Suomenmaa 23.06.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 25 / 23.6.2016 / 4,80 ? Arvaamaton naapuri René Nyberg on nähnyt Venäjän muutoksen omin silmin Ajassa Jos Brexit toteutuu, selontekoa on paikattava Ilmiöt Reportaasi Kyyjärvellä koko kylä kotouttaa Pettuleivästä 2010-luvun ruokatrendeihin
sisältö 23.6. 2016 Vellistä wokkiin Suomalainen ruokakulttuuri muuttuu yhteiskunnan murroksen mukana. 26 2 23.6.2016. s
2016 3. 6 Eero Ylitalo haluaa Kyyjärvestä kotouttamisen pilottikunnan s. 34 Antti Kaikkonen luotsaamaan keskustan eduskuntaryhmää s. 46 Tuohikuu alkaa juhannuksena ja jatkuu Jaakon päivään s. 37 Anneli Jäätteenmäki: EU tarvitsee yhteistä pakolaispolitiikkaa s. 10 Elsi Katainen: Naiset ratkaisevat keskustan menestyksen s. 16 23.6. Pääsin hyppäämään suoraan liikkuvaan junaan, joka on täynnä asiantuntijoita. Jouni Ovaska s
Päätoimittaja Juha Määttä Diplomatia, keskustelu ja sovittelu olivat Suomen vahvuus silloinkin, kun asiat olivat vielä vaikeampia. Ne menevät sodan keinojen edelle myös nyt. Pääkirjoitus Sovittelu on parempi tie kuin rautaa rajalle M ennyt viikonvaihde toi uutta ja tervetullutta sävyä kuumentuneeseen suomalaiseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, kun pääministeri Juha Sipilä kävi toppuuttelemaan ?rautaa rajalle. Otsikoihin kelpaavat niin kotimaiset kuin ulkomaiset mestaroitsijat. Vasta valmistuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossakin nähdään . Entinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kritisoi lehtihaastattelussa (19.6.) Naton sotaharjoituksia itäisessä Euroopassa ja vaati lisää vuoropuhelua ja yhteistyötä Venäjän kanssa. ?Meidän pitäisi välttää tilanteen tulehduttamista sapelinkalistelulla ja sotahuudoilla. tulkitsijasta riippuen . on joutunut pakotteiden tielle. Keskustelua unionin turvallisuuspolitiikasta ei kuitenkaan pidä vaientaa sillä verukkeella, että se johtaa Venäjän etujen mukaiseen yhtenäisen linjan hämärtymiseen. Mutta diplomatia, keskustelu ja sovittelu olivat Suomen vahvuus silloinkin, kun asiat olivat vielä vaikeampia. Diplomatiaa ja sovittelua ei pidä panna kokonaan viralta. perustettu 1908 . Milloin mikäkin ?asiantuntija. Se, joka luulee, että symboliset panssarivaunuparaatit liiton itärajalla tuovat lisää turvallisuutta, on väärässä?, Steinmeier sanoi. Moni suomalainen yhtyy Sipilän ja Steinmeierin ajatuksiin. Kaikkialla toki tiedetään, että kiristynyt tilanne johtuu Venäjän politiikasta Krimillä ja Ukrainassa. Siksi Euroopan unioni . ja sen mukana Suomikin . Nyt ollaan vähän väärällä uralla?, Sipilä sanoi. Pääministerin puheenvuoro oli paikallaan, vaikka se ohitettiinkin Kultaranta-keskustelujen lomassa liian vähällä. Moni suomalainen on oudoksunut yhä näkyvämmäksi käynyttä sodalla pelottelua. Aseilla uhittelu on liian vaarallista . ja myös hyödytöntä. Onneksi Suomessa on haluttu jatkaa neuvonpidon tiellä. Tässä työssä presidentti Sauli Niinistöllä on kansalaisten tuki.. -politiikan vaihtoehto voi jäädä rauhanomaisempien neuvojen jal- 4 23.6.2016 koihin. monenlaisia uusia elementtejä. Kaikkea propagandaa ei pidä kuitenkaan ottaa todesta. Asiantuntijoiden lausunnot ovat tässä asiassa hämmästyttävän usein vain värittyneitä mielipiteitä. Rummutus on joskus niin kovaa, että ?rautaa rajalle. -politikointia. Sipilä sanoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina (19.6.) olevansa huolissaan Itämerelle syntyneistä sotilaallisista jännitteistä. ?Se, että ryhdytään kuskaamaan rautaa rajoille, ei ratkaise asiaa, vaan diplomatia, keskustelu ja sovittelu. Ne menevät sodan keinojen edelle myös nyt. Siksi oli tärkeää, että Sipilä huomautti asiasta selkein ja ymmärrettävin sanoin. Sama ajatus on saanut arvovaltaista tukea myös Nato-maa Saksasta. on marssitettu esiin todistamaan Venäjän uhkaa ja neuvomaan Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä
Tuolla lukemalla pysyttelemme edelleen EU-maiden keskiarvon yläpuolella. Riittääkö hiljalleen hiipuva rankingsijoitus Suomelle, jota vielä jokunen vuosi sitten tituleerattiin koulutuksen mallimaaksi, Pisa-menestyksistä puhumattakaan? Ei pitäisi riittää. Risto Luodonpää 23.6. Kouluverkkoa karsitaan jopa väkimääräänsä lisäävissä kasvukeskuksissa. Suomalaisessa toisen(kin) asteen koulutuspolitii- kassa on ristiriitainen ongelma. Hallitusohjelmassa tähdätään koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseen ja listataan tavoitteeksi huolehtia koulutuksen alueellisesta saatavuudesta. Toisaalta siellä on myös tavoite leikata 190 miljoonaa euroa toisen asteen koulutuksesta ensi vuodesta lähtien. Tällä hetkellä toisen asteen koulutukseen siirtyvien ikäluokka on aiempaa hieman pienempi, mutta 16-vuotiaiden määrän ennustetaan lähtevän nousuun jälleen vuonna 2018. Opetusministeriöön tarvitaan pian ?Taika-Jimin? kyvyt omaavia osaajia. Kuinka pitkälle kouluverkoston karsiminen ylipää- tään voi mennä, että siitä pitäisi tosissaan huolestua? Digitaalisuutta, verkon kautta tapahtuvaa etäopetusta ja muita teknisiä toteutustapoja on tarjottu ratkaisuksi. Toimittajalta Kauas koulut karkaavat Yhä useampi peruskoulunsa päättänyt nuori on ny- kyään visaisen tilanteen edessä. Keskeyttäjiä on liian paljon. Koulujen karkaaminen yhä kauemmas ei ole enää edes syrjäisempien maaseutujen ongelma. Useilla seuduilla jo julkisen liikenteen heikko taso vaikeuttaa monen nuoren pääsyä opintoihin. Suomessa on jo 35 kuntaa, joissa peruskoulun päättäneellä ei ole lukiota 10 kilometrin etäisyydellä kodistaan. Monessa kunnassa kipeitä säästöjä selitellään sillä, että on fiksumpaa karsia seinistä kuin opetuksen laadusta. Toistaiseksi Suomen väestöstä yli 70 prosentilla 25-vuotta täyttäneistä on vähintään toisen asteen tutkinto. Vaikka kuntakeskuksessa löytyy oppilaitos, sen saavuttaminen on laita-alueelta huomattavan vaikeaa. Koulunkäynnin jatkaminen kiinnostaisi, mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Lukio tai ammattikoulu tulevat luontevasti ensimmäisinä mieleen. Mutta jos lähimpäänkin oppilaitokseen kertyy matkaa useita kymmeniä kilometrejä, mieli voi muuttua ja opintaival mutkistua. Ylen julkistaman aluehallintovirastojen vertailun mukaan riski toisen asteen tutkinnon hankkimatta jättämiseen kasvaa kiistattomasti kouluverkoston harvenemisen myötä. Kaikista nuorista edelleen lähes viidesosa jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Alueelliset erot ovat suuria, ja tilanne on heikoin Itä-Suomessa. Osa kunnista on pinta-alaltaan laajoja. Ongelmia tulee vastaan, kun koulun lisäksi vastuuta joutuu kantamaan myös itsestään. Pitkä ja vaivalloinen koulumatka vaikuttaa myös innokkuuteen opiskella. Ammatillinen oppilaitos puuttuu samalta etäisyydeltä peräti 106 kunnassa. 2016 5. Määrät ovat hälyttävässä kasvussa. Kouluverkon supistaminen pakottaa nuoret kulkemaan koulun perässä ja muuttamaan kotoaan turhankin aikaisin. Mukaan lukien sellaiset nuoret, joilla ei itsenäiseen elämään ole juuri minkäänlaisia valmiuksia
Tämä kasvu pitää saada tukevalle pohjalle työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukemalla, Kaikkonen linjaa. Hallitus etsii Kaikkosen mukaan uusia keinoja talouskasvun vauhdittamiseen elokuun budjettiriihessä. ??Henkilökohtaisesti kiinnittäisin erityishuomiota nuorisotyöttömyyteen, hän sanoo. Lisäksi Kaikkonen toivoo, että keskustan politiikassa ja viestinnässä näkyy tulevaisuudessa entistä paremmin myös heikompiosaisista välittäminen. ??Takuueläkkeen nosto on hyvä esimerkki siitä, että välitämme pienituloisista. Toivottavasti voimme tehdä muitakin samanhenkisiä päätöksiä. Nämä ovat keskustan eduskuntaryhmän uuden puheenjohtajan Antti Kaikkosen tämänhetkinen työlista. ??Suomessa on näkyvissä orastavia merkkejä talouskasvun alkamisesta. Antti Kaikkonen haluaa luoda eduskuntaryhmään hyvän hengen ja työilmapiirin. Keskusta Keskusta jatkoi kasvojen uudistamista Tuore ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkonen painottaisi heikompiosaista välittämistä Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuva: Jari Laukkanen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- rakenteen uudistus, maakuntahallinto ja positiivinen talouskäänne. Ei voi olla niin, että mummo joutuu miettimään, riittävätkö rahat ruokaan vai lääkkeisiin. Pääministeripuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikka on merkittävä poliittinen tehtävä. Kaikkonen kuvaa olevansa solmukohta keskustan eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän välillä. ??On tärkeää, että eduskuntaryhmän viestit menevät perille hallitukselle. Tehtäväni on tukea ja tsempata, mutta myös tarvittaessa kirittää ministerien toimintaa. Keskeistä tehtävässä menestymisessä on Kaikkosen mukaan kyky aistia ryhmän ja keskustaväen tarpeita ja toiveita sekä tuoda niitä oikeaan aikaan ryhmän käsittelyyn. 6 23.6.2016 ??Pitää myös pystyä olettamaan oleelliset ja epäoleelliset asiat. Eduskuntaryhmän ja keskustaväen tuntojen kuuntelemisen lisäksi Kaikkonen haluaa pitää korvansa auki kansalaisten suuntaan. ??Olen valmis kiertämään kenttää ja välittämään suomalaisten viestiä eteenpäin, Kaikkonen lupaa. Keskustan eduskuntaryhmän toimintaan ei ole Kaikkosen valinnan myötä tulossa vallankumousta. Tuore puheenjohtaja kehuu nykyistä työskentelytapaa, joka luottaa kansanedustajien eduskunnan valiokunnissa tekemään työhön. ??Meillä on hyvä ryhmä, jossa ei ole heikkoja lenkkejä. Keskustan ryhmän valinta jatkaa Seinäjoen puoluekokouksen aloittamaa keskustan kasvojen uudistamista. Kaikkonen voitti vastaehdokkaansa, entisen ryhmäpuheenjohtajan ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin äänin 28?17. Kaikkonen seuraa tehtävässä Matti Vanhasta, joka valittiin keskustan presidenttiehdokkaaksi. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan paikalta tehtävään siirtyvä Kaikkonen on 42-vuotias neljännen kauden kansanedustaja Tuusulasta, Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on pitkän linjan keskustavaikuttaja, entinen keskustanuorten puheenjohtaja ja toiminut Tuusulan kunnanvaltuustossa vuodesta 1996. Ennen kansanedustajauraansa Kaikkonen on työskennellyt toimittajana sekä Anneli Jäätteenmäen ja Paavo Väyrysen avustajana. Hän on myös toiminut monissa järjestö- ja kansainvälisissä tehtävissä mukaan lukien Euroopan Neuvostossa.
2016 7. Jari Laukkanen Meillä on hyvä ryhmä, jossa ei ole heikkoja lenkkejä. 23.6
Pitkä linja jatkuu maailman muutokset noteeraten. Näin tiivistää presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa koskevan arvionsa kansanedustajista koostuvan seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.). Eduskunta aloittaa selonteon valiokuntakäsittelyn vasta syksyllä. Hänen mielestään teksti pitää sisäl- lään myös liennytysvaatimuksen . Ajassa Sanottua Täytyy vain ihailla, kuinka rauhallisesti hlbtiq-yhteisö on surrut ja muistanut Orlandon uhreja eri puolilla maailmaa. Vihaan ei vastata vihalla. Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomissa Maailmassa on enemmän kuin koskaan aiemmin ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa. Joka minuutti 24 ihmistä. Maria Ohisalo Twitterissä Brexit-keskustelussa 2010-luvun perusvire: tyhmyyttä edustavasta populismista on tullut suorastaan hyve. Pekka Pekkala Twitterissä Jari Laukkanen Kääriäisen mielestä selonteon painopiste on Ruotsi-yhteistyössä. Seppo Kääriäisen mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon teksti pitää sisällään myös liennytysvaatimuksen. Valpas linjaus turvallisuuspolitiikasta Pentti Manninen Ulkopolitiikassa onnistuneen pienen maan valpas ja realistinen linjaus heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Kääriäisen mielestä lukuohje on hyvä. ??Mutta selonteko on pääpaperi. Hallitus antoi sen ennen Britannian EU-kansanäänestystä. ??Jos ero (Brexit) toteutuu, hallituksen pitää jollakin muotoa tuoda syksyllä eduskuntaan arvio eron vaikutuksista Suomen turvallisuuspolitiikkaan, Kääriäinen sanoo.. Natojäsenyyttä ei olla hakemassa, mutta sitä ei suljeta myöskään pois. Tämä vahvistaa Suomen asemaa. Kääriäisen mielestä selonteon painopiste on Ruotsi-yhteistyössä. Selontekoa on arvosteltu siitä, että se korostaa liiaksi uhkakuvia ja että valmistelussa ei kuulunut seurantaryhmän ääni. Kääriäisen mukaan teksti on kirjoitettu tiiviiksi. Suomi jatkaa liittoutumattomana maana kuitenkin ylläpitäen valmiutta hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä. Suomi on rauhanrakentaja. Kääriäinen sanoo, että seurantaryhmän ääni on kuulunut joltisessakin määrin varsinkin loppuversiossa. ??Seurantaryhmän kannat heijastuvat myös puolustuspoliittiseen selontekoon, jonka on määrä valmistua loppuvuodesta. Se täydentää ja konkretisoi nyt valmistunutta selontekoa. Myös selonteon ajoitus on saanut arvostelua. Samalla korostetaan Venäjän kanssa käytävän vuoropuhelun tärkeyttä. 8 23.6.2016 Puolustusvaliokunnan puheenjohta- ja Ilkka Kanerva (kok.) on neuvonut lukemaan asiantuntijoiden Nato-raporttia selonteon rinnalla. Siksi siitä voi syntyä tunnelma vaarallisesta tilanteesta, vaikka siinä ei olla
Huoh. Mikko Savola Twitterissä Tim De Backer OECD:n raportti paljastaa alueiden välisen epätasa-arvon Eeva Kärkkäinen Suomen eri alueet ovat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden Roni Rekomaa/Lehtikuva OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi esitteli alueiden kehitystä tutkivan raportin EU:n alueiden komitealle. saatavuuden ja työpaikkojen suhteen, kertoo Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuore raportti. Samaan aikaan, kun Ahvenanmaa kuuluu OECD:n alueiden parhaimmistoon työllisyydessä, sijoittuvat Itä- ja Pohjois-Suomi vertailun heikoimpaan kolmannekseen. ??Keskimäärin Suomi menestyy kuitenkin vertailussa hyvin, sanoo OECD:n apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. Raportti vertaa alueiden hyvinvointia 11 mittarilla, joista osa vaikuttaa ihmisten materiaalisiin oloihin ja osa elämänlaatuun. Suomen sijoitus on tasaisin itse arvioitua elämänlaatua kysyttäessä. Siihen voi lisätä vielä eduskunnalle annetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Koulutusta vertaillessa käy ilmi, että jopa Suomen heikoimmilla alueilla asukkaat ovat OECD:n alueiden keskiarvoa paremmin koulutettuja Kansainvälisesti raportin selvin tulos on, että ihmisten elinoloilla on valtavia eroja saman maan eri osien välillä. Esimerkiksi Espanjassa, Italiassa ja Turkissa alueiden välillä on 20 prosenttiyksikön eroja työttömyysasteissa. ??Luku on verrattavissa Kreikan ja Norjan työttömyysasteiden eroihin, Kiviniemi kertoo. Korkea profiili lujittaa Niinistön asemaa Pentti Manninen Presidentti Barack Obama Valkoisessa talossa, pääministeri Ste- fan Löfven Kultaranta-keskusteluissa, Kultarantaan tuleva presidentti Vladimir Putin ja Nato-maiden päämiehet heinäkuussa Varsovassa. Tämä on tasavallan presidentin Sauli Niinistön työlistaa. Samalla vahvistuu ulkopolitiikkaa näkyvästi johtavan tasavallan presidentin asemaa maan ykkösenä. 23.6. 32 kertaa, ?NATO? 35 kertaa. Erot selkiintyvät. Li Andersson Twitterissä Ajassa Twiittien perusteella vihervasemmiston suurin turpo-huoli on panelistien sukupuoli. 2016 9. ?Luottamus. Sanottua Määrällistä analyysiä: Ilmestyneessä ulkoja turvallisuuspoliittisessa selonteossa esiintyy sana ?Venäjä. Siinä kaikki Suomen alueet sijoittuvat alueiden parhaimpaan neljännekseen. neljä kertaa. Jarno Limnéll Twitterissä Kultaranta-keskustelut yhtä all male panel kuin aikaisemmin, mutta ruotsalaisten läsnäolo antaa keskusteluille paljon. Pitihän Ruotsin liittoutumattomuutta ja Itämeren palauttamista rauhanmereksi painottanut Löfven tärkeän pääpuheen presidentin isännöimässä tapahtumassa. Nato-maiden ja Venäjän sapelinkalistelu lisäävät kansalaisten kiinnostusta turvallisuuspolitiikkaan. Se on presidentin ja hallituksen yhteisponnistus. Mauno Koivistoa mukaillen voi sanoa, että Niinistöllä on nyt ulkoja turvallisuuspolitiikassa korkea profiili. Alkuviikon pirteissä Kultaranta-keskusteluissa näkyi sekin, että presidentti oli kovin mielissään Ruotsin pääministerin ja ruotsalaisten osallistumisesta tapaamiseen
Syötävää tuotetaan yhdeksälle miljardille ihmisille, mutta ruokahävikin takia sitä riittää niukin naukin kuudelle miljardille, lausunnon valmistellut komitean suomalaisjäsen Ossi Martikainen (kesk.) kertoo Suomenmaalle. Komitea patistaa keskiviikkona käsitellyllä aloitteella Euroopan unionia asettamaan nykyistä kunnianhimoisemmat ja konkreettisemmat tavoitteet ruokahävikin vähentämiseksi Euroopassa. . Haluamme, että hävikkiä vähennetään 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, Martikainen kertoo. Ruokahävikin vähentäminen on hänen mukaansa yksi oleellisimpia keinoja vaikuttaa energiankulutukseen, talouteen ja ympäristöön paikallisesti. ??Ruoantuotannossa käytetään valtava määrä resursseja, Martikainen muistuttaa. Jari Laukkanen Pakolaiskriisin hoito nakertaa EU:n uskottavuutta Eeva Kärkkäinen Euroopan unioni on onnistunut pakolaiskriisin hoidossa huonosti, arvioi Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki. Jäätteenmäen mukaan EU:n uskottavuus nakertuu, kun tehtyjä päätöksiä pakolaistaakan jakamisesta ei panna täytäntöön. ??Tämä osoittaa huonoa hallintoa. Ajattele, jos Suomen eduskunta tekisi päätöksiä, mutta niitä ei toimeenpantaisi, Jäätteenmäki vertaa. Muuttoliike ja Afrikan kehitys tulee määrittämään EU:n ulkopolitiikkaa lähivuosina, Jäätteenmäki uskoo. ??Se tulee näkymään EU:n suhteessa eri maiden kanssa. Samalla katsotaan millaiseen politiikkaan EU on sisäisesti valmis. Komission parhaillaan suunnittelemat uudistukset turvapaikkasäännöstöön ovat Jäätteenmäen mukaan ongelmallisia. Hän arvioi, että muun muassa esitys pakolaiskiintiön alittamisesta seuraavasta sakkomaksusta tulee herättämään paljon vastustusta. Jäätteenmäki pitää tärkeänä, että EU-maat lisäisivät yhteis- työtä pakolaiskriisin hoidossa. Ainoa kestävä ratkaisu on kuitenkin luoda turvapaikanhakijoiden lähtömaihin rauhaa ja kehitystä. ??Parasta olisi, että pakolaiset voisivat asua niin lähellä kotiaan kuin mahdollista. 10 23.6.2016 Anneli Jäätteenmäki uskoo, että muuttoliike Eurooppaan määrittää tulevina vuosina EU:n ulkopolitiikkaa.. Wim Daneels Ajassa Ossi Martikainen valmisteli EU:n alueiden komitealle aloitteen ruokahävikin vähentämisestä. Ruokahävikki tulee kalliiksi Eeva Kärkkäinen Jopa kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta menee hukkaan aiheuttaen vuosittain biljoonan dollarin taloudelliset tappiot. Hävikkiä syntyy ruoan tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa. Tähän ongelmaan halutaan puuttua tuoreessa Euroopan unionin alueiden komitean aloitteessa.
Häntä ennen liberaaleja johti englantilainen Sir Graham Watson. Uusi puheenjohtaja kertoo työnsä painopisteen olevan ruohonjuuritasolla, jäsenpuolueiden innostamisessa ja auttamisessa. ??Puolueessa suunnan täytyy olla alhaalta ylös, ei ylhäältä alaspäin. Vaikutus näkyy asukasluvun sekä työ- ja koulutuspaikkojen kehityksessäkin. Lehtosen mukaan yritys- ja hanketuet jakautuvat alueellisesti sokeasti riippumatta, onko alueella tuen tarvetta. ??Tutkimuksen mukaan suurin osa parhaiten menestyvistä alueista saa yritys- ja hanketukea ja isompia tukia kerralla. Ajassa Tasapäistävä politiikka estää aluekehityksen Juhani Ojalehto Maaseudun näivettyminen näyttää olevan enemmän poliittinen valinta kuin luonnonlaki tai muoti-ilmiö. Huonoiten kehittyvät sen sijaan jäävät aluekehittämisen marginaaliin. Hans van Baalenin (vas.) mielestä EU:n pitäisi puhua vähemmän ja toimia enemmän. Oikealla Alden europarlamenttiryhmän puheenjohtaja Guy Verhofstadt. Alde-pomo: ?Liberaalien voittoa ei tehdä Brysselistä käsin? Eeva Kärkkäinen Liberaalien täytyy yhdistyä, mutta kun- nioittaa jäsenmaiden ja puolueiden eroja, sanoo Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen Alden puheenjohtaja Hans van Baalen. Hollantilainen europarlamentaarikko Baalen valittiin tehtäväänsä marraskuussa. Näin kertoivat paikkaperusteisen aluekehityksen tutkijat työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa. Alueiden epätasa-arvoisen kehityksen taustalta löytyvät yhdenvertaisuusperiaate, tukien keskittyminen ja heikot tietoliikenneyhteydet. Yhdenvertaisuusperiaatteesta kumpuava tasapäistävä politiikka suorastaan estää paikkaperusteisen aluekehityksen, moitti projektitutkija Niina Rantamäki. Tämä näkyy aluepolitiikassa siten, että julkinen sektori ei toteuta palveluja, vaikka niille olisi paikallisesti kysyntää. ??Jos jotain palvelua tai toimintatapaa ei voi tarjota kaikille, sitä ei tarjota kenellekään, tutkija tiivistää. Puutteellisten tietoliikenneyhteyksien vai- kutus aluekehitykseen on tutkija Olli Lehtosen mukaan aivan ilmeinen. ??Mitä paremmin kunnassa on laajakaistayhteyksiä saatavilla, sitä alhaisempi on työttömyysaste. 2016 11. Sen sijaan van Baalen keskittäisi huomion niihin asioihin, joita EU voi tehdä: talous, kansainväliset suhteet, markkinat ja rajakontrolli. ??Unionin pitäisi tehdä ainoastaan niitä asioita, joita jäsenvaltiot eivät voi tehdä yksin, hän painottaa. 23.6. Jäsenpuolueet ja kansalaiset tulevat ensin, van Baalen määrittelee linjaansa. Liberaalipuolueilla on Euroopassa hallussaan seitsemän pääministerin salkkua: Alankomaissa, Virossa, Tanskassa, Belgiassa, Luxemburgissa, Sloveniassa ja Suomessa. Euroopan parlamentissa Alde on 70 edustajallaan neljänneksi suurin ryhmä, jonka riveistä ponnistaa viisi komissaaria. Van Baalenin tavoite on, että seuraavien eurovaalien jälkeen liberaaleja on parlamentissa sata. Tähän päästään hänen mukaansa nykyisten jäsenpuolueiden hyvällä vaalituloksella sekä uusia jäsenpuolueita hankkimalla. ??Voittoa ei voi tehdä Brysselistä käsin, van Baalen korostaa. Keskustan puoluekokouksessa pari viik- koa sitten vierailleen Van Baalenin mukaan hollantilaisilla ja pohjoismaalaisilla on paljon yhteistä. ??Keskitymme tekemään asioita. EU:ssakin pitäisi lakata puhumasta suuria ja sen sijaan keskittyä tekemään asioita. Tämä on van Baalenin mukaan keino, jolla unioni voi saada kansalaisten luottamuksen takaisin. Hänen mielestään unioni ei saisi esittää, että se voisi ratkaista kaikki ongelmat
Yle siirtyy maakuntauudistuksen aikakauteen. Ylen toimintaa ja sen onnistumista arvioimaan perustetaan pysyvä asiantuntijakuuntelumenettely. Työryhmän keskustalainen jäsen, kansanedustaja Tuomo Puumala pitää ulkopuolisen näkemyksen ja asiantuntijuuden tuloa tervetulleena ja hallintoneuvoston aseman vahvistumista hyvänä. Hallintoneuvostoon saavat edustuksen kaikki poliittiset puolueet, jotka ovat saa- Puumala nostaa työryhmän linjausten kärjiksi myös riippumattomilta tekijöiltä tilattavan indie-tuotannon sekä alueellisen ja maakunnallisen toiminnan vahvistumisen. Työryhmä esittää, että Yleisradion tulee lisätä ostoja kotimaisilta ja eurooppalaisilta riippumattomilta tuottajilta. Alueelliseen tuotantoon tuli uusi kirjaus ja sanamuoto. Kun aikaisemmin todettiin, että Yle voi tuottaa valtakunnallista ja maakunnallis- Anja Manninen 12 23.6.2016 ta ohjelmaa, nyt kirjattiin, että Ylen tulee tuottaa valtakunnallista ja alueellista ohjelmaa. . Suomessa on myös pit- kä virkavallan ja lain kunnioittamisen perinne. Vakaus ei tutkimusjohtaja Karina Jutilan mukaan ole vielä pahasti järkkymässä, mutta yllättävän suuri osa haastatelluista olisi valmis laittomaan toimintaan. . Moni suomalainen kokee tyytymättömyyttä ja turvattomuutta. Suomi on tunnettu vakaana ja ennustettavana maana. Valmius laittomaan toimintaan on olemassa, jos ihminen kokee, että mikään muu ei enää auta, Jutila varoittaa. Vesa Moilanen/Lehtikuva Yle siirtyy maakuntauudistuksen aikakauteen. Ylen hallintoneuvoston rooli vahvistuu Yleisradion tulevaisuutta pohtinut par- neet vaaleissa läpi vähintään kolme kansanedustajaa. lamentaarinen työryhmä esittää hallintoneuvoston roolin vahvistamista. Hallintoneuvosto päättäisi tulevaisuudessa Ylen strategiasta. Monen mitta on jo täynnä Anja Manninen Tuore tutkimus jakaa suomalaiset nel- jään ryhmään: huolettomiin, epäluuloisiin, pettyneisiin ja heihin, joiden mitta on täynnä. Huolettomiin kuuluu noin joka kymmenes suomalainen eli 12 prosenttia. Mitta on täynnä viidenneksellä eli 22 prosentilla, ja pettyneitä on toinen viidennes eli 21 prosenttia. Ryhmäjako löytyy e2:n tutkimukses- ta Kenen mitta on täysi. Aluetoiminta ei ole se, mistä Ylen toimintaa lähdetään perkaamaan, Puumala toteaa. Ylen rahoitukseen ei ole tulossa muutoksia. Rahoitus säilyy nykyisellään, indeksitarkistuksia ei tehdä vuosina 2017?19. Indeksitarkistusten jäädyttäminen on Puumala mukaan oikeudenmukainen ratkaisu aikana, jolloin kaikkialla säästetään.. Protestimieliala ei ole kadonnut. Tutkimuksessa haastateltiin noin 5?000 suomalaista, joista suuri osa (82 prosenttia) kantaa huolta eriarvoistumisesta. Moni myös kyseenalaistaa demokratian toimivuuden ja järjestelmän kyvyn tuottaa ratkaisuja
Varomatonta asiakasta saatetaan veloittaa kohtuuttomasti. Kaikilla suomalaisilla tulee edelleen olla yhtäläinen mahdollisuus käyttää taksipalveluita. Brysselissä käsin katsottuna Suomella on paljon suurempia ongelmia ratkaistavana kuin taksijärjestelmän uudistaminen. Sääntelyn keventäminen tulee tehdä muulla tavoin kuin viemällä takuu palveluiden saatavuudesta maaseudulla. Digitaalisilla sovelluksilla voidaan parantaa harvaan asuttujen alueiden palvelutuotantoa, kun yhteydenpito kuljettajien ja kuljetettavien välillä helpottuu. Tämän jälkeen Suomessa ei ole tahoa, jolle vammaisten asiat eivät kuuluisi. Yleissopimuksessa korostetaan vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan. Lait esimerkiksi eivät voi olla ristiriidassa sopimuksen periaatteiden kanssa. Enää ei päde se, että muut tietävät paremmin, mikä on vammaisille parhaaksi. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Täällä Bryssel Suomalaiseen taksiin voi luottaa Suomalaiseen taksiin voi luottaa. Vammaisia on kuultava kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. Sopimuksen myötä vammaiset on otettava huomioon ruohonjuuritasolta korkeimpaan päätöksentekoon. Taksit tulevat ajallaan, eikä asuinpaikalla ole väliä palvelun saatavuuden näkökulmasta. Uudistettaessa taksialan lainsäädäntöä on kiinnitettävä huomio muutamaan ongelmakohtaan, jotka voivat murentaa koko järjestelmän toimivuuden. Belgia on hyvä esimerkki siitä, mitä pahimmil- laan voi tapahtua, kun taksipalvelut vapautetaan kilpailulle. Suurin ongelma näkyy kasvukeskusten ulkopuolella. Miksi Suomi vitkasteli? Suomessa on haluttu saada ensin lainsäädäntö kuntoon. Mikäli taksin haluaa, se tulee tilata edellisenä päivänä. Toinen ongelmakohta löytyy Ruotsista, jossa taksimatkan hinnan ennustaminen on hankalaa, sillä sille ei ole asetettu ylärajaa. Hintojen ennustettavuus on yksi hyvän palvelun tavaramerkki. Sääntelyn keventämisen nimissä ei saisi luopua asemapaikkavaatimuksesta, joka takaa laajan taksiverkoston ja varmistaa sen, että takseja on saatavilla koko maassa. Mikä merkitys sopimuksella on vammaisille, valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteeri Merja Heikkonen? Sopimus tarkoittaa sitä, että vammaisille taataan samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kenelle tahansa. Digitaalisuus mahdollistaa myös sen, että taksia voi tulevaisuudessa ajaa nykyistä joustavammin osa-aikaisesti. Mikäli taksilupia vapautetaan uusille yrityksille, on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kuljettaja täyttää vaadittavat kriteerit ja maksaa veronsa Suomeen. Hintatason laskeminen ei saa tapahtua harvaanasuttujen alueiden palveluiden kustannuksella. Sen tehtävänä on yleissopimuksen toimeenpanon yhteen sovittaminen eri hallinnonaloilla. 23.6. Kun Suomessa tilaa taksin, voi jo etukäteen arvioida matkan hinnan sekä luottaa palvelun laillisuuteen. Nähdäkseni taksijärjestelmämme on pääosin toimiva. Hannu Takkula europarlamentaarikko Petra Pöyliö Suoraan kysyen YK:n sopimus takaa vammaisille perus- ja ihmisoikeudet Anja Manninen YK:n vammaisyleissopimus tuli 10. Maaseudulla taksin saaminen lyhyellä varoitusajalla on käytännössä mahdotonta. Suomi allekirjoitti sopimuksen maaliskuun lopussa vuonna 2007, mutta ratifioi sen vasta nyt. 2016 13. Muun muassa kotikuntalakia, kehitysvammalakia ja yhdenvertaisuuslakia on muutettu. Joissakin maissa sopimus on hyväksytty ja into on lopahtanut eikä lainsäädäntötyöhön ole päästy käsiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettava kansallinen koordinaatiomekanismi korvaa nykyisen valtakunnallisen vammaisneuvoston. Lainsäätäjällä on valta päättää palvelutason minimistä. ke- säkuuta pitkän odotuksen jälkeen voimaan myös Suomessa
Uutiskuva 14 23.6.2016
Se sopii hyvin Venäjän talouteen perehtyneelle ekonomistille. Orpolta vapaaksi jäävän sisäministerin salkun kantajaksi ryhtyy eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko, 56. Hän korvaa paikalla Arto Satosen. Jos Anne-Mari Virolainen siirtyy Risikon paikalle varapuhemieheksi, suuren valiokunnan puheenjohtajuus vapautuisi esimerkiksi Stubbille. 23.6. Hänellä on vankka ministerikokemus sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä kunta- ja liikenneministerin tontilta. Opetusministerinä jatkaa Stubbin suosikiksi sanottu Sanni Grahn-Laasonen, 33. Eduskuntaryhmän johtoon Orpo istutti oman miehensä, Hämeen Kalle Jokisen. Siihen kuuluu myös suomalaisvenäläisen talouskomission puheenjohtajuus. Jari Laukkanen Orpon orkesteri Pentti Manninen Tuore kokoomusjohtaja , sisäministeri Petteri Orpo, 46, vaihtaa puolet kokoomuksen ministeriryhmästä. Orpo ottaa hoitoonsa puoluejohtajan pallilta pudonneen valtiovarainministeri Alexander Stubbin tehtävät. Uusin ministerikasvo on ekonomistin koulutuksen saanut Kai Mykkänen, 36, entisen kokoomuspoliitikon Jouni Mykkäsen poika. Hän nousi vuosi sitten eduskuntaan Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan paikalta. Stubbia puheenjohtajakilvassa tukenut Mykkänen saa hallituksesta sivuun joutuvan Lenita Toivakan ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkun. 2016 15
Ilmiöt Sinikka Ylitalon vetämä suomen kielen tunti jalkautui kylän raitille. Jokaiselle turvapaikanhakijalle on löytynyt paikallinen ystäväperhe, jonka kanssa tutustua kyyjärveläiseen elämänmenoon. 16 23.6.2016
Sinikka Ylitalo pyytää toistamaan perässä kukkien nimiä. . Toiminnan on määrä päättyä marraskuun loppuun mennessä. Kun tieto saavutti kyyjärveläiset, oli nopeasti pystyssä lakkauttamista vastustava adressi, ja kuva kuntalaisista ja turvapaikanhakijoista hymynaamaa esittävässä muodostelmassa levisi uutisissa. 23.6. Afganistanissa on vaarallista, en halua enää mennä takaisin sinne, hän sanoo. Nyt Kyyjärven asumisyksikkö on Maahanmuuttoviraston lakkautuslistalla. Täällä kaikki osallistuvat suomen kielen opetukseen, SPR:n palkkaama opettaja Ylitalo kertoo. Kellonajat tulevat melko sujuvasti kuin yhdestä suusta. Sijamuodot sen sijaan aiheuttavat vielä hieman ongelmia. 15-vuotias Hasina on asunut Kyyjärvellä kuusi kuukautta, eli koko sen ajan, kun Saarijärven vastaanottokeskuksen alai- nen asumisyksikkö on toiminut paikkakunnalla. Koulunkäynti Afganistanissa jäi kesken. . Yhteisön voima Kyyjärvellä toivotaan, että Maahanmuuttovirasto poimisi kotouttamistyön helmet Teksti: Liina Hauru Kuvat: Maria Seppälä Kylän raitilla on rauhallista. Yhdeksän naista katselee rehevää kukkapenkkiä kunnantalon kupeessa. 2016 17
Täällä lapset voivat nukkua rauhassa. Leikkiä lasketaan kunnioittavasti myös kulttuurieroista. Kunnanjohtaja on ehdottanut sisäministeriölle, että lakkauttamisen sijaan Kyyjärvestä tehtäisiin kokeilukulttuurin hengessä kotouttamisen pilottikunta. 1?376 asukkaan Kyyjärvi on pieni kun- ta Keski-Suomen luoteisrajalla. Jos Irakissa olisi rauhallista, ei meidän olisi tarvinnut tulla tänne. Kyyjärvi on tyypillinen suomalainen muuttotappiokunta, jossa on huoli huoltosuhteen vinoutumisesta. Ihmisten säilöminen on erikseen. Mutta jos haluamme hädänalaisia ihmisiä kotouttaa, niin hajautettu malli on parempi. Hajauttamiseen Ylitalo uskoo myös kunnan sisällä. Jos minulla olisi ollut marraskuussa mittari, jolla mitata kyyjärveläisten yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta, ja nyt mittaisin uudelleen, niin olisi ihan eri lukemat, kunnanjohtaja Eero Ylitalo kertoo. Jos viimeinen puoli vuotta pantaisiin kansiin, syntynyt suunnitelma olisi käytettävissä monessa Suomen kunnassa, Ylitalo uskoo. Avaintekijä on ollut toimiva yhteistyö vastaanottokeskuksen, kolmannen 18 23.6.2016 sektorin, yritysten sekä aktiivisten ja auttamishaluisten kuntalaisten kesken. Moni asia on myös loksahtanut on- nekkaasti kohdalleen. Kuukauden jälkeen tuntui, että pitäisi päästä töihin, kertoo Afganistanissa pitkiin työpäiviin tottunut kaivinko-. Kahdella ensimmäisellä yrittämällä he löysivät itsensä Välimeren aallokosta. . Kunnanvaltuuston toiveen mukaisesti kuntaan muutti pääasiassa perheitä, ja kunnassa oli vapaana juuri sopivia vuokra-asuntoja. Ylitalon mielestä kotouttaminen onnistuu hyvin pienissä kunnissa. . Parikymmentä miestä asuu kodinomaisissa oloissa entisen hoivakodin tiloissa. Turvallisuus ja rauhallisuus ovat asioita, joita turvapaikanhakijat osaavat arvostaa, uskoo kunnanjohtaja Ylitalo. Ainakin irakilaisen Omar Saddam Alsamarrian sanoista näin voi päätel- lä. Viime marraskuussa moni vastusti äänekkäästi vastaanottokeskuksen perustamista. Mutta kun demokratia oli puhunut, juoksuhaudat lapioitiin nopeasti umpeen ja kyyjärveläinen talkoohenki valjastettiin 70 uuden asukkaan kotouttamiseen. . Matka kulki viiden maan halki, mutta vielä vaikeampaa oli perässä matkustaneilla vaimolla ja lapsilla. Lintukodon pelättiin särkyvän. Isis jahtasi poliisina työskennellyttä miestä, joten lähteminen oli ainoa vaihtoehto. Se on kaikkein tärkeintä. Muutamassa viikossa Juha Peltolasta, Esmetullah Azimista ja Omar Saddam Alsamarrianista on tullut ystävyksiä. Turvapaikkapäätöstä odottavat perheet asuvat paikallisten naapureina kunnan vuokra-asunnoissa. Yrittäjämyönteisyyttään mainostava kunta on kuitenkin iloinen poikkeus: työpaikkoja on jopa yli oman tarpeen. Alsamarria ja Esmetullah Azimi pääsivät neljän viikon työharjoitteluun betonituotteita valmistavaan Betset Oy:hyn, joka on Kyyjärven suurin työllistäjä.
Alkuvuonna 2016 turvapaikkahakemuksen käsittely Maahanmuuttovirastossa kesti keskimäärin 160 vuorokautta eli noin puoli vuotta. arvio noin 15 800 arvio noin 10 000 . Suurimmat lähtömaat olivat Irak ja Afganistan. 30 490 212 . vastaanottokeskukset ja alaikäisyksiköt 2014 2015 2016 (* MajoituspaikaT VASTAANOTTOYKSIKÖISSÄ *) Arvioitu lukumäärä 30.5. Kokonaisarvio on työstetty aika- ja budjettipaineissa. Viralliset kotouttamistoimet koskevat myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. 3 651 . Hyviä yksiköitäkin on lakkautuslistalla, Nuutinen myöntää. . Kuluvana vuonna tulijoiden määräksi arvioidaan noin 10 000. . Hän oli kuullut, että Suomessa kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Monitaitoisia ja ahkeria työntekijöitä, kehuvat Juha Peltola ja Tarmo Pölkki. . Näitä kaikkein syvimpiä asioita pitäisi nimenomaan pystyä katsomaan. Kyyjärven kunnanvaltuusto on päättänyt 20 kuntapaikan perustamisesta myönteisen päätöksen saaville. Turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna. Keskusten lakkauttamisetkin ovat välttämättömiä. 2016 19. Käymme neuvotteluja turvapaikanhakijoiden työllistämisestä. Turvapaikanhakijat Suomessa 2014?2016 32 476 . n 23.6. Sen sijaan kuntien tai vastaanottokeskusten kokemuksia ei ole kuultu. . Myönteisen päätöksen saaneet saavat Suomesta kuntapaikan. Suomeen saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yhteensä 32 476. Paloniemi kuitenkin pelkää, että asioita tarkastellaan liian kategorisesti eikä onnistumisia oteta huomioon. Lakkautuspäätöksiä tehtäessä tarkastellaan taloudellisuuteen, toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä, Maahanmuuttoviraston kehittämispäällikkö Pekka Nuutinen kertoo. Ely-keskusten näkökulmaa oman alueen tilanteeseen on Nuutisen mukaan kysytty. Kunnat päättävät itsenäisesti kuntapaikkojen tarjoamisesta. Lähde: Maahanmuuttovirasto 106 28 2015 2016 Turvapaikanhakijat 2014 2 800 2015 2016 (* VASTAANOTTOYksiköt sis. Alkuvuoden 2016 aikana tehdyistä päätöksistä 26 prosenttia on ollut myönteisiä. 2014 . He voisivat hyvin korvata vuokratyöfirmojen kautta palkattuja kunnan ulkopuolisia työntekijöitä, Peltola sanoo. Kunnanvaltuuston jäsenenä Peltola oli vielä viime syksynä yksi kovaäänisimmistä vastaanottokeskuksen vastustajista. . Kaikki asiat eivät ole meidän tiedossamme olleet. Paloniemen mielestä nykyinen toimintatapa ei ole kaikilta osin looginen. Juuri nyt olisi aika poimia kotouttamistyön helmiä ja jalkauttaa hyviä käytäntöjä. Ratkaisut ovat kompromissi ja palapeli. Vastaanottokeskuksissa järjestetään toimintaa, joka tukee itsenäisen elämän aloittamista Suomessa. Laimea ilmapiiri on vaihtunut voimaantumiseen ja uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. mennessä ilmoitettujen lakkautusten ja paikkamäärien vähentämisten toteuduttua. Laimea ilmapiiri on vaihtunut voimaantumiseen ja uudenlaiseen yhteisöllisyyteen. neenkuljettaja Azimi, joka tuli Suomeen perheenjäseneensä kohdistuneen vainon vuoksi. On positiivista olla väärässä, hän nauraa. Hän on ohjannut työharjoittelijoita ja kuskannut perheiden lapsia kouluun. Peltola on elävä esimerkki asennemuutoksesta, jollaista kyyjärveläisläh- töisen kansanedustajan Aila Paloniemen (kesk.) mielestä tarvittaisiin koko Suomessa. Polttopullojen ja rajat kiinni -mielenilmausten sijaan olisi altistuttava kohtaamisille.
Kamppailu äänestäjien suosiosta ennen torstain äänestystä alkoi uudelleen sunnuntaina. 20 23.6.2016. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Traaginen turma. Venäjän Karjalassa Säämäjärvellä hukkui 14 lasta, kun ryhmä kesäleiriläisiä ja ohjaajia ylitti järveä myrskysäässä. Raggi edustaa protestipuolue Viiden tähden liikettä. Puolue on kasvanut muutamassa vuodessa merkittäväksi oppositiovoimaksi Italiassa. Daniel Leal-Olivas/Lehtikuva Jo Coxia muistettiin. Noin 50 henkilöä kuljettaneista aluksista kaksi kaatui ja vain yksi pääsi rantaan. Coxin kuoleman jälkeen kampanjointi EUjäsenyyden puolesta ja vastaan pantiin kolmeksi päiväksi tauolle. Retkelle lähdettiin, vaikka alueelle oli annettu myrskyvaroitus. Venäläismediat kertovat, että kesäleiri suljetaan. Poliisi on pidättänyt jo viisi leirin ohjaajaa. Iskujen sarja. Afganistanissa kuoli maanantaina ainakin 23 ihmistä kolmessa eri iskussa. Britanniassa kansalaiset osoittivat kunnioitustaan surmatulle kansanedustajalle Jo Coxille. Aamulla neljätoista nepalilaista vartijaa kuoli minibussiin tehdyssä pommiiskussa pääkaupunki Kabulissa. Toinen isku kohdistui Kabulin paikallispoliitikkoon ja tappoi yhden ihmisen. Koillis-Afganistanissa moottoripyöräpommi tappoi vilkkaalla markkinapaikalla ainakin kahdeksan ihmistä. RoomaLLE naisjohtaja. Italiassa Rooman johtoon on valittu ensimmäinen naiskaupunginjohtaja. Ennakkosuosikki, 37-vuotias juristi Virginia Raggi sai kaksi kolmasosaa äänistä ja otti voiton haastajastaan, pääministeripuolueen Roberto Giachettista
Libanonissa heitä asuu vain noin 4,5 miljoonaa, mutta maailmalla libanonilaistaustaisia on noin 9?14 miljoonaa . siis moninkertainen määrä. Osa ulkolibanonilaisista työskentelee paremman elannon perässä lyhytaikaisesti esimerkiksi Persianlahdella ja Afrikassa, mutta osa on muuttanut pysyvästi Etelä-Amerikkaan jo vuosikymmeniä sitten. Etelä-Libanonin vähäväkisissä kylissä on paljon toinen toistaan upeampia, pääasiassa tyhjillään seisovia kartanomaisia kivitaloja. Kivita- lon rakennuttaminen kotikylään on eräänlainen megapostikortti maailmalta. Muualla töissä olevat libanonilaiset ovat toivottuja kesälomavieraita. Juuri käydyissä kunnallisvaaleissa moni äänestäjä joutui tekemään satojen kilometrien äänestysmatkan äänestäessään synnyin- eikä asuinkunnassaan. Libanonilaiset ovat kiinnostavalla tavalla samaan aikaa sekä lokaali että globaali kansa. 2016 21. Ulkolibanonilaisia kannustetaan myös investoimaan kotimaahansa. Ulkolibanonilaisten äänen kuuluminen maan päätöksenteossa on yksi vaalilainsäädäntöuudistuksen kuumista kysymyksistä. Maan matkailusektori on ollut jo vuosien ajan lähialueen kriisien seurauksena alamaissa. Kotipaikkarakkautta Keskustalaiset ovat kuuluisia siitä, että kysymme vieraalta oitis, että mistäs tämä on kotoisin. Kotipaikkarakkaus yhdistää keskustalaisia ja libanonilaisia. Libanonilaiselle vieraan sukunimen ja kotikylän tietäminen auttaa paikoittamisessa jo varsin hyvin . Esillä on ollut muun muassa malli, jossa ulkolibanonilaisilla olisi oma kiintiönsä maan parlamentissa. Libanonin ulkoministeriön toimikenttää ovat ulkopolitiikan rinnalla ulkolibanonilaisten asiat. Libanonilaiset maailmalla ovat usein hyvin menestyneitä. presidentti Michel Temer on libanonilaisvanhempien lapsi. Temerin vanhempien kotikylä oli nimityksestä ylpeä, vaikka mies itse ei ole käynytkään Libanonissa kuin kahdesti. jopa niin hyvin, että kaikki eivät näitä avaintietoja halua kertoakaan jokaiselle kyselijälle. Uskonto on Libanonissa herkkä asia. Tietämällä keskustelukumppanin syntymäpaikan voi melkoisella varmuudella päätellä tämän uskonnon. Tämä on mahdollista, koska maan lukuisat eri uskontokunnat ovat keskittyneet omille alueilleen. Libanonin vaalijärjestelmäkin ylläpitää synnyin- kylän merkityksellisyyttä. rakennuttamia. Näyttävän kivitalon voi nähdä vilpittömänä kiitoksena kotikylälle tai oman menestymisen alleviivaamisena kotikyläläisten silmissä. Jo arabian alkeiskurssillani opeteltiin selvittämään, mistä kylästä keskustelukumppani on kotoisin. Ne ovat ulkomailla työskentelevien ?oman kylän poikien. Kotikylän poika hän kumminkin on! Kotiseuturakkaus omaan kylään ja laajemminkin koko kansaan ja ylpeys omasta kulttuurista on todella vahvaa, vaikka kansalaisten tyytymättömyys Libanonin valtioon on suurta. Mutta miksi pitäisikään rakastaa poliittista järjestelmää tai ruosteessa olevaa hallintoa, kun voi rakastaa suoraan oman kylän oliiviöljyä ja libanonilaista elämäntapaa? Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 23.6. Tuoretta poliittista menestymistä libanonilaistaustaiset ovat saavuttaneet esimerkiksi Brasiliassa: vt. Kesälomalle tulevat maanmiehet ja -naiset tuovat toivottua piristysruisketta hotelleihin ja ravintoloihin. Kysymyslause on tärkeä, ja se on onneksi lyhyt ja helppo: [min ayya dayya?] Keskustalainen voi tehdä keskustelukumppanin kotipaikkakunnasta joitain arvailuja
Kaikki olivat käyneet Andeilla, ampuneet suurriistaa Afrikassa ja vaeltaneet Argentiinassa. Tuona aikana maa on muuttunut merkittävästi. ??Venäjä ei ole Neuvostoliitto, vaikka joitakin neuvostotapoja ja rasitteita on säilynyt, Nyberg painottaa. Nybergin toimiessa suurlähettiläänä 2000-luvun alussa maan tunnelma oli avoin. 22 23.6.2016 Talouseliitti oli innostunut ulkomaailmasta, ja Nyberg toi useita yritysjohtajia tutustumaan Suomeen. Kun Nyberg 2008 palasi Venäjälle Suomen teollisuuden edusmiehenä, ilmapiiri oli muuttunut. Matkustusvapaus on yksi tämän ilmentymä. Finanssikriisi kuritti Venäjää ankarasti. isään, äitiin ja lapseen. ??Kohtaaminen oli hämmentävä, ei sellaista aiemmin ollut. Toisella puolella oli vain jättimäinen Meksikon lippu ja avoin tie. ??Rajaa ei voi hallita, ellei toisella puolella ole vastapuolta, jonka kanssa tehdä yhteistyötä, Nyberg kiteyttää matkan opetuksen. Suomen ja Venäjän välinen rajayhteistyö on toiminut moitteetta 50 vuotta. Maa selvisi valuuttavarantojen ja ruplan kelluttamisen avulla. ??Venäjän talouspäättäjät ovat erittäin kyvykkäitä, täysin länsimaiden veroisia. Eliitti oli jo nähnyt maailman. Neuvostoaikaan ulkomaille lähtevän perhe jäi pantiksi.. Henkilö Venäjän tuntija Rajan vuotaminen viime talvena oli paljon nähneelle suurlähettiläs René Nybergille täydellinen yllätys Teksti: Teppo Säkkinen Kuvat: Jari Laukkanen Syksyllä 2000 René Nyberg valmistautui Suomen Moskovan-lähettilään virkaan matkustamalla Rajavartioston Ilkka Laitisen kanssa Yhdysvaltain Meksikon-vastaiselle rajalle. Öljyn hinta ja arroganssi kulkivat käsi kädessä. Ylpistymistä seurasi romahdus. Maan taloustieteessä ei ole sijaa huuhaalle. Nyky-Venäjä ei Nybergin mukaan ole dikta- tuuri. ??Se on autoritäärinen, muttei totalitäärinen valtio. Venäläiset eivät ole koskaan olleet niin vapaita kuin nyt, Nyberg muistuttaa. Puolue tai hallitsija ei puutu suoraan tavallisen kansalaisen elämään. 2000-luvun Venäjä tuli tutuksi suurlähettiläänä ja Suomen teollisuuden East Officen toimitusjohtajana. Siksi Venäjältä talvipakkasilla alkanut liike pohjoisen raja-asemille oli Nybergistä niin hätkähdyttävää. Tapaus on osoitus sekä kanssakäymisen tärkeydestä että nyky-Venäjän arvaamattomuudesta. Nybergillä on perspektiiviä arvioida Venäjän kehitystä. Nuori René kouliintui diplomaatiksi 70-lu- vun komennuksilla Moskovan lähetystössä ja Leningradin konsulaatissa. Nyberg kertoo, kuinka törmäsi kävelyllä 90-luvun alun Helsingissä venäläisperheeseen
René Nybergillä on perspektiiviä arvioida Venäjän kehitystä. 23.6. 2016 23
Niin kauan kuin Suomi hallitsee ja puolustaa omaa aluettaan, se luo vakautta koko Itämeren alueelle. Tänä keväänä Nyberg osallistui neljän hengen asiantuntijaryhmään, joka laati arvion Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Nelikko matkusti pääkaupunkeihin ja illasti entisten valtionpäämiesten kanssa. Liikkumavaraa ei pidä itse kaventaa sulkemalla vaihtoehtoja pois. Yksi Nato-arvion johtopäätöksistä on, että mitä ikinä Suomi ja Ruotsi tekevätkään Naton suhteen, se kannattaa tehdä yhdessä. Suomessa on kannettu huolta, hakeeko Ruotsi omia aikojaan Naton jäseneksi. Siksi Nyberg ei niele väitettä, jonka mukaan Naton kanssa harjoittelu tekisi Suomesta Venäjän silmissä vihollisen. Tiivis yhteistyö vahvistaa Suomen omaa puolustuskykyä. Myös muut Pohjoismaat ovat tärkeitä. ??Norjalla on hyvin samankaltainen kahdenvälinen Venäjä-suhde kuin Suo-. ?Neutralitet. Kaikki oppositiossa olevat porvaripuolueet kannattavat jäsenyyttä. Nyberg ei usko Ruotsin tekevän irtiottoa. Baltian maat ja Puola kokevat turvattomuutta Venäjän voimankäytön vuoksi. Kulttuurilla ja kielitaidolla on väliä Pohjanlahden yhteyden vaalimisessa. Vielä Suomi ei ole koukussa. ??Suomen Nato-yhteistyö on poskisauhuttelua, Nyberg virnistää. Elegantimmin asian ilmaisi raportin julkaisutilaisuudessa ryhmän ranskalaisjäsen François Heisbourg. Venäjä on Suomelle pysyvä turvallisuushaaste, johon ei ole lopullista ratkaisua. Valtaa on silti keskitetty presidentille. Sitä ei voi hyväksyä. Itämeren jännittynyt tilanne on suurlähettilään mukaan heijastus Ukrainan sodasta. Taustalla on Venäjän tyytymättömyys Euroopassa kylmän sodan jälkeen muodostuneeseen turvallisuusjärjestelmään. ??Krimin miehitys oli perustavanlaatuinen rikkomus. kesäkuuta Washingtonissa kielteistä Nato-kantaansa sillä, että Ruotsin jäsenyys asettaisi painetta Suomelle. ??Jos Suomen ja Ruotsin yhteys jollakin tavalla murtuisi, se tietäisi ongelmia molemmille maille, Nyberg perustelee. Suurlähettiläs kehuu Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa-kirjan itsekriittistä otetta ja Ruotsin merkityksen korostamista. Maan puolustusministeri Peter Hultqvist perusteli 8. Vaikka lämpötila muuttuisi vain yhden asteen, olomuoto muuttuu täysin. Näin asian näkevät sekä Nato-maat että Venäjä. Nybergin mielestä on myös Suomen etu, että Nato vahvistaa Viron, Latvian ja Liettuan puolustusta. ??Eihän baltteja voi syyttää siitä, että he haluavat suojautua, Nyberg puuskahtaa. Suomi ei Nybergin mukaan ole Itämeren turvallisuudessa mikään vapaamatkustaja. Ero kumppanin ja jäsenen välillä on kuin kylmän veden ja jään. Ryhmän sisäisenä vitsinä syntyi luova vertaus Nato-suhteelle: se on kuin tupakointia. Yksi viimeaikainen esimerkki on kansalliskaartin siirtäminen presidentin alaisuuteen. ??Epävarmuus kalvaa valtaapitäviä, ja he varautuvat sisäisiin levottomuuksiin, Nyberg selittää. Vuoden 2012 tornitus, jossa Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev vaihtoivat paikkaa pääministerinä ja presidenttinä, synnytti laajaa vastustusta ja mielenosoituksia. Se järkytti maan johtoa syvästi. Venäjän johdon pahin painajainen olisi Ukrainan ja Georgian värivallankumousten kaltainen kansannousu. Venäjä on käyttänyt entisistä neuvos- tomaista termiä ?lähiulkomaat?. on edelleen vahvasti osa ruotsalaisten identiteettiä, Nyberg arvioi. Myöskään Suomen asema ei ole Ruotsille merkityksetön. Nybergin mukaan se on kaunis ilmaus etupiirin tavoittelulle. Näkemykset kuultiin niin Tukholmasta, Berliinistä kuin Moskovasta. Paasikivi kutsui kaupunkeja Suomen kohtalon kolmioksi. Raportin mukaan Nato-jäsenyys ei olisi vain tekninen jatke Suomen nykyiselle kumppanuudelle, vaan strategi- 24 23.6.2016 nen murros. Nyberg kuitenkin toppuuttelee niitä, joiden mielestä jäsenyys olisi patenttiratkaisu Suomen suojaksi. ??Venäjä on Suomelle pysyvä turvallisuushaaste, johon ei ole lopullista ratkaisua. Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä on Nybergin mukaan Suomelle tärkeä työkalu hallita Venäjä-suhdetta. Hän viittaa HBL:n kirjeenvaihtajan Anna-Lena Laurénin lohkaisuun, että ruotsalaiset ovat enemmän tuohtuneita ja suomalaiset enemmän huolestuneita Venäjästä. ??Ruotsin seuraavat vaalit käydään taloudesta, ei Nato-jäsenyydestä
Saatava jäi pikkupojalta perimättä, mutta isän tuki Kekkoselle vaikutti Nybergin maailmankuvaan ja sytytti kiinnostuksen ulkopolitiikkaan. Toinen syy on 70-luvun avainkokemus Leningradissa. Hän pakenee Alcatrazin vankilasaarelta uimalla. ??Lähtö on vuoroveden vuoksi aamukuudelta. Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä on René Nybergin mukaan Suomelle tärkeä työkalu hallita Venäjä-suhdetta. mella. Asioita piti hoitaa, ja naapurin kanssa oli pärjättävä. Oivallus pätee myös nyky-Venäjään. Nyberg täytti helmikuussa 70 vuotta. Suurlähettiläs aikoo vielä juhlistaa tasavuosia, mutta suunnitelma ei ole tavanomaisimmasta päästä. 2016 25. Uintimatkaa mantereelle kertyy puolitoista mailia. Uintitapahtuma järjestetään Yhdysvaltain San Franciscossa elokuussa. Merivesi on lämpimillään 16-asteista. René Nyberg on harrastanut uintia nuoruudestaan lähtien. Meillä on pitkä maaraja, heillä taas meriraja, joka luo tarpeen kanssakäymiselle. Pilke silmäkulmassa Nyberg luonneh- tii itseään kekkoslaiseksi. n 23.6. Nuori varakonsuli toimi kaupungissa opiskelevien suomalaisten kanssa, joista suuri osa oli intomielisiä stalinisteja. ??Toiset rakastivat ja toiset inhosivat Neuvostoliittoa, mutta meidän muiden piti tehdä töitä. Hyppy kylmään veteen on tuttua. Se on peruja isältä Bruno Nybergiltä, joka tempautui Suomen painonnostoliiton puheenjohtajana urheilupolitiikkaan. Vuonna 1956 Bruno allekirjoitti Urho Kekkosen presidentiksi valitsemista tukevan urheilumiesten addressin ja sai teollaan katkeria vastustajia. Kymmenvuotias René löi talonmiehen kanssa viisi markkaa vetoa, että Kekkonen voittaa
Ruonlaitto oli aikaisemmin raskasta ja aikaavievää työtä. Nykyään ihmiset eivät ehdi viettää tuntikausia lieden ääressä, Helena Lahdenperä toteaa. 26 23.6.2016. Reportaasi
Kun sokeria ei saanut, keitettiin siirappia perunajauhoista, jotka nekin oli ensin itse valmistettu. ??Kesällä piti huolehtia, että talvella on, mistä ottaa, Ollila toteaa. Toiset ovat kokeneet samat asiat, vaikka nuorempia ovatkin. ??Pakastimen tulo oli valtava muutos, Lahdenperä huomauttaa väliin. Siihen saakka syötiin sesongin mukaan. Nykyajan ihmiset eivät voi ymmärtää, minkälaisesta köyhyydestä on lähdetty, Ollila huokaa. Jo 13-vuotiaana hän huolehti perheensä ruokahuollosta, leipoi kerran viikossa ison hapanleipätaikinan ja keitteli velliä nuoremmille sisaruksille. Puolukat olivat olennainen osa ruokavaliota. 2016 27. Kalaa nautittiin siellä, missä oli vesiä. Pötyä pöytään Suomalainen ruokakulttuuri on muutamassa vuosikymmenessä käynyt läpi ison muutoksen. Kun ennen elettiin vellillä, nyt keittiöissä kiehuu koko maailma. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ ??Tämä kansa on elänyt puurolla, vellillä ja leivällä, tokaisee Leena Ollila, 91, painokkaasti. Pöydän ympärillä istuu liuta naisia, jotka ovat elämässään hämmentäneet paljon patoja ja kattiloita, ruokkineet monia nälkäisiä suita. Kotona ja naapurissa, kouluissa ja pidoissa. Ollila on pitkän linjan pitokokki. Kotikeittiöissä ja ravintoloissa kiehuu nykyään koko maailma. Kehitys on tapahtunut nopeassa tahdissa. Tai siltä meistä tuntuu. Niitä kerättiin pari sataa litraa joka syksy. Ei tullut keripukkia, vaikka ruokaympyrä oli kovin yksinkertainen ja väritön. ??Terveinä pysyttiin, Ollilla vieläkin hieman hämmästelee. Kalaa pyydettiin ja suolattiin talven varalle. Jouluksi teurastettiin sika. Ruokakulttuurin muutosta pidetään helposti nimenomaan nykyajalle tunnusomaisena piirteenä. Tutkija Merja Sillanpään mukaan ruokakulttuurin muuttuminen on kuitenkin ollut yksi ihmisen evoluution päätekijä. Muutokset eivät tosin ole olleet kovin nopeita, ja ne ovat usein liittyneet muuhunkin kulttuuriseen muutokseen. 23.6. Helena Lahdenperä ProAgria Oulun ruoka- ja kotitalousasiantuntija. Marketta Keränen ja Anna-Liisa Pottala ovat tehneet uransa isossa laitoskeittiössä, ja Heleena Nuolioja-Saksion elämäntyönä oli vuosikymmenten ajan opettaa ammattikoulussa uutta ruoantekijäpolvea. Lautasilla höyryävät kanaviillokki ja perunat, makaronilaatikko ja nokkosletut. Niiden tarkoitus on virittää keskustelua suomalaisen ruokakulttuurin muutoksesta, mutta aluksi muistot ovat vielä niitä kauempana. Ajassa, jolloin jokapäiväinen leipä hankittiin otsa hiessä eikä vatsa uurastuksesta huolimatta aina tullut täyteen. ??Kaikesta oli pula. Riistaa taloissa, joissa oli metsästäjiä. Naiset toteavat suomalaisen ruokalautasen käyneen läpi melkoisen muutoksen muutamassa vuosikymmenessä. Raaka-aineet, mausteet ja värit ovat monipuolistuneet huimasti
Leena Ollila, Helena Lahdenperä, Marketta Keränen, Heleena Nuolioja-Saksio ja Anna-Liisa Pottala ovat alan ammattilaisina seuranneet läheltä ruokakulttuurin kehittymistä pula-ajasta yltäkylläiseen nykyaikaan. Ruoka herättää isoja intohimoja. Ruokahävikki on huolestuttavan suurta. Hyvin nopeasti opimme pitämään itsestäänselvyytenä sitä, että tuoretta salaattia voi syödä koko vuoden, Mäkelä huomauttaa. Aiemmin tuoreita vihanneksia sai kesällä, eikä välttämättä silloinkaan, ellei kasvattanut itse. Samalla, kun ruuan tarjonta on lisääntynyt, sen hankkimiseen hupeneva osa kuluttajan kokonaistuloista on selvästi pienentynyt. Siitäkö johtuu, että ruuan arvostus on laskenut. Sel- laistakin on väitetty, ettei Suomessa mitään ruokakulttuuria edes ole ja että vähäinenkin perintömme on hukkunut pikaruuan tulvaan. Tätä ei allekirjoita ainakaan Helsingin yliopiston ruokaprofessori Johanna Mäkelä. ??Ajatus siitä, ettei ruokakulttuuria olisi, on aivan mahdoton, hän puuskahtaa. Ruokakulttuurin määrittelee Mäkelän mukaan se, mitä, milloin ja kenen kanssa ihmiset syövät. Siihen vaikuttavat ainakin maantieteeseen, politiikkaan ja kulttuuriin liittyvät asiat. ??On tiettyjä makuyhdistelmiä ja tapoja valmistaa ruokaa. Usein on myös ruokia, joihin sisältyy syviä merkityksiä, Mäkelä toteaa. Suomalaiset ovat esimerkiksi ehdottomasti ruisleipää syövä kansa. Maitoa ei näillä leveysasteilla ole aina juotu, mutta nykyään maitotuotteet ovat merkittävä osa suomalaista ruokakulttuuria. Sille ominaisia raaka-aineita ovat myös metsän antimet marjoineen ja sienineen, meri- ja järvikalat sekä riista. Samoin juurekset kuten lanttu, porkkana, punajuuri, peruna ja sipuli muodostavat tärkeän suomalaisen ruokakulttuurin tukijalan. Myös kahvinjuonti ja siihen liittyvät erityispiirteet yhdistävät suomalaisia. Suomalainen ruokakulttuuri ylipää- tään on ollut pitkään varsin yhtenäinen, eikä eroja maan osien välillä ole ollut kovinkaan paljon. Erot ovat sen sijaan näkyneet yhteiskuntaluokkien välillä. Samaan aikaan kun köyhän töllin väki jykersi pettuleipää, säätyläiskodeissa 28 23.6.2016 herkuteltiin ranskalaisen mallin mukaisilla leivoksilla. Kaupoissa alkoi olla voita, sokeria ja vaaleita jauhoja ja ihmisillä rahaa ostaa niitä. Valikoimat erityisesti kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoilla ovat laajentuneet jatkuvasti näihin päiviin saakka. ??Ruukkusalaatti esimerkiksi on vallankumouksellinen tuote. On varaa olla syömättä, Mäkelä sanoo. Ruokavalioiden taustalla on paitsi sairauksia, myös ideologisia ja hyvinvointiin liittyviä perusteluja. ??Nykyään ruokakeskustelussa on aina kyse myös terveellisyydestä, Mäkelä toteaa. Samoin eettisyyden, ekologisuuden ja vastuullisuuden korostaminen ovat tulleet osaksi ruokakulttuuria Toinen iso muutoksen kaari liittyy it- se tehdyn ja valmisruokien tai ainakin puolivalmisteiden käyttöön. ??Nykyään ei ammattikeittiössäkään tarvita kuin hyvät ranteet, että pystyy pusseja aukomaan, nauraa Pottala kanaviillokkinsa ääressä. Hän ja kollega Keränen muistavat, että vielä 1970-luvun lopulla ison sairaalan kylmiössä roikkuivat kokonaiset naudan ruhot. ??Saattoi olla neljäkin elukkaa kerrallaan, Pottala päivittelee. 2 500 ruoka-annoksen valmistaminen aloitettiin kirvein ja sahoin, kun piti saada ruhot käyttäjäystävällisempään muotoon. Nyt suurtalouskeittiöihin tulee lähes kaikki valmiina tai puolivalmiina. Sama ilmiö näkyy kotiliesien äärellä. ??Aiemmin tehtiin itse, mutta enää monikaan ei osaa, naiset toteavat.. Enemmän puhutaan siitä, mitä ei syödä kuin siitä, mitä syödään. ??Valintojen tekemisen mahdollisuus kertoo vaurastumisesta. Lapsille sanottiin, että leipävarras nousee ulottumattomiin, jos ruuasta juonittelee, Ollila muistelee. Raaka-aineita oli ennen ehkä vähän, mutta ne olivat lähiruokaa ja luomua. Sitä, mitä nyt kovasti arvostetaan. ??Kaupungistumisen, teollistumisen ja kansainvälistymisen myötä ruuan alkuperä on alkanut kiinnostaa ihmisiä enemmän 2000-luvulla, Mäkelä sanoo. Syömiseen liittyy nykyään valtavasti valintoja. Joka maankolkalla oli toki omat painotuksensa. Suomalaisen ruokakulttuurin joustavuudesta kertoo jo se, miten evakoiden asuttaminen ympäri maata teki karjalanpiirakoista ja karjalanpaistista koko kansan yhteistä omaisuutta. Mäkelän mukaan ruokakulttuurin dramaattisin muutos 1950-luvulta tähän päivään liittyy juuri yhteiskunnan vaurastumiseen. Vuonna 1954 päättyi säännöstely. Asia on kiinnittänyt jopa lainsäätäjän huomion. ??Ennen ruokaa kunnioitettiin
2016 29. Kanaviillokkia 1970-luvulla ? Broileri räpisteli suomalaiseen ruokapöytään 1970-luvulla. Siihen asti siipikarjaa oli syöty lähinnä Etelä-Suomessa. ? Osasyy oli pakasteiden yleistyminen. Kokonaisia broilereita myytiin kauppojen pakastealtaista. ? Peruna piti 1970-luvulla vielä pintansa yleisimpänä lisäkkeenä. ? Vaurastumisen myötä perunan kulutus laski jyrkästi 1950-luvulta 1970-luvulle pastan ja riisin vallatessa alaa. ? Maidon asema ruokajuomana on säilynyt vahvana. 23.6
Kansainvälisyyttä ja kasviksia 2010-luvulla ? Kasvisten käyttö on lisääntynyt ja tullut itsestäänselväksi osaksi ruoanlaittoa. Jos kanaviillokkia piti keittää tuntikausia, vokki valmistuu varttitunnissa. ? Maidon ruokajuomana korvaa yhä useammin vesi, mehu tai virvoitusjuomat. Lähde: www.siipi.net 30 23.6.2016. Suomalainen keittiö on myös kansainvälistynyt. ? Broileirin kulutus on kasvanut huimasti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2015 sitä syötiin Suomessa lähes 110 miljoonaa kiloa, toiseksi eniten sianlihan jälkeen. ? Yksi syy on valmiiden suikaleiden helppo ja nopea käyttö
Hän harrastaa metsästystä, joten riistaruuat kuuluvat suosikkeihin. ei jätä kylmäksi. ??Ruokaa ei voi ohittaa. Valmiit suikaleet halutaan itse käännellä pannulla kypsiksi. Yhtäältä ruoanlaitto harrastuksena on saanut nostetta. 2016 31. Siitä pitävät niin lapset kuin aikuisetkin, Lahdenperä toteaa. Lihakeittokin listalla on. Jos aina syödään samanlaisia ruokia, homma kuolee pystyyn. n Lähteenä on käytetty Merja Sillanpään teosta Happamasta makeaan . Osa nuorista on innostunut ruuanlaitosta, mutta moni tyytyy kiireen vuoksi eineksiin. Sonja Hautala on laittanut ruokaa pienen ikänsä. Oranssinkeltaista tyrnikiisseliä pehmentää kermavaahtonokare. Ruokamuistot ovat heränneet. ??Tuppipotut ja läskisoosi, sen parempaa ei ole, Ollila sanoo. Helena Nuolioja-Saksion silmät loistavat kun hän muistelee juhannusjuustoa ja äitinsä ohrarieskaa. ??Sellaista ei enää saa. Niin, ruokakulttuuri muuttuu väistämättä koko ajan, herättää mielihyvää ja mielipahaa . On teollisesti tuotettuja, käsin tehtyjä ja vieläpä itse tehtyjä. paikkakunnasta riippuen. Kastikkeet ovat korvautuneet höystöillä. Television kokkiohjelmat, ruokakirjojen ja -lehtien suosio ovat osa tätä ilmiötä. Moni satsaa ruuanlaittoon viikonloppuisin ja lomilla. Mutta niin olivat ennenkin pyhä- ja arkiruuat erikseen. Sitä paitsi liemeen sulaneet rustot tekevät hyvää ihmisten luustolle, Nuolioja-Saksio uskoo. Naiset toteavat ruokakulttuurin muutoksessa olevan paljon hyvääkin. ??Huonoa on se, että maku tulee jostain natriumglutamaatista, NuoliojaSaksio täsmentää. Professori Mäkelän mielestä jokai- nen sukupolvi on oikeutettu tekemään oman tulkintansa suomalaisesta ruokakulttuurista. ??Muuten se ei säily. Toisaalta tulevaisuutta rakennettaessa on ymmärrettävä menneisyyttä. Tutkijana hän on seurannut kiinnostuneena karjalanpiirakkapostimerkin aiheuttamaa keskustelua. Pahennusta herätti se, että merkkiin oli kuvattu eineskarjalanpiirakoita. ??Karjalanpiirakka on esimerkki ruokakulttuurin monenlaisista tulkinnoista. Poikaystävä Jaakko Sangi pääsee usein koemaistajaksi. Jos ovat ehkä taidot rapistuneet, teollis- tuminen on tuonut myös paljon hyvää. Ennen työ keittiössä oli raskasta ja aikaa vievää. ??Ilman kotitaloustöiden helpottumista naiset eivät olisi päässeet työelämään, Lahdenperä huomauttaa. Suuri osa ihmisistä tekee silti ruuan ainakin osittain kotona. Kaikilla niillä on oma paikkansa ja merkityksensä. Mäkelän mukaan suomalainen ruokakulttuuri ei ole huonossa jamassa. Viimeisten 10?15 vuoden aikana se on päinvastoin saanut uutta nostetta. Hän uskoo, että ruoka voi olla seuraava suomalainen huippuvientituote. ??Meillä on fiksu ja luova 2010-luvun versio ruokakulttuurista, jossa näkyy arktinen ulottuvuus ja korostetaan luonnonoloja. Suomessa on paljon sellaista, jota voi pää pystyssä viedä muuallekin. Maa- ja kotitalousnaiset ovat päässeet jälkiruokaan. Tilliliha, kanaviillokki, maksakastike, veriruoat ja jopa hernekeitto loistavat poissaolollaan . Se on tosiseikka, jos aikoo pysyä hengissä, Mäkelä summaa. Suomalaisen ruokaja tapakulttuurin kehitys. 23.6. Se on konkreettinen osoitus kansainvälisyyden ja kasvisten soluttautumisesta luontevaksi osaksi suomalaista ruokakulttuuria. Hautalan kokemuksen mukaan iso osa nuorista tyytyy eineksiin. ??Usein on kiire, eivätkä kaikki ehkä osaakaan, hän miettii. Osa on kiinnostunut kokkaamisesta, mutta saattaa silti hyvillä mielin nauttia helppoja valmisruokia. ??Valmisruoka voi tulla halvemmaksi- kin kuin itse oikeista raaka-aineista tehty, Hautala huomauttaa. Ruokakulttuurin muutokseen sisältyy huoli sen häviämisestä. Perinteiset ruuat korvautuvat uusilla, oudoilla ja siksi vähän epämääräisiltä tuntuvilla ruuilla. Kouluruokalistoja tutkailemalla voi havaita, että ruokalajeja on häipynyt unholaan. Mutta. ??Enää ei saa missään kunnon lihakeittoa, kun kaupat eivät myy luita, Nuolioja-Saksio harmittelee. Muut pöydän äärellä nyökyttelevät. ??Pitkään haudutettu liemi on taivaallisen makuista. Silti uusista kouluruokalistoista löytyy tuttuakin, esimerkiksi makaronilaatikko. ??Makaronin voittokulku on jatkunut pitkään. Sunnuntaina herkuteltiin esimerkiksi lihapullilla ja riisipuurolla kiisselin kera. Julkkiskokit ja ruoanlaittohypetys ovat saaneet monet nuoret kiinnostumaan kokin urasta. Sen on huomannut Oulun seudun ammattiopiston Myllytullin yksikössä alaa opiskeleva Sonja Hautala. ??Moni haluaa à la carte -kokiksi, vaikka enemmän työmahdollisuuksia on suurtalouskeittiöissä, hän toteaa. Hautala valmistaa pannussa kanakasvisvokkia
Luonnossa kokeminen alkaa jokaisen ulkorappusilta. Seppo ja Irma Vuokko joutuivat muuttamaan muutama vuosi sitten, kun silloisen talon tontti kävi liian pieneksi. Nykyinen tontti käsittää myös ketoalueen, lammikon ja metsää. 32 23.6.2016
Ideologiana on suosia kasveja niissä paikoissa, joissa ne luontaisesti viihtyvät. Tontilta löytyy myös 20 vuotta vanha koivikko, jonka nopeaa kasvua Vuokko ihailee ja kertoo harventamalla saaneensa sieltä jo polttopuita. 23.6. Ydin siinä on kotimaisten puulajien käyttö, kun metsää uusitaan. Heinäkuulle tyypillisiä kasveja ja hyönteisiä ei ole vielä näkynyt, Vuokko rauhoittelee. Monet luontokappaleet elävät oman sisäisen kalenterinsa mukaan. Vuokon asiantuntemusta on käytetty myös näissä piireissä, ja hän on vetänyt muutamia kursseja. ??Itse en hirveästi perusta villivihanneksista. Se käsittelee eteläkarjalaista luontoa ja nostaa esille tälle seutukunnalle huomionarvoisia kohteita ja asioita, Vuokko kertoo. Päiväntasaajan eteläpuolelta Suomeen saapuvilla muuttolinnuilla ei ole hajuakaan, onko täällä kevät aikaisessa vai ei. ??Siihen suuntaan olemme menossa, että kevät tulee aina aikaisemmin ja syksy jatkuu myöhempään. Se voi olla voikukan kukintojen ihastelemista tai hanhien muuton havainnointia, Vuokko kuvailee. Luonnossa ei tarvitse suorittaa. Viime talvena Vuokko sai Vuoden metsäteko -palkinnon Metsänhoitajaliitolta. Perusteluina on Vuokon rooli sillanrakentajana metsäalan ja luonnonsuojelun välillä. ??Ajatukseni eivät paljoa poikkea virallisesta suomalaisesta metsänhoidon linjasta, sehän on maailman parasta. Luontoiltaa tehtiin 32 vuotta samalla porukalla vuo- teen 2007. Tällä hetkellä trendiksi nousseet villivihannekset saavat väkeä pihoille ja pientareille ihmettelemään, mitä kaikkea sitä voikaan suuhunsa napsia. Ohjelma jatkui, mutta uusin tekijöin. Vuokko on opettanut metsäalan ammattilaisia parikymmentä vuotta. Kirjan kuvaa Jussi Lauri Lajunen. Vuokko vetää satunnaisesti myös kasviretkiä lähiseuduilla. ??En sinällään opeta tunnistamista, vaan kerron kasveista kaikenlaista, vaikka siitä, miten niitä voi käyttää. Ja onhan joistakin kasveista jopa kaskuja kerrottavana. Ihmisten kiinnostus kasveja kohtaan elää aaltoliikettä. Lisäksi metsänhoidossa toteutetaan arvokkaiden elinympäristöjen huomioiminen. Vuokko asuu vaimonsa Irman kanssa 2,5 hehtaarin mäkisellä tontilla. Ruohonleikkuria käytetään harkiten. On kasvihuone, kasvimaat, perennoja, pensaita ja iso ketoalue. Elämä Luonto on kokemista Kasvitieteilijä Seppo Vuokko tietää rysäyksellä tulleen kesän tasaantuvan. Vuokko on myös tuottoisa kirjailija, jonka tuorein eepos Latva pilviä piirtää näki päivänvalon toukokuun lopulla. ??Se käsittelee puuta elävänä olentona, siis puun elämää ja kavereita, Vuokko kuvailee. ??Seuraava on jo työn alla. Koko kesän ajaksi riittää ihastelemista. Kuva ja teksti: Päivi Vento Kasvitieteilijä Seppo Vuokko sanoo viihtyvänsä luonnon keskellä kaikkialla, saaristosta Lappiin tai soilta mäntykankaalle. Niiden makua kehutaan liki hurmoksellisesti. Viime vuodet häntä on työllistänyt luonnosta kirjoittaminen lehtiin ja erilaisiin julkaisuihin. 2016 33. Etelä-Karjalan leveysasteella kuulee ihmisten huokailevan, että kesä on jo kukittu, ?mitään ei ole jäänyt heinäja elokuulle?. ??Kyllä se tästä tasaantuu. Luonto muuttuu sen mukana. Seppo Vuokon suomalaiset tunte- vat edelleenkin Luontoilta-lähetyksen kasviasiantuntijana. Olen joitakin kokeillut ja voin sanoa, että kyllähän niihin makua öljyllä ja valkosipulilla saa. Maitohorsman kevätversojen vertaa- minen parsaan kyllä on puhdasta liioittelua, Vuokko naurahtaa. Mutta näkee Vuokko villivihannesbuumissa hyvääkin: se saa ihmisiä luontoon. ??Ei minua huolestuta se, että ihmiset eivät enää tunne kasveja, vaan se, että ihmiset vieraantuvat luonnosta. Monipuolinen luontosuhde on tärkeä, luonnossa kokeminen, joka alkaa jokaisen ulkorappusilta. Luonto on yhtä kiinnostavaa Suomessa kuin ulkomaillakin. ??No, Saharassa en ehkä viihtyisi, Vuokko älyää. Etelä-Karjalassa Savitaipaleella viihtyisässä tuvassa maistuvat mustikat ja jäätelö, vaikka touko-kesäkuun vaihteen hellelukemat ovat muisto vain ja ulkona on pidettävä taas takkia päällä. Talvet lämpenevät, mikä on tietty uhka, mutta esimerkiksi viime talvesta alkuperäiskasvimme selvisivät hyvin. Ilmasto on muuten muuttunut aina, hitaasti ja varmasti
Ne ovat piirtyneet ihmisten mieliin muun muassa kansallisromanttisen ajan tunnettujen taidemaalausten ansiosta. Akseli Gallen-Kallelan Paanajärven paimenpoika kutsuu karjaa tuohitorvellaan, ja Eero Järnefeltin. Silloin mäihä on jo kuivunut, eikä tuohi enää irtoa koivusta yhtä sutjakkaasti. Oikea kiskonta-aika . Erkki Pekkarinen tuohipuvussaan. Veli Granö Kulttuuri Juhannuksena alkaa hyvä mäihä Tuohi oli entisaikojen suomalaisille jokapäiväinen materiaali Teksti: Annukka Kaarela Jos vanhaa suomalaista kansanviisautta on uskomi- nen, ensi viikolla alkaa hyvä mäihä. Juhannuksesta heinäkuun loppuun ulottuvaa ajanjaksoa on perinteisesti pidetty parhaina viikkoina tuohen kiskontaan. hyvä mäihä . Ajanjakson katsottiin jatkuvan 25. Silloin puun ja kuoren välissä virtaava mahla alkaa sitkistyä mäihäksi ja tuohi irtoaa koivusta herkimmin. Vanha kansa kutsui juhannukselta alkavia tuohenkiskontaviikkoja tuohikuuksi. Koivun ulkokuorta eli tuohta käytettiin muun muassa ruoan säilytyksessä, kattojen rakennusaineena ja ikkunoiden eristeenä. Näihin tarkoituksiin se sopiikin erinomaisesti, sillä tuohi on hajutonta ja mautonta, bakteereja hylkivää, vesitiivistä sekä kuumaa ja kylmää eristävää. Siitä valmistettiin tarvikkeet, jotka sittemmin on tehty paperista tai pahvista, nahasta, pellistä tai muovista. Kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta on tallentanut tuohen käytön kulttuurihistoriaa toukokuussa ilmes- 34 23.6.2016 tyneeseen kirjaansa Ylimuistoinen tuohi (Maahenki). Edellinen aihetta käsitellyt kirja oli peräisin 1950-luvulta, joten päivityksen tarvetta oli. Rannan mukaan koivu oli luontaistaloudessa eläneille pohjoisen ihmisille äitipuu, jota ilman ei olisi tultu toimeen. Pula-aikoina tuohi kelpasi jopa leipäjauhon korvikkeeksi. Nykysuomalaisille tutuimpia tuohiesineitä ovat kontit, virsut ja torvet. Sen antimet osattiin hyödyntää juuresta latvaan. heinäkuuta vietettävään Jaakon päivään asti. oli entisaikojen suomalaisille tärkeä tieto, sillä tuohi oli heille jokapäiväinen materiaali
Varsinkin pitkään kestäneen asemasodan vuosina rintamasotilaiden käsissä syntyi yhtä jos toista tuohesta. 1900-luvun lopulta lähtien tuohiosaamista on elvytetty Suomessa erilaisin projektein. Edelleenkin puhutaan ?tuohen käärimisestä?, kun tarkoitetaan rahan ansaitsemista. Rahaton taas on ?puilla paljailla. Nuoret antoivat toisilleen tuohisormuksia, ja näppärimmät askartelivat tuohesta kaulanauhoja. Tuohitöistä ylijääneet jätesuikaleetkaan eivät jääneet hyödyntämättä. maillaan. Ilman sitä olisi elämä pohjoisen ankarissa oloissa ollut vieläkin vaikeampaa. Koivun ja tuohen tärkeydestä kertoo sekin, että molemmat sanat ovat ikivanhaa perua. SA-kuva SLR Jenni Tieaho Koivun antimet osattiin hyödyntää juuresta latvaan. Raatajat rahanalaiset -maalauksen nokikasvoinen tyttö puurtaa kaskipellolla suorakuteiset virsut eli lötöt jaloissaan. Mutta on tuohta käytetty myös koristautumiseen ja huvitteluun. Niistä tehtiin siivousvälineitä, sytykkeitä ja huussiin pyyhkimiä. Rannan mukaan tuohen merkitys alkoi vähentyä 1800-luvulla, kun muita materiaaleja tuli saataville. Myöhemmin tuohen käyttöä pyrittiin myös tietoisesti rajoittamaan, koska koivuja haluttiin säästää vanerin tekoa varten. Tuohen kiskonta ei ollut eikä ole edelleenkään jokamiehenoikeus, vaan sen ottoon tarvitaan maanomistajan lupa. Lehdissä kampanjoitiin myös tuohisten mämmiropeiden valmistamisen ja käytön lopettamiseksi. Sota-aikana tuohitaidot olivat jälleen tarpeen, kun käyttöesineistä tuli pulaa. Niihin liittyy myös lukemattomia sananlaskuja, arvoituksia ja kansanviisauksia, joista monet elävät suomen kielessä edelleen. Osa sanonnoista viittaa tuohen asemaan yhtenä Ruotsin valtion veronkantovälineenä. 2016 35. kuin kasvava koivu, josta taitamaton kiskoja on riipinyt tuohen. Sirkka-Liisa Ranta: Ylimuistoinen tuohi. Käytön kulttuurihistoriaa. Tuohesta on tullut varteenotettava materiaali myös monille ITE-taiteilijoille ja nykymuotoilijoille. Sirkka-Liisa Rannan kirja opettaa katsomaan valko- takkista kansallispuutamme uusin silmin. Kun koivua alettiin tarvita vaneriksi, maanomistajat ryhtyivät muistuttelemaan tuohenkiskojia luvanvaraisuudesta. Esimerkiksi Suomenmaan edeltäjässä Liitossa julkaistiin vuonna 1910 ilmoitus, jossa kalajokelainen metsänomistaja kielsi 200 markan sakon uhalla ?kenenkään tuohia kiskomasta ja puita wioittamasta. Maahenki, 231 s. 23.6
Jalkapallo sai myös melkoisen ärhäkkänä tunnetun taisteluparin, perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin ja vasemmistoliiton ex-pomon Paavo Arhinmäen, saman pöydän ääreen. Aikakauslehti Raymondin jutun pihvinä oli puhua jalkapallosta hyvässä hengessä, ja koko spektaakkeli oli otsikoitu ?Kaverit?. Videohaastattelussa Soini kertoo pelanneensa aikoinaan vasemmalla laidalla. ??Sehän sopi minulle ihan hyvin. Päin vastoin kansanedustajien ja puolueiden kannattaa huokaista helpotuksesta. Niin värikkäitä ilmentymiä poliittinen kulttuuri saa jatkuvasti. Miten kävisikään, jos Yle ottaisi sisältöjen suunnittelussa huomioon vain sivistysnäkökohdat. Kulttuurinen moninaisuus korostuu erityisesti juhlapäivien vietossa. Sen takia sinä olet siellä ollut niin pitkään, Soini jatkaa. Melko kaverillista.. Apollon Tietäjät Teksti: Juhani Ojalehto, Liina Hauru, Henna Lammi Salatut saunapuut Cityvihreistä arvoistaan ja poliittisesta aktiivisuudestaan tunnetut TV-kasvot Antero Vartia ja Jasper Pääkkönen markkinoivat Helsinkiin rakennuttamaansa saunaa leveästi kotimaisella puulla. Lehtien annettiin kertoa muun muassa, että kansanedustaja ja kalamies kävivät itse omakätisesti moottorisahalla kaatamassa petäjiä Savon sydämestä. Kaksikon mukaan hankkeen ideana oli kotimaisen pienpuun kestävä käyttö sekä se, että puutavara voidaan jäljittää valmiista tuotteesta aina kasvupaikkaan asti. Ja sehän jäljitettiin. Kun sauna valmistui, Maaseudun Tulevaisuus paljasti, etteivät puut olleetkaan Pieksämäeltä, vaan Venäjältä ja yritykseltä, jota on syytetty metsien kestämättömästä hakkuusta. Muistavatko näyttelijämiehet enää mitään taustastaan Salatut elämät -TV-sarjassa? Salat tuppasivat aina tulemaan julki Pihlajakadullakin. Osa perussuomalaisista kansanedustajista juhli poliittista voittoa viime viikolla, kun parlamentaarisen työryhmän linjauksia Yleisradion tulevaisuudesta esiteltiin julkisuuteen. Yle-laista tulee poistumaan maininta monikulttuurisuuden tukemisesta. Osa perussuomalaisista oli kuitenkin pettyneitä, sillä monikulttuurisuus korvattiin sanayhdistelmällä kulttuurinen moninaisuus. 36 23.6.2016 Pettymykseen ei pitäisi olla aihetta. Se oli parempi kuin ei mitään, Soini perustelee ja Arhinmäki virnistää vieressä. Ulkoministeri ei tosin malta pitää kieltään kurissa. ??Maaliinhan laitetaan aina hitain ja tyhmin mies. Ihmisillä on usein vahva näkemys siitä, mikä on oikea tapa viettää kulloistakin juhlaa. Kulttuurinen moninaisuus kattaa onneksi kaiken samppanjakuplasta vahvojen oluiden maisteluun aamuseitsemältä. Ranskassa ovat menossa kauan odotetut jalkapallon EM- kisat
Puoluekokous oli onnistunut. Valmistaudumme kuntavaaleihin, periaateohjelmatyön jalkauttamiseen sekä presidenttiehdokas Matti Vanhasen Ulkopolitiikkaa yhdessä -kiertueeseen. Minut on otettu toimistolla lämpimästi vastaan. Edeltäjäni jätettyä kirjaimellisesti puhtaan työpöydän on hyvä lähteä rakentamaan alkanutta kaksivuotiskautta. Haluan kiittää Timo Laanista työstä puolueen eteen. Meidät tapaa kuitenkin monissa kesätapahtumissa ympäri Suomen. Tarkoituksena on pohtia niitä globaaleja ja kansallisia muutosilmiöitä ja kysymyksiä, jotka Seinäjoen puoluekokouksessa esiteltiin. Tarvitsemme tähän työhön myös puolueemme ulkopuolisia toimijoi- ta, esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, esittämään näkemyksiään. Pääsin hyppäämään suoraan liikkuvaan junaan, joka on täynnä asiantuntijoita. Perjantaina 55 jäsentä kutsuttiin puolueen kunniajäseniksi. 2016 37. Sillä silloin, kun ihmiset haastavat omaa ja toistensa ajattelua, voidaan todella puhua kansanliikkeestä, jossa valta kulkee alhaalta ylöspäin. Kuntavaalit on toinen puolueen näytönpaikka. Kattavat ja monipuoliset ehdokaslistat takaavat vaalimenestyksen. Ehdokashankinta ja vaalityö tehdään kunnissa, ja piirihallitukset huolehtivat, että kunnallisjärjestöissä on nimetty vaaleista vastaavat henkilöt. Puoluetoimisto huolehtii kuntavaalikouluttajien kouluttamisesta, puolueen vaaliohjelman valmistelusta sekä kampanjan yleisilmeestä. Alkuvuoden puoluetoiminta huipentui kaksi viikkoa sitten Seinäjoelle. Samalla se muistuttaa, että sivistysliikkeen on tehtävä töitä Suomen eteen entistä tarmokkaammin. Puoluetoimistossa tulevan syksyn suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Tämä joukko edustaa niitä tuhansia aktiiveja, jotka ovat vuosia tehneet töitä Suomen ja kansanliikkeemme eteen. Haluan erityisesti kiittää ?moon kökäs. Kannustan myös kunnallisjärjestöjä järjestämään erilaisia tempauksia Suomen suvessa. Hyvää ja rentouttavaa kesää! Jouni Ovaska keskustan puoluesihteeri 23.6. Tavoitteena on saada periaateohjelmatyö jalkautettua niin paikallis-, kunta- kuin maakuntatasolle. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Yhteishenkeä huokuva kokous oli tunteikas ja arvokas. -paitoja, eli kaikkia niitä eteläpohjalaisia talkoolaisia, joiden ansiosta kokousjärjestelyt sujuivat hienosti. Kevät on ollut työntäyteinen, joten on aika nauttia auringosta ja läheisten seurasta. Puoluetoimisto sulkee ovensa heinäkuuksi. Puheenvuoro Tunteista tekoihin Kaksi ensimmäistä työviikkoa Apollonkadulla al- kavat olla paketissa. Työhuoneeni seinälle ripustettu taulu pitkäaikaisesta keskustatoimijasta ja opetusministeristä Marjatta Väänäsestä kertoo keskustan vahvasta koulutus- ja sivistyspoliittisesta osaamisesta. Hänen ympärillään on työskennellyt osaava joukko tekijöitä, joten uskon, että myös me saamme tulosta aikaiseksi. Periaateohjelmatyö on seuraavan kah- den vuoden yksi tärkeimmistä projekteista
Ei täysin. Ei ole ihme, että kansa kokee kaavoituksen lähinnä esteenä ja kahleena. Sen jälkeen: Käydään käsiksi kaavahierarkiaan. Koska hallitusohjelman mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslaki uudistetaan, nyt on se hetki, momentum, jolloin prosessit voidaan ja tulee muuttaa. Se voi alkaa näin: 1. Nykymallissa maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa, yleiskaava asemakaavaa, asemakaava rakentamista. Käytännössä kyse ei ole ohjaamisesta vaan käskyttämisestä. Alempiasteisen on noudatettava laajempaa, hierarkiassa ylempää. Se tarkoittaa tilausta digitalisaatiolle. 4. Se on kotimainen kaavoitusjärjestelmä johtotähtenään yleiskaavoitus. Kunnan tavoite on menestyä. Laki sanoo, ettei alempiasteisella saa vaikeuttaa ylemmän toteutumista. Meidän tulee luoda uusi väline, kyläkaavoitus. Tehdään uusi systeemi, joka toimii asukaslähtöisesti osuustoimintahengessä. Pannaan maaseudun kaavoitus ja rakentamisen ohjaus kuntoon. Olla elinvoimainen, vetovoimainen ja kilpailukykyinen. Käytössään kunnilla on kaksi väkevää välinettä, elinkeinopolitiikka ja kaavoitus, myös tulevassa maakuntien Suomessa. Miten kaavoitus hoituu. Tavoite olkoon, että johtava hallituspuolue määrittelee kaavoituksen uudet muodot, uuden kaavakaaren ja panee toimeksi. Matti Karhula Oulu. Mutta siinä on kuitenkin totuuden ydin. Muutetaan suomalainen kaavoitusjärjestelmä asukaslähtöiseksi suunnittelujärjestelmäksi. Nimittäin, meillä ei kaavoitus kykene vastaamaan nykyajan huutoon, muuttuviin mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, tehokkuuden vaatimuksiin. Tilanne on korjattava. Vastaus ei viittaa sosialistiseen suunnitelmatalouteen. Kun voidaan todeta, ettei hanke ole yleisen edun mukainen, yleiskaava muutetaan saman tien, samansisältöiseksi asemakaavamuutoksen kanssa. On selvää, että uusi dynamiikka edellyttää joustavaa ja nopeaa prosessia. Ei kaavoitus tue ja vahvista meidän menestystämme, se rajoittaa, torjuu ja estää. Onko tämä totta. Kansa vastaa: Huonosti. Järjenvastaisena ja mielivaltaisena. On aika purkaa jäykkä hierarkia ja vapauttaa luova ajattelu. Joustavaksi, notkeaksi ja luovaksi prosessiksi, jolla kunta kykenee vastaamaan muuttuvan maailman tuomiin sisäisiin ja ulkoisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävällä tavalla. Vaatimus olkoon, että kunnanvaltuustolla on täysi oikeus poiketa yleiskaavasta ja tarvittaessa muokata sen sisältöä omilla päätöksillään. Tehdään kaavakaari. Se tulee olemaan joustava ja kevyt menettely, jolla kyetään varmistamaan maaseudun kehitys, elinkelpoisuus ja hyvinvointi. Unohdetaan kantatilatarkastelu muinaisjäänteenä. Prosessiksi, joka edistää kehitystä, kasvattaa hyvinvointia ja kilpailukykyä sekä vahvistaa kansanvaltaa maankäyttöä koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa. Jo riittää hallinnollinen pakkovalta. Puretaan se. Miten. Olisiko syytä liittää kaavamuodot yhteen, yhdeksi vuorovaikutteiseksi suunnittelumenetelmäksi. Mielipiteet Uudistetaan kaavoitus Mikä on keskusjohtoinen, virkavallan anta- ma, kymmenvuotinen, pakonomainen ja ehdoton. Oulussa olemme jo liikkeellä. 2. Ja hallinto-oikeus varmistaa, ettei asemakaava saa poiketa yleiskaavasta. Se ei ole nykyisen kaltainen kahle terveen kehityksen esteenä. Kun kunta tulevaisuudessa päättää aloittaa yleiskaavan vastaisen asemakaavahankkeen, se velvoittaa kaavan laatijan tutkimaan hankkeen vaikutukset myös yleiskaavatasolla. Kyllä olisi. 3. Voimme päättää, että tulevaisuu38 23.6.2016 On aika avata tie luovuudelle myös maankäytön suunnittelussa. den yleiskaavoitus on jatkuva prosessi, jolla kunta suunnittelee ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tavoitteena olkoon kaavoitusjärjestelmä, joka on dynaaminen alusta ja jatkuvan suunnittelun väline kunnan ja kuntalaisten palveluksessa. On aika avata tie luovuudelle myös maankäytön suunnittelussa
Alkuperäinen kolmivaiheinen eteneminen olisi syytä ottaa käyttöön. Kuntien roolin katoaminen veronmaksajien suurimmassa menokohteessa, sotessa, on valtava riski koko uudistuksen tehokkuuden kannalta. Jos rahalla ei ole enää isäntää, ei kukaan vahdi, mitä rahalla saa ja minkä verran. Seurauksena on väistämätön sote-toiminnan etääntyminen kuntien ja kuntalaisten vaikutuspiiristä, mikä johtaa 3?5 vuoden päästä uuteen kustannusten nousuaaltoon. Maakuntavaltuustojen, tai mitä ikinä ne sitten siinä vaiheessa ovatkaan, rooli on niin etäinen, että kuntalaisten ääni ja tarpeet hukkuvat taustakohinaan. Maakuntapäättäjien kontolle tulee sekä kohtuuton vastuu että työmäärä ainakin luottamusmiespohjalta, jos puolet verovaroista on sen porukan päätettävänä. Jukka Vuorinen keskusta kunnanhallituksen puheenjohtaja Savitaipale Eksoten hallituksen jäsen Sopimusyhteiskuntaa tulee ketteröittää Pääministeri Juha Sipilä luonnehti saavutettua kilpailukykysopimusta seuraavasti: ?Taito sopia yhdessä on ollut ja on edelleen koko suomalaisen yhteiskunnan perusta ja menestymisemme edellytys.? Yhteiskuntasopimus tai nyttemmin kilpailukykysopimus on yksi Sipilän hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Sipilän hallitus jätti työmarkkinajärjestöille elokuussa 2015 esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta. Rinne kertoi kuulleensa, että pk-yritykset kaipaavat lisää markkinointitukea. Rinne muotoili asian näin: ?Me tarvitsemme apua näille yrityksille, jotta ne tietävät, millaisille markkinoille ne ovat menossa.? Voi tuokin pitää paikkaansa, mutta tarina Saksa on selkeä euroalueen veturi. Työpaikoilla tiedetään, miten yritykset voivat menestyä. Suurimmassa osassa Suomea sote on lähes kokonaan kuntien omaa tuotantoa ja hallinnassa. Etelä-Karjalan Eksotessa sote on maakun- nallinen, ja kuntien roolina on toimia maksavan asiakkaan tavoin vahtikoirana sen suhteen, mitä Eksote kunnille toimittaa, mitä se maksaa ja mitä rahalla saa. Tiukan paikan tullen kunnilla on edelleen ollut mahdollisuus jopa vaihtaa toimittajaa, jos siihen on erittäin painavat syyt, koska asiakas, jolla on rahat, päättää, mistä tuote ostetaan. Kaavaillussa ja haaveillussa sote-mallissa kuntien rooli on olla sivusta seuraava statisti. Joka puolella Suomea toteutuu siis se, et- tä asiakas eli kuntalainen, joka sote-palvelun tarvitsee, on yksin sen kanssa, mitä sote-piiri milläkin nurkalla Suomea sattuu toimittamaan. Ei välttämättä enää edes kotikunnassa. Kun kunnalla ei ole enää maksavan asiakkaan roolia, ei sillä myöskään ole enää valtaa eikä voimaa painostaa sote-piiriä sen enempää palvelun laadun, määrän, hinnan kuin sijainninkaan suhteen. Sote-valmistelussa ilmeisesti ajatellaan, että sote-integrointi on niin pikku juttu, että samaan syssyyn voidaan rahoitus ja yhtiöittäminenkin heittää uusiksi. Valitettavasti, kuten sekä Kainuun mallin että Eksoten kohdalla on huomattu, jo pelkästään toiminnan integrointi on käytännön tasolla parhaassakin tapauksissa noin viiden vuoden prosessi. Kakku taitaa olla liian iso kerralla haukattavaksi. Nyt kesäkuussa 2016 tuli valmista. kamatkaamme kilpailijamaihin verrattuna. On hienoa, että vastakkainasettelu muuttui neuvottelujen myötä yhteisten asioiden hoidoksi. Neuvottelujen aikana sekä neuvottelut että allekirjoittanut kerkesivät käydä metsässä monta kertaa. Onnistumisen hetkellä on syytä nähdä metsä puilta. Tilastojen mukaan yritykset ovat myös menestyneet erinomaisen hyvin. Se, mitä nyt kilpailukyvyn eteen saatiin aikaan, vain kaventaa ta- SDP:n Antti Rinne luonnehti eduskuntavaalien alla 7.4.2015 Helsingin Sanomille, että SDP:n mielestä pk-yritykset tarvitsevat vientiinsä lisää markkinointikoulutusta. 2016 39. Kunnille jäisi sivustakatsojan rooli. Kuntien rooli sote-asioissa on tähän asti ollut hyvin vahva. Sinne pitää antaa sopimisen vapaus ja mahdollisuus.? Meillä on Etelä-Karjalan alueella yrityksiä, jotka ovat ymmärtäneen paikallisen sopimisen vahvuuden jo vuosia sitten. Näillä opeilla Saksa on pitänyt kilpailukykyään vuosien ajan Suomea ja muitakin euromaita parempana. 2000-lu- vulla Saksan keskeiset työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet monivuotisiin sopimuksiin. Vakaus ja palkkamaltti ovat johtaneet viennin kasvuun ja korkeaan työllisyyteen Saksassa. Saksa on rohmunnut markkinoita muilta vientiin tähtääviltä mailta. ei kerro, kertoivatko pk-yrittäjät mitään kustannuskilpailukyvystä Antille. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen totesi 4.6.2016 Iltalehdessä: ?Jotta Suomeen saadaan riittävästi uusia työpaikkoja, työelämän sääntelyä pitää vähentää olennaisesti työlainsäädäntöä muuttamalla ja sääntelyn joustavuutta merkittävästi lisäämällä. Aikaa kului soutaessa ja huovatessa luvattoman paljon. Eikö nyt neuvoteltu sopimus kannata ottaa vastaan laajasti rakentavin, ei repivin ajatuksin. Tapio Arola kaupunginvaltuutettu (kesk.). Lappeenranta 23.6. Tai katsoo tarpeelliseksi toimittaa mihin ja missä sote-tuote sattuu olemaankaan tarjolla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Isännätön raha soten uhkana Sote-uudistus junnaa suurista odotuksista huolimatta edelleen jossain eduskunnan ja virkamiesviidakon uumenissa. Tämänhetkisen tiedon mukaan kaikki sote-raha tulisi suoraan valtiolta sote-piireille
Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa kunta saa rahat ja hoitaa työllistämisen. Pekka Määttänen yhteysjohtaja Maskun kunta. Jokainen työtön saa oikeuden käyttää työttömyyskorvausta palkan osana, jos löytää työhön ottajan. Suomessa kaikkia palkkatuella kuntiin ja valtiolle työllistettyjä on nyt 20 000. Heistä 120 000 oli pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa tällä hetkellä 15 prosenttia vuodessa. On selvää, etteivät nämä ihmiset voi vuosikausia odottaa kilpailukykysopimuksen tai elvytyksen vaikutuksia. Maskun kunta maksaa työmarkkinatukisakkoja puolet vähemmän kuin naapurikunnat. Masku ja muutama muu varsinaissuomalainen kunta ovat hakeneet tulevaan työllisyyspoliittiseen kokeiluun, jossa kunta saa vallan ja vastuun työllistämisessä. Työllisyysasteemme on 10 prosenttia korkeampi kuin maan keskiarvo. Juha Sipilän hallitus valmistelee valtion omistusten saattamista liikkeelle siten, että niillä voidaan rahoittaa hallituksen kärkihankkeita. Nämä ovat hyviä asioita. Sen ylläpitäminen ja lisääminen on parasta kasvu- ja elvytyspolitiikkaa. Työttömän euro menee kokonaan kulutukseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä on tehtävä uusi kärkihanke vaalikauden loppuun. Suomen taloudesta 60 prosenttia perustuu kotimaiseen kysyntään. Se voi olla myös 40 23.6.2016 Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä on tehtävä uusi kärkihanke vaalikauden loppuun. iäkkäämmän pitkäaikaistyöttömän pelastus. Oppia voitaisiin ottaa myös Ruotsin työllisyyspolitiikasta. Tukityöpaikkojen määrä kaksinkertaistettaisiin. Nuorille työttömille apu voi usein löytyä oppisopimuskoulutuksesta. Olemme onnistuneet hyvin. Maskun työttömyysaste on vain puolet Varsinais-Suomen ja koko maan keskiarvosta. Ruotsin hallitus on päättänyt sijoittaa miljardia euroa vuodessa siihen, että kunnat ja maakunnat voivat palkata lisää opettajia, lähihoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Keskustan on näytettävä, ettei hallituksen sote-uudistus vie sosiaali- ja terveysalan työpaikkoja eikä kurjista niitä. He tarvitsevat yhteiskunnan järjestämää työtä tässä ja nyt. Kaikki vaalikauden lopun taloudellinen liikkumavara pitää antaa pitkäaikaistyöttömille. ?Kaikki rahat työttömille?, täytyy keskustan nyt julistaa. Pitkäaikaistyöttömiä on nyt 120 000. On koko kansantalouden etu, että työttömien kulutusmahdollisuuksia lisätään. Työttömälle maksettava palkkatuki ja verohelpotukset ovat suora ruiske kysyntään. Passiivitukea eli työttömyyskorvauksia maksetaan nyt lähes kuusi miljardia euroa vuodessa. On hyvä, että Sipilän hallitus on päättänyt muuttaa työttömyysturvan passiivisesta aktiiviseksi. Mielipiteet Työllistäminen ja rahat kunnille Pitkään tehty kilpailukykysopimus näyttää toteutuvan sittenkin. Meillä on kuitenkin suuri ongelma. Jos heistä työllistettäisiin nyt palkkatuettuun työhön samat 35 prosenttia kuin vuonna 1994, valtio ja kunnat työllistäisivät palkkatukityöhön 40 000 työtöntä. Ne vaikuttavat maan vakavimpaan pulmaan eli työttömyyden kasvuun vasta viiveellä. Kun suomalaisilta kysytään mielipidemittauksissa, mikä on yhteiskunnan suurin ongelma, se ei ole yritysten kilpailukyky. Siksi esitän, että jos hallitus myy valtion omistuksia ja rahoittaa niillä kärkihankkeita, keskusta ajaa uudeksi kärkihankkeeksi hyvinvointielvytyksen, jolla lisätään työllisyyttä ja kulutuskysyntää. Maskun kunnan yhteysjohtajana olen ollut luomassa ja johtamassa Maskun työllistämismallia, jossa työllistäminen on kytketty kunnan elinkeinopolitiikkaan. Kerta toisensa jälkeen suomalaiset vastaavat, että suurin ongelma on työttömyys. Suomessa oli huhtikuussa 2016 yhteensä 340 000 työtöntä. Samanlaisia innokkaita kuntia on eri puolilla maata. Viimeisenä esityksenäni ehdotan, että keskusta aloittaa omassa piirissään jo nyt ohjelmatyön niin sanotun Tanskan mallin ottamiseen käyttöön Suomessa
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Missä on keskustan aate? Oulainen on saanut aikaa yhdeksän kuukaut- ta toteuttaa Valviran ukaasia, joka tällä kertaa koskee synnytysten lopettamista Oulaisissa. Tätäkin nopeampia häätöjä Suomessa on tapahtunut esimerkiksi Salla-Kuusamossa. Lähtöaikaa oli kaksi tuntia. Tiedossani ei ole tarkkaa aikataulua, kuinka nopeasti Kustaa Vaasa tyhjensi Turkua. Lauseparsi Turun porvareille oli ?Korjatkaa luunne tai minä?. Yhteistä näissä on ainakin se, että voimakkaampi sanelee, ja heikompi tottelee tai itkee ja tottelee. Käskyttävät kertovat toteuttavansa jotakin korkeampaa päämäärää, jota me heikompiosaiset emme vielä ymmärrä. Tällä hetkellä me emme ymmärrä, että Oulaisissa on vaarallista synnyttää lapsia. 2016 41. Eikä tässä kaikki, tämän kaltaista keskittämispolitiikkaa, jota nyt harrastetaan, ei historia tunne.? (Lainaus on epätarkka, mutta sisältö on tosi). Siirryttyäni ruokapöytään havahduin ympäröivään keskusteluun, joka koski Seinäjoen aluetta. Keskustelijoiden mukaan Seinäjoki imee kuiviin kaikki lähiseudut, jotka kuihtuvat, ja Seinäjoki lihoo. Lihotuskeinojen toteuttamisessa tärkein avustaja on maan hallitus. Keskustan historiaa pohtien tulee väistämättä mieleen ajatus, heräämmekö me puolueena, vai tarvitaanko vuoden 1959 toisto. Tuolloinhan Vennamo lähti, tunnetuin seurauksin. Ilmapiiri alkaa olla puolueremontille otol- linen. Puoluejohto ei korvaansa lotkauta, vaikka Pohjois-Pohjanmaan yli satatuhatta kansa- Eroon eurosta Hyvät aatesisaret ja veljet, elämme haastavia aikoja. Aluksi haluan kiittää arvoisaa pääministeriä ja hallitusta hyvästä ja vastuullisesta toiminnasta kasvu-uran saavuttamiseksi, merkittävästä yhteisestä kilpailukykysopimuksesta ja ministeri Tiilikaista ripeästä päätöksenteosta maanmittauslaitoksen asiassa. Suomi on elänyt eurossa hyviä ja nyt heikoimpia aikoja. Vanha keskusta vastustikin euroon siirtymistä, jos siitä tulee suppea, ja suppeahan siitä tuli. Lähes joka kolmas euro koskettaa ulkomaan kauppaa, mikä finanssikriisin jälkeen kahdeksaan viimeiseen vuoteen ei ole ollut kannattavaa. Viiden?kuuden miljardin euron kas- savajeen peittämiseen verotuloilla vaaditaan noin 12 miljardin euron kansantulon lisäys, mikä on kuusi prosenttia noin 200 miljardin euron vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Kilpailukykysopimuksen, leikkausten ja säästöjenkin jälkeen johtopäätökseni on se, että valtion velkaantumista voidaan ainoastaan hillitä, ei vähentää. Kansantaloutta johtaa euro, ja yhteiskunnalle jää sopeutujan osa. vahvinta kannatusaluettamme Pohjois-Pohjanmaata siirtämällä käytännössä noin 1 000 työpaikkaa Oulaisista Ouluun kyseenalaisilla tekaistulla perusteluilla. Rakennamme Ouluun tarpeettomasti uuden, uljaan sairaalan velkavaroilla (valtakunnan velka noin 130 miljardia) ja autioitamme Oulaisten vastaavat tilat. Tämä ei ole alkiolaista vaan vastuutonta politiikkaa. Sauli Takalo Vapaus, tasa-arvo, veljeys myös Suomen eläkeläisille sallinen kelluva valuutta suhteessa ympäristöön, sillä se vastaa todellisuutta. Valuuttaputkella, kuten Tanskassa tehdään, voidaan heilahteluja ja lieveilmiöitä hallita. Ei tätä viisautta ole aiemmin ollut. Mielenkiinnolla odotin Seinäjoella keskustan puoluekokouksessa, mitä oppi-isämme Santeri Alkio on sanonut aatteestamme ja sen toteutumisesta käytännön politiikassa. Älä unohda köyhän asiaa... Nyt näyttää käyvän niin, että isot lihovat pienten kustannuksella. Odotetusti puolueen tila ja viesti kansalle oli kiitettävä, tämän minäkin allekirjoitan. Tuli siellä esiin muutama kansanmieskin ja toi terveisiä käytännön elämästä. ?Olemme valtapuolueena ajaneet maatalouden täysin kuilun partaalle. Ihmisyysaatteessa ihmistä palveleva raha joustaa. Nyt olisi jo korkea aika median tuoda rehellisesti esille Suomessa harjoitettava epäoikeudenmukainen verokohtelu ja eduskunnan korjata tuo vallitseva vääryys. Eläkeläinen joutuu maksamaan 15 prosenttia liikaa veroja verrattuna palkansaajiin, toimittajiin, kansanedustajiin, rekkakuskeihin tai tohtoreihin samassa tuloluokissa. Tilanne on Suomen perustuslain ja EU-sopimusten vastainen ja ikäsyrjintää toteuttava, eikä yhdenvertaisuuspykälä nyt toteudu. Oikeudenmukaisessa tilanteessa eläkeläiset maksaisivat työeläkemaksujen verran eli 7,5 prosenttia vähemmän veroja kuin palkansaajat, koska eläkeläinen on jo kerran maksanut nuo työeläkemaksut työuransa aikana, eivätkä siis 7,5 prosenttia enemmän veroja, kuten nyt on asian laita. Suomen eläkeläisille heidän ansaitsemansa kunnioitus. Juhani Pitkänen Nivala Kaj Nyman Suomen kansalainen Mielestäni talouden kivijalka on kan- 23.6. Siksi kannatan eurosta eroa. laista anoo heiltä ymmärrystä oikeutelle asiallemme esimerkiksi Oulaskankaan sairaalan puolesta. Aikoinaan 1950-luvulla Maalaisliittoa varoitettiin tulevasta hajaannuksesta: ?Jollette korjaa politiikkaanne, me olemme kohta kaikki vennamolaisia?. Tähän oli ministeritason vastaus: ?Kuka hullu meistä lähtisi sen vouhkanan kelekkaan?. Keskustan tulee ottaa Alkio käyttöön heti. Me vastaamme siitä, että maaseutu autioituu, ja mitä me puolueena teemme. Me ?rokotamme
Tule Hauhon torille keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Loppi la 2.7. Millaista toimintaa sinun tulisi suunnitella, että se olisi rahoittajan mielestä kannattavaa? Jos rahoituksen epämääräisyydestä huolimatta päätät hakea rahoitusta, olisi varmaan mukava rahoituspäätöksen jälkeen Varsinais-Suomi Piiri. Ulla-Riitta Yleniuksen muistoja kerhon 25-vuotiselta taipaleelta. Osallistumismaksu 15e/hlö suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Keskusta paikalla. Keskustanaisten piiri. Elomessut Verkatehtaalla. lähtien normaalisti klo 9-15. Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Syysristeily ma 26.9. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Tietäisit, että edustamasi organisaation on mahdollista saada rahoitusta tietyltä taholta, mutta et sitä, millaiseen toimintaan rahoitusta myönnetään. Voit tietenkin kysellä muilta rahoitusta hakeneilta ja saaneilta, millaiset hakemukset ovat ennen rahoitusta saaneet, mutta se ei anna kattavaa kuvaa rahoittajan intresseistä. Sen lisäksi rahoituksesta vastaava johtaja vaihtuu neljän vuoden välein, joten kun et paremmasta tiedä, saattavat rahoituksen jakoperusteet muuttua neljän vuoden välein. Joten millaisen hakemuksen teet. Metsämäen raviradalla. Avoinna arkisin klo 9-15. Keskustan teltalla paikalla kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (klo 9.30-11) sekä kuntavaaliehdokkaita. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 10?15. Mynämäki. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesän ajan Raision Keilahallilla torstaisin klo 15-16, Juhannusviikolla to 23.6. Hauhon Niskavuorimarkkinat. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Kesäpäivät Merimaskun Taattisten tilalla (Koverintie 23, 21160 Merimasku) ke 13.7. klo 17 alkaen. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Keskusta mukana Mommilanjärven souteluissa Haminankylän Soutelustadiolla. vissa mm. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös. Tule juttelemaan. Janakkala, la 20.8. klo 9-15 Raision torilla. Keskustaveteraanit. Piiritoimisto palvelee ma 15.8. Keskusta mukana omalla osastolla. 16.9. 040 418 1150. Päijät-Hämeen Parhaaksi ry. Vuosikokous ma 27.6. Keskustan osasto paikalla. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Unikeon politiikkatori. Kuninkuusravit Turussa pe 29.7.su 31.7. klo 11 alkaen. Lähtö Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Käsiteltävänä vuosikokousasiat. Viking Amorellalla. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. mennessä tilille FI41 5316 0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko). Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Hinnat 26,50e-33e/ hlö riippuen hytistä. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Hämeenlinna. Mennään ainakin osittain yhteiskyydillä, joten olkaahan yhteydessä toiminnanjohtajaan, puh. Piirin teltalla pääset tapaamaan monia keskustalaisia vaikuttajia. Sauvo. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän: 040 7673419 /tj. Tule juttelemaan Keskustan teltalle Oitin markkinoille kunnanviraston pihalle klo 10-15. Pirkanmaan Keskusta onnittelee Keskustan uutta, pirkanmaalaista puoluesihteeriä Jouni Ovaskaa ja toivottaa parhainta menestystä työhön! Kiitäm me kaikkia Jounin kampanjaan osallistuneita ja Jounia puoluekokouksessa äänestäneitä - Yhteistyöllä tuloksia! Hämeenlinna 13.-14.8. Killin markkinat lauantaina 27.8. Sitovat ilmoittautumiset 7.7. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Naantali. Saunailta Hausjärven Oitissa, Pirkon vapaaajanasunnolla, osoite Jokelantie 16, ti 12.7. Matka maksetaan 16.9. Suunnitteilla saunomista, uintia Puujoessa, iltapalaa, lausuntaa, vierailu Lahtisen Vahavalimossa. 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. tistä enemmän tuloksiin ja erilaisiin määrällisiin mittareihin. Samaan aikaa yliopistojen rahoituksen osaksi on tullut strateginen rahoitus, joka ei perustu samoihin mittareihin vaan myönnetään hakemuksesta jonkinlaiseen korkeakoulun kehittämiseen. Nimi antaisi ymmärtää, että kyseessä voisi olla korkeakoulujen strategian mukaista kehittämistä, mutta koko rahoituksen ongelma on, ettei kukaan oikeastaan tiedä millä perusteilla rahaa korkeakouluille jaetaan. Anniina Sippola Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Hausjärvi, la 16.7. Mukana kansanedustajat 42 23.6.2016 kuulla, miksi toiset hakijat saivat rahaa ja toiset eivät. Mutta ei, tämä rahoittaja ei sellaista kerro. Ehkä hän olettaa, että parhaat tietävät kuitenkin eikä muiden tarvitse tietääkään. Näin meillä Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tänä keväänä keskusteltaessa Savonlinnan kampuksen kohtalosta on puhuttu paljon yliopistojen autonomiasta ja siitä, miten paljon valtio ja ministeriö saavat ja voivat vaikuttaa korkeakoulun toimintaan. Pienemmälle huomiolle on laajemmissa piireissä jäänyt keskustelu korkeakoulujen rahoituksesta; siitä yhdestä välineestä, jonka avulla ministeriö ohjaa korkeakouluja. Sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoituksen jakotapaa uudistettiin viime hallituskaudella. Maatalousnäyttely OKRA Oripään lentokentällä 6.-9.7. klo 18 Martti Taljalla , Keijutie 1, Lahti. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. Elopäivät Sauvon torilla 30.7. La 2.7. Tervassa tapahtuu Tervakoskella. Janakkalan 150-vuotispäivä Turengissa. Lauantaina 2.7. Ilm. klo 9-15 Silakrysäys nuortenkodin ympäristössä. Oripää. Rahoitus perustuu en- Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. ei keilata. Taivassalo. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Mitä saat, jos et mitään tilaa? Kuvittele, että olisit hakemassa projektil- le rahoitusta. Jaana Viilo Hausjärvi, la 6.8. Piiritoimisto on suljettuna kesällä kuuden viikon ajan 4.7.-14.8. Tervetuloa! Hallitus Pirkanmaa Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Keskusta -ilmapalloja ja Keskustan esitteitä ja kesälehtiä ym. Keskustan teltalla runsaasti arvovieraita ja ohjelmaa joka päivä klo 10-17. Varsinais-Suomen keskustaveteraanit. Lainatta- Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Alustajana ke Esko Kiviranta. Keskiviikkona 27.7. Keskusta mukana politiikan rastilla. Janakkala, 27.8. Laurin markkinat lauantaina 13.8. Raisio
SUOMIAREENA KANSALAISTORI, Eetunaukio Pori. Kansalaistori on avoinna ma klo 9?17, ti-to klo 10?17 ja pe klo 10? 15, näkymisiin. La 6.8. Asiat: Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13 §:n mukaiset asiat mm. ja 25.11. 29.7. ? 7.8. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Tied. Jouni Koskela, 050 527 2129. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla. (tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin) Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Piiritoimisto suljettu ma 20.6.pe 26.8. Aurinkoista kesää! Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Liput 25 euroa/kpl sisältäen munkkikahvit, ohjelman sekä Matti Wanteen kirjoittaman komedian Serkkupojan setelipaino. klo 11 alkaen Hietalan kesäteatterilla, Hietalantie 40, Keitele. Asiana yhdistyksen purkamisen toinen käsittely ja jäsenten siirtyminen Sarakylän py:n. Vesaiset SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ilm. toivotamme Pirkanmaan keskustalaisille hyvää ja tapahtumarikasta kesää! Tampereen keskustalaiset mukana keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 11.7. Tervetuloa maakunnastakin mukaan mukaan kesäiseen markkinameininkiin, tavattavissa myös keskustavaikuttajia. Lempäälän Kj. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua. La 3.- su 4.9. klo 17 Porin kunnallisjärjestön kuntavaaliohjelman työpaja + saunomista, uimista ja iltapala. Heikki Laurilan mökillä Villa Etelärannassa Uimarannantie, Pori. Keskustan Rytingin py:n ylimääräinen yleiskokous ma 11.7. Ilmoittautuminen tilaisuuteen Katille viim. Riitta Halme p. seuraavat osuudet: Lappeenranta - Taipalsaari (14 km), Taipalsaari - Savitaipale (26 km), Savitaipale - Heituinlahti (13 km), Heituinlahti - Tuohikotti (39 km). Taipalsaaren kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhla pidetään su 28.8 alkaen klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. Liput 30 ?, lapset alle 12 v. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. klo 10-16. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Karjala Karjalan piirin piiritoimisto on suljettuna 4.7-30.7.2016 välisen ajan. (sis. 1-2 aikuista + lapset) Ilmoittautumiset Elina Sieppi 040 555 0635 tai elina.sieppi@gmail.com 22.7.2016 mennessä Lempäälän Kj. Lähde ehdokkaaksi. Nainen, työ ja perhe 1600-1700 ?luvulla. Lisätiedot ja varaukset piiritoimistolta p .010 315 2001/Pia. Ollaan yhteydessä. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. hyvä lahjavinkki . jossa pääpuhujana Eduskunnan 1. mukana Kuokkalankosken Markkinoilla la 16.7. Ohjelmassa musiikkia ja ministeri Kimmo Tiilikaisen juhlapuhe. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. 27.6. Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709. Pe 29.7. Mukana Seinäjoella valittavia puoluejohdon edustajia, kansanedustajia sekä keskustaväkeä. TI 16.8. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet Noormarkun markkinat. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. PYÖRÄT PYÖRIMÄÄN . Vanhan kauppalan Festivaalipuistossa, päivittäin tarjolla mm. Tervetuloa juttelemaan! La 6.8. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto on suljettu kesälomien vuoksi 23.6. kaikille jäsenille 2016: 9.9., 14.10. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen kenttä, osoite: Museotie 12. Keskustalla on teltta Noormarkun markkinoilla la 3.9. Lappeenrannasta ja jatkuu Länsi-Suomeen päättyen ti 16.8. Karjalan piirin alueella on 12.8. ja to 7.7. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoit- teenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Klo 18 vapaamuotoista keskustelua, saunomista, uimista ja iltapala. Aurinkoista kesää! Pudasjärvi. Katille. PE 12. Ennakkoilm. Kiuruveden Keskusta Kiuruveden Iskelmä viikoilla 13.-15.7 torilla. Keiteleen Keskustan paikallisosaston kesätapahtuma. poniajeluun, luontopolun kiertämiseen. Päivän hinta on 20 ?/aikuinen, 10 ?/lapsi (7-14v), perhelippu 50 . Kouluttajina keskustan eduskunta-ryhmän pääsihteeri Markus Ojakoski ja VTT Pekka Perttula. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. klo 11 alkaen Hietalan kesäteatterilla, Hietalantie 40, Keite- le. Raumalle. klo 18 Luvian Laitakarissa Eurajoki-Luvia kuntavaalistartti/iltamat. 2016 43. mennessä, maksamalla Keiteleen Keskusta ry:n tilille FI97 4781 1020 0113 54. perjantaisin. Mukana voi olla valitsemansa matkan, päivätaival on noin 100 km. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Lukemisiin! Itä-Savo Rantakalailta Savonrannan vierasvenesatamassa ma 11.7, klo 18.30 paikalla kansanedustaja Hanna Kosonen. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman monta jäsentä printtimediassa ja netissä Tärkeää. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Kahvia & keskustelua alkaen klo 9.00. Tiedustelut: siht. Keskusta mukana Ahlaisten markkinoilla Ahlaisten koulun piha-alueella. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Keskustelussa Tiina Miettisen Piikojen valtakunta. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. kutsuu mukaan kesäretkelle Leineperin ruukkiin Ulvilaan 30.7. Ennakkoilm. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@ keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Karhen py. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. 010 315 2000. Keskustan perinteinen kesätapahtuma järjestetään Toivakan Ruuhipirtillä la 9.7. Paikka: Saaren Kartano Mäntsälä (Paroninkuja 20, 04920 Saarentaus). Elina Suoranta p. klo 10 alkaen Karhen koulun kentällä. klo 16.15 Mikkelin Satamapaviljonki, Laiturikatu 1. keskusteluja, kahvia ja vaihtuvia vierailijoita! Tule mukaan viihtymään, ks. päivän teemat, lisätiedot ja mielenkiintoiset vierailijat: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pirkanmaan Keskustan piirihallituksen perinteinen kesäkokous Ikaalisissa 7.7., piirihallituksen jäseniä tavattav issa Keskustan teltalla Sata-Häme Soin markkinakadulla ennen ja jälkeen kokouksen, tervetuloa keskustelemaan! (ke 6.7. Tervetuloa matkalle! Kuopio Keiteleen Keskustan paikallisosaston kesätapahtuma. Ilm. Piiritoimiston väki toivottaa hyvää kesää! Keskustan valtakunnallisen Pyörät pyörimään ?tapahtuma alkaa pe 12.8. päätetään liiton suuntaviivoista seuraavaan liittokokoukseen asti, valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa, valitaan valtuuskunnan jäsenet seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, käsitellään aloitteet ja muut sääntöjen määräämät asiat. Hinta: Hinta edustajalle 30 euroa (joka ei ole leirillä) sisältäen ruokailut ja kokousmateriaalin. Sitovat ilm. Tilaisuudessa puhujana Keskustan preisenttiehdokas, presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen su 17.7. mukana Karhen Markkinoilla la 2.7. Aika: 6.8.2016 klo 13.00 - 17.00. Tervetuloa juttelemaan. Kuntavaalit su 9.4.2017. retkelle 15.7.mennessä, siht. Tapahtumapaikkana Villa Hakkarin alue, Kuokkalantie 5. Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7. klo 16. Ilm. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. 20 ? ja ryhmät yli 10 hlöä 28 ?. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. . Säkylä-Eura-LappiRauma. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. alkaen. klo 13.30 alkaen. Useita eri sarjoja, hyvät palkinnot. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. 27.6. . Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 13.8. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Pe 8.7. 040 7225402, riitta.halme@gmail.com Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.8. Pilvi Kärkelä. Keskusta Cafe toivottaa tervetulleeksi: Keskustajärjestöt ovat mukana Ikaalisissa Sata-Häme Soin markkinakadulla ke-la 6.-9.7. 040 754 5150. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto on suljettu 23.6. Järjestää Savonlinnan Keskustan kunnallisjärjestö. Tervetuloa! Pohjois-Savo Sonkajärven Keskusta Eukonkannon maailmanmestaruuskilpailluissa 1.-2.7.2016. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Tiedustelut: siht. Tervetuloa! Kihniö keskustalaiset mukana Kihniön Messuilla su 3.7. 040-721 0636. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. p. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . 040 754 5150. Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. Entä heidän vaalipiirinsä. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Pia Högberg p. KOULUTUS Pitkäjärven vapaa-ajan keskus Urheilutie 15, Peipohja. toiminnanjohtaja Jaana Viilo lomalla 15.7.-15.8. Liput 30 ?, lapset alle 12 v. varapuhemies Mauri Pekkarinen, mukana myös paikallisia keskustavaikuttajia, mm. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. vuoksi, aloitteet liittokokoukselle pyydetään toimittamaan Keskusliittoon sähköpostitse tiedotus@vesaiset.fi 20.6.2016 mennessä. 23.6. 1.7. Ma 11. Huom! Jos olet kiinnostunut yhteiskyydistä KarstulaSaarijärvi suunnalta, vinkkaa asiasta lippuvarauksen yhteydessä. Etelä-Savo Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 6.7. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. TAPAHTUMA LAPPEENRANNASTA RAUMALLE. Hyvä etappi on esim. 0400 575 432, arja.heiskanen@prt-sahko.fi tai Kaisa Raatikainen p. Palstailmoitukset Ilkkaan kalenteri@ilkka.fi ja Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 0400 575 432, arja.heiskanen@prt-sahko.fi tai Kaisa Raatikainen p. paikan päällä. on ilmainen sisäänpääsy SataHäme Soin puistotapahtumiin) Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto suljettu 1.7.- 26.8. Laitathan päivämäärät muistiin, jotta ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. ks.ohjelma: www.lempaalankeskusta.net retken pakettihinta 50. Pe 15.7. Siellä nautimme myös maittavan lounaan. mennessä, maksamalla Keiteleen Keskusta ry:n tilille FI97 4781 1020 0113 54. Ilmoittautuminen viim. ja ma 1.8. Tilalla on lapsille mahdollisuus esim. sekä ma 5.9. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Keskustanaisten tj. Tilaisuudessa puhujana Keskustan preisenttiehdokas, presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen su 17.7. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. 044369 9603. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteiseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua ja vastaa haasteeseen ja lähde polkemaan. La 3.9. klo 19 Metsälän kylätalolla. Keskustaväen yhdessäolopäivä Pälkäneellä klo 9.30 tutustuminen Pälkäneen rauniokirkkoon, Syrjysen Strutsitilaan ja Niitty-Seppälän tilalle. Suomenmaa Sentteri ilm. klo 15?18 KOKOUS- JA NEUVOTTELU-TEKNIIKKA + VAIKUTTAVA PUHE . 20 ? ja ryhmät yli 10 hlöä 28 ?. ruokailujärjestelyjen yms
Tämän vuoden Suomi?Ruotsi-yleisurheilumaaottelua ei syksyllä kisata Helsingin Olympiastadionilla, koska sitä korjataan. Avajaiset ovat kesäkuussa 2017. Monesko Suomen kansallispuisto Hossa on? 2. Mikä on seuraavien lehtien perustamisjärjestys: Helsingin Sanomat, Kotiliesi, Suomen Kuvalehti? 4. A. muusikko on tunnettu muun muassa laulustaan ja albumistaan Olen nähnyt Helga-neidon kylvyssä (Love Records 1972)? 5. Mitä yhteistä? 8. Milloin. Numminen, 10) Ratina, Tampere. 7 3 4 2 4 3 1 5 2 9 7 6 8 2 9 8 6 4 7 5 1 3 9 6 4 2 3 5 1 8 7 6 8 8 3 9 6 2 5 7 2 6 2 8 5 1 8 2 4 7 6 3 5 9 3 5 7 1 9 8 4 2 6 5 2 9 7 6 4 8 3 1 2 7 1 6 8 5 3 9 4 2 7 1 5 3 7 5 8 4 3 9 1 2 6 7 5 44 4 6 7 5 3 8 1 2 9 7 4 8 4 3 1 5 5 2 6 9 7 6 3 8 2 3 9 8 6 8 4 7 5 9 1 3 9 5 6 4 3 2 3 2 5 1 6 8 7 1 8 8 2 4 7 6 3 2 5 9 3 4 5 7 7 1 9 8 8 4 5 2 6 5 1 2 9 7 3 6 4 8 7 3 1 9 8 4 3 8 9 1 5 2 6 7 4 5 3 7 1 6 8 5 3 9 4 2 2 4 6 5 9 2 3 8 1 7 8 9 7 5 1 6 2 4 3 2 3 1 4 8 7 6 9 5 1 5 9 3 4 2 7 6 8 7 8 3 6 5 1 4 2 9 6 4 2 7 9 8 3 5 1 5 1 8 2 3 4 9 7 6 9 2 6 8 7 5 1 3 4 3 7 4 1 6 9 5 8 2 9 8 4. Missä maaottelu pidetään? 4 6 5 9 2 3 8 1 7 8 9 7 5 1 6 2 4 3 2 3 1 4 8 7 6 9 5 1 5 9 3 4 2 7 6 8 7 8 3 6 5 1 4 2 9 6 4 2 7 9 8 3 5 1 5 1 8 2 3 4 9 7 6 9 2 6 8 7 5 1 3 4 3 7 4 1 6 9 5 8 2 6 7 5 3 8 1 2 9 4 23.6.2016 Vastaukset: 1) Syyria 4,9, Afganistan 2,7, Somalia 1,1 milj. nyt jo 76-vuotias . Yksi osa ensi vuoden Suomen 100-vuotisjuhlintaa on Suomussalmen Hossan valitseminen Suomen juhlakansallispuistoksi. idea tekstiilitehtaasta jossa kudotut villatuotteet viimeisteltiin tasaiseksi leikkurilla, jonka terät katkoivat määrämittaa pidemmät kuidut, 5) alimmillaan 175, korkeimmillaan 302 km, 6) Eurooppa 100 km, USA 80 km (kaikki korkeammalla käyneet ovat astronautteja), 7) 40:s, 8) Pirkanmaa (PK käki, PP kurki, VS naakka), 9) M. Mistä hän sai idean? 9. Mistä kolmesta maasta tuli eniten pakolaisia EU:n alueelle? 6. Kuinka korkealla maapallon kiersi Juri Gagarin ensimmäisellä, 108 minuuttia kestäneellä Vostok-1:n avauuslennolla huhtikuussa 1961? 10. Mistä kolmesta maasta oli pakolaisia eniten. - Eurooppaan Syyriasta 0,7, Afganistanista 0,4 ja Irakista 0,25 milj., 2) ainoat naiset USA:n ulkoministerinä, 3) HS 1889, SK 1916, KL 1922, 4) keksi 1827, patentti 1830 . Madeleine Albright, Condoleezza Rice, Hillary Clinton. YK:n pakolaisjärjestön tuoreen raportin mukaan maailmassa oli viime vuoden lopussa 65,4 miljoonaa pakolaista, maansisäistä pakolaista ja muualta turvapaikkaa hakevaa. Mikä on Euroopassa ja mikä Yhdysvalloissa epävirallinen avaruuden raja? 7. Kuka . Minkä maakunnan maakuntalintu on västäräkki: Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi? 3. Englantilainen Edwin Budding keksi ruohonleikkurin. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 8.7.2016 Shutterstock ? 4 2 3 6 Tietotesti 5 5 8 5 4 2 6 2 4 3 7 5 8 2 6 1 7 9 6 8 4 5 3 6 8 8 3 9 2 7 1 5 ??? Minkä maakunnan maakuntalintu on västäräkki 1
Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. www.suomenmaa.fi 23.6. 2016 45
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen myötä tuleva maakuntauudistus muuttavat kuntien tehtäviä olennaisesti. Tämä on ehdokasasettelussa hyvä pitää mielessä. Naiset arastelevat ehdokkuutta miehiä enemmän. Naisten on myös vaikeampi saada rahoitusta vaalikampanjaan. Siksi naisten määrä ehdokaslistalla ei ole vain naisten asia. Tilastot osoittavat, että valittujen naisten lukumäärä riippuu siitä, kuinka paljon naisia on ehdokkaina. Vaaleissa ratkaisevat myös henkilöt. Sote-uudistus astuu voimaan vuonna 2019 eli seuraavan kuntavaalikauden aikana. Uudistus on niin merkittävä, että tarvitsemme jokaiseen kuntaan mahdollisimman monipuolisen valtuuston. Naisten osuus ehdokkaista oli viime kuntavaaleissa 38,8 prosenttia. Voimme luottaa, että keskustan arvopohja on suomalaisten mielestä äänestämisen arvoinen. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole. Naiset ratkaisevat vaaleista toiseen keskustan menestyksen. Ihmisten usko demokraattiseen päätöksentekoon palautuu vain, jos he kokevat valtuutettujen edustavan itseään. Päättäjien erilaiset vahvuudet ja kokemukset ovat avain hyviin päätöksiin. Nykyisistä kuntapäättäjistä yksi kolmasosa on naisia ja kaksi kolmasosaa on miehiä. On monta väkevää syytä huomioida naiset määrätietoisesti jo ehdokasasettelussa. Siksi ehdokaslistojen monipuolisuudesta on pidettävä huolta. Olen erittäin luottavainen, että keskusta koetaan tulevissakin vaaleissa erittäin vastuulliseksi ja läheiseksi kuntapuolueeksi. Samaistumisen peruste äänestäjälle voi olla poliittisen kannan ja asuinalueen lisäksi sukupuoli, ikä, ammatti tai vapaa-ajan harrastus. Se on varmin tapa maksimoida puolueen kannatus kuntavaaleissa. tapahtuma. Silloin valitaan päättäjät rakentamaan uudenlaista kuntaa. Se muutos toteutuu vain sillä, että naiset lähtevät ehdokkaiksi. Äänestysaktiivisuus laski alle 60 prosenttiin. Tämä trendi on nyt syytä kääntää. Äänestysaktiivisuuden lasku on erittäin huolestuttava ilmiö. Tarvitsemme naisten osaamista hyvän kunnan rakentamisessa. 46 23.6.2016 Kirjoittaja on kansanedustaja ja keskustanaisten puheenjohtaja.. Naisten osuus laski hieman ja ehdokkaiden keski-ikä nousi vuodella. vieraskolumni elsi katainen Naiset uutta kuntaa rakentamaan Ensi vuoden kuntavaalit ovat poikkeuksellisen tärkeä Meillä on vanhoja käytäntöjä, jotka pitävät yllä vanhoja rakenteita. Se on ihan tutkittu asia, että esimerkiksi yrityselämä tukee enemmän miesehdokkaita. Naisten merkitystä vaalitulokselle ei edelleenkään sisäistetä riittävän hyvin. Perusasetelma on lähtökohdiltaan kunnossa. Tähän on tultava muutos. Ehdokkaiden keski-ikä oli 49 vuotta. Kehitys oli mennyt takapakkia edellisistä kuntavaaleista. Äänten keskittämisen tavoittelu ei todennäköisesti huomioi äänestäjän tarpeita
Luki Mallasjuomaa ja luki Ukko-olutta. Muovikori oli monikäyttöinen sekin. Sitruunasooda. Mansikkalimonadista jäi punainen rengas pikkuveljen huulille. Vieläkin joku koriolutta myy, mutta yhä useammin juhannus- ja jokapäiväisolut kannetaan pahvisissa mäyräkoirissa tai muoviin kääräistyissä tölkkipakkauksissa. Oikein kova juhannuksenviettäjä liikkuu viina- tai aina- kin viinikorin kanssa. 2016 47. Se vietiin kellariin odottamaan juhannusaattoa. Opittiin laskentoa. Menee tasan neljän ensimmäisen lapsen kanssa. Nekin olivat pitkään olutkoreja. 24 pulloa jaettuna lasten määrällä. Rouva estää sen ruskettuneen blondin mukaan ottamisen. Ehkä paras juhannuskori kuitenkin on se, johon lapsenlapset heittävät koripalloa. Ja sitten ovat tietenkin piknikkorit. Minulla on haaveena ajaa avoautolla ruskettuneen blondin kanssa huivit hulmuten luonnonniitylle nauttimaan piknikkorista pikkusuolaista ja jotain kuohuvaa. Rahapula sekä laki estävät minua ajamasta avoautoa skumppapäissäni. Tuskin löytyy sellaista rantavajaa, ettei siellä olisi kalaverkkoja kaljakorissa. Jos ei ole ostettu ylimääräistä irtopulloa, niin viiden lapsen kanssa tulee sota. Tavattiin etikettejä. Jokakesäinen juhannuskisa. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 23.6. Kun oluet oli juotu, jäi kori usein palauttamatta. Tai Postilta varastetussa oranssissa muovikorissa. Diskovuosinani olutkorit toimivat hyvin älppäritelineinä. Ensin niitä puisia, joita nykyisin myydään keski-ikäänsä kipuilevien äijien harrastemopojen tarakalle. Olihan siinä vanhemmilla aina se tarkistaminen, kun lastenpyöriä ei ollut, ettei luvan kanssa lainattuun aikuisten pyörään jäänyt korkkeja pinnoihin eikä Sirkku-askin pahvista tehtyä räplätintä. Jos nauratti, niin limsaa tuli nenästä, sitten jo vähän itkettikin. Jos ei ole Matti Vanhanen tai vastaavat arvot, niin mo- nellahan se limsa vaihtuu juhannusjuomana ajan kuluessa olueksi. Jos nauratti, niin limsaa tuli nenästä, sitten jo vähän itkettikin. Korkit laitettiin talteen. Virvoitusjuoma. Röystäiltiin hiilihappoa. Nenonen Juhannuskoreja Eivätpä ymmärrä nykynöösipojat älykännykällä lim- sa-automaatista ohimennen tölkin cola-juomaa ostaessaan, että suuret ikäluokat saivat limsaa lähinnä juhannuksena. Isä toi sen puukorin kaupasta pyörän tarakassa. Niistä sai taivutella pelottavia raapimiskynsiä, ja etenkin niistä sai vilkkuvia koristeita polkupyörän vanteisiin