Suomenmaa 22.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 4 Isät haluavat perhevapaille Koivisto oli Lipposen idoli Kehuja keskustan nykyjohdolle Hoitovapaan puolittaminen ei ole suomalaisten mielestä oikea keino isien kotonaolon lisäämiselle. 2 ? MEILLÄ ON VASTUU KOKO MAAILMASTA. 6 414880 073513 KESKIVIIKKO 22.10.2014 MUISTELMIA RUUHKAKSI ASTI. s. s. 6 Mauno Koivisto oli muistelmansa julkaisseen Paavo Lipposen roolimalli, vaikkakin tyylissään tavoittamaton, Lipponen kertoo. 3 Tähtäin yrittäjien ykköseksi Puheenjohtajaehdokas Jari-Pekka Koponen uskoo, että yrittäjän etu on Suomen etu s. S. 8 Veteraanipoliitikko Pentti Nykänen epäili alkuun Juha Sipilää puoluejohtajana, mutta yllättyi tämän kyvyistä ja taidoista. 2 N:o 120 . S. 13
Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan... Korhonen käsittelee 1980-luvun tapahtumia. Politiikasta ja historiasta kiinnostuneille syksyn anti tarjoaa monta mielenkiintoista iltaa. Sen mukaan jo nelikymppistä naista saatetaan pitää rekrytoinneissa liian vanhana. Viisikymppisen työllistyminen on mainitun raportin valossa lähinnä mahdoton tehtävä. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Poliittista historiankirjoitusta tulee nyt tuutin täydeltä K uluva syksy on ollut suorastaan poikkeuksellisen vahvaa poliittisten muistelmien ja poliittisen historiankirjoituksen aikaa. Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin...? Turhaa myrskyä Kela-lasissa K elan johtajien antamasta sote-lausunnosta pari viikkoa sitten syntynyt kohu osoittautui turhaksi myrskyksi vesilasissa. mutta silti niin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kirjallisuuden laji. J älkiviisaus on muutenkin maailman parasta viisautta. Ajateltakoonpa vain esimerkiksi työterveyshuoltoa, joka toimii suurelta osin yksityisten yritysten varassa. Kiista julkisen ja kaupallisen sektorin välillä terveydenhuollossa alkaa saada jo tarpeettomia sävyjä. Olisi suuri onnettomuus, jos yhteinen sopu soteuudistuksen peruslinjoista kaatuisi tähän kysymykseen. Varsinkin vasemmistopuolueissa suututtiin ja erityisesti sanasta ?vain?. Naisen neutraalit vuodet Suutahtaneiden olisi kannattanut tutkia lausuntoa hieman paremmin. Yleensä hän menee mielellään. Muistelemalla ja kirjoittamalla voi maksaa omia kaunojaankin. Niinpä ei olekaan ihme, että muistelmat ovat epäluotettavin tieteellisen historiankirjoituksen lähde . Muutamien Kelan valtuutettujen masinoima kapinakokous kuivui kokoon, mikä oli enemmän kuin paikallaan. Kohu syntyi, kun Kelan johtajien lausunnossa todettiin näin: ?Palvelujen saatavuus perusterveydenhuollossa ja erikoislääkäripalveluissa voidaan tulevaisuudessa taata vain yksityistä palvelutuotantoa hyödyntämällä.? Tämä lause ei kaikille sopinut. Ovatko yksityiskohdat oikein? Politiikka on sellaista, että siinä ihmiset ja heidän puheensa ja tekonsa ovat vastakkain. Ja se tulee vielä niin kalliiksi yhteiskunnalle. Siellä on kivoja kavereita ja ihania tätejä, joiden sylit ovat avoimet ja sydämet hymyilevät. Suomalainen päivähoito on meille monille kiitollisuuden aihe, jollaisesta keski-eurooppalaiset sisaret voivat vain haaveilla. Tämä on inhimillistä. Inhimillistä on myös, että omia motiiveja ymmärretään ja niitä kirkastetaan mutta muiden tekemisiä mustataan. Joskus tuntuu, että naisen elämä on pitkä ristiriita. Ei kai kukaan usko, että jos yksityinen taho vetäytyisi kokonaan pois Suomen terveyssektorilta, palveluille ei tapahtuisi mitään. Tietääkö lukija vaihtoehdot, joita oli. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi parasta käyttäytyä. Näin hän pohti viisausopin lajeja: ?Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Mutta välillä pientä väsyttää. Muistelijan näkemykset ovat hänen henkilökohtaisiaan. Kuinka muistaisimme sen? Kokonaisen kirjan kanssa on nykypäivän medi- Konsta: ?Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan.? TIESITTEKÖ, että naisen neutraali aika työelämässä sijoittuu ikävuosiin 35?37. Näin totesi, tosin vinosti hymyillen, työoikeuden professori Seppo Koskinen Ylen aamu-uutisissa pari viikkoa sitten. Ohjelmassa käsiteltiin työpaikkojen ikäsyrjintään perehtynyttä selvitystä. Vähiten sillä, että tutkimusten valossa pienen lapsen paras paikka on kotona. NÄITÄ mietin, kun aamulla jätin kirkuvan poikani päiväkodin eteiseen. Ehkä on syytä kysyä myös tekijän motiiveja. Hankalat akat kun raskauksiensa päälle elävätkin niin pitkään. Meri Alaranta-Saukko. Senhän meille todisti jo Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijan mainio Konsta Pylkkänen. Työnantajalle aikapommiin verrattava pelote, jonka rekrytointi on firmalle lähes itsetuhoinen teko. Ensin hän jää äitiyslomalle ja on sen jälkeen vuosia epäluotettava pienten lasten äiti, jonka kakarat imuroivat itseensä jokaisen lähimaaston tautibasillin. Silti niistä voi ottaa oppiakin. Näinkö kaikki siis menikin? Tästä syntyy myös historiantulkintojen keskeinen kysymys: Kuinka paljon lukijan pitäisi osata arvioida tapahtumia silloisen ympäristön mukaan. Omia näkemyksiään menneiden vuosien tapahtumista ovat julkaisseet jo entinen pääministeri Paavo Lipponen, ulkoministeri Erkki Tuomioja, entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sekä keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Tuomiojan ja Viinasen muistot vievät 1990-luvulle ja erityisesti suuren laman aikoihin. Lipposen aikahaarukka lähtee 1970-luvun lopulta ja ulottuu sekin 1990-luvun puoliväliin. Tietääkö lukija, miten silloin yleisesti toimittiin? Ja sitä tietysti on kysyttävä, kuinka luotettavia muistelijoiden näkemykset ovat. Kirjat ovat tosin kovin erilaisia ja eritasoisiakin. Ja taas mamma lomailee. Tosin, tokkopa nuokaan vuodet kovin turvallisia ovat. Synnyttäjien keski-iän noustessa alle nelikymppinen nainen on raskautumisriski siinä missä nuorempikin. Missä vaiheessa uusien veronmaksajien synnyttämisestä muuten tuli rasite yhteiskunnalle. Viikko on pitkä ja päivät aikuisenkokoisia. Syyllisyys nakuttaa: olisi ihana tarjota lapsille kiireettömiä aamuja, tarttua heidän kanssaan pyjama päällä eilisiin leikkeihin. Kysyä ekaluokkalaisen kuulumiset jo ovenraosta ja halata mörtsistä murkusta murheet tuoreeltaan irti. Että se niistä neutraaleista vuosista. muuttuu työmarkkinoilla epäkurantiksi tavaraksi, vaikka miten Kirsi Piha toitottaisi äitipowerista. Ei mene läpi maailmassa, jossa miehet ottavat nokosia työhuoneen sohvalla. Nyt on hallitus sentään ryhtynyt suojelemaan ymmärtämättömiä päättämällä, että kotihoidontuki on jaettava puolisoiden kesken. Väliäkö sillä, että se maksaa maltaita, ettei niitä töitäkään kaikille epäneutraaleja vuosia eläville noin vain ole tarjolla eikä jako onnistu kaikissa perheissä. Kokemuksesta puhutaan kauniisti, mutta sanat eivät realisoidu tosielämässä. ?Lama-aika ja Esko Ahon hallituskausi on saanut monet aikalaisvaikuttajat tarttumaan kynään.? Kuva: Suomenmaan arkisto ailmastossa mahdoton väitellä. Se on selvää, että muistelmia kirjoittava tekee itsestään mieluummin tapahtumien sankarin kuin konnan. Joskus sitä pidettiin isänmaallisena tekona. HUIPPUEPÄILYTTÄVÄ taas on kotiäidiksi jäänyt nainen. Hetkessä tämä ?lusmu. Nyt tarvitaan jäitä hattuun. TUOTA ennen nainen on tietysti kävelevä raskausuutisuhka. Värikkäiden vuosien tapahtumat saavat uutta valoa ja uutta sisältöä. Nyt ilmestyneissä teoksissa on mukana sellaistakin, mitä ei aiemmin ole tiedetty
? Kuva: Noorullah Shirzada/AFP Photo/Lehtikuva tivaatteista, rauhaisasta aamukahvista tai suklaahetkestä. KEHITYSMAIDEN ihmisten ongelmat on todella helppo sivuuttaa, vaikka luulen, ettei tiedon välttäminen ole täysin mahdollista. Näemme välähdyksiä uutisissa ja surullisia tarinoita rahankeräyskonserteissa, mutta ne eivät kuuluu omaan todellisuuteemme. Yleinen ilmapiiri ja asenteet kannustavat hautaamaan näkemämme ja kuulemamme ties minne omantunnontuskien kaatopaikoille. Mielestäni on ihmeellistä, että näistä asioista puhuminen jää suurelta osin erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen kontolle. Sen sijaan, että surkuttelemme tilannetta ja toteamme olevamme voimattomia, voisimme vihdoin myöntää, että olemme osapuolia maailmanlaajuisessa ongelmassa, ja myös meillä on vastuumme sen ratkaisemisessa. KESKUSTALLA olisi paikka johdattaa tässäkin keskustelua paljon puhuttuun ratkaisukeskeiseen suuntaan, sen tarkoittamat- ta oman maan kansalaisten huolien unohtamista. Aatteemme pohjautuu ihmisyyteen, ja toivon, että puolue muistaisi tämän myös ulkomaanpolitiikassa ja kehitysyhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Keskustan arvoissa peräänkuulutetaan sellaisia asioita, kuten yhteisöllisyys ja välittäminen, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Ne arvot eivät saa päteä vain Suomen rajojen sisäpuolella, vaan meidän on tunnustettava Suomen ja suomalaisten vastuu myös globaalissa ympäristössä. Muut lehdet DEMOKRAATTI perustelee SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen irtiottoja, kuten esimerkiksi ehdotusta lehtien arvonlisäveron pienentämisestä . mikä toteutettiin edellisen valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen (sd.) aikana: ?Lehtitilausten verollepano oli Jyrki Kataisen hallitukselta alun perinkin virheellinen päätös. Olkoonkin, että ehdotus, vaikka se toteutuisikin, tulee myöhään.? ETELÄ-SUOMEN SANOMAT arvioi uusien mielipidemittausten saldoa: ?Syysiltojen pimetessä suurimmaksi alamäkeä selittäväksi tekijäksi on noussut maan synkkenevä talous, joka konkretisoitui luottoluokituksen laskuna. Löfven syyttää vaalit hävinnyttä porvarihallitusta hyvinvoinnin rapauttamisesta, mutta samaan aikaan Ruotsin edellinen oikeistolainen valtiovarainministeri Anders Borg laatii Suomelle pelastusohjelmaa.?. 22.10.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Arvot eivät saa päteä vain rajojen sisäpuolella Marie Okkonen KOL:n liittohallituksen varajäsen OLEN VIIMEAIKOINA pohtinut paljon tasaarvon ja oikeudenmukaisuuden jakautumisesta globaalisti. Nämä asiat kolkuttelevat mieleni ovea säännöllisesti, mutta viime viikolla ylioppilaskunnassani vietetty Kehitysyhteistyöviikko, sekä tällä hetkellä käynnissä oleva Reilun kaupan viikko ovat aiheuttaneet pienen maailmantuskan pääkoppaani. Yksi paljon mietintää aiheuttanut aihe on kansainvälisen kaupankäynnin ihmisille ja ympäristölle aiheuttamat mittaamattomat vahingot. Kehitysmaiden ihmisten ongelmat on todella helppo sivuuttaa. SANAT eivät riitä kuvaamaan sitä itseinhoa, jota tunsin viime viikolla katsoessani dokumenttia kaakaontuotannosta Norsunluurannikolla. Lapsia kirjaimellisesti varastetaan heidän perheiltään, tai huijataan köyhät vanhemmat lähettämään heidät joksikin aikaa töihin rahaa ansaitsemaan. Nämä lapset, joista nuorimmat ovat vain seitsemän vuoden ikäisiä, salakuljetetaan kotimaastaan satojen kilometrien päähän tekemään ympäripyöreitä päiviä kaakaoviljelmillä vailla toivoa poispääsystä. JÄTTIMÄISET kansainväliset elintarvikeyritykset ostavat näiltä viljelmiltä kaakaota, tekevät siitä suussa sulavia herkkuja värikkäin käärein ja käyttävät valtavia summia markkinointiin ja mielikuvien luomiseen. Ja sitten olen minä. Hallitusohjelman talouspilareista ei ole oikein mitään jäljellä. Äänestäjät alkavat vähitellen ymmärtää, ettei näin voi jatkua. Hallitustyön painolasti näkyi aiemmin demareiden kannatuksessa, mutta nyt vastuun kantaminen painaa myös kokoomusta, koska tavoitteet eivät toteudu. asuntolainoitusmallin takia selvästi suomalaisia velkaantuneempia. Tilanne on suomalaisittainkin mielenkiintoinen. Virheitä pitää voida korjata. Siksi Antti Rinteen esitys on kannatettava. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) onnistui pitämään hallituksen sisäiset väännöt suljettujen ovien takana, mutta nyt päähallituspuolueet nokittelevat toisiaan avoimesti asiassa kuin asiassa, mikä on omiaan rapauttamaan hallituksen luottamusta. Kokoomuksen ja SDP:n keinot talous-ahdingosta nousemiseen ovat kuin eri planeetoilta, mikä sekin sataa opposition laariin. Vaaleissa kyse on pitkälti siitä, mikä puolue pystyy uskottavammin kertomaan, miten Suomi saadaan jaloilleen ja nousuun.? SALON SEUDUN SANOMIEN mielestä Ruotsissa alkoi tuulinen hallituskausi: ?Demarivetoinen hallitus peri edeltäjältään melko vahvan muttei suinkaan ongelmattoman ta- louden. Ruotsin työttömyys on Suomen tasolla, ja kotitaloudet ovat siellä ?ikuisen. Minä, joka mietin suklaata ostaessani lähinnä sen hintaa tai omia linjojani. Ja tietysti sitä makuelämystä: minttukrokantti vai pähkinä? TAKARAIVOSSA jyllää vieläkin ajatus siitä, mitä kaikkea ajattelematon kuluttaja mahdollistaakaan. Kuinka valtava määrä ihmisiä tekeekään töitä surkeissa tai jopa hengenvaarallisissa oloissa olemattomalla palkalla, jotta minä ja sinä saamme nautiskella uusista muo- ?Sen sijaan, että surkuttelemme tilannetta ja toteamme olevamme voimattomia, voisimme vihdoin myöntää, että olemme osapuolia maailmanlaajuisessa ongelmassa ja myös meillä on vastuumme sen ratkaisemisessa
