Suomenmaa 20.09.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Keskustanuoret haluavat ottaa askeleita kohti luottamusyhteiskuntaa. s. 3 Iloinen kaupunkilainen Kaupunki on asukkailleen rakasta kotiseutua, Paula Lehtomäki sanoo. s. 4 Ohjelma ilman kohuja Ei kuntaliitosselvityksille Kyläyhteisö kantaa Kokoomusnuorten ohjelma herätti huolta ja pelkoa. 6 . S. 8 Vuoden kyläksi 2013 valitulla luonnonkauniilla Soinilansalmella pidetään naapureista huolta. 1 ? KATAISEN TUOMIO ON VASTA EDESSÄ. 2 PERJANTAI 20.9.2013 N:o 107 . 12. s. s. Nyt pistetään hanttiin, kaarinalaiset Matti Alander ja Sanna-Maija Tähkämaa sanovat kuntaliitosselvityksille. S. 6 414880 073513 SÄÄSTÖTAVOITTEITA UHKAA MAHALASKU
Näin se demokratia toimii sivistysvaltiossa! Valtiovarainministeriö on nimittäin avannut kyselyn, jossa kuntalaisilla, kunnan viranhaltijoilla ja kuntapäättäjillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä kuntien tehtävien uudistamisesta. Välillä otsikoista pois pysynyt hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunenkin kannustaa kansalaisia mukaan pohtimaan kuntien tehtäviä. . myytäisiin parilla miljardilla ja tämä raha sijoitettaisiin erityisen kasvurahaston kautta vaikkapa 500:een kasvuhakuiseen yritykseen. Neuvoja kysellään nyt turuilla ja toreillakin, vaikka linjauksia on luvattu jo marraskuuksi. Tehtävien leikkauksesta ei saa nyt tulla mahalasku ja taas uusi epäonnistuminen hallituksen kuntapolitiikassa. ei odoteta enää pelkästään poliittiselta oppositiolta. Jos kaikki lukiot ja kirjastot lakkautettaisiin, oltaisiin lähellä hallituksen tavoittelemaa miljardia euroa. Hallituksen toiveajattelua paljastaa myös kunta- ?Miljardin säästötavoitteen ankaruutta kuvaa, että kaikkien Suomen kuntien lukioiden bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa.? H KATAISEN hallitus on saanut äkillisen aktiivisuuspuuskan kuntapolitiikan ongelmien ratkaisemisessa. Samaan tapaan on todistellut SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman. Demarien selitys on pötyä. Vääristelyäkään ei ole puuttunut. Terveyskeskusta ei enää tarvita joka pitäjään?? Todelliset kuntatalouden rakenteisiin pureutuvat kysymykset olisivat luonteeltaan edellämainitun kaltaisia. Nyt on riskinä, että ministeriön julkaiseman kyselyn anti jatkolinjauksia varten muistuttaa enemmän suomi.24-keskustelupalstaa kuin vakavasti otettavia päätösehdotuksia. EI kyselyiden ja selvitysten tekemisessä sinänsä mitään pahaa ole. Varsinkin niin sanottu byrokratia, joka on varmasti kansalaisehdotusten kärjessä, on oikeastaan pelkästään työntekijöiden palkkakustannuksia. Niistä luopuminen merkitsee työttömyyttä. Jos koko miljardi säästettäisiin kuntien palkkakustannuksista, merkitsisi tämä lopputiliä keskimääräisillä palkkakuluilla laskien noin 25 000 ihmiselle. Mittaluokka onkin hirmuinen. Suomen Kuvalehti teki asiaa ymmärrettäväksi muistuttamalla, että kaikkien Suomen kuntien lukioiden bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa ja kirjastojen 332 miljoonaa. Tehtävien siirto kunnilta valtiolle ei auta mitään. Toinen muistettava seikka on, että kuntien menoista puolet tai jopa vieläkin enemmän on henkilöstömenoja. SK:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kaikki lupapalvelut lakkauttamalla kokonaan voitaisiin kuitenkin säästää vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Tästä on pitkä matka miljardiin. esimerkiksi Telia-Soneran osakkeita . Se kun on tuhat miljoonaa. Työtä ei helpota kuntaliitoksia koskeva viiden vuoden irtisanomissuoja, joka voi ketjuuntumisella kasvaa vaikka 15 vuoteen. Siitä ainakin voitaisiin aloittaa, että jo päätettyjä mutta ei vielä toteutettuja kuntien uusia tehtäviä lykätään tulevaisuuteen. S aa nähdä, uskaltaako kukaan ehdottaa, että heinäkuun alussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki nostettaisiin uudestaan pöydälle. Joku voisi kutsua sitä paniikinomaiseksi pallotteluksi tai jopa takin kääntämiseksi. Kun oppositio ei aluksi kelvannut yhteistyökumppaniksi sen paremmin kuntarakennelain kuin sote-uudistuksenkaan valmisteluun, niin nytpä kelpaa. Keskustan puheenjohtajalta tivataan eduskunnan isossa salissa tarkennuksen täsmennyksiä asioihin, jotka ovat jumittuneet hallituksen sisäisten vääntöjen syövereihin. Kun vastaaja haluaa tietoa kuntien pakkoliitosaikeista, sanoo hallitus ensin ei. Valtionosuusleikkauksia ei ainakaan saa toteuttaa, jos todellisia tehtävien vähentämisiä ei löydy. Sekin on selvää, että vastuu on valtiovallan. Tai oikeastaan joo. Rahastoon hankittaisiin pääomia myös muualta, esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiltä. Usean miljardin euron suuruinen rahasto on aivan eri asia kuin hallituksen toimet. Tai päätösten kunnollisesta valmistelusta. Kunnat ovat jo pitkään odottaneet omien lausuntojensa pohjaksi uutisia sosiaali- ja terveyspuolen lopullisista linjauksista. Kun kuntatalouden ongelmanratkaisu on nyt hallituksen tapetilla, niin valtaosa kunnista on autuaan epätietoisia, mitä tapahtuu sektorilla nimeltään sote. Tarvitsemme kuntapalveluiden käytännön tekijöiden ja käyttäjien näkemystä, hän rohkaisee. KYSELY on sinänsä mukava ele, mutta mitä tekemistä sillä on todellisten päätösten kanssa. ?Voisitko lakkauttaa oman virkasi tai työpaikkasi. Hallituksen kohdalla uusin ?kansangallup? voi olla hyvinkin tarpeellinen. Sen avulla voidaan huomio kääntää toisaalle niinkin ikävästä asiasta kuin päätöksenteko. Mitä jos lähikoulu siirtyisikin kymmenen kilometrin päähän. Se on itse asiassa niin hyvä, että hallitus päätti toteuttaa sen ensin, jo kehysriihen päätöksillä.. Eli siellä, missä rahaa palaa kaikkein eniten. Siinäpä olisi taas uuden nettikyselyn paikka. Risto Luodonpää. Kunhan nyt ensin selvitellään ja viime kädessä joudutaan turvautumaan perustuslakivaliokunnan apuun. Vain se voi vähentää lainsäädännöllä määrättyjä velvoitteita. Miljardiluokan työn vaikeusastetta lisää se, että operaation päätarkoitus on vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Vai siitäkö tämä kiirehtiminen johtuukin? Kuva: Maria Seppälä Hallitus teki hätäratkaisun, jota varten ei ollut mitään ennakkosuunnitelmia. ministeri Henna Virkkunen, joka on antanut ymmärtää, että esimerkiksi kuntien lupa- ja valvontatehtäviä voidaan karsia. . Vielä nämä kulut eivät juurikaan ole ehtineet menopuolen rasitteeksi. Silloin ainakin koettaisiin todella, kuinka vaativa prosessi tehtävien vähentäminen oikein on. Kasvurahasto ja ?kasvurahasto? allituksen budjettiehdotus ensi vuodeksi on herättänyt monenlaista ja hämmentävääkin keskustelua. Se on kohdistunut esimerkiksi keskustan ajamaan kasvurahastoon. Siitä SDP:n pää-äänenkannattaja Demokraatti kirjoitti pääkirjoituksessaan torstaina (19.9.) muun muassa näin: ?Ajatus rahastosta on hyvä. Viimeisimpänä vetona neuvoa kuntien talousahdinkoon kysytään itseltään Suomen kansalta. Niinpä hallituksella ei näytä olleen minkäänlaista ennakko-ohjelmaa siitä, mitä tehtäviä voitaisiin vähentää. Sinänsä tarpeellinen laki lisää taas kuntien kustannuksia. Hallitus näpertelee. Jokainen näkee, että näpertely ei auta silloin, kun satoja ja jopa tuhansia työpaikkoja katoaa Suomesta viikoittain. OPPEJA ?sateentekoon. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Hallitus taisi haukata aivan liian suuren palan H allituksen lupaama kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen peräti miljardin euron edestä nousee keskeiseksi rakennepäätösten todellisuuden mittariksi. Onnistutaanko muuttamaan hyvä aikomus käytännön päätöksiksi. Ylivoimaiselta näyttää, vaikka tässä asiassa kunnat tukevat hallitusta voimakkaasti. Kunnissa ymmärretään, että hallituksen päätös vähentää kuntien tehtäviä oli hätäratkaisu, jonka turvin pystyttiin jotenkin perustelemaan taas uusia, suuria valtionosuusleikkauksia. Keskustan ja hallituk- Kyselyn voimalla sen kasvurahastot ovat kuin eri planeetalta. Keskustan ehdotus on, että ?ei-strategista valtionomistusta
Tässä rytäkässä paljon ei lohduta se, ettei EU:n toinen kuriraja, kolmen prosentin budjettialijäämä, ole ylittymässä. Kun katsoo uusia, valtiovarainministeriön, Palkansaajien tutkimuskeskuksen ja Danske Bankin, talousennusteita niin enää ei kannattaisi pröystäillä sillä, että Suomi on edelleen yksi vähi- ten velkaisista EU-maista.? Kansan Uutiset: ?Yhdellä budjetilla ja siihen liittyvällä elvyttävällä lisäbudjetilla, talouden suuntaa pystytä nopeasti muuttamaan. Joukko perussuomalaisten kansanedustajia esitti Pentti Oinosen johdolla Kataiselle epäluottamusta Himas-tapauksen takia. Näin siitä huolimatta, että perustuslakivaliokunta ja eduskunta olivat päättäneet jo kesäkuussa yksimielisesti, että Katainen ei toiminut lainvastaisesti filosofi Pekka Himaselta tilatun tulevaisuusselvityksen yhteydessä. Vaikka Katainen voitti luottamusäänestyksen selvin numeroin 141?16, aloitetta ei voi ohittaa olankohautuksella. Eduskunta ei ole koskaan aikaisemmin joutunut äänestämään pääministerin henkilökohtaisesta luottamuksesta. Aika näyttää, tuleeko ministereiden luottamusäänestyksistä tulevaisuudessa eduskunnan arkipäivää. VAIKKA Katainen selvisikin . 20.9.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Peli kovenee Juha Määttä PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen (kok.) joutui eduskunnassa eilen kovan paikan eteen. Kansalle on tarjolla keppiä ja vähän porkkanoitakin. Kaiken politiikanteon keskiössä on nyt oltava se, että saadaan vienti vetämään ja kotimarkkinoiden pyörät pyörimään sekä etsitään työttömiksi jääneille töitä. Yksinkertaisella matematiikalla miljardin euron tehostamisvaade toteutuu, jos kuntasektorilta vähennetään noin 20 000 työpaikkaa. Ja se toinen miljardi, joka pitäisi löytää kuntapalveluja karsimalla, on myös ison kiven takana. Tässä tilanteessa ei ole ihme, että hallitus huutaa oppositiota talkoisiin. Toverituomioistuimen äänestystulosta tuskin voi käyttää vaalivalttina seuraavissa eduskuntavaaleissa. Äänestysnumerot kertovat enemmän eduskunnan pöytätavoista kuin pääministerin todellisesta luottamuksesta. Vanhoja pöytätapoja noudattaen yksikään keskustan kansanedustaja ei äänestänyt Kataisen epäluottamuksen puolesta. Myös perussuomalaisten varapuhemies äänesti Kataisen puolesta, mutta 14 perussuomalaisten kansanedustajaa äänesti tyhjää. Tuskin kaikki Kataisen puolesta äänestäneet kansanedustajat ovat sitä mieltä, että oikeuskansleri Jaakko Jonkan moitteet Himas-jutun huonosta hallinnosta ja kilpailutuksen puutteesta, ovat vailla totuuspohjaa. Lopullisen tuomion 700 000 euron käy- Lopullisen tuomion 700 000 euron käytöstä antavat äänestäjät keväällä 2015. ?Äänestysnumerot kertovat enemmän eduskunnan pöytätavoista kuin pääministerin todellisesta luottamuksesta.? Kuva: Jari Laukkanen töstä antavat äänestäjät keväällä 2015. Vaikka Kataisen toiminnasta ei löytynyt juridisesti mitään moitittavaa, se ei vapauta pääministeriä moraalisesta ja poliittisesta vastuusta. JOS HÄMMENTÄVÄÄ ja historiallista oli pääministerin luottamusäänestys, ihmetystä herättää myös hallituspuolueiden into vaatia oppositiopuolueilta, erityisesti keskustalta, ehdotuksia kuntatalouden parantamiseksi. Budjettikeskustelussa kokoomuksen ja demareiden edustajat hyökkäsivät kuin herhiläiset keskustaa ja erityisesti puheenjohtaja Juha Sipilää vastaan. Päähallituspuolueiden edustajien reaktio ei tullut yllätyksenä. Irtisanomis- ja lomautusuu- tisten varjossa tässä onnistuminen ei ole ihan helppoa, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Leikkauksilla ainakin vain syvennetään taantumaa.? Etelä-Suomen Sanomat: ?Toiveikkuutta ovat nostaneet elokuun lopulla aikaansaadut hallituksen rakenneuudistuspaketti ja maltillinen palkkaratkaisu, jotka toteutuessaan vahvistavat maamme taloutta ja kilpailukykyä paitsi nykyisen suhdanne- kriisin yli, myös pitkälle tulevaisuuteen. Pääjohtaja Erkki Liikanen on kuitenkin oikeassa varoitellessaan, ettei vielä pidä innostua liikaa. Hyvät neuvot ovat tarpeen, kun hätä on suuri ja omat ideat ovat vähissä. Muut lehdet LEHDET ARVIOIVAT merkkejä, joista voi nähdä valon kajoakin: Aamulehti: ?Kysymys onkin nyt siitä, miten pitkälle etenkin hallituspuolueiden kriisitietoisuus kantaa, kun pitäisi tehdä äänestäjiä kirpaisevia päätöksiä eikä aina ole varmuutta siitä, että ne kantavat toivottua hedelmää. Nykyisillä päätöksillä ja ennusteluvuilla julkisen velan bkt-suhde ylittää ensi vuonna EU:n määrittelemän 60 prosentin kauhu- rajan. Valtio ottaa ensi vuonnakin uutta velkaa 6,7 miljardia, ja velan määrä nousee sataan miljardiin euroon. Maalaisjärjellä ajateltuna se on mahdoton tehtävä. Yrityspuolella tehostamispuheet tarkoittavat irtisanomisia. Rakenneuudistuspaketti voi kompastua eduskunnan käsittelyyn ja palkkaratkaisukin kaatua kinasteluun jostain vähäisestä yksityiskohdasta. odotetusti ? eduskunnan luottamusäänestyksestä kuivin jaloin, todellinen tuomio on vielä edessä. Oinonen ja kumppanit laittoivat itsensä likoon vakavassa asiassa. Se oli rohkea temppu. Toivottavasti niin ei käy, sillä siinä tapauksessa näköpiirissä nyt siintävä auringonnousu viivästyisi kohtalokkaasti.?. Kun on oma sauna palaa, katseet kannattaa suunnata naapurin tontille. Hallituksen toiminta on hämmentävää siksi, että se ei itse ole vielä kertonut rivilläkään, miten se säästää kuntien menoista kaksi miljardia euroa; miljardi euroa toimintojen tehostamisella ja miljardi euroa palveluvelvoitteiden vähentämisellä. Miljardin euron säästäminen toimintojen tehostamisella on helpommin sanottu kuin tehty
On asioita, jotka tehdään joko pääkaupunkiseudulla tai sitten niitä ei tehdä Suomessa ollenkaan. KESKUSTALLE metropolialue ei ole tunnetusti kaikkein helpointa aluetta. Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä keskustalla on yhteensä kolme kansanedustajaa, mikä on Lehtomäen mukaan ?kammottavan vähän. Osa ihmisistä on pettynyt hallitukseen, mutta ei halua äänestää perussuomalaisia. Millaisia tehtäviä metropolihallinnossa säädeltäisiin. Yhteistyön pitäisi lähteä kuntien omalta pohjalta. METROPOLIALUEELLA yhteistyötä tarvitaan kaavoitetun maan käyttöön liittyvissä kysymyksissä, Lehtomäki sanoo. Alueella on epäonnistuttu muun muassa kaavoituksessa ja asuntotuotannossa. Pelkillä otsikkotason heitoilla ei pärjää. Eikä ongelma koske pelkästään pieniä maaseutukuntia, vaan palvelut kangertelevat myös monissa isoissa kaupungeissa. Lehtomäki pitääkin liian yksioikoisena hallituksen ajattelumallia, jonka mukaan palvelut pystytään järjestämään vain vahvoissa peruskunnissa. . Alueella asuu kuitenkin lähes 1,6 miljoonaa ihmistä. Keskustaväki tekee alueella jo paljon hyvää työtä, mutta puolueen toiminnan nostaminen uudelle tasolle vaatii lisää resursseja. Pelkkä raha ei kuitenkaan riitä, Lehtomäki painottaa. On asioita, jotka tehdään joko pääkaupunkiseudulla tai sitten niitä ei tehdä Suomessa ollenkaan. Kaupungit on otettava huomioon myös politiikan sisällöissä ja retoriikassa. Esimerkiksi hän ottaa kaupunkiasumista vähättelevät ?betonilähiö?-puheet. . verrattuna alueen väestömäärään. . Kunta?metropoli-ajatus muistuttaa paljon keskustan esittämää kunta?maakunta-mallia, Lehtomäki sanoo. Hän kuitenkin huomauttaa, että esityksessä on vielä paljon avoimia kysymyksiä. . Sellaista en haluaisi enää kuulla, sillä lähiöt ovat asukkailleen rakasta kotiseutua. KESKUSTAN kannatus on noussut koko maassa. Entä mitä tämä tarkoittaa muulle Uudellemaalle? LEHTOMÄKI ei ymmärrä, miksi hallitus ei hyväksy kunta?maakunta-ajattelun kaltaista järjestelyä muualle Suomeen. Mutta parempi on, ettei pakko- liitoksia tehtäisi. Täällä on myös jättikaupunkeja, joilla ei mene niin hyvin. . Jäljelle jää vain keskusta, inhorealistiksi tunnustautuva Lehtomäki toteaa. GALLUPIT lisäävät oppositiopuolueen vastuuta, Lehtomäki muistuttaa. Keskustalta vaaditaan nyt entistä enemmän toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. . Puhuri on yltänyt myös Etelä-Suomeen. Lehtomäen mukaan keskustaväen ei pidä pidätellä iloaan. Metropolialue on tästä hyvä esimerkki. 4 20.9.2013 Kainuusta kaupunkiin Perusarki on kaikkialla samanlaista, sanoo Paula Lehtomäki MAIJA AHONEN tummissa vesissä. HELSINKI IHMISIÄ askarruttavat samat asiat kaupungissa ja maaseudulla. Tämän tietää Paula Lehtomäki (kesk.), nykyään Helsingissä asuva, Kainuusta kotoisin oleva kansanedustaja. . Tämä nostaa asumisen hintaa. . Esimerkiksi vahvana peruskuntana pidetty Vantaa ui hyvin KATAISEN hallitus kaavailee metropolialueelle hallintoa, joka kattaisi Uudenmaan 26 kunnasta Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan sekä 10 muuta kuntaa. Metropolihallinto saa Lehtomäeltä periaatteen tasolla kiitosta. . Jos tarvitaan vähän enemmän tilaa tai pientä pihaa, perheet joutuvat muuttamaan kehyskuntiin. Tämä pidentää työmatkoja, joihin kuluu jo muutoinkin paljon aikaa. YHTEISTYÖTÄ voisi ulottaa myös perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, Lehtomäki linjaa. . Monille on täysin epärealistista asua esimerkiksi Helsingin keskustassa. . Nyt täytyy varoa höperehtimästä mitään sellaista, mistä tosipaikan tullen ei voida pitää kiinni. . On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei koko noste ole pelkästään keskustan omaa ansiota. . Muiden kaupunkiseutujen kuntia uhkaavat pakkoliitokset. Tilanteen pitäisi olla Lehtomäen mielestä pikemminkin päinvastoin. . Ihmiset miettivät, riittääkö töitä, sujuvatko työmatkat mutkattomasti, mitä asuminen maksaa ja toimivatko peruspalvelut, Lehtomäki kertoo. LEHTOMÄEN mukaan tavallisen ihmisen näkökulmasta terveydenhuollon toimivuus riippuu siitä, pääseekö lääkäriin. Läheskään aina ei pääse. Kunnan koko ei takaa hyvää taloutta. Isänmaan tilanne on vakava.. Siis siinä tarkoituksessa, ettei erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kynnys kasva liian korkeaksi, Lehtomäki tarkentaa. LEHTOMÄKI muistuttaa, että metropolialuetta kuten muutakin maata uhkaa talouden murros. Hän pitää Nokiaa hyvänä esimerkkinä siitä, että vastaisuudessa ei voida nojata siihen, mihin on totuttu. Lehtomäen mielestä metropolialueella olisi mahdollisuuksia toimia Suomen veturina Itämeren alueella, mikä ei ole pois muulta maalta.
on myös jouduttu jättämään pois valtion budjettilaskelmista. KESKUSTAN ryhmäjohtaja Kimmo Tiilikainen kiitti pääministeriä rehellisestä vastauksesta. . Tuohon aikaan osui myös Suomen puolivuotiskausi EU:n puheenjohtajamaana. EDUSKUNTAVAALIT ovat reilun puolentoista vuoden päästä. Olen aina ajatellut tekeväni jossain vaiheessa jotain muutakin kuin politiikkaa. Viime kevään sopeutustoimet ovat siis valuneet kuin tuhka tuuleen, tiivisti Tiilikainen. Paljonko säästöjä tulee kuntien pakkoliitoksilla, keskustan ryhmäjohtaja halusi tietää. Häntä kiinnosti myös se, paljonko kunnille aiheutuu lisämenoja hallituksen suunnittelemista muutoksista kotihoidon tukeen. . Ymmärretään tahallaan väärin, näin sotketaan ihmisten mieliä. Mutta milloin tämä hetki on, sitä on vaikea sanoa. LEHTOMÄKI painottaa, ettei hänellä ole ollut tapana sulkea ovia edestään. Onko siis periaatteessa mahdollista, että Lehtomäki tavoittelisi jossain vaiheessa paikkaa puoluejohdossa? . ministerinä työskennelleestä äidistään. Perhesyistä Lehtomäki on kieltäytynyt myös ensi vuoden eurovaaliehdokkuudesta. On liikaa mustavalkoisuutta. . Kuvat: Jari Laukkanen Muutakin kuin politiikkaa KANSANEDUSTAJA Paula Lehtomäki saapuu haastatteluun metrolla. Tapaaminen on sovittu Itäkeskukseen, koska se sijaitsee sopivasti Lehtomäen työmatkan varrella. Itis on myös perheen arkinen asiointipaikka. Nytkin Lehtomäellä on laukussaan mukana lasten DVD, joka pitäisi palauttaa viereiseen kirjastoon. JUURI perheen takia Lehtomäki vaihtoi viime eduskuntavaaleissa Oulun vaalipiiristä Uudellemaalle. Lapset ovat varttuneet pääkaupunkiseudulla ?käsivarren mitan päässä. Kun ongelmat ovat järeää luokkaa, ovatko hallituksen toimet oikein mitoitettuja, kysyi keskustan Seppo Kääriäinen. Hallituksen toimet ovat järeää luokkaa, kokoomuksen ryhmäjohtaja Petteri Orpo vastasi Kääriäiselle. Orpon mielestä keskusta ja hallitus ovat sittenkin aika lähellä toisiaan, jos keskusta vastustaa vain kotihoidon tuen uudistamista ja kuntauudistusta. ONKO REILUA meininkiä hallitukselta, ettei kunnissa tiedetä mikä taloudellinen tilanne tulee olemaan, keskustan Markku Rossi kyseli. Rossi kertoi, että maan hallituksen leikkaussuunnitelmien toteutuessa Kuopion pitäisi kiristää verotusta kahdella prosenttiyksiköllä. Hallitus toteuttaa suuren osan budjettisäästöistä leikkaamalla lisää kuntien rahoitusta. Samaan aikaan on luvattu, että kuntien tehtäviä karsitaan. Kenelläkään ei ole vielä tiedossa, mikä on tämän miljardien siirtelyn lopputulos. Myös monia hallituspuolueiden kansanedustajia hermostutti torstaina eduskunnassa se, mistä otetaan rahat kaikkien peruspalvelujen järjestämiseen. Pääministeri vakuutteli, että rakenneuudistusten jälkeenkin peruskoulu pysyy maksuttomana, eikä vanhusja terveyspalveluista leikata. Pääministeri vakuutteli, että rakenneuudistusten jälkeenkin peruskoulu pysyy maksuttomana, eikä vanhus- ja terveyspalveluista leikata.. Hän ei kuitenkaan halunnut nostaa tikunnokkaan yhtään puoluetta tai edustajaa nimeltä. KESKUSTAA kiinnosti, mihin hallituksen teettämistä, sen omien päätösten vaikutusten arvioista on kadonnut satoja miljoonia euroja. Sopeuttamispäätöksistä esiteltiin muutama kuukausi sitten 700 miljoonaa euroa suurempaa loppusummaa kuin nyt. Pääministeri Katainen ker- Paula Lehtomäki kulkee Itäkeskuksen läpi miltei päivittäin. Koko maa vaalipiirinä ja työpaikka Euroopassa ei juuri nyt houkuttele. Kannuksia ehdokkuuteen Lehtomäellä olisi ollut, sillä hän on toiminut EU-asioita käsittelevän eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana toukokuusta lähtien. Uusi pesti on luontevaa jatkumoa aiemmille tehtäville. Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä hän huolehti Eurooppaministerin salkusta. Kuva: Jari Laukkanen Katainen ennustaa lisää leikkauksia PIRJO KONTIO SUOMENMAA PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen ennustaa lisää sopeuttamistoimia ensi kevääksi. Mistä, keneltä ja miten paljon leikataan, jäi eduskunnan budjettikeskustelussa torstaina vielä hämärän peittoon. Kataisen arvio oli, että lisäleikkauksista on tulossa ?todennäköisesti mittavia?. Pääministerin mielestä eduskunnassa on yllättävän paljon riitaista mieltä. . Suomen ongelmat liian vakavia tällaiseen meininkiin, pääministeri paheksui. Epätodennäköistä se on, mutta mistä sitä koskaan tietää. 5 20.9.2013 Ihmisiä askarruttavat samat asiat kaupungissa ja maaseudulla, Paula Lehtomäki on huomannut. Kotiin viemiseksi hän osti pussin herneitä. toi, että budjettia laadittaessa on jouduttu pudottamaan tuloverojen määrää alaspäin. Valtio saa siis kassaansa arvioitua vähemmän veroeuroja. Hallituksen keväisen kehysriihen aikana hehkutettu yhteisöveroalennuksen synnyttämä mahdollinen ?dynaaminen vaikutus. Ennen kuin täytän seitsemänkymmentä, ehdin hakea ja olla hakematta moneen eri paikkaan, tänä vuonna 41 täyttävä Lehtomäki sanoo. . Omista jatkosuunnitelmistaan Lehtomäki aikoo ilmoittaa ensi keväänä. Tammikuussa Lehtomäki haki Maailmanpankin johtokuntaan. Tähyääkö politiikassa pitkään vaikuttanut nainen uusille urille? . Tällä hetkellä meillä on hyvä puheenjohtaja. Sirkka-Liisa Anttila, Mari Kiviniemi, Anu Vehviläinen ja Juha Sipilä osallistuivat torstaina valtion ensi vuoden budjettikäsittelyyn eduskunnassa
Hylkäämme tukahduttavan monokulttuurin ja nurkkakuntaisen, ihmisiä erittelevän patriotismin. Koko hyvinvointimallimme perusta on kokemus jaetusta ja yhteisestä. . Heidän mielestään työurien täytyy pidentyä. . Jatkuvaan talouskasvuun sidottu järjestelmä on haavoittunut pitkittyvän nollakasvun ajassa. OHJELMASTA ei ole revittävissä kohuja. Siinä tavoitellaan luottamusyhteiskuntaa, jossa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja muista. Ei vain kestävyysvajeen paikkaamiseksi, vaan koska elämme pidempään. . Maankäytön suunnittelulla voidaan rakentaa kestävä yhdyskuntarakenne sekä vähentää energiankäyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Nuoret uskovat, että pistemäisellä hajautuksella voidaan turvata laadukas palvelutaso kohtuullisin kustannuksin. ISÄNMAAN toivot ovat valmiita tekemään töitä pitkään. Vaalimme isänmaallisuutta, jonka tehtävä on sitoa erilaisia ihmisiä yhteen. . Missä tahansa pitää voida uida. Nuorkeskustalaiset aikovat jättää kotimaansa seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen itse saivat. . Periaateohjelma oli aika päivittää. Luonto on nuorkeskustalaisessa aatteessa ihmisen kumppani, jota ilman yhteisöt ja ihmisyys eivät kykene kehittymään. Ympäristön suojelu on investointi, ei kulu.. Edellisen valmistumisesta on vierähtänyt jo kahdeksan vuotta. Kesän aikana työryhmät koostivat kentältä tulleista ideoista luonnoksen, jonka liittohallitus on nyt hyväksynyt lausuntokierrokselle lähetettäväksi. Periaateohjelma hyväksytään keskustanuorten liittokokouksessa Mikkelissä 26.? 27.10. Nuorkeskustalainen ihanne on ?avoin yhteiskunta, jossa kunnioitetaan ihmis- ja perusoikeuksia, ja jossa yksikään tulitikkutyttö ei palellu pakkaseen?. . Suomessa on aloitettava radikaali vesistöjen puhdistus ja huoltaminen. Poliittisten nuorisojärjestöjen ohjelmia luetaan nyt tarkoin. Keskustanuorten periaateohjelmaluonnos tosin poikkeaa kohua herättäneestä kokoomusnuorten ohjelmasta. KOKOOMUSNUORTEN kohdalla mietitään, kuka järjestön aatemaailmaa oikeasti johtaa. Keskustanuorten ohjelmassa puhuu kentän ääni. Ohjelmatyö alkoi vuoden alussa. Hylkäämme vasemmiston aineeseen sidotun massavaltion ja oikeiston menestyjien yksilötuottamon vanhentuneina ja eriarvoistavina, keskustanuoret toteavat. HE haluavat, että sekä yhteiskunnan heikoimman että vahvimman osa on hyvä ja oikeudenmukainen. . Tavoitteena on inhimillisempi elämänrytmi ja joustojen kautta pidentyvä työura. Eläkkeelle siirtymiselle ei pitäisi olla ennalta määrättyä ikää. KESKUSTANUORTEN mielestä haja-asutus on kilpailukykyinen vaihtoehto, mutta uudistuminenkin täytyy hyväksyä. . Kuvat: Keskustanuoret (Elokoulu 2013) Kohti luottamusyhteiskuntaa Keskustanuorten periaateohjelmassa puhuu kentän ääni PAULIINA POHJALA HELSINKI KESKUSTANUORTEN periaateohjelma valmistuu sopivaan saumaan. 6 20.9.2013 Keskustanuoret herättelevät suomalaisia yhdistävää kansallistunnetta henkiin. Haja- ja maaseutuasutusalueilla vaihtoehtona voi olla kyläkeskittymien suosiminen ja kaupungeissa esikaupunkialueiden kehittäminen omiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksikseen. . Eläkkeelle siirtymiselle ei pitäisi olla ennalta määrättyä ikää, vaan haluttu eläkkeen suuruus ratkaisee kullekin sopivan hetken. Keskustanuoret peräänkuuluttavat joustavaa työelämää: elämän ruuhkavuosilla on sallittua hiljentää, ja eläkeikään liu?utaan lyhyempää työpäivää ja -viikkoa tehden. SUOMALAISEN luonnon tila huolettaa keskustanuoria. . Ideoita on sen jälkeen lennellyt siellä, missä nuoret ovat kohdanneet. Nuoret kaipaavat yhteisöllisyyttä. KESKUSTANUORET haluavat, että rapistuvan julkisen turvaverkon peruskorjauksen rinnalle luodaan järjestelmiä, jotka perus- tuvat elinvoimaisten yhteisöjen ja ydinperhettä laajemman lähipiirin varaan. He herättelevät suomalaisia yhdistävää kansallistunnetta henkiin. . Tämän päivän eriarvoisuus on ennen kaikkea eriarvoisuutta sivistyksessä, taidoissa, tiedoissa ja terveydessä. Nuoret lähtevät siitä, että kaikki ovat samalla viivalla riippumatta kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, vakaumuksesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, asuinpaikasta, iästä tai sukupuolesta. NUORILTA ei puutu kriisitietoisuutta. He tiedostavat, että lupausta hyvinvointivaltiosta ei voi enää pitää.
Tuon ajan meillä on työrauha, ja edustajat ehtivät paneutua pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä tutustua toisiinsa. POHJOISMAISEN yhteistyön kannalta olisi tehokkaampaa, jos kaikki Pohjoismaat järjestäisivät parlamenttivaalit samanaikaisesti. PYSTYYKÖ eduskunta toimimaan perustuslain määrittelemällä tavalla ykkösvastuullisesti nyt kun pilvet horisontissa ovat mustan puhuvia. ?Kukin kohdastansa. Se on jopa haluttu lakkauttaa tarpeettomana. Pohjoismainen yhteistyö sitä vastoin nauttii kansalaisten laajaa suosiota. Tarvitsemme näiden alojen osaajia ollaksemme vakuuttavia ja vaikuttavia. Toinen tärkeä ja kasvava ala on terveydenhoitoalan yhteistyö. Pohjoismaiden on pakko tehdä tiiviimpää yhteistyötä potilaiden ja tutkimustiedon vapaan liikkuvuuden puolesta sekä yhteisten hankintojen ja harvinaisten, vaikeasti hoidettavien sairauksien suhteen, jotta meillä olisi myös jatkossa varaa laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Logiikka on sama kuin puolustusyhteistyössä. Jyrki Katainen sai Himas-jutussa eduskunnan luottamuksen. Kuva: Jari Laukkanen minnasta. Oinonen perusteli epäluottamusesitystä sillä, että Katainen tilasi tulevaisuusselonteon filosofi Pekka Himaselta ilman kilpailutusta. Hän viittasi oikeuskansleri Jaakko Jonkan syyskuussa antamaan selvitykseen, jonka mukaan selonteon tilaus olisi ollut perusteltua kilpailuttaa, eikä hyvä hallinto toteutunut. Oinosen mukaan epäluottamusesityksessä kysymys on siitä, koskeeko lakien ja ohjeiden noudattaminen yhdenvertaisesti kaikkia. EDUSKUNNAN perustuslakivaliokunta selvitti viime keväänä Kataisen toimien juridisen puolen. Nyt olemme sellaisessa tilanteessa. Ensin olivat huhtikuiset Islannin parlamenttivaalit ja äskettäin Norjan stortingetin vaalit. Ruotsissa vaalit järjestetään vuoden kuluttua syksyllä, Suomessa sitä seuraavana keväänä, ja Tanskassa viimeistään syksyllä 2015. Vaaliton kausi kestää Pohjoismaiden neuvostossa pisimmillään kaksi vuotta. Suurissa muutoksissa eduskunnan on huolehdittava niistä, joilla ei ole turvanaan vahvoja etujärjestöjä eikä rahanvaltaa. Lähitulevaisuudessa on kysymys Suomen selviytymisestä. . Poliittinen ohjaus Pohjoismaiden neuvostossa vahvistuisi, ja pohjoismaiset asiat olisivat myös vaalikampanjoissa paremmin esillä. Keskiryhmään kuuluu 17 keskustalaista, liberaalia, vihreää sekä kristillisdemokraattista puoluetta. Meidän mielestämme Pohjoismaiden neuvosto. Siksi yritämme jatkuvasti parantaa suoritustamme ja myös kertoa ulospäin siitä, mitä teemme. Pohjoismaiden välillä kehittyvä ulko-, puolustus- turvallisuusyhteistyö asettaa vaatimuksia myös Pohjoismaiden neuvostolle. Yllä mainitun lisäksi hyötynä on tietysti se, että olemme suuri ryhmä ja pystymme siksi vaikuttamaan hyvin. Ryhmässä käytävät keskustelut ovat mielenkiintoisia. Katainen itse ei osallistunut äänestykseen. EPÄLUOTTAMUSLAUSEEN puolesta äänesti 14 perussuomalaisen lisäksi kaksi vasenryhmän edustajaa, Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho. Perussuomalaisista Pentti Oinosen epäluottamusesitykseen yhtyivät Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Jussi Halla-aho, Lauri Heikkilä, James Hirvisaari, Ari Jalonen, Kimmo Kivelä, Osmo Kokko, Jari Lindström, Anne Louhelainen, Vesa-Matti Saarakkala, Ismo Soukola ja Ville Vähämäki. PÄÄMINISTERIN henkilökohtainen luottamus mitattiin ensimmäisen kerran eduskunnan historiassa. Pentti Oinonen tarjosi tiistai-illan keskustelussa epäluottamusta Hakkaraisen tukemana, kun esillä oli valtioneuvoston kertomus viime vuoden toi- Pohjoismaat samanaikaisiin vaaleihin POHJOISMAIDEN NEUVOSTOSSA on juuri alkanut vaalikausi. Kaikki kannattavat maanläheisyyttä, valinnan mahdollisuutta, hajauttamista, elinkeinonvapautta ja yrittäjyyttä. Korostamme yksilön vapautta, oikeuksia ja vastuuta. Demokratian kannalta se on erittäin tärkeää. Pohjoismaiden tulevat vaalit tarjoavat mahdollisuuden täydentää Pohjoismaiden neuvostoa sellaisilla edustajilla, joilla on asiantuntemusta pohjoismaisen yhteistyön lähitulevaisuuden ykkösaloilta: sosiaali- ja terveysalalta, vihreästä taloudesta sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Åsa Torstensson Ruotsin keskustan kansanedustaja, Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän puheenjohtaja, entinen it- ja liikenneministeri. Kirjoitus avaa Suomenmaan kolumnisarjan, jossa Pohjoismaiden keskustalaiset kansanedustajat ja ministerit käsittelevät ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä.. Keskiryhmän kannalta tulevat vaalit siis näyttävät lupaavilta. Poliittisesti laajasta kokoonpanosta on keskiryhmälle sekä hyötyä että haittaa. Miinuspuolena laajassa ryhmässä on se, että täyden yksimielisyyden saavuttaminen on toisinaan haasteellista. POHJOISMAIDEN neuvostoa on kritisoitu tehottomaksi. Tasavaltalaisessa meiningissä sekin on mahdollista, että kansa vaihtaa vallanpitäjiä. KESKUSTAKONKARI muistutti, että kansa päättää eduskunnan asemasta ja arvostuksesta. Hän kertasi Kyösti Kallion sanomaa. Kallio kiteytti kansanedustajan vastuun 80 vuotta sitten näin: ?Vakaumukseni on, että edustajat yksilöinä ja eduskunta kokonaisuudessaan voi parhaiten täyttää tehtävänsä, kun kukin kohdastansa pyrkii asiallisuuteen eikä hairahdu pikkumaisiin mielenilmaisuihin, jotka lainsäätäjälle eivät kuulu. 7 20.9.2013 kolumni Kääriäinen: Kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa! . Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.? Keskusta tuki Kataista luottamusäänestyksessä PENTTI MANNINEN HELSINKI PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen sai Himas-jutussa eduskunnan luottamuksen numeroin 141?16. Epäluottamusesitys tuli perussuomalaisten riveistä. Oppositiopuolue keskusta tuki hallitusrintaman rinnalla Kataista Perussuomalaisista pääministerille antoivat tukensa varapuhemies Anssi Joutsenlahti ja edustaja Laila Koskela. Torstaiaamun äänestyksessä tyhjän lipun jätti 14 perussuomalaisten edustajaa, joukossa ryhmänjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Poissa oli 28 edustajaa, myös perussuomalaisten johtaja Timo Soini. Näistä osa on aina mukana hallituksessa. Meillä on kaikissa Pohjoismaissa erinomaiset yhteydet sekä hallituksiin että hallituksen ulkopuolelle. Ensinnäkin siksi, että tulemme eri maista, mutta erityisesti puoluetaustojen vuoksi. Yllättävää kyllä, vaikka keskiryhmän puolueita on paljon, on meillä paljonkin yhteistä. Kaikki puolueet ovat lähtöisin kansanliikkeistä. Mutta kuka sitä yhteistyötä sitten tekee. Koko Suomea ja jokaista suomalaista koskevissa uudistuksissa on ylitettävä hallituksen ja opposition välinen raja. Hän huomautti, että salin päätökset ovat poliittisia. Saarakkala ihmetteli, että pääministeri ei ole myöntänyt virhettään eikä ole pyytänyt anteeksi. KESKIRYHMÄ pitää tärkeänä, etteivät nämä pohjoismaisen yhteistyön keskeisimmät sektorit jää ainoastaan ministereiden hoidettavaksi, vaan että kansanedustajat ovat tiiviisti mukana Pohjoismaiden neuvoston kautta. kysyi keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen keskiviikkona eduskunnan juhlaistunnossa. Kääriäinen korosti, että eduskunnan on kyettävä tekemään päätökset vaikeista asioista. . Se päätyi siihen, että jatkotoimia ei tarvita. Valiokunnassa istuva VesaMatti Saarakkala katsoi tiistain keskustelussa, että perustuslakivaliokunnan kanta ei estä täysistuntoa mittaamasta pääministerin luottamusta. tarkoittaa täyttä vastuuta omasta työstä ja käytöksestä sekä esimerkillä johtamista. Tässä helpottaa vanha ohje: kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa. Kääriäisen mielestä eduskunnan on haettava yhteisymmärrystä suurissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa.
He toteavat pelon lamaannuttavan niin kuntia kuin yrityssektoriakin. NYKYISEN hallituksen kaksikko nimeää maan huonoimmaksi. Se nimittäin sanoi kuntajakoselvitykselle jyrkän ei äänin 10?1. Ratkaisu on linjassa sen hengen kanssa, joka varsinaissuomalaisten kokoomuskuntapoliitikkojen keskuudessa on ollut vallalla. Ratkaisu on myös valtakunnallisen mielenkiinnon kohteena, sillä yli 30 000 asukkaan Kaarina on hyvä esimerkki kaupungista, jota hallituksen budjettiriihen linjaus kaupunkiseutujen pakkoliitoksista koskee. Turun seudun rakennesuunnitelmassa kaupungin asukasluku on tulevaisuudessa 45 000. KAUPUNGINVALTUUSTON keskiryhmät . Tähkämaan ja Alanderin mukaan se on tullut kaupungille kalliiksi, kun tarjolla on aina maksajan rooli, mutta päätäntävalta karkaa muille. . Se tulisi turkulaisillekin todella kalliiksi. . 8 20.9.2013 Kaarinassa nousi kapina liitosselvitystä vastaan Kokoomus joutui nielemään tappion selkeänä päätöksenä RAIJA KERTTULA-RANTANEN KAARINA ALKUVIIKOSTA Kaarinan kaupunginhallitus otti merkittävän askeleen kokoomusvetoisessa kaupungissa. Eivät läheskään kaikki kokoomuslaisetkaan kannata täällä liitosselvitystä. Seudullista yhteistyötä on tehty ja tehdään jo muun muassa vedenhankinnassa, jätevesissä, joukkoliikenteessä, energiatuotannossa ja terveydenhuollossa. He eivät lämpene puheille mahdollisista kansanäänestyksistä liitosselvitysten yhteydessä. . ovat sanoneet alusta asti ei Turun seudun suurelle kuntaliitokselle samoin kuin kuntajakoselvitykselle. Keskustan kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sanna-Maija Tähkämaa ja Matti Alander vakuuttavat, ettei maanantain valtuustokäsittelyssä ole tulossa muutosta. Keskiryhmät yhdessä perussuomalaisten ja sosialidemokraattien kanssa vievät asian päätökseen tehneen epävirallisen sopimuksen asian pöydälle jättämisestä. Tähkämaa ja Alander toivovat, että omaa tietään kulkeva Kaarina toimii esimerkkinä muille kunnille. He ovat kyllästyneet kiireeseen ja pelotteluun, joka liittyy kuntasektorin työpaikkojen menetykseen. Kataisen hallitus on heidän mielestään toden teolla kaatamassa pelottelullaan ja painostuksellaan laman veronmaksajien syliin. Tähkämaa ja Alanderin mukaan investointeja ei uskalleta tehdä epätietoisuuden vallitessa, valtion rahaa palaa kuntarakenneuudistukseen tolkuttomasti ja muut asiat jäävät huonolle hoidolle. . Tulee mitä tulee, nyt pistetään hanttiin, kaksikko sanoo mahdollisista valtion toimista ja sanktioista kuntajakoselvityspäätöksen jäljiltä. Kaarinan keskustalaisten mielestä jonkun on osoitettava kuntakentällä, ettei kunnan ole pakko hyväksyä kaikkea ylhäältä annettua. . Emme keskustassa vastusta vapaaehtoisia liitoksia, sillä tilanteet kunnissa voivat olla hyvin erilaisia, mutta pakkoa vastustamme. RATKAISU sekoitti täysin Kaarinan kaupunginhallituksen kokoomusryhmän pakan, sillä hallituksen puheenjohtajan Vesa Mäen (kok.) esitys asian pöydälle jättämisestä sai hylkäyksen, samoin ehdotus palauttamisesta uudelleen valmisteluun. Kaarina otti Turun seudun kokoomusvetoisten kunnan- ja kaupunginhallitusten joukossa ratkaisevan askeleen maan hallituksen ja kokoomuksen linjausta vastaan. Näin siitäkin huolimatta, että Turun seudulla kyseisten kokoomuspuheenjohtajien kerrotaan . Se on morjens lähidemokratialle, jos pakkoliitos toteutuu. KESKUSTALAISTEN mukaan Kaarina vie rauhassa läpi Paras-hankkeen mukaista liitostaan Piikkiön kanssa eikä tässä vaiheessa kaavaile liitosta mihinkään suuntaan. Kaupunki on tehnyt yhteistyötä sekä Turun että muiden naapurikuntien kanssa pitkään. etunenässä keskusta . Kuva: Raija Kerttula-Rantanen. Tuli mitä tuli, nyt pistetään hanttiin, uhkuvat Sanna-Maija Tähkämaa ja Matti Alander Kaarinan jättäytymisestä ulos Turun seudun kuntajakoselvityksestä. Kyllä aika kovia poikia pitää olla, jos pakkoliitospäätös joskus tulisi, Alander arvioi ja jatkaa. Se on morjens lähidemokratialle, jos pakkoliitos toteutuu. linjassa kaupunginhallituksen esityksen kanssa. . Se vasta todella kiero juttu onkin
Ministeriö arvioi selvitysaluetta eli mukaan tulevien kuntien lukumäärää, ja voi tarvittaessa määrätä kunnan vastoin tämän omaa päätöstä mukaan selvitykseen, valtiovarainministeriön kuntaosaston ylijohtaja Päivi Laajala totesi Ylelle. KESKUSTALAINEN Hollolan valtuutettu Marja Engman sanoo, että liitosselvityksestä ei olisi mitään hyötyä. . Sitten katsotaan, mitä tällainen pakkokeino tarkoittaa. Keskustaopiskelijat ja minä tuemme tasa-arvoista avioliittolakia. Kuva: Jari Laukkanen METSON ilmoitus massiivisista irtisanomisista kertoo selvää kieltä suomalaisen teollisuuden tilasta, varoittaa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.). Konepajayhtiö Metso kertoi keskiviikkona, että se vähentää Suomessa yt-neuvottelujen päätteeksi 660 työpaikkaa. Kansalaisten mielipiteistä ky- se. Onko se esimerkiksi kiristystä valtionosuuksien suhteen. Muutoin koko Suomi on nimettävä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi, Mauri Pekkarinen sanoo. Koulut lakkautettiin, jotta kunta säilyy itsenäisenä. Olisi hyvin epäloogista päättää nyt, että lähdemme mukaan liitosselvitykseen. MITÄ Hollola tekee sitten, jos valtiovalta pakottaa? . Teollisuuden henkilöstö tekee jo tänään osuutensa jaksamisen rajoille saakka, Pekkarinen sanoo. PEKKARINEN vaatii voimavaroja teollisuuden uudistumiseen, alan tutkimukseen ja uusien tuotteiden kehittämisen sekä viennin tukemiseen. . Sillä ei ole teollisuuspoliittista strategiaa. Siitä meillä ei ole mitään tietoa. . Lakimuutos koskisi vain maistraatissa suoritettavaa vihkimistä. Tahdon2013 on kampanjoinut lakimuutokseen tähtäävään kansalaisaloitteen puolesta. Keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Jirka Hakala kommentoi kyselyn tulosta twitterissä torstaina. . Koulut lakkautettiin, jotta kunta säilyy itsenäisenä. Olisi hyvin epäloogista päättää nyt, että lähdemme mukaan liitosselvitykseen, keskustalainen Hollolan valtuutettu Marja Engman sanoo. Nämä hommat menevät takapuoli edellä puuhun. Ihmeellistä vouhkaamista, Söyrilä kummeksuu liitosselvitykseen painostamista. Söyrilä ei näe Hollolan, Nastolan, Lahden, Iitin ja Kärkölän muodostamassa radanvarsikunnassa mitään järkeä. . Metson tapaus on viimeinen varoitus huomata, että nyt on uusien toimien aika. Kuva: Aleksi Tuomola/Lehtikuva Keskustan kannattajat nihkeimpiä uudelle avioliittolaille ENEMMISTÖ suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, selviää Tahdon2013-kampanjan Taloustutkimuksella teettämästä gallupista. Kyselyn mukaan lain vastustajia on eniten keskustan äänestäjäkunnassa. Tällaiset strategiat tarvittaisiin kuitenkin nopeasti. Pekkarisen mielestä suomalaisen teollisuuden on kyettävä tuottamaan kilpailukykyisem- min ja parempaa. . Juuri nyt Kataisen hallitus kuitenkin leikkaa yhteensä yli 10 prosentilla juuri koulutuksen resursseja, VTT:n voimavaroja, Tekesin rahoitusmahdollisuuksia ja Finnpron kautta tapahtuvaa viennin rahoitusta. Siinä olisi 100 kilometriä paikasta toiseen. HEINÄKUUSSA voimaan tullut kuntarakennelaki velvoittaa tutkimaan liitosmahdollisuuksia naapurikuntien kanssa. Kuntien pitää ilmoittaa viimeistään marraskuussa, minkä kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. Valtiovarainministeriössä Hollolan tapausta ei katsota hyvällä. Yle Uutiset kertoi viime viikolla, että valtiovarainministeriö voi pakottaa Hollolan mukaan selvityksiin vielä kuluvan vuoden puolella. . Hollola halusi säilyä itsenäisenä. Lisäksi kunnassa tehtiin kesäkuussa kipeitä ratkaisuja. Lakkautettiin lukio ja pari kyläkoulua, jotta Hollola pärjäisi itsenäisenä. . Kuva: Maiju Torvinen laissa ja rekisteröidystä parisuhteesta luovuttaisiin. Henkilöstö alkaa olla aika puhki. Jos sitten jotain selvitetään, niin sote-alueen kokoista kuntaa, hän linjaa. . Vastustin liitosselvitystä, tai siis puolustin itsenäistä kuntaa, kokoomuslainen Eero Virta sanoo. Virran mielestä selvityksen tekeminen on turhaa, koska se tehtiin jo kolme vuotta sitten. Mutta ei näytä olevan tietoa tämän prosessin aloittajillakaan, Engman lähettää terveisensä hallitukselle. Konepaja Metso vähentää Suomessa 660 työpaikkaa. Sote-lain pitää tulla ensin. . Sillä ei ole kuitenkaan kasvun strategiaa. Olisi resurssien hukkaamista tehdä selvitystä, kun lopputulos on näinkin selvä, Virta toteaa. LIITOSSELVITYSTÄ vastaan äänesti myös kokoomusvaltuutettu Tatu Söyrilä. . Alkuperäinen arvio vähentämistarpeesta oli 750 työpaikkaa. Pekkarinen vaatii Kataisen hallitukselta vastausta, miten se vastaa teollisuuden alamäkeen. Hallituksen on peruttava uuden menestyksen leikkaushankkeet ja taattava jokaiselle Metsolta irtisanottavalle uuden työn tai koulutuksen mahdollisuudet, Pekkarinen jyrähtää. . Tämä ei ole voinut olla yllätys maan hallituksellekaan. Nyt on hallituksen vuoro. Samaan aikaan teollisuuden suuryrityksiä alihankintatoimilla palvelevien yritysten rahoitus on vaikeutunut, Pekkarinen huomauttaa. Hollolassa henkilöstö on jo puhki PAULIINA POHJALA SUOMENMAA HOLLOLAN valtuusto päätti viikko sitten maanantaina, että se ei tee kuntaliitosselvitystä Nastolan, Lahden, Iitin ja Kärkölän kanssa. . Koko Suomi on näivettymiskierteessä. Työmarkkinajärjestöt sopivat suhteellisen maltillisesta tuloratkaisusta, Pekkarinen kiittää. . Työ jatkuu, Hakala twiittasi. Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska muistutti Twitterissä, että kansanedustajille avioliittolaki on omantunnon kysymys. Lakialoitteen tullessa eduskunnan käsittelyyn edustajilla on vapaus äänestää omantuntonsa mukaan.. Muutoin koko Suomi on nimettävä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. PEKKARINEN huomauttaa, että merkittävä osa teknologiateollisuudesta on vapaassa pudotuksessa. . Lain vastustajia on eniten keskustan äänestäjäkunnassa. Metson tapaus on viimei- nen varoitus huomata, että nyt on uusien toimien aika. Tosin näissäkin puolueissa joka neljäs vastustaa lakimuutosta. TALOUSTUTKIMUKSEN gallupin virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Tasa-arvoinen avioliitto tarkoittaa, että myös samaa sukupuolta olevien oikeudesta avioliittoon säädettäisiin avioliitto- Juuri tehdyn gallupin mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. 9 20.9.2013 Metson tapaus viimeinen varoitus . Perussuomalaisissa lain kannattajia on hieman enemmän kuin vastustajia. Kristillisten äänestäjät puolestaan ovat epävarmimpia kannastaan. Lähes kaikissa puolueissa on kyselyn perusteella enemmän lain kannattajia kuin sen vastustajia. Eniten lain tukijoita on vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton riveissä
Koska 60?80 prosenttia kaikesta pienestä roskasta on muovia, jonka hajoaminen vie satoja vuosia, on muoviroskan määrään kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikroroskalla tarkoitetaan määritelmän mukaan kaikkea alle viiden millimetrin mittaista ros-. Ikuisen muovin määrä alkaa olla kestämättömän suuri merialueilla. Asia on huomioitu maailman- Noin 80 prosenttia maailman roskasta on muovia. laajuisesti ja esimerkiksi EU:n tasolla, mutta konkreettiset toimenpiteet antavat odottaa itseään jätehuollossa, lainsäädännössä ja tuotekehittelyssä. Myös Itämerellä roskan määrä on kasvanut huolestuttavaksi selvästi omin silmin nähtävänä rantaroskana, samoin kuin vedessä olevana mikroroskana. VALTIOT ovat edenneet muovijätteen kanssa pitkälti asennekasvatuksen ja kuluttajakäyttäytymisen varassa, sillä EU:ssa jätelainsäädäntö ei edelleenkään sääntele muovijätettä. Komission tänä vuonna julkaisema Vihreä kirja kertoo tarkemmin, millainen eurooppalainen strategia ympäristössä olevaa muovijätettä koskee. Se patistaa jäsenmaat yksityiskohtaiseen jä- Mikroroskanäytteet tiskiin. Outi Setälä tekee alustavan arvion ja valmistelee näytteet lähetettäväksi tarkempaan analyysiin Ruotsiin. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen telainsäädännön uudelleentarkasteluun vuoden 2014 loppuun mennessä. Suomessakin valtioneuvosto on hyväksynyt EU:n meristrategiadirektiivin, joka velvoittaa valtion seuramaan meren tilaa. 10 20.9.2013 Uusia ongelmia siivilässä Suomessa alkuvaiheessa oleva roskatutkimus on Itämeren kannalta olennaista RAIJA KERTTULA-RANTANEN SAARISTOMERI TUTKIJA Outi Setälän mielenkiinnon kohteena ovat merestä löytyvät mikroroskat. SYKE:n tutkijan mikroskoopissa näkyy merellisen materiaalin keruun jälkeen paitsi planktoneliöitä, myös roskaa . Sen yhdestätoista meren tilan kuvaajista yksi koskee nimenomaan meriroskaa. Suomessa rantaroska- ja mikroroskatutkimus on nuorta ja vielä kokeiluasteella, mutta yhteistyö edellä olevan Ruotsin kanssa on esimerkiksi Setälän osalta tiivistä ja näköalaa avartavaa. MERESTÄ siilaamansa näytteet Outi Setälä purkittaa, kuivattaa ja lähettää Ruotsiin tarkempaa analyysiä varten. Tutkija huomauttaa, että mikroroska on paljon muutakin kuin muovia. . suurimmaksi osaksi muovia eri muodoissa sekä lentotuhkaa. Ja väärin, vastoin ennakko-oletusta muovisen mikroroskan lähde ei välttämättä ole suurempikokoinen rantaroska, kuten pullot tai muovikassit. Noin 80 prosenttia maailman roskasta on muovia
Suomessakaan ne (puhdistamot) eivät ole täydellisiä. MIKROROSKIEN haitallisimpina edustajina päätyy mereen muun muassa kosmetiikkateollisuuden tuotoksista kuorintavoiteiden muovipartikkeleita, tekstiilikuituja teknisistä vaatteista ja muista keinokuiduista, sekä palamisen seurauksena syntyvää lentotuhkaa. Setälä pitää lentotuhkaa ehkä pahimpana mikroroskan lajina ja onkin tärkeää, että sen määrää ja alkuperää tutkitaan ruotsalaisten kanssa yhteistyössä Itämeren osalta. Se kuitenkin tiedetään, että lentotuhkaa tuottavat kotitaloudet, jätteenpolttolaitokset ja teollisuus. . Hänellä oli kaulassaan sateenkaaren värinen kravatti. Tynkkynen sanoo, ettei kadu puhettaan. . Meillä ei ole varaa muihin kuin tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, Kietäväinen korostaa. KUNNILLE tulossa olevista uusista tehtävistä merkittävin on vaikeasti työllistyvien työmarkkinatuen uudistus, joka astuu voimaan vuoden 2015 alusta. Oli varmaan erilaisia odotuksia ja käsityksiä siitä, miten tuo istunto viedään lävitse. Peräkylän näpeissä on ollut yhdistyksen tuotanto, pelitoiminta. Viime vuonna RAY:n pelitoiminnan tuotto oli 775,1 miljoonaa euroa. Peräkylä nousi RAY:n varatoimitusjohtajaksi heinäkuun alussa 2011, kun varatoimitusjohtaja, avustustoiminnan johtaja Hannu Salokorpi jäi eläkkeelle. Nummikoski on pääministeri Jyrki Kataisen entinen valtiosihteeri. Jokivesien, sadannan, hulevesien, tuulen ja vedenpuhdistamojen kautta. Toisen miljardin kunnat joutuvat säästämään tehos- tamalla toimintaansa. SK:n mukaan tehtävä on hurja. Lehti arvioi, että edessä on kajoaminen keskeisiin soteja koulupalveluihin. 11 20.9.2013 Turun ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki ja kenttämestari Jussi Niemi tutkivat Saaristomerellä Airiston fosfori- ja happipitoisuuksia Muikun Itämerihaaste-matkalla. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen Kuntien miljardisäästö vain isoilla irtisanomisilla? PENTTI MANNINEN HELSINKI kaa. Maailmalla mikroroskaa on tutkittu reilun kymmenen vuoden ajan. Todettiin että puheet on pidetty eikä niihin ole tarvetta erikseen palata ja että puhemiesneuvoston ohjeet pukeutumisesta ovat voimassa ja antavat riittävästi osviittaa, Heinäluoma sanoi torstaina. Juhlaistunnon toimintatavoissa oli epäselvyyttä. . Hallitus arvioi keväällä, että uudistus lisää kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. . Hän aloitti RAY:n toimitusjohtajana viime vuoden huhtikuussa, kun edeltäjä, entinen demariministeri Sinikka Mönkäre siirtyi eläkkeelle. Viime vuonna RAY:n pelitoiminnan tuotto oli 775,1 miljoonaa euroa. Kuva: Paula Åström. Varmaan joitain yksittäisiä sanamuotoja voi miettiä, olisiko saman asian voinut ilmaista vähän herkemmin. RAY:n pelijohtaja irtisanoutui RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN pelitoiminnan johtaja, vara- Mistä kuntaministeri karsii kuntien menoja miljardilla eurolla. Itämeren alueellakin on tilausta tutkimukselle, joka selvittää, miten lentotuhka ja muu mikroroska vaikuttaa ravintoketjuun. Setälän mukaan tiedetään jo, että eläinplankton saattaa syödä aivan pientä mikroroskaa, suuremmat roskat taas voivat päätyä kalojen ruoaksi. ITÄMEREN roskatutkimuksesta ei ole Suomessa vielä tarjolla tuloksia. Setälä informoi, ettei varsinaista seurantaakaan vielä ole, vaan sekä isomman roskan että merenalaisen roskan ja mikroroskan seurantaohjelmaa vasta kasataan. Toive kuuluu, että tarkoitukseen löytyisi myös rahaa. Setälä ja kumppanit keinahtelivat SYKE:n merentutkimusalus Muikulla Turun seudulla Saaristomerellä, kun alus teki vuoden viimeisiä Itämeren rannikkoalueen tutkimusmatkojaan syyskuun alkupuolella. Loppukuusta alus matkaa Kotkaan palvellakseen suomalais-venäläistä yhteishanketta, joka kehittää uutta karttapohjaista työkalua merialueiden kestävän käytön suunnitteluun. TOPCONSin kartoitusten jälkeen kippari Matti Jalkanen suuntaa aluksen talvilepoon Savonlinnaan kotisatamaan. Setälä istuu pöytänsä ääreen jatkamaan planktonekologian parissa. HALLITUKSEN lupaama mil- jardin euron säästö kuntien velvoitteista on kovan työn takana. Se viittaa kuntatalouden asiantuntijoihin, joiden mukaan kunnilla ei ole tällä hetkellä toissijaisia tehtäviä miljardin euron edestä. KUNTAMINISTERI Henna Virkkunen on antanut ymmärtää, että esimerkiksi kuntien lupa- ja valvontatehtäviä voidaan karsia. SK:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kaikki lupapalvelut lakkauttamalla voitaisiin säästää vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Lehti konkretisoi miljardin suuruutta huomauttamalla, että kaikkien Suomen kuntien lukioiden bruttokustannukset ovat 651 miljoonaa euroa ja kirjastojen 332 miljoonaa. Lakkauttamalla molemmat päästäisiin lähelle hallituksen tavoittelemaa miljardia euroa. Kuvalehti toteaa harvan uskaltavan sanoa ääneen, että kuntatalouden sopeuttamistoimissa on kysy viime kädessä jopa tuntuvista kuntatyöntekijöiden irtisanomisista. Ehkä juuri siksi hallitus on jättänyt lopulliset ratkaisut vuoteen 2017. Kuva: Paula Åström Kuntaliitto: Kunnilla liian raskas taakka KUNNAT joutuvat kantamaan jo liian suuren osan valtion säästötoimista, moittii Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Silloin vastuussa on jo toinen hallitus, kuntatalouteen erikoistunut toimittaja Eeva-Liisa Hynynen kirjoittaa. lyhyesti Heinäluoma ja Tynkkynen keskustelivat PUHEMIES Eero Heinäluoma (sd.) ja kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) kävivät torstaina keskustelun Tynkkysen toiminnasta eduskunnan juhlaistunnossa. . Suomen Kuvalehti kirjoittaa, että silloin puhutaan jo mittavista henkilöstösäästöistä. Hallituksen kaavailemaa kestävyysvajeen paikkaamista kartoittanut lehti toteaa hallituksen tähtäävän tavoitteeseen pitkälti kuntien kautta. Kuntien pitäisi kattaa noin puolet yhdeksän miljardin euron vajeesta. Paikkauksen yksi osa suunnitelmissa on kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla vuoteen 2017 mennessä. Hallitus ottaa ensi vuonna julkisen talouden säästöistä yli puolet kuntien valtionosuuksista. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuuksista leikataan yhteensä yli 1,1 miljardia euroa, josta uutta leikkausta on 362 miljoonaa. Jotta kunnat pystyvät kattamaan leikkaukset ja tuottamaan peruspalvelut, niiden pitäisi korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia, Kietäväinen laskee. Samaan aikaan valtio lisää kahtena seuraavanakin vuonna kuntien tehtäviä. HALLITUS linjasi budjetti- ja rakenneratkaisuissaan, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä karsitaan miljardin euron edestä. Kietäväisen mielestä olisi tärkeää, että hallitus ja eduskunta harkitsisivat nyt kaikkia kuntien menoja lisääviä lakiesityksiä uudelleen. Esimerkiksi oppilashuoltolakiin kaavailtavien kelpoisuusehtojen tiukennukset lisäävät menoja, eivät vähennä. . Kuntien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. . Se vaikuttaa lyhyeltä ajalta, sillä hyvässä ja pahassa merkittävän öljypohjaisen materiaalin teollinen valmistus alkoi jo 1907. Setälä kertoo lähes kaiken roskan koosta riippumatta tulevan mereen maalta. . Jos valtio ei takaa merkittävää rahoitusta sekä toimivallan siirtoa TE-toimistoista kunnille, kuntien kustannukset nousevat arvioitua merkittävästi enemmän. Tehtävien vähentämisen tulee Kietäväisen mielestä tuottaa aitoja säästöjä kunnille. Menosäästöjä ei saa myöskään imuroida kunnilta pois muuta kautta, Kietäväinen edellyttää. toimitusjohtaja Janne Peräkylä on irtisanoutunut. RAY julkisti irtisanoutumisen nettisivuillaan tiistaina. Varatoimitusjohtaja Peräkylä on RAY:n johtajiston keskeisin jäsen toimitusjohtaja Veli-Pekka Nummikosken jälkeen. Kaikki tieto ei ollut välittynyt. Tynkkynen arvosteli Venäjän perusoikeuksien tilaa. Helppoa tästä ei tule
Isommille lapsille järjestyi tarvittaessa hoitopaikka, kun itse olin sairaalassa vauvan luona, Huovinen muistelee. Ikonen taas kertoo, että puolin ja toisin esimerkiksi seurataan, näkyykö lähitaloista valoa. . Tosi tilanteessa voi yllättäen käydä niin, ettei muista edes hätänumeroa, Ikonen jatkaa. KYLÄYHDISTYKSESSÄ on pohdittu, mikä rooli sillä vapaaehtoisena toimijana on lakisääteisten palveluiden tontilla. Palveluita jatkuvasti keskitettäessä karu tosiasia kuitenkin on, että hätäapu liukuu entistä etäämmälle. Soinilansalmella ei haluttu jäädä odottelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ratkaisuja ja niiden seurauksia, vaan toimittiin. . Reserviläistaustainen Seppo Vepsäläinen tuo ryhmään oman tietotaitonsa. Ryhmäläiset ovat Suomen Punaisen Ristin koordinoiman vapaaehtoisen pelastuspalvelun (VAPEPAN) aktiiveja. Me ollaan täällä niin kaukana, että kestää tovin ennen kuin ammattilaiset ehtivät paikalle. Kylän turvallisuussuunnitelmalla varaudutaan kriisitilanteis Naapuri tulee apuun Soinilansalmella lähimmäisistä huolehditaan ilman virallisia suunnitelmiakin MERI ALARANTA-SAUKKO SOINILANSALMI . Perustimme työryhmän miettimään, minkälaista apua missäkin tilanteessa voisimme järjestää. Työryhmään kuuluu terveydenhuollon ammattilainen, maaseutuyrittäjä ja sosiaalialan osaaja. MAALLA naapuria on autettu aina. Ja seinällä varalta myös oma osoite ja kodin koordinaatit, Vepsäläinen lisää. Huomiota on kiinnitetty ensiaputaitoihin ja kotivarautumiseen. . Esimerkiksi sellaisia, että jokaisella kyläläisellä olisi kodissaan hätänumero näkyvällä paikalla. . Soinilansalmella on naapuria autettu aina, kyläaktiivit Raija Ikonen, Seppo Vepsäläinen ja Arja Huovinen toteavat. 12 20.9.2013 . Jos on hiljaista pitkään, soitetaan ja tarkistetaan tilanne. VAIKKA lähiapu toimiikin, kyläyhdistys päätti viime talvena syventää sitä ja osal- listua Suomen Kylätoiminta ry:n Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä ?hankkeen koulutukseen. Jo päättyneen hankkeen tarkoituksena oli kouluttaa kylille vapaaehtoisia yhteyshenkilöitä, jotka kriisitilanteessa organisoisivat apua. Koulutuksen jälkeen Soinilansalmella laadittiin turvallisuussuunnitelma. . Ymmärrettiin että varautumista tarvitaan. . Minä olen ikäni ollut hiiri ja hamsteri. Hätävara on tärkeä. Suosittelen sitä muillekin, Ikonen lisää. VANHASTA koulusta remontoitu upea kylätalo on merkitty suunnitelmaan turvapai- ka si aik S oin täj M ka vo var ti s S ett rem ka M lä ? oli ne J Ain ? täv. Oikeilla toimilla voidaan pelastaa ihmishenkiä, Huovinen huomauttaa. Viime vuosien pitkät sähkökatkokset ovat omalta osaltaan tehneet selväksi, miten tärkeää on, että talouksissa on esimerkiksi peruselintarvikkeita. . Naapurit toivat esimerkiksi leipomuksia. Siinä ei ole mitään erikoista, Soinilansalmen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arja Huovinen ja hallituksen jäsen Raija Ikonen toteavat. Huovisella on naapuriavun vastaanottamisesta omakohtaistakin kokemusta 18 vuoden takaa, jolloin perheen kolmas lapsi syntyi kilonpainoisena keskosena. . Ensin meitä kaikkia vähän epäilytti, että tämmöstäkö pitäisi lähteä tekemään, Huovinen myöntää. Ajatus kääntyi kuitenkin toisenlaiseksi, kun hätä konkretisoitui. Sitä kautta heillä on perusosaamista isoissakin hätätapauksissa toimimiseen. Suunnitteilla on myös kaikille yhteistä turvallisuuskoulutusta. Pohjois-Karjalassa on kehitetty tähän hyvä malli, johon Huovinen tutustui Itä-Suomen aluehallintoviraston ja sisäasianministeriön yhdessä järjestämässä sisäisen tur- vallisuuden seminaarissa Mikkelissä. SOINILANSALMEN turvallisuussuunnitelmassa tavoitteet ovat aivan arkisia
On totta, että EU:n laajuinen aluetukijärjestelmä on monimutkainen ja kokonaisuus vaikea hahmottaa. Koko budjetista merkittävä osa menee köyhimmille maille ja alueille. Tämän taustalla on eurooppalainen arvo solidaarisuudesta, jota vastaan en ainakaan itse lähtisi taistelemaan erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa talouskriisin ja rajun laajentumisen tuloksena EU on muutenkin porukoitunut liian monessa asiassa hyvin ja huonosti pärjääviin. Kun tarkastellaan EU:n koko aluekehitysbudjettia, ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, että Suomen saantosuhde on positiivinen. Kaupungissa jo tietyt perustoiminnot isi paljon hankalampi toteuttaa, Huovien sanoo. Ja ennen muuta maalla elää talkoohenki. nakin Soinilansalmella. . Kuvat: Paula Åström ksi. Siksi toivon, että keskustelijat niin keskustan sisällä kuin puolueen ulkopuolella keskittyvät mielikuvien sijaan tosiasioihin. Salmitaloksi ristitty kylätalo lämpiää puilla. 13 20.9.2013 Soinilansalmi on Vuoden Kylä 2013 SUOMEN Kylätoiminta ry valitsi leppävirtalaisen Soinilansalmen Vuoden kyläksi 2013 tunnustuksensa pitkäjänteisestä ja järjestelmällisestä työstä kyläyhteisön hyväksi. Vuoden kylä valittiin maakuntien ehdokkaista 29. Sytytyspuuhissa kyläpäällikkö Arja Huovinen. Riikka Pakarinen Euroopan parlamentin jäsen . kerran. . On luonnollista, että siitä keskustellaan puolueessa. Elävä kansanliike katsoo säännöllisesti omaa toimintaansa ja omaa lempilastaan myös kriittisin silmin, se antaa politiikallemme uutta voimaa ja alati uudistuvan oikeutuksen. Aluepolitiikan sisällä useimmiten keskustelu etsiytyy EU:n aluekehitystukien ympärille. Nyt, kun Suomi etsii kiihkeästi rakenteellisia uudistuksia ja tehostaa julkisten varojen käyttöä, keskustan sisällä keskustelu EU:n aluetukien kansallistamisesta on taas nostanut päätään. ITÄSUOMALAISLÄHTÖISENÄ ja Euroopan parlamentin aluekehityspolitiikassa vaikuttavana puolustan voimakkaasti nykyistä mallia, jossa aluetuet maksetaan EU:n budjetista. Sinne esimerkiksi tulipalon uhrikjoutunut perhe voi tulla asumaan välikaisesti. Salmitalo toimii tarvittaessa myös evakuntipaikkana, hätämajoitustilana ja etsinohtokeskuksena. Maaseudun kehittämisyhdistys MansikRy:n rahoittaman turvallisuuden, hyvininnin ja viihtyvyyden edistämishankkeen roilla hankittiin muun muassa aggregaatsähkökatkosten varalla. Soinilansalmen kolmikko huomauttaa, tä poikkeusoloissa maalla on usein pammat selviytymismahdollisuudet kuin upungissa. Monilla on puuliedet ja ulkohuussit vieolemassa. . Lisäksi kyläyhdistys järjestää viihtyisässä pihapiirissä tempauksia, kuten jo käsitteeksi muodostuneen Salmitalon Joulun sekä jo 29 kertaa kisatun Parkkolansaaren soudun. Asianmukaisesti varusteltua Salmitaloa vuokraavat käyttöönsä niin yksityiset ihmiset kuin yhteisötkin. . maksuosuuksiaan itselleen vaan ne siirrettäisiin muualle EU:n budjettiin. Maksaisimme siis EU:n jäsenmaksuja nykyisen verran ja saisimme vähemmän takaisin. Parasta kaikessa on kuitenkin kylällä vallitseva yhteishenki. Se ei ole realistista eikä perusteltua. Soinilansalmella ovat Suomen kauneimmat maisemat, palkitun kyläyhdistyksen aktiivit kehuvat. ALUEPOLITIIKKA eri muodoissaan lienee yksi vahvimmin meitä keskustalaisia yhdistävä politiikanala ja arvo. Se johtuu pohjavedestä, kyläaktiivit väitvät hymyssä suin. Tosiasioita aluetukikeskusteluun ENITEN EU:n aluetukijärjestelmäkritiikissä minua on häirinnyt heittojen esittäminen ilman vaihtoehtoja ja väärien mielikuvien viljely. Mikäli Suomi päättäisi kansallistaa aluetuet, se ei suinkaan antaisi meille lisää taloudellista liikkumavaraa vaan tulisi Suomelle erittäin kalliiksi. Poliittinen tosiasia on se, että mikäli nykyistä aluetukijärjestelmää muutetaan, kansalliseen järjestelmään siirtyvät maat eivät suinkaan saisi ?säästyneitä. Talkooväkeä riittää ja huumoria viljellään, kyläpäällikkö Arja Huovinen sanoo. . Tämä on tunnustus koko kyläyhteisölle, yhdistyksen hallituksen jäsen Seppo Vepsäläinen toteaa. Soinilansalmella on pitkät perinteet kylätoiminnalle. Kylätoimikunta järjestäytyi vuonna 1980. Pääsyy omalle näkemykselleni on kriteerien oikeudenmukaisuus, joilla tuet jaetaan. Suomessa aluekehityksen kannalta haasteellisimmat alueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomi ennen muuta niiden harvasta asutuksesta johtuen. Aluetuista, joita Suomi EU:sta saa, ohjelmakausivaihtelut huomioiden noin kaksi kolmannesta saadaankin ja pääosin lopulta myönnetäänkin itäisille ja pohjoisille maakunnille. Mikäli tuet jaettaisiin kansallisesta budjetista eduskunnan päätöksillä, harvaan asutut alueet eivät mitä todennäköisimmin saisi kehittämiselleen vastaavantasoista tukea. Suomalaisessa politiikassa vahvemmat pärjäävät ja kehitysajattelu rakentuu haasteiden korostamisen sijaan osoitetun menestyksen päälle rakentamiselle. EU-tasolla kyetään suhtautumaan asioihin objektiivisemmin, mistä osoituksena aluekehitysbudjetti kohdistuu suurimmilta osin köyhimpiin maihin ja alueille sekä aluekehityksen kannalta merkittävien erityisolosuhteiden kompensoimiseen, jollainen harva asutus on. PÄÄOSA puolueessa nousseeseen EU:n aluekehitystukijärjestelmäkritiikkiin näyttää perustuvan siihen, että suomalaisten rahojen väitetään kuluvan Brysselin byrokratiaan ja uskotaan, että varojen käyttö maan sisäisesti olisi tehokkaampaa. Sähkökatkosten varalle on hankittu aggregaatti. Parikymmentä vuotta myöhemmin perustettiin kyläyhdistys, joka osti lakkautetun kyläkoulun ja kunnosti sen 12 000 talkootyötunnin voimin Salmitaloksi nimetyksi kylätaloksi. Toiminnan keskukseksi muodostuneella vanhalla kansakoululla on harvoin hiljaista. Siellä kokoontuu harrastusryhmiä lähes joka ilta. Saamme merkittävimmästä aluetukijärjestelmästä enemmän takaisin, kuin sinne itse maksamme. siin. Tämän lisäksi joutuisimme etsimään Suomen valtion omasta budjetista satoja miljoonia euroja vuodessa rahaa, jotta voisimme ylläpitää nykyisen aluetukitason
Kuka itkee, kuka hymyilee, kuka on säikähtänyt, kuka mutrusuinen. Yhden posket ovat somasti pullollaan, toinen on kaitakasvoinen keskonen. Nukkehan se vain on. Tehdäänhän ihmisistä taulujakin. VAUVANTEKO on tarkkaa ja pitkäjännitteistä puuhaa. Mohairista valmistetut hiukset istutetaan päänahkaan yksitellen. ?Iho. 14 20.9.2013 . Tietysti joku aina hirveileekin, että hyi kauhia, ihan kuin kuollut! Mutta nukkehan se vain on. . Jatkuvasti käyn vauvanvaa- teosastoilla hypistelemässä ihanuuksia. VALMIIT vauvelit matkaavat ennemmin tai myöhemmin uusiin koteihin. . Heinulan omissakin kaapeissaan nukkeja köllöttelee vieri vieressä toista sataa. On tummahipiäistä ja aivan vaaleaa, tuuheatukkaista ja melkein kaljupäätä. Hän hakeutui kurssille EteläSuomeen. . Kuva: Emma Taipale myyty. Kommentit ovat yleensä ihastuneita. . Monet ovat yhteydessä jälkikäteenkin, Heinula kertoo. HEINULAN vauvoja on ollut näyttelyissä eri puolilla Suomea. Värisilmä ei myöskään ole pahitteeksi. Jatkuvasti pyrin kehittymään ja parantamaan jälkeäni. Uinuva rusettipää tuntuu tahtovan syliini. Vauva on käsivarsilla aivan kuin aito esikuvansa. Edes puhelimeen ei pysty vastaamaan, heti jää jälki, Hienula valaisee. Suupuhalletut lasisilmät ujutetaan kuoppiinsa. Viimeistelyssä vauva saa verisuonet, poskiin taputellaan punaa, maalataan ja lakataan kynnet sekä sivellään silmäkulmiin kosteutta. Heinula pukee nuket aitoihin vauvanvaatteisiin. . Useampia nukkeja piti rustata, ennen kuin alkoivat näyttää vauvoilta eivätkä pelkiltä nukeilta, Heinula myöntää. HARRASTUKSEN aloittamisesta on kulunut yli seitsemän vuotta ja Heinulan synnytyspöydäksi nimeämältä työtasolla on valmistunut satoja vauveleita. Osa on annettu lahjoiksi, osa Tästä se lähtee. Harjoittelemalla tulee mestariksi, nukketaiteilija lupaa.. Siskolla oli ihana, vanhanaikainen nukke, mutta minulla ei, Heinula naurahtaa. Tosin kuuden lapsen äiti on aina tykännyt vauvoista. . Tämän voi oppia jokainen, jolla on tarpeeksi kärsivällisyyttä. Reborn-nukke ?herää henkiin. Näitä pitääkin hoitaa varovaisesti. Materiaalit ovat niin arvokkaita, että on pakko myydä, jotta voisi tehdä uusia, Heinula sanoo. Nukkeja ostetaan lahjoiksi ja koriste-esineiksi, niitä on viety vanhainkoteihin hoidettaviksi, mutta myös synnytyslaitoksille harjoituskäyttöön. . On uinuvia ja sil- mät auki tapittavia. Hilkka Heinulan pensselin kautta. Vaistomaisesti sitä tulee käsitelleeksi neuvolan oppien mukaan. . Maalaaminen on aikaa vievää puuhaa, hän sanoo. Pienten lasten retuutettavaksi ne eivät sovi, Heinula huomauttaa. MERI ALARANTA-SAUKKO RAAHE KUN raahelainen Hilkka Heinula törmäsi internetissä kuviin Reborn-nukeista, hän oli heti myytyä naista. Aidonnäköinen, käsintehty nukke oli pakko saada. Maalaushommassa ei voi pitää taukoja. Ostajat ovat onnellisia hankinnastaan. Tehdäänhän ihmisistä taulujakin. Hilkka Heinula vetää nykyään myös itse nukentekokursseja milloin kansalaisopistojen kautta, milloin yksityisesti kodissaan. . Ensin Heinula osti yhden, sitten toisen. Taustalla saattoi olla lapsuuden kokemus nuketta jäämisestä. . maalataan tuputtamalla vähintään kahdeksaan kertaan. . Rusettipäinen prinsessa uinuu vain. Kuva: Emma Taipale Ihan kuin oikea vauva Reborn-nuket ovat Hilkka Heinulan intohimo . Ne ovat niin ihania. Kun nukenhimo ei ottanut talttuakseen, Heinula alkoi miettiä, oppisiko itsekin tekemään sellaisen. Minusta vauvat ovat aina olleet ihania, Hilkka Heinula sanoo. Näitä on haastava ja kiva tehdä
Hiipuvien yksilölajien muistotauluja varten naputellaan jo nauloja Urheilumuseon seinille. F. Ihmetystä kustantajassa oli vain herättänyt se, että joka toinen päivä oli ostettu kilo karamelleja. JUHLAVUOSI jatkuu vielä monenlaisilla ohjelmilla. kaapin päällä saattoi olla paljon muiden kuin oman pitäjän kirjailijan kirjoja. joulukuuta Isopappilassa juotaviin joulukahveihin. ILTAJUHLA kokosi Tampereen yli- Jutta Urpilaisen venyttäneen reippaasti valtuuksiaan yhteisöveron alennuksesta päätettäessä. Hän syntyi ja vietti lapsuutensa Myllykolussa, Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä. Ensimmäisen kirjansa Elämä ja aurinko Sillanpää julkaisi vuonna 1916. Sdp:n eduskuntaryhmä keskittyy rakennekynsiin ja jihadisteihin ja puolueen ay-siipi puolestaan on avoimessa kapinassa tehtyjä päätöksiä vastaan, Kalmari lataa. Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Antti Rinne on vaatinut yhteisöveron alennuksen perumista. apollon tietäjät Vikkelä presidentti EDUSKUNNASSA pantiin valtiopäivien 150-vuotisjuhlassa merkille, että nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vähän hätähinen. Presidentti saapui lehterille ennen kuin puhemies oli tullut saliin. Hän myös lähti tuoliltaan ennen kuin puhemies ehti kuuluttaa, että eduskunta kajauttaa perinteiseen tapaan kolminkertaisen eläköön-huudon isänmaalle. No, taisi olla niin, että presidentin liikkumista ohjastava adjutantti ei ollut ihan ajan tasalla. Pentti Manninen lainat Työtön on byrokratialoukussa. Hän ei saa tolkkua, paljonko rahaa tukiviidakosta tulee ja kuinka kauan sitä pitää odottaa. Tukien juoksuttamisesta voi pahimmillaan tulla uusi elinkeino. Sdp, kokoomus ja muu hallitus ovat käytännössä seuranneet yli kaksi vuotta sivusta, kun työttömyys on räjähtänyt käsiin ja talous syöksynyt. METSO ilmoitti keskiviikkona lähes 700 ihmisen irtisanomisesta. Suomalainen sisu on kadoksissa. Päivi Lipponen Demokraatissa Joku nörtti sanoikin, että jos yrittää kieltää roskapostituksen ehdotetusta perutuslinkistä, klikkaus ainoastaan varmistaa sähköpostiosoitteen oikeellisuuden ja takaa, että roskapostia riittää. Vesa Kärkkäinen Savon Sanomissa Kotitalouksista faksilaitteet vyörättiin vintille, sinne Remington-kirjoituskoneen viereen. syyskuuta kuluneeksi 125 vuotta. Aikuisille on järjestetty maalauskursseja kansallismaisemassa, sahdintekokilpailu, saunojen yö, Ihmiselon ihanuus ja kurjuus -näytelmä ja paljon muuta. PÄÄJUHLAA vietettiin seminaarin ja iltajuhlan merkeissä Tampereen yliopiston juhlasalissa. Nobelin kirjallisuuspalkinto hänelle myönnettiin vuonna 1939 ?syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän luontosuhdettaan?. Juhlavuoden teemana on Sillanpäälle sopivasti Äitiys, naiseus ja heräävä lempi. siellä on kasvanut maan ainoa Nobel -kirjailija. Frans Emil Sillanpään syntymästä tuli 16. 15 20.9.2013 ?Rakennekynnet Sdp:lle suurempi ongelma kuin työttömyys?? KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmari hämmästelee Sdp:n kansanedustajan Merja Mäkisalo-Ropposta huolta rakennekynsistä ja ripsenpidennyksistä. Sdp:n kansanedustaja Tuula Väätäinen puolestaan murehtii Syyriaan sotimaan lähteneiden kuntoutusta, Kalmari muistuttaa. Toisaalta asiassa ei Kalmarin mielestä ole ihmettelemistä. . Siellä voi maistella sekä kirjailijamestarin omia herkkuruokia että Nobel-juhlassa tarjottuja erikoisuuksia. Juhlavuosi päättyy 14. Kun tämä hallitus on pannut työttömyysturvaan 421 miljoonaa euroa lisää, sitä ei ole otettu byrokratian keventämisestä. Anneli Hertsi Kauppalehdessä Suomi on vauhdilla poteroitumassa henkiseksi peräpohjolaksi. Kuva: Katariina Fleming Pekka Holopainen Urheilusanomissa. Rauhala muisteli tapaamistaan Taatan kanssa ja oli kysellyt vanhemmiltaan ?miksi joulupukki on kesän Hämeenkyrössä?? Hän muistutti myös, että kyröläisten mielissä ei Nobel-palkinto paljon painanut . Projektipäällikkö Vilja Pylsyn johdolla juhlavuoden ohjelmaa on riittänyt tasaisesti koko vuodelle. Nuoret ovat kirjoittaneet näytelmiä ja maalanneet graffitteja. Tampereen kirjastotalo Metsossa avattiin maanantaina, kirjailijan syntymäpäivänä, juhlavuoden näyttely. Lokakuussa on muun muassa ohjelmalliset Kekrijuhlapäivälliset Heiskalla. Puhetta johdatteli maan paras Sillanpää-tuntija Panu Rajala. Tohtori Eskelä-Haapasen aiheena oli Sillanpään lapsikäsitys. Sillanpää tunnettiin erittäin lapsirakkaana ja hän sanoi usein rakastavansa lapsiaan, joita hän sai Sigrid ?Siikri. Nyt kirjoituskonetta kokeileva nuori kehuu vehjettä, että ?onpas nerokas, tulostaa tekstin saman tien?. Marjukka Väisänen Kainuun Sanomissa Koripallon EM-kisat ovat, syystäkin, nousseet viime viikkojen somessa mahtipuheenaiheeksi, hurmoshengessä. Suomesta on nyt kuulemma lopullisesti kuoriutunut joukkuepelimaa. Reenpää kertoi kustantajan näkökulmasta Sillanpään vaiheista. Hauska yksityiskohta oli, että Otava maksoi jopa Sillanpään perheen kauppalaskut. Näyttää siltä, että Sdp:n puoluejohto ajaa kokoomuksesta oikealta ohi. . Suurkapitalistit saivat Urpilaisen myötävaikutuksella miljardin veroalen ja tavalliset duunarit 20 euroa, jos sitäkään, Kalmari arvioi. . Kielteisyys ja kateus vaikuttavat käyttäytymiseen ja asenteisiin. Kyllähän sellainen epävarmuus aktivoi työtöntä. Pertti Lassila, Panu Rajala ja vaimonsa Marja Norha. Jälkikipolvet Sillanpäätä osaavat jo arvostaa. . Monet suurmiehet muistetaan patsaista tai historian kirjoista, Sillanpää hämeenkyröläisistä maisemistaan, lopetti Rauhala. VILKAS keskustelu valotti Sillanpään elämää monelta kantilta. Otavan eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Heikki A. Edessä vas. Puhujiksi oli saatu kiinnostavia Sillanpää-tutkijoita: Sirpa EskeläHaapanen, Riikka Rossi ja Pertti Lassila. E.Sillanpään 125-vuotisjuhlavuoden iltajuhla päättyi komeasti yhdessä laulettuun Sillanpään Marssilauluun. Kalmarin mielestä SDP:n ministerit ovat edelleen hämmästyksen sormi kummastuksen suussa. Kalmarin mielestä eduskunnan käsittelyssä olevasta valtion ensi vuoden budjetista ja hallituksen rakennepaketista puuttuvat ratkaisut uusien työpaikkojen luomiseksi. . Sdp lupaa kasvua ja työtä, mutta käytännössä kova oikeistolainen leikkauspolitiikka jatkuu, keskustan kansanedustaja huomauttaa. HELSINGIN SANOMAT kertoo Sdp:n puheenjohtajan Hämeenkyrö juhlii Nobel-kirjailijaansa KATARIINA FLEMING TAMPERE HÄMEENKYRÖLLÄ on kauniiden maisemiensa ohella valtti, jota ei ole millään muulla paikkakunnalla Suomessa . Salomäen kanssa kahdeksan. Puhuja otti vahvasti kantaa myös nykypäivän lastenkasvatukseen, joka hänen mielestään on langennut koulun tehtäväksi. opiston juhlasalin lähes täyteen. Juhlavuoden suojelija, siurolainen luomuviljelijä, newyorkilainen kosmopoliitti ja taiteilija Osmo Rauhala oli päättänyt pitää vähemmän pönäkän juhlapuheen
Niissä tehdään yrittäjien itse tarpeelliseksi kokemia asioita, kuten yhteismarkkinointia, suunnitellaan ja harjoitellaan tuotepakettien kasaamista ja osallistutaan messuille. Rohkaisua saaneena hän otti yhteyttä Wirmaan eli Lappeenrannan seudun kehitysyhtiöön. Näin myös yrittäjät tutustuvat toisiinsa. Sieltä hänet opastettiin Länsi-Saimaan kehit- tämisyhdistyksen asiakkaaksi. Kauppisesta liiketoimintasuunnitelman ja hankerahoitushakemuksen tekeminen olivat helppoa Leaderin ohjauksessa. Hakemusta tehdessä järjestys ja ohjeiden noudattaminen on tärkeää, mutta se on helppoa, kun vaan tekee, mitä käsketään. . Koirapaikkoja on 18 ja kissapaikkoja seitsemän. . Minusta olisi ollut typerää jättää käyttämättä tämä rahoituskanava, eikä se ole este starttirahan saannille, Kauppinen sanoo. Heimala sanoo, että Leader-rahoituksen hakeminen pakottaa hakijan miettimään yritysideaansa, ja sen vaatimia toimenpiteitä kohta kohdalta. Hän näkee, että sen ansiosta Leaderin kautta syntyvät yritykset ovat usein kunnianhimoisia ja tuotteet pitkälle ajateltuja. Jos hoidossa on samanaikaisesti paljon koiria, toiselle työntekijälle on varmasti tarvetta, sillä jo perushoito vie paljon aikaa ja laadusta ei olla valmiita tinkimään, yrittäjä sanoo. FAKTA Toimintakauden tuet Etelä-Karjalassa Kahden eläinhoitolan lisäksi on tuettu muun muassa paria maaseutupuotia, koneellista taimikon raivausta, öljykasvipuristamoa, turvatekniikanpalveluita, useita matkailuun liittyviä yrityksiä ja raskaan kaluston huoltokorjaamoa. Tukia on myönnetty yritysten investointeihin 22 kappaletta, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen neljä kappaletta ja yritysten kehittämiseen kolme kappaletta. Elinkeinollisia kehittämishankkeita eli verkostohankkeita on ollut kolme. Haasteena on saada asiakaskuntaa ympäri vuoden, Kauppinen miettii. Hän suunnitteleekin hoitolan yhteyteen ostopalveluna koirahierontaa ja trimmausta. . sesonkiaikoina niin nopeasti kuin pienten hoitoloiden. Olisiko mahdollista saada toimeentulo eläimiä hoitamalla kävelymatkan päässä kodista? Leaderin kautta syntyvät yritykset ovat usein kunnianhimoisia ja tuotteet pitkälle ajateltuja. tijakso, ja eläinhoitolan avajaisia vietettiin kesäkuussa. Tämä on sen verran iso yritys, että minun ei tarvitse myydä ?ei oota. Eläinhoitola Kopinsalmi on tässäkin hyvä esimerkki. KAUPPISELLE ei ole riittänyt antaa koirille hoitopaikkaa, vaan esimerkiksi ?jokaiselle lomalaiselle taataan rauha ja mahdollisuus stressittömään hoitojaksoon niin, että asukit eivät ole toisiinsa nähden näkö- tai kosketusetäisyydellä?. Heimala tykkää Kauppisen asenteesta, joka ei jätä puuhastelulle varaa, vaan tähtää alueen vahvimmaksi alan toimijaksi. Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa on ollut mukana noin 90 yritystä. Tukisummat ovat vaihdelleet 1 500?39 000 euroon ja kustannusarviot ovat olleet 3 000?107 000 euroa.. Asiakkaana on käynyt jo yli 150 koiraa, kissat ja muut pieneläimet siihen päälle. HEIMALA pitää Eläinhoitola Kopinsalmea esimerkillisenä Leaderin rahoittamana yrityshankkeena. Hakijalla on ammattitaitoa, yrityksellä on hyvät mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan ja kyse on aloittavasta yrittäjästä. Lisäksi Kauppisella on ollut Kauppinen oli opiskeluaikoinaan koirahoitolassa töissä, ja hän kertoo eläinten kulkeneen koko ajan mukana hänen elämässään. Tarvittavan yrittäjäkoulutuksen hän suoritti verkkokurssina. YRITYSIDEAN saatuaan Kauppinen jutteli asiasta yrittäjänä toimivien sukulaisten kanssa. 16 20.9.2013 Kopinsalmi malliesimerkki Henna Kauppisen menestynyt eläinhoitola pääsi alkuun Leader-rahoituksen turvin PÄIVI VENTO TAIPALSAARI ELÄINHOITOLA Kopinsalmi on ennätystahtiin toteutunut Leaderhanke. Yrittäjä Henna Kauppinen otti yhteyttä Länsi-Saimaan kehittämisalueen maaseutukoordinaattori Heikki Heimalaan vuoden 2012 loppupuolella. Kauppinen sai myönteisen päätöksen Leaderin yrityksille suunnatusta investointituesta jo helmikuussa. Taipalsaaren Rehulan kylässä seurasi tiivistahtinen remontoin- loistava tukiverkko ympärillään ja yrityksen perustamisen mahdollisti hyvä naapuruus; elävä maaseutu kaipaa yhteen hiileen puhaltamista. Kauppinen muutti perheineen Taipalsaaren Rehulaan vuonna 2010. Lähinaapuri ryhtyi innostamaan Kauppista, jotta tämä ideoisi hänen tyhjillään olevaan navettaan uutta liiketoimintaa. Kauppisella syntyi ajatus eläinhoitolasta
Ilmeisesti juuri se koetaan vaivalloiseksi. . Kuva: Päivi Vento Suunnitelmat esiin pöytälaatikoista LÄNSI-SAIMAAN kehittämisalueen maaseutukoordinaattori Heikki Heimala uskoo, että maaseudulla on pöytälaatikoissa paljon yritysten liiketoimintasuunnitelmia ja kehittämisideoita. Ideoita ei ole uskallettu missään esitellä sen pelossa, ettei rahoitusta kuitenkaan heruisi. Heimala kannustaa kaivamaan ideat esiin siitäkin huolimatta, että tämänhetkisen tiedon mukaan maaseudun kehityshankkeisiin olisi tulossa vuoden tauko. . Usein hakija toivoisi asioiden etenevän nopeammin, mutta prosessissa on paljon selvitettävää. Kyse on fiktion päälle rakennetusta romaanista, ei muistelmateoksesta. Hirvisaarta kiehtoo Katariinassa hänen ristiriitainen persoonansa sekä naiseuden ja hallitsijan aseman yhdistelmä. Katariina oli sivistynyt taiteentuntija, joka luki paljon kirjallisuutta ja oli kiinnostunut filosofiasta. Silti moni muistaa keisarinnan ensisijaisesti miestennielijänä. . Leaderin puolesta laskelmia ei tehdä, Heimala selvittää. Maaseutukoordinaattori avustaa hankesuunnitelman tekemisissä, myös lisäkysymysten avulla. Hietamies) julkaisi esikoisromaaninsa Lehmusten kaupunki (Otava) vuonna 1972. Julkaissut sittemmin useita kymmeniä romaaneja ja lukuisia näytelmiä. Suurin osa kirjailijan tuotannosta sijoittuu lähimenneisyyteen hänen entisille kotiseuduilleen, Kaakkois-Suomen, Karjalan ja Venäjän alueille. Teoksia myyty Suomessa yli neljä miljoonaa kappaletta. Asuu nykyään Tuusulassa Uudellamaalla Palkittu muun muassa Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1993 ja Pro Carelia -ansiomerkillä 2000. Heiltä löytyy alueellista näkökulmaa ja verkostoja. ETELÄ-KARJALASSA yrityshankerahoitus oli kuluvan toimintakauden aikana ensimmäistä kertaa haettavissa koko toiminta-alueella. Heimala kertoo, että rahoituspäätöksiä on tehty 29 kappaletta. Kiinnostus sai alkunsa 1990-luvulla, jolloin hän kirjoitti keisarinnasta näytelmän Kansallisteatteriin. Toden teolla romaanien kirjoitusprosessi alkoi vuoden 2009 keväällä. Tämä on yksi rahoitusmahdollisuus lisää aloittaville yrityksille ja olisin toivonut hieman aktiivisempaa tarttumista, hän sanoo. Heimala tietää, että aloittavan yrittäjän näkökulmasta muutaman tonnin rahoitustuki voi olla ratkaiseva yrityksen syntymisen tai jo toimivan yrityksen kehittymisen kannalta. 17 20.9.2013 Henna Kauppisen eläinhoitola Kopinsalmi on Leader-hankkeena malliesimerkki. tänä päivänä kukaan ei edes ihmettele sellaista. Joskus olin henkisesti ihan loppu koko naisen kanssa. Meille tuli riitoja, ja sitten ne sovittiin. Viriiliys kuuluu meidän naisten maailmaan tänä päivänä. SIINÄ missä ensimmäinen Katariina-romaani kuvasi hallitsijan nuoruusvuosia, tuloa Venäjän hoviin ja onnetonta avioliittoa keisari Pietari III:n kanssa, uusi teos pureutuu hänen elämänsä jälkimmäiseen puoliskoon hallitsijana. Katariina kruunattiin Venäjän keisarinnaksi 33-vuotiaana, kun hän tukijoineen syrjäytti aviomiehensä. Me, Keisarinna antaa Katariinasta paikoin varsin epämiellyttävän kuvan. Kuljin myös Ukrainan Krimillä Katariinan jalanjäljillä. Hoitolan avajaisia vietettiin kesäkuussa. Muutenkin historiallisissa tapahtumista kerrotaan tiukasti tosiasioihin nojaten. Kirjailija ei halua eritellä, onko osa mittavasta hahmogalleriasta tai kirjan tapahtumista hänen mielikuvituksensa tuotetta. . 1938) on tutkinut Katariinan valtakautta, persoonaa ja sosiaalista elämää jo parikymmentä vuotta. Yli neljän vuoden ajan hän on uppoutunut Venäjän keisarinnan Katariina II Suuren (1729? 1796) maailmaan, toisinaan itsensä unohtaen. Voimainkoetuksesta on seurannut huikeaa menestystä. Hän kannustaa pienyrittäjiä rohkeasti suunnittelemaan ja kehittämään yritystään sekä etsimään yhteistyötä muiden yrittäjien kesken. LEADER-RAHOITUSTA hakiessaan yrittäjä joutuu pohtimaan liiketaloussuunnitelmaa. Maksatusta haetaan vain hankesuunnitelmassa haettuihin ja hyväksyttyihin kustannuksiin, joten ?jokaisen naulan. Hän on se, joka osaa historiallisen romaanin . Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva Vuosien voimainkoetus uuvutti ja palkitsi kirjailijan HANNA NISSINEN/STT HELSINKI KIRJAILIJA Laila Hirvisaarella on takanaan elämänsä vaativin, mutta samalla antoisin työrupeama. Hän ei ole hallitsijana aina kovinkaan oikeudentajuinen tai johdonmukainen. . Koskaan asiakkaan eteen ei vain lätkäistä brosyyria, vaan yrityshankkeissakin toimitaan ruohonjuuritasolla. Laila Hirvisaaren yli neljän vuoden työrupeama on nyt ohi. Joskus kun voimat loppuivat, soitin hyvälle ystävälleni Kaari Utriolle, joka on Suomen eittämättä paras historiankirjoittaja. hinta on selvitettävä yksityiskohtaisesti etukäteen. Vuoden loppuun mennessä tulee vielä muutama lisää. . Perjantaina kauppoihin ilmestyvän Katariina II Suuresta kertovan romaanin odotetaan nousevan myyntilistan kärkeen. Siitä asti Hirvisaari on tehnyt keskimäärin yli kahdeksantuntisia työpäiviä eikä ole juuri pitänyt lomia. . Hän oli kuitenkin viriili nainen vielä yli 60-vuotiaanakin . Kuva: Päivi Vento lui tutkimusten ja kirjallisuuden lukemisen lisäksi myös matkoja kirjojen tapahtumapaikoille. . Kun pääsee tilaan, jossa historiallinen henkilö on asunut tai käynyt, se on kummallinen täyttymys. Siellä koko hänen persoonansa ja arvomaailmansa tulivat uudella tavalla esille. Hirvisaaren kahdessa romaanissa esiintyy Katariinan lisäksi useita kymmeniä muitakin oikeasti eläneitä historiallisia henkilöitä. itselläni oli vähän vaikeuksia, eikä vähän ensinkään, Hirvisaari kertoo. HIRVISAAREN taustatyöhön kuu- Länsi-Saimaan kehitysyhdistyksen maaseutukoordinaattori Heikki Heimala tekee tuttavuutta koiralomalaisen kanssa. Asiakkaana on käynyt jo yli 150 koiraa sekä kissoja ja muita pieneläimiä. Hän ei ollut mikään pulmunen, vaan erittäin itsetietoinen persoona. Mutta se on hyvää aikaa tehdä suunnitelmia ja saattaa ne paperille. Heimala neuvoo käymään suunnitelmat läpi Leadertoimiston, elinkeinoyhtiöiden tai ProAgrian henkilöiden kanssa. Kyllä hän hirveän lähelle minua tuli. FAKTA Kaakkois-Suomen ja Karjalan ahkera kuvaaja Viipurilaissyntyinen Laila Hirvisaari (ent. Olen tutkinut ja saanut valokuvata Pietarin palatsit tarkkaan, interiöörit minulla ovat hallussa. Hirvisaaren teos Minä, Katariina (Otava, 2011) oli Finlandia-palkintoehdokas ja toissa vuoden myydyin romaani Suomessa. Kirjan jatko-osa Me, Keisarinna (Otava, 2013) ilmestyy virallisesti perjantaina, ja senkin odotetaan nousevan myyntitilastojen kärkeen. Hirvisaari (s. Jos ei itse hallitse laskelmia tai tuttavapiiristä löydy osaajaa, me opastamme, kenen puoleen voi kääntyä
Mielipiteet 18 Kyllä se siitä vielä nousee! SEISOSKELIN menneellä viikolla ystäväni kanssa koivurankapinon vieressä aikeissa katkoa ja lastata sopiva puukuorma peräkärryyn. Keskustelumme liikkui pääasiassa pörssikursseissa ja puolueiden täsmäkannatusta mittaavissa gallupeissa. KESKUSTELUN aikana ystäväni kertoi edesmenneen talousalueemme suursijoittajan, todellisen pörssihain todenneen . Tämä on kohtuuton ylisukupolvisen ja pääomia jo luontaisesti sitovan elinkeinotoiminnan osalta. Yksikertaisin ratkaisu olisi poistaa perintöverotus lähiomaisilta, kuten naapurimaassamme Ruotsissakin on tehty. Lauri Oinonen Keuruu Yksikertaisin ratkaisu olisi poistaa perintöverotus lähiomaisilta, kuten naapurimaassamme Ruotsissakin on tehty.. Metsien omistajat eivät halua turhaa byrokratiaa. PUUN myyntiveron puolitus ei lisää ostajille eikä puun jalostajille kustannuspaineita. ... Tuntuu siltä, että punamultaa pukkaa. SUOSITUIMPIA aiheita ovat viime aikoina olleet luonnollisesti eri puolueiden kannatusluvut. Suomen Keskusta rp. Metsien omistajat eivät halua turhaa byrokratiaa.. seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. Eräs viimeisimmistä mielipidekyselyistä liittyy seuraavien eduskuntavaalien jälkeiseen elämään ja pääministerivalintaan. Keskusta puheenjohtaja Juha Sipilä näyttää olevan paalupaikalla. Varmaan monet puolueaktiivit ajattelivat/toivoivat: . sillä hetkellä alamaissa olleen suomalaisen metsäyrityksen osakekurssista . uusilla avauksilla. TOKI OSASYY keskustan menestykseen on nykyhallituksen saamattomuus ns. tyyliin: ?Kyllä se siitä vielä nousee!. Juuri näinhän se on . Tällä voitaisiin edistää alan kansainvälistä kilpailukykyä. Pidän juuri tätä seikkaa vahvana perusteena puun myyntiveron puolittamiselle. Nythän metsävero on mielestäni jo lähtökohtaisesti määritelty metsätalouden kannalta vieraaseen ryhmään, pääomaverotuksen joukkoon. Metsätalous on ylisukupolvista eikä sitä sovi rinnastaa hektisen kvartaalitalouden joukkoon. Puun myyntiveron puolittaminen laukaisee varmasti puut liikkeelle ja yhteiskunta saa tämän seurauksena reippaastikin ratkaisussa lyhytnäköisesti koetun veromenetyksen takaisin mui- na verotuloina puukauppojen lisääntyessä. Kone- ja kuljetusyrittäjien määrälliset tulot kasvaisivat hakkuiden ja metsänuudistustöiden lisääntyessä, sahat ja tehtaat toisivat lisää työtä ja tulosta kuten koneteollisuus ja -huolto ja korjaamotkin. POSITIIVISET vaikutukset säteilisivät koko yhteiskuntaan. Moni työtön saisi työtä ja kyse olisi luontaisesti koko maahan onnistuneesti kohdistuvasta elinkeinopolitiikan piristysruiskeesta. Ratkaisu parantaisi myös metsien hoitoa ja tuottoa sekä auttaisi Suomen uusiutuvan puuperäisen bioenergian käyttötavoitteiden saavuttamista. Metsätalouteen kohdistuu nykyisin myös raskas perintöverotus. Kyseisellä henkilöllä tuskin kihahtaa menestys hattuun. Arvelen hänen päinvastoin toppuuttelevan kenttäväkeä liiallisesta uhoamisesta, sillä seuraavat eduskuntavaalit on kuitenkin ensin voitettava ja löydettävä potentiaaliset, luotettavat hallituskumppanit. Tuntuu siltä, että punamultaa pukkaa. Aki Pyykkö Kemi ?Jos verojärjestelmät koetaan monimutkaisiksi, ne eivät vain toimi. Kyllä se siitä vielä nousee!? Varsin kokematonkin henkilö, kuten keskustan nykyinen puheenjohtaja Juha Sipilä näyttää onnistuneen hyvin puolueen ?hengenkohotustalkoissa. Näitä tahoja ovat aktiivisimmillaan muun muassa Yle, TV-uutiset, Mainos TV, Suomen Gallup, Taloustutkimus, Helsingin Sanomat, jne. on noussut suvereenisesti Suomen ykköspuolueeksi, kannatuslukemat kyselyissä juuri nyt yli 23 prosenttia. Ote on pitänyt jo monen kyselyn ajan, kannatusluvut ovat jopa nousseet ajan myötä. Menestykseen suurin syy lienee rohkea, perinteisestä toisentyyppisen puoluejohtajan taannoinen valinta Rovaniemen puoluekokouksessa. Silloin kannatusluvut olivat rapiat 13 prosenttia. suurten asiakokonaisuuksien eteenpäin viemisessä. Näyttää siltä, että niin sote- kuin kuntauudistus siirtyvät loppujen lopuksi hamaan tulevaisuuteen . niin pörssikurssit kuin puolueiden kannatusluvutkin. On tämä kumma maa ja elämme perin omituista gallup-kyselyjen kulta-aikaa! Tuntuu välillä siltä, että meidät yritetään pumpata täpötäyteen erilaisten mielipidekyselyjen propagandalla. Negatiivissävytteisestä propagandasta käytetään joskus hiukan ymmärrettävämpää, myönteisempää termiä, puhutaan mielipidemuokkaamisesta tai mielipidevaikuttamisesta. Rummutus on niin armottoman kovaa ja systemaattista, että alamme kohta jopa uskoa miniotantojen sanomaan ja käyttäytyä orjallisesti niiden mukaisesti. Sehän se mielipidemuokkaajan tavoite luonnollisesti onkin, saada meidät kyselyjen, galluppien totaaliseen mielipidekoukkuun! Gallup-aivopesu, suoranainen manipulointi kukoistaa ja voi kohtalaisen hyvin nyky-Suomessa! Me kiltit nynnerönyhveröt, kuuliaiset, virkavaltaa jopa gallup-kyselijää yli kaiken kunnioittavat myötävastailijat ilmeisesti niin haluammekin! Monet tahot ovat siis erittäin aktiivisia värkkäämään erilaisia gallupeja. Kuva: Paula Åström Myyntiveron puolitus saisi puut liikkeelle MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ teettää Pöyryllä selvitys- tä puumarkkinoiden toimivuudesta. Mielestäni juuri nyt kannattaisi ottaa esille Vanhasen toisen hallituksen aikainen ratkaisu puun myyntiveron puolittamisesta ja toteuttaa se ilman määräaikoja pysyvästi. Määräajat ja veroprosenttien porrastukset koettiin eräiltä tahoilta ongelmallisiksi sinänsä muutoin erinomaisessa ratkaisussa. TOSIASIA ON, että Vanhasen toisen hallituksen veroratkaisun ansiosta ei tietääkseni tarvinnut kotimaisen puun saatavuusongelman vuoksi lopettaa ainuttakaan sahaa tai tehdasta, vaikka maassa vallitsi taloudellinen taantuma. Selvästi voi todeta metsän myyntiveron puolituksen toimineen vuoden 2007 kantohintahuipun jälkeen varsin onnistuneesti maan puuhuollon, koko metsäklusterin ja työllisyyden turvaamiseksi. TÄLLÄ HETKELLÄ korkea puun myyntiverotus on suurin jarru puukaupalle kaikissa tilanteissa. Vanhasen toisen hallituksen toteuttama veroprosentin puolittaminen olisi nytkin kaikkein ja helpoin ja yksinkertaisin tapa edistää puukauppaa ja metsien hoitoa. Jos verojärjestelmät koetaan monimutkaisiksi, ne eivät vain toimi
Se vähä olisi paljon köyhimpien taloudessa, jossa leipäkin on leipäjonossa. RAHOITTAAKO yhteiskunta tämmöiset elokuvat, tai oopperat, kuin esim. Vaihtoehto keskittämiselle on yhteiskunnallisen omavaraisuuden, huolto- ja kriisivarmuuden kehittäminen. OMAVARAISUUSHAN tarkoittaa kykyä tai mahdollisuutta tuottaa omin voimavaroin niitä hyödykkeitä, joita omassa taloudessaan tarvitsee. Kokonaistalouden tasolla hyvin harva yhteiskunta on nykyisin enää omavarainen. Kyse vain on siitä miten? Nykyiset ?tietoyhteiskunnat. Afrikassa tehty elokuva Mannerheimista ja ooppera suurmiehestä, Kekkosesta. Mitä olen lukenut arvosteluja ja osia nähnyt telkkarista, niin olen tullut siihen tulokseen, että näissä kummassakin esityksessä on ollut tarkoitus vain häväistä vaikeina aikoina Suomea johtaneita valtiomiehiä Mannerheimia ja Kekkosta. Ihmettelen jos nämä esitykset on tehty veronmaksajien rahoilla. Erkki Konttajärvi Pello Liitto on meitä varten VIIME VUOSINA Keskustanuorissa on tehty strategiauudistusta, brändiuudistusta, järjestöuudistusta ja nyt vielä päivitetään periaateohjelma. Totta kai meidän pitää pysyä järjestönä ajan hermolla ja mukana muuttuvassa yhteiskunnassa, mutta muutos ei saa olla itse tarkoitus vaan tavoite pitää olla epäkohtien poistamisessa. Jatkossa uudistuksia on tehtävä tarpeen mukaan yhdessä osastojen ja piirien kanssa. Turhaa byrokratiaa tulee karsia edelleen. Myös näkökulman on muututtava. Ne ovat minusta selkeitä ja järkeviä kannanottoja EU-politiikkaan ja myös kotimaan asioihin. On minusta hyvä, että Pakarinen tähtää seuraavissa vaaleissa ehdokkaaksi eduskuntaan, jos olen oikein ymmärtänyt. SUOMEN taloustilanteesta. Kuva: Suomenmaan arkisto PL 52, 90100 Oulu. Riippuvuutta on yleisimmin energiatuotteista, korkean teknologian tuotteista, pitkälle jalostetuista raaka- ja apuaineista jne. Suomessa esimerkiksi maataloudessa on kykyä tuottaa oman kulutuksen verran, mutta tuotanto edellyttää useiden tuontihyödykkeiden käyttöä. Tässä suhteessa omavaraisuutemme on viimeisten vuosikymmenien aikana laskenut lähes kaikilla tuotannonaloilla. SUOMEN on hyvä olla etujoukoissa kehittämässä mm. uutta ilmasto- ja ympäristöystävällisempää teknologiaa. Yhteiskunnan täytyy entistä nopeammin tukea esim. omakotitalojen uusia, hajautettuja ekoenergiaratkaisuja. Suomen etu on mahdollisimman omavarainen sähkö- ja lämpöenergian hajautettu tuotanto. Kuva: Peta Pöyliö Keskitetystä hajautettuun PERINTEINEN keskusta on puolue, joka jo Maalaisliiton ajoista lähtien kuuntelee kaupunkeihinkin ahtautuvien ihmisten ongelmia ja jolla on myös valmiudet ja keinot niiden ratkaisemiseen. Vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun ja haja-asutusalueiden välillä on yritelty hälventää eri toimin . ovat monimutkaisia järjestelmiä, joissa keskinäiset riippuvuudet ovat suuria. Tällaisten toimivuuden turvaaminen vaatii monien osatekijöiden huomioon ottamista ja yhteensovittamista. Hajautetusti omavaraista kansakuntaa ei hetkauta mikään. Kirjoita Suomenmaahan. Poliittisen nuorisojärjestön on kyettävä tekemään ratkaisuja, joita voi hyödyntää myös muualla. Ei voida vain puhua hajauttamisesta ja lähidemokratiasta, jos itse uudistamme omaa organisaatiotamme ylhäältä päin määräten ja keskittäen. Rakenteellisiin ongelmakohtiin on löydettävä ratkaisuja, joilla on sekä positiivisia taloudellisia että omien arvojemme mukaisia vaikutuksia. Elina Lappalainen ehdolla Keskustanuorten puheenjohtajaksi ?Hajautetusti omavaraista kansakuntaa ei hetkauta mikään.. Etätyöskentely ainakin osa-aikaisena on mahdollista pian missä Suomen kolkassa tahansa. Tarvitsemme vaan lisää innovaatioita. Perimmäisenä tavoitteenamme tulee olla muuttoliikkeen vankkumaton kääntäminen. Ja näyttää olevan ainoat vaihtoehdot välilliset verot, joilla paikataan Suomen velkaantuvaa taloutta. SITÄ OLEN miettinyt, että onko pakko maksaa kaikille hyvätuloisille lapsilisät. Joku varmaan sanoo, että siitä kertyy niin vähän, ja se on semmoinen periaate. Tämä näkökulma tulisi muistaa myös järjestöuudistuksissa ja unohtaa ylhäältä päin sanelu. Näen mielettömänä vahvuutena ympäri Suomea olevat osas- tot, joiden merkitystä on viime vuosina vähätelty ja alasajettu. Sen sijaan, että osaston sääntömääräinen kokous nähtäisiin pakollisena paperityönä, voidaan se nähdä innostuksenlähteenä edes yhdelle paikallistason tapahtumalle. Kokouksen yhteyteen on helppo järjestää vaikkapa sauna- tai pizzailta. Jatkossa kuitenkin olisi harkitsemisen arvoista, voisiko osaston hallintoa keventää entisestään ja siirtyä yhden sääntömääräisen kokouksen malliin. JOS YLHÄÄLTÄ päin tulevaa pakkouudistusta perustellaan leveiden hartioiden tarpeella, eikö samalla syyllistytä siihen, mistä nyt kritisoimme valtiojohtoa? Ja jos leveiden hartioiden perusteena käytetään esimerkiksi vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia, niin eikö meidän tule ensisijaisesti ajaa vanhemmuuden kustannusten jakamista yhteiskunnan kesken? Kaipaan keskustalaista aatemaailmaa myös oman organisaatiomme pyörittämiseen: Ihmiset eivät ole valtiota, mutta eivät myöskään liittoa varten. Liitto on meitä varten. Valtionvarain ministe- ri Urpilainen ilmoitti, niin kuin isonakin ja uutena uutisena, ?että aika entinen ei koskaan enää palaa?. Tuli mieleen, että Urpilainen taitaa olla ainoa, joka sen vasta huomaa, kansalaiset ovat tienneet sen jo pitkään, hänenkin olisi pitänyt reagoida siihen paljon aiemmin. Tulevaisuudessa joudutaan tinkimään varmaan kaikesta, ettei olisi edessä Kreikan tie. Pitää päästä sanoista tekoihin. Keskustanuorten perusajatuksenakin on ollut alhaalta ylöspäin lähtevä järjestötyö ja vaikuttaminen. Se turvaa parhaiten energian saannin kriisien aikana ja näin varmistetaan markkinoiden parempi paikallinen toimivuus. Se merkitsee myös huoltovarmuuden ja puolustuksellisuuden kannalta sitä, että yhteiskunnalla on hyvä kyky selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin ja haitoin. Vastaavasti liikenteessä kaikkialla on tuettava biopohjaisten polttoaineiden ja sähköisten ajoneuvojen ja työkoneiden leviämistä ja kehitystä. Liikkumisen nopeutuminen ja halventuminen merkitsee liikenteessäkin maantieteellisen välimatkaerojen edelleen hälventymistä, inhimillistä tasa-arvoistumista. Se edesauttaa myös teiden kunnossapidon rappeutumisen lopettamista ja teitten paranemista siihen siten enemmän liikenevin varoin. Tietoliikenteessä valokuitulinjoin ei ole pian enää välimatkoja lainkaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Ettei edessä olisi Kreikan tie OLEN LUKENUT Riikka Pakarisen kirjoituksia pitkältä ajalta. huonoin tuloksin. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa maksimoidaan edut ja ongelmia vähennetään tai poistetaan minimiin niin yhteen kasaan pakkautuneilla taajamilla kuin harvaan asutuilla sivukylilläkin. Yksinomainen keskittämispolitiikka edistää vain pahoinvointia. Ilkka Hyttinen Jämijärvi mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Ei voida vain puhua hajauttamisesta ja lähidemokratiasta, jos itse uudistamme omaa organisaatiotamme ylhäältä päin määräten ja keskittäen.
paikan päällä puoli tuntia ennen. Aiheesta alustaa Keskustan V-S piirin pj. Jani Kurvinen. Piiri, maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous pe 4.10. - 20.10. Aika tarkentuu myöhemmin. klo 18 NakkilanLuvia osuuspankin kokoustilassa. 3km) jolloin samalla voi tutustua puulajipuistoon. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18 alkaen. Pori. 20 Hyvinvoinnin kantajat - seminaari hyvinvoinnista ja kansalaistoiminnasta la 19.10. klo 18 alkaen. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. klo 9-17 Loimaan evankelisella opistolla. 2013 Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. VARSINAIS-SUOMI Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. asialista. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, piirin syyskokous to 24.10. Seminaarin juontajina toimivat Veikko Halttunen Espoosta ja Johannes Hirvaskoski Vantaalta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Poliittisen alustuksen pitää ke Mauri Pekkarinen. Vesaiset. Eeva Vesterinen. Lopuksi pientä tarjoilua ja rentoa yhdessäoloa. Loimaan alue, Loimaan alueen keskustavaltuutetut ja kunnallisjärjestöjen/pitäjäyhdistysten edustajat, Loimaan alueen aluepalaveri koskien kuntien vastauksia valtiolle kunta- ja soteuudistuksesta to 26.9. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. 045-327 4845 / Eeva tai p. Messu kirkossa klo 10, saarnaa rovasti Markku Suokonautio. Messun ja sankarihaudoilla käynnin jälkeen lounas ja juhla seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset to 31.10 mennessä Teijalle 0407600708 tai Timpalle 0405507125. kunnan keskustanaiset kutsuvat yhteiseen kirkkopyhään su 13.10. alkaen klo 10. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. Kunnallisjärjestön syyskokous pe 27.9. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. klo 18.30 valtuustosalissa. Tied. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. Johtokunta kokoontuu klo 11.30 Tervetuloa! Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Vieraana Eero Lankia. Uusalkiolainen seminaari 4.10. Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. klo 18 Vimman Teatteri-tilassa, os. Ilmoittautumiset piiritoimistoon ensi tilassa. Raisio, Keskustaväen kk-palaveri Hintsan Makasiinissa ke 16.10. Hissu Kytö kertoo Syyrian siviilien vaikeasta tilanteesta. Illan avaa kj. - 26.9. Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumiset osoitteessa: www.lyyti.in/hyvinvoinninkantajat tai puoluetoimisto@ keskusta.fi. krs. Tervetuloa keskustelemaan! Piiri, Varsinais-Suomen piirin syyskokous la 9.11. Hinta sis. klo 17.30 Naantalin kaupungintalolla, Käsityöläiskatu 2. Rantasalmi . klo 12.00 - 13.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2, ylin kerros. Ylimenevät henkilöt 5e/hlö. Miksi hyvinvointiyhteiskunnasta pitää keskustella. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestöjen johtokunnille ja valtuustoryhmien puheenjohtajille. juhla Kausalan Ravilinnassa 22.9 klo 13. - 20.10. Entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen alustaa alustaa aiheesta ?Omistus suomalaisessa mielipideilmastossa?. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Keskustelua vauhdittaa Keskustan Keskustassa tapahtuu kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Tapani Tölli. Raision kunnalliskerho ja VarsinaisSuomen Keskustanuoret, Kansainvälinen ilta ?Kaksi kotimaata. Tilaisuudessa mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Pekka Nousiaisen katsaus erikoissairaanhoidon tulevaisuudesta Savonlinnassa, makkaranpaistoa ja nokipannukahvit sekä mehutarjoilu. Kuulemiin! Piiri, keskustelutilaisuus Turun kaupunkiseudun yhteisistä asioista, kuntarakenteen muutospaineista ja yhdistymisselvittämisestä ke 25.9. - 20.10. Ajo-ohje: Savonlinnasta tultaessa kilometri Tuunaansalmen sillasta tie kääntyy vasemmalle Puistometsäntielle, josta opastus eteenpäin. Keskustanaisten Itä-Savon piiri, syyskokous to 3.10. Jouni Koskela, 050 527 2129. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Tilaisuus on tarkoitettu nuorille ja opiskelijoille. Turku, Turun Seudun py:n keskustelutilaisuus ti 22.10. - 20.10. klo 18 Mikkelin Kaupungintalon Valtuustosalissa. Laavulle pääsee autolla tai kävellen (n. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Illalliskortin hinta 20 e, jonka tuotto menee Mustikka-kotiin maahanmuuttajanaisten ja -lasten suomen kielen opetusmateriaalien hankkimiseen. Kuntolantie 8, Kauttua). klo 18 Kosken TL Osuuspankin auditoriossa. krs. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Messun jälkeen keittolounas (omakustanteinen) Torron harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. ti 22.10. klo 18 Raision kaupungintalolla. Paikalle kutsutaan valtuutetut, varavaltuutetut, lautakuntien jäsenet ja Mikkelin kunnallisjärjestön johtokunta. Lapsipaikkoja tarjoushintaan on rajoitetusti ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. krs. Tervetuloa keskustelemaaan ruokailun lomassa! KESKI-SUOMI TERVETULOA MUKAAN KESKI-SUOMEN PIIRIN JÄRJESTÄMÄLLE KESKUSTAVÄEN PIKKUJOULURISTEILYLLE 30.11.-1.12. Juhlapuhe puoluesihteeri Timo Laaninen. Onnittelujen vastaanotto 12.30. Hinta sis. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Lisätiedot: Eeva Kuuskoski, eeva.kuuskoski@hotmail.com. HELSINKI Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ma 7.10. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Asiat: Palveluverkkouudistus, Sote ja Mikkelin Strategia 2014. Vesaisten Etelä- Savon piiri järestää Ruskaretken la 28.9. mennessä p. Mukana Suomen Keskustanaisten uusi vpj. 2013 Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. UUSIMAA Lapinjärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous Monica?s Cafessa ti 1.10. Ilmoittautumiset ja lisätietoja ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050-347 3556. Keskustelijoina mukana vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg ja Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja Antti Pesonen. Muistellaan yhdessä toimintaamme kuluneen 40 vuoden ajalta. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere ja Pori, MSL-Tampereen ja Satakunnan Viikon järjestämät pärekorinheiton viidennet MM-kisat ja Tampere-Pori -haasteottelu Porin torilla Porin päivänä la 28.9. klo 19 Osuuspankin kokoustiloissa. Millainen rooli kansalaisjärjestöillä on hyvinvoinnin rakentamisessa. 050-573 5353 / Pauliina. ETELÄ-SAVO Mikkeli, Keskustan valtuustoryhmän kokous 27.9. 250?/260?/270?/hlö (erikokoisia 4 hlö:n huoneistoja) . Musiikkia esittävät lauluryhmä Sateenkaari, Kissa- ja perhostanssiryhmä ja huuliharpputaiteilija Aimo Ruisniemi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+syntymävuosi) viimeistään 11.10. - 20.10. Matkalla mukana Niinimäen turistibussi. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. to 26.9. Käsitellään valtuuston 23.9. Koulutie 2, Mynämäki. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. ?seminaari Opetusravintola Paviljongilla la 9.11. klo 16.30-18 Panimoravintola Koulussa. klo 11-13 Porissa Eetun aukiolla. ruokaraha, alle 30v ilmaiseksi. Ilmoittautumiset 31.10.mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556 / Ulla-Riitta Keskustanuorten Itä-Savon piiri, syyskokous 9.11. Matkan hinta 520,00 euroa. 2013 Tiina Loikkaselle puh 0500-574040 tai tiinaloikkanen@hotmail.com. Turun Keskustaopiskelijat, Keskustelutilaisuus ?Kaupunkilainen Keskusta. klo 13 Punkaharjun Metsäntutkimuslaitoksen puulajipuistossa Karjalankallion laavulla. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. noin klo 13.30, ilm. Kysy lippua viim. krs. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Hinta sis. Asiaa metsän mahdollisuuksista, bioenergiasta ja puun monikäyttöisyydestä. Alustajina kansanedustaja Jari Leppä, Bioenergia Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa ja kommenttipuheenvuorojen esittäjänä Harri Huupponen MHY:stä. Hinta sisältää ohjelman ja eväät. Varaa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Aurakatu 16. klo 18 alkaen. Keskusta paikallinen lähipuolue -koulutus la 12.10. Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. kuljetuksen Linja-autoliike S.Kososen turistibussilla Kerimäki ? Savonlinna . 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Pöytyä, Yläneen py:n perinteinen Tallinnan matka 7 - 8.12. Piirin ehdokas-ehdokas Hanna Kosonen esittäytyy, europarlamentaarikko Hannu Takkula kertoo viimeisimmät kuulumiset. Keskustanuorten Itä-Savon piirin ?MÄNE MEHTÄÄN. Illan isäntänä viljelypäällikkö Tero Tanner. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Varsinais-Suomen Nytkiksen kansainvälinen illallinen ti 8.10. Sitovat ilmoittautumiset 26.9. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. Ari Korhonen, mukana Turun kaupunginvaltuutettu Alas Ali ja kuvanveistäjä Rafael Saifulin, juontajana Kalle Myllymäki. Hinta 185 ?/ henkilö. Tervetuloa! Kouvola, Etelä-Kouvolan KN tekevät matkan Kansallisoopperaan la 28.9, jossa esitetään ooppera Carmen. 2013 Timo Mäkelälle puh 040 -5774387 tai tvmake@dnainternet.net. PÄIJÄT-HÄME Lahti, Keskustanuorten Lahden seudun osaston sääntömääräinen syyskokous la 28.9. 040 418 1150. PIRKANMAA Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Piiritoimistolla klo 17 -20. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Ohjelmassa kunnallisjärjestön pj. Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. Uudenmaankatu 1, 2. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 17.30 Perhehotelli Hospitzissa. Tervetuloa! Johtokunta Satakunnan keskustanaiset. Onko tulevaisuuden Suomi hyvinvoiva vai hyvinvoivien. klo 11- 14 Härkäniemen tupien laavulla. klo 12 Päijät-Hämeen piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5krs, 15100 Lahti. kirkkopyhän ja lounaan jälkeen Torron harrastekeskuksessa, osoite Torrontie, Karvia. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. 2013 Timo Mäkelälle puh 040 -5774387 tai tvmake@dnainternet.net. KYMENLAAKSO IITTI, Kunnallisjärjestön 60 v. Seminaarijärjestelyjä varten toivotaan ennakkoilmoittautumisia Tiina Halttuselle 050-3360157 tai sähköpostilla tiina. em.halttunen@gmail.com ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. klo 18 Espoossa Niittylounas Pihatörmä 1 B. krs. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Sata- ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. klo 18.30 DaisyLadiesin tiloissa, os. Hinta sis. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Keskusta kuuntelee, pe 27.9. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Päivitämme jäsenrekisterissä olevia tietoja ja soitamme jokaiselle jäsenellemme kenen yhteystiedot löytyvät rekisteristämme, joten olethan kuulolla. POHJOIS-KARJALA Outokumpu, Keskusta tarjoaa perinteiset uutispuurot ja kahvit la 21.9. Uudenmaankatu 1. Tarjolla aasialaista ruokaa. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . Hinta sis. Mukana Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki ja kotimaan erityisavustaja Tiina Loikkanen. 540?/ hlö (2 hlö:n huoneisto). Levilehto, majoituksen, liinavaatteet ja loppusiivouksen. Kokouksessa alustuspuheenvuoron pitää Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Elsi Katainen. ?Annelin ystävät - tullaan tutuiksi? - risteily 19. Ohjelmaan kuuluu lounas, josta yli 30v osallistujilta peritään 10. Osallistumismaksu 20 e sis. tarjoilut ja materiaalit. Keskustelun virittäjinä ovat mm. Juhlavuoden kunniaksi kutsumme Teidät, uudet ja vanhat Vesaistoimijat su 6.10. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Keskustanuoret jakavat pakurikääpänäytteitä teenkeitto-ohjeen kera. Hinta 10e /perhe (2 aik + 2 lasta tai 1 aik + 3 lasta). Älä siis lyö luuria korvaan, vaan kerro ajatuksesi puolueen politiikasta ja toiminnasta. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. Hinta sis. klo 16 Ruukin Helmeen Euraan (os. klo 18. puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, kansanedustajat Anu Vehviläinen ja Juha Rehula, lehtimies Mikael Pentikäinen, sosiaalipsykologi, kirjailija Katriina Järvinen sekä eri kansalaisjärjestöissä toimivia henkilöitä. Ei ruokailuita, mahdollisuus kokata itse. ?Mäne Mehtään. Alustajana Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. kansipaikoin m/s Finlandialla, meriaamiainen, majoitus hotelli Metropolissa, päivällinen sekä aamiainen. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset: Liisa Saari 0400802523 PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (+ syntymävuosi) viimeistään 11.10. Näistä aiheista keskustellaan Hyvinvoinnin kantajat ?seminaarissa, joka järjestetään la 19.10. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 9 alkaen. klo 10 - 12 Ruplan tontilla Outokummussa. krs. Kaikissa lomahuoneistoissa on kylpyhuone ja sauna. -seminaarin jälkeen Opetusravintola Paviljongin auditoriossa. Keskustanaisten ja Vesaisten Itä-Savon piirit järjestävät kaikille avoimen retken Leville 22.2.-1.3.2014. Retken hinta 390?/hlö (6 hlö/huoneisto) . klo 18.30 Savonlinnan Seurahuoneella Piattan viinikellarissa. Sään mukainen varustus. klo 18 DaisyLadiesin tiloissa, os. 26.9. Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. - 20.10. Retki toteutuu, mikäli syyskuun loppuun mennessä 30 hlö:ä on sitovasti ilmoittautunut. POHJOIS-SAVO Keskustaväen kirkkopyhä Sonkajärvellä su 22.9. Turku - Tukholma -Turku, m/s Viking Amorella. piiritoimistosta tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 010 292 2060. Raisio, Keskustan keilaajat Raision Keilahallissa pe 11.10. Ilmoitathan osallistusestasi 27.9. puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 a. Esitys alkaa klo 14 ja matka tehdään Anjalan Linjan bussilla, joka lähtee Inkeroisista, ja ajaa Korian ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Mukana Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Sääntömääräiset asiat, kahvi klo 18, vieraana kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. SATAKUNTA Nakkila, valtuustoryhmän kaikille avoin kokous su 22.9. Kahvitarjoilu alkaen klo 17.00. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Paikalla keskustan luottamushenkilöitä. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Vesaiset järjestävät naisten Hyvinvointi- illan ke 2.10. Hintaan sisältyy; laivamatka Lavia. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. Alle 18-v lapset kahden aikuisen seurassa lisävuoteessa tai yläsängyssä 150?. Mukana koru-esittelyä ja myyntiä, ihon- sekä kehon hyvinvointiin ohjeita ja vinkkejä sekä muuta mukavaa hemmottelua. ITÄ-SAVO Savonlinnan kunnallisjärjestön ja Keskustanuorten Itä-Savon piirin yhteinen syystapahtuma su 22.9. 2013 Pirkko Vuolle, puh 040-5164023. Kangasala, kunnallisjärjestö r.y., syyskokous pe 1.11. Kaikki keskustalaiset ovat lämpimästi tervetulleita! ETELÄ-HÄME Satakunnan Keskustanaisten piiri, syyskokous pidetään su 13.10. /henkilö, tilinro FI40 5285 0820 0866 89, viite 1232. klo 16 Sucros Oy:n tiloissa, Maakunnantie 4, Säkylä. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Risteilyn hinta on B4/2 hengen hytissä 55 . klo 10 Mynämäen Laurin koululla, os. klo 10 Karvian kirkkoon. klo 9.30 -15.30. Varkaus ? Iisalmi . Lauantai 19.10. klo 8 lippujen jako Viking terminaalin ryhmämatkatila, 2. krs. Mukana eurovaaliehdokasehdokas Hanna Kosonen. Keskustan Itä-Savon piirin eurovaalitilaisuus pe 4.10. laivamatkat, lauantaina lounaan ja kokoustarjoilun. Juhlapuheen pitää kansanedustaja Juha Rehula.. Luval- la Luonnosta - syksyn hurmaavat värit ja tuoksut houkuttelevat metsään! Ohjelmassa luontorastit, makkaranpaistoa, iloista yhdessä olemista. Hinta sis. Helsinki-TallinnaHelsinki M/S Silja Europalla
Ilm. Esillä sääntömääräiset asiat sekä esitys piirihallitukselle ehdokkaasta Euroopan parlamentin vaaleihin. Muhos. klo 18.30. Kokouspaikkana on Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi niille, joilla ei ole vuosiviisumia Venäjälle ja jotka eivät halua itse hankkia erillistä viisumia, otetaan ryhmäviisumi, jonka hinta on n. 040 766 7125, ulla.ilvesluoto@hotmail.com, tai Janne Kaisanlahti, puh. Taustalla Ravilinnan sisäänkäyntiä komistava Miina Äkkijyrkän veistos iittiläisestä Vieteri-ravurista. klo 18.30 Arja Lehtolan mökillä. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. LAPPI Lapin piiri järjestää bussiretken Venäjän Kantalahteen. Kunta on hakenut valtiovallalta vaihtoa Kymenlaakson maakunnasta PäijätHämeeseen. Kuntaliitokset nousevat niin ikään tuon tuosta puheenaiheeksi. Asiana valtuustolista ja syksyn toiminta. 19.30 alkaen lauantaina 28.9. Emäntinä Aino, Helka ja Maria. Lappajärvi, Keskustanaisten vuosija syyskokous ke 25.9. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja vesaiset). Lähtö la-aamuna 12.10. 0400 393 899, tai Ulla Ilvesluoto, puh. klo 17 Pyhäntä, klo 19.30 Siikalatva, to 3.10. Retken aikana pysähdytään mm. klo 17 piiritoimistolla Kemissä. Asiana piirin syyskokousvalmistelut. Tarkempia lisätietoja ja ilmoittautumiset merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418. klo 11 Holiday Inn, Kirkkokatu 3, Oulu. klo 19 alkaen. klo 17 Oulun kaupungintalolla. Mukana mm. klo 18 kunnantalolla. Isokyrö, Valtuustoryhmän kokous khall:n kokoushuoneessa ma 23.9 klo 18.30. Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret ja Seinäjoen Keskustanuoret Aloiteverstas ti 24.9 klo 17 alkaen Nuorisokeskus partiohuone (Puskantie 3) sekä johtokunnan kokous klo 19. Peräseinäjoki, Keskustanaisten ilta ke 25.9. Mikkelissä. 040 708 4832, janne@jannekaisanlahti.net SUOMEN KESKUSTANUORET Keskustanuorten liittokokous pidetään 26-27.10. Kokouksen ohessa opastettu tutustuminen kaupungintalon historiaan. Ilmoitus puheenjohtajalle tai piirisihteerille, mikäli kokoukseen osallistuminen tapahtuu virtuaalisesti. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. 17 Kunnantalo Liminka, klo 19.30 OP:n kerhohuone Lumijoki, ti 1.10. / hlö joka sisältää KUNNALLISPOLITIIKASSA Iitissä eletään Matti Tarulan mukaan mielenkiintoisia aikoja. krs 28.9. Paluu suillaksi 13.10. Tervakaupunnin py:n sääntömääräinen syyskokous ti 1.10. Osallistumismaksu 20 ?/hlö. Hinta 55. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja valtuustoryhmän puheenjohtajalle. mennessä: katja.koivukoski@keskusta.fi tai p. Aikaa myös ostoksille. Kustannukset yhteensä n.100?. Sauna kuumana klo 17 lähtien. Jalasjärvi, Keskustanuorten Jalasjärven osaston sääntömääräinen syyskokous Kasarin Päivillä (Kasarinperäntie 80, Yli-Valli) klo. Mukana pj Juha Sipilä, MEP Hannu Takkula, maakuntahallituksen pj Samuli Pohjamo ja aluekehityspäällikkö Heikki Ojala. Hyväksytään uudet säännöt. Anneli Jäätteenmäki -ystävät laivaristeily 19-20.10 Turku-Tukholma. Valtuustoryhmän kokous ma 23.9 klo 15 kaupungintalo/Otso. KESKUSTANAISET Perhepoliittinen seminaari pe 27.9. klo 18.30 Haapajärven kaupungintalon valtuustosalissa. Keskustanuorten liittohallitus. notkahduksia, järjestöaktiivit kertovat. Juhlapaikkana Keskustan Iitin kunnallisjärjestöllä on Ravilinna, joka kertoo omalla tavallaan keskustankin roolista kunnassa. Mahtava kivirakennus rakennettiin 1940?41 suojeluskuntataloksi. Sittemmin talo tuli Iitin Hevosystäväin Seuran omistukseen. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Kunnallisjärjestön kuukausikokous valtuustosalissa to 26.9. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. ilmoittautuminen 26.9. Paluu entisen Alakurtin kylän kautta. piiritoimistolle 040 515 6800 tai pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi Eurooppa-ilta pe 20.9. Retki toteutetaan, jos osanottajia on riittävästi. Johtokunta klo 18. Pudasjärvi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.keskustanuoret.fi/liittokokous. Ilmoittautumiset Marille 045 878 6300 10.10 mennessä. KESKI-POHJANMAA Keskustanuoret, kuntavaikuttajaverkoston I tapaaminen Hirvikosken kurssikeskuksella pe 27.9. 70 euroa/ henk. Mikko on hyvä puhuja ja hyvämuistinen, hallitsee ihmissuhdetaidot ja on sopivan tavallinen, erittelevät kunnallisjärjestön aikaisempi puheenjohtaja Timo Heikkilä, nykyinen puheenjohtaja Matti Tarula ja tuore sihteeri Merja Lonka. Järjestöväki tietää, että vaaleissa menestyminen ei ole koskaan itsestään selvää. Aikataulu: ti 24.9. mennessä nina.kokkonen@kotinet.com tai 050 5166694 / Nina POHJOIS-POHJANMAA Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnal lisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. Järjestön riveistä on noussut pitkäaikainen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Mikko Pesälä. Kunnallisjärjestön ja Pesälän tuki toisilleen on ollut vakaata. Järjestöväki on antanut talkoovoimia vaalikampanjoihin ja Pesälä puolestaan pitänyt yhteyttä ja ajanut tukijoidensa tärkeiksi kokemia asioita koko Kymenlaaksossa ja koko maassa. . klo 7.30 Rovaniemeltä, siitä Kemijärven ja Sallan kautta Kelloselän raja-asemalle. Liput alle 26v 15e, aikuinen 28e ja eläkeläinen 25e. Yöpyminen hotellissa Kantalahden keskustassa (2 hengen huoneissa). Tämä on ihmisoikeustyötä, Takkula toteaa. Takkula on tyytyväinen siihen, miten Euroopan unionissa on pidetty esillä myös uhanalaisten ja muiden vähemmistökielien tarpeita. Viime viikolla parlamentin täysistunnossa hyväksyttiin mietintö, joka kehottaa jäsenmaita tukemaan uhanalaisia kieliä entistä paremmin.. Mukana mm. puheenjohtaja Juha Sipilä ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. klo 18 Pohjankartanossa, Suvantokatu 1, Oulu. On käyty nostelemassa kaadettuja vaalimainoksia ja korjaamassa rikottuja. KAINUU Keskusta paikallinen lähipuolue ? kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien johdon koulutus la 21.9. Tervetuloa keskustelemaan, ideoimaan ja rakentamaan Keskustan EP-vaaliohjelmaa. Ilmoittautumiset piiritoimistolle, lappi@keskusta.fi, puh. Mukana toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. Lähiaikoina taloa odottaa perusteellinen remontti. . Kunnallisjärjestön yleinen kokous ti 24.9. vanhoille taistelupaikoilla, tutustutaan Kantalahden alueen nähtävyyksiin ja pyritään tapaamaan paikallishallinnon edustajia. klo 17. Kuva: Arja Ukkonen kois-Suomen vaalipiiriin. NUORTA polvea ja naisia on saatu mukavasti kunnallisjärjestön toimintaan. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan nuori Jarkko Salonen, 27-jäsenises- tien järjestöaktiiveille. Maksu sisältää päivän tarjoilut ja materiaalit. Yhteiskyyti lähtee 19.10 Laihialta klo:02.00, Seinäjoen ABC klo:03.00, Jalasjärvi ABC, Ikaalinen ja Turku. On tärkeää huolehtia siitä, että jokainen saa riittävät mahdollisuudet sekä lapsena omaksua äidinkielensä rikkauden että käyttää sitä kautta elämän. Koulutus on Pohjoisten piirien yhteinen. Keskustanuorten Kainuun piiri, ylimääräinen yleinen kokous piiritoimistolla Kauppakatu 26 2. Ilm. klo 18 Huilingissa. klo 19 Kihniänkylän Honkavaarassa. Vaaleissa keskustan menestys on Iitissä ollut vankkaa, ei ole tuaalitupaillassa 25.9. klo 17 kaupungintalo, Haapavesi, klo 19.30 Valtuustosali Oulainen, to 26.9. Kokouksessa valitaan liittokokousedustajat. ETELÄ-POHJANMAA Kuortane, Valtuustoryhmän kokous su 22.9. Rovaniemelle n. 040 5338 160. Ohjelma löytyy myös www.keskusta. fi/pohjois-pohjanmaa Ii. Iitin ensisijainen tavoite on pysyä itsenäisenä ja vaihtaa maakuntaa Kymenlaaksosta PäijätHämeeseen, Iitin kunnallisjärjestön vastuuhenkilöt linjaavat. Maakunnan vaihtoa perustellaan sillä, että Iitti on ennenkin kuulunut enemmän Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kuin itäisen Suomen alueeseen. Tulevissa europarlamenttivaaleissa ensi keväänä maakuntakysymys ei ole niin ratkaiseva kuin seuraavissa kunnallisvaaleissa lokakuussa 2016. Toistaiseksi Iitti kuuluu uuteen laajaan Kymen ja Etelä-Savon vaalipiireistä muodostettuun Kaak- hytin,ruuan, ohjelman. Virallisten edustajien ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10 kello 12 mennessä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. Piiritoimiston järjestökierros kun- Kunnallisjärjestön vastuuhenkilöitä ovat nykyinen puheenjohtaja Matti Tarula (vas.), aikaisempi puheenjohtaja Timo Heikkilä ja vuosi sitten sihteerinä aloittanut Merja Lonka. Ilmoittautumiset ja lisätiedot pe 27.9. Mikko Pesälähän talon hankkimisen sitten sovitteli, Timo Heikkilä kertoo. Järjestön 60-vuotisjuhlaan tulee juhlapuhujaksi keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, Mikko Pesälä esittää päätössanat. keskusta nyt Hannu Takkulalle kielipalkinto EUROOPAN parlamentin jäsen Hannu Takkula (kesk.) on saanut Cambridgen yliopiston kielentestausyksikön myöntämän ?Outstanding Contribution. (Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 11.10 mennessä.) Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret ilmoittautuminen Liittokokoukseen Mikkeliin 25-27.10 on alkanut. Äidinkieli on ihmisen ajattelun perusväline. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan liiton puheenjohtaja. Kyytin hinta 30 lähtijällä 45. Mietimme yhdessä ja ryhmissä, kysymyksiä tehden ja ideoita jakamalla Keskustaa paikallisena lähipuolueena. Paikalla Oulun kaupunginhallituksen pj Riikka Moilanen. Oulu. -palkinnon pitkäjänteisestä työstä monikielisyyden hyväksi. Palkinto jaettiin tiistaina Takkulan ja Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan Miguel Martinezin kanssa isännöimän monikielisyystapahtuman yhteydessä. Takkula oli hyvin ilahtunut palkinnosta. . piiritoimistolle Lyyli Pokela gsm 0500-807003 . meno-paluu. Osa llistumismaksu 20 ?/hlö. klo 18. Retken hinta 70 euroa, sisältäen kuljetuksen, majoituksen, yhteisen ohjelman ja iltaruokailun. Mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja, ke Mirja Vehkaperä ja muita kansa nedustajia sekä paikallisia päättäjiä myös naapurikunnista. PERÄPOHJOLA Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Kimmo Tiilikainen on mukana piirin vir- sä valtuustossa keskustalla on 10 jäsentä, lautakuntiinkin on saatu monipuolinen edustus. Vastuuhenkilöt ovat tasapuolisesti naisia ja miehiä, nuoria ja varttuneempia. . Uusi kunnanjohtaja tulee valittavaksi nykyisen pitkäaikaisen kunnanjohtajan Pentti Toivasen jäädessä eläkkeelle. . 21 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Iitin keskustaväki juhlii muutosten ajassa ARJA UKKONEN IITTI KESKUSTAN Iitin kunnallisjärjestö juhlii tulevana sunnuntaina 60-vuotista toimintaansa. klo 19. Piirihallitus, kokous 3.10. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Ollille 0407769338 / keski-pohjanmaa@ keskustanuoret.fi Vesaiset, Ronja Ryövärintytär matka Ouluun syyslomalla la 19.10. Ravilinnan hankkiminen kunnan omistukseen ei talon aateperinnön vuoksi ollut yksinkertaista. Koulutus on tarkoitettu kunnallisjärjestön koko johtokunnalle ja v altuustoryhmän puheenjohtajalle. klo 9-17 Oulussa, Pohjankartanossa. Nykyisin juhlatilat, kahvion ja liikuntatilat käsittävän talon omistaa Iitin kunta. Ravilinnan sisäänkäyntiä komistaa Miina Äkkijyrkän veistos kuuluisasta Vieteri-ravurista, jonka omisti iittiläinen Kaarlo Partanen. Keskustelua kuntarakennelain vaatimasta kuntaliitosselvityksestä. klo 17 Muhos, klo 19.30 Tyrnävä. Hyvinvointia työelämään -seminaari la 12.10
Minkä Suomesta katsoen kaukaisen 3. Minkä asian vertauskuvana pidetään Raamatusta tuttuja Sodoman ja Gomorran kaupunkeja? 5. Mikä ministeriö vastaa Suomessa matkai- huttiin punaisesta rodusta? lusta ja turismista? 6. Ja kuka paransi ennätystä sekunnilla 12 vuotta myöhemmin? to? 9. Mitä ovat Aasiassa vaikuttavat jakuza ja 2. Mukula 6 7 4 7 7 2 6 3 1 2 7 9 6 3 6 1 5 4 9 4 3 8 9 5 4 8 3 2 1 3 9 9 6 8 1 3 5 7 2 7 5 3 6 4 2 7 2 4 6 4 9 8 8 9 5 6 3 8 3 9 2 7 2 7 5 2 7 9 3 6 1 8 5 9 1 2 8 3 7 4 6 4 8 5 6 8 2 3 9 6 9 3 4 7 4 8 5 1 8 6 5 8 7 3 1 5 8 7 3. Missä maassa ja joessa on Assuanin pa- simmäisenä 5000 metrin juoksussa 14 minuutin rajan juostessaan uudeksi ME:ksi 13.58,2. Aku Ankka . B. Masi . Mitä lintua pidetään Pohjois-Karjalan ni- mikkolintuna: kurki, kuukkeli vai käki? 4. Ruotsalainen Gunder Hägg alitti en- jaitsevat neljässä eri maassa. 22 20.9.2013 TIETOTESTI Mikä ministeriö vastaa Suomessa matkailusta ja turismista? Kuva: Maria Seppälä 1. Minä vuonna Häggin 14 minuutin alitus tapahtui. Vihje: maan suurin kaupunki on Auckland. 8. Virtanen . Montako soittajaa tarvitaan kvintettiin? Sudoku Viivi & Wagner . Keitä entisvanhaan tarkoitettiin, kun pu- maan pääkaupunki on Wellington. Tulos pysyi maailmanennätyksenä 12 vuotta. Maailman 10 korkeinta vuorenhuippua si- triad? 10. Mitkä maat? 7
Politiikka on yhteis- JOTENKIN se on ihmeellistä, että yhteisten asioiden hoitoon on monesti hinku sellaisilla ihmisillä, jotka eivät pysty hoitamaan omiaankaan. Kepun pyörällä on sitä paitsi ajettu Suomen halki, Pentin pyörällä vain terassille ja takaisin. Millainen on sikojen iltarukous? . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 8 3 6 4 9 2 1 5 7 8 7 4 9 5 3 6 1 2 2 1 3 4 7 6 8 9 5 7 2 1 6 4 8 3 5 9 4 3 8 5 9 1 2 7 6 5 6 9 3 2 7 1 4 8 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 5 4 7 6 1 8 3 9 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 3 6 8 9 4 5 7 1 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 1 7 9 3 2 8 5 6 4 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 6 9 5 1 7 4 3 2 8 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 4 8 1 2 3 6 9 7 5 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 7 2 3 8 5 9 6 4 1 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) työ- ja elinkeinoministeriö, 2) Kiina, Intia, Nepal, Pakistan, 3) käki, 4) tuhoutuva ja turmeltunut paikka, 5) intiaanit, 6) rikollisjärjestöjä, jakuzat Japanin ja triadit Kiinan mafiaa, 7) Uusi-Seelanti, 8) Niili, Egypti, 9) viisi, 10) 1942, syyskuun 20. 23 20.9.2013 Pyörä sisällä ten asioiden hoitamista. 86:12-13 SANANPARSI Mikä työssä kippeytyy, se työssä paranoo. Kontiolahti KANSA KASKUAA . Niiden pyörä on aina ulkona, vaikuttaisi että ihan rännin alla ruostumassa. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 20. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Mitä minä nyt näitä olen nähnyt, niin en antaisi edes omia vähäisiä raha-asioita sellaisten hoitoon. Emil Zapopek paransi ennätystä 1954. Kaikki Gunder Häggiä edeltäneet 5000 metrin ME-miehet 1912 alkaen olivat suomalaisia, ensimmäisenä Hannes Kolehmainen, viimeisin Taisto Mäki. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Numeroiden tunteminen on yhä keskeisempää siinä hommassa. Meillähän on valtiovarainministerinä luokanopettaja. Kunnallispolitiikassa tämä on niin nähty. Takavuosina kommunistit esittivät sosiaalilautakuntaan henkilöä, jonka omat lapset oli huostaan otettu. Yhtä hihityttää, toisesta sanotaan, että vaikka eräs katu menee erään kapakan ohi, niin opettaja ei mene. POLITIIKKALAULUSSA sanottiin, että Pentti muka kunnan asioista hyvin huolehtii, vaikka pyörä on ulkona yöt. Viime päivien uutisten perusteella voi todeta, että Kepun pyörästä pidetään huolta, se viedään sisälle yöksi. Turkuun mennessä pitäisi olla velaton. Sietääpä puoluekokousedustajien varoa! Yrittäjätaustainen puheenjohtaja on puolueen taloudelle(kin) taivaan lahja. Paluumatkalla on kaaduttu. Velkainen Kepu -ilmaisu ei enää kelpaa lyömäaseeksi edes populistisimmissa demareiden iltamissa. Hieman silti pelottaa, usein olen Turusta tullessa ollut ainakin luottokorttiveloissa. Hassasivat 100 vuotta vanhan työväentalonsa, vuokrakivitalonsa ja kesäpaikkansa. Hankin runsaasti kommunistiystäviä asias- ta mekastamalla. Ihan omassa kaupungissani Työväenyhdistys meni konkurssiin. päivänä. syyskuuta 2013. Tänään Varpu, Vaula, ortodoksisen kalenterin mukaan Jesto; Mikael, Mikko; Olli, Helge. Aurinko laskee Helsingissä 19.26, Oulussa 19.26 ja nousee huomenna Helsingissä 7.02, Oulussa 6.58. PÄIVÄN SANA Herra, minun Jumalani, sinua minä kiitän koko sydämestäni, iäti minä kunnioitan nimeäsi. Sinun hyvyytesi on suuri, sinä nostit minut tuonelan syvyyksistä. Ps. Nimenomaan ne aktiivijäsenet, jotka sillä samalla älyllä hoitavat kaupunkimme asioita. Luulisi, että häveliäisyyssyistä jo lakkaisi antamasta lausuntoja kuntataloudesta, kun on selvä näyttö, että numeroita ei tunneta. Mutta eihän se niin mene, rinta kaarella vaan. Äläkä saata meitä kiusaukseen. Ratkaisut 5 1 2 6 8 7 4 9 3 9 1 5 7 3 2 6 4 8 9 4 7 5 1 3 2 8 6 3 7 4 9 6 8 1 5 2 6 2 8 1 4 5 7 3 9 8 6 7 3 2 9 4 1 5 1 3 2 5 7 4 9 8 6 5 4 9 8 1 6 2 7 3 2 9 1 4 8 3 5 6 7 4 8 6 2 5 7 3 9 1 7 5 3 6 9 1 8 2 4 1 8 5 2 3 9 7 6 4 3 4 7 8 6 5 9 2 1 6 9 2 7 1 4 5 8 3 9 5 6 1 8 2 4 3 7 Helsingin toimitus Postios
Myös vakuus- KATAINEN kertoi, ettei hallituksella ole päätöksiä suhdannelainoista. Jos edustaja Reijonen ajattelee, että tämä hallitus on toteuttanut irtisanomiset, se ei ihan pidä paikkaansa. Hallitus tukee työpaikkoja lisäbudjetilla, ensi vuoden budjetilla ja rakenneuudistuksilla, Katainen listasi hallituksen tekoja. Reijonen kaipasi lisäsatsauksia Reijonen muistutti, että pelkästään musta keskiviikko vei työpaikan 1 300:lta. vaatimukset ovat kasvaneet, Sipilä kertoi. . Jopa valtionyhtiöt ovat ottaneet käyttöön sellaisia maksuaikoja, että yritysten käyttöpääomat ovat tiukoilla. 24 20.9.2013 Liian monelle lyödään lappu kouraan PIRJO KONTIO HELSINKI KESKUSTAN kansanedustaja Eero Reijonen ihmetteli torstaina eduskunnan kyselytunnilla hallituksen tekojen vähyyttä talouden näivettymiskierteen katkaisemiseksi. . Teollisuuden rakennemuutos kourii pääministerin mukaan Suomea niin, että kaikkien lähipiirissä ytneuvottelut koskevat jotakin tuttua ihmistä. Katainen muistutti, että yksinomaan teollisuudessa on menetetty 100 000 työpaikkaa kymmenessä vuodessa. . Mitä sanotte suomalaisille, jotka saavat irtisanomislapun kouraansa. Edustaja arvioi, että kymmenien tuhansien yrittäjien verotus kiristyy hallituksen päätöksillä. Katainen muistutti, että yhteisöveron alennuksesta ja osinkoverojärjestelmän muutoksesta hyötyvät myös pk-yritykset. Hallitus kerryttää kasvurahastoa, josta yritykset saavat apua investointeihinsa, jos rahoitus ei muuta kautta onnistu, pääministeri muistutti. KESKUSTAJOHTAJA Juha Sipilä huomautti, että henkilöyhtiöiden veroero verrattuna osakeyhtiöihin on merkittävästi kasvanut. Nykyinen hallitus on pyrkinyt parantamaan tilannetta, Sasi ilmoitti.. Mutta täytyy varmaan miettiä, jos tilanne muuttuu, pääministeri pohti. Eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa johtavan Kimmo Sasin mielestä yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen alkoi keskustan hallitusvuosina. Mitä konkreettista tässä ja nyt hallitus aikoo tehdä pk-yritysten rahoitusaseman parantamiseksi. Yritysten tilanne oli Kataisen mukaan edellisellä hallituskaudella erilainen: rahoitusta ei saanut ollenkaan. . Kuva: Jari Laukkanen erityisesti pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun esteenä on rahoituksen kriisi. Reijonen kysyi pääministeriltä. Reijonen muistutti, että pelkästään musta keskiviikko vei työpaikan 1 300:lta. PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen myönsi, että työpaikan menetys on kova isku monella tapaa. Mitä hallitus aikoo tehdä tässä ja nyt suomalaisten työpaikkojen turvaamiseksi. Siihen pitäisi Sipilän mielestä saada nopeasti muutos. . Sipilä kyseli. Keskustan Eero Reijosta huolestuttaa työpaikkakato. Milloin hallitus ottaa käyttöön suhdannelainat