6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 7 / 22.2.2019 / 4,80 € Kampanjat KesKitetään omaan KesKustapiiriin iKKuna Kiinan talousihmeen Kulisseihin Kirjat Eduskuntavaalit Vieraskolumni porrastuKsesta helpotusta sähKölasKuun. Ro m an Si ga ev /S hu tt er st oc k Vaellus Vapauteen repi rautaesiripun
2 22.2.2019 sisältö 22.2. 2019 Eläkeläisten edunvalvoja – Suomeen tarvitaan eläkeasiainvaltuutettu, Raimo Ikonen sanoo s. 16
32 Kentän vaikuttaja Elämä Kunnon kepulainen. 22.2.2019 3 Minulle keskustalaisuudessa on aina ollut kyse nimenomaan oman kotiseudun kehittämisestä. 28 Keskustalla on hyvä aate ja ohjelmat, Kalle Suomela sanoo s. 34 Suomalaistunut Jasmin Muqolli on valtuutettu, yrittäjä ja isä s. 31 Sivistystä kansalle Lucina Hagmanin perustama Marttaliitto täyttää tänä vuonna 120 vuotta s.26 Kuntapolitiikka avasi Anne Eerikäiselle uusia näköaloja s. Katri Kulmuni s
Julkisuudessa on arvioitu, että tämä heikentäisi puolueen vaalimenestystä. Veteraanien luopuminen kannattaa nähdä kuitenkin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Kaikki keskustalaiset voivat auttaa nyt ehdokaslistojen viimeistelyssä niissä vaalipiireissä, joissa paikkoja on vielä auki. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on vielä puolitoista viikkoa aikaa etsiä ehdokkaita. Korkeintaan joka kymmenes ehdokas pääsee vaaleissa läpi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 22.2.2019 E duskuntavaalien ehdokaslistat on jätettävä vaalipiirien lautakunnille viimeistään laskiaistiistaina 5. Järjestöväen pitää huolehtia vähintään tähän ehdokasmaksuun tarvittavan summan kokoamisesta potentiaalisille ehdokkaille. Keskinäisen vihanpidon sijasta vaalikampanjoissa kannattaa keskittyä omien ratkaisujen esittämiseen yhteiskunnan kipeisiin ongelmiin. Monet kammoksuvat ehdokkaaksi lähtemistä nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä, jossa poliitikot nähdään pikemminkin sylkykuppeina kuin kansanvallan ritareina. Eduskuntaan valitaan Manner-Suomesta yhteensä 199 edustajaa. Kenenkään ehdokkuus ei saisi jäädä ainakaan rahasta kiinni. Viime vaaleissa ehdokkaita oli yhteensä 2 146. Listan kokonaisäänimäärä ratkaisee, kuinka monta ehdokasta listalta valitaan. Eniten työtä täyden listan kokoaminen vaatii vielä Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä, joista valitaan yhteensä 58 kansanedustajaa. Siksi puolueet pyrkivät asettamaan täydet ehdokaslistat kaikissa Manner-Suomen vaalipiireissä. Monissa vaalipiireissä on nyt tilaa uusille yrittäjille. Suomi kannattaa säilyttää maana, jossa aivan tavalliset ihmiset voivat lähteä ehdokkaaksi ja tulla valituksi eduskuntaan. Kansanvalta tarvitsee tekijänsä Kenenkään ehdokkuus ei saisi jäädä ainakaan rahasta kiinni. Keskustan ehdokaslistat ovat valmiina jo kuudessa vaalipiirissä. Monet piirit keräävät ehdokkailta varsin merkittävän ehdokasmaksun, jolla kustannetaan esimerkiksi ehdokkaiden yhteismainokset. Keskustan ehdokasasettelua leimaa näissä vaaleissa monien kokeneiden kansanedustajien luopuminen. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n. Edustuksellinen demokratia tarvitsee tekijänsä. Mahdolliset ehdokkaat tarvitsevat nyt rohkaisua ja tukea. Pelkästään nykyiset eduskuntapuolueet voisivat asettaa yhteensä yli kaksi tuhatta ehdokasta. Hyvin harvat ehdokkaat keräävät vaaleissa niin suuren äänipotin, että se riittäisi valintaan siinäkin tapauksessa, että muut saman puolueen ehdokkaat eivät saisi yhtään ääntä. Kaikki puolueet ja ehdokkaat voivat onneksi auttaa ilmapiirin parantamisessa. Joissakin vaalipiireissä on jätetty pari paikkaa auki viime hetken valinnoille. Toinen ongelma on vakavampi, ja se koskettaa kaikkia puolueita. Olisi kuitenkin väärin sanoa, että yhdeksän kymmenestä ehdokkaasta tekee turhaa työtä. Jokainen puolue voi asettaa Manner-Suomen 12 vaalipiirissä yhteensä 216 ehdokasta. maaliskuuta. Kaikki ehdokkaat ansaitsevat puolueesta riippumatta tunnustuksen asettumisesta kansalaisten käyttöön
Niihin tekijäpuolue menee tekemään sloganinsa mukaisesti Suomen arvoisia tekoja. Teot kuitenkin pistävät silmään enemmän. Santeri Alkiota ihaillaan, koska hän oli kaukonäköinen yhteiskuntafilosofi ja idealisti. Syvä ymmärrys tulee myös vastaanottavaisuudesta; siitä, että aidosti punnitsee muiden näkemyksiä. Kun osaan ajatella tavalla a, opin ymmärtämään myös faktat b ja c. Tumput suorina asioita ei saa aikaiseksi. Ei tekemisen meininkiä tietenkään pidä väheksyä. Tämä viesti on löydettävä uudestaan. Politiikassa tekijätyypit vievät soten maaliin, tekevät maakuntauudistuksen ja luovat työpaikkoja. Unohtuuko kysyä, miksi tätä kaikkea oikein tehdään. Kun toiset puhuvat, keskustalaiset tekevät. Some on täynnä oman elämänsä tekijätyyppejä. KesKustalla on edessään vaikeat vaalit. 22.2.2019 5 Toimittajalta Muistaako tekijätyyppi pysähtyä pohtimaan. Hänen ehkä tärkein opetuksensa, ”ihmisyys ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen pohjaksi”, tarvitsee sisältönsä tänäkin päivänä. Keskusta luottaa siihen, että teot puhuvat puolueen puolesta. Sloganissa on mainittu sekä arvot että teot. Mutta miten keskusta välittää äänestäjille sen, mitä puolue ihannoi ja mitä se tavoittelee tulevaisuudelta. Lauri Heikkilä. Moni teko todella näkyy taloudessa ja työllisyydessä. Ei pelkästään niin, että on oppinut kourallisen uusia faktoja, vaan myös niin, että on oppinut ajattelun malleja ja valmiuksia. somen hyvä ja paha puoli näkyvät julkisuudessa selkeästi. Ihmisyyden kehitystarpeen seuraava askel voisi olla syvällisen ajattelun kunnianpalautus. Muutos on varminta silloin, kun se lähtee asenteista. Varsinkin nyt, kun kaikki mahdollinen tieto ja kaikki mahdolliset valheet ovat netissä kaikkien saatavilla. Hallitusvastuussakin tekojen on annettu puhua. Suomi kuntoon ja tekijätyypit touhuamaan! Puheenjohtaja Juha Sipilä on toistanut lukuisia kertoja, että keskustalaiset ovat tekijämiehiä ja -naisia. Unohtuuko tekemisen keskellä kuitenkin pysähtyä pohtimaan asioita. Puolue kykenee tekemään vielä lisääkin. On tajuttoman tyydyttävää, kun näkee oman ajattelunsa kehittyneen. Nopeaan mielipiteenmuodostamiseen ei tarvita kuin ärsyke, ja sitten hihat pistetään heilumaan näppäimistön painikkeilla. Silti myös omaan kriittiseen ajatteluun pitää kannustaa. Parempi olla aliarvioimatta sitä puhumistakaan, saati harkitsevaisuutta ja pitkäkestoista pohdiskelua. Viime vuosina ovat huolettaneet ne pahat puolet, mutta ehkä ne hyvätkin puolet alkavat vallata alaa. KesKustaan tuli harvinaisen kovaa tekemisen meininkiä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Syvyys ja tarkoitus tälle toiminnalle löydetään, kun ihminen on osannut selittää itselleen ja toisille sen, miksi mikäkin asia on tärkeä
pääsevät mukaan talkoisiin Markku Pakkanen. Päästöohjausta tuettaisiin keventämällä biopolttoaineiden verotusta. Se edellyttää, että kevyen liikenteen reitistöt ovat kunnossa ja turvallisia. Helsingissähän kokoomus on antautunut täysin vihreiden vietäväksi mitä autoiluun ja liikkumiseen tulee. Timo Haapala Twitterissä Meri AlArAntA-SAukko KesKustan vaaliohjelma tipahtelee äänestäjien tarkasteltavaksi pala palalta. Auto veron alentamista tulee jatkossa kohdistaa vähäpäästöisiin autoihin. – Budjettiperusteinen systeemi on liian hidas, Pakkanen perustelee. Mielikuvat on kääritty taidokkaasti. Liikennepäästöjä on vähennettävä määrätietoisesti mutta maltillisesti. – Tavoitteena on, että kaikki suomalaiset pääsevät mukaan talkoisiin kohtuuhinnalla. LiiKenteen ja autoilun verotusta keskusta uudistaisi kokonaisuutena. Salla Vuorikoski Twitterissä Kokoomus on pitkään ollut puolue, joka hallitsee markkinointiosaamisen ilmaherruutta. Sen sijaan on siirryttävä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan myös liikenteessä. Keskusta haluaa myös edistää pyöräilyä ja kävelyä. – Meiltä puuttuu jakeluverkko, akkuteknologiassa on ongelmansa ja sähköautot ovat niin kalliita, ettei suuri osa suomalaisista pysty niitä ostamaan, Pakkanen listaa. Ensimmäinen niistä on isojen investointien rahoitus jatkossa hankeyhtiöiden kautta. Valmistelutyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Pakkanen nostaa esiin kolme pääteemaa. Sara Salomaa Twitterissä Tämä on kokoomukselta huvittavaa kaksoiskalastelua vaalien alla. Toisaalta liikenteestä kerätyt kahdeksan miljardia pitää kohdentaa esimerkiksi väyliin oikeudenmukaisesti, Pakkanen painottaa. – Tämä linkittyy myös aiemmin julkistettuun liikuntapoliittiseen ulostuloon. Keskustan liikennelinjaus korostaa tasa-arvoa Ja ak ko M art ika in en Ja ri La uk ka ne n Kaikki suomalaiset kohtuuhinnalla. Näiden vaalien osalta jotain on menossa pahasti pieleen. Verohyöty ohjautuu näin myös käytettyjen autojen hankintaan. Tiistaina puolue julkisti liikennepoliittisen linjauksensa. Ilmasto ei pelastu sillä, että autoilusta tehdään kalliimpaa, Pakkanen alleviivaa. Kirjaus sähköautojen määrästä jätettiin tietoisesti tekemättä, sillä kanta ei oletettavasti tule kasvamaan nopeasti. Sen tavoitteena on ihmisten, tavaroiden ja tiedon sujuva liikkuminen koko maassa, niin syrjäseudulla kuin kaupunkikeskustoissakin. Keskusta on valmis siihen, että miljardiprojektit rahoitetaan hankekohtaisesti ja niihin haetaan rahaa muualtakin kuin valtion kassasta. toiseKsi linjauksessa kiinnitetään huomiota ilmastonäkökulmiin. Ajassa Sanottua 6 22.2.2019 Kokoomuksen tienvarsimainos löi Twitterin ällikällä. Polttoaineverotusta keskusta ei korottaisi. Puolue julistaa olevansa edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa – silti se ei malttanut olla käyttämättä autokorttia
Huonomminkin voisi käydä. Näin ainakin mikäli on kyse paikannimistä. Liekö johtuu kylmistä pohjolan oloista, mutta Halla-ahojakin on ympäri maata 540. Matti Virtanen Twitterissä Ajatusleikki. Rinne on suosituin RINNE SIPILÄ TERHO 1 278 639 37 HARKIMO ORPO 5 Sh ut te rs to ck Sh ut ter sto ck. Jos työt aina ruuhkautuvat ennen lomia ja kauden loppua, niin prosessit eivät toimi. Terho saa 37 osumaa ja ruotsalaisperäiset Andersson 17 ja Henriksson 16. Orpolla käy kisassa kalpaten. Valtaosa osumista on talojen nimiä. Erkka Railo Twitterissä henna lammi Hiljattain avattu Nimisampo-verkkopalvelu sen kertoo: Rinne on suosituin eduskuntapuolueiden puheenjohtajista. Liisa Hyssälä Twitterissä Maailman pelastamiseksi tarvittavat ”ilmastotoimet” ovat niin radikaaleja, että ne todennäköisesti pysähtyisivät eduskunnassa perustuslakivaliokuntaan. Sipilä tulee kisassa kolmanneksi 639 osumalla. Vihreiden puheenjohtajan nimeä kantavia paikkoja on lähes tuhat, 989. Eduskunnan herkkyys kritiikille taisi myös kasvaa syksyllä, kun juuri tiedustelulakien kiireelliseksi julistamisessa sattui harvinainen muotovirhe. Pitäisikö siirtyä 12-vuotisiin vaali kausiin, jotta hallitus saisi tehtyä perustuslain mukaisia lakeja. Palvelu on kaikille avoin. Kesken kauden omille teilleen lähteneille ei käy sen paremmin. Suomesta löytyy vain viisi paikkaa, jotka kantavat kokoomusjohtajan nimeä. Ainakin se, että epäilys perustuslainvastaisen esityksen tuomisesta saliin olisi voinut viedä puhemiehen toimet perustuslakivaliokunnan tutkintaan. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston ylläpitämään palveluun on kerätty miljoonia paikannimiä Suomesta. Mikä sitten sai eduskunnan reagoimaan niin voimakkaasti kahden asiantuntijan Twitter-viesteihin. Puhemies Paula Risikko (kok.) pysäytti lakien etenemisen täysistuntoon. Menettelytapakeskustelu asiantuntijoiden kanssa on edessä. Niiden on arveltu olevan korjattavissa melko helposti. Ajassa Sanottua 22.2.2019 7 Pekka Pohjolainen Parlamentaarisessa sovussa rakennettujen siviilija sotilastiedustelulakeihin käsittelyyn tuli aivan lopullisen hyväksymisen alla erikoinen mutka. Ennustetta tulevasta tai ei, toiseksi suosituimmaksi yltää Haavisto. Essayah-nimisiä paikkoja ei ole lainkaan, onhan kristillisdemokraattien puheenjohtajan sukunimi tuontitavaraa. Samaa kuviota tuskin haluttiin enää toistaa. Kahden tunnetun professorin, Juha Lavapuron ja Martin Scheininin sosiaalisessa mediassa esittämä arvostelu mietintöjen perustuslainvastaisuuksista sai eduskunnan reagoimaan poikkeuksellisella tavalla. Ongelmakohdat koskevat lähinnä syrjintäkiellon liian ylimalkaista huomioimista ja teknisen valvonnan reunaehtoja. Nopean virkamiesarvion jälkeen mietinnöt palautettiin valiokuntiin paikattaviksi perustuslakivaliokunnan antamin ohjein. Suomessa on 1 278 Rinne-nimistä paikkaa: kyliä, peltoja, niittyjä. Uudistuksia tarvitaan. Väyrysen nimellä palvelu paikantaa 46 kohdetta, Harkimo jää nollille. Lain vahvistamisen yhteydessä tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi eduskunnalle nuhteet lausumalla. Asia huomattiin, kun samat asiantuntijat puuttuivat siihen heti, tuolloinkin Twitterissä. #tiedustelulait tviitattiin @sakkoringille Ovatko eduskunnan prosessit kunnossa. muilla menee selvästi huonommin. taPauksen yhteydessä eduskuntaa on arvosteltu ulkoparlamentaariselle tviittivaikuttamiselle altistumisesta, eikä aivan aiheetta
Muita ovat muun muassa ”erot”, ”johtaja”, ”kirjoittaminen” sekä ”höynäytys”. Aula & Co, 315 s. Onnea oli myös Yu Hualla. 8 22.2.2019 JälJitelmähammaslääkäri , niin kirjailija Yu Hua nimittää ensimmäistä ammattiaan. Kiinan talousihme on mahdollistanut satumaisia nousuja tavallisen kansan riveistä korkealle ”ruhtinasluokkaan”. Kiina kielsi Elämänkaari-romaanin sovituksen ja teki näin kirjailijasta maailmankuulun. Vuosi oli 1978, ja julma kulttuurivallankumous oli Kiinassa laantunut. Maon kuoltua koitti Deng Xiaopingin taloudellisten uudistusten aika ja kehitys kohti nykyistä Kiinaa, joka levittää lonkeroitaan kaikkialle maailmaan – myös Suomeen. Kiinassa voi nappikaupallakin rikastua. Vaikka katteet eivät tässä bisneksessä päätä huimaa, yhtiön suuri markkinaosuus takaa tien upporikkauteen. Kiina kymmenellä sanalla -kirjassa Yu peilaa Kiinan nykymenoa kulttuurivallankumouksen vuosiin. – Karl Marx on nainen, hän totesi. Onneksi hän pystyi hautaamaan naurun käsiinsä, ja hytkymistäkin luultiin vain voimakkaan itkun aikaan saamaksi. Listalle nousijat huomataan, kuten pulskaksi syötetyt possut. Kertooko tämä sitten oikeusjärjestelmän toimivuudesta vai toimimattomuudesta, sitä on vaikea sanoa. Tomi oravainen Kiina kymmenellä sanalla, 2019. Rauno Sainio. Tätä Yu Hua pitää Kiinan todellisena tragediana. Kirjat Kiinalaisen menestyksen hinta petos Yu Hua Tunnetuimpia kiinalaisia nykykirjailijoita. Yu kirjoittaa, kuinka listalta kadotaan: perässä on joku rikosnimike kuten kavallus, petos, lahjonta tai julkisten varojen väärinkäyttö. Sana ”jäljitelmä” on yksi kymmenestä sanasta, joiden avulla Yu ruotii kotimaansa kehitystä. Lopulta ryhmäitku alkoi tuntua Yusta koomiselta ja hän purskahti nauruun. Vain ihme pelasti pojan joutumasta vainottuun vastavallankumouksellisten kastiin. Noin 250 miljoonalla kiinalaisella on varaa ostaa kansainvälisiä huipputuotemerkkejä. Tuolloin vaarassa olivat lapsetkin. Syntyi vuonna 1960 Hangzuossa, asuu Pekingissä. Samaan aikaan sata miljoonaa maannaista ja -miestä riutuu äärimmäisessä köyhyydessä, ja heidän ahdingostaan eivät vaurastuneet piittaa. Tällä logiikalla mittaili Yun luokkatoveri luokan seinällä roikkuvaa pitkätukkaista Marxia. Erästä monimiljonäärien ranking-listaa nimitetään teuraaksi lähtevien sikojen listaksi. Suom. Nousu ylös voi olla nopea, mutta tie alaskin on monella liukas. erot kiinalaisessa yhteiskunnassa ovat valtavat. Suomennetut romaanit (Aula & Co): Elämänkaari (2016) sekä Xu Sanguanin elämä ja verikaupat (2017). Hänet oli määrätty lukion jälkeen hammaslääkärin oppipojaksi, ja ensimmäisenä työpäivänään hän kiskoi maatyöläisten suusta hampaita. Tuolloin koko kansa valjastettiin vallankumouksen edistämiseen, kun taas nyt kaikki on masinoitu talouskasvun taakse, kirjailija perustelee rinnastustaan. kavallus lahjonta Shuttersto ck. Yu muistelee kouluvuosiaan, jolloin Kiinassa vain naisilla tukka ulottui korviin, joten lapset määrittelivät aikuisten sukupuolen tukan pituudesta. Kiina kymmenellä sanalla -kirja avaa yhden ikkunan Kiinan talousihmeen kulisseihin – sen juuriin ja hintaan. Yu maustaa näkökulmiaan kulttuurivallankumouksen vuosiin ajoittuvilla lapsuusja nuoruusmuistoillaan. Yu Hua kirjoittaakin, että Kiinasta löytyy tällaisia ”nappi-, sukkaja sytytinruhtinaita”. Kun Mao kuoli, kaikki luokassa itkivät
Kyberin taskutieto maatiloille -oppaan ovat tuottaneet Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli, Luonnonvarakeskus LUKE, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, MTech Digital Solutions, ProAgria ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK. Monia laitteita ohjataan jopa suoraan erilaisilla kännykkäsovelluksilla. Meri AlArAntA-SAukko nykyaikainEn maatila on hyvin pitkälle automatisoitu. Toinen tärkeä virstanpylväs saavutettiin tammikuussa, jolloin hyväksyttiin EU:n rajaohjelmia ohjaava lakiasetus. Aiemmin EUkomissiosta vilauteltiin ajatuksia, joissa alue tuet olisi rajattu vain kaikista heikoimmin toimeentuleville jäsenmaille. Seuraavalle kaudelle on luvassa 100 miljoonaa euroa enemmän. Vaikka aluepolitiikan keskiössä on perinteisesti ollut huoli unionin köyhimpien jäsenmaiden pärjäämisestä, ovat suomalaiset maa kunnat hyötyneet sen rahoituksesta vuosien saatossa merkittävästi. Aluepolitiikan uudistuksen lopulliset yksityiskohdat jäävät seuraavan parlamentin päätettäväksi. EU:n aluetukien turvin on parannettu yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, liikenteen pullonkauloja ja maaseudun elinvoimaa. – Tarve käytännön vinkeille havaittiin toimintaympäristön muuttumisen ja maatiloille tehdyn kyselyn perusteella, kertoo oppaan laatimisessa mukana ollut alkutuotannon poolisihteeri Markus Lassheikki Huoltovarmuusorganisaatiosta. Nykyisellä kaudella EU investoi 1,5 miljardia euroa suomalaisten maakuntien kasvuun ja työllisyyteen. 22.2.2019 9 Täällä Bryssel EU päivittää parhaillaan aluepolitiikkaansa, joka tukee ja ohjaa maakuntiemme kehitystyötä. Onnistuimme kääntämään komission pohjaesityksen, joka olisi merkinnyt Suomessa merkittäviä leikkauksia sekä merirajaettä Venäjä-yhteistyöhön. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Miksi eurovaalit ovat maakunnille tärkeät. TyöTä vielä riittää. Hän muistuttaa, että kaikki kyberuhat eivät tule tilan ulkopuolelta. Maakunnille aluepolitiikan uudistuksen viimeistelyssä on paljon pelissä. EUroopan parlamentissa aluepoliittisessa uudistuksessa on edetty jo pitkälle. Kyberuhkat koskevat myös maatiloja Linda Saukko-Rauta / Redanredan Oy. – Oman osaamattomuuden vuoksi on menetetty paljon arvokasta tietoa. Tarvitsemme kaupunkien ja maaseudun yhteistyötä rakentavasti ajavan parlamentin, joka näkee aluepolitiikan tärkeänä osana EU:n tulevaisuutta. Vuosittain järjestetään kymmenkunta kurssia, joihin osallistuu yli 500 henkilöä. Parlamentti ei ottanut kantaa komission määrittelemiin uusiin rahoituskriteereihin, joiden myötä esimerkiksi Itäja PohjoisSuomi eivät enää kerryttäisi harvan asutuksensa vuoksi aluevaroja. Sitä hyödynnetään myös maatilojen varautumis koulutuksessa. Oppaassa käydään läpi muun muassa tilan tietoverkkojen suunnitteluun, kyber turvallisiin hankintoihin sekä palomuureihin ja hyviin salasanoihin liittyviä asioita. Samalla parlamentti turvasi Suomelle ja Ruotsille tärkeän harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen, jonka tarkoituksena on hyvittää pohjoisesta sijainnista ja pitkistä välimatkoista koituvia pysyviä haittoja. Eri tahot ovatkin nyt yhdessä koonneet oppaan, joka tarjoaa tuottajille kättä pidempää uuden maailman uhkien edessä. Ruokintajärjestelmät, lypsyrobotit, traktorit samoin kuin lähes kaikki laitteet ovat kiinni tietoverkoissa. Tämä puute on huomioitava, kun kotimaassa päätetään aluekehitysvarojen lopul lisesta jakaumasta maakuntien kesken. Tämä altistaa maatilat kyberuhkille. Rahoitussäännöt lyötiin lukkoon viime viikolla Strasbourgissa, kun parlamentti äänesti kaikki jäsenmaat ja alueet kattavan aluepolitiikan puolesta
Variksen mukaan kulut saattavat helposti jopa tuplaantua, jos ehdokas haluaa mainoksen molempien alueiden maakuntalehtiin. – Isolle osalle äänestäjistä oman alueen ehdokas on silti edelleen tärkeä. – Meillä on hyvin vähän sellaisia kampanja-alustoja, jotka saavuttaisivat kerralla koko vaalipiirin ihmiset. TeksTi: samuli VänTTilä Yhdessä vaalipiirissä saattaa olla montakin keskustapiiriä. vaasan vaalipiirissä rajat eivät vaikuta olevan niin selvät, mutta keskeinen merkitys maakuntaja keskustapiirirajoilla silti on. Kulut tuplaantuvat helposti, jos mainoksia joutuu esimerkiksi laittamaan kahteen erilliseen maakuntalehteen.. Suomenmaan soittokierros useille keskustapiirien toiminnanjohtajille paljastaa, että rajat ovat edelleen yllättävän selvät. Alueella vaikuttaa kaksi keskustapiiriä: Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. 10 22.2.2019 EduskuntavaaliEn alla moni keskustaehdokas joutuu pohtimaan, kuinka laajalla alueella kampanjaa kannattaa käydä. savo-karjalan vaalipiiri toimi ensimmäistä kertaa yhtenäisenä viime eduskuntavaaleissa vuonna 2015. Toiset keskittävät kampanjoinnin vain omalle alueelleen, toiset koko vaalipiiriin. Tällä hetkellä eduskunnassa istuu kaksi keskustalaista kainuulaisedustajaa. Pelkästään omalle alueelle keskittymiseen ei Hakalan mukaan ole kuitenkaan varaa, sillä muualta tulevilla äänillä on lopputuloksen kannalta merkittävä rooli. Se kertoo siitä, että paikallisidentiteetillä on edelleen tärkeä merkitys ihmisille, Pokela arvioi. Nyt tilanne on hieman toinen. Kyllä ehdokkaatkin sen tietävät, että potentiaalisimmat äänestäjät saadaan helpoiten oman maakunnan alueelta, Hakala muotoilee. Kainuu kuuluu Oulun vaalipiiriin. Yksi niistä on raha. – Keskittämistä tehdään muillakin vaalipiirin alueilla, vaikkei niissä olekaan omaa keskustapiiriä. Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Jirka Hakalan mukaan kampanjointia tehdään yhdessä keskustapiirien yli ja ääniäkin ropisee sieltä ja täältä. Iso ongelma koko vaalipiirin alueella kampanjoinnissa on kuitenkin raha. Ehdokkaat keräävät äänensä pääosin omasta maakunnasta, joten kampanjointikin keskitetään sinne. Äänet valuvat oman alueen ehdokkaalle Eduskuntavaalit 2019 Maria Seppälä Koko vaalipiirin alueella kampanjoimisessa on haasteensa. Varis näkee kampanjointialueiden laajentuneen. Äänetkään eivät juuri maakuntarajoja ylittäneet. Keskustapiirien rajat eivät noudattele vaalipiirien rajoja: yhden vaalipiirin sisällä voi olla montakin keskustapiiriä. Korostamme omia ehdokkaita, vaikka annamme näkyvyyden muillekin vaalipiirin keskustalaisille, sanoo Kainuun piirin toiminnanjohtaja Lyyli Pokela. En näe mitään syytä, etteivätkö äänet voisi etenkin keskustapiirien reuna-alueilla liikkua suuntaan jos toiseenkin. – Totta kai me pelaamme omaan päin. Yhteistyötä tehdään, mutta pääosin ehdokkaiden on järkevää keskittää kampanjansa omaan maakuntaan, keskustan toiminnanjohtajat toteavat. – Riippuu toki paljon ehdokkaasta. Kainuulaiset ovat tyypillisesti keskittäneet äänensä omille ehdokkailleen. Pohjois-Karjalan keskustapiirin toiminnanjohtajan Antti Variksen mukaan vuoden 2015 vaaleissa keskustapiirien rajat olivat selvät. Jos sellaisia olisi, ääniä siirtyisi varmasti paljon enemmän. Oman maakunnan ulkopuolelle ei juuri menty
Suuret kaupungit pärjäävät omasta mielestään itsekin, ja erilaisissa yhteistyöorganisaatioissa roikkuminen on niille nyt vain rasite. – Nimenomaan pienet kunnat tarvitsevat maakuntia, Katajamäki muistuttaa. Itä-Suomessa on vain pieniä maakuntia. Suurissa kaupungeissa ei hänen mukaansa enää muisteta, miksi niistä on tullut suuria. – On asioita, joissa on mielekästä toimia yksin, mutta on asioita, joissa on mielekästä hakea yhteistyötä. – Helsingin asema pääkaupunkina on tulonsiirto, josta Helsinki on hyötynyt paljon. Jossain muualla maassa tilanne näyttää ihan toiselta. MaaKunnissa on tiivistetty rivejä lisäämällä yhteistyötä. Sitä ei ehkä aina riittävästi osata ajatella. Ne ovat jo pitempään yhdistäneet voimiaan erimerkiksi EUTeksTi: PeTri P. PenTikäinen Suurten kaupunkien ärhäköityminen ja irtiotot kannustavat alueita liittoutumaan Maakunnat tiivistävät yhteistyötä Ilmiöt Sh utt ers to ck. 12 22.2.2019 Kun Helsinki muutaman muun suuren kaupungin ohella on alkanut julistaa irtautumista yhteisistä neuvottelupöydistä, moni kuulee siinä kaikuja antiikin ja keskiajan kaupunkivaltioiden paluusta. Vahvimmissa kaupungeissa voi tuntua luontevalta olla sitä mieltä, että maakuntia ei tarvita enää mihinkään. Laajem malla yhteistyöllä on isompi vaikuttavuus. Esimerkiksi se, että joku kaupunki valitaan valtion pääkaupungiksi, on itsessään valtava tukiratkaisu. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Pou tiai nen kertoo, että isoimpia tavoitteita ajetaan mahdollisimman monen maakunnan yhteistyöllä silloin, kun se on mahdollista. Pääkonttorit, hallinto ja ihmiset ovat muuttaneet sinne ja tuoneet osaamisensa. Ilmiö huolestuttaa aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäkeä
– Joensuu on selkeä keskus, ja se tunnustetaan. Ei koko maa voi mennä suurimpien kaupunkiseutujen peesissä. Uuteen seutukaupunkiverkostoon kuuluvilla alueilla asuu 920 000 suomalaista. Pohjois-Karjalassa joku saattaa kysyä, onko maakunta liian Joensuu-keskeinen. 22.2.2019 13 kysy myksissä, liikenneasioiden edistämisessä ja matkailussa, joista sovitaan Itä-Suomen neuvottelukunnassa. Niidenkin vastaus haasteeseen on voimien yhdistäminen. Helsingin entisestään vahvistunut napa-asema näkyy eteläisen Suomen maakuntien viimeaikaisissa ulostuloissa. Vastaavasti Joensuun kaupunki on tukenut muita kuntia. Esimerkkinä naapurimaakunnan auttamisesta ilman omaa kilpailevaa ehdotusta Poutiainen mainitsee pelastusopistoasian, jossa tuettiin Pohjois-Savoa. Maaseutu katsoo valtataistelua sivusta Myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Poutiainen myöntää, että suurimpien kaupunkien otteiden kovenemista ”on ollut nähtävissä”. ”Helsingin asema pääkaupunkina on tulonsiirto, josta Helsinki on hyötynyt paljon.” Hannu Katajamäki Ja ri La uk ka ne n Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Kataja mäki toimii eläkepäivillään maaseudun tukihenkilöverkon ohjaus ryhmän puheenjohtajana. Aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki varoittaa purkamasta keskittämishuumassa Suomen perinteistä aluerakennetta, jolle saattaa jo lähitulevaisuudessa aueta aivan uudenlainen kysyntä. Mutta jonkun pitäisi silti katsoa kokonaisuutta. Ja se edellyttää yhteistyötä myös maakuntien välillä.. Jatkuva puolustustaistelu on raskasta. Keskittymiskeskustelua käydään myös maakuntien sisällä. Eteläisessä osassa Itä-Suomea yhteistyöhön on ajanut myös vaaliuudistus, jossa Kaakkois-Suomeen syntyi entistä suurempi vaalipiiri. Kun Turku alkoi julistaa ”tunnin junaa” entisen ja nykyisen pääkaupungin välille, tammikuussa sellaista lobattiin myös Helsingistä Tampereelle. – Usko ja tahtotila on ollut sellainen, että jatkossakin olemme oma maakunta. Pohjois-Karjalassa ei suostuta pohtimaan, onko maakunta jo liian pieni. En halua vastakkainasettelua, alueiden pitäisi tukea toisiaan. – Maaseudun asukkaita rasittaa syyllistäminen, joka on täysin turhaa. Sen eteen tehdään töitä. Kaupungistumisen uusi suuri vaihe on silloin ohi, ja eletään hajautumaan päin olevassa rakenteessa. Hän kuitenkin varoo aluesodan lietsomista. Tempauksessa olivat mukana Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Uusimaa. Ei pidä suhtautua keskittymiseen luonnonlakina, vaan luoda edellytyksiä erilaisille alueille. Äskettäin uudistettiin maakunnan matkailumarkkinointia, josta saatiin kaikkien kuntien välinen yhteisymmärrys. Väki on vähentynyt, mutta halu itsenäisyyteen on kuitenkin vahva, maakuntajohtaja Poutiainen vakuuttaa. Sen sijaan voisi olla paikallaan käydä viileää keskustelua siitä, missä tarvitaan maakuntia ja missä hoidetaan asiat kaupunkiseutujen kautta. Esimerkiksi vahvalla kansainvälisellä metsäosaamisellamme on koko maalle annettavaa. Lähiruoka ja uusiu tu va energia tulevat maalta. – Asioita, joissa vahvuudet on toisella maakunnalla, on reilusti tuettu. – Meidän näkökulmamme on ollut, että alueiden vahvuudet on nähtävä yhteistyössä. Nyt ollaan kriittisessä vaiheessa, ja voidaan tehdä aika pahoja virhearviointeja, jos ei ymmärretä maantieteen monipaikallisuuden tarpeita. Vastavuoroisella tukemisella saadaan edes jotakin läpi. Vastaavasti savolaiset ovat olleet tukemassa metsäosaamisen vahvistamista Pohjois-Karjalassa. – Luulen, että ilmastonmuutos ja sen suitsiminen edellyttävät luonnonmukaisempaa elämäntapaa. – Pitäisikö rakentaa eriytettyjä hallintomalleja. Puheita ”liittymisestä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen” kuulee nykyään kaukana Helsingistä, jopa Mikkelissä asti. Maaseutu on vallanjaossa ja päämedioiden agendassa ulkokehällä, ja energiaa kuluu esimerkiksi maataloustukeen liittyvien väärinkäsitysten oikomiseen, Kataja mäki harmittelee. Sellaisessa tilanteessa, jossa on keskinäisiä eri hankkeita, on luontevaa, ettei olla mukana. Maakuntien pienempiä ”kakkoskaupunkeja” keskittyminen huolestuttaa. Maaseudun merkitys voi tulevaisuudessa olla suuri erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnassa. Helsinki ja pääkaupunkiseutu vilahtelevat jossakin muodossa melkein kaikkien maakuntien tavoiteohjelmissa. – Maaseutu voi monin tavoin kytkeytyä yhteiskunnan kokonaisuuteen: tuottaa hyvinvointia ja kilpailukykyä yhteiskunnalle. Esimerkiksi, kun Vapo teki ratkaisun aktiivihiilitehtaan perustamisesta Ilomantsiin, Joensuun kaupungin edustajat olivat tukemassa tilaisuuksissa, Poutiainen sanoo
14 22.2.2019 Maailman kuvat mohammed sovittelijana. separatistien puolesta. Kruununprinssin vierailun yhteydessä kerrottiin myös muun muassa Saudi-Arabian lähes 18 miljardin euron suuruisista investoinneista Pakistaniin. Oikeudenkäynnissä on syytettyinä 12 itsenäisyyttä ajavaa johtajaa. Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman tapasi maanantaina Pakistanin johtoa ennen kuin matkusti Intiaan. Münchenin turvallisuuskonferenssin yleisö osoitti seisaaltaan suosiota Saksan liittokansleri Angela Merkelille, joka käsitteli puheessaan Natoa, EU:ta ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Ainakin 200 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään Barcelonassa Katalonian separatistijohtajien oikeudenkäyntiä vastaan. johtajat münchenissä. Toinen perustelu erolle oli se, että puolue ei ole kyennyt kitkemään antisemitismiä keskuudestaan. Saudi-Arabia yrittää liennytellä Pakistanin ja Intian kireitä välejä, ilmoitti maan ulkoministeri Adel al-Jubeir maanantaina. Merkelin jälkeen puhunut Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence sai huomattavasti viileämmän vastaanoton vaatiessaan Euroopan maita vetäytymään Iranin ydinohjelmasopimuksesta ja lisäämään puolustusmenojaan. Koonnut: Katariina lanKinen Lluis Gene / Lehtikuva / AFP. Tunnetuin lähtijöistä on työväenpuolueen johtopaikastakin kisannut Chuka Umunna, joka tunnetaan Britanniassa äänekkäänä EU-eron vastustajana. Järjestäjien mukaan kaduilla oli jopa puoli miljoonaa ihmistä. Seitsemän parlamenttiedustajaa ilmoitti maanantaina jättävänsä Ison-Britannian työväenpuolueen protestina sille, että puolue on kannattanut maan EU-eroa. työväenpuolue repesi
Volkow korosti useaan otteeseen, että huumeriippuvaiselle huumeiden käyttö ei ole enää moraalinen valinta. 22.2.2019 15 Mieti mielessäsi tilanne, jolloin sinulla oli huutava jano. Valtameren takaa. On helpompi yksinkertaistaa asioita ja todeta, että aloittaminen ja lopettaminen ovat tahdon asia. Jos kuitenkin käsittelisimme riippuvuutta sairautena, voisi se auttaa paremmin ymmärtämään niitä ihmisiä, jotka riippuvuuden kierteeseen ajautuvat. Meillä ihmisillä on tapana perustaa näkökantamme omiin kokemuksiimme, ja ehkä siksi narkomaania on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Se on aivoille ja keholle normaali olotila, johon on pyrittävä selviytyäkseen. Yhdysvalloissa menehtyy päivittäin yli 130 ihmistä opioidien yliannostukseen. Riippuvuus on aivosairaus. Se ei myöskään ole nautinnon tai mielihyvän etsimistä. Mieti, miten kroppasi reagoisi ja miten hanakasti aivosi käskisivät sinua ravitsemaan ruumistasi. HuuMeriippuvaiset ja entiset huumeiden käyttäjät myös helposti häpeäleimataan. Riippuvuus on koko elämän läpi kestävä krooninen sairaus – sekä addiktille itselleen että hänen läheisilleen. Mitä olisit valmis tekemään helpottaaksesi oloasi. Esimerkkinä Sheff kertoo oman poikansa kamppailleen huumeriippuvuuden kanssa kymmenen vuotta ennen kuin lääkärit totesivat tämän sairastavan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Tai tilanne, jolloin sinulla oli niin kova nälkä, että mahaasi sattui. Näin Nora Volkow, yhdysvaltalaisen National Institute on Drug Abusen johtaja ja neurotieteen tutkija, kuvaili huumeriippuvuutta YK:n huumausaineja rikosasioiden toimiston järjestämässä tilaisuudessa. Mieti, jos et saisikaan janoosi vettä tai nälkääsi ruokaa. Riippuvuuden taustalta löytyy sosiaalisten ongelmien lisäksi usein muitakin tekijöitä, kuten mielenterveysongelmia, stressiä, masennusta tai ahdistusta. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Tahtoa vai taistoa. Terveydenhuolto ja lääkeyhtiöt kun omalta osaltaan ovat myös myötävaikuttaneet USAn opioidikriisin laajenemiseen: arviolta 21–29 prosenttia opioideja reseptilääkkeenä käyttävistä amerikkalaisista addiktoituu ja sortuu väärinkäytöksiin, ja neljästä kuuteen prosenttia siirtyy ennen pitkää heroiiniin. Omakohtaisista kokemuksistaan kirjan Beautiful Boy kirjoittanut David Sheff kuitenkin painottaa, että riippuvainen ihminen tarvitsee myötätuntoa tuomitsemisen sijaan. Lisäksi noin 80 prosenttia heroiinin käyttäjistä on ensin reseptilääkkeenä määrättyjen opioidien väärinkäyttäjiä. Tästä syystä Amerikassa onkin viime aikoina herätty pohtimaan, miksi maassa valloilleen päässyttä huumeongelmaa ei tarmokkaammin yritetä ratkaista rikosoikeudellisen näkökulman ohella terveydenhuollon näkökulmasta
16 22.2.2019 Henkilö Kaikki eläkeläiset eivät ole vanhuksia, Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen korostaa.
– Neljän suden lauma saatiin kaadettua. Puheenjohtaja on järjestöstään ylpeä. Viime kesänä Eläkeliiton puheenjohtajaksi valitun Raimo Ikosen, 69, matka syrjäiseltä maatilalta Pohjois-Karjalasta pääkaupungin tärkeimpiin pöytiin oli juuri sellainen ”luokkaretki”, jollaisen suuri osa ikäluokasta on tehnyt. Sitten päästiin taas kouluun. Väliin mahtuu myös kansainvälisiä tehtäviä. Nykypäivänä eläkkeelle jäävällä on yleensä vielä pitkä matka palvelujen aktiiviseksi käyttäjäksi. 22.2.2019 17 Liperissä varttunut poika hiihti ja pyöräili kaikki koulumatkansa, kunnes aloitti lukion Joensuussa ja joutui viettämään viikot kaupungissa. Pisin jakso, kaksi vuotta, kului Unkarissa, mutta monet muutkin uudet EU-maat ehtivät tulla tutuiksi. Työuransa aikana hän oli professorina yliopistolla ja toimi pitkään valtionhallinnon korkeissa tehtävissä, viimeksi sosiaalija terveysministeriön ylijohtajana. – Yli puolet eläkeläisistä pitää terveyttää ja toimintakykyään vähintään hyvänä. Vielä 20 vuotta sitten näin koki vain kolmannes eläkeläisistä, huomauttaa Ikonen. Poissaoloja koulusta kertyi vain sillä viikolla, kun sudenpyytäjien lippusiimat katkaisivat ladun. Eläkeläiset ovat entistä hyväkuntoisempia. TEKSTI: PIrKKo WIlén KuvaT: MarIa SEPPälä, SuoMEnMaan ja EläKElIITon arKISToT Eläkeliiton puheenjohtaja Raimo Ikonen siirtyi ”aktiiviajasta aktiiviseksi toimijaksi” ja suosittelee samaa muillekin. Eläkeliitto on kehittynyt aikojen muuttuessa, ja jatkuvaa uudistumista aiotaan jatkaa
Siihen kuuluvat järjestöt edustavat enemmän tai vähemmän selvästi poliittisen kentän kirjoa. SuomEn suurimman eläkeläisjärjestön puheenjohtajaksi Ikonen ei ajautunut vahingossa, vaan perusteellisen harkinnan jälkeen. Mukana on kaikkia aatesuuntia edustavia ihmisiä. Toimintaa, resursseja ja henkilökuntaa siis löytyy. Näin hän toimi itse ja samaa hän suosittelee muillekin. – On tuotteistettava piirien tarjoamia palveluita ja päätettävä mitä niistä tarjotaan sote-keskuksille tai asiakassetelillä hoidettavaksi ja millaisia vapaaehtois-, vertaistai tukipalveluja tarjotaan maakunnille, hän kaavailee. 18 22.2.2019 EläkEliiton jäsenhankintaa suunnataankin entistä enemmän vielä työelämässä oleviin. Eihän mitään erityistä suhdetta ole. – Tai ehkä enemmänkin eri tyyppisiä eläkeläisiä, oikoo Ikonen toimittajan käsitystä. opiSkEluaikoinaan Raimo Ikonen oli mukana Tampereen keskustaopiskelijoiden toiminnassa. – Eläkeliiton on osallistuttava maakuntien strategian ja palvelulupauksen määrittelyyn, korostaa Ikonen. uuSi puhEEnjohtaja sai lähes ensi töikseen hoitaakseen myös kiertävän puheenjohtajuuden EETUssa eli kaikkien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelimessä. Eläkeliiton jäsenkunnastakin nykyään suurin osa on työeläkkeellä, mutta mukana on myös hyvin pieniä myel-eläkkeitä saavia tai pelkän kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa olevia. Eläkeliitolla on 130 000 jäsentä, 401 paikallisyhdistystä, 20 piirijärjestöä ympäri maan ja keskustoimisto Helsingissä. Viimeksi joukkoon liittyi oma vanhusasiamies, jonka tavoitteena on varmistaa, että Eläkeliitolla on osaava edustus myös tulevien maakuntien vanhusneuvostoissa. – Tulisi varmistaa eräänlainen jatkumo aktiiviajasta aktiiviseksi toimijaksi, kuvailee Ikonen. – Eläkeliiton rooliin kuuluu nostaa esiin köyhimpien eläkeläisten asiaa. Kun häneltä nyt kysyy, millainen on Eläkeliiton ja keskustan suhde, hän miettii hetken. Päin vastoin: siitä syntyi pohja hyvälle kunnolle ja elinikäiselle liikuntaharrastukselle.. Kysyntää olisi ollut muissakin järjestöissä, mutta toiminnan mies halusi sellaisen tehtävän, jossa oikeasti voi saada jotain aikaan. Monet eläkeläisjärjestöt ajavat hyvinkin vahvasti työeläkkeellä olevan jäsenkuntansa etuja. Eläkeliitto on ”keskustataustainen”, mutta nykyään poliittisesti sitoutumaton. Eläkkeelle jäämiseen valmistautuva ei vielä koe tarvitsevansa järjestön apua, mutta Eläkeliitossa olisi paljon käyttöä hänen kokemukselleen, osaamiselleen ja verkostoilleen. – Eläkeläisten edunvalvonnan kannalta on tärkeämpää yhteydenpito toisEläkeliiton rooliin kuuluu nostaa esiin köyhimpien eläkeläisten asiaa. Esimerkiksi vilkkaasti toimivassa ja väkirikkaassa Iisalmen yhdistyksessä arvellaan löytyvän kaikkien puolueiden kannattajia siinä missä sitoutumattomiakin. Lapsuuden koulumatkoja Raimo Ikonen ei muistele pahalla, vaikka keskikouluaikoina hiihtoa kertyi 15 kilometriä päivässä
– En todellakaan ole laskenut, hän naurahtaa, kun puheeksi tulee, kuinka paljon matkapäiviä tai kilometrejä Eläkeliiton puheenjohtajalle kertyy. Eläkeliitolla on 130 000 jäsentä.. 22.2.2019 19 ten eläkeläisjärjestöjen kanssa kuin yhteydenpito puolueisiin, Ikonen näkee. Tässä työssä Eläkeliitto aktiivisine yhdistyksineen on aivan ylivertainen. Sellaisessa tilaisuudessa Raimo Ikonen on haastattelupäivänkin viettänyt. Eläkeläisten määrän kasvaessa on tärkeää pitää kaikin tavoin huolta siitä, että toimintakykyinen aika jatkuu mahdollisimman pitkään ja hoivattavana olemisen aika siirtyy mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Henkilöstömitoituksia voidaan – ja pitääkin – tiukentaa ja valvontajärjestelmää tehostaa, mutta sekään ei yksin riitä: – Kyllä palveluiden tuottajien pitää huomioida eettiset näkökulmat. Eläkeliiton toimintamalliin tietysti kuuluu, että niitä, jotka hallitsevat tekniikan, koulutetaan kouluttajiksi. Järjestö on tunnetuin kuoroistaan sekä tanhuja näytelmäryhmistään, mutta Ikonen luettelee hengästyttävän pitkän listan myös vähemmän tunnettuja harrastuksia ja aktiviteetteja, joita jäsenyhdistyksissä pyörii. Kyse on ihmisten hyvinvoinnista ja selviytymisestä. Parhaillaan järjestetään eri puolilla maata koulutustilaisuuksia, joissa opetetaan yhdistysten ja piirien aktiiveja käyttämään entistä tehokkaammin sähköistä viestintää. Raha ei voi ajaa ihmisarvon ohi. – Varmasti jokaisella jäsenellä on joku erityisosaaminen, jota hän voisi jakaa muille, arvelee Ikonen. – On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea yhdistyksissä tapahtuu ja miten paljon eri piirit eroavat toisistaan. – Moni kaipaa apua uusimpien laitteiden käytössä vaikka olisi työelämässä ollessaan jatkuvasti käyttänyt tietokonetta. – Vuosittain järjestetään valtakunnalliset hiihtokilpailut. EläkEasiainvaltuutEtulla voisi olla rooli myös eläkepoliittisen köyhyysohjelman toimeenpanossa seuraavalla hallituskaudella. Tulevaisuudessa yhteinen tekeminen toivottavasti on entistä järjestäytyneempää. Takuueläkkeen varassa eläviä on yli 100 000, kansaneläkkeen saajia yli 600 000 ja työkyvyttömyyseläkkeellä on yli 200 000 suomalaista. – Kuntien pohjalle rakennettu järjestelmä ei ole selviytynyt rahoituksen ongelmien ja yksityisten yritysten paineessa, Ikonen sanoo. Hänen mielestään ratkaisu moniin nyt esille nostettuihin ongelmiin olisi juuri soteja maakuntauudistus. Hän on yksi niistä harvoista, jotka ovat lukeneet läpi kaikki soteja maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvät paperit. Puhuttavaa riittäisi loppuillaksi, mutta lentokone ei odota. Ikonen toivoo esimerkiksi valtakunnallista eläkeläisasiainvaltuutettua, joka toimisi tiiviissä yhteydessä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Silti vielä pari sanaa valtakuntaa kuohuttavista vanhustenhoidon epäkohdista. Nyt on edessä kuppi kahvia ja lentokoneen lähtöön on vielä aikaa. Eläkeliittolaiset haluavat pysyä kehityksen rattailla: hoitaa itse pankkiasiansa, pitää yhteyttä kaukana asuviin lapsenlapsiin, tallettaa valokuviaan ja sukuhistoriaansa sähköiseen muotoon. Ja tietysti myös karaokekilpailut. – Jos lasketaan vain sitä, mihin rahaa kuluu ja kuinka paljon sitä kuluu, ollaan hakoteillä. Siihen kannattaa keskittyä. Eläkeläisten tilanteet vaihtelevat suuresti elämänhistorian ja perhesuhteiden mukaan. Kaikki eläkeläiset eivät ole ikäihmisiä, eivätkä kaikki pientä eläkettä saavat välttämättä elä köyhyydessä. – Köyhyysriskissä on laskettu olevan 175 000 eläkeläistä, muistuttaa Ikonen. Maakuntien kiertäminen ei ole rasite. – Puhutaan nimenomaan eläkeasiainvaltuutetusta, kaikki eläkeläiset eivät ole vanhuksia, korostaa Ikonen. Ikonen tietää mistä puhuu. Kaikenlaiset digikurssit ovat suosiossa
20 22.2.2019 R ep or ta as i Itäinen Eurooppa eli vapauden huumaa 30 vuotta sitten, mutta nyt muureja pystytellään jälleen. Kun Kalterit murtuivat TeksTi: Pekka Pohjolainen
22.2.2019 21 Herbert Knosowski / Lehtikuva / Reuters
Mihail Gorbatshovin valinta Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi 1985 oli kuitenkin ehtinyt jo sulattaa suurvaltasuhteet 80-luvun alun syväjäästä. Alkuvuodesta 1989 Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski teki lopulta uuden tilannearvion ja myöntyi niin sanottuihin pyöreän pöydän neuvotteluihin aiemmin nujertamansa Solidaarisuus-liikkeen kanssa. Sen mukaan sosialismin saavutusten vaarantumista jossain yhteisön jäsenmaassa ei jäätäisi seuraamaan sivusta. – Sen jälkeen siellä ilmestyi paljon kaikenlaisia maanalaisia julkaisuja, joissa erilaiset intellektuellit ja toisinajattelijat olivat hirveän pettyneitä siihen, ettei minkäänlaista demokratisaatiota tulla Tshekkoslovakiassa aloittamaan samaan tyyliin kuin Neuvostoliitossa oli tehty. Kaksitahtibensiinin käry kertoi, että pullon henki oli irti. Tylyyn poliisivaltioonsa kyllästyneet itäsaksalaiset vaelsivat joukoittain Unkariin ja Tshekkoslovakiaan odottamaan pääsyä länteen. Malttamattomimmat ylittivät rajan. Joulun alla 1981 Puola julisti maan sotatilaan neuvostomiehityksen pelossa. Puolassa luotettiin kuitenkin enemmän paavi Johannes Paavali II:een kuin Kremliin. Kesällä 1989 Unkarin maantiet täyttyivät itäsaksalaisten Trabantien ja Wartburgien karavaaneista. Uuden sukupolven neuvostojohtaja oli aloittanut kotimaassaan glasnostina ja perestroikana tunnetun avoimuusja uudistuspolitiikan, joka oli pantu merkille myös rautaesiripun takaisissa satelliittimaissa. Unkari oli ryhtynyt poliittisiin uudistuksiin ja purkamaan Itävallan vastaista raja-aitaansa sen ”teknisen ja poliittisen vanhentumisen” vuoksi. Suomenmaan arkisto Erich Honecker Lech Walesa Leipzigin mielenosoituksissa tarjottiin DDR:n johdolle Mihail Gorbatshovin uudistuslinjaa.. Vielä vuoden 1989 alkaessa vanha kylmän sodan maailma näytti olevan lähes ennallaan. Jo Gorbatshovin vierailulla Tshekkoslovakiassa 1987 neuvostojohtajan puhetta odotettiin Järvisen mukaan kiinnostuksella. Neuvostojohtaja tyytyi toteamaan, että Neuvostoliitto ei enää puutu Itä-Euroopan maiden asioihin, mutta ei lähtenyt tuomitsemaan maan silloista politiikkaa. Tyytymättömyys alkoi kumuloitua, Järvinen summaa. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin koulutusohjelmajohtaja Jouni Järvinen pitää Gorbatshovin uudistuspolitiikkaa ratkaisevana käänteenä vanhan järjestyksen murtumisessa. Muuria ja Neuvostoliiton johtamaa itäblokkia piti vielä koossa niin sanottu Brezhnevin oppi. Neuvotteluissa syntyi sopimus osittain vapaiden vaalien järjestämisestä kesällä. Rajoja kokeiltiin, kun Solidaarisuus-liike alkoi kesällä 1980 lakkoilla kommunistivaltaa vastaan. Niissä Lech Walesan Solidaarisuus otti murskavoiton ja maa otti rivakasti kurssin ulos kommunismista. 22 22.2.2019 , sitten päivä päivältä yhä enemmän. Vierailullaan Länsi-Berliinissä kesäkuussa 1987 Yhdysvaltojen presidentti Ronald Reagan vetosi kuuluisassa puheessaan suoraan Gorbatshoviin Berliinin muurin kaatamiseksi
Ulkomaanvelka paisui lukuunottamatta Romaniaa, jossa maan johtaja Nicolae Ceausescu maksoi sitä takaisin kansan selkänahasta. Järvisen mukaan myös pitkäaikaisella ideologisella näivettymisellä oli osuutensa järjestelmän romahduksessa. Poliittinen ja taloudellinen kehitys oli kulkenut hieman eri tahtiin ja tyyliin. – Tulevaisuutta ei nähty oikein enää sosialismin kautta. Poliittisesti turbulentin Puolan ohella omilla teillään oli Unkari, jossa sovellettiin naapurimaita vapaampaa ”gulassikommunismia”. Le hti ku va / D PA. Toisessa ääripäässä oli DDR, joka oli onnistunut luomaan jonkinlaisen teollisen hyvinvointivaltion, mutta nojasi yhä Berliinin muuriin, ahtaaseen marxismiin ja tiukkaan kuriin. Yksittäisten maiden usko toteuttaa omaa visiotaan sosialismista hiipui. LoppukesäLLä ja alkusyksystä hullu vuosi 1989 oli vielä pahasti kesken. Prahan kevään kukistaminen paljasti, ettei sosialismia voi muokata, vaan se on Neuvostoliiton sanelemaa. – Uskon, että johtajat olivat pikku hiljaa ymmärtäneet, että loppusuoralla ollaan. Järvinen huomauttaa, että monessa itäblokin maassa oli yritetty kyllä panostaa hyvinvointiin kansalaisten pitämiseksi tyytyväisinä, jotta he eivät sotkeentuisi politiikan tekoon. Suunnitelmataloudella ei pystytty kuitenkaan kompensoimaan kaikkia puutteita. – Alkoi olla autoa, telkkaria ja kesämökkiä, kaikkea sellaista. Samalla sosialistimaiden kulttuuriälymystö loi narratiivia itään ”kaapattujen” Keski-Euroopan maiden historiallisesta ja kulttuurisesta yhteydestä länteen. 22.2.2019 23 Vaikka Gorbatshov sanoi Brezhnevin opin lopulta irti, Neuvostoliiton ikeessä olleissa maissa reaktiot vaihtelivat. Järvisen mukaan itäblokin johtajillakin oli lopulta suhteellisen realistinen kuva tilanteesta. Edessä oli vain poliittinen umpikuja. Järvisen mukaan kommunismin ideologinen alamäki oli alkanut jo Tshekkoslovakian miehityksestä vuonna 1968. Tilalle tuli reaalisosialismin kyyninen maailma. Romania National Archives David Fowler/Shutterstock Johtajat olivat pikku hiljaa ymmärtäneet, että loppusuoralla ollaan. Esimerkiksi Tshekkoslovakiassa päätettiin kesällä 1989 tietoisesti, että asioiden annetaan edetä omalla painollaan, vaikka väkivaltainenkin kurinpalautus oli vielä mahdollista. Nicolae Ceausescu Leipzigin mielenosoituksissa tarjottiin DDR:n johdolle Mihail Gorbatshovin uudistuslinjaa
Lee Cockran / Wikimedia Itäsaksalainen poliisi tarkastaa Itä-Berliiniin palaajia Potsdamer Platzilla.. Maan johtajan Erich Honeckerin ote kirposi kuitenkin kriittisillä hetkillä. Ikääntynyt kommunistijohtaja joutui sivuun viikoiksi sairastumisen ja leikkauksen vuoksi. F. Marraskuun puolivälissä alkaneen liikehdinnän etulinjassa oli kulttuuriväki. Väkivaltaisuuksia pelättiin, mutta lopulta kaikki sujui rauhallisesti. Teattereissa lakkoiltiin ja pidettiin poliittisia tilaisuuksia. Ceausescu puhui lopulta 100 000 ihmiselle Bukarestissa, mutta tilaisuus muuttui mielenosoitukseksi. Tankkeja ei enää ajettu kaduille opiskelijoita ja muita mielenosoittajia pysäyttämään. Niihin osallistunut Gorbatshov yritti turhaan selittää Honeckerille, mitä kello oli lyönyt. Pariskunta tuomittiin pikaoikeudessa kansanmurhasta ja rikoksista Romanian valtiota vastaan ja teloitettiin joulupäivänä. Turvallisuusjoukoille oli annettu jo lupa ampua, mutta väkivaltaa ei käytetty. Kommunistivallan aikana vankilassa istunut Havel valittiin vuoden lopulla maan presidentiksi. 24 22.2.2019 Marxismi-leninismin vakaumuksellisessa linnakkeessa Itä-Saksassa yritettiin maastapaon yltyessä ja kovassa paineessa jatkaa niin kuin ennenkin. Kun kylmän sodan järjestys murtui, Eurooppa sai jälleen syliinsä myös Saksan kysymyksen. Tilanne riistäytyi nopeasti hallinnasta. Ceausescu ja hänen vaimonsa Elena joutuivat poistumaan hallintopalatsin parvekkeelta rakennuksen uumeniin kesken suoran tv-lähetyksen. Vapauden huuman jälkeen koitti kuitenkin arki. Rajaviranomaiset Itä-Berliinissä eivät tienneet, mitä tehdä joukkorynnistyksen edessä. – Vaikka se näyttäytyy niin, että kansa meni kadulle, siellä oli kuitenkin tietyllä tavalla rakenteita ja johtohahmot. DDR:n uusi johto ei kuitenkaan saanut hajoavan valtionsa kurssia oikenemaan. Kansa tanssi, lauloi ja riemuitsi Berliinin kaduilla ja lähes 30 vuotta kaupungin eri maailmoihin jakaneella muurilla. lokakuuta koruttomaan syrjäyttämiseen politbyroon kokouksessa. Honeckerin aikakausi maansa johdossa päättyi 17. Marraskuun lopulla kommunisteille johtoaseman taannut laki kumottiin parlamentissa ja ”samettivallankumous” oli tehty. Myös vuoden 1968 Prahan kevään poliittinen johtaja Alexander Dubcek pääsi puhumaan jälleen kansanjoukoille yhdessä kirjailija Vaclav Havelin kanssa. Eroa perusteltiin terveysongelmilla. Käytännössä kaikissa maissa löydettiin ne, jotka alkoivat neuvotella kommunistijohtajien kanssa siitä, miten vallanvaihto tapahtuu. Marraskuun 9. Lokakuussa DDR vietti näyttävästi 40-vuotisjuhliaan. Tilanne kiristyi, kun samaan aikaan Leipzigissa kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Väkivaltaisuudet levisivät ja jatkuivat. Kansalaisyhteiskunta mobilisoitui lopulta nopeasti, mutta sillä oli Järvisen mukaan toisaalta jo pitkät juuret toisinajattelijoiden työn tuloksena. Mullistusten syksy ei ollut vielä ohi. Seuraava päivänä Ceausescut pakenivat Bukarestista helikopterilla, mutta jäivät pian kiinni. Täysin verettömäksi vuoden 1989 vallankumousaalto ei kuitenkaan jäänyt. Järvisen mukaan yksi syy vallanvaihtojen onnistumiseen verettömästi oli ehkä se, etteivät kommunistijohtajatkaan enää uskoneet omaan ideologiaansa, jonka legitimiteetti toimia oli kansan silmissä jo käytännössä nolla. Romaniaa tyrannin ottein hallinnut Nicolae Ceausescu joutui vaikeuksiin, kun transilvanialaisessa Timisoaran kaupungissa puhkesi mielenosoitus toisinajattelijana tunnetun pastori László Tokésin Unkariin karkottamista vastaan. päivänä keskuskomitean jäsen Günter Schabowski luki rutiinitiedotustilaisuudessa väsyneenä vaikeaselkoisen tiedotteen DDR:n kansalaisten uusista matkustusohjeista. Maan kommunistieliitti suhtautui harasi sinnikkäästi Gorbatshovia ja hänen uudistuslinjaansa vastaan. Ranska ja Britannia eivät olleet järin innostuneita jaetun Saksan yhdistämisestä. Jonossa seuraavana oli Tshekkoslovakia. Saksan liiallisen vahvistumisen kampittamiseksi Ranskan presidentti Francois Mitterrand keksi vetää Muutamassa tunnissa vallankumous oli tehty ja Berliinin muuri murrettu. Muutamassa tunnissa vallankumous oli tehty ja Berliinin muuri murrettu. Se tulkittiin tiedotusvälineissä DDR:n rajojen avaamiseksi
Historian paradokseja on, että nyt muureja pystytetään jälleen, jopa konkreettisesti. Vuoden 1989 henki puhalsi hetken jopa Kiinassa asti. – Länsi alkoi viedä demokratiakäsitystään, liberaalin demokratian mallia sinne tavallaan seuraavana päivänä, kun sosialistinen järjestelmä romahti. Yhdysvaltalainen filosofi Francis Fukuyama esitti vuonna 1992 lähes kyllästymiseen asti siteeratun ajatuksen ”historian lopusta”, ideologioiden välisen taistelun päättymisestä liberaalin demokratian voittoon. Kiinassa ei äänestetä vieläkään, mutta maan nousua taloudelliseksi maailmanmahdiksi se ei ole haitannut. n Historian paradokseja on, että nyt muureja pystytetään jälleen. Wolfgang Maria Weber / Lehtikuva / Interfoto. Haaveet maan demokratisoinnista sammuivat kuitenkin Tiananmenin aukiolla opiskelijoiden mielenosoituksen kukistamiseen kovin ottein. Mutta vietiinkö vuonna 1989 vapautuneet Itä-Euroopan maat uuden itsenäisyyden ja nationalismin huumastaan liian nopeasti lännen syliin. Tosin samoja ongelmia on lännessäkin. – Nationalismi voi olla viivästynyt vastareaktio, koska se tie ei johtanutkaan onneen ja autuuteen, hän pohtii. Neuvostoliitto nilkutti vielä seuraavaan vuoteen, mutta lopulta luotto Gorbatshoviin ja koko järjestelmään loppui. 22.2.2019 25 Saksan kiinteämpään Euroopan integraatioon, jossa mahtava Saksan markkakin uhrattaisiin eurooppalaiselle yhteisvaluutalle. Saksa yhdistyi lokakuussa 1990. Boris Jeltsin rakensi Neuvostoliiton konkurssipesästä hataran uuden Venäjän, mutta demokratian juurruttaminen epäonnistui ja talouskin on yhä öljyn ja kaasun varassa. Järvisen mielestä kysymys on mielenkiintoinen. Sittemmin on nähty takapakkiakin. Järvisen mukaan melko voimakkaasti annettua ohjausta voi tänä päivänä tarkastella hieman kriittisestikin. Mielenosoittajat kokoontuivat Stasin päämajan edustalle Leipzigissa joulukuussa 1989. Hän pitää periaatteessa mahdollisena, että länsi-integraatio eteni turhankin ohjatusti ja nopeassa tahdissa: ei saatu päättää asioista itse. Varsinkin vuoden 1989 suunnannäyttäjissä Puolassa ja Unkarissa demokratia ja oikeusvaltio ovat vaikeuksissa
Sotien välillä marttojen rooli kotitalousneuvonnassa kasvoi. Aina näin ei ole ollut, ei edes kovin pitkään. Toimintaan iski heti sensuuri, sillä Sivistystä kodeille -nimeä pidettiin liian poliittisena. Kansalaissodassa marttoja toimi valkoisten huoltojoukkoina ja erityisinä sotamarttoina, joiden tehtäviin kuului siivousta ja neuvontatyötä, myöhemmin jopa kaatuneiden hautaamista. 26 22.2.2019 Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä Marttaliitto on moderni järjestö, joka korostaa suvaitsevaisuutta ja perheiden moninaisuutta. Jäsenet auttoivat myös esimerkiksi sotilaiden varustehuollossa. Liitto kannattaa tasa-arvoa kaikilla sektoreilla, ja martat ovat esimerkiksi marssineet mukana seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavassa Pride-kulkueessa. Dosentti Ville Jalovaaran tuore tutkimus osoittaa, että suvaitsevaisuus on tullut marttojen toimintaan ja arvoihin vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana. Kun olot Suomessa vapautuivat, kotitalousneuvonta lakkasi olemasta suojaverho aatteelliselle työlle ja siitä kehittyi toiminnan keskeinen muoto. Hyvin pitkään järjestö pyrki sanelemaan, minkälaisia olivat hyvä koti ja hyvä perheenemäntä. Lehti piti myös uudistuivat maltilla Kirjat 120-vuotishistoriikin mukaan järjestö määritteli äidin roolin pitkään hyvin kapeaksi Martat TeksTi: annukka kaarela kuvaT kirjasTa On suurempi kOTi. Toiminnan painopiste siirtyi kaupungeista maaseudulle, ja liiton johtopaikoille alkoi nousta emäntiä. Niissä määriteltiin, että yhdistyksen tarkoitus oli ”levittää kansannaisille tietoja kodin ja lapsien hoidossa sekä edistää heidän taitojansa yksinkertaisissa naisten käsitöissä”. Järjestö kasvoi nopeasti. Venäläisten rauhoittamiseksi yhdistyksen säännöistä tehtiin hyvin käytännönläheiset. Päämääränä oli kotien omatoimisuuden ja toimintaedellytyksien kohentaminen. Martat ajoivat tiettyjä naisten oikeuksia, mutta määrittelivät samaan aikaan äidin roolin hyvin kapeaksi. Vuonna 1925 jäseniä oli 21 000, kymmenen vuotta myöhemmin jo 47 000. Sen perustaminen liittyi juuri alkaneeseen ensimmäiseen venäläistämiskauteen. Talvija jaTKosodassa marttojen päätehtävä oli siirtoväen tarpeista huolehtiminen. MarTTajärjesTö sai alkunsa Helsingissä keväällä 1899 Sivistystä kodeille -nimisenä. Neuvontaa annettiin muun muassa puutarhanhoidossa, säilönnässä, ruuanlaitossa ja siisteydessä. Erityishuomio tulisi kohdentaa naisten sivistämiseen, koska äidit vastasivat kodeissa lasten kasvatuksesta. Marttojen ideologialle naisten työssäkäynti oli Jalovaaran tutkimuksen mukaan pitkään haaste. Marttojen pää-äänenkannattajassa Emäntälehdessä kirjoitettiin vuonna 1956, että naiset toivat työpaikalta murheita kotiin miehiä enemmän. Muutos tuli jäädäkseen, ja naisten työssäkäynnistä tuli aiempaa tavallisempaa ja hyväksytympää. Sodanaikaisessa Suomessa sukupuoliroolit murtuivat, kun naisten oli huolehdittava myös rintamalla olleiden miesten töistä. Avioerojen lisääntymisen nähtiin johtuvan osittain siitä, etteivät naiset enää omistautuneet perheille entisaikojen tapaan. Uudesta testamentista peräisin oleva Martat sen sijaan kelpasi viranomaisille. Järjestön alulle panneet säätyläisnaiset näkivät, ettei venäläistämistä voinut vastustaa sotavoimin, vaan voimavarat oli suunnattava kansan valistamiseen
2000-luvulla martat ovat eläneet uutta tulemistaan. Uskonnollisuus alkoi väistyä seuraavalla vuosikymmenellä. Vuonna 1995 liiton johto ilmaisi tukensa samaa sukupuolta olevien parisuhteiden virallistamiselle. Yhdistyksiä ja toimintaryhmiä on nykyään yli 1 200, jäseniä noin 46 000. Martat pitivät kiinni näkemyksistään myös 1960-luvun myllerryksissä. Marttaliiton johto koetti keksiä naisille töitä, joista nämä saisivat perheelleen lisätuloja. Ymmärrettävää äidin työskentely kodin ulkopuolella oli lehden mukaan silloin, jos nainen ei ollut kypsynyt tunne-elämältään aikuiseksi eikä pystynyt sopeutumaan äidin rooliin. Marttojen kananhoitokurssi Tuupovaarassa 1920-luvulla. Feministien agendalla olleet päivähoitoja ehkäisykysymykset olivat järjestölle vieraita. Edessä keskellä pääsihteeri Marianne Heikkilä.. 1990-luvun laman aikana martat kunnostautuivat velkaneuvonnan antajana. Järjestön imago koheni ja lehdistökin kiinnostui siitä. Toiminnassa korostuvat hyvä arki, perheiden monimuotoisuus, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä kestävä kehitys ja globaalisuus. Martat osallistuivat viime kesänä Pride-kulkueeseen tunnuksella ”Hyvä arki kuuluu kaikille”. Ville Jalovaara: On suurempi koti. Sen sijaan naispappeuteen järjestö suhtautui jo varhain positiivisesti. 22.2.2019 27 Martat näkevät edelleen kodin hyvän elämän tukikohtana, mutta oikeanlaista kotia ei enää määritellä. Martat 120 vuotta. Lausunnon toisena allekirjoittajana toimi tuolloinen puheenjohtaja, kansanedustaja Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk.). Silloin oli kodin ilmapiirin kannalta parempi, että joku muu huolehti lapsista. Martat näkevät edelleen kodin hyvän elämän tukikohtana, mutta oikeanlaista kotia ei enää määritellä. Myöskään miesten osallistumista kotitöihin martat eivät nähneet mahdollisena. Marttojen asenne naisten työssäkäyntiä ja lasten päivähoitoa kohtaan lientyi vähitellen 1970-luvulla. Myös perhe-elämää koskevat neuvovat sävyt katosivat, ja perheiden moninaisuudelle tuli enemmän tilaa. Vuonna 1968 Marttaliitto ylsi kaikkien aikojen jäsenen nätykseensä, yli 96 000 henkilöön. Jos äiti oli kiireinen tai väsynyt, ratkaisuna oli kodin ulkopuolella tapahtuvan työskentelyn vähentäminen tai lasten värvääminen avuksi. Jalovaara näkee, että yhteiskunnan epävarmuus nosti tietyssä kansanosassa marttojen kaltaisen perinteikkään järjestön suosiota. Otava, 287 s. Se voi olla monenlainen aina sinkkutaloudesta suurperheeseen. Järjestön lanseeraamasta kotoilusta on tullut muotiilmiö. Vaikka lausunto jäi aikanaan vähälle huomiolle, Jalovaara pitää sitä historiallisena, sillä marttojen kanta erosi nyt ensimmäistä kertaa luterilaisen kirkon linjasta. huonona, jos mies tunsi alemmuutta vaimon työssä käymisestä. Martat arvostelivat muun muassa avioliittolain uudistusaikeita ja koulujen uskonnonopetuksen vähentämistä
28 22.2.2019 Jasmin ”Jaska” muqollilla , 28, on ollut niin sanotusti hyvä vire päällä. He olivat tulleet Suomeen 1990-luvun lopulla ja asuneet ennen Pohjois-Karjalaa Imatralla, Kotkassa, Turussa ja uudelleen Kotkassa. Ensin perheeseen syntyi esikoinen, sitten Muqollista tuli viime kuntavaaleissa Ilomantsin keskustan ääni harava ja viime vuonna hänelle ojennettiin Pohjois-Karjalan Nuori yrittäjä -palkinto. Ilomantsin oma poika Elämä. muqolli suoritti peruskoulun jälkeen hotellija ravin tola-alan peruskoulutuksen. arkisin palvelee kebab-pizzeria, joka on vain osa kokonaisuutta. Ravintola Mendiniä on pyöritetty perheen voimin ja laajennettu perustamisen jälkeen kolme kertaa. – Olin jo silloin sosiaalinen kaveri. – Silloin hokasin, ettei kaupunki ole miun juttu. Vuonna 2014 Jaska Muqolli otti ohjat käsiinsä ja ryhtyi yrittäjäksi. Toipuminen kotipaikkakunnan vaihdoksesta sujui kuitenkin nopeasti. Perheen isän muurarin työt olivat sanelleet asuinpaikkakunnat. Muqollin perhe muutti Ilomantsiin vuonna 2006. Teini-ikäisestä pojasta muutto Kotkasta itärajalle Ilomantsiin oli hölmöä; kaikki kaverit jäivät Kotkaan. Ravintolan väliovien takaa löytyy lisää tiloja, joita yhdistykset ja muut toimijat voiTeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Kosovolaistaustainen Jasmin Muqolli kokee olevansa suomalainen. – Ilomantsissa isä halusi muuttaa meininkiä ja osti toiminnassa olevan lounaskahvilan ilman alan kokemusta, Muqolli kertoo. Hän on myös pitkää työpäivää tekevä yrittäjä ja kuntapoliitikko. Mitä enemmän ikää on tullut, sitä enemmän olen oppinut arvostamaan maaseudun rauhaa, hän toteaa. Samaistun Ilomantsin stooriin ja meininkiin ja sain nopeasti kavereita. Viimeinen vuosi piti opiskella ja asua Ilomantsin sijaan Joensuussa
Jaska Muqolli käy kerran vuodessa synnyinseuduillaan, mutta ei kaipaile sinne eikä muuallekaan. • Muutti perheensä kanssa Suomeen 1990-luvun lopulla. Sen myötä ymmär sin, että tekemääni työtä arvostetaan. Palkitsemisen perusteluissa todetaan myös: ”Ravintola Mendin on kasvanut Ilomantsissa kä sitteeksi, mikä on suurelta osin Jasmin Muqollin välittömän ja mutkattoman persoonan ansiota.” – Palkinto toi iloa elämääni. – Vien pojan aamulla kahdeksaksi hoitoon ja menen 1,5 tunniksi kuntosalille. Seurauksena olivat valtuustopaik ka sekä kunnanhallituksen 2. – Asun jatkossakin varmasti Ilomantsissa, hän sanoo. varapuheenjohta juus ja konsernijaoston jäsenyys. Nuori yrittäjä -palkinnon perustelut ”Jasmin on omalla persoonallaan ja toiminnallaan erittäin hyvä esimerkki siitä, miten maahanmuuttaja voi olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja viemässä samalla ilomantsilaista yrittäjyyttä eteenpäin.”. – Meillä käy viikonloppuisin iltaa istumassa ihan kaikenlaisia ihmisiä, Muqolli iloitsee. Vain istuva kansanedusta ja Hannu Hoskonen sai enemmän, 208 ääntä. 22.2.2019 29 vat vuokrata kokoontumistiloiksi. Nämä samat ti lat muuntuvat viikonloppuiltoina baariksi, jossa tarjolla on discoa, karaokea ja ainakin kerran kuu kaudessa elävää musiikkia. Hän keräsi kuntavaaleissa 113 ääntä, mikä oli neljänneksi eniten Ilomantsissa ja toiseksi eniten keskustan ehdokkaista. Kuntarattaiden hitaus yllätti kyllä minut. – En voisi koskaan kuvitella, ettenkö huolehti si omista vanhemmistani niin taloudellisesti kuin fyysisesti loppuun saakka, Muqolli kertoo. Mendinin keittiössä Sylejmanisä ja poika ovat vuosia työskennelleet rinnakkain sopuisasti. nuori Yrittäjä -palKinnon perusteluissa kerro taan: ”Jasmin on omalla persoonallaan ja toimin nallaan erittäin hyvä esimerkki siitä, miten maa hanmuuttaja voi olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa ja viemässä samalla ilomantsilaista yrittäjyyttä eteenpäin.” Yrittäjäpalkintoa Muqolli arvostaa suuresti. Töissä hän tekee pitkää päivää. – Kunnioitan isääni suuresti ja annan hänen olla aina oikeassa. Vaimo tulee aamusta töihin ja hakee pojan hoidosta kahdelta, itse teen illalla töitä sulkemi seen asti. Jasmin (Jaska) muqolli • Kosovolaistaustainen perheenisä, yrittäjä ja kuntapoliitikko. • Pelannut jalkapalloa FC Pogostassa. – Eroamme kantasuomalaisista perhekeskeisyy dessä, Muqolli sanoo. • Asunut muun muassa Imatralla, Kotkassa, Turussa, Joensuussa ja Ilomantsissa. Se oli kiitos pitkistä työpäivistä ja yrityksen kehittä misestä. Omasta kunnos ta huolehtiminen on minusta ehdottoman tär keää. Kaikki tämä tuli Muqollille yllätyksenä. ElämänmEno kosovolaismakedonialaisperheessä on siis hyvin suomalaista. • Pyörittää Ilomantsissa Ravintola Mendiniä, Suomen itäisintä kebab-pizzeriaa. Jos osaa lukea taseet ja ti linpäätökset, on kuntapolitiikassa jo aika pitkällä. KuntavaaliEhdoKKaaKsi kiireinen yrittäjä suostui uteliaisuuttaan. • Sai Pohjois-Karjalan Nuori yrittäjä -palkinnon 2018. Perhe on tärkein yhteisö ja voimavara. – Tunnettavuus helpottaa yhteistyökuvioita ja uusien siltojen syntymistä, hän kertoo. – Kuntapäättäjänä vuosi meni opetellessa, ja sit ten moottori käynnistyi
Missähän keskusta voisi avaruusohjelmansa julkistaa. Soteja maakuntauudiStukSen tilanteesta on revitty viime viikkoina toinen toistaan synkempiä otsikoita: aikataulu käy kireäksi, perustuslailliset ongelmat kaatuvat päälle ja oppositio jatkaa jarrutusta. Ensinnäkin vihkipappi oli nainen – mikä oli poikkeuksellista Lapin perukoilla 1990-luvun alussa. Saarikko on valtakunnan kovimpia Juha Tapio -faneja. Maatalouslinjauksia olisi mukava kuunnella aidossa navettailmapiirissä tai keskellä peltoa. Apollon Tietäjät 30 22.2.2019 Poliitikot voivat olla roolimalleja, joiden teoilla on kauaskantoisia seurauksia. Toiseksi myös hääparia kuljettanut taksinkuljettaja oli nainen! – Silloin ajattelin, että vau, noinkin voi olla, kirjailija kertasi. Puolue julkaisi erälinjauksensa leiritulten ääressä ja liikuntapoliittisen linjauksensa kävelylenkin merkeissä. Rouva C. Keskustanuoret on julkaissut avaruuspoliittisen linjapaperin. Sodankylästä lähtöisin oleva Rytisalo oli nuorena tyttönä seurannut kotipitäjässään suurta tapahtumaa. Hiljattain kirjailija Minna Rytisalo kertoi kirjastovierailuilla, milloin hän havahtui tasa-arvoasioihin. Ehkä sitä kannattaisi soittaa myös eduskunnassa. Ehkä puoluekin ottaa avaruuspolitiikan jossain vaiheessa asiakseen. keSkuSta on julkaissut uusimmat ohjelmansa niiden hengen mukaisesti. nimittäin kertoo tasa-arvotaisteilija Minna Canthin nuoruusvuosista. Viime perjantai olikin joka tapauksessa ilon päivä hänelle: Juha Tapion uusi levy tuli ulos. Työ ottaa sen ajan, mikä on tarpeen. Koulutuspolitiikkaa varten yleisö voisi ahtautua ykkösluokkalaisten pikku pulpettien ääreen. eduSkunnaSSa jännitys kasvaa sitä mukaa kun kevät etenee. Ainakaan tilannehuumorin armoitettua taitajaa, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kaikkosta ei ole vielä lannistettu. Mutta ei niin suurta ja syvää ahdinkoa, ettei siihen aina tilkka optimismia mahtuisi. Apollon tietäjä toivoo kovasti, että samalla tavalla jatketaan myös tulevien ohjelmien suhteen. Ministerin onkin hyvä ajatella odotellessa jotain muuta. Tuoreen levyn nimi on Pieniä Taikoja. Sote-ministeri Annika Saarikko on tehnyt järjettömästi töitä uudistuksen eteen, mutta valiokuntatyöskentelyyn hän ei tietenkään voi vaikuttaa. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odoteltiin toiveikkaina jo viime viikolla, mutta aikatauluarvio osoittautui aivan liian optimistiseksi. Tasa-arvoa lappilaisittain TeksTi: Henna Lammi, Lauri HeikkiLä, PauLiina PoHjaLa, Pekka PoHjoLainen. – Voin sanoa, että soten valmistuminen on nyt lähempänä kuin koskaan aikaisemmin, Kaikkonen vakuutti Apollon tietäjän kysymykseen sote-mielialoista. Kulttuuripolitiikkaa voisi esitellä laulamalla tai poliittisen teatterin lavalla. Ilman Pokan hääpäivän valintoja olisi voinut käydä niinkin, että Rytisalon tuorein, kiitelty romaani olisi jäänyt syntymättä. Silloinen oikeusministeri Hannele Pokka meni naimisiin Sodankylän kirkossa
Ihmiset asuvat siellä missä haluavat ja mistä löytävät siihen parhaat edellytykset. Asuessani Pietarissa pohdin välillä, miten samanlaista elämäni olikaan kuin kotona Lapissa. Vaihtoehtoista kulttuuritarjontaa oli valtavasti, mutta loppuviimein elämä pyörii aina aika samankaltaisten asioiden ympärillä: kodin, työn ja vapaa-ajan. Oli se sitten kauniilla kerrostaloilla täytettyä pääkaupungin kaupunginosaa, yhden kadun mittainen kuntakeskus tai jotain aivan muuta. Lähiyhteisön rooli on keskeinen, asuipa missä tahansa. Se on aktiivista kansalaisuutta. Keskusta on kotiseutujen puolue Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. Tottahan toki, niinhän tekevät kaikki luottamushenkilöt, mistä tahansa he ovatkaan. KesKustan kilpailijat mätkivät mielellään meitä muistuttamalla, miten kaupungistuminen on megatrendi. Parjaajat vinoilevat keskustan kaivavan aina rahaa maakuntien teihin ja siltarumpuihin. Minulle keskustalaisuudessa on aina ollut kyse nimenomaan oman kotiseudun kehittämisestä. Siihen, että kaikilla on mahdollisuus osallistua. Tapahtumia, taidetta ja säpinää. Vaikuttamista oman kotikorttelinsa palveluihin ja siisteyteen, oman kylätien kuntoon tai lähikaupan valikoimaan. Moni nuori taas odottaa malttamattomana hetkeä, jolloin pääse kotiseudulta suurempiin ympyröihin. Viikonloppuisin näin kavereita ja kävimme kävelyllä. Keskustassa minulle on ollut tärkeintä, että emme arvota toisten taustoja. Aamulla kouluun ja päivän päätteeksi kaupan kautta takaisin kotiin. Halusin monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, erikoiskouluja ja vireää elämää. Moni haluaisi ehkä asua lapsuuden kotiseudullaan, lähellä ikääntyviä vanhempia, mutta työllistymismahdollisuudet ovat useille vaatimattomia. Jokainen kotiseutu on kullekin kaikista rakkain lähiyhteisö. Erilaisten alueiden ymmärtäminen erottaa meitä muista puolueista. Ihminen päättää sen itse, ja juuri sen keskusta haluaa mahdollistaa. 22.2.2019 31 Puheenvuoro Lähdin aikanaan mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, koska halusin, että nuorilla olisi Lapissa elämisen edellytyksiä. Keskusta on kuitenkin ainoa liike, jossa ei erotella tai arvoteta, missä tuo hyvä elämä olisi syytä elää. Jostain syystä ajatellaan, että nämä liittyvät leimallisesti vain suurempiin kaupunkeihin. Yksinäisyyttä voi kokea yhtä lailla kaukana kilometrien päässä lähimmästä naapurista tai omassa asunnossa kerrostalon keskellä. Jokainen poliitikko on varmasti sitä mieltä, että on lähtenyt vaikuttamaan asioihin ihmisten paremman tulevaisuuden toivossa. Ihmiset tekevät työtä oman kotiseutunsa puolesta, on se sitten isompi tai pienempi paikka. Illalla tein tavallisia juttuja, katselin telkkaria ja laitoin ruokaa. Keskustalaisuudessa on kyse hyvän elämisen edellytyksistä, missä tahansa tai mistä tahansa lähtökohdista ihminen onkaan. Yksinäisyys ei katso fyysistä sijaintia, se on riippuvainen siitä, onko löytänyt elämäänsä ihmisiä, kenen kanssa jakaa sitä. Kysymys on työstä oman kotiseudun ja elinympäristön puolesta
32 22.2.2019 Karua oli huomata, miten paljon paikallisilla valtapuolueilla on väkeä ja resursseja vaalityöhön.
kunnallisjärjesTön johtokunnan kokouksissa Kalle Suomela on istunut kahdeksan vuotta, ensin Turun keskustanuorten puheenjohtajan ominaisuudessa, sitten jäsenenä, rahastonhoitajana, sihteerinä ja nyt varapuheenjohtajana. Kesäkuussa syntyi Emma-tytär. Omaan valintaansa hän on tyytyväinen. Pian olikin jo ”uusien ilta” yliopiston saunalla. Ei kauheasti riidellä ja räksytetä, mutta tuodaan selkeästi oma vaihtoehto esiin ja sillä tavalla haastetaan isompia ryhmiä. 22.2.2019 33 Turkulaisen Kalle Suomelan, 36, elämä muuttui viime vuonna perusteellisesti. Hän on myös keskustan Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtaja ja puoluehallituksen varajäsen. – Muistan, miten suuren vaikutuksen teki, kun ensi kertaa pääsin sanomaan käsipäivää oikein kansanedustajalle, Timo Kaunistolle. Ja puolue on luvannut lisää tukea suurten kaupunkien vaalityöhön. – En kyllä ennakkoon tajunnut, miten työllistävä homma se on, hän naurahtaa. Suomela muistuttaa, että tästä kertoi syksyllä julkaistu kyselytutkimuskin: perheet haluavat valita itse. Kalle Suomela uskoo, että tulosta tulee, kun ihmisille kerrotaan, mistä on kysymys. Iltaisin on usein lähdettävä kokoukseen. Kalle Suomela haluaa kertoa, millainen keskusta oikeasti on. – Meillä on hyvä aate ja hyvät ohjelmat. Siitä se lähti. Varsinaisesti kipinä politiikkaan syttyi vasta Turkuun muuton jälkeen. Nyt ylpeä isä on pitkällä hoitovapaalla kuorma-autonkuljettajan työstään. Ja nyt ei tule kansanedustajien kättelyistä enää lukua pidetyksi. Vehmaalla, parin tuhannen asukkaan kunnassa noin 45 kilometrin päässä Turusta, sitä toimintaa vain ei juuri ollut. Niin eduskuntavaaleihin kuin eurovaaleihinkin on saatu hyviä ehdokkaita. – Puoliso tekee etätöitä Yhdysvaltalaiselle firmalle. – Ymmärrän kyllä, että isien osuutta halutaan kasvattaa, mutta kun perheiden tilanteet vaihtelevat niin paljon. Tämä on kaikkien ihmisten puolue, tasa-arvon puolue. Viime kunnallisvaaleissa hän toimi Turussa myös vaalipäällikkönä. ValinnanVapauTTa pitäisi Suomelan mielestä jatkossakin kunnioittaa, kun perhevapaauudistuksia sorvataan. isä ohjasi poikaansa keskustanuorten toimintaan. – Pyritään yhteistyöhön. Kalle Suomela on keskustan puoluevaltuuston jäsen ja Turun kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja. Näillä opeilla on budjettineuvotteluissa saatu läpi omia tavoitteita. Eihän siellä ymmärretä edes suomalaista äitiyslomaa... Turun kunnallispolitiikassa keskusta on vielä pieni tekijä. Valtuutettuja on kolme. Kaikkien ihmisten puolue TEKSTI: PIrKKo WIlén Kuva: MarIa SEPPälä. Nyt päivän ohjelmaa rakentuu lapsen mukaan: herätään, puetaan, syödään, ulkoillaan, leikitään. Aika karua oli huomata, miten paljon paikallisilla valtapuolueilla on väkeä ja resursseja vaalityöhön – ja miten vähän keskustasta edes tiedettiin. Päiväunien aikaan isä voi jo vilkuilla tärkeitä papereitaan tai soittaa kiireellisen puhelun. Sitten tuli Lahden puoluekokous. – Vuoden 2010 syksyllä sain Varsinais-Suomen keskustanuorilta kirjeen, jossa oli allekirjoittajana puheenjohtaja Matias Ollila, tuttu mies yhteisen kaverin kautta
Hän ei ollut koskaan käynyt edes oman kylänsä paikallisyhdistyksen kokouksessa. Kun ehdokkaat julkistettiin, varsinkin vanhempi väki tuli kiittelemään: ”Mukavaa, kun on saatu uusi nainen mukaan listoille.” ennen ehdokkuutta poliittinen toiminta oli Eerikäiselle aivan vierasta. Lisää jälkipyykkiä aiheutti se, ettei valtuustoon noussut keskustan listoilta yhtään naista. Taka na oli ensin asiakaspalvelua kymmenen vuotta K-kauppiaana ja sen jälkeen 12 vuotta kahvilalounasravintolan yrittäjänä. KesKustassa Eerikäiselle on riittänyt toi minta kuntatasolla, ja hänestä tuntuu, ettei ole tarvetta laajentaa. – Ensi vaaleissa meillä on töitä, on saatava naisia valtuustoon! Ja se työ kannattaisi aloittaa hyvissä ajoin. Hän kertoo, että vaalien jälkeen tuli kummasteluja, ovatko keskustalaiset niin vanhanaikaisia, että äänestävät vain miehiä ja katsovat, ettei naisista olisi päätöksentekijöiksi. Anne Eerikäinen ei halua saman toistuvan. – Hyvä puoli on sentään se, että valtuustoryhmän keski-ikä aleni, Eerikäinen sanoo. Bongasi Eerikäisen. Hän kulki silmät ja korvat auki ja etsi koko ajan ehdokkaita. Pekka Paakkinen oli paikkakunnan johtavia keskustalaisia ja lounaskahvilan päivittäinen asiakas. Tarkastuslautakunnan lisäksi Eerikäinen on paikallisyhdistyksen sihteeri, valtuustoryhmän yksinäinen susi kunnallisjärjestön hallituksessa, Imatran seudun ympäristölautakunnan varajäsen ja Saaren Vanhustuki ry:n hallituksessa. – Lapset olivat kaikki jo aikuisia, joten ajattelin, mikä ettei. Mutta niin hän lähti 52-vuotiaana untuvikkona mukaan kuntapolitiikkaan. – Onhan näin miesvoittoinen valtuustoryhmä kummallinen tilanne, kyllä koen siellä itseni yksinäiseksi sudeksi, Eerikäinen kuvailee. Neljän vuoden kunnanhallituskokemuksen siivittämänä viime vaalien jälkeen tuli paikka tarkastus lautakunnassa. Hän toivoo, että seuraavien kuntavaalien suhteen kaikilla Parikkalan keskustan aktiiveilla olisi jo haku päällä. eeriKäinen palaa vielä viime kuntavaalien tulokseen. Hänellä ei ollut käynyt ajatuksissakaan, että voisi itse olla aktiivisesti mukana. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Parikkalassa viime kuntavaaleissa keskustalaisista miehet keräsivät äänet. Eerikäinen oli ensin neljä vuotta varavaltuutettuna ja teknisen lautakunnan jäsenenä. Mietin kyllä, miten asiakaskunta suhtautuisi poliittiseen ulostuloon, josko eivät tykkäisi. Hänestä tuli valtuutettu kesällä 2018, kun yksi keskustaryhmän miehistä jätti paikkansa. – Olen mukana myös seurakunnan kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Varsinaiseen kuntapolitiikan oppikouluun, kunnanhallitukseen, hänet valittiin vuoden 2012 vaalien jälkeen. – Joten vaalikampanjointi oli osaltani osallistumista yhteisiin tapahtumiin, hän naurahtaa. – Onhan tämä politiikassa mukana olo avannut ihan uusia näkemyksiä asioiden hoitoon. Vasta kymmenen vuotta sitten Eerikäistä pyydettiin ensimmäistä kertaa kuntavaaliehdokkaaksi, vaikka hän oli tunnettu kasvo paikkakunnalla. Ne poikivat lisätehtäviä, osallistun vapaaehtoistoimintaan. Valtuustoryhmän yksinäinen susi. Ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ylsi Anne Eerikäinen. Ehdokaslistalla heitä oli kymmenkunta. 34 22.2.2019 Viime kuntavaaleissa Parikkalassa keskustalle tuli historiallisen huono tulos, vain 12 valtuutettua 27 paikan valtuustoon. Valtakunnan politiikkakin kävi kiinnostamaan eri lailla, kun itse oli paikallisesti mukana
Ensi vaaleissa meillä on töitä, on saatava naisia valtuustoon!. 22.2.2019 35 Anne Eerikäinen sanoo, että hän ei halua nykyistä enempää luottamustoimia. Kuntapolitiikassa toimiminen on hänestä ollut avartavaa ja herättänyt kiinnostuksen seurata politiikkaa laajemminkin
Esimerkiksi pienillä kunnilla ei aina ole riittäviä voimaMeidän on taattava arvokas ikääntyminen varoja tuottaa tai valvoa hoidon laatua. Viranomaisten valvonta ei kaikkialle ehdi. Palveluja tuottavat yritykset ovat myös monelle tärkeä työpaikka. Yritysten tulee nostaa inhimilliset tarpeet voitontekoa suuremmaksi arvoksi. Nyt pitää huolehtia siitä, että yhdenkään tiedotusvälineen ei tarvitse tulevaisuudessa kirjoittaa, kuinka ikäihmisten hyvinvointia on jossain päin Suomea laiminlyöty. VaLVonta vaatii resurssointia ja osaamista. Viranomaisvalvonta on vain jäävuoren huippu niin vanhusten hoivapalveluissa kuin rakennusten terveyshaitoissa. Kunnilla täytyy olla riittävät resurssit hoivapalvelujen ostoon, tuottamiseen ja valvomiseen. Jokainen meistä on vain hetken nuori. Samalla kaavalla ei voi ostaa ikäihmisten hoivapalveluita, sisäilmakohteen saneeraamista tai vammaisten palveluasumista. Palvelun ostajan on kannettava oma vastuunsa. Vanhuksilla on oikeus hyvään hoitoon, lapsilla turvalliseen päivähoitoon ja koululaisilla terveellisesti rakennettuun kouluun. Hoitajamitoituksessa ei tule ottaa huo mioon ainoastaan asiakkaiden määrää. JuLKisuuteen tulleet epäkohdat eivät tarkoita sitä, että laiminlyöntejä tapahtuisi koko sektorilla. Kaupunkien ja kuntien on tarkasteltava kriittisesti omaa hankintapolitiikkaansa: Ostetaanko hyvää hoitoa ja laadukasta rakentamista vai pelkästään halvinta hintaa. Meidän kaikkien yhteinen asia on taata ikääntyvälle sukupolvelle arvokas ikääntyminen laadukkaan ja yksilöllisen hoivan ympäröimänä. Hoidon tarpeen tulee entistä vahvemmin määrittää hoitajamitoitusta, jotta jokaiselle hoitoa tarvitsevalle taataan laadukas ja yksilöllinen hoiva. Laatua ja osaamista voi vaatia, ei tarvitse tyytyä vain halvimpaan tarjoukseen ilman sisällön määrittelyä. Yhteiskunnan taso mitataan siinä, kuinka se huolehtii ja kuuntelee heitä, joiden ääni ei kuulu taustamelun yli. Avustava hoitotyö on palveluyksiköissä tärkeää, mutta se ei saa viedä aikaa ja resursseja pois jokaisen asiakkaan perustarpeiden huomioimisesta. Jussi Ylitalo kansanedustajaehdokas (kesk.) Tyrnävä Sh utt ers to ck. Jos toimintaa ei valvota, niin seurauksena ovat osaltaan alimitoitetut ja moraalittomat ikäihmisten elinolosuhteet tai kalliit rakennus virheet. Outi Lankia kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kesk.) Porvoo Kuntien on valvottava ostamiaan palveluita säännöllisesti ViimeaiKaiset ikävät uutiset ikäihmisten vaillinaiseksi jääneestä huolenpidosta eivät voi olla osa tulevaisuuttamme ikääntyvässä Suomessa. Meillä jokaisella on vastuu lähimmäisistämme. 36 22.2.2019 Mielipiteet Kunnat ja kaupungit ostavat paljon erilaisia palveluita, ohjaavat sopimuksilla asukkaitaan yksityisiin hoivapalveluihin sekä lähettävät palveluseteleillä kuntalaisia mo nien palveluiden asiakkaiksi. Kuntien ja kaupunkien vastuunkantaminen edellyttää myös valvontaa. tarVitsemme pikaisesti sote-uudistusta kokoa maan resursseja yhteen. Soteuudistus asettaa kaikille palveluntarjoajille saman vaatimustason. Jokaisen portaan on tehtävä osansa, niin lainsäädäntöön tarvittavien muutosten, yritysten kuin palveluja ostavien kuntien. Palveluja tuottavista yrityksistä löytyy niin vastuullisia toimijoita kuin mätiä omenoita. Minkälaiset yritykset hyväksytään palveluntuottajiksi. Jos palvelun toimittavan yrityksen todetaan toimivan epäeettisesti tai rakentavan sutta ja sekundaa, niin suljetaanko toimittaja kunnan tai kaupungin listoilta heti pois vai ostetaanko samalta yritykseltä myöhemmin uudelleen. Kuntien valvonta on yleisesti aliresurssoitu, mutta se olisi ehdottomasti kaikkien etu. Kuntien on valvottava ostamiaan palveluita säännöllisesti ja systemaattisen suunnitelman mukaisesti. Palveluntuottaja myy sitä mitä vaaditaan ja määrittelee hintansa sen perusteella. LaaduKKaan palvelun ostaminen vaatii taitoa ja toimialan ymmärtämistä
Oma kasvu ihmisenä ja itsensä sivistäminen ovat aatteemme peruspohjaa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Keskustan kansanvaltainen järjestötoiminta oli juuri tätä uutta sivistysjärjestöä vailla. Aatteelliset juuret ovat puolueellamme kansanvaltaisuudessa. Siitä vain toimeen. Suuressa puolueessa katon on oltava korkealla ja seinien leveällä. toista on meidän keskustalaisten olo nykyisin täällä Helsingissä. sanotaan , ettei leipä yksin riitä, vaan on oltava myös hengen ravintoa. Joukossamme on myös monen polven kaupunkilaisia, joita maaseudun arvot viehättävät. Suomalaiset jääräpäät eivät olekaan niin yksivärisiä, vaikka viherpyykissä on käytetty ”Saksan saippuavesiä”. Myrkynvihreiden. On oltu nöyriä, mutta ei alistuvaisia vallanpitäjien edessä. Suomessa on vielä sananvapaus, ja riippumattomaksi ilmoittautuvan median olisi kohtuullista siihen pyrkiä. Syyteasteelle jäänee myös se, onko nuorten ja lasten mieltä sumentava ilmastoahdistus ympäristörikos, kun syyllisestä ei ole yksimielisyyttä. Suomenmaassa on hyvä elää kaikkialla eri puolilla maakuntia. Maataloustuista luovutaan asteittain. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Olimme sitten maaseudulla tai kaupungissa, niin Suomi on paras maa elää ja toteuttaa unelmiaan työtä tekemällä. Veikko Heilala. Ihmisen omiin kykyihin luotetaan selviytymisessä eikä kaveria jätetä. Sivistystyön hajauttaminen palvelee hajota ja hallitse -kansanliikettä puolueessamme. Yksivärinen visio ei synnytä järkevää keskustelua Helsinki lämpiää pääosin länsirannikon myllytihentymistä virtaavalla lämmittävällä tuulella. Kevätvaalien jälkeisen hallituksen uusi pääministeri ilmoittaa, että hallitusohjelma ”on niin strateginen, ettei siinä ole kuin yksi kohta: mitä toimet vaikuttavat ilmastoon”. Isänmaa on puolustamisen arvoinen. Sivistystä tarvitaan meidän maalaisten Helsingissä pärjäämiseen. Kenraali Talvi jää reserviin. Sieltä on ilmeisesti perua, ettei aatteellisuus ja kansanvaltainen toimintatapa ole aina alkiolaista kaikilla keskustalaisilla. Lehden 19.1.2019 numerossa uusi ympäristövahti julkaisi nelisivuisen suurvision Suomen tilasta vuoteen 2035. Sillä pärjätään järjestötyössä. Miksi puhuttaisiinkaan, kun viherhallituksen tukijoukkojen pääosalla on vakaat tulot yhteiskunnan toimesta. Pohjanmaan miehiä ei tarvitse köyttää vielä puihin kannatuksen nostamiseksi Helsingissä. Armeijan kenraalit on saatu uskomaan, että ilmasto on suurempi uhka kuin Venäjä. Kädentaidot, kaunis käsinkirjoitus, puhetaidottoman oma ääntely ja taito suomalaisten elinehtojen ymmärtämiseen ovat sivistystä parhaimmillaan. Ei synny järkevää keskustelua. Selvää oli kuitenkin, ettei rahaja virkavalta pelasta meitä puutteesta, vaan meidän on toimittava itse. Vielä vuonna 1906 maaseutuväestön järjestäytyminen oli alkutekijöissään. on muistettava juuremme. Puolueen on pidettävä yhtä, vaikka helsinkiläinen keskustalaisuus olisi arvoitus. Kansanvallan itsepetosta olisi, jos sivistyneistö puuttuisi joukostamme. Olemme pystyneet tekemään kansanvaltaista järjestötyötä yhteistyössä jo viime vuosisadan alkupuolelta lähtien. Vision lopussa oleva luettelo käytetyistä tietäjistä kertoo, että maailmaa on katseltu vihreiden lasien läpi. toimittaja Elosen vision tietäjät uskovat viherpesun voimaan. Lehden myöhemmässä numerossa julkaistu ympäristögallup korjaa hiukan tasapainoa, vaikka kysymykset voivat johdatella. Inkeri Räisänen Keskustaseura -48 ry Helsinki Sivistys on osa keskustaa Helsingin sanomat on perustanut täksi vuodeksi teematoimittajan viran ilmastoa ja ympäristöä vahtimaan. Sivistys ei ole vieras käsite turpeen puskijalle tai yliopiston lehtorille. Taloudesta ja toimeentulosta ei puhuta mitään. Hyvä ajatus maan päälehdeltä. Leipä maistuu hyvältä niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. tietoläHteiden avoimuus on hyvä asia, yksivärisyys huono. Alkiolaisuus on käsite, jota ei tunnettu viime vuosisadan alkupuolella Itäja Pohjois-Suomessa. On silti annettava hyvät mahdollisuudet uudelle paikallisyhdistykselle, joka keskittyy puolueen sivistystyöhön. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 22.2.2019 37 KesKustalla on jo jäsenjärjestönä toimivat yhteydet Maaseudun Sivistysliiton toimintaan. Riittää, että pidämme aatteestamme ja arvoistamme kiinni. Hyvin pärjää, jos sivistys on niin laajaa, että osaa mennä pitkin seiniä. Emme ole mikään edunvalvontajärjestö. Meidän on voitava tarttua tasa-arvoisesti kauhan varteen vaaliteltoilla läpi maan. Paikallisyhdistysten toiminta on parasta kansanvaltaista toimintaa, josta puolueen päätäntävalta huipulla koostuu. Hs:n ennusteella ei liene vaaraa joutua Huuhaa-palkituksi, koska edellisten vuosien palkintojen perusteella sen palkintoraati on samaa pataa. Vaivana on tietty piintynyt nurkkakuntaisuus. Politiikassa jo unohtunut Timo Soinikin on kääntynyt vegaaniksi. ”Tolkkua ilmastoasioiden puintiin”, määrittelee toimittaja Pia Elonen. Ensiksi loppuu pohjoinen tuki, kun keskusta ei enää kykene sitä puolustamaan. Joka tapauksessa kannatus on saatava nousemaan. Vision alkuräjähdys ovat kevään vaalit, jolloin kaikki muuttuu. Vapaamatkustajuuden peittämiseksi on ollut pakko hyväksyä pääkaupungin edustallekin pieni tuulipuisto merinäkymää rumentamaan
Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Laura Hämäläinen Keskustaopiskelijoiden 1. klo 18 Lahden mieskuoron juhlasalissa, Hämeenkatu 21, sisäpiha. klo 18.30 yhteisökahvila Olkkarissa, Vääksyntie 4. Keskustan teltta la 9.3. Uusimaa Kj:t ja py:t, lähettäkää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, kiitos. mennessä Sirpalle 044 062 2266 tai Laurille lauri.palmunen@gmail. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Eduskuntavaaliehdokkaat esittäytyvät ja ideoidaan kevään vaalikampanjoita kahvikupposen äärellä. Motor Show -messuilla Porin Karhuhallissa. Asikkala. Kiireellisissä asioissa yhteys pj. La 23.3. klo 18 Pakaalla Suuronen. Kysymyksenä tuntuu säilyvän, haluavatko vielä tulevaisuuttaan tavoittelevat opiskelijat lapsia – oli kannustimia tai ei. Jokainen huolehtii omista välineistään, hissilipuistaan ja ruokailuistaan. Opintoihin itsessään uupuu tällä hetkellä aivan liian moni. Keskustassa tapahtuu 38 22.2.2019 Perheellisille opiskelijoille on tällä hetkellä tarjolla niukkuutta ajan, rahan ja tukiverkostojen suhteen. Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Asikkala. Hakkapeliitantie 5, 31300 Tammela. klo 17 UKKarkistolla, Ukk-tie 8, Orimattila. Kalvolan py:n vuosikokous Iittalan Shellin kokoustilassa to 14.3. varapuheenjohtaja Opiskelija(perhe)elämää – asenne muutosta vai lisäresursseja. Su 10.3. Päijät-Hämeen piirin järjestöilta ke 27.2. To 28.3. klo 18 Niinikoskella UKKarkistolla. Tulevalla vaalikaudella uudistetaan myös perhevapaajärjestelmä. Tammelan kj:n vuosikokous ti 26.3. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@ keskusta.fi. Kurun Keskustan vaalipaneeli ”Matkalla eduskuntaan” Kuru-salissa su 24.2. To 7.3. klo 17.30 Siikaisten Eteläpäässä, Eteläpääntie 2. Loppujen lopuksi perheellistymiskeskustelussa on kyse siitä, täyttyykö henkilön tai perheen oma toive lapsiluvusta. Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. La 9.3. Maa, Metsä ja Me -maalaismarkkinat sekä vaalipaneeli la 16.3. edustajat liittokokoukseen. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Helsingin Vesaiset. mennessä piaahola@hotmail.com. Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. klo 11. Järj. klo 10 S-marketin edustalla. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 5550 635, sähköposti elina.sieppi@gmail.com. klo 17–20 Kilterin koulu, Iskospolku 8, Myyrmäki. klo 12–14 Järvelän aurinkotorilla puolueiden yhteisessä vaalitapahtumassa. Vihdin kj mukana Ojakkalan Talviriehassa su 24.2. Osallistumismaksu 22€/hlö, maksu paikan päällä. Johtokunta klo 18. Kärkölä. Sääntömääräiset asiat mm. Keskustan teltta markkinatorilla ke 6.3. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17. Lähtökohtana on oltava perheen perustamisen mahdollistaminen, ei tyrkyttäminen. Ohjelmassa perinteiset tanssit, arpajaiset ja pullakahvit. Puheenvuoro Helsinki Lasketteluja hiihtoretki Himokselle la 9.3. Su 10.3. To 28.2. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. klo 19. klo 18 Artjärven osuuspankilla. Yleisesti nähdään, että perheellistyminen jo opintojen aikana voisi vaikuttaa positiivisesti etenkin naisten työelämäkehitykseen. klo 12–14 K-Marketin edustalla, os. Ke-ehdokas Hilkka Kempin K-klubi ke 6.3. Tasa-arvoistava uudis tus on tärkeä ennen kaikkea tuleville perheille, eikä opiskelijoita voi jättää uudistuksen kohderyhmänä sivuun. Tammelassa kahvitarjoilu la 30.3. klo 10–13 Vääksyn OP seinustalla. Ilmoittautumiset 22.3. klo 12–15. Työelämän ja yhteiskunnallisen ilmapiirin on muututtava. Ilmoittautuminen, kysymykset ehdokkaille ja lisätiedot: kunnallisjarjesto@vantaankeskusta.fi. puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke-ehdokkaita. Satakunta Piiritoimisto, tmj Satu Tietari 050 405 7742, satu.tietari@keskusta.fi, keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. Pe. Tulevaisuudessa myös muuttuva työelämä kaipaa jatkuvaa osaamisen päivittämistä, mikä tuo perheelliset yhä useammin opintojen piiriin. Lähtö Mikonkadun laiturista klo 8, takaisin olemme noin klo 22. Kj:n vuosikokous ke 13.3. Padasjoki. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke-ehdokkaita. Kyytiin pääsee myös matkan varrelta. Ke Martti Taljan kahvikonsertti pe 8.3. klo 9–15 Nikke Areenalla Orimattilassa. Vesaiset tarjoaa matkan ja retkieväät. klo 17. Mukana ke-ehdokaat Jukka Mölsä ja Heli Lehtilä. klo 9–11 Kankaanpään torilla.. KesKusta esittää opiskeleville vanhemmille muun muassa tulorajojen nostamista, huoltajakorotuksen kasvattamista ja opintopistevaatimusten laskemista. – su 3.3. klo 18.30. Päijät-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, keskustanaisten piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Keskustan teltta la 9.3. Orimattila. klo 18 Orimattilan keskustassa, B&B Neulomotie. Pirkanmaan Keskustanaiset. Os. arpajaiset, ruokailu ja tanssia. Keskustan teltta la 23.3. klo 14–16. Vantaan keskustalaisten ke-ehdokkaiden vaalipaneeli 6.3. Samalla myös opiskelijaelämän täytyy muuttua moninaisemmaksi – miten olisi maailman lapsiystävällisin korkeakoulutus. Grillimakkara + mehutarjoilu la 13.4. klo 18 Wehnäpaakarit Oy:n tiloissa, Somerontie 206, 30100 Forssa. 8.3. Esitetyt kannustimet ovat hyviä ja toisivat perheellisten opiskelijoiden arkeen paljon kaivattua joustoa. klo 8–13. Vieraina mm. klo 17–19. Ke-ehdokas Aila Haikkonen la 2.3. Opiskeluaikainen perheen perustaminen tuntuu tarvitsevan rahallisen panostuksen lisäksi suurta asennemuutosta. klo 12– 13.30 panelistina OAJ:n koulutusja kasvatusaiheisessa vaalitapahtumassa Kauppakeskus Puuvillassa. klo 9–11 S-Marketin edustalla, os. Työmarkkinat kuitenkin tuntuvat suosivan opintojen aikaista aktiivisuutta, jota perheel lisiltä kertyy hyvistä syistä yksinasuvia opiskelijoita vähemmän. Opiskelijaelämä tuntuu rakentuneen railakkaan stereotyyppisen parikymppisen opiskelijan ympärille. Järvenpään Vesaisten vuosikokous to 28.2. Ilmoittaudu helsinki@vesaiset.fi / 050 575 5236. Orimattila. 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fi. Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A 1, ti 12.3. Naisjärjestöjen Pirkanmaan aluetoimikunnan järjestämä vaalipaneeli Lielahden kirjastolla Tuikesalissa pe 8.3. Kahvitarjoilu. Ke-ehdokas Jukka Mölsä tavattavissa tupailloissa: Pe 22.2. klo 18 Lahdessa, Reumayhdistyksen kokoustila, Vapaudenkatu 1 D. Lahti. Korkeakouluopiskelijoista noin joka kuudennella on lapsi tai lapsia. Ohjelmassa mm. Puhujina Janne Näsi, Sirkka-Liisa Anttila ja Reijo Kiskola. Os. Orimattila. Lahti. Ilmoittautumiset 26.2. klo 18 Ravintola Veronassa, Sibeliuksenkatu 1, Järvenpää. Paikalla myös ke Eerikki Viljanen. com, 0400 864 604. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. Kun on edistettävänä opintoja, orastavaa urakehitystä, järjestötoimintaa, harrastuksia, sosiaalista elämää ja omaa terveyttä, on vaikea kuvitella yhtälöön lisäksi lasta tai perhettä. klo 13 Karvian keskustan vaalitilaisuudessa Nuorisoseurantalo Sampolassa. Keskustaveteraanien kevätpäivä Lehmirannan lomakeskuksessa pe 29.3. Ke-ehdokas Janne Näsin puurojuhla Kapakanmäellä pe 22.2. Mukana kaikki vantaalaiset ehdokkaat. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppälahti 040 736 3290, markku
Hernesoppatarjoilu. Su 24.2. Haminan kj ja Kymenlaakson piiri. Vapaa pääsy, maksullinen narikka, vapaaehtoinen kahviraha. Vaalituvan avajaiset 1.4. Utajärvi. klo 16.30–17.30 Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Hallituskatu 3–5, 50100 Mikkeli. Karstulan kj. Mukana vpj Hannakaisa Heikkinen. Mukana piirin uusi tmj Mari Pohjavaara sekä sotkamolainen ke-ehdokas Timo Korhonen. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, kannattaa soittaa etukäteen. Su 3.3. klo 19 Konttilassa, Pomojentie 5. 22.2.2019 39 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Leppävirran Keskustanaisten vuosikokous 25.2. Ohjelmassa kahvia, Aila Paloniemen alustus, paneelikeskustelu, johon kaikilta ke-ehdokkailta 3 minuutin alkupuheenvuoro. Sääntömääräiset asiat sekä sääntöja nimenmuutos. alustamassa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen! Luvassa mm. La 23.2 klo 13 Muurame: Kalle ja Elina Tammivuori, Niittuahontie 60. Tupailta 26.2. Oulu. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin vuosikokous 29.3. klo 11–14 Laaksojen Raudan pihassa. klo 13.30–15.30 Harjumaan riistamajalla, Mikkelissä. klo 13 Eila Kalavaisen luona Hietamalla. klo 18 Karstulan lukion/Laaksolan koulun auditoriossa. klo 18.30 Kinnula: Hillevi ja Pekka Kanervio, Mikonkuja 5 B 1. klo 19 Paakarin Pysäkillä, Teollisuustie 1. Piirtoimisto: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tutustumme syvällä maan uumenissa olevaan taianomaiseen luolaan, jossa on Muumi-jääveistosnäyttely. Tupailta 2.3. Ilmoittautuminen www. klo 10–16 Posion koulukeskuksessa. Karstula. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. Mukana ehdokkaita! Savonlinnan py:n vuosikokous piiritoimistolla to 21.3. Käsitellään sääntömuutos. Klo 10–12 ulkoilutapahtuma yhdessä Vesaisten kanssa, Tornimäki, Metsä-Sairilantie 4, Mikkeli. klo 13. kello 19 Kahvila-Ravintola Leikarissa (Haminantie 261, Kotka). Pj Juha Sipilä Kymenlaaksossa ke 27.2. klo 13 Jokikylän koululla (Jokikyläntie 41, 90840 Haukipudas). www.keskusta. Huomaa muuttunut päivämäärä! Harjumaa-Vanhamäen py:n vaalitilaisuus su 31.3. Pohjois-Karjala Piiritoimisto: tmj Antti Varis 040 511 6787, antti.varis@keskusta.fi. Klo 12–14 Savitaipale, Savitaipaleen Talvirieha. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Paikalla myös alueen ke-ehdokkaita. Mäntyharjun kunnan valtuustosalissa, Koulutie 8, Mäntyharju. Perhepoliittinen ilta pe 8.3. Keskustan osastolla ke-ehdokkaita tavattavissa. Nivala. Leppävirran Keskustanuorten kokous 25.2. Ke-ehdokkaat Hannah Honkanen ja Markku Pakkanen esittäytyvät. klo 18 Kuhmoinen: Paloasema, Vellahdentie 1. klo 16–17 Kauppakeskus Hansa, Kouvola (Torikatu 3–5), klo 18–19 Kauppakeskus Pasaati, Kotka (Keskuskatu 10). Paikalla myös ke-ehdokkaita. pääministeri Juha Sipilä. Yleisötilaisuus klo 19 auditoriossa. Järj. Klo 14.30–15.30 Ristiina, S-market Ristiina, Brahentie 14. Ilmoittautumiset ja lisätietoa anne.herttuainen@ keskusta.fi tai 050 520 6042/Anne. Mukana pj Juha Sipilä. Klo 12.30–13.30 Savonlinnan Prisman piha, Nojanmaantie 15. Pe 1.3. klo 18.30 Pirjo ja Timo Karhumaalla (Isterintie 25). Klo 18.30–20 Parikkala, Särkisalmen Abc, Rinnekatu 1. klo 17 Hyvinvointitalo Kyöstin korvike, Kirkkotie 32, paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Johtokunta klo 18. klo 10–15. Vuosikokousasiat. Hirvensalmen Lounainen py:n vuosikokous ti 12.3. Järj. keehdokkaiden kyselytunti, vaalien viestintää sekä sairaanhoitopiirin terveiset. Juhlapuhujana elinkeinoministeri Mika Lintilä. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos. Yleisötapahtuma kaikille avoin! Utajärvi. klo 09–13 vetäjinä Antti Eklöf ja Olli Lappalainen. – la 13.4. klo 11 Maxinharjun majalla. klo 18.30, poliittinen katsaus. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. Katso loput aikataulut www.suomenmaa.fi –> keskustassa tapahtuu! Keskustanaisten Hietaman osaston vuosikokous la 23.2. Vaala. Pe 22.2. Tanssin tahdit takaa Jouni Keronen. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta. Puhujina ke, tri Seppo Kääriäinen sekä MEP Mirja Vehkaperä. Yleisötilaisuus, tarjoilua. Siikalatva/Pulkkila. klo 17 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntö muutos. Keskustanaisten Kouvolan yhdistyksen vuosikokous ti 19.3. klo 09–13 vetäjänä Jari Rautiainen. klo 11– 14 ja su 14.4. Tarjoilua. Keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden yhteisesiintyminen, EU-vaaliehdokkaat ovat myös tervetulleita: La 2.3. Sääntömääräiset asiat, yhdistyksen sääntömuutos ja päätös yhdistyksen purkamisesta ja yhdistymisestä Siikalatvan yhteiseen paikallisyhdistykseen. Tarjoilua. Etelä-Pohjanmaa Palstailmoitukset Suomenmaahan: jarjestot@suomenmaa.fi. klo 18 Luhanka: Kylätalo, Kotipellontie 1. klo 18 Leppävirran kunnantalo, kunnanhallituksen huone. Syväsmäen seudun py:n vuosikokous ma 4.3. Klo 11.15–12 Enonkoski, Salen piha, Säästötie 2. klo 12 eduskuntavaalitapahtuma, jossa tentataan ehdokkaita. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin vuosikokous su 31.3 klo 17 Sataman Herkku, os. Suuret vaalitanssit to 21.3. Klo 12–13.45 Imatra, K Neste Imatra, Korvenkannantie 71, pullakahvitarjoilu. Keskustan tilaisuuksia Karjalassa: Pe 22.2. klo 18 Kaukametsässä. klo 11 valtuustosalissa. klo 15 Matti ja Riitta Huttusella, os. klo 18, os. Elina Suoranta, 040 721 0636. Oulu. Keski-Suomi Piiritoimisto: Tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Äänekoskentie 31, Äänekoski. Kainuu Kainuun piirin vaalijuhla pe 1.3. 2.4. Paikalla keehdokkaat Jussi Ylitalo, Lauri Nikula ja Eija-Riitta Niinikoski. Klo 16.30–18 Rautjärvi, Simpeleen Teboil, Mäkiänkiläntie 2, pullakahvitarjoilu. Klo 14.30–15.30 Punkaharjun S-marketin piha, Kauppatie 10. Leppävirran kj:n vuosikokous 25.2. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullia. Siikajoki/Luohua. Oulun vaalipiirin ehdokkaita, mm. kerros). Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. Klo 11– 13.30 Imatra, Kävelykatu Koskenparras, Koskenparras 8, paikka 28, kahvitarjoilu. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Äänekoski. Muhos. EU-tapahtuma 17.3. Ke 10.4. Kenubiili kiertää Pohjois-Pohjanmaalla 25.–28.2., tarkempi aikataulu tulee pian! Lappi Posio. Tupailta pe 8.3. Paikalla myös ke-ehdokkaita. klo 09–17 vetäjänä Olli Pekka Nykänen. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 9–16 ja to 21.3. Arvontaa. Rokua Health & Spa (Kuntoraitti 2, Utajärvi). Hernesoppatarjoilu. Ulkoilmatapahtuma 16.3. Kärsämäki. Ajankohtaiskeskustelu metsästyksestä, paikalla maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Kahvitarjoilu klo 18. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Py:n vuosikokous to 28.2. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna ti 2.4. Ennen kokousta kahvit. Sääntömääräiset asiat ja uudet säännöt. Koparakeittojuhla Sodankylän kunnanvirastolla la 23.2. Mirja Vehkaperä. Kouvola/Ahvion–Länsi-Muhniemen py:n syysja kevätkokous su 3.3. Maalaiskartano Pihkalassa 31.3. Rantasalmen kj:n eduskuntavaalitapahtumatorilla S-marketin vieressä: 16.3. klo 18 Teija Vanhalalla, Pihtsalmentie 20 a, Savero. klo 16 piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa, 2. klo 10–16 ja su 24.2. Klo 17–17.45 Luumäki, Kahvila Satun Makiat, pullakahvitarjoilu. Klo 10–11.30 Ylämaa, Korupirtti, Kivikyläntie 7, pullakahvitarjoilu. klo 18.30 Keskustan piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. klo 17–19 Imatralla ABC Korvenkannan kabinetissa. Kahvitus klo 17. klo 18.30 Soili ja Voitto Niemelällä (Mökkiperäntie 14). Avoinna klo 9–15. klo 19 valtuustosali, Vaalantie 14. Kaikki keja EU-vaaliehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, kannattaa soittaa etukäteen.. Klo 14.30–16.30 Taipalsaari, K-Market Niivan piha, Kuhatie 12-14, kahvitarjoilu. klo 9–14. Mukana keskustan järjestöpäällikkö Pekka Reponen kertomassa järjestö työstä. Kouvola/Sippolan py:n vuosikokous ma 25.2. Toimisto Snellmaninkatu 37, Kuopio. Sotkamon kj:n vuosikokous la 2.3. Kj:n vuosikokous Willen olohuone ja keittiö -kokoustiloissa ke 6.4. Lukupiiri on osa Lukemisen unelmavuotta Mikkelissä. Kahvitarjoilu. Mukana mm. Paneelin pj:na Satu Koskinen. Vaalitilaisuus pe 8.3. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on ti ja pe klo 12, piiri mainittava. klo 13.30 Keskustan toimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 13 Pietarilassa, Elimäentie 46 B 11, Anjala. Su 24.2. Eduskuntavaalitapahtuma pe 22.2. Keskustellaan Anders Blomin Veljeskunnasta, joka kertoo kaiken lobbauksesta Suomessa. Sääntömääräiset asiat. Rokuan järjestöpäivillä 23.–24.2. klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. Mikkelin kaupungin py:n vuosikokous ti 19.3. klo 10–13 Lappeenranta, Kävelykatu Oleksi, kahvitarjoilu. klo 18 kahvila Sun Saimaassa, Porrassalmenkatu 25. Kahvitarjoilu. Sääntöuudistus ja muut vuosikokousasiat. Lisäksi keehdokkaiden esittelyä ja arpajaiset. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään py:n toiminnan kehittämisvaihtoehtoja. klo 19 Kestilän valtuustosalissa. Jääsken py:n vuosikokous to 7.3. Klo 10–12 Lemi, K-Market Särän piha, kahvitarjoilu, Iitiäntie 4, kahvitarjoilu. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Eija-Riitta Niinikoski sekä ke Tapani Tölli. klo 9–20. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Hirvensalmentie 22, Hirvensalmi. Makkaratarjoilu. Tottinkatu 15. 16.00 paluumatkalle, 17.30 Savonranta, 18.00 Kerimäki, 18.30 Savonlinna. Kaukovainion py:n vuosikokous 13.3. klo 13 Pihtipudas: Seppo Kahilainen, Rönnyntie 16. klo 17 Leppävirran kunnantalolla. Itä-Savon Vesaisten päiväretki Vesileppikseen la 16.3. Paikalla ke-ehdokas Pekka Aittakumpu. Lopuksi yleisökysymyksiä, jotka kerätään lapuille etukäteen ja niistä valitaan esitettävät. klo 14, os. Pj Juha Sipilä kierroksella ehdokkaiden kanssa Itä-Savossa su 17.3. – pe 5.4. Klo 14.15–15.15 Ruokolahti, Neste, Pikettivuorentie 1, pullakahvitarjoilu. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. Päävoittona viikko Kivijärvellä, lisäksi muita voittoja. Posion messut la 23.2. Tevaniementie 11. klo 09–13 vetäjänä Eero Eronen. Kärsämäki. klo 14 Monikkalan Hirvimäellä. 13.4. Kahvitarjoilu alkaa klo 18. Kahvitus ennakkoilmoittautuneille klo 18.30 ravintolassa. Peräpohjola Piiritoimisto: Tmj Kai Puro 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Anne Kalmarin kaurahiutaleiden pussitustalkoot. Aikataulu: 8.00 SLN linja-autoasema, 8.30 Kerimäki, 9.00 Savonranta/SALEn piha, 10.30 Vesileppis. klo 11–14. Tupailta 27.3. fb.com/perapohjola. Paikalla ke-ehdokkaat Juha Pylväs, Antti Rantakangas ja Hanna-Leena Mattila. Pohjois-Savo Piiritoimisto: Tmj Kimmo Valta, 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist, 0440 817 373, keskustanaisten tmj Kaija Väänänen, 044 369 9603. klo 11–12 ABC Savonlinna, Suuri Savontie 1. Kahvitarjoilu. Klo 13.30– 14.45 Vekaransalmen siltatyömaa, Sulkava. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.3. Su 24.2. Ma 25.2. Ma 8.4. sekä su 7.4. Mikkelin torilla maalismarkkinoilla Keskustan teltta ke 13.3. La 23.2. Hirvensalmen kj:n vuosikokous pe 26.4. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. Klo 9–10 Kangasniemi, S-market Kangasniemi, Otto Mannisentie 10. klo 15 Seija Väisäsellä. klo 9–17 ja to 14.3. Haukiputaan Jokikylän py järjestää yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta seminaarin aiheella ”Keskusta eilen, tänään ja Euroopassa” 16.3. Hinta sis. Mukana keehdokkaat Antti Rantakangas, Hanna-Leena Mattila, Juha Pylväs, Ulla Parviainen, Pekka Aittakumpu, Eija-Riitta Niinikoski, Jussi Ylitalo, Marjut Lehtonen, Mikko Kinnunen, Riikka Moilanen, Tuija Patana ja Vesa Riekki. klo 13 Länkipohja: Symppis ry, Länkipohjantie 21. Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. 30.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Sääntömääräiset asiat. fi. Sääntömääräisten asiat ja yhdistyksen sääntömuutos. Pj Juha Sipilä ja ehdokkaita pe 29.3. Huttulan py:n syysja vuosikokoukset su 24.2. keskusta.fi/Suomeksi/Piirit/PohjoisPohjanmaa/Suomeksi tai mirja.kaartinen@keskusta.fi, 044 015 5404. Nivala. Kärsämäki. Hernesoppatarjoilu. matkat, lounaan ja pääsyliput sekä lapsille liukurit! Aikuiset 50 €/hlö, lapset 4–12 vuotta 30€/hlö. Siikalatva/Kestilä. Vapaaehtoinen kahvimaksu + arpajaiset kulujen kattamiseksi. Kauppakeskus Hansa 2. Klo 10.45–11.45 Pieksämäki, Veturitori, Tallikankaankatu 3. Itä-Savo Itä-Savon piirin vuosikokous ke 3.4. Sodankylä. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa, 044 312 2982. Hirvensalmella pe 8.3 klo 18 ohjelmalliset vaali-iltamat seuratalolla, Pitäjäntie 9. www. Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. Kahvia ja Makkaraa. Perjantain printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon pe klo 12. Keittolounas. Tarjoilua. Tupailta 5.3. Karjala Kj:t ja py:t, lähettäkää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, kiitos. Savonlinnan torilla kevätmarkkinoilla keskustan teltta ke 20.3. fi/perapohjola. Keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin ehdokkaiden yhteisesiintyminen la 16.3., EU-vaaliehdokkaat ovat myös tervetulleita: Klo 9–10 Heinävesi, tori. Lounas noutopöydästä, ja sitten vietämme parituntisen pulahtamalla lämpimiin vesiin kylpylässä. Kahvitarjoilu! Klo 13–16 vaalitanssit, Kukkokoulu, Koulutie 1, Juva. Klo 13–14 Mikkeli, Kauppakeskus Stellan Tähtitori, Hallituskatu 3–5. Kestilä
tammikuuta arvioidessaan Suomen tulevaa talouskehitystä. toukokuuta, isänpäivä 10. Mille suomalaiselle urheiluliitolle 2019 on juhlavuosi. Milloin. Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscarpalkintojen jakaminen tapahtuu nyt 28. Siellä on työntekijöitä yhtä paljon kuin asukkaita Tohmajärvellä, tai Joutsassa, tai Pielavedellä tai melkein kuin Isossakyrössä... Kuinka monta Oscar-palkintoa yksittäinen elokuva en enimmillään saanut. helmikuuta. Uudenkaupungin autotehdas on tällä hetkellä Suomen suurin tehdas. Onko suomalaiselokuvia koskaan ollut ehdolla Oscar-palkinnoille. Alla oikeat vastaukset. oli ehd olla kat ego ria ssa par as lyh yte lok uva 201 4, 3) Suo mes sa ei vir alli sta mie ste n päi vää – 199 9 alkae n kan sai nvä lin en mie ste n päi vä 19. 5. 8. Millä korkeudella ilmakehässämme leiskuvat nuo taivaan tulet, revontulet. Kunniagallerian jäsenet valitsee Suomen urheilumuseon säätiön raati. Suomen kalenterissa on tänä vuonna naisten päivä 8. . Täyttääkö 100 vuotta Suomen Palloliitto, Suomen Pesäpalloliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Urheiluliitto vai Työväen Urheiluliitto TUL. 3. Revontulien nimi on peräisin vanhasta uskomuksesta, jossa kettu juoksee tuntureilla pakkasyönä viuhtoen lumikinoksia hännällään niin, että kipinät sinkoavat yötaivaalle. 40 22.2.2019 8 5 2 4 5 6 3 9 8 3 6 4 5 2 2 7 4 8 1 7 2 3 1 4 6 2 7 4 7 3 3 7 1 5 6 4 7 1 8 5 9 2 3 6 4 2 5 4 6 3 1 7 9 8 9 3 6 7 4 8 1 5 2 6 2 5 9 7 4 8 1 3 8 7 9 1 2 3 6 4 5 1 4 3 8 5 6 9 2 7 4 9 7 3 1 5 2 8 6 3 8 2 4 6 9 5 7 1 5 6 1 2 8 7 4 3 9 5 3 6 3 8 7 9 6 5 9 1 4 7 2 9 4 2 9 8 2 8 6 5 4 5 7 2 3 9 6 8 1 4 6 1 3 4 5 8 9 2 7 9 4 8 7 2 1 3 6 5 2 9 7 1 3 5 4 8 6 1 6 4 8 7 9 2 5 3 8 3 5 6 4 2 1 7 9 4 2 6 5 1 3 7 9 8 7 5 9 2 8 4 6 3 1 3 8 1 9 6 7 5 4 2 8 5 2 4 5 6 3 9 8 3 6 4 5 2 2 7 4 8 1 7 2 3 1 4 6 2 7 4 7 3 3 7 1 5 6 4 7 1 8 5 9 2 3 6 4 2 5 4 6 3 1 7 9 8 9 3 6 7 4 8 1 5 2 6 2 5 9 7 4 8 1 3 8 7 9 1 2 3 6 4 5 1 4 3 8 5 6 9 2 7 4 9 7 3 1 5 2 8 6 3 8 2 4 6 9 5 7 1 5 6 1 2 8 7 4 3 9 5 3 6 3 8 7 9 6 5 9 1 4 7 2 9 4 2 9 8 2 8 6 5 4 5 7 2 3 9 6 8 1 4 6 1 3 4 5 8 9 2 7 9 4 8 7 2 1 3 6 5 2 9 7 1 3 5 4 8 6 1 6 4 8 7 9 2 5 3 8 3 5 6 4 2 1 7 9 4 2 6 5 1 3 7 9 8 7 5 9 2 8 4 6 3 1 3 8 1 9 6 7 5 4 2 1. Parhaille elokuville, tekijöille ja näyttelijöille jaetaan Oscar-pysti kaikkiaan 24 kategoriassa. 6. 10. 9. Sellaisia elokuvia on kolme. Eli paljonko. 4. Toimitusaika 5–10 päivää. Paljonko 0,7 litran pullo maksaa. Keitä seuraavista ei vielä ole nimetty Hall of Fameen: Mika Myllylä, Eero Mäntyranta, Matti Nykänen, Seppo Räty, Teemu Selänne. 2. maaliskuuta, äitienpäivä 12. ”Pelkään, että Juha Sipilää tulee ikävä”, totesi Nordean pääekonomisti Talouselämä-lehdessä 16. Tietotesti ??. Tällä hetkellä Hall of Fameen on nimetty 63 edesmennyttä tai elävää henkilöä. Noin... HUPSISTA! SuomenmaaSSa (15.2.) oli väärä ratkaisu ristikolle. mar ras kuu ta, 4) Juh a Sip ilä , 5) 450 0, 6) 999 9,9 1 eur oa, 7) Aki Kan gas har ju, 8) 80– 600 km , 9) TU L, 10) Myl lylä, Män tyr ant a, Nyk äne n. Alkon nettihinnaston kallein juoma on extra-konjakki Hardy L’Automne Lalique. Vas tau kse t: 1) 11 Osc aria : Ben -H ur 195 9, Tit ani c 199 7, Tar u sor mus ten her ras ta: Kun ink aan pal uu 200 3, 2) Aki Kau ris mäe n Mie s vai lla men nei syy ttä oli ehd olla kat ego ria ssa par as vie ras kie lin en elo kuv a 200 2 – Sel ma Vilh use n ohj aam a ja Kir sik ka Saa ren käs iki rjo itt am a Pitä äkö mun kai kki hoi taa . Kuka on tuo pääekonomisti, joka äskettäin nimitettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtajaksi 11.3.2019 alkaen. huomio! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa.fi ja valitse ”Mielipiteet” Sh utt ers to ck. Kuka on nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista pitkäaikaisin eli valittiin tehtävään 2012: Sari Essayah, Antti Rinne vai Juha Sipilä?. 7. Sen jäsenet ovat ”henkilöitä, jotka ovat kuuluneet lajissaan maailman eliittiin tai heillä on ollut muuten poikkeuksellinen merkitys urheilun historiassa”. marraskuuta ja miesten päivä... Suomen urheilulla on oma Hall of Famensa, Kunniagalleria
Hokkuspokkustemppuja ei ole, mutta esimerkiksi investointien tasausjakson pidennys ja kuluttajien mahdollisuus hyödyntää alhaisen sähkönhinnan hetkiä älyverkkojen myötä ovat kuluttajia hyödyttäviä ehdotuksia. Ehdotan , että energiaveron palautuksia yrityksille ei jatkossa maksettaisi fossiilisesta energiasta. Laki velvoitti sähköverkkoyhtiöitä käynnistämään miljardien eurojen investoinnit. Porrastettu sähkövero hillitsemään nousevia siirtohintoja kimmo tiilikainen vieraskolumni. Professori Jarmo Partanen selvitti pyynnöstäni, löytyi sikö muita keinoja siirtohintojen pitämiseksi kurissa. SikSi esitän, että sähköveroa alennettaisiin porrastetusti. Mistä sitten rahat kuluttajien sähköveron kevennykseen. Suomessa sähkön hinta kuluttajille on EU:n keskitasoa. Kirjoittaja on asunto-, energiaja ympäristöministeri (kesk.). Tilanne on saavutettava vuoteen 2028 mennessä. Vaikeissa oloissa toimiville yhtiöille voidaan antaa jatkoaikaa aina vuoteen 2036 säävarman verkon toteutukseen. Näitä viemme työja elinkeinoministeriössä eteenpäin. Laissa asetettiin sähkön toimitusvarmuudelle rajat. Ruotsissa vastaava alueellinen porrastus on käytössä kuluttajien sähköverossa. Sähkön kulutuksesta, sen siirrosta ja veroista. Sähkö puolestaan tuotetaan jo nyt Suomessa yli 80 prosenttisesti päästöttömästi. Taajamissa sähkökatkot saavat kestää enintään kuusi tuntia ja haja-asutusalueilla 36 tuntia. Porrastettu sähkövero toisi helpotusta näiden alueiden asukkaiden sähkölaskuun. Toimintojen sähköistäminen on merkittävä keino alentaa päästöjä, sillä uusiutuvan sähkön lisääntyminen ja Olkiluoto kolmosen käynnistyminen tekevät sähköstämme entistä puhtaampaa. Eduskunta päätti vuonna 2013 laajojen myrskytuhojen jälkeen, ettei pitkiä sähkökatkoja suvaita. Tämä olisi myös ilmaston kannalta perusteltua. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, missä sähköverkkoa on paljon asiakasta kohden, on korotuspaine suuri. Sähkön siirtohintojen nousupaineita on hiljattain hillitty esityksestäni jo kahdella parannuksella. Fossiilinen, päästöjä aiheuttava energia yrityksille kallistuisi. Vanhentunut ja häiriöille altis sähköverkko on uusittava. Siirtohintojen vuotuisille korotuksille tuli 15 prosentin katto estämään räikeitä korotuksia. Verot kerätään sähkön siirtolaskun yhteydessä, joten kuluttajalle siirto näyttäytyy erityisen kalliina. Porrastettua alennusta ei pidä kuitenkaan tehdä korottamalla veroa kaupungeissa, missä monet muut ihmisten elämisen kustannukset ovat korkeammat kuin maaseudulla. Kuluttajan sähkölasku koostuu keskimäärin kolmesta yhtä suuresta osasta. Harvaan asutuilla alueilla jatkoaikoja onkin jo haettu ja myös myönnetty. 42 22.2.2019 Sähkön häiriötön saanti on yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksiä. Investointien tahdissa sähkön siirtohinnat ovat nousseet. Tästä säästyvällä summalla voitaisiin kattaa kuluttajien sähköveron alentamista
Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 22.2.2019 43 IhanteellInen työelämä on sellaista, että hoidetaan hommat. on tullut istutuksi ja on tullut oltua fläppitaululla. Se on kuulkaa Yleisradio, verovaroilla toimiva puuhastelupaikka, joka ”kilpaillessaan” on matkinut kaupallisten radioiden huonoimmat maneerit. vain niin, ainakin minulle suurimmat ongelmat on aiheuttanut a4, eikä nyt puhuta audin malleista vaan arkkikoosta. olen humpuukiukko, pärjään siellä esittämässä kyllä. kehuttiin ennakkoluulottomaksi, arvatenkin energiansäästö edellä tässä mennään, avaisitko jari vähän, niin otamme siitä kopin. kirjoitin kerran idealistaan ”vihreän pitsan maa”, tiedä vaikka olisin ollut kännissäkin. juurisyyanalyysi. visuaalinen johtaminen, jee! mistä ne keksivät. Jari Nenonen Voi mitä länkytystä! Viiteryhmäkartoitus on tietysti ihan pakollinen.. Buahhahhaa! tämä kaikki tuli mieleen kun luin Kauppalehdestä, kuinka firmassa saadaan aikaan kilpailukykyä Leanilla. kursseja on järjestetty maailman sivu. on sovellettu yhteistä visiota. Se ei tarkoittanut mitään, olihan pastissi senaikaisesta vihreän kullan maa -telkkarisarjasta, eikös siinä jotain evoloita ollut. no mIkäs se on tällainen firma, jonka niin täytyy nähdä vaivaa kilpailukykynsä eteen. arvovirtakuvaus. eduksi on tietysti, jos on hyvä porukka ja kohtuullinen liksa. analysoidaanpa nyt juurisyyt. Shop-floor-management toki muistetaan mainita. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. ketterässä kiihdyttämössä on sovellettu sellaisia työkaluja kuin sprinttimalli, retrospektiivi, feedback loop (liian vähän on englanninkielisiä nimikkeitä), demo ja kokeilukulttuuri. Henkilöstökonsultit, väijyvät sudet, tietävät, että firma kuin firma on joutunut budjetoimaan blaa-blaa-koulutukseen rahaa. vaikuttaa valokuvausliikkeen nimeltä; arvo virta kuvaus. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. kun aamujuontajat puhuvat itsestään ja pienestä elämästään, niin se on julkista palvelua. miksi olemme täällä, mikä on se syy. näin firma on saanut kilpailukykyä ja vähentänyt hukan tuottamista. Se kyllä käydään poimimassa pois. eikä työpsykologia, joka horii parhaat sämpylätkin. että voi kun ei tulisi sitä powerpoint-ihmistä. viiteryhmäkartoitus on tietysti ihan pakollinen, viiteryhmäkehys olisi kanssa mukava sana. tussilla kun huiskaisee, omalla vuorollaan, hihat käärittyinä muutaman järjettömän sanan taululle, niin konsulttikin innostuu. a3-ongelmanratkaisua. Sielläpä sitä onkin työkaluja. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk