6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 27 / 22.7.2016 / 4,80 ?
Vuoropuhelun puolella
muurien pystytys ei ratkaise maailman kriisejä, katri kulmuni sanoo
Ajassa
Ilmiöt
Elämä
Turkki on vaarassa
revetä sisältä
Hävikkiruoka ei ole
roskaruokaa
Jalkapallo kotouttaa
maahanmuuttajat
39
CABLE WAKEBOARDIN
SM-KISAT 30.7.
HALLAN AKAN
VAELLUS 10.9.
Hallan Akan vaellus
& Jore Marjaranta 10.9.
eur/hlö
TYKY-PÄIVÄT
alk. Ski-In kylä Kainuun huipulla
SKI-IN KYLÄ, SAUNAMAAILMA, KEILAHALLI, 31 RINNETTÄ, 3 PARKKIA, 300 MÖKKIÄ, HOTELLI, KAUPPA
yli 200 mökkiä
2 hotellia
ski-in
CABLE WAKEPARK JA SUP
MÖKKI
AVOINNA JOKA PÄIVÄ
alk. 69
eur/vrk
SAUNAMAAILMA
9 SAUNAA
UUSI KAUPPA HALLA MARKET AVOINNA JOKA PÄIVÄ
SAUNA&KEILA
KOKOUS
alk. 49 eur/hlö
UKKOHALLAN
SPORT&RELAX
VIIKONLOPPU 23-24.9.
24.9. KAIKEN MUALIMAN
SAUNAT - saunojen ja
paljujen kokoontumisajot
WWW.UKKOHALLA.FI
INFO@UKKOHALLA.FI
KESKUSVARAAMO P. (08) 748 500
28
Menestyskapellimestari
muutti maalle s. 35
Ruokaa hukataan Suomessa joka vuosi
54 000 traktorin painon verran s. 32
22.7. 14
Riku Karjalainen taltioi luontovideoilleen sen, mitä silmä ei näe s. 2016
3. 22
Hallitus aikoo panna
kalakiintiöt uusiksi s. Luottamuksen tiellä
kannattaa edetä pienten
askelten politiikalla.
22.7.
2016
Seppo Kääriäinen s. 30
Jalkapalloseura JS Hercules kotouttaa
nuoria turvapaikanhakijoita s
Tarkka-ampujat eivät ammuskele poliiseja hengiltä. Terroristiuhan takia ei tarvitse olla varpaillaan. Pelätä ei tarvitse.
Luonnonolotkin ovat kohtuulliset. Asiantuntijatkin tuntuvat olevan erimielisiä.
Totta onkin, että ilman kritiikkiä ei ole kehitystä. tapa järjestää yhteisiä asioita voisi levitä.
Eikö siitä olisi vientituotteeksi?
Maailma näyttää olevan nyt niin solmussa, että hyviä neuvoja tarvitaan.. Demokratian kunnioitus. Ja kehitys-
4
22.7.2016
tä tarvitaan, sillä maailma ei tule koskaan valmiiksi.
Mutta saisimme monesti olla armollisempia niitä kohtaan,
jotka asioitamme hoitavat. Ei ole sellaista asiaa, mihin ei löytyisi epäilijää ja
kauhistelijaa. Päätoimittaja Juha Määttä
Ozan Kose / AFP Photo / Lehtikuva
Maailma näyttää olevan
nyt niin solmussa, että
hyviä neuvoja tarvitaan.
Pääkirjoitus
Kyllä Suomi on sentään hyvä maa
K
yllä Suomi on sentään hyvä maa, on saattanut monelle tulla mieleen viime päivinä. Ihmiset hoidetaan. Tankit eivät jyrise kaupunkien kaduilla. Ei kai muuten Suomi olisi noussut toisen maailmansodan häviäjävaltioiden joukosta
kansakuntien eturiviin?
Viime päivien tapahtumat kannustavat suomalaisia arvostamaan sitä, mikä on tehnyt Suomesta maailman menestyjän.
Näitä tekijöitä on helppo luetella:
Tasa-arvon arvostus. Suhde työntekoon. Yhdessä sopiminen. Palvelut toimivat. Korruptio on olematonta.
On sananvapautta, tasa-arvoa, sosiaaliturvaa, sivistystä ja
koulutusta, elämisen tasoa. Ja jos ei ole tullut, niin
syytä olisi.
Suomessa eivät sotilaat yritä vallankaappauksia. Hehän ovat tehneet työnsä hyvin,
suorastaan erinomaisesti.
Emme kai me muuten menestyisi kansainvälisessä kilpailussa, jos suomalainen viranhaltijakunta ja päätöksentekijät
eivät myös olisi maailman huippua. Koulutukseen luottaminen. Kukaan ei menehdy tulvissa tai maanjäristyksissä.
Myönteisissä, tavoiteltavissa asioissa Suomi on aivan maailman huipulla.
Kielteisissä asioissa, sellaisissa, joista pitäisi päästä eroon,
olemme maailmantilaston häntäpäässä.
Jos siis hulluksi tulleen maailman pauhinalta jotain voisimme oivaltaa niin sen, että taitaapa sittenkin olla lottovoitto saada elää ja asua Suomessa.
Julkisesta keskustelusta tätä tosin ei aina huomaa. Valitus
on kovaa. Kohtuullisuuden hyväksyminen. Laillisuuteen luottaminen?
Jotain merkittävää on varmasti myös siinä, miten Suomessa
ja muissa Pohjoismaissa ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan suhde, ihmisen vapaus ja vastuu.
Maailma olisi epäilemättä parempi paikka, jos suomalainen
. ja pohjoismainen . perustettu 1908
Vähemmistöjen oikeudet ovat ihmisoikeuksia, oli kyse uskonnonvapaudesta tai oikeudesta seksuaaliseen identiteettiin.
Vähemmistöihin kuuluvia on helppo leimata. 2016
5. Kenenkään ei pitäisi joutua
tuntemaan epävarmuutta tasa-arvoisuudestaan
suhteessa muihin.
Kyse ei ole suvaitsevaisuudesta tai hyväntahtoisuudesta. Totuus kuitenkaan harvoin vastaa kirkuvia otsikoita.
Muutaman kerran Prideen osallistuneena olen
huomannut, että valtaosa tulee kulkueeseen markettivermeissä.
Miesystäväni tuttavapariskunta ei meinannut uskoa, että värikkäässä lapsiperheitä ja rauhanlippuja vilisevässä tapahtumassa oli todella kyse homomarssista.
Toisaalta karnevaalitunnelma tarjoaa myös mahdollisuuden pukeutua vaikka sitten siihen niukkaan
nahka-asuun, siirtyä pelkäämisestä hullutteluun tai
provosointiin.
Suviseuroissa ja pridessa taitaa olla jotain samaa.
Parhaimmillaan molemmat tarjoavat ihmisille vapauden olla turvallisessa ympäristössä juuri sitä mitä ovat.
Eeva Kärkkäinen
Olen kuulunut elämäni aikana muutamaan vähemmistöön.
Olen muun muassa ollut kepulainen lestadiolainen punavihreässä kuplassa sekä suomalainen
maahanmuuttaja Ruotsissa ja Australiassa.
22.7. Lopulta päätyy ehkä sanomaan jonkun yleisen ennakkoluuloja tasoittavan
kommentin.
Näin ei pitäisi olla. Toimittajalta
Vapauden juhlia
Miesystäväni venäläis-tsekkiläinen tuttavaparis-
kunta oli käymässä Helsingissä joitain viikkoja sitten.
Vierailu osui samalle päivälle seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia juhlistavan Pridemarssin kanssa, joten kolmikko kävi aistimassa tunnelmaa kulkueen lähtöpaikalla.
??Missä täällä ovat kaikki homot, ihmettelivät kaverit.
Tavanomaisen näköiset ihmiset eivät vastanneetkaan matkailijoiden odotuksia.
Venäjällä homoseksuaalit eivät saa tehdä itses-
tään numeroa.
Maassa on voimassa laki, joka kieltää homoseksuaalisuutta koskevan tiedon jakamisen lapsille.
Arvostelijoiden mukaan laki käytännössä estää
kaikki julkiset homotapahtumat Venäjällä.
Halu työntää seksuaalivähemmistöt takaisin kaap-
piin ei ole tuntematonta Suomessakaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari linkitti vähän aikaa sitten twitteriinsä Pridekulkuetta kritisoivan blogin.
??Kuten kuvista näkyy, kyseessä on pervojen K-18
-vappuparaati, Huhtasaaren siteeraamassa blogissa sanotaan.
Höysteeksi on poimittu kuvia Priden provosoivammasta puolesta: nahka-asuihin pukeutuneista
puolialastomista ihmisistä, miehistä sateenkaaren
värisissä hameissa sekä yläosattomista naisista.
Räväkimmät kuvat ovat ulkomailta.
Samana päivänä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Raatikainen oli Facebookissa huolissaan
homojen ja heteroiden yhteisistä suihkutiloista.
??Olisiko kenties reilua, että se porukka, joka ei
halua olla seksistisen homokyyläyksen uhri omassa
pesutilassaan voisi mahdollisesti jatkossakin pestä
itsensä kyyläysvapaasti, hän kirjoitti.
Tiedän, miltä vatsassa tuntuu, kun kahvipöydässä naureskellaan kaltaisilleni ja pohdin kuumeisesti
rohkenisinko paljastaa kuka olen.
Pala takertuu kurkkuun
Mitä tapahtuu muita uskontoja tunnustavien
tai esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen edustajien kohtelussa. Ja se sopimus on edelleen voimassa, hän muistuttaa.
Uhkakuvien maalailun sijaan Olli Rehn haluaa
lähestyä Turkki-kysymystä rakentavan vuoropuhelun kautta.
. Vaikka
jäsenyysneuvottelut ovat heikossa hapessa, niin
ei keskinäisiä suhteita kannattaisi päästää selkkauksen seurauksena kokonaan jäihin. EU-maille sopimuksen tärkein anti on turvallisuus. Taustalla on pitempiaikaisia maan sisäisiä
jännitteitä, jotka nyt ovat purkautuneet. EU:n ulkoministerikokouksen kannanotto
antoi mielestäni hyvin selkeän signaalin. Hyvin käynnistynyt pakolaisvyöryn hallinta ei ole jatkossa enää
itsestäänselvyys.
. Sotilasvallankaappaukset ja puheet kuolemanrangaistuksista eivät siihen yhteyteen kuulu.
. Minä en haluaisi olla se Ranskan tai Saksan
ministeri, joka hätiköiden tekee oman maan turvallisuutta vaarantavia päätöksiä.
6
22.7.2016
Euroopan unionin laajentumisesta vastaavana
komissaarina 2004?2009 toimineen elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mielestä eurooppalaisella diplomatialla on Turkkia kohtaan näytön paikka.
. Kaikki EUmaat eivät ole aina sitoutuneet johdonmukaisesti aiempiin yhteisiin päätöksiin jäsenyysneuvotteluista.
. EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella saatiin
pakolaisvyöry taittumaan. Ei viisumivapauden saavuttaminen edelleenkään mahdotonta ole, mutta merkittävästi
se tulee viivästymään. Mutta mikään ei oikeuta sotilasvallankappausta eikä autoritääristä käännettä poliittisessa
järjestelmässä.. Kokonaan toinen juttu on
se, kuinka innokas Turkki on jatkossa sitä vaatimaan, tutkija arvioi.
Kyse on myös EU:n ja Turkin solmiman pakolaissopimuksen tulevaisuudesta. Puheet kuolemanrangaistuksen palauttamisesta eivät helpota ainakaan
erilaisten vähemmistöjen asemaa kansakunnan
hierarkiassa.
. EU ja
Turkki tarvitsevat jatkossakin toisiaan, hän painottaa.
Asiallisten Turkki-suhteiden merkitys on Rehnin mukaan näkynyt konkreettisesti Suomessa asti.
. Onneksi myös Turkin muut puolueet, valtaa
pitävää AKP:ta lukuun ottamatta, ovat tuominneet viime aikojen tapahtumat.
Rehn ei halua lähteä yksityiskohtaisesti ruotimaan, miksi Turkin välillä lupaavalta näyttänyt
demokratiakehitys on ottanut viime vuosina takapakkia.
. Monille turkkilaisille voi tulla pakottava tarve lähteä maasta, hän otaksuu.
Halil Gürhanlin mukaan Turkin EU-jäsenyys-
neuvottelut ja erityisesti haaveet viisumivapaudesta EU-maihin kokivat kovan kolauksen viime
viikonvaihteen tapahtumien takia.
. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa tulee kunniottaa. Sama
koskee EU:n ja Turkin välisiä suhteita. Nizzan terrori-iskun osuminen samaan
vikonvaihteeseen oli todella huono asia yleisen
turvallisuuden kannalta, Gürhanli harmittelee.
Viimeaikaisiin tapahtumiin peilaten onkin hyvin ymmärrettävää, että EU:n ja Turkin suhteiden
lämpenemisessä voi olla edessä aikalisä.
. Turkki
Arvet vaarassa aueta
Turkin sisällä
Turkin tapahtumat voivat synnyttää maahan
sisäisen pakolaisaallon, tutkija pelkää
Teksti: Risto Luodonpää
Turkin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkimainingit voivat aiheuttaa tarvetta merkittävään maanpakoon myös Turkin omien kansalaisten keskuudessa.
Tätä mieltä on Helsingin yliopiston politiikan
ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkija Halil
Gürhanli.
Gürhanli ennustaa, että Turkin konservatiivisen ja islamistisen hallinnon pyrkimys pönkittää
valta-asemaansa ei rajoitu pelkästään vallankumousta valmistelleiden ?puhdistamiseen?.
Asenteet kovenevat. On annettava selvä viesti siitä, että koston
kierre johtaisi EU-suhteen jäätymiseen
2016
7. Ozan Kose / AFP Photo / Lehtikuva
Monille turkkilaisille
voi tulla pakottava tarve
lähteä maasta.
22.7
Heitä on
erityisen paljon työttömissä.
Antero Vartia
Twitterissä
Jos kritisoisi itseään liikaa,
ei voisi tehdä mitään. Kun työntekijä lunastaisi työsetelillä palkan, sivukulut maksettaisiin
automaattisesti.
Kaikkosen mukaan Suomessa on paljon tekemätöntä työtä, koska mahdollinen
työntekijä ja työnantaja eivät kohtaa.
. Suomessa jakamistalouden nousu voisi
mahdollistaa tällaisten työpaikkojen syntymisen, Berner hahmottelee.
Bernerin mielestä itsensä työllistävä voisi
tienata muutamia tuhansia euroja palkkaverotuksen piirissä.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on esittänyt työseteliä
helpottamaan keikkatöiden teettämistä.
Työseteli muistuttaisi lounas- ja liikuntaseteleitä. Ajassa
Sanottua
Muutoskeskusteluissa nyökyttelevä
poliittinen eliitti liikkuu vielä henkisissä
tuohivirsuissa seminaareissaan muutoksesta,
kun maailma menee kiihtyvällä vauhdilla ohi.
Taru Tujunen
Helsingin Sanomissa
Sunnuntain tuplapalkka kohtelee
epäreilusti niitä, jotka eivät saa
sunnuntaivuoroja. katukielellä perusduuneja.
Puheessaan Lööf viittasi esimerkiksi kaupan ja matkailualan töihin.
8
22.7.2016
Keinoksi perustöiden luomiseen Lööf tarjosi muun muassa työtulovähennystä ja
työnantajamaksujen keventämistä. Myös
liian korkea alkupalkka sulkee keskustajohtajan mukaan ihmisiä työmarkkinoiden
ulkopuolelle.
Avausta ei ole otettu Ruotsissa vastaan ilman arvostelua. Setelin voisi ostaa vaikkapa Rkioskilta ja pestata sillä nuoren nurmikonleikkuuseen. Ammattiliitoissa esityksiä
pidettiin kovaa työtä halventavana ja kiertoilmaisuna matalapalkkatyölle.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Ber-
ner (kesk.) oli paikalla seuraamassa Lööfin puhetta.
Hänestä oivallus on hyvä, mutta vaatii
vielä sisältöä.
. Olen valmis tekemään mitä vain, jotta saamme enemmän yksinkertaisia töitä,
Ruotsin keskustan puheenjohtaja Annie Lööf
paalutti Almedalen-viikolla Gotlannissa.
Ruotsiksi iskusana on ?enkla jobb?, jolla
tarkoitetaan yksinkertaisia tai perustason
työtehtäviä . Työsetelillä olisi merkitystä erityisesti
nuorten työnsaannin kannalta, Kaikkonen
perustelee.. Olen
oppinut olemaan nöyrä
ihmisenä taiteen edessä.
Jukka Rintala
Aamulehdessä
Hamid Ershad Sarabi
Olen valmis tekemään
mitä vain, jotta
saamme enemmän
yksinkertaisia töitä.
Ruotsin keskusta haluaa lisää perusduuneja
Teppo Säkkinen
Ruotsin keskustapuolue tavoittelee enem-
män työpaikkoja, jotka sopivat matalasti
koulutetuille nuorille, maahanmuuttajille
ja pitkäaikaistyöttömille.
Muutoin ruotsalaista yhteiskuntaa uhkaa puolueen mukaan kahtiajakautuminen
ja uuden syrjäytyneiden alaluokan syntyminen.
Tämän jälkeen sunnuntaitöiden korvauksesta voitaisiin
sopia täysin vapaasti joko työehtosopimuksessa tai työpaikalla.
Teesit saivat nopeasti paljon kritiikkiä osakseen. Työntekijältä ei tämän jälkeen kysytä, haluatko sunnuntailisät, vaan ne yksinkertaisesti jätetään
säästösyistä maksamatta, hän arveli.
Ovi uudistuksille jäi kuitenkin auki.
??Olisi reilua, että arkitunteihin tehdään selvät korotukset, mikäli työnantajalla on tarve lisistä luopua. 2016
9. Osti hupparin itselle ja
#KirkonUlkomaanapu koulupuvun
toiselle. Tällainen korotus sopii meille hyvin, Niemi-Laine linjasi.
22.7. #elämä
Karina Jutila
Twitterissä
Jari Laukkanen
Keskustan äänestäjät
ovat keskellä
Eeva Kärkkäinen
Viikko sitten perjantaina julkaistu vuoden 2015 eduskuntavaaleja analysoiva tutkimus ei kerro yllättäviä
tietoja keskustan äänestäjistä.
Tutkimuksen mukaan keskustan äänestäjät sijoittuvat suomalaisen äänestäjäkunnan keskustaan, oli kyse
talouteen tai arvoihin liittyvistä kysymyksistä.
??Keskustalaiset äänestäjät ovat aika keskimääräisiä
suomalaisia, tutkija Jussi Westinen kuvaa tuloksia.
Westisen mukaan keskustalainen äänestäjä erottuu
parhaiten, kun paneudutaan konkreettisiin politiikan
asiakysymyksiin.
??Niissä nousee esiin koko Suomen asuttuna pitäminen.
Poliittisen osallistumisen eriytyminen -nimellä kulkeva eduskuntavaalitutkimus 2015 on jatkoa vuosien
2003, 2007 ja 2011 vaaleja koskeviin analyyseihin.
Se käsittelee vaalikampanjoita, äänestysaktiivisuutta, äänestäjien arvomaailmaa, puoluekannan periytyvyyttä vanhemmilta lapsille ja eri äänestäjäryhmiä.
Jari Laukkanen
Kokoomus poistaisi sunnuntailisät laista
Eeva Kärkkäinen
Kokoomuksen eduskuntaryhmä jul-
kaisi viime viikolla teesinsä hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Teeseistä kohutuimmaksi nousi kokoomuslaisten ehdotus sunnuntaityön kaksinkertaisen palkan poistamiseksi laista. Veti hiljaiseksi. Sanottua
Mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän
kannustan vanhuksia, antaa palaa! Tehkää
kuten tykkäätte. Itse voisin sanoa, että aloitin
ryyppäämisen vasta kahdeksankymppisenä.
Aira Samulin
Ilta-Sanomissa
?Laiskuus, köyhyys ja työttömyys
sekä lama ja globaalin kysynnän
vaje hoituvat kaikki marjastamalla.?
- Sitkeä suomalainen uskomus
Jukka Lindström
Twitterissä
Ajassa
14-vuotias sai elämänsä ensimmäisen
palkan. Muun muassa Julkisten
ja hyvinvointialojen liitto (JHL) moitti
linjauksia työntekijävastaisiksi.
??Kokoomus ei ole palkansaajapuolue, mikäli se tosissaan on toteutta-
massa kaikki hallitusohjelmassa mainitut heikennykset ja nyt vielä niiden
päälle haluaa poistaa laista sunnuntaityön korvausmääräykset, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kommentoi.
??Kyse on käytännössä palkanalennuksista, jos laista poistetaan vähimmäistaso
Haluamme vähentää sotilaallista näyttävyyttä ja hakea liennytyksen tapaa, Keiteleen
kautta Kolille suunnannut Vanhanen sanoi.
Kesälomallaan paljon lukenut ja etenkin
ensimmäiseen maailmansotaan perehtynyt
Vanhanen näkee yhtäläisyyksiä sotaan johtaneissa tapahtumissa ja nykytilanteessa.
Hän ei kuitenkaan ennusta, että tilanne päätyisi tällä kertaa yhtä huonoksi.
Sote-palveluiden asukaskohtaiset
kustannukset 2014 (e/asukas)
Terveyspalvelut
Kunnallisesti
järjestetyt
palvelut
3 226 e
Yhteensä
4 019 e
1 933 e
Sosiaalipalvelut
1 293 e
Kelan s
airau
svak
uutu
s
793 e
Lähde: http://www.sotenrahapuu.fi
Rahapuu paljastaa sote-miljardien osoitteen
Annukka Kaarela
Sote-uudistuksen yhteydessä on jälleen
tänä vuonna kohistu yksityisen terveydenhoidon ja työterveyshuollon kustannuksista. Koko maan
keskiarvo asukasta kohti oli 1?171 euroa.
Sallan kunnassa erikoissairaanhoitoon kului peräti 2?008 euroa per asukas, kun Limingassa selvittiin 894 eurolla.
Kelan tutkijan Timo Hujasen mielestä
julkisessa keskustelussa tulisikin keskittyä
erikoissairaanhoidon ja vanhustenhoidon
kaltaisiin suuriin menoeriin sen sijaan, että puhutaan työterveyshuollon ja yksityisten lääkäripalveluiden kaltaisista pikkuasioista.
??Kun tehdään uutta sote-järjestelmää,
yhtenä merkittävänä asiana pidetään sitä, että yksityisten palveluiden sairausvakuutuksen korvaukset poistuvat. Rahapuun toivotaan kiinnostavan erityisesti päättäjiä, opiskelijoita ja toimittajia.
Rahapuu perustuu Timo Hujasen ja Timo Maljasen kokoamaan aineistoon. Soili Riepula
Naapurin kanssa pitää pystyä elämään, oli
siellä millainen yhteiskuntajärjestelmä tahansa. Sellainen
ei muuta järjestelmää yhtään mihinkään,
Hujanen ihmettelee.
??Työterveyshuollon sairaanhoidon korvaukset ovat yksi prosentti koko meidän
sote-menoistamme. Eniten korvauksia saivat kauniaislaiset, 27 euroa asukasta kohden. Kyseessä on datavisualisointi, joka havainnollistaa, miten sote-kustannukset jakautuivat kuntien, Kelan ja asiakkaiden kesken vuonna 2014.
Kun kaikki sote-menot asukasta kohti olivat 4?019 euroa, maksettiin työterveyshuollosta korvauksia työnantajille 62 euroa
per henkilö.
Yksityislääkäripalveluista Kela maksoi
korvauksia keskimäärin 13 euroa per asukas. Niiden kulut yhteiskunnalle ovat kuitenkin vaatimattomat, kun vertaillaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksia.
Asia selviää Kelan alkukesällä julkistamasta Soten rahapuusta. Hän uskoo, että pienistä positiivisista teoista voisi syntyä myönteisten asioiden kierre.
. Sieviläiset
10
22.7.2016
puolestaan törsäsivät yksityislääkäripalveluihin verovaroja vaivaiset kolme euroa.
Soten suurimmat yksittäiset menoerät löy-
tyvät erikoissairaanhoidosta. Tietoja voi vertailla kunnan, sairaanhoitopiirin
tai menolajin mukaan tai asukaskohtaisesti. Tästä Paasikiven ja Kekkosen opista
presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.)
muistutti puhuessaan Keiteleen Keskustan
kesäjuhlassa.
. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä siinä ovat
mukana sekä kuntien sote-palveluiden
kustannukset, sairausvakuutuksen korvausmenot, asiakkaiden maksamat asiakasmaksut ja omavastuuosuudet että työnantajien ja yrittäjien maksut.. Samankaltaista joustavuutta kaivataan
EU:lta suhteessa Venäjään ja Turkkiin, Vanhanen totesi.
Vanhanen toivoo, että unioni lähtisi pienin askelin hakemaan keinoja liennyttää ti-
Jaakko Martikainen
Vanhanen kaipaa liennytystä
lannetta. Ylivoimaisesti suurimman osan työterveyshuollosta maksavat työnantajat, ja siksi se on veronmaksajille erittäin edullista.
Sote-miljardien jakautumista havainnollistava rahapuu on vapaasti käytettävissä
verkossa osoitteessa sotenrahapuu.fi
2016
11. Itse olen perheeni
kanssa käynyt retkellä kahdessa kansallispuistossa ja muutama mökkipäiväkin on, istuntokaudella tällaiseen
on harvemmin mahdollisuuksia.
Montako kesäpäivää kalenterissasi
näkyy ilman yhtäkään työhön liittyvää tapahtumaa tai tapaamista?
No on niitä tälle kesälle varmaan
parin viikon verran. EU-jäsenyydestä riippumatta
kauppaa on käytävä ja ihmisten on voitava työllistyä sekä päästä opiskelemaan EU-maihin.
Britannia miettii nyt äänestyksen jälkeen yh-
teistyösopimuksensa muotoa. Vuonna 1931 äänestettiin kieltolain lakkauttamisesta ja vuonna 1994
Euroopan unioniin liittymisestä. Hyvää kesää kaikille!
22.7. Täällä Bryssel
Kansanäänestyksiä ei tule tuomita
Brittien Brexit-äänestyksen jälkeen on esitetty
kritiikkiä neuvoa antavia kansanäänestyksiä kohtaan. Asia olisi pitänyt
miettiä valmiiksi ennen äänestystä.
David Cameron pelasi kansanäänestyksellä
upporikasta ja rutiköyhää.
Hän yritti vetää puolueensa rivit suoriksi ja palauttaa kannatuksensa. Se on kaikkien etu,
myös suomalaisten.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Jari Laukkanen
Suoraan kysyen
Kansanedustajan kadehdittu kesäloma
Liina hauru
Välillä kuulee kadehtivia tai suoras-
taan arvostelevia kommentteja kansanedustajien pitkästä kesälomasta.
Todellisuudessa iso osa kesästä
menee monella erilaisissa kesätapahtumissa ja keskustelutilaisuuksissa.
Moni kansanedustaja jakaa myös kesäiset puuhansa marjanpoiminnasta laiturilla köllöttelyyn sosiaalisessa
mediassa.
Mitä sellaista kansanedustajat ehtivät tehdä kesällä, jota eivät jaa julkisesti, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen?
Tuskinpa siihen mitään suurta
mystiikkaa liittyy. Se on huono peruste
kansanäänestykselle.
Vaikka Cameron ei itse kannattanut eroa, hänen olisi pääministerinä pitänyt valmistautua
myös erovaihtoehtoon.
Jotkut pitävät Norjan mallia hyvänä. Yhteistyön pitää jatkua EU-maiden ja Britannian kesken. Briteillä ei
olisi kuitenkaan valtaa EU:ssa tehtäviin päätöksiin.
Britannia menettäisi myös jäsenmaksualennuksensa ja voisi maksaa uudesta jäsenyydestään enemmän kuin EU-jäsenyydestään.
Britannia ei ole nyt tilanteessa, jossa se voi
poimia rusinat pullasta. Yllättävän vaikeaa se
vain tuntuu olevan.
Miten ajoittainen joutilaisuus vaikuttaa kansanedustajan työkykyyn?
Tokihan ajoittainen irtautuminen
töistä hyvää tekee. Äänestäjille on tarjottava uskottava kuva siitä,
mitä äänestämisen tuloksena tapahtuu, oli vaihtoehto kumpi tahansa. Silloin Britannia noudattaisi kaikkea sisämarkkinalainsäädäntöä ja turvaisi omat markkinansa. Jos tarjolla on vain hyppy
tuntemattomaan, äänestys on arpapeliä.
Kukaan ei ole esittänyt millaista yhteistyösopimusta Suomi hakisi. Uusi pääministeri Theresa May lähtee neuvotteluihin hattu kourassa.
Neuvottelut Britannian kanssa pitää hoitaa asianmukaisesti. Toisaalta tähän
mennessä ei ole vielä päivää, etten
olisi puhelimella ja sähköpostilla työasioita hoitanut.
Miten kansanedustaja voi parhaiten rauhoittua loman viettoon?
Kullakin on siihen omat tapansa. Kansanäänestyksiä on nimitetty huutoäänestyksiksi.
Suomessa neuvoa antava kansanäänestys on
järjestetty kaksi kertaa. Varsinkin suomalaisessa luonnossa liikkumista voin
suositella. Itselläni se onnistuu parhaiten, jos onnistun jättämään kännykän hyllylle
joksikin aikaa. Kansanäänestyksen järjestäminen on meillä poikkeuksellisen
painava demokraattinen keino.
Näin pitääkin olla.
En kannata kansanäänestystä Suomen EU-jäsenyydestä pelkästä äänestämisen ilosta.
Kansanäänestykset pitää valmistella huolella
Uutiskuva
12
22.7.2016
2016
13. Valery Hache / AFP Photo / Lehtikuva
Miksi taas?
Samuli Vänttilä
Suru ja järkytys leijuivat Nizzan rantabulevardin yllä, kun ihmiset toivat sinne kukkia ja kynttilöitä tuhoisan terrori-iskun jälkeen.
Eteläranskalaisessa kaupungissa kuoli viikko sitten
84 ihmistä, kun 31-vuotias mies ajoi kuorma-autolla Ranskan kansallispäivää juhlineen väkijoukon sekaan. Kuolleiden joukossa oli kymmenen lasta.
Äärijärjestö Isis julistautui iskujen tekijäksi, mutta
viranomaisten mukaan tekijän ja järjestön välisiä yhteyksiä ei ole voitu varmistaa.
Miksi taas, kyselivät monet eurooppalaiset iskun
jälkeisenä aamuna.
Nizzan tapahtumat olivat jo kolmas terrori-isku
Ranskassa puolentoista vuoden sisään. Lisäksi Belgian Brysseliä ravistelivat pommi-iskut maaliskuussa.
Surun murtamassa Ranskassa ehdittiinkin jo kysellä turvatoimien riittävyyden perään. Figaro-lehden mukaan vain kolmasosa maan kansalaisista
luottaa presidentti Francois Hollanden ja hallituksen kykyyn torjua terrorismia.
Iskujen ehkäisemisessä on kuitenkin kyse paljosta
muustakin kuin turvatoimista.
Euroopan olisi nyt pysähdyttävä vaikeiden kysymysten äärelle.
22.7
Suunnilleen saman verran painaa
54?000 Valtran T-sarjan traktoria tai 3?000
sinivalasta.
Kauppojen ruokahävikkiä on Suomessa
perinteisesti toimitettu erilaiseen ruokaaputoimintaan kuten työttömien yhdistyksille ja ruokajonoihin.
14
22.7.2016
Läheskään kaikki ruoka ei kuitenkaan
löydä tietään nälkäiseen vatsaan.
Viime vuosina ruoan haaskausta on yritetty vähentää uusin ideoin.
Tuoreimpia yrittäjiä ovat palvelut, joiden avulla ravintoloista jäänyttä lounasruokaa myydään lähialueella liikkuville
edulliseen hintaan.
Kesäkuussa Helsingissä avasi ovensa myös maan ensimmäinen hävikkiruokaravintola, jonka raaka-aineista 90 prosenttia on kaupoista roskiin menevää ruokaa.
From Waste to Taste -ravintolan käyntiin polkaissut hankepäällikkö Johanna
Kohvakka kertoo kiinnostuneensa hukkaan menevästä ruoasta alunperin ilmastonmuutoksen johdosta.
??Asumisen ja liikkumisen aiheuttamista päästöistä on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt aletaan puhua ruoasta, Kohvakka kertoo.
Ruoan kasvattamiseen, jalostamiseen ja
kuljettamiseen käytetään valtava määrä vettä ja muita raaka-aineita sekä energiaa.
Neljäsosa kotien aiheuttamista kasvihuonekaasuista ja kolmannes vesistöjä rehevöittävistä päästöistä syntyy ruoan tuotannosta.
Ruoan heittäminen roskiin on pahimman sortin haaskausta, vaikka osa siitä päätyisikin hyötykäyttöön, esimerkiksi
bioenergian tuotantoon.
Siksi Kohvakka haluaa, että hävikin vähentämisestä tulee kaikkien asia, ei vain
leipäjonokysymys.
From Waste to Taste -ravintolan keräysautot kiertävät vain muutamassa helsinkiläiskaupassa, mutta ruokaa kertyy silti
yli äyräiden, ja ravintola joutuu toimittamaan osan eteenpäin ruokajakeluille.
??Erityisesti leipää tulee paljon, Kohvakka kertoo.. Ilmiöt
Jätteestä ruoaksi
Hävikkiruokaravintolassa kokataan raaka-aineista,
jotka ovat menossa kaupan hyllyiltä roskikseen
Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuva: Jari Laukkanen
Käyrät kurkut, tummunut salaatti, muutaman päivän päästä erääntyvä leipä.
Muun muassa tällaiset tuotteet jäävät monelta suomalaiselta kaupan hyllylle.
Kuluttajat haluavat kaupasta totutun
näköistä ja tuoretta tavaraa, joka säilyy
kotijääkaapissa mahdollisimman pitkään
. kunnes se heitetään pilaantuneena roskiin.
Suomalaisissa kodeissa käytetään vuosittain 500 miljoonaa euroa ruokaan, joka
ei koskaan päädy syötäväksi.
Koko elintarvikeketjussa ruokahävikkiä syntyy jopa 400 miljoonaa kiloa vuodessa
Kodeissa syömättä jäävä ruoka on 35 prosenttia kaikesta ruokahävikistä.
Tutkimukset osoittavat, että eniten ruokaa tuhlataan sinkkunaisten talouksissa. Yksin asuvat naiset heittävät noin kolmanneksen enemmän ruokaa pois kuin yksin asuvat miehet.
Syynä tähän voi olla naisten suurempi halu ostaa esimerkiksi vihanneksia, joita ei sitten kuitenkaan ehditä valmistaa.
Myös uusien ruoka-aineiden ja reseptien kokeilu voi lisätä roskiin päätyvän ruoan määrää.
Kohvakka uskoo, että yltäkylläisyyden aikakaudella moni
on saattanut unohtaa ruoan arvon.
Ruoan osuus suomalaisten kulutusmenoista on laskenut
1900-luvulla tasaisesti.
Vielä 1970-luvulla suomalaiset käyttivät lähes neljänneksen
tuloistaan ruokaan, nyt luku on reilut kymmenen prosenttia.
??Ruoan arvostus on laskenut, kun sitä on paljon saatavilla
ja ihmisillä on enemmän rahaa, Kohvakka pohtii.
Keinot ruokahävikin vähentämiseen kodeissa ovat yksinker-
taisia, mutta joskus haastavia arjen keskellä.
Kohvakan mukaan tärkeää olisi suunnitelmallisuus. Niihin liittyi jonkinlaista stigmaa. 2016
15. Hänkin oli ennen yksi heistä.
??Aiemmin en esimerkiksi ostanut päiväysmerkittyjä ruokia. Ruoan pitää näyttää ja maistua hyvältä, Kohvakka sanoo.
Palaute on ollut positiivista.
??Yksi asiakas huokasi, että voiko näin kauniita annoksia olla. Toinen sanoi, että brunssimme oli paras hänen kokeilemistaan, Kohvakka hehkuttaa.
Ravitsemuspalvelut 20%
Teollisuus 27%
Kohvakka ymmärtää ihmisiä, jotka vierastavat ajatusta pois
heitettävän ruoan syömisestä. Kun
päättää etukäteen, mitä ruokaa syö, voi tarkastaa löytyykö kotoa siihen tarvittavia raaka-aineita.
Yksin asuvan kannattaa ostaa ruokaa pienempiä määriä.
Kohvakka suosittelee myös pitämään säännöllisesti kaapit
tyhjäksi -viikkoja sekä tyhjentämään välillä pakastimen sinne
laitetuista ruoista.
??Kannattaa käyttää ruoanlaitossa luovuutta ja kutsua välillä kaverit kylään, hän vinkkaa.
Entä kenelle Kohvakka suosittelee hävikkiruokaravintolan
perustamista?
??Kannustan kokkeja vaihtamaan konseptia! Ravintolan voi
aloittaa väliaikaisella kokeilulla, hän sanoo.
Ruoan poisheiton yleisimmät syyt
Pilaantunut
29%
Ruoka ei näytä pilaantuneelta, mutta ei haluta
ottaa riskiä 9%
Ruokaa
valmistettiin
liikaa 13%
Jäi lautastähteeksi 14%
Päiväys
vanhentunut
19%
Ruokahävikki
. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko
Suomen elintarvikeketjussa 10?15 prosenttia.
. Suomalaisissa kodeissa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120?160 miljoonaa kiloa, 20?30 kiloa henkeä kohti.
. Ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta
joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi.
. Maailmanlaajuinen ongelma: Italiassa vuosittain roskiin
menevällä ruoalla voitaisiin ruokkia koko Etiopian aliravittu väestö.
. Salaatti saattaa olla hitusen reunoilta tummentunut, mutta ei ole epäilystäkään etteikö sitä voisi käyttää.
Muut syyt 7%
Kaupoissa syntyvä hävikki on kuitenkin pientä kotitalouk-
Ei haluttu syödä
enää 10%
siin verrattuna. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa.
Lähteet: www.saasyoda.fi, National Geographic Suomi
22.7. Nyt ostan niitä aina
kun voin.
Hän muistuttaa, että kaupoista pois heitettävä ruoka on
usein todella laadukasta.
??Yksi kokkimme vertasi, että se on vähän kuin ottaisi tuotteita omasta jääkaapista. Kannattaa käyttää
ruoanlaitossa luovuutta ja
kutsua välillä kaverit kylään.
VUOSITTAINEN RuokahävikKI SUOMESSA
Kotitaloudet 35%
Kauppa 18%
From Waste to Taste pyrkii rikkomaan hävikkiruokaan liittyviä ennakkoluuloja.
Projekti työllistää myös muun muassa pitkäaikaistyöttömiä,
mutta ruokaa valmistavat raaka-aineista tarkat ammattikokit.
Lämpimät ruoka-annokset tuodaan pöytiin kauniisti lautaselle aseteltuina ja asiakkaat maksavat ruoasta normaalin
hinnan.
??Tarkoituksenamme on nostaa ruoan arvostusta
Poliisit ampuivat
hyökkääjän, kun tämä yritti
paetessaan hyökätä heitä
vastaan. Maailman kuvat
Koonnut: Samuli Vänttilä
Uudenlainen Boris.
Britannian tuoreen
ulkoministerin Boris Johnsonin
ensiesiintyminen EU:n
ministerineuvostossa sujui
varsin asiallisesti. Melania Trumpin republikaanien puoluekokousväelle pitämä puhe sai kehuja etenkin hänen mieheltään Donald Trumpilta.
Hehkutusta kuitenkin himmensi se, että Melania Trumpin puhe paljastui monelta osin kopioksi Michelle Obaman vuonna 2008 pitämästä puheesta.
16
22.7.2016. Äärijärjestö Isis
ilmottautui iskun tekijäksi.
Häpäisy olympialiikkeelle.
Epäilyt venäläisurheilijoiden
laajamittaisesta dopingin
käytöstä saivat vahvistusta, kun
riippumaton tutkimusraportti
paljasti Venäjän huijanneen
dopingtestituloksia
systemaattisesti ja
valtiojohtoisesti Sotshin
olympialaisissa talvella 2014.
Kansainvälinen olympiakomitea
päättää myöhemmin, voiko maa
osallistua Rion olympialaisiin.
Hups, puhe olikin kopio. Räväkkänä
EU-kriitikkona tunnettu
Johnson vakuutteli Britannian
pysyvän tärkeässä roolissa
eurooppalaisessa yhteistyössä.
Johnson ilmoitti lopettavansa
kohua herättäneiden
kolumniensa kirjoittamisen.
Raju junahyökkäys.
Neljä ihmistä haavoittui,
kun 17-vuotias
maahanmuuttajataustainen
nuorukainen hyökkäsi kirveen
ja veitsen kanssa ihmisten
kimppuun paikallisjunassa
Würzburgin kaupungissa
Saksassa
Rohkea päänavaus
Voiko ihmisen pää elää ilman vartaloa. 92
vuotta sitten hän kirjoitti romaanin Professori
Dowellin pää.
Romaanin aiheen kirjailija otti omasta elämästään. Sen sijaan hänen
päänsä toimii hyvin. Siitä he ovat kuitenkin samaa mieltä, että leikkaus on hyödyllinen. Tällaista ainutlaatuista leikkausta valmistelee italialainen neurokirurgi Sergio Canavero. Leikkaukseen osallistuu 50?100 asiantuntijaa ja se
kestää 36 tuntia. Beljajevin jalat halvaantuivat, eikä hän voinut liikkua vuosiin. Rahaa tarvitaan 20 miljoonaa dollaria.
Venäläiset asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, mikä leikkauksen lopputulos on. Sinä
aikana pään pitää sopeutua ruumiiseen.
Jos lääkärien laskelmat pitävät kutinsa, voi
potilas herättyään liikkua ja puhua.
Uusimpien tietojen mukaan leikkaus tehdään
Leikkauksen suunnitelma on jo valmis. Aluk-
Saksassa, sillä se on kielletty Venäjällä. Siksi ne täytyy jäähdyttää 15 asteeseen, mikä jarruttaa aineenvaihduntaa ja mahdollistaa verenkierron pysäyttämisen.
Leikkauksen toisessa vaiheessa pään valtimot ja laskimot ommellaan vartalon valtimoihin ja laskimoihin.
Viimeisessä vaiheessa kirurgit yhdistävät
selkänikamat metallilevyillä ja ompelevat lihakset sekä ihon.
Aivojen stimulaatiota varten asennetaan
sähkötahdistin.
Sitten potilas on koomassa kuukauden. Vuodeleponsa
aikana hän haaveili, että pää voisi elää ja toimia erillään vartalosta. Voi-
vatko kirurgit kiinnittää pään uuteen vartaloon?
Fantasiakirjailija Aleksandr Beljajev vastasi
ensimmäiseen kysymykseen myönteisesti. Spiridonov on valmistunut korkeakoulusta ja työskentelee ohjelmoijana.
Miksi Spiridonov haluaa leikkauksen, vaikka se on suuri riski?
?Tauti etenee nopeasti, ja päänsiirto on ainoa mahdollisuuteni pidentää elämääni?, Spiridonov sanoi Lenta.ru -verkkolehdelle.
??Olen valmis olemaan tienraivaajana ja astumaan tuntemattomuuteen, rohkea mies kertoo.
kaa ja yhdistävät Spiridonovin pään uuteen
vartaloon bioliimalla.
Leikkauksen alkuvaihe kestää puoli tuntia.
Aivot kuitenkin toimivat ilman happea vain
muutaman minuutin. Se ei halua, että kirurgit tekisivät kirjailija Beljajevin mielikuvituksesta totta.
si on löydettävä elinluovuttaja, esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhri tai kuolemaantuomittu henkilö.
Kirurgit irrottavat molemmat päät yhtä ai-
Valeri Mitenjov
Moskova
vnikolaevitch@gmail.com
22.7. 2016
17. Romaanissa leikkaus sujui hyvin, mutta se oli vain tekijän mielikuvitusta.
Vastauksen toiseen kysymykseen saatamme
saada ensi vuoden lopussa. Jos se onnistuu, se antaa
mahdollisuuden pidentää monien ihmisten
elämää.
Leikkausta vastustaa
vain ortodoksinen kirkko. Potilaaksi on lupautunut 31-vuotias venäläinen Valeri Spiridonov, joka potee harvinaista, tappavaa selkäydinsairautta.
Spiridonovin lihakset ovat niin surkastuneet, että hän voi nostaa enintään parinsadan
gramman painoisia esineitä
Henkilö
Toivottavasti meidän ei
tarvitse politiikassa katsoa
vain sukupuolta, keskustan
johtoviisikon ainoa nainen
Katri Kulmuni sanoo.
18
22.7.2016
Silti opeteltavaa on riittänyt.
??Onhan se eri asia, jos toisella on kokemusta veropolitiikasta kolmekymmentä
vuotta ja toinen aloittelee ensimmäistä kauttaan eduskunnassa. Nyt kutsuja satelee oman maakunnan lisäksi koko Suomesta.
??Ainakin kotimaa tulee tutuksi, Kulmuni
naurahtaa.
??Saan kuulla valtavan paljon ihmisten juttuja, näkemyksiä ja mielipiteitä. On tapahtumia, tapaamisia ja kolumnien kirjoittamista. 2016
19. Viiden kielen
taitaja
Kansainväliset kriisit tulivat viime syksynä
Katri Kulmunin kotiovelle. Muut pöydät
ovat tyhjiä, sillä Suomi lomailee.
Kansanedustaja Katri Kulmunillakin on
kesäloma, mutta hän on huomannut sen olevan nykyään suhteellinen käsite.
Kansanedustajalla riittää vientiä, vaikka
eduskunta onkin tauolla. Keskustan
julkikuvan on pelätty miehistyvän liikaa.
Kulmuni ymmärtää, että tilanne harmittaa monia. Hän ei kuitenkaan halua nostaa
aihetta keskiöön.
??Toivottavasti Suomi on jo sen verran tasa-arvoinen maa, ettei meidän tarvitse enää
katsoa vain sukupuolta. Kaiken huipuksi aukesi paikka keskustan johtoviisikosta.
Kulmuni sanoo tarttuneensa haasteisiin
innolla. Tärkeämpää on se,
että valitut henkilöt sitoutuvat tekemään
kaikkensa tasa-arvon eteen, hän sanoo.
Politiikassa pitäisi Kulmunin mukaan
päästä siitä, että miehet puhuvat taloudesta
ja naiset sotesta.
22.7. Se on antoisaa.
Kulmunin elämässä on tapahtunut reilun
vuoden aikana paljon.
Ensin hänet äänestettiin äänivyöryllä
eduskuntaan, sitten hänestä leivottiin sekä
Suomi?Venäjä-seuran että Suomen YK-liiton
puheenjohtaja. Tyhjiä
päiviä ei jää montaa.
Vientiä ei ole ainakaan vähentänyt se, että
Kulmuni valittiin kesäkuun alussa keskustan varapuheenjohtajaksi. Hänen mielestään keskustalaisten
pitäisi puhua enemmän ulkopolitiikasta.
Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Paula Åström
Torniolaisessa kahvilassa on unelias tun-
nelma.
Pariskunta hörppii kolajuomaa ja nelihenkinen perhe on tullut pizzalle. Pala on ollut kurkussa monesti,
hän sanoo.
Neljä miestä ja vain yksi nainen.
Niin on moni nähnyt keskustan Seinäjoella
valitseman uuden puoluejohdon. Mutta valtavasti olen
saanut lisää kokemusta ja varmuutta vuoden aikana.
Välillä on ollut myös rankkaa. Erityisen
koville Kulmunilla ottivat säästöt, joita keskusta joutui hallituspuolueena tekemään.
??Eivät ne mitään mieltä ylentäviä tietenkään olleet
?Täällä on aina eletty
yhdessä ruotsalaisten
kanssa, vaikka joessa menee
valtion raja, Katri Kulmuni
sanoo Tornionjoen rannalla.
Kukkolankosken kuohujen
takana siintävät Ruotsin
puolen talot.
20
22.7.2016.
Suomella
olisi siihen paljon annettavaa. n
22.7. Tarvitaan nöyrää, mutta ei nöyristelevää
mieltä, Kulmuni vastaa.
Keskustaa Kulmuni haluaa kehittää
etenkin sisällöllisesti. Monien suomalaisten pelot itänaapurin aikeita kohtaan
ovat lisääntyneet.
Kulmuni sanoo seuranneensa maan
kehitystä hämmentyneenä. Mitä enemmän
aluepoliittiset kannanotot herättävät
vastustusta, sitä enemmän keskustalaiset kokevat yhteyttä.
Viime syksynä Kulmunin kotikaupun-
gissa kuohui.
Maailmanpoliittiset tapahtumat puskivat kotiovelle, kun Tornioon alkoi kävellä Ruotsin puolelta hallitsemattomia
määriä turvapaikanhakijoita.
??Olihan se melkoista turbulenssia,
Kulmuni huokaisee.
Ulkopolitiikasta Kulmuni puhuu mielellään. Samaa hämmennystä hän on havainnut venäläisissä ihmisissä.
??Monet venäläiset ovat vähän huuli pyöreänä, että kuinkas tässä näin kävikään.
??Suomessa pitäisi muistaa, että Venäjä on paljon muutakin kuin Vladimir
Putin ja Kreml. Se on hänen mielestään hyvä tie.
Merkittävää idänpolitiikkaa ovat myös
Suomen linjaukset Natosta.
Kulmunin mielestä Natosta on ehdottomasti järjestettävä kansanäänestys,
jos liittyminen sotilasjärjestöön tulee
joskus ajankohtaiseksi.
Kansanäänestystä Kulmuni kannattaa vankkumattomasti siitäkin huolimatta, että se sai brexitin myötä valtavasti huutia.
??Ei kansalaisia voi ohittaa tämän tasoisissa päätöksissä, hän sanoo painokkaasti.
Hallituksen tavoin Kulmuni haluaa
pitää takaoven Natoon auki. Venäläiset eivät välttämättä ajattele kuten johtajansa. Eri-ikäiset ja
eritaustaiset ihmiset täydentävät toisiaan, hän kuitenkin korostaa.
Entä onko johdon nuortumisessa joitain kompastuskiviä, joita olisi myös
syytä ottaa huomioon?
??Ehkä nuorissa on sellaista kulmikkuutta, johon on hyvä saada lisää perspektiivien ymmärtämistä. Hän hallitsee viittä eri kieltä ja
valmistuu kohta maisteriksi pääaineenaan kansainväliset suhteet.
Ulkopolitiikasta saisivat puhua enemmän myös muut keskustalaiset, Kulmuni näkee. Sillä perusteella allekirjoitan Kekkosen näkemyksen, että jos jommankumman on oltava rempallaan, niin olkoon sitten sisäpolitiikka, Kulmuni sanoo.
Suomi?Venäjä-seuran puheenjohtajan
pestiä Kulmuni luonnehtii mielenkiintoiseksi, vaikka sillä onkin ?omat menneisyyden painolastinsa?.
Hän kokee saaneensa tehtävän myötä
monia vaikuttamisen paikkoja.
Venäjä on tällä hetkellä ajankohtaisempi kuin aikoihin. Liittyminen ei hänen mukaansa ole nyt ajankohtaista. Keskustan
ei ole syytä palata Alkion aikaan, vaan
päivittää Alkion opit nykyaikaan, Kulmuni linjaa.
??Meillä on puolueessa paljon syvällisiä yhteiskunnallisia ajattelijoita. Kiitokset Kulmuni antaa
suomalaisen järjestelmän tehokkuudelle ja luotettavuudelle.
??Maailman kriisejä ei ratkaista populismilla tai muurien pystytyksellä, vaan
kansainvälisellä yhteistyöllä. Kannatus naisten keskuudessa on laskemaan päin.
??Meidän pitää kunnolla miettiä, miten naiset kokisivat keskustan taas
omakseen.
Kulmunin mielestä keskusta voisi pitää enemmän esillä naisten työelämään
liittyviä kysymyksiä, kuten palkkausta,
eläkekertymää ja joustoja.
??Moni toivoo enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi siihen, että voisi välillä olla lasten kanssa kotona.
Kolme alle kolmekymppistä. eli alueiden tasavertaisuutta ja keskittämisen vastustamista.
??Aluepolitiikka on asia, joka keskustalaisia eniten yhdistää. Heidän näkemyksiään pitäisi myös saada
paremmin esiin.
Erityisesti Kulmuni haluaa pitää yllä keskustan ?leipälajia. Vaikka viime syksyn tapahtumat
ravistelivatkin suomalaista yhteiskuntaa, antoivat ne myös toivoa.
Suurien ihmismäärien hallitsematon
saapuminen oli valtava haaste, mutta
siitä selvittiin. Sen sijaan Suomen tulisi vaikuttaa maailman turvallisuuspolitiikan kehittymiseen käytännönläheisellä tyylillään.
Tätä Kulmuni perustelee pakolaiskriisillä. 2016
21. Puoluejohto
nimittäin nuortui melko voimakkaasti.
Kulmuni pitää sitä hyvänä asiana.
??Uutta puoluejohtoa kuvaa ennen
kaikkea ylisukupolvisuus. Puoluejohdon voisi Kulmunin mukaan nähdä
myös niin.
Ei siksi, että ikä olisi politiikan tekemisessä tärkeää, vaan siksi, että mielikuva
ukkopuolueesta hälvenisi. Ihmiset pitäisi siellä saada itse luomaan tulevaisuutta.
Suomen harjoittamaa Venäjä-politiikkaa Kulmuni luonnehtii pragmaattiseksi
ja diplomaattiseksi. Aihe koetaan hänen mukaansa
helposti liian vakavaksi, jota vain harvat
saavat kommentoida.
Niin ei pitäisi olla, sillä maailman tapahtumilla tuppaa olemaan vaikutuksensa myös Suomen sisäpolitiikkaan ja
ihmisten arkeen.
??Hyvä esimerkki on Ukrainan kriisi.
Se vaikuttaa pakotteiden kautta suoraan
suomalaiseen maatalouteen ja työllisyyteen. Ohjelmatyötä ei
saa unohtaa, vaikka hallituksen johtaminen viekin kaiken ajan.
Periaateohjelman uusiminen on Kulmunin mielestä hyvä pohja, mutta hän
kaipaa lisää aatteellista keskustelua.
??Haluaisin käydä syväluotaavaa keskustelua kenttäväen kanssa. Suomessa pitäisi muistaa,
että Venäjä on paljon muutakin
kuin Vladimir Putin ja Kreml.
Hän ei suostu mielikuvaan, että olisi varapuheenjohtajuudellaan vain täyttänyt Annika Saarikon jättämän ?nuorehkon naisen mentävän aukon?, kuten
toimittaja Teija Sutinen Helsingin Sanomissa muotoili.
??Jokainen joutuu itse saappaansa
täyttämään, Kulmuni kuittaa.
Naisnäkökulmasta huolehtiminen on
kuitenkin asia, jota keskusta ei saa Kulmunin mukaan unohtaa.
Keskustaa pidetään edelleen helposti äijäpuolueena, jota hallitsevat keskiikäiset miehet
Ilmiöt
Erilainen
nettijulkkis
Siinä missä tubettajat tarjoilevat jokapäiväistä leipää,
Riku Karjalaisen luontovideot ovat fine dining -tasoa.
Silti Karjalaiselle julkisuus tuli pyytämättä ja yllättäen.
Hänelle tärkeintä on lopputuloksen vaaliminen.
Teksti: Sami Korkala Kuvat: Riku Karjalainen
22
22.7.2016
Kuvasin neljään saakka, Karjalainen kertoo.
Kuvattava on silloin, kun olosuhteet
ovat otolliset.
Karjalaisen, 18, luontoaiheiset timelapse -videot ovat saaneet julkisuutta ?
ansaitusti. Nyt on ensimmäisen kerran hieman paineita, sillä en ole aiemmin tehnyt tilaustöitä, Karjalainen sanoo.
Ennen heinäkuussa alkanutta varusmiespalvelusta oli saatava tarvittava
määrä kesäistä materiaalia kansallispuiston statuksen saavasta Hossasta.
Syysaikaan Karjalainen suunnittelee
käyttävänsä viikonloppuvapaat kuvaamiseen. Hän toki tiesi jo aloitellessaan
perheen harrastajatason järjestelmäkameralla, että parhaista tuotoksista
maksetaan.
. 2016
23. Videoiden työstäminen on aika raskasta, enkä tiedä jaksaisiko tätä vanhempana, media-alan opintoja
pohtiva Karjalainen sanoo.
Timelapse-videot koostetaan tuhansista muutaman sekunnin välein otetuista valokuvista.
22.7. Muun muassa Yle ja monet
pienemmät toimijat ovat ostaneet videomateriaalia käyttöönsä.
Tähän mennessä videot ovat syntyneet harrastuspohjalta, mutta aikaa ja
vaivaa säästämättä.
. Riku Karjalainen näkee paljon
vaivaa kuvatakseen oikeaan
aikaan oikeassa paikassa.
Riku Karjalainen heräilee puoliltapäivin autiotuvalta Kainuusta keskeltä Hossan salomaita. Hossa-projekti varmasti näyttää
sen, minkälaista tätä olisi tehdä työkseen. Juuri näin
kävi Karjalaisen videolle. Tuoreella ylioppilaalla on takanaan taas yksi puoliksi valvottu yö.
. Hän toivoo, että säät suosivat.
Karjalainen ei ole erityisesti hakenut
julkisuutta eikä ajatellut ansaitsemista
jakaessaan videonsa Facebookissa.
Kun tutkaan osuu jotain poikkeavaa, sosiaalisessa mediassa sensaatio voi syntyä yhdessä yössä. Myös media
tarttui odotetusti aiheeseen ja korrekti
nuorimies sai kertalaakista oman varttinsa julkisuudesta.
Internetin huippusuositut videoblogit ja blogit voivat kerätä enemmän
päivittäisiä seuraajia kuin suuret perinteisen median toimijat ja olla myös
tekijöidensä tulonlähde.
Raha ei ollut ensimmäinen eikä toinenkaan asia, mitä Karjalainen ajatteli kuvatessaan kunnianhimoisia videoita
Suosituille tileille postauksia tulee yleensä säännöllisesti, ja
niiden eteen nähdään vaivaa.
Esimerkiksi muotibloggaajat voivat käyttää työpäivän verran aikaa yhteen postaukseen, samoin videoblogien pitäjät. Kalustokin
muuttuu usein puhelimesta digijärkkäreiksi
ja laadukkaiksi videokameroiksi.
Mainonta siirtyy yhä enemmän verkkoon.
Digitaaliset kanavat lohkaisivat alkuvuodesta
suurimman viipaleen (28 prosenttia) Suomen
mainosrahakakusta ohittaen sanomalehdet.
Ja digitaalinen mainonta tulee nykytrendin
jatkuessa kasvamaan entisestään.
Myös mainostajat ovat oppineet käyttämään
luontevasti hyväkseen digitaalista kenttää ja
suosittuja tilejä. Minusta se ei ole mikään ongelma, sillä voin nauttia ympäristöstä ilman huolia. Mutta lopputulos on sen arvoinen!
Myös kuvaaminen vie aikaa, neljä yötä kuvauskeikalla on ihan normaalia. Jos bloggaaja saa vastinetta sisällöstään,
mainostajan on aina muistettava kertoa tälle,
että yhteistyön täytyy ilmetä blogista.
Videopalvelu YouTubessa suosiota keränneiden tubettajien kylkeen on syntynyt viime
aikoina myös Suomeen yrityksiä, jotka ovat
käytännössä heidän manageritoimistojaan.
Ne ohjaavat mainostajat ja tubettajat yhteen ?
sopivassa määrin.
Jos suosittu ruutukasvo alkaa suoltaa liikaa
mainosta, se tuskin jaksaa kiinnostaa seuraajakuntaa pitemmän päälle. Monet kyselevät, miten saan aikani kulumaan kuvauksissa. Hossassa
Karjalainen on vaellellut paljon jalkaisin löytääkseen parhaat kuvauspaikat.
Kuvien käsittelyssä on myös oltava varovainen. Sopivilla säädöillä kuviin saa puhuttelevuutta.
. Alun perinkin minua kiinnosti saada taltioitua se, mitä silmä ei yleensä näe.
Timelapse-kuvaaminen vaatii pitkää pinnaa
ja isoa muistikorttia. Eri brändit ovat jo vuosia tehneet yhteistyötä suosittujen blogien kanssa.
. Jos kuluttajat ovat verkossa, myös mainostajat menevät sinne, Mainostajien liiton toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski pelkistää.
Julkisuus eli seuraajat ovat nettijulkkisten
pääomaa. Ansiokkaan timelapse-videon takaa löytyy
ainakin hyppysellinen perfektionismia.
Esimerkiksi auringonnousu, sumun laskeutuminen, myrskyn nouseminen ja muut hitaat
tapahtumat näyttäytyvät videonpätkillä aivan
uudessa valossa.
. Suuri seuraajamäärä voi poikia rahaa myös mainostajien kautta. Myös blogeissa mainoksen täytyy erottua mainokseksi niin
kuin muussakin mediassa.
. Luonnossa ei ole kiire mihinkään.
Täydellisten kuvauspaikkojen löytäminen
kysyy jalkatyötä. Kaikki kunnia näille. Lopullisen tuotoksen on oltava kirkkaana mielessä, jotta pystyy valikoimaan otoksista vain
parhaat.
. Esimerkiksi viime vuonna
tehty kiitelty Finland-video vaati yli 8?000 ajokilometriä ja yli 20?000 valokuvaa.
Ansiokkaan timelapse-videon takaa löytyy
ainakin hyppysellinen perfektionismia. He ovat tehneet paljon työtä suosionsa eteen, Karjalainen sanoo.
Nettisuosikeiden seuraajat eivät ole tulleet
eivätkä pysyneet sattumalta. n
Muikkupuro
kansallispuiston
statuksen saavassa
Hossassa.. En halua, että muokkaaminen menee överiksi.
Siinä missä Karjalainen on saanut kannuksensa työskentelemällä lopputulos mielessä,
monilla bloggaajilla ja videobloggaajilla julkisuus on usein alkanut versoa puolihuolimattomista älypuhelinvideoista ja elämänmakuisista postauksista.
24
22.7.2016
. Kamera voi raksuttaa
yön yli kuvia, joita Karjalainen ei välttämättä
kelpuuta lopullisiin videoihin.
Ylelle.
. Tekee parhaillaan tilaustyönä videota
Hossan tulevasta kansallispuistosta.
www.rikukarjalainen.com
22.7. Kuvannut tunnustettuja luontoaiheisia
time lapse -videoita harrastusmielessä.
. Videoita on lisensoitu useille eri toimijoille,
esim. Karjalaisen tunnetuimpia videoita: Finland
(2015), Kainuu (2014), Sense The Silence,
Finnish Lapland (2015) ja Arctic (2016)
. 2016
25. Ylioppilas Kajaanista, suorittaa parhaillaan
varusmiespalvelustaan.
. Riku Karjalainen
Jäävätkö vammaiset nuoret muiden
jalkoihin. Lähtökohtana on siitä alkaen ollut, että vammaiselle nuorelle
tarjotaan ensisijaisesti mahdollisuutta ammatilliseen koulutukseen. Työ opetti, että
vammaisia nuoria ei nähdä yhteiskunnassa voimavarana.
Aihe on kulkenut Martinin mukana 1990-luvulta saakka. Silti vammainen nuori päätyy Martinin mukaan yhä liian usein eläkeläiseksi.
Martin tutki väitöskirjassaan vam-
maisten nuorten aikuistumista, aikuistumisen roolimuutoksia ja niihin liittyviä ristiriitoja sekä kuntoutuksen tarjoamaa tukea siirtymävaiheessa.
26
22.7.2016
??1990-luvun lopulla lainsäädäntöä
uudistettiin. Aineistona ovat Kelan järjestämään vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen
osallistuneet nuoret, heidän lomakekyselyvastauksensa sekä haastattelut.
Tutkimukseen osallistuneista nuorista suurin osa oli koulussa, opiskelutai työuralla ja kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeellä.. Vaikka lainsäädäntö on muuttunut, Martin on yhä
huolissaan.
. Eläkeratkaisu tehdään vasta, jos vamma on
niin vaikea, ettei työllistymisen mahdollisuuksia ole, Martin kertoo.
Martin kiinnostui vammaisten kuntoutuksesta toimiessaan Näkövammaisten Keskusliitossa. Työmarkkinat ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat jäykkiä heidän
tarpeisiinsa.
Marjatta Martinin väitös Nuoruus,
vammaisuus ja kuntoutuksen merkitys on poikkeuksellinen, sillä aihetta
on tutkittu Suomessa vähän. Ilmiöt
Kuuntelun taito unohtuu
Vammaisten nuorten ääni ei kuulu yhteiskunnassa.
He päätyvät liian varhain eläkkeelle, tutkija Marjatta Martin sanoo.
Teksti: Maarit Simoska
Vammaisten nuorten kuntoutuksessa
on edistytty parissa vuosikymmenessä merkittävästi, yhteiskuntatieteiden
tohtori Marjatta Martin sanoo.
Kun vielä 1990-luvulla 16-vuotiaalle
vammaiselle suositeltiin suoraan työkyvyttömyyseläkettä, nyt pyrkimyksenä on tarjota ammatillista kuntoutusta
Shutterstock
Maarit Simoska
Jäävätkö vammaiset
nuoret muiden jalkoihin?
Marjatta Martin
. Ja on nuoria, jotka ovat edenneet opinnoissaan. Isot tavoitteet pitää purkaa pienemmiksi osatavoitteiksi ja suunnitella
palvelut niiden perusteella. Nuoret tarvitsevat muun muassa
avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalveluita,
joiden saatavuus ja riittävyys ovat epävarmuustekijöitä. Tässä on vielä
paljon parantamisen varaa.
Pitkä käytännön työkokemus vammaistyössä on auttanut luomaan luottamuksellisen suhteen haastateltuihin.
Martin sanoo, että moni haastattelu
kosketti silti syvältä.
??Kun nuori ihminen tietää, ettei
elinaikaa ole enää paljoa jäljellä, eikä
pitkälle meneviä suunnitelmia kannata tehdä, kyllä se puhuttelee.
22.7. Niillä on suuri merkitys nuorten kokemaan hyvinvointiin
ja elämänhallintaan.
Jos Marjatta Martin saisi vaikuttaa,
hän kuuntelisi vammaista nuorta hyvin tarkkaan, ennen kuin kuntoutusta
ryhdytään toteuttamaan.
??Nuoren omat elämäntavoitteet ovat
onnistuneen kuntoutuksen lähtökohtana. Osa
nuorista joutuu hakeutumaan koulutukseen, joka on kotipaikkakunnalla ainoa mahdollinen. 2016
27. Moni kuntoutuja kokee, että häntä ei kuulla riittävästi prosessin aikana. Suoritti vuonna 1991 Kuopion yliopistossa
ylemmän korkeakoulututkinnon (sosiaalipolitiikka) ja valmistui yhteiskuntatieteiden
maisteriksi Lapin yliopistosta vuonna 2011
(kuntoutustiede).
. Ammattien kirjo on
myös laajentunut työntekijöistä asiantuntija- ja erityisasiantuntijatehtäviin.
2000-luvun alussa työkyvyttömyyseläkkeelle ohjautuvien määrä väheni
hieman.
??Muissa tutkimuksissa ilmenee, että vuoden 2004 jälkeen työkyvyttömyyseläkkeitä on jälleen myönnetty aiempaa enemmän. Ja on yrityksiä, jotka ovat ottaneet vammaisen nuoren
oppisopimuskoulutukseen.
Martin toivoo, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kiinnitettäisiin
enemmän huomiota erilaisiin ihmi-
siin. Se ei välttämättä vastaa nuoren toiveita eikä työelämän tarpeita.
. Työskenteli vuosina 1991?2007 Näkövammaisten Keskusliitossa oikeuksienvalvontayksikössä.
. Jokaisen nuoren tarpeet
pitäisi arvioida yksilöllisesti ja miettiä,
mikä vaihtoehto on järkevä.
Koulutusvaihtoehtojen rajallisuus näkyy tutkimusaineistossa vahvasti. Kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen keskustan
lukiosta vuonna 1986.
. Tilanne voi olla myös, että nuoret
eivät ole vielä valmiita lähtemään lapsuudenkodistaan. Tämä kertoo osittain yleisestä työllisyystilanteesta ja
toisaalta työmarkkinoiden asenteista
vammaisia nuoria kohtaan.
Tutkimusaineistossa on toki onnistu-
neitakin kertomuksia.
??On nuoria, joilla on kokemusta työelämästä. Vuodesta 2007 alkaen hän on toiminut tutkijana ja yliopisto-opettajana Lapin yliopistossa.
Vammaisten nuorten mahdollisuuksia ammatilliseen kuntoutukseen on
tuettu 1990-luvun lopun jälkeen aiempaa enemmän. Voi olla myös niin,
että heidät ohjataan tietyille poluille.
Jos he ovat käyneet peruskoulunsa erityisoppilaitoksessa, sieltä saatetaan
ohjata tiettyyn jatkokoulutukseen.
Vaihtoehtojen lisäksi vammaisilta
nuorilta puuttuvat usein tukipalvelut.
. Vammaiset nuoret haluavat kouluttautua ja tehdä oikeita palkkatöitä,
mutta vaihtoehtoja on liian vähän.
. Vammaiset nuoret on hyvin heterogeeninen ryhmä, jossa on erilaisia elämäntilanteita
Valmentaminen auttaa myös Junioria itseään, seuran toiminnanjohtaja Perälä sanoo.
Hyvä ei kierrä pelkästään Suomessa ja
Oulussa. Yrityksiä perustamalla ja
jalkapalloseuraa pyörittämällä voi tehdä myös yhteistä hyvää.
Teksti: Sami Korkala Kuvat: Paula Åström
Oululaisella jalkapallokentällä harjoit-
28
telee alaikäisinä Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita.
Mikko Perälän vetämä jalkapalloseura JS Hercules järjestää kotouttavaa jalkapalloharrastusta maahanmuuttajille yhteistyössä Oulun Diakonissalaitoksen kanssa.
Heitä valmentaa seuran edustusjoukkueen nigerialaispelaaja Junior Obagbemiro.
. Hän aloitti kesäkuussa joukkorahoituskampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä rahat Irakin kurdin
Huner Ali Muhammedin perheenyhdistämiseen.
Tämän vaimo ja lapset saivat käännytyspäätöksen, koska Muhammedilla ei
ole vaadittavia 2 600 euron kuukausituloja.
Tavoitteena on kerätä heinäkuun loppuun mennessä 50 000 euroa, jotta Muhammed voisi työskennellä JS Herculeksessa ja saisi pitää perheensä Suomessa.
22.7.2016
. Esimerkiksi visuaalista mallintamista tekevän Cubicasan työntekijöistä on osa Vietnamissa.
. Toiminnan
tarkoitus voi olla muukin kuin voittojen
tuottaminen osakkaille, Perälä sanoo.
. On tärkeää, että työllistämme etenkin vietnamilaisia naisia, Perälä sanoo.
Rakennusten 2D- ja 3D-mallinnuksille
saattaa olla digitalisaation edetessä entistä enemmän kysyntää.
Kasvuloikan kynnyksellä oleva yritys
laajentaa nyt toimintaansa Etelä-Amerikkaan.
Nelikymppinen Perälä on perustanut
digialan yrityksiä muun muassa Bangladeshissa, jonne hän päätyi tultuaan irtisanotuksi insinöörin palkkatöistä 12
vuotta sitten.
. Toivottavasti tämä herättää ihmisiä,
eihän yksi tapaus tee vielä maailmasta
parempaa paikkaa, Perälä sanoo.
Perälä on luonut myös nykyaikaisia
markkinointi- ja verkostoitumismalleja.
Suomen kolmanneksi ylimmällä sarjatasolla pelaava JS Hercules on saanut
maailmalla runsaasti julkisuutta edustusjoukkuetta valmentavan entisen jalkapallotähden Daniel Amokachin kautta.
Hänen kokemuksistaan tehdään nettitv-sarjaa afrikkalaiselle kanavalle.
Myös useat ulkomaiset uutisryhmät
ovat käyneet tekemässä juttua Pohjolan
perukoille päätyneestä Amokachista.
Viimeksi suosittu makasiiniohjelma
Premier League World kävi juttukeikalla
Oulussa kesäkuun lopulla.
Kun jalkapalloseura saa luotua toimivan
kansainvälisen verkoston, siitä voi olla aidosti hyötyä myös paikalliselle yrityselämälle.
JS Herculeksen toimintamalli on kiinnostanut muun muassa Espanjassa.
Perälä on myös mukana jalkapallon
kykyjenetsinnässä.
Hänen ja jalkapalloagentti Marko Saranlinnan perustaman TopSpotin taustalla on myös ajatus vastuullisesta toiminnasta.
Kykyjenetsintätoimisto pyrkii auttamaan niitäkin afrikkalaisia, jotka eivät
pysty luomaan uraa jalkapallossa.. Mielestäni myös yrityksillä on oltava
yhteiskunnallinen tehtävä. Elämä
Hyvän kierrättäjä
Mikko Perälä ei näe maailmaa nollasummapelinä. Mielestäni se kuuluu kaikille.
Perälä on perustanut useita menestyviä
Perälä haluaa paitsi auttaa, myös näyt-
yrityksiä, joiden tarkoitus on tuottaa yhteistä hyvää.
Häntä voisi luonnehtia maailmalla
sukkuloivaksi bisnesmieheksi, mutta ennen kaikkea hän on erilainen ajattelija.
. Haluan, että he pääsevät
kiinni yhteiskuntaan eivätkä lähde pahantekoon, Obagbemiro sanoo.
Kolmatta vuotta Suomessa asuva
Obagbemiro haluaisi jäädä tänne.
. Olisihan niistä yrityksistä muutama
dollari voinut kertyä minullekin, mutta
mieluummin kehitän yrityksiä ja ohjaan
tuottoja hyvään tarkoitukseen.
tää esimerkkiä. Suomessa on ajauduttu ajattelemaan,
että sosiaaliturva ja kolmas sektori hoitavat hyväntekemisen. Suhtaudun hyvin intohimoisesti nuorten ja muualta tulleiden ihmisten
auttamiseen
Joukkueen
valmentaja Junior Obagbemiro
(kuvassa etualalla) suunnittelee
myös Suomeen jäämistä.
22.7. 2016
29. Mieluummin kehitän
yrityksiä ja ohjaan tuottoja
hyvään tarkoitukseen.
JS Hercules järjestää
kotouttavaa jalkapallotoimintaa
alaikäisenä Suomeen tulleille
turvapaikanhakijoille
Sen estävät
säilytystapa ja käsittely.
Heinikosken oma kalastusalue on pohjoisempana. Elämä
Kalastaja kalastaa,
satelliitti valvoo
Hallitus esittää siirtymistä
kansallisista kalastajakohtaisiin saaliskiintiöihin
Teksti: Anja Manninen Kuvat: Maria Seppälä
Kauppias Jussi Haanpää nostaa merilohen Ou-
lun kauppahallin tiskiin.
Haanpää arvioi kalan painoksi kuutisen kiloa. Iijoen lohivonkaleen vieressä on Oulujärven
3,4?4-kiloisia kuhia.
Tiskissä on myös muun muassa Inarin siikaa,
Kuusamon muikkua, Saaristomeren kasvatettua nieriää, Oulujärven kampelaa ja Perämereltä pyydettyä silakkaa ja maivaa.
Norjan lohtakin Haanpään kalakaupasta löytyy, mutta se jää vähemmistöön.
Haanpään myymissä kaloissa pitää olla tiedot
pyyntipäivästä, pyyntipaikasta ja pyyntitavasta, eli onko kala pyydetty esimerkiksi verkolla
tai rysällä.
30
22.7.2016
Kalan hinta on vuosien aikana noussut.
Yksi selitys hinnannousulle on kalakauppiaan mukaan se, että kaupankäyntiin liittyvät
lisätyöt, kuten vaikkapa ely-ilmoitusten teko,
vievät oman aikansa ja lisäävät työtä.
Kalastaja Kari Heinikoski vastaa puhelimeen
Rauman edustalta, jossa hän on ollut troolaamassa silakkaa. Hän on Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajien puheenjohtaja.
Heinikoski myöntää, että kalastuksen valvonta ilmoituksineen tuntuu joskus hiusten
halkomiselta.
Kalastus on satelliittivalvonnassa. Saalismäärät kirjataan aluksilla sähköiseen päiväkirjaan. Ne ovat satelliittien tiedossa, kun alukset
ovat vielä merellä.
Määrien on syytä täsmätä maissa tehtävissä
punnituksissa, muuten tulee pyyhkeitä ja sakkoja.
Silakan, kilohailin ja lohen kalastus on kansallisin kiintiöin rajoitettua.
Ihmisille ruokakalaksi menevän kalan tarkan
kontrollin Heinikoski ymmärtää. Ei kalaa voi
missä tahansa rantahiekassa pyöritellä.
Esimerkiksi pyynnissä oleva nousulohi pistetään eli veret lasketaan jo veneessä. Lohet upo-. Ilmoitus on tehtävä vuorokauden
tarkkuudella.
Jussi Haanpää on pitänyt kalakauppaa Oulun
kauppahallissa yhdeksän vuotta. Kalat lastataan ja viedään kettujen rehuksi Pohjanmaalle.
Ihmisen ruuaksi silakoista ei ole. Kalan saanti riippuu vuodenajoista.
Nyt tarjolla on herkkua laidasta laitaan. Kala on kohmeessa.
Iiläinen kalastaja Hannu Kaisto on pyytänyt lohen samana aamuna rysällä Iijoen suulta.
Kalastaja on avannut ja puhdistanut kalan, laittanut sen heti jäihin ja tuonut Ouluun.
Kalastaja on punninnut kalan ja tehnyt siitä
ilmoituksen ely-keskukseen.
Kalan ostaja eli Jussi Haanpää tekee saman:
punnitsee kalan ja ilmoittaa hänkin painon elykeskukseen. Hän ostaa kalaa mahdollisimman paljon suoraan kalastajilta
2016
31. Kalastajien omavalvonta valvoo lämpötiloja säilytyksen
ja kuljetusten aikana. Kala mene
rehuksi turkistarhoille ja nyt myös uudelle kalajauhotehtaalle Kemiön saarelle.
Kalajauhon raaka-aineena kalastaja saa kalalle paremman hinnan kuin siitä turkisrehun
raaka-aineena maksetaan.
Vehkaperä pitää toimijakohtaista kiintiöjakoa hyvänä uudistuksena.
Kansallinen kiintiö on johtanut kilpakalastukseen.
Kiintiöstä osansa saadakseen kalastajan on
pitänyt lähteä merelle ja kalastaa niin kauan
kuin kiintiötä on ollut jäljellä.
Muutos tarkoittaisi sitä, että kalastaja pystyisi
suunnittelemaan ja jaksottamaan, milloin pyytää oman kiintiönsä, jotta saa myös parhaan
hinnan.
. Vesi, josta jäät tehdään,
on sekin tarkkailussa.
Kemin Satamalaitoksen omistamissa käsittelyhalleissa kalat pestään ja perataan. Käsittelypaikat ovat terveysviranomaisten valvonnassa.
Suomen Ammattikalastajaliiton SAKL:n
verkkosivuilta löytyy kalakiintiöiden reaaliaikainen seuranta.
Hallituksen tuoreen esityksen mukaan silakan, kilohailin ja lohen kaupallisessa kalastuksessa merialueilla siirryttäisiin kansallisista
kiintiöistä toimijakohtaisiin kiintiöihin.
Kiintiöt jaettaisiin kalastajille aiempien vuosien saalishistorian perusteella.
Kaupalliset kalastajat voisivat siirtää vuosittaisia kiintiöitä toistensa välillä esimerkiksi myymällä.
Kalastaja Risto Vehkaperä Oulun Haukiputaalta kalastaa silakkaa ja kilohailia. n
22.7. Isoveli valvoo. Emme me ainakaan hukassa
tuolla merellä ole, Vehkaperä lohkaisee. Jussi Haanpään myymissä kaloissa pitää olla tiedot pyyntipäivästä, pyyntipaikasta ja pyyntitavasta.
Kansallinen kiintiö on johtanut kilpakalastukseen.
tetaan jäävesiasioihin
Klassisella puolella ihailen suuria säveltäjiä. Traktori on meille yhteinen lelu pojan
kanssa.
Vapaa-aikoinaan Rouvali ei ehdi istuksia sisäl-
lä. Henkistä kanttia pitää
olla, samoin kuin paineensietokykyä ja fysiikkaa.
??Kuntoa tarvitaan. uuden kauden Tampereella Ratinan Stadionilla Eppu
Normaalin 40-vuotisjuhlakonsertissa.
Santtu-Matias Rouvali
on tuonut uutta nostetta
klassiseen musiikkiin.
Hän johtaa soittajia
herkällä korvalla, välillä
impulsiivisesti koko sielulla.
Kuva Tampere Filharmonian
harjoituksista.. Eipä siis mikään ihme, että salit ovat
täyttyneet Tampereella ääriään myöten.
??Luotan itseeni ja johdan orkesteria tavalla, joka on minulle luontevinta. Joskus hän nautiskelee 1920-luvun swingin tai
1950-luvun rokin parissa.
??Hyväntuulinen meininki kiehtoo minua, kuten
vanha rokki. Silloin homma menee pieleen, Rouvali sanoo työhuoneellaan Tampere-talossa.
Jo opiskeluaikoina Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalla vuonna 2007 hänelle tuli selväksi,
mistä kapellimestarin tehtävissä on paljolti kyse.
Lahjakkuus yksin ei riitä. En tosin nukkunut parina yönä juuri lainkaan. Pian yleisö Tampereella hullaantui kapellimestarin
poikamaisesta ja ennakkoluulottomasta tavasta
lähestyä klassista musiikkia.
Kaupunkiin oli saatu lahjakkuus, joka johtaa soittajia koko sielullaan ja kehollaan, itseään
säästämättä. pianisti Heini Lehto ?,
Oliver-poika, hevonen ja kaksi koiraa.
Vanhan maatilan hankkiminen oli pitkään yksi
Rouvalin suurista unelmista.
??Olen ulkoilmaihminen, ja käppäily tilalla raittiissa ilmassa on lempiharrastukseni, hän sanoo.
Mitä kaikkea tuo käppäily tarkoittaa?
??Metsästän, samoilen ja kalastan. Luin ja
valmistauduin konserttiin, joka meni hyvin.
32
22.7.2016
??Kannatti valvoa. Hommasin
traktorinkin. Kulttuuri
Kapellimestari
ei kuuntele klassista
Santtu-Matias Rouvalin maine kiirii maailmalle
Teksti: Kari Kumpulampi Kuva: Kaapo Kamu
Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa kuunnella musiik-
kia. Hänestä on tullut Tampereella ilmiö.
Nurmijärveläinen Rouvali on kovassa nosteessa
klassisen musiikin estradeilla.
Nyt hänet on valittu Ruotsin kansallisorkesterin
eli Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi. Tätä mieltä on kapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Konsertin jälkeen olo on
kuin olisi salilla käynyt.
Vuosi 2009 oli Rouvalin uralla käänteentekevä.
Kävi niin, että Radion sinfoniaorkesterin vieraileva kapellimestari, kiinalaisamerikkalainen Xian
Zhang sairastui, ja Rouvali kutsuttiin apuun.
Silloin nuori mies sai johtaa ensi kerran ammattiorkesteria.
??Paineita oli, ja kiire, mutta otin lunkisti. Tiedä sitä. Jos yritän olla jotakin,
mitä en ole, jään siitä kiinni. Se tuo lisäpainoa hommaan, ja yritämme tehdä kaiken vieläkin paremmin.
Klassinen musiikki on nosteessa kautta maan,
mutta Rouvali ei osaa sanoa, mistä se voisi johtua.
??Etsivätkö ihmiset musiikista lohtua. Päivät tulevat ja menevät nopeasti, ja tekemistä riittää.
??Ajelen pelloilla, putsaan traktoria ja siivoan
tynnyrisaunaa. Perheeseen kuuluvat avovaimo . Itse kukin saapuu konserttiin omana itsenään
ja kokee musiikin niin kuin parhaalta tuntuu. Joku tykkää Mahlerista, joku barokista.
Lyömäsoittajana aloittanut Rouvali asuu Nurmijärvellä Lepsämäen kylällä, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Miten mahtavaa musiikkia he tekivätkään!
Santtu-Matias Rouvali ja Tampereen Filharmonia avaavat
6.8. Pistän halkoja kauhaan ja ajelen niitä kotiin. Nelivuotinen pesti alkaa kaudella 2017?2018.
Tamperetta Rouvali ei ole kuitenkaan jättämässä. Hänen kautensa Pirkanmaalla päättyy vasta
kesällä 2019, eli klassisen musiikin tämän hetken
kirkkain suomalaistähti reissaa lähivuodet ahkerasti Nurmijärven, Tampereen ja Göteborgin väliä.
Eläytymiskykyinen Rouvali aloitti Tampere Filharmonian ylikapellimestarina syksyllä 2013. Halkoja teen joka päivä.
Klassista musiikkia Rouvali ei vapailla kuuntele. Siitä homma lähti kunnolla käyntiin.
Myöhemmin työt ulkomailla ovat tuoneet Rouvalille varmuutta.
??En ota stressiä mistään enkä jännitä enää mitään, hän sanoo.
Rouvali suhtautuu Tampere Filharmonian suosioon ja omaan menestykseensä ammattimaisesti.
??Totta kai se innostaa, kun konsertit myydään
loppuun
Se ei kuitenkaan
miellyttänyt joukkueesta ulos jäänyttä Anna Everiä,
joka vei valinnan Urheilun oikeusturvalautakuntaan.
22.7. 2016
33. Antti Tuurin kirjaan perustuva
elokuva on suomalais-virolais-ruotsalainen
suurtuotanto. Sen budjetti on 2,9 miljoonaa euroa.
Mikko Stig / Lehtikuva
Olympiadebytoija
Olympiavalinnat herättävät aina tunteita.
Painonnostaja Anni Vuohijoki (kuvassa) valittiin
Suomen 54-henkiseen joukkueeseen. Pinnalla
Koonnut:
Samuli Vänttilä
Kuntoa tarvitaan.
Konsertin jälkeen olo on
kuin olisi salilla käynyt.
William West / AFP Photo / Lehtikuva
Etsi Pokemon
Kännykät kädessä kulkevista porukoista tuli yhtäkkiä
ilmiö niin Helsingissä, Lontoossa kuin Sydneyssäkin.
Kyse on peliyhtiö Nintendon julkaisemasta Pokémon
Go -mobiilipelistä, jossa pelaajat nappaavat virtuaalisia
Pokémoneja lähiympäristöstään älypuhelimella.
Irene Stachon / Lehtikuva
elokuva kolhoosista
Näyttelijä Tommi Korpela piti lepotaukoa AnttiJussi Annilan ohjaaman Ikitie-elokuvan kuvauksissa
Varangussa Virossa
Tai ei ainakaan ennen
olisi käynyt. Esimerkiksi viime vuoden tammikuussa tämän sivistysvaltion selleissä virui
yli kolmetuhatta kuolemaantuomittua.
Pääministerinäkin toiminut kansanedustaja ja presidentti-
ehdokas Matti Vanhanen (kesk.) on uransa varrella tottunut
tapaamaan ulkomaisia vieraita.
Vanhanen ei hellittänyt tahtia edes kesälomallaan, vaan
säntäsi Raumalle Kylmäpihlajan majakkasaarelle tapaamaan
muuatta Saharan seudulta kotoisin olevaa vierasta, jollaisen
hengenheimolainen on nähty Suomessa viimeksi parikymmentä vuotta sitten.
??En kerää mitään pisteitä, mutta oli kiva mennä ihan varta
vasten paikalle, Vanhanen kuvailee Iltalehdelle.
Ai kukako oli tämä mystinen kyläilijä. Vaikeinakin aikoina EU:n on pidettävä kiinni arvoistaan, joita usein kutsutaan ?läntisiksi arvoiksi?.
Olisiko näissä läntisissä arvoissa myös syy siihen, miksi Yhdysvallat ei ole vielä liittynyt EU:n jäseneksi. Apollon Tietäjät
Teksti: Samuli Nissilä,
Teppo Säkkinen
Läntiset arvot
EU-ulkoministeri Federica Mogherini ja Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat antaneet painavan sanansa Turkin tilanteesta.
Heidän mielestään kuolemanrangaistuksen palauttaminen Turkissa tarkoittaisi, ettei Turkki voisi olla Euroopan unionin jäsenmaa.
Naiset puhuvat asiaa. Perusduuni?
Nettisanakirja tarjoaa käännökseksi myös kevytkenkäistä tai
siveetöntä. Tuskin Lööf kuitenkaan ihan sellaista haki takaa.
Kävisikö kaksikielisessä maassa iskusanaksi kumminkin
ihan mukavalta suussa maistuva enkla jobb?. Luonnollisesti ruostepyrstö, Cercotrichas galactotes, sieppojen heimoon kuuluva varpuslintu.
Kuntapäättäjiä kiinnostavat puolestaan hieman toisenlaiset siivekkäät.
34
22.7.2016
Porin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus kertoi Porin
SuomiAreenalla, mikä on kunnanjohtajan mielilintu.
Tietysti nostokurki.
Gallialaiset tuohtuivat, kun paljastui, että presidentti
François Hollanden parturille maksetaan veronmaksajien rahoista liki kymppitonnin kuukausiliksaa.
Oi aikoja, oi tapoja, sanoivat jo roomalaiset aikoinaan.
Suomessa tällainen ei kävisi laatuun. Perustyö. Arvostelijat pitivät termiä halventavana kiertoilmauksena matalapalkkatyölle.
Vaan on Lööf kiinni ihan oikeassa asiassa. Kekkosta voi moittia monesta, mutta moiseen
törsäykseen hänellä ei taatusti ollut tarvetta.
Ruotsin keskustajohtaja Annie Lööf paalutti Ruotsin politiikkaviikko Almedalenilla, että maa tarvitsee enemmän yksinkertaisia töitä, ?enkla jobb?. Jotta nuori tai
maahan muuttanut pääsisi työn syrjään kiinni, tarvitaan
myös työpaikkoja, joissa ei vaadita pitkää koulutusta tai huippuosaamista.
Porin SuomiAreenalla joukko keskustalaisia makusteli termille suomenkielistä vastinetta.
Yksinkertainen työ
Epäluottamus
jäytää näyttävästi näitä suhteita.
Eritoten Baltian maat pelkäävät Venäjää Krimin ja Ukrainan tapahtumien seurauksena, ja
Venäjä kokee epäluuloja lännen joukkojen ja
sotavarustusten sijoittelusta Venäjän rajoille.
Presidentti Sauli Niinistö kuvasi STT:n
haastattelussa tätä kierrettä ?epäluulon kehäksi?. Samansuuntaistahan se
tarkoittaa.
Puolustuskyky (mukaan luettuna kansainvälinen yhteistyö) on kiinteä osa laajempaa kokonaisturvallisuutta, joka rakentuu sotilaallisen suorituskyvyn lisäksi yhteiskunnan eheydestä ja toimivuudesta, sietokyvystä ja turvallisuusviranomaisten
hyvin toimivasta yhteistyöstä.
Viisas ulkopolitiikka ja pitävä puolustus kulkevat kädessä ja tukevat toisiaan. Naton pataljoonapäätös
edustaa pelotetta, yhteistoimintaneuvoston kokoontuminen puolestaan vuoropuhelua.
Venäjä ja Yhdysvallat käyvät myös jännittyneinä aikoina keskinäisiä keskusteluja tilanteiden hallitsemiseksi.
Sotilaallisten toimien ja vastatoimien
negatiivinen kierre on tullut Itämeren alueen vaivaksi ja vaaraksi. Toivottavasti tuloksia syntyy, ja uusia luottamusta lisääviä toimenpiteitä etsitään.
Idällä ja lännellä on iso yhteinen ongelma: mitä tehdä terroristeille. Entä se pelote. Suomen järjestys
on selvä: turvallisuuspolitiikassa toimitaan ulkopolitiikka ja vuoropuhelu kärkenä sortumatta sinisilmäisyyteen.
Seppo Kääriäinen
kansanedustaja, valtiotieteen tohtori
22.7. Pelko ja epäluulot
pitävät kierrettä liikkeessä. Puheenvuoro
Vuoropuhelu ja pelote
Venäjän ja Naton välien kiristyminen on heijastu-
nut Itämeren alueelle, Suomenkin lähituntumaan
ja 90 miljoonan ihmisen asuinsijoille.
Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta
suhteiden kärjistyminen heittää paineita.
Venäjän ja lännen vastakkainasettelu sai vauhtia Krimin ja Ukrainan tapahtumista. Se on ollut ja on
kahden sotilaallisesti liittoutumattoman naapurimaan Suomen ja Ruotsin politiikkaa, joka on ollut omiaan lisäämään alueen vakautta ja turvallisuutta.
Luottamuksen ja vakauden rakentamisen tiellä
kannattaa edetä pienten askelten politiikalla. 2016
35. Venäjä puolestaan
ilmoitti ?tasapainottavista. Meillä puhutaan
enemmänkin ennaltaehkäisevästä puolustuskyvystä kuin pelotteesta. Luulisi, että tämä pelottava
näköala pakottaa Venäjän ja USA:n ratkaisemaan
Syyrian sodan, rauhoittamaan laajemminkin Lähi-itää, aukaisemaan Ukrainan umpisolmun ja sitä
kautta rakentamaan vähitellen liennytystä.
Vuoropuhelu ja sopiminen ovat Suomen ulkopolitiikan ydintä. Se on selvä,
mutta juuret ovat kauempana.
Nato päätti Varsovan huippukokouksessaan si-
joittaa pataljoonia Baltian tasavaltoihin ja Puolaan
näiden pyyntöjen mukaisesti. Presidentti Niinistön transponderialoite on sellaista.
Aloite on saanut myönteisen vastaanoton niin
Venäjän kuin Natonkin puolella. Pahan kierre on katkaistava ja ponnisteltava uudelleen liennytyksen tielle. Myös tarkoittamattomat onnettomuudet ovat mahdollisia.
Suomen turvallisuuspoliittisena toimintalinjana
on ?aktiivinen vakauspolitiikka?. Jos
pahan kierre jatkuu, siitä voi olla arvaamatto-
mia seurauksia. toimenpiteistä, kuten
oli odotettavissa.
Ilmoitus tuli samoihin aikoihin, kun Naton ja Venäjän yhteistoimintaneuvosto kokoontui toisen
kerran sitten vuoden 2014.
Näissä yhteyksissä puhutaan pelotteen ja vuoropuhelun tasapainosta
Toivoisin, että keskustassa
paneuduttaisiin kirkkopolitiikkaan
nykyistä paremmin.
36
22.7.2016
Silloin hänen miehensä Matti jätti
kansanedustajan työt eikä asettunut enää ehdolle.
2010-luvulla perheessä tapahtui lisää muutoksia. Näkisin, että
keskustalaisten pitäisi paljon aktiivisemmin
auttaa seurakunnan jäseniä kiinnostumaan
seurakunnan asioista ja innostaa heitä asettumaan ehdolle vaaleissa, Väistö linjaa.
??Kun kävin vielä Pohjois-Karjalan piirikokouksissa, jaksoin aina muistuttaa siitä, jos
seurakuntavaalit olivat tulossa. Ei se mummon seura enää teinejä varmaan kiinnosta.
Lasten kanssa touhuaminen luonnistuu Eevi Väistöltä kuin itsestään, sillä hän on tehnyt koko työuransa lasten parissa: päiväkodin
johtajana Kiihtelysvaarassa ja Heinävaarassa,
perhepäivähoidossa, sitten erilaisissa opettajan tehtävissä.
Järjestötoiminnassakin lapset ovat olleet
kiinnostuksen kohteena. Heidän väliinsä
mahtuvat Pihla, Leevi, Vilho ja Niilo.
??Viime viikolla Toivo oli ensimmäistä kertaa mummolassa kylässä, Väistö kertoo hymyillen.
Hän sanoo, että hän haluaa olla lastenlasten
kanssa mahdollisimman paljon.
??Tämä ikä, kun he ovat pieniä, pitää hyödyntää. CV:ssä luottamustoimia on kunnioitusta herättävä määrä.
Hän on toiminut aktiivisesti Mannerheimin Lastensuojeluliitossa, Suomen Punaisessa Ristissä, Aivoliitossa ja Maaseudun Sivistysliitossa.
Kiihtelysvaaran ollessa itsenäinen Väistö
oli aktiivinen kuntapolitiikassa, ja kiinnostusta riitti kuntaliitoksen jälkeenkin. 2016
37. Sen lisäksi, että hän
toimi Pohjois-Karjalan Vesaisten puheenjohtaja 1991?2009, hän myös teki työtä kentällä eli
ohjasi vesaisten toimintaa kotikylässään 1980ja 1990-luvuilla.
Väistö jätti ansiotyöt vuonna 2010, mutta ei
jättäytyäkseen toimettomaksi.
??Silloin huomasin, että minulla on niin paljon järjestötyötä, että sitä riitti iltavuoroksi asti, hän nauraa.
22.7. Joensuun
kaupunginvaltuutettuna hän oli vuodet 2005?
2012.
Mieleisintä Väistölle ovat silti aina olleet kirkon luottamustehtävät, joissa hän aloitti
vuonna 1979.
Tätä nykyä hän on paikallisen Vaara-Karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen
kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, Kuopion
hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja ja kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja.
??Toivoisin, että keskustassa paneuduttaisiin kirkkopolitiikkaan nykyistä paremmin.
Keskustalaiset ovat suuremmaksi osaksi luterilaisen seurakunnan jäseniä. Joona ja Niilo viihtyvät
Eevi Väistön luona
Kiihtelysvaarassa.
Järjestötyötä
iltavuoroksi asti
Eevi Väistöllä on riittänyt kiinnostusta monelle eri sektorille.
Kirkkopolitiikka tuntuu juuri nyt kiinnostavimmalta.
Teksti ja kuva: Päivi Vento
Kiihtelysvaaralainen Eevi Väistö on ollut sa-
nanmukaisesti monessa mukana. Ensimmäinen lastenlapsi, Joona, syntyi kuusi vuotta sitten, ja nuorin on 2,5 kuukautta vanha Toivo-vauva. Muu kokousväki kommentoi asiaa tyyliin ?ai niin, nekin
on tulossa?.
Väistö toivoo, että jatkossa keskustassa nimettäisiin seurakuntavaalien alla napakasti
vastuuhenkilöt huolehtimaan asiasta.
??Seurakunnat ovat isoja yhteisöjä, hän
muistuttaa.
Eevi Väistö on seurannut valtakunnan politiikkaa läheltä 20 vuotta aina vuoteen 2007
saakka
Mielipiteet
Hankintalain muutos on oikeanlainen
Hankintalain muutoksesta ovat kunnallis-
ten jätelaitosten edunvalvontajärjestö Jätelaitosyhdistys ry ja kunnalliset jätelaitokset
masinoineet vastakampanjaa useaan kertaan. Kunnalliset jätelaitokset saavat Inhouse-asemassa hoitaa ilman kilpailutusta kaiken asumisessa syntyvän ja muun kunnan vastuulla olevan jätteen jätehuollon. Kunnalliset jätelaitokset
ovat alkaneet hamuamaan itselleen voimakkaasti myös yritysjätettä. Päinvastoin, kunnallisen sidosyksikön (Inhouse-toimijan) vapaille markkinoille tapahtuvaa ulosmyyntiä on rajoitettu.
Työ- ja elinkeinoministeriön tämän hetken tulkinnan mukaan kunnallinen jätehuoltoyhtiö ei saa haalia itselleen markkinaehtoista toimintaa enempää kuin 10 prosenttia. Jos toiminta on osittain katteellista, muttei täysin, niin sillä toiminnalla myös estetään vapaan yritystoiminnan syntymästä ja kehittymästä.
Ei ole myöskään oikein, että alikatteinen
toiminta yritysmarkkinoilla katetaan asukkaiden jätemaksuilla. Uutisessa käytettiin harhaanjohtavasti siis yksityisen yrityksen harjoittamaa toimintaa esimerkkinä kunnallisen jätelaitoksen tekemästä erinomaisesta työstä.
Kempeleen Jätekuljetus Ky useiden muiden yksityisten yritysten tapaan lajittelee jätteet ja toimittaa ne omia kanavia pitkin hyötykäyttöön. Kyllä tässäkin siis takana on Jätelaitosyhdistyksen ja kunnallisten jätelaitosten
oma edunvalvonta. On käynyt kuitenkin niin,
että kunnallisten jätelaitosten tekemät investoinnit ovat olleet ylimitoitettuja.
Ei ole tarkoituksenmukaista, että kuntien
omistama Inhouse-yhtiö kilpailee vapailla
markkinoilla. Näitä esitettyjä hankintalain muutoksia voidaan pitää erittäin onnistuneina.
Eri puolilta Suomea on tullut ikäviä tietoja
siitä, kuinka kunnalliset jätelaitokset ovat si38
22.7.2016
dosyksikköaseman niin sanotuista Inhouse
-säädöksistä piittaamatta tunkeutuneet väkisin yritysmarkkinoille.
Kunnalliset jätelaitokset ovat huolestuneet
kuntien jätelaitosten investoinneista ja niiden vajaakäytöstä. Uusi hankintalaki turvaa nimenomaan yksityisten yritysten toiminnan
kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden vääristävää
kilpailua vastaan.
Kunnallisilla jätelaitoksilla on monopoli-
asema omistajakuntiensa asumisessa syntyvään jätteeseen. Molemmat vaikeuttavat alan kierrätystoimintaa ja jätteen uusiokäyttöä.
Kunnallisten jätelaitosten tekemät tiettyyn jätemäärään sidotut useimmiten 20?25
vuoden toimitussopimukset polttolaitoksille
ovat edesvastuuttomia.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n
ympäristöyritysten jaoston hallitus
Matti Tulla, puheenjohtaja
Jussi Konttila, varapuheenjohtaja
Raimo Kropsu, hallituksen jäsen. Hallituksen esitys on oikea, koska siinä on rajattu kunnallisen sidosyksikön ulosmyynnin raja viiteen prosenttiin ja korkeintaan 500 000 euroon. Kaupan, liikelaitosten, yritysten ja teollisuuden jäte ei kuulu kunnan
normaalin jätehuollon järjestämisvastuun
piiriin. Oikeuskäytännöt ovat tällä hetkellä linjanneet sen välille 10?12,5 prosenttia.
Tämä sidosyksikön ulosmyynnin raja linjataan jatkossa valmisteilla olevassa hankintalain muutoksessa. Kunnalliset jätelaitokset
ovat pyrkineet aina kaventamaan pienten ja
keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.
Kunnallisten jätelaitosten ajamat kunnalliset kilpailutukset ovat vieneet elinmahdollisuuden monelta pieneltä toimijalta.
Myös kuntayhtiöiden tulo yritysjätemarkkinoille on vaikeuttanut pienten yritysten
omaa lajittelu- ja käsittelytoimintaa ja sen
syntymistä. Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Markku Salo toi asiaa esille omalta kantiltaan Suomenmaan uutisessa 8.7.2016.
Asian lobbaus on niin tarkoituksenhakuista, että asian yhteydessä esimerkiksi nostettiin rakennusalan yrityksen ja Kempeleen Jätekuljetus Ky:n keskenään tekemä yhteistyö.
Kaikki lukijat eivät kuitenkaan tiedä, että
Kempeleen Jätekuljetus Ky on nimenomaan
yksityinen yritys, ei kunnallinen jätehuoltoyhtiö. Nykyinen 10 prosentin Inhouse-raja liikevaihdosta on mahdollistanut kunnallisille jätelaitoksille liian vahvan toiminnan vapailla markkinoilla.
Toimitusjohtaja Markku Salo väittää olevansa huolissaan pienten yritysten ja pienten jätealan toimijoiden kohtalosta.
Tällaista piirrettä emme me pienet ja keskisuuret jätealan toimijat ole hänessä ja kunnallisissa jätelaitoksissa koskaan havain-
neet. Lisäksi kunnalliset jätelaitokset toimittivat aikaisemmin jätteen pääsääntöisesti kaatopaikoille ja nyt ne ohjaavat sen
polttoon. Tällä useimmiten vääristetään
markkinoita ja sen vuoksi estetään myös vapaata kilpailua alalla
Kilpailutus pitäisi muuttaa siten, että ensimmäinen kriteeri olisi laatu ja sen loisi pelkästään tilaaja.
Monella alalla on jouduttu korjaamaan tuotetta kalliilla
täydennyksillä, kun laatukriteerit eivät ole täyttyneet tai tuottajan resurssit eivät ole riittäneet.
Palvelun tarjoajan estyessä
tarjoamaan sopimuksessa luvattua laatua olisi se yksiselitteisesti tarjoajan korvattava tilaajalle täysimääräisenä.
Se rajoittaisi heikkotasoiset
tarjoajat pois kilpailusta.
Vesa Koskiaho
Hamina
Mauri Moilanen
Oulu
Turvapaikan saaneet ihmiset ovat täällä kes-
22.7. Kuinka solidaarisuuden eli yhteisvastuullisuuden asema näkyy turvapaikan saaneiden kotoutumisessa ja asuttamisessa?
Keskeisellä sijalla on avoin tiedottaminen,
jotta kuntalaiset tietävät ja ymmärtävät, että nyt kyseessä ovat oleskeluluvan ja turvapaikan saaneet ihmiset. Heidän kotoutumisensa
suomalaiseen yhteiskuntaan lähtee liikkeelle
juuri asuinpaikan saamisesta.
Uskon ihmisten solidaarisuuteen ja haluun
auttaa todellisia avuntarvitsijoita.
On huolestuttavaa, että tällä hetkellä 10 000
asuinpaikan tarvitsijasta vain vajaat 3000 on
saanut niin sanotun kuntapaikan.
Virheitä maahanmuuttokysymyksissä on
meillä ja naapurissa Ruotsissakin tehty.
kuudessamme. Helpoin tie on harvoin oikea ja oikeudenmukainen.
Juicea lainatakseni: rima pysyy paikoillaan,
kun sen alittaa. Todennäköisesti
vaikutukset olisivat olleet kokonaisuutena vielä varsin positiiviset, mutta nyt tämä tilaisuus
hukataan sote-valmistelun kiemuroihin.
Nykyinen menettely ja sen jatkaminen on kyl-
lä teknisesti ja lainsäädännöllisesti helpoin tapa.
Uskallan kuitenkin kysyä, onko helpoin tapa toimia oikein, jos joudumme luopumaan
oikeudenmukaisuuden toteutumisesta sekä
tasa-arvosta yhden sikäli heterogeenisen joukon kesken.
Kahtiajaon aikakausi opiskelijaterveydenhuollossa siis jatkuu.
Sote-uudistuksessa haetaan laajasti ottaen
kustannusvaikuttavuuden kohottamista. Jokainen päättäköön itse.
Juho Pulkka
varapuheenjohtaja
Keskustan Opiskelijaliitto
Katto eläkkeille
Eikö olisi aihetta vähän kaven-
taa liian suuria tuloeroja?
Eläkeläisiä elää Suomessa
660?1 100 euron kuukausieläkkeellä, köyhyysloukun alapuolella. Onko tämä sitten hyvä vai
huono asia. Vaaleilla valitut kuntapäättäjät tekevät ratkaisuja oleskeluluvan saaneiden ihmisten kotouttamisesta.
Vastustetaanko erilaisin perustein oleskeluluvan saaneiden ihmisten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan vai haetaanko aidosti ratkaisuja heidän kotouttamisekseen?
Tätä jälkimmäistä toivon todella myös paikallisten päättäjien miettivän.
Kilpailutus pitäisi muuttaa nykyaikaan paremmin sopivaksi.
Nykyinen raha edellä -ajatus ei
sovellu enää. Jo esimerkiksi se, että opiskelijat rajattaneen valinnanvapauden ulkopuolelle, on perverssiä.
Huomionarvoista on se, että koko valinnanvapaus on lähtökohtaisesti terveyden toimialalla varsin ongelmallinen ja ei-kannatettava hanke.
Selkeintä olisi ollut, kuten olen aiemmin kir-
joittanut, että kaikki korkeakouluopiskelijat ja
vieläpä toisen asteenkin opiskelijat olisi siirretty yhden julkisen organisaation alle, mitä
nimeä se olisi ikinä kantanutkaan.
Tähän olisi sulautettu muun muassa
YTHS:n erikoisosaaminen. 3 000?
3 500 euron nettoeläkkeen pitäisi riittää kaikille.
Laitetaan 10 prosentin lisävero kaikkiin 5 000 euron kuukauden nettopalkkoihin ja siitä
ylöspäin 20 prosentin lisävero
nettopalkkoihin, jotka nousevat
yli 30 000 euron ja siitä ylöspäin.
Tämä on vastaveto kansanedustajien palkankorotuksille.
Peruuttakaa palkankorotukset.
Martti Viisanen
Mikkeli
Laatu kunniaan
Kotouttamista uhkakuvien sijaan
Toimittajat ja mielipidekirjoittajat ovat pohtineet eri lehtien palstoilla maahanmuuttoa ja
pakolaisuutta sekä näihin liittyviä ratkaisumalleja. 2016
39. Onko järkevää jatkuvasti maalailla ennakkoon uhkakuvia kotouttamisen
tulevasta epäonnistumisesta tai kuntien uusista suurista rasitteista?
Tällä entisestään pahennetaan näiden hädänalaisten ihmisten asettumista uuteen kotimaahansa. Suomeksi sanoen tehoja irti sote-koneesta.
Tehokkuuden hakemisen lisäksi tulisi muistaa kuitenkin oikeudenmukaisuus, josta liiaksi taas lipsutaan.
Terveystaloustieteilijänä peräänkuulutankin nimenomaan oikeudenmukaisuuden toteutumista lakien jatkovalmistelussa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Opiskelijoiden kahtiajako jatkuu
Näyttää vahvasti siltä, että sote-uudistuksessa opiskelijaterveydenhuolto säilyy kaksijakoisena.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteistä palveluntuottajaa ei tule, vaan yliopistoopiskelijat saavat pitää YTHS:nsä ja ammattikorkeakouluopiskelijat säilyvät kunnan ja
myöhemmin maakunnan vastuulla.
Nyt olisi ollut hyvä hetki tehdä aito tasa-arvoteko, jolla olisi ollut vaikutuksia maamme
korkeakouluopiskelijoihin. Eläkeindeksin taitto pitäisi palauttaa näihin eläkkeisiin
välittömästi ja korottaa eläkettä 100 eurolla kuukaudessa, että
köyhyys vähenisi.
Eikö kannattaisi asettaa katto
ylisuuriin eläkkeisiin
Joensuun Tiedepuisto Oy tulisi jatkossa toimimaan kiinteistöyhtiönä.
Tällä toimella elinkeinojen kehittämistoiminta tehostuu, koska eri organisaatioiden
hallinnon jäykkyydet poistuvat sekä henkiset ja taloudelliset resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön.
Valtionhallinnon tekemät koulutusten
säästöpäätökset pakottavat koulutusorganisaatiot keskittämään toimintansa yhä voimallisemmin.
3. Investoinnit erityisesti teknologiateollisuuden, rakentamisen, biotalouden ja
maaseutuelinkeinojen sekä matkailun toimialoilla ovat merkittävät.
Joensuun seudun vetovoiman tulisi säteillä laajemminkin koko Pohjois-Karjalan maakunnan alueelle. Tuo henki ei etsinyt syitä ongelmien
syntyyn, ei syyllisten etsintään.
Alkoi innostus löytää uusi tie . uusi suunta. Mielipiteet
Maakuntahallinnolla on kasvun eväät
Nyt on aika tehostaa Pohjois-Karjalan maa-
kunnan vetovoimatekijöitä. Kau-
40
22.7.2016
pungeissa asuntorakentaminen loi pohjaa
ottaa vastaan teollistuvan Suomen väestöä.
Syntyi uudenlainen lähiö-Suomi.
Maaseudulla peltojen raivaus menetettyjen peltojen sijaan oli sekin urakka, jossa
suomalaiset perheet näyttivät sisunsa.
Kaupunkien teollistumisen rinnalla myös
maaseudun teollistuminen vauhdittui.
Puunjalostusteollisuus näki metsän puilta ja
meidän nollarajat poistuivat Karjalasta Lappiin olevilta metsiltä.
Tuon ajan päättäjät loivat kehitysaluelait,
joilla tasapainotettiin muun muassa etäisyyksistä johtuvia kustannuksia.
Kehitysaluerahasto jakoi yrittäjien talous-
riskejä, ja näin koko Suomi oli mukana jälleenrakennustyössä.
Joukossamme, myös päättäjissä, tuntuu
olevan niitä, jotka yrittävät rakentaa silloisesta Maalaisliitosta kuvaa vain maaseutua
tukevana puolueena, joka vieläkin rakentaa
maata kehitysaluelainsäädännön ratkaisuin.
Kuva on vääryys tuolle ajalle ja tälle päivälle. Tästä syystä maakunnan
elinkeinojen kehittämispalvelut tulisi keskittää yhden kehittämisorganisaation alle.
Muutos on välttämätön, koska maakunnan elinkeinojen kehittämisorganisaatiot erityisesti (Pikes ja Keti Oy) ovat muuttumassa yksittäisten kuntien elinkeinotoimijoiksi.
Kuntien verotulojen suurimittainen siirtyminen maakuntahallinnon (esimerkiksi Siun sote) käyttöön aiheuttaa voimakkaita
säästöpaineita, joka puolestaan ohjaa kunnat keskittämään muun muassa elinkeinojen kehittämistoimet suuremmille hartioille.
Pohjois-Karjalan maakunnan vetovoi-
maisuuden turvaamiseksi tarvitaan useita hallinnollisia tehostamistoimia, jossa
uudella maakuntahallinnolla on keskeinen rooli
1. Maakuntamme kasvun veturina ovat Joensuu ja sen lähikunnat. Maakunnan kasvukeskuksessa Joensuussa tulisi yhdistää Elinkeinoyhtiö Josek Oy,
Uusyrityskeskus ja Joensuun Tiedepuisto
Oy:n kehittämisorganisaatio. Syntyi luontaisia erityispiirteitä eri puolille Suomea. Itse asia, Suomen tasapuolinen kehittäminen ja sitä kautta koko voimavarojen
käyttö, on sitä samaa aluepolitiikkaa kuin
aikoinaan.
Raimo Kareinen
Orimattila. Toinen ja kolmas vuosikurssi toteutettaisiin toimialan 3?5 yrityksessä työssäoppien.
Tutkinnot suoritettaisiin näyttökokein.
Näin koulutusten läpäisy nopeutuu ja yritykset saavat ammatillisesti osaavaa työvoimaa.
Tapani Ignatius
hankepäällikkö
Joensuu
Jälleenrakennuksen ajalta on paljon opittavaa
Suomen sodanjälkeinen kehitys on vertaansa vailla oleva saaga. Ammattikorkeakoulu toimisi eri koulutusalojen kanditutkintojen kouluttajana
ja yliopistossa suoritettaisiin maisterin sekä
tohtorin tutkinnot.
Tämä uusi koulutusorganisaatioiden toimintamalli vauhdittaa tutkintojen suoritta-
mista ja mahdollistaa monipuolisemman kehittämisyhteistyön elinkeinoelämän kanssa
muun muassa opinnäytetöiden muodossa.
Esimerkkinä voidaan mainita prosessi, jossa yliopiston ja ammattikorkeakoulun
eri koulutusalojen opiskelijat ja sukupolvenvaihdostilanteessa oleva yritys tekevät yhdessä yrityksen kehittämis- ja kasvusuunnitelman, jonka avulla kehitetään yrityksestä
2?3 vuoden aikana kannattava kasvuyritys.
Tämän kehitystyön tuloksena opiskelijat
tekevät opinnäytetöitä ja voivat näin siirtyä
luontevasti yrityksen omistajiksi tai työntekijöiksi.
4. Maakuntaan tarvitaan vain yksi elinkeinojen kehittämisyhtiö, jolla on selkeä koordinaatiovastuu koko maakunnan elinkeino-
jen kehittämishankkeiden hallinnoinnissa
yhdessä kuntien ja yritysten kanssa.
Elinkeinoelämän tehokkaat kehittämistoimet tuovat alueelle niin uusia yrityksiä
kuin muualla toimivien yritysten sivutoimipisteitä.
2. Olisi syytä yhdistää Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Karelia Ammattikorkeakoulun
sekä Savonia Ammattikorkeakoulun toimintoja. Tuolta ajalta voidaan
löytää oppeja, joilla nykyisten ja tulevienkin
haasteiden ratkaisut ovat mahdollisia.
Ensimmäinen asia on yhdessä yrittämisen
henki. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen
keskittyessä maakunnassamme Joensuuhun
tarvitaan uusia keinoja koko maakuntamme
alueella toimivien yritysten osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Toimintamallina olisi koulutusohjelma,
jossa ensimmäinen vuosi opiskellaan oppilaitosympäristössä ammatillisia perustaitoja. Siihen työhön oli mahdollista osallistua
jokaisen suomalaisen, niidenkin, jotka olivat
jo panoksensa antaneet sodissa itsenäisen
Suomen puolesta.
Alkoi valtava rakennustyö
2016
41. Heillä on ketun
häntä kainalossa.
Valitettavasti suomalaisista yli 50
prosenttia ei seuraa lainkaan politiikkaa eivätkä he edes tiedä, mitä puolueita on Suomen hallituksessa.
Näiltäkin henkilöiltä halutaan kuulla
mielipide Natosta.
Meillä sodat kokeneilla suuret surut,
monenlaiset kurjuudet ja jälleenrakentamisen vaikeudet ovat vieläkin painajaisina mielessä.
Yli 70 vuotta ovat presidenttimme
hoidelleet Suomen itsenäisenä, myös
vaarojen vuodet.
Miksi ei nytkin presidentti ja hallitus
päätä seuraavat neljä vuotta, että pysymme sotilaallisesti liittoutumatta?
Presidentti Putinkin juuri vakuutti, että Venäjä ei uhkaa Suomea. Ei Natoon
vaikka Ruotsikin liittyisi siihen.
Valtiojohtomme rummuttaa uskoaan läntisiin kumppanuuksiin, sotaharjoituksiin,
puolustusyhteistyöhön sekä jäsenyyksiin
turvallisuuden lisääjinä.
EU- ja Nato-hurmassa on sokeuduttu, eikä käsitetä, että suurille valtapolitiikka sanelee kaiken. Suurilla mailla on aina vain omat
etu-intressinsä, eivätkä ne tosipaikan tullen
pane itseään likoon pienten puolesta.
Johtajamme ovat irtautuneet Mannerheimin ja Paasikiven valtioviisaasta politiikasta,
pienen pysyttäytymisestä suurvaltojen eturistiriitojen ja sotilasliittojen ulkopuolella.
Naton ei ole turvallisuuttamme lisäävä
asia, vaan sitä suuresti vaarantava asia. Natoon ovat liittyneet pääasiassa ne maat, jotka miehitettiin viime sotien aikana.
Nykyisen Suomen johtajat eivät ole
sotia kokeneet. Seikkailujen ja vaihteluiden halut heillä ovat suuret.
He puhuvat monia kieliä, joten ulkomaalaiset ovat tervetulleita Suomeen.
22.7. Viisas
diplomatia ja tehokas oma puolustus
ovat varmin takuu Suomelle. Sotatilanteessakin jäsenyys tekisi Suomesta idän
ja lännen taistelutantereen.
Kaikista Nato-siteistä tulisi pikimmiten irtisanoutua. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Keskusta palaa juurilleen ulkopolitiikassa
Olen erittäin kiitollinen, että Seinäjoen puo-
luekokouksessa keskustan presidenttiehdokkaaksi valittu Matti Vanhanen ilmoitti heti
yksituumaisesti, että jos hänet valitaan presidentiksi, hän ei ole viemässä Suomea sotilasliitto Naton jäseneksi.
Tässä kannanotossa paljastuu Kekkosen
aikainen kaukoviisaus ulkopolitiikassa.
Sen ajattelun mukaan pienen valtion vaikutusmahdollisuudet kansainvälisessä politiikassa ovat sellaiset, että on parempi pysyä lääkärin roolissa kuin ryhtyä suurvaltojen ratkaisujen tuomariksi.
Ihmettelin, kun ulkoministeri Timo Soinin esittelemässä ulkopoliittisessa selonteossa oli selvästi tuomarin syyttävä sävy Venäjää kohtaan.
Tästä syystä hallitus pitäisi aina Natomahdollisuuden auki kaiken varalta.
Naton joukot käyvät Suomessa suorittamassa sotaharjoituksia.
Nythän jokainen asioita seuraava suomalainen huomaa, että heti sen jälkeen
kun Suomi oli allekirjoittanut Naton kanssa isäntämaasopimuksen, Venäjän sotilaallinen toiminta on Itämeren alueella lisääntynyt.
Eikö tuota päätöstä tehtäessä ole ajateltu, että sillä ei rakenneta Suomen ja Venäjän
keskeistä luottamusta, joka on sekä Suomelle
että Venäjälle tärkeä.
Suomen ulkopolitiikka on nyt ajautunut
aivan samanlaiseen tilanteeseen kuin viime
sotien jälkeen, jolloin Paasikiven?Kekkosen
nimellä kulkevalla ulkopolitiikalla luotiin
pohja Suomen ja Venäjän keskeiselle, keskinäiseen luottamukseen perustuvalle ulkopolitiikalle.
Sotaveteraanina minä haluaisin tietää,
mistä syystä valtioneuvosto on antanut
4.9.2014 oikeuden puolustusvoimain komentajalle allekirjoittaa Suomen ja Naton välinen isäntämaasopimus, johon perustuen nyt
Keskusta on asettanut nyt Matti Vanhasen
presidenttiehdokkaaksi siinä tarkoituksessa,
että hän presidenttinä voisi vaikuttaa Suomen ja Venäjän keskinäisen luottamussuhteen palautumiseen turvalliselle linjalle.
Keskustapuolueen olemassaolon tärkein
tehtävä on Suomen itsenäisyyden puolustaminen ja politiikassakin ihmisyyden kunnioittaminen.
Se on nykymaailmassa ihmisyyden näkökulmasta katsottuna aivan erikoista, että itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna jo 100
vuotta. Nyt kaikkien poliittisten päättäjien
pitäisi tajuta, että kaikki tämä on ollut mahdollista sen ansiosta, että Suomen ja Venäjän
raja on säilynyt rauhan rajana.
Itse kahdessa sodassa mukana olleena minun käsitykseni on, että Itämeren alueella vilkastunut sotilaallinen toimintakin rauhoittuu, kun Suomi kykenee sanomaan Venäjälle,
ettei se liity sotilasliitto Naton jäseneksi.
Kun Suomella on vielä itsenäinen päätösvalta eikä Venäjä uhkaa Suomea millään tavalla, minä en ymmärrä, mistä syystä Suomen poliittiset päättäjät pitävät Nato-korttia esillä.
Heimo Linna
sotaveteraani, entinen kansanedustaja
ja maa- ja metsätalousministeri
Ei Natoon, vaikka Ruotsi liittyisikin
Nato on vaaraksi
Muutamat tahot ovat nostaneet nyt
voimakkaasti Natosta äänestämisen
esille.
Jotkut haluavat Natoon liittymisestä kansanäänestyksen. Ne ovat lähes kutsu Venäjälle
puuttua asioiden kulkuun täällä.
Onni Jääskeläinen
Kouvola
Pentti Heiska
Ylistaro
Ainakin kolme tahoa käyttää runsaasti
rahaa vaalirummutukseen.
Ne ovat Helsingin Sanomat, Martti
Ahtisaaren Helsingin Nato-toimisto ja
kokoomuspuolue.
Keinoja ei kaihdeta, kun vaalit lähestyvät
Siellä
nautimme myös maittavan lounaan. Liput vain 10e. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Unikeon politiikkatori.
Kuninkuusravit Turussa pe 29.7.su 31.7. Ota rohkeasti yhteyttä. Keskusta mukana
omalla osastolla. Pian
pääsen sisarusteni kanssa marjametsään, aivan kuten lapsuudessa. Tule juttelemaan.
Janakkala, la 20.8. Leiristäkin on tullut minulle jo perinne.
Leirillä tapaa ystäviä ja tuttavia ympäri Suomen. 040 418 1150.
tan saaristoristeilyä ja Helsingin näkemistä
mereltä päin.
Vietämme leirin yhteydessä Vesaisten
60-vuotisjuhlia sekä liittokokousta. Mäntsälässä. Alustajana ke
Esko Kiviranta. Suunnittelemme Killin Markkinoiden tapahtuman, Keskustakojun ja materiaalihankinnat, lehtijakelun, työvuorot jne. Asiat hoituvat, vaikka olenkin lomalla.
Olen nyt viettämässä pitkää kesälomaa.
Olen pyöräillyt, käynyt kuntosalilla ja rannalla, matkustellut, tehnyt käsitöitä, täyttänyt sudokuja, lukenut ja viettänyt aikaa
sekä yksin että ihanien ystävien ja lasten
kanssa.
Olen päässyt myös saunomaan ulkosaunassa, kiitos sukulaisten ja ystävien. Tule juttelemaan
Keskustan teltalle Oitin markkinoille kunnanviraston pihalle klo 10-15.
Hämeenlinna 13.-14.8. Kannattaa sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla.
Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesän ajan Raision Keilahallilla torstaisin klo 15-16.
Keskustajärjestöjen kk-palaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke
24.8. Sai olla onnellinen, että sai kesätöitä, lomasta ei edes uskaltanut haaveilla.
Vuodet vierivät, minusta tuli yrittäjä ja kesät
kuluivat lomia säästellen.
Keskustan Lehtimiesten kesäretki tehdään tänä vuonna Etelä-Savoon Mäntyharjun ja Mikkelin maisemiin 28. 040?759 0509, sari.kujanpaa@
keskusta.fi. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Kesänautintoja
Vuosikymmeniin en ole saanut nauttia niin
pitkästä kesälomasta kuin nyt.
Pienen maalaistalon kesät lapsuudessani olivat kiireiset. (sis. Kesällä paistoi
aina aurinko ja hyttyset eivät kiusanneet?
Opiskelun alettua kaikki kesät menivät eri-
laisissa töissä. Kahvia & keskustelua alkaen klo 9.00. Kesäperinteet jatkuvat.
Vietän viimeisen lomaviikkoni Vesaisten
kaupunkileirillä 4.?7.8. Eero Vainion
pohjustamana.
Raisio. Metsässä oltiin koko perheen voimin, oli
se vaan niin mukavaa. Ilm. poniajeluun, luontopolun kiertämiseen. Metsämäen raviradalla. paikan päällä. Tilalla on lapsille mahdollisuus esim. Laurin markkinat lauantaina 13.8.
Pyörät pyörimään Loimaalla ma
15.8. Buffetti ja pubipalvelut sekä arpajaiset. toiminnanjohtaja Jaana Viilo lomalla
15.7.-15.8. Avoinna varmimmin ti klo
8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Ypäjä, eteläinen py järjestää HEINÄTANSSIT pe 22.7 klo 18-00.30
Paijalla HOPEATÄHTI tahdittaa. Tarkemmat
reitit ja ilmoittautuminen www.pyoratpyorimaan.fi
Piirin kirkkopyhä Loimaalla 28.8.
klo 17:00 Kanta-Loimaan kirkossa.
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. Piirin teltalla pääset tapaamaan monia keskustalaisia vaikuttajia.
Sauvo. Mukana olivat voileivät voipaperiin käärittynä, mehua ja aikuisille kahvit.
Ne olivat oikeita kesäretkiä muutaman kilometrin päässä kotipihasta. Keskiviikkona 27.7. Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709.
Pe 29.7. Ilmoittaudu pikimmiten toiminnanjohtaja Helena Pakariselle
(050 388 0011 tai lehtimiehet@keskusta.fi), jolta saa myös lisätietoja.
Varsinais-Suomi
Piiri. Koko kattaus ohjelmineen,
majoituksineen ja ruokailuineen
maksaa jäsenille 250 EUR ja puolisoille 270 EUR. Syysristeily
ma 26.9. Eniten odo-
tajia ja maakuntapäättäjiä kutsutaan kojulle! Ilm. Tule mukaan keskustan valtakunnalliseen
pyöräilytapahtumaan. Hinnat 26,50e-33e/
hlö riippuen hytistä. Useita eri sarjoja, hyvät
palkinnot. 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän:
040 7673419 /tj. Elopäivät Sauvon torilla
30.7. ja Alastarolla ti 16.8. Eero Vainio tai
Mirkku Karila.
Naantali. Viking Amorellalla. Tervetuloa
maakunnastakin mukaan mukaan
kesäiseen markkinameininkiin, tavattavissa myös keskustavaikuttajia.
Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7.
klo 16. Ilm. 050?374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää
puh. - 30.7. ja ma 5.9. Päivän hinta on
20 ?/aikuinen, 10 ?/lapsi (7-14v),
perhelippu 50 . Keskustan osasto paikalla.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh.
0400 930 483 ja keskustanaisten
Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p.
040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35,
20100 Turku. klo 10?15.
Mynämäki. Liturgina Loimaan
kirkkoherra Riku Laukkanen ja
saarnaajana rovasti Matias Roto.
Keskustaveteraanit. mennessä tilille
FI41 5316 0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko).
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Toivottavasti saamme sinne mukaan paljon vesaisia
vuosikymmenten varrelta.
Nauttikaahan lomastanne täysin siemauksin perheen ja ystävien kanssa ihan tavallisia
asioita tehden!
Irma Matinlompolo
Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen
Pirkanmaa
Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Keskusta -ilmapalloja ja Keskustan
esitteitä ja kesälehtiä ym. Lähtö
Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Janakkalan
150-vuotispäivä Turengissa. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti.
MSL-Tampereen kaikille avoimet
pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 13.8. Avoinna arkisin klo
9-15. Jaana Viilo
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja
perheiden parissa tehtävään työhön. Mukaan mahtuu
vielä. Lainattavissa mm. Killin Markkinat Raision
torilla la 27.8. toivotamme Pirkanmaan keskustalaisille hyvää ja tapahtumarikasta kesää!
Tampereen keskustalaiset mukana
keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 1.8. Tarkempi ohjelma löytyy jäsenkirjeestä. Piiritoimisto on suljettuna
kesällä kuuden viikon ajan 4.7.14.8. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com)
tai Sirpalle (044?062 2266). Keskustaväen yhdessäolopäivä Pälkäneellä klo 9.30
tutustuminen Pälkäneen rauniokirkkoon,?Syrjysen Strutsitilaan?ja?Niitty-Seppälän tilalle. Tervassa tapahtuu Tervakoskella. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen
ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. Ensimmäinen leirini oli Kannonkoskella vuonna 2001 teltassa lasten kanssa yöpyen.
Tänä vuonna pääsemme tutustumaan
Helsinkiin ja sen nähtävyyksiin. 1-2 aikuista +
lapset) Ilmoittautumiset Elina Sieppi 040?555 0635 tai elina.sieppi@
gmail.com 22.7.2016 mennessä
Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto
ma 8.8. lähtien normaalisti klo 9-15.
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Matka
maksetaan 16.9. 16.9. Piiritoimisto palvelee ma
15.8. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Tule ja tuo
kaverisikin yhteiseen illanviettoon.
Hausjärvi, la 6.8. Laita viestikapula kiertämään. Tied.
Jouni Koskela, 050?527 2129.
Keskustaväen kirkkopyhä 11.9.
Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla (tar-. klo 9-15 kansanedus-
42
22.7.2016
Meni vuosia ymmärtää, että en olekaan
korvaamaton. Elomessut
Verkatehtaalla. Monipuolinen
ohjelma sisältää kulttuuria, historiaa, hyvää ruokaa ja juomaa sekä
viihtymistä kivassa seurassa. Heti kun harava vain pysyi
kädessä, oli haravointia pellolla, heinäkuormien polkemista sekä peräkärryn lavalla että heinäladossa.
Muistan, että se ei ollut ollenkaan epämieluista, sillä palkaksi pääsi uimaan isompien sisarusten kanssa kotijärven rantaan.
Marjojen poiminta oli myös jokakesäistä. Keskusta mukana politiikan rastilla.
Janakkala, 27.8. 0405895709
ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat
välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin
Facebook- ja nettisivuille kun laitat
hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin:
jaana.viilo@keskusta.fi
Huom! Suomenmaan Keskustassa
tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän
viikon?torstaina klo 15 mennessä.
Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa
kesän tulevat keskustatapahtumat
paikkakunnillanne hyvissä ajoin
myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi
Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto suljettu 1.7.- 26.8
Entä heidän vaalipiirinsä. Lappeenrannasta ja jatkuu Länsi-Suomeen päättyen
ti 16.8. Kokoonnumme taukokatoksella Kuovinkalliontie 141.
Sarja -aikuisille, osallistumismaksu 5?, -nuorille ei osallistumismaksua. Hinta: Hinta edustajalle 30 euroa (joka ei ole leirillä) sisältäen ruokailut ja
kokousmateriaalin. Keskusta mukana Ahlaisten markkinoilla Ahlaisten koulun piha-alueella.
La 6.8. ?Pia Högberg p. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mahdollisimman
pian (lippuja rajoitetusti):Anne Pietilä puh.
0505944524 tai anne.hietaharju(at)kokkola.
fi, 0405688753
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu kesälomien
vuoksi 23.6. Laitathan päivämäärät
muistiin, jotta ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. Ohjelmassa musiikkia
ja ministeri Kimmo Tiilikaisen juhlapuhe.
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen
p. 6.-7.8. Ranuan
hillamarkkinat (Ranuan urheilukenttä), 27.28.8. Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai
suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. seuraavat osuudet: Lappeenranta - Taipalsaari (14 km), Taipalsaari - Savitaipale. Ahvion -Länsi-Muhniemen py:n
järjestämä kaikille avoin Kuovinkosken kala-
keisari 2016-ONKIKILPAILU Kuovinkalliolla Ahviossa ma. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon
perjantai klo 12. Avoinna sopimuksen mukaan.
Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto on
suljettuna kesäaikana 13.7. Mukana voi olla valitsemansa matkan,
päivätaival on noin 100 km. Säkylä-Eura-Lappi-Rauma. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja
Utsjoen suuntaan.. 7.8.
Palstailmoitukset Ilkkaan kalenteri@ilkka.fi
ja Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.
fi. 040-721 0636. klo 15?18 KOKOUS- JA NEUVOTTELUTEKNIIKKA + VAIKUTTAVA PUHE . (26
km), Savitaipale - Heituinlahti. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon.
Eura, kj Panelia-päivässä la 6.8. Ollaan yhteydessä.
Kymenlaakso
KOUVOLA,. Musiikista vastaa Mikko
Alatalo. PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN . ja 25.11. Lippuvaraukset: tahtopohjoisesta@gmail.
com tai 044-2183133.
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto on suljettu 23.6. Tervetuloa
juttelemaan, paikalla valtuutettuja ja johtokunnan jäseniä.
La 6.8. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. . Raumalle. Hyvä etappi on
esim. 1314.8.
Pohjois-Karjala
Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat
keskusta aktiivit!?Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. KOULUTUS
Pitkäjärven vapaa-ajan keskus Urheilutie 15,
Peipohja. Juhlassa mukana Keskustan vpj. Lippujen hinnat voivat vielä laskea mahdollisten avustusten myötä. Keskustalla on teltta
Noormarkun markkinoilla la 3.9. ja lisätietoja Liisa
Laitinen puh. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua ja vastaa
haasteeseen ja lähde polkemaan.
La 3.9. klo 16 Marisannan mukana kesäillassa ?tapahtuma
Paltamon kesäteatterilla, Jokirannantie
1. Makkaraa myytävänä ja mehua tarjolla. TAPAHTUMA LAPPEENRANNASTA RAUMALLE. alkaen. Kahvit
alk. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/
satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. - 2.8. Karjalan piirin alueella on
12.8. kaikille jäsenille 2016:
9.9., 14.10. (08) 270 7200, (02) 762 6200
www.naturcom.fi. Suomenmaa Sentteri ilm. 044369 9603.
Kainuu
Keskustan kesäilta la 23.7. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 18 Luvian Laitakarissa EurajokiLuvia kuntavaalistartti/iltamat. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua.
La 3.- su 4.9. päätetään liiton suuntaviivoista seuraavaan liittokokoukseen asti, valitaan
hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa, valitaan valtuuskunnan jäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi,
käsitellään aloitteet ja muut sääntöjen määräämät asiat. Paikka:
Saaren Kartano Mäntsälä (Paroninkuja 20,
04920 Saarentaus). Tervolan ?Maaseudulta Käsin messut?
(Ammattiopisto Lappia, Louen toimipaikka)
yhdessä Peräpohjolan piirin kanssa
Piiritoimisto on suljettuna 24.6-7.8.2016.
Hyvää kesää!
Vesaiset
SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS.
Aika: 6.8.2016 klo 13.00 - 17.00. Mahdollisuus lunastaa pääsylippu (15e) Jyrkän
kesäteatterin esitykseen ?Äidit katsovat tyttäriää?, joka alkaa kello 19.
Keski-Pohjanmaa
Kälviä; Kälviän Vesaiset järjestää kaikille avoimen laivamatkan! TANKAR kutsuu, KESÄINEN MERIRETKI majakka-
saarelle su 24.7.2016. klo 18 alkaen Spa Hotel Runnilla Iisalmessa. Aiomme
ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin
ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Katille.
PE 12. 25.7.2016 klo 18.00. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet
Noormarkun markkinat. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen kenttä, osoite: Museotie 12. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@
keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Tärkeää. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Kaikki lipun ostaneet osallistuvat herkkukorin arvontaan! Järjestää Tahto Pohjoisesta
ry. 29.7. kahvin ja pullan.
Keskustan valtakunnallisen Pyörät pyörimään ?tapahtuma alkaa pe 12.8. Tilaukset p. . Katri
Kulmuni sekä puoluesihteeri Jouni Ovaska.
Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.13.9.. Kouluttajina keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Markus Ojakoski ja VTT
Pekka Perttula. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla
on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin?laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.
com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi).
Karjala
Karjalan piirin piiritoimisto on suljettuna
4.7-30.7.2016 välisen ajan. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija
Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Klo 18 vapaamuotoista keskustelua, saunomista, uimista ja iltapala. Suomenmaan ?Keskustassa tapahtuu. Paikalla Lapin kansanedustajia. Haastamme Keskustan
Anjalan?paikallisyhdistyksen?mukaan .
?
KOUVOLA,. Muina aikoina toimistolla palvelee toimistosihteeri
Pia Högberg: puh: 010 315 2001, sähköposti:
pia.hogberg@keskusta.fi
Lajinsa parhaat:
LEGATO-syysrypsi
CORTES-syysrapsi
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja
mepit. ruokailujärjestelyjen yms. vuoksi, aloitteet liittokokoukselle pyydetään toimittamaan Keskusliittoon sähköpostitse tiedotus@vesaiset.fi.
Taipalsaaren kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhla pidetään su 28.8 alkaen klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista
nähtävää ja koettavaa. klo
13-18 Oravin kalapäivillä Makasiinin rannassa!
Pohjois-Savo
Pohjois-Savo, Keskustan Elonkorjuujuhla
la 3.9. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin
toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@keskusta.fi
viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa.
Lähde ehdokkaaksi. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
kempi tieto ilmoitetaan myöhemmin).
Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon:
pirkanmaa@keskusta.fi
Satakunta
Piiritoimisto suljettu ma 20.6.- pe
26.8.?Aurinkoista kesää!
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät
seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.
kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929
tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588
satakunta@keskustanuoret.fi.
Tärkeää. Piiritoimiston
käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs)
Jyväskylä. Lähtö klo 12.00
Kokkolan Meripuistosta, ms Jennyn, laiturista paluu klo 17.00 (perillä noin 2h) Hinnat: Aikuinen 20?, lapsi 4-15v 10?, perhelippu 45. Ohjelmassa Mikko Alatalon vetämä yhteislaulutuokio ja teatteriesitys ?Kekkonen syntymästä kuolemattomuuteen?. Asiat: Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13 §:n mukaiset asiat mm. (13 km), Heituinlahti - Tuohikotti (39 km).
Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella
ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. Tästä ilmoitetaan retkelle osallistuville. Aurinkoista kesää!
Lappi
Keskusta mukana kesätapahtumissa. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut
mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Seinäjoen Keskustan kesäjuhla ke 27.7.2016
Kainaston nuorisoseuralla kello 17 alkaen.
Vieraana puoluesihteeri Jouni Ovaska. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat
ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. klo 18, juhla alkaa klo 19. 010-315
2001 ja p. Tutustutaan porotilaan,
92400 Ruukki, Puh. Lippu 10. Elina Suoranta p. Ilm. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman
monta jäsentä printtimediassa ja netissä
Tärkeää. Sitovat ilm. Liput 25?,
sis. sis. Poliittista
tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. klo 10-16.
Kuntavaalit su 9.4.2017. ?Ohjelmassa on
kokopäiväretki Lemmenjoelle. Ilmoittautuminen viim. Keskustan teltta MEIDÄN MAASEUTU-messuilla Kouvolan raviradalla. Piiritoimiston
väki toivottaa hyvää kesää!
Perinteinen kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla pe 29.7. (2+2), Saarella on mahdollisuus
ruokailuun. 040?542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Juhlapuhujana
puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kurvinen, mukana myös vaalipiirin kansanedustajia. ohjelman, keittoruokailun ja kakkukahvit. TI 16.8. 010 315 2000.
Itä-Savo
Keskustan Ahvensalmi-Juvolan py: Tervetuloa vierailemaan Keskustan teltalla la 30.7
heinäkuuta kutsutaan Naistenviikoksi?
7. Suomessa on yksi kaupunki ja kolme
kuntaa, jotka alkavat kirjaimilla Pyhä...
Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat Pyhäjoki, Pyhäjärvi ja Pyhäntä. Siellä järjestetään vuodet 2020 kesäolympialaiset.
1. Minkä Beatlesien johtohahmo John
nen kieli: Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina?
Lennon jälkikäteen totesi olleen ?kuin värjättyä vettä?: a) elokuvat joissa beatlet olivat mukana, b) transendenttinen mietiskely, c) vuoden 1964 Amerikan kiertue ja
valloitus?
6. Kuka oli ensimmäinen republikaani-
sen puolueen presidentti Yhdysvalloissa:
Thomas Jefferson 1801?09, John Quincy
Adams 1825?29, Abraham Lincoln 1861?
65, Grover Cleveland 1885?89 ja 1893?97?
8. Ranska on viimeisin maa, jossa lakiin on
kirjattu kielto lapsen ruumiillisesta kurittamisesta. Kuinka monessa maailman vajaasta 200 maasta kielto on nyt virallinen:
20, 35, 50, 65 vai 80 maassa?
5. Missä maakunnassa sijaitsee se neljäs, 2140 asukkaan Pyhäranta?
4. Kuinka monta Yhdysvaltain president-
on asetettu konkurssiin. Bush, Barack Obama, 3) Abraham Lincoln (Jefferson ja Adams olivat demokraattisia republikaaneja, jotka olivat demokraattisen puolueen edeltäjä), 4) 50 maassa, 5) Valko-Venäjä (viralliset kielet
valkovenäjä ja venäjä), 6) vain naisten nimipäiviä,
32 nimeä ??nimipäiväänsä viettää silloin noin 600
000 naista, joista 280 000:lla on silloin ensimmäisen etunimensä mukainen nimipäivä, 7) 1953, 8)
80 km/t, 9) Varsinais-Suomi, 10) Tokio, Japani.
9
4
6
2
1
9
3
5
8
7
7
5
4
9
7
8
5
6
2
1
3
4
6
4
7
3
8
9
2
1
5
1
2
5
6
7
4
3
9
8
4
8
3
9
2
1
5
7
4
6
2
9
4
7
5
1
8
6
3
3
2
8
3
5
1
3
8
4
7
6
2
9
3
7
8
1
9
3
6
4
5
2
3
5
6
4
2
8
9
7
1
2
44
10. Missä järjestetään vuoden 2020 kesä-
9
2
1
8
2
7
7
6
7
4
3
2
???
4
3
6
2
7
1
9
8
3
5
2
8
7
5
1
7
3
8
3
4
7
6
6
2
9
9
8
7
8
5
2
6
2
1
4
3
4
6
6
4
7
3
8
9
2
1
9
5
1
7
2
5
9
6
6
7
3
4
3
1
9
8
3
8
3
9
2
1
5
7
4
6
6
2
2
9
4
7
1
5
1
8
9
6
3
3
5
4
6
4
7
2
8
8
9
7
1
7
6
8
1
2
9
3
4
6
4
5
5
2
1
3
6
7
4
8
9
2
5
2
4
7
5
3
9
6
8
1
5
8
9
6
2
1
7
4
3
6
5
1
4
8
7
2
3
9
4
7
2
9
6
3
5
1
8
3
9
8
1
5
2
4
7
6
7
2
5
8
1
6
3
9
4
9
1
4
3
7
5
8
6
2
8
6
3
2
9
4
1
5
7
7
2
1
4
3
1
8
6. Bush, Bill Clinton, George
W. Seuraava
Suomenmaa ilmestyy
kahden viikon kuluttua
5.8.2016
Shutterstock
?
4
Tietotesti
9
2
1
5
8
5
1
4
3
5
6
8
2
1
4
7
1
4
3
Mikä kaupunki. Milloin Kalle Anttila perusti Suomeen tämän postimyyntiluetteloilla ja niin sanotuilla alennustavarataloilla aloittaneen kauppaliikkeen?
tiä on elossa?
3. Miksi ajanjaksoa 18?24. Mikä on kuorma-autojen korkein sallittu
nopeus Suomessa?
9. Tavarataloketjustaan tunnettu Anttila
2. Missä seuraavista nykyisen Venäjän
naapurivaltioista myös venäjä on viralli-
1
3
6
7
4
8
9
2
5
2
4
7
5
3
9
6
8
1
5
8
9
6
2
1
7
4
3
6
5
1
4
8
7
2
3
9
4
7
2
9
6
3
5
1
8
9
2
4
7
2
5
8
1
6
3
9
4
6
1
6
8
3
9
8
1
5
2
4
7
6
9
1
4
3
7
5
8
6
2
8
6
3
2
9
4
1
5
7
22.7.2016
olympialaiset?
Vastaukset: 1) transendenttinen mietiskely, 2) Jimmy Carter, George H.W
2016
45. Lue Suomenmaan pääkirjoitus
verkkolehdestä joka aamu,
seitsemän kertaa viikossa.
www.suomenmaa.fi
22.7
Puheiden kansanomaisuus, herroja kunnioitta-
46
22.7.2016
maton asenne ja sanomisen mahti ryhdistivät ja lavensivat puoluetta.
Muistelut kertovat, miten puolueessa hyväksyttiin
erilaisten totuuksien samanaikaisuus. ?Viesti ei
mennyt perille?, totesi Johannes Virolainen.
Kainuun Sanomien päätoimittaja Otso Kukkonen
vastasi ytimekkäästi: ?Mikä viesti??
Viestillään puolue ottaa aloitteen ja luo kuvan po-
liittisesta todellisuudesta. Se ei tarkoittanut samaa
mieltä olemista.
Luonnonolosuhteiltaan vaihtelevassa ja erilaisten
maakuntien Suomessa on luontevaa, että puolueella
on poliittisiin ratkaisuihin erilaisiin totuuksiin pohjaavia vaihtoehtoja.
Valtiohoitaja ajaa köyhän asiaa kunnostamalla valtion taloutta, kansanliike korostaa valtion velvollisuutta tukea vähäosaisia. Filosofiselta vaikuttava toteamus kuvaa itse asiassa keskustalaisen
puolue-elämän toimivimpia käytäntöjä.
Maailmakuva ja politiikan tärkeysjärjestys yhdistävät. Puoluetta määriteltiin väljästi ?samalla tavalla ajattelevien ihmisten yhteisöksi?. Nimet ovat voineet vaihtua, henkilöt ja asiat
ehtineet himmentyä.
Keskustapuolueen johto arvioi omien lehtien päätoimittajille vaalitappion syitä 1970-luvulla. Asioissa on luova poliittinen jännite.
Puolueväen kannattaa kysyä itseltään, kokeeko se
heikkoudeksi, jos joku ääneen tulkitsee puolueen linjan juosten kusaistuksi tai arvioi puheenjohtajan
unohtaneen kentän tunnelmat?
Enemmän heikottaa, jos joku ei kovaan äänen arvioitaan kerro.
Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja entinen puoluesihteeri.. Viestin kuulumattomuuden
ensisijainen syy saattaa olla siinä, että johto ei ole alun
perin kuullut viestiä.
1980-luvun alussa pohjoiskarjalaisella Arvi Kinnarisella oli viesti puolueen puheenjohtajalle: ?Jos et ala
kuunnella kentän tuntoja, niin lennät pois kuin leppäkeihäs.?
Elämään on jäänyt myös pohjoispohjalaisen Eino
Tolosen puoluevaltuuskunnassa esittämä näkemys
puolueen linjasta: ?Se on kuin juosten kustu.?
Samaan sarjaan menee toteamus onnistuneesta kokouksesta: ?Herrat haukuttiin, ja ponnet hyväksyttiin?.
Puheet voivat ensisilmäyksellä osoittaa puolueen
heikkoutta, mutta osoittautua avara- ja kauaskatseisesti tarkastellen vahvuuksiksi.
Tarinat kerrotaan ylpeydellä, puolueen luonnekuvauksina. vieraskolumni
PEKKA PERTTULA
Herrat haukuttiin ja ponnet hyväksyttiin
Keskustalaisista vaikuttajien puheista on paljon ta-
rinoita
Jos ei sitten ole
vesi- tai kaasuongelmia. Eiku.
Joskus käy mielessä, ehkä siinä mökkihuussin tyhjennyksen yhteydessä, että voisi kesällä pitää ehjiä ja puhtaita
vaatteitakin. Nenonen
Tyhjät mökit, autiot pihat
Savon Sanomat esitti skenaarion tai uhkakuvan, että Suo-
men kesämökit autioituvat, kun mökkiväestö ikääntyy. 2016
47. Olen laittanut monen mökin
hinnan erilaisiin ajopeleihin, tyhmästi sinänsä. Siis
naistenlehden artikkelissa.
Oikeastihan se on työleiri. Onnittelen heitä, jotka hylkäävät mökkinsä.
Tässä ei nyt puhu katkera köyhä, vaikka minulla ei ole
koskaan mökkiä ollutkaan. Liikkumaan
olen kuitenkin tarvittaessa päässyt.
Asuntovaunu on yksi mökin versioista. Ja se on pieni koppi!
Onnittelen heitä,
jotka hylkäävät
mökkinsä.
Mökin hankkineet ovat luonnonhelman kaipuussaan melkoisessa lirissä.
Sinne pitää varta vasten ajaa, usein satoja kilometrejä joka
viikonloppu. Naisväki tekee listan.
Tänä kesänä jo vanhusväestöön kuuluva Veikko, 70 v., on
nakitettu putoamaan katolta rännejä puhdistettaessa.
Vene ajetaan kiville, koska joku on istuttanut järveen uusia kiviä, varmasti ei ole tässä aikaisemmin ollut.
Mökki maalataan ja saunaa uudistetaan. Kun ottaa hyvälaatuisen henkilöauton ja ajaa sillä hotellista toiseen, syö hyvissä
ravintoloissa, niin se on halvempaa kuin asuntovaunun kulut. Kun ei sitä Tuntematonta sotilasta ja Lahtista tunneta, että tiedettäisiin
kuinka tyhmää hommaa on vedellä mokomaa kelkkaa pitkin metsiä.
Tämä on pelkkää matematiikkaa. Jos joskus miehuusvuosina onkin ollut ylentävää vetää työliivi päälle,
kaikkine halpahallista ostettuine Kätsy-Kalle kertakäyttötyökaluineen, niin siihen alkaa kyllästyä.
Onneksi naapurimökin laiturin päässä istuu niiden juoppo
vävy, joka koko kesän yrittää saada haitarilla sitä metsäkukkakimppua kasaan, tuloksetta. Mutta ei, muija määrää marjastamaan, vaikka
metsässä odottavat verenhimoiset punkit, käärmeet, karhut, sudet ja vesikauhuiset oravat.
Ja syntiemme tähden, aina joku perii mökin.
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi 044 7370 267
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Pirjo Kontio 044 7370 262
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Juhani Ojalehto 044 7370 283
Pauliina Pohjala perhevapaalla
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
Valokuvaajat
Jari Laukkanen 044 5966 879
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI 044 7370 327
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite:
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350
ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588
22.7. Kaverini korjaa asuntovaunuja työkseen.
Vähän näyttää siltä, että kerran kesässä jokaisen on osuttava muutaman tonnin edestä johonkin. Saa olla onnellinen, jos hörhö ei ole käynyt sillä
aikaa pöllimässä viinoja, perämoottoreita ja aurinkokennoja.
Mökkielämähän on auvoista, sen kuin ui ja kalastaa ja
paistaa muurinpohjalettuja ja syö metsämansikoita