Suomenmaa 21.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Tuore raportti muistuttaa, että talouden elpymistä ei voi rakentaa pelkästään yksityisen sektorin varaan. 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Uudenmaan lista täysi Espoolainen yritysjohtaja Anne Berner on keskustapiirin tuore ehdokas s. s. 20. 4 Tärkeä Venäjä-kirja Myös julkinen sektori elvyttää Enemmän raikkautta keskustaan Ulkoministeri Erkki Tuomioja pitää Arto Mansalan Venäjä-muistelmia tärkeänä Venäjän tuntemisen kannalta. 8 Taru Kankkonen muistuttaa monen valitsevan ehdokkaansa sen perusteella, miltä tämä mainoksessa näyttää. KESKIVIIKKO 21.1.2015 N:o 6 . s. s
Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Aikamoista sähläystä taas lentoharjoituksista E i ole Suomen ulkopolitiikan hoito yksinkertaista puuhaa! Muuta ei voi sanoa, kun on seurannut julkista sähläystä Virossa parin kuukauden kuluttua pidettävän sotaväen lentoharjoituksen ympärillä. Ei ole taannoisista Islannin lentoharjoituksista opittu. Kierrokset nousivat jo niin, että presidentti Sauli Niinistön piti astua julkisesti vastaamaan. Sen tärkeyttä tullaan toistelemaan kaikkien puolueiden kampanjoissa. TYÖN profiili on muuttunut eikä taida palata ennalleen. Koko uran kestävät työsuhteet ovat korvanneet pätkätyö, vuokratyö, osa-aikatyö pakon edessä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnväli- Työtä, työtä tystilaston mukaan joulukuussa vähintään vuoden työttömänä olleita oli 98 500, mikä oli 15 800 enemmän kuin vuotta aiemmin. Merkittävää on myös, että ministeriön mukaan työttömyys kasvoi kaikkialla mutta eniten Uudellamaalla. Kohta minä meen crocseilla ja shortseilla pihalle. Niissä olosuhteissa sitä saattoi kutsua toivon näköalaksi. Samanlaista kykyä nähdä kylmän läpi parempiin aikoihin tarvitaan myös taloudessa ja työelämässä. Hanskoja tiskiin heittämällä ei päästä eteenpäin. Meri Alaranta-Saukko. Jos se tulee, vasta sitten käsitellään. jos muidenkaan. Toinen alkuviikon uutinen paljasti lisääntyneen keikkatyön yhden ikävän lieveilmiön; hoitoalalla on vaikea kontrolloida työntekijöiden alkoholinkäyttöä. Hommiin voivat jopa hakeutua ne, joilla on ongelmia asian kanssa. Ehkä HS selvittää. Lehti sanoi myös presidentin ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan ?puuttuneen. Tiedot ovat olleet vääriä, tai niitä on käsitelty väärin. Onko vika toimittajan vai tietolähteen. Myös pitkäaikaistyöttömyyden luvut Uudellamaalla ovat hälyttävät. Tämän viestin toivoisi tavoittavan niitä, jotka yhä kuvittelevat, että pääkaupunkiseudulla on aina työpaikkoja, ja että kaupunkiseudun alituinen kasvu on paras lääke koko kansakunnan talouden parantamiseksi. Niin ei olekaan . Jonkun on täytynyt vuotaa HS:lle tietoja. Ministeriön tilastot kertovat, että puolet työttömyyden kasvusta on pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. vaan pikemminkin päin vastoin. mitä ilmeisimmin presidenttiin ja ulkoministeriin viitaten. Hämmennystä on lisännyt, että HS:n tulkinnat OLIPA mukava palata joululoman jälkeen taas töihin. Työhistoriani on siksi kirjava, että olen oppinut ymmärtämään työn, vieläpä mieluisen, etuoikeudeksi. Pelottavaa. . Syytä onkin. Mutta jos joku luuli, että asiaan pannaan piste, erehtyi.? Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva ovat levinneet laajasti myös muihin medioihin. Niinistö oli silmin nähden tympääntynyt HS:n kirjoittamiseen. Kannanottojen aika on sitten, jos kutsu tulee. Kutsua odotellessa sopisi pohtia periaatteita ratkaisun pohjaksi. Äiti, kato. Sellainen se totisesti näinä aikoina on. Monen takaraivossa tykyttää nytkin huoli, miten kauan töitä riittää ja kuinka sitten käy, jos osoitetaan ovea. Irtisanomisuutisista on tullut niin tavallisia, ettei niitä enää edes hätkähdä. Jotain tarttis tehrä, sanoi entinen presidentti ja tämä nykyinenkin puhui aika reippaasti siihen suuntaan. LOPPIAISPÄIVÄNÄ pakkasmittarin elohopeapylväs ti- pahti . Mutta jos joku luuli, että asiaan pannaan piste, erehtyi. Suomi ei ole Niinistön mukaan saanut vielä edes kutsua. Ei ole, vastasi ministeriö. Vähän Niinistön esiintymisen jälkeen selvisikin, että kutsu oli annettu, mutta vain suullisesti. Työttömänä oli 232 000 ihmistä. Taantuma onkin iskenyt pahasti juuri Uudellemaalle. TYÖSTÄ ilmiöineen riittää paljon puhetta. Eikä ihme. Työn ympärillä elämä pyörii. Hesari kertoi tilastokeskuksen selvityksestä, jonka mukaan 57 prosenttia ihmisistä pitää työtä erittäin merkittävänä asiana elämän sisällön kannalta. Työelämän suhdanteista riippuu pitkälle kansakunnan hyvinvointi, sekä työtätekevien että sitä ilman syystä tai toisesta elävien. Kevään eduskuntavaalienkin yhtenä kärkiteemana on varmasti työ. Utvan kokoukset eivät ole julkisia. Haglund yritti valaa öljyä keskustelun laineille kertomalla maanpuolustuskurssin avajaisissa (19.1.), ettei Suomi ole saanut edes kutsua harjoitukseen. Onkohan posti jäänyt välille, voi tavallinen suomalainen kysyä, sillä Yhdysvaltain suurlähetystön edustaja Jeff rey Reneau kertoi Haglundin esiintymistä seuraavana päivänä kutsun tulleen jo ?useampi viikko sitten. Se kirjoitti (18.1.) ?ilmaharjoituksen hiertävän ulkopolitiikassa?. Jutun oli vielä kaiken lisäksi kirjoittanut Kari Huhta, joka on yksi lehden pääkirjoitustoimittajista ja siis linjan vetäjistä. P oliittinen oppositio on ollut viisaasti vaiti. Hyvä, sillä ollaan vasta alkumetreillä . 25 asteeseen. Aurinko kipusi silti horisontin yläpuolelle. Työttömyysaste oli 8,8 prosenttia, kun se edellisvuoden joulukuussa oli 7,9 prosenttia. Ja semmoisia ei Suomessa noteerata ollenkaan. Varsinainen keskustelun sekoittaja näyttää olevan Helsingin Sanomat. (Yle 20.1.). Samassa Haglundin uskossa oli Niinistökin. hankkeeseen presidentin ja valtioneuvoston yhteisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa utvassa. Lehti puhui myös ?harjoituksen herättämästä vastustuksesta. Presidentti kertoi vielä tarkistaneensa puolustusministeriöstä, onko kutsua tullut. Pahalta ne silti tuntuvat joka kerta. ?Kierrokset nousivat jo niin, että presidentti Sauli Niinistön piti astua julkisesti vastaamaan. Vain harvoin uudet muodot toimivat työntekijän eduksi . Niiden mukaan työttömiä oli joulukuussa 363 000 henkilöä, mikä oli 33 000 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Erityisen huolestuttavaa on työttömyyden pitkittyminen. 4-vuotias siitä riemastuneena: . Ja ennen kuin käsitellään, on tiedettävä, mitä Suomelta odotetaan. Siinä Niinistön viesti. Tässä presidentti noudatteli puolustusministeri Carl Haglundin (r.) sanoja. ja silti epäselvää on jo niin, että presidentin täytyy tulla vastailemaan. Ei hyvältä vaikuta avuttoman asiakkaan kannalta. ENTÄPÄ sitten aivotutkijan alkuvuoden ulostulo, jonka mukaan työpaikoilla pitäisi hengailla enemmän. Pätkätöiden kurimuksessa uuttaa pestiä hikihatussa ansaitsevan korvissa se saattaa kuulostaa irvokkaalta. Tosin suurin osa allekirjoittaa tutkijan perustelun; aivot toimivat tehokkaammin, kun liika kiire ei ahdista. Karu tosiasia on, että irtisanomisten myötä railo työtä ilman olevien ja sen taakan alla uupuvien välillä repeää koko ajan syvemmäksi. Samalla kuilu hyvin pärjäävien ja toimeentulon kanssa kamppailevien välillä levenee. Se on ollut Suomen ulkopoliittisten päätösten vahva pohja ennenkin. Työttömyys vain pahenee T yöttömyysaste nousi joulukuussa, kertoo Tilastokeskus. Tämä oli 27 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tilanne on vielä karmaisevampi, kun rinnalle pannaan hieman eri kriteerein työttömyyttä mittaavan työ- ja elinkeinoministeriön luvut, jotka julkistettiin myös tiistaina. Asian täytyy käydä lehden kunnialle, sillä presidentin sanomisten vääristely on hankala paikka. Hyvä suhtautumistapa voisi olla sellainen, jonka taakse löytyy poliittinen konsensus, ja jonka suomalaiset hyväksyvät
Listoilla keikkuu muun muassa olut- ja virvoitusjuomapak- kauksia ja einespitsoja. Tilaa hintojen alennuksille on myös raivattu karsimalla kustannuksia, jois- ta kipein on henkilöstön supistaminen. Kauppa joutuu miettimään rakenteitaan uudelleen. Heikkilän mukaan S-ryhmässä hinnan alennuksia ei ole tarkoitus repiä tuottajien selkänahasta, ja myös nykyinen kotimaisuusaste säilyy.? Lapin Kansa: ?Ruuan hintaa nostaa myös valtio. ulkomaille. Yhden hengen talouksissa ruokahävikki vie vuodessa 100 euroa ja lapsiperheillä 280 euroa. Erinomainen keino ruokamenoissa säästämiseen on pyrkimys mahdollisimman pieneen hävikkiin.?. Etsitään jotain sellaista, jolla heiluttaa laivaa, joka näyttää kulkevan liian suoraan. Emme saa sokaistua tälle tai lamaantua, vaan meidän tulee rohkeasti ja tinkimättö mällä yhteistyöllä ja toisiamme kannustaen jatkaa vaalityötä, pysähtyä, kuunnella ja ennen kaikkea kohdata ihmisiä samalla palauttaen heidän luottamustaan poliittiseen toimintaan. Tulevia eduskuntavaaleja on käyty siitä saakka, kun edelliset vaalitulokset on julkistettu. Jos sellaisiin eväisiin turvautuu päivittäin, ruokakassille kertyy hintaa halvemmillakin hinnoilla. Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki vastaa 100 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. On hyvä muistaa: Jos ei ole tehnyt mitään, ei ole myöskään voinut epäonnistua. EN YLISTÄ epäonnistumista, mutta en myöskään kannusta ketään tavoittelemaan sitä. Tärkeämpää on mielestäni hyväksyä se osana poliittista toimintaa, osana tätä yhteiskunnan rakennustyötä ja muistaa että ilman epäonnistumista ei voi oppia uutta ja ottaa opiksi. Epäonnistumiset ovat osa ainutlaatuista keskustatarinaa, joka elää meissä. Tulevissa eduskuntavaaleissa menestyksen avaimet ovat mielestäni siinä, että näytämme selkeästi uusiutumisemme puolueena ja sen miten olemme ottaneet opiksi epäonnistumisistamme. Sen lisäksi meidän tulee tehdä rohkeita tekoja ja avauksia, ilman turhia lupauksia, joissa näytämme yhteistyökykyisyytemme ?Tulevia eduskuntavaaleja on käyty siitä saakka, kun edelliset vaalitulokset on julkistettu. Nähtäväksi jää, olemmeko ottaneet opiksi kantapään kautta ja mitä jää opittavaksi tulevaa varten.. Sitä tarvitaan lisää. Hinnanalennukset tuskin vievät kauppaketjujen taloutta kuralle. SOK:ta on aiheellisesti arvosteltu siitä, että se on unohtanut osuuskauppaliikkeen perusajatuksen. Ylenpalttisia investointeja vähentämällä ja toimintoja tehostamalla ale voidaan rahoittaa melko kivuttomasti.? Kauppojen hintakilpailu on sinänsä hyvä asia. Samalla pidämme yllä takinkäännönpelkoa, joka estää meitä kehittymästä poliittisina vaikuttajina. Toivon, että oppisimme näkemään mielipiteen muuttamisen näin vaalienkin alla ennemminkin viisautena, rehellisyytenä ja ketteryytenä maailman muuttuessa ympärillä, kuin riskinä yhteiskunnan rakentamisessa. MEILTÄ odotetaan suurennuslasilla epäonnistumisia, ylilyöntejä, sisäisiä ristiriitoja, ja julkkisehdokkaita. 21.1.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Kantapään kautta kohti vaaleja Eeva Marjatta Vesterinen keskustanaisten varapuheenjohtaja VUODENVAIHTEEN jälkeen moni eduskuntavaaliehdokas on käynnistänyt kampanjansa. Kotisivujen linkitykset sosiaalisessa mediassa kasvavat päivä päivältä, mielipidekirjoitukset jonottavat paikallislehdissä, tukiryhmät kokoontuvat suunnittelemaan kevään askelmerkkejä, vihreät teltat seisovat pakkasessa. Kaiken kaikkiaan tuntuu kuin olisimme lämpimämmässä galluppaisteessa, kuin mitä todellisuudessa lämpömittari näyttää. Epäonnistumiset ovat osa ainutlaatuista keskustatarinaa, joka elää meissä. EDELLISTEN eduskuntavaalien tappion rippeet, epäonnistuminen ja sitä seuranneet tunteiden alakulot ja pettymykset tuntuvat kaukaisilta. Ennusteet tulevasta vaalimenestyksestä, arvailut jopa tulevasta hallituspohjasta yrittävät luoda ikään kuin toivoa tulevasta. Samalla unohdamme herkästi sen, mikä merkitys myös epäonnistumisilla on tämänhetkisen kannatuksemme osalta, joka todellisuudessa mitataan vasta vaalipäivänä. Kuva: Paula Åström sellaisessa mittakaavassa mihin aiemmin ei ole totuttu. Me emme saa takertua toisten virheiden tai epäonnistumisten esiin nostamiseen, sillä se vähentää ihmisten kiinnostusta entisestään poliittista toimintaa kohtaan. Sitä vastoin meidän tulee jatkaa ratkaisujen etsimistä, kompromissien hakemista, ja löytää mustavalkoiseksi väritetyistä politiikan asiakysymyksistä myös muita värejä. ME KESKUSTALAISET liian usein pelkäämme muuttaa mielipidettämme alati muuttuvassa maailmassa. SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä muistuttaa, että ruuan hinnasta noin 40 prosenttia on erilaisia veroja. EU-maissa keskimäärin verojen osuus on noin 20 prosenttia. Satakunnan Kansa: ?Hintojen alentaminen jopa kymmenillä prosenteille kertoo, että hinnoissa on ollut reilusti voittomarginaalia. Rahaa on investoitu huimasti uusiin kauppapalatseihin, bensa-asemaketjuihin ja . Nähtäväksi jää, olemmeko ottaneet opiksi kantapään kautta ja mitä jää opittavaksi tulevaa varten. Rohkeaa eduskuntavaalikevättä meille kaikille. Muut lehdet LEHDET KIRJOITTAVAT ruokakaupan hintakilpailusta. Iltalehti: ?S-ryhmä on perustellut omaa hintojen pudotustaan paluulla kulutusosuustoiminnan humaaneihin perusarvoihin, köyhien auttamiseen. mikä ihmeelli- sintä . hintoja. Uskokoon ken tahtoo. Muutokset eivät kuitenkaan kohdistu yhtä rajuina elintarvikekauppaan kuin muihin kulutustavaroihin, joissa verkkokaupan osuus kasvaa kaiken aikaa.? Keskisuomalainen: ?Julkisuudessa on esitelty alennettujen ?peruselintarvikkeiden
Mutta voimme olla ylpeitä siitä, että julkisella sektorilla on erinomaista osaamista, Anne Berner toteaa. Lastensairaala työllistää Berneriä edelleen, ja hän aikoo jatkaa työtä, kunnes sairaala on valmis. . kand., päätoimittaja, Helsinki, Jyrki Kosonen, maanviljelijä, yrittäjä, Mäntsälä, Jasi Kuokkanen, työsuojelupäällikkö, Vantaa, Outi Lankia, ympäristöinsinööri, työsuojelupäällikkö, Porvoo, Jukka Lehtimäki, tuntiopettaja, maatalousyrittäjä, Pukkila, Olavi Merihaara, komisario, Askola, Sari Metsäkivi, äidinkielen opettaja, Vihti, Seppo Mäkinen, LKT, ylilääkäri, Porvoo, Nina Naskali, projektipäällikkö, yrittäjä, Hyvinkää, Eeva Oehlandt, KTM, yrittäjä, Espoo, Alpo Rusi, valtiotieteen tohtori, Helsinki, Joonas Salmi, opiskelija, Hyvinkää, Mariitta Savolainen, lehtori, Vantaa, Seppo Särkiniemi, pastori, Espoo, Juhani Tihveräinen, rakennusmestari, Raasepori, Matti Vanhanen, VTM, toimitusjohtaja, Nurmijärvi, Eerikki Viljanen, maanviljelijä, poliittinen sihteeri, Vihti, Päivi Viro, terveydenhoitaja, Vantaa, Outi Örn, FM, tietopalvelupäällikkö, Inkoo. Sipilä heitti Bernerille haasteen Anne Berner hyppää yritysmaailmasta politiikkaan keskustan eduskuntavaaliehdokkaana PAULIINA POHJALA SUOMENMAA YRITYSJOHTAJA Anne Berner lähtee keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä. Ehdokkuus sinetöitiin maanantai-iltana, ja sen takana on keskustelu keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän kanssa. . Se on hyvissä käsissä ja hyvin vakaa. UUSI LASTENSAIRAALA -tukisäätiön puheenjohtajana Berner johti keräystä, jolla hankittiin uutta lastensairaalaa varten yli 30 miljoonaa euroa. . Siinä on 35 ehdokasta. Ehdokkaista 21 on miehiä ja 14 naisia. Viimeiseksi nimetyt ehdokkaat ovat Anne Berner sekä kauppatieteen tohtori, Aalto-yliopiston määräaikainen professori Katariina Kemppainen.. Nyt valvotaan, että rahat käytetään oikein ja saamme maailman parhaan lastensairaalan. BERNER näkisi poliitikon roolin omalla kohdallaan ennen kaikkea luottamustehtävänä, ei niinkään ammattina. Vaalikampanjaansa hän ei ole vielä ehtinyt suunnitella. . Olen ollut yrittäjänä lähes 30 vuotta ja puhunut yrittäjyydestä ja omistajuudesta Suomessa. Politiikassa täytyy myös miettiä, mitä sen sääntelyn tilalle täytyy tulla. UUSI LASTENSAIRAALA 2017 -hankkeen tukiyhdistys aloitti varainhankinnan helmikuussa 2013, koska vanha lastenklinikka on pieni ja huonokuntoinen. Hanke on kerännyt paitsi kii- tosta, myös ihmettelyä siitä, miksi sairaalaa ei rakenneta julkisista varoista. Nyt olen myös nähnyt, miten julkisen ja kolmannen sektorin asioita pitäisi edistää, hän viittaa lastensairaala-hankeeseen. Berner haluaa parempia keinoja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle ja sääntelyn purkamista. Toisaalta hän myöntää, että edunvalvontaorganisaatiosta on helppo huudella, mitä pitäisi tehdä. . Tapasin Juhan ja keskustelimme siitä, mitä kaikkea toivoisin Suomessa tehtävän ja mitä tulevaan hallitusohjelmaan pitäisi laittaa. Hän heitti minulle haasteen, että miksi et lähtisi itse laittamaan niitä asioita kuntoon, Berner kertoo. Hän sanoo pitävänsä Sipilän tavasta toimia ja puhua asioista suoraan. . Pidämme yhdessä yhtiöstä huolta. Hanke on hyvällä mallilla, varainhankinta on tehty ja rakentaminen on käynnissä. Sitäkin yritettiin vuosikymmenet. Bernerin mielestä sekään ei voi olla ratkaisu, että mitään ei tehdä. Berner kysyy, kannattaako julkisen sektorin varoja sitoa kiinteistöihin. . yo., Espoo, Lauri Kontro, valt. yo., Espoo, Katariina Kemppainen, KTT, Professor of Practice, Espoo, Antti Kilpeläinen, virkamies, Pornainen, Esa Kivivuori, valokuvaaja, ark. Kaipaan nyt ihmisiä, jotka lähtevät minua auttamaan. KESKUSTAN Uudenmaan piirin puheenjohtaja Eero Lankia kertoo, että piirin ehdokaslista on nyt täysi. lis, eläkeläinen, Vantaa, Ilmari Kekkonen, yrittäjä, Vantaa, Teemu Kelkka, kartoittaja, Espoo, Ann-Mari Kemell, KTM, oik. Minulla ei ole vielä muuta kuin itseni ja hirveä kasa mielipiteitä, Berner nauraa. . 4 21.1.2015 FAKTA Keskustan Uudenmaan piirin ehdokkaat Anne Berner näkisi poliitikon roolin omalla kohdallaan ennen kaikkea luottamustehtävänä, ei niinkään ammattina. Uskoisin, että voisin olla hä- nelle avuksi. Berner ei kaipaa yrityksille niinkään tukijärjestelmiä vaan oman pääoman aseman ja sitä kautta yritysten rahoituksen vahvistamista. BERNER on Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja. Vallilassa työskentelevät myös Bernerin isä, kaksi veljeä ja poika. . Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva Linda Ahonen, myynti- ja palveluvastaava, Raasepori Anne Berner, hallituksen puheenjohtaja, Espoo, Tarja Edry, KM, rehtori, Järvenpää, Marjut Frantsi-Lankia, LL, ylilääkäri, Kirkkonummi, Vesa Helkkula, toimitusjohtaja, diplomi-insinööri, Kauniainen, Johannes Hirvaskoski, varatuomari, Vantaa, Jeppe Isberg, kuljetusalan yrittäjä, Vantaa, Antti Kaikkonen, kansanedustaja, Tuusula, Iikka Kantola, europarlamentaarikon avustaja, Nurmijärvi, Pirkko Karjalainen, yhteiskuntat
Alle puolet! Vain neljän prosenttiyksikön kasvu viidessä vuodessa! Onko syytä enää elää? Martti Ripaoja Satakunnan Kansassa Siitä on lumenluomistyö hyvää, että vaatii vähän aivotoimintaa. Ministeriöt eivät ole mitään ikuisia linnakkeita. KANERVAN mukaan esimerkiksi yritystoiminnan mahdollisuuksista ja kilpailukyvystä pitäisi voida päättää yhdessä paikassa niin, että syntyisi uutta työtä ja toimeentuloa. . Pitää miettiä, kuinka valtioneuvosto-orkesteri soittaa par- haiten. Politiikan arvot ja päämäärät hukkuvat numeroiden alle, ja uudistukset menevät metsään, jos ne tehdään pelkästään talousviisauden resepteillä. Elina Grundström Helsingin Sanomissa Tasavallan presidentti voisi jättää moraalis?eettiset pohdintansa oikeasta ja väärästä uudenvuodenpuheeseensa. Aki Puupponen Ilkassa presidentin armahdusoikeudesta Ehkä jostain syystä vähän ahdistaa ja masentaa myös sitä prosenttia, joka brittiläisen avustusjärjestö Oxfamin raportin mukaan omistaa 48 prosenttia kaikesta maailman omaisuudesta. Sillä saataisiin nykyistä parempaa jäntevyyttä. Meillä on hirveän siiloutunut ajattelu siinä, mikä ministeriö tekee mitäkin asiaa. Minusta meidän tulisi elää nyt ja myös huomenna. Mika Pesonen Keskisuomalaisessa Olisivatpa poliitikot juuri nyt alavireen aikana niin kekseliäitä, että puheista voi irrota lentäviä lauseita. Silloin ministeriöidenkin pitäisi olla strategisia esikuntaorganisaatioita, eikä toimeenpanevia yksiköitä. BACKMANIN mielestä virkamiesten valta ei lisääntyisi,vaikka ministerien määrä vähenisi. . 5 21.1.2015 Markku Vuorinen keskustan ehdokkaaksi Helsingissä KESKUSTAN Helsingin piiri on nimennyt mediapastori Markku Vuorisen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tapaninvainiolainen Vuorinen on Helsingin sosiaalija terveyslautakunnan jäsen sekä kaupunginvaltuuston ensimmäinen varavaltuutettu. . Lähden vaaleihin teemalla: Rohkeasti ja rakentavasti, arvoista tinkimättä. Silloin ministerit pystyvät vähän paremmin ratsastamaan hevosta. Luojan ajatukset voivat vapaasti kulkea miten haluavat. Antti Munnukka Etelä-Saimaassa. Haastattelussa sanomiaan asioita hän kuvaa yksityisajatteluksi. . Kauppaketjuja olikin jo ehditty syyttää jäätyneestä konfliktista. S-ryhmä mainostaa uusia hintojaan halpuutetuiksi. Vahvempi ministeri ministeriössä vähentää virkamiesten valtaa verrattuna siihen, että ministeriössä toimii kaksi tai kolme ministeriä. Jos on heikkoja ministereitä, niin hevonen vie ja ratsastaja vikisee. En pidä yhtään vastuuttomista mainoslauseista, joiden mukaan meidän tulisi elää nyt ja maksaa vasta huomenna. Ministerien pitää olla aidosti ministeriöittensä päällikköjä. Virkamiesten sauma pyörittää ministereitä vähentyy. Vehviläinen erottaisi selkeästi toisistaan virkamiesvalmistelun ja poliittisen vastuun. . Lukumäärä ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan se miten ministeriöt on ryhmitelty vastaamaan strategisia tavoitteita. Jos lähdettäisiin ihan puhtaalta pöydältä, niin olisi järkevää, että ministeriö- ja ministerijako vastaisivat mahdollisimman hyvin hallitusohjelman strategisia tavoitteita. VEHVILÄISEN mukaan jakoa on syytä pohtia eduskuntavaalien jälkeen. . Silloin olisi johdonmukaista vähentää myös ministerien määrää. Hän on huomannut, että Euroopan unioni haukkaa joidenkin ministerien ajasta valtavan ison osan. . Teen työtä puheenjohtaja Juha Sipilän asenteella, jossa omaa saa kehua, mutta toista ei haukkua, Vuorinen sanoo. Hän toteaa, ettei halua olla politiikan teossa rakkikoira, joka haukkuu kaikkea mikä liikkuu, vaan mieluummin opaskoira, joka johdattaa ihmisen turvallisesti ja luotettavasti eteenpäin. apollon tietäjät Ruokasota virisi KAUPPAKETJUJEN välille on puhjennut mittava ruokasota. S-ryhmä ilmoitti tuntuvista alennuksista sunnuntaina. Kesko kertoi tehneensä saman jo marraskuussa ja Lidl ilmoitti vastaavansa haasteeseen. Kuluttajat kiittävät siitä, että hintataistelu lopultakin virisi. Nyt asiat ovat sirpaleisesti siellä ja täällä. Backman muistuttaa kannatta- Anu Vehviläinen erottaisi valtioneuvoston työskentelyssä selkeästi toisistaan virkamiesvalmistelun ja poliittisen vastuun. Kuva: Jari Laukkanen neensa keskushallintouudistusta jo 15 vuotta. . Vähentämistä puoltaa se, että hallituksen pitäisi toimia nykyistä paremmin strategisena ja kollegiaalisena joukkueena. Ministeristä tulee helposti ministeriöidensä edustajia valtioneuvostossa eikä valtioneuvoston edustajia ministeriössä. Eihän maailma sellainen ole. Vehviläisen mielestä ainakin niin sanotuista sirpaleministereistä pitää päästä eroon. Sillä hän tarkoittaa eri ministeriöiden tehtävistä koostuvien salkkujen kantajia. Kanerva sanoo, että ministerien ja ministeriöiden vähentämiseen on varaa. . Kieltämättä parempi termi kuin halvennetut. KESKUSTAN Helsingin piirillä on nyt 17 eduskuntavaaliehdokasta listalla, jonne mahtuu kaikkiaan 22 nimeä. Vesa Somppi Markku Vuorinen. Kuva: Jari Laukkanen lainat Hallitusorkesterin pitäisi soittaa samaa kappaletta VESA SOMPPI HELSINKI MINISTERIEN ja ministeriöiden määrän vähentäminen saa kannatusta eri puolueissa. Ministereinä aiemmin toimineet kansanedustajat Anu Vehviläinen (kesk.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Jouni Backman (sd.) kannattavat valtioneuvoston toimintatavan uudistamista. Vehviläinen on jäsenenä valtioneuvoston työskentelyn kehittämistä pohtivassa parlamentaarisessa Kehu-komiteassa. Ministeriöitä pitäisi tarkastella aivan uudelta pohjalta, eikä vain yhdistellä nykyisiä. Valtioneuvoston yhtenäisyys pitää palauttaa, ettei enää olisi keskenään riiteleviä ministereitä ja ministeriöitä. Kanervan mielestä pidempiaikaiset hallitukset ovat paras tae ministerin vallan säilymiselle. . Tehtävät eivät muutenkaan ole vähentyneet, joten sen vuoksi ministerien määrää ei ole syytä vähentää. Vaalipuheen ei tarvitse, eikä se saa olla lupailujen kuminaa. Armi Niemelä Satakunnan Kansassa Jos kaikki muut tärkeät asiat alistetaan talouspuheelle, seurauksena on kuitenkin sekä maalin hämärtyminen että osumatarkkuuden heikkeneminen
1941) toimi Suomen Moskovan lähetystössä kolmeen otteeseen: lähetystösihteerinä 1967? 70, lähetystöneuvoksena 1974? 76 ja suurlähettiläänä 1993-96. Kahdella ensimmäisellä kaudella neuvostovaltion ykkösmies, maailman ykköskommunisti, oli pääsihteeri Brezhnev. Suurlähettiläskaudella Neuvostoliitto oli jo hajonnut. 6 21.1.2015 Neuvostojohto halusi UKK:n jatkavan 1978 SDP ehti ensimmäisenä toteuttaa Brezhnevin toivomuksen PENTTI MANNINEN HELSINKI NEUVOSTOLIITON ykkösmies Leonid Brezhnev halusi maaliskuussa 1975 Urho Kekkosen asettuvan ehdolle myös vuoden 1978 presidentinvaaleissa, ex-suurlähettiläs Arto Mansala kertoo tiistaina julkistetussa muistelmakirjassaan. Pääministeri Kalevi Sorsan SDP pyysi kuukautta myöhemmin Kekkosta SDP:n ehdokkaaksi. Tämä suostui. Perusteellisesti hän punnitsee Vladimir Putinin vallan pohjustanutta Jeltsiniä. Ulkoministeriön virkamieskunnan valiokaartiin kuuluneen Mansalan kynällä monipuolisen arvion saavat myösVenäjän identiteetti, venäläisyys ja kulttuuri aina kirkkoa myöten. Jälkikirjoitukseen hän piirtää kuvan Venäjästä Ukrainan kriisin näkökulmasta. . Muutaman päivän sisällä Suomen kansan demokraattinen liitto, keskusta ja Suomen kommunistinen puolue il- moittivat tukensa ehdokkuudelle. Vuoden 1978 vaaleissa Kekkosen takana olivat myös kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue ja liberaalit. Ura päättyi sairastumisen myötä eroon syksyllä 1981. ULKOMINISTERIÖN valtiosihteerin paikalta eläkkeelle jäänyt Mansala (s. Kekkonen sai äänistä 82,4 prosenttia ja 260 valitsijamiestä 300:sta. Kekkonen aloitti presidenttikautensa maalaisliiton ehdokkaana 1956. Venäjää johti presidentti Boris Jeltsin. KIRJASSAAN ?Kohti kaaoksen pitkää yötä. Hän toimi Neuvostoliiton Pääsihteeri tiedusteli melkein huutaen, oliko hän lukenut edessään olevista papereista kaiken.. Oireet Venäjän kehittymisestä läntisen demokratian sijasta suurvalta-asemaansa voimalla palauttavaksi valtioksi olivat tunnistettavissa jo 1990-luvun loppuvuosilta asti. KIRJA PALJASTAA hätkähdyttäviä yksityiskohtia ydinasemahdin johtajan Leonid Brezhnevin kunnosta. (WSOY) Mansala tarkastelee näkö- ja kuuloetäisyydeltä Kekkosen vierailuja ja tämän isäntiä
Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva. Amerikka, Japani ja Britannia kasvavat, mutta euromaat ja euroalue on edelleen jäässä, puheenjohtaja Timo Soini sanoi. Perussuomalaisten mukaan kriisiä ei voida enää hoitaa tukipaketeilla. Kriisi on jatkunut viisi vuotta, ja koko euroalue on jäässä. Brezhnev oli vieressä istuneiden Aleksei Kosyginin ja Andrei Gromykon avun varassa. . Se on ilmeisesti lähetystöön tullut, mutta sitten sieltä se ei ainakaan ole puolustushallintoon tullut, Gayer sanoo. YHDYSVALTAIN Suomen-suurlähetystön mukaan osa Viron ilmaharjoituksen aiheuttamasta hämmennyksestä voi syntyä eroista siinä, mikä tulkitaan kutsuksi. Lähetystön viestintäosaston päällikkö Jeffrey Reneau kertoo, että Suomelle kutsun osallistua Ämarin harjoitukseen esitti suullisesti amerikkalaiskenraali Frank Gorenc vierailunsa yhteydessä marraskuussa. Kuva: Jari Laukkanen kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuosina 1966?82. Brezhnevin sai vakavan aivoverenkierron häiriön joulukuussa 1974. Gayerin mukaan heillä on tosin tieto siitä, että kutsu olisi tullut Yhdysvaltain Suomen-lähetystöön asti. . Toipilaana ollut Brezhnev pystyi osallistumaan vain Kremlin osuuteen. Mansalan mukaan Brezhnev toi kolme eri kertaa ilmi, että Kekkosen tulisi jatkaa presidenttinä myös vuoden 1978 jälkeen. Moskovassa haluttiin pelata varman päälle. Välistä pääsihteeri tiedusteli heiltä miltei huutaen, oliko hän jo lukenut edessään olevista papereistaan kaiken sen, mitä hänen oli käsketty sanoa, Mansala kertoo. Kekkosella ja Brezhnevillä oli hyvät välit, mutta tässä tilanteessa kunnon keskustelua ei voinut syntyä. . Hän selvisi siitä saksalaisten lääkärien avulla, mutta joutui hoidattamaan itseään välillä pitkiäkin aikoja. Pääsihteeri päätti neuvottelut, läsnä olleet yllättäen, kovin outoon loppuhuipennukseen: ?Myykäähän te sitten meille enemmän sitä Viola-juustoanne?. MOSKOVASSA oli tuolloin toinenkin sairas mies, Parkinsonin tautia sairastava Suomen suurlähettiläs Jaakko Hallama. Hallaman puhekyky oli vaikeutunut. Nikita Hru?t?ov totesi jo 1960, että ?niin kauan kuin Kekkonen on Suomen johdossa, luotamme Suomeen silmät ummessa?. KEKKOSEN valtiovierailulla 1977 Brezhnevin kunto oli heikompi. Pääsihteerillä oli kuulolaite, joka toimi huonosti. Soini ei kuitenkaan paljastanut, millaisen kir- jauksen asiasta puolue mahdollisesti vaatisi tulevaan hallitusohjelmaan voidakseen olla mukana hallituksessa. SOINI KOROSTI perussuomalaisten olleen eurokriisilinjassa omalla tiellään pitkän aikaa. Puolue on pyytänyt välikysymykseen mukaan muita puolueita, koska ne ovat kaikki olleet hyväksymässä tukipaketteja edellisissä hallituksissa. Vasemmistoliitosta erkaantuneen vasenryhmän Soini myönsi kuuluneen johdonmukaisiin vastustajiin. Vuoden 2011 vaalien jälkeen perussuomalaiset jäi pois hallituksesta tukipaketteja koskevan erimielisyyden takia. Perussuomalaiset moittii erityisesti SDP:tä suoranaisesta hämäyksestä Kreikan toisen tukipaketin yhteydessä neuvoteltujen vakuuksien osalta. On välttämätöntä, että jos Suomen Ilmavoimat lähtee rajojen ulkopuolelle, että tarkkaan tiedetään, mistä on kysymys. Niinistö korosti, että Ilmavoimat on harjoitellut Virossa ennenkin yhdessä sotilasliitto Naton kanssa, ja se toiminta tulee jatkumaan. Yle uutisoi aiemmin Yhdysvaltain Suomen-lähetystön sanoneen, että kutsu ilmaharjoitukseen olisi tullut Suomelle jo viikkoja sitten. Puolustusministeri Carl Haglundin (r.) erityisavustaja Patrik Gayer kuitenkin vahvistaa STT:lle, että puolustushallintoon kutsua ei ole saapunut. Jopa ulkoministeri Andrei Gromyko esitti Sorsalla toivomuksen, että Suomi vaihtaisi lähettilästä, koska edes tulkit eivät ymmärrä tämän puhetta. Monet siirtoyritykset kaatuivat rouva Anita Hallamaan. Puolikuntoisen pääsihteerin puheesta oli toisinaan vaikea saada selvää, mutta hän pysyi paikallaan vielä kahdeksan vuotta, kuolemaansa asti. Presidentti Niinistö toppuutteli kohua Viron ilmaharjoituksesta PRESIDENTTI Sauli Niinistön mukaan Suomella ei ole vielä tietoa siitä, millainen Viroon kaavailtu ilmaharjoitus Yhdysvaltain kanssa edes olisi. Niinistö toppuutteli tiedotustilaisuudessaan asiasta noussutta kohua. Suomen presidentistä oli tullut vanhus. Presidentti Sauli Niinistö toppuutteli tiistaina ilmaharjoituksesta noussutta kohua. mutta yksityiskohdista ei ole tietoa. . Niinistön mukaan on perätön väite, että hankkeesta vetäytymistä olisi vaadittu. . Mitään kirjallista kutsua ei ole. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Perussuomalaiset vaatii hallitusta tilille eurokriisin hoidosta SUSANNA JÄÄSKELÄINEN/STT HELSINKI PERUSSUOMALAISET vaatii hallitusta ilmoittamaan selväsanaisesti Suomen kokonaisvastuut Kreikan ja muiden kriisimaiden tukipaketeista. . Hänellä oli läheinen suhde Kekkoseen. Rouva käytti sitä sumeilematta hyväkseen, kirjasta selviää. Pariskunnan siirto Helsinkiin toteutui vasta Mauno Koiviston presidenttikaudella. LUKUISILLA Kekkosen Moskovan vierailuilla mukana ollut Mansala ihailee presidentin kykyä ajaa Suomen asiaa neuvostojohtajien kanssa. Vuonna 1978 hän sanoo havahtuneensa siihen, että ikä todella painoi. Soinin mukaan kyseessä on tuottojenvaihtosopimus, joka ei tuota mitään ja jota mikään muu maa kuin Suomi ei halunnut. Hallituksella on pari viikkoa aikaa vastata perussuomalaisten välikysymykseen, minkä jälkeen eduskunta äänestää sen pohjalta hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaiset jättivät tiistaina välikysymyksen hallitukselle eurokriisin hoidosta, Suomen vastuista ja Kreikan tilanteesta. Jussi Niinistö ja Timo Soini neuvonpidossa eduskunnassa. 7 21.1.2015 Arto Mansala muistelee kolmea kauttaan Moskovassa. Haluamme haastaa hallituksen kertomaan Suomen kansalle, mistä tässä kaikessa on kysymys, ja suomeksi, vaatii eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström. Puolue esitteli tiistaina välikysymystä, jossa se kysyy myös, onko istuva hallitus valmis leikkaamaan kriisimaiden velkoja ja onko euroalueen hajoamiseen varauduttu. Puolue moittii eurokriisin hoitoa epäonnistuneeksi ja sanoo, että kriisi ei ole millään tavoin ohi, ja se on vaikeuttanut keskeisesti myös Suomen nousua talousahdingosta. . Jos on kyse siitä, että halutaan tietää, mi- kä tämä harjoitus on, niin sitten olen siihen puuttunut ja tulen puuttumaan jatkossakin, Niinistö kertoi. Niinistön mukaan ajatus Yhdysvallat-vetoisesta harjoituksesta Viron Ämarissa nousi esiin presidentti Barack Obaman taannoisella Viron-vierailulla. Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin toivottaisiin jollain tavalla olevan osallisina, MAALISKUUSSA 1975 Kekkonen vieraili Moskovassa ja Zavidovossa
Tai lisätä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä tai luoda ideoista uusia taloutta ja yhteiskuntaa hyödyntäviä innovaatioita.. Vihreälle teknologialle on olemassa tulevaisuudessa kasvava kysyntä, Alaja sanoo. Vihreän teknologian tärkeyttä on korostanut myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. HÄN on perännyt useasti valtion omaisuuden tehokkaampaa käyttöä muuttamalla ei-strategista valtion omistusta yksityisvetoisten pienten ja keskisuurten yritysten vähemmistöomistuksiin. Näin saataisiin talouden kasvuun vauhtia ilman että valtio velkaantuu yhtään lisää. Alajan kirjoitaman raportin yksi keskeinen havainto on, että niin Itä-Aasian maat kuin Suomikin teollistuivat valtiollisen valikoivan elinkeinopolitiikan vauhdittamana. Viime vuosina kansainvälisessä keskustelussa on puolestaan korostettu valtion keskeistä roolia innovaatiovetoiselle taloudelle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa korkean teknologian edistysaskeleet ovat usein syntyneet puolustushallinnon projektien piirissä. Applen iPhonen ?älykkäiden? teknologioiden takaa voidaan löytää valtava julkinen panostus. RAPORTISSA nostetaan esiin kaksi yleistä johtopäätöstä. Ensinnäkin kriisistä nouseminen ja uuden kasvun luominen edellyttävät merkittäviä julkisia investointeja. Toiseksi valtiot voivat omaksua yhteiskunnallisia ja teknologisia missioita, joiden kautta resursseja ohjataan ilmasto- ja ympäristökriisin kaltaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sitran johtaja Timo Lindholm kritisoi raporttia. Hänen mielestään julkinen rahoitus ja julkiset investoinnit ovat tarpeellisia joissakin suurissa, yhteiseen infrastruktuuriin liittyvissä hankkeissa. Lindholm ei usko, että julkisen sektorin olisi yksityistä sektoria helpompaa hyödyntää tutkimustietoa. . Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa. VIIME vuosien kehitys, jossa talouskriisin aikana leikataan julkisista tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista, on Alajan mielestä taloudellisesti tuhoisa. Ruotsissa ei yksityisen ja julkisen sektorin välistä vastakkainasettelu ole. Siellä talouspolitiikasta on Alajan mukaan aina keskusteltu ?produktiivisesti?. Hän viittaa Gunnar Myrdaliin, joka jo 1930-luvulla puhui siitä, että osaava ja hyvinvoiva väestö on kansantaloudellinen kilpailuetu. Myrdal (1898-1987) oli ruotsalainen taloustieteilijä ja poliitikko. Häntä pidetään tärkeänä hyvinvointivaltion arkkitehtinä. . Ruotsissa osataan keskustella siitä, että tietyt julkisen sektorin investoinnit voivat edistää maan kilpailukykyä, Alaja sanoo. TÄLLAISET argumentoinnit olivat Suomessakin hyvinvointivaltioprojektin ykkösideologin Pekka Kuusen (1917-1989) toimesta esillä 1960-luvulla. . Kuva: Jari Laukkanen Talous on kuuma peruna Elpymistä ei Suomessa tapahdu pelkästään yksityisen sektorin varassa TIMO MIKKILÄ HELSINKI KALEVI Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Alaja arvioi, että talouden uudistaminen edellyttää uusia investointeja, eikä investointikysynnän elpymistä Euroopassa ja Suomessa voida rakentaa pelkästään yksityisen sektorin varaan. Päinvastoin Suomen ja muiden EU-maiden olisi ymmärrettävä, että valtiot voivat asettaa elinkeinopolitiikassaan myös taloudellisia ja teknologisia missioita tai tehtäviä. Alaja haastaa tuoreessa Valtionyhtiöistä yrittäjähenkiseen valtioon -raportissa Suomessa vallitsevaa yksityisen ja julkisen sektorin vastakkainasettelua. Hänen mielestään julkisten instituutioiden tärkeä panos suomalaiselle elinkeinoelämälle ei ole saanut riittävästi huomiota. Esimerkiksi innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahaa oli mukana 60 prosentissa suomalaisista innovaatioista vuosina 19852007. Tekes on valtion virasto, joka aktivoi ja rahoittaa yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimusyksikköjen tutkimusja kehitysprojekteja. 8 21.1.2015 Osaava ja hyvinvoiva väestö on kansantaloudellisesti kilpailuetu. Julkisten investointien edistämästä tuottavuuskasvusta ei Suomessa osata keskustella, Alaja hymähtää. Toiveissa miljardin investoinnit. Alajan toiveissa on miljardin investoinnit seuraavalta hallitukselta. Sellaisella ohjelmalla investointeja ohjattaisiin esimerkiksi koulutukseen, korkean teknologian aloille, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Yksi keskeisimmistä tulevaisuusmissioista koskee myös talouden ekologista modernisaatiota eli tuotannon ja kulutuksen ohjaamista ekologisesti kes- tävämpään suuntaan.
Esimerkiksi PohjoisSavossa on saatu työttömien työllistymisessä hyviä tuloksia. KESKUSTAN kansanedustaja Mauri Pekkarinen laskee työttömyyden pahenemisen hallituksen suurimpien epäonnistumisten joukkoon. Pekkarinen pitää hyvänä asiana, että työllisyyspolitiikasta keskeisesti vastannut työministe- ri Lauri Ihalainen on eduskuntavaaliehdokkaana juuri Keski-Suomessa. . On myös tärkeää levittää toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä TE-toimistojen välillä. 9 21.1.2015 S-ryhmän alekampanja aiheutti ostorynnäkön RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT HELSINKI S-RYHMÄN sunnuntaina julkistama elintarvikeale sai kuluttajat liikkeelle. terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osalta. Suurin osa suomalaisista kannattaa perustuloa MELKEIN NELJÄ VIIDESTÄ eli 79 prosenttia suomalaisista kannattaa tuoreen tutkimuksen mukaan perustuloa, jos se takaa perustoimeentulon, vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen. Kaikilla on oltava oikeus verkkopankkitunnuksiin ja sitä kautta sähköiseen asiointiin. Tuoreiden ja pakastettujen elintarvikkeiden myynti ei Seppälän mukaan kannata, koska kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan niiden jakelun vaatimaa lisähintaa. Keskusta vaatii toimia työttömyyden hillitsemiseksi UUSIMPIEN tilastojen mukaan työttömyys on edelleen pahentunut. Perustuloa kannattavat eniten nuoret ja vihreiden kannattajat. Puolueista alhaisinta kannatus on kristillisdemokraattien äänestäjissä. Perustulon tarkoitus on selkiyttää sosiaaliturvaa ja taata kaikille kansalaisille kuukausittainen perustoimeentulo aktiivisuuteen ja työntekoon kannustavasti. Pahimmille työttömyysalueille, varsinkin sellaisille joissa useammalta toimialalta on hävinnyt tai on häviämässä työpaikkoja, on kohdennettava räätälöityjä toimia, Pekkarinen vaatii. Keskusta vaatii työttömyyden hillitsemiseksi välittömiä toimia. Kuva: Petra Pöyliö lyhyesti Kaupan keskusliikkeet ovat aloittaneet kovan kilpailun ruuan hinnoilla. Se näkyisi välittömästi ruuan hinnan korotuksena. Nyt elintarvikkeiden, ravintola- ja ateriapalveluiden sekä eläinten rehujen alennettu arvonlisävero on Suomessa 14 prosenttia. Keskimääräinen EU-maiden elintarvikkeiden arvonlisäveron on alle puolet maamme vastaavasta verokannasta. Ruuan arvonlisäveron painaminen pikemminkin alaspäin olisi Rossin mielestä perusteltua esim. Todellinen ruoan hinnanalennus ei tule siitä, että perinteiset kivijalkaketjut kisaavat keskenään. Se tulee siitä, että kauppa siirtyy verkkoon, sanoo Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Samuli Seppälä. Seppälä laskee, että reilusti alempien kiinteiden kulujen ansiosta verkkokauppa voi myydä ruokaa noin 25 prosenttia halvemmalla kuin perinteiset kaupan ketjut. Lisäksi työttömyysturvan 300 euron suojaosan käyttöä estävä byrokratia on poistettava, hän listaa. Tiilikainen vaatii, että työttömien palvelua on parannettava. . Perustuloa on esitetty kokeiltavaksi tulevalla vaalikaudella. Taloustutkimuksen internet-paneeliin osallistui vuoden vaihteessa yli 1 200 vastaajaa. Tämä selviää ajatuspaja E2:n Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan myös hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut kannattavat perustuloa, jos sillä on työllisyyttä ja yrittäjyyttä lisäävä ja byrokratiaa vähentävä vaikutus. Kiinnostavaa on etenkin se, laajeneeko hintojen lasku koske- maan muitakin tuotteita ja millä tavalla muut kaupparyhmät vastaavat, Raijas sanoi STT:lle. S-ryhmän kilpailijoista Lidl ilmoitti tiistaina laskeneensa noin 50 tuotteen hintaa, mutta ei kertonut, minkä tuotteiden hinnat laskivat tai kuinka isoja alennukset olivat. Siksi onkin ymmärrettävää, että nykyinen kokoomuksen ja SDP:n hallituspohja suhtautuu elintarvikkeiden alennetun alv:n korottamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Kun kaupparyhmittymät käyvät omaa hintasotaansa ja kuluttajat hyötyvät ainakin suurimpien kauppojen alehinnoittelusta, olisi Rossien mielestä harvinaisen häikäilemätöntä, jos valtio tulisi ja korottaisi elintarvikkeiden arvonlisäveron 24 prosenttiin. . Toimitusjohtaja Lauri Sipposen mukaan Lidl aikoo jatkossakin reagoida kilpailijoiden hintamuutoksiin. Kesko kertoi aiemmin K-ryhmän laskeneen hintoja jo marrasjoulukuusta alkaen ja jatkaneen alennuksia tammikuussa. RUOAN HINTAKISAAN saattaa il- maantua haastajia myös verkkokaupasta, joka on tähän mennessä myllännyt Suomessa lähinnä käyttötavarakaupan rakenteita. Suomen suurimpiin alan yrityksiin kuuluva Verkkokauppa.com. aikoo tänä vuonna lisätä tuntuvasti elintarvikkeiden myyntiä verkossa. . Lisätalousarvion yhteydessä on tehtävä uudistuksia, joilla parannetaan työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä, puretaan yrittämistä ja työntekoa hankaloittavaa byrokratiaa sekä helpotetaan työn teettämistä ja vastaanottamista, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoo. Tiilikaisen mukaan hallitus joutuu joka tapauksessa lisätalousarvioneuvotteluissa avaamaan kuluvan vuoden budjetin, koska se on tehty vanhentuneiden talousennusteiden varaan. . Joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli 363 300, joka on 33 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Keskusta vaatii työttömyyden hillitsemiseksi välittömiä toimia. . Kuva: Mikko Stig /Lehtikuva Rossi varoittaa koskemasta ruuan arvonlisäveroon TALOUSPOLITIIKAN arviointineuvosto esittää alennettujen arvonlisäverokantojen korottamista. Se on maan toiseksi huonoin heti Talvivaaran seurauksista kärsivän Kainuun jälkeen, Pekkarinen kirjoittaa tiedotteessaan. Pekkarisen mukaan vaalien läheisyydestä huolimatta nyt tarvitaan välittömiä toimia varsinkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. . Ainakin ihmiset havahtuivat nyt seuraamaan hintoja aktiivisemmin, ja media toivottavasti tyydyttää tätä uutisnälkää jatkossakin. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä.. Valtiosihteeri Timo Viherkenttä valtiovarainministeriöstä kannatti esitystä sunnuntain Helsingin Sanomissa. Keskustan kansanedustaja Markku Rossi muistuttaa, mitä tapahtui keskustan hallituskaudella. Siksi ajankohta on luonteva päättää myös uusista työllisyystoimista. KESKUSTA on esittänyt vaalikauden aikana kymmenittäin toimia ja on osaltaan edelleen valmis yhteistyöhön eduskuntavaaleista huolimatta, Tiilikainen huomauttaa. Tiilikaisen mukaan uusia toimia voisivat olla esimerkiksi viiden prosentin yrittäjävähennys, ensimmäisen työntekijän palkkatuki, oppisopimuksen muuttaminen koulutussopimukseksi sekä mahdollisuus maksaa työttömyyskorvaus määräajan starttirahana yrittäjäksi ryhtyvän työttö- män yritykseen. . Prismoihin ja S-marketteihin rynni ryhmän mukaan maanantaina lähes 100 000 asiakasta tavallista enemmän, ja myynti kasvoi lähes 20 prosenttia. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Anu Raijas arvelee ostosrynnäkön syyksi kampanjan mediassa saamaa laajaa huomiota. Hän pääsee nyt läheltä arvioimaan, mitä tarkoittaa se, että uusimmankin tilaston mukaan Keski-Suomen työttömyys on 17,9 prosenttia. Kun elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennettiin viidellä prosenttiyksiköllä keskustan Matti Vanhasen II hallituksen aikaan, silloin sitä vastusti SDP avoimesti ja kokoomus kulisseissa. . Se koskee koko valikoimaa, ei vain harvoja aletuotteita. Verkosta voi jatkossakin tilata lähinnä kuivatuotteita. Sitä, aiheuttaako kaupan kiristyvä hintakilpailu pysyvämpiä muutoksia ostoskäyttäytymiseen, on aikaista arvioida.
Puolueen arvot sopivat Vuolteenahon mielestä hyvin myös hänen omiin arvoihinsa. Kuva: Paula Åström Byrokratian valtaa vastaan Jarmo Vuolteenahon mielestä valvonnan pitäisi tukea yrittäjyyttä, ei estää sitä . Se idea sopii minullekin hyvin, olen sellaiseen tottunut, Vuolteenaho sanoo. BYROKRATIA on Vuolteenahon mukaan suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä ongelmia. Sen purkaminen on hänen keskeisimpiä vaaliteemojaan. Vuolteenaho näkee, että byrokratian kankeus estää paljon suomalaista yrittäjyyttä. Erityisesti perheiden jaksaminen ja lapsilisien leikkaamiset huolettavat. Vuolteenaho kiinnittäisi enemmän huomiota myös Suomen energiaomavaraisuuteen. Uskon omaan läpimenoon, mutta tärkeintä on, että keskusta voittaa vaalit, hän sanoo. Byrokratian kankeus estää paljon suomalaista yrittäjyyttä.. Niin pitää olla jatkossakin. Alueellisella koulutustarjonnalla saadaan Vuolteenahon mukaan aikaan taloudellista kasvua. . Vuolteenahon mielestä vaaleissa on oleellisinta keskustan menestyminen. . Sen kehittäminen toisi myös paljon kaivattua työtä. Erityisesti bioenergiasta löytyisi monia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Infrasfruktuuria pitäisi Vuolteenahon mielestä kehittää, muuallakin kuin ruuhka-Suomessa. KESKUSTALAISUUTTA Vuolteenaho pitää itsestään selvänä valintana. Kommentti kuulostaa uskottavalta, kun istutaan Vuolteenahon lapsuudenkodissa, pohjoispohjalaisessa maaseutupirtissä. Täällä keskustalaisuus on imetty jo äidinmaidosta. Puolueen arvot sopivat Vuolteenahon mielestä hyvin myös hänen omiin arvoihinsa. . Oleellisempaa olisi keskustelu ja yhteistyö. Siinä on keskeinen syy, miksi Vuolteenaho suostui keskustan eduskuntavaaliehdokkaaksi, kun häntä siihen kysyttiin. Hallituksen ajama keskittämispolitiikka ja maaseudun elinmahdollisuuksien kapeneminen alkoivat huolettaa. Vuolteenaho halusi osallistua Suomen suunnan muuttamiseen rakentavammilla keinoilla kuin mitä hallitus on tähän saakka tehnyt. MAANVILJELYÄ nivalalaisella tilallaan harjoittava Vuolteenaho, 56, pyrkii eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Aiemminkin on kysytty, mutta Vuolteenaho ei ole alkanut. Luottamustoimia miehelle on kertynyt vuosien aikana pitkä liuta. Merkittävimpinä mainittakoon useat kaudet Nivalan kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Maakunta- ja seutukuntatasoltakin löytyy luottamustehtäviä. Lisäksi hän on ollut pitkään mukana pankki- ja urheiluseuratoiminnassa Vuolteenaho voitti kesällä keskustan Kalajokilaakson alueellisen jäsenäänestyksen suhteellisen selvästi. Hän sanookin olevansa alueensa puolestapuhuja. . Valvontaa toki pitää olla sopivissa rajoissa, mutta sen täytyy olla mahdollistavaa ja joustavaa, Vuolteenaho vaatii. KOULUTUS on toinen tärkeä teema, jota Vuolteenaho haluaa korostaa. Suomen hyvinvointi pohjautuu hänen mukaansa pitkälti tasavertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Keskustalaisuus on sellaista, että ajetaan yhteistä etua ja puolustetaan heikoimpia, hän luonnehtii. Kevään vaaleihin käydään varsin erilaisissa tunnelmissa kuin neljä vuotta sitten. Ja juuri yrittäjyydessä piilisi Suomen kasvun avaimet. Hän laskee itsensä maanviljelijänä yrittäjien joukkoon. . Vuodesta toiseen tulee pieniä ja merkityksettömiä muutoksia, jotka kasvattavat valvontaa ja vaikeuttavat toimintaa. . Näissä vaaleissa Suomelle haetaan selvästi vastuunkantajaa. Samalla yritykset tarjoavat nuorille mahdollisia työpaikkoja ja mahdollistavat sen, että alueelle jäätäisiin asumaan, Vuolteenaho pohtii. Hän haluaa puhua myös sosiaalisen tasa-arvon puolesta. Haluan taistella tasapuolisuuden puolesta, hän summaa. SAMULI VÄNTTILÄ NIVALA PAKKO-SANAA on viljelty eduskuntavaaliehdokas Jarmo Vuolteenahon mielestä aivan liikaa suomalaisessa päätöksenteossa. Sana sopii hänen mukaansa tänne huonosti. 10 21.1.2015 Jarmo Vuolteenaho on perinyt keskustalaisuuden jo lapsuudenkodistaan. Yritykset saavat esimerkiksi ammattikorkeakouluista harjoittelijoita ja uusinta alan tietämystä. Se auttaa yrityksiä kehittymään.
Niitä on valmistunut viime vuosina lukuisia, ja pari laitosta on rakenteilla. Olisihan se varmaan aika kivaa, Kenttämies tuumaa. Kontturi huomauttaa, että mobiililaitteista ja digitaalisista materiaaleista saattaa löytyä myös ratkaisu ahtaiden koulujen tilapulmiin. Lisäksi teollisuuslaitokset polttavat omia jätteitään. Kierrätyksen lisääntymisen tiellä on Sténin mukaan kattava joukko esteitä. Niitä ovat ideoiden, innovaatioiden, investointien ja kysynnän puute. lyhyesti Noora Hammar Väyrysen toimistolle HELSINKI ROVANIEMELÄINEN OPISKELIJA Noora Hammar, 22, aloittaa harjoittelijana europarlamentaarikko Paavo Väyrysen Brysselin toimistolla. On tärkeää, että työtä voi esimerkiksi jatkaa verkossa ja näyttää sekä jakaa muille. Ilomäki sanoo, että Suomessa on edelleen käytössä hyvin paljon pedagogiselta ajatustavaltaan vanhanaikaisia ja kaavamaisia oppimateriaaleja. . Suurin haaste on tällä hetkellä, että kierrätys saataisiin nousemaan 50 prosenttiin, sanoo ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa kierrätykselle asetettu tavoite on 50 prosenttia, polton 30 prosenttia ja kaatopaikkojen 20 prosenttia. Kaatopaikoille vietäisiin vain poltosta syntyvää tuhkaa ja mineraaleja eikä lainkaan normaalia yhdyskuntajätettä. Orgaanisen jätteen täyskielto astuu voimaan ensi vuonna. Jätteiden poltto on näin ylittänyt jo selvästi tavoitteen, ja kierrätys on jäänyt jälkeen. Digioppikirjat voisivat ratkaista koulujen tilapulmia HETA HASSINEN/STT Stén muistuttaa, että kierrättämällä jätteestä saadaan talteen muutakin kuin energiaa. Kontturi pyytää oppilaita katsomaan kuvaa tarkemmin ja kertomaan, mitä eroavaisuuksia antiikinaikaisen Ateenan ja nykypäivän Helsingin väliltä löytyy. Digitaalinen kirja vaikuttaa joustavalta sen suhteen, että oppilaat voivat edetä tehtävissä oman mielensä mukaan, Kontturi pohtii. Luokan oppilaat Aino Pohjanvirta ja Ville Kenttämies pitävät hauskana ajatuksena sitä, että koulurepun kirjataakka kevenisi. . Koulussa oppii kuitenkin uutta tietotekniikastakin. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva sa Helsingin kouluja pöytäkoneiden täyttämät atk-luokat on jo muutettu tavallisiksi opetustiloiksi samalla, kun opetuskäyttöön on otettu tablettilaitteita. SÄHKÖISTEN oppimateriaalien käyttämiseksi koulun on tarjottava oppilaille laitteet ja ostettava vuotuinen lisenssi, joiden hankintaa niukat määrärahat rajoittavat. Oppikirjoja kustantavan Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen uskoo, että siirtyminen lisenssimalliin on luonnollinen askel digitaalisten oppimateriaalien yleistyessä. Hammarin harjoitteluaika kestää neljä kuukautta. Noora Hammar toimii Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana ja on Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen. Julkisoikeutta kolmatta vuotta opiskeleva Hammar on kiinnostunut tutustumaan EU:n lainsäädännön valmisteluprosessiin kulissien takana: . Jätteiden polton osuus on noussut ripeästi lähes puoleen jätemäärästä. Kaatopaikkajätteen määrän romahtaminen johtuu lähes täysin jätteiden poltos- ta, sillä kierrätyksen osuus on pysytellyt noin kolmanneksena viimeiseksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Kaatopaikkojen osuuden romahtaminen ei johdu jätemäärän laskusta, sillä yhdyskuntajätteen määrä on pysynyt jotakuinkin ennallaan viimeksi kuluneen vuosikymmenen ajan. . Yhtiöt kiistivät hintavaikutukset. Markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton ja Stora Enson tuolloin sakkoihin. Vuonna 2013 jätteitä vietiin kaatopaikoille enää 670 000 tonnia. Suurin syy on jätteiden poltto energiaksi. Hän arvioi, että kirjat todennäköisesti säilyttävät paikkansa digitaalisten välineiden rinnalla vielä ainakin jonkin aikaa. Otavan oppimateriaalien kustannusjohtaja Teuvo Sankila muistuttaa, että digitaaliset oppimateriaalit ovat ennen kaikkea palvelu. . Tarvitsemme oppimateriaaleja, joita oppilaat voivat myös suunnitella itse. Käräjäkäsittely ei jatku ennen kuin vanhenemisasia on käsitelty loppuun korkeimmassa oikeudessa. Markkinaoikeus katsoi joulukuussa 2009, että kolme isoa metsäyhtiötä Stora Enso, UPM ja Metsäliitto syyllistyivät puukartelliin vuosina 1997?2004. 11 21.1.2015 Jätteiden poltto energiaksi lisääntyy ripeästi ANTTI AUTIO/STT HELSINKI KAATOPAIKKAJÄTTEEN määrä on romah- tanut muutamassa vuodessa. Minulla on sellainen tunne, että kustantajat tasapainoilevat sen kanssa, että kuinka uudenaikaista materiaalia he uskaltavat tarjota, koska ostajat suosivat vanhan mallin mukaisia teoksia. Stora Enso, Metsäliitto ja UPM hakevat valituslupaa puukartellutuomiosta. Se kumosi maaliskuisen käräjäratkaisun ja palautti vyyhden takaisin käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tilastokeskuksen mukaan kaatopaikoille vietiin vuonna 2008 noin 1 400 000 tonnia yhdyskuntajätettä. UPM välttyi sakoilta, koska se oli paljastanut yhteistyön. Tutkija: Pilvipalvelut kirjoja parempi vaihtoehto PILVIPALVELUT ovat usein perinteisiä oppikirjoja kiinnostavampia ratkaisuja oppimateriaaleiksi, koska ne kannustavat tekemään yhdessä. Opinnoissani törmään toistuvasti EU -pohjaiseen lainsäädäntöön. Tietotekniikan käyttö opetuksessa muuttaa opetustapaa. Ilomäen mukaan nykykäsityksen valossa suositaan materiaaleja, jotka tukevat yhteisöllistä oppimista. . On kiinnostavaa päästä seuraamaan niitä muutoksia, joita tässä prosessissa tapahtuu matkalla alkutekijöistä osaksi Suomen lainsäädäntöä, Noora Hammar kertoo. PERUSKOULUISSA pohditaan par- haillaan, millaisia oppikirjoja tunneilla selataan ensi syksynä. Palvelun pitää olla hyödynnettävänä jatkuvasti. Oppilaat seuraavat esimerkkiä omilla ruuduillaan. Hän sanoo, että Suomessa on jo tarpeeksi jätteenpolttolaitoksia. Näin arvioi kasvatustieteen tohtori, Helsingin yliopiston tutkija Liisa Ilomäki. Ilomäki kertoo, että oppimateriaaleja voidaan tutkia esimerkiksi sen mukaan, millaista oppimista ne tukevat. Yhteisen pähkäilyn jälkeen luokka ryhtyy ratkomaan tehtäviä omassa tahdissaan. . Oppimateriaalit ovat linjoilla verkossa koko ajan, joten meidän on tarjottava myös tukea, jos käyttäjille tulee ongelmia tuotteen kanssa. Metsäyhtiöt hakevat valituslupaa puukartellijutussa KOLME isoa metsäyhtiötä hakevat valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Stora Enso, Metsäliitto sekä UPM ovat jättäneet hakemuksensa. Helsingin hovioikeus päätti marraskuussa, että metsänomistajien vahingonkorvausvaatimukset eivät ole vanhentuneita. Tarjonta on huomattavan laaja, sillä kustantajien valikoimissa on lähes kaikkea perinteisistä oppikirjoista täysin digitaalisiin opuksiin. Maanantaina Töölön ala-asteen koululla 6A-luokka kokeili ensimmäistä kertaa digitaalista historiankirjaa. Opettaja ja apulaisrehtori Janne Kontturi näpäyttää älytaululta esiin kappaleen Antiikin Kreikasta. Kuva: Maria Seppälä. Hänen mukaansa osas- Kuudesluokkalaiselle Ville Kenttämiehelle teknologia on tuttua jo kotoa
intellektuelli ainakin, mutta ei voisi kuvitella tätä keskikaupungin ja kovien katujen persoonaa rusetti kaulassa heinäpellon laitaan. 624 s. H. Historiaa on niin että hirvittää. Panu Rajalalla on yhtaikaa historian aistimisen ja draaman taju. kohtauksissa lukijaystävällisesti paremmin. JA SITTEN määrittelyt. No, ei . K. Ja johtopäätös on, ettei Paavolainen tainnut olla. Paavolainen oli ristiriitainen, epävarma, innostui, hylkäsi, oli opportunisti: yhtäällä matkasi Saksaan ja innostui natsismista, kävi Neuvostoliitossa ja hurmautui kommunismista. Hän ihaili Nl:n naista arvostavia arvoja, mutta köyhistä oloista lähtöisin olevaa Helvi Hämäläistä, häntä paapovaa, kyykytti henkisesti, jopa häpesi ja vastaan junallekaan ei Helvi kelvannut. Aikalainen ja ystävä Matti Kurjensaari määritteli Paavolaisen olemuksen: se oli alastomuutta ja pukeutumista. MUTTA KUKA OLISI nykypäivän paavolainen. Kuvat Panu Rajalan teoksesta pauskuvauksia, jota juuri tämä aika kaipaa. Rajala selostaa, selvittää ja lajittelee laajaa aineistoa merkityksiä lataavalla kielellään. Hän kuvaa dokumentit tieteellisesti mutta lähteekin äkkiä omille teilleen ja kommentoi reteesti. Olavi Paavolainen 1903 - 1964 Gummerus. Olisiko tässä viittaus ja piikki Rajalan rinnakkaisteokseen? MUTTA, mikä mies oli Olavi Paavolainen (1903?1964): narsisti, egoisti, seksuaaliteoreetikko, upseeri, kulttuurihaihattelija, naisten mies, alkoholisti, maailmanmatkaaja, todellinen kulttuuripersoona. Matti Klinge. Riikosella (Nukuin vasta aamuyöstä) pääpaino on teoksissa - mutta mukana on myös tuhtia persoona-dokumenttia Paavolaisesta kulttuurivaikuttajana ennen ja jälkeen sotien. Riikonen toteaakin, että Paavolaisen monisärmäisen persoonallisuuden vuoksi yksityishenkilön ja teosten täydellinen erottaminen ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista. Mutta Riikonen toppuuttelee, ettei hän ?ryhdy esittämään (vulgääri)psykologisia tulkintoja? Paavolaisesta. 584 s.. Vai kaikkea noita. Panu Rajalan teoksen julkistamistilaisuudessa Paavolaisen suvun edustaja kertoi, että teoksessa on ainakin 40 luonnehdintaa kirjailijasta ja että ne pitävät paikkansa. Lukija voi listata toiset lisää ja heittäytyä elämäkerran kirjoittajan virittämänä kokemaan ne rajalamaisen juoheasti. Psykologian ja kasvatustieteen opettajani vielä vanhuksenakin kovisteli minua, että älä määrittele, kerro kun on kerran se taito. JA PANU RAJALA kertoo. Onneksi. Sen osoittaa Olavi Paavolaisesta harvinaisesti kaksi samaan aikaan tehtyä elämäkertaa. Panu Rajalan Tulisoihtu pimeään -elämäkerrassa on läsnä sekä teokset että Olavi Paavolainen aikakautensa kulttuurin keikarina ja itsetehostettuna johtotähtenä. Kirjallisuuden professori H. K. Ja toiset Riikosen teokselle. Tämä matka kannattaa. Jos haluaa tutustua hänen Paavolais-massiiviin, pitää varata päiviä häiriötöntä lukurauhaa. No, Takariviltä näkee kauas: sekä näyttämön, pelin että yleisön, mutta myös sen kuka lähtee kesken pois. Panu Rajala: Tulisoihtu pimeään Olavi Paavolaisen elämä WSOY. Paavolainen sai rintamalle 32 naiselta kirjeen. Jokainen aikakausi tekee omat paavolaisensa, ja nämä lähinnä media-aikamme synnyttämät snobit saavat kyllä feministisestä uhosta huolimatta aina naissilittäjien lauman, vaikka terävyys ei yltäisikään Helvi Hämäläisen tasolle. Kun hyllyyn laittaa Rajalan ja Riikosen teosten rinnalle paksut Ritva Haavikon toimittamat kaksi teosta Helvi Hämäläisestä, kulttuurihistorian vuosisata saa loistavan valaisun. Rajala uskaltaa noissa ?vulgääripsykologisissa. Eikä Paavolaistakaan voi käsitellä ilman Helvi Hämäläistä. MATTI SUMMANEN Takarivin mies Ylioppilas Olavi Paavolainen kirkonkylässä postinhakumatkalla 1921.Sodassa poltettiin Paavolaisen sukuhuvila Kannaksella. Kun hän irrottautuu akateemisesta kuivakielestä, voidaan kai puhua jo elämäkerta-oppisuunnasta, jota muutkin saattavat pian seurata. Jos Rajala olisi hiukan toppuutellut uuvuttavien yksityiskohtien setvimistä, hänen ja Riikosen teosten vertailussa olisi iso rako. Riikonen: Nukuin vasta aamuyöstä. Kun siihen yhdistyy mehevä kielikuvien virtuaalinen sommittelu, syntyy kulttuurihistorian ta- Paavolainen Helvi Hämäläisen hoivissa Otalammilla 1940. ei . 12 21.1.2015 takarivin mies Olavi Paavolainen kahden tutkijan puristuksessa KIRJALLISUUDENTUTKIMUS ei ole päässyt yksimielisyyteen, kumpi on oikea tapa: lähteäkö kirjailijan teosten pohjalta vai eletyn elämän kiemuroista tutkimaan hänen kirjailijakuvaansa. Riikonen luettelee, mitä vaaditaan intellektuellilta, ainakin sitoutumista perusajatuksiinsa. Rajala kaappaa mukaan liki vuosisadan keskeistä kulttuurihenkilöstöä, ennen kaikkea kirjavaikuttajia ja kertoo heistä Olavi Paavolaisen aikaa vasten. Hjallis Harkimo. maailmanmatkaaja kyllä ja naisia paapojina, mutta ei kirjallista substanssia
13 21.1.2015 Guantanamosta vapautuneet uuden elämän alussa DIANA CARIBONI/IPS MONTEVIDEO KUUSI ARABIA vietti 13 vuotta Yhdysval- tain vankina Kuuban Guantanamossa, vaikka heitä ei koskaan tuomittu mistään. Oikeudessa kestäviä todisteita näille väitteille ei ole löytynyt. Amerikkalainen tuomioistuin määräsi hänet vapautettavaksi jo vuonna 2010, mutta Yhdysvaltojen hallinto valitti päätöksestä. Asian käsittely jatkuu. Tuoreessa kirjassa Slahi kertoo oman näkökulmansa. On keksittävä kokonainen kertomus, jonka toivottominkin pölkkypää ymmärtää. Olin yksinkertaisesti niin hirveissä tuskissa, ettei minulla ollut mitään hävittävää, ja niin aloin päästellä suustani mitä tahansa ollakseni mieliksi piinaajilleni, Slahi kirjoittaa. Lopulta hän kirjoitti tunnustuksen, jossa kertoo olleensa mukana räjäytyshankkeessa, vain saadakseen kidutuksen loppumaan. . Heitä on sijoitettu eri puolille maailmaa, mutta vastaanottavia maita on ollut vaikea löytää. Guantanamossa on Amnestyn mukaan jäljellä 127 vankia, joista 59 on määrätty vapautettaviksi. Kahdeksan vankia on tuomittu Guantanamon sotilastuomioistuimessa ja seitsemän odottaa oikeudenkäyntiä. Tähän aikaan al-Qaida sai Yhdysvalloilta tukea kommunistivallan kaatamiseksi. Kommunistihallinnon luhistumisen jälkeen Slahi lähti takaisin Saksaan, mutta oli myöhemminkin yhteydessä al-Qaidan jäseniin. Tämä teki hänestä epäillyn ja johti useampaan pidätykseen ja toistuviin kuulusteluihin. Pahin vaihe Guantanamon vuosina alkoi vuonna 2003, kun silloinen Yhdysvaltojen puolustusministeri Donald Rumsfeld antoi luvan käyttää rajuja keinoja tunnustusten puristamiseen Guantanamon vangeilta. ?Erikoiskohtelun. Hän uskoo vaimonsa ja kolmen lapsensa saapuvan pikapuoliin Uruguayhin. Deyabin asianajaja Cori Crider muistuttaa, että yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet käyvät yhä oikeutta saadakseen julkaista Deyabin pakkoruokinnasta kuvatut videonauhat. NYKYISET uruguaylaiset ovat pääosin siirtolaisten jälkeläisiä. Nyt he aloittelevat uutta ja outoa elämää Etelä-Amerikan vähäväkisessä Uruguayssa. Neljä syyrialaista, tunisialainen ja palestiinalainen mies saapuivat Montevideoon joulukuun alkupäivinä. Lokakuussa maahan saapui 42 Syyrian pakolaista. Uruguayn vasemmistolainen presidentti José Mujica on halunnut näyttää naapurimaille esimerkkiä solidaarisuudesta ottamalla vastaan pakolaisia ja Guantanamon vankeja. FAKTA Leiri, jonka Obama lupasi sulkea kea Kun Barack Obama astui virkaansa Yhdysvaltojen presidenttinä, hän lupasi sulkea Kuubassa sijaitsevan Guantanamon leirin vuoden sisällä. Kun Obaman toista kautta on jäljellä noin puolet, on leiri edelleen toiminnassa. Guantanamossa on ollut kaikkiaan 779 vankia, joista yli 600 on vapautettu ilman syytteitä. eli kidutuksen jälkeen Slahi tunnusti olleensa mukana niin sanotussa millen- nium-hankkeessa, jossa piti räjäyttää tornitalo Torontossa. VIISIKYMMENTÄ päivää kestänyt erikoiskohtelu sisälsi vuorokauden ympäri kestäviä kuulustelujaksoja, kylmähuonetta, jonka lämpötila laskettiin alle 10 asteen, seksuaalista nöyryyttämistä, eristämistä, hakkaamista ja valeteloituksia. . Kirjoitin jopa sen onnettoman tunnustuksen, että muka suunnittelin iskua Toronton CN Toweriin. Kirjan julkaiseminen vaati Slahin puolustajilta pitkää oikeustaistelua, sillä jokainen rivi piti tarkistuttaa. Kuva: Like Kustannus Halusin vain ne apinat pois kimpustani, Slahi kirjoittaa. Vankeutensa välillä karmeista, välillä absurdeista käänteistä huolimatta Salih viljelee kirjassaan hirtehistä huumoria. Heti alussa heidän piti selvittää ilmansuunnat ja muslimien pyhän kaupungin Mekan sijainti, sillä uskonnosta oli tullut tärkeä henkireikä pitkän vankeuden aikana. Yhdysvallat on kieltänyt miehiä puhumasta vankilakokemuksistaan . Väärien tunnustusten tekeminen ei ole ihan helppoa, hän paljastaa. . Suomessa kirjan julkaisee Like, yhteistyössä ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin kanssa. Kirjan julkaiseminen vaati Slahin puolustajilta pitkää oikeustaistelua, sillä jokainen rivi piti tarkistuttaa. Tuloksena on kirja, jossa 2 600 mustaa palkkia peittää sanoja, rivejä ja kokonaisia sivuja kohdissa, joiden julkistamista Yhdysvaltojen viranomaiset eivät hyväksyneet. SLAHI SYNTYI Mauritaniassa 1970, menestyi koulussa ja pääsi opiskelemaan sähkötekniikkaa Saksaan. Vuonna 1991 hän lähti Saksasta Afganistaniin, kouluttautumaan al-Qaidan riveissä taisteluun maata miehittävää Neuvostoliittoa vastaan. Tulokasvirrat kuitenkin tyrehtyivät aikoja sitten, ja maa kärsi välillä muuttotappiosta, kun nuoret lähtivät muualle. Talouden nousu on taas houkutellut Uruguayhin jonkin verran väkeä muun muassa Espanjasta, Perusta, Intiasta ja Pakistanista. Palestiinalaisen Mohammed Tahamatanin mielestä 3,3 miljoonaan asukkaan Uruguay on ?lähes tyhjä?, ja hän on siitä ihastuksissaan. Syyrialainen Jihad Deyab sai vankila-aikoinaan julkisuutta syömälakoilla ja kamppailullaan pakkoruokintaa vastaan. Yhdeksän vankia on kuollut. Guantanamossa on Amnestyn mukaan jäljellä 127 vankia, joista 59 on määrätty vapautettaviksi. Kuva: Mladen Antoni/AFP Photo/Lehtikuva Kidutuksella hankitut tunnustukset jumittivat Guantanamoon NINA TÖRNUDD/STT HELSINKI GUANTANAMON vankileirillä istuu tälläkin hetkellä mies, joka on viettänyt jo yli 13 vuotta vangittuna ilman oikeudenkäyntiä tai syytettä. Mauritanialainen Mohamedou Ould Slahia on amerikkalaisten viranomaisten lausunnoissa luonnehdittu al-Qaidan värväriksi ja yhdeksi Guantanamon tärkeimmistä vangeista. Hänet pidätettiin kotimaassaan pian syys- kuun 2001 terrori-iskujen jälkeen, ja hän päätyi Jordanian ja Afganistanin kautta ensimmäisten vankien joukossa Guantanamoon elokuussa 2002. Slahin leirillä kirjoittama ?Guantanamon päiväkirja?, julkaistaan useassa maassa. eikä moni heidän puhettaan ymmärtäisikään espanjankielisessä Uruguayssa. Miehet ovat kuitenkin aloittaneet espanjanopinnot ja ponnistelevat saadakseen myös perheensä Uruguayhin, kuten maan hallitus on luvannut. SOPEUTUMINEN uusiin oloihin ottaa aikansa. On erittäin vaikeaa kertoa tekaistu tarina ja pitäytyä siinä, ja se oli minun ongelmani, Slahi kertoo.
Lapissakin kansanedustajat lähetetään eduskuntaan ajamaan Lapin etua. Miksei sama koskisi pääkaupungissa, hän ihmettelee.? Risto Mäkinen eläkeläinen Espoo Maaseutu ja luonnonsuojelu SUOMEN suurpetopolitiikka ja muu luonnonsuojelupolitiikka on ajettu umpikujaan. Mielipiteet 14 Räväköitä väitteitä arvonlisästä JOHANNES HIRVASKOSKEN vetämä keskustan talousmaantieteen ryhmä on laatinut viime syksynä 2014 raportin ?Suomen strategiset valinnat?, jonka väitteet ja johtopäätökset ovat ilmeisesti tarkoitettu keskustelun herättäjäksi. Tai ovatko Tekes ja Ely-keskukset etääntyneet yrittäjistä ja luoneet rahoitukseen virtuaalibyrokratian. TALOUSMAANTIETEEN RYHMÄ on aivan oikein arvioinut biotalouden yhdeksi tulevien vuosien kansantalouden vahvuudeksi. Hajautettu biotalous on yk- si osa sitä ja mahdollisuus maaseudun elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Puun ja turpeen energiakäytön lisääminen joko hakkeena tai pidemmälle jalostettuna biokaasuna tai nesteytettynä liikennepolttoaineeksi luo uusia liiketoimintoja. MetsäGroupin Äänekosken sellutehdas on keskitetyn biotalouden kärkihankkeita, mutta puhtaan bulkkisellun rinnalle halutaan kehittää korkeaa teknologiaa ja korkean arvonlisän tuotteita jalostamalla sellu mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Biotalouden merkitys voi juuri olla korkean arvonlisän kilpailukykyisissä tuotteissa. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ja metropolialueen kasvun tukeminen ja sen riippuvuus korkeasta teknologiasta on arvioitu virheelliseksi politiikaksi. Tämä arvio keskustan puolelta ei ole uusi ja voi olla yksi syy keskustan pitkäaikaiseen huonoon menestykseen tällä alueella. Tässä asiassa siteeraan vain nuoren keskustalaisen ajatuksia: ?Jirka Hakalan mielestä keskustalla on paljon joka puolella Suomea puhuttavia teemoja. Yleistä keskustelua kärjistää myös nykyihmisen vieraantuminen luonnosta. Olisi tärkeää, että ennen vaaleja keskustan sisällä nyt tarkasteltaisiin kriittisesti maaseudun elinkeinojen kannalta keskeisiä suojeluun liittyviä kysymyksiä ja yhdessä pohtisimme mahdollisia keskustan tulevia ratkaisuja niihin. Peter Albäck Centernin piirin toiminnanjohtaja ja keskustan puoluehallituksen varajäsen. Sekin on syytä tiedostaa, Hakala hoksauttaa. Helsinkiläisiä ei saa kuitenkaan äänestämään keskustaa sanomalla, että virastoja pitää ohjata muualle Suomeen. Suuri osa helsinkiläisistä ei ole täältä kotoisin. On välttämätöntä, että kriittinen mutta neutraali viranomainen tutkisi RTKL:n toimintaa. Muutos maamme suurpetopolitiikassa on nyt välttämätön ja keskustan ajamat muutokset kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan. Luonto muuttuu hitaasti ja tästä johtuen niin suojelun hyödyt TIUKKA kansallinen lainsäädäntö ei mahdollista alueellisia ratkaisuja vaan poikkeuksia suojeluun sallitaan useammin suurissa taajamissa, mikä on omiaan lisäämään eri alueiden välisiä konflikteja ja kansalaisten eriarvoisuuden tunnetta. Helsingissä pitää pystyä kertomaan, että miten me ajamme heidän etuaan. Vastakkainasettelu ei tuo tuloksia. . Syytä on, sillä on melkoinen ristiriita ja konflikti riistantutkijoiden varsinkin suurpetotavoitteissa ja maaseutuväestön ja maaseutuyrittäjien sietokyvyn välillä. RTKL:n riistatutkimus on julkisin varoin rahoitettu, joten sen aineistot ja menetelmät pitää myös saada julkiseksi. Kuva: Paula Åström EHDOTON suojelupolitiikka näyttäisi nykyisten kokemusten varjossa johtavan hallitsemattomiin muutoksiin luonnossa, eläinten lajilleen epätyypilliseen käyttäytymiseen sekä kasvaviin konflikteihin suojelun tarpeen ja maaseudun elinkeinojen kanssa. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä hallitsemattomaksi kasvavat lintupopulaatiot kuten lokit, varislinnut, joutsenet, kurjet, hanhet ja kiinalaiset merimetsot. Samoin kuin ammattikalastusta ja vapaa-ajankalastusta vuosikymmeniä terrorisoineet ylisuuret hyljekannat sekä maaseudulla asutusten läheisyydessä liik- kuvat suurpedot kuten susi, karhu ja kasvavassa määrin myös ilves ja ahma. Viimeisen vuoden aikana on ollut lukuisia ?lähellä piti. Se ei ole enää kestävällä pohjalla maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kannalta. Julkisuudessa aiheesta esitetyt virheelliset ja tavoitehakuiset tiedot ovat johtaneet myös asian kanssa käytännössä hyvin vähän tekemisissä olevat kaupunkien ihmiset muodostamaan mielipiteensä enemmän luulon kuin tosiasiallisen tilannetiedon varaan. ?Muutos maamme suurpetopolitiikassa on nyt välttämätön ja keskustan ajamat muutokset kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan.. Ajatus sosiaaliturvan uudistamisesta ihmislähtöisestä näkökulmasta vetoaa niin Itä-Helsingin kuppilassa kuin Kainuun perukoilla. Hakala uskoo, että myös pääkaupunkiseudulla arvostetaan koko Suomen asuttuna pitämistä. . Ovat ne sen verran räväköitä ja osin kiistanalaisiakin. Hämmennystä herättää kaksi asiaa, korkean arvonlisän tuotteiden aliarviointi viennin edistäjänä ja pääkaupunkiseudun merkityksen aliarviointi. KORKEAN ARVONLISÄN tuotteet on ilmeisesti kytketty Nokian kännykkäteollisuuden nousuun ja tuhoon. Arvellaan ja todistellaan, että tämän tyyppisillä tuotteilla on olematon elinkaari ja ne ovat enempi haitaksi Suomen teollisuuden kehittämisessä kuin hyödyksi. On kai pelko, että huipputeknologia vahvistaa pääkaupunkiseudun kehitystä. Ei ole huomattu, että muualla Suomessa esimerkiksi Iisalmen alueella on vahva vientiteollisuus juuri korkean arvonlisän tuotteiden ansiosta. Yhtiöt Ponsse, Genelec ja Normet ovat aikaansaanet yli puolen miljardin euron vuotuisen liikevaihdon, josta vientiä on yli puolet. Kaavailtu kasvurahastorahasto voisi arvioida, miksi lopetettu Kehitysaluerahasto oli menestystarina ja ovatko sen käytännöt ?Pääkaupunkiseudun ja metropolialueen kasvun tukeminen ja sen riippuvuus korkeasta teknologiasta on arvioitu virheelliseksi politiikaksi.. -tilanteita, kun suurpedot ovat käyneet ihmisten pihoilla. Kuka on vastuussa kun ensimmäinen lapsi tapetaan ja syödään. kuin sen haitat näkyvät viiveellä ja ongelmiin reagoidaan vasta, kun vahinko on jo tapahtunut. Pääkaupunkiseudulta tuttuja ilmiöitä ovat kanit, lokit ja hanhet, ja syntymässä olevia uusia ilmiöitä ovat kesyt ketut, supikoirat ja pian todennäköisesti myös ilvekset. KULUVA vuosi on myös viime mahdollisuuksia selventää riistantutkimuksen (RKTL) roolia asiassa. Kuva: Jari Laukkanen vielä kelvollisia
Nämä eivät kuitenkaan yksinään riitä. tositilanteessa: Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) ja Vakka-Suomen Voima muodostivat yhdessä jo ennen Tapaninpäivän myrs- kyä 2011 vapaaehtoisista osaston mahdollisten sähkökatkojen linjaongelmia varten, 3.12.2011 kokoonnuimme koulutukseen. MPK:n paikallispäällikkö oli koonnut paikallistuntemuksellaan metsäalan ammattilaisista nimilistan, jonka mukaan me sitten kutsuimme henkilöt koolle. Heille kerrottiin taustaa, miksi ja miten heidät koolle kutsutaan. Erittäin tärkeä osa oli ohjeet ja varo-ohjeet, joista merkittävin oli: ?Sahaatte vain sitä puuta, joka teille osoitetaan ja juuri sillä tavoin kun sähköyhtiön työnjohtaja käskee?. Lisäksi tehtiin työsopimukset, sovittiin palkat ja vakuutukset. Tapaninpäivän aamuna, kolmen viikon kuluttua heitä tarvittiin. Määritetään palvelussuhteen ehdot aivan kuin asevelvolliselle sotilastehtäviin. Varsinais-Suomesta löytyy malli osastosta, koulutuksesta ja varustuksesta. Riesa se voi olla myös maiden välisten suhteiden kiristyessä. Olin itse runsaat kymmenen vuotta sitten viranomainen, joka myönsi reservin palveluksesta tärkeisiin siviilin varautumistehtäviin nimetyt VAP-henkilöt sotilasläänin alueella. Voimayhtiöiden henkilövarauksissa oli mielestäni tehostamisen varaa. Poliisit järjestivät peräti mielenosoitusmarssin omien resurssiensa puolesta. Jatkuvat säästöt ja leikkaukset ovat vieneet niin syyttäjiltä kuin tuomareiltakin resursseja paneutua juttuihin riittävästi. Poliisien resurssipula näkyy puolestaan heti rikosjuttujen alkuvaiheessa, kun asioiden tutkiminen venyy ja vähäisempiä asioita joudutaan jättämään jopa tutkimatta. YHTEISKUNNAN monimutkaistuminen on tosiasia, joka johtaa myös tuomioistuimessa käsiteltävien juttujen vaikeutumiseen ja oikeudenkäyntiaineistojen paisumiseen niin riita- kuin rikosasioissakin. Riita-asioissakaan ajan kuluminen ei mitenkään edistä juttujen selvittämistä. KANSALAISTEN näkökulmasta katsottuna kysymys on oikeusturvan toteutumisesta. Kuva: Jaakko Martikainen PL 52, 90100 Oulu. Kun hän toivoi tästä keskustelua, tartun aiheeseen. On selvää, että aloittaessaan alkoholijuomien nauttimisen kukaan ei aio päätyä juopoksi, saati alkoholistiksi. Hänestä, jos ei kysymys ollutkaan perinnöllisyydestä, kysymys oli syväkulttuuri-ilmiöstä. Kuulemma jo viikinkiaikana suomalaisia pidettiin väkivaltaisina juopottelijoina. Se on räätälöity yhdelle jakeluyhtiölle, mutta toteutus vaatii viranomaisohjausta. Mauri Ikonen kansanedustajaehdokas everstiluutnantti evp. Kohtuukäyttöä ei voi suositella SUOMENMAAN mielipidesivulla 14.1.2015 kirjoitti kansanedustajaehdokas Olli-Pekka Tuomi (kesk.) alkoholin kohtuukäytön puolesta. Ilman riittäviä henkilöstöresursseja ei tehtävistä kyetä selviytymään. Oikeushallinnon tehtävät kuuluvat valtion ydinalueelle. pystytään saamaan kokoon . Yhteiskunnalle syntyi merkittävä säästö. ESITÄN, että viranomaisohjeistuksella annetaan voimayhtiöille mahdollisuus ja velvollisuus koota kyseiset osastot ja varata kalusto. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 15 Sähkökatkot ovat arkea SÄHKÖKATKOISTA on tullut jatkuva riesa Suomessa. Mäkelä tähdensi että syväkulttuurimuutosten aikajänne on vähintään 500 vuotta. Myrkytysopin dosentti Ailo Huhtala oli aikanaan väitellyt alkoholikuolemista kieltolakiaikana. Samoin rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisin saaminen käy aina epävarmemmaksi. Hän oletti pian päästävän siihen, että yksinkertaisella verikokeella todetaan, kenelle alkoholin nauttiminen on ilmeinen riskitekijä. Toivoisin, ettei kukaan aktiivisesti suosittelisi alkoholin kohtuukäyttöäkään! Tällaisella suosittelulla johdatetaan monia elämänsä pilaamiseen. MYÖS KANSANTALOUDEN, työllisyyden ja verotulojen kannalta alkoholin kohtuukäytön suosittaminen perustuu virhelaskelmaan. Alkoholihaitat ja vauriot ovat kansantaloudessa huomattavasti kalliimmat kuin mitä millään ?alkoholituotoilla. Läänin valmiusharjoituksessa puutuin asiaan, mutta se ei paljoa paikalla olleita hetkauttanut. KOKEILIMME sitten ?varsinaissuomalaista mallia. Perustuslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on taattu jokaiselle oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeushallinto vie mitättömän pienen osuuden valtion kokonaismenoista. Oikeusprosessien jouduttamiseksi on jo tehty monia toimenpiteitä ja useita muita on ehdotus- tai selvittelyvaiheessa. Se vaatii riittävästi resursseja ja osaavia henkilöitä kaikilla juttujen käsittelyyn osallistuvilla tahoilla. Esimerkiksi talousrikosjuttujen pitkittyessä niiden selvittely entisestäänkin vaikeutuu. puhumattakaan alkoholin aiheuttamista inhimillisistä menetyksistä ja kärsimyksistä niin yksilöille kuin kodeille. Kaarlo Lähteenmaa Alkoholi- ja huumetutkijain seuran jäsen Helsingin Raittiusseuran puheenjohtaja ?Poliisit järjestivät peräti mielenosoitusmarssin omien resurssiensa puolesta.. aivotutkija, professori Matti Bergström kiinnitti huomiota aivojen mielihyväkeskuksen yksilöllisyyteen. Koettu mielihyvä altistaa toiset nopeastikin riippuvuuteen alkoholin saamisesta. ÄSKETTÄIN KUOLLUT Jellinekpalkittu alkoholitutkimuksen guru, Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen esimies ja Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja, tri Klaus Mäkelä puhui toisinaan ?suomalaisesta viinapäästä?. Kuva: Jari Laukkanen Oikeusturvasta ei voi säästää OIKEUSMINISTERIÖ asetti marraskuun alkupuolilla työryhmän valmistelemaan käräjäoikeusverkoston jatkokehittämistä. Suomeksi sanottuna ministeriö etsii jälleen keinoja käräjäoikeuksien karsimiseen. Perusteena on hallituksen viime maaliskuussa tekemä kehyspäätös, joka merkitsee oikeushallinnossa ja siis myös tuomioistuinlaitoksessa uusia mittavia menoleikkauksia. SYKSYLLÄ julkisuudessa käytiin vakavaa keskustelua niin syyttäjä- kuin tuomioistuinlaitoksen resurssipulasta. Hän puhui suoraan perintötekijöistä. Yksilöllinen entsymibiologia on sellainen, että toiselle kertyy samasta etanolimäärästä kaksinkertainen määrä asetaldehydiä (CH3CHO) kuin toiselle, ja asetaldehydin hän nimesi aivomyrkyksi. 14 000 taloutta oli ilman sähköä 4 vuorokautta. Sähköyhtiön ilmoituksen mukaan, ilman näiden henkilöiden apua, katko olisi ollut 8 vuorokautta. Silloisessa aikakauden hengessä hänet vaiennettiin. Myöhemmin mm. Ne ovat valtiollisen järjestelmän ja demokratian toimivuuden kannalta aivan keskeisiä tekijöitä, joista on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Meidän kaikkien oikeusturvan toteutuminen ei voi eikä saa olla jatkuva säästökohde. Heikki Mäkinen varatuomari eduskuntavaaliehdokas Oripää mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Toivoisin, ettei kukaan aktiivisesti suosittelisi alkoholin kohtuukäyttöäkään! Tällaisella suosittelulla johdatetaan monia elämänsä pilaamiseen.. Kaikki tavoittelevat harmitonta kohtuukäyttöä. Suurelle osalle se onnistuukin mutta ei läheskään kaikille. Useita vuosikymmeniä sitten alkoholitutkija Veli Verkko rupesi puhumaan yksilön perintötekijöistä alkoholiperäisen väkivaltakäyttäytymisen ja alkoholiriippuvuuden syynä. Kirjoita Suomenmaahan
Se virkistää paljon, kun saa vaikuttaa yhteisiin asioihin, hän vastaa. KAIKKEIN TÄRKEINTÄ järjestötehtävissä ovat kuitenkin ihmiset. Vuosikymmenten aikana eri järjestöistä on kertynyt paljon hyviä ystäviä ja tuttavia. Aina kaikilla ihmisillä ei kuitenkaan mene hyvin yksiin. Mutta eipä ole aika käynyt pitkäksi ja vaimokin on saanut olla rauhassa, hän lisää virnistäen. KAIKKI ALKOI 1960-luvun alussa. Komulaista pyydettiin paikallisyhdistyksensä sihteeriksi ensin lapsuuspaikkakunnallaan Vieremällä ja hieman myöhemmin myös uudessa asuinpaikassa Iisalmen Ruottaanlahdessa. Pian hän huomasi olevansa yhdistyksensä puheenjohtaja ja on sitä yhä. Iisalmen kunnallisjärjestön hallituksessa Komulainen on istunut monta vuosikymmentä ja istuu edelleen. Eivätkä luottamustoimet rajoitu vain keskustaan. Senkin Komulainen on saanut huomata. . Se puolueen pitää muistaa.. Silloin tajusin, että maalaisliiton toiminta oli rauhallisempaa. Itselleni sellainen oli mielenkiintoisempaa. Keskustassa vallitsee Komulaisen mielestä tasavertaisuus puolueenjohtajien ja rivijäsenten kesken. 1960-luvulla Komulainen oli maalaisliiton tukimieskurssilla Helsingissä. Minusta se on valtavan tärkeää, että ihmisiä käydään jututtamassa henkilökohtaisesti, hän korostaa. KUIN KERMAKSI järjestötehtävien kakkuun Komulainen mainitsee keskustan puoluekokoukset. Niihin hän osallistui ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa ja on ollut läsnä lähes jokaisessa siitä eteenpäin. . Sinne osallistuivat myös puolueen johtohahmot. . Usein silti hämmästelen, kuinka keskenään niin erilaiset ihmi- set sulautuvat hyvään yhteistyöhön jonkun yhteisen asian hyväksi, hän sanoo. Komulainen on kierrellyt myös ovelta ovelle pyytelemässä ihmisiä ehdokkaiksi kunnallisvaaleihin tai muuten mukaan toimintaan. . Kahvijonossa Johannes Virolainen tuli meidän taakse ja kysäisi, että mistäs pojat on. 16 Keskustassa tapahtuu Osmo Komulainen on saanut eräänkin kerran lapioida lunta pihatieltä ehtiäkseen erilaisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin. Virolainen tuli samaan pöytäänkin ja siinä juteltiin kaikenlaista, Komulainen kertoo. TÄRKEÄÄ Komulaiselle on myös se, että keskusta ajaa maaseudun asioita. Elämäntyönsä Komulainen on tehnyt karjatilallisena ja metsäkoneurakoitsijana. . Onhan tuota juoksua riittänyt ja riittää edelleen, Komulainen naurahtaa. . Sen olen huomannut, ettei maanviljelijöiden asiaa aja kukaan, jos keskusta ei sitä tee. Ehkä hieman. Muistan, kuinka lapsuudenkodissani oli vuonna 1948 joku vaalitilaisuus ja kommunistit tulivat sitä häiritsemään. Isäni ajoi heidät kuitenkin pois. . Kuva: Paula Åström Parasta ovat ihmiset Järjestötyön konkari Osmo Komulainen ei väsy yhteisten asioiden hoitamiseen SAMULI VÄNTTILÄ IISALMI JÄRJESTÖTEHTÄVIIN lähteminen on iisalmelaiselle Osmo Komulaiselle tuttua. Kotiovi on paukahtanut monta kertaa takana kiinni, kun mies on suunnannut kulkunsa milloin mihinkin kokoukseen tai tilaisuuteen, vuosikymmenten ajan. Eikä meno näytä paljon hiljenneen. . Ennen vanhaan yhtenäisyys ja lämminhenkisyys oli vielä voimakkaampaa kuin nykyisin, Komulainen pohtii. KESKUSTALAISUUDEN Komulainen sai pitkälti kodinperintönä. Erityisesti häntä miellyttää se, ettei keskusta ole hyökkäävä eikä liian jyrkkä kannoissaan. Olen ollut kantamassa paikallisjärjestön lippuakin, Komulainen hymyilee merkitsevästi. Tärkeintä puoluekokouksissa on hänen mukaansa yhteenkuuluvuuden tunne ja mahdollisuus vaikuttaa puolueen asioihin. Entä onko kokouksissa muuttunut jokin vuosikymmenten aikana? . Komulainen luettelee pitkän listan erilaisista järjestöissä, joissa hän on aktiivisesti ollut mukana. On eläkeyhdistystä, kotikaupungin lautakuntia, metsästysseuraa, riistanhoitoyhdistystä, tilintarkastustehtäviä, laulukuoroa, Osuuspankkia ja sydänyhdistystä. Miten Komulainen on ehtinyt ja jaksanut niin moneen? . Tärkeää on keskustelevuus ja lojaalius muitakin kohtaan. Sen Komulainen huomasi jo nuoruudessaan.
Näytös alkaa klo 13. Siiriläntie 11. Retken hinta n. Tervetuloa kunnallisjärjestöjen johtokunnat, keskustalaiset valtuutetut, Keskustanaisten ja Keskustanuorten johtokunnat, sekä järjestöaktiivit. Kaikille avoin keskustelutilaisuus Rengon kou- lulla 22.1 klo 18. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Lisätietoja gsm. klo 18.30 virastotalolla. Asiana luottamushenkilövalinnat kaudelle 2015-2016. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. . 8.7.2015. Esityksenä operetti Iloinen leski, joka alkaa klo 19. klo 18 kirjastotalo Metson Toivonen-salissa (alakerta). klo 18-20. A-L Westinen 28.2 mennessä. klo 18, osoite Apollonkatu 11a. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Kahvitarjoilu klo 17.30. Eduskuntavaaliehdokas Sari Vuorelan vaalistartti Siikaisten torilla ti 27.1. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. Käsitellään kunnalliset luottamushenkilövalinnat ja muut ajankohtaiset asiat. Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. klo 19 Matti Vanhanen keskustan vaali-illassa Karviassa, Karviasalissa, Tyyni Tuulion katu 12. Keskustan Rengon py. PÄIJÄT-HÄME Hollola, kj:n ylimääräinen kokous to 22.1. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Keskustanaisten Etelä-Savon piirin johtokunnan kokous pidetään ke 21.1. klo 18:30 piiritoimistolla, kahvit klo 18. Kangasniemi, Kj:n yleinen kokous to 22.1. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Samalla vauhditetaan vaalikampanjaa. Sanna Arell esiintyy lauluin. klo 18 alkaen. Somero. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Keskustanaiset, Helsingin piiri ry:n sääntömääräisen vuosikokouksen jatkokokous 26.1. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Alustajana kansanedustajaehdokas, vanhuspalvelukeskuksen johtaja Riitta Karjalainen. Ullan tantsut Salon VPK:n talolla la 31.1. Ota rohkeasti yhteyttä. Kommenttipuheenvuorot kansanedustaja Terhi Peltokorpi ja sosiaalityön lehtori, VTT Johannes Kananen. klo 19-01. Käsitellään valtuuston 26.1. Paikka Pikkuparlamentin Kansalaisinfo ma 9.2. klo 9-12, Juha Mieto paikalla klo 10-12. 12 Pudasjärvi Vaalituvan edusta (Kauppatie 3), to 5.2. Erot kasvavat, mitä teemme. Mukana ke-ehdokkaita. Ti 27.1. Kunnallisjärjestön yleinen kokous kunnantalolla ke 21.1. Muutama paikka vapaana reitille Vaasa-Laihia-Koskenkorva-Jalasjärvi-Helsinki tai sitten Isokyrö-Seinäjoki-Jalasjärvi -Helsinki. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. klo 18 Oulussa, Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Ke-ehdokas Hannu Takkula tarjoaa Ystävänpäivä-kahvit la 14.2. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. Ikaalisten matkatoimistosta voi tierustella vähääsiä hyttipaikkoja ja kyytiä merja.rintamaki@netikka. fi tai 0400-338418. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. KAINUU Sotkamo, kj:n yleinen ylimääräinen kokous 25.1. klo 15-18 Tervetuloa! järjestää Kustavin ja Taivassalon Keskusta Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Renko, Lähipalvelut Rengossa ja muualla. 8.2. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. 0500807003 Lyyli Pokela ETELÄ-POHJANMAA Alahärmä Keskustan Alahärmän Alapään py:n johtokunnan kokous ke 21.1. klo 18 Nakkilan-Luvia op:n kokoustilassa. 30.1. Paikalla ke-ehdokas Niilo Keränen. PERÄPOHJOLA Kolari, kj:n ylimääräinen kokous su 1.2. ?Lasten ja perheiden hyvinvointi. Miten käy kirjaston. klo 12-15. Oulussa, Kirkkotorin koululla (Asemakatu 5). Alustajina LKT, kv- terveydenhuollon asiantuntija Mikko Vienonen ja osastopäällikkö, THT Riitta Simoila. Kahvia, arvontaa, hauskanpittoo... Tilaisuuksissa mukana myös muita Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita. Tervetuloa keskustelemaan. Keskustan Jämijärven kunnallisjärjestö ry:n järjestäytymiskokous to 29.1. Ti 10.2. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. klo 18. Eeva Harjula p. Alustajana Porin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Keskustan teltal la tarjolla kahvia ja makkaraa. kokous 27.1. Ohjelmassa mm. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. Tervetuloa suunnitelemaan kevään toimintaa! Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. Keilahallilla klo 14-15. Lemu, Vesaisten 2. klo 19.00 Nesteen kokoushuoneessa, osoite Jämijärventie 12 Tied. pj. Hinta 100?/ hlö, alle 30v. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Kylpylästä voi tiedustella myös tilaisuuteen liittyvää majoitusmahdollisuutta. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. Huvilakatu 31 . Anu Vehviläinen, Kyösti Karvonen ja Pauli Harju. Asiana henkilövalinnat. Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura yhdessä Keskustan eduskuntaryhmän kanssa kutsuvat keskustelemaan ?Terveyttä ja turvaa harvoille vai kaikille. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Eduskuntavaalit ja vaalilainan ottaminen. ja ilm. Musiikkiesityksiä ja kahvitarjoilu. Ke-ehdokas Matias Ojalehdon vaalitilaisuus ke 21.1. Asiana puuttuvat henkilövalinnat, kunnanhallitus ja valtuustolista. Linja-auton reitti ja aikataulu ilm. klo 12-14 Nivala, kaupungintalo ja klo 16-18 Haapajärvi, kaupungintalo; la 24.1. klo 18, osoite Apollonkatu 11a. Kunnallisjärjestön kuukausikokous to 22.1. sis. operettilipun ja matkan. Henkilöstövalinnat kunna llisiin ja ylikunnallisiin luottamustoimiin. Kuolioseudun py:n sääntömääräinen vuosikokous to 22.1. Mahdolliset muut asiat. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 19 Purnun kylätalolla (Kuloharjuntie 94). Asiana lisäksi sääntömuutos. klo 9-10 Siikajoenkylä Sale klo 10.45-11.45 Lumijoki Sale, klo 12.15-13.15 Liminka S-market, (Tupoksentie), klo 1415 Oulunsalo Kauppakeskus Kapteeni ja klo 15.30-16.30 Kempele Zeppelin Cafe Hanna Raahessa (Laivurinkatu 11) auki ke 21.1. Ehdokkaan lisäksi puhumassa Markku Koski, Sisko Lehtola ja Jussi Ylitalo. Marjaanalta 044 3678906 ja ovelta. Joht okunta klo 17. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Paikalla Kansanedustaja ehdokkaat Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen ja Timo Korhonen. Ari Torniainen tavattavissa lauantaina 24.1. Omat ehdokkaat Matti Vanhanen, Iikka Kantola ja Outi Lankia. järj. Mukana ke-ehdokas Ulla Parviainen. Muhos. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. Reittien aikataulut julkaistahan viikonloppuna. Kansanedustajaehdokas Anne Niemen kampanjan avaus pe 23.1.2015 Vimpelissä Nuorisotalolla klo 11-14 ja Alajärvellä Maxi kauppakeskuksessa klo 15 alkaen niin kauan kuin lohisoppaa riittää. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. klo 18. Tilaisuudessa mukavaa yhdessäoloa: arpajaiset, tuotemyyntiä (esim. tauluja), Hannun CD-levyjä. Linja-autoretki Helsinkiin ja tutustuminen eduskuntaan Tapani Töllin vieraana 19.-21.2. Osoite: Honkalammentie 149. moittaudu mukaan 16.1. klo 19 Ekolan kyläseuran tiloissa. Merja Rintamäen risteelykyyteille on mahrollisuus hypätä 7.-8.2 kyytikapasiteetin lisääntyes. Puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustajaehdokkaita Koillismaan kierroksella la 31.1. klo 8.30 . Nainen miljoonabisneksessä. Homeongelma kotona, koulussa, työpaikoilla? Rantasalmen kunnanviraston valtuustosalissa to 22.1. klo 18.30 kunnantalon kunnanhallituksen huoneessa. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Taipalsaaren Keskustan retki Savonlinnan oopperajuhlille ke. lopettamiskokous ja 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ke 21.1. klo 14.30 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ?Päättäjien Penkki. 0400 127900 Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Paikalla keskustelemassa ovat kansanedustaja Ari Torniainen ja ehdokas Jukka Vuorinen. Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Nakkila, valtuustoryhmän avoin kokous to 22.1. klo 18, Korpikylän koulu, Korpikyläntie 413, 16500 Herrala. Rokualla. Mukana mm. Savitaipaleella ravintola Sahramissa klo 11-12 ja Taipalsaarella Pölkkybaarissa klo 12.30 - 13.30. Keskustan Saaren paikallisyhdistyksen syys- ja vuosikokous pidetään pe. puh 040 7072952 iltaisin. POHJOIS-KARJALA Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puh 0400 517319 Marko Partanen. Ke-ehdokas Matti Leiviskän vaalikampanjan avaus Pyhännän kunnantalolla ke 21.1. Ilmoittaudu mukaan 16.1. Mitä uusin tutkimus kertoo. 9.15 Kiiminki, ABC; klo 10 ? 10.30 Kipinä, Niemitalon juustola (Hetekyläntie 8); klo 11 . klo 18:30 piiritoimistolla, kahvit klo 18. 0400 930 483 ja keskustanaisten, sekä keskustanuorten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 160 e. Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi. klo 17-19. UUSIMAA Nurmijärvi: ke 21.1. ja Vesaiset tj. Mikä painaa koululaisen repussa??, KM, emäntä Minna Sarvijärvi ja yrittäjä Hanna Holma. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 10- Klaukkalan markkinat, keskustan teltalla uusmaalaisia ke-ehdokkaita ja hernerokkaa. Keskustanaiset, Uudenmaan piiri ry:n johtokunnan järjestäytymiskokous ja johtokunnan 1. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella. Riittääkö se, että helsinkiläiset voivat keskimäärin hyvin??. 60?/hlö, päivä 25?/hlö. klo 9-10. Naantalin Kylpylän Ball roomissa pe 30.1. Liput 15. Tervetuloa keskustelemaan Olavi Ala-Nissilän kanssa aamukahville Kahvila Roseen pe 23.1. Hinta 60?/hlö. klo 18 Särkisen majalla. Asiana luottamushenkilöiden valinta. Kainuun Keskustan kunnallisjärjestöjen ja valtuutettujen vaalikoulutus Ristijärvellä 1.2.2015 klo 13 Virtaalassa Kahvitarjoilu. Näytös alkaa klo 13. Tilaisuus on kaikille avoin. klo 17.30 valtuustosalissa. klo 18 Keskustelutilaisuus; Ajankohtaiset asiat vanhuspalveluista ja palvelurakennemuutoksesta Porin perusturvan yhteistoimintaalueella. klo 18.30 tupailta Paula Huhtalalla Klaukkalassa, os. Äespolku 5. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. HOX muuttunut aika! Pudasjärvi. Varaa paikkasi piiritoimistolta. Kansanedustajaehdokas HannaLeena Mattila tavattavissa: ke 21.1. klo 15-17 Kalajoki, K-supermarket, Merenojantie; pe 23.1. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Paikalla tilaajapäällikkö Antti Karrimaa ja mm. Matti Vanhanen ja Iikka Kantola. Paikkana Himmeli, Palokunnantie 39, Pori. Bussikuljetus järjestetään 9- ja 10- tien suunnalta, tiedustelut Unto Marjamäki p. 0400537499. Turku, Keskustan lauantaitreffit 31.1. klo 11.00-12.30 kahvila Elvinassa Yliopistonkatu 15. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. Tule mukaan tanssimaan Ulla Arkadianmäelle toivottaa Tolkkua Toimintaa ry - Ulla Huittisen tukiryhmä Taivassalo, vaalitilaisuus, paikalla Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita Ketarsalmen Kievari, Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo 1.3. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Asiana ?Kainuu kuntoon ja vaalit voittoon!. Huvilakatu 31 . klo 18-19.30 RIIKKA, MOI! TEEMATORSTAI, Asemakatu 9 (Semester Oy) Aiheena: Mikä ihmeen SOTE-uudistus. Alustajana eduskuntavaaliehdokas Markku Heikkilä. Keskustanaisten Itä- Savon piirin johtokunta pidetään to 22.1. Oskarin Helmessä. Raisio, Keskustajärjestöjen kk- palaveri kaupungintalo 2.krs Sigtuna-huone klo 18 ke 21.1. alkaen klo 18 Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn ja ent. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KYMENLAAKSO Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta pidetään to 29.1. Härmä-Lapua-Kuortane -Alavus on täynnä. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Tupapäivä Lemin Kotalahdessa (os. Kotalahdentie 136) su 15.2. mennessä etela-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2. klo 18.30 tupailta Lepsämässä Päivi ja Juha Riihimäellä, Luotolantie 9. klo 16.00-18.00 Lapuan Kristilliselle opistolle os. klo 18.30 Oulaisten yritystalolla, Revonkatu 1. Ohjelmassa mm. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. klo 13. Kahvitarjoilu klo 18 alk. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta: ma 26.1. klo 17.30 Veronmaksajien keskusliiton vaalipaneeli, Oulun kaupunginkirjasto, ti 27.1. 10.30 Kipinä Niemitalon juustola (Hetekyl äntie 8), klo 11 . Ilmoittautumiset ja lisätiedot piiritoimistolta. Piirin linja-autokyyti risteilylle 7.-8.2. Lähtö Oulu klo 7, Ylivieska klo 9. Kustantaja Ekrive 2012. Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 ITÄ-SAVO Itä-Savon Vesaiset järjestää keskustelutilaisuuden . Il- POHJOIS-SAVO Sonkajärvi kj:n yleinen ylimääräinen kokous ti 27.1. klo 18. Suomen Keskustasta Poliittinen sihteeri Jirka Hakala. Vaalistartti jatkuu illalla Heikinkartanossa, Leväsjoentie 499, Juha Mieto paikalla klo 19-20. kansanedustajaehdokas Marjatta Rahkio. järjestäytyminen ja vaalitapahtumat. Taivalkoski. ?paneeli, Holiday Inn Oulu, la 31.1. Koillismaan ehdokaskierros klo 8.30 ? 9.15 Kiiminki, ABC, klo 10 . 040 418 1150. PIRKANMAA MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 22.1. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/ hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 22.1. asialista. 23.1. klo 16.30 Kunnanhallituksen huoneessa. Johtokunta kokoontuu klo 16. Aiheena luottamushenkilövalinnat jäljelläolevalle valtuustokaudelle.. 12 Pudasjärvi, Vaalituvan edusta (Kauppatie 3); klo 12.30 - 13 Sotkajärvi, Tulitauko ( Jussintie2); klo 14 . Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, kansanedustajaehdokas Olavi Ala-Nissilä alustavat keskustelun aiheesta ?Miten Suomi ja Varsinais-Suomi nousuun muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä??. Lähtö Kerimäeltä klo 7:00. Su 22.2. Alustajina MEP Anneli Jäätteenmäki, maakuntajohtaja Asko Peltola ja EteläPohjalaiset kylät ry:n kyläasiamies Juha Pohjonen. Alustaa Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja PPSHP, tilaisuuden juontaa professori Kyösti Oikarinen. Kuusamo. Juhani Rajala puh. Asialistalla mm. 15 Taivalkoski, Jalavan pirttikahvio; klo 18 Kuusamo, Kuusamon lukion auditorio (Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen) 17 Piirin kaikille avoimet Järjestöpäivät: Suomi kuntoon! 21.-22.2. klo 18, kahvit klo 17:30 alkaen. KARJALA Ke. klo 14-17 ja la 24.1. klo 12-15 Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 28.1. Tervetuloa tapaamaan kasvotusten ja keskustelemaan. Anneli Jäätteenmäki kutsuu kaikki avoimella kutsulla keskustelutilaisuuteen Kylä, Maakunta ja Eu sunnuntaina 25.1. klo 19 vaalituvalla, Kauppatie 3. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. POHJOIS-POHJANMAA Suomi Kuntoon. myöhemmin. Tied
Missä seuraavista maista euro ei ole rahayksikkönä: Irlanti, Iso-Britannia, Kroatia, Portugali? 4. Kuinka pitkä maaraja on Espanjalla ja sen tinankielinen nimi on Pater Noster? 3. B. Montako elokuvateatteria Helsingissä oli 1917 ja montako nyt (säännöllistä ja/tai satunnaisia esityksiä)? 9. Mitä ehdokasnumeroa ei ole kenelläkään eduskuntavaaliehdokkaalla? 5. Körö körö kirkkoon... Liikennöidäänkö Saimaan kanavassa ym- Kuka onkaan alppilajien kirkkaimman tähden Lindsey Vonnin poikaystävä!? Kuva: Alberto Pizzoli/AFP Photo/Lehtikuva päri vuoden? 6. Aku Ankka . Minkä tunnetun kristillisen rukouksen la7. Masi . Voitonjuhliin saapui yllättäen myös Vonnin poikaystävä, joka on a) Zlatan Ibrahimovic, b) Rafael Nadal, c) Peter Northug, d) Tiger Woods? 2. Miten loru jatkuu? malainen ammattilainen oli Kari Myyryläinen? Sudoku Viivi & Wagner . 18 21.1.2015 TIETOTESTI 1. Mukula 1 6 9 5 6 3 2 8 1 7 6 3 1 2 2 4 7 7 5 9 5 1 4 4 7 4 6 2 5 3 9 4 3 2 7 2 5 7 4 3 6 9 1 7 1 8 7 7 4 3 5 1 5 4 5 6 5 8 7 4 2 1 6 5 4 4 6 9 5 7 4 7 6 8 3 3 2 3 1 8 9 9 5 2 3 9 2 1 7 8. Onko Yhdysvalloilla ollut a) juutalais- eteläisellä naapurilla Gibraltarilla (Iso-Britannia): 1,2 km, 12 km, 120 km? 10. Alppilajien naisten kirkkain tähti, amerikkalainen Lindsey Vonn voitti maanantaina 63:nnen maailmancup-kisansa Cortina d?Ampezzossa. Minkä urheilulajin ensimmäinen suo- ta, b) muslimia, c) roomalaiskatolista presidenttinä? 8. Virtanen
Ainakin Sketju ilmoittaa sanahirviön ?Halpuutusta. Pahus, viltti paloi. Ratkaisut 4 5 6 3 1 8 2 9 7 8 1 9 5 2 7 4 6 3 7 3 2 6 4 9 5 1 8 1 2 5 4 9 6 7 3 8 9 6 7 8 1 3 4 2 5 4 3 8 5 7 2 6 9 1 8 5 2 9 6 7 1 4 3 3 7 1 2 8 4 9 5 6 6 9 4 1 3 5 2 8 7 2 1 9 7 5 8 3 6 4 7 8 3 6 4 9 5 1 2 5 4 6 3 2 1 8 7 9 1 9 3 2 5 4 6 8 7 6 7 8 3 1 9 2 5 4 4 5 2 8 7 6 1 3 9 7 6 9 1 4 3 5 2 8 2 4 5 9 6 8 3 7 1 8 3 1 7 2 5 9 4 6 3 8 7 5 9 1 4 6 2 9 2 6 4 3 7 8 1 5 5 1 4 6 8 2 7 9 3 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Ulkoasu: Mikko Eronen Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 2 9 7 1 5 6 8 3 4 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 044 7370 263 5 8 4 9 3 2 6 7 1 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 3 6 1 8 7 4 9 2 5 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Uutisankkuri jo ehtikin kysyä, että onko siinä ruuassa Helsinkiläiset saavat tulla juttuun tarjouspitsoilla ja maksalaatikoilla ja kalapuikoilla ja jauholenkkimakkaroilla, mutta kyllä maakunnissa kannattaa syödä oikeata ruisleipää. 1963), 21 Suomen mestaruutta, 9:s MM-kisoissa, Pohjoismaiden mestari. 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 3003 897 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 044 5966 879. Valvira varmaan puuttuu siihen informaatioon. KATSELIN alennettavien elintarvikkeiden listaa. Tässä kohdassa suosittelen lähileipää, vaikka se vähän enemmän maksaakin. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 21. Mikä asiakkaan etu se on ollut, että nuorison Assmarketiksi ristimässä kaupassa on ollut aika hurjat hinnat. Kovin on halpaa se kuitumössö, jota pussissa ruisleipänä myydään. Kari Myyryläinen (s. 1:1-2 SANANPARSI Yheksäkymment yheksä ko Muolaa miehe muutamas. Valkjärvi KANSA KASKUAA Mitä tarkoittaa intiaanien savumerkeillä kirjoitettuna monta pientä ja yksi suurempi pilvi? . Asiakkaidensa omistama, asiakkaidensa eduksi. Aika kaukana ollaan välillä oltu. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Ilman Lidlin tuloa hinnat eivät laskisi. Toki hänetkin muistettiin haastatella. Halpuutettavien elintarvikkeiden joukossa oli myös olutsalkku. Nyt K-kauppakin alentaa hintojaan ja Lidl alentaa. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 6 4 8 7 9 1 3 5 2 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaaja: Maria Seppälä 044 7370 314 9 7 3 2 8 5 1 4 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Valokuvaaja: Jari Laukkanen 1 2 5 4 6 3 7 8 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 1) Golftähti Tiger Woods (Woods ja Vonn ovat olleet tahoillaan avioliitossa ja eronneet), 2) IsoBritannia, 3) John F. kanssa. Kennedy oli roomalaiskatolinen, 4) 1, 5) ei, nyt sulkeutuu 25.1.2015, avataan huhtikuun alussa, 6) 29, nyt 10, 7) 1,2 km, 8) ...papin muorin penkkiin..., 9) Isä meidän, 10) pyöräily, espanjalaisessa Reynolds-tallissa 1986? 88 . tammikuuta 2015. Tänään Oona, Netta, Aune, Auni, ortodoksisen kalenterin mukaan Maksima, Visa, Vesa, Jouko, Jouni, Valeri, Auni, Aune. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 16.04 ja Oulussa kello 15.45. 19 21.1.2015 Halpuutusta ollut tähän asti 30 prosenttia ylihintaa. Toimitusjohtajan korvat eivät paljon heiluneet eikä nokka kasvanut, vaikka lasketti aikamoista luikuria. Odottelen muutamaa muutakin eurooppalaista kaupan toimijaa, voisihan se vapaa kilpailu ulottua Suomeenkin. RUUAN HINTA ehkä laskee Suomessa. Saksalaiset auttoivat meitä Tali-Ihantalassa ja nyt taas! Siitä olen iloinen, että pellervolainen osuuskauppa edes vähän lähestyy alkuperäistä toimintaperiaatettaan. Aurinko nousee huomenna Helsingissä kello 8.57 ja Oulussa kello 9.10. PÄIVÄN SANA Apostolina olen saanut tehtäväkseni auttaa Jumalan valittuja uskomaan, tuntemaan pyhän totuuden ja toivoen odottamaan ikuista elämää. Tit. Maksoikohan tämä neronleimaus yhtä paljon kuin taannoinen aivomyrsky, jonka perusteella postia alettiin kutsua postiksi. Tässä asiassa saamme olla saksalaisille kiitollisia. Viisi leipää, mutta ei kahta kalaa, kun kala on edelleen ylihinnassa. Sellainenkin ihme tässä jo muutaman päivän kestäneessä halvempaa ruokaa-uutisoinnissa nähtiin, että kauppiaista televisiohaastateltiin muitakin kuin aina haastateltavaa Jumbon CM-kauppiasta. Että ei revitä tuottajien selkänahasta. Ihan varmasti revitään! Keskusliikkeet ovat mestareita painamaan tuottajahintoja, koska näillä kahdella ketjulla on liian suuri markkinaosuus
Keskusta on kaupunkilaiselle aito kokoomuksen vaihtoehto, helpommin lähestyttävä, demokratiaan pyrkivä, maanläheinen ja luontoarvoja arvostava puolue, hän perustelee. YRITTÄJÄNÄ ja kauneusalan ammattilaisena työskentelevän Kankkosen, 36, mukaan pk-yritykset ovat Suomelle lyhyen tähtäimen moottori, jolla saadaan lisää työpaikkoja. Toivottua kasvua sektorille saataisiin hänen mielestään verohelpotuksilla. Hänellä itsellään on kaksi lasta. Suurena epäkohtana Kankkonen näkee myös sen, että toisaalla yksityisyrittäjä vastaa yrityksensä riskistä koko omaisuudellaan ja toisaalla osakeyhtiökeinottelijat eivät tunnu ottavan vastuuta toiminnastaan. Kankkonen ihmettelee, miten täydellisen ymmärtämättömiä nuoret aikuiset ovat siitä, mitä politiikka on ja mitä eri puolueet edustavat. . Kankkosesta tuli helposti porilainen, onhan oma koti edelleen keskellä kaunista maalaismaisemaa ja kaupunkilaisuus kiehtoo ehdokasta muussakin mielessä. . Kankkonen korottaisi arvonlisäverovelvollisuuden alarajaraa ja alarajahuojennusta ja keventäisi työnantajamaksuja etenkin silloin, kun kyse on en- Taru Kankkosen tavoite on tehdä vaalikampanja, jonka havaitsevat myös nuoret aikuiset ja joka saa ihmiset keskustelemaan ja kummastelemaan: Ai, se on keskustalainen, eikö se olekaan kokoomuslainen. 20 21.1.2015 Lisää raikkaita roolimalleja Nuoret haluavat samaistua menestyjiin, sanoo eduskuntaan pyrkivä Taru Kankkonen simmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamisesta. . ANNE HIEVANEN PORI TARU KANKKONEN istuu 60-luvun glamouria huokuvan kampaamon tuolissa ja kertoo, mitä hän oppi viime eduskuntavaaleissa ollessaan ehdokkaana perussuomalaisten riveissä. Puolueen puheenjohtaja Timo Soinin ihmisläheinen tapa toimia ja ajatella oli tehnyt nuoreen ensikertalaiseen vaikutuksen. . Nuoret haluavat samaistua menestyjiin ja pääministeri Stubb on komea, menestyvä mies. Nuorille yrittäjäksi ryhtyminen olisi keino työllistyä, jos yrityksiin kohdistuvia velvoitteita ja riskiä helpotettaisiin lainsäädännöllä, hän sanoo. Yrityksiin kohdistuvia sosiaalija perhepoliittisia ongelmia olisi Kankkosen mukaan korjattava pikimmiten, sillä yrittäjävanhemmilla ei ole palkansaajien tapaan mahdollisuutta esimerkiksi vanhempainvapaaseen. Kankkonen pitää tätä isona epäkohtana. Erityisesti nuorten ehdokkaiden osalta keskustalla on mahdollisuus lyödä kiilaa kokoomukseen, Kankkonen väittää. Oman kampanjansa onnistumisena hän pitää jo sitä, jos ihmiset jäävät tapaamisen jälkeen kummastellen keskustelemaan: Ai, se on keskustalainen, eikö se olekaan kokoomuslainen?. Sain kokea jytkyn, mutta se kuivui kokoon nopeasti, eikä Soinikaan ollut enää entisensä, Kankkonen sanoo nyt. Perussuomalaisten vaalimenestyksen tuoma kaikkivoipaisuuden tunne ja sitä seurannut vastuunpakoilu hallituksesta alkoivat tuntua Kankkosesta vastenmieliseltä. Hän otti irtioton puolueesta kunnallisvaalien kynnyksellä, vastasi keskustan kutsuun myöntävästi ja sai hyvän äänimenestyksen myötä paikan Lavian kunnanvaltuustossa ja kunnanhallituksessa. Kevään eduskuntavaaleissa Kankkonen on keskustan ehdokkaana Satakunnassa ja arvostaa sitä, että keskustassa tiedetään mitä tehdään. Puolue vaihtumisen lisäksi Kankkoselta on vaihtunut myös kotikunta, kun pakkoliitos ajoi Lavian vuodenvaihteessa osaksi Poria. Häneen samaistuva kokee saavansa statusta ja menestyjän leiman myös itselleen, Kankkonen pohtii. Kankkosella on tullut mieleen, että olisiko keskustalaistenkin syytä vilkaista peiliin. Kauneusalan yrittäjänä hän korostaa ensivaikutelman tärkeyttä. Maaseudulla eduskuntavaaliehdokkaat ovat monelle äänestäjälle tuttuja oman kylän poikia ja tyttöjä, mutta harva kaupunkilainen tuntee ehdokkaat henkilökohtaisesti. Moni äänestäjä piirtää äänestyslappuun sen ehdokkaan numeron, joka näytti mainoksessa raikkaalta, osaavalta ja sanojensa mittaiselta. Keskustalla on Kankkosen mielestä täydellinen konsepti yhden ihmisen ja koko yhteiskunnan tulevaisuuden eväiksi. Kuva: Anne Hievanen Moni äänestäjä piirtää sen ehdokkaan numeron, joka näytti mainoksessa raikkaalta. YKSI vuodenalun vaaligallupeista muistutti Kankkosen mukaan keskustaa tärkeästä asiasta. Uutinen kertoi, kuinka kokoomus keräisi vaaleissa suurimman potin, jos asiaa kysyttäisiin alle 25-vuotiailta suomalaisilta. Sen myötä puolueen riveistä pitäisikin hänen mukaansa löytyä lisää elämässä eteenpäin pyrkiviä raikkaita kasvoja.