Suosio johtuu siitä, että Sipilä on kokeillut tätä lajia. ko se myös pyrittäessä Suomen Yrittäjien keulapaikalle? Monen yrittäjän leipä tulee viinasta ja tupakasta. Työn tekeminen ei ole vaarallista. Kuva: Jari Laukkanen Rakkaudesta yrittäjyyteen Jari-Pekka Koponen tähtää Suomen Yrittäjien ykkösmieheksi SAMULI NISSILÄ tehdään kovassa paineessa. HELSINKI OLEN tässä mukana rakkaudes- ta yrittäjyyteen, Suomen Yrittäjien puheenjohtajuutta tavoitteleva liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen sanoo. Hän myöntää, että lause voi kuulostaa teennäiseltä rotevan kaljupäisen miehen sanomana. Mies on kuitenkin niin innokas ja asialleen omistautunut, että teennäisyydestä ei ole tietoakaan. Hankasalmelainen Koponen uskoo vahvasti, että yrittäjän etu on samalla koko Suomen etu. . Nykyään kouluissa onneksi puhutaan yrittäjyydestä. Koponen perusti ensimmäisen liikenneasemansa 25-vuotiaana. Järjestö valitsee uuden puheenjohtajan perjantaina 24.10. Hän istui Hankasalmen valtuuston varavaltuutettuna ennen kuin omistautui yrittä- YRITTÄJÄNÄ Koponen aloitti 19-vuotiaana. . En olisi tässä kilvassa mukana, jos näin ei olisi. AINOASTAAN yrittäjyys voi ratkais- ta Suomen velkaongelman, Koponen sanoo. Hänen mukaansa Suomen talous on pienten ja keskisuurten yritysten varassa. . Tämä ruokkii Koposen mukaan luovuutta. . Olisin tehnyt sen jo aiemmin, jos joku olisi kertonut mahdollisuudesta. Se auttaisi niitä pienyrittäjiä, jotka eivät hyödy Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen yhteisöveroalennuksesta. Yrittäjävähennys tarkoittaa, että yksityisiltä elinkeinonharjoittajilta ja henkilöyhtiöiltä verotettaisiin sadan prosentin sijaan 95 prosenttia tuloksesta. Koponen vakuuttaa, että uudistus maksaisi itsensä muutamassa vuodessa takaisin veronmaksajille. jäjärjestöjen toiminnalle. Taloustutkimuksen Lännen Medialle tekemän kyselytutkimuksen mukaan Juha Sipilä on yrittäjien keskuudessa yhtä suosittu pääministeriehdokas kuin yrittäjäpuolueena pidetyn kokoomuksen Alexander Stubb. Tieto ei yllättänyt Koposta. 4 22.10.2014 Parhaat innovaatiot tehdään kovassa paineessa. Yrittäjän etu on koko Suomen etu, liikenneasemayrittäjä Jari-Pekka Koponen uskoo. Monet asiakkaat pysähtyvät asemilla siksi, että he arvostavat päihteetöntä ilmapiiriä. YRITTÄJÄJÄRJESTÖJEN johtotehtävissä Koponen on vaikuttanut yli kaksikymmentä vuotta. Hankasalmen Yrittäjien puheenjohtajana hän aloitti vuonna 1993. Jari-Pekka Liikenneasemat Hankasalmi, Hartola ja Joroinen. Seinäjokelainen Jyrki Mäkynen, 50. Siinä kukaan ei häviä, mutta Suomi voittaa. Kaikki kollegani myyvät tupakkaa. Nyt otamme mieluummin miljoona euroa velkaa tunnissa. KOPONEN toivoo seuraavan hallituksen ottavan käyttöön yrittäjä- vähennyksen. Valittiinpa hänet tai ei, varapuheenjohtajana hän ei aio jatkaa. Suomen Yrittäjien nykyinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ei hae jatkokautta. Yleensä parhaat innovaatiot SUOMALAISTEN työaika on viime vuosikymmeninä lyhentynyt rajusti, Koponen kertoo. Hän haluaa, että suomalaiset tekisivät päivittäin viisitoista minuuttia enemmän töitä, jotta maan kilpailukyky saataisiin palautettua. . Virvatuli-Valaisimet Oy. Hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen, 49. Jos haluaa, että elämällä on vaikutusta, se kannattaa keskittää jonkin asian ympärille, hän opastaa. Nyt mies tavoittelee alan piikkipaikkaa. Lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Suuryritykset lomauttavat ja irtisanovat nyt rajusti. Pienyrittäjät sen sijaan usein tuntevat työntekijänsä niin hyvin, että tekevät kaikkensa välttääkseen irtisanomiset. Perjantaina nähdään, kuinka käy, Koponen vastaa. Hän kertoo, että tähän asti ongelmia ei ole ollut. . Nyt hän pyörittää kolmea Jari-Pekka-asemaa. Kunnioitan heitä ja he kunnioittavat minua. TAUSTALTAAN Koponen on keskustalainen. Oy HM Profiili Ab. MUISTA erottuminen kannattaa yrityselämässä, mutta kannattaa-. Työntekijöitä miehen leivissä on sata. Kristillisen vakaumuksensa takia Koponen ei myy asemillaan alkoholia eikä tupakkaa. Linjaus on osoittautunut hyväksi myös bisnesmielessä. Hän on itsekin havainnut, että yrittäjät suhtautuvat suopeasti Sipilään. . Sitten tie vei Keski-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi, puheenjohtajaksi ja lopulta vuonna 2012 Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajaksi. . Vakaumuksellinen ehdokas herättää helposti ennakkoluuloja. . Tampereella. FAKTA Yrittäjien puheenjohtajakilpaa Suomen Yrittäjät valitsee uuden puheenjohtajan 24.10. Tampereella. Pestistä kilpailee kolme ehdokasta: Torniolainen Paula Aikio-Tallgren, 50
Sanomamme on mennyt läpi, ja myös poliittiset päättäjät mieltävät entistä enemmän sen, että juuri pk-yritysten kautta ne uudet työpaikat syntyvät. Konkreettiset ratkaisut ja päätökset eivät vielä ole Suomessa sillä tasolla, mitä Simolinna ja yrittäjäjärjestö ovat toivoneet. Kuitenkin yrittäjien arvostus kasvaa Simolinnan havaintojen Juha Sipilälle luettavaa PAAVO LIPPONEN on punnertanut markkinoille muistelmiensa toisen osan, vuodet 1979?95. Se on hyvä kirja. eli menestyviä yrittäjiä ja yrityksiä. . Myös luottamushenkilöt puhaltavat yhteen hiileen. . Tämä on vain päättelyä, sillä pitäviä todisteita ei ole. KUN Simolinna aloitti puheenjohtajana, eduskuntavaalit olivat tulossa. Edunvalvonnalliset asiatkin ovat edenneet vaikka kaikki, yli toistasataa tavoitetta, eivät ole lähimainkaan toteutuneet. . Tai oikeastaan sen pitäisi olla heille tenttikirjana. Erityisesti niiden, jotka aikovat ensi kevään hallitusneuvotteluihin, pitäisi hankkia kirja pöydälleen. Kaikkien politiikkaan pyrkivien ja sinne vain vähän aikaa sitten tulleiden kannattaa se lukea. Kuva: Jari Laukkanen KANSANEDUSTAJALLE on tulossa velvollisuus selvittää ulkopuoliset sidonnaisuutensa. Eduskunnan puhemiesneuvosto ehdottaa, että velvollisuus koskisi tehtäviä, elinkeinotoimintaa, omistuksia yrityksissä ja muuta merkittävää varallisuutta, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa edustajan toimintaa. Kansanedustajilta pyydetään sidonnaisuustietoja jo nykyisinkin, mutta tietojen antaminen on vapaaehtoista. Tiedoista ylläpidettäisiin rekisteriä eduskunnan Simolinnan: Yrittäjien arvostus on kasvanut verkkosivuilla. Samalla myös edustajan vastaanottamat tietyn raja-arvon ylittävät lahjat, pääsyliput ja kolmannen osapuolen maksamat matkat ilmoitettaisiin julkiseen rekisteriin. Muutokset tehtäisiin eduskunnan työjärjestykseen. Puhemiesneuvoston ehdotusta valmisteltiin työryhmässä, jonka puheenjohtajana on toiminut ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (kok.). apollon tietäjät TIMO MIKKILÄ HELSINKI SUOMEN Yrittäjien puheenjohtajan paikalta perjantaina väistyvä Mikko Simolinna on mielissään siitä, että yrittäjien arvostus on selvästi kasvanut viime vuosina. Uusia yrityksiä syntyy tällä hetkellä joka päivä, ja erityisesti monet nuoret havaitsevat kohdallaan yrittäjyyden palkkatyötä paremmaksi vaihtoehdoksi. . Tämän jälkeen jatkan edelleen yrittäjänä yritysteni parissa. Nyt voin olla mukana aktiivisesti ja yrityksissäni on kehittämistarpeita. Se, että ihmisillä on arpia, on toissijaista. Ottakoot opiksi sen, kuinka hyvin Lipponen apujoukkoineen oli valmistautunut vuoden 1995 hallitusneuvotteluihin. Lämmittelyksi käy huima kuvaus siitä, kuinka yksinäinen seriffi Mauno Koivisto taiteili itsensä Urho Kekkosen seuraajaksi. Pentti Manninen . Minä en lähde juoksemaan näiden väitteiden perässä. Lähdin siitä, että kaikki tahot on saatava toimimaan yhteisen päämäärän puolesta. 5 22.10.2014 Kansanedustajille velvollisuus selvittää sidonnaisuutensa Kansanedustajalle on tulossa velvollisuus selvittää ulkopuoliset sidonnaisuutensa. Olennaisinta asiassa on se, miten arpensa kantaa. Daniel Wallenius Kalevassa Unto Hämäläinen Jarmo Korhosen kirjasta Helsingin Sanomissa En halua arvailla Korhosen motiiveja, mutta vähän kirjasta huoluu myös sellainen henki, että vaalirahakohun ryvettävä ?kelmi-Korhonen. Yhdessä on töitä tehty yhdessä sovittujen päämäärien puolesta ja myös kentän ohjeiden mukaan. Hänen kuvauksensa vaalirahoituksen hankinnasta luovat kuitenkin lukijalle sellaisen tunnun, että on olemassa sisäinen mutta ulospäin näkymätön looginen yhteys monien päätösten ja vaalirahoituksen välillä. Minusta tässä olemme onnistuneet, Simolinna pohtii. lainat Tämä näkyy Simolinnan mukaan esimerkiksi siinä, että järjestön sisällä ei ole ristiriitoja. Yrittäjien asema on vahvistunut koko ajan ja vahvistuu kaiken aikaa, Simolinna sanoo. Hänen havaintojen mukaan tietoisuus yrittäjyyden mahdollisuuksista on levinnyt hyvin ja poikinut tulosta uusien yrittäjien rynnistäessä tositoimiin. Eniten syntyy yrityksiä, jotka työllistävät aluksi yhden ihmisen. Pystyykö yrittäjä sitten työllistämään itsensä lisäksi muita, riippuu paljolti siitä, saako yrittäjä ja hänen liikeideansa ilmaa siipiensä alle. Työmarkkinat ovat Simolinnan mielestä jäykät, mikä osaltaan tukee nuorten ryhtymistä yrittäjiksi. . 1980-luvulta on puhtaat kirjat ja kirjankannet ovat minun osaltani kiinni. Seppo Kääriäinen Jarmo Korhosen kirjasta Iltalehdessä. TÄRKEÄÄ kuitenkin on, että tietoisuus tästä on olemassa ja että se tietoisuus on kaiken aikaa vahvistunut. Palautetta kentältä on tullut ainakin siinä, että nyt tehdään yrittäjäjärjestössä töitä oikealla tavalla. Simolinna luovuttaa yrittäjäjärjestön puheenjohtajuuden seuraajalleen hyvillä mielin. . Kuva: Jari Laukkanen mukaan tällä hetkellä kohisten. Myönteistä kehitystä ovat hänen mukaansa tukeneet myös muut yrittäjyyden liepeillä toimivat järjestöt esimerkiksi korkeakoulujen ja yliopistojen yhteydessä. On odotettavissa, että syntyy lisää ?kultahippusia. Tämä on jo positiivista. Neljä vuotta puheenjohtajana ollut Simolinna sanoo, että myös hänen oma tavoitteenasettelunsa järjestön kehittämisessä onnistui. Ensimmäisen kaksivuotiskautensa tavoitteeksi Simolinna asetti sen, että järjestö vastaa entistä paremmin yrittäjäkentän tarpeita. . Poliittiset päättäjätkin ymmärtävät jo melko hyvin esimerkiksi pk-yritysten merkityksen työllisyyden kannalta, Mikko Simolinna sanoo. Nuoret kaipaavat jotakin muuta. TULLESSAAN Suomen Yrittäjät ry:n puheenjohtajaksi neljä vuotta sitten Simolinna asetti yhdeksi tavoitteekseen puhua yrittäjyyden puolesta kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Ja myös se on mennyt läpi, että yrittäjät pystyvät myös säilyttämään työpaikkansa talouden vaikeinakin aikoina. . haluaa samalla korjata omaa mainettaan. Mika Koskinen Ilta-Sanomissa 1980-luvun tilit on tarkastettu joka vuosi eikä niissä ole mitään huomauttamista kenellekään
Kuva: Maria Seppälä VÄESTÖLIITTO on julkaissut perhebarometriaan vuodesta 1997 alkaen. Ihmisten valinnanmahdollisuuteen ei pitäisi puuttua eikä pakottamalla tehdä tällaisia ratkaisuja, Lainiala perustelee. HOITOVAPAAN pakollisen puolittamisen sijaan Perhebarometrin vastaajat haluaisivat lisätä isien kotonaoloa muilla, vapaaehtoisilla tavoilla. Lainialan mukaan barometrista käy ilmi, että isät olisivat valmiita olemaan eri perhevapailla poissa ansiotyöstä huomattavasti pidempiä aikoja kuin mitä he todellisuudessa ovat. Erityisesti nuoret, 20?29-vuotiaat isät olisivat halukkaita hoitamaan lapsia kotona nykyistä kauemmin. Kun nuorilta miehiltä kysyttiin, kuinka pitkään he haluaisivat tai olisivat halunneet hoitaa nuorinta lastaan kotona, tyypillisin vastaus oli 5?6 kuukautta. Myös isälle kiintiöidyn vanhempainvapaan pidentäminen sai Perhebarometrissa runsaasti kannatusta. Noin 65 prosenttia vastaajista haluaisi pidentää vanhempainvapaata niin, että isän vapaajakso pitenisi nykyisestä 1,5 kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan suomalaiset eivät kannata hoitovapaan kiintiöimistä äidin ja isän osuuksiin. 6 22.10.2014 Perheet haluavat itse päättää lastenhoidosta Väestöliiton tutkija: Hallitus on unohtanut lapsivaikutusten arvioinnin päätöksenteosta ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA SUOMALAISET eivät kannata alle 3-vuotiaiden lasten hoitovapaan puolittamista äidin ja isän kesken. Asia käy ilmi Väestöliiton viime viikolla julkaisemasta Perhebarometrista, jossa kartoitettiin kansalaisten toiveita ja kokemuksia perhepolitiikasta. Kriittisimmin Jyrki Kataisen hallituksen esitykseen hoitovapaan jakamisesta suhtautuivat lapsiperheet, joista vain 35 prosenttia kannatti esitystä. Kaikista vastaajista hoitovapaan jakamista kannatti 40 prosenttia. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan maaliskuussa julkaisemassa tutkimuksessa. Myös Perhebarometrin kirjoittaja, Väestöliiton perhetutkija Lassi Lainiala vastustaa hoitovapaan kiintiöimistä. . Isien kotonaoloa lasten kanssa halutaan lisätä vapaaehtoisin keinoin. Perhepolitiikka oli barometrin aiheena nyt kolmatta kertaa. Enemmistö barometrin vastaajista piti suomalaista perhepolitiikkaa yleisesti ottaen oikeansuuntaisena. Valtion tiukka taloustilanne vaikuttaa olleen hyvin vastaajien tiedossa, sillä toiveet perhepolitiikan suhteen olivat varsin maltillisia. Esimerkiksi kotihoidontukea ja vanhempainrahaa halusi nyt korottaa harvempi vastaaja kuin aiemmissa tutkimuksissa. Ylimääräistä 200 euron suuruista lapsilisää kaikkein vähävaraisimmille perheille kannatti sen sijaan jopa 70 prosenttia vastaajista.
Suomen sosiaali- ja perhepolitiikka torjuu hyvin köyhyyttä ja perheillä on erilaisia mahdollisuuksia hoitaa lastaan haluamallaan tavalla. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna ehdotetaan 6,9 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan tämän vuoden lopussa 96,6 miljardia euroa.. Hietala on toiminut aikaisemmin myös Palvelualojen työnantajien työmarkkinajohtajana. Ahtelaa kuvataan työnantajaansa kohtaan lojaaliksi ja neuvottelukokemukseltaan vahvaksi. AKAVAN erityisalojen liiton edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen palasi tänä vuonna nykyiseen työhönsä reilun kolmen vuoden jälkeen työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehen virasta. Neuvottelukokemuksestaan huolimatta hän ei ole kovin tunnettu työmarkkinapiireissä. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle kuuluu kärkinelikkoon. Lapsilisässä on jo nyt yksinhuoltajille tarkoitettu korotus, joten vastaajat näkevät kenties lapsilisän keinona auttaa myös kaikkein köyhimpiä, hän pohtii. Perhepolitiikan kehittämisehdotuksista eniten kannatusta saivat työelämän joustavuuden ja osa-aikatyön mahdollisuuksien lisääminen. BAROMETRIIN vastanneiden tavoin myös Lainialalla itsellään on varsin maltillisia toiveita perhepolitiikan kehittämisen suhteen. Esimerkiksi vanhempainvapaan uudistaminen Ruotsin mal- liin ei liene tässä taloustilanteessa realistinen tavoite, vaan lähinnä tulisi pyrkiä nykyisen järjestelmän säilyttämiseen. . Lisäksi lapsiperheillä on ollut tarjolla heidän kasvatustyötään tukevia palveluja, Lainiala kiittää nykytilannetta. Lainiala on huolestunut hallituksen lapsiperheiden etuuksiin esittämistä leikkauksista, joita hän pitää ensimmäisinä merkkeinä sosiaalipolitiikan lamasta. Leikkauksia ja muutoksia on esitetty ristiriitaisesti ja sekavasti, ilman selkeitä kustannusarvioita ja perhepoliittisia linjauksia. Muutosten vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin ei ole arvioitu. Lainiala peräänkuuluttaa tiiviimpää yhteistyötä lasten ja perheiden asioista vastaavien ministeriöiden välille, jotta lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa saataisiin toimimaan paremmin. Nyt asiat jakaantuvat neljän eri ministeriön hallinnonalalle, eikä kokonaisuus ole kenenkään käsissä. . -barometriin vastasi viime joulukuussa 2 619 iältään 20?55-vuotiasta Manner-Suomessa asuvaa kansalaista. Kyselyn toteutti TNS Gallup ja aineiston analysoi tutkija Lassi Lainiala. Edelliset perhepolitiikkaa luotaavat barometrit ovat vuosilta 2010 ja 2004. TUTKIMUSAINEISTO kerättiin joulukuussa, jolloin hallituksen esittämät lapsilisien leikkaukset eivät olleet vielä tiedossa. Tutkimuksessa kuitenkin tiedusteltiin yleisesti vastaajien mielipidettä lapsilisien tasosta, ja vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että lapsilisiä tulisi leikata juustohöylällä kaikilta. Leikkausten sijaan lapsiperheistä yli puolet ja kaikista vastaajistakin lähes puolet haluaisi porrastaa lapsilisää tulojen mukaan. Lainialan mukaan tulosidonnainen lapsilisä on ihmisten mielissä varsin looginen jatke progressiiviselle verotukselle. . Hyvin toimeentuleville ei haluttaisi antaa etuutta, jota he eivät juurikaan tarvitse. Siinä lisätään määrärahoja nettomääräisesti 77 miljoonalla eurolla. Velkaa otetaan sen sijaan aiemmin arvioitua vähemmän, sillä lisäbudjetti vähentää lisälainanoton tarvetta reilulla 500 miljoonalla eurolla. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2015. Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) totesi lauantaina Ylen Ykkösaamussa haluavansa perua kotihoidon tuen jaon. Helle osallistui STTK:n pääneuvottelijana eläkepaketin sorvaamiseen. TYÖNANTAJAPUOLELTA arvellaan, että lopullinen kilpailu käydään kahden työnantaja- puolen ehdokkaan eli Ahtelan ja Hietalan välillä. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva FAKTA Perhebarometri Väestöliiton Perhebarometri 2014 kartoittaa suomalaisten perhepoliittisia toiveita ja kokemuksia. ?Perhepolitiikka kriisin aikana. Sillä korvattaisiin nykyinen laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Hallitusneuvos Riitta Kuusisto sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että lakiehdotuksen yksityiskohtia viimeistellään vielä. Kataisen hallituksen tavoitteena oli parantaa koordinaatiota, mutta oikeastaan mitään toimenpiteitä ei ole tullut, Lainiala harmittelee. Valtakunnansovittelijan paikka täyttyy ensi kuussa TIINA TENKANEN/UP Neljän ehdokkaan kärki on erottumassa valtakunnansovittelijaksi. Valtioneuvosto nimittää marraskuussa työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) esityksestä seuraavan valtakunnansovittelijan. Vahvimmilla ehdokkailla on jo näyttöä neuvottelutaidoista, kuten työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamies Harri Hietalalla ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtajistoon kuuluneella, mutta nykyisin yksityisenä konsulttina toimivalla Jukka Ahtelalla. Työnantajapuoli kehuu Harri Hietalan neuvottelukokemusta, mutta samalla mies on oman linjan vetäjän maineessa. Räsänen toivoi, että asia raukeaisi hallituksessa. Räsäsen mukaan malli ei tuo kustannussäästöjä, vaan se tulee kalliiksi yhteiskunnalle kuntien päivähoitokustannusten lisääntymisen vuoksi. Hänen mielestään perheiden tulisi saada itse päättää, kuka milloinkin lasta hoitaa. Valtioneuvosto nimittää marraskuussa työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) esityksestä seuraavan valtakunnansovittelijan. joulukuuta. Kuusiston mukaan kotihoidon tuen jakaminen koskisi niitä perheitä, joissa vanhempainrahakausi päättyy ja oikeus kotihoidon tukeen alkaa lain voimaan tulon jälkeen. 7 22.10.2014 Lakiehdotusta viimeistellään HOITOVAPAAN jakaminen vanhempien kesken sisältyy lakiluonnokseen lastenhoidon tuista. Hän jää vuoden vaihteessa eläkkeelle. Valtakunnansovittelijan paikkaa ovat hakeneet myös Lemminkäisen henkilöstöjohtaja Tapio Huttunen, Espoon kaupungin palvelujohtaja Jyrki Jokinen, Elintarviketeollisuusliiton kehitysjohtaja Petri Linkoneva ja sovittelujohtaja Heikki Mikkola Oulun seudun setlementtiyhdistyksestä. Valtakunnansovittelijan pesti kestää neljä vuotta. Lisäbudjetista tarvittaessa rahaa Talvivaaraan ja ebolaan VALTION kolmannessa lisätalousarviossa varataan tarvittaessa rahaa niin Talvivaaran kaivosalueen ympäristön pilaantumisen kuin ebolaviruksenkin torjuntaan. Hallituksen tiistaina neuvottelemassa lisäbudjetissa varataan viisi miljoonaa euroa Talvivaaraan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään 4. Määrärahalla hankitaan tarvittaessa vesienkäsittelytekniikkaa. Kehitysyhteistyön määrärahaa korotetaan 21 miljoonalla eurolla, josta voidaan tarvittaessa kohdistaa lisävaroja ebolan torjuntaan. Hallitus antaa lisätalousarvion eduskunnalle torstaina. Palkansaajapuoli katsoo, että tällä kertaa on palkansaajien ehdokkaan vuoro päästä valtakunnansovittelijaksi. Jos palkansaajajärjestöt saavat tahtonsa läpi, saadaan ensi kertaa nainen valtakunnansovittelijaksi. Viime hakukierroksella palkansaajien ehdokasasettelu epäonnistui ja Esa Lonka jatkoi valtakunnansovittelijana. Hän on toiminut nykyisessä työssään viime vuoden huhtikuusta. STTK:hon Helle siirtyi Työeläkevakuuttajat Telan johtajan paikalta, jota ennen hän toimi Akavan edunvalvontajohtajana ja Tehyn neuvottelujohtajana
Urho Kekkosen ote herpaantui ja vallan otti Koivisto. Muodollisesti vallan siirto tapahtui syksyllä, kun Kekkonen sairastui ja Koivisto ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä. Siitä alkoi demarien 30 vuotta kestänyt presidenttiputki. KOIVISTON pääministerikaudella 1979-81 Lipponen toimi pääministerin sihteerinä. Yli 500-sivuisessa opuksessa (Murrosten aika, Muistelmat 1979-95, WSOY)) Lipponen kertoo, että pääministerin sihteerin tehtävä oli hyvä koulu hänen myöhemmälle pääministeriuralleen. Lipponen istui kaksi kautta pääministerinä suuren laman jälkeen 1995-2003. Kolmannestakin kau- desta hän jäi vain karvan verran keskustan palattua pääministeripuolueeksi Anneli Jäätteenmäen johdolla. Lohdutukseksi Lipponen otti tuolloin eduskunnan puhemiehen paikan. LIPPONEN kertoo tarkasti pitkän polkunsa Suomen poliittisen vallan huipulle. Koiviston pääministerikautta Lipponen saa kuvata vierestä. Hidasta puhetapaansa Moosekseen vertaava Lipponen johdatti puolueensa jättivoittoon eduskuntavaaleissa 1995. SDP sai äänistä 28,3 prosenttia (63 edustajaa), keskusta 19,9 ja kokoomus 17,9 prosenttia. Lipponen kuvaa, kuinka etevästi demarit valmistautuivat hallitusneuvotteluihin ja kuinka työmarkkinajärjestöt ilmoittautuivat vikkelästi hallituksen tueksi. PÄÄMINISTERINÄ Suomen EU:n jäseneksi vienyt Aho tarjosi itseään Lipposen valtiovarainministeriksi, mutta ei kelvannut. Kunnioitin Kalevi Sorsaa suuresti, mutta hänen ympärilleen muodostu- nut palvontapiiri muodosti puolueeseen takahuoneen valvontakomission, jonka vaikutus oli rappeuttava. SDP:N JOHTOON Lipponen nousi 1993. 8 22.10.2014 Koivisto kehui valtapelin ko Paavo Lipponen kuvaa pikkutarkasti polkunsa pääministeriksi PENTTI MANNINEN HELSINKI SUOMEN merkittävimpiin pääministereihin kuuluva Paavo Lipponen (sd.) kertoo muistelmakirjassaan, kuinka pääministeri Mauno Koivisto nautti valtapelistä keväällä 1981. . Hän an- toi 6. Voittaja passitti sutjakasti vaalien kakkosen oppositioon. Demarit arvioivat, että kokoomus olisi helpompi kumppani. Olletikin kun kokoomusjohtaja Sauli Niinistö osasi korostaa hallituksen toimintakykyä.. Se tarkoitti, että presidentti ei voi yksin erottaa hallitusta. Iskulyönti jää historiaan. Jos olisin SDP:n puheenjohtaja, minua ei entisen puheenjohtajan sisäpiiri pyörittäisi. Koivisto tarkoitti ainakin sorsalaisia demareita ja keskustan Paavo Väyrystä, ehkä Kekkostakin. LIPPONEN kuvaa Koiviston toimia voimannäytöksi. Pari päivää myöhemmin hallituksesta sivussa ollut puoluejohtaja Kalevi Sorsa (sd.) sanoi lehtihaastattelussa, että hallitus joutaa mennä. Seuraavana päivänä Koivisto koukkasi vastaiskuun. Minulla on kortit, eivätkä huonot, minkähänlaiset kortit on pojilla, Koivisto kehräsi sinä päivänä, jolloin hän asettui valtataistossa presidentti Urho Kekkosta vastaan. ?Pojilla. Koivisto puolestaan pitää Väyrystä desperadona. Keskustan Eino Uusitaloa ja Ahti Pekkalaa Lipponen sanoo kunnioittavansa rakentavasta toiminnasta Koiviston hallituksen aikana. Lama-ajan pääministeri Esko Aho saa Lipposelta tunnustusta, mutta myös arvostelua ylimielisyydestä. MURHEELLISENA Lipponen sai seurata, miten Sorsan jälkeen puheenjohtajaksi valittu Pertti Paasio ei pystynyt nousemaan edeltäjänsä varjosta. Lipponen veti omat johtopäätöksensä. . huhtikuuta TV:n iltauutisille lausunnon, että hallitus istuu niin kauan kuin eduskunta antaa sille aikaa. Lausunto oli siihen aikaan ennenkuulumaton. Tuimimman tuskan tuottivat presidenttipelin vastapuolella otelleet Väyrysen joukot. Mutta Koivisto sai taistella myös omiaan vastaan, kun Sorsakin mieluili presidentiksi. Lipponen paljastaa demarien pohtineen, miten heikkenevään Kekkoseen piti suhtautua 1980-luvun alussa. Johtopäätös oli selvä: niin kauan kuin Kekkonen on täysivaltainen presidentti, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdella häntä kuin vallassa olevaa poliitikkoa. KIRJA sisältää sapekkaita väläyksiä ja luonnehdintoja erityisesti keskustasta ja toisista poliitikoista, sekä Lipposen että muiden suulla. Lipposelle Koivisto on hyveellinen filosofi-hallitsija, jollaisesta antiikin Platon haaveili. Ikääntyvä presidentti oli huhtikuun alussa ehdottanut hallituksen eroa
Koitetaan tehdä päätöksiä, joilla ongelmaväylät tukitaan. Sidotaan palkat pitkäaikaisilla sopimuksilla ja tehdään rakenneuudistukset, Vartiainen sanoi. ASIANTUNTIJAT arvelivat yksimielisesti, ettei Suomen luottoluokituksen lasku itsessään aiheuta ongelmia. Vaikeudet olivat tiedossa muutenkin, ja oleellisinta on pureutua niiden syihin. Valtiovarainvaliokunta kutsui talousasiantuntijat koolle saadakseen punnitun mielipiteen maan talouden näkymistä. Valiokuntaa johtavan Kimmo Sasin (kok.) mukaan kuulemisesta on tarkoitus tehdä jokasyksyinen perinne.. On myönnettävä, että en olisi uskonut Mauno Koiviston keräävän viikonvaihteessa 3.?6.4.1981 voimansa operaatioon, josta voi hyvin käyttää ranskankielistä ilmaisua tour de force, voimannäyttö. Kysymys, oliko Sorsa keväällä 1981 kaatamassa Koiviston hallitusta ja suunnittelemassa K-linjan kanssa tilalle punamultaa Karjalaisen johdolla, jää mielestäni vaille lopullista vastausta. Martti Ahtisaari . He olivat piirrelleet kokoomuslaisten kanssa sinipunaista hallitusohjelmaa jo ennen vaaleja. HALLITUKSEEN päässeet vihre- ät inisivät vielä ohjelmaneuvot- teluihin tullessaan, että markasta luopumisesta pitäisi järjestää kansanäänestys. Vaatimus unohtui ministeriauton alle, eikä kansa äänestänyt markasta. Vahvaksi pääministeriksi nouseva Lipponen oli sanonut jo aiemmin, että EU-asioissa hän vie ja muut vikisee. IHMELÄÄKETTÄ Suomen talouden tervehdyttämiseen ei ole, mutta keinoja on. Näin totesivat maan eturivin talousviisaat tiistaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa. Keinojen sisällöstä oltiin varsin yksimielisiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ja tiedemaailman edustajat katsoivat, että rakenteelliset uudistukset on saatava maaliinsa. Suurten menopaineiden leikkaaminen antaa pelivaraa elvyttää eli suunnata rahaa sinne, missä sitä tarvitaan talouden nostamiseksi. Professori Pertti Haaparanta sanoi euroalueen tuhonneen paastopolitiikallaan yri- tysten markkinat. Euroalueen vienti supistui 16,5 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2012. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Talousviisaat varoittavat äkkijarrutuksesta PIIA LEINO/STT HELSINKI Rouva Tellervo Koivisto osallistui monien muiden korkeiden toverien kanssa Paavo Lipposen kirjan julkistustilaisuuteen. Kuva: Jari Laukkanen Kokoomuksen kanssa ei nokka tuhisisi, kun asioista pitää sopia, avustajat sanoivat tulevalle pääministerille. Tarja Halonen istui SDP:n eduskuntaryhmän toimistossa ja mittaili viivoittimella ilmoituksiani. Voi olla, että maailma on siirtynyt pysyvästi tilaan, jossa epävarmuus on suurempi, Korkman sanoi. VATTIN YLIJOHTAJA Juhana Vartiainen varoitti kiivaan elvyttämisen vaaroista. Julkisen talouden kestävyysvaje voi pahentua entisestään ja kilpailukyky heiketä. Kokemus osoitti, että valinta oli oikea. Vähimmäisvaatimuksena muutokselle näen vastavuoroisuuden toteutumisen Suomen ja aina kulloisenkin kolmannen maan välillä, Torniainen sanoo. . Talouttaan elvyttänyt Yhdysvallat selvisi 2 prosentin laskulla. . Riskit eivät kuitenkaan ole syy jättää elvyttämättä. . Eduskunnan lakivaliokunta äänestää huomenna aloitteen ottamisesta käsittelyyn. Aloitteen tavoitteena on kiristää ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien oikeutta ostaa kiinteistöjä Suomesta. Aloitteen on allekirjoittanut 90 kansanedustajaa yli puoluerajojen. Lakivaliokunnan 17 jäsenestä 13 on allekirjoittanut aloitteen. FAKTA Neljä suurta demaria Lipposen silmin Mauno Koivisto VENÄLÄISTEN Suomessa tekemät maakaupat ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Paljon keskustelua on herättänyt muun muassa maakauppojen vastavuoroisuuden toimimattomuus. Suomalaisilla ei ole käytännössä samanlaista oikeutta ostaa maata Venäjältä kuin venäläisillä oikeus ostaa täältä. Keskustan Torniaisen mukaan nykyinen laki maakaupoista ei vastaa tarvetta. . (Koivisto torjui presidentti Kekkosen erovaatimuksen.) Kalevi Sorsa . Parasta politiikkaa olisi euroalueen laajuinen elvytys, Haaparanta sanoi. Professori Sixten Korkman totesi, että julkisia menoja on karsittava, mutta syytä äkkijarrutuksiin ei ole. Taloudenpidossa on otettava huomioon, ettei paluuta takavuosien vauhdikkaan kasvun aikoihin ehkä enää ole. . STT Lähde: Paavo Lipponen: Murrosten aika, muistelmat 1979-95, WSOY 2014, 558 sivua. rttejaan Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kutsui talousasiantuntijat koolle saadakseen punnitun mielipiteen maan talouden näkymistä. 9 22.10.2014 Pääministeri ja avustaja, Mauno Koivisto ja Paavo Lipponen, vuonna 1981. Torniainen: Maakauppa-aloite otettava käsittelyyn Kuva: Suomenmaan arkisto KANSANEDUSTAJAT Ari Torniainen (kesk.) ja Suna Kymäläinen (sd.) vaativat maakauppaaloitteen ottamista käsittelyyn ja lainvalmistelun aloittamista. Ahtisaaren diplomaattinen osaaminen oli sellaista maailmanluokkaa, ettei sitä ole Suomessa ymmärretty. Tarja Halonen . Paastopolitiikka on keskeisin syy siihen, miksi euroalueen tila on se, mikä on. Aivan niin poliittista poliitikkoa minusta ei milloinkaan tullut
Päivämäärä ei ollut meillä tiedossa, Hasanen harmittelee. POLITIIKASSA mukana olo ei yksinkertaista, Hasanen on huomannut. . Sanotaan, että politiikka on tarkoitettu kaikille. Menen omalla lähialueellani kansan pariin turuilla ja toreilla. Nettimaailma on onneksi nykyään hyvä ja edullinen paikka tehdä vaalityötä. Motto: Elämässä onnistaa, kun vaan jaksaa ponnistaa. HASANEN on sairastanut koko ikänsä lasten nivelreumaa. Osittain pyörätuoliin sidottuna ja ajoittain henkilökohtaista avustajaa tarvitsevana järjestöaktiivina Hasanen on saanut niin sanotusti terveiden maailmassa kohdannut kaikenlaisia tilanteita. . Olen sen verran kunnianhimoinen, enkä luovuta ihan helpolla, joten en myöskään halua vetää ehdokkuuttani pois heppoisilla perusteilla.. Myös vammaisten ja yrityselämän olisi hyvä lähestyä toisiaan. Mutta meillä, jotka politiikkaa ja yhteiskunnan etuja tarvitsisimme eniten, ei ole varaa osallistua. Matkat ja vaikka seminaarien osallistumismaksut ovat kukkarolle liikaa, eikä pienillä kunnallisjärjestöillä ole rahaa tukea osallistumista. Jos Hasanen nimetään ehdokkaaksi, hänen on miettivä muita vaalityön tapoja kuin laajan vaalipiirin kiertäminen laidasta laitaan tai kalliit lehtimainokset. . Monet vammaiset kuuluvat vihreisiin, hän koki kuitenkin keskustan arvot läheisemmiksi. Normaalia on, että keskustellaan ylitseni avustajan kanssa tai ääntä korotetaan, vaikkei kuulossani ole mitään vikaa. Hasanen hymähtää jäävänsä helposti kokouspaikan ulkopuolelle rappusten ja muitten kulkuesteiden takia. Tekonivelet saatuaan Hasanen on pystynyt esimerkiksi kotioloissa kävelemään jopa ilman keppejä Hasanen on toiminut vuosia muun muassa invalidiliitossa ja reumaliitossa. Satu Hasasella on myös paikallisia ja alueellisia luottamustehtäviä vammaisuuteen koskevissa toimielimissä. Hän on kiinnostunut henkisestä hyvinvoinnista ja elämäntaidon hallinnasta. Hasanen valmistui taloushallinnon tradenomiksi 2002, on suo rittanut kouluttajan erikoistumisopinnot ja , valmistui yhteisöpedagogiksi 2009. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAKSI 39-vuotiaan mikkeliläisen kan- nusti havainto, etteivät vammaisten asiat tässä yhteiskunnassa parane sillä, että he keskenään ongelmistaan puhuvat. HASANEN on miettinyt myös sitä, että eduskuntavaaleissa vammaisehdokkaita pitäisi voida äänestää koko maassa, jolloin jonkun läpimeno mahdollistuisi. Hieman yli metrinmittainen Hasanen toteaa, ettei näkyvyyttä ole helppo saada. Hän ollut vasta pari vuotta mukana keskustassa, joten poliittisia näyttöjä ei ole ehtinyt syntyä. Luonteeltaan hän on enemmin seuraileva kuin päällepäsmäri, harkitseva kuin kärkäs. . Kuva: Päivi Vento PÄIVI VENTO MIKKELI Vammaisia pitäisi olla mukana politiikassa ja muissa järjestöissä. . Se ei riitä, että vammaisjärjestöt ajavat omia etujaan. Toivoisin myös, että vammaisjärjestöt tekisivät avoimemmin yhteistyöltä muiden järjestöjen kanssa. MIKKELILÄINEN Satu Hasanen saa odottaa marraskuun puolelle tietoa siitä, onko hän yksi KaakkoisSuomen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista vai ei. Etelä-Savolla on viiden paikan kiintiö, josta piirikokous täytti neljä lokakuun alussa. Vammaisia pitäisi olla mukana etenkin politiikassa. Hasanen huomauttaa, että henkilöt, joilla ei ole vammaistaustaa tai joilla menee taloudellisesti hyvin, eivät tahtomattaankaan pysty ajattelemaan asioita vammaisten näkökulmasta. . Viides paikka jätettiin auki. Etelä-Savon pohjoisosista etsitään ehdokasta, jotta ehdokasasettelu kattaisi alueen maantieteellisesti mahdollisimman hyvin. . Minulle jäi kuitenkin tunne, että minulta odotettiin oman ehdokkuuteni poisvetämistä, jolloin haluttu ehdokas pohjoisosista varmaan löytyisi helpommin, Hasanen miettii asioiden kulkua. Hän myöntää, että hänen kohdalla ilmoitus ehdokkuudesta jätettiin piirihallitukselle myöhässä. . 10 22.10.2014 Politiikkaa pyörätuolista Satu Hasasen mielestä eduskuntavaaleissa vammaisehdokkaita pitäisi voida äänestää koko maassa, jolloin jonkun läpimeno mahdollistuisi Satu Hasanen kiinnostui politiikasta muutama vuosi sitten
Keskusteluissa pyrittiin muuttamaan esimerkiksi sitä, miten uniongelmaiset suhtautuivat unettomuuteen. Uudelleenkouluttautuminen on asia, jonka tulisi jatkossa olla kaikkien perusoikeus, Eskola sanoo. Keskustan Kurvinen: Valtatie 19:n pullonkaula purettava Lyhytterapia saattaisi olla unettomuuden hoidossa lääkkeitä tehokkaampaa. Kuva: Pekka Sakki/Lehtikuva Ohjelma kertoo vuoron rasittavuuden TYÖTERVEYSLAITOS ja it-palveluyritys CGI ovat kehittäneet työvuoro-ohjelman, joka antaa käyttäjälle heti palautteen siitä, miten raskas vuorokierto on työntekijälle. Nyt tarvitaan vain valtiovallan vakuuttaminen asian taa, linjaa Kurvinen.. Haluan tuoda KOL:n toimintaan laaja-alaisuutta ja rohkeutta. Ajonopeuksien pudottaminen ei enää riitä. Kaikilla kuitenkaan ei ole mahdollisuutta tähän. Vireystilaa yövuoron aikana pystyttiin parantamaan hieman eri lääkkeillä. . Kaikkiaan vaikutukset olivat yllättävän vähäisiä, kertoi Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Mikael Sallinen tiistaina Helsingissä Työterveyspäivillä. SALLISEN Työterveyslaitokselle tekemän tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen kuljettajien keinot pysytellä virkeinä ajon aikana eivät juuri tuota tulosta. Sairaanhoitopiirin työhyvinvointipäällikön Oili Ojalan mu- kaan kokemukset ovat olleet hyviä, kun samalla on annettu työntekijöiden osallistua enemmän vuorojensa suunnitteluun. . Saimme lupaavia tuloksia, vaikka työvuoroja ei muutettu. Sallisen mukaan kokemukset lyhytterapiasta unettomuuden hoidossa ovat silti vielä niin vähäisiä, ettei sen tehoa voi arvioida kattavasti ilman lisätutkimuksia. lyhyesti Susanna Eskola on ehdolla keskustanuorten liittohallitukseen. Ensimmäinen tutkinto puualalta ei avannut työllistymismahdollisuuksia, joten pyrin uuteen koulutukseen. Etenkin koulutuspolitiikka kiinnostaa, sillä opiskelen toista ammattikorkeakoulututkintoa. Työterveyslaitoksen antamalla lyhytterapialla onnistuttiin vähentämään vakavasta unettomuudesta kärsivien työntekijöiden osuus kolmannekseen lähtötilanteesta. Kokeilu tehtiin Yleisradiossa lähinnä pienryhmäkeskusteluissa. . Tehokkain tapa piristää itseään olisi ottaa nokoset. SEN sijaan alustavien tutkimusten mukaan lyhytterapia saattaa olla huomattavasti lääkkeitä tehokkaampi tapa unettomuuden hoitoon. Eri tutkimusten mukaan sekä vakavan unettomuuden lääkehoito että vuorotyöntekijöiden menetelmät pysyä virkeinä ovat pitkälti tehottomia. Tuoreen selvityksen mukaan lääkehoidoista on vain vähän hyötyä unettomuuden hoidossa. Kirjallisuuskatsauksen mukaan vuorotyöntekijät saavat lääkkeistä varsin vähän hyötyä uni- ja vireysongelmiensa korjaamiseen. Katsauksessa käytiin läpi 15 tutkimusta, jotka käsittelivät viittä lääkettä. Katsauksen mukaan melatoniinin avulla unen kesto lisään- tyi vajaat puoli tuntia, mutta esimerkiksi tavallinen unilääke ei parantanut yövuorojen välissä nukuttuja päiväunia. Kuva: Suomenmaan arkisto Lääke ei välttämättä paras apu unettomuuteen JUSSI LANKINEN/STT HELSINKI UNETTOMUUDEN hoito saattaa olla nykyisin monin tavoin virheellistä. Kuva: Keskustanuorten Kainuun piiri Kainuu esittää Eskolaa nuorten liittohallitukseen KAINUUN KESKUSTANUORET esittää kuhmolaista Susanna Eskolaa keskustanuorten liittohallitukseen. Ohjelma perustuu tuoreimpiin tutkimuksiin vuorotyön rasittavuudesta. Titania-ohjelma on ollut käytössä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Minusta KOL:n on tehtävä myös jatkossa laadukkaan koulutus- ja sivistyspolitiikan lisäksi rohkeaa ja innovatiivista yleispolitiikkaa kaikella sillä korkeakoulutuspääomalla, mitä sen joukoista löytyy, Hanhilahti sanoo. POLIITTISTA kokemusta Hanhilahdelle on karttunut Pirkanmaan Keskustanuorten puheenjohtajana, Tampereen kaupungin varavaltuutettuna sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan jäsenenä, Tamyn hallituksesta ja Keskustanuorten liittohallituksesta. Vilhartti Hanhilahti. Olemassa on järkevä suunnitelma päätien muuttamiseksi osin nelikaistaiseksi ja osin ohituskaistoilla laajennettavaksi sekä luonnokset paremmista eritasoliittymistä. Ensi vuonna Eskola toimii piirijärjestönsä varapuheenjohtajana. . Yleisimmät keinot olivat kehon liikuttelu ajon aikana, ikkunan avaaminen, juominen ja jutteleminen. . Kurvisen mukaan ruuhkat vaikeuttavat jo elinkeinoelämän toimintaa ja kansalaisten palvelujen saatavuutta sekä vaarantavat liikenneturvallisuuden. . varapuheenjohtaja Antti Kurvinen vaatii toimia valtatie 19:n ongelmien ratkaisemiseksi välillä Seinäjoki-Lapua. Kyseinen tieyhteys on pahasti ruuhkautunut kolmen valtaväylän risteämä. Uudistus on edistänyt työssä jaksamista, ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet, Ojala kertoo. Ohjelman avulla voidaan myös tarkastella jälkikäteisesti jopa monen vuoden ajalta, miten raskas vuorokierto on ollut. KESKUSTAN Etelä-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja, Kauhavan kaupunginvaltuuston 1. Eskola on 25-vuotias agrologiopiskelija Savonia-AMK:n Iisalmen kampuksella. Hän aloitti toiminnan keskustanuorissa kaksi vuotta sitten kunnallisvaalien alla, ja on tänä vuonna toiminut Kainuun Keskustanuorten johtokunnassa ja Kuhmon osaston varapuheenjohtajana. Kun eduskuntavaalit ja hallitusneuvottelut häämöttävät, on kaikkien eteläpohjalaisten aika yhdistää voimat yli puolue- ja etujärjestörajojen ja viedä eteenpäin VT 19:n laajennus- ja parannushanketta. . 11 22.10.2014 Vilhartti Hanhilahti ehdolla KOL:n johtoon TAMPEREEN OPISKELEVAT KESKUSTALAISET esittää Vilhartti Hanhilahtea Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtajaksi. Hanhilahti on 26-vuotias graduvaiheen valtio-opin opiskelija Tampereen yliopistosta. Maatalon poikana hänen arkeensa kuuluvat opiskeluiden, politiikan, jääkiekon ja liikuntajärjestötyön lisäksi myös perinteiset maataloustyöt kotitilalla. . Varsinkin eduskuntavaalien alla kentälle on luotava hyvä pöhinä kovalla jalkatyöllä, Hanhilahti linjaa. KOL on tullut Hanhilahdelle tutuksi liittohallituksen varajäsenenä ja myöhemmin keskustanuorten edustajana KOL:n liittohallituksessa.
Tämä asia on tosi. Jouko Loikkanen Ruotsin puolustusvoimat jatkoi eilen viidettä päivää mahdollisen sukellusveneen etsintöjä Tukholman saaristossa. Tietysti muut toimet, kuten selvittää mistä on kyse ja ottaa kiinni, ovat mahdollisia. Määrittelyn tekee valtio itse. 1980-luvun sukellusvene-etsintöjen aikaan Ruotsi katsoi, että kyseessä oli aseellinen hyökkäys. . Kuunteleepa hallitusta tai oppositiota, niin virret ovat likipitäen yhtä valittavia. Mutta nousemaanhan tästä olisi lähdettävä. Ihan ensiksi olisi nopeasti saatava käsiin entisen valtiovarainministerin, ylioppilas Anders Borgin selvitys nykytilan syistä ja neuvot etenemisellemme. Sitten ei pitäisi tuhlata aikaa sen vertailemiseen siihen ministeri Jyrki Kataisen hankkimaan Himasen viisasteluun, vaan lähteä pikaisesti toteutuksen tielle. TUOSSA VÄLISSÄ me käymme eduskuntavaalit ja uusi hallitus on joka tapauksessa viimeistään silloin rakennettava. Hallituksen pohjalla ei ole väliä, jopa virkamieshallituksen on kelvattava, jos parissa, kolmessa viikossa puolueet eivät kykene selvää asiaa hoitamaan. URHO KEKKOSEN presidenttivuosina meillä oli monia ja monenlaisia hallituksia. Jotkut niitä jonkin verran taivastelivat ja niin puolueet läksivät rakentelemaan koko vaalikauden ajan istuvia hallituksia. Kuva: Andres Wiklund/Lehtikuva/AFP Photo Ruotsin puolustustusvoimat: Operaatiota syytä jatkaa STT, SUOMENMAA RUOTSIN puolustusministeri, sosi- aalidemokraattien Peter Hultqvistin mukaan Tukholman saariston etsintäoperaatiossa ei ole saatu vahvistuksia esimerkiksi Venäjän roolista. Ministeri kommentoi tilannetta medialle tiistaina puolustusvaliokunnan kokouksen yhteydessä. Ruotsin ensi vuoden budjettiesitys julkaistaan torstaina. Sen vuoksi sukellusveneen miehistölle halutaan viestittää, että heidät voitaisiin tarvittaessa torjua, mutta nyt heidät halutaan vain karkot- taa, Ries aprikoi. Ries uskoo, että operaatioita voidaan jatkaa vielä pitkään. . Samalla odotetaan tietoa myös Ruotsin puolustusmäärärahoista. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson kiisti tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että puolustusvoimat olisi halunnut antaa tietoisesti väärää tietoa merioperaatiosta. Puolustusvoimat antoi sunnuntaina julkisuuteen virheellisen sijaintitiedon paikasta, jossa silminnäkijä oli ottanut valokuvan epäilyttävästä kohteesta. Puolustusvoimien viestintäpäällikkö Philip Simon sanoi maanantaina SVT:lle puolustusvoimien valehdelleen paikasta, jotta ?vierasta valtiota. Kylmän sodan aikana voitiin jatkaa pitkäänkin, vaikkei tuloksia saatu. päivästä alkaen. Tankkerin kytköksiä Ruotsin sukellusvenejahtiin miehistö ei suostunut kommentoimaan. Tankkerin omistava yhtiö tiedotti, että alus odottelee lastausmääräyksiä eikä sen liikkeissä ole mitään epäilyttävää. Koskenniemi Ruotsista: Valtio määrittelee itse, miten toimii Kansainvälisen oikeuden professorin Martti Koskenniemen mukaan protokolla on hyvin selkeä . Venäjää ei ehkä haluta nöyryyttää diplomaattisesti. ei olisi autettu. Komentaja Göranson sanoo, että julkisuuteen annetuissa tiedoissa on ollut virhe. Toinen on se, että kyseessä on hyökkäys Ruotsia vastaan, jolloin Ruotsi voi puolustautua aseellisesti. Jos kyseessä ei ole aseellinen hyökkäys tai sellaista ei epäillä, silloin Ruotsi ei voi ryhtyä voimankäyttöön kuin aivan äärimmäisessä tilanteessa. 12 22.10.2014 kolumni Tamminiemen saunassa 203. EI HYVÄLTÄ näytä eikä somalta kuulosta. Pitkällehän siinä on päästykin, mutta nyt viime vuosina on koettu, mihin kurimukseen tällä herttaisella periaatteella saatetaan joutua, kun pahat päivät koittavat. UKK näki hallituksen vaihdoksen demokraattisen valtion oikeana ja hyvänä keinona saada maan asiat jälleen liikkeelle. Tietysti hän henkilökohtaisesti toivoi laajapohjaisia ja koko vaalikauden työskenteleviä hallituksia, mutta tosiasiallinen meno maassa ja maailmassa ei yksinkertaisesti sallinut aina tuollaisen haaveen toteutumista. Lisäksi tilanne maailmassa . Operaatio jatkuu niin kauan kuin tarpeelliseksi katsotaan. RUOTSALAISEN tutkijan Tomas Riesin mukaan on todennäköistä, että maan armeija on jo löytänyt Tukholman saaristosta jotakin, mutta ei halua kertoa siitä. . Ruotsi voi ryhtyä kaikkiin oman turvallisuutensa vaatimiin toimenpiteisiin. Koskenniemi kertoo, että olennaista on erottaa, onko kyseessä valtion suvereenisuuden ja aluevesien loukkaaminen vai onko kyseessä aseellinen hyökkäys. . Hänen mukaansa sijaintikartan ympyrät on tarkoitus piirtää niin suuriksi, ettei niistä selviä, missä puolustusvoimat tarkalleen toimii. RUOTSIN puolustusvoimat jatkoi eilen viidettä päivää mahdollisen sukellusveneen etsintöjä Tukholman saaristossa. Komentaja Göranson piti tiistain tiedotustilaisuudessa erittäin todennäköisenä, että vierasta vedenalaista toimintaa on tapahtunut tai tapahtuu Ruotsin vesillä. Göranson sanoi kuitenkin, että on vaikea löytää todisteita siitä, mitä tarkalleen ottaen on tapahtunut. Göranson kertoi olevansa ylpeä puolustusvoimien toiminnasta etsintäoperaatiossa. Etsintäoperaatio viestittää, että Ruotsi on valmis toimintaan. Hypoteeseja on kaksi. Kaikki tämä on tietysti pelkkää spekulaatiota, mutta pidän itsestään selvänä, että jotain on löytynyt, Ries sanoo. Riesin mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vieraan vallan sukellusvene on löytynyt, mutta tilanteeseen etsitään rauhanomaista ratkaisua. . Siitä keskusteltiin silloin paljon. lähellä tai kauempana ? monasti on niin, että vetkutteluun ei ole varaa. KEKKONEN ehdotteli puolueille joskus myös uusia, jopa yllätyksellisiä ratkaisuja. Muistan muun muassa, miten kerran hän pitkästyi puolueiden viikosta toiseen jatkuneeseen vatvomiseen ja ehdotti, että pääministeriksi valittaisiin nainen. Miehiltä loksahtivat suut auki. Kun yhtään nimeä ei kuulunut, teki UKK itse ehdotuksen, että pääministeriksi valittaisiin kansanedustaja Pirkko Työläjärvi SDP. Ei tainnut tulla miltään taholta kannatusta; minulle Työläjärvi kyllä olisi hyvinkin kelvannut, mutta minulla ei ollut niissä asioissa äänioikeutta. SAIMMEHAN me sitten viimeinkin naispääministerin, Anneli Jäätteenmäen. Kun sen hallituksen taival päättyi niinkuin päättyi, olen runsaan vuosikymmenen ajan surrut sen kohtaloa. Sen kokemuksen ja tietämyksen pohjalta, mikä minulle kertyi Sukselaisen, Karjalaisen, Lehdon, Virolaisen ja Miettusen pääministerin sihteeriyksistä, minulle on tullut ehdottomaksi ja varmaksi käsitykseksi se, että jos minä olisin ollut Anneli Jäätteenmäelle pääministerin sihteerinä tai edes keskustelukumppanina, niin hän ei olisi ajautunut siihen kurimukseen, jossa hän joutui pyytämään eron. Monet olivat sitä mieltä, että meni aika pitkälle, kun Ruotsi lähti siitä, että kyseessä on hyökkäys. Se oikeutti Ruotsin käyttämään voimaa, Koskenniemi sanoo.. Tarkoitan Suomen ja sen kansan taloudellista tilaa ja siihen pohjautuvaa hyvinvointiamme. Emme tiedä, mitä kulissien takana on tapahtunut ja mitä vielä tulee tapahtumaan, tutkija jatkoi. Ries on Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun tutkija. RUOTSIN aluevesien lähellä olevan venäläistankkerin miehistön mukaan alus odotti tiistaina yhä ohjeita yhtiöltään. Tankkerin kapteeniksi esittäytynyt mies kertoi puhelimitse Aftonbladet-lehdelle, että NS Concord -alus on pysytellyt samalla alueella jo lokakuun 3
Valtuustossa hän oli 32 vuotta, josta 28 vuotta puheenjohtajana. Kunnallisneuvos Pentti Nykänen on maalaisliitto-keskustan pitkäaikainen jäsen ja kunniajäsen. En ollut ollenkaan vallanhaluinen ihminen, Nykänen tähdentää. Hän ei olisi halunnut ottaa kunnallisjärjestön puheenjohtajuutta, koska ennakoi sen johtavan juuri siihen, mihin se johti eli syytöksiin vallan keskittymisestä. Silloin elettiin aikaa, jolloin Keskustapuolueessa oli muutenkin ristivetoa. Nykänen muistelee, kuinka oli puoluehallituksen jäsenenä valitsemassa keskustapuolueen ministereitä Kalevi Sorsan neljänteen hallitukseen vuonna 1983. . Hän on erityisen tyytyväinen puolueen nykyjohtoon. Omasta elämästään ja urastaan hän on kirjoittanut muistelmat, jotka julkaistiin muutama vuosi sitten. Kuva: Soili Riepula Myös seurakuntavaltuusto tuli tutuksi. Hartaasti toivon, että johto kestäisi, ja keskusta olisi suurin puolue, Nykänen ennakoi ensi kevään eduskuntavaalien tulosta. Tärkeimmiksi vaaleissa esiin nostettaviksi asioiksi hän listaa aluepolitiikan ja yrityspolitiikan. NYKÄSEN oman poliittisen toiminnan tavoitteina olivat aktiiviaikana elinkeinopolitiikan edistäminen sekä maa- ja vesiliikennemuotojen kehittäminen. Hän ajoi aktiivisesti Savon kanava -hanketta. Hän on kirjoittanut lisäksi omaelämäkerran.. Kunnallisjärjestön johtoon hänet valittiin 1970-luvulla ilman, että hän oli itse edes kokouksessa läsnä. Valintaansa kunnallisjärjestön johtoon Nykänen piti pahana sen takia, että sai sitä kautta vihamiehiä. Valtakunnallisiakin tehtäviä kertyi useita. Kansainvälisissä tehtävissä Sambian tieprojekti ja Sisä-Savon yhteistyö Äänisen piirin kanssa veivät ulkomaille. Puoluevaltuusto ja -hallitus tulivat tutuiksi. Nämä arvostelivat häntä siitä, että valta keskittyy liikaa yhdelle miehelle. . Melkein minun elämäni parasta, yksimielisintä aikaa eletään nykyisin, hän toteaa. NYKÄNEN myöntää, että aluksi epäili, kun Sipilä tuli pystymetsästä puolueen johtoon. Mutta vaikutuksen on tehnyt etenkin puheenjohtajan esiintyminen tavallisena ihmisenä. Nykänen on havainnut, että yrittäjätaustan omaavalla Sipilällä on kykyä johtaa puoluetta ja puoluetyötä. . Paavo Väyrynen ja Ahti Pekkala valittiin yksimielisesti, muista ministereistä äänestettiin. 13 22.10.2014 Puheenjohtajana valtuustossa 28 vuotta Veteraanipoliitikko Pentti Nykänen kehuu keskustan nykytoimintaa mallikkaaksi SOILI RIEPULA SUONENJOKI . Hänellä on tallessa mittava määrä sanoma- ja aikakauslehtiin kirjoitettuja tekstejä. Nykänen toteaa kuitenkin tulleensa toimeen eri tahojen kanssa ja tunnustusta tästä tuli yli puoluerajojen. NYKÄSEN aikana puolueen kovan sarjan poliitikoista etenkin Johannes Virolainen vieraili Suonenjoella usein puhumassa eri tilaisuuksissa. . SIPILÄ ON loistomies, suonenjokelainen Pentti Nykänen kehuu keskustan nykyistä puheenjohtajaa. Kunnallisneuvos ja keskustan kunniajäsen Pertti Nykänen on ollut liki 70 vuotta Maalaisliitto-Keskustan jäsenenä ja toiminut aktiivisesti vuosikymmenien ajan puolueessa. Puolue toimii Nykäsen mukaan nyt erittäin mallikkaasti. . Kaksi kertaa hankkeelle näytettiin valtion viranomaisten taholta vihreää valoa, ja yhtä monta kertaa yritys kilpistyi maakuntatasolle. Sydämen asiana oli myös maaseudun liikenneolojen parantaminen muun muassa yksityistieverkkoa kehittämällä. SUONENJOEN Iisvedellä syntynyt Nykänen on ollut MaalaisliittoKeskustapuolueen jäsen vuodesta 1946 lähtien, kun hän 15-vuotiaana liittyi Iisveden paikallisyhdistykseen. Aktiivinen poliittinen toiminta alkoi jo Ikaalisissa 1960-luvulla, kun hän toimi TVH:n tiemestarina. Näkyvimmän osan poliittisesta urastaan Nykänen teki synnyinpitäjässään Suonenjoella, jonne hän muutti tiemestariksi vuonna 1968. Jo seuraavana vuonna hänet valittiin valtuustoon. Tavoitteenani oli Toivo Yläjärven valitseminen maa- ja metsätalousministeriksi ja Veikko Pihlajamäki puolustusministeriksi. Toivomukseni toteutui. Nykänen on vaikuttanut myös kirjoittamalla. Hän oli karjalaismies, jonka kanssa oli helppo tulla toimeen, Nykänen kuvaa. Melkein minun elämäni parasta, yksimielisintä aikaa eletään nykyisin. Virolainen oli aina valmis tulemaan puhumaan puolueen tilaisuuksiin Suonenjoelle, kun vain pyydettiin. Paitsi kunnallispolitiikassa Nykänen toimi pitkään myös maakuntatason tehtävissä
Mielipiteet 14 Pieni lukio on turvallinen vaihtoehto PERUSKOULUN päättöluokan oppilailla on talven aikana edessään elämänsä uranvalinnan ensimmäinen merkittävä vaihe. Osa suunnistaa ammatillisiin opintoihin, osa lukioon. Maamme on laaja ja harvaanasuttu, mutta lukioverkostomme kansainvälisesti ottaen edelleenkin tiheä. Lähes jokainen suomalainen voi käydä koulutiensä kotoa käsin yliopiston kynnykselle saakka. Pienissä ryhmissä ja hyvin ohjattuina kouluyhteisön jäsenet kantavat yhdessä vastuuta hyvien tulosten saavuttamisesta. Pienissä lukioissa opiskelijat suorittavatkin keskimäärin ottaen merkittävästi enemmän kursseja kuin suurissa. HUOLENPITO heijastuu myös myöhempiin opintoihin. Helsingin Sanomien viimeisimmässä yhteenvedossa koskien ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakeutuneita ylioppilaita 63 % Suomen Lähilukioyhdistyksen jäsenlukioista sijoittui valtakunnallisen jakauman keskimmäisen arvon eli mediaanin paremmalle puolelle. Maamme päivälukioista lähes puolet on maaseudun ja haja-asutusalueiden pieniä alle 150 opiskelijan yksiköitä. Suuri osa Suomen Lähilukioyhdistyksen 170 jäsenlukiosta on saanut valtiovallalta merkittävää tukea uuden teknologian käytön edistämiseen. Pienten lukioiden verkosta onkin tullut alan valtakunnallinen esimerkki. Jukka O. Valmistajat joutuivat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Tänä päivänä tuhkan käyttö on sallittua mutta, kuka palauttaa konkurssin kokeneiden ihmisten terveydet ja varallisuudet mitkä tuhoutuivat ministeriön ymmärtämättömyyden johdosta. Aikoinaan esitin henkilökohtaisesti asian ministerille toivoen, että tuhkan kunnia palautettaisiin ja tuhka hyväksytään hyötyjätteeksi. Ministeri (?Ystävä hyvä?) vastasi: ?tämä on pikkujuttu minä hoidan asian kansliapäätöksellä?. Ministeriltä ei tullut päätöstä ei- ?Tuloksena oli, että jätökset ovat sinällään.. Kuvaavaa hölmöilylle oli, että kukaan ihminen Suomen niemellä ei tohtinut antaa lupaa koeajolle. PARI esimerkkiä menneistä. Keskustan ministereillä oli aikanaan harkittavana, asettaako puutuhkan jätteeksi vaiko hyötyjätteeksi ja päätös oli, että tuhka on jätettä. Tällä päätöksellä tuhkan käyttö estettiin ja pitkä perinne suometsä lannoitteena loppui. Vuosien työ tuhkan rakeistamiseksi (noin 80 koetta) ja kylvölaitteiden kehittely loppui. Nyt asennamme hallituksen töppäilyt ensikertalaisten (lapsityövoiman) piikkiin. Aikoinaan kun meidän ministerin ?ovi pysyi kiinni?, kyseessä oli taatusti täysi ikäinen joukko. Ylimielisyydestämme saimme vaaleissa tylyn mutta, täysin ansaitun kohtelun. terimme ovat näytelmien päätähtiä. Ehkä ministereitäkin tehokkaampia kehityksen jarruja löytyy heidän henkilökunnastaan. Tämän sain kokea 37 vuoden tuotekehittely urani aikana. Päällimmäisenä tulee mieleeni heidän jarrutuksensa, kun yritin päästä liikenteeseen Metlan ja Veitsiluoto Oy:n kehittämällä mäntyöljyllä. Vaikka kyseissä oli valtion työ ja kalusto, niin tielle ei saanut ehdottomasti mennä. Tämä on lukiota aloittavalle nuorelle suuri etu. Se kertoo myös koulutuksen arvostuksesta sekä maassamme vallitsevasta alueellisesta ja koulutuksellisesta tasa-arvosta. Koulun jatkaminen lähellä omaa kotia merkitsee nuorelle ja hänen perheelleen kustannusten ja päivittäisen ajan säästöä. PÄÄOSIN Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen koko toisen asteen koulutus on tällä hetkellä suurien muutossuunnitelmien alaisena. Muutokset koskevat niin ammatillista koulutusta kuin lukiotakin, kohteina säästövaateiden ohella koulutuksen sisällöt ja jopa kysymys siitä, miten koulutuksen järjestäminen tulevaisuudessa organisoidaan. Tämä voi herättää levottomuutta koulu- ja uravalintoja pohtivissa nuorissa. VALTIOVALLAN moneen otteeseen julkilausuttuna tavoitteena on kuitenkin, että kaikilla nuoril- Keskeyttäneiden ja neljännen vuoden opiskelijoiden osuudet ovat pienissä lukioissa huomattavasti maan keskiarvoa pienemmät. la on jatkossakin mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen. Hallituksen 16.10.2014 eduskunnalle antamissa järjestäjälupia koskevan lakiesityksen perusteluissa todetaan: ?Uudistuksella turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus ja laatu sekä lukiokoulutuksen erityispiirteet koko maan kattavasti?. Suunnitellut uudistukset ovat tulossa poliittiseen keskusteluun, ei vähiten siksi, että ne osin rajaisivat kunnallista itsemääräämisoikeutta. Ainakin vaalivoittoon tähtäävä keskusta on ottamassa pienten lukioiden puolustamisen erääksi vaaliteemakseen. Kouluvalintoja pohtivan nuoren ei tarvitse omalta osaltaan koulutuspolitiikan muutoksista kovasti huolestua. Pieni lukio on edelleenkin hyvä ja turvallinen vaihtoehto. Opetusryhmät ovat pienehköt ja opintojen ohjaus ylenpalttista. Opettajat tuntevat usein jopa niidenkin opiskelijoiden nimet, joita eivät itse opeta. Ylioppilastutkinnon edellyttämä kurssivalikoima on kautta maan pienissä ja suurissa lukioissa sama. Kuva: Paula Åström kä vastattu puheluihin. VASTAAVA tapaus toimestamme on tämä jätevesisotku. Ihmiset menettivät vähäiset säästönsä, kun toimestamme pakotettiin hankkimaan yleensä toimimattomia muovipönttöjä, joiden tarkoitus oli siistiä mummon ja papan pissat. Tuloksena oli, että jätökset ovat sinällään. Tällä hetkellä ministeriöstä lupaillaan luopua kaikkinensa koko touhusta ilmeisesti sen järjettömyyden tähden. Asian unohtaminenkin Helsingissä tapahtuu näppärästi, mutta kuka korvaa ihmisten kärsimät taloudelliset tappiot. SURULLISTA näissä esillä olevissa toilauksissa on puolueemme kannalta se, että meidän minis- PUOLUEENA olemme saaneet, mitä ansaittiin ja nyt toivoisi, että mikäli mahdollisuus meille tarjoutuu, niin puheenjohtajamme saisi viisautta tehdä maan kannalta oikeita henkilövalintoja ministeriaitioon. Jos emme ole vahingosta viisastuneita niin, ?kyllä Siperia opettaa?. Sauli Takalo Oulainen. Mattila puheenjohtaja Suomen Lähilukioyhdistys Hattula ?Valtiovallan moneen otteeseen julkilausuttuna tavoitteena on kuitenkin, että kaikilla nuorilla on jatkossakin mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen.? Kuva: Paula Åström Vahingostako viisastuneena? OLEMME saaneet jo useamman kuukauden ajan hehkuttaa nykyhallituksemme avuttomuudella, joka moni sana/kielisyydestään huolimatta on osoittanut olevansa täysin avuton silloin kun puheista tulisi siirtyä tekoihin. Opposition taholta ratkaisevaa laukaisua odotellessa haluan palauttaa mieliin meidän puolueemme omia toilailuja silloin kun olimme vallankahvassa kiinni. Olen harmikseni todennut, että tekemiämme törkeitä virheitä ei toistaiseksi ole myönnetty heidän toimesta, ketkä niitä tekivät. Ainoat, jotka menneistä huolta kantavat olemme me jotka asumme kolmoskehäntien pohjoispuolella. Onneksemme tälläkin kertaa kenttä näyttää jälleen antavan anteeksi Helsingin tumpeloinnit, mutta kuinkahan monesti kenttä jaksaa unohtaa
ilman vastuun ottamista! Alamäen alkamisen aavistanut puoluesihteeri Tujunen teki puolestaan puolueelleen ?kataiset. Kirjoita Suomenmaahan. noottikriisin aikoihin aihe ei ollut sellainen, jota olisi käsitelty ?huumori edellä?. Nyt Suomi on noudattamassa mm Viron. Näin kokoomus sai ansiotonta arvonnousua, mutta ne ajat ovat taakse jäänyttä elämää. Jyrki-poikakin paljasti karvansa . Näyttää myös siltä, että aihe kiinnostaa myös viihdeohjelmien laatijoita. Ilmeisesti kaikki alapäänvitsit on jo väännetty, joten aiheita täytyy haalia vaikka naapuruussuhteita uhmaten. Maalaamatta pöpöjä seinälle muistelen, ettei ns. Olisi voitava käydä avointa ja laajaa keskustelua abortti -ja adoptiokäytännöistä. Nyt kun sote-uudistus on, ainakin jossain muodossa, toteutumassa, voitaisiin myös abortti ja adoptioasiat nostaa pöydälle. Olisiko esimerkiksi hyvä, että synnytykset ja abortit suoritettaisiin eri paikoissa? Tuntuu vaikealta ajatella, että samassa sairaalahuoneessa on juuri synnyttänyt äiti, keskenmenon kokenut nainen ja potilas, jolle on juuri tehty abortti. Jos asenteita ja aborttikäytäntöjä muutettaisiin niin, että entistä useammalla äidillä olisi mahdollisuus antaa lapsi adoptioon, toisi se monelle lapsettomuudesta kärsivälle avioparille mahdollisuuden saada kaipaamansa lapsi ja välttyisimme ?turhilta. Onhan Suomessa, nykyisen aborttilain aikana, suoritettu yli 500 000 aborttia eli joka vuosi yli 10 000 aborttia. Vaikeistakin asioista on kuitenkin voitava puhua asioiden oikeilla nimillä. Kuitenkin työtehtävästä kieltäytyminen voi, kristillisessä Suomessa, johtaa työpaikan menetykseen. Tuntuu ristiriitaiselta, että samanaikaisesti, kun puutumme ihmisoikeuskysymyksiin eri puolilla maailmaa, emme näe tätä epäkohtaa omassa maassamme, omassa terveydenhuollossamme. Emme kai oleta, että eutanasian tullessa osaksi suomalaista terveydenhoitoa edellytettäisiin kaikilta lääkäreiltä ja sairaanhoitajilta siihen osallistumista. ABORTISTA puhuminen on monelle, ymmärrettävästi, vaikea ja kipeä asia. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta omantunnon vapauden puolesta KESÄKUUN alusta on Suomessa OMANTUNNON vapaus on kirjat- ollut vireillä kansalaisaloite, jossa Suomeen halutaan terveydenhuollon henkilökunnalle lakisääteinen oikeus kieltäytyä elämän lopettamisesta, vakaumuksellisista syistä. Aloitteen on pannut vireille Tamperelainen lääkäri Sari Tanus. Minulle itselleni on menneen kesän aikana tulleet tutuksi monet erilaiset kristilliset kesätapahtumat. Olen käynyt kansalaisaloitteen tiimoilta satoja keskusteluja eri yhteisöjen kristittyjen kanssa. oman etunsa tavoittelussa, jättäen kansan asiat levälleen, kuin Jokisen eväät . Allekirjoittajia aloitteella on jo yli 22 000. Merkille pantavaa on, että kesän keskusteluissamme monet kristityistä ovat osoittautuneet olevan myös keskustan kannattajia. Toivoisinkin, että keskusta puolueena ottaisi kansalaisaloitteeseen kantaa. Kun keskusta seuraavien vaalien jälkeen on todennäköisesti pääministeripuolue, etenee kansalaisaloite myös maaliinsa, kun eduskunta säätää uuden lakipykälän, joka mahdollistaa terveydenhuollon henkilökunnalle oikeuden noudattaa omaa vakaumustaan. Onhan lääkäri, tai kätilö kouluttautuessaan tähdännyt, Hippokrateen valan mukaisesti, kaikin keinoin elämän säilyttämiseen, ei sen lopettamiseen. tuna lakiin lähes kaikissa muissa EU maissa, mutta ei Suomessa. Siitäkin huolimatta, että Euroopan neuvosto on antanut asiasta selkeät toimintaohjeet jäsenmailleen. Monelle kristitylle kätilölle ja lääkärille abortin suorittaminen on äärimmäisen vaikea asia. Suoritetaanhan n 90% aborteista sosiaalisin perustein. ON KUITENKIN tärkeää muistaa, että nyt vireillä oleva kansalaisaloite ei ota kantaa itse aborttiin, vaan ainoastaan siihen, että myös abortin suorittajalla olisi vakaumukseen perustuva oikeus kieltäytyä toimenpiteestä. Vetoankin tässä keskustan kannattajiin, että allekirjoittaisitte aloitteen www.kansalaisaloite. fi sivustolla. Lisätietietoja aloitteesta saa osoitteessa www.omantunnonvapaus.fi, josta on myös mahdollista tulostaa paperisia kannatuslomakkeita. Jukka Salmi entinen Nurmijärven ja Hyvinkään kunnanvaltuutettu, sekä Keskustan Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja ?Alamäen alkamisen aavistanut puoluesihteeri Tujunen teki puolestaan puolueelleen ´kataiset?.? Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Kenelle kellot soivat? KANSAKUNNAN kokonaisetu on kokonaan unohtanut, kun Rinne ja Stubb hääräävät vain puolueittensa menestystä ajatellen. Ilmeisesti on tärkeintä oma ja puolueen tulevaisuus. ja katselee mieluummin sivusta katoavaa kannatusta ja elää ilman paineita . Jos häviää asiansa, niin kustannuksia lisäävät vielä vastapuolen vaatimukset. esimerkkiä. Nykyjohto luottaa siihen, että joko Nato tai EU korjaa kivittämämme ikkunat. Mitähän me tästä saamme tai hyödymme. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Aikoihin on eletty Oikeusavustajat osaavat työnsä UUTISOINNISSA on tuotu esiin tosiasioita siitä, mitä maksaa, kun hakee oikeuksiaan tuomioistuimen kautta. On aivan inhimillistä se, että jos ja kun kansalainen joutuu puolustamaan asiaansa aina aluksi käräjäoikeudessa, niin moni ei pidä sitä esteenä, vaikka kustannuksia tulekin, kunhan vaan voittaisi asiansa. Näin annetaan oikeusavustajille, tuomareille luvallinen rahastusoikeus. Perintäasiat ovat ?maailman sivun. olleet niitä, joissa parhaan osan ovat saaneet tuomarit. ISTUIN aikanani Turun Seudun Käräjäoikeuden lautamiehenä liki kymmenen vuotta. En tosiaan tullut tarkalleen tietämään niitä palkkioita, joita oikeusavustajat laskuttivat päämiehiltään. Kun nuorille vastaajille myönnettiin maksuton oikeudenkäynti valtion varoista, oli laadittu lista siitä, mitä avustaja voi laskuttaa. Muistan, kun kerran istunnon jälkeen me lautamiehet ja puheenjohtaja keskustelimme näistä asioista, niin puheenjohtaja kertoi avustajien keskuudessa kulkevan sellaisen sanonnan: Parempi on hävetä vähän aikaa isoa laskua, kun katua pientä laskua lopun ikäänsä. Totta on se, että asian pitää olla hyvin arvokas 15 ja tärkeä ennen kuin on syytä lähteä siitä käräjöimään. Kustannukset voivat todella kasvaa suuriksi. aborteilta. Tuntuu, että emme kaikki ole enää tasaveroisia, kun oikeutta jaetaan kun varallisuus on se ensimmäinen kriteeri joka ratkaisee jo ennen kuin mitään on tehty. Heikki Niittymäki Masku VANHA käytösoppi kehoitti meitä kilpaan toistemme kunnioittamisessa. Kun seuraa päivittäistä keskustelua tiedotusvälineissä, kilpa näyttää olevan käynnissä siitä, kuka rohkenee härskimmin sanoa ystävällismielisestä naapurista ja sen kansan valitsemasta päämiehestä. Aikoihin on eletty. Tottahan se syö miestä, kun puolueen kannatus alta katoaa. KATAISEN partiopoikamainen persoonallisuus vetosi kansaan, eikä ilmeisesti ärsyttänyt ketään. miesmuistiin, ja vauhdittajia riittää Laura Rädyn & Lasse Männistön ahneilla esimerkeillä. Eiköhän kokoomukselainen raaka ja härski ahneuden ideologia ole tullut kansalle selkeästi tiedoksi, joten vaaleissa on vaihtoehtona inhimillinen ja vastuullinen ? keskusta! Hallituspuolueille kellojen kumina jo kuuluu! Paavo Närvänen Pirkanmaa mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Eikö tuo UKK:n viisaus valita ystävät läheltä enää päde tämän vallassaolevan sukupolven viisaudeksi Raimo Kareinen Artjärvi ?Tuntuu, että emme kaikki ole enää tasaveroisia, kun oikeutta jaetaan.. kuin Ellun kana. Voimme todeta, että, kun Jyrki jätti puoluejohdon alkoi jyrkin alamäki
Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. klo 19 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Ke 29.10. klo 18 osoitteessa Magnus Hagelstamintie 3 A 1 (Ronkainen). Ilm. Kokousesitelmä Sukupuolten välinen tasaarvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa, HTM, Pöytyän kunnan talouspäällikkö Aino-Liisa Jalonen Salo, Aluekokous to 6.11. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä, osallistujalle tilaisuus on maksuton. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sähköpostiin 28.10. Tervetuloa kahville. Tavataan Lappeenrannan kj:n uutispuurolla la 25.10. klo 19 Vanhustentalon kerhohuoneella kynttiläkutsujen merkeissä. Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n syyskokous su 26.10. lippuvaraukset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Länsi-Tampere, paikallisyhdistyksen syyskokous 11.11. klo 18.30 Särkivaaran kylätalolla os. Liput alk. 42,00 euroa. klo 18 alkaen ravintola Miamissa osoitteessa Hatanpään valtatie 1, Tampere. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja ajankohtaiset asiat. V-S Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. 9.11. Tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi ilmoittautuminen tilaisuuksiin on välttämätöntä. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa, Keskikatu 4, Kouvola. klo 18.30 Suomen Maatalousmuseo Saran kokoustiloihin. Lieto, Vesaisten syyskokous pe 31.10. klo 18. klo 16.30-20.30 Helsinkiin, Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 a. Mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Vesaisten Uudenmaan piiri. klo 13 Mynämäen Uimahallin kokoushuone Virastotie 1, Mynämäki. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. Paikalla myös kansanedustaja Ari Torniainen. Keskustanaisten Karjalan piiri ry, syyskokous ti 28.10. kerros), Koskikeskus, Tampere. Aloitteet on jätettävä piirihallitukselle yhtä (1) kuukautta ennen piirikokousta. klo 19 Yläneen OP:n kerhohuoneella. Kutsun sinut osallistumaan Helsingin ja Uudenmaan tilaisuuteen ma 27.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sp 24.10. Kokous yhdessä Uudenkartanon ja Yläneen yhdistysten kanssa. Pöytyä, Yläneen py:n syyskokous su 26.10. klo 17 puoluetoimisto Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus pe 24.10. järjestää syyskokouksensa 29.10. klo 18-23 Parkkuun seuratalolla. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä aiheita. 9.11. Lisätietoja puheenjohtaja Raija Moilanen puh. Vesaisten Uuudenmaa piirin sääntömääräinen syyskokous ma 3.11. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2015 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. lolla. klo. klo 19 Yläneen OP:n kerhohuoneella. Asialistalla mm. 9.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 alkaen ravintola Miamissa (Kauppakeskus Isokarhu, 2 krs, Pori). Padasjoki, Keskustan kj:n syyskokous su. valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja nimetään liittohallitusehdokas Kol:n liittokokoukseen Loimaa, tervetuloa Olavi Ala-Nissilän kanssa ampumaan lähtölaukaus Suomen uuden nousun rakentamiseen ke 29.10. Suominen. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous Laitilan kaupungintalolla ti 4.11. Kissapurontie 10. Kontiolahti, Jakokoski-Mönni-Selkien paikallisosaston syyskokous to 13.11. klo 18 Mönnin koululla. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. Sääntömääräiset asiat. Keskustassa tapahtuu Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. klo 9.30-11 ajankohtaisten asioiden ja seurakuntavaalien merkeissä. Kontiolahti, Paiholan paikallisyhdistyksen syyskokous pe 24.10 klo 18 Sirkka ja Vesa Huovisella Pöllönvaarantie 4B, Kulho. Ilomantsi, kunnallisjärjestön syyskokous su 2.11. Kokouksen alussa Keskustan uusmaalaisilla kansanedustajaehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Keskustanaisten Uudenmaan piiri, syyskokous la 8.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 20 Keskustan Rauman seudun seutufoorumi Eurajoki-Sali, Kalliotie 5, 27100 Eurajoki. Pe 24.10. klo 16.30 alkaen Ison Omenan kauppakeskuksen Robert?s Coffeessa, Piispansilta 11, Espoo. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä aiheita. klo 18 Keskustan Jämijärven läntisen paikallisyhdistyksen syyskokous Möökelissä, Kuninkaanlähteentie 909, Jämijärvi. Keskustanaisten Pyhäntaan-Vanaja, py:n syyskokous 31.10. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KYMENLAAKSO Kouvola, KN Hirvelä Syyskokous ke 29.10. klo 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. klo 17.30 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. Illan aikana paistamme myös makkaraa. klo 18.30 Keskustan Pohjois-Satakunnan seutufoorumi Vatajankosken Sähkö Oy, Vuohiniityntie 2, 38700 Kankaanpää, kahvi klo 18. Pe 24.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@ keskusta.fi sähköpostiin 24.10.2014 mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. klo 18. Etelä-Padasjoen py:n syyskokous su. klo 18.30. Ruokailu klo 17.30 alkaen paikkana ravintola Niittylounas osoitteessa Pihatörmä 1B, Espoo. klo 17.30 ravintola TEINI Uudenmaankatu 1, Turku. ETELÄ-HÄME Pohjois-Tammela, py järjestää Rupsuhovissa illanistujaiset pe 24.10. klo 10 Paimion kaupunginta- Varsinais-Suomen Keskustanaiset mukana Osaava Nainen ?messuilla Turun messukeskuksessa 24.-26.10 omalla osastolla, jossa tavattavissa eduskuntavaaliehdokkaita. Turun Luonnonystävät, syyskokous ti 18.11. Maakuntajohtaja Jari Parkkonen alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Kokouksessa mm. Muistathan: oikeus tehdä aloitteita piirikokoukselle on paikallisyhdistyksillä ja kunnallisjärjestöillä. klo 18 alkaen Marttaliiton tiloissa, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3 (sis. käynti osoitteesta Malminrinne 1B). Tätä ennen vierailu ja esittely Marttaliitossa alkaa jo klo 17. Mukana myös keskustapiirien puheenjohtajat Sanna Lehtinen ja Eero Lankia, jotka alustavat Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulevaisuuden näkymistä. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat, kuten puheenjohtajan ja johtokunnan valinta sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma. klo 18 Keskustan Porin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkuntie 265, 29570 Söörmarkku. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.30. Pohjois-Tammelan Keskustan seurakuntavaaliehdokkaat esittäytyvät. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Sääntömääräiset asiat. La 15.11. 17.30 Salon kaupungintalolla. Salo, Kj:n syyskokous to 6.11. Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piirissä on perinteenä oma, maakunnallinen eli koko Keski-Suomen kattava eduskuntavaaliohjelma. klo 17. klo 10 Keskustan Satakunnan piirin syyskokous Suomelan koulu, Tampereentie 19, 38600 LAVIA. ?Missä mennään päivän politiikassa? -katsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. klo 19 Yläneen OP:n kerhohuoneella. mennessä. UUSIMAA Espoon Vesaiset ry, syyskokous su 26.10. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 18. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. klo 19 Kunnalan Marja ja Matkailu Sippolassa. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kouvola, KN Kouvola syyskokous 30.10 piiritoimistolla klo 17. Paikalla myös valtuutettuja. Aiheesta alustaa tietokirjailija, tal.kand. Juha Kuisma. klo 12 Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6, 05801 Hyvinkää. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanikeilaajat Hyvän tuulen keilaus Keilahallilla joka pe klo 13-14. Aura, Auran KN:n Naisten ilta pe 24.10. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 19 Tampereen työväenteatteri. klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Klo 17.30 alkaen tutustuminen Pohjoisrannan toimintaan samassa osoitteessa. Kontula, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous to 23.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Keskustan Sosiaalipoliittisen seuran keskusteluilta: Miten tukea kotona asumista. Puheenjohtaja sekä sihteeri siirtyvät muihin tehtäviin, uusilla halukkailla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamisenpaikoille. Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry. alkaen klo 18 piiritoimistolla, os Linnankatu 21. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. POHJOIS-KARJALA Aamukahvit Kiihtelysvaarassa Eijan kahviossa pe 24.10. klo 15-17 Niivan kaupalla, paikalla ehdokkaita. Mukana seurakuntavaaliehdokkaita. Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Osoite: Valtakatu 54, Lappeenranta. ja kahvit alk. Tied. Mukana maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Markku Leppälahti. ja kahvit klo 17:30. KARJALA Taipalsaari, Keskustan seurakuntavaalikahvit pe 24.10. Ilm. Osuuspankilla. Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelysvaaran ja Särkivaaran paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous pe 7.11. Mukana naiskansanedustajaehdokkaita. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.30. klo 19. Keskustan Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. klo 18 alkaen Keskustan piiritoimistolla. Muihin kuin piirikokoukselle tehtyihin aloitteisiin vastaa piirihallitus. Pyhäntaan-Vanaja, py:n syyskokous 31.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Yhteydenotot puheenjohtaja Lauri Heikkilälle (sp lauri.a.heikkila@uta.fi ja puh. 0443672009). Pirkanmaan Keskustanaisten teatteri-ilta Evita musikaali 30.10. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Mainitse tilaisuuspaikkakunta. 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. Ke 29.10. klo Pe 31.10. Kokous yhdessä Uudenkartanon ja Tourula Keihäskosken yhdistysten kanssa. Pöytyä, Yläne, Uudenkartanon py:n syyskokous su 26.10. klo 18.30 Keskustan Kodisjoki-Vasarainen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Tilausravintola Rustilan Kartano Rusti- lantie 28, 26740 Rauma. klo 16.30-20.30 Helsinkiin, Keskustan puoluetoimisto, Apollonkatu 11 a. klo 16.30, Ståhlberg Home Bakery & Cafe (3. Alustuspuheenvuoron keskustan sivistys- ja koulutuspolitiikasta käyttää eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumala. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Paikalla myös valtuutettuja. Turku, Keskustan Turun Seudun py:n syyskokous ti 28.10. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 -10. klo 20. klo 18 Apilassa. Keskustanuorten Tampereen osasto ry, syyskokous 29.10. klo 20 Keskustan Porin seudun seutufoorumi Eurajoki-Sali, Kalliotie 5, 27100 Eurajoki. La 25.10. Se valmistellaan piiri-. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050-366 4143. Tampere, py:n syyskokous 29.10. klo 18 Cafe Misako Hevostie 2, 16300 Orimattila. Nastola, kunnallisjärjestön syyskokous to 30.10 klo 18.30 Nastolan kunnantalon kahviossa. klo 18, tarjolla kahvia & pullaa. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. klo 18 Salon kaupungintalolla. Sääntömääräiset asiat. Espoo, Kunnallisjärjestö sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Sääntömääräinen syyskokous ma 10.11. Mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Orimattila, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. Kutsun sinut osallistumaan Helsingin ja Uudenmaan tilaisuuteen ma 27.10. klo 18 Metson Toivonen-salissa (alakerta). mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Johtokunta kokoontuu 16.30. Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta, kokous ke 5.11. klo 9-11 Lappeenrannan kauppatorilla. Su 23.11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. To 6.11. sihteerille (hannut@ student.uef.fi) 27.10. Kutsun sinut osallistumaan Päijät-Hämeen tilaisuuteen ke 29.10. klo 18 Seksuaaliterapeutti Anne Hievanen kertoo seksuaalisuuden voimauttavasta vaikutuksesta elämän eri haasteissa, Merta-mökki, Reposaari. La 22. Kokouksen jälkeen käsitellään Salon kaupungin talousarviota 2015. Taivassalo, Keskustan Taivassalon paikallisyhdistyksen syyskokous osuuspankin kokoustiloissa to 6.11. Pohjois-Padasjoen py:n syyskokous su. Puoluevaltuusto Porissa, Yliopistokeskus. La 22.11. Ilm. klo 18 Järvenpään Prismakeskuksen Rosso-ravintolassa. 16 HELSINKI Keskustanuorten Helsingin piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 22.10. klo 18.30 Pohjoisranta Burson-Marstellerin toimitiloissa (Kalevankatu 20, 00101 Helsinki). 9.11. klo 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. PIRKANMAA Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin luento- ja keskustelutilaisuus to 23.10. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sp 25.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. Johtokunta klo 17. Turun Keskustaopiskelijat ry, sääntömääräinen syyskokous 28.10 klo 17 Panimoravintola Koulussa, Eerikinkatu 18, Turku. Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen alustaa Tampereen kaupungin urheilu- ja liikuntapolitiikasta. 044 727 1302. Ylöjärven keskustanaiset: Minna Sarvijärven eduskuntavaalikampanjan avausillanvietto Marrastulet järjestetään la 15.11. Mukana myös keskustapiirien puheenjohtajat Sanna Lehtinen ja Eero Lankia, jotka alustavat Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun tulevaisuuden näkymistä. Keskustan Porin kunnallisjärjestö Eetunaukiolla. Tärkeää. A-K ja Joni Kähärä, Rantatie 91. Samalla MSL:n luento A. klo 18 Cafe Misako Hevostie 2, 16300 Orimattila. PÄIJÄT-HÄME Orimattila, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. Kauniainen, paikallisosaston syyskokous ma 24.11. klo 17 puoluetalo Apollolla (Apollonkatu 11 a ). klo 18. Kutsun sinut osallistumaan Päijät-Hämeen tilaisuuteen to 30.10. klo 16.30-20.30 Asikkalaan, Majakkapaviljonki, Kanavalahti (Ämmäläntie 20). LänsiPadasjoen py:n syyskokous su. klo 20 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Keskustanuorten Satakunnan piiri ry, syyskokous ke 29.10. klo 16:45 piiritoimistolla. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. klo 16-20 Hämeenlinnaan, Kirjaston musiikkisali (Lukiokatu 2). Alustuksen pitää Keskustan Varsinais-Suomen piirin pj Jani Kurvinen. Ilta alkaa kahvitarjoilulla klo 18.30. Paikalla myös valtuutettuja. . Liput ovat myynnissä ennakkoon, varaukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai 040-5890355. SATAKUNTA To 23.10. Osuuspankilla. Pogo stan Keskustan syyskokous su 2.11. Piirikokous antaa vastauksen jokaiseen aloitteeseen. seuraavan vuoden hallituksen valinta. Sääntömääräiset asiat
klo 13 Jakun koululla. Juhlapuhe ke Seppo Kääriäinen. Oulu. klo 18 POP Vähänkyrön kokoushuoneessa. klo 19.30 Pudasjärvi, Kaupungintalo; Siika-Pyhäjokilaakso ke 29.10. klo 18 Limingassa, Tupoksen koululla, Tuiskulanranta 2, yläkoulu. Tiedustelut ja varaukset p.050573 5353/Pauliina. ETELÄ-SAVO Ristiina, py tutustu seurakuntavaaliehdokkaisiin vaalikahveilla la 25.10. klo 10-12 S-market. Ristiinan S-Marketilla Seurakuntavaalikahvitus la 25.10 klo 10-12. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan Keskustan kunnallisjärjestöt. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. POHJOIS-SAVO Vieremä: Seurakuntavaali kahvitarjoilu pe 24.10 klo 11-12 Yrittäjätalolla. Paikalla seurakuntavaaliehdokkaita. Lappetelä-Pörsänmäki po:n syyskokous su 2.11. Hallitus klo 17. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous su 26.10. käsittely. Kerimäki, Läntisen py.n syyskokous Päivölässä 22.10. E-P:n Vesaiset. Vähäkyrö, Keskusta-Vähänkyrön kokous su 26.10. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ke 29.10. alkaen klo 16.30 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen järjestää yhteistyössä keskustan piirijärjestöjen kanssa Eurooppalainen Suomi 2020 tilaisuudet jokaisessa maakunnassa kuluvan syksyn aikana. Kokouksessa mukana Vesaisten Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Oulu. Johtokunta klo 17.30. klo 13 alkaen Kansalaistoiminnankeskus Mataran Talvikki ?tilassa (os. Ilm. klo 18.30 Kirsimarja ja Esa Leskelällä, Metsätalontie 14, Ylikiiminki. Oulu. Klo 18 (johtokunta klo 17). Sääntömääräisten asioitten lisäksi kunnalliset luottamustoimet mm. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. Piirijärjestöjä pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistujat majoitusvarauksineen 1.10. Matarankatu 6, Jyväskylä). Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sp 24.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. klo 16:15 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Osastojen lakkauttamisen 1. klo 17 tutustutaan Silas Tonttukylän toimintaan os. Keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous 2.11. Klo 18.30. klo 15 Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. klo 16 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Sääntömääräiset asiat. Osastojen lakkauttamisen 1. Ilmoittautuminen tapahtuu parhaiten paavo.vayrynen@keskusta.fi sp 24.10. mennessä tai soittamalla Kaija Huidalle 050 5529942. klo 18 Utajärven nuorisotalon kerhohuoneessa. Lisätietoja elina.helmanen@keskustaopiskelijat.fi Jätä juttuvinkki Siikajoki. mennessä, osoitteessa www.vesaiset.fi/fi/Ajankohtaista/Ilmoittautuminen ESKUSTAN OPISKELIJALIITTO Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 15.-16.11 Joensuussa. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. Illan isäntänä toimii Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Punkaharjun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Kerimäen pitäjäosasto ry, Nuoren Keskustan liiton Rahkolan osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. klo 17 alkaen ravintola Riihekelossa, Muuramessa (Riihivuori). Kunnallisjärjön sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. Simo Rundgren paikalla. Pello. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Liminka. Laitasaari-Sanginjoen py:n sääntömääräinen syyskokous to 6.11. klo 18, Paatelankuja 14, Jokirinne. klo 19 Puolukkamaan pirteillä, Puolamanjärventie 17. Johtokunta kokoontuu klo 18. Pudasjärvi. Syksyinen Hemmotteluilta 22.10. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Kahvitarjoilu. Pudasjärvi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.10 mennessä: Hirvensalmi 040- 7205178 / Maritta, Mäntyharju 0408489541 / Ismo, ja Pertunmaa 0405965495 / Esko. Johtokunta kokoontuu 16.30 ja syyskokous alkaa klo 17. Keskustan Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. klo 15-19 Jyväskylän A-Salilla (Kauppakatu 35). Eduskunnassa vierailemme kansanedustaja Jari Lepän vieraana ja seuraamme mm. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-ja Itä-Savon tilaisuuteen ti 28.10. klo 16.30-20.30 Juvalle, Partalan kartano, Huttulantie 1. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu 1. klo 18:30. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. klo 18.15 Etelä-Savon piiritoimistolla. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Pihlajalahden osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Savonrannan osasto ry, Maaseudun nuorten liiton Kallislahden osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. 040 5338160. Utajärvi. klo 10 hotelli Holiday Inn, Kirkkokatu 2, Oulu. Kokousasioiden jälkeen kansanedustajaehdokas Tapio Nyysti kertoo ajankohtaisista asioista. Vähäkyrö, Keskusta Vähänkyrön johtokunnan kokous su 26.10 klo 17 POP pankin kokoushuoneessa. Ilmajoki. Kuusamon Vesa iset ry:n sääntömääräinen syyskokous su 19.10. Johtokunta 18. Punkaharju, paikallisyhdistyksen syyskokous 24.10. klo 19 kunnanvirastolla. Kansanedustajaehdokas Tapio Nyysti kertoo ajankohtaisista asioista. POHJOIS-POHJANMAA Kaikille avoin keskustelutilaisuus ?Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. KLO 18 kunnanviraston kahvio. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Kuhmo. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 10.11. KLO 18 kaupungin valtuustosali. Kutsun sinut osallistumaan Etelä-ja Itä-Savon tilaisuuteen ti 28.10. klo 16.30-20.30 Juvalle, Partalan kartano, Huttulantie 1. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 27.10. Mutta ennen kaikkea maakunnallisen vaaliohjelman tulee olla Keski-Suomen keskustalaisen näköinen! Anna siis vinkkisi tai mielipiteesi ohjelmatyöhön osoitteella: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Maakunnallinen vaaliohjelma on tarkoitus hyväksyä piirin syyskokouksessa. NYTKIS-Naismarkkinat pe 24.10. la 25.10. Paikallisyhdistyksen syyskokous POP-pankin kokoustiloissa su 26.10. Alatemmeksen py:n sääntömääräinen syyskok ous to 23.10. Ruukin py:n sääntömääräinen syysk okous to 30.10. klo 18 Keskustan toimistolla, Oravantie 1. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Puolanka. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 10.11 KLO 13 kunnan valtuustosali. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Vaala. Kurenalan py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Utajärven Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Keskustelua alustaa Anna-Liisa Lämsä. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä. Pudasjärvi. Johtokunta klo 18.30 www.suomenmaa.fi/ juttuvinkki. klo 21 Ilpo Leppäsellä, Kontintie 26, Oulu; Politiikan saunailta to 23.10. klo 18.30 Esa Kaarivaaralla, Sipolanranta 23, Haukipudas; Tupailta pe 24.10. Helsingissä Suomen Pankin toimintaa esittelee ja ajankohtaisen talouskatsauksen pitää johtokunnanjäsen Seppo Honkapohja. Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine alustaa maakunnan tulevaisuuden näkymistä. Tapahtuman koko tuotto lahjoitetaan Keski-Suomen ensi- ja turvakodille. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. Lisätiedot ja ilm. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu kokoukseen. Ke-ehdokas Matias Ojalehdon kiertue: Nuorekkaiden tupailta ke 22.10. Johtokunta kokoontuu klo 18. Raahe. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 2.11. KLO 18 OP- kokoustiloissa. Mukana myös Vuoden Vesainen, lastentarhanopettaja Sari Kokkonen sekä Keskusliiton puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Aluekokoukset: Oulu ja Oulujokilaakso ti 28.10. Lisäksi hyväksytään uudet säännöt. Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 7.11. Yli-Iin Alakylien py:n 60-vuotisjuhla su 26.10. Osastojen lakkauttamisen 1. Kahvin- ja arvanmyyntiä sekä valtakirjojen tarkastus klo 18.30 alkaen. klo 18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 19 vanhalla kunnantalolla. Punkasalmi, (Kulennoisen ja Putikon) paikallisyhdistyksen syyskokous pe 24.10. klo 18.30 valtuustosali. Mukana Ke Antti Rantakangas. Johtokunta klo 18. Keskustan Koskenkorvan py:n syyskokous ke 29.10. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas eduskuntavaaleihin. ITÄ-SAVO Maaseudun nuorten liiton MuholaKarvilan osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Hankavaaran osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Haukiniemen osasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Moinsalmen seudun osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. Kuultavana kansanedustajaehdokkaita. klo 17 piiritoimistolla. klo 16:30 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Osastojen lakkauttamisen 1. Tapahtumassa on naisyrittäjien myyjäiset ja naisosaajien huutokauppa, esiintymässä Leena Pyylampi. klo 18.30 Nivala, Nivalan OP:n kokoustila (Kalliontie 20; käynti takapihalta). Kokouksen asialistalla syyskokousasiat, suositus jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistämiseksi, eduskuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. alkaen klo 19. Johtokunta klo 18 Punkaharjun palvelupisteen kokoustiloissa. Punkaharjun Keskustanaiset, syyskokous pe 24.10. Majoitus Holiday Inn Oulu (Kirkkokatu 3). ja kahvit klo 17.30. KESKUSTANUORET Oulu. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. Kokoukseen mukana ke Inkeri Kerola sekä ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila, Eija Nivala, Eeva-Maria parkkinen, Ulla Parviainen ja Mirja Vehkaperä. klo 19 Toini ja Otto Määtällä. Sääntömääräiset asiat. KAINUU Keskustanaisten Kainuun piiri ja paikalliset yhdistykset yhdessä maaseudun naisyrittäjien kanssa järjestävät maaseudun naisten päivän avoimien ovien tilaisuuden Kuhmossa to 23.10. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansa nedustaja Timo Korhonen. Sotkamo. Kokouspaikkana toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus (Yliopistokatu 4). Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. esi- tetään valittavaksi kaupunginhallituksen jäsen seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Järj. Kokouksessa on mukana Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen ja kokouksen teemavieraana on EHYT ry:n Harri Jukkala. Keskustan Keski-Suomen piiri, syyskokous Jyväskylässä la 15.11. klo 19 Pohjantähdessä. Mainitse ilmoittautuessasi tilaisuuspaikkakunta. Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. Lähtö ja reitti: klo 6.30 Hirvensalmen kunnantalo, klo 7.00 Mäntyharju Minimanni, klo 7.30 Kuortin ABC. seurakuntavaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015. 17 KESKUSTANAISET Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 24.10. klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. Raahen kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 30.10. klo 18 Raahen kaupungin teknisen viraston isossa kokoussalissa, Ruskatie 1, Pattijoki. klo 11 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITDynamon auditorio, Piippukatu 2 (Lutakko, lähellä Matkakeskusta). Esillä lisäksi mm. Keskustanaisten Kainuun piiri ry, syyskokous Taivaan Pankolla Mustolantie 7A, 88300 Paltamo to 6.11. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. klo 19 piiritoimistolla. Tilaisuuksissa käsitellään ?VTT, dosentti Paavo Väyrysen alustuksena ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilannetta, Euroopan unionin kehitystä sekä muita keskustan ja maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita. klo 13 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. valtuustosalissa klo 18. Illan aikana kuulemme yritysesittelyjä ja tarinoita yli kunta-ja puoluerajojen. Mukana ke-ehdokas Niilo Keränen. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. Katjalle: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous ma 3.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen sekä asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäväksi. Muhos. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä pe 24.10. Ohjelmallinen ilta pe 7.11. KLO 12 kunnanvaltuustosalissa. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Oulu. Lisätietoja illan ohjelmasta ja maksuista: www.vesaiset.fi -> piirit. käsittely. Nuoren Keskustan liiton Luukkolan seudun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Viljakansaaren osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ke 22.10. klo 19 Alatemmeksen kylätalolla. Pellon järvialueen py:n syyskokous 27.10. klo 18.30 Saara ja Kalle Yrjänä, Tuomiojantie 281 A, Ruukki. Siikajoki. klo 16.30 Oulu, Keskustan piiritoimisto (Koulukatu 31 A 2); Iijokilaakso ti 28.10. klo 11 SuperParkissa, Tyrnäväntie 16, Oulu. Keskustassa tapahtuu hallituksen koordinoimana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. klo 18 Raahessa, Pattijoen veteraanimajalla. VESAISET Kuusamo. kyselytuntia, tapaamme puheenjohtaja Juha Sipilän ja keskustelemme edustajien kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustanuorten Oulun osaston sääntömääräinen syyskokous ke 22.10. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleihin valmistautuminen, maakunnallisen eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen sekä Keskustan jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistäminen. HUOM: Valtakirjojen tarkastus, kahvitus ja eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytymiset klo 10-11. Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää alueen yrittäjille sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille illallis/keskustelutilaisuuden la 15.11. Mukana Seppo Pirttikoski. Vähäkyrö. Mainitse tilaisuuspaikkakunta. Hiukkajoen seutu, py, sääntömääräinen syyskokous Hiukkajoen kylätalolla 28.10. Koljosentie 166, 88900 Kuhmo. Hyrynsalmi. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja py:n lakkauttaminen. VESAISET Vesaisten Keskusliiton sääntömääräinen syysvaltuuskunnan kokous 25.26.10. Oulussa Hotelli-ravintola Lasaretissa (Kasarmintie 13), la klo 13 alkaen. Sääntömääräiset asiat. Keskustaväen yhteinen Hirvensalmen-Mäntyharju-Pertunmaan tutustumisretki Suomen Pankkiin ja eduskuntaan to 13.11. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 2.11. klo 18 Koskenkorvan koululla. Ylikitkan py:n syyskokous su 26.10. Oulun vesaisosastojen (Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Yl ikiiminki, Yli-Ii) sääntömääräiset syyskokoukset su 2.11. Kahvi- ja mehutarjoilu. PERÄPOHJOLA Pello. Paikalla keehdokkaa t Mirja Vehkaperä, Riikka Moilanen ja Hannu Takkula. Oulu. klo 19 kaupungintalolla, Nalle-kokoushuone. klo 18 alkaen Alavuden Nordean tiloissa. klo 18.30 Merijärvi, Kilpukan ruokasali (Merijärventie 106); Kalajokilaakso ke 5.11. klo 16:40 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Esityslistalla osastojen lakkauttaminen sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. Johtokunta klo 17. LAPPI Posio. Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. klo 18. Kajaanin kaupungin valtuustonsalissa. Valtakirjan tarkistus alkaa 17.20 Puhujina kansanedustaja ehdokkaita. ETELÄ-POHJANMAA VESAISET
Mikä? 10. Air Force One. Yhdysvaltain Pohjois-Dakotan osavalti- 7. Olympialaiset on järjestetty kahdessa Australian kaupungissa. Masi . Toiseksi suurin on 545 neliökilometrin... Millainen soitin on triangeli? Sudoku 9 7 1 3 5 6 1 9 2 4 8 5 1 3 4 9 3 5 2 4 9 6 7 8 5 2 3 5 8 4 3 8 4 9 2 6 8 9 4 5 4 9 6 5 7 4 3 8 9 6 3 1 4 8 3 6 2 4 5 7 1 9 8 9 5 6 3 8 2 4 9 1 1 9 3 8 5 5 4 9 8 6 1 9 7 2 2 3 7 1 9 7 3 8 6 2 2 2 7 9 3 Millä vuosikymmenellä alettiin käyttää nastarenkaita. Montako uutta jäsenvaltiota on 2000-luvulla liittynyt Yhdistyneisiin Kansakuntiin (YK)? on pääkaupungin nimi on sama kuin Saksan 1800-luvun lopun valtakunnankanslerilla, jota kutsuttiin myös Rautakansleriksi. Eli mikä kaupunki, mikä mies? 5. Mikä tehtävä tuolla nimellä tunnetulla lentokoneella on? 3. 18 22.10.2014 TIETOTESTI 1. Ainakin entisvanhaan hieno mies hankki puvun Savile Row -kadun liikkeistä ja kengät Bond Streetiltä. Virtanen . Missä? Viivi & Wagner . Ahvenanmanner on merialueilla Suomen suurin saari, 689 neliökilometriä. Kuva: Maria Seppälä 8. B. Minkä yhtyeen aikaisempi nimi oli The Quarrymen: Beatles, Rolling Stones vai Queen? 4. Millä vuosikymmenellä alettiin käyttää nastarenkaita? 9. Aku Ankka . Kuka on nykyinen EU-komission puheenjohtaja? 2. Mistä kaupungista? 6. Mukula
Jos menevät, on myyntihinta alhaisempi kuin ostohinta. Kunnat joutuvat tinkimään kaikesta. Sitä kun ei vain tule. Firmoja tulee kaatumaan kiihtyvällä vauhdilla. On laskettu venäläisten varaan. periaatteessa hylätty vaippoihinsa, märkiin vaippoihinsa. Kouluja suljetaan, katuvaloja sammutellaan, terveydenhoitopalveluissa säästetään, vanhuksethan on jo nyt Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA, 22. Cadillacien hinnat laskevat. 2:15 SANANPARSI Suuttunheen huulista sais kolme paria ruomia. Länsipohja KANSA KASKUAA Kunnanvaltuuston puheenjohtaja piti uuden paloaseman vihkiäispuhetta ja aloitti: . Nythän pysäköinninvalvojat kuvaavat venttiilinupin sijaintia renkaassa ja klopit käyvät välitunnilla siirtämässä koppiaan hieman. Ei olla pessimistejä, toivotaan että saataisiin valuuttalainaa, jonka korko pompsahtaisi ensi yönä vaikkapa 18 prosenttiin. lokakuuta 2014. Tänään: Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette, ortodoksisen kalenterin mukaan Erkki. Aurinko laskee tänään Helsingissä klo 17.51, Oulussa 17.31 ja nousee huomenna Helsingissä klo 8.19 ja Oulussa 8.36. PÄIVÄN SANA Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Kun katsoo käytettyjen autojen myyntipalstoja, epätoivo paistaa kauas. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. 1 Joh. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy 1) Juan Manuel Barroso vielä nyt, marraskuusta 2014 alkaen puheenjohtaja on Jean-Claude Juncker, 2) neljä: Sveitsi, Itä-Timor, Montenegro, Etelä-Sudan, 3) Lontoo, 4) Bismarck, Otto von B. Maahanmuuttajille nyt sentään vielä rahaa riittää. Yhteiskunta on voimaton ja hallitus se vasta voimaton onkin. Vaikuttaa, että ainoa älyllinen toiminta koskee mopoautojen parkkikiekon käytön pakollisuutta koskevaa lainsäädäntötyötä. Kunhan vähän tasaantuu, saman tavaran saa Venäjältäkin, tai sitten edullisemmin Virosta. TÄMÄ ON tasan nähty 1990-luvun alussa. (1815?1898), Preussin pääministeri, Saksan valtakunnankansleri, 5) kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä, 6) Beatles, 7) kolmionmuotoinen metallinen lyömäsoitin, 8) 1960-l., 9) Kemiönsaari, 10) Melbourne, Sydney. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Joka päivä kerrotaan uusista irtisanomisista ja YT-neuvotteluista, jotka ovat irtisanomisten esileikki. Merkit ovat aivan samat muutenkin. Suomi on lamassa. Sitten on täydellinen ysärimeininki. Jari Nenonen KUN ON paljon työttömyyttä, on vähän verotuloja. Perheiden kakkosautot on laitettu myyntiin, tai ykkösautot. Juuri kuuntelin radiosta uutispätkää, jonka mukaan omakotitalojen hinnat ovat laskeneet, eivätkä mene kaupaksi halvennuksellakaan. Ylihintaiset, kullalle kiiltävät, länsimaiseen makuun liian prameat mekot ja kengät jäävät luksusmyymälän hyllyyn. Talousviisaat arvelevat, että venäläisten luksusostosmatkailu Suomeen päättyy, kävi taloudessa kuinka hyvänsä. Jotkut aikovat laittaa talonsa vuokralle, odottamaan hintojen nousua. 19 22.10.2014 Saisipa valuuttalainaa Rupla on heikentynyt, venäläinen ei enää ostakaan luksusta, ehkä sitä kuuluisaa juustoa sentään vielä. Turhasta karsitaan ensimmäisenä. Ei tarvita montakaan suurpaloa, kun tämä talo on jo maksanut itsensä. Ratkaisut 3 5 4 7 8 6 1 9 2 8 7 2 5 1 9 6 3 4 9 1 6 4 2 3 8 7 5 2 4 8 3 5 1 7 6 9 1 6 5 2 9 7 3 4 8 7 9 3 8 6 4 5 2 1 4 2 7 1 3 8 9 5 6 5 8 9 6 7 2 4 1 3 6 3 1 9 4 5 2 8 7 9 1 6 7 8 2 4 5 3 7 5 2 6 3 4 9 1 8 8 3 4 5 1 9 2 6 7 3 8 9 1 5 6 7 2 4 Ulkoasu: Mikko Eronen 1 3 2 6 5 9 4 7 8 044 7370 314 7 8 6 3 2 4 5 9 1 Kuvatoimitus Maria Seppälä 9 4 5 8 7 1 2 6 3 4 2 1 3 9 7 6 8 5 5 6 7 4 2 8 1 3 9 2 4 8 9 6 5 3 7 1 6 7 3 8 4 1 5 9 2 1 9 5 2 7 3 8 4 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 4 7 8 2 3 5 6 1 9 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 6 1 3 9 4 7 8 2 5 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 2 5 9 1 8 6 3 4 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 8 6 1 4 9 3 7 5 2 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 5 2 4 7 1 8 9 3 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 3 9 7 5 6 2 1 8 4 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios
Viitteitä digilukemisen sähäköitymisestä kuitenkin on. Elisan e-kirjamyynti kaksinkertaistui tänä kesänä vuoden takaiseen verrattuna. Siitä on tullut se tavallinen muoto. Seuraavan sukupolven sähkökirja saattaa vaikka soida LÄHITULEVAISUUDESSA sähkökirja saattaa viihdyttää lukijaansa tekstin lisäksi liikkuvalla kuvalla, musiikilla tai vaikkapa vastaamalla kosketukseen. Digijulkaisemisen kehittyessä sähköiseen lukukokemukseen yhdistyy yhä useammin myös ääntä, videokuvaa ja jopa pelillisiä elementtejä, arvioi teleoperaattori Elisan sähkökirjapalvelun Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Essi Manner. . Lukulaitteessa ne kulkevat kevyesti mukana. Liiketoimintajohtaja Manner uskoo, että tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen lukee kuten Tiainen. Elokuussa ekirjoja oli myyty enemmän kuin edellisvuonna yhteensä, kertoo Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Essi Manner. . Jatkossa tämän tyyppisiä ratkaisuja on varmaan enemmän. Muutosta siivittää muun muassa sähköisten kirjojen tallennukseen käytetyn tiedostomuodon EPUB:in päivitys. 20 22.10.2014 Digijulkaisemisen kehittyessä sähköiseen lukukokemukseen yhdistyy yhä useammin myös ääntä, videokuvaa ja jopa pelillisiä elementtejä, arvioi teleoperaattori Elisan sähkökirjapalvelun Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Essi Manner. Joskus vain haluaa käteensä sen painavan esineen, joka toimii analogisesti ja tuoksuukin joltain. Suomalaisten lukutottumuksia kartoittaneesta kyselytutkimuksesta käy ilmi, että sähköisten kirjojen aktiivisimmistakin lukijoista suurin osa suosii yhä paperikirjoja. Sähköisiä kirjoja luetaan erityisesti tien päällä ja arkisen odottelun lomassa, ja niiden parissa vietetään kerralla paperikirjaa vähemmän aikaa. Perinteiseen kirjaan hän tarttuu enää halutessaan ?paperikirjafiilikseen?. . Eihän kukaan ajattele kännykästä musiikkia kuunnellessaan, että kuuntelenpa tässä nimenomaan digimusiikkia. Hän on monessa tyypillinen suomalainen sähkökirjan käyttäjä: yli kaksikymmentä kirjaa vuodessa lukeva kirjallisuuden suurkuluttaja, joka lukee kotisohvan lisäksi liikkuessaankin. Epätyypillistä on, että Tiainen nauttii valtaosan lukemistostaan juuri ruudulta. Sähköiset ja paperikirjat eivät kilpaile keskenään, vaan vetoavat samoihin lukijoihin ja täydentävät toisiaan, sanoo toimitusjohtaja Tatu Kauppinen tutkimuksen tehneestä Prior Konsultoinnista. Teleoperaattori Elisan tilaamaan kyselyyn vastasi syyskuussa reilu tuhat suomalaista. AINAKIN yhden sähköisen kirjan vuodessa lukee kyselyn mukaan reilu 15 prosenttia 18?65-vuotiaista suomalaisista. Vuodessa vähintään yhden sähkökirjan kertoi kuitenkin ostavansa vain runsaat kuusi prosenttia vastanneista. Viime vuonna sähköisen kirjan eli e-kirjan osuus Suomen kirjamarkkinoista oli vain hieman yli prosentin luokkaa. Jo nyt on julkaistu esimerkiksi joogaopas, jossa ohjeet on linkitetty videoon. Se tarkoittaa, että tuote näyttää yhtä hyvältä riippumatta siitä, luetaanko sitä tabletilta vai vaikkapa kännykän ruudulta, Manner sanoo. Hän uskoo, että kun sähkökirjataitto kehittyy, digimuodossa julkaistavan kirjallisuuden kirjo laajenee. . Loppuvuonna kirjamyynti perinteisesti taas vilkastuu, joten kyllä me odotamme tästä e-kirjalle hyvää vuotta, Manner sanoo. Tablettien ja muiden lukulaitteiden yleistymisen toivotaan siivittävän e-kirjakauppaa. Uudistuksen odotetaan parantavan ainakin sähkökirjojen ulkoasun muokkautuvuutta. . Luen yleensä noin viittä kirjaa samaan aikaan. Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva Sähkökirja kasvattaa suosiotaan Kyselytutkimuksen mukaan paperikirja pitää edelleen pintansa SALLA SALMELA/STT HELSINKI SE on seurana kaikkialla: työmatkoilla, kahvitauolla, metron portaissa. Nyt runsaalla 40 prosentilla suomalaistalouksista on tabletti, kertoo Tilastokeskus. Suomen e-kirjamarkkinoilla eletään aikaa, joka muistuttaa menoa Yhdysvalloissa viisi vuot- ta sitten, Kauppinen sanoo. . Lukemisen harrastaja Tiainen on samoilla linjoilla. . Tyypillisimmillään suomalaisten sähköiset lukuhetket kestävät puolesta tunnista tuntiin. Sähköisinä luetaan eniten viihde-, muistelma- ja harrastuskirjoja. . Harri Tiainen, 28, kantaa sähkökirjalukulaitettaan mukana aina. Siellä sähkökirjamyynti lähti nousuun, kun lukulaiteet yleistyivät. Nyt e-kirjojen osuus on Yhdysvaltojen kirjamyynnistä liki neljännes. SÄHKÖKIRJAN paras puoli on kyselyyn vastanneiden mukaan ?aineettomuus?. Digikirja ei vie tilaa hyllystä eikä paina laukussa. Tällä hetkellä e-kirjoissa painottuu kaunokirjallisuus, mutta kun taitto kehittyy, e-kirjana saatetaan julkaista yhä enemmän esimerkiksi visuaalisia tietokirjoja.. Hän vertaa kehitystä musiikkibisneksen digimurrokseen.