6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 48 / 22.12.2017 / 4,80 € Brittiläinen joulu on ilon juhla joulukuusta pitää käsitellä oikein Ajassa tekoäly tuo isoja eettisiä ongelmia Ulkomaat Vieraskolumni Vahva jouluperinne suomi maallistuu, mutta jouluna kirkot ovat täynnä – ainakin vielä
2017 Jouluna ei tarvitse pönöttää Kansanedustaja rakentaa joulun parissa päivässä vuosien kokemuksella s. 10. 2 22.12.2017 sisältö 22.12
26 Elämä. Katri Kulmuni s. 2017 3 Anne Kiljo-Pietilä haluaa kattaa joulupöytään perinteistä s. 33 Ilmastonmuutos uhkaa poroja Leudot talvet ja kuumat kesät tuovat tauteja sekä vaikeuttavat ravinnonsaantia s. 14 Suomi 100 22.12. 24 Kulttuuri Seuraavien vaalien jälkeen sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista pitää entisestään helpottaa. s. Toripolliisikin on tullut tutuksi. Enes Khalil viihtyy Oulussa. 18 Sotaveteraani Eino Syrjäniemi muistaa joulut korsussa s
Rehellistä on tunnustaa myös, että Suomen talouskasvua on pönkittänyt omien toimien ohella maailmantalouden kasvu. Myönteinen talousvire näkyy ja tuntuu monin eri tavoin kansalaisten arjessa. Hyvä talouskehitys on vahvistanut myös kuluttajien luottamusta omaan talouteensa. On hyvä muistaa, että oppositio ei ole antanut minkäänlaista tukea hallitukselle talousuudistuksille saati säästöpäätöksille – päinvastoin. Hyvät talousuutiset ovat paras joululahja suomalaisille Suomen taloudella menee hyvin – paljon paremmin kuin kukaan uskalsi vuosi sitten ennustaa. Vaikka suunta on kääntynyt, Suomelle ei ole varaa tuudittautua siihen, että asiat paranevat itsekseen. Näiden uutisten pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan parempaa uutta vuotta ja Suomea. Työllisten määrä onkin noussut vuoden aikana lähes 50 000 henkilöllä. Suomen talouskasvun kuittaaminen pelkästään maailmantalouden kasvulla ei sen sijaan kestä lähempää tarkastelua. Tässä tavoitteessa hallitus on onnistunut vähintäänkin hyvin. Tulevien vuosien kasvuennusteet eivät näytä aivan yhtä suotuisilta. Kulutustavarat ja asunnot käyvät selvästi paremmin kaupaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on joutunut tekemään rakenteellisten uudistuksen lisäksi myös ikäviä säästöpäätöksiä. Hyvää kehitystä jarruttavat muun muassa työvoiman kohtaanto-ongelmat ja väestörakenteen muutos. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 22.12.2017 Pääkirjoitus S uomen Pankki ennusti vuosi sitten tälle vuodelle 1,3 prosentin kasvua kokonaistuotantoon. Pankin tuoreen arvion mukaan Suomen talouskasvu on tänä vuonna 3,1 prosenttia eli yli puolet ennustetta suurempi. Suomalaisille hyvät talousuutiset ovat mieluinen joululahja. Sipilän hallituksen tärkein tavoite oli laittaa Suomi kuntoon. Suomi ei vain syystä tai toisesta päässyt nauttimaan tästä kehityksestä. Maltillisten työmarkkinaratkaisujen ja kilpailukykysopimuksen ansioista Suomessa valmistetut tuotteet ovat aikaisempaa kilpailukykyisempiä verrattuna pahimpiin kilpakumppaneihin. Suomalaiset tuotteet käyvät maailmalla kaupaksi, ja sen myötä vienti vetää paremmin kuin vuosiin. Hallituksen asettamat tavoitteet, joita moni piti alun perin erittäin kovina, ovat toteutuneet tai toteutumassa jopa ennakoitua nopeammalla aikataululla. Suomen taloudella menee siis hyvin – paljon paremmin kuin kukaan uskalsi vuosi sitten ennustaa. Paula Åström. Hyvistä talousuutisista huolimatta Suomi joutuu ottamaan edelleen velkaa kulujen kattamiseksi. Kun kauppa käy, uusia työpaikkoja on tarjolla selvästi aikaisempaa enemmän. Tämä opposition mielellään toistama mantra joutuu outoon valoon, sillä maailmantalous kasvoi myös edellisellä vaalikaudella
Esimerkiksi Pohjolan Sanomien Uuno Hannula ja Liiton Kustaa Hautamäki kelpaavat esikuviksi myös nykypäivän ääriliikkeiden uhkailemille toimittajille. suomessa on ollut vahva maakuntalehdistö. Toisaalta: tuskin lehteä olisi edes perustettu, ellei ”Keski-Pohjanmaa” olisi jo ollut olemassa. Syntyikö vahvoja lehtiä sinne, missä jo oli vahva maakuntahenki. Historiasta voi aina jotain oppia. Rehula on vakuuttunut siitä, että Keski-Pohjanmaa on kolmen parhaan joukossa siinä vaiheessa, kun tutkitaan, miten soteja maakuntauudistuksen toteuttaminen on onnistunut. Sote-asioissa ahkerasti Suomea kiertänyt Juha Rehula tunnistaa vahvan maakuntahengen ja lujan yhdessä yrittämisen meiningin erityisesti yhdessä pienimmistä maakunnistamme. Niissä selostettiin eduskunnan päätökset, päätoimittaja kommentoi niitä ja antoi ohjeita kansanedustajille. Kun lehden ensimmäinen numero ilmestyi 4.12.1917, siinä kerrottiin Keski-Pohjanmaan Maanviljelysseuran asioista, ja Keski-Pohjanmaan Osuuskauppa julisti ”ammattiin täysin perehtyneiden osuustoimintamiesten” haettavaksi kolmen sivumyymälän hoitajan toimen. Pirkko Wilén. Mikä merkitys tällä historialla on Meri-Lapin viimeaikaisissa tapahtumissa. Sanomalehti Keskipohjanmaa on ilmestynyt sata vuotta. Maakuntien äänenkannattajiksi perustetut lehdet ovat kuitenkin niin oleellinen osa keskustan historiaa, että puolueen olisi syytä nostaa aihetta esiin tulevien juhlavuosien yhteydessä. Maakuntalehdillä oli korvaamaton merkitys poliittisten kantojen muodostumisessa. Vai kasvattiko oma lehti maakunnan. Kiinnostava välähdys nouse esiin esimerkiksi tohtori Reijo Perälän väitöskirjassa, jossa kuvaillaan, miten maalaisliittolaiset lehtimiehet yhdessä työväenlehdistön kanssa kävivät taisteluun Lapuan liikettä vastaan. Sillä täytyy siis olla osuutensa. 2017 5 Toimittajalta Maakunnat ja lehdet Perinteikäs , yli sata vuotta ilmestynyt maakuntalehti Pohjolan Sanomat lakkasi ilmestymästä viime keväänä. Maakuntalehtien liittokin on jo historiaa. Vuosikymmenien ajan Lapissa oli ollut kaksi lehteä. Mitä Pohjolan Sanomat olisi kirjoittanut Länsi-Pohjan keskussairaalan asemasta, jos lehti edelleen ilmestyisi. Yksittäisistä lehdistä on aikojen kuluessa julkaistu hyvinkin ansiokkaita historiikkeja, mutta kokonaiskuva maakuntalehtien merkityksestä ja vaikutuksesta puuttuu. Molemmilla omat vahvat alueensa ja omat lukijansa. Ja kansanedustajat Arkadianmäellä niitä huolella tutkivat. satavuotiasta Suomea on tänä vuonna juhlittu monin tavoin ja historian vaiheita on tarkasteltu monista eri näkökulmista, mutta silmiini ei ole osunut, että lehdistön, nimenmaan maakuntalehdistön, merkitystä olisi missään pohdittu. Hän ei suostu siihen, että postiluukusta tipahtaisikin ”rovaniemeläinen” Lapin Kansa. Joka päivä julkaistiin myös lukijoiden kirjoituksia. Kemissä asuva lapsuudenystäväni on edelleen katkera. 22.12
Siksi suurin osa kuusista on kotimaassa kasvatettuja. – Kuusen jalan pitää olla tarpeeksi iso. Timo Haapala Twitterissä anja manninen SuomeSSa sytytetään kynttilät tänäkin jouluna arviolta 1,5 miljoonaan joulukuuseen. Karina Jutila Twitterissä Kasvatettu kuusi on tuuhea ja kartiomainen Maria Seppälä. Metsäkuusi on Suomessa yleisin. Myyntikuuset muotoillaan heinäkuun viimeisellä viikolla tai elokuun alussa. Kun jouluKuuSi on hankittu, sitä pitää käsitellä oikein. Pellossa on voimaa ja kuusi saa tarvitsemaansa valoa joka puolelta. Valmis joulukuusi käy läpi 6–7 leikkausta. Ajassa Sanottua 6 22.12.2017 Suomen tiedustelun kyvykkyydet eivät ole kaikille mieleen. Kuusen ostajalla on myös mahdollisuus valita kasvustoista oma joulupuunsa ja kaataa se itse. Heinä ajetaan kesäisin moneen kertaan. Myyntipaikkana toimii yli sata vuotta vanha pihapiiri, jonka pihakodassa ostajat voivat lämmitellä ja paistaa makkaraa. Kuuselta odotetaan tuuheutta ja tasaisen kartiomaista muotoa. Täksi jouluksi kaadetut kuuset odottavat noutajaansa suuressa hallissa. Pekka Sauri Twitterissä Luotettava puolustus ja tiedustelu ovat takeita turvalliselle yhteiskunnalle, jossa on hyvä vaalia sananvapautta ja avoimuutta. Nyt testataan. Tilalla kasvatetaan metsäkuusta ja mustakuusta. Kuusen haku on tärkeä ohjelmanumero etenkin lapsiperheiden jouluohjelmassa. Reino Alakangas sujauttaa kuusen verkkoon, jolla se on helpompi kuljettaa. Kun salaisia tietoja päätyy päivälehteen, herää kysymys, missä tarkoituksessa. Oulun kaupunkiin kuuluvan kellolaisen Alakangas-Mannisen metsätilan pihapiirissä tuuheita kartiomaisia kuusia kasvaa vierivieressä. Jos sää on kuusta ostaessa pakkasen puolella, kuusi on parasta sulattaa ennen jalkaan asettamista mieluiten viileässä tilassa. Ei kannata tärvellä perusasioita itse. Silloin kuusi on pilalla, Reino Alakangas varoittaa. Se soveltuu paremmin allergikoille. Jos tätä ei tehdä, pihka tukkiin tyven ja estää vedensaannin. Tyven leikkauspinnan on oltava vedessä koko ajan, ja jalassa on oltava tarpeeksi vettä. – Kuuset kasvavat tästä 200 metrin säteellä entisillä pelloilla, Reino Alakangas selostaa pirtin pöydän ääressä. Mustakuusi on vaaleampi, tuuhea ja kasvattaa käpyryppäitä. Isäntä toimittaa kuusia myös suoraan kotiin. – Heinäntorjunta ja kuusien muotoilu ovat raskaimmat työt, Alakankaat toteavat. Kevät on siihen hyvää aikaa. Joulukuusen tuuheus ja muoto haetaan leikkaamalla. KuuSet tulevat tilalle kolmivuotiaina taimina, noin 35-senttimetrisinä. Salassapidon ja avoimuuden rajaa on demokratian aika ajoin testattava. Kymmenen vuotta kasvettuaan kuuset ovat yli kaksimetrisiä. Jalkaa ei saa veistää eikä kuorta rikkoa. Rungon tyvestä sahataan pala pois. Myrkkyjä ja torjunta-aineita viljelyssä ei käytetä. Puut istutetaan suoriin riveihin niin, että välit voi ajaa päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. Manninen) kotitila. Tila on vaimon, Aulikki Alakankaan (os. Pelto on Alakankaan mukaan metsää parempi kasvupohja
Toisaalta jo nyt on nähtävissä hienoista myynnin aloituksen siirtymistä marraskuun puolelle. Hän korostaa, että tiettyjen asioiden salaamiselle on olemassa hyvät perusteet. Hänen mukaansa eduskunnan puolustusja ulkoasiainvaliokunta saavat pyytäessään myös viestikoekeskuksen toimintaan liittyvää tietoa. Mikko Savola Twitterissä Tölli: Kansallista turvallisuutta koskevat asiat eivät ole toritavaraa eevA KärKKäinen Viranomaiset tarvitsevat nyt toimintarauhan Puolustusvoimien tiedustelutoimintaan liittyvän tietovuodon selvittämiseksi, sanoo keskustan kansanedustaja Tapani Tölli. Myös kirjoja, leluja ja pelejä myydään paljon ja koteihin hankitaan vaatteita ja kodinkoneita. Tölli johtaa tiedustelulainsäädännön uudistamista pohtivaa parlamentaarista seurantaryhmää. Isänpäivä ja Black Friday -kampanjointi vauhdittavat marraskuun kauppaa. lukua, jossa säädetään maanpetosrikoksista. Loikkanen arvioi, että joulukauppa voisi kasvaa tänä vuonna 1–2 prosenttia. Puhtaat jauhot pussissa. Tämän pitäisi olla lähtökohtaisesti selvä kaikille. Uusi tiedustelulainsäädäntö tulee Töllin mukaan selkeyttämään tiedustelutoiminnan valvontaa. Kaupan kannalta läpi vuoden jatkuva tasainen myynti olisi myyntipiikkejä parempi vaihtoehto. Joka kolmas veronpalautusta saava käyttää ainakin osan summasta joululahjoihin. Ajassa Sanottua 22.12. Mikko Paakkanen Twitterissä Ei ole Suomen eikä suomalaisten etu että Helsingin Sanomat julkaisee korkeimman turvaluokituksen saaneita asiakirjoja. 123 % 111 % 60 % 54 % 40 % 29 % 28 % 26 % 56 % 25 % 19 % Kellot, korut, kultasepäntuotteet* Kirjat* Kodin tekniikka* Lelut, pelit, lahjatavarat Kukat ja kasvit* Huonekalut ja sisustus* Vaatteet ja jalkineet* Urheiluvälineet* Tavaratalot (pl. – Edes arvailuja euroista on mahdoton vielä sanoa, mutta joulukuun myynnin kasvu on jo useita vuosia ollut 25 prosenttia keskiarvoa suurempaa, edunvalvoja Tuula Loikkanen Kaupan liitosta sanoo. Ruotsissa kielto tutkia viranomaisten vuotoja koskee myös puolustusvoimia. On hyvä, että poliisi tutkii tietovuotoasian perinpohjaisesti. Keskimääräinen palautus on 712 euroa, mikä on yli 50 euroa enemmän kuin vuosi sitten. Pöyristyttävää! Suvi Mäkeläinen Twitterissä Tuhottu tietokone ja kotietsintä. – Uuden lain myötä Suomeen tulisi tiedusteluvaltuutettu, jolla on laajat toimintavaltuudet, jopa niin, että hän voi tarvittaessa keskeyttää operaation, Tölli kertoo. Päivittäistavarat yht. juomat) *myynti erikoiskaupoissa Joulukuun liikevaihdon arvo keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna 2000–2016 Lä hd e: Ti la st ok es ku s. kauppa saa osansa suomalaisille maksetuista 2,6 miljardin euron veronpalautuksista. 2017 7 Joulu pysyy kaupan myyntipiikkinä AnjA MAnninen Vaikka tämän joulun euromääristä on vielä liian aikaista puhua, joulu on säilyttänyt paikkansa vähittäiskaupan tärkeimpänä sesonkina: joulukuun liikevaihto on noin 25 prosenttia vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. päivittäistavarat) Vähittäiskauppa yht. – Kansallista turvallisuutta koskevat asiat eivät ole mitään toritavaraa. Tuula Loikkanen muistuttaa, että myyntipiikit aiheuttavat muun muassa työvoimakuluja. Loikkasen mukaan kasvu on suurinta korujen ja muiden kultasepän tuotteiden myynnissä. Vuoden 2016 joulukuussa koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti oli lähes 4,7 miljardia euroa eli 1 016 euroa jokaista Suomessa asuvaa vähintään 15-vuotiasta kohden. Suomessa näyttää olevan aika itäinen sananvapauskäsitys, ehkä YYA-ajan peruja. – Ei voi sanoa, että viestikokeskus toimii ilman ohjausta, Tölli toteaa. Tölli korostaa, että medialle on Suomessa turvattu laajat toimintavapaudet ja lähdesuoja, mutta sen rinnalla kulkee vastuu. töllin mukaan tapaus tulee testaamaan Suomen rikoslain 12. tölli ei hyväksy väitteitä, joiden mukaan Suomen tiedustelutoimintaa ei nykyisellään valvottaisi mitenkään. – Kun on korkeimman luokan salassapitovelvollisuudesta kyse, salassapitovelvollisuus on hyvin vahva. (ml. Tässä mielessä nyt on kyse hyvin vakavasta asiasta
– Toisistamme tykätään edelleen, pariskunta vakuuttaa tuttu hymy molempien kasvoilla. Kuivaniemeltä kotoisin oleva ja pitkään kanta-Oulussa asunut Eila sanoo juurtuneensa hyvin uuteen kotipaikkaansa. – En muistanut silloin alkuviikosta, että meillä oli torstaikerho juuri tänään. ”Toisistamme tykätään edelleen” Maria Seppälä. – En ole päässyt vielä operoitavaksi. – Kyllä minä tunnen olevani jo ihan oikeasti yli-iiläinen, hän vakuuttaa. Käynti ulko-ovella ja puhelintiedustelu vahvistavat asian. Uusi alkoholilaki keventää alkoholin anniskeluun liittyvää byrokratiaa ja helpottaa ravintolayrittäjän arkipäivää. Vastaantulijat todellakin olivat Hemmi ja Eila Jaara. -prosenttista alkoholia. Jaaran pariskunnan jouluperinteisiin ei ole näillä näkymin tulossa muutoksia. Kohteliaana miehenä Hemmi pyytää anteeksi unohdustaan. Mutta jutellaan tässä ennen kerhon alkua, hän ehdottaa. – Ollaan muuten kotosalla, mutta joulukirkkoon tietysti mennään. Meillähän piti olla sovittu tapaaminen heidän kotonaan kymmenen minuutin päästä. Mitään mainitsemisen arvoista dramatiikkaa ensimmäinen yhteinen aviovuosi ei ole tuonut. Niin kuin on menty jo vuosikymmenten ajan. Liikkumista se jonkin verran häiritsee, mutta eteenpäin pääsee, kun ei pidä turhaa kiirettä. Seurakunnan järjestämä kerhotoiminta on yksi tärkeä etappi pariskunnan arkisen taipaleen rytmittäjänä. Eilan ainoa murheenkryyni liittyy jalkavaivoihin. Ajassa Pariskunta Eila ja Hemmi Jaara tapaavat muita ikäihmisiä Yli-Iin seurakunnan järjestämässä Torstaikerhossa. 8 22.12.2017 Risto Luodonpää Yli-iin keskustaajaman halki kulkeva pyörätie on aamupäivällä hiljainen. Juuri se sama pariskunta, joka vuosi sitten nousi valtakunnalliseen julkisuuteen avioitumalla 92 vuoden kypsässä iässä. Ja vähän seurataan tietysti politiikkaakin, naurahtaa pitkän uran Maalaisliiton ja sittemmin keskustan luottamustehtävissä tehnyt Hemmi. Kaupassa myydään jatkossa Alkoholin saatavuuden parantaminen johtaa kulutuksen ja haittojen kasvuun, kuten alkoholikuolemien lisääntymiseen. – Hetkinen, sanon kuvaajalle. – Olivatko ne Hemmi ja Eila. – Tehdään ruokaa, levätään, käydään lenkillä ja tietenkin täällä kerhossa, missä näkee muita. Mitä nyt iäkäs pariskunta tulee autoilijoita vastaan rollaattorien kanssa. Kun elämänarvot ja traditiot ovat jo ennen tutustumista olleet samansuuntaisia, niitä ei ole yhteisellä taipaleella ollut mitään syytä lähteä muuttamaan. Vapaa-ajan vietto-ongelmista ei Jaaran huushollissa kuuleman mukaan kärsitä
Se katsoo pärjäävänsä paremmin EU:n ulkopuolella. Sen jälkeen käymme palautteen läpi ja katsomme, löytyykö sieltä selkeitä linjoja siitä, miten ohjelmaa pitäisi muuttaa. Britit tietävät, että he tarvitsevat eurooppalaisia ja eurooppalaista yhteistyötä. KanSalliSuuSaate levisi Euroopasta. Ohjelmaa on kommentoinut noin sata eri tahoa. 2017 9 Täällä Bryssel Suomi viettää sadatta itsenäistä joulua. Britannia on päättänyt jättää EU:n. Palaute käsitellään ensin puolueen ohjelmatyöryhmässä ja sitten puoluehallituksessa ja puoluevaltuustossa. Kuinka paljon palautetta ohjelmasta on tähän mennessä tullut, ja keneltä. Nyt mennään suoraan periaatteisiin. Puoluehallituksen ensimmäinen esitys uudesta periaateohjelmasta on parhaillaan lausuntokierroksella. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Yhteistyöllä Suomi pärjää Mitä kuuluu uudelle periaateohjelmalle. Suurin osa on yksittäisiä keskustan jäseniä. Myös yksittäiset timanttiset ajatukset voivat muuttaa ohjelmaa. Osa palautteen antajista on tykännyt ratkaisusta, osa ei. Ohjelmaesitys on nyt kirjoitettu 101 periaatteen muotoon. Saamme olla terveen ylpeitä omasta maastamme. EU-maiden kansalaisten oikeudet Britanniassa turvataan, Irlannin ja Britannian välille ei pystytetä rajaa ja britit hoitavat maksusitoumuksensa EU:lle asianmukaisesti. Mikä periaateohjelmassa on herättänyt eniten keskustelua, keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen. Yliopisto-oppia haettiin Saksasta. Suomi on ollut avoin kansainvälisille virtauksille. Eniten keskustelua on herättänyt ohjelman kieli ja esitystapa. Taiteilijat lähtivät Ranskaan, Saksaan ja Italiaan. Miten ohjelman työstäminen nyt etenee. Iso-Britannia on edelleen vain 30 kilometrin päässä muusta Euroopasta. Parhaillaan käytävissä eroneuvotteluissa heillä on paljon pelissä. Joulurauha laskeutuu koteihin kautta koko Suomen. Myös keskustan jäsenjärjestöiltä, puolueen ulkopuolisilta henkilöiltä ja muutamalta puolueen ulkopuoliselta järjestöltä on tullut palautetta. Päädyimme siihen, että emme aloita ohjelmaa yhteiskunnallisella analyysillä, koska maailma muuttuu nopeasti ja ohjelman on tarkoitus kestää aikaa. Tavat ja aatteet vain hieman muuttuvat. Haluan toivottaa kaikille Suomenmaan lukijoille rauhallista joulua ja hyvää alkavaa uutta vuotta. Itsenäisyyden aikana Suomi on kohonnut maailman hyvinvointivaltioiden joukkoon. Suoraan kysyen EEva KärKKäinEn KeSKuSta uudistaa periaateohjelmansa Sotkamon puoluekokouksessa. Esityksestä ehtii antaa palautetta 8.1.2018 saakka osoitteessa www.keskusta.fi/paouudistus. Tarvitsemme toisiamme jatkossakin. Se on tuontitavaraa. Vaikutteita on saatu kautta historiamme sekä idästä että lännestä. Kansojen välinen yhteistyö luo hyvinvointia. Se on luonut sitä aina ja myös tänä päivänä, EUaikana. Ei kansallisuusaatetta Suomessa keksitty. Lopullinen esitys puoluekokoukselle hyväksytään puoluehallituksen kokouksessa toukokuussa.. Yhteistyötä sekin haluaa tehdä. Maantiede ei muutu brexitin myötä. Se on vaatinut paljon työtä. EU-maiden johtajat päättivät siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jossa osapuolet etsivät yhteisen ratkaisun tulevaan yhteistyösopimukseen. Olisiko Suomi edes itsenäinen, jolleivat Snellman ja monet muut olisivat tutustuneet 1800-luvulla levinneeseen ja vaikuttaneeseen aatteeseen. Valmistelijan näkökulmasta paras palaute on ollut, että jokainen periaate haastaa pohtimaan. 22.12. Viime viikon EU-huippukokouksessa vahvistettiin, että neuvotteluissa on edetty. Saksalaisen Martti Lutherin uskonpuhdistus levisi kaukaiseen Suomeenkin 500 vuotta sitten ja vaikutti syvällisesti suomalaisten uskoon ja yhteiskuntaan
2. TyöminisTeri Jari Lindströmille. Olemme törmänneet joitakin kertoja eduskunnan saunassa, ja tiedän, että hän on saunaihmisiä. Saunan jälkeen syömme joululounaan ja joulupukki tulee käymään. Tällä kaavalla joulu on tainnut mennä 20 vuotta. 1. Toivottavasti joulun aika vahvistaa hänessä uskoa siihen, että oikeudenmukaisuus toteutuu ja pikkuhiljaa ihmiset alkavat nähdä, miten valtavan työn hän on jo tehnyt. Sukumme vanhin, mieheni 99-vuotias isoisä on juuri menehtynyt, joten tänä vuonna hän ei ole enää joulupöydässämme. Olen itse rakentanut savusaunamme pyöröhirrestä jo opiskeluaikana. Toivon hänelle jouluna yhteistä aikaa perheensä kanssa. Joulun päivinä olemme tiiviisti myös navetassa, joulun ihmeitä tapahtuu nimittäin myös heinillä lehmien kaukalon. 1. Jarilla on ollut aika kova vuosi, varsinkin silloin, kun hänellä oli vielä kaksi ministerinsalkkua. savusaunan lämmittäminen aloitetaan aamulla ja joulukuusi koristellaan sen ohessa. Mikä tai mitä se olisi. Kenelle poliitikolle haluaisit antaa joululahjan. Hannakaisa Heikkinen, Kiuruvesi Juha Pylväs, Ylivieska Joulu. 2. 10 22.12.2017 Jouluna saa korkata suklaat ja lämmittää savusaunan TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Keskustan kansanedustajat vastasivat Suomenmaan kysymyksiin eduskunnan valtiosalin joulukuusen äärellä. KuTsun aina suvun sukutilallemme ja syömme yhdessä. anTaisin lahjan puheenjohtajallemme Juha Sipilälle. Ainakin kaksi poikimista on odotettavissa. Isoin tavoite on jo saavutettu – nopeammin kuin arvattiin. Kesällä ja muilla lomilla lämmitän sen yleensä joka päivä. Lomittaja tulee väliviikolla, ja silloin käymme minun sukuni luona Koillis-Savossa. 2. Savusaunan löyly on pehmeä, missään vaiheessa ei tule tukala olo. Se on paras lahja pääministeriltä ja hallitukselta koko kansalle. Lähes 60 000 perheessä on saatu iloita uudesta työpaikasta. Talous kääntyi. Antaisin hänelle lahjaksi savusaunaillan pitkän kaavan mukaan. Miten vietät joulua tänä vuonna. 1
Kalat ovat suosikkejani, siika ja lohi eri muodoissa. 2. 22.12. Minun ikäiseni eivät laskettele Suomessa, se on jännä juttu. Levillä menen rinteeseen. Uskon, että häneltä tulee uutta ja raikasta tulokulmaa siihen. Sellaista ei tule kuitenkaan hommattua, joten se on sitten jatkuvaa hämmentämistä. tämä on helppo. tietYsti Juha Sipilälle. Olemme maailman parhaita metsänhoidossa. 1. Kun pääsen täältä eduskunnasta, niin joulu rakennetaan noin kahdessa päivässä. Navettahommat hoidetaan vaihtelevilla kokoonpanoilla. JOulusta tulee perinteinen. Etelä-Suomessa asuvia sukulaisia tulee meille joulunviettoon. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Ne tuoksut ja joulumusiikki tuovat tunnelmaa, se on aivan ihanaa. Joka vuosi mietin, että pitäisi olla haudekattila. Itävallan rinnekuppiloissa vanhat harmaatukkaiset miehet ottavat vähän glühweinia [hehkuviiniä] ja lähtevät laskemaan. Mikko Alatalo, Tampere Elsi Katainen, Pielavesi Tuomo Puumala, Kokkola. Lahjan pitäisi juontaa perinteisestä joulun iskulauseesta: vähemmän kiirettä, enemmän aikaa. JOulussa on aika perinteiset kuviot. Haluaisin antaa Juha Sipilälle joulurauhaa. Meillä oli juuri nuoremman lapsen lakkiaiset, joten suursiivous on onneksi jo tehty. Täytyy siis kysyä hallituksen puheenjohtajalta, lähdemmekö mökille vasta välipäivinä. Aina kun otamme metsästä puun, laitamme toisen tilalle. Olen ollut sokerittomalla ruokavaliolla tänä syksynä. 2. Sellaista aikaa, jonka hän voisi hyvillä mielin ja huoletonna käyttää juuri siihen, mihin itse haluaa. Me tarvitsemme Juhaa, jotta saamme uuden nousun aikaiseksi keskustassa. Antaisin hänelle joulukynttilän, koska hän on vaikuttanut EU:ssa siihen, että Suomi voi hyödyntää metsiään ja kaataa puita. 1. Olemme jouluisin mökillä Levillä ja osittain Pispalassa. Olen jo hänen edeltäjiensä aikaan läheltä nähnyt, miten hurjassa paineessa puolueen puheenjohtaja ja pääministeri on. Se on onnistunut ennenkin, olen harjaantunut vuosien aikana. Rakastan ruuanlaittoa ja leipomista, se on osa joulunviettoani. 2017 11 1. Käymme aina aattoiltapäivänä Pielaveden joulukirkossa ja haudoilla. Jouluna saan korkata suklaat. Välipäivätkin ovat mukavia, pelaamme pelejä, joita olemme saaneet joululahjaksi. Asia ei kuitenkaan ole vielä maalissa, lisää työtä tarvitaan. Jouluna emme pönötä puvut päällä, vaan otamme rennosti ja rauhallisesti. Toivon hänelle voimia sekä iloa ja rauhaa, stressitöntä aikaa. Toki olen jo etukäteen tehnyt laatikoita pakkaseen. Toivon Juhalle aikaa rauhoittua, pysähtyä, pohtia ja kuntoilla. Pyrin tekemään jouluruuat itse. Käymme haudoilla ja illalla syömme vähän paremmin. Juha joutuu olemaan suurimman osan ajasta äärirajoilla. Viime kerralla huomasin olevani siellä vanhin. Päivällä syömme riisipuuroa. En vielä tiedä, kummassa olemme tänä jouluaattona, vaimoni määrää näitä asioita aika paljon. Suomessa tapaan ikätovereitani ja kollegoitani maastohiihtoladuilla. 2. Joka vuosi mietin, että sen keittämiseen pitäisi olla haudekattila
Viime aikoina sen suosio on laskenut rajusti, 54 prosenttiin. Lisäksi ainakin kolme ihmistä sai surmansa. YllÄtYsvoittaja. Amtrak-junayhtiön 14-vaunuinen juna suistui toistaiseksi tuntemattomasta syystä raiteilta ja osa sen vaunuista putosi ylikulkusillalta. tuhoisa junaturma. Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään Itävallan Wienissä, kun 31-vuotiaan Sebastian Kurzin johtama hallitus vannoi virkavalansa. Hymyt olivat leveitä Ugly Christmas Sweater Run -tapahtumassa Amsterdamissa Alankomaissa. Etelä-Afrikan varapresidentti Cyril Ramaphosa sai onnittelut Nkosazana Dlamini-Zumalta ANC-puolueen tiukan puheenjohtajavaalin jälkeen. Onnettomuus tapahtui rataosuudella lähellä Tacomaa. rumien joulupaitojen juoksu. Eri puolilla PohjoisAmerikkaa ja Eurooppaa järjestettävässä leikkimielisessä tapahtumassa puetaan ylle viime vuosien muotivillitys eli vaatekaapin karmein jouluvillapaita. Kurzin keskustaoikeistolainen kansanpuolue muodosti hallituksen äärioikeistolaisen vapauspuolueen kanssa. 12 22.12.2017 Maailman kuvat ÄÄrioikeisto hallitukseen. Koonnut: samuli vänttilä Koen Van Weel / AFP Photo / Lehtikuva. Puolueen nykyisen johtajan Jacob Zuman ex-vaimo Dlamini-Zuma oli vaalien ennakkosuosikki. Hallitus ei kuitenkaan aio järjestää kansanäänestystä esimerkiksi maan EU-jäsenyydestä. Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa tapahtuneessa junaturmassa loukkaantui ainakin sata ihmistä. ANC on ollut vallassa vuodesta 1994
Hyvää joulun aikaa Suomenmaan lukijoille! Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Iloinen brittijoulu Kohti brexitiä. Eräs varsinkin lapsilla odotettu jouluperinne on laulava joulupukki – kirjaimellisesti auton lavalla oleva pukki soittaa joululauluja, ja tontut keräävät ovelta ovelle rahaa. Samoin usealla toimistolla vaihdetaan pieniä, hauskoja lahjoja tiimiläisten kesken, mutta samalla kerätään esimerkiksi ruokalahjoitusten tai joulupakettien muodossa apua asunnottomille tai vähävaraisille. Monet järjestöt tekevät erillisen joulukampanjan, ja lahjoitusten määrä nouseekin aina joulukuussa. Omalla kadullani se on samalla naapuruston vuosittainen kokoontuminen jouluherkkujen ääressä. Jouluaattona töissä on onneksi rennompi meininki, ja monissa paikoissa vietetäänkin silloin lapset mukaan töihin -päivää. Britanniassa joulun ajassa näkyy myös vakavampi puoli. Oma suosikkini jouluherkuista ovat pienet hedelmäseoksella täytetyt piirakat. Jo pelkät tervehdykset ”Rauhallista joulua” ja ”Rattoisaa joulua” (Merry Christmas) kuvastavat tätä eroa. Jouluaterian pääruoka on perinteisesti kalkkuna, mutta erikoisempiakin vaihtoehtoja löytyy, kuten vaikka kolmen linnun paisti – kalkkunan sisällä kana, jonka sisällä ankka. Jouluateria nautitaan myös päiväsaikaan. Sen alkajaiseksi aukaistaan ison karamellin muotoiset paketit, jotka paukkuavat. Vaikka tiesinkin joulupäivän olevan juhlittava päivä täällä, oli jouluaattona toimistolle meno silti outoa. 22.12. Joulupäivään herätessä joulupukki on käynyt yön aikana jättämässä takanreunustalle lahjat, jotka avataan perheissä aikaisin aamulla. Erillisistä joulukampanjoista yksi suosituimmista on ennen joulua monissa työpaikoissa vietettävä joulupuseropäivä, jolloin töihin tullaan hassussa puserossa, mutta samalla kerätään rahaa hyvään tarkoitukseen. Täällä on yleensä ottaen todella paljon hyväntekeväisyysjärjestöjä – arvioiden mukaan jo pelkästään Englannissa ja Walesissa ainakin 165 000. 2017 13 Brittiläiseen joulunviettoon tottuminen vie aikansa. Pakettien sisältö on yleensä pieni lahja, puujalkavitsi ja paperinen kruunu aterialla pidettäväksi. Varsinainen jouluateria muistuttaa pitkälti perinteistä sunnuntain paistiateriaa, mutta tästä ei kannata missään nimessä briteille muistuttaa – ainakaan joulupöydässä. Sen sijaan muut joulupöydän jälkiruoat, kuivatuista hedelmistä tehdyt kuivakakut, jätän suosiolla paikallisille. Glögin sijaan britit nautiskelevat appelsiinimehun ja kuohuviinin sekoitusta, vaikka glögi tai sen saksalaisempi versio, hehkuviini, on suosittu drinkki pubeissa joulun alla. Kun täällä on joulunaaton lyhyestä työpäivästä selvitty, joulun vietto alkaa monella todella brittiläisesti pubissa – jouluaattona pubit täyttyvät kaikenikäisistä joulun odottajista. Varsinaisessa joulunvietossa mielestäni erona on täällä eräänlainen iloisuus verrattuna Suomen hartaaseen joulutunnelmaan. Toisaalta kyllä keskiyön jumalanpalveluksetkin ovat suosittuja jouluna
14 22.12.2017 Parasta Suomessa on turvallisuus ja koulutus 1 Harun, 10 kk, on Nejib Sassin ja Viktória Prantnerin elämän keskipiste. – Ruoka on suurin kulttuuriero kotimaihimme verrattuna, he nauravat.. Perhe viihtyy Suomessa hyvin
Sää ei ainakaan ole ongelma. Hymyn ja ystävyyden kieli on yhteinen. Sassi puolestaan oli lähtenyt kotimaastaan seikkailemaan Eurooppaan ja päätynyt Lontooseen, missä he tapasivat sattumalta kahvilassa. Kerrostalojen pihoilla astelee monennäköistä kansalaista matkalla töihin ja opintojen pariin. Satavuotias Suomi on monikulttuurisempi kuin koskaan aiemmin. Pitkään Suomi oli enemmän maastamuuttomaa kuin maahanmuuttokohde. Poikkeuksellinen oli myös vuosi 2015, jolloin ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita tuli Suomeen ja koko Eurooppaan. TeksTi: meri alaranTa-saukko kuvaT: maria seppälä. Käänne maahanmuutossa tapahtui 1990-luvulla. Tärkeintä on Harunin tulevaisuus, he sanovat. Joku selvittää isoon ääneen omaishoidettavan hyvästä päivänaloituksesta. Heti itsenäisyyden alussa meille tosin tuli sekasortoa paenneita venäläisiä, ja sotien aikaan asutettiin 400 000 siirtokarjalaista. Viimeisten 25 vuoden aikana ulkomailla syntyneiden Suomessa asuvien määrä on liki seitsenkertaistunut. Sen jälkeen hän on jatkanut tutkijana. Miltä satavuotias näyttää muualta tulleen silmin. Hämmensi, kun ihmiset eivät puhuneet eivätkä tervehtineet. kerrostAlon viidennessä kerroksessa pikkuinen Harun innostuu vilkuttamaan ensimmäistä kertaa, kun ovesta astuu outoja tätejä. Tummaihoinen nuori poika tuijottaa hämärään reppu selässään, aasialaistaustainen nainen harppoo tottuneesti lumisohjon läpi. Jos he hymyilevät, sen tietää olevan aitoa, Prantner sanoo. Pahaa sanottavaa ei tunnu löytyvän, vaikka miten yrittäisi kaivaa. Seuraavana päivänä tavattiin uudestaan. – Siihen vaikuttivat kylmän sodan päättyminen, Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoaminen, inkeriläisten ottaminen vastaan paluumuuttajina sekä ensimmäisten somalipakolaisten saapuminen, Siirtolaisuusinstituutin vastaava tutkija Marja Tiilikainen toteaa. Aika pian Sassi kuitenkin tajusi, ettei kyse ole vihamielisyydestä. Jos on 40 astetta hellettä, ihminen ei voi tehdä mitään helpottaakseen oloaan, Sassi huomauttaa. Puhuttava ei ottanut loppuakseen. Aika pian alettiin suunnitella Sassin muuttoa Suomeen. Oli huhtikuu 2015, kun hän viimein saapui Kuopioon. suomi jA sAvo ovat osoittautuneet pariskunnalle hyväksi paikaksi elää. Ensimmäinen kohtaaminen kahvilassa ei jäänyt viimeiseksi. Miten nämä muualta muuttaneet näkevät itsenäisen Suomen ja sen kansalaiset. – 30 asteen pakkasen voi hoitaa pukeutumisella. Sekin vaikutti, että hakuprosessi Suomen yliopistoihin oli joustava. – Suomalaiset eivät puhu tyhjää. Se näkyy tässäkin savolaisessa lähiössä. Kovin totisena ja hiljaisena Suomi tosin näyttäytyi Harunin isälle, tunisialaiselle Nejib Sassille, kun hän pari vuotta sitten keväällä tuli Suomeen. AlkutAlven aamu vihmoo räntää Kuopion Rypysuolla. Erityisen onnellisia he ovat saadessaan kasvattaa lastaan Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa asuvista on kasvanut harppauksin viimeisen kymmen vuoden aikana. – Täällä on turvallista, ja koulutus on korkeatasoista. Haronin äidin, unkarilaisen Viktória Prantnerin kanssa he ovat tulleet siihen tulokseen, että hiljaisuudessa on hyvätkin puolensa. PrAntner tuli Suomeen vuonna 2008 viimeistelemään biomekaniikan maisterintutkintoaan Kuopion yliopistoon. Suomessa asuvien profiili on sadan vuoden aikana muuttunut paljon. Harmaa aamu valostuu tästä monikulttuurisesta kohtaamisesta. 1970-luvulla saapuivat Chilen pakolaiset ja 1979 ensimmäiset vietnamilaiset. Vanhemmat loistavat ylpeyttä, ja vieraat ovat otettuja saamastaan huomionosoituksesta. Prantner tykkää kylmästä, ja Sassikin näkee pohjoisen ilmastossa valoisia puolia. Alun perin hän otti suunnan pohjoiseen, koska oli kuullut paljon hyvää täkäläisen koulutuksen tasosta
Ennestään tiesin vain, että täällä on kylmä. Siinä auttoi osaltaan Prantnerin tuki ja apu. – Haluaisin viedä sähkötekniikkaa Lähi-itään. SuomeSSa asuvista ulkomaalaistaustaisista yli puolet on tullut maahan perhesyistä, vajaa viidennes työn perässä ja pakolaisstatuksella vain noin joka kymmenes. Sassi sai myös pian töitä siilinjärveläisestä Sakupe-pesulapalveluyrityksestä. Parannettavaakin löytyy. Suomessa ja Kanadassa yhteiskuntaan osaksi pääsemisessä on ollut eroja. Työnjohtaja jopa käänsi kaikki asiat minulle englanniksi, hän kertoo. Asettuminen ei silti aiheuttanut suurta kulttuurishokkia. – Suomessa kaikki näytti siistiltä. Kahden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen mies puhuu lähes täydellistä Suomea, hänellä on työja opiskelupaikka, harrastuksia ja suomalaisia ystäviä. Khalil on rakentanut elämänsä Suomeen eikä kaipaa muualle. Rasistisia ja syrjiviä kokemuksia on silti Suomessakin. Näiden eri ryhmien sisällä kokemukset Suomesta vaihtelevat. – Parasta täällä on rehellisyys, luotettavuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Myös julkiset palvelut toimivat hyvin. – Suomessa esimerkiksi luottamus poliisiin näyttää olevan somalialaisten keskuudessa paljon vahvempi kuin Torontossa, hän kertoo. EU:n perusoikeusvi1 Enes Khalil on tehnyt vapaaehtoistyötä SPR:ssä auttaakseen muita. SiirtolaiSuuSinStituutin Tiilikainen on tutkinut pakolaisina Suomeen ja Torontoon tulleiden somalialaisten kokemuksia. Tultuaan rajan yli Torniossa hän matkusti taksilla Kemiin ja osti sieltä junalipun Helsinkiin. 16 22.12.2017 – Lontoon jättäminen oli aika iso juttu. Täällä tuotteiden laatu on tosi korkea, hän kehuu. En tiennyt Suomesta juuri mitään, hän toteaa. Päässä viriää monenlaisia suunnitelmia oman yrityksen perustamisesta. – Kaikki olivat ystävällisiä. Pienten yritysten vaikeudet ja korkea työttömyys huolettavat Khalilia. Maahanmuuttajille pitäisi hänen mielestään järjestää enemmän koulutusta. Khalil arvostaa sitä, että lähes kaikki viralliset asiat voi hoitaa netissä. Tuntui heti, että asiat järjestyvät. – Monet eivät osaa Suomea eivätkä pysty siksi hoitamaan omia asioitaan. Ja miksei Suomesta viedä maitotuotteita Qatariin, kuten Englannista. Oulun kohdalla maisema näytti kivalta. Maahanmuuttajilla olisi paljon osaamista, jota Suomen kannattaisi hyödyntää. Joka paikassa minua on kohdeltu kuten muitakin, vaikka olen ulkomaalainen. – Suomen kannattaisi hyödyntää maahanmuuttajien osaamista, hän sanoo.. Hän päätti nousta junasta ja jäädä kaupunkiin serkkunsa kanssa. Rasismia on tosi vähän. En tosin arvannut, että näin kylmä, hän nauraa. Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten suuren pakolaisvirran mukana ajautuneen Enes Khalilin kokemukset ovat kuitenkin voittopuolisesti myönteisiä. – Kun suomalainen lupaa tai sanoo jotain, se on totta
Se on ikävää ja surullista, Tiilikainen sanoo. Harun jää vilkuttamaan toimittajien perään. – Nykyään tervehtivät kaikki, hän hymyilee. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että Suomessa asuvat ihmiset voisivat kokea olevansa osallisia yhteiskunnassa taustastaan riippumatta. Tiilikaisen mukaan moni toisen polven somalialaisnuori ei koe tulevansa hyväksytyiksi suomalaisena, vaikka suomalaisuus on tärkeä osa heidän identiteettiään. Kun suomalainen lupaa tai sanoo jotain, se on totta. – Isovanhempien tukea kasvatukseen kaipaa, Prantner huokaa. Vain Luxemburg kiilaa edelle. Se on toiseksi synkin luku koko Euroopassa. 2017 17 raston tuoreen tutkimuksen perusteella 45 prosenttia afrikkalaistaustaisista on kokenut Suomessa syrjintää viimeisen vuoden aikana. – Miksi muuttaisimme, kun kaikki on täällä niin hyvin. – Yhteiskunnassa on tällä hetkellä aikaisempaa enemmän haasteita kaikilla, myös suomalaisilla, hän muotoilee. Hänestä kasvaa suomalainen, jolla on rikas kulttuurija kielitausta. Molemmat vanhemmat puhuvat hänelle äidinkieltään ja keskenään englantia. – Populismin nousu ja julkisesti ääneen lausutut syrjivät kannanotot, maailmanpoliittiset tapahtumat ja terrorismi ovat lietsoneet pelkoa ja vihapuhetta, Tiilikainen lisää. – Suomi on monikulttuurisempi paikka. Pian poika aloittaa suomenkielisessä päiväkodissa. – He ovat syntyneet Espoossa tai Turussa, mutta silti pidämme heitä maahanmuuttajina. 90 92 94 96 98 00 02 04 08 10 12 14 16 06 0,5 0,9 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,1 2,7 3,1 3,6 4,0 4,4 2,3 50 000 100 000 150 000 200 000 150 000 250 000 Ulkomaalaisten määrä ja osuus (%) Suomessa kansalaisuuden perusteella Nejib Sassin ja Viktória Prantnerin perheet ovat käyneet Suomessa. – Suomi on nyt paljon valmiimpi ottamaan vastaan muualta tulleita, kuin minun muuttaessani tänne. Sassikaan ei ole lannistunut, vaikka ei ensin saanut vastausta hyvän huomenen toivotuksiinsa. Prantner huomauttaa. Prantner ei tätä oikein allekirjoita. – Suomesta lähdetään ja tänne tullaan. Se ilmiö rikastuttaa meitä kaikkia. Vauvan myötä pariskunta on törmännyt ensimmäiseen aitoon haasteeseen; perhe ja sukulaiset ovat kaukana. Toivon, että voisimme jakaa yhteisiä arvoja, tehdä yhdessä työtä Suomen hyväksi. Ehkä hän omaksuu isänsä tavan tervehtiä kaikkia. Harun, 10 kk, on tietysti isovanhempien tärkein Suomen matkojen syy.. Toisaalta taloudellinen tilanne heijastuu maahanmuuttajiin suhtautumiseen. Tiilikainen on samaa mieltä. Sanotaan , että ilmapiiri Suomessa on kiristynyt ulkomaalaisia kohtaan. Ihmiset liikkuvat ulkomailla ja monimuotoisuus tulee koteihin myös internetin kautta, hän sanoo. Kymmenessä vuodessa Suomessa on hänen mukaansa tapahtunut valtavasti edistystä. 22.12. KuopiolaiSaSunnoSSa Harun hihkuu televisio-ohjelman lopputeksteille. Perhe vierailee vähintään kerran vuodessa molempien kotimaassa, mutta Suomessa he ovat jäädäkseen
18 22.12.2017 Reportaasi
Porotalous elinkeinona on kuitenkin vaarassa, kun ilmasto lämpenee ja porojen ruoka vähenee. 2017 19 Poroerotus on juhlapäivä, jonne tuodaan vaippaikäiset lapsetkin mukaan. Vuoden tärkein juttu TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä. 22.12
Kaikki poronomistajat ovat aina olleet poromiehiä ja ovat sitä Ollilan puolesta myös jatkossa. Tästä aitauksesta johtaa puolenkymmentä ovea seuraaviin aitauksiin, konttoreihin. Ollilankin pojat ovat olleet erotuksissa läsnä vaippaiästä alkaen. Poromiehet ottavat niihin yleensä mukaan lapsensakin. Meneillään on Ylinamman työalueen suuri päivä: poroerotus. Kun lumi sitten lopulta on satanut, ovat sitä pian seuranneet loskakelit ja vesisateet, sitten taas pakkaset. Kirnussa porot tarkastetaan yksitellen läpi. – En ole koskaan kokenut väheksyntää sukupuoleni takia, hän sanoo. Kirnussa, kuten Ollila sanoo. Poro riuhtoo ja tempoo, sen silmät muljuavat. Kohta poroa jo raahataan kohti oviaukkoa, joka johtaa suureen aitaukseen. Vieressä keski-ikäinen mies tarttuu poroa sarvista. 20 22.12.2017 – Varo , varo! Anne Ollilan nopea huuto saa hyppäämään äkkiä sivuun. Hän sanoo olevansa paitsi poronomistaja, myös poromiehen tyttärentytär, puoliso, miniä ja äiti. – Eloon, huutaa joku. Ylinampa kuuluu Pyhä-Kallion paliskuntaan. – Olen hyvin, hyvin huolestunut koko elinkeinon tulevaisuudesta, puuskahtaa tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopistosta. Alalla ei hänen mukaansa tarvita sukupuolineutraaleja nimityksiä, vaikka se onkin ollut valtakunnan tasolla yksi kuluneen syksyn puheenaiheita. Suurin haaste alalla on se, että ketkä tätä hommaa tekevät meidän jälkeemme.. Sitten ne lajitellaan konttoreihin. Mutta ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat koko elinkeinoa. Silloin oma lauma nähdään kokonaisena. – Jos ei osallistu, ei voi oppia. Talvisin poroilla on tapana kuopsuttaa jäkälää, varpuja ja heiniä syötäväksi lumikerroksen alta. Omat lapseni ovat kasvaneet tähän. – Sano vain poromies, Ollila sanoo ja nauraa hersyvästi päälle. Juostessaan sen kylki viistää jalkojani. Ympärillä vilisee poroja. Toinen mies tulee pitelemään avuksi, eläinlääkäri ottaa neulan ja pistää poron kaulaan. Kun poroja yritetään ottaa kiinni, ne säntäilevät vauhkoina sinne ja tänne. Toiminnanjohtajan työnsä vuoksi Ollila ehtii poroerotuksiin nykyään harvoin. Vaikka kaikki näyttää menevän Ylinamman erotuspaikalla juuri niin kuin pitääkin, siintävät porotalouden tulevaisuudessa huolestuttavat näkymät. Erityisesti ne vaikeuttavat porojen ravinnon hankintaa. Ne palautetaan omistajilleen. Ilmasto lämpenee. Toinen miltei yhtä merkittävä asia on kesäinen vasanmerkintä. Siksi hän sanookin nauttivansa, kun toimittajan ja kuvaajan vierailu tarjosi mahdollisuuden hypätä erotukseen mukaan. Erotus on poromiehelle vuoden tärkein juttu. Seisomme itse pienehkössä, pyöreänmuotoisessa aitauksessa. Toiset viedään jalostettaviksi, toiset päästetään korvamerkintöjen ja rokotusten jälkeen eloon eli takaisin luontoon kasvamaan. Hän korostaa puhuvansa ennen kaikkea saamelaisesta poronhoidosta. – Ajattelin vain, etteivät sarvet riko sinun vaatteitasi, Ollila sanoo ja vaikuttaa ihan rauhalliselta. Joukkoon on eksynyt myös toisten paliskuntien ja Napapiirillä toimivan Joulupukin pajan poroja. Viime vuosina syksyt ovat kuitenkin pidentyneet ja perinteiset maan routimiset ennen lumisateita ovat jääneet väliin, kertoo erikoistutkija Jouko Kumpula Luonnonvarakeskuksesta. Ne juoksevat aitauksen reunoilla ympyrää. Luonnonvarainen porotalous on sen negatiivisille vaikutuksille erityisen herkkä. Vauhkoontunut poro singahtaa ohi juuri siitä kohtaa, missä äsken seisoin. Silloin kokemattomampi voi helposti jäädä alle. Kaiken päälle Ollila toimii Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajana. Tämä vaihtelu tekee lumeen jäätyneitä kerroksia, mikä estää poroja pääsemästä syömään jäkälikköä
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tunnetaan Ylinammassakin. Ongelmia ilmastonmuutos aiheuttaa myös kesällä. Kupeissa höyryää musta kahvi. Poromiehille se merkitsee lisääntyneitä kustannuksia. Poroerotuksessa on kahvitauon paikka. Ryysis on melkoinen, kun porot juoksevat ympäri aitausta eli kirnua Ylinamman poroerotuksessa.. Se stressaa, kun leipä on muutenkin jo tiukassa. Kunnoltaan heikentyneinä niihin iskee helpommin tauteja ja loisia. Se taas vaikuttaa porotalouden tuottavuuteen, sillä suurin osa teurastettavista poroista on vasoja, eikä heikkokuntoisista muutenkaan ole tuotantoon, Luonnonvarakeskuksen Kumpula sanoo. – Kun porot ovat kesän jäljiltä heikkokuntoisia, vaikuttaa se niiden lisääntymiskykyynsä. – Se on semmoista nyt sitten, huokaisee poromies Mikko Ylinampa ja naputtelee pienen päivätuvan puista pöytää. Tilanne onkin melko paradoksaalinen. 22.12. 2017 21 Se tarkoittaa sitä, että poroja joudutaan syöttämään talvisaikaan entistä enemmän. Sen kanssa haukataan leipää. Täällä on huomattu, että puista katoaa luppo eli naava, joka on poroille tärkeää ravintoa. Tuulet kuljettavat poroja kauas vieraiden paliskuntien alueille, sillä porot kulkevat yleensä vastatuulen suuntaan. Tauteja tuovat mukanaan myös lisääntyneet vieraslajit, kuten metsäkauris, joka levittäytyy Suomessa yhä pohjoisemmille alueille. Kuumat helteet ja verta imevät hyönteiset näännyttävät poroja. Se taas nostaa porotalouden kuluja. Ilmastonmuutos tuo Näkkäläjärven mukaan pohjoisille tunturi-Lapin alueille myös lisää tuulia. Lisääntynyt ruokinta vie paljon rahaa. – Kun fossiilisia polttoaineita sitten rajoitetaan erilaisilla säätelyillä, tarkoittaa se bensiinin hinnannousua. – Kun ruokintaan ja porojen etsintään joudutaan käyttämään moottorikelkkoja ja muita teknisiä apuvälineitä, käytetään myös fossiilisia polttoaineita enemmän. Se taas ei tiedä hyvää ilmastolle, Näkkäläjärvi avaa. Eivätkä yhä pohjoisemmaksi leviävät punkit ja hirvikärpäsetkään tiedä poroille hyvää
Tytär kulkee mukana erotuksissa ja ruokinnoissa. Ymmärrän kyllä heidän tilanteensa, sillä ei tällä tietenkään perhettä elätä. – Suurin haaste alalla on se, että ketkä tätä hommaa tekevät meidän jälkeemme, hän sanoo. Ei tätä voi tehdä, jos ei koe rakkautta koko touhuun. Poroputaalle porotalous on elämäntapa. Nuoria Ylinamman alueella on jonkin verran, mutta päätoiminen poromies heistä ei ole juuri kukaan. Pahimpia ovat itse ammunnat. Kuinkahan moni niistä on kuollut tuonne metsään kitumalla, Ylinampa pohtii. Päivätupaan tulee lyhyt toivottomuuden täyttämä hiljaisuus. Poromiehen töitä hän ei aio vielä jättää, mutta alan tulevaisuus saa rypyt ilmestymään otsaan. – Ei tätä silti osaa lopettaakaan, Riikka Poropudas, 36, naurahtaa pöydän toiselta puolelta. Alueelle jää paljon ammusromua sekä muuta armeijan roinaa. Anne Ollila on paitsi poromies, niin myös poromiehen tyttärentytär, puoliso, miniä ja äiti.. Häntä voi hyvällä syyllä sanoa nuoreksi poromieheksi, sillä Ylinamman alueen poromiesten keski-ikä on Mikko Ylinamman arvion mukaan arviolta 50 vuotta. Hän on itse poromiehen tytär, ja hänen omalla tyttärelläänkin on jo oma poromerkki. – Vuosittain me löydämme kolmijalkaisia poroja noin kymmenkunta. Päälle tulevat haavoittuneet ja loukkaantuneet porot. Paljon poroja menee hukkaan. Ylinampa on itse jäänyt jo varsinaisesta päivätyöstä eläkkeelle. – Se on sitten vähän niin ja näin, kuinka hyvin he ehtivät porohommia tekemään. 22 22.12.2017 Oman erityispiirteensä Ylinamman työalueelle tuo se, että porojen laidunmaat sijaitsevat puolustusvoimien Rovajärven ampuma-alueella. Vaikka alue pyritään tyhjentämään poroista ennen harjoituksia, jää sinne aina monia yksilöitä. Porot vahingoittavat niillä itseään. Yli seitsemänsataa poroa on kateissa. Muuta hän ei osaa ajatellakaan
Yksi kuumottavimmista puheenaiheista porotalouden parissa on viime aikoina ollut jäkäläkato. Poromiehet saavat Euroopan unionilta tukea 28,5 euroa porolta. Erotuspäivän viimeinen poroerä rymisee pienestä luukusta sisään. Paljon huonompia vaikutuksia luonnolle on metsätaloudella ja muilla ihmisen toimilla. – Eloon, kuuluu kohta perään. Iso ongelma on se, että poromiehille ei ole olemassa minkäänlaista katokorvausta, jollaista esimerkiksi maanviljelijät saivat huonon kesän jälkeen. Taas otetaan yksi poro kerrallaan kiinni. Lapin taivas on pilvessä, tihkuttaa vettä. Hänen mukaansa porot hillitsevät pajukoitumista ja rehevöitymistä, mikä taas estää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien tuholaislajien leviämistä. Ollila ei aio silti lannistua. – Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että laitumet menevät heikkoon kuntoon, hän suostuu sanomaan. VAltiOllA ei kuitenkaan ole suunnitteilla muutoksia porotukijärjestelmän alarajaan. – Porot syövät paljon muitakin lajeja kuin pelkkää jäkälää, jopa yli neljääsataa luonnon lajia, hän huomauttaa. Ministeri Leppä ei suostu ottamaan suoraa kantaa puheisiin eloporomäärien laskemisesta. Ollila toivoo, että myös porotalous nähtäisiin merkittävänä työllistäjänä. Nyt kiistellään vain siitä, mikä on poron rooli asiassa. Kohta viimeinenkin on laitettu konttoriinsa ja poromiehet hyppäävät autoihinsa. Hän korostaa jälleen, että porot ovat osa minuutta, eikä ilman niitä osaisi elää. – Ja näin on juuri Pohjois-Lapissa. – Sekin toki täytyy muistaa, että porotalous saa vuosittain miljoonia euroja petokorvausten muodossa, hän lisää. Kumpulan mukaan asiaan voitaisiin vaikuttaa jonkin verran porojen määrän vähentämisellä, mutta erityisen tärkeää olisi kehittää paliskunnissa myös vuodenaikaista laidunkiertoa. Se tekee stressiä, Ollila sanoo. – Se on aloitteleville poromiehille lannistavaa. Ylinamman alueella siitä ei ole poromiesten mukaan havaintoja, mutta jäkäliköiden kuluminen on tutkimusten mukaan poronhoitoalueella kiistaton tosiasia. Anne Ollila ajaa kohti Rovaniemeä. Poromiehet ohjaavat ne pressunkaistaleen avulla kirnuun. Porohommiin menee kaikki vapaa-aika. – Siitä pitää keskustella myös porotaloudessa, että millainen vakuutuspohjainen korvauskäytäntö olisi alalla tarpeellinen, ministeri sanoo. Hän korostaa, että selvitystyö poromäärien säätelemiseksi vuosina 2020– 2030 on vasta valmisteilla. Silmät muljuten ne vastustelevat, mutta poromiesten kädet tekevät tottuneesti töitä. Anne OllilAn mukaan Ylinamman vaikea tilanne eroaa monista muista. – Ei tätä voi tehdä, jos ei koe rakkautta koko touhuun. Edessä on epävarmoja aikoja, joita ei voi paeta. Porotukipolitiikkaa Näkäläjärvi pitää aikansa eläneenä. Luonnonvarakeskuksen Jouko Kumpulan mukaan on selvää, että porojen laiduntaminen on suurin syy jäkälikköjen heikkoon kuntoon siellä, missä metsätaloutta ja ihmisen muita toimia ei juurikaan ole. Päinvastoin, hän nostaisi elopororajoitusten ylärajoja, jotta nousevien kustannusten kanssa kamppailevat poromiehet voisivat selvitä. Toisaalla on samalle päivälle vielä toinen, hieman pienempi erotus. 22.12. Muutoksia ei ole myöskään luvassa katokorvauskäytäntöihin. Satovahinkovakuutukset eivät ole saaneet Suomessa suurta kannatusta. – Meillä porot laiduntavat useimmiten sekä talvella että kesällä samoilla laidunalueilla, jolloin erityisesti jäkäliköt tallaantuvat kesäaikana. n Jos tulee huono vuosi, olemme kertakaikkisesti omillamme.. Hän ei kiistä, etteikö porollakin olisi oma osuutensa, mutta kokonaan sen piikkiin jäkälikköjen häviämistä ei voida laittaa. – Porojen vaikutus pohjoisen luontoon on saanut erikoiset mittasuhteet. 2017 23 Varsinaista palkkatyötään Poropudas tekee rovaniemeläisessä hotellissa. Samaa mieltä on Näkkäläjärvi. Näkkäläjärvi kaipaisi muutoksia poronhoitolakiin, joka ei juurikaan huomioi alan moninaisuutta. PAliskuntAin yhdistyksen Ollilan mukaan porojen roolia jäkäläkadon aiheuttajina ylikorostetaan. Itseäni on aina kiehtonut luonnossa oleminen ja eläimet, mutta ymmärrän, ettei moni muu nuori koe samoin. Eivätkä porot ole nälkiintymässä jäkälän loppumisen vuoksi, kuten Ollila on kuullut väitettävän. Kaikkialla tilanne ei ole niin paha. – Jos tulee huono vuosi, olemme kertakaikkisesti omillamme. Vaatimuksia porojen määrän vähentämisestä Ollila pitää turhina. Leppä arvelee tilanteen vielä muuttuvan. Jäkäliköt kestäisivät paremmin laidunnusta ja niille jäisi aikaa uudistua, mikäli porot pääsisivät laiduntamaan niille vain talviaikana. Puhun niistä töissä, puhun niistä kotona, saunassa, ruokapöydässä, missä vain, Ollila nauraa. Tämänsyksyinen maanviljelijöille suunnattu katokorvaus oli poikkeus. – Vaikka tulevaisuus mietityttää, niin tätä työtä me teemme niin kauan kuin mahdollista. Tukea aletaan kuitenkin maksaa vasta sitten, kun poromies omistaa yli 80 poroa. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) huomauttaa, että satovahinkolaki on kumottu eikä katokorvauksia enää ole olemassakaan. Maahan satanut marraskuisen ohut lumikerros näyttää sulavan silmissä. – Välillä tuntuu, että oma elämä on täynnä pelkkää poroasiaa. PArikYmmentä poroa juoksee täyttä laukkaa kohti. Huudot kajahtelevat mäntyjen keskellä tasaisena virtana. – Liikkeeseen, huutaa taas joku. Keskija Etelä-Lapissa, jossa metsätalous ja muu maankäyttö on intensiivistä, on sitten toinen tilanne, hän sanoo. Se on ihan valtava luku. – Joka tapauksessa jäkälikköjen elvyttäminen olisi vuosikymmenten mittainen projekti ja erittäin haasteellinen monelta kannalta. On vaikeaa päästä tuen piiriin, koska porojen hankkiminen on hyvin kallista. Etenkin saamelaisten perinteiset tavat uhkaavat jäädä jalkoihin. – Ruotsalaisten laskelmien mukaan porotalouden parissa työskentelee Suomessa suoraan tai välillisesti jopa 10 000 ihmistä
24 22.12.2017 Joulu TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Herkkua on siinä monenlaista Anne Kiljo-Pietilä ehtii kattaa monta joulupöytää ennen varsinaista juhlaa.
Emäntä Anne Kiljo-Pietilä kantaa seisovaan pöytään tuoksuvan kulhollisen toisensa jälkeen. Niitä arvostavat myös asiakkaat. Ehkä perusta edelleen pysyy samana, mutta sillisalaatissa onkin sirkkoja ja sianpotkan korvaa tofuköntti tai nyhtökaurapaisti. – Torttuja halutaan sitä vähemmän, mitä lähempänä varsinainen joulu on, Pietilä kertoo. tutkimustenkin mukaan suomalaisille joulupöydässä tärkeitä ovat perinteet. Liha oli tärkeä elementti. Riisiä tuotiin Suomeen jo 1800-luvulla, mutta se oli kallista ja tavallisten ihmisten ulottumattomissa, Sillanpää huomauttaa. Samat antimet muodostivat 1800-luvun lopulla talonpoikaisen pitopöydän perustan. Kinkku on edelleen ykkössuosikki ja laatikoita pitää olla, vaikka ne ovatkin menettäneet jonkin verran suosiotaan. Siankasvatus yleistyi vasta 1900-luvulla, ja kinkku vakiinnutti paikkansa joulupöydässä 1930-luvulta lähtien. Kuljetusmatkat ja tuotannon eettisyys saattavat jatkossa vaikuttaa joulun ruokatarjontaan, Sillanpää arvioi. Omassa uunissa paistettu leipä, itse tehty konjakkisinappi, syksyllä poimituista rouskuista tehty sienisalaatti sekä grillattu lohi ovat joulupöydässä kunniapaikalla. Isäntä Raimo Pietilä sytyttelee kynttilöitä. – Nykypäivän joulu muistuttaa lähes yksi yhteen 1800-luvun säätyläisjoulua. – Juhla-aterioissa ei voita ja kermaa kannata säästellä. Jotain on sentään vanhasta joulupöydästä häviämässäkin. Onhan sitä vähän vaikeaa ymmärtää. Joulupuuron onnea tuottava manteli on säilynyt meidän päiviimme saakka, Sillanpää kertoo. – Kyse on ollut saatavilla olevista raaka-aineista. 22.12. Rahvas pääsi tämän herkun makuun kuitenkin vasta 1900-luvulla. Kai se on osa joulun taikaa.. – Jokaista pitää maistaa, Raimo Pietilä myhäilee. Sitä hän pilkkoo omin käsin lähijuureksista, omenasta, suolakurkusta ja itse säilötyistä etikkapunajuurista. Samat ruokalajit valmistetaan vuosi vuoden perään, vaikka niistä ei edes pidettäisi. Ruokapöydän runko on siten pysynyt samana. Ennen kuin joulu vakiintui talonpoikasväestön tärkeimmäksi juhlaksi 1800-luvulla, vietettiin kekriä. Ruokatutkija Merja Sillanpää pitää suorastaan hämmästyttävänä, miten samanlaisena tarjoilu on pysynyt jo sata vuotta. Arki on sitten erikseen. Hänen oma suosikkinsa joulupöydässä on rosolli – tai sallatti, kuten sitä ennen kutsuttiin. Ruokaperinteistä puhuttaessa ei vielä 1800-luvunkaan osalta kannata hänen mielestään puhua eri maiden perinteistä vaan eri säätyjen perinteistä. 2017 25 Helmen pirtin tunnelmallisessa tuvassa näyttää ja tuoksuu joululta. nykymuotoisen joulupöydän historia ulottuu sadan vuoden taakse, mutta vuosisatoja on joulun aikaan syöty ja juotu enemmän kuin muulloin. Raskaan maineen saavuttanut jouluämppääminen saattaa tulevaisuudessa hieman keventyä, sillä selvityksen perusteella suomalaiset haluavat lisätä kasvisten osuutta. Jonkin verran menuun on tullut uusia vivahduksia, mutta enimmäkseen asiakkaat toivovat perinteistä joulukattausta. Tämän joulun hitti vihreäkuulajoulutorttu on tästä tuorein esimerkki. Samojen ruokien tekeminen vuodesta toiseen on tapa kunnioittaa itse juhlaa. – Nuori polvi on kiinnostunut ruuan eettisyydestä. Esimerkiksi piparkakku tuli Eurooppaan jo 1300-luvulla, ja Suomessakin niitä paistettiin 1700-luvulta alkaen. Siihen katettiin juureslaatikoita, rosollia, hernetai papumuhennosta ja kokonaisena paistettuja kinkkuja, mikä saattoi tarkoittaa paitsi sian myös naudan tai lampaan takajalkaa. Joskus harvoin toivotaan esimerkiksi savukalkkunaa. Touhu käy tottuneesti, sillä jo 28 vuoden ajan he ovat hemmotelleet pitopalveluryityksensä asiakkaita herkullisilla joulukattauksilla. – Toisaalta kalaelementti on säilynyt. Joulupöydän juuret juontavat 1700-luvun säätyläisten ruokapöytään. myös Helmen pirtillä kinkku on pitänyt pintansa. – Jouluruuan jättäminen yöksi pöydälle vainajille tai tontuille kuuluu tähän perinteeseen. Merenelävien ohella suomalaiseen joulupöytään ovat uineet vihersalaatit, punajuuriaurajuustovuoka, juustot ja suurena nousijana bataattilaatikko. Kuka tietää. Perinne ei varsinaisesti muutu, jos raaka-ainetta tuunataan, Sillanpää huomauttaa. – Moni ei edes pidä jouluruuista. Pietilöiden leivinuunissa ehtii jouluun mennessä paistua aika monta sian kankkua. Nähtäväksi jää, miten joulupöydän käy jatkuvasti monipuolistuvammassa ruokakulttuurissamme. Anne Kiljo-Pietilä varmistaa, että kaikki on kohdillaan. Viime joulun alla Lidl teetti Taloustutkimuksella jouluruokaselvityksen. Ennustettiin tulevan vuoden viljaja karjaonnea, avioliittoja ja kuolemia. Suomalaiset viettävät edelleen innokkaasti pikkujouluja. Niitä tehdään, koska ne kuuluvat jouluun. Helmen pirtissä pitopöytä odottaa juhlijoita. perinteiden säilyminen saattaa Sillanpään mukaan johtua siitä, että joulu on suomalaisille tärkein juhla. Joulupöydässä perinteet ovat pitäneet pintansa. Jälkiruuissa suosittuja ovat esimerkiksi tyrnikiisseli ja luumukääretorttu. Tuon ajan joulukuvauksissa haetaan kuusi, ostetaan joululahjoja, siivotaan ja valmistetaan ruuat kinkkuineen, kaloineen ja torttuineen, Sillanpää listaa. Keskiajalta saakka syöty lipeäkala on aika tehokkaasti korvattu lohella, sillillä ja silakalla. Sen peruja jouluun liittyi pitkään erilaisia taikoja. Kalaja äyriäisruuat ovat sen sijaan hieman lisänneet sijaansa. Sen perusteella suomalaisen joulupöydän herkut eivät ole viimeisen kymmenen vuoden aikana juuri muuttuneet. Ennen joulua pyrittiin teurastamaan, mutta saattoi liha olla kuivattua tai suolattuakin. Päälle vispataan kunnon kermavaahto. Ohrapuuro vaihtui riisipuuroon samoihin aikoihin
Se on yhteinen asia, ei siinä helposti jouduta erimielisyyksiin, Eino Syrjäniemi toteaa. 26 22.12.2017 Elämä – Kun sota painaa päälle, aseveljistä tulee läheisiä kavereita. Karkuun ei voinut lähteä, sodan laki on sellainen.
Ja aina kannattaa katsoa eteenpäin, ei märehtiä synkkänä menneitä. Kunnossa ei ole moittimista, nivelet pelaavat siinä missä järkikin. Syrjäniemen käsi ei vapise edelleenkään. Monta vuotta taisteluissa kuluttanut ei myöskään ihannoi sotaa. Aiemmin hän toimi usean seurakunnan sijaiskanttorina.. Kaikki on muutenkin mallillaan. Sota oli myös jouluna läsnä, vaikka välillä saattoi olla rauhallistakin. – Koko sota oli kauheaa ja vaikeaa, mutta pakko siellä oli olla ja tehdä parhaansa. Äiti oli heikkona, mutta elävä poikalapsi syntyi huhtikuussa. Tammikuussa 1942 Rukajärveltä lähti pari tuhatta miestä kohti Muurmannin rataa ja Mai Guban asemaa. Huumori kukkii, ja itseoppineen kanttori-urkurin laulu kajahtaa edelleen komeasti. Kotoa lähettivät ruokapaketteja. Näihin lauluihin taitaa sisältyä kaikki olennainen; voimanja motivaationlähteet niin sota-aikana kuin tässäkin hetkessä, joulussa ja arjessa. Syrjäniemen perheeseen odotettiin lasta, mutta raskaana olevalle äidillekään ei juuri järjestynyt pettuleipää parempaa ravintoa. Eväät olivat jäätyneet repussa, vain näkkileipä oli syömäkelpoista. Syrjäniemi kajauttaa puhtaalla, voimakkaalla äänellään Maamme-laulun ja soittaa sitten pianolla Enkeli taivaan. Karkuun ei voinut lähteä, sodan laki on sellainen. – Sanoivat, että olen niin nopea, että ammun yhtä aikaa joka suunnalle, Syrjäniemi mainitsee ja antaa konepistoolitulitusnäytteen äänitehosteilla. Kyllä se oli Jumalan varjelusta. Pakkanen oli kova ja lunta paksusti. 22.12. Ensi keväänä tuo poikavauva, talvija jatkosodan veteraani Eino Syrjäniemi täyttää sata vuotta. Tehtävässä onnistuttiin. – Olivat yrittäneet koota semmoista mukavaa, joka säilyi niissä olosuhteissa. – Koko sodan aikana en nukkunut yhtään täyttä yötä. Synnytyksessä avustanut kätilö tosin arvioi tulokkaan niin heiveröiseksi, että ennusti sen heittävän henkensä iltaan mennessä. nyt voi onneksi ottaa tirsat vaikka päivällä. Syrjäniemen kaltaisia lähes koko talvija jatkosodan taistelleita on enää harvassa. monta joulua Syrjäniemi vietti rintamalla. Edelliskesän sato oli ollut heikko. Ankaran paluumatkan jälkeen saatiin syödä ja levätä ”mukavasti”, kuten Syrjäniemi sanoo. Nuoresta miehestä leivottiin nopeassa tahdissa vakaakätinen konepistoolimies. Varmana eturintaman sotilaana mainetta niittänyt mies ei silti selitä henkiinjäämistään omalla taitavuudellaan. Tytär onneksi asuu lähellä, jouluakin vietetään yhdessä. Sotaretki alkoi alokkaana Mikkelissä syyskuussa 1939. Retken tavoitteena oli tuhota Neuvostoliitolle tärkeää junarataa, asetehtaan ammusvarastoja sekä kasarmialueita. – Loput piti sitten heittää pois. Mukava on sana, joka toistuu hänen puheessaan usein. Hän oli yksi niin kutsutulle Mai Guban kaukopartioretkelle osallistuneista. 2017 27 Harvoin menevät ennustukset yhtä pieleen kuin haapajärvisellä kätilöllä Suomen itsenäisyyden alkutaipaleilla. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Hyvinvointi Suomessa tuntuu ihmeelliseltä Eino Syrjäniemi taisteli etulinjassa sekä talviettä jatkosodassa Musiikki on Eino Syrjäniemelle rakas harrastus. Korsuissa yritettiin laulaa joululauluja. – Kun pääsimme perille, aseman mittari näytti -40 astetta. Lihapaketit Syrjäniemi tapasi ripustaa ulos korkealle puunoksaan. Se kertoo asenteesta; kaikessa, ikävimmässäkin voi nähdä hyvää. Pari kuukautta harjoiteltiin kovasti ja vuoden vaihteen jälkeen oltiin jo tosi toimissa. Monissa taloissa leipävilja loppui jo syksyllä. Hän esittelee omakotitaloaan ja itse nikkaroimiaan huonekaluja. Vaimo kuoli seitsemän vuotta sitten. – Nykyinen hyvinvointi Suomessa tuntuu ihmeelliseltä, Syrjäniemi sanoo. Onneksi saimme lähtiessä mukavia, lämpimiä talvivarusteita, Syrjäniemi muistelee. Talokierros päättyy olohuoneeseen. Kerran oravat tulivat yön aikana osingoille. Syrjäniemen sotaan liittyi myös erikoinen 300 kilometrin hiihtoreissu. Viholliset olivat silti lähellä, korkeintaan muutaman kilometrin päässä, ja vartiovuorot pyörivät tavalliseen tapaan
Moni kuitenkin laulaa. Väkeä valuu sisään edelleen. Tauriainen ja Kokko edustavat suomalaista valtavirtaa. Jouluna kirkot kuitenkin pullistelevat väkeä. 28 22.12.2017 Onpa täällä väkeä. Tai jos kirkkoon kuulutaan, sen toimintaan ei juuri osallistuta. On lapsiperheitä, on pariskuntia tai muutaman hengen porukoita. Kanttorin kirkas ääni kaikuu selkeänä, kansa yhtyy siihen verkalleen. Kello on vasta puoli viisi joulukuisena sunnuntaina, ja Oulun tuomiokirkko on jo likipitäen täynnä. – Eipä tule käytyä kirkossa muuten, mutta joulunaikaan pitää päästä, Henna Tauriainen sanoo. Se perinne ei välttämättä kestä kauaa, sanoo professori. Ja se toiseksi suosituinkin on ensimmäinen adventtisunnuntai, jolloin yli 120 000 suomalaista halusi kirkkoon laulamaan Hoosiannaa. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Joulu Suomi maallistuu, ja kirkossa käydään harvoin. Kirkolliset tilaisuudet eivät kuulu Kokonkaan tapoihin, mutta joulu on poikkeus. Viideltä alkaa yksi joulukauden ensimmäisistä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista. K irko n v i i m ei n e n li n na ke Perinteillä on iso merkitys joulun aikaan, pappi Anna-Mari Heikkinen sanoo.. Näkymää ei voi kuin hämmästellä, sillä yleensä evankelisluterilaisen kirkon tilaisuudet kumisevat tyhjyyttään. Arkihuolesi kaikki heitä. Hän on tullut kirkkoon yhdessä Mika Kokon kanssa. Nuoria niissä näkee harvoin. UrUt kumistavat tilaisuuden alkusävelet. Pari–kolmekymppisiä nuoria on paljon. Suomi maallistuu, ja kirkosta eroaa entistä useampi. – Jouluaattona meillä järjestetään viisi kirkollista tilaisuutta, ja kaikkiin riittää paljon väkeä, hän sanoo. Kärkikymmenikköön mahtuvat myös jouluyö (yli 66 000 kävijää) ja joulupäivä (lähes 77 900 kävijää) Ilmiö on tuttu myös tilaisuutta vetävälle papille, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiselle Anna-Mari Heikkiselle. Jouluna kirkot kuitenkin pullistelevat väkeä. Vuoden 2015 jouluaattona kirkossa kävi yli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin seuraavaksi suosittuna kirkon juhlapyhänä
Tutut laulut seuraavat toisiaan. Maa on niin kaunis. Jouluaatto 1. – Kirkko jouluna herättää ihmisissä syvää nostalgiaa. Tai kuinka siunattu joulutähti ”viel on auvona ihmisten”. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet. Kirkko ei kuitenkaan kuulu kuvioon välttämättä enää kauaa. Kirkko kuuluu joulunajan tapoihin. – Kirkossa julistetaan yllättävänkin vähän sellaista sanomaa, joka pysäyttäisi ja koskettaisi ihmisiä syvältä, sanoo Talonen. Professorin mukaan kansankirkkoa näyttää ohjaavan enää vain halu ylläpitää rakenteita ja verotusoikeutta. Nykyinen prosentin vuosittainen poistuma todennäköisesti suurenee. – Nuoremmat sukupolvet eivät enää liitä kirkkoa jouluun samalla tavalla kuin muutama vuosikymmen vanhemmat. Vieressä istuva mieskin tapailee sanoja murahtelevalla äänellään. Varpunen jouluaamuna. Se tuo mieleen Martta Wendelinin maalausten kaltaisen kuvan aidosta oikeasta joulusta, Talonen summaa. Mä sydämeeni joulun teen raikuu jo niin, että sitä voisi kutsua voimalliseksi. Taasen muistojen suurten luo, laulaa kirkkoväki. Tällä kertaa urut muistavat olla soittamatta viimeisen säkeen. on hanget korkeat nietokset. Niistä pidetään vielä lujasti kiinni, mutta muuta roolia kirkolla on entistä vähemmän suomalaisille . Väkijoukosta veisuu kohoaa ylös kattoon. Laulun huminassa tuntuisi hyvältä sulkea hetkeksi silmät ja vaikka nukahtaa. Lä hd e: Ki rk on tu tk im us ke sk us Kirkossa käymisestä tulee joulufiilis, sanovat Mika Kokko ja Henna Tauriainen.. Joulunajan kirkollisia tapahtumia hän pitää kansankirkkojen viimeisimpinä linnakkeina kristillisten hautajaisten ja rippikoulun tapaan. Talosen mukaan kirkoissa jouluna julistettava valoisa ja iloinen sanoma osuu yksiin ihmisten yleishumaanien ajatusten kanssa. Anna-Mari Heikkinen on pappina huomannut, että perinteet saavat jouluisin erityisen suuren merkityksen. Kun viime vuonna teimme poikkeuksen ja soitimme uruilla viimeisenkin säkeistön, saimme heti ihmisiltä palautetta, että miksi näin. Joulupuu on rakennettu kajahtaa ilmoille tilaisuuden puolivälissä. – Kyse on erittäin syvästä eurooppalaisesta perinteestä, sanoo kirkkohistorian professori Jouko Talonen Helsingin yliopistosta. – Siitä tulee joulufiilis, Kokko tiivistää. Talosen mukaan kirkosta eroaminen tulee vain kiihtymään, kun 2000-luvulla syntyneet suomalaiset tulevat täysi-ikään. 2017 29 Vieressä istuva arviolta kolmikymppinen mies istuu vaiti ja tyynnyttelee taaperoikäistä lastaan. On syytä kysyä, mitä kirkko sitten voisi ottaa opiksi siitä viimeisestä linnakkeestaan, joulusta, joka ihmisiä yhä houkuttelee sen holvien alle. Kirkko on vaarassa menettää todellisen sisältönsä, hän lataa perään. KirKosta vaikuttaisi siis äkkiseltään tulleen pelkkä instituutio, joka ylläpitää perinteitä kerran vuodessa. Sitten se viimeinen. – Sen, että kaikella on perusteensa, myös kirkon sanomalla. Sama näkemys kuuluu Henna Tauriaisen ja Mika Kokon puheissa. – Jos kirkko vain syleilee kaikkia ja kaikkea, sen yleishumaani puhe ei eroa millään tavalla muun yhteiskunnan puheesta. Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan. Kirkasna aina, taivainen sointu säilyy vaan, veisaa kirkkokansa. – Kauneimpien joululaulujen suosikki on virsi Maa on niin kaunis. Sen viimeinen säkeistö lauletaan yleensä ilman säestystä. 22.12. Kaiken pitää mennä niin kuin aina ennenkin. Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Se pitää ottaa vakavasti. adventtisunnuntai Kiirastorstai Pyhäinpäivä Joulupäivä Itsenäisyyspäivä Helluntaipäivä Jouluyö Tapaninpäivä Uudenvuodenpäivä 50 100 150 200 250 300 350 tuhatta kävijää Messuihin, jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin osallistuneita kirkollisina juhlapyhinä 2016 320 845 120 103 116 547 100 161 77 890 75 650 68 819 66 393 20 854 18 006 Kirkko jouluna herättää ihmisissä syvää nostalgiaa. Sellaisena hyvän tahdon juhlana joulua myös nykyään vietetään, hän näkee
PARIKKALAN KUNTA www.parikkala.. ALAVIESKAN ALAVUDEN LUMIJOEN KUNTA www.lumijoki.. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta TOIVOTTAA: KÄRSÄMÄEN KUNTA www.karsamaki.fi OULAISTEN KAUPUNKI www.oulainen.fi SIIKALATVAN KUNTA www.siikalatva.fi VIROLAHDEN KUNTA www.virolahti.fi KOLARIN KUNTA www.kolari.fi PYHÄJOEN KUNTA www.pyhajoki.fi TERVOLAN KUNTA www.tervola.fi ylivieskan kaupunki www.ylivieska.fi MERIJÄRVEN KUNTA www.merijarvi.. MERIJÄRVEN KUNTA www.merijarvi.fi PYHÄNNÄN KUNTA www.pyhanta.fi utajärven kunta www.utajarvi.fi ALAVUDEN KAUPUNKI www.alavus.?. MULTIAN KUNTA www.multia.. MERIJÄRVEN KUNTA www.merijarvi.. PETÄJÄVEDEN KUNTA www.petajavesi.. NIVALAN KAUPUNKI www.nivala.
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Henkilöautot Puh. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja vuosi 2018 on liiton 100-vuotisjuhlavuosi. WWWJYTYLIITTOFI Joulu on leivottu vehnäisistä, ohraisista, rukiin hyvistä jyvistä. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2018.. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2018. www.pitojenhelmi.fi Kiitos kuluneesta vuodesta. Kiitos kuluneesta vuodesta. Puh. Pian taas hiljennymme arjesta joulun juhlaan ja katamme juhlapöytään Suomessa tuotettua ruokaa. 040 589 8951 Kiitos kuluneesta vuodesta. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2015. Se on kaikille parasta. Kiitos kuluneesta vuodesta. (02) 721 7700, SALO www.auto-lehtinen.. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki HYVÄÄ JOULUA! Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seura kuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. Jyty on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsenliitto. Paloasemantie 13 91100 Ii puh. 010 239 0200, TAMPERE www.fusti.. Henkilö-, pakettija maastoautot Käytetyt varaosat takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme valoisaa ja valkeaa joulua ja satoisaa uutta vuotta 2018. (08) 8180 220 www.iinenergia.fi Vikapäivystys työajan ulkopuolella p. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2018. www.pitojenhelmi.fi Kiitos kuluneesta vuodesta. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2015. Maukasta ja Hyvää Joulua!! Juhlinta jatkuu 2015. www.pitojenhelmi.fi Kiitos kuluneesta vuodesta
Toimittaja joutuu kutsumaan palokunnan – jonka mukana myös poliisi pääsee tapahtumaketjun jäljille. Luukku suljetaan ja auto lipuu ulos Kesärannasta. Samalla viikolla puhutaan paljon myös alkoholista. Politiikan uutisia pukinkonttiin TeksTi: Pauliina Pohjala, samuli nissilä. Jännitysnäytelmä alkaa, kun perussuomalaisten johtajan Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen käpertyy auton takakonttiin. Apuun rientää kristillisdemokraattien lääkäriedustaja Päivi Räsänen. Perussuomalaisten varapuheenjohtajaksi vallankaappauksessa noussut kansanedustaja Teuvo Hakkarainen vetää myös kunnon kännit ja horjuu eduskunnan kuppilaan. Apollon Tietäjät 32 22.12.2017 Dekkarin ystävälle ei tarvitse ostaa uusinta Remestä tänä jouluna. Politiikan uutisten läpikäyminen on fiktiota ihmeellisempää. Sen seurauksena pääministeri Juha Sipilä hyppää lentokoneen puikkoihin ja lentää kohti presidentin kesäasuntoa erokirje taskussaan. Mutta kuka on vuotaja. Turun lentokentältä kohti Naantalia ajava pääministeri tekee tiukan u-käännöksen ja polttaa erokirjeen Kesärannan saunassa. Samaan aikaan Soinin puolueessa koetaan ennennäkemätön vallankaappaus. Viitasaarelainen sahuri summaa näin eduskunnassa käydyt keskustelut seksuaalisesta häirinnästä ja alkoholista. Hakkarainen ottaa Ruohosta niskalenkin ja suutelee tätä väkisin. Hädissään hän ottaa tietokoneen ja vasaran ja painelee kotitalonsa kellariin. Oksenteleva avustaja viedään ambulanssilla sairaalaan. Eduskunnan puhemies vaihtuu vuoden alussa, mutta Maria Lohela ehtii vielä päästä historiankirjoihin. Pari yötä asiaa mietittyään ja keskustelua seurattuaan Niinistö puolestaan alkaakin vähätellä vuodon merkitystä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ottaa heti väkevästi kantaa tietovuotoon. Tietovuodosta käynnistetään rikostutkinta. eDuskunta käy suuressa salissa vakavan, lähes kahden tunnin mittaisen ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä. Eräs avustajista saa alkoholimyrkytyksen. Sipilän puhelimeen saapunut viesti muuttaa kuitenkin kaiken. Hallitus haluaa korottaa kaupoissa myytävän alkoholin prosentteja, ja haittavaikutukset arveluttavat monia. Hän käy käsiksi perussuomalaisista kokoomukseen siirtyneeseen poliisikansanedustajaan Veera Ruohoon. Viestissä on kuva todisteena uuden eduskuntaryhmän perustamisasiakirjasta. ”En usko, että tämä aiheuttaa siinä ulottuvuudessa kovin paljon harmia. Perussuomalaiset viettää pikkujouluja samaan aikaan, kun eduskunta keskustelee salissa alkoholin vaaroista. Loppuilta kuluu neljä tuntia kestävässä kotietsinnässä toimittajan kotiin. Salaisten paperien vuotaminen voi kyllä heikentää Suomen luotettavuutta ulkomaisten yhteistyökumppanien silmissä, mutta suurta vahinkoa ei ole tapahtunut. Soini on eronnut perustamastaan puolueesta ja jättänyt sen radikaalien maahanmuuttokriitikkojen käsiin. Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentti linjaa. Tästä tuli iso numero”, taitavana poliitikkona tunnettu Niinistö muotoilee. Helsingin sanomat julkaisee erittäin salaisia sotilastiedustelua koskevia Puolustusvoimien asiakirjoja, joita sille on vuodettu. Piiloutunut valtiosihteeri haluaa varmistaa, etteivät toimittajat näe hänen vierailleen pääministerin luona. Jatkoa seuraa jo helmikuussa, kun edustajat palaavat joululomiltaan. Ilmeisesti vastaus lukee Helsingin kantakaupungissa asuvan toimittajan tietokoneella. Dekkarin loppuratkaisua ei vielä ole nähty. Alkaa raivoisa kovalevyn paukuttaminen, joka vastoin toimittajan ennakko-odotuksia johtaa voimakkaaseen savuamiseen. Hän haluaa lopettaa pikkujoulut eduskunnasta kokonaan. Puheenvuoroissa todetaan, että kyseessä on laaja rakenteellinen ongelma, jonka ympäriltä on aika murtaa hiljaisuus
Kokoomuksen sosiaaliturva-ajattelu lähtee siitä, että riittävän pieni perusturva kannustaa ihmisiä työhön. Silloin korotusten hintalappu on moninkertainen verrattuna siihen, että parannukset kohdistuvat vain kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Monet säästöt ovat koetelleet keskustan ydintä. Ensi vuonna takuueläkeläinen saa kuussa 30 euroa enemmän kuin sinipunan aikana. Kokoomuksen linjaus sosiaaliturvan tason laskusta on selkeä. Sipilän hallitus on korottanut takuueläkettä kolmesti eli vuosittain. Matti Vanhasen hallitus loi Suomeen takuueläkkeen. Vaikka talous on kääntynyt, paljon on vielä tekemättä. Työ ja perusturva ovat köyhän asiaa Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Mikä onkaan sosialidemokraattien linjaus sosiaaliturvan uudistamiseksi. Keskusta on tehnyt isoja uudistuksia. Se ei kuitenkaan riitä. Keskusta on vahva perusturvapuolue. Haluamme sille jatkoa. KesKusta sai hallitusneuvotteluissa perustulokokeilun liikkeelle. Keskustajohtoisen hallituksen päätös korottaa ensi vuonna pienimpiä vanhempainja sairauspäivärahoja 23 euroa kuukaudessa oli lähes perusoikeuskysymys. Monet suomalaiset voivat huonosti. Mitä keskustalainen kansanliike aikoo tehdä tulevaisuudessa. eräs suuri poliittista kenttää jakava asia on sosiaaliturva. Punamultahallituksessa panostukset pitää samassa suhteessa myöntää aina myös palkansaajien työttömyysturvaan. Demariyhteistyössä keskikentän yritteliäisyys kanavoituu meihin. Tällöin kuilu perusturvan ja ansiosidonnaisen tuen varassa elävien kesken ei kapene. Ne eivät ole tulleet kivutta. Kaikista pienimpien eläkkeiden tasosta haluttiin huolehtia. Sosialidemokraatit ovat liimautuneet palkansaajaliikkeeseen. Haluamme, että jokaisella on olemassa perusturva pahan päivän varalle, on työura tai elämänpolku ollut millainen tahansa. Se on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Seuraavalle kaudelle keskustan pitää tavoitella myös perusturvan tason parantamista. Edellisen hallituksen aikana Suomi sai Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta moitteita liian matalasta perusturvasta verrattuna tulojen keskiarvoon. YhteistYössä kokoomuksen kanssa keskusta kantaa todellisuutta oikeistolaisempaa leimaa. 22.12. Stubbin hallitus äänesti nurin omia esityksiään, talous mateli ja moni uudistus jäi tekemättä. Indeksijäädytykset syövät siitä osan, mutta korotus pysyy. Historiallisesti näyttää siltä, että porvarihallituksessa keskusta saa perusturvan parannukset paremmin läpi. Seuraavien vaalien jälkeen sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista pitää entisestään helpottaa. Esimerkkiä löytää Yhdysvalloista. Keskustan linjaus perustulon jatkosta on selkeä. Tulokset näkyvät tulevaisuudessa. Seuraavan hallituksen täytyy luopua pienimpien sosiaalietuuksien indeksijäädytyksistä. 2017 33 Puheenvuoro KesKustan noustessa suurimmaksi puolueeksi edellisissä eduskuntavaaleissa oli taloustilanne vakava. Vihreiden linja riippuu vastaajasta. Talouden käänne on tapahtunut. Jokainen sosiaaliturvan parannus pitää demareiden mielestä tehdä myös ansiosidonnaiseen järjestelmään, oli työperusteinen tuki kuinka suuri tahansa
Lehden perustelu, että kansalaisilla on oikeus tietää, on kestämätön. Ei pidä unohtaa historian opetusta, että valta ilman vastuuta on yhdistelmä, joka ennen pitkää tuhoaa itsensä. Se julkaisi salaiseksi luokiteltavaa tietoa koko maailman luettavaksi. Presidentti Sauli Niinistö on arvostettava henkilö, mutta puoluetausta näkyy hänenkin toiminnoissaan ja tulee näkymään, vaikka hän onkin ehdolla valitsijamiesyhdistyksen kautta. Etenkin hallitusvastuussa olevat päättäjät tuntuvat olevan politiikantoimittajille avointa riistaa. Näyttää siltä, että valtamedia on taitava mielipiteen muodostaja manipuloimalla lukijoitaan, katselijoitaan ja kuuntelijoitaan näiden itse sitä edes havaitsematta. Odotettavasti hän puolusti artikkelin julkaisua asettuen jopa tuomarin rooliin sen laillisuutta arvioidessaan. Nämä saavat kohdella ministereitäkin aivan miten tahtovat ja välittämättä lainkaan soveliaisuudesta. Heistä eräs, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari, totesi, ettei laki suo lehdistölle mitään erioikeuksia salassa pidettävien asioiden julkaisemiseksi. Kuntavaaleissa väritimme hyvin Suomen karttaa keskustan väreihin. Ylen uutisista, että Helsingin Sanomat on julkaissut lehdessään laajan artikkelin valtion turvallisuuteen liittyvää salassa pidettävää tietoa. Salausmerkintä yksiselitteisesti kieltää tiedon levittämisen. Median nykytila on huolestuttava pResidentinVaalitentit ovat alkaneet. 34 22.12.2017 Mielipiteet Olen jO pitkään ihmetellyt median, etenkin Helsingin Sanomien ja Ylen, roolia esimerkiksi poliitikkoihin suhtautumisessa. Ehdokkaamme Matti Vanhanen on esiintynyt edukseen vaalitenteissä. RistO uimOnen ja moni muu on perustellut artikkelin oikeutusta sillä, että julkaistut tiedot ovat vanhoja. Oli pöyristyttävää kuulla 16.12. Maamme tarvitsee keskustalaisiin arvoihin nojautuvaa presidenttiä. Ilmeisesti meidän kansalaisten medialukutaito, mediakriittisyys, ei ole ollut riittävän valpasta, mikä on osaltaan mahdollistanut tällaisen kehityksen. Puoluesihteeri Jouni Ovaska muistuttaa ansiokkaasti Suomenmaassa (7.12.), että keskustalaisten on syytä olla vakavasti otettavia ja äänestää omaa ehdokasta vaaleissa. Onneksi sentään muutama juridiikan ja viestintäalan asiantuntija on todennut toisin. Rauno Vihtari Nivala Muistakaa oma ehdokas presidentinvaaleissa. En olisi halunnut tietää, eikä tieto millään tavoin hyödyttänyt minua kansalaisena. Päinvastoin, tiedon julkaisu tällä tavoin heikentää turvallisuuden tunnettani. meidän On syytä olla entistä huolestuneempia tiedotusvälineiden nykytilasta. Yhtä lailla uutisen jälkikäsittely mediassa kummeksutti. Viime VuOsina julkaistuista vakoiluja tiedustelutoiminnan historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta tiedämme, että tiedustelutulokset muodostuvat yleensä pieniä tiedonmurusia yhdistelemällä ja analysoimalla. Toivoisin puolueetonta tutkimusta, kuinka paljon toimittajien asenteilla on vaikutusta vihapuheisiinja kirjoituksiin. Olavi Kiviaho opistoupseeri evp. Onneksi sentään kyseisen jutun julkaisemisen juridiset seuraukset arvioi kokonaan joku muu kuin media itse. Peruste on kestämätön, koska jos asiakirja tai tieto on merkitty voimassa olevalla salausluokituksella, ei tietojen iällä eikä kuvitelmalla sisällön vaarattomuudesta ole merkitystä. Mikäpä muu olisi parempaa esimerkkiä kansalaisten käyttäytymiselle. Mitään muitakaan pidäkkeitä ei näytä olevan. Ja kyllä kohtelevatkin. Kokoomus on ottamassa irtopisteet hänen menestyessään. Mainittuihin Hesariin ja Yleen on muodostunut eliittitoimittajien joukko, joka on voimansa tunnossa korottanut itsensä ”median ylipapeiksi”, joille kukaan ei voi mitään ja joille lähes kaikki on sallittua. Palveleeko media enää alkuperäistä tarkoitustaan, puolueetonta tiedonvälitystä. Ei voi olla, etteikö tätä tiedettäisi julkisen sanan piirissä. Ääni Matille on ääni keskustalle. Kaiken huippua edusti haastatteluasetelma, jossa julkisen sanan neuvoston ex-puheenjohtaja Risto Uimosta haastateltiin. Mutta mitä teki Hesari. Mistä niitä lausunnon antajia aina tarvittaessa löytyykään, jotka ovat valmiina puolustamaan uutisointia ilman pienintäkään mediakritiikkiä. Vetoan kaikkiin kuntapoliitikoihin, että pidämme aatteestamme ja arvoistamme kiinni ja annamme äänemme keskustalaisille arvoille myös tulevissa presidentinvaaleissa Toivon, että valtakunnan tasolla kansanedustajat pystyvät avoimesti ja asiallisesti tukemaan Vanhasta. Jos Hesari olisi käyttänyt asiassa edes hitusen itsekritiikkiä, se olisi palauttanut aineiston Puolustusvoimille
Jos kaikki keskustaa kannattavat henkilöt antavat äänensä presidentinvaaleissa Matti Vanhaselle, varmistaa se toisen kierroksen, jossa vastakkain ovat Sauli ja Matti. Elsi Katainen kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pielavesi Tietä biteille ja rekoille maaseudulla tuLevat presidentinvaalit antavat keskustalaisille oivan mahdollisuuden nostattaa gallupkannatustaan ja vahvistaa samalla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa pärjäämistään. Aulis Korhonen Nurmes Nyt äänestetään kaikki Vanhasta suomessa on kolme asiaa, joilla huonompikin kirjoittaja saa julkisuutta: kyseenalaistamalla ja moittimalla presidentti Kekkosen toimintaa, arvostelemalla suomalaista maataloutta, maataloustukia ja keskustalaisia poliitikkoja. LaajaKaistahanKKeiden rinnalla oleellista on edistää sähköisten palveluiden kehitystä ja käyttöönottoa maaseudulla.Esimerkiksi Pohjois-Savossa on käynnissä maakunnallinen eMaaseutu-hanke, joka vauhdittaa sähköisiä kokeiluja toimialariippumattomasti. Käynnissä on esimerkiksi huonokuntoisten väylien korjausohjelma miljardin euron panoksella vuoteen 2019 saakka. Tämä on tunnistettu myös valtakunnallisesti. Kynnys tarttua tukeen madaltui merkittävästi. Niinistön etu istuvana presidenttinä kutistuu huomattavasti, kun ehdokkaiden tasavertaiset kokemuspohjat antavat esitettäville sisäja ulkopoliittisille tulevaisuuden näkökannoille uskottavuutta. Keväällä 2017 ministeri Anne Bernerin esittelemänä hyväksyttiin lakimuutos, jonka myötä laajakaistaohjelman avustusten tukikriteereitä höllennettiin. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 22.12. Olen ihmetellyt, mistä johtuu, että hallituksen keskeneräiset asiat vuotavat julkisuuteen. Keskusta on rehellisten ihmisten puolue ja vältämme populismia. Erityisesti olen ihmetellyt, miten keskustan sisäiset, keskeneräiset ja jopa salassa pidettävät asiat vuotavat ennen aikojaan julkisuuteen. Hallitus teki marraskuussa periaatepäätöksen maaseudun digitalisaation edistämiseksi. Toisarvoiset Lennu-koira ja lapsiasiat jäisivät viihdelehtien seurapiiripalstojen materiaaleiksi itsenäisyyspäivän pukuvalintojen sekaan. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Siksiköhän Heinäluoma itse kieltäytyi SDP:n presidenttiehdokkuudesta puolueensa pyynnöistä huolimatta. Näiden kokeilujen myötä maaseudulle voi löytyä uutta palvelutarjontaa ja elinvoimaa. Tähän koriin on laitettu muun muassa ikuisuuskohteita maanteillä, kantateillä sekä seututeillä. Tämän lisäksi uusia liikennehankkeita toteutetaan noin 700 miljoonan euron edestä. Kokonaisuudessaan tällä vaalikaudella väylien korjausvelkaa lyhennetään lähes miljardilla eurolla. Tähän haasteeseen on osaltaan vastaamassa hallituksen liikenneja viestintäpolitiikka, joka luo edellytyksiä maaseudun yrittämiselle, asumiselle ja elämiselle. Eli kaikkien keskustalaisten äänet Matille vahvistavat myös maakuntien tulevaisuutta. Tulee vaikutusvaltaisten tasaväkisten ehdokkaiden asiapohjainen mittelö, jossa ei jahkailuille ole enää sijaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Eli tähänkin pätisi Eero Heinäluoman SDP:n puheenjohtajavaalin aikainen sanoma, että ”kisaan ei pidä lähteä, jos ei ole mitään annettavaa”. 2017 35 KoKo maan laaja-alainen kehittäminen vaatii kaikkien hallinnonalojen panosta. sipiLän haLLitusKaudeLLa panostetaan voimakkaasti sekä alemman asteisen tieverkon korjaamiseen että uusien kehittämishankkeiden edistämiseen. matti vanhanen pääsee tällöin avaamaan pitkän pääministerikauden aikana hankkimaa osaamistaan kotija ulkomaan politiikassa. Nilakan alueella (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto) hyödynnetään esimerkiksi chatja video palvelujen mahdollisuuksia eri toimialoilla. On todennäköistä, että laajakaistojen rakentaminen vauhdittuu ja yhä useammat kotitaloudet ja yritykset eri puolilla Suomea voivat saada käyttöönsä huippunopean laajakaistayhteyden. Mutta meiltä puuttuu kyky iskeä ajan hermoon, siihen, mikä tehoaa kansaan. Lisäksi samalle alueelle on perustettu Suomen ensimmäiset virtuaalikirjastot. Alempiasteinen tieverkko luo puitteet arjen sujuvuudelle ja elinkeinojen menestymiselle: ihmisten, raaka-aineiden, tavaroiden ja palveluiden on päästävä liikkumaan. Ne vahingoittavat puoluetta. Muutoksen myötä kahden viimeisen kilometrin omavastuumatka lyheni 100 metriin. Tällöin nousevat toisen kierroksen vaalipaneeleissa esiin Suomen kannalta vaikuttavammat näkökulmat nykyisen hymistelyn sijaan. Vuosille 2016–2019 hallitus teki yksityisteiden avustus rahoihin 10 miljoonan korotuksen. Pekka Huvinen Juva Kuka juoruaa?. Niinistön ja Vanhasen lisäksi muut presidenttiehdokkaat ovat vain puolueiden ”näennäisnimityksiä”, pois lukien Paavo Väyrynen pakkomielteineen. Onko joukossamme juoruajia, oman edun tavoittelijoita
0440854590 tai piiritoimisto mari.tuuna@keskusta.fi 09.01 mennessä. Etelä-Tampereen paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään torstaina 28.12.2017 klo 13.00 piiritoimisto Apilassa. Lisätietoja antaa puheenjohtaja Esko Erkkilä puh. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Liikenneministeri Anne Berner virittelee keskustelua liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Hämeenlinna 10.1. Suomessa ja maailmallakin arvostettu ja hyvin tunnettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on tuonut voimakkaasti esiin käsityksen, jossa lasten sukupuolisuuden häivyttäminen on suuri virhe ja teoriat sen puolesta täyttä puppua. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmi-maaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. p. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Suomalaisessa yhteiskunnassa pojat ja tytöt samoin kuin miehet ja naiset ovat jo aikojen saatossa saaneet tuntea tasa-arvoisuutta sukupuolensa suhteen. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Myös uudet jäsenet tervetuloa mukaan. krs, os. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula Hämeenlinnassa kaupunginkirjaston (lukiokatu 1) musiikkisalissa alustamassa soteja maakuntauudistuksesta. Nuoret tytöt ovat saaneet tuntea jopa ylpeyttä menestyksestään, samoin poikien kasvaminen vastuullisiksi miehiksi ei varmaan ole suurikaan haitta nykyäänkään. kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com. MiElEnKiintoisinta on, että kyseiset nuorisojohtajat eivät, vaikka varmaan tuntevat pohjoisamerikkalaistakin kulttuuria, huomaa eroa pohjoismaalaisen hyvinkin tasaarvoisen ja vastaavasti amerikkalaisen sukupuolten eriarvoisuutta korostavan kulttuurin eroja. Eero Vainio Vesaisten Keskusliiton varapuheenjohtaja Saako sanoa isä ja äiti Puheenvuoro Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Samanaikainen voimakas polemiikki miesja naissanoista ammattinimikkeissä ja muussakin puheessa ei ainakaan lisää uskottavuutta tasa-arvoasiassa. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi).. klo 17. 045-6748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Äitienpäivän ja isänpäivän viettokin jo kyseenalaistetaan. Käsitellään sääntömääräiset asiat. KansanEdustajiEn puheista ja kannanotoista kysymykseen ovat tosin pahoittaneet mielensä alkiolaisten kasvattajaseurojen uudet puheenjohtajat keskustanuorten Suvi Mäkeläinen ja keskustaopiskelijoiden Arttu Karila. Keskustassa tapahtuu 36 22.12.2017 Eräs puhutuimpia aiheita syksyn mittaan mediassa on ollut sukupuolisensitiivinen asennekasvatus kouluissa ja päiväkodeissa. Matkan hinta on 280€/hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. 040 418 1150. Koko julkinen keskustelu sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolitietoisuuden lisäämisestä varhaisja koulukasvatuksessa vain hämmentää lapsia ja myös perheitä. Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@ keskusta.fi tai puhelimella 050-3745416. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Perinteistä kasvatustapaa ja suhtautumista poikiin ja tyttöihin ovat puolustaneet kansanedustajistamme kokeneimmat ja arvostetuimmat Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen. 050 374 5416, juha.iso-aho@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Heidän mukaansa Jari Sinkkonen on ymmärtänyt asiat väärin puhuessaan Opetushallituksen sukupuoliin liittyvistä ohjeistuksista. Ilmoittautuminen Mika Munkille puh. Piiri, kunnallistoimikunnan tilaisuus torstaina 11.01.2018 klo 18.00 Hamburger Börsin kokoustiloissa Kauppiaskatu 6. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 0503745416. Tutustutaan Turun Osuuskaupan toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin. Puoluekokous Sotkamossa 8.-10.6.2018. klo 16.30-17.30. Sanojensa tueksi nuoret puheenjohtajat ottavat yhdysvaltalaisen tutkimuksen, jonka mukaan esimerkiksi lapset omaksuvat stereotyyppisen käsityksen älykkyydestä nimenomaan miesten ominaisuutena jo hyvin varhain. Tulkaa kaikki keskustalaiset kysymään ja keskustelemaan! Kahvit tarjolla klo 16.30. klo 17.00 Sellon kirjaston Ilmari-salissa, 2. Tuukka Liuhalle, puh. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. 040 759 0509, sari. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Pohjois-Espoon py:n sääntömääräinen syyskokous to 28.12. Perheissä mietitäänkin jo, että saako sanoa enää isä – ja saako sanoa äiti. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Isäntänä on toimitusjohtaja Antti Sippola. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. 050 556 4878. Hämeenlinna 11.1. Kokouksessa on kahvitarjoilu. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Piiri järjestää linja-autokuljetuksen. 22.12. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Katja Koivukoski 040 5338160. www.keskusta.fi/perapohjola. Riistakatu 15 Iisalmi. Avoinna klo 9-15. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ilmoittautumiset jaana.kvist@keskusta.fi Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Pieksämäellä Kulttuurikeskus Poleenissa ti 16.1.2018 klo 13.00-13.45. Tervetuloa keskustelemaan, kahvittelemaan ja noutamaan oma Matti-ämpäri! Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ja Pullamobiili kiertueella ti 16.1.2018 klo 11.45-12.30 Rantakylän S-marketin pihassa ja klo 13.00-13.45 Anttolan Salen pihassa. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Alle 4v veloituksetta. www. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta. fb.com/perapohjola. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Ilmoittautumiset 20.12. Ollaan yhteydessä. Musiikista ja lystinpidosta vastaava Kipakat Akat, karaoketansseja juontaa Rauni Tietäväinen. Myös Facebook. Mukana paikallisia päättäjiä. Kahvitarjoilu. Oulu. 040-721 0636. Keskustanuorten tj Toni Viljamaa p. Lisäksi 145 kpl laatikko pelikortteja 150 euroa. Avoinna sopimuksen mukaan. Omat kyydit / kimppakyydit. Musiikista ja lystinpidosta vastaava Kipakat Akat, karaoketansseja juontaa Rauni Tietäväinen. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Mukaan kutsutaan kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien puheenjohtajat. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tj Elina Suoranta p. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Savonlinnan Vanhalla asemalla Kahvila Raiteessa ti 16.1.2018 klo 16.00-16.45. klo 10-13 uinti // klo 13-14 lounas. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Hintaan lisätään postikulut. Rauhallista joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta. Korvenkylän py:n vuosija syyskokoukset pe 29.12. Tervetuloa tekemään koko kansan presidenttiä! Keskustan puheenjohtajapäivät la-su 13-14.1 Helsingissä hotelli Scandic Parkissa. Oikea luku kuuden kuukauden yhtäjaksoiselle työttömyydelle on 5,7 prosenttia. Keskustapelikorttien loppuunmyyntiTARJOUS! Kaikki loput korttipaka 2 euroa/kpl ja 6 pakkaa 10 euroa. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Presidenttiehdokas Matti Vanhanen on tavattavissa Mikkelissä kauppakeskus Stellan Tähtitorilla ti 16.1.2018 klo 11.0011.45. Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. Oikaisu Suomenmaan (15.12.) reportaasin Murroksen sukupolvi infografiikassa kerrottiin virheellisesti, että 38,9 prosenttia vuonna 1987 syntyneistä olisi kokenut kuuden kuukauden yhtäjaksoisen työttömyyden (naisista 39 prosenttia ja miehistä 38,7 prosenttia). Tervetuloa kuulemaan presidenttiehdokkaan ajatuksia, vaihtamaan mielipiteitä, laulamaan ja pistämään jalalla koreasti! Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Kahvitarjoilu. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi . Tervetuloa keskustelemaan, kahvittelemaan ja noutamaan oma Matti -ämpäri! Eteläja Itä-Savon piirien yhteiset presidentinvaali-iltamat ti 16.1.2017 klo 18.00-21.30 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa. Piiritoimisto on suljettu 21.12.2017 – 2.1.2018. 010 315 2000. Peräseinäjoen kirkonkylän po sääntömääräiset vuosija syyskokoukset pidetään Peräseinäjoen OP:n kerhohuoneessa ke 3.1.2018 klo 19.00. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Kahvitarjoilu. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Mukana presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. presidenttiehdokas Matti Vanhanen, musiikkia, paneelikeskustelu mukana kansanedustaja Seppo Kääriäinen, pääministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ti 16.1.2018 klo 15.00-15.45 Puumalan torilla ja lo 16.40-17.30 Sulkavan torilla. Keski-Suomen piiri toivottaa oikein hyvää joulunaikaa kaikille jäsenilleen. VAIHTOEHTONA Savo-Kymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja, seurakuntavaaleja, eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Naisten kohdalla luku on 4,3 prosenttia ja miesten kohdalla 6,9 prosenttia. Tilaukset p. Etelä-Savo Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12 Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Aikuiset 85€, lapset 69€. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. 044 369 9603. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Mukana paikallisia päättäjiä. Karjala Lemin Keskustanaisten syyskokous ja joululaulut pidetään keskiviikkona 27.12. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen Suomen asia on Meidän vaalijuhlat su 7.1 klo 15 Iisalmen kulttuurikeskuksella (kahvitus klo 14.30) ja klo 18 Kuopion kaupungintalolla(kahvitus klo 17.30). mennessä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. Mukana presidenttiehdokas Matti Vanhanen sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Ohjelmassa mm. klo 18 Risto Kinnusella, Jääkärintie 46. Tervetuloa kuulemaan presidenttiehdokkaan ajatuksia, vaihtamaan mielipiteitä, laulamaan ja pistämään jalalla koreasti! 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) // Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e) // Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e) // Alle 4v veloituksetta. Presidenttiehdokas Matti Vanhasen vaalibussi ti 16.1.2018 klo 10.00-10.45 Pertunmaalla ABC Kuortin pihassa. (02) 552 6601 www.ravintorengas.fi herttua@ravintorengas.fi Ravintorengas Oy toivottaa Karin Havupuuuutejuoman käyttäjille Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2018! “Voikaa paremmin. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tj Kaija Väänänen p. Piiritoimisto hiljenee joulun viettoon ja on näin ollen suljettuna 23.12.20171.1.2018. 29810 Siikainen, puh. Isojoen Keskustanuorten vuosija syyskokous 22.12 klo 17 Iivarinkyläntie 374, Isojoki. klo 18.00 Soile ja Oili Kiiskillä. Kahvitarjoilu kahvilipuilla ABC:n kahviossa. Piiritoimisto on pääsääntöisesti suljettuna 18.12.-7.1.2018 välisen ajan. Mukana seuraavasta Pullamobiilista tarjotaan kahvia ja teetä tuoreen pullan kera! Menossa mukana paikallisia päättäjiä, tervetuloa keskustelemaan ja noutamaan oma Mattiämpäri! Itäja Etelä-Savon piirien yhteiset presidentinvaali-iltamat ti 16.1.2017 klo 18.00-21.30 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa. Mukana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. 044-3122982. 010-315 2001 ja p. Kahvitarjoilu. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 2017 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä
Työnilo taas, se on henkisen terveyden varma merkki. ”’Enkel paimenill” – minun silmistäni virtaavat vuolaat kyynelvirrat. Siksi myös uskonnon piti uudistua. Keskellä maailmansotaa tehty merkintä on kuin joulusaarnana vuodelta 1917: Kirkossa. Rakas Jumala, miksi et sinä anna heille henkeä, että kerrankin voisivat irtautua tuosta sieluttomasta mataluudestaan puhumaan kansalle sotavuoden jouluna rauhanruhtinaan syntymästä! Nyt he lörpöttelevät aivan pieniä mitättömyyksiä, niin pieniä, että varmaankaan yksikään tässä kirkon täyttävästä odottavasta kansasta ei löydä hiventäkään sielunravinnokseen. Ammunta alkoi valtiollisissa pattereissa, nyt se jatkuu katu-perherosvouksena. Sen itsensä toteuttamisen aika on tullut. Vallankumouksen alkoivat Saksan, Venäjän ja Itävallan keisarit kokonaan, yksinomaan rosvouksen merkeissä. Vanha lapsuudenystäväni Antero I[ipponen] laulaa ja soittaa. joulukuuta. Asettukaamme Jumalan kasvojen eteen: Emmeköhän useimmat huomaa olevamme alasti. Joulupäivänä 25.12.1917 Alkio käy kirkossa ja tilittää tunnelmiaan sen jälkeen. Anarkia ei ole muuta kuin ihmiskunnan nykyisen kehityksen synnin summa. Nämä, vanhassa hapatuksessa uinuvat, ne, ne sitten koettavat muita opastaa. Rosvous on meitä piirittänyt kaikkialla. Päiväkirjojen mukaan hän rukoili joka päivä. Tästä näkökulmasta kirkot ja papit näyttäytyivät hänelle usein taantumuksen voimina. 1917 Jouluaattona 24.12.1917 Alkio tekee tiiviin yhteenvedon vuodesta 1917: Onpas tämä vuosi ollut merkillinen Suomelle. Ja emmeköhän huomaa, että katurosvojen edellä on huutavan äänenä ennustaen käynyt sotarosvo liikkuen yhteiskunnan sallimissa rajoissa, ilman, että yhteiskunta on vakavasti edes halunnut heitä hillitä. Riitelemme kun siihen on ruvettava. Ja me, me opimme sitä hoitamaan. Me tunnemme avuttomuutta. Me luomme sotaväen sellaisen, joka näissä oloissa takaa rauhan, joka takaa lain herruuden, ja jonka aseellisella auktoriteetilla täällä masennetaan niin gulashi kuin katurosvotkin. Heihin liittyivät heidän alamaisensa, kapitalistit samoin kuin sosialistit. Mutta se syntyy. Mitä on kristillinen kirkko ja yhteiskunta tehnyt heitä vastustaakseen. Me emme kyenneet sisällisesti muodostamaan itsenäistä valtiota ilman aseistettua pakkovaltaa. Me tarvitsemme sotaväkeä pitämään kurissa itseämme. Alkio suhtautui uskontoon vakavasti. Jokainen ottaa niin paljon kuin saa. 38 22.12.2017 timo laaninen 15.–25.12. Ja se saa kokea sen! Ihmiskunta on syntyvä uudestaan. Joulun pyhät antavat mahdollisuuden rauhoittua ja arvioida päiväkirjassa Suomen tilannetta. Ei ainoastaan taloudellisesti, henkisesti ja yhteiskunnallisesti, vaan myöskin uskonnollisesti. Alkion joulusaarna 1917 ma myrskyinen vallankumous kuin kapitalismi ja suurvalta-militarismi. Ja jos ken ei heidän talutusnuorassaan kulje, hänet tuomitaan. Tuon uskonnon täytyy saada kokea saSanteri Alkio palaa eduskunnan kiihkeän syksyn jälkeen kotiinsa Laihialle sunnuntaina 23. Missä ovat säälin ihmiset. Suomen tasavalta kuitenkin syntyy. Suomen Synty Santeri alkion Silmin. Siihen pakottaa luonnonlaki. Eivätkö kaikki ole rientäneet myymään kallista nälkäisille ja puutteen alaisille. Työnkammo, näet, on sosialismin avulla levenevä ajan henkinen sairaus. Mutta papit pilaavat asian. Eikö kapitalismi ole luonut sotarosvoja, ilkiänvoiton pyytäjiä. Alkion mielestä uskon piti näkyä arkipäivän tekoina, joilla toteutettiin käytännössä Jeesuksen opetusta. Nykyaikaan palaa usein mieleeni aikaisemmin usein pohtimani kysymys ylellisyyden ihannoimisesta ja työn kammosta. Itkulla ja hädällä
Puku oli vähän pieni, joten käsityöihmisenä Mäki-Arvela suurensi sitä ja ompeli itse pukuun sopivan paidan. – Se on joka kerta elämys. Jos Mäki-Arvela pääsee ensi kesän Sotkamon kokoukseen, kansallispuku lähtee luonnollisesti mukaan. Mäki-Arvela päätti tarttua tilaisuuteen. – Kun nyt kerran olen Laitilassa syntynyt ja täällä aina asunut, ajattelin, että olisi mukava omistaa oman pitäjän puku, hän perustelee. 22.12. – Jos en mahdu Laitilan pukuun, otan sitten kaapista äidin perintöpuvun, hän nauraa. Ehkä turhan niuhotuksen väheneminen jopa lisää pukujen käyttöä, hän arvelee. Aina sieltä saa jotain kotiin viemistä. Kun annina Ruottu valittiin keskustanaisten varapuheenjohtajaksi, Varsinais-Suomen piirin naiset juhlivat sitä yhteisellä puistopiknikillä. ”Kansallispukumarssi on aina elämys” Anita Mäki-Arvelan puku on palapeli, jossa on vanhaa, uutta ja vähän lainattuakin. Keskustan marsseilta aktiivilla on paljon mukavia muistoja. Ensimmäistä kertaa kokonaisuus, osista koottu, oli hänen yllään Seinäjoella. – Nykyään eri pukujen osia uskalletaan yhdistellä. Siellä Hanna Vuola kertoi omistavansa ylimääräisen Laitilan puvun. – Tykkimyssyn lainasin äidin puvusta. Mäki-arVelasta on hienoa, että tiukkaan kansallispukuprotokollaan on tullut hieman vapautta. 2017 39 laitilan puku Minun pukuni TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Vuosia anita Mäki-arvela edusti keskustan tilaisuuksissa ja vähän muuallakin äitinsä nuorena naisena tekemässä Alavuden puvussa. Apua arvokkaan kankaan leikkaamiseen hän sai kansalaisopiston kudonnanopettajalta
K. Hän voitti kultaa 1932 Lake Placidissa neljän miehen kelkkailussa. He ovat olleet presidentteinä vuosina 1974– 1993. Ketkä ovat vanhimmaksi eli 93-vuotiaiksi eläneet Yhdysvaltain presidentit. Vas tau kse t: 1) Tac itu s 96 jaa ., 2) Sos iaa lija ter vey sjä rje stö jen avu stu ske sku s STE A on its enä ine n val tio nap uvi ran om ain en, jok a hal lin noi uud en Vei kka us Oy: n (RA Y, Vei kka us, Fin tot o) pel itu oto ista jae tta via avu stu ksi a, 3) L. Mikä oli hänen lajinsa Antwerpenissä. 10. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva Minä vuonna jääkiekkoilija Alexander Barkov on syntynyt?. syntyi. 5. 9. 4. 7. Ja mihin maahan. Amerikkalainen Edward ”Eddie” Eagan (1897–1967) on ainoa urheilija, joka on voittanut kultamitalin sekä kesäettä talviolympialaisissa. Maailmassa on juutalaisia noin 14,4 miljoonaa. RAY:n sijaan avustukset jakaa nykyisin STEA. Se on ollut maan rahayksikkö vuodesta 1996 alkaen. JSN:n nykyinen puheenjohtaja on Elina Grundström. Rel and er, Vir o 192 5, 4) 199 5, 5) Isr ael 6,4 milj oon aa, USA 6,5 –7 milj oo naa , 6) Ukr ain a, 7) Asm o Maa nse lkä , 8) Jim my Car ter ja H. Mikä on JSN. W. Minkä Euroopan maan rahayksikkö on hryvnia eli grivna. 40 22.12.2017 7 1 3 6 9 7 8 4 9 6 1 8 6 1 3 5 5 4 7 9 7 5 2 4 5 1 7 1 2 9 5 8 7 1 2 4 5 3 6 9 9 6 5 1 7 3 2 4 8 3 2 4 9 8 6 1 7 5 7 8 9 6 2 1 5 3 4 2 4 3 8 5 9 7 1 6 1 5 6 4 3 7 8 9 2 6 3 7 5 9 2 4 8 1 5 9 8 3 1 4 6 2 7 4 1 2 7 6 8 9 5 3 7 1 3 5 9 4 1 7 9 2 8 7 9 2 6 5 6 3 3 2 9 1 8 5 2 3 9 1 9 6 8 7 3 7 4 8 1 3 5 6 2 9 2 9 3 8 4 6 5 7 1 5 1 6 7 9 2 3 8 4 4 7 9 3 5 1 2 6 8 8 5 1 2 6 9 4 3 7 6 3 2 4 7 8 9 1 5 1 8 4 5 2 3 7 9 6 3 6 7 9 1 4 8 5 2 9 2 5 6 8 7 1 4 3 7 1 3 5 9 4 1 7 9 2 8 7 9 2 6 5 6 3 3 2 9 1 8 5 2 3 9 1 9 6 8 7 3 7 4 8 1 3 5 6 2 9 2 9 3 8 4 6 5 7 1 5 1 6 7 9 2 3 8 4 4 7 9 3 5 1 2 6 8 8 5 1 2 6 9 4 3 7 6 3 2 4 7 8 9 1 5 1 8 4 5 2 3 7 9 6 3 6 7 9 1 4 8 5 2 9 2 5 6 8 7 1 4 3 7 1 3 6 9 7 8 4 9 6 1 8 6 1 3 5 5 4 7 9 7 5 2 4 5 1 7 1 2 9 5 8 7 1 2 4 5 3 6 9 9 6 5 1 7 3 2 4 8 3 2 4 9 8 6 1 7 5 7 8 9 6 2 1 5 3 4 2 4 3 8 5 9 7 1 6 1 5 6 4 3 7 8 9 2 6 3 7 5 9 2 4 8 1 5 9 8 3 1 4 6 2 7 4 1 2 7 6 8 9 5 3 1. Tietotesti ??. ”Suomalaiset ovat käsittämättömän raakalaismaisia ja rutiköyhiä: heillä ei ole aseita, ei hevosia eikä taloustarvikkeita; yrtit ovat heidän ruokaansa, taljat heidän vaatteitaan, sänkynä heillä on paljas maa; heidän ainoa toivonsa on nuolissa, joiden kärjet he tekevät luusta raudan puutteessa...” Noin kirjoitti kuuluisa roomalainen historioitsija suomalaisista (Fenni). Bus h ova t 93vuo tia ita , jo ede sm ennee t Ger ald R. Vuoden 2016 lopussa toimintansa päättäneen Raha-automaattiyhdistyksen eli RAY:n voittovaroista jaettiin 2016 yhteensä 315 miljoonaa euroa 824 sosiaalija terveysalan järjestölle. 3. Mikä se on. Kristillisten puoluesihteeri on a) Asmo Maanselkä, b) Panu Laturi, c) Sirpa Puhakka. 8. . 2. Kuinka paljon. Milloin hänen teoksensa Germania ilmestyi. 6. Hän oli voittanut olympiakultaa jo 1920. Eniten heitä asuu Israelissa ja Yhdysvalloissa. Kuka oli Suomen presidenteistä ensimmäinen, joka teki virallisen valtiovierailun ulkomaille. Mikä vuosi: Raimo Vistbacka valittiin Perussuomalaisten puheenjohtajaksi; Suomen ilmavoimien 4 ensimmäistä Hornetkonetta laskeutuivat Pirkkalaan; nykyinen NHL-pelaaja Aleksander Barkov Jr. For d ja Ron ald Rea gan oliv at kuo lles saa n 93vuo tia ita , 9) Jul kis en San an Neu vos to, 10) nyr kke ily , ras kas kes kis arja
www.anttikurvinen.fi Rauhallista Joulua ja kiitos kuluneesta vuodesta Antti Kurvinen Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Olen lahjoittanut joulukortteihin varatut varat vähävaraisten ja yhtäkkisen hädän alle joutuneiden lapsiperheiden arjen tukemiseksi.. 2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 22.12
Tutkija Harari virittelee keskustelua uuden vuosisadan kynnyksellä, jotta ihmiskunta ei kompuroisi tulevaisuuteen sokkona vaan harkittuja valintoja tehden. Näkymä tuo pöydälle koko joukon eettisiä pulmia, nopeammin kuin osaamme arvata. Hyvänä esimerkkinä Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa piti hiljattain Sipilän hallitukselle oppitunnin tekoälystä. Ihmisyys vuonna 2117 Teppo Säkkinen vieraskolumni. Jos esimerkiksi robottiautoille ei synny eettisiä raameja lainsäädännön tai alan itsesääntelyn kautta, kukin yritys määrittelee moraaliset lähtökohdat itse. Toisin kuin aiemman olemassaolon aikana, ihminen on saavuttamassa kyvyn muokata itse ihmisyyttä. Äänestyksessä suurin osa yleisöstä ei kyennyt tai halunnut ottaa kantaa. Todellisuutta vuonna 2117 on kuitenkin vaikea irrottaa ympäröivän maailman kehityksestä. Euroopan parlamentin viimevuotinen mietintö pohtii kuitenkin uhkakuvaa vakavissaan. Siksi tarvitaan poliitikkojen, tiedeyhteisön ja yritysmaailman vuoropuhelua. Terveysalalla on Suomessa oma eettinen neuvottelukunta, ETENE, joka on ottanut kantaa esimerkiksi eutanasiaan. Syynä on neuroteknologia, joka mahdollistaa aivojen kytkemisen suoraan tietokoneisiin. Parlamentti esittää, että tieteiskirjailija Isaac Asimovin 1943 hahmottelemat robotiikan lait toimisivat ohjenuorana kaikille keinoälyn kehittäjille. Samantapaisia elimiä on myös bioja geenitekniikalle. Monen yöpöydälle tiensä löytäneessä kirjassa Homo Deus Harari ennakoi teknologian kehityksen johtavan kyborgin kaltaisiin yli-ihmisiin – tai kokonaan ihmisyydestä irtautuvaan tekoälyyn. Aivotoimintaan kiinnittyvät laitteet luovat myös aivan uudenlaisia haavoittuvaisuuksia hakkeroinnille. Joukko tutkijoita Amerikasta, Euroopasta ja Kiinasta julkaisi marraskuussa Nature-lehdessä artikkelin, jossa he esittävät kansainvälistä sopimusta aivojen yksityisyyden suojasta. vaIkka ajatus itsetietoisesta koneesta on kaukainen, kysymys tekoälyn etiikasta on jo sylissä. 42 22.12.2017 ItsenäIsyyspäIvän alla Suomenmaa haastoi pohtimaan, miltä näyttää 200-vuotias Suomi. Kilpailumekanismi ilman sääntöjä voi viedä eettisesti harmaille alueille. Kirjoittaja on rovaniemeläinen johtamisen opiskelija. Tarvittaisiinko rinnalle kattava teknologian eettinen neuvottelukunta, joka neuvoisi päättäjiä, miten teknologian kehitykseen olisi syytä varautua. Niiden lähtökohta on, että robotti ei saa vahingoittaa ihmistä ja sen on toteltava ihmisen määräyksiä. päätöksentekIJän voi olla vaikea erottaa, mikä on puhdasta scifiä ja mikä näköpiirissä olevaa tulevaisuutta. Jos israelilaista historiantutkija Yuval Noah Hararia on uskominen, juuri tämän vuosisadan juoksun ennakoiminen on erityisen vaikeaa. Helsingissä viime vuonna järjestetyssä liikenneseminaarissa kysyttiin, pitäisikö robottiauton suojella onnettomuudessa matkustajia vai katua ylittävää vanhusta. Luojaansa vastaan kääntyvä tekoäly on tieteiselokuvien peruskauraa Terminaattorista Matrixiin. Tutkijoiden huoli on, että robottikättä ohjaava ihminen voi vahingoittaa toista tarkoittamatta ja verkottuminen muihin mielen kautta voi hämärtää minuutta
Hyvää joulua salaisesta palvelusta! Jari Nenonen Vakoiluhommiin Nimeni on Nenonen, Jari Nenonen.. rulettipelejä en oikein osaa enkä martineista niin välitä, mutta jospa jotain tietoja saisi vaivihkaa urkituksi ihan vain sököpöydissä ja kansanomaisempia juomia siemaillen. 2017 43 Suomi lisää vakoojien eli tiedustelijoiden koulutusta. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 22.12. Hummereita voisin ajella, hätätapauksessa Jeeppejä. Nimeni on Nenonen, Jari Nenonen. Minua ette hämää, ette te mitään arkkitehteja ole. Valtio säästää, koska minua ei tarvitse kouluttaa, olen valmis astumaan remmiin lyhyellä varoitusajalla, kunhan palkkaeduista sovitaan. Pääaineina ovat olleet, paitsi pukin avustaminen, myös juuri tarkkailu ja erityisesti hiippailu. Tarkkailen heitä, itsekin turistiksi naamioituen. Parempiosaisiksi naamioituneiden vieraan valtion suomalaisten kaksoisagenttien seuraamista auttaa pukemansa Marimekon Jokapoika-paita. Valtion on siis turha tarjota vanhaa poliisi-Mondeota, pitää olla suuret moottorit ja massiiviset laitteet. Minulla on vakaa käsitys, jonka mukaan maatamme ei uhata niinkään tässä lähikulmilla. Itseopiskelen juuri hieman lisää. Laitan portugalinkielisen sanomalehden kainaloon ja kuuntelen sujuvasti, mitä Suomen päänmenoksi taas suunnitellaan. toivottavaa on, ettei kohdehenkilö ole hotellilla jumittavaa tyyppiä, vaan tapaa kontaktejaan katukahviloissa. Olen melko varma, että konnat matkustavat Akavan eläkeläisiksi naamioituneina Madeiralle, joten minun on seurattava heitä. Opettajanani toimii muuan kuusivuotias eskarilainen, jolla on tonttukoulusta oikein todistus. ei tarvita asetta, fiksu selviää tilanteista, joihin älykäs ei edes joudu. Pyssyvaltion puolelle en mene, mutta siviilipuolella olisi kiva viimeinkin olla agentti. Jos teinipoikana toivoinkin olevani jollekin naiselle pakkomielle, niin ihan tätä en ajatellut. Omaksumani tiedon mukaan vakoilutoimeen liittyy jonkin verran vaarallisia naisiakin. Kuten olette elokuvista nähneet, vakoilutoimeen ei liitetä, satunnaista romutusajoa lukuun ottamatta, aivan tavanomaisia autoja. Vastentahtoisesti, mutta jos isänmaan etu vaatii. urheiluautot sitten iltakäyttöön. Minkä kaupungilla perään huutelultaan ehtii, niin kirjoittaa, soittaa ja meilaa ympäriinsä. Sellainenkin on ”omasta takaa”, yksi avohoitopotilas on ottanut asiakseen vainota minua
Rauhaisaa joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta koko Suomeen! www.keskusta.fi Toivottavat Keskustan puoluetoimisto ja piiritoimistot kautta koko Suomen MAKSAJA: SUOMEN KESKUSTA R.P. P.. Pi de tä än ko ko Su om i ja ka ik ki su om al ai se t m uk an a. P ID E T Ä Ä N SU O M I Y H T E N Ä Su om i no us ee jä lle en . Pidetään koko Suomi ja kaikki suomalaiset mukana. PIDETÄÄN SUOMI YHTENÄ Suomi nousee jälleen. Ra uh ais aa jo ul un aik aa ja on ne lli st a uu tt a vu ot ta ko ko Su om een ! w w w .k es ku st a. fi To ivo tta va t Ke sk us ta n pu ol ue to im ist o ja pi iri to im ist ot ka ut ta ko ko Su om en M AK SA JA : SU O M EN KE SK U ST A R. koko maan äänenkantaja Tilaa itsellesi tai lahjaksi! 84€ vuosi www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 Tarjous voimassa vain vuoden loppuun