Suomenmaa 20.05.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 20 / 20.5.2016 / 4,80 ? Tylsyys kasvattaa Lasten ei pitäisi elää vain muovilelumaailmassa, kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen sanoo Uutisanalyysi Omistajuus Sipilän? Ihalaisen linjalla Ilmiöt Reportaasi Uusi alku ensija turvakodista Uusiutuva energia pelasti saksalaiskylän
24 2 20.5.2016. sisältö 20.5. 2016 Kepulainen unelma Baijerilaiskylässä eletään jo todeksi biotaloutta s
34 Salla Luomanmäki valvoo yksinyrittäjien oikeuksia s. 37 Pirjo Kairakari kannustaa perheitä hakemaan apua ajoissa s. Hallituksen linjaa kannattaa peilata siihen, mitä keskusta esitti ennen vaaleja. Timo Laaninen s. 10 20.5. 16 Matti Mäntylän väitös vahvistaa: Kekkonen piti pohjoisen puolta s. 2016 3. 32 Pienet kyläkoulut häviävät tasaista tahtia s. 14 Maailmalla ihastuttiin I. Inhan 1800-luvun lopun lehmävalokuviin s. K
Unohtuuko köyhän asia. asettuvan köyhien ja osattomien puolelle...? Miten nämä kysymykset ja odotukset mahtavat sopia Santeri Alkion perillisten politiikkaan? Pohdinta liittyy siihen, miten yhteistä talouttamme on hoidettava. Tämä joukko on 400 000 suomalaista. Voiko säästöjen ja leikkausten tie olla alkiolainen? Siinä kysymyksiä, jotka ovat viime aikoina askarruttaneet monia keskustalaisia. Keskustan puoluekokouskin on edessä. Se, jos mikä, on alkiolaisuutta. Samaan tapaan kuin tila on jätettävä paremmassa kunnossa uudelle sukupolvelle kuin sen itse on sen saanut, samalla tavalla on suhtauduttava isänmaahan. Siitä voidaan tietysti vääntää kättä loputtomiin, jakautuuko julkisen talouden kuntoonpano oikeudenmukaisesti. Vanha poliittinen viisaus kuuluu näin: ?Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä?. perustettu 1908 . Hän kirjoitti hallitusohjelman julkistuksen jälkeen (23.6.) Suomenmaassa näin: ?Alkio kannustaisi valtiota ja kuntia säästämään... maksavat vain 30 prosenttia. Sekin on tiedossa, että kun vähennykset huomioidaan, valtionveroa maksetaan nyt käytännössä vasta 32 160 euron vuosittaisesta palkkatuloista. Professori ja päätoimittaja Kari Hokkanen tokaisi Suomenmaan haastattelussa (13.5.) osuvasti: ?Alkio puolusti köyhiä, mutta ei hän mikään taivaanrannan maalari ollut, joka olisi kannattanut velaksi elämistä.? Toinen Alkionsa kannesta kanteen lukenut oli äskettäin edesmennyt Suomenmaan entinen päätoimittaja Seppo Niemelä, arvostettu keskustalainen sivistyspersoona. sosiaalidemokraattien suurmiehestä Kalevi Sorsasta lähtien. Hyvä lause se onkin. Jotta julkinen talous saataisiin vahvaksi, on päästävä velaksi elämisestä. Siksi on säästettävä ja uudistettava. Tämä, jos mikä, on ylisukupolvisuutta. Sitä varten pitää synnyttää ?yhä uutta yritteliäisyyttä?.? Ja lopuksi: ?Siitä olen takuuvarma, että Alkio kiertäisi nyt vimmatusti maata puhumassa sen puolesta, että Juha Sipilän hallitus voisi toteuttaa kansakunnan tilan tervehdyttävän ohjelmansa.?. On mahdotonta ottaa joka vuosi viisi miljardia lisää velkaa. Ja arvostettu keskustavaikuttaja Seppo Kääriäinen löi löylyä kirjoittamalla Suomenmaassa näin: ?Odotan puoluekokouksemme... Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Alkiolaisuutta on, että velaksi eläminen lopetetaan. Pääkirjoitus Mikä oikein onkaan alkiolaista? O nko Suomessa nyt kokoomuslaisempi hallitusohjelma kuin koskaan. Muut ? 3,6 miljoonaa . Säästöjen ohella Alkion tavoitteena olisi nytkin ?toimelias, kannattava taloudellinen elämä, joka nojaa kansallisiin tuotantolähteisiin?. Tätä viestiä on muistuttanut moni poliitikko . Pi- 4 20.5.2016 täisikö esimerkiksi hyvätuloisten kantaa suurempi osuus? Kyllä pitäisi, kajahtaa vastaus helposti. Mutta ehkä on hyvä ajatella joskus sitäkin, että hyvätuloiset osallistuvat jo aika lailla. Verohallinnon tilastot kertovat, että parhaiten ansaitseva 10 prosenttia maksaa koko ansiotuloverotuksen kertymästä 70 prosenttia
Joidenkin arvioiden mukaan alkoholinkäytön aiheuttamat kulut ovat vielä suuremmat. Miksi samaan aikaan yritetään tukkia reitit, että turvapaikanhakijat eivät pääsisi Eurooppaan asti? Poliitikot sanovat myös, että pakolaisia tulisi auttaa ensisijaisesti lähtömaissa. Oli annettava selvä signaali siitä, että kansainvälistä oikeutta ei sovi noin vain loukata. Toisin kävi, veroa vain hieman kevennettiin. Kuuluisiko kansalaisten olla perussuomalaisille vihaisia siksi, että nämä eivät pitäneet lupaustaan, vai siksi, että autoveron leikkaamiseen ei tässä taloustilanteessa olisi varaa? Kysyn vain, vastata en osaa. Samuli Nissilä 20.5. ilman, että kukaan älähtää. Miksi näitä lukuja rinnastetaan kovin harvoin? Veronkierto maksaa pelkästään Euroopan unionille arviolta 1?000 miljardia euroa vuodessa. Kun jotkut yritykset sitten alkoivat talkoisiin ja leikkasivat sikariportaan liksoja, miksi samat ihmiset aloittivat metelin siitä, kuinka paljon verotulot tämän takia pienenevät? Miksi jokaista tienattua euroa ei voisi verottaa samalla progressiivisella asteikolla, riippumatta siitä, onko raha palkkaa, pääomatuloa, lapsilisää tai vaikka perintöä? Miksi hollantilaisen säätiön omistukseen verotussyistä siirretty huonekaluyhtiö voi hyödyntää markkinoinnissaan ?ruotsalaisuuttaan. Toimittajalta Sopimattomia kysymyksiä Kreikan tukipaketteja markkinoitiin kansalaisille kreikkalaisten auttamisena. Ja vaikka Kreikan velkoja käytännössä leikataankin, miksi sitä ei sanota velkojen leikkaamiseksi? Eurooppalaiset poliitikot vakuuttavat, kuinka tär- keää on pitää kansainvälisistä sopimuksista kiinni ja auttaa pakolaisia. 2016 5. Miksi he samalla leikkaavat kehitysapua? Miksi iso osa niistäkin ihmisistä, jotka ovat huolis- saan ympäristön tilasta, luonnonvarojen riittävyydestä ja ilmastonmuutoksesta, keskittyy vaatimaan yhteiskunnalta tiukempia toimenpiteitä, mutta ei itse muuta käyttäytymistään ekologisemmaksi? Ja miksi iso osa niistä ihmisistä, jotka ovat huolissaan hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, tekee kaikkensa maksaakseen mahdollisimman vähän veroja? Valtiontalouden alijäämä on viitisen miljardia eu- roa. Miksi pakotteista ei puhuttu silloin, kun Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin? Moni vastustaa yrityspomojen isoja palkkoja. Entä miksi saksalainen valintamyymälä myy Suomessa ulkomaalaista lihaa Suomen lipulla merkittynä? Perussuomalaiset uhosivat poistavansa autoveron. Miksi niillä pelastettiinkin keskieurooppalaiset pankit? Miksi Kreikan velkoja ei haluta leikata, vaikka on selvää, että maa ei voi niitä maksaa. Onko veroparatiisien toimintaan oikeasti niin mahdotonta puuttua kuin päättäjät antavat ymmärtää? Yhdysvaltain ja EU:n sotilasbudjetit ovat yhteensä noin 800 miljardia euroa vuodessa. Sveitsi käyttää puolustukseensa vaivaiset viisi miljardia, Panaman kaltaiset valtiot vielä paljon vähemmän. Alkaisivatko pikkumaat todella pullikoida vastaan, jos veronkiertoa alettaisiin suitsia esimerkiksi talouspakotteilla? Kun Venäjä hyökkäsi laittomasti Ukrainaan, moni vaati tiukkoja pakotteita
Tulevaisuus näyttää, onko sillä oikeaa sananvaltaa. Omistajalinjaukseen sisältyy kohtuuden viesti pörssiyhtiöiden kovapalkkaisille johtajille. Toimi Kankaanniemen (ps.) mielestä näin selkeää omistajalinjausta ei ole nähty ainakaan 30 vuoteen. Oppositio arvosteli. Uutisanalyysi Sipilän?Ihalaisen linjalla? Valtion omistajaohjaus saa uudet nuotit Pääministeri johtaa valtion omistajaohjausta. Ja keskustajohtaja Juha Sipilä tekee sen mielellään. Tämä näkyi eduskunnassa, kun kansanedustajat saivat tiistaina selvityksen valtion omistajapolitiikan uusista linjauksista. Jos Postin osakkeita pannaan myyntiin, henkilöstölle saatetaan suunnata osakeanti. Sekin vahvistaisi Sipilän suosimaa kansankapitalismia. Pentti Manninen. Markus Lohi vakuutti, että kansallisomaisuutta ei panna lihoiksi. Gallupien kärkeen kivunnut SDP otti hallituksen isot linjaukset vastaan varsin maltillisesti. Kauppamiehinä ovat tosin olleet muutkin. Vuoden 1991 jälkeen valtio on saanut myynneistä yli 17 miljardin euron nettotulot. Puolue ei pudottaisi Neste Oyj:n valtion omistusta 33,4 prosenttiin. BKT oli runsaat 190 miljardia euroa. Valtio muuttaa omistajaohjauksen rakennetta. Osa omistuksista pysyy valtioneuvoston kanslian hoteissa. Terä taisi tylsyä uutisiin, joiden mukaan SDP on ollut innokkain valtionyhtiöiden myyjä viimeisten 25 vuoden aikana. Valtionyhtiöiden johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan ja veroparatiiseille sanotaan jyrkkä ei. Samalla valtio kannustaa pörssiyhtiöiden henkilöstöä omistamaan työnantajayhtiöön osakkeita. Hallituksen mielestä silläkin voidaan huoltovarmuus turvata. Kehitysyhtiö voi myydä yhtiöiden osakkeita tai luoda uutta, uusia yhtiöitä, vaikka biotalouteen. ??Näen tässä suuria mahdollisuuksia. Nyt omistusosuuden alaraja on 50,1 prosentissa. Lisäksi SDP pitäisi Postin sataprosenttisesti valtion hanskassa. Ministeriä sparraa ja eduskunnan näkemyksiä välittää kansanedustajista koostuva neuvottelukunta. Työväen aateliin kuuluva Lauri Ihalainen on johtanut SDP:n omistajalinjausten tekoa. Omistajapolitiikassa on kysymys isoista luvuista. Rahat ovat valuneet budjetin paikkaamiseen. Kaikkia Sipilän linjauksia eivät demaritkaan nielleet. Pörssissä noteerattuja valtionyhtiöitä hoidetaan jatkossakin sijoitusyhtiö Solidiumissa. Uudeksi työkaluksi perustetaan kehitysyhtiö, jonne siirretään yhdeksän yhtiön omistuksia parin miljardin euron arvosta. Sipilähän halusi homman kontolleen jo hallitusta muodostettaessa. Keskustelun outo piirre oli kokoomusministerien puuttuminen kokonaan hallituksen aitiosta. Hallitukselle riittää 50,1 prosenttia. Demarien vahva mies Eero Heinäluoma huokui ilmoille punamullan kutsua. Äkäisimmät syyttivät, että Sipilä laittaa nyt Suomea myyntikuntoon. Keskusta torjui. Ja siitä, mitä Sipilä on saarnasi jo oppositiojohtajana: tase tuottavaan työhön. 6 20.5.2016 OECD:n tilaston mukaan valtio oli vuonna 2012 omistajana yhtiöissä ja liikelaitoksissa, joiden yhteenlaskettu arvo oli 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Oli tärkeämpää tekemistä, käynnissä on puoluejohtajataistelun kenttäkierros. Sipilän linjaukset saivat hallituspuolueilta vankan tuen. Taitoniekka määritteli, että jos nämä poikkeukset otetaan huomioon, olisi mahdollisuus ?Sipilän?Ihalaisen linjaan?. Mutta se vaatii rohkeutta tehdä päätöksiä ja ottaa myös riskiä, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli luonnehtii. Kehitysyhtiö on tarkoitus pitää omistajaohjausministerin ja hallituksen tiukassa kontrollissa
Jari Laukkanen Pannaanko Posti pörssiin ja tuleeko henkilöstöanti? 20.5. 2016 7
Työntekijät piti ohjeistaa, mitä vastaanottotoiminta on. Vasemmiston puheenjohtajaehdokas Li Andersson ei tiedä, mitä sosialismi on. Sen tässä oppi, että pitää keskittyä olennaiseen ja tehdä hommat hyvin.. Sijoituksesta päättää Maahanmuuttovirasto. Toiminta loppuu 30. Keskuksessa on 350 asukaspaikkaa ja tällä hetkellä noin 260 asukasta. Hiukkavaarasta asukkaat siirretään toisiin keskuksiin, joissa on tilaa. kesäkuuta. . Aika nopeasti saimme kuitenkin asiakkaille kerrotuksi, miten homma toimii. Salmivaara myöntää, että keskuksen työntekijöillä oli kova paine saada toiminta pyörimään. . Lähdimme ihan nollasta. Kaikkea muuta kuin vapautta. Mikko Kärnä Twitterissä Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Syksy oli raju. Lähdimme ihan nollasta. Vastaanottokeskuksista 33 lopettaa Anja Manninen Turvapaikanhakijoiden määrän laski- essa Maahanmuuttovirasto on päättänyt lakkauttaa 33 vastaanottokeskusta. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 476 turvapaikanhakijaa. Vapaiden paikkojen ylläpito maksaa, joten niitä ei kannata pitää tyhjinä. Yksi lakkautettavista keskuksista on Oulun Hiukkavaarassa entisellä kasarmialueella. Rakennettiin taloa ja toimintaa yhtä aikaa. Syksy oli raju. Mielenkiintoinen kokemus ja ikimuistoinen matka, vastaanottokeskuksen apulaisjohtaja Janne Salmivaara ku- vaa viime syyskuussa alkanutta pestiään Hiukkavaarassa. Salmivaaran mukaan Hiukkavaaran vastaanottokeskuksen alku oli kiireinen. Työpäivät venyivät 12?14-tuntisiksi eikä vapaapäiviä ehtinyt pitää. Ajassa Sanottua Onko muuten liikaa sanottu että tämä hallitus on tehnyt jo nyt enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä? Jussi Kärki Twitterissä Tilasto kertoo säälimättömästi, että Sdp on ollut valtion omaisuuden himomyyjä. Summat ovat täysin eri luokkaa kuin se, mistä nyt puhutaan. Mika Koskinen Ilta-Sanomissa Outoa. Jouluun mennessä tilanne seestyi. . Tälle vuodelle tulijamäärä on arvioitu 10 000?15 000:ksi. Syksyllä 2015 Suomeen perustettiin yli 120 vastaanottokeskusta ja 60 alaikäisyksikköä. Lakkautettavien 33:n vastaanottokeskuksen lisäksi kymmenen keskuksen määräaikainen sopimus päättyy. Majoituspaikkoja vähennetään myös useista toimintaa jatkavista vastaanottokeskuksista. Turvapaikanhakijoita on saapunut maltillisesti alkuvuoden aikana ja paikkoja vapautuu myös, kun turvapaikan- 8 20.5.2016 hakijat lähtevät vapaaehtoisesti tai saavat päätöksiä. Vastaanottokeskusten majoituspaikkojen käyttöaste on 82 prosenttia
Keskiluokasta on syytä olla huolissaan, koska kyse on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarista ja perustasta. Orpo sanoo haluavansa palauttaa luottamuksen kokoomukseen. Hänen mielestään puolueella on oltava ensin selkeä visio siitä, minne se on menos- sa. Korkeintaan puoli tuntia illassa työsähköposteja! Some ja tvsarjat odottakoot lasten nukahtamista! Sini Korpinen Twitterissä Jari Laukkanen Ajassa Reetta Meriläinen Helsingin Sanomissa Kilpeläinen haluaa keskustasta ykkösen Anja Manninen Keskustan puoluesihteeriksi pyrkivä hankintajohtaja Sami Kilpeläinen haluaa vahvistaa keskustan kenttätyötä ja tuoda puoluesihteerin työhön vahvaa aatteellista linjaa. Puoluesihteerin tärkein tehtävä on Kilpeläisen mukaan tulevina vuosina yhdessä puolueväen kanssa vakiinnuttaa keskustan asema Suomen suurimpana puolueena. Tavoitteena pitää Kilpeläisen mukaan olla seuraavien kunta- ja maakuntavaalien ykköstilan varmistaminen keskustalle. . Sanottua Kokonaiskuva on se, että republikaanien ehdokas vetoaa vihaisiin. Demokraattien puolella valituksi on tulossa se, joka vetoaa tyytyväisiin. Laura Saarikoski Helsingin Sanomissa Sillä on äänestäjille merkitystä, koetaanko puolueen johto lähestyttäväksi, eikä esimerkiksi ylimieliseksi. Lapsille pitäisi antaa valtuudet puuttua aikuisten ruutuaikaan. Sen perusteella tehdään toimenpiteet. Kokoomuksen eduskuntaryhmän vahvasti tukemaa Orpoa on pidetty puolue-eliitin ehdokkaana. ellei sitten eliitiksi lueta kokoomuksen järjestöväkeä. Jos Orpo valitaan tehtävään, hän ottaa myös valtiovarainministerin salkun, jonka kantamisessa Alexander Stubbilla on nähty olevan vaikeuksia. Kokoomus valitsee johtonsa puoluekokouksessa Lappeenrannassa kesäkuun toisena viikonloppuna. Stubbin ja Orpon lisäksi puheenjohtajuutta tavoittelee kansanedustaja Elina Lepomäki.. Hän on syntynyt Sotkamossa ja asuu nyt Vantaalla Keskustan puoluesihteeriksi hän pyrki myös vuonna 2012 Rovaniemen puoluekokouksessa. Timo Laanisen seuraaja puoluesihteeriksi valitaan kesäkuussa Seinäjoella. Ehdolla ovat myös keskustan viestintävastaava Mari Kokko, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen ja kansanedustajan avustaja Riikka Pirkkalainen. Vesa Moilanen/Lehtikuva Keskiluokan asialla Pekka Pohjolainen Suomalaisen keskiluokan tilasta on syytä olla huolissaan, katsoo kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkivä sisäministeri Petteri Orpo. Puheenjohtajakampanjansa avanneen Orpon mielestä työelämän epävarmuudesta kärsivä keskiluokka voi huonosti, eikä asiaan ole puututtu riittävästi. Tätä näkemystä Orpo ei itse osta . Vain siten jokaisen maakunnan ja ihmisten ääni ja vaikuttamistahto saadaan kuulumaan maakunnallisessa päätöksenteossa ja tärkeiden palveluiden kehittämisessä, Kilpeläinen perustelee. Sami Kilpeläinen on 38-vuotias
Tämä tulee vaikuttamaan jäsenistömme tapoihin tehdä työtä, Luomanmäki uskoo. Korkeakoulutettuja itsensätyöllistäjiä on Luomamäen mukaan tällä hetkellä 59 000. Näistä 40 prosenttia yhdistelee freelancerhommia, apurahoja, palkkatyötä ja yrittäjyyttä. ??Pyrimme kehittämään ja valvomaan työolosuhteita. Tuore esimerkki siitä on Akavan julkisuuteen tuoma, työttömyysturvaa parantava yhdistelmävakuutusmalli. Ratkaisuja mietitään myös pilvityötä tekevien työehtojen kehittämiseksi. ??Pilvityöntekijällä ei ole työsuhdetta eikä vuokratyösuhdetta. Haluamme huolehtia siitä, että työehdot ovat reilut ja toimeksiantosopimuksista maksetaan oikein, Luomanmäki listaa. Yksi tärkeä tavoite on itsensätyöllistäjien sosiaaliturvan parantaminen. Miten heille varmistetaan työterveys ja muut oikeudet? Nämä ovat aivan uusia asioita, Luomanmäki toteaa. Hän korostaa, ettei uusi järjestö lähde tyhjän päältä. ??Perustajaliitoissa on vuosia tehty työtä näiden asioiden eteen. Työpaikka lähtee alta, mutta samat palvelut joutuu myymään yrittäjänä yhdelle ja samalle työnantajalle. 10 20.5.2016 Yksi kimmoke uuden etujärjestön perustamiseen oli vireillä oleva aluehallintouudistus. ??Kun valinnanvapaus lisääntyy, julkisten palveluiden rinnalle nousee uutta yrittäjyyttä. Metsurit näyttivät mallia Pekka Pohjolainen Kilpailukykysopimuksen soveltamisneu- vottelut ovat edenneet vitkaan, mutta peli on nyt avattu. Ensimmäinen neuvottelutulos syntyi, kun metsäala pääsi sopuun siitä, miten sopimus pannaan täytäntöön. Osa niistä toteutuu jouhevasti, osa vie enemmän aikaa.. Sopimuksen piirissä on noin 3?500 metsäalan työntekijää, muun muassa metsureita. Sopimuksen myötä työaika pitenee vä- hentämällä kolme pekkaspäivää. Sen myötä vuosilomia voitaisiin siirtää tai palkoissa joustaa väliaikaisesti. Palkkajoustot eivät voisi mennä alle työehtosopimukseen kirjatun minimitason. Puuliiton puheenjohtajan Jari Nilosaaren mukaan liitto lähti siitä, että kun kilpailukykysopimuksesta on sovittu keskusjärjestöissä, näin tehdään myös liitoissa. Heikennykset työehtoihin olivat silti vaikeita. Soveltamisneuvottelujen verkkainen eteneminen on aiheuttanut hermostumista palkansaajapuolella. Muun muassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on varoittanut, että sopimus myöhästyy aikataulustaan, jos neuvotteluihin ei tule vauhtia. Takaraja soveltamisneuvotteluille on toukokuun loppu. Jari Laukkanen Juuri nyt oli oikea aika tällaiselle järjestölle. Uusi etujärjestö valvoo itsensätyöllistäjien etuja Meri Alaranta-Saukko Huhtikuun lopussa perustettiin uusi aka- valainen etujärjestö hoitamaan yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asioita. Sen tavoitteena on palvella paremmin niitä Akavan jäseniä, jotka yhdistävät erilaisia ansaitsemisen muotoja kuten yrittäjyyttä ja palkkatyötä. ??Juuri nyt oli oikea aika perustaa tällainen järjestö. Käyttöön otetaan myös kriisilauseke. Muutaman vuoden päästä olisimme olleet jo jälkijunassa, puheenjohtaja Salla Luomanmäki sanoo Hänen mukaansa yhä useampi Akavankin jäsenistä haluaa nykyään työllistää itse itsensä. Jonkin verran ilmenee myös pakkoyrittäjyyttä. Nyt vain tartutaan selkeämmin tiettyihin tavoitteisiin
Huolta aiheuttivat erityisesti ihmisten vaara syrjäytyä, kansainvälinen terrorismi, turvapaikkaa hakevien määrän kasvu, kehitys Venäjällä ja kyberuhkat. Hallitus laatii syksyllä sisäisen turvallisuuden strategian, jossa se hakee ratkaisuja muuttuneeseen sisäisen turvallisuuden tilannekuvaan, resursseihin suhteessa turvallisuusviranomaisten lisääntyviin tehtäviin sekä kansalaisten odotuksiin. Suomalaisten turvallisuuden tunne on ymmärrettävästi heikentynyt. 20.5. 2016 11. -ryhmää, joka vastusti EU:n kehittämistä liittovaltioksi. Goldsmith halusi päästä eroon sekä fossiilisista polttoaineista että ydinvoimasta. Tuhoamme tällä tavoin itsemme, emmekä kykene siten myöskään enää auttamaan köyhiä maita.? Globalisaatio on johtanut juuri siihen, mistä Goldsmith varoitti. Täällä Bryssel Ansa Heti aloitettuani työni Euroopan parlamentis- sa vuoden 1995 alussa käänsin ja julkaisin suomeksi James Goldsmithin teoksen ?The Trap?, Ansa. Kehittyneissä teollisuusmaissa köyhät ovat köyhtyneet ja rikkaat rikastuneet. Työttömyys on korkealla, ja keskiluokka on heikentynyt. Nyt yhteiskuntien poliittinenkin vakaus on koetuksella, kuten Yhdysvaltain presidentinvaalien esivaalit ovat osoittaneet. Ne sopisivat rajoitetuista vapaakauppajärjestelyistä keskenään. Kannatin ja kannatan Goldsmithin näkemystä. Kirjoitin suomennoksen esipuheeseen omia perustelujani: ?Yleiseurooppalainen ja yleismaailmallinen vapaakauppa johtavat siihen, että korkean elintason maissa on valtava työttömyys ja suuret valtiontalouden alijäämät. Hän totesi, että se uhkaa kehittyneiden teollisuusmaiden hyvinvointia ja vakautta ja että se vahingoittaa myös kehitysmaita. Goldsmith kannatti alueellisia vapaakauppajärjestelyjä sellaisten maiden kesken, joiden kehitys- ja elintaso ovat suhteellisen lähellä toisi- aan. Hän kannatti energian säästämistä ja turvautumista uusiutuviin energianlähteisiin. Tehomaatalouden arvostelussaankin Goldsmith osui oikeaan. Hän oli edellä aikaansa tuomalla esiin hullun lehmän taudin (BSE) yhteyden eläinperäisen rehun käyttöön. James Goldsmith kannatti vapaakauppaa, mut- ta hän vastusti nopeaa maailmanlaajuista kaupan vapauttamista. Euroopassa taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista kriisiä on lisäksi syventänyt euron käyttöönotto. Ansa-teoksen voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta (www.pohjanranta.com). Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Hallitus tarttuu sisäiseen turvallisuuteen Henna Lammi Eduskunta käsittelee ensi tiistaina sisäisen turvallisuuden selontekoa. Sisäisen turvallisuuden herkistynyt ilmasto korostaa selonteon tarvetta. Keskustelu tarpeesta laatia selonteko nousi esiin keskustan aloitteesta viime vaalikaudella, kun hallintovaliokunta käsitteli Jyrki Kataisen hallituksen käynnistämää poliisin hallintorakenteen uudistamista. Hallintovaliokunta lausui silloin, että sisäisen turvallisuuden selonteko annetaan eduskunnalle vuoden 2017 lop- puun mennessä. Teoksen mukaan ihmiskunta on langennut kolmeen ansaan: maailmanlaajuiseen vapaakauppaan, tehomaatalouteen ja ydinvoimaan. Goldsmith johti Euroopan parlamentissa ?Kansakuntien Eurooppa. Juha Sipilän hallitusohjelmassa sen antamista aikaistettiin toukokuulle 2016. Mitkä ovat suurimmat sisäisen turvallisuuden haasteet lähitulevaisuudessa? Sisäisen turvallisuuden ympäristö on muuttunut pysyvästi ja monimutkaistunut. Miksi se on laadittu juuri nyt, hallintovaliokunnan jäsen Elsi Katainen (kesk.)? Sisäinen turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka. Siitä on pidettävä huolta kaikissa olosuhteissa
Uutiskuva 12 20.5.2016
Työnantajat arvostavat aktiivisuutta. 20.5. Jari Laukkanen Ääni työttömälle Eeva Kärkkäinen Ääni työttömälle -projekti valtasi tiistaina Helsingin Narikkatorin. Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen Tatsissa työkokeilua tekevä Turre, tuleva työharjoittelija Jarmo Kaukoranta ja vapaaehtoinen Jailson Ino osallistuivat tilaisuudessa graffitin maalaamiseen. ??Porukalla on helvetisti lahjoja ja kykyä tehdä ihan mitä tahansa, kunhan annetaan mahdollisuus, Kaukoranta lähetti terveisiä päättäjille. Tilaisuudessa puhunut keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kannusti työttömiä aktiivisuuteen. ??Aina kannattaa ottaa töitä vastaan, vaikka se ei vastaa täysin omaa koulutusta. 2016 13
Päätöksenteon perusteeksi annetut säästölaskelmat ovat kautta linjan olleet epämääräisiä, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Veli-Matti Sunnari (kesk.) moittii. Liedakkalan kyläyhdistyksen varapu- heenjohtaja ja kunnanvaltuutettu Raimo Arponen (kesk.) antaa pyyhkeitä koko valmistelutyötä leimanneesta kiireestä.. Ja keväällä 2015 lakkautuspäätös peruuntui valtuustoaloitteella. Neljän kuukauden jälkeen uusi valtuustoaloite laittoi pyörät jälleen pyöri- mään koulun lakkauttamiseksi. Säästöjä ei myöskään todenneta kovin mieluusti, ja siitä koituu lakkautusprosessille tuntuvia ongelmia, kuvailee Turun yliopiston Brahe-keskuksen koulututkija Sami Tantarimäki. Tantarimäki on vuosikausia perehtynyt koulujen lakkauttamiseen liittyviin ilmiöihin ja kysymyksiin, Hän tutkii tällä hetkellä muun muassa kouluverkkosuunnitelmia osana kuntien palveluverkkoa. Tutkijan mukaan koululakkautuksen pohjatietona pitäisi ehdottomasti olla edellisestä koululakkautuksesta koituneet säästöt. Hän pelkää päätöksen koituvan kylän tuhoksi. Muutkin Keminmaan kuntapäättäjät ovat kovin sanoin kritisoineet lakkautusprosessia, jossa laadittuja säästöjä ei ole pystytty näyttämään toteen ja jossa ei ole asianmukaisesti osallistutettu kuntalaisia. ??Kaiken taustalla on erittäin huono valmistelutyö. Jos lakkautettava koulu on kovin pieni, niin säästökin on pieni. Suurempikaan oppilasmäärä ei välttämättä pärjää, kun tahdin määrääjänä on kunnan talous. Silti koulun lakkauttamisesta ei läheskään aina koidu kunnan etukäteen kuvittelemia säästöjä. Etenkin alle 50-oppilaiset koulut häviävät tasaista tahtia. Joulukuun 2015 talousarviokokouksessa koulu lakkautettiin, jo toisen kerran. Lisäksi päättäjien pitäisi analysoida, mikä prosessissa viimeksi oli hyvää ja mikä huonoa. 14 20.5.2016 ??Näinhän ei tehdä, vaan uudessa koululakkautusprosessissa samat poterot kaivetaan uudelleen ja yhteinen kieli unohtuu. Ilmiöt Säästäminen nitistää pikkukoulut Koululakkautuksen jälkihoito unohtuu tutkijan mielestä liian usein Teksti ja kuvat: Auni Vääräniemi Kuntatalouden tasapainottamisen pai- neet näkyvät jatkuvana trendinä pienten peruskoulujen lakkautuksina. Nyt puheenjohtajan ääni ratkaisi. ??Päätös ei tuntunut hyvältä siksikään, että mielipiteet jakautuivat täysin kahtia, keskustavaltuutettu ja Liedakkalan kyläläinen Sirpa Uusitalo puuskahtaa. Tulos oli taas täpärä: 17?17. Päätä hakataan taas seinään, vaikka lakkautusta koskevien kysymysten ja vastausten tiedetään olevan pääpiirteittäin samat kuin edelliskerralla, Tantarimäki toteaa. Viime vuoden joulukuussa lakkautustuo- mionsa saanut Keminmaan Liedakkalan kyläkoulu on pian kaksi vuotta pyristellyt pois kunnan pitkältä säästölistalta. Säästölistalle koulu päätyi Keminmaan kunnan talouden tasapainottamisohjelman myötä. Koulututkijan kuvailun mukaisesti lakkautusprosessi on siitä lähtien juossut päin seinää yhä uudelleen. Kun Keminmaan kunnanvaltuusto oli lokakuussa 2014 täpärästi äänin 17?18 päättänyt lakkauttaa koulun kesken lukuvuoden, päätti se kohta jo antaa koululle jatkoajan kevääseen
Liedakkalan koulu oli silloin vain yksi asia monien muiden valmistelussa olevien asioiden joukossa. Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Mikko Lampela (kesk.) taas on varma, että ilman esitystä Liedakkalan koulun lakkauttamisesta ei Keminmaan kunnan talouden tasapainottamisohjelma olisi voinut toteutua. Oppilaiden edessä lakkautusasiasta ei tehdä draamaa. ??Ikävää tässä on se, että koululaiset ovat joutuneet kuulemaan käyvänsä eliittikoulua, jonka olemassaolo syö resurssit muilta kunnan kouluilta, Suorsa huokaa. Koulututkija Sami Tantarimäen mielestä pitkittyneessä lakkautusprosessissa kunnollinen jälkihoito jää hyvin usein tekemättä. ??Koululakkauttamiset ovat niin näkyviä ja kuluttavia prosesseja, että koko ympäröivän yhteisön pärjääminen pitäisi varmistaa, Tantarimäki sanoo. 20.5. Sen sijaan eläköityneitä opettajia on kutsuttu päiväkahveille kuulumisia vaihtamaan. Kiusantekopolitiikka on ollut älytöntä, mutta keskustan valtuustoryhmässä lakkautusta käsiteltiin avoimin kortin. Liedakkalan koulun opettajat Vesa Suorsa ja Maritta Maijala pakkaavat nyt koulun tavaroita, vaikka koulun lakkauttamisesta on vireillä kunnallisvalitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Käytännössä valitustiet ovat auki korkeinta oikeutta ja EU-tuomioistuinta myöten. Keminmaan vanhin ja ainoa kyläkoulu on ollut kuluneen lukuvuoden ajan enää kaksiluokkainen. Opettajat pakkaavat jo Liedakkalan koulun tavaroita, sillä ovet suljetaan kesällä. Koulun lakkauttamisesta ei läheskään aina koidu kunnan etukäteen kuvittelemia säästöjä. Hänen mielestään valmistelu lähti alun alkaen väärään suuntaan. ??Hyvän hallintotavan mukaan lakkautus olisi pitänyt ottaa ensin sivistyslautakunnan keskusteluun, viedä esitys kyläläisten ja vanhempien tietoon, keskustella, ottaa palautteet ja tehdä pöytäkirjat. Onhan se suoranainen harmi, että juuri sata vuotta täyttäneen koulun tavarat täytyy laittaa pakettiin, Suorsa kertoo. Koululla ei aiota järjestää keväällä surujuhlaa. Pahimmillaan valituskierre voi syödä sen säästön, jonka kunta laskenut koulun lakkauttamisesta tulevan. ??Meidän on kuitenkin katsottava eteenpäin. 2016 15. Mutta lakkauttamisen käsittelytapaan ei hänkään ole tyytyväinen. ??Tilanne olisi pitänyt rauhoittaa jo viime kesänä. Vasta palautteen perusteella olisi tehty päätös, lähdetäänkö koulutoimintaa ajamaan alas vai panostetaanko vetovoimaisen kylän kehittämiseen, Arponen sanoo. Kunnanvaltuutettu Pertti Sakaranaho (kesk.) myöntää, että lakkautusprosessi olisi ehkä mennyt paremmin, jos kyläläisille olisi pidetty asiasta infotilaisuus jo kauan sitten
Asiakas itse määrittelee sen, vastaava sosiaalityöntekijä Johanna Karjalainen kertoo. Turvakoti aloitti ensikodin rinnalla Lapissa vuonna 1984, ensimmäiset koko Suomessa 1970-luvun lopulla. ??Pyrimme vahvistamaan kansalaisten tietoisuutta siitä, että tänne voi tulla jo en- nen fyysistä väkivaltaa. Välillä se pääsi hiipumaan, kun ammatillisuutta alettiin korostaa. Viime vuosina vapaaehtoistyötä on alettu tietoisesti elvyttää. ??Vapaaehtoiset ovat arvokas aarre. Ilmiöt Talo täynnä toivoa Ensi- ja turvakodin avulla moni rakentaa elämälleen uuden perustuksen Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: Maria Seppälä Perheväkivaltaa , päihteiden väärin- käyttöä, tien selkään ajettuja äitejä ja lapsia. Sellaisia asioita tulee ensimmäiseksi mieleen ensi- ja turvakodeista. Sellaista, josta voi kertoa koulussa kavereille, Karjalainen toteaa. Myös vapaaehtoisiin perustuva doulatoiminta kuuluu ensi- ja turvakodeille. Ylipäätään vapaaehtoistyö on järjestössä tärkeässä roolissa. Uhka ja pelko riittävät, Kairakari korostaa. Järjestö organisoi myös erilaisia vanhemmuusryhmiä sekä tapahtumia. Lapissa perinteenä on hiihtoloman talviriehapäivä, johon osallistuu joka vuosi satoja lapsia. ??Niilläkin lapsilla, jotka eivät pääsee lomalle, on jotakin hauskaa tekemistä. Eikä mielikuva kokonaan pieleen menekään. Isojen ongelmien kanssa vastakkain joutuneet ihmiset muodostavat edelleen suuren osan ensi- ja turvakotien asiakkaista, mutta ne ovat paljon muutakin. Yksinhuoltajaäitien turvasatamana vuonna 1945 aloittaneen järjestön toiminta on laajennut ajan myötä varsin monipuoliseksi. Työn perustavoite on kuitenkin pysynyt samana. ??Edelleen pyrkimyksenä on saada asiakkaiden elämä oikeille raiteille ja toisaalta parantaa ympäristön ennakkoluuloja, toteaa Lapin ensi- ja turvakodin toiminnanjohtaja Pirjo Kairakari. Pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä. 16 20.5.2016 Lapissa esimerkiksi pyritään tavoittamaan kaikki vastasyntyneiden vanhemmat jo synnytyssairaalassa. Työntekijä käy jokaisen synnyttäneen luona juttelemassa ja näyttämässä, miten vauvaa käsitellään. Tähtäin on kuitenkin pitemmällä. ??Jos tulee myöhemmin ongelmia, on helpompi ottaa yhteyttä, Kairakari perustelee. Ensi- ja turvakoti toimii muiden tehtä- viensä lisäksi kriisikeskuksena. Kriisityössä kumppanina toimii tarvittaessa Mielenterveysseura. ??Kriisi voi olla ero, läheisen kuolema, sairaus tai onnettomuus. He eivät vie pohjaa ammattilaisten työltä, Kairakari sanoo.
Vauvan kanssa sain olla vielä kolme kuukautta. Avopalveluyksikön asiakkuus jatkui senkin jälkeen yli vuoden. Työntekijä kävi kerran viikossa Liisan ja vauvan luona arjen apuna. ??Minun pelastukseni oli, että sain olla niin kauan kuin halusin. Tämä pitkään toivottu uudistus toi paitsi vakautta turvakotitoimintaan, myös kohensi kansalaisten tasaarvoa palvelun saamisen suhteen. Haasteita silti riittää. Kunpa päättäjät pääsisivät lyhytnäköisyydestä. Muutaman kymppitonnin sijoituksella tehtäisiin valtavia säästöjä pitkässä juoksussa, palvelupäällikkö Arja Kilpeläinen huomauttaa. Ensi- ja turvakoti tekee koko ajan työ- tä saadakseen levitettyä tietoa palveluistaan paitsi kansalaisille, myös muille ammattilaisille. ??Mitä paremmin viranomaiset ovat perillä auttamisen mahdollisuuksista, sitä helpommin he nostavat kissan pöydälle vaikkapa neuvolassa, Arja Kilpeläinen toteaa. Tietoisuus on onneksi lisääntynyt. ??Erään meille tulleen perheen kuudesluokkalainen tyttö oli kotona kertonut, että ensi- ja turvakotiin voi soittaa ja ky- syä perheväkivallasta, Kilpeläinen mainitsee. Suurin ongelma pitkien etäisyyksien Lapissa ovat välimatkat. ?Ensikoti oli pelastukseni? Liisa (nimi muutettu) on Pidä kiinni -hoitomallin tyytyväinen entinen asiakas. Huumeongelmasta kärsinyt Liisa sai pian raskaaksi tultuaan kuulla ensi- ja turvakodin palveluista A-klinikalla. Hieman epäillen hän suostui katsastuskäynnille, mutta ihastui kerralla. ??Jäin saman tien ja lähdin sieltä synnyttämään. 2016 17. Pojan 2-vuotissynttäreitä juhlittiin äskettäin. ??Kannustan kaikkia samassa tilanteessa olevia ottamaan avun vastaan, Liisa sanoo. Meille ei tule yhtään toivottomia tapauksia. Kun uskaltaa hakea apua, ei ole enää pohjalla. Hän huomauttaa myös, että vapaaehtoistyöstä moni löytää elämäänsä uudenlaista mielekkyyttä. Siinä vaiheessa, kun tänne tulee, on heti toivo. Joka ottaa sen harppauksen, että itse hakee apua, ei ole enää pohjalla. 20.5. Turvakotipaikkoja on erityisesti Etelä-Suomessa aivan liian vähän. Joku on joskus kysynyt Pirjo Kairakarilta, paljonko ensi- ja turvakotiin tulee toivottomia tapauksia. ??Olen sanonut, että ei yhtään. Osaltaan se johtuu kuntien rahatilanteesta, Kairakari pahoittelee. Viime vuoden alusta turvakotien rahoitus siirtyi valtiolle. Se ei suinkaan ole yksipuolista laupeudentyötä. ??Auttamalla muita autat samalla myös itseäsi. Päihdeäideille suunnattu Pidä kiinni -työmuoto on yksi Lapin ensi- ja turvakodin painopistealueista. Lapsilähtöisessä toimintamallissa vanhempia tuetaan raivaamaan elämästään lapselle se tila, jonka aiemmin veivät päihteet. Kairakari pahoittelee alkoholin ja huumeiden käytön yleistyneen siinä määrin, että tarvetta on ?tosi paljon?. ??Ihmisten pitäisi saada apua jo raskauden aikana. Yhtä paljon tukea tarvitaan vauvan synnyttyä. Apua pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille, vaikka järjestön taloja on harvakseltaan. ??Eri paikkakunnilla asuvien perheiden mahdollisuuksissa saada tukea on suuria eroja. Opetella vanhemmuutta. Vertaistuella on myös valtava merkitys. Riittävän hyvä hoiva ja huolenpito varmistavat sen, että lapsen ja vanhemman välille kehittyy terve kiintymyssuhde. ??Elämä saa siitä selvästi paremman pohjan. Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoi- tusta ei ole monista yrityksistä huolimatta saatu vakinaistettua. Raha-automaattiyhdistys kohdentaa määrärahoja avopalveluun, mutta laitoskuntoutuksen jokavuotinen resurssinetsintärumba syö turhaa energiaa. ??Yhden lapsen huostaanotto ja sijoitus maksaa jopa 1,5 miljoonaa euroa. Varsinkin, jos asiakkaalla on luottamuspulaa kaikkia viranomaisia kohtaan. ??Ajatusten vaihtaminen toisten päihdeongelman varjosta äitiyteen valmistuvien kanssa auttoi paljon, Liisa sanoo. Hän kiittelee myös sitä, että häntä kohdeltiin samanarvoisena ihmisenä. ??Kun aikaisemmin menin vaikka päivystykseen, suhtautuminen muuttui heti, kun virkailija näki papereista taustani, Liisa kertoo. Nyt asiat ovat mallillaan. Sain kunnon breikin entiseen elämääni, Liisa sanoo. Tärkeää oli sekin, että saattoi rauhassa keskittyä raskauteen ja lapseen
Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Kapinan uhka päällä. Venezuelan taloudellispoliittinen kriisi uhkaa synnyttää kapinan, varoittavat Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset. Venezuela on suistunut huimaa vauhtia etenevään inflaatioon sekä ruoka- ja sähköpulaan. Alamäkeä on vauhdittanut öljyn hinnan lasku. Isisin taistelijat pitävät hallussaan edelleen Irakissa tärkeitä kaupunkeja kuten Mosulia ja Fallujahia. Maiden erilaiset suhteet Venäjään nousivat esiin keskusteluissa presidentti Toomas Hendrik Ilveksen kanssa. 18 20.5.2016. Suhteet vaikuttivat suorastaan lämpimiltä, kun presidentit Sauli Niinistö ja Barack Obama tapasivat toisensa Valkoisessa talossa. Tällä viikolla Niinistö matkasi valtiovierailulle Viroon. Nato otti viime viikolla käyttöönsä ohjuspuolustusjärjestelmän tukikohdan Romanian Deveselussa. Suunnitteilla on myös tukikohta Redzikowoon Puolaan. Samaan aikaan Isisin vallan pelätään kasvavan Pohjois-Afrikan Libyassa. Putin moitti ohjuskilpeä. Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Venäjän on pakko harkita vastatoimia Naton ohjuskilven vuoksi. Venäjä on tulkinnut ohjusjärjestelmien suuntautuvan sen ohjuksia vastaan. Kuin kaverukset. Presidentti Nicolas Maduro julisti maahan poikkeustilan, jota parlamentti ei kuitenkaan hyväksynyt. isis menettää asemiaan. Äärijärjestö Isis on menettänyt lähes puolet alueista, joita se on väittänyt pitäneensä hallussaan Irakissa, kertoo Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin edustaja
Tämä ärsytti Josef Stalinia, ja hän antoi käskyn: kaikki sotavangit nimetään tietymättömiin kadonneiksi sotilaiksi. Samalla saatiin kansa omaksumaan ajatus, että kaikki sotavangit ovat maanpettureita. Tosiasiassa viidestä miljoonasta tuntemattomasta sotilaasta sotavangeiksi oli virallisesti rekisteröity vain 100?000 henkilöä. Sotaveteraanit ovat useaan otteeseen pyytäneet presidentti Vladimir Putinia tunnustamaan tuntemattomat sotilaat sodassa kaatuneiksi. Tietymättömiin kadonneet sotilaat 9. ?Hänhän ei kuollut, hän on vain kadonnut tietymättömiin?, äiti päätteli. Äiti odotti miestään koko elämänsä. Kukaan ei maininnut sanallakaan niitä viittä miljoonaa sotilasta, joita meillä sanotaan tietymättömiin kadonneiksi. Heidän joukossaan on minun isäni. Kun tuomari oli vaatinut häntä todistamaan, ettei hänen miehensä ole palannut rintamalta, ja esittämään oikeudelle liudan todistuksia, äitini päätti, että tässä maassa hänen ongelmansa eivät kiinnosta ketään. Ongelman historia on seuraava. Ennen kuolemaansa hän pyysi minua selvittämään sota-arkistoista isämme kohtaloa ja etsimään hänen hautansa. Yritin toteuttaa hänen pyyntönsä, tuloksetta. Media kertoi pääasiassa sodan sankareista. Jos laki laajennettaisiin kadonneisiin, niin hallituksen pitäisi avata kukkaroaan muutamien miljardien ruplien verran. On tietysti häpeä, että Venäjä, joka Putinin mukaan ?kylpee rahoissaan?, jatkaa Neuvostoliiton traditiota eikä halua tunnustaa viittä miljoonaa tietymättömiin kadonnutta kaatuneiksi . Presidentti onkin allekirjoittanut käskyn, jonka mukaan oikeus voi tunnustaa sodassa kadonneet kaatuneiksi kaksi vuotta sodan jälkeen. Käsky ei kuitenkaan koskenut toisessa maailmansodassa kadonneita sotilaita. Vielä sodan alussa tuntemattomia sotilaita pidettiin maanpettureina, ja tästä syystä lesken kuukausiavustus oli viisitoista kertaa pienempi kuin kaatuneen sotilaan leskellä. Vanhin sisareni kertoi minulle, että pari kertaa äitimme koetti selvittää tämän epäoikeudenmukaisuuden syytä. Hän lähti sotaan kesäkuussa vuonna 1941 jätettyään kotiinsa vaimonsa ja neljä lasta. 2016 19. Heidän statusmuutoksensa päävastustaja on sotaministeriö. Jo sodan alussa miljoonia puna-armeijan sotilaita joutui vangiksi. voitonpäivää. Perheet järjestivät omia voitonpäivänjuhliaan. Sanomalehdissä ja televisiossa sota oli pääaiheena lähes koko viikon. Mosko- vassa nähtiin suuri sotilasparaati, ja sotaveteraanien muistomerkille laskettiin kukkia. Kenraalien argumentti on seuraava: tuossa sodassa oli 700?000 maanpetturia, ja siksi kaikkia kadonneita ei saa tunnustaa kaatuneiksi. Viikkolehti Novaja gazetan mukaan maanpetturi- en luettelo löytyy KGB:n eli nykyisen FSB:n arkistosta. toukokuuta Venäjä juhli 71. Kolmen kuukauden päästä äitini sai sotilaskomissariaatista tiedon, että isämme on kadonnut tietymättömiin. Nämä sanat antoivat äidille toiveen, että kadonnut mies löytyy ja palaa kotiin. vain rahan säästämisen vuoksi. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 20.5. Lain mukaan hallitus on velvollinen maksamaan jokaiselle perheenjäsenelle korvauksen, jos kaatunut on perheen huoltaja. Minulle sanottiin, että ?teidän isänne on tietymättömiin kadonnut sotilas?. Tutkiessani arkistoja ymmärsin, että kaatuneen ja tietymättömiin kadonneen sotilaan välillä on suuri ero. Oletko itse varma, ettei hän ole maanpetturi?, äidiltä kysyttiin. Oikeuskaan ei auttanut äitiäni. Luettelossa ei ole viittä miljoonaa sukunimeä, sanomalehti väittää. Miksi sitten kukaan ei halua korjata ongelmaa? Syynä on raha. Joka kerta sotilaskomissariaatin upseerit huitaisivat hänet luotaan kuin tunkeilevan kärpäsen. ?Kuka tietää, ehkä miehesi tätä nykyä asuu USA:ssa tai Kanadassa toisen vaimon kanssa
Hän itse ei halua mystifioida työtä. ??On hirvittävän ärsyttävää, että kirjailijat kertovat sellaisia ?muusat supsuttavat korviini. Pelkästään kirjoittamiseen keskittymistä mies kuvaa täydelliseksi. ??Etukäteen minulla oli mielettömät visiot siitä, kuinka soittelen kaverit läpi ja käymme yhdessä kauppahallissa lounaalla tai jotain, mutta ei se niin mennyt. Syntyneen tekstin hän näytti kuitenkin ystävälleen, kirjallisuuskriitikolle Joni Pyysalolle. Sen arveltiin riittävän. Esikoiskirjan ensimmäisten arvostelujen jälkeen oli hieman painetta, Kinnunen myöntää. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa teosta arvioitiin ?harvinaisen painokkaaksi ja varmaotteiseksi proosadebyytiksi?. Uudet tarinat marinoituivat kuitenkin jo Kinnusen päässä. Hänen palkittua esikoisteostaan Neljäntienristeys (2014) on myyty yli 57?000 kappaletta. Menin syksyllä 2012 työväenopiston novellikurssille, koska olen helposti tympääntyvä ihminen ja jotain uutta täytyi keksiä. Kurssilla hän kirjoitti itseään varten. Markkinoidessa kirjailijan pitää yhä enemmän laittaa myös omaa persoonaansa kehiin.. ja nopeaa. Toinen kirja Lopotti julkaistiin keväällä. Kinnunen kertoo, että hänestä kuoriutui kirjailija vahingossa. Henkilö Vahingossa menestynyt Tommi Kinnusesta ei koskaan pitänyt tulla opettajaa. Eikä kirjailijaa. Teksti: Henna Lammi Kuvat: Jari Laukkanen Turkulaismuseon kahvilassa käy myöhäiseen lounasaikaan tasainen puheensorina. ??Onpas täällä matalat penkit, ihan leikkimökkikalusteet, viereiseen nojatuoliin pelmahtanut kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen nauraa. Kinnunen on parin viime vuoden aikana tullut monelle suomalaiselle tutuksi. Ura kynämiehenä ei ole koskaan ollut haavelistalla. ??En ole mikään runopoika. Tämä kiikutti tekstin kustantamoon, ja WSOY otti kirjan julkaisuohjelmaansa. Neljäntienristeyksen Helena syventyi, mukaan tuli Tuomas, joka yritti kurkkia mukaan jo esikoisteokseen. 20 20.5.2016 Kinnunen otti kolme kuukautta virkavapaata ja tahkoi Lopotin. Olin totaalisesti eristäytynyt, mieletön erakko. Lopottikin on saanut mukavan vastaanoton. -juttuja, mutta kyllä se välillä tulee ihan itsellekin yllätyksenä, mihin suuntaan tarina lähtee kulkemaan, Kinnunen selittää. Hahmot elävät, välillä ne jopa kieltäytyvät tottelemasta. ??Neljäntienristeyksessä yritin monta kerta kirjoittaa Onnia baariin, mutta ei hän sinne mennyt. Ei kerta kaikkiaan. Kinnunen on näkynyt julkisuudessa taajaan. Novellikokoelma muuntautui ehjäksi romaaniksi. Kirjasta otettiin aluksi tuhannen kappaleen painos. Ensimmäisten päivien aikana sitä myytiin yli 10?000 kappaletta. Kuka tahansa ei kirjoita esikoiskirjaa, joka yltää Finlandia-ehdokkaaksi, saa Nuori Aleksis -palkinnon, ja jonka käännösoikeudet myydään yli kymmeneen maahan. Tänä vuonna Neljäntienristeys on nähty kahden kaupunginteatterin lavalla, ensi vuonna on tulossa ooppera. Kirjoittaminen tuntuu olevan Kinnuselle helppoa
Tällä hetkellä hänellä ei ole vireillä uutta teosta. ??Odotan, että kirjoittaminen on jälleen hauskaa. 20.5. 2016 21. Tommi Kinnusen molemmat kirjat ovat menestyneet
Silloin kun on tylsää, mielikuvitus kytkeytyy päälle. Kinnunen on hämmästynyt siitä, kuinka paljon kysellään esimerkiksi hänen perheestään. Veritekoihin ei tarvinnut ryhtyä, ja Kinnunen päätyi lukemaan suomen kieltä Turun yliopistoon. Kinnunen työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana Luostarivuoren koulussa Turussa. Kansankynttiläksi hän kertoo päätyneensä vahingossa. ??Opettajaksi en ajatellut ikinä alkaa, mutta opintojen loppuvaiheessa tuli sellainen tunne, että auskultointi täytyy suorittaa varmuuden vuoksi. Ettei se menisi niin, että aikuiset pyörivät omissa porukoissaan, nuoret omissaan. Kinnusen mukaan olisi helppoa syyttää lukutaidon rapautumisesta ja pitkäjänteisyyden katoamisesta tekniikkaa, youtube-aikaa. ??Yksi syy on viihteellistyminen. Sisään otettiin neljä, hakijoita oli 900. Monen katse viipyy miehessä aavistuksen liian pitkään. Hän itse kieltää olevansa julkkis. ??Ennemminkin tunnistaminen johtuu siitä, että olen opettaja. Kaiken pitää olla hauskaa. Se kun on rakas paikka, hieno laitos. Kadulla ja kirjastossa yksi jos toinenkin nyökkää Kinnuselle. Iso osa on entisiä oppilaita tai heidän vanhempiaan, hän selittää. Lukeminen on Kinnusella itsellään jäänyt viime aikoina vähän vähemmälle. Kun oma prosessi on kesken, kirjailija kertoo kiukuttelevansa toisten teksteille. Ja lämmintä huolenpitoa. Myös teinit ja nuoret aikuiset tarvitsevat Kinnusen mielestä läsnäoloa, sillä Suomessa on syvään juurtunut perinne siitä, että jo nuorena on pärjättävä omillaan. ??Vaikka nuoret ovat myrtsin oloisia, ei se tarkoita sitä, etteivätkö he haluaisi huomiota ja keskustelua. Kinnusen mielestä vanhempien pitäisi tehdä teinien kanssa asioita, käydä vaikka kirjastossa. Puhuminen on rupattelua, lapset penskoja. Lukion jälkeen nuorukainen haki teatterikorkeakouluun dramaturgiksi. Twitterissä hän oli aktiivinen jo ennen kuin kirjat edes näkivät päivänvalon. Toki ei Kinnunenkaan ihan kaikesta pidä, kuten suorista televisiolähetyksistä, joissa toimittaja kysyy mitä tahansa, kuten elämän tarkoitusta. ??Kirjoittaessa lausetta saattaa hioa viikkotolkulla, mutta televisiossa pitäisi osata muodostaa täydellinen helmi kolmessa sekunnissa. Kirjat ovat aina olleet Kinnuselle tärkeitä. Uutta proosaa ei ole tekeillä, mutta sen sijaan suunnitelmissa on kirjoittaa teksti turkulaiselle tanssiteatterille sekä työstää oopperalibrettoa. Kirjoittamisen ammattilaiseksi mies ei suunnittele jäävänsä. n. Siellä avautui taivas: oppilaat istuivat paikoillaan, he kyselivät ja pyysivät jopa lisätehtäviä. Runebergistä tai Aleksis Kivestä. Lasten ei pitäisi elää vain muovilelumaailmassa. Lukemisen ilosanomaa pitäisi levittää niin kodeissa kuin kouluissa, se käy Kinnusen puheista ilmi. Jo peruskoulussa lapset tutustutetaan eri genreihin. Vaikeita asioita saa nostaa pinnalle, mutta se pitää tehdä sopivasti annosteltuna, ettei lapsi vain tympäänny, hän jatkaa. Opettaja hämmästelee sitä, että yhä enemmän on sellaisia perheitä, joissa vanhemmat yrittävät tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei suuttuisi tai tylsistyisi. Lapsen kiukkua pelätään enemmän kuin mitään muuta. Kinnusen näkemyksen mukaan äitien ja isien tärkein tehtävä olisi kuitenkin tuottaa hallittuja pettymyksiä. ??Silloin kun on tylsää, mielikuvitus kytkeytyy päälle. Kinnunen on huolestunut erityisesti nuorten pitkäjänteisyyden katoamisesta. ??Kokonaisen teoksen lukeminen tai pitkän projektin tekeminen tuntuu olevan nuorille hankalaa. L. Kinnusen elämässä on tällä hetkellä suvantovaihe. Olen tällainen ruumiillistunut ajopuuteoria, Kinnunen nauraa. 22 20.5.2016 Aluksi hän vihasi opettamista, kunnes päätyi kenttäharjoitteluun Juhana Herttuan kouluun, ilmaisutaidon lukioon. Se on todella sääli ja tulee pitkällä tähtäimellä näkymään yhteiskunnassa, Kinnunen varoittaa. Lukutaito myös polarisoituu: yhä enemmän on heitä, jotka eivät lue mitään, mutta yhtä lailla on heitä, jotka kuluttavat kirjoja todella paljon. Kirjailija myös harmittelee, että tyttöjen lukemista pidetään edelleen sosiaalisesti hyväksytympänä kuin poikien. Vanhemmilta Kinnunen toivoo etenkin roolimallin näyttämistä. Todennäköisesti niistä joku uppoaa. Kinnunen miettii, että loppujen lopuksi on ihan sama, mitä oppilas tietää J. Kinnunen jäi täpärästi rannalle. ??Silloin olin kyllä valmis tappamaan kenet tahansa niistä neljästä, jos olisin tiennyt keitä he ovat, Kinnunen muistelee ja hymyilee leveästi. Mutta ei hänelle huonosti käynyt. Kinnusella on puoliso ja yksi lapsi. ??Mutta mitä se nyt oikeasti kenellekään kuuluu, hän pohtii. Mielenkiinto ei miestä kuitenkaan haittaa. Esillä oleminen on Kinnuselle luontevaa, huumorin heittäminenkin käy helposti. En halua elää niin, että koko ajan pitäisi virvelöidä sinne tänne, että tuleeko jostain apurahaa. Haastattelun lopuksi Kinnunen haluaa viedä toimittajan ja kuvaajan Turun kaupunginkirjastoon. Lapsuudenkodissa Kuusamossa luettiin paljon ja laidasta laitaan. ??Sunnuntait olivat sellaisia, että koko talosta ei kuulunut mitään, kun seitsemän henkeä vain luki, Kinnunen kertoo. Kinnunen on elänyt jo 25 vuotta Varsinais-Suomessa, mutta Koillismaa kuultaa hänen puheestaan. Leipätyö antaa selkänojan. ??Olen 42-vuotias syvästi asuntovelkainen ihminen. Niissä tapahtuu asioita toisella tavalla kuin hän itse tekisi. Ilman sitäkin tietoa elämässä pärjää. ??Olisi kuitenkin hyvä, että nuori löytäisi kirjastosta edes jotain luettavaa, oli se sitten sotakirjallisuutta tai moponkorjausohje, Kinnunen paaluttaa. Opettava kirjailija katselee lasten ja nuorten tilannetta läheltä
??Toki varsinaissuomalaiset hämmästyttävät minua edelleen päivittäin, hän kertoo. 20.5. 2016 23. Kuusamossa kasvanut Tommi Kinnunen on viihtynyt hyvin Turussa
Sen ansiosta asukkaat säästävät joka vuosi miljoonia euroja. Teksti: Samuli Nissilä Kuvat: Jari Laukkanen 24 20.5.2016. Reportaasi BAIJERIN IHME Eteläsaksalainen Wildpoldsriedin kylä päätti sijoittaa uusiutuvaan energiaan
2016 25. Wildpoldsriedissä asuva Mie Schmid pitää kotikuntansa energiapäätöksiä onnistuneina. . Uusiutuva energia on tulevaisuutta, hän sanoo. 20.5
Vuonna 1996 laskimme, kuinka paljon kyläläisten rahaa kului energiaan. Päätimme kulkea omaa tietämme, apulaispormestari Günter Mögele sanoo Wildpoldsriedin raatihuoneella. Satakunta kilometriä Münchenis- tä lounaaseen sijaitseva Wildpoldsried ei Mögelen mukaan ole erityisen vau- 26 20.5.2016 Kylää ympäröivät laajat metsäalueet. Uskon, että muuallakin pystytään hyviin tuloksiin, kun tukeudutaan alueiden omiin vahvuuksiin, apulaispormestari Günter Mögele sanoo. 1990 -luvun loppupuolella baijerilaisen Wildpoldsriedin päättäjät huolestuivat kylän tulevaisuudennäkymistä. Ne näyttivät kehnoilta, sillä nuoriso ja lapsiperheet haikailivat pois taantuvalta maaseudulta. Päättäjät kysyivät asukkailta, miten 2?600 asukkaan pikkukylästä saataisiin viihtyisä paikka elää. Tuloksena oli pitkä lista toiveita. Investoimme omaan tuotantoon, vaikka se näyttäisikin kalliimmalta. Silloin rahat jäävät tänne, hän jatkaa. Nyt kylää lämmitetään öljyn sijaan biokaasulla ja puulla. Järkytyimme ja päätimme lopettaa valuutan lapioimisen venäläisille ja arabeille, sillä sitä rahaa emme näe enää koskaan, Mögele kertoo. . Niinpä jotkut rohkenivat ehdottaa panostamista uusiutuvaan energiaan, mikä oli tuolloin vallankumouksellista. . Raha jää alueelle. Jonain päivänä velat on kuitattu, ja sen jälkeen luvassa on silkkaa tuottoa, Mögele myhäilee. Kylän laitamilla asuvat maanviljeli- jät lähtivät innolla projektiin mukaan. He ovat rakentaneet biokaasuvoimaloita, joilla tuotetaan sähköä ja lämpöä tiloille sekä kylään äskettäin rakennettuun kaukolämpöverkkoon. Lämmityksessä käytetään myös lähialueella tuotettua puupellettiä. Lannan ja puun käytön ansiosta lämmitysöljyä säästyy vuodessa yli 300 000 litraa, eli 120 litraa kyläläistä kohden. Wildpoldsriedin asukkaat ovat innostuneet myös puurakentamisesta, sillä kylää ympäröivät isot metsäalueet. Uusista rakennuksista tehdään plusenergiataloja, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Wildpoldsried on sähkön suhteen omavarainen tyyninä ja kylminä talviöinäkin, sillä biokaasua voidaan käyttää säätövoimana. Lisäksi kylä tuottaa viisi kertaa kulutuksensa verran uusiutuvaa sähköä. Sitä tehdään auringosta, tuulesta ja lannasta, ja se tuo kyläläisille joka vuosi tuloja miljoonia euroja. Valtaosa summasta menee lainojen maksuun, onhan uusiutuvaan energiaan sijoitettu kylässä yli 40 miljoonaa euroa. . Aurinkoisina kesäpäivinä sähköä syntyy monin verroin enemmän kuin kyläläiset ehtivät sitä kuluttaa. Uusiutuvasta energiasta saatujen tuottojen ansiosta kyläläiset ovat saaneet kaipaamiensa urheiluhallin, kou-. Lämmitykseen ja rakentamiseen käytetään ras kylä, eikä siellä ole rikkaita veronmaksajia. Kyläläiset kehittivät oman menestysreseptinsä: on pidettävä huolta siitä, että rahaa ei törsätä, vaan se sijoitetaan omalle alueelle. . Jo pelkästään koulun, urheiluhallin ja uima-altaan rakentaminen vaatisi valtavasti velkarahaa tai tiukkaa säästökuuria. Ratkaisujen löytämiseksi päättäjät pitivät aivoriihiä, joissa radikaalejakaan ehdotuksia ei tyrmätty
Viimeisimmässä mielipidekyselyssä lähes 90 prosenttia kyläläisistä oli sitä mieltä, että suunta on ollut oikea. Salaisuus oli siinä, että kyläläiset saivat osallistua ja tulla osakkaiksi projekteihin. Ilman yksityistä omistajuutta asiat eivät etene, eikä omaisuudesta pidetä huolta. Energiantuotantorakenne on täällä sellainen kuin sen arvioidaan muualla olevan 20 vuoden kuluttua. lähialueen puuta. Lapsiperheet viihtyvät jälleen Wildpoldsriedissä, sillä kunnan talous kukoistaa ja työpaikat ovat lisääntyneet. lun ja uima-altaan lisäksi kosolti uusia työpaikkoja sekä paljon muuta. Kylässä on enemmän lapsia kuin muualla lähiseudulla, sillä lapsiperheet haluavat nykyään jäädä alueelle. . Huippuyliopistot ja yritykset ovatkin olleet ahkerasti yhteydessä kylään. . Ydinvoimaloita rakennettaessa tulisi ottaa huomioon, että niiden purkaminen tulee hirvittävän kalliiksi. Mögele pitää tätä luonnollisena. . Hanke hyväksytään paljon paremmin silloin, kun asukkaat sijoittavat itse. Ongelmia ei tullut. 20.5. Saksalaiset ovat luonteeltaan varovaisia. He saavat myös päättää, miten se toteutetaan. Välttämätöntä oli myös, että Saksan valtio sääti lain uusiutuvan energian Saksalaiset ovat luonteeltaan varovaisia. Täälläkin oli muutosvastarintaa. takuuhinnasta. Mutta valtion tuki on välttämätöntä muutosvaiheessa. Uusiutuva energia alkaa jo olla kannattavaa ilman tukiakin. 2016 27. Kylämme on yksi harvoista, jossa lasten määrä kasvaa, Mögele kehaisee. Muutoksen aikaansaaminen ei ollut helppoa, Mögele myöntää. . Jos suuryritys tai ulkomainen sijoittaja tulee rakentamaan tuulivoimaloita, se herättää pelkoja. Mögele kehuu Saksan päätöstä, kunhan samalla luovutaan myös saastuttavasta hiilivoimasta. . Ja harva huomioi sitä, että myös fossiilista energiaa tuetaan isoilla summilla, Mögele tähdentää. Wildpoldsried on hyvä kokeilualusta erilaisille projekteille. Siksi täällä on hyvä tehdä erilaisia kokeiluja. Siemens kokeili Wildpoldsriedissä älykästä sähköverkkoa. Siksi Mögele pitää muutosvaihetta onnistuneena. Saksan valtio päätti vuonna 2011 Fukushiman onnettomuuden jälkimainingeissa hankkiutua eroon ydinvoimasta kymmenessä vuodessa. Näin aurinko- ja tuulivoimaa rakentavat saivat veronmaksajilta varman tuoton sijoituksilleen. Sen ansiosta pankit rahoittivat hankkeita ilomielin. Menestysresepti oli sekoitus valtion tukea ja yksityistä omistajuutta. Aurinkopaneeleja omistaa yli 350 kyläläistä, tuulivoimaloita reilut 300. . Täälläkin oli muutosvastarintaa. Ääni on kuitenkin muuttunut kellossa. Kokonaiskustannukset laskien uusiutuva energia on edullisempaa jo nyt. Yritys lainasi kyläläisille puolen vuoden ajaksi nelisenkymmentä sähköautoa ja kokeili, mitä sähköverkolle tapahtuu
Saksan valtio on päättänyt myöntää sähköauton hankkiville 4?000 euron tuen. Seurauksena voi olla samanlainen harppaus, joka on jo nähty uusiutuvan energian tuotannossa. Edelläkäynnistä on ollut Wild- poldsriedille seurauksia, joita kukaan 28 20.5.2016 ei parikymmentä vuotta sitten kyennyt edes aavistamaan. Aurinkosähköbuumin aikana kylään syntyi yritys, joka erikoistui aurinkopaneelien asentamiseen. Pelkästään Italiaan lähtee Wildpoldsriedistä joka viikko satoja tuotteita, joista halvimmatkin maksavat viisituhatta euroa. Sonnenbatterie on kova kilpailija yhdysvaltalaiselle Teslalle, joka lanseerasi viime vuonna kotitalouskäyttöön tarkoitetun Powerwall-akkunsa. Mögelen mukaan baijerilaisten tuotteet ovat älykkäämpiä ja kehittyneempiä kuin amerikkalaisten. Yrityksessä on tällä hetkellä 130 työntekijää. Wildpoldsriediin rakennettiin kaukolämpöverkko, jotta lehmänlannasta tuotettu lämpö voitaisiin levittää koko kylään. . On täysin selvää, että menestystarina on kylässä harjoitetun energiapolitiikan ansiota, Mögele iloitsee.. Vuosien varrella osaaminen karttui. Nykyään Sonnenbatterie valmistaa älykkäitä akkujärjestelmiä, joita viedään ympäri maailmaa. Bisneksen kasvuvauhdista kertoo, että määrä on vuosittain kaksinkertaistunut. . Kyläläiset rakastivat sähköautoja. Kokeilun päätyttyä vain muutamat ostivat sellaisen itselleen, sillä tekniikka on vielä liian kallista, Mögele kertoo. Tilanne on kuitenkin muuttumassa
Mögele kertoo, että ihmiset motivoitiin projektiin laskelmilla ja numeroilla. Ympäristönsuojelu on käytännöllinen ja taloudellinen, ei idealistinen valinta. Puolet ovat konservatiiveja, puolet riippumattomia. Ihmiset ovat iloisia voidessaan tehdä ekologisia valintoja, mutta harva on valmis maksamaan niistä suuria summia. Seuraukset voivat hyvässä lykyssä olla yhtä mainioita kuin Wildpoldsriedissä. Sonnenbatterie myöntää 10 vuoden takuun litiumakuilleen, joita rahdataan Wildpoldsriedistä joka viikko ympäri maailmaa. Aurinko- ja tuulivoiman avulla kyläläiset ovat onnistuneet leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään. 20.5. Mutta ei puolueilla ole näissä asioissa merkitystä. Wildpoldsriedin menestys perustuu apulaispormestari Mögelen mielestä siihen, että pienessä kylässä on helpompaa saada muutoksia aikaan. . Tämän lisäksi päästöt ovat vähentyneet uusiutuvan sähkön käytön sekä energiansäästön ansiosta. Motivoiko kyläläisiä halu pelastaa maailmaa, vai haluavatko piheinä tunnetut saksalaiset vain säästää rahaa? . Kylän valtuustossa ei istu yhtään vihreää. . 2016 29. Asukkaiden osallistaminen on kaiken ydin, hän sanoo. Tämä saattaa lohduttaa monia suomalaisia, jotka miettivät, mitä tehtäviä täkäläisille kunnille jää, kun raskas sote otetaan niiden harteilta pois. Uudistuksen myötä kuntapäättäjille jää enemmän aikaa pohtia, millä eväillä tulevaisuudessa voi parhaiten menestyä. On täysin selvää, että menestystarina on kylässä harjoitetun energiapolitiikan ansiota. Pelkästään hankkiutumalla eroon öljylämmityksestä kyläläiset ovat leikanneet hiilidioksidipäästöjään 900 tonnia vuodessa. Kaikilla on muitakin menoja, pitää ostaa ruokaa perheelle ja maksaa laskuja, Mögele muotoilee. Wildpoldsried onkin malliesimerkki saksalaisesta järkiajattelusta
Wildpoldsriedin asukkaat olivat niin innokkaita sijoittamaan uusiin tuulivoimaloihin, että enimmäissijoituksen määrää piti laskea, jotta kaikki halukkaat mahtuivat mukaan. 30 20.5.2016
2016 31. Suomi on hyvä maa hajautetulle uusiutuvalle energialle: syksyllä ja talvella tuulee, keväällä ja kesällä paistaa, ympäristöpolitiikan professori Janne I. Fukushiman pormestari on käynyt kylässä jo kahdesti. Energiavallankumous on täällä jo, ja Suomen olisi kiireesti hypättävä mukaan liikkuvaan junaan. Murroksessa voittavat ne, jotka ovat ajoissa satsanneet uuteen tekniikkaan ja kehittäneet alan teollisuutta. Toisin kuin vanhan energiavallan edustajat uskottelevat, Suomi ei pimeinä ja kylminä pakkasöinä tarvitse keskitettyä perusvoimaa. Hukkinen säestää. Wildpoldsriedin raatihuoneen seinäl- lä on kartta, johon on merkitty ne maailmankolkat, joista on käyty tutustumassa kylän energiaratkaisuihin. Nuppineuloja on Euroopan maiden lisäksi esimerkiksi Afganistanissa, Azerbaid?anissa ja Keniassa. n 20.5. Homma ei saa olla kiinni siitä, että varmistelemme ja pelkäämme päätösten tekemistä, Sipilä toteaa teoksessaan. Poliittista tahtoa Suomessa siis on. Olisikohan Arkadianmäellä jo aika alkaa suunnitella opintomatkaa aurinkoiseen Etelä-Saksaan. Uusiutuva energia työllistää jopa viisi kertaa enemmän kuin perinteiset energiaratkaisut. Kaukaisistakin maailmankolkista on saapunut vieraita tutustumaan pieneen baijerilaiskylään. Päättäjien lisäksi Wildpoldsried kiinnostaa ekoturisteja. Suomessa energiamurrokseen on he- rätty Saksaa myöhemmin. Viime vuonna kymmenen professoria ja yksi taiteilija julkaisivat Maamme energia -kirjan, jossa he ruoskivat Suomen energiapolitiikkaa. Professorien mielestä Suomi on jämähtänyt aloilleen eikä näe nenäänsä pidemmälle. Häviäjiksi jäävät ne, jotka panostavat vanhoihin energiaratkaisuihin eivätkä ymmärrä energiavallankumouksen suuruutta. Voittajat pystyvät professorien mukaan luomaan talouskasvua ja työpaikkoja uusiutuvalla energialla. . Suomalaisia ei sen sijaan ennen Suomenmaan vierailua ollut kylässä näkynyt. Keskustan uunituore puheenjohtaja Juha Sipilä kirjoitti vuonna 2012 ilmestyneessä Vaihtoehto-pamfletissaan, että biotalouden avulla Suomeen voidaan luoda jopa 200 000 työpaikkaa 7?8 vuodessa. Uusiutuva energia työllistää jopa viisi kertaa enemmän kuin perinteiset energiaratkaisut, kuten hiili- tai ydinvoima, teknillisen fysiikan professori Peter Lund kirjoittaa. Fysikaalisen kemian professori Jouko Korppi-Tommola laskee kirjassa, että uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä suomalaiset voisivat säästää lämmityskuluissaan yli miljardi euroa vuodessa. . Toimeen on hänestä kuitenkin tartuttava välittömästi.
Historia Periferia oli Kekkoselle yhtä aikaa sekä vallan lähde, kohde että väline 32 20.5.2016
Johtuuko sitten urheilutaustan tuomasta kilpailuhenkisyydestä vai mistä, sitä on vaikeampi todistaa. Viisi vuotta kestäneen tutkimuksen- sa aikana Matti Mäntylä törmäsi useaan otteeseen myös tuttuun ilmiöön eli Kekkosesta kertoviin legendoihin ja sankaritarinoihin. . Eli pitkälti samoja asioita, mitä myös vasemmisto ja kommunistit yrittivät ajaa. . Toki siitä voi olla myös hyötyä, etten itse henkilökohtaisesti ole elänyt Kekkosen aikaa. Systemaattisen tieteellisen tutkimuksen osalta siinä on ollut jonkinlainen aukkokohta, Mäntylä perustelee aihevalintaansa. Kirjan nimessä toistuva sana periferia edustaa tutkijan mukaan juuri sitä miltä se kuulostaakin, kaukana sijaitsevaa syrjäseutua ja vastakohtaa keskuksille. . Sen verran voin kyllä todeta, että Kekkosen toiminnalla oli epäilemättä myös pohjoissuomalaisten itsetuntoa kohottamut vaikutuksensa. 20.5. Periferia oli Kekkoselle yhtä aikaa sekä vallan lähde, kohde että väline, Matti Mäntylä tiivistää. Kun tänä päivänä väitellään edelleen kiivaaseen sävyyn keskittämisen ja hajauttamisen hyödyistä ja haitoista, niin mikään ei siis ole muuttunut Kekkosen ajoista? . Pääministerinä ja presidenttinä Kekkonen tavallaan nosti alueellisen vastakohtaisuuden ja epätasapainon näkyvällä tavalla politiikan keskiöön, tutkija määrittelee. Kekkosen vahvuus ja profiloituminen syrjäseutujen puolustajaksi perustui sekä henkilökohtaiseen taustaan että taitavaan poliittiseen pelisilmään. . Joidenkin mielestä kyse oli kulissien takaisesta vaikuttamisesta tai poliittisesta ohjauksesta. Joka tapauksessa tutkijakoulutettava, filosofian maisteri Matti Mäntylä on päässyt pureutumaan mielenkiintoiseen aihepiiriin Oulun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa ?PohjoisSuomea kehittämässä. Näin hän pystyi samalla toteuttamaan myös yhtä tärkeää tavoitettaan eli kommunismin leviämisen estämistä Pohjois-Suomessa, tutkija huomauttaa. Kekkosella oli taito erottaa sisä- ja ulkopolitiikka täydellisesti toisistaan. . Vaikka Kekkonen syntyi Pohjois-Savossa, niin hän omaksui jo nuoruudesta lähtien vahvan pohjoissuomalaisen mentaliteetin, Mäntylä muistuttaa. . En ole omakohtaisesti ollut näitä juttuja kuulemassa, hän aprikoi. Historian alan väitöskirjatutkijan ei ole helppo tehdä vedenpitäviä tulkintoja myöskään Kekkosen periferiapolitiikan mentaalisista vaikutuksista. Presidenttinä hän ei enää voinut puuttua esimerkiksi Pohjois-Suomen teollistamiskysymyksiin samassa määrin kuin aiemmin, mutta oli edelleen vahva taustavaikuttaja. Toiminnassaan Kekkonen korosti oi- keudenmukaisuutta ja työllisyyttä. . Mäntylän tutkimus perustuu pääosin arkistoista hankittuihin asiakirjateksteihin. . Maria Seppälä Pohjoisen periferian PUOLUSTAJA Matti Mäntylän väitöskirja avaa Urho Kekkosen ainutlaatuista suhdetta Pohjois-Suomen-politiikkaan Teksti: Risto Luodonpää Toisten mukaan se oli itsevaltiaan mahtikäskyjä ja vallankäyttöä. Kekkonen oli dynaamisimmillaan silloin, kun hänellä oli selkeä poliittinen vastustaja. Mielestäni yksi tutkimukseni keskeisimpiä havaintoja oli se, kuinka yleistä vastakkainasettelu maaseudun ja kaupunkikeskusten välillä on aina ollut. . 2016 33. Pohjoissuomalaiset muistavat Urho Kekkosen miehenä, joka ymmärsi ja puolusti syrjäseutujen vähäosaista kansaa. . Esimerkiksi Neuvostoliitossa hän oli kommunistien ystävä, mutta Suomessa aatetovereiden poliittinen vastustaja. Kommunistisen aatteen hiipuessa uusi vastavoima löytyi 1960- ja 1970-lukujen taitteen rakennemuutoksesta voimansa ammentaneesta SMP:stä. Matti Mäntylällä on tutkijana selkeä kuva noiden aikojen merkityksestä presidentin harjoittamalle Pohjois-Suomen-politiikalle. . Periferia Urho Kekkosen politiikan kohteena ja vallankäytön välineenä vuosina 1950?1981?. Väitös tuo samalla uutta näkökulmaa laajaan Kekkos-tutkimuksen kirjoon. . Eihän niitä legendoja pakoon pääse. Tutkijana pitää tietysti olla tarkkana, ettei anna tarinoiden liikaa vaikuttaa johtopäätöksiin. . Kekkonen tunsi periferiaa kohtaan erityistä kiinnostusta ja halusi kohottaa sen keskuksen veroiseksi. Yleisesti tiedetään, että Pohjois-Suomella oli keskeinen sija Kekkosen politiikassa ja vallankäytössä
Inha (1865?1930), alkuperäiseltä nimeltään Konrad Into Nyström, oli suomalaisen valokuvataiteen pioneereja. K. K. Hän on tullut tunnetuksi lähinnä suomalaisten kansallismaisemien ikuistajana. Lehmäkuvat olivat Inha-tutkijoillekin yllätys. Verkkolehti julkisti kuvat sivuillaan helmikuussa, minkä jälkeen niitä on jaettu sosiaalisessa mediassa yli 350?000 kertaa. I. Nykykatsojan silmin karja näyttää sirolta ja hyvinvoivalta. Kukkosen mukaan kyseessä eivät ole mitkä tahansa lehmät, vaan suomalainen valiokarja. Inhan maatalousaiheiset kuvat olivat esillä Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Inha / Suomen valokuvataiteen museo Lehmäglamouria , nautakauneutta! Tällaisilla sanoilla kansainvälinen Mashable-verkkosivusto ylistää suomalaisen I. Niistä saatiin vihiä ensimmäisen kerran 1980-luvulla, kun Suomen valokuvataiteen museo valmisteli historianäyttelyä. 34 Lasilevyt oli siirretty Helsingistä Jyväskylään Käsityömuseoon, koska mukana kuvasarjassa oli myös kotiteollisuusaiheisia kuvia. ??Kuvien alkuperää ei tiedetty, sillä mukana ei ollut minkäänlaista kirjallista aineistoa, Valokuvataiteen museon tutkija Jukka Kukkonen muistelee. Negatiivien aiheiden perusteella tutkijat pystyivät yhdistämään kuvat vuonna 1899 julkaistuun lehtiuutiseen, jossa kerrottiin, että suomalaista maa- ja karjataloutta tultaisiin esittelemään seuraavana vuonna Pariisin maailmannäyttelyssä. Kulttuuri I.K. Inhan lehmäkuvat esittelevät nautakauneutta 1800-luvun lopulta. Kuvista tuli yllättäen kansainvälinen hitti. Teksti: Annukka Kaarela Kuvat: I. Inhan 1800-luvun lopulla ottamia lehmävalokuvia. Kuvat tilasi Maataloushallitus. Valiokarja valokuvissa I. Hän on vieraillut sellaisilla tiloilla, joissa on harrastettu tietoista karjankasvatusta eli oltu kiinnostuneita maito- ja lihatuotosta sekä rodunjalostuksesta, Kukkonen kertoo. 20.5.2016 .. K. Suomi haluttiin maailmannäyttelyssä esittää edistyneenä maana niin maatalouden kuin teollisuudenkin suhteen. ??Inhan kuvaustyön lähtökohta on ollut maatalousopetus ja eri puolilla Suomea sijainneet mallitilat. K. Tutkijat päättelivät, että löytyneet kuvat olivat juuri Pariisia varten otettuja. Kuvissa lehmät poseeraavat taluttajiensa piteleminä valkoisen kankaan edes- sä, lähes ateljeemaisissa olosuhteissa. Lehmät edustavat sekä kotimaista maatiaiskarjaa että brittiläistä Ayrshire-rotua
Lusto-museossa Punkaharjulla on 18.9. Asiat näyttäytyvät uusina, kun niistä on tarpeeksi aikaa, Kukkonen pohtii. Inhan lehmäkuvien suosiosta maailmalla kertoi ensin Helsingin Uutiset. Miksi kadoksissa olleet lehmäkuvat nousivat suuren yleisön tietoisuuteen juuri nyt. Kukkosen mukaan lasinegatiiveja on säilynyt toistasataa ja alkuperäisvedoksiakin noin sata. On tosin todennäköistä, etteivät kaikki kokoelman kuvat ole Inhan ottamia. ??Muutama valokuvavedos on kiinnitetty oululaisen Fabian Suomelan leimaamalle kartongille. Ne edustavat menneisyyden kuvastoa, mutta kuvissa on silti tietynlaista tuoreutta ja jopa tahatonta komiikkaa. Inha on kuvannut lehmiä yllättävällä, niiden yksilöllisyyttä ja persoonallisuutta korostavalla tavalla. ??Etääntyminen perinteisestä maaseudusta ja maataloudesta on varmasti yksi syy, miksi kuvat kiinnostavat. Vaatteista voi päätellä, että välillä lehmän kanssa poseeraa säätyläisisäntä, välillä kuvaan on päässyt . Kukkonen arvelee, että esimerkiksi lääneissä toimineiden maatalousseurojen arkistoista saattaisi löytyä jotain tietoja kuvista. vuosi sitten. Inhan tiedetään olleen ensimmäisiä polkupyöräilyn harrastajia Suomessa, ja kuvausmatkat taittuivatkin usein pyörällä eli velosipedillä. Maatalousaiheiseen sarjaan kuuluvien kuvien kokonaismäärä ei ole tiedossa. piikatyttö tai perheen poika. Veikkaisin, että joukossa on myös jonkun kolmannen kuvaajan töitä, sillä osa kuvista on toteutettu hieman erilaisella työskentelytavalla, Kukkonen kertoo. Lasinegatiivit on numeroitu, mutta mitään listaa tai muuta selitystä numeroille ei ole säilynyt. Kukkonen otaksuu, että kyseessä on monien tekijöiden yhteensattuma. Valokuvataiteen museo laittoi osan kuvista näkyville Flickr-tililleen reilu Lehmäkuviin pääsee tutustumaan Suomen Valokuvataiteen Museon tilillä Flickr-palvelussa. Maakunnalliset aineistot ovat tosin vielä penkomatta. Vain yksi sonni Kemijokivarrelta taluttajineen on pystytty nimeämään. Inha vieraili kuvasarjaa varten maata- lousoppilaitoksissa ja tiloilla muun muassa Mustialassa, Joroisissa, Maaningalla, Kuopion maalaiskunnassa ja Muhoksella. Kyseessä on ollut iso urakka, sillä kamerat ja lasinegatiivit olivat tuohon aikaan erittäin painavia ja liikkuminen paikkakunnalta toiselle muutenkin vaivalloista. tai joutunut . Yläkuva on Inhan vuonna 1899 Mustialan maatalousoppilaitoksen katolta ottama, kolmesta lasinegatiivista yhdistetty panoraama. asti nähtävillä Maaseudun Tulevaisuuden satavuotisnäyttely, jossa on esillä muutamia kuvista. 20.5. Sieltä ne päätyivät amerikkalaiseen verkkolehteen. Kukkonen arvelee, että kuvat puhuttelevat eri katsojaryhmiä ja sukupolvia eri syistä. 2016 . 35. Alarivin kuvissa olevien naisten henkilöllisyyttä ei tiedetä. Suomi haluttiin esittää maailmannäyttelyssä edistyneenä maana niin maatalouden kuin teollisuudenkin suhteen. Kuvissa olevien ihmisten henkilöllisyys on hämärän peitossa
Päivän sanomalehdet eivät välttämättä ehdi kirjastoon ennen niiden sulkeutumista. Myös kaupungeissa peräti kolmannes saa postinsa kello 15 jälkeen. Hän pitää hyvänä, että Barack Obama vieraili taannoin Lontoossa kannustamassa brittejä jäämään EU:hun. On Soini itsekin käynyt Lontoossa. Ei. Onko siitä tullut houkuttavampi. Palveluiden näivettäminen ei ole sellainen. Ehdottomasti ei, Soini sanoi. ??Jos EU olisi yritys, sen johtajat olisivat saaneet jo potkut, Soini jatkoi ja kirvoitti satapäiseltä Ukip-väeltä raikuvat aplodit. Kannattiko yllyttää?. Nyt hän toimii eduskunnan puhemiehistössä, ja käytäväpuheissa Pekkarista on soviteltu yhtenä vaihtoehtona eduskuntaryhmän johtoon. Mistä nyt tuulee? Puhaltaisiko fööni leppeästi Ovaskan vaaliteemasta, joka kuuluu: Puolueessa pitää yhdistää uusien ja kokeneiden tekijöiden voimavarat. Kokoomuksen johtoon pyrkivä Petteri Orpo löi kampanjaavauksessaan niin sanotusti keskikaistan kiinni. 36 20.5.2016 Orpo ilmoittautui kovia viime aikoina kokeneen keskiluokan puolestapuhujaksi. Pyrkyä eri tehtäviin on riittänyt ihan viime vuosiin asti. Se jättää tietysti kilpailija Alexander Stubbille vapaaksi riistaksi ainakin yläluokan ja keskiluokan yläpuolelle itsensä mieltävät nousukkaat . Heistä seitsemän prosentin postilaatikko kolahtaa vasta iltakuuden jälkeen. Ei. Eräskin Ylelle vastanneista oli pahoittanut mielensä siitä, miten Lidlin torstainen mainos jaettiinkin perjantaina. Postilakia uudistaessa pitää keksiä uusia ja kestäviä ratkaisuja. Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Samuli Nissilä, Juhani Ojalehto, Pekka Pohjolainen Iltapostia ja yölisiä Viime aikoina on kuulunut jupinaa siitä, että posti tulee niin myöhään, ettei sitä voi kutsua päiväpostiksi. kuten espoolaiset saabistit nukkevaimoineen. Esikuvanaan Orpo sanoi pitävänsä edesmennyttä kokoomuksen kansanedustajaa Juha Vikatmaata, joka johti puolueessaan 1970-luvun alussa remonttimiehinä tunnettua ideologista ryhmää. Remonttimiehet yrittivät muokata ulkopoliittisessa paitsiossa olleesta kokoomuksesta hallituskelpoista lähentymällä presidentti Urho Kekkosta ja suhtautumalla myönteisemmin Neuvostoliittoon. Minne päin nyt kumarretaan, joku ehti jo kysymään. Britannian ero EU:sta olisi unionille täydellinen katastrofi, ulkoministeri Timo Soini sanoo Iltalehdessä. Soinin mielestä unioni on paljon parempi, jos myös britit kuuluvat siihen. Hän on useaan kertaan vieraillut brittien eroa EU:sta ajavan Ukip-puolueen puoluekokouksessa. Vuonna 2013 hän puhui tilaisuudessa Helsingin Sanomien mukaan näin: ??Onko Euroopan unionista tullut demokraattisempi. Tätä menoa jakajille kun pitää kohta alkaa maksamaan yölisiä. Keskustaväki kaipaa puolueen uudistamista, konkaripolii- tikko Mauri Pekkarinen tiedotti tiistaina. Tähän avuksi hän esitti, että 29-vuotiaasta Jouni Ovaskasta tehtäisiin puoluesihteeri. Oppi-isä Pekkarinen on itse 68-vuotias. Onko se lähentynyt kansalaisia. Iltaposti olisi osuvampi nimitys. Posti teki aiemmin tänä vuonna muutoksia jakeluaikoihin. Ylen kyselystä selviää, että maaseudulla neljä kymmenestä saa postinsa kello 15 jälkeen
Toistamalla tätä väitettä oppositio yrittää lyödä kiilaa keskustan sisälle. Vasemmisto-opposition väitteet saavat kaikupohjaa johtajakamppailua käyvästä kokoomuksesta. Tämä on itsenäisen Suomen historian suurimpia aluepoliittisia uudistuksia. Sipilän hallitus harjoittaa myös keskustalaista politiikkaa. Puheenvuoro Sipilän hallitus tekee myös keskustalaista politiikkaa Juha Sipilän hallitus nimitettiin virkaansa 29.5.2015. Vasemmisto-opposition mielestä hallitus harjoittaa liian oikeistolaista politiikkaa. Sitä voi verrata vain korkeakoululaitoksen hajauttamiseen 1950-luvun lopulta lähtien. Asetimme vaaliohjelmassa tavoitteeksi Suomen talouden saattamisen kuntoon. Tuo ?myös. Pääministeri Sipilä on esitellyt tällä viikolla eduskunnalle, miten tämä tehdään käytännössä. Vasemmisto-oppositio on maalannut erityisen pelottavan mörön yhtiöittämisestä, joka kuuluu hallituksen työkalupakkiin sekä liikenneinvestoinneissa että sote-uudistuksen toteuttamisessa. Liikenteen osalta keskusta on jo useamman vaalikauden ajan kehitellyt ajatusta Infra-Oy:stä, joten liikenneministeri Anne Bernerin suunnitelmat eivät näiltä osin voineet tulla yllätyksenä kenellekään. Sote-uudistuksessa yhtiöittäminen on paras työkalu hallitusohjelmaan sisältyvän valinnanvapauden periaatteen toteuttamiseen. Hallituksen ponnistelut yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi vastaavat täsmälleen sitä, mitä esitimme ennen vaaleja. Esitimme byrokratian purkamista. Esitimme jo vuoden 2012 kuntavaalien ohjelmassa oman mallimme siitä, miten uudistus tulisi toteuttaa. Tästä huolimatta meillä on oikeus arvioida hallitusta myös siitä näkökulmasta, kuinka hyvin se toteuttaa keskustan tavoitteita. Hallituksen linjaa kannattaa peilata siihen, mitä keskusta esitti ennen vaaleja. 2016 37. edellisessä lauseessa on oikeastaan tarpeeton, mutta lisäsin sen hallituksen hyvän hengen varjelemiseksi. Timo Laaninen keskustan puoluesihteeri 20.5. Jos vertaa vaaliohjelmaamme Sipilän hallituksen ohjelmaan, voidaan todeta, että hallitus harjoittaa hyvin keskustalaista politiikkaa. Asetimme vaaliohjelmassa tavoitteeksi so- siaali- ja terveydenhuollon uudistuksen saattamisen maaliin. Sen puheenjohtajaehdokkailla, varsinkin haastetulla puheenjohtajalla on ymmärrettävä tarve todistella hallitusohjelman kokoomuslaisuutta. Vasemmiston väitteisiin kannattaa paneutua, koska niitä tullaan todennäköisesti toistamaan koko vaalikauden ajan. Keskustalla on pääministeripuolueena vastuu koko hallituksen toiminnasta ja sen yhteishengen ylläpidosta. Ruotsin virheitä ei tarvitse toistaa. Hallitus panostaa biotalouteen, juuri kuten esitimme ennen vaaleja. Luetteloa voisi jatkaa, mutta johtopäätös on joka tapauksessa selvä. Se tulee siis yhden vuoden ikään ensi viikon sunnuntaina. Syntymäpäivän lähestyessä on esitetty monenlaisia arvioita hallituksen linjasta. Tämä kotikunta-maakuntamalli on nyt toteutumassa. Sote-uudistuksen myötä Suomeen rakennetaan maakuntaitsehallinto, jota puolueemme esitti ensimmäisen kerran ohjelmassaan vuonna 1962. Sipilän hallitus toteuttaa tätä tavoitetta kiitettävällä tarmokkuudella. Esitimme valtion taseen panemista töihin uuden kasvun aikaansaamiseksi
Koulutuksen sektorilla keskittävä kansallinen ohjaus on viety kaikkein pisimmälle. Kuntien ja alueiden vaikutusvalta oman koulutuksensa järjestämiseen on hyvin rajallinen. Siihen ei ole pienellä kansalla varaa. Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Koulutusjärjestelmämme on kuljettava askeleen edellä. Tulevaisuuden kannalta on olennaista, miten nämä varat käytetään. Tällä hetkellä niitä ei päästä käyttämään järkevimmällä mahdollisella tavalla, minkä vuoksi eri puolilla Suomea joudutaan käymään taistelua omien koulutusorganisaatioiden tulevaisuudesta. Keskustan on muutettava Suomen sivistys- politiikan suuntaa. Kysymys on arvovalinnoista ja pitkäjänteisestä työstä. Valitettavasti koulutuksen kohdalla tämä ei toteudu, vaan olemme erittäin kankeita reagoimaan Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen pelastamisen kaltaisiin yhteiskunnan kokonaisedun mukaisiin kysymyksiin. Muussa tapauksessa suuremmat maat menevät ohitsemme. Koulutuksemme tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Meistä on tullut oman järjestelmämme vankeja. Tehtävistä säästöistä huolimatta koulutukseen kohdistuvat edelleen merkittävät mil- 38 20.5.2016 Sipilän kakkoshallituksessa on oltava keskustalainen opetusministeri. jardiluokan panostukset vuosittain. Sipilän kakkoshallituksessa on oltava keskustalainen opetusministeri. Sitä ennen pitää tehdä kauas katsova suunnitelma, miten Suomen sivistyspolitiikan suunta saadaan muuttumaan. Katri Kulmuni kansanedustaja, varapuheenjohtajaehdokas Tornio. Emme ole enää yhtä vahvasti sidottuja aikaan ja paikkaan. Keskusjohtoisuuden ja kankean johtamisen sijaan meidän pitäisikin painottaa enemmän nopeaa reagointikykyä ja itseohjautuvuutta. Viime viikolla brittilehti The Economist uutisoi, että Euroopan huippuluokan koulujärjestelmä miettii itseään uudelleen. Tämä on huomioitu myös ulkomailla asti. Neljänkymmenen vuoden kehi- tystä ei muuteta yhdessä päivässä, eikä edes vaalikaudessa. Meidän on tavoiteltava tulevaisuudessa koulutuspolitiikan avainpaikkoja. Kysymys on vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä, johon keskusta on päässyt vaikuttamaan harmittavan vähän. Globalisaation, teknologian kehityksen ja tiedon lisääntymisen kaltaisten megatrendien myötä maailma muuttuu entistä nopeammaksi. Kun puhutaan Helsingille tärkeistä hankkeista, väitetään niiden olevan kansallisesti merkittäviä. Huoleksi nostetaan erityisesti oppimiserojen kasvu. Valitettavasti suomalaisessa koulutusjärjestelmässä näkyy keskustalaisen kädenjäljen puute. Mikäli emme kehitä tasapainoisesti koko Suomea, jää meillä hyödyntämättä monet mahdollisuudet. Muun Suomen hankkeet ovat puolestaan aluepolitiikkaa. Me keskustalaiset emme tällaista vastakkainasettelua hyväksy. Mielipiteet Sivistyspolitiikan suuntaa pitää muuttaa Minua häiritsee, miten aluekehitystä koskevaa keskustelua Suomessa käydään. Keskustalla ei ole ollut omaa opetusministeriä neljäänkymmeneen vuoteen. Olen tutustunut kansanedustajan työssä eri politiikan sektoreiden lainsäädäntöön sekä kansallisiin ohjausjärjestelmiin ja rahoitukseen
Mies on erinomaisen pätevä organisaattori. Kilpeläisen osaaminen ja näytöt puhu- virkamies- ja päättäjäportaissa on tehty kaikkensa yrittäjyyden eteen. Suomi tarvitsee noustakseen uusia yrityksiä ja vanhojen yritysten kasvua. Se synnyttää työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Meidän täytyy kysyä: mitä on keskustalainen koulutus 2020-luvulla? Ehdotan, että kokoamme kiinnostuneet osaajat koulutustoiminnan äärelle miettimään näihin asioihin vastauksia. Keskustan puoluetyö on tuhansien vapaaehtoisten varassa. Siksi puolueen on elintärkeää tarjota aktii- veille välineitä vapaaehtoisten johtamiseen. Keskustalaiset yhdistykset kautta maan tekevät hienoja asioita ??harmi vain, että kovin moni muu ei niistä tiedä. Levitetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä koko Suomeen. 2016 39. Alueen äänen tulee kuulua vahvemmin myös puolueen järjestöllisessä päätöksenteossa. Kun puolue on valmistautuu niin kunta-, kuin maakuntavaaleihin, tarvitaan puoluejohtoon energistä otetta, sanavalmiutta ja paikallistason päätöksenteon kokemusta. Kuusiokuntien seutukunnan keskustajärjestöt haastavat myös maakunnan muut alueet kauhavalaisen Kurvisen taakse. Omassa maakunnassa järjestettävä puoluekokous antaa erinomaiset lähtökohdat eteläpohjalaisen ehdokkaan läpimenolle. Maakunnan yhtenäisyydellä ja kaikkien paikallisyhdistysten aktiivisella tuella pääsemme tavoitteeseemme saaden paikkamme pääministeripuolueen johtotehtävistä. Kuusiokuntien keskustajärjestöjen yhteistyöjärjestö 20.5. Ei ole siis epäilystäkään; Kilpeläinen on ehdottomasti paras vaihtoehto yrittäjien kannalta katsoen. Yrittäjien näkökulmasta on kiintoisaa seurata, uskaltaako keskusta uudistua Seinäjoen puoluekokouksessa ottamalla käyttöön pätevää organisaatio- ja yrittäjyysosaamista. Toivon, että katsotte puoluesihteerin valintaa tästä näkökulmasta: mahdollisuutena lisätä puolueen yrittäjäosaamista ja kannatusta maakuntien pienyrittäjien keskuudessa. Sami Kilpeläinen on peräänantamaton taistelija, joka uskaltaa nostaa esiin byrokratian elinkeinojen ja yrittäjyyden Matti Kokko puheenjohtaja Suomen Pienyrittäjät ry. Julkisuudessa kerrotaan usein, miten Kun digitalisoimme koulutusta, voimme tar- jota jokaiselle jotain, ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkokurssi esimerkiksi yhdistystoiminnan perusteisiin, kunnalliseen päätöksentekoon tai mielipidekirjoittamiseen tulisi näin jokaisen keskustalaisen saataville myös hankalien kulkuyhteyksien päässä ja voisi innoittaa kenttää entistä aktiivisempaan toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Meidän on samalla huolehdittava, että koulutustyö piireissä lisääntyy, kun valmistaudumme maakuntahallintoon. Yhdessä tekeminen tekee siitä vielä parempaa. Jouni Ovaska puoluesihteeriehdokas, luokanopettaja Antti Kurvinen varapuheenjohtajaksi Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin keskustan kunnallisjärjestöt kannattavat kansanedustaja Antti Kurvisen valintaa keskustan varapuheenjohtajaksi. Etelä-Pohjanmaan maakunta on vahvaa keskustakannatuksen aluetta. Yrittäjyys on arvo ja upea asia. vat puolestaan. Näin jokaisen yhdistyksen ei aina tarvitsisi keksiä pyörää uudestaan. Keskustan tärkein voimavara ovat sen jäsenet. Koulutuksen tulee tukea sekä järjestöllistä että poliittista osaamista. Kun uudistamme jäsenyyttä, johtotähtenä täytyy olla se, mitä vastinetta jäsenmaksulla saa, ja kuinka lisäämme rivijäsenten aitoja osallistumisen mahdollisuuksia. Jos jäsen haluaa etsiä puolueen tarjoamaa koulutusta verkosta, se on tehty vaikeaksi, jollei jopa mahdottomaksi. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Puolueen koulutustoiminnassa on kehitettävää Keskusta on sivistysliike. Koulutukset on jatkossa tehtävä näkyviksi ja kaikille aidosti saataville, sekä uusille että vanhoille jäsenille, joka puolella Suomea. Tässä uusimman teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksia ei ole vielä täysimittaisesti osattu hyödyntää, ja tähän uudistustyöhön ilmoittaudun ilolla mukaan. Sami Kilpeläisellä on yrittäjäosaamista Toivon, että keskustalaiset päättäjät ja puolueen aktiivit ymmärtävät hyödyntää puoluesihteeriksi ehdolla olevan Sami Kilpeläisen osaamisen ja kokemuksen. Puolueen tärkeälle tekijämiehen paikalle on tarjolla yritys- ja työelämässä kouliintunut politiikan osaaja, jolla on myös oikea tieto suomalaisen pienyrittäjän arjesta ja asemasta. Nyt Suomi tarvitsee tekijöitä huolehtimaan yrittäjyyden jatkuvuudesta. kehittämisen esteeksi kasattuja haasteita ja etsii niihin ratkaisut. Kilpeläinen osaa myös haastaa jähmettyneen ja byrokraattisen virkakoneiston. Pohjois-Pohjanmaalle suunniteltu Maakunta-akatemia-konsepti on syytä levittää koko Suomeen. Oppiminen on ilo. Elinikäinen oppi- minen, sydämen sivistys ja jatkuva itsensä kehittäminen ovat alkiolaisuuden ydintä. 110 vuotta olemme kouluttaneet jäsenistöämme aktiiviseen kansalaisuuteen kokoamalla toimijoita niin tupailtoihin kuin erilaisiin akatemioihin. Koulutustoimintaan tarvitaan selkeä visio ja sitä tukevat toimenpiteet. Viime vuosina koulutustoiminta on kuitenkin monessa paikassa näivettynyt. Keskustan tulee tarjota jäsenilleen mahdollisuuksia kehittää itseään nykyaikaisin menetelmin ja välinein
Keskustelua alustamassa Keskustan vpj Annika Saarikko ja ke. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Pohjois-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. 0400 930 483 Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Naapurikuntien valtuustoryhmien ja kunnallisjärjestöjen edustajat tervetuloa mukaan. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Kokoontuminen luontokeskus Haltialla klo 11. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 24.5. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. Kahvitarjoilu. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Varsinais-Suomen keskustaveteraanit. Käsitellään myös syyskokousasiat. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n seuraava lounastilaisuus on ti 24.5. Osallistumismaksua ei peritä. On aika muistaa EU:n vanha filosofia: ?ei koskaan enää sotaa?. Jo aikoinaan kipeä EU-keskustelu räjähtää myös Suomessa. klo 10 alkaen. puretaan byrokratiaa -kahvitilaisuus la 21.5. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Mukana kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. Keskustelua alustamassa Keskustan vpj Annika Saarikko ja ke. Tervetuloa juttusille! Lammi la 18.6. Tule puhumaan politiikkaa ja tapaamaan vpj- ja puoluesihteeriehdokkaita! Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. Ota rohkeasti yhteyttä. Eduskuntaan edennyt kansalaisaloite EU-kansanäänestyksestä kerää kannatusta, sillä työttömyysluvut pelottavat ja EU-pakotteet syövät Suomen maataloutta hengiltä. 20.5.2016 Uusimaa Pukkilan kunnallisjärjestön sekä Pukkilan ja Savijoen paikallisosastojen vuosikokoukset pidetään su 22.5. Takaisin Helsinkiin palaamme klo 17 mennessä. Vesaiset huolehtivat retkieväistä. Jos tarvitset kuljetuksen Helsingin keskustasta ilmoittautumisen yhteydessä. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujan- lesta puolueen jakautuessa 1991?1992. kansallisen päätöksenteon vahvistaminen. On selvää, että sosiaaliturvan tulee säilyä kansallisen päätöksenteon piirissä. Vaihtoehtomme ei kuitenkaan ole syrjään vetäytyminen vaan sillanrakentajana toimiminen. klo 18 alkaen kunnantalolla (Hallitustie 2). Alustajana Suomen Keskustan varapuheenjohtaja, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Saamme uusimmat tiedot maakuntauudistuksesta. Ulkoilupäivä Nuuksion kansallispuistossa su 29.5. Keskusta Forssan torilla. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. Kesäpäivät Merimaskun Taattisten tilalla (Koverintie 23, 21160 Merimasku) ke 13.7. Jää nähtäväksi, johtaako se unionin pienentymiseen ja tiiviimpään liittoon vai nykyisen kokoisen unionin yhteenkuuluvuuden vahvistumiseen ja rajojen määrittelyyn. Helsinki Haukoin henkeäni perehtyessäni komission sosiaaliturvan harmonisointitavoitteisiin. Avoinna arkisin klo 9-15. Majoitusvaraukset puoluekokoukseen ja ilmoittautuminen yhteiskuljetukseen tulee tehdä nopeasti piiritoimistolle. klo 12.30 -14.00 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Ulla-Riitta Yleniuksen muistoja kerhon 25-vuotiselta taipaleelta. Osallistumismaksu 15e/hlö suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Sitovat ilmoittautumiset 7.7. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. klo 11 alkaen. klo 13, Tiihosen kahvila. Olavi Ala-Nissilä. Laitila. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. osoitteeseen helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 40 EU-valtiot joutuvat määrittelemään unionin roolin nelikentässä, jonka jakolinjat ovat globaali vaikuttavuus . Saarivaltion asema maailmassa ilman Euroopan tukea pelottaa. Britannian EU-valinta herättää ketjure- aktion. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Turha puhua säästä, kun voi puhua EU:sta Ensi kesän keskusteluteemat tiivistyvät helleuutisten sijaan raskaan sarjan politiikkaan: Mitä tekee Britannia, ja mikä on Suomen rooli EU:ssa. Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Tikkurila, py:n johtokunnankokous to 26.5. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Olavi Ala-Nissilä. Raisio, Kaupungintalo, valtuustosali Sote- ja maakuntailta ti 31.5. Klo 18, alustajana Antti Parpo. Keskustanuoret oli ensimmäinen keskustaperheen linjanvetäjä EU:n puo- 5755236. Ulkoilupäivän järjestää Vesaisten Helsingin piiri. NKL:n Kallion osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. klo 16 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A. sisäänpäin kääntynyt blokkiutuminen sekä liittovaltiosuuntaus . Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Uusikaupunki. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. Vietämme päivän ulkoillen ja grillaten luonnon helmassa. klo 10, Kahvila Rosamunda. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A. Britannian kansalla on oikeus valita, mutta ei koko Euroopan puolesta. Hilkka Kemppi keskustanuorten puheenjohtaja pää puh. Sujuvampaan Suomeen ? puretaan byrokratiaa -kahvitilaisuus la 21.5. Ilmoittautuminen, hinnat ja tarkemmat tiedot piiritoimistolta, paijat-hame@keskusta.fi tai puh. Britannian kesäkuisen EU-kansanäänestyksen tulos räjäyttää unionin tulevaisuuskeskustelun. EU-skeptikot väittävät, että EU:n kahleista vapautuminen tekisi Britanniasta vauraamman, vähentäisi maahanmuuttoa, vapauttaisi veronmaksajille miljardeja ja hillitsisi säätelyä. Kannattajat korostavat, että ero johtaisi taloudelliseen epävarmuuteen ja veisi yrityksiä ja satojatuhansia työpaikkoja konkurssiin. Sujuvampaan Suomeen . 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A. Järj. Humppilan py. Hattula la 11.6. Ilm. Käsitellään myös syyskokousasiat. Helsingfors Unga Liberala Centern osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 20.5. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, 28.5. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. Nuorikeskusta-lehdessä kirjoitettiin puolueen puheenjohtajalle helmikuussa -94 osuvasti: ?Eliitin on jo aika luottaa kansaan EU-äänestyksessä?. Asiantuntijat kuvaavat Britannian kansanäänestystä riskialttiiksi pelaamiseksi, joka voi tulla kalliiksi
Halsualtakin useimmat jatkoivat saman tien Lapin piirikokoukseen Inariin. Silloin voimme katsoa ylpeinä sitä, mitä on saatu aikaan. Köyhän asia on mielessä kaiken aikaa, mutta vaakakupissa on myös toinen tärkeä arvo: ylisukupolvisuus. . Kertokaapa jokainen, mikä on teidän huono puolenne, keksi Jarmo Pollari yleisön joukosta. Suuria paljastuksia oli poliitikoilta turha odottaa: . 2016 41. Leikkaukset purevat niihin, jotka jo ovat yhteiskunnan avun tarpeessa. Metsä kasvaa 80 vuotta, mutta viljelijä menee konkurssiin vuodessa, hän tiivisti. Pääministeri Juha Sipilä lupasi, että ministeri Kimmo Tiilikainen selvittää, millaisia muutoksia voidaan tehdä maatalousministeriön pääluokan sisällä, . Maria Seppälä Kaikki ehdokkaat vaikuttivat päteviltä, ja yleisö huokaili, että eroja ei tahdo löytyä. Varapuheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni, Antti Kurvinen, Hanna Huttunen, Hannakaisa Heikkinen, Annina Ruottu ja Anne Kalmari sekä puoluesihteeriehdokkaat Jouni Ovaska, Mari Kokko, Olli Riikonen ja Riikka Pirkkalainen vastasivat Tuomo Puumalan ja Mika Lintilän kysymyksiin. Maatalouden ongelmat puhuttivat Halsualla Pirkko Wilén Maatalouden tilanne huolestutti keskus- tan Keski-Pohjanmaan piirikokouksessa Halsualla. . Tulokset näkyvät muutaman vuoden kuluttua. Liian monelta kohta selkäranka katkeaa. Tuppaa jäämään viime tippaan... 20.5. ja muutama muukin, ilmeni Halsualla, kun varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita tentattiin. Kiertue on kiivaimmillaan. ne eivät merkitse mitään, myönsi Sipilä, mutta muistutti, että hyvätuloisten ja pääomatulojen verotusta hallitus kiristi heti alkajaisiksi. . Ja Ruotsi näyttää olevan päätymässä samaan johtopäätökseen. Raportista Sipilä oli löytänyt hyvän kiteytyksen: pienet maat eivät useinkaan muuta linjaansa. Ne on vietävä määrätietoisesti maaliin saakka. Sen pohjalta hänen oma johtopäätöksensä on, että Suomen kannattaa pysyä liittoutumattomana. . Kyllä tälle pitää jotain pystyä tekemään, vaati Kauko Ojala. Tapani Poranen kyseli, olisiko metsätalouden puolelta siirrettävissä rahaa maataloudelle. . Kärsimätön ja aamu-uninen. . Emme voi jättää tuleville sukupolville enää suurempaa taakkaa, sanoi Sipilä. Ehdokkaiden huonot puolet Keskustan johtoviisikkoon pyr- kii äärikeskustalainen, umpikepulainen, kantakirjakepulainen, itseoppinut kepulainen, ?liberaali konservatiivi tai konservatiivi liberaali. Se tiesi yli kymmenen tunnin automatkaa. Kaikki vaikuttivat päteviltä, ja yleisö huokaili, että eroja ei tahdo löytyä. . Minua moititaan idealistiksi. . Aika malttamaton. . ?Siliäkätisille. Jatkuvuus on niille tärkeämpää kuin suurvalloille. Hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut raskas, ja sen päätökset tuntuvat jo monien ihmisten arjessa. . Olen varma, että nyt tehdään oikeita asioita. Ei olla. Ongelmat ovat nyt sellaisia, että ne eivät ratkeaisi, vaikka niihin käytettäisiin koko tuleva lisäbudjetti, huomautti Sipilä. Turvallisuuspolitiikka huolestutti Tapa- ni Hankaniemeä niin paljon, että hän ehdotti Seinäjoen puoluekokouksen lippumarssin nimeämistä rauhanmarssiksi. . Eivätkä varmasti päätä, vakuutti Sipilä. Puoluekokousmarssia koskevan kysymyksen hän siirsi puoluesihteeriehdokkaiden harkittavaksi. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten linjausten tekemistä Sipilän mukaan helpottaa, että nykyisen presidentin näkemykset näissä asioissa ovat ?suorastaan keskustalaisia?. Tuoretta Nato-selvitystä Sipilä kuvasi rehelliseksi tilannearvioksi. Minussa ei ole tarpeeksi pyrkyriä. . Ollaanko jo liikaa jenkkien talutusnuorassa ja päättävätkö amerikkalaismieliset kenraalit puolustuspolitiikasta, hän kyseli.
Myös uudet jäsenet tervetulleita! Piiritoimisto suljettuna viikolla 22: tj. Lisätiedot ja ilm. 18 (os. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere tai sähköpostitse: pirkanmaa@keskusta.fi. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Kuntavaalit su 9.4.2017. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Lähde ehdokkaaksi. Hamina, torikahvila Troikka 8.30-9.30-12, Inkeroinen, K-market ykköstorin piha, 10.30-12 ja piiritoimisto Hansakeskus klo. Markku Pakkanen tavattavissa 23.5. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta. fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Ovathan yhdistyksenne puoluekokousedustajien puoluekokousvaltakirjat kunnossa? Lähetä ne piiriin: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. Vapaiden asuntojen tilanne elää heillä jatkuvasti, josta johtuen yksityismajoitustiedustelut ja varaukset tulee tehdä suoraan puhelimitse numerosta (06) 420 9090. Keskustaväki huomio! Tulossa kaikille avoin Ajankohtainen Keskusta-ehdokastenttilaisuus ke 1.6. Jaana Viilo ylityölomalla. Omatoimimajoittujat: Asuntojen vuokrausta Seinäjoella hoitaa Etelä-Pohjanmaan Matkailu. Heille järjestettiin erilliset paneelit. Piiri teki päätöksen tukea torniolaista kansanedustajaa Katri Kulmunia puolueen varapuheenjohtajaksi. suoraan tilaajapalvelusta: 085370370 (ark. kahvit klo 17.30 alkaen, Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. Piirillä on majoitusvaraukset Hotelli Sorsanpesään, kahden-kolmen hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Myös uudet jäsenyydestä kiinnostuneet tervetuloa! Ylöjärvi, keskustaväki mukana Ylöjärven Markkinoilla la 28.5. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. Helsingintie 408, Kuusankoski). Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. klo 14. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 alkaen piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 9 alkaen. Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7. klo 16. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Pori, su 22.5. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla.(tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin) Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. -järjestöpals- talle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Tärkeää. Osoite: Näsilinnankatu 23 A 1. Tampereen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen vuosikokous to 26.5. Järj. Kj:n teltta markkina-alueella. Maanantaimarkki- nat kutsuvat Keskustorille: Tervetuloa keskustalaisille markkinakahveille ma 6.6. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Yksityismajoituksen hinta on alk. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista paikalla olevien luottamushenkilöidemme kanssa! Talkoolaisten ilmoittautuminen Elinalle tai Minnalle! Etelä-Tampere, py ry:n vuosikokous piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A 1, ma 30.5. Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Keskustassa tapahtuu Lapin piiri tukee Kulmunia Keskustan Lapin piiri Keskustan Lapin piiri piti vuosiko- kouksensa Inarin maisemissa luontokeskus- ja saamelaismuseo Siidassa. Paikalla oli myös puheenjohtaja Juha Sipilä, joka päätti kevään piirikokouskiertueensa Lappiin. Pohjoisen kokouspaikkakunnan vuoksi saamelaisasiat nousivat keskustelussa merkittävästi esille. Kaikkien puoluekokousedustajien toivomme nyt lähtevän Seinäjoelle edustamaan Pirkanmaan Keskustajärjestöjä! Erityisesti la 11.6. klo 18 tupailta Laviassa. Tervetuloa keskustelemaan, perjantaina aamupäivästä myös piirin tj. Jaana Viilo mukana osastollamme. Tampere, Hervannan po:n sääntömääräinen kokous piiritoimisto Apilassa ma 23.5. 60 ?/hlö/ yö kun liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluvat hintaan, palvelumaksu on 15 ?/ varaus. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@ keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräisten asioiden lisäksi uuden varapuheenjohtajan 42 20.5.2016 Keskustan Lapin piirin vuosikokous pidettiin Inarissa. ja sihteerin valinta sekä edustajamme valinta Suomen Keskusta r.p:n puoluekokoukseen Seinäjoelle 10.-12.6., joten osallistuttehan sankoin joukoin! Kaleva, py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 27.5. 20 e. perjantaisin. Sitovat ilmoittautumiset: kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. klo 12.00. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Ke. Esillä sääntömääräiset asiat. Jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . on meille tärkeä henkilövaalipäivä hämeenkyröläisen puoluesihteeriehdokkaamme Jouni Ovaskan osalta. Kangasala, kj. Keskustan Länsi-Tampereen py. ja Tampereen Kj. Tampere, Kj. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail. com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi Keskustan Ala-Honkajoen paikallisyhdistys, Hapuan paikallisyhdistys, Kankaanpään paikallisyhdistys, Kavoluoman paikallisyhdistys, Korvaluoman paikallisyhdistys, Kyynärjärven paikallisyhdistys, Santaskylän paikallisyhdistys, Venesjärven paikallisyhdistys, Veneskosken paikallisyhdistys, Keskustan Verttuun paikallisyhdistys, Keskustan Vihteljärven paikallisyhdistys ja Kankaanpään Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 30.5. klo 19 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa, Kuninkaanlähteenkatu 12. Asunnot ovat kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Klo 10 alkaen Kauppakeskus Elon pihassa. Markkinat avaa eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteiseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. Tämä huomioitiin myös piirin kannanotossa. Noin 70 kokousedustajan lisäksi mukana oli useita varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaita. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Poh-. mukana Kangasalan Yrittäjien järjestämillä Kevätmarkkinoilla pe ja la 20.-21.5. Kangasalan torilla. klo 17, paikkana Aussie Bar, yksityistilat, Hämeenkatu 26. 13-14.30. PIIRI, puoluekokousedustajat ja kaikki muut asiasta kiinnostuneet tervetuloa tapaamaan puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaita Kymen Paviljongille 27.5 klo. Tj. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Hinnat 70 -82,50 eur/ yö/hlö
Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Kahvitarjoilu. Kempele. Lisätietoja ja ilm. etela-savo@vesaiset.fi Itä-Savo Säimenen py:n vuosikokous 22.5. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Elina Suoranta p. Yöpyminen tilalla ja osallistua voi myös yhteen päivään. Linjaautokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran ta- lolla. Pieksämäen diakoniaopistolla. Päiväkuljetus lähtee la aamulla ja palaa la iltana kokouksen jälkeen. Huttulantie 1. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. laivalla Roll M/S Queen R, lähtee Kuopion matkustajasatamasta klo 17.30 ja paluu klo 21. Matkalla nautitaan Kallaveden aalloista ja perillä on mahdollisuus ruokailuun ja asiaakin puhutaan. Ilmoittautumiset Kaija Väänänen, kaija.vaananen@keskusta.fi tai 044 369 9603. Lappetelä-Pörsänmäki keskustan vuosikokous to 26.5. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Nykyaika haastaa kansansivistystyön ja kansalaiset rakentamaan uudenlaista yhteistyötä ja toimintamalleja. Majoitus Hotelli Lakeus pesu 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/hlö. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. 2016 43. Ilm. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. Päiväkävijät: 1e/ alle 3v, 20e/ 3-16v, 40e/ yli 16v. Hinnat sisältää päivän ruokailut ja ohjelman. 044369 9603. Tervetuloa matkalle! Kainuu Kainuun piiri järjestää vaalipaneelitilaisuuden la 21.5. klo 13 Ryönässä. Pihlajalahti, py:n vuosikokous 24.5. Seinäjoki Areenalla. Majoitukset ovat pe-su väliselle ajalle! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. 040-721 0636. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Huttulantie 1. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Lisätiedot sekä ilm. Piiri järjestää Seinäjoelle linja-autokuljetuksia. klo 6 55e/hlö. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ma 23.5 klo 20 kunnantalolla hallituksen kokoushuoneessa. Oulu. ehdokas Hannakaisa Heikkinen. mukana Erä- ja matkailumarkkinoilla Vieremän urheilukentällä 28.-29.5. Ilm. toukokuuta liiton hallituksen esityksen sääntöuudistuksesta. Pia Högberg p. Kuljetus lähtee perjantaina ja palaa sunnuntaina kokouksen päätyttyä. Ma 30.5 klo 18.30 kaupungintalolla pidetään Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten vastuullisten yhteiskokous, jossa käsitellään yhdistysten mahdollisia yhdistymisiä sekä toimimattomien yhdistysten lakkauttamisia. klo 18. Tapahtuma on talkooväelle maksuton. llmoittautumiset pe 20.5. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 29.5 klo 19. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). Talkootöiden lomassa tenttaamme puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaita ja otamme selvää, soiko heillä suun lisäksi myös saha ja miten karjalanpiirakoiden rypytys ja kentän haravointi luonnistuvat. Uudistus edellyttää vielä toisen käsittelyn edustajiston syyskokouksessa. Liiton puheenjohtajana aloitti vuoden alussa valtiotieteiden tohtori Pekka Perttula. Pekka Perttula aloitti Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtajana vuoden alussa. 20.5. Myös valtion menojen karsiminen vahvistaa kansan tai vapaan sivistystyön tarvetta. MSL:n sääntöihin halutaan kirjata aiempaa vahvemmin arvopohja ja toi- minnan tarkoitus. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi (0500 807 003). Kokoukseen lähtee kaksi linjaautoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Varatkaa majoituksenne ajoissa. kunnantalon valtuustosali. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Hinnat jäsenille: 3 päivää, kaksi yötä: 1e/ alle 3v, 50e/ 3-16v, 100e/ yli 16v . 010 315 2000. Tule mukaan puoluejohdon pestuumarkkinoille ja maalaistalkoisiin Röykkälän lammastilalle Leivonmäelle 28.29.5. la mukana kansanedustaja ja Keskustan vpj. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Jari Laukkanen MSL alkiolaistaa sääntöjään Annukka Kaarela Maaseudun Sivistysliito uudistaa sääntöjään. Kuljetuksien hinta on 50 ?/edestakaisin. klo 1015. klo 9.30 Teppanakeskuksessa, Ilmarintie 6, 87200 Kajaani, johon osallistuu Suomen Keskustan vpj- ja puoluesihteeriehdokkaita.Vpjehdokkaat Hannakaisa Heikkinen, Hanna Huttunen, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen. Puoluesihteeriehdokkaat Mari Kokko, Sami Kilpeläinen, Jouni Ovaskainen, Riikka Pirkkalainen ja Olli Riikonen. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. jois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Mukana piirin järjestösihteeri Sanna-Mari Talala. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. mennessä. Pohjois-Pohjanmaa Puoluekokousehdokkaiden paneeli pe 20.5. n. Kolmipäiväinen leiri koko perheelle vauvasta vaariin! Osallistua voi päiväseltään, kahtena tai kolmena päivänä. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. klo 14. Lähtökohtana ovat Santeri Alkion opit ja alkiolainen kansansivistystyö: maa- ja kylähenkinen elämäntapa, keskinäinen yhdenvertaisuus, ihmisen ja luonnon vuorovaikutus, ylisukupolvisuus, luovuus ja itsensä kehittäminen sekä yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys. MSL:n edustajisto hyväksyi vuosikokouksessaan 9. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj. Hinnat sisältää kaikki ruokailut, majoituksen ja ohjelmat (omat liinavaatteet). klo 18 Leena ja Jari Kososella. Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Tervetuloa joukolla kuulemaan ja esittämään Etelä-Pohjanmaa Piirihallituksen ja puoluekokousedustajien yhteispalaveri su 22.5. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook. com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Valtimon Keskustanaisten tupailta Pajukoskella Maija Pelkosen kotona su 22.5. 010-315 2001 ja p. klo 16 mennessä ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi. Vesaisten Äksön-leiri II Pieksämäellä 16.-18.6.2016. Paikalla molempina päivinä myös Keskustan Pohjois-Savon Piirin pj. Juha-Pekka Rusanen. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pesu 10.-12.6. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. Talkoot alkaa la 28.5. Ilm.: jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440817373. Lisätietoa piirin kotisivuilta: keskusta. fi/keski-suomi Etelä-Savo Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2000 tai 010 315 2001. Ohjelmassa käden taitoja, seikkailua, kulttuuria, uimista, kiipeilyä, hyvää ruokaa ja kivaa yhdessä oloa. Entä heidän vaalipiirinsä. Uudet linjaukset painottavat liiton toimintaa alkiolaisiin arvoihin perustuvana työnä, joka on kiinni ihmisten paikallisessa arjessa ja kansainvälisessä maailmassa. Liitto näkee, että nykyisessä yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa kansansivistys on määriteltävä uusiksi. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. Alahoville pääsee myös autolla Kortesalmen lossin kautta. Myös miehet ovat tervetulleita. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. itasavo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Pohjois-Savon keskustanaiset seilaa Alahovin viinitilalle Vaajasaloon to 26.5. klo 18 Oulussa. Kempele. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v , 100e / yli 16v. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. Tilaukset p. 0405116787. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 10 ja päättyy su 29.5. Käsittelemme mm. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Seinäjoki Areenalla. Esillä sääntömääräiset asiat. kysymyksiä ehdokkaille. Vieremän Kj. klo 18 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa. Tentattavana puolueen johtopaikoille pyrkiviä ehdokkaita. Puoluekokousvaltakirjat on palautettava piiritoimistolle 31.5. Kokous alkaa klo 10. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Varaukset antti.varis@keskusta.fi tai arkisin p. Marjatan päivän tapahtumaa Valtimolla, jolloin samalla juhlimme Suomen Keskustanaisten 75-vuotista taivalta. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pesu 10.-12.6. Oulun Keskustaopiskelijoiden ylimääräinen yleiskokous 27.5.2016 klo 18 cafe roosterissa. Pudasjärvi. klo 16 mennessä ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.18.6
Entä Tapio Korjus olympiakullan vuonna 1988? 8 7 5 4 6 1 2 9 3 1 2 6 8 9 3 4 7 5 4 3 9 7 5 2 6 1 8 3 1 4 6 2 5 7 8 9 5 8 2 1 7 9 3 4 6 6 9 7 3 8 4 5 2 1 9 6 3 2 1 7 8 5 4 7 5 8 9 4 6 1 3 2 2 4 1 5 3 8 9 6 7 20.5.2016 Vastaukset: 1) kuukauden ja 10 päivää nuorempi, 90 vuotta, siis käytännössä samanikäinen, 2) Ansa Ikonen (1913?1989), 3) Matti Vanhanen (I hallitus), 4) 3: Jeltsin, Medvedev, Putin, 5) 8 minuuttia: aika, joka valolta kuluu matkalla Maahan, 6) Nils Torvalds (r.) ja Petri Sarvamaa (kok.), Sarvamaa oli ehdolla eduskuntavaaleissa 2011 ja ylsi kolmannelle varasijalle), 7) Huittinen ja Pori Risto Ryti, Lahti ja Kerava J. Kuka oli pääministeri, kun hallituksessa entiset kunnat Eno ja Noormarkku? ulkoministerinä oli Erkki Tuomioja, sisäministerinä Kari Rajamäki, kulttuuriministerinä Tanja Karpela ja ympäristöministerinä Jan-Erik Enestam? 9. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi Suomenmaan arkisto ? 8 3 9 7 6 2 Tietotesti 9 6 7 2 1 9 9 4 6 3 5 5 7 4 1 9 2 7 3 3 6 1 8 9 5 2 ??? Minkä ikäinen Marilyn Monroe olisi, jos hän eläisi? 1. Missä sijaitsee maailman eteläisin kau- punki Ushuaia. Monennellako heitolla Tiina Lillak heitti 8 3 5 5 7 6 1 6 2 2 4 9 1 2 9 7 3 4 8 5 1 5 6 1 4 9 6 7 2 9 2 5 6 7 3 8 7 1 5 2 6 1 2 3 5 9 8 8 6 4 9 8 1 4 1 6 8 9 7 3 4 5 2 3 9 6 8 3 5 8 2 4 4 9 2 7 1 4 8 3 1 2 9 5 7 3 8 6 2 7 7 5 7 9 4 6 2 1 8 2 3 6 2 1 3 8 3 7 1 9 4 9 5 8 7 5 4 6 1 2 9 3 1 2 6 8 9 3 4 7 5 4 3 9 7 5 2 6 1 8 3 1 4 6 2 5 7 8 9 5 8 2 1 7 9 3 4 6 6 9 7 3 8 4 5 2 1 9 6 3 2 1 7 8 5 4 7 5 8 9 4 6 1 3 2 2 4 1 5 3 8 9 6 7 6 2 3 8 7 1 4 9 5 3 6 1 8 9 5. Siellä sijaitsee muun muassa maailman eteläisin golfkenttä. 4. Marilyn Monroen syntymäpäivä on kesäkuun ensimmäinen. K. Mihin kaupunkeihin kuuluvat nykyään 3. Jos hän eläisi, olisiko hän silloin a) nuorempi, b) samanikäinen, c) vanhempi kuin kuningatar Elisabet II? 5. Jos aurinko yhtäkkiä räjähtäisi, kauan- ko kuluisi aikaa ennen kuin täällä Maassa huomattaisiin, että jotain on pielessä? 6. Kuinka moni henkilö on ollut Venäjän presidenttinä Neuvostoliiton romahtamisen eli vuoden 1991 jälkeen? vuonna 1983 maailmanmestaruuden. Elokuvaa filmattiin vuonna 1977 muun muassa Helsingissä, ja sen päätähtiä olivat Charles Bronson, Donald Pleasence ja Lee Remick. 7. Kenen suomalaisen näyttelijätähden vii- meinen elokuvarooli oli Don Siegelin ohjaamassa elokuvassa Telefon (Puhelin): Siiri Angerkoski, Ansa Ikonen vai Regina Linnanheimo. Kahdesta Suomen presidentistä on näköispatsaat kahdella eri paikkakunnalla. Kenen patsas on sekä Huittisissa että Porissa, kenen Lahdessa ja Keravalla? 8. Ketkä kaksi Suomen nykyisistä EU-parlamentin jäsenistä eivät ole toimineet kansanedustajina? 2. Paasikivi, 8) Joensuu, Pori, 9) Tulimaa, Argentiina, 10) viimeisellä, kumpikin. 5 2 8 4 2 2 2 5 9 4 7 6 8 9 8 3 5 7 1 6 2 4 9 2 9 7 3 4 8 5 1 6 1 4 6 2 9 5 7 3 8 5 5 7 4 1 9 7 5 2 1 3 9 8 6 4 9 1 4 6 8 7 3 5 2 2 7 3 3 6 8 5 2 4 9 7 1 4 8 1 9 5 3 6 2 7 5 7 9 4 6 2 1 8 3 44 10
Valtuuston kokous pidetään maanantaina 6.6.2016 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Valtuuston kokous pidetään 14.6.2016 klo 13.00 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. 20.5. 2016 45
Se on maapallon kallistuskulman muutos auringon suhteen. Sitten ruvettiin hoitamaan hommia kansan antamalla valtuutuksella, ?pulinat pois? -tyyliin? Ei ruvettu. Olen seurannut politiikkaa elämäni, enkä muista näin raivokasta enemmistöhallitukseen kohdistuvaa vastarintaa. Siihen osallistuivat lähes kaikki äänekkäät: mielenosoittajat, ay-liike, perustuslakiprofessorit, valtamedioiden gallup-viihde. Likaisiakin keinoja käytettiin: ministereitä häirittiin, heistä yritettiin tehdä rikollisia. vieraskolumni MATTI MÄKELÄ Hyväksyykö Suomi sittenkin demokratian? Vuosi sitten Suomeen muodostettiin vaalituloksen perusteella enemmistöhallitus. mistään. Realistina totean, että eniten demokraattiseen malliin siirtymisessä hallitusta auttaa kuitenkin astronomia. Yksi likaisimmista tempuista oli Ylen yritys kaataa ministeri Anne Berner ennen kuin hän päättää yhtiön suunnasta. Ojan pohjassa rypevän kaivinkoneyrittäjän on ollut vaikea kuvitella yläluokan kielipriimus Alexander Stubb edusmiehekseen. He kun eivät jaksa edes lähteä Hanhikivelle junalla, vaan polttavat Securitaksen autoja yöjuoksuetäisyydellä Helsingissä. Päinvastainen, mutta hallituksen kannalta yhtä myönteinen muutos tapahtunee kokoomuksessa. Jos Petteri Orpo valitaan, kiinnostavaa on, mistä päin seuraavan gallupin tykkääjät kokoomukseen siirtyvät. Sama gallup-viihde on rauhoittanut demareita. Niin minäkin. Teoria vaalikauden alussa oli, että perussuomalaiset täytyy saada mukaan, mutta vain hajoamaan, jotta entiset demokratian peliveljet saisivat jatkaa häiriöttömästi. Mutta perussuomalaiset ovatkin vakiintumassa tavallisen kansan, yritteliäiden, työtä pelkäämättömien suomalaisten puolueeksi, josta löytyy myös johtajia, kuten työministeri Jari Lindström. 46 20.5.2016 Oikeastaan puoluekentän uusjako on vain loogista. Kaupunkityöläisillä täytyy olla pragmaattinen, nykyajassa toimiva puolue, jolla ei ole sidoksia enempää perinteiseen maaseutuun kuin utopististen ideologioiden jäänteisiinkään. Mitä taas entisiin utopioihin tulee, odotan innolla Li Anderssonin valintaa vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Se, jos mikä, takaisi puolueen säilymisen marginaalissa. Voi vain kuvitella, miten hän sopeutuu proletariaatin diktatuurin perinteeseen kasvaneita ay-jörriköitä johtamaan. Paremmin häneen samaistuvat puolueen liepeille asettuneet anarkistit ja muut ääriainekset. Bernerin tausta kun sopii populistisella herravihalla kiihottamisen kohteeksi. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin hämmästyttävästi siltä, että hallituksen vastustajat olisivat hyväksymässä demokratian maan hallintatavaksi. Merkkejä on monia. Arvostamani HS:n politiikan toimittaja Unto Hämäläinen sanoi radiokeskustelussa, että perussuomalaiset ovat ilmeisesti päättäneet istua hallituksessa rauhallisesti koko vaalikauden. Hämäläinen sanoi kunnioittavansa tätä päättäväisyyttä. Heillä ei ole enää mikään kiire kaataa hallitusta. Se on kesä. Kirjoittaja on kirjailija.. Jos vain malttavat olla sanomatta mitään maahanmuuttajista, mitään ulkopolitiikasta, mitään, niin . Heistä ei kuitenkaan politiikan pitkäjännitteiseen arkeen ole
Ja olikin, toisella puolella Suomea, ilman mitään liittymää kyseiseen kotiin. Niinpä minullekin äsken soitti kaveri, että laita parvekelasit kiinni, ettei karhu tule sinne teille kolmanteen kerrokseen. Karhu kuulemma inhoaa ihmisen hajua ja väistää aina jos mahdollista. Ukkopöydässä pohdittiin sitä, että kenen kantti pitäisi, jos karhua ei pääsisi karkuun ja täytyisi maata mahallaan, kädet niskan suojana ja näytellä kuollutta. Pääasia että varoitettiin. Kuulemma telkkarivaroitusta ei voi rajoittaa alueelliseksi, kuten radiovaroitukset. Varsinkin kaupungeissa olemme vieraantuneet luonnosta, johon karhutkin kuuluvat. Vanhat viisaat sanovat, että monikaan marjastaja ei ole nähnyt karhua, mutta karhu on nähnyt kaikki marjastajat. Karhu, eksynyt raukka parivuotias pikkunalle on ryntäillyt koiramiehet ja poliisit perässään tässä kahta puolta asuinaluettani. Karhusta on saatu hienoja kuvia, ja karhusta on saatu elämänsisältöä. Pisimpään avioliiton satamassa olleet kyynikot kyllä taisivat arvella sellaista käytöstä tavanneensa aikaisemminkin. Mutta oikeasti, jos parisataakiloinen karhu tuhisee korvaan ja on pelko siitäkin, että se nuolee Rolexin lasin suttuiseksi, niin malttaako sitä olla. 2016 47. Nenonen Karhuhälytys Viime viikolla ja viime viikonloppuna meilläpäin on ollut jännittävää. Uida toki voi ja on uinutkin, mutta ei sentään kovin kauas. Se, että yhteiskunta toimii tältäkin osin, on herättänyt runsaasti kielteistä huomiota. Karhusta varoitettiin telkkarissa. Ensi yönä nukun toinen silmä auki. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 20.5. Juuri kun viranomaiset ovat pyytäneet välttämään liikkumista alueella. Karhu ei löydä tietään syvempiin metsiin, vaan on jäänyt meren ja moottoritien väliselle alueelle. On nimittäin ihmislaji, kutsun heitä härskisti raatokärpäsiksi, joka tunkee onnettomuuspaikoille ja joka totta kai lähtee autolla karhua katsomaan. Aikanaan yksi nainen soitti töistä kotiin, että ovet lukkoon, elinkautisvanki on karannut. Voiko ihmisen pulssi nousta kolmeensataan? Hysteria on paha tauti sekin. Se, että yhteiskunta toimii tältäkin osin, on herättänyt runsaasti kielteistä huomiota. Hyvänen aika, kuinka elämä häiriintyy, jos telkkarikuvan yläreunaan tulee varoitus karhusta, joka on kaukana Jari Sarasvuosta ja sukkelimmista irtopisteitä keräävistä poliitikoista. Tuskinpa monikaan haluaa kohdata karhua kuonokkain, mutta luontosuhteestamme tämä kyllä kertoo
/ vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . / vuosi (norm. / vuosi. Jäsenhinta koskee myös Suomenmaan entisiä tilaajia. Muista ilmoittaa puolueen jäsenyydestä asiakaspalveluumme! Olen keskustan jäsen Tilauksen saaja TILAUSVAIHTOEHDOT Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. / 3 kk Määräaikaisena 79,50 . statk tut o ust näm u.s uo ä silm me nm älas it aa .fi ? Yllätä ystävä Uudistunut Suomenmaa tarjoushintaan 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 3 kk lahjatilauksella Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . Tu nn i . / 6 kk Tarjous! Kestotilaus 109 . 151 ?) Kestona (keskustan jäsenille 69