6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 44 / 23.11.2018 / 4,80 € Ruokahukan voi nujeRtaa suunnittelemalla koulutus vaalien käRkiteemaksi Puoluevaltuusto Kirjat Uutisanalyysi uudestamaasta sinisten pelastus. puoluelehtiä taRvitaan edelleen edistämään median moniäänisyyttä, sanovat asiantuntijat.. suomenmaa on ilmestynyt jo 110 vuoden ajan
2018 Urheilija ja poliitikko Hanna Kososen mielestä kuljettu matka on maaliin pääsyä tärkeämpää s. 2 23.11.2018 sisältö 23.11. 16
Mutta kuka hän oli. 36 Piirikokoukset pohtivat gallup-kannatusta ja nimesivät ehdokkaita s. s. 28 Nuorten liittokokous linjasi avaruus-, perheja ilmastopolitiikkaa s. Juha Sipilä s. 47 Liiton toimittaja kaatui talvisodassa. 38 Keskustanuoret Suomenmaa 110 Keskusta Keskustalle vihreys on konkreettisia tekoja ihmisen ja luonnon kestävän kumppanuuden eteen. 35. 23.11.2018 3 Ei jakautunutta Suomea Sovinto on Kyösti Kallion tärkein perintö, Karri Kallio muistuttaa s
Juha Sipilältä odotetaan nyt samaa, mutta yksin ei hänkään vaaleja voita. Ensimmäinen mahdollisuus vaihtoehdon kirjoittamiseen tarjoutuu huomenna ja ylihuomenna Turussa puoluevaltuuston kokouksessa. Itsekritiikki ei riitä. Analyysin pitää johtaa toimenpiteisiin, joilla keskustan kannatus käännetään nousuun huhtikuuhun mennessä. Vajaassa kolmessa kuukaudessa kannatus nousi yli viisi prosenttiyksikköä. Vuoden 1995 ihme oli suurelta osin silloisen pääministerin Esko Ahon ansiota. Vaalikampanjan pohjaksi tarvitaan umpirehellinen analyysi siitä, mikä tällä hetkellä mättää. Keskusta etsii vaalihenkeä tässä viikonvaihteessa Turussa puoluevaltuuston kokouksessa. Kysymys kuuluu, lähteekö Turusta sunnuntainen taistelutahtoinen vai keskenään kyräilevä puolue. Median uutisointi painottuu heidän kamppailuunsa maan ykköspäättäjän tittelistä. Keskustan on tehtävä rajusti töitä, mikäli puolue aikoo rikkoa vaalien käsikirjoituksen. Media tukee SDP:n ja kokoomuksen käsikirjoitusta. Joulukuussa 1994 keskustan kannatus oli Ylen gallupissa 14,6 prosenttia. Oppia sopii ottaa vuoden 1995 vaaleista. Kriittiselle keskustelulle on keskustassa varmasti tarvetta. Tiedotusvälineiden huomio Turun kokoukselle on taattu. Aikaa on aivan riittävästi. Maaliskuussa pidetyissä vaaleissa puolue sai 19,8 prosenttia äänistä. Samaan aikaan oli nimittäin koolla vihreiden puoluevaltuuskunta, jossa uusi puheenjohtaja Pekka Haavisto piti ensimmäisen linjapuheensa. Se jäi julkisuudessa Orpon ja Rinteen miekkailun varjoon. Rinne ja Orpo on nostettu kannatusgallupien perusteella varteenotettavimmiksi pääministeriehdokkaiksi. Ne hakevat Turusta vastausta ennen muuta yhteen kysymykseen: ryhtyykö kenttäväki arvostelemaan puhujapöntössä tai käytävillä, nimellä tai nimettömänä puheenjohtaja Juha Sipilää keskustan huonoista kannatusluvuista. Keskusta on laittanut Suomen kuntoon vaalilupauksensa mukaisesti, mutta silti puolueen kannatus matelee. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 23.11.2018 K okoomus ja SDP virittelivät viime viikonvaihteessa vaalitaistelun alkutahteja. Rinne vastasi puoluevaltuustossaan pyytämällä Orpoa tulemaan inhimillisyyden taakse. Keskustan vuoro viritellä vaalihenkeä Pääkirjoitus Itsekritiikki ei riitä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo moitti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen lupausta satasen korotuksesta eläkkeisiin. Orpon ja Rinteen sananvaihto kuulosti hyvin harjoitellulta teatteriesitykseltä. SDP ja kokoomus haluavat nostaa toisensa vaalitaistelun päävaihtoehdoksi niin, että muiden puolueiden julkisuus jäisi mahdollisimman pieneksi. M ari a Se pp älä. Hän onnistui innostamaan keskustaväen rajuun vaalitaisteluun. Analyysin pitää johtaa toimenpiteisiin, joilla keskustan kannatus käännetään nousuun huhtikuuhun mennessä. Taktiikka onnistui viime viikonvaihteessa erinomaisesti. Vaalimenestystä on tarjolla vain ensimmäiselle vaihtoehdolle. Samanlainen loppukiri riittäisi nostaisi keskustan ykköseksi ensi huhtikuussa
Suomenmaan jatko on ollut monta kertaa veitsenterällä. Näiden muutosten myötä Suomenmaan yli 100 vuotta kestänyt taival sanomalehtenä päättyi. Verkossa ja sosiaalisessa mediassa on reagoitava reaaliaikaisesti päivänpolttaviin poliittisiin aiheisiin. Kuluva vuosikymmen on tästä hyvä esimerkki. Tohtori Timo Mikkilän kirjoittaman Suomenmaan 100-vuotishistorian nimi Sitkeää tekoa on osuva. 23.11.2018 5 Toimittajalta Suomenmaa elää ajassa Suomenmaa täyttää tänä vuonna komeat 110 vuotta. Lehden ja lukijoiden onneksi Suomenmaa on aina löytänyt oman paikkansa lehtimarkkinoilla. Ensin on löydettävä mielenkiintoinen juttuaihe tai näkökulma. Juha Määttä. Toisinaan juttuideaa pitää kypsytellä pidempään isommalla porukalla. Tiistai-iltapäivänä Suomenmaat kuljetetaan lehtipainosta Postin jakelukeskukseen. Toimituksen perimmäinen tavoite on palvella teitä parhaalla mahdollisella tavalla. Te Suomenmaan lukijat olette lehden tekemisessä keskeisessä roolissa. Lehden toimittajakunnassa löytyy niin nuoria nälkäisiä tekijöitä kuin kokeneempiakin kehä kettuja. Toimittajien kouluttajana Suomenmaa on ollut erinomainen kasvattajaseura. Tällaisista painetilanteista toimitus selviää kovan rutiinin ansiosta poikkeuksetta kuivin jaloin. Lehden riveistä onkin vuosien saatossa ponnistettu moniin merkittäviin tehtäviin. Lehden jutut, kuvat, grafiikat tai ulkoasu eivät tipahda taivaasta, vaan vaativat monenlaista osaamista. Tuolloin monet epäilivät ääneen, voiko sanomalehden tekoon tottunut toimitus yhtäkkiä ryhtyä tekemään aikakauslehteä. Median muutoksen myötä toimituksissa tarvitaan tekijöitä, jotka hallitsevat perinteisten mediataitojen lisäksi videokuvaamisen ja sosiaalisen median käytänteet. Juhlan kunniaksi esittelemme tässä lehdessä lyhyesti kaikki Suomenmaan tekijät. oman roolin löytäminen ei olisi onnistunut, jos Suomenmaalla ei olisi ollut kykyä ja halua uudistua ajan vaatimusten mukaisesti. Viikkolehden laajat reportaasit ja haastattelut taas on suunniteltava hyvissä ajoin ennen painopäivää, jotta niiden kirjoittamiseen ja taittamiseen jää riittävästi aikaa. Suomenmaa muuttui sanomalehdestä aikakauslehtiformaattiin vuoden 2016 alusta. Juhlistamme merkkipäivää kädessäsi olevan lehden voimin. Me toimituksessa uskoimme omiin kykyihimme ja onnistuimme uudistuksessa. Tällä järjestelyllä lehden pitäisi olla teidän lukijoiden käsissä viimeistään perjantaina. Näin toimimalla varmistamme, että keskustan pää-äänenkannattajan värikäs tarina elää ja voi hyvin vielä 110 vuoden päästä. Ilman sitoutunutta ja osaavaa toimituskuntaa temppu olisi jäänyt tekemättä. Yllättävät uutiset ja tapahtumat pakottavat aika ajoin toimituksen muuttamaan käsikirjoitusta ennen lehden painoon menoa. Tätä samaa asennetta ja tarmoa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Samanaikaisesti verkkolehti uudistettiin kokonaan ja verkon painotusta toimituksen sisällä vahvistettiin merkittävästi. Suomenmaan onneksi lehdellä on ollut aina hyviä tekijöitä. Suomenmaa on säilynyt hengissä vuosikymmenestä toiseen sodista ja muista pahoista vastoinkäymisistä huolimatta
Ei ole syytä pitää kynttilää vakan alla aihepiireissä, joihin meillä on aatteellisesti vahvaa sanottavaa, Antti Siika-aho opastaa. Oli lähinnä naurettavaa puhua työntekijäjärjestöistä ”ulkoparlamentaarisina voimina, jotka yrittävät johtaa Suomea” samalla kun hallitus kopioi argumentointinsa suoraan Suomen Yrittäjien suusta, suomii Riitta Koskinen. % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 40,26% 54,55% Kyllä Ei En osaa sanoa Vastaajia: 77. Ja keskustalaisuus häviää, jos yritetään kiteyttää aatetta talouspolitiikkaan, huomauttaa Silja Silvasti. Kymmenen prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa. Koulutuksen ja sivistyksen nostaisi kärkiteemoihin 77 prosenttia, ilmaston ja ympäristön 64 prosenttia ja perheet 43 prosenttia vastaajista. Hallituksen politiikka on ollut Hallituksen politiikka on ollut 41,33% 58,67% % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Vastaajia: 75 Liian vasemmistolaista Sopivaa Liian oikeistolaista 5,19% Olitko tyytyväinen hallituksen toimintaan irtisanomislakia koskeneessa kiistassa. Peräti 92 prosenttia uskoo, että uudistus saadaan maaliin. – Keskustan kentän viesti tuntuu tältä osin hyvin selkeältä: nyt tarvitaan jokin muu viesti kuin talouden kuntoon laittaminen. sotEja maakuntauudistuksEn valmistumiseen tällä vaalikaudella puoluevaltuutettujen usko on erittäin luja. Annettiin SDP:n vaalikampanjaan liian iso täky, arvioi Raija Moilanen. Myös poliittisten lakkojen rajoittaminen saa puoluevaltuuston selvän enemmistön tuen. – Ilmastoja ympäristökysymykset, perhepolitiikka sekä koulutus ja sivistys ovat keskustalaisen kansanliikkeen leipälajeja. Vastaajista 68 prosenttia näki rajoittamiselle tarvetta, 22 prosenttia ei. 6 23.11.2018 EnEmmistö eli 55 prosenttia keskustan puoluevaltuuston jäsenistä oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan pienten yritysten irtisanomissuojaa koskevassa kiistassa, selviää Suomenmaan kyselystä. – Muutakaan vaihtoehtoa ei ole puolueilla vietäväksi vaalikentille, muistuttaa Helena Aaltonen. Pessimistejä löytyi 2,6 prosenttia, ja reilut viisi prosenttia ei osannut sanoa, kuinka käy. Vastaajista 40 prosenttia oli kuitenkin toista mieltä, ja perusteluissa arvostelu oli kovaa. – Valmistelu olisi pitänyt tehdä yhdessä, vaikka eduskunta päättääkin lain. Keskustalainen ihmisyysaate, huolenpito ja vastuunkanto sekä nykyisistä että tulevista sukupolvista on nostettava keskiöön. Moni valtuutettu näki hallituksen olleen kuitenkin oikealla asialla. Keskusta häviää aina, kun se yrittää olla kokoomuksen maalainen kopio. – Hakaniemeläisten kiukutteluun ei pidä vastata nöyristelemällä, vaan näyttää, kenellä on legitiimi oikeus vallankäyttöön tässä maassa, opastaa puolestaan Klaara Tapper. – Keskusta otti niin sanotusti turpaan tällä vaalikaudella koulutuksen leikkaaTeksTi: Pekka Pohjolainen Keskustan puoluevaltuutetut liputtavat vaaleissa koulutukselle, ilmastolle ja perheille Irtisanomiskiistan hoito jakaa mielipiteitä Puoluevaltuustokysely Olitko tyytyväinen hallituksen toimintaan irtisanomislakia koskeneessa kiistassa. Eduskuntavaalien kärkiteemoikseen keskustan pitäisi puoluevaltuutettujen mielestä nostaa koulutusja sivistyspolitiikka, ilmastoja ympäristöpolitiikka ja perhepolitiikka. – Poliittisissa lakoissa tulisi olla joku suhteellisuudentaju, mutta vaikea kuvitella mihin raja vedettäisiin ja kuka päätöksen rajoittamisesta tekisi, pohtii Satu Simelius. – Hallitus osoitti suorastaan hävettävän heikkoa työmarkkinoiden ymmärrystä
Häntä piti onnistuneimpana ministerinä 74 prosenttia vastaajista. Epäonnistuneimmaksi ministeriksi puoluevaltuutetut arvioivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (56 prosenttia). Moni vastaaja piti vielä Pirkkalaisen ja Kivelän työn arviointia ennenaikaisena eikä antanut heille arvosanaa. Suomenmaan kyselyyn vastasi 77 keskustan puoluevaltuutettua 135:stä. Puoluevaltuuston kokoonpano on tosin edellisen kyselyn jälkeen muuttunut, sillä nykyiset puoluevaltuutetut valittiin kesän 2018 puoluekokouksessa. Hallituksen onnistuneimmaksi ministeriksi keskustan puoluevaltuutetut nostivat perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon. Kaksi vastaajaa arvioi Sipilän työn täyden kympin ja kaksi vain kuutosen arvoiseksi. Hallitus saa puoluevaltuutetuilta työstään arvosanan 7,9. Valitse kolme tärkeintä. 22 prosenttia ei ollut tyytyväisiä eikä tyytymättömiä ja 21 prosenttia oli melko tyytymättömiä. Merkillepantavaa on, että hallituksen politiikka nitkahti puoluevaltuutettujen arvioissa jälleen liian oikeistolaiseen suuntaan. % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Aluepolitiikka Ilmastoja ympäristöpolitiikka Koulutusja sivistyspolitiikka Liikennepolitiikka Maaja metsätalouspolitiikka Perhepolitiikka Sisäinen turvallisuus Sosiaalija terveyspolitiikka Talousja työllisyyspolitiikka Ulkoja turvallisuuspolitiikka 76,62% 63,64% 42,86% 32,47% 32,47% 29,87% 18,18% 7,79% 7,79% 3,90% Vastaajia: 77 KESKUSTAN PUOLUEVALTUUSTO 24.–25.11. Kevään 2018 kyselyssä luvut olivat toisin päin: 59 prosenttia piti tuolloin hallituksen linjaa sopivana ja 41 liian oikeistolaisena. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen sai tähänastisesta työstään arvosanakseen 8,5 ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä 8,4. Kolmas oli ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen 38 prosentin kannatuksella. TURKU Keskustan puoluevaltuusto kokoontui edellisen kerran huhtikuussa 2018.. Valitse kolme tärkeintä. Puoluevaltuutetuista enemmistö eli 59 prosenttia piti hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Pääministeri-PuHeenjoHtaja Juha Sipilä saa puoluevaltuutetuilta tähänastisesta työstään arvosanakseen 8,3. Toiseksi onnistuneimmaksi katsottiin pääministeri Juha Sipilä 61 prosentin osuudella. Seuraavina tulivat sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila (43 prosenttia) ja ulkoministeri Timo Soini (40 prosenttia). – Aina ei riitä, että asiat tekee hyvin, ne pitää myös saada näyttämään menestystarinalta eikä torjuntavoitolta, summaa Heli Viiri. 23.11.2018 7 misesta. – Hieman on köyhän asia unohdettu, tai ainakin viestinnällisesti epäonnistuttu toimien julkituomisessa, huomauttaa Kalle Suomela. Sopivana linjaa piti 41 prosenttia vastaajista, liian vasemmistolaisena ei kukaan. Enemmistö puoluevaltuutetuista eli 53 prosenttia oli melko tyytyväisiä keskustan arvojen näkymiseen hallituksen politiikassa. Luottamus keskustan koulutuspolitiikkaan on palautettava, vaatii Tommi Halkosaari. Mitkä asiat keskustan pitäisi nostaa eduskuntavaalien kärkiteemoiksi. Mitkä asiat keskustan pitäisi nostaa eduskuntavaalien kärkiteemoiksi. Puoluevaltuutetuilla on luja usko soteja maakuntauudistuksen valmistumiseen tällä vaalikaudella. Varapuheenjohtajista Katri Kulmuni sai arvosanakseen 8,3, Hannakaisa Heikkinen 8,1 ja Juha Rehula 7,7
– Vuoden 2015 eduskuntavaaleis sa noin kolmannes äänestäjistä teki äänes tyspäätöksensä viimeisen kah den viikon aikana ennen vaalipäivää, hän sanoo. Vaalipäivään oli tuolloinkin puolisen vuotta aikaa. Juha Keskinen Iltalehdessä Ja ri La uk ka ne n kesk kok sdp ps vihr vas rkp kd muu sdp kok kesk vihr ps vas rkp kd sin muu 25,5 19,4 15,2 15,1 9,1 7,9 3,6 2,7 1,5 22,7 20,2 16,5 11,3 9,8 9,2 4,3 3,5 1,1 1,4 Puoluekannatusarviot 10/2014 Puoluekannatusarviot 10/2018 Lähde: Yle Uutiset / Taloustutkimus Ylen lokakuun 2014 kannatusmittauksessa keskusta porskutti 25,5 prosentissa. Kannatus oli 15,2 prosent tia, mutta puolue ohitti kuitenkin vielä perus suomalaiset niukasti. Keskustalla meni lujaa 24 prosentin edestä. Vain kolme päivää ennen vuoden 2015 eduskuntavaalipäivää julkaistu Ylen kannatuskysely oli myös vielä yllättä vän kaukana lopullisesta tuloksesta, vaikka puolueiden järjestys oli jo oikea. SDP:ssä iski taatusti paniikki kolme päivää ennen vaaleja. Antti Siika-aho Twitterissä Demareille parasta olisi, jos soteja maakuntauudistus menisi nyt lävitse. Ongelmat voitaisiin surutta työntää aiemman porvarihallituksen piikkiin. Perussuomalaiset oli ottanut Ylen mittauksessa yli huiman loppukirin 16,7 prosenttiin, mutta SDP oli tullut alaspäin 15,1 prosenttiin. Keskusta piti toki ykkössijansa, mutta kannatus oli vaaleissa maltillisemmat 21,1 prosenttia. nyt tilanne on kääntynyt päälael leen viime vaaleja edeltävistä ajoista, sillä Ylen tuoreimmassa mittaukses sa SDP on selvästi suurin 22,7 prosen tilla. SDP:llä meni heikommin kuin kes kustalla nyt. Ajatuspaja e2:n tutkija Jussi Westinen muistuttaa, että paljon ehtii tälläkin kertaa tapahtua ennen huhtikuuta. Antti Rinne SDP:n puoluevaltuustossa Pauliina Pohjala Marraskuun alussa julkaistu Ylen loka kuun kannatusmittaus kertoi karua kieltä keskustalaisille. Lokakuun 2018 mittauksessa kärjessä oli SDP 22,7 prosentilla. Pitäisikö hänen kokeilla niitä omankin puolueensa politiikassa. Ajassa Sanottua 8 23.11.2018 Sipilän hallituksen politiikka on osoittanut sen, että keskusta on menettänyt politiikastaan kaksi A:ta: alkiolaisuuden ja aluepolitiikan. Vaalipäivänä ero oli hieman selvem pi, kokoomusta kannatti 18,2 ja perus suomalaisia 17,7 prosenttia. Tämän hetken tilanteesta ei voi kuiten kaan vetää yhtäläisyysmerkkejä huhti kuun eduskuntavaaleihin. Kakkossijasta taistelleiden ko koomuksen (16,9) ja perussuomalais ten välillä oli eroa vain 0,2 prosentti yksikköä. Peli ei ole vielä pelattu On söpöä, että SDP:n nokkamies on huolissaan alkiolaisuudesta ja aluepolitiikasta. keskusta tykitti neljän vuoden takaises sa Ylen lokakuun mittauksessa ykkösenä huimalla 25,5 prosentilla. Kokoomus tulee kakkosena 20,2 prosentilla. Puolue on kolmantena 16,5 prosentin kannatuksella. Ajatuspaja e2:n tutkija Jussi Westinen Ja ri La uk ka ne n. Prosenttiyksiköt muuttuivat vaalipäi vään mennessä reilusti. Vaalipäivänä demarit jäivät nelos sijalle 16,5 prosentin kannatuksella
Ehdokkaan näkökulmasta yksi haastavimmista asioista on nokkelan vaalisloganin keksiminen. Sloganin voi kivuttomasti muodostaa lisäämällä oman sukunimensä ja ajatusviivan perään viimeisimmän lauseen, jonka on lähettänyt Whatsappissa tai tekstiviestillä. Sosiaalisessa mediassa onkin pyörinyt oiva apu iskulauseiden ideointiin. 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Blogi: Sivistymättömyys on vaarallinen arvo Sh utt ers to ck Ja ri La uk ka ne n. Olli Kärkkäinen Twitterissä Onneksi politiikka ei kuitenkaan ole vain oman sukupolven etujen vartiointia. Ensi keväänä on ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa 65+ -vuotiaita on enemmän kuin 18–34-vuotiaita. Suomenmaa keräsi lukijoiden iloksi vaalisloganeita toimituksen sisältä. Moni eläkeläinen kantaa aidosti huolta lastenlastensa ikäluokan tulevaisuudesta. Reetta Räty Ylen kolumnissaan Suomenmaan historian luetuimmat nettijutut Kivelä Onhan tässä vielä aiKaa Oravainen lOpettelen tällä erää vänttilä näyttää Kyllä hienOlta lankinen viedään tytöt huOmenna tanssiin heikkilä hyvä jOs ei sada lampi jäin vähän Kiinni työhOmmiin suutari miten tehdään. määttä paha tästä On Olla eri mieltä luodonpää Ollaan KuulOlla KuKa siellä pärjää alaranta-saukko lamppuKin tOimii pohjala nO jutellaan KOtOna lammi pOtta ja tuttipullO löytyy Henna Lammi SuomalaiSilla on edessään vaalisuma. Ajassa Sanottua 23.11.2018 9 Ikärakenteen muutoksilla on vaikutuksia myös vaaleissa. Huhtikuussa äänestetään eduskuntavaaleissa, toukokuussa eurovaaleissa ja syksyllä maakuntavaaleissa. Sloganeita on tunnetusti vaikea ellei mahdoton keksiä. sloganeita parhaasta päästä media ahdiStelee jo Sipilän lapsiakin – Mikko Sipilä kertoo nyt yrityksistään ProfeSSori rajoittaiSi hoitoa – ”70-vuotiasta ei saa terveeksi” laStenkodiSSa kaSvanut romani kannustaa tovereitaan: ”Mannetouhut voisi kokonaan unohtaa” vaSemmiStonuorten Puheenjohtaja Hampurin mellakoista: ”Epäreilua pyytää meitä tuomitsemaan” helSingin vihreiden valtuutettu: Metsässä asuvan on turha odottaa samaa palvelutasoa – ”Maaseudulla on tosi tosi ankeaa” analyySi: Trumpin sota faktoja vastaan herätti epäilykset presidentin mielenterveydestä 19-vuotiaS lääkintälotta piti kädestä, kun kuolevat sotilaat huusivat äitiä kärnä Syyttää puolustusvoimia laittomasta tiedustelutoiminnasta – vaatii presidentti Niinistöä vastuuseen Ben ZySkowicZ ruoSkii yhä kommunistien tekosia – ”Minua ottaa päähän, kun vanhat taistolaiset aivan suoraan valehtelevat” Johanna Korhosen blogikirjoitusta keväältä 2016 on luettu eniten. Satu Mäki-Lassila Twitterissä On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, pakkopalauttaa ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia
Kirjan tekijät ovat toista mieltä: kaupassa kannattaa käydä usein, varsinkin jos se on lähellä ja sinne pääsee jollain muulla kulkuvälineellä kuin autolla. Jos huomaat kokkaavasi liian isoja annoksia, vie isot kattilat kirpputorille ja hanki tilalle pienempiä. Kuvasta voit tarkistaa, mitä on ja mitä tarvitaan. Kurkista kauppaan lähtiessäsi myös pakastimeen ja kuiva-ainekaappeihin: löytyisikö sieltä jotain, josta saisi seuraavan päivän ruuan. Et enää pysty jatkamaan tapaasi, kun tarjolla on vain litran kattila ja pieni paistinpannu. Docendo, 163 s. Juha Ketola, Katleena Kortesuo, Mikko Sairanen: Älä syötä ruokahukkaa – Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon. Kodeissa syntyvä hävikki on kaikesta ruokahävi kistä vahingollisinta, sillä roskiin mennessään ruoka on vaatinut valtavan määrän käsittelyä ja kuljetusta. tilaStoi, Paljonko heität ruokaa roSkikSeen Suuri osa ruokahävikistä johtuu tavoista. Kirjassa annetaan neuvoja erityisesti hävikin ennaltaehkäisyyn. Sen jälkeen ei enää tarvita suurta poikkeamaa arki rutiineihin, kun ruuat jo lentävät roskiin. Juha Ketola, Katleena Kortesuo ja Mikko Sairanen ker tovat lokakuussa ilmesty neessä Älä syötä ruokahukkaa kirjassaan, miten kotien ruokahävikkiä voi vähentää. leiki itSeSi kanSSa kokkiSotaa Saatko kehiteltyä aterian kahdesta perunasta, purkkimaissista ja kanan munista. Sh utt ers to ck hanki hyvin Säilyviä ruokia Jos haluat kuitenkin ostaa koko viikon ruuat etukäteen, hanki silloin loppuviikolle hyvin säilyviä ruokia. Niinpä näet kauppareissullasi jääkaapin sisään ja voit tarkistaa, onko siellä maitoa. käytä PakkaukSet loPPuun Jos ruokaa päätyy roskiin suurten pakkauskokojen vuoksi, osta pienempiä, vaikka kilo hinta olisi kor keampi. Nykyään on olemassa jopa kameralla ja netti yhteydellä varustettuja jääkaappeja. Jos ostat kerran viikossa paljon, monet ruuat makaavat jääkaapissa 5–7 päivää. Jos taas käy 1–2 päivän välein kaupassa, kaikki on tuoretta. Suunnittele ruokaliStat etukäteen Mieti ruuat pareina. Kirjoittajien mukaan ruo kahukkaa voi pienentää kah della tavalla: ennaltaehkäi semällä ja pelastamalla sen, mitä voi. Heitämme ruokaa pois joka vuosi 125 euron edestä per henkilö. tee maanantaiSta hävikkiPäivä Älä mene kauppaan, vaan syö jääkaapista viikonlopun jämät pois tai tyhjennä pakastinta. Mikäli mahdollista, kokeile verkkokauppaa. oStoSliSta kauPPaan Ennen kuin lähdet kauppaan, tee aina ostoslista. Harvoin kaupassa käyminen on kirjan mukaan suuri ruokahävikin lähde. Ostosten suunnittelu on helpompaa ja heräte ostoksia tulee tehtyä vähemmän. Älä mene kauppaan äläkä tee verkko-ostoksia nälkäisenä. Halpakin on kallista, jos se menee roskiin.. käy kauPaSSa uSein Suomalaisia on neuvottu yleensä käymään kaupassa harvoin. Jos et jaksa tehdä ostoslistaa, ota kauppaan lähtiessäsi valokuva jääkaappisi sisällöstä. Suunnitelmallisuus on tehokkain hävikintappaja ja hetken mielijohteesta tehdyt ostokset ovat pahimpia hävikintuottajia. Noin kolmannes ruokajätteestä syntyy kotitalouk sis sa. Jos tarvitset kastikkeeseen desilitran ruokakermaa, mihin ruokaan voisit käyttää loput. 10 23.11.2018 Ruokahukka kuriin Kirjat Suunnitelmallisuus on tehokkain hävikintappaja TeksTi: AnnukkA kAArelA SuomeSSa tuotetusta ruuasta menee roskiin vuosit tain 450 miljoonaa kiloa eli 10–15 prosenttia
Nyt tarvitaan EU:lta ryhtiliike sen eteen, että unionin säännöt koskevat jokaista jäsenmaata. Mesut Turan / Lehtikuva. Niistä pitää kertoa enemmän somessa. EU:lta tuleva rahoitus jäsenmaalle on sidottava yhteisten arvojen ja sääntöjen noudattamiseen. Italia perustelee suurta alijäämää talouskasvun vauhdittamisella. Seurakunnilla tulee olemaan Aulan mukaan jatkossa suurempi yhteiskunnallisen toimijan rooli, kun sote siirtyy maakuntien hoidettaviksi. ParI vuotta sitten myös Espanja ja Portugali elivät huomattavasti leveämmin kuin maan talous olisi antanut myöten. Moni ihminen voisi kokea kirkon itselleen merkitykselliseksi tällaisten juttujen avulla, hän arvelee. Tämä antanee Italialle signaalin siitä, että EU ei viime kädessä toteuta sakkovaatimuksiaan. Jos maan talous on jo valmiiksi ongelmissa, maa joutuisi ottamaan lisää julkista velkaa sakon maksamiseksi. Komissio edellytti maalta tiukempaa talouskuria, pienempää alijäämää ja pienempää julkista velkaa. Unionin suuret jäsenmaat eivät voi valita, mitä yhdessä laadittuja sopimuksia ne noudattavat ja mitä jättävät noudattamatta. – Yhteydet kuntiin ja järjestöihin korostuvat entisestään. EU:n talousrangaistuksia ei laitettu voimaan niiden kohdalla, eikä sanktioita ole muutoinkaan otettu koskaan käyttöön. Komissio näkee odotukset maan talouskasvusta liian optimistisina. keskustataustaIsIa ehdokkaita meni vaaleissa läpi lukemattomilla erilaisilla listoilla ympäri maan. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Italian budjettipäätökset kestämättömiä Kirkon viesti ei tavoittanut nuoria Risto Luodonpää kIrkon viesti ei tavoittanut ihmisiä toivotulla tavalla viikonvaihteessa järjestetyissä seurakuntavaaleissa. Tilanne on kestämätön. Pitkään vaalityössä mukana ollut Maria Kaisa Aula pitää yhtenä syynä mielenkiinnon puutteeseen vaisua näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi valtioiden julkiselle velalle EU on asettanut katoksi 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta Italiassa luku ylittää jo 130 prosenttia. EU:lla on mahdollisuus asettaa taloudellisia rangaistustoimenpiteitä maille, jotka eivät pysty noudattamaan budjettikuria ja EU:n jäsenmailleen laatimia ohjeita vastuullisesta budjetista. Vaaliohjelmasta vastannut Aula ei harmittele näkyvien puoluetunnusten katoamista seurakuntavaalien yhteydestä. Siellä olisi erityisesti nyt valituilla luottamushenkilöillä mahdollisuus nostaa esiin kirkon roolia ja kristityn oikeaa identiteettiä. EU:n onkin mietittävä vaihtoehtoisia rangaistuskeinoja, jotka talousvaikeuksissa oleva maa kykenee toteuttamaan. lIsäksI on syytä pohtia, onko taloudellisissa vaikeuksissa elävälle maalle järkevää asettaa rahasakkoja. Toistaiseksi komissio ei ole antanut vastaustaan siihen, mihin toimiin se ryhtyy Italian talouspokkuroinnin vuoksi. Tämä on ilman muuta yksi kirkon keskustalaisten luottamushenkilöiden vahvuusalueista. – Haudoille viedään kynttilöitä, ja pian ihmiset kokoontuvat kirkkoihin laulamaan kauneimpia joululauluja. Sakot ovat komission äärimmäinen keino saada taloussooloilevat jäsenmaat kuriin. 23.11.2018 11 Täällä Bryssel ItalIan populistihallitus aikoo pitää päätöksensä maan 2,4 prosentin alijäämäbudjetista ensi vuodelle huolimatta siitä, että EU:n komissio asetti maalle vaatimuksen budjetin tarkistamisesta. Italian talous on niin suuri, että se koskettaa koko yhteisöä. Virallisten tiedotteiden jakamisen sijaan Aula toisi kirkkoa lähemmäksi tutummilla asioilla. Kirkon yhteenkokoava voima ja yhdessä tekeminen edustavat keskusta-aatetta parhaimmillaan. Nuorten vaisu osallistuminen ja läpimenneiden korkea keski-ikä eivät ole lupaavia signaaleja myöskään jatkoa ajatellen. – Seurakuntien toiminta ei some-kanavilla näy tarpeeksi. – Keskustalaisia arvoja pystyy vaalimaan luottamustehtävissä muutenkin
On enemmän kuin mielenkiintoista nähdä, millainen äänisaalis ministerin haaviin kevään eduskuntavaaleissa jää. Siniseksi tulevaisuudeksi myöhemmin ristitty puolue onkin hermostunut hallituseloon kunnolla vain kerran. Paikalla olleet todistivat suomalaista poliittista historiaa. Sinisten eturivistä erityismaininnan ansaitsee entinen eduskunnan puhemies Maria Lohela, joka hoiti tehtävänsä tyylikkäästi ja kaikilta puolueilta kiitosta ja kunnioitusta keräten. Armeijaa ja poliisia on pidetty kunniassa ja vaadittu autoilijoille verohelPerikadon partaalla Uutisanalyysi Sininen tulevaisuus kamppailee olemassaolostaan, mutta toivoa on vähän PUOLUEET 2018 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä. Ilmassa oli sähköä, sillä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) olivat näyttäneet Jussi Halla-ahon haltuunsa ottamalle puolueelle ovea hallituksesta. siniset myöntävät itsekin, ettei puolueen poliittinen viesti ole tainnut mennä perille, kun kannatuskäyrä sahaa prosentin ja kahden välillä. päivänä 2017 remontin väistötiloina toimineessa eduskunnan kirjastossa odoteltiin perussuomalaisia ryhmäkokoukseen. Perussuomalaisista irronnut ryhmä, silloin Uusi vaihtoehto, kelpasi hallituksen enemmistön turvaajaksi. Irtiottoja siniset eivät ole harrastaneet, vaan seisseet soten ja työmarkkinoiden kiistauudistustenkin takana järkkymättä. Maahanmuuton vastustamisesta ei ollut enää puolueen kauppatavaraksi, kun alan ydinosaaminen jäi hallituksesta ulos heitetyille Jussi Halla-ahon perussuomalaisille. Sinisten kannalta on menetys, että Lohela päätti lopettaa poliitikon uransa tähän vaalikauteen. Hallituksen näkyvin sininen ministeri on ollut kuitenkin työministeri Jari Lindström, joka ei ole kaihtanut vihattujen työmarkkinauudistusten puolustamista. Perussuomalaisten ministereistä eniten harmia muille on aiheuttanut Soini, jonka luottamuksesta piti syyskuussa äänestää eduskunnassa tämän Suomen linjan vastaisten aborttikannanottojen vuoksi. Näin kävi, kun puolueen savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen loikkasi viime keväänä kokoomukseen. Siniset ovat etsineet kovaa maata höykyttämällä punavihreitä, demareita ja ayliikettä. Asiassa yllätetyt siniset järjestivät muutaman tunnin mittaisen hallituskriisin poikasen, jossa puolue pääsi nostamaan profiiliaan ja varoittamaan edustajiensa houkuttelusta muihin ryhmiin. Kokouksen jo alettua sisään marssi parinkymmenen hengen totinen joukko, entinen puheenjohtaja Timo Soini mukanaan. EU-politiikassakaan ei ole tullut ongelmia, koska unioni on pahoin sekaisin eikä kykene uudistuksiin. 12 23.11.2018 KesäKuun 13. Perussuomalaiset olivat hajonneet kahtia
Puolueen suurin ja lähes ainoa toivo on Uudenmaan vaalipiiri, jossa ehdolla ovat puolustusministeri Jussi Niinistö ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo. Nyky oloissa avuksi kaivattaisiin kuitenkin Soinin vanhoja äänestäjiä, vaikka heissäkin lienee kato käynyt. Kun Niinistön henkilökohtainen äänisaalis oli vuonna 2015 noin 11 800 ja Elon 2 900 ääntä, ei yhden edustajan läpi saamisen pitäisi teoriassa olla mahdotonta. Niilläkään eväillä ei omaa ekologista lokeroa ole oikein löytynyt. Teoreettinen mahdollisuus paikan säilyttämiseen olisi myös Helsingissä ehdolla olevalla puheenjohtaja Sampo Terholla. Viime eduskuntavaaleissa Uudellamaalla tarvitsi yhden edustajan läpimenoon 13 300 ääntä eli 2,5 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Siihen 10 000 ääntä viimeksi keränneen Terhon potentiaali ei yksin riitä. Sinisen tulevaisuuden kohtalo on pitkälti Soinin oman ehdokasratkaisun varassa. Helsingissä tarvittiin yhteen edustajanpaikkaan 13 500 ääntä eli 3,7 prosenttia vaalipiirin äänistä. Perussuomalaisten nostaminen SMP:n konkurssipesästä isoksi hallituspuolueeksi on temppu, josta Soini jää pysyvästi poliittiseen historiaan. Muualla Suomessa tilanne näyttää toivottomalta, äänikynnys on yksinkertaisesti liian korkealla. Toinen puoli asiasta on se, että urakan jäljiltä poliittiseksi perinnöksi maahan jää elinvoimainen maahanmuuttovastainen ja äärioikeistolle tuoksahteleva puolue, jolla ei ole enää yhteyttä omaan soinilaiseen menneisyyteensä, vennamolaisuudesta puhumattakaan. Ennuste on joka tapauksessa huono. Sitä, laitetaanko hänen poliittisen Terhokotinsa ovelle jo keväällä lappu, on mahdoton vielä varmuudella sanoa. Kun rahatkin jäivät puoluehajaannuksessa perussuomalaisille, toiminnan jalkeille nostaminen on tuskallista. Vai uskooko joku, että vaikkapa lappilainen kansanedustaja-puoluesihteeri Matti Torvinen onnistuu keräämään melkein 11 prosenttia vaalipiirinsä äänistä ja uusimaan paikkansa. 23.11.2018 13 Sinisen tulevaisuuden kohtalo on pitkälti Soinin oman ehdokasratkaisun varassa. Jussi Niinistö Ja ri La uk ka ne n Simon Elo Jari Lindström Sampo Terho Maria Lohela Pekka Pohjolainen. Puolueen tilaisuudet ovat noloa nähtävää, kun kuulijoita on vain kourallinen. Varattomalle ja kannatukseltaan heiveröiselle puolueelle ministerien ehdokkuus on ainoa keino välttää perikato kevään eduskuntavaaleissa. potuksia ja bensankatkuista energiapolitiikkaa. Siitä, millaisen ongelman edessä siniset tulevissa eduskuntavaaleissa ovat, antaa osviittaa katsaus vaalipiirien äänikynnykseen. Oulun ja Vaasan vaalipiireissä siniset yrittää pelastaa tilanteen ryhtymällä tekniseen vaaliliittoon eduskunnan ulkopuolella olevan Kansalaispuolueen kanssa. Toisaalta joukkopakoa puolueen eturivistä ei ole nähty, mikä on kannatuskehitykseen nähden jossain määrin yllättävää
Pääkaupunki Riiassa järjestettyihin juhlallisuuksiin kuului muun muassa sotilasparaati, joka keräsi runsaasti yleisöä. unohdettu Jemen. Tämä rikkoo lakia. Vuosikausia kestäneen sisällissodan runtelemassa maassa nälänhätä uhkaa jopa neljäätoista miljoonaa ihmistä. PiLkka omaan niLkkaan. Tulivuoren edellisessä purkauksessa kesäkuussa kuoli liki 200 ihmistä ja yli 200 jäi kateisiin. 14 23.11.2018 Maailman kuvat onnea, Latvia. Koonnut: samuli vänttilä Essa Ahmed / AFP Photo / Lehtikuva. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tytär ja neuvonantaja Ivanka Trump on käyttänyt henkilökohtaista sähköpostitiliään työskennellessään Valkoisessa talossa, kertoo Washington Post. Donald Trump on toistuvasti mollannut Hillary Clintonia siitä, että hän käytti henkilökohtaista sähköpostiaan ulkoministeriaikoinaan. Aliravittu lapsi itki, kun hänen pituuttaan mitattiin sairaalassa Jemenissä, Hajjahin provinssissa. Latvian itsenäisyysjulistuksesta tuli sunnuntaina kuluneeksi sata vuotta. Suomea edusti juhlallisuuksissa presidentti Sauli Niinistö. Tuhansia ihmisiä evakuoitiin maanantaina Guatemalassa, kun Fuego-tulivuori alkoi purkautua jo viidettä kertaa tänä vuonna sylkien tuhkaa ja laavaa pitkin rinteitään. Aktiivinen Fuego purkautui myös kuun alkupuolella, mutta tuolloin se ei aiheuttanut vahinkoja. Hän muisti satavuotiasta lahjoittamalla Tuntematon sotilas -romaanin latviankielisen käännöksen. Länsimaissa Jemenin hätä on jäänyt muiden uutisten varjoon. Pakoon tuLivuorta
On myös muistettava, että tilastojen ja käsitteiden takana ovat oikeat ihmiset. Kuten sanottu, positiivisen narratiivin vahvistaminen ei tarkoita vastaargumenttien tukahduttamista. Saadaksemme aikaan tasapainoista keskustelua on tarjottava monipuolisia tarinoita. Maahanmuutto käsitteenä vääristyy, ja esiin nousevat usein ennakkoluulot sekä pelot kantaväestön työpaikkojen menetyksestä. Vastakkainasettelun ja mustavalkoisen ”puolesta ja vastaan” -väittelyn sijaan olisikin oleellista pyrkiä ymmärtämään maahanmuuttoa ilmiönä kokonaisvaltaisesti. Keskustelua seuratessa on myös tullut selväksi, että kyseinen ilmiö ja siihen liittyvät kysymykset herättävät niin päättäjissä kuin äänes tä jis sä kin vahvoja tunteita puolesta ja vastaan. Maahanmuutto on globaali ilmiö – sitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Ripaus tolkun ääntä Valtameren takaa. hallitsematon maahanmuutto luo haasteita hallitulle maahanmuutolle. Kuten olen jo aikai semmin todennut, minäkin olen New Yorkissa maahanmuuttaja. Siksi tarvitsemme tasapainoisempaa, faktoihin perustuvaa keskustelua niin maahanmuuton mahdollisuuksista kuin siihen liittyvistä ongelmista. Sekä ripauksen sitä kuuluisaa tolkun ääntä. Lisäksi yleisessä keskustelussa maahanmuutto ja pakolaisuus sekoittuvat helposti toisiinsa, ja näistä aletaan puhua yhtenä ja samana ilmiönä. Tässä kohtaa poliitikkojen lisäksi myös medialla on merkittävä vastuu. Siksi ratkaisevaa on ennen kaikkea se, miten maahanmuutto saadaan toimimaan hallitusti pitkällä aikavälillä, lyhyen aikavälin haasteista huolimatta. Yksilön vastuulla on taas suhtautua varsinkin sosiaalisen median kautta saatavaan tietoon kriittisesti. 23.11.2018 15 YhdYsvaltojen välivaalien alla sekä Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä julkisessa keskustelussa on ollut valloillaan monen mieltä askarruttava ilmiö: maahanmuutto. Maahanmuuttoon on herätty myös globaalilla tasolla: YK:n jäsenvaltioiden laatima Global Compact for Migration eli GCM -sopimus, siirtolaisuuden ongelmiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin tarttuva asiakirja, on määrä hyväksyä ensi kuussa Marokossa. Maahanmuuttokeskustelu on siis tärkeä ja ajankohtainen, mutta miksi pieniä maalaiskyliä myöten kansalaisten suurin huolenaihe ovat maahanmuuttajat. Muutos lähtee yksilöstä, ja uutiset positiivisista arjen sankareista raflaavan tarinankerronnan keskellä auttavat ymmärtämään maahanmuuttoa sekä itse maahanmuuttajia moniulotteisemmin
16 23.11.2018 TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen Henkilö Hyvien asioiden poliitikko
Vaikka kaupunkipolitiikka on Kososelle tuttua, hän on kasvanut maaseutualueella metsien ja järvien keskellä. 23.11.2018 17 keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ensimmäisen kauden kansanedustaja Hanna Kosonen haluaa olla hyvien asioiden poliitikko. Nelilapsisen perheen kotoa tarttui mukaan sellaisia arvoja, joita keskustalaiset nykyään kuvaisivat realistisena vihreytenä. Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden puolustaminen ovat lähitulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. – Hyvän, mielekkään elämän edellytykset pallollamme tulee taata kaikille, samalla kun ympäristöstä pidetään huolta, hän tiivistää. – Isä ja äiti ovat aina eläneet vahvasti maasta ja järvestä. – Ihmisillä on oltava mahdollisuudet elää ja sivistyä tällä planeetalla myös tulevaisuudessa. Lapsena sain kasvaa luonnon kiertokulun, ympäristön ja maiseman muutosten mukana. Hän toimii synnyinkaupungissaan Savonlinnassa kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja ensimmäisen kauden valtuutettuna. Samalla tavalla elän nykyäänkin kotona Savonlinnassa. Kososen mielestä ympäristöstä ja ihmisistä huolehtiminen ovat politiikan ydinasioita. Realistinen vihreys ja Santeri Alkion ajatukset yhdenvertaisuudesta saivat Hanna Kososen innostumaan keskustasta.. Hän on paneutunut eduskunnassa eritoten ympäristöja sivistyspolitiikkaan ja istuu näitä asioita käsittelevissä valiokunnissa. kosonen haluaa välittää ihmiskunnasta niin planeetan, valtion kuin kotiseudunkin tasolla
Krasnojarskin MMkisoissa vuonna 2000 napsahti hiihtosuunnistuksen viestikulta ja yksilökisoissa normaalimatkan pronssimitali. Realistiseen vihreyteen kuuluu tiivisti se, että emme ajattele luonnon olevan vain irrallinen objekti, vaan me myös toimimme aktiivisena osana luontoa, hän avaa. – Muovitiekartta on lähtölaukaus sille, miten muovin haittoja aletaan kunnolla ehkäistä uusiokäytön, kierrättämisen ja korvaavien materiaalien kehittämisen avulla. Vuoden 2000 menestyskisat opettivat Kososelle, että kaikki on mahdollista, kun antaa täyden panoksensa unelmien tavoittelulle. – Alkion lähtökohtana on ihmisten kunnioittaminen. Pikku Kakkosta ei aina tahtonut kuulla isän ja isoisän poliittisten keskustelujen yli. Odotan mielenkiinnolla vuodenvaihteessa päättyvän kokeilun tuloksia. Kun esimerkiksi sosiaaliturvaa tulevalla kaudella uudistetaan, olisi perustulo saatava uudistuksen pohjaksi. Intoa vaikuttaa ihmisten ja ympäristön asioihin riittää, ja jatkokausi eduskunnassa on tavoitteena.. Tärkeämpänä oppina hän kuitenkin pitää sitä, että osaa arvostaa kuljettua matkaa. KaiKenlaista Kosonen on tehnytkin. – Edistys tarkoittaa sitä, että ajetaan kehitystä rohkeasti ja uskalletaan pistää asiat tapahtumaan. 18 23.11.2018 Realistinen vihReys tai järkivihreys tarkoittaa Kososelle ympäristöarvojen lisäksi taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurillisia näkökulmia. Luontosuhde on tärkeimpiä asioita, joiden takia hän on keskustassa mukana. Sitten toisaalta on hieno asia, että elämässä on mahdollisuus menestyäkin ja tavoitella unelmiaan. Kosonen arvioi keskustalaisuutta myös sosiaalisesti oikeudenmukaisena aatteena. Aiemmin hän voitti nuorten maailmanmestaruudet normaalija pikamatkoilla. – Tietysti ennen mestaruuden saavuttamistakin nautin kehittymisestä, treenaamisesta ja urheilusta itsessään. eikä joskus toiste. Kolme oleellista alkiolaista arvoa ovatkin edistys, ihmisyys ja tasa-arvo. pienenä Kosonen kertoo suorastaan altistuneensa politiikalle. Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Kosonen näkee tulevalla hallituskaudella tärkeänä ympäristöja koulutuskysymysten lisäksi juuri sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen. – Nyt kun Suomi on saatu mukaan maailmantalouden kasvuun, on aika saada myös pienituloiset osallisiksi kasvun hedelmistä. Politiikassa Kosonen on saanut sivakoitua maaliin hallituksen muovitiekartan yhdessä laaja-alaisen asiantuntijaryhmän kanssa. Taidehistoriasta maisterin paperit hankkinut Kosonen on toiminut esimerkiksi kulttuurija liikunta-alan asiantuntijana, kulttuurituottajana ja yrittäjänä. Elämässä pitää tehdä sitä, ”Joskus toiste” ei välttämättä tule. – On tärkeää tukea heitä, jotka eivät itse pysty itseään tukemaan. Tätä hän pitää ehkä mielenkiintoisimpana tehtävänään eduskuntakautensa aikana. Hänellä oli aikanaan erittäin vahvat tasa-arvoajatukset. Keskustassa on helppo olla mukana siksi, että me oikeasti teemme asioita, Kosonen kiittää. Keskustalaisuuden oppi-isä Santeri Alkion ajatukset ovat vahva osa Kososen ajatusmaailmaa. Keskusta uskoo, että nämä ajatukset ovat keskenään tasapainossa. Ennen eduskuntaan pääsyään hän tarjosi yrittäjänä hyvinvointija kulttuurialan asiantuntijapalveluita alan yrityksille. Mitalit tuntuivat tietysti kauhean hyvältä, mutta enemmän ne muistuttivat siitä, että pitää vain nauttia kaikesta, mitä tekee. alun peRin Kosonen on tullut tunnetuksi urheilijana. mitä oikeasti haluaa juuri nyt, Urheilijana tunnetuksi tullut Hanna Kosonen näkee myös politiikan sitkeyslajina. – Keskusta katsoo vihreitä arvoja kaikista tärkeistä näkökulmista. – En tiedä ihan tarkalleen, missä luonto alkaa ja loppuu minun kohdallani, luonnossa paljon liikkuva Kosonen naurahtaa. Kun saavutin tavoitteen, kirkastui vielä paremmin, miten tärkeää on vain tehdä sitä, mitä rakastaa
Välissä olivat opinnot, urheilu-ura, työelämä ja lasten saaminen, kahden tyttären äiti Kosonen kertoo. Kosonen muistelee elämänsä kaiken kaikkiaan viidennen poliittisen tilaisuuden olleen eurovaalien alla keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin piirikokous, jossa hänen piti heti pitää esittelypuhe itsestään. Ehkäpä eurovaalien tulos oli pikemminkin välitodistus politiikan ekaluokkalaiselle. Hän kertoo ymmärtäneensä ennen ehdokkaaksi lähtöään, miten raadollista politiikka ja ehdolla oleminen voi olla. Eturivissä vieläpä istuivat itse Juha Sipilä ja Tapani Tölli. Hanna Kosonen urheilee edelleen aktiivisesti. Vastaanotto on aina ollut yhtä rakkaudellinen, ja kotiin on aina tiennyt voivansa palata turvaan. – Ajattelin, ettei minusta ole tähän. – Politiikka on sitkeyslaji, jossa pitää katsoa tiukasti tulevaisuuteen. Siksikin on ollut mahdollista rohkaista itseään yrittämään aina uutta, Kosonen kertoo. Kosonen päätyi politiikkaan hyvinkin nopeasti. – Mitä vain kuhmuja, kolhuja tai sitten voittoja on elämässä eteen osunut, niin aina on ollut yhtä lämmintä ja turvallista tulla takaisin kotiin. Tarkoitus on jatkaa eduskunnassa vielä seuraavallekin kaudelle. ”Joskus toiste” ei välttämättä tule. Kosonen pitää kodin kannustusta ja ilmapiiriä tärkeänä syynä sille, että rohkeutta laittaa itsensä likoon on löytynyt. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa Kosonen sai Kaakkois-Suomen vaalipiiristä 6 600 ääntä ja meni kirkkaasti läpi. Keskustan listan kymmenes sija ja vajaat neljä tuhatta ääntä olivatkin sitten tämän opintien vakuuttava lopputodistus. – Elämässä tuli vastaan käänteitä, joiden myötä ymmärsin, että elämässä pitää tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa juuri nyt eikä joskus toiste. Ensimmäiset vaalit, joissa hän oli ehdolla, olivat Euroopan parlamentin vaalit 2014. eurovaaliehdoKKuuttaan Kosonen nimittää politiikan korkeakouluksi, joka opetti politiikan käytännöistä ja periaatteista uudelle yrittäjälle paljon. Rohkeutta löytyi kuitenkin sen verran, että lähdin yrittämään, enkä ole ollenkaan katunut. – Urheilu, politiikka ja kulttuuriharrastus tukevat toisiaan. Meillä on ratkottavana isoja kysymyksiä. – En edes tiennyt, millainen poliittisen puheen pitäisi olla! Jännitin kamalasti uutta, outoa tilannetta neljänsadan kokousedustajan edessä. Olen aina ollut sekä kiinnostunut että huolissani maailman asioista. Politiikkaan lähdin kuitenkin vasta pitkälti aikuisiällä, vaikka kipinä on aina ollut olemassa. Ehdokas on tavallaan yleistä riistaa vaaleissa, kun kaikki arvioivat häntä. 23.11.2018 19 – Jälkikäteen vasta ymmärtää, miten vahvasti poliittinen ajattelutapa on iskostunut päähän jo lapsena. Kun kehittää itseään monipuolisesti henkisesti ja fyysisesti, palvelee se kaikkea muutakin tekemistä, Kosonen uskoo.. Suuria haasteita ovat esimerkiksi ratkaisujen löytäminen alueiden voimavarojen vahvistamiseen, suomalaisen koulutuksen menestystarinan jatkamiseen sekä tietysti ilmastonmuutoksen torjuntaan. Pidin kuitenkin puheenvuoroni, ja eiköhän se ihan onnistunut, Kosonen muistelee
20 23.11.2018 TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: Jaakko marTikainen Yhtä myllerrystä Toimittajat ottavat nykyään voimakkaasti kantaa politiikkaan. Vuosikymmenten aikana media-ala on käynyt läpi monta isoa muutosta, mutta kuolemassa se ei ole.. Tutkijan mukaan se muistuttaa 110 vuoden takaisia aikoja, jolloin Suomenmaakin syntyi
Suomalaisista tuli sanomalehtien suurkuluttajia. Lama romahdutti mainostulot ja kotitaloudet vähensivät lehtitilauksiaan. Murrosta vauhditti se, että ansaintalogiikat menivät uusiksi. samaa murrosta eletään edelleen. Levikit nousivatkin jatkuvasti 1960–1980-luvuilla. – Ei silloin ajateltu levikin laajentamista, vaan sisältöä tuotettiin sille porukalle, joka oli vihkiytynyt saman asian ympärille. Lehdet kopioivat toimintatapoja toisiltaan. Oli vain sanomalehtiä, ja ne kaikki olivat poliittisia. Alettiin puhua journalismista, toimittajien ammattitaidosta ja sitoutumattomuudesta. Asetelma keikahti toisinpäin: suurin osa tiedotusvälineistä vannoi sitoutumattomuuden nimiin, puolueiden äänenkannattajat jäivät vähemmistöön. – Pikkuhiljaa tarjontaa alkoi olla enemmän kuin ihmisillä oli aikaa ja rahaa sitä käyttää, tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund Turun yliopistosta sanoo. Muutos ei kuitenkaan ollut aluksi kovin iso. 23.11.2018 21. Jos ennen riitti se, että sai jutun seuraavan päivän lehteen, nykyään niitä tuotetaan parhaimmillaan printtiin, nettiin, sosiaaliseen mediaan ja videoiksi, mieluiten reaaliajassa. Mediat tuottivat internetsivujaan sivutuotteena oikeastaan koko 1990ja 2000-lukujen ajan. Kaikki ovat ymmällään, mitä tässä oikein tapahtuu. Samat jätit imaisivat myös suurimman osan lehdille tulleista mainosrahoista. Heikkilän mukaan se oli järisyttävän iso murros. Samalla koko ala alkoi digitalisoitua. Kun Suomenmaa syntyi 110 vuotta sitten, ei sosiaalisesta mediasta, televisiosta tai edes Yleisradiosta tiedetty vielä tuon taivaallista. Vuonna 2008 puhkesi finanssikriisi, jota seurasi Suomessa vuosikymmenen mittainen taantuma. Mediataloissa iskettiin säästökuurit päälle. – Ei silloin oikein kunnolla ymmärretty, mihin netin käyttö tulee johtamaan. Uran alussa hän tai kukaan muukaan ei osannut aavistaa, millaisia järistyksiä on edessä. Nähdyksi ovat tulleet niin Ylioppilaslehti, Citylehti, Helsingin Sanomat kuin Ylekin. Mediamaailma elää kiihkeän yhteiskunnallisen keskustelun aikaa, jossa toimittajatkin ottavat kantaa. 1990-luVulla asetelma alkoi murentua. – Mitään objektiivisuuden ideaalia ei silloin tunnettu, vaan kaikki sisältö suunnattiin jollekin erityiselle yleisölle, sanoo yliopistotutkija Heikki Heikkilä Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksesta. Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti edusti nuorsuomalaisia, Työmies vasemmistoa ja Uusi Suometar vanhasuomalaisia. Ja kun tulot tippuivat, uusien palveluiden kehittämiseen ei ollut tarpeeksi resursseja. Puolueen menestys oli yhtä kuin lehden menestys, Heikkilä sanoo. – Sen lisäksi mediayritysten toimenpiteet uudessa toimintaympäristössä olivat pitkään melko sekavia ja tehottomia. Lehti syntyi jatkeeksi järjestelmään, jossa tiedotusvälineet olivat osa poliittista systeemiä. Kaikki annettiin kuluttajille ilmaiseksi, Heikkilä pohtii. Google, Facebook, Twitter ja muut kilpailivat yhtäkkiä miljoonien ihmisten ajankäytöstä perinteisten medioiden kanssa. Erilaisuutta ja toimittajan ääntä pyrittiin häivyttämään. Vasta 1950-luvulla alkoi syntyä ajatus, että lehdistö voisi puhutella suurempaakin yleisöä. – Samalla se kuitenkin tarkoitti sitä, että lehdistön mielipiteellisyys ja yhteiskunnalliset analyysit jäivät pois. Tärkeää oli tiukka neutraliteetti ja objektiivisuus. Ruotsinkielinen Hufvudstadsbladet oli sitoutumaton. – Joukkoviestinten valtakausi oli ohi. – Rakastan kaikkia näitä välineitä ja rakastan tehdä niihin sisältöä, hän naurahtaa. Syvällinen keskustelu väheni, Heikkilä summaa. Grönlundin mukaan 1990ja 2000-luvuilla mediatalot olivat onnistuneet pitämään tuottonsa vielä hyvinä nostamalla hintoja, mutta nyt se ei enää toiminut. Mediatalot eivät osanneet reagoida muutoksiin nopeasti. Journalisti-lehden päätoimittajaa Maria Petterssonia se ei kuitenkaan häiritse. Joka kotiin tuli joku lehti ja sen lukeminen oli suoranainen velvollisuus. sitten alkoikin rytkyä. Perinteiset mediat eivät enää hallinneet sitä, mistä ihmiset ja ne itse puhuvat. Pettersson on tullut alalle ensimmäisen kerran vuonna 2005. Toimituksista irtisanottiin jälleen paljon väkeä. Heikkilän mukaan nykyisenlaista mediaympäristöä ei oikein tunne vielä kukaan. Toimittajien työ on sirpaloitunut moniin osiin, kun erilaisia laitteita ja kanavia on niin paljon. Huipussaan ne olivat 1990-luvulle tultaessa. Samaan aikaan alkoi sosiaalisen median voittokulku koko maailmassa. Oli myös nähtävissä muutosvastarintaa ja toimintaa estävää hidastelua. Markkinoille tulvi jatkuvasti uusia mediavälineitä ja kilpailu kiristyi. Suomenmaan edeltäjän Maakansan perustaminen Viipurissa vuonna 1908 ei siten ollut mikään kummallisuus. – Kukaan ei arvannut esimerkiksi tubettajien suosiota tai sitä, miten ääni tulee nousemaan ihan eri tavalla tärkeäksi, hän sanoo
Hän näkee alan kehityksessä myös toiveikkuutta. Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg pitää yksittäisille kuluttajille räätälöityjä mediapalveluja kuitenkin riskialttiina. 22 23.11.2018 – Ydintyö ei kuitenkaan ole muuttunut. Kyse on hänen mukaansa avoimuudesta, sillä siellä kaikki on julkista. – En kuitenkaan usko, että mitään kaikille sopivaa yhtä ansaintamallia löytyy. – Vanhaan paluu ei ole mahdollista, täytyy vain löytää uusia tapoja palvella ihmisiä. – Huolia alalla riittää, sitä ei voi kiistää, mutta ajatus siitä, että ala olisi häviämässä, ei ole enää ajankohtainen. Jokaisen täytyy löytää jokin oma malli toimia. Ihmisten halukkuus maksaa tavallisista uutisista on kuitenkin heikkoa. Ennen ne tulivat suurimmaksi osaksi mainostajilta, nyt pääroolissa ovat maksavat asiakkaat. Tärkeintä on, että suurin osa ihmisistä osaa erotella oikean tiedon vääristellystä. Ennen keskustelut käytiin yksityisesti, muilta piilossa, hän muistuttaa.. Median tulevaisuuteen liittyvä huolipuhe on Holmbergin mukaan vähentynyt viimeisen parin vuoden aikana. Tulevaisuuden ydinkysymys onkin, millaisesta sisällöstä he olisivat lehtien kohdalla valmiita maksamaan ja millä hinnalla. Sisältöä vain jaetaan eri välineisiin. Toimittaja Maria Pettersson on aktiivinen keskustelija Twitterissä. Niiden myötä kuluttajat lukisivat entistä enemmän vain sellaisia sisältöjä, jotka sopivat pelkästään heidän maailmankuvaansa. – Pikkuhiljaa on nähtävissä merkkejä siitäkin, että ihmisillä olisi halukkuutta maksaa nettijutuista. Niitä pitäisi kokeilla Suomessakin. Hyvin iso kysymys on kuitenkin se, mistä mediatalot saavat jatkossa tulonsa. Grönlundin mukaan se on dilemma, joka tulee olemaan mediataloille hyvin haastava. – Se on iso eettinen, yhteiskunnallinen ja liiketaloudellinen kysymys, kuinka pitkälle algoritmien voi antaa säädellä sitä, mitä sisältöä ihmiset saavat luettavakseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että kuluttajat maksavat nykyään mielellään monista uusista mediapalveluista, kuten suoratoistosta. Murroksesta on tullut pysyvä olotila, mutta sen kanssa on hiljalleen opittu elämään. Ja kuka sen säätelyn tekee, Holmberg kysyy. Grönlundin mukaan Norjassa ja Ruotsissa on tehty monia mielenkiintoisia kokeiluja, joissa tulovirrat syntyvät monista pienistä puroista yksittäisille kuluttajille räätälöidyillä sisällöillä tai tilauskohtaisella hinnoittelulla
Siinä on väistämättä vaara, että käsitys mo nimuotoisesta yhteiskunnasta kaventuu. Valeuu tisten on arveltu ratkaisseen Yhdysvaltain presidentin vaalien lopputuloksen. Yleistä on väi te, että mediaa ohjaa punavihreä blokki. Minusta se on hyvä, että toimittajat keskustelevat siellä, missä kaik ki on julkista. Hän sanoo tietävän sä kokemuksesta varsin hyvin, että jokaisesta suoma laisesta puolueesta on vuorollaan soitettu mediatalojen toimituksiin ja vaadittu parempaa uutisointia. Kukaan ei voi enää hallita sitä, missä ja miten me diasisältö leviää ja millaisia asiayhteyksiä se eri keskus teluissa saa aikaan. Hän sanoo pohtineensa joskus, pitäisikö hänen esiin tyä somessa virallisemmalla työminän roolilla. Niillä hän tarkoit taa sitä, että enää tärkeintä ei välttämättä ole se, mitä mediatalot uutisissaan kirjoittavat, vaan se, miten asiaa kommentoidaan sosiaalisessa mediassa. Kun hallitus kävi tänä syksynä läpi työmarkkina kiistaansa, hyvin moni aktiivinen median seuraaja seurasi asioiden etenemistä Twitterissä. – Se, että Suomi on pudonnut sananvapausindek seissä, ei johdu pelkästään siitä, että perussuomalaiset dissaavat mediaa, vaan kyllä pääministeri ja president tikin ovat yrittäneet vaikeuttaa riippumattoman medi an työtä. Petterssonin mukaan ky se on avoimuudesta. Yhdysvaltain presidentti on siitä räikein esi merkki, mutta Petterssonin mukaan asiaa ei voida ohit taa Suomessakaan. TOinen taso asiassa ovat valemediat, jotka uhkaavat jopa koko länsimaista demokraattista järjestelmää. Petterssonkin on siellä aktiivinen keskustelija. Se ei ole kuitenkaan tuntunut hyvältä. median toiminta ei saa kuitenkaan suomalaisiltakaan täyttä tukea. Kukaan ei voi enää hallita sitä, miten mediasisältö leviää ja millaisia asiayhteyksiä se eri keskusteluissa saa aikaan.. – Paljon enemmän olisin huolissani siitä, että työsuh teessa olevien toimittajien tausta on usein samanlainen. Ilmiössä on monta tasoa. – En halua salata, mitä mieltä olen asioista. – Vaikka ne eivät voi enää hallita kaikkea mediasisäl töä, voivat ne silti edelleen valikoida, mikä on totta ja mikä ei, mitä uutisoidaan ja mitä ei. Heikkilän mukaan puheet siitä, että kaikki järki ja to tuus olisi romuttumassa ovat kuitenkin ylimitoitettuja. Heikkilä oli yksi heistä. Me saamme keskiluokkaista palkkaa, nautimme katta vasta työterveyshuollosta ja tulemme usein koulutetuis ta perheistä. Poliitikot ovat kyllä aina olleet tyytymättömiä tiedo tusvälineiden toimintaan, se kuuluu Petterssonin mu kaan kuvioon. Se on oikeastaan koko työn perusta. Uutta on kuitenkin ajattelutapa, että me dia on paha ja mitätön, turhuuden pesä ja valehtelija. – Yhä edelleen voidaan erotella se, mistä sisällöt tule vat, ketkä niitä tuottavat, mitkä mediat ovat pudonneet, mitkä ovat tulleet uusina. Siellä monet Suomen suurimpien mediatalojen tun netuimmat toimittajat esittävät omalla nimellään voi makkaan poliittisia näkemyksiä. enemmän huolissaan Pettersson on mediaan kohdistu vasta vihamielisyydestä. Pettersson ei väitteistä hätkähdä. Tiedotusvälineet julkaisivat lähes reaaliajassa uutisia aiheesta, mutta monet keskustelua eteenpäin vieneet kysymykset ja tulkinnat syntyivät somessa. Termit tulevat Heikkilältä. – Mutta toimittajien ammattitaitoon ja kykyyn jäävätä itsensä silloin, kun se on tarpeellista, luotan hyvin paljon. – Tätä ei usein ymmärretä, että kuinka paljon uutisten ja kommentoinnin lomittuminen sekoittaa pakkaa. Ratkaisevinta valemedioiden vastaisessa taistelussa on Heikkilän mukaan se, miten ammattimaiset uutis mediat toimivat. Uu tiset eivät ole enää ihmisille tärkein tietolähde, vaan he haluavat tietää myös, mitä muut siitä sanovat. YhTenä median puolueellisuuden ilmentäjänä pidetään usein juuri Twitteriä. Isoin muutos liittyy kuitenkin korkeassa asemassa olevien poliitikkojen osoittamaan halveksuntaan medi aa kohtaan. 23.11.2018 23 Oma lukunsa nykyisen mediamaailman ym märtämisessä ovat niin sanotut kuraattorit tai portinvartijat. Yleinen on näkemys, että juuri meidän puolueemme on median ajojahdin kohteena. Ennen keskustelut käytiin yksityisesti. Moni toimittaja ja tutkija pelkää sanoa ääneen totuut ta, koska siitä seuraavat someryöpytys ja vihapuhe ovat niin voimakkaita. Petterssonin mukaan toimittajat ovat Suomessa var sin valveutuneita etsimään jokaisen jutun takaa faktoja. Median puolueellisuudesta esitetään etenkin poliitik kojen parissa hyvin kärkeviä näkemyksiä. Se tuo isoja mullistuksia myös mediasisällön jake luun. Pettersson ei kuitenkaan yksilöi suoraan, keitä hän tällä kritiikillä tarkoittaa. – Valeuutisointia ei voida koskaan kitkeä kokonaan pois, mutta tärkeintä on, että suurin osa ihmisistä osaa erotella oikean tiedon vääristellystä, Holmberg sanoo. Ajatuspaja e2:n kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista pitää me diaa mielipiteitä kärjistävänä ”poteroiden rakentajana”. Lähes kaikki haastateltavat muistuttavat, että suoma laisten medialukutaito on tasokkaan peruskoulun ansi osta varsin korkea
Hän ei kuitenkaan pidä toimittajien tapaa huolestuttavana, päinvastoin. Uusia välineitä tulisi löytää melko piankin. Onko ihminen silloin puolueellinen, jos hän ottaa kantaa tasa-arvon puolesta. Sitä puoluelehdetkään eivät kuitenkaan pääse pakoon, että tavat tehdä mediasisältöä tulevat muuttumaan. – Ehkä puoluelehdissä pitäisi ajatella niin, että ennemmin kuin olla uutistuottaja pitäisi olla tulkitsija, keskustelun järjestäjä. Toisaalta se on myös sitä, että toimitaan ajattelemattomasti. Heikkilän mukaan vastakkainasettelun korostuminen on todellinen ilmiö. – Puoluelehdillä on todella tärkeä rooli median moniarvoisuuden ja -äänisyyden edistämisessä. Siinä mielessä on vähän palattu takaisin niihin aikoihin, jolloin Suomenmaakin syntyi. Heikkilän mukaan nykyään kaivataan paljon sitä, että asioita tulkitaan eteenpäin ja kehitetään niistä keskustelua. Jos se onnistuu, pitkä historia voi kantaa pitkällekin, Holmberg uskoo. – Siksi on erittäin tärkeää, että meillä on erilaisiin arvomaailmoihin pohjautuvia julkaisuja, jos ne vain pohjaavat toimintansa totuudellisuuteen ja journalistisiin sääntöihin. Uskon, että ne säilyvät niin kauan kuin puolueetkin. n Jukka Holmberg uskoo, että puoluelehdet elävät yhtä kauan kuin puolueetkin. nykyään kaivataan paljon sitä, että asioita tulkitaan eteenpäin ja kehitetään niistä keskustelua. Ei se tee minusta jonkun tietyn puolueen kannattajaa, vaikka puolue korostaisikin samoja teemoja. Silti Heikkilä pitää suomalaisen journalistisen median toimintaa vastuullisena. Kun journalismi ei ole enää automaattisesti huomion ensisijainen kohde, joutuu se kamppailemaan nähdyksi tulemisesta. – Se on silti totta, että mediamaailma elää kiihkeän yhteiskunnallisen keskustelun aikaa, jossa toimittajatkin ottavat kantaa. Hänkään ei tunnista, että toimittajat olisivat sosiaalisessa mediassa puoluepoliittisesti jakautuneita. Juuri siinä on sauma, johon 110-vuotiasta Suomenmaata ja muita puoluelehtiä tarvitaan edelleen. Sitä ei Holmbergin mukaan pidä kuitenkaan ohittaa, että osa väestöstä kokee, ettei heille löydy sisältöä, joka puhuttelisi heitä tai käsittelisi heidän elämäänsä liittyviä asioita. – Kohuhakuisuus on sellaista herättelyä, että saataisiin näkyvyyttä. Siihen pitäisi löytää välineitä, joilla iskeä. Monenlaisia äänenpainoja pääsee paljon enemmän esiin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Uudenlainen toimintatapa herättää hämmennystä. Ne sekoittuvat ihmisten tulkinnoissa turhan usein. Holmberg on samaa mieltä. Ikään kuin siinä huudettaisiin, että hei, katsokaa tänne. Hänen mukaansa mediasta ei voi edes puhua yhtenä möhkäleenä. – Itse kommentoin paljon esimerkiksi tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyviä teemoja. Mitään salajuonta ei ole. Heikkilän mukaan nykyaika on puolueiden pää-äänenkannattajille oikeastaan hyvin otollinen. KiihKeän keskustelun aikakaudella medioiden toiminta koetaan usein myös hyvin konfliktinhakuiseksi. Heikkilä sanoo ymmärtävänsä Twitter-keskusteluihin liittyvän huolen siksi, että joukkoviestinten aikakaudella sellainen olisi ollut täysin mahdotonta. Se porukka voi olla pienikin, mutta seuraukset syrjään jäämisen kokemuksesta voivat olla isot. – Meillä on hyvin moniääninen ja moniarvoinen mediakenttä. Heikkilän mukaan olisi kummallista, jos toimittajat eivät olisi mukana siinä maailmassa, missä nykyaikainen mediaympäristö toimii. 24 23.11.2018 Petterssonin mielestä arvot ja puoluepoliittinen tausta eivät ole yksi ja sama asia. Keskusta piirijärjestöineen onnittelee 110-vuotiasta Suomenmaata
Kotona kaitsee miehensä kanssa kahta poikaa ja kahta tyttöä. tomi oravainen , toimittaja Kiinnostunut yhteiskunnasta kaikkine koukeroineen. 26 23.11.2018 Me teemme lehtesi Suomenmaan 110-vuotisjuhlan kunniaksi ajattelimme kertoa jotakin itsestämme. 5. Tuore virtuaalimäkihypyn Suomen mestari. Vapaa-ajalla katoaa mielellään kirjojen tarinoihin tai metsiin. 1. mikko eronen , ulkoasupäällikkö Politiikan toimitukseen eksynyt matkailija. henna raitala , freelancer-graafikko Mottona Eniten kiinnostaa kaikki. 2. Vapaalla ompelee ja kuuntelee Politiikkaradiota. 4. Vaimo, kolme lasta ja koira. Juha määttä, päätoimittaja Nauttii hyvistä tarinoista ja politiikasta. 2. 5.. 4. 3. Perheessä vaimo. Pyöräilee, koska on syntynyt Kälviällä. 1. pauliina pohJala , toimittaja Vantaalaistunut oululainen. Hoitaa kasvimaata. Tanssii salsaa vaimon kanssa ja iloitsee neljästä lapsenlapsesta. 2. Viihtyy kentällä ja kentän laidalla. Johanna Suutari , graafikko Metsästä voimaantuva taittaja, joka tykkää ihmisistä, eläimistä ja työhön uppoutumisesta. 4. Toimituksessa vaikuttavat esimerkiksi basisti, pappi ja ompelija. maria Seppälä, valokuvaaja Tykkää reissata ympäri Suomea tapaamassa ihania kepulaisia. Vapaa-ajalla juoksee tai luistelee erilaisten pallojen perässä. henna lammi, verkkouutispäällikkö Iloinen paluumuuttaja. Talo, farmari, mies ja kaksi lasta, mutta ei koiraa. Jari laukkanen , valokuvaaja Harrastaa lukemista, kuvataidetta ja musiikkia. 3. 1. 4. 3. Lukee, pelaa potkupalloa, käy kuuntelemassa keikkoja sekä vetelehtii perheen kanssa. 3. Kuorolaulu on ihanaa omaa aikaa. 1. 2
Ja ihmiset! meri AlArAntA-SAukko , toimittaja Liikkuva, lukeva ja leipova yhdistysaktiivi, joka rakastaa klassista musiikkia. Nauttii myös kirjoista ja käsitöistä. lAuri heikkilä , toimittaja Gradua kirjoittava historianopiskelija ja musiikki-intoilija. Lenkkitossujen pohjat, vinyylien urat ja passin sivut kuluvat ahkerassa käytössä. 3. 2. 1. kAtAriinA lAnkinen, toimituspäällikkö Twitterissä päivystävä politiikkanörtti ja kahden koululaisen äiti. 3. 1. 1. 4. 6. 6. pekkA pohJolAinen , toimittaja Savolainen salaviisastelija. mAAkuntA-AVuStAJAt: päiVi Vento: Karjala, Pohjois-Karjala, KymenlaaKso, itäja etelä-savo petri p. JAAkko mArtikAinen , valoja videokuvaaja Lyömätön vuoden -88 Trivial Pursuitin pelaaja. tAinA kiVelä , toimittaja Siirtyi rahatöistä unelmaduuniin. 2. riSto luodonpää , toimittaja Urheilumies pääsi aikuisiällä opettelemaan politiikan pelikirjaa. Vaimo ja kaksi lasta. 5. Viikonloput on pyhitetty kirjoille ja elokuville. 2. Tärkeintä on maa ja matkustaminen. SAnteri lAmpi, toimittaja Uutisaddikti Sörkan kurvista. 3. Perheessä mies ja pieni poika. Jatkaa kuitenkin rakkainta harrastustaan eli kirjoittamista Suomenmaahan. Aloitti 1972 eikä ole kyllästynyt. 3. 5. SAmuli Vänttilä , toimittaja, journalistinen taittaja Hiihtoon hurahtanut historianharrastaja, joka myös pyöräilee, avantoui ja lukee elämäkertoja. 2. Vapaa-ajalla kädessä useimmiten kitara tai sählymaila. Pohjoisen kairojen kiertäjä töissä ja vapaalla. 4. 5. 4. 23.11.2018 27 AnnukkA kAArelA , toimittaja Suomenmaan legendaarisen tonnikerhon nykyinen vetäjä. Vapaalla bänditoiminnan ja basson parissa. Harrastukset sen mukaiset. Sydäntä lähellä on erityisesti irlantilainen folk-musiikki. ulkomAAn kolumniStit: heini utunen, Geneve, VAleri mitenJoV, mosKova minnA miettinen, lontoo, noorA erkkilä, new yorK hAnnele tulkki-WilliAmS, KaPKauPunKi pAkinoitSiJA: JAri nenonen. Politiikan skribenttinä jo parikymmentä vuotta. 1. 4. pirkko Wilén , toimittaja Samat harrastukset työssä ja vapaalla. Kotona siippa ja Elvis the dog, setämiehiä kumpikin, tytär jo toisaalla. Perheessä puoliso ja liuta lapsia. Kahden tytön isä. 5. pentikäinen: etelä-savo Soili riepulA: Pohjois-savo, KesKi-suomi JormA uuSitAlo: KesKija etelä-Pohjanmaa Anne hieVAnen: sataKunta JohAnnA riSki: varsinais-suomi mAArit SimoSkA: laPPi Auni Vääräniemi: PeräPohjola VAkituinen AVuStAJA: timo lAAninen Politiikasta kyllänsä saaneena ryhtyi papiksi. Rakastaa tietoa ja tarinoita
Toimittaja päätti selvittää, kuka hän oli ja millainen oli hänen tarinansa. Sota vei toimittajan. 28 23.11.2018 TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: OsmO PiisalOn kOTialbumi Olavi Tenhovaaran muistolaatta on koristanut Suomenmaan toimituksen seinää vuosikymmenten ajan. Niin mukava mies meni, sanoo Tenhovaaran serkku
Helmikuun lopulla 1940 Tenhovaaran joukot olivat Uuraan seudulla lähellä Viipuria. Sota-aikojen ihmiskohtaloista kiinnostuneita palvellaan onneksi nykyisin varsin hyvin. Hän oli kaatunut. tilaan vielä Tenhovaaran kantakortin Kansallisarkistosta. Tenhovaaran päällystökorttiin on kirjattu, että hän astui palvelukseen uudestaan lokakuussa 1939. Totta kai sitä mietti, että miksi hänen piti menettää kaksi poikaansa niin lyhyessä ajassa. – Se oli poikien äidille valtavan kova isku. Noina päivinä Viipurinlahdella käytiin verisiä taisteluita. Ennen niitä tuli kuitenkin oikea sota. 23.11.2018 29 Hautajaiset olivat alkamassa, mutta Olavi Tenhovaaraa ei vain näkynyt. Sieltä irtoaa tiedonmurusia. Isäni kuoli jo vuonna 1982, ja minulla on hirveän vähän tietoa hänen veljistään. Sota-ajalta ei ole muita tietoja. Tenhovaara näyttää olleen perusterve mies. Kantakorttien salassapitoaika on 50 vuotta henkilön kuolemasta. sOtasampO-tiedOstOsta pääsee lukemaan myös Tenhovaaran joukko-osaston, erillisen pataljoona 21:n päiväkirjoja. Laurin kanssa yhtä aikaa siunattiin muitakin vainajia. Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Että edes yksi säilyisi. Elettiin talvisodan päiviä helmikuussa 1940. Sota vain jatkui. 1 ups., haav. Otto Armas Olavi Tenhovaara oli siviilisäädyltään naimaton. Virkkulan löysin monien vaiheiden jälkeen sukuselvityksiin keskittyviltä internetsivustoilta. Vuosikymmenten ajan se on osunut ensimmäisenä silmiin, kun toimittajat ovat aamuisin saapuneet töihin. – Harmi vain, kun en nuorempana ymmärtänyt kysellä enempää. Aamuyöllä 28. Kiittäen hyväksytty, lukee RUK:n 34. Muuta ei kerrota. Päiväkirjoissa vilahtelevat Pukinsaaren, Pitkäsaaren, Ravansaaren ja Hannukkalansaaren nimet. Virkkulan mukaan hänen isänsä oli veljesnelikosta ainoa, joka selvisi sodasta hengissä. Jotain kuitenkin. Tätä tietoa en ole löytänyt mistään arkistoista. Tenhovaara oli yksi uhri lukemattomien muiden joukossa. Aliupseerikouluun hän meni kesäkuussa, Reserviupseerikouluun (RUK) syyskuussa. Päiväkirjan sivun alareunaan on kirjattu, että ”kaat. Kahdenkymmenen liuskan pinosta selviää, että Tenhovaara aloitti armeijan konekiväärikomppaniassa tammikuussa 1936, kolme vuotta ennen talvisotaa. Tenhovaaran muistolaatta on kiinnitetty Suomenmaan Oulun toimituksen seinälle. Millainen on hänen tarinansa. Olavi Tenhovaaran muistolaatta naulattiin Suomenmaan edeltäjän Liiton toimituksen seinälle pian sotien jälkeen.. Kohtuullisen selvällä kaunolla käsin kirjoitettu päiväkirja on digitoitu Kansallisarkiston sivuille. Sotilasarvo vänrikki. Myöhemmin hautajaisten jälkeen tuli tieto, ettei Olavi Tenhovaarakaan tulisi enää koskaan kotiin. Hänen serkkunsa 16-vuotias Osmo Piisalo päätti käydä vielä kerran junaasemalla tarkistamassa, olisiko Tenhovaara tullut aivan viime tingassa, mutta ei ollut. Tenhovaaran kuolemasta on kulunut aikaa jo yli 78 vuotta. Hautauspaikka Oulu. Kaatumisestakaan ei kerrota mitään muuta kuin missä ja milloin se tapahtui. Vapauteen Tenhovaara asteli täysin palvelleena maaliskuussa 1937. kurssin todistuksessa. Hänkin tosin oli rintamalla, mutta hänet komennettiin kotiin, kun kaikki muut veljekset olivat menehtyneet. Vaikka Tenhovaara ei ole sukulaiseni, pääsen lukemaan hänen palvelusaikaisia tietojaan terveystarkastusten muistiinpanoista lähtien. Hautanumerokin löytyy. Hän kuitenkin innostuu heti, kun kuulee, millä asialla soitan. – No kyllä minä jotain olen isoäidiltäni ja muilta sukulaisilta kuullut, Virkkula sanoo. Olavi tenHOvaara oli Suomenmaan edeltäjän Liiton toimittaja. Tenhovaaran veli Lauri oli kuollut Iisalmen juna-asemalle tehdyssä pommituksessa hänen ollessaan tulossa rintamalta lomalle. Millainenhan tyyppi hän on ollut, olen usein miettinyt. Suomalaiset saivat omiltaan tykistöapua. Nyt Suomenmaa juhlii 110-vuotista historiaansa. Iltapäivällä vihollinen hyökkäsi, kranaattituli oli kiivasta. Kertausharjoituksiin hänen oli määrä mennä vuosina 1940 ja 1946. Olen yrittänyt soittaa hänelle muutamaan otteeseen, mutta Virkkula ei ole ehtinyt vastaamaan. – Kolme veljestähän niitä meni sodassa, Virkkula sanoo puhelimeen. Olavi Tenhovaara oli Virkkulan isän Veikko Tenhovaaran veli. helmikuuta suomalaiset saivat irtautumiskäskyn, mutta se osoittautui vääräksi. 3 miestä”. Sivumarginaaliin on kirjattu kaatuneen numero. Naputtelen Tenhovaaran nimen useiden arkistojen tietoja yhdistelevään Sotasampo-tiedostoon. Parin tunnin päästä hyökkäys oli pysäytetty. Joukko-osasto Er.P 21. Lääkärintarkistuskortissa ja sairauskertomuksissa ei lue juuri kummempaa kuin hampaiden paikkausta ja flunssan oireita. tamperelaisen Kristiina Virkkulan ääni on hämmästynyt. Niin oli tapana, kun kuolleita oli paljon
– Minulla ja Ollilla oli aika lailla tasan kymmenen vuotta ikäeroa. Olavi eli Olli Tenhovaara syntyi nelilapsisen perheen vanhimmaksi Vaasassa vuonna 1914. Piisalo muistaa myös, kuinka Olavi aina ”jutteli kaikenlaista lehtiasioista”. Lomakkeessa on myös maininta ”innokas sk-työläinen”. Keskellä veljesten äiti. Virkkula kertoo, että Olli oli aikalaistensa kertoman mukaan luonteeltaan kiltti ja hyvin käyttäytyvä nuori mies. Vähän ihaillen taisin katsella häntä, nuorempi kun olin. Ylioppilaaksi tultuaan Olli oli vetämässä puhelinlinjaa Enontekiöön. Pestin on kirjattu kestäneen kuolemaan saakka. – Mutta tuskin siinä suurta ristiriitaakaan on puolueeseen ollut. Piisalo muistaa Olavin ja muut Tenhovaaran veljekset hyvin. Perheen äiti kasvatti pojat yksin miehensä kuoleman jälkeen. Hänen juttusilleen päädyin Kristiina Virkkulan vinkistä. Helsingin yliopiston keskusarkistossa säilytettävästä toimittajamatrikkelista selviää, että Tenhovaara on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1935, 21-vuotiaana. Hänen tiedetään osallistuneen NMKY:n toimintaan. Matrikkelin mukaan Tenhovaara on ollut myös Oulun Palloseuran edustusjoukkueen jäsen. Mitä hän tarkalleen ottaen jutteli, se ei ole jäänyt mieleen. Hän oli mukana myös partiotoiminnassa Pohjan Veikoissa. Nuorin pojista oli tuolloin 7-vuotias. Tietopalvelusihteeri Jouni Nikula arvelee sen tarkoittavan suojeluskuntaa. Piisalon mukaan kaikki Tenhovaarojen neljä veljestä olivat isänmaallisia ja harrastivat suojeluskuntaa. Jos et vielä ole rekisteröitynyt Verkkouutisten lukijaksi, tee se nyt. – Työstään hän oli innostunut. verkkouutiset.fi. Piisalolle on jäänyt sellainen käsitys, että Tenhovaara päätyi Liittoon töihin ennemminkin kiinnostuksesta toimittajan työhön kuin lehden taustapuolueeseen Maalaisliittoon. (GOOGLE ANALYTICS: TAMMI–LOKAKUU 2018) Kun politiikassa tapahtuu, me kerromme siitä ensimmäisenä. Poliittisesti aktiivisia he eivät kuitenkaan olleet. Politiikan kuluttajalle Verkkouutiset on Suomen johtava politiikan uutissivusto. Liiton uutistoimittajaksi hän tuli matrikkelin mukaan vuonna 1937. Se ei maksa mitään. Sieltä tulonsa jälkeen hän meni töihin Liitto-lehteen. Olisi varmaan tehnyt uran lehtimiehenä, jos sotaa ei olisi tullut. Suomenmaan poliittisen toimittajan Taina Kivelän esikoisteos ja dekkarisarjan avausosa Enkel y ö nyt lehden lukijoille joululahjahintaan 15.90 euroa! Tilaukset ja lisätietoja: www.juttutalo.. Tänä vuonna juttujamme on luettu keskimäärin 2 400 000 kertaa kuukaudessa. tai 050 340 9930 Veikko Tenhovaara (vas.) oli veljesnelikosta ainoa, joka selvisi rintamalta hengissä. Arvon, Laurin ja Olavin kohtalo oli toinen. Veljessarjan isä kuoli 46-vuotiaana sydänkohtaukseen. Sitä se onkin, vahvistaa 94-vuotias Osmo Piisalo
Syvästä ikävästä huolimatta Virkkula ei muista isoäitinsä tai isänsä puheista katkeruutta. Tiedustelijana toiminut veljessarjan nuorin Arvo kuoli jatkosodan alussa kesällä 1941 jouduttuaan vihollisen piirittämäksi. Lisää surua oli kuitenkin tiedossa. Virkkulan isä puhui veljiensä menetyksestä harvoin, mutta tytär kuitenkin aisti, että asiaan liittyi raskasta surua. – Olihan se kovin murheellista aikaa. Niiden lisäksi oli isoisän ja Virkkulan sisaren haudat. Olavin hautajaiset pidettiin Oulun tuomiokirkossa. Tunnelma oli vaikuttava, Piisalo kertoo. – Ajattelen kuitenkin, että he osaltaan pelastivat Suomen itsenäisyyden. Tällä kertaa ei ollut muita vainajia. Siellä käytiin isoäidin kanssa usein. Sankarihaudat. – Voi vain kuvitella, miltä isästäni on tuntunut menettää kaikki veljensä ja miltä isoäidistäni on tuntunut, kun poika toisensa perään on tullut arkussa kotiin. Keskellä veljesten äiti. – Meidän perheessämme on aina ajateltu, että he antoivat kalliin lahjan isänmaan puolesta. Jyty viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018. Sota katkaisi kaikkien suomalaisten arjen marraskuussa 1939. Veikko Tenhovaara (vas.) oli veljesnelikosta ainoa, joka selvisi rintamalta hengissä. – Muistan, että hautajaisvieraissa oli paljon kavereita ja tuttavia. Olli sai kranaatin sirpaleesta osuman takaraivoonsa ja kuoli siihen. WWWJYTYLIITTOFI Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kunta yhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viranja toimenhaltijaa. Olaville myönnettiin hautajaislomaa. Tuntuuhan se itsestäkin hirveän väärältä, että miksi juuri heidän piti kuolla. Niin mukava mies meni, Piisalo huokaisee. Se on asia, jonka Kristiina Virkkula muistaa lapsuudestaan hyvin. Olen myös miettinyt, että oliko heidän kuolemansa turha. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Arvon, Laurin ja Olavin kohtalo oli toinen. Silloin tuli vihollisen keskitys. Ennen lomille lähtöään Olli päätti mennä vielä tervehtimään joukko-osastonsa miehiä. Jäsenistöstä naisia on noin 84 %. Kukat kasteltiin kolmelta haudalta. Sitten tuli se helmikuun päivä, jolloin veljessarjan toiseksi nuorin, Lauri, kuoli. Kunta-alan vanhin ammattiliitto Jyty ry ONNITTELEE 110-VUOTIASTA SUOMENMAA-LEHTEÄ! jyty_ilmo_suomenmaa_104x65mm.indd 1 8.11.2018 18.41 ONNEA! SUOMEN LÄHIJA PERUSHOITAJALIITTO SUPER – TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ www.superliitto.fi superliitto SuPer onnittelee 110-vuotiasta Suomenmaa-lehteä!. Tenhovaaran veljekset antoivat kalliin lahjan isänmaan puolesta. Tieto kuolemasta kiiri myös Karjalankannaksen Uuraan Pukkisaareen
Öljy lienee rypsiä tai rapsia. No, ensin sekä keskustan että SDP:n pitää voidella äänestäjiä, jotka ratkaisevat tulevan eduskunnan kokoonpanon. Senkin jälkeen hallitustriossa on tapahtunut muutoksia. KeSKuStanuoret ei olisi voinut sijoittaa eikä ajoittaa avaruuspoliittisen ohjelman hyväksyvää liittokokoustaan paremmin. Nyt johtajista koostuva kirjainrimpsu Sipilän, Orpon ja Terhon mukaan on kenties enne tulevasta – SOTe. Näinköhän öljyllä voidellaan tulevaa punamultaista hallitusratkaisua. Sitten hallitus oli SOS-hallitus, ilmeisesti siis nykyaikainen versio hätätilahallituksesta. Muistellaanpas hieman. Onpa Savola saanut öljylleen ostajan myös kilpailevasta puolueesta. Sipilä, Orpo, Soini. Rinne joutui viitisen vuotta tapahtumien jälkeen selvittämään oikeudessa, ettei ole punaviinipäissään päättänyt Palosaaren potkuista otsalamppu päässään hotellihuoneessa yhtenä toverinaan henkilö, joka kulkee työlennoilla nallepehmolelu kainalossa. Seinäjokihan on alkanut tänä vuonna tituleerata itseään avaruuden pääkaupungiksi. Yksi keino kampanjan rahoittamiseen on vaalituotteiden myynti. SDP-aktiivi Dimitri Qvintus kertoo Twitterissä ostaneensa Savolan öljyä ja näin ryhtyneensä keskustan vaalirahoittajaksi. Yhdysvaltojen lipun seuraksi kuuhun voitaisiin viedä ensimmäisen kepunautin toimittama apilalippu. Savola luonnollisesti kiittää tuesta. Apollon Tietäjät 32 23.11.2018 Kittilän fiaskoa on seurattu herkeämättä vuosia. Soten valmistumisen lähestyessä hallituksen nimi on käynyt vain enteellisemmäksi. Ensin hallitus oli kolmen ässän hallitus – Sipilä, Soini, Stubb, eli SSS. Kittilän sankarit TeksTi: Henna Lammi, Lauri HeikkiLä. Ehkä se olisi komedia nimeltä ”Kittilän sankarit”. SoSiaalija terVeydenhuollon uudistusta valmistelleella hallituksella on ollut monta nimeä. Joidenkin isokenkäisten viljelemä sanonta ”se, mikä tapahtuu Lapissa, jää myös Lappiin”, ei nyt pitänyt kutinsa. Keskustalainen nuorisojärjestö voisi olla aloitteellinen tässäkin kysymyksessä. Sinnehän saisi keskustalaisen siirtokunnan! Siinäpä vasta hajautettua yhteiskuntaa ja avaraa aluepolitiikkaa. Jos tapauksen voi kuvata lyhyesti, niin Rinne oli Ammattiliitto Pron puheenjohtajana ja Levi Ski Resortin hallituksen jäsenenä antamassa hiihtokeskusyhtiön toimitusjohtajalle Jouni Palosaarelle potkuja. Etiketti kertoo öljyn olevan myös lähellä tuotettu. Se puolestaan johti kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamiseen ja sotkuun, joka johti massiiviseen oikeudenkäyntiin. Vaalit tulevat ja vaalien käyminen vaatii rahaa. Tällä viikolla käräjillä koettiin mielenkiintoinen päivä, kun todistusaitioon istuutui demarijohtaja Antti Rinne. Avaruuspoliittinen linjapaperi hyväksyttiin viikonloppuna nuorisojärjestön liittokokouksessa Seinäjoella. Mutta eikö avaruuden pääkaupungin pitäisi olla oikeastikin avaruudessa. Kolmannelle kaudelleen pyrkivä keskustan kansanedustaja Mikko Savola myy ruokaöljyä. Seinäjoki ajaa tittelillään takaa sitä, että kaupungilla on niin hyvin pinta-alaa, että avaralla alueella mahtuu yrittämään ja elämään. Apollon tietäjä jää odottamaan elokuvaa
Tai dronen. Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri ® Uudistunut BESTON on entistäkin nopeatehoisempi. Tilaa heti ja voita! ® Nyt on BESTON issa nopeutta ja lentoa. Tai dronen. Arvomme kaikkien BESTON -kalkituksen elo-joulukuun 2018 aikana tilanneiden kesken laadukkaan dronen (arvo n. ® ® Katso taivaalta koko kasvun kaari ja BESTON in nopeus. Voit voittaa Räikkösen. KM:n kalkkivertailussa kustannustehokkain kalkitusaine on BESTON Masuunikuona. Ole sinäkin nopea. Voita laadukas drone DJI PHANTOM 3 ADVANCED arvo n. 800 € tai Tuntematon Kimi Räikkönen Tutustu! Tämä voi olla sinun. Sillä voit voittaa Kimin. Totea se itse ja kalkitse peltosi uudistuneella ® BESTON -kalkituskuonalla. 800 €). ® http://kaytannonmaamies.?/share/21317/d4a87f BS Voita drone ja totea terävin kuvin, miten oras nousee, korsi kasvaa, tähkä kypsyy ja vilja valmistuu. Nyt on nopeutta ja lentoa. Tilaa ® heti BESTON ja voita! JÖGEVA 4 Suomen kestävin valkoapila a a. Lisäksi arvomme 20 kappaletta Kari Hotakaisen uutuuskirjaa Tuntematon Kimi Räikkönen
Ilmastoasioista on tehtävä viljelijöille kannattavuutta parantava tukijalka, eikä missään nimessä kannattavuutta heikentävä rasite. KesKustan eduskuntavaaliohjelman, Luottamuksen apilan, realistisen vihreyden kärkiteesit ovat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa ja monimuotoinen luonto. Suomessa on Euroopan koulutetuimmat viljelijät. Käytännössä kyse on esimerkiksi kalateiden rakentamisesta, Itämeren suojelusta ja kosteikkojen kunnostamisesta. Tuet on kohdistettava ruokaa tuottaville aktiivisille tiloille. Keskusta katsoo, että hiilineutraaliuden saavuttaminen ensimmäisten valtioiden joukossa vaatii kolmea asiaa: kulutustottumusten muuttamista, hiilinielujen kasvattamista ja uutta teknologiaa esimerkiksi hiilen kaappaukseen. Teimme päätöksen kivihiilestä luopumisesta vuoteen 2029 mennessä, ja tarkoitus on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2045. Suomi on nyt ensimmäisiä maita maailmassa, joka on sisällyttänyt kestävän kehityksen osaksi valtion budjettikirjaa. Oikeus lähiluontoon kuuluu kaikille. tällä hetkellä keskustellaan paljon metsien käytöstä. Hossaan puolestaan avasimme uuden kansallispuiston. Metsäteollisuuden arvo on mahdollista kaksinkertaistaa lähivuosikymmeninä. Ihmisen ja luonnon kestävä kumppanuus Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja. Vapaaehtoisen suojelun malli on osoittanut toimivuutensa. Siksi keskusta pitää kaupunkipuistojen ja viheralueiden puolta. Tavoitteenamme on, että suomalainen ruoka on tuotettu hiilineutraalisti vuoteen 2040 mennessä. Ilmastotoimissa rima on asettava riittävän korkealle, mutta ennen kaikkea on tehtävä konkreettisia päätöksiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat yhteinen aarteemme. Jotta se olisi parhaassa mahdollisessa käytössä, tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä. Monille suomalaisille metsästys ja kalastus ovat tärkeä osa luontosuhdetta. Teot ympäristön puolesta tällä hallituskaudella ovat olleet meidän keskustalaisten näköisiä. Tehdään se, mikä voidaan uusiutuvista. Tarvitsemme riittävän suuren EU:n maatalousbudjetin, lisää kansallista päätösvaltaa ja neuvontaa liiallisen valvonnan sijaan. Metsien lisäksi sen voi laajentaa muihin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja soihin. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva metsätalous on osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Toimet sisältävät esimerkiksi soiden ennallistamista, metsien kasvun vahvistamista ja metsityksen lisäämistä. Meille on myös arvovalinta puolustaa eräharrastusta. Nyt on aika siirtyä fossiilitaloudesta bioja kiertotalouteen. Meillä on tähän edellytykset. Kierrätetään jo olemassa olevat raaka-aineet pitkälle. 23.11.2018 35 Puheenvuoro KesKustalle vihreys ei ole koskaan ollut pelkkää kaunista puhetta, vaan konkreettisia tekoja ihmisen ja luonnon kestävän kumppanuuden eteen. Biotalous vaatii raaka-aineita, ja puu on upea ja monipuolinen raaka-aine. Vihreä talous on maamme menestyksen tae. Keskusta on suomalaisen lähiruuan ja viljelijän puolue. KesKusta on valmis toimimaan monimuotoisten elinympäristöjen puolesta. Esitämme kuutta toimenpidettä hiilinielujen pitkäjänteiseksi vahvistamiseksi. Kun puuta käytetään järkeviin tuotteisiin, sillä voidaan korvata saastuttavampia ratkaisuja esimerkiksi rakentamisessa ja tekstiiliteollisuudessa
Tulevana vuonna Kallio johtaa Etelä-Pohjanmaan keskustanuoria ja toimii puolueen piirin varapuheenjohtajana. Koulutus aukaisee kaikki tiet mistä tahansa lähtökohdista tuleville ja on edellytys pienen Suomen pärjäämiselle. Pirkanmaan Virroilla kasvanut Kallio on koko ikänsä pitänyt tiiviitä yhteyksiä suvun kotiseudulle Nivalaan, jossa isovanhemmat asuvat Kyösti Kallion aikanaan rakentamassa talossa. Löytyypä suvusta entinen opetusministerikin, presidentti Kallion tytär Kerttu Saalasti. Kyöstin tytär Katri Kaarlonen eli pitkään ja kertoili paljon sekä suvun vaiheista että politiikan menneistä vuosikymmenistä, Kallio muistelee. – Nivalassa pyrin käymään ainakin parin kuukauden välein. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnassa Kallio on johtanut sekä edustajistoa että hallitusta. Kyösti Kallion pojanpojantyttärenpoika Karri Kallio johtaa ensi vuonna Etelä-Pohjanmaan keskustanuoria. 36 23.11.2018 Keskustan kasvot NivalaN kuuluisasta sovintopuheesta tuli keväällä kuluneeksi sata vuotta. Joskus on ollut sellaisia vaikeuksia, että omat ongelmat tänä päivänä tuntuvat niihin verrattuna aika pieniltä. Koulutusasiat ovatkin lähellä Kallion sydäntä. – Kun sukutilalla pääsee lukemaan Kyösti ja Kaisa Kallion kirjeenvaihtoa, oppii kyllä suhteellisuudentajua. Silloin luotiin perustat sovinto politiikalle, joka on kantanut maassamme kaik ki nämä vuosikymmenet, Karri Kallio pohtii. – Koulutuslupauksen unohtaminen on suurin moka tällä vaalikaudella. Korkeakoulun hallituksessakin hän on istunut. Kallion äidinisänisänisä, tasavallan presidentiksikin noussut Kyösti Kallio piti Nivalan kirkossa 5. Sukulaiset ovat aina tarinoineet menneistä ajoista, ja siitä saatu oppi on vaikuttanut vahvasti omaan ajatteluun. toukokuuta 1918 puheen, jossa hän lausui usein siteeratut sanat ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”. Se on perintö, jonka puheen pitäjän jälkeläinen haluaa suomalaisten muistavan vielä pitkään. – Ei haluttu jakautunutta Suomea, vaan tasaarvoinen valtio. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jaakko MarTikainen Karri Kallio Presidentin suvusta. Karrin jo edesmennyt äiti on myös haudattu paikkakunnalle. Pirkanmaan Virroilla kasvanut Kallio päätyi vuoden 2013 taitteessa Seinäjoelle opiskelemaan ja imeytyi niiltä sijoiltaan mukaan myös politiikan pyörteisiin. Opiskeluaika vei elintarviketekniikan opiskelijan myös korkeakoulupolitiikkaan. Karri Kallio on itsekin politiikassa aktiivinen. Sitä ei saa unohtaa! SuvuN periNtö on elänyt Kallion elämässä vahvana jo pienestä pitäen
23.11.2018 37 Karri Kallio on presidentti Kyösti Kallion pojanpojantyttärenpoika. Poliitikkosuvusta löytyy myös taiteentekijöitä, onhan presidentin patsas hänen poikansa Kalervo Kallion veistämä.
Kaksivuotiskaudelle kansainvälisten asi oiden sihteeriksi valittiin pirkanmaalai nen Joonas Soukkio. lauantaisessa yleiskeskustelussa eniten puheenvuoroja käytettiin syrjäytymisestä, mielenterveydestä ja jaksamisesta. 38 23.11.2018 KesKustanuorten tärkein tavoite on ilmas tonmuutoksen hillintä. – Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä kohtelee kansalaisia räikeän eriarvoisesti. Uudessa tavoiteoh jelmassaan nuorisojärjestö asettaa kymme nen poliittista tavoitetta tärkeysjärjestyk seen politiikan suunnittelun tueksi. Ilmasto on asetettava päätöksenteossa ehdottomasti etusijalle, keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen vaatii. Aiemmin lauantaina liittokokouksel le puhunut Sipilä lisäsi puoluekokoukses sa esittelemäänsä luottamuksen apilaan realistisen vihreyden sektorille neljä uut ta kohtaa. liittoKoKous teki myös henkilövalintoja. Nämä olivat ilmasto kuntoon, vihreä talous, parasta lähiruokaa ja moni muotoinen luonto. Ilo na Su uro ne n / Ke sku sta nu ore t. TeksTi: Lauri HeikkiLä Seinäjoen liittokokous asetti tavoitteet vaalikeväälle Keskustanuoret lopettaisi turpeen polton Keskusta Keskustanuorten liittohallitukseen valittiin vuoden 2019 varajäseniksi Susanna Turunen ja Mikko Tukeva. seinäjoella viikonloppuna järjestetty liitto kokous asetti muiksi kärkitavoitteikseen alueiden elinvoimasta huolehtimisen, hy vän koulutuksen takaamisen kaikille, pe rustulon sekä mielenterveyden ongelmiin liittyvän häpeän poiston. – Ilmastonmuutosta vastaan taisteltaes sa on tärkeää luopua kaikista fossiilisista polttoaineista, myös turpeesta. Liittohallituksen jäseniksi kaksivuo tiskaudelle valittiin Siiri Mertakorpi Ky menlaaksosta, Ari-Veikko Puska Lapista, Henna Takatalo VarsinaisSuomesta, Pekka Huhtala PohjoisPohjanmaalta ja jatkokaudelle Väinö Tuovinen Uudelta maalta. – Keskusta on muuttunut asianhoitajaksi. – Pääministeri Sipilän hallitus on kyllä saanut talouden ja työllisyyden kasvuun, mutta keskustan puheenjohtaja Sipilä on unohtanut kentän kuulemisen. Samoin järjestö hyväksyi uuden perhe poliittisen ohjelmansa, joka ajaa esimer kiksi joustavampaa töiden, opintojen ja perheen yhteensovittamista. Vuoden mittaiseen varajäsenen pestiin valittiin Susanna Turunen Pohjois Karjalasta ja Mikko Tukeva EteläPohjan maalta. Keskustanuorten liittohallituksen jäse nen Juho Korpelan mielestä Juha Sipilä on epäonnistunut puheenjohtajana. Keskustanuoret esittää turpeen poltosta luopumista samanaikaisesti kivihiilestä luopumisen kanssa eli vuoteen 2029 men nessä. Puolueen aate ja tavoitteet ihanteellisesta yhteiskunnasta ovat jääneet kaiken muun alle, Suvi Mäkeläinen harmitteli. Liittokokous hyväksyi myös liiton histo rian ensimmäisen avaruuspoliittisen lin japaperin. Vuosi sitten laatimastaan kansalais palvelusmallista keskustanuoret haluaa ratkaisun asevelvollisuuden tasaarvo ongelmiin. Avaruuspolitiikasta pitää kes kustanuorten mielestä tehdä yleisesti tun nustettu politiikan lohko. Varsinaisiksi jäseniksi kaksivuotiskaudelle liitto kokouksessa nimettiin Ari-Veikko Puska, Pekka Huhtala, Siiri Mertakorpi, Henna Takatalo ja Väinö Tuovinen. Puolueen keskustelukulttuuri sai nuorilta kritiikkiä. Jokaisella, sukupuolesta riippumatta, tu lee olla samat oikeudet ja velvollisuudet, keskustanuoret linjaa
LISÄETUNA on joulukuun 2018 teemanumero JOULU, UUSI VUOSI. Lisäedun saat vain tilatessasi tällä kupongilla 3.12. TILAAJALAHJAKSI Medaljonki-pöytäliina 39 95 e + 1 kk/ e kun tilaat viikon kuluessa! 6 kk ASUMINEN . OPE-OPINNOT • kasvatustieteen perusopinnot (25 op, JY) • valmistautumista VAKAVAkokeeseen ja OKL:n soveltuvuuskokeisiin SOTE-OPINNOT • sosiaali-, terveysja liikunta-alan amk-opintoja (JAMK, XAMK) • valmistautumista valintakokeisiin Akateemisia opiskelutaitoja Opintotuki Vapaita opiskelupaikkoja myös Historian ja Kauppiksen linjoilla! ! 190 päivää Alkiolla blogi: alkio-opisto.blogspot.com Jyväskylän Korpilahdella Puh. LUONTO . Koko 145 x 250 cm, väri siniharmaa, 100 % puuvilla. Arvo 43, 95 e . Tilaan Kodin Pellervon kuudeksi kuukaudeksi, 6 lehteä, (tammikesäkuu 2019) ja saan tilaajalahjaksi Finlaysonin Medaljonkipöytäliinan. etunimi sukunimi PE LL ER VO M ED IA OY M AK SA A PO ST IM AK SU N P E L L E R V O Tu nn us 50 02 84 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS lähiosoite postinumero puh.no ja/tai sähköposti postitoimipaikka Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 6 kk:n jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 39,95 e ) niin kauan kuin itse haluan. Kun tilaan viikon kuluessa, saan 1 numeron lisäetuna. PUUTARHA . ADVENTISTA LOPPIAISEEN Kaapelitaajuus 91,6 MHz (Telia) 101,9 MHz (DNA) #kuuluujouluun. Aini Vaarin suunnittelema kuosi voitti kultamitalin 1965 kansainvälisillä tekstiilimessuilla. Kodin Pellervon toimitus valitsi Suomi 100-juhlavuoden tilaajalahjaksi Medaljonki-pöytäliinan. ELÄMÄÄ MAALLA Kyllä! . Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. 050 409 3004 www.alkio.fi | Tie kohti tutkintoa Opiskelijat kertovat: ” Etumatkaa yliopisto-opintoihin Alkio-opistosta ” ” Alkion kautta fysioterapian amkopiskelijaksi! ” Alkio-opistolta startti ihmisläheiseen ammattiin! HAE NYT alkio.fi Aloita YLIOPISTOtai AMK-OPINTOSI tammikuussa! 91,6 MHz KUULUU OULUSSA 1. TERVEYS . Ei irtomyynnissä. Kodin Pellervo on aktiivisten aikuisten lehti, lämminhenkinen ja tunteita herättävä hyötyja ajanvietelehti. AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI RIIHIMÄKI LAHTI TAMPERE KOKKOLA OULU TEHOKASTA HOITOA PÄIHDEJA PELIRIIPPUVUUTEEN SEKÄ LÄHEISILLE www.avominne.fi Tilaa meiltä työelämän päihdekoulutus Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet MYÖS ÄÄNIKIRJANA! T I L A U S K O R T T I Kodin Pellervo on täynnä elämää. RUOKA . Tarjous on uusille tilaajille (tilaus on uusi, kun edellinen tilaus on päättynyt vähintään 3 kk sitten). mennessä, muutoin tarjous on voimassa joulukuun 2018 loppuun. KÄSITYÖT . PERHE . 6+1 lehteä (normaalisti 56,65 e ) nyt 39,95 e + Medaljonki-pöytäliina. Su om en m aa no 44 KP 18 30
Myös Perheyritysten liitto on mukana kampanjassa. Yritykset voivat myös vaikuttaa monin myönteisin tavoin tuotantopaikkojensa lähiyhteisöihin. Kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta ilman yrityksiä ja niiden merkittävämpää panosta. Unicef arvioi, että kansainväliset tuotantoketjut vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti jopa miljardin lapsen elämään, positiivisesti tai negatiivisesti. Iso kiitos Anneli Jäätteenmäelle pitkästä urasta. Yritykset ovat kuitenkin ulkoistaneet tuotantonsa moniin sellaisiin halvemman työvoiman maihin, joissa valtio ei turvaa ihmisoikeuksien toteutumista. Kun parannamme työntekijöiden oikeuksia tuotantoketjuissa, voimme poistaa pakkoja lapsityötä ja nostaa ihmisiä pois köyhyydestä. Maakuntien Eurooppa, maatalousja rakennerahastot, ilmastonmuutos ja monet muut ratkeavat keskustalaisella arvopohjalla. Olennaista on, että yritykset velvoitetaan noudattamaan riittävää ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuutta. Kansainvälisillä tuotantoketjuilla on huomattava merkitys näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Voittaakseen eurovaalit keskusta tarvitsee lisää nostetta vaalikentille: punnittuja teemoja ja teräviä ehdokkaita. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti valtiot ovat sitoutuneet poistamaan pakkotyön ja lapsityön käytön maailmasta viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Vaikka monet suomalaiset yritykset huolehtivat jo nyt toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista, eivät kaikki toimi samalla tavalla. suoMi on maa, jossa on korkeatasoinen ihmisoikeuksia suojaava kansallinen lainsäädäntö. Näin käy, koska ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille tällä hetkellä vapaaehtoista. Ihmisoikeuksien polkeminen heikentää samalla suomalaisen työn kilpailukykyä ja vaikeuttaa vastuullisesti toimivien yritysten asemaa markkinoilla. 40 23.11.2018 Mielipiteet MaailMassa on kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvioiden mukaan 152 miljoonaa lasta, jotka joutuvat tekemään työtä niin, että se haittaa heidän koulunkäyntiään. Tarvitsemme nyt periaatepäätöksen yritysvastuulain luomisesta, yksityiskohdat voidaan hioa lakia valmisteltaessa. Esimerkiksi lapsitai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa halvemmalla ja nopeammin. Yli 100 suomalaista yritystä ja järjestöä on lähtenyt yhdessä kampanjoimaan vastaavantyyppisen yritysvastuulain kehittämisen puolesta. Esimerkiksi vanhempien palkka vaikuttaa suoraan lasten mahdollisuuksiin käydä koulua tai päästä lääkäriin. Kansainvälisyys kokonaisuutena ja Eurooppa-politiikka yhtenä sen osana on ollut puolueen teemoista sivuosassa, mutta asia voidaan korjata tekemällä pitkäjänteisesti työtä keskustan omien vahvuuksien kautta. Turussa tavataan ja heilautetaan eurovaalivankkurit liikkeelle! Teuvo Hatva Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Keskusta tarvitsee lisää nostetta vaalikentille. YritYsvastuulaKi on työkalu, jolla tätä haastetta on lähdetty taklaamaan. Mukana kampanjassa on sellaisia eturivin yrityksiä kuten Kesko, SOK, Fazer, Finlayson, Sampo Group ja Kotipizza. Kunnianhimoisimmat maat yritysvastuulain toteuttamisesta ovat Ranska ja Sveitsi. Olemme myös sitoutuneet työntekijöiden oikeuksien parempaan kunnioittamiseen ja turvallisten työolosuhteiden takaamiseen. Laki ei lähde siitä, että yritykset pystyisivät hallitsemaan kaikki ihmisoikeuksiin liittyvät riskit. Valtioiden rooliin kuuluu varmistaa, että yritykset toimivat oikein, että ne edistävät kestävää kehitystä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia. Myös Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä ovat jo osoittaneet vankkaa kiinnostusta pätkäpestiensä jatkoksi. Sama aito kiinnostus EU-asioihin on muiden ehdokkaaksi ilmoittautuneiden lisäksi myös allekirjoittaneella, joka on jo useita vuosia sitten pohtinut asettumista ehdolle Euroopan parlamenttiin. ILO:n arvioiden mukaan noin 450 miljoonaa ihmistä työskentelee kansainvälisissä tuotantoketjuissa ja 80 prosenttia maailmankaupasta kulkee niiden kautta vuosittain. Näiden arvojen viemiseksi eteenpäin tarvitaan avointa keskustelua ja ratkaisuehdotuksia. Monien yritysten valta kasvaa, esimerkiksi maailman kymmenen suurimman yrityksen markkina-arvo yhteensä on yhtä suuri kuin maailman 146 köyhimmän valtion yhteen laskettu BKT (GDP values of countries). Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) ulkoasianvaliokunnan jäsen kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Etyj:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Yritysvastuulaki oikeuksia turvaamaan toiMittaja Pauliina Pohjala epäili keskustalaisten halukkuutta eurovaaleihin (Suomenmaa 9.11.2018)
Vanhemmuus on kuitenkin myös ainutlaatuinen, antoisa ja palkitseva tehtävä elämässä. IhmISten elämänvalinnat ovat yksilöllistyneet, eikä lasten saamista enää nähdä samanlaisena luonnollisena osana aikuisuutta kuin aiempina vuosikymmeninä. Elävä keskustelu herättää kiinnostusta. Vaikka naiset työskentelevät kodin ulkopuolella pikkulapsivaihetta lukuun ottamatta yhtäläisesti miesten kanssa, kantavat he edelleen päävastuun lasten hoitamisesta, eivätkä isien perhevapaisiin liittyvät kohennukset ole tätä kuvaa juurikaan muuttaneet. Lentomatkustaminen jatkaa Suomessakin vauhdikasta kasvuaan. Keskustan puheenjohtaja on myös pääministeri, mutta puolue ei ole hallituksen jatke. Liina Tiusanen Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja, puoluevaltuuston varapuheenjohtajaehdokas Moniäänisyys on puolueen vahvuus SIIrtymällä vapaa-ajan matkailussa enemmän kotimaiseen vaihtoehtoon tehdään käytännön ekoteko helpolla ja kustannustehokkaalla tavalla. Lisäksi lasten syntyminen on tämän maan jatkuvuuden elinehto. Alhaisen syntyvyyden seurauksena nyt syntyvien ikäluokkien taakka uhkaa kasvaa huoltosuhteen näkökulmasta kestämättömäksi. Samaan aikaan syntyvyys Suomessa jatkaa laskuaan, yksilapsisten perheiden osuus kasvaa ja yhä useampi suomalainen jää eri syistä lapsettomaksi. Tulevana viikonloppuna kokoontuva puoluevaltuusto on tähän yksi oiva areena. Isyyden ja työn yhdistämiseen liitetään sankarillisuutta, äitien kohdalla vastaava näyttäytyy usein ongelmana. VanhemmuuS on kovaa työtä, jossa kasvatetaan ja kasvetaan mukana. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Myös asenteissa on edelleen tiukassa istuvia eroja. Tällainen tulevaisuuden näkymä ei välttämättä houkuta nuoria naisia perustamaan perhettä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Asiakkaan kannalta helpompi olisi vain kantaa rahansa viereiseen putiikkiin. Nämä toimet tulee tehdä perheiden yksilöllisiä tilanteita ja valinnanvapautta kunnioittaen. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Toisaalta monet siirtävät lasten hankkimista pyrkiessään varmistamaan asemaansa työelämässä ja turvaamaan taloudellista tilannettaan. Yhteiskuntaan vaikuttaa syntyneen ilmapiiri, jossa lapset ja lapsiperheet näyttäytyvät usein taakkoina ja kuluerinä, olipa sitten kyse esimerkiksi lapsilisistä tai lasten hoitamisesta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 23.11.2018 41 SuomenmaaSSa (9.11.2018) kirjoitettiin laajasti isyyden murroksesta. Paras tapa sitouttaa keskustalaiset päätösten tueksi on tarjota ennakolta mahdollisimman paljon vaikutusmahdollisuuksia. Ne ovat kiinnittäneet huomion lähinnä puilla lämmitettäviin rantasaunoihin. Puoluevaltuutettujen tehtävä on ottaa poliittinen aloite vahvasti omiin käsiinsä – onhan kyseessä puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Fiksu yrityskin on kiitollinen jokaisesta, joka vaivautuu lähettämään palautetta. PuolueeSSa voidaan valita, nähdäänkö kaikki kriittiset puheenvuorot veneen keikuttamisena vai sittenkin keskustaan sitoutuneiden ihmisten haluna kehittää puoluetta. Henri Muotka YTM, erikoistuva sosiaalityöntekijä väitöskirjatutkija Oulu On aika nostaa perhepolitiikka keskiöön hallItuSVaStuun aikana keskustassa on korostunut halu kerätä puolueväki mahdollisimman yksituumaisesti hallituksen politiikan taakse. Päästöjen lisääntymisestä huolimatta lentomatkailu ei ole ollut ympäristöjärjestöjen hampaissa. Tähän tilanteeseen soisi poliitikkojen heräävän. Perhepolitiikka tulee nostaa politiikan teon ytimeen. Esko Järvenpää Jämsä Lennot kuriin. Juuri moniäänisyyden kautta eri tavalla ajattelevat löytävät kosketuspintoja puolueeseen. Hallitustyöskentelyn näkökulmasta toive on ymmärrettävä, mutta liika yksimielisyyden vaatimus ei ole paras tapa taata puolueen menestystä. Olisikin aika antaa vanhemmuudelle sille kuuluva arvostus ja muuttaa samalla yhteiskunnallista ilmapiiriä lapsija lapsiperheystävällisemmäksi. Se vaatii omista tarpeista joustamista, kykyä sietää arkea ja rutiineja, valvottuja öitä ja kurahousukiukkuja, eikä sitä voi toteuttaa vain silloin, kun se sattuu olemaan ”pop”. Lisäksi syntyvyyden vuosia jatkunut lasku muodostaa uhan yhteiskunnan toimivuudelle tulevaisuudessa. Voidaan myös ajatella, että vanhemmuuden epätasaisella jakautumisella on osansa tässä kehityksessä, sillä kuten Suomenmaan jutussa haastatellut tutkijat toivat esiin, ei vastuun jakautumisessa lasten hoitamisen osalta ole tapahtunut merkittävää muutosta. Lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia, joilla helpotetaan perheiden arkea sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Asiantuntijat ovat nostaneet esiin lentomatkustamisen haittavaikutukset. On hyvä, että lapsiperheiden elämää käsitellään myös positiivisessa valossa, sillä nykyisin siihen liitetään paljon kielteisiä mielikuvia. Puoluevaltuuston puheenjohtajiston tehtävä on yhdessä puoluejohdon kanssa valmistella kokoukset niin, että ennakoiva, avoin ja rakentava keskustelu tärkeäksi koetuista aiheista toteutuu
Sain sen vaikutuksen että hänelle oli keskustelu paljon valaissut asemaa joka suhteessa ja että hallituksemme oli lyönyt laimiin ko konaan hankkia Amerikan vaikutusta edustuksemme aikaan saamiseksi rauhankongressissa. marraskuuta tapaamiseen Ranskan lähettilään kanssa. Siitä huolimatta Alkion huoli vain syvenee: Lehdet tietävät, että Mannerheimin vastaus on tullut ja myönteinen. Ei kuulu yhtään mitään. Aikomus on saada siihen 6 tasav. Alkio on tyytyväinen tapaamiseen: Minusta tuntui että ItäKarjalan kysymys astui tämän keskustelun kautta askeleen eteenpäin. Vakuutin että yhteisymmärrys ranskalaisten ja meidän välillä kasvaa. marraskuuta Yhdysvaltain konsulaatissa. Pennanen, (!), Brander, K. Hän pyytää tukea Suomen itse. Vakuut tivat että minun kantani ja puheeni eduskunnassa ovat Amerikassa saakka tunnetuita ja he hyväksyvät täydellisesti kantani. ja 6 monarkistia, sekä Ingman, siis val taava voima monarkisteille. 16.11.–23.11.1918 Alkio etsii maailmansodan voittajien tukea itsenäisyydelle näisyydelle varoittamalla, että vaihtoehtona on vain Suomen liittäminen uudelleen Venäjään. – – Koko maassa haistetaan että monarkistit pelaavat salaista peliä. SAnteri Alkion johtama maalaisliiton lähetystö käy 16. Alkio ottaa esille Itä-Karjalan kysymyksen ja toivoo ympärysvaltojen tukea Suomen aluetoiveille. Siis siinäkin jo kaksi monarkistia! Mutta minua miellyttää suomettarelaisten uljuus ja uhrautuvaisuus taistella aatteittensa puolesta. Mutta ei mitään muuta. Hän pyysi että pian tulisimme uudestaan. Castrén. m. Nuorsuomalaiset tuntuivat olevan hyvin halukkai ta edustamaan tasavaltalaisia senaatissa. Alkion kierros huipentuu 22. SeurAAvAnA päivänä lehdet kertovat, että kenraali manner heim on suostunut ottamaan vastaan valtionhoitajan tehtävän eduskuntaryhmien sopimuksen mukaisesti. Vastauksena heille luetaan ministeri Robert Cecilin sähke, jonka mukaan itsenäisyyden tunnustamiselle on selvä ehto: ”Epäilemätöntä on, ettei Hänen Majesteettinsa hallitus voisi tunnustaa Suomen suvereniteettia, elleivät suomalaiset luovu tarkoituksesta valita saksalainen prinssi hallitsijaksi, sekä puhdista maata kaikista saksalaisista sotajoukoista.” Marraskuun 18. Ja mieliala kaupungilla jännittyy. marras kuuta Ison-Britannian konsulaatissa. Sitä vastoin nuorsuomalaiset: heissä ei ollut kellään housu ja lähteä muodost. Ei yhtään mitään! On vaikea tietää, mitä tä män takana on. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 42 23.11.2018 Santeri Alkio sukkuloi viikon aikana Ison-Britannian jaYhdysvaltain konsulaateissa sekä Ranskan lähetystössä hakemassa tukea Suomen itsenäisyydelle. Mainitaan ehdokkaina m. päivänä Alkio on huolissaan hallitusneuvottelujen hiljaisuudesta: Hallituskysymyksestä ollaan hiljaa. Alkio kirjaa keskustelun tulokset tyytyväisenä päiväkirjaansa: Lopuksi lupasi konsuli sähköttää keskustelusta Yhdys valtain hallitukselle heti. Jokainen tietää, että jotain salaperäistä on olemassa, jonka vuoksi odote taan, mutta mitä. Alkio kysyy ensimmäiseksi brittihallituksen kantaa Suomen itsenäisyyteen. senaattia, mutta nyt ne taas mene vät monarkistien häntyreiksi, pilaavat taas tasavalta politiikan ja auttavat monarkisteja voittoon! Se on kurja puolue. Hänelle ei ollut sii tä hallituksemme puolelta ilmeisesti ollenkaan puhuttu! Vielä hän mainitsi vakaumuksenaan, että maalaisliit to edustaa Suomessa kaikista puolueista isänmaallisin ta kantaa. Svinhufvud oli viime perjantaina il moittanut ryhtyvänsä heti muodostamaan uutta halli tusta. Nyt on jo neljäs päivä kulumassa ja meille ei ole hiiskuttu sanaakaan! Jotain he odottavat. Samaan aikaan valtionhoitaja Svinhufvud kokoaa maahan uutta hallitusta ottamatta lainkaan yhteyttä maalaisliittoon. Tyytyväisyyttä himmentävät kuitenkin uutiset hallitusneuvotteluista: Senaattia muodostaa nyt Ingman. Alkio jatkaa diplomaattista kierrostaan 20. Olen vakuutettu siitä, että hallitus hie roo kauppoja Englannin kanssa Suomen kruunusta
Ko tiin on mukava tulla, kun siellä voi yllät täen olla Emman paistama lettupino odottamassa. Haluan opettaa lapsilleni etenkin toisten ihmisten huomioon ottamista, yhteistyötaitoja ja kykyä tehdä komp romisseja. Uutta viestintä tekniikkaa on itsekin opeteltava sitä mu kaan, kun tytär ottaa sitä käyttöönsä. Viime kesänä hyppäsim me bussiin ja lähdimme kuuntelemaan Helsinkipäivän konserttia. Eväät, kirjat ja elokuvien katselu ovat tulleet tutuiksi. Politiikka alkoi kiinnostaa minua ylä asteella. Keskustapuolue lähinnä siksi, että äiti oli jo siellä. Toivoisin lasteni pitävän tärkeä nä uuden oppimista ja vanhan tiedon haastamista. Perheeseemme kuuluu myös 19vuo tias poikani Sami sekä Pepekani. Molemmat lapseni ovat tarvinneet kärsivällisyyttä odot taessaan kokousten loppumista. Liityin keskusta nuoriin 15vuotiaana. Lapset sanovat mi nun opiskelevan aina jotain. Vielä en ole kovin aktiivisesti toiminnassa mukana.” Teini-ikäisen tyttären ansiosta äitikin pysyy digiajan hermolla. Keskustelemme jonkin verran politii kasta. Hän on kul kenut mukanani eri tilaisuuksissa jo imeväis ikäisestä alkaen. Välillä saan mielenkiintoisia viestejä myös Snapchatin kautta. 23.11.2018 43 Emma yllättää Maritta-äitinsä lettupinolla TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Kepukaverit Maritta Mynttinen: ”Asumme Emman syntymävuotena valmistuneessa hirsi sessä omakotitalossa Hirven salmella. Lapset tuovat esille omia kriitti siäkin mielipiteitään. Jos olen koulutus tai kokousmatkoilla, olemme yhteyksissä Whatsappin avul la. Vaalien tuloksia seurataan porukalla jännityksellä.” eMMa OinOnen: ”Äiti on mukava ja hauska. Emman mielestä olen liian mones sa toiminnassa mukana, mutta se taitaa olla yhdistysihmisten yleinen ongelma. Äiti on mi nulle roolimalli, jolta olen oppinut käy töstavat. Vaikutan muun muassa Hirvensal men kunnanvaltuustossa, puolueen hy vinvointityöryhmässä ja Vesaisissa sekä olen EteläSavon piirin varapuheenjoh taja. Nyt kun Emma on vanhempi, olemme voineet lähteä yhdessä vaikka extem porekeikalle. Ärsyttävintä äidissä on se, että hän ei osaa vastata ei. Emma on todennäköisesti kas vanut keskustalaisuuteen. Katsomme äidin kanssa yhdes sä rikosohjelmia telkkarista
Mestarinkatu 2, Turku. Turun Itäinen py:n syyskokous to 29.11 klo 17. Avoinna varmimmin ti klo 9.30– 12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Esillä sääntöjen uudistaminen ja nimen muutos. pj, pääministeri Juha Sipilä. Sääntömääräiset asiat. Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous ti 27.11. Urbaanikeskusta Turussa ry syyskokous 27.11. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 10. Kataloisten py:n syyskokous su 25.11. Alustajana eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen. Eduskunnan turvajärjestelyn vuoksi ennakkoilmoittautuminen viim. 22.11., yliliipola@gmail. Sääntömääräiset asiat. Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Sääntömääräiset asiat. Jokioisten py:n ja Vaulammin py:n syyskokoukset ti 27.11 kunnanvirastolla heti kj:n kokouksen jälkeen. Johtokunta klo 18.30 samassa paikassa. V-S:n Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa Varsinais-Suomessa” on ilmestynyt. Hinta 25 €. klo 18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Päätoimittaja Juha Määttä puhui lyhyesti, ja varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen vastasi koko puoluejohdon puolesta. Keskustanaisten Jokioisten osaston syyskokous to 3.1.2019 klo 18 Mervi Yrjänällä. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustalainen kansan liike on perinteisesti kannustanut ihmisiä itsenäiseen ajatteluun ja omintakeiseen toimintaan. Pornaisten kj:n, Pornaisten py:n ja Laukkosken py:n syyskokoukset to 29.11. Ilmoittautumiset viim. Hattulan kj:n syyskokous ti 27.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. klo 18 Punojanportilla, Punojantie 3, Parola. Jokioisten kj:n syyskokous ti 27.11 klo 18 kunnanviraston kunnanhallituksen huoneessa. Kahvitarjoilu. Kalenterissa nimipäivät sekä kaunis kuva joka kuukaudelle. Oitin py:n syyskokous to 29.11. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Lyseokatu 2) la 1.12. Heikkinen kuvaili, miten hän per jantaina lentokoneeseen päästyään kaivaa yl peänä Suomenmaan laukustaan ja levittää sen näyttävästi esiin. Voit myös ottaa muutaman kalenterin myytäväksi ja näin tukea tulevia vaaliponnisteluja. – Aina on hyvä mieli, kun lehden avaa. Sääntömääräiset asiat. com tai 044 532 0043. klo 17.30 Mestarinkatu 2. Mommilan py:n syyskokous to 29.11. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Halkian py:n syyskokous ti 27.11.2018 klo 18, Huovilantie 60, 07190 Halkia. Espoon kj:n syyskokous ti 27.11. klo 18.30 Kataloisten seurantalolla, Kataloistentie 553. klo 11.30 eduskunnan lisärakennuksen Tervaleppä-kabinettissa. Keskustan sosiaalija terveyspoliittisen seuran syyskokous 4.12 klo 16–17 Sitralla, Itämerenkatu 11–13. Toimitus tuohon tietysti pyrkiikin. Tilaisuudessa oli läsnä lähes koko nykyinen toimituskunta. Kahvitarjoilu klo 17.30. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti. Ota yhteys piiritoimistoon ja sovitaan kaupoista. Hinta 10 €. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. pe 23.11., mieluiten sähköpostilla osoitteeseen tapio.rajavuori@gmail.com tai puhelimitse 050 525 0927. Tämä piirre on sen ihmiskäsityksen olennainen osa.” hannakaisa heikkinen oli perehtynyt Suomenmaan puoluevaltuustokyselyyn. Heikkisen näkemyksen mukaan lehteä ei tehdä pelkästään aktiivikeskustalaisille vaan myös niille ihmisille, jotka voisivat olla potentiaalisia keskustan kannattajia. Syyskokouksen jälkeen vietetään seuran pikkujouluja. klo 18 Espoon Valtuustotalossa. klo 18 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Aiheena syksyn ja tulevan vaalikevään ajankohtaiset asiat. Ja tuonkin ihmisen kaivaneet haastatteluun... Pirkko Wilén Ikkuna keskustaan Puheenvuoro Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n seuraava tilaisuus ti 27.11. klo 19 Niklandiassa, Honkarannantie 92, Oitti. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Heikkinen vakuutti, että pahasti ei mennä harhaan. klo 17 teatteriravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Espoon Leppävaara. Länsi-Vantaan py:n syyskokous to 29.11. Paikallisyhdistysten kokoukset klo 18 ja kj:n kokous klo 19. Tuuloksen py:n syyskokous to 29.11. Sääntömääräiset asiat. Sääntömääräiset asiat. Päätoimittaja kehui hyvää yhteistyötä ja muistutti Suomenmaan perinteisestä roolista: lehti on aina ollut itsenäinen toimija, ei pelkkä puolueen äänitorvi. Kahvit klo 17.30. Keskustelijoina sivistysvaliokunnan pj Tuomo Puumala, ministeri Seppo Kääriäinen ja Keskustaopiskelijoiden pj Auli Piiparinen. Että ne on tuonkin hoksanneet ottaa esille. Hausjärven kj:n syyskokous to 29.11. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Keskustassa tapahtuu 44 23.11.2018 Viime viikolla 110-vuotiasta Suomenmaata juhlittiin pienessä piirissä ja varsin vaatimattomasti. klo 18 Onurissa. Töölön py:n syyskokous ke 28.11. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko haastattelee eurovaalija eduskuntavaaliehdokkaita. Kahvitarjoilu. Piirin sosiaalija terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveyskotiin ti 27.11. klo 18 alkaen kirjaston Pellavasalissa. Hanki hieno seinäkalenteri vuodelle 2019. Jokioisten pohjoisen py:n syyskokous ke 5.12 klo 19 Kuuman palotallilla. Keskustelua vetää Helsingin Keskustanuorten pj Liina Tiusanen. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. klo 17. Taannoinen Suomenmaan päätoimittaja, nyt jo edesmennyt Seppo Niemelä kirjoitti vuonna 1979 toimittamaansa Keskustan Lehtimiesten juhlakirjaan: ”Keskustalainen tiedonvälitys ei ole koskaan sitoutunut puhdasoppisiin puoluetotuuksiin. Monien muiden asioiden ohessa valtuutetuilta oli tiedusteltu, kenelle Suomenmaata tehdään. 040 418 1150.. Päätoimittaja tarjosi puoluetoimiston väelle kakkukahvit. Kokouksen jälkeen omakustanteinen ruokailu ja teatteriesitys Yhteinen Sävel a 63 €. Lähiruokatarjoilu. Juhlakoreutta tai ei: olipa mukavaa kuultavaa. Ilmoittautumiset teatteriin 15.11. Suomenmaan tekijät pyrkivät jatkossakin siihen, että lehti ei ole näyteikkuna, joka on erityisesti koristeltu houkuttelevaksi, vaan ikkuna, jonka kautta mahdollisimman kirkkaasti näkee keskustan sisälle. Lehden pitää olla ikkuna, jonka kautta sivullisetkin pääsevät kurkistamaan keskustalaiseen ajatteluun ja siihen, mitä puolueessa tapahtuu. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Sääntömääräiset asiat. Turun kävelykadulla la 24.11. Kahvit omakustanteisesti. klo 19 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Johtokunta klo 17. klo 19 kokoustilat, Mestarinkatu 2, Turku. Keski-Helsingin py:n syyskokous 11.12. Askolan Keskusta ry:n syyskokous ma 26.11. Vielä vähemmän se on agitoinut niiden mukaista yhtenäistettyä joukkokäyttäytymistä. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. ”Onko keskusta sivistysliike?” -keskustelu 11.12. klo 11.30–13 tapaat ministerit ja kansanedustajat, paikalla mm. klo 18 Askolan yläkoulun ruokalassa os. Sääntömääräiset asiat. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Tervehdyksen tuo Liisa Hyssälä. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. klo 17.30 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. mennessä Mariitta Savolainen, mariitta@savolaiset.fi
Ota pikkupaketti mukaan. 01.00 Savonlinna. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Porin Keskustanaisten syyskokous pe 30.11. Ahmovaara-Järvikylän py:n syyskokous to 29.11. Ellen Thesleffin elämä ja taide. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. klo 16 alkaen. Toivakan kj:n syyskokous pe 23.11 klo 18 Toivakkatalolla. LA 8.12. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Karjala Kauskilan py:n syyskokous su 25.11. Haapaniemen py:n syyskokous to 29.11. Kahvit klo 18, kokous 18.30. Jyväskylän kj:n syyskokous 25.11. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Jumalanpalvelus Kullaan kirkossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen ja keittolounas seurakuntakodissa. Kärkölän Keskustan pikkujoulu la 24.11. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Sääntömääräiset asiat. Kymönkosken py:n syyskokous 2.12. Pohjois-Karjala¨ Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Illalliskorttivaraukset 30 euroa/hlö 050 573 5353/ Pauliina tai 040 532 1762/Teijo. Johtokunta klo 18. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 10 Keskustan toimistolla Apilassa, Siltakatu 22. klo 16 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. Sääntömääräiset asiat. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Saaren py:n syyskokous ja pikkujoulu Rantamajan saunalla pe 30.11. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. klo 18 kahvila-ravintola Leikarin kokoustila Askeri (Haminantie 261, Kotka). Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2019 vaaliasioita. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Paikkoja rajoitetusti. Mukana kansanedustaja Pertti Hakanen. klo 18 keilahallilla. Kahvitarjoilu. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Vaajakoski Seura ry:n syyskokous to 29.11. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 28.11. Keski-Suomen suurimmassa tupaillassa vieraana Lapin puolustaja Mikko Kärnä. Ohjelmassa iloista illanviettoa saunomisen ja hyvän ruuan merkeissä. Linja-autoliike S. Sääntömääräiset asiat. Ruokolahden seudun py:n syyskokous to 29.11. klo 18 Raumantien motelli, Tuorsniementie 584, Pori. Keskustanaisten Savonlinnan py:n syyskokous su 25.11. klo 9–15) tai tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Kiikan Keskustanaisten Puurojuhla Hannulassa os, Kinnalantie 71, Sastamala, pe 30.11. Mikkelin kj:n 80-vuotisjuhlat 9.12. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. klo 18 Euran Urheilu talon kahviossa. klo 16.15 Ravintola Greeneri, Mikkelipuisto, Pursialankatu 5, Mikkeli. Sääntömääräiset asiat. mennessä: 045 327 4845 tai keski-suomi@keskusta.fi Keskustan hirvipeijaiset Kyyjärven Eräkartanolla la 24.11. Sääntömääräiset asiat. Johtokunta klo 17.30. klo 18 Orimattilan yhteiskoulun ruokalassa. Palokanorsi 10, 40270 Jyväskylä. Pyhäntaan-Vanajan py:n syyskokous 25.11. klo 19 Tuopanjoen kylätalo. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 12. klo 17 Humanialla, Keskussairaalantie 4. klo 18 ABC Imatran kokoustilassa. klo 19 Vaajakosken Liikuntahallin kokoustilassa os. Sääntömääräiset asiat. Kahvija puurotarjoilu. Sääntömääräiset asiat. Lahden kj täyttää 50 vuotta! Taivalta julistetaan Nastolan joulun avauksessa Rakokiven torilla la 24.11. pirkanmaankeskusta.fi. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. klo 13 Alvajärven Maamiesseuran talolla Pihtiputaalla, os. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Jouluarpajaisjärjestelyt!. kello 18 Huittisten ABC:n kabinetissa. Rajasalissa (Itätie 1, Virojoki). 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 18 Helga Reinikaisella, Koivukuja 1 A 1. Linjaautoliike S. Ihastjärven koululla. mennessä Merja Korhonen, merjakorhonen@outlook.com. Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna 13.00. Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohtajalta minna.sarvijarvi@ ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 040 589 0355 ma 26.11. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Sääntömääräiset asiat. kerros, Kouvola). Kotimatka, n. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskustajärjestöjen jouluglögit 13.12. Mikkelin kj:n syyskokous 2.12. Tarjolla kakkukahvit. Savonlinnan kj:n syyskokous ke 28.11. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna– Helsinki. Aiheena joukkoliikenteen rooli Tampereen kaupungin kehittämisessä, suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloas. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Orimattila kirkonkylä py:n syyskokous to 29.11. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838 Keskustanaisten Kymenlaakson piirin syyskokous to 29.11. klo 18 Luumäen OP:n kokoustilassa. PE 7.12. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Sääntömääräiset asiat. klo 15–18 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta. klo 18 Hirvensalmen kunnantalolla. Sääntömääräiset asiat. Hintaan lisätään postikulut. Sääntömääräisten asioiden lisäksi puhutaan hyvinvoinnista. Paikalla myös ke Petri Honkonen. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Äänekosken kj:n syyskokous ti 4.12. 23.30 Mikkeli, n. Kahvitarjoilu 17.30. 01.00 Savonlinna. tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piirin syyskokous la 1.12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Sääntömääräiset asiat ja pj:n valinta kaudelle 2019. Matkan hinta Savo-kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Orimattilan kj:n syyskokous to 29.11. LA 8.12. Keskustellaan Hanna-Reetta Schreckin kirjasta Minä maalaan kuin jumala. Pukuetiketti: Smart casual. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja – hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Huittisten kj:n syyskokous su 25.11. 23.11.2018 45 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Imatran kj:n syyskokous ma 26.11. Sulkavan Keskustanaisten syyskokous pe 30.11. Sääntömääräiset asiat. Luumäen kj:n syyskokous ti 11.12. Sääntömääriset asiat ja käsitellään lisäksi luottamushenkilöpaikkoja. Juhlan jälkeen täytekakkukahvit. KN Hirvelän syyskokous ma 26.11. fi. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Tervehdykset ja puurotarjoilu klo 12–13, juhla klo 13, juhlapuhujana ke Mauri Pekkarinen. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. klo 18 Lennättimessä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. klo 18 Jouni ja Kirsti Kempillä (Annikkalantie 75, Hytti). Viitasaarelta keskustaristeilylle 2.–3.2.2019 lähtijät! Ilmoittautuminen Viitasaarelta lähtevään yhteiskyytiin Sami Wiikille, 040 536 7758, sami.wiik@viitasaari.fi Keskustanaisten piirin syyskokous 24.11. Ummeljoen py:n syyskokous ke 28.11. Kotimatka, n. ”Miten brändäät itsesi somessa?” Sosiaalisen median koulutus maakuntaja eduskuntavaaliehdokkaille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille la 24.11. Ilmoittautumiset piiritoimistolle ma 19.11. Ohrapuurotarjoilu. Kunnalan Marja ja Matkailu. klo 12–16 (Kauppakeskus Hansa, 2. klo 14 Ravintola Huvikummussa, Otava. klo 18. klo 18 alkaen Mauri ja Marja-Leena Niskasella, Kauppisentie 19, 44640 Kymönkoski. klo 14–15.30 Kyyjärven Eräkartanolla (Nurmijoentie 296, Kyyjärvi). klo 18 Keskustan piiritoimistolla. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri to 29.11. Sääntömääräiset asiat. fi. Hinnat 40 euroa/huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Kouluttajana keskustan oma somevirtuoosi Mikko Kärnä. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. klo 17.30 Orimattilan yhteiskoululla. Hirvensalmen kj:n syyskokous su 25.11. Keihärinkosken py:n syyskokous ti 27.11. Ollaan yhteydessä. PE 7.12. klo 19 Keihärissä. Juuan py:n syyskokous su 25.11. Euran Keskustanaisten syyskokous ke 28.11. Sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista teemoista. Mikkelin kaupungin py:n syyskokous to 29.11. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnan katu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www. 23.30 Mikkeli, n. Ruokailu klo 12 alkaen. kello 19 Huittisten ABC:n kabinetissa. Huittisten py:n sääntömääräinen syyskokous su 25.11. klo 18. Elina Suoranta 040 721 0636. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15 € markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. klo 18 Lasse Pakkasella, Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Sääntömääräiset asiat. vain 35 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-537 0370 (ark. Kokousvieraina PohjoisKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat Hanna Huttunen, Sinikka Musikka, Eero Reijonen, Ilpo Saarelainen ja Anu Vehviläinen. klo 13 Ellinkulma. Paikkoja rajoitetusti. alkaen klo 10. Sääntömääräiset asiat, lisäksi paikalla piirin naispuolisia eduskuntavaaliehdokkaita. klo 18 pankkilan alakerta (Kirsikkatie 1, Ummeljoki). Kahvitarjoilu. klo 12. Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 5 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Kahvitarjoilu, makeaa ja suolaista. Paikalla eduskuntavaalien ehdokasehdokas Kristiina Helminen. Luvassa herkullista Mikon keittämää Lapin äijän keittoa kakkukahvien ja poliittisen ajankohtaiskeskustelun kera. Aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 Tallinna–Helsinki. klo 17.30 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa, Hallintokatu 4, Äänekoski. Vastauspyyntö 18.11. Keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. Kahvitarjoilu. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. klo 19. klo 17 alkaen Sahalammella. klo 15 Palokan ABC:llä, os. Reisjärventie 1419, 44860 Alvajärvi. Pirkanmaan Vesaiset: tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Multian py:n syyskokous Multian OP:n kerhohuonella 24.11.klo 13. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Urheilutie 30 C, 40800 Vaajakoski. Kahvitarjoilu. klo 13 Ellinkulma. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Otathan omaa juomaa mukaan, sekä käteistä 15 €, jotta saadaan hyvä ruoka korvattua. Virolahden kj:n syyskokous ti 27.11. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa. Johtokunta 17.30. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä 010 315 2001/045 327 4845. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi. klo 18 kirjastotalo Metson luento sali Tammessa. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Piiritoimiston jouluglögit ti 4.12. Viitasaaren kj:n syyskokous ma 26.11. Mukana eduskunnan varapuhemies, ke Mauri Pekkarinen. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Itä-Savo Savonlinnan py:n syyskokous 28.11. Tilaisuudessa esittäytyvät keskustan eduskuntavaalija maakuntavaaliehdokkaat. Juuan kj:n syyskokous su 9.12
lehtimiehet@keskusta.fi tai 050 388 0011 (Helena Pakarinen). Peräseinäjoen Vesaisten syyskokous 28.11. klo 17, Paltamon K-Market Tervatorin edessä su 25.11. Kahvit klo 18.30. klo 10– 12 välisenä aikana. klo 14–16. klo 13 Raumankarin koululla, Leipämäentie 8, Himanka. Lapsen oikeuksien päivän konsertti 24.11. Ota yhteyttä ja lähde kanssani vaikuttamaan! www.elsikatainen.?. klo 14–17 ja la 24.11. Linja-autoliike S. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. klo 18.30 ravintola Pömilässä. Puhujana MEP Mirja Vehkaperä. Sääntömääräiset asiat ja päätetään uusista säännöistä. Todellisuudessa säe kuuluu: ”Täällä on naapuri heimoni verta, täällä on ystävä voittamaton”. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Aamukahvi ja ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen. klo 15 valtuustosalissa. Keskustan Lehtimiehet Syyskokous ja ajankohtaisseminaari pe 30.11. Lappi Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Jouluista tarjoilua ja alennusta ostoksista illan aikana. krs, Hakaniemi, Helsinki). Sääntömääräiset asiat. Yhdistys täyttää marraskuussa 80 vuotta. Puhelimitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola 040 684 0568, naisten tmj Eeva Peltokorpi 0400 199 002 ja eduskuntaavustaja Mirva Vesa 050 574 1405. Matkanhinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. Keräys järjestetään pe 23.11. Py:n syyskokous ma 3.12. menn. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. klo 17 vaatepuoti Hertassa. Tyrnävä. Onko kenelläkään lomamökin tarvetta. Kainuun opistolla Mieslahdessa. Pellon py:n syyskokous 25.11. Pohjois-Savon Keskustanaiset on kutsuttu vieraaksi 28.11. Keskustan teltalla tavattavissa kansanedustajaehdokkaita. www.keskusta.fi/perapohjola. Kaikki ovat tervetulleita. Ilmoittautuminen viim. www.fb.com/perapohjola. Kokouksessa käsitellään myös eduskuntasekä EU-vaaleja. Ota pikaisesti yhteyttä Helena Pakarinen, 050 388 0011. Avoinna klo 9–15. Esillä sääntömääräiset asiat ja kuntayhdistyksen uusien sääntöjen hyväksyminen. Oulu. Osallistuminen on maksutonta. Syyskokous klo 10, minkä jälkeen seminaari ”Journalismin tulevaisuus”. Johtokunta klo 18. klo 10 Kajaanissa Teehuone Tsaikassa keskustelemassa ajankohtaisista asioista ja Kainuun tulevaisuudesta. Kj:n syyskokous 29.11 klo 18 Saukkolan majalla (Maalismaantie 172, 91100 Ii as). Riikka Moilasen eduskuntavaalikampanjan aloitustilaisuus to 29.11. Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. klo 11 Kainuun opistolla. Paikalla ke Antti Rantakangas. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Kotimatka, n. Kerääjäksi voi tulla kuka vain, lisätiedot ja ilm. klo 13 kaupungintalolla. Lehtimiesten 6 hengen mökki Kihniön Pyhäniemessä on vapaana ajalle 23.–30.11. 040 5338160/Katja. 040 5338160/Katja TAI maria.pentinmikko(at)kotinet.com, p. La 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12.00, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Pohjois-Savon Keskustanaisten syyskokous 26.11. Vesaisten Talent show la 24.11. Muotinäytös, ostosmahdollisuus ja tarjoilua. Seinäjoen Vesaiset järjestää joulukorttipajan 3.12. ke 21.11. klo 18.30 Teknisellä virastolla, Ruskatie 1. Raahe. Piiri/Himanka. Työskentelen aktiivisesti kotimaisen ruuan, kestävän metsätalouden ja alueiden menestystä vaalien, vientivetoisen Suomen hyväksi. 050 3496814. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€. klo 16.30 piiritoimistolla (Snellmaninkatu 37, Kuopio). Ilm. Esityksen kesto on enintään kolme minuuttia. Puffetissa myytävänä pientä syötävää, juotavaa ja vesaistuotteita. Pudasjärvi. klo 18, KeskiNurmontie 64. Esiintymislaji on vapaa ja esiintyä voi myös ryhmässä. Ilmoittautuminen tarjoilujen vuoksi puh. klo 10, Suomussalmen Risteen kauppakeskuksessa su 25.11. Alavieska. klo 10–11, Sotkamon torin ympäristössä ma 26.11. Py:n syyskokous ke 28.11. Riistakatu 15 Iisalmi. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. Jokainen ohjelmanumero saa asiantuntijoista koostuvalta raadilta palautetta esityksestä ja muistoksi kunniakirjan. Tarjolla glögiä ja joulutorttua. klo 01.00 Savonlinna. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Journalistiliiton tiloissa (Säästöpankinranta 2 A 7. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen@keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Alustajina mm. Tarjolla joulupuuroa ja torttukahvit. Lisätietoja: lappi@keskustanuoret.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Haapavesi. etukäteen: pohjois-pohjanmaa(at) vesaiset.fi, p. Seinäjoen kj:n syyskokous Honkalan sikalassa ma 3.12. Py:n syyskokous ti 27.11. Kerro myös samalla, mikäli tarvitset kimppakyytiä. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. Kiuruveden Keskustan syyskokous kunnanvirastolla to 29.11 klo 19. Kaikille avoin tapahtuma on maksuton. Kj:n syyskokous su 25.11. Paltamon kj:n ohjelmallinen syyskokous la 24.11. Savolaiset Suurmarkkinat Kuopio-hallilla 24.–25.11. klo 18 Kuopion Marimekkoon, H-talossa. klo 17. Kahvitarjoilu klo 12.30. Lisätiedot Riikka 050 462 8026. kerrottiin virheellisesti, että Keski-Suomen kotiseutulaulussa on säe: ”Täällä on naapuriheimoni verta, täällä on ystävä voittamaton”. Oulainen. Varaukset 21.11. Juhlistamme samalla järjestön 101-vuotista taivalta. Paltamon py:n syyskokous la 24.11. Esitykseen mahdollisesti tarvittava musiikki (taustanauha) tulee olla esiintyjällä itsellään, joko cd:llä, muistitikulla tai mahdollisesti oma säestäjä ja säestykseen tarvittava instrumentti. Kerro samalla myös: esiintyjän nimi, ikä ja paikkakunta, puhelinnumero ja sähköposti sekä esityksen nimi ja lyhyt sisältökuvaus. OIKAISu SuomenmaaSSa 16.11. Vesaistalent on katselmus, jossa 4–17-vuotiaat saavat tilaisuuden esiintyä ja näyttää kykynsä! Voit osallistua myös perhesarjaan. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30Tallinnassa klo 13.00., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. 23.11. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Paikalla eduskuntavaaliehdokas Jussi Ylitalo. klo 18.30 Marita Pastolla. puro@keskusta.fi. Kahvitus klo 18 alkaen. Pudasjärvi. mennessä, mll.peraseinäjoki@gmail.com. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Kainuu MEP Mirja Vehkaperä ja ke Marisanna Jarva la 24.11. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Matkat tehdään omilla autoilla. Ii. pj Hanne Aho, edunvalvontajohtaja Petri Savolainen ja päätoimittaja Maria Pettersson Journalistiliitosta, toimittaja, kustantaja Johanna Korhonen, viestintäkonsultti Anna-Mari Vimpari sekä eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404, Keskustanaisten ja Vesaisten tj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tj Marko Soini 045 205 0677. klo 17–19 Apila-kirjastolla. Tervetuloa mukaan Hyvä Joulumieli -lipaskerääjäksi Ouluun. fi, p. Tule antamaan Jussille evästyksiä vaalityöhön. klo 18.30. klo 18 Torinrannan Kahvila-Makasiinissa. Raahen kj:n syyskokous ma 26.11. Oulu. Kahvitarjoilu. Viikon voi vuokrata kuka tahansa Keskustan jäsen 500 € hintaan. Kj:n syyskokous kaupungintalolla pe 23.11. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos puolueen kuntayhdistyksen mallisääntöjen pohjalta. Kakkukahvit tarjolla klo 18 alkaen. Keskustassa tapahtuu 46 23.11.2018 Itä-Savon Vesaiset järjes tää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.–8.12. klo 19 kaupungintalolla. Tarkempi ohjelma ja ohjeistus jäsenkirjeessä. Lapin Keskustanuoret matkustavat Keskustanuorten Sote-akatemiaan Ouluun 1.–2.12. Keskustanaisten Kainuun piirin Valoa ei väkivaltaa -tapahtumat Kajaanin keskustassa ma 26.11. Sääntömääräiset asiat ja käydään keskustelu eduskuntavaaleista. Piiri/Oulu. Viking Xprs klo 17.00–19.30 Tallinna-HKI. Ehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. Isokatu 2, Kokkola ma–to klo 10–15. LIINA TIUSA NEN Euroopan parlamentin jäsen Puolustan Euroopassa suomalaista linjaa. klo 12, Puolangan keskustassa ma 26.11. pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa 044 312 2982. Esitysten harjoittelumahdollisuus klo 12.15 alkaen. Oulujoen py:n syyskokous piiritoimistolla (Koulukatu 31 a 2) ti 27.11. Johtokunta klo 14. Paikalla ke Antti Rantakangas ja ke-ehdokas Marjut Lehtonen. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. Keskustanaisten Kurenalan py:n syyskokous ma 3.12. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Erityisesti alle kouluikäisten toivotaan askartelevan oman aikuisen kanssa. Klo 12 joulupuurolounas, klo 13 ohjelmallinen syyskokous. Siilinjärven kj:n syyskokous pe 30.11 klo 18 Siilinjärven kunnantalolla. klo 23.30 Mikkeli ja n
Ensi keväänä pidettävien Euroopan parlamentin vaalien ehdokasehdokkaaksi piirikokous nimesi kansanedustajuuden jättävän Mauri Pekkarisen. Leila Lindell kaipasi puoluejohdolta julkisuudessa samanlaista vahvaa puhetta, jota kuultiin piirikokouksessa. KärKKäälän nuorisoseuran talo Hankasalmella oli ääriään myöten täynnä kokousväkeä. Keskustelussa Joonas Könttä kehotti pohtimaan, miltä viesti näyttää ulospäin. joulukuuta. Piirin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin sauvolainen Satu Simelius ja varapuheenjohtajiksi Kalle Suomela Turusta ja Lauri Ojala Loimaalta. 23.11.2018 47 Piirikokoukset Juhani Marttala Taivassalossa lauantaina kokoontunut keskus tan Varsinais-Suomen piiri valitsi 15 ehdokasta kevään eduskuntavaaleihin. Keski-Suomeen yhdestoista kansanedustajaehdokas Keskustan Keski-Suomen piirin puheenjohtajana jatkaa Pertti Lehtomäki. ToiminnanjohTaja Hanna Vuolan mukaan piirihallituksen kirjaamana tavoitteena on selkeä vaalivoitto eli 15 prosenttia äänistä ja kolme edustajanpaikkaa. Hän näki, että nykyisessä polarisoituneessa tilanteessa tarvitaan keskustalaista eheyttävää politiikkaa. Heidän lisäkseen paikkaa Arka dianmäellä lähtevät tavoittelemaan Alas Ali, Oscar Hätinen ja Riitta Karjalainen Turusta, Anniina Ruottu ja Henna Takatalo Liedosta, Olli-Pekka Aalto Marttilasta, Tytti Hyytiä Uudesta kaupungista, Jani Kurvinen Somerolta, Pekka Myllymäki Mynämäeltä, Marjaana Mänkäri Salosta, Merja Niemi Raisiosta ja Satu Simelius Sauvosta. Tavoitteena keskustalla on saada KeskiSuomesta vähintään nykyinen määrä eli neljä kansanedustajaa ja olla piirin suurin puolue vähintään 25 prosentin ääniosuudella. Koskinen ja Tuulia Kuntsi jatkavat varapuheenjohtajina. Varsinais-Suomen keskustalla vaalikokous Soili riepula KesKusTan Keski-Suomen piiri sai yhdennentoista eduskuntavaaliehdokkaan, kun piirin puheenjohtajana jatkokauden saanut Pertti Lehtomäki ilmoitti olevansa valmis lähtemään ehdolle. Osansa oli varmasti sillä, että paikalla oli pääministeri, puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. Piiri nimesi viime keväänä eduskuntavaaliehdokkaiksi Petri Honkosen, Johanna Karjulan ja Petri Neittaanmäen. Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää 14. Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii ehdokkailta tiivistä yhteistyötä ja uskoa aatteeseen. Ehdolla ovat istuvat kansanedustajat Annika Saarikko Turus ta, Olavi Ala-Nissilä Loimaalta sekä Esko Kiviranta Sauvosta. – Perhevapaiden uudistus täytyy tehdä ensi vaalikaudella ja keskusta on valmis siihen, että se saa maksaakin, Rehula linjasi. Piirin ehdokkaiksi europarlamenttiin kokous nimesi piirihallituksen ehdottamat lietolaisen Annina Ruotun ja turkulaisen Anna Sirkiän. So ili Rie pu la Ju ha ni M art ta la. – Ehkä meidän pitää saada tunnetta enemmän esille, Sipilä totesi pohtiessaan, miten pärjätä tulevissa vaaleissa. Koskinen ja Tuulia Kuntsi jatkavat varapuheenjohtajina. Kovaksi tavoitteeksi Rehula luonnehti myös keskustan sitoutumista siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2045. Hän voitti äänestyksessä Satu Koskisen (oik.). Kokouksessa paikalla olleet eduskuntavaaliehdokkaat nousivat yhteispotrettiin nuortentalon näyttämön portaille. Hän voitti puheenjohtajakisassa vastaehdokkaana olleen Satu Koskisen. – Emme voi sössiä sitä, että emme pystyisi hyödyntämään leipälajiamme eli luonnon monimuotoisuuden vaalintaa, hän painotti. Piirihallitus on täydentänyt listaa nimeämällä Anne Kalmarin, Aila Paloniemen, Mauno Vanhalan, Joonas Köntän, Eino Nissisen, Maarit Kiiskisen ja Tarja Uusipaaston
Ensisijaisesti etsitään nuorta ehdokasta. – Pelaammeko golfia, jossa kärkipaikalle ei pääse kuin toivomalla johdossa olevan tekevän virheitä. Tällä hetkellä ne kilpailevat esimerkiksi vanhusten hoidon kanssa samoista euroista, Kosonen totesi. Seitsemän vuotta puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Markus Lohi Rovaniemeltä ilmoitti aiemmin luopuvansa tehtävästä. Maarit SiMoSka liiKuntaja nuorisotoimenjoHtaja Petteri Salmijärvi Sallasta luotsaa Lapin piirijärjestöä vuodenvaihteesta alkaen. Kolmas kansanedustajaehdokas haussa Itä-Savossa Mikko Kärnä, Rauno Rantaniemi, Petteri Salmijärvi, Markus Lohi ja Eeva-Maria Maijala kisaavat kevään eduskuntavaaleissa. 48 23.11.2018 Päivi vento KesKustan Itä-Savon piirin kansanedustajaehdokkaita ovat Hanna Kosonen Savonlinnasta ja Matias Hilden Puumalasta. Kauko Rauhansalo sanoi keskustan kannatuslukujen pelottavan häntä ja monta muuta. Tätä samaa edustaa nyt vääntö irtisanomisista. – Erityisesti tulee ottaa huomioon ne suomalaiset, jotka eivät asu suurten kaupunkien keskustoissa ja tarvitsevat välttämättä omaa autoa, piirijärjestö korostaa. Hilden lähestyi eduskuntavaaleja golfin ja tenniksen kautta. Ulkomaalaiselle rekkarallille oltaisiin sen sijaan valmiita kohdistamaan tienkäyttömaksu. Piirin kolmas ehdokaspaikka jäi vielä täyttämättä. Tällä varmistetaan Suomen kuljetussektorin ja Lapin elinkeinoelämän kilpailukyky, kannanotossa todetaan. Vai pelaammeko kuten tennistä, jossa pystyy koko ajan parantamaan asemiaan ja nappaamaan voiton hyvillä syötöil lä ja olemalla pelissä aktiivinen. Itä-Savossa on etsinnässä muutakin, nimittäin oma eurovaaliehdokas. – Tähän on löydettävä ratkaisu, keskustalaiset vaativat. Molempien ehdokkaiden yhteisenä tavoitteena on jatkaa tiestön korjausvelkaja parannus ohjelmaa ensi vaalikaudella. Keijo Pesonen kyseli, miten keskustan poli tiikka tukee pienten yhteisöjen Suomea. – Olemme samassa tilanteessa kuin vuonna 2011, jolloin sössittiin jätelain kanssa. KesKustan Lapin piirin mielestä seuraavassa hallitusohjelmassa on uudistettava liikenteen verotusta kokonaisuudessaan. Rovaniemellä pidetty piirikokous nimesi kuusi kansanedustajaehdokasta kevään vaaleihin. Piiri vaatii myös ilmastonmuutoksen ehkäisemistä ja vähähiilisyyden edistämistä. Pä ivi Ve nto M aa rit Sim osk a. Lapin keskustaväen mielestä Suomella ei ole varaa vihreiden ilmastopopulismiin, joka rokottaa kaikkia muita paitsi raitiovaunulinjojen varrella asuvia. – Jotta väylät saadaan parempaan kuntoon, on niiden rahoitus mietittävä uusiksi. – Jos omasta piiristä ei löydy, niin neuvottelemme Etelä-Savon piirin kanssa, piirin toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti kertoi Savonlinnassa. – Eduskuntavaalien poliittisen ohjelman tulee olla sellainen, joka lopettaa keskittämispolitiikan. EU-vaaleihin piirijärjestö esittää nimettäväksi oikeustieteen maisterin Janne Kaisanlahden Kemijärveltä. – Käyttövoimavero voidaan poistaa vain sillä edellytyksellä, että polttoaineverotus ei nouse kohtuuttomasti. Lohen ja Salmijärven lisäksi eduskuntapaikkaa tavoittelevat Mikko Kärnä Enontekiöltä, Eeva-Maria Maijala Savukoskelta, Rauno Rantaniemi Rovaniemeltä ja Meiju Salmi Rovaniemeltä. Piirihallitus nimeää loppuvuoden aikana vielä kaksi ehdokasta. Ehdokkaaksi nimetty Meiju Salmela ei päässyt yhteiskuvaan. KoKouKsessa kuultiin kriittisiäkin puheenvuoroja. Siinä annettiin demareille vaalitäky oikein tarjottimella, Rauhansalo purki pettymystään. Lapin piiri valitsi johtoonsa Petteri Salmijärven Hanna Kosonen ja Matias Hilden nimettiin kansanedustajaehdokkaiksi
Seitsemästä suostumuksen antaneesta piirihallitus esitti ehdokkaiksi pertunmaalaista Jari Leppää, mikkeliläisiä Kirsi Olkkosta ja Laura Hämäläistä sekä pieksämäkeläistä Arto Sepposta. Työllisyysaste olisi jo 74 prosenttia, mikäli alkuvuoden aikana avoinna olleet mutta täyttämättä jääneet 64 000 työpaikkaa olisi saatu täytettyä. Piirin kannanotossa todetaan, että osaava työvoima ja toimiva tietoliikenneverkko turvaavat maakunnan elinvoimaa. Lisäksi piirikokous ehdottaa, että ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskeluluvan saantia helpotettaisiin, kun opinnoista on suoritettu vähintään kolme neljäsosaa. Puolueen kehno kannatus mietitytti Keski-Pohjanmaalla Päivi vento KesKustan Etelä-Savon piiri on nimennyt eduskuntavaaleihin neljä ehdokasta. 23.11.2018 49 Tuomo Puumala (vas.), Otto Luoma, Tuija Leivo-Rintakorpi ja Mika Lintilä ovat ehdolla eduskuntavaaleissa. 010 239 0200, TAMPERE Puh. Jo rm a U usi ta lo Pä ivi Ve nto Henkilöautot Henkilö-, pakettija maastoautot Käytetyt varaosat takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. – Peruskoulu on ollut suomalainen menestystarina, mutta nyt näemme siinäkin halkeamia. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! www.fusti.. (02) 721 7700, SALO. Mikkelissä Paukkulan nuoriso-opiston seminaarisali oli piirikokouksessa täynnä äänestykseen valmista kokousväkeä. On tär keää, että koulu voi auttaa perheitä kasvatustyössä, Tuomo Puumala jatkoi. – On keskusteluja käynnissä, mutta ei suostumuksia. – Maakunnan yritysten toimintaedellytykset ovat kiinni pitkälti siitä, kuinka hyvin maakunnassa toimivat oppilaitokset pystyvät vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen. Juha Konttila kysyi, saavuttaisiko keskusta nuoret äänestäjät paremmin panostamalla viestintäeurot printtimedian sijasta so siaa li seen mediaan. Teemu Korpiaho totesi, ettei hyväkuntoisia eläkeläisiä pidä unohtaa yhteiskunnan voimavarana. Piirin puheenjohtajan Mari Kerolan mielestä keskustan on luotava oma lapsipoliittinen strategia. Viides paikka jätettiin piirihallituksen täytettäväksi. PiirihallituKsen puheenjohtajana jatkaa Kirsi Olkkonen ja varapuheenjohtajina Lotta Luukkonen ja Maritta Mynttinen. www.auto-lehtinen.. Piirikokous vaatii, että Diakin Pieksämäen yksikön toiminta on turvattava tulevaisuudessa. Äänestyslipukkeita ei kuitenkaan tarvittu. Puh. – Olisi myös kustannustehokas ratkaisu saada varamummot ja -vaarit auttamaan perheitä. Mika Lintilän mukaan työvoimapula on kasvun este. Antti Hietaniemi totesi, että peruskannattajajoukon lisäksi puolueen on tavoitettava ne 40 prosenttia, jotka vielä miettivät, kenelle äänensä antavat. Piirin puheenjohtajana jatkaa Mari Kerola. Jorma UUsitalo KesKustan Keski-Pohjanmaan piiri asetti syyskokouksessaan Kokkolassa neljä ehdokasta kevään eduskuntavaaleihin. Varapuheenjohtajiksi valittiin Johanna Paloranta ja Otto Luoma. PiiriKoKousta puhuttivat muun muassa puolueen alhai set kannatuslukemat. Noora Ruuth, Kimmo Ihalainen Joroisista ja Maritta Mynttinen Hirven salmelta. Yksi paikka jäi vielä auki ja kokousväki hyväksyi menettelyksi, että valinta on piirihallituksen. – Esko Ahon hallituksen jälkeiset eduskuntavaalit hoidimme löperösti ja valta siirtyi muille, Hietaniemi huomautti. Istuvien kansanedustajien, toholampisen Mika Linti län ja kokkolalaisen Tuomo Puumalan lisäksi ehdokkaiksi asetettiin ensikertalaiset Tuija LeivoRintakorpi Vetelistä ja Otto Luoma Kokkolasta. Suostumuksena ehdokasehdokkaiksi olivat antaneet myös mikkeliläinen Etelä-Savossa piirihallitus nimeää viimeisen ehdokkaan Ministeri Jari Lepän lisäksi ehdokkaiksi nimettiin Kirsi Olkkonen (vas.), Laura Hämäläinen ja Arto Sepponen. Haluamme parhaan mahdollisen listan, perusteli piirihallituksen varapuheenjohtaja Lotta Luukkonen
Tärkeää on tasapaino. – Se, että yhdistykset tekevät esityksiä, ei ehkä tuota parasta mahdollista ehdokasvalikoimaa, mutta on toisaalta aatteen mukainen tapa toimia, hän pohtii. Hän toivoo, että asiasta keskustellaan rakentavasti puolueen sisällä ja kannustaa piirihallituksia ottamaan asian vakavasti. Piirin puheenjohtaja Jouni Meri AlArAntA-SAukko KesKustan eduskuntavaalien ehdokasasettelun sukupuolijakauma on aiheuttanut paikoin keskustelua. – Etelä-Karjala elää metsästä, Pirkkalainen muistutti. Hän kääntääkin katsetta naisten itsensä suuntaan. Jos demarit pääsisivät valtaan ja kanta metsänkäyttöön on Rinteen mainitsema, se tietäisi maakunnalle synkkiä näkymiä. Euroopan parlamentin vaaleihin piirikokous esittää Juho Kekäläistä Lappeenrannasta. Karjalan piirissä on liki 7 500 ääntä vapaana ministeri Kimmo Tiilikaisen vaihdettua Helsingin vaalipiiriin. – Meidän pitäisi tehdä kaikkemme, jotta pystymme houkuttelemaan vapaita ääniä. – Viestini ei ole miesvastainen. Pekka Räty yrittää paluuta eduskuntaan Päivi vento KesKustan Karjalan piiri nimesi äänestyksen jälkeen neljä ehdokasta eduskuntavaaleihin. Utter muistuttaa, että piirikokous ei voi nimetä ehdokkaaksi ilman esitystä ja suostumusta. 50 23.11.2018 Kemppi muistutti kokousväelle, ettei ehdokkaita saa jättää yksin, vaan kaikkia tarvitaan mukaan vaalityöhön. Kannanotossaan Karjalan piiri esittää tukensa Parikkalan rajanylityspaikan avaamiselle kansainväliselle liikenteelle. He ovat Kristiina Helminen Ruokolahdelta, Johanna Ikävalko Lappeenrannasta, Pekka Räty Imatralta ja Ari Torniainen Lappeenrannasta. Joissain vaali piireissä tilanne on päinvastainen. Yksin naisjärjestön kontolle asiaa ei voi Parviaisen mielestä sälyttää. Naiskato vaivaa paikoin keskustan ehdokaslistoja. Kilpailukykyisellä listalla pitää olla monipuolinen edustus ammatti-, ikäja sukupuolijakautuman sekä alueellisuuden suhteen. Piirin puheenjohtajana jatkaa Jouni Kemppi, varapuheenjohtajina edelleen Antti Rämä ja uutena Pilvi Hyttinen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kehotti eteläkarjalaisia tarttumaan hanakasti Antti Rinteen mielipiteeseen, ettei metsän käyttöä saisi lisätä nykyisestä. – Sen merkitys on suuri eritoten Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien aluetalouksille, joilla metsäteollisuus ja matkailu ovat keskeisessä roolissa. Pekka Räty yrittää paluuta eduskuntaan, jossa hän oli vuosina 1991–1995 vihreiden eduskuntaryhmässä, Torniainen tavoittelee kolmatta kautta. Keskustan ehdokasasettelujärjestelmä ei tunnu Parviaisen mukaan tähän rohkaisevan. – Ongelma on tunnistettu, mutta voivottelemalla se ei parane, hän huomauttaa. Pä ivi Ve nto Ja ri La uk ka ne n Etelä-Pohjanmaan piirikokouksen asettamista edus kunta vaali ehdokkaista naisia on vain viidennes. Vaaleja ei kannata mennä häviämään jo listantekovaiheessa. etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter katsoo, että naisten heikko osuus listalla vaatii toimenpiteitä. Keskustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen pitää vinoutuneita listoja huolestuttavana. Esimerkiksi Kymenlaaksossa viidestä ehdokkaasta neljä on naisia, kun taas Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Helsingissä suhde on päinvastainen. Ja ak ko M art ika in en Jorma Uusitalo Ari Torniainen (vas.), Kristiina Helminen ja Pekka Räty valittiin Karjalan piirin ehdokkaiksi, kuten myös Johanna Ikävalko, joka ei päässyt kokoukseen paikalle. Se on kova lausunto paperimiesten korvaan ja tarkoittaisi toteutuessaan jonkun tuotantolaitoksen alasajoa maassamme. Viittä ehdokasta kohden on vain yksi nainen. – Mielellään valitaan nuoria ja naisia, jos heitä vain esitetään
Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 35 € / 5 kk määräaikainen Soita asiakaspalveluumme puh. Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta Tilaa itsellesi tai lahjaksi! koko maan äänenkantaja 35€ 5 kk. Tilaa netissä: www.suomenmaa. Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh
010 289 7020 tai piiritoimistoon www.keskusta.?/piirit. Muutospyynnöt: jasenpalvelut@keskusta.?, p. KOHTI VAALIKEVÄTTÄ 2019 Ehdokkaan opas ja koulutukset ehdokkaan tukena Puoluetoimiston uusin vahvistus koordinoimaan kevään vaalikiertueita. Jos et halua lehteä tai haluaisit sen omalla nimelläsi, ole yhteydessä jäsenpalveluihin tai alueesi Keskustan piiritoimistoon. HUOMIO JÄSENLEHDEN VASTAANOTTAJA: Jäsen-Suomenmaan osoitteisto on muodostettu siten, että jokaiselle jäsenelle/jäsentalouteen postitetaan lehti, joihinkin jäsentalouksiin voi tulla vielä useampi. Jäsensivut MITEN ETEENPÄIN KESKUSTA. VINKKI: Sähköpostiosoitteensa antaneet jäsenet saavat myös uutiskirjeitä puoluetoimistolta
Muutospyynnöt: jasenpalvelut@keskusta.?, p. Jos et halua lehteä tai haluaisit sen omalla nimelläsi, ole yhteydessä jäsenpalveluihin tai alueesi Keskustan piiritoimistoon. 010 289 7020 tai piiritoimistoon www.keskusta.?/piirit. VINKKI: Sähköpostiosoitteensa antaneet jäsenet saavat myös uutiskirjeitä puoluetoimistolta. HUOMIO JÄSENLEHDEN VASTAANOTTAJA: Jäsen-Suomenmaan osoitteisto on muodostettu siten, että jokaiselle jäsenelle/jäsentalouteen postitetaan lehti, joihinkin jäsentalouksiin voi tulla vielä useampi. KOHTI VAALIKEVÄTTÄ 2019 Ehdokkaan opas ja koulutukset ehdokkaan tukena Puoluetoimiston uusin vahvistus koordinoimaan kevään vaalikiertueita. Jäsensivut MITEN ETEENPÄIN KESKUSTA
KESKUSTAN VAALIRISTEILY HELMIKUUSSA – TÄYNNÄ KESKUSTELUJA JA VIIHDETTÄ Eduskuntavaaliohjelma julkaistaan ennen risteilyä PJ-päivässä KESKUSTAN YHDISTYSTEN JA KUNNALLISJÄRJESTÖJEN UUDET MALLISÄÄNNÖT KÄYTTÖÖN www.keskusta.fi/paikallistaso Kohti eurovaaleja Keskustan europuolue ALDE keskustalaisilla linjoilla Kuva: Jouni Harala
KESKUSTAN VAALIRISTEILY HELMIKUUSSA – TÄYNNÄ KESKUSTELUJA JA VIIHDETTÄ Eduskuntavaaliohjelma julkaistaan ennen risteilyä PJ-päivässä KESKUSTAN YHDISTYSTEN JA KUNNALLISJÄRJESTÖJEN UUDET MALLISÄÄNNÖT KÄYTTÖÖN www.keskusta.fi/paikallistaso Kohti eurovaaleja Keskustan europuolue ALDE keskustalaisilla linjoilla Kuva: Jouni Harala
4. Tietotesti ??. Mistä Perämeren suurin saari Hailuoto on saanut nimensä. Monesko Saksan liittokansleri Angela Merkel on . 9. Naton äskettäiseen suursotaharjoitukseen Norjassa ja alueella, joka ulottui Norjanmereltä Itämerelle, osallistui sotilaita 32 maasta. Mihin Uudenmaan kaupunkiin entinen Sammatin kunta on vuodesta 2009 alkaen kuulunut: Lohja, Loviisa vai Raasepori. Monesko liittokansleri Angela Merkel on. Mikä on eduskunnan keski-ikä: 41, 46, 51, 56 vai 61 vuotta 7. ”...planeetan tulevaisuus... Kauanko kestää ennen kuin elämä maapallolla käy mahdottomaksi. johtaa vääjäämättä tuhoon. 56 23.11.2018 1 6 8 4 7 7 9 6 2 7 1 5 6 6 5 7 4 2 4 5 8 3 2 1 3 9 3 1 6 8 4 2 5 7 5 4 7 1 2 9 8 3 6 6 2 8 7 3 5 9 4 1 3 5 4 2 7 8 1 6 9 2 8 6 4 9 1 5 7 3 7 1 9 3 5 6 4 8 2 8 7 3 9 4 2 6 1 5 1 9 5 8 6 3 7 2 4 4 6 2 5 1 7 3 9 8 3 8 7 2 9 4 4 1 5 3 8 6 1 7 8 4 7 9 1 6 3 7 4 1 8 6 9 8 3 6 7 1 6 5 3 8 7 2 1 9 4 8 4 7 6 1 9 5 3 2 2 1 9 4 5 3 7 8 6 5 6 1 3 2 4 9 7 8 3 8 4 7 9 5 6 2 1 9 7 2 1 6 8 3 4 5 7 2 5 9 4 1 8 6 3 1 9 8 2 3 6 4 5 7 4 3 6 5 8 7 2 1 9 1 6 8 4 7 7 9 6 2 7 1 5 6 6 5 7 4 2 4 5 8 3 2 1 3 9 3 1 6 8 4 2 5 7 5 4 7 1 2 9 8 3 6 6 2 8 7 3 5 9 4 1 3 5 4 2 7 8 1 6 9 2 8 6 4 9 1 5 7 3 7 1 9 3 5 6 4 8 2 8 7 3 9 4 2 6 1 5 1 9 5 8 6 3 7 2 4 4 6 2 5 1 7 3 9 8 3 8 7 2 9 4 4 1 5 3 8 6 1 7 8 4 7 9 1 6 3 7 4 1 8 6 9 8 3 6 7 1 6 5 3 8 7 2 1 9 4 8 4 7 6 1 9 5 3 2 2 1 9 4 5 3 7 8 6 5 6 1 3 2 4 9 7 8 3 8 4 7 9 5 6 2 1 9 7 2 1 6 8 3 4 5 7 2 5 9 4 1 8 6 3 1 9 8 2 3 6 4 5 7 4 3 6 5 8 7 2 1 9 1. 5. Helsingin Sanomat täyttää ensi vuonna 130 vuotta. Fysiikan lakien mukaan aurinko kuumenee vanhetessaan...” Onko syytä olla huolissaan. Vas tau kse t: 1) sila kka a tar koi tta vas ta san ast a hai li – saa ri sai vuo sis ato ja sitt en asu kka ita kar jal aisis ta, ja sitä ale ttii n kut sua Hai lieli sila kka luo dok si; kar jal ais per uja on myö s saa ren ruo tsi nki elin en nim i Kar lö, alu n per in Kar elö eli Kar jal ais ten saa ri kar jal ais ten kan ssa sam ois ta kal ave sis tä kilv oitel lei den ruo tsa lai ste n ant am ana , 2) noi n 50 000 , 3) kah dek sas , 4) Päi väl eht i, 5) 78, 27 vuo tta , 6) 51 vuo tta , 7) Loh ja, 8) alu miin i, luo nno ssa alu miin i ei esi inn y met alli sen a, vaa n yhd ist ein ä, alu miin itu otan non läh töa ine on bau ksi itt im alm i, 9) Koi vis to 190 , Man ner hei m 187 , Kek kon en 181 , 10) ”eh kä jo 900 milj oon an vuo den kul utt ua” (A nni Kyt öm äki , Suo men Luo nto 8/1 8.1 0.2 018 ). Ensimmäinen liittokansleri oli syyskuussa 1949 virkaan astunut Konrad Ade nauer. Ja ri La uk ka ne n Koko kansan autokauppaa Teemme kauppaa: ma–pe 10–18, la 10–15 VALITSE OMASI AJONEUVON VALIKOIMASTA YLI 2500 JA TEE KAUPAT SINUA LÄHIMMÄSSÄ MYYMÄLÄSSÄ TAI Tutustu laajaan valikoimaan osoitteessa: VAIKKA KOTIPIHASSASI!. Sitä on maankuoresta noin 8 prosenttia. Mannerheim, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto: aseta heidät pituusjärjestykseen. On ryhdytty arvuuttelemaan, kauanko Angela Merkel vielä on Saksan johtaja, liittokansleri. 3. 10. Nykyisen eduskunnan vanhin kansanedustaja on Pertti Salolainen ja nuorin Ilmari Nurminen. Elias Lönnrot syntyi Paikkarin torpassa Sammatissa... Kuinka monta sotilasta kaikkiaan. 2. . 6. Millä nimellä se 1889 perustettiin ja toimi vuoteen 1904 saakka. 8. Paljonko he ovat iältään. Mikä on yleisin metalli
23.11.2018 57
Nyt on kasvun aika. Tulevien vuosikymmenten aikana edessämme on myös muita isoja haasteita. Poliittiset päätöksentekijä niin kotimaissaan kuin isommissa ympyröissä hakevat ratkaisuja. olemme eläneet parin vuoden ajan otsikkojen aikaa, jossa on positiivista kaikua taloudesta ja huutavasta työvoimapulasta. Povaavat, että pannukakku on tulossa. Kauas ei nähdä. On tehty säästöjä ja valmisteltu rakenteellisia uudistuksia. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tason turvaaminen väestön ikääntyessä. tällä vaalikaudella hallitus otti tavoitteekseen kuroa umpeen 10 miljardin vajeen. Toivottavasti yksikään puolue ei lähde välttelemään keskustelua kestävyysvajeesta kuten vuoden 2011 vaaleissa, jolloin SDP ei halunnut määritellä kestävyysvajeen suuruutta. Tärkeitä asioita, mutta ei niillä tulevia vaaleja voiteta, toistetaan politiikan aktiivien keskuudessa. Huomannut keskustelun, jossa pohdittaisiin kestävyysvajeen suuruutta. Ihmisille halutaan tarjota sitä kuuluisaa kakkua. 58 23.11.2018 Ilmastonmuutoksesta ja siihen reagoinnista on tullut ihan aiheesta laajojen joukkojen yhteinen iso ponnistelu. Yksilöt ja yritykset muuttavat omia toimintatapojaan. Uutta työtä ja kasvua olisi synnyttävä. On vastuullista politiikkaa keskustella ja esittää keinoja. Talouden pitkän ja lyhyen aikavälin näkemykset haudataan vaaliohjelmiin. Säännöllisesti toistuvat uutisjutut asuntolainojen korkojen nousuodotuksista tai pörssien heilahtelut eivät ole latistaneet optimismia. Tulevaisuuden murehtiminen talouden tiimoilta ei ole muodissa. Unohdettu kestävyysvaje mari kokko vieraskolumni. Ja tässä vaiheessa kakun reseptistä ja uunin lämpötilasta huolehtivat huokaavat ja muljauttelevat silmiään. Syntyvyyden lasku yhdistettynä väestön ikääntymiseen on yhtälö, joka lisää julkisten menojen kasvua ja vähentää tuloja. Ilmassa leijuu optimistinen usko siihen, että talouden suunta tänään ja huomenna on positiivinen. Tuttuja sellaisia. Kaksien edellisten eduskuntavaalien kaltaisia keskusteluja julkisen talouden sopeutustarpeista ja rakenteellisista uudistuksista muuten kuin positiivisessa hengessä ei haluta käydä. Sillä pienennetään säästötarpeita. Helmikuussa julkaistava päivitetty kestävyysvaje tulee tuomaan kevään vaaleihin tärkeän keskusteluaiheen takaisin. Puheet ja kehotukset varautua haastaviinkin talousaikoihin eivät tartu kuulijaan. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja. Julkisen talouden tulojen ja menojen erotus pitkällä aikavälillä ei saa huomiota tässä ajassa, jolloin keskustelua yhteiskunnan voimavarojen rajallisuudesta ei haluta käydä. Julkisen talouden menojen ja tulojen pitäminen tasapainossa. Sitä myös odotetaan. Tuore väestöennuste vahvistaa tarvetta päätöksiin 2020-luvulla. Mietipä, milloin olet viimeksi kuullut puhuttavan kestävyysvajeesta
SuomeSSa on vakaat olot ja me olemme rauhallinen kansa, mikä sinänsä on hieno asia. Lappovehkeellä imaistaan tankki tyhjäksi, ja sitten riittää myyntiinkin. täällä itärajan pinnassa ovat sitten vielä erikseen valtiovallan suojelemat veropinnarit, jotka hakevat bensan rajan takaa. ja se on halpaa, jos rahalla saa. no mitäs, autothan kulkevat menovedellä. käykö järkeen. ja oikeasti hei, kuka päästää, turakaisen tatsuni vai suurvaltojen hiilivoimalat. olen omistanut elämässäni ehkä 60 autoa, vain bensaa ja dieseliä. niillä veroilla tätä monikulttuurisuutta ylläpidetään. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. koska raha ei ole korvamerkittyä, niin tiestöä ei niinkään ylläpidetä. Viime päivinä parikin suurta bussiyhtiötä on ilmoittanut lopettavansa kaupunkien välisiä linjoja. Jari Nenonen Menovesiä Raitiovaunu ei tule jänkhälle.. mutta kas! nyt dieselpolttoaine maksaa enemmän kuin bensiini. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Sellainen viitisensataa vuodessa, jos ei aivan nakkipannulla aja. dieselvero pois! naurattaa katkerasti, kun yksityishenkilö nostaa asian esille, niin jopas autoliitossakin laitetaan popliinitakki päälle ja juostaan ympäri pasilaa antamassa lausuntoja. jos ei mene ottamaan ympäristöaiheista tatskaa, delfiini olisi kiva. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. Sitä halpaa hintaa on sitten kompensoitu ukko Valtion suuntaan käyttövoimaverolla. diesel on siitä kiva, että polttoaine on ollut hieman halvempaa. autot kulkevat bensalla, dieselillä, kaasulla tai sähköllä. ranskassa järjestettiin jo suurmielenosoitus, vaikka bensa maksaa siellä edelleenkin vähemmän kuin meillä. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 23.11.2018 59 Suurin osa Suomen pinta-alasta on asuinaluetta, jossa ilman autoa on tosi hankala tulla toimeen. ja silti maksetaan käyttövoimaveroa. YkSitYiSautoilun kovimmat kriitikot asuvat tunnetusti raitiolinjojen varsilla. odotusaika max. muuan puuhakas rouva keräsi nimiä parissa päivässä enemmän kuin kansalaisaloitteeseen tarvitaan. Valtio vetää pelkästään tyhjän. kanisterissa saa tuoda täyden tankin lisäksi kymmenen litraa. ei tullut aikaisemmin mieleen, nyt peesataan. kymmenen minuuttia, ja taas tulee spora tai dösä (i speak stadi!) ja pääsee kasvisravintolaan tai pään hennaukseen. raitiovaunu ei tule jänkhälle, eikä vanhoja muutaman linjurin bussiyhtiöitä enää edes ole. Siellä dieselveron kaltainen järjettömyys laittaisi autoja palamaan. joo joo Juha, puukaasullakin. polttoaineissa on veroa noin euron verran per litra
6. Nosta vuoka uuniin vielä 10 minuutiksi. Paahda mantelilastut kuivalla paistinpannulla, kunnes ne saavat kauniin värin. 8. Tutustu tarkemmin www.hatala.fi! MANTELIKALA LIPEÄKALASTA Resepti: Peggy Thomas, pienipunainenkeittio.com Raaka-aineet: • noin 1 kg Hätälän Lipeäkalaa • 1 tl suolaa • 1/4 tl mustapippuria • 10 g voisulaa • noin 4 rkl korppujauhoja lipeäkalan koosta riippuen • 60 g mantelilastuja • 2 dl kuohukermaa • 1/2 sitruunan mehu • Koristele tuoreella tillillä tai fenkolin lehdillä Valmistusohje: 1. 7. LOIMUTETTU KIRJOLOHIFILEE Glögi. Kypsennä uunissa 175 asteessa, kunnes kalan sisälämpötila on 70 °C. Herkullista joulua Hätälästä Seuraa Hätälää somessa: Facebook: HatalaOy Instagram: @hatala_oy YouTube: Hätälä Oy Hätälän jouluinen kausimaku nyt kaupan palvelutiskistä. Koristele tuorein yrtein ja tarjoile. Hätälän väki valmistaa maistuvimmat kalaherkut kaikkiin juhlakauden ruokahetkiin: lohta graavina, savustettuna ja loimutettuna, palana ja siivuina, perinteistä lipeäkalaa unohtamatta! Hätälän valikoimista löydät paitsi parhaat joulukalat, myös helpot kalareseptit joulun välipäivienkin tarjoiluja varten. Ripottele päälle suola, mustapippuri ja korppujauho. 3. 2. Asettele lämpömittari kalan paksuimpaan kohtaan. Valele kalan pintaan voisulaa ja sitruunamehua. Asettele lipeäkala uunivuokaan nahkapuoli alaspäin. Kaada kerma kalan päälle ja lisää lopuksi mantelilastut. 4. 5. Lisää herkullisia lipeäkalareseptejä: hatala.fi Vinkki: Kokoa näyttävä annos Hätälän loimulohesta, paahdetusta punajuuresta, vuohenjuustosta ja saksanpähkinöistä, ja mausta hunajalla. 10. 9. Kaada uunivuokaan lipeäkalasta tullut neste pois varoen