Suomenmaa 2.9.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / SYYSKUU 2022 / 10,90 € Seinäjoen satraappi jatkaa muisteluaan Ilmiöt Kirjat Suomi voi näyttää viisumiasiassa esimerkkiä Ajassa Pääministerit eivät pääse kohuja pakoon Oma tila elämäntapana Armi Jokitalo löysi vuosien jälkeen omia arvojaan vastaavan työn
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 2.9. 2022 Ex-huippuheittäjä toimii nyt keihäsvalmentajana ja iloitsee yleisurheilun noususta s. 16 Pitkämäki nauttii elämästä
Naantalilainen Reetta Tanila-Järvinen innostui vaalityöstä s. 46 Keskustan kasvot Kuinka lähellä maailma on ydinsodan syttymistä. Jenny Hasu kehottaa menemään rohkeasti epämukavuusalueelle s. 12 Vaalikausi loppusuoralla. Petri Honkonen s. 11 Kuka olet. 20 Reportaasi Hoitajapulaan olemme heränneet — nyt samaa herätystä kaivataan varhaiskasvatuksen puolella. 45 Keskusta haki vaalieväitä Porista puheenjohtaja Annika Saarikon johdolla s. s
M ikk o Sti g / Le hti ku va Putinin sotaretken hinta tuntuu jokaisen eurooppalaisen lompakossa.. Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen myötä ruuan ja energian hinnat ovat kohonneet ennätysvauhtia. Ainoa puolue, jonka ei ole tarvinnut muuttaa linjaansa, on keskusta. Ilman näitä toimia Suomen riippuvuus ulkomailta tuotavasta fossiilisista polttoaineista olisi nyt paljon suurempi. EU:n yhtenäisyyden murentaminen kuuluu Putinin pelikirjaan. Syyllistä on turha hakea kuitenkaan muualta kuin itärajan takaa. Ukrainan sota on osoittanut karvaalla tavalla, mihin riippuvuus ulkomaisesta energiasta ja ruuasta voi johtaa. Kuluttajat joutuvat kaikkialla Euroopassa maksamaan Putinin hintoja. Se on hinta, joka on maksettava solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. Hintojen nousu ei ole vahinko, vaan osa Venäjän taktiikkaa. Putinin sotaretken hinta tuntuu jokaisen eurooppalaisen lompakossa. Energiasodan avulla Venäjä pyrkii hämmentämään myös EU-maiden sisäpolitiikkaa. Myötäsukaisia puheenvuoroja on myös käytetty myös kotimaisen uusiutuvan energian ja ydinvoiman puolesta. Ei naureta enää. Syy tähän on selvä. Ensi talvesta on tulossa kaikesta huolimatta poikkeuksellisen vaikea. Ruuanja energiatuotannon merkitys korostuu kriisiaikoina. Ei ollut sattumaa, että Venäjä ryhtyi säännöstelemään Eurooppaan tulevaa maakaasua jo ennen sotaa. Ukrainan sodan vaikutukset heijastuvat koko Eurooppaan. Sama koskee myös ydinvoimaa. Maatalouden tukia kironneet poliitikot ovat nyt hiljaa ja toivovat, että kukaan ei muista heidän sanomisiaan. Keskustan risupaketeille ja muille uusiutuvan energian hankkeille on naurettu avoimesti. Suomen kannalta on ollut onni, että täällä on uskallettu rakentaa ydinvoimaa vihreiden ankarasta vastustuksesta huolimatta. Kallis energia nostaa tuotantokustannuksia monilla toimialoilla. Moni puolue on joutunut tarkistamaan suhtautumistaan niin suomalaiseen ruokaan kuin energiatuotantoonkin. Historiaa tunteville tämä ei ole yllätys. Suomalaisen ruuantuottajan puolta on pidetty silloinkin, kun se ei ollut politiikan valtavirtaa. Viime aikoina kotimaisen ruuantuotannon puolustajia on löytynyt lähes kaikista puolueista. Mitä enemmän EU-maat kiistelevät keskenään ja mitä suuremmiksi EU-maiden sisäpoliittiset ristiriidat kasvavat, sitä tyytyväisempiä Venäjällä ollaan. Rajoittamalla maakaasun tuontia Eurooppaan, Venäjä on saanut Euroopan energiamarkkinat sekaisin. Aina näin ei ole ollut. Venäjän pyrkimyksenä on lisätä EU-maiden eripuraisuutta energian avulla. Sähkön ja ruuan korkeat hinnat riepovat kaikkia suomalaisia. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 2.9.2022 Putinin hintoja ei pääse kukaan pakoon Pääkirjoitus R uuan ja energian omavaraisuuden arvostus on noussut arvoon arvaamattomaan. Kansalliselle yhtenäisyydelle on nyt kova kysyntä
Enää ei tarvitse ihmetellä, kun ison salamamäärän osuessa tietylle alueelle ukkonen iskee ja salamat leiskuvat totuttua huomattavasti rajummin. Kadut lainehtivat, alikulkukäytävät menivät tukkoon ja kellareihin tulvi vettä. Ja ehkä hyvä niin, sillä kyseisten ilmiöiden torjunta on nyt otettava entistä vakavammin myös jokapäiväisessä arkielämässä. Mitä näistä ilmiöistä sitten pitäisi oikein ajatella. Lisäksi rankkasateita esiintyy myöhemmin vuodesta kuin viime vuosisadan alussa. Tiedossa toki oli, että tunturiolosuhteissa sää voi muuttua nopeastikin. Pään kääntäminen olisi aiheuttanut sen verran kipua, että sitä ei kannattanut kovimman kuuron aikana edes harkita. PERINTEISTEN sääilmiöiden vaihtelut ovat paitsi yleistyneet, niin muuttuneet myös normaalia voimakkaammiksi. Uunituoreen väitöskirjan mukaan myös rankkasateet ovat voimistuneet Pohjoismaiden ja Baltian alueella sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Niin etelässä, pohjoisessa, idässä kuin lännessäkin. Kolmen tunnin aikana satoi virallisella mittausasemalla vettä peräti 56 millimetriä. Samanlainen säätilan äkkikeikahtaminen tapahtui heinäkuisella vaellusretkellä laskeutuessani Karigasniemen Ailigas-tunturin rinnettä alas. Risto Luodonpää Entistä rankempaa sadetta. Tulvan saartamaksi jääneistä autoista pelastettiin ihmisiä. OMAT kenttätason havaintoni tukevat vahvasti sekä uutisia että tieteellisten tutkimusten tuloksia. Melontaretken keskeyttämisessä ukkoskuuron takia ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Mutta se vauhti, jolla lähes kananmunan kokoiset rakeet alkoivat piiskata vasten niskaa, yllätti totaalisesti. Mutta jos salamointi kestää huomattavasti kauemmin kuin mitä rankimmistakaan ennusteista pystyy päättelemään, on kyse jostain ennenkokemattomasta ilmiöstä pohjoisilla leveysasteilla. Puhutaan supersolutyyppisestä ukkosesta, johon kuuluu puuskaa, sadetta ja monia muitakin ilmiöitä. Voimakkaiden ukkosrintamien elinikä on myös pidempi kuin tyypillisten iltapäiväukkosten, jotka kestivät pisimmillään ehkä noin tunnin verran. JOTAIN outoa ja ennennäkemätöntä ilmastossamme on siis tapahtumassa. Ilmastonmuutos on myös omalta kohdaltani nyt huomattavasti konkreettisempi asia kuin ohimennen kuultu uutispätkä Etelä-Eurooppaa vaivaavasta kuivuusongelmasta. Tämäntyyppiset raportit elokuisen kesäsään erityispiirteistä ovat Suomessa yhä tavallisempia. No ainakin, että sodan ja ilmastonmuutoksen katastrofaalisilta vaikutuksilta ei todellakaan ole enää turvassa edes täällä pohjoisessa lintukodossa. Samaan aikaan mediassa puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka globaali energiapula uhkaa nostaa sähkön hintaa tulevan talven aikana kolminkertaiseksi. 5 2.9.2022 Toimittajalta NOPEASTI kehittynyt ukkosrintama jytisytti rannikkoseudulla yhteensä 3 000 maasalamaa ja 16 000 pilvisalamaa
En ryhdy moraalinvartijaksi. Syy siihen on se, että hän on poikkeusaikojen pääministeri. Riikka Räisänen STT:lle Annika Saarikko Ylen Ykkösaamussa Aikuinen ihminen vastaa itse vapaaajanvietostaan. Vuorelman mukaan kohu oli hyvin tyypillinen korkeassa asemassa olevalle yhteiskunnalliselle päättäjälle. Ja ri La uk ka ne n Pääministerit vaihtuvat, kohut pysyvät H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Pääministeri Sanna Marin puhui Lahden torilla SDP:n kesäkokouksen yhteydessä.. Samantyyppisiä kohuja on Suomessa ja maailmalla ollut ennenkin. Kukaan ei pääse pakoon sitä, että julkisuus on myös kielteistä ja kohuja syntyy. Sitten alkoi Ukrainan sota ja Nato-prosessi, jotka veivät taas median huomion muualle. MARIN on pääministeriaikanaan päässyt kohujen kanssa lopulta melko vähällä. 6 Ajassa Sanottua 2.9.2022 Sanna Marin tiedotusvälineille Haluan ajatella, että jopa tällaisissa asemissa olevat ihmiset voivat viettää vapaa-aikaa, viettää sitä ystäviensä kanssa ja voivat juhlia railakkaastikin. Kun korona viime syksynä hölleni, alkoi Marinista tulla enemmän myös kielteiskisuutta – silloinkin hänen juhlimisestaan. Vuorelman mukaan mediassa olisi syntynyt kohu silloinkin, jos Marinin tilalla olisi ollut miespääministeri. Poliitikoilla on välillä vaikeuksia suhtautua siihen”, Vuorelma pohtii. Sen jokainen voi muistaa Juha Sipilän (kesk.) tai Alexander Stubbin (kok.) sekä heidän edeltäjiensä kausilta. SAMULI VÄNTTILÄ PÄÄMINISTERI Sanna Marinin (sd.) juhlinnasta syntynyttä kohua ei voi pitää poliittisena ajojahtina tai esimerkkinä naisvihasta, sanoo politiikan tutkija Johanna Vuorelma Suomenmaalle. Kuten pääministeri on todennut, siitä tekee arvion Suomen kansa viime kädessä. Uutisoinnissa ei ollut kyse pelkästään jauhoväitteistä vaan siitä, kenet pääministeri päästää vapaa-aikanaan vallan lähelle ja millaisille tilanteille itsensä tätä kautta altistaa. Vuorelman mukaan suomalainen media omaksui koronakriisin aikana tiedottajan roolin. Normaalia kriittistä tarkastelua poliittisista päätöksistä tai muista asioista ei ollut niin paljon. “Tällainen olisi ollut uutinen kaikissa poliittisissa kulttuureissa, paitsi hyvin autoritäärisissä kulttuureissa. “Marinin kohu on osa samaa jatkumoa. VUORELMAN mukaan on varsin tavallista, että pääministerit joutuvat olemaan hyvin paljon julkisuudessa. Suomalaisella vapaalla medialla ei ole kovin pitkä historia, oikeastaan se on alkanut kunnolla kehittyä vasta 1980-luvulla. Avoimeen demokratiaan kuuluu vapaa lehdistö, jolle tällainen asia on aina uutinen”, Vuorelma sanoo. Silloin pintaan olisi saatettu nostaa myös seksuaaliseen häirintään liittyvät teemat
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti ryhmänsä kesäkokouksessa, että Suomen pitäisi yrittää hankkia maahan pysyviä Naton joukkoja ja jonkinlainen tukikohta. Maan hallitus päätti Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä linjata, ettei maa halua pysyviä tukikohtia tai joukkoja Ruotsiin. Tosi huonosti. Mykkänen hahmotteli, että kyseeseen voisi tulla vaikkapa arktinen osaamiskeskus tai alueellinen komentokeskus. ”Nyt olisi mielestäni viisainta keskittyä vahvasti siihen, että varmistamme tämän Suomen Nato-jäsenyyden, siinäkin työtä vielä riittää”, puolustusministeri muistutti. Helsinki Security Forum -turvallisuuskonferenssi Helsingissä 3.10. Eduskunnan lähetekeskustelu vuoden 2023 budjettiesityksestä 25.9. Vasemmistoliitto reagoi omassa kesäkokouksessaan kokoomuksen avaukseen heti. Puoluejohtajien paneeli Kuntamarkkinoilla 19.9. Puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että vasemmistoliitto on nimenomaan linjannut, että Suomeen ei haluta Naton tukikohtia tai joukkoja. Nimetön demarivaikuttaja Helsingin Sanomille Huutokauppaa Nato-tukikohdista PEKKA POHJOLAINEN SUOMEN Nato-jäsenyydestä ei tarvitse enää kiistellä, mutta sen sisällöstä saattaa syntyä keskustelua eduskuntavaalien alla. Anderssonin mielestä Suomen pitäisi tehdä vastaava linjaus kuin Ruotsin. Eduskunnan syysistuntokausi alkaa 9.9. Viime vuoden viljasato oli historiallisen huono, mikä vaikutti osaltaan myös kasvaneeseen ruokalaskuun. Satoarvion mukaan suomalaisia viljoja korjataan nyt pelloilta noin 3,5 miljardin kilon edestä. VTV julkistaa kertomuksen vaalirahoituksen valvonnasta aluevaaleissa 28.?29.9. Euroryhmän kokous 6.?7.10. Luku Kalenteri An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va 6.9. LUONNONVARAKESKUS ennakoi Suomen tämän vuoden viljasadon olevan 37 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Hallituksen budjettiesitys julkaistaan 20.?23.9. Jos vaaleihin mennään kohujulkisuudella, käy huonosti. 7 Ajassa Sanottua 2.9.2022 Alan pitää kiusallisena sitä tapaa, millä pääministeri Marinia puolustetaan kaikessa mitä hän tekee suurena edistysmielisyyden, feminismin ja uuden sukupolven airuena. Kaikkonen sanoi, ettei pidä asiaa kovin hyvänä huutokauppojen tai someäänestyksen aiheena. Syksyn ensimmäinen eduskunnan kyselytunti 11.9. PUOLUSTUSMINISTERI Antti Kaikkonen (kesk.) piti keskustan kesäkokouksessa keskustelua Natotukikohdista ennenaikaisena. Ulla Appelsin Ilta-Sanomissa Vaaleissa SDP tarvitsee puheenjohtajaa eikä bile-Sannaa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen. Kaikkosen mukaan pidemmällä tulevaisuudessa Naton pysyvä edustautuminen Suomessa on sinänsä teoriassa mahdollista, mutta näistä asioista päätetään aikanaan yhdessä muiden jäsenten kesken siltä pohjalta, mitä Suomen puolustaminen vaatii. Eurooppa-neuvoston kokous miljardia. Ville Niinistö blogissaan Voiko joku vilpittömästi ja kirkkain silmin väittää, että asiasta ei olisi Orpon tai Kaikkosen kohdalla noussut mitään kohua, vaan sukupuoli olisi suojellut heitä julkisuudelta. Kansainvälinen EU:n Itämeren alueen strategian vuosifoorumi Lappeenrannassa 30.9.?2.10. Ruotsin valtiopäivävaalit 14.9. Italian ennenaikaisissa vaaleissa valitaan seuraaja Mario Draghille 26.9
Kesän aikana kävi yhä selvemmäksi, että myös suomalaisten elintaso laskee ainakin hetkellisesti Vladimir Putinin Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi. UUSIEN blogistien ohella kirjoittamista jatkaa joukko aikaisempia blogisteja, muun muassa valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa , kirjailija-näyttelijä Antti Heikkinen , vihreä poliitikko ja mediapersoona Pekka Sauri sekä entinen pääministeri ja europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Dmitri Qvintus on Bayer Nordicin viestintä-, yhteiskuntasuhdeja vastuullisuusjohtaja sekä SDP:n ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja. Jenni Airaksinen on Tampereen yliopiston yliopistolehtori, joka väitteli hallintotieteiden tohtoriksi kuntahallinnon uudistamisesta. Vakinaisten blogistien lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kirjoittaa Suomenmaahan satunnaisesti vieraskolumneja. Vuosina 2018?2019 hän teki suomalaisen maatalouden kannattavuusselvityksen, ja vuonna 2019 hänet nimitettiin uuden ruoka-alan keskustelufoorumin puheenjohtajaksi. Yhtenä syynä tilanteeseen on pidetty vuoden alussa voimaan tullutta hoitajamitoituksen kiristämistä 0,6 hoitajaan yhtä potilasta kohden. Jussi Lassila työskentelee Ulkopoliittisen instituutin vanhempana tutkijana erikoisalueenaan Venäjän sisäpolitiikka. Blogikirjoituksia julkaistaan Suomenmaan verkkosivulla ja printtilehden Vieraskolumni-palstalla. JUHA KUISMA on keskustan taustavaikuttaja ja tietokirjailija Lempäälästä. Hän on toiminut muun muassa Kuntaliiton tutkimusja kehitysjohtajana ja työskentelee nykyisin vanhempana neuvonantajana konsulttiyhtiö Finnish Consulting Groupilla. Sairaaloiden päivystykset ympäri Suomen ovat kärsineet kesällä ennätyksellisistä ruuhkista hoitajapulan vuoksi. Vuodesta 1989 voimassa olleen käytännön mukaan valtiolliset hautajaiset kustannetaan valtion varoista pääasiassa presidenteille. Valtiollisia hautajaisia Loirille ei järjestetä. Suomen valtio muistaa elokuussa kuollutta taiteilija Vesa-Matti Loiria lähettämällä hänen hautajaisiinsa valtioneuvoston edustuksen ja osallistumalla hänen hautajaiskuluihinsa. KAAOS SAIRAALOISSA. Reijo Karhinen on OP-ryhmän entinen pääjohtaja, vuorineuvos ja Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori. Blogeja kirjoittavat edelleen myös keskustaministerit Annika Saarikko, Mika Lintilä, Antti Kaikkonen, Antti Kurvinen ja Petri Honkonen sekä keskustamepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen. Hän on mukana myös hankkeessa, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen politisoitumista globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. KATARIINA LANKINEN SUOMENMAASSA aloittaa loppukesän ja alkusyksyn aikana joukko uusia blogisteja. Uusia kasvoja Suomenmaan blogisteiksi. LOIRIN MUISTOKSI. Hän on työskennellyt muun muassa pääministerien Esko Ahon, Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen erityisavustajana. Ensimmäiset vaikutukset on nähty kohoavina hintoina bensa-asemilla ja ruokakaupoissa. Eeva Kärkkäinen on helsinkiläinen keskustavaikuttaja, joka työskentelee Novartis Suomen yhteiskuntasuhdejohtajana. Syksyn politiikan kärkiaiheeksi nouseekin kysymys siitä, kuinka paljon valtio voi tukea inflaatiosta kärsiviä kansalaisia. 8 2.9.2022 M ik k o S tig / L e hti k uv a Ves a M oi la i ne n / L e h t ik u v a H eik ki S a u kk o m aa / Le ht iku v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN PUTININ HINNAT. Puolueita jakaa kysymys siitä, millä aikataululla mitoituksen seuraava nosto 0,7 hoitajaan toteutetaan. Hän on toiminut useiden keskustaministerien, muun muassa pääministeri Juha Sipilän erityisavustajana. Hän on työskennellyt aiemmin pääministerien Sanna Marinin ja Antti Rinteen erityisavustajana
Jostakin kuului selkeitä elämän ääniä. Sitä meidän on oltava niin EU-politiikassa kuin kotimaan kysymyksissä. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Joko keskustelu kuntaliitoksista herättäisi keskustalaiset. Aikana, jolloin vain joillakin ihmisillä oli käytössään esimerkiksi NMT-puhelin. Kaikki ponnistelut voivat kuitenkin valua hukkaan, jos keskusta ei ole näkyvästi yhtenäinen. 2.9.2022 9 KUNTAMINISTERI Sirpa Paatero (sd.) antoi viime viikolla lausuntoja, joiden mukaan kuntaliitokset tulisivat jälleen eteen ensi hallituskaudella. Koputettuani oveen, joka oli auki, ei kuulunut ensin mitään. SAAPUESSANI talon pihaan siellä näytti rauhalliselta. Keskustelu kuntaliitoksista on vain esimakua tulevista avauksista, joihin koko keskustan joukkueen on valmistauduttava ja seistävä vahvasti yhdessä päätettyjen ratkaisujen takana. SDP siis antaa tukensa kokoomuksen keskittämislinjalle ja rakentelee hallitusyhteistyön perustuksia. Täällä Bryssel RISTO LUODONPÄÄ “TÄMÄ tositarina tapahtui viime vuosisadan puolella Kaakkois-Suomessa. Puoluetoiminnassa on huolehdittava siitä, että aatteen palo siirtyy arkitoimintaan ja näkyy tuloksissa. Olin päättänyt tavoitella paikkaa ehdokkaana keskustan listoilla tuleviin eduskuntavaaleihin. Varovasti raotin huoneen ovea, josta ääni kuului, ja totesin, että siellä oli parhaillaan kahden ihmisen välinen ns. Jonkin ajan kuluttua ajoin takaisin pihaan, ja samalla hetkellä mieshenkilö tuli talosta ulos. Tapasin siellä tukimieheni sovitun mukaisesti. Keskustalla on ollut erinomaisia avauksia ja aloitteita, joiden takana voimme seistä ja rummuttaa niitä kovalla itsetunnolla kentällä eteenpäin. Tiedustelin tietysti myös mahdollisia tukihenkilöitä tekemään vaalityötä. Tähän tämä herrasmies vastasi, että ”Joo, kiva tavata, isäntä onkin juuri tuolla läheisellä pellolla aitoja korjaamassa, voitte mennä sinne häntä tapaamaan”. Herkkä hetki meneillään Ex-kansanedustaja Markku Pakkanen pääsi tukihenkilöä tavatessaan kuulostelemaan myös sivullisille ei-tarkoitettuja ääniä. Nousin reippaana autosta, esittäydyin ja sanoin, että meillähän oli sovittu tapaaminen. herkkä hetki meneillään. Päätin peruuttaa autoni nurkan taakse näkösuojaan ja odotella siellä hetken. Käytimme hallitustyöskentelyn työkaluna keskustalaista arvomaailmaa edustavia kymmentä kynnyskysymystä, jotka saatiin hallitusohjelmaan. Kotimatkalla sitten hiljaa itsekseni ajattelin, että mitähän kaikkea mielenkiintoista tämä mahdollinen ehdokkuus vielä tuokaan tullessaan.” Juttusarjassa poliitikot muistelevat sattumuksia uransa varrelta. Osoite oli annettu ja tapaaminen sovittu väljästi, eli joskus iltapäivän aikana. Annetaan vasemmiston ja oikeiston erkaantua kohti ääripäitä omiin poteroihinsa ja vahvistetaan omaa joukkuehenkeämme. Painoin oven hiljaa kiinni, poistuin pihalle ja autoon miettimään, mitä tekisin. Esimerkiksi aloitteita sähkön arvonlisäveron alentamisesta ja ylimääräisestä lapsilisästä on kaikki syy puolustaa, vaikka naapurit nauravatkin siltarumpupolitikoinnista. Siitä ei pidä säikähtää ja vetäytyä, vaan sisuuntua. HALLITUSPUOLUE keskusta on ollut helppo leimata puna-vihersokeutuneeksi. Markku Pakkanen Su om en m aa n ark isto. Menin sisälle ja kuulostelin tilannetta. Niistä on syytä muistuttaa, vaikka sota ja koronakriisi muuttivat ympäröivän maaston. Saamani vinkin perusteella minut oli kutsuttu käymään paikkakunnalla ja vierailemaan taloon, jossa en ollut aiemmin käynyt. Keskustan kentästä on havaittavissa sisäisiä jakolinjoja, jotka karsinoivat ja ahdistavat useita sydämeltään keskustalaisia. Kysynkin, olemmeko me keskustalaiset valmiita heräämään siihen, että meitä ja näkemystämme tarvitaan. Keskustalaisille syvä ymmärrys kuntien arvosta lähiyhteisöinä ja peruspalveluiden takaajina on itseisarvo. Vasemmiston apupuolueen viitan karistaminen vaatii rohkeaa erottumista hallituskumppaneista ja heidän haastamistaan – ehdimme tehdä sen vielä ennen kevään vaaleja
Korkea kotimaisuusaste on huoltovarmuuden kannalta hyvä asia. On. MILLAISIA TOIMENPITEITÄ HALLITUS ON TÄLLÄ VAALIKAUDELLA TEHNYT MAATILOJEN KRIISIN RATKAISEMISEKSI. Isojen kaupan ryhmien tulos kertyy monista toimialoista ja tuoteryhmistä. Kahdesta peräkkäisestä kriisistä johtuneet tuotantopanosten korkeat hinnannousut ovat olleet täysin poikkeuksellisia. 10 2.9.2022 TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Maatalouden kriisi syvenee samalla kun kauppaketjut tahkoavat historiallisen hyviä tuloksia. MTK:N MUKAAN TUOTTAJAHINNAT NOUSEVAT SUOMESSA MUUTA EU:TA HITAAMMIN, JA SYYNÄ OVAT KOHTUUTTOMAN PITKÄT, KIINTEÄHINTAISET SOPIMUKSET. Tuottajahinnat ovat nousseet kuluttajahintoja enemmän vuoden 2020 lopusta alkaen. Kriisipaketti saattoi auttaa joitakin viljelijöitä. Erityisesti kotieläintalous on vaarassa. MITEN KOMMENTOIT TÄTÄ. Maaseudun investointitukiin on saatu uusia kohteita esimerkiksi uusiutuvan energian edistämiseksi. Toimivat tuontikanavat ovat kuitenkin tärkeitä varauduttaessa mahdollisiin kotimaassa tapahtuviin häiriötilanteisiin. Paljon korkeampi se ei voisi olla, koska kaikkea ei tuoteta Suomessa. On annettu rahaa parempiin etäyhteyksiin ja pystytty madaltamaan sähkön kohtuutonta siirtohintaa. Tuet yritetään kohdistaa aktiiviseen ruuantuotantoon, erityisesti valkuaisja öljykasvien tuotantoon maisemanhoidon sijaan. RUUAN TUOTANTOKUSTANNUKSET OVAT JYRKÄSSÄ NOUSUSSA. 3. Suomalaista alkuperää olevat tuotteet tunnistaa joutsenlippumerkistä. Niiden tahojen, jotka ostavat tuotteita maatiloilta. Kaupan yritykset neuvottelevat pääasiassa teollisuuden kanssa. Kunkin osapuolen tulisi esittää kustannusnousunsa omille sopimuskumppaneilleen eli alkutuotannon elintarviketeollisuudelle. Elintarvikeketjun eri osissa uudistuminen on ollut eriaikaista. NÄKYYKÖ HINTOJEN NOUSU MIELESTÄSI RIITTÄVÄSTI MYÖS TUOTTAJAHINNOISSA. Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisessa ruokakaupassa on korkea kotimaisuusaste, noin 80 prosenttia. 1. 3. Kaikkien elintarvikeketjun osasten toiminnan tulisi olla kannattavaa. Alkuperämerkintöjä on parannettu, ja valiokunta on ottanut kantaa alkuperää hämäävien pakkausmerkintöjen kieltämiseksi. Tästä syystä kaupan yritykset ovat avanneet elintarviketeollisuuden kanssa keskustelut, jotka ovat johtaneet satojen miljoonien eurojen korotuksiin aiemmin sovittuihin ehtoihin. Byrokratiaa on vähennetty esimerkiksi korvamerkkisäännöksiä helpottamalla. 4. Kauppa ei saa sanella jalostajille ja maatiloille epäterveitä hintoja, jotka tuhoavat suomalaisen maatalouden, ja elintarvikejalostajien pitää olla riittävän vahvoja neuvotteluissa, että ne saavat siirrettyä raaka-ainekustannukset eteenpäin. Anne Kalmari maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ja ri La uk ka ne n Sh utt ers to ck Kiitos nyt tästäkin vähästä!. Viime kädessä kuluttaja päättää, mitä ostoskärryynsä poimii. Ruokakaupan tulos on yksi osa siitä, ja tulostaso vaihtelee yrityksittäin. MITÄ SUOMALAINEN KULUTTAJA VOI TEHDÄ KOTIMAISEN RUUANTUOTANNON TUKEMISEKSI. ONKO SUOMEN OMAVARAISUUS VAARASSA ALENTUA PYSYVÄSTI, JOS NYKYINEN KEHITYS JATKUU. Kaupan yritykset ovat uudistaneet toimintaansa markkinoiden muuttuessa ja ryhtyneet toimiin varmistaakseen kilpailukykynsä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Suomenmaa haastoi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon sekä maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin (kesk.) keskusteluun aiheesta. 2. Yhdessä elintarvikeketjun toimijoiden kanssa sovitut valikoimajaksot ovat kaikkien osapuolien edun mukaisia ja tuovat pitkäjänteisyyttä. Kari Luoto Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja An na D am m ert Kauppa se on joka kannattaa 1. Vetoan, ostakaa suomalaista ruokaa, vaikka se olisi vähän kalliimpaa. 4. Heinäkuussa julkistetun tilaston mukaan tuottajahinnat olivat nousseet 35 prosenttia ja kuluttajahinnat 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta. CAP-uudistuksen rahoitus on turvattu, ja ensi rahoituskaudella maatalouden rahapotti kasvaa kuusi prosenttia lisää. MINKÄ TAHON PITÄISI KANTAA VASTUU SIITÄ, ETTÄ MAATILOILLA ALKAVAT LOPPUA RAHAT KASSASTA. On huolehdittu siitä, että leikkauksia tukiin ei tullut tällä kaudella. Elintarvikemarkkinalakia on sorvattu siten, että tuottajan asema on parempi ja elintarvikemarkkinavaltuutettu voi puuttua väärinkäytöksiin helpommin. Biokaasuun on panostettu monin tavoin. 2. MILLÄ TOIMILLA KAUPPA VOISI KASVATTAA KOTIMAISEN RUUAN OSUUTTA MYYNNISTÄ. ONKO OIKEIN, ETTÄ MAATALOUDEN KANNATTAVUUS HEIKKENEE RAJUSTI SAMAAN AIKAAN KUN ISOT KAUPAT TEKEVÄT ENNÄTYSTULOKSIA
2.9.2022 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Naton turkkilainen päänsärky jatkuu – Ankarassa väläytelty jopa eroa puolustusliitosta (13.8.2022) TEKSTI: MAIJA LEHTOVIRTA KUVA: SUVI TURKIA Kuka olet. Kesän ajan vieressä laiduntaneet lehmät tulevat usein katselemaan iltauimisia, ja olen heille todennut: uiminen on kalojen hommaa!. Minulla on ollut mahtavia esihenkilöitä, kuten Mika Lintilä ja Antti Kaikkonen, jotka ovat kannustaneet ja kirittäneet. Chagallin unenomaiset teokset sopivat loistavasti luonnon keskellä olevaan ympäristöön. Kuntapolitiikan osalta kaikki lähti Muumitalosta. Vierailu IQM:n tiloissa Espoossa, jossa on maailman kvanttialan huippuosaamista, oli sykähdyttävä. TYÖSKENTELET NYKYÄÄN JOHTAVANA NEUVONANTAJANA KONSULTTITOIMISTO MILTTONILLA. Kuuntelin lapsena auton takapenkillä, kun Virolaisen Jussi istui edessä ja puhui isälle. KERROT NAUTTIVASI TAITEESTA JA TIETEESTÄ – MIELUITEN PAIKAN PÄÄLLÄ. Käyn uimassa Kymijoessa aina kun siihen on mahdollisuus. Kotona on aina pidetty tupailtoja ja olen kasvanut ympäristössä, missä tapaamisiin kutsutaan omia ja muiden puolueiden edustajia. KERRO PARHAAT KOKEMASI TIEDEJA TAIDE-ELÄMYKSET. Luontoja kulttuuritaloksi muutetussa Kouvolan Vuohijärven kirkossa oli kuluvana kesänä Marc Chagallin näyttely, joka oli lumoava. OLET HOROSKOOPILTASI KALAT. MIKÄ ON PARAS NEUVO, JONKA OLET SAANUT OMALLE URALLESI. Mene rohkeasti omalle epämukavuusalueelle. Seurasin lapsena vaaleja tarkkaan ja tein esitteitä, joita sitten jaoin omalla kylällä. MITÄ SE KERTOO SINUSTA. Juha Sipilä pyysi minua ehdokkaaksi 2017 kuntavaaleihin, ja aloitin silloin vaalien jälkeen kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Jenny Hasu Kouvolan kaupunginvaltuutetun Jenny Hasun kiinnostus kuntapolitiikkaan lähti aikoinaan Muumitalosta Tieteestä innostuva kotiseutuihminen OLET KOUVOLAN KAUPUNGINVALTUUSTON VARAPUHEENJOHTAJA JA TEHNYT TÖITÄKIN POLITIIKAN PARISSA, MUUN MUASSA MINISTERI LINTILÄN ERITYISAVUSTAJANA. Panostukset kvanttilaskennan kaltaisiin uusiin teknologioihin ovat välttämättömiä, kun pohditaan miten voimme paremmin ratkaista erilaisia haasteita ja luoda uusia vientituotteita. Tuskastun ajatusmaailmasta, missä asioita ei voi tehdä toisin. Kouvolassa oli tuskallisen vanha rakennusjärjestys: jos esimerkiksi halusi rakentaa Muumitalon näköisen leikkimökin, se ei välttämättä onnistunut. MIKÄ INNOSTI SINUT AIKOINAAN MUKAAN POLITIIKKAAN. Se on ensimmäinen muisto, mihin liitän keskustan
He eivät enää tiedä, mistä narusta pitäisi vetää. Olen myös Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä, mutta TikTokissa en ole”, Saarikko sanoi lapsille. Kaksipäiväisen kokouksen aikana salissa ei kuulemma käytetty yhtään puheenvuoroa Marin-kohusta, vaikka se nousi esiin käytäväpuheissa ja median kysymyksissä. Kouluikäiset lapset saavat viettää siellä iltapäiviään turvallisesti ohjaajien seurassa. Saarikko keskittyikin tällä kertaa syventämään keskustan näkökulmaa esimerkiksi metsistä ja pohjoismaalaisuudesta. Uudet politiikan avaukset eivät ole muuttaneet tilannetta. EDUSKUNTARYHMÄN kesäkokouksen aikaan ilmatilaa hallitsi pääministeri Sanna Marinin (sd.) bilekohu. 12 2.9.2022 “OOTTEKS te Googlessa?” Tätäkin lasten toimesta kysyttiin, kun keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko, kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Eeva Kalli sekä puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen vierailivat Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ylläpitämässä Porkkanapesässä. Ajassa Kyyneleitä kesäkokouksissa Pääministerin bilekohu sai keskustalaiset kiusaantumaan Porissa TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: JARI LAUKKANEN MLL:n Mia Salomäki ja Jaana Hietakangas kertoivat Eeva Kallille, Riikka Pirkkalaiselle, Annika Saarikolle ja Anu Vehviläiselle Porkkanapesän toiminnasta.. Porkkanapesään tutustuminen kuului ohjelmaan, kun keskustan eduskuntaryhmä vietti kesäkokoustaan Porissa elokuun lopulla. Politiikan syksyn Porista aloittaneet keskustan kansanedustajat olivat hämmennyksen tilassa puolueen kannatuksesta, joka on 11 prosentin luokkaa. Keskustalaiset olivat siitä aidosti kiusaantuneita ja johdonmukaisesti kertoivat, että puhuisivat mieluummin politiikasta. MARIN-KOHU on keskustalle hankala, vaikka pääministerin riittämättömät johtajan otteet kismittivät puoluetta jo aiemminkin. Saarikko kertoi, että hänen nimensä googlettamisella löytää kyllä paljon tietoja, sillä ihmisten pitää tuntea poliitikot ja heidän mielipiteensä, kun he äänestävät vaaleissa. “Sitten voi miettiä, olisiko tuo Annika, Anu, Eeva tai joku toisen puolueen ehdokas hyvä
Mutta ukrainalaisten puolesta meitä surettaa, koska se on väärin, mitä siellä tapahtuu.” Marin-kohu on keskustalle hankala.. Kannatusalho on jatkunut koko vaalikauden, eikä siitä kannata ketään muuta syyttää kuin keskustaa ja katsoa peiliin siinä, mitä puolue voisi tehdä enemmän. SDP:N JOHTO piti kokoustaan Lahdessa samaan aikaan kun keskusta oli Porissa. Tappelemme asioista hallituksen sisällä, mutta se ei näy ulospäin, koska olemme niin kilttejä. Sen kun tietäisi, niin asia olisi ratkaistu. Nyt ei ole mitään erityistä huolta, voitte olla levollisin mielin. 2.9.2022 13 TEKSTI JA KUVAT: PAULIINA POHJALA SUOMENMAA kysyi Poriin kokoontuneita keskustan kansanedustajilta, onko jotain tehty väärin tai jätetty tekemättä. “Kyllähän elämään kuuluu iloisuus, se että voi juhlia ja on ihanaa, että on ystäviä. Ne ovat juuri niitä asioita, jotka ovat nyt päällimmäisenä kaikkien mielissä.” ARTO PIRTTILAHTI: ”Emme ole osanneet kertoa siitä, mitä olemme saaneet hallituksessa aikaan. Olemme olleet kuuliaisia hallituskumppaneillemme ja liian varovaisia sen suhteen, että emme pahoita kenenkään mieltä. Hallituksen pitäisi kitkutella vielä nurkan takana oleviin ensi kevään vaaleihin saakka, eivätkä biletystä paheksuvat SDP:n äänestäjät liiku keskustan suuntaan. Hallituksessa on toki jouduttu tekemään päätöksiä, jotka eivät ole tyypillisintä keskustaa. Toisaalta hallitus selvinnyt hyvin koronan hoidosta ja Ukrainan sodan vaikutuksista. Puoluesihteeri Pirkkalainen linjasi, että eduskuntavaalien teemoja ovat työ, toimeentulo ja turvallisuus. Kannan eniten huolta siitä, että vuoteen 2026 asti Suomen talous on vahvasti alijäämäinen. Ero oli iso myös puolueiden toritapahtumissa. Työllisyystilanne on huippuhyvä. Miksi tämä ei näy keskustan kannatuksessa. Hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa istuvalla Saarikolla oli lohduttava viesti lapsille. Keskustaa kohtaan on paljon häiriöviestintää sosiaalisessa mediassa. Pidämme sitä viiden puolueen nippua kasassa. Ne eivät kuulosta kovin raflaavilta, mutta ajat ovat Ukrainan sodan myötä vakavat. Jos (pääministeri) Sanna Marin bilettää, se on meidän vikamme, että keskusta hyväksyy sen. Se mistä olen huolissani, on valtion runsas velkaantuminen ja tulossa oleva taantuma.” KATRI KULMUNI: ”Jos olisimme tunnistettavia meille perinteisissä asioissa kuten tasa-arvoisessa Suomen kehittämisessä ja vastuullisessa talouspolitiikassa, tilanne voisi olla parempi. Eli hyviä tuloksiamme dissataan, ja jos jotain negatiivista tapahtuu, niin sekin on meidän sylissämme.” ESKO KIVIRANTA: ”Olemme toteuttaneet hallitusohjelmaa, joka oli keskustan kannalta historiallisen hyvä. Korona ja Ukrainan sota ovat koetelleet myös Ruotsia ja Tanskaa, mutta niissä ei ole tällainen taloustilanne.” JOONAS KÖNTTÄ: ”Meillä ei ole ihmisten keskuudessa nyt sellaista luottamusta, johon olemme tottuneet. Saarikko oli vähän samoilla linjoilla. Pohjalla on mielikuva siitä, että keskusta on väärässä porukassa hallituksessa. Ja lupaan, että jos siinä olisi jotain tosi suurta huolta, niin kertoisin sen teille. Varmasti keskustan kannattajat odottaisivat, että profiloituisimme vahvemmin omilla kysymyksillämme. Mutta oli se kuitenkin ehkä vähän liikaa”, yksi lapsista tulkitsi näkemäänsä. “Käyn sellaisissa kokouksissa, joissa saadaan paras mahdollinen tieto siitä, mikä on Suomen turvallisuustilanne. Keskustaa sanotaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton aisankannattajaksi. Niitä ovat kotimainen ruoka, omavaraisuus, liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja turvallisuus. Sisimmässäni tiedän, että olemme oikealla asialla. SDP:n budjettipuhe jäi bilekuvien varjoon, ja ero asiainhoitajapuolue keskustaan oli räikeä. Marin itse saa toki paljon etenkin nuorten tukea ja jakaa kansaa lähes samaan tapaan kuin Donald Trump Amerikkaa. “No on ihan ok, jos joskus on bileet, koska sekin on ihminen. HANNA HUTTUNEN: ”Hukumme viestimme kanssa muiden puolueiden joukkoon. Hyviäkään päätöksiämme ei liitetä keskustaan.” Mikä lääkkeeksi kannatusalhoon. Porkkanapesässä käyvät lapset olivat myös nähneet Marin-kohua koskevia uutisia ja ottivat ne puheeksi. Mutta se varmaan meitä kaikkia siinä mietityttää, että jos on pääministeri, kun se on niin vastuullinen tehtävä, että mitä kaikkea voi tehdä sitten pääministerinä”, hän pohdiskeli. Keskusta selvitteli kokouksessaan Norjan aikeita rajoittaa sähkön vientiä, ajoi uutta työtulovähennystä yli 60-vuotiaille, kritisoi EU:n metsäpolitiikkaa ja vaati ratkaisua hoitajakriisiin. Lahdessa nuoret ottivat Marinin kanssa selfieitä, kun Porin torilla eläkeikäinen väki jonotti makkaraa ja lauloi Mikko Alatalon kanssa. Hallituksen kakkospuolue joutuu silti sijaiskärsijäksi, kun kansalaiset soittelevat myös keskustan piiritoimistoihin ja ihmettelevät hallituksen villiä menoa. LAHDEN TORILLA pääministeri Marin kyynelehti turhautumistaan bilekohuunsa. MLL:n Porkkanapesässä ei myöskään ollut kuivaa silmää, kun yksi tyttö sanoi näkevänsä välillä painajaisia Ukrainan sodasta
Ukraina juhli elokuussa itsenäisyysjulistuksensa 31-vuotispäivää, joka oli myös Venäjän aloittaman suurhyökkäyksen puolivuotispäivä. 14 2.9.2022 A FP / L eh tik u va / S T R De lil So u l e im a n / A F P / L e h tik uva Bl a is e G a u q u elin / AF P / Le h ti ku v a Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TULVIA PAOSSA. Kesän aikana rintamalinjat ovat jämähtäneet paikoilleen, eikä sodalle ole näkyvissä loppua. Kiinassa viranomaiset ovat varoittaneet syyssadon olevan vaarassa korkeiden lämpötilojen ja kuivuuden vuoksi. Ukrainan johdolle sateli länsimailta onnitteluja itsenäisyyspäivän johdosta ja vakuutteluja jatkuvasta tuesta Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Leirille on sijoitettu terroristijärjestö Isisin taistelijoiden perheenjäseniä. Kiinan eteläosissa on maatalousministeriön mukaan ollut yli 60-vuotisen mittaushistorian pisin kuuma ja kuiva jakso. PUOLI VUOTTA SOTAA. Kurdijoukot pidättivät viime viikolla kymmeniä terrorismirikoksista epäiltyjä henkilöitä al-Holin leirillä Pohjois-Syyriassa. Yli 180 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Tulvien vuoksi evakuoidut nainen ja lapsi istuvat teltassa Intian Punjabissa. Myös osia maan järvistä ja joista on kuivunut lähes olemattomiin. Viranomaiset ovat pyytäneet toimia sadon suojelemiseksi ja veden käytön optimoimiseksi. Shahid Saeed Mirza / AFP / Lehtikuva KUIVUNEET JOET. Leirin turvallisuusongelmat ovat viime aikoina lisääntyneet.. Maan kansallisen katastrofiviraston mukaan lähes tuhat ihmistä on kuollut kesäkuun jälkeen raskaiden monsuunisateiden aiheuttamissa tulvissa. OPERAATIO AL-HOLISSA. Yhteensä yli 56 000 asukkaan joukossa on pääosin syyrialaisia ja irakilaisia, mutta myös muiden maiden kansalaisia
ELVYTYSTOIMIEN myötä hiljattain kieltä osaavien määrä on lähtenyt nousuun, ja erityisesti uuden sukupolven luotetaan vahvistavan maorikulttuurin asemaa tulevaisuudessa. KIELET ovat rikkaus, mutta oikeus käyttää omaa äidinkieltään ei linkity vain monimuotoisuuteen, vaan ennen kaikkea myös inklusiivisuuteen. Vuosien varrella eri paikoissa asuessani olen kuullut monia versioita nimestäni, enkä ole ajatellut, että ihmisten pitäisi osata lausua sitä oikein. Tästä ei ole pitkä aika, ja omat maorituttavanikin muistavat, kuinka he eivät saaneet puhua äidinkieltään koulussa. Ihmiset pelkäsivät 35 vuotta sitten maorin virallistamisen jakavan kansan, mutta toisin kävi – monet ovat entistä ylpeämpiä kulttuuristaan, jossa on tilaa monenlaiselle, myös suomalaiselle tallaajalle, jonka nimeä on vaikea ääntää. Syyskuussa vietetään maorikieliviikkoa, jolloin tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta siitä, kun vetoomus maorinkielisestä opetuksesta toi maorin kouluympäristöön. Työssäni englantia ja maoria käytetään sekoittaen, ja kokoukset avataan maoriperintein usein silloinkin, kun tilassa ei ole yhtään maoria. Uudessa-Seelannissa asuessa olen kiinnittänyt ensimmäistä kertaa huomiota siihen, kuinka paljon vaivaa ihmiset näkevät, että saavat nimeni sanotuksi oikealla tavalla. Se, että kaduilla tai kouluissa puhutaan eri kieliä, ei vielä takaa, että ihmiset kokevat olevansa osa yhteisöä. Vaikka suunta on lupaava, matkaa on paljon jäljellä. Myös menneisyyden vääryydet on kohdattava aidosti, eikä kielen aseman vahvistaminen yksistään ratkaise sosioekonomisia haasteita. Vain 35 vuotta sitten kieli sai virallisen aseman maassa. Kun kielien lisäksi kiinnostumme aidosti toisten kulttuurista, historiasta ja lähtökohdista, voimme luoda vahvan yhteisön. Vuonna 2018 noin neljä prosenttia väestöstä eli 186 000 ihmistä pystyi keskustelemaan maoriksi sujuvasti. Myöhemmällä iällä yksi heistä päätyi aikuisiällä opiskelemaan omaa äidinkieltään, jotta voisi välittää sen lapsilleen. Opin, että erityisesti maoreille, Uuden-Seelannin alkuperäiskansalle, sanojen lausuminen oikein on osoitus kunnioituksesta. On tyypillistä, että minua pyydetään toistamaan nimeni niin monta kertaa, että kuulija saa sen lausuttua oikein. Viime vuosina Uusi-Seelanti on panostanut merkittävästi maorikielen ja kulttuurin vahvistamiseen ja asettanut muun muassa tavoitteeksi, että vuoteen 2040 mennessä miljoona asukasta osaisi puhua maoria. Maorikulttuurin elpyminen lähtee kielestä Hannele Tulkki-Williams Wellington hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki. 2.9.2022 15 SUOMALAISET nimet eivät ole aina helpoimpia lausuttavia maailmalla – tähän törmään usein oman nimenikin kanssa. Paikkojen nimiä on alettu palauttaa maorikielelle, ja moni olisi jo valmis nimeämään maankin uudelleen
TEKSTI: SUSANNA LUIKKU YLEISURHEILUN EM-kisat päättyivät Suomen joukkueen osalta elokuussa riemukkaisiin tunnelmiin. Yleensä se tuli miesten keihäänheitosta, ja tuojana oli Tero Pitkämäki. Joillain urheilijoilla tietynlainen surutyö voi kestää vuosia, ja tilalle voi tulla vähemmän hyviä vaihtoehtoisia ajankäyttötapoja. “Huippu-urheilussa vain mennään ja tehdään: ajatellaan itseä, kehittymistä ja tulosta, ja muutamaa läheistä. Herätessä sitten muistin, että ai niin, tämä onkin nyt näin.” Fyysisesti Pitkämäki näyttää olevan yhtä hyvässä kunnossa kuin aktiiviaikoinaan, ja päivittäinen treeni on yhä osa elämää. Aiempina vuosina oli lähes tehtaantakuu, että arvokisoista saldona on ainakin yksi mitali. “Olin saanut lajista sen mikä oli mahdollista, ja kolmas lapsi oli juuri syntynyt. Pitkämäen henkilökohtainen valmennettava Oliver Helander, 25, heitti ennätyksensä 89,83 kesäkuussa Paavo Nurmi Gameseissa Turussa. "Oliverin kroppa on silti vähemmän rikki kuin monen muun heittäjän Kisamatkan estänyt vamma ei ollut iso, mutta olisi ollut tyhmää lähteä heittämään riskillä ja puolikuntoisena. “Oli se lajille tärkeää, että mitali tuli Münchenista. Vajaan vuoden yhteistyö Helanderin kanssa on silti sujunut nousujohteisesti. Viimeiset kisavuodet olivat enemmän ristivetoa sen suhteen, etten ehtinyt olla tarpeeksi perheen kanssa”, Pitkämäki sanoo. Nykyisin keihään toisena lajivalmentajana ja Oliver Helanderin henkilökohtaisena luotsina toimivalle Pitkämäelle, 39, vetäytyminen kisakentiltä oli melko kivuton prosessi. Siinäkään ei ole kyse vain fysiikasta ja tekniikasta,. “Heti lopettamisen jälkeen näin tosin unia, jossa heitän kovasti innoissani kisoissa. YLEISURHEILUSSA järjestettiin kesällä poikkeuksellisesti sekä MMettä EM-kisat, kun koronarajoitukset estivät edelliset kilpailut. Edellisestä on kuusi vuotta, ja niin raadollista kuin se onkin, menestys mahdollistaa ammattimaisuuden ja lisää lajin vetovoimaa”, Pitkämäki sanoo. Huippu-urheilu on tietynlainen kupla. EM-kisamatkan esti Kalevan Kisoissa sattunut kylkivamma, ja Helander on kärsinyt jo vuosia loukkaantumisista. Eteläpohjalainen keräsi vuosina 2006–2014 kaikkiaan seitsemän arvokisamitalia, joista kirkkain oli MM-kulta Osakasta vuonna 2007. Siihen ei vain enää kuulu keihäänheitto. 16 2.9.2022 Henkilö Tero Pitkämäki jännittää valmentajana enemmän kuin keihäspaikalla, mutta muuten ex-huippuheittäjän elämä on tasapainossa. Minulla se aika kesti 15 vuotta, mutta olin valmistautunut siihen, ettei tämä ole koko elämä”, Pitkämäki sanoo. Hän kilpailee vielä tällä kaudella, mutta on selvää, että ensi talveksi on luvassa lisää hommia perusasioiden kanssa”, Pitkämäki muotoilee. Seiväshyppääjä Wilma Murron ja estejuoksija Topi Raitasen suvereeneilla esityksillä otetut mestaruudet, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän hopea ja lukuisat pistesijat saivat perinteistä jatkoa, kun Lassi Etelätalo heitti ennätyksellään keihään EM-pronssia. Hän päätti komean uransa vuonna 2019. Eugenen MM-kisoissa hän jäi kahdeksanneksi tuloksella 82,24. “Käyn salilla, pelaan sulkapalloa ja haastan valmentamiani urheilijoita kaikenlaisiin juttuihin, että tulevat vähän sieltä pilvistä välillä alas”, hän virnistää. Kun kuplasta astutaan ulos, tyhjiö voi olla raskas: mitä seuraavaksi, ja kuka minä ylipäätään olen ilman urheilua
2.9.2022 17 Ve sa M oila ne n / Le hti ku va
Kyllä tuonne 16-17-vuotiaaksi asti pitäisi ehdottomasti olla monipuolinen lajitausta, riippumatta mikä on päälaji – ja myös aikaa olla ihan vaan lapsi.” SUOMALAISEN keihäänheiton haasteet ovat tuttuja: harrastajamäärät laskevat, loikka junioripuolelta aikuismenestykseen on vaikea, nuorilla ei ole samoja liikunnallisia perusvalmiuksia kuin ennen ja loukkaantumiskierteessä ollaan joskus jo ennen aikuisikää. Ainakaan minun korviini ei ole tullut keskinäistä vääntöä, ja mitä ammattimaisempaa valmennus on, sitä avoimempaa on myös tiedonvaihto – sekä kansallisesti että kansainvälisesti”, Pitkämäki sanoo. Innostuksen ja koko homman voi pilata ennen aikuisuutta monta kertaa, jos itse alkaa vaahdota asiassa päällimmäisenä”, Pitkämäki virnistää. Perheessä on ollut selvää, että vastuu vanhemmuudesta jakaantuu tasaisesti. Aktiivina hän käytti innokkaasti Huippu-urheilun instituutin Kihun mittausja testituloksia harjoitteluunsa, ja samoin hän toimii Helanderin kanssa. Kihun biomekaanikko on meillä mukana harjoitteluohjelmissa ja niiden seurannassa.” Osa suomalaisesta keihäsväestä vieroksui pitkään data-analyysejä “turhana nippelitietona” ja arveli liian yksityiskohtaisen tiedon vain sotkevan heittäjien pään. Lama on monen asia summa ja asia, johon ryhdytään liitossa ja valmennuksessa tosissaan keskittymään”, hän pohtii. Muuten olen sitten niin kova hömpöttämään älyttömyyksiäkin mukuloiden kanssa, ettei moni uskoisi.” Vanhempien ja lasten yhteisistä urheilusuhteista on esimerkkejä maailman huipulta. “Totta tuo on, mutta nyt on ollut yllättävänkin rauhallista. “Hah, voi olla... 18 2.9.2022 koska mitä ylemmäs mennään, sitä pienempiä ovat erot ja tärkeämpi korvien väli. Pitkämäen mukaan näin ei ole. Otsikoiden taakse jäävät sitten ne tarinat, jotka päättyvät pahimmillaan rikottuun minuuteen, erilaisiin riippuvuuksiin, katkeruuteen ja myrkyttyneisiin perhesuhteisiin. Pitkämäki korostaa, että yleiselläkin tasolla hän vastustaa liian varhaista erikoistumista. Pitkämäen mukaan lajin kärjen leviäminen on ehdottomasti vain positiivista, ja miesten puolella Suomella on edelleen menestyspotentiaalia. Pitää olla kavereita ja muuta lisämotivaatiota.” KANSAINVÄLINEN kilpailu keihäänheitossa on jo pitkään ollut aivan toista luokkaa kuin takavuosina. Tai sitten lajilegendalle ei vain kehdata tulla kiukuttelemaan. Tilanne on tietynlainen murheenkryyni ja osin kummallinenkin, koska muissa heittolajeissa naisissa kyllä löytyy lupauksia. Ulkomailla taustatietoja käytetään enemmän, eikä suomalainenkaan keihäs mutulla lennä.” TERO PITKÄMÄELLÄ ja ex-seitsenottelija Niina Kelolla on kolme lasta. Ei ole mitään järkeä omia kasvuikäisiä lapsia ja kieltää heitä harrastamasta muuta. Kun Pitkämäki astui itse keihäspaikalle, hän ei jännittänyt enää lainkaan, mutta katsomossa valmentajan syke nousee paljon korkeammalle. Pitkämäellä ei ole mitään syytä asettaa lapsilleen paineita. Erilaisten kuppikuntien, keskinäisen kinan ja omillaan puurtamisen päälle tulee julkinen paine etenkin arvokisojen aikaan. EM-kisoissa ykkönen oli oli Saksan Julian Weber. Yritän tehdä itseni tarpeettomaksi.” Pitkämäki on koulutukseltaan sähköinsinööri. “Minulla on vahva käytännön kokemus, mutta teoriasta vähemmän tietoa, vaikka olenkin opiskellut ammattivalmentajatutkintoa. Minusta se kuuluu asiaan, ja meillä on ollut aika helpot lapset.” Pitkämäki sanoo olevansa joissain asioissa tiukka, mutta yleisemmin aika lempeä kasvattaja. “Totta kai se tuntui isästä mukavalta, mutta pitää muistaa, että nyt puhutaan 8-vuotiaasta. Vaikka lajista ei tulisi ammattia, monelle jää elämänmittaisia muistoja, ystävyyksiä ja vahvuuksia yhteisestä tekemisestä. Hän ei ole tuputtanut keihäänheittoa jälkikasvulleen, mutta etenkin esikoinen, 8-vuotias Jimi-poika, on innostunut lajista. Asiat ovat järjestyksessä: on rakas puoliso, lapset ja viihdyn valmentajana. “Steppi yli 60-metrisiin on jostain syystä jäänyt vuosien ajan tekemättä. “Tiede on hyvä tuki ja vaikuttaa suoraan siihen, mitä lukee tulostaulussa. Jimillä ja sisaruksilla on muitakin harrastuksia – ja hyvä niin, isä sanoo. Minun psyykkinen valmentajani oli hieroja.” Henkinen valmennus on kärsinyt ilmaisuna tietynlaisen inflaation, mutta Pitkämäen mukaan se on isossa roolissa hänen valmennustavassaan. Viime toukokuussa Jimi heitti 7-vuotiaiden epävirallisen ME:n 32,36. “Pienemmästä määrästä pitäisi pystyä tekemään huippuja, mikä lisää valmennuksen vaativuutta. Etenkin lasten ollessa pieniä läheisten tukea on tarvittu, mutta Pitkämäen mukaan molemmat vanhemmat ovat tehneet samoja hommia. Saan valmennettavien onnistumisesta samat tunteet kuin ennen heittopaikalla, kun tiesin heti, että nyt lähti pitkälle.” M ark ku U la nd er / Le hti ku va Tero Pitkämäki heitti urallaan kaikkiaan seitsemän arvokisamitalia. Naisten keihäänheiton tilaa hänkään ei voi väittää hyväksi. Mutta kyllä yhteistyötä tarvitaan, eikä nykynuoria saa houkuteltua harjoittelemaan yksin jossain sivukylällä. “Jokainen urheilija tarvitsee psyykkistä valmennusta, mutta jos joku sanoo, ettei halua psykologia, sellaista ei kannata väkisin tuputtaa. “Pitää oikein hillitä itseään, ettei ala sekoittaa urheilijan tekemistä.” Rauhallinen, hyväntuulinen ja elämässään onnellisen oloinen mies. “Valmennus on tukemista, auttamista ja sen ymmärryksen kasvattamista, mitä huippu-urheilu vaatii. Urheilukuvioissa tavanneesta parista myös Kelo kilpaili, kun he alkoivat seurustella. Yhteistyö ja keihäänheitto eivät Suomessa aina osu yksiin. “Kyllä niin voi sanoa. Tarvitaan lisää eri alojen osaajia ja yhteistyökykyä”, Pitkämäki kommentoi. “Se on minulle ihan punainen vaate. “Pitää olla tietyt rajat, osata sanoa kiitos, pyytää anteeksi ja käyttäytyä muutenkin fiksusti. Vastaako mielikuva todellisuutta. Olisi hölmöä olla hyödyntämättä sitä. “Olen vaihtanut vaippoja, pyykännyt ja huolehtinut lasten hammaspesuista ja nukkumaanmenoajoista siinä kuin vaimokin. Miesten keihään tuorein maailmanmestari Anderson Peters tulee Grenadasta ja kakkonen Neeraj Chopra Intiasta. Silloin alkuongelma on usein se, että vanhempi yrittää toteuttaa omia haaveitaan ja tavoitteitaan lapsen kautta
Ve sa Ve sa M oila ne n / Le hti ku va. 2.9.2022 19 Valmennus on tukemista, auttamista ja sen ymmärryksen kasvattamista, mitä huippu-urheilu vaatii
TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Painalluksen päässä Sh utt ers to ck. Entä voisiko Venäjän esimerkki ydinasepelotteen hyödyntämisestä innostaa myös muita maita. 20 2.9.2022 Reportaasi Pelko ydinsodasta on noussut Ukrainan sodan myötä jälleen pinnalle, mutta kuinka lähellä sellainen oikeasti on
Ydinaseilla pullistelua on kuultu kevään mittaan Venäjän suunnalta lisää. Sh utt ers to ck Ydinaseet loivat kauhun tasapainon. Putin komensi Venäjän ydinasejoukot hälytystilaan. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii aggressiivisilla puheillaan vain muistuttamaan, että se on ydinasevaltio ja sen asioihin ei kannata siksi puuttua. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Kun iso ydinasemaa käy Ukrainassa laajamittaista sotaa ja siihen liittyy suuria jännitteitä, lisää se eittämättä arvaamattomuuden ilmapiiriä. UKRAINAN sodan eskaloituminen ydinsodaksi on kuitenkin melko epätodennäköinen vaihtoehto, sanoo johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Sh utt ers to ck Jättimäinen sienipilvi Nagasakin yllä atomipommi-iskun jälkeen 9. “Lännen tiedustelupalvelut seuraavat varmasti kehitystä hyvin tarkkaan, eikä myöskään sieltä ole toistaiseksi annettu mitään merkkejä, että ydinsodan riski olisi kasvanut.” Pesun kanssa samaa mieltä on kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta. Vuoren mukaan ydinaseet ovat Venäjälle ennen kaikkea pidäke länttä vastaan. Muutamaa päivää myöhemmin tuli vastaus. Hänen mukaansa ei ole merkkejä siitä, että Venäjän poliittisen johdon ajattelu olisi muuttunut ydinaseiden osalta epärationaaliseksi. Sitä ei voi noin vain ohittaa, sillä idän jättimaalla on maailman suurin ydinasearsenaali ja valtavasti ballistisia ohjuksia. Vaikka Ukrainan sota ei täytäkään Venäjän omien doktriinien määritelmiä ydinsodasta, ei se poista epävarmuutta siitä, etteikö Venäjä voisi 1934 unkarilaissyntyinen Leó Szilárd keksii ketjureaktion 1942 Yhdysvaltain Manhattan-projekti alkaa 1945 Ensimmäinen ydinkoeräjäytys Yhdysvalloissa 1945 Ensimmäiset atomipommi-iskut Hiroshimaan ja Nagasakiin 1946 Yhdysvallat jatkaa ydinkokeita 1949 Neuvostoliiton ensimmäinen ydinkoe Kazakstanissa 1952 Britannian ensimmäinen fissiopommin koeräjäytys Australiassa 1957 Britannian ensimmäinen täysitehoisen vetypommin räjäytys 1953 YK päättää selvittää ydinaseriisunnan mahdollisuutta 1957 Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA perustetaan Painalluksen päässä Nagasakiin pudotettu plutoniumpommi tunnettiin nimellä "Fat Man". Uhkaileeko Putin ydinaseiden käyttämisellä, kysyttiin heti sodan ensitunteina. Tiukkailmeinen Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti videoidussa puheessaan, että muut maat kohtaavat “ennennäkemättömiä seurauksia”, jos ne puuttuvat “sotilasoperaatioon”. Hänen mukaansa Ukrainan tilanne ei ole sellainen, että Venäjän omatkaan sotadoktriinit oikeuttaisivat siellä ydinaseiden käytön. 2.9.2022 21 UUTISOTSIKOT painuivat tajuntaan heti aamuhämärissä 24. Huolet eivät synny ihan tyhjästä, Pesu ja Vuori huomauttavat. “Venäjä on käyttänyt samaa painostuskeinoa ennenkin”, Pesu summaa. Arvaamattomuuden ilmapiirissä riskit kasvavat. Ydinaseiden käyttö on oikeutettua Venäjän doktriineissa silloin, jos maan kimppuun hyökätään tai maan valta-asema on uhattuna. Mutta Ukrainankin pitäisi mennä melko syvälle Venäjälle ennen kuin ydinaseen käytölle olisi perusteita”, Vuori pohtii. helmikuuta 2022. “Ei kuulosta hyvältä”, Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi Ylelle tuolloin. elokuuta 1945. Putin esikuntineen ymmärtää, millaisen kynnyksen yli maa ydinaseiden käyttämisellään astuisi. VENÄJÄN turvautumista ydinaseisiin ei voida kuitenkaan täysin sulkea pois. “Jos Ukraina lähtisi hyökkäämään kovasti Venäjän alueelle, sitten voisi olla eri tilanne
Tulehtuneista väleistään huolimatta Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kykenivät kylmän sodan vuosina aina lopulta sopimaan ydinaseiden riisuntaan ja rajoituksiin liittyvistä asioista. Ydinaseiden yhteenlaskettu tuhovoima oli lopulta niin suuri, että ihminen kykenisi tuhoamaan ydinaseilla paitsi itsensä, myös koko maapallon. Siitä huolimatta länsimaat eivät ole voineet tehdä juuri muuta kuin antaa aseapua ja määrätä pakotteita. Raja, jonka ylittämisen kynnys on äärimmäisen korkealla”, Pesu sanoo. “Ydinaseiden käyttämisestä on tullut Nagasakin jälkeen tabu. Hän huomauttaa, että kaikilla toisen maailmansodan voittajavaltioilla on ydinaseet ja niillä kaikilla on myös veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin. 22 2.9.2022 kokea tilanteen muuttuneen siihen pisteeseen, jossa ydinaseiden käyttö olisikin vaihtoehto. Sitä on kestänyt yli parikymmentä vuotta. Hiroshiman ja Nagasakin iskut ovat juurisyy sille, miksi ydinaseet ovat niin iso asia. Kuinka pitkälle Venäjä voi ydinasepelotteen turvin mennä. Kun Berliinin muuri murtui ja kylmä sota päättyi, alkoi myös ydinasepolitiikassa lauhkeampi aika. Viimeistään Kuuban ohjuskriisin jälkeen maailma heräsi siihen, että ydinaseiden käyttöä pitäisi myös jotenkin rajoittaa. Omaa tuhoisaa asettaan hamusivat myös Iso-Britannia, Ranska, Israel, Kiina, Intia, Pakistan ja viimeisimpänä Pohjois-Korea. Pesu ja Vuori puhuvat vakaus–epävakaus-paradoksista. Länsimaat eivät voi tai uskalla puuttua tilanteeseen, koska riski ydinsodalle on olemassa. Jo vuoden kuluttua Hiroshiman ja Nagasakin iskuista Yhdysvallat jatkoi ydinkokeitaan. Ydinasevaltio voi toteuttaa ydinaseettoman maan kohdalla hyvin pitkälle haluamaansa politiikkaa oman ydinasearsenaalinsa turvin. MAAILMA koki peruuttamattoman muutoksen 6. Vuoren mukaan ydinasepelote on leivottu sisään YK:n perusominaisuuksiin. Ei voida silti sanoa, etteikö maailma olisi ollut monta kertaa lähellä ydinsotaa Nagasakin jälkeenkin. Ensin syntyi ydinsulkusopimus, sitten liuta muita. elokuuta vuonna 1945, kun Yhdysvallat teki atomipommi-iskun Hiroshimaan. Sen jälkeinen Sh utt ers to ck Yhdysvallat jatkoi ydinkokeitaan Bikinin atollilla Tyynellä valtamerellä vain vuosi Hiroshiman ja Nagasakin iskujen jälkeen vuonna 1946.. “Jos sotarikokset menisivät vielä rajummaksi, lisäisi se lännessä painetta puuttua tilanteeseen. Juuri tämä epävarmuus takaa Venäjälle paljon toimintavapautta Ukrainassa. Muutama päivä myöhemmin saman kohtalon koki Nagasaki. Moni puhuu ydinasepelotteesta. Mutta luulen, että silloinkin se tarkoittaisi ensisijaisesti aseavun lisäämistä Ukrainalle”, Pesu vastaa. Eikä Nagasakin jälkeen ole maailmassa nähtykään ydinaseiskua osana sodankäyntiä. Kaikkien aikojen suuritehoisimman ydinaseen koeräjäytti Neuvostoliitto marraskuussa 1961 Novaja Zemljalla Jäämerellä. Vuonna 2021 Yhdysvallat ja Venäjä löysivät sovun ydinaseita rajoittavaan uuteen Start-sopimukseen, mutta vain viideksi vuodeksi. Ihmiskunta oli keksinyt aseen, jonka tuhovoima ylitti miltei kaiken käsityskyvyn. Ne ovat universaalin pelon lähde, kauhukuva, jonka ei haluta koskaan enää toistuvan. Lähellä ydinsotaa oltiin myös vuonna 1983, jolloin kylmän sodan tuulet puhalsivat hyisinä. Neljän vuoden päästä oman ensimmäisen koeräjäytyksensä teki Neuvostoliitto. “YK ei siksi voi tehdä päätöksiä esimerkiksi väliintulosta Ukrainaan.” Tuleeko raja vastaan milloinkaan. Jo ennen Ukrainan sotaa monet Yhdysvaltain ja Venäjän väliset ydinaseiden määrän tai kehittelyn rajoittamiseen tähtäävät sopimukset ovat rauenneet tai jääneet ratifioimatta. Tsar Bombaksi kutsuttu atomipommi oli neljätuhatta kertaa suurempi kuin Hiroshimaan pudotettu. VIIME vuosina jokin on muuttunut. Maat muun muassa irtautuivat vuonna 2019 keskipitkiä ydinaseita rajoittavasta INF-sopimuksesta. “Mahdollisuudet muuhun ovat äärimmäisen niukat”, Pesu sanoo. Kuilun reunalla maailma kävi Kuuban ohjuskriisin aikaan vuonna 1962. Maailma on nähnyt Ukrainassa julmia sotarikoksia, kaupunkien pommittamista maan tasalle, Butshan verilöylyn ja ylipäätään kansainvälistä lakia rikkovan tunkeutumisen suvereenin valtion alueelle
Neuvotteluiden päätöstilaisuudessa joulukuussa 1969 ulkoministeri Ahti Karjalainen istui Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton valtuuskuntien johtajien Gerard Smithin ja Vladimir Semjonovin keskellä. Israel ei ole myöntänyt eikä kieltänyt ydinaseohjelmaansa. 2.9.2022 23 1960 Ranskan ensimmäinen ydinaseen räjäytyskoe Algeriassa 1961 Tsar-bomba, kaikkien aikojen suuritehoisin räjäytetty ydinase Novaja Zemljalla Neuvostoliitossa 1964 Kiinan räjäyttää ensimmäisen ydinkoelatauksensa 1967 Kiinan ensimmäinen täysitehoinen vetypommikoe 1968 Israelin onnistunut ydinasetuotanto alkaa* 1972 Pakistanin ydinaseen kehittely alkaa 1974 Intian ensimmäinen ydinkoe 1979 “Etelä-Atlantin välähdys”, jonka arvellaan olleen Israelin ydinkoe 1961 Berliinin muurin rakentaminen alkaa 1962 Kuuban kriisi, maailma käy ydinsodan partaalla 1963 Osittainen ydinkoekieltosopimus Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian välillä 1968 Ydinsulkusopimus allekirjoitetaan, mukana myös Yhdysvallat ja Neuvostoliitto 1972 SALT I -sopimus ja ABM-sopimus Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä 1979 SALT II -sopimus 1983 Kylmän sodan ilmapiiri kiristyy ja ydinsodan uhka kasvaa korkealle 1987 INF-sopimus 1989 Berliinin muuri murtuu Ydinaseisiin liittyvästä asiantuntijuudesta tuli kylmän sodan päättymisen myötä auringonlaskun ala. * CIA:n arvio. Berliinin muuri murtui vuonna 1989. SALT-neuvottelut aloitettiin vuonna 1969 Helsingissä. Siitä alkoi ydinasepolitiikassa lauhkeampi ajanjakso. Ydinaseiden kilpavarustelu loi paljon pelkoja ja jännitteitä kylmän sodan vuosina. M ikk o O ksa ne n / Le hti ku va Sh utt ers to ck
“Yhdysvallat olisi valmiimpi tulemaan Taiwanissa väliin kuin Ukrainassa.” Kaikilla ydinasevaltioilla on omat jännitteensä. Israelilla ydinase on pelotteena Lähi-idän suuntaan. Molemmissa maissa on kehitetty esimerkiksi verrattain pieniä ydinkärkiä. On tullut termobaarisia ja muita aseita, joiden tuhovoima on entistä lähempänä ydinaseita. Toistaiseksi ydinaseisiin kuitenkin liittyy voimakas tabu, jota ei haluta rikkoa.” OMA huolestuttava piirteensä on myös se, että ydinasevaltioiden väliseen kanssakäymiseen liittyvä osaaminen on heikentynyt. Toimintatapoja joudutaan opettelemaan kokonaan uusiksi nyt, kun Ukrainassa käydään sotaa. Opettelutilanteena se on hyvin jännitteinen ja räjähdysherkkä. Kiina käynnisti heti Pelosin vierailun jälkeen kostotoimenpiteenä mittavat sotaharjoitukset Taiwanin edustalla. Hänen mukaansa ydinaseiden määrän lisääntymiseen liittyy aina riskejä. “Kiina on monta kertaa osoittanut olevansa ennen kaikkea pragmaattinen toimija. “Enää ei löydy niin paljon sellaista osaamista, jossa tiedettäisiin tarkkaan, millaisia toimintatapoja ja herkkyyksiä jännitteisessä tilanteessa toimimiseen ydinaseiden osalta liittyy”, Vuori sanoo. Pesun mukaan Kiinan ydinaseiden iskukyky on vielä kaukana Yhdysvalloista ja Venäjästä, mutta kysymysmerkkejä liittyy juuri siihen, onko Kiinalla halua kehittää myös ydinaseitaan valta-asemansa tueksi. Samalla asiaan liittyvä osaaminen rapautui. Pohjois-Koreankin ydinaseuhittelut on suunnattu pelotteeksi EteläKorealle ja Yhdysvalloille. Se on kenties vielä huolestuttavampaa, sillä Kiinan vaikutusvalta maailmassa kasvaa. Hän myös muistuttaa, että vaikka Taiwanilla ei ole esimerkiksi Nato-jäsenyyden tuomaa ydiasesuojaa, on Yhdysvallat kuitenkin sitoutunut auttamaan, jos maan kimppuun hyökätään. Voisiko Kiina jossain vaiheessa hyökätä Taiwanin kimppuun tietäen, etteivät muut maat rohkene tulla väliin. “Varsinkin sotatilanteessa on suurempi riski sille, että tehdään nopeita virheratkaisuja.” Vuoren mukaan oma riskinsä liittyy myös siihen, että sekä Yhdysvalloissa että Venäjällä on pyritty viime aikoina häivyttämään ydinaseiden erityisyyttä suhteessa muihin aseisiin. Hän kuitenkin pitää todennäköisenä, että Pekingissä on laitettu merkille, kuinka yhtenäisesti ja massiivisesti länsimaat ovat asettaneet pakotteita Venäjälle. Mutta jos heidän ydinasepolitiikkansa muuttuu agressiivisemmaksi, täytyy toimintatavat luoda täysin uudestaan.” ENTÄ voisiko Kiina ottaa mallia Venäjän tavasta käyttää ydinasepelotetta. “Kiina on perinteisesti pitänyt ydinaseitaan lähinnä pelotteena, ettei maahan hyökättäisi. 24 2.9.2022 aika on täyden epävarmuuden peitossa. Pakistan ja Intia ovat hankkineet ydinaseensa pelotteeksi toisiaan vastaan. Kiinalla on omat tavoitteensa esimerkiksi Taiwanin suhteen. Vuoren ja Pesun mukaan se on paljon merkittävämpi muutos ydinasepolitiikassa kuin se, mitä kuluneena vuotena on tapahtunut Ukrainassa. Pesun mukaan Venäjällä ja Yhdysvalloilla on kuitenkin se etu, että niillä on historiansa, josta tietotaitoa voidaan yrittää ammentaa. Kiina ei halua samanlaista kohtaloa itselleen. Kun kansainvälinen ilmapiiri alkoi 2010-luvulla jälleen kiristyä, alkoivat kylmän sodan aikaiset asiantuntijat olla eläkeiässä. Jotain merkkejä Kiinan aggressiivisuudesta saatiin elokuussa, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili Taipeissa. Vuoren mukaan ydinaseisiin liittyvästä asiantuntijuudesta tuli kylmän sodan päättymisen myötä auringonlaskun ala. Saksan, Etelä-Korean, Japanin ja SaudiArabian kaltaiset maat ovat tähän saakka. Pesun mukaan sekin riski on otettava huomioon. “Sopimusten purkautuminen antaa ydinasevalloille vapaat kädet edetä haluamaansa suuntaan”, Vuori miettii. Uskon, että se näkyy tässäkin.” Vuori on samaa mieltä. Kiinan kanssa sellaista historiaa ei ole. Ydinaseiden tulevaisuuden kannalta keskeinen seikka on se, miten Yhdysvaltain sisäpolitiikka kehittyy. Se näkyi niin sotateollisuudessa, puolustushallinnossa, valtionhallinnossa kuin akateemisessa tutkimuksessakin. Kun aseita on enemmän, myös vahinkoja voi sattua herkemmin. Samaan aikaan niin sanottu perinteinen aseteknologia on kehittynyt valtavasti. Taiwanilla ei ole ydinasetta eikä maa muutenkaan suoraan lukeudu Yhdysvaltain tarjoaman “ydinsateenvarjon” suojiin. “Se nostaa esiin kysymyksen, että kumpi lopulta on pahempi: pieni ydinase vai todella tuhovoimainen perinteisempi ase
Yu ri Ka do bn ov / AF P / Le hti ku va. 1991 START I -sopimus 1991 Neuvostoliitto hajoaa 1993 START II -sopimus 1996 Kaikki ydinkokeet kieltävä CTBT-sopimus 2002 SORT-sopimus, Yhdysvallat vetäytyy ABM-sopimuksesta 2005 Nobelin rauhanpalkinto IAEA:n työlle 2019 Yhdysvallat ja Venäjä vetäytyvät INF-sopimuksesta 2021 Uusi STARTsopimus saa jatkoa viivytysten jälkeen 2022 Venäjä hyökkää Ukrainaan ja uhkailee ydinaseilla 1998 Intian toiset ydinkokeet 1998 Pakistan räjäyttää sekä uraaniettä plutoniumpommit 2006 Pohjois-Korean ensimmäinen ydinkoe, joka osin epäonnistuu 2009 Pohjois-Korean toinen ydinkoe 2017 Pohjois-Korean viimeisin ydinkoe Ydinaseiden tuoma pelotevaikutus on merkittävä muutos Suomen puolustuspolitiikassa. Toinen on se, onko Suomi Natossa halukas osallistumaan harjoitustoimintaan, jossa ydinaseettomat maat tarjoavat suojaa ydinaseita kuljettaville koneille. Maa on pahasti jakautunut, ja ajatus Trumpin paluusta valtaan on mahdollinen. Mitä silloin tapahtuu, jää nähtäväksi. “Olettaisin, että Naton suunnalta tulee sen suuntaisia toiveita. “Suomen kiristäminen ydinasepelotteella ei ole enää samalla tavalla mahdollista kuin ennen”, Pesu sanoo. On Suomen oma asia, miten se haluaa toimia. Donald Trumpin presidenttikaudella Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja alkoi kuitenkin hojua. Venäjä on uhmaillut useita kertoja ydinasemahdillaan Vladimir Putinin presidenttikaudella. 2.9.2022 25 jättäneet oman ydinasekehittelynsä tekemättä, koska ne ovat voineet luottaa Yhdysvaltain tarjoamaan ydinsateenvarjoon. YDINSATEENVARJO on sana, jota Suomessakin on toisteltu usein kuluneen vuoden aikana. Päätös liittyä puolustusliitto Natoon tarkoittaa myös sitä, että Suomi ja Ruotsi pääsevät Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan ydinaseiden tuoman suojan piiriin. Norja ei ole halunnut ydinaseita maaperälleen, mutta kyseisessä harjoitustoiminnassa se on ollut mukana.” Pesun ja Vuoren mukaan ydinaseiden tuoma pelotevaikutus on merkittävä muutos Suomen puolustuspolitiikassa. “Trumpin toinen kausi herättäisi varmasti kysymyksiä myös tässä mielessä”, Pesu sanoo. Yksi sellainen on ydinaseiden sijoittaminen maahan. Kuva vuodelta 2004. Se tuo ennestään uskottavalle puolustukselle lisää pelinappuloita. Pesun mukaan Suomi saa Natossa vastaansa muutamia ydinaseisiin liittyviä kysymyksiä, joihin maan on mietittävä oman suhtautumisensa
26 2.9.2022
Viime kesä vierähti agrologiopintoihin kuuluvassa harjoittelussa, jossa Jokitalo harjoitteli niitä viljelytekniikoita, mitä tilallaan nyt käyttää. Mietin, mikä on tärkeintä juuri tänään, ja alan sitten tehdä niitä toimenpiteitä”, Jokitalo kertoo. ”Mietin, onko satanut riittävästi, tarvitseeko kastella tai tehdä rikkaharauksia. 2.9.2022 27 Ilmiöt TEKSTI JA KUVAT: MAIJA LEHTOVIRTA Armi Jokitalo tekee nyt sitä työtä, mihin luonto hänet tarkoitti Haave omasta pientilasta toteutui JOKA AAMU Armi Jokitalo heräilee ensin ihan rauhassa ja lähtee sitten kiertelemään Kiiminkijoen varressa sijaitsevan kotinsa kasvimaalle. Pari vuotta sitten Jokitalo muutti perheensä kanssa synnyinseuduilleen Oulun Vesalan kylään, josta löytyi perheen tarpeisiin sopiva koti jokivarsimaisemista. ”Vaikka jonkun silmin tämä näyttää työläältä, silti päivärytmini on sellainen, ettei ole kiireen tuntua. Puhdas ruoka ja samalla ruoantuotanto olivat alkaneet kiinnostaa jo kaupungissa asuessa, joten mielessä alkoi kyteä ajatus omasta tilasta. Mielessään hän tekee tärkeysjärjestystä päivän askareista. Ensimmäistä kertaa satoa on saanut omalta maalta myyntiin asti. Iltaisin keho saattaa olla fyysisesti aika väsynyt, mutta itse olen tosi tasapainossa, kun rasitan kehoa.” Lukion jälkeen tekstiiliartesaaniksi valmistunut, myöhemmin sisustusja tekstiilimuotoilua Lapin yliopistossa opiskellut Jokitalo työskenteli opiskeluaikoinaan muun muassa rovaniemeläisessä designliikkeessä. Tänä kesänä on tullut erityisen hyvin sipulia sekä monenlaista vihreää: lehtikaalta, pinaattia, mangoldia, yrttejä. Ajatuksena on, että ensi keväänä käytössä olisi kumppanuusmaatalousmalli. Koska satokassin koko voi vaihdella riippuen sadon suuruudesta, viljely. TYÖTÄ Jokitalon tiluksilla eli Jokitilalla on riittänyt kesän aikana aamusta iltaan, mutta vihdoin Jokitalo ajattelee tekevänsä sitä, mikä tuntuu omalta. Satokassi sisältää aina sitä, mitä satokausi mihinkin aikaan tuottaa”, Jokitalo tiivistää. Se, mitä milloinkin on to do -listalla, muuttuu luonnollisesti satokauden aikana: keväällä se on penkkien perustamista, alkukesästä taimien istuttamista sekä kylvöä ja kesän kääntyessä loppusuoralle rikkakasvien harauksia, ehkä myös lisäkylvöjä. Jokitalo perusti ystävänsä kanssa muotoilutoimiston, mutta jokin veti vielä enemmän omantuntuisen työn pariin. Pikkuhiljaa arvot työrintamalla alkoivat muuttua ja muotoilualan tietynlainen pinnallisuus kyllästyttää. ”Kumppanuusmaatalousmalli tarkoittaa sitä, että myyn ihmisille keväisin sato-osuuksia ja he saavat heinäkuusta loppusyksyyn joka toinen viikko satokassin. TÄMÄ KESÄ on ollut Jokitilalla ensimmäinen satokausi. Joistakin, kuten kaaleista, satoa on saanut odottaa syksyyn
Kuluneena kesänä kasvimaalta on tullut erityisen hyvin sipulia sekä monenlaista vihreää: lehtikaalta, pinaattia, mangoldia, yrttejä.. ”Vuodenkierrossa on luonnollista hidastaa talvella. Erilaisissa säätiloissa oleminen rauhoittaa tällaista levotonta ihmistä. ”Tälle kesälle ostin laadukkaat luomutaimet ja tein esikasvatusta itse. ”Toimeliaalle ja touhukkaalle persoonalleni tämä on todella tasapainottava työ. ”Mehiläispuoli kiinnostaa tosi paljon, joten siihen aion panostaa ensi keväänä. Pölytyshommat ovat myös tilan kannalta tärkeitä”, mehiläistarhaustakin opiskellut Jokitalo suunnittelee. Kumppanuusmaatalousmallissa sato-osuuden ostaneet tukevat samalla viljelijää varhaisessa vaiheessa ja ovat näin jakamassa riskejä. Palaute on lämmittänyt mieltä.” Viljelyn lisäksi Jokitalo on vetänyt erilaisia kursseja, jotka hän on sittemmin keskittänyt kerran kesässä pidettävään Luonnostaan-festivaaliin. ”Tosi hyvä tunnelma on ollut molemmilla kerroilla. ”Jos joku ei onnistu, niin joku toinen onnistuu.” Jokitalon mukaan malli on Suomessa vielä todella harvinainen, mutta Euroopassa yleistymään päin. Kuitenkin tämä on myös loputonta oppimista ja uusien juttujen kokeilemista.” Jokitilalla on ollut alusta asti myös eläimiä: 10 kanaa, yksi kukko, neljä lammasta sekä kissa. Tällä hetkellä tila on siinä mittakaavassa kuin Jokitalo haluaa sen pitää. ”Ihmiset ovat olleet kasseja purkaessaan ihan hämmennyksissä, että raskiiko näitä syödäkään. Myös uuden alan opiskelu on ollut antoisaa: agrologin ammattikorkeakouluopintoja on jäljellä vielä puolitoista vuotta. Se on auttanut siinä, että kaikki ähti tosi hyvin käyntiin. Pihalle pääsee puuhastelemaan toukokuussa, ja kesä on luonnollisesti tekemisentäyteistä aikaa. Määrällisesti kasseja ei ole mennyt kovin paljoa, mutta vastaanotto on ollut hyvä. Tapahtuman järjestäminen helpottuu koko ajan, ja siinä oppii itsekin tapahtumatuotannosta.” Marraskuun jälkeen on aika rauhoittua. 28 2.9.2022 valikoima täytyy pitää monipuolisena. Jokitalo toteaa toistamiseen, että on löytänyt nyt sen työn ja elämäntavan, mitä on vuosikaudet hakenut. Minifestivaalin teemoina on luontoyhteyden vahvistamiseen liittyviä asioita. Viime vuonna tilalla oli mehiläisiäkin, mutta ne eivät selviytyneet talven yli. Sitten toivottavasti on aikaa luovuudelle ja ehkä vähän taiteelle. ”Vastapainoksi sato-osuuksien ostajat oppivat tuntemaan, miten ruoka tuotetaan ja saavat henkilökohtaisen kosketuksen tilaan.” VUODENKIERTO Jokitilalla menee niin, että jos syksyllä on tehnyt hyvin valmistelut, maaliskuun alussa alkaa viljelysten suunnittelu. Mikään kasveista ei mennyt totaalisesti pieleen.” Jo kuluneena kesänä tilalta on voinut ostaa satokasseja. Suurimpana tavoitteena on kuitenkin saada viljely pyörimään suunnitellusti kumppanuusmaatalousmallilla. Jonkin verran Jokitalo tekee talvisin muotoilupuolen töitä. En tavoittele sitä, että talvella pitäisi keksiä joku toinen projekti, johon kuluttaa energiat.” JOKITILALLA on ollut alusta asti myös eläimiä: 10 kanaa, yksi kukko, neljä lammasta sekä kissa. ”Villiyrtit kiinnostavat, ja myös perinnekädentaidot ovat minulle tosi tärkeitä.” Luonnostaan-festivaali on järjestetty nyt kaksi kertaa pienimuotoisesti – ja sellaisena sen on tarkoitus pysyäkin
2.9.2022 29 Erilaisissa säätiloissa oleminen rauhoittaa tällaista levotonta ihmistä.
Hänen kirjansa Kansakunnan kakkonen – Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993 ilmestyy 2. SUOMEN pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa ryhtyi luovuttamaan yksityisiä papereitaan Työväen Arkistoon jo aktiivipoliitikon urallaan 1980-luvulla. Elsa-äidin suku oli taustaltaan maalaisliittolaista, mutta ”Kale” suuntautui jo varhain Kaarlo-isän kannattamaan sosialidemokratiaan. syyskuuta. Ennen arkiston virallista avautumista sitä pääsi koluamaan yksi mies, Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander. Myöhemmin sulkua kuitenkin pidennettiin vajaalla kolmella vuodella, joten lopulta aineisto vapautuu tutkijoiden käyttöön lokakuussa 2022. Nuoren Sorsan suuri haave oli kirjailijan ammatti. TAISTO KALEVI SORSA syntyi joulukuussa 1930 Keuruulla. Muilta projekteiltaan Meinander ehti syventyä Sorsan laajaan yksityisaineistoon vasta maaliskuussa 2020. Kun Sorsa vuonna 2004 kuoli, hänen leskensä Irene Sorsa hyväksyi salassapitoajan lyhentämisen 15 vuoteen. Jälkeenpäin on esitetty epäilyksiä siitä, että KGB:llä olisi ollut asiassa sormensa pelissä, mutta Meinanderin mukaan valinta oli puhdas sattumusten summa. SDP:n nuorisojärjestön jäseneksi liityttyään hän ryhtyi kirjoittamaan sen lehtiin. 30 2.9.2022 Oliko kakkonen sittenkin ykkönen. Teini-iän kuohunnassa hän tuli kuitenkin keskeyttäneeksi oppikoulun ja elätti itsensä erilaisilla hanttihommilla. KESÄLLÄ 1969 Sorsa valittiin yllättäen SDP:n puoluesihteeriksi. Tuolloin hän määräsi, että aineisto saataisiin avata tutkittavaksi vasta 30 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Hänen kustannustoimittajan uraltaan historiankirjoihin on jäänyt erään Kalle Päätalon esikoisromaanin käsikirjoituksen hylkääminen. Lehdistöstä Sorsa siirtyi kustannusosakeyhtiö Tammen palvelukseen. Kirjat Su om en m aa n ark isto. Kun Sorsa perjantai-iltana saapui syömään pihviä puolueväen kansoittamaan osuusliikkeen ravintolaan, puoluesihteeriKalevi Sorsan yksityisarkistoa tutkimaan päässyt Henrik Meinander nostaa hänet Koiviston ohi, Kekkosen ja Tannerin rinnalle. Myöhemmin hän pestautui toimitusharjoittelijaksi ja suoritti alan tutkinnon Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Sorsan pitkäaikainen puoluetoveri Ulf Sundqvist oli keväällä 2017 ottanut yhteyttä Meinanderiin ja pyytänyt tätä kirjoittamaan ystävänsä elämäkerran. Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteerinä toiminut Sorsa oli menossa työmatkalle Ruotsiin ja päätti poiketa samalla Turussa, jossa SDP:n puoluekokous järjestettiin. Sattumaa oli jo sekin, että tuleva puoluesihteeri ylipäätään osallistui puoluekokoukseen. 4-vuotiaana lukemaan oppinut Kalevi oli runopoika ja kirjaston suurkuluttaja
Kättelemässä Paavo Väyrynen, oikealla Seppo Lindblom. SORSA ehti poliitikon uransa aikana johtaa SDP:tä 12 vuotta ja toimia ministerinä 13 vuotta. Sorsa luopui keväällä 1979 pääministerin paikasta Koiviston hyväksi, mutta oliko hän sittenkin lopulta Kekkosen mies. Professorin mukaan Sorsan veroisia pitkän linjan parlamentaarisia vallankäyttäjiä itsenäisessä Suomessa ovat olleet vain Kekkonen ja Väinö Tanner. Kukaan kolmestatoista ehdokkaasta ei miellyttänyt puheenjohtajana jatkavaa Rafael Paasiota. Myös joihinkin Sorsan päiväkirjamerkintöihin on Meinanderin mukaan syytä suhtautua varauksellisesti. ANNUKKA KAARELA Henrik Meinander: Kansakunnan kakkonen. SORSAN URA SDP:ssä eteni vauhdikkaasti. ”Tällaisiin lipsahduksiin hän ei muutoin erehtynyt eikä myöskään säästänyt arkistoonsa mitään sellaisia dokumentteja, joista olisi ilmennyt, mihin hän silloin oikeastaan oli pyrkinyt”, Meinander kirjoittaa. Su om en m aa n ark isto. Sorsasta kasvoi Kekkosen luottodemari, joka toisinaan oli lähempänä presidenttiä kuin keskustapuolueen poliitikot. Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969–1993. Myös presidentti Urho Kekkonen vakuuttui nopeasti nuoren Sorsan kyvyistä. SDP:n puheenjohtajaksi Sorsa valittiin virallisesti vuonna 1975, mutta Meinanderin mukaan hän oli käytännössä johtanut puoluetta jo pitkään. Ankaran junttauksen jälkeen tuntematon virkamies valittiin seuraavana päivänä maan suurimman puolueen puoluesihteeriksi. 2.9.2022 31 valinta oli täysin auki. Hän ei ollut suuri ajattelija eikä ponteva puhuja, vaan esiintyi tietoisen varovaisesti, idän ja lännen välillä tasapainoillen. ”Kuka se on?”, töksäytti Paasio, kun puoluetoimiston tutkimusja koulutussihteeri Unto Niemi ehdotti hänelle Sorsaa. Helmikuussa 1972 Paasio valitsi Sorsan ”nappulaliigansa” ulkoministeriksi. Sorsa toimi pääministerinä neljän kautensa aikana yhteensä 3 652 päivää. Sorsan ansioista kuultuaan Paasio kiinnostui miehestä ja haastatteli tätä yön tunteina. Sorsa ei ottanut suoraan kantaa asiaan, mutta yhden lipsahduksen Meinander huomaa. Otava, 416 s. ”Meidän täytyy pitää yhtä. Sorsan uran suurimmaksi Akilleen kantapääksi Meinander nimeää hänen ärtymyksensä median kohujuttuja kohtaan. Hän asettui ehdolle vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja nousi heti puolueensa äänikuninkaaksi. Meinanderin mukaan Sorsa olisi 1980luvulla ollut pätevämpi presidentiksi kuin Mauno Koivisto. SORSAN poliittisessa toiminnassa Meinanderia vaikuttaa askarruttavan eniten juuri tämän suhde Koivistoon ja Kekkoseen. Siihen liittyy viimeinen puhelu, jonka Kekkonen soitti Sorsalle loppukesällä 1981. Sorsan hallitukset olivat aikakauteen nähden pitkäikäisiä ja onnistuivat tavoitteissaan hyvin. Hänen pääministerikausillaan Suomessa tehtiin merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia, kansalaisten elintaso nousi nopeasti ja tasa-arvo koheni. Peli Kekkosen seuraajasta kävi tuolloin kuumimmillaan, ja keskustapuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen on väittänyt, että Sorsa pyrki yhdessä Väyrysen ja Kekkosen kanssa kaatamaan Koiviston hallituksen. Samalla hän tuli Meinanderin mukaan tavallaan vahingossa paljastaneeksi, kenen adjutanttina oli toiminut Kekkosen ja Koiviston kaksintaistelussa keväällä 1981. Syksyllä hän sai kannettavakseen jo pääministerin salkun. ”Mutta häneltä jäi aina puuttumaan se tärkein, kansan suosio, mikä osoittautui hänen kohtalokseen myös, kun lähestyttiin vuoden 1994 presidentinvaaleja.” Elämäkerran mukaan Sorsasta ei koskaan irronnut Kekkoselle ominaista jämäkkyyttä, Virolaisen kansanomaisuutta tai Koiviston rentoutta. Sorsan maine kärsi 1970-luvun lahjusskandaaleissa, ja hän tuli tunnetuksi kärttyisänä, tiedotusvälineitä arvostelevana poliitikkona. Tästä ei tuu mitään jos ei me pidetä yhtä. ”Hänen asemansa maan politiikassa tuli vuosina 1982–1987 niin keskeiseksi, että hän nousi käytännössä selvästi vaikutusvaltaisemmaksi päättäjäksi kuin presidentti Koivisto”, Meinander vertaa. Tähän vaikutti sekä Paasion passiivisuus että Sorsan taitava tasapainottelu eripuraisten puolueryhmien välillä. VAIKKA viimeinen sinetti jäi Sorsan uralta puuttumaan, Meinander listaa hänet suomalaispoliitikkojen joukossa korkealle. Siksi lopullista päätelmää Suomen pitkäaikaisimman pääministerin poliittisesta toiminnasta ei voi Meinanderin mielestä vielä vetää. Meidän täytyy pitää yhtä”, hauras presidentti totesi ulkoministerinä toimineelle Sorsalle. Esimerkiksi keväällä 1981 merkinnät katkeavat usean kuukauden ajaksi. MEINANDERIN kirjoittama Sorsa-elämäkerta on tasapainoinen yhdistelmä ymmärrystä ja kritiikkiä. Sorsa on suojellut tarkasti sekä omaa että puolueensa jälkimainetta eikä säilyttämissään papereissa avaa motiivejaan. Hänen nimensä pyöri tiiviisti mukana presidenttipelissä, mutta lopulta hän ei päässyt koskaan edes ehdolle. Meinanderin mukaan Sorsan yksityisarkisto ei tuo lisävalaistusta asiaan. Myöhemmin Sorsa kirjoitti Kekkosen viimeisestä puhelusta lämminhenkisesti ja korosti presidentin uudistusmielisyyttä sekä poliittista taituruutta. Presidentti Mauno Koivisto otti vastaan Kalevi Sorsan neljännen hallituksen toukokuussa 1983. Sorsan laajan yksityisarkiston antiin professori vaikuttaa kuitenkin hieman pettyneeltä
Nyt juntataan ja kunnolla. Esimerkiksi porvaripuolueiden johtajien vuonna 1986 solmimasta salaisesta kassakaappisopimuksesta Hokkasella ei ollut etukäteen täsmällistä tietoa. Miksi Paavo Väyrynen luopui vapaaehtoisesti keskustan puheenjohtajuudesta. Silti hän ei omien sanojensa mukaan ollut koskaan aivan sisäpiirin ytimessä. Kirjan mukaan Ilkan ja sen päätoimittajan osuus oli ratkaiseva, kun Veikko Pihlajamäki valittiin vuonna 1983 puolustusministeriksi ja Anneli Jäätteenmäki 11 vuotta myöhemmin oikeusministeriksi. Kerrottavaa on niin paljon, että tuhdista sivumäärästä huolimatta Hokkanen ehtii tarinassaan vasta vuoteen 2004 asti. Paikalla olivat myös eduskuntaryhmän ja NKL:n puheenjohtajat, ministerit sekä oppositioaikana eduskunnan puhemiehistöön kuuluva jäsen. Tällä kertaa Kirjat KUINKA SATRAAPISTA TULI SATRAAPPI Ilkan ex-päätoimittajan Kari Hokkasen uran kohokohta oli Anneli Jäätteenmäen auttaminen pääministeriksi Kir ja n ku vit us ta Paavo Lipponen vihki elokuussa 2010 Kari Hokkasen entisen työhuoneen Satraappi-kabinetiksi. SUURIMMILLAAN Hokkasen valta puolueessa oli tietyissä henkilövalinnoissa. Tulivatko faksit Anneli Jäätteenmäelle pyytämättä ja yllättäen. Kirjan kattamille kahdelle vuosikymmenelle ajoittuu monia keskustan historian kannalta käänteentekeviä tapahtumia, jotka kalvavat politiikkaa seuraavien mieltä edelleen. Vasemmalla toinen satraappi Erkki Laatikainen.. Elokuussa julki tulleessa muistelmien kakkososassa Sisärenkaan ulkokehällä vauhti sen kun kiihtyy. HOKKANEN seurasi tapahtumia aitiopaikalta, sillä vuoden 1983 alussa hänet valittiin keskustan puoluehallituksen työvaliokuntaan. Syrjäytettiinkö Esko Aho puoluejohdosta. 32 2.9.2022 SEINÄJOEN satraappi Kari Hokkanen ennätti maaliskuussa ilmestyneiden muistelmiensa ensimmäisessä osassa vuoteen 1983 asti. Vaikka Hokkanen valittiin työvaliokuntaan Johannes Virolaisen tukijana, hänestä tuli 1980-luvun kuluessa yksi puheenjohtaja Paavo Väyrysen luottomiehistä. Myös Kyösti Virrankosken läpimeno Suomen ensimmäisissä EU-vaaleissa oli pitkälti Hokkasen ansiota. Torstaiaamujen kokouksiin osallistuivat puolueen puheenjohtajisto, puoluesihteeri ja kolme niin sanottua kentän edustajaa, joihin Hokkanenkin lukeutui. Tuolloin 40-vuotias Hokkanen oli työskennellyt kolme vuotta Ilkan päätoimittajana ja alkanut saavuttaa EteläPohjanmaan keskustaväen luottamuksen, vaikka junantuoma itäsuomalainen olikin
Lipponen syytti Jäätteenmäkeä vastenmielisestä kaunapolitiikasta, jonka johtavia sieluja olivat Hokkanen ja Laatikainen, ”nämä maakuntiaan terrorisoivat satraapit”. Viikot kuluivat eikä puheenjohtajaa kuulunut työvaliokunnan pöydän päähän. Pääministeri paljasti Haloselle myös saaneensa asiakirjat tämän neuvonantajalta Martti Manniselta, mihin presidentti huudahti: ”Voi kauheeta, mitähän Lipponen sanoo!” Hokkasen siteeraama Halosen reaktio poikkeaa presidentin omasta kertomasta. Hokkanen näki talonpoikien omistaman Ilkan tehtäväksi sanan levittämisen, ei tuoton hankkimisen. Sitten käynnistyi kova kampanja vuoden 2003 eduskuntavaaleja varten. Maakunta painoi vaakakupissa sittenkin enemmän kuin mielipiteet. SATRAAPIT ja heidän lehtensä olivat aikansa lehtimaailmassa poikkeus. HOKKASEN mukaan on edelleen hämärän peitossa, mitä keväällä 2003 todella tapahtui. Toisin kävi. Bushin tapaamisesta saamiinsa salaisiin asiakirjoihin, joita hän vilautti toimittajille MTV:n vaalitentin jälkeen. Erkki Laatikainen kuoli vuonna 2013, joten tammikuussa 80 vuotta täyttävä ”Pohjanmaan Kekkonen” on satraapeista viimeinen. Kuinka tyylikästä toiminta oli, siitä voi olla monta mieltä. Hokkasen mukaan Jäätteenmäki mainitsi asiakirjat keskustan työvaliokunnalle pari viikkoa ennen vaaleja. ”Olen nähnyt faksin, jossa ’TP lähettää terveisiä’.” Irak-kohun jälkimainingeissa Hokkanen sai Paavo Lipposelta kuuluisan lisänimensä. Hokkanen pysyy käsityksessään, että presidentti tiesi ainakin Mannisen yhteydenpidosta Jäätteenmäkeen. ”Mieluisina jäivät muistiin nämä sanamiekkailut”, vuonna 2007 eläköitynyt Hokkanen myhäilee. Halonen on itse muistellut todenneensa vain ”voi kauheeta”, Lipposta mainitsematta. Tulosta tuli silti sekä äänissä että markoissa mitattuna. Seinäjoen satraapin muistoja 2. ”Silloin olin varma, että en enää koskaan hänen uraansa edistäisi”, Hokkanen muistelee. Jäätteenmäki perusti tietonsa Lipposen ja presidentti George W. Liberaali Jäätteenmäki oli äänestänyt EUjäsenyyden puolesta ja livennyt Virrankosken taakse ryhmittyneestä eteläpohjalaisrintamasta. AHON sijaistaminen sujui Jäätteenmäeltä niin hyvin, että Hokkanen oli valmis vaihtamaan puheenjohtajan pysyvästi. Kun Aho ilmoitti aikeistaan lähteä lukuvuodeksi Harvardin yliopistoon, Hokkanen tuki sijaiseksi Jäätteenmäkeä, vaikka oli tämän kanssa eri linjoilla monissa asioissa. Kampanjan loppusuoralla Jäätteenmäki haastoi ärhäkästi pääministeri Paavo Lipposen Irak-politiikan. Maahenki, 466 s. Mediamaailma on muuttunut niin, että uusia tuskin enää syntyy. Keskustan ensimmäistä naisjohtajaa Anneli Jäätteenmäkeä katselevat mietteliäinä puoluetoimiston aulassa Paavo Väyrynen, Hannu Kemppainen ja Kari Hokkanen sekä seinältä Arvo Korsimo. Asiakirjavuodoista käynnistetty poliisitutkinta eteni, ja 10. Lipponen oli presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa eri linjoilla suhtautumisessa Yhdysvaltojen suunnittelemaan hyökkäykseen. Kesäkuussa Irak-kohu virisi mediassa uudelleen. “OLEN NÄHNYT FAKSIN, JOSSA ’TP LÄHETTÄÄ TERVEISIÄ’.” Ilkan satavuotishistoriikki valmistui päätoimittajan työn ohessa vuonna 2006. VAALIT sujuivat keskustalta ennätyksellisen hyvin, ja Jäätteenmäen punamultahallitus saatiin kasaan huhtikuun puolivälissä. Kir ja n ku vit us ta Ja ri La uk ka ne n. Keskustan kannatus Etelä-Pohjanmaalla nousi samaa tahtia kuin Ilkka vaurastui. ”Duo töykeät”, kuten heitä Suomenmaassa joskus kutsuttiin, ei koettanut esittää puolueetonta, vaan iski korkealta ja kovaa. ANNUKKA KAARELA Kari Hokkanen: Sisärenkaan ulkokehällä. ”Harrastelijapoliitikon” uransa kohokohdaksi Hokkanen nimeää Anneli Jäätteenmäen auttamisen ensin Esko Ahon sijaiseksi, sitten keskustan varsinaiseksi puheenjohtajaksi ja lopulta pääministeriksi asti. kesäkuuta poliisi ilmoitti pääministerille haluavansa kuulla tätä todistajana. HOKKANEN oli äänestänyt vuonna 1990 keskustan johtoon Eeva Kuuskoskea, mutta vakuuttaa olleensa silti lojaali Esko Aholle tämän puheenjohtajuuden ajan. Tähän eripuraan Jäätteenmäki iski, ja Hokkanen ja Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen heittivät pökköä pesään. Vuoden 2000 presidentinvaalien jälkeen Ahosta ei kuitenkaan ollut johtamaan puoluetta kuten ennen. Hokkasen mukaan kokemattoman pääministerin vastaukset toimittajien kysymyksiin olivat väisteleviä ja epävarmoja. Lisäksi Hokkanen arvioi, että Jäätteenmäen puheenjohtajuus voisi nostaa keskustan kannatusta. 2.9.2022 33 Ilkan rummutus oli niin näkyvää, että sitä paheksuttiin laajalti pääkaupunkiseudun lehdissä. Pyysikö Jäätteenmäki asiakirjoja Manniselta ja tiesikö Halonen avustajansa luovuttaneen niitä. Niiden sisältöä tai luovuttajaa hän ei kertonut. Päätoimittajat eivät nimityksestä pahastuneet. Seuraavana aamupäivänä Jäätteenmäki soitti Haloselle ja kertoi tulevista kuulusteluista
Pääministeri Mauno Koivisto itki koko matkan kotoaan Kirkkonummelta valtioneuvostoon, mutta erityisesti raskaasti tilanteen otti Turusenkin kirjan mukaan presidentti Urho Kekkonen. Myös se, missä määrin länsimailla on kiinnostusta tai edes mahdollisuuksia tulla hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan avuksi, konkretisoitui sekä Tšekkoslovakiassa 1968 että Ukrainassa 2022, vaikka aika onkin toinen. Mukana on paljon spekulaatiota, syyseurauspohdintaa ja analyysiä siitä, miksi ja miten valemuistot ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Osa piti tapahtunutta odotettunakin, mutta yleiset tunnelmat olivat sekoitus järkytystä, yllättyneisyyttä, suuttumusta ja lamaannusta – hieman kuin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tutkijan mukaan ei. Uudistusten keulakuva oli uusi puoluejohtaja Alexander Dub?ek. Kun panssarit vyöryivät Prahaan elokuussa, pelko siitä, että sama voisi toistua Suomessa, levisi. Tekstin pääpaino on Puolustusvoimien toimissa kuukausina ennen Tšekkoslovakian miehitystä, sen aikana ja jälkeen. Su om en m aa n ark isto Kirjat Suomessa hallitus järkyttyi Tsekkoslovakian miehityksestä, mutta ulospäin reaktiot pysyivät hillyttyinä.. Neuvostoliitto oli hyökännyt avoimesti toiseen valtioon, Kekkosen kontaktit eivät olleet millään tavoin informoineet häntä ennalta eikä nähtävästi ollut takeita, ettei sama voisi tapahtua uutterasti “idänsuhteitaan” vaalineelle Suomelle. Kun YYA-ajan presidentti johti maata tavoilla, joissa ulkoministeriöllä ja armeijan johdolla oli huomattavan vähän valtaa, hän koki epäonnistuneensa henkilökohtaisesti. Tyyneys perustui siihen, että sekä kansallisella että kansainvälisellä sotilastiedustelulla oli oikea käsitys tilanteesta eikä Suomeen kohdistunut todellista miehitysuhkaa Neuvostoliiton taholta. TŠEKKOSLOVAKIASSA protestoitiin vuonna 1968 ahdistavaa kommunismikuria vastaan: oli lopetettu sensuuri, alettu puhua kulutustavaratuotannon lisäämisestä ja jopa monipuoluejärjestelmästä. Aikalaiset ja historiansa lukeneet jälkipolvet muistavat puheet punalaivaston lähestyvästä armadasta Suomenlahdella, vastoin virallista käskyä puolustautumaan valmistautuvasta Kirkonmaan linnakkeen nuoresta yliluutnantista, huhut panssareistamaarajalla ja varusmiesten perutuista lomista, kiljuvan ja kiroilevan toimittajan Lieko Zachalovan raportit Prahasta sekä päättäjätason kannanottojen viipymisen. Tutkija, KTT Pekka Turusen teoksen Kylmää rauhaa – Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys (Atena) ydinviesti lukijalle on, että suurin osa sotilaalliseen varautumiseen liittyvistä uhista ja reaktioista on niin sanottuja valemuistoja. SUSANNA LUIKKU Pekka Turunen: Kylmää rauhaa – Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tsekkoslovakian miehitys, Atena, 527 s. VUODESTA 2011 kirjaansa työstäneen Turusen mukaan Suomea koskenutta uhkaa koskeneet valemuistot ovat syntyneet pääosin jälkikäteen ja siksi, että armeijan saati sotilastiedustelun toiminnasta ei ymmärrettävästi anneta kuin niukkoja ja valikoituja tietoja. Maavoimien esikunnissa tutkijana ja upseerina kriisinhallintatehtävissä työskennelleen Turusen lähteisiin ja haastatteluihin perustuva näkemys on, että kasarmeilla, rajoilla ja niiden takana kaikki jatkui olosuhteisiin nähden normaalina. Väkisin herää kysymys siitäkin, miten aikalaisten kertomukset voidaan aukotta todistaa vääriksi eli kerrostuneiksi, värittyneiksi ja ajan mukana muuntuviksi, kun ei kerran ole varmaa tietoa, mitä todella tapahtui tai oli tapahtumatta. TEKSTI TARJOAA kuitenkin näkymän Puolustusvoimien toimintaan kylmän sodan kuumilla hetkillä, kansallisen ja kansainvälisen tiedustelun maailmaan sekä siihen, miten miehitys seurauksineen vaikutti Suomen ylimpien päättäjien, etenkin Mauno Koiviston, suhteeseen itänaapuriin. 34 2.9.2022 KUN neuvostopanssarit murskasivat useimpien Varsovan liiton maiden tukemana Tšekkoslovakian toiveet vapaammasta yhteiskunnasta elokuussa vuonna 1968, se oli sokki myös kansainvälisesti ja Suomessa. Mutta kohdistuiko Suomeen todella akuutti neuvostojoukkojen miehitysuhka. Valemuistoja, yksinvaltaa ja tiedustelua Prahan kevät 1968 oli traumaattinen kokemus myös Suomessa. Neuvostoliitto oli varoittanut monta kertaa, ettei se hyväksy tilannetta ja painostanut Tšekkoslovakiaa suurilla sotaharjoituksilla. Masentavankin osuva on 1960-luvun neuvostojohdon ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin ideologian, toimintamallien ja sotataktiikoiden vertailu. Tämä on ymmärrettävää lähtökohdan, taustan ja pyrkimykset huomioiden, mutta tekee lukemisesta maallikolle paikoin raskasta
Sisätön mukaan Kuikka-Koponen oli silmänkääntäjä eli taikuri, joka hallitsi ilmeisesti myös hypnoosin. Skeptikko Vesa Sisätön uusin tietokirja Huuhaa-Suomen historia (SKS 2022) käy läpi kolmisenkymmentä maassa vaikuttanut tapahtumaa ja ilmiötä keskiajalta asti. Mitä vaikeammat ajat, sitä otollisemmat markkinat huuhaalle. Sosiaalisen ja osin perinteisenkin median kärjistävyys ja yhteiskunnallinen polarisaatio ruokkivat tilannetta, joka on yhdessä epäoikeudenmukaisen tai siksi koetun päättäjäja viranomaistoiminnan kanssa omiaan antamaan vauhtia vaaralliselle kehitykselle: siinä osa ihmisistä siirtyy kokonaan omien uskomustensa maailmaan. SUSANNA LUIKKU Vesa Sisättö: Huuhaa-Suomen historia, SKS, 346 s. Periaatteessa missä tahansa uskonnossakin voi nähdä yliluonnollisia piirteitä. Usko yliluonnolliseen ei tee tästä poikkeusta, mutta on vaikea olla ajattelematta, että valtaosa uskomuksista oli entisaikoina vähemmän vaarallisia kuin 2000-luvulla. Kirjat. Joskus Kuikka taikoi tuvan täyteen ruokaa tai suuttuessaan vettä, tai onki ahvenia lattianraoista tai uunista. 1990-luvulle ajoittuu myös suuri saatananpalvontapaniikki, joka on osoittautunut yhtäältä USA:n äärikristittyjen ja toisaalta mediakohun tuotteeksi. Kummituksia, ilmestyksiä, ihmeellisiä keksintöjä, ufoja, telepatiaa... Selvänäkijä Aino Kassinen, Pudasjärven ufohavainnot sekä “rajatietoa” voimakkaasti promonneet Rauni-Leena Luukanen ja Tapani Kuningas noteerattiin aikakauslehdissä vuosikausia tavalla, jota nyt pidettäisiin vähintään kyseenalaisena. 1990-luvun lamassa esimerkiksi Luonnonlain puoluetta pilkattiin avoimesti eikä ollut varmaa, missä määrin joogalentäjät itsekään olivat tosissaan. TÄMÄ EI tarkoittanut, että into selittämättömään olisi kadonnut. Yhdessä tarinassa poliisi tavoitteli Kuikkaa huoneesta, mutta yhtäkkiä tuvan penkki oli täynnä Koposia, joista poliisi ei osannut valita oikeaa. NYKYAJAN salaliittoteorioihin uskoo todennäköisesti pienempi, mutta sitäkin kiihkeämpi ja äänekkäämpi joukko. Sisättö toteaakin ottaneensa “tietoisella riskillä” kirjaan mukaan Maria Åkerblomin ja Niilo YliVainion kaltaisia lahkolaisjohtajia. TEKSTI ON sujuvaa ja mukaansatempaavaa. Kun ihmisten koulutustaso nousi, sekä fyysinen että sosiaalinen liikkuvuus lisääntyi ja toisaalta valtionkirkko alkoi ottaa suurempaa roolia elämässä, vastaavat tarinat vähenivät. Toiminnassa voi silti nähdä tiettyjä yhtäläisyysja ennusmerkkejä tämän päivän tiedeja rokotevastaisiin liikkeisiin. Huuhaasta oli ja on moneksi Kansantarinoiden kylävelhoista selvänäkijöiden, ufojen ja saatananpalvontapaniikin kautta salaliittoteorioihin kulkeva kirja kertoo yhtä paljon lähihistoriasta kuin erilaisista uskomuksista. Osa jutuista on harmittomia ja etenkin jälkikäteen huvittavia sekoiluja, joihin edes aikalaisten on vaikea kuvitella suhtautuneen täysin tosissaan. 1960ja 1970-luvuilla yhteiskunnallinen murros toi Suomeenkin niin sanotut parapsykologiset ilmiöt. Jo kauan ennen joukkotiedotusvälineitä ihmiset viihdyttivät toisiaan pitkinä syysja talvi-iltoina kertomuksilla yliluonnollisia voimia omanneista kylänmiehistä ja -naisista. Aihetta tutkinut Titus Hjelm tiivistää ydinongelman: huolestuneet aikuiset pyrkivät etsimään nuorista merkkejä saatananpalvonnasta sen sijaan että olisivat kysyneet, mistä osan heistä pahoinvointi ja häiriökäyttäytyminen johtuu. Se on myös kertomus siitä, miten eri aikakaudet, tapahtumat ja kansalaisten asema limittyvät huuhaan alle niputettavaan toimintaan ja uskomuksiin. 2.9.2022 35 a JOKA aikakaudelle ja osin sukupolvellekin on tyypillistä, että tietyt ilmiöt, kehityskulut ja ajattelumallit koetaan jos ei ainutkertaiseksi, niin ainakin erityisen vahvoiksi juuri omana ilmenemisaikanaan. Sisättö nostaa esimerkeiksi jo mainitun tiedeja rokotevastaisuuden, huhut susien “siirtoistutuksista” ja niin sanotusta väestönvaihdosta. On helppo yhtyä kirjailijan toiveeseen, että huuhaassa säilyisi mieluummin sen viaton ja viihteellinen puoli, josta myös fiktio on ammentanut kautta aikojen. Pitkän kuvauksen kirjassa saa esimerkiksi Abel Koponen eli Kuikka-Koponen, joka ällistytti suomalaisia tempauksillaan 1800-luvulla
TEKSTI: SUSANNA LUIKKU KUVITUS: SHUTTERSTOCK. 36 2.9.2022 TEKSTI JA KUVAT: SAMULI VÄNTTILÄ Ilman saunaa saisi kippuroida aika pitkään sängyssä ennen kuin uni tulee, sanoo raahelainen Antero Aulakoski. Ilmiöt Sosiaaliturvauudistuksen valmistelu jatkuu syksyllä, mutta ongelmat ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä. Sosiaaliturvauudistus – mahdoton tehtävä. Yksi iso ja puolueita jakava kysymys on perustulo
Jos osa-aikaisena saisi perustulon kanssa lähes saman summan kuin kokoaikaisena, työtunteja tehtäisiin vähemmän ja verotusta olisi pakko kiristää.” Etenkin perustulon kannattajien mukaan sosiaalija työttömyysturvaan liittyy nimenomaan ideologisia kysymyksiä. Pitää paikkaansa, ettei nykyjärjestelmä kannusta keikkaja muihin lyhytaikaisiin töihin, mutta pitää ottaa huomioon työmarkkinatilanne. Keskustan nuoriso-osasto on vedonnut voimakkaasti perustulon puolesta ja vaati sen puoltamista myös kesän puoluekokouksessa Lappeenrannassa. Komiteajäsen Anna Kontula (vas.) kertaa, että vasemmistoliiton mukaan nykyinen vaikeaselkoinen, pirstaleinen ja byrokraattinen järjestelmä aiheuttaa itsessään haittoja, jotka olisivat vältettävissä perustuloon siirtymällä. “Keskustan mielestä on tärkeää sekä tukea heikompiosaisia että luoda kannusteita ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseksi. Aittakumpu myöntää, että perustulon pohja-ajatus on vastikkeettomuus. Puheenjohtajisto esitti, että työttömyysturva säilyy vastikkeellisena ja syyperusteisena. 2000-LUVULLA yhä useamman suomalaisen työtulot tulevat monesta lähteestä, ja vakituiset työurat yhdellä tai kahdella työnantajalla ovat olleet jo pitkään historiaa. Puolueet perustelevat kantaansa byrokratian vähentämisellä, työllistymisen helpottumisella ja työelämän muutoksella. “Ajatus siitä, että työikäinen ja -kykyinen henkilö voisi jäädä perustulon avulla elämään muiden kustannuksella, ei vastaa kokoomuksen ideologiaa. Paljon puhutaan perustulon kalleudesta, mutta vasemmistoliitto lasketti vaihtoehdon eduskunnan tietopalvelulla. Ne haluaisivat siirtyä kohti vastikkeetonta perustuloa, joka maksettaisiin automaattisesti kaikille suomalaisille ja verotettaisiin pois tulojen noustessa. Puolueen voimassa oleva kanta on yhä niin sanottu kannustava perustulomalli, johon sisältyy ajatus vastikkeellisuudesta. Keskustaa komiteassa edusti Katri Kulmunin vanhempainvapaan ajan Pekka Aittakumpu. “Jatkuva pelko perusturvan eli elämiseen välttämättömien tukien menettämisestä jopa kuukausiksi parin päivän työkeikan takia ei kannusta ketään, vaan lamaannuttaa, ahdistaa ja passivoi. Kokoomuksen komiteaedustaja Arto Satonen perustelee puolueensa kielteistä kantaa perustuloon yhteiskuntavastuulla ja työllisyyssekä verotusnäkökulmalla. Lausumaa vastustivat vihreät ja vasemmistoliitto. Sekä Anna Kontula että vihreiden edustaja Bella Forsgrén Anna Kontula Katri Kulmuni Pekka Aittakumpu Arto Satonen Va se m m isto liit to Ja ri La uk ka ne n Art o Sa to ne n Ja ri La uk ka ne n. Vain opiskelijoiden osalta syntyisi lisämenoja”, Kontula kommentoi. Työttömyysturvan saamisen syynä siis pysyisi nykyiseen tapaan työttömyys ja edellytyksenä kokoaikatöiden hakeminen. 2.9.2022 37 PARLAMENTAARINEN komitea oli keväällä erimielinen siitä, voiko Suomen sosiaaliturvaa viedä tulevaisuudessa perustulon suuntaan. Suorat kulut yhteiskunnalle olisivat suunnilleen samat kuin nykysysteemissä. Esimerkiksi keikkaja osa-aikatyöläisten, itsensätyöllistäjien, alustatalouden työntekijöiden ja freelancerien todellisuus ei kohtaa jäykän ja yhä monimutkaisemmaksi muuttuneen sosiaaliturvamallin kanssa. Nykytason hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee ja saa tehdä työtä. Mutta päivitämme perustulokantaa vielä tämän vuoden aikana uudessa sosiaalija terveyslinjauksessa”, Aittakumpu muotoilee
Nykyjärjestelmä kohtelee mielivaltaisesti myös monia yrittäjiä, koska se ei tunnista eikä tunnusta työelämän muutosta.” PEKKA AITTAKUMPU sanoo, että puolueet ja muut toimijat katsovat eri tavalla sitä, kuinka velvoittavasti yhteiskunnan pitää kannustaa työikäisiä ihmisiä työelämään. Kohtaanto-ongelma vaatii muun muassa työvoiman liikkuvuuden ja erilaisen lisäja täydennyskoulutuksen vahvistamista.” Arto Satosen mukaan uudistusten ydinongelma on se, että Suomen järjestelmässä pitäisi sekä taata elämiseen riittävä perusturva että olla kannattavaa ottaa vastaan kokotai osaaikaista työtä. Periaatteessa komitea voisi myös päättää alkaa edistää perustuloa tai niin sanottua perustiliä, mutta näillä vaihtoehdoilla ei välttämättä ole riittävää kannatusta eduskuntapuolueissa. Se nostaa todellisen veroasteen monilla työttömillä 80 prosenttiin tai jopa yli, mikä ei ole kannustavaa. Kaikki haastateltavat mainitsivat kuitenkin, että suurin vastustus oikeastaan minkäänlaisiin uudistuksiin tulee muualta kuin puoluepolitiikasta. Kuitenkin sosiaalija työttömyysturvaa tarvitsevien joukko on heterogeeninen, muuttuva ja yhä useampi tekee useampaakin työtä. Ensimmäinen luonnos välimietinnöstä on määrä saada valmiiksi lokakuussa. “Perustulon pohjasumma pitäisi määritellä erikseen, mutta 600–800 euroa kuussa ei mahdollistaisi “lorvimista” eikä systeemin väärinkäyttöä. “Nyt työnteosta seuraa usein asumistuen ja toimeentulon leikkaantuminen. Keskeisenä tavoitteena on, että järjestelmä on selkeämpi ja mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan paremman yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.” “Työllisyys on nyt noussut korkealle, mutta samalla työelämän ulkopuolella olevista yhä suurempi osa on osatyökykyisiä tai muuten vaikeasti työllistettäviä. Olen silti toiveikas, että ainakin etuuksien yhdistäminen toteutuu”, kommentoi vihreiden Forsgren. Itse ottaisin mallia Tanskasta, jossa työttömyysturva on korkeampi, mutta kestoltaan lyhyempi, ja sosiaalija työvoimapalvelut ovat paljon kattavampia kuin Suomessa nyt.” YLI KAKSI VUOTTA istunutta komiteaa johtavat THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio sekä kaksi sosiaalija terveysministeriön virkamiestä. “Sosiaaliturvan uudistaminen on jäänyt sieltä täältä paikkailuksi. Kontula on pessimistisempi: hän pelkää senkin vesittyvän, koska “epäluottamus tavalliseen ihmiseen ja halu pitää kiinni kontrollista on niin syvällä”. Jälkimmäinen voisi tarkoittaa sitä, että nykyetuuksia yhdistettäisiin yhdeksi perusturvaetuudeksi. “Tämän liskoälyn mukaan työttömien, köyhien, osatyökykyisten ja sairaiden tulee tyytyä osaansa, koska isä tai äiti valtio tietää paremmin. Uudistaminen vaatii rohkeutta ja joustamista puolin ja toisin, jotta saadaan aikaan yhteinen tulos”, Aittakumpu sanoo. Siitä, että järjestelmää halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää eri tukimuotoja yhdistämällä, on poliittinen yksimielisyys. “Vastikkeellisuus voidaan säilyttää ja tukimuotoja silti yhdistää niin, että byrokratia vähenee eikä tukia menetä yhtä helposti. Satonen ja Aittakumpu linjaavat, että vaikka sosiaaliturvaa on yritetty uudistaa vuosia nykyajan työelämää, nyt sen välttämättömyydestä on yhteisymmärrys. Jo tämän takia osa-aikatyön mahdollisuuksia tulee parantaa. Bella Forsgrén Pasi Moisio H an na -K ais a H äm älä in en TH L. Tukien väärinkäyttäjät ovat nytkin marginaaliongelma, parin prosentin luokkaa.” “Mielestämme vastustus palautuu ihmiskäsitykseen: halutaan kontrolloida ja pakottaa sen sijaan, että uskottaisiin ihmisten haluavan lähtökohtaisesti olevan kykeneviä järkeviin päätöksiin”, Forsgrén sanoo. Ilmeisesti virkamieskunnasta ja eri instituutioissa työmarkkinajärjestöistä lähtien. “Mutta nykysysteemi estää työllistymistä ja ihmisten mielekästä elämää niin tehokkaasti, että siinä roikkuminen on yksinkertaisesti järjetöntä”, hän lataa. Eniten vastikkeellisuudesta, hakijoiden jatkuvasta seurannasta ja raportointivelvollisuuksista ja samalla ay-perusteisesta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta luopumista on vastustanut SDP. Kontula menee pidemmälle: hänestä koko päättäjäja virkamieskunta elää menneessä ja kohtelee kaikkia yhteiskunnan tukia tarvitsevia “vajaavaltaisina”. “Jokin neliraajajarrutus on päällä, enkä minä edes osaa sanoa, mistä kaikkialta se tulee. “Haluan uskoa ja luottaa siihen, että tahtoa uudistamiseen on ja voimme päästä myös eteenpäin. Silloin komitea linjaa alustavasti siitä, lähdetäänkö sosiaaliturvaa uudistamaan ensi vaalikaudella nykymallin pohjalta vai tavoitellaanko suurempaa uudistusta. 38 2.9.2022 pitävät suomalaisen järjestelmän perusongelmana sitä, ettei ihmisiin luoteta. Ihmisten tilanteet ovat yksilöllisiä, ja se on otettava paremmin huomioon”, Satonen kommentoi
Palkka on toki päämotivaattori, mutta työllä on isoja positiivisia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä vaikutuksia.” OSA-AIKATYÖ on tunnustettu Suomen järjestelmässä virallisesti jo vuosikymmeniä, mutta Melinin mukaan etenkin 2010-luvulla huimasti lisääntynyt pienja yksinyrittäjyys, silppuja monialatyö, alustatalouden työ ja ammatinvaihtaminen eivät istu mitenkään nykyiseen jäykkään, vaikeaselkoiseen ja palkkatyöperustaisiin malliin. MELININ MUKAAN yksilön vastuu toimeentulostaan, valinnoistaan ja tekemisistään ei kärsisi perustulon myötä, vaan pikemmin päinvastoin. Se tarjoaisi jatkuvuutta ja varmuutta ja kannustaisi ihmisiä eteenpäin, muuttaisi koko ajattelutapaa ja kulttuuria.” “Nyt vallalla on ajatus siitä, että tukea tarvitseva asiakas on lähtökohtaisesti syyllinen: työttömyyteen, sairauteen, toimeentulo-ongelmiin, mihin tahansa vaikeuksiin, ja häntä pitää rangaista. Ja kuitenkin maahan polkemisen sijaan ylöspäin auttaminen toimisi paljon paremmin, myös siinä kuulussa kannustavuudessa.” Professori: “Suomessa pelätään, että perustulo murentaisi työetiikan” Sosiologian emeritusprofessori Harri Melinin mukaan suurin este sosiaalija työttömyysturvan uudistamisessa on haluttomuus luopua kontrollista, epäluottamus kansalaisiin ja pelko yleisen työmoraalin rapautumisesta.. Melinin mukaan pelko on vahvasti irrationaalinen ja osin ideologinen, ja siksi sitä vastaan on vaikea argumentoida esimerkiksi tutkimustiedolla. “Heikoimmassa ja haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevat jäävät ansiosidonnaisen ja pahimmillaan kaiken perusturvan ulkopuolelle. Perustulon kannattajaksi tunnustautuva professori muistuttaa, että vaikka suomalainen perustulokokeilu oli lyhyt ja alueellinen, sen kansainvälisesti tunnustetut ja laajaa huomioita herättäneet tulokset eivät tue oletusta “lusmuilusta”. “Perustulon vastuksessa on pohjimmiltaan kyse ei vaan päättäjäja virkamiestason vaan koko yhteiskunnan läpäisevästä pelosta, että jos vastikkeellisuus poistuu, ihmiset heittäytyvät sankoin joukoin työttömiksi ja koko protestanttinen työetiikka murenee”, hän kommentoi. “Ylivoimainen enemmistö työttömistä ja ihmisistä ylipäätään haluaa tehdä työtä. “Yksittäisiä systeemin väärinkäyttäjiä löytyy aina, mutta niin löytyy nytkin. Perustulo vapauttaisi ihmiset etsimään vaikka heti seuraavana päivänä uutta työtä tai opiskelualaa. Kun töitä tehdään usealle eri taholle eri rooleissa ja ne voivat vakituisiltakin loppua koska tahansa työnantajan ytpäätöksellä ilman omaa syytä, karenssit ja loputtomat selvitykset eivät palvele kuin halua kontrolloida”, hän lataa. 2.9.2022 39 SUSANNA LUIKKU TAMPEREEN yliopiston sosiologian emeritusprofessori ja entinen vararehtori Harri Melin on pitkällä urallaan erikoistunut työelämän muutosten tutkimukseen. Hänen mukaansa sosiaalija työttömyysturvan uudistaminen on vaikeaa useista syistä, mutta perusongelma on syvälle juurtuneissa asenteissa
”Lintukodossa ei olla, vaikka välitöntä uhkaa ei olekaan”. 40 2.9.2022 Elämä TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Satakunnan keskustapiiri toivoo tulevaisuuskutsuntojen alkavan nopeasti Jos tosipaikka tulisi, Tapio Huhtanen (vas), Maria Tyyster ja Pasi Rainiola palkkaisivat reppunsa ja lähtisivät, mihin käsky käy
Mitä tapahtui maan länsirannikolla, Satakunnassa. Porin Prikaatin heinäkuun saapumiserän alokkaiden sotilasvalaja vakuutustilaisuuksia järjestettiin useilla paikkakunnilla, ja kun korona oli loppu, väkeä oli liikkeellä runsaasti. Reppu on aina lähtövalmiina. 2.9.2022 41 UKRAINAN sota nosti tapetille maanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden . Merkittävä on myös Suomen isompiin varuskuntiin lukeutuva Porin prikaati, jolla on toimipisteet Säkylässä ja Niinisalossa. Kuntalaisilla nousi huoli, ja nuorehkot naiset ja heidän läheisensä keksivät soittaa tutulle armeijan miehelle. Huhtanen ei kiellä asiaa. Huhtanenkin on miettinyt asian valmiiksi. SÄKYLÄSSÄ keskusta teki keväällä valtuustoaloitteen ja selvityksen kunnassa käytettävien raaka-aineiden kotimaisuudesta. Valtuustoryhmä haastoi myös muut kunnat tarkistamaan, että paikallisia ja kotimaisia tuotteita käytettäisiin mahdollisimman paljon ja samalla tuettaisiin omia ruoantuottajia ja huoltovarmuutta. Maria Tyyster suoritti vapaaehtoisen varusmiespalveluksen, 406 päivää, Hämeen rykmentissä ja RUK:ssa. ”Potentiaalisia kohteita löytyy, mutta välitöntä uhkaa en usko olevan. Länsirannikolla sijaitseva Satakunta on merkittävä tekijä Suomen kokonaisturvallisuudessa. Lintukodossa täällä ei silti missään tapauksessa olla.” KANNANOTOSSAAN Satakunnan keskustapiiri toivoo tulevaisuuskutsuntojen alkavan maakunnassa mahdollisimman pian. ”Missä voin saada koulutusta ammunnassa, tai vaikka kotivaran hankkimisessa?” Maria Tyyster, vuoden 2014 Tangokuningatar asuu Säkylässä. Hänkin on saanut yhteydenottoja kuntalaisilta. ”Asia taisi olla hieman jytky piirikokouksessa, mutta hyvä on tuoda esiin, että meilläkin on herätty asiassa”, sanoo Huhtanen. ”Siinä se on Satakunta kartalla”, katsovat Pasi Rainiola, Tapio Huhtanen ja Maria Tyyster. W ikim ed ia co m m on s, pu blic do m ain Maailmantilanne on herättänyt satakuntalaiset monin tavoin.. ”Tuossa ei ole kahta sanaa, asiasta on keskusteltu kotona”, Tyyster kertoo. Maailmantilanne on herättänyt satakuntalaiset monin tavoin. Kolmikko Huhtanen, Rainiola ja Tyyster panevat hyvällä merkille, että naiset ovat löytäneet tien varusmiespalvelukseen. Paalupaikalla ollaan myös energian ja yhteyksien suhteen. Keskustan kunnanvaltuutetulta ja -hallituksessa toimivalta Tyysteriltä on kysytty, ovatko Säkylässä asiat kunnossa tulevaisuuden suhteen. Jos Suomi joutuisi sotilaallisen uhan kohteeksi, sotilasvalan vannonut kahden pienen lapsen äiti astuisi palvelukseen. ”Jäsenmäärien kasvu on ollut poikkeuksellisen suurta, ja mukana on myös naisia.” Keskustan Satakunnan piiri hyväksyi keväällä kannanoton, jossa korostetaan Satakunnan merkittävyyttä maapuolustusmaakuntana. Ruoantuotannossa maakunta pitää keulapaikkaa yhdessä VarsinaisSuomen kanssa. asiat, joista moni rivisuomalainen ei ole uskaltanut puhua. Lista on komea: Olkiluodon ydinvoimala, ympäri vuoden auki olevat Rauman ja Porin satamat ja Natoyhteensopiva lentokenttä Porissa. ”Kyllä ovat, olemme voineet rauhoitella kuntalaisia”, Tyyster kertoo. Säkylän ja Niinisalon varuskuntien kehittämisen pitää jatkua, ja valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ei saa tehdä kaavamääräyksiä, jotka voisivat vaikeuttaa varuskuntien toimintaedellytyksiä. Sittemmin hänet on ylennetty luutnantiksi. Kaksi päivää ehti kulua sodan alkamisesta, kun Tapio Huhtasen, Noormarkussa asuvan ja eläkepäivillä olevan Kajaanin rykmentin komentajan puhelin alkoi soida. Pasi Rainiola, vapaaehtoisen maanpuolustuksen aktiivi kertoo, että reserviläisyhdistyksiin on ollut tungosta. Isoja ja näkyviä kohteita, voisiko noista olla tilanteen tullessa vaaraa. Porissakin herättiin
42 2.9.2022 Anneli Kojolle pihasta tuli ykkösharrastus, kun karja lähti. Hyvän mielen pihapiiri TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VENTO Elämä Innostus syttyi, kun tajusin, että voin tehdä risusta mielikuvituksellisia hahmoja.. Pihapiirissä on kasvien lisäksi risuja pajutöitä, ITE-taidetta, vanhoja koneita sekä kotimuseo
Erään kerran Anneli kasvatti perinnepäiville kessua eli tupakkaa. Ilmeisesti kasvimaa saa jatkoa eikä jää kokeiluksi. Kun riihi avattiin yleisölle, kiinnostus oli kova. ”Meillä myrskysi kymmenen vuotta sitten. ”Innostus syttyi, kun tajusin, että voin tehdä risusta omia mielikuvituksellisia hahmoja.” Kojo on ryhmitellyt risutyöt tietylle alueelle tai kullekin luontaiseen paikkaan. Kaikkien havaitseminen vaatii tarkkuutta, sillä risutyöt maatuvat ajan saatossa maisemaan. Anneli Kojo jännitti sääennustetta. Suomi 100 -juhlavuonna perinnepäivät vetivät paikalle 400 kävijää. Kun tilalla käy vierailijoita, ryhmien kahvitus elävän tulen äärellä kruunaa kokemuksen. Kodassa on 27 istumapaikkaa ja keskellä tulisija. ”Saippua on vielä valmistamatta ja korvike kokeilematta”, hän summailee. Mullit lähtivät teurasauton kyydillä noin viisitoista vuotta sitten. Keltajuurta tuli kylvettyä aika runsaasti. Rivit ovat pitkät ja suorat. ”Vuorenkilpi edusti perennoja. KUN Anneli Kojo tuli tilalle 36 vuotta sitten, ympäristö oli aivan eri näköinen. Kohopenkit ovat liki kolmekymmentä senttiä korkeat, ja ne on katettu mustalla katekankaalla. ”Jarmo on käynyt koko ajan Simpeleen tehtaalla töissä, ja karja oli minun työmaani.” Kojo opetteli myös traktoritöitä. Lisäksi jännittää palsternakka; tuleeko juurta?” Anneli Kojo toteaa. ”Varmaan kaikki paikkakunnan yhdistykset tekivät retken riihelle”, Anneli Kojo muistelee.. Sitä ei aina löydy, joten olen tehnyt myös pajuista.” Rautjärvellä Kojot ovat tulleet tutuiksi perinnepäivistä, joita he ovat järjestäneet yhdessä Änkilänsalon kyläläisten kanssa. Lehmien lisäksi oli parhaimmillaan lampaita, vuohia, kanoja ja hevosia. Samaa juttua ei kannata tehdä montaa kertaa. ”Uusi tuttavuus minulle. ”Olimme mukana avoimissa puutarhoissa muutama vuosi sitten. Kylän porukkariihi on siirretty vuosia sitten Kojon pihaan. Puutarhassa oli omenapuita ja marjapensaita ja mansikkamaa.” ”Silloin tehtiin tosissaan maalaistalon töitä. Perinnepäivät ovat olleet osa Rautjärven kunnan kulttuuriviikkoa. Ihmisille pitää olla uutta tarjottavaa.” Puutarhan runsaiden istutusten lisäksi ihasteltavaa riittää Anneli Kojon risuja pajutöissä, ITE-taiteessa, vanhoissa maatalouskoneissa, kotimuseon kokoelmissa sekä 54 neliön kodassa. Jos luvattu reipas sade tulee, varsinkin yksivuotiset kasvustot ovat vaarassa mennä lakoon. Niitä on maassa ja puussa. Tilalla lypsykarja vaihtui lihakarjaksi. Anneli Kojon aviomies Jarmo yllätti perustamalla kasvimaan. Puuta kaatui, ja Jarmo halusi käyttää suurimmat tukit kodan rakentamiseen”, Kojo taustoittaa. Systeemiä laajennettiin, peltoja vuokrattiin lisää, Jarmon kanssa korjailimme paikkoja, kiinteistöjä kunnostettiin ja uuttakin rakennettiin”, Kojo kuvailee 1980ja 1990-lukuja. Kojot opettelivat yhtenä vuonna pellavan liotuksen ja loukuttamisen. ANNELI KOJO kiinnostui risutöistä, kun tytär aloitti opiskelut Otavan puutarhalinjalla ja opiskeluun liittyen teki risutöitä kotona. 2.9.2022 43 PUOLISON voi yllättää monella tapaa. Kojoilla oltiin jonkin aikaa ilman virallista kasvimaata, siksi nykyiseen liittyy ripaus uutuudenviehätystä. ”Ensi keväänä kokeilen uusia juttuja, ainakin fenkolia!” HAASTATTELUHETKELLÄ elokuussa Kojon pihalla fiksattiin paikkoja kuntoon tulevaa Avoimet puutarhat -päivää varten. ”Ja sitten luovuttiin niistäkin, näinhän se kuvio monella tilalla täälläpäin meni”, Kojo naurahtaa. ”Perinnepäiviin kuuluvat työnäytökset, vanhat työtavat kiinnostavat”, Kojo tietää. ”Rauduskoivurisun saatavuus on ollut ongelma. Ihmishahmoja on jonkin verran, mutta linnut ovat inspiroineet eniten. He kunnostivat siitä kotimuseon, joka täyttyi omista sekä lahjoitustavaroista. Metsässä hän pärjää moottorisekä raivaussahan kanssa. Taitajia on löytynyt, ja jos ei löydy, niin otetaan asiat itse haltuun
“Se, että tanssii kadehdittavan hyvin tämän päivän kulttuuritekijöiden joukossa, niin ei minusta sitten kuitenkaan ole muutos siihen, että taiteilijat ovat Sibeliuksesta lähtien kuppia ottaneet.” Kumpula-Natri ei liene ainut, joka pitää pääministerin vauhdikasta menoa kadehdittavana. Leipää, lempee ja lämpöö, ei ees paljoo, vähän vaan. KEVÄÄN eduskuntavaalien teemat ovat ilmeiset. Myynti lähes tuplaantui, kun koronakotoilu sai ihmiset laittamaan mukavuuksia omille pihoilleen. Lieventävän asianhaaran nosti kuitenkin esiin demarimeppi Mia-Petra Kumpula-Natri MTV:n haastattelussa. Kärsimätöntä toimittajalaumaa odotti Lahdessa kuitenkin kansanedustaja Johannes Koskisen esitelmä keliakiakorvauksen palauttamisesta. Olisipa valtio myös kertonut, mitä altailla kannattaisi näinä aikoina tehdä. Leipää, lempee ja lämpöö, niitä vain me tarvitaan.” KESKUSTAN lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä ilmaantui Poriin eduskuntaryhmänsä kesäkokoukseen hieman ankeissa tunnelmissa. Naapurien katseet voisivat olla ilkeitä. Poreet loppuivat nyt lyhyeen. Hymynkareesta päätellen ex-ministeri oli hyvin tietoinen siitä, miksi tilaisuus oli niin valtaisan huomion kohteena. Skumpan lipittäminen porealtaassa vaatisi kyllä ensi talvena aikamoista pokkaa. Amerikkalaismedia Politico antoi Marinille tanssitaidoista täydet pisteet. Keliakiakorvaus ei ehkä muuten olisi ollut hitti, mutta nyt Koskinen otti ilon irti hetkestään suurimpien mediatalojen suorissa lähetyksissä. Porissa Kärnä esiintyi tyylikkäässä panamahatussa ja valkoisessa kesäpuvussa, jotka veivät ajatukset 1980-luvun tv-mainosten maailmaan ja uutta poliittista tulevaisuutta kohti: Del Monte -mies sanoo eurovaaliehdokkuudelle kyllä! SDP:N kesäkokouksen mediainfoon kohdistui poikkeuksellisen suuria odotuksia, sillä pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja hänen julkkisystäviensä kesäisistä juhlista vuodetut videot ja kuvat olivat kuumaa kamaa. Viime vuonna uutisoitiin ulkoporealtaiden myynnin räjähtämisestä. Jos vaalimainoksesta puuttuu vielä taustamusiikki, niin Apollon tietäjä pitäisi vahvana vaihtoehtona Arja Korisevan biisiä: ”Vaikka sanotaan, että tuhoa kohti täällä kuljetaan, mä en suostu tästä uskosta ja toivosta koskaan luopumaan. Miehen kansanedustajaura uhkaa katketa Paavo Väyrysen ehdokkuushankkeeseen Lapissa: samalle listalle Väyrynen ja hänen entinen varamiehensä eivät enää mahdu. Mielellään musiikin tahtiin keinahteleva Donald Trump joutui sen sijaan tyytymään jumbosijaan. Kelpaisivatko ne naurispenkeiksi. Porealtaat hyötykäyttöön TEKSTI: PAULIINA POHJALA, PEKKA POHJOLAINEN, SANTERI LAMPI. Apollon tietäjät 44 2.9.2022 ENERGIAKRIISI ei todellakaan ole mikään naurun asia. Mustaa huumoria tilanteesta voi kyllä silti viljellä, jos siitä lajista tykkää. PÄÄMINISTERI-INSTITUUTION ravistelu herätti kysymyksiä Marinin harkintakyvystä ja saavutettavuudesta mahdollisen hädän hetkellä. Valtion energiansäästökampanjassa mainitaan erikseen, että “älä lämmitä uimaaltaita tai ulkoporealtaita”. Myös villiä opiskelijaelämää nuoruudessaan viettänyt Boris Johnson ja robottimaisesta tanssityylistään tunnettu Britannian ex-pääministeri Theresa May jäivät armotta Marinin jalkoihin. Taas yksi kansainvälinen vertailu, jossa Suomi on maailman paras. Monen mielestä bilekohu oli vakavan pohdinnan paikka. Etenkin sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvat ihmiset ovat kovassa paikassa
Tällaisessa tilanteessa sosionomien työntäminen syrjään varhaiskasvatuksesta ei käy järkeen. Epäselvä kirjaus uhkaa sysätä varhaiskasvatuksen sosionomit marginaaliin. Ei ole lasten tai yhteiskunnan etu, jos epäselviä työllisyysnäkymiä luomalla ajamme korkeasti koulutettuja osaajia pois alalta. Tähän meidän tulee reagoida. Tarkoitus ei ole aikaistaa koulun aloitusta, vaan pehmentää koulupolun alkua ja tukea lasten kehitystä leikin ja pedagogisen kasvatuksen keinoin. Uudistus tehtiin varmasti hyvin aikein, mutta arkitodellisuus on osoittautunut kovin erilaiseksi. Koulutusvaatimuksia tulee muokata siten, että jatkossa päiväkodissa työskentelisi moniammatillinen tiimi. 2.9.2022 45 Puheenvuoro KAKSI VIIKKOA sitten avasin keskustelun varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan liittyen. Sosionomien asema kelpoisuusvaatimuksissa on epäselvä, ja näemme sen jo nyt vähentävän sosionomiopiskelijoiden halukkuutta suuntautua varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen opettajilla tulee yhä olla keskeinen rooli, samoin heidän rinnallaan työskentelevillä varhaiskasvatuksen sosionomeilla. Uskon tästä tulevan hyviä kokemuksia. Keskustan aloitteesta tällä vaalikaudella on useissa kunnissa kokeiltu kaksivuotista esiopetusta. Vaihtoehtoja muutoksen toteuttamiseksi selvitetään parhaillaan ministeriössä. Viime vaalikaudella varhaiskasvatuslakiin tehtiin muutos, joka rajaa ammattikorkeakoulussa opiskelleiden varhaiskasvatuksen sosionomien työmahdollisuuksia. Rohkaisen pohtimaan kokonaiskuvaa. Pula alan ammattilaisista on ilmeinen ja koskee melko lailla koko maata: pieniä paikkakuntia, mutta myös pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia. Peräänkuulutan muutoksia, joilla voidaan turvata varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyys ja varmistaa myös alalla pysyminen. Meitä uhkaa tilanne, jossa henkilökunnan koulutustaso saattaa tosiasiassa laskea, kun vaatimukset täyttäviä osaajia ei kaikkialle riitä. Tällä menolla yliopiston käyneet varhaiskasvatuksen opettajat eivät minkään laskelmien mukaan tule riittämään nykyisen lakikirjauksen astuessa voimaan vuonna 2030, jos kirjaus säilytetään ennallaan. Keskusta kannattaa ”pienten lasten koulun” luomista joustavaksi väyläksi varhaiskasvatuksesta peruskoulun alkuopetukseen. Pidän uudistusta virheenä: se luo ammattikorkeakoulun käyneille koulutuksellisen ja ammatillisen umpiperän. Hoitajapulaan olemme heränneet — nyt samaa herätystä kaivataan varhaiskasvatuksen puolella. Vähintä, mitä voimme tehdä, on ammatillisen näköalan luominen sosionomeille. Molemmat ovat korkeasti koulutettuja alan ammattilaisia ja tuovat tärkeän panoksensa työhön. Nykyistä tilannetta ja kokonaiskuvaa tarkasteltuani näen velvollisuutenani todeta, että tilanne vaatii korjaamista. Tämä on itsessään hieno ja tärkeä asia, mutta valitettavasti lisäaloituspaikat eivät ole täyttyneet. Kaipaamme varhaiskasvatuksessa leveämpiä harteita myös esiopetuksen tarpeiden vuoksi. VARHAISKASVATUKSEN yliopistotason koulutukseen ja sen lisäaloituspaikkoihin on satsattu kymmeniä miljoonia euroja viime vuosien aikana. Alan yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisen ajateltiin olevan ratkaisu tulevaisuudessa siintävään henkilöstöpulaan, mutta tilanne ei vaikuta lupaavalta. HALUAN selkiyttää sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa. Petri Honkonen keskustan varapuheenjohtaja tiedeja kulttuuriministeri Sosionomien asemaa varhaiskasvatuksessa tulee selkeyttää. Toteutuessaan kaksivuotinen esiopetus lisää yliopistokoulutuksen saaneiden varhaiskasvatuksen opettajien kysyntää, joten sosionomien työpanosta varhaiskasvatuksessa tarvitaan myös tämän vuoksi
Kuntavaaleista rohkaistuneena Tanila-Järvinen laittoi otokset nähtäville virheineen päivineen, ja naurua riitti. TUSKIN pöly kuntavaaleista oli laskeutunut, kun uutta kaupunginvaltuutettua kosittiin Varsinais-Suomen aluevaaleihin. ”Tällä mennään, jos mennään”, tuumasi ehdokas. ”Arvaa, kuinka paljon kaduttaa, jos en lähde.” Maatilan tyttö pomppasi vaalien myötä julkisuuden henkilöksi, jota tervehditään iloisesti kotikaupungin kaduilla ja työpaikalla terveyskeskuksessa. Kotona kyllä tiedettiin, mitä puoluetta perhe kannattaa. Mainoskuvaan hän haali koko suvun varmistaakseen, että joka iikka äänestää häntä. Aluevaltuustossa Tanila-Järvinen olisi omalla osaamisalueellaan, ja pohjaa työlle toisi toiminta Tehyn valtuustossa ja Tehyn Varsinais-Suomen rakenneryhmän puheenjohtajana. Ehkä siitä nähdään video eduskuntavaaleissa. Rymättylän tienvarteen hän teki jokkisauton numeroita muistuttavia kylttejä valotolppiin. ”Jos joku ei tiedä, kuka on Reetta, niin kyllä ne ottaa selvää.” Kuntavaalien ensikertalainen luotti mainonnassaan someen, erilaisuuteen ja hauskuuteen. Kakkoseksi kiri Tanila-Järvinen. ”Sulla on tosi hyvä vaalityö”, tuli palautetta pitkin matkaa. 46 2.9.2022 Keskustan kasvot REETTA 82. EI EHTINYT aluevaalien tulos seuraavan päivän lehtiin, kun Naantalin vaalihaita kosittiin keskustan ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2023. Maatilan töitä Tanila-Järvinen on tehnyt viimeksi lapsena. Tanila-Järvisen juuret keskustaan juontavat isän jalanjälkiin. TEKSTI JA KUVA: ANNE HIEVANEN Ota selvää, kuka olen Reetta Tanila-Järvinen Reetta Tanila-Järvinen Naantalista etenee kohinalla vaaleista toisiin. Tanila-Järvinen vielä harkitsee ehdolle lähtemistä. Siinä on kaikki, mitä vaalimainoksessa tarvitaan. ”Olin pyörällä päästäni, en uskonut edes läpimenooni.” Keskustan Varsinais-Suomen naisehdokkaiden joukossa paalupaikan otti suvereenisti valtiovarainministeri, puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko. Keskustan teemat ja Tanila-Järvisen ajatukset terveydenhuollosta menivät nekin yksiin. Ainoa, mistä tilanpito muistuu mieleen, ovat hänen kolme lammastaan. Vapaapäivinään Tanila-Järvinen kirmaa lampaineen metsäpolulla. Videoilla kaverit kertoivat kokemuksiaan ehdokkaasta, eivätkä kaikki kommenteista olleet mairittelevia. Hän perusti omat sivut Facebookiin ja teki lyhyitä videoita myös Instagramiin ja YouTubeen. ”Äänestäjiä on hyvä haastaa”, hän sanoo. Jaksoivatko äänestäjät selvittää, kenestä Reetasta on kyse. ”Olen alkanut harrastaa vaaleja”, hän tuulettaa. ”Anteeksi mitä, kun mulla ei ole muuta kuin nimi ja numero”, nauroi Tanila-Järvinen. Näin päätti naantalilainen Reetta Tanila-Järvinen, 45, väsätessään vaalimainoksia viime kuntavaalien alla. ”Vaikka hoitajien asiaa keskusta voisi kyllä katsoa enemmänkin.” Aluevaaleissa Tanila-Järvinen laittoi itsensä enemmän likoon. Sanat sekosivat välillä videoissa. Aluevaaleissa Tanila-Järvisen laariin satoi 1 008 ääntä. Jaksoivat! Ääniä ropisi 151, ja sillä pääsi läpi komeasti. Vetikö Naantalin terveyskeskuksen sairaanhoitaja kylteillään vesiperän
2.9.2022 47 Olen alkanut harrastaa vaaleja.
Keskimäärin kerran kuukaudessa hän vie eläkeläisiä, marttoja tai keskustalaisia muutaman päivän tai viikon matkalle. Arinan ja Osuuspankin edustajistovaaleissa hänen äänimääränsä on usein keikkunut kärkisijoilla, mutta kuntatai eduskuntavaaleihin häntä on turhaan kosiskeltu. ”Rakastan excel-taulukoita, tietokonehommia ja uuden oppimista”, hän sanoo.. MSL vei keskustanaisiin, ja pian Stålnacke huomasi olevansa aluksi Lapin keskustanaisten taloudenhoitaja, hieman myöhemmin piirin toiminnanjohtaja ja ukkopiirin jäsenrekisterin päivittäjä. Kun Virkamiesliittoa aikanaan perustettiin, se oli selvää, että apukkalaistenkin pitää liittyä liittoon. Paras kiitos on, kun joku tuo muikkupussin. Ikäihmisetkin voisi joskus ottaa huomioon.” Rovaniemeläinen Mirja Stålnacke jaksaa innostua järjestötyöstä vuosikymmenestä toiseen. ”Joskus tuntuu, että meillä on liian nuoret päättäjät, jotka eivät osaa ajatella koko kansaa. ”Tämä antaa todella paljon, kun asioihin paneutuu. Hän organisoi ja patistaa huolehtimaan pöytäkirjat ja toimintasuunnitelmat ajoissa, tekee tilinpäätökset ja toimii matkanjohtajana puoluekokousmatkoilla. Se avarsi näkemyksiä järjestötyöstä ja tutustutti ihmisiin eri puolilla Suomea. ”Rakastan excel-taulukoita, tietokonehommia ja uuden oppimista. 48 2.9.2022 TEKSTI JA KUVA: MAARIT SIMOSKA Lapin luottonainen MIRJA STÅLNACKEN hersyvä nauru ja topakka ote asiassa kuin asiassa ovat tulleet tutuiksi lappilaisille keskustavaikuttajille. Keskustaperheeseen Stålnacke ohjautui Maaseudun Sivistysliiton kautta 1980-luvulla. Toimin asiamiehenä ja värväsin uusia jäseniä.” Ay-toiminta vei Mirja Stålnacken liiton organisaatioon mukaan. Se riittää.” Mirja Stålnacken tarina on kuten monen muunkin suuriin ikäluokkiin kuuluvan: Kolarin kirkonkylältä on pitänyt lähteä 15-vuotiaana ammattikouluun Rovaniemelle, ja valmistumisen jälkeen mahdollisimman pian leivänsyrjään kiinni. Olen matalan tason toimija.” Sosiaalinen nainen järjestelee aikaansa myös lapsenlapsilleen ja mietiskelee puolueen tulevaisuutta. Ja tietenkin opastan eläkeläisiä myös digiasioissa.” Stålnacke rakastaa myös matkustamista. KUN Stålnacke jäi eläkkeelle, hän liittyi Eläkeliittoon Rovaniemellä. ”Lasken itse kilometrit ja ajoajat. Jos olisin aikanaan ollut ehdokkaana, ehdokkuus olisi pitänyt hoitaa kunnolla, mutta en olisi pitänyt siitä, että omia kuvia olisi ollut joka paikassa. Rovaniemen kunnallisjärjestön taloudesta hän on vastannut kymmenen vuotta. Tämä on erityisesti ikäihmisille turvallista, sillä olen suunnitellut ja aikatauluttanut kaikki valmiiksi, ja heidän tarvitsee vain olla oikeaan aikaan autossa.” STÅLNACKE on toiminut vuosikymmenet näkyvästi eri järjestöissä, ja häneen luotetaan. ”Mie huseeraan liikaa. Matkatoimiston tarvitsee varata majoitukset ja mahdolliset opastukset. Opin itsekin aina uutta ja tiedän, että tällaisia ihmisiä tarvitaan, jotka huolehtivat muista. Työvuosinaan hän järjesti työyhteisön matkat eri puolilla Lappia ja Norjaan, ja esimies oppi luottamaan, että Mirja hoitaa. Seitsemän vuotta hallituksen sihteerinä ja matkavastaavana hurahtivat nopeasti, nyt menossa on välivuosi. Tosin ei aivan, sillä tällä hetkellä hän toimii Lapin Marttojen puheenjohtajana yhdeksättä vuotta ja on siinäkin innostunut aivan kaikesta. En kaipaa rahaa. ”Sain jo syksyllä vakityöpaikan Apukan kasvintutkimuslaitokselta (nykyisin Luonnonvarakeskus) ja olin siellä lähes 48 vuotta. Tiedän välimatkat, osaan laskea ja käyttää Googlea
Paras kiitos on, kun joku tuo muikkupussin.. 2.9.2022 49 En kaipaa rahaa
Pitkäaikaistyöttömien tilanteen helpottamiseksi keskusta haluaa luoda Työelämän portaat -mallin. Ensivaiheessa tämä tarkoittaisi sitä, että järjestäytymättömien, alle 30 työntekijää työllistävien yleissitovaa työehtosopimusta noudattavien yritysten paikallista sopimista koskevat esteet poistetaan”, linjaa keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi . Keskusta haluaa paikallisen sopimisen kuntoon Sunnuntaisin Miikkael Azaize valmistaa palestiinalaista ruokaa pitkän kaavan mukaan. 50 2.9.2022 SUOMENMAA KESKUSTAN tuore työelämälinjaus painottaa työnteon esteiden purkamista ja uutta työelämäkulttuuria. Kokkailun myötä omien juurien äärelle MAIJA LEHTOVIRTA ” ALOIN kiinnostua ruoanlaitosta reilu kymmenen vuotta sitten, kun asuin Norjassa. Olen vaativa ruoanlaitossa, sillä vertaan ruokiani mummun tekemiin. Me käytämme riisin sijaan mieluummin vihreästä durum-vehnästä valmistettua freekehiä, koska tykkään sen perinteikkyydestä ja siitä, että se on terveellisempää. Kun muutin takaisin Suomeen, jäin kaipaamaan niitä makuja ja halusin tehdä samoja ruokia täälläkin. Iän myötä olen alkanut miettimään edesmenneitä isovanhempiani ja palestiinalaisia juuriani sekä sitä, miten voisin välittää omien juurien tuntemista omalle lapselleni. Iltaja viikonloppupainotteinen ruokarekkaelämä ei enää ihan sopinut siihen kuvioon. Ruoanlaitto alkaa jo aamulla, ja menee pitkälle iltapäivään ennen kuin se on valmista. Katuruoka oli myös edullista, joten tuli kokeiltua monenlaista. Paikallisen sopimisen laajentamisen yhteydessä lakiin kirjattaisiin työntekijöiden edustus yritysten hallinnossa ja päätöksenteossa yli sadan henkilön yrityksissä. Norjasta muutin Meksikoon, jossa en yliopisto-opettajana työskennellessäni päivärytminkään vuoksi ehtinyt juuri tekemään ruokaa. NYKYÄÄN teen pelkästään palestiinalaista ruokaa. Aika kauan on pitänyt hioa, että maku on kohdillaan ja kehtaa sanoa, että nyt maistuu oikealta.” Miikkael Azaize on keskustan kaupunkija kansainvälisen työn suunnittelija. Vietin lapsena paljon aikaa palestiinalaisen mummuni luona ja söin hänen tekemäänsä ruokaa. Häntä seuratessa innostuin ruoanlaitosta muutenkin kuin siinä mielessä, että saa ravintoa. Soluasunnossa yksi kämppiksistäni, thaimaalainen tohtoriopiskelija oli aivan älytön kokkaaja, joka kokeili todella eksoottisia juttuja. Meksikolaisen vaimoni kanssa teimme ja myimme meksikolaista ruokaa joitain vuosia sitten. Mausteita ja oliiviöljyä menee paljon. Kesäisin saan äidiltäni Oulaisista tuoreita viininlehtiä, joten kääryleet maistuvat aivan erille kuin kaupan purkkikääryleet. Linjaukseen sisältyy vaatimus paikallisen sopimisen kuntoon laittamisesta. Miikkael Azaize Ville-Veikko Rantamaula Ja ri Lau k k a n e n Lin da Lä hd en iem i. ”Tavoite on se, että pitkäaikaistyötön olisi pysyvässä työsuhteessa 12 kuukauden jälkeen siten, että sosiaalietuuksia ei enää tarvita”, selventää keskustan työelämätyöryhmän puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula. Palestiinalaiset ruoat ovat usein täysin kasvisruokia – liha on pienessä roolissa. Juttusarjassa keskustalaiset kertovat harrastuksistaan. Malli varmistaisi pitkään töistä pois olleelle kannattavan siirtymisen työelämään ja työnantajalle pienemmän riskin työllistää. SUNNUNTAISIN teemme isomman satsin ruokaa, kun Helsingissä asuva isäni ja veljeni pääsevät syömään. Mallissa ajatus on se, että ensimmäisten työssäolokuukausien aikana sosiaalitukia ei leikata ja vastaavasti työantajalle palkkakustannukset ovat työja virkaehtosopimusten vähimmäispalkkoja pienemmät. ”Lainsäädännöstä tulee poistaa paikallisen sopimisen esteitä. Kiertelimme ruokarekan kanssa eri tapahtumissa. Tuli kaipuu niihin aikoihin, joten aloin kokkailla niitä ruokia, joita mummuni teki. Useamman ruokalajin valmistamiseen saattaa vierähtää 6–7 tuntia. Rakastan myös juuttikeittoa, mutta muut perheessä eivät lämpene sille. Ruoka meni kaupaksi, mutta elämäntilanteemme muuttui niin, että sain itselle mielekästä työtä ja meille tuli lapsi. Viininlehtikääryleitä valmistan usein: ne ovat työläitä, mutta kotona ne ovat kaikkien lempiruokaa. Arvostukseni häntä kohtaan nousi, kun tajusin, kuinka työlästä sellaista ruokaa on tehdä
Piirin kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on ilmoittanut, ettei hän pyri jatkokaudelle. Keskusta Pirkkalainen pyrkii eduskuntaan RISTO LUODONPÄÄ KESKUSTAN puoluehallitus on valinnut puolueen uudeksi viestintäpäälliköksi Jirka Hakalan. ”Annoin tunteiden kallistua vapaasti siihen suuntaan, mihin ne kallistuvat. Tällä kertaa päätökseen vaikutti lopulta se, että Pirkkalainen koki oman sisäisen motivaationsa syttyvän kansanedustajan työlle. Haluan kertoa sen keskustaväelle rehellisesti ja avoimesti jo tässä vaiheessa.” Sitä Pirkkalainen ei ole vielä tarkemmin pohtinut, milloin puoluesihteerin tehtävien jättäminen tapahtuisi. Lopulta palaset vain loksahtivat paikoilleen. Viestintäpäällikön paikka vapautui, kun sitä aiemmin hoitanut Laura Ruohola hakeutui alkukesällä muihin tehtäviin. Markkanen sijaistaa tehtävässä elinkeinoministerin erityisavustajan tehtävään siirtynyttä Matias Ollilaa. Jirka Hakala keskustan viestintäpäälliköksi Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n. 36-vuotias Hakala on työskennellyt aiemmin muun muassa keskustan viestinnän poliittisena suunnittelijana, erityisavustajana kolmessa ministeriössä sekä vastannut keskustan ministeriryhmän viestinnästä. Hän ottaa tehtävän vastaan syyskuun aikana. Puoluehallitus päätti myös jatkaa Hanna Markkasen työsuhdetta viestinnän poliittisena suunnittelijana 30.6.2023 saakka. Seppo Kääriäisestä tuli kansanedustaja vuonna 1987. 2.9.2022 51 SAMULI VÄNTTILÄ EDUSKUNTAAN kevään 2023 vaaleissa pyrkivä keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoo Suomenmaalle ehdokkuutensa olevan pitkän harkinnan tulos. Pirkkalaista on kysytty ehdolle kaikkiin eduskuntavaaleihin vuodesta 1999 lähtien. Kääriäinen on Pirkkalaisen tavoin kotoisin Iisalmesta. Savo-Karjalan vaalipiiristä on jäämässä pois myös toinen tunnettu nimi, kun Anu Vehviläinen ei hae enää jatkokautta. Koskaan aiemmin hän ei ole kuitenkaan ehdolle asettunut. Hän jatkoi puoluesihteerinä vuoteen 1990 saakka. Pirkkalainen on ollut Iisalmen kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2013 lähtien. KESKUSTAN historiassa puoluesihteerit ovat päässeet aiemminkin kansanedustajiksi kesken toimikautensa. Ensin on käytävä vaalit.” Pirkkalainen valittiin keskustan puoluesihteeriksi Sotkamon puoluekokouksessa vuonna 2018. Tällä hetkellä hän toimii maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen erityisavustajana. Pirkkalaisen mielestä Kääriäinen ja Lankia selvisivät kahden tehtävän yhdistämisestä hyvin. Myös Eero Lankia toimi yhtäaikaisesti sekä kansanedustajana että puoluesihteerinä 2000-luvulla. Minulla tuli tunne, että haluan aidosti pyrkiä tähän tehtävään”, hän kuvaa. Mikäli Pirkkalainen tulisi kevään eduskunta vaaleissa valituksi Arkadianmäelle, hän ei hakisi enää jatkokautta puoluesihteerinä. Puoluesihteerinä hän tahtoo johtaa ehdokasasettelua edestä päin eli olla itse näyttämässä mallia ehdolle asettumisesta. ”Minulle sopii paremmin sellainen, että keskityn siihen, mihin tehtävään minut on valittu. Hän haluaa kuitenkin itse keskittyä aina kulloiseenkin tehtävään kerrallaan. Hän sai jatkokauden yksimielisesti sekä Oulun puoluekokouksessa 2020 että Lappeenrannan puoluekokouksessa 2022. EHDOLLE asettumiseen vaikutti Pirkkalaisen mukaan myös keskustan ehdokasasettelun tilanne sekä Pohjois-Savossa että Savo-Karjalan vaalipiirissä. ”Olen nähnyt todeksi sen, että ehdolle tarvitaan laajemmin tunnettuja naisehdokkaita, joilla on kokemusta politiikassa toimimisesta”, Pirkkalainen sanoo. ”Mennään asia kerrallaan
Monet lääkärit tuskailevat, kun potilastyön osuus työstä laskee jatkuvasti, ja esimerkiksi erilaiset sihteerille ennen kuuluneet työt kuormittavat lääketieteen ammattilaisia. Ahdas vuodeosasto tai palveluasumisen pienet huoneet eivät edistä ikääntyneiden liikkumista. On tehtävä kokonainen toimintakulttuurin muutos. YKSI suuri syy terveydenhuollon kasvavalle kysynnälle on väestön ikääntyminen. Tyypillisesti iäkkään ihmisen ympärivuorokautisen hoidon tarve syntyy jonkun akuutin sairauden jälkeen. Tarvitsemme monenlaisia keinoja, jotta terveydenhuollon kriisi saadaan ratkaistua. Hoitajia on riittämättömästi ja ihmisiä jää hoitamatta. Vastuun ottamiseen monet ihmiset tarvitsevat tukea ja apua. Tekniikan ja biolääketieteen kehitys on tehnyt mahdolliseksi tunnistaa ja hoitaa sellaisia potilaita, joita ei ennen ole ollut mahdollista hoitaa. Siksi on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota terveisiin elintapoihin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tärkeintä on saada yksilö motivoitumaan omasta terveydestään. Parhaatkin yritykset hoitaa ja ennaltaehkäistä sairauksia epäonnistuvat, jos ihminen ei ota vastuuta omasta terveydestään. Vuoteeseen hoitamisen kulttuuri ja kuntoutuskulttuuri taistelevat Suomessa. Muissa EU-maissa taistelu on käyty vuosikymmeniä sitten ja systemaattinen kuntouttaminen on oleellinen osa hoitoprosesseja. Väestön vanheneminen johtuu kahdesta syystä: elinajanodote on noussut ja syntyvyys on laskenut voimakkaasti. Tärkeämpää kuin hoitajien ja lääkärien määrän lisääminen on työn vaikuttavuuden lisääminen. Riittävällä ja riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella nämä henkilöt pärjäisivät kotonaan pidempään. Kuntoutuksen pitäisi sisältyä systemaattisesti kaikkiin hoitoprosesseihin kuten sydänsairauksiin ja vakaviin infektioihin, koska niihin liittyy toimintakyvyn romahdus aivan samalla tavalla kuin vaikka luunmurtumiin. Iäkäs henkilö on pärjännyt juuri ja juuri kotonaan, mutta vuodelevon aikana syntynyt lihasvoiman heikkeneminen on aiheuttanut merkittävän toiminnanvajauksen, eikä kotiutuminen enää onnistu. Ahtaus sitoo vanhuksia vuoteeseen, ja heidän hoitamisensa tulee kalliimmaksi, koska he tarvitsevat enemmän hoitohenkilökuntaa. Tukiasunnoissa on yhteinen olohuone, mutta jokaisella asukkaalla on oma yksiö. Muissa verrokkimaissa kuntoutus alkaa sairauden akuuttivaiheen jälkeen heti tai viimeistään muutaman vuorokauden kuluttua. Potilaita ei makuuteta vuodeosastoilla, vaan siirretään mahdollisuuksien mukaan joko kotiin tai kuntoutusosastoille. SUOMI on EU-maista ainoa, jossa vuodeosastohoitoa ei ole rajoitettu. Lääketieteen huima kehitys on lisännyt sairauksien hoitoa ja niistä paranemista. Parvinen, Ryynänen & Vauramo (2021) laskivat, että jos koko Suomessa otettaisiin käyttöön vanhustenhoidossa Etelä-Karjalan kuntouttava hoitomalli, Suomen nykyisen 30 000 hoitajan sijaan Suomi pärjäisi 18 000 hoitajalla. Esimerkiksi Keski-Euroopassa on tarpeettomia kouluja ja muita kiinteistöjä muutettu ikääntyneille tukiasunnoiksi. Hoitovelka kasvaa. Pitää myös miettiä erilaisia yhteisöllisiä asumisratkaisuja. Keskeisiä syitä tuottavuuden laskulle terveydenhuollossa ovat kannusteiden puute, monimutkaistuneet hoidot sekä erilaisten oheistoimintojen osuus. Hanna Holma aluevaltuutettu, Pirkanmaa Terveydenhuollon kriisi vaatii toimintakulttuurin muutoksen. IKÄÄNTYNEET tarvitsevat erilaista asumista. Vaikka terveydenhuolto on kokenut valtavan kehityksen vuosikymmenten aikana, kaikkia tauteja ei edelleenkään pystytä parantamaan. Hoitajamitoitus oli hieno ajatus, mutta käytännössä se syö asiakaspaikkoja toimintayksiköistä, kun hoitajia ei ole riittävästi. Jo viikon vuodelepo voi viedä vanhukselta toimintakyvyn. Tämä on lisännyt myös kustannuksia. Erityisesti vanhusten lihasvoiman on oltava tietyllä tasolla, jotta jokapäiväiset toiminnot onnistuvat. Kriisi ei ratkea myöskään ulkomaisen työvoiman tai hoiva-avustajien lisäämisellä. Hyvänä esimerkkinä tästä on hoitajamitoituksen nosto, kun vanhustenhoidossa ilmeni vakavia laatuongelmia. Hoitoprosesseista puuttuu systemaattinen kuntoutus. Suomi on nopeimmin ikääntyvä pohjoismainen valtio. Erityisen tärkeää on, että tilaa liikkua on tarpeeksi ja mahdollisuus jokapäiväiseen ulkoiluun. Esimerkiksi ylipaino, joka on tämän hetken merkittävin terveysriski länsimaissa, vaatisi moniammatillista ja tehokasta puuttumista. Heikentyneen lihasvoiman ja toiminnanvajausten lisääntymisen välillä on tutkimusten mukaan selkeä yhteys. Se ei onnistu pelkkiä palkkoja nostamalla, vaikka sekin on erittäin tärkeä asia. Eksote on ottanut käyttöön muualla Euroopassa käytössä olevan kuntoutusjakson ennen päätöstä pysyvään hoitoon siirtymisestä. 52 MIELIPITEET 2.9.2022 SUOMEN terveydenhuolto on tällä hetkellä kriisissä. Suomessa hoidetaan jopa muistisairaat vuodeosastoilla tai niihin verrattavissa olevissa yksiköissä. Yleisesti ottaen terveydenhuollon ongelmia pidetään resurssiongelmina ja sen lääkkeeksi tarjotaan joko resurssilisäystä tai standardisointia
Kun puhutaan viljelijöistä, karja-, maitotai vaikkapa sikatiloista, puhutaan samalla yrittäjyydestä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Öljyn, kaasun ja kalatuotteiden kuljetus helpottuisi ja varmistuisi. Muista yrityksistä poiketen maaseudulla työ on sesonkiluoteista. Kuitenkin oma rata Norjaan voitaisiin viedä omalla raideleveydellä. Koska myös kiinteät kulut muodostavat huomattavan osan toiminasta, tarvitaan käyttömenoihin myös ulkopuolista rahoitusta. Näillä kaikilla on samoja ominaispiirteitä kuin muillakin yrittäjillä. Vuosittaiset käyttömenot koskevat niin raaka-aineita, kuten lannoitteita ja polttoaineita, kuin monia muita tuotantolinjasta riippuvaisia kuluja. Parhaaseen sesonkiaikaan oman työvoiman lisäksi tarvitaan huomattava joukko ulkopuolisia sesonkityöntekijöitä. Hyvästä esimerkistä käyvät yhä tiukemmiksi käyvät ympäristömääräykset ja niihin kytkeytyvät energiavelvoitteet. Nato-jäsenyys lisää tarvetta Pohjoismaiden yhteistyölle. Tämän päivän tiedon mukaan peräti kolme maatilaa päivässä laittaa ovet kiinni ja sammuttaa valot. Maaseudun nuoret yrittäjät ovat nykyisin hyvin koulutettuja ja hallitsevat erilaiset vaativat tekniikat. Jorma Törmänen Länsirajan rata – Naton rata HARVEMMIN tulemme ajatelleeksi, että keskustalle yrittäjyydellä on pitkät perinteet. 1 300 kilometrin pituiselle itärajalle laskeutui rautaesirippu, ja se pysyy siinä vuosikymmeniä. Silloin ainoa vapaa valtamerisatama oli Petsamon Liinahamari. Jos vastaavaa tapahtuisi jollakin muulla kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeällä tuotannon alalla, julistettaisiin kansallinen hätätila. Maaseutuyrittäjyys ei ole pelkästään alkutuotantoa vaan myös jatkojalostusta joko omin voimin tai osana suuremman mittakaavan jalostusverkostoa. Yhteys saataisiin myös Ruotsin kautta kuten Haaparannalta tai Pajalasta, mutta se vaatii erikoiskalustoa, koska raideleveys on eri. Se näkyy jokavuotisena haasteena marjatilallisilla. Yrittäjän rahallinen panostus yritykseen on jopa keskimääräistä korkeampi kuin muissa yrityksissä. Sama voi toistua, maailma on yllättävän paha. Tämä koskee myös niiden rahoitusta. Harva yritys pärjää ilman suoraa tai epäsuoraa tukea. Tuotannossa tarvittavat kiinteistöt, koneet ja laitteet ovat verrattavissa moneen muuhun tuotteita valmistavaan yritykseen. 53 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Suomella on oltava muitakin kuljetusreittejä, mikäli laivaliikenne Itämerellä vaikeutuisi kriisitilanteissa. Huoltovarmuuden takuumiehiä ja naisia ovat maaseudun yrittäjät. TYÖVOIMAN merkitys keskustalaiselle yrittäjälle on elintärkeä. Suomi uhkaa jäädä pussinperälle Euroopan laidalle, jos emme ryhdy järeisiin toimiin. Heille myös netti on luonnostaan tuttu ja helpottaa asioimista viranomaisten ja EU:n byrokratian kanssa. Näin ovat syntyneet useimmat lihanjalostusyritykset tai vaikkapa marjanjalostusyritykset. Muistelen, että norjalaiset ovat ehdottaneet Tromssan tai Skibotnin yhdistämistä Suomen rataverkkoon jatkamalla Kolarin rataa Kilpisjärven kautta Norjan puolelle. Onhan Pohjois-Suomi portti länteen ja maayhteys tuleviin Nato-liittolaisiimme Ruotsiin ja Norjaan. Paavo Kajander Pori. Keskustalainen yrittäjä suhtautuu keskimääräistä myönteisemmin työperäiseen maahanmuuttoon. Näissäkin ratkaisut, kuten biokaasulaitokset, ovat löytyneet omasta takaa. Konkreettinen päämäärä Suomelle on toimiva ratayhteys Norjan kautta Atlantin syväsatamiin. Tämän reitin hyödyntäminen vaatii investointeja liikenneyhteyksiin etelästä pohjoiseen. Nyt olisikin puolueen johdon kuultava heitä tarkalla korvalla ja tuotava uudet raikkaat esityksensä yrittäjyyden nostamiseksi vaaliteemaksi. Olisi jo korkea aika lopettaa tukiaisista puhuminen. Huoltovarmuuden kannalta se on ehdottomasti ainut turvallinen reitti. Vaikka monen yrityksen tuotanto on pitkälle koneellistettua, tarvitaan edelleen myös käsipareja. Tämä vaikuttaa myös työvoiman käyttöön. ITÄMERESTÄ on tulossa Nato-meri. Maahanmuuttajat sopeutuvat luontevasti maaseutumaisiin oloihin, jollaisista heillä on kokemusta jo lähtömaasta. Keskustan nuorisojärjestöt ovat voimakkaasti liputtaneet yrittäjyyden puolesta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 2.9.2022 Yrittäjyys nostettava keskustan vaaliteemaksi ON AIKA alkaa puhua rautatieyhteydestä Atlantille. Luontevin reitti on Tornion jokivartta pohjoiseen ja käsivartta pitkin Norjaan ja Atlantille. Muistatteko vuosia 1940–1941. Siinä missä moni yrittäjä on vain osalla omaisuuttaan tai rahallista panostusta kiinni yrityksessä, keskustalainen yrittäjä on sitoutunut toimintaan koko omaisuudellaan. Myös kynnys yrittäjyyteen on monella heistä luonnostaan matala. MAASEUTUYRITTÄJÄT joutuvat jatkuvasti lisääntyvien haasteiden eteen, joita asettavat lainsäätäjät tai yhteiskunnan sanelemat muutokset. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Uskoisin, että myös nämä yhteydet tarvitaan. Nykyaikaisessa maaseutuyrityksessä toimintaa säätelevät samat lainalaisuudet kuin muitakin yrityksiä. Aika näyttää, mikä on Venäjän presidentin Vladimir Putinin vastaus siihen, että hänen synnyinkaupunkinsa jää Nato-meren pohjukkaan. Tämän reitin hyödyntäminen vaatii investointeja liikenneyhteyksiin etelästä pohjoiseen. Suomen maantieteellinen asema on peruuttamattomasti muuttunut, kun Venäjä hyökkäsi naapuriinsa Ukrainaan. Rata parantaisi merkittävästi Suomen huoltovarmuutta muuttuvissa kriisitilanteissa
Järjestösihteeri (15.8.2022– 15.4.2023) Aki Utter. Koulutetut vapaaehtoiset jakoivat omia kokemuksiaan, ja ensimmäisinä päivinä suorastaan hämmästyin ja liikutuin ihmisten avoimuudesta ja rehellisyydestä. Järjestösuunnittelija Jenna Wahlstén 050 357 8860, jenna. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Toimiston käyntiosoite kauppakeskus Hansa 2. Toimisto on avoinna tiistaisin klo 10–16. Toiminnanjohtaja Antti Mulari 040 839 4330, antti.mulari@keskusta.fi. Salliva ilmapiiri ja vertaistuki rohkaisi myös itseä avautumaan ja jakamaan kipeitäkin kokemuksia ennestään tuntemattomien kanssa. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Keskustanaisten pj Tuija Palosaari 040 595 4475, tuija.palosaari@tornio.fi. Vesaisten yhteyshenkilö AnneMaria Jaskari 040 172 5005. Helsinki Piiritoimisto: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki, helsinki@keskusta.fi. Keskustanuoret: hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, kainuu@keskustanuoret.fi. Jo avioliittoa solmiessa vierastin vertausta avioliiton satamaan purjehtimisesta. kaarti@keskustanuoret.fi Keskustanuorten alueelliset työntekijät ks. Kokous pidetään Hausjärven kunnanvirastolla (Keskustie 2–4, 12100 Oitti), mutta toivomme osallistumista etäyhteyksin. Merkitsethän kokouksen kalenteriisi ja ilmoittaudut mukaan Teams-linkin lähettämistä varten! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Sini-Elina Kärsämä 040 354 1945. Kaakon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Parempi avioliitto ry:n leiri osoittautui vielä odotuksiamme hienommaksi kokemukseksi. Piiritoimiston käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Kaipaamme enemmän paikkoja, joissa saamme olla haavoittuvia, virheellisiä ja keskeneräisiä, ja silti rakastettuja ja arvostettuja. Toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Järjestösihteeri Tuija Pitkäpaasi 040 415 8759, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 28.–30.10. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Kata Huhtakoski 045 878 6300, keski-pohjanmaa@keskustanuoret.fi. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti, 050 347 3556, ulla-riitta.juuti@keskusta.fi, Etelä-Savon Keskustanuorten toiminnanjohtaja Arttu Ruhanen 040 042 2595, etelä-savo@keskustanuoret.fi. Olen vakuuttunut, että parisuhdetyö kannattaa nostaa nykyistä vahvemmin perheiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajaksi. Kainuu Piiritoimisto: Kauppakatu 26 A, 2. Puheenjohtaja Sakari Seppänen 045 317 9050, sakari.seppanen@vuokatti.net. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. Peräpohjola Piiritoimisto: Valtakatu 25, 94100 Kemi, avoinna sopimuksen mukaan. Keskustanuoret Liittotoimisto: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen 050 516 7046, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi. Ilmoittauduthan kokoukseen, jotta voimme lähettää Teams-linkin sinulle. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Järjestöja viestintäkoordinaattori Hanna Pesonen 040 837 9867, hanna.pesonen@keskusta.fi. krs), 40100 Jyväskylä. Keski-Suomi Piiritoimisto: Osoite Yliopistonkatu 17B (2. Piiritoimisto on avoinna sovittaessa. Toiminnanjohtaja Mari Kerola, mari.kerola@keskusta.fi. Ts Pia Högberg 045 327 4845, pia.hogberg@keskusta.fi. Toiminnanjohtaja Minna Peittola 050 428 2074, minna.peittola@keskusta.fi. Hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, marko. klo 23.59 sähköpostitse osoitteeseen info@keskustanuoret.fi. kerros, Torikatu 3–5, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Timo Oravainen 050 533 6686, timo.oravainen@keskusta.fi. Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@ keskustanuoret.fi. Tmj Sinikka Varila 0400 909 013, sinikka.varila@keskusta.fi. Toimistosihteeri Tarja Sievi 040 772 1258. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Tehtaankatu 18 lh 2, 67100 Kokkola, keski-pohjanmaa@keskusta.fi. Olen vakuuttunut, että parisuhdetyö kannattaa nostaa nykyistä vahvemmin perheiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajaksi. Keskustanaiset: pj Anne-Maria Perttula 040 831 3775, anne-maria.perttula@sovatek.fi. Itä-Savo Piiritoimisto: Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna. krs, 87100 Kajaani. Keskustanuorten pj Konsta Lepistö 045 314 6265, lappi@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston osoite: Vanajantie 10A, 13110 Hämeenlinna. Liina Tiusanen keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Parisuhteen vahvistaminen lisää hyvinvointia Centerns distrikt – Keskustan piiri rf Yhteystiedot: Puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Paavo Väyrynen, pmvayrynen@ gmail.com. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. klo 18. Tervetuloa Keskustan Hausjärven kunnallisjärjestön yleiseen kokoukseen Teams-yhteyden kautta ti 6.9. Suurimpana mullistuksena kaikista on ollut lapsen saaminen, mikä on pistänyt arjen ja parisuhteen palikoita uuteen asentoon. Me saimme valtavan suuria oivalluksia ja uudenlaisia työkaluja oman parisuhteemme palikkatalon pienempiin ja isompiin huoltotöihin. Lisätiedot: Pääsihteeri Anna-Leena Veteläinen, anna-leena.vetelainen@keskustanuoret.fi, p. Parisuhde on yksityisasia, mutta yhteiskunnasta irrallinen asia se ei ole. Keskustanuoret ja Vesaiset: tmj Elina Suoranta 040 721 0636, elina.suoranta@ vesaiset.fi. Kuuteen vuoteen onkin sisältynyt paljon. Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja muutokset heijastuvat suoraan perheisiin. wahlsten@keskustanuoret.fi. krs), Lappeenranta. Kokous avataan 29.10. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 28.9. Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300. Kaakon keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, kaakko@keskustanuoret.fi. Sähköposti keskisuomi@keskusta.fi ja puhelin 045 327 4845. Keskustanaisten yhteyshenkilö Sari Palmu 0400 541 763. +358 50 516 7046. JO LEIRIN aikana en voinut olla miettimättä myös asian yhteiskunnallista ulottuvuutta. Piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen 040 416 0147, matti.kuittinen@ keskusta.fi. Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin, todetaan keskustan tuoreessa perhepoliittisessa ohjelmassa. Karjala Piiritoimisto: Piiritoimiston käyntija postiosoite on Valtakatu 54, (2. Lappi Piiritoimisto: Kansankatu 12 A, 96100 Rovaniemi, avoinna sopimuksen mukaan. Hausjärvi. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www. Keskustanuoret: puheenjohtaja Veera Savonen 044 2825250, helsinki@keskustanuoret.fi. soini@keskustanuoret.fi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 29.10. Pj Tahvo Anttila 0500 746 571, tahvoanttila@gmail.com. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, pirkanmaa@keskustanuoret.fi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma vuoden 2023 eduskuntavaaleihin sekä Keskustanuorten kansainvälisen toiminnan strategia. Voi kunpa tällainen kokemus olisi mahdollinen aivan kaikille pariskunnille, mielellään ennaltaehkäisevästi! Mielenterveysongelmien kohdalla on puhuttu siitä, miten kalliiden ja pitkien terapioiden rinnalla ratkaisun avaimet voisivatkin löytyä yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Esityslistalla kunnallisjärjestön lakkauttaminen, josta päätetty ensimmäisessä kokouksessa ke 17.8., sekä tilinpäätöksen hyväksyminen ja varoista päättäminen. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com.. Matkahan oli vasta aivan alussa ja tiesin, että siihen mahtuisi monta mutkaa, tyyntä ja myrskyä. Kokouspaikkana toimii Teatterihotelli Riihimäki (Hämeenaukio 1, 11100 Riihimäki). Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Suomen Keskustanuoret ry. Toiminnanjohtaja Noora Juvonen 0400 457 771, noora.juvonen@keskusta.fi. Pirkanmaa Piiritoimisto: Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä 040 767 3419, pirjo.ala-hemmila@keskusta.fi. Mediasuunnittelija Klaus Kaarti 050 357 4438, klaus. piirit. keskustanuoret.fi. 54 Keskustassa tapahtuu 2.9.2022 Puheenvuoro JUHLIMME mieheni kanssa viikonloppuna kuudetta hääpäivää. Keväällä päätimme panostaa elämämme tärkeimpään ihmissuhteeseen ja ilmoittauduimme avioliittoleirille. klo 10. Riihimäelle. klo 9–12 välisenä aikana. Keskustanaisten tmj Mirja Stålnacke 040 534 4485, mirja49@gmail.com. Etelä-Savo Piiritoimisto: Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli
Vaalissa käytetään kolmea ääntä. Puheenjohtaja Jertta Harinen 044 274 3267, jertta.harinen@keskusta.fi. Voit asioida toimistolla etukäteen sopien. Siikalatva. MYÖS Peräpohjolan ja Lapin piirien yhteinen toiminnanjohtaja Antti Mulari sanoo Suomenmaalle, että ehdokkuudet vahvistetaan lopullisesti syksyn piirikokouksissa. 55 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Joel Kohvakka 044 312 2982, pohjois-savo@keskustanuoret.fi. Syysristeilymme järjestetään ma 26.9. Keskustanuorten hallintokoordinaattori Marko Soini 045 205 0677, satakunta@keskustanuoret.fi. klo 16, Kestilän Seo ti 6.9. Tervetuloa jututtamaan! Jäsenäänestys eduskuntavaaliehdokkaista su 11.9. Lapin ja Peräpohjolan piirit kertoivat elokuussa ensimmäisistä suostumuksensa antaneista ehdokkaista. marraskuuta 2022. Kuntakohtaiset äänestyspaikat ja lisätietoa: https://keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa/jasenvaali-2022/ Pohjois-Pohjanmaan piirin jäsenvaali. Tapaamiset piiritoimistolla vain etukäteen sopien. klo 14 (Liisa). Tampere. Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry. ”Tällä hetkellä ehdokkaita on yhdeksän ja listaa tullaan täydentämään myöhemmin”, Mulari toteaa. Lapissa voi asettaa listalle enimmillään 14 ehdokasta. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150, jaana.niemi@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 17.30 kirjastotalo Metson Kanerva-salissa. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, poliittinen asiantuntija Linda Lähdeniemi 044 205 0224, järjestösihteeri Kristiina Lahdenvesi 050 544 8664, Varsinais-Suomen Keskustanuorten toiminnanjohtaja Johanna Fonsell 045 636 2457 varsinais-suomi@keskustanuoret.fi, Vesaisten piirin tmj Laura Vuola 040 040 7515, Keskustanaisten pj Anna Sirkiä 050 917 7640. Uusimaa Piiritoimisto: Asemanaukio 7 (2. klo 18 Aurasalissa Aurassa (Urpontie 2, 21380 Aura). Sydämellisesti tervetuloa! SAMULI VÄNTTILÄ KONKARIPOLIITIKKO Paavo Väyrysen eduskuntavaaliehdokkuudesta ei ole tehty vielä mitään virallisia päätöksiä, sanoo keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona Suomenmaalle. Väyrysellä on takanaan keskustan Kemin kuntayhdistyksen esitys, jonka hän on itse hyväksynyt. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 52 €/henkilö, kahden hengen Ahytti 42 €/henkilö, yhden hengen B-hytti 46 €/henkilö, kahden hengen B-hytti 39 €/ henkilö. Hintaan sisältyy kokoustilamme ja sen aulassa kahvit ja hedelmät, buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit laivan kahviossa. Keskustanaisten tmj Kirsi Kalliotähti, kallikir@gmail.com. klo 8 ja Pulkkila ABC ma 5.9. Toimistosihteeri Jaana Kvist, Riistakatu 15, 74100 Iisalmi, 044 081 7373, jaana.kvist@keskusta.fi. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 14.9. Ilmoittautuminen klo 17.15 alkaen. Lähtö klo 8.45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7.35. Päijät-Häme Piiritoimisto: Tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, jukka.sallinen@keskusta.fi. Kansanedustajaehdokkaista käytävässä jäsenvaalissa äänioikeutettuja ovat Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin perusjärjestöjen jäsenet. Väyrysen ehdokkuus puhuttaa Keskusta 17 Leskelä Eveliina, Oulu 18 Mattila Hanna-Leena, Raahe 19 Mehtälä Timo, Haapavesi 20 Mykkänen Ville,Pyhäjärvi 21 Nikula Lauri, Oulu 22 Nikupaavo Hanna, Kalajoki 23 Oinas-Panuma Olga, Pudasjärvi 24 Ojantakanen Liisa, Siikalatva 25 Ollikainen Antti, Kempele 26 Paloniemi Merja, Oulu 27 Rasinkangas Merja, Oulu 28 Räisänen Virpi, Oulu 29 Toppinen Ira, Siikalatva 30 Törmänen Anni-Inkeri, Pudasjärvi Jäsenvaaliehdokkaat: 2 Ahlholm Jari, Kärsämäki 3 Aittakumpu, Pekka, Oulu 4 Haapakoski Paula, Ylivieska 5 Hannula Marika, Nivala 6 Heikkilä Matti, Kuusamo 7 Heikkilä Olli, Oulu 8 Huhtala Pekka, Oulu 9 Isokangas Niilo, Utajärvi 10 Jaatinen Markus, Ylivieska 11 Karjalainen Esa,Vaala 12 Kinnunen Mikko, Reisjärvi 13 Kisner Susanna, Oulu 14 Kuotesaho Markus, Siikajoki 15 Laukkanen Simo, Siikajoki 16 Lehtonen Marjut, Oulainen Ennakkoäänestys: 1.-3.9. vaananen@keskusta.fi. Satakunta Piiritoimisto: Piirin toiminnanjohtaja Leena Pellikka 050 570 5472, leena.pellikka@keskusta.fi. Viking Glory -laivalla. Sitovasti voit ilmoittautua jo nyt, mutta viimeistään 1.9. Joona sanoo saaneensa Väyrysen mahdollisesta ehdokkuudesta paljon palautetta. Pirkanmaan hyvinvointialueen muutosjohtaja, valmistelussa vt. krs), 04200 Kerava, avoinna sopimuksen mukaan. Ylimääräinen piirikokous järjestetään ti 13.9. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri ry:n toiminnanjohtaja Kaija Väänänen, Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9603, kaija. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, keskustanuorten viestintäja tapahtumakoordinaattori Eevasisko Mehtätalo 040 5274913 pohjoispohjanmaa@keskustanuoret.fi ja Vesaisten toiminnanjohtaja Heli Purola 0400 170 701. Piippola asukastupa klo 9-10.30, Kestilän virastotalo klo 11.30-13, Rantsilan kirjasto klo 14-15.30, Siikalatvan kunnantalo, Pulkkila 16.30-18. Kokous on avoin yleisölle, ja sitä voi vapaasti saapua seuraamaan myös paikanpäälle. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Susanna Turunen 050 3030 456, pohjois-karjala@keskustanuoret.fi. Tarjolla kahvit. 2.9.2022 Toimistomme sijaitsee osoitteessa Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi 044 2006 888, joonas.salmi@keskusta.fi. Maksu matkasta 1.9.2022 mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Ihmiset ovat olleet huolissaan Väyrysen julkisista kommenteista Ukrainan sotaan liittyen sekä siitä, että Väyrynen on Nato-jäsenyydestä eri linjoilla kuin keskusta. Kokouksen jälkeen Varsinais-Suomen Keskustanuoret myyvät makkaraa. Kokousta voi seurata myös verkosta osoitteessa www.facebook.com/vskeskusta. Hämeen Keskustanuorten tmj Emilia Päivänsäde 050 439 6822, hame@keskustanuoret.fi. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: Siltakatu 22, 80100 Joensuu, pohjois-karjala@keskusta.fi. Tervetuloa poikkeamaan! Varmistathan läsnäolomme joltakin edellä mainituista. Puheenvuorojen käyttäminen ja äänestäminen on kuitenkin mahdollista vain fyysisesti kokouspaikalla. Vesaisten toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä 040 589 5709, satakunta.vesaiset@gmail.com. hyvinvointijohtajana toiminut Jukka Alasentie alustaa aiheesta ”Tuleeko valmista – hyvinvointialue aloittaa pian”. Varaudu siis käteisellä. Auditoriossa omassa tilaisuudessamme alustajina ovat kansanedustaja Esko Kiviranta ja hyvinvointialueen valtuustoryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä. Kunnan eduskuntavaaliehdokkaiden Liisa Ojantakanen ja Ira Toppinen porinointitilaisuudet: Piippolan Shell ma 5.9. Äänioikeus on vain yhdistysten nimeämillä virallisilla piirikokousedustajilla. Keskustanuorten toiminnanjohtaja Emilia Päivänsäde 050 439 6822, uusimaa@keskustanuoret.fi. klo 14, Rantsila Mäkelän huoltamo to 8.8. Syy tähän ovat Kärnän mukaan Väyrysen Venäjää myötäilevät näkökannat Ukrainan sodasta ja Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Tuolloin listalta löytyi myös Väyrysen nimi. mennessä Ristolle (risto.ervela@gmail.com / 0500 130 550) tai Sirpalle (044 062 2266). Varsinaiset vaalipäivät: 9.-11.9. Keskustaveteraanit. Sähköposti piirille osoitteeseen: pirkanmaa@keskusta.fi (myös yhdistysten tapahtumailmoitukset). Pohjois-Savo Piiritoimisto: Toiminnanjohtaja Kimmo Valta Snellmaninkatu 37, 70100 Kuopio, 044 369 9600, kimmo.valta@keskusta.fi. VÄYRYSEN ehdokkuus on herättänyt keskustelua, sillä lappilainen istuva kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on sanonut, ettei hän aio asettua ehdolle samalle listalle Väyrysen kanssa. Huolta on ollut myös siitä, voisivatko Väyrysen mielipiteet karkottaa keskustan äänestäjiä. Piiritoimiston osoite: Itäpuisto 9, 28100 Pori. Päätöksen piirin eduskuntavaaliehdokkaista tekee Peräpohjolan keskustan piirikokous, joka järjestetään 12. Kokouksessa käsitellään eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen sekä valtuutuksen antaminen piirihallitukselle ehdokaslistan täydentämiseen. Keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi
Vas tau kse t: 1) Sep po Kää riä ine n, kes kus tan sill oin en puo lue sih tee ri, 2) nik kel i, sin kki , kob olt ti, kup ari , 3) Mar ion Run g, 4) kie lo, 5) Vill e Niin ist ö on Sau li Niin ist ön vel jen poi ka, 6) vai n ker ran , vuo nna 198 2, 7) Kiin ass a (X iam en Shi pb uild ing In dus try -te lak alla ), 8) Ete läSav on vaa lip iir ist ä ja Kym en vaa lip iir ist ä, 9) tub erk ulo osi , 10) Juh a Hur me. 2. 7. Sh utt ers to ck 1. 8. 56 2.9.2022 9 3 6 2 5 7 5 8 4 5 7 1 6 5 4 2 5 3 8 2 6 4 9 4 7 8 6 2 1 4 8 3 8 2 5 4 8 9 3 6 1 7 2 5 4 7 1 2 9 4 5 6 8 3 6 4 5 3 8 2 1 9 7 1 6 9 5 3 4 7 2 8 5 3 8 7 2 6 4 1 9 4 2 7 1 9 8 3 6 5 3 5 4 8 6 1 9 7 2 2 7 1 4 5 9 8 3 6 9 8 6 2 7 3 5 4 1 1 2 3 2 4 7 4 9 6 5 7 1 9 4 1 8 9 7 2 2 9 4 8 9 8 5 4 8 6 1 2 5 7 9 4 3 2 5 3 9 8 4 7 6 1 7 4 9 3 1 6 8 5 2 5 7 2 1 6 9 4 3 8 1 8 6 4 3 5 2 9 7 9 3 4 7 2 8 6 1 5 6 2 5 8 4 3 1 7 9 4 1 7 5 9 2 3 8 6 3 9 8 6 7 1 5 2 4 9 3 6 2 5 7 5 8 4 5 7 1 6 5 4 2 5 3 8 2 6 4 9 4 7 8 6 2 1 4 8 3 8 2 5 4 8 9 3 6 1 7 2 5 4 7 1 2 9 4 5 6 8 3 6 4 5 3 8 2 1 9 7 1 6 9 5 3 4 7 2 8 5 3 8 7 2 6 4 1 9 4 2 7 1 9 8 3 6 5 3 5 4 8 6 1 9 7 2 2 7 1 4 5 9 8 3 6 9 8 6 2 7 3 5 4 1 1 2 3 2 4 7 4 9 6 5 7 1 9 4 1 8 9 7 2 2 9 4 8 9 8 5 4 8 6 1 2 5 7 9 4 3 2 5 3 9 8 4 7 6 1 7 4 9 3 1 6 8 5 2 5 7 2 1 6 9 4 3 8 1 8 6 4 3 5 2 9 7 9 3 4 7 2 8 6 1 5 6 2 5 8 4 3 1 7 9 4 1 7 5 9 2 3 8 6 3 9 8 6 7 1 5 2 4 Tietotesti Karhu on Suomen kansalliseläin, mutta mistä kasvista tuli Suomen kansalliskukka vuonna 1967. Montako kertaa birminghamilainen jalkapallojoukkue Aston Villa on voittanut Mestareiden liigan. Mikä oli maailmansotien välisen ajan Suomessa yleisin yksilöity kuolinsyy. 10. Kuka edusti Suomea Euroviisuissa vuonna 1962 iloisella iskelmäkappaleella Tipi-tii. Aleksis Kivi kirjoitti Seitsemän veljestä vuonna 1870, mutta kuka kynäili tunnetusta teoksesta keskustelua herättäneen suomennoksen vuonna 2021. Kuka alun perin kuvasi keskustan vuoden 1991 vaalitulosta “veret seisauttavaksi vaalivoitoksi”. 6. 9. Missä on rakennettu maaliskuussa 2022 käyttöön otettu Viking Linen uusi lippulaiva ja pohjoisen Itämeren suurin matkustaja-autolautta M/S Viking Glory. Mainitse niistä kolme. Mistä kahdesta vaalipiiristä muodostettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiri vuonna 2015. Voit tilata uutiskirjeen osoitteesta: http://tilaajakirje.suomenmaa.fi/. 5. Monta kertaa tikunnokassa ollut Terrafamen kaivos tuottaa tällä hetkellä neljää metallia. Mitä sukua vihreiden poliitikko Ville Niinistö on Suomen presidentille Sauli Niinistölle. 3. Tilaa Suomenmaan päivittäinen uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi! Uutiskirjeen kautta voit vaivatta seurata Suomenmaan verkkosivujen tuoreimpia uutisia. Karhu on Suomen kansalliseläin, mutta mikä on maamme kansalliskukka. 4
2.9.2022 57 52 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehti Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Suomi voisi näyttää tässä esimerkkiä. Eurooppaan matkaavat venäläiset eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Rajanylityspaikat täyteen informaatiota Putinin sotarikoksista, viisumeista perittäköön tuplahinta ja lisä osoitetaan Ukrainalle. VENÄLÄISTEN turistien sulku Euroopasta vaikeuttaa kuitenkin varmuudella niitä lukuisia Putinin vastustajia, jotka näkevät Euroopassa viimeisen oljenkorren. Aivan sama oletko aktiivinen Putinin tukija vai passiivinen mukautuja, kunhan kärsit. Viisumiehtoja pitää tiukentaa, ennen kaikkea edellytyksiä mitätöidä myönnettyjä viisumeja, mikäli henkilö on näkyvästi tukenut Putinia tai sotaa. Kyse on arviolta noin 30 prosentista Venäjän väestöä, joihin kuuluu parhaiten toimeentulevat, oppositiohenkiset, länsimyönteiset, kuin myös Putinin vallasta laajalti hyötyneet. Putinistit maksakoot lisän pitkin hampain tai pysykööt poissa. Erityisen ymmärrettävä se on olemassaolostaan taistelevien ukrainalaisten keskuudessa. 70 prosentin matkustamattomalla enemmistöllä on myös roolinsa suhtautumisessa Kremlin politiikkaan, oli viisumipolitiikka mikä hyvänsä. Monimutkaistuvat erikoiskategoriaviisumit voivat johtaa mahdollisessa hakemusruuhkassa mielivaltaisiin päätöksiin. Oppositiohenkinen venäläinen maksanee tämän mielellään, koska Venäjällä Ukrainan auttaminen on mahdotonta. 58 2.9.2022 KEVÄÄLLÄ vallitseva ilmapiiri niin Ukrainassa kuin lännessäkin oli se, että tämä on Putinin sota, joihin yksittäisillä venäläisillä ei ole osaa eikä arpaa. Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, joka on erikoistunut Venäjän sisäpolitiikkaan. Tällöin Putinia aletaan vaatia tilille. Vaikka tässä joukossa piilee muutoksen voima, niin uskomus siitä, että se projisoituisi yksinomaan läntisten odotusten mukaisesti on naiivi. Nyt sanktiot ovat yhä mittavampia, Kreml ei edelleenkään ole saavuttanut yhtäkään tavoitettaan kokonaisuudessaan, talous kurjistuu, mutta Putin porskuttaa vallassa ja kansa välinpitämättömyydellään antaa sille passiivisen tukensa. Spekulointia venäläisten viisumeilla Jussi lassila vieraskolumni. Sen voivat saada ne, jotka eivät sitä ansaitse, tarvitsijoiden jäädessä rajan taa. Eräänlaiseksi todisteeksi pakotteiden tehottomuudesta koronarajoitusten poistuttua on tullut venäläinen ostosturisti, joka saapuu Eurooppaan kuin mitään ei olisi tapahtunut, ei asenteissa, eikä varsinkaan kukkarossa. Osa voi alkaa protestoida, osa voi kääntyä aktiivisemmin Putinin puoleen, suurimman osan todennäköisesti vajotessa yhä suurempaan apatiaan. Reaktio on hyvin ymmärrettävä ja oikeutettu. Ajateltiin että yskivän ”erikoisoperaation” ja mittavien sanktioiden myötä venäläisten mitta tulee täyteen. Osa voi alkaa protestoida, osa voi kääntyä aktiivisemmin Putinin puoleen, suurimman osan todennäköisesti vajotessa yhä suurempaan apatiaan. Väitettä venäläisten vapaan matkustamisoikeuden vaikutuksesta maan demokratisoitumiseen ruoskitaan uskomuksella siitä, että murskattu oppositio ja henkihieveriin kuristettu kansalaisyhteiskunta heräävät kyllä, kunhan pääsy Eurooppaan estetään. JULKISEN keskustelun malttamattomuus pakotteiden tehosta ja ymmärtämättömyys Venäjän kansalaisyhteiskunnan heikkoudesta ovat kietoutuneet yhteen. Molemmat väitteet tai uskomukset ovat kovin spekulatiivisia
Suihkuvettä juoksutetaan niin kauan, että saadaan todennetuksi sen olevan vähän viileämpää. Tanssivat taas tähtien kanssa, määrittele tähti. Hoivahenkilökunnalle ei makseta tarpeeksi. Niin, väki on lisääntynyt. Tytti Tuppurainen tuli Saksasta voittajan elkein. Sauno maanantaisin, paista joulukinkku marraskuussa. Valtion kassa on pohjaton, valtio kai korvaa sen meille. Aste alemmas! Niin, mittauksen aikana olisi jo ottanut sen suihkun. 2.9.2022 59 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 6, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Arja Kylli 044 777 8710 arja.kylli@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Jari Nenonen Lompakko auki Valtion kassa on pohjaton.. Näyttää kuitenkin siltä, että hyvin menee. Luulisi että alkaa Marimekossa aamuteeveessä ahdistaa. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Miksei kansa pysyisi tyytyväisenä, uuden velan maksuun menee vain kymmenen vuotta. Se tosin edellyttäisi sydämen olemassaoloa. Fortum ei halua lisää pääomaa (= rahaa), vaan ainoastaan tukea (= rahaa). Sähkölämmittäjät ovat lirissä. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Suomalaispöydässä ahmii Putin, joka napsii jokaisen lautaselta. Tuli syksy ja alkaa kaikkia mukavia tositeeveeohjelmia. Fortumin toimari kertoo, että he ovat ”aloittaneet strategiansa päivittämisen vastaamaan toimintaympäristön uusia realiteetteja”. Yöllä on kuulemma halvempaa. Lompakot auki kuntien kautta. Valistuksen aikoina oli tietoisku, jossa sanottiin, että myymälävaras syö pöydässäsi. Oikea realiteetti olisi ollut ymmärtää, että Saksassa suomalaiselta on viety aina miljardeja. ”Uusi realiteetti”: turpaan tulee 100 miljoonaa päivässä. Ja ihmiset iloitsevat sitäkin, että bensa maksoi jo hetken sentin alle kaksi euroa. Jos niin tehdään, ihmisiä kuolee. Siis 20 euroa jokaista kohti. Loppuu se lämpimissä huoneissa asuminen. Kuukaudessa 600 euroa. PUTININ eli Venäjän syytä on sähkön hinnannousu. Fortumin Uniperin ostaneita bisnesneroja ei näy. EMMEHÄN toki ole kerjäläisen kanssa tekemisissä. Minä Sari Baldaufille olin jälkkäriäkin laittanut. Pöydän toisessa päässä röyhtäilee Fortum, sitten ovat muut sähköalan toimijat, polttoaineen myyjät ja joitakin tunnistamattomia. Täytyy välttää yleisiä kulutuspiikkejä. Säästövinkkejä tulee kuin NiksiPirkassa. Sähkön hintaa seuraamalla sähkörahaa säästyy. Meitä suomalaisia on noin 5 miljoonaa. Siihen on olemassa ay-ratkaisu; tehoosastot lakkoon. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ SANTERI LAMPI 044 7370 315 HENNA LAMMI (OPINTOVAPAALLA) TOIMITTAJAT ANNUKKA KAARELA 044 7370 377 LAURI HEIKKILÄ 044 7370 262 MAIJA LEHTOVIRTA 040 568 2327 SUSANNA LUIKKU 050 414 4763 RISTO LUODONPÄÄ 040 8201 781 PAULIINA POHJALA 050 5450 915 PEKKA POHJOLAINEN 040 5357 674 SAMULI VÄNTTILÄ 044 7370 244 GRAAFIKKO SAARA SAVUSALO 044 431 4381 PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 040 7359 612 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ KATARIINA LANKINEN 050 5369 954 MEILLÄKIN on vain kahden hengen ruokakunta, mutta kai on hankittava suurempi pöytä. Omasta mielestä meni varmasti hyvin. Morsiamia etsitään morsiamille ja sulhasia etsitään sulhasille
Kotimainen tuotanto-huoltovarma isänmaa Terve talous-hyvinvoiva Suomi Vahva aate-vahva Keskusta www.liisaojantakanen.fi #juurevamaaseudunääni Jäsenvaali P-P:llä 9.-11.9. www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 044 7778 710 Lokakuun lehdessä: Seuraava Suomenmaa ilmestyy 7.10.2022 Lauri Nikulalle ja hänen Luuka-pojalleen jahtireissut ovat yhteistä aikaa Metsästysharrastus liikuttaa läpi vuoden Printti määräaikainen, tilaus sisältää digitilauksen! 12 kk / 79 € 6 kk / 40 € määräaikainen tai kesto Digi 6 kk / 27 € 12 kk / 52 € tuhti lukupaketti kerran kuussa! 24 Liisa Ojantakanen eduskuntaan maaja metsätalousyrittäjä, agrologi AMK Pohjois-Pohjanmaan Keskustan vpj. H IN N AT O VA T VO IM A SS A KE SK U ST A N JÄ SE N IL LE . joka kunnassa