Metsolalla on Suomeen. Mikä on kautta aikojen menestynein jalkapalloseura Veikkausliigassa. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 5. Mistä kirjailija Hannu Salama sai syytteen ja tuomion 1960-luvulla. Ja ri La uk ka ne n 1. 6. 7
2.12.2022 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Venäjän aloittaman hyökkäyssodan välitön vaikutus Suomeen oli energiayhteyksien katkeaminen. Sodan takia. Se on mielestäni kohtuullista tässä tilanteessa. Ministeriötasolla valmistelemme veroa energiayhtiöiden ylisuurille tuotoille ensi vuodeksi. SUOMESSA on paljon kunnallisia energiayhtiöitä, joten myös meillä paikallisilla päättäjillä on oma rooli. Samalla täytyy muistaa, että Ukraina kärsii sodasta kovimman hinnan. Nyt on kuitenkin tilanne, jossa energiaa on eurooppalaisten käytettävissä merkittävästi aiempaa vähemmän. Se on myös keskeinen osa keskustalaista ajattelua. Kohtuullisuus kaikessa on tänä päivänä parasta yhteiskuntavastuuta. SUOMALAISET ja Eurooppa antoivat yhteisen tuen Venäjän pakotteille ja samalla sitoutuivat myös siihen, että tulemme maksamaan energiassa Ukrainan sodan hintaa. Ukraina on myös vastannut osaltaan naapurimaidensa kuten Moldovan energiahuollosta. HINTOJEN noustessa huolta ovat herättäneet energiayhtiöiden rajut hinnankorotukset sekä mahdollinen rikastuminen energiakriisin ja sodan varjolla. Miljoonavoitot ja korkeat johtajapalkkiot energiayhtiöissä eivät ole oikeutettuja tilanteessa, jossa kuluttajahinnat nousevat hurjaa vauhtia ja mistä syystä. Pätee myös energiansäästämiseen. Energiayhtiöiden toimintaa valvova Energiavirasto on tästä syystä käynnistänyt selvityksen, jossa perataan läpi, onko hintoja korotettu liian paljon ja mikä on tässä tilanteessa kohtuullista. Tätä hintaa Euroopan maat maksavat rahalla ja ukrainalaiset paljon raskaammin inhimillisinä menetyksinä. Sähkön lisäksi öljyn, kivihiilen, putkikaasun ja puupolttoaineiden tuonti Venäjältä loppui. Suomessa on totuttu toimivaan energiajärjestelmään. Suomessa kotitalouksille on tulossa vuoden vaihteessa sähkövähennys ja -tuki niille, jotka kärsivät tilanteesta eniten. Kohtuullisuus on yhteiskuntavastuuta Mika lintilä vieraskolumni. Luonnonvaroja tulee käyttää kohtuudella, läheisistä ja heikoimmassa asemassa olevista huolehditaan. Sähkövähennys helpottaa kustannuksia varsinkin omakotiasujien kohdalla. Hyviä esimerkkejä hintojen kohtuullistamisista on jo nähty ja toivottavasti näitä käytänteitä jaetaan laajemmin ja ymmärretään yhteiskuntavastuun sekä kohtuullisuuden merkitys. Tämä näkyy erityisesti fossiilisten, kuten maakaasun ja öljypohjaisten polttoaineiden saatavuuden heikkenemisenä sekä niiden hintojen nousuna. Samalla väheni lähes kolmasosa sähkön tuontikapasiteetista Suomeen. 58 2.12.2022 TULEVAN talven energiatilanne on haastava. Kirjoittaja on elinkeinoministeri. Viimeisimpien tietojen mukaan useampi miljoona kansalaista on Ukrainassa ilman sähköjä. Syksyllä erityisesti maakaasun heikentynyt saatavuus on nostanut kaiken energian hintaa rajusti ympäri Euroopan. Leipää ja lämpöä pitää riittää jokaiseen tupaan tänäkin talvena
Ensin Joonas Nordman Show, jossa Marin diggaa enemmän Schwarzeneggeriä kuin Mannerheimia. Ne viilenevät heti, jos on näkyvissä Z-kirjainta tai Putinin kuvaa. 2.12.2022 59 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SUSANNA LUIKKU 050 414 4763 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 KIRJOITTAJANA on joutunut alistumaan yhden tosiasian edessä. Kaikkia kunnia Ukrainalle, mutta lännen pitää auttaa enemmän. Kirjojani arvostellaan harvoin. Jari Nenonen Paha mieli Fifilläkin Pakina Voi ihmisraukkoja, voi eläinraukkoja.. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Kun se loppui, alkoi Kimmo Kiljusen Senioriseisake. Ei riitä, että lapsille tyrkytetään kouluterveydenhoidossa mielialalääkkeitä. On BB, on Tempparit, on Posse. NIIN, Fifi. Voi voi, viihdeohjelmia riittää. Kukapa olisi uskonut, että Putin hyökkäsi yli yhdeksän kuukautta sitten Ukrainaan. Niin, just se oli tositapaus. Tuntuu hivelevän. Jos kaukosäädin olisi hävinnyt, meillä on tavaroita syövä sohva, olisin särkenyt telkkarin. Ei ennen annettu edes hyötyeläimille, ei saanut Mansikki kamferttia, vaikka olisi kuinka harmittanut. Meni äänestykseksi; niin kokoomus, demarit, vihreät kuin keskustakin (myötähäpeää) äänesti lippujen puolesta. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Katsoin Alfalta autoiluohjelmaa. OLEN jumputtanut siitä, että Venäjän lippu on saatava pois Haminan lippumaailman Suomen lipun historiakuvaelmasta, Kimmo Kiljusen aivopierusta. Sitten poseeraamaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman yleisöön, yhdessä toisen diskohileen, Tarja Halosen kanssa. Kolmen päivän paraatimarssiksi kuviteltu erikoisoperaatio jatkuu yhä. Voi ihmisraukkoja, voi eläinraukkoja. Nyt niitä annetaan myös lemmikeille. Suomalaisten mielipide venäläisiä kohtaan on tiukentunut. Vaikka keksimällä yrittäisi keksiä jotain hullua, niin oikea elämä on hullumpaa. Koira on näyttänyt alakuloiselta, siis mielialalääkettä. Omistaja lääkitystä kaipaisi. Naapurustossani asuu venäläisiä, heidän kanssaan on toistaiseksi neutraalit välit. Kysymys on Euroopan, koko maailman tulevaisuudesta, inhimillisyyden voitosta raivopäistä pahuutta vastaan. SANNA MARIN jatkaa valitsemallaan julkisuustiellä. Varmaan ne tulevat keväällä takaisin. Veitolahan on jo pariin kertaan käyty. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. En saata ymmärtää. Vasta nyt, kun valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään Haminassa, liput näkyvät häipyneen. Persut vaativat niitä kokonaan pois. Yhtä moitittiin epäuskottavaksi kohtauksesta, jossa hanat avannut mielenterveyspotilas uida räpiköi asunnossaan. Kimmo Kiljusesta vielä
Käymme läpi keskeisimmät uutiset ja tapahtumat. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Tammikuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 13.1.2023 Millainen oli vuosi 2022. Mullistusten vuosi Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 79 € 6 kk / 40 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!