Suomenmaa 2.7.2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vieraskolumni Aluepolitiikka sai uutta tähtipölyä Ilmiöt Hallituksen sote-juna puksutti perille Yhteistyö ja eettisyys ovat tärkeitä asioita nuorille tuottajille KARJATALOUTTA LUONNON EHDOILLA. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 7 / HEINÄKUU 2021 / 9,90 € Kirjat Mikä perussuomalaisia vaivaa
2021 Uutta draivia kuntiin Ryhmäpomo Juha Pylväs teki tilaa uusille nimille paikallispolitiikassa s. 21. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 2.7
Eläimen ja ihmisen yhteiselo ei aina suju sovussa s. 36 Saunassa Kannustan valitsemaan myönteisen asenteen kaikkeen keskustatyöhön. Noora Juvosta innostaa Helsingin keskustan kasvupotentiaali s. 30 Ilmiöt Elämä on liian suorituskeskeistä, Eveliina Leskelä kokee s. 13 Kuka olet. 49 Keskustan puolustus piti, vaikka valtuustopaikkoja meni s. Ilon kautta ja kohti valoa. 6 Kuntajytky jäi poksahdukseksi. Riikka Pirkkalainen s
Keskustalle maakuntavaalit ovat kunniakysymys. Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan maakuntia ei ole – eikä varsinkaan VantaanKeravan maakuntaa, mikä on yksi hyvinvointialue sekin. Ehdokkaita saa olla 1,25 kertaa alueella valittavien valtuutettujen määrä. Myöskään Helsinki ei ole hyvinvointialuetta. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään puolen vuoden kuluttua. Uudenmaan maakuntaa Helsinkikin on. He saisivat siten ensi käden tietoa siitä, miten uudistus toimii, ja osaavat sitten kehittää järjestelmää. Rajat ovat vähintään 59–89 valtuutettua, alueen väkiluvun mukaan. Keskustalle kansalaiset lupasivat kuntavaaleissa uutta tulevaisuutta. Siksi olisi hyvä, jos kansanedustajatkin asettuisivat ehdolle, kuten Suomenmaan pääkirjoituksessa esitettiin (18.6.). Maakuntavaalit ovat samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien. Tulevaisuus luo käytäntönsä. Keskustassa on puhuttu mieluummin maakuntavaaleista, sillä siitähän on nyt kyse. Nyt se syntyy. Nyt ne ovat erillisinä. Ja huomio! Virallinen kampanja-aika alkaa jo kolmen viikon kuluttua, 23.7. Siellä ei ole maakuntavaalejakaan. Runsasväkinen Uusimaa on kuitenkin jaettu neljään hyvinvointialueeseen, joten siellä maakuntavaalit pidetään neljällä alueella erikseen. Tärkeää on hoitaa niin, että ehdokkaita on kattavasti kunkin alueen joka kunnasta, vaikka perinteisestä kuntainliittovalinnasta ei olekaan kyse. Keskusta on ajanut kansanvaltaista maakuntahallintoa vuosikymmenet. Pääosaan Suomea maakunta-sana sopiikin sellaisenaan. Kiirettä siis pitelee. Ehdokaslistat on jätettävä 14.12., ja ehdokasasettelu numeroineen vahvistetaan 23.12. Sen kukistamisen täytyy olla maakuntavaalien vaalityön keskiössä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 2.7.2021 Maakuntavaalit ovat keskustalle kunniakysymys Pääkirjoitus T uskin on kunnallisvaalien tulos paketoitu, kun edessä on uusi ponnistus. Mutta keskustankin kova vastustaja on äänestäjien passiivisuus. Maakuntavaalienkin menestymisen ehto on ehdokasasettelu. Senkin takia keskustaväen täytyy ottaa maakuntavaalit tosissaan. Ne käyttävät päätösvaltaa soteja maakuntauudistuksen mukaisilla hyvinvointialueilla eli maakunnissa. He päässevät sanomaan näkemyksiään niin maakuntahallinnon laajentamisesta kuin mahdollisesta maakuntaverostakin. Vaalipäivä on 23.1. Vaaleissa valitaan maakuntavaltuustot. Mutta tuskin nimityksistä kannattaa tehdä riitaa. Tammikuussa valitaan vähimmäismäärät valtuutettuja. Lainsäädäntöön on tosin valittu hajuttomat ilmaukset ”aluevaalit” ja ”aluevaltuustot”. Paitsi että puolueiden menestystä seurataan, ensimmäiset valtuutetut luovat käytäntöjä. Ehdokaslistojen on oltava täysiä, ja vaalityötä on tehtävä yhtä innokkaasti kuin muihinkin vaaleihin. Sen alaa ovat aluksi sosiaalija terveystoimi sekä pelastustoimi, mutta sen piiriin liitettäneen muutakin aluehallintoa. Niin kääntyy uusi lehti isänmaan historiassa. Ro ni Re ko m aa Ehdokaslistojen on oltava täysiä.. Kukin maakuntavaltuusto päättää itse kokonsa
YMMÄRRÄN harvoja asioita yhtä huonosti kuin rokotekielteisyyttä. Moni säikähti. Jokaisella on tietysti omaan kehoonsa itsemääräämisoikeus, mutta rokottamatta jättämisessä ei ole kyse henkilöstä itsestään. Rokote sisältää vain lipidikalvon, jossa rna-molekyylit alkavat tuottaa solun sisällä antigeeniä eli viruksen piikkiprotenia, jolloin koronavirus ei pääse tarrautumaan soluun. On kyse muista ihmisistä. Joku kommentoi, että oikein tehty. Ehkä tämäkin taltutetaan. Olin varautunut pidempään odottamiseen. Rokotuksilla on maailmasta poistettu monia viheliäitä vieraita. Olo oli erinomainen, käsivartta vähän tykytti. Suupielet tavoittelivat korvia. Kesäkuun puolessa välissä ilmoituksia oli yhteensä vajaa 2 500, kun annettuja rokoteannoksia oli reilusti yli kolme miljoonaa. Hetken kuluttua ystävällinen naisääni kutsui minut sisään. Jotkut ovat hurahtaneet salaliittoteorioihin, joiden mukaan maailman eliitti yrittää ujuttaa ihmiskehoihin rokotteen mukana seurantalaitteita. Riski joutua onnettomuuteen matkalla rokotukseen on suurempi. Vauhtiin päästyä koronarokotukset ovat sujuneet Suomessa tehokkaasti ja järjestelmällisesti. Mieltä kutitti tyytyväisyys, näin meistä huolehditaan! Nappasin kuvan rokotuskortista ja julkaisin sen sosiaalisessa mediassa. Siinä keskustelussa olisi ollut hyvä muistaa suhteellisuudentaju. Ilmeisesti oman elämänsä virologit kuvittelevat perustai kansakoulupohjalta tietävänsä paremmin. Yllätyin, että oma vuoroni tuli jo ennen kesälomia. Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimea pitää yllä avointa seurantaa haittavaikutuksista. Istuin keskimmäiseen riviin. Aiemmin keväällä Astra Zenecan rokotteen yhteys veritulppiin sai runsaasti huomiota. Liekö suoja vielä parempi, jos siitä kirjoittaa kolumnin. Pyöritin korttia käsissäni. KAIKILLE lahja ei kelpaa. Jollain tasolla käsitän pelon: elimistöön piikitetään vierasta, keinotekoista ainetta. Itse sain rna-rokotteen, joissa puolustusvaste on tarkka-alaisesti kohdistettu. Kesäkuun puoleen väliin mennessä yli puolet suomalaisista oli saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Iso osa oireista oli vähäisiä: pistoskohdan hellyyttä, lihasja pääkipua, kuumetta. Rokotteet saatiin valmiiksi muutamassa kuukaudessa, mutta mitään lääketieteellisiä tai turvallisuustutkimuksia ei laiminlyöty. Etuajassa. Oikeastaan ei tule mitään mieleen – jos rikollisia taipumuksia ei lasketa. OMAN piikkini jälkeen istuin vielä vartiksi aloilleni, niin hoitaja neuvoi. Henna Lammi Otin rokotteen, vaikken ymmärrä libidikalvoista mitään. Koronarokotteilla on erittäin korkea, noin 95 prosentin suojateho. Rokote alkaa vaikuttaa vasta, kun siitä on postannut Facebookiin. Laastari vasemmassa käsivarressa ja lappu kourassa. Siitä taas pari minuuttia ja olin jo takaisin. Koronarokotus ei täysin poista tartunnan mahdollisuutta, mutta se pienentää merkittävästi viruksen erittymistä ja leviämistä toisiin ihmisiin. 5 2.7.2021 Toimittajalta LIIKUNTASALIIN oli istutettu tuoleja kuin porkkanoita kasvimaalle. Takana on valtava määrä huippututkimusta ja -teknologiaa. Kuulostelin. “Aikamoinen lahja ihmiskunnalle”, on muun muassa Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet lausunut. KORONAROKOTE voi aiheuttaa sivuoireita, tietysti. En ymmärtänyt tästä mitään, mutta luotan heihin, jotka tietävät
Keskustan kannalta olennaista tuloksessa on, että puolue säilyi suurimpana seitsemässä maakuntakeskuksessa: Seinäjoella, Mikkelissä, Kajaanissa, Kokkolassa, Rovaniemellä, Oulussa ja Kuopiossa. Keskustan yksittäisten isompien tappioiden taustalta löytyykin usein pikemminkin jokin paikallinen yhteislistaviritys kuin vaikkapa perussuomalaiset. Kaikkiaan 187 kunnassa keskusta oli yhä suurin ja 227 kunnassa kolmen suurimman joukossa. Puheenjohtaja Saarikko on arvioinut, että kuntavaalien tuloksen myötä keskustan itsetunto on kohenemassa. Otettu työvoitto saattaa olla kovia viime vuosina kokeneelle keskustalle henkisesti huipputärkeä. Kaulaa Jussi Halla-ahon joukkoihin jäi 14,9 prosentin kannatuksella lopulta 0,4 prosenttiyksikköä. Perättömiä väitteitä ammuttiin alas ja puolueen poliittiset pöytätavat nostettiin tikun nokkaan. Omien joukkojen aktivoinnissa ilmeisen tärkeää oli myös tiukka vastaaminen perussuomalaisten haasteeseen. Perussuomalaisten suoritusta heikensi mitä ilmeisimmin alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti: 55,1. Savonlinnassa keskusta menetti peräti kuusi paikkaa. 6 2.7.2021 Keskusta menetti asemiaan, mutta kuntakartta pysyy keskustanvihreänä EI TULLUT perussuomalaista kuntajytkyä eikä keskustan suurta romahdusta. KESKUSTAN ”torjuntavoitossa” olennaisinta oli onnistuminen ehdokasasettelussa. Suuri onnistuminen keskustalta oli myös kiilaaminen perussuomalaisten edelle. Puolue olisi tarvinnut vaalipäivänä äänestäviä kannattajiaan, jotka nyt jäivät ehkä mökeilleen tai kotisohville katsomaan jalkapalloa. VAIKKA keskusta menetti enemmistöasemansa 30 kunnassa, sille jäi enemmistö vielä 50 kuntaan. Perussuomalaista väriä kartalle tuli vain muutaman läiskän verran. Keskusta onnistui rutistamaan sekä kannatusmittauksia että viime eduskuntavaaleja paremman tuloksen ja pitämään perussuomalaiset niukasti takanaan. Keskusta on yhä suurin myös 33 seutukaupungissa, joita lasketaan olevan kaikkiaan 57. Perussuomalaisten sijasta potin korjasi kuitenkin piskuinen Liike Nyt, joka sai Savonlinnaan kuuden hengen valtuustoryhmän. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko tulkitsi tuloksen silti työvoitoksi: keskusta piti paikkansa valtuutettujen määrällä mitattuna ylivoimaisesti suurimpana puolueena ja Suomen kuntakartta pysyy edelleen vahvan keskustanvihreänä. Puolueen ympärillä ja sisällä vellonut keskustelu kannatuskadosta saattaa rauhoittua nyt tuntuvasti. Saarikko nosti puolueen tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeäksi asiaksi myös TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Linjapuolustus piti Uutisanalyysi. Rökäletappion puolue kärsi muun muassa Savonlinnassa, joka joutui hallituksen sotemallissa vasten tahtoaan nielemään pysymisen Etelä-Savon yhteydessä. Tappiota tuli kautta linjan hyvin tasaisesti eri puolilla maata, pienistä maalaiskunnissa isoihin kaupunkeihin. Valtuustopaikkoja keskusta onnistui lisäämään vain joissakin yksittäisissä kunnissa siellä täällä. Edellisiin kuntavaaleihin nähden takkiin tuli 2,6 prosenttiyksikköä ja 379 valtuutetun paikkaa meni. Jos näin kävi, nousu viime vuosien kannatusalhosta helpottuu. Keskustan haastanut puolue onnistui yltämään ykköseksi vain Kankaanpäässä, Kihniössä, Ylöjärvellä, Hämeenkyrössä, Orimattilassa ja Haminassa
Jo epäonnistuminen ehdokashankinnassa antoi odottaa epäonnistumista, ja niin myös kävi. Puolue menetti muun muassa viime vaaleissa valtaamansa Jyväskylän SDP:lle ja putosi kolmanneksi. Kokoomusjohtaja Petteri Orpon asemaa ja paineita vaalimenestys varmasti helpotti. Myöskään pääministeripuolue SDP:n 17,7 prosentin suorituksessa ja 1,7 prosenttiyksikön tappiossa ei ole kehumista. KUNTAVAALEISSA hallituspuolueet RKP pois lukien kärsivät vaalitappion. 7 2.7.2021 keskustan nuorten ehdokkaiden menestyksen kuntavaaleissa. Tulos oli sosiaalidemokraattien huonoin sotien jälkeen. Varsinkin vihreillä riittänee miettimistä kahden prosenttiyksikön tappiossaan. Keskustalla on eniten alle 25-vuotiaita valtuutettuja. Pekka Pohjolainen Keskusta säilyi suurimpana myös Kuopiossa, Savonlinnassa, Rovaniemellä ja Oulussa. Vaalivoittaja kokoomuksen 21,4 prosentin suoritusta siivitti ilmeisesti alhaiseksi jäänyt äänestysprosentti. Muun muassa Tampereen ja Vantaan menetykset kirvelevät puoluetta pitkään. Haastetuksi tulemiselta seuraavassa puoluekokouksessa se ei tosin välttämättä häntä pelasta
Komissio haluaa ottaa metsäpolitiikan omiin käsiinsä. Osaamme hoitaa metsämme ilman komission puuttumista. Elsi Katainen Twitterissä Hallituksen EU-selonteko toteaa yksiselitteisesti, että metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Hanna Leiponen-Syyrakki Ylellä PAULIINA POHJALA VASTIKÄÄN valtiopäiväneuvokseksi nimitetty Timo Kalli ei ole kovin tyytyväinen siihen, miltä keskustan toiminta on kentältä katsottuna näyttänyt. KALLI ei voi ymmärtää ryhmäkurista lipsumista, kuten EU:n elpymispakettiäänestyksessä kävi. 8 Ajassa Sanottua 2.7.2021 Vuodettu metsästrategia on huolestuttava. – Ne antoivat kuvan, että keskusta on sisäisesti hajanainen. – Perusasiat pitäisi sellaisten ihmisten ymmärtää, jotka kansanvallan kautta valtakirjan saavat. Kallin mielestä keskustan tulisi ottaa opiksi näistä virheistä. EU komissio ei voi kaapata metsäpolitiikan valtaa itselleen tai päättää puunkäytöstä markkinoiden puolesta. Vuosina 2003–2011 eduskuntaryhmän puheenjohtajana toiminut Kalli sanoo, että keskustan viestit ovat kyllä menneet läpi, mutta ne ovat olleet kovin negatiivisia. Jäsenmaiden päätäntävalta heikkenee. – Se viesti meni hyvin joka kotiin perille, että keskusta ei ole tässäkään asiassa yksimielinen. Tämä viesti puri nimenomaan etelässä ja väestörikkaissa suurissa kaupungeissa, joissa keskustalaisuus ei ole niin vahvaa kuin täällä maaseudulla, missä tyrskyt eivät osu niin voimallisesti. Hän muistuttaa, että EU:n elpymispaketista puhuttiin yli vuoden ajan, ja sitä vastustaneet saivat sinä aikana paljon julkisuutta. Luottamustehtävässä joutuu tukemaan ratkaisuja, joita jotkut toiset ovat olleet tekemässä. – Kun ollaan hallituksessa, niin kriittiset sisäiset keskustelut pitää käydä eduskuntaryhmän kokouksessa. Keskustavaikuttaja muistuttaa, että politiikassa kannattaa yleensäkin aina arvioida, mikä on mahdollista ja mikä ei. – Sellaisia asioita hallituksessa kannattaa nostaa esiin, mitkä menevät läpi. Jari Leppä Twitterissä Sanotaan, että kyllä tässä sellainen kauhuskenaario toteutui. Ja vaikka kuinka pahaa tekee, niin jokaisen joukkueen jäsenen pitää ymmärtää, että sen jälkeen kun sieltä tullaan ulos, ollaan yhtenä miehenä. Sen, että kaikkia asioita, mitkä itselle ja kannattajille ovat tärkeitä, ei voi aina toteuttaa. Sellaisia ei välttämättä, missä tulee turpiin. Ja ak ko M art ika in en KESKUSTALLE Aika panna rivit suoriksi Ryhmäkokouksesta tullaan ulos yhtenä miehenä.. Kalli mainitsee etenkin turpeen ja EU:n elpymispaketin ympärillä käydyt väännöt
9 Ajassa Sanottua 2.7.2021 SANTERI LAMPI KESKUSTANAISET valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Sari Palmun, 48, etäyhteyksin järjestetyssä edustajakokouksessaan. Palmu sai äänestyksessä 80 ääntä, Sirkiä 77 ääntä. Parviaisesta esimerkiksi kunnanhallitustenja valtuustojen puheenjohtajissa saisi olla enemmän naisia. Ja sitten leikataan kun kepu nillittää ”vastuullisesta talouspolitiikasta”. Harkimon mielestä keskustan olisi kannattanut lähteä hallituksesta huhtikuun lopun puoliväliriihessä pelkästään hallituksen vasemmistolaisen politiikan vuoksi. Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Palmu päihitti kisassa niukasti vastaehdokkaansa, varsinaissuomalaisen Anna Sirkiän, 29. Toivoisin, että ne katsoisivat sen kortin ensi kerralla, että kannattaako tällaista vasemmistolaista politiikkaa tehdä tulevaisuudessa. Jos ne lähtee hallituksesta, tulee suunta ylöspäin, Harkimo näkee. Mielenosoittajat vastaavat itse käyttämistään keinoista. Tasa-arvotyölle on hänestä tilausta myös keskustan riveissä. Mutta onko keskustalla toivoa kannatuksensa kohenemisesta vai onko edessä puolueen näivettyminen. NIINISTÖ sanoi myös, ettei voi sietää sitä että hän oma puolueensa on ollut hyväksymässä tällaisia ehdotuksia. Jopa ex-puheenjohtaja Ville Niinistö puuttui kovin sanoin hallituksen tiedepolitiikkaan Twitterissä. VÄISTYVÄ puheenjohtaja Ulla Parviainen korosti Suomenmaalle, että poliittista naisjärjestöä tarvitaan edelleen. Jos mielenosoittajasta tuntuu, että hän tarvitsee mielipiteensä ilmaisemiseen vaikkapa loppuelämänsä, hänellä on oltava siihen mahdollisuus. Järjestön varapuheenjohtajiksi valittiin erityisluokanopettaja Marjut Lehtonen Pohjois-Pohjanmaalta ja viestintäjohtaja Päivi MononenMikkilä Helsingistä. Ei näin. Palmu paalutti valintansa jälkeen, että keskustanaisista pitää tehdä entistäkin vahvempi tasa-arvoa edistävä järjestö. Maria Ohisalo Twitterissä Ministeri Ohisalo osoitti järkyttävää välinpitämättömyyttä tilanteesta. Pauli Rautiainen Helsingin Sanomissa PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNNAN pienimmän puolueen Liike Nytin puheenjohtajan ja ainoan kansanedustajan Harry ”Hjallis” Harkimon terveiset keskustalle ovat koruttomat ja karut. Liik e N yt Se ve ri Pe ura TERVEISET KESKUSTALLE Rauhanomainen mielenosoittaminen on perustuslaissa turvattu oikeus. – Marinin hallituksen tiede-politiikan linjattomuus syvältä. – Mutta jos ne eivät olisi siellä, ei tulisi mitään vasemmistolaista politiikkaa ollenkaan, Harkimo summaa simppelillä laskuopillaan. Tällä lausumalla ministeri antaa avoimen valtakirjan anarkiaan. Jaan huolen ilmastokriisistä. Työelämäprofessori Vesa Vihriälä muistutti kuitenkin Niinistölle, ettei vihreä europarlamentaarikko ole mikään puhdas pulmunen: Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitukset, joissa vihreät olivat Niinistön johdolla mukana, leikkasivat T&K-rahoitusta tuntuvasti enemmän. – Tässä edellisessä ne ei saanut mitään aikaiseksi ja kuitenkin jatkoivat hallituksessa. Harkimo sanoo keskustalaisten, joiden kanssa hän on aiheesta jutellut, sanoneen keskustan estävän vasemmistolaisen politiikan hallituksessa olemalla. Ensin tehdään kunnianpalautusta, nimetään tiedeministeri, lisätään hankerahoitusta…. – Se riippuu keskustasta. Päivi Räsänen Twitterissä ULOS VASEMMISTOHALLITUKSESTA Valta vaihtui keskustanaisissa Ville Niinistö hermostui omiinsa PEKKA POHJOLAINEN VIHREIDEN tyly kuntavaalitappio sytytti keskustelun puolueen tilasta. – En mä ymmärrä, miten keskusta pystyy olemaan siellä, Harkimo puuskahtaa. Sari Palmu nousi keskustanaisten johtoon. Harkimo toivoo, että keskusta ryhdistäytyy syksyn budjettiriihessä ja tekee asialle jotain. Juttusarjassa poliitikot eri puolueista lähettävät keskustalle terveisiä. Hankkikaa selkäranka, Niinistö kirjoitti
Aggressiivisen intialaisperäisen delta-muunnoksen pelätään aiheuttavan Suomessa jälleen uuden epidemia-aallon.. Kokoomus saa Suomessa siis viisi pormestarin paikkaa, sitoutumaton lista yhden ja keskusta yhden. Kärkölässä voitto meni sitoutumattomalle ryhmälle. Sen nimeksi tulisi Valta kuuluu kansalle. Pirkkalassa voiton vei kuitenkin kokoomus, samoin Tuusulassa. Pyhimykseksi ei kuitenkaan julisteta ketään ihan noin vain. Tässä merkittävässä roolissa olivat toukokuussa menehtyneen RKP:n ainoan ehdokkaan saamat äänet. HITTILAITE VASTATUULESSA Kaksi retkeilykauppaa veti myynnistä Thermacellhyttystorjuntalaitteen, kun somessa heräsi huoli pralletriinin turvallisuudesta. TAMPEREELLA vaali-iltaan mahtui jännitystä. IHMETEOT PUNTARISSA Katolinen kirkko ilmoitti 19. Ensin tulee osoittaa, että vuonna 1963 kuollut Schuman ylsi kahteen ihmetekoon. Edes pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marinin yli 10 000 ääntä eivät riittäneet tuomaan puolueelle toista peräkkäistä pormestarikautta. Juvalla väki käytti kuntavaaleissa sille kuuluvaa valtaa, kun Turtiainen jäi valtuustosta rannalle 61 äänellään. Pietarin-kisaturisteilla todettiin satoja koronatartuntoja. Peräti 55,9 prosenttia äänistä takaa pormestaripaikan keskustalle myös tällä kaudella. Turussa keskusta sai 4,5 prosenttia äänistä. Vaikka laite on Tukesin mukaan turvallinen, sen pelätään vaikuttavan haitallisesti luonnon monimuotoisuuteen ja eliöstöön. LAURI HEIKKILÄ KESÄKUUN kuntavaaleissa valitut valtuustot pääsevät päättämään pormestarin valinnasta seitsemässä Suomen eri kunnassa. Kaakkois-Suomen rajavartioston mukaan pahimmillaan jonossa oli kymmenkunta linja-autoa ja toistasataa henkilöautoa. Puolangalla keskusta sai yksinkertaisen enemmistön. Pormestariehdokas Jarmo Laivoranta pääsi valtuustoon myöskin keskustan suurimmalla äänimäärällä ja keskusta piti kaupungissa kolme paikkaansa. Tämä kertoo Kärkkäisen mielestä pitkäjänteisen työn tuomasta luottamuksesta. Tampereen pormestarineuvottelut käydäänkin kokoomuksen Anna-Kaisa Ikosen johdolla. Viime aikoina ex-voimanostaja on keskittynyt saarnaamaan koronarokotteita vastaan. Pormestarivaalit kokoomukselle, keskustalle yksi paikka Luku Pietarista palaavaa suomalaista jalkapalloturistia päästettiin Vaalimaalta läpi ilman koronatestiä, kun raja-asema ruuhkautui pahoin eikä testauskapasiteetti riittänyt. Kokoomuksen ja RKP:n vaaliliiton äänet menivät kaikki kokoomuksen hyväksi. Keskusta sai pidettyä kaksi paikkaansa keräten 2,4 prosenttia äänistä. Keskustan pormestariehdokas Eeva Kärkkäinen jäi puolueen ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. 10 2.7.2021 M ar k ku U l a nd e r / L eh t i k uv a Sil j aRiik ka Se pp äll ä / L eh t i k uv a Poiminnat KOONNUT: SANTERI LAMPI KYLLÄ KANSA TIETÄÄ Perussuomalaisista erotettu kansanedustaja Ano Turtiainen haluaa perustaa uuden puolueen. – Moni hyvin ääniä kerännyt jäi pois, mutta onnistuimme ehdokashankinnassa. Suuret kauppaketjut myyvät laitetta edelleen. Näistä Pirkkalassa keskustalla oli ehdokas, Heikki Riihimäki. Luxemburgissa syntynyt Ranskan ex-pääministeri oli yksi keskeisimmistä Euroopan unionin perustajista. Kenties näkyvin kisa käytiin pääkaupunki Helsingissä, jossa kokoomuksen Juhana Vartiainen on nousemassa pormestariksi selvin lukemin vihreiden ja Anni Sinnemäen jäätyä äänissä huomattavasti jälkeen. Valta kuuluu kansalle on osuva nimi. Tarkistuslaskennassa varmistui, että äänten ero oli vain viisitoista. Ne odottavat lisätietoja laitteen turvallisuudesta. Kärkkäinen näkee keskustan tuloksessa myönteisiä puolia. Kokoomus meni viime hetkillä SDP:n ohi. Istuva pormestari Harri Peltola on kunnan ääniharava. Keskustan Jouni Ovaska pääsi valtuustoon keskustan suurimmalla äänimäärällä, mutta keskusta sai vain kolme valtuutettua. Istuvat valtuutetut Laura Kolbe ja Terhi Peltokorpi pitivät paikkansa. Turun selvästi suurin puolue on kokoomus, ja Minna Arve nousee pormestariksi. PIENEMMISTÄ kunnista pormestari valitaan myös Pirkkalassa, Tuusulassa, Kärkölässä ja Puolangalla. Kokoomus saakin niin sanotun kasvukolmion kaikki pormestaripaikat. – Meillä on kuitenkin lähtökohta sille, että lähdemme neuvotteluihin, ja haluamme olla pormestarikoalitiossa, Ovaska kertoo. Meillä oli paljon ensikertalaisia, jotka tekivät hyviä tuloksia. kesäkuuta, että se aloittaa menettelyn Robert Schumanin julistamiseksi pyhimykseksi. Jostakin syystä liikenne pakkautui Vaalimaalle, vaikka Nuijamaan raja-asemakin olisi ollut käytettävissä
Sitä sorvattiin EU:ssa lähes tarkalleen kolme vuotta. Jatkossa suorista tuista 25 prosenttia tulee ohjata ympäristötoimenpiteisiin. Unioni on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050 ja meillä sama tavoite on kansallisesti saavutettava jo 15 vuotta aiemmin. – Saarijärvellä, Ritvan kotiseudulla vieraillessani pari viikkoa sitten kirjoitin hänelle viimeisen viestin. SAAVUTETTU neuvottelutulos on monen tekijän summa. Saarikko kertoo, että kuultuaan suruuutisen hän päätti, että kuntavaalityö taistellaan Ritvan muistolle. Syyskynnöt ovat jatkossakin mahdollisia. Larilahti aloitti työuransa keskustassa 1980-luvulla puoluesihteeri Seppo Kääriäisen sihteerinä Pursimiehenkadun puoluetoimistolla. Ritva suojeli puheenjohtajaa, ajatteli valmiiksi ja piti kuria yllä. Hän ehti avustaa neljää muutakin keskustalaista puheenjohtaja-pääministeriä: Esko Ahoa, Anneli Jäätteenmäkeä, Matti Vanhasta ja Mari Kiviniemeä. Ritva tunsi kaikki, mutta koki onnistuneensa työssään silloin, jos häntä ei huomattu. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen (kesk.) Täydellistä kompromissia ei ole Täällä Bryssel Su om en m aa n ark isto Ritva Larilahti 1949–2021.. Tukikaton sijaan jäsenmaille asetetaan pakollinen uudelleenjakotuki, joka ohjaa tukia isoilta tiloilta pienille. JUHANNUSVIIKOLLA tehtiin Brysselissä taikoja, kun yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus saatiin maaliin. JUHANNUSAATON sovusta maatalouslainsäädännölle vuosille 2023–2027 on syytä tehdä muutama huomio. Keskusta oli Ritvalle kaikki kaikessa. Suomelle tärkeillä turvepohjaisilla pelloilla saa jatkossakin viljellä, ja paljaan maan kielto lieveni pohjoisen kasvukauden huomioiden. Tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan pitkäjänteisyyttä, malttia ja kaikkien kolmen kestävyysnäkökulman – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristökestävyyden – huomioimista ja tasapainoa. Täysin uutena ehtona tuensaannissa on työlainsäädännön noudattaminen tilan ulkopuolisten työntekijöiden palkkauksessa. Työuransa Larilahti lopetti kesällä 2017 pääministeri Juha Sipilän assistenttina valtioneuvoston kansliassa. Kuitenkin jo perjantaina europarlamentin vihreät ilmoitti äänestävänsä neuvoteltua pakettia vastaan, ja Suomessa sekä ympäristöministeri Krista Mikkonen että vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ovat ilmaisseet pettymyksensä neuvottelutulokseen. Muistelin silloinkin Ritvan ohjeita puoluejohdon hommiin: ”Opettele sanomaan ei, pidä voinnistasi huolta ja pue lämpimästi päälle”. – Ritva soitteli, Ritva järjesteli, Riva selvitti, Ritva auttoi, Ritva neuvoi. Hän oli 72-vuotias. NÄILLÄ uudistuksilla on otettu askel kohti ympäristövaikuttavampaa maatalouspolitiikkaa. Tämä on tärkeä ojennus ilmastotyölle. Neuvottelujen aikana riitti paljon vahdittavaa, etteivät pohjoiset erityisolosuhteet unohtuneet uudistusmyllerryksessä. Kasvatti politiikan korkeakoulussaan aika monta avustajan raakiletta osaajaksi. 11 2.7.2021 Viittä pääministeriä avustanut Ritva Larilahti on kuollut HENNA LAMMI KESKUSTAN pitkäaikainen taustavaikuttaja ja työntekijä Ritva Larilahti (s. 1949) on kuollut. Larilahti siunataan pienessä piirissä. Kaiken kritiikin keskellä on syytä muistaa, että jo nyt eurooppalainen politiikka – mukaan lukien maatalous, on ottamassa edelläkävijän roolin ilmastoasioissa. Larilahti menehtyi kesäkuun alussa Vaasassa vaikean sairauden uuvuttamana. Samaan aikaan viljelijät ovat huolissaan siitä, että suuret panostukset ympäristötoimiin aiheuttavat lisäbyrokratiaa tiloilla ja uhkaavat kannattavuutta. KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko kuvailee, että Larilahti oli kaikille rakas äitihahmo. Realismia tarvitaan sen hyväksymiseen, ettei mikään muutos tapahdu yhdessä yössä
Entinen ministeri, keskustan listoille palannut Pirkko Mattila valittiin Muhoksella valtuustoon 112 äänellä. MUISTA keskustan tunnetuista ehdokkaista valitsematta jäivät kiekkolegenda Juhani “Tami” Tamminen Turussa ja Suomen vahvin nainen, Mas-wrestlingin Euroopan mestari 2019 Anniina Vaaranmaa Ilmajoella. Keskustan tunnettujen ehdokkaiden vaalituloksiin mahtui niin onnistumisia kuin rannalle jäämisiäkin. Lukema nosti hänet myös koko keskustan äänikuninkaaksi. PITKÄN linjan keskustatekijät menestyivät vaaleissa. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen lunasti itselleen jatkokauden Iisalmen kaupunginvaltuustossa 250 äänen tuloksellaan. Professori Laura Kolbe säilytti valtuustopaikkansa Helsingissä 1 673 äänen saaliilla. Äänivyöryjä ja täpäriä tilanteita TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI Nämä keskustan tunnetut ehdokkaat lunastivat valtuustopaikat A nnel i J äätt e e n m äki / Ku v a : Ja ak k o M a r t ik ai ne n L a ur i N ik u l a / Ku va : N iko R a ap p an a A nt ti K ai k k on e n / Ku va : Ja ri La uk k an e n M a tt i V a nh an e n / Ku v a: Ja r i L a uk ka n e n La u ra K o l b e / Ku va : Ja a kk o M a rtik ai n e n Ajassa. Kaikki keskustaministerit pääsivät valtuustoihin kotipaikkakunnillaan: maaja metsätalousministeri Jari Leppä meni läpi Pertunmaalla 88 äänellä, tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen Kauhavalla 259 äänellä ja puolustusministeri Antti Kaikkonen Tuusulassa 592 äänellä. Keskustakonkari Paavo Väyrynen nousi uuden kotikuntansa Kemin valtuustoon 566 äänellä. KOKO keskustan puoluejohto piti valtuustopaikkansa. Keskustasuuruuksista myös Timo Laaninen osoittautui ääniharavaksi. Kirjailija-käsikirjoittaja Katri Manninen keräsi 277 ääntä ja nousi uutena Mäntsälän valtuustoon. Europarlamentaarikko Elsi Katainen pääsi Kuopion kuntapäättäjäksi. Keskustan edellinen puheenjohtaja Katri Kulmuni lunasti valtuustopaikkansa Torniossa 801 äänen saaliilla. Uutena Keravan valtuustoon nouseva entinen puoluesihteeri sai 205 ääntä. Varasijoille ylsivät Metsolat-sarjan Erkin roolistaan tunnettu Kari Hakala Kurikassa, näyttelijä Pekka Räty Joensuussa, bloggari Iida Åfeldt Nurmijärvellä, Kotiteollisuusbasisti Janne Hongisto Lappeenrannassa, kulttuurivaikuttaja Jouni Sjöblom Kouvolassa ja oopperalaulaja Virpi Räisänen Oulussa. Varapuheenjohtajista Petri Honkonen uusi paikkansa Saarijärvellä 355 äänen tuloksella, Riikka Pakarinen Espoossa 705 äänellä ja Markus Lohi Rovaniemellä 690 äänellä. Kulmuni oli Tornion ääniharava ja nosti kannatustaan edellisistä kuntavaaleista. Tangokuningatar Maria Tyyster sai Säkylässä 83 ääntä ja nousi valtuustoon. Siikajoen valtuustoon nousi mediahahmo ja romukauppias Markus Kuotesaho, jonka äänisaaliiksi tuli 86. Uusi valtuutettu keräsi kuopiolaisilta 864 ääntä. Nettipoliisi, varakansanedustaja Lauri Nikula uusi valtuustopaikkansa oululaisilta saamallaan vahvalla 1 282 äänen luottamuksella. Vastikään ministerintyöstään luopunut Matti Vanhanen äänestettiin Nurmijärven valtuustoon 784 äänellä. Puheenjohtaja Annika Saarikko valittiin uuden kotipaikkakuntansa Oripään kuntapäättäjäksi 97 äänellä. Suomen hiihtomaajoukkueen entisen huoltopäällikön Aki Hukan suksi luisti Kiteen valtuustoon 37 äänellä. Ex-pääministeri Anneli Jäätteenmäki, kuntavaalien ensikertalainen, pokkasi itselleen vaalikuningattaren tittelin kotikunnassaan Lapualla 444 äänellä. Riman ylitti myös entinen seiväshyppääjä Minna Nikkanen, josta tuli Someron valtuutettu 106 äänellä. 12 2.7.2021 KESKUSTA sai kesäkuun kuntavaaleissa 2 445 valtuustopaikkaa, puolueista eniten. Elinkeinoministeri Mika Lintilä nousi uutena Toholammin valtuustoon 146 äänen potilla. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen menestyi 797 äänen mitalla Joensuussa, jonka valtuustoon hän nousi uutena valtuutettuna
Työ ja vaikuttaminen ovat tärkeitä osia elämää, mutta tärkeintä on kuitenkin oma perhe ja hetkessä eläminen. 13 2.7.2021 Kuukauden luetuin verkkojuttu: TEKSTI: MARJA SILVOLAHTI, KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Horoskooppimerkkiini liittyy sellaisia ominaisuuksia kuin pitkäjänteisyys ja uskollisuus. Mahdollisuus tulla suuremmaksi. OLET HOROSKOOPILTASI NEITSYT. Neitsyet ovat sellaisia yhteisiin tavoitteisiin sitoutuvia uskollisia sotureita.. (9.6.2021) Potentiaalin valjastaja HELSINKI EI OLE KESKUSTALLE HELPPO KAUPUNKI. Olen aika tuore metsänomistaja, jolle metsällä on tunnearvoa. MIKÄ ON TÄRKEIN ASIA, JONKA HE OVAT SINULLE OPETTANEET. OLETKO KAIKESSA YHTÄ TÄSMÄLLINEN. Pyrin täsmällisyyteen, mutta on pakko myöntää, että on välillä petrattavaakin. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Minua kiinnostaa, miten saisimme tuotua viestiämme nykyistä paremmin esille. MITEN KUVAILISIT SUHDETTASI METSÄNOMISTUKSEEN. Helsingin keskustalla on hirveän hyviä näkemyksiä, ja Helsingin keskusta puolustaa kaupungissa tärkeitä arvoja, kuten lähipalveluita kaupunginosissa. SINULLA ON ETELÄ-SAVOSSA PALA METSÄÄ. MIKÄ SAI SINUT HAKEUTUMAAN PIIRIN TOIMINNANJOHTAJAKSI. Noora Juvonen Helsingin piirin toiminnanjohtaja Noora Juvosta inspiroivat Helsingin keskustan kasvun mahdollisuudet. Asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja mittakaavaan. Metsässä näkyy monen sukupolven ketju, ja minulle on kunnia-asia, että saan vuorostani pitää siitä huolta. Oli kyllä lottovoitto se satatulos. Marinille luvassa noloja arvovaltatappioita – onko SDP:n alisuoritus kuntavaaleissa lopun alkua. SINULLA ON 2JA 6-VUOTIAAT POJAT. Metsä tarkoittaa omia juuria ja sukuni historiaa, mutta myös ihan työtä, kuten raivaustyötä ja taimien istutusta. Täsmällisyys on arvostettava luonteenpiirre, ja sitä kohti mielestäni pitää pyrkiä. SAIT KUNTAVAALEISSA TASAN SATA ÄÄNTÄ
14 2.7.2021 Uutisanalyysi Marinin hallitus vei sote-junan perille aikatauluista lipsumatta TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN KUVAT: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA Suursavotan onnellinen loppu
Kataisen ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten kaudella yritetyt sekavat kuntayhtymäpohjaiset sote-viritykset kaatuivat kerta toisensa jälkeen perustuslakivaliokunnassa. 15 2.7.2021 PERUSTUSLAILLISIA sotkuja, hallituskriisejä, loppuun palaneita poliitikkoja, aikataulujen toistuvia venymisiä. Kunnianhimoisimman sote-yrityksen teki pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus, joka yritti 18 laaja-alaiseen maakuntaan ja palvelujen laajaan valinnanvapauteen perustuvaa mallia. Niin sanotun Virkkusen kuntakartan käsiinsä saatuaan kunnat kävivät kuitenkin kapinaan ja uudistus jäi lopulta tekemättä. Pekka Pohjolainen Yksikään hallituspuolueiden edustaja ei äänestänyt sotea vastaan. Ansiotuloverojen siirron mittakaava on tällä tietoa noin 13 miljardia euroa ja yhteisöverojen noin 0,6 miljardia euroa. Keskustassa ison sulan hattuunsa voi laittaa varsinkin sosiaalija terveysvaliokuntaa viime kesästä lähtien vetänyt kansanedustaja Markus Lohi. Isoin auki oleva asia on kysymys maakuntaverosta, josta voi ounastella kuumaa perunaa seuraaviin eduskuntavaaleihin. Lohen johdolla sote-juna puksutti vakaasti raiteillaan päätepysäkille asti. Näyttävään tuuletukseen eduskunnan rappusilla ratkaisevan äänestyksen jälkeen oli aihetta. Verotuksen tasoa ei kuitenkaan nosteta. Valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Perustuslakivaliokunnan sotesavotoissa vuosien varrella kouliintunutta rovaniemeläisedustajaa eivät opposition sumutusja jarrutusyritykset hetkuttaneet. LOPULTA perustuslailliset ja poliittiset karikot läpäisevä malli löytyi maakuntapohjasta, joka pelastettiin Sipilän hallituksen poliittisesta jäämistöstä viime eduskuntavaalien jälkeen Antti Rinteen (sd.) hallituksen työpöydälle. Aikataulut eivät pitäneet ja lopulta Sipilä päätyi kaatamaan hallituksensa. Rahoitus hoidetaan valtion kautta siirtämällä kuntien verotuloja valtiolle. Hankkeen laittoi tulille jo pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäinen hallitus, joka käynnisti vuonna 2005 ikärakenteen heikentymiseen vastaavan kuntaja palvelurakenneuudistuksen. Toimeenpanossa riittää työtä ja ensi tammikuussa odottaa sote-päättäjien valinta maakuntavaaleissa. Helsinki järjestää ainoana palvelunsa itse. SOTEA OVAT vuorollaan yrittäneet kaikki hallitusvastuussa olleet eduskuntapuolueet ja aina kulloinenkin oppositio on hanketta vastustanut, milloin milläkin perustein. Ikuisuushankkeen leiman vuosien varrella saanut sote-uudistus on viimein lainsäädäntöpohjaltaan valmis. Uudistuksen tiedettiin jo menevän läpi opposition viime hetkellä improvisoimista kampitusyrityksistä huolimatta. Kunnian pääsi lopulta kuittaamaan pääministeri Sanna Marinin (sd.) vetämä keskustavasemmistolainen hallitus. Eduskunnan lopullista äänestystä ei tarvinnut enää jännittää. Keskusta on niin ikään koplannut monimutkaiseksi arvostelemansa maakuntaveron käyttöönoton maakuntien tehtävien laajentamiseen. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan noin 13 prosenttiyksiköllä. Äänestystulos 105–77 noudatteli hallituksen ja opposition välistä rintamaa, joskin vihreissä oli esityksen tukemisesta kieltäytyneitä poissaolijoita. Hankkeella saatiin vauhtia kuntaliitoksiin ja kuntien määrä väheni tuntuvasti. Samalla kokoomuksen perustuslaillisesti kelvottomaksi todettu valinnanvapaus heitettiin roskiin ja rajattiin maakuntien tehtävät sote-palveluihin ja pelastustoimeen. Poliittisesta keskustelusta sote ei poistu minnekään, sillä koossa on vasta uudistuksen runko. Olipa perheja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) tavasta puhua ja tehdä politiikkaa mitä mieltä tahansa, soten hän laittoi nippuun tehokkaasti – vieläpä keskellä ministeriöltään valtavan ponnistuksen vaatinutta koronakriisiä. Ministeri Krista Kiuru sai pidettyä soten kurssillaan.. Seuraava etappi oli pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kesällä 2011 aloittaneen hallituksen pakkoliitoksin ryyditetty kuntauudistushanke. Varsinkin valinnanvapaudesta tuli jättimäinen poliittinen ongelma ja ylikäymätön perustuslaillinen kompastuskivi. UUDISTUKSEN MYÖTÄ Suomeen muodostetaan 21 hyvinvointialuetta tai maakuntaa, joille siirretään kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Edellisiin yrityksiin verrattuna Rinteen ja Marinin hallitukset selvisivät urakasta varsin jouhevasti, ja ratkaisuhakuisuutta ja määrätietoisuutta löytyi
Hoitakoot itse ongelmansa, kaduilla huudeltiin. KREIKKA-VAKUUDET ovat kuitenkin vain yksi asia monta vuotta kestäneessä eurokriisissä. Suomi on maksanut niiden hoidosta aiheutuvia hallinnollisia kuluja pankeille yli miljoona euroa. Muualla Euroopassa se herätti raivoa. Suomi oli ainoa maa, joka vaati sellaista. – Ennen eurokriisiä tätä jakoa ei ollut. – EI NIISTÄ vakuuksista ole ollut Suomelle hyötyä. Kun euro meinasi hajota Suomi sai konkurssin partaalla keikkuvalta Kreikalta vakuudet kymmenen vuotta sitten. EUROKRIISI muutti merkittävästi myös Euroopan keskuspankin (EKP) roolia. Heinäkuussa 2011 euromaat kokoontuivat taas yhteen kriisikokoukseen. – Lopullinen kertomus on vasta rakentumassa. Yhdenkin jäsenmaan konkurssi olisi ollut katastrofi koko rahaliitolle. – Eurokriisi teki keskuspankista aktiivisen toimijan, joka puolustaa tarvittaessa euroalueen yhtenäisyyttä. Maanosa ei ole ollut entisensä kriisin jälkeen. Lopulta heinäkuun 2011 kriisikokouksessa sovittiin, että jos Kreikka ei maksa velkojaan, Suomi saa hätälainaan sijoittamiaan rahoja takaisin monimutkaisen vakuusjärjestelyn kautta. Tiukan talouskurin pohjoisessa EU:n koettiin vievän kaikki rahat Brysseliin ja köyhiin jäsenmaihin, etelässä EU:ta taas syytettiin liiallisesta sanelusta ja jäsenmaiden asioihin puuttumisesta. Vakuuksille ei ole tullut käyttöä. Etelän ja pohjoisen väliin jäi kytemään epäluottamusta. Niistä on tullut vain kuluja puhumattakaan mainehaitasta, jonka Suomi vaatimuksillaan sai, yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuksen keskuksesta sanoo. Jutta Urpilaisesta oli tullut juuri valtiovarainministeri, ja vaatimuksilla oli siksi paljon pontta takanaan. Unioni ei kaatunut tappeluun eikä mikään maa ajautunut konkurssiin. Miettisen mukaan ajanjakso muokkasi merkittävällä tavalla eurooppalaista politiikkaa ja jakolinjoja. Miettisen mukaan eurokriisi voidaankin myös nähdä tarinana, jossa EU kykeni kaikkien vaikeuksien ja ristiriitaisuuksien keskellä löytämään keinoja, joilla mentiin syvimmistä aallonpohjista eteenpäin. Kreikka on kuitenkin hoitanut lainojaan EU:n kanssa sovitun ohjelman mukaisesti, vaikka se tarvitsikin vielä kolmannen tukipaketin vuonna 2015. Uutisotsikot olivat täynnä Kreikkaa, Portugalia, Irlantia ja Espanjaa. Suomessa demarit vaativat, että Kreikalta täytyy saada vakuudet. Vasta myöhemmin tiedämme, nähdäänkö tämä auttamistarinana, jolloin jäsenmaat yhdessä etsivät keinoja talouden pelastamiseksi vai eripuran tarinana, joka aloitti koko unionin hajaantumisen. 16 2.7.2021 TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ KYMMENEN vuotta sitten Eurooppa keikkui eurokriisin partaalla. Hänen mukaansa vakuusvaatimuksessa oli kyse osittain sisäpoliittisesta vedosta. Silloin puhuttiin enemmän idän ja lännen välisestä taloudellisesta kuilusta, jota yritettiin kuroa pienemmäksi. EKP otti myöhemminkin kriisin hoitajan roolin muun muassa ohjauskorkopolitiikallaan. Kesällä 2012 EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti, että keskuspankki ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimiin euron suojelemiseksi. Ilmiöön liittyy myös oikeistopopulististen voimien nousu eri puolilla Eurooppaa. Miettisen mukaan se rauhoitti markkinoita ja koko kriisiä hyvin paljon. Se näkyy Miettisen mukaan yhä EU:n päätöksenteossa. EKP ilmoitti myös alkavansa ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja. Merkittävin muutos liittyy Miettisen mukaan EU:n jakautumiseen elvytystoimia ja yhteistä budjettia kannattavaan etelään sekä tiukkaa talouskuria ja jäsenmaiden omaa vastuuta korostavaan pohjoiseen. Myös Suomessa, jossa perussuomalaiset olivat jysäyttäneet ensimmäisen jytkynsä kevään eduskuntavaaleissa. Jako näkyy myös suurimpien EU-maiden Ranskan ja Saksan välillä. Sijoitustuotto on ollut miinusmerkkinen. Niistä on kuitenkin ollut lähinnä vain haittaa. Kreikalle sorvattiin toista tukipakettia. EU-kriittiset voimat saivat eurokriisistä merkittävää sytykettä ajatuksilleen. – Ei vakuuksissa ollut taloudellisessa mielessä mitään järkeä, Miettinen sanoo. VUOTTA SITTEN Ajassa Lo uis a G ou lia m ak i / Le hti ku va. SDP halusi vakuuttaa ihmisiä siitä, etteivät Suomen rahat ole uppoamassa jonnekin pohjattomaan kaivoon, vaan ne saadaan tarvittaessa takaisin
päivä tuosta perjantaiillasta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Kotonen kuitenkin huomauttaa, ettei Breivik ole saanut teolleen niin laajaa tukea kuin hän ehkä uskoi saavansa. Lähes kaikki äärijärjestöt ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy tekoa, vaikka kannattavatkin samoja ajatuksia. Ääriliikkeetkin tuomitsivat teot. Sen jälkeen poliisiksi pukeutunut ampuja surmasi 69 ihmistä Utøyan saarella. Niihin viitataan usein, kun puhutaan siitä, millaisiin tekoihin äärioikeisto on kykeneväinen. Tekijä ihaili avoimesti Breivikiä. Uhreista 55 oli alle 20-vuotiaita. Ajassa VUOTTA SITTEN Lo uis a G ou lia m ak i / Le hti ku va. Heinäkuun 22. Kotonen kuitenkin myöntää, että myös Breivikin vaikeaksi tiedetyllä lapsuudella voi olla omat vaikutuksensa iskuun. 17 2.7.2021 Oslon ja Utøyan iskut vuonna 2011 saivat koko Norjan pysähtymään. Viime vuosina äärioikeistolaiset iskut ovat olleet nousussa eri puolilla maailmaa. – Ääriliikkeillä on usein sellaisille ihmisille yksinkertaisia vastauksia, että meillä on selitys, miksi juuri sinulla on vaikeaa. – Teko oli niin massiivinen ja julma, kohderyhmänä lapset niin puolustuskyvyttömiä, että sitä on vaikea perustella tai puolustella. KOTOSEN mukaan Breivikin iskua on käsiteltävä poliittisena terroritekona, vaikka se herättääkin valtavasti kysymyksiä tekijän mielenterveydellisestä puolesta. Koko Norja pysähtyi musertavaan suruun ja järkytykseen. Tapaus kosketti laajasti koko maailmaa. Hän ei purkanut uhreihin henkilökohtaista kaunaa, vaan käytti heitä symbolisena viestinä poliittisille tavoitteilleen. Manifestillaan hän kuitenkin kytki tekonsa vastajihadistista maailmankuvaa levittävään poliittiseen suuntaukseen, jolla on kannatusta eri puolilla maailmaa. Samalla iskujen tekijästä Anders Behring Breivikistä on tullut eräänlainen esikuva niille, jotka ihailevat tai suunnittelevat vastaavia tekoja. Kahdeksan ihmistä kuoli. Ääritekojen taustalta löytyy hyvin usein jonkinlaista henkilökohtaiseen elämään liittyvää epäonnistumista tai muuta osattomuutta. Musta perjantai TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ SINÄ iltapäivänä pahuudella ei tuntunut olevan rajaa. Breivikiä voi pitää juuri sellaisena. – NORJAN iskuja voi edelleen pitää sekä tuhovoimaltaan, raakuudeltaan että toteutustavaltaan varsin poikkeuksellisena, sanoo poliittiseen väkivaltaan ja äärioikeistoon erikoistunut tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta. Breivikillä ei ollut taustallaan mitään selkeää ryhmää, joka olisi osallistunut iskun suunnitteluun. Ensin Oslon keskustassa Norjassa räjähti autopommi. Tuhoisin isku koettiin vuonna 2019 Uuden-Seelannin Christchurchissa, jossa kuoli 51 ihmistä. – Moni terrori-iskun tekijä on toteuttaa iskunsa yksin, mutta he jakavat tietyn maailmankuvan ja saavat sieltä innoituksensa. Se on varhainen ensiaskel kohti paljon pahempia tekoja. Hänen mukaansa iskut kantavat eräänlaista äärimmäisen pahamaineisuuden leimaa
18 2.7.2021 Maailman kuvat TORAILUA KANSANKODISSA. KOONNUT: SANTERI LAMPI BALKANIN PÄTSI. Pattitilanteeseen etsittiin ratkaisua juhannuksena, mutta lopulta pääministeri Stefan Löfven ilmoitti eroavansa. Nostalgian nälkäiset turistit pukeutuivat Kiinan armeijan univormuihin Huanggangissa, Hubein provinssissa. Seksuaalija sukupuolivähemmistöjen edustajat syyttävät Turkin hallitusta vihakampanjoiden lietsomisesta. Terveysviranomaiset suosittelivat ihmisiä pysyttelemään kotioloissa iltapäivän kuumimpina tunteina, kun lämpötila kipusi jopa 42 asteeseen. Istanbulissa poliisi hajotti Pride-kulkueen voimakeinoin. Pitkästä marssista on muodostunut keskeinen osa kommunismin tarinaa Kiinassa. Seuraavaksi puolueet pohtivat puhemiehen johdolla, kenestä olisi seuraavaksi hallituksen muodostajaksi. Teemapuisto rakennettiin Pitkän marssin muistoksi. Afrikkalaisen helleaallon lieska ylsi Albaniaan. MAON JALANJÄLJISSÄ. Ruotsi ajautui poliittiseen kriisiin, kun vasemmistopuolue ilmoitti, ettei sillä enää ollut luottamusta hallitukseen. Moni puolue on kuitenkin kaivautunut poteroonsa. Vuosina 1934–35 Kiinan kommunistit vetäytyivät tuhansia kilometrejä taistelusta Kuomintangia vastaan. VÄHEMMISTÖT AHTAALLA. Gent Shkullaku / AFP / Lehtikuva Bu l en t Ki li c / A FP / L e h ti ku v a S t i n a St j e r n kv is t / AF P / L eh ti ku va /A F P / Le ht i k u va. Sateenkaarilippuja kantaneet ja iskulauseita huutaneet marssijat pääsivät kadulla olleen poliisisulun ohi, mutta sen jälkeen poliisi hajotti kulkueen voimakeinoin. Mies uskaltautui suihkuun Radhiman rannalle auringon laskettua
On ymmärrettävää, että sekä valtiojohto että yritysja hallinnolliset päättäjämme ovat kieli keskellä suuta Kiina-kysymyksen kanssa. Nyt olisi kenties tarvetta ja tilausta taas sille maltilliselle suurten toimijoiden välissä kokoaan suuremmalle Suomelle, jonka arvoja, koulutusta, osaamista, diplomatian, rauhanrakennuksen, hallinnon, kestävän kehityksen ja teknologian taitoja tunnutaan arvostavan vahvasti ympäri maailman – eri navoilla ja vaikutusalueilla. Kuka meistä pienessä Suomessa tietää mihin suuntaan maailmantalous ja -politiikka tulevat kehittymään tulevina vuosikymmeninä. MILLAISIA seurauksia ”vetäytymisellä” olisi. Minulta kysytään usein näitä kysymyksiä. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi. JOS maailmaan syntyy kaksi erillistä ekosysteemiä, olisiko meidänkin silloin valittava puolemme uudessa kahtiajaossa. 19 2.7.2021 Gent Shkullaku / AFP / Lehtikuva MITÄ mieltä Lauri olet Kiinasta. Monesti maailman mannerlaattojen kääntyessä Suomi on silti löytänyt suotuisia merituulia purjehtia myrskyn yli. Tämä olisi monessa mielessä perusteltua, mutta asia ei ole geopoliittisesta, teknologisesta ja taloudellisista lähtökohdista käsin täysin yksinkertainen. Miten voidaan pitää huolta, että maailman kehityksestä huolimatta, voimme edelleen pitää kiinni keskeisimmistä arvoistamme, periaatteistamme, elämäntavastamme – ja sen laadusta. Eikö olisi kulttuurisesti ja historiallisesti paljon luontevampaa rakentaa tulevaisuutta Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan kanssa. KIINAN nousu asettaa meillä suuren haasteen. Miten suhtautua Kiinan nousuun. Suuret kansantalouden veturit, kuten Kone, Nokia ja Finnair ovat osin vahvastikin rakentaneet strategiaansa Kiinan ja Aasian varaan. Suomalaisen menestystarinan takana lienee paitsi järkevä ja viisas omien asioiden hoitaminen, sekä erittäin viisas ja pitkäjänteinen kansainvälisten suhteiden rakentaminen. Ainakin on selvää, että globaalit voimasuhteet ovat muutoksessa. Joskus pohdinkin elämmekö vuosisataisen Kiina-yhteistyön uutta käännekohtaa. Lukuisilla yrityksillämme on verkostoja ja toimintoja kiinni Kiinaan linkittyvissä arvoketjuissa. Suomi voi todella olla maailmanpolitiikan lääkäri – mutta sen kannattaa olla proaktiivinen ja vaikuttaa eri foorumien kautta. Korvaisiko lännen markkinoiden mahdollisesti kasvava tuki ja markkinaosuus menetetyt verotulot ja työpaikat. Viime aikoina kysymystahti tuntuu vain koventuneen ja esittäjinä on niin suomalaisia hallintoja yritysjohtajia, vanhoja luokkakavereita, perheenjäseniä – ja myös kiinalaisia itse. Elinkeinoelämän keskusliitto ehdottaakin, että yritysten olisi jo tehtävä riskiarviointia ja valmistautumista, jos Kiina ja Yhdysvallat lähtevät teknologisessa kehityksessä kilpailun tielle
Julkista taloutta sixpack sopeutti sekä leikkauksin että veronkorotuksin. Kymmenen vuotta sitten aloittanut pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus muistetaan yhtenä viime vuosikymmenten huonoimmista. Syntyneessä kuntakapinassa puolet kunnista lyöttäytyi hankkeelle poikkiteloin. Sammahtaneen kuntauudistuksen tilalle hallitus viritteli sote-uudistusta. Kataisen hallituksen päätöksistä edelleen muistelluimpia on myös Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle. Sekasorron siivittämänä keskusta rynnisti opposition kakkospuolueen paikalta pääministeripuolueeksi ja perussuomalaiset onnistuivat uusimaan neljän vuoden takaisen jytkynsä. Hallitustunnustelijaksi päässyt Katainen sai kuitenkin käteensä poikkeuksellisen huonot kortit. ”Sixpackiksi” ristitty kokoomuksen, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja RKP:n aatteellisesti risainen kokoonpano ei saanut peliään kulkemaan kunnolla missään vaiheessa. SDP ja kokoomus eivät kuitenkaan enää saaneet eduskuntaan enemmistöä, mikä vahvisti hallituksen keskisuurten ja pienten puolueiden asemaa – hallituksen toimintakykyä kalvavin seuraamuksin. VUOTTA SITTEN. SDP:n ay-siivessä pahalla silmällä katsottu päätös johti kuitenkin valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) syrjäyttämiseen puolueensa johdosta keväällä 2014. Kevään 2015 eduskuntavaalien alla poliittisen ryhtinsä täysin menettänyt hallitus äänesteli eduskunnassa ikimuistoisesti nurin jopa omia esityksiään. KEVÄÄN 2011 eduskuntavaaleissa kokoomus onnistui ensimmäistä kertaa yltämään eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Isot uudistushankkeet kaatuivat yksi toisensa jälkeen, ja aikaansaaduissa päätöksissäkin oli usein vesittyneen kompromissin maku. Kun suurvoittaja perussuomalaiset ja katastrofaalisen tappion kärsinyt keskusta jäivät oppositioon, vaihtoehdoksi jäi pienemmillä puolueilla topattu sinipunapohja. Historiallisissa ”jytkyvaaleissa” suomalainen puoluejärjestelmä meni uusiksi. 20 2.7.2021 KIm m o M än tylä Ajassa KUN niin sanottu ideologinen liima puuttuu, se yleensä myös näkyy. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Kataisen sixpackilta jäivät rakenneremontit piippuun Isot uudistushankkeet kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Hallitusneuvotteluja sotki ja viivytti jo alkuvaiheessa riitely Kreikan ja Portugalin tukipaketeista ja myöhemmin vasemmistopuolueiden ulosmarssi. Sitäkään ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, vaikka yritystä oli viimeiseen asti kuntayhtymämallin pohjalta. Kuntauudistus ajautui kuitenkin kriisiin, kun valtiovarainministeriön salainen 70 kunnan kartta vuodettiin julkisuuteen. VAALIKAUDEN tärkeimmäksi rakenneuudistukseksi Katainen nosti kuntauudistuksen, jolla kuntien määrä piti pudottaa noin sataan sosiaalija terveyspalvelujen turvaamiseksi. Kun hallitusohjelma saatiin valmiiksi, aikaa eduskuntavaaleista oli ehtinyt kulua tasan kaksi kuukautta. HALLITUKSEN taival päättyi ennenaikaisesti kesällä 2014, kun Katainen siirtyi EUkomissioon. Talouspäätöksistä onnistuneimpana pidetään yhteisöveron laskemista 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Jo aiemmin hallituksen oli jättänyt vasemmistoliitto, joka ei suostunut nielemään perusturvaan tehtäviä leikkauksia. Kataisen hallituksen ohjelmaa yritti saattaa loppuun Alexander Stubbin (kok.) hallitus, mutta onnettomin tuloksin. Päätös nosti suurella osalla sähköasiakkaita siirtohinnat pilviin
21 2.7.2021 TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Kuntavaalituloksesta on hyvä ponnistaa finaaliin eli eduskuntavaaleihin, keskustan ryhmänjohtaja Juha Pylväs sanoo. Hän kiirehtii sähköistä äänestystä Suomeen. VÄLIERÄSTÄ SAA NAUTTIA Henkilö
On huomattavasti helpompi hoitaa asioita, kun verkostot ovat kohdillaan. Pylväs myöntää, ettei hän olisi välttämättä olisi kynäillyt kyseistä blogikirjoitusta itse, vaan sen hoiti Kärnä kaksikon keskustelun pohjalta. Kotona Ylivieskassa hän rummuttaa korvanappeihin tulevan musiikin mukana. Pylväskin puhutteli nuoria miehiä, joilla oli ruhjeita kasvoissaan kiväärinperistä tulleista iskuista. Jututan ihmisiä kuppilassa ja valiokunnissa. EDUSKUNNAN hallintovaliokunnassa yhä vaikuttava Pylväs herätti viime vaalikaudella huomiota edustajakollegansa Mikko Kärnän (kesk.) kanssa. 22 2.7.2021 KANSALLISELLA TASOLLA kestävyysjuoksussa kilpaillut Helsingin yliopiston kasvatti vai maanviljelijä Ylivieskasta. On verbaalisesti taitavia sanaseppoja, sitten on puurtajia, jotka tekevät valtavan hyvää työtä. POLIITIKKONA Pylväs ei ole hakeutunut parrasvaloihin. – Enhän minä Helsingissä opiskelijaelämää harrastanut, vaan olin urheilija, ja saatoin käydä kolme kertaa päivässä lenkeillä. Pylväs seisoo kuitenkin yhä kannanoton takana. Ikä tekee tehtävänsä, hän nauraa. PYLVÄS muutti 21-vuotiaana Ylivieskasta Helsinkiin opiskelemaan maaja metsätaloustieteitä. Hänen pitämiensä salipuheiden vähäisyys nostettiin eri medioissa esiin taas toukokuussa, kun Pylväs valittiin keskustan eduskuntaryhmää johtamaan. Nuori mies pinkoi pitkin Keskuspuistoa. Pylväs haluaa keskustan eduskuntaryhmästä tehot irti hyvällä roolittamisella. Hallintovaliokunta oli ollut Sisiliassa perehtymässä turvapaikanhakijoiden vyöryyn. Pylväs juoksi nuorena 10 kilometriä puoleen tuntiin. – Nighwish myös silloin, kun olen herkällä päällä. PYLVÄS ylsi nuorena maastojuoksun SMkisoissa neljännelle sijalle. – Pyörin sujuvasti Helsingin kabineteissa, mutta kun menen kotopuoleen, niin herkästi lentää haalari niskaan, maatilaa ja koneurakointifirmaa veljensä kanssa pyörittävä Pylväs sanoo. Mutta en töki kaveria kylkiluiden alle, vaan olen puhtaasti asialinjalla. Tärkeintä olivat hyvät harjoitteluolosuhteet ja treenivarusteet. – Entistä enemmän mennään henkilökohtaisuuksiin ja koitetaan ärsyttää. Siellä hän lenkkeilee nykyisinkin, toisen kauden urheilullisena kansanedustajana. Hän kertoo olleensa päätoiminen urheilija, joka harrasti opiskelua. Pylväs sanoo olevansa hyvin sopeutuvainen, ja toimivansa sen mukaan kuin ryhmänjohtajan rooli vaatii. – Olen viisikymppinen harmaatukkainen ukko. Tällä kaudella se on mennyt hänestä vielä pahemmaksi. Omat merkkinsä hänellä on myös 200 metrin vetoja varten. Pari vuotta sitten, kun hän viimeksi mittasi, aikaa meni 38 minuuttia. – Se on ollut se minun tyylini. Molemmat kuvaukset istuvat keskustan tuoreeseen ryhmäpomoon Juha Pylväseen, 50. 20 vuotta Ylivieskan kaupunginvaltuustossa – joista viimeiset 12 vuotta puheenjohtajana – vaikuttanut Pylväs ei ollut Perinteinen tapa äänestää on menneen talven lumia. En tykkää siitä yhtään. Niiden välissä kävin yliopistolla jollain luennolla, Pylväs sanoo. Syksyllä 2016 kaksikko esitti, että Libyan naapurissa Tsadissa operoivat Ranskan muukalaislegioonan eliittisotilaat voisivat tuhota ihmissalakuljettajien veneitä. Lisäksi on asiantuntijoita, jotka ovat syvällä jossain substanssissa, ryhmyri sanoo. Joukkuesuorituksista tuli useampi SM-kulta. Pylväs oli jo ensimmäisen kauden kansanedustajana järkyttynyt eduskunnan salikeskustelun tasosta. Rumpujen paukuttaminen on myös ollut tärkeä harrastus Pylväälle nuoruudesta saakka. Miehet kertoivat, että heidät pakotettiin Libyassa leirille odottamaan merimatkaa. Pylväästä tosin tuntui, että Ylivieskan paikallispolitiikassa verkostot olivat jo liiankin syvällä. Meillä on tosi monipuolinen ryhmä. Pylväs tunnistaa Keskuspuistosta yhä nuorena mittaamansa maastomerkit, kiven tai puun, jonka kohdalla tulee uusi kilometri täyteen. Keskustan eduskuntaryhmässä on monipuolinen joukko persoonia, Juha Pylväs näkee.. VARSINKIN viime kaudella Pylväs halusi rakentaa eduskunnassa verkostoja, tutustua asioihin ja ihmisiin yli puoluerajojen. – Rumpalina olen patteriston takana, mutta voin johtaa orkesteria sieltä, hän vertaa. Ovatko juoksuajat tippuneet noista vuosista. – Töölön asunnolta pääsee helposti Keskuspuistoon. – Rikollisjärjestöt keräsivät ihmisiltä rahat ja laittoivat kumiveneeseen sen verran bensaa, että sillä pääsi kansainvälisille vesille odottamaan pelastetuksi tulemista. Siellä metsän keskellä olen kuin kotinurkilla. – Sanon, kun on sanottavaa, ja tarvittaessa kovastikin. Raskassointinen metallimusiikki on Pylväälle tyylilajien ykkönen, ja tunnetuista bändeistä parhaita ovat Metallica ja Children of Bodom. – Olen sitä jo jonkin verran harrastanut. – Tiesimme mitä Afrikan puolella tapahtuu, ja halusimme herättää riittävän raflaavalla tavalla keskustelua siitä, että se ei ole mitään turvapaikanhakuprosessia vaan ihmiskauppaa
KESKUSTAN kannatus kuitenkin putosi Ylivieskassa 7,6 prosenttiyksikköä 43,4 prosenttiin. Pylväs sanoo olevansa kallistumassa siihen, että hän on itsekin niissä ehdolla. Pylvään mukaan tavoite täyttyi, sillä läpi meni monta uutta nimeä. – Koin, että roolini oli jo liian vahva. – Kun puhuttelee ihmisiä kauppojen hyllyjen välissä niin huomaa, ettei keskustalaisilla mitään hätää ole. Perussuomalaiset puolestaan kirivät 7,2 prosenttiyksikköä 17,4 prosenttiin. Pylväs haluaisikin lopettaa uurnilla käymisen. Ylivieskan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja päätyivät samaan ratkaisuun. MAAKUNTAVAALIEN kiinnostavuus huolettaa jo nyt, sillä kuntavaaleissakin äänestysprosentti jäi ennätysalhaiseksi. Pylväs ei kylläkään yllättynyt siitä, että keskusta pärjäsi kuntavaaleissa gallupeja paremmin. Vain 55,1 prosenttia äänioikeuteutuista kävi uurnilla. – Pankkiasiatkin hoidetaan kännykällä, siinä laitetaan omat rahat likoon. Kun vähänkin jotain tapahtui, minun oli helppo ottaa kantaa, että tuohon suuntaan painetaan menemään. Perinteinen tapa äänestää on menneen talven lumia.. Kaupan hyllyjen välissä ihmisille jutellessa huomaa, ettei keskustalla ole mitään hätää, ryhmyri Juha Pylväs sanoo. Pylväs ei ymmärrä perustetta. Pylväs haluaa korostaa hyvinvointialueiden maakunnallista tehtävää. Pylvään tuntuma Pohjois-Pohjanmaalta on, että ääriliikkeet eivät lopulta vetoa ihmisiin, vaan paikallisvaaleissa äänestetään ihmisiä, jotka tunnetaan ja joihin luotetaan. – Henkilökohtainen mielipiteeni on, että perinteinen tapa äänestää on menneen talven lumia. Pylväs toivoo, että sähköinen äänestys olisi todellisuutta jo maakuntavaaleissa. Muutama päivä ennen vaaleja hän veikkasi, että kannatusta tulee 15,1 prosenttia. Keskustan valtuustoryhmät kutistuivat ympäri maata, kun puolue ylsi 14,9 prosentin kannatukseen. – Ihmiset nauttivat nykyisin helppoudesta, mutta äänestäminen on tehty liian vaikeaksi, ryhmyri summaa. Mielestäni demokratia alkoi jo heiketä, ja se vaivasi minua hirvittävästi, hän kertoo. – Ajattelen, että uuden rakentamisessa pitää koettaa olla mukana ohjaamassa uutta maakuntaa oikeille raiteille niin, että alueiden tasa-arvo säilyy. – Maakunnallisen toiminnan pahin uhka on kuntapolitikointi maakunnallisen näkökulman sijaan, hän näkee. Ihmiset ajattelevat, että me olemme maltillisia suomalaisia. Se tuo aina uusia ajatuksia ja uutta draivia, kun pitkään kuntapolitiikassa olleet jättäytyvät välillä pois. Hän uskoo, että tästä “välierästä” on hyvä ponnistaa myös seuraaviin eduskuntavaaleihin. – Sinne tuli pakosta se tilanne, että päätöksentekijät vaihtuvat. Nettiäänestystä selviteltiinkin viime vaalikaudella, ja oikeusministeriön työryhmä tuli siihen tulokseen, että sen riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Pylväs suosittelee samaa vetoa muihinkin kuntiin, joissa on pitkään ollut valta samoilla henkilöillä. Äänestämiseen tarvitaan modernimpi tapa kuin se, että ihmisen täytyy kiikuttaa itsensä johonkin paikkaan B, ja vasta siellä saa antaa äänensä. – Jos välierässä pärjää, niin totta ihmeessä finaalissakin on mahdollisuus pärjätä hyvin. 23 2.7.2021 enää ehdolla kesäkuun kuntavaaleissa. – Ehdottomasti. Äänen antamisen demokratialle pitäisi myös onnistua. ENNEN eduskuntavaaleja edessä ovat kuitenkin vielä tammikuun maakuntavaalit. Pylvään mielestä keskustassa on lupa iloita siitä, että kuntavaalitulos oli parempi kuin gallupit ennustivat
24 2.7.2021 Reportaasi
25 2.7.2021 TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN Susanna Valtonen ja Otto Paakkala pitävät luomukarjatilaa Hämeenlinnassa. VILJELLEN JA VARJELLEN Reportaasi. He luottavat tulevaisuuteen ja korostavat alan eettistä vastuuta
– Suomen maatalouden tulevaisuuteen vaikuttavat monet Suomen sisäiset, EU:n laajuiset ja globaalit ilmiöt, päätökset ja trendit. Luomu pelaa hyvin yhteen emolehmätuotannon kanssa. – Sijaintimmekin jo sanelee sen, että meidän pitää elää hyvässä yhteisymmärryksessä kaupungin suuntaan. Haluamme, että kaikki on hyvin niin eläimillä kuin luonnollakin. Voi mennä hyvillä mielin nukkumaan, Paakkala tiivistää. Luomu oli luonteva valinta heti alusta alkaen. Maalaismaisemasta on hädin tuskin kilometri Tiiriön vilkkaalle kauppakeskusalueelle. Maitotuotteiden kysyntä kasvanee lihan kysyntää enemmän, koska teollistuneissa maissa lihankulutus on kääntymässä hienoiseen laskuun. Ja toimiihan se tietysti toisinkin päin, Valtonen pohtii. Vedenkin laatuun sillä on ollut myönteinen vaikutus, Paakkala kertoo. Jokainen yksilö tulee myös hyvin tutuksi, kun niiden kanssa toimii päivittäin. Pariskunta puhuukin mielellään kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelun purkamisesta. – Se on tärkeä asia, että kuilu olisi mahdollisimman pieni. Luomussa on oltava nurmipintaa. 26 2.7.2021 AAMUPÄIVÄ Hämeenlinnassa on poutainen, mutta lämpöasteita on hädin tuskin viisitoista. Ruoan kysyntä maailmalla kasvaa väestönja elintason kasvun myötä. – Ne kulkevat aika lailla käsi kädessä. Paakkala esittelee avopuolisonsa Susanna Valtosen kanssa Hirvilammen luomutilan elikoita. Siinä oli ensin perusteena ihan kannattavuus, mutta ideologiakin on tullut sitten mukana. Eläinten ja luonnon hyvinvointi on Valtosen ja Paakkalan tärkeysjärjestyksessä ehdoton kärkiasia. – Oli se aika selvää, että luomulla mennään. Angusja simmentalrotuiset lehmät ja muutama sonni ovat massiivisina eläiminä vaikuttava näky. Jos tätä joku joskus meidän jälkeemme jatkaa, haluamme, että hänellä on yhtä hyvät, ellei paremmat edellytykset, Valtonen sanoo. Vasikoitakin on joukossa useita. Hän muistuttaa, että maatalous ei toimi yksinään, vaan koko ruokajärjestelmä on laaja kokonaisuus. Tila on emolehmätila, ja siellä kasvaa lihakarjaa. Se on hienoa nähdä kuinka maan laatu nurmen avulla paranee ja eri lintulajitkin ovat löytäneet taas näille kulmille. Tila on Paakkalan sukutila. Valtonen, 25, ja Paakkala, 27, pyörittävät Hirvilammen luomu -nimistä maatilaa Hämeenlinnassa, aivan kaupungin tuntumassa. Eläimen ja ihmisen välille muodostuukin erityislaatuinen suhde.. Myös luomu oli luonteva valinta heti alusta alkaen. MAATALOUDEN tulevaisuutta ei ennusteta ihan noin vain. – Juuri hyvä työilma, Otto Paakkala sanoo. Maatalousja metsätieteiden tohtori, ohjelmajohtaja Kaisa Karttunen E2 Tutkimuksesta näkee suomalaisessa ja maailman maataloudessa selkeitä trendejä. Nekin voivat jo pieninä painaa pitkälle toista sataa kiloa. Kaupunkilaisten on hyvä ymmärtää maaseudun asiaa, mutta yhtä lailla maaseudulta ei pidä luoda vastakkainasettelua kaupunkien suuntaan, Paakkala katsoo. Ilmasto ja kasvuolosuhteet sekä ruokailutottumukset muuttuvat ja taloudellisista syistä tilakokoja on painetta kasvattaa tai sitten pitäisi erikoistua. Teemme monimuotoisuuden eteen paljon ja haluamme, että kaikki on hyvin niin eläimillä kuin luonnollakin. – Aika leppoisia nämä kuitenkin ovat, Valtonen kertoo. – Sitä voi itsekin hyvin, kun eläimet voivat hyvin. Ensimmäiset lehmät tulivat keväällä 2019. Emolehmä voi olla työkaveri jopa kahdenkymmenen vuoden ajan. HIRVILAMMEN LUOMULLA on tarinaa reilun kahden vuoden ajalta. Ei ollut syytä, miksi emme lähtisi luomuun, Valtonen kertoo. – Eläin on se työkaveri
Suomalaisilla on tulevaisuudessa myös enemmän globaalia vastuuta. Mitään ei kannata tuottaa, jos sille ei ole kysyntää. – Riskinä on, että kansainvälisessä hintakilpailussa ei pärjätä meidän korkeampien tuotantokustannusten ja tuotteiden laatuvaatimusten takia. Siksi mitään kovin rajua muutosta ei ole nähtävissä Suomessa. 27 2.7.2021 Hän huomauttaa, että kotimaisuus on valttia Suomessa, mutta markkinat tuottavat myös haasteita. – Koko ruokajärjestelmän pitää pystyä pienentämään ilmastokuormaansa. Valtonen on kotoisin Iitistä, joka siirtyi Kymenlaaksosta nykyiseen kotimaakunta Hämeeseen vuoden alussa.. Tuotantoa on oltava, ja se keskittyy yhä pohjoisempaan. Tulevaisuuden näkymä on joiltain osin lohduton. Toisaalta yhä tärkeämmäksi tulee markkinoiden hiljaisten signaalien lukemisen taito. Tutkija lisää, että jo nyt sääolot vaikuttavat aiempaa enemmän viljelyn onnistumiseen. He viljelevät Paakkalan kotitilaa Hämeenlinnassa. Maataloudessa päästövähennyksiä Susanna Valtonen ja Otto Paakkala tapasivat opiskelujen puolivälissä. Eli mille uusille tuotteille löytyy kysyntää. Toisaalta kauppaketjuissa jatkuu kova hintakilpailu, mikä voi heikentää kotimaisten tuotteiden asemaa. – Tilojen koko kasvaa ja lukumäärä pienenee. – Tulevaisuudessa syödään varmaan vähemmän, mutta parempaa lihaa, Otto Paakkala lisää. – Vaikka tuilla on viljelijöiden toimeentulolle iso merkitys, on tuotteiden kysyntä ja markkinoiden toimivuus kuitenkin elintärkeää. – Etelä-Euroopassa vähenee ruokamulta ja kuivuus kasvaa. Uusia proteiininlähteitä tuotettuna niin perinteisen maatalouden keinoin kuin uusilla tekniikoillakin tulee markkinoille. SAMAAN AIKAAN kun pitäisi vastata yhä useammasta suusta, on paine hillitä esimerkiksi maataloutta tehostavien lannoitteiden käyttöä ympäristösyistä. Varmasti tulevaisuudessakin ihmiset haluavat yhä syödä lihaa, ja nimenomaan kotimaista. – Osa maailman alueista muuttuu lähes tuotantokelvottomiksi, jolloin kasvavan väestön ruoka on pystyttävä tuottamaan tuotantokykynsä säilyttävillä alueilla. Tämän tunnistavat myös Hirvilammen emolehmätilalliset. Kotieläintuotteiden kulutus laskee, mutta suhteellisen hitaasti. Epäreiluus jatkuu siinä, että tuontiruoalle asetettavat laatukriteerit eivät vastaa Suomessa tuotetun ruoan laatukriteereitä, tutkija toteaa. – Suomessa kuluttajat haluavat jatkossakin ostaa pääasiassa kotimaisia tuotteita, koska niihin liittyy myönteisiä mielikuvia. Tällä hetkellä näyttää Karttusen mukaan siltä, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan perusilme säilyy suhteellisen vakaana ainakin tämän vuosikymmenen loppupuolelle. KOTIMAISUUS korostuu suomalaisten ruokavalinnoissa yhä enemmän. Uskomme kyllä, että emolehmätuotannolla on hyvät tulevaisuudennäkymät, Susanna Valtonen katsoo. – Kulutusmuutokset Suomessa menevät kohti monipuolistumista ja eri väestöryhmien kulutuksen eriytymistä. Myös kansainvälisen kaupan on toimittava, jotta ruoka saadaan tarvitsijoiden ulottuville. Ilmastoskenaarioiden mukaan Suomi kuuluu alueeseen, jossa tuotantokyky säilyy kohtuullisen hyvänä muuttuvasta ilmastosta huolimatta. Sekaan sopii myös pieniä erikoistuotannon tiloja, jotka usein myös itse jalostavat tuotteitaan lisäarvon saamiseksi. Tutkija Karttunen huomauttaakin, että eläintuotteiden kysyntä tulee laskemaan Suomessa
Näillä vähillä hehtaareilla eläintenpito oli aika selkeä vaihtoehto, Paakkala sanoo. Koko ruokajärjestelmän pitää pystyä pienentämään ilmastokuormaansa. Kyllä yhteistyö on se juttu, Paakkala kertoo. Agronomiopinnotkin ovat käynnissä Helsingin yliopistossa. Siellä on myös konetilanne parempi, ja minä tarjoan työpanostani sitä vastaan. – Mitään amerikkalaistyylistä tehotuotantoa Suomeen ei toivottavasti tule. Lapsivieraiden ilona ovat myös kesäkanat. – Toimenpiteitä tehdään tarpeeseen. Me olemme sitten panostaneet eläinpuoleen ja tarjoamme omaa osaamistamme, Valtonen toteaa. Lopettamista pariskunta ei edes mieti. Eniten aikaa vie keväinen poikimakausi, kun vasikoiden kehitystä pitää seurata tarkasti. Reino-sonni on kaksivuotias ja painaa 900 kiloa. – Vastuutkin jakautuvat sopivasti. ELÄINTEN kanssa toimimisessa on hienoutensa. Vasikka on emolehmätilan tili, ja vasikan kasvu on kaiken perusta. Kun puhutaan vaikkapa apulannan levityksestä, niin kamera lukee traktorilla mennessä lehtivihreän määrää ja osaa siitä laittaa panoksia tarpeen mukaan, Paakkala kertoo esimerkin. Se seurasi liikkeitäni tarkkaan, ja sopivalla hetkellä kun huomioni herpaantui, se puski minut maahan. Kun siellä joku kysyy kysymyksen, aina joku tietää vastauksen, Paakkala iloitsee. Logo on jo kehitetty, Facebookissa on tili ja vierailijoitakin käy etenkin kesäaikaan. Emä pääsi siinä yllättämään ja se olikin pahapäinen. Minä tunnen eläintenhoitoa enemmän ja Otolle taas tuo peltopuoli on luontevampi, Valtonen kertoo. 28 2.7.2021 voidaan saada aikaan esimerkiksi vähentämällä muokkausta, ympärivuotisella kasvipeitteellä, kerääjäkasveilla, välttämällä yksivuotisia kasveja turvemailla, säätösalaojituksella, täsmäviljelyllä, metsittämällä heikkotuottoisia lohkoja ja kotieläinten tarkennetulla ruokinnalla, Karttunen kertoo. – WhatsApp-ryhmässä on kuutisenkymmentä luokkalaista, kaikilla hyvin erilaista osaamista. Eläin on aina eläin, Paakkala muistuttaa. Nuoret viljelijät tarvitsevat toisiaan harva se päivä. – Molemmat tiesimme kyllä, että haluamme tehdä työtä maatalouden parissa. HIRVILAMMEN LUOMUN PITÄJÄT TUOVAT arkeaan myös muiden näkyville. Mustialasta agrologeiksi valmistunut pariskunta tarjoaa ammattiosaamistaan muita apuja vastaan. Meillä on yhteistyötila, jonka kanssa vuokraamme pihattoa. – Maatalouden ympäristövaikutukset tulevat olemaan julkisen huomion kohteena aiempaa enemmän. Kaikki lähtee luonnon kantokyvyn ymmärtämisestä. – Kaiken teemme käytännössä yhteistyössä. – Ei oltaisi vuottakaan oltu pystyssä ilman yhteistyötä, Paakkala sanoo suoraan. – Hyvin kyllä maatalouden täyteistä on tämä elämä, Valtonen naurahtaa. Opiskelupaikasta on jäänyt vahva verkosto. – Vierailutoiminta varmaan otetaan jossain vaiheessa osaksi liiketoimintaa, mutta nyt teemme tätä, koska se on kivaa. Vaikka karjan kanssa onkin jatkuvasti tekemisissä, on muistettava, että eläin voi olla arvaamaton. – Konepuoli perustuu meillä yhteistyöhön ja urakoitsijoihin. Tapaamiset kehittävät itseäkin, Valtonen pohtii. Kun joku toinen panostaa oikeasti hyvään koneeseen ja urakoi meille, se on tehokkaampaa. Jutteleminen on kivaa, ja se, että on voitu tuoda jotain kaupunkiin niin, että siitä on iloa muillekin, on mukava juttu. Vierailut ja avoimuus ovat tärkeä osa periaatetta vähentää maaseudun ja taajama-asujien vastakkainasettelua. Hirvilammella todetaan, että luomukin voi olla tehokasta tuotantoa. Se on silti leppoisa kaveri, omistajat kertovat. Heille se on elinehto. Se opetti, että aina pitää mennä vähintään kahdestaan. Valtosella on myös kuvion ulkopuolinen, mutta kiinteästi asiaan liittyvä työpaikka MTK:lla Hämeen Maaseutunuorten asiamiehenä. Haluaisin uskoa perheviljelmiin, ja etteivät maat mene ulkomaisille firmoille, Valtonen toivoo. Tilalla on myös toinen, peräti tonnin painoinen sonni. Paakkala käy käytännössä päivätöissä yhteistyötiloilla, ja Valtonen lomittaa välillä. – Ensimmäisenä vuotena olin yksin siirtämässä vasikkaa. Valtonen ja Paakkala muistuttavat myös tuottajien välisen yhteistyön tärkeydestä
Tilalla on myös toinen, peräti tonnin painoinen sonni.. Se on silti leppoisa kaveri, omistajat kertovat. 29 2.7.2021 Reino-sonni on kaksivuotias ja painaa 900 kiloa
30 2.7.2021 Ilmiöt poliittiset eläimet TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Eturistiriidat luonnon kanssa johtavat yhä sitkeisiin konflikteihin
Turunmaan saaristoon on syksylle myönnetty 200 yksilön poikkeuslupa merimetsojen ampumiseen metsävahinkojen estämiseksi. Kun eläin politisoituu, yleensä on tapahtunut vahinkoa tai muunlainen yhteentörmäys maalaisen tai kaupunkilaisen elämänmuodon kanssa. Valkoposkihanhen tappamisesta joutuu korvaamaan valtiolle linnun arvon 336 euroa. Merimetsojen väkevät ulosteet tappavat tilapäisesti pesimäluotojen puuston ja kasvillisuuden, mutta kolonian siirryttyä uuteen paikkaan tilanne muuttuu: kasvillisuus ja luonnon monimuotoisuus alkaa kukoistaa pian. Vainon seurauksena Itämereltä 1900luvun alussa hävinnyt merimetso alkoi pesiä Suomessa jälleen vasta 1996. Lisäksi valtio vie rikoksentekovälineen, esimerkiksi haulikon. 31 2.7.2021 POLITIIKKA on ihmisten asioiden hoitoa, sanotaan. Kaupungeissa hanhet suututtavat likaamalla puistoja ja nurmikoita. Varsinainen susiviha kumpuaa usein metsästyskoirien menetyksistä. Suomen susikannan kooksi on arvioitu 279-321 yksilöä. Keväisin vaarassa ovat erityisesti rehuksi viljeltävät pellot. Merimetsot ovat olleet varsinkin kalastajien ja rannikon puolue RKP:n silmätikkuna. Kaupungeissa hanhet suututtavat likaamalla puistoja ja nurmikoita.. Merimetso (Phalacrocorax carbo) Harva eläin on saanut maininnan hallitusohjelmaan, mutta merimetso on. Valkoposkihanhi (Branta leucosis) Suuria tunteita nostattavan valkoposkihanhen kanta on parin viime vuosikymmenen aikana levinnyt koko rannikkoalueelle ja paikoin sisämaahankin. Ensimmäistä kertaa merimetsokanta haluttiin rajoittaa Vanhasen II hallituksen ohjelmassa vuonna 2007. Syysviljan oraalle voi aiheutua merkittävääkin vahinkoa. Myös arkisten hanhien muuttokäyttäytyminen on muuttunut, ja itäisen Suomen pelloille laskeutuu muuttoaikoina jopa satoja tuhansia valkoposkihanhia. Ihmistä susi ei ole tappanut Suomessa 1880-luvun alun jälkeen, mutta eläintä pelätään yhä. Toisinaan ihmisten asioita tuppaavat sotkemaan tavalla tai toisella kiusallisesti myös villit eläimet – ja politiikkaa tarvitaan taas. Poikastuottoa on yritetty vähentää öljyämällä munia. Lintu mainitaan myös Rinteen-Marinin hallituksen ohjelmissa. Lintuja on syytetty kalastuselinkeinon vahingoittamisesta, vesien likaamisesta ja hajuhaitoista. Valkoposkihanhien pelotteeksi ampumiseen syksyisin myönnetään kuitenkin poikkeuslupia. Susi (Canis lupus) Susikeskustelu on klassikko, joka toistaa samaa sykliä: syksyllä metsästyskauden alettua susista väitellään kiivaasti, keväisin susikysymys unohtuu. Rahallinen korvaus suden suuhun joutuneesta rotukoirasta on vähintään 1 600 ja enintään 8 200 euroa näyttelyja koemenestyksen mukaan, mutta kaikille se ei riitä. Valkoposkihanhi on tiukasti suojeltu laji, eivätkä EU:n jäsenmaat voi säätää lajia riistalinnuksi. Merimetsoja on häädetty ongelmaalueilla erilaisin karkottimin. Maaja metsätalousministeriö on yrittänyt saada EU:lta luvan suden kiisteltyyn niin sanottuun kannanhoidolliseen metsästykseen. Satovahinkoja yritetään vähentää myös perustamalla erityisiä hanhipeltoja muuttoreiteille
Keskustalaiset maatalousministerit ovat viime vuosina joutuneet lujille puolustaessaan Saimaan asukkaiden ja mökkiläisten verkkokalastusoikeutta. Vanhoissa kirkoissa mielellään pesivä naakka on aiheuttanut harmistusta myös sotkemalla paikkoja. Naakka ehti nauttia rauhoituksen suojaa vuodesta 1993, mutta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana vuonna 2018 rauhoitus purettiin linnun aiheuttamien maatalousvahinkojen vuoksi. Saimaannorppa on ankarasti rauhoitettu suomalaisen luonnonsuojelun symboli, mutta silti poliittisen kiistelyn kohde. Eduskunnassa on puolitosissaan pohdiskeltu jopa "kaupallisten inuiittien" tuomista Grönlannista myymään hyljetuotteita – tai kiellon kiertämistä vetoamalla Pohjanmaan saamelaisiin.. Toistaiseksi täyskieltoon ei ole menty, vaan norpan suojelusta on selvitty ajallisin ja alueellisin rajauksin. Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on yrittänyt vauhdittaa hylkeiden vähentämistä maksamalla 300 euron hyljekohtaista ”tapporahaa” metsästäjille. Merialueella lohisaaliita varastava ja pyydyksiä rikkova harmaahylje on merikalastajille riesa. Vuonna 1628 Naantalin seurakunta yritti kitkeä naakkaongelmaa onnettomin seuraamuksin. Hylkeiden metsästys ei ole taloudellisesti kannattavaa, koska EU kieltää hyljetuotteiden myynnin Suomessa inuiittien tai muiden alkuperäisyhteisöjen pyytämät hylkeet poislukien. Lintuja birgittalaisluostarin kirkon katolta karkottaneen paimiolaisen aatelismiehen Johan Jägerhornin suustaladattavan pyssyn latinki sytytti luostarin tuleen ja poltti lopulta kolmanneksen koko kaupungista. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) ja harmaahylje (Halichoerugrypus) Suomalaisten suhde hylkeisiin on kaksijakoinen. 32 2.7.2021 Naakka (Corvus monedula) Siinä missä lukuisia eläinlajeja on viime vuosikymmeniä siirretty suojelun piiriin, naakalle on käynyt toisin
Omin voimin Suomeen jolkotellut sakaali jäi luonnonsuojelulain alaisuuteen ja rauhoitetuksi. Näin kävi kesällä 2019 kun uusi laji, kultasakaali, havaittiin Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Poikkeuksia sallitaan vain erittäin vahvoin perustein. Kun eläimen lisääntymisja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty, liito-orava ei väisty kaavan alta, vaan kaava joustaa liito-oravan elinpiirin mukaan. Tutkimustiedon perusteella sakaalista ei kuitenkaan ole tulossa Suomeen lajia joka lisäisi petopainetta luonnossa. Susi ei siedä sakaalia reviirillään. Maaja metsätalousministeriö esitti kultasakaalia riistalajiksi, mutta eduskunta ei asiaa hyväksynyt. Kiista-alueilta yllättäen löytyneistä liito-oravan papanoista onkin tullut jo itsessään poliittinen käsite. Sakaalin valtaamilla alueilla kettukanta luultavasti vähenisi.. Puusta puuhun liitelevä suurisilmäinen yöeläin tunnetaan myös kunnantaloissa ja rakennusliikkeissä, vaikka harva sitä on nähnyt. Eduskunnassa maalailtiin kultasakaalista ja sen vahingollisuudesta hurjia uhkakuvia. Liito-orava (Pteromys volans) ”Liito-orava on vanhan metsän harmaa henki”, määrittelee Suomen Luonnonsuojeluliitto nettisivuillaan. Unionin alueella vain Suomessa ja Virossa elävä liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Kun riistakameroiden kuvia alettiin tutkia, eläimestä löytyi aiempiakin havaintoja. Kultasakaali (Canis aureus) Silloin tällöin luonto ja ilmastonmuutos yllättävät poliitikotkin. 33 2.7.2021 Suomalaisten suhde hylkeisiin on kaksijakoinen
OHJELMAPÄÄLLIKKÖ Petri Heinon mukaan tavoitteen taustalla on pyrkimys kohti vähähiilisempää rakentamista. – Kun huhu lähtee liikkeelle, niin sitä ei pysäytä enää mikään. Mutta tilanne ja asenteet muuttuvat koko ajan. Puu on nykyään kuitenkin samalla viivalla muiden materiaalien kanssa, Heino muistuttaa. Vaikka kyse oli ilmastointiin liittyvistä ongelmista, niin huhut homekoulusta saivat kunnanhallituksen puheenjohtajan Esko Huttusen mukaan siivet selkäänsä. Ympäristöministeriön viime syksynä tilaaman selvityksen mukaan peräti 77 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai erittäin myönteisesti julkisten rakennusten, kuten koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten sekä kerrostalojen rakentamiseen puuta. – Puu varastoi pitkäksi aikaa hiiltä, ja siksi puurakentaminen on yksi keino vähentää alueellisia päästöjä. Ministeriö julkaisi samassa yhteydessä myös julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet. Yli kolmannes kyselyn vastaajista ei osannut ottaa kantaa siihen, onko puurakentaminen hinnaltaan kilpailukykyistä muihin materiaaleihin verrattuna. 34 2.7.2021 Ilmiöt KESTÄVÄÄ , ympäristöystävällistä, turvallista ja jopa kustannustehokasta. PIENI pohjoissavolainen Vesannon kunta joutui muutama vuosi sitten pohtimaan pitkään ja hartaasti kouluolojaan, kun perinteinen 1960-luvun rakennuskompleksi vaati pikaista uusimista. Niiden mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on 31prosenttia vuonna 2022 ja nousee 45 prosenttiin vuonna 2025. Lisäksi 69 prosenttia vastaajista toivoo oman kuntansa lisäävän puurakentamista. Puurakentamisen kustannukset sen sijaan ovat monille vielä epäselviä. Sillä voi myös vaikuttaa alueen työllisyyteen ja rakentamisen laatuun. Mutta kärsii edelleen tietyistä myyteistä ja harhaluuloista. Meidän piti tehdä päätös joko entisen peruskorjaamisesta Puu on valtaamassa markkinoita myös julkisessa rakentamisessa Monien mahdollisuuksien materiaali TEKSTI: RISTO LUODONPÄÄ Ilmiöt. Siinä tiivistetysti puurakentamisen asema tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa. – Rakennusten hintaan vaikuttaa valtavan moni seikka, joten arvioiminen on siksikin hankalaa. On tärkeä tieto, että suomalaiset haluavat lisää puurakennuksia, hän toteaa
Peruskorjaus tekemällä olisi selvitty puolta pienemmillä kustannuksilla. Rakennukset ovat jatkossa niin energiatehokkaita, että rakennusmateriaalien ja rakentamisen päästöjen merkitys kasvaa 70 prosenttiin, hän vakuuttaa. Uudet modernit puurakennukset ovat monelle kunnalle ylpeyden aihe ja arvovalinta. Suunnitelma menee niin, että 20 vuoden päästä olisi enää kolmasosa jäljellä. – Puurakentamisessa esivalmistelun osuus on suurempi. – Pitkä leasing-rahoitus oli tässä tapauksessa oikeastaan ainoa järkevä mahdollisuus. Tällä hetkellä oppilasvahvuus on 150 hengen luokkaa. Monipuolinen, muuntautuva ja joustava PUU on materiaalina monipuolinen, muuntautuva ja soveltuu myös joustavasti käytettäväksi muiden materiaalien kanssa. – Sama mielikuvavirhe on edelleen vallalla sähköautojen kanssa. Esitys sai heti kannatusta ja sen jälkeen koulurakentamista alettiin miettimään uudelta pohjalta, Huttunen toteaa. Rakentamismääräysten, kuten paloturvallisuuden, huomioon ottaminen on tärkeää. – Vesannolla asuva valtuutettu, Turun yliopiston tutkijatohtori Tuomas Kuhmonen nosti esiin ajatuksen hirsikoulusta. Tesloja pidetään vielä tälläkin hetkellä kalliimpina kuin mitä ne todellisuudessa ovat. AKTIIVISIMMAT puurakentajakunnat ovat Mikkolan mielestä jo sisäistäneet, että puurakennuksen elinkaari on pitkä ja laatu kestävä. Erityisesti massiivipuun käyttö rakennuskannassa muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja. – Lähinnä sen takia, ettei kukaan oppilas vahingossa laukaise sprinkleriä. Toisaalta uuden hirsikoulun kokonaiskustannukset arvioitiin Esko Huttusen mukaan nousevan lähes 10 miljoonaan euroon. – Elinkaari on suhteessa samassa mittaluokassa kuin metsien kiertoaika Suomessa. – Meidän pitää aina miettiä, minkälaiseen rakentamiseen ylipäätään on mahdollisuuksia. Puurakentamisosaamisen lisääminen suunnittelu-, hankintaja kaavoitusvaiheessa helpottaa hankkeen läpivientiä ja puurakentamisen yleistymistä kunnassa. Kuntien ja kaupunkien puurakentaminen tukee kansallisten ja alueellisten hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. KOULUINVESTOINTI on Vesannon kaltaiselle pienelle 1 900 asukkaan kunnalle merkittävä hanke erityisesti talouden kestävyyden kannalta. Mikkola korostaa, että rakentamisen hintoja vertailtaessa ei oteta tarpeeksi huomioon suunnittelun ja esivalmiste lun osuutta. Puurakentaminen tukee hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisen lisäksi myös kansallista kilpailukykyä, kun Suomeen syntyy vahvaa osaamista ja kokemusta puurakentamisesta. 35 2.7.2021 tai uuden rakentamisesta, hän muistelee. Sijainti Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajapinnassa on hyvä, ja korona-aika on opettanut etätyön mahdollisuuksia, Huttunen mainitsee. PUUTUOTETEOLLISUUS RY:N toimitusjohtaja Matti Mikkola on tyytyväinen siitä, että kunnat ja muut julkiset yhteisöt suhtautuvat puurakentamiseen entistä suopeammin. Rakennusvaiheella on entistä suurempi merkitys myös päästöjen kannalta. Mielikuvat esimerkiksi hintatasosta ovat hänen mukaansa pikkuhiljaa muuttumassa enemmän totuutta vastaavaan suuntaan. Neuvottelut Kuntarahoituksen kanssa tuottivat lopulta tulosta niin, että hanke saatiin vietyä toteutuksen asteelle. Kunnanhallituksen alkuperäinen esitys tiettyjen rakenteiden peruskorjaamisesta kääntyi muutaman vuoden takaisessa valtuustokäsittelyssä jopa hiukan ex tempore ja yllättäen uusiin aatoksiin. Ajoissa tehty suunnittelu mahdollistaa puusta rakentamisen kustannustehokkaasti. – Laaja automaattinen sammutuslaitteisto eli sprinklerit ovat nykyisin puutaloissa lähes itsestäänselvyys. Lähde: Motiva (valtion kestävän kehityksen yhtiö). Nyt aletaan ymmärtämään, että suurin merkitys turvallisuuteen on sisustuksella, ei rungon rakennusmateriaalilla, hän iloitsee. Paloturvallisuuden osaltakaan Mikkola ei näe puurakentamisessa mitään ylimääräisiä riskejä muihin materiaaleihin verrattuna. VESANNON alle 2500 neliön koulukompleksissa tehtiin Esko Huttusen mukaan hieman erilainen ratkaisu paloturvallisuuden varmistamiseksi. Puurakentaminen sopii hyvin metsävaltaisen seutukunnan imagoon. Materiaalina puu sitoo hiilidioksidia rakennuskantaan. – Ikäluokkien koot ja syntyvyys vaihtelevat, mutta lukion säilyttäminen on pienelle kunnalle melkein elinehto. Veroprosentti (22) oli hilattu jo tappiin, eikä uutta lainaa pystynyt ottamaan ilman että on riski ajautua kriisikunnaksi. Tällä ratkaisulla ei tule kemikaaleja ilmaan ja puun hengittävä ominaisuus säilyy. – Naapurikunnista käydään täällä lukiota. Se tekee raaka-aineiden hankinnan kestäväksi myös pitkällä tähtäimellä. Vanhusväestön osuus kunnassa on suuri ja sen takia odotamme hartaasti myös sote-ratkaisun tuovan helpotusta tilanteeseen, Huttunen taustoittaa. Uskomme uuden koulun houkuttelevan kuntaan myös uusia opiskelijoita ja lapsiperheitä. Tilat jaettiin maksimissaan 400 neliön palo-osastoihin, joissa kaikissa on omat ilmastointikoneensa. KESÄLLÄ valmistuva ja syksyllä virallisesti käyttöön otettava Vesannon yhtenäiskoulu käsittää kaikki asteet alakoulusta aina lukioon saakka
– Olen tämmöinen landemuija Haukiputaalta, siksi me täällä saunomme, hän naurahtaa. LESKELÄ muistuttaa, että jos mieli ei ole kunnossa sen päälle on vaikea rakentaa mitään kestävää. – Päivä toisensa jälkeen uskottelen itselleni, että minulla täytyy olla myös osaamista, hän toteaa. Hän on ison perheen toiseksi vanhin lapsi, jonka sydän sykkii nuorten asioille. Huijarisyndroomassa ihminen ei sisäistä omia saavutuksiaan, vaan ajattelee, että ne ovat kiinni hyvästä tuurista. Fyysiset kohtaamiset ovat jääneet vähiin. – Haluan, että järjestössä saa vertaistukea ja mahdollisuuden olla oma itsensä. Jotta voisimme puhua nuorten jaksamisesta, olen pyytänyt Leskelää lämmittämään saunan kotonaan Jokikylässä. Leskelä viskaa löylyä ja alkaa avautua koulumaailman ongelmista. LESKELÄ haki keskustaopiskelijoiden johtoon, koska halusi kehittää järjestöä yhteisöllisemmäksi ja lisätä opiskelijoiden hyvinvointia. – Ajattelen, että kaikki menettää merkityksensä, jos suhteessa toisiimme emme ole olemassa, Leskelä filosofoi. – Ajattelemme aina fyysistä terveyttä, vaikka nuorilKeskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Eveliina Leskelä purkaa sydäntään aina saunassa TEKSTI JA KUVA: OLGA OINAS-PANUMA turvapaikka Taiteilijasielun TEKSTI JA KUVAT: OLGA OINAS-PANUMA. Kohta valmistuvana opettajana hän näkee, että esimerkiksi koulujen terveystarkastuksiin pitäisi saada mielenterveys ja hyvinvointi isompaan rooliin. Huijarisyndroomasta kärsivä Leskelä halusi näyttää myös itselleen, että pystyy hoitamaan puheenjohtajan työn kunnialla. 36 2.7.2021 KESKUSTAOPISKELIJOIDEN puheenjohtaja Eveliina Leskelä kuvaa itseään sosiaaliseksi introvertiksi ja taiteilijasieluksi. – Me elämme aivan liian suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, hän tuumaa. Korona on vaikuttanut järjestön toimintaan huomattavasti
Täydellistä olisi tietenkin, jos sauna olisi joen varrella. Olen tämmöinen landemuija Haukiputaalta.. 37 2.7.2021 lakin ihmisillä voi olla mielenterveysongelmia. – Kaikkien pitäisi saunoa, koska se on terapeuttista ja puhdistaa sielun, Leskelä summaa. Hän käy usein juuri tässä saunassa äitinsä ja siskojensa kanssa. – Tiedän, että täällä voin aina avata sydäntäni. Hän saunoo neljästä viiteen kertaan viikossa. – Alakoulussa pannaan ihmiset putkeen, eikä oteta huomioon mielenterveyttä. Saunassa Leskelä kertoo käyneensä aina läpi kaikki mieltä painavat asiat. – Paras sauna on puusauna omassa rauhassa. Mitä jos vaikka perheenjäsen kuolee, eikä putkesta löydy joustoa. Saunominen kuuluu olennaisesti myös juhlapyhiin. LESKELÄ on tykännyt saunoa lapsesta asti ja nakkaa löylyä varsin rivakasti. Jos hän saisi kaiken vallan, hän ottaisi ensimmäiseksi terveystarkastukseen mielenterveyden isompaan rooliin, terapiatakuun käyttöön, korkeakouluihin opintopsykologit ja takaisi opiskelijoille riittävän toimeentulon. – Jos et jaksa ja tiput pois aikatauluista, sinun perääsi ei huudella, Leskelä harmittelee. Sauna on hänen mielestään rauhallinen paikka jossa kuuluu nauttia Pepsi Maxia ja mehujäätelöä. Hän muistuttaa, että esimerkiksi korkeakoulujen koulupudokkuutta ei usein huomata, koska opiskelu on jokaisen omalla vastuulla. – Tämä sauna on minun meditaatiopaikkani ja turvasatamani. Leskelä kysyy
SUOMALAISET perinnemaisemat, tieteellisemmin ilmaistuna perinnebiotoopit, jaotellaan puustoisin ja avoimiin. Tukea perinnebiotooppien hoitoon Perinnemaisemien pelastamisella on jo kiire Niitto ja laidunnus synnyttivät sivutuotteinaan runsaslajisia eliöyhteisöjä . Silti perinnebiotoopit ovat Huhdan mukaan jääneet suojelukeskustelussa metsien ja soiden varjoon. HUHDAN mukaan suomalaisten perinnemaisemien häviäminen alkoi jo 1800luvun lopulla, voimistui 1900-luvulla ja jatkuu edelleen. Yhteistä perinnebiotoopeille on se, että ne ovat syntyneet perinteisen maatalouden vaikutuksesta. Kullero ja pohjantuoksusimake kukkivat suurtulvaniityllä Oulangan Haaralammella Kuusamossa. Usein toistuva kyntö ja kylvö sekä kemialliset lannoitteet ja torjunta-aineet yksipuolistivat eliöstöä. Yksi niistä, lepikkoniityt, ovat hävinneet maastamme täysin. Karjan rehukseen tarvitsema heinä kerättiin luonnonniityiltä. Puustoisia perinnebiotooppeja ovat metsälaitumet, hakamaat sekä lehtoja lehdesniityt. Niitä ei kynnetty eikä kylvetty. Siitäkin vain pieni osa on jatkuvassa perinteisessä käytössä. Avoimet niityt puolestaan jaetaan kovanmaanniittyihin ja suoniittyihin. Minne ovat hävinneet laitumilla pörränneet sittiäiset ja niityillä lepatelleet perhoset. VARSINKIN niitto ja laidunnus saivat eliölajit viihtymään ja maiseman kukoistamaan. Huhta huomauttaa, että yleensä ihmisen toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on kielteinen, mutta tässä tapauksessa kävi päinvastoin. TEKSTI: ANNUKKA KAARELA KUVAT: ARI-PEKKA HUHTA. Luonnonlaitumet ja -niityt hylättiin tai muutettiin viljellyiksi nurmiksi ja pelloiksi. Monet lajit ovat harvinaistuneet tai hävinneet kokonaan. Niittyihin ei kohdistunut liian suurta laidunpainetta, mutta toisaalta ne eivät päässeet myöskään vesakoitumaan. Vastauksen osaa kertoa Oulun kasvimuseolla työskentelevä biologi Ari-Pekka Huhta, joka on tutkinut suomalaisia perinnemaisemia jo yli 30 vuoden ajan. Tällainen niin sanottu kohtalainen häirintä oli monille eliölajeille eduksi. Paju ja koiranputki ovat vallanneet alaa. Pelkosenniemellä Kuussaaren tulvaniityillä on säilynyt lukuisia uhanalaisia kasvilajeja. Missä ovat kissankäpälä, ahomansikka, kissankello ja muut lapsuuden suvien kauniit kukat. 38 2.7.2021 Kirjat SUOMALAISESSA maalaismaisemassa kuljeskelija saattaa havahtua huomaamaan, ettei ympäristö ole enää kesälläkään yhtä värikäs ja monipuolinen kuin ennen. Vuonna 1860 Suomessa oli perinteisesti käytettyjä niittyjä 1,6 miljoonaa hehtaaria, mutta vuoteen 1920 mennessä niiden määrä oli vähentynyt miljoonalla hehtaarilla. Nykyisin peltopinta-alaa on 2,4 miljoonaa hehtaaria ja luonnonniittyjä ja -laitumia noin 120 000 hehtaaria. . Seurauksena on ollut ainutlaatuisten eliöyhteisöjen köyhtyminen. – Perinteisillä maankäyttötavoilla esiisämme jalostivat ja rikastivat metsäistä maatamme ja loivat kauniita ja tasapainoisia ympäristöjä, suomalaisia maalaismaisemia, Huhta kirjoittaa. KAIKKI suomalaiset perinnebiotoopit ovat nykyisin uhanalaisia. Huhta on kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja, mutta keväällä ilmestynyt Opas perinnemaisemiin johdattaa myös suuren yleisön katoamassa olevien luontotyyppien jäljille. Perinteisen maatalouden aikana pellot oli varattu pelkästään viljanviljelyyn. Alkukesällä niittyjen annettiin kasvaa rauhassa, ja karja kulki vapaana metsissä. Vasta 1980luvun lopussa Suomessa herättiin muiden maiden vanavedessä huomaamaan perinteisen maatalouden luomien kasviyhteisöjen suojelun tarve. Kaskeaminen, niitto ja laidunnus saivat sivutuotteinaan aikaan monilajisia eliöyhteisöjä. Keskikesällä niityt niitettiin, ja vasta sen jälkeen karja päästettiin laiduntamaan niille. Kaikkein nopein muutoksen aika alkoi 1960-luvulla peltojen paketoinnin yhteydessä. Pääsyy häviöön on ollut maatalouden tehostuminen
Hänen mielestään niiden suojelu on tärkeää siinä missä vanhojen rakennustenkin. Eri puolilla rannikkoa on käynnissä laajojen merenrantakohteiden ennallistamisia, mutta pienialaisten, yksityisessä omistuksessa olevien sisämaakohteiden tila on huolestuttava. Huhdan mukaan niiden tila huononee kuitenkin edelleen nopeasti. Kullero ja pohjantuoksusimake kukkivat suurtulvaniityllä Oulangan Haaralammella Kuusamossa. Huhta listaa tyypeillä esiintyvät lajit ja kertoo niiden ekologiasta runsaan kuvituksen kera. 39 2.7.2021 on voinut hakea vuodesta 1995 lähtien. Tämä toteutuu Huhdan mukaan harvoin. Mukana on kohteita Utsjoen kangaskedoista Raaseporin linnanraunioiden rinneniittyihin. . Niitut, kedot, ahot ja metsälaitumet. Pelkosenniemellä Kuussaaren tulvaniityillä on säilynyt lukuisia uhanalaisia kasvilajeja. Kanervat valtaavat nummilta alaa, kun maittavat heinät ja ruohot on syöty.. Parasta olisi, jos niitä hoidettaisiin samalla tavalla kuin entisaikoina, eli niittämällä ja laiduntamalla. Lisäksi Huhta esittelee kirjassaan 38 esimerkkikohdetta, joissa retkeilijä pääsee tutustumaan perinnemaisemiin. Vastapaino, 477 s. . Kesä-Suomessa liikkuvalle turistille kirja on oiva keino löytää harvinaisiksi käyneitä maalaismaisemia. – Perinnemaisemien hoitaminen on kunnianosoitus menneiden polvien työlle, Huhta vetoaa. HAASTEENA perinnemaisemien suojelussa on se, että toisin kuin suojelukohteet yleensä, ne vaativat ihmisen aktiivista puuttumista. Ja saattaapa oppaaseen perehtymisen jälkeen kotikontujakin katsoa uusin silmin. . Paljon työvoimaa vaativa niitto korvataan usein pelkällä laidunnuksella, mikä ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta eduksi. Biologin mukaan suomalaisten perinnemaisemien pelastamisella on jo kiire. . Lampaat laiduntavat Kärnäkosken linnoituksen niityillä Savitaipaleella. Ari-Pekka Huhta: Opas perinnemaisemiin. Oiva opas kesä-Suomeen ARI-PEKKA HUHDAN kirja Opas perinnemaisemiin esittelee kaikki suomalaiset perinteiset luontotyypit kalliokedoista metsälaitumiin ja nummista tulvaniittyihin
Tähän tulokseen tulee tietokirjailija Jussi Marttinen tuoreessa teoksessaan Mikä perussuomalaisia vaivaa. MARTTINEN ei ole politiikan tutkija, vaan hänen päivätyönsä on teollisuudessa. Kuvaavaa on, että ainoa tutkimuksissa esille tullut asia, johon perussuomalaisten kannattajat uskovat muita suomalaisia enemmän, ovat horoskoopit. Kirja esittää perussuomalaiset silti väistämättä hyvin kielteisessä valossa. Vastapaino, 304 s. Hänen mukaansa peruspersu on itsekäs, epäempaattinen ja epäluuloinen rasisti. Hätkähdyttäviä ovat myös perussuomalaisten kannattajien ajatukset ihmisyydestä. Marttinen piirtää kirjassaan puolueen kannattajista synkän kuvan. MIKÄ perussuomalaiset sitten erottaa muista suomalaisista. VOIMAKKAIMMIN erot muihin tulevat esiin maahanmuuttoja ympäristökysymyksissä. Suurin osa heistä ei kyselytutkimusten mukaan pidä ihmisarvoa pyhänä. Tulee vaikutelma, että perussuomalaisilla on julkisivu, jonka takana ovat oikeat aatteet. Marttisen mukaan perussuomalaisten epäekologisuus on suorastaan patologista ja sotii tervettä järkeä vastaan. Hän pitää perussuomalaisten suhdetta toisiin ihmisiin poikkeuksellisena. Marttisen mukaan puolueen kannattajat eivät ole ainoastaan maahanmuuttajia vastaan, vaan he suhtautuvat muuta väestöä kielteisemmin myös esimerkiksi mielenterveysongelmaisiin ja muihin erityispalveluita tarvitseviin. Jussi Halla-ahon johdolla perussuomalaiset on mennyt populistisempaan suuntaan ja asenteet muita kohtaan ovat koventuneet. ANNUKKA KAARELA Jussi Marttinen: Mikä perussuomalaisia vaivaa. – Siinä toistuu laaja-alaisesti erilaisia negatiivisia piirteitä. Hän pureutuu kirjassaan perussuomalaisuuteen käymällä läpi suuren määrän erilaisia kyselytutkimuksia, joiden taustatietoina vastaajat ovat ilmoittaneet puoluekantansa. Kuilu onkin perussuomalaisten ja kaikkien muiden välillä Tuoreen tietokirjan mukaan kannattajien todelliset aatteet piilevät puolueen julkisivun takana. Puolueen aateperustaan kyllä kuuluu esimerkiksi vähäosaisten auttaminen, mutta todellisuudessa kannattajat toimivat lähes päinvastoin, Marttinen väittää. Paljon puhuttu kuilu ei siis ole vain perussuomalaisten ja pääkaupungin vihervasemmiston välillä, vaan perussuomalaisten ja kaikkien muiden. Kyse ei ole vain välinpitämättömyydestä, vaan mukana on merkkejä pelosta, inhosta, kateudesta ja osin vihastakin. – Kuilu on syvä, ja se tekee perussuomalaisen ajatusmaailman ymmärtämisestä mahdotonta punavihreille. Marttinen tekee myös varsin rohkeita johtopäätöksiä siitä, että perussuomalaisten kannattajien jyrkät mielipiteet johtuisivat muun muassa alemmuudentunnosta, epävarmuudesta ja jopa heikosta älykkyydestä. Myönteisiä asioita nousee esiin lähinnä vertailuissa muihin eurooppalaisiin oikeistopopulistisiin puolueisiin. 40 2.7.2021 Kirjat PERUSSUOMALAISET ovat ajautuneet kauas Veikko Vennamon perinnöstä ja pienen ihmisen puolustamisesta. Perussuomalaisuus perustuu vastustamiseen, ja sen kannattajat ovat epäluottavaisia lähestulkoon kaikkea ja kaikkia kohtaan. Jo aiemmin on ilmestynyt, tosin eri kirjailijoiden ja kustantamoiden julkaisemina, pamfletit Mikä vasemmistoa vaivaa ja Mikä liberalismia vaivaa. Luultavasti pian saamme tietää senkin, mikä keskustaa vaivaa. Puolet perussuomalaisista ei halua esimerkiksi säännöstellä lämpimän veden käyttöään, vaikka se hyödyttäisi omaa kukkaroakin. Marttisen mukaan perussuomalaiset erottuvat vastauksissaan muiden puolueiden kannattajista lähes kaikilta osin. Heidän politiikkansa järkevyyteen tai oikeudenmukaisuuteen Marttinen ei suoraan ota kantaa: hänellä ei omien sanojensa mukaan ole mielenkiintoa kehittää perussuomalaisuutta, muttei myöskään mollata sitä. Marttisen mukaan perussuomalaisuuden ydin on kriittisyys. – Kyselytutkimuksista esiin nousevat asenteet ja arvot eivät vastaa perussuomalaisten puolueohjelmaa. Tunnettua on perussuomalaisten maahanmuutto-, tiedeja mediakritiikki, mutta Marttisen mukaan he tuntevat epäluottamusta myös muita suomalaisia instituutioita ja kanssaihmisiä kohtaan. Vaikeaa se on tosin kaikille muillekin, Marttinen kirjoittaa. Toisaalta kriittisyys kuuluu kirjan henkeen. MARTTINEN tekee töitä muutosjohtamisen parissa ja soveltaa kirjassaan alan oppeja myös perussuomalaisten kohtaamiseen
Pudotusta tuli siis kolmessa vuodessa peräti 60 000 jäsenen verran. Keskustelua käydään aiempaa vähemmän taloudellisella vasemmisto–oikeisto-akselilla. Suomen puolueiden kolmas laitos ilmestyi toukokuun puolivälissä, muutama viikko ennen kuntavaaleja. Jäsenmäärien valossa se ei luonnollisestikaan näytä ruusuiselta. Onneksi keskustan kenttä osoitti taas kuntavaaleissa, että huhut sen kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. MICKELSSONIN mukaan vastakkainasettelu suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on lisääntynyt 2010-luvulta lähtien, ja keskeinen ristiriitaulottuvuus on vaihtanut paikkaa. Puolueet ovat myös edelleen ainoa väylä päästä yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin. Jos kehitys jatkaa samanlaisena kuin tähänkin asti, Mickelssonin mukaan puolueiden päähuomio keskittyy jäsenistön ja sille suunnatun toiminnan sijaan ammattimaisesti hoidettuihin vaaleihin ja eliittivetoiseen politiikantekoon. – Suomalainen puoluekenttä kattaa lähes täydellisesti eri ristiriitaulottuvuudet. SDP markkinoi itseään sitkeästi työväenpuolueena, vaikka teollisuustyöväestön määrä on vähentynyt 2000-luvulla huomattavasti. Vapauden ajasta maailmantuskaan. Mickelsson kiittelee suomalaista puoluekenttää kansainvälisestikin vertailtuna monipuoliseksi. PUOLUEET voivat Mickelssonin mukaan 2020-luvulla parlamenttitasolla hyvin. Yhteisöllisyyteen tottuneen keskustalaisen järjestöväen korviin ammattilaisvetoiset kampanjat kuulostavat epäilemättä ankeilta. Kokoomuksen jäsenmäärä ei ole myöskään koskaan ollut keskustan ja SDP:n luokkaa. Monessakaan muussa maassa merkittävien puolueiden määrä ei muodosta niin monta ristiriitaulottuvuutta kuin Suomessa, hän kirjoittaa. ANNUKKA KAARELA Rauli Mickelsson: Suomen puolueet. Tuorein lukema on vuodelta 2017, jolloin yhteisjäsenmäärä oli laskenut 215 000:een. Uusimpina tulokkaina mukana ovat siniset, Liike Nyt ja Paavo Väyrysen erikoiset puolueviritelmät . Yhteenlaskettu jäsenmäärä on huvennut yli puolella huippuvuodesta 1980, jolloin 565 000 suomalaista kuului johonkin puolueeseen. Sen on korvannut ulottuvuus, jonka toisessa ääripäässä ovat globalisaatiomyönteiset ja vapaamieliset vihreät, toisessa taas konservatiiviset ja kansallismieliset perussuomalaiset. Niillä on paljon valtaa ja kansanedustajilla sekä ministereillä hyvät resurssit. Perussuomalaiset oli eduskuntapuolueista pienin viidellä paikallaan. KIRJANSA lopussa Mickelsson pohtii puolueiden tulevaisuutta. – Tämäntapaiset vaalipuolueet eivät enää tarvitse suurta jäsenistöä vaan ammattitaitoisia markkinoijia: vaikka puolueiden omien areenoiden kautta tuottama julkisuus olisi ajettu alas, kampanjat ja viestit hoituisivat sitoutumattoman ja sosiaalisen median kautta, Mickelsson kirjoittaa. Vuonna 2014 kaikkien puolueiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 275 000. 41 2.7.2021 Kirjat KUN politiikan tutkija Rauli Mickelssonin kirja Suomen puolueet julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 2007, tuskin kirjailija itse tai kukaan muukaan olisi uskonut, kuinka nopeasti se vaatisi päivitystä. Ensimmäisen laitoksen ilmestyessä puoluekenttä vaikutti Suomessa erittäin vakaalta. Tutkija Rauli Mickelsson pitää Suomen puoluekenttää kansainvälisesti vertailtuna monipuolisena Puoluepakka meni vuosikymmenessä uusiksi. Sitten tulivat vuoden 2011 jytky ja 2015 jatkojytky, ja Mickelssonin täytyi kirjoittaa teokseensa uusia lukuja. Mickelssonin oli jälleen päivitettävä kirjaansa. Kolmen suurimman puolueen eli keskustan, SDP:n ja kokoomuksen hallussa oli lähes kolme neljäsosaa eduskuntapaikoista. Sen sijaan jäsenistön varaan rakennetun puoluetoiminnan kuihtuminen on Mickelssonin mukaan vain kiihtynyt vuodesta 2015, jolloin Suomen puolueiden edellinen laitos ilmestyi. KAHDEN ensimmäisen laitoksen tavoin Mickelsson käy myös tuoreimmassa versiossa läpi kaikki Suomessa vaikuttaneet puolueet 1700-luvun hatuista ja myssyistä lähtien. Vastapaino, 488 s. Uuden ulottuvuuden voimistuminen on Mickelssonin mukaan ollut vaikea pala perinteisille vasemmistopuolueille, erityisesti sosiaalidemokraateille. Parin vuoden kuluttua perussuomalaiset hajosi, mutta onnistui siitä huolimatta kasvattamaan kannatustaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kokoomus on tehnyt vaalikampanjoita ammattimaisesti jo 1950-luvulta lähtien, joten sille vaalipuoluemalli ei ole Mickelssonin mukaan vaikea omaksua. Muut puolueet ovat vähentäneet samaistumistaan tiettyihin väestöryhmiin ja erottuvat toisistaan lähinnä yhteiskunnallisten näkemystensä kautta
Sen seitsemän erilaista harjaa nököttää myyntihyllyissä sievissä riveissä, eikä ensikertalainen edes tiedä, mihin kaikkia noita tarvitaan. Tutustuminen näkövammaisten maailmaan ja toisiin vertaisiin pehmitti tietä, ja tuota pikaa Pirilä huomasi opettelevansa käsityötaitoja. Suomen sodan aikainen saksalainen sirelmäkone naputtaa Pirilän tilan tallissa Uudessakaupungissa. Kun suvi tulee, mökille suuntaava suomalainen ymmärtää kotimaisen, käsin tehdyn harjan arvon. Korona-aikana kauppa ei käynyt, mutta tästä kesästä odotukset ovat suuret. 42 2.7.2021 SIITÄ KUULUU kummallinen ääni. TEKSTI JA KUVAT: ANNE HIEVANEN Elämä. On lattiaharjoja, joista ehdoton suosikki on vino lattiaharja. Lauri Pirilä, 54, istuu pienen pöydän edessä ja tuottaa energian harjakoneeseen nytkyttämällä jalkaterillään vanhan ajan polkuompelukonetta. Huippuharja syntyy pilkkopimeässä Jos peset suvimattoa laadukkaalla kotimaisella harjalla, sen tekijä on lähes takuuvarmasti näkövammainen. Harja . JOS POIKKEAISIT Pirilän kotimyymälään Uudessakaupungissa, pysähtyisit jo myymälän kynnykselle. Huoneessa on hämärää, mutta mitä valolla tehtäisiin. Minä en näe, sanoo Pirilä ja jatkaa polkemista. Sirelmäkoneen kita odottaa jo uutta kuitutupsua. Leveän teollisuusharjan joku on ehkä nähnyt koulujen siivouskomerossa. . Uskoako tuota. se tuntui sopivan jämäkältä tekemiseltä miehelle. mitä tekisi, jotta saisi ajan kulumaan. Pirilän ja isänsä Veikon ideoima väärävartinen pesuharja, jolla kipeäkätinenkin pystyy pesemään selkänsä. Työura muuttui eläkepäiviksi ja ajatus kiersi ympyrää . Yksi vekkuli harjakin löytyy hyllystä. Ei tässä kesäkolttuja tehdä, vaan harjoja. Kädet käyvät ja kuitutupsu osuu millilleen puuaihion koloon. On katuharjaa, tiskiharjaa, maitotonkkaharjaa ja siiliharjaa lumen poistamiseen kengistä. LAURI PIRILÄN näkö heikkeni kolmikymppisenä, ja valkoisen kepin käyttäjä hänestä tuli kymmenen vuotta sitten. Harjojen kysyntä vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Melkoisesti muuttui nuoren miehen elämä, kun viimeinenkin valon säde katosi silmistä
43 2.7.2021 Sen seitsemän erilaista harjaa nököttää myyntihyll yissä sievissä riveissä. Suuri muutos harjantekijöiden kohdalla oli Sirviön mukaan se, kun Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA lopetti tukensa harjantekijöille vedoten sen vääristävän alan kilpailua. puuskahtaa Sirviö. Lumiharja pitkillä harjaksilla sopisi joulupukin pussiin.. Kesäpaikassa on pestävä sauna, lauteet, laituri ja mattoharjakin tarvitaan, vaikka itse pesu on siirtynyt laiturilta rannalle. Lenkkiseuraa hän saa omista sisaruksista tai soittamalla näkövammaisten avustajakeskukseen. Eläke on pieni, ja harjanmyynnistä saatava tulo lähes taskurahan luokkaa. Lauri Pirilän väärävartisella harjalla kipeäkäsinenkin pesee itse selkänsä. Vetreä mies harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Ehei, tämä mies nousee sähkökäyttöisen tandempyörän selkään ja laittaa pyörän laulamaan. Mitä kilpailua. Näkö meni, mutta luovuus kukkii. Muut harjat tulevat ulkomailta, ja halpatuonnin myötä hinta on poljettu niin alas, että näkövammaiset eivät saa sillä rahalla edes harjan puuosaa. . Näkövammaiset ovat ainoita, jotka tekevät harjoja Suomessa. Etusatulassako. . Mies on näkövammainen ja tehnyt harjoja ammattimaisesti vuosien ajan. YHDESTÄ tämä mies on huolissaan. Ammattimaisesti harjoja valmistavia näkövammaisia on Suomessa enää reilu kourallinen, tietää Mauno Sirviö, eläkkeellä oleva ATKja apuvälineohjaaja näkövammaisten koulussa Keski-Suomesta. . Luuletko, että valkoisen kepin käyttäjä harrastaa vain kävelyä. Kun toiminta ei ole ammattimaista, myyntipaikkoja on vaikea löytää ja avustukset harja-aihioden rahtikuluihinkin lopetettiin. PELKKÄÄ harjantekoa ei Lauri Pirilän elämä ole. No ei vaan takana, hekottaa Pirilä
Vaikka maakuntavaaleja ei tullut, Suomeen tuli samassa kuussa Nobel-palkinto, kun talous-Nobel meni Bengt Holmströmille. Eduskunnan virkamiesjohto ilmoitti pian, ettei Häkkäsen syytöksissä ollut perää. EM-alkulohkossa pelaamisen lisäksi. Kataisen sinipunahallitus pysäytti Paras-hankkeen eduskuntavaalien jälkeen. Se oli lokakuussa 2016. Apollon tietäjät 44 2.7.2021 SOTEA on tehty 15 vuotta. Apollon tietäjä jää mielenkiinnolla seuraamaan, mitä muuta kansallisesti merkittävää kuluvalle vuodelle osuu. Kymmenen vuoden päähän hillottu tiedote päätöksen taustoista herätti enemmän kysymyksiä siitä, ketä tiedote kiinnostaa 10 vuoden päästä, kuin siitä, mitä siinä oikeastaan lukee. On suotavaa, että kansanedustajat ovat huolissaan lakien perustuslainmukaisuudesta. Sote elää ja hengittää kansallisia merkkihetkiä TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ, SANTERI LAMPI, MARJA SILVOLAHTI. Somessa Halla-aho purki havaintojaan lyhyen ketjun verran. Nyt se on maalissa, kuten moni näin jalkapallokesänä on tykännyt sanoa. On silti myös huvittavaa, ettei perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja kiireiltään ehtinyt tutustumaan sotemietintöön yhtään aikaisemmin. Työssäkäyntialuemallin valmistelu alkoi. Sosiaalija terveydenhuollon uudistuksen käänteisiin osuu monta kansallista merkkihetkeä. Hänestä “Twitterin koko päivystävä punakaarti” on pari päivää huutanut: ”Jussi, et saa luopua puheenjohtajuudesta!” Nämä suosionosoitukset ovat kuulemma olleet yllättäviä. Erikoiseksi asian tekee se, että Twitter-kansa ihmetteli kautta linjan sitä, ettei kukaan ollut Halla-ahon kuvailemiin reaktioihin törmännyt – eivät edes ne, jotka nimesivät itsensä päivystäviksi punakaartilaisiksi. Monet pyysivät Halla-aholta tarkennusta siihen, kuka tai ketkä ovat hänelle päiväkausia huutaneet. Näin uimakelien aikaan voisi todeta, että Häkkäsen mahaplätsi oli osuva huipennus 15-vuotiaalle epäonnen hankkeelle. Nyt punamultahallituksen makusote on valmis ja eduskunnan siunaama. Häkkänen väitti, ettei sote-valiokunta ollut korjannut ulkoistussopimusten mitätöintiin liittyviä pykäliä perustuslain mukaisiksi. Ehkä tämäkin vastaus löytyy kirjekuoresta vuonna 2031. Silloin Suomi voitti euroviisut. KOKOOMUKSEN sote-jarrutustaistelu lipsahti koomisuuden puolelle, kun perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen vaati vain tunteja ennen ratkaisevaa äänestystä jättiuudistuksen perustuslainmukaisuuden selvittämistä. KUN Jussi Halla-aho ilmoitti luopuvansa perussuomalaisten puheenjohtajuudesta, Apollon tietäjä kuuli kollegansa ilahtuvan: “No-niin, tänäpä kesänä puhutaan sitten muustakin kuin keskustasta!” Kovimmat odotukset ilmoituksen saamalle mediahuomiolle näytti kuitenkin lataavan puoluejohtaja itse. Hieman myöhemmin tuona keväänä Suomi voitti kolmannen jääkiekon maailmanmestaruutensa. Sote kaatui taas kerran keväällä 2019. Ettei vaan juristi olisi sortunut kaiken maailman pörriäisten paineessa tragikoomiseen siirtoonsa. Paljon on tapahtunut ajan virratessa. Sipilän sinivihreä hallitus pääsi jo niin pitkälle, että soteja maakuntauudistuksen myötäjäisinä asetettiin päivämäärä maakuntavaaleille. Suomi voitti toisen jääkiekon maailmanmestaruutensa. Ensimmäinen askel, Vanhasen hallituksen Paras-hanke käynnistyi keväällä 2006. Sotevalmistelun aikana on tapahtunut jos jonkinlaista
Talouspolitiikan puhe jatkunee, mikä voi avata ovea Suomea koronan jäljiltä sumusta valoon luotsaavalle valtiovarainministeripuolueelle. 115-vuotias kansanliikkeemme ansaitsee meiltä eteenpäin katsovan asenteen. Kannustan siksi valitsemaan myönteisen asenteen kaikkeen keskustatyöhön. Kriittinen analyysi on tarpeellista, koska vain tiedostamalla myös epäonniset ratkaisut voidaan välttää virheiden tekeminen uudelleen. Tärkeintä on edelleen yksinkertaistaa pääviestiä ja viedä sitä suomalaisten huulille toiminnan joka tasolla. NOPEITA analyyseja vaikutuksista valtakunnan politiikkaan tai keskustan ratkaisuihin ei kannata tehdä. Mitä roisimmin omasta puolueestaan sanoo, sen parempana analyysia on meillä tavattu pitää. Kolmen perinteisen puolueen palkintopallisijat eivät anna vielä sellaiselle tulkinnalle sijaa, että yli kymmenen vuotta kestänyt politiikan asetelmamurros olisi päättymässä ja palaamassa ennalleen. Saman suuruusluokan muutokset nähtiin myös 5 000– 10 000 asukkaan kunnissa. Käymme kipeätkin asiat avoimesti läpi ja se on aina vahvistanut puoluetta sisältäpäin. Kummassakin pystymme parempaan. Viitteitä siitä on nähtävissä Euroopassa, mutta kuntavaalien alhainen äänestysaktiivisuus pidättelee Suomen osalta turhan pitkälle ehtiviä johtopäätöksiä. Keskustan on oltava keskustelussa tarkkana, valta ei ole politiikan vetovoimatekijä. Negatiivisuus ei kehitä. ON silti tärkeä valinta, mikä on kokonaisasenne, jolla käsittelemme itseanalyysiamme. Niissä menetimme vajaat 19 000 ääntä, mutta samalla myös äänioikeutettujen määrä laski näissä kunnissa lähes 14 500 henkilöllä. Niin harva suomalainen kävi äänestämässä, että esimerkiksi vaalien voittaja kokoomus nosti kannatusosuuttaan, vaikka sai edelliskertaa vähemmän ääniä. Keskustan kannatuksesta 40 prosenttia tuli alle 5 000 asukkaan kunnista. Äänestysaktiivisuuden rinnalla äänioikeutettujen määrän muutos erikokoisissa kunnissa oli merkittävässä roolissa erityisesti keskustan tuloksen osalta. Yleinen kannatustilanne kolhi eteläistä Suomea, ja perinteisillä kannatusalueilla oli näpäytyksen makua. Se kertoo myös keskustalaisesta toimintakulttuurista, palaan siihen lopuksi. 45 2.7.2021 Puheenvuoro SAAKO tästä tuloksesta nyt iloita. MIHIN viittasin alussa keskustalaisella toimintakulttuurilla. Totean painavasti, että pidän kriittistä keskustelua keskustan vahvuutena. Eräs keskustaaktiivi kysyi kuntavaalien jälkeen kysymyksen, joka varmasti askarruttaa puolueväkeämme. Yksi näidenkin vaalien loppupäätelmä on, että keskustan on tulevaisuudessa pärjättävä väestöliikkeen rytmissä. MITÄ kuntavaalituloksessa näkyy. Politiikan murros on raju. KESKUSTAN osalta kuntavaalituloksessa näkyy samantyylisiä piirteitä kuin 2019 eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleista ja analyyseista Riikka Pirkkalainen Keskustan puoluesihteeri. Se on välttämätöntä, jotta äänet riittävät kamppailuun ykköspuolueen asemasta. Viittasin ylikriittisen analyysin perinteeseen. Kohti eduskuntavaaleja politiikan valtapuhe korostuu. Vanhoja pelikirjoja ei ole, minkä vuoksi jokainen puolue pärjää olemalla aito ja rehellinen asialleen. Mistä näpäytettiin, jää parhaillaan tehtävän laajan analyysin pääteltäväksi. Ilon kautta ja kohti valoa
Lopulta opiskelupaikka aukesi KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa. Kuntavaaleissa ei irronnut valtuustopaikkaa, joten Blomeruksen on tällä hetkellä tyytyminen siihen, että ”jalka on oven välissä.” Matka politiikan parissa jatkuu muodossa tai toisessa. Puheenjohtajista vain yksi vastasi. Nyt perheessä on neljä lasta.. Hän on aktiivinen somevaikuttaja. HARRASTUKSENA Blomeruksella on laulaminen, soittaminen ja kirjoittaminen. On tajuttu, että romani voi itse olla osa järjestelmää ja omalla toiminnallaan tukea sitä. – Vedin happea ja mietin suuntaa. Hän joutui kuitenkin eroamaan puolueestaan. Lisäksi vakuutuin puolueesta eduskunnan kyselytuntien aktiivisen seuraamisen tuloksena. Syynä oli ajatusmaailman muuttuminen sellaiseksi, mitä savonlinnalainen ei enää voinut allekirjoittaa. Blomerus toteaa, etteivät romanit enää ole aivan harvinaisuuksia kuntapolitiikassa. Paperien pitäisi olla kädessä syksyllä 2022. VUONNA 2019 Savonlinnan keskustan kunnallisjärjestö sai Blomeruksesta uuden jäsenen. Olen aina halunnut auttaa muita; kulkea lähimmäisen rinnalla, hän linjaa. Näin kävi ja viime valtuustokaudeksi Blomerus pääsikin varavaltuutetuksi. Rikhard Blomerus tuli isäksi 18-vuotiaana. Aika on lievästi sanottuna kortilla, kun neljän pienen lapsen isä tasapainoilee opiskelun, siihen liittyvän työharjoittelun ja perheen välillä. – Kyllä, romanit ovat kuuluneet nukkuvien puolueeseen, mutta viime vuosina kansalaisjärjestötoiminta on alkanut kiinnostaa. Hän kuvailee lapsen saamista todelliseksi kasvunpaikaksi. Hän kannusti Blomerusta tulemaan mukaan politiikkaan. Siellä Blomerus opiskelee nopeutetussa ohjelmassa sairaanhoitajaksi. Hän tutustui puolueiden ohjelmiin ja pyysi kaikilta puheenjohtajilta lisätietoa sähköpostitse. Yhdistyksen rahoituspohja kuitenkin romahti ja toiminta loppui viime vuonna. – Minuun suhtaudutaan romaniyhteisössä myönteisesti, Blomerus kertoo. Hän itse lähti mukaan kuntavaaliehdokkaaksi mielellään, vaikka tiesi, ettei ehdi kampanjoimaan oman hektisen elämäntilanteensa takia. – Keskusta oli minulle ainoa vaihtoehto puolueen tavoitteiden ansiosta. TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO Jalka oven välissä Rikhard Blomerus Kansalaisjärjestötoiminta kiinnostaa romaniväestöä yhä enemmän, Rikhard Blomerus sanoo. Tästä syystä työ setlementtiyhdistyksessä olikin mieleistä. 46 2.7.2021 Keskustan kasvot TAJUSIN jo tosi nuorena, että jos haluaa asioihin muutosta, pitää olla yhteydessä päättäjiin – tai päästä itse sellaiseksi, kertoo 30-vuotias savonlinnalainen Rikhard Blomerus. BLOMERUS teki vuosia töitä Linnalan nuoret -setlementtinuorisoyhdistyksessä, jossa hän oli monissa tehtävissä, lopussa toiminnanjohtajana
47 2.7.2021 Romanit ovat kuuluneet nukkuvien puolueeseen
– Suomalaisten kuntien elinehto ovat aktiiviset, uteliaat ja osaavat nuoret kuntapäättäjät, järjestö katsoo. Gallupien kaataminen sekä nuorten keskustalaisten menestys osoittaa keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen mukaan sen, että keskusta ei ole mikään auringonlaskun puolue. Esimerkiksi nyt haluaisin löytää lisää hyviä minuuttinovelleja. Yli puolet keskustan alle 30-vuotiaista valtuutetuista sai joko varsinaisen tai varapaikan. Kirjoja sen sijaan tulee aina uusia, ja ne ovat joka lukukerralla vähän erilaisia. Teen kirjoilla myös jonkin verran liiketoimintaa. Ajattelen, että aivan sama mitä ihmiset lukevat, kunhan lukevat. Hanna Markkanen nousi Kempeleen kunnanvaltuustoon Ja ri L a u kk an e n Kirjojen kautta maailma tulee lähemmäs OLGA OINAS-PANUMA “HARRASTAN kirjojen keräilemistä ja lukemista. Marko Soini. 48 2.7.2021 Keskustalla eniten alle 25-vuotiaita valtuutettuja SUOMENMAA KESKUSTA sai kuntavaaleissa 55 alle 25-vuotiasta valtuutettua, enemmän kuin mikään muu puolue. Kirjojen kautta maailma tulee lähemmäs. Kaikkien pitäisi lukea, koska lukeminen auttaa keskittymään ja opettaa paljon lukijalleen – maailma on suuri ja täynnä mahdollisuuksia. Uteliaana ihmisenä opin kirjasta uutta joka lukukerralla. Rakastan vanhan kirjan tuoksua. Joissain painoksissa on esimerkiksi aivan erityisen kauniita kuvituksia. Hankin kirjoja esimerkiksi antikvariaateista ja yritykseni kautta, mutta olen saanut niitä myös perinnöksi. Olen aina tykännyt kirjoista ja luin jo koulussa mielelläni. Etsin aina jotain kirjaa. Puhun kirjoista niistä pitävien ystävieni ja läheisteni kanssa, mutta en kaipaa kirjojen ympärille erillistä yhteisöä. Ystäviäni tykkään yllättää antamalla heille lahjaksi erilaisia kirjoja. Kunnallisvaltuustojen kaudet alkavat elokuussa. TYKKÄÄN tutkia erilaisia kirjoja. En ole vielä kokenut äänikirjoja omaksi jutukseni. Se, millaisesta kirjasta nauttii, riippuu elämäntilanteesta. Tästä harrastuksesta saa vastapainoa hektiselle työlle.” Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Puolueen nuorisoja opiskelijajärjestöillä oli aihetta juhlaan, sillä kummankin järjestön puheenjohtajat saivat valtuustopaikan. – Yli 360 000 ihmistä ympäri Suomen osoitti luottavansa keskustalaisten vastuulliseen ja kestävään politiikkaan. Olen kerännyt kirjoja parikymmentä vuotta, ja nyt niitä on noin kaksikymmentä hyllymetriä. Kun olin lapsi, isä ja äiti lukivat minulle ääneen. Olen ammatiltani Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskustanuorten toiminnanjohtaja ja yrittäjä. Moni jumittuu tiettyyn kirjallisuustyyppiin, mutta minä haluaisin, että ihmiset lukisivat mahdollisimman laajalla skaalalla. Hyvä kirja on myös aistillinen kokemus. UPPOUDUN itse parhaiten perinteiseen paperikirjaan. Tässä harrastuksessa voi kehittyä loputtomasti, toisin kuin esimerkiksi urheilussa, jossa kehittymisen raja tulee jossain vaiheessa vastaan. Keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen pääsi Kempeleen kuntapäättäjäksi 133 äänellä, ja keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Eveliina Leskelä nousi Oulun valtuustoon 377 äänellä. Tuolloin on keskustanuorten mielestä huolehdittava siitä, että nuoret tulevat edustetuksi ympäri maan
Myös Kolarissa ja Pelkosenniemellä yhteislistat jättivät keskustan kolmanneksi. Yksittäisten isompien tappioiden taustalta löytyy usein paikallinen yhteislista, ei perussuomalaisten rynnistys. Pellossa keskusta hankki yhden lisäpaikan. – Pidimme näissä vaaleissa pintamme. Entiset asemansa puolue onnistui säilyttämään Lapualla ja Teuvalla. ETELÄ-POHJANMAAN 18 kunnan valtuustoissa istuu nyt 32 keskustan valtuutettua vähemmän. Vimpelissä keskusta jäi hopeasijalle. Oulussa puolue säilyi suurimpana puolueena, mutta uudessa valtuustossa istuu yhtä monta kokoomuslaista. Maakuntakeskuksessa Mikkelissä lähti kaksi paikkaa. Puolue ei lisännyt paikkalukuaan yhdessäkään kunnassa, kuudessa asema pysyi ennallaan ja viidessä keskusta menetti 3–4 valtuustopaikkaa. – Tyytyväinen täytyy olla, mutta Oulun tilanne jännitti loppuun asti. Pahin isku tuli Itä-Savon puolella Savonlinnassa, jossa keskusta menetti kuusi paikkaa. Pieksämäellä ja Kangasniemellä keskusta piti entiset asemansa. Etelä-Savossa keskusta piti ykköspaikkansa kaikissa alueen 12 kunnassa. Viime kuntavaaleissa vihreät ylsi suurimmaksi, nyt puolue putosi kolmanneksi SDP:n ja kokoomuksen taakse. Potin korjasi Liike Nyt, joka onnistui kanavoimaan paikallisen sote-protestihengen kuudeksi paikaksi. KESKUSTAN vahvimmilla alueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla puolue menetti suhteessa eniten, mutta valta-asema ei joutunut uhatuksi. Enontekiöllä keskusta menetti kuusi valtuutettua, kun suurimmaksi ryhmäksi rynni yhteislista Enontekiöläisten ääni. Suurimman puolueen asema alueen suurimmassa keskuksessa on tärkeä asia symbolisesti. Olemme edelleen suurin puolue niin Seinäjoella kuin pienemmissäkin maakunnan pitäjissä, piiripomo Mikko Savola sanoo. Maakuntakeskus Seinäjoella ja Alavudella keskusta menetti neljä edustajaa, muualla 1–3. Muissa kunnissa lähti 1–3 valtuutetun paikkaa. Paikallinen Haloo Vimpeli -yhteislista sai läpi peräti kahdeksan edustajaa ja jyräsi suurimmaksi. 49 2.7.2021 KESKUSTAN valtuustoryhmät kutistuivat kuntavaaleissa melko tasaisesti eri puolilla maata. LAPIN 21 kunnasta keskusta säilyi suurimpana seitsemässätoista. Valtuustopaikkoja puolue menetti 13 kunnassa. Keskusta kuittasi kuntavaaleissa odotettua paremman tuloksen, vaikka puolue menetti satoja valtuustopaikkoja ”Se tehtiin mitä voitiin” Hanna Markkanen nousi Kempeleen kunnanvaltuustoon Ja ri L a u kk an e n Kuntavaalit TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN, PAULIINA POHJALA, RISTO LUODONPÄÄ. Kaikissa Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnassa keskusta säilytti suurimman puolueen asemansa, mutta menetti valtuutettuja 13 kunnassa. Toiminnanjohtaja Minna Siira kuvaa tulosta kovan työn kautta tulleeksi torjuntavoitoksi. Kaikkiaan 187 kunnassa keskusta oli yhä suurin. Kärsämäellä tuli kaksi lisäpaikkaa ja Utajärvellä yksi. Vaikka keskusta menetti enemmistöasemansa 30 kunnassa, sille jäi ”torjuntavoitossa” enemmistö 50 kuntaan. Maakuntakeskus Jyväskylässä kunta-politiikka on ollut turbulenttia. Suomenmaan selvityksen perusteella maakuntien väliset erot valtuustopaikkojen menetyksissä jäivät melko pieniksi. KESKI-SUOMESSA keskusta oli suurin puolue 18:ssa maakunnan 22 kunnasta
Yhdessäkään kunnassa ei tullut lisäystä. Maakuntakeskus Hämeenlinnassa keskusta selvisi yhden ja Forssassa kahden paikan menetyksellä. Keskusta sai pidettyä entiset asemansa alueen kuudessa kunnassa, mutta ei kasvattanut valtuustoryhmäänsä missään. Eroa jäi yksi edustaja perussuomalaisten hyväksi, vaikka keskusta nosti kannatustaan noin kahdella prosenttiyksiköllä. Keskustalaiset valtuutetut vähenivät maakunnassa 16 paikalla. Le hti ku va /A FP. Keskustalla on maakunnan 23 kunnasta suurin valtuustoryhmä vain Ikaalisissa, Parkanossa, Punkalaitumella, Urjalassa ja Virroilla. SDP PS RKP KD Muut 187 40 27 6 22 1 10 kuntaa RKP Inkoo Korsnäs Kristiinankaupunki Kruunupyy Maalahti Mustasaari Närpiö Parainen Pedersören kunta Raasepori Uusikaarlepyy Vöyri Kristillisdemokraatit Luoto Yhteislista Pyhäranta KANTA-HÄMEEN kymmenestä kunnasta keskusta kuittasi suurimman puolueen paikan Hausjärvellä, Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä. Maakunnan 16 kunnassa keskusta on edelleen suurin puolue, mutta Kankaanpäässä perussuomalaiset rynnistivät ohi. SATAKUNTA kuuluu perinteisesti perussuomalaisten vahvoihin alueisiin. Pirkanmaalla keskusta jää edelleen muiden puolueiden varjoon. 50 2.7.2021 STT, Matti Kiipula & Miika Immonen, koonnut: Ilkka Hemmilä, lähde: Oikeusministeriö Eniten ääniä saaneet puolueet kunnittain Keskusta hallitsee näidenkin vaalien jälkeen selvästi Suomen kunnallispoliittista värikarttaa Kunnat, joissa jollain puolueella yli puolet valtuutetuista: Keskusta Alavieska Enonkoski Evijärvi Haapavesi Halsua Hyrynsalmi Isojoki Isokyrö Jämijärvi Kalajoki Karijoki Kaustinen Kinnula Kivijärvi Konnevesi Koski Tl Kuusamo Kyyjärvi Kärsämäki Lappajärvi Lestijärvi Lumijoki Luumäki Merijärvi Miehikkälä Nivala Paltamo Perho Pielavesi Posio Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäntä Rantasalmi Ranua Reisjärvi Ristijärvi Salla Sievi Siikajoki Siikalatva Simo Tervo Toholampi Tyrnävä Utajärvi Vesanto Veteli Virolahti Kesk. Pirkanmaan puolella Kihniö oli yksi perussuomalaisten valtaamista kunnista. Kok. Parkanossa keskusta piti ykköspuolueen paikan, vaikka puolue menetti neljä paikkaa ja kristillisdemokraatit lisäsivät paikkalukuaan peräti viidellä. Pirkkalassa keskusta onnistui voittamaan yhden paikan, mutta useimmissa kunnissa lähti vähintään yksi paikka. Lopella ja Hattulassa keskustan kannatus putosi noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä
SUURIMMASSA maakunnassa Uudellamaalla keskusta oli suurin Mäntsälässä, Myrskylässä, Pornaisissa ja Pukkilassa. Joissakin Uudenmaan kunnissa ei ole keskustan valtuutettuja lainkaan. POHJOIS-SAVOSSA keskusta selvisi varsin hyvin. Keskustan kannatus tippui etelän suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Espoon keskustan puheenjohtaja Tommi Halkosaari luonnehtii tilannetta torjuntavoitoksi. J oh an ne s Erk kilä. Keskusta säilyi myös maakuntakeskus Kuopion ykkösenä. Valtuustopaikkoja keskusta menetti kaikkiaan vain kaksi. Maakunnan kuntien keskustaedustus kutistui 13 valtuutetulla. Vironlahdella puolue kuittasi yhden paikan voiton, muualla paikkoja meni. Kuudessa kunnassa lähti yksi keskustapaikka ja kahdessa paikkaluku säilyi ennallaan. – Se tehtiin mitä voitiin, hän summaa. Sekä Espoossa että Vantaalla keskusta menetti yhden valtuustopaikan nykyisestä kolmesta paikastaan. Pohjois-Karjalan 13 kunnasta keskusta on suurin 11:ssä. Keskustan kannatus tippui etelän suurissa kaupungeissa. Asikkalassa keskusta onnistui hankkimaan kaksi lisäpaikkaa ja Padasjoella yhden. Kahdeksassa keskusta menetti paikkoja, mutta onnistui kasvattamaan valtuustoryhmäänsä neljässä kunnassa, maakuntakeskus Joensuu mukaan lukien. Lieksassa keskusta onnistui nousemaan yhden paikan voitolla kolme paikkaa hävinneen SDP:n ohi, joten kuntakartalla Pohjois-Karjalan koillinen kolkka vaihtoi väriä punaisesta keskustanvihreäksi. Toholammilla keskusta sai kolme lisäpaikkaa, kun valtuuston kokoa kasvatettiin. Kymenlaakson kuudessa kunnassa keskusta oli suurin kahdessa. Kuhmossa kolmen paikan tappioon myötävaikutti valtuuston koon pienentäminen. Somerolla keskusta kärsi viiden paikan tappion ja perussuomalaiset kuittasivat neljä lisäpaikkaa. Nurmeksessa keskusta menetti peräti 12 paikkaa, mikä johtuu kuitenkin suurelta osin Valtimon kunnan liittämisestä Nurmekseen. Piirin puheenjohtaja Antti Kivelä oli tulokseen varsin tyytyväinen. Valtuustopaikkoja meni kuudessa kunnassa. RKP:n hallinnoimmalla rannikkoPohjanmaalla keskusta ei ole merkittävä kuntapuolue ja edustusta on vain parissa kunnassa. Laihialla keskusta menetti yhden valtuustopaikan. Keskusta kuittasi suurimman puolueen paikan 18 kunnassa. 51 2.7.2021 KAINUUSSA keskusta piti suurimman puolueen paikan kaikissa kahdeksassa kunnassa. Merkittävimmän tappion keskusta kärsi Kiuruvedellä, jossa Liike Nyt nappasi kuusi paikkaa, kun keskusta hävisi viisi. Perinteinen teollisuuskaupunki Varkaus värjättiin kuntakarttaan demarinpunasella. ETELÄ-KARJALASSA keskusta ylsi suurimmaksi seitsemässäkunnassa, mutta Lappeenrannassa ja Imatralla tahtipuikkoa heiluttavat muut. Hyrynsalmella keskusta voitti yhden paikan ja Paltamossa valtuustoryhmän koko pysyi ennallaan. VARSINAIS-SUOMEN 27 kunnasta keskusta ylsi suurimmaksi 11:ssä. Muualla tuli 1–3 paikan menetyksiä tai valtuustoryhmän koko pysyi entisellään. Keskusta menetti maakunnan alueella kaikkiaan 23 valtuutetun paikkaa. Miehikkälässä lähti peräti neljä keskustan valtuutettua, joten saldo jäi maakunnassa viiden valtuutetun verran pakkaselle. – Ihmiset huomasivat, että kuntavaaleissa äänestetään kuitenkin myös luottamuksesta eli siitä, kenelle voisit antaa kotisi avaimet. Liike Nyt iski puolestaan Savonlinnassa. Kuntavaaleissa äänestetään myös luottamuksesta Moni keskustalainen on tulkinnut kuntavaalituloksen torjuntavoitoksi. KESKI-POHJANMAAN kahdeksassa kunnassa keskusta pysyy suurimpana, vaikka viidessä kunnassa paikkoja menikin. Kussakin kolmessa kaupungissa on tulevalla kaudella kaksi keskustavaltuutettua. Taipalsaarella keskusta piti entiset asemansa, mutta muualla lähti paikkoja. Päijät-Hämeen kymmenestä kunnassa keskusta oli suurin kolmessa: Asikkalassa, Hartolassa ja Iitissä. Loviisassa keskusta onnistui nappaamaan kaksi lisäpaikkaa ja Matti Vanhasen valtakunnassa Nurmijärvellä yhden. Keski-Pohjanmaalla keskusta menetti kahdeksan valtuutetun paikkaa eli tasan yhden valtuutetun per kunta
Kun tupakka yksin vastaa yli 10 prosenttia kuolleisuudesta ja suuren osan terveyseroista, tupakoinnin loppuminen todennäköisesti pienentäisi Suomen terveyseroja enemmän kuin mitä parhaimmatkaan soten toimet voivat. Radion sinfoniaorkesterin konsertit on ilman muuta kuunneltava striimattuina työpäivän virtuaalikokousputken jälkeen, mutta alueelle, jossa vaarallista tartuntatautia on liikkeellä huomattavasti enemmän kuin mitä tilastot kertovat, on sopivaa lähteä. Sote ja viime aikoina myös korona ovat suuresti sitoneet sosiaalija terveysministeriön valmistelutyötä. Pekka Puska Professori, emeritus pääjohtaja (THL) Helsinki Soten jälkeen huomio myös muuhun terveyspolitiikkaan Avainasemassa ovat elintavat.. Kallis palvelujärjestelmä hoitaa voittopuolisesti sairastumisen seurausvaikutuksia. Ne, joille esittävä taide on elinkeino, ovat nousseet barrikadeille. Terveyttä tukevalla politiikalla voidaan paljon edistää terveellisiä elintapoja, kansanterveyttä ja tervettä ikääntymistä sekä hillitä sote-palvelujen tarvetta. Matkustamista pahalle tartunta-alueelle glorifioitiin mediaa myöten, ja kannattajamatkojen järjestäjä sai paljon tilaa todistella, kuinka vastuullisesti asiat on hoidettu. Avainasemassa ovat elintavat ja elinolosuhteet. Soten jälkeen ja sen toimeenpanon rinnalla tarvitaan lisähuomiota terveyttä edistäviin ja vaikuttaviin politiikkatoimiin. Sote on toki huipputärkeä uudistus sujuvamman hoidon ja kustannusvaikuttavamman palvelujärjestelmän kehittämisessä. Pääosin nuoret rokottamattomat miehet toivat deltavirusta rajan yli. Päivi Mononen-Mikkilä Varapuheenjohtaja Suomen Keskustanaiset Jalkapallohuuma vaaransi Suomen koronatilanteen NYT kun sote-uudistus vihdoin ja aivan liian myöhään on päätetty, on aika kiinnittää enemmän huomiota myös muuhun terveyspolitiikkaan, joka myös tukee soten tavoitteita. FYYSISEN terveyden ohella myös mielenterveys on tärkeä asia ja on saanut syystä paljon huomiota. 52 MIELIPITEET 2.7.2021 HUUHKAJIEN pääsy jalkapallon EM-otteluihin osoitti taas sen, että urheilun fanittaminen antaa erivapauksia, jotka voivat vaarantaa paranevan pandemiatilanteemme. Mutta mikä moraalinen oikeutus on sillä, että penkkiurheilun sääntökirja on toinen kuin konserttien, teatterin ja muun esittävän taiteen harrastajien käytöskoodi. Väestön lihominen on iso ja huolestuttava ongelma, joka lisääntyy laihdutusohjelmista ja -palveluista huolimatta ja jonka ratkaisussa tarvitaan poliittisia päätöksiä terveemmän ruokaympäristön puolesta. Kulttuuri on laaja käsite, ja urheilu on osa kulttuuria. Toki terveysviranomaiset muistuttivat, että ottelut kannattaa katsoa kotisohvalta, mutta kuuroille korvillehan se kaikui. Kävin juuri valokuvanäyttelyssä, jonne olin varannut lipun etukäteen. Mielenterveydenkin alalla tarvitaan terveyttä edistävää politiikkaa ja toimia, ei vain sinänsä tarpeellisia korjaavia palveluja. WHO:n mukaan kansantautien torjunnassa keskeisiä ovat ravinto, liikunta, tupakointi ja alkoholi. NIIN tärkeä kuin sote onkin, on muistettava, kuinka palvelujärjestelmän vaikutus kansanterveyteen on hyvin rajallinen. Paikalle alle kymmenen ihmistä maskeissa, turvavälejä pitäen. Tupakointi ja alkoholi aiheuttavat molemmat vuosittain noin 4000–5000 kuolemaa – ja moninkertaisesti sairastavuutta. Kulttuurin kuluttajien enemmistö, eri-ikäiset naiset ovat puolentoista vuoden ajan kökkineet kotona ja luopuneet harrastuksestaan oletetun yhteisen hyvän vuoksi. Jalkapallo-otteluista ja varsinkin niiden jälkipeleistä on välittynyt hieman erilaista kuvaa. Ravintotekijöiden vaikutus sairastavuuteen on vielä suurempi, mutta siinä ei ole kysymys yksittäisestä tekijästä, vaan suolasta, tyydyttyneestä rasvasta ja sokerista sekä toisaalta kasviksista ja kuidusta. Samalla on taitettu peistä siitä, kuinka haasteellista on järjestää konsertteja, teatteriesityksiä ja yleensä esittävää taidetta terveysturvallisesti. Vaikka kansanterveyden edistämisessä on paljolti kysymys ihmisten valinnoista, ympäristöolosuhteet vaikuttavat niihin kovin paljon. Ja jos tavoitteiden mukaisesti painopistettä saadaan siirrettyä peruspalvelujen suuntaan, se edesauttaa kansanterveyttä ja vähentää painetta kalliiseen sairaalahoitoon. SUOMEN jalkapallojoukkue teki historiaa, mutta rajansa kaikella
OMAN mausteensa antoivat myös puolueen sisäiset ristiriidat, joita ruodittiin julkisuudessa ihan vain politikkojen oman nosteen saavuttamiseksi. Osaamme ihan itse muodostaa mielipiteemme. Lähdettiin liikaa taistelemaan heidän kanssaan heidän ehdoilla. Hallituksen toiminta ja oma linja eivät voi olla ristiriidassa keskenään – muuten ottaa ohraisesti tulevissa vaaleissa. Kentällä tehtiin kyllä kovasti työtä kannatuksen eteen, mutta äänestysprosentti jäi keskustalla alle 15 prosentin valtakunnallisesti. Tästä se lähtee. Keskusta täyttää puoluekentän tyhjän aukon OLI hyvä, että gallupit pystyttiin kumoamaan kuntavaaleissa, mutta ilokiljahduksia ei ehkä olisi kannatta hihkua niin suuressa määrin. Ailavappu Eertola Korhonen kohahdutti Ex-puoluesihteeri Jarmo Korhosen tyly arvio keskustan kuntavaalituloksesta sai aikaan vastalauseiden vyöryn Suomenmaan Facebook-sivulla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Eila Asikainen Kun eduskuntavaalit lähestyvät nopeasti, on saatava poliittinen linja kuntoon. Kepu sai 2445 valtuutettua ja kokoomus 1552. Ilpo Pernaa Kuntavaaleissa menestystä voi arvella jokseenkin monelta kantilta. Ei esitä mitään enempää kuin on, mutta osaa asiansa ja osaa myös perustella sen. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Pentti Hotti Jarmo Korhonen nostaa keskusta-kissan pöydälle. Hänen mukaansa Suomesta puuttuu liberaali demokraattinen puolue, joka pystyisi yhdistämään pohjoismaisen hyvinvointimallin, elinkeinoelämän, yrittäjyyden sekä ympäristönsuojelun. Kumpi oli siis suurempi. Pääministeripuolueen asema on otettavissa, kunhan rauhallisesti avaamme politiikkaamme ja ohjelmaamme sekä annamme uusien kannattajaryhmien tulla. Keskusta todellakin menetti 379 valtuustopaikkaa kun perussuomalaiset vastaavasti voitti 581 paikkaa. Hänen mielestään vihreiden tulisi vahvistaa kannatustaan näiden osaalueiden avulla. Korhonen kutsui perinteisen kuntapuolueen tilaa hirvittäväksi, sillä keskustan äänisaldo on huvennut vaalista toiseen. Jos puolueen poliittinen kuva ei avaudu, äänestäjille on edessä todella kylmää kyytiä. Se vaatii vahvaa osaamista elinkeinojen ja yrittäjyyden saroilla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 2.7.2021 TAANNOISESSA haastattelussa vihreiden Pekka Sauri analysoi puolueensa vaalitappion syitä. Verojen korottaminen ja ihmisten elämää vaikeuttavien rajoitusten määrääminen ympäristön suojelemiseksi eivät ole järkevää politiikkaa. Raija Puranen Hyvin meni, paremmin kuin muut toivoivat. Keskustassa on aina ymmärretty yksilönvapauden toteutuvan parhaiten yhteisvastuullisessa kansalaisuudessa. Oulussakin kokoomus on paikkaluvuissa yhtä suuri keskustan kanssa. Keskustan linjaa voisi parhaiten kuvata ilmaisulla järkiliberaali. Puolue on kantanut hallitusvastuuta vaalikaudesta toiseen. Eläminen ja toimeentulon hankkiminen ympäristön kanssa sopusoinnussa ovat niitä arjen tekoja, jotka ovat luonnonsuojelua parhaimmillaan. Kaikkia miellyttävä asianhoito oli välillä niin läpinäkyvää, että keskustalainen äänestäjä valitsi mieluummin kotiin jäämisen tai puolueen vaihtamisen kuin pyrkyrimäisen yrityksen. Esimerkiksi, jos keskitymme saatuihin paikkoihin. Kuntavaalien tulos enteilee sitä, että keskusta jää eduskuntavaaleissa neljänneksi. Annika Saarikko on mahtava puheenjohtaja, vielä iältään nuori, jalat maassa oleva, rehellinen perheenäiti. Olli Palomäki Olisiko aika lopettaa Korhoselta keskustan asioiden kyseleminen. Siinä yksilönvapaus nähdään tärkeänä arvona, mutta sen rinnalla korostuu yksilön vastuu yhteiskunnassa. Eero Lonkila Keskustan pitäisi löytää uusia, nuoria äänestäjiä, sillä vanhojen kaarti vähenee koko ajan. Tämä on onnistunut kiinnittämällä huomiota myöskin tulopuoleen. Sinä aikana pohjoismainen hyvinvointimalli on kestänyt läpi erilaisten suhdanteiden. Nyt on sekä puoluejohdon että kentän aktiivien syytä istua alas ja miettiä nopeasti, miten saadaan seuraavat vaalit voitokkaasti kotiin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Saurilta on kuitenkin jäänyt huomaamatta, että puoluekentässä tämä paikka on aina ollut keskustan vankoissa kourissa. Mauri Moilanen Oulu Nyt on totuuden hetki Miten liberaali puolue keskusta on?. Puheille torjuntavoitosta Korhonen viittasi kintaalla ja summasi: “Pohjalla on hyvä olla”. Oikeisto ja vasemmisto korostavat kumpikin omalla tavallaan yksilön oikeuksien hallitsevaa roolia. YMPÄRISTÖNSUOJELUSSA keskustan näytöt ovat omaa luokkaansa. Kuntavaaleissa itse kunnan päätöksenteko ja sen toteutus jäivät sivuosaan, kun oppositio nosti valtakunnan politiikan keskustelun ytimeen. MITEN liberaali puolue keskusta on. KRIITTINEN keskustelun paikka on nyt heti, sillä keskustalle tärkeimmät vaalit ovat jo ihan tuota pikaa – maakuntavaalit
Kappale on musiikkinäytelmä Sellaista elämä on, kertoo Juha ”Junnu” Vainion elämästä. Lappi: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. 040 416 0147, matti.kuittinen(a)keskusta.fi, järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi p. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. klo 13 Greeneri, Mikkelipuisto, Pursialankatu 33. Ruokaalu 12.30 ja näytös 14.00. Ilomoottauru mukahan kesäteatterihin Karstulan Wanhoohin Wehkeehin la 10.7 klo 14. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde puh. Keskustellaan Salla Leponiemen uutuusteoksesta Niin kauan kuin tunnen eläväni – Taidemaalari Elin Danieson-Gambogi. 54 Keskustassa tapahtuu 2.7.2021 Puheenvuoro Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen puh. SOTE-UUDISTUKSEEN saaminen maaliin osoitti myös sen, että poliittinen järjestelmä toimii. 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi, toimistosihteeri Pia Högberg p. 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Kaakko: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. Kotimatkalle heti näytöksen jälkihin n. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde p. Helsinki: Tmj Noora Viinikainen 044 9857 176, helsinki@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen p. Mutta kun päästään liikkeelle, esiin nousevia ongelmakohtia voidaan korjata. Pirkanmaa: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. JUURI ennen keskikesän juhlaa soteuudistus hyväksyttiin eduskunnassa – vihdoin ja viimein. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Piiri. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945 toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Korkonen 040 172 5005. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Marko Soini 045 205 0677 kainuu@keskustanuoret.fi. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Koronan vuoksi piiritoimisto on suljettuna, joten yhteydenotot joko sähköpostitse tai puhelimella. Reissun hinta: jos 30 lähtijää = 60€/ hlö, 40 lähtijälle 55€/hlö, jos 50 lähtijää = 50€/hlö. Etelä-Savo: Tmj Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. EEVAKAISA LEHTOSALO-LÖNNBERG Keskustanaisten hallituksen jäsen Sote-ratkaisu on helpotus. Linja-auto: Vaasa 8.00, Isokyrö 8.40, Seinäjoki 9.15, Lapua 9.35, Kyyjärvi 10.45 (tauko, kyyttihin hyppää Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen), opastettu Karstula-kiertoajelu. Alueellinen tasa-arvo ja lähipalveluiden turvaaminen on meille keskustalaisille ollut tärkeää ja tällä uudistuksella ne voidaan turvata. Siihen vaikuttavat olennaisesti alueen ikärakenne, sairastavuus sekä työssäoloaste. Puheenjohtaja Teuvo Hatva 050 536 7890 teuvohatva@gmail.com. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 19.8. Keskustanuoret Etelä-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, etela-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. 040 721 0636, elina.suoranta@vesaiset.fi. Uudistus vaatii tekijöiltään rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Keski-Suomi Piiritoimisto: Piirin e-mail keski-suomi@keskusta.fi, piirin pj Tahvo Anttila p. Soten siirtyminen kunnilta pois ei missään nimessä heikennä kuntien arvoa ja tärkeyttä. Kainuu: Tmj Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Uutta teknologiaa on otettava käyttöön sekä kehitettävä erilaisia liikkuvia palveluja. 16.00. Muutosjohtaminen tulee nousemaan tärkeään asemaan, kun luodaan uusia työkäytäntöjä sekä uudistetaan työnjakoa. Häme: Tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com, toiminnanjohtaja Sinikka Varila p. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen p. Nyt olemme saaneet pysyvät perusrakenteet ja -raamit, joiden avulla voimme aloittaa rakennustyön. Varsinainen uudistushan toteutetaan hyvinvointialueilla eli lopullinen työ tehdään maakunnissa. Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etela-savo@keskustanuoret.fi. UUDISTUS ei tule olemaan täydellinen – miten se näin suuressa mittakaavassa voisikaan olla. Keski-Pohjanmaa: Tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdessä nopean lääkärille pääsyn kanssa voi pienentää erikoissairaanhoidon kuluja merkittävästi. 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Lukemisiin! Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keski-Suomi: Tmj Elina Suoranta 040 721 0636, keski-suomi@keskustanuoret.fi. Meille maakuntien päättäjille hyväksytty lakiuudistus on helpotus. 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. krs), Lappeenranta. Se näytti meille uskottavuutensa, joka on viimeisien vuosien aikana pahasti horjunut. Kauppalehti on tänä keväänä tehnyt laskelmia, joiden mukaan sote-uudistuksen myötä veronkorotuspaine maakunnissa laskee. Sote-uudistuksen rahoitus on keskeinen muutos. 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. krs, 87100 Kajaani. Toimisto auki sovittaessa. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074 , minna.peittola@keskusta.fi. Suurin osa rahoituksesta osoitetaan jatkossa palveluiden tarpeen mukaan. KUNTIIN jäävä hyvinvoinnin edistäminen on todella tärkeä tehtävä. Jospa uudistusten maaliin vieminen lisäisi politiikan kiinnostavuutta ja saisi ihmisiä jälleen myös käyttämään ahkerammin sille kuuluvaa kansanvaltaa. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Kuntavaalien matala äänestysprosentti on puhuttanut vaalien jälkeisenä aikana. Piiri. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 10–16. 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Yli 15 vuotta kestänyt projekti pääsi lopulta maaliin. Pohjois-Karjala: Tmj Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Peräpohjola: Tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Tiedustelut, ilimoottautumiset: Rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338 418. Hyvinvoinnin edistämisellä voidaan vähentää sairaskuluja ja parantaa kuntalaisten elämänlaatua
Kanttorina toimii Anna Satomaa. Satakunnan Keskustanaiset. Keskustanuor ten puheenjohtaja Vilho Hakala, puh. Varsinais-Suomi: Tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, varsinais-suomi@keskustanuoret.fi. Liturgina toimii kappalainen Jari Heikkilä, ja Turun Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen saarnaa. Olemme varanneet koko laivan yhdistyksellemme lauantaina 7.8. Pirkanmaan Vesaisten ja Keskustanaisten Pirkanmaan piirin tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Ilmoittaudu 30.7. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Laiva lähtee Luvian Laitakarin satamasta, os. mennessä Tarjalle, puh. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Heli Purola 0400 170 701 Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta, Snellmaninkatu 37, 70110 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. Me uskomme, että aurinko nousee ja Keskusta on vahvasti mukana nousussa. Toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson 040 767 3419, juuso-ville.gustafsson@keskusta.fi. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Kiitos myös sinulle, joka äänestit Keskustaa ehkäpä ensimmäistä kertaa elämässäsi. Olemme varanneet lippuja Ahlaisten kesäteatterin esitykseen ”Rypytön rakkaus” su 25.7.2021 klo 17. 044 978 3929 (tar ja.ki vi nie mi@kes kus ta.fi). Kiitos! Kiitos sinulle, joka lähdit Keskustan ehdokkaaksi. Lähde kanssamme risteilemään Kaljaasi Ihanalla. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Veera Savonen 040 579 2056, lappi@keskustanuoret.fi. Arkkihiippakunnan yhteinen kirkkopyhä on sunnuntaina 5.9.2021 Paraisten kirkossa. 0500 664 625. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Aurinkoinen puoli ylöspäin, aina.. klo 11–14. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. 044 978 3929 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen suunnittelija Antti Grönlund 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Reetta Glader 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. Ota rohkeasti yhteyttä kuntasi paikallisaktiiveihin. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodissa. krs. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Sähköposti etunimi.sukuniemi@keskusta.fi. Varaa oma lippusi Anitta Virtaselta, anitta.virtanen@gmail.com tai puh. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822. Mukaan mahtuu 45 purjehtijaa. Satakunta Pii ri toi mis to: Pii rin toiminnanjohtaja Leena Pellikka, puh. Keskustanuorten Pirkanmaanpiirin tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0224, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Uusimaa: Tmj Valtteri Markula 044 751 4363, uusimaa@keskustanuoret.fi. Satakunnan Keskustanaiset. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olkaa ystävälliset ja toimittakaa henkilöilmoituslomake vuoden 2021 valinnoista heti kokouksen jälkeen tuija.pitkapaasi(a)keskusta.fi, kiitos. Näiden asioiden eteen teemme työtä ja toivomme, että myös sinä olet mukana omalla panoksellasi. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Tule mukaan toimintaamme. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi, puh. Satakunta: Pj Vilho Hakala 040 039 5807, vilho.hakala@nakkila.fi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Kiitos sinulle, joka väsymättä uurastit kampanjatöissä. Haluamme olla luottamuksesi arvoisia nyt ja tulevaisuudessa. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Keskustanuorten tmj Valtteri Markula, uusimaa@keskustanuoret.fi. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. 050 570 5472. Pohjois-Savo: Tmj Maria Pulkka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Satakunnan keskustalaiset. Me haluamme, että koko Suomi on hyvä paikka asua, yrittää, perustaa perhe tai elää hyvää elämää yhden ihmisen taloudessa. Laitakarintie 345, 29100 Luvia. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 0817373, jaana.kvist@keskusta.fi. 0400 395 807 (vilho.hakala@nakkila.fi). 2.7.2021 Pohjois-Pohjanmaa: Tmj Marko Soini 045 205 0677, pohjois-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Iina Sallinen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeenkatu 9 A 5. Meillä on tilaa ajatuksille ja tekijöille. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi . 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi
Minkä vuoden heinä-syyskuu: maailman väkiluku ylitti 4 miljardia; Suomen maaseudulla oli Tilastokeskuksen mukaan vielä sähköistämättä 43 000 kotitaloutta, pääasiassa Itäja Pohjois-Suomessa; yleisurheilun EM-kisat Helsingissä; John Lennon julkaisi Imagine-albuminsa; Leningrad muutti nimensä Pietariksi. Mistä metallista olympialaisissa voittajille jaettavat mitalit ovat. Tämän vuoksi sitä kutsutaan usein jumikulaariksi.” Mikä on tuo Turun Kakolanmäen funikulaari. Sh utt ers to ck 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti 1. Juhani Tervapää on kirjailija-nimi, jota käytti... Kuka. 1960-luvulla hän kirjoitti mm. 8. Hän oli suomalais-virolainen, Yleisradion pääjohtaja 1945-49, SKDL:n kansanedustaja ja liikenainen. Hollywoodissa on filmattu kaksi suomalaiseen alkuperäisteokseen perustuvaa elokuvaa. ”Vihreän saaren” sisäosat peittävä mannerjäätikkö on 2500 km pitkä ja 1000 km leveä. kesäkuuta. Ensimmäinen oli Juhani Tervapään näytelmä Juurakon Hulda, joka filmattiin 1947 nimellä Farmer’s Daughter (Farmarin tytär). Elokuvan naispääosan esittäjä Loretta Young palkittiin parhaan naispää-osan Oscarilla. Missä ovat seuraavat olympialaiset. 4. Mikä on Jumala arabian kielellä. Toinen on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1954). 9. Sen jälkeen hän kirjoitti omasta elämästään kertovan Iijoki-sarjan. Montako teosta Iijoki-sarjassa on. 5. 3. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/ Tiedätkö, kuinka paksu Grönlannin mannerjää on. ”Kaksi vuotta täyttäneellä funikulaarilla on ollut matkan varrella runsaasti ongelmia... 7. Vas tau kse t: 1) Hel la Wuo lijo ki (19 08– 195 4), 2) 26, 3) 3,2 km (la aja lti jää n pak suu s on 2 km ), 4) Alla h, 5) rin neh iss i, vin ohi ssi – kal tev a rat a ja om at kis kot , 6) Lah ti HS: n pää kirj oitu s 20. 9.2 020 : ”La hti tun net tiin enn en väk iva lta ise na pai kka na, mut ta nyt se kuu luu maa n rau hal lis im piin pai kko ihi n”, 7) 197 1, 8) kut sut aan myö s sta nd up -m elo nna ksi , sur ffau kses ta syn tyn yt ves iur hei lu, jos sa sei sot aan kel luv alla lau tal la ja mel ota an, 9) kul lat tua hop eaa (vi im eis en ker ran täy sku lta ise t mita lit jae ttii n Tuk hol mas sa 191 2), 10) tal vik isa t 202 2 Pek ing , kes äki sat 202 4 Par iis i.. Grönlannin pinta-alasta on jään peitossa noin 80 prosenttia. Ylen teksti-tv:n Alueuutiset, 20. Ensimmäinen oli Huonemiehen poika 1971 ja viimeinen Pölhökanto Iijoen törmässä 1998. Vuoden 2020 kesäolympialaiset pidettäneen heinä-elokuussa 2021 Japanissa. Kalle Päätalon (1919-2000) esikoisteos Ihmisiä telineillä ilmestyi 1958. 10. Kuinka paksu se on paksuimmalta kohdaltaan. Hokema syntyi 1960-luvulla ja sitä levitti osaltaan myös kaupunkilaisen Amulet-yhtyeen vuoden 1970 kappale Suomen Chicago, joka alkaa ennakoivasti poliisiautojen sireenien soidessa... viisi romaania käsittävän Koillismaa-sarjan. 6. Mitä Suomen kaupunkia kutsuttiin ennen vanhaan Suomen Chicagoksi. Vihje: se on lähtöisin Hawaijilta. Mitä on Suomeenkin viime vuosina levinnyt sup-lautailu. 2. ”Funikulaari hyytyi kesken hellepäivän – asentaja sai ongelman nopeasti korjattua”, kertoivat uutiset, mm. 56 2.7.2021 9 2 7 3 1 8 6 5 5 1 3 6 8 9 8 9 7 1 4 7 2 3 6 9 3 5 6 1 2 9 2 8 4 6 5 1 7 3 3 1 7 2 8 9 6 4 5 4 5 6 7 1 3 9 2 8 1 4 9 8 2 6 5 3 7 7 3 2 5 4 1 8 9 6 8 6 5 9 3 7 2 1 4 5 8 4 1 7 2 3 6 9 2 9 3 6 5 4 7 8 1 6 7 1 3 9 8 4 5 2 7 9 3 1 2 2 3 8 7 1 6 9 9 2 5 7 8 8 7 5 8 9 7 5 6 7 9 3 1 8 6 2 5 4 2 6 5 4 3 9 8 7 1 8 4 1 2 5 7 6 3 9 6 2 9 5 1 3 7 4 8 1 7 8 9 2 4 5 6 3 5 3 4 6 7 8 1 9 2 9 8 7 3 6 2 4 1 5 3 1 6 8 4 5 9 2 7 4 5 2 7 9 1 3 8 6 9 2 7 3 1 8 6 5 5 1 3 6 8 9 8 9 7 1 4 7 2 3 6 9 3 5 6 1 2 9 2 8 4 6 5 1 7 3 3 1 7 2 8 9 6 4 5 4 5 6 7 1 3 9 2 8 1 4 9 8 2 6 5 3 7 7 3 2 5 4 1 8 9 6 8 6 5 9 3 7 2 1 4 5 8 4 1 7 2 3 6 9 2 9 3 6 5 4 7 8 1 6 7 1 3 9 8 4 5 2 7 9 3 1 2 2 3 8 7 1 6 9 9 2 5 7 8 8 7 5 8 9 7 5 6 7 9 3 1 8 6 2 5 4 2 6 5 4 3 9 8 7 1 8 4 1 2 5 7 6 3 9 6 2 9 5 1 3 7 4 8 1 7 8 9 2 4 5 6 3 5 3 4 6 7 8 1 9 2 9 8 7 3 6 2 4 1 5 3 1 6 8 4 5 9 2 7 4 5 2 7 9 1 3 8 6 Tietotesti Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia
57 2.7.2021 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Mukaan kannattaa myös laskea ne rahat, jotka etätyöläiset tuovat kakkoskuntaan paikallisia palveluja ja liikkeitä käyttämällä. En osaa kuvitella järjestelmää, jossa äänioikeus kuntavaaleissa olisi jaettu kahden tai ehkä peräti useammankin kunnan välille jollakin monimutkaisella prosenttilaskulla. Työn paikkariippumattomuus tulee epäilemättä edelleen lisääntymään. Kun etätyö on pandemian aikana lisääntynyt, sen on toivottu myös kääntävän tai ainakin hidastavan Suomen kaupungistumista ja maaseudun tyhjenemistä. Esimerkiksi terveydenhuolto, rakentaminen, liikenne, varhaiskasvatus ja edelleen suurin osa vähittäiskaupasta edellyttävät tekijöiltään fyysistä läsnäoloa. Monipaikkaisuus tarkoittaa sitä, että työtä voi tänä päivänä tehdä yhä helpommin riippumatta ajasta ja paikasta – milloin missäkin, siellä, täällä ja tuolla. Siis: monipaikkaisuus kyllä, kaksoiskuntalaisuus ei. Monipaikkaisuus tuo muassaan keskustelun kuntaveron Monipaikkaisuuden aluepolitiikka Pekka Sauri vieraskolumni jakamisesta eri kuntien välillä riippuen siitä, kuinka suuren osan vuodesta veronmaksaja oleskelee missäkin ja minkä kunnan palveluita käyttää kuinkakin paljon. MUTTA monipaikkaisuudesta on tullut myös uuden aluepolitiikan tähtipöly. Kuntaveron jakaminen saattaa olla jotenkin teknisesti mahdollista, mutta siitä puhuminen on jonninjoutavaa ilman demokraattisen vaikuttamisen jakamista. 58 2.7.2021 MONIPAIKKAISUUS on koronavuoden taikasanoja. EN mene syvemmälle siihen, että kolme viidesosaa suomalaisista työntekijöistä ei työnsä luonteen vuoksi voi tehdä etätyötä ainakaan merkittävissä määrin. MONIPAIKKAISUUDESTA kunnille koituvat kustannukset olisi yksinkertaisinta jakaa edelleenkin valtionosuusjärjestelmän kautta. Mitä suuremman osan vuodesta he kakkoskunnassa oleskelevat, sitä enemmän he siellä kohentavat sitä paljon toisteltua elinvoimaa. Ja miksi kyhjöttää kaupungin ahtaassa betonikopissa, kun saman työpanoksen voi tuottaa vaikka laiturin nokassa laineen liplatusta ja kuikan kailotusta kuunnellen. Heistä etätyö saattaa näyttää kaukaiselta korkeakoulutetun väen etuoikeudelta. Toivottavasti teknologian kehityksestä pääsevät ajan mittaan hyötymään myös muut kuin tietoja asiantuntijatyöläiset, jottei pääse aukeamaan uutta kuilua eri työntekijäryhmien väliin. Kesämökkikauppa on käynyt kuumana, ja Helsingin kasvu on ainakin tilapäisesti notkahtanut. Kirjoittaja on filosofian tohtori, psykologi ja vihreä poliitikko.. Tästä riippumatta valokuituyhteyksien vetäminen mahdollisimman moneen niemeen, notkoon ja saarelmaan on erinomainen tavoite työnteon ja yrittäjyyden helpottamiseksi paikasta ja fyysisestä etäisyydestä riippumatta. Olen vähitellen ajautunut siihen päätelmään, että jos en ole tähän ikään mennessä kuullut sellaista järjestelmää uskottavasti esitettävän, en tule sellaista kuulemaankaan. Ei verotusta ilman edustusta, kuuluu ikivanha periaate
Aikuisena sitten jo vähän hävettää se naivismi, paljonkos muutit maailmaa. Tai Venäjällä, tai Amerikassa tai missä vain. Mutta ei se ole demokratiaa, että hallitusta vaaditaan julistamaan ilmastohätätila. 59 2.7.2021 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Onhan julistuksia, Juice julisti tonttinsa ydinaseettomaksi. Sitten tässä on vielä yksi juttu. Koko hässäkkä aiheutti, paitsi vaaraa ja haittaa pelastusja viranomaistoiminnalle, myös katucampingin kiertämistä. Se ilmasto sekoittuu. Suomi ei maailmaa pelasta! Ilmakehässä on moniakin toimijoita. Nyt ei ollut enää ilmoitettu mielenosoitus ja poliisi lopetti pelleilyn, viimein. Retuutettavaksi itse asettuneet valittavat, että lähti paita housuista. Mielenosoittamisen vapaus on demokratiaa. Nyt uhriudutaan kovaa, putkassa ei ole ollut kivaa. MISSÄ pihvi, tai siis kasvispihvi. Sitten putkaan ja katu oli auki. Loppusaldona liikennepäästöt Helsingissä kasvoivat. Maailman ilmastoa on Suomen ulkopuolella, aika paljon. Tiedetään, tiedetään, ei mene hyvin, mutta koko ajan tehdään järjellisiä parannuksia. Ilmastoasioihin kiinnittää huomiota Greenpeace (kukahan rahoittaa?) paljon tehokkaammin ja ammattitaitoisemmin. Entiseltä mäkimieheltä eivät olisi lähteneet, koska farkut olivat kainalopituutta. Toki ”maailman kunnianhimoisin ilmastoohjelma” on vähän pöljä. Kun Suomesta ei tule päästön grammaa, niin ehkä Kiinassa jotain vielä pössähtää. Veltoksi heittäytyneet mielenosoittajat piti kantaa yksitellen keruuautoihin. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ HENNA LAMMI 045 6307 072 TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 SANTERI LAMPI 044 7370 315 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 MANNERHEIMINTIE , jonka maalaisena saanen olettaa olevan Helsingin pääväyliä, laitettiin mielenosoittajien toimesta poikki. MIELENOSOITUKSEN aihe oli ympäristö ja saasteet. SIIRTYIVÄT hetkeksi pois, mutta tulivat takaisin. Betoniesteitä (ei saa sanoa betoniporsas, koska sianlihan mainitseminenkin pahoittaa joidenkin mielen) pystytettiin, että keskellä katua on turvallista telttailla. Kun edellistä Elokapinan mielenosoitusta oli hoidettu kansainväliseen malliin, eli ryhtymällä häiriön poistamiseen, niin nyt oltiin nössöjä. Kun elo on kapinaa putkassa ei ole ollut kivaa Nyt uhriudutaan kovaa,. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Mielenosoittajat saivat uhriutua keskenään, ”mäkin olin posessa” ja sakkoakin tuli. Tämä on vähän kuin Teiniliitto tai taistolaiset pioneerit. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Osa oli alaikäisiä, oman elämänsä pikku gretoja. 130 ammattimielenosoittajan joukon leiriytyminen suojattiin poliisin toimesta
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Elokuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 6.8.2021 Antti Kurvinen astui Annika Saarikolta vapautuneisiin tiedeja kulttuuriministerin saappaisiin Lakeuksilta kajahtaa Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 72 € 6 kk / 36 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 26 € 12 kk / 50 € tuhti lukupaketti kerran kuussa!. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE