6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 35 / 22.9.2017 / 4,80 € Mikko kärnä soMettaa raivoisasti, Mutta rauhoittuu kotijärvellä lainrikkoMisesta pitää Myös rankaista eduskunnan valta on kaventunut Kirjat Kenttäraati Vieraskolumni vihreisiin kohdistuvat kovat odotukset Opposition vastapeluri
2017 Leipäjonoon riittää tulijoita Järjestöt paikkaavat yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka väliin moni tippuu s. 2 22.9.2017 sisältö 22.9. 22
10 Alkoholilaki jakaa: Kauppa kiittää, terveysala varoittaa haitoista s. 12 Talvisota karaisi Johannes Virolaisen kestämään kaikki politiikan iskut s. 2017 3 Koulutus antaa välineitä tehdä politiikkaa ja palauttaa voiman aatteen siipiin. 32 Kansalaisopistojen kurssitarjonta kiinnostaa etenkin naisia s. 28. 31 Eija-Riitta Niinikoski toivoo keskustalta rohkeaa keskustelua s. Antti Kurvinen s. 6 Menestyssarjojen käsikirjoittaja Heikki Luoma palasi maaseudun rauhaan s. 22.9
Kritiikki oli tässä tapauksessa osoitettu enemmän omalle äänestäjäkunnalle kuin hallitukselle. Niihin kuuluvat muun muassa luopuminen hiilen käytöstä kokonaan, liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden nostaminen 40 prosenttiin ja tuontiöljyn kotimaisen käytön puolittaminen. Siirtyminen vihreään energiaan tekee hyvää niin ilmastolle kuin Suomen taloudellekin. On selvää, että isot suunnanmuutokset energiapolitiikassa eivät onnistu kädenkäänteessä. Sitä luonnehdittiin kunnianhimoiseksi ja rohkeaksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 22.9.2017 Pääkirjoitus Y le uutisoi äskettäin historiallisesta muutoksesta Suomen energiamarkkinoilla. Toivoa sopii, että onnistumiset ruokkivat onnistumisia myös tällä saralla. Tämä uutinen on jäänyt mediassa aivan liian vähäiselle huomiolle. Ilmasto kiittää, Suomi voittaa Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Siirtyminen vihreään energiaan tekee hyvää niin ilmastolle kuin Suomen taloudellekin.. Vielä viime vuonna uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 34 prosenttia ja fossiilisten 38 prosenttia. Paras tapa saada tuloksia aikaan on asettaa tavoitteet korkealle. Näitä hallituksen tavoitteita on helppo tukea. Fossiilisten polttoaineiden vaihtuminen uusiutuviin energialähteisiin on ollut erittäin ripeää. Suurten puheiden rinnalle tarvitaan paljon isoja ja pieniä tekoja. Fossiilisten polttoaineiden odotettua nopeampi korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä lisää hallituksen uskoa myös muiden tavoitteiden saavuttamisessa. Oppositio toki löysi ohjelmasta pientä moitittavaa, kuten tapoihin kuuluu. Myös ilmasto kiittää, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee. Kukapa meistä ei haluaisi siirtyä hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energian käyttämiseen taloudellisesti kestävällä tavalla. Mitä enemmän Suomi hyödyntää omia uusiutuvia energialähteitään, sitä suurempi on siitä koituva taloudellinen hyöty. Muutoksella on myös vahva hallituksen tuki. Muutoksen takana on monia eri tekijöitä. Tuoreiden arvioiden mukaan uusiutuva energia on kipuamassa fossiilisia polttoaineita, öljyä, kivihiiltä, maakaasua ja turvetta suuremmaksi energian lähteeksi jo ensi vuonna. Sipilän hallituksen vuonna 2016 julkaisemaa energiaja ilmastopoliittista ohjelmaa kiiteltiin aikanaan laajasti. Biomassan lisäksi muun muassa vesi-, tuulija aurinkoenergialla on ollut ja tulee olemaan tärkeä rooli. Tämä on näkynyt jo nyt uusina työpaikkoina ja taloudellisena vaurautena. Osaltaan ripeää muutosta selittävät investoinnit Äänekosken biotuotetehtaaseen ja Naantalin monipolttolaitokseen
Kamalan kallista! Olemme vaarallisilla vesillä, jos yhteiskuntamme keskeiset mielipidevaikuttajat alkavat yhä enemmän tarkastella kaupunkeja ja maaseutua vain keskenään kilpailevina, toisistaan erillisinä toimijoina. YKsi keskustelun lietsoja, toimittaja Tuomas Enbuske, sanoo Savon Sanomille (1.9.) antamassaan haastattelussa, että ”jokaisen pitäisi saada valita asuinpaikkansa itse”. Jos tälle linjalle lähdetään, niin Enbuske voisi pohtia vaikka sitä, että Helsingissä yleistä asumistukea saadaan yleisemmin kuin muualla maassa keskimäärin. Enbuske jatkaa kuitenkin, että jokainen saa asua missä haluaa, kunhan tekee sen omalla kustannuksellaan. Pääkaupungin pormestarin mielestä (HS 14.9.) nykyinen hallitus ei muutamaa kokoomuslaista ministeriä lukuunottamatta ymmärrä mihin maailma on menossa. Lähes samoilla sanoilla asia kuvataan keskustan periaateohjelmassa. Tässä keskustelussa eivät kaikki keskustalaisetkaan ole pysyneet rakentavalla linjalla. Erityisen ajankohtaista se on Vapaavuoren mukaan nyt soteja maakuntauudistuksessa. Vastakkainasettelun sijaan olisi hyvä pystyä katsomaan kokonaisuuksia ja pyrkiä etsimään suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetua. Sen äärimmäinen puolustusreaktio on vetäytyä kokonaan palloksi omien piikkiensä suojiin. Maailman menosta pihalla olevan Tiilikaisen ehdotuksesta hallitus on tällä kaudella päättänyt muun muassa rahoittaa Raide-Jokerin rakentamista helpottaakseen pääkaupungin asuntopulaa. Helsingin pormestari Jan Vaapavuori (kok.) on kutsunut 21 suurinta kaupunkia liittoutumaan keskenään etujensa edistämiseksi. Vapaavuori viittaa Helsingin Sanomien jutussa asuntoasioista vastaavan ministeri Kimmo Tiili kaisen (kesk.) samaiselle lehdelle vuosi sitten (24.9.2016) antamaan haastatteluun. Muuten saamme uudet maakunnat, joissa kaupungit ajavat yksin omaa etuaan ja pienemmissä kunnissa poteroidutaan ajattelemaan kaikkea ainoastaan oman kunnan näkökulmasta. Enbusken näkemyksen mukaan kaupungeissa asuvat maksavat toisten maalla asumisen. Kun siilillä on piikit tanassa, se jähmettyy paikalleen. Liina Tiusanen. Nyt tarvitaan erityisesti niitä poliitikkoja yli puoluerajojen, jotka osaavat ajatella asioita laajasti. Se, ettei halua vauhdittaa jotain asiaa, ei tarkoita samaa kuin jarruttaminen tai ymmärtämättömyys vallitsevista megatrendeistä. 22.9. 3 000 asukkaan Vaalan kunnanjohtaja Tytti Mää tän sanoja mukaillen kukoistavat kaupungit ja elinvoimainen maaseutu voivat olla yhdessä ja yhtä aikaa läsnä. Ministeri jatkaakin HS:n haastattelussa, että kaupungistumista tapahtuu joka tapauksessa. 2017 5 Toimittajalta Pakkoasuttajat KesKustelu kaupungeista ja maaseudusta on käynyt viime viikkoina kuumana. Siellä on kovin yksinäistä. On hYvä , että Vapaavuori on kokoamassa yhteistyöverkostoja. Siinä Tiilikainen sanoo, ettei halua olla vauhdittamassa kaupungistumista
Aamulehti pääkirjoituksessaan AnjA MAnninen AlkoholipolitiikkA jakaa kansaa, kansanedustajia ja siten myös keskustan eduskuntaryhmää. Toinen osa pelkää vapautumisen vain lisäävän alkoholista aiheutuvia haittoja, jopa kuolemia. Hallituksen esitys alkoholilain kokonaisuudistuksesta annettiin eduskunnalle 14. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen mukaan 53 prosenttia väestöstä ja vuoden 2017 mielipidekyselyn mukaan 43 prosenttia haluaisi pitää vahvan oluen myynnin Alkon myymälöissä. – Tämä on ollut monen kansalaisen ja monien pienten kauppojen toive. Keskustan Hannakaisa Heikkinen haluaa purkaa turhaa byrokratiaa, tukea pienpanimoiden toimintaa, mutta ei kannata tilavuusprosenttirajan nostoa. Kahta mieltä viinasta: Norminpurku vai terveyshaitat. – Nosto lisää alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia moninaisia haittoja, eivätkä siitä saadut verotulot lähimainkaan kata haittoja, Heikkilä puntaroi. Ajassa Sanottua 6 22.9.2017 Eduskunnan puhemies tai -nainen on tästä eteenpäin Aamulehden kielenkäytössä puheenjohtaja. Sanna Ukkola Twitterissä Eikö yksi journalismin tärkeimpiä tehtäviä ole kyseenalaistaa vakiintuneita vallankäytön tapoja, etenkin jos ne ruokkivat epätasa-arvoa. Journalismia vai ideologiaa. Shutterstock. Keskustan edustajat äänestävät alkoholipitoisuudesta niin sanottuna omantunnon kysymyksenä. syyskuuta. Se kuvastaa hyvin myös työn luonnetta. kAnsAnedustAjistA osa toivoo vapaampaa alkoholin myyntiä eli vahvoja oluita ja lonkeroita ruokakauppoihin. Mahdollisia haittavaikutuksia lieventää tulossa oleva alkoholiveron pieni korotus, Kaikkonen sanoo. Alkoholi puhuttaa myös eduskunnan istuntosalissa. Nykyisen ja nykyistä tiukemman alkoholipoliittisen linjan kannattajien yhteenlaskettu osuus kyselyissä oli 60–63 prosenttia, väljempää linjaa halusi 31–32 prosenttia vastaajista. Samalla kun lakiuudistuksella puretaan normeja, sillä pyritään sekä alkoholihaittojen vähentämiseen että elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseen. Äänestys on todennäköisesti marraskuussa. Aamulehti lopettaa käyttämästä titteliä, josta se ei pidä ja keksii tilalle uuden. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen pitää alkoholipitoisuuden nostoa nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin varsin maltillisena. – Vähittäiskaupassa myytävän oluen alkoholipitoisuuden nosto lisää 150 alkoholikuolemaa, surua perheisiin ja järjestyshäiriöitä, keskustan lääkärikansanedustaja Martti Talja varoittaa kommentissaan Suomenmaalle. Marjo Ollikainen Twitterissä 5,5% Alkoholipitoisuuden nosto toisi nelosoluet ja lonkeron kauppojen hyllylle. Käytännössä se tuo nelosoluet ja lonkeron ruokakauppoihin
Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastaavat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Svenska Handelshögskolan. Kaikkea ei tarvitse muuttaa. KOL:n kentällä mielipiteet ovat jakautuneet, ja äänestystulosta odotetaan suurella mielenkiinnolla. Hankkeelle toivotaan myös yksityistä rahaa. – Eikö myös opiskelijalla tule olla oikeus valita oma edunvalvojansa, hän kysyy. 2017 7 Meidän toimittajien on tarkkailtava kielenkäyttöämme ja sanavalintojamme, koska se vaikuttaa siihen, minkälaista kuvaa me maailmasta rakennamme. –·Pienessä maassa voimavarat on koottava yhteen, jotta voimme tavoitella kansainvälistä laatua. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) toivoi, että vastaavaa tapahtuisi laajemminkin. Talousnobelisti Bengt Holmströmin mukaan GSE on tärkeä Suomen kansantaloudelle ja kansantaloustieteelle, jossa eletään parhaillaan huippukautta. Myös opiskelijoiden määrä lisääntyy.. Keskustaopiskelijat linjaa pakkojäsenyydestä Le ht ik uv a / Ve sa M oi la ne n 5,5% Suomeen saadaan uusi taloustieteen huippuyksikkö Lehtikuva / Martti Kainulainen MeRi ALARAntA-sAukko suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, Helsinki Graduate School of Economics (lyhenne Helsinki GSE). – Rahavirrat opiskelijoiden edunvalvonnassa pienenevät muutenkin koko ajan. Lappeenrannan keskustaopiskelijoiden puheenjohtaja Linda Brandt-Ahde poistaisi jäsenyysvelvoitteen myös yliopisto-opiskelijoilta. Marit af Björkesten Ylen verkkosivulla Eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet, puhemiehistö on instituutio, jonka todella toivon säilyvän nykyisenä. Hänen mielestään ”pakkojäsenyys” rikkoo perustuslaillista oikeutta yhdistymisvapauteen. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu. Vain 43 prosenttia siitä menee opiskelijaterveydenhuoltoon, jolla usein perustellaan pakkojäsenyyttä. Ajassa Sanottua 22.9. –·Yksikkö mahdollistaa suomalaisten taloustieteilijöiden nousun maailman eturiviin myös tulevaisuudessa, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi. Brandt-Ahde ei hyväksy maksun perusteeksi myöskään totuttua käytäntöä tai opiskelijakuntien harjoittamaa edunvalvontatyötä. Maria Lohela Demokraatissa Risto Luodonpää KesKustan Opiskelijaliitto (KOL) päättää lauantain ylimääräisessä liittokokouksessaan kannastaan eri oppilaitosten opiskelijakuntien jäsenyyskäytäntöihin, jotka koetaan eriarvoisiksi. – Tämä päätös tuli oikeaan aikaan ja paikkaan, hän sanoi. Joensuun keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtaja Tommi Anttalainen vaatii puolestaan ammattikorkeakouluissa opiskeleville samanlaisia mahdollisuuksia yhteiseen edunvalvontaan kuin yliopistoissa. Myös Suomen Pankilla on merkittävä rooli. – Ylioppilaskunnan keräämä 125 euroa vuodessa on myös taloudellisesti iso summa monelle opiskelijalle. Yliopistoissa on voimassa automaatiojäsenyys pakollisine jäsenmaksuineen, kun taas ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnissa jäsenyys on vapaaehtoinen. Eron yliopistoihin näkee konkreettisesti esimerkiksi täällä Joensuussa kaikessa toiminnassa ja sen kehittämisessä. – Kun resursseja ei riitä edes jäsenhankintaan, niin siinäkin mielessä automaatiojäsenyys olisi tasapuolisuuden vuoksi paikallaan ulottaa myös ammattikorkeakouluihin, Anttalainen huomauttaa. Yksikköön perustetaan 15 uutta virkaa
Norjassa työväenpuoluetaustainen pääministeri on yleensä tarkoittanut keskustan tukea hallitukselle. 8 22.9.2017 Kasvun taustalla ovat vahva investointibuumi, viennin ennakoitua kovempi veto ja työllisyyden tukema yksityinen kulutus. Myös puolustuspolitiikassa keskusta on erottunut muista ajamalla perinteistä, asevelvollisuuteen nojaavaa linjaansa, Strang kuvailee. Kannatusta tulikin pääosin pohjoisesta ja Oslosta koilliseen olevilta harvaanasutuilta seuduilta. Norjan keskusta puolustaa syrjäseutuja Norjassa keskusta on vaatinut äänekkäästi koko maan pitämistä asuttuna. suomen ja Norjan keskustapuolueilla on Strangin mukaan paljon yhteistä jo agraarisen taustansa takia. Puolustamalla syrjäseutuja keskusta söi Norjassa sosialistien, ei porvarihallituksen kannatusta, Strang pohtii. talouskasvua vuodelle 2017. On pakko kysyä, voisiko se Strangin mielestä ottaa jotain opiksi norjalaiselta sisarpuolueeltaan. Suurin ero on kuitenkin se, että Norjassa keskusta asemoituu työväenpuolueen leiriin, kun Suomessa keskustaa on pidetty oikeistopuolueena. – On tietenkin huomioitava se, että Suomessa keskusta on oikeasti iso puolue ja Norjassa varsin pieni, mutta Suomessa markkinatalouden retoriikka hallitsee keskustan viestintää kenties vähän liikaa. suomessa keskusta on kärsinyt jo jonkin aikaa madaltuvista kannatuslukemista. Ajassa Terje Bendiksby/Ntb Scanpix/Afp Photo/Lehtikuva Samuli Vänttilä KesKusta oli yksi selkeimmistä vaalivoittajista, kun norjalaiset äänestivät uudesta parlamentista vajaa pari viikkoa sitten. – Norjassa on käynnissä kuntauudistus kuten Suomessakin. – Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Suomessa keskusta yrittää olla vähän väkisin urbaani puolue, kun taas Norjassa keskusta on vaatinut äänekkäästi koko maan pitämistä asuttuna ja korostamalla alueellisen itsehallinnon merkitystä. Se näkyi myös näissä vaaleissa. Asetelmassa on myös paradoksinsa. – Norjassa ja Ruotsissa työväenpuolue on syönyt keskustan kannatuksen maaseudulla, kun taas Suomessa demarit ovat kaupunkien puolue ja keskusta maaseudun puolue. Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen dosentin Johan Strangin mukaan keskusta nousi Norjassa pieneksi ilmiöksi puolustamalla syrjäseutuja, vastustamalla keskittämistä ja vaatimalla lisää susien kaatolupia. Etla ennustaa Suomeen Suurimmat riskit Suomen taloudessa liittyvät rahoitusmarkkinoihin, kansainväliseen politiikkaan ja kaupan vapauteen. Norjan keskustan puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum puhui puolueen vaalivalvojaisissa Oslossa parlamenttivaalien jälkeen.. Puolue liki tuplasi kannatuksensa keräämällä vuonomaan vaaleissa 10,3 prosenttia äänistä
riku eskelinen Ei tarvita lakia, jollei piilotettava henkilö ole syyllistynyt rikoksiin. ValtaOsa perusteli ”kyllä”-vastaustaan sillä, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa pitää noudattaa voimassaolevia lakeja. 2017 9 Heikki aHola Laittomasti maassa oleskeleva rikkoo Suomen lakeja. Jos näin olisi asia, eiväthän mitkään rikokset laajasti ottaen olisi tuomittavia. Kielteisen turvapaikkapäätöksen perustelut kestänevät päivänvalon – onhan asia käsitelty useammassa asiantuntevassa elimessä. Kirkon, järjestöjen ja yksittäisten kansalaisten antama apu on herättänyt tulkintoja siitä, missä menevät laillisuuden rajat ja syyllistyvätkö auttajat rikolliseen toimintaan. – Kuten kokemukset osoittavat, en näe mitään syytä heidän piilottelemiseensa miltään taholta. silja silvasti Sen, että ottaa ihmisen suojaan ja auttaa lähimmäistään, ei tulisi olla rangaistavaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen, joka ei halua poistua maasta, on todennäköisesti hyvin motivoitunut toimimaan tämän yhteiskunnan parhaaksi. Lainrikkojat pitää tuomita maamme oikeusjärjestelmässä, hän vaatii. 22.9. Suomenmaa kysyi kenttäraadilta, tulisiko laittomasti maassa oleskelevien piilottelu säätää rangaistavaksi teoksi. Myös Seppo Kauppinen korostaa näkemystä, jonka mukaan kaikkien pitää noudattaa lakia ja viranomaisten määräyksiä. – Enemmän pitäisi keskustella siitä, miten saamme oikeasti varmistettua inhimilliset ja ihmismäiset olot myös niille ihmisille, jotka eivät täytä turvapaikan saamiseen vaadittavia ehtoja. Alpo Seppälä muistuttaa laittomasti maassa olevien muodostavan selkeän turvallisuusriskin yhteiskunnallemme. Selkeä enemmistö eli 19 raatilaista yhteensä 32 vastanneesta piti sitä rangaistuksen arvoisena tekona, yhdeksän oli päinvastaista mieltä ja neljä vastaajaa ei ottanut kantaa varsinaiseen kysymykseen. Emme halua samaan tilanteeseen kuin Ruotsi, missä tilanne on karannut käsistä, Minna Ingram vertailee. – Palautuskeskuksia perustamalla laittomuuksia pääsisi syntymään vähemmän. – Väliaikaista hätäapua tulee olla mahdollista antaa, jos esimerkiksi valitus on vielä käsiteltävänä. Kalle Vihtarin mielestä ensimmäinen korjausliike ongelmaan ei pitäisi olla piilottelun rankaiseminen. Virkatehtävää suorittavaa viranomaista ei kuitenkaan voida johtaa harhaan ilman seuraamuksia. Haluaisin myös nähdä Suomen viranomaisen omin silmin tehtyihin havaintoihin perustuvan raportin siitä, millainen tilanne palautettavien lähtömaassa ja alueella on, Riitta Koskinen korostaa. – Suomi on demokraattinen maa, jossa uskontoihin perustuvat laintulkinnat eivät saa ohittaa laillista oikeusjärjestelmää. – Kenenkään omatunto ei saa astua lainsäätäjän yläpuolelle. Tällaisen henkilön auttaminen piilottelemalla on luokiteltava vastaavaksi rikkeeksi kuin muissakin rikoksissa. – Laiton maassaolo on jo nimensäkin mukaan laitonta ja sen hyväksyminen vain lisää ongelmaa. Risto Luodonpää Ongelmat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisessa ovat kärjistäneet suhtautumista laittomasti maassa olevien ihmisten kohteluun. Laiton viittaa rikollisuuteen. Kenttäraati vaatii kunnioittamaan lakia Selkeä enemmistö kenttäraatilaisista pitää paperittomien piilottelua rangaistavana tekona. – Ei ole ihmisyysaatteen mukaista, Anna Ranki puolestaan toteaa. Olisiko kenties mahdollista löytää ratkaisuja, että kenenkään ei tarvitsisi paeta maan alle ja altistaa muita ja itseään erilaisiin väärinkäytöksiin. Pentti Martiskaisen mukaan erityisesti järjestäytynyt ja oman edun tavoitteluun pohjautuva piilottelu pitäisi saada rangaistavuuden piiriin. – Lieveilmiöksi muodostuisi helposti epämääräistä liiketoimintaa ja jopa ihmisten hyväksikäyttöä. Kirkko voisi olla aktiivisesti mukana antamalla hengellistä apua palautuspäätöksen uhatessa ja sen jälkeen. Jani Varjo haluaa yhteiskunnan toimivan rankaisulinjaa pehmeämmin keinoin. Kansalaistottelemattomuus on Erkki Saaren mielestä huono veruke. ei-Vastauksia perusteltiin muun muassa tapausten keskeneräisyydellä ja yleisillä humanitäärisillä syillä. Laittomuuden peittelyn ei pidä olla laillista, hän kiteyttää
Tekstiä syntyi yli 600 sivua. Tieteellinen elämäkerta ilmestyy kuitenkin vasta nyt, 17 vuotta Virolaisen kuoleman jälkeen. Katajisto pyrkii avaamaan Virolaisen persoonallisuutta ja aatteellisia näkemyksiä, jotka monesti sivuutetaan valtataisteluihin keskittyvässä historiankirjoituksessa. Keskustan silloisena puoluesihteerinä sain kutsun elämäkertatoimikuntaan asiantuntijajäsenenä. Katajisto kahlasi läpi valtavan lähdeaineiston, tärkeimpänä Johannes Virolaisen yli 20 hyllymetriä käsittävän arkiston Valtionarkistossa. Virolainen kesti vuosikymmenten myrskyt politiikassa kodin perinnön, karjalaisen mielenlaadun ja vahvan aatteellisen pohjan ansiosta sekä talvisodan kokemusten karaisemana. Johannes Virolaisesta (1914–2000) on kirjoitettu paljon ja hän itse kirjoitti paljon, yhteensä 25 kirjaa. Elämäkerta paljastaa Virolaisen salaisuuden Kirja-arvio Urho Kekkonen sopi KGB-edustajien kanssa, että Johannes Virolainen syrjäytetään keskustan puheenjohtajan paikalta vuonna 1980.. 10 22.9.2017 FilosoFian tohtori Kati Katajisto antaa uudes sa elämäkerrassa avaimet valtioneuvos Johannes Virolaisen ainutlaatuisen poliittisen uran ymmärtämiseen. Työtä varten asetettu toimikunta valitsi vuonna 2014 tutkimuksen tekijäksi nuoremman polven historiantutkijan, filosofian tohtori Kati Katajiston ja antoi hänelle vapaat kädet kirjoittaa oma näkemyksensä valtioneuvoksesta. lopputulos täyttää työlle asetetut toiveet. Katajisto on kyennyt piirtämään näköiskuvan Virolaisesta ilman aikalaistutkijan riskiä pysyä vain tutuilla poluilla. Ajallista välimatkaa käytettiin tietoisesti hyväksi elämäkertahankkeessa. Luonteen perustan muovasi lapsuudenkoti. Katajiston Virolainen on valoisa, ihanteisiin ja aatteeseen uskova karjalainen optimisti
Esimerkiksi sopii peruskoulu ja korkeakoululaitoksen laajennus, joita Virolainen edisti tarmokkaasti. Itse vaalissa Virolainen jäi Mauno Koiviston jalkoihin kuten kaikki muutkin ehdokkaat. Presidentin viran tavoittelu muovasi keskustan johtavien poliitikkojen kohtaloita Kekkosen aikana. Tuon kokemuksen jälkeen kaikki poliittisen uran koettelemukset tuntuivat pienemmiltä. Nämä kaksi kirjaa keskustelevat myös Juhani Suomen seitsenosaisen Kekkos-elämäkerran kanssa ja haastavat monilta osin Suomen tulkinnat. Puoluesihteeri Arvo Korsimo, Ahti Karjalainen ja maalaisliiton palkatut työntekijät käynnistivät välittömästi Fagerholmin hallituksen nimityksen jälkeen Kekkosen tuella operaation, joka tähtäsi hallituksen kaatamiseen. Sukselainenkin haaveili presidentin virasta mutta kertoi siitä vain päiväkirjalleen. Virolaisen avainkokemus oli talvisota. J. Kekkosen päiväkirjoista löytyy runsaasti merkintöjä KGB-edustajien kanssa, mutta sopiminen kansanvaltaisen puolueen puheenjohtajan vaihtamisesta on aivan omaa luokkaansa – ja kertoo karua kieltä UKK:n todellisuudentajun vääristymisestä hänen presidenttikausiensa lopussa.” Katajiston arvioon on pakko yhtyä. A. Otava 2017, 679 s. Kun tapahtumista on kulunut jo 37 vuotta, voi vain ihmetellä Katajiston tavoin Virolaisen henkistä suuruutta tappion jälkeen. Kuulun siihen nuorten sukupolveen, joka tuki Väyrysen valintaa vuonna 1980. Katajisto suhtautuu päähenkilöönsä elämäkerran kirjoittajalle sopivalla suopeudella mutta välttää enimmäkseen henkilökohtaiset kannanotot. Hän joutui 25-vuotiaana agronomina vastaamaan oman heimonsa evakuoinnista Karjalan kannakselta. J. Kansa halusi muutosta, ja Virolainen leimautui Kekkosen ajan poliitikoksi. Katajisto siteeraa Urho Kekkosen päiväkirjamerkintää 17.12.1979, jossa presidentti kertoo tapaamisestaan Viktor Vladimirovin kanssa. Kekkosen mukaan tapaamisessa sovittiin, että Virolainen vaihdetaan keskustapuolueen puheenjohtajan paikalta ja hänen tilalleen valitaan Paavo Väyrynen. J. Kekkonen tarvitsi syntipukin yöpakkashallituksen muodostamiseen ja Virolainen sopi tehtävään. Fagerholmin hallitukseen, jonka sosiaalidemokraattisessa ministeriryhmässä oli mukana Neuvostoliiton karsastama Väinö Leskinen. Katajisto selittää tappiota Virolaisen vaisulla esiintymisellä ennen äänestystä. Niin paljon kuin Kekkosta arvostammekin, on syytä tunnustaa myös hänen heikkoutensa. Näin historiankirjoituksen pitääkin edetä. Virolainen perusteli enemmistöhallituksen muodostamista tarpeella vakauttaa maan rikkinäisiä sisäpoliittisia oloja. Se istuikin vain elokuusta 1958 tammikuuhun 1959. Virolainen kesti vahvan persoonansa ansiosta. Poliitikkona hänen tärkeimmäksi kansainväliseksi vaikutuskanavakseen nousi parlamenttien välinen liitto IPU. Vuoden 1958 yöpakkasista tuli kuitenkin heidän suhteisiinsa särö, joka ei koskaan täysin parantunut. Heti vaalituloksen jälkeen Virolainen oli jälleen oma itsensa ja marssi puhujapönttöön julistamaan kuuluisat sanansa: Kansan valta on puhunut, pulinat pois. V. Virolainen sai kosketuksen kansainvälisyyteen jo koulukaupungissaan Viipurissa 1920-luvulla. Yöpakkashallituksen ulkoministeri sai vielä synninpäästön 1964. 22.9. Onneksemme emme tienneet kaikista taustapeleistä, joita kulissien takana pelattiin. Virolainen edisti IPU:ssa esimerkiksi Euroopan turvallisuusja yhteistyökokouk sen Etykin aikaansaamista. ”Jälkipolvia ei voine olla järkyttämättä, että Suomen tasavallan presidentin päiväkirjasta löytyy merkintä, jossa tämä kirjoittaa sopineensa Neuvostoliiton KGBedustajan kanssa siitä, että keskustapuolueen puheenjohtaja vaihdettaisiin. Timo Laaninen Kati Katajisto: Verraton Virolainen. Katajiston kirja kannattaa lukea keskustassa nöyrin mielin. Hän ymmärsi tämän mahdollisuuden velvoitteeksi puolustaa sitä elämänpiiriä, josta oli lähtöisin. Katajiston ohella myös VTT Pekka Perttula tasapainottaa kuvaa Kekkosen ajasta tuoreessa V. Sotien jälkeen Virolainen nousi heimonsa henkiseksi keulakuvaksi. Hän otti kirjassaan Maaseutuhenkinen elämänkatsomus vauhtia Santeri Alkiosta mutta rakensi sen päälle kansainvälisiin vaikutteisiin nojaavaa kolmannen tien talousoppia, joka sopi paremmin teollistuvaan Suomeen. Meidän tavoitteemme oli puolueen uudistaminen. Katajisto nostaa IPU:n merkityksen selvästi suuremmaksi kuin 1970-luvun väännöissä keskustapuolueen sisällä oli tapana. Mutta kun presidenttipeli kiihtyi 1970-luvulla, yöpakkashallitus nostettiin jälleen Virolaisen rasitteeksi. Katajisto paneutuu huolella myös Virolaisen rooliin keskusta-aatteen kehittäjänä. Hän sai toki revanssin jo seuraavana vuonna, kun keskustan Kuopion puoluekokous valitsi hänet ylivoimaisella enemmistöllä keskustan presidenttiehdokkaaksi. Kekkonen tuki Virolaista V. Sukselaisen elämäkerrassa. Silloinen neuvostojohtaja Nikita Hrustshev ilmoitti yöpakkashallituksen jälkeen luottavansa siihen, että Kekkonen varmistaisi hyvien suhteiden säilymisen jatkossa. KeKKonen ja Virolainen olivat vuosikymmenten ajan työtovereita ja tarvitsivat toisiaan. Se vei lähes 20 vuotta mutta onnistui lopulta vuonna 1965. Näinhän se meni. Näin hän tavallaan pakotti Kekkosen sulkemaan hallitusten ulkopuolelle ne puolueet ja poliitikot, joihin Neuvostoliitossa ei luotettu. Yhden poikkeuksen muodostaa kuvaus Virolaisen syrjäyttämiseen johtaneista tapahtumista. Virolaisen aatteellinen suurtyö oli maalaisliiton kannatuspohjan laajentaminen, mikä edellytti puolueen nimenmuutosta. Sukselaisen syrjäyttämisessä maalaisliiton puheenjohtajan paikalta ja nimitti hänet keskustan ja oikeiston hallituksen pääministeriksi. 2017 11 Sukunsa ensimmäisenä Virolainen sai mahdollisuuden opiskella. Ahti Karjalainen ei kestänyt kilpailuasetelmaa Kekkosen kanssa vaan sortui alkoholiin. Kekkonen haukkui Virolaisen, kun tämä meni mukaan K. Hän muovasi karjalaisista mielikuvan yhtenäisenä joukkona, joka ryhtyi rakentamaan Suomea uusilla asuinsijoillaan ilman katkeruutta – säilyttäen kuitenkin sydämessään haaveen paluusta Karjalaan. Hän ikään kuin halusikin tappiota oikeudenmukaisena tuomiona avioerostaan Kaarina Virolaisen kanssa. Virolaisen aatteellisuus ei jäänyt iskulauseiden tasolle, vaan hän toteutti sitä käytännössä. Katajiston Virolainen on valoisa, ihanteisiin ja aatteeseen uskova karjalainen optimisti.. Kekkosen ja Vladimirovin ”sopimus” toteutui Turun puoluekokouksessa 1980, jossa Väyrynen voitti Virolaisen 126 äänen erolla
12 22.9.2017 TeksTi: Laura HämäLäinen kuvaT: Jaakko marTikainen Kansansivistyksen asialla Elämä Helsingin työväenopiston rehtori Taina Saarinen toivoisi kansalaisia mukaan suunnittelemaan opiston toimintaa.
Sippolalle ovat tuttuja kirjoittamiskurssit, teatterikurssit ja esimerkiksi musikaalikurssi. Gröhnin mukaan kansalaisopistojen merkitykseen on hiljalleen herätty uudel la tavalla. Saarinen toteaa, että ihmisiä vartenhan kansalaisopistot ovat. Ne ovat merkanneet paljon itselle ja omalle identiteetille. 2017 13 Kansalaisopistot käynnistävät syksyään. saarinen ja Gröhn kiittelevät tulevan lukuvuoden opiskelijamääriä. KansalaisopisToT houkuttelevat vuosi vuodelta väestöä kurssien pariin. Ne tarjoavat kohtaamispaikan. Seinäjoen lukiota käyvä nuori tähtää näyttelijän opintoihin. Helsingin työväenopisto on jo jalkautunut kaduille keskustelemaan ihmisten oppimisen tarpeista. Hän preppaa itseään tulevaan kansalaisopiston kursseilla. – Tuntuu, että tilanne on jotenkin monien myllerrysvuosien jälkeen tasaantumassa, Gröhn toteaa. Kielten opiskelu pysyy kestosuosikkina, mutta myös käsityöt, kulttuuri, liikunta ja musiikki vievät mukanaan. Mitä se sitten ikinä onkin, kiteyttää Seinäjoen kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn vapaan sivistystyön lain. – En tiedä, tekisinkö mitään sellaista, mitä rakastan tällä hetkellä, jos kansalaisopiston kursseja ei olisi olemassa, Sippola pohtii. Kaikkialla ei kuitenkaan voida vielä maalailla ruusuista tulevaisuutta. saarinen uskoo, että kansalaisopistot keskustelevat tulevaisuudessa yhä enemmän kuntalaisten kanssa tarjonnasta. 22.9. venla sippola, 18, on saanut kansalaisopistoilta paljon. Sekä Seinäjoella että Helsingissä kurssit ovat täyttyneet ja opistojen rehtorit povaavat yleissivistäville oppilaitoksille hyvää tulevaisuutta. Helsingissä opiskelijoista on miehiä noin neljännes. Esimerkiksi Sippola on löytänyt vahvuutensa kansalaisopiston kautta. Siihen Sippolakin pyrkii.. Työttömille tai eläkeläisille kurssit voivat tuoda merkityksellisiä kohtaamisia. – Mitä miehet tarvitsisivat omaan yleissivistykseensä. Leikkaukset näkyvät myös opistojen toiminnassa. – Me tuemme ihmisiä toteuttamaan omia potentiaalejaan ja löytämään niitä. Niiden toteuttamisessa myös kansalais opisto on läsnä. Kansalaisopistot palvelevat ennen kaikkea yleissivistystä. Tulevaisuudessa on paikkansa yleissivistäville oppilaitoksille, jos vain poliittista tahtoa löytyy, uskoo Helsingin työväenopiston rehtori Taina Saarinen. Tulevaisuus näyttää niiden perusteella valoisalta. Saarinen kertoo, että Helsingin työväenopistolla järjestetään noin 4 500 kurssia lukuvuodessa. Suomessa noin 650 000 henkilöä osallistuu vuosittain kansalaisopistojen kursseille. – Kyllähän valtionosuusleik kaukset varmaan monissa opistoissa näkyvät ja niitä harmitellaan. Saarinen kertoo, että opistot joutuvat pohtimaan paljon sitä, millainen oppiminen kuuluisi miesten elämänkaareen. Jotkut saattavat kurssien ansiosta päätyä jopa ammattiin asti. – Olemme halunneet kutsua vielä enemmän suurta yleisöä mukaan suunnittelemaan toimintaamme. – En usko, että olisin jatkanut esimerkiksi kirjoittamista, jos en olisi käynyt niillä kursseilla. Sitä olemme kysyneet tällä kentällä paljon. Sote-uudistuksen myötä kunnan painotus sivistykseen ja hyvinvointiin kasvaa. Kansalaisopistoilta puuttuvat miehet. Kansalaisopistojen tarkoitus ei jää pelkästään yleissivistyksen tasolle. Laissakin määritetyille kohtuuhintaisille kursseille on kysyntää. Se tekee jopa yli 100 000 opetustuntia. Yksi suuri kysymys opistoille on se, miten tavoittaa ryhmät, joita kansalaisopisto ei vedä puoleensa
Koonnut: samuli vänttilä. Hallituspuolue Valoisa tulevaisuus kertoi menettäneensä luottamuksensa Benediktssoniin kohun vuoksi. trump puHui YK:ssa. YK:n yleiskokouksessa ensimmäistä kertaa puhuneen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mukaan byrokratia ja huono johtaminen ovat osaltaan estäneet maailmanjärjestöä saavuttamasta sille aikanaan asetettuja yleviä päämääriä. Bjarni Benediktssonin johtama Islannin hallitus joutui eroamaan, kun julkisuuteen tuli Benediktssonin isän allekirjoittama suosituskirje, jossa vaaditaan pedofiilirikoksesta tuomitun miehen rikosrekisterin puhdistamista. Parhaan komediasarjan Emmypalkinnon voitti puolestaan Rouva varapresidentti -sarja. Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi ei myöntänyt rohingyaeihin kohdistuvaa etnistä vainoa. Myanmarista paennut pieni rohingya-poika seisoi majapaikkansa vieressä Nepalissa. Yhdysvalloissa useat tvviihteen parhaimmistolle jaetut Emmy-pystit menivät tänä vuonna poliittisia aiheita ruotiville sarjoille. Trump kuitenkin sanoi arvostavansa YK:n työtä kehityksen, rauhan ja turvallisuuden puolesta. 14 22.9.2017 Maailman kuvat Hallitus sai läHteä. roHingYaien tusKa. Yhdysvaltain politiikalle irvailevassa Saturday Night Livessä näyttelevä Alec Baldwin sai palkinnon parhaasta miessivuosasta komediasarjassa. poliittiset emmYt. Hän kuitenkin tuomitsi ”kaikki ihmisoikeusloukkaukset, jotka ovat voineet kärjistää kriisiä”
MuTTa kyllä Britanniassa osataan edistääkin tasa-arvoa. Palkkatasa-arvosta nousi kohu kesällä, kun BBC joutui julkistamaan parhaiten palkattujen juontajiensa tienestit. Perimyslaki, joka tuli voimaan vasta pari vuotta sitten, modernisoi historiallisen naisten syrjinnän kuninkaallisessa perimysjärjestyksessä. 22.9. TaSa-arvoaSiaT ovat muutenkin parhaillaan uutisissa. Lehdissä korostetaan, kuinka tämä lapsi muuttaa historiaa, sillä vaikka tuleva lapsi olisi poika, tämä ei muuta perimysjärjestystä eikä mene pariskunnan keskimmäisen lapsen, Charlotten, edelle. Myös paikallisella yleisradioyhtiö BBC:llä oli juuri koulujen alkamisen alla dokumentti lasten sukupuoliroolittumisesta. Brexit-äänestyksen jälkeisessä talouden epävakaassa tilanteessa tämä nähdään toivottavasti mahdollisuutena. Hiljattain tavarataloketju John Lewis ilmoitti, että sen lastenvaateosastolla ei enää erotella tyttöjen ja poikien vaatteita toisistaan. Siinä käsiteltiin esimerkiksi sitä, miksi tutkittavassa koulussa seitsemänvuotiailla pojilla viha oli ainoa tunne, josta he pystyivät puhumaan. Lain on toivottu vaikuttavan positiivisesti yhteiskuntaan paitsi parantamalla naisten asemaa, myös taloudellisesti. BBC päätyikin nostamaan erään tähtijuontajansa palkkion kolmanneksella 600 000 puntaan (660 000 euroon). ykSiTyiSSekTorille tulee ensi vuonna voimaan laki, jonka mukaan yli 250 henkilön yritysten pitää julkistaa tiedot naisten ja miesten välisistä palkkaeroista. Molemmat tapaukset nostattivat kohun sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa – kauppaa uhattiin boikotilla ja BBC:tä syytettiin julkisen rahan väärinkäytöstä. On arvioitu, että palkkatasa-arvo lisäisi 150 miljardia puntaa Ison-Britannian bruttokansantuotteeseen vuoteen 2025 mennessä ja korottaisi naisten työllisyysasteen 76:sta 79 prosenttiin. Listalle ei mahtunut monia naisia, ja samoja hommia tekevistä juontajapareista miehet olivat aina naiskollegoitaan paremmin tienaavia. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Tasa-arvo tapetilla Kohti brexitiä Britanniassa osataan edistää tasa-arvoa, mutta aihe tuottaa myös mediakohuja. 2017 15 SyySkuu alkoi Britanniassa kuninkaallisella ilouutisella, kun prinssi William ja herttuatar Kate ilmoittivat kolmannen lapsen olevan tulossa
16 22.9.2017 Henkilö Mikko Kärnä on somettanut itsensä suomalaisten tietoisuuteen. Varapaikalta eduskuntaan noussut lappilainen ei omien sanojensa mukaan provosoi provosoinnin itsensä vuoksi, vaan hänellä on aina oikeaa asiaa. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Sivistynyt metsämies
2017 17 Mikko Kärnä ei usko, että aktiivinen tiedottaminen kääntyisi itseään vastaan ainakaan somessa. Toimittajia asia tosin jakaa. 22.9. En ymmärrä, miksi se haittaa joitakin alan ammattilaisia. Yleinen näkemys kuitenkin on, ettei tiedottaa voi liikaa.
18 22.9.2017 Verenpainetta nostaa Vihreiden politiikka, joka yrittää eristää ihmisen omaksi, luonnosta erilliseksi saarekseen.
Maahanmuuttokeskustelun pyörteissä Kärnää on haukuttu milloin suvakiksi, milloin rasistiksi. toiSia kärnän ulostulot ihastuttavat, toisia raivostuttavat, osan ne pistävät hymähtelemään. tätä kirjoitEttaESSa Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistu Kärnän satiirinen kolumni siitä, miten kalliiksi kaupunkien pitäminen asuttuna tulee, on saanut jo kymmeniä kommentteja. Metsäpolku vie Kärnän kotiovelta muutaman sadan metrin päähän hänen ikiomille siikavesilleen. Oman nokkansa Kärnä on virittänyt kannanottoaiheiden haistelun varalta otolliseen asentoon. – Kertaakaan en ole täältä palannut ilman saalista, Kärnä myhäilee työntäessään venettä järveen. Hyttynen nakottaa keskellä otsaa. Provosoiko tahallaan. Äkkiseltään voisi päätellä, että Kärnän kannarin aiheeksi kelpaa mikä vain viinaristeilyistä valtion virastojen hajasijoittamiseen, metsästyksestä maahanmuuttopolitiikkaan ja elokuvatuotannon tukemiseen. – Kovasti tykkäsivät. Haastatteluviikolla Kärnän some-päivitykset tavoittivat 400 000 ihmistä, joista 85 000 reagoi näkemäänsä. Kun Kärnä kirjoitti lohen kaupallisen merikalastuksen lopettamisesta, erään palautteenantajan mielestä kansanedustajaa olisi pitänyt lyödä pokaralla päähän kuin norppaa. Tiukkakaan palaute, vihapuhe tai hyväntahtoinen – sen enempää kuin matalamielinenkään – naureskelu eivät ole hillinneet kansanedustajan näppäimistöllä naputtelevien sormien vauhtia, eikä enter-sormi ole muuttunut yhtään varovaisemmaksi. Edellisellä viikolla Kärnän kannattaja latasi YouTubeen uudelleen tekstittämänsä, moneen kertaan puhki kalutun videomeemin Hitlerin päämajasta toisen maailmansodan loppuvaiheessa. Mies itse painottaa kaiken liittyvän päätavoitteisiinsa, jotka hän ehdokkaaksi lähtiessään asetti: maaseudun ja ja Lapin puolustamiseen sekä sisäisen turvallisuuden asioihin. – Jotakin se kertoo yhteiskunnasta, että tällainen asia saa laukomaan tappouhkauksia. Kansanedustajan edustuspuku on vaihtunut nuhjuiseen flanellipaitaan ja sään kestäviin erähousuihin. – Negatiivisen palautteen tarkoitus on hil jentää. Mutta mihin hän oikein pyrkii. Mielipiteenilmauksia lävähtelee sen verran taajaan, että toimituksissa ja some-yhteisöissä aletaan jo odotella, ellei hetkeen kuulu mitään. Aivan kuin ne aavistaisivat seuraavana päivänä alkavan metsäkanalintujahdin. Niistä riitti myytäväksi myös etelän kollegoille. – Aina kun oppositiosta sanotaan jotain hölmöä, yritän pistää vastapallon kulmuriksi ja äkäseen, hän napauttaa. Pari vuotta sitten Arkadianmäelle Paavo Väyrysen jättämälle paikalle varasijalta astunut entinen Enontekiön kunnanjohtaja onnistuu saamaan kannanottonsa laajasti läpi kerran toisensa jälkeen. Videota on katsottu peräti 42 000 kertaa. Se on jo pistänyt sivistyneeksi metsämieheksikin tituleeratun Kärnän veret kiertämään tiuhemmalla tempolla. Saaliinsa Kärnä osaa valmistaa herkullisiksi aterioiksi. – Parempi olisi puhua koko maan voimavarojen käyttämisestä, hän sanoo.. Ja on hänellä toki toinenkin toimintaa ohjaava perusprinsiippi. Suomenmaan verkkosivulla eräs kommentoija totesi: – Ehdin jo huolestua, onko miehelle sattunut jotain, kun ei ole koko päivänä ottanut kantaa mihinkään. Tekeillä on jo toinen reseptikirja. Turha on valittaa etelän median harjoittamaa vääryyttä. Tässä versiossa kyseessä oli olevinaan tilanne, jossa Vihreiden puoluetoimistolle tulee tieto Kärnän hillasaaliista. Hilloja kansanedustaja keräsi tänä kesänä toista sataa kiloa. Kärnän itse kasvattamat saksanseisojat pitävät mekkalaa häkissään. Kuukkeli suhahtaa latvoissa. Totta on, että hän on toisaalta käyttänyt sanansäiläänsä äärioikeiston ihmisvihamielisiä käsityksiä vastaan, toisaalta roiminut vihervasemmiston kaikille tulijoille punaista mattoa levittävää linjaa. Sitä kannattaa hyödyntää. Kansanedustajuuden myötä omavaraisuustaso on hieman laskenut, mutta edelleen verkot uivat vesissä ja pyssy paukkuu tuntureilla aina kun aikaa liikenee. lEppoiSaa gourmet-kokkia on vaikea yhdistää kuvaan ärhäkkäästä some-aktiivista, jollaisena Kärnä on tunkenut itsensä koko valtakunnan tietoisuuteen. Edessä aukeaa Pikkujärvi, ja sen takana kohoaa Akupää-tunturin metsäinen rinne. Kahdeksaan vuoteen perheen ei tarvinnut kannella kaupasta kaloja eikä lihoja. EnnEn lintumEtSällE pääsyä on vielä hyvää aikaa viritellä ansat ahdin antimille. – Eiköhän sitä silloin olla sopivasti siinä keskellä, hän tuumaa. 22.9. Some on massaviestintää ilman median filtteriä. Mikko Kärnä (kesk.) kököttää pölkyllään kotoisasti, sopii maisemaan kuin poro tunturiin. Nuotiopaikan tulisija on paljon käytetyn näköinen, istuinpölkyt sen ympärillä tukevia. Joskus tosin tuntuu, että ihmisiltä ovat käytöstavat unohtuneet. – Mistä muualta voisi saada tuollaista näkyvyyttä. Ei siitä pidä välittää, Kärnä sanoo. Kesän korvalla hän kestitsi Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmien edustajia Kiilopäällä konjakkigraavatulla loimulohella. 2017 19 SyySpäivä Ivalon Koppelon kylässä on kirpsakka, mutta aurinkoinen. Politiikassa tapahtuu jatkuvasti jotain, ja menossa on pysyttävä mukana. – On se juhlapäivä. Aamulla tuossa jo karttoja tutkailin, Kärnä myhäilee. Muut tekevät sen tällä hetkellä meitä taitavammin, Kärnä saarnaa. Mikko Kärnää ärsyttää keskustan slogan koko maan pitämisestä asuttuna. Puro solisee aavemaisesti maan alla. Mieleen tulee reilun vuoden takainen some-riemu, jossa Kärnää verrattiin Reissumies-leipämainoksen malliin. Toivoisin, että muutkin keskustalaiset olisivat somessa aktiivisempia ja toisivat esille meidän vaihtoehtojamme
Monissa asioissa olisi päässyt helpommalla, jos olisi ollut hiljaa. Luonnossa myös huolet kaikkoavat ja ajatukset pääsevät lentoon, kasvavat. Taas. – En mie pysty ajattelemaan, että paljonko tuo ja tämä vie tai tuo ääniä. Kärnä soutaa venettä jämäköin ottein kohti rantaa, muistelee kesällä pojan kanssa tehtyä Tenon kalareissua. Kuukkeleita. palataan nuotiopaikalle. Se ratkaisi myös ammatinvalinnan. Kahdessa vuodessa Oulun kansainvälisen lukion IB-linjan urakoituaan Kärnä suuntasi armeijaan ja sieltä kadettikouluun. Kainuussa syntynyt ja Oulussa lukionsa käynyt Kärnä halusi nuoresta pojasta saakka Lappiin. Kotariu’ut odottavat pystyttäjää. Kärnä uskoo, että suomalaisilla on metsäläisyys ja pyyntivietti geeneissään. Verenpainetta nostaa vihreiden politiikka, joka Kärnän mielestä lähtee siitä, ettei ihminen ole osa luonnon systeemiä. Moni ehkä mieltää hänen olevan kallellaan konservatiivisiiven suuntaan, kun hän puhuu metsästyksen, petokannan kurissa pitämisen, maatalouden ja maaseudun puolesta. Tietänee hyvää lintujahtiin, vaikka sitä ei uskalla ääneen lähteä arvailemaan. Hänen mukaansa olisi suoranaista ekotuhlausta, jos metsästys ja kalastus lopetettaisiin. – Se kun lohikärpänen purasee, se on sitten hankala. Yhtä moni saattaa järkyttyä hänen liberaaliudestaan vaikkapa tasa-arvoisen avioliittolain puolustamisessa. – Yrittävät eristää ihmisen omaksi saarekseen, hän tuhahtaa. Verkot ovat paikoillaan. 20 22.9.2017 Vanhoillinen–uudistusmielinen-akselillekin Kärnää on haastava sijoittaa. Kärnä istuu leppoisan näköisenä, vaikka oikeasti mielessä polttelevat jo pian alToivoisin, että muutkin keskustalaiset olisivat somessa aktiivisempia ja toisivat esille meidän vaihtoehtojamme.. Kumpikaan, hän naurahtaa. Vettä on alla kolmattakymmenettä metriä. Vene lipuu pehmeästi eteenpäin. Järven vesi on niin kirkasta, että neljään–viiteen metriin saakka näkee helposti pohjaan. Kaksi kuukkelia lentää veneen ylitse rannalta toiselle. Siitähän on keskustassa enemmänkin kokemusta. Kansanedustaja keskittyy verkon laskemiseen. – Olen niin kalaja erämies, että Lappiin oli päästävä. Kuutisen vuotta hän ehti vartioida rajoja Lapin alueella ennen siirtymistään kuntapuolelle. Talvella Kärnä käyttää kotaa muun muassa savustamiseen. Se on metsämiehen onnenlintu, Kärnä huokaa melkein hartaasti. – Ohhoh. – Kyllä selviytyminen näillä korkeuksilla olisi jääkauden jälkeen ollut aika heikkoa, ellei pyyntövietti olisi ollut kova, Kärnä sanoo. Myös uutta alkoholilakia olutharrastajaksi tiedetty Kärnä on puskenut voimalla eteenpäin. Haluan olla rehellinen itselleni, Kärnä sanoo. Ainakin nykyinen presidenttiehdokas sai isoja ideoita Lapin-reissuillaan. Monta päivää heiteltiin tyhjää, eikä yhtään kyllästytty. Lihat ylös roikkumaan ja alle tuohetonta koivua ja katajaa palamaan
Parhaillaan kirjoittamista rakastava sähköjänis päivittää nykyhetkeen Urho Kekkosen kirjaa Onko maallamme malttia vaurastua. Some tekee siitä vieläkin vahvemman. Väyrynen kun on vaihteeksi aprikoinut paluullaan eduskuntaan. Viime aikoina on huhuttu sellaistakin, että kielitaitoinen Kärnä mielisi europarlamenttiin. Pärjään vähillä yöunilla. Lapin yliopistossa aloitetut kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen opinnot ovat toistaiseksi kesannolla. – Koiran karvat sojottivat järkytyksestä pystyssä loppupäivän, hän muistelee. Samoin se, kun karhu tuli vastaan Kutturan kairoilla. n Kärnä on kokenut eräretkillä monta huippuhetkeä. M ik ko Kä rn ä. Taasko Paavoksi Paavon paikalle. Hän urakoi hillasoilla ja sienimetsässä, eräreissuilla, talkooporukoissa (edellinen viikonloppu meni eräkämpän kattotyömaalla) ja eduskunnassa, mutta näyttää silti roikkuvan jatkuvasti somessa, tarkkailevan tilannetta ja reagoivan viipymättä. Ihan kaikkeen ei sentään ehdi. Luotan, että hän ilmoittaa hyvissä ajoin, jos tulee takaisin. – Politiikassa on sama kuin keittiössä. 2017 21 kavat kyläyhdistyksen postilaatikkotalkoot. Ensimmäisen ukkometson kaataminen on jäänyt mieleen. 22.9. Kotona jo opin, että työt tehjään täysillä. – Eivät minua Paavon aivoitukset huoleta. – Kynä on miekkaa vahvempi, Kärnä linjaa. Uskon kyllä löytäväni töitä. Arktisten asioiden esilläpito, Lapin, maaseudun ja hyvinvointivaltion puolustaminen motivoisivat edelleen. – Minusta tuntuu, että olisin enemmän hyödyksi kotimaan politiikassa, Kärnä kuittaa uumoilut. Mitä kunnanjohtajan virastaan eronnut sijainen siinä tapauksessa aikoo. Hän laskee vaalikirjaansa merkitsemistään asioista aika monta jo läpi viedyksi. Olen sellainen luonnonoikku. Joku epäili, että miehellä on vuorokaudessaan tavallista enemmän tunteja. Työhönsä eduskunnassa Kärnä on tyytyväinen. Pojat haluaisivat päästä isän kanssa leikkimään, ja koirat tekevät koko ajan äänekkäämmin selväksi, että isäntä voisi keksiä fiksumpaa ajanvietettä. Kärnä korostaa, ettei politiikassa saa mitään yksin aikaiseksi, vaikka jotkut asiat profiloituvatkin tiettyihin henkilöihin. Viimeisimmiksi työvoitoiksi hän listaa Saanan portaat ja pari Lapin ikuisuustiehanketta. – Pakko vain on tehdä koko ajan jotakin. Nähtäväksi jää. Kärnä on tehopakkauksen maineessa. Muistakaapa vaikka viime kevään vihreiden puoluekokousta, jossa joku vääräleuka aloitti puheensa: Hyvät puoluekokousedustajat ja Mikko Kärnä! Hitaammat ihmettelevät, miten se onnistuu. Jälleen ollaan jännän äärellä: miten pitkään Kärnän ura politiikan soppakauhan varressa tällä erää jatkuu. Jos yhteistä soppaa keitellään ja halutaan sitä hyvää, jokaisen pitää muistaa oma tehtävänsä ja pilkkoa oikeita raaka-aineita
22 22.9.2017 Reportaasi Brother Christmas Ari Koponen saa lainata tuttavaltaan jahtia, jonka kyytiin pääsi tällä kertaa Käryrinteen palvelutalon asukkaita.
Köyhyystutkija pitää yhteisöllisyyden lisäämistä tärkeänä. 13vuotias Onni ja hänen äitinsä Mira, 33, astuvat myös jahtiin ja asettuvat makoilemaan kannelle. 2017 23 TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Hyväntekijät Ari Koponen ja Heikki Hursti kurovat osaltaan umpeen ihmisten eriarvoistumista. Samassa veneessä Tämä ei ole ihan tavanomainen näky. KansalaisTen eriarvoistuminen on ollut huolen aihe Suomessa jo pitkään. Hymyt ovat herkässä. Hyvä ja pienituloisten maailmat eriytyvät. Omistaja tarjoaa jahtiaan ilmaiseksi Brother Christmasin hyväntekeväisyystempauksia varten.. Rollaattorit pääsevät jahdin tavaratilaan. Hyväntekijänä tunnettu Brother Christmas, oikeal ta nimeltään Ari Koponen, 35, toimii yhtenä siltana näiden todellisuuksien välillä. 22.9. Neljä ikä ihmistä nousee Suomen suurimman luksus jahdin Hooligan Helsingin kyytiin Katajanokan vierasvenesatamassa
Onni pääsi myös ystävänsä kanssa Lin nanmäelle. 24 22.9.2017 Käpyrinteen palvelutalon asukkaat jää vät istumaan auringonpaisteeseen ulko kannelle, ja miehistö aloittaa juomatarjoi lun. Maiju Härkönen, 90, ei ota ”sellaista juo maa, mikä oksettaa”. – Ja nyt Ari otti meihin yhteyttä ja kysyi, voisimmeko tulla kruisailemaan veneellä. Esko Lehto, 91, tyy tyy myös veteen, karamelleihin ja merelli siin maisemiin parin tunnin ajelulla. Signe Lehto, 94, ottaa lasillisen samp panjaa ja Arvo Tahvanainen, 90, oluen. Signe Lehto, Maiju Härkönen, Esko Lehto ja Arvo Tahvanainen nauttivat vene ajelusta, vaikka rollaattorit piti jättää tavaratilaan. Brother Christmasin tar joa mil la piristyksillä on ollut suuri merkitys, hän sanoo. Touhukas mies, Signe Lehto, 94, kuvailee Brother Christmas Ari Koposta.. Huomaatko, sä olet hyvä tyyppi, kun sulle tapahtuu hyviä asioita. Mira on huolissaan pojastaan, joka ei kiusaamisen vuoksi uskalla juurikaan liik kua ulkona. Häntä kiusattiin vuosia työpaikassaan muun muas sa siksi, että poika on erityislapsi kielellisten vai keuk sien vuoksi. Edessä on vielä hotelliviikon loppu äidin kanssa Katajanokalla ja Joke reiden jääkiekkopeli. Hän halusi järjestää koulukiusaamisesta kärsineelle ja sen vuoksi kotiinsa eristäyty neelle pojalleen jotain kivaa, mutta opiske lijana hänellä ei ollut mihinkään varaa. Perjantai on leipäjono päivä, koska laskujen jälkeen rahaa ei jää muuhun. Totta kai tultiin! Mira liikuttuu kyyneliin kertoessaan elämäntilanteestaan. Opiskelijana tulot tippuivat 900 euroon kuukaudessa. Eräs firma lupasi Koposen käyttöön aition, jotta hän sai viedä vähävaraisten perheiden lapsia lätkämatsiin. ’’ Palvelutalon työntekijä Mervi Leino (kuvassa keskellä) kiitteli Brother Christmasia iltapäivästä, joka toi mukavaa vaihtelua palvelutalon arkeen. Mira kertoo ottaneensa itse yhteyttä Brot her Christmasiin Facebookin kautta pojan syntymäpäivien lähestyessä. – Nyt on huligaanit Hooliganilla, palve lutalon työntekijä Katri Kulmala nauraa. – Huomaatko, sä olet hyvä tyyppi, kun sulle tapahtuu hyviä asioita, Mira sanoo ja silittää Onnin selkää. – Toimeentulotuki on evätty minulta monta kertaa. Brother Christmas vei Onnin kauppaan ja antoi hänen valita, mitä mieli teki. Mu kaan tarttui esimerkiksi vaatteita, kengät ja legoja. Hyvin verkostoituneen Ari Koposen ura partasuisena hyväntekijänä alkoi toissa joulun alla. Lopulta Mira otti lopputilin ja alkoi opis kella uutta ammattia
Lapsiperheille on tarjolla vaippoja. – Toiset odottavat lasten ylioppilasjuhlia, mutta hautajaiset ovat se, mitä nämä vanhemmat miettivät. Apu saattaa paisua alkuperäistä ajatusta suuremmaksi, kuten kävi Miran ja Onnin tapauksessa. Hurstin valinta on auki keskiviikkoisin ja perjantaisin. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:ssä on neljä palkattua työntekijää, loput ovat vapaaehtoisia. – Kuka on oikeasti apua tarvitseva, mihin se raja vedetään. – Jos tulee ero, isompi sairastuminen, työpaikan menetys tai näiden yhdistelmiä, niin äkkiä ollaan huonossa tilanteessa. Heikki Hursti, 63, on jakanut vähävaraisille ruokaa vanhempiensa jalanjäljillä jo 12 vuoden ajan. Nykyisin hänelle tulee 10–30 avunpyyntöä päivässä. Hän oli jo pidemmän aikaa suunnitellut vaihtoehtoa isoille hyvän teke väi syys järjestöille. Kaupat lahjoittavat Hurstille vanhaksi menevää ruokaa ja isommat firmat tuoreempaa. Eriarvoistuminen lyö silmille myös Helsingin Kalliossa. Kruisailuiltapäivää seuraavana syyskuisena aamuna Helsinginkadulla kiemurtelee pitkä jono Hurstin valintaan. Kulut saatiin kasaan ja enemmänkin. Koposen mielestä suomalaisen sosiaaliturva jättää ihmisiä pulaan niin, että järjestöjen tekemä työ on välttämätöntä. Hotelli otti itse yhteyttä Brother Christmasiin ja halusi tarjota heille majoituksen. Aikaisemmin ehkä joskus ihmettelin, miten ihmiset voivat olla siinä tilanteessa. Hyvät teot ovat isoja ja pieniä: joskus täytetään köyhän perheen jääkaappi, aute taan sairaalalaskuissa tai puhelimen hankinnassa. Pukumiehet kävelevät leipäjonon ohi töihin lähellä sijaitseviin pankkeihin. 2017 25 Tuusulassa asuva Koponen oli tuolloin kahden lapsen koti-isä. Hänellä ei ole suurempia poliittisia kantoja siihen, miten eriarvoisuutta voisi vähentää. Brother Christmasin suosio kasvoi so siaalisessa mediassa nopeasti. – Haluan inspiroida ihmisiä tekemään hyviä juttuja. Tällä kertaa kassiin saa marjoja, vihanneksia, leipää, lihaa, palasokeria – ja halutessaan myös jäätelötuutin ja hautakynttilän, niitäkin tuli lahjoituksena. Tässä työssä olen nähnyt, että ei siihen paljon vaadita. Heilläkin oli varmasti kiva iltapäivä, Koponen viittaa jahdin kyydistä nauttivien vanhusten suuntaan. Monet voivottelevat kun vaikkapa vanhusten asiat ovat huonosti, mutta teot ratkaisevat. – Moni elää kädestä suuhun. Isommat yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet ovat sen, että Koponen on voinut nostaa työstään palkkaa helmikuusta lähtien. Koposelle autettavan rahatilanne ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Vapaaehtoistyöntekijä Aune esittelee leipä valikoimaa Hurstin valinnassa Helsingin Kalliossa.. Koponen sanoo, että hänen tapansa tehdä hyviä tekoja on tempaissut mukaansa monia ihmisiä ja yrityksiä, jotka eivät ole aikaisemmin lahjoittaneet hyväntekeväisyyteen. Perheen vanhemmat pyysivät Brother Christmasilta apua hautajaiskulujen maksamisessa. 22.9. – Sitä vain yrittää jokapäiväisillä teoilla ottaa asian huomioon. Viime aikoina kerätyillä varoilla on muun muassa toteutettu parantumatonta syöpää sairastavan 9-vuotiaan tytön viimeinen toive Vapaudenpatsaan näkemisestä New Yorkissa. Paljon huomiota sai eteläpohjalainen perhe, jonka kaikki neljä lasta ovat kuolemassa harvinaiseen aivojen valkean aineen sairauteen. Hursti myös ostaa osan ruuasta
Hävikkiruuan hyödyntämisestä puhutaan paljon. – Silloin ei synny yhteistä keskustelua, toisten ymmärtämistä tai halukkuutta jakaa resursseja tasaisemmin. Isolan mielestä olisi tärkeää, että ihmiset kokisivat olevansa arvokkaita tekijöitä, jotka saavat työstään kiitosta. 26 22.9.2017 tala, mutta valtion budjetti ei mahdollista aina kaan sen merkittävää kohennusta. Viimeisin tulonjakotilasto yltää vuoteen 2015. Tutkijan mukaan Suomessa on pattitilanne: sosiaaliturvan taso on liian ma– Ilman ruoka-apua monet näkisivät nälkää, Hursti sanoo. Hallitus on esimerkiksi päättänyt jäädyttää perusturvan indeksikorotukset vuosiksi 2018–2019. Sen jälkeen tuloerot ovat kaventuneet. Hän kertoo jonon pidentyneen parin viimeisen vuoden aikana. – Pakottavan lainsäädännön sisällä on varaa tukea ihmisen omaa autonomiaa ja antaa valinnanvaraa, hän huomauttaa. Työttömyyteen yritetään nyt löytää ratkaisuja aktivoinnilla ja kuntouttavalla työtoiminnalla. Ruokaa jaetaan kaikkialla Suomessa, se ei ole enää tabu. – Siksi ajattelen, että eri yhteiskuntaryhmien välille pitäisi saada yhteisöllisyyttä. Sen jälkeen tuloerot eivät ole merkittävästi muuttuneet. ta selviää. Eläkkeet, opintotuet ja peruspäivärahat eivät pysy hintojen perässä, hän sanoo. Pienituloisuuden raja on Suomessa 1 190 euroa kuukaudessa yhden hengen taloudessa. Tuloerojen kasvussa oli pieni piikki vuonna 2007, kun osa hyötyi talouskasvun huippuvuodesta. Sitä pienemmillä tuloilla elää jopa 660 000 ihmistä. Sitä kautta rakentuu kestävä yhteiskuntapolitiikka. Köyhyyttä ja osallisuutta THL:ssa tutkiva Anna-Maria Isola pitää suurena ongelmana sitä, että suomalaisten so siaa li set maail mat erkanevat. Mutta toinen syy on Hurstin mielestä se, että pienituloisten ostovoima on heikentynyt. Osansa on myös politiikalla. Hän uskoo, että leipäjonossa käymisen kynnys on madaltunut. Käytettävissä olevien tulojen erot kasvoivat nopeasti 1990-luvun puolivälistä alkaen vuoteen 2001 asti. Tuloerot eivät ole viime vuosina kasvaneet, Tilastokeskuksen tulonjakotilastosHeikki Hurstin mukaan 2 700–3 000 ihmistä hakee ruokaa Helsinginkadulta yhdellä jakelukerralla.. – Jos ihminen kokee muutenkin arvottomuutta, niin pakottaminen ei paranna tilannetta vaan voi katkeroittaa entisestään. – Eikä työllisyystilanteen paraneminen ainakaan näissä ihmisissä näy. Isola toivoo vuorovaikutusta myös hyväntekeväisyyteen. Aikai sem min luku pyöri Hurstin mukaan 2 200:n tienoilla. Isola pitää hyvänä sitä, että professori Juho Saaren työryhmä pohtii parhaillaan toimia suomalaisten eriarvoisuuden vähentämiseksi. Isolan mielestä poliitikot eivät kuitenkaan välttämättä ymmärrä, miten ihmismieli toimii. terveyden ja hyvInvoInnIn laItoKsen (THL) mukaan Suomessa on noin 440 000 köyhää, joiden tulot eivät riitä edes kohtuulliseen vähimmäiskulutukseen. Hän sanoo, että hävikkiruokaa voisi leipäjonossa seisomisen sijaan jakaa niin, että ihmisen oma toimijuus lisääntyisi. Tuloerojen voi olettaa kasvavan nyt, kun Suomessa eletään jälleen nousukautta. Yhdellä jakelukerralla Helsinginkadulta hakee ruokaa noin 2 700 ihmistä, loppukuusta jopa 3 000. Pienituloiset keskittyvät yhdelle asuinalueelle ja hyvätuloiset toiselle. Tuloerojen kasvun taustalla on 1990-luvun lama ja sitä seurannut nousukausi, johon osa pääsi mukaan ja osa ei
