mies Maakunnan. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / 22.3.2019 / 4,80 € Muuttoliike kasvattaa eläMisen kuluja Ilmiöt silaMuskodin tavoitteena arvokas vanhuus Elämä Vieraskolumni vaalit ovat vähäosaisten vaikuttaMiskanava Markku rossi on pelastanut MieluuMMin savolaisten haMpaita kuin pyrkinyt puoluejohtoon
2 22.3.2019 sisältö 22.3. 18. 2019 Hyvinvointi elämäntehtävänä Martti Talja on toiminut lääkärinä, sote-hallinnossa ja kansanedustajana s
Miksi näin. Juha Rehula s. 20 Juha Sipilän viesti kiinnosti Itä-Suomen kampanjakierroksella s. 22.3.2019 3 On perusteltua kysyä, hyväksymmekö me vapaavuorelaisen ajattelun vain muutaman kaupunkikeskuksen paremmasta tulevaisuudesta vai onko meillä vaihtoehtoja. 8 Vaasan vaalipiirissä taistelutahtoa ja maakuntauskollisuutta s. 29 Tutkijalla on väliä Yksi väittää tuloerojen revenneen, toinen todistaa toisin. s. 12 Puolueet 2019 Keskusta Vaasan vaalipiiri Eduskuntavaalit. 39 Vasemmistoliitto haaveilee punavihreästä hallituksesta s
Tunnen hyvin Jari Lepän ja olen varma, että minkään muun puolueen maatalousministeri ei olisi pystynyt siihen, mitä Jari on tehnyt. Olen todennut, että ymmärrän kyllä suuttumuksen, mutta eihän suuttumuksen vuoksi kannata ampua itseään jalkaan. Näitä ja monia muita vaalikysymyksiä ja -vastauksia kannattaa nyt asetella – Facebookissa, Shellin baarissa, eri medioiden keskustelupalstoilla, WhatsAppissa ja kaikkialla. Näin Manninen vastasi: ”Hyvin usein politiikassa olen saanut viestiä, että jos jokin asia ei hoidu, niin äänestän seuraavissa vaaleissa kokoomusta tai jotakin muuta puoluetta. Vastaus on ollut, että ei tietenkään, mutta kun minua niin suututtaa. Eihän mikään muu puolue edes välitä koko maaseudusta, saati puolustaisi sitä. Syynä siihen on puheenjohtaja Juha Sipilä. Sopii kysyä: ”Uskotko Sinä, että kokoomus, SDP tai joku muu puolue hoitaa maaseudun asioita paremmin kuin keskusta?” Tuskin sellaista kukaan voi uskoa. Mannisen viestin voi laajentaa kaikkiin maaseutua koskeviin asioihin – maalla asumiseen, liikenteeseen, palveluihin. Hän tietää ja tuntee asiat ja osaa myös hoitaa niitä aina niin hyvin kuin se on mahdollista.” Siis: ”Olen varma, että minkään muun puolueen maatalousministeri ei olisi pystynyt siihen, mitä Jari on tehnyt.” Manninen kertoo havainnollisesti suomalaisen politiikan perusasian. Silloin keskusteltiin galluptuloksesta, jonka mukaan osa maatalouden harjoittajista olisi vaihtamassa keskustasta johonkin toiseen puolueeseen. Se katkaisi kerralla keskustan huonon kierteen.” Politiikkaan kuuluu myös politiikan tekemisen taito. On tehtävä kompromisseja, keskustankin. Pääkirjoitus To m m i H alk os aa ri. Yhteistyöllä on aina hintansa. Nyt kysytään politiikan tekemisen taitoa Äänestäjät ovat nyt kiinnostuneita keskustasta. Hänestä keskustaväki saa melkein ylpeillä. Olen vastannut, että parhaamme teemme, mutta emme pysty yksin päättämään.” Sen jälkeen olen kysynyt, että uskotko Sinä todella, että kokoomus tai SDP hoitaa aluepolitiikkaa paremmin kuin keskusta. Kirjoittipa Suomen ehkä arvostetuin politiikan toimittaja Unto Hämäläinenkin Ylen kolumnissaan (11.3.) näin: ”Olen 1980-luvun alkupuolelta seurannut toimittajana politiikkaa ja nähnyt monenlaisia temppuja, mutta en muista yhtä taitavaa siirtoa kuin Juha Sipilän eroilmoitus oli. Kunpa keskustaväkikin sitä nyt osaisi, niin hyvä tulisi. Äänestäjät tarvitsevat tietoa, ja he ovat nyt kiinnostuneita keskustasta. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 22.3.2019 E ntinen keskustan kansanedustaja ja ministeri Hannes Manninen kirjoitti hyvin jokin aika sitten Suomenmaassa. Seuraavaan hallitukseenkin tarvitaan ainakin kolme puoluetta, ehkä enemmän. Mikään puolue ei voi päättää yksin. Tämä on näkynyt kaikissa viime päivien tilaisuuksissa. Sitä Sipilä osasi
Joskus hiljaisen uutispäivän pelastavat pahennusta aiheuttavat, Eduskuntatalon pylväisiin kiivenneet ympäristöaktivistit. arKi Eduskuntatalon seinien sisällä vääristää helposti asioiden mittasuhteita. Kansanvallan pyhätön salat ovat auenneet töitä paiskiessa, vaikka en voikaan puhua vuosikymmenien syvällä rintaäänellä – kuten monet talon konkaritoimittajat. Tosin yleensä raflaavimmat lausahdukset ja raskaimmat huolet kuulee vasta, kun napsauttaa nauhurin kiinni. vuonna 1984 presidentti Mauno Koivisto vertasi eduskunnan toimittajia sopulilaumaan, joka seuraa kiihkeästi kulloistakin mielipidejohtajaa. Santeri Lampi. Kun peiliin katsoo, arviota on vaikea kiistää. Kun väijyy tuntikausia sosiaalija terveysvaliokunnan ovella, mietinnön myöhästyminen päivällä tai kahdella tuntuu pienen hetken maailman tärkeimmältä asialta. Yhtä kaikki, eduskunnan toimittajat kyttäävät aamusta iltaan uutisia korvat höröllä. Tällä viikolla tomu taistelutantereella on kuitenkin laskeutunut ja perinteikäs talo odottaa uutta vaalitulosta. Hänestä päivän polttavien uutisten seuraaminen on ”vähän kuin C-kasetin nauhoittamista: vanha biisi pyyhkiytyy pois uuden tieltä”. Yleensä tunnelma tiivistyy pitkin päivää, joten käytävät ja salit hiljenevät vasta myöhään illalla. Pitkän linjan eduskuntatoimittajan, kollegani Pekka Pohjolaisen luonnehdinta Journalisti-lehdessä (2/2019) osuukin naulan kantaan. Verkkouutisoinnin myötä juttuja tuutataan ulos niska limassa – etenkin skandaalinkäryisinä hetkinä. Kansanedustajat hörppivät juhlamokkaa legendaarisessa kuppilassa tärisevin käsin ja silmin nähden hämmentyneinä. Viikkoja kestänyt valiokuntien ovilla kyttääminen sai loppuhuipennuksen, joka löi lähes kaikki ällikällä. Kahvitauolla toimittajat onkivat kansanedustajilta luottamuksellisia taustatietoja keskeneräisestä lainvalmistelusta. Vaikka Arkadianmäen toimittajat juoksevat pitkälti samojen skuuppien perässä, päivän puheenaiheita käydään läpi porukalla istuntosalin alapuolella pressihuoneessa. Sopulin sormet syyhyäisivät jo ruotimaan tulevan kevään kuohahduksia, mutta onneksi pääministeritentit lievittävät pahimpia vieroitusoireita. Toisinaan sylki roiskuu kyselytunnilla, kun verbaalivirtuoosit ottavat mittaa toisistaan. Yleensä eduskunnasta välittyy kotisohville uutispätkiä, joissa poliitikot kommentoivat kohuja toimittajien ojentelemat nauhurit puoliringissä ympärillään. Myös eri puoluelehtien reportterit paiskivat hommia rinta rinnan ja tiedonjyväsiään toisilleen kohtuullisesti jaellen. Toimittajat parveilivat heidän ympärillään lausuntoja kärttäen. 22.3.2019 5 Toimittajalta Eduskunnan sopulit Kahden viiKon takainen hallituksen ero oli lyhyen eduskuntatoimittajan urani uutispommi. itselleni eduskunnan suurimpia yllätyksiä oli eri medioita edustavien journalistien keskinäinen yhteistyö. Kun päivän viimeinen juttu on paukutettu verkkoon, läppäri sujahtaa laukkuun odottamaan seuraavaa aamua. Esimerkiksi sote-vuotojen perässä toimittajat laukkasivat ympäri taloa vetävät lööpit mielessä siintäen
Viikko on tosiaan pitkä aika politiikassa. Katainen ajoi ensin kuntamäärän leikkausta, sitten kävi Stubbille 18 maakuntaa ja nyt Orpolle rapiat 300 kuntaa on ok. Kyllä tuossa kokoomuksen ajatte lussa alkaa tippua. Timo Haapala Twitterissä Demarit ja keskusta haluavat soten kokonaisuudistuksen. Voiko niissä nähdä jälkiä vastuun raskaasta taakasta. Jättääkö pääministeriys jäljen. Siinä ero. Ajassa Sanottua 6 22.3.2019 Ja ri La uk ka ne n AlexAnder Stubb kesäkuu 2014 – toukokuu 2015 Ja ri La uk ka ne n Jyrki kAtAinen kesäkuu 2011 – kesäkuu 2014 H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va M aiju To rvin en MAtti VAnhAnen kesäkuu 2003 – kesäkuu 2010 Nyt ollaan siis tilanteessa, jossa Demarit ajaa 18 sote-aluetta (”sotekuntaa”), mutta kokoomus kannat taa kuntiin perustuvaa mallia. Juha Sipilän olemuksesta riutumus näytti häviävän yhtä aikaa soteparran kanssa. Suomenmaa kokosi viimeisimpien pääministerien kuvat heidän hallituskautensa alusta ja lopusta. Kokoomus puolestaan kokonaisulkoistuksen. Heikki Pursiainen Twitterissä Samuli Vänttilä Pääministeriys on rankka pesti. Sitä voi jokainen itse arvioida. Tuomas Vanhanen Twitterissä M aiju To rvin en Ja ri La uk ka ne n MAri kiVinieMi kesäkuu 2010 – kesäkuu 2011 Ja ak ko M art ika in en Ja ri La uk ka ne n JuhA Sipilä toukokuu 2015 – maaliskuu 2019 (jatkaa toimitus ministeristön pääministerinä). Moni muistaa vaikkapa Jyrki Kataisen väsyneet kasvot hänen hallitus vastuunsa aikana
Rima korkealla taloustavoitteissa 75 % Ty öl lis yy s. Sekä SDP:n suunnittelemat menolisäykset että kokoomuksen vaalilupaukset huolestuttavat keskustalaisia. Jari Leppä keskustan verkkosivuilla ”Ruusut ja apilat ovat nyt samalla kedolla” Pauliina Pohjala Seuraavan hallituksen pitää nopeasti tietää, mitä se tekee sotelle, perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) korostaa. – Koulutusja sosiaalipolitiikan pitää korostua, jotta yhä useampi kykenee työllään elättämään itsensä ja perheensä, varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni arvioi. – Jatkuuko tällä vaalikaudella tuloksia tuottanut poli tiikka ja tekemisen meininki, keskustan talousasiantuntija, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä herättelee pohtimaan. Se tarkoittaisi 100 000 uutta työpaikkaa. Puolueiden malleissa on sama määrä alueita ja vaaleilla valitut päättäjät. Kuntaja uudiStuSminiSteri Anu Vehviläinen (kesk.) myönsi suoraan olevansa kokoomukseen pettynyt, koska maakuntapohjaista mallia on tehty yhdes sä koko vaalikausi. Keskustassa ihmetellään suuresti kokoomuksen suunnanmuutosta. – Se oli sellaista ajattelua, joka ehkä sopii Suomen suurimmille kaupungeille, mutta se ei ollut ajattelua koko Suomesta, Saarikko sanoi keskustan sotetiedotus tilai suu des sa viime viikolla. Rinteen kommentit eivät kyllä tuoneet ainakaan minulle selvyyttä. Yksi teema vie tietysti tilaa keskeisiltä vaaliviesteiltä, mutta toisaalta SDP on lähentynyt ilmastoasioissa vihreitä ja nostaa teemaa vahvasti esille. – SDP on julkistanut miljardien menolisäykset ilman tietoa lupausten rahoittamisesta. vuoden 2015 eduskuntavaalien alla Suomen talousnäkymät olivat synkät: työttömyys kasvoi ja velkaantuminen vauhdittui edellisen hallituksen jäljiltä. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus sai kuitenkin taitettua kurjistumiskehityksen, kun työllisyysaste nousi yli 72 prosenttiin ja 140 000 ihmistä löysi uuden työpaikan. – Mistä kokoomus leikkaisi, pienituloisilta ihmisiltäkö, ellei uudistusta tehdä. Mia Peltola Twitterissä Lihaverojupakka harmittaa Rinnettä selvästi. – Isäntäkuntamalli ei ainakaan olisi kansanvaltaisuutta, Vehviläinen huomautti. Tällainen elintarvikkeiden hinnan nostaminen ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa. Saarikon mielestä keskustan ja SDP:n malleissa on niin paljon yhteistä, että ne ovat hyvä lähtökohta jatkokeskusteluihin. SdP:n ja keskustan sote-mallit ovat paremmin yhteen sovitettavissa. Elina Ranta Ilta-Sanomissa Lihavero iskisi myös kaikkein köyhim piin, koska veron myötä lihan hinta nousisi. Kokoomus on puolestaan esittänyt mittavia veronkevennyksiä, Kulmuni päivittelee. Verotusta kevennettäisiin maltillisesti. Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen muistutti, että sote-uudistuksella tavoitellaan sote-kustannusten kasvun hillintää kolmella miljardilla eurolla. vaiKKa maailmantaloudessa riittää epävarmuustekijöitä, keskusta aikoo kammeta Suomen työllisyysasteen 75 prosenttiin. – Ruusut ja apilat ovat nyt samalla kedolla. Puolue näkee tuoreessa talousja verolinjauksessaan, että juuri osaaminen on tulevaisuudessa talouskasvun moottori. Kokoomusjohtaja Petteri Orpo linjasti vastikään, että puolueen lähtökohta soteuudis tuk sel le on nyt kuntapohjainen järjestelmä. Miten kestävän kehityksen arvonlisävero suhtautuu lihaan. Lisäksi keskusta jatkaisi julkisen talouden vahvistamista ja kestävyysvajeen kuromista umpeen. Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula toisti Saarikon aiemmin esittämän vertauksen, joka oli hänen mielestään osuva. Ajassa Sanottua 22.3.2019 7 Edelleenkin SDP:n kanta lihan verot tamiseen epäselvä. Sh utt ers to ck Sh utt ers to ck Santeri lamPi KeSKuSta haluaa pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan osaamissopimuksella, jolla puolue tavoittelee koulutukseen pohjautuvaa korkeaa työllisyyttä. Keskusta haluaa monialaiset maakunnat, SDP 18 ”sote-kuntaa”
EhdoKasasEttElussa vasemmistoliitto näyttää onnistuneen kohtuullisesti. Se, nähdäänkö Li Anderssonin vasemmistoliittoa hallituksessa kevään vaalien jälkeen, riippuu oman suorituksen lisäksi jälleen kerran myös muista. Tällä vuosituhannella käydyissä eduskuntavaaleissa puolue on menettänyt tasaisella tahdilla seitsemän kansanedustajaa ja neljä prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Anderssonin suosio taannee VarsinaisSuomen toisen paikan ja eläkeläisäänestäjiä voi Uudellamaalla puhutella Esko Seppänen, 73, joka yrittää paluuta eduskuntaan 23 vuoden poissaolon jälkeen. Jos SDP nousee pääministeripuolueeksi, nähdään vasemmistoliitto jälleen hallituksessa jokseenkin varmasti, muussa tapauksessa oppositiotaival saanee jatkoa. Nuorista äänestäjistä vasemmistoliitto kilpailee vihreiden kanssa pitkälti samoilla ihmisoikeusja ympäristöteemoilla, mutta on jäänyt alakynteen. Puolueen perinteisellä tukialueella Oulun vaalipiirissä vasemmistoliiton lista on suorastaan väkivahva. Vasemmistoliitto on toistaiseksi kelvannut mukaan kaikkiin sen olemassaolon aikoina koottuihin sinipunahallituksiin, koska SDP ei ole halunnut jättää vasenta kylkeään piestäväksi. Hiljaa hiipunut vasemmistoliitto odottaa jälleen SDP:n vaalivoittoa PUOLUEET 2019 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä Pekka Pohjolainen li andErsson EsKo sEppänEn paaVo arhinmäKi. Helsingissä puolueen kansanedustajille Paavo Arhinmäelle ja Silvia Modigille antavat taustatukea tai vetoapua monet kulttuurivasemmistolaiset. Puolueen 12 kansanedustajan ryhmästä Kari Uotila ja Annika Lapintie päättävät uransa. Vasemmalle laidalle unohdettu Jos SDP nousee pääministeripuolueeksi, nähdään vasemmistoliitto jälleen hallituksessa jokseenkin varmasti. Vaasan , Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen vaalipiireistä vasemmistoliitolla ei ole nykyisin edustusta, ja tuskin on tulevassakaan eduskunnassa. 8 22.3.2019 Kun paiKKa on oppositiossa ja gallup-käyrä jyystää tasaisesti 10 prosentin alapuolella, puolueen voi olla vaikea päästä puheenaiheeksi edes vaalien alla. Puolueen edellinen hallitustaival katkesi kehysneuvotteluihin 2014, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen leikkaukset eivät enää maistuneet. Kannatuskehitystä jäytää sekin, että entisiä SKDL:n äänestäjiä on vuosi vuodelta vähemmän. Monelle muulle vasemmalla kallellaan olevallekin kynnys äänestää entisten kommunistien perillisiä on pysyvästi liian jyrkkä ja henkinen raja SDP:n ja laitavasemmiston välissä liian korkea. Vahvoilla ovat paikkansa uusimista yrittävän Katja Hännisen lisäksi paluuta yrittävät Anne Huotari ja Risto Kalliorinne. Kansanedustaja Hanna Sarkkisesta povataan ääniharavaa ja paikkaluku saattaa nousta yhdellä. Andersson saa ja vie puolueensa saamasta julkisuudesta hämmästyttävän osan, mutta puolueen kannatusta puheenjohtajan suosio ei ole nostanut. Anderssonin sanavalmiuden alta löytyy kuitenkin hyvin perinteinen vasemman laidan oppositiopoliitikko, jolta ei tuoreita ja yllättäviä poliittisia avauksia juuri kuule. Ääniä yritetään haravoida myös eurovaaleihin osallistuvan mepin Merja Kyllösen ehdokkuudella. Puolueen nuori turkulainen puheenjohtaja Li Andersson vie puolueensa eduskuntavaaleihin ensimmäistä kertaa. SKDL:n seuraajaksi vuonna 1990 perustettu Vasemmistoliitto on onnistunut voittamaan vaalit vain kerran, vuonna 1995 suuren laman jälkeen
Suomi on toiminut Arktisen neuvoston pu heenjohtajamaana viimeiset kolme vuotta. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Arktinen mahdollisuus Keskustan ryhmä kiitti luopuvia konkariedustajia Ajassa Risto Luodonpää kunnioitettAvAA osaamista, huikea määrä kokemusta, valtavan paljon hiljaista tietoa. Mauri Pekkarinen, Sirkka-Liisa Anttila, Seppo Kääriäinen, Timo Kalli, Kauko Juhantalo, Markku Rossi, Mikko Alatalo, Tapani Tölli, Niilo Keränen, Pekka Puska ja Anne Berner saivat kollegoilta lämpi mät kiitokset, kuten myös eläkkeelle jää mässä oleva pitkäaikainen eduskuntaryh män työntekijä, nykyinen pääsihteeri Seija Turtiainen. Kat setta on syytä kääntää myös pohjoiseen. 22.3.2019 9 Täällä Bryssel Arktisen alueen merkityksestä ja kasvusta puhutaan paljon. Muun muassa näin kuvaili keskustan eduskuntaryhmän sivistys ja sosiaalipolitii kan asiantuntija Terhi Peltokorpi Facebook päivityksessään keskustan kokeneiden kan sanedustajien kunniaksi järjestetyn kahvi tus ja kukitustilaisuuden tunnelmia. Yhteistyö pohjoisessa on jatkunut suurvaltojen, myös Venäjän kans sa. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa, kun Suomes ta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019. Kaikessa pohjoisen alueen toi minnassa on huomioitava siellä elävien ihmis ten tarpeet, perinteiset elinkeinot ja alueen ih misten osaaminen. Tämä on arvokasta hyvien naapurisuhteiden ja rauhan rakentamisessa. Taloudellisten seikkojen lisäksi on huomioi tava, että arktisella alueella asuu noin neljä mil joonaa ihmistä. Pohjoinen on mahdollisuus koko maailmalle. Keskustan eduskuntaryhmästä peräti 11 kansanedustajaa ei ole enää ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Mitään ei voi tuoda tai viedä ilman paikallisten asukkaiden hyväksyntää. On sy vennetty arktista yhteistyötä ja pyritty varmista maan sen jatkuvuus, Suomen maakuvaa on vah vistettu ja arktista osaamista tehty tunnetuksi. Suomi on valmis isännöimään arktista huippu kokousta kuluvan vuoden loppupuolella. Suomella on tilaisuus olla vaikuttamassa EU:n arktisen politiikan tuleviin suuntaviivoihin. Suo mi on pyrkinyt korostamaan Pariisin ilmastoso pimuksen toimeenpanoa ja YK:n kestävän kehi tyksen tavoitteita arktisessa yhteistyössä. Yhteistyön lomassa voi kes kustella muustakin. Euroopan huo mio ja pääpaino on nyt etelässä ja idässä. Euroopan parlamentin poh joisimpana meppinä tunnen velvollisuudekse ni pitää tätä keskustelua yllä. Vaikka ItäUkrainan ja Krimin valtauksen ta kia EU on asettanut Venäjälle kohdennettuja pakotteita, arktisella alueella on tehtävä yh teistyötä muun muassa ympäristökysymyksis sä, liikenneyhteyksien rakentamisessa sekä ih misoikeusasioissa. Pohjoisen taloudelliset mahdollisuudet liitty vät ennen kaikkea rikkaisiin luonnonvaroihin, metsiin, kaivoksiin, energiaan ja matkailuun. Maailmanpolitiikan valtasuhteiden jän nit tyessä arktinen diplomatia voi tulla tulevaisuu dessa tosi tarpeeseen. – Kiitos teille kaikesta siitä, mitä olette tinkimättä tehneet näiden vuosien aika na keskustan ja suomalaisten hyväksi, ai na demokratiaa ja kansanvaltaa puolusta en, itsekin kansanedustajana vaikuttanut Peltokorpi kirjoitti. Te rh i Pe lto ko rp i
Henkilö Uudet tuulet puhaltavat. 10 22.3.2019 TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko Martikainen Markku Rossin viimeisellä vaalikaudella pohjavire muuttui sekä Suomen taloudessa että hänen omassa elämässään
Rossi on iloinen, että hän pääsi vaikuttamaan hammaslääkärikoulutuksen palauttamiseen silloiseen Kuopion, nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon. Haave kansanedustajan urasta melkein jo jäi, kun Rossi työskenteli K-maatalouskauppiaana, radiotoimittajana, tuottajana ja päätoimittajana. Rossi pääsi kansanedustajaksi neljännellä yrittämällä vuonna 1991. Rossi on neljästä veljeksestä nuorin. Rossin elämä muuttui vuoden 2015 Linnan juhlissa, kun Ylen toimittaja kutsui Kaarlejärveä Rossin puolisoksi tunnetuin seurauksin. Se todellisuus on aivan toinen, Rossi sanoo. Yhdessä kuvassa vietetään lapsen synttäreitä, toisessa lasketaan vesiliukumäkeä. Rossi valittiin Suonenjoen kaupunginvaltuutetuksi vain 20-vuotiaana. Keskustan kansanedustajilta on tullut paljon talousarvioaloitteita tiehankkeisiin. Luottamustehtävät Kuopion kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana jatkuvat vielä, kun Arkadianmäki jää taakse. – Ilman sitä savolaisten hampaat olisivat joutaneet naulaan. – En ole koskaan pyrkinyt puolueessa johtotehtäviin. Nyt minun on helppo olla, koska minun ei tarvitse enää esiintyä. Rossia hymyilytti, kun hän kuuli yhden lapsista sanovan eteisessä sisaruksilleen, että laitetaan kengät reunaan, Markku ei tykkää, jos ne ovat keskellä lattiaa. 13-vuotiaana hän veti keskustanuorten Suonenjoen osastoa. – Harva meistä on tottunut siihen, että poliitikko pitää sanansa niin hyvin kuin Juha Sipilä. Rossin mukaan pahin loiskiehunta samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ympäriltä on Suomessa laantunut. En myöskään loukkaantunut, kun Sipilä totesi, että häntä vanhempia ei hänen hallitukseensa tule. Jos politiikasta tulee liian steriiliä, kansa ja päättäjät irtautuvat toisistaan. En osaa itsekään vastata, miksi ei ole ollut pyrkyä. Tämä kausi on Rossin mielestä siitä poikkeuksellinen, että yhteiskunnan pohjavire on muuttunut suuresti. – Olen minä saanut heitä vähän koulutettuakin, Rossi myhäilee. Rossin vaikuttajaura alkoi nuorena. – Veljien kanssa kävimme koviakin keskusteluja asioista. – On ihan eri asia olla 1950-luvulla Savossa syntynyt mies kuin nykypäivän helsinkiläinen nuori. Rossi innostuu näyttämään kuvaa Ranuan keltaisesta puutalosta. Mitään ei ole tarvinnut nielaista itseisarvona tässä maailmassa. Rossi on usein nähnyt, miten eduskuntakaudet alkavat innokkaasti, mutta päättyvät hallituspuolueiden osalta kannatuksen laskuun. Siellä on pidetty lasten ”kesäleiriä”, ja siinä showssa Rossikin on tietysti ukkina mukana. 63-vuotiaana hän on eläkeiässä mutta riittävän nuori, jotta ehtii tehdä elämässään muutakin. – Vaihtoehtoisesti laitetaan kaikki myyntiin ja katsotaan, minne lähdetään, Rossi naurahtaa. KonKaRiKansanedustaja yllättyi kuullessaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätöksestä hakea hallituksensa eroa. – Keskeisin haaste on nyt miettiä, miten kolmen kodin tilanteesta päästään yhteen kotiin. 22.3.2019 11 keskustan kansanedustajana jää kuopiolaisen Markku Rossin viimeiseksi, vaikka hän kokee olevansa nyt hommassa parhaimmillaan pitkän kokemuksensa vuoksi. Jos politiikasta tulee liian steriiliä, kansa ja päättäjät irtautuvat toisistaan. 15-vuotiaana otin ohjat käsiini virallisestikin. Rossi profiloi itsensä nimenomaan maakuntapoliitikoksi. Rossi vaikuttaa valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa kolmatta kautta. – Suunnitelmani muuttui, kun vaalipiirin keskustan kansanedustajat jäivät pois kerralla. Huuto ei ole niin kovaa, kun ay-liike puristelee hampaitaan. – He pystyvät raippaamaan omaa kannattajakuntaansa eniten. Vastasin, että valitettavasti edustaja Sipilällä ei ollut yhtään aloitetta, Rossi nauraa. – Sanoin, että läheisten edessä on kaikkein vaikeinta esiintyä. Kuudes Kausi Parempaa työyhteisöä ei voi olla kuin tämän pylväikön sisällä, Markku Rossi sanoo.. Mutta sitten silloiseen Kuopion vaalipiiriin tuli iso sukupolvenvaihdos. Hän myöntää, että pahin este avoimuudelle oli hänen omien korviensa välissä. Rossi piti keskustan eduskuntaryhmälle puheen heti Linnan juhlien jälkeen. Talo on lähempänä Rossin puolison Matti Kaarlejärven seitsemää lastenlasta. Viime kuntavaalit olivat jo yhdennettoista. Helsingin kämpästä on helpoin luopua, mutta valinta Kuopion rivitaloasunnon ja Ranualla sijaitsevan talon välillä on vaikeampi. tyypillistä äänestäjäänsä Rossi ei pysty määrittelemään. Rossillekaan matka ei ole ollut helppo. – En ole osannut pitää herrojen tai narrien eroa, olen tehnyt kampanjaa baareissa ja monissa paikoissa, minne muut ehdokkaat eivät viitsi mennä. Miehet tulivat niin sanotusti kaapista ja menivät naimisiin samana päivänä, kun se oli uuden lain mukaan mahdollista. – Yhteistoimin saatiin palautettua usko suomalaiseen tuotantoon ja kilpailukykyyn. – Veljeni oli muka puheenjohtaja, mutta hän oli niin laiska, ettei tehnyt mitään. Sieltä valmistuvat opiskelijat juurtuvat suurimmaksi osaksi omalle alueelleen. Vanhemmilla oli muutama lehmä ja mansikkapelto. Rossi on sitä mieltä, että välttämättömät leikkaukset eivät olisi herättäneet yhtä suurta vastustusta demarijohtoisen hallituksen tekeminä. – Sipilä kysyi minulta, että ”tuliko meille päin mittään”
Samoin oli kokoomuksen Paula Risikon laita. Vaaliliiton odotettiin merkitsevän kisaa lähinnä kansalaispuolueen Pia Katteluksen ja sinisten Hongiston välillä, mutta viime metreillä sinisten listalle ilmoittautui myös ex-ministeri Raimo Vistbacka, jonka vaalipäällikkönä Hongisto on aikoinaan toiminut. Viidellä kansanedustajallaan keskusta on ylivoimaisesti vaalipiirin suurin puolue. Seitsemän tähden liikkeellä on nimettyjä ehdokkaita, mutta heitä ei tunneta. Vaasan vaalipiirin keskustalaisilla on taistelutahtoa. 12 22.3.2019 Vaarallisimmat vastustajat ovat passiivisuus ja apatia, eivät muut puolueet. Tätä seikkaa Westinen ei ole erityisesti tutkinut, mutta muistaa heti, että Itä-Suomen uusissa suurissa vaalipiireissä annettiin viime vaaleissa 80 prosenttia äänistä ”oman maakunnan” ehdokkaille. Liike Nyt ei ole saanut jalansijaa Vaasan vaalipiirissä. keskustan nykyiset kansanedustajat Mikko Savola, Tuomo Puumala, Lasse Hautala, Antti Kurvinen ja Mika Lintilä pyrkivät kaikki jatkoon. Perussuomalaisilla on ollut suuria ongelmia. Demarilistalla on uusia tulokkaita, mutta listan ainoa kova nimi on edelleen Urpilainen, joka viime aikoina on ollut kovin hiljainen. Heillä on hyvät resurssit, valmiit tukiryhmät ja taito kampanjointiin. Vaasan vaalipiirissä keskusta on valtapuolue ja aikoo sellaisena pysyäkin.. Tolppanen ja Saarakkala eivät enää ole ehdolla, sen sijaan Hongisto pyrkii jatkokaudelle Kansalaispuolueen kanssa vaaliliitossa olevalta sinisten listalta. Rehtori Pasi Kivisaari Seinäjoelta ja piirin puheenjohtaja, koulutusjohtaja Esko Lehtimäki Teuvalta eivät viime vaaleissa jääneet kauas Lintilästä, joka oli keskustalaisista viimeinen läpimenijä. Tästä syntyy oma jännitysmomenttinsa: kuka tästä lopulta hyötyy. Äänestäjät eivät juuri sitä ylitä. Uskollisuus oman kunnan, seutukunnan tai maakunnan ehdokkaalle näyttäisi Vaasan vaalipiirin tulosten mukaan olevan nimenomaan keskustalaisten piirre. Omiin voimiin luotetaan. Nyt kuitenkin ministerin tehtävä on voiRahaa palaa ja jännitystä riittää Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin. Historian ensimmäiseen eduskuntapaikkaan Vaasan vaalipiirissä he tarvitsisivat yli 13 000 ääntä. Mukana on useita nälkäisiä haastajia, joilla on jo kokemusta aiemmista vaaleista. Myöhemmin Westinen palaa aiheeseen tekstiviestillä. Esimerkiksi koko vaalipiirin ääniharava, demarien Jutta Urpilainen, keräsi neljä vuotta sitten kannatuksensa tasaisesti koko vaalipiirin alueelta. Kokoomus ja demarit tavoittelevat molemmat kolmatta paikkaa. Perussuomalaisten listan tunnetuimmat ehdokkaat lienevät ”varakansanedustaja” Juha Mäenpää Ilmajoelta ja sosiaalisessa mediassa kampanjoiva Mauri Peltokangas Kaustiselta. Hän on tehnyt laskutoimituksia: – Viime vaaleissa Antti Kurvinen sai 92 prosenttia äänistään Etelä-Pohjanmaalta ja Mika Lintilä 92 prosenttia äänistään Keski-Pohjanmaalta, pääosin muutaman kunnan alueelta. RKP on saanut uutta pontta sairaalakeskustelusta ja voi jopa lisätä paikkamääräänsä, mutta kristillisillä on työtä ainoan paikkansa säilyttämisessä. Muitakin eroja on: – RKP on poikkeuksellisen vahva, vasemmisto heikompi kuin muualla eikä vihreillä ole ollut vielä yhtään kansanedustajaa. Kaikki istuvat kansanedustajat ovat mukana. Nyt gallupit eivät paljon lupaa, mutta keskustalaiset ennustavat: ”Kova kisa käydään ja asemat pidetään”. Keskusta hyötyy siitäkin, että kokoomus epäonnistui ehdokasasettelussaan Kokkolassa ja oppositio on vaalipiirissä heikko. Tätä kisaa käydään lähes pelkästään Vaasassa. Ehdokaslistaa keskustalaiset pitävät hyvänä. Se on melkoinen urakka. Vaasan vaalipiirin erityispiirteisiin kuluu sekin, että keskustalaisilla ei ole ollut sanansijaa kokoomuksen ja ruotsalaisten hallitsemassa Pohjanmaan maakunnassa. Vihreillä on ensi kertaa täysi lista. Perussuomalaiset ja RKP saivat viime vaaleissa kolme paikkaa, kokoomus ja SDP kumpikin kaksi ja kristilliset yhden. Kaikki viime vaaleissa valitut edustajat ovat siirtyneet muihin puolueisiin: Maria Tolppanen demareihin, Veli-Matti Saarakkala ja Reijo Hongisto Sinisiin. tutkijatohtori Jussi Westinen kuvailee Vaasan vaalipiiriä muita konservatiivisemmaksi ja oikeistolaisemmaksi. Samalla moni muistuttaa vaalituloksen riippuvan myös siitä, miten valtakunnallinen kampanjointi sujuu ja miten puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä pärjää vaalikeskusteluissa. Keskusta on ylivoimainen Eteläja KeskiPohjanmaalla, mutta raja niiden välillä on jyrkkä
Tämä karsi etenkin naisehdokkaita. Nyt keskustasta todetaan, että turha surra: listahan on hyvä ja ammattijakauma monipuolinen. Kahden kansanedustajan lisäksi mukaan mahtui alle 20-vuotias mies ja yksi nainen. Heitä listalla on nyt vain kolme. 22.3.2019 13 Kokkola Kruunupyy Pedersören kunta Pietarsaari Kaustinen Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Perho Lappajärvi Kauhava Vöyri Mustasaari Vaasa Maalahti Isokyrö Laihia Korsnäs Närpiö Kurikka Teuva Kaskinen Lapua Vimpeli Alajärvi Kuortane Seinäjoki Soini Ähtäri Alavus Jalasjärvi Kauhajoki Karijoki Kristiinankaupunki Isojoki Uusikaarlepyy Kannus Toholampi Luoto Ilmajoki Keskustan ehdokkaat Vaasan vaalipiiri Rami Ala-Nisula KuriKKa Lasse Hautala KauhajoKi Antti Kurvinen Kauhava Esko Lehtimäki teuva Anne Niemi vimpeli Tuija Leivo-Rintakorpi veteli Antti Joensuu alajärvi Risto Lahti ilmajoKi Anne Rintamäki vaasa Mikko Savola ähtäri Mika Lintilä toholampi Tuomo Puumala Otto Luoma KoKKola Pasi Kivisaari Kati Ojaniemi Harri Rajakorpi seinäjoKi Tilastokeskus nut nostaa Lintilän osakkeita. Kun oli tiedossa, että keskustan listalle on kansanedustajien lisäksi tulossa myös aiemmissa vaaleissa pohjatyötä tehneitä haastajia, ei uusia nimiä ollut ruuhkaksi asti. Myös soten kaatuminen voi vauhdittaa niin Lintilän kuin Puumalankin vaalityötä: pieni KeskiPohjanmaa on taas uhattuna. Muut keskustan ehdokkaat ovat puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, yrittäjä Rami Ala-Nisula Kurikasta, yrittäjä Anne Niemi Vimpelistä, rehtori ja maanviljelijä Antti Joensuu Alajärveltä, maatalousministerin erityisavustajana toiminut elintarviketieteiden kandidaatti Risto Lahti Ilmajoelta, projektipäällikkö, filosofian maisteri Tuija Leivo-Rintakorpi Vetelistä, 19-vuotias koulunkäynnin ohjaaja Otto Luoma Kokkolasta, hoitotyön opettaja, hallintotieteiden maisteri Kati Ojaniemi Seinäjoelta, kirurgi, ylilääkäri Harri Rajakorpi Seinäjoelta ja poliisi ja yrittäjä Anne Rintamäki Vaasasta. Pirkko Wilén. Kukapa olisi valmis satsaamaan viisinumeroisen summan, jos mahdollisuuksia ei näytä olevan. On joukko hyviä ehdokkaita, jotka oikeasti halusivat lähteä mukaan. Vaalibudjetit ovat perinteisesti olleet suurempia kuin monissa muissa vaalipiireissä. rahaa Vaasan vaalipiirissä kuluu. Etelä-Pohjanmaalla naisehdokkaita etsittiin kunnes lista oli lyötävä kiinni. Keski-Pohjanmaalta asetetaan neljä ehdokasta
Lähes 20 vuotta kuntapolitiikassa ja 12 vuotta edus kunnassa eivät ole sammutta neet vaikuttami sen liekkiä. Lisäksi olen keskustan puolue valtuuston vara puheenjohtaja. Olen valmis työ hön suomalaisen ruuan, koulutuk sen, perheiden ja lähipalveluiden puolesta. Suomen Yrit täjien hallituksen jäsen ja EteläPoh janmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Hallitus ammattilaisena yk sityisen ja julkisen sektorin yh tiöissä. Minulle arvokkaita asioita ovat yrittäjyyden, maa ja metsätalouden, turvallisuuden ja perheiden sekä yh teiskunnan heikko osaisten puolus taminen. Luottamushen kilö kotikunnas sa ja maakunnas sa. 25 vuotta yrittäjänä toiminut, intohi moisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuva nainen. Taistelen maaseudun elinvoiman puolesta ja pää töksenteossa käytän perinteistä talonpoi kaisjärkeä. Olen keskustan EteläPohjan maan piirin puheenjohtaja, puoluehalli tuksen ja sen työvaliokunnan jäsen. Tieto tekniikka on ra kas harrastukse ni, josta tuli myös ammat tini. Olen myös äitini omaishoitaja. Olen saanut toimia kansanedustajana 14 vuoden ajan. Asioihin perehtyvä. 36, ytM, KAnsAnedustAjA tuoMo PuuMAlA ihMisen kokoisen päätöksenteon puolesta puhuja. 28, elintArviKetieteiden KAndidAAtti, MAAjA MetsätAlousMinisterin erityisAvustAjA risto lAhti Perheessä vaimo, neljä lasta ja kaksi lasten lasta. Vapaa ajalla töissä koti tilalla, lenkillä tai metsästämässä. Am matillisessa kou lutuksessa työ viikon pitää olla viisipäiväinen. Osaa misen karttumi sen myötä se roi huaa yhä vain vahvemmin. Arvostan sen korkealle. 40, yrittäjä, AMK rAMi AlA-nisulA Perheeseeni kuuluvat vaimo ja neljä poi kaa. Mukana kunnallispolitiikas sa ja keskustan järjestötyössä yli 10 vuoden ajan. Kansan edustajan ja isän tärkein taito on kyky kuunnella ja tehdä yhteistyö tä. Olen helposti lähestyttävä, positiivinen ja valoisa. Vapaaajalla sydän täni lähinnä ovat läheiset, rakkaat ja perhe. 53, tietoKoneteKniiKAn insinööri jA FM, virKAMies tuijA leivo-rintAKorPi Vaasan vaalipiiri. 45, htM, sAirAAnhoitAjA, oPettAjA, KunnAnsihteeri/KoulutoiMenjohtAjA KAti ojAnieMi PolitiiKAn nuorehko konkari, sivistys valiokunnan puheenjohtaja, jolle kansan edustajan työ on palvelutehtävä. 54, yo-MerKonoMi, eMBA, yrittäjä Anne nieMi tAsA-ArvoA puolustava tahtonainen. Minua luonnehditaan huumorintajuiseksi, ratkai sukeskeiseksi ja sosiaaliseksi ihmiseksi. Perheen yhtei nen harrastus on metsästys. 58, insinööri yAMK, KoulutusjohtAjA, viljelijä jA MetsätAlousyrittäjä esKo lehtiMäKi olen vastuullinen, helposti lähestyttä vä tahtonainen. Hömppä kuu luu huumoriin, ei pellolle. Haluan kehittää Suomea, huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista, edistää koulutuksen, yrittämisen ja asumi sen mahdollisuuksia. Harras tukseni: hevoset, ravit, koirat, metsäs tys ja luonto. 14 22.3.2019 Keskustan ehdokkaat Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi lasta. Olen tolkun mamma ja mumman. Olen tasapainoinen ja sopua hakeva per soona. Yhdis tystoiminta, eten kin keskustassa, on minul le tärkeä pa lanen kokonaisuu dessa. Viime eduskuntavaaleissa sain 4 806 ääntä. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Toimin Kurikan kaupunginhal lituksen puheen johtajana. Järjes tötyö ja politiik ka tuovat vaihte lua arkityöhöni. 56, Agrologi, KAnsAnedustAjA lAsse hAutAlA KAhden ministerin erityisavustajana ko kemusta on kertynyt valtakunnan päätök senteosta erityisesti maatalous ja ruoka politiikassa. Töis säni olen tekijä, luottamustehtä vissä maalaisjär jen käyttäjä. Politiikka on ollut minulle osa arkea jo pitkään
Valtion tehtävä on huolehtia siitä, että alueiden peruspalvelut ovat kunnossa. Uskollisuus oman kunnan, seutukunnan tai maakunnan ehdokkaalle näyttäisi Vaasan vaalipiirissä olevan nimenomaan keskustalaisten piirre.. eduskuntavaalit ovat minulle suuri kunniatehtävä. Takana nuorisoja opiskelijajärjestöjen johtajuus ja puolueen varapuheenjohtajuus. Perheeseeni kuuluvat avopuoliso, kaksi lasta ja mäyräkoira. Soitan myös viulua ja laulan kansamusiikkiyhtye Väkkärässä. Perheeseeni kuuluu luokanopettaja vaimo sekä 8-vuotias poika ja 2-vuotias tytär. Yhteisten asioiden parissa minut on pitänyt mahdollisuus vaikuttaa, halu auttaa ja tahto tehdä lujasti työtä. Harrastuksena reserviläistoiminta ja metsästys. Toimin kaupunginvaltuuston puheen johtajana. 22.3.2019 15 Olen 19-vuotias ylioppilas Kälviältä. Elinvoima syntyy yrityksissä ja yhteisöissä. Lähellä politiikassa maaseudun elinvoima modernilla aluepolitiikalla, talouspolitiikka ja sisäinen turvallisuus. 57, kirurgian erikOislääkäri, lastenkirurgian ylilääkäri harri rajakOrpi lähdin politiikkaan yli 20 vuotta sitten, koska halusin kehittää maakuntien elinvoimaa. Eduskuntavaaliehdokas myös vuonna 2007. Lukion kävin Kokkolan suomenkielisessä lukiossa ja tällä hetkellä työskentelen koulutusohjaajana alakoulussa. Ne vievät keskussairaaloilta edellytykset järkevään toimintaan. 55, yO-merkOnOmi, pOliisi, yrittäjä anne rintamäki Olen eteläpohjalainen toisen kauden kansan edustaja ja maatalousyrittäjä. Vaikutan politiikassa nuo arvot mielessä, ihmisiä kuunnellen ja rohkeudella. Tavoitteeni on kumota erikoissairaanhoitoa koskeva keskittämisasetus ja saada tolkkua päivystysasetukseen. Samoin liikunta ja Alajärven Ankkurit. Poliisikoulun jälkeen työt Vaasassa kutsuivat. Minulle tärkeitä arvoja ovat työ, yrittäjyys ja yhteisvastuu. Seinä joen kaupunginhallituksen puheenjohtajuus ja edellisten eduskuntavaalien niukka varasija antavat sytykettä ja taistelutahtoa vaalikentälle. Edustan perinteisiä keskustalaisia arvoja: yritteliäisyyttä ja heikoimmista huolehtimista. Kersantti ja kihloissa. 37, tradenOmi, kansanedustaja mikkO savOla teemOjani ovat suomalainen ruoka, hyvä koulutus ja perheiden hyvä arki. Vastuuta kuluneella kaudella puolueen asuntotyöryhmän vetämisestä, perustuslakija hallinto valio kunnista. Vapaa-ajan täyttää musiikki. Mennään siis ihmistä kohti. Lähellä sydäntäni on sivistys-, työvoimasekä aluepolitiikka. 19, yliOppilas, kOulutusOhjaaja OttO luOma 41, km, luOkanOpettaja, alakOulun rehtOri ja maanviljelijä antti jOensuu 47, km, liikunnanOhjaaja, alakOulun rehtOri pasi kivisaari ensimmäisen kauden edustaja. Viljelen kotitilaani Ähtärissä. 52, kansanedustaja, elinkeinOministeri mika lintilä juureni ovat lehmälaitumilla ja metsän kainalossa. 32, Otm, lakimies, kansanedustaja antti kurvinen Olen myös hallintotieteiden ylioppilas Vaasan yliopistossa. Kannan ylpeydellä keskustaliikkeen viittaa, teen töitä menestyksemme eteen ja huolehdin siitä, että kannan osuuteni tyylillä ja tarmolla. Maatalon töiden lisäksi kokemusta on opetusja hoitoalalta. Avioliiton kautta yrittäminen tuli isoksi osaksi arkea. Vaaleissa teemojani ovat turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja yrittäminen. Tärkeimmät tukijani ovat aviomies ja neljä lasta. Laulu ja kitara ovat tär keitä. Jos suomalaiset asettavat luottonsa minuun, niin minä puolestani tulen asettamaan sen luottamuksen lapsiperheisiin ja nuorisoon
tuHoisa terroriteko. Poliisi otti epäillyn ampujan, 37-vuotiaan turkkilaislähtöisen miehen kiinni maanantai-iltana. ampuminen utrecHtissa. Tiistain mediatietojen mukaan ammuskelun syy saattoi olla perheriita. Moskeijaiskut asettavat UudenSeelannin oikeusjärjestelmän ennennäkemättömään tilanteeseen, sillä maassa ei ole ennen koettu vastaavanlaista veritekoa. Ympäristöministeri Celso Correia luonnehti tilannetta suurimmaksi luonnonkatastrofiksi, jonka maa on koskaan kohdannut. Ampumisen jälkeen lentokenttien turvatoimia tehostettiin ja osa maan kouluista ja moskeijoista suljettiin. Hollannin Utrechtissa kolme ihmistä kuoli raitiovaunussa tapahtuneessa ammuskelussa maanantaina. Koonnut: Katariina lanKinen Pontus Lundahl/Lehtikuva/ AFP. 28-vuotiaan australialaismiehen Brenton Tarrantin epäillään avanneen tulen kahdessa moskeijassa perjantairukousten aikaan. Innoituksen ilmastolakkoon antanut ruotsalaisteini Greta Thunberg, 16, osallistui mielenilmaukseen Tukholmassa. 16 22.3.2019 Maailman kuvat Hirmumyrskyn jäljet. Sadattuhannet nuoret osoittivat viime perjantaina mieltään ilmastonmuutosta vastaan yli 2 000 paikkakunnalla ympäri maailmaa. Maailma järkyttyi viikko sitten Christchurchissa UudessaSeelannissa tapahtuneesta terrori-iskusta, jossa kuoli 50 ihmistä. Haavoittuneita oli viisi. Mosambikin lisäksi Idai on tehnyt tuhojaan naapurimaa Zimbabwessa. Vielä hirmumyrskyäkin suuremman vaaran muodostavat tulvat, sillä alueella sataa jatkuvasti. ilmaston puolesta. Suomessa osallistujia oli useita tuhansia. Mosambikissa riehunut hirmumyrsky Idai on saattanut surmata yli tuhat ihmistä, kertoi maan presidentti Filipe Nyusi
Rauhan pääkaupunki. Näiden viittamaisten pukujen koetaan olevan helppo tapa terroristien liikkumiselle. Tähän mennessä olin jo itse ehtinyt hankkia burkinin. Moni muistaa parin kesän takaisen poliisien sakotusreissun rannalla, jossa musliminaisilla oli poliisin tulkinnan mukaan liian peittävä kokovartalouimapuku. Omasta mielestäni monen ranskalaisen olisi ihan hyvä laittaa vähän enemmän vaatetta päälleen rannalla, nakuilu perheiden suosimilla rannoilla on paljon häiritsevämpää kuin siellä sopivasti pukeutuneena oleminen. Naisten oli otettava peittävimmät vaatteenosat pois päältään rannalle jäädäkseen. Jokaisessa maassa tavallaan, mutta kaikki ääripäät kielloissa ja ohjeissa, varsinkin naisten pukeutumiseen liittyen, tuntuvat kaikelta muulta kuin nykyaikaiselta, suvaitsevalta ja tasa-arvoiselta. Sakkolapun mukaan vaatetus ei ollut moraalin tai maallisuuden mukainen. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Tasa-arvoa burkinikiellolla. Ranska kielsi koko naaman peittävät huivit julkisilla paikoilla Nicolas Sarkozyn toimesta vuonna 2011. Pohdin, millä todennäköisyydellä minua sakotettaisiin, jos liikkuisin sukelluspuvun tyyppisen uima-asun kanssa Ranskan rannoilla. ranskan kuuluisan kirkon ja valtion erottavan, vuodelta 1905 peräisin olevan maallisuuslain vuoksi julkisissa viroissa oleva ei saa pitää uskonnollisia merkkejä. Ranskan viidestä miljoonasta muslimista noin 2 000 naisen on arvioitu käyttävän tätä täyttä, koko vartaloa peittävää burkaa. 22.3.2019 17 Burkini-sana koostuu kahdesta termistä: burka ja bikinit. Poliisi joutui julkisen kohun seurauksena nopeasti perääntymään, vaikka esimerkiksi Nizzan alempi tuomioistuin oli puoltanut burkinikieltoa. Samoilla rannoilla otetaan aurinkoa yläosattomissa, mutta se tälle maallisuutta vaativalle kansalle sopii. Tähän asuun kulminoituu Ranskan viime vuosien rajojen hakeminen liittyen uskonnollista pukeutumista koskevaan lainsäädäntöön. Muslimitunnukset, kuten päähuivit, kiellettiin julkisissa kouluissa vuonna 2004 laajan kannatuksen saattelemana. Sittemmin Ranskan korkein hallintotuomioistuin kumosi sen lainvastaisena. Oikeastaan hiljaisena kannanottona Ranskan maallisuuden tulkinnoille, jotka ilmeisen hyvää tarkoittaessaan tässä tapauksessa kääntyivät naisten itsemääräämisvaltaa vastaan. Naiset eivät siellä saa uida miesten kanssa samoissa altaissa, eivät edes eri aikoina. MiTä minä sitten teen burkinillani. En pidä sitä Euroopassa, mutta olen yrittänyt Saudi-Arabian työreissuillani päästä hotellien uima-altaisiin sen avulla, kuitenkaan onnistumatta. Burka on koko vartalon peittävä kaapu, burkini osittain tai kokonaan vartalon peittävä, joidenkin islaminuskoisten naisten käyttämä uimapuku. Uimarannalla partiointia tapahtui, sillä 15 kuntaa tai kaupunkia oli kieltänyt burkinit terrorismipelon aallonharjalla
Vanhuspuolelle Talja toivoo parempia avuntarpeen mittausmenetelmiä. Erityisen tärkeää ammattilaisten mukaan on huomio varhaislapsuuteen. 18 22.3.2019 H en ki lö Jotkut päätyvät lapsuuden tai varhaisnuoruuden unelma-ammatteihinsa. Vuonna 1971 parikymppinen Talja sitten jo löysikin itsensä Helsingin yliopiston käytäviltä tuoreena lääketieteen ylioppilaana. Vaikka nyt ensimmäistä eduskuntakauttaan lopetteleva Talja lähtikin politiikkaan vasta liki eläkeikäisenä, heräsi vaikuttamisen palo hänessä jo nuorena. Professorin arvon hän sai vuonna 2005. – Molemmat vanhemmat ovat kotoisin rajan taakse jääneestä Vuoksenrannan Kaskiselän kylästä. – Keskustalaisuus on ollut mukana arvoissani kaiken aikaa, työnteossakin. Kunniamaininnan saanut väitöskirja valmistui 1986, ja Talja on tehnyt tämän jälkeen töitä lukuisissa tieteellisissä välineturvallisuusja terveydenedistämishankkeissa. Viimeiset seitsemän vuotta ennen eduskuntaan valintaansa Talja toimi Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajana. talJa kasvoi maatilalla Asikkalassa. Hän toimi opiskelijapolitiikassa ja lääkärijärjestöissä, mutta tilaa puoluepoliittiselle sitoutumiselle ei ajan ilmapiirissä ollut kuin laitavasemmistolaisilla lääketieteen opiskelijoilla. Tukihenkilöstöön on osoitettukin lisäresursseja. – Vanhemmuus on kateissa, eivätkä perheet saa varhaisvaiheen tukea tarpeeksi. Varsinaisten lääkärintöiden lisäksi Talja siirtyi melko pian osa-aikaisiin hallinnollisiin tehtäviin. Valtakunnallisin mittarein voidaan yhdenvertaistaa toimintatavat koko maassa – samoin kriteerein tarjotaan palveluita koteihin ja siirrytään palveluasumiseen. Hallinnolliset tehtävät olivat Taljan uran pääpainona 1990-luvun alkupuolelta ja kokoaikaisia vuodesta 2000. Ilman yhteisiä mittareita asioita katsotaan ja arvotetaan liian eri tavoin. Tieteellistä työtä Talja on jatkanut myös pitkin uraansa. Olen tässä maassa saanut opiskella, sekä tehdä töitä huippuyliopistojen kanssa, kliinisessä työssä ja hallinnossa. Eduskuntaan hänet valittiin keskustan listalta Hämeen vaalipiiristä vuonna 2015. Lukioon mennessäni tiesin, että haluan lääkäriksi ja nimenomaan kirurgiksi. Martti Talja on yksi heistä. Erityisen huolissaan Talja on lasten ja nuorten tilanteesta. – Kyse on siitä, miten vanhaa perinnettä siirretään seuraaville sukupolville. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, samoin kuin ihmisen oman vastuun korostaminen ovat olleet arvopalettini peruselementtejä myös terveyspalvelujärjestelmän tutkimustyössä. On tärkeää, että nuoret pääsevät keskustelemaan ongelmistaan ja avun piiriin, Talja lausuu. Martti Talja teki mittavan uran lääkärinä ja sosiaalija terveysalan hallinnossa. Silloin tapahtuu passiivinen oppiminen, joka luo tottumuksia eri tilanteissa reagoimiseen. Tästä tulee motivaatio antaa osaamistaan yhteisiin asioihin, Talja pohtii. – Apua tarvitsevia ikääntyneitä, sekä kotona että hoivassa asuvia, tulisi arvioida yhtenäisin mittarein. – Hallinnossa opin arvostamaan kokonaisuuksia. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen. – Politiikkaan lähteminen oli minulta myös tapa osoittaa kiitollisuuttani, se on tavallaan velanmaksua. Voimme olla myös kiitollisia siitä, miten paljon vanhasta elämänmuodosta on saatu talteen ahkeran perinnetyön tuloksena. Toisen asteen koulutuksessakin omaehtoisen opiskelun osuus on liian suuri ja nuoret eivät selviä. Olen ollut Vuoksenranta-seurassa aktiivinen 80-luvun puolivälistä alkaen, ollut sen puheenjohtaja vuosikymmenen ja nyt kunniapuheenjohtaja. Sote-järjestelmässä ei oikein ole alueita, joita en tunne. Vaikka Asikkala onkin Päijät-Hämettä, kotoa sydämeen tarttui myös karjalaisuus. Nuoremmille polville Talja pyrkii välittämään tietoisuutta karjalaisuudesta. Tällä hetkellä toisen asteen koulutus puuttuu peräti 60 000 nuorelta. Se oli hyvä koulu. – Nuorten osalta jokaisen tulisi suorittaa tutkinto. Sote-uudiStuS kaatui, mutta tarve uudistuksille ei. Minulla oli tässä eräs lähisukulainen esikuvana ja innoittajana, Talja muistelee. Puoluekanta Taljalla oli kuitenkin selvänä mielessä alusta asti. Muussa tapauksessa hänestä ei ehkä olisi tullut kirurgia. Tästä nousi into hakea vaikuttamaan alan asioihin myös eduskunnassa. Sokerijuurikaspelloilla kykkiminen ja maatalon kesäja huoltotyöt opettivat paitsi työteliäisyyttä, myös kädentaitoja. – Se oli kouluajan haaveita ja vaikutti tietysti myös ainevalintoihin. Opinnoissaan Talja päätyi tavoitteensa mukaisesti kirurgian pariin ja erikoistui urologiaan. Olen vain ollut sellaisissa töissä, ettei politiikan tekeminen ole ollut aiemmin mahdollista. Olenpa osallistunut Vuoksenrannassa kirkonkin entistämiseen
Onhan ex-pääministeri Matti Vanhanen Taljan pikkuserkku.. 22.3.2019 19 Lääkäri sote-poliitikko Opinnot ja ura lykkäsivät Martti Taljan lähtemistä puoluepolitiikkaan, mutta hänen sukunsa on ollut Arkadianmäellä edustettuna jo monella kaudella
Eroja vai Ei. tuloErot ovat rEvEnnEEt ja köyhyys koEttElEE yhä usEampia. Mutta ovatko väitteet totta ja kenen puheisiin on uskominen. Il m iö t Sh utt ers to ck. Tällaisia väitteitä näkee usein – ja vaalien alla tahti vain kiihtyy. 20 22.3.2019 Eriarvoisuus on kasvanut
Elämänpiirit, esimerkiksi asuinalueet erkaantuvat, eivätkä ihmiset enää kohtaa toisiaan, hän sanoo. – Suomessa useimmat ihmiset ajattelevat eriarvoi suuden tarkoittavan eri ryhmien eriytymistä toisis taan. Eriarvoisuus on siitä kätevä käsite, ettei sille ole yleispätevää määritelmää. Etsimällä suotuisat fak tat ja sopivat tutkijat voi todistaa eriarvoisuuden kasvun. Suhteellinen Ginikerroin on ylivoimaisesti suo situin käytetyistä tuloeromitoista, ja sen tulkinta on helppoa – mitä suurempi luku, sitä suuremmat tulo erot. Johtopäätökset riippuvat paljon siitä, mis tä ilmiöstä puhutaan, tutkimusprofessori Sakari Karvo nen THL:stä vahvistaa. – Mutta sellainen vaara on, että se on kasvamassa. Sitä, ettei enää ymmärretä todellisuutta, missä toiseen ryhmään kuuluvat elävät. Karvosen mielestä on todella vaikea arvioida, onko eriarvoistuminen Suomessa kasvanut. TuloEroisTa puhuttaessa on yleensä selvää, mistä puhutaan – erojen kasvaessa rikkaat saavat entistä isomman ja köyhät aikaisempaa pienemmän siivun yhteisestä kakusta. Epämääräiset käsitteet aiheuttavat sekaannusta, väärinymmärrystä ja puhetta ohi aiheen. TuloeroT SuoMeSSA 1995–2007 TuloeroT 2007–2017 -95 -97 -99 -01 -03 -05 -07 29,5 26,9 27,7 27,2 27,2 28,2 27,3 27,9 27,6 28,4 28,7 28,1 28,2 27,2 26,9 27,0 25,2 24,0 22,6 26,8 22,2 27,0 -09 -11 -13 -15 -17 Lä hd e: Tila sto ke sku s.. Näitä paljon puhuttuja ja kes kenään sekoitettuja teemoja yhdistää myös se, et tä ne ovat sekä yhteiskunnan että ihmisten hyvin voinnissa keskeisessä roolissa. Mutta olisi hyvä myös tietää, mistä puhuu. TeksTi: Taina kivelä Suhteellinen Gini-kerroin on ykSi tapa Mitata tuloeroJa: MitÄ SuureMpi luku, SitÄ SuureMMat tuloerot. – Eriarvoisuus on aina suhteessa johonkin ja nä kyy eri ilmiöinä, alkaen sorrosta erilaisiin hierar kioi hin. Siksi niistä pitääkin puhua paljon. Kun valikoi toisin, voi perustellusti väittää päinvastaista. 22.3.2019 21 Eriarvoisuus ja tuloerot ovat eri asioita, mutta ne vaikuttavat toisiinsa. Ristiriito jen käsittelyyn ja ongelmien ratkaisuun ne sopivat erityisen huonosti, sillä ne tuppaavat synnyttämään entistä enemmän eripuraa ja uusia pulmia
– Mutta jos katsotaan vaurainta prosenttia, siellä erot ovatkin jo suurempia. Miksi näin. Seuraavana vuonna pörssin IT-kupla puhkesi. – Tuloerot eivät ole viime vuosina olennaisesti kasvaneet. Siellä on tapahtunut isompaa irtiottoa. Tuloeroilla on siis taipumus kasvaa, kun talouskin kasvaa, ja päinvastoin. Ginikertoimen lisäksi usein käytetty mittari on tulojen kehitys eri ansiotasoilla – erityisesti kiinnostaa väestön kaikkein vähiten ja eniten ansaitsevien välisten erojen muutos. monet julkkiset ovat rutiköyhiä. Myös mittareilla on vaikutusta asiaan. Sen jälkeen kerroin kasvoi vuoteen 2000 asti. Kuvien perusteella näyttää siltä, etteivät tuloerot ole viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet. Euroopassa, jossa tuloerot ovat kansainvälisesti verrattuna alhaisia, Suomen erot olivat kuudenneksi pienimmät vuonna 2015. Nämä ovat niin tunteitakin herättäviä asioita, että jos löytyy omaa vakaumusta tukevaa tietoa, siihen mielellään tartutaan, Karvonen pohtii. Pitäisi siis olla helppoa päätyä monen tutkijan tulkintaan – tuloerot ovat Suomessa pysyneet vakaina. Tutkimusprofessori Karvonen on samoilla linjoilla. Toinen syy voi löytyä siitä, että tarkastellaan vain tiettyä osaa kokonaisuudesta. Aikai sem min kasvua on toki ollut, erityisesti lamasta toipuvassa Suomessa. Päinvastoin. Vähän kasvua oli vuodesta 2016 vuoteen 2017, mutta maltillisissa luvuissa mennään kansainvälisesti verrattuna, hän sanoo. Lisäksi köyhimpien tulot ovat kas vaneet keskituloisia enemmän: tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 keskituloisten tulot kasvoivat 1,3 prosenttia ja pienituloisimman kymmenesosan 2,2 prosenttia. Erityisesti suurituloisimman promillen tulojen nousu on ollut voimakasta verrattuna muihin. Huippuluku 29,5 saavutettiin ennen suurta talouskriisiä vuonna 2007. Toinen kaavio kuvaa kertoimen arvot vuosina 1995–2007. Tuloerot supistuivat parin vuoden ajan ja palasivat sitten kasvu-uralle. Todellisuudessa Harriet Järf / THL Jos erot ihmisryhmien välillä kasvavat liikaa, yhteiskunta natisee pian liitoksistaan, sanoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.. Merkille pantavaa on, että vuodesta 2012 al kaen kerroin on pysytellyt 27:n tuntumassa. Vanha viisaus – raha menee rahan luo – pätee hyvin myös tulojen suhteen. Tilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina eli sadalla kerrottuna. – Aika pieniäkin muutoksia Gini-kertoimessa otsikoidaan isosti. Suomessa tähän käsittämättömän rikkaaseen joukkoon kuuluvat esimerkiksi peliyhtiö Supercellin perustajat. silti esimeriksi Yle otsikoi syyskuussa 2017: ”Köyhät näyttävät köyhtyvän ja rikkaat rikastuvan: Laskelmat kertovat tuloerojen kasvavan.” Helsingin Sanomat kertoi samaan aikaan, että ”Ensi vuoden budjetti kääntää tuloerot selvään kasvuun – Tämä hallitus toteuttaa erilaista tulonjakopolitiikkaa, sanoo ekonomisti”. Tuloerot Suomessa ovat myös pieniä. Erityisesti nuoret voivat kuvitella, että julkisuus tuo automaattisesti vaurautta. Kehitysnäkymä on lisäksi laskeva. – Jos katsotaan lapsiperheiden tai yksinhuoltajien tulojen kehitystä, esimerkiksi suhteellisen köyhyyden mittarilla eli mediaanitulolla, se on viime vuoden lopulla kasvanut. Suurin arvo (1) kuvaa tilannetta, jossa yksi tulonsaaja saa kaiken ja muut jäävät mopen osalle. Sieltäkään ei tosin löydy tukea väitteille, että tuloerot olisivat kasvaneet Suomessa. 22 22.3.2019 Gini-kertoimen pienin arvo (0) saavutetaan, kun kaikilla tulonsaajilla on yhtä suuret tulot. Kuvassa Tuloerot Suomessa 2007–2017 esitetään Ginikertoimen arvot kymmenen vuoden ajalta. – Ylimmän ja alimman tulokymmenyksen erojen kehitys eivät kerro olennaisista muutoksista, Karvonen sanoo. Tuloerot ovat siis reippaasta talouskasvusta huolimatta pysyneet ennallaan. 1990-luvun laman jälkeen vuonna 1995 Gini-kerroin oli vain 22,2
Esimerkiksi ajatuspaja Liberan entinen toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen vaati blogissaan (22.6.2017) lisää tulo eroja Suomeen. Suomessa useimmat ihmiset ajattelevat eriarvoisuuden tarkoittavan Tuloerojen kehityksen tulkintaa saattaa vaikeuttaa se, että Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Se siis toimii eri ympäristöissä eri tavalla. Hän ymmärtää ajattelun perusteet, mutta ei silti innostu niistä. Siitä eteenpäin erot ovat pysytelleen jotakuinkin samana. Lä hd e: Tu lo nja ko tila sto n ko ko na isa in eis to , Tila sto ke sku s. – Tuo ajattelu perustuu siihen, että uskotaan, että kun ihmisellä on paljon rahaa, hän laittaa sen poikimaan ja kiertämään yhteiskuntaan niin, että kaikki hyötyvät, Karvonen selventää. YriTYsToiminnalla ja urheilemalla vaurastuneiden elämä on Karvosen arvion mukaan niin kaukana tavallisen kansalaisen kokemuksista, ettei sitä voi edes kadehtia – superrikkaat ovat omanlaisensa kasti. Myös tunnettu ranskalainen ekonomisti Thomas Piketty väittää, ettei eriarvoisuuden näkökulmasta ole väliä sillä, miten kaikista rikkain väestönosa voi, koska he elävät kuitenkin niin omassa maailmassaan. Näkyvästi, Karvonen huomauttaa. Tosin näidenkin mittareiden mukaan tuloerot ovat kasvaneet vuodesta 1995 vuoteen 2007, ja sen jälkeen laskeneet vuoteen 2010 saakka. Muutoin monet hyveet, jotka tasa-arvoisesta yhteiskunnasta saadaan, alkavat rapautua, Karvonen sanoo. Pasin tulot ovat 3 000 euroa ja Mari tienaa tup lasti eli 6 000 euroa. Esimerkiksi erikoistukija Marja Riihelä ja emeritusprofessori Matti Tuomala kertovat Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -lehdessä (1/2019) haluavansa mitata tuloeroja joko absoluuttisella Ginikertoimella tai logaritmisella keskiarvopoikkeamalla eli MLD-mitalla, joka reagoi voimakkaammin ylimpien tulojen kasvuun ja laskuun kuin suhteellinen Gini-kerroin. Silti heitä arvostetaan ja ihaillaan laajasti. – Supercellin ihmiset ovat käyttäneet tulojaan yhteis kunnallisesti hyviin kohteisiin. Menikö vaikeaksi. Juuri niistä EU:n komissio antoi Suomelle kiitosta viimeisessä maaraportissaan. Kumpikin saa nyt 10 prosenttia enemmän kuin aiemmin, ja Pasin tulot ovat yhä puolet Marin tu loista. 22.3.2019 23 eri ryhmien eriytymistä toisistaan. Silti Karvonen näkee asiassa myös hyviä puolia. – Sankareita tarvitaan myös meidän demokraattisessa ja tasapäistävässä yhteiskunnassamme, profes sori toteaa. – Rapautumista ei ole vielä havaittavissa, mutta sellainen uhka on olemassa, Karvonen kommentoi. joidenkin tutkijoiden mielestä tuloeroja pitäisi mitata nimenomaan absoluuttisilla mittareilla. 2,0 1,5 1,0 0,5 2015 2012 2009 2007 2004 2000 1996 1992 mittarilla on merkitystä Myös monet urheilumaailman huiput ansaitsevat miljoonia ulkomailla, eivätkä maksa verojaan Suomeen. Uhanalaisia hyveitä ovat hänen arvionsa mukaan esimerkiksi sosiaalinen koheesio, suhteellisen hyvä terveydentila ja turvallisuus. Erityisesti nuoret voivat kuvitella, että julkisuus tuo automaattisesti vaurautta. Todellisuudessa monet julkkiset ovat rutiköyhiä, hän sanoo. Molemmat saavat lisää liksaa, Pasi 300 ja Mari 600 euroa käteen. Otetaan esimerkki, sillä asia selviää. Marin ja Pasin tuloero säilyi siis samana, mutta Marin 600 euron tulonlisäys on kaksinkertainen Pasin 300 euroon verrattuna. Pasin tulot ovat nyt 3 300 ja Marin 6 600 euroa. Sen arvo ei siis muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran. MLD Gini Absoluuttinen Sh utt ers to ck Indeksi 1990 = 1. – Huonona puolena tässä voi myös olla kuva, että on olemassa helppoja oikoteitä rikkauteen. Koska Pasin tulot ovat puolet Marin tulois ta, Gini-kerroin on 50. Tuloero sotketaankin usein tulonlisäykseen tai -vähen nykseen, jotka ovat absoluuttisia määreitä. Ajatus on Karvosen mukaan ensinnäkin hyvin kiistanalainen, ja vahvasti kontekstiin sidottu. – Meikäläinen yhteiskunta on tottunut siihen, ettei vät erot ole liian suuria. – Mutta minä ajattelen, että sillä on vahva symbolinen merkitys suhteessa tasa-arvoon, Karvonen toteaa. monien mielestä tuloerot ja niiden kasvu ovat yhteiskunnan kannalta hyvä asia
Ainoa poikkeus on asuminen, jonka osuus on kasvanut koko 2010-luvun. Kun asuntojen reaalinen hintaindeksi vuonna 2000 oli 100, vuosikymmen sitten keikuttiin eri puolilla maata välillä 120–140, eli reaalihinnat olivat vajaassa kymmenessä vuodessa kallistuneet 20–40 prosenttia. Kun hinnat ovat koko ajan nousseet, osa on joutunut tyytymään entistä pienempiin neliömääriin. Ruuan hinnasta kohistaan, mutta sen osuus kotitalouksien menoista on 2000-luvulla laskenut samaa tahtia kuin kaikkien muiden kulutusmenojen. Samalla saattaa kasvaa eriarvoisuus. Suomen Pankin arvion mukaan asuntojen hinnat kehittyivät Suomen sisällä samansuuntaisesti viime vuosikymmenen lopun laskusuhdanteeseen asti. Asuntovelka on lisääntynyt eniten kasvukeskuksissa. 24 22.3.2019 Ilmiöt TeksTi: PeTri P. Muuttoliike voi tulla ihmiselle kalliiksi Sh utt ers to ck. Pääkaupunkiseutulaisella oli asuntovelkaa vuonna 2002 noin 130 prosenttia vuosituloista. Nyt ollaan jo yli 200 prosentin. Osa tätä ilmiötä ovat mediahuomiota saaneet pienet, jopa vain viidentoista neliön yksiöt. Sen jälkeen erot lähtivät voimakkaaseen kasvuun. SuomalaiSet asuvat kansainvälisissä vertailuissa kalliisti ja ahtaasti, varsinkin suurissa kaupungeissa. Asuntojen alueellinen hintakehitys on tällä vuosikymmenellä eriytynyt. Nyt hintaindeksi on Helsingin kantakaupungissa noin 190, koko pääkaupunkiseudulla yli 150 ja muualla Suomessa alle 120. Asumiseen uppoaa nykyisin melkein kolmannes kotitalouk sien rahoista. Muuttoliike merkitseekin monelle asumiskulujen kasvua, ja samalla eriarvoisuus voi lisääntyä. PenTikäinen Kun suomalaiset keskittyvät entistä enemmän suuriin kaupunkeihin, monille se tarkoittaa myös elämisen kulujen nousua
Tarvitsijoi ta on kuitenkin paljon enemmän kuin asuntoja. Pääkaupunkiseudul la on yli 100 000 yleistä asumistukea saavaa ruoka kuntaa. Jos tämä kehitys edelleen jatkuu, se on omiaan kasvattamaan entisestään alueiden välisiä eroja, Putkuri sanoo. Rakentaminen jatkui lähinnä kasvukeskuksissa, ja kiihtyi muuttoliik keen ja talouden kasvaessa viime vuosina. Kasvukeskuksissa velat ovat suurempia luonnollisesti siksi, että asunnot ovat kalliimpia. Suurten kaupunkien asuntopula on asukkaiden tappio, mutta joillekin siitä on epäilemättä hyötyä. Sijoitusasunnot ovat olleet varma vaurastumis tapa, ja niitä ostaneet hyötyvät tilanteesta. – Halvimpien vuokraasuntojen vuokrataso asettuu kuitenkin usein siihen, mikä asumistuen kanssa voidaan maksaa, Kauppinen arvioi. Hän kuitenkin huomauttaa, että jos tällaisia asuntoja keskitetään paljon samalle alueelle, voi syntyä yksipuolista asukasrakennetta. Myös vanhoista asunnoista yk siöt ovat kallistuneet eniten, tällä vuosikymme nellä niiden hinta on noussut PTT:n selvityksen mukaan yli kolmanneksen. kotitAloudet velkaantuvat erityisesti kasvukeskuksissa. Sillä tarkoite taan vauraita omakotiasujia, mutta monet asuvat reunaalueilla myös siksi, että heillä ei ole varaa kaupunkilaisuuteen. – On väliinputoajaryhmiä, jotka eivät ole pieni tuloisia eivätkä suurituloisia. On kuitenkin epävarmaa, kuinka nopeasti kovan ra han asuntojen rakentaminen auttaa pienituloisia. – Kokonaisasumiskustannusta voidaan pie nentää sillä, että tehdään riittävän pieni asunto. Asumisen hinta kaupungeissa on kasvattanut myös asumistukien tarvetta. PääkAuPunkiseudullA ja muissa suurissa kau pungeissa tulotaso muuhun Suomeen verrattuna on yleisesti korkeampi, ja pienituloisia on vähem män. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mu kaan vuokralla asuvien tulot ovat kasvaneet viime vuosina aikaisempaa hitaammin. – Tarjonta on ollut vähäistä, ja jonot ovat pitkät. – Aika moni näin kalliin asumisen alueella tar vitsee tukea, että pystyy maksamaan sitä hintaa, mitä pyydetään, THL:n Kauppinen sanoo. Alueiden erot voivat entisestään kasvaa Sh utt ers to ck. – Siellä, missä asunnot ovat kysytympiä, eikä tarjonta kasva kysyn nän vauhdissa, asuntojen hinnat nousevat, ja kotitaloudet ottavat suu rempia asuntovelkoja suhteessa tuloihinsa. Tukea saavia on jo niin suuri osa kaikista asukkaista, että tuet vai kuttavat väistämättä hintoihin, joskin vaikutuk sen mittaluokkaa on vaikea sanoa. Tällä vuosikymmenellä suurimpien kaupunki seutujen asukkaiden reaalitulot ovat pysyneet lähes ennallaan, mutta asuntojen vuokrat nous seet viidenneksellä. Alle 20 neliön luukuissa asuu paitsi pientä asun toa aidos ti haluavia, myös ihmisiä, joilla ei yksin kertaisesti olisi varaa isompaan. 22.3.2019 25 Pääkaupunkiseudulla on yli 100 000 yleistä asumistukea saavaa ruokakuntaa. Tilanne tasaantuu kuitenkin, kun otetaan huomioon isommat asumiskustannukset. Se loi asuntomarkkinoille entistä suuremmat alueelliset hintaerot. Pääkaupunkiseudulla on oltu huolissaan kau punkirakenteen hajoamisesta, ja keksitty sille ni miäkin, kuten Nurmijärviilmiö. sosiAAlisellA asuntotuotannolla voidaan tarjota vuokraasuntoja sellaisille, joilla ei ole mahdollis ta hankkia kotia vapailta markkinoilta. Se vaikuttaa yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen. Tämä voi lisätä kansalaisten pärjäämiseroja. Sen sijaan koko maassa tuensaajien mää rä väheni vuonna 2018 hieman. – Asuntosijoittajien näkökulmasta ei olisi hou kuttelevaa, että yhtäkkiä rakennettaisiin hirvittä vän paljon asuntoja. Asumiseen me nee enemmän rahaa, Helsingissä ja Jyväskylässä jo yli 35 prosenttia kaikista kulutusmenoista. Helsingissä, Tampe reella ja Turussa keskituloisia on paljon keskus kaupungin ulkopuolella, mikä voi johtua siitä, että he eivät pysty saamaan haluamaansa asumistasoa keskuksesta, Kauppinen sanoo. Sen jäl keen ei suurta eroa olekaan. Muuttovoiton mu kana kasvaa siis myös asuntotuen tarve. Asuntotuotanto on ylipäätään kysynnän jäljessä, Kauppinen sanoo. Siksi voidaan tarvita myös valmiiksi kohtuuhin taisia asuntoja. Asuntovel kojen lisäksi kasvavat kulutusluotot aina pikavippeihin asti. Ostajalle uudet yksiöt ovat niin kalliita, että ne päätyvät entistä useammin sijoittajien ja rahasto jen omistukseen. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri pitää tätä riskinä kansan taloudelle varsinkin, jos talous kääntyy taantumaan. Perushokema on Kauppisen mukaan ollut, että asuntotuotantoa pitäisi lisätä voimakkaasti. Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on kutsunut asumis ja toimeentulotukia asunto sijoittajien voittoautomaatiksi. Se, miksi alueiden erot jo repesivät, selittyy Putkurin mukaan kau pungistumisella ja 2010luvun hiljaisella kaudella asunto markkinoilla. Putkuri sanoo, että velkaantumista suitsitaan nyt lainakatolla, joka rajoittaa uuden asuntolainan kokoa suhteessa vakuuksiin, sekä arvioi malla asuntolainan hakijoiden maksukykyä nykyistä korkeampien kor kojen tilanteessa. Vaikka neliövuokra olisi kova, saadaan kokonais vuokra riittävän alas, Terveyden ja hyvin voinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen summaa. Ilmiö näkyy myös THL:n tekemässä kaa viossa. – Mitä enemmän kotitalouksilla on velkaa, sitä alttiimpia ne ovat lasku suhdanteessa leikkaamaan kulutuksestaan
Vierailuja suunnitellaan kunkin asukkaan toiveiden mukaan. TeksTi ja kuva: Päivi venTo lottovoiton Elämä Virkistäjä-Anssi huomioi jokaisen asukkaan yksilönä; yksi haluaa jumalanpalvelukseen ja toinen päivätansseihin. Tänään jutellaan muun muassa sanoista tasa-arvo, toimittaja, kylpyhuone, shoppailu ja raha. 26 22.3.2019 Vuonna 2013 Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta soitettiin Silamuskodin johtaja Eeva Siitoselle ja kysyttiin, olisiko hoivakodilla mahdollisuus ottaa henkilö työkokeiluun. Hän vie halukkaita päivätansseista jumalanpalvelukseen. Vasara kyllä pysyi työkokeiluun tulleen Anssi Hyyrysen kädessä, mutta pian Siitonen huomasi miehen luontaisten kykyjen vetävän aivan toiseen suuntaan; ihmisten luo. – Kyllä tilanne on järkyttänyt, Siitonen sanoo. Silamuskodissa hoidon ja hoivan lisäksi myös virkistystä ja viihtymistä räätälöidään jokaisen asukkaan tarpeiden mukaisesti. – Tämä on hyvä peli. Pelituokion jälkeen on lounas, jonka tuoksut tulvivat jo ennakkoon keittiöstä tuvan puolelle. Suurimmalle osalle asukkaista keskusteleminen toistensa kanssa on vaikeaa, mutta pelissä pääsee puhumaan ja kuuntelemaan. Nyt ei enää ole verkostoa, koska maakunnassa ei ole muita ketjujen ulkopuolella toimivia pieniä hoitokoteja. Anssi oli meidän lottovoitto, Siitonen sanoo nyt viisi vuotta myöhemmin. – Rautjärvellä on todella hyvä tarjonta kaikenlaista eri tahojen virkistystoimintaa, Hyyrynen kiittelee. Talon henkilökunta lisääntyi virkistäjän verran. – Ajattelin, että mikä ettei, hän voisi auttaa miestäni kiinteistönhoitotöissä, Siitonen muistelee. Hän heittää sanan makusteltavaksi, ja osallistujat kertovat, mitä sanasta tulee mieleen. Kysymys on arvoista. – Onhan se taloudellinen kysymys, mutta meillä tavoitteena on, että kaikki saavat palkkansa ja lainat tulevat maksettua. SilamuSkodin huoneentaulun ajatukset eivät tänä päivänä täyty kaikissa hoitolaitoksissa ja hoivakodeissa. Niistä 11 on vanhuksille, viisi vammaisille. – Huomasin, kuinka hän huomioi jokaisen yksilönä eli toimi juuri tämän talon periaatteiden mukaisesti. Olohuoneen seinällä olevassa huoneentaulussa puhutaan arvokkaasta vanhuudesta. Siitosesta on sydäntä särkevää, että vanhukset siirretään hoitopaikoille kauas kotoa. Pyrin olemaan työssäni innovatiivinen, mitä pääministeri Sipiläkin kovasti meiltä suomalaisilta peräänkuuluttaa, Hyyrynen hymyilee. Hänelle tulee jatkuvasti soittoja, joissa kysellään mahdollisuutta saada läheinen Silamuskotiin hoitoon. Kanssakäyminen oli luontevaa, kunnioittavaa, avointa, huumoria unohtamatta. – Tavoitteeni on jakaa ajastani tasapuolisesti kaikille. Vääriä vastauksia ei ole, eikä ole pakko vastata, Hyyrynen selvittää. – Silloin toteutuisi myös valinnanvapaus, Siitonen heittää. Hän oli kuin kala vedessä hoivakodin asukkaiden kanssa. Siitonen sanoo, ettei ainakaan ole törmännyt vastaavaan toimintaan, mitä heillä on. Hoivakoti sai. Yksi paikoista on tarkoitettu omaishoitajien hoidettaville. Pienessä yksikössä paikkoja on vähän, vain 16. SilamuSkodilla vietetään keskusteluhetkeä, jonka Hyyrynen on nimennyt debatiksi. – Omaisten huoli, jopa tuska, vanhuksistaan on suunnatonta, hän sanoo. Tässä ei anneta valmista, vaan jokainen joutuu miettimään. Jos on itsenäisiä yksityisiä hoivakoteja harvassa, niin on myöskin hoivakotien virkistäjiä. Pelin aikana nauretaan ja itketäänkin. Siitonen ja Hyyrynen toivovat, että keskittäminen loppuisi ja kelkka kääntyisi. Asukkaat ovat pääosin Eksoten maksusitoumuksella olevia, osa on itsemaksavia. Rohkaistaisiin ja mahdollistettaisiin pienten hoivakotien toiminta. Tällainen lisää yhteisöllisyyttä. Siitonen kertoo, että yrittäjät verkostoituivat ja vaihtoivat kokemuksia. kun Silamuskoti perustettiin Rautjärvelle vuonna 2008 kolmen pariskunnan voimin, vastaavia pieniä yksiköitä oli Etelä-Karjalan maakunnassa useita. – Siihen me pyrimme, Eeva Siitonen sanoo. Ruokailun jälkeen Hyyrynen lähtee kolmen asukkaan kanssa parin kilometrin päähän kunnan keskustaan muistikerhoon
22.3.2019 27 Anssi Hyyrynen kyselee Martalta, mitä tälle tulee mieleen sanasta tasa-arvo. Monet sanat vievät Martan muistoihin. Virkistystä ja viihtymistä räätälöidään jokaisen asukkaan tarpeiden mukaan.
Yhtä ”huonosti” kävi keskustan somejyrä Mikko Kärnällä. Ideana on, että ehdokas tai puolue ostaa näkyvyyttä sponsoroimalla nimikkolähtönsä voittajalle palkintona jaettavan loimen. Vaikka imagon päälle voi ottaakin... Eräs mummo oli todennut, että onpas kalliiksi mennyt lohikilo. Keskustalaisuus on perinteisesti hyvin edustettuna ravi-ihmisten keskuudessa, mutta monet muutkin puolueet haistavat tilaisuutensa ja muistavat hevosväkeä vaalien alla. Apollon tietäjä on kyllä vahvasti eri mieltä vaalitempusta. Tietäjä uskoo, että kaverukset olisivat saaneet aika lailla ääniä. Voittajahevonen ja ylpeät taustajoukot pääsevät vaalimannekiineiksi, halusivat sitä tai ei. perinteiset vaaliravit kuuluvat asiaan. Entä hänen apumiehensä Markku Saukko. Markus Lohi lähtee tällä kertaa vaaleihin numerolla 15, mutta muistelee, että ensimmäisessä vaaleissa numero oli 21. Asiaa ei kannata katsoa nenänvartta pitkin. Tällä kertaa erikoisen hyvä tuuri kävi oululaisella nettipoliisilla Lauri Nikulalla. Näin muutamat oppositiopuolueiden johtajat ovat syyttäneet Juha Sipilää hallituksen erosta. Hän tähtää eduskuntaan numerolla 112. Työnumero paukahti ehdokasnumeroksi, Nikula kommentoi. Korroosio comedyllä on miljoonayleisö. – Jos se selvästi tuntuu, näyttää ja haiskahtaa vaalitempulta, se todennäköisesti on vaalitemppu, oli epäilijöiden viesti. Kukaan ei kuitenkaan tiettävästi ole kieltäytynyt voittamasta lähtöä väärän loimen takia. Kun tietäjä kysyi joulun alla Eliakselta, 7, mikä tästä tulee isona, poika vastasi: ”Tubettaja.” Ei vaalitemppua näin tehdä TeksTi: Lauri HeikkiLä, Henna Lammi, risTo Luodonpää, JuHa mauno. – Ehdokasnumeroni näissä vaaleissa on 13! Kyllä! Täältä on Lapista tulossa nyt lujasti epäonnea ja kylmää pohjoistuulta pääkaupunkiseudun punavihreille! Ehdokasnumeroihin liittyy myös monenlaisia muistoja. Myrskylän mies – 30-vuotias luokanopettaja – on keskustan ehdokkaana Uudellamaalla. Kun hakukenttään kirjoittaa Korroosio comedy, sivulle avautuvat tubettajaryhmän tuotokset. Usein käy niinkin, että kepuhenkiseksi leimautunut valjakko tepastelee lähdön jälkeen näyttävästi esiin vasemmistoliiton tai perussuomalaisten loimi yllä. – Tienvarsikyltissäni luki vain LOHI 21. Vilkas some-levitys runsaine kuvineen kuuluu kuvioon. Nyt se on halventunut vähän, Lohi kertaa Facebookissa. Apollon Tietäjät 28 22.3.2019 Vaalitemppu. Oppositio on pitkin kautta vaatinut hallituksen eroa, mutta oliko tämä nyt väärin erottu. Hän lähtee vaaleihin epäonnenluvulla. Hänen ryhmänsä parodia ”Suomen huutokauppamaisteri” löytyy Youtubesta. Eikä se olisi edes mahdollista, sillä sääntöjen mukaan ravikilpailussa pitää aina pyrkiä voittoon. Vaalien läheisyys herätti opposition epäilykset. Apollon tietäjän tietojen mukaan moni vaaliraveissa jaettu laadukas loimi on jäänyt yhden käyttökerran jälkeen tallin nurkkaan väärän logon takia. Mutta miten mahtaa käydä Suomen huutokauppamaisterille Tuomas Kauppiselle. olisiko Suomen huutokauppakeisari Aki Palsanmäki menestynyt eduskuntavaaleissa. – Olipahan mäihä. Vaaleihin oli reilu kuukausi aikaa, ja Sipilä jätti hallituksen eronpyynnön soten kaaduttua tulos tai ulos -periaatteensa mukaisesti. Jos se selvästi tuntuu, näyttää ja haiskahtaa vaalitempulta, niin onhan se ilmiselvyydessään tavattoman huono vaalitemppu! eduskuntaVaaliehdokkaat toivovat, että ehdokasnumero jäisi äänestäjien mieleen – toivottuja ovat ainakin numero 100 sekä Aku Ankan auton rekisterinumero 313. Sketsejä on kaikenlaisista aiheista – kuten ”Miten saada turpaan Suomen eri kunnissa”
Aluepolitiikka on mitä moderneinta yhteiskuntapolitiikka, eikä sen toteuttaminen ja toimeenpano saa antaa vauhtia trendeille. Suomi on maa, jossa julkisuuteen harvemmin mahtuu samastakaan asiasta muuta kuin yksi totuus kerrallaan. tulEvaisuudEssa yhä tärkeämmäksi käyvään ilmastonmuutoksen torjuntaankin on paras lääke yhtäältä siihen liittyvä osaaminen ja toisaalta meidän metsämme ja peltomme koko Suomessa. Tarvitsemme huippututkimusta ja osaamisen keskittymiä, mutta meillä olevat esimerkit kertovat, ettei toimipisteiden karttaosoitteen tarvitse edes olla ruutukaava-alueilla. Keskusta haluaa koko Suomen, jossa ihmisillä on lähtökohtaisesti mahdollisuus elää ja tulla toimeen. Tämä uutinen pohjautuu kaikkien meidän käytettävissä oleviin ja analysoituihin tietoihin. 22.3.2019 29 Puheenvuoro EnnustaminEn ja erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Ennusteilla on myös se vaikutus – ellei siis oikeasti toimita toisin – että ne alkavat toteuttaa itse itseään. Teiden ja rautateiden ”verisuonien” on mahdollistettava ihmisten ja tavaran liikkuminen niin etelästä pohjoiseen kuin lännestä itäänkin. Viimeisten viikkojen uutisvirrassa kerrottiin tietona se, että Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kehittyvät. Tosiasioiden tunnustaminen on tietenkin aina hyvä asia, mutta kuluva vaalikausi on osoittanut, että päätöksillä ja toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. On asetettava realistiset ja selkeät tavoitteet sille, millaisen Suomen haluamme. Tulevaisuudessa on se hyvä puoli, että siihen voi sekä päätöksillä että teoilla vaikuttaa. Valtio ei voi olla eikä siitä saa tulla yhden tai muutaman kaupungin käsikassara. Maakuntien ja alueiden vahvuuksia on vahvistettava. Vaikka vain ”rahareppujen” siirtämisen aika alkaakin olla ohi, niin esimerkiksi osaamiseen ja koulutukseen panostamisen on tapahduttava koko Suomessa. On tehtävä Suomen arvoisia tekoja. Olemassa olevilla tiedoilla voi päätyä monissa asioissa trendinomaiseen lopputulokseen. näin vaalien alla jos joskus on perusteltua kysyä, hyväksymmekö me vapaavuorelaisen ajattelun vain (muutaman) kaupunkikeskuksen paremmasta tulevaisuudesta vai onko meillä vaihtoehtoja. Luontomme ei jouda museoon, vaan sitä voidaan hyödyntää niin läheltä tulevana ruokana kuin hiilinieluna ja fossiilisten polttoaineiden korvaajana. Tämän listan kärkisijoja pitävät Lappi, Kainuu ja Satakunta. Vastakkainasettelu on turhaa, mutta jos jo asennetasolla saatikka päätöksissä hyväksytään vain vahvojen vahvistaminen ja vieläpä erityisasema, niin tämä ei ole oikein. Tarvitsemme Infra Oy:n, jonka kautta rahoitetaan pääväylästö vapauttaen budjettieurot perustienpitoon ja alemmanasteisten teiden ylläpitoon. Eriytymiskehitystä on nähtävissä niin maakuntien välillä kuin maakuntien sisälläkin. On laadittava toteutettavissa olevat keinot, joilla edesautetaan elämisen mahdollisuuksia niin kaupungeissa kuin maakunnissakin. Alueita ja politiikkaa koko Suomessa Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja. Tällaisesta ei kukaan ota vastuuta. Maakuntia on kuultava. Kukapa olisi uskonut, että suurin talouden kasvun este on työvoimapula
Olen aina tykännyt olla ihmisten kanssa tekemisissä.. Politiikan lisäksi suomenhevoset ovat olleet miehen sydäntä lähellä vuosikymmenet. 30 22.3.2019 Risto Rahkonen liittyi maalaisliittoon vuonna 1946
Jo 14-vuotiaana hän oli täysverinen hevosmies. – Olen ajatuksiltani ja teoiltani hyvin maalaisliittokeskustalainen, Rahkonen linjaa. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Joka päivä menossa Risto Rahkonen on ollut keskustalainen 70 vuotta. Mistä syystä maaseutuväestössä ajatellaan, ettei äänestettäisi keskustaa. rahkonen on ollut maalaisliitto-keskustan toiminnassa mukana jo 70 vuotta. työuransa Rahkonen teki maanviljelijänä, Melan asiamiehenä sekä ryhmätapaturmavakuutusmyyjänä. Kotiseutuneuvos Rahkonen onkin kävelevä historian opas mitä tulee suomenhevosen tai Virolahden historiaan. Virolahden hevosystäväinseuran puheenjohtajana toimineelle Rahkoselle oli merkittävä hetki, kun Harjun silloisen hevostalouskoulun kalustevajan vintille avattiin Kiessi -hevosajoneuvomuseo vuonna 1999. Hän keskittyi paikallistason toimintaan, toki kävi piirikokouksissa ja joskus puoluekokouksessa. kiinnostus suomenhevosia kohtaan syntyi lapsena. Rahkonen istui parikymmentä vuotta vaalilautakunnassa Virojoella. Rahkosta huolettaa, jos keskustan perinteinen kannattajaryhmä, maatalousyrittäjät ja maaseudun väestö, eivät enää usko puolueeseen. Rahkonen on itseoikeutettu museo-opas Kiessissä, jota pidetään auki tilauksesta ja eri tapahtumien yhteydessä. – 70 vuotta olin mukana keskustan toiminnassa, Rahkonen kertoo. Myyntityöt kuljettivat myös oman maakunnan, Kymenlaakson, ulkopuolelle. – Kiinnostus oman kotiseudun ja synnyinpaikkakunnan historiaan lähtee kotiseuturakkaudesta, Rahkonen pohtii. – Olen aina tykännyt olla ihmisten kanssa tekemisissä, Rahkonen sanoo. Kunnioitus ja kiinnostus suomenhevosta kohtaan sai Rahkosen keräämään hevosajoneuvoja ja niihin liittyvää materiaalia jo vuosikymmeniä sitten. Lisäksi hän käy puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa suomenhevosen merkityksestä talvisodassa ja Suomen yhteiskunnassa. Nyt hän miettii, miten käy, jos maaseudun asukkaat kääntävät puolueelle selkänsä.. Rahkonen auttoi Säkkijärveltä ja Ylä-Urpalasta lähteviä evakkoja hevosen ja kärrin kanssa, yhtä hyvin sujuivat myös savottatyöt. Työuran aikana oli monta rautaa tulessa, myös harrastukset ovat pitäneet virolahtelaista liikkeessä koko iän, eikä siihen ole muutosta tullut. Esineistö pääsi kertomaan suomenhevosen arvokkaasta historiasta. Hallituspaikkaan hän uskoo, vaalimenestyksestä riippumatta. Museo päivitettiin pari vuotta sitten 100-vuotiaan Suomen ja 110-vuotiaan suomenhevosen kunniaksi. Tulevien eduskuntavaalien suhteen Rahkonen ei ole heittänyt toivoa, vaan uskoo keskustan saavuttavan paremman kannatuksen, mitä gallupit ovat näyttäneet. rahkosen nuoruusajan aktiviteetteihin kuului toiminta maalaisliitto-keskustapuolueessa, jonka paikallisosastoon hän liittyi vuonna 1946. Onko maaseutuväestöä, peruskannattajajoukkoa, huomioitu tarpeeksi. – Ei ole sellaista päivää, etteikö Ristolla olisi jotakin menoa, Senja-vaimo naurahtaa. Puolenkymmentä vuotta sitten hän jätti paikallisyhdistyksen ja keskittyi mieliharrastukseensa, paikallishistoriaan. 22.3.2019 31 Virolahtelainen Risto Rahkonen, 88, on erittäin huolestunut. – Tällä alueella on noin 1 200 ääntä, joista 300–400 on vailla vakiintunutta puoluekantaa. Tämä joukko äänestää henkilön, puolueen tavoitteiden tai vaikka puolueen puheenjohtajan innoittamana. – Tässä on puolueelle miettimistä
Lappi tuottaa huomattavan osan Suomen vesi voimasta ja teollisuudessa käytettävästä puuraakaaineesta. Johanna Häggman (kesk.) kansanedustajaehdokas Forssa Rautatiehankkeet etenevät Sh utt ers to ck. Häme tarvitsee sekä nopeita toimivia junayhteyksiä että pysähtyviä junia niin henkilöliikenteeseen kuin myös tavaraliikenteelle. LVM on tiedottanut raideyhtiöhankkeiden valmistelujen jatkumisesta. Myös kaupungit on otettu mukaan edistämään raidehankkeita. Petteri Salmijärvi Metsäeräuudistus saatava päätökseen Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi helmikuun alussa LVM:n esitystä perustaa osakeyhtiö rautatietoimialan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. kun metsähallituslakia uudistettiin ja metsähallitus yhtiöitettiin, luvattiin samalla, että seuraavaksi korjataan epäoikeudenmukainen metsäerän jako. Ministeri Bernerin mukaan Suomi-radan osakassopimus mahdollistaa Hämeenlinnan, Riihimäen sekä muiden kaupunkien liittymisen sopimukseen. Kysymys on Lapin elinvoimasta ja samalla koko maan asuttuna pitämisestä. 32 22.3.2019 Mielipiteet Merkittävä osa Suomen luonnon varoista keskittyy Pohjois-Suomeen. Haluan haastaa kaikki lappilaiset kansanedustajaehdokkaat yli puoluerajojen sitoutumaan siihen, että metsäerän tulouttamisperusteet korjataan selkeämmiksi ja suoraviivaisemmiksi. Metsäerän jakoperusteet muuttuivat oleellisesti, kun pinta-alaverotuksesta luovuttiin ja samalla pohjoisen kunnat menettivät merkittävän osan tuloistaan. Tilanne, jossa pahimmillaan 90 prosenttia metsäerän tuotosta valuu pois Lapista, on epäoikeudenmukainen. Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Hämeestä halukkailla kaupungeilla kuten Riihimäki, Hämeenlinna ja Lahti on mahdollisuus päästä mukaan osakkaiksi. On myös huomattava, että nykyinen metsä erän laskentamalli on epäedullinen kunnille, joissa on paljon suojelualueita, koska suojelumaista ei tällä hetkellä makseta metsäerän tulotusta, vaikka se on laskennallisesti yhtä lailla pois kunnilta. Tilanne on kestämätön ja uuden eduskunnan on ensi töikseen otettava asia käsittelyyn. Tämä on ministeri Bernerin ja oikeuskansleri Pöystin keskustelun tulos 14.3.19. Kunnat eivät aina saa edes kymmentä prosenttia alueellaan tehtävien metsähallituksen hakkuiden tuotosta. Ensi vaiheessa mukaan pääsisivät Helsinki, Vantaa ja Tampere. Tarvitaan siis ehdottomasti lisäraiteita, jotta kaikki tämä on mahdollista. Toimiva jakoperuste olisi, että säädetään laki, joka velvoittaa valtiota tulouttamaan metsähallituksen mailta hakatun puun myyntituloista takaisin kuntiin, joissa hakkuut on tehty 30 prosenttia myyntituloista. Ratayhtiöiden osakassopimusten hyväksyminen menee aivan normaalissa järjestyksessä seuraavan hallituksen päätettäväksi. Metsäerän tuloutusta uudistettaessa on myös huomioitava suojelumaiden osuus ja arvostettava suojelumaat samoin perustein kuin talousmetsät. Yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus. Valitettavasti suurin osa hyödyistä jää kuiten kin etelään. Annetut takarajat kuitenkin paukkuivat kerta toisensa jälkeen ja lopulta valtionvarainministeriö ilmoitti, ettei metsäerää ehditä korjata enää tällä hallituskaudella. Ministeri Grahn-Laasonen (Kok) kertoi muun muassa Forssan Lehdessä 14.3.19: ”Uutta pääratayhtiötä ei voida perustaa ennen eduskuntavaaleja, sillä pelkäksi toimitusministeriksi muuttuneella liikenneja viestintäministeri Anne Bernerillä ei ole enää mandaattia edes jatkaa neuvotteluja suurten kaupunkien kanssa”. Liikenneja viestintäministeriö voi jatkaa myös Suomi-radan eli pääradan hankeyhtiön valmistelua. Metsähallituksen mailla tehtävät hakkuut ovat nykyisellään merkki modernista siirtomaapolitiikasta. Suomi-rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi. Eli Suomirataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perus taminen siirtyy seuraavan hallituksen päätettäväksi. Sen sijaan, että lähdetään sotkeutumaan toisen ministerin hallinnonalaan ja syyttelemään sen paremmin asiaa sel vittämättä, tarvitaan hyvää ja rakentavaa puoluerajat ylittävää maakunnallista yhteistyötä edunvalvonnassa
Helsinkiläiset tosin odottavat lakia, joka kieltää asian. Tämä johti lopulta kriisiin, joka ei elättänyt sen enempää viljelijöitä kuin muutakaan väestöä. Missähän Helsingissä on ”puhdasta” lunta, jota kannattaa ajaa mereen. Kun Helsinki vielä tuottaa suurimman osan energiastaan kivihiilellä, ja aika ajoin viemärivedetkin valuvat puhdistamattomina mereen, kaupunkia ei voi kovin luontoystävälliseksi sanoa. Miikka Voutilaisen väitöskirjan (2017) mukaan se ei johtunut pelkästään ravinnon puutteesta, vaan epätasaisista varakkuuseroista. Tuotantoa oli pakko kehittää, ja se tehtiin omaksumalla lypsy karjan kasvatus (rationaalinen maa talous), jossa kartanot olivat sukupolven edellä talonpoikia. Samaan aikaan alkoi ”raskas” maatalous, jolloin koneet muuttuivat isommiksi ja kasvilajikkeet ja karjanjalostus kehittyivät. Missään muualla ei enää harrasteta mat tojen meripesua, vaan kunnat ovat rakentaneet pesupaikat maalle viemäreineen ja vesijohtoineen, jotta meri ei saastuisi enempää. Yksikön tuleekin olla iso ja keskittyä vain päivittäiseen maatalouteen. Silloin vain kovalla tekniikalla tehdään työt elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi ja kuluttajan ravinnoksi mahdollisimman edullisesti, sillä palkat pyrkivät laskemaan. Hän oli ensimmäinen maataloushistorian tutkija. Professori Gösta Grotenfelt näki itse ajan jo 1800-luvulla muuttuvan ja kirjoitti siitä väitöskirjan Den primitiviska jordbrukets metoder i Finland under det historiska tiden, 1899. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 22.3.2019 33 Maataloutta edelsivät keräily ja erätalous, joiden ohella saattoi olla vaatimatonta viljelyä, mutta ei voida puhua vielä varsinaisesta maataloudesta, joka alkoi Suomessa 7 000 vuotta sitten. vuoteen 1962 asti liki kaikki tilat olivat karjatiloja, mutta maatalous oli ylituotantotilanteessa. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikka kuntasi. Hannu Huvinen Maatalous on muuttunut Helsingin kaupunki on jo vuosia pitänyt Itämerta lumenkaatopaikkanaan kaataen sinne lumen seas sa sekä tupakantumpit että muut katuroskat. Kirjanpitoverotus tuli entisen pinta-alaverotuksen piiriin ja maataloutta haluttiin supistaa. Viemme vain puhdasta lunta, sanoo pormestari Vapaavuori. Yhteiskunnan kehittyessä syntyi talonpoikaisia tiloja etenkin LänsiSuomessa. Keskiaika ei ollut niin köyhää kuin usein ajatellaan, mistä todisteena ovat kivikirkot, joita on kolmisenkymmentä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Soininen nimitti tätä aikaa primitiiviseksi maataloudeksi nälkävuosiin saakka. Sirkka-Liisa Kavén Turku Helsinki saastuttaa, muut maksavat Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Perinteinen viljely kehittyi hitaasti ja oli kuin seisovaa vettä, jossa oli tosin helppo korvata työntekijä toisella. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia.. Dosentti Arvo M. Maatalous oli nälkävuosiin 1866– 1868 asti leipäviljanviljely valtaista. Niin alkoi erikoistuminen kannattavuuden parantamiseksi. Mutta ehkä on niin, että älä tee kuten minä teen, vaan kuten minä sanon. Siitä tuli vaikeuksia, jolloin maatalouden sisältöä alettiin muuttaa. Näin alkoi uusi asutuspolitiikan aika. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Hävityn sodan vuoksi siirto väki täytyi asuttaa uudelleen. Toki maalaisjärkeäkin voi käyttää, varsinkin kun Itämeren suojelu on meidän jokaisen asia. Toimitus valitsee jul kais tavat kirjoitukset. Maatalous taantui torpparilain ja sodan jälkeisen maanostolain myötä, joskin kartanot vain kehittyivät talvisotaan asti entisestään. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Kun viljan tuonti Venäjältä loppui ja oli huono perunavuosi, virheellinen maatalouspolitiikka osittain johti sisällissotaan. Näin kuluttajat saavat sitten edullisemmat tuotteet tuotannon pysyessä entisellään, sillä kokonaistuotanto on säilynyt. Nälkävuosia edelsi pikkujääkauden aika, jolloin 10 prosenttia väestöstä menehtyi. lyPsykarjatalousvaltainen maatalous alkoi ”rakoilla” 1910-luvulla, kun sitä alettiin epäillä, mutta vielä tuolloin se ei muuttunut. Pienimmät tilat säilyivät osa-aika viljelyssä, ja viljan hintojen ollessa hyvät etenkin 1980-luvulla maatalous kannattikin hyvin. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. He olivat tottuneet maatalouteen, eivätkä kaupungit pystyneet työllistämään heitä. Maatalouden tilaluku on supistunut ja tilojen koko suurentunut. Helsingissä myös pestään mattoja samassa Itämeressä, tynnyreissä laiturilla. Koneistuminen tuki tätä ja maataloutta nimitettiin jo 1930-luvulta lähtien ”traktorivaltaiseksi maataloudeksi”. Seuraava vaihe voi olla perheviljelyn mureneminen, vanhojen arvojen unohtuminen ja maaseudun köyhtyminen. Jokainen voi lumenkaatopaikalla nähdä sen roskavuoren, joka lumen sulettua paljastuu. Tosin kaupungin toiseksi suurin puolue on vihreät ja kaupunkiympäristön apulaispormestarinakin on vihreiden Anni Sinnemäki, joten olisi odottanut jotain parannusta tilanteeseen. nyt eletään rationaalisen maatalouden loppukautta, jolloin yksiköt ovat suuria ja Viron tapan maaseutu on tyhjentynyt
Kaikki olivat välttämättömiä asioita aikanaan. Nähtiin säälittäviä puheita ja räksytystä. Käytännössä valtaväestö unohtaa heidät kitumaan ja kuolemaan yksin oman kauhunsa kanssa. Ja kuinka ollakaan, kun parissa päivässä tuli selvitys häneltä tapahtumista. Yksityisten hoivakotien raivoisa haukkuminen on valtaväestölle vain omaa sielunhoitoa, joka tekee vähän hel pommaksi unohtaa isot tosiasiat. Aho esitti työreformia, Kiviniemi pohti kestävyysvajetta, Vanhanen ajatteli lumilla ja Sipilä lopuksi torppasi velan ja sai työllisyyden kasvuun. Tämä tarkoittaa sitä, että he pystyvät poliitikkojen ja muiden etujensa ajajien avulla taistelemaan itselleen yhteiskunnan rahoilla ne kalliit hoidot, joita esimerkiksi diabeteksen kaltaiset taudit vaativat. Pilkkaaminen alkoi ”kännykkäisästä” aina rintamakarkuruuteen. Kyselytunneilla näki selvästi, että monet demarit eivät millään sopeutuneet oppositioon. Jarrutus ja pitkittäminen oli aivan selvästi todettavissa kaikkialla. Tietenkään ei pidä yhden tapauksen perusteella arvailla, johtuiko terveyden pettäminen elämäntavoista. elämäntapasairauKsia hankkiva erittäin suuri väestönosa pysyy usein henkisesti kuitenkin päättäväisinä ja toimintakykyisinä kymmeniä vuosia. Vesa Nuolioja eläkeläinen Jyväskylä Rahat eivät riitä vanhusten hoitoon Kun niukkuudesta taistellaan, mopen osaan jäävät huonokuntoiset vanhukset.. Ei tarvitse syyllisiä etsiessään katsoa peiliin. Nyt meni yksi hallituskausi, mutta sote jäi kesken. Perusongelma on se, että rahat heikkokuntoisten vanhusten inhimilliseen hoitoon eivät riitä nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa, kun huoltosuhde nopeasti heikkenee. Niin se tuntuu menevän. Projekti on ollut monien hallitusten työlistalla toistakymmentä vuotta ja yli tuhatta dosenttia ja professoria on kuultu. Nyt tämä Kiuru julistaa, että aivan kaikkeen yksinomaan hallitus on syyllinen. Tilastollisesti katsoen on kuitenkin varmaa, että sen kaltaisilla elämäntavoilla, joita hänelläkin näyttää olleen, ovat seurauksena usein elämäntapasairaudet. Pääministerikandidaatin rinnalle voisi panna pitkän rivin muita johtavia poliitikkoja ja sanoa: tarkista elämäntapojasi tai tulee noutaja. Arvostelu on aiheellista, mutta moraalinen kiihko näyttää peittävän alleen vielä paljon suuremman ongelman. Kollegat ja pääministerikään eivät viitsi kaikkea sanoa perustuslakivaliokunnan sekä sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajista. Tulee tunne, että on tehnyt jotakin asian hyväksi, kun huutaa kovalla äänellä moraalista paheksumistaan. sopii kysyä, että onko tällainen toiminta valio kuntien, hyvän hallinnon ja perustuslakien mukaista. Kovaa on menetetyn vallan tuska. Kaikki lääkärit tietävät erittäin hyvin, mitä epäterveelliset elämäntavat ovat, ja myös kaikki vähänkin valistuneet kansalaiset tietävät ne melko hyvin. Siis liian vähän liikuntaa, liikaa alkoholia, liikaa kovia rasvoja, valtavasti liikaa sokeria, rauhaton elämäntyyli, liian vähän nukkumista... Rahojen riittämättömyyden suurin syy taas ovat väestön enemmistön epäterveelliset elämäntavat. Taisi tuo Kiuru siirtää lupamaksut aina veromaksuun saakka. Nyt jo riekutaan Sipilän hallituksen ’ruumiin avauksella’. Vain muutamat toimittajat ovat a siallisia. Kaikki energia käytettiin siihen, että hallitus vain saataisiin nurin, vaikka somekin menisi pesuvesien mukana. Siellä vaaleanpunaisten silmälasien takaa toimittajat johdattelivat asioita. Ovat kasvaneet siihen, vaikka katsojat näkevät tilanteen eri lailla. aiVan mahdollinen seuraava pää ministeri asettui eräänlaiseksi tasavallan mannekiiniksi kuvatessaan julkisuudessa yksityiskohtaisesti sairaskertomuksensa. Selityksen tarve on suurta. Eduskunnassa kamera on naulattu Rinteen penkin suuntaa. Televisio jatkoi omaa kuuluisaa linjaansa. Että sen sortin punaista on tiedossa ruudun täydeltä. Aika ovelaa. Koulutusrahoista ei ole ollut puutetta. Jopa viihdeohjelmat nälvivät päättäjiä ohjelmissaan. antti , Antti ja Antti. Kun niukkuudesta taistellaan, niin mopen osaan jäävät huonokuntoiset vanhukset, jotka eivät lainkaan pysty etujaan ajamaan. Twiittaajatkin tulivat soppaa sekoittamaan. Ja tapahtumissa on ollut aina Rinteen käsitys, vaikka suuria ja tärkeitä asioita on riittänyt. Mies parhaassa iässä, ja kävi huonosti. Sitten muut ’vain lyhyes ti’. 34 22.3.2019 Mielipiteet KesKusta on useasti joutunut pelastamaan tilanteen, kun edellinen hallitus on saanut talouden kuralle. Voidaan kuitenkin todeta, että histo riaan tämä surkuhupaisa näytelmä esi merkkinä jää. Esko Rajala Ilmajoki Opposition toiminta ei ole hyvän tavan mukaista VarsinKin yksityisissä vanhusten hoivakodeissa tapahtuneet laiminlyönnit ovat nostaneet yhteiskunnassa valtavan paheksumisen vyöryn
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Opposition pelottelema yksityistämisbuumi saakin nyt sen itsensä vauhdittamana monien ekonomistien ja kansanterveystyönasiantuntijoiden mukaan entistä suuremmassa määrin virtaamaan rahaa ylikansallisten terveysjättien kukkaroihin. On pelottavaa ajatella, että kokeneet edustajat eivät olisi opastamassa uusia edustajia käytännön eduskuntatyön kiemuroissa. Keskustassa pääministerin kanssa mahdollisesti eri mieltä olleet kansanedustajat ja ministerit ovat vähin erin tulleet julkisesti puolustamaan Sipilän ratkaisua. Joka tapauksessa, edellisen hallituksen ajamaan jättityöttömyyteen, talouslamaan ja kasvaneeseen velkakierteeseen en toivoisi Suomen enää joutuvan vaalien jälkeen käytävien hallitusratkaisujen seurauksena. Sakari Aho Reisjärvi Jäsenistöllä oikeus tietää Pääministeri Juha Sipilä teki sen, mitä oli luvannut useaan kertaan lähes nelivuotisen hallitustaipaleensa kuluessa. Monet rohkenevat väittää, että se oli pelkästään vaalitemppu. Puolueen koostumus tulee joka tapauksessa muuttumaan aika radikaalisti, sillä moni pitkäaikainen ja todella kokenut edustaja jättäytyy pois. Uusien tuoreiden edustajien työ on varmasti virkistävää koko eduskunnan kannalta. Arvelen, että keskusta saa uutta puhtia ja menestystä vaalityöhönsä Sipilän tekemän ratkaisun myötä. Juha Sipilän hanke EVM:n yksimielisyysvaatimuksesta luopumisesta ja Suomen vaikutusvallan murentamisesta omissa asiois samme on tästä näkökulmasta käsittämätön. Uudistus on tervetullut. Ennustaminen on kuulemma vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden suhteen. Ja miksi tuosta ollaan näin hiljaa. Mitenkäs soten kaatajien keskuudessa nyt suu pannaan, kun edessä onkin vaalikentillä totinen paikka selittää äänestäjille, oliko tarpeen ja tarkoituksenmukaista kaataa jo kohtuuttoman kauan kestänyt, monen hallituksen mittainen työ kansalaisten hoitoon pääsemisen edistämiseksi. KoKonaan toinen kysymys onkin, että kuka tai ketkä kyseisestä ratkaisusta hyötyvät. Silti ratkaisu kaataa hallitus tuli monille yllätyksenä. Mielenkiintoinen kevät tulossa. Ja samalla totuudenmukaisesti myöntää, että lasku tällaisesta poliittisesta hölmöilystä lankeaa vielä syyttömän kansalaisen maksettavaksi. Onnea kaikille teille rohkeille, jotka olette mukana. Sitä paitsi, hänhän oli asettanut julkiset raamit odotuksilleen tulos tai ulos -lauselmalla. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 22.3.2019 35 KesKustan EUja ennen kaikkea raha poliittinen linja on ollut se, että integraatiota ei syvennetä. Kokematon edustaja saattaa hyvinkin tulla toisen puolueen kokeneen kollegan jyräämäksi heti ensi metreillä ilman oman puolueen vanhemman edustajan opastusta. Mutta aina se on sallittua. Heti kun hän oli saanut tiedon puhemiesneuvostolta ja perustuslakivaliokunnalta, että hanke ei etene, oli sanojensa mittaiselle miehelle tullut eteen ratkaisun paikka. Ja on helppo ymmärtää, miksi. He ovat rohjenneet kertoa, etteivät kumpikaan nähneet toimenpidettä tarpeellisena, saatikka välttämättömänä. Nyt kun he ovat päässeet päämääräänsä – vaikkakin aivan viime metreillä – voisi kuvitella heidän olevan tyytyväisiä, iloisia tai ainakin vahingoniloisia. Jokainen itseään kunnioittava politiikan kommentaattori teroitti kynänsä heti kuultuaan salamavalojen loisteessa Sipilän suusta ”syvästi pettyneen miehen” perustelut hallituksensa kaatamisesta. Aikaa vaaleihin kuitenkin vielä on. Valehtelemaan en uskoisi Sipilän ryhtyvän. Se littäisikö joku jäsenille ja äänestäjille tuota. mutta miksi pääministeri Juha Sipilä päätyi hallituksensa kaatamiseen. Kunhan nyt vain saamme ilman opposition vääristelyä kerrottua kansalle sen, mitä puolue on tehnyt tällä vaalikaudella Suomen hyväksi, tulos kohenee vielä paljon. Sipilän vihellettyä pelin poikki jopa hallituskumppanit kokoomus ja siniset ovat ilmaisseet hämmästyksensä. Juhani Happonen entinen kansanedustajaehdokas, kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsen (kd.) Kuopio Keskusta saa puhtia Sipilän ratkaisusta GalluPit eivät nyt keskustaa hivele. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Opposition mielipiteitä ja kommentteja televisiokeskusteluissa seuratessa tulee perin kaksijakoinen vaikutelma. Kyseisen ongelman selitysteorioita on poliittinen ilmasto sakeana. siPilän heitettyä hanskat naulaan on tosi kysymyksessä Sipilällä itsellään. Tuskin, arvelen minä. Mutta ennen kaikkea neliraajajarrutukseen sitoutuneilla soten kaatajilla. Mauri Moilanen Oulu Kaikenlaisia ehdokkaita tarvitaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Tyytyväisyys ei kuitenkaan näytä nyt olevan kovin vakuuttavaa hallituksen kaatamista paheksuvan Antti Rinteen kasvoilla. Varsinkin demarit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat vuosia kertoneet vastustaneensa hallituksen sote-ratkaisua ja tehneensä olan takaa töitä hankkeen kaatamiseksi. On kuitenkin puolueen etu, että vaaleissa valitaan myös kokeneita pitkäaikaisia edustajia mukaan jatkamaan työtä, sillä heidän tietojaan ja taitojaan tarvitaan juuri nyt, kun vaihtuvuus on suurta
Kevassa, osoite Unioinkatu 43. klo 17 Härkälän monitoi mikeskuksessa (pieni kokousti la), Otalammentie 193, Otalam pi. Länsi Vantaan Paikal lisyhdistyksen vuosikokous ma 25.3.2019 klo 19 Mariitta Savolai sella Valikauhantie 14 A, Vantaan Hämevaara. Kahvitarjoilu. klo 17 Raision Keilahallilla os. Tarjoilua. Uudenmaan Piirin tervehdyksen juhlaan tuo pj Jasi Kuokkanen. Suomen Keskustayrittäjät ry:n sääntömääräinen kokous en nen tilaisuutta kello 14.30. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Keskustan PohjoisTuu sulan py:n sääntömääräinen vuo sikokous to 28.3. klo 12 ravinto la Vltavan Havelkabinetissa, Elie lin aukio 2. Turku. Ilmoittaudu seuran sihteerille silja.silvasti@gmail.com Helsinki. Rymättylän py:n vuosikokous pe 29.3. Ilmoittautu miset Jouni Pietilä, 044 074 4567 Raisio. Paikalla vt perhe ja peruspalveluministeri ja ke Anni ka Saarikko, ke Eerikki Viljanen ja keskustan keehdokkaita. Jos meillä ei hoideta metsiä tehokkaasti ja tuoteta puupohjaisia raaka aineita, tuotteet tehdään vastuuttomimmis sa maissa tai fossiilisista raakaaineista. Kullervo Matinaro Quartet viihdyt tää. Oman ruokatuotantomme heikentämi nen voisi johtaa päästöjen kasvuun muual la maailmassa. Hanuristi Heikki Salama ja sopraa no Satu Jussila säestäjänään Tarja Edry huolehtivat musiikkiannista. klo 18. Ilmoittautumiset helsinki@ve saiset.fi tai 050 575 5236. Paikko ja rajoitetusti. Jokelata lolla, Keskustie 20, 05400 Jokela. Ruokavalinnoissaan ihmiset voivat pie nentää hiilijalanjälkeään lisäämällä lähi ruuan ja villiruuan osuutta ja välttämällä hävikkiä. Sääntö määräiset asiat ja Keskustan kuntayhdistyksen uusien malli sääntöjen hyväksyntä. Järjestä jänä Keskustayrittäjät. Järj. Keskustan Tuusulan KJ:n 70 vuotisjuhlat su 31.3. NuorteN ilmastoviesti pitää ottaa vakavas ti. Jäsenet ilmai seksi. klo 16.30. pos ti) ti 2.4.: Keskustanaiset klo 17, Läntinen ja Itäinen py klo 17.30 ja kj klo 18. Onnitteluiden vastaanotto ja kah vitarjoilu kl 14, ohjelmallinen juh latilaisuus kl 14.30. Antti Kaikkonen. klo 18 Jokelata lolla ”köksän takahuone” tilassa, Keskustie 20, 05400 Jokela. klo 17 Nummelassa kahvila IL Puntos ta, Pilkkukuja 2, 03100 Nummela. Aiheena eduskun tavaalit ja poliittinen tilanne. Alustajana Keskus tan Helsingin piirin pj, keehdokas Antti Siikaaho. Rairuohon siementen pussitustalkoot ke 27.3. vaali kadun avajaistilaisuudessa. Vp 24.3. Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja Helsingin ja Uuden maan Näkövammaiset ry. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskusta naisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Sääntömääräiset asiat. Keskustan Keravan py. Tärkeimmät ilmastonmuutosta hillitsevät valinnat tekee jokainen meistä aivan itse lii kenteessä, asumisessa ja ruuassa. Yrittäjyys – Mietteitä yrittäjyyteen. Suomalaista puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa sekä uusiutuvaa energiaa ja puura kentamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Tutustumis kierros alkaa klo 17. Vammaisjärjestöjen vaali paneeli ma 1.4. Mäntsälä. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Keskustassa tapahtuu 36 22.3.2019 Viime perjantaina seisoimme eduskunta talon portailla ottamassa vastaan nuorten ilmastomarssia, mielenilmaisua, johon otti osaa yli 3000 nuorta. Muilta osallistumismaksu 10 e. Keskustan sosiaali ja terveyspoliittisen seuran vuosi kokous 25.3. Sääntömääräi nen vuosikokous ja Taitoniekan osastokarsinta sekä keilailu to 28.3. Sääntömää räiset asiat. Realiteetti myös on, että joka puolelle Suo mea ei saada ympäristöystävällistä raidelii kennettä, joten esimerkiksi Kuusamon kai roilla pitkillä automatkoilla voi suosia bio polttoaineita. Rymättylä. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 16.30–17.30 Keskustan puolue toimistolla, Apollonkatu 11a. Fazerin karkki tehtaalle Hakunilaan. Keskustajärjestöjen vuosi kokoukset palvelu ja asiointipiste Olkkarissa, Raisiontori 6 (ent. Vesaisten Helsingin piirin vuo sikokous kerhoklubi Snellassa to 28.3. Tule kertomaan, mitä mie lessä liikkuu yrittäjyys asiois sa. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallis yhdistykset, muistattehan lähet tää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Maaliskuun traktorimarssi oli näkyvä ja samal la esimerkillisesti toteutettu mielen ilmaus kertoen tuottajien ahdingosta. Perhepoliittinen keskustelu tilaisuus 28.3. Otalammen py:n vuosikokous su 24.3. Helsinki. Siemenpussien jako kävelykadulla la 30.3. Kokouksen jälkeen sometyöpaja, vink kejä keskustan ehdokkaiden some näkyvyyden tukemiseen. Tuusula. klo 17.30 Aahollissa. Vuosi kokous ti 26.3. Keskustan yhteiskun tatieteilijät ry:n lounastilaisuus ja vuosikokous ke 3.4. Keskustaveteraanit, 29.3. Vantaa. Keskustanaisten py ke 17.4. Asiaa alustaa ja keskustelun eväitä tarjoaa elinkei noministeri Mika Lintilä. Ulla Parviainen keskustanaisten puheenjohtaja Ilmastotekoja – nyt Puheenvuoro Helsinki Keskustanuorten Helsingin piirin sääntömääräinen vuosiko kous ma 25.3. Paikka Pukkilan seuratalo, Ruuhikosken tie 11, Vaskio, Salo. klo 18–20, Iiriskeskus, Marjaniementie 74, Helsinki. Vihdin kj. Sääntömääräiset asiat, yhdistysten sääntömuutosasia. klo 16.30 Apollolla, Apollonkatu 11a. tilaisuus to 28.3. Ennen ko kousta voi jututtaa ehdokastam me Inna Kallioista. Juuri niitä asioita, jotka hankaloittaisivat suomalaisen maa ja metsätalouden asemaa ja veisivät suomalaisilta työtä ja toimeen tuloa. Helsinki. Kolme vuotta sitten maaliskuussa olim me Senaatintorilla viljelijöiden mukana, kun he osoittivat mieltään yli 5000 ihmisen ja yli 700 traktorin voimin. Juhlapuheen pi tää ekryhmän pj. Vuosikokouksen jälkeen py:n 1. klo 17 (il moittautuminen klo 16). klo 18.30 Ekosella (Lato pellontie 3 C 8), kj:n vuosikokous su 17.3. Päättäjän pitäisi pystyä tekemään ratkaisuja, jotka edesauttavat vas takkaisten tahojen toiveita tai ovat hyödyksi molemmille tahoille. Keskustaveteraanit. klo 18 kunnantalolla (huo ne 1–2). Tuusula. Vaali kahvit klo 17.30–18. Sääntömääräiset asiat ja sääntöuudistus. Ilmastomuutoksen ratkaisuksi on esitet ty metsien hakkuiden pienentämistä sekä maito ja lihatuotteiden käytön vähentämis tä. Kun jokai nen tekee pienenkin vastuullisen muutok sen ilmastotavoitteen suuntaan, olemme matkalla parempaan. purkukokous. bussi kyyti Lehmirantaan Ukista klo 8.30, Laitilan Shell klo 8.50 ja Mynä mäen Smarket 9.10. Varppeenkatu 24. klo 17.30 Keuda talossa, Keskikatu 3. klo 13 Mestarinkadulla. Nuoret vaativat välittö miä ilmastotekoja. VarsinaisSuomen piirin kevät kokous Salossa pe 29.3. Yhteinen kevätpäivä Lehmirannan lomakes Puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.. Tilai suudessa päättäjille välitetyt useat hyvät toimenpideehdotukset otettiin päätöksis sä huomioon. Päättäjä on monta kertaa vaikeassa intres sien ristipaineessa. Raision Vesaiset. mennessä 0400 689 915 / Salme tai salme.nepponen@ gmail.com. Retki Fazerilaan kansainvälisenä karkkipäivänä 15.4. Yh distyksen vuosikokous pidetään heti lounaan jälkeen
Sääntömääräiset asiat sekä osaston/ yhdistyksen uudet mallisäännöt. Eurajoen kunnallisjärjestön järjestämä tori tapahtuma, kaikki keskustan ehdokkaat tervetulleita. klo 19 Muurikkalan seurojentalolla. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Lisätietoja pj. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten teatterimatka Tampereelle la 4.5. Kahvitarjoilu vapaaehtoisella maksulla. Keskustanaisten Kanta-Lpr py:n vaalitapahtuma ke 3.4. Ilmoitathan tulostasi 22.3. klo 17 Toivakkatalolla. klo 15–17 Kauppakeskus Komppiin, Karhoistentie 3, Ikaalisiin. Sääntömääräiset asiat. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tmj Jukka Sällinen, 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piirin ymj Jaana Niemi, 040 418 1150. 10.3. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@ keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929, tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588, satakunta@keskustanuoret.fi. klo 10–14 Satakunnan Kansan vaalitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. klo 19 Lahden NNKY:n tiloissa, Vapaudenkatu 8. Sääntömääräiset asiat ja EteläSavon keskustalaiset naiskansanedustajaehdokkaat esiintyvät. Kokemäki. Hämeen ehdokkaiden yhteiskierros kunnissa pe 5.4. Osallistumismaksu 22€/hlö, maksu paikan päällä. Sääntömääräiset asiat, vaaliasioita ja sääntömuutos. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Kataloisten py:n vuosi kokous su 7.4. Eurajoen vaalitori la 6.4. Vaalikahvitus la 30.3. Kaikki ehdokkaat kutsutaan mukaan. Kärkölä. 6.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdistyksen sääntömuutos. Kiikka. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Keskustaväen tupailta pe 29.3. mennessä: keski-suomi@keskusta.fi tai 045 327 4845. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka, 050 577 0838, sami.porkka@keskusta. Käsitellään sääntömuutos. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Tammela. ja la 13.4. Porin keskustan opintoja kulttuuri yhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten taidematka Mänttään Serlachius-museoihin la 25.5. Ilmoittautumiset viim. Ke-ehdokas Aila Haikkonen mukana tapahtumissa: La 23.3. klo 19–20 Tupailta Söörmarkun Nuorisoseurantalolla. klo 12–14 K-Marketin edustalla, os. Keskustan Hämeen eduskuntavaaliehdokkaat yhteiskiertueella Päijät-Hämeessä: klo 10 Heinolassa torilla markkinoilla, klo 11.30 Hartolassa torilla ja klo 13 Asikkalassa OP seinustalla. Tarjoilua ja ehdokkaita. Mänttä-Vilppula. klo 13.30–16 Harjumaan riistamajalla. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti, 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää, 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä, 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. klo 18 alkaen Honkajoen kunnantalolla. klo 19 Tynnyrkyläntie 57. Hirvelän KN ja Hirvelän py vaalitilaisuus Kunnalan Marja ja Matkailu (Järventaustantie 159) ke 27.3. Ohjelmassa mm. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 10– 14, Eetunaukio, Porin kävelykatu. Asikkala. Klo 17.30 alk. Järj. Pohjanmaantie 634. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Pe 29.3. Äänekoskentie 31, Äänekoski. Mukana Pertti Hakanen. Multamäen py:n syysja vuosikokous ti 26.3. 4.5. Poneja, makkaraa, kahvia, pullaa, mehua. Kj:n sääntömääräinen vuosikokous Willen olohuone ja keittiö -kokoustiloissa la 6.4. Keskustan teltta la 23.3. Sääntömääräiset asiat, uusien sääntöjen käyttöönotto. Lappeen Haapajärven py:n vuosikokous to 28.3. pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. klo 10–13 K-Supermarket Teljänportti. Lähtö klo 10.30 Matkakeskus laituri 8. Valkeakoski. Hirvensalmen kj:n vuosikokous pe 26.4. Yleisö saa haastaa ehdokkaita. Keskustan avoimet eduskuntavaalien tori päivät 26.3, 2.4, ja 9.4. paikalla myös ke-ehdokkaita. klo 14 Alkioopistolle Korpilahdelle, os. Vuosikokous pe 22.3. Sale Lavia klo 10–12 ja pe 29.3. Kymönkoski. Eurajoen kunnallisjär jestön järjestämä toritapahtuma, kaikki keskustan ehdokkaat tervetulleita. Lahti. Heinälahden, Parkkilan ja Anttolan py:t kutsuvat Keskustan eduskuntavaalitilaisuuteen su 24.3. Aluksi naisehdokkaiden paneeli. Heppoja ja heinäpaaleja -kaupunkitapahtuma su 24.3. Mikkeli. Värtsilän py syysja vuosikokous su 24.3. Arpajaiset. Forssa. klo 18.30 valtuustosalissa. klo 17–18 Ravintola Avot Sie (Valtakatu 36, City-käytävä). Kj:n vuosikokous ke 10.4. klo 16.30 alkaen Retkiaitan kokoustiloissa. Eetunaukio teltta klo 10–14. Vaalikahvitus la 13.4. Karjala Hännilän ja lähikylien py:n vuosikokous to 28.3. Keskustalaiset tarjoavat kaikille keskustan ehdokkaille mahdollisuuden porilaisten äänestäjien tapaamiseen omalla telttapaikalla. pe 29.3. Py:n vuosikokous 24.3. Järjestää Keskustan Harjumaa-Vanhamäki paikallisyhdistys. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. klo 14, os. Mukana porilaiset ehdokkaat. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. fi. puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke-ehdokkaita. Vaalitapahtuma la 23.3. klo 19 Haapajärven kylätalolla. Kahvi klo 16, tarjolla myös gluteenitonta kahvileipää ja arpajaiset. Paikallisosasto ry:n vuosikokous 28.3. klo 9–12. Keskustan kj:n vuosikokous pe 5.4. klo 18 Wehnäpaakarit Oy:n tiloissa, Somerontie 206, Forssa. Hakkapeliitantie 5, 31300 Tammela. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Tarjoilua. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Lahti. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen, 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg, 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta, 040 721 0636. Kaikki ehdokkaat kutsutaan mukaan. Noormarkun S-Market klo 16–18, la 30.3. Avoinna varmimmin ti klo 9.30– 12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannat taa soittaa etukäteen. Kouvola. Äänekoski. Sääntömääräiset asiat ja mallisääntöjen hyväksyminen. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. men nessä Sirpalle, 0440 622 266 tai Laurille lauri.palmunen@gmail.com, 0400 864 604. Hintaan 50 € kuuluvat lounas, esitys ja matka. klo 16 Seurojentalo Honkalinnassa (Parkkilantie 120 B, Majavesi). klo 18.30 Nuorisoseurantalolla. Luvian vaalitori to 4.4. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Vaalikahvitus la 23.3. Ruokolahden kj:n vuosikokous ti 23.4. Kahvitarjoilu la 30.3. Pertti Lappalaisella, Koiralammintie 41, 44680 Lahnanen. Kinnalantie 71. klo 18 Konerauta Lahtelan tiloissa. Teltalla kahvia ja pullaa sekä keskustelua klo 10–12. Klo 19 Hotelli Maakunnassa, Keskuskatu 12, Forssa. klo 18.30. Mikkeli. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. Teemu Sammal niemeltä. klo 17.30 Toimipirtissä, Multamäentie 639. Kj:n vuosikokous ti 26.3. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kymenlaakson piirin vuosikokous ke 24.4. Miehikkälä. Ennen näytöstä lounas Tampereen Teatterin ravintolassa. Muurame. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta. Eurajoki. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. Mikkelin Keskusta naisten vuosikokous 27.3. Vaalitapahtuma pe 22.3. Vehkalahtitalolla (Ruissalontie 8, Hamina) Vehkalahti-salissa. Porin kj:n tapahtumat, joihin kaikki ehdokkaat (myös EUehdokkaat) tervetulleita: pe 29.3. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Tule tapaamaan ke-ehdokkaita. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Lahti. Lahden kj. Etelä-Savo Harjumaa-Vanhamäen py:n vaalitilaisuus su 31.3. Huittinen. Varsinais-Suomen Keskustanaiset. Vieraina mm. Keskustanaisten hyvinvointi-ilta pe 22.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Mäntän torilla vaaliteltta perjantaisin klo 9–12 alkaen pe 22.3. Mikkeli. Piirin vuosikokous pe 29.3. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Johtokunta klo 17.30. Mukaan kutsuttu Kymenlaakson Keskustan ke-ehdokkaat ja heillä puheenvuorot illan aikana. Tammela. Sääntömääräiset asiat. klo 19. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. klo 18 Pirkko ja Unto Harakalla, Rutavantie 165. Keskustanaisten Vampulan py:n vuosikokous to 28.3. Vaalit ja sääntömuutos. Kj:n vuosikokous to 11.4. Klo 17 johtokunta ja klo 18 alkaen yleinen sääntömääräinen vuosikokous, jossa käsitellään puolueen sääntömuutosasia. Vuosikokoukselle kuuluvat asiat ja sääntömuutos. klo 16–18 Noormarkun S-Marketilla. Eduskuntavaalitapahtuma 31.3. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Tilaisuus jatkuu klo 18 yhdistyksen vuosi kokouksena. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Arpajaiset. klo 10–13 Vääksyssä K-kaupan edessä. Keski-Porin py:n vuosikokous pe 22.3. Sääntömääräinen vuosikokous to 28.3. klo 14.30 piiritoimistolla. Kataloisten seurantalolla Kataloistentie 553. Tule tapaamaan ja evästämään eduskuntaja eurovaaliehdokkaita ja sekä paikallisia päättäjiä Pirkanmaan Keskustanaisten kiertueelle pe 22.3. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. klo 17 Elomaan talossa, Pirttiniemenkatu 21 Mikkeli. Tervehdykset ja keittolounas klo 12.30 alkaen ja juhlan päätteeksi kakkukahvit. klo 18 Kunnalan Marja ja Matkailussa, esillä sääntöjen mukaiset vuosikokoukselle kuuluvat asiat. klo 18 Ala-Hannulan tilalla, os. Hämeen ehdokkaiden yhteiskierros kunnissa la. Lahden markkinat, ke 3.4. Sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi uusien sääntöjen käyttöönotto. Mauri Pekkarinen. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Kahvitarjoilu. klo 9–11 S-Marketin edustalla, os. Kahvitarjoilu! Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi Lieksa. Taavetin py:n vuosikokous to 28.3. Lemi. Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. Keskustan Keski-Suomen piirillä on ilo kutsua Teidät 100vuotisjuhlaamme la 23.3. Grillimakkara + mehutarjoilu la 13.4. arpajaiset, ruokailu ja tanssia. Kaikki ehdokkaat kutsutaan mukaan. klo 18 Salon ApilaKuppila (Helsingin tie 2). Muistamiset Keskustan Keski-Suomen piirin tilille (POP): FI19 4762 0010 0344 60. Keskustanaisten Muuramen osasto ry. klo 10–13 S-Marketilla. Ministeri Jari Lepän puheen vuoro klo 17.. Keskustan kj:n vuosikokous pidetään ke 17.4. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 17, Pohjaslahden Pub Wanha Vankka, Linnaksentie 17. klo 11–14 Pikkuveskun puistossa Lahdessa. Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. klo 18 Kirsti Koivistolla, os. klo 14 Kalle Lintusella. klo 18 Hännisellä, Linkintie 46. Vuosikokous ja vaalipalaveri ti 26.3. Johtokunta klo 18. Muurame. Sääntömääräiset asiat, vaaliasioita ja sääntömuutos. Hirvelä. fi. Perinteinen keskustan tupailta Lemillä Matti ja Maija Tapanaisella ma 1.4. klo 8–13 Lahti, Keskustan teltta markkinatorilla, tule tapaamaan ke-ehdokkaita. Tähti-niementie 26. pe 29.3. Vp. 22.3.2019 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Toivakka. klo 10–12 Lavian Salella. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. Kymen Paviljongilla (Helsingintie 408). Paikalla mm. Honkajoki. Musiikkia ja kahvitarjoilu! Kouvola. klo 9–11 Kankaanpään torilla. klo 11. Ilmoittautumiset viim. To 28.3. kuksessa pe 29.3. 3.4. Kahvitarjoilu. fi. Keskustan Mikkelin kj:n vuosikokous 30.3. klo 13.30–15.30 Harjumaan riistamajalla, Mikkelissä. Kahvitarjoilu klo 17.30, kokous klo 18. Py:n vuosikokous 27.3. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Keskustanaiset Hirvelä. Eurajoki. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. klo 12–14 Järvelän aurinkotorilla puolueiden yhteisessä vaalitapahtumassa. Kaikki tämä ja matka kuuluvat hintaa 50 €. Näytelmä on Linnakosken maanviljelyn historiaa koskeva Pakolaiset, pääosissa Heikki Kinnunen ja Esko Roine. Keskustan Hämeen ehdokkaat yhteiskiertueella Päijät-Hämeessä: klo 10 Hollolassa torilla, klo 11.15 Lahdessa torilla, klo 12.30 Orimattilassa torilla ja klo 14 Nastolassa Rako kiven torilla. Vuosikokous ke 27.3. Vaalipaneelissa Johanna Ikävalko, Kristiina Helminen ja Ari Torniainen. klo 14–17. Ikaalinen. la 30.3., la 6.4. Kiikan Keskustanaiset. Kataloinen
klo 16 Roomari-Sali (Vanhatie 29).Tupailtaaiheena lapset, lapsiperheet ja koulutus. Paikalla Vesa Riekki. Maalaiskartano Pihkalassa 31.3. Suomen Keskustanaisten Edustajakokoukseen Jyväskylään 14.–16.6. klo 17. klo 11– 14 ja su 14.4. Paikalla ke-ehdokas Mikko Kinnunen. Kahvitarjoilu. Ulkoilupäivä Lekotissa! Tule viettämään koko perheen ulkoilupäivää Savonrannan Lekottiin la 23.3. klo 12 Kisakaari, Karsikkoniementie 3, 52420 Pellosniemi. Metsäpäivä torilla, pe 22.3. Vesaisten Savonrannan osaston vuosiko kous klo 12 (sama paikka), käsitellään sääntömääräiset asiat! Kahvi, mehu ja makkaratarjoilu! Vesaisten Itä-Savon piiri. klo 12–14 Arina S-kaupan piha. klo 9–17 vetäjänä Olli Pekka Nykänen. Nivala. La 13.4. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Jakkukylän koulu, ke 27.3. Keskustanaisten Itä-Savon piiri. Ma 25.3. Johtokunta. klo 15 Jalavan pirtti. Avoinna klo 9–15. 2.4. Paikalla Kati Partanen. Mukana Vesa Linnanmäki, Kati Partanen, Antti Kivelä, Sallamaarit Markkanen ja Juha-Pekka Rusanen. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin tapahtumia: Pellosniemi. Vesa paikalla klo 10–16. Kj:n vaalitilaisuus la 23.3. Punkaharjutalo kokoushuone 204. Makkaratarjoilu. Kahvitarjoilu. Tule jututtamaan toimijoita. Järj. Tynkkylän Lomaniemessä. Vuosikokous to 28.3.klo 18.30 Enonkoskella, kahvila Maitolaituri, Enonkoskentie 11. Kokouksen jälkeen Vesaisten Enonkosken, Savonlinnan ja Sulkavan osastojen yhteiskokous, jossa lopetetaan ko. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. Paikalla keehdokkaita ja ke Tapani Tölli. Sataman Herkku, Hirvensalmentie 22, 52550 Hirvensalmi. Antti Rantakangas vierailee Vaalituvalla to 28.3. Tarjolla herne keittoa ja laskiaispullia. Vaalipaneeli Vaali tuvalla ma 25.3. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: 2.4.–5.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään sääntöuudistus. klo 12 ravintola Palomestari, Sonkajärvi. Oulainen. Mukana MEP-ehdokkaat Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen. Sääntö määräisten asioiden lisäksi Siikalatvan paikallisyhdistysten sulautuminen yhdeksi keskustajärjestöksi. Keskustelua ja vastauksia! Mikkeli. Kahvitarjoilu la 30.3 klo 11–13 Päiväkeskus Töllintie. K-Supermarket, pe 29.3. Kahvitarjoilu! Pääsiäismatka Pietariin 19.– 22.4.! Lähde mukaan Linja-autoliike S.Kososen järjestämälle kulttuurimatkalle Pietariin, hinnat alkaen 205 € / hlö (omalla viisumilla), palvelumaksi 10 €, ryhmäviisumi ja retket lisämaksusta. Muhos. Hirvensalmentie 22, Hirvensalmi. Siikalatva/Kestilä. Bussireitti: Kerimäki-SavonlinnaPunkaharju-Särkisalmi-Imatra-Svetogorsk. Oulainen. Kahvitarjoilu. Hiukkajoen seudun py:n vuosikokous su 24.3. klo 10–14 Tyrnävän S-market. Kahvitarjoilu. Punkasalmen py:n vuosikokous ma 25.3.2019 klo 19.30. Anni Panula-OnttoSuuronen, tohtori ympäristötieteiden alalta, alustaa arkijärkisesti aiheesta Ilmasto ja kestävä kehitys. Johtokunta klo 18.00. Keskusliiton sääntöjen 18 §:n mukaiset asiat. Pekka Aittakumpu. Tule Pohjois-Savon Keskustan vaalitapahtumiin! La 23.3. Ke-ehdokkaat esittäytyvät, katsotaan elokuva ja keskustellaan elokuvan herättämistä aiheista keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Lappi Kemijärvi. Kokouksen jälkeen pidetään Enonkosken, Savonlinnan ja Sulkavan osastojen kokous, jossa osastot lakkautetaan ja jäsenet liitetään henkilöjäseniksi Vesaisten Itä-Savon piiriin. puro@keskusta.fi. Vieraana eduskuntavaaliehdokkaita. klo 18 Kulttuurikeskuksen kahviossa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Mukana ke-ehdokas Ulla Parviainen. llmaisen lipun saat Etelä-Savon nais ehdokkailta! Itä-Savo Itä-Savon piirin vuosikokous ke 3.4. Keskustan pj:n Juha Sipilän kiertue Pohjois-Savossa la 30.3. Kokouksessa mukana liiton pääsihteeri Elina Helmanen. Itä-Savon Vesaisten sääntömääräinen syyskokous to 28.3. Johtokunnan kokous ti 26.3. klo 16. Tiedustelut Mirja Stålnacke 040 534 4485 tai mirja49@ gmail.com Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Pudasjärvi. Ti 26.3. klo 9–13 vetäjänä Jari Rautiainen. klo 10–14 Tyrnävän S-market. Järj. klo 17.30 Kauppa keskus Stella, Mikkeli. Siikalatva/Pulkkila. Siikalatva/Kestilä. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen 4.–5.5 Sokos Hotel Rikalaan, Asemakatu 15, 24100 Salo. Muhos. La 10–13 Keskustan vaalikadulla ministeri Mika Lintilä, kansanedustajista Juha Pylväs, Antti Rantakangas ja Ulla Parviainen. klo 17 piiritoimistolla. www.fb.com/ perapohjola. 25.3. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja ilmoittautumisesta www.vesaiset.fi. klo 13 Tuusniemen S-Marketin edessä, mukana Hannakaisa Heikkinen, Juha-Pekka Rusanen, Antti Kivelä, Matti Kärkkäinen ja Vesa Linnanmäki. Vuosikokousasiat. klo 12 alkaen. Siikalatva. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. osastot ja jäsenet siirretään piirin henkilöjäseniksi. klo 17 Roomari-salissa (Vanhatie 29). Johtokunta klo 18 Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Keskustassa tapahtuu 38 22.3.2019 Keskustanaisten EteläSavon piirin vuosikokous su 31.3 klo 17 Sataman Herkku, os. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos. Sääntömääräinen vuosikokous ma 25.3. Ylivieska. Näljängäntie 1966, 93390 Puhoskylä. klo 10 Vehmersalmen tori, mukana Hannakaisa Heikkinen, Antti Kivelä, Matti Kärkkäinen, Kati Partanen ja Vesa Linnanmäki. Klo 15 Iisalmessa LUMA-keskuksella vaalijuhla. Mukana ke Hanna Kosonen. Konttilantie 15 B Muhos. Tule jututtamaan toimijoita. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa, 044 312 2982. klo 12–15. Nivala. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 4.5.klo 9–12. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 13–17. Muhoksen kj. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. järjestetään bussimatka, majoitusta varattu Solo Sokos Paviljonki hotellista, varaa paikkasi bussissa ja ma joituksessa 27.3. klo 18 Kinolinna Vuorikatu 9, Mikkeli. klo 12 Posion kunnan kahviossa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesa Riekin Nimikkolähtö, Äimäraution ravirata, ti 26.3. Koko perheen talvipäivät Maalaiskartano Pihkalassa, Kestilässä 31.3. Kahvitarjoilu! Punkaharjun Keskusta naisten vuosikokous ma 25.3.2019 klo 17 Punkaharjutalo, kokous huone 204. Keskustelutilaisuus Vantustuvalla (Kurkelantie 12 b 1), 25.3. La 23.3. Utajärven py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 25.3. Keskustanuoret ry:n liittohallitus. klo 18 Vaali juhla Kirkkomännikön koululla (Kirkkotie 3), kahvitarjoilu klo 17. klo 13 Rautavaaran kunnanviraston kahviossa Keskustanaiset tarjoaa kahvit. Vesaiset Vesaisten valtuuskunnan vuosikokous la 23.3. Savonranta. klo 11. Su 24.3. Vaalitilaisuus to 21.3. Ilmasto ja kestävä kehitys su 31.3. Punkaharjun eteläinen py:n vuosikokous ke 27.3. Kokouksessa mukana Vesaisten Keskusliiton pääsihteeri Elina Helmanen. klo 18.30 Kahvitarjoilu! Paikalla ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Susanna Kisner, Marjut Lehtonen ja Riikka Moilanen. 13.4. Tarkistetaan tilit ja toimintakertomus! Kiviapajan py:n vuosikokous ti 26.3. Paikalla mm. Oulu. Paikalla Vesa Riekki ja Eija-Riitta Niinikoski. Perinteiset Ryskypäivät 29.–30.3. Oula-pala) avajaiset la 23.3. klo 13 ravintola Lorun kabinetissa Helsingissä, os. sekä 7.4.–13.4. Paikalla keehdokkaat Pekka Aittakumpu ja Vesa Riekki. Kaikki keja EUvaali ehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. klo 19 Gananderin koulu, Sandelsintie 4. Ii. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kerimäen Keskustanaisten vuosi kokous ke 27.3. Klo 11.30 Kuopion torilla yleisötilaisuus. klo 11 Erkki Hyttisellä, os. Rantasalmen kj:n eduskuntavaalitapahtumatorilla S-marketin vieressä: 30.3. Su 31.3. Paikalla Vesa Riekki. Ke 10.4. Rantsilan Keskustan py:n sääntömääräinen kevätkokous Gananderin koululla ma 25.3. Ke 27.3. Tyrnävä. klo 12 eduskuntavaalitapahtuma, jossa tentataan ehdokkaita. Tule jututtamaan toimijoita. klo 9–13 vetäjinä Antti Eklöf ja Olli Lappalainen. Köyhyyden monet kasvot/ pitkäaikaissairaiden ja vam maisten lasten omais hoito -paneeli ti 2.4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Sääntömääräiset asiat ja uudet mallisäännöt. Lisäksi käsitellään yhdistyminen muihin kunnan paikallisyhdistyksiin. Siikalatva/Rantsila. Keskustanaiset Lapin piiri ry. Itälahdenkatu 22 B. Mukana vpj Hannakaisa Heikkinen. Oulu. klo 18.30, poliittinen katsaus. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolo-oikeudella. Keskustan Vaalituvan Keskuskatu 2 (ns. Mukana 7 eri puolueen ke-ehdokkaita. klo 17 Etelä-Kuopion vaalitapahtuma Vanulan seurantalolla. Asialistalla myös uusien sääntöjen käyttöönotto. Oulainen. Kahvitarjoilu klo 18. Tarjoilu. savonrantalaisille ilmaiset, muille alle 12v 15€ / 2 h ja yli 12v 17 € / 2h. Klo 10 Leppävirran torilla aamukahvit. Muhoksen kj. klo 15–17. Vaalipaneeli ma 25.3. klo 18.30 Pietolansaaressa Seija ja Esko Mielikäisellä. Ennen kokousta kahvit. klo 11–14. Posion kj:n vuosikokous la 23.3. Savonlinnan kj:n vuosikokous ti 23.4 klo 18.30 Hotelli Punkaharjussa. Vaalituvan avajaiset 1.4. Tyrnävä. Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. mennessä. Keehdokkaista Marjut Lehtonen, Tuija Patana,Eija-Riitta Niinikoski, Vesa Riekki, Lauri Nikula, Mikko Kinnunen ja Jussi Ylitalo. Arvontaa. klo 14 Hiukkajoen kylätalolla. klo 16.30 keskustan piiritoimistolla, Kansankatu 12, Rovaniemi. klo 16 Sinikan lounaspalvelupaikalla, Ståhlberginkatu 1. La 6.4. Tyrnävä. klo 18–20. klo 17.30. Mukana Hannakaisa Heikkinen, JuhaPekka Rusanen ja Kati Partanen. Tarjolla hernekeittoa ja laskiaispullakahvit. klo Kiuruveden torilla Keskustanaiset tarjoavat kahvit. www.keskusta.fi/ perapohjola. Kahvit tarjoaa Ylivieskan kj. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. klo 18.30 alkaen, Kahvila Maitolaituri, Enonkoskentie 11, Enonkoski. Kahvitarjoilu 6.4. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Mukana JuhaPekka Rusanen, Matti Kärkkäinen ja Kati Partanen. Hirvensalmi. Mukana ke Seppo Kääriäinen ja ehdokkaista JuhaPekka Rusanen ja Kati Partanen. Sääntömääräiset asiat. Tyrnävä. Taivalkoski. Kahvitarjoilu klo 18.30. Puhoskylän py:n vuosikokous la 30.3. Klo 9 Varkaudessa Vanhalla Ase malla aamupuuro. Taivalkoski. Siikalatva/Rantsila. Kahvitarjoilu. klo 17 Osuuspankin kokoustilat, Hälväntie 2, Kerimäki. Paikalla ehdokas Marjut Lehtonen. Haapajärvi. Pudasjärvi. klo 18–20. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. Klo 13 Siilinjärven torilla yleisötilaisuus. Toritapahtuma, ti 2.4. Keskipisteen paikallisosaston sääntö määräinen kevätkokous Leskelässä Kairanmaatalolla ma 25.3. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. klo 10–12. Muhos. Riistakatu 15, Iisalmi. Oulainen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi yhdityksen sääntömuutos. Mukana myös ehdokas Ulla Parviainen. Ke 27.3. Lavis-lavatanssijumppaa yhdessä Keskustan naisehdokkaiden kanssa su 24.3. Utajärvi. Kyläilta ke 3.4. Oulu. Mukana keskustan ke-ehdokkaita. Ma 8.4. Savarin alueella. klo 18 Aleksinkulma, Aleksinterinkatu 9. Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Inkeri Sundberg, inkeri.sundberg@ keskustanuoret.fi, 044 751 4256.. Alustus, keskustelua ja rakentavien ratkaisujen etsimistä! Mikkeli. klo 19–21 Anna-Elina ja Jaakko Myllyniemellä, os. Hissiliput alle 28 v. Tervon torilla klo 9–12 vaalitapahtuma. Pe klo 9–17. klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. EU-ehdokkaat Mirja Vehkaperä, Elsi Katainen ja Teuvo Hatva. Kj:n vuosikokous 26.3. klo 18.30. Kahvitarjoilu ja pihalla makkaraa. klo 18. Kahvitarjoilu klo 18. Ke-ehdokkaat tervetuloa! Johtokunta. To 28.3. Paikalla myös Vesa Riekki. klo 15.30–17.30. Paikalla ke-ehdokkaat Pekka Aittakumpu, Riikka Moilanen, Susanna Kisner ja Lauri Nikula. Kahvitarjoilu. Mukana Hannakaisa Heikkinen, Juha-Pekka Rusanen ja Sallamaarit Markkanen. Eduskuntavaalitapahtuma Kestilän Salen edessä pe 5.4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ItäSavon Vesaiset; anne.herttuainen@ keskusta.fi tai 050 520 6042/ Anne Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta, 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist, 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen, 044 369 9603. Aurora-elokuva ke 3.4. klo 19 tupailta Korvikossa Kiuruvedellä. La 30.3. Utajärvi. klo 10–14 Tyrnävän S-market. Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. klo 9–20. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Vaalitilaisuus pe 22.3
Mikkeliläinen Juhani Alanen kertoi EteläSavon olevan Suomen ja jopa koko Euroo pan vanhusvoittoisin maakunta. ”Eivät äänestäjät ole minnekään kadonneet” Mäntyharjulainen Erkki Karjalainen kyseli ARAn myöntämistä eläkeläisille suunna tuista remonttitukimahdollisuuksista. Kansaa on hänen mukaansa ollut enemmän liikkeellä kuin edellisten eduskuntavaalien alla. – Täällä kaivataan sotea kipeästi, eikä neljän vuoden päästä, vaan mahdollisimman nopeasti. – Eivät äänestäjät ole mihinkään kadonneet, keskustan kultaisella ansiomerkillä muistettu Erkki Liukkonen tsemppasi väkeä vaali taistoon. Vaaliteltoilla kävi uudenlainen säpinä Pä ivi Ve nto Pä ivi Ve nto Keskusta Piirikokous Juha Sipilän kampanjakierros jatkui Sulkavan torilta Mikkelin vaaliraveihin.. Imatralainen Hemmo Suikki kantoi huolta maataloustuottajista. Kukkonen ei ole vielä päättänyt, ketä äänes tää. Sipilän alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa nousi tuttuja teemoja: sote, ammattiyhdistysliike, maaseutu, metsätalous. Vaalien alla vahvin vaikuttaminen tapahtuu Kukkosen mukaan vaaliteltoilla. – Vaalikentillä vaistoaa sen, että ihmiset haluavat nyt jutella ja kertoa asioista ihan oikeas ti, totesi piirin puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas Kirsi Olkkonen. Hallituksen kaataminen oli Sipilältä oikea teko, sanoivat sulkavalaiset Seija ja Harri Hämäläinen keskustan vaaliteltalla sunnuntaina. – Julkisuuskuvassa ainakin ammattiliitot pitävät keskustaa vain pahana. Päivi vento – TuloS tai ulos. Sulkavan tilaisuus vahvisti Sipilän tuntumaa: huonosta säästä huolimatta pienellä paikkakunnalla noin 200 henkeä tuli kuulemaan, mitä keskustan puheenjohtajalla olisi sanottavana. SulKavalainen Tuomo Kukkonen kertoi olevansa huolissaan siitä, mitä valtakunnan politiikassa tapahtuu vaalien jälkeen. – Karjaa on teurastettu ja tiloja lopetettu viime kesän jälkeen. Hän miettii kahden ehdokkaan välillä. Jono ei ottanut loppuakseen. 22.3.2019 39 Päivi vento – KuKaan ei uskonut neljä vuotta sitten, että saavutamme tavoitteemme talouden tasapainottamisesta ja työllisyysprosentin nostosta. – Väki on tosiaan lähtenyt liikkeelle, Heinä nen kiitteli. vaaliTelTalla tarjottiin kahvia ja grillimakkaraa. Luulen, että monelle juuri kasvokkain kohtaamiset ehdokkaiden kanssa ratkaisevat. Heidät pitäisi saada ymmärtämään meidän ajavan myös heidän asiaansa. Mikään muu puolue ei pidä maaseudun asioita esillä, Kukkonen lausui ja kannusti ihmisiä liikkeelle vaalipäivänä. Mistä maatalous ka toaa, sinne se ei helposti enää palaa. – Nämä ovat erittäin tärkeät vaalit maaseudulle. Ristiinalainen Keijo Partio opasti keskustaa toimimaan niin, että ammattiyhdistysliike pystyisi näkemään puolueen yhteistyökumppanina. Seuraan mediaa ja luotan kohtaamisiin. Torilla todettiinkin, ettei ole muistissa, milloin siellä olisi ollut yhtä paljon väkeä paikalla. Puheenjohtaja kuvaili ladun olevan keskeltä vapaa. Grillimestareiksi valikoituneet Sulkavan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Eetu Nissinen sekä sihteeri Hannu Heinänen saivat paiskia töitä ensimmäisen tunnin aikana. Me pystymme jälleen yllättämään, nimittäin voittamalla nämä eduskuntavaalit, innosti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vuosikokousväkeä Mäntyharjulla Etelä-Savos sa sunnuntai-iltana. Hänestä puolue ei ole pystynyt tukeman ahdinkoon joutu neita tuottajia tarpeeksi. Itä-Suomea viikonloppuna kiertänyt keskus tan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi Sulkavan torilla, että kahdeksan päivän ajan keskustan vaaliteltoilla on ollut aivan uudenlainen säpinä kuin aikaisimpina päivinä. – En tee vaalikoneita
Suu ri juo ksu . – Suomeen täytyy perustaa olympiarahaston tavoin toimiva kulttuurirahasto, joka pystyisi tukemaan luovia aloja ja kehittämään suomalaista kulttuuria, Puumala sanoo. Tietotesti ??. 10. Kulttuuri ja luova talous ovat tärkeitä uuden kasvun alueita. palautuspullojen kierrätys on tehokasta: yli 90-prosenttista. Mikä vuosi: Donald Trump kävi vaimonsa Maria Maplesin kanssa Suomessa kasinolaivan ostomatkalla Raumalla, mutta kauppoja ei syntynyt; Bosnian sisällissota alkoi; Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto; El-Al -lentoyhtiön rahtikone syöksyi moottorin irrottua Amsterdamin esikaupunkialueelle ja 43 ihmistä kuoli; Bill Clinton voitti USA:n presidentinvaalit. 3. Jokaiselle koululaiselle täytyy myös mahdollistaa maksuton harrastus osana koulupäivää. Onko määrä 250, 500 vai 750 grammaa. Ns. Vas tau kse t: 1) tek stii lijä te, 2) 5: Ruo tsi , Nor ja, Tan ska , Isl ant i, Tse kki (ko run a eli kru unu ), 3) Dat sun 310 Blu ebi rd 196 2, 4) 750 , 5) noi n 150 000 , 6) New Yor kin viis i mafi asu kua , sisi lia lai slä htö isiä – Gam bin o-p erhee n pää llik kö Fra nce sco ”Fr ank ” Cal i am mut tiin 13. Kuinka monen Euroopan maan rahayksikkönä on kruunu: 3, 5, 7. 40 22.3.2019 7 4 8 2 8 9 4 7 5 3 6 2 7 8 9 1 6 2 4 7 6 9 6 2 9 6 4 8 7 3 4 6 4 7 1 2 7 4 5 8 1 6 2 9 3 2 8 9 3 4 7 5 6 1 1 3 6 9 5 2 4 7 8 9 7 1 5 8 3 6 2 4 4 2 8 7 6 9 3 1 5 5 6 3 4 2 1 7 8 9 6 5 2 1 9 4 8 3 7 8 1 7 2 3 5 9 4 6 3 9 4 6 7 8 1 5 2 3 7 4 4 3 1 9 5 3 8 1 4 3 7 9 1 9 3 8 9 5 8 4 3 1 4 2 8 9 8 1 3 7 4 6 5 9 2 5 2 4 9 8 3 7 6 1 6 7 9 5 2 1 3 8 4 2 8 6 1 5 9 4 3 7 4 3 5 8 7 2 9 1 6 7 9 1 6 3 4 2 5 8 3 6 8 4 9 7 1 2 5 9 5 7 2 1 8 6 4 3 1 4 2 3 6 5 8 7 9 7 4 8 2 8 9 4 7 5 3 6 2 7 8 9 1 6 2 4 7 6 9 6 2 9 6 4 8 7 3 4 6 4 7 1 2 7 4 5 8 1 6 2 9 3 2 8 9 3 4 7 5 6 1 1 3 6 9 5 2 4 7 8 9 7 1 5 8 3 6 2 4 4 2 8 7 6 9 3 1 5 5 6 3 4 2 1 7 8 9 6 5 2 1 9 4 8 3 7 8 1 7 2 3 5 9 4 6 3 9 4 6 7 8 1 5 2 3 7 4 4 3 1 9 5 3 8 1 4 3 7 9 1 9 3 8 9 5 8 4 3 1 4 2 8 9 8 1 3 7 4 6 5 9 2 5 2 4 9 8 3 7 6 1 6 7 9 5 2 1 3 8 4 2 8 6 1 5 9 4 3 7 4 3 5 8 7 2 9 1 6 7 9 1 6 3 4 2 5 8 3 6 8 4 9 7 1 2 5 9 5 7 2 1 8 6 4 3 1 4 2 3 6 5 8 7 9 1. EU:n tavoite on, että yhdyskuntajätettä kierrätettäisiin 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia vuonna 2030. Ympäristöministeriön katsauksessa ”Kierrätyksestä kiertotalouteen” kerrotaan, paljonko kilosta muovijätettä saadaan uutta muovia. 2. Keskusta: Kulttuuri on tulevaisuuden kasvuala – Kulttuurin ja taiteen tekijät voivat nostaa esille ilmastonmuutoksen torjunnan ja eriarvoisuuden vähentämisen kaltaisia kysymyksiä ja auttaa niiden ratkaisemisessa. Tieliikenteessä eniten ihmisiä kuolee Intiassa. – Jokaisen lapsen lukutaitoon täytyy panostaa ja sitä pitää pyrkiä parantamaan. Kuinka monta miljoona henkilöauton rengasta se merkitsee. kot ins a edu sta lle , 7) Saa rijä rve n Paa vos ta EI ole oop per aa (Pa avo Ruo tsa lai ses ta Joo nas Kok kos en Viim eis et kiu sau kse t, Paa vo Nur mes ta Tuo mas Kan tel ise n Paa vo Suu ri. 7. Siinä pääviesti keskustan tuoreesta kulttuurilinjauksesta. Lasten ja nuorten harrastemahdollisuuksilla on niin ikään tärkeä merkitys. EU-maiden on nykyisin järjestettävä lasi-, metalli-, paperi-, muovija biojätteen erilliskeräys. EU on jo määrännyt, että maiden on 2025 mennessä järjestettävä myös... Runebergin tunnetuimpiin kuuluva runohahmo, kuvitteellinen vaikeuksien koettelema saarijärveläinen talonpoika. Mikä jäte. Linjauksen vetäjänä toiminut eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala korostaa kulttuurin ja taiteen tarjoavan välineitä henkisen kasvun lisäksi myös parempaan hyvinvointiin. Mikä keräys. Nämä toimet tuovat kulttuurin paremmin jokaisen nuoren ulottuville. 4. Kärkitavoite linjaa, että valtiontase on laitettava töihin kulttuurille, Puumala toteaa. Kenestä suomalaisesta Paavosta EI ole sävelletty kotimaista oopperaa: a) juoksijasuuruus Paavo Nurmi, b) maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen, c) Saarijärven Paavo, J. Risto Luodonpää Kulttuurin arvoa ei mitata talouden mittareilla, vaan sen tuottama hyvä on ymmärrettävä laajemmin. Suomessa poistuu käytöstä noin 54 000 tonnia autonrenkaita vuosittain.. 5. Vihje: TE-lehden mukaan Suomessa tätä jätettä kertyy vuodessa noin 70 miljoonaa kiloa. Mitä ovat Bonanno, Colombo, Gambino, Genovese ja Lucchese. 9. Suu ri uni .), 8) 199 2, 9) 6 milj oon aa, 10) EI Nor jas ta, ei Isl ann ist a – Ruo tsis ta 10, Suo mes ta 9, Tan ska sta 5. 6. Suomessa poistuu käytöstä noin 54 000 tonnia autonrenkaita joka vuosi, kertoi Tekniikan Maailma -lehti. Kuinka paljon vuodessa. Onko 1950 alkaneen MM-sarjan aikana jokaisesta Pohjoismaasta ollut vähintään yksi F1-kuljettaja. Uutena visiona keskustalla on kulttuurin rahoituksen uudistaminen. . Taistelu Formula ykkösten maailmanmestaruudesta alkoi suomalaisittain mahtavasti: Valtteri Bottas voitti. tällä vaalikaudella on jo toteutettu prosenttiperiaatteen laajentaminen esittävään taiteeseen ja taiteen perusopetuksen lisääminen. Mitkä olivat ensimmäiset 700 japanilaista henkilöautoa Suomeen ja minä vuonna. 8. 3. L. Esitämme kymmenen toimenpidettä ja yhden kärkitavoitteen
Keskusta voisi viritellä julkista keskustelua tasavallan tulevaisuudesta ja parlamentaarisen demokratian elinvoimaisuudesta nimenomaan suomalaisten osallisuuden näkökulmasta. Äänestämisen lisäksi vaikuttaa voi ostopäätöksillä ja keskusteluilla sosiaalisessa mediassa. 42 22.3.2019 Ensi kEsänä 17.7. Etenkin vähäosaisten vaikuttamiskanava on ollut ääni vaaleissa. Eduskunta on siinä avainasemassa. J. Valtionhoitaja Mannerheim vahvisti sen vastahakoisesti. otettaisiin viralliseksi liputuspäiväksi. Nuoret ja tasavalta seppo kääriäinen vieraskolumni. Toimikoon se, jolle tämä asia kuuluu. On kyettävä tekemään päätöksiä. Nuorisobarometrin mittaustuloksissa on huolestuttavaa se, että koulutustausta vaikuttaa merkittävästi politiikkakiinnostuneisuuteen. Jo viikon kuluttua ensimmäisen perustuslain voimaantulosta eduskunta valitsi perustuslain pääkirjoittajan K. Myönteistä tietoa vahvistaa se, että vain vajaa kymmenen prosenttia ei ollut lainkaan kiinnostunut, kun välinpitämättömien osuus kymmenen vuotta aiemmin oli 20 prosentin paikkeilla. ProfEssori Hanna Wass sanoi taannoin, että Suomi on äänestämisen suhteen luokkayhteiskunta. Yliopisto-opiskelijoista 80 prosenttia on vähintään jonkin verran kiinnostunut, mutta ammattikoululaisista vain 45 prosenttia. Olisi perusteltua, että tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamispäivä 17.7. Jos parlamentaarinen hallitsemistapa toteuttaa kansalaisia tyydyttävää politiikka, se on vahvoilla autoritäärisiin järjestelmiin verrattuna. Toisekseen; tuloksistaan järjestelmä tunnetaan. Wassin päätelmä nousee juuri tästä erosta. Lohdullinen barometrin yksittäinen tieto oli se, että nuoret uskovat vaikuttamismahdollisuuksiin. Kirjoittaja on ministeri ja kansanedustaja. Viikko sitten julkistetun nuorisobarometrin mukaan peräti 65 prosenttia nuorista ilmoitti olevansa vähintään jonkin verran kiinnostunut politiikasta. tulee kuluneeksi sata vuotta tasavaltalaisen hallitusmuodon voimaanastumisesta. Nousua kymmenen vuoden takaiseen oli 20 prosenttiyksikköä. Niin se on tänäänkin. Sen elinvoimaisuus riippuu ainakin kahdesta asiasta. Se toteutuu paljolti – ei tietenkään kokonaan – vaalien ja äänestämisen kautta. Keskustavoimat – Santeri Alkio Maalaisliitosta – olivat tasavaltakamppailun kärkivoimia. Ensimmäisen ja toisen tasavallan vuosikymmeninä Suomi nousi luokkayhteiskunnasta tasa-arvoiseksi hyvinvointivaltioksi nimenomaan äänestämisen voimalla. Ensinnäkin; mitä aktiivisemmin väki äänestää, sen vankemmalla pohjalla on tasavalta – ja myös yhteiskuntarauha. Parlamentaarinen demokratia toteuttaa tasavaltaa. Tasavallan ydin on osallisuus. Ståhlbergin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi. Keskustalaiset ajoivat sata vuotta sitten tasavaltaa, koska eivät hyväksyneet harvainvaltaa – eivätkä hyväksy tänäänkään. nuortEn kasvava kiinnostus politiikkaan ja usko vaikutusmahdollisuuksiin lupaa hyvää tasavallan elinvoimaisuudelle
ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. en viitsi alkaa arvailla, kuinka monen pikku mielenosoittajan oli äiti töiden välissä heittänyt mielenosoituspaikalle. kuulun niihin ikäluokkiin, joita nyt syytetään. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. ne, jotka menevät, ovat tietenkin oikealla asialla. Se ehdoton ruotsalaistyttö, josta ollaan leipomassa Äiti Teresan teiniversiota, alkaa jo lennellä missiossaan ympäri maailmaa. tärkeämpi mielenosoituspaikka voisikin olla punaisella torilla tai jollain Washingtonin aukealla. ehkä kuitenkin on hiihtolomalla käyty pohjoisessa tai etelässä. NuoruuTeeN kuuluu ehdottomuus. ja yhdeksältä niiden piti olla kotona, koska äiskä oli laittanut vanHouten-kaakaot. Sademetsät alkavat olla hakattu, menkää rioon mellakoimaan. Se on luonnonlaki. vanhana kouluhäirikkönä pohdin mittatappion prosenttimäärää. Se lento ei saastuta. me kohta kuolevat ilmastonpilaajat olemme hoitaneet näille vihaisille lapsille kaiken mahdollisen tekniikan, mopot ja mopoautot, me ajamme ne harjoitusmatseihin satojen kilometrien päähän, lämmitämme kodit ja valmistamme ruuat. että helevetillinen ralli päälle vaan, meidän jälkeemme vedenpaisumus. niinkö se on. ilmastoherätyksen kokeneen teinin pieneen mieleenkään ei tule se, että vaikka kaikki Suomen autot olisivat saasteettomia sähköautoja, niin vieressämme esimerkiksi venäjä käyttää edelleen fossiilisia polttoaineita siihen malliin, että Suomi ei maailmaa pelasta. näen tässä vähän samaa, anteeksi vain. mutta ”jotain” pitää tehdä! Jari Nenonen Lapset ilmaston puolesta Nuoruuteen kuuluu ehdottomuus. me olemme tämän pallon pilanneet, tai siis laittaneet pilaantumisen hyvälle alulle. ei ymmärretä syitä ja seurauksia. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Hoo Hoo Hotsiminhiä huusivat, vietnamin sota loppui siihen paikkaan. on tehtävä ”jotain”. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 22.3.2019 43 TiedosTavaT koululaiset alkavat Suomessakin pitää perjantaisin koululakkoja, ilmaston puolesta. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. joku tyttö sanoi aika kylmästi, että aikuisethan eivät edes välitä, koska kuolevat kohta kuitenkin. Se on luonnonlaki.. aivot eivät ole vielä täysin kehittyneet, ei ole kokemusta elämästä. Sitä ennen piti lusia kotkan kommunistinuorten vietnammielenosoitus. oliN nuorena jolppina katsomassa puistokonsertissa bändiä. Siis se porukka, joka ei mene perjantaina kouluun, mutta ei mielenosoitukseenkaan. arvelisin sen olevan jotain 20–30 prosentin välillä. ilmakehä on yhteinen. Suomessa ei saisi kaataa metsää, koska hiilinielu
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk