5
Valmis ministeriksi
Sdp:n puheenjohtajuutta tavoitteleva
Antti Rinne haluaa valtiovarainministeriksi.
S.
6
Omaishoito vihdoin tapetilla
Susanna Huoviselle (sd.) luovutettiin
omaishoidon kehittämisohjelma.
Keskusta pelkää, että päätökset siirtyvät
seuraavalle hallitukselle. 4
Keskusta kiirehtii Infra Oy:tä
Antti Kaikkonen, Kimmo Tiilikainen ja
Mirja Vehkaperä esittelivät keskustan
asuntopoliittista linjaa ja kiirehtivät
Infra Oy:tä. s. 10. s. 2 ?
Kehykset kutistuvat
Hallitus hakee maanantaina ja tiistaina
kehysriihessään, mitä veroja korotetaan
ja mistä leikataan. . 2
ULKOPOLIITTISET INTRESSIT TÖRMÄÄVÄT.
S
6 414880 073513
S.
3
PERJANTAI 21.3.2014
N:o 33 . SOTESSA HÄTÄRATKAISUN VAARA. s. Helppoja ratkaisuja
ei ole
Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva
On sittenkin parempi
olla tekemättä päätöksiä
ollenkaan kuin tehdä huonoja
päätöksiä, vaikka kuinka
olisi päättämättömyydestä
arvosteltu.
Katainen hengenheimolaisineen on kuitenkin
väärässä. Tyttökin takuulla ihmetteli
omituiseksi mennyttä kummiaan.
Totta kai lapset . Näin kertoo Helsingin Sanomien verkkolehdessä tiistaina (20.3.) julkistettu
selvitys. Esitys uudistuksesta yritetään rusikoida kasaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti maanantaihin mennessä.
Tämä pelko tuli entistä todennäköisemmäksi
viikko sitten eduskunnan kyselytunnilla. ja aikuisetkin . Edustajat on nyt valittu, joten tällainen
tutkimus voitiin tehdä. Peräti 19 niistä suhtautui torjuvasti vastuukunta-ajatukseen.
Tämä oli yllätys, sillä julkisuudessa tätä kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Petteri Orpon johdolla toimineen työryhmän ideaa ovat
arvostelleet lähinnä kaikki ne kunnat, joiden pitäisi toimia äänettöminä yhtiömiehinä, vastuukuntien renkeinä.
Jos hallitus haluaa nyt kuunnella lausuntoja, jotka
se itse on pyytänyt, kuntien välisen yhteistyön tulisi
olla ensisijainen ratkaisumalli sote-uudistuksessa.
Kukaan ei tunnu nyt tietävän, miten hallitus etenee. Kohta nähdään, keksiikö Urpilainen.
NIELESKELIN naurun rippeet, mutta samalla häpesin ja
toivoin, että kukaan ei kuullut tai nähnyt tilannetta.
Hämmennyksissäni en ymmärtänyt selittää tytölle
mitään järkevää erilaisuudesta. Kolme miljardiakin kun on 3 000 miljoonaa, mikä on kansalaisten kukkarolle jättisumma. Siihen on helpompi suhtautua luottavaisesti ja rennosti.
Meidän jokaisen pitää osata kohdata erilaisuutta, se
on nimittäin suvaitsevaisuutta.
Unescon mukaan todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen
sietämistä.
Enää puuttuu, että määritelmä toteutuisi myös arkielämässä.
Ja siihen taas auttaa puhuminen. Myönnän olleeni hyssyttelijä.
Kävelin kerran 3-vuotiaan kummityttöni kanssa juna-asemalta kotia kohti, kun näimme joukon somaleita.
Kummityttöni osoitti heitä sanoen:
. Erilaisuus herättää uteliaisuutta, mutta
samalla se pelottaa ja uhkaa.
Samankaltaisuus tuntuu tutulta, se luo läheisyyttä ja
turvallisuutta. Kovasti rasittuneen näköinen pääministeri Katainen vakuutteli silloin, että ?tärkeintä on nyt tehdä päätöksiä?. Tuloksesta voi ennustaa aika
lailla, sillä kyselyyn vastasi 328 edustajaa.
Jutta Urpilaiselle HS:n uutinen onkin vakava viesti. Heillä on hieman erilainen iho ja naiset pukeutuvat toisin.
Olisimme voineet yhdessä miettiä, miksi noin on. Henna, kato kiinalaisia!
Sote-uudistus: kukaan ei tunnu tietävän, miten hallitus etenee. Vaikeneminen on
vain pelkurimaista pakoilua.
VIETÄMME parhaillaan rasisminvastaista viikkoa. Se on aivan luonnollista.
Tilanteen tullessa eteen asiasta täytyisi puhua rohkeasti. Selvityksen mukaan Rinne saisi nyt puoluekokousedustajien äänistä 45 prosenttia.
Nykyisen puheenjohtajan ja valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen takana on selvityksen mukaan
31 prosenttia puoluekokousedustajista. 24 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa tai olisi äänestänyt
jotakuta muuta kuin Rinnettä tai Urpilaista.
Kysely oli suunnattu kaikille 500 puoluekokousedustajalle. Kappas, niin onkin eri näköisiä ihmisiä kuin me. Uudistusta tarvittaisiin ensi viikon kehysriihessä, jotta siihen liittyviä säästöodotuksia voitaisiin kirjata riihen pluspuolelle. Äiti, missä kaikki kiinalaiset ovat?
Henna Ruokamo. Hänen olisi voitettava tuekseen epätietoisten ja
Kato kiinalaisia!
vastaamatta jättäneiden ylivoimainen enemmistö,
jotta hän voisi voittaa Rinteen.
Tämä tuskin onnistuu, jos SDP:n galluplukemat
eivät kohene selvästi. Minun olisi pitänyt sanoa:
. Uudistuksen keskeinen idea sote-hallinnon järjestämisestä ?leveäharteisten vastuukuntien. Niihin ei voi suhtautua sellaisessa hengessä, että ?tärkeintä on nyt tehdä edes
jonkinlainen päätös?.
Olisi siis palattava siihen, mitä asiantuntijat ovat
kaiken aikaa suosittaneet.
Vakava viesti Jutta Urpilaiselle
A
mmattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne näyttäisi olevan vahvoilla SDP:n uudeksi
puheenjohtajaksi. ainakin suurissa kaupungeissa.
Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomessa on vuonna 2030 jo puoli miljoonaa ulkomaalaista.
Nyt kasvavalle sukupolvelle erilaisten ihmisten kohtaaminen on normaalia. Mutta juuri sellaista taidetaan suunnitella. Toisaalta vaikuttaa mahdottomalta, että kuukausien työn jälkeen
voitaisiin hihasta vetää muutamassa päivässä uusi malli, joka voisi saada edes hallituksen enemmistön tuen.
Edessä onkin uusi vaara: tehdään hätäratkaisu,
jotta saadaan edes jotain päätetyksi. varaan ei näytä innostavan edes näitä vastuukunniksi suunniteltuja suuria keskuksia.
Tämä käy ilmi lausunnoista, jotka kunnat ovat antaneet lakiluonnoksesta.
Luonnoksessa vastuukuntia on nimetty 23. Voi olla, että sellaiseen kehitykseen ei ole edes mitään toivoa, kun edessä ovat
leikkauksia ja veronkorotuksia lupaavat kehysneuvottelut.
SDP:n kannattajat kokevat tuskin valtiovarainministerinsä onnistuneen erityisen etevästi, jos tulossa olevat säästöt ja veronkorotukset ovat vain kolme
miljardia euroa eivätkä neljä miljardia, kuten pääministeri Jyrki Katainen on väläytellyt. kiinnittävät huomiota erinäköisiin ja -kokoisiin ihmisiin. Soutaminen ja
huopaaminen kun alkaa käydä jo ministerien kunnian päälle. kunhan vain päätetään.
EI MINUA pelota rasismi, vaan erilaisuuden hyssyttely,
totesi ystäväni, jonka puoliso ja lapsen isä on etniseltä
taustaltaan aasialainen.
Ystäväni sanat upposivat. On sittenkin parempi olla tekemättä
päätöksiä ollenkaan kuin tehdä huonoja päätöksiä, vaikka kuinka olisi päättämättömyydestä arvosteltu.
S
ote-ratkaisussa eivät ole kyseessä ministerien
kunnia tai hallituksen arvovalta vaan kansalaisten palvelut. Ovathan bussit puolillaan huivipäisiä naisia, aasialaisia miehiä ja
tummaihoisia pikkupoikia.
Ehkä käykin niin, että oma
lapseni ihmettelee pohjoisen mummolareissulla:
. Sen tapahtumat on suunnattu etenkin nuorille ja koululaisille.
Lapsemme kasvavat yhä värikkäämmässä ympäristössä . Olisin voinut kertoa, että on monenlaisia ihmisiä, mutta
kaikki ovat samanarvoisia.
IHMISEN luontainen suhtautuminen erilaisuuteen on
usein pidättyvä. Poliittista voittoa siitä on vaikea vääntää.
Jotain muuta pitäisi keksiä. Muutkin hallituspoliitikot ovat toistelleet tätä
mantraa ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä,
mitä päätetään . Sen sijaan hyssyttelin ja
nopeutin askeliani.
Käyttäydyin typerästi. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Hallituksen sote-malli
joutui taas myrskyyn
J
yrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen hallituksessa
hartaasti käännelty sote-uudistus joutui yllättävään myrskyyn, kun sataman piti olla jo näköpiirissä
Suomenmaa 19.3.), olemme
liittovaltiotiellä. Valta on johtajien käsissä.
Tämä vaatii edelleen hyviä henkilösuhteita. on lisännyt panoksia sanomalla lähtevänsä hallituksesta, jos puoluejohtajan
paikka menee. Kampanjointi helpottuu,
jos hän pystyy selittämään hal-
lituksen kehysriihen päätökset
puolueen edun mukaisiksi.?
KAINUUN SANOMAT on sitä mieltä, että Antti Rinteen paikka on
hallituksessa, jos hänestä tulee
Sdp:n puheenjohtaja:
?Pääministeri Jyrki Katainen
saattaa tehdä pikaisia ja yllättäviä johtopäätöksiä, jos Rinne
voittaessaan jää ennen vaaleja
hallituksen ulkopuolelle ja Urpilainen jättää hallituksen. Yhtenäisyyden vaatimus kuulostaa tosin kauniilta. Maat ovat liittyneet Natoon, ja ne suhtautuvat epäluuloisesti Venäjään. Ja niin
edelleen.
KUN TÄMÄ sekalainen joukko käy määrittelemään unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, siitä ei tule sellaista kuin Suomi haluaisi. Niitä pitää lisätä ja syventää. Ne vaativat
nyt kovia otteita.
Toinen ryhmä on Portugalin, Espanjan, Irlannin, Belgian ja Hollannin kaltaiset maat.
Ne ovat kaukana Venäjästä. Taloutemme kärsii. Italian pää-
Mitä enemmän yhtenäisyyttä, sitä vähemmän kansallista päätösvaltaa ja sitä enemmän liittovaltiota. Britannia oli
USA:n paras kaveri Irakin-retkelläkin. Silloin kysymys
kuuluu, olisiko Rinteestä eduskuntaryhmään kuulumattomana
potkuhousupuheenjohtajana uudeksi valtiovarainministeriksi.?
Urpilainen ehtii ministerin
työltä kampanjoida vasta ensi
kuussa. tärkeämpi kuin jonkun pienen Suomen etu?
Rasti ruutuun...
EU:N yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
on liittovaltiotesti. 21.3.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Venäjä on Suomen naapuri,
mutta Portugali on kaukana
Juha Mauno
TÄSTÄ se alkaa:
Nyt kartta käteen! Onko mitään järkeä siinä, että Suomen
ja Venäjän suhteita hoidetaan Brysselin kautta?
Voimmeko vaatia Euroopan unionilta yhtenäistä esiintymistä Ukrainan kriisissä, jos samaan aikaan ?vastustamme liittovaltiokehitystä?, kuten sanonta kuuluu?
VAIKKA EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa on kehitelty jo parikymmentä vuotta, se on joutunut
nyt kovimpaan testiinsä. Venäjä-suhde
ei ole niille omakohtainen, eivätkä ne ymmärrä Suomen asemaa. Mutta mitä enemmän
yhtenäisyyttä, sitä vähemmän kansallista
päätösvaltaa ja sitä enemmän liittovaltiota.
Mutta eihän mikään suomalainen puolue
kannata liittovaltiokehitystä. Hallitustyö menee mahdottomaksi, jos
keskeisen hallituspuolueen johtaja ei itse osallistu valtioneuvoston
työhön ja kanna siitä vastuuta.?
KARJALAINEN vaatii energiapoliittista täyskäännöstä:
?Suomen energiapolitiikka on
heittänyt häränpyllyä. Suunnitelmat kotimaisen energian osuuden kasvattamisesta ovat vaihtuneet fossiilisten tuontipolttoaineiden suruttomaksi suosimiseksi.
Kivihiilen polttaminen on lisääntynyt Suomessa parin viime
vuoden aikana suorastaan räjähdysmäisesti, ja jopa uudet biovoimalat ovat vaihtaneet puun ja
turpeen kivihiileen.
Heikentämällä vero- ja tukirat-
kaisuillaan kotimaisen energian
kilpailukykyä hallitus teurastaa
lypsävää lehmää.
Miten hallitus voi jatkuvasti sulkea silmänsä kotimaisen
energian positiivisilta työllisyysja suorilta budjettivaikutuksilta. Kuva: Merja Rehn
huomio on Välimerellä ja Pohjois-Afrikassa, mistä käy siirtolaisten virta. Näemme, kuinka johtajamme ovat suorastaan tuskastuneita.
He ymmärtävät, että mukanaolo yhteisen
ulkopolitiikan toteuttamisessa aiheuttaa Suomelle vaikeuksia. Onko siitä meille hyötyä vai haittaa?
TERRORISMIN torjunnasta, ilmastonmuutoksen vastustamisesta tai Itä-Timorin kysymyksen kaltaisista yleisistä tai kaukaisista asioista
EU:n 28 jäsenvaltiota pääsevät kyllä yhteisymmärrykseen.
Mutta unionin ulkosuhteiden kovassa ytimessä törmätään tulevaisuudessakin aina Venäjän-politiikkaan. Jos kotimaista turvetta ei korvattaisi sitäkin ongelmallisemmalla kivihiilellä, linjan
voisi ehkä ymmärtää.?. Ainakin keskusta on jyrkästi vastaan, eikö vain?
Ehkä emme ole tulleet sitä tässä Ukrainasumussa vain ajatelleeksi...
NYT kartta käteen! Onko mitään järkeä siinä,
että Suomen ja Venäjän suhteita hoidetaan
Brysselin kautta?
No ei ole.
Vaikka Neuvostoliitto ja Venäjä ovat
monessa asiassa aivan eri tapauksia, niillä on myös yhteistä. Suomalaisittain testi on erityisen rankka. Irlantia lukuunottamatta ne ovat Nato-maita, ja USA:n vaikutus tuntuu.
Saksalla on taloudelliset edut valvottavanaan, mutta se haluaa myös olla unionin johtaja. Kahdenväliset suhteemme Venäjään voivat vahingoittua.
Onko siis EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiivistämisessä Suomen kannalta
mieltä. Sillä tavoin Suomen edusta huolehditaan
paremmin kuin liittymällä uuden kylmän sodan rintamiin.
Muut lehdet
ILTA-SANOMAT pohtii Sdp:n johtajakisaa:
?Urpilainen... Suomi joutuu luopumaan omasta edustaan siksi, että joidenkin muiden (vaikkapa
Portugalin, Espanjan, Irlannin tai Puolan) mielestä on linjattava toisin.
Onko unionin ?yhteinen näkemys. Venäjä on EU:lle tärkeämpi
kuin USA tai Kiina, sillä Venäjä on Euroopassa.
Venäjä-suhteessa jäsenmailla on kovin erilaisia intressejä.
Viro, Latvia, Liettua, Puola ja muut neuvostoblokkiin kuuluneet maat katsovat Venäjäsuhdettaan traumaattisten neuvostoaikojen
läpi. Suomelle nämä suhteet ovat yhä korkeinta tärkeysluokkaa. Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) luulisi muistavan
myös kivihiilen ja öljyn ympäristövaikutukset. Varsinkin, kun uusi puheenjohtaja on
hankkinut paikkansa hallituksen
linjaa arvostelemalla.
Suomessa on jo aikaa sitten
siirrytty malliin, jossa hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat
hallituksessa ja johtavat puolueensa ministeriryhmiä. Ranskakin haluaa olla johtaja. Jos vaadimme (niin kuin
Keskustan opiskelijaliitto: Vain yhtenäinen EU
on uskottava...
Kokoomuksen sormiharjoituksena syntynyt ratkaisumalli viidestä erityis-
tason hoitoalueesta näyttää todennäköisimmältä ulospääsytieltä, vaikka se ei mitenkään helpota ihmisten pääsyä terveyskeskuksiin.
ELÄKEIÄN nostamisen nimiin vannotaan
tälläkin kerralla, vaikka työmarkkinajärjestöjen neuvottelut asiasta ovat vielä pahasti kesken. Todennäköisesti hallitus hakee ensi vuodelle 1?2 miljardin euron sopeutustoimet ja jättää loppujen toimeenpanon seuraavalle hallitukselle. Veronkorotusten ja
menoleikkausten suhteen arvioidaan olevan nyt 70?30 veronkorotusten puolella.
KOKOOMUS ei suin surminkaan korottaisi
ansioveroja, vaan suuntaisi korotukset arvonlisäveroon. Viime marraskuun rakennepaketissa sovittuja päätöksiä konkretisoidaan, koska yleiselle tasolle jääneet toiveet eivät ole tähän mennessä juurikaan
edenneet.
Leikkauskirves iskee melko varmasti yritystukiin. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen on kehysriihessä saatava joku tolkku
tai muuten koko harjoitus voidaan haudata. Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat muita tiukemmin pitäneet kiinni hallitusohjelman kirjauksesta.
Hallituksen aiemmin tekemät leikkauk-
set ovat osuneet rajusti kuntiin, jotka ovat
leikkausten vuoksi joutuneet korottamaan
veroprosenttejaan. Kuntien valtionosuuksiin tehtäviä leikkauksia hallitus pyrkii kompensoimaan myös tehtävien karsimisella. Yksimielisyyttä summasta ei tosin vielä ole, sillä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on puhunut
neljästä miljardista.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
arvioi torstaina summan jäävän mahdollisesti alle kolmen miljardin. Samoin käynee
tälläkin kerralla, vaikka se kiihdyttääkin
viinarallia Virosta. Kuudella hallituspuolueella on niin erilaiset näkemykset tarvittavista toimenpiteistä, että
tuloksesta voi odottaa vain kompromissien kompromissia.
Valtion tuloissa ja menoissa ammottaa
tänä vuonna seitsemän miljardin euron
aukko ja Ukrainan tilanne voi vielä pahentaa alijäämää.
HALLITUKSEN TEHTÄVÄNÄ on kääntää talouden suunta, mihin tarvitaan päätökset
kolmen-neljän miljardin euron veronkorotuksista tai leikkauksista. Sen arvioidaan tuottavan
tänä vuonna valtiolle 17 miljardia euroa.
Vasemmistopuolueet vastustavat arvonlisäveroa, koska se iskee pahiten pienituloisiin. Vero voidaan laajentaa myös metsiin. Lääkkeiden ja sanomalehtien kymmenen prosentin arvonlisäveron korottamiseen hallituksen kantti tuskin riittää, mutta ruoka voidaan hilata nykyisestä 14 prosentista 15
prosenttiin. Yllätys voi
liittyä esimerkiksi vähävaraisten aseman kohentamiseen, jota vasemmistopuolueet
voivat mainostaa
riemuvoittonaan.
Vesa Somppi. Muutkin haittaverot joutuvat suurennuslasin alle, mutta aiempien
korotusten vuoksi niistä on vaikea repiä
enää suuria summia.
KUNNAT tuskin säästyvät tälläkään kerralla
leikkauksilta. Vihreät nostanee ilmastonsuojelun nimissä pöydälle kertaalleen
kuopatun työmatka-ajojen kilometrikorvaukset. Sdp:n edustajien vihjailuista voi päätellä, että puolue hautoo jotain
suurituloisiin kohdistuvaa lisärasitetta, jota taas kokoomus vastustaa kiivaasti. Hallitusohjelmassa puolueet sopivat, että puolet on
korotuksia ja puolet leikkauksia. Yritystuista yksimielisyys on helpommin saavutettavissa kuin kilometrikorvauksista.
Talouden kannalta olisi järkevää, että hallitus suitsisi energiaverotuksella rajusti lisääntynyttä kivihiilen polttoa. Sen pitää päättää kehysriihessä, kuinka Suomen taloutta
tasapainotetaan tulevina vuosina. Teollisuuden toimintaedellytyksiä luvataan parantaa, teitä ja
ratoja korjata ja raivata työllistymisen esteitä. Sopeutussumma jää sitä pienemmäksi, mitä eripuraisempia hallituspuolueet ovat leikkauskohteita ja veronkorotuksista.
Kiistaa hallituspuolueiden välillä on
myös siitä, kuinka paljon korotetaan veroja ja kuinka paljon leikataan. Sama koskisi ravintolaruokaa.
Lääkkeiden hintojen nostaminen nousisi
vasemmistoliitolle hallituskysymykseksi.
Alkoholi ja tupakka ovat perinteisesti
kuuluneet korotuslistalle. 4
21.3.2014
uutisanalyysi
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ja
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) olivat
vakavissa mietteissä eduskunnassa keskiviikkona.
Kuva: Jari Laukkanen
Kaikkien kompromissien äiti
HALLITUS on ensi viikon maanantaina ja
tiistaina tosipaikan edessä. Tiistain tiedotustilaisuudessa Katainen esittelee kehysriihen tulosta työllisyyden, teollisuuden ja liikennehankkeiden riemuvoittona. Kyse
voi olla pääomatulojen ankarammasta verottamisesta.
Pakettiin laitetaan
tietysti myös
jokin yllätys.
Arvonlisäveron nostamista on kuitenkin vaikea välttää ja sen vuoksi tähtäimessä ovat alennetut verokannat. Vaihtoehdot ovat kuitenkin niin vähissä, että kaikki mitä voidaan perustella kansanterveydellä otetaan käyttöön. Puuhakkeen käytön lisäämisen kaikki hallituspuolueet voivat hyväksyä, mutta turve on
vihreille paha mörkö.
Hallitus laittaa suuren painon talouden
tasapainotuksessa rakenneuudistuksille. Rahaa niihin hankitaan myymällä
valtionyhtiöiden osakkeita.
Pakettiin laitetaan tietysti myös jokin yllätys, jolla hallitus yrittää viedä lopunkin
huomion kiusallisilta asioilta. Valmista pitäisi tulla syksyyn
mennessä.
Ja pitäähän hallituksen tarjota kiiltävä
käärepaperi kansalaisia kirpaiseville päätöksille. Menetystä yritetään paikata korottamalla kiinteistöveroa
Tarvitaan uudenlaista otetta,
eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Mirja Vehkaperä korostaa.
Keskustan esittämä Infra Oy olisi suurten liikennehankkeiden rahoituksen koordinoija ja järjestäjä. Nousijoita ovat vihreät, kokoomus,
Sdp ja perussuomalaiset.
Kannatusarvion mukaan kokoomus ja perussuomalaiset voittaisivat yhden lisäpaikan, ja vasemmistoliitto palaisi takaisin Euroopan parlamenttiin. Se ei olisi urakoitsija, tilaaja tai
tuottaja.
Keskusta keräisi rahaa Infra
Oy:n perustamiseen myymällä
valtion omaisuutta kuten Sampo
Pankin ja Telia Soneran.
Lisäksi Infra Oy:lle voitaisiin
keskustan mielestä saada vuosittaista tulovirtaa kehittämällä
maksuperustelain mukaisia käyttömaksuja kuten liikenteen käyttömaksuja, väylämaksuja ja ratamaksuja.
Keskusta katsoo, että toimivat
liikenneväylät ovat ratkaisevan
tärkeitä Suomen talouden kasvulle ja kilpailukyvylle.
Keskusta on vaarassa menettää kolmannen paikkansa EU-parlamentissa. Keskustan kannatus on pudonnut marraskuusta peräti 3,6
prosenttiyksikköä. 5
21.3.2014
Puutarhakaupunki on
keskustalle rakas
PAULIINA POHJALA
HELSINKI
KESKUSTAN asuntopolitiikka nojaa kolmeen pääperiaatteeseen:
asumisen kustannuksien kohtuullisuuteen, erilaisten asumistarpeiden huomioimiseen sekä
ihmisten vapauteen valita asuinpaikkansa ja -muotonsa.
Keskusta esitteli asuntopolitiikan linjauksensa torstaina eduskunnassa.
Puolue vaatii asuntojen monimuotoista ja luonnonläheistä kaavoitusta.
. Rajoitusaikana asuntoja ei saa myydä
eteenpäin.
. Kuvassa Antti
Kaikkonen, Kimmo Tiilikainen ja Mirja Vehkaperä. Haastattelut tehtiin
3.?18.3.2014, ja virhemarginaali on 1,8 prosenttiyksikköä
ylös- tai alaspäin.
lainat
Kehysriihi on Jutta Urpilaisen viimeinen mahdollisuus rätkäistä omilleen näkyviä mainetekoja tiskiin ennen toukokuun puheenjohtajaäänestystä.
Markus Leikola
Avussa
Ironista kyllä Suomen puolueista vain perussuomalaisia
on johdettu Brysselistä ja Strasbourgista.
Hannu Miettinen
Turun Sanomissa
On muistettava vanha sanonta: ensin valhe, sitten emävalhe ja lopuksi tilasto. Kokoomus saisi
neljä ja perussuomalaiset kaksi paikkaa. SDP säilyttäisi
näillä lukemilla nykyiset kaksi paikkaansa.
Marraskuun mittaukseen verrattuna keskusta on menettänyt eurovaalikannatustaan perussuomalaisille.
Eduskuntavaalikyselyissä keskustaa kannattavista alle 90
prosenttia tukee puoluetta myös eurovaaleissa.
Vihreille mitattiin 9,7, vasemmistoliitolle 6,5, RKP:lle
3,6, kristillisdemokraateille 2,6 ja muille puolueille yhteensä 1,6 prosentin eurovaalikannatus.
Kannatusmittausta varten haastateltiin yhteensä 2 430
henkilöä ja puoluekantansa kertoi 46,7 prosenttia vastanneista. Kuva: Jari Laukkanen
Yle: Keskustan meppiryhmä
voi supistua kahteen
KESKUSTAN eurovaalikannatus on suorastaan romahtanut, kertoo Yle Uutisten tilaama mielipidemittaus. Krimiläinen kansalaisaloite, simferopolilainen soteuuditus, tällaisia ehdotelmia pilkkaajien osastolta on jo saanut kuulla.
Seppo Ahti
Ilta-Sanomissa
Keskusta esitteli torstaina asuntopolitiikkaansa ja kiirehti Infra Oy:n perustamista. Edellisessä, marraskuun eurovaalimittauksessa kantansa kertoi 44,2 prosenttia. Asuminen on kallistunut myös
veroratkaisuilla, Kaikkonen toteaa
ja nostaa esimerkiksi sähköveron
korotuksen.
ASUNTOPOLITIIKAN pahimmat
pullonkaulat ovat pääkaupunkiseudulla, keskusta toteaa ohjelmassaan.
. Asuntotuotanto on toisenlaista kuin ihmisten toiveet.
. Esimerkiksi pientalo on monen toiveena, mutta tuotantoa on
liian vähän.
Kaikkonen perää myös lisää
puurakentamista.
. Asuntojen hintataso on karannut tavallisilta palkansaajilta kuten poliiseilta, palomiehiltä ja sairaanhoitajilta, Kaikkonen sanoo.
Nopeita poppakonsteja keskustallakaan ei ole tilanteen parantamiseksi, mutta puolue haluaa rajoittaa pääkaupunkiseudun asuntojen kysyntää ja lisätä niiden tarjontaa.
Kysyntä rauhoittuisi sillä, et-
tä koko maassa olisi edellytykset
asumiseen, opiskeluun ja työntekoon.
Asuntorakentuminen puolestaan vaihdittuisi muun muassa
rajoituksia löysäämällä.
Kaikkonen muistuttaa, että
kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja
rakennettaessa valtion korkotuen ehtona oleva vuosikymmenien rajoitusaika on monen rahoittajan mielestä kohtuuton. Asuntopolitiikka on ollut mahalasku, Kaikkonen sanoo.
Hänen mielestään asuntopolitiikan tilanne on nyt heikommalla tolalla kuin nykyisen hallituksen aloittaessa.
. Taloustutkimus arvioi, että keskustan
kolmas paikka EU-parlamentissa on uhanalainen.
Kokoomus on kirimässä voittoon toukokuun eurovaaleissa.
Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemän kannatusarvion mukaan kokoomusta äänestäisi eurovaaleissa 23,8,
keskustaa 18,1, perussuomalaisia 17,8 ja Sdp:tä 16,3 prosenttia vastanneista. Ammattimiehiä on vailla töitä ja asuntoja vailla korjausta. Lisäksi [asumisen rahoitusja kehittämiskeskus] ARA:lla olisi rahaa rakentaa lisää vanhusten
ja vammaisten asuntoja, jos hallitus antaisi luvan käyttää sitä rahaa nykyistä enemmän, Kaikkonen sanoo.
KESKUSTA kiirehtii valtion Infra
Oy:n perustamista.
. Nykyinen liikennepolitiikka ei vastaa perusväylänpidon ja
uusien väyläinvestointien tarpeita. Kuva: Jari Laukkanen
Kun ihminen eli pohjoisen ikikairoissa metsästäen, kalastaen ja marjoja keräillen, tapetuksi joutuminen oli 500
kertaa todennäköisempää kuin 2014.
Petteri Holma
Lapin Kansassa. Uskomme, että ihmisen on hyvä olla lähellä luontoa, ja viisaalla kaavoituksella se on mahdollista paitsi maaseudulla, myös kaupungeissa.
SUOMEEN tarvitaan niin pientaloja, kerrostaloja, omistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja kuin
vuokra-asuntojakin, Kaikkonen
korostaa.
. Tilastot vievät helposti harhaan,
jos ei ole tarkka.
Kimmo Kiljunen
Demokraatissa
Vielä on ennenaikaista spekuloida, millä nimellä historia
tulee vastaisuudessa kutsumaan kaikkea sitä, mitä Euraasian sydämessä on viime viikkoina nähty. Valitettavasti metsäisessä Suomessa on vain alle 40 puukerrostaloa.
Keskusta odottaa, että hallitus
sysää korjausrakentamisen liikkeelle ensi viikon kehysriihessään.
. Mitä on tapahtunut. Voisi kuvitella, että ihmisten asumisen toiveet olisivat itsestään selvä asia kun suunnitellaan asuntopolitiikkaa, mutta
ei niin tunnu olevan. Ra-
kennuskanta vanhenee kovaa
vauhtia ja korjausvelka kasvaa,
joten siellä tikittää eräänlainen
pommi, Kaikkonen sanoo.
KAIKKOSEN mukaan istuvan hallituksen asuntopolitiikka alkoi suurilla sanoilla, mutta tulokset ovat
olleet laihoja.
Kaikkonen huomauttaa, että sekä entinen asuntoministeri Krista
Kiuru (sd.) että hänen jatkajansa
Pia Viitanen (sd.) lupasivat lisää
asuntoja ja edullisempaa vuokratasoa.
Asuntopolitiikka
on ollut
mahalasku.
. Asuntorakentaminen on hyvin vaatimattomalla tasolla ja vuokrat ovat kallistuneet. Puutarhakaupunkiajatus on
meille rakas, kansanedustaja Antti Kaikkonen sanoo.
Ne jotka tuntevat minut, pitävät minua
tiukkana ja asiantuntevana neuvottelijana.
Kuva: Jari Laukkanen. 6
21.3.2014
Kannatukseni
kumpuaa siitä joukosta, jonka
mielestä Sdp:n pitää olla vasemmistolainen, sosiaalidemokraattinen puolue. Puolueiden keskinäinen luottamus pitää olla niin hyvä, ettei hallitusohjelmasta tarvitse tehdä nykyhallituksen kaltaista. Osa porukasta vierastaa sitä,
että olemme keskusta-vasemmistolainen tai sosiaali-liberaalinen puolue. Sen pohjalta mennään eteenpäin, ja kaikki vaihtoehdot ovat punnittavina.
Jos puoluehallitus on sitä mieltä,
että menoni valtiovarainministeriksi on järkevää, niin totta kai
menen.
Rinne sanoo, ettei hänellä ole
ongelmia tai rimakauhua ottaa ministerin paikkaa kesken hallituskautta. Kyselyyn
vastasi 500 puoluekokousedustajasta 328.
Rinteen mielestä Sdp on nyt
hallituksessa, joka keskittyy liiaksi leikkauksiin ja verojen korotuksiin.
. Prolla on 58?59 sopimusta
ja olemme äärimmäisen harvoin
uhanneet lakolla. Kannatustani ei voi karsinoida mihinkään tiettyyn nurkkaan,
vaan se tulee laajasti. Vuokra-asuntojen rakentaminen, tiestön ja hometalojen kunnostukset eli sellaiset asiat, jotka
pitää joka tapauksessa tehdä jossakin vaiheessa, hän luettelee.
Kannatustani ei
voi karsinoida
mihinkään
tiettyyn
nurkkaan, vaan se
tulee laajasti.
Verotuksessa hän painottaisi oikeudenmukaisuutta ja verotulojen lisäystä.
. Urpilainenkin on todennut, että puheenjohtajan paikka on hallituksessa.
. 7
21.3.2014
Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne tavoittelee Sdp:n puheenjohtajuutta toukokuun
puoluekokouksessa. Jos
minut valitaan puheenjohtajaksi, niin puoluehallituksessa keskustellaan, mikä on Sdp:n kannalta järkevin vaihtoehto. Olen ollut neljä-viisi
vuotta Sdp:n talouspoliittisessa
valiokunnassa ja olen hyvin selvillä talouden peruskuviosta.
VOITONTAHTOINEN puheenjohtajakandidaatti ottaa jo niin rohkeasti kantaa hallituksen toimiin,
että hänellä täytyy olla parempaa
tietoa mahdollisuuksistaan, vaikka sen keskiviikkona kiistikin.
Helsingin Sanomien torstaina
julkistaman selvityksen mukaan
kokousedustajista Rinnettä kannattaa 45 prosenttia, Urpilaista 31
prosenttia ja 24 prosenttia ei ole
vielä valinnut puoltaan. Jos nämä tavoitteet
toteutettaisiin, meidän ei tarvitsisi
keskustella leikkauksista. Hän uskoo vahvasti mahdollisuuksiinsa. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon pitää olla kiinteässä yhteydessä. Hän uskoo vetävänsä lisää äänestäjiä monista eri ryhmistä.
. Progressio voisi siinä olla hyvä. Hallitusohjelmassa tavoitellaan viiden prosentin työttömyysastetta ja 75 prosentin työllisyysastetta. Kuuden puolueen ainoa liima
on heti alkumetreillä vanhentunut yksityiskohtaisesti sovittu hallitusohjelma.
Rinne vakuuttaa, ettei hallituskumppaneiden tarvitsisi pelätä hänen lakkokenraalin mainettaan.
. Eivät hankalana. Tuloja
siitä saataisiin varmaan sata miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistuksen viemistä maaliin
Rinne pitää tärkeänä, koska perusterveydenhuolto on rapautumassa.
. Todellinen ongelma on korkea työttömyys ja heikko työllisyysaste. Demareita
yhdistää yhteinen arvopohja.
Rinne arvioi seuraavan hallituksen muodostuvan puolueista, jotka oikeasti lähtevät rakentamaan
kestävää taloudellista kasvua.
. Pääomatulovero voitaisiin
nostaa 32:sta 35 prosenttiin. Se tarkoittaa
sitä, että ihmisiä pitää auttaa silloinkin, kun he ovat itse sössineet asiansa.. Keskustelussa olisi silloin, mistä saamme
riittävästi työvoimaa.
Hän haluaa hallituksen tekevän
ensi viikon kehysriihessä elvyttäviä päätöksiä, vaikka se tietäisikin
velanoton lisäämistä.
. Jokainen siellä ekan kerran
joskus on. Niitä pitää ohjata samalta pohjalta ja rahoituksen on tultava samasta paikasta.
Perusterveydenhoidon rapautuminen johtuu liian monista rahoituslähteistä ja toteuttajista,
hän neuvoo hallitusta sote-solmun avaamisessa.
RINNE LUPAA nostaa puheenjohtajana puolueen kannatuksen yli
20 prosentin. Jos politiikassa haluaa vaikuttaa, niin silloin Sdp:n pitää mennä hallitukseen. Molemmat lähdemme ihmisarvon jakamattomuudesta. Ne jotka tuntevat minut, pitävät minua tiukkana ja asiantuntevana neuvottelijana. Kuva: Jari Laukkanen
Rinne on valmis
valtiovarainministeriksi
Sdp:n puheenjohtajaehdokkaalla ei ole rimakauhua mennä hallitukseen
VESA SOMPPI
HELSINKI
AMMATTILIITTO PRON puheenjohtaja Antti Rinne on valmis ottamaan valtiovarainministerin paikan Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa, jos hänet valitaan Sdp:n puheenjohtajaksi toukokuun puoluekokouksessa Seinäjoella.
Ilkka (16.3) kertoi Rinteen todenneen, että nykyinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen voi jatkaa ministerinä.
. Kovin monta lakkoa ei ole syntynyt.
Hallituksessa olisi vaikea uhata lakolla, hän heittää.
SUURIMPANA ERONAAN Urpilaiseen hän pitää poliittista linjaa.
. Puoluehallitus tuskin asettuisi vastarintaan, jos Rinne haluaisi mennä hallitukseen. Lakonuhka tarkoittaa sitä, että kahden viikon aikana voidaan vielä neuvotella. Olen sanonut kaikille samalla tavalla, mutta toimittajat tekevät omat johtopäätöksensä. Hallituskumppaneiden pitää uskoa vahvaan julkiseen sektoriin, jotta ihmiset voivat
luottaa hyvinvointiyhteiskunnan
lupaukseen. Arvoeroja meillä ei
Urpilaisen kanssa ole
Täystyrmäyksen lisäksi kuntien lausuntokierroksesta voi tehdä ilahduttavan huomion: kunnat
ovat erittäin tietoisia uudistuksen
tarpeesta.
Saarikon mukaan hallituksen
olisi syytä palata perustavoitteidensa äärelle.
. Toinen vaihtoehto on, että lähipäivinä syntyy ratkaisu, joka on
jotain ihan muuta kuin mistä on
tähän mennessä keskusteltu.
VARAPUHEENJOHTAJA Annika
Saarikko korostaa, että keskustan
mielestä Suomeen tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu.
. Se muodostaa uusia monimutkaisia hallinnon portaita, lisää
byrokratiaa ja kustannuksia ja hämärtää vastuusuhteita.
Kunnissa tavoite sote-integraatiosta nähtiin oikeaksi, mutta la-
kiluonnoksen valossa se ei ole
toteutumassa, koska siinä mahdollistetaan sote-perusalueiden
muodostuminen.
Lisäksi sote-alueille asetettuja
asukaspohjakriteerejä sekä erityisesti kytkentää työssäkäyntialueisiin ja vastuukuntaan koettiin keinotekoisiksi.
Tylyin vastaus
tuli hallituksen
hellimään
vastuukuntamalliin.
KESKUSTAN varapuheenjohtajan
Juha Rehulan mielestä on epätodennäköistä, että lausuntokierroksella ollut lakiluonnos tuodaan
sellaisenaan eduskuntaan.
Hän muistuttaa, että vastuu-
kuntamalli, äänileikkurikysymys
ja 20 000?50 000 asukkaan kuntien kohtalo ovat kohdanneet perustuslaillisia ongelmia.
Rehulan mukaan mahdollista,
että näitä kolmea kohtaan hiotaan sellaisiksi, että lakiluonnos
voidaan tuoda eduskuntaan.
. Tylyin vastaus kunnilta tuli
hallituksen hellimään vastuukuntamalliin, Tiilikainen kertoi keskiviikkona keskustan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Nihkeimmin lakiluonnokseen
suhtautuivat maakuntien keskuskaupungit, jotka on kirjattu lakiluonnoksessa sote-alueiden vastuukunniksi. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivimpään yhteistyöhön ja raja-aitojen purkami-
seen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tiiviimpään yhteystyöhön.
. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Keskusta: Vastuukunnat
vetivät maton hallituksen alta
Nihkeimmin sote-lakiluonnokseen suhtautuivat maakuntien keskuskaupungit
PAULIINA POHJALA
SUOMENMAA
EI VASTUUKUNTAMALLILLE, kyllä kuntien väliselle yhteistyölle,
keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen
tiivistää kuntien lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista.
286 kuntaa jätti hallituksen lakiluonnoksesta lausunnon, 18 kunnan lausunto puuttuu.
Keskustan eduskuntaryhmä on
analysoinut kuntien vastaukset,
jotka piti jättää 13.3 mennessä.
. Tällaisia kuntia on
23, ja 19 niistä sanoi ei.
. Vastuukunnat vetivät lopulli-
sesti maton hallituksen sote-uudistuksen jalkojen alta, Tiilikainen toteaa.
KUNTIEN näkemykset ovat selvillä,
ja täytyy vaatia, että hallitus kunnioittaa niitä näkemyksiä, Tiilikainen sanoo.
. Haluamme sanoa painokkaasti, että kasvojen säilyttämisen toivossa hallituksen ei kannata tehdä hätäratkaisua. 8
21.3.2014
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) sekä puolueen varapuheenjohtajat Annika Saarikko (vas.) ja Juha Rehula esittelivät puolueen
yhteenvetoa kuntien lausunnoista sote-uudistuksen lakiluonnokseen. Kunnat ovat käyttäneet todella paljon aikaa kertoakseen kantansa hallituksen esityksestä. Hallituksen sote-esityksen perustuslailliset ongelmat olivat tiedossa jo keväällä, joten minkä ihmeen takia hallitus ylipäätään lähetti
tämän esityksen kuntiin, hän kysyy.
. Lausuntojen perusteella näyttää siltä, että pitäisi olla vapaasti
valittavissa, järjestetäänkö palvelut vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla, kertoi osastopäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja
terveysministeriöstä.
Hallituksen on määrä päättää
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista kehysriihessään ensi maanantaina ja tiistaina.. Sellaiseksi voisi
kutsua kokoomuksen erva-mallia.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
julkaisi torstaina oman yhteenvetonsa kuntien lausunnoista.
Ministeriön johtopäätös oli, että kunnat haluavat valita vapaasti
sosiaali- ja terveyspalvelualueen
hallintomallinsa.
. Voi
kysyä, miksi kunnilla on tällainen
työ teetetty.
KESKUSTAN poimimien kuntien
vastausten mukaan lakiluonnosta pidettiin yleisesti hyvin sekavana
He
toivovat, että asia arvioidaan poliittisesti uudelleen hallituksen kehysriihessä.
Kaupunginjohtajien mukaan kustannussiirto kasvattaa kuntien taloudellisia vastuita, laajentaa järjestämisvelvollisuutta ja lisää tehtäviä. 9
21.3.2014
Keskusta lisäisi lähienergiaa
SUOMENMAA
KESKUSTAN talousvaliokuntaryhmä haluaa lisää uusiutuvaa-
ja lähienergiaa.
Ryhmään kuuluvat kansanedustajat Antti Kaikkonen,
Mauri Pekkarinen ja Arto Pirttilahti odottavat Suomen hallitukselta voimakkaampia toimia uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi Euroopan unionissa.
Keskustan talousvaliokuntaryhmä haluaa, että EU
velvoittaa jäsenmaansa käyttämään enemmän
uusiutuvaa energiaa. Kuva: Jari Laukkanen
Sotilaskuri huolettaa
keskustaa
KESKUSTALAISET eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Seppo Kääriäinen, Eero Reijonen ja Mikko Savola
kantavat huolta eduskunnassa tällä viikolla hyväksytyistä
sotilaskurinpitolain muutoksista, jotka väljentävät varusmiesten poistumiskieltorangaistusta.
Nyt hyväksytyssä laissa enintään kolmen vuorokauden poistumiskieltoa ei pääsääntöisesti saa panna täytäntöön poistumiskieltoon määrätyn viikko-ohjelman
mukaisen viikonloppuvapaan, juhlapyhän tai vastaavan
vapaan aikana.
Keskustalaiset sanovat tiedotteessaan, että viikonloppuvapaan menettämisen uhalla on merkittävä rikkomuksia ehkäisevä vaikutus.
. Ellei näin tehdä, raivataan tietä ydinvoiman lisärakentamiselle eikä 27 prosentin uusiutuvan energian unionilaajuisesta tavoitteesta tule totta, edustajat sanovat.
nuussa kuin Etelä-Karjalassakin
osoittavat mahdollisuudet kustannusten taittamiseen.
Valtiovarainministeriön pitäisikin keskustan varapuheenjohtajan mielestä tuoda julkisuuteen
opposition vaihtoehdon arvioinnissa käyttämät mittarit.
Uudessa laissa varusmiesten poistumiskieltoa ei
pääsääntöisesti saa panna täytäntöön viikonloppuvapaan aikana. Varovaistenkin arvioiden mukaan voidaan puhua noin kahden miljardin euron kustannushyödyistä.
Keskusta toivoo, että kotikunta-maakuntamallia tarkastellaan
kriittisesti, jotta mallista tulisi vieläkin parempi.
. Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon integraatio säästää vähintään 250 miljoonaa euroa ja laitoshoitopainotteisuudesta kotihoitoon siirtyminen 200 miljoonaa euroa, Rehula laskee.
Edustajat sanovat tiedotteessaan, että Suomen hallituksen
tulee vaatia uusiutuvan energian lisäämiselle maakohtaiset
sitovat velvoitteet.
Euroopan komissio esittää unionilaajuista 27 prosentin
uusiutuvan energian tavoitetta vuoteen 2030 mennessä.
Keskustalaisten mielestä Suomen hallituksen tulee edellyttää, että uusiutuvalle energialle asetetaan koko unionin
alueella maakohtaisesti sitovat velvoitteet.
. Tämä vaikutus menetetään, jos jo etukäteen on tiedossa, ettei mahdollinen lyhyt poistumiskielto vaikuta
viikonloppuvapaan käyttömahdollisuuteen.
Kääriäisen, Reijosen ja Savolan mielestä asiaa on syytä seurata ja poistumiskiellon välittömään täytäntöönpanoon tulee palata, mikäli kokemukset uudesta laista
osoittautuvat huonoiksi.
Kaupunginjohtajat lyttäävät
työmarkkinatuen uudistuksen
Keskustan laskelmat perustuvat laitoshoitopainotteisuuden muuttamisesta kotihoitoa suosivaksi.
Kuva: Maria Seppälä
KUUDEN suurimman kaupungin kaupunginjohtajat arvostelevat ankarasti työmarkkinatuen 150 miljoonan euron kustannusten kaavailtua siirtoa valtiolta kunnille.
Kaupunginjohtajat pitävät yhteisessä kannanotossaan
siirtoa kuntien talouden kannalta kestämättömänä. Jotta rehellistä keskustelua
voidaan käydä, opposition vaihtoehtoa tulee verrata hallituksen
piiristä julkisuudessa oleviin esityksiin, Rehula ehdottaa.
Rehula ihmettelee, että hallituksen esityksistä ei ole ensimmäisiä-
kään vaikuttavuus- ja taloudellisia
arviointeja, vaikka päätöksiä tehdään muutaman päivän kuluttua
hallituksen kehysriihessä.
REHULA puolustaa keskustan laskelmia.
Esimerkiksi erikoissairaanhoidon työnjaon järjestelyistä saa-
lyhyesti
Keskustan laskelmat perustuvat asiantuntijoiden arviointeihin, käytännön esimerkkeihin
sekä laitoshoitopainotteisuuden
muuttamisesta kotihoitopainotteiseksi.
Rehulan mukaan käytännön
näytöt kotikunta-maakuntamallin kaltaisista ratkaisuista niin Kai-
Opposition vaihtoehtoa tulee
verrata hallituksen piiristä
julkisuudessa oleviin esityksiin.
daan säästöjä noin 800 miljoonaa euroa.
. Uudistus on siten ristiriidassa hallituksen kuntien tehtävien vähentämistä koskevien tavoitteiden kanssa.. Kuva: Jari Laukkanen
Rehula ihmettelee: Missä
hallituksen sote-laskelmat?
YLE uutisoi keskiviikkona, että ministeriön mukaan keskustan kotikunta-maakuntamallista saatavat
säästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat epärealistiset.
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula
painottaa, että keskusta on arvioinut mallin taloudellisia vaikutuksia nykytilanteeseen verrattuna.
Hieman ihmettelen, että koko
tämä hallituskausi on mennyt selvitellessä asiaa. 10
21.3.2014
Anu Vehviläinen. Pahoin pelkään, että kaikki päätökset jäävät seuraavalle hallitukselle, Vehviläinen jatkaa.
MINISTERI Huovinen lupaa viedä
asiaa eteenpäin pikimmiten.
. Hoitajien tasa-arvoisen ase-
man turvaamiseksi kannatan yhtenäisiä kriteereitä koko maahan
ja tuen siirtämistä Kelan vastattavaksi, Vehviläinen kiteyttää.
TÄLLÄ HETKELLÄ kuntien hoitamissa maksuissa on eroja. Kuva: Jari Laukkanen
Uudistusta ei voi lykätä
hamaan tulevaisuuteen
Työryhmä esittää omaishoitoon uusia pelisääntöjä, mutta rahoitus jää edelleen auki
HENNA RUOKAMO
HELSINKI
KESKUSTALAISET tervehtivät ilolla omaishoidon tukea miettineen
työryhmän tuloksia, mutta ehdotusten toteutuminen herättää
huolta.
. Uusi lainsäädäntö voisi tulla
voimaan seuraavan hallituksen
alkupuolella. Vapaapäiviä kertyisi kaksi tai kolme kuukaudessa.
Lisäksi uuden lain mukaan
omaishoitajien palveluista, kuten tukityöntekijöistä ja terveystarkastuksista, huolehdittaisiin
kokonaisuudessaan.
Omaishoidon
kehittämisohjelman
laatinut työryhmä
luovutti Elli Aaltosen
(oik.) johdolla esityksensä
peruspalveluministeri
Susanna Huoviselle (sd.).
Kuva: Jari Laukkanen
OMAISHOIDON rahoitukseen työryhmä ehdottaa kahta vaihtoehtoista mallia.
Toisen pohjana on nykyinen
kuntaperustainen malli, jota vahvistettaisiin. Loppuraportti on hyvä pohja
omaishoidon kehittämistyöhön.
Pidän tärkeänä, että lainvalmis-
telu käynnistetään vielä tällä hallituskaudella.
Huovinen painottaa, että hallituksen rakenneuudistuspaketti
on oiva selkäranka omaishoidon
kehittämiselle, vaikka eletäänkin
taloudellisesti tiukkoja aikoja.
Uusi lainsäädäntö
voisi tulla
voimaan
seuraavan
hallituksen
alkupuolella.
Hallituspuolueiden linjausten
mukaan ikäihmisten laitoshoitoa
puretaan ja kehitetään kevyempiä palveluita.
. Paikoin
omaishoitajia on jäänyt jopa tuetta kuntien säästöjen vuoksi.
Vehviläisen mielestä kuntien ra-. Uudistusta ei tule lykätä hamaan tulevaisuuteen, se on tehtävä nyt, kansanedustaja Anu Vehviläinen vaatii.
Keskiviikkona työnsä peruspalveluministeri Susanna Huoviselle (sd.) luovuttanut työryhmä istui
pari vuotta. Alun perin esityksen
piti valmistua jo viime vuonna.
. Tässä vaiheessa tar-
vitsemme laajaa poliittista ja kansalaiskeskustelua omaishoidosta,
ministeri miettii.
KANSALLISEN omaishoidon kehittämisohjelman laatinut työryhmä esittää hoitoa tarvitseville
subjektiivista oikeutta sopimusomaishoitoon.
Omaishoitajilla olisi oikeus joko
500, 700 tai 1 100 euron palkkioon
kuukaudessa hoidon vaativuudesta riippuen. Toisessa maksu siirtyisi Kelan hoidettavaksi.
Keskusta on puolueena ajanut
Kela-mallia.
11
21.3.2014
Omaishoito oli
kaiken vaivan arvoista
YLIKIIMINKILÄINEN Katri Vähäaho sanoo, että työryhmät kyllä istuvat, mutta konkreettisia parannuksia omaishoitajien arjessa ei näy.
. Kuntien velvoitteita ei tässä tilanteessa pidä missään nimessä lisätä, hän sanoo.
Demariministeri ei ota kantaa rahoitusmalleihin.
. Koko
ajan olen yrittänyt ja niistä muistuttanut, mutta meille pohjoismaalaisille itsestään selvät asiat
saattavat törmätä seinään, Anneli Jäätteenmäki totesi.
Vaalipaneelissa merkille pantavaa oli suomalaismeppien
rento, eurooppalaisella silauksella kuorrutettu esiintyminen.
Perinteisissä supisuomalaisissa keskusteluissa tunnelma on
selvästi jäyhempi ja keskustelijat
yleensä välttävät suoria naljailevia mutta lämminhenkisiä heittoja toisilleen. Äiti menehtyi viime keväänä.
Arkistokuva: Maria Seppälä
hoitus ei ole realistinen vaihtoehto.
. Omaishoitajia olisi
vuonna 2020 noin 60 000.
Samalla kustannukset jopa
kaksinkertaistuisivat nykyisestä.
Sopimusomaishoidon kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2020 nykyrahassa arviolta 468
miljoonaa euroa vuodessa.
Ministeri huomauttaa omaishoidon olevan kuitenkin muita
hoitomuotoja halvempaa.
. Jos nyt tehdään uusi laki, kukaan ei tiedä, milloin se astuu
voimaan. Mutta monet suomalaisille kirkkaat asiat eivät välttämättä etene.
. Anneli
Jäätteenmäki teki asiasta Euroopan parlamentissa budjettialoitteen pari vuotta sitten.
Nyt parlamentti on omalta
osaltaan hyväksynyt sanamuodon, jossa EU:n arktista tietokeskusta esitetään Suomen Rovaniemelle. Omaishoidon lisäresurs-
RYHMÄÄ luotsannut ylijohtaja Elli Aaltonen Itä-Suomen
aluehallintovirastosta sanoo,
että omaishoito on nyt liiaksi
sosiaali- ja terveydenhuollon
marginaalissa.
Aaltonen painottaa, että uuden lain tuomien parannusten
myötä omaishoitajien turvallisuuden tunne lisääntyisi.
. Sampo Terho harmitteli, että monia asioita on tullut tehtyä, mutta niitä on vaikea
kuvata ymmärrettävästi kotimaan äänestäjille.
Meille
pohjoismaalaisille
itsestään selvät
asiat saattavat
törmätä seinään.
MAALISKUUSSA pienen askeleen
eteenpäin nytkähtänyt EU:n arktisen tietokeskuksen perustaminen oli useammankin mepin aikaansaannosten listalla. Olen tyytyväinen siihen, että olin omaishoitaja ja äiti sai asua
kotona loppuun asti. Olen sitä mieltä, että rahoitusmallista on aika päättää sen
jälkeen, kun saamme niistä vielä lisää tietoa, Huovinen muotoilee.
seilla voidaan hillitä muiden,
eli lähinnä julkisten hoivapalveluiden, kustannusten kasvua, Huovinen painottaa.
Työryhmän ei kuitenkaan ollut yksimielinen.
Elinkeinoelämän Keskusliiton
(EK) asiantuntijan Simopekka
Koivun mielestä omaishoidon
kasvu ei vähentäisi muun hoidon tarvetta, jolloin kokonaiskustannukset kasvaisivat.
TYÖRYHMÄN laskelmissa muutokset kasvattaisivat omaishoitajien määrää noin 20 000:lla
hengellä. Pitäisi saada parannuksia ja nopeasti.
VÄHÄAHO toimii aktiivisesti omaishoitajien yhdistyksessä. Intervallipaikkoja on vähän, eikä moni raski ostaa kotiin hoitajaa, koska siihen saa tukea vain 70 euroa vuorokaudelta. Neuvotteluissa olivat myös Liisa Jaakonsaari ja Sari Essayah.
. Jos kuukaudessa saa 1 100 euroa, niin onhan se pieni raha,
jos hoidon vuoksi joutuu jäämään pois ansiotyöstä, hän miettii.
Brysselin suomalaisten vaalipaneelissa keskustelivat hyvässä hengessä Euroopan parlamentin
jäsenet sosiaalidemokraattien Liisa Jaakonsaari, RKP:n Nils Torvalds, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, perussuomalaisten Sampo Terho, keskustan Anneli Jäätteenmäki, kristillisdemokraattien Sari Essayah ja vihreiden Tarja Cronberg. Voin todeta, että kalastusasioiden valiokunnassa onnistuimme hyvällä yhteistyöllä vaikuttamaan EU:n talouspolitiikkaan,
Nils Torvalds totesi.
KALASTUSASIOISSA tunteet
saattavat käydä paljon suomalaisia kuumempana Pohjanmeren, Atlantin ja Välimeren tuntumista tulevien meppien keskuudessa. Hän
kaipaa muutoksia etenkin vapaajärjestelmään.
Tällä hetkellä omaishoitaja saa lakisääteisesti kuussa kolme
vapaapäivää, mutta käytännössä vain harva käyttää ne.
. On
helpompi jättää vapaat pitämättä, Vähäaho selventää.
Hänen mielestään omaishoidon tuki pitää saada Kelan maksettavaksi.
. Silloin kaikki omaishoitajat olisivat samanarvoisia.
Vähäahon mielestä ehdotetut maksuluokat olisivat parannus
nykyiseen. Annelin puolelta oltiin minuun yhteydessä ja kuulin, että
oman ryhmäni saksalaismeppi
oli linjaamassa asiaa ihan toisin.
Onneksi sain tämän yhteydenoton niin pystyin oman ryhmäni
sisällä vaikuttamaan kollegoihini, Sari Essayah kertoi arktisen
hankkeen vaiheista yleisölle.
Yhteistyön tulos oli myös se,
että omituiseen muotoon pohjatekstissä lipsahtaneita kalastusmääräyksiä oikaistiin.
. Omaishoitajien ei tarvitsisi enää olla liukkailla jäillä ja
miettiä koko ajan, että mitähän
päätöksiä sieltä kunnasta tällä
kertaa tulee, hän kuvailee.
TAVALLISEKSI äänestäjäksi esittäytynyt Brysselissä asuva suomalaismies pyysi suomalaispoliitikkoja kertomaan, mitä nämä ovat saaneet aikaan viiden
vuoden aikana Euroopan parlamentissa.
Selväksi kävi, että sinnikkäällä puurtamisella ja väsymättömällä yhteistyöllä asiat menevät
eteenpäin.
Mutta eivät kaikki.
Brysselissä järjestetyssä suomalaisten vaalipaneelissa oli
edustus kaikista Euroopan parlamentissa olevista suomalaispuolueista. Laki lain perään ei auta ketään.
Vähäaho huomauttaa omaishoidon tuovan huomattavia säästöjä.
Valtio ja kunnat tekevät päätöksiä, joiden mukaan laitoshoitoa
vähennetään ja kotona asumista tuetaan. Käytännössä kotona
asumista ei kuitenkaan ole helpotettu.
. Summat eivät tosin päätä huimaa.
. (engl.
member of parliament, MEP)
pääsivät sekä oman valiokuntatyönsä tärkeydellä että asioilla, joihin ovat pystyneet vaikuttamaan.
Tarja Cronberg iloitsi satojen meppien allekirjoittamasta
ydinaseettoman maailman vetoomuksesta. Tasa-arvoasioita en ole onnistunut edistämään sillä tavoin kuin olisin halunnut. Paikalla olivat Tarja
Cronberg (vihr.), Sari Essayah
(kd.), Liisa Jaakonsaari (sd.),
Anneli Jäätteenmäki (kesk.),
Sirpa Pietikäinen (kok.), Sampo Terho (ps.) ja Nils Torvalds
(rkp).
Heidän lisäkseen Euroopan
parlamentin jäseniä ovat tällä hetkellä Suomesta myös keskustan Hannu Takkula ja Riikka Pakarinen, kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa, sosiaalidemokraattien
Mitro Repo ja vihreiden Satu
Hassi.
BRYSSELISSÄ toimivan Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen sekä Belgian Suomi-klubin isännöimässä paneelissa antoisinta
olivat lopun yleisökysymykset.
Niihin päästessä keskustelu
kulki leppoisasti ja jokseenkin
ymmärrettävästi muutamia hallintonimikkeitä ja EU-lyhenteitä
lukuun ottamatta.
Kehumaan ?mepit. Brysselissä mepit
naurattivat niillä sekä toisiaan
että talous- ja sosiaalikomitean
salin täyttänyttä yleisöä.. Kuva: Pirkko Määttälä
VÄHÄAHO oli äitinsä omaishoitaja viisi vuotta.
Välillä oli rankkaa, mutta kaikki oli sen arvoista.
. Se on asia, jota ei voi rahassa mitata.
Puurtamisella voi
muuttaa EU-politiikkaa
SUOMENMAA
BRYSSEL
Katri Vähäaho (oik.) toimi äitinsä Kerttu Säävälän
omaishoitajana viisi vuotta
Sillä oli
alunperinkin vain upporikkaan kortit.
PAKOTTEITA on mietittävä myös Suomen näkökulmasta:
millaisia vaikutuksia pakotteista voi meille itsellemme olla.
Mikäli Venäjä asettaa vastapakotteita, meidän Venäjän
viennistä merkittävästi riippuvainen elinkeinosektorimme
voi niiata liian syvään talouden matalasuhdanteen aikana. Syynä on Ukrainan kriisi, jonka vaikutuksia
Suomen ja muun Euroopan talouteen on mahdotonta tietää.
Ennusteet ovat kuitenkin samansuuntaisia. Suomen kädenjäljen pitää siksi näkyä myös EU:n harjoittamassa politiikassa Krimin ja Ukrainan kriisissä.
Ensimmäinen tavoite on toki saada rauha aikaiseksi ja
kansalaisille vakaat olot.
Riikka Pakarinen
keskustan varapuheenjohtaja
Euroopan parlamentin jäsen
Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomen ja muun Euroopan talouteen on mahdotonta tietää.
Kuva: Eeva Ketvel
Suomi kärsisi Venäjän
ja EU:n kauppasodasta
ANTTI AUTIO/STT
HELSINKI
TALOUSENNUSTAJIEN kristallipallot eivät näytä tällä hetkellä kovin
kirkkaita ennusteita. Suoria vaikutuksia voi tulla myös kotimaan kamaralla,
mikäli venäläisturistien palvelujen käyttö esimerkiksi ItäSuomessa tipahtaa.
ULKOPOLITIIKKA ei siksi ole pelkästään asioiden hoita-
mista ?tuolla jossain?. On aivan
selvää, ettei Venäjä ole toiminut Krimin niemimaahan liittyvässä kiistassa asianmukaisesti, ja jonkinlainen kansainvälinen painostus on varmasti paikallaan.
Pakotteiden vaikutuksesta voidaan kuitenkin olla montaa mieltä. Vientiä vetää kasvuun maailmantalouden elpyminen. Talouskasvua rajoittavat kuitenkin ostovoimaa leikkaavat matalat palkankorotukset ja suhteellisen kireä talouspolitiikka.
Valiokunta ei halua liittymispakkoa
PAULIINA POHJALA
HELSINKI
EDUSKUNNAN maa- ja metsätalousvaliokunta ajaa
vesihuoltolakiin muutosta, jonka mukaan haja-asutusalueen kiinteistöjen ei ole pakko liittyä keskitettyyn vesi- ja viemärilinjastoon.
Liittymävelvoitteelta voisi välttyä, jos kiinteistön
oma vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti.
. Pakkoliitosta ei uuden lain myötä enää olisi, mikä on erittäin hyvä asia, valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Hän kertoo, että pakkoliitos on kirvellyt paljon
ihmisiä, jotka ovat rakentaneet omat jätevesijärjestelmänsä.
. Tulisi velvoite siihen, että valokuitu lasketaan
samaan kaivantoon vesi- ja viemäriputkien kanssa.
Ne saataisiin samoilla lupajärjestelmillä.. Torstaina
oli Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n vuoro laskea arviotaan.
PT ennustaa nyt, että talous kasvaa 0,9 prosenttia. Mikään ei ole taattua
eikä varmaa edes lähikulmillamme.
EU ON ollut koko kuukausia jatkuneen Ukrainan kriisin
ajan aktiivinen.
EU:n kiinnostus Ukrainan tapahtumiin on ymmärrettävää, sillä rauha on koko unionin perusajatus ja ?arvo. Venäjä-tutkijat varoittivat jo alkuviikosta, että
länsimaiden pakotteet tukevat Venäjän omaa strategiaa.
Venäjän talous syöksyy ja pakotteista suurmaan hallinto saa ulkopuolisen syyllisen talousvaikeuksille. Nyt allekirjoituksesta EU:n ja Ukrainan kesken tullee
tosin todellisen yhteistyön sijaan pelkkä symbolinen ele.
Sekin on sinänsä ymmärrettävää, mutta olisiko EU:n syytä
miettiä askelmerkkejään myös joiltain osin uudelleen?
EU:N lähialueilla on viime vuosina ollut useita kansannousuja ja yhteiskunnallisia kriisejä. Keneltäkään ei voi vaatia kaksinkertaisia investointeja.
LEPPÄ kannattaa myös valiokunnassa esillä ollutta
ehdotusta, jonka mukaan vesihuollon ja laajakaistan rakentaminen tulisi kytkeä yhteen.
. Suorien vaikutusten lisäksi Suomeen tulisi heijastusvaikutuksia, jos talouskasvu hyytyy krii-
sin takia esimerkiksi Suomelle tärkeässä vientimaassa Saksassa.
. Pakotteet
eivät siksi toimi välttämättä ollenkaan länsimaiden tarkoittamalla tavalla, sillä niiden myötä Venäjä ei joutunut
valitsemaan, pelaako upporikasta ja rutiköyhää. PT:n mukaan
Suomen talous seuraa tänä vuonna
muuta Eurooppaa, mutta Suomen
kasvu jää hitaammaksi kuin taantumasta toipuvalla euroalueella.
Ensi vuonna talouskasvun pitäisi kiihtyä jo 2,2 prosenttiin eli
Suomi kärsisi tästä (kauppasodasta)
selvästi enemmän kuin
EU tai euroalue keskimäärin.
seen, ettei Venäjälle aseteta voimakkaimpia kolmannen asteen
pakotteita eikä Venäjä itse toimillaan tuhoa kasvun edellytyksiä.
PALKANSAAJIEN tutkimuslaitos
kertoo pudottaneensa Suomen
kasvuennustetta, koska kokonaistuotanto supistui loka-joulukuussa vastoin odotuksia. Aiempi arvio
oli 2,1 prosenttia.
Nordea ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat pudottaneet
ennusteensa 0,3 prosenttiin.
Danske Bankin uusi arvio on 0,5
ja Pellervon taloustutkimuksen
PTT:n 0,8 prosenttia.
KAIKKI VIISI ennustelaitosta varoittavat, että Ukrainan kriisi voi
romuttaa arviot, jos kriisi johtaa
kauppasotaan Venäjän ja EU:n
välillä. Se on politiikkaa, jonka vaikutussuhde meidän arkipäiväämme on suora.
Ukrainan ja Venäjän välien kiristyminen on erityisen
herkkä aihe Suomelle. Arvio perustuu oletuk-
vienti tuottivat pettymyksen.
PT:n mukaan Euroopan keskuspankin pidättyvä rahapolitiikka
on yksi syy Suomen hitaaseen talouskasvuun.
Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. Suomen talous
kasvaa tänä vuonna aiemmin
oletettua hitaammin. Ilman muuta olemassa olevia järjestelmiä hyödyntää. EU:n ensitoimiin on kaikissa
kriiseissä lukeutunut tuen ilmaisu kriisimaan oppositiolle.
Jälkiviisaana voinee todeta, etteivät tuenilmaisut ole
onnistuneet vakauttamaan kriisimaiden yhteiskunnallisia
oloja siinä määrin, kuin EU:n tavoitteena on ollut.
Ukrainan osalta kansannousut ja vallanvaihdokset ovat
tuttuja jo vuosilta ennen nyt käynnissä olevaa tilannetta.
EU:n, ja Suomen unionin mukana, pitää pystyä näkymään
akuutin tilanteen taakse ja pureutua kriisin syihin.
Vähintään viimeisen vuosikymmenen ajan Ukrainaa ovat
riepotelleet ennen muuta demokratiaan, maan taloudelliseen kehitykseen ja energiavarmuuteen liittyvät ongelmat.
TÄLLÄ VIIKOLLA on käyty väittelyä talouspakotteiden
asettamisen mielekkyydestä Venäjää vastaan. Suomi kärsisi tästä (kauppasodasta) selvästi enemmän kuin
EU tai euroalue keskimäärin, PT
arvioi ennusteessaan.
PT huomauttaa, että Venäjän
talous on heikossa tilassa ilman
Ukrainan kriisiäkin.
Venäjän talouskasvu jäi viime
vuonna 1,4 prosenttiin, ja PT arvioi kasvun jäävän tänä vuonna prosenttiin. 12
21.3.2014
Ukraina
TÄLLÄ viikolla ei voi sivuuttaa Ukrainaa.
Me suomalaiset muun maailman mukana seuraamme
hetki hetkeltä Krimin niemimaalle kärjistynyttä tapahtumaketjua, joka on ravisuttanut turvallisuuden tunnettamme aivan poikkeuksellisella tavalla. Sen
vaaliminen ja edistäminen on EU:n globaali tehtävä, mutta ennen muuta se on unionin prioriteetti alueilla, joilla
EU:n merkitys on selvä.
Ukraina on EU:lle tärkeä kumppanimaa, minkä vuoksi
poliittisen yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen on tärkeää. Myös
tammikuun teollisuustuotanto ja
samaan kuin euroalueella keskimäärin.
Talouden nousu näkyy viennissä, jonka pitäisi nousta tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 5,5 prosenttia
EU-jäsenyys antaa meille yhteisöllistä suojaa poliittisten ja taloudellisten pakotteiden muodossa, muttei tarjoa sotilaallista pidäkettä Venäjän käyttäessä aggressiossaan sotilaallista voimaa. itselleen myös Itä- ja Etelä-Ukrainan.
Kuva: Alexander Khudoteply/AFP Photo
kuulu EU:hun eikä Natoon.
Mikä Suomea suojaa, jos Venäjä
kohdistaa siihen sotilaallista aggressiota. EU:n artiklan jatkoksi ei ole kuitenkaan luotu puolustussuunnittelua ja johtamisjärjestelmiä, jos
aggressio kohdistuisi jonkun maan kohdalle, Tiilikainen sanoi kesällä.. Tallinnan Pronssipatsaskiistassa Venäjä kokeili rajojaan Natoon ja EU:hun
kuuluvan Viron kanssa. itselleen myös Itä- ja Etelä-Ukrainan.
Onko Venäjän lähialuepolitiikka
aiempaa röyhkeämpää ja aggressiivisempaa?
. Vain
Naton kautta Suomen on mahdollista saada riittävän uskottava ja
ennaltaehkäisevä sotilaallinen pidäke Venäjää vastaan.
Venäjällä on ollut tapana aiheuttaa provokaatioita lähimaissaan,
joiden asioihin se haluaa vaikuttaa. Jakamalla oikeaa
tietoa siitä, että Suomi on läntinen
liberaalidemokratia, jossa ihmisillä on laajat oikeudet ja vapaudet.
Voiko Venäjällä alkaa levitä tulkinta, että Suomikin on oikeastaan osa Venäjää?
. Venäjä näyttäytyy vuoden
2007 Tallinnan patsaskiistan,
vuoden 2008 Georgian sodan ja
Krimin haltuunoton valossa arvaamattomana valtionaapurina. Esimerkiksi puolustusministeri Carl Haglund (r.) ja eduskunnan puolustusvaliokunnan
puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) ovat arvioineet, ettei EU tarjoa
jäsenilleen turvatakuita.
Tiilikainen sanoi STT:n haastattelussa viime kesänä, että turvatakuut tulevat EU:n Lissabonin sopimuksen 42. Lisäksi meillä on onneksi koulutettu väestö ja vapaa tiedonvälitys. Totuudella. Krimillä Putinin lähipiirin kuuluvat
moottoripyöräharrastajat naureskelivat haastattelussa puoliksi vitsillä, että Suomikin on kuulunut Venäjän keisarikuntaan.
Tutkija: EU-sopimus
sisältää turvatakuun
ULKOPOLIITTISEN instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan
EU:n Lissabonin sopimus velvoittaa myös puolustamaan sotilaallisesti toista EU-maata.
Asiasta on esitetty eriäviä mielipiteitä. Suomen venäläisväestö ei
kuitenkaan ehkä ole yhtä yhtenäinen tai venäläismielinen kuin esi-
merkiksi Baltiassa. Esimerkiksi lapsiasioissa lietsojat ovat saaneet
puolelleen jonkin verran porukkaa. 13
21.3.2014
Vain riittävä puolustus
ja Nato takaavat turvan
JANNE HUUSKONEN/STT
HELSINKI
VENÄJÄN sotkeutuminen naapu-
rimaansa Ukrainan asioihin huolestuttaa myös Suomessa. En pidä sitä mitenkään mahdottomana. Millainen maaperä Suomessa on tällaiselle?
. Venäjän valtio on kytkenyt
politiikan lohkot ja tiedonvälityksen tavoitteidensa edistämiseksi, jolloin se voi helpommin
indoktrinoida (aivopestä) kansalaisensakin asettamansa päämäärän taakse. Varsinaista sotilaallista uhkaa en katso Suomeen välittömästi kohdistuvan siitäkään huolimatta, että Venäjä ?pelaisi. Naton rauhankumppanuusohjelma
ei tuo minkäänlaisia turvatakuita Venäjää vastaan. Voiko tilanne kärjistyä kotimaassa?
Pystyykö Suomi silloin puolustautumaan, ja kuka seisoo sen
rinnalla?
Onko suomalaisilla syytä pelätä
Venäjää, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja Torsti Sirén?
. Onko suoja riittävä?
. Suomi ei ole entisen Neuvostoliiton maa.
Jos Ukrainassa syntyy sotilaallinen selkkaus ja kansainvälinen tilanne entisestään kiristyy, mitkä
ovat pahimmat mahdolliset seuraukset Suomelle?
. Georgiassa Venäjä pystyi kansainvälisestä paheksunnasta huolimatta toimimaan
varsin vapaasti, koska Georgia ei
. artiklasta.
. Ukrainakin
on rauhankumppanuusmaa. Propaganda ei enemmistöön uppoa.
Miten Suomi pystyy puolustautumaan provokaatiota vastaan?
. Jää spekulaatioiden varaan, mihin asti Venäjä olisi kyennyt menemään, jos Viro olisi ollut ainoastaan EU:n jäsenvaltio ilman Nato-jäsenyyttä. Suomi liittyy Ukrainan kriisiin
EU:n kautta. Unionin sopimuksessa on kollektiivisen puolustuksen artikla,
se on samanlainen kuin Natossa. Suomi liittyy Ukrainan kriisiin EU:n kautta.
Varsinaista sotilaallista uhkaa en katso Suomeen
välittömästi kohdistuvan siitäkään huolimatta, että
Venäjä ?pelaisi. Päämäärä luultavasti on Neuvostoliiton palauttaminen, jollei alueellisesti, niin
ainakin sitouttamalla Neuvostoliittoon kuuluneita maita erilaisilla taloudellisilla ja poliittisilla
toimenpiteillä. Aina sellainen provokaatio
mahdollista on. Tämä kuuluu propagandan keinovalikoimaan. Venäjän lähialuepolitiikka
on ollut aiemminkin röyhkeää ja
aggressiivista
Kun Neuvostoliiton turvallisuuspoliittinen luottamus oli saavutettu, Suomi
saattoi osallistua läheiseen yhteistyöhön länsimaiden kanssa ja
turvata kauppapoliittiset etunsa.
Oikeistovoimien pääosa tuli Kekkosen linjalle vasta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. sitä johtivat.
NYT Suomen ulkopoliittista oikeistoa johtavat kokoomuslaiset. vastustivat länsimaiden yllyttäminä hänen linjaansa. Lännen asettama
uhkaus Venäjälle kauppasaartojen muodossa ei muille EU-maille ole niin kohtalokas kuin Suomelle.
Yhtyminen lännen boikottiin
Venäjää vastaan ei ole maamme poliittiselle eikä kauppapolitiikallemme eduksi. Tukea Paasikivi sai Maalaisliitolta ja kommunisteilta.
Urho Kekkonen jatkoi Paasikiven turvallisuuspoliittisella linjalla ja loi suomalaisen puolueettomuuspolitiikan. Ilman sanktioitakin yritykset ovat jo menettäneet tilauksiaan ja työttömyys
kasvaa entisestään.
SUURIN vahinko ei olisi kauppasuhteiden viileneminen. Mielipiteet
14
ehdokaskolumni
Svinhufvud,
Paasikivi, Niinistö
VIIMEISESSÄ kirjassani ?Suomen linja. Maa oli harjoittelemassa demokratiaa. sanktioissaan, on se jo
etukäteen päättänyt, ettei puolustuministeri mennyt sovittuun
tapaamiseen Pietarissa.
TÄMÄ Ukrainan kysymys on saman tyyppinen kuin aiempi selkkaus Viron patsaskiistassa. Meistä tulisi
lääkärin sijaan tuomari joka viimekädessä tuomitsisi itsensä.
On käsittämätöntä, miten helposti geopolitiikan pysyvyys
unohtuu ja miten toisen, meille
tärkeän naapurimaan kulttuurillinen toimintamalli halutaan oppimestarina kyseenalaistaa.
Kokoomuslainen oppi ja hokema, että Venäjä on suurvalta-aseman menettänyt, on Suomelle
myrkkyä. Maata hallitsivat
keskustan ja oikeiston enemmistö- ja vähemmistöhallitukset.
Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin (kok.) tehtäväksi tuli taltuttaa oikeistoradikalismi, joka pyrki viemään Suomen fasismiin ja liittoon Saksan kanssa.
Vuonna 1937 aloitetun Sdp:n ja Maalaisliiton välisen punamultayhteistyön kaudella Suomi pyrki pohjoismaiseen puolueettomuuteen, mutta tuli vedetyksi toisen maailmansodan
pyörteisiin.
SOTIEN jälkeen solmittiin YYA-sopimus, jossa sovitettiin yhteen Neuvostoliiton turvallisuustarpeet ja Suomen pyrkimys
puolueettomuuteen. Tätäkö Suomessa todella haluamme?
TÄSSÄ kohdassa on myös nähty,
ettei maan sisäinen järjestyksenpito ollut demokratian vaatimusten mukainen.
On käsittämätöntä, ettei turvakoneistot onnistunut pitämään yllä kansalaisten perusturvallisuutta
vaan tilanne karkasi käsistä ja syntyi inhimmillistä tuskaa ja suunnattomia aineellisia menetyksiä.
Suunnitellut kauppasaarrot
jotka Euroopassa koskisivat EUjäsenmaita asettaisivat Suomen
sekä taloudellisesti että poliittisesti kaikkein hankalimpaan tilanteeseen.
Ukrainan
kysymys on
saman tyyppinen
kuin aiempi
selkkaus Viron
patsaskiistassa.
Tämä kaikki tapahtuisi tilanteessa, missä Suomi on jo muutenkin ajautunut valtaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Suurin
vahinko koettaisi naapurin luottamuksen menettämisenä. Paasikiven oma puolue ja tannerilaiset sosialidemokraatit . Suomen uutta ulkopolitiikkaa ryhtyi
johtamaan pääministerinä ja presidenttinä Juho Kusti Paasikivi (kok.). Molemmissa maissa on otettu jyrkkää kantaa Venäjään. Keskusta torjui monarkian ja ajoi läpi tasavaltaisen hallitusmuodon.
Ensimmäisinä vuosikymmeninä oikeisto oli voimissaan.
Suhteet Neuvostoliittoon olivat vihamieliset. Pääministeri Jyrki Katainen sanoi äskettäin, että EU:n
jäsenenä Suomi ei ole enää puolueeton eli sotilaallisesti liittoutumaton maa.
Presidentti Sauli Niinistölle näyttää muodostuvan samankaltainen asema kuin Svinhufvudille ja Paasikivelle aikoinaan.
Suomen linjaa vetäessään hän joutuu tukeutumaan muihin
voimiin kuin entiseen omaan puolueeseensa.
Paavo Väyrynen
keskustan eurovaaliehdokas
?Kokoomuslainen oppi ja hokema, että Venäjä on suurvalta-aseman menettänyt, on Suomelle
myrkkyä.. Suomi ?suomettui?.
Avoin kirje Suomen
Keskusta rp:lle
SUOMEN ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoito on liukumassa tai
liukunut pois perinteisestä turvalliseksi koetusta linjastaan.
Suostumalla luovuttamaan ulkosuhteiden hoito EU:lle olemme
samalla tulleet osalliseksi ?lännen. Hän alkoi rakentaa luottamusta siihen, että Suomen kautta Neuvostoliiton turvallisuus ei vaarantuisi.
Oikeisto . -puheen ja ulkoministeri Alexander Stubbin toiminnan Georgian kriisissä.
Ukrainan kriisin yhteydessä kokoomuslaiset ovat vaatineet
eduskunnassa Suomen liittymistä Natoon ja rinnastaneet
presidentti Vladimir Putinin Adolf Hitleriin ja Josef Staliniin. Oppositio oli suunnitellut,
että mikä oli kynällä mennyt voitaisi katukivillä saada takaisin.
Tähän saumaan iski voimainsa tunnossa, ei puolueeton, vaan
kiistan osapuoleksi itsensä vääntänyt EU, Suomi siinä mukana,
USA:n vankkumattomalla tuella. Niille eivät riittäneet Euroopan talousalue ja tiivis
pohjoismainen yhteistyö.
Oikeistorintaman johtoon asettautui Mauno Koivisto, joka
vain muutamaa vuotta myöhemmin ryhtyi ankarasti arvostelemaan EU:n kehitystä ja Suomen Eurooppa-politiikkaa, vaikka omat miehet . Osapontimena on varmasti toiminut luottamus siihen, että EU hoitaa syntyneet ongelmat.
Ukrainassa oli vaaleilla valittu johto. Kuva: Markku Ulander/Lehtikuva. Paavo Lipponen ja Martti Ahtisaari . Mutta heille oli
vieras tämä Virolaisen lausuma ?kansa on puhunut -pulinat
pois?. Muistamme puolustusministeri Jyri Häkämiehen ?Venäjä, Venäjä, Venäjä. Venäjä on edelleen iso
varustautunut maa, jolla on valtavat luonnonrikkaudet ja valtavat
markkinat, joilla etenkin Suomelle on aivan ratkaiseva merkitys.
LUONTEVINTA olisi, että Suomi vaatisi Venäjäsuhteidemme kansallistamista. Kun vielä
Suomen hallitus pyrkii olemaan
?rohkea. Kommunistit ja Sdp:n vasemmisto vastustivat puolueettomuuspolitiikkaa ja pyrkivät
Kekkosesta vasemmalta ohi.
1980-luvulla Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa ohittivat Kekkosen linjan vasemmalta. Riittävän jännityksen
saamme ilmeisesti kokea luonnon katastrofeissa.
Raimo Kareinen
keskustan kunniajäsen
Tero Mölsä
kunnallisneuvos
NEUVOSTOLIITON hajottua oikeistovoimat ryhtyivät ajamaan
turvallisuuspoliittisin perustein Suomen liittymistä Euroopan
unioniin. Kaikesta epäterveestäkin EU-kehityksestä huolimatta
me voisimme olla, meille elintärkeissä asioissa, omalla pohjalla
ja aloittaa globaali rauhantyö.
Maailma tarvitsee leipää ei
kriisejä. tuon esiin, kuinka
maamme ulko-, Eurooppa- ja sisäpolitiikan suunta on muotoutunut kokoomuksen, Sdp:n ja keskustan välisten ja sisäisten valtataistelujen kautta.
Itsenäistymisen yhteydessä sosialistit pyrkivät saamaan aikaan vallankumouksen ja liittämään Suomen Neuvostoliittoon.
Oikeisto halusi Suomesta kuningaskunnan, joka olisi toiminut
Saksan vasallivaltiona. Paljonko olemme valmiit uhraamaan omaa pääomaamme ja
kansan hyvinvointia ja turvallisuutta unohtamalla oman historiamme ja harhailemalla EU/NATON narun jatkona ilman omaa
ajattelukykyä ja rohkeutta seisoa
omilla jaloillamme.
EU-jäsenyys on Suomellekin
realiteetti tietyllä toimintakonseptilla. koalitioon, jota USA johtaa.
Nyt tämän kytköksen vaarat
ovat tätä kirjoitettaessa konkretisoitumassa. Tuota
luottamusta olemme vuosikymmeniä rakentaneet. Olla mukana amerikan johtamassa länsiliittoumassa ei voi olla kansamme tahto.
Silmä ja korva tarkkana seuraamme, emmekä tässä asiassa yksin, maamme johtavien poliitikkojen tekoja tässä asiassa. He alkoivat luopua puolueettomuuspolitiikasta ja lähentyä Neuvostoliiton linjaa
Kuva: Petra Pöyliö
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
Paavo Närvänen
Pirkanmaa
PL 52, 90100 Oulu. oma tai vieras. Lakiesitys tullee
eduskuntakäsittelyyn tämän kevään aikana.
Lakiesitys siirtää päätösvaltaa osakaskunnilta kauemmas ELY-keskuksiin. Tämä lisää turhaa viranomaisvalvonnan tarvetta eikä siinä ole
järkeä.
Saimaan vesistöalueelle mahtuvat sekä vapaa-ajankalastajat että ammattikalastajat, kunhan yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan eikä esimerkiksi liian läheltä mökkiläisten ja asukkaiden rantoja troolata. Rasisminvastaisuus
konkretisoituu kunnioittamalla moninaisuutta ja ihmisarvoa,
jonka loukkaamattomuus on jokaisen ihmisen oikeus.
joka kohtelee jäseniään epätasaarvoisesti, hukkaa resursseja sekä heikentää omaa turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan.
Euroopassa tulee sitoutua tuomitsemaan rasismi, syrjintä ja vihapuhe kaikilla tasoilla - moraalisesti,
juridisesti ja poliittisesti. mitä puhutaan . Yhteiskunta,
YKSI kritiikin kohde on 65-vuotialle lakiluonnoksessa
esitetty kalastusmaksu. Huolestuttavaa
on, että useat puolueet myötäilevät äänestäjien menetyksen pelossa ääriliikkeiden mielipiteitä.
RASISMINVASTAISEN viikon tavoitteena on vahvistaa rasisminvastaista identiteettiä sen tilalle,
mitä Suomessa pidetään hiljaisuuden tai vaikenemisen toimintamallina.
Rasisminvastaisen identiteetin luomisessa nuorisotyöllä ja
-toiminnalla on merkittävä rooli kasvattaessa kansalaisia, jotka
tuomitsevat ja puuttuvat rasismiin sekä havaitsevat valtasuhteita rasismin taustalla.
Samaan aikaan myös aikuisilla on velvollisuus tukea rasisminvastaisen yhteiskunnan kehittymistä, kasvattajina ja kanssaihmisinä. Keskitytään oleellisiin asioihin!
?Kotitarvekalastus on tärkeä osa suomalaista kalastusperinnettä.. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
15
Kalastuslain
kohtia korjattava
KALASTUSLAKIUUDISTUS aiheuttaa paljon kritiikkiä ja
siinä onkin kohtia, joita on muutettava. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ja pelko omasta toimeentulosta vieritetään helposti
viimeksi maahan tulleiden syyksi.
Euroopan unionin alueella erityisen haavoittuvassa asemassa ovat
näkyvät vähemmistöt, kuten tummaihoiset ja romanit.
Toukokuussa pidettävien Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä vapaan liikkuvuuden rajoittaminen on noussut keskusteluun niin Suomessa kuin muual-
lakin Euroopassa. Eiköhän se kansalaisten kannalta kuulu täysin evvk-osastoon, ja voidaan lopettaa . Osakaskunnat tekevät tärkeää ja onnistunutta työtä kalaston hoidossa.
ELY -keskuksille siirtäminen uhkaa paikallista vapaaehtoistyötä, koska lopullinen päätäntävalta rahoista siirtyisi kauemmas osakaskunnista. Ilmeisesti joillakin tahoilla on intresseissä jonkinlainen hyödyn
tavoittelu, kun hiljaa hivuttaen pyritään kansaa väsyttämään myönteiselle kannalle asiassa.
Mitään järkevää perustetta tähän ei löydy! Puhutaan . Siksi on hyvä huolehtia omasta puolustustahdosta ja
puolustustasosta.
Veteraaniemme kunniakkaat saavutukset velvoittavat! Hyvä myös muistaa Suomenlinnan kuninkaanporttiin hakattu Augustin Ehrensvärdin
viesti kansallemme: ?Jälkimaailma, seiso tässä
omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.?
Joka taholla on aiheellista lopettaa keskustelu
Natosta ja piste. mikään ei uhkaa Suomea ja
emme tarvitse mitään ulkopuolista tahoa turvallisuuttamme lisäämään.
EU-jäsenyytemme ja hyvät naapurussuhteemme
takaavat meille täydellisen turvallisuuden! Siinä on
myös lisänä pohjoismainen yhteistyö.
Tästä kaikesta huolimatta on todettava, että
yleensä kansalla on armeija . Rasistista
puheita tai politiikkaa ei tule hyväksyä sananvapauden nimissä.
EU-instituutioiden on edistettävä sellaista poliittista toimintaa, joka takaa EU:n kansalaisille
ja sen alueella oleskeleville yhtäläisesti ihmisoikeuksien toteutumisen ja yhdenvertaisuuden turvaavan lainsäädännön.
Euroopan unionin on myös
avattava ovia entistä enemmän
EU:n ulkopuoliseen maailmaan.
Tarvitaan eurooppalaista rasisminvastaista identiteettiä vuoden jokaisena päivänä.
EUROOPPA on aina ollut moni-
kulttuurinen ja moninaisten yhteisöjen kudelma. Tämä lisäisi myös kuluja.
Päätösvalta on säilytettävä osakaskunnilla, jotka tietävät paikalliset olosuhteet parhaiten. Allianssi ry
Jo riittää Nato-keskustelu
HYÖDYTÖN Nato-keskustelu on jatkunut ilmeisesti jo yli kaksikymmentä vuotta. Heille kalastus on tärkeä
harrastus ja leivän jatke.
Pienituloisten eläkeläisten kalastusmaksun vapautus
tulisi jatkossakin säilyä. välittömästi!
Harva vaivautuu asiaa ja sen aiheuttamia kuluja edes syvällisemmin ajattelemaan. Vapaa-ajan- ja kotitarvekalastajat ovat usein yli 65-vuotiaita. Vesistöistä, kalakannoista ja muusta eläimistöstä pidetään parhaiten
huolta osakaskuntien kautta.
Kotitarvekalastus on tärkeä osa suomalaista kalastusperinnettä, eikä sitä pidä väheksyä saati byrokratialla
hankaloittaa.
Ari Torniainen
kansanedustaja
lakivaliokunnan jäsen
Eero Rämö
puheenjohtaja
Heli Markkula
asiantuntija, edunvalvonta
Suomen Nuorisoyhteistyö
. Uudessa laissa ei myöskään mainita maattomien, maaseudulla asuvien kalastusoikeutta
ollenkaan ja tämä on selkeä puute.
Lakiesityksen ongelmakohta on myös vapaa-ajankalastajien yli viiden kilon kalaerien myyntikielto. ELY -keskusten roolia ei
saa kasvattaa.
?Euroopassa tulee sitoutua tuomitsemaan rasismi, syrjintä ja vihapuhe kaikilla tasoilla.?
Kuva: Jari Laukkanen
Rasisminvastaista
identiteettiä rakentamassa
TÄLLÄ viikolla on vietetty maailmanlaajuista rasisminvastaista viikkoa, joka huipentuu YK:n
rasisminvastaiseen päivään perjantaina 21.3.
Päivä juontaa juurensa Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon
vuoteen 1960, jolloin poliisi ampui joukon rauhanomaisia mielenosoittajia vastustamassa rotuerottelua.
Miksi vietämme rasisminvastaista päivää Euroopassa, jossa rotuoppien ja -erottelun tulisi
kuulua vain historian tunnille?
Talouskriisin aikana äärioikeistolaista liikehdintää ja rasismia
on esiintynyt useissa EU:n jäsenmaissa. Kalaston hoitotoimet tekevät osakaskunnat eivät jatkossa pääsisi vaikuttamaan kalastusmaksuihin vaan valta siirtyisi ELY-keskuksille, kauas paikallisista ihmisistä. Kirjoita Suomenmaahan
Hankerahoitus, liikkuvuus ja opiskelijavaihdot tuovat vielä lisää potkua. Niin myös minä. Toisaalta
lainsäädäntö mahdollistaa adoptiot myös yksineläville.
Meillä on tälläkin hetkellä keskuudessamme samaa sukupuolta olevia pareja ja heillä lapsia,
mutta he ovat vailla samoja oikeuksia kuin heteroparit ja heteroparien lapset avioliiton kautta.
Eivät sateenkaariperheet häviä keskuudestamme sillä, että
ummistamme silmämme. voi ponnistaa mihin vain. Tämä
luo mahdollisuuksia myös alueen yrittäjyydelle sekä hajautetulle ja uusiutuvalle energialle.
Leader-hankkeilla puolestaan on tuettu niin maaseutukylien toimintaa, yhdistyksiä kuin pienyrittäjiäkin. Tällaisten hankkeiden toteutumisesta meidän on pidettävä kiinni, kun niistä ollaan
tekemässä päätöstä.
ALUEPOLITIIKKA ja aluekehitysrahat ovat keino turvata
ja mahdollistaa kilpailukyky, ruoan sekä energian tuottaminen ja hyvinvointi myös koko EU:n tasolla. Lain
voimaantulo ei vähennä tai lisää homoliittojen määrää, se vaikuttaa ainoastaan parisuhteiden
statukseen ja niiden yhdenver-
teiskunnassa, jonka perustuslaki takaa kaikille yhdenvertaisen kohtelun lain edessä. Kuva: Jari Laukkanen
Oikeus solmia avioliitto
on myös ihmisoikeus
IHMISIÄ on kohdeltava tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti uskontoon, ihonväriin, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen katsomatta.
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu ei ole koskaan keneltäkään toiselta pois, eikä se
loukkaa kenenkään toisen henkilökohtaisia arvoja.
Oikeus solmia avioliitto rakastamansa ihmisen kanssa on ihmisoikeuskysymys, ei moraalikysymys.
Tutkija Sari Charpentierin mukaan erottelemalla avioliitto ?pyhäksi liitoksi?, johon kaikilla ei
ole mahdollisuutta, ylläpidämme yhteiskunnassamme syrjivää ihmisten luokittelujärjestelmää, joka perustuu sukupuolierolle ja heteroseksuaaliselle järjestykselle.
SIVISTYSVALTIOSSA tulee kaikilla
kansalaisilla olla lain edessä samat oikeudet ja velvollisuudet.
Seksuaalivähemmistöön kuuluvat ihmiset kantavat yhteiskunnassamme täysin samat velvollisuudet kuin heterot, mutta
heillä ei valitettavasti ole samoja oikeuksia. Mielestäni sama periaate tulisi olla myös EU-tason sekän kansainvälisen politiikan pohjana.
Meillä on toki Suomessakin paljon korjattavaa aina sosiaali- ja terveyspuolen uudistuksesta työllisyyden parantamiseen ja kestävyysvajeen paikkaamiseen. On tärkeää, että jokaisesta torpasta . puolustavat
menettäisivät, jos samaa sukupuolta oleville pareille annettaisiin oikeus solmia avioliitto?
Jokainen voisi edelleen omassa avioliitossaan noudattaa uskontonsa tai moraalinsa mukaisia periaatteita . Kaikki pariskunnat eivät halua tai voi saada lapsia. Tämä on hyvin erikoista valtiossa, jossa muuten
pyritään noudattamaan ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua.
Emme näköjään voi liikaa
muistuttaa, että valtio ei olisi
puuttumassa kenenkään henkilökohtaiseen käsitykseen avioliitosta tai uskonnollisten yhteisöjen vihkimiskäytäntöihin, vaan
takaamassa kaikille kansalaisille
samat oikeudet.
Ihmisten yhdenvertainen kohtelu lain edessä ei missään nimessä vähennä tai loukkaa ke-
nenkään avioliiton arvoa tai
muuta tätä avioliittoa millään tavalla.
MITÄ heteroparit tai ?perinteistä avioliittokäsitystä. Tällä hetkellä työpaikat ja kasvu tulevat 90 prosenttisesti pk-yrityksiltä ja myös
näihin on aluepolitiikalla suuri merkitys.
Elina Lappalainen
eurovaaliehdokas
?Eikö keskustalainen aate ole aina pyrkinyt edistämään tasa-arvoa kaikin tavoin suomalaisessa
yhteiskunnassa?. Ihmisten henkilökohtaiset tunteet ovat
eri asia.
Yhdistyneiden kansakuntien
ihmisoikeuksien julistus sekä
kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat jokaiselle täysiikäiselle ihmiselle oikeuden solmia avioliitto ja perustaa perhe
ilman syrjintää. vielä tänäkin päivänä . Tällä
hetkellä Päärata ja Nelostie ovat listattuna EU:n ydinliikenneverkkoon Botnian käytäväksi. Vaikka EU on budjettinsa puolesta mukana, tulee päätökset rahojen kohdentamisesta kumminkin
jättää alueiden omaan päätäntävaltaan.
Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka maakunnissa elinkeinoelämä, koulutus ja kehitys toimivat yhdessä.
Nuoret työllistyvät myös paremmin, kun koulutus vastaa
työelämän tarpeita. Erilaisia epäkohtia voidaan kumminkin parantaa myös yhtä aikaa.
EUROOPAN PARLAMENTISSA käsitellään asioita, jotka koskettavat myös meitä suomalaisia, niin uusmaalaisia, savolaisia, lappilaisia kuin keskipohjalaisiakin. Näin soisi olevan
myös Suomessa.
Anne Kettunen
Anna Ranki
Helsinki. Projektin tavoitteena on pienentää
erityisesti raaka-aineen hankintaketjun kustannuksia tietyille metsäbiomassoille, jotta saadaan katettua koko biomassan hankintaketju metstästä biojalostamoon. Kun huolehdimme siitä, että kaikki koulutus ja kehitys ei keskity vain
yksiin käsiin, yhteen alueeseen, kasvun ja hyvinvoinnin
mahdollisuuksia on enemmän.
EAKR-ohjelman kautta on rahoitettu muun muassa mittavaa Forest Refine -hanketta, jossa on mukana Metlan
Kannuksen yksikkö. ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa tätä oikeutta tulisi kunnioittaa.
Kysymys ei myöskään liity rahaan tai tulonsiirtoihin, joten
muutos ei siitäkään näkökulmasta olisi keneltäkään pois.
Argumentointi, että avioliiton
tarkoitus olisi synnyttää biologista jälkikasvua, on hämmästyttä-
taisuuteen lain edessä.
MEITÄ hämmästyttää puhe siitä, ettei tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen sovi keskustalaisiin arvoihin.
Eikö keskustalainen aate ole
aina pyrkinyt edistämään tasaarvoa kaikin tavoin suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkien ihmisten kohdalla?
Kukin kansanedustaja äänestäköön tasa-arvoisesta avioliittolaista sen mukaan, miten itse
asian kokee, mutta toivoisimme
asiasta sivistynyttä keskustelua
ja harkittuja ja perusteltuja näkemyksiä kiihkomielisen vastustamisen sijaan.
Itse emme ole vielä törmänneet argumentteihin, jolla asiaa voi järkevästi vastustaa yh-
Eivät sateenkaariperheet häviä
keskuudestamme sillä, että
ummistamme silmämme.
vää. On valtavan tärkeää, että olemme mukana päättämässä meitä koskevista
asioista myös EU-tasolla.
Suomi saa tällä hetkellä satoja miljoonia euroa erilaisia
hankerahoja alueellisen elinkeinoelämän, tutkimuksen ja
kehityksen tukemiseen Euroopan aluekehitysrahaston eli
EAKR:n kautta.
Ilmapallojen ikärajojen sekä talousasioiden lisäksi
EU:ssa päätetään myös esimerkiksi liikenneverkosta. Voidaan oikeastaan jopa todeta, että toisinaan EU on puolellamme enemmän kuin maamme hallitus.
TOKI Brysselin kautta rahojen pyörittäminen on tietyllä tavalla turhaa, mutta tämä liittyy EU:n toimintaan, jolla
pyritään turvaamaan erilaisten alueiden kehitys ja oikeudenmukaisuus. Mielipiteet
16
ehdokaskolumni
Aluepolitiikalla
elinvoimaa
ALUEPOLITIIKKA on meille keskustalaisille tärkeä ja moni myös meistä eurovaaliehdokkaista korostaa sitä omissa teemoissaan
Ja kuitenkin pienenkin sijoittamisen kautta saavutetaan kaikille etu. Aluepolitiikassa tulee myös
Itä-Uudenmaan alueen olla selkeästi esillä. Kokoomukselle taas tämä on sopiva koska tämä koskisi eniten keskusta voima-alueita, Pohjois- ja Itä-Suomea.
Jos verotus toteutuisi niin se kyllä tappaisi ruuan tuotannon Suomesta. Tämän tus-
17
kin voi nähdä tasa-arvoistavan
tuloluokkien välisiä eroja.
VAATIMUKSEN kaikkia samalla
tavalla koskevasta eläkeiän nostosta kuulee tyypillisimmin yhteiskunnan huipulta. Uudenmaan kehittäminen ei saa keskittyä vain pääkaupunkiseudulle.
Raidehankkeet ovat kiertäneet Itä-Uudenmaan
kaukaa, vaikka alue on aivan pääkaupunkiseudun
ytimen vieressä.
Heli-rata Helsingistä Porvoon ja Loviisan kautta
itään, tulee olla keskustan agendalla ja tulevaisuuden selkeä tavoite. yhteiskuntaluokkien väliset erot eliniässä
ovat yhä kovempaa todellisuutta.
TOISEKSEEN eri tuloluokissa ja
ammateissa toimivat ihmiset
aloittavat työuransa eri ikäisinä.
Siinä missä ammattikoulutuksen
saaneen työura alkaa jo täysi-ikäisyyden vaiheilla, korkeakoulutetun ura käynnistyy useita vuosia
myöhemmin. Valtionkin menopaine
pienenee, joka pitäisi valtiovaraministerinkin ymmärtää.
?Juhana Vartiainen ihmettelee Suomessa käytävää keskustelua
eläkeiän nostosta.. Porvoon Kilpilahti on pohjoismaiden suurin kemianteollisuudenalue, jossa työskentelee muutamia tuhansia työntekijöitä.
Radan perusparantaminen henkilöliikenteelle
olisi työmatkaliikenteen kannalta edistysaskel niin
Keski-Uudenmaan kuin Porvoon suunnasta.
Radan linjaus ei ole niin ihanteellinen kuin Heli-radan, mutta radan perusparantaminen avaisi
henkilöliikenteen Porvoosta Keravalle ja tukisi niin
Sipoon kuin koko Itä-Uudenmaan kehitystä. Sipoo on aloittanut mm. Jumbotilat tunnetaan. tilan ulkopuolella tehdään nykyäänkin.
Suuri tila on sekin epäselvä ilmaisu. Ratsutilalliset omansa.
Nyt ovat vanhat käsitteet menneet sekaisin. asemakaavoituksen, jolla tiivistetään asutusta Nikki-
län taajamassa. On kuitenkin tosiasioita,
jotka puhuvat tällaista mekaanista nostovaatimusta vastaan.
Ensinnäkään eliniänodotteen kasvu ei tarkoita, että kaikkien elinikä pitenisi yhtä paljon.
Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen
mukaan tuloluokkien väliset erot
eliniänodotteessa ovat kasvaneet
huomattavasti.
Tulonsaajien ylimmän ja alimman viidenneksen välinen ero
kasvoi aikavälillä 1988?2007 miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja
naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen.
Alimmassa tuloviidenneksessä eliniän odotteen kasvu on pysähtynyt jo 1990-luvun alussa.
Samat havainnot on tehty myös useissa sosiaalitieteellisissä tutkimuksissa . Suuri
tila on nyt sivutoiminen ja 50 hehtaarin tila kesämökki.?
Näitä käsityksiä tulisi selvitellä muutenkin kuin kannattavuuden kannalta, sillä hyvin pienikin tila voi olla sukutila, jolla on aina oma arvonsa, mikä usein unohdetaan.
Hannu Huvinen
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. Tämä on tapahtunut esimerkiksi
ostamalla vuokra-asunto tai vaikkapa osakesijoittamisella.
Tämän luulisi olevan jokaisen mielestä hyvä ja kannatettava asia, jota ei ainakaan pitäisi hallituksenkaan puolesta vaikeuttaa. Kuva: Jaakko Martikainen
Keskusta vauhdittamaan
Itä-Uudenmaan ratahankkeita
UUDENMAAN eri osien kehittämisen tulee olla osa
keskustan politiikkaa. Näin ammatillisen
koulutuksen saaneen työura on
pidempi jo sen alkupäästä.
Kun ottaa huomioon vähemmän koulutettujen sijoittumisen
tulojakaumaan ja siitä lankeavan
eliniänodotteen, heille tulee alakoulumatematiikan mukaan työvuosia enemmän ja eläkepäiviä
vähemmän kuin tulojakauman
korkeasti koulutetulle yläpäädylle.
Eläketurvakeskuksen tuoreen
raportin mukaan on olemassa näiden ryhmien työurien pituuseroja tasaavia tekijöitä. Porvoon kylien, kuten
nopeasti kasvavan Hinthaaran kautta.
Sipoon kunnan tavoitteena on saada asemat Talmaan ja Nikkilään. Kirjoita Suomenmaahan. Tasaus johtuu alemmille ryhmille urien loppupäätyyn kasaantuvista työttömyys- ja työkyvyttömyyseläkejaksoista. Pienviljelijöitä ei sanota olevan torppareista puhumattakaan, vaikka ?päivätöitä. Mutta vielä mitä.
Erityisesti demarit Urpilaisineen, vasemmisto yleensäkin ja siihen elimellisesti kuuluvat vihreät, vahvistettuna
SAK:lla ovat luoneet tunnelman, joka suorastaan vihaa
esimerkiksi osakesijoittamista ja kyseenalaistaa monen
suomalaisen piensijoittajan rehellisyyden ja motiivin.
Siksi ollaan valmiita jatkuvasti nostamaan osinkoveroa,
joka on jo nyt mielettömän korkea koko veroketjua ajatellen.
Tilannehan on sama kuin palkansaaja maksaisi vielä
nettotulostaankin veron. Vartiaisen mukaan ?eliniän
pidentyessä täytyy nostaa eläkeikää, ja tämän pitäisi olla alakoulun matematiikankin perusteella selvää?.
Kyseinen kommentti kuvastaa
eläkeiästä käytävän keskustelun
yksinkertaistavaa vaihtoehdottomuutta. Ja takana on vain
uskomus, että ensi eduskuntavaleissa asia nousisi pinnalle.
Vanha vasemmiston uskomus, että maatalous elää tukiaisilla saadaan näin jälleen esille. Palkitsevaa
työtä korkealla palkalla tekevän
eliitin itsestäänselvyydet eivät
kuitenkaan ole samoja kaikille.
Olli Herranen
sosiologian tohtorikoulutettava
Yrjö Kallinen
projektitutkija
Tampereen yliopisto
DEMARIEN ja kokoomuksen aikeet ulottaa verotus maatalous- ja metsämaahan on tyrmistyttävä. He ovat ottaneet kantaa vanhoihin tilamalleihin. Maatalous maksaa jo
nyt veroja maasta ja metsästä eri muodoissa. Pienviljelijät laittoivat asiakirjoihin nimikkeen pienviljelijä. Teollisuusrautatie on myös Loviisan ja Lahden välillä ja
sen kehittäminen tulisi myös tutkia.
KESKUSTAN Porvoon kunnallisjärjestö esittää keskustan puoluekokoukselle, että keskusta vie eteenpäin Itä-Uudenmaan ratahankkeita, pidemmällä
tähtäimellä Heli-rataa ja nopeammalla aikajänteellä
Kerava-Sipoo-Kilpilahti-radan ja sen Porvoon haaran perusparantamista henkilöliikenteelle sopivaksi.
Outi Lankia
kaupunginvaltuutettu
Porvoo
Matti Tuominen
Pieni tila
ja suuri tila
YLLÄOLEVAT käsitteet olivat aikanaan selviä ja merkitsivät
tiettyä luokkayhteiskuntaa, jossa kaikki tunsivat paikkansa.
Ruotsin vallan ja autonomian aikana säätyerot olivat
vielä selvemmät, mutta ne hyväksyttiin joitakin talonpoikaiskapinoita lukuun ottamatta.
Aatelisvaakunat tehtiin kirkkoihin nikkarin työnä eikä
niitä erityisemmin ihmetelty. Rata edesauttaa niin Uudenmaan kehitystä kuin Venäjän kauppaa.
LÄHITULEVAISUUDESSA nopeammin toteutettava
ratavaihtoehto on nykyisen teollisuusrautatien Kerava-Sipoon Nikkilä-Porvoon Kilpilahti perusparantaminen henkilöliikennettä varten.
Radalla on myös heikkokuntoisempi haara Sipoosta Porvoon keskustaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Tyrmistyttäviä
aikomuksia
Vartiaisen laskuoppi ja
eläkeiän nosto
VALTION taloudellisen tutkimus-
keskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen ihmettelee (Suomenmaa 25.2.2014) Suomessa käytävää keskustelua eläkeiän nostosta. Ei voi kuin toivoa että seuraavissa eduskunta vaaleissa ihmiset ajattelevat koko Suomea
ja että meidän on rakennettava vahva suomi joka ei ole
riippuvainen naapurimaistaan, eikä tarvitse naapurimaitaan esimerkiksi.
Vaan päinvastoin maamme olisi mallina muille ja kansa saisi ruokansa ja toimeentulonsa Suomesta.
Mauri Moilanen
Oulu
Sijoittaminen
tulilinjalla
MONI suomalainen on havahtunut huomaamaan tilanteen, että yhteiskunta ei enää kykene hoitamaan tulevaisuuden turvaa.
Siksi moni suomalainen on nähnyt järkeväksi omien
mahdollisuuksiensa mukaan säästää palkastaan ja sijoittaa
hieman tulevaa varten
Keskustelua alustamassa EU-ehdokkaat Sanna Lehtinen, Ann-Mari Kemell, Hannu
Takkula ja Martin Ylikännö.
Turku, Europarlamenttivaalien ehdokkaita tavattavissa la 22.3. Lauluesitys Anna Sirkiä. klo 18 ravintola Koulun historian luokassa, Eerikinkatu 18,
puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko alustaa kuumista ajankohtaisista aiheista, kuten
kuntauudistus.
Salo, Muurla, py:n vuosikokous ma
24.3. Oulun yliopistoa johtaneen rehtori Lajusen on syytä vetää tuoreimmista talousongelmista oikeat johtopäätökset ja jättää tehtävänsä, jotta Oulun yliopiston suunta
muuttuisi vihdoinkin kohti parempaa.
Naisemme Suomessa ja Euroopassa
- anna äänesi kuulua 24.3. Tervetuloa Keskustanaisten Espoon paikallisyhdistyksen vuosikokoukseen 1.4. klo 18 Yläneen toimipisteessä.
Turku, Keskustan lauantaitreffit 22.3.
kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30,
alustajana europarlamentaarikko Hannu Takkula.
Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 22.3. klo
18.00 kunnantalon valtuustosalissa.
Kaakkkois-Hyvinkää, paikallisyhdistys vuosikokous ti 25.3. klo 18 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella Turussa Eerikinkatu 35 (Infopisteen ovesta sisäänkäynti)
Pelastusjohtaja Jari Sainion puheenvuoro ja tutustuminen taloon. klo 18 Kaupungintalolla Kankurinkatu 4-6, kokoustila Kallio. klo 14 piiritoimistolla, os. Vaalipaneelissa
ovat mukana ehdokkaat Ann-Mari Kemell, Anneli Jäätteenmäki, Antti Kaikkonen, Johannes Hirvaskoski, Martin
Ylikännö, Mikael Pentikäinen ja Hannu
Takkula, juontajana toimii Kirsti Manninen. Kunnallisjärjestön vuosikokous pe 28.3. Johtokunta klo 18.
Pöytyä, kunnallisjärjestön johtokunta
kokoontuu pe 21.3. Tervetuloa!
Vantaa, Rekolan py:n vuosikokous pidetään ma 31.3. Achan Cafe Jugend, osoite Pohjoisesplanadi 19. klo 17.3019.00. Tervetuloa!
Somero, ke 26.3. Nyt Suomen hallitus kuitenkin piileksii Euroopan
unionin selän takana korostaen EU:n koordinoimaa
idänpolitiikkaa.
. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
VARSINAIS-SUOMI
Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaajat joka pe klo 13-14 KEILAUSVUORO Raision Keilahallilla. klo 12 ravintola
Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. klo 17 kaupungintalolla. Krimin kriisin laukaisema Venäjän ja länsimaiden
välinen nokittelu uhkaa vaarantaa Suomen idänkaupan. Tule vaikuttamaan ja tapaamaan aatesisaria!
Keskustanaisten Helsingin piiri,
sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 8.4. Tällä reaktioajalla eurooppalainen yhteisömme jää lähtötelineisiin, kun muutos on
jo täydessä vauhdissa.
UKRAINAN tilanne säteilee Suomeen monin tavoin,
nuoret toteavat.
. Turku Eteläinen py syyskokous -13 ja vuosikokous. klo 18. klo 18.30 Nummisten py
Nummisten seuratalolla, 10.4. klo 18.30 Keskustanaisten Mäntsälän py Ekosella (Latopellontie 3 C 8, Kirkonkylä). klo 19.00
yhdistyksemme sihteerin Marja-Liisa
Karin kotona, os. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 13.45. Alustajana on Helsingin Sanomien edellinen päätoimittaja, eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen.
Mäntsälä. Kahvitarjoilu. klo 18.30 kunnantalon alakerrassa, Jokela - tilassa.
Tervetuloa mukaan kaikki yhdistyksemme jäsenet.
Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry,
lounastilaisuus ti 25.3. klo 18. Presidentti Niinistö voisi ulkopoliittisena johtajana
ottaa suuremman roolin Venäjän suhteiden hoitajana
ja osoittaa Suomen olevan edelleen aloitteellinen sekä
kyvykäs kiistojen neuvottelija.
. klo 16.30 Alzheimer-yhdistyksen tiloissa, Topeliuksenkatu 17
C. Presidentti voi henkilökohtaisilla suhteilla ja diplomatiaa harjoittaen edelleen edistää luottamusta ja vuorovaikutusta Suomen lähialueilla.
Keskustan Lehtimiesten vuosikokous Vantaalla Saga Fursin (entinen Turkistuottajat) tiloissa (Martinkyläntie
48) perjantaina 4.4. Tilaisuuden juontaa Anna Ranki. Ohkolan palotallilla, 23.3.
klo 18 Sulkavan py Heinolla (Väläkäntie 20), 25.3. Teltalla Keskustan EU-ehdokkaita esittäytymässä, jonka jälkeen kunnantalon valtuustosalissa alkaa klo
18.00 EU-vaalipaneeli. Kokouksessa käsitellään
sääntöjen määrämät asiat. klo 18 Ravintola Harlekiinissa,
Kauppatori 1. Salpausseläntie
14, 00710 Helsinki. Mukana Esko Kiviranta ja Mauri Ikonen.
Piiri, kunnallistoimikunnan tilaisuus
ti 25.3. Mukana
myös eurovaaliehdokkaita. Laajaa kansansuosiota nauttiva presidentti-instituutio sopii mainiosti hoitamaan tätä Suomelle niin
tärkeää naapuruussuhdetta, Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtaja Santeri Lampi linjaa.
. Kunnallisjärjestön vuosikokous to 27.3. Klo 13 piiritoimistolla keskustelutilaisuus ?Tasa-arvo EU:ssa?. Keilakerho kokoontuu huhtikuun loppuun.
Turku, piiritoimisto pe 21.3. mennessä piiritoimistoon.
Turku, kunnallisjärjestön kevätkokous ti 25.3. Kahvitarjoilu klo 18. Roviolla (Viljamaantie 431), 24.4. Paikalla keskustelemassa Keskustan eurovaaliehdokkaat
Anneli Jäätteenmäki, Ann-Mari Kemell
ja Sanna Lehtinen. Kevätseminaarialkaa kahvitarjoilulla klo 9.30.
Saamme tuoreita tietoja turkistuotannon tilantteesta ja näkymistä. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Jirka Hakalan mukaan Lauri Lajusen näytöt puhuvat
puolestaan. Tervetuloa!
Hyvinkää. Pe 28.3. Ilmoittautuminen saapumisesta 24.3. klo 18.30 Turun nuorten toiminta- ja taidetalo Vimmassa (os. 18
Keskustassa tapahtuu
Pirkanmaan nuoret: Presidentille isompi rooli Venäjä-suhteissa
PIRKANMAAN Keskustanuorten mielestä tasavallan presidentin Sauli Niinistön tulisi ottaa aktiivisempi rooli
Suomen ja Venäjän suhteiden hoitamisessa.
. klo 19.
EU-vaaliehdokkaiden puheenvuorot.
Marttila, paikallisyhdistyksen kevätkokous osuuspankilla 25.3. Jo ulkoministerien yhteiskokouksen järjestäminen
vaatii useamman päivän. klo 1011.30 kävelykadulla. klo 19 Paattisten OP:n kokoustilassa. klo
19 Askolan koululla Nuta-tiloissa. klo 18 Kalarannassa. klo 18
Ohkolan py. Paikallisyhdistysten vuosikokouksia: 21.3. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva
määräinen vuosikokous pidetään ti
25.3. Yhteinen asia
kannanotto Keskustan sääntömuutos asiaan.
Turku, Paattinen, py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 21.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat, tarjolla pikkupurtavaa. klo 11. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokouksen aluksi eurovaaliehdokas
Ann-Mari Kemell kertoo millaista Eurooppaa hän haluaa olla rakentamassa. Linnankatu 21 B 35 (soita summeria alaovella). klo 17.
työmarkkinatoimikunnan kokous,
Kesk. Varsinaisten kokousasioitten jälkeen n. Paikkana on Pihlajiston kerhohuone os. Taantumasta kärsivällä Suomella ei ole varaa kinailuun suurimman kauppakumppanimme kanssa,
nuorten piirijärjestö toteaa.
Venäjän toimet Krimin niemimaalla ovat Pirkanmaan nuorten mukaan paljastaneet EU:n ulkopoliittisen kyvyttömyyden.
. klo 18 kirjaston Sopukassa. klo 18 Valtuustotalolle Keskustan ryhmähuoneeseen Espoonkatu 5. klo 19. Vaalipaneelin jälkeen n. Sääntö-
Askolan, keskustan kunnallisjärjestön vuosikokous järjestetään 14.4. klo 18
Pohjois-Mäntsälän py. Ennen kokousta klo
10-11.30 EU-vaalitapahtuma kävelykadulla, mukana ehdokkaat Sanna Lehtinen, Ann-Mari Kemell, Hannu Takkula, Antti Kaikkonen ja Martin Ylikännö. Kuva: Suomenmaan arkisto
KOL:n Hakala vaatii Oulun
yliopiston rehtorin eroa
KESKUSTAN OPISKELIJALIITON (KOL) puheenjohtaja Jir-
ka Hakala vaatii Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajusen
eroa tehtävistään Oulun yliopiston jatkuvien talousvaikeuksien johdosta. Oulun yliopistoa 21 vuotta johtanut Lajunen on ajanut yliopiston karille kerta toisensa jälkeen. Oulun yliopiston historiallisen suuret
yt-neuvottelut ovat jo toiset tällä vuosikymmenellä, Hakala huomauttaa.
. Aurakatu 16). klo 16-18 Keskustan teltta Mäntsälän Citymarketin pihalla. Tervetuloa!
Espoo. Mukana Ann-Mari Kemell, Sanna Lehtinen, Antti Kaikkonen, Hannu Takkula ja Martin Ylikännö.
Loimaa, Loimaan kaupungin py:n
vuosikokous su 23.3. Oulun yliopiston johdon jatkuva ajaminen täysillä päin seinää on vahingollista koko pohjoiselle Suomelle. Ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle (Helena
Pakarinen, 050-388 0011 tai lehtimiehet@keskusta.fi tai puheenjohtajalle
(Pirkko Wilén, 044-737 0238 tai pirkko.
wilen@suomenmaa.fi viimeistään keskiviikkona 2.4.
HELSINKI
Kanta-Helsingin Keskusta py:n vuosikokous 24.3. Katastrofaalisen huonosti johdetun Oulun yliopiston on saatava
tuoretta verta johtoportaaseen ja osaavan kapteenin peräsimeensä ennen kuin vahingot saavuttavat nykyistäkin
suuremmat mittasuhteet, Hakala vaatii.
Oulun yliopiston toiset ja Suomessa harvinaiset yliopistoa koskettavat yt-neuvottelut koskettavat peräti
1 700 työntekijää kolmestatuhannesta.
Oulun yliopistoa uhkaavat jättileikkaukset tarkoittaisivat Hakala mukaan rajua iskua niin koulutuksen kuin
tieteenkin laadulle. Turku Pohjoinen py johtokun-
ta ja Kesk. klo 20
alkaa Mäntsälän Keskustan vuosikokous.
Vesaisten Helsingin piiri, vuosikokous to 27.3. klo 18 alkaen kunnantalolla, valtuustosalissa.
UUSIMAA
Mäntsälän Keskusta. Haikararinne 2 a, Korso. Tervetuloa! Järjestäjät: Keskustanaisten Helsingin ja Uudenmaa piirit
Sauli Niinistö. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 a.
Tuusulan Keskusta pitää vuosikokouksensa ke 9.4. Esillä sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Hyvinkää, paikallisyhdistys. Vesaisten
vuosikokous Kankaanpään pihamökillä.. Ministerit ovat peruuttaneet kilpaa tapaamisia ve-
keskusta nyt
näläisten kollegojensa kanssa ja kansalaisia huolestuttaa naapurivaltion asevoimien aktiivisuus rajan liepeillä.
Suomalaiset ovat perinteisesti mielellään korostaneet
Venäjä-asiantuntemustaan, piirijärjestö huomauttaa.
. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan.
Hyrylä, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään to 27.3. Hakalan näkemyksen mukaan Lajusen näytöt puhuvat puolestaan.
. Tervetuloa!
Turku, ma 24.3
klo 19 Koljontie 5, Pori. Kokouksissa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Ke 2.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-, eduskunta
ja seurakuntavaaleja sekä puoluekokousedustajan valintaa.
ETELÄ-KARJALA
Keskustanuorten Etelä-Karjalan piiri ry, vuosikokous järjestetään ma
31.3. Paikalla Timo Kaunisto,
Sanna Lehtinen, Jouni Ovaska, Mikael
Pentikäinen ja Martin Ylikännö. Johtokunta klo 18.30. Paikalla EU-vaaliehdokas kansanedustaja Elsi Katainen.
PÄIJÄT-HÄME
Orimattila, keskustan py:n vuosikokouk to. Asiana edellä mainittujen paikallisosastojen purkaminen. klo 20 kansanedustajan kyselytunti! Vieraana Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen. Kokouksessa
käsitellään yhdistyksen purkaminen,
toinen käsittely.
Rauman seutukunnan seutufoorumi on Raumalla, ma 7.4. Tervetuloa.
Keskustanaisten piiri, vuosikokous
pidetään to 10.4 klo 18 Joutsenossa
Kahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7. Esillä sääntömääräiset asiat. T
Pyhäntaan-Vanaja, py:n vuosikokous
21.3. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous piiritoimistolla 31.3. mennessä aulis.suominen@
vesaiset.fi tai 040 834 0803.
HÄME
Humppila, paikallisyhdistyksen vuosikokous 26.3. klo 20 kansanedustajan kyselytunti! Vieraana Keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen. klo 18 Laura Korkeilan
luona, Hedelmätarhantie 4 A 6, Hollola
Hollola, kunnallisjärjestön ja Keskustapuolueen Kutajoen ja Okeroisten
paikallisosastojen sekä Nuoren Keskustan Liiton Hollolan osaston yhteinen yleinen kokous la 22.3. 3.4. kerros. klo 14 Valtion
virastotalolla, Itsenäisyydenaukio 2.
HUOM AIKA! Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 13 alkaen.
Vesaiset, YÖTÖN YÖ ?PERHELEIRI 2.-7.7. klo 17.30 kunnanvirastolla.
Vääksy, Keskustan py:n vuosikokous
ti. 1.4 klo 13 Anja Sairalla. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-, eduskunta ja seurakuntavaaleja
sekä puoluekokousedustajan valintaa.
Kokouksessa on paikalla Keskustan
eurovaaliehdokas Elsi Katainen.
Savitaipale, kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään pe 28.3 klo 17.30
kunnantalolla, Kirkkotie 6. klo 18 kunnantalolla Järvelässä, Virkatie 1. Johtokunta klo 18.
PIIRI, vuosikokous 22.4.klo. klo 14 Hollolan kunnanviraston Toivola salissa. klo 17 Keskustanaisten Satakunnan piirin vuosikokous. klo 19 Osuupankin kokoustiloissa.
Kaarina, paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 2.4. klo 18 Mikko Kiion nikkariverstaalla, Tapulitie 6 Kangasala, kokouksen yhteydessä Vesaisten piirin hallituksen kokous.
Urjala, keskustanaisten vuosikokous
pe 28.3. Tervetuloa! Vuosikokouksen jälkeen n. ilm. 5.4.
klo 12 alkaen Hollolassa. Lisätietoja sirkka-liisa.kaven@turku.
fi tai 050 525 1875.
Loimaan alue, aluekokous 10.4. Kahvin lomassa Rauman kaupungin uusi Sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo esittäytyy ja kertoo oman alansa ajankohtaisia kuulumisia. 3.4. klo 19 kunnantalolla, kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen.
Lahti, Keskustanuorten Lahden seudun osaston sääntömääräinen vuosikokous pe 28.3 klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5 krs.,
15110 Lahti.
Lahti. Lappeenrannassa klo 14.3015.30, Kondioria Aleksanterissa, Valtakatu 42.
Uimi, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ti. klo 17
Jaakko-Tuotteen ruokalassa os. kunta- ja soteuudistukset kestävälle pohjalle. klo 18. klo 18. Keskustassa tapahtuu
Turun Luonnonystävät ry, sääntömääräinen vuosikokous to 27.3. klo
18 Hakalinnan kabinetti. Tervetuloa!
ETELÄ-HÄME
Lopen kunnallisjärjestö viettää
60-vuotisjuhlaa su 23.3. klo 17.30 Kokouspaikka Ehtookoto Lempäälä. 3.4, klo 18:30. klo
19 Timo Metsolassa.
Kataloinen, paikalliyhdistyksen vuosikokous su 30.3. klo
19 Tarvasjoen Osuuspankin kerhohuoneella.
Piiri, Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous
pidetään Turussa 12.4. koulukeskuksen Loppisalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-,
eduskunta- ja seurakuntavaaleja sekä
puoluekokousedustajan valintaa.
Luumäki, kj:n vuosikokous pe 28.3
klo 18 Säästöpankin alakerrassa, Linnalantie 38. Tervetuloa! Johtokunta
Rauma / Lappi. klo 10.30 Vesikansan nuorisoseuran talolla, Paimelantie
209, 17110 Kalliola, Hollola.
PIRKANMAA
räinen vuosikokous pidetään ke 26.3.
klo 18.30 Linnavuoren Palvelukeskuksen Linnavuorisalissa (Sahamäentie 2).
Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18.
Rauma / Lappi. klo 18 Taidevirrassa Paula Virtasella, Tervetuloa!
Lempäälä, kunnallisjärjestö ry:n vuosikokous 3.4. klo 18 kunnantalolla
Järvelässä.
Hämeenlinna. klo
18.30 Linnavuoren Palvelukeskuksen
Linnavuorisalissa (Sahamäentie 2).
Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18.
Rauma / Lappi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. 18 piiritoimistolla, Hansan 2 krs. klo 18.30 Jalosen torppa, Kodisjoentie 1277. Juhlapuhujana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo
Tiilikainen. Kehräämöllä hellimön tiloissa.
Raisio, Vesaisten vuosikokous pe 28.3.
klo 18.30 Eero ja Anneli Vainion luona,
Tuomonkuja 8 B 10, Raisio.
Keskustanaisten Pyhäntaan-Vanaja, py:n vuosikokous 21.3. Paikalla Europarlamentin
jäsen Anneli Jäätteenmäki. Annikkalantie 75 54310 Hytti.
Jänhiälä, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ke. Ohjelmassa klo 18.30 laitoksen
esittely ja ?musta aukko. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-, eduskunta- ja seurakuntavaaleja. 25.3. ja kahvi klo.
17.30 alk.
KARJALA
Lemi, Keskustanaisten vuosikokous
pidetään pe. Lemillä klo 13.00-14.00 Kouvon baarilla, Iitiäntie 4. klo
19 alkaen.
Kärkölä, keskustan kj:n vuosikokous
to 3.4. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5krs., 15110
Lahti. klo.19. Linnavuoren Palvelukeskuksen Linnavuorisalissa (Sahamäentie 2) alkaen klo 19. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-, eduskunta ja seurakuntavaaleja sekä puoluekokousedustajan valintaa. Mukana Keskustanaisten piirin puheenjohtaja Minna
Luotonen.
Masku, kunnallisjärjestön vuosikokous 2.4 Lemun kirjastossa klo 18.30.
Tervetuloa!
Masku, Vesaisten vuosikokous to 3.4.
klo 18.30 Simo Sipolan luona Kiveistentie 117. Käsitellään
sääntöjen määräämät asiat. 23.3. klo 18.30 - 20 Vammalassa, Kauppalantalon juhlasalissa,
Puistokatu 10. klo
19. 23.3. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat.
Kauskila, py:n vuosikokous ti 25.3.
Kirsti ja Jouni Kempillä klo 19 alkaen,
os. Kokouksessa on paikalla Keskustan eurovaaliehdokas Elsi Katainen.
Parjala, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään pe 28.3 klo 19 Kahvila
Joutsenessa, Keskuskatu 7. Tervetuloa!
Eurajoki, kunnallisjärjestön vuosikokous 27.3. Paikkana Vesikansan nuorisoseuran talo, Paimelantie 209, Kalliola. 18.30 Pyhtään koulukeskuksessa Huutjärvellä.
Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän
vpj. Tuomo Puumala. klo 16.30 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella
Pohjois-Padasjoki, py:n vuosikokous
su. Onnittelujen vastaanotto
ja kahvitus klo 14 alkaen ja juhla klo
15. Ylämaalla klo 11.00-12.00 Kahvila Korupirtissä, Kivikyläntie 7. Lisäksi kokouksessa valitaan piirin puoluekokousedustaja ja
piirin ehdokkaat edustajiksi Suomen
Keskustan puoluevaltuustoon. Kokouksessa käsitellään
sääntömääräisten asioiden lisäksi euro-, eduskunta- ja seurakuntavaaleja
sekä puoluekokousedustajan valintaa.
Keskustan kansanedustajat Elsi Katainen, Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen ovat tavattavissa Pe 28.3. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5krs., 15110
Lahti. Samalla MSL:n luento A.
Suominen.
Turku, pääsiäistempaus la 5.4. klo 9
Turun tori. Keskustan Lapin Alisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään ke 26.3.
klo 18.30 Linnavuoren Palvelukeskuksen Linnavuorisalissa (Sahamäentie 2
). Kokousta ennen on kahvitarjoilu Lappeenrannan
kauppatorilla, Lohkon kahvikioskilla
klo 11-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Sastamala, Kiikan Keskustanaiset,
vuosikokous 26.3. Keskustanaisten Lapin yhdistyksen sääntömääräinen
vuosikokous pidetään ke 26.3. Kehräämöllä hellimön tiloissa.
Lahti, Päijät-Hämeen piirin Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous
pe 4.4. Asian ensimmäinen käsittely.
Etelä-Padasjoki, py:n vuosikokous
su. klo 17 kunnanvirastolla.
Orimattila, keskustan EU-vaalitilaisuus kahvila Marengissa (S-market) ke.
26.3. Keskustan Lapin Ylisen paikallisyhdistyksen sääntömää-
Kodisjoki-Vasarainen, paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous
ti 1.4. klo 19.30 Humppilan Osuuspankin kokoustiloissa. Savitaipaleen kunnantalolla klo 17.30,
Kirkkotie 6 ja Luumäellä Säästöpankin alakerrassa klo 18.45, Linnalantie 38. Ilmoittautuminen 1.4. klo 18 kunnantalolla
Järvelässä.
Järvelän seutu, keskustan py:n vuosikokous to 3.4. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. mennessä aulis.suominen@vesaiset.fi tai
040 834 0803.
Vesaiset, Matka KÖÖPENHAMINA
& LEGOLAND 21.-25.7. klo 19,
johtokunta kokoontuu klo 18 kokouspaikka: Heikinkartano Leväsjoentie
499 Otamo.
Virrat keskustanaisten vuosikokous
ti 25.3. klo 10 Sataedun
aud itoriossa, osoitteessa Yhdystie.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
KYMENLAAKSO
Kouvola, PY johtokunnan kokous ma
24.3. Hämeen piirin Keskustanuorten sääntömääräinen vuosikokous pe
28.3. kahvitarjoilu
17.30 alk.
Kouvola, KN.n Hirvelän py:n vuosikokous 26.3 klo 19 Kunnalan Marja ja
matkailussa.
Kouvola, Etelä-Kouvolan KN:n vuosikokous Liisa Varjolalla 26.3 klo. Tervetuloa!
Taivassalo, py:n sääntömääräinen
vuosikokous ke 2.4. Jokiahteentie14 Panelia.
Keskustan EU-vaaliehdokkaita tavattavissa su 23.3. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat. klo 16 Hillevi Kantoniemessä,
Vaskuuntie 932 Vaskuu
Keskustan Keski-Pori, paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ma 31.3. klo 13 Lappeenrannan kaupungintalolla. 30
alkaen. Matti Kojonsaarella.
Lahti, Hämee n piirin Keskustanuorten sääntömääräinen vuosikokous pe
28.3. klo 19 kunnanvirastolla. Kahvitarjoilu klo 18.
Siikainen, kunnallisjärjestö r.y:n sääntömääräinen vuosikokous 30.3. Kokouspaikka Vähäkatava, Pori. Rymättylän OP:n kokoustilassa klo 18. Kahvitarjoilu. Kataloisten
seurantalolla, Kataloistentie 553.
Etelä-Kärkölä, keskustan py:n vuosikokous to 3.4. Kahvitarjoilu.
Keskustan EU-ehdokkaat Paavo
Väyrynen ja Jouni Ovaska tavattavissa Pälkäneellä, Osuuspankin Pälkäneen konttorin kokoustiloissa to 3.4.
klo 17.30. Tervetuloa
Hartola, Keskustan kj:n vuosikokous
to. klo 16.30 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella
Länsi-Padasjoki, py:n vuosikokous
su. 27.3. Kahvitarjoilu puoli tuntia ennen kokousta.
Mustjärvi, Keskustan py:n vuosikokous ti. alkaen klo 16.30 piiritoimistolla Hansa 2.kerros. 23.3. klo
17.30 ravintola Leskirouvassa.
SATAKUNTA
Työmarkkinatoimikunta, kokous pe
21.3. Tervetuloa. klo 18 Järjestötalo, Siikapolku1.
Keskustan Satakunnan piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous pidetään Ulvilassa 12.4. klo 18 Wanhalla Walimolla, Vesijärvenkatu 25, Lahti. Esillä sääntömääräiset asiat.
Paimio, Keskustelutilaisuus ?Mihin
menet kuntauudistus . klo 18.30 kunnanvirastolla. klo 18.30 OP Marttila.
Naantali, Rymättylän py:n vuosikokous ma 31.3. klo 18. Kahvitarjoilu klo 17. Tervetuloa
kysymään ja kuulemaan!
Kärkölä, keskustan kj:n johtokunnan
kokous pe 28.3. klo 18 Paimion Kansanopistolla
Nousiainen, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksen kokous 28.3. klo 16.30 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella
Padasjoki, kunnallisjärjestön ja Keskustapuolueen Kariniemen paikallisosaston, Keskustapuolueen Naisten
Padasjoen osaston sekä Nuoren Keskustan Liiton Padasjoen osaston yhteinen yleinen kokous su.23.3 klo 17.
Helmi Säästöpankin Padasjoen konttorin kokoustiloissa Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle määrätyt asiat ja edellä mainittujen paikallisosastojen purkaminen. Kunnallisjärjestön
sääntömääräinen kevätkokous Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2, Hämeenlinna) 22.4.
klo 18 alkaen.
Orimattila, Keskustan kj:n vuosikokous to. Pälkäneen kj:n vuosikokous
alkaa klo 19 samassa tilassa.
Tampere, kunnallisjärjestön kevätkokous Apilassa Näsilinnankatu 23 ke
9.4. Aiheena vuosikokousasiat.
Kouvola, Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään 25.3 klo. pe
28.3. 26.3 klo 18 koululla. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11.
Hollola, Keskustan kunnallisjärjestön
vuosikokous la. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 18.
Rauma / Lappi. Kokouksen jälkeen jäsenkoulutustilaisuus aiheena Lähidemokratia. Asian ensimmäinen käsittely.
Asikkala, Keskustan kj:n vuosikokous ti. 17.30.
Kahvitus klo.17 alk.
19
Kouvola, PY vuosikokous to 27.3 alkaen klo 17 Piiritoimistolla Hansa 2. 21.3 klo 18 Osuuspankin
kerhohuoneella. 25.3. Tervetuloa myös uudet jäsenet!
Akaa, Toijalan Keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous to 10.4. Vieraana
kansanedustaja Esko Kiviranta.
Hämeenlinna. klo 18
Nakkila-Luvia Osuuspankin kokoustilassa. Joutsenossa klo 9.0010.00 Kahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7. klo 20 Risto Kangassalolla osoitteessa Evatuntie 36.
Vesaiset, Auranmaa, Vesaisten AuraTarvasjoki ja Marttila vuosikokoukset
to 27.3. lmoittautuminen 1.4. Esillä vuosikokousasiat.
Arjärvi, keskustan py:n vuosikokous to. klo 18 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuan
katu 17, mukana kansanedustaja Timo Kalli.
Eura, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 30.3. Toivotamme iloista pääsiäistä torilla rairuohon siemenpusseilla. klo 18
Nousiaisten kunnantalolla. elokuva. Johtokunta
Miehikkälä, Suur-Miehikkälän py:n
vuosikokous 30.3 klo 18.30 Toimituvalla. Johtokunta kokoontuu klo 12.30.
Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluekokousedustajan valintaa.
Keskustan Karjalan piiri ry, vuosikokous pidetään la 5.4. Tervetuloa! Vuosikokouksen jälkeen n. Tervetuloa! Mahdolliset muistamiset tilille: OP FI20 5253 1540 0020 53.
Koijärvi, py:n vuosikokous to 27.3. Vuosikokous ja kahvitarjoilu klo 20. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ke 26.3. klo 18.30 Piiritoimisto, Itäpuisto 9.
Nakkila, kunnallisjärjestön sääntömääräinen kevätkokous ti 25.3. Tuorlan majatalo, Tuorlantie 1.
Mommila, py:n vuosikokous 30.3. klo 19 kunnantalolla Järvelässä,
Virkatie 1. Johtokunta klo 18. klo 16 Keskustan piiritoimistolla
(Valtakatu 54) Lappeenrannassa. Ko-. klo 18.00 Kaarinan
nuoret pajamestarit ?tiloissa, Hallimestarinkatu 28. La 29.3. Klo 17. Tuorlan Observatorio, Väisäläntie 20, Piikkiö. Tervetuloa!
Porin seutukunnan seutufoorumi
pidetään Porissa pe 28.3. Tervetuloa!
Keskustan Päijät-Hämeen piiri,
sääntömääräinen vuosikokous la. Klo 18.30 alkaen
Hannulassa Kinnalantie 7.
Kangasala Vesaiset syyskokous to
27.3. Tapaaminen Teboil huoltamolla klo
16.30, Mäntyluodontie 1470, josta yhdessä jatkamme Vähäkatavaan.
Keskustanaisten Pomarkun yhdistys ry, ylimääräinen kokous ke 2.4. 25.3. 5.4. klo 19 Risto Kangassalolla osoitteessa Evatuntie 36
Salpakangas, keskustan py:n vuosikokous 21.3. Kehräämöllä hellimön kokoustiloissa, käynti kehräämön
kahvilan ovesta. Johtokunta kokoontuu klo
17.30. Ilmoittautuminen klo 12-13
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Vesaiset Mikkeli, po vuosikokous ke
26.3. Anne
Kalmari klo 14-15.30 Joutsa, Torikahvio, klo 19 tupailta Pirkko ja Matti Järvisellä Nyrölässä. Yhteiskuljetus reittiä Kitee ABC, TB Tohmajärvi, Onkamon risteys, GULF Honkavaara, Joensuun
Matkahuolto, Siltakatu, Shell Ylämylly, TB Käsämä, Shell Outokumpu (Ullan risteys). 20
Keskustassa tapahtuu
kouksessa käsitellään sääntömääräiset
asiat ja johtokunnan täydentäminen.
Paikalla myös Keskustanuorten varapuheenjohtaja Risto Lahti. MSL:n luento aiheesta jäsenlistat kuntoon . Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Ulla-Riitta Juuti (MSL) Kahvitarjoilu. klo 18.30 Sa-
vonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat, kahvitarjoilu.
Ihastjärvi, py vuosikokous su 30.3.
klo 13 Elina ja Hannu Lappalaisella
Korteniemellä. Kahvitarjoilu. klo
10.30 Kotiseutukeskuksessa.
Kontiolahti, Lehmon paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous
su 23.3. tiedotus toimivaksi.
Tupailta ma 7.4. klo 18 Tellus, Brahentie 10. klo 18 Apilassa (piiritoimisto). Piirin varapuheenjohtaja Kaisa Hiltunen
alustaa aiheesta Unelma perheen hyvinvointi. klo 19 Pirjo ja Veikko Lampisella.
Ristiinan py su 30.3. Kevään
muotia ja EU-asiaa, kokousvieraana
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen.
Keskustan Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen vuosikokous ti 29.4. klo 18
Keskustan piiritoimistolla.
Savonlinna, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään to 27.3 klo 18 alkaen Humaniassa, Keskussairaalantie 4.
Tervetuloa!
Rantasalmi, kunnallisjärjestön vuosikokous kunnanvirastolla to 27.3. La 29.3. klo 15 Juuassa
kunnantalon kahviossa. klo 18
Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa. Käsitellään vuosikokousasiat,
mukana EU- vaaliehdokas Hanna Kosonen.
Heinävesi, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 8.4. Pieksämäellä Liikenneasema ABC:n kabinetti klo
10, Haukivuori Ravintola Alic klo 12 ja
Mikkeli Kauppakeskus Stella tähtitori
klo 14. klo 18 Hannele ja Esa Lappalaisella
Rantasalo, py:n vuosikokous ke 26.3.
klo 19 kunnanvirastolla, johtokunta klo 18
Keskustan Itä-Savon piiri, vuosikokous ke 26.3. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen.
ETELÄ-SAVO
Porrassalmen seutu, py:n yleinen kokous pe 14.2. Yhteiskuljetukseen ilmoittautumiset antti.varis@keskusta.fi tai
0405116787. Ajankohtaisista asioista alustaa Markku Kauppinen.
Eno, paikallisyhdistyksen vuosikokous
to 10.4. klo 13 kunnantalon kahvio.
Kontiolahti, paikallisyhdistyksen vuosikokous Kotiseutukeskuksessa su
23.3. klo 18.30 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla, os.
Rajalahdenkatu 4. klo 19 Ari Hämäläisellä. klo 19 Mäntysen koululla, os.
Niinimäentie 14, Sulkava. Tervetuloa! Johtokunta
Kerimäen Keskustanaiset ry, vuosikokous to 3.4. klo 18 valtuustosalissa. klo 17 Keskustan piiritoimistolla.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
POHJOIS-KARJALA
Kuortti, paikallisyhdistys ry:n vuosikokous pe 28.3 klo 18 Kuortin ABC:llä.
Esillä sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos käsittely. Makkaratarjoilu.
Itä-Savon Keskustanaisten piirin
johtokunta, kokous to 27.3. klo 18 Pieksämäen järjestötalolla os. tiedotus toimivaksi.
Keskustan EU-vaaliehdokas Hanna
Kosonen on tavattavissa ti 8.4.: 8.30?
10, Enonkosken Salen edessä, 12?14,
Kerimäellä K-kaupan edessä, 15?17
Rönkönvaaran kylätalolla, 18?21, Heinäveden kunnantalolla, Heinäveden
kunnallisjärjestön vuosikokouksessa.
Rönkönvaara, py:n vuosikokous ti
8.4. Tarjolla: maittava illallinen, värikästä ohjelmaa sekä eurovaaliehdokas Petri Honkonen itse. Kokouspaikkana on Kalmarin urheiluseurantalo Nahjus, Kalmarintie 167. klo 13 Ahonlaidassa. Vapaa pääsy
ja maksuton lounas.
Keskustanuoret Kontiolahti, sääntömääräinen vuosikokous su 23.3. Su 30.3. klo.18.30 Eija ja Ossi Olkkosella.
Keskustanuorten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen vuosikokous su
30.3. klo 18
Vesaisten piiritoimistolla, os. mahdollisten
uusien paikallisyhdistysten nimenmuutosasiat.
Vesaisten Karjalan piiri ry, sääntömääräinen kevätkokous to 27.3. Tervetuloa!
Pieksämäki, tupailta ma 24.3. Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen ja tj. Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Elsi Katainen sekä kansanedustaja Seppo Kääriäinen la 22.3.
klo 10.00 - 11.30 Liikenneasema ABC:n
kabinetissa.
Mikkeli, Valtuustoryhmän kokous
23.3. Kokouksessa paikalla myös Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo
Säkkinen.
Juva, kunnallisjärjestön vuosikokous
pe 4.4. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja olympiamitalisti Antti Ruuskanen. Tasakatu 2-4, toinen kerros, kokoushuone 1. Klo 12.30 alkaen Kotiseutukeskukseen lounaalle ja viettämään
yhdessä perhepäivä. Rajalahdenkatu 4.
Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti tavattavissa puhelimitse 050-347 3556 (Keskustan Itä- ja
Etelä-Savon piirit) sekä toiminnanjohtaja Elina Lappalainen 040-505 0021
(Keskustanaiset ja Vesaiset).
POHJOIS-SAVO
Kiskaistaan Elsi Brysseliin! Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Elsi Kataisen eurovaalistartti su 23.3 klo 18 Siilinjärven Kunnonpaikassa. Kahvitarjoilu.
Juua, Kunnallisjärjestön vuosikokous
su 30.3. Avoin tilaisuus. Mauri Pekkarinen klo 11.30,
Rompetori, Äänekosken Painotalo.
Anne Kalmari klo 13 tupailta Kinnula,
Muholan kylätalo, klo 19 tupailta Kannonkoski, POP kerhohuone.
Petrin eurovaali-iltamat la 29.3.
klo 18 Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2 Laukaa. klo 17 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 14 Kotiseutukeskuksessa.
Kansanedustaja, eurovaaliehdokas
Elsi Kataisen eurovaalistartti su 23.3.
klo 18 Kunnonpaikassa Siilinjärvellä.
Mukana mm. Lisäksi käsitellään paikallisosastojen / -yhdistysten
yhdistymisen II-käsittely: Keskustan
Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän,
Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin,
Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin,
Vuonislahden, keskustanaisten ja keskustanuorten paikaillisosastojen / -yhdistysten liittymisasiat. klo 19 Kari Pasosella Sattilassa. klo 11 alkaen Saarijärvellä. klo 16.
Paikalla mm. Tervetuloa Marian päivänä 23.3. klo 18 Heinäveden kunnan
valtuustosalissa. Tervetuloa!
KAINUU
Eurovaaliehdokas, tohtori Paavo Väyrynen Kainuussa 22.3. Lisätiedot p.040-778
2410 / Anni.
Liperi, kunnallisjärjestön vuosikokous su 30.3. Anne Kalmari klo 1011 Uurainen tori, klo 11.45-12.30 Petäjävesi, St 1 Kyläseppä, klo 13.15-14 Jyväskylän kävelykatu. klo 13-14. Mauri Pekkarinen klo 9-10 Laukaa, K-market, klo 10.30-11.30 Jyväskylän kävelykatu, klo 12.30-13.30 Hankasalmi, kahvila Melli-Elli. klo 19 Tarja ja Jarmo Tiaisella.
Kontiolahti. klo 18
ABC -liikenneasemalla, os. Ulla-Riitta Juuti.
MSL:n luento aiheesta jäsenlistat kuntoon . Tule kyselemään - tule keskustelemaan!
Tervetuloa!
Pieksämäki. Lisäksi ajankohtaisia asioita
Kontiolahden kunnasta. Tervetuloa!
Keskustan Itä-Savon piiritoimisto
on toistaiseksi avoinna keskiviikkona
ja torstaina klo 9-14. puheenjohtaja Juha Sipilä, olympiamitalisti Antti
Ruuskanen ja kansanedustaja Seppo
Kääriäinen. klo 18 Tero
Haimisella. Eurovaaliehdokas Hanna Kosonen esittäytyy ja kertoo vaaliteemoistaan.
Punkasalmi, py:n vuosikokous pe
28.3. Poliittisen tilannekatsauksen pitää kansanedustaja Eero Reijonen.
Jyväskylä: Palokan py: Sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 31.3.
klo 18 Keski-Palokan koululla, Saarijärventie 56.
Kansanedustaja, eurovaaliehdokas
Elsi Katainen su 30.3. klo 15 Kylätalolla. Kunnallisjärjestö
tarjoaa Lihakeittoa, uuniohrapuuroa ja
pullakahvit. Ristiinan Eteläinen py su
6.4. Kuva: Jari Laukkanen
Paihola, paikallisyhdistyksen syys- ja
vuosikokous pe 28.3. Ohjelmassa musiikkia. - 23.3.. Pe 28.3. Ristiinan Itäinen py ti 25.3
klo 18.30 Kaija ja Esa Heinikaisella. Mukana tupaillassa Eurovaaliehdokas Petri Honkonen.
Keski-Suomen kansanedustajat
kiertueella 28.-30.3. Tervetuloa tapaamaan!
Kansanedustaja, eurovaaliehdokas Antti Kaikkonen Pieksämäellä la
22.3. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Tervetuloa!
Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen
yleinen kokous to 27.3. klo 19 Esko Tanskasella Martonvaaran Haapalassa. Tervetuloa!
Kuopion Keskustaseura, vuosikokous ma 24.3 klo 16.30 Keskustan piiritoimistolla. Kokouksessa puhuu Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen.
Keskustan Itä-Savon piirin teltta on
Savonlinnan Prisman pihassa ke 26.3.
ennen piirin vuosikokousta klo 14-17.
Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Ko-
sonen. käsittely.
KESKI-SUOMI
Jyväskylä, kj. Tervetuloa!
Keskustan Keski-Suomen piiri, sääntömääräinen vuosikokous pidetään la
12.4. klo 14.
Kansanedustaja, eurovaaliehdokas
Elsi Katainen su 30.3. klo 18:30 piiritoimistolla.
Keskustanaisten piiri vuosikokous
su 13.4. Aila Paloniemi klo 9 Kivijärvi, Suoramyynti, klo 11 Kyyjärvi, Cafe Kyyjärven
Paletti, klo 13 Karstula, Lounaskahvila Hertta, klo 15.30 Saarijärvi, Cafe Picasso. Tervetuloa!
Kerimäki, Läntisen py:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 31.3.
klo 19 Louhen Hirvikodalla, Viitamäentie 993. Illalliskortit 50,-/hlö. klo 17.30 - 18.30 Liikenneasema
ABC:n kabinetissä. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Toivolan Pihalla, kahvila Muistossa su 23.3. klo 14. klo
17 Punkaharjun Kunnantalolla (Yhteispalvelupiste).
Sulkava, Pohjoisen py:n vuosikokous
pe 28.3. Asioina sääntömääräiset asiat. klo 16-17.
Kontiolahti, kunnallisjärjestön vuosikokous Kotiseutukeskuksessa su 23.3.
klo 11.30. Kahvitarjoilu.
Keski-Juva, py:n vuosikokous su
30.3. klo 18.30 Keihärinkosken
kylätalolla. Ulla-Riitta
Juuti. Kokouksessa puhuvat Keskustan
varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen
sekä eurovaaliehdokkaat Olli Rehn ja
Hanna Kosonen. Kahvitarjoilu. Kokouksessa puhuvat varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja aurovaaliehdokas Hanna Kosonen. Johtokunta. Asian I käsittely.
Lieksa, kunnallisjärjestön vuosikokous to 27.3. Valtakatu
54, Lappeenranta. klo 18 Eeva ja
Mika Kuuselassa.
kana puolueen varapuheenjohtaja
Annika Saarikko. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30.
ITÄ-SAVO
Tuusmäki, py:n vuosikokous pe 21.3.
klo 19 Markku Dillströmillä, Kolkonniementie 94
Paltala, py:n vuosikokous su 23.3. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen. klo 16 Tarjan Muotipuodin tiloissa, Savontie 2 Mäntyharju. 050-4076883, kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi
Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. Aila Paloniemi
klo 8-9 Laukaa, St 1, klo 10-11.30 Konnevesi, K-market, klo 12.15-13.15 Jyväskylän kävelykatu, klo 14-15 Korpilahti, Saakosken Koski-Baari. Keskustellaan ti 25.3.
kokootuvan kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla olevista asioista.
Sekä muista ajankohtaisista asioista.
Kunnallisia luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle.
Keskustan vuosikokouksia: Sydänmaa-Kuomio py ti 25.3. Sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa Vesaisten Pohjois-Karjalan piirin vuosikokoukseen TI 25.3 klo
18. Tervetuloa!
Hirvijärven seutu, py:n yleinen kokous Korpimajalla os. kokoontuvan kaupunginhallituksen esityslistalla olevista ja muista
ajankohtaisista asioista.
Mikkeli, py sääntömääräinen vuosikokous to 10.4. Kokouksessa päätetään paikallisyhdistyksen lopettamisesta ja jäsenten liittämisestä Keskustan Vanhamäen paikallisyhdistykseen.
1. Käsitellään sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat.
Etelä-Punkaharju, py:n vuosikokous 27.3. klo 18 Nuorisoseurantalolla. Johtokunta tuntia aiemmin. klo 18 Punkaharjun palvelupisteen kokoustilassa.
Kansanedustaja Jari Leppä on tavattavissa Keskustan Itä-Savon piiritoimistolla pe 28.3. Asiana vuosikokousasiat. Ohjelmassa
musiikkia ja puheita mm. Himalanpohjan py to 27.3. Mukana EUvaaliehdokas Hanna Kosonen ja tj. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvit 18.45. Paikkana piiritoimisto Apila (Siltakatu 22, Joensuu). Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan,
Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan,
Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun,
Enon ja Hammaslahden naisosastot,
Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran
ja Pyhäselän yhdistykset. Johtokunta klo 18.30. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kansanedustaja Jari Leppä on tavattavissa Keskustan Etelä-Savon piiritoimistolla su 30.3. Paikalla kunnallisjärjestön ja
valtuustoryhmän puheenjohtaja maakuntaneuvos Pekka Nousiainen. Aila Paloniemi
klo 10-12 Rompetori, Äänekosken Painotalo. Kahvitarjoilu.
Pielisjoki, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään ma 24.3. Klo
12.30 yritysesittely. Mu-
Muurame, KN: Sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 10.4. Keskustellaan 4.3. eurovaaliehdokas Petri
Honkonen sekä kansanedustajat Aila
Paloniemi ja Mauri Pekkarinen
Viitasaari, Keihärinkosken py: Tupailta pe 28.3. klo 12 Vännärillä. Vehkanotko, Pieksämäki. klo 17 alkaen Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa. Kuljetuksen hinta 20e.
KESKUSTAN ITÄ-SAVON PIIRI, vuosikokous ke 26.3. Ilmoittautumiset pe
21.3.mennessä maksamalla illalliskortin tilille: FI32 5290 9520 0651 85. Viitalammentie 15 30.3. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). Mauri Pekkarinen
klo 14.30-15.30 Jämsänkoski, Neste,
klo 16-17 Jämsä, kahvila Akuliina, klo
17.30-18.30 Korpilahti, K-market. Tervetuloa!
Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa
Heikkilä, p. klo
19 Olli Ruuskasella
Savonlinna, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 25.3. Tervetuloa keskustelemaan!
Punkaharjun Keskustanaiset, sääntömääräinen vuosikokous pe 28.3. klo 18.30 Tynkkylän Lomaniemessä. klo 13 Liperissä
Ahonlaidassa. Kahvitarjoilu klo 18.30.
Piiristä mukana tj. klo 18.30 Kerimäen
keskuskoululla.
Osikonmäki, py:n vuosikokous ti
25.3. Paikalla Eurovaaliehdokas Petri Honkonen ja Keskustanaisten K-S piirin toiminnanjohtaja Eeva Harjula. Käsiteltävät
asiat: sote, talous, kaavoitus, lautakuntien asiat. Tervetuloa!
Vänninmäki, pyn syys- ja vuosikokous su 23.3. Ristiinan Läntinen py pe
28.3. klo 19 Juvan kunnan viraston
alakahviossa. Kahvitarjoilu. klo
19. klo 18 Leena ja Yrjö Toiviaisen kotona, Viitamäentie 163 Kerimäki. klo 18 Enon palvelupistessä III
krs, Kunnantie 2.
Martonvaara, paikallisyhdistyksen
vuosikokous ti 25.3. Esillä syys-ja vuosikokousasiat.
Kansanedustaja, EU- vaaliehdokas
Elsi Katainen sekä kansanedustaja Seppo Kääriäinen kiertävät Etelä-Savon alueella la 22.3
Kokoustila ilmoitetaan myöhemmin.
BAARILOUNAS
Pyhäjärvi. Sunnuntaina 23.3.: klo 12.00
Suomussalmi, Seurahuone, klo 13.30
Hyrynsalmi, Kunnantalo, klo 15.30
Puolanka, Monitoimitalo, klo 18.00
Sotkamo, Louhela Rimpilänniemi. mennessä.
Keskustan Kainuun piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous Kajaanissa
4.4. Seutukunnan esiesivaaliehdokkaat esittäytyvät kokouksen alussa. klo 19
Alanteella, Väinö Korkiakoskella. klo 18 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. Lisätiedot ja ilmoittautumiset su 23.3. Hailuodon py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 26.3. klo 19. Kahvitarjoilu.
Kuusamo. klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. klo 12:30 Asuntoauto Tervaportin edessä, Vaala.
Utajärvellä la 22.3. 18.30
Nivalan Osuuspankin kerhohuoneella.
Paikalla kaupunginhallituksen pj Jarmo Vuolteenaho.
Oulainen. 21
Keskustassa tapahtuu
Mukana, eurovaaliehdokas Ilmari Pokela. klo 18 alkaen
Kajaanin kirjaston Kalevala-salissa. Sitovat ilmoittautumiset ja tarkemmat
tierot kuljetuksesta: merja.rintamaki@
netikka.fi tai 0400-338418. klo 12 Virtkkulassa (Lojola), kahvitarjoilu ja arvontaa.
Puolanka, kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään (huomaa aika). Vaalassa la 22.3. klo 18 piiritoimistolla,
osoitteessa Koulukatu 31 a 2, 90100
Oulu. klo 13
valtuustosali. Mukana kansanedustaja Antti Rantakangas.
Oulu. Nivalankylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 31.3. klo 18.30 Taivalkoski, kunnanvirasto; Oulu ja Oulujokilaakso to 3.4.
klo 17 Oulu, Piiritoimisto; Kalajokilaakso ti 8.4. Tuiran py:n sääntömääräinen
vuosikokous ti 25.3. Luohuan py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 25.3. Puhoskylän py:n sääntömääräinen vuosikokous la 29.3. klo 13 Leskelän Kairanmaantalolla. klo
Oulu. Johtokunta klo 15.30.
Taivalkoski. klo 19
kunnantalolla. kansaned.
Timo Korhonen.
Alahärmä, Vesaisten vuosikokous to
27.3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous to 3.4. Kahvitarjoilu.
Oulainen. Kajaanissa la 22.3.
klo 10 - Cafe Mokka, Lönnrotinkatu 18,
Kajaani. klo 19
kaupungintalolla valtuustosalissa. Matkanivan py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 25.3. Vuosikokous ma 24.4. klo
18.30 Hyvinvointitalolla. Kahvitarjoilu.
Kansanedustajien jalkautuminen
pe 28.3. Su
23.3. Ohjelmassa ruokailu klo 17, taitoniekkakilpailu
ja vuosikokous klo 17.30 ja keilaus klo
18.30. klo 12
kaupungintalolla valtuustosalissa.
Pudasjärvi. klo 17 Tervola,
kunnanviraston kahvio, klo 19 Keminmaa, Pohjanranta. Mukana Mika Määttä, Ulla Parviainen ja Jarkko Tammi sekä alueiden
valtuutettu ja. klo 19 Vakkurin yhteistalolla.
Alavieska. Kahvitus ja valtakirjat klo 10.15 alkaen.
POHJOIS-POHJANMAA
Ep-ehdokas Paavo Väyrynen pe
21.3. Tapahtumat: Su 23.3
klo 13 Iivaaran pirtti, klo 17 Maaselkä,
entinen koulu. Timo Korhonen ja euroehdokas
Ilmari Pokela
Hyrynsalmi, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kokous MA 24.3. piirin puoluekokousedustajat ja puoluevaltuuston
edustajat seuraavalle kaudelle. Tuomo Puumala tavattavissa pe 21.3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 30.3. klo
18.30 Emolahden koululla. Tervetuloa!
Mirja Vehkaperä sekä lisäksi Sami Pikkuaho, Vesa Riekki ja Hilkka Parkkisenniemi. klo 18.30 Siikalatva, Pulkkila-Sali; Iijokilaakso ke
2.4. Kahvitarjoilu.
Oulainen. Tervetuloa!
Vaala, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su. Kahvitarjoilu.
Kärsämäki. Vieraana ke
Tapani Tölli.
Muhos. Pyhäjärvi klo 13 Kaupungintalo, Ollintie 26 (Rantakangas); Muhos klo 16 Huovisen Navettasali, Huovisentie 3 (Vehkaperä); Siikalatva klo 16 Pulkkilan kunnanvirasto,
Pulkkilantie 4 (Rantakangas); Siikajoki
18.30 Revonlahden koulu, Koulukuja
11 (Rantakangas, Vehkaperä).
18.30 kunnantalon kahviossa.
Haapavesi. Mukana EP-ehdokas Mirja Vehkaperä.
Oulu. Kirkonkylän py:n sääntömääräinen vuosikoko us to 27.3. Tapani Töllin vieraaksi. Tervetuloa
keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä evästämään esivaaliehdokasta. Lisäksi keskustellaan Tolpanvaara-Jylhävaara tuulivoimahankkeesta.
Kuusamo. 30.3. Lauantaina 22.3.: klo 9.30.
Vaala, Valtuustosali, klo 11.00 Paltamo, Neste Kahvila, klo 14.00
Kuhmo,Valtuustosali, klo 16.00 Kajaani, Cafe Mokka, klo 18.00 Ristijärvi Virtaala. Tule juttelemaan Mirjan ja
Paulan kanssa EU:sta ja muista ajankohtaisista aiheista. klo 19 Mirja Peräsaarella. Ylikitkan py:n vuosikokous su
23.3. Johtokunta klo 11. Johtokunta klo 18.30.
Oulun Keskustaopiskelijat. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous pe 4.4. Esillä mm. Johtokunta klo 18.30.
Utajärvi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Yli-Iin
vanhalla kunnantalolla, Ukkoherrankuja 10. 0208 384 530/MYYNTI
KYSY TARJOUS!. Vuohto-Niinimäen py:n
sääntömääräinen vuosikokous su
23.3. klo 18.30 Ylivieska, Keskustan toimisto.
ETELÄ-POHJANMAA
Pudasjärvi. Johtokunta klo 18. klo 18 Kunnantalon kahviossa. klo. 044-7730003
www.¿ndoor.¿
¿ndoor@¿ndoor.¿
TAITTO-OVET
Pudasjärvi. Johtokunta klo 17.30.
Nivala. klo 13 (kahvit 12.30) Nurmotalolla. EP-iehdokas Mirja Vehkaperä tavattavissa ma 7.4. Lievä II-laatu,
eri kokoja /värejä.
Puh. Johtokunta klo 18.
Siikajoki. Käsitellään lisäksi sääntömuutos.
VESAISET
Koko perheen keilailuilta, taito-
Tornio, keskustan kunnallisjärjestön
johtokunnan kokous ke 26.3. klo 18
Keskustan toimistolla, Oravantie 1.
Lapsille myös askartelua.
PERÄPOHJOLA
Piiri, vuosikokous Simossa su 13.4. mennessä Katjalle: pohjois-pohjanmaa@
vesaiset.fi tai p. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ke 26.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja muita tärkeitä ja ajankohtaisia
asioita. 040 5338 160.
Kuusamo. Valtakirjat toimitettava piiriin etukäteen hyvissä ajoin. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 31.3. Puuhaa riittää koko
perheelle hopeakoruja tehden, helmiä
punoen tai laskea Leviltä myötämäkeä! Lähde iloiseen joukkoomme! Majoitumme Kaukosen Kylätalolla. Puhujina kansanedustajat Mauri Pekkarinen ja Timo Korhonen sekä eurovaaliehdokas Ilmari Pokela. klo
18 Kilpukan ruokalassa. Johtokunta klo 18.
KESKUSTANUORET
Alavieska. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573.
LAPPI
VTT, Keskustan eurovaaliehdokas
Paavo Väyrynen pitää puhetilaisuuksia Lapissa: Ma 24.3. Pulkkilan py:n sääntömääräinen vuosikokous su 30.3. KLO 14:30 ALKAEN MONITOIMITALOSSA, Ouluntie 16, Puolangan kirkonkylällä. Keskustanuorten Alavieskan osaston sääntömääräinen syys- ja
vuosikokous ti 25.3. klo 19 Siimeksessä.
Pyhäjärvi. klo
18 valtuustosalissa. klo 19 Toini ja Otto Määtän luona. Pyhäjärven py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 28.3. Kahvi- ja arpajaismyyntiä klo
18.30 alkaen.
Pyhäjärvi. klo
19 Kaupungintalolla Otavassa. klo 18.00 Voltin pankin kokoustiloissa (käynti takapihan kautta).
Hyllykallio, py Vuosikokous to 27.3.
klo 18 Tanelinlammen nuorisotiloissa
os. klo
17 osoitteessa Isokatu 50, Oulu. Petäjäskosken py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 24.3. Johtokunta kokoontuu klo 18.
Karijoki, Vesaisten vuosikokous ti
25.3. Paikalla
myös eu-vaaliehdokkaita. Merijärven py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 31.03. klo
18.30 Paavolan Nuorisoseuralla Kirkkotie 14. klo 19
kylätalolla.
Soini, paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään Osuuspankin kokoustilassa su 23.3. Tilaisuuden ohjelma:
klo 17-17.15 Kahvitarjoilu; klo 17.1517.45 Suomi Euroopan unionissa ja
globalisoituvassa maailmassa, Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula; klo 17.45-18.15 P-P:n tulevaisuuden
näkymät, maakuntajohtaja Pauli Harju; klo 18.15-18.45 Pohjois-Suomen lisäarvo Euroopalle , EU-asiantuntija Seppo Heikkilä; klo 18.45-19.15 PP:n yrittäjien ajankohtaiskatsaus, P-P:n
yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen; klo 19.15-19.45 P-P:n maatalouden näkymät Euroopan unionissa,
ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja;
klo 19.45-20 Päätössanat, Keskustan
P-P:n piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto. klo 18.30 OP
Kerhotiloissa. Ajankohtaisia asioita - eväitä eduskuntavaalityöhön. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 24.3. Ti 25.3. Tervetuloa kuulemaan ja kysymään asioista! Kahvitarjoilu.
Kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas
Mirja Vehkaperä tapaa ihmisiä Kajaanissa kansanedustaja Paula Lehtomäen kanssa. EP-ehdokas Paavo Väyrysen keskustelutilaisuus pe 21.3. Valtuustoryhmän kokous
ke 26.3 klo 14.30 kaupungintalo/Otso.
Alahärmä, Läntisen py:n vuosikokous
ke 26.3. Jokikylän py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 21.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi henkilövalinnat.
Etelä-Pohjanmaan piiri, vuosikokous
su 30.3. klo 16
Pulkkilan valtuustosalissa. klo 17-20 Holiday Inn Oulussa
(Kirkkokatu 3). Vuotunki, Kylätalo yhteistilaisuus ehdokkaiden kesken.
Merijärvi. klo
19 kunnanviraston johtokeskus. Tervakaupunnin py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 7.4. klo
11. kansaned. Johtokunta klo 18.30. klo 17-19.30 Pelixirissä. Sääntömääräiset asiat.
Puoluekokous kyyti Turkuun 1315.6: Lehtosen liikenteen linja-auto lähtee Vaasasta perjantai aamuna klo: 7.00, Kyrönmaa, Seinäjoen Abc
klo: 8.10, Jalasjärven Abc 8.40, Parkano
10.00 ja perillä Turussa viimeistään klo:
14. Johtokunta.
Pyhäjärvi. Johtokunta klo 17.
Hyrynsalmi, kk:n sääntömääräinen
vuosikokous TO 20.3. Kunnallisjärjestön säänt
ömääräinen vuosikokous to 27.3. klo 18
Osuuspankin kokoustiloissa klo 18.00.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eu-vaalit ja eduskuntavaalit.
Keskustan Kainuun piirin eurovaaliehdokas Ilmari Pokelan vaalikampanjan avaus ke 26.3. klo 19 entisellä Jokikylän koululla. klo 18.30.
Johtokunta klo 18. Vuosikokouksessa e sillä sääntömääräiset asiat. klo 14:30 - Torimakasiini, Utajärvi.
Puolangan keskustanaiset, vuosikokous la 22.3. Johtokunta klo 19.30.
Siikajoki. Pudasjärvi klo 19 kaupungintalo, Varsitie 7 (Vehkaperä); la 29.3.
Kokkola klo 1 0 kävelykatu (Vehkaperä); Pyhäjoki klo 11 Kunnanviraston
edusta (Kerola); Lohtaja klo 11 Houraatin metsästysmaja, Pohjanlahdentie 2427 (Vehkaperä); Himanka klo
13.30 K-Market Himangan piha (Vehkaperä); su 30.3. klo 18 Tornio,
kaupungintalon yläkerroksen kahvila.
Tervetuloa keskustelemaan ja kuuntelemaan ! Kahvitarjoilu.
Posio. Tervetuloa!
Lappajärvi, Keskustan Itäkylän paikallisyhdistyksen vuosikokous Rantakankaan koululla pe 21.3. Samalla käydään
Taitoniekan piirikarsinnat.
Kuortane, Mäyryn paikallisyhdistyksen vuosikokous Kuhapirtillä su 30.3.
klo 19. klo 18
Vanhustentalon kerhohuoneella (Pappilantie). Alavieskan py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 25.3. Ti 25.3 klo 19. KAHVITARJOILU 17.20 Tervetuloa!
Keskustanuorten Kainuun piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous 28.3.
piiritoimistolla Kajaanissa, Kauppakatu 26, klo 20. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien kokous ti 25.3. Puhujana pj. Lisäksi päätetään eduskuntavaalien ehdokasasettelun periaatteet.
Oulu. Puhujana pj. klo 18
kaupungintalon valtuustosalissa.
Piiritoimisto on auki sopimuksen
mukaan: Kai Puro puh. klo 18.30
Osuuspankin kokoustilassa.
Nivala. klo 17 Simo,
valtuustosali, klo 19 Kemi, Kulttuurikeskus, Iiris Cafe. Oravantie
1, 93600 Kuusamo.
Kaikille avoin Pohjois-Pohjanmaan
tulevaisuus ?koulutustilaisuus ma
31.3. Tervetuloa!
Pudasjärvi. Mukana ke, EP-ehdokas
PUH. Kahvitarjoilu.
Siikalatva. klo 12
Möykkälässä. Kuusamon Vesaiset ry:n
sääntömääräinen vuosikokous ja osaston taitoniekkakilpailu su 23.3. Leskelän py:n (Keskustan Keskipisteen py:n) sääntömääräinen vuosikokous su 30.3. Polittisena puhujana Juha Sipilä. Kurenalan py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 28.3. klo
19.30 Petäjäskosken nuorisoseuralla
Johtokunta klo 18.30. Valtuustoryhmä pe 21.3.
klo 12 Hotelli Herkossa.
Taivalkoski. klo 18.30
Haapaveden uimahallin kahviossa.
Kahvia klo 18 alkaen.
Hailuoto. Venetpalon py:n sääntömääräinen vuosikokous to 27.3. klo
18.30 Kaupungintalolla. Mukana piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto. Lampitie 1. Kokouksessa vierailee Euroopan parlamenttivaaliehdokas PAAVO
VÄYRYNEN ja Ilmari Pokela. Oulun Keskustakerhon sääntömääräinen vuosikokous ma 31.3. Tervetuloa
kuulemaan ja kysymään Paavon näkemyksiä Euroopasta ja muustakin maailmasta.
Kuhmo, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 24.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta.
Vesaisten Lapin piiri järjestää 1113.4. Eduskuntavaalien Raahen
seutukunnan esivaalien ehdokkaat
esittäytyvät.
Siikalatva. klo 9-10 Teboil Kaustinen, klo 11-12 Ravintola Pelimanni.
Keskusta, KP:n piirin sääntömääräinen vuosikokous la 29.3 klo 11 Lohtajalla, Houraatin metsästysmajalla. klo 18 vanhalla Teppanan koululla,
Ilmarintie 6. klo 20 Tönkyräkankaan hiihtomajalla. Keskustanaisten Leskelän py:n, Keskustan
Piippolan py:n ja Keskustan Leskelän
py:n puoluekokousedustajien valinta.
Johtokunta klo 12.30. klo
13 valtuustosal issa. Auto kuljettaa myös majoituksen ja
kokouspaikan väliä viikonloppuna. HUOM! Tarjoilun järjestämiseksi
ilmoita osallistumisestasi sähköpostilla minna.siira@keskusta.fi viimeistään
perjantaihin 28.3. Tervetuloa, johtokunta.
Pyhäjoki. Majootukset varatahan piiritoimistolta.
KESKI-POHJANMAA
Kaustinen, ke. Osaston jäsenmaksun maksaneille vapaa pääsy, muilta
15 eur/aikuiset ja 5 eur/lapset. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan mm. Mukana
piiristä vuoden alussa aloittaneet puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja.
Linja-autoretki eduskuntaan 10.12.4. 0408379867 ja
perapohjola@keskusta.fi. lasketteluleirin ja hopealanka- sekä helmikorukurssin yhdessä Maaseudun sivistysliiton:n kanssa Kittilän Kaukosessa ja Levillä. Mukana EP-ehdokas Mirja Vehkaperä. Johtokunta klo 17. Laitasaari-Sanginjoki py:n
sääntömääräinen vuosikokous to 27.3.
klo 18 Huovisen Navettasalissa, Huovisentie 3. Lis ätiedot
ja ilmoittautumiset: Marko Partanen p.
0400 517 319.
Pudasjärvi. Ilmoittautumiset Eijalle p.0400-850173.
Oulujoen
Eräseura ry:n
VUOSIKOKOUS
Sanginsuun koululla
sunnuntaina 30.3.
klo 18.00.
Johtokunta
NOSTOERÄ
edullisesti. Tukkimiehentie 1, Oulu. Ke 26.3. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ke 19.3. Puhujana euroehdokas
Ilmari Pokela. Käsitellään myös Venetpalon py:n lakkauttaminen ja liittyminen Kärsämäen py:een.
Aluetoimikuntien kokoukset: Siika-Pyhäjokilaakso ti 1.4. klo
18 Keskustan toimistolla, os. klo
18 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2.
Johtokunta klo 17.30. Arpajaiset ja kahvitarjoilu. Esillä lisäksi esityksen tekeminen kansanedustajaehdokkaista.
niekkakilpailu ja osaston vuosikokous ke 26.3
Kuinka moni näyttelijä on esittänyt elo-
Sudoku
5
Viivi & Wagner . Masi . Minkä Afrikan maan virallinen
kieli se on. Mikä on metronomi?
8. Mitkä ovat kolme suurinta öljyntuotta-
6. Kuva: Petra Pöyliö
5. Aku Ankka . 25:ntenä on ensimmäinen
kunta, jossa on tammikuun lopun tilanteen mukaan asukkaita 41 188. Tuo kunta
on Kaarina, Kangasala, Kirkkonummi, Nurmijärvi vai Tuusula?
4. Mikä kenenkin presidentin toinen etunimi?
10. Mukula
7 4
9
1 8
7
9 8
8
4
1
6
3
2 5
2
7
8 1
9
3
5
3
5 7
1 6
1
3 6
9
5
4
1
3
1
8
8 9 4
3 8
5
7 6
6 3 7
2
9
7
6
2
8
2
1
6
9 3
4
2
4 5
5 3 7
1
2
6
7 8 4
9 1 3
3
4
5
7 6
kuvissa 007 James Bondia. Suomen kuntien ja kaupunkien asukas-
luvun mukaisella suuruuslistalla keulilla on
24 kaupunkia. Mitkä ovat suurimmat öjyntuojamaat?
Mitkä ovat kolme suurinta
öljyntuottajamaata. Viite: amharalla on 17,5 miljoonaa äidinkielistä puhujaa ja 4 miljoonalla
toisena kielenä, ja se on maailman 100 puhutuimman kielen joukossa.
2. Mitkä ovat suurimmat öljynviejämaat?
7. Ja ketkä?
7 9 8
4
6
5 1. 22
21.3.2014
TIETOTESTI
1. Henrik, Oiva, Väinämö. Missä päin Suomea sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto?
9. Amhara. B. Virtanen . Ahtisaaren, Koi-
viston, Niinistön. Milloin Suomen kouluissa kiellettiin ruu-
jamaata?
miillinen kuritus?
3
Aivan Ukrainan värit!
Vinkiksi dosentti Bäckmannille, provokaatio!
tiin lentokoneita ja taivaan lintuja lentämästä maittensa
ylitse. Venäläisiä, niin
sanottuja pitkäkilpisiä autoja kyllä on, kun heitä naapureina asuu.
Putin pelaa korkeilla panoksilla, mutta jos se ei nyt
ihan heti tänne tulisi. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Päällikkö:
Pirjo Kontio
Toimittajat:
Timo Mikkilä
Samuli Nissilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
Vesa Somppi
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) Nurmijärvi, 2) Saudi-Arabia, Venäjä, USA, 3) SaudiArabia, Venäjä, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Kuwait, Irak, Nigeria,
Norja, 4) USA, Kiina, Japani, Intia,
5) Etiopia, 6) oppikouluissa 1872,
kansakouluissa 1914, 7) tahtimittari, mekaaninen laite, joka määrättyyn tahtiin tikittää, naksuttaa tai muuten ääntää, 8) Savossa Rantasalmen, Savonlinnan ja
Varkauden alueella, 9) Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, Mauno Henrik Koivisto, Sauli Väinämö Niinistö, 10) kuusi: Sean Connery, George Lazenby, Roger Moore, Timothy Dalton, Pierce Brosnan, Daniel Craig.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
044 7370 262
044 7370 265
044 7370 261
050 5450 915
044 7370 267
050 300 3897
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Se on suomenruotsalaisten
viiri, vaikka onkin kaksi samaa väriä kuin Ukrainan lipussa. Siinä on banaaneista
tyylitelty nyrkissä oleva käsi, joka peukuttaa. 23
21.3.2014
Mörköjä
nisillä raidoilla Madeiran taksin näköiseksi. Tilusten ilmavalvontaa ilmoitettiin lisätyn.
Olen antanut kertoa itselleni, että huolestunut lääninpoliisi tiedusteli lehdestä ilmoittajan henkilöllisyyttä. Onko
siellä autojen joukossa hyökkäysvaunuja. Vain luopiot
joutuvat häpeään.
Ps. Eläköitynyt kenraali rehvasteli, ettei uskalla. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. 25:3
SANANPARSI
Päivee! sano käläviäläinen
vaikk ol keskiyö.
Viitasaari
KANSA KASKUAA
Kaksi hölmöläistä seisoivat
järven vastakkaisilla rannoilla.
. Hei, miten mä pääsen toiselle puolelle, huusi toinen.
. Siinä supernuukan työkaverimme lempinimen nimissä kiellet-
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
Perjantaina 21. Toimituspäällikkö ei sitä kertonut, mutta esitti valistuneen arvauksen, ettei kesämökkitontilta tulta avata, eiköhän tuo ole huumoria.
KUN ASUU neljänkymmenen kilometrin päässä itärajasta, niin aamulla ensimmäisiä tehtäviä on vilkaista makuuhuoneen ikkunasta taloyhtiön parkkipaikalle. maaliskuuta
2014.
Tänään Pentti ortodoksisen
kalenterin mukaan Jaakko.
Aurinko laskee Helsingissä
18.37, Oulussa 18.36 ja nousee
huomenna Helsingissä 6.16 ja
Oulussa 6.12.
PÄIVÄN SANA
Ei kukaan, joka luottaa sinuun,
jää vaille apuasi. Ukrainan värit! Onneksi auto on siirtynyt
raggareiden käsiin ja maalattu jo mustaksi.
Ihmettelen, ettei mölinää ole syntynyt
harva se päivä lehdissä olevasta Chiquitan mainoksesta. Isännänviiri se ei tietenkään enää ole, oikea isäntä ei
sentään kaikkiin vieraiden oikkuihin taivu.
Hulluuksissani teippautin yhden keltaisen Mersun si-
SUOMI on lisännyt ilmavalvontaa. Siitä se ei ole kiinni, Suomi on vallattavissa alle viikossa, jos suurvalta tosissaan alkaisi.
UKRAINAN tilanne on niin herkkä, että ylireagoidaan.
Motellin isäntä otti venäläisasiakkaiden paheksunnan
vuoksi pois salosta isännänviirin, jossa olivat väreinä valkoinen, keltainen ja sininen. Sinähän olet jo toisella puolella, vastasi toinen.
Ratkaisut
4
7
1
8
3
9
6
2
5
5
8
9
6
2
4
3
7
1
9
6
3
7
4
2
1
5
8
7
8
1
6
3
5
2
4
9
2
5
4
1
8
9
6
7
3
3
4
7
8
1
6
5
9
2
8
1
2
9
5
3
4
6
7
5
9
6
4
2
7
3
8
1
6
3
9
5
7
1
8
2
4
1
7
8
2
6
4
9
3
5
4
2
5
3
9
8
7
1
6
8
5
1
2
6
3
9
7
4
3
2
9
4
8
7
6
5
1
4
7
6
9
5
1
3
8
2
2
4
3
8
7
6
5
1
9
Ulkoasu: Mikko Eronen
6
3
2
5
1
7
4
9
8
5
6
7
3
1
9
2
4
8
9
1
8
5
4
2
7
3
6
1
8
2
7
9
5
4
6
3
7
9
4
6
3
8
1
2
5
6
3
5
1
2
4
8
9
7
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
1
4
7
3
9
6
8
5
2
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
2
6
3
7
5
8
9
1
4
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
8
9
5
1
4
2
7
6
3
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
7
1
6
4
8
5
2
3
9
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 377
Annukka Kantola vuorotteluvapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
3
2
4
9
7
1
5
8
6
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
9
5
8
2
6
3
1
4
7
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Helsingin toimitus
Postios. Montas konetta meillä onkaan?
Ilmavalvontaa ilmoitettiin lisätyn jo 70-luvulla, kun
työkavereilla maksatin laatimani ilmoituksen
Rutte sattuu olemaan yksi Alden [keskustan europarlamenttiryhmä] pääneuvottelijoista tulevaa komissiota muodostettaessa.
SÄKKINEN on lukenut SDP:n euro-
parlamenttiryhmän vaaliohjelmaa,
jossa eurokriisin ratkaisuksi nähdään vahvempi yhteisvastuu.
Hän kertoo, että sosialistien kärkiehdokas Martin Schulz kannattaa avoimesti eurobondeja eli euroalueen yhteisiä joukkovelkakirjoja.
. Linjakeskustelun käyminen ja
eri näkemysten salliminen puolueiden sisällä on tärkeää koko suomalaiselle demokratialle.. 24
21.3.2014
?Keskustan linjaeroilla
revittelyssä lärväämisen makua?
po Terho kannattaa puolueensa
linjasta poiketen Nato-jäsenyyttä, Säkkinen huomauttaa.
Hän lisää, että PS-Nuorten puheenjohtaja Simon Elo siteeraa
Hollannin pääministeri Mark
Ruttea omien EU-linjaustensa
selkänojana.
SAMULI NISSILÄ
SUOMENMAA
KESKUSTAN linjaeroilla revittely on saanut jo ?lärväämisen makua?, keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen kirjoittaa blogissaan.
Hän muistuttaa, että keskusta
ei ole ainoa puolue, jonka ehdokkaiden mielipiteiden välillä on vivahde-eroja.
Kun eduskunta viime viikolla keskusteli Ukrainasta, demarit
moittivat kokoomusta Nato-intoilusta.
Säkkinen muistuttaa, että puolueen meppi Liisa Jaakonsaari
ja entinen puheenjohtaja Paavo
Lipponen kannattavat Suomen
liittymistä sotilasliittoon.
Eri näkemysten
salliminen
puolueiden sisällä
on tärkeää koko
suomalaiselle
demokratialle.
. Kuinka hyvin tämä istuu itsensä Euroopan ?Täti Tiukaksi?
nimenneen valtiovarainministeri
Jutta Urpilaisen linjaan vakuusvaatimuksineen, Säkkinen kysyy.
KOKOOMUKSEN ehdokaslistalta
Keskusta ei ole ainoa puolue, jonka ehdokkaiden mielipiteiden välillä on vivahde-eroja, Teppo
Säkkinen sanoo. Puoluesihteeri Taru Tujunen
kielsi tuolloin Pöntistä jatkamas-
ta kampanjaa samalla tyylillä. Kumpaakaan ei pidetä suurena kansalaisoikeuksien esitaistelijana.
PERUSSUOMALAISETKIN saavat
Säkkiseltä osansa.
Europarlamentaarikko Sam-
SÄKKISEN mielestä revittely keskustan linjaeroilla on saanut jo
?lärväämisen makua?.
Hänestä on kammottava ajatus,
että puolueissa alettaisiin vaientaa eri mielipiteitä.
. Nyt
mies on jälleen listalla.
Omassa europarlamenttiryhmässään kokoomus on kimpassa Italian Silvio Berlusconin sekä Unkarin Viktor Orbanin puolueiden kanssa, Säkkinen muis-
tuttaa. Kuva: Jari Laukkanen
Säkkinen poimii Kai Pöntisen, joka uhosi viisi vuotta sitten Helsingin Sanomien etusivun mainoksessa laittavansa ?sosiaalipummimaahanmuuttajille stopin?.