Ihminen ei enää näe mahdollisuuksia ympärillään eikä osaa tarttua niihin. Hurstin ruokakassi riittää hänelle onneksi noin kahdeksi päiväksi. He voisivat leikata miljardien budjetistaan 500 000 euroa Hurstille. einon mielestä on paradoksaalista, että joidenkin mielestä hyvinvointi-Suomessa ei saisi olla leipäjonoja. Reilun vuoden ajan hän on ollut kokonaan töitä vailla. Jakaisin paljon enemmän tavaraa. Eino sanoo, että vuokran ja juok se vien menojen maksamisen jälkeen ruuan täytyy olla halvinta mahdollista. Eino on menossa pian työkykyselvitykseen, jolloin selviää, pääseekö hän työmarkkinoille vai eläkkeelle. Nälkääkin voi nähdä, koska velkoja ei oteta huomioon toimeentulotukilaskelmissa. Eino kokee suomalaisten tuloerojen kärjistyneen viime vuosina. hurstin valintaan tulee nuori äiti noin kolmevuotiaan lapsen ja rintarepussa olevan vauvan kanssa. – Ihmisten kiitollisuuden näkeminen on palkitsevaa. Hursti sanoo ruoka-apua tarvitsevien lapsiperheiden määrän lisääntyneen, vaikka jonossa näkyy pääosin varttuneempaa väkeä. Asunto voi olla liian kallis, mutta sitä on vaikea vaihtaa edullisempaan, jos luottotiedot ovat menneet. helsingin Vartiokylässä asuva 53-vuotias Eino on käynyt Hurstin valinnassa jo vuosia. Tuloerot Suomessa 1966–2015 21,5 20,4 21,9 26,2. – Onhan se kuitenkin paljon parempi, että niitä on, kuin että niitä ei ole. Köyhyyden pitkittyessä elämään jää monenlaisia vajeita. Isompi lapsi saa mennä suoraan jäätelöä hakemaan. Tuntuuhan se kurjalta, kun heillä ei ruoka yksinkertaisesti riitä. 2017 27 Sosiaalija terveysministeriön sekä Kirkkohallituksen yhteinen hanke on Isolan mukaan tästä hyvä esimerkki. – Lapsiperheet eivät tule jonottamaan, vaan päästämme heidät suoraan sisään. n Miran, Onnin ja Einon nimet on muutettu. Gini-indeksi saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. – Tuolla oikein luukutetaan, miten paljon bonuksia yritysjohtajat saavat. Marxin kohtuusteoria ei toimi noissa asioissa. 25,5 31,1 Lähde: Tilastokeskus 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2015 25 20 15 10 5 gini-Kerroin kuvaa tuloeroja. Hän on tehnyt viimeksi kuntouttavaa työtä, josta maksettiin yhdeksän euroa päivässä. Hursti rohkaisee ottamaan vaippapaketin siitä huolimatta. Palkkatöissä hän on ollut viimeksi viime vuosituhannen puolella. Kaikkiin maakuntiin perustetaan ensi vuoden loppuun mennessä kohtaamispaikkoja, joissa tehdään ja syödään terveellistä ruokaa yhdessä. Äiti sanoo, ettei tällä kertaa tarvitse vaippapakettia, kun otti viimeksi, pelkät ruuat riittävät. 22.9. Mitä suurempi Gini-kerroin, sitä suuremmat tuloerot. – Siihen jää kannustus. – Nyt saan työmarkkinatukea, asumistukea ja pientä toimeentulotukea, yhteensä noin 900 euroa kuukaudessa. – Kun ongelmat kasaantuvat, elämä lukittuu. Suuri osa on pitkäaikaistyöttömiä. Hursti sanoo kuitenkin olevansa kyllästynyt siihen, että poliitikot vain taputtelevat olalle. Hursti arvoi leipäjonossa käyvien eläkeläisten osuudeksi noin 40 prosenttia. Hursti pitää työtään kutsumusammattina. Sitten tuli terveysongelmia kuten lonkkanivelten reistailua, Eino kertoo. Köyhä ei pysty pitämään yllä sosiaalisia suhteita tai ostamaan huonon patjan tilalle uutta, jotta voisi nukkua paremmin, Isola havainnollistaa. Välillä se on vain pieni pilke silmäkulmassa, mutta siitä näkee, että apu tuli perille. Sinnittelyä tämä on muutenkin
28 22.9.2017 TeksTi: PeTri Görman Jyri Pitkänen/Yle Kuvapalvelu Kulttuuri Maalla saa elää ihmisen kokoisessa maailmassa Käsikirjoittaja Heikki Luoma suree maaseudun näivettämistä Jyri Pitkänen/Yle Kuvapalvelu
Uuden tv-sarjan aloittaminen on kuitenkin todella iso projekti. – Täällä on kaikki hyvin ainakin niillä, joilla oma auto ja mahdollisuus hurauttaa milloin tahansa kunnan keskustaan tai lähimpään kaupunkiin palveluiden äärelle, Luoma sanoo. Ensimmäinen tv-sarjani Matkalaukkukostaja tehtiin julkaisemattoman romaanikäsikirjoitukseni pohjalta. KorpeLan KujanjuoKsun käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen Luomalla oli pitkän uran aikana ensi kertaa sellainen tunne, että nyt täytyy ainakin jokin aikaa vetää henkeä. Käsikirjoittaja ei Luoman mukaan pysty harkitusti tai laskelmoidusti tekemään menestyssarjaa. – Tunsin läpikotaisin jokaisen ihmisen, ja myös aika pitkälle myös heidän menneisyytensä. – Sanoisin, että onneksi, sillä olen alusta alkaen kirjoittanut omanlaisiani juttuja. – Kirjoittaminen on niin suuri osa identiteettiäni, että jossain muodossa se vielä jatkuu. suomaLaisen tv-draaman kahden viime vuosikymmenen menestynein käsikirjoittaja vihjaa jo hieman hiljentävänsä tahtia. Oma maalle paluuni oli tavallaan protesti tuolle politiikalle. Tällä hetkellä kuvattavat jaksot nähdään vuoden päästä syksyllä. – Kolmannen tuotantokauden viimeisiä jaksoja kuvataan parhaillaan, ja sen jälkeen odotamme suuren yleisön reaktioita, Luoma kertoo. Maaseudulla jokainen on oma persoonansa. 22.9. Helposti syntyvä teksti ei kuitenkaan yleensä ole sen parempaa kuin vaikeasti syntynyt. Pirunpellon menestyksen myötä paineet kasvoivat, ja se toi omat haasteensa Korpelan kujanjuoksun luomisprosessiin. KäsiKirjoittaja Heikki Luoman luomistyön tuloksena syntyneet Yle TV2:n menestyssarjat Matkalaukkukostaja, Maalaiskomediat, Pirunpelto ja Korpelan kujanjuoksu ovat olleet suomalaisten kotikatsomoiden suosikkeja jo neljännesvuosisadan ajan. Mies myöntää, että tietynlaista haikeutta on ilmassa, kun pitkä ura tv-sarjojen käsi kirjoittajana on päättymässä. – On luotettava intuitioon ja uskottava, että myös katsoja viihtyy luodussa maailmassa. Kuvauspaikoilla käsikirjoitukseen tulee hyvien näyttelijöiden myötä aina lisää tilannekomiikkaa, ja joskus jopa tarinaan tulee lisää syvyyttä. – Totutuista normeista poikkeaminen oli iso juttu siinä ympäristössä. Itse asiassa työn alla on jo kaksikin uutta näytelmää. Kotikylän lisäksi koko pitäjäkin oli helposti hahmoteltava kokonaisuus. – Tosin idea ja visio uudesta sarjasta oli muhinut mielikuvissani jo Pirunpeltoa kuvattaessa. KäsiKirjoittaja vietti 20 ensimmäistä elinvuottaan maaseudulla pienessä Mäntyperän kylässä Kyyjärvellä. – Mutta niin kauan kuin muistan, ovat monet valtakunnalliset päättäjät tehneet parhaansa maaseudun näivettämiseksi. Vasemmalla ohjaaja Jukka Mäkinen. – Korpelan kujanjuoksu oli tähän asti vaikein työni. Luoma on vieraillut kuvauspaikoilla aina muutaman kerran tuotantokauden aikana. Maaseudulla jokainen on oma persoonansa. neLjänKymmenen Lahden kaupungissa eletyn vuoden jälkeen Luoma on asunut kymmenen vuotta syvällä maaseudun rauhassa Jokioisten Kiipulla. Työssä oli pakollisia keskeytyksiä, jotka loivat aikataulupaineita. Toisen tuotantokauden ensimmäinen jakso nähtiin viime viikonloppuna TV1:n Kotikatsomossa. Tapani kirjoittaa oli alusta alkaen sellainen, että minun oli helppo siirtyä kirjoittamaan myös draamaa. 2017 29 Käsikirjoittaja Heikki Luoma (oik.) aikoo vielä kirjoittaa näytelmiä, mutta tuskin ryhtyy enää projekteihin, jotka vievät useamman vuoden aikaa. Kun jotain sellaista sattui, niin siitä otettiin kaikki irti ja asianosaiselle naurettiin tai palautettiin muutoin pikaisesti takaisin ruotuunsa. Joskus tuntuu, että heidän mielestään kaikki olisi hyvin vasta sitten, kun koko kansa asuisi kehäkolmosen sisäpuolella. Luomalla ei ole ollut käsikirjoittajana ketään esikuvia. – On mielenkiintoista nähdä, kuinka mielikuvitukseni muuttuu tv-sarjaksi. Kyyjärvellä sai elää ihmisen kokoisessa maailmassa. Kaivosbisneksestä kertova Korpelan kujanjuoksu jäänee Luoman viimeiseksi pitkäksi tv-sarjaksi, koska sen myötä haudataan myös Ylen TV2:n draamatuotanto. Pe tri G ör m an
Julkisuutta kaihtavat lobbarit siirtäisivät vain tapaamiset eduskunnasta lähiseudun kahviloihin ja ravintoloihin. Uutisvuodon kapteeni Laura Ruohola huomautti lukeneensa lehdistä, että Kaikkosen vierailijalistat ovat täynnä. Asia on muutenkin tärkeä, mutta olisiko tämä pääministeriltä myös kaunis tapa pyytää anteeksi taannoista puuskahdusta kaiken maailman dosenteista. aamulEhti on päättänyt ryhtyä kutsumaan eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi. – Nyt pitää lähteä, kun tuon Rehulan ego on niin iso, ettei samaan pöytään mahdu millään, Pekkarinen täräytti. – Pikkuveli meinaa myös tulla käymään, Kaikkonen vastasi. Lobbarikäyntien julkisuus ei tosin välttämättä lisäisi avoimuutta. – Äiti kävi viime vuonna, eikä isänkään vierailusta kovin monta vuotta ole, Kaikkonen muisteli. Titteli olisi riittävän arvokas ja helppo erottaa etuliitteellä siitä toisesta presidentistä, jonka kansa valitsee ensi vuoden alussa. Uutisvuodon saamien tietojen mukaan eduskunta on haluton luovuttamaan tietoja ulkopuolisista vierailijoista, koska niistä käy ilmi, että ahkerimmat lobbarit ovat Maisa Torppa, Scadinavian Hunks ja Jari Sillanpään diileri. Miten olisi eduskunnan presidentti. – Niin mutta sehän meni niin, että hän luuli minuksi sitä hevosta, Pekkarinen heitti. Kysymys on periaatteellisesti tärkeä. Apollon Tietäjät 30 22.9.2017 Eduskunnan palattua omiin tiloihinsa myös talon kuppilan elämä on palaillut entisiin uomiinsa. PääministEri Juha Sipilä kertoi tiistaina, että Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö. Ainakin taloustieteen asiantuntemusta Sipiläkin myöntää nyt tarvitsevansa. Hiljattain edustajakaverukset Mauri Pekkarinen ja Juha Rehula osuivat törmäyskurssille, kun Pekkarinen teki lähtöä pöydästä Rehulan saapuessa. Uutisvuodon ylituomari Baba Lybeck totesi, että vierailijalistoja ennen eduskunta on jo tuhonnut suomalaisen koulutusjärjestelmän, julkisen terveydenhuollon ja kanki-Kaikkosen lupaavan tanssijauran. YlEn Uutisvuodossakin puhuttiin lauantai-iltana siitä, että eduskunta tuhoaa vierailijalistat päivän päätteeksi. Eduskunta vastasi siirtymällä käytäntöön, jonka mukaan vierailijalistat tuhotaan aina päivän päätteeksi. Pekkarisen patsas TeksTi: Timo Laaninen, PauLiina PohjaLa, Pekka PohjoLainen. Puheenjohtaja on vain kovin arkinen titteli. YlE voitti korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiistan eduskunnan vierailijalistojen julkisuudesta. Jaksossa vieraillut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi, että asialla ei ole hänelle suurta merkitystä. Nyt muutkin mediat miettivät, mitä tehdä sukupuolittuneille titteleille. Media haluaa vieraslistat selvittääkseen lobbareiden vaikutusta päätöksentekoon. Egoista puheen ollen, Rehula alkoi muistella, kuinka hänen Santeri-poikansa pienenä luuli Mannerheimin ratsastajapatsasta Mauri Pekkarisen patsaaksi. Niitähän on pilvin pimein, kaikilla yhdistyksilläkin. Kyynikko voisikin kysyä, onko media tässä avoimuuden vai helsinkiläisten ravintoloiden asialla
Kun perustuslakivaliokunnan huomautusten jälkeen hallitus päätti siirtää ensimmäiset maakuntavaalit lokakuul le 2018, havaitsin kenttäväessä häm mennystä. KesKustan kenttä oli henkisesti valmiina ke sän jälkeen iskemään kasaan maakuntavaalien ehdokaslistat. Kivijalkaa laitetaan kun toon jokaisessa piirissä järjestettävällä jokaiselle keskustalaiselle tarjolla olevalla peruskoulutuk sella. olemme puoluejohdossa selkeyttäneet työn jakoa. Nyt on mahdollisuus hoi taa jäsenhankintaa. Uusia nuoria lahjakkuuksia tuemme historial lisen laajalla mentorointiohjelma Vaikuttajakiih dyttämöllä. Toivon kenttäväeltä palautetta erilaisista kou lutustarpeista. 17,5 prosentin kannatus oli pettymys. Keskustalainen koulutustoiminta on synnyt tänyt omilla aivoilla kriittisesti ajattelevia vah voja paikallisia vastuunkantajia. Ministeriemme, etunenässä puheenjohta ja Juhan, riepottelu mediassa on ajanut meidät puolustuspoteroihin niin huoltoaseman pöy dässä kuin Facebookissa. SOTEMAKU avataan vielä kunnolla omas sa porukassa. Kuitenkin presiden tinvaalit ovat luonteeltaan yhden henkilön ympärille rakentuva, osin muusta puoluetyöstä eril lään oleva kampanja. Näen nyt maakuntavaalien siir tyessä ison riskin, gallupien ollessa vastatuulessa, että keskustalaisilla räpylät tippuvat kentän laidalle. Kuntavaaleissa saatiin upea ehdokasjoukko ja mukana paljon naisia ja nuoria. Myös muuta uutta on tulossa. Koulutus antaa välineitä tehdä politiikkaa ja palauttaa voiman aatteen siipiin. Valemedioiden ja somehuhujen viestit me nevät kansan päähän. On aika sopia paikal lisyhdistyksen säännöllisistä mielipidekirjoituk sista paikallislehteen. Syvän vihreää joukkuettamme on yritetty viime kuu kausina repiä hajalle niin maahanmuutolla kuin kaupunkipolitiikalla. Järjestöväelle tärkein päivän poliittinen ja vaalitoimintaan liit tyvä teema ovat tietenkin presi dentinvaalit. Lisäaika pitää käyttää pitkään hoitamatta ja rempallaan olleiden asioiden hoitamiseen. Kuntavaalien tuloksesta on muodostunut mielipidekyselyihin ”uusi normaali”, ja keskusta laisia on lannistettu synkillä gallupeilla. Paras rokote valeviesteille on välineiden antaminen omalle ajattelulle. 22.9. Joka puolella Suomea. Digitaalisen tiedonväli tyksen aikana ääriliikkeiden ja vieraiden valto jen on helpompaa kuin koskaan käydä infor maatiosotaa propagandalla ja valheilla. Mille nyt aletaan. Tunsin mielipahaa hel sinkiläisistä ehdokkaistamme, jotka väsymättö män kampanjan jälkeen saivat odotettua paljon pienempiä äänimääriä. 110 vuotta alkiolaisen kansanliikkeen siipien suojassa on opiskeltu politiikan sisältökysymyk siä, puhumista, kirjoittamista ja kokoustekniik kaa. Samanlaiselle on tilausta nytkin. Oma vastuuni järjestöpuolella on puo lueen koulutustoiminta. 2017 31 Puheenvuoro Vuosi 2017 on ollut keskustalaisille vaikea vuo si. Se on äärettömän tär keä rasti: keskusta ei ole vain poliittinen puolue; olemme aatteellinen sivistysliike. On aika viimeinkin avata Fa cebooksivu tai Twittertili. Peruskorjaus alkaa koulutuksesta Antti Kurvinen keskustan varapuheenjohtaja. tuleVan vuoden aikana keskusta järjestää mo nen tasoista koulutusta
Jokaiselta ihmiseltä voin oppia jotain. – Haluan laittaa itseni likoon. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Keskustan kasvot Eija-Riitta Niinikoski. Politiikassakin tärkeintä on ihmisen kohtaaminen ja läsnäolo. 32 22.9.2017 Eija-Riitta Niinikoski on aina halunnut olla täysillä mukana kaikessa, mihin on lähtenyt
Esimerkiksi pakolaispolitiikka on aihe, jota ei pidä väistellä. Hän on visionääri ja uudistaja, joka jo pikkutyttönä ihastui Aaro Hellaakosken aforismiin: Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki. Äkkiseltään voisi luulla, että sellaisella luonteella olisi raskasta toimia politiikassa, jossa asiat tapahtuvat hitaasti tai eivät ollenkaan. – Ihmisillä on tarve keskustella ja ottaa kantaa. Hätää ei enää edes jakseta huutaa ääneen. Silloin olisi mennyt moni tuottajille tärkeä asia läpi. – Moni kaupunkilainen allekirjoittaisi ne. – Valtuustossa toimivien olisi hyvä olla mukana myös kunnallisjärjestössä ja sitoutua puolueen toimintaan. – Kun ymmärtää strategisen työn sekä yhteistyön merkityksen, yksikin ihminen voi vaikuttaa aidosti asioihin. – Keskustelu ei saa olla vain reaktiivista. Niinikoski myöntää, että kärsimättömälle luonteelle se on välillä vaikeaa, mutta päättäjän pesti edellyttää pitkäjänteisyyttä. Siinä voidaan vaalia yhteisyyttä, rakentaa keskustelujen kautta yhteistä näkemystä. – Päättäjänä voi välittää ihmisille tärkeitä asioita. Pääkaupunkiseudulla kannattaisi Niinikosken mielestä valjastaa mukaan maakunnista muuttaneet, merkittäviin tehtäviin nousseet, keskustataustaiset ihmiset. Niinikoski peräänkuuluttaa puolueelta omia, reippaita avauksia. – On asioita, jotka ovat edelleen kesken, vaikka olen tehnyt niiden eteen töitä koko 12-vuotisen valtuustourani. Keskustalainen kansaliike ja aate ovat tärkeitä, ei se, mihin paikoille itse tulee valituksi. Hän on leikitellyt ajatuksella, että joku tekisi gallupia keskustan periaateohjelman sisällöstä kertomatta, että kyseessä ovat keskustan linjaukset. toiNeN merkittävä kysymys on, miten ratkaistaan keskustan läsnäolo pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa. Me voisimme tiettyjen avainhenkilöiden kautta virittää keskustelua ja viedä paitsi asioita, myös keskustan aatetta eteenpäin. 2017 33 Luottamus , uskallus, tahto ja tulevaisuus. Keskusta on syvästi tulevaisuuden ja ihmisyyden liike. Järjestötyö on hänelle kuntapäättäjän tehtävien ohella sydämen asia. Ihmisen tarpeet ja toiveet ovat Niinikosken mukaan varsin samanlaisia riippumatta siitä, asuuko hän kaupunkilähiössä vai kuntakeskustassa. Keskustan periaateohjelmatyöryhmässä asiaa pohtinut Niinikoski toteaa, että keskustan järjestörakenne on aikansa tuote ja kaipasi päivitystä. Valitettavan äkkiä näkökulma kapenee siihen, mikä itselle ja lähipiirille on parasta. – On etsittävä uusia osallisuuden tapoja. Nämä sanat vilahtelevat tiuhaan nivalalaisen keskusta-aktiivin ja kuntapoliitikon Eija-Riitta Niinikosken puheessa, olipa aiheena sitten koulutus, kunnan elinvoimaisuus, sote tai keskustan tulevaisuus. NiiNikoskeN aurinkoinen hahmo on tuttu keskustan tapahtumista. Olennaista on pitää keskiössä kansalaiset ja heidän tarpeensa. Pitää iloita niistä. Toisaalta isoa kalaa pyydystäessä on saanut asioita, jotka eivät ilman suurta tavoitetta olisi tapahtuneet. – Harmittaa, ettei traktorimarssin aikaansaamaa hyvää ilmapiiriä hyödynnetty riittävästi. Toisaalta pitää olla ajassa läsnä. ”Keskusta on todellinen tulevaisuusliike” Eija-Riitta Niinikoski peräänkuuluttaa puolueeltaan rohkeaa keskustelua ja uusia osallisuuden tapoja. 22.9. Keskustan perusideologiaan kuuluu, että yhdessä voimme rakentaa tulevaisuutta. Pitää nostaa nostaa esiin uusia näkökumia. Niinikoski peräänkuuluttaakin kykyä ja rohkeut ta etsiä yhteistä hyvää. toiNeN huoLeNaihe liittyy siihen, että moni kokee keskustan hylänneen maaseudun. Tässä ajassa tarvitaan ääriliikkeiden sekaan keskustan kaltaista näkemysten välittäjää ja sillanrakentajaa. Toisaalta ei pidä jäädä tuijottamaan sulkeutuvia ovia
Kansanedustaja ei ole hallituksen edustaja, kuten nyt näkyy olevan. Kiky-sopimuskin sai monen matalapalkkaisen kesän pilalle, eikä lopputulemalla kokonaisuuden kannalta ole ollut muuta kuin haittaa. Varjelusta, voimia, sitkeyttä ja sisua Sipilälle ja hänen uskollisille joukoilleen työntäyteiseen syksyyn. Kummankin tavoitteena on autioittaa Suomi. Välillisesti se vaikutti kotimaan matkailuun ja väitän myös, että ihmisten velkaantumiseen. Hänen tietämystään ei voita edes Sauli Niinistö. Ensin Paras ja sitten Sote. Maaseudun autiOituMinen on kiihtynyt tämän hallituksen aikana rajusti entisestään tiestön rapautumisen, koulutuksen ja eri virastojen keskittämisen sekä hallitsemattoman digitalisoinnin kautta. Moni on myös valittanut, että muutama vuosi sitten tili piisasi välttämättömiin menoihin, nyt ei yksinkertaisesti riitä. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Samoilla apajilla kärkkyvät ja lobbaavat Attendo ja Pihlajalinna. En oikein usko, että hallitusvastuukaan on niin suuri asia, että kannattaa tuhota hyvä oma puolue ja puolueen linja. Maire Jäntti Toivon varjelusta, voimia ja sitkeyttä keskustalle. erityisesti minua ihmetyttää keskustalaisten kansanedustajien hiljaisuus. Miksi pitää jääräpäisesti ajaa eteenpäin ja pakonomaisesti hokea, että sote viedään maaliin. Joidenkin suusta lipsahtelee omituisia lausuntoja esimerkiksi, kuinka tavallisen ihmisen tulisi elää ja vaikka lomailla. Niidenkin alkuperäinen, puheissa ollut tarkoitus vesittyi. He ovat sanoneet keskustan olevan nyt kokoomuslaisempi kuin itse kokoomus pahimmillaan ja melkein vihreämpi kuin vihreät. Kansanviisaus on koettua viisautta. Minä oletin alkujaan hallituksen pitävän terveyspalvelut yhteiskunnan hallinnassa. Tämä ilmenee ylimielisenä asenteena kansaa kohtaan. Kaikki talousluvut näyttävät nyt ylöspäin. Ja presidenttiehdokkaista Vanhanen on paras tulevaksi presidentiksi. Moni on elänyt niin veitsenterällä, että se satakin euroa kuukaudessa saa elämän järkkymään. Hallituksen alkukauden järkevä toiminta loi kestävää pohjaa tulevaisuudelle. Se on unohtanut kansan, korkeille paikoille on pesiytynyt uusi nuori polvi, joka ei tiedä elämän kovuudesta mitään ja lipevästi puolustaa hallituksen toimia oman asemansa pönkittämiseksi. Mutta nyt näyttää siltä, että kokoomus on kaappaamassa hedelmät, jotka Juha Sipilän johtama hallitus on luonut. Mene herrojen kanssa marjaan, vievät marjat ja repivät ropposet, sanoivat jo vanhat. Muistakaa, kansanedustaja edustaa kansaa ja kansan hyvinvointia. Kukaan ei pysty laskemaan, mitä sote on tullut jo maksamaan yhteiskunnalle kymmenen vuoden jauhamisella. Sipilän hallitus kiittää kilvan itseään, kuinka Suomi on lähtenyt nousuun. Olen aika vakuuttunut, ettei kaikki ole tämän hallituksen ansiota. Ennen isälliset edustajat ottivat kantaa yleisesti. Siinä putkessa kulkevat hyväosaiset. Isot terveysfirmat ostavat pienet toimijat, tulevat rahastamaan suomalaisten terveyden kustannuksella ja rahat pakenevat veroparatiiseihin. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. Pallo näyttää karanneen. Kokoomus osaa etevästi levittää hymyillen muunneltua totuutta. Mehiläinen ilmoitti muutama päivä sitten lisäävänsä 1000 uutta työpaikkaa ja alkavansa tuottaa terveyspalveluja ympäri Suomen. Ollaanko pääministerille kiitollisuudenvelassa jostain, kun ei tohdita ottaa kantaa. Nyt kaikki kulkevat laput silmillä, yhtenäisyyden nimissä, vaikka mentäisiin kuinka syvälle suohon. Meillä On suunnaton ”uusköyhyys”, ihmisiä, joilla ei ole varaa enää jokapäiväisiin pakollisiin menoihin. Tapio Höykinpuro Alajärvi Keskustasta on tullut kokoomuslainen kyllä keskustalla on hyvät, asiansa osaavat ja kansaa kuuntelevat inhimilliset ministerit. En ole keskustalaisena alkuunkaan tyytyväinen. Sipilän hallitus ja keskusta katsovat nykyään putkeen eivätkä näe kansan kokonaisuutta. He myös toimivat kestävällä tavalla tämän päivän sekä tulevaisuuden eli paremman huomisen puolesta. He ottavat huomioon koko kansan ja koko maan tarpeet. Asioilla on tapana järjestyä. Olen viiMe viikkOina saanut paljon yhteydenottoja keskustan vankoilta kannattajilta. 34 22.9.2017 Mielipiteet Olen seurannut huolestuneena Sipilän hallituksen toimia alkumetreiltä asti. Myös suurten kauppojen aukioloajoista päättäminen tuhosi tai vaikeutti pienten yritysten ja kioskien toimintaa. Tarkoitan viimeisellä sitä, että meillä on kasvoton Kela, kasvoton verotoimisto, poliisiasema ja niin edelleen. Kokoomus on kavala kumppani. Keskusta on ajautunut kauaksi linjaltaan. sOte-hanke pitää laittaa välittömästi jäihin ja keskittyä korjaamaan olemassa olevan puutteet vähän kerrallaan. Uusköyhät eivät kulje keppi ja nyytti olkapäillä kuten sata vuotta sitten, vaikka joku odottaa sellaista näkevänsä ennen kuin uskoo köyhiä olevan
Uusinnassa ei edes kysytä, kuinka kauan kortti on ollut. yMMärrEttävää on, ettei joka kunnassa paikallisyhdistysten toiminta ole kovin aktiivista. Toivottavasti millään toimilla ei vaikeutettaisi paikallista toimintaa. Edellyttäen toki, että metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehditaan. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 22.9. PaiKallisyHdistyKsEt kokoavat keskustalaisia kylillä yhteen ja luovat osallisuudentunnetta yhteiselle asialle. Ratkaisu kunnioittaisi ihmisarvoa ja toisi kyliin kansainvälisyyttä. Se valitettavasti heikkenee edelleen. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Nämä ihmiset tuntevat osallisuutta keskustan toimintaan paikallisesti, mutta välttämättä nämä samat ihmiset eivät lähde kunnallisjärjestön kokouksiin. Maaseudulla on paljon autioituneita tiloja, joihin hyvin mahtuisi suurempikin perhe. Tässä ovat paikallisyhdistykset asiantuntijoina parhaita, ja edustavuus koko kunnan alueella on paremmin taattu. Kielten opiskelu aktivoisi kumpiakin, ja talonväen kanssa työskentely opettaisi muutakin suomalaisuudesta. Puoluesihteeri Jouni Ovaskan sanoin: ”Tarvitaan osallistavaa kenttää, johon on helppo tulla ”. Tämä on niin arvokas perinne, että siitä on syytä pitää kiinni. Kyllä eläkeläiset sopivat ajokelit osaavat arvioida. Siksi toivon, että keskustan organisaatiossa paikallisyhdistysten rooli säilyisi vahvana, toki vapaaehtoisuuteen perustuen. Autoveroakin yritit alentaa, sehän on Euroopan suurimpia, mutta jopa vasemmisto sen torppasi, surkuhupaista. Keskusta on aina ollut mukana päätöksenteon ytimessä kannattajiansa kuunnellen ja heidän viestiään eteenpäin vieden. Marja-Leena Siiri Eurajoki Paikallisyhdistykset iso voimavara. Jokaisella keskustan kannattajalla on ollut mahdollisuus saada äänensä kuuluville asuinpaikastaan riippumatta. Rautateille pitää jotain tehdä, kun ne vain näivettyvät. Ja sitten parin päivän päästä hermostua, kun Suomenmaan nettiuutiseen (14.9.2017) oli vedetty vihreiden vanhan ohjelman pohjalta raflaavat syytökset. Mutta suurin huoli on maaseudulla, kun vanhemmilta ihmisiltä uhataan viedä ajokortti. Vuorovaikutus on molemminpuolista, ja verkottautuminen laajemmalle alueelle luo jäsenistöön osallisuudentunteen ja vaikutuskanavan paikalliseen politiikkaan. Sen mukaan hiilineutraali Suomi on mahdollinen jo 2030-luvulla. Jos paikallisyhdistyksiä ei olisi, jäisivät nämä ihmiset osallisuuden ulkopuolelle ja mielenkiinto yhteisiin asioihin saattaisi lopahtaa. Metsän hoitoon opettaminen olisi parasta kotoutusta. Se on elämän suuri asia. Johtokunnan jäseninä paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja muut jäsenet ovat suuressa merkityksessä viestien ja tiedon perille menossa koko kunnan alueelle. Toisin siis kuin Kärnä väittää, linjamme on johdonmukaisesti se, että puun nykykäytön taso on sopiva. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Linjauksen laskelmissa puun käyttö energiantuotannossa pysyy nykytasolla. Puun käytön nykytasolla metsien hiilinielu säilyy vähintään entisellään, ja puuta on silti käytettävissä erinomaisiin tuotteisiin puukouluista kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Äänestäjien kunnioitus ja heidän sanomansa on ollut keskustan edustajille aina keskiössä. Tuorein energialinjauksemme on joulukuulta 2016. Raimo Kareinen Artjärvi Tänne vaan suoMEn KEsKusta on kaikkien tuntema kansanliike. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Silja Keränen diplomi-insinööri, metsänomistaja maaseutuja erävihreiden puheenjohtaja vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen Kajaani Kärnällä vanhaa tietoa vihreistä MaasEudun autioituminen ja pakolaiskysymys pitäisi ratkaista yhdellä kertaa. Esko Rajala Hyvä Anne B Ensin sai nauraa vedet silmissä Lapin puolustajan Mikko Kärnän ansiokkaalle kolumnille Maaseudun Tulevaisuudessa 11.9.2017, kun hän linjasi, että pääkaupunkiseudun pitäminen asuttuna on kammottavaa. Olet niitä harvoja ministereitä, jotka ovat saaneet todella paljon aikaan. Kunnallisjärjestölle on myös tärkeää paikallisyhdistysten olemassaolo. Tämä on erittäin valitettavaa jopa keskustan kannatuksen kannalta, sillä mitä todennäköisimmin aktiivinen toimija joka tasolla on myös aktiivinen äänestäjä. Ja monopolilaitos pysäytti koko valtakunnan liikenteen. Pahinta olisi, jos oman helposti lähestyttävän paikallisyhdistyksen puuttumisen takia äänestysinto loppuisi ja jättäydyttäisiin ulkopuolelle yhteisistä asioista ja kuntapolitiikasta. Kylillä tällaiset perheet olisivat tervetulleita. 2017 35 Hyvä Anne Berner. Kuntavaaleissa paikallistuntemus on erittäin tärkeää ehdokkaiden asettamisessa. Tarvittaessa voidaan yhteisesti sopia kannanotosta johonkin mieltä askarruttavaan asiaan, ja jopa keskustelu toisten kanssa voi jo auttaa mieltä painavissa asioissa. Samaa linjaa edustaa kantamme EU:n LULUCF-asiaan: haluamme metsien hiilinielun säilyvän ennallaan tai lisääntyvän – ei pienenevän kuten nyt parlamentin hyväksymä muutos mahdollistaa. Kun kortteja on monenlaisia aakkosten puoliväliin saakka, niin kyllä sellainen pitäisi olla, että ihminen pääsee edes ruokakauppaan asioimaan. Kaikkialla on tehty teitä, siltoja korjattu ja pikeä levitetty – ei vuosikymmeniin ole moista tapahtunut
Ideologisia rajanvetoja tai yhteistyöstä kieltäytymistä kilpailevien puolueiden kanssa ei juuri nähdä. Samuli Vänttilä Mari K. Pääministerin ja hallituksen valtaa on lisännyt entisestään Suomen EU-jäsenyys. Puolueille on kirjan mukaan tärkeintä päästä eduskuntavaaleissa hallitukseen. TuTkijakaarTin tekemä kirja on ajankohtainen ja osuva katsaus siihen, miten suomalaisella demokratialla ja sen keskeisillä instituutioilla menee. 36 22.9.2017 ToisisTaan ideologisesti selvemmin eroavat hallitukset voisivat olla yksi keino kansalaisten kiinnostuksen lisäämiseen politiikkaa kohtaan. VahVojen koalitiohallitusten lisääntyminen kytketään kirjassa laajempaan poliittisten valtasuhteiden mullistukseen. Se on asia, jota ei aina pysähdy pohtimaan. Sitä vain täydentää perinteisen vasemmisto–oikeisto-jaon haalistuminen. Murentumassa on myös työmarkkinavoimien valta. Niemi, Tapio Raunio, Ilkka Ruostet saari: Poliittinen valta Suomessa. Vaikka se on selvästi tieteellinen perusteos, se on silti mielenkiintoista ja näkökulmia avartavaa luettavaa. Näin esitetään politiikan tutkijoiden Mari K. Niemen, Tapio Raunion ja Ilkka Ruostetsaaren toimittamassa kirjassa Po liittinen valta Suomessa. Teos kuvaa hyvin, kuinka perustavanlaatuisten muutosten läpi yhteiskuntamme on kulkenut. Samaan aikaan puolueiden sisällä kentän vaikutusvalta on heikentynyt, valta on valunut entistä enemmän puheenjohtajalle ja puolueen eduskuntaryhmälle. Parlamentarismin lisääntyminen ei kuitenkaan ole tarkoittanut puolueille vakaita aikoja. Koalitiohallitukset kaventavat eduskunnan valtaa Ja ri La uk ka ne n Kirja-arvio Kataisen hallituksessa oli kuusi puoluetta politiikan eri laidoilta.. Eikä nykyinen tilakaan ole stabiili: poliittinen valta elää jatkuvassa muutoksessa. Vastapaino 350 s. Kirjan mukaan Suomessa usein nähdyt ylisuuret koalitiohallitukset ovat kaventaneet eduskunnan vaikutusvaltaa ja laimentaneet yhteiskunnallista keskustelua. Puolueiden jäsenyys ei nykyään kiinnosta. Erilaiset poliittisen järjestelmän ulkopuolelta tulleet yhden asian liikkeet ja sosiaalisen median kanavat ovat avanneet kansalaisille uusia vaikutusmahdollisuuksia. Kirjan eduksi voi laskea tietynlaisen raikkauden. Voimakkaasti presidenttijohtoisesta Suomesta on tullut parlamentaarinen demokratia, jossa hallitus johtaa nauttien eduskunnan luottamusta
Lapissa kansallispukujen käyttö on Maijalan mukaan edelleen yleistä. Hän on iloinen siitä, että kansallispuvut ovat säilyttäneet roolinsa myös keskustan kokouksissa. Useimmiten juhlissa sataa vettä tai lunta tai on muuten kylmää, Maijala hymähtää. – Olen ylpeä puvusta ja siitä, että äitini on sen käsin tehnyt. Päällä on ollut niin Peräpohjolan puku kuin lapinpukukin. Perinteitä kunnioitetaan. – Kansallispuvussa tarkenee. – Marssilla näkyy konkreettisesti, että keskusta on koko maan puolue. peräpohjolan puku Minun pukuni ”Kansallispuku on kannanotto” TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Puoluekokouksessa näkee, että keskusta on koko maan puolue, Eeva-Maria Maijala sanoo.. Haluan kertoa sillä, mistä tulen. 2017 37 EEva-Maria Maijalan Peräpohjolan puvun valmisti hänen äitinsä kolmekymmentä vuotta sitten Sodankylän kansalaisopistossa. Kansallispukuun pukeutuminen on myös arvonosoitus itse tilaisuudelle. 22.9. Äiti ajatteli olla kaukaa viisas ja teki puvusta hieman tarvittavaa isomman, jotta se mahtuisi vielä vuosienkin päästä. linnan juhlissakin kansanedustaja Maijala on nähty kerta toisensa jälkeen omasta kotiseudusta kertovassa asussa. – Puku tehtiin emännälle, mutta minusta ei vain tullut emännänmallista, Maijala nauraa. Siitä huolimatta hän on nuoresta tytöstä saakka käyttänyt ahkerasti kotiseutunsa pukua kaikissa merkittävissä juhlissa, kirrannut nauhoilla mekon sopivaksi. Ne ovat Lapin säässä myös käytännöllisiä. Luulen, että ihmiset pettyisivät, jos esiintyisin tavallisessa iltapuvussa. Se laskelmointi meni vähän pieleen. – Asuni on aina kannanotto
Sateen sattuessa ollaan vanhalla kunnantalolla. Kaisaniemen kentällä. Lounas omakustanteinen, liput teatteriin 35e. Metsästä saadusta kuitupuusta voidaan biolaitosten avulla tehdä esimerkiksi kangasta, tukkipuusta saadaan aikaiseksi puurakentamiseen tarvittavia materiaaleja ja sahojen sivuvirroista, kuten sahanpurusta, voidaan tehdä bioetanolia eli polttoainetta autoihin. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Ks. Lastenhoito järjestetty. Liput 25€ (opiskelijat 15€) voi maksaa joko ennakkoon tai ovella. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.9 mennessä puh.050 5755236 tai helsinki@vesaiset.fi Vesaiset, Helsingin piirin syyskokous ke 27.9. Saapuminen leirille, Kivimäen matkailutila Kivipellontie 6 Masku. klo 10.30–11.15. Paikalla myös paikallisia valtuutettuja ja muita. klo 14–17. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. 040 418 1150. klo 19. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Yliopiston tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Liput maksavat 24 euroa. aamiaisen) 52,00 euroa/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. Sitovat varaukset musikaalinäytökseen 10.10. Leiriltä poistuminen pe 20 pvä. Autolla tullessa osoite on Henrikinkatu 1. klo 18 Turun yliopistolla. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Niissä ei otettu huomioon Suomen metsien kasvua, joka tällä hetkellä on paljon suurempi kuin hakkuiden määrä Suomessa. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. to-pe. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. Esillä sääntömääräiset asiat. Ruokapaketti 54,00 € (sisältää sekä illallisen että lounaan) Varaukset: 8.8. Tule kuuntelemaan päivän polttavimmat asiat ja tenttaamaan presidenttiehdokasta. Buffetti, arvat ja spinnerinteko maksullisia. aamiaisen) 44,00 euroa/hlö, DeLuxe-luokan (sis. klo 10.30. klo 16-19 Tikkurilan Rossossa osoitteessa Kielotie 12-14. Onneksi järki kuitenkin voitti, ja metsien hyötykäyttöä voidaan jatkaa. Piiri, kunnallistoimikunnan tilaisuus to 28.9. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Janne Kallunki keskustanuorten liittohallituksen jäsen Jos metsään haluat mennä nyt... Tarjoilujen mitoittamiseksi kannattaa kuitenkin ilmoittaa osallistumisestaan ennalta kunnallisjärjestöösi tai piiritoimistolle (etela-hame@ keskusta.fi tai 050-374 5146). Kristillissosiaalisen KeskustaKlubi 66 ry:n kokoontuminen to 28.9. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33,00 €, Lounas sunnuntaina 25,00 €. Isäntänä on rehtori Kalervo Väänänen. Kokouksen jälkeen kevyt lounas viereisessä ravintolassa ja sitten Verkatehtaalla klo 13 hauska ja suosittu musikaalinäytös ”Naisia hermoromahduksen partaalla”. Häneltä on ilmestynyt mielenkiintoinen uusi kirja “Yhdessä toimimisen etiikka”. Loppi, Keskusta mukana 30.9. Vieraaksemme tulee Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa. klo 9 12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksesta. aamiaisen) 64,00 euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. Tilaisuus on päärakennuksessa T1, sisäänkäynti keskuspihan puolelta. Tule juttusille! Keskustanaiset, piirin syyskokous Hämeenlinnassa piiritoimistolla (Rauhankatu 11) la 28.10. Kerhoklubi Snellassa, Snellmaninkatu 19 c 16. Kun käytämme tervettä maalaisjärkeä hakkuiden määrissä, meillä riittää metsiä nyt ja tulevaisuudessa hyötykäyttöön ja virkistäytymiseen. klo 18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Subitarjoilu. La 20.10. Näillä toimenpiteillä saadaan jo puu suurimmalta osalta hyötykäytettyä. Metsäsektori on kuitenkin ollut lähiaikoina ainoa teollisuudenala, joka on pystynyt tarjoamaan positiivisia viestejä.” Tämä on huomattu myös hallitusohjelmassa, jossa pyritään biotalouden kehittämiseen ja puun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. aamiaisen) 46,00 euroa/hlö, C-luokan hytti (sis. Ei pääsymaksua. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539 401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. erikoisaamiaisen) hinta 150,00 euroa/hlö. Maalaismarkkinoilla. Juhlassa on paljon mukavaa tekemistä niin ulkona kuin sisällä eri ikäisille. mennessä Sarille puh. Uusimaa Keskustanaiset, Uudenmaan piirin Keskustanaisten syyskokous su 8.10. alkaen Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Masku Vesaiset, Yhden yön leiri 19.-20.10. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Silja Europalla Tallinnaan. Lisätietoja, ilmoittautumiset Marja-Leena Kallio, 0401622433. 7-4 luokkalaisille, osallistujia mahtuu 12 nuorta. Äänestyksen yhteydessä käytiin keskustelua siitä, onko Suomen metsien hyötykäyttö kestävällä pohjalla ja kuinka siihen vaikuttavat hallituksen suunnittelemat lisähakkuut. Tervetuloa juhlimaan Vesaisten Suomi 100-vuotisjuhlaan koko perhe 9.9. Ilmoittautumiset Mika Munkki puh. 0440854590 mieluiten tekstiviestillä tai piiritoimistoon: mari.tuuna@keskusta.fi Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa Yläneen torilla la 30.9. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14-15.10. Puheenvuoro Helsinki Retki Sirkus Finlandiaan pe 29.9 klo 18.30. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Vesaiset, Järvenpää. keskustanuorten vihreän talouden ohjelma, joka hyväksyttiin vuonna 2014 Oulun liittokokouksessa, linjaa metsien käytöstä seuraavasti: ”Metsien hyödyntäminen tällä hetkellä on liian alhaisella tasolla. Kannoista, risuista ja kuoresta saadaan vielä tehtyä lämmitykseen soveltuvaa polttoainetta. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Puuta korjataan metsistä huomattavasti vähemmän kuin arvioitu vuosikasvu on. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Osallistumismaksu 25€/ nuori. Helsingin jäsenille erikoishinta! Järjestäjä Vesaisten Helsingin piiri. Keskustassa tapahtuu 38 22.9.2017 Viime Viikolla Euroopan parlamentissa käytiin äänestys metsien hiilinieluista Äänestystuloksella olisi voinut olla myös negatiivisia vaikutuksia Suomen metsien hyötykäyttöön ja hallituksen kärkihankkeisiin lukeutuvaan biotalouden kehittämiseen. 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Keskustalaiset iltamat. Mediassa on perusteltu, että lisähakkuita ei voida tehdä, koska hiilinielut menevät siinä samassa, ja samaa yritti myös parlamentin ympäristövaliokunta esittää laskelmillaan. Kahvia tarjolla torikansalle. Voimme olla onnellisia siitä, että päätös kääntyi lopulta Suomen kannalta positiiviseen suuntaan ja saamme hyödyntää omia luonnonvarojamme kansantalouden hyväksi ilman, että meidän tarvitsee maksaa siitä ja ostaa hakkuuoikeuksia muilta mailta. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Klo 8-12. 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. Lahti, Tule kuulemaan ja tapaamaan kuntaja kehitysministeri Anu Vehviläistä ke 27.9. Varaukset: Tuija Pitkäpaasi puh. Laskelmat kuitenkin pohjautuivat vanhoihin lukuihin. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 18. Aija Salerto, 0445559170. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Paikkana reumayhdistyksen tila,. viihdytään Tammelassa Valkeaniemen pirtillä perinteisissä Keskustalaisissa iltamissa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja maittavaa juomaa, sekä tietenkin yllätysohjelmaa ja tanssimusiikkia! Päivän poliittista tarjontaa annostelee presidenttiehdokas, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen
Illan alustajana puoluevaltuuston pj. Järj. Tervetuloa! Oulu. Tärkeää. 2017 39 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Vapaudenkatu 1 D, Lahti. Ilmoittautumiset 27.9 mennessä 044-3122982/pohjois-savo@keskustanuoret.fi. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksesta. Kokous avataan 28.10. Sen jälkeen menemme läheiselle kesämökille. Kokoonnumme klo 12 Vionojan taidekodille. Tilaukset p. Kaukovainion keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ma 9.10. Toni Viljamaa p. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Seinäjoki, keskustanuorten vuosija syyskokous 3.10 klo 16 kahvila Valkoinen Puu, Seinäjoki. mennessä tilille: FI1957000244898054. Tarjoilujen hinta, 25 EUR/henkilö, sisältää lounaan ja kahvit. Johtokunta klo 16.00. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksesta. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Antti Kivelä. Tuukka Liuhalle, puh. Salonselän paikallisyhdistyksen syyskokous ke 27.9.2017 klo 18.30. Kukkien asemasta toivomme mahdolliset muistamiset nuorten toiminnan tukemiseen viestillä: keskustanuoret. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Kahvittelun ja makkaranpaiston lomassa arpajaiset ja ulkoilua sekä syksyn ja talven tapahtumien suunnittelua. mennessä p.010 315 2001 tai pia. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. alkaen jumalanpalveluksella klo 10. klo 12.30. Ks. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Ilmoittautumiset 24.9. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat Kati Kiljunen 045 6999 196 kiljunen.kati@gmail.com tai Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@hatanpaa.fi. Pori, Tervetuloa viettämään Keskustan Porin kunnallisjärjestö ry:n 50-vuotisjuhlaa lauantaina 11.11. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 28.10. Keskustaväen kirkkosunnuntai Kiuruvedellä 24.9. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Keskustanuorten tmj. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Keskustanaiset, Pirkanmaan keskustaväen kirkkopyhä järjestetään su 8.10. Puhumassa Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen. Seppo Tammisella, Peltomaanperäntie 173, Arkkukari. Tervetuloa keskustelemaan periaateohjelmaluonnoksesta ja Keskusta-aatteesta 2020-luvulla kansanedustaja Aila Paloniemen johdolla la 30.9. Entä heidän vaalipiirinsä. tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@ keskusta.fi. Avoinna sopimuksen mukaan. Raahe. Illanviettoa ennen mahdollisuus keilailuun klo 16.30 alkaen Kuopion keilahallilla. Viime hetken varaustiedustelut tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi tai 040 415 8759. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten strategia ja kv-ohjelma sekä päätetään Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista. PohjoisSavon keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kuopiossa Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa 15.10.2017 klo 10.00 alkaen. Ke ja to vain etukäteen sovi tut tapaamiset. alkaen jumalanpalveluksella klo 10. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Joensuussa. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Varaukset: Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksesta. Jäsenten liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 22.9. Avoinna klo 9-15. Varaukset: sähköpostitse pia.hogberg@ keskusta.fi tai puhelimitse 010 315 2001 (tekstiviesti: 045 327 4845). 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. 22.9. pitkapaasi@keskusta.fi Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Katja Koivukoski 040 5338160. Sastamalassa. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Ailav-lounasravintolaan Juhana Herttuan katu 17, Pori. 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Keskusta on julkaissut uuden periaateohjelmaluonnoksen. Kahvit ja valtakirjantarkastus klo 1011. sekä 28.9. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Vimpeli, keskustanuorten syyskokous 29.9 klo 17 Vimpelin kunnantalo. Kaija Väänänen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kauhajoki, keskustanuorten syyskokous 1.10 klo 13 Kauhajoen ABC. Keski-Suomen piirillä on oma kiintiönsä josta saat varattua paikan suoraan Keskustan Keski-Suomen piiritoimistolta. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. kvist@keskusta.fi/0440-817373. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Ilmoittautumiset 30.9 mennessä toiminnanjohtajalle, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi tai maksamalla tarjoilut suoraan tilille FI08 573008 20002 992. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu. Tervetuloa! Oulu. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu. klo 10. p. Elina Suoranta p. Liittarietkot 30.9 klo 12-15 SQB, Seinäjoki. 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Tilaisuus on maksuton sisältäen kahvitarjoilun. www.keskusta.fi/perapohjola. Ks. Jumalanpalveluksen jälkeen käynti Sankarihaudoilla. Jumalanpalveluksen jälkeen käynti Sankarihaudoilla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja vuosiksi 2017–2019, kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2017–2019, viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kausiksi 2018–2020 sekä kv-sihteeri vuosiksi 2017–2019. 044 312 2982. Piiri järjestää bussikyydin risteilylle, johon voit varata paikkasi myöskin. Kymenlaakso Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. www.suomenmaa.fi. 010-315 2001 ja p. Juhlapuheen pitää kirkkoherra Aulikki Mäkinen aiheesta ”Miten kristinusko on vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin ja naisen asemaan?” Runoesitys taiteilija Matti Kaarlejärvi ja laulua Venla Häkkinen. Piiri, Syyskokous Peräpohjolan Opistolla Torniossa la 7.10. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Päivälliskortit 25 € / henkilö. klo 16:45-17:30 Kemin Prisman Presso-kahvilassa. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kokouspaikkana toimii Joensuun konservatorio, Rantakatu 31, 80100 Joensuu. Ilmoittautumiset ja päivälliskorttien maksusuoritukset 1.11. klo 11-13 Jyväskylään. Ks. 010 315 2000. Kahvi ja lounas yhteensä 15e. Puhumassa Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen. kesällä sähköpostilla pirjo.matikainen@ keskusta.fi. Esittelyn hinta 5€ henkilöltä. 040-721 0636. Ylä-Savo Keskustaväen kirkkosunnuntai Kiuruvedellä 24.9. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. Varaukset jaana. Kirkonmäeltä siirrytään juhlahetkeen Vehmaan tilalle, Tampereentie 212. Kokous klo 11. www.fb.com/perapohjola. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 13 mennessä. Presidentinvaaliristeily Tallinnaan 14.-15.10. Päivä alkaa Tyrvään kirkon esittelyllä klo 9.30. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 28.–29.10. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppele sankarihaudalle. Sääntömääräiset asiat. Tule kuulemaan missä mennään. Kuortane, keskustanuorten syyskokous 24.9 klo 12 Kuortaneen Nesteellä. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksesta. Riistakatu 15 Iisalmi. KeskiSuomen piiriltä paikan varatessasi voit samalla varata bussikyydin satamaan sekä varmistat KeskiSuomalaisen hyttikaverin. Valtakirjat piiritoimistolle mielellään etukäteen! Kemi, Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaamassa kuntalaisia ke 11.10. Muista mainita erityisruokavalioista. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ks. klo 12 mennessä Keskustanuorten pääsihteerille osoitteeseen antti.siika-aho@keskustanuoret.fi Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. Ruokailu ja varsinainen tilaisuus seurakuntatalolla. Tilaisuuden järjestää Kuopion keskustanaiset. Hallitus kokoontuu klo 18. Ruokailu ja varsinainen tilaisuus seurakuntatalolla. Kauhavan ja Alahärmän keskustanuorten syyskokous 27.9 klo 16.30 Roadhouse kahvila. Alavus, 5.10 Alavuden kaupungintalolla klo 17.15 Alavuden keskustanuorten syyskokous, klo 17.30 Ähtärin keskustanuorten vuosija syyskokous, klo 18 Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten syyskokous Keski-Pohjanmaa Keskustanaiset, Keski-Pohjanmaan Keskustanaisten syysretki Ullavaan 23.9. Tuiran py:n syyskokous to 5.10 klo 18 Piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Keskustanuoret ja 30+ illanvietto pe 29.9 klo 18 Kuopiossa Ravintolamestareitten Puijonkadun saunatiloissa. 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk. klo 16.30 keskustan piiritoimistolla. hogberg@keskusta.fi Ilmoittautumisen yhteydessä myös periaateohjelmatilaukset. Kirkon osoite on Kellolahdentie 8, 70460 Kuopio. klo 14. Illan ohjelmassa saunomista, vapaata seurustelua, ruokailua sekä vankkaa poliittista sanomaa ja keskustelua. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten t j. Lounas n. Keskustan Keski-Suomen piiri. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti
Suurin oSa haastatelluista oli sijoittunut koulutuksen jälkeen työsuhteeseen joko kokopäiväja erityisesti Suomessa osa-aikatyöhön. 10. E. Kurikassa järjestettiin kesällä jo kahdennentoista kerran SM-uinnit... Shutterstock Pirkko Wilén – Pienikin työpanos on työpanos, josta on suoritettava asianmukainen korvaus. 3. Se antaa vammaisille ja osatyökykyisille kokemuksen osallisuudesta sekä mielekkäästä, arvokkaasta elämästä. 9. Tulokset molemmissa maissa osoittavat, että oppisopimuskoulutus estää syrjäytymistä. Mikä heitä yhdistää. 40 22.9.2017 4 8 6 3 6 7 1 4 5 6 2 6 1 1 7 3 8 6 5 2 4 9 7 9 2 1 2 8 1 4 5 1 3 9 7 4 1 2 8 3 9 6 5 2 3 6 9 7 5 1 4 8 5 8 9 4 6 1 7 3 2 4 6 2 3 5 7 8 1 9 1 7 3 8 9 6 5 2 4 8 9 5 1 4 2 6 7 3 9 5 7 6 2 4 3 8 1 3 2 8 7 1 9 4 5 6 6 1 4 5 3 8 2 9 7 5 2 1 3 8 9 7 8 1 6 7 2 5 2 3 8 5 9 7 4 3 8 4 2 6 8 6 8 2 9 1 3 5 6 2 1 7 3 8 4 9 7 8 3 5 9 4 2 1 6 9 1 4 6 8 2 7 3 5 8 7 9 4 2 6 3 5 1 2 3 6 8 1 5 4 9 7 1 4 5 9 3 7 6 8 2 3 9 1 7 6 8 5 2 4 4 2 7 3 5 1 9 6 8 6 5 8 2 4 9 1 7 3 5 2 1 3 8 9 7 8 1 6 7 2 5 2 3 8 5 9 7 4 3 8 4 2 6 8 6 8 2 9 1 3 5 6 2 1 7 3 8 4 9 7 8 3 5 9 4 2 1 6 9 1 4 6 8 2 7 3 5 8 7 9 4 2 6 3 5 1 2 3 6 8 1 5 4 9 7 1 4 5 9 3 7 6 8 2 3 9 1 7 6 8 5 2 4 4 2 7 3 5 1 9 6 8 6 5 8 2 4 9 1 7 3 4 8 6 3 6 7 1 4 5 6 2 6 1 1 7 3 8 6 5 2 4 9 7 9 2 1 2 8 1 4 5 1 3 9 7 4 1 2 8 3 9 6 5 2 3 6 9 7 5 1 4 8 5 8 9 4 6 1 7 3 2 4 6 2 3 5 7 8 1 9 1 7 3 8 9 6 5 2 4 8 9 5 1 4 2 6 7 3 9 5 7 6 2 4 3 8 1 3 2 8 7 1 9 4 5 6 6 1 4 5 3 8 2 9 7 1. Vas tau kse t: 1) 6, 2) 5: F. . Vir tan en 194 5, Rag nar Gra nt 196 7 (va sta ano tti pal kin non ruo tsa lai sen a, syn tyi suo mal ais ena , tek i kes kei set tut kim uks ens a Suo mes sa) , Mar tti Aht isa ari 200 8, Ben gt Hol mst röm 201 6, , 3) 75 vuo tta , 4) 122 -vu otia aks i (18 75– 199 7), 5) 969 -vu otia aks i (ny kyi ses sä Raa mat un suo men nok ses sa nim i Met use lah ; oli muu n mua ssa Noo an iso isä ), 6) J. Kuolemaansa saakka maailman vanhin ihminen, jamaikalainen Violet Mosse-Brown kuoli äskettäin 117 vuoden ikäisenä. Sal ing er, Sie ppa ri rui spe llo ssa , 7) 37, 2 (Li per i, Joe nsu un len toa sem a 29. Viime tammikuussa Sundance-elokuvafestivaaleilla ensiesityksensä saanut elokuva ”Rebel in the Rye” aloitti teatterilevityksen USA:ssa viikko sitten. Tietotesti ??. Kuinka moni nimetty suomalainen on Nobelin palkinnon saanut. Kuinka moni nimetty suomalainen on saanut Nobelin palkinnon. Marja Irjala väittelee vammaisten työllistymisestä. 7. 2. Kuinka vanhaksi eli Metusalem, maailman vanhin ihminen Raamatun mukaan. Saksassa yli 20 työntekijän yrityksessä on työllistettävä vammaisia vähintään 5 prosenttia työntekijämäärästä. Eivät kesän helteet huimanneet. Laulaja, musiikkineuvos Ilkka Lipsasella alias Dannylla on 24. Joukossa oli muun muassa saksalaisia työstään ylpeitä vaikeavammaisia, jotka työskentelivät autoja lentokonetehtailla eri ammattitehtävissä yhdenvertaisina muiden kanssa. 8. Irjala haastatteli väitöskirjaansa varten suomalaisia ja saksalaisia oppisopimuksen kautta valmistuneita ja valmistumassa olevia pitkäaikaissairaita tai osatyökykyisiä. I. Nobelin palkintojen saajat ilmoitetaan lokakuun alkupuolella. Danny Strongin ohjaama elokuva kertoo nuoresta miehestä II maailmansodassa, traumoista ja rakkaudesta ja hänen ensimmäisestä romaanistaan, joka nousi klassikoksi ja kirjailija itse maailmanmaineeseen. D. 4. Mikä on edelleen korkein Suomessa mitattu lämpötila. Kuka on tämä 1919–2010 elänyt kirjailija. Toinen välttämätön asia on luopua vammaisilla avotyössä ja toimintakeskuksissa teettävästä palkattomasta työstä. Monessako kategoriassa palkinto jaetaan. Mille eläimille. Tutkimuksensa perusteella Irjala suosittelee, että Suomessakin otettaisiin käyttöön Saksan mallin mukainen kiintiölaki. Kuinka vanhaksi eli Guinnesin kirjan mukaan kaikkien aikojen vanhin ihminen, ranskalainen Jeanne Louise Calment, joka kuoli 1997. Vammaisille nykyisin maksettava 0–12 euron ahkeruustai toimintaraha päivältä ei sitä ole, sanoo tänään perjantaina Oulussa tohtoriksi väittelevä Marja Irjala. Sihteeri Unelma Säleikkö, insinööri Sörsselssön, mekaanikko Härski Hartikainen. Kuka/mikä on taikonautti. 5. syyskuuta syntymäpäivä. 1951 julkaistun romaaninsa nimi on ”The Catcher in the Rye”. Sill anp ää 193 9, A. 6. 7.2 010 ), 8) län sim ais sa kiin ala ise sta ast ron aut ist a käy tet ty nim ity s – kiin ala ise t its e käy ttä vät san aa yuh ang yua n, ava ruu sna vig aat tor i, 9) Uun o Tur hap uro -el oku vie n hah moj a, 10) hev osi lle . Paljonko Iso-D täyttää
22.9. 2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Vihreiden menestys seuraavissa eduskuntavaaleissa vaikuttaa niin varmalta, että voi esittää perinteisen kysymyksen: mitä he voitollaan tekevät. Paineet vihreitä kohtaan voivat olla kovaakin kovemmat, koska oppositiokaudella on luvattu paljon hyvää ja kannatus tulee monesta vaativasta ryhmästä. Muutokset puolueiden kannatuksissa ja politiikan asialistalla olivat pitkään hitaita ja pieniä, nyt nopeita ja suuria. Vastuunkantajan onnistumista avittaa se, ettei sorruta innokkaasti aloittamaan liian monta uudistusta eli opitaan sanomaan Ei. Aikaa ja taitoa on ollut riittävästi. Tuorein muutos on vihreiden nousu kärkikastiin. Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Ajatuspaja e2:n johtaja. Kriisit ja ilmiöt yllättävät, ja ykköspuolueen paikasta voi kisata viisikin puoluetta vuosikymmenessä. Tilanne muistuttaa perussuomalaisiin ja Juha Sipilän keskustaan ladattuja odotuksia. Tai nykytilanteessa kysymys kannattaa päivittää muotoon: mitä he pystyvät sillä tekemään. Maltti ja valintojen perusteleminen viisaasti antavat kohtuullisen työrauhan. Kansalaisten kriittisyys ja viehtymys nopeisiin muutoksiin hyödyttävät puoluetta, jolla ei ole vanhaa painolastia piikkipaikalta. Kun politiikan realiteetit estävät ihanteiden toteutumisen, äänestäjien palaute on kitkerää ja ehdotonta. Äkkijyrkkä ilmapiiri tarkoittaa, että vastuunkantajille ei suoda jatkossakaan kuherruskuukautta. Puolue on keski-ikäinen mutta viaton. Viaton keski-ikäinen karina jutila vieraskolumni. Yllätys se ei ole. Ympäristöaktiivien lisäksi hunajaa odottavat koulutusja tutkimusleikkauksiin pettyneet opettajat ja tutkijat, tasa-arvon harppauksia vaativat feministit, liberaalit talouden uudistajat, apteekkien ja alkojen vapauttajat, vammaisryhmät, seksuaalivähemmistöt, kulttuurivaikuttajat, rauhanliikkeen veteraanit, kansalaistottelemattomuuden puolustajat, ruokajonojen asiakkaat, kehityspolitiikan asiantuntijat, maltilliset arkivihreät ja muihin puolueisiin pettyneet äänestäjät, jotka suuntaavat toiveensa tällä kertaa vihreisiin. 42 22.9.2017 Suomalainen politiikka ei ole entisellään. Myös tilannetekijät auttavat vihreitä. Vihreiden odotetaan tekevän asiat toisin. Vastuu tulee todennäköisesti rypistämään myös vihreiden liki lapsenkasvoista julkikuvaa, mutta urakasta on mahdollista selvitä ilman äkkikuolemaa. Puolue on rakentanut kolme vuosikymmentä uskottavuutta ja poliittista konetta. Vaalivoitto ei väistämättä tarkoita, että puolue joutuu vuorollaan mahdottoman eteen
en tiedä, viihtyivätkö matkustajat, minä en ainakaan. Osaaminen viittaa enemmän tinkimisapuun basaareissa. Lomakohteessa näkee, kuinka ihmiset, jotka arjessaan ehkä päättävät miljoonista, kulkevat opastetulla kaupunkikierroksella oppaan perässä kuin päiväkotiryhmä. Suomalainen nimittäin taantuu avuttomaksi, jos vain on opas tai matkaisäntä paikalla. Koska olen vanha jäärä, en myöskään ymmärrä velaksi matkustamista. Taisin kerran reissun jälkeen kirjoittaa ilkeästi ”etkö elämältäsi halunnut enemmän kuin vetää bingon kannella seitsemän”. 2017 43 Joka paikassahan on matkaja risteilyisäntä. Kun Folke West on matkaisäntänä Kuubassa, niin hän on mies paikallaan. Onneksi se ei toteutunut. Mutta omalla rahalla. Ja nyt se hämmästyttävin juttu. Jari Nenonen Matkaisäntiä Kuinka välttämätöntä ihmiselle on velaksi nähdä valaanpyrstö?. Menee sitten vasta, kun on varaa, säästetyillä varoilla se on halvempaakin. Vinkki lentoasemalle. Olen noudattanut neuvoa huonosti, matkustamalla aina samaan paikkaan. Mutta pikavippi firma sen kun mainostaa 4 000 euron valassafarin rahoitusta. Kerran toki käytiin vakavia neuvotteluja, että siihen nimen omaiseen kohteeseen lähtisin vetämään lukijamatkaa. Yhdellä varustamolla oli risteilyisäntänä äijä, jonka karikatyyri kurkkii punakkana nyt Lidlin mainoksessa. Loppujen lopuksi en kestä ajatusta, että lomakohteessa joku olisi koko ajan pikkutakin liepeessä. Kuinka välttämätöntä ihmiselle on velaksi nähdä valaanpyrstö. eikä ole pelkästään suomalainen ominaisuus. Muistaakseni he kävivät ulkomailla ensimmäisen kerran vuosi, pari sitten. Vaikutti vahvasti siltä, että hän kuvitteli omistavansa varustamon, vaikka varustamo omisti hänet. Paikallisradioaikoinani, kauan sitten, tuli isännöidyksi aika monta reissua Viipuriin, Tallinnaan, Tukholmaan tai sitten vain verovapausaikarajan ajaksi Suomenlahdelle kellumaan. Karibian matkaa markkinoidaan sillä, että mukana ovat huutokauppakeisariksi nimetty Aki Palsanmäki ja Heli. Asianja paikallistuntemus on kohdallaan. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 22.9. Maa ja matkustaminen, kiteytti Ilmari Turjan Särkelä Itte elämässä viisastumisen pohjaksi. Half price, says padre. Mikä on maksajan lisäarvo, sekö, että Aki saattaa kertoa anoppivitsin. Jos niillä on iso matka-arkku, niin katsokaa, ettei siellä ole Markku. Mutta yhtään en ymmärrä sitä, että jostain muusta yhteydestä tuttu julkkis on matkaisäntä
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä syystarjous 35 € / 5 kk