6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 48 / 21.12.2018 / 4,80 € ja hyvää uutta vuotta! Perustulo kuohuttaa keskustassa Parhaat vinkit joulun lukuhetkiin Ajassa Uutisanalyysi Reportaasi keskustan ja uskonnon tiivis suhde Rauhallista joulua
2018 Lelut kulkevat Paltamosta Vantaalle Eduskuntatyö ja perhe ei ole helppo yhtälö, Marisanna Jarva tietää s. 22. 2 21.12.2018 sisältö 21.12
18 Joulussa parasta ovat läheiset ihmiset, Ilkka Ylitalo sanoo s. 37 Varjoisten kujien pappismies Timo Laanisen työnä on soluttautua katujen ja pubien äijäporukoihin s. 43 Oikeistopopulistit ja Viro 200 -puolue hämmentävät Viron vaaleissa s. Juha Rehula s. 21.12.2018 3 On pelkästään terveellistä, että puolueen sisälläkin keskustellaan yhdestä keskustalaisuuden ytimestä – köyhän asiasta. 34 Elämä Ulkomaat Kepukeittiö. 32 Moneksi muuntautuva murokakku on Hanna-Leena Mattilan suosikki s
Kristikunnan joulusta on tullut kaikkialla perheiden kokoontumisen, levon ja virkistyksen juhla. Vaalien lähestymisen takia joulutauko jää poikkeuksellisen lyhyeksi, sillä eduskunnan seuraavaa istunto on heti loppiaisen jälkeen 8. Toivottavasti tämä nelikko kykenee lepäämään ja lataamaan kunnolla akkuja eduskunnan kahden ja puolen viikon jouluvapaan aikana. Perhepiirin keskusteluja virittää myös se, että media ja etujärjestöt ovat järjestäneet jo useita eduskuntapuolueiden puheenjohtajien väittelytilaisuuksia. Kestävämpiä tuloksia saadaan avaamalla toivon näköaloja. Jokainen puolue ja poliitikko joutuu jälleen valinnan eteen. Sa m uli Vä ntt ilä. P arin päivän päästä Suomen kodeissa ja kirkoissa luetaan jälleen tuttua Luukkaan jouluevankeliumia. Suomessa jouluun liittyy tänä vuonna myös poliittista latausta. Keväästä tulee nimittäin armoton rääkki erityisesti pääministeriehdokkaille. Joku tästä nelikosta onkin suurella todennäköisyydellä seuraavan hallituksen pääministeri. Varsinkin sosiaalija terveydenhuollon uudistus on kuumentanut tunteita eduskunnassa ja sen valiokunnissa yli sen, mihin suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa on totuttu. Niihin on kelpuutettu mukaan neljän suurimman puolueen puheenjohtajat, keskustan Juha Sipilä, kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto. Kestävämpiä tuloksia saadaan kuitenkin vain avaamalla toivon näköaloja, joihin kansalaiset voivat tarttua. Äänestäjän näkökulmasta voisi toivoa, että kansanedustajat palaavat joulutauolta paitsi levänneinä myös rauhallisemmassa mielentilassa. Pelkoja lietsomalla on helppo kerätä poliittista kannatusta. Kun sukulaiset kokoontuvat yhteiseen joulupöytään, keskusteluissa nousevat luontevasti esiin myös ensi kevään eduskuntavaalit. Jo näissä julkisuudelta ja galluptutkijoilta piiloon jäävissä pohdinnoissa saattaa hahmottua vaalien pohjavirta. tammikuuta. Aikamme on täynnä pienempiä ja suurempia pelonaiheita ilmastonmuutoksesta ja terrorismista alkaen. Onpa ensimmäiset pääministeritentitkin jo nähty. Medialla on suuri vastuu siitä, tuleeko vaaleista puoluejohtajien yhdistetty huutoja kauneuskilpailu vai tilaisuus linjata kansakunnan suuria kohtalonkysymyksiä. Toivottavasti vaalikentillä nähdään enemmän toivon virittäjiä kuin pelon lietsojia. Vasta sen jälkeen he kertoivat Vapahtajan syntymästä. Tänä vuonna siitä voisi nostaa esille erityisesti enkelien ensimmäiset sanat paimenille: ”Älkää pelätkö”. Toki joulutauko on tarpeen kaikille muillekin kansanedustajille ja sellaisiksi pyrkiville siinä missä tavallisille kansalaisillekin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 21.12.2018 E duskunta pitää tänään viimeisen täysistunnon ennen joulua. Joulutauko tulee tarpeeseen myös politiikassa Pääkirjoitus Pelkoja lietsomalla on helppo kerätä poliittista kannatusta. Kansalaiset odottavat puolueilta vaaleissa selkeitä ratkaisuja suuriin kysymyksiin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, sosiaaliturvan kehittämiseen tai hyvinvointiyhteiskunnan selviämiseen
– Kuinka toisenlaista se olisi, jos olisi enemmän valoa. Suomi on noussut tuossa ajassa köyhästä maa talousmaasta vauraaksi informaatioyhteiskunnaksi. Nykyisillä päästömäärillä maapallo on jo mat kalla tilanteeseen, jossa keskilämpötila on vuosisa dan lopulla 2–5 astetta korkeampi kuin esiteollisel la ajalla. Ilta ku luisi hupaisesti ja jotakin hyödyllistä olisi toimitet tu. Lasten jännittynyttä joulun odotusta katsellessa hartain toiveeni on, että heidän tulevaisuutensa on valoisa. KirjoituKsesta ei mennyt montaa vuotta, kun sähkövalo tuli suomalaiskoteihin. Pauliina Pohjala. Se on sitä toki edelleen, minkä näkee koti pihojen upeista valovirityksistä. Kaikki tuntuisi niin kodikkaalta. Mutta reilut sata vuotta sitten valosta oli tosis saan puutetta. Pohjoiset alueet lämpenevät tuplavauhtia. Juhlahetkinä kodit toki valaistiin kynttilöillä. Sotaaika tie tysti hidasti sähköistyksen etenemistä ja vaikutti muutenkin jouluihin vuosien ajan. 21.12.2018 5 Toimittajalta Valoa tähän ja tuleviin jouluihin Marttojen kotisivuilta löytyy kotitalousneuvo ja Olga Autereen kirjoitus joulukuun 1914 Emäntälehdestä. Tulevat joulut saattavat olla taas vailla valoa, jos ilmastonmuutoksen myötä valkea joulu jää lapsuuden muistoksi. Säh kövalosta tai materiasta ei ole puutetta, mutta jos kaikil la ihmisillä olisi suomalaisten elintaso, maa palloja tarvittaisiin melkein neljä. Valo oli joulun juhlatunnelman herättäjä. Ihmisten hyvinvointi on lisääntynyt hurjasti. Moni hyvin vietetty ilta kodissamme voisi tulla juhla hetkeksi elämämme varrella, Autere haaveili. Vuonna 1947 Emäntälehdessä julkaistiin vale kinkun resepti. Viiden asteen lämpötilan nousu tarkoittaisi täällä siis kymmentä astetta. Ihmisiä on kuitenkin tallustellut maan päällä muutaman miljoonan vuoden ajan. 1900-luvun taitteessa maapallolla oli 1,65 miljardia ihmistä, nyt meitä on jo kuusi miljardia enemmän. Suo malaiseen joulun viettoon liittyy kuitenkin aivan erilaisia kysymyksiä kuin sata vuotta sitten. Jauhetun lihan joukkoon sekoi tettiin perunaa, mausteita ja maitoa, ja massasta muotoiltiin joulukinkun näköinen möntti. teollistuMisesta seuranneesta elintason kohoa misesta ja maapallon väkiluvun lisääntymisestä maksetaan nyt kallista hintaa. Petteri Punakuono saattaa joutua tulevaisuudes sa lentämään, koska lunta ei ole tarpeeksi. Yksi joukos ta lukisi ääneen, toiset tekisivät käsitöitä. Nuoret joutuivat lähtemään kylälle aikaa kulut tamaan, koska hämärässä tuvassa oli ikävä istua. Niitä juhlahetkiä oli kuitenkin elämäs sä harvoin, pitkiä harmaita arkipäiviä monta, kuten Autere kin kirjoitti. Tuntuu uskomattomalta, miten paljon elämä on muuttunut suhteellisen lyhyessä ajassa. Autere kertoo nykypäivän ihmiselle vaatimatto malta tuntuvasta toiveestaan, että elämässä olisi enemmän valoa
Valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnön mukaan Suomen talouden näkymät ovat edelleen suotuisat, mutta nopeimman kasvun arvioidaan olevan jo takanapäin. Kaikki eduskunnan tekemät lisäykset menevät hänen mukaansa kuitenkin hyvään tarkoitukseen. Olavi Ala-Nissilä Twitterissä Sipilän hallitus sai huolehtiakseen Suomen, joka oli Kataisen-Stubbin hallituksen jäljiltä velkakierteessä. Rahoitusta lisättiin myös terveydenhuollon tutkimukseen, ympäristönsuojeluun sekä maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Juha Sipilä blogissaan Pekka Pohjolainen Eduskunta päätti syyskautensa perinteiseen tapaan valtion ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen. Antti Kivelä Twitterissä Polle on maalissa ja kaikki ovat tyytyväisiä. Teitä kuntoon eduskunnan ”karkkirahoilla” Karmeasta 6 miljardin vuosittaisesta velankasvusta lähdettiin PM Sipilän johdolla Suomea nostamaan. Velkaa lyhennetään liki miljardi euroa. Vaalikauden viimeinen budjetti lihoi eduskunnassa hallitusryhmien sopimuksella 60 miljoonalla eurolla. – Itse suhtaudun niin, että jokainen euro budjetin sisällä on ihan samanlainen. Nyt talous on tasa painossa ja velkaa voidaan lyhentää. Kalli muistutti, että budjetin yhteydessä kansanedustajat tekevät valtavan määrän talousarvioaloitteita, joista osa huomioidaan lisäyksissä. Valiokunnan puheenjohtaja Timo Kalli (kesk.) katsoi, että jokainen voi antaa ”joulurahoille” tai ”karkkirahoille” terminä oman arvonsa. Nyt on aika levon ja kiitoksen. Opposition edustajat syyttivät hallitusryhmiä mietinnön valmistuttua melko kovin sanoin ”vaalikarkkien” lisäilystä budjettiin. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 Suomi maksaa velkaa pois. Nyt on aika levon ja kiitoksen, Harakka sanoi. Keväällä eduskunnan jättävälle Kallille budjetti on viimeinen. Suurimmat määrärahalisäykset tehtiin liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen (25,3 miljoonaa euroa) ja koulutuksen, sivistyksen, kulttuurin sekä liikunnan tukemiseen (14,2 miljoonaa euroa). Ja ri La uk ka ne n Sh utt ers to ck Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli sai kiitosta ensi vuoden budjetin hoitamisesta. SDP:n Timo Harakka kiitteli Kallia urakan erittäin tyylikkäästä hoitamisesta. Ajassa Sanottua 6 21.12.2018 Saimme kuluneella viikolla hyvän tiedon. Summa on parikymmentä miljoonaa viime vuosina totuttua suurempi. Budjettiurakka jää Kallin viimeiseksi, sillä hän jättää eduskunan keväällä.. Lisäyksiä tuli muun muassa liikenneväyliin, tutkimukseen ja osaamiseen, lasten liikkumiseen sekä ympäristönsuojelun ja turvallisuuden edistämiseen. Pitää jatkaa osallistavan kasvun tietä. BudjEttivalta on eduskunnassa hallituspuolueilla. – Kun hänet tunnetaan hevosmiehenä, niin voidaan varmaan todeta, että ruutulippu on heilahtanut, polle on maalissa ja kaikki ovat tyytyväisiä
Hiilinieluksi esitetään 34,77 tonnia puutuotteet mukaan luettuina ja ilman puutuotteita 27,88 tonnia. Google listasi kiinnostavimmat ilmiöt MeRi ALARAntA-sAukko Pyhyyden teemat yhdistävät suomalaisia enemmän kuin erottavat. Nyt linjaukset tuottavat tulosta. Pyhyyskokemukset myös erottavat suomalaisia. – Erot voivat selittää julkisen keskustelun ristiriitoja. Yhteentörmäyksiä syntyy, kun toisen pyhää ei tunnisteta tai sitä halutaan tietoisesti tölviä, tutkija Ville Pitkänen pohtii. Ykkösenä listalla on itsemurhan tehnyt ruotsalaismuusikko Avicii. Asia, joka on itselle yhdentekevä, voi olla toiselle pyhä ja koskematon. Tämä käy ilmi Suomen Kulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen yhteisestä selvityksestä. Korjatut luvut olivat ennakkotietoja keskeneräisestä tutkimuksesta, jossa pyritään arvioimaan maatalousja maankäyttösektorien päästöja nielukehitystä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä ovat kokonaan eri luvut kuin ne, joita jouduttiin viime viikolla korjaamaan julkisuuteen. Ne pitää toimittaa EUkomissiolle vuoden loppuun mennessä. Ruokapuolella ilmiöksi nousi Japanissa suosittu matsutake eli männyntuoksuvalmuska, mutta heti toisena listalla on Lapinukonkeitto. Uskonnollisuus ja henkisyys edustavat pyhää vain 15 prosentille suomalaisista. Arvokonservatiiveista 70 prosenttia pitää Suomea ja uskontoa pyhänä, kun taas arvoliberaaleista vain 20 prosenttia on tätä mieltä. Yli puolet kaikista hauista tehtiin mobiililaitteilla. – Ihmiset hakevat tietoa ajankohtaisista aiheista. Suurten kaupunkien keskustoissa elävistä 29 prosenttia pitää taidetta pyhänä, maalla asuvista vain 12 prosenttia. Nyt tulos on toinen – ja se on hyvä uutinen! Auli Piiparinen Twitterissä Hallitusneuvotteluissa 2015 päätettiin Juha Sipilän johdolla järkilinjaukset julkisen talouden kuntoon laittamisesta. Puoluetausta näkyy käsityksissä. Peräti 68 prosenttia suomalaisista liittää pyhyyden kokemuksen rakkauteen ja läheisiin. Ja tarvittaessa tehdä lisätoimia esimerkiksi energiaja liikennesektorilla, neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. ”Miten”-ohjeita haettiin laihtumiseen ja ruskettumiseen, työhaastattelusta ja erosta selviämiseen sekä unen ja rahan saamiseen. kerran. Hakukonejätti Google laati vuoden kiinnostavimmat haut -listan jo 12. Tämä asia erottaa myös maalla ja kaupungissa asuvia. Yli puolet suomalaisista pitää pyhänä myös omaa rauhaa, kotia, lepoa sekä ihmisarvoa. Henkilöhauissa poliitikoista kärkikymmenikköön nousivat Laura Huhtasaari, Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen. Lukelta uudet luvut MeRi ALARAntA-sAukko PresidentinvaaLit , Airiston Helmi, tuhkarokko, aktiivimalli, GDPR, Oodi ja huippukokouksen paikkana toiminut Kalastajatorppa – muun muassa nämä aiheet puhuttivat suomalaisia kuluneena vuonna. Teemu Muhonen Helsingin Sanomissa. Kaksi viidennestä pitää pyhänä terveyttä, Suomea ja itsenäisyyttä sekä luontoa ja yksilönvapautta. Lukuja käytetään arvioimaan myös Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista maankäyttösektorilta. – Jos maankäyttösektori on laskennallinen päästö, kuten tällä hetkellä näyttää, niin meidän täytyy tehdä ensin siellä toimia päästöjen vähentämiseksi. Yksi selkeästi esiin noussut ilmiö oli poikkeuksellisen kuuma kesä, Googlen analyytikko Jaakko Pihlaja kertoo. Viimeksi mainituille pyhiä asioita ovat yksilönvapaus, ihmisarvo, tiede, taide ja kulttuuri. Esimerkiksi tai detta pitää pyhänä vasemmistoliiton kannattajista 36 prosenttia, mutta sinisten kannattajista vain kymmenen prosenttia. Vinkkejä etsittiin erityisesti sinilevätilanteen seurantaan, huoneiden viilentämiseen, aurinkoihottumaan ja lämpöhalvaukseen. Rakkaus ja läheiset ovat pyhiä suomalaisille Sh utt ers to ck Nyt oppositio voi tivata, miksi varaa on yhtäkkiä sekä veronkevennyksiin että velanmaksuun, mutta sosiaali etuuksista on yhä leikattava. Anu Vehviläinen Twitterissä Risto Luodonpää Luonnonvarakeskus (Luke) on julkistanut laskelmat Suomen metsien hiilinielutasosta vuosina 2021–25. Ajassa Sanottua 21.12.2018 7 Niin kauan kuin minä olen valtion taloudesta jotain ymmärtänyt, on valtion velka aina vain kasvanut
– Työn onnistuminen mitataan joka päivä, hän sanoo. – Onnistuminen edellyttää sitä, että Suomenmaa elää ajassa. Nähtiin, et tä lehden jatkumisen kannalta uudistus aallossa piti pysyä mukana. Vuoden 2012 syksystä kevääseen 2016 työskenteli puo lueen ja päääänenkannattajan yhteinen työryhmä. PuolueeSSa ja Suomenmaassa tiedostet tiin mediaalan syvä murros. Ja ak ko M art ika in en Lä hd e: Va ltio va ra in m in iste riö n ta lo ud elli ne n ka tsa us talouskasvua.. Määttä korostaa päääänenkannattajan hyviä ja luottamuksellisia suhteita puolue johtoon. Toimi tukseen ei ollut kohdistunut vastaa vanlaista painetta lähes 20 vuoteen, pää toimittaja Juha Määttä tiivistää. Sarja päättyy. 8 21.12.2018 Rökäletappiosta median murrokseen Ministeriö arvioi, että työllisyysaste nousee yli 73 prosentin ja työttömyys aste painuu 6,6 prosenttiin vuonna 2021. Ajassa Maailma muuttuu ja Suomenmaan on muututtava sen mukana. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle Ensi vuosikymmenellä edessä on kuitenkin matalasta syntyvyydestä ja ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje. Ytneuvottelut käynnistettiin vaalitap pion jälkeen. Uudistuksissa ei voinut pysäh tyä, ja esimerkiksi Suomenmaan mobiili sovellus otettiin käyttöön vuonna 2017. Puoluelehden tekeminen oli suomenmaalaisille poliittisesti helpompaa ja mielenkiintoisempaa. Kolmannes toi mituksesta irtisanottiin, siirtyi eläkkeel le, osaaikaistettiin tai siirtyi muihin teh täviin. Juttusarjassa on seurattu 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan (1908) perustamisesta joulukuuhun 2018. Lehdellä on oltava aloiteky kyä ja visionäärisyyttä, jotta se menestyy tulevaisuudessa. Lehden jatkumisen kannalta uudistusaallossa piti pysyä mukana. Aiemmin toimituksen vahvuus oli 24 ja vaalien jälkeen 15,5. Timo mikkilä Suomen KeSKuStan eduskuntavaalien 2011 rökäletappio realisoitui Suomenmaahan. Lehden ilmesty miskertoja vähennettiin neljästä kolmeen. Neljä vuotta 2012–2015 keskusta oli oppo sitiossa. – Seurannut prosessi oli kova pala. Kuten tähän kin asti, uudistuksia on tehtävä etupai notteisesti. Suomenmaan iso verkkolehtiuudistus saatiin maaliin syksyllä 2015, ja pääää nenkannattaja muuttui aikakauslehdeksi 2016 alussa. Lehden tekijöitä marraskuussa 2018. Neuvottelut saatiin päätök seen toukokuun aikana
– Koulutus merkitsee keskustalle sitä, että lähtökohdista riippumatta kuka vain voi hankkia itselleen enemmän osaamista ja kohottaa sivistystasoaan. Puolueiden EU-linjat kannattaa perata tarkkaan läpi ja haastaa ehdokkaita heidän linjoistaan. Toivotan Suomenmaan lukijoille hyvää joulua, onnellista uutta vuotta ja intoa ensi kevään vaalikentille! Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Eduskuntavaalitkin ovat EU-vaalit Keskusta sai sivistysseuran Lauri HeikkiLä KesKustan sivistysseura perustettiin tiistaina 11. Seura kertoo pyrkivänsä kokoamaan yhteen sivistyspolitiikasta kiinnostuneet keskustalaiset ja herättämään puolueen sisäistä sivistyskeskustelua. Puheenjohtaja Arttu Karila. Olen neuvotellut ryhmäni puolesta kevään ja syksyn aikana vajaata pariakymmentä esitystä EU:n moni vuotisesta budjetista. Suomi on heidän johdollaan asemoitunut kaikkein kunnianhimoisimpien maiden joukkoon ilmastoja energiatyössä sekä luonnonvarojen kestävässä käytössä. Ihmisen jatkuvaan kehitystarpeeseen nojaava aate suorastaan velvoittaa meitä tähän, Karila lausuu. Ympäristövaliokunnan jäsenenä voin todeta, että etenkin metsien käyttöä ohjaavassa politiikassa suomalaisten panos on ollut valtava. Nykyinen hallitus pohtii Suomen puheenjohtajuuden teemoja jo nyt, yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Uusi parlamentti ja komissio aloittavat toimintansa Suomen kaudella. Euroopan parlamentissa työtahti on ollut kiivas. Yhteistyö samanmielisten maiden ja valtionpäämiesten kanssa EU:n talouslinjasta ja poliittisesta suunnasta on ollut saumatonta ja tiivistä. seuran perustamiskokousta edeltäneessä keskustelutilaisuudessa nousi esille keskustan rooli sivistysja koulutuspolitiikan edelläkävijänä. Toivottavasti vasta perustettu seura pystyy osaltaan vahvistamaan sivistyksen syvävirtoja liikkeemme sisällä, tuore puheenjohtaja Arttu Karila sanoo seuran tiedotteessa. Puheenjohtajuuskauden painopisteet päättää kuitenkin Suomen hallitus. vaiKKa koulutusleikkaukset koetaan keskustalle vaikeana palana, ei aiheesta puheenjohtaja Karilan mielestä sovi vaieta. Sama koskee myös muuta keskustan ministerikokoonpanoa. Voin myös allekirjoittaa presidentti Niinistön taannoisen kommentin, että pääministeri Sipilän työpanos EU-asioissa on ollut erittäin aktiivista. – Valtava yhteydenottojen määrä toiminnasta kiinnostuneilta kertoo, että keskustan sisällä toivotaan sivistyspolitiikalle nykyistä suurempaa roolia. Keskustalla on kaikki edellytykset nousta kirkkaasti Suomen sivistysja koulutusmyönteisimmäksi puolueeksi. EU-rahoituksen neuvottelut jatkuvat ensi vuonna ja ulottuvat todennäköisesti Suomen EU-supervuoteen. – Se mitä naapuripuolueissa juuri toivotaan, on meidän vaikenemisemme sivistyspolitiikan kysymyksistä. Suomi johtaa EU:n neuvostoa tärkeässä nivelkohdassa kesällä 2019. Keskustaopiskelijoiden tulevan vuoden varapuheenjohtaja Inna Kallioinen muistuttaa, että koulutusleikkaukset syövät keskustan uskottavuutta sivistysliikkeenä. Suomelle tärkeissä asioissa suomalaiset ministerit, mepit ja edunvalvojat käyvät töihin suurella antaumuksella. Äänestyspäätöksellä kevään eduskuntavaaleissa luodaan askelmerkkejä koko Euroopalle. – Sivistyspolitiikalle on vahva tarve ristiriitaistakin informaatiota tulvivassa nykyyhteiskunnassa, kansanedustaja Seppo Kääriäinen katsoo. Seuraava hallitus päättää painopisteet loppukeväästä tai alkukesästä 2019. joulukuuta puoluetoimistolla. Suomen on johdettava neuvostoa tasapuolisesti ja edustettava kaikkia jäsenmaita. Onnistunut suomalainen vaikuttamistoiminta ja diplomatia voi jättää kauaskantoisen perinnön koko seuraavan EU-komission viisivuotiskauden ajaksi. 21.12.2018 9 Täällä Bryssel Kulunut vuosi on ehtinyt kalkkiviivoille. Minulta kysytään usein, kuinka paljon suomalainen voi vaikuttaa EU-päätöksenteossa
alukSi Bäcklund halusi vain neuloa samanlaiset sormikkaat kuin esiäitien käsissä oli syntynyt. Pian hän huomasi, että Koiviston sormikkaiden ohjeita oli 1900-luvulla kyllä julkaistu, mutta kuvioita oli merkittävästi lyhennetty ja samalla niiden monimuotoisuus oli kärsinyt. Silti jotkut ovat aivan liian suuria nykykäsineisiin verrattuna. Kerhossa oli taannoin teemana kirjokäsineiden neulominen, ja Karjalasta peräisin olevia malleja etsittiin vanhoista kirjoista ja muista lähteistä. Kaikkien sormikkaiden pohjaväri on punainen ja sormet valkoiset. Komeuden kruunasi jokaiseen sormenpäähän liitetty tupsu. Koivistolta peräisin olevia sormikkaita on esillä muun muassa Kansallismuseossa. Siinä voisi olla yksi selitys, etteivät ne tulleet omaan käteen. Kirjaprojekti vei Bäcklundilta yhteensä seitsemän vuotta. koiviSton sormikkaat ovat täynnä yksityiskohtia. – Tupsukäsineiden kanssa ei tehty töitä, sormikkaisiin perehtynyt Anne Bäcklund kertoo. Sitten etsin, olisiko niitä vielä lisää ja näin löytyivät pikku hiljaa kaikki kirjan erilaiset sormikkaat, Bäcklund kertoo. Museoiden kokoelmiin ne ovat päätyneet ylioppilaiden 1870-luvulla aloittaman kansanperinteen keräyksen ansiosta. Niiden arvokkuudesta kertoo se, että toisinaan käsineet tulivat mainituiksi jopa perukirjassa, jossa listattiin vainajalta jälkeen jääneet merkittävät tavarat. Kirjoneulekäsineitä Koivistolta. Bäcklund ei ole keksinyt selitystä asialle. – Silloin huomasin, että niin sanottuja Koiviston sormikkaita oli useampia. Maahenki, 160 s. Bäcklund arveleekin, että sormikkaiden kuviokokonaisuus on muodostunut rekon kuvion pohjalta. 10 21.12.2018 Kirjat Sormikkaat olivat entisaikojen ihmisille tärkeä omaisuus. Anne Bäcklund: Juhlasormikkaat. Bäcklund on myös muokannut alkuperäisiä malleja paksummille nykylangoille sopiviksi versioiksi. Bäcklund kertoo harrastaneensa erilaisia käsitöitä vuosikymmenten ajan. Kuviot ovat osittain samoja kuin naisten käyttämän juhlapaidan rinnuksessa eli rekossa. Tupsukäsineet kruunasivat juhla-asun Koiviston pitäjän naiset koreilivat 1800-luvulla taidokkailla kirjoneulesormikkailla TeksTi: AnnukkA kAArelA Nämä lapaset Anne Bäcklund neuloi naisten juhlapaidan rinnuksen eli rekon kirjontakuvion mukaan.. Niinpä mallit oli piirrettävä itse. Kuviot ovat geometrisia: niissä on käytetty suoria viivoja, tähtimäisiä ruusukkeita, neliöitä ja ristejä. turkulainen Bäcklund on koonnut Koiviston rikkaan sormikasmalliston kirjaksi. Arkiaskareissa tupsusormikkaita ei käytetty, vaan ne olivat osa juhlapukua, joka päällä käytiin esimerkiksi kirkossa. Neulomisen ja virkkaamisen hän aloitti äidin opastuksella jo ennen kouluikää. Mielenkiintoista käsineissä on se, että osa niistä on kooltaan todella suuria. Käsineiden ruutupiirroksia varten Bäcklund kehitti järjestelmällisen tekniikan, jossa hän hyödynsi aiemmin piirtämiään kuvia. – Neulominen muuttui kyllä jo rutiiniluontoiseksi, hän kertoo. Karjalaisen Koiviston pitäjän alueella sormikkaat olivat erityisen upeita, kuin neulottuja koruja. – Onko sormikkaita ja muita vaatteita ja kapioita neulottu morsiamelle juuri ennen häitä urakalla ja isolla porukalla. Kokoamalla ohjeet kirjaksi Bäcklund halusi tuoda esiin sormikkaiden näyttävyyden ja sen, kuinka taitavia entisaikojen naiset olivat neulomaan. Sormikkaat oli tietysti myös neulottava. Kirjoneulesormikkaista Bäcklund kiinnostui Turun Karjala-Seuran Käspaikkakerhossa. Maahengen kustantama Juhlasormikkaat – kirjoneulekäsineitä Koivistolta esittelee kaksitoista erilaista sormikasmallia ja antaa niihin tarkat ohjeet. Kuvioissa on käytetty lisäksi vihreää, sinistä ja keltaista
tOnttulakit Lakin mallin arvellaan periytyvän niin ikään antiikin Roomasta. Mithra-jumalaa ja aurinkoa palvovilla sotilailla on maalauksissa punaisia hiippalakkeja. Tonttulakeissa on viitteitä myös pyhän Nikolauksen suippoon lakkiin. Himmelit olivat lähes unohtuneet 1800-luvun loppuun mennessä, mutta kansallisuusaatteen myötä suomalaiset alkoivat palauttaa talonpoikaiskulttuurista kotimaisia joulutapoja, ruokia ja koristeita takaisin käyttöön. Tapana oli, että ruokaan kätkettiin papu, jonka saanut henkilö sai illan ajan määräillä muita.. Aki Pulkkanen: Pohjolan joulu – perinteitä kekristä nuuttiin. manteli Joulupuuroon kätkettävä manteli on mahdollisesti perua kahden vuosituhannen takaa antiikin Rooman Saturnalia-juhlasta. Maanviljelyksen jumala Saturnuksen juhlapäivänä annettiin lahjoja ja syötiin hyvin. Se sai roikkua tuvan katossa juhannukseen asti. JOulukuusi Tavan arvellaan saaneen alkunsa keskiajan latinankielisistä mysteerinäytelmistä, joista yksi kuvasi ikiaikaista kertomusta paratiisista. Piparkakkujen historia puolestaan ulottuu Välimeren maiden mausteisiin hunajakakkuihin. 21.12.2018 11 Kirjat TeksTi: AnnukkA kAArelA kuvAT: shuTTersTock Monet jouluperinteet juontavat juurensa antiikin Roomaan Kummallista joulua! OletkO miettinyt, miksi joulupuuroon kätketään tukehtumisvaaran aiheuttava manteli, miksi joulupukki asuu Korvatunturilla tai miksi kuusi raahataan sisätiloihin neulasiaan varistamaan. Raahelainen kuvataiteen lehtori ja historian harrastaja Aki Pulkkanen avaa niiden alkuperää tuoreessa kirjassaan Pohjolan joulu. 140 s. JOuluruuat Joulukinkulla arvellaan olevan esikristilliset juuret. Monet jouluruoat, kuten lanttuja porkkanalaatikko, periytyvät sadonkorjuun juhlasta eli kekristä. Skandinaavit uhrasivat hedelmällisyyden jumala Freylle yleisimmin juuri sian. JOulupukki Joulupukin esikuvana pidetään Myran piispaa Nikolausta, joka auttoi hädänalaisia ja suojeli erityisesti lapsia nykyisen Turkin alueella. Yleisradion Markus-setä, toimittaja Markus Rautio, keksi radio-ohjelmassaan joulukuussa 1927, että joulupukki asuu kaukaisella Korvatunturilla. Hiljalleen puita alettiin tuoda koristeiksi myös koteihin. Aatamin ja Eevan esiintyessä näytelmän lavastuksiin kuului hyvän ja pahan tiedon puu, jonka oksilla roikkui rekvisiittana omenia. Monet jouluun liittyvät tavat ovat tarkemmin ajatellen melko kummallisia. Himmeli Rukiin oljista rakennettu himmeli tehtiin Lounais-Suomessa hedelmällisyyden varmistamiseksi. Suomalainen joulupukki-nimitys muistuttaa maaseudun nuuttija resupukeista, jotka kiertelivät taloja ryyppyä ja herkkuja kerjäten
Jaakko Martikainen Jaakko Martikainen Jari Laukkanen Suvi Mäkeläinen. Juha Sipilä. 12 21.12.2018 Mesut Turan/Lehtikuva Keskustan puoluejohto on monella suulla torjunut puheet sisäisistä ristiriidoista. Katri Kulmuni. Hannakaisa Heikkinen.
Keskustan puoluehallitus lykkäsi kuitenkin viime viikolla päätöstä perustulosta. Yhtäältä perustulon ideaan on sisäänrakennettu eräänlainen aktivointimalli. Mutta vellooko puolueen sisällä nyt perustulokiista vai onko viimeaikaisessa uutisoinnissa kyse vain mediajohtoisesta viihteestä, jollaiseksi varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen jupakan määritteli. Joidenkin tutkijoiden näkemyksen mukaan perustulon käsitteeseen liittyy absoluuttinen vastikkeettomuus. Sisäisen erimielisyyden on arvioitu viivästyttävän puolueen sosiaaliturvamallin rakentamista. Kivelä puolestaan painotti tiedotteessaan, että perustulon on oltava keskustan perusturvaratkaisun kulmakivi. Myös Kulmuni muistutti, että iso järjestelmämuutos on tehtävä askel askeleelta, ei kertarysäyksellä. Ainakaan ei siis voida puhua yhtäkkisestä linjamuutoksesta. Sitä korosti myös Juha Sipilä jo puoluekokouksessa pitämässään puheessa: – Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaakin pienenkin työn vastaanottamiseen. Sitä ei pidä pilata hätäilyllä, vaan asia kannattaa valmistella huolella erilaiset näkökulmat ja tekijät huomioon ottaen. Hänen mielestään on hienoa, että asiasta keskustellaan. – Meillä on kunnianhimo korkealla, me haluamme ymmärtää, mitä olemme päättämässä, Sipilä sanoi STT:lle. Ollaan siis hyvällä tiellä, jonka maalissa on unelman toteutuminen. Näin tuntuvat ajattelevan myös monet perustulon kannattajat, keskustassakin. Keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen tulkitsi, että puoluejohdolla olisi jotain perustuloa vastaan. Jo vuoden 1998 Työreformissa mainittiin yhtenä aloitteena perusturvan uudistaminen perustulon hengessä. Kulmuni vakuutti Suomenmaalle, että keskusta kyllä saa aikaiseksi hyvän, puoluekokouksen linjauksiin perustuvan sosiaaliturvamallin. Oma lukunsa on se, mitä perusturva voi yhteiskunnalle maksaa. Hän huomautti kuitenkin samassa linjassa Sipilän kanssa, että vastuullisena puolueena keskusta valmistelee oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi rauhallisesti ja perusteellisesti. KesKustan puoluejohto on monella suulla torjunut puheet sisäisistä ristiriidoista. Kesällä Sotkamon puoluekokous ja syksyllä Turun puoluevaltuusto ottivat selvän kannan sen puolesta. Yhteistä kaikille perustulon puolesta puhuville onkin toive sujuvammasta ja omaan vastuunottoon kannustavasta sosiaaliturvasta. Puoluevaltuusto korosti, että keskustan tavoitteena on vastikkeeton perustulo, ja halusi näin tehdä pesäeron kokoomuksen ja SDP:n malleihin. Keskustaväki alleviivaa perustulon vastikkeettomuutta, Sipilä on viitannut puheissaan ainakin jonkinlaiseen vastikkeellisuuteen. 21.12.2018 13 Lymyääkö keskustassa perustulokiista. Meri Alaranta-Saukko. Aito keskustelu on siksi tärkeää ja tervetullutta. Osa perustuu hänen mukaansa tulkintaeroihin. Kulmuni huomautti Suomenmaalle, ettei minkään puolueen perustulomalli ole puhtaasti vastikkeeton. Esimerkiksi vihreillä maahanmuuttajat ja kouluttamattomat nuoret olisivat erilaisen lainsäädännön ja eri aktivointitoimien piirissä. Tai kuten Sipilä sanoi STT:lle: – Lähtökohta on byrokratian purkaminen ja yksinkertaistaminen. ristiriita ja kiista ovat ehkä isoja sanoja, mutta jonkinasteisia painotuseroja puolueen sisältä löytyy. Myös tutkijoiden keskuudessa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että perustulossa on oltava tiettyjä ehtoja. Uutisanalyysi Perustulosta on puhuttu keskustassa vakavissaan ainakin kymmenen vuotta. Kysymys vastikkeettomuudesta ja vastikkeellisuudesta on veteen piirretty viiva. Se maksetaan kaikille ehdoitta. Perustulo on keskustalle tärkeä teema. – Nämä pitää käydä läpi, jotta ymmärretään käsitteet samoin, hän sanoi. Vai onko. lähtöKohtaisesti keskustan perustulolinja on kirkas. On löydettävä tasapaino ideaalin ja realismin välistä. Mihin erimielisyydet sitten perustuvat, vai puhutaanko nyt vain samasta asiasta hieman eri näkövinkkelistä. – Se on terveen kansanliikkeen merkki. Jostakin täytyy lähteä liikkeelle, ja sitten kehitetään kokemusten perusteella. Varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni myönsi, että puolueessa on asiasta erilaisia näkemyksiä, mutta ei sovittamattomia ristiriitoja. STT ja Yle uutisoivat, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä olisi perustulosta eri linjoilla kuin puoluekokous ja puoluevaltuusto. Tätä on painottanut myös kritiikkiä esittänyt nuorisopomo Mäkeläinen. Toisaalta, kuten Hannakaisa Heikkinen totesi, keskustassa on aina puhuttu kannustavasta perustulosta. Tällä vaalikaudella keskustavetoinen hallitus toteutti maailmallakin huomiota herättäneen perustulokokeilun. Sipilä korosti, ettei aiheesta ole riitaa, mutta asiaa halutaan selkeyttää. Myös puolueen periaateohjelmassa todetaan, että keskusta haluaa taata kaikille kannustavan toimeentulon perustuloajattelun pohjalta. Kautta linjan sitä perustellaan sillä, että se vapauttaa ihmisen ottamaan vastaan töitä tai perustamaan yrityksen ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä. Keskustelun myönteisyyttä ovat alleviivanneet kaikki muutkin Sipilästä puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelään ja puoluesihteeri Riikka Pirkkalaiseen
Kerronta on tiivistä ja vie lukijan mukanaan. Minna Rytisalo: Rouva C Niilo KeRäNeN ”Kirja on upea kuvaus 1800-luvun Suomesta ja naisasianaisen elämästä. Lukemaan rauhoittuminen on useille tärkeä jouluperinne. Moni suomalainen allekirjoittaa tämän perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon näkemyksen. Kirja on myös yksi tavallisimmista joululahjoista. Suomenmaa pyysi keskustan eturivin poliitikkoja suosittelemaan lukijoilleen kiinnostavaa joululukemista. Kirja on minulle erityisen rakas, koska se on oman lukioni äidinkielenopettajan kirjoittama.” Ulla PaRviaiNeN J o u l u k i rja t. 14 21.12.2018 Koonnut: Meri AlArAntA-SAuKKo Hyvä kirja kruunaa joulun – Joulun parhaimpia hetkiä ovat kirjan kanssa nojatuolissa, joulukuusen valojen loisteessa vietetyt tuokiot. Se on toki osin fiktiivinen, mutta antaa mainion kuvan omasta ajastaan.” ”Rouva C on hieno, erilainen kuvaus Minna Canthista, jonka syntymästä tulee ensi keväänä 175 vuotta. Joukossa on tietokirjoja ja romaaneja, jokaiselle jotakin. Se kertoo muun muassa siitä, minkälaisia rajoja määrätietoinen edelläkävijänainen joutui murtamaan. Syntyi kattaus kotimaista ja ulkomaista, uutta ja vanhaa kirjallisuutta
Sen humaani viesti sopii erityisen hyvin tähän kuohuvaan aikaamme, jossa ihmisiä jaetaan surutta jyviin ja akanoihin, ystäviin ja vihollisiin.” Mario Puzo: Kummisetä ”Minua kiehtoo kirjan monikerroksellisuus: sen voi lukea jännityskertomuksena tai syvällisempänä yksilön sisäisen kehityksen tarinana. Kirjassa on väkivaltaa ja seksiä, mutta myös tunteiden kaikki kirjot sisältävää perheen glorifiointia. Ahon kieli on edelleen tuoretta ja luettavaa. Jos on vain hetki aikaa, voi lukea muutaman lastun. Jos taas enemmän, Ahon romaanit ovat lukemisen arvoisia.” Kalle Päätalo: Viimeinen savotta ”Kalle Päätalon syntymästä tulee kuluneeksi ensi vuonna sata vuotta. Jäin hetkeksi lukemaan. Jokin aika sitten ne osuivat kirjahyllystä silmiini. Ne ovat hykerryttävän tosia, kristallinkirkkaita ja eri elämäntilanteisiin sopivia. Visurin kirja hätkähdyttää. 21.12.2018 15 Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta ”Yöpöydälläni on kolme suomalaisen naiskirjailijan upeaa syksyn teosta; Minna Rytisalon Rouva C, Pauliina Rauhalan Synninkantajat sekä Riikka Pulkkisen Lasten planeetta. Kirja tuli mieleeni, koska myös kevät 2019 on itselläni viimeinen savotta eduskunnassa.” Tove Jansson: Sanojen lahja ”Teos sisältää sitaatteja Janssonin laa jasta tuotannosta. Päähenkilön kamppailu oman tahdon ja yhteisön velvoitteiden välillä on mielenkiintoista seurattavaa.” AnniKA SAARiKKo SEPPo KääRiäinEn TAPAni TöLLi MARKKu RoSSi AiLA PALoniEMi HAnnA-LEEnA MATTiLA. Nämä odottavat joululoman pieniä kiireettömiä hetkiä.” Waldemar Erfurth: Sotapäiväkirja 1942–1943. ”Varsinkin suomalaisten on osattava historiansa tärkeimmät vaiheet, tykkäsi niistä tai ei. Historia ei toista itseään, mutta kyllä se opettaa, jos sen oikein oivaltaa. Historiattomuus vaivaa aikaamme, valitettavasti.” Juhani Aho: Kootut teokset ”Opiskeluaikoina 1970-luvulla ostin antikvariaatista Juhani Ahon Kootut teokset vuodelta 1921. Suosittelen joululukemiseksi hänen teostaan Viimeinen savotta, jossa on tarina huutolais poika Vikke Nilosta. Toinen kirjasuositukseni on Uusi testa mentti. Erfurth työskenteli yhteyskenraalina Päämajassa jatkosodan aikana. Toimittanut ja suomentanut Pekka Visuri
Se on onneksi meille vierasta, mutta noista olosuhteista saapuu Suomeen pakolaisia.” Skeemaigumeni Johannes: Valamon vanhuksen kirjeitä ”Tämä on ortodoksisen kirjallisuuden klassikko. Maailmassa ei ole koskaan liikaa rakkautta ja mystiikkaa, eikä oman sydämensä kuuntelijoita. Hänen teoksensa auttavat ymmärtämään sitä hyvin erilaista kulttuuria ja hirvittävää väkivaltaa, jotka Afganistanissa ja useassa arabimaassa vallitsevat. Se valottaa kylmän sodan aikaa ja eduskunnan toimintaa mielenkiintoisella tavalla ja on kirjoitettu Ervastin ammattilaisen otteella.” anTTi ranTaKangaS oskari Saari: aki Hintsa – Voittamisen anatomia ”Aki Hintsan monivaiheinen elämä ympäri maailmaa muun muassa etiopialaisten huippujuoksijoiden ja F1-kuskien henkisenä valmentajana ja lääkärinä on jo sinällään mielenkiintoinen tarina. Tämä on ollut hyvä lukukirja myös minulle kuluneen vuoden aikana. Kirja sopii kaikille, jotka tuota tietä etsivät.” PeKKa PuSKa anu VeHViLäinen Hanna KoSonen Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan Suomi ”Kun ostat lahjaksi tämän puolisollesi, voitte nauttia kirjasta koko perhe. Lukiessa ei voi välttyä siltä, että tulee kyynel silmäkulmaan. 16 21.12.2018 Khaled Hossein: Leijapoika Hossein on afganistanilaissyntyinen, USA:ssa asuva lääkäri ja kirjailija. Isä Johannes antaa lempeitä, mutta suoria neuvoja elämään, uskoon ja rukoukseen. Sain sen eräältä ystävältäni nimipäivälahjaksi. Kirjan antia syventävät hänen oppinsa esimerkiksi kokonaisvaltaisesta elämänhallinnasta. Niin aidosti ja rakkaasti on kuvailtu suomalaisen peruskallion, aidon miehen tarinaa. Välillä ilosta, välillä liikutuksesta. Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi hyväksyi marraskuun lopulla Isä Johanneksen pyhien joukkoon nimellä Pyhittäjä Johannes Valamolainen.” Jan-Philipp Sendkerin: Sydämenlyönneissä ikuisuus ”Kirja on juuri sopivaa kevyen painavaa joululukemista. Innostava ja ajattelemisen aihetta antava teos.” eLSi KaTainen. anne KaLMari Pekka ervasti ja Seppo Tiitinen: Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita ”Seppo Tiitisestä kertova kirja on hyvin mielenkiintoinen
Tänä vuonna isoveli lukenee sen pikkuveljelleen ääneen. Sanoma on ajankohtainen edelleen. Toivon, että joulunpyhinä luetaan mahdollisimman paljon kotimaista kaunokirjallisuutta.” Suomenmaan toimitus toivottaa antoisia lukuhetkiä!. Tarinasta välittyy ystävien ja sukulaisten merkitys ja joulun todellinen onni!” Janne Kaisanlahti: Kemijärvi 1918 ”Avustajani Janne Kaisanlahden kirjoittama uutuus kertoo vapaussodan tapahtumista Itä-Lapissa. Luku taito ei ole itsestäänselvyys. Näitä on hyvä lukea myös sillä ajatuksella, mitä Huovinen itse asiassa haluaa sanoa. Upeaa luettavaa. TiMO KOrhOnEn annEli JääTTEEnMäKi Olli Jalonen: Taivaanpallo ”Suosittelen joululukemiseksi myös it sel leni Finlandia-voittajaa. Kirjaa lukiessa tulee hyvälle mielelle.” MirJa VEhKapErä EEVa-Maria MaiJala anTTi KaiKKOnEn ari TOrniainEn Veikko huovinen: Kolme Viiksiniekkaa ”Tämän päivän maailmassa on paljon epävarmuutta, jota monet vallanhimoiset valtioiden päämiehet lietsovat. Huovinen ruoskii upealla ja humoristisella tavalla tässä kokoelmassa kolmea Suomenkin kohtaloihin vaikuttanutta miestä ja ajankulua. Suosikkimme on Onnin paras joululahja. 21.12.2018 17 Mauri Kunnas: Onnin paras joululahja ”Kunnaksella on paljon ihania joulukirjoja. Jalosen kirja kiehtoo, sillä se on sekä seikkailukertomus että nuoren pojan kasvutarina ja oppimisen ylistyslaulu. Kirjan hieno opetus on se, että pelkät lahjat eivät tee onnelliseksi. Olen kiinnostunut historiasta, ja kirja sopii hyvin luettavaksi näin 100-vuotismuistovuoden päätteeksi.” Kati Katajisto: Verraton Virolainen ”Tämä ja Timo Mikkilän teos talvisodan puolustusministeri Juho Niukkasesta ovat molemmat sujuvalla ja mielenkiintoisella tavalla kirjoitettuja kirjoja kansanliikkeemme merkittävistä poliitikoista. Lämmin suositus molemmista.” Tuomas Kyrö: Ennen oli kaikki paremmin, Mielensäpahoittaja ”Kyrö osaa kirjoittaa realistisen humoristisella tavalla meitä kaikkia jollain tavalla koskettavista ja askarruttavista asioista
Ulkomaat Kun pääministeri Taavi Rõivasin hallitus kaksi vuotta sitten kaatui, Viron keskustapuolue nousi kymmenen vuoden tauon jälkeen takaisin hallitusvastuuseen. Nykyhallituksessa reformipuolue ei löydä muutenkaan mitään hyvää. Ensi maaliskuun parlamenttivaalien jälkeen takaisin hallitukseen pyrkivä puolue säilyttäisi verottoman tulon rajan nykyisellään, mutta tasavero koskisi kaikkia tuloja 500 eurosta ylöspäin. Riigikogu hyväksyi äänin 41–27 YK-asiakirjaa tukevan julistuksen, minkä tuloksena Viro on mukana maahanmuuton pelisääntöjä linjaavassa sopimuksessa ja hallitus pystyi palaamaan normaaliin arkeen. Uusi veromalli on puolueen mielestä sekava ja passivoiva. Nämä lapset käyvät täällä päiväkotinsa ja koulunsa ja ovat joka tapauksessa virolaisia äidinkielestään riippumatta, perustelee Simson. Yli 2 100 euroa kuussa ansaitsevia koskee kiinteä 20 prosentin tulovero. – Vähittäiskauppiaat kertovat, että kuluttajilla on nyt paremmin varaa ruokaostoksiin myös loppukuusta, hän sanoo. Kaikesta monipuoluehallitus ei ole konsensusta löytänyt. – Kaikkien Viroon syntyvien lasten tulisi saada automaattisesti Viron kansalaisuus vanhempien niin halutessa, vaikka toisella vanhemmista olisi Venäjän passi. Rõivasin talousliberaali reformipuolue joutui väistymään, mutta sosiaalidemokraatit sekä oikeistopuolue Isänmaan ja Res Publican liitto säilyttivät vaihdoksessa paikkansa. Keskusta toivoisi suurempia muutoksia kansalaisuuslakiin. Verottoman tulon raja on tänä vuonna noussut 180 eurosta 500 euroon, ja verotus muuttui progressiiviseen suuntaan. Keskustan näkyvimpiin poliitikkoihin kuuluvan talousja rakenneministeri Kadri Simsonin mukaan 85 prosenttia työssäkäyvistä hyötyi verouudistuksesta. Jüri Rataksen johdolla muodostettu uusi hallitus puuttui ensi töikseen tasaveromalliin. Verotuksen palauttaminen entiselleen edistäisi yritteliäisyyttä, uskoo puolueen Kompromissien saavuttaminen koalitiohallituksessa on vaikeaa, mutta pääministeri on hyvä neuvottelija, kiittelee Kadri Simson. Parlamentin suurin puolue ei ole vastustanut YKsopimusta, vaan syyttää hallitusta kyvyttömyydestä tehdä päätöstä sille kuuluvassa ulkopoliittisessa asiassa. Koalitiohallitus oli marraskuussa kompas tua YK:n siirtolaissopimukseen. Hallitus on myös korottanut lapsilisiä ja laajentanut paikallisliikenteen maksuttomuutta. Asia vietiin poikkeuksellisesti parlamentin käsittelyyn. nyt oppositiossa istuvan reformipuolueen 30-jäseninen ryhmä ei osallistunut riigikogun äänestykseen. TeksTi: kirsi Hakala Oikeistopopulismin nousu ja uusi Viro 200 -puolue hämmentävät politiikan asetelmia Tauno Tõhk, Riigikantselei/Estonian Government Office Viro suuntaa vaalivuoteen 18 21.12.2018. Kannatustaan menettänyt Isänmaa-puolue blokkasi hallituksen päätöksen Viron liittymisestä asiakirjaan, jota muissa maissa vastustavat lähinnä oikeistonationalistit
Väittely YK:n siirtolaisuussopimuksesta tulikin puolueel le kuin tilauksesta. Yli neljännes Virossa asuvista puhuu äidinkielenään venäjää, ja moni heistä käy venäjänkielistä koulua. Viime vaaleissa riigikoguun noussut oikeisto populistinen EKRE taistelee kolmanneksi suurimman puolueen paikasta. mielipidemittausten mukaan reformipuolue ja keskustapuolue kamppailevat suurimman puolueen asemasta. Viro 200:n perusti joukko näkyviä yliopistomaailman ja elinkeinoelämän vaikuttajia, jotka ovat saaneet mukaansa kulttuuriväkeä ja poliitikkoja vanhoista puolueista. entinen moninkertainen ministeri ja nykyinen euroedustaja Urmas Paet. – Venäjänkielisten on osattava riittävän hyvin viroa, jotta peruskoulutuksen jälkeen selviytyy työelämässä tai yliopistoopinnoissa. Lisäksi vihreä poliitikko Indrek Tarand valittiin sitoutumattomana omalta listaltaan 13,2 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraatit ovat saaneet vetonauloikseen sitoutumattomia kansansuosikkeja, mutta suurimmaksi yllättäjäksi ja reformipuolueenkin suosion nakertajaksi on nousemassa vasta marraskuussa puolueeksi rekis teröitynyt Viro 200. Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Nato-kumppaneiden roolin Viron ilmapuolustuksessa. 8/2018 9/2018 10/2018 11/2018 12/2018 Muutos verrattuna vuoteen 2015 30 ±0 25 –2 11 –3 14 –1 7 8 +8 Kannatus, 30 % % 15 % 25 % 10 % 20 % 7 ±0 Reformipuolue Keskustapuolue Isänmaa** Sosiaalidemo kraatit Vapaapuolue EVA Konservatiivinen kansanpuolue EKRE 6 –2 Viro 200 Vihreät Muut * Riigikoguun päästäkseen puolueen on ylitettävä 5 %:n äänikynnys. Tarand on ilmoittanut olevansa ehdolla ensi vuoden Riigikogun vaaleissa sitoutumattomana sosiaalidemokraattien listalla. Toisena tärkeänä teemana Paet mainitsee koulutuksen. Kallaksen taustatukena on miesvaltainen kärkiehdokkaiden joukko, jossa on mukana myös entinen pääministeri Siim Kallas, Kaja Kallaksen isä. Riigikogun paikkajako 12/2018 Riigikogun paikkajako* Parlamenttivaalit 2015 Mielipidemittaus Lähde: Mielipidemittaus Kantar Emor. Vaikka Viron saapuvien pakolaisten määrä on aivan minimaalinen, muutamia kymmeniä vuodessa, EKRE ratsastaa ennen muuta maahanmuuttovastaisuudella. EKREn politiikan ytimessä ovat myös kansallismielisyys, euroskeptisyys ja ennakkoluuloja lietsova suhtautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin. Euroopan parlamentissa reformipuolue ja keskusta ovat päätyneet samaan liberaaliryhmään. Ryhmiin kuulumattomat 21.12.2018 19. Ennen Viron EU-jäsenyyttä keskustapuolue näyttäytyi euroskeptisenä, mutta Rataksen hallitus panosti Viron ensimmäiseen EU-puheenjohtajuuskauteen viime vuonna täysillä. Viron kieltä olisi opetettava kaikissa kouluissa päivittäin. Jüri Ratas ja muu puoluejohto ovat rakentaneet Edgar Savisaaren korruptiosyytteisiin päättyneen valtakauden jälkeen keskustapuolueesta uudelleen hallituskelpoisen. Virolaiset puolueet kannattavat yksimielisesti myös Nato-jäsenyyttä. Pääministeriehdokkaana Ratas on kirinyt viime huhtikuussa reformipuolueen johtoon valitun Kaja Kallaksen ohi, vaikka onkin menettänyt suosiotaan venäjänkielisten keskuudessa. 30 14 15 27 7 8 0,9 % Euroopan parlamentin vaaleissa 2014 Reformipuolue sai kaksi paikkaa, Keskustapuolue, Sosiaalidemokraatit ja Isänmaan ja Res Publican liitto kukin yhden. Tilaajat Postimees-lehti ja uutistoimisto BNS. Erot toiseen, Viron radion ERR:n julkaisemaan mielipidemittaukseen ovat kuitenkin isoja erityisesti suurimpien puolueiden osalta. Uusi puolue nousi mielipidetiedusteluissa heti perustamisensa jälkeen selvästi yli viiden prosentin äänikynnyksen. Viron puolueiden kannatuksen kehitys parlamenttiVaaleista 2015 joulukuuhun 2018 ** 15.4.2018 saakka: Isänmaan ja Res Publican liitto Mielipidemittausten mukaan reformi puolue ja keskustapuolue kamppailevat suurimman puolueen asemasta. – Suurempi liittouma luo turvallisuutta, muistuttaa Simson
USA:n mukaan länsivallat eivät kuitenkaan avusta Syyrian jälleenrakennuksessa, ellei Assadin hallitus taivu kompromisseihin. Kiinan presidentti Xi Jinping esiintyi maailmalle uhmakkaana linjapuheessaan, jonka hän piti Kiinan suurten talousuudistusten 40-vuotispäivän merkiksi. Kynttilät lepattivat Strasbourgin keskustassa Ranskassa reilu viikko sitten tapahtuneen ampumisen uhrien muistoksi. ilmaStoSopu löytyi. Yhdysvallat ei enää pyri Syyrian presidentti Bashar alAssadin hallinnon kaatamiseen. Kiina uhmaKKaana. iSKu vaati liSää uhreja. Syyria tarvitsee arviolta 260– 350 miljardia euroa maan kunnostamiseen kahdeksan vuotta kestäneen sodan jälkeen. Poliisi ampui Chekattin viime viikolla Strasbourgissa. Iskussa kuolleiden määrä nousi tällä viikolla viiteen, kun useampi vakavasti loukkaantunut kuoli sairaalassa. 20 21.12.2018 Maailman kuvat Syyrialle ei heru rahaa. Puolan Katowicessa käytyjä ilmastoneuvotteluja johtanut Michal Kurtyka tuuletti kokouksen päätteeksi, kun Pariisin ilmastosopimuksen kaikille yhteisistä säännöistä ja raportoinnista päästiin sopuun. Koonnut: samuli vänttilä Janek Skarzynski / AFP Photo / Lehtikuva. Poliisi epäilee 37-vuotiaan miehen antaneen ampujalle Cherif Chekattille aseen. Tulosta luonnehdittiin laihaksi, mutta tyhjää paremmaksi. Presidentti Donald Trumpin johtaman Yhdysvaltain kanssa käydyn kauppasodan varjostaman Xin mukaan ”kukaan ei ole asemassa, josta voisi sanella Kiinalle, mitä Kiinan pitäisi tehdä tai olla tekemättä”
Vaikkapa Pariisissa vieraillessaan voi huomata kaupallisten pal velujen olevan tarjolla juhlapyhien aikaankin vähintään normaalin viikonlopun aukiolo ajoilla eli miltei kellon ympäri. Tämä saattaa hämmästyttää, sillä Ranskal la on vahva katolinen perinne. Yhteiskunta pyörii tiu kasti ilman uskontoja. Muslimitaustainen ministeri huk kasi mahdollisuuden osoittautua todelliseksi rauhantekijäksi yhteiskuntaryhmien välillä. Ateisteiksi ilmoittautuu jo noin kolmas osa, tämän osuuden ollessa kasvussa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Uskonasioista vaietaan Rauhan pääkaupunki. Luokas sa oli useista maailman pääuskonnoista ko toisin olevia lapsia, ja olisi ollut rikkaus käydä arkista vuorovaikutusta uskontojen juhlista ja perinteistä. Mutta sitäkin vahvempi ja olennaisempi valtiolle on maalli suus, laïcité. Ne ovat suorastaan väkisin vaiettuja aiheita. Vuoden 2015 väkivaltaisten terroriiskujen jälkeen maa siirtyi pitkään poikkeustilaan. Suvaitsevaisuus lisääntyy ymmärryksen kautta, ja siksi uskonnoistakin pitäisi mielestäni puhua, ei vaieta, varsinkin koulussa. Jokainen valtaan tuleva presidentti julistaa vuorollaan, että jo vuodesta 1905 on vallan käyttö hajautettu onnistuneesti maallisen ja uskonnollisen välillä. Mallia Ranska voisi ottaa useista Afrikan ja Aasian monen uskon non maista, joissa us konnot juhlineen saa vat olla läsnä. Maallisuusperiaatteen mukaisesti uskonto kuntiin kuulumista ei tilastoida virallisesti. uskonnoista vaikeneminen näyttäytyy eri koisena hyvin monikulttuurisessa ja monien uskontojen maassa. Jokainen lap si oppii torjumaan suvaitsemattomuutta, vi haa ja väkivaltaa niiden kaikissa muodoissa.” Kirjeen lopussa on varsinainen viesti: us koon tai uskontoon ei tule viitata missään yh teydessä. Vain jo ka kymmenes kansalaisista käy säännöllises ti kirkossa. Jos jostain asiasta on konsensus poliittisella kartalla, on se tämä uskonnon ja valtion erottaminen toisistaan. Meille vanhemmille jaettiin silloisen ope tus ministerin Najat Vallaud-Belkacemin kirje: ”Tasavallan koululaitos välittää oppilailleen yhtenäiskulttuuria, johon kuuluu suvaitsevai suus ja keskinäinen kunnioitus. 21.12.2018 21 Joulu ei pysäytä Ranskaa. Hallitus muutti julkisen varhaiskasvatuksen opetusohjelmaa siten, että se on täysin maal linen ja tavoitteena on muuttaa yhteiskuntaa suvaitsevammaksi koulun kautta. Uskonto tai elämänkatsomustieto eivät kuitenkaan kuulu oppiaineisiin. Tosiasiassa enää vain noin puolet ranskalai sista tunnustaa itsensä katolilaisiksi. Ääriuskonnolliset liikkeet pitävät terro rismia ja jännitteitä yllä, ja niin kauan kuin maassa on yhteiskunnallista erkaantumi sesta, toisten ymmärtämättömyyttä ja sosi aalista epätasaarvoa, löytyy näille liikkeille kannatusta. lastemme käydessä taannoin vuoden ver ran Ranskan koulua tuli hyvin selväksi, että myöskään kouluun ei uskonto kuulu
Hänellä on kiire hakemaan Mikaelia, 4, ja Samuelia, 6, vantaalaisesta päiväkodista. Mutta siitäkin selvitään. KesKustan kainuulainen kansanedustaja Marisanna Jarva, 37, kiiruhtaa eduskunnan rappuset alas ja soittaa taksin. Lapset istuvat päiväkodin edessä odottavaan taksiin, koska Hakunilan kotiin on vielä reilut kymmenen kilometriä. Se ei onneksi haittaa. Kello on kolme iltapäivällä, ja lapset pitäisi hakea puoli neljään mennessä. Muun ajan lapset ovat isänsä kanssa kotona Paltamossa. Matka menee Jarvan omaan piikkiin eduskunnan taksikortin sijaan. – Minä olen samppupamppulamppu, Samuel esittelee itsensä. taKsissa Jarva kaivaa puhelimensa esiin ja työsähköpostit alkavat sinkoilla eri suuntiin. tänä syksynä julkaistussa eduskunnan tasa-arvokyselyssä nousi esiin edustajien kokemus eduskuntatyön ja perheen vaikeasta yhteensovittamisesta. Jarva myöhästyy päiväkodista melkein vartin. Lapset ovat nykyisin äitinsä luona etelässä yhden työviikon kuukaudessa. – Oli kivahauska päivä, Mikael kertoo kuulumisensa. Esitys saa lämpimän kannatuksen Jarvalta. Torstaisin eduskunnassa on kyselytunti, ja silloin joko poikien täti tai Mannerheimin Lastensuojeluliitosta palkattu lastenhoitaja hakee lapset päiväkodista. – Onhan tämä arki suoriutumista täällä, Jarva huokaa. Lapsilla ei ole Vantaalla varsinaisia päiväkotipaikkoja, vaan he saavat olla kaupungin hoitoapupisteessä korkeintaan neljänä päivänä kuukaudesta. Selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, Jarvan edustajakollega Ulla Parviainen ehdotti lastenhoitotilaa eduskuntaan, koska työskentelyajat ovat haasteellisia. Joskus hänellä on oma auto käytössä silloin, kun lapset ovat etelässä, mutta ei tällä kertaa. kahdella paikkakunnalla. 22 21.12.2018 Ruuhkaista arkea Henkilö TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Kainuulaisen kansanedustajan Marisanna Jarvan perhe-elämä on välillä aikamoista säätöä. Päiväkoti sijaitsee värikkäiden rivitalojen keskellä maisemissa, joissa kuvattiin Risto Räppääjä -elokuvat. – Lapset voisivat olla hoidossa vaikka silloin, kun istunto kestää pitkään. Helsingissä on jo ilta päiväruuhkien aika. Silloin Jarvan mies, lasten isä Ilkka Jarva on ulkomailla valmentamassa Tšekin maastohiihtomaajoukkuetta
Kansanedustaja Marisanna Jarva leikkii pikkuautoilla 4-vuotiaan Mikaelin kanssa kakkoskodissaan Vantaalla.. 21.12.2018 23 Hakunila ei ole asuinalueista seesteisin, mutta Jarvan mielestä se on mainettaan parempi
Etelässä Jarvan ja lasten elämässä on yksinkertainen kuvio. Äiti ymmärtää, että pojan mielipaha lähtee vain lä heisyyttä ja huomiota antamalla. Tuolloin lapset saivat päiväkotipaikat aivan kodin vierestä, mikä helpotti elämää. Hän uskoo, että edessä on taas muutto pienempään asuntoon lähem mäs eduskuntaa, mikäli hän saa jatkokauden. Aiemmin Jarvalla oli pieni yksiö Töölössä lähellä eduskuntataloa. Opiskelunsakin Jarva mietti siltä kantilta, että hän voisi hyödyttää yhteisöä Kainuussa. Hakunilaan on tuotu osa lasten leluista, mutta Mi kae lin mielestä niitä on aivan liian vähän. – Minulla ja miehelläni ei ole mitään haaveita tänne aset tumisesta, olen täällä ihan vain työn takia, hän painottaa. Hakunila ei ole asuinalueista seesteisin, mutta Jarvan mielestä se on mainettaan parempi. Mutta nyt eduskuntaan on tunnin matka bussilla, jonka Jarva ottaa usein alleen silloin, kun hänen ei tar vitse kulkea päiväkodin kautta. Paltamoa Jarva kehuu yhteisölliseksi paikaksi, jossa ihmi set katsovat toistensa lasten perään. Jarva sanoo, ettei hänestä ikinä tule yhtä niistä kansan edustajista, joiden elämä on pikkuhiljaa hivuttautunut pääkaupunkiseudulle ja vaalipiirikin lopulta vaihtunut. He käyvät töissä, päiväkodissa, lähipuistossa ja ruokakaupassa. Se merkitsi muuttoa isompaan asuntoon. Joskus hän on tosin joutunut soittamaan poliisit. Jarva on hallinto tieteiden maisteri Vaasan yliopistosta. Hän on avustanut europarla mentissa Samuli Pohjamoa ja Mikko Pesälää. Samuel laittaa Mikael Gabrielin kappaleen soimaan heti ulkovaatteet riisuttuaan ja ryhtyy flossaamaan musii kin tahdissa. PerheelliSelle maakunnan kansanedustajalle asumis järjestelyjen miettiminen ei ole helppoa. Harmitus purkautuu itkuksi äidin kainalossa. 6-vuotias Samuel esittelee päiväkodissa tekemäänsä keitosta äidilleen Marisanna Jarvalle.. He käyvät töissä, päiväkodissa, lähipuistossa ja ruokakaupassa. Hoidossa sai olla normaalisti viiteen saakka. eteläSSä Jarvan ja lasten elämässä on yksinkertainen kuvio. Kerran nuorisojoukko pommitti kaupasta poistu via ihmisiä lumipalloilla. Pitkä työmatka turhauttaa Jarvaa. Hänelle oli opiskeluajoista lähtien selvää, että hän palaa kotipaikkakunnalleen armeijan, opiskelujen ja Brysselin töiden jälkeen. Hiihtovalmennuspestin myötä tilanne muuttui viime vuonna niin, että lapset asuivat jopa puolet ajasta äitin sä luona. Jälkkäriksi he saavat jäts kit, ja siitäkös mielikin kohenee. – Nuorisojengit ovat täällä uhmakkaita, hän toteaa. – Kotona lapset ovat paremmalla ruualla, koska mei dän perheessä isä on se kokki, Jarva naurahtaa. 24 21.12.2018 Jarva uskoo, että lastenhoitaja olisi mahdollista pal kata eduskuntaan samassa tilanteessa olevien edusta jakollegojen kanssa. Pääkau pungin hintatason vuoksi sopiva löytyi Vantaan Ha kunilasta. Vaalikauden ensimmäiset pari vuotta hän sai keskittyä uuteen työhönsä kansanedustajana, koska mies hoiti lapsia kotona. Nälkäkin lapsilla varmaan on, Jarva päättelee Mi kaelin rauhoituttua. Hän lämmittää pojille makaronia, lihapullia ja porkkanalettuja. – Meidän pitää mennä Paltamoon hakemaan lisää autoja, poika vaatii niiskuttaen. Jarva ei jäänyt lasten kanssa kauppaan odottelemaan vaan tarttui puhelimeen. Lasten kulkemisen täytyy jäädä vähäiseksi jo siitäkin syystä, että Samuel aloittaa syksyllä koulun Paltamossa. – Joo, kirjoitetaan äidin kalenteriin, että ensi kerralla muistetaan ottaa kotoa autoja, hän lohduttaa pojan sel kää silitellen
– Eikä tämä kestä loppuelämää, vaan meillä on tämmöinen vaihe nyt. Yksin työreissuilla käydessään hän lähtee kotoa hyvin aikaisin tiistaina ja kotimatka alkaa perjantaina ilta päivällä. – Se on muuttunut, töitä olisi nyt laajasti monilla eri aloilla. – Meillä on ratikkatehdas, pelija kaivos teollisuutta ja nosteessa olevaa matkailua. Jarva sanoo ymmärtävänsä, että näin tehdään alkuvaiheessa, koska maakuntapäättäjillä on hyvä olla kokemusta alueellisten palveluiden järjestämisestä. Jarvalla on oma yritys Kotomo, joka myy kainuulaisia lahjaja sisustustuotteita. Jarva on tyytyväinen siihen, että elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on jo päättänyt selvityttää Pohjoisja Itä-Suomen saavutettavuuden junaliikenteen osalta. – En syyllistä siitä ketään, mutta nyt pitää tuoda esille, että mahdollisuuksia on myös meillä Kainuussa. Kansanedustaja uskoo, että ihmisillä on vielä vanhentunut kuva Kainuusta paikkana, josta irtoaa töitä korkeintaan yhdelle perheenjäsenelle. Jarva pitää Kainuussa asumisen isona etuna sitä, että välimatkoihin menee vähemmän aikaa ja elämässä on rauhallisempi tahti kuin isommissa kaupungeissa. Muuttoliikettä voisi olla toiseenkin suuntaan, Jarva sanoo. Äiti töllöttää ainakin aina puhelinta, poika pohtii. Ruotsissahan se on rajattu kahteen tasoon, Jarva huomauttaa. Gradunsa Jarva teki Kainuun maakuntakokeilusta. Nyt pitää tuoda esille, että mahdollisuuksia on myös meillä Kainuussa. Jarvaa hämmästytti, kun paltamolaiset kysyivät häneltä vaalikauden alussa, että käytkö sitten kansanedustajana useinkin kotona. 21.12.2018 25 – Voin tehdä kehitystehtäviä maakunnan tasolla ja toimia yrittäjänä. Samuel tietää, että äidin ammatti on kansanedustaja. Näitä voivat olla esimerkiksi koulutusmäärien kasvattaminen, asumisratkaisut, alueen tunnettuuden lisääminen ja kansainvälisten osaajien houkuttelu. – Minäkin saan oman puhelimen talvella synttärilahjaksi, hän lisää ylpeänä. Mutta muuttoliikkeen kääntäminen ei ole nopeas ti tehty. Mutta tietääkö hän, mitä kansanedustaja tekee. Olen tehnyt siivouksesta lähtien kaikkea, töitä kyllä löytyy. – Äiti tulee hakemaan teidät perjantaina päiväkodista ja sitten mennään Tikkurilasta junalla kotiin, Jarva juttelee pojille. Hän viettää siis viikosta neljä yötä kotona, kolme Vantaalla. KaiKista säätämisistään huolimatta Jarva haluaa korostaa sitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnis tuu haastavassakin tilanteessa. Maakuntavaalien jälkeen Jarva saattaisi toimia päättäjänä kolmella tasolla, kunnassa, maakunnassa ja eduskunnassa. – Join lentokoneessa Fantaa, Samuel kertoo. Lasten kanssa tiistaiaamun lento olisi ollut liian aikai nen, joten kolmikko tuli jo maanantai-iltana. Kainuu kärsii nyt työvoimapulasta. – Mutta kyllä Suomessa pitäisi jossain vaiheessa linjata, että päättäjä ei voi toimia kolmella tasolla. Hän aikoo olla ehdolla tulevissa maakunta vaaleissa, mutta jos hänelle tulee merkittävä paikka, Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtajuus saa jäädä. Sote-alalle voisi koko ajan palkata lääkäreitä ja sairaanhoitajia. – En. Keskustan sivistysvaliokuntaryhmän kokouksen jälkeen Marisanna Jarvalla on kiire hakemaan lapsia päiväkodista.. Muuttoliike kaiken lisäksi kertautuu. Jarvakin on huomannut, että nuoret aikuiset muuttavat ensin Kainuusta Etelä-Suomeen, ja kun heille tulee perhettä, osa isovanhemmista muuttaa perässä voidakseen olla lähem pänä lapsenlapsiaan. Hänenkään ei ole tarvinnut valita lastenteon ja unelmatyönsä välillä, vaan hän on saanut ne molemmat. – Tehtävät olisivat muuten liian päällekkäisiä, myös ajankäytöllisesti. Jarva toivoo apua valmisteilla olevasta siltasopimuksesta, jossa valtio ja alue sopivat osaajapulaa helpottavia toimia. Muuttoliikettä voisi olla toiseenkin suuntaan. Meillä on nyt huutava pula tekijöistä
26 21.12.2018 Reportaasi ”keskustassa on helppo toimia uskonnottomana. kukaan ei katso kieroon.”
Edellisenä päivänä samassa pöntössä puhui pää ministeri Juha Sipilä. Useimmat keskustalaiset kastavat lapsensa ja uskovat Jumalaan, mutta puolueessa on aina ollut tilaa myös toisella tavalla ajatteleville. 21.12.2018 27 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Puolueen historiaan perehtynyt valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa selventää, että keskustalaiset ovat aina tykänneet käydä kirkossa. Me saamme luottaa uskolliseen Luojaan, yhdessä käydä uuteen aikaan nyt. V irsi 600 raikaa kylpylähotelli Caribian audi to rios sa. – Keskusta on syntynyt suomalaisista kotope räisistä aineksista, ja luterilaiset arvot ovat olleet puolueessa hyvin keskeisessä roolissa. KesKustan tärkeimmissä valtakunnallisissa tapahtu missa on tapana aloittaa sunnuntaiaamu hartaushet kellä. Käsissään hän rapiste lee tekstiä toivosta ja siitä, miten yksilö on vastuussa elämästään Jumalalle. Yleisökin oli sama, sillä kirkko herra on tullut pitämään aamuhartauden Turkuun keskustan puoluevaltuuston kokoukseen. Omantunnon asia. TeksTi: Henna Lammi kuvaT: sHuTTersTock Keskustassa on ollut tapana, että uskontoa ei sekoiteta politiikkaan. Kristilli syys on syvällä keskustalaisuudessa, hän sanoo. Puhujapöntön takana odot taa jo Mikaelin seurakunnan kirkko herra Jouni Lehikoinen
K eskustan äänestäjät ovat tänäkin päiväkin uskonnollisempia kuin väestö keskimäärin. Auditoriollinen keskustalaisia naurahtaa, mutta hiljaa. Maalaisliitto-keskustan historiassa uskonnolla on ollut merkitystä, mutta puolueessa on painotettu uskonnon vapautta. Kaisanlahti on aktiivinen sekä kirkossa että keskustassa. Eihän hartaudessa sovi mekastaa. Alkion linja hävisi, ja viimeistään 1930-luvulle tultaessa Maalaisliiton linja oli vakiintunut. 68 % Ei äänEstänyt 74 % Ei halunnut vastata tai kErtoa puoluEtta. Mykkänen aprikoi, että yksi selittävä teki jä voi olla sekin, että keskustan kannattajista iso osa asuu maalla. – Keskustalaisilla on ollut mutkattoman läheinen suhtautuminen kansankirkkoon, hän kuvaa. Yliopistonlehtori Juri Mykkänen Helsingin yliopistosta sanoo, ettei luvuissa ole mitään yllättävää. Hän kertoo katsoneensa joitakin vuosia sitten flunssapedissä koko päivän kristillisdemokraattien puoluekokousta. Hän painottaa, että keskusta ei ole uskonto puolue. Santeri Alkio oli kristitty ja uskonnollinen mies, mutta hän katsoi, että kirkon ja valtion olisi hyvä olla erillään. Kristillisdemokraatit perustaa toimintansa kristillisiin arvoihin, ja puolue tuo kristillisen sanoman politiikan sisään. Hän aloitti teologian opinnot ollessaan puoluesihteeri ja pänttäsi tenttikirjoja ratikassa työmatkoilla. – Maaseudulla yhdenmukaisuuden ja kirkkoon kuulumisen paine voi olla korkeampi kuin kaupungeissa. Myös perussuomalaiset määrittelevät ohjelmissaan tukeutuvansa kristillisiin arvoihin, mutta puolueeseen kuuluu sekä hyvin uskonnollisia ihmisiä ja ateistisia radikaaleja. Yksi sellainen on esimerkiksi materialistisen maailmankuvan vastustaminen. Eräskin vanhempi naishenkilö korosti puheessaan, että presidentin pitää olla mies, Kaisanlahti kertoo. Uskonnottomuus taas tavataan liittää korkeakoulutukseen ja kaupunkikulttuuriin, hän pohtii. Laanisen mukaan keskusta-aatteessa on useita juonteita, jotka luovat pohjaa kristilliselle ajattelulle. Molemmat puolueet ovat linjanneet, että kaikilla uskonnollisilla ja maailmankatsomuksellisilla yhteisöllä pitäisi olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon. Keskeiset voimahahmot ovat kuitenkin tunnustaneet uskoaan julkisesti. Vasemmistoliitto ja vihreät ajavat kaikkein aktiivisimmin muutoksia kirkon ja valtion suhteeseen. – Ei minun paikkani siellä olisi. Kirkon tutkimuskeskuksen vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan 88 prosenttia keskustan äänestäjistä kertoi kuuluvansa evankelisluterilaiseen kirkkoon. Vähiten kirkkoon kuuluvia oli vihreiden kannattajissa (58 prosenttia). Siitä emäntä luonnollisesti huolestui, mutta isäntä rauhoitteli vai moaan: kun ei ole ollut sellaista kuoppaa, josta Valmet ei olisi minua tuonut ylös. Keskustalaisten joukoissa on toiminut niin katolilaisia, ortodokseja kuin viime vuosina myös muslimeja. Ensimmäisessä rivissä istuva Janne Kaisanlahti hymähtää muiden mukana. Nykyinen puheenjohtaja Jussi Hallaaho kuuluu jälkimmäisiin. Kun talvisota syttyi, Kyösti Kallio kehotti Suomen kansaa rukoilemaan. Yliopistonlehtori Mykkänen huomauttaa, että vaikka puolueilla on poikkeavia näkökulmia, mikään puolue ei ole hanakasti Lähde: Kirkon vihkioikeuskysely, huhtikuu 2017. 28 21.12.2018 Puolueen alkuvuosina käytiin toki kädenvääntöä siitä, pitäisikö Suomessa olla valtionkirkko. Keskusta, kokoomus ja RKP näkevät kristillisen perinteen suurin piirtein samalla tavalla: arvoperustana ja oleellisena osana suomalaista kulttuuria. Keskustan pitää miehen mielestä puolustaa Suvivirttä ja jouluevankeliumia. Lehikoinen selostaa maatilan isännästä, joka toivoi kuolinvuoteellaan pääsevänsä samaan hautaan traktorinsa kanssa. Jos tutkitaan esimer kiksi moraalikysymyksiä, keskustan, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten kannattajat erottuvat arvokonservatiivisina. Uskonnonvapaus taas näkyy Laanisen mukaan siinä, että puolueessa on aina arvostettu ja suhtauduttu myönteisesti eri kirkkokunnista tuleviin ihmisiin. Viime kuussa hän sai pappisvihkimyksen. K aisanlahdelta on kysytty moneen kertaan, eikö hänen kuuluisi olla kristillisdemokraateissa. – Niin ateistin, hindun kuin buddhistinkin pitää voida toimia keskustassa, mutta jokaisen on ymmärrettävä puolueen kristillinen arvopohja. Hänelle koti, uskonto ja isänmaa muodostavat kaiken yhteiskunnallisen elämän ytimen. Demareiden puoluekokous on useasti kirjannut tavoitteekseen kirkon ja valtion erottamisen. Jotkut puheenvuoroista oli lähinnä pelottavia. Kaisanlahti muistuttaa keskustan kristillisestä arvopohjasta ja ihmiskäsityksestä, jota ei hänen mielestään sovi unohtaa, vaikka maailma ympärillä kouh kaisi kuinka. Julkisen mielipiteen mukaan politiikkaa ja uskontoa ei pidä sekoittaa. K eskustalaisten uskonnollisuudesta on kysyttävä myös puo lueen entiseltä puoluesihteeriltä Timo Laaniselta. Sen puolueohjelmissa on aina Forssan ohjelmasta (1903) ollut ajatus uskonnosta yksityis asia na. EvankElis-lutErilaisEEn kirkkoon kuuluviEn osuus Eri puoluEita kEvään 2017 kuntavaalEissa äänEstänEistä kesk 88 % RkP 83 % kOk 82 % kD 79 % sDP 74 % vas 65 % Ps 64 % vIHR 58 % muu 51 % T urussa kirkkoherra Lehikoinen laukoo vitsin – ja vieläpä keskustahenkisen. Suomalaisten puolueiden suhtautuminen uskontoon ja kirkkoon vaihtelee. SDP lähtee eri vinkkelistä. K eskustalainen lähestymistapa uskontoon kumpuaa luterilaisesta ajatuksesta maallisen ja hengellisen vallan erottamisesta
KesKusta on liberalisoitunut ja taipunut ajan muKana. esimerKiKsi suhtautuminen naispappeuteen oli 1960-luvulla puolueessa erittäin vaiKea aihe.. 21.12.2018 29 Peace-merkki
30 21.12.2018 LuteriLaiset arvot ovat oLLeet keskustassa hyvin keskeisessä rooLissa.
Heitä, jotka ovat sanoneet papin edessä tahdon, heitä, jotka kastavat lapsena, koska niin kuuluu tehdä. Suurin osa on tapakristittyjä. Keskustalaiset ovat keskivertoa vanhoillisempia ja uskonnollisempia, hän huomauttaa. ajanut esimerkiksi kirkon ja valtion eroa toisistaan. Puolue on liberalisoitunut ja taipunut ajan mukana. Silvasti uskoo, että myös keskustalaisten uskonnollisuus muuttuu. Ulkopuolisilta tulee herkästi uskontoon liittyvää kielteistä sanomista. Hartaudet on tuotu 2000-luvulle. Helsingin Sanomat teki vaalikauden alussa selvityksen kansanedustajien uskonnollisesta vakaumuksesta. – Asiasta ei ole täsmällistä tietoa. Että vanhoillislestadiolaiset keskittävät äänensä organisoidusti tai että he olisivat yhtenäinen yhteiskunnallinen voima. – En muista kertaakaan, että esimerkiksi eduskuntaryhmän kokouksissa uskonnollisuus olisi noussut poliittisen päätöksenteon argumentiksi, entinen puoluesihteeri Laaninen kertoo. He kokivat, että yhteiskunnallisia epäkohtia voidaan korjata parhaiten juuri Maalaisliiton kautta. 21.12.2018 31 KesKustalaisilla on ollut mutKattoman läheinen suhtautuminen KansanKirKKoon. Dietrich Bonhoeffer kirjoitti virren keskitysleirillä odottaen kuolemaa. Tutkija Mykkänen pohtii, että mielikuva voi syntyä vain yksinkertaisesti siitä, että keskustan ja vanhoillislestadiolaisten vahvat alueet ovat maantieteellisesti samoja. Voi olla, että lestadiolaiset ryhmittyvät vaaleissa tietyn keskustalaisen ehdokkaan taakse, mutta en usko, että sellaisissa tapauksissa taustalla olisi uskonnollista motiivia. Yksikään haastateltava ei kuitenkaan usko, että kukaan keskustalainen jättäisi kertomatta vakaumustaan äänestäjien pelosta. Sekä puolue että kristilliset herätysliikkeet ammensivat voimaansa maaseudulta. – En tunne olevani vähemmistössä, sillä minulla ei ole mitään kirkkoa tai seurakuntia vastaan. Samaan aikaan puoluevaltuuston jäsen Silja Silvasti istuu vielä kaikessa rauhassa hotellin aamupalapöydässä, edessään iso kupillinen kahvia, jogurttia ja leipää. K eskustan riveissä on perinteisesti vanhoillislestadiolaisia kansanedustajia. Tilastojen valossa selvä poikkeus. Ei tarvitse kuin seurata vähän aikaa internetin keskustelupalstoja, niin saa vihiä siitä ala-arvoisesta kielenkäytöstä, jota esimerkiksi Sipilä joutuu kohtaamaan. – Tunnettuja saarnamiehiä tuli mukaan puolueen toimintaan. – Uskonnon merkitys ylipäätään politiikkaan on tänä päivänä aika vähäinen. Keskustan 49:sta kansanedustajasta 27 vastasi olevan luterilaisia ja yksi ortodoksi. Niissäkin tapauksissa muutoksia on useimmiten vastustettu samankaltaisin perusteluin, oli poliitikko sitten uskonnollinen tai ei. – Ei tarvitse kuin katsoa Helsingin keskustan seurakuntavaaliehdokkaita. Keskustalainen ateisti. He kaikki olivat mukana liberaalin Tulkaa kaikki -liikkeen listoilta. Häneltä saamme huomispäivänkin. Toki tapetilla on silloin tällöin uskonnollisille henkilöille herkkiä asioita, kuten avioliittolaki tai alkoholilaki. Esimerkiksi silloin kun kansanedustajat saavat äänestää omantunnon kysymyksinä asioista, jotka eivät Silvastin mielestä sellaisia ole. Isohookana-Asunmaa kertoo, että keskustalla ja herätysliikkeillä on ollut alusta asti tiivis yhteys, eikä tuo kytkös ole vuosikymmenten aikana kadonnut. – Ei ole niin suurta murhetta, ettei kö Jumala voisi kuivata kyyneleitä, hän vakuuttaa keskustan puoluevaltuutetuille. A jassa on eletty, mutta nykyisin keskusta laisiin lyödään usein vanhoillinen ja uskonnollinen leima. K irkkoherran ääni on matala ja lohduttava. Säestys kuuluu Youtubesta. Silvastin mukaan keskustassa on helppo toimia uskonnottomana. Sitä, vaikuttaako ehdokkaan vakaumus äänes tyskäyttäytymiseen, ei ole tutkittu. – Muutoksia on tapahtunut paljon. Uskontoa ei nosteta eduskuntatyössä esiin. Keskustan suhteesta lestadiolaisuuteen kuulee välillä villejä huhuja. Tällä vaalikaudella tällaisia ovat olleet muun muassa äitiyslaki ja sukupuolineutraali avioliittolaki. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Ilmapiiri tuntuu samalla hauraalta ja vahvalta. Historioitsija Isohookana-Asunmaa näkee, että puolueen uskonnollisuus on ollut monta kertaa liikkeessä. – Mutta voiko puhua leimasta keskustaa vastaan, jos se on totta. Silvasti on ateisti. T urussa puoluevaltuuston aamuhartaus alkaa kääntyä loppusuoralle. Oli sitten vakaumuksellinen kristitty, tapauskovainen tai ateisti, niin moni kokee asian yksinkertaisesti henkilökohtaiseksi. Päinvastoin, ne tekevät hienoa työtä, mutta minä en vain usko Jumalaan, hän perustelee. n. Keskustalaisia yhdistäviä arvoja löytyy paljon enemmän kuin erottavia. Lehti sai 112 vastausta. Tällä hetkellä heitä on kolme. Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Uskonto ei enää määritä ihmisen identiteettiä niin kuin ennen. Silvasti ei tunnista it seään tuosta typistetystä konservatiivisesta kuvasta. Esimerkiksi suhtautuminen naispappeuteen oli 1960-luvulla keskustassa erittäin vaikea aihe, hän muistaa. Nykyinen puheenjohtaja Sipilä kuuluu vanhoillislestadiolaisuudesta 1920-luvulla irronneeseen Rauhan sana -yhdistykseen. Väestöstä kirkkoon kuuluu enää hitusen yli 70 prosenttia. S uomi on maallistunut kovaa vauhtia. Sanat kouraisevat syvältä. K eskustalaisten uskonnollisuus näkyy myös Arkadianmäen kokoonpanossa: puolueella ei ole tiettävästi yhtään ateistia kansanedustajana. Välillä on toki haasteellista. – Jos olet hyvin uskonnollinen ihminen, niin ehkä sillä sitten voi olla merkitystä, mutta tosiuskovia on aika vähän, yliopistonlehtori Mykkänen epäilee. Kukaan ei katso kieroon. Loput eivät vastanneet. Kirkkoherra Lehikoinen pyytää nyökkäyksellä kokouksen sihteerinä toimivaa Tuomas Meriniemeä painamaan masiinasta ilmoille virren 600 viimeisen säkeen
Hänen tehtävänään on kohdata ihmisiä kaduilla, puistoissa, kahviloissa ja ostoskeskuksissa. Laaninen kertoo, että häneltä vei aikanaan pitkään oppia ymmärtämään, miksi ihmiset tulivat vaali teltoille. Ihmisarvo on asia, josta pastori ei tingi. SyKSyStä alkaen Laaninen on toiminut projekti pastorina helsinkiläisessä Malmin seurakunnassa. sielunpaimen Karheiden miesten. Erityisenä kohderyhmänä ovat ”asemanseudun karheat miehet”. – Papin tehtävänä on ilmaista läsnäoloa, arvos tusta ja lähimmäisenrakkautta, hän kuvailee. Olemme hänen kakkosko dissaan Kemiönsaaressa, jossa pastori istuu juuri lämmittämänsä saunan lauteilla. Laaninen kuitenkin uskoo, että karheaankin peltoon kylvetty siemen voi kantaa hedelmää. Työssään hän tapaa niin puistonpenkkien punakoita alko holisteja kuin kalpeakasvoisia narkomaanejakin. Juuri nyt Laaninen ei kuitenkaan ole sonnustau tunut pantapaitaan. Itse asiassa hänen yllään ei ole rihman kiertämää. 32 21.12.2018 Kun Timo Laaninen tänä syksynä puki ensi kertaa ylleen papin pantapaidan ja kiinnitti siihen liperit, hän odotti kokevansa suuren tehtävän edessä juh lallisuutta ja arkuutta. Kaikki ovat arvokkaita, hän korostaa. Äijäporukoiden puheenaiheet pyörivät autojen, hevosten, jalkapallon ja moottoripyörien ympä rillä. – Ei heitä useinkaan kiinnosta, mitä poliitikot sano vat, vaan he haluavat itse tulla kuulluiksi. Mustanaamion tavoin Laaninen liikkuu kaupun gilla kuin kuka tahansa meistä. Mies oli huomaamattaan valmistautu nut tehtävään pohtimalla hengellisiä asioita vuosi kymmenten ajan. Sen sijaan pappisvihkimys tuntuikin aivan luon nolliselta. Kun pappi tulee tutuksi silloin, kun keskustellaan 60 luvun Ford Mustangin rumpujarruista, uskaltavat ihmi set myöhemmin lähestyä kahden kesken myös henkilökohtaisemmissa asioissa. Hyvä työpaikka tai perhe eivät suojaa, kun kaikki menee alta. Hän kuuntelee ihmisten tarinoita ja kenties sa noo sanasen toivosta tai armosta, jos tilanne sen sallii. Laanisen mukaan on arpapeliä, kenen ote elä mästä lipsahtaa. Tätä ajatusta Laaninen toteuttaa nyt papin työs sä
TeksTi: samuli Nissilä kuvaT: Jari laukkaNeN Kutsu Suomenmaan toimittaja saunomaan! saunassa@suomenmaa.?. Laaninen malttaa kuitenkin lopettaa ajoissa, joten selviämme hiuskarvankaan kärventymättä, aivan kuten kertomuksenkin miehet. 21.12.2018 33 Millaista on puhua jostain niin suuresta ja käsittämättömästä kuin Jumala. – Mutta tämä ei sitten ollut poliittinen kannanotto, ex-puoluesihteeri tähdentää. – Santeri Alkion mukaan uskon pitää näkyä elämäs sä. Apostolisessa uskontunnustuksessa on kaikki keskeiset elementit. Laaninen ei kuitenkaan olisi Laaninen, ellei hän onnistuisi rakentamaan keskustan oppi-isälle aasin siltaa tähänkin aiheeseen. Pastori raapii päätään ja viskoo löylyä niin, että mieleen tulee Danielin kirjan kertomus kolmesta miehestä, jotka heitettiin tuliseen uuniin. Tätä olen yrittänyt noudattaa, Laaninen muotoilee. lähestyvä joulu on kirkonmiehille kiireistä aikaa. sielunpaimen Papin tehtävänä on ilmaista läsnäoloa, arvostusta ja lähimmäisenrakkautta. – Kristus on sen perusta. Mutta uskossa on paljon järjelle käsittämätöntä, Laaninen alkaa selittää. Tässä olen Alkion linjalla. siirryMMe saunakamariin vilvoittelemaan ja ihailemaan kumpuilevaa varsinaissuomalaista peltomaisemaa. Armon varassa tässä eletään. Siinä on läsnä duunarit, maaseutu ja perhepolitiikka: paimenet, lampaat sekä äiti, lapsi ja – voitaisiinko sanoa – isäpuoli. Hän arvosteli vanhoillista kirkkoa ja sen papis toa, joka ajoi säätynsä etua. Siihen minä silti uskon. – Onhan se kova väite, että on tapahtunut ylösnousemus, jossa Jeesus on voittanut kuoleman. Laanisen tehtävänä on hoitaa jouluaaton hartaus, muuten mies aikoo olla perheensä kanssa Kemiönsaaressa. – Emerituspiispa Eero Huovinen on neuvonut, että jos pysyttelee lähellä Kristusta, ei voi mennä pahasti metsään. Miten usko on näkynyt pastorin omassa elämässä. Näkyy se vaikka siinä, että olen tänä syksynä pukenut päälleni papin paidan. – Jouluevankeliumin äärellä tulee helposti punamultamieheksi. – Siitä joudun kerran tilille, näin uskon. On aika haastattelun henkilökohtaisimmalle kysymykselle: millaista on pastori Laanisen oma usko. Jos ei siihen voi uskoa, ollaan enemmän kulttuurikristillisyyden puolella, vaikka ei sekään huono asia ole
Koristeita oli vähän ja niiden piti säilyä vuodesta toiseen. Rosollin ja laatikot mies valmistaa omin käsin alusta asti. Jouluiset hautausmaakäynnit eivät 1950-luvulla olleet maalla vielä kovin tavallisia, mutta Rämeen pirtistä lähdettiin traktorilla kirkkomaalle. 34 21.12.2018 Kun IlKKa YlItalo oli pieni poika tyrnäväläisellä tilalla, valmistautuminen jouluun alkoi pyhäinpäivänä, jolloin äiti leipoi ensimmäiset tortut. Kynttilöitä Ylitalo alkaa poltella heti syksyn pimetessä, ja koristeet löytävät kodista paikkansa hyvissä ajoin. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Ilkka Ylitalolle joulussa tärkeää ovat perinteet ja yhdessäolo läheisten kanssa ”Jouluna ei kenenkään pitäisi olla yksin” E l ä m ä. – Kun istuimme pöydässä koko perheellä, tunsin, että me kaikki rakastamme toisiamme, vaikka kukaan ei sitä sanonut ääneen, Ylitalo kertoo. Kovasti se silti kiinnosti, ja samoin oli poikani kohdalla. Ennen kaikkea joulu oli yhdessäolon ja suvun juhla. Samoin oli tehnyt hänen isänsä vuosikymmeniä aiemmin. Piti tehdä uusi satsi, hän hymyilee. – Viime jouluna testasin valmista sosetta, mutta lopputulos oli jotenkin vetinen. Lopuksi hän täyttää ne edellispäivänä keittämällään luumuhillolla. – En nyt tiedä, mutta kyllä joulu ja sen perinteet ovat minulle tärkeitä, Ylitalo toppuuttelee. Niitä tehtiin myyntiinkin. Isoäidin häälahjaksi saamassa joulukaapissa säilytettiin kuusenkynttilöitä, kultanauhoja ja muita koristeita. Työtä oli maalaistalossa muutenkin paljon, mutta joulu tehtiin pirtin lisäksi pihan linnuille ja karjalle navettaan. – Minun lapsuudessani oli jyrkkä kielto mennä kaapille. Kun perheen Jussi-poika oli pieni, jouluissa oli aivan erityinen hohtonsa. Tässä meillä taitaa olla verrattain harvinainen ilmestys, joulumies. – Kahlasimme paksussa hangessa ja veimme kynttilälyhdyn papan haudalle, Ylitalo kertoo samalla kun kaulitsee itse tekemäänsä torttutaikinaa sopivan paksuiseksi, painelee siitä muotilla aihioita. – Vieläkin näen silmissäni, miten äiti rullasi torttuhyrrällä minun tekemääni puolen metrin mittakeppiä apunaan käyttäen satoja torttuja. Selityksenä oli ehkä se, että nuorena pienten poikien kanssa leskeksi jäänyt isänäiti halusi muistella miestään. Jo viikkoja etukäteen poika alkoi kiertää vanhaa joulukaappia uteliaana. JouluruoKIen valmistaminen on ollut myös Ylitalon omassa perheessä tärkeä perinne. Ihmisille vaihdettiin puhtaat lakanat ja vasikoille uudet oljet
Lapsenlapsi on tuonut valtavasti onnea papankin elämään, uudenlaista tulevaisuuden näkökulmaa. Oi jouluyö tulvahtaa kaiuttimista Karita Mattilan tulkitsemana. Kynttilänliekki luo varjon punaiselle liinalle. Sytyttää ehkä kynttilän, asettuu sohvalle, antaa Mattilan taas kertoa jouluyön ihmeestä. – Eniten kuitenkin rakkautta. tortut oVat valmiita. Vanhat muistot saavat hymyilemään, mutta tulevaan jouluun liittyy Ylitalon mielessä myös tummia sävyjä. Siinä helmeilee elämän rajallisuuden tajuamisen synnyttämää haikeutta, jo pois menneiden ihmisten ja menetettyjen joulujen ikävää. 21.12.2018 35 Omaishoitajuus on avannut aivan uusia näkökulmia paitsi juhlapyhiin, myös koko ihmiselämään. Ylitalo tietää sen painavan jouluna erityisen raskaasti. Halaa, pitää kädestä pitkään, sillä kosketus on paras lahja. Ylitalon joulussa on toinenkin uusi asia, suuri ilon aihe; pojanpoika Väinö, 7 kuukautta viettää ensimmäistä keskitalven juhlaansa. Eikä se ole pahaa itkua. Lahjoja en muuten osta, mutta Väinö saa kyllä jotain, Ylitalo myhäilee. – Ylisukupolvisuuden merkitys on avautunut uudella tavalla. Pitkään jatkunut omaishoitajuus on avannut aivan uusia näkökulmia paitsi juhlapyhiin, myös koko ihmiselämään. – Minulle joulussa on edelleen parasta yhdessäolo läheisten kanssa. Käydään kahvipöytään. Jussi huomasi asian heti ja vaati korjausta. Oli tärkeää, että koristeet aseteltiin vuosi vuodelta samoihin paikkoihin. Tapaan poikani lisäksi sisaruksia ja ystäviä. Jouluna ei kenenkään pitäisi jäädä yksin, Ylitalo sanoo ja pistää soimaan lempijoululevynsä. Kun vaimo väsyy, Ylitalo palaa kaupunkiasuntoonsa. Mutta on siinä kiitollisuuttakin ja rauhaa, kauniita muistoja taaksejääneistä hetkistä ja vilpitöntä jouluiloa. On sydäntä raastavaa nähdä, miten yksin monet ovat laitoksissa vuoden jokaisena päivänä, juhlassa ja arjessa. Aattona joulumiehemme syö puuron ja katsoo joulurauhan julistuksen poikansa perheen kanssa. – Vaikka muistisairas ihminen ei kykene kommunikoimaan, hän kaipaa läsnäoloa ja kosketusta. Sitten hän menee hoitokotiin Anna-Kaijan luo, syöttää vaimonsa, laulaa tälle monta joululaulua. Toistakymmentä vuotta muistisairaudesta kärsinyt Anna-Kaija-vaimo viettää ensimmäistä kertaa joulua hoitokodissa. Jokaisen kannattaisi pysähtyä miettimään, että seuraavaksi sängynpohjalla voin olla minä itse, Ylitalo huokaa, mutta huomauttaa heti perään, ettei halua syyllistää. Siinä laulussa on Ylitalon mielestä kaikki, mitä joulusta voi toivoa. Hänen kuntonsa on jo niin heikko, ettei Ylitalo voi hakea pitkäaikaista elämänkumppaniaan edes aatoksi kotiin. Se on iso muutos, sillä pariskunta on viettänyt yhdessä nelisenkymmentä joulua. Luopumisen tuskaan ei totu. Ja sitten hän itkee. – Kerran vaimoni yritti siirtää joulukellon eri paikkaan. Sillä joulu on rakkauden juhla.
Kun hallituksella on tämä aktiivimalli, olen ajatellut pistää paperit täytettynä kaikkiin paikkoihin ja olla aktiivinen, hän perustelee. Kurttila ei ole avannut taksimatkojaan sen tarkemmin, syytä kyllä olisi. Totta varmaan, mutta samana iltana Helsingissä olisi ollut lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä. Tiedustelukonsensuksesta parkkikiekkoihin TeksTi: Pekka Pohjolainen, RisTo luodonPää, henna lammi. Syylliseksi löydettiin ex-ministeri Merja Kyllönen, joka päätti keskittyä uraan europarlamentissa. Kyllönen sai omiltaan karvasta palautetta siitä, että hänen olisi pitänyt Paavo Väyrysen tavoin lähteä ehdolle keräämään ääniä, vaikka olisikin jatkanut Brysselissä. Sitten saliin tuotiin valtion ensi vuoden talousarvioesitys ja puhujapönttöön pääsi SDP:n johtava budjettipopulisti Timo Harakka. Apollon tietäjä epäilee, että tapahtuma olisi ollut lähempänä lapsiasiavaltuutetun työnkuvaa. Se huolestuttaa, sillä ikäihmisillä on valtava tehtävä tässä yhteiskunnassa vielä edelleen lasten ja perheiden tukena, Kurttila perusteli lehdessä. Apollon tietäjän saamien tietojen mukaan keskustalaisilla taksikuskien kanssa juttelu on lähinnä pienentänyt taksilaskua. Kurttila perusteli taksin käyttöään muun muassa ajansäästöllä, työhyvinvoinnilla ja kuljettajien kanssa käydyillä keskusteluilla. Apollon Tietäjät 36 21.12.2018 Eduskunnan istuntoa oli ilo seurata, kun eduskuntaryhmät ja poliitikot yli puoluerajojen ja hallitus–oppositio-linjan kiittelivät ja kehuivat toisiaan vastuullisesta ja rakentavasta yhteistyöstä tärkeiden tiedustelulakien säätämisessä. VasEmmistoliitto on ottanut opikseen viime vaaleista, jolloin se menetti Oulun vaalipiirissä toisen edustajapaikkansa. Silloin toki olisi jäänyt käymättä se tärkeä ajatustenvaihto taksinkuljettajan kanssa. Tämmöinen pelin politiikka ei ole sitä, mitä vasemmisto meillä perinteisesti tekee ja sitä kautta pyrkii ääniä saamaan, Kyllönen kommentoi tuolloin. Kokoomusveteraani Ilkka Kanerva jopa vetosi perustuslakivaliokunnan johtokaksikkoon Annika Lapintiehen (vas.) ja Tapani Tölliin (kesk.), jotta nämä vielä harkitsisivat uudelleen päätöstään parlamentaarisen uransa lopettamisesta. – On naurettu, että minä olen kaikissa muissa paitsi piispanvaaleissa ehdolla. Puoluetoimistolle matkalla olevien on pitänyt yhä useammin pyytää jättämään kyyti Bottan kulmille, kun kepulaisuuden paljastaminen on aiheuttanut persumaista palautetta. – Olen kummeksunut sitä, että ikäihmisten tilaisuuteen osallistuminen ei olisi lapsen asioiden kannalta tärkeää. – En itse kokenut sitä oikeaksi enkä ajattele, että sillä tavalla pystyy katsomaan äänestäjiään rehellisesti silmiin. No, riittihän parlamentaarisen yhteisymmärryksen autuutta reiluksi tunniksi. Apollon tietäjä on ilahtunut paitsi Kyllösen ylistävistä kommenteista aktiivimallia kohtaan, niin myös vasemmistoliiton rehellisestä paluusta vanhan kunnon pelin politiikan linjoille. taksiasiaValtuutEttu , ei kun anteeksi, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila (sd.) on ollut otsikoissa. kEskustalaisilla tilanne on oikeastaan päinvastainen kuin Tuomas Kurttilalla. Nyt puhaltavat uudet tuulet. Silloin kun on mukana, pitää olla tosissaan mukana ja oikeasti ehdolla sinne, minne pyrkii. Harakka syytti hallitusta rintamalisän leikkaamisesta ja yleisestä kyvyttömyydestä uudistuksiin. Ilta-Sanomien mukaan Kurttila on esimerkiksi huristellut marraskuussa Helsingistä Äänekoskelle paikallisen demarivetoisen eläkeläisjärjestön pikkujouluihin. Kyllönen asettuu ehdolle sekä huhtikuun eduskuntavaaleissa että toukokuun EU-vaaleissa. – On hyvä, että parkkikiekkojen entistä vapaampi väritys päätettiin jo alkukaudesta, koska hallitus ei sitäkään pystyisi uudistamaan, Harakka vinoili. Kurttilan taksimatkoihin upposi kolmen kuukauden aikana veronmaksajien rahoja 5 170 euroa
Muutoksia ja parannuksia turvan tasoon on tehty aikaisemmille pohjille. Järjestelmän monimutkaisuus pelottaa rehellisiä ja tunnollisiakin ihmisiä. Perustulo korvaa syyperusteisuutta vähentäen byrokratiaa ja lisäten ennakoitavuutta. Lähtökohtana oleva mallimme – joko olet työssä tai sosiaaliturvan varassa – alkaa olla aikansa elänyt. Ratkaisut ovat olleet perusteltuja. Meillä on syyperusteinen sosiaaliturva. Kenenkään ei pidä luoda Italian malliin odotuksia, että Suomella olisi varaa passivoiviin perustulomalleihin.” Puheenjohtajan ja koko keskustan viesti on selkeä – keskustan tavoitteena on perustulo. Työttömyys on vaihtunut työksi yli sadalle tuhannelle suomalaiselle. Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja Keskustan malli ja tavoite on perustulo. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on vuosikymmenten kuluessa rakentunut tilkkutäkki. Tämä työ on kuitenkin välttämätön. Keskustan vastaus muutokseen on myös sosiaaliturvan uudistaminen. 21.12.2018 37 Puheenvuoro Yksi kuluneen vaalikauden suurimmista onnistumisista tarkoittaa kymmenille tuhansille perheille onnellisempaa joulunaikaa. Puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Turun puoluevaltuuston linjapuheessaan: ”Keskustan tavoitteena on, että sosiaaliturvauudistuksen perustan muodostaa kannustava, aktiivisuutta vaativa perustulo. Palvelut on kytkettävä perusturvan varassa olevien arkeen. Perusturva on jatkossa perustuloa, opintotukijärjestelmä, eläkkeitä kuten takuueläkettä ja joitakin muita perusteltuja etuuksia sekä viimesijaiseksi tarkoitettua toimeentulotukea ja asumistukea. Työn käsite edellyttää uudistamista. Käsitteet ovat kuitenkin samalla eriytyneet, onpa esimerkiksi perheellä useita eri määritelmiä etuudesta riippuen. Valmistelutyön vaikeuskerroin on vielä suurempi kuin soten. Kannustinloukkujen vuoksi (työtulon, verotuksen ja sosiaaliturvan yhteensovittamattomuuden vaikeudet) ei uskalleta ottaa varsinkaan lyhytaikaista työtä vastaan. Perusturvaa on vahvistettava ja yksinkertaistettava. Vain näin voimme vastata yhtäältä ja tärkeimpänä ihmisten odotuksiin ja elämänarvoisen arjen mahdollistamiseen kuin koko hyvinvointiyhteiskunnan muutosten tarpeellisuuteen. Ihmisten pompottelun ja nöyryyttämisen kokemukset on saatava loppumaan. Kyse on tulevaisuustyöstä, joka valmisteluineen ja toimeenpanoineen vie vähintään kaksi kolme vaalikautta – seuraavan sukupolven työnä. Työ on ollut ja on jatkossakin perustana sosiaaliturvalle. On pelkästään terveellistä ja eteenpäin vievää, että puolueen sisälläkin keskustellaan yhdestä keskustalaisuuden ytimestä – köyhän asiasta. Eläkeläisiä, työttömiä, entisiä yrittäjiä, opiskelijoita, vammaisia, kotityötä tekeviä ja monia monia muita ihmisiä, joiden sosiaaliturva on valtion budjetin varassa. Muutoksen on lähdettävä käsitteiden määrittelemisestä. Sosiaaliturva on niin ansioihin sidottua kuin perusturvaakin. Perusteluja tälle on useita, eikä vähiten työn luonteen muuttuminen. sotkaMon puoluekokous on niin periaateohjelman hyväksymisen yhteydessä kuin poliittisissa linjauksissa kirjannut puolueen tavoitteeksi perustulon. keskustan ohjelmissa on yli 20 vuoden ajan tunnustettu työn luonteen muuttuminen. ”Sosiaaliturvaa tulee kehittää sellaisen perustulon suuntaan, joka lisää toimeliaisuutta ja työnteon kannattavuutta kaikissa tilanteissa”, päätettiin yksimielisesti. Sinänsä perusteltujen takaisinperintöjen uhka on ongelma. Nykytilanne on monimutkainen, vaikeaselkoinen ja byrokraattinen. Kaiken ydin on aktiivisuus. Tulevalla vaalikaudella sote vaihtuu sotu-uudistukseen. Perusturvan varassa elää satoja tuhansia suomalaisia. On etsittävä ratkaisut työikäisten mutta ansiosidonnaisen turvan ulkopuolella oleville ihmisille. Työstä saatava palkka mahdollistaa joulun aikaisempaa vähäisemmällä huolella toimeentulosta. Perusturvan ja verotuksen yhteensovittaminen on välttämätöntä
Yleisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on edelleen vahva tuki (74 prosenttia), mutta senkin tuki on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Koko kansan tuki vahvistuu yhteistoiminnan ja näkyvyyden kautta. Myös luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on laskenut neljä prosenttiyksikköä ja naisten osalta jopa kahdeksan prosenttiyksikköä. Sotilaallistakaan uhkaa Suomea kohtaan ei voi sulkea pois etenkin osana laajempaa kansainvälistä kriisiä. Puolustusvoimien toimintojen on oltava läsnä ja näkyvillä koko maassa, Suomen puolustuksesta ja puolustusyhteistyöstä on tarjottava ajantasaista tietoa, yleistä asevelvollisuutta on kehitettävä ajan hengessä ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön on turvattava riittävät resurssit. Ykkösenä ovat Pohjoismaat ja Ruotsi, joiden kanssa kannatetaan yhteistyötä yli 90 prosenttisesti (Pohjoismaat 95 prosenttia ja Ruotsi 94 prosenttia). Seppo Kääriäinen Marisanna Jarva Antti Kaikkonen Markku Pakkanen Mikko Savola Pertti Hakanen Eero Reijonen Eerikki Viljanen eduskunnan puolustusvaliokunnan keskustan edustajat Puolustustahtoa on kohotettava. Suomalaisten tuki puolustusmäärärahojen korottamisella (40 prosenttia) on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä. kaksi kolmasosaa (66 prosenttia) suomalaisista on valmis puolustamaan maata aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavina tekijöinä koetaan etenkin ilmastonmuutos (89 prosenttia), kansainvälinen terrorismi (88 prosenttia) ja maailman pakolaistilanne (87 prosenttia). turvallisuuden perusedellytys on hyvin hoidettu ulkopolitiikka, joka perustuu hyviin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin suhteisiin, monenkeskiseen yhteistyöhön ja vahvaan vaikuttamiseen EU:n yhteisessä ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Muutokset puolustuksen fundamenttikysymyksissä ovat tilastollisesti merkittäviä eikä niitä voi ohittaa olankohautuksella. Vuosikymmenten ajan vastaukset ovat olleet samansuuntaisia: olemme vakaata kansaa, jonka maanpuolustustahto on korkea ja luottamus puolustuspolitiikan hoitoon on vahvaa. Vahva maanpuolustustahto, luottamus yleiseen asevelvollisuuteen sekä koko kansan laaja tuki puolustuspolitiikan hoitoon ovat puolustuksemme järjestämisen peruspilareita. Tilannekuva edellyttää vahvaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa koko maan puolustamisen periaatetta, syventyvää verkostoitunutta kansainvälistä puolustusyhteistyötä sekä saumatonta kumppanuutta ja kykyä yhteistoimintaan niiden Pohjoismaisten, kahdenvälisten ja EU-velvoitteiden puitteissa, mihin olemme sitoutuneet. 38 21.12.2018 Mielipiteet Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) on julkaissut usean vuosikymmenen ajan joka vuosi mielipidetutkimuksen suomalaisten asenteista ulkoja turvallisuuspolitiikkaan, maanpuolustukseen ja turvallisuuteen. Suomalaiset suhtautuvat edelleen Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön myönteisesti. Maanpuolustustahdossa on laskua kuusi prosenttiyksikköä vuoden takaisesta. Suomalaisten näkemyksissä Euroopan unionin myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen on edelleen vahvistunut samoin kuin YK:n ja ETYJ:n rooli koetaan hyvin myönteisenä turvallisuuden kannalta. Nyt täytyy pohtia muutosten syitä ja esittää toimenpiteitä luottamuksen vahvistamiseksi. Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden kannatus on puolestaan hieman heikentynyt ollen nyt 20 prosenttia. MTS:n tutkimus osoittaa, että suomalaisten päähuomio on kääntynyt julkisuudessa näkyvästi esillä oleviin muihin uhkiin kuin sotilaallisiin. Vahva puolustus rakentuu tiiviistä yhteistyöstä. Viime vuodet ovat osoittaneet geopolitiikan paluun kansainväliseen politiikkaan, hybridija kyberuhkien lisääntymisen sekä kasvavan informaatiovaikuttamisen. Tämän vuoden tutkimus kuitenkin osoitti suomalaisten näkemyksissä melko huomattavia muutoksia, joihin on syytä kiinnittää huomiota
Valviraa ohjaava laki päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä 782/2014 on viimeistelty Stubbin hallituksen aikana SDP:n Huovisen ollessa peruspalveluministerinä. Tässä mielessä perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko näyttää kommentoineen asiaa julkisuudessa oikein ja faktoihin perustuen. Kaikesta tästä huolimatta, muistakaamme toisiamme, etenkin yksinäisiä jouluna. Joulusta on tullut monille ihmisille ihmisiä eriarvoistava kerskakulutusjuhla. AlkO myy erilaisia alkoholijuomia ennätysmäärin, jonka seurauksena monissa Suomen kodeissa tapellaan jouluna verissä päin, vaikka kyseessä on lasten ja rauhan juhla. Lainsäädäntöön perustuvien muutosten ja uudistusten lisäksi tämä edellyttää aktiivista ja taitavaa muutosjohtajuutta, johon uudistuksen toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota.” Antti Hintikka Oulaskankaan sulkeminen ei ole hallituksen vika MenneeT vuosikymmenet ovat hiljalleen muuttaneet joulun viettoa pois sen alkuperäisestä kristillisen joulun sanomasta. Television ja muiden tiedotusvälineiden haastatteluihin pääsevät vain henkilöt, jotka kertovat ostavansa vain hienoimpia viinejä ruuan kanssa nautittavaksi. Nykyisen hallituksen vetäminen vastuuseen tästä muutoksesta yksin on perusteeton ja vailla faktista pohjaa . mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 21.12.2018 39 Olen yrittänyt ymmärtää, mitä Oulaskankaan synnytystoiminnan lopettamisessa on tapahtunut. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kauppojen joulumyynti alkaa jo lokakuussa. Yksi keino taistella tällaista professori Harisalon määrittelemää “normatiivista uhkaa” vastaan on siirtää poliittista päätöksentekoa alueille. Maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Totuus kuitenkin on se, että myynnin kärjessä ovat vuodesta toiseen väkevät juomat, kuten votkat ja koskenkorvat. Ruokia rahdataan koteihin mielettömiä määriä. 3) Niin kuin asiantuntijat ovat Oulaskankaan tapausta kommentoidessaan todenneet, keskittämislakia merkittävämmäksi on muodostunut hoidon laatukriteerit, joita Valvira valvoi tässä tapauksessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Viimeisinä päivinä useimmat alkavat olla jo tuskaisen hikisiä ja ilmeet kireitä. suOMAlAisiin tuntuu pesiytyneen jouluna myös ahneuden ja mässäilyn tarve. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Joulu alkaa olla kauppiaiden juhla, jolloin myytäväksi hankitaan mitä vaan halvalla saa. Keskeisiä tehtäviä olisivat sosiaalija terveydenhuolto ja pelastustoimi” “Samalla toteutetaan asiakaskeskeinen palveluintegraatio. 2) Tässä muutoksessa esimerkiksi laki 336 vuonna 2011 erityistason sairaanhoidon keskittämisestä näyttävä olevan järkevä tapa etsiä keinoa turvata kalliin erikoissairaanhoidon aktiivinen kehittäminen ja saatavuus Suomessa. Asiantuntijoiden kommentteja hiukan seuranneena päädyn seuraaviin johtopäätöksiin: 1) Ainakin viisi viimeistä hallitusta ovat yrittäneet löytää ratkaisuja isoon yhteiskunnalliseen murrokseen, jota näyttää ajavan muun muassa huoltosuhteen voimakas muutos ja muuttoliike kasvukeskuksiin (talous ei siis yksinään aja näitä vaan nämä muutokset). Joulu on muuttunut kaupan juhlaksi suurella mainonnallaan, myynnillään ja voiton tavoittelullaan. Siinä huolehditaan asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaisarvioinnista ja tähän perustuen varmistetaan tarvittavien palvelujen joustava ja oikea-aikainen saatavuus ja toteutuminen. Joulumielestä ei näytä olevan tietoakaan. Maakunnat velvoitettaisiin myös edistämään asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksia.” “Maakuntaja sosiaalija terveydenhuoltouudistuksen tavoitteena on myös vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta. 5) Minulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kaikkeni saadakseni keskustan vastuuta kantavat ministerit jatkamaan työtä myös seuraavalla hallituskaudella. Tai he raahaavat, joilla on siihen varaa. Olen yrittänyt myös ymmärtää, miten kansalaisten oikeustajua paremmin vastaava palvelurakenne ja sitä tukeva päätöksenteko voitaisiin turvata tulevaisuudessa. Taisto Levo Alastaro Joulusta on tullut eriarvoistava kaupan juhla. Muutos on todella hidas voimakkaista vastavoimista johtuen, mutta sen eteen kannattaa tehdä työtä. Esityksen mukaiset uudistukset mahdollistavat kustannusten kasvun hillinnän siten, että vuoteen 2030 mennessä sosiaalija terveydenhuollon kustannukset ovat vuositasolla 3 miljardia euroa alemmat kuin ne olisivat ilman uudistusta. AllA on muutama lainaus hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaalija terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi: “Maakunnat olisivat julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Uudet maakunnat olisivat alueeltaan nykyisiä maakuntia vastaavia eräin yksittäisiä kuntia koskevin poikkeuksin. Maakunnat hoitaisivat niille laissa säädettäviä tehtäviä. 4) Nykyhallituksen vastuussa olevista ministereistä osa on tehnyt paljon pyrkiessään estämään tämän lähidemokratian vastaisen muutoksen. Keskusta on ollut tässä aktiivinen ajaessaan maakuntauudistusta voimakkaasta kritiikistä huolimatta
Maantieteellinen sijaintimme ei tule muuttumaan, eikä Suomi ole lintukoto. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Näihin kuuluvat sähköisen yhteiskunnan turvallisuusuhat, sodankäynnin erilaiset epäsuorat tai suorat muodot asevoiman käytöstä taloudelliseen tai rikolliseen toimintaan, terrorismi, hyökkäykset tietoverkkoihin, propagandan tai valheellisen tiedon jakaminen sosiaalisen median kautta. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Avoinna sopimuksen mukaan.. Piiritoimisto on suljettuna 20.12. Niiden lisäksi nyt puhutaan myös välimuodoista, joita voidaan kutsua kyber-, hybriditai informaatiosodankäynneiksi. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. pitkapaasi(at)keskusta.fi. Tähän tähtää Suomenkin allekirjoittama Euroopan interventioaloite. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Ollaan yhteydessä. Hinta 25€. Heikentynyt turvallisuus kasvattaa kritiikkiä unionia kohtaan, mutta mikään valtio ei yksinään kykene ratkaisemaan tämän päivän turvallisuusuhkia. Elina Suoranta p. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta. Rauhallista joulunaikaa! Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta. Varmimmin olemme tavattavissa Turussa jälleen 10.1.2019. EUrooppalaistEn turvallisuuden tunne on heikentynyt. Piiritoimisto suljettuna 17.12.2018–9.1.2019. Annina Ruottu keskustanaisten varapuheenjohtaja Rauhan yhteisöstä turvallisuusyhteisöksi Puheenvuoro Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. 040 418 1150. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Sen sijaan on tehostettava eurooppalaista ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikkaa. Hinta 10€. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. 040 721 0636. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 0405116787 antti.varis@keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. EU aktivoi vuoden 2015 Pariisin terrori-iskun jälkeen turvatakuulausekkeen eli keskinäisen avunannon lausekkeen, jossa velvoitetaan muita EU:n jäsenvaltioita avustamaan jäsenmaata, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Hallitsematon maahanmuutto, geopolitiikan voimistuminen, brexit, globaalit jännitteet, kilpailu Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä sekä Trumpin hallinnon toimet lisäävät EU:n haasteita, mutta tarjoavat unionille myös mahdollisuuden vahvistua ja asemoida paikkansa uudelleen muuttuvassa maailmassa. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. p. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Rauhan ja sodan käsitteet ovat kuitenkin muuttuneet EU:n alkuajoista. Rauhallista Joulua! Keskustanaisten Jokioisten osaston syyskokous to 3.1. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 18 Mervi Yrjänällä. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Hyvää ja rauhallista joulua kaikille! Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Keskustassa tapahtuu 40 21.12.2018 EU perustettiin alun perin rauhan projektiksi. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Tämä on aiheuttanut meillä kritiikkiä, mutta Suomikin voi olla joskus tilanteessa, jossa se tarvitsee muiden apua. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Avoinna varmimmin ti klo 9.30– 12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Nämä kaksi ulottuvuutta ovat turvallisuusasioissa toisiaan täydentäviä. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Puhe EU-erosta on silkkaa populismia. Piiritoimisto suljettu 20.12.2018– 7.1.2019. 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. nato-jäsEnyys ei ole Suomen ratkaisu. Natolla on roolinsa Euroopassa, mutta ennen kaikkea Euroopan on vahvistettava omaa turvallisuusja puolustusyhteistyötään. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. Emme voi poimia rusinoita pullasta. Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus liittyvät yhteen. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. Euroopan vahva turvallisuusyhteistyö vahvistaa myös Suomen sisäistä turvallisuutta. alkaen
Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019! Tervetuloa juhlimaan Keskustan Etelä-Savon piirin 100-vuotista taivalta la 26.1. 496). Ota ystäväsi mukaan, kahvitarjoilu. Tilaisuudessa käsitellään kampanjan etenemistä sekä poliittista tilannetta. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Vihreys ja asuntopolitiikka ovat Seppo Sarlundin mukaan asioita, joista Matti Vanhasen johdolla aikoinaan luotiin Espoon kaupunkipolitiikkaa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Avoinna klo 9–15. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Toisen päävoiton, Ipad tablettitietokoneen voitti Matti Mehto. – Koko maan kattavat teemat – paikallisuus, perhepolitiikka, sujuvat liikenneyhteydet ja ilmasto – ovat läsnä myös kaupungeissa, Pirkkalainen luetteli ja mainitsi hyvänä esimerkkinä Espoon keskustan Back to School -tapahtuman. 050 574 1405. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Klo 11.30–12 tervehdysten vastaanotto, klo 12–13 keittolounas, klo 13 juhla. KaupunKien ja maaseudun vastakkainasettelu puhuttaa jälleen, siitä pitäisi päästä eroon. Pienemmät palkintojen voittajat on listattu piirin kotisivulle www.keskusta.fi/keski-suomi ja ne ovat lunastettavissa piiritoimistolta os. klo 18 Suolahuoneella, Isokatu 82, Oulu. Rauhallista joulun aikaa ja onnellista vuotta 2019. Jari Laukkanen Taina Kivelä KesKustan tulevaisuus puolueena on tiukasti sidoksissa siihen, miten onnistumme suurissa kaupungeissa, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 13 Päivi ja Jari Käyhköllä Lapinlahdessa. Koulutuspäivän jälkeen on mahdollisuus myös yksilöohjaukseen. Piiritoimisto on suljettu 22.12.2018–2.1.2019. Huomaa muuttunut aika! Tarjolla kahvia/teetä ja satunnaista suuhunpantavaa. klo 13.30 piiritoimistolla, Porrassalmekatu 33, Mikkeli. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. – Keskusta tekee kotiseututyötä. hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84, Laukaa) yhteistyössä puoluetoimiston kanssa. to 20.12.2. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. 044 312 2982. Espoon keskustan tilaisuudessa puhuneen Pirkkalaisen mukaan keskustan kaupunkipolitiikan suurin haaste on se, että puoluetta ja sen edustajia ei tunneta. Tupailta ke 16.1. Lopuksi täytekakkukahvit. Teemojen pitää koskettaa ja näkyä kaupunkilaisten arjessa. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Etelä-Savo Keskustan Etelä-Savon piiritoimisto on laskeutunut Joulun viettoon ja avautuu jälleen ma 14.1.2019. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala p. klo 18 Tyrnävän kunnantalolla. Ne pitäisi nyt päivittää ajan tasalle. Keskustan kaupunkipolitiikka puhutti Espoossa Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mielestä nyt on tuhannen taalan paikka konkretisoida keskustan realistinen vihreys.. puro@keskusta.fi. Jussi Ylilahti toivoi, että keskusta uskaltaisi irtautua eturyhmäajattelusta kertomaan suomalaisille tarinan siitä, kuinka Suomen asioita pitää seuraavalla vaalikaudella hoitaa. 21.12.2018 41 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Ilmoitathan tästä tarpeesta etukäteen. 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi p. www.keskusta.fi/perapohjola. Puoluesihteerin mielestä nyt on tuhannen taalan paikka konkretisoida realistinen vihreys ja vastata SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kummastusta herättäneisiin kannanottoihin puun käytön rajoittamisesta. Osa tätä tarinaa on ilmasto. Käsittelyssä Anders Blomin Veljeskunta (Gummerus 2018 s. Tutkimusten mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa äänestäjät samaistuvat henkilöihin. Itä-Savo Keskustan Itä-Savon piiritoimisto on laskeutunut Joulun viettoon ja avautuu jälleen to 10.1.2019 klo 9. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2019! Säimenen py:n syyskokous la 29.12. – On lähdettävä voimakkaasti liikkeelle henkilöiden kautta. Hintaan lisätään postikulut. Piirin arpajaiset: Poliisi on arponut Keskustan Keski-Suomen piirin tavara-arpajaisten voittonumerot ja pääpalkinnon, 800 euron matkalahjakortin voitti Jukka Kaijanmäki. Etelä-Savon ammattiopistolle, Otavankatu 4, Mikkeli. Oulu. 044 369 9603. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, puh. Koulutus on maksuton, mutta peruuttamattomasta poissaolosta joudumme veloittamaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Tavara-arpajaisten arvontapöytäkirja on nähtävillä piiritoimistolla. Täytyy lähteä ihmisten tarpeista ja tuoda mukaan tunne ja yhteenkuuluvuus, Sarlund muistutti. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola p. Kaupunki taas näyttäytyy maaseudun mielikuvissa pilvenpiirtäjinä taivaanrannassa. – Elämää ja keskustalaisuutta on pilvenpiirtäjien ja navetoiden välillä. 045-327 4845. Riistakatu 15 Iisalmi. Tervetuliassanat: piirin pj Kirsi Olkkonen, historiikki sanoin ja kuvin: Heikki Koljonen, musiikkiesitys: Simons Sisters Ihastjärveltä, juhlapuhe: maaja metsätalousministeri Jari Leppä, tanssillinen voimisteluesitys: Kielot Mäntyharjulta, puolueen tervehdys: puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, musiikkiesitys: Simons Sisters, Savolaisen laulu: johtaa Simons Sisters. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Riikka Moilanen ja Jussi Ylitalo. Tyrnävä. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. Mutta miten. Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä. Holma peräänkuulutti kaupunkistrategiaa, joka kertoo, mitä tarkoittaa keskustalainen, kestävä kaupungistuminen. www.fb.com/perapohjola. Riikka Moilasen kampanjatiimin tapaaminen ke 9.1. – Tasapainoinen luontosuhde lähtee siitä, että pystymme hyödyntämään metsiä järkevästi ja tekemään samalla ympäristötekoja. Sitovat ilmoittautumiset ruoka-aineallergioiden kera pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi viim. Kahvitarjoilu. Jussi Holma pohti mielikuvaa maaseudusta, joka hänen mukaansa on monille kaupunkilaisille ”navetta, lehmä ja lieteallas”. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.2. Koulutuspäivä ehdokkaille ja heidän vaalitiimeilleen la 2.1. Keskustan brändi pitää sijoittaa sinne. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 5338160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 2050677. Keskustan kaupunkistrategian mukainen politiikka on konkreettista
Hän on luonne, jota täytyy hallita, tahi koet taa kasvattaa. Hyvähän se on, että ryhmämme -miehet ovat arkoja vapaudestaan. Kerrottiin, että syksyllä, kun maalaisliittolaiset pitivät puoluekokouksen Helsingissä ja kävivät Nikolain kirkon rappusilla valokuvattavana, oli Poliisikamarilla ollut jo 5 kuularuiskua varattuna meitä varten. SykSyn 1918 tunnelmia kuvaa Alkion kuulema tieto, millaisissa oloissa syyskuussa otettiin sittemmin kuuluisaksi noussut valokuva maalaisliiton puoluekokouksen osanottajista Nikolainkirkon eli nykyisen Suurkirkon portailla. Nyt pitäisi tätä tiedustella ryhmiltä, suostutaanko siihen, että hallitus saa sähköttää prinssille kehoituksen että hän luopuisi. Ententte vallat eivät, näet, suhtaudu suopeasti Suomen pyrkimyksiin päästä rauhankonferenssiin niin kauan kuin Hessenin prinssin vaali on olemassa voimassa. Sillä hän on niin itsekäs, ettei hän luovu ryhmä-hengen vuoksi mistään. Lausuttiin vakuutus, että jos meidän politiikkamme olisi johtanut tällaiseen tulokseen, varmaan nämä toiset silloin repisivät itsensä riemusta. Tyytyväinen eduskuntaryhmä juo seuraavana päivänä kahvit tapauksen kunniaksi: Tänään joimme kahvit Mannerheimin eilisen sähkösanoman johdosta. Mitä pikemmin olemme vapaat hesseniläisestä, sitä parempi. Olen tehnyt jälkimmäistä. Sanoin, että maalaisliittoryhmän kanta on selvä kysy mättä. Suurimmaksi murheenkryyniksi nousee toistuvasti karjalainen kansanedustaja antti Juutilainen. Että jos olisi joihinkin mielenosoituksiin ryhdytty, sieltä olisi ruvennut tulemaan. joulukuuta: Hän hajottaa. Ja jollei ole ketään, joka jonkullaisella auktoriteetilla häntä vastustaa, hajaannus tulee. Mutta jos he aavistaisivat, kuinka arka minä olen vallan käytössä – varmasti moni tunnustaisi, kuten Juutilainenkin kerran, että olen liiaksikin taipuvainen. Valintansa jälkeen Mannerheim sähköttää hallitukselle vaatimuksen, joka miellyttää maalaisliiton eduskuntaryhmää. EduSkuntaryhmän yhtenäisyyden vaaliminen on Alkiolle jatkuva huolenaihe. joulukuuta: Ministeri Erkko tavotti minua ja ilmoitti: Nyt on Mannerheimilta tullut sähkösanoma, jossa hän ilmoittaa, että Fredrik Kaarlen olisi ilmoitettava luopuvansa Suomen valtaistuimesta, koska asiain järjestely kohtaa muuten hankaluuksia. Kun hän saa sitte kannatusta muutamilta, käy tehtävä yhä vaikeammaksi. Alkio yrittää turhaan taivutella ryhmää tekemään asiasta yksimielistä päätöstä. Mutta sen minä sanon: minä vaadin alistumista, kun ryhmän aatteiden etu on kysymyksessä, kun totuus on vaarassa! kEnraali mannerheim on tunnustelemassa muun muassa Lontoossa tukea Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle ja elintarviketoimituksille. Tällä kertaa Juutilainen sooloilee esittämällä painolain jättämistä lepäämään, vaikka ryhmä ei ollut tehnyt asiasta päätöstä. Minua suorastaan pelottaa, että silloin kun minä jään pois ryhmästä, Juutilainen saa sellaisen vaikutusvallan että hän saa viedyksi ryhmän täydelliseen hajaannukseen. Tapauksen kunniaksi ryhmä juo kahvit. 14.12.–21.12.1918 Mannerheim vaatii Friedrich Karlia luopumaan kruunusta yksi mielisesti lähettänyt mainitun sähkösanoman Hessenin prinssille. Jos tämä asia saadaan nopeasti selväksi, on suuret toiveet että Suomi saa omat edustajansa rauhankongressissa ihan neuvospöydän ääreen, mutta Ruotsi ei saa. joulukuuta. Saimme tietää, että senaatti oli. Kokous otti jyrkän kannan tasavallan puolesta: Kuularuiskujako maalaisliittolaisten varalta. Käy suorastaan yli inhimillisten voimien, olla aina balansseeraajan asemassa. Santeri alkio saa sähkeestä tiedon sosiaaliministeri eero erkolta 14. Eduskunta on valinnut hänet valtion hoitajaksi 12. Mutta alan väsyä. Hän on vaarallinen henkilö. Illalla selostin tiedonannon ryhmälle joka oli mielissään. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 42 21.12.2018 Maalaisliiton eduskuntaryhmä iloitsee valtion hoitajaksi valitun kenraali Manner heimin vaatimuksesta, että Friedrich Karlin pitää luopua Suomen kruunusta. Alkio purkaa harmiaan Juutilaiseen junamatkalla kotiin eduskunnan viimeisen istunnon jälkeen 20
Kakut olivat kuohkeita, tursusivat toisinaan yli vuoankin. Vatkaa munat joukkoon yksitellen. 21.12.2018 43 Hanna-Leena Mattilan kahvipöydän kruunu on maustettu rakkailla muistoilla ”Äiti leipoi parhaan murokakun” TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Kepukeittiö ”Äidin leipoma murokakku oli jo lapsena mielestäni kahvikakuista ihanin. Kaikkein maistuvinta oli kuitenkin se äidin tekemä.” Murokakku 300 g huoneenlämpöistä voita 3 dl sokeria 4 huoneenlämpöistä kananmunaa 4 1/4 dl erikoisvehnäjauhoja 3 tl leivinjauhetta 3 tl vaniljasokeria (100 g suklaata ja cocktail-kirsikoita) Vaahdota voi ja sokeri kunnolla. Jalallisella kristallivadilla, pitsiliinan päällä se oli uljas näky. Lisää taikinaan keskenään sekoitetut kuivat aineet. Loppukesällä 2004 halusin opetella tekemään murokakun. Olen tehnyt kakkua monina eri versioina. Murokakkua voi muunnella esimerkiksi lisäämällä taikinaan 100 gramma karkeasti rouhittua suklaata sekä punaisia ja vihreitä cocktail-kirsikoita, kuten tässä versiossa. Päätin kilauttaa äidille ja kysyä niksejä. Äiti oli kuollut muutamia päiviä aiemmin. Paista kakkua hyvin voidellussa ja korppujauhotetussa vuoassa 175 asteessa 50–60 minuuttia. Kananmuniakin hän kehui laittavansa viisi, vaikka ohjeessa puhuttiin kolmesta. Vasta tuolla hetkellä ymmärsin tapahtuneen; en enää koskaan voisi soittaa äidille. Lapseni lohduttivat, että kyllä sinä, äiti, opit tekemään murokakun, kun kovasti yrität. Olin leiponut pikkutytöstä lähtien, mutta sitä en ollut kokeillut. Surun padot aukenivat. Hän ei säästellyt voita eikä muitakaan raaka-aineita. Reippaana esikoisena olin huolehtinut arjen sujuvuudesta ja hautajaisjärjestelyistä. Niin on käynyt. Tartuin jo puhelimeen, kunnes tajusin: en voikaan soittaa. Juhlaversion päälle tupsuteltiin kerros tomusokeria. Tee se kevyesti. Tarkista kypsyys.
Kuinka monessa palloilulajissa Hanna Teerijoki (s. Missä uskonnoissa. Milloin Suomessa on viimeksi ollut virka mieshallitus. Kuka täyttää 55 vuotta huhtikuussa 2019. 1963) on voittanut Suomen mestaruuden: 3, 4, 5 vai 6. 3. Entä missä hän kuoli. 7. Aamen on sana, jota käytetään vakuutuksen osoituksena, erityisesti rukouksissa. Renny Harlin, Jope Ruonansuu, Kauko Röyhkä, Jari Tervo. Huumekoira, pommikoira, ruumiskoira... 5. . Suo men mes tar uuk sia eri laj eis sa Tee rijo ella on 26. Vuodet 2010–2011 hän ajoi Citreonia. 44 21.12.2018 9 4 6 7 4 5 5 7 9 7 4 8 2 5 4 9 6 3 1 2 1 6 4 3 2 8 9 2 1 3 6 7 8 5 9 4 6 7 4 3 9 5 1 2 8 5 9 8 2 1 4 3 7 6 3 5 1 9 6 7 8 4 2 7 8 2 5 4 1 9 6 3 9 4 6 8 2 3 7 1 5 4 3 7 1 8 2 6 5 9 1 6 5 4 3 9 2 8 7 8 2 9 7 5 6 4 3 1 1 3 6 9 3 8 8 1 6 7 9 9 1 5 4 7 1 7 2 4 9 2 1 5 6 9 4 1 8 7 6 5 2 3 6 5 2 9 3 4 7 8 1 7 8 3 2 1 5 9 6 4 3 6 4 7 2 1 8 9 5 8 7 5 4 9 3 6 1 2 2 1 9 5 6 8 4 3 7 1 3 8 6 5 7 2 4 9 4 9 7 3 8 2 1 5 6 5 2 6 1 4 9 3 7 8 9 4 6 7 4 5 5 7 9 7 4 8 2 5 4 9 6 3 1 2 1 6 4 3 2 8 9 2 1 3 6 7 8 5 9 4 6 7 4 3 9 5 1 2 8 5 9 8 2 1 4 3 7 6 3 5 1 9 6 7 8 4 2 7 8 2 5 4 1 9 6 3 9 4 6 8 2 3 7 1 5 4 3 7 1 8 2 6 5 9 1 6 5 4 3 9 2 8 7 8 2 9 7 5 6 4 3 1 1 3 6 9 3 8 8 1 6 7 9 9 1 5 4 7 1 7 2 4 9 2 1 5 6 9 4 1 8 7 6 5 2 3 6 5 2 9 3 4 7 8 1 7 8 3 2 1 5 9 6 4 3 6 4 7 2 1 8 9 5 8 7 5 4 9 3 6 1 2 2 1 9 5 6 8 4 3 7 1 3 8 6 5 7 2 4 9 4 9 7 3 8 2 1 5 6 5 2 6 1 4 9 3 7 8 1. Kolme heistä täyttää 60 vuotta alkuvuodesta 2019 – yksi ei, vaan... 9. Kuningasmieliset suomalaistivat Friedrich Karlin Fredrik Kaarleksi. Monenko eduskuntapuolueen nykyinen puheenjohtaja on nainen. Antti I, Eero I, Juhani I, Kalle I, Matti I, Tapio I, Väinö I. Vas tau kse t: 1) Bet leh em , Nas are t, Jer usa lem , 2) juu tal ais uus , kri sti nus ko, isl am , 3) Väi nö I, 4) kyl lä, 5) kol me: Li And ers son (va s.), Ann a-M aija Hen rik sso n (r.) , Sar i Ess aya h (kd .), 6) 6–1 1/1 975 Liin am aan vir kam ies hal litus , 7) 160 0-l uvu lla , 8) Jop e Ruo nan suu , 9) ral lin MM -sa rja ssa , 10) viid ess ä: kai kis sa mui ssa mai nitu iss a pai tsi jää kie kos sa (hä n on kyl läk in voi tta nut jää kie kos sa Ruo tsi n mes tar uud en 2 ker taa ). 8. Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen tulevaksi kuninkaaksi valtiopäivillä 9.10.1918. Formulaa hän on ajanut myös McLarenilla, Lotuksella ja Ferrarilla. Millä vuosisadalla perustettiin Pohjanlahden rannikkokaupungit Vaasa, Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Kokkola, Raahe, Oulu ja Tornio. 10. Virallisia kruunajaisia ei koskaan tullut, sillä Hessenin prinssi kieltäytyi kunniasta. 2. Onko Suomessa käytössä myös sete lit haistavia rahakoiria. Hän on ainoa eurooppalainen, joka on edustanut maataan kuuden eri urheilulajin maaotteluissa: jalkapallossa, jääpallossa, jääkiekossa, kaukalopallossa, maahockeyssa ja golfissa. Sh utt ers to ck Seuraava Suomenmaa ilmestyy 11.1.2019. Missä. Puolueita on 9. 4. Kimi Räikkönen aloitti Formula 1 -uransa 2001 Sauberilla, jonne hän siirtyy jälleen 2019. Mikä oli Jeesuksen syntymäkaupunki. Mikä oli Jeesuksen syntymä kaupunki, mikä nuoruuden kotikaupunki ja missä kaupungissa hän kuoli. Tietotesti ??. 6. Uuden Suomen pakinoitsija Olli (Väinö Nuorteva) ehti antaa tulevalle hallitsijalle taatun kotimaisen hallitsijanimen, joka oli..
On aika joulun, taian läheltä meitä, ystävien ja kiitollisten sydämien.. (08) 270 7200, (02) 762 6200 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta On hetki levon maan parhaiden antimien. 21.12.2018 45 92400 Ruukki, Puh
Ministeriöön on tullut kysymyksiä siitä, miksi juuri liikenteen päästöihin pitää puuttua, miksi ei vähennetä teollisuuden päästöjä. Välimatkat ovat pitkiä ja julkinen sähköautojen latausverkko maaseudulla vielä kehittymätön. Koska liikenne ja liikkuminen ovat erilaista maaseudulla ja kaupungeissa, myös keinot liikenteen päästöjen vähentämiseen voivat olla erilaisia. ”Sähköautoista tulee valtavirtaa ja pyörällä kuljetaan yhä useammin lyhyet matkat” on visio, joka toteutuu nopeammin kaupungeissa kuin maaseudulla. YkSinkertaiSia ratkaisuja ei ole, mutta kaikki nämä ovat aiheita, josta meidän on hyvä keskustella tulevaisuuden vuoksi jo nyt. Toimivat liikenneyhteydet ovat sujuvan arjen ja kilpailukykyisen elinkeinoelämän edellytys. Tavoitteena ei ole rajoittaa liikkumista vaan ohjata sitä kestävämpiin kulkumuotoihin ja käyttövoimiin. Ajatuksemme tulevasta vaikuttavat siihen, millainen on lapsiemme ja lastenlapsiemme tuleva arki. Näitä ovat esimerkiksi raskas liikenne ja lentoliikenne. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä on tullut yhä vahvemmin koko hallituksen ja näin myös liikenneja viestintäministeriön työhön. 46 21.12.2018 Viime viikolla meillä keskusteltiin vilkkaasti liikenteen päästöjen vähentämisestä. Jotta saamme ihmisen aiheuttaman lämpenemisen pysähtymään, meidän tulee vähentää päästöjä sekä niin kutsutulla päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla. Paikallisen biokaasutuotannon kehittäminen ja käyttö liikenteessä voisi tuoda alueella työtä ja toimeentuloa. Myös perinteinen dieselauto voisi olla maaseudulla hyvä ratkaisu, jos polttoaineena olisi uusiutuva diesel. Jo nyt markkinoilla on sataprosenttisesti uusiutuvaa dieselpolttoainetta, joka sopii periaatteessa kaikkiin dieselautoihin. Päästöjä vähennetään tulevaisuuden vuoksi anne berner vieraskolumni. Liikenteen päästöjä puolestaan karsitaan taakanjakosektorin velvoitteiden mukaisesti. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Uusiutuvan dieselin osalta on huomioitava polttoaineen raaka-aineiden rajallisuus. Lokakuussa julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportti kuvaili riskejä, jotka toteutuvat, jos maapallon lämpötila nousee yli 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Raportin yli sataan sivuun mahtuu yhteensä 28 ehdotusta toimenpiteiksi. Kimmokkeena tähän oli liikenneja viestintäministeriön ilmastopolitiikan työryhmän julkaisema raportti siitä, miten Suomen liikenne voidaan muuttaa hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä. Päästökauppasektoriin kuuluvat energiantuotanto ja teollisuuslaitosten päästöt. Kirjoittaja on liikenneja viestintäministeri. Toki myös kaasuautojen tankkaus infra vaatii vielä kehittämistä, mutta toimintasäteet ovat näissä autoissa hyvät. Toivon, että mahdollisimmat monet lukevat raportin. Kaasuautot ja niiden tankkaaminen kotimaisella biokaasulla puolestaan voisi olla maaseudulla toimivampi vaihtoehto. Ja hyvä niin. Kun uusiutuvan dieselin tuotantoa ei voi kasvattaa rajattomasti, on mahdollista, että uusiutuva diesel täytyy tulevaisuudessa säästää niiden liikennemuotojen käyttöön, joita ei pitemmälläkään aikavälillä ole mahdollista helposti sähköistää
aitoja, siinä vanhassa keltaisessa almanakassa mainittuja markkinoita ei ole viljalti. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. eipä arvattu, että kehitysversio sähköfortuna, flipperi, tulisi olemaan olennainen osa nuorisokulttuuria. Linnuille lyhteitä ja himmeleitä suoraan tekijöiltä. jutut lämmittivät viimaisellakin torilla. tepu osti äidilleen tukkasampoota, olisiko sisko saanut kiiltokuvia. Suksia myytiin ja rottinkisauvoja. Sukset tehtiin puusta, ei vielä edes säleistä. Hyvin jos kävi, niin Hanska-Antti oli tullut rukkaskaupalle. äidille kaksipiikkisiä pikku haarukoita, isälle sitä kaikkein halvinta partavettä, pikkuveljelle joku lelu. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. oli valjaskauppiaat, isännät saattoivat ottaa pomeranssia kauppahallin takana, ihan luottomiehet jopa alakerran lihanleikkuuhuoneessa. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. Jari Nenonen Tuomaan markkinat Jutut lämmittivät viimaisellakin torilla.. etenkin silloin, kun ei oltu kuultukaan netistä tai edes maximarketeista. tuomaan markkinoille tultiin maalta. Saattoi olla, että kynsikkäillä varustettu koijari pyöräytti kahvirulettia. muovia ei ollut, guttaperkkaa hädin tuskin. puista fortunapeliä ja sen marmorikuulia käytiin ihastelemassa. ja sitten ovat nämä ajankohtaiset, tuomaan markkinat. kuuluu kansalaistaitoihin ja yleissivistykseen tietää, että syysmarkkinat pidetään sillä viikolla, jolle lokakuun kymmenes päivä osuu. meidät koulupojat oli jo ensi käynnillä opastettu välttämään pitkiä puheita. etenkin syysmarkkinoihin ja tuomaan markkinoihin liittyy rakkaita muistoja. itselle olisi voitu ostaa pikku-Bostonia, muttei viitsitty, kun oli joulu tulossa. tuomaan markkinat olivat varsinaiset joulumarkkinat. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 Graafikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 21.12.2018 47 KotiKaupunKini on aito markkinakaupunki. tuomaan markkinoilla suoritettiin lahjaostoksia. jos ei torilta löytynyt sopivaa, niin osuuskaupasta sitten. olimme Tepun kanssa säästäneet rahaa. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. on Heikin markkinat, on syysmarkkinat. tohmon rouva oli nopea liikkeissään. Hymähtelen naapurikaupungin kuukausimarkkinoille, ei ole ta paus, jos joka kuukauden ensimmäisenä torstaina leikitään markkinoita. Tohmon rouvan kahvikojulta sai lihapiirakoita ja sokeriporsaita, joita vääräoppiset kotkalaiset kutsuvat possoiksi. Sitten kun tuli piitlekset ja kolajuomat. Hyvästä sydämestä kaikki joka tapauksessa. JoitaKin lelukauppiaita saattoi olla. Lihapiirakka kuului tilata sanomalla ”kuuma” ja sokeriporsas sanomal la ”makea”
Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 35 € / 5 kk määräaikainen Soita asiakaspalveluumme puh. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk. Tilaa netissä: www.suomenmaa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh