Suomenmaa 23.12.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 ENSI VUONNA LAITETAAN SUOMI KUNTOON! S 6 414880 073513 S. 3 TIISTAI 23.12.2014 N:o 146 . 2 ? s. . JOULU EI JOUDA ROMUTUSLISTALLE. 12
Niiden takana on päättäjiemme ja järjestöväkemme luottamusta herättänyt toiminta. Tuota luottamusta puolueen kykyyn kantaa vastuuta ja hoitaa isänmaan asiat paremmalle tolalle tulee edelleen vahvistaa rohkealla tarttumisella oikeisiin asioihin. Joulupukilta vaalivoittoa on turha toivoa. Se puhuu voimakkaasti heikompiosaisten ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Rauhantekijöitä ei ole ihmiskunnan historian aikana ollut koskaan liikaa. Sellaisia tarvitaan aina, nytkin. Nämä tunteet kohoavat usein lapsuudesta, menneiltä vuosilta. Suomalaisten kykyä ratkaista visaisia ongelmia käytännönläheisesti voisi hänen mielestään hyödyntää myös ilmastonmuutoksesta seuraavien ongelmien, kuten ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemisessa. Ne voivat olla ajan kultaamia, mutta rakkaita ja lämpimiä. Hän ei kuitenkaan näe, että pakotteet ratkaisisivat tilanteen lopullisesti. ?Dialogia Venäjän kanssa pitää lisätä EU-tasolla, mutta myös kahdenvälisesti. ajoittaisen epätoivon ja katkeruudenkin . Kuva: Paula Åström Joulu on lähimmäisenrakkauden suuri juhla. tilalle kasvoi kiitollisuutta. Öisin pimeässä sairaalan portaikossa hiippaillessani pihalla huojuva, valaistu kuusi havahdutti joka kerta; tosiaan, joulu on aivan pian. Sen hämyisässä valossa koko sairaus näyttäytyi hetken aikaa melkein lahjana, joka on avannut uusia näkymiä ja toisenlaisen todellisuuden. MATKAMME maailmassa on paradoksien täplittämä. Ilman koko perhettä heiluttanutta sairautta ei olisi päästy kokemaan avun saamisen iloa tiukoissa paikoissa tai sitä kuristavan hyvää mieltä, kun joku on ojentanut kätensä tai olkapäänsä, muistanut viestillä tai soitolla, venynyt vuoksemme, vaikka olisi yhtä hyvin voinut kulkea välinpitämättömänä ohitse. Taakan lisäksi on siunaantunut myös sen kantajia. Sukulaiset, ystävät, työtoverit, sairaalan henkilökunta, opettaja; monet ovat välittämisellään saaneet aikaan lämpimiä ailahduksia. Niissä hetkissä on ollut todellista joulun ihmettä; enkeleitä ja seimen lasta yhdessä paketissa, ihmisenmuotoisessa. Sellaisia lahjoja voimme kaikki olla toisillemme jouluna ja joulujen välissä. Meri Alaranta-Saukko. Se antaa tervetulleen levähdyshetken arjen keskelle ja auttaa taas jaksamaan LAPSENA ei ymmärtänyt ollenkaan, kun aikuiset hokivat vuosien kuluvan jatkuvasti nopeammin, joulun ja juhannuksen tulevan ehtimiseen. Silloin aika tuntui pitkältä. Se muistaa vuosikymmenten kokemuksemme ja ymmärtää rauhanvälitystyön arvon. Sipilä nostaisi aktiivisen rauhanvälittämisen muutenkin nykyistä voimakkaammin Suomen ulkopoliittisen toiminnan kärkeen. Niihin liittyvät sulassa sovussa koulun joulujuhlat jouluevankeliumeineen, joulupukin odottelut, joulukirkot, tontut ja äidin laittamat herkut. Jouluna muistetaan myös pois menneitä läheisiä ja toivotetaan kaikkea hyvää ystäville ja sukulaisille. Tämä pätee myös talouspakotteisiin. Tämä kävi jälleen kerran ilmi maanantaina julkaistussa Maaseudun Tulevaisuuden mielipidetiedustelussa. KESKUSTAVÄEN piirissä jouluun käydään uskoakseni odottavaisin, mutta levollisin mielin. Se puhuu heikompiosaisten ja oikeudenmukaisuuden puolesta. pimeimmän vuodenajan yli. J oulu on suuri rauhan juhla kaikille kristityille mutta myös niille, jotka eivät kristinuskon tavalla usko. Tässä työssä voi jokainen suomalainenkin olla mukana. Rauhantyön keskeinen sisältö on toisen kunnioittamisessa ja arvostamisessa. Kehitysapusatsauksetkin voisivat Sipilän mielestä olla enemmän tätä. Ei ihme, että Juha Sipilä on kansalaisten ehdoton ykkössuosikki seuraavaksi pääministeriksi. Mutta joulu ei ole vain perinnettä . Sipilän vastaukset osoittavat, että hänen ja keskustan ei ole tarvinnut muuttaa linjaansa. Sipilän mielestä Suomen pitää olla mukana Euroopan unionin rintamassa toimimassa Venäjän voimapolitiikkaa vastaan. Kriisin ratkaisu vaatii aktiivista rauhanvälitystoimintaa. Pyhien aikana on syytä kerätä voimia kevään koitokseen. Tuleva vuosi tietää rutkasti työtä, vaikka pitkin syksyä onkin saatu hienoja ?gallup-paketteja?. Kannatusluvut eivät tosin ole tulleet lahjana. ja mikä ?vanhaa ja vanhanaikaista?. Joulu on peräti vanha ja vanhanaikainen. Kristuskin syntyi puusepän poikana halpaan tallin seimeen eikä rikkaiden korskeisiin palatseihin. Nämä teemat toistuvat kristillisen jouluperinteen synnyttämissä lauluissa ja kuvaelmissa. Tasa-arvo, toisen kunnioittaminen tai heikommasta huolehtiminen ovat välttämättömiä ohjeita myös nykyaikaan. Kiireisen ja materialistisen aikamme keskelle joulu tuo myös tunteiden suuren juhlan. Se vie ajatuksemme aina kahden tuhannen vuoden taa. Silti sillä on yhä paitsi kristinuskon perustavanlaatuinen merkitys, myös aina ajankohtainen, universaali yhteiskunnallinen sanoma. Joulu on lähimmäisenrakkauden suuri juhla. Sen tekemiseen tarvitaan jokaisen keskustalaisen panosta. OMA perheeni sai vuoden parhaan lahjan jo viime viikolla, kun poikamme pitkään odotettu ja pelätty epilepsialeikkaus onnistui hyvin. Lastenlinnan sairaalassa, vanhempien kahvihuoneessa omat murheet kutistuivat pieniksi muiden tarinoita kuunnellessa. Saman kokeneet tuntemattomat tuntuivat vanhoilta ystäviltä. Mielen täyttäneen huolen . eikä ainakaan sellaista vanhanaikaista jäännettä, joka joutaa romutuslistalle. Kirkot täyttyvät niin aattoiltana kuin jouluaamunakin. Tunteiden palokin on vain hyväksi keskellä kovaa maailmaamme. Joulun sanoma opastaa niihinkin. Kun tämä Suomenmaan numero on viimeinen ennen joulua, lehtemme haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen, asiakkailleen ja muille ystävilleen joulun rauhaa. Sipilän linja sopii suomalaisille K eskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ottanut STT:n haastattelussa kantaa ajankohtaiseen Venäjä-kysymykseen ja Suomen Venäjä-politiikkaan. Se onkin myös voimakas vetoomus maailmanrauhan puolesta. Keskeistä askelta siinä ei ole vielä otettu?, Sipilä sanoo. Suomalaisten ylivoimainen enemmistö on var- Taas on joulu masti samaa mieltä. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Toivottavasti joulua ei sentään nakata nurkkaan J oulun aika saapuu sopivasti osallistumaan suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa pitäisi nyt pääministerimme mukaan valittaman ?uuden ja vanhan, modernin ja vanhanaikaisen, kansainvälisen ja sulkeutuneen Suomen puolesta tai sitä vastaan?. Toivottavasti joulu saa sentään armon niidenkin silmissä, jotka nakkaisivat mieluummin kaiken vanhan romukoppaan modernin maailman tieltä. Joulu onkin yksi osoitus siitä, kuinka ajattelematonta ja lyhytnäköistä on arvostella valintojamme vain sen mukaan, mikä on ?uutta ja modernia. Vuoden kohokohdat lähestyivät hitaasti, olivat etäällä toisistaan, mutta saapuessaan aina yhtä taianomaisia. Nyt sitä itse istuu näppäimistön ääressä ihmettelemässä, voiko taas olla joulukolumnin aika. Taaksepäin katsoessaan tosin huomaa, että edellisen jälkeen on tapahtunut paljon niin henkilökohtaisesta kuin koko kansakunnan tai vaikka puolueemme näkökulmasta ajateltuna. ?Kiireisen ja materialistisen aikamme keskelle joulu tuo tunteiden suuren juhlan.. Se merkitsee suvaitsevaisuutta ja myös omista eduista luopumista
Samalla kannalla ovat ainakin sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset. Myös Grahn-Laasonen ajaa lakia uudelleen valmisteltavaksi. Haja-asutusalueiden jätevesillä on tehty politiikkaa nyt jo niin kauan, että aika olisi saada asia jo järkevälle tolalle.? Lapin Kansa: ?Ministerin mukaan seuraavalla hallituskaudella voidaan muuttaa pykäliä niin, että kuivan maan kiinteistöt vapautetaan määräyksistä. Olemme esittäneet kokeilevaa yhteiskuntaa, jonka avulla pystymme uudistamaan vanhoja rakenteita. Kokosimme 101 turhaa normia, joita karsimalla saamme Suomen pyörät pyörimään. Marraskuussa järjestettiin Työpäivä Helsingissä. Kuva: Jari Laukkanen EU-maan luokassa. Toki myös kokoomuksessa oli jo syksyllä siirtohalua aivan asiaperustein. Kuuliaisesti jo tehtyjä jätevesiremontteja on pidetty kohtuuttoman kalliina suurelle osalle mak- sumiehistä. Jätevesien käsittelystä hyötyvät kaikki: ihmiset, luonto ja koko ympäristö.? Savon Sanomat: ?Ympäristöministeri haluaa myös lieventää jätevesien käsittelyvaatimuksia. Toivottavasti muutkin puolueet tekevät sen. Ennen kevättä on kuitenkin tärkeää ladata akkuja ja rauhoittua rakkaiden ihmisten parissa. Ei tarvitse olla kovin kummoinen poliittinen strategi, kun ymmärtää, että jätevesiä käännetään nyt keskustaa kohti.? Kaleva: ?Asetusta täytyy korjata, sillä ei ole järkeä pakottaa ihmisiä tekemään investointeja, joiden hinta ei ole missään suhteessa saavutettuun hyötyyn. Nyt keskusta on vaatimassa asetuksen muuttamista. Ministerin ratkaisu on järkevä, mutta ongelmia se ei poista. Moni on jo investoinut keskimäärin 7000 euroa jätevesiremonttiin. Yhtä mieltä ollaan, että muuttaa sitä pitää. Karjalainen: ?Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ehdotus ei tullut yllätyksenä. Myös EU:n piirissä keskustellaan yhä voimakkaammin sen puolesta, että EU:n on kriisin ratkaisemiseksi kyettävä aktiivisempaan ja näkyvämpään rooliin, jossa yhdistyy painostusvoima ja diplomatia. POLITIIKKA on yhteisten asioiden hoitamista ja sitä kansalaiset meiltä nyt odottavat. Keskusta esittää vaaleissa kansalaisten arvioitavaksi oman vaihtoehtonsa Suomen suunnan kääntämiseksi ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen Pankki ennustaa pitkän aikavälin talouskasvun olevan alle prosentin tasoa. Olemme siis Japanin tiellä. ENNUSTEEN taustalla on erityisesti työikäisten määrän väheneminen. Huoltosuhteen heikko kehitys ei ole tietenkään ole mikään uusi asia. Mitä lähemmäksi eduskuntavaalit tulevat, sen selvemmäksi on käynyt, että kansalaisten suuttumusta kasvattanut asia ei tule tällaisenaan toteutumaan. Suurimmat oppositiopuolu- eet vastustavat, ja nyt myös hallitusrintama rakoilee. Se trendi on jatkunut pitkään ja se vie pohjaa tulevalta kasvulta. Sitä samaa tekee myös julkisen talouden nopea velkaantuminen. KESKUSTA on pyrkinyt tekemään ratkaisukeskeistä politiikkaa. Ne olivat odotusteni mukaisesti synkät. Olemme myös todenneet, että kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan enemmän dialogia. Kriisi ei ratkea pelkällä pakotepolitiikalla. 23.12.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Keskusta tarjoaa ratkaisuja Juha Sipilä keskustan puheenjohtaja TYÖNTÄYTEINEN politiikan syksy on päättymässä, ja kansanedustajat ovat lähteneet lyhyelle istuntotauolle. Koko maa valmistautuu parhaillaan joulunviettoon. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista ja sitä kansalaiset meiltä nyt odottavat. PIENESTÄ hengähdystauosta huolimatta Suomen ongelmat eivät katoa mihinkään. Suomen Pankki esitteli viime viikolla pitkän aikavälin talousnäkymät. Kokoomuksen oli nöyrryttävä esittämään siirtoa ja jätevesimääräysten lieventämisen selvittämistä uudelleen. Olemme syksyn aikana tehneet lukuisia ehdotuksia suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi. Puoluepoliittinen syyttely jätekaivojen ympärillä varmasti jatkuu.?. Huolta aiheuttaa myös investointien määrän väheneminen maahamme. Erityisen huonolta näyttää 25 vuoden bruttokansantuotteen kasvunäkymä eteenpäin. Kokoomus ei halua lisää lunta tupaan laskevalle kannatukselleen keskustalta, perussuomalaisilta ja demareilta. Olemme puolustaneet oikeudenmukaisuutta sekä vastustaneet lapsilisäleikkauksia ja kotihoidontuen kiintiöittämistä. AIKA ON MONIN TAVOIN poikkeuksellinen. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on mennyt huonompaan suuntaan ja Suomen talouden kehitys on kolmen huonoimman Keskusta on koko ajan etsinyt ratkaisuja uusien työpaikkojen luomiseksi. Sitä työtä jatketaan. Olemme ehdottaneet kasvurahastoa ja järjestäneet Keskustan Työpäivän, jossa ideoitiin keinoja luoda 200 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Vastakkainasettelun hakemisen sijaan tarvitsemme nyt talouden kysymyksissä pyrkimystä poikkeukselliseen yhteistyöhön sekä ulkopolitiikan kysymyksissä suomalaisille tyypillistä konsensusta. VIIME PÄIVINÄ on käyty keskustelua ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Keskusta on tuominnut alusta lähtien Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa sekä tukenut tasavallan presidentin ja hallituksen toimintaa kriisin aikana. Rahat eivät ole menneet hukkaan. Joulunpyhät tarjoavat tähän oivallisen mahdollisuuden. Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua. Ensi vuonna laitetaan Suomi kuntoon! Muut lehdet PÄÄKIRJOITUSTEN tekijätkään eivät pysy kärryillä jätevesiasetuksesta. He vaativat korvausta, mutta ministerin mukaan sitä ei ole tulossa
Onko ihmisoikeuksien mukaista, että geeniperimän sekä elinkeinon- ja kulttuurinharjoittamisen osalta metsäsaamelaisiksi lukeutuvia henkilöitä ei tunnusteta virallisesti saamelaisiksi, Maijala ihmettelee. SIITÄ, kuka on saamelainen, on kiistelty pitkään. Määrittelyn perusteella myönnetään äänestysoikeus joka neljäs vuosi pidettäviin saamelaiskäräjävaaleihin. Maijalan mukaan vaaliluettelo on koottu aikoinaan hatarin perustein. Olemme valmiita tekemään ihan kauheasti töitä sen eteen, että Suomen hieno alkuperäiskulttuuri säilyy ja kehittyy.. Selvitys on puutteellinen: kaikissa taloissa ei edes käyty. Luetteloon voi anoa pääsyä, ILO-SOPIMUKSEN taustalla on Maijalan mukaan puhdasta poliittista peliä. RKP ja saamelaiskäräjien johtohenkilöt ovat liittoutuneet. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi oli viime eduskuntavaaleissa ehdolla RKP:n listoilta. . Kemin Lapin saamelaiset on unohdettu. . Päinvastoin. Saamelaiskulttuuri vahvistuisi. Kansanedustaja ehdottaakin, että valtio puhaltaisi pelin poikki. Niin tehtiin Norjassa vuosia sitten. Se taas on niin ruuhkainen, että saamelaisasiat voivat jäädä sote-kiireiden alle. Toisaalta RKP ajaa asiaa härkäpäisesti. . Me kaikki Lapin kansanedustajat puolueesta riippumatta olemme sitä mieltä, että lakia ei tule hyväksyä, vaan laittaa asiat uudelleen valmisteluun, Maijala kertoo. ILO-SOPIMUS takaa alkuperäiskansoille oikeuden perinteisiin asuinalueisiin ja niiden luonnonvaroihin. Maijala painottaa, että tavoitteet ovat kannatettavia, mutta nyt ratifiointiin liittyy liikaa epäselvyyksiä. Sopimuksen hyväksymistä hidastaa erityisesti kiista saamelaismääritelmästä. Hallituksen esityksessä Suomen saamelaisuus on rajattu kolmeen ryhmään: inarin-, koltta- ja pohjoissaamelaisiin. Jokainen joka on valiokunnassa kuullut asiantuntijoita, on sitä mieltä, että esitys on päin honkia, Maijala kertoo. Molemmat asiat käsitellään perustuslakivaliokunnassa. Saamelaismääritelmä pitää ratkaista ennen sopimuksen ratifiointia, Maijala vaatii. Kuva: Paula Åström tuuri kuolisi tai suomalaistuisi, jos määritelmä laajenisi. Sen taustalla on yhden graduryhmän 1960-luvulla tekemä kartoitus saamenkieltä puhuvista henkilöistä. Saattaa olla, että valiokunta vie asiaa joka tapauksessa eteenpäin, koska ratifiointi on RKP:lle tärkeä, eikä hallitus kestä yhtään rakoilua. RIITELY ILO-sopimuksesta on saanut pohjoisessa paljon näkyvyyttä. Maijala on närkästynyt väitteistä, joiden mukaan Lapin kansanedustajat eivät puolusta saamelaiskulttuuria. . Se ei pidä paikkaansa. 4 23.12.2014 ?Tämä on kulttuurimurha? ILO-sopimus syrjisi suurta osaa saamelaisista, Eeva-Maria Maijala sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on ilmoittanut, että mikäli saamelaismääritelmä muuttuu, saamelaiskäräjät eivät enää tue ILO 169-sopimuksen ratifiointia. HENNA LAMMI SUOMENMAA TÄMÄ on kulttuurimurha, lappilainen kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) parahtaa. Maijala on tuohtunut eduskunnan käsittelyssä olevasta ILO-sopimuksen ratifioinnista. Hänen mielestään sopimusta ei pitäisi vielä vahvistaa, koska se jättää suuren osan saamelaisista sopimuksen ulkopuolelle. . On kyse siitä, että RKP saa levittäytyä uudelle alueelle, ja saamelaiskäräjien ydinporukka katsoo, että näin he saavat paikan hallinnosta, koska RKP on aina ollut hallituksessa, Maijala kuvailee. Jos ILO-sopimus koskee vain saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä, se syrjii vaaliluettelon ulkopuolelle jääviä saamelaisia. mutta lähes kaikki saavat hylkäävän päätöksen. Maijala itse tekee parhaillaan hakemusta sisarustensa kanssa, mutta odotukset eivät ole korkealla. Siellä valtio määräsi, että jokainen joka katsoo olevansa saamelainen ja täyttää muutamat kriteerit, tulee hyväksyä saamelaiseksi. SAAMELAISTEN oikeuksia koskevan kansainvälisen ILO-sopimuksen ratifiointia on yritetty Suomessa vuosikausia. RKP on ajanut asiaa kuluneella vaalikaudella. Jos ILO-sopimus koskee vain saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä, se syrjii vaaliluettelon ulkopuolelle jääviä saamelaisia. Harjoitan kulttuuria ja olen perimältäni saamelainen, mutta se ei riitä, Maijala kertoo. SAMAAN aikaan ILO-sopimuksen kanssa on käsittelyssä saamelais- käräjälaki, jossa saamelaismääritelmään ollaan lisäämässä ryhmäidentifikaatio. Sen jälkeen saamelaiskäräjien pitää hyväksyä henkilö saamelaiseksi. . Ratifiointi kirjattiin hallitusohjelmaan puolueen vaatimuksesta. Hallitus antoi esityksen asiasta marraskuun lopussa. . Eli saamelaiskäräjillä istuvat saisivat sen jälkeen päättää, kuka heitä äänestää seuraavissa vaaleissa, Maijala kummeksuu. Maijalan mielestä saamelaisuus pitäisi määritellä itseidentifikaatiolla. Jos henkilö kokee olevansa saamelainen ja täyttää muutamat kulttuurin vaalimiseen ja verenperintöön liittyvät kriteerit, sen pitäisi riittää. SAAMELAISISTA 70 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella, mutta samanaikaisesti alueella asuvia ja kulttuuria harjoittavia ihmisiä ei hyväksytä mukaan, Maijala jatkaa. Hän ei usko, että saamelaiskult- EDUSKUNTAKÄSITTELYSSÄ sekä saamelaiskäräjälaki että ILO-sopimuksen ratifiointi voivat vielä hautautua. Sekä tasa-arvovaliokunta että maa- ja metsätalousvaliokunta antoi käräjälaista erittäin kriittisen lausunnon. . Viimeksi äidin serkku hylättiin samankaltaisilla papereilla.
Tämä on vähentänyt ensihoidon käyttöä dramaattisella tavalla, hän harmittelee. MAANTIETEELLISESTI lähintä ensivasteyksikköä ei nykytilanteessa pyydetä onnettomuuden tai sairastapauksen sattues- sa paikalle automaattisesti ensimmäisenä, vaan liikkeelle lähtee ensisijaisesti ambulanssi. Uusi hälytyssysteemi aiheuttaa useiden minuuttien viiveen ennen kuin ensivasteyksikkö saa tiedon tapahtuneesta. Ehkäpä Suomi ja Ranska voisivat toimia nyt yhdessä Eu- Paavo Väyrynen pitää tulevaisuuden turvallisuuspoliittista näköalaa pelottavana. Geopoliittinen valtakilpailu repi kuitenkin Ukrainan rikki, synnytti sisällissodan ja johti lopulta kansainvälisen kriisin. Puumala: Ensivastetoiminnan tulevaisuus pitää turvata SUOMENMAA Tuomo Puumala on huolissaan ensivastetoiminnan asemasta. Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Kymys ei ole rahasta, vaan siitä, että asiat voidaan tehdä paremmin. PUUMALA on jättänyt asiasta hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Siinä hän kysyy, mihin toimiin on tarkoitus ryhtyä, jotta ensivastetoimintaa voidaan hyödyntää paremmin osana suomalaista ensihoitojärjestelmää?. 5 23.12.2014 Maa- ja vesioikeudet jäisivät ulkopuolelle SUOMESSA ILO-sopimukseen on liitetty kansallinen ratkaisu, niin kutsuttu selitysosa. Se on saamelaiskäräjien ja Suomen hallituksen yhdessä sopima selitys, jonka mukaan saamelaisalueen maa- ja vesioikeuksiin ei kosketa. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) on vakuutellut, että kansainvälinen työjärjestö ILO tulee näyttämään vihreää valoa selvitysosalle. VARATUOMARI, keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala huomauttaa, että kansallinen lisäys kansainväliseen sopimukseen ei välttämättä ole sitova, vaan se voidaan riitauttaa. ILO ei nimittäin hyväksy varaumia ILO 169-sopimukseen. . Kun henkilö saa äkillisen sairaskohtauksen ja on nopean ensiavun tarpeessa, saattaa lähin päivystys olla jopa yli sadan kilometrin päässä. . Ensivastetoiminta on kuitenkin vähentynyt merkittävissä määrin. Nyt ETY-järjestöä tarvitaan niiden jännitteiden purkamiseen, jotka uutta Eurooppaa ovat kohdanneet, Väyrynen toteaa. . Jäätyneet konfliktit saattavat jännityksen kasvaessa kärjistyä ja uusia saattaa syntyä. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee Väyrysen mukaan se, että ulkovallat ovat sitoutuneet vahvasti konfliktien osapuoliin. . Kuva: Jari Laukkanen roopan rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi. VÄYRYNEN pitää tulevaisuuden turvallisuuspoliittista näköalaa pelottavana. . Nyt puhutaan jopa kylmästä sodasta idän ja lännen välillä. Kielenkäyttö kovenee, uusia pakotteita asetetaan ja suunnitellaan. Arvioiden mukaan tämä muutos on aiheuttanut jopa ihmishenkien menetyksiä, koska apu ei ole tullut paikalle riittävän aikaisessa vaiheessa. Tuomo Puumalan mielestä tilanne on korjattava viipymättä. . Viime vuonna ensihoidon kriteeristö tiukentui ja vastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN eduskuntaryhmän Kaikkien näiden saamelaiskärhämien ydin on siinä, kuka luokitellaan saamelaiseksi, kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) luonnehtii. Vuoden 1990 lopulla Pariisin huippukokouksessa allekirjoitettiin Uuden Euroopan peruskirja. Meillä on täydet syyt olettaa, että se ei olisi juridisesti pätevä, Maijala sanoo. Maijalan mukaan saamelaiskäräjät voisivat ILO-sopimuksen voimaantulon jälkeen vaatia itselleen maa- ja vesioikeuksia. Pahimmillaan ne voivat johtaa lopulta laajempaan kuumaan sotaan. Väyrysen mukaan Ukrainan yhtenäisyys olisi voitu säilyttää vain siten, että eri väestöryhmät olisivat hakeneet keskinäistä yhteisymmärrystä, jota sekä länsimaat että Venäjä olisivat tukeneet. . Kuva: Jari Laukkanen FAKTA ILO-169 sopimus ILO:n uudistettu alkuperäiskansasopimus 169 on hyväksytty Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleiskokouksessa vuonna 1989. Sopimusvaltio on velvoitettu kehittämään alkuperäiskansan taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia olosuhteita ja poistamaan eri väestöryhmien välisiä taloudellisia eroja. Sopimus turvaa alkuperäiskansan omistuksen ja hallintaoikeuden maahan. Sopimuksen on ratifioinut 22 maata, joista suurin osa sijaitsee Latinalaisessa Amerikassa. Euroopan maista sopimuksen ovat ratifioineet Norja, Tanska, Hollanti ja Espanja. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Tuomo Puumala vaatii, että ensivastetoiminnan asema osana suomalaista ensiapu ja -hoitojärjestelmää on turvattava. . Kyseessä on ensihoitojärjestelmän korkein taso, jolla muu kuin hoitoalan koulutuksen saanut henkilö voi toimia. Ensivastetta antavat esimerkiksi pelastus-, meripelastus- ja poliisiyksiköt. Puumala muistuttaa, että ensivastetoiminnasta on paljon hyviä kokemuksia. Liian moni suomalainen on menehtynyt siitä syystä, ettei ole saanut ensiapua tai -hoitoa riittävän ajoissa, huomauttaa Puumala. ENSIVASTEYKSIKÖT antavat nopeaa ja välttämätöntä ensiapua sairaskohtauksien ja onnettomuuksien sattuessa. Esimerkilli- nen ja nopea toiminta onnettomuuksissa tai sairastapauksissa on pelastunut monen ihmisen hengen. . Silloin saamelaisalueen muut asukkaat joutuisivat väistämättä kärsijöiksi. Väyrynen toivoo ETYJ:ltä aktiivisuutta SUOMENMAA KESKUSTAN europarlamentaarikko Paavo Väyrynen esittää, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ järjestäisi kansainvälisen konferenssin, jossa käsiteltäisiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän etelärajoille syntyneittä konflikteja ja jännitteitä. Hän vetoaa asiassa ETY-järjestön parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajaan Ilkka Kanervaan. Väyrynen muistuttaa tuoreessa blogissaan, että ensi kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingissä järjestetystä ETYKin huippukokouksesta. ETYKin päätösasiakirja tähtäsi sotien jälkeen syntyneen Euroopan kahtiajaon lieventämiseen, ja se johti lopulta Saksan yhdistymiseen sekä Varsovan liiton ja Neuvostoliiton hajoamiseen.
Mutta kun media heräsi, se moitti ensimmäiseksi hitaita pelastustoimia, Volanen naurahtaa. ULKOMINISTERIÖ sai kriisin hoitamisesta kaikkein eniten kritiikkiä osakseen. Onni onnettomuudessa oli, että sain ohi median ja hallinnon tietoa katastrofista ja aavistin sen todellisen luonteen. . Erkki Tuomiojan johtama ulkoministeriö oli esteellinen toimimaan. Sain olla koko ajan varma, että pääministerin tuki on ratkaisujeni takana. Volanen puhuu silti ulkoministeriöstä sovinnolliseen sävyyn. Sen hän myöntää, että ulkoministeriö ei onnistunut katastrofin alkuvaiheessa. 6 23.12.2014 Risto Volasen mukaan pääministeri Matti Vanhasen vastuunkannolla oli ratkaiseva merkitys tsunamin pelastustoimien onnistumisessa. Nykyiselle ja tuleville pääministereille on kohtuuton tilanne, että he joutuisivat ottamaan vakuutuksen etukäteen mah- dollisesta onnettomuustilanteesta, hän napauttaa. SUOMESSA tiedettiin tuhon laajuudesta hyvin vähän vielä silloinkin, kun valtio oli jo tehnyt päätöksen evakuoinneista. Ulkoministeriö arveli vielä 28.12.2004, että suomalaisten kuolleiden määrä yltää enintään kahteenkymmeneen. Myös media kertoi suomalaisuhrien määrän jäävän vähäiseksi. Ville Volanen viestitti kuitenkin isälleen Thaimaasta, että suomalaisia uhreja tulee olemaan huomattavasti enemmän, mitä julkisuudessa kerrottiin. Se vahvisti Volasen käsitystä siitä, että evakuointipäätös oli ollut oikea. Pääministeri Vanhanen pyrki valmistelemaan suomalaiset huomattavasti arvioita useampien suru-uutisten vastaanottamiseen. Pelastustoimien edetessä alettiin puhua jopa kahdestasadasta kadonneesta suomalaisesta. Mitä enemmän aikaa kului, sitä selvemmäksi kävi, että kadonneet olivat lähes kaikki kuolleet. . Tiedot kadonneista juuttuivat puhelinvaihteeseen. . Siitä annan kunnian pojalleni ja vaimolleni. Suomalaisia ei ollut kuollut, kerrottiin. Ulkoministeriöön tuli runsaasti puhelinsoittoja, mutta tilanteen todellisuus ei muodostunut ministeriössä realistiseksi. Ilman heitä pelastustoimet eivät olisi lähteneet niin aikaisin liikkeelle, Volanen sanoo. PÄÄMINISTERI Vanhanen saa Volaselta erityiset kiitokset pelastustoimien johtamisessa. Vanhanen otti katastrofitilanteessa vastuun ja antoi Volaselle valtuudet hoitaa operatiivista puolta. Se oli Volasen mukaan keskeinen syy sille, että pelastustoimet onnistuivat niinkin hyvin. . Kuva: Jari Laukkanen Evakuoinnin johtaja Risto Volanen teki ratkaisevat päätökset tsunamin suomalaisuhrien auttamisessa. Kiitosta hän antaa Matti Vanhaselle. SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA LÄHES koko läntinen maailma nukkui tapaninpäivän vastaisen yön unta. Intian valtamerellä kuitenkin tapahtui. Voimakkaan maanjäristyksen seurauksena tuhoisat tsunamit eli hyökyaallot iskivät Kaakkois-Aasian valtioiden rantoihin. Yli 200 000 ihmistä kuoli. Suomessa, järvenpääläisessä kodissa soi varhain aamulla puhelin. Ville Volanen soitti Thaimaasta isälleen valtiosihteeri Risto Volaselle ja äidilleen Marjatta Volaselle ja kertoi järistyksestä ja suurista aalloista. Siitä alkoi tapahtumaketju, joka johti sotienjälkeisen Suomen suurimpaan evakuointiprojektiin. SUOMESSA tiedotusvälineet kertoivat onnettomuudesta nopeasti. Tuhot ja uhriluvut vaikuttivat kuitenkin suhteellisen pieniltä. Tilanne oli ulkoministeriölle uusi ja outo, heidän järjestelmänsä ei ollut varautunut sellaiseen, Risto Volanen selventää. Pääministeri Matti Vanhasen kansliapäällikkönä tuolloin toiminut Volanen seurasi vaimonsa kanssa tiiviisti uutisia Aasian katastrofista koko tapaninpäivän. Seuraavana aamuna kello 4 Marjatta Volanen herätti miehensä katsomaan uu- tisia, joissa kerrottiin sortuneista taloista ja hotelleista. Se herätti Risto Volasen todellisuuteen. Jos taloja sortuu, alle jää myös ihmisiä. Eivätkä sortuvat talot väistele suomalaisia sen enempää kuin muitakaan. Suomalaisuhrien määrän oli siis oltava suurempi kuin kerrottiin. Volanen kutsui koolle valmiuspäällikkökokouksen valtioneuvoston linnaan Helsinkiin. TAKSIMATKALLA Volanen soitti pääministeri Vanhaselle ja kertoi arvioistaan. Pääministeri vastasi, että suomalaisten auttamiseksi on nyt tehtävä kaikki mitä tarvitaan. Volanen kiirehti kokoukseen, johon tulivat ministeriöiden valmiuspäälliköt sekä matkatoimistojen ja SPR:n edustajat. Kokouksessa tilanteen toivottomuus valkeni lopulta kaikessa karmeudessaan. Tuhansia suomalaisia oli keskellä vaarallista ja järkyttävää katastrofia. Se on iso ongelma, jolle pitäisi Volasen mukaan tehdä jotain. . Päätöksentekotilanteissa uskalsin siten toimia, Volanen luonnehtii. Merkittävää Vanhasen roolissa on se, että hän otti ison juridisen riskin. Suomalaisessa kriisinjohtamisjärjestelmässä ei ole selkeää määritelmää siitä, kuka kuka johtaa ja millä toimivallalla tsunamin kaltaisissa isoissa onnettomuustilanteissa. Jos pelastustoimet olisivat epäonnistuneet, Vanhanen olisi luultavasti kantanut siitä oikeudellisen ja taloudellisen vastuun. Tilanteeseen ei ole tullut mitään muutosta kymmenen vuoden aikana. Satoja suomalaisia oli kateissa. Volanen teki päätöksen: kaikki suomalaiset evakuoidaan ja valtio maksaa viulut. Hän otti yhteyden pääministeriin ja pääministeri kuittasi. Volanen soitti myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle. Pääministeri ja valtiovarainministeri sopivat keskenään yhteisestä linjasta. Evakuointi alkoi. Kaikkiaan Suomeen lennätettiin noin 2 300 suomalaista viiden päivän aikana. Valtio lähetti alueelle myös hoito- ja avustushenkilökuntaa sekä teho-osastotasoisen sairaalalennon, joka toi mukanaan 14 potilasta. . Paradoksi on se, että media heräsi onnettomuuden laajuuteen yli vuorokauden meitä myöhemmin
Evakuoinnissa otimme riskin ja totesimme jälkikäteen, että pakkohan niin oli tehdä. Suomalaisuhrien määrä tarkentui 179:ään. 7 23.12.2014 Valtava tsunami iski Thaimaan ja muiden Kaakkois-Aasian maiden rannikoille tapaninpäivän aamuna vuonna 2004. Lähtökohta on se, että Suomen valtio on olemassa sitä varten, että se antaa turvan kansalaisilleen, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Kaiken lisäksi oma poika oli alueella. Ville Volanen selvisi kuitenkin hyvin. Tsunamin iskiessä hän oli ollut Koh Lantan saarella, jota tuho ei runnellut niin pahoin. Isä Risto Volanen keskittyi kotimaassa tiukasti vain pelastustoimiin. Pääministeri näki heti, että ulkoministeriöllä on vaikeuksia. Sitten kun kaikki oli ohi, uhrien tuskat ja median rynnäköinti nousivat pintaan, Risto Volanen kertoo. . Se auttoi pitämään tunteet kurissa. . Silloin yli 3000 suomalaista oli hädässä toisella puolen maapalloa. . Vanhanen halusi sekä ottaa aloitteen ja vastuun että suojata hallituksensa ulkoministeri [Erkki] Tuomiojaa julkisilta moitteilta, Volanen sanoo. PELASTUSTOIMIEN edetessä oli tehtävä myös päätös vainajien tunnistusryhmän lähettämisestä Thaimaahan. Suurin osa heistä oli turman sattuessa Khao Lakin alueella. TSUNAMI oli järkytys Volaselle myös henkilökohtaisesti. Onnettomuuden tuhoisuus, laajuus ja uhriluvut koskettivat syvästi. Joitakin vuosia meni niin, että heräsin usein aamulla neljältä miettimään, että onkohan kaikki kunnossa.. Katastrofi vaati yhteensä 179 suomalaisen hengen. Kuvat: AFP Photo/Lehtikuva tehtävässään. Virkamiehillä oli kuitenkin juridisia ja hallinnollis-byrokraattisia esteitä toimimiseen sekä tietojen vastaanottamiseen ja luovuttamiseen. . Se myös tehtiin. Suomesta lähetettiin yli kymmenen Suomeen lennätettiin noin 2 300 suomalaista viiden päivän aikana. hengen vahvuinen ryhmä etsimään ja tunnistamaan vainajia ja tuomaan heidät kotimaahan. Volasen mukaan on selvää, että valtio osallistui sekä hengissä selvinneiden että kuolleiden kotiin kuljettamiseen.
Lisäksi kaikki yhteiskunnallisesti merkittävä tietokirjallisuus ei pysty elämään markkinoiden ehdoilla. Hänen optimismiaan lisää se, että päättyvänä syksynä on ilmestynyt runsaasti erittäin mielenkiintoisia tietokirjallisuudeksi luokiteltavia teoksia, joista lisäksi monet teokset ovat nousseet myyntimenestyksiksi asti. . Suomessakin ilmestyy vuodessa noin 6700 tietokirjaa. Uusi ilmiö on, että että osa kaupallisista kustantajista, vallankin akateemista maailmaa lähellä olevat, ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Monet perinteiset kirjankustantamotalot ovat joutuneet vaikeuksiin, koska ilmaiset sähköiset aineistot vievät markkinoita. Kun sitten julkaistaan ilmaisia sähköisiä aineistoja, niistä ei olla oikein valmiita maksamaan, minkä seurauksena kirjojen keskilevikit ovat pienentyneet. . Markkinatkin ovat sikäli murroksessa, että muutamat kustantajat ovat keskittäneet kustannusohjelmiaan. Vastapainona runsaan viiden vuoden aikana on Pietiäisen mukaan perustettu paljon uusia pienkustantamoita, jotka menestyvät. Esimerkiksi tämän vuoden kuudesta tieto-Finlandian ehdokkaasta kaksi oli Siltalalta, kaksi Teokselta, yksi Ateenalta ja yksi Otavalta. Werner Söderström ja Otavan Alvar Renqvist kustansivat omalla rahalla ja riskillä. Ei se mene niin. Digitalisoituminen onkin tietokirjallisuudelle mahdollisuus. Jo nyt omakustanteiden keskimääräinen laatu on Pietiäisen havaintojen mukaan parantunut. Kun joku julkaisee omakustanteen, sen markkinointi ja myynti ovat haasteellisia mutta eivät mahdottomia tehtäviä. . Jos joku ostaa harrastekirjan, se ei ole pois tiedekirjojen myynniltä tai päinvastoin. AINA tietokirja, ostettu itselle tai lahjaksi, voi siis olla impulssi laajempaan lukemiseen. Kiistaton tosia asia on, että nyt eletään tietokirjallisuuden kultaaikaa. Vaikka internet on vienyt markkinoita, se on toisaalla lisännyt tarvetta saada kompasseja ja erilaisia ajattelun apuvälineitä kansalaisille, Pietiäinen sanoo. Ongelmana tällä hetkellä on, että tietoa löytyy valtavasti tiedon valtamereltä netistä. Vastavuoroisesti netin ja nykytekniikan keskellä elävät ihmiset ovat entistä enemmän hämillään erilaisen sirpaletiedon määrästä. Ihmiset kaipaavat kompassia asioiden ja tiedon hallintaan. Internet on mullistanut maailman ja erityisesti tiedon maailman. Vaan niin, että kaikkia näitä tarvitaan. MEILLE on syntynyt uusi kirjallisten liikemiesten ja naisten sukupolvi, joka kustantaa omalla rahalla ja riskillä. Pietiäinen uskoo digitalisoitumisen voimaan, koska sen seurauksena alalle tulon kynnystä ei ole. Nyt jokainen pystyy, jos haluaa, julkaisemaan kirjan omalla rahallaan. hyviä tieto- ja oppikirjoja TIMO MIKKILÄ HELSINKI SUOMEN tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajan Jukka-Pekka Pietiäisen mielestä nyt on yhteiskunnallisesti tärkeätä, että tulisi enemmän sellaisia tietokirjoja, jotka jäsentävät nykyistä sirpaleista tiedon maailmaa. . Heidän perustamansa kustantamot ovat nykyään isoja yhtiöitä. Uusien kustantamojen myötä on Pietiäisen mukaan tavallaan palattu kustantamisen alkujuurille. . Pitäisi löytää keinoja, miten tämä ratkaistaisiin ja turvattaisiin. HUOMATTAVAN osan tietokirjallisuudesta kun pitäisi pystyä toi- mimaan markkinoiden ehdoilla. Jos ja kun jokin tietokirjallisuuden lohko tarvitsee lisätukea, sen pitäisi Pietiäisen mielestä olla luonteeltaan ?vitamiinipistos? sellaiseen kohtaan, jossa ei pärjätä markkinoiden ehdoilla, mutta silti tietokirjallisuudelle on tarvetta ja lukijoita. Ympäröivä maailma muuttuu nopeasti. Esimerkiksi aiemmin suo- situt tietosanakirjat ja hakuteokset ovat poissa, koska samaa tietoa löytyy googlaamalla. PIETIÄINEN on kuitenkin optimistinen uusien haasteiden ja näkymien edessä. Haluan myös korostaa, että annetaan kaikkien kukkien kukkia, Pietiäinen painottaa. Joskus tietokirjallisuuden saralla on ryhdytty arvottamaan esimerkiksi niin, että tiedekirjat olisivat parempia kuin erilaiset harrastekirjat. . 8 23.12.2014 Netin tietotulva hämmentää ihmisiä Jukka-Pekka Pietiäinen perää ?kompasseiksi. Kaikki kirjat pääsevät verkkokirjakauppojen listoille, ja sosiaalinen media on hyvä paikka markkinoida edullisilla kustannuksilla,
Hän katsoi, että nykyisessä keskustelussa sekoittuvat puolueintressit ja maan hallituksen politiikka. Hän kaipasi asiaan selvyyttä ja ehdotti eduskuntakeskustelua. Budjetin tekijät arvioivat, että alijäämä putoaa ensi vuonna 4,7 miljardiin euroon. Kustantajien kanssa on joskus vastakkainasettelua, mutta myös paljon hyvää yhteistyötä, kuten kirjakauppaliitonkin kanssa, Jukka-Pekka Pietiäinen tiivistää. Keskusteluyhteys on hyvä myös ministeriöihin ja poliitikkoihin. Yhdistys pyrkii myös saamaan seuraavan hallituksen ohjelmaan muutaman kirjauksen keskeisistä tavoitteistaan. Yhdistys pitää tärkeänä, että Suomessa julkaistaan sisällöltään laadukasta kotimaista tieto- ja oppikirjallisuutta jatkossakin. SAMALLA pitäisi varmistaa, että siirtyminen sähköiseen toimintaympäristöön tapahtuu hallitusti ja tutkimukseen perustuen. Järjestö pitää tärkeänä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhdistää tietokirjallisuuden tukimuodot eli kirjastoapurahat ja tiedonjulkistamisen tietokirjoille suunnatut apurahat. Myös tukien kokonaissummaa pitäisi yhdistyksen mielestä korottaa, samoin oppikirjamateriaalihankkeet pitäisi saada tuen piiriin. Esityslistalta löytyy sekin, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaisi lainauskorvausten nostamista pohjoismaiselle tasolle, jolla sen tulee olla vuonna 2017. Opetus- ja tutkimuskirjastot pitäisi ottaa lainauskorvauksen piiriin viimeistään vuonna 2017. Kansanedustajat virittäytyivät joulutunnelmaan kuulemalla Sibelius-lukion kuoroa. Keskustelussa ei tehdä päätöksiä eikä äänestetä esimer- EHDOTUKSEN Venäjä-keskustelusta teki perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) keskiviikkona. Se olisi 2,3 miljardia tämän vuotista vähemmän. Budjetti perustuu arvioon, että bruttokansantuote kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia. Puhuttavaa riittää, hän sanoo Suomenmaalle. Ajankohtaiskeskustelussa on mahdollista käyttää myös ryhmäpuheenvuoroja. Kuva: Suomenmaan arkisto Meille on syntynyt uusi kirjallisten liikemiesten ja naisten sukupolvi. Pietiäinen tiivistää. SUOMEN tietokirjailijat ry on tällä hetkellä Suomen suurin kirjailijajärjestö, jolla on myös alueellista toimintaa. Verkostoa on Pietiäisen mukaan kehitetty systemaattisesti. ja ?Arkihuolesi kaikki heitä?. Istuntokausi on määrä päättää 13. 9 23.12.2014 ?Internet on lisännyt tarvetta antaa kansalaisille apuvälineitä tietoaineistojen hallintaan, eräänlaisia kompasseja?, Jukka-Pekka Pietiäinen sanoo. Eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun Venäjästä heti tammikuussa. Stubbin halu konsensuksen hajottamiseen kirpaisee myös työmarkkinoita, joilla on merkittävä rooli tulevan talouskehityksen ohjaamisessa. Venäjä-keskustelu eduskuntaan PENTTI MANNINEN kiksi hallituksen luottamuksesta. SUOMENMAA EDUSKUNTA käy Venäjä-keskustelun uuden vuo- den alussa heti palattuaan joulutauolta 13. Tehtävään Helsingin yliopistossa on valittu professori Pirjo Hiidenmaa. ENSI vuoden budjetin loppusumma on 53,9 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö ennusti tällä viikolla, että kasvu jääkin 0,9 prosenttiin. Kansanedustajat ja kuoro kajauttivat lopuksi ?Maa on niin kaunis...?. Suomessa eletään tietokirjallisuuden kulta-aikaa. Vuosittain ilmestyy lähes 7000 tietokirjaa. maaliskuuta. tammikuuta. Puhemiesneuvosto päätti torstaina, että se käydään niin sanottuna ajankohtaiskeskusteluna. Sen on määrä saada valmiiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislaki (sote). Perustuslakivaliokunta on jo ryhtynyt puntaroimaan, pysyy- kö sote-esitys perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon rajoissa. Vaalitaistoa kuumentaa kokoomusjohtaja, pääministeri Alexander Stubbin halu kaivaa rajalinjoja ja hylätä konsensus politiikan eri lohkoilla. Venäjä-politiikasta on jo tullut ottelun aihe, kun Stubb on kepittänyt keskustaa. Puhemies Eero Heinäluoman (sd.) mukaan toivomus on, että pääministeri ja ulkoministeri osallistuvat keskusteluun. . Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) piti ehdotusta erinomaisena. Venäjä-keskustelussa kokoomusjohtaja, pääministeri Alexander Stubb (kok.) on moukaroinut keskustaa ja yksittäisiä keskustan edustajia. Keskusta on syyttänyt Stubbia leimakirveen käytöstä.. Joukon merkitys tulee siitä, että jäsenet kirjoittavat hienoja tieto- ja oppikirjoja, joita kukaan muu ei voi tehdä suomalaisten puolesta. Tietokirjailijat ry:n jäsenis- tä 60 prosenttia on tietokirjailijoita ja 40 prosenttia on oppikirjojen kirjoittajia. YHDISTYKSELLÄ on edunvalvonnan lisäksi paljon yleishyödyllisiä tehtäviä. Se esimerkiksi jakaa tietoja oppikirjailijoiden kopiointikorvaukset pääasiassa apurahoina tekijöille. Lisäksi se antaa alaan liittyvää koulutusta ja järjestää alan tilaisuuksia. Vuodenvaihteessa tehdään myös historiaa, kun Suomessa aloittaa ensimmäinen tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professori. Lisäksi yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ollen nyt yli 3100:n, ja kasvu jatkuu edelleen. Jäsenmäärällä on merkitystä, kun järjestö toimii ja pyrkii vaikuttamaan. . maaliskuuta. Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen Eduskunta urakoi budjetin ja lähti joulutauolle PENTTI MANNINEN SUOMENMAA EDUSKUNTA aloitti perjantaina joululomansa urakoimalla valtion ensi vuoden budjetin valmiiksi ja antamalla hallitukselle luottamuslauseen numeroin 100?92. Joulutunnelmaan kansanedustajat pääsivät, kun Sibeliuslukion kuoro lauloi Valtiosalissa ?En etsi valtaa loistoa.... Kysymys on siitä, mikä on kuntien päätösvalta jatkossa niihin omiin rahoihin, joilla palveluja rahoitetaan. LAINSÄÄDÄNNÖN ohessa eduskunta käy keväällä poliittisia keskusteluja. Suomen Pankki on ennakoinut, että kasvua ei ole ensi vuonnakaan ollenkaan, vaan bkt pikemminkin supistuu. Valtiovarainvaliokunnassa arvioidaan, että jos kasvu jää nollaan, alijäämä kasvaa miljardilla eurolla. EDUSKUNTA palaa joulutauolta 13. Eduskuntavaalit ovat 19. huhtikuuta. Kevään suururakoitsijoihin kuuluu sosiaali- ja terveysvaliokunta. Kuva: Jari Laukkanen Tavoitteena laatu SUOMEN tietokirjailijat ry pyrkii laaja-alaiseen yhteistyöhön sille tärkeiden tahojen kanssa. Yhdistys on mukana esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöissä, kuten Kopiostossa ja Sanastossa.
Muita koristeita ei ole, ei karamalleja, saati palloja. Kuusen tuominen sisälle rantautui Pohjoismaihin Saksasta. Ensin joulukuusi levisi suomalaisissa säätyläiskodeissa ja talonpoikaistuvissa. Kuvat: Jari Laukkanen Kuusi, hyasintti ja lipeäkala Monet tutut perinteet olivat läsnä jo kansallisrunoilijamme J. Näin oli jo 1800-luvulla.. Tapaan saattaa vieläkin törmätä Suomen rannikolla, Vepsänrepo tietää. RUOKA näyttelee jouluna tänä päivän suurta roolia. 10 23.12.2014 Porvareiden elämä poikkesi 1800-luvulla tavallisen rahvaan elosta. Sitä ennen nuuttipukit, taljaan pukeutuneet nuoret, kiersivät nuutinpäivänä tam- mikuussa talosta taloon kerjäämässä joulun tähteitä. Nykylapsille tuttu punaisiin pukeutunut ?coca-cola-pukki. Ei ollut lasia eikä papereita, Vepsänrepo luonnehtii. Hyasintit Fredrika kasvatti itse. Muutama viikko ennen joulua sisälle otettiin syreenin oksia. Runebergit viettivät joulua hyvin tyypilliseen 1800-luvun tapaan, eli niin kuin suomalaisruotsalaisilla porvareilla oli tuolloin tapana, museonhoitaja Silja Vepsänrepo kertoo. KODIN salia hallitsee kuusi, jossa on ylhäältä alas laskeutuvat valkoiset silkkinauhat ja aidot kynttilät. Kukkaset olivat tuolloin se juttu. Eikä Runebergeilla aina nähty kuusta. Kerran rouva Fredrika Runebergin kielopuu kukki juuri sopivasti, joten se sai kunnian toimittaa joulupuun virkaa. Yleensä kuusen hankinta oli kuitenkin perheen nuorimman pojan, Fredrikin vastuulla. Fredrika Runeberg halusi koristaa kodin jouluksi kukkasin. Koko kansan keskuudessa tapa yleistyi 1900-luvun puolella. Runebergin perheellä oli perinteenä kantaa jouluksi kuusi sisälle. Ne aukesivat ihanasti tuoksuen jouluksi. . Runebergin joulussa HENNA LAMMI PORVOO JOULU on ollut pohjolan väelle tärkeä hengähdystauko talven keskellä jo kauan. Sen aistii myös Porvoossa, kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin kotimuseossa, joka on puettu jouluiseen asuun. . Ne aukesivat jouluksi. LAHJAPAKETIT ilmestyivät kuusen alle, niin kuin monessa kodissa nykyäänkin. Jokaisen paketin kylkeen oli runoiltu pieni riimi, joka sisälsi pienen vihjeen sisällöstä. . Paketit avattiin yksi kerrallaan siten, että lahjan saaja luki runon ääneen, Vepsänrepo kuvailee. JOULUPUKKIA ei Runebergeillä näkynyt, niin kuin ei muissakaan porvariskodeissa. Suomessa alettiin 1910-luvulla viettää jouluaattoa saksalaiseen tapaan. L. ilmestyi suomalaiskoteihin vasta 1960-luvulla. Koko vuodenkierto oli valmistautumista talveen ja jouluun. TONTUT olivat porvarikodeissa vieraita otuksia, Vepsänrepo kertoo. Tontut kuuluivat vahvasti suomalaiseen kansanperinteeseen: oli metsätonttuja, saunatonttuja, riihitonttuja, tallitonttuja. Joulutonttu ilmestyi suomalaisiin uskomuksiin 1800-luvun lopulla. Myös Runebergin kotimuseon piharakennukseen on pienille hiippalakeille rakennettu maailmansa, jotta päiväkotilapset ja koululaiset pääsevät tutustumaan tonttuihin. Esimerkiksi haltiatonttua muistettiin jouluna kupillisella ohrapuuroa. KAUNEUTTA rakastava rouva Runeberg halusi koristaa kodin jouluksi. . Muutama viikko ennen joulua sisälle otettiin syreenin oksia
Se on joulun kovin voima. Kunpa se myös talonpojan osana riittäisi. Tontut ovat vanhaa suomalaista kansanperinnettä. Porvariskodeissa niitä ei vielä 1800-luvulla nähty. Koti koristettiin kukkasilla ja kasveilla. Jääskeläinen Demokraatissa Fredrikan reseptikirja on säilynyt kokonaisuudessaan jälkipolville, ja vihkosesta löytyy esimerkiksi neljä erilaista piparkakkuohjetta. Itse asiassa koko vuodenkierto oli valmistautumista talveen ja jouluun. Stubbin oma on jo toinen kokoomusvetoinen lupauksen jälkeen. Voi voi. Hyasintit olivat rouva Fredrika Runebergin mieleen. Timo Kaunisto Maaseudun Tulevaisuudessa Systeemi muistuttaa erehdyttävästi intiaanien kohtelua. Kansalaispalkasta tulisi oiva reservaatti köyhillemme, Markku J. RUNEBERGIN koti avattiin yleisölle vain kolme vuotta runoilijan kuoleman jälkeen vuonna 1880. Perheen käyttämät esineet ovat säilyneet kauppakuitteja ja rouvan keskeneräistä sukankudinta myöten. Niinpä perheen joulunvietosta ja koko elämästä tiedetään varsin paljon. RUNEBERGIEN kuusi poikaa viettivät aikuistuttuaan paljon aikaa ulkomailla, mutta jokainen kynnelle kykenevä matkusti jouluksi kotiin. Ja nekin, jotka eivät matkustaneet, lähettivät kotiväelle pitkän ja perusteellisen kirjeen kuulumi- sista. Kalasta keitettiin pitkään kaavan kautta lipeäkalaa. Eikä Porvoo merenkulkukaupunkina ollut takapajula. . Mitä jos päästöjen vähentäminen alkaisi sinusta ja minusta? Taru Paavoseppä Kainuun Sanomissa Luomiskertomuksen maa annettiin meille viljeltäväksi ja varjeltavaksi. Hiljentää hetkeksi meidänkin, joita aika ei ole vielä hiljentänyt. Jaana Martikainen Savon Sanomissa. Elämä ei viime kädessä ole talouden varassa. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kauppalehdessä Sillä jos nousukautta mitataan myytyjen eineslaatikoiden ja uutta älypuhelinta vaativien härpäkkeiden myynnillä, vietän tulevaisuudessakin jouluni mieluusti siellä missä on kana vielä kynittävänä. Sitä jämäkämpää kestävän kehityksen ohjelmaa ei tarvita. Jo alkusyksystä tehtiin makkaroita ja hillokkeita. Laatikot olivat pitoruokia. Mausteita lisätään maun mukaan. Paistetaan hyvässä kuumuudessa mutta . 11 23.12.2014 apollon tietäjät Runoilija Johan Ludvig Runeberg piti linnuista. Tärkeimpiä asioita, kuten luottamusta, mielekkyyttä tai rakkautta, ei voi ostaa. Yhdessäolon merkitys on ehkä meiltä nykyihmisiltä unohtunut. Fredrika Runebergin piparkakut 1 luoti soodaa liuotetaan kermaan. Sillä aikaa vispilöidään 1 kortteli siirappia, 3 munaa, 3 lusikallista sokeria, 3 lusikallista voita ja 1,5 jumprua kermaa hyvin yhteen (noin 3/4 osa tuntia). Sen jälkeen lisätään jauhoja, sitten sooda, lisätään taas jauhoja. Taikinasta tehdään niin löysä kuin mahdollista. Kirjeet luettiin yhdessä läpi. Runebergien joulussa ylivoimaisesti tärkeintä oli koko perheen yhdessäolo, museonhoitaja kiteyttää. . Tilastokeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset kuitenkin viihtyvät töissään yhä paremmin ja suhtautuvat työelämään entistä myönteisemmin. Iina Artima-Kyrki Ilta-Sanomissa Kun hengitän, en ole asiakassuhteessa ilmakehään. Tai: lapsi ei hanki vanhemmiltaan kasvatuspalveluita. Sekin lupaus on vielä täyttämättä. Pentti Manninen lainat Liman ilmastokokouksen jäljiltä väännetään nyt kättä siitä, kenen on oikein päästöjä vähennettävä, teollisuus- vai kehitysmaiden. Annetaan siemen varpuselle tai viedään kynttilä haudalle. Saatavilla oli riisiä, manteleita, pähkinöitä, kanelia ja Saksasta tuotiin jopa meetvurstia, Vepsänrepo listaa. J.L. Tule taantumajoulu kultainen! Tuija Kauppinen Lapin Kansassa Kaikkein parhaimmat biisit ovat niitä, joissa lauletaan kaipuusta toista kohtaan. Hän järjesteli mieluusti niille apetta pihamaalle. Tämäkin vielä hoitamatta KOKOOMUSJOHTAJA Alexander Stubb kommentoi uusia galluplukuja sanomalla, että kokoomuksella on uskomattoman paljon töitä ennen vaaleja. Niin on. Vuoden 2011 helmikuussa Helsingin Sanomat julkaisi Nato-uutisen. Niitä lauluja voi soittaa vain jouluna. Silloisen ulkoministeri Stubbin avustaja oli kertonut Yhdysvaltain lähetystön edustajille jo maaliskuussa 2009, että seuraava kokoomusvetoinen hallitus vie Suomen Natoon. Ei kuulemma tarvittaisi edes kansanäänestystä. Tuo kokoomusvetoinen hallitus oli kesällä 2011 työnsä aloittanut Jyrki Kataisen hallitus. ei pidä polttaa. Lähde: Fredrika Runebergin reseptikirja Pomoja toki kuuluu haukkua ja uusin organisaatio on aina sieltä, mihin aurinko ei koskaan paista
Tosin pikkutontut saattoivat Pipareiden paistuessa ehditään joulupiiriin. Pittää kauan oottaa. Ruoka-aineita oli paljon vähemmän, joten lapset eivät päässeet leipomaan. Varsinkaan Liisa, 4, ei säästele. . Aikuisten ei tartte niin kauan oottaa. Kaisa-mummu näyttää Liisalle piparkakunteon niksejä. Pian joulu maistuu kielen päällä. Teuvo-pappa muistelee, miten he kerran poikien kanssa hakivat monta kuusta Ristijärveltä Kainuusta asti. . Lunta oli niin paljon, että piti liikkua pyörimällä. Mutta äiti teki ässiä ja piparkakkuja, hän kertoilee. Herkkuja säästettiin lasipurkissa tarkasti joulua varten. Jokohan pian ovat valmiita? . Sylissä köllöttää tyytyväisenä 1-vuotias Elmeri. Uuninluukun ääressä on tortunvartijoiden armeija. Tää meni tällaseksi, joku näyttää Kaisamummulle. Piparit ja tortut kuuluivat jouluun silloinkin, kun mummu oli yhtä pieni kuin leipojat keittiönpöydän ääressä nyt. . Ihan on tortunnäköisiä, kuuluu arvio, vaikka muotoilussa käytettiin luovuutta aika paljon. Elman, Elsan ja Elmerin Mirja-äiti nostaa jääkaapista piparitaikinan pöydälle ja alkaa pehmitellä sitä lasten käsiin sopivaksi. Isoveli on vähän neuvonut. TONTUT vilahtavat viereiseen huoneeseen leikkimään. Teuvo-pappa istahtaa keinutuoliin tonttulakki päässään. Lapsille joulu tullee hittaasti. Aikuisten ei tartte niin kauan oottaa, Elma, 5, tuumaa mietteliäänä. Leevi kertoo käyneensä katselemassa jo kuusta. Osalle käy köpelösti. . Osasin tehä torttuja, hän iloitsee. Mutta hienot kuuset saatiin, hän myhäilee. PIENET kädet painelevat ruskeasta taikinasta kelloja, kukkia, tähtiä. Osa taikinasta eksyy suuhunkin. 12 23.12.2014 Kynttilänvalo luo joulutunnelmaa ja rauhoittaa. Lapsille joulu tullee hittaasti. Pittää kauan oottaa. Lähestyvän juhlan tunnelma saa Ollin m Tällä porukalla taikina muuttuu nopeasti pipareiksi. Lapsen katse synn MERI ALARANTA-SAUKKO NIVALA KEVYTTÄ utulunta tipahtelee vasta eilen sataneen valkoisen peitteen päälle. Punaisen talon oven takaa taitaa kuulua pikku-tonttujen huudahduksia. Samu, Amelia, Sulo, Elma, Elsa, Elmeri, Olli, Eeva-Kaisa, Tyyne, Olivia ja Anna liittyvät joukkoon. Kaikki ovat koolla ja voidaan aloittaa. Pelti täytyy nopeasti, kun jokainen taiteilee oman hyrränsä. Kardemumma, kaneli ja neilikka tuoksuvat. . Pussista pursotetaan luumuhilloa reilusti. Pian jo vilahtaa ikkunassa ensimmäinen punalakki. Täällä ovat varmaan joululeipojaiset, joita kuvaajan kanssa olemme lähteneet etsimään. Olivia, Helka, Liisa, Leevi ja Aino ovat jo valmiina, mutta vielä odotellaan lisää talkoolaisia. Kaisa-mummu, jonka on määrä hääriä ylitonttuna, nostelee joulutorttutaikinoita sulamaan. OVELTA kuuluu kopinaa ja lisää punaposkisia leipureita työntyy mummulan tuvan lämpimään
Hyvin tuntuvat tortut paistuvan. Pussista on helppo puristaa hilloa. Sen pystyy vieläkin saavuttamaan, vaikka nuorena olikin aika, jolloin murehti, ettei joulu tunnu samalta. Edes miestään kaipaavan äidin itku ei himmentänyt lasten iloa. . Liisa ja Helka tarkkailevat. mietteliääksi. Punavalko-pukin näimme vain joulukorteissa, mutta naapurissa asuvat kummit kävivät tonttuilemassa ja nakkasivat aattohämärissä ovesta pieniä paketteja. Aineellisesta niukkuudesta huolimatta joulu tuntui henkisesti rikkaalta. . Joulutunnelma oli valtava. Ihmettelimme sitä kyllä, mutta äiti sanoi selittävänsä myöhemmin. Muut ovat samaa mieltä. Joululahjatoiveitakin on mietitty. Tein Elmerillekin pienen piparin, Anna näyttää pikkuruista kakkua. Osa on taas livahtanut leikkeihinsä. Helka taputtelee tomerana taikinaa Leevin ohjeiden mukaan. . 13 23.12.2014 Miltä siellä uunissa näyttää. Sieltä tonttu on vienyt sen joulupukille. Isi on sanonut, tytöt todistavat. Lentävä keiju on toiveiden kärkipäässä. Osalla lahjahaaveet ovat vielä mietinnässä, mutta Anna, 6, haluaa nallen, hajutusseja, vaatteita, petsejä ja niille talon. Olivian listassa on ainakin muovailuvahaa. Myös mummu kertoo lapsena odottaneensa joulupukkia. . Elsa ja Elma ovat ruksineet lelulehdestä haaveensa ja pistäneet koko lehden ikkunaluukkuun. . Muistoksi tästä ihanasta päivästä.. Leevi näyttää mallia. Äiti hoiti ainoan lehmän. Joko saa maistaa. Mummua tarvitaan välillä tonttulan tohtoriksikin, sillä joku on kolauttanut polvensa. Piparkakkujen tuoksu leviää koko taloon. . Saunoimme ajoissa. Lapsen katse kynttilän tuikkeessa tuo joulumielen, hän sanoo ja kertoo joulusta, jolloin oli itse 6-vuotias. Isä oli kuollut edellisenä keväänä sodassa saamiinsa vammoihin, mutta aatosta jäi silti lämmin muisto. . kuuluu useammasta suusta. Odotellessa voisi olla tonttupiirin vuoro. Aino-vauva seuraa lattialta ihmeissään jalkojen tömistystä ja tiukujen helinää. VIIMEIN mummu nostaa tuoksuvat vadit pöydälle ja sytyttää kynttilän. . Kuvat: Maria Seppälä nyttää joulumielen n. eksyä purkille vähän etukäteenkin. SAMU ilmoittaa, että joulussa parasta ovat piparit. Ilmassa ei ollut epätoivoa vaan kaipausta ja rauhaa, Kaisa-mummu kertoo. PIPARIT lautasilta hupenevat. Siinä oli ihmeellistä riemua, jota äidin kertomus Vapahtajan syntymästä syvensi lapsen mielessä. PIPARKAKKUMUOTIT ovat ahkerassa käytössä. Liisa tehtailee ison kasan tähtiä. Vähän jääkin. Ne mummu aikoo säästää jouluksi. . Me haimme veljen kanssa joulukuusen, mummu muistelee. Hirsitupa oli pieni, mutta kuusen ympärillä oikeiden kynttilöiden loisteessa mahtui silti pyörimään ja laulamaan Joulupuu on rakennettu.
Viime vuonna evankelisluterilaisissa seurakunnissa työskenteli hieman yli 2 100 pappia. PAPPIEN työpaikat ovat nykyisin tiukassa. Tämä vuosi vaikuttaa olevan poikkeuksellisen hankala. Rakennemuutoksen lopputuloksesta ei ole vielä tietoa, mikä luo osaltaan varovaisuutta myös virkojen täyttämiseen, kertoo Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin notaari Outi Äärelä. Kirkkohallituksen on määrä käsitellä rakennemuutosta keväällä. Turun ja Helsingin hiippakunnista arvioidaan, että kirkollisten toimitusten määrä on vähentynyt. Tämäkin osaltaan vaikuttaa pappien tarpeeseen. HIIPPAKUNTIEN vastauksista ilmenee, että avoinna oleviin virkoihin on tunkua. Olen tosi kiitollinen tilanteestani. Seurakunnista siirtyy edelleen aika paljon väkeä eläkkeelle ja oletettavaa on, että uusi eläköitymisrysäys on taas muutaman vuoden päästä. Kopperin mukaan seurakuntien hanakkuuteen palkata uusia työntekijöitä vaikuttaa myös seurakuntarakenteen uudistaminen. Näin teki myös Oulussa työskentelevä sairaalapastori Antikainen, joka on kotoisin Turusta. 14 23.12.2014 Sairaalapastori Elina Antikainen onnistui saamaan määräaikaisen viran varsin pian valmistumisensa jälkeen. Tilanne on samanlainen suomen- ja ruotsinkielisissä seurakunnissa. Pääsyy pappien määrän vähentymiseen on seurakuntien tiukentunut talous. . Tänä vuonna pappeja vihitään vähemmän kuin pitkään aikaan. Luultavasti pappisvihkimysten määrästä tulee 2000-luvun alhaisin. Hän ei kuitenkaan halua murehtia tulevaa vaikka tietää, että papin työt ovat kiven alla. . Sellaista ei ole juurikaan hiippakunnassamme ollut, ker- too hiippakuntapastori Jussi Peräaho. Virkoihin haetaan nyt myös muualle kuin kotikonnuille. Minun tuntumani silti on, että seurakunnissa on painettu paniikkijarrua. Kopperin mukaan seurakunnat ovat tehneet säästöpäätöksiä seurattuaan Suomen talouskehitystä ja kirkon jäsenmäärän muutosta. Papiksi hänet vihittiin Oulun hiippakunnassa pyhäinpäivänä. PAPIKSI vihittävien määrä on vii- me vuosina vähentynyt selvästi. Viime vuonna papiksi vihittiin 84 ihmistä, kun huippuvuonna 2008 pappisvihkimyksiä oli liki 150. . Olen ollut tässä työssä kohta yksitoista vuotta. Eroamiset ovat vaikuttaneet seurakuntien talouteen, mutta eivät vielä mitenkään dramaattisesti. Seurakuntien nykyistä toimintaa kuvastaa varovaisuus. Aiemmin ei ole tullut eteeni, että pappi jouduttaisin irtisanomaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, Laukkonen toteaa. MYÖS epävarmuus seurakuntien tulevasta rakenteesta on johtanut virkojen jäädyttämiseen. . Kukaan lähimmistä ystävistäni ei ole saanut vakituista papin virkaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Heikoimmillaan pappeja on vihitty vähän yli 70 vuodessa, kertoo Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi. Papiksi voidaan vihkiä vasta silloin, kun tiedossa on vähintään puolen vuoden virka. Hän kertoo, että vastaavia esimerkkejä löytyy hänen opiskelutovereistaan. . Kopperi sanoo, että seurakunnissa pohditaan nyt hyvin tarkkaan esimerkiksi uusien virkojen avaamista tai sijaisten käyttämistä. Notkahdus saattaa kuitenkin olla hetkellinen. . Näyttää siltä, että loppuvuonna viisi uutta pappia jää meillä työttömäksi, sanoo Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin notaari Hannu Laukkonen. Hänen mukaansa hiippakunnassa on noin 50 määräaikaista virkaa hoitavaa pappia. . Kuva: Timo Heikkala/ Lehtikuva Papin pestit tiukassa Yhdeksässä hiippakunnissa on lakkautettu virkoja tai jätetty sijaisuuksia täyttämättä PÄIVI SEESKORPI, MARJO SORMUNEN/ STT OULU SAIRAALAPASTORINA työskentelevä Elina Antikainen kuuluu niiden onnekkaiden joukkoon, jotka työllistyivät varsin pian opintojen jälkeen. Antikaisen työ on määräaikainen ja kestää näillä näkymin vajaan vuoden. Hänen mukaansa seurakuntien talousluvut näyttivät varsin heikoilta viime vuoden keväällä, mutta lopulta tilanne kääntyi paremmaksi, jopa hyväksi. . Rekrytointitilanne on tällä hetkellä sellainen, että näköpiirissä on myös papiston työttömyysjaksoja. Molemmilla on vaikutusta kirkollisveroihin. . Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa papinviran hakijoita on ollut syksyn aikana kolminkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. . STT:n tekemän kyselyn mukaan kaikissa yhdeksässä hiippakunnissa on lakkautettu papin virkoja tai jätetty sijaisuuksia täyttämättä. Lisäksi pappi on yhä useammin määräaikaisessa virassa. Resurssien pieneneminen näkyy työttömien pappien määrässä. Hän sai viran Ruotsista. ?Seurakunnissa on painettu paniikkijarrua? KIRKON koulutuskeskuksen johtajan Kari Kopperin mukaan seurakunnat ovat aloittaneet tiukemmat säästötalkoot kuin olisi ehkä ollut tarpeen. Olin varautunut siihen, etten välttämättä löydä heti mitään paikkaa, Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä 26-vuotias nainen sanoo. Antikainen valmistui teologian maisteriksi maaliskuussa. Säästämisen tarpeita toki on. Sen lopputulosta ei vielä tiedetä.. Yksi seurakunta jopa pohtii yhden papin irtisanomista
Kauppapuutarhaliiton mukaan suomalaiset ostavat jouluksi erityisesti joulutähtiä sekä hyasintteja. Hyasintin suosioon vaikuttaa liiton mukaan sen edullinen hinta muihin kukkiin verrattuna. 15 23.12.2014 Kukkien kauppa kukoistaa taloustilanteesta huolimatta lyhyesti SALLA SALMELA/STT HELSINKI HANGENVALKOINEN kasvattaa suosiotaan joulun kukkakoreissa perinteisen tontunpunaisen rinnalla. Tämä lisäys vaikuttaa koko Suomen puumarkkinoihin, ja tästä lisäyksestä kaksi kolmasosaa on kuitupuuta, arvioi johtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä. . Se on tuoksuton ja helppohoitoinen ja helppo kuljettaa, koska se ei ole niin kylmänarka. SYNKÄT talousnäkymät eivät ole juuri kukkamyynnissä näkyneet, Sitolahti sanoo. Valkeita kukkia myydään kauppiaiden mukaan koristeiksi koteihin ja lahjakukiksi vuosi vuodelta enemmän. . Suomalaiset kauppapuutarhat ovat Jouni Koskela on saanut tunnustuksen työstään Pirkanmaan hyväksi. Investointien jälkeen Suomessa sijaitsevien tehtaiden puun tarve ylittää kotimaan metsien kestävät hakkuumahdollisuudet, mikäli tuontia ei lasketa mukaan. JOS metsiä hakattaisiin liikaa, niiden tulevat hakkuumahdollisuudet vaarantuisivat. Teollisuuden näkökulmasta puun kysyntä ja tarjonta ovat Suomessa tällä hetkellä varsin hyvin tasapainossa. . Puuta ostavilla tuotantolai- toksilla on ollut runsaasti käyntikatkoksia ja tuotantoseisokkeja. Kuitupuun ja paikoin myös tukkipuun varastot tehtailla ja monilla sahoilla ovat suunniteltua korkeammat, Jukka Aula arvioi. PUUN kysyntä heikkeni sen jälkeen, kun UPM sulki Kajaaninpaperitehtaansa ja Stora Enso Kemijärven-sellutehtaansa vuonna 2008. Molemmat yhtiöt ovat tosin puuta ostaneet, mutta määrät ovat pudonneet. Kaavailtujen investointien povataan virkistävän kuitupuun kysyntää. Niiden rinnalla sitten on hyvinkin karheita pintoja, oksia ja puuastioita ja valkeita kukkia sekä vihreää. SUOSITUIMMAT joulukukkalajikkeet ovat pysyneet samoina vuosikausia. Alueen puukauppa jäi marraskuussa 23 prosenttia jälkeen viime vuodesta. Pahin tilanne on Kainuussa, jossa jäätäneen noin 15 prosenttia viime vuoden lukemista. . Jos kukkakauppias saisi valita, niin aatto olisi aina keskellä viikkoa. Suma seisoo pohjoisen kuitupuukaupassa PEKKA MOLIIS/STT KAJAANI POHJOIS-Suomen syrjäseuduilla ensiharvennushakkuita suunnittelevat metsänomistajat ovat ihmeissään. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva tuottaneet joulumarkkinoille yli kaksi miljoonaa hyasinttia. Leikkokukista suosituin joulun alla on tulppaani. Puumarkkinoilla on aina ajallisia tai alueellisia heilahteluja. Esimerkiksi talvileimikoiden korjuuolosuhteet olivat viime talvena erittäin haastavat, ja siten on luonnollista, että vastuulliset puunostajat hoitavat nämä aiemmin ostetut leimikot kuntoon ennen uusien ostamisia, johtaja Tomi Salo jatkaa. Jouni Koskela sai Pro Pirkanmaa -mitalin PITKÄAIKAINEN tamperelainen keskusta-aktiivi ja Pirkanmaan liiton edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela on saanut arvostetun Pro Pirkanmaa -mitalin. Maakuntajohtaja Esa Halme luovutti heraldikko Harri Rantasen suunnitteleman mitalin Koskelalle erittäin ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta työstä Pirkanmaan maakunnan hyväksi. Keskustan Pirkanmaan piiri juhlisti Jouni Koskelan osakseen saamaa mittavaa kunnianosoitusta spontaanisti ja monilukuisesti piiritoimiston perinteisessä joulupuurotilaisuudessa ohrakryynipuurolla ja rusinasopalla. Raija Eeva pääsi finaaliin ottelemaan ALDE-ryhmän Leader-palkinnosta. Jos kaikki suunnitellut uudet investoinnit toteutuvat, niin puun vuotuinen käyttö lisääntyy Suomessa 10 miljoonaa kuutiota. Heikoin tilanne on tällä hetkellä Ylä-Kainuussa, Itä- ja Ylä-Lapissa, sanoo Metsänomistajien liiton Pohjois-Suomen johtaja Jukka Aula. Vielä syys-lokakuussa hakkuita tehtiin ennätystahtiin, mutta sen jälkeen etenkin kuitupuun kysyntä pohjoisessa on romahtanut. Hän on perustanut Suomen Yksinelävien yhdistyksen ja toiminut siellä aktiivisesti. Valtiotieteen maisterin tänä syksynä hyväksytyssä pro gradu -tutkimuksessa ?Vahva täytyy olla, että pärjää yksin?, Raija Eeva on tutkinut miten yksinelävistä ja heidän talouteensa liittyvistä asioistaan keskustellaan netissä. Raija Eeva on Turun tuomioseurakunnan diakoni. Kuva: Suomenmaan arkisto Valkeita joulukukkia myydään kauppiaiden mukaan koristeiksi koteihin ja lahjakukiksi vuosi vuodelta enemmän. Esimerkiksi Metsä Groupin odotetaan päättävän alkuvuonna Äänenkosken-laitoksen investoinnistaan. Sellua, energiaa ja biotuotteita valmistavan tehtaan on määrä valmistua vuonna 2017. Metsäteollisuus ry:stä vakuutetaankin, että kotimaiselle puulle löytyy ostajia myös tulevaisuudessa. . Kuitupuun kysyntä on romahtanut, ja tämä iskee erityisen kipeästi kaukana tehtaista sijaitseviin leimikoihin eli niihin hakkuualueisiin, joista puuta on myynnissä. Näillä pohjoisen äärialueilla huono markkinatilanne näkyy ensimmäisenä. Hän toimii Turun kaupunginhallituksen jäsenenä ja on keskustan ehdokkaana kevään 2015 eduskuntavaaleissa.. Kuva Brysselin palkintotilaisuudesta. Eevalle kunniakirja ALDEryhmän vaikuttajakisassa KESKUSTAN Varsinais-Suomen piirin esittämä ehdokas Raija Eeva Turusta oli yksi finalisteista Euroopan alueja paikallisvaikuttajien ALDE-ryhmän jakamalle Leaderpalkinnolle. Raija Eeva sai finalistina kunniakirjan toiminnastaan suomalaisten yksinelävien aseman parantamiseksi. Finalistit kutsuttiin palkinnonjakotilaisuuteen Brysseliin, jossa voittaja julkaistiin. Silloin karsitaan kalliimmista lahjoista ja ostetaan viemisiksi kukkia. Tänä vuonna kukkamyyntiä tulee vielä aivan aaton alla vauhdittamaan se, että joulunpyhät osuvat keskelle viikkoa, Sitolahti arvioi. Pyhien osuessa alkuviikkoon joulumatkat aloitetaan hyvissä ajoin ja kukkakauppa hiljenee päiviä ennen joulua. . Niitä kasvatetaan Suomessa jouluksi 4?5 miljoonaa. Sitolahden mukaan joulun nousevia tähtiä on amaryllis. Se on kasvattanut suosiotaan erityisesti leikkokukkana. . Kauppiaan mukaan on yleistä, että taloustilan- teen heikentyessä kukkien myynti kasvaa. . Varsinkin omaan kotiin ostetaan paljon valkoista, se on hyvin neutraali väri, joka sopii hyvin monen sisustukseen, sanoo puutarhayrittäjä Saija Sitolahti. Suomen kukkakauppiasliiton vuoden floristiksi tänä vuonna valittu Sitolahti kertoo, että kukka-asetelmissa trendinä vaikuttaa olevan ?urbaani luonto?. . Pääpalkinnon jakoivat EU:n alueiden komitean rakennuksessa pidetyssä tilaisuudessa Euroopan ALDE-puolueiden presidentti Bas Verkerk ja EU:n alueiden komitean ALDE-ryhmän presidentti sir Graham Watson. RAIJA eeva on vuosia toiminut määrätietoisesti kotikaupungissaan Turussa paikallisvaikuttajana ja myös valtakunnallisesti asiantuntijana ja yksinelävien puolesta puhujana. Nyt käytetään paljon luonnonvärejä yhdistettynä metallisävyihin, kuten kupariin, kultaan tai hopeaan
Tukea on maksettava niille, jotka omaishoidontuen kriteerit täyttävät. IKÄIHMISTEN yksinäisyys on valitettavasti kasvussa. Kunnallinen perusturva tekee hyvää työtä. Sotessa on vaarana, että kuntayhtymän kokoinen hankintaorganisaatio tullaan mitoittamaan niin pieneksi tehokkuutta haeskellessa, että monia hoivapalveluosioita niputetaan yhteen isommiksi hankinnoiksi. Tämä on erityisen tärkeää ikääntyneemmän väestön osalta, sillä se mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään.? Kuva: Paula Åström Soten vaikutukset tutkittava tarkasti SOTEN yritysvaikutukset tutkittava. Ikäihmiset ovat unohtuneet koteihinsa yksin. Meidän on huolehdittava apua tarvitsevista, kukaan ei saa jäädä yksin. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten asemaan on saatava parannus. Loppuvaiheissa ihmisen elämää on tärkeää, että ihminen saa hoivaa ja hoitoa, kun sitä tarvitsee. Kotona asumista tukee parhaiten omaishoito ja sen arvostus on saatava ansaitsemalleen tasolle. Omaishoidontuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi, jotta koko maahan saadaan yhtenäiset mahdollisuudet tuen saamiseksi. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta sen on oltava selvä tavoite. Tämä on erityisen tärkeää ikääntyneemmän väestön osalta, sillä se mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Ikääntyneille kotiin vietäviä palveluja on entistä vahvemmin kehitettävä, missä Etelä-Savon maakunnan toimijoilla olisi erinomainen mahdollisuus ottaa entistä suurempi edelläkävijän rooli. Kotiin vietävät palvelut eivät palvele pelkästään ikääntyviä, vaan yhtä lailla niistä voi oikein organisoituna hyötyä koko lähiyhteisö, kuten kyläkunta esimerkiksi uusina työpaikkoina. Suomi tulee kuntoon vain, että ihmiset voivat entistä paremmin vauvasta ikääntyneimpiin ihmisiin saakka. Kunnat hankkivat nykyään tarvitsemansa hoivapalvelut pääosin yksityisiltä pieniltä yrityksiltä. Nykykäytäntö on hyvä, koska paikallisen pienyrityksen palvelutuote on usein kunnan hoiva-alan palvelutarpeesta järkevän kokoinen osa. Nyt kilpailutukset ottavat automaattisesti huomioon pienet yritykset kilpailun paikallisuuden vuoksi. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveyskeskuksissa ja -asemilla, terveysbusseissa tai kuntien sosiaalitoimessa annettavat palvelut. Hallituksen sote-lakiesityksen perusteluosassa määritellään tarkemmin joitain lähipalveluja, kuten kouluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto tai neuvolapalvelut. On hyvä, että suuren sote-alueen päättämässä järjestämispäätöksessä tulee olla määriteltynä myös keinot lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. PERUSTERVEYDENHUOLLON ja erikoissairaanhoidon yhteenso- vittaminen tulee sote-uudistuksen yhteydessä toteuttaa siten, että palveluiden tuottajille tulee kannusteet hoitaa ihmistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo ennen sairauden syntymistäkään. Se on sekä inhimillisesti ihmisen kannalta että yhteiskunnan resurssien kannalta parasta toimintaa. Suunnan on oltava se, että resursseja suunnataan erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, mikä tarkoittaa painotuksen siirtämistä sairauksien hoidosta hyvinvoinnin edistämiseen. Tällä hetkellä noin 2/3-osaa terveydenhuollon rahoista menee erikoissairaanhoitoon ja 1/3-osaa perusterveydenhuoltoon. Valitettavasti eri puolilta Suomea on ilmennyt tapauksia, joissa vanhukset ovat jääneet ilman hoivaa loma-aikaan. Tämän suhteen kääntäminen on aivan ratkaisevassa asemassa hyvinvointijärjestelmämme kestämisessä. LÄHIPALVELUIDEN osana on kehi- tettävä myös kotiin vietäviä palveluita. Tällaisiin tarjouspyyntöihin pystyy vastaamaan vain iso yritys. PAHIMMASSA tapauksessa hoiva-ala tulee lipumaan veroparatiisiyhtiöiden temmellyskentäksi, ellei tähän seikkaan jakseta nyt lakia valmistellessa kiinnittää riittävästi huomioita. Epätietoisuus ajaa pienyrittäjiä myymään yrityksensä pois isommille ketjuille. Valtion hallinnossa jo nyt muun muassa tiepiirit ovat tehottomia hankintayksikköjä ja kilpailuttavat hyvin suuria palvelukokonaisuuksia. Tällaisesta menettelystä hyödyn saa suuryritykset, pääomat siirtyvät etelään tai ulkomaille ja maakunta menettää. Juha Lemponen keskustan eduskuntavaaliehdokas Lapua Lähipalvelut turvattava sote-uudistuksessa SOSIAALI- JA terveyspalvelujen (sote) uudistuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä tulee olla se, että lähipalvelut ovat saatavilla lähellä ihmistä. Lähipalveluilla tarkoitetaan terveydenhuollon palveluja ja sosiaalipalveluja, joihin ihminen pääsee vaivattomasti lähellä kotiaan. Hekin tarvitsevat läheisiä ympärilleen. Käydään siis katsomassa ja jututtamassa läheisiämme. Esimerkiksi juhlapyhien, kuten joulun aikaan olisi hyvä, että ikäihmisellä on joku, joka käy katsomassa. Tässä toimivilla lähipalveluilla on suuri merkitys. Hannu Tiusanen Keskustan Sosiaalipoliittisen seuran sihteeri Kuntaliiton Pienten kuntien neuvottelukunnan jäsen kansanedustajaehdokas. Takuueläkkeisiin on saatava korotus, valitettavasti eduskunnan enemmistö ei hyväksynyt edes 10 euron korotusta. Useimmat meistä haluavat asua kotona mahdollisimman kauan. Toinen toive on, että olisi ystäviä ja läheisiä ympärillä mahdollisimman pitkään. Näin ei kerta kaikkiaan saa tapahtua. Ikäihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen ja kunnialliseen elämään. Meillä kaikilla on mahdollisuus ojentaa auttava kätemme, pidetään huolta toisistamme. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) ?Lähipalveluiden osana on kehitettävä myös kotiin vietäviä palveluita. Mielipiteet 16 Pidetään huolta ikäihmisistä JOKAINEN tarvitsee tukea ja turvaa jossain vaiheessa elämäänsä. Naapurinkin ovea saa koputtaa. Myös laitospaikkoja on oltava niitä tarvitseville ja vanhuspalvelulakia on toteutettava suunnitellusti. Kotihoidon tai -avun on tultava sovitusti
Kodeissa on suoranaista hätääkin. Keskusta katsoo, että politiikalla on tuettava perheitä. Se, että kunnissa karsitaan palveluita ja lomautetaan työntekijöitä, ei ole kuntien ja niiden päättäjien syy. VASTUU on vain ja ainoastaan hallituksella. Perheitä on autettava ajoissa ennen ongelmien kärjistymistä. Voidaankin todeta, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei suinkaan vastaa nuorten käsitystä tulevaisuudesta. Maaseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää tietysti huolehtimista perusasioista. seniori-ikäisille (75-vuotiaille ja sitä vanhemmille) ja siten ehkäistä masennusta sekä ennenaikaista laitoshoitoa. Joulurauhaa ja menestystä uudelle vuodelle 2015. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä Terhi Peltokorpi kansanedustaja (kesk.) Helsinki Ilmari Nygren mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Loppukesällä julkistetun tutkimuksen tulokset osoittavat täysin selvästi, että nuoret unelmoivat tulevaisuudesta maaseudulla. Peräti 54 prosenttia tutkimuksen kohderyhmänä olleista 18-30 -vuotiaista nuorista aikuisista haluaa asua kaupunkien läheisellä maaseudulla. Siellä heidän unelmissaan siintää oma talo ja kaukana asuvat naapurit. Yhdelle perheelle tämä tarkoittaisi reilu 8 tuntia kotiapua vuoden jokaiselle päivälle. Tämä on esimerkki siitä, että ennaltaehkäisy kannattaa ja on edullisempaa kuin korjaava työ. Mitä hankalammiksi ajat muuttuvat, sitä tiukemmin päätöksenteossa on pidettävä kiinni oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta. Perheiltä ja perusturvasta ei pidä enää leikata. Nuoret haluavat isoja tontteja, yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Syvällä maaseudulla haluaa puolestaan elää 15 prosenttia vastaajista. Lapsilisiä leikataan ja kotihoidontuki uhataan pakkokiintiöidä. Ajankohtaisen Kakkosen kyselyssä perhetyötä tekevät järjestöt antoivat kuntien perhepalveluille kouluarvosanaksi 6,5. Todellisessa elämässä pyrkimys palveluiden keskittämiseen johtaa kuitenkin täysin päinvastaiseen lopputulokseen. KAUPUNKIEN ja maaseudun vastakkainasettelu ei todellakaan turvaa kotimaista ruokatuotantoa eikä biotaloutta. Olisikin korkea aika miettiä, ketkä tuottavat puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa sekä kuka biotaloutta harjoittaa, jos maaseutu päästetään autioitumaan. Nykyhallituksen keskittämispolitiikka näyttäytyykin varsin perusteettomana myös tämän tutkimuksen valossa. Tilanne on muodostumassa kestämättömäksi. Taloutta joudutaan myös tulevalla vaalikaudella tasapainottamaan. Monessa perheessä rahat ovat tiukalla. Kuva: Maria Seppälä Tulevaisuus maalla TURUN yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on selvittänyt nuorten aikuisten tulevaisuuskuvia. Neuvoloista se lähtee, mutta niissäkin toimitaan äärirajoilla nyt. LAPSILTA, nuorilta ja perheiltä leikkaaminen on kerta kaikkiaan väärästä päästä säästämistä. Esimerkiksi THL:n tutkimuksen mukaan Lipposen ykköshallituksen tekemät leikkaukset näkyvät suoraan perheiden pahoinvointina tänä päivänä. Samat puolueet, kokoomus ja SDP, ovat myös tällä vaalikaudella kohdistaneet leikkaukset ja veronkorotukset pienituloisiin, perheisiin ja tavallisiin työssäkäyviin sekä heidän tarvitsemiinsa palveluihin kunnissa. Ensi vuoden alussa tulee voi- ?Syvällä maaseudulla haluaa elää 15 prosenttia vastaajista.. Kaikilla suomalaisilla on oikeus korkeatasoiseen koulutukseen asuinpaikastaan riippumatta. Esko Kiviranta kansanedustaja (kesk.) Perhepolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos SUOMESSA on lama ja suurtyöttömyys. Kirjoita Suomenmaahan. Vapaus, eräharrastus ja yrittäjyys houkuttelevat näitä nuoria maaseutumaiseen asumiseen. Lisäksi maaseudun kylissä tai kirkonkylissä haluaa asua noin 6 prosenttia nuorista aikuisista. Kyse on etuuksista ja palveluista. Moni ratkaisu, kuten esittämämme perheiden kotiapu, maksaa itsensä nopeasti takaisin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan niillä kustannuksilla, joita menee yhden lapsen huostaanottoon, saataisiin palkattua perheille kotiapua 3 000 tuntia. Tämä on johtanut siihen, että osa kunnista joutuu lomauttamaan jopa lastensuojelun työntekijöitä. Siksi hallituksen esittämät koulutukseen ja sivistystyöhön tehtävät leikkaukset ovat hyvin lyhytnäköisiä. Vuoden 2015 talousarvioon tehtyjen leikkausten lisäksi hallitus esittää toiselle asteelle, eli lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen, ?hallinnollisia muutoksia. Opettajilta vaadittavaa raportointia täytyy vähentää, ja vapauttaa opettajat tekemään oikeaa työtään, eli opettamaan. Säästöjä ei kuitenkaan saa tehdä seudullisen ja alueellisen tasa-arvon kustannuksella. Niitä ovat tiet sekä lähikauppa ja lähipalvelut. Lähes kaikkien puolueiden juhlapuheissa korostetaan nyt biotaloutta ja kotimaista ruokatuotantoa. Kuntien valtionosuuksista eli ihmisten peruspalveluista on viime vuosien aikana leikattu historiallisen paljon. Mutta koko toisen asteen hallinnon kulut ovat tällä hetkel- lä kuitenkin vain reilut 100 miljoonaa euroa. Eli miten 260 miljoonan euron leikkaukset muka saataisiin aikaan ilman, että joudutaan sulkemaan ammatillisia oppilaitoksia ja lukioita. Myös koulutussektorimme kärsii turhista normeista, jotka estävät kehitystä ja syövät yhä niukemmaksi käyviä resurssejamme. Opetuksessa on purettava turhaa byrokratiaa. Se näivettää maaseudun ja tuhoaa samalla nuorilta mahdollisuuden unelmansa toteuttamiseen. Lapsilta, nuorilta ja perheiltä leikkaaminen on kerta kaikkiaan väärästä päästä säästämistä. 260 miljoonan euron leikkausten verran. Kuva: Maria Seppälä maan uusia kiristyksiä, jotka entisestään vaikeuttavat etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Perhepolitiikkaan tarvitaan suunnanmuutos. Heikki Mäkinen varatuomari kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.) Oripää Tuki suoraan kotiin NYKYINEN hallitus on eri yhteyksissä ilmoittanut, että vaikka paineet laitospalvelujen lisäämiseen kasvavat, siihen tuskin on varaa, vaan tarve pitää hoitaa kotiin annettavalla tuella. Nämä muutokset, joita ei ole suostuttu sen tarkemmin esittelemään, olisi tarkoitus toimeenpanna vuonna 2017. OPETUSMINISTERI Krista Kiuru väittää, että yhtään yksikköä ei lakkauteta, vain hallintoa tiivistetään. Millä kriteereillä oppilaitoksia tullaan lakkauttamaan? Opetuksessa on purettava turhaa byrokratiaa. Hallituksen linja on, ikävä kyllä, ollut hukassa kaikilla politiikan sektoreilla koko vaalikauden ajan. Koska hallitus ei ole ollut kyvykäs tekemään päätöksiä, valtiovarainvaliokuntaan tuotiin vielä budjettikäsittelyn ratkaisevaan kokoukseen yllättävä kuuden miljoonan euron lisäleikka- us yleissivistävään koulutukseen. Hallituksen toimintakyvyttömyyden maksajiksi päätyivät näin peruskouluikäiset lapset ja peruskoulujen opettajat. KOULUTUSVERKOSSA pitää toki pystyä uudistuksiin. Siihen on tehty suunnitelmia vuosille 2013-2017, mutta en ole nähnyt päivitettyä tietoa. Puheenjohtajamme rohkaisemana esitän ehdotuksen, että virkeät eläkeläiset voisivat tehdä pieniä tukitöitä verottomana ns. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 17 Koulutusleikkaukset uhkaavat alueellista tasa-arvoa KOULUTETTU kansa on aina ollut Suomen menestyksen salaisuus. Koska meitä on vähän, kaikkien suomalaisten taidot on saatava käyttöön. Osaava työvoima ja teknologiset innovaatiot ovat kansamme kilpailukyvyn edellytys. Kyliin heitä vetää yhteisöllisyys. TUTKIMUKSEN mukaan kaupungeissa haluaa asua vain 22 prosenttia nuorista aikuisista
?SDP on laittanut vaaliohjelmaansa vahvasti pienyrittäjien ja PK-yrittäjien asiat.? Ehdotan Antti Rinteelle että tutustuu valtionvarainministerin ja vanhan AY-jyrän roolissa siihen, minkälaisia yrittäjyyden mahdollisuuksia heikentäviä päätöksiä he ovat tehneet. Nimenomaan demareillekin monesti tärkeään sosiaaliturvaan. Joulun alla jaetaan suklaata yrittäjille ja loppiaisena leikataan. Käteen jäävä sairaspäiväraha palkansaajalla ja yrittäjällä muodostuu eri tavalla. VAIHTOEHTONA suklaan jakamiselle ja Kokoomuksen hiljenemiselle tarjoan yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä niin että yrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto palkkatyön rinnalla. Yrittäjien sosiaaliturvaratkaisuun tulisi sisällyttää koko paketti eli työterveyshuolto, riittävä sairasloma-ajan palkka sekä turva työkyvyttömyyden ja kuoleman varalle. Ratkaisu olisi ensimmäisenä yrittäjävuotena valtion kustantama ja siitä eteenpäin yrittäjien itse maksama. Iikka Kantola eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä yrittäjä, europarlamentaarikon avustaja. Piirikunta olisi ensisijaisesti palveluiden järjestäjä, ei tuotanto-organisaatio. ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNTA Eva julkaisi 15.12.2014 kaksi mielenkiintoista raporttia, Uudistusten umpikuja ja Sote ei korjaa palveluita. Esitys piirikunta-malliksi on mielenkiintoinen, muttei täysin uusi. Hellstenin mukaan vuosittain muutama tuhat yrittäjää joutuu Tapaturma sattuu muutamalle tuhannelle yrittäjälle vuodessa mutta sosiaaliturvan heikennys koskee kuitenkin lähes kaikkia 250 000 yrittäjää. SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne (vas.) ja joukko SDP:n kansanedustajaehdokkaita kampanjoivat Helsingissä jakamalla suklaata yrittäjille. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva työpaikkatapaturmaan, josta aiheutuu ansionmenetyskorvauksiin oikeuttava työkyvyttömyys.? SUOMEN YRITTÄJIEN perustelu ei pidä paikkaansa. Suomen Yrittäjät eivät ole ottaneet huomioon arvioissaan, et- tä yrittäjillä on kiinteät kulut, jotka juoksevat myös tapaturmasta johtuvan sairasloman aikana. Suklaan sulaessa yrittäjät huomaavat loppiaisena että heiltä leikattiin ja rajusti. Piirikuntia voisi olla yhteensä noin 20. Olisi upeaa, jos Suomessakin päästäisin vihdoin todelliseen maakuntien itsehallintoon. Petri Neittaanmäki yhteiskuntatieteiden maisteri kansanedustajaehdokas (kesk.) Jyväskylä Jouluna suklaata ja loppiaisena leikkauksia SOSIAALIDEMOKRAATTIEN Antti Rinne yhdessä SDP:n eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa jalkautui Helsingin keskustaan jakamaan yrittäjille suklaarasioita. Samalla demarit julkaisivat videon jossa Antti Rinne kehuu demarien uskollisuutta pienyrittäjille. Tämä lisää yrittäjien kustannuksia. Laki on suunniteltu astuvaksi voimaan 2016 vuonna. Mielipiteet 18 Maakuntien itsehallinto toteutettava mittakaavaa. Järjestämisvastuuseen kuuluisivat lähtökohtaisesti terveydenhuolto, sekä perusterveydenhuolto että erikoissairaanhoito, liikenne, piirikunnallisen tason maankäytön ohjaus, vesihuolto sekä tietyt rahoituksen toiminnot, esimerkiksi tiehankkeiden ja muiden yhteisten infrastruktuuri-investointien rahoitus. Piirikuntien alle jäisivät edelleen perinteiset kunnat, joita tarvitaan vastaamaan lähihallinnosta ja -palveluista, jotka kannattaa järjestää lähellä asukkaita. Piirikunta hajauttaisi päätösvaltaa ja tarvittaessa myös järjestämisvastuuta, hyödyntäisi kuntien palvelutuotannon ohella myös yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa mahdollisimman laajalti ja tarjoaisi palveluiden käyttäjille mahdollisuuden valita myös palveluntuottaja. Kolmas päätös on 2013 vuonna tehty leikkaus aloittavien yrittäjien YEL-vakuutuksen ensimmäisen vuosien alennukseen 25 prosentista 22 prosenttiin. TALOUSSANOMIEN uutisessa myös vakuutusyhtiöt nyt ensimmäistä kertaa julkisesti myönsivät lakimuutoksen vaikutukset yrittäjien sosiaaliturvaan. Suora lainaus Taloussanomien julkaisemasta uutisesta: ?Kun Kela-rahoja ei enää saa, yrittäjien saama mahdollinen etuus voi heikentyä jopa 40 prosenttia. Suomen Yrittäjät hyväksyy heikennyksen, koska järjestö ajaa yrittäjän ja palkansaajan tasavertaista kohtelua sosiaaliturvassa. ei voi suoraan verrata. Mutta silloin lähesty- ?Olisi upeaa, jos Suomessakin päästäisin vihdoin todelliseen maakuntien itsehallintoon.? Kuva: Maria Seppälä Aika keskustelulle eri vaihtoehdoista on otollinen juuri nyt. täänkin jo keskustan maakuntamallia, joka on kirosana tälle hallitukselle.? EVAN julkaisemassa mallissa piirikunnat olisivat alueellisia toi- mijoita, joille siirrettäisiin kunnilta tiettyjen tehtävien järjestämisvastuu. Piirikunnalla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valitut päätöksentekijät eli valtuusto, joka valitsisi hallituk- sen ja piirikunnan johtajan. Järjestämisvastuulla olevat tehtävät olisivat tarkoin rajatut ainoastaan sellaisiin toimintoihin ja palveluihin, joiden järjestäminen aidosti edellyttää suurta EVAN MUKAAN järjestely vähentäisi hallinnon määrää nykytasoltaan, sillä se korvaisi kaikki nykyiset yhteistyörakenteet ja vähentäisi hallintoa sekä kuntien että valtion tahoilla. Se on ollut esillä eri muodoissaan Suomen Keskustan ikiaikaisessa tavoitteessa maakuntien itsehallinnosta jo muutama vuosi sitten Paras-hankkeen yhteydessä aluekuntamallin nimellä ja viimeksi kotikunta-maakuntamallin muodossa. Myös perussuomalaisilla, vihreillä ja joukolla kokoomuksen kansanedustajia on ollut tämän suuntaisia ajatuksia jo aiemmin. Malli pohjautuu väljästi Ruotsin landsting-malliin. ON HYVÄ, että nyt asian ovat nostaneet esille tutkijat, jolloin asian puoluepolitisoituminen voidaan välttää. Perustuslain kannalta olisi selkeämpää, jos järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuu olisivat yksissä käsissä ja riittävän isolla toimijalla. Kokoomus hiljenee yrittäjien asioista täysin. VUODEN VAIHTEESSA astuva lakimuutos vaikuttaa erityisesti pienyrittäjien sosiaaliturvaan, tapaturman sattuessa työajalla. Toiseksi hallitus on valmistelemassa päätöstä, jolla yrittäjät pakotetaan nostamaan YEL-työtulonsa vastaamaan yrittäjän tapaturmavakuutuksen työtuloa. Tämä muodostaa Suomessa valitettavan usein esteen hyvien ideoiden toteuttamiselle. Aika keskustelulle eri vaihtoehdoista on otollinen juuri nyt, sillä käynnissä oleva sote-uudistus on kohdannut perustuslaillisia ongelmia, ja se voi sen vuoksi vielä kokonaan kaatua. Muun muassa perustuslakiasiantuntija, akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on todennut (HS 28.10.2014): ?Tässä on syntymässä hirveä hallintohimmeli. Siksi yrittäjän ja palkansaajan saamaa ?tuloa
muutamia EU-maita mainitakseni . Sitä kutsutaan suomettumiseksi, mutta siitä oli kuitenkin kauppasuhteissa paljon hyötyä. Ruplan kurssin alamäki haittaa sitä vientiä, mikä vielä on ollut Venäjälle. Olen käynyt vain kansakoulun enkä omaa mitään suurta kirjaviisautta, mutta olen aika pessimistinen näiden EU:n ja länsimaiden pakotteiden suhteen. ?Suomen kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, miten Ukrainan kriisi kyetään diplomaattisin keinoin ratkaisemaan ja palauttamaan luottamus Venäjän ruplaan ja talouteen.? Kuva: Kirill Kudryavtsev/Lehtikuva/AFP Photo Stubbista ei ole Paasikiveksi. Tasavallan presidentti Niinistö on toiminut kriisissä enemmän lääkärin kuin tuomarin roolissa. Niinistö on sukkuloinut ansiokkaasti tavaten Venäjän ja Ukrainan johtoa, mutta pitäen EU:n jäsenmaiden valtion päämiehet tapaamisista ajan tasalla etu- ja jälkikäteen. Hirmuista kyllä, mutta 19 Luottaako EU liikaa Venäjä-pakotteisiin? MILLAINEN lienee tämä Ukrainan kriisin mahdollinen ratkaisu? EU ja länsivallat lähtivät uhmakkaasti asettamaan pakotteita Venäjälle ja sieltä tietenkin annettiin vastapakotteet, jotka ensimmäiseksi vaikeuttivat maataloutta kaikkine siihen kuuluvine asioihin. Kyllä nämä Venäjän vastapakotteet vaikuttavat kriisin pitkittyessä koko Suomen talouselämään. K. Paasikiven ulkopolitiikan opit, joihin koko Suomen sodan jälkeisen ulkopolitiikan doktriini perustuu. Joudumme vielä maksamaan siitä kalliin hinnan. Olen isänmaallinen mies, mutta en halua, että hautausmaillemme kaivetaan lähitulevaisuudessa uusia sankarihautoja. Henrik Arvidsson valtiotieteen maisteri Hämeenlinna VENÄJÄLLÄ oli jo keisarivallan aikana ylimmällä ryhmällä yltäkylläiset olot, mutta kansa eli huonosti. Neuvostoliiton aikana oli aivan samoin, johtajat elivät leveästi ja kansa oli jopa kurjuudessa. Neuvostoliiton romahdettua kansa oli varmaankin siinä uskossa, että nyt se saa elää paremmin ja kyllä osa kansasta elääkin hyvin. Keisarinvallan aikaisen alimman luokan venäläiset olivat alistuneet köyhyyteen ja samoin Neuvostoliiton aikana. Nyt ruplan kurssin romahdettua käy varmaan taas niin, että nämä ökyrikkaat kansalaiset osaavat hoitaa asiansa. Miksi ei Venäjän, jonka kanssa meillä on yhteistä rajaa 1300 kilometriä, valtion päämiestä pyydetä kylään? Pääministerimme on täysin epäonnistunut tehtävissään hännystellessään EU-maita hakien hyväksyntää epäisänmaalliselle politiikalleen. Euroopan Unioniin mukaan meneminen oli silloisen hallituksen ja presidentin totaalinen virhearviointi. EU:n ja USA:n suurin intressi on saada Ukrainasta itäinen tukikohta itselleen ja sitä Venäjä vastustaa henkeen ja vereen. Paasikiven ja Kekkosen aikana maamme ulkopolitiikka oli selkeää: idän suhteet laitettiin aina etusijalle. Tämä on myös keskustan linja, joka merkitsee vaikuttamista EU:n sisällä yhteiseen ulkopoliittiseen linjaan, mutta samalla toimimista kahdenvälisissä suhteissa sen puitteissa. SUOMEN KANNALTA ei ole lainkaan yhdentekevää, miten Ukrainan kriisi kyetään diplomaattisin keinoin ratkaisemaan ja palauttamaan luottamus Venäjän ruplaan ja talouteen, joka vaikuttaa nyt moneen suomalaisyritykseen. Vaikka pakotepolitiikan ensisijaisina kärsijöinä ovat maidontuottajat ja Valio, meillä on paljon muitakin Venäjän markkinoilla toimivia ja sinne vientiä harjoittavia yrityksiä sekä Kaakkois-Suomen kaupan ja matkailu-alan yritykset, joiden asiakasmäärät naapurista ovat romahtaneet. Luulimme, että Venäjä pysyy heikkona ja EU on voimamme. UKRAINAN SOTA on hirvittävä asia, mutta meidän on suomalaisina vaalittava ennen kaikkea omaa turvallisuuttamme. Ei Portugalilla, Espanjalla tai Ranskalla . ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Keskustelin tämän lääkärin äidin kanssa ja hän sanoi, että venäläiset ovat vuosisatoja tottuneet vaikeaan elämään ja he eivät lähde minnekään Venäjältä, siellä he elävät miten sitten elävätkin. Tämä on ilmeisesti tosi. Venäjällä ja Neuvostoliitossa on aina ollut sellaiset johtajat, jotka vievät asiat siihen suuntaan mihin on tarkoituskin, vaikka kansa kärsii ja nyt on sama tilanne. Heikki Niittymäki Masku Kriisit täytyy saada purettua EUROOPAN unioni ja näemmä pääministerimme uskovat vankasti siihen, että asetetut pakotteet purevat Venäjän laittomuuksiin Krimillä ja Ukrainassa. Jos venäläiset kestivät 30 vuotta Stalinin hirmuhallintoa, niin varmasti ne vielä kestävät Putinia jonkun aikaa. Pakotteilla on se paha puoli, että ne lisäävät venäläisten vastenmielisyyttä länsimaisia ihmisiä ja tapoja vastaan. Tämä tulee näkymään erityisesti joulukaupassa ja uuden vuoden matkailussa. Keskusta ei vie Suomea millekään harmaalle vyöhykkeelle, vaan edustaa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjassaan malttia ja vakautta, jota kannattaisi pääministerinkin kokeilla. Markku Laukkanen Kouvola Idänpolitiikka on retuperällä VENÄJÄN suurlähettiläs ilmoitti taannoin, että presidentti Putin tulisi mielellään vierailulle maahamme, jos häntä kutsuttaisiin. Olin ällikällä lyöty. Hän teki sen niin, ettei mitenkään nöyryyttänyt silloista Neuvostoliittoa ja sen johtajaa Hrutsevia. Jos ei näin tapahdu, ollaan kauan jumissa. Matti Tuominen Ulvila mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Heidän elämänsä on siedettävää, vaikka ruokatarvikkeiden hinta nousee ja valuutta-asiat ovat sekaisin. HUONOSTI toimeentulevat ovat vuosisatojen aikana tottuneet siihen, että aina eletään niin kuin mahdollisuudet antavat myöten. Joskus on sanottu, että tiukan paikan tullen Venäjän köyhälistö alkaa lähteä liikkeelle massoittain muun muassa Suomeen hakemaan ruokaa ja lämpöä. Erään tuttavaperheen tytär opiskeli lääkäriksi ja on nyt Venäjällä lääkärinä. Me emme pysty sotilaallisesti kohtaamaan Venäjää samalla tavalla kun 19391944. MENNEET ovat menneitä ja kaikki kunnia veteraaneille. Ainoa keino, jolla voimme säilyttää itsenäisyytemme, on käydä tiivistä kanssakäymistä Venäjän kanssa ja sanoutua irti EU:n politiikasta. Harjoitettavan uskottavan ulkopolitiikan kuvasta ei pienen maan tule tinkiä. Nykyinen pääministeri Alexander Stubb pistää paremmaksi. Kun sisäpolitiikka on jo valmiiksi rempallaan, niin epäilyksen varjon heittäminen keskustan harjoittaman ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan päälle on harkitsematonta ja rikkoo kuvan perinteisestä suomalaisesta ulko- ja tuvallisuuspolitiikan konsensuksesta. Vai käyttikö pääministeri Kekkosen konstein ulkopolitiikkaa sisäpolitiikan lyömäaseena lyödessään ulkopoliittisesti epäluotettavan leiman keskustan edustajiin? KESKUSTA on tuominnut alusta lähtien Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Hallitus on saanut pakotetoimilleen keskustan tuen ja yhtynyt tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan näkemyksiin kahdenvälisten suhteiden ylläpitämisen merkityksestä tämänkin kriisin aikana. Kun pääministeri arvostelee keskustan linjaa, hän kohdistaa arvostelunsa myös tasavallan presidentin linjaan, jota keskusta tukee. Stubb unohtaa myös kokoomukselaisen presidentin J. Ne kun tuntuvat jäädyttävän nykyiset junioripäättäjät täysin. Vähän samoin kuin presidentti Kennedy lyhyellä kaudellaan vuonna 1962 junaili maailmaa uhanneen Kuuban ohjuskriisin. Sitä paitsi elän mieluummin vapaassa suomettuneessa valtiossa kun miehitetyssä maassa. Nyt haikaillaan Natoon ja kokoomus on kovalla vauhdilla ajamassa meidät siihen satimeen. Kannattaisi kysyä, miksi presidentti Koivisto ja silloinen hallitus vuonna 1992 eivät liittyneet Natoon. Nyt on Nato-juna jo ajanut pysyvästi ohitsemme. Nato-kumppanuudesta ei puolestaan ole muuta kuin haittaa meille. Suomen kohtalo on heille täysin samantekevää. Brysselistä käsin meille määrätyt EU-pakotteet ovat olleet pelkäksi haitaksi. Kuitenkin jokainen käsittää, että kriisit täytyy saada purettua. Kirjoita Suomenmaahan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Stubbista ei ole Paasikiveksi URHO KEKKOSELLA oli tapana sanoa, että jos jonkun talossa pitää olla rempallaan, olkoon sitten sisäpolitiikka. Euroopan Unionista irrottautumistakin kannattaa harkita. Miksi presidentti Niinistö, joka kuuluu järkeviin kokoomuslaisiin, ei kutsuisi presidentti Putinia tänne vierailemaan ja saunomaan? Iltapäivälehtien russofobia ja Venäjän halveksiminen pitäisi myös välittömästi lopettaa
Se on paljon halvempaa kuin vain ongelmiin puuttuminen. Naapurikuntiin palvelut eivät saa Lapin etäisyyksillä karata. . Perusnuorisotyötä ei saa unohtaa. Lapissa on sellainen mieliala, että olemme täällä oman onnemme nojassa. Kuva: Terttu Pohtila Oikea suora kohti alakuloa Petteri Salmijärvi tekee työtä nuorten ja maaseudun hyväksi TERTTU POHTILA SALLA SALLALAINEN liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Petteri Salmijärvi istuu kotinsa sohvalla ja näppäilee kitaraa. Hän laulaa tekemäänsä kappaletta Tuuli puhaltaa, jonka kertosäettä hän aikoo hyödyntää eduskuntavaalikiertueella. Laulu sopii hyvin Salmijärven kampanjaan, koska se kertoo työstä vaikeuksien voittamiseksi. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää kirjata lakiin tarkasti, mitä lähipalvelut ovat, ja mitä sana ?lähellä. Nuoret on tärkeää saada työelämään, ja sinne pitää olla erilaisia polkuja. SALMIJÄRVI kertoo olevansa myönteisesti hämmentynyt ja välillä melkein liikuttunut ehdokkuutensa aikaan saamasta kannustuksesta. Myös kyläasiat ovat miehen sydäntä lähellä. HÄNEN mielestään Lapin luonnonvaroja tulee hyödyntää järkevällä tavalla. . 20 Keskustassa tapahtuu Nuorten ja maaseudun asiat ovat lähellä sallalaisen Petteri Salmijärven sydäntä. Kappaleesta tehdään jaettavaksi sata levyä. Sallalaiset pyysivät Salmijärveä ehdokkaaksi, ja hän lähti, koska on kunnanvaltuutettuna ja työssään nuorten parissa nähnyt, että monet kuntalaisten elämään vaikuttavat asiat päätetään valtakunnantasolla. Miehen pääteemoja ovat asuinpaikasta riippumaton ihmisten tasa-arvo, työ ja turvallisuus. Turvaa luovat esimerkiksi avun saaminen tarvittaessa ja koulutuksen säilyminen paikkakunnalla. Viestien mukaan sympaattinen, avoin ja ystävällinen mies saa kannatusta myös naapurikunnissa ja yli puoluerajojen. Muualle Lappiin kampanja ulottuu tammikuusta alkaen. Perheen pakettiauto on jo teipattu kertomaan vaaliteemoista. Salmijärven kampanjapäällikkönä toimii sallalainen Marita Leskinen.. Tästä huolimatta pohjoisessa halutaan tehdä työtä ja rakentaa tätä maata, kunhan siihen annetaan mahdollisuus. tarkoittaa. Lappilaisille riittää, että palvelut saa omasta kunnasta, vaikka matkaa kertyisikin. Jos palvelu ei ole saavutettavissa, se ei silloin enää ole palvelu. NELIKYMPPINEN Salmijärvi on tehnyt jo yli kymmenen vuotta töitä nuorten ja liikuntaharrastusten parissa. 7-vuotiaan Oscarin ja 4-vuotiaan Danielin isällä on tuoretta tietoa myös lapsiperheen arjesta. Alakulon yli pitää katsoa, Salmijärvi sanoo. Siksi hän on valinnutkin vaaliteemakseen sanaparin Hyvällä mielellä. SALMIJÄRVEN mukaan on nähtävissä, että sote-uudistus on välttä- mätön. Työtä antaisivat esimerkiksi turvesoiden avaaminen ja Soklin fosfaattikaivos Savukoskella, kunhan se toteutetaan muut elinkeinot huomioon ottaen. Salmijärven mukaan monet asiat ovat vaikeita, mutta niiden voittamiseksi pitää olla hyvä vire ja työskentelyssä myönteinen ote. . Hän on lähettänyt viestejä nuorisolain laatijoille ja kertonut, mikä kentältä katsottuna on tärkeää. . Hän muun muassa ohjannut thainyrkkeilyä kansalaisopistossa. Salmijärvi näkee työssään nuorten arjen ja sen, miten tärkeää on, että heille on mielekästä tekemis- Jos palvelu ei ole saavutettavissa, se ei silloin enää ole palvelu. tä. Ihmiset tuntevat turvattomuutta ja jopa epätoivoa.
Liput 15. Opettajana, yrittäjä Terhi Jokitulppo, Udutar Ky. Siilin voi laittaa saunan alalauteille, terassille, huussiin jne. . Tervetuloa! Nuoren Keskustan liiton Punkaharjun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Kerimäen pitäjäosasto ry, Nuoren Keskustan liiton Rahkolan osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Toivotamme kaikille hyvää ja rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2015! Keuruu, Riihon py: sääntömääräinen syyskokous 30.12. klo 18:30 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta. Osastojen lakkauttamisen 2. tuoksua tuomaan. klo 18 ja syyskokous klo 19 Keskustan Piiritoimistolla. Mukana ke-ehdokas Paula Sihto. Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi Merja Rintamäen järjestämät yhteiskuljetukset (molemmat linja-autot) Keskustan vaaliristeilylle 7.-8.2.15 ovat täynnä. Mukana ke Ari Torniainen. Tervetuloa! Lappeenranta, kj:n uuden vuoden kahvit la 3.1. 9 A 5. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. pe 9.1.2015 Piiritoimisto on suljettu. Ilmoittautumiset varsinais-suomi@keskusta.fi 11.1.2015 mennessä. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. terveisin piiritoimiston väki. Varsinais-Suomen kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset toivottavat Hyvää joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015! Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. 13, Kohmon saunakabinetissa. Tammikuussa aloitamme 9.1. Vaihdamme ajatuksia mm. käsittely. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. klo 18 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta. Liput myynnissä kunnallisjärjestöissä ja piiritoimistossa. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 18 Keskustelutilaisuus; Ajankohtaiset asiat vanhuspalveluista ja palvelurakennemuutoksesta Porin perusturvan yhteistoimintaalueella. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. klo 18:45 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, Kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta. Osastojen lakkauttamisen 2. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. Sievintie 28 ma 29.12. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 POHJOIS-SAVO Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. Tervetuloa! Nuoren Keskustan liiton Pihlajalahden osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Savonrannan osasto ry, Maa- seudun nuorten liiton Kallislahden osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Linja-autokuljetus järjestetään reitillä Laitila-Raisio-Salo-Helsinki. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. sekä Hintaryhmä C: 73,50?. Suuren kysynnän vuoksi sitovat ilmoittautumiset 7.1.2015 mennessä Liisa Saarelle p. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Hintaryhmä F: 37,50 ja 38,50. 6.1.2015. Tervetuloa! POHJOIS-KARJALA Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. klo. Toivotamme Hyvää Joulua ja Toiminnallista Uutta Vuotta! ITÄ-SAVO Maaseudun nuorten liiton MuholaKarvilan osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Hankavaaran osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Haukiniemen osasto ry, Nuoren Keskustan Liiton Moinsalmen seudun osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Lippu varaukset 9.1. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Ilmoittautuneille lähetetään myöhemmin tarkempi aikataulu. Ullan tantsut Salon VPK:n talolla la 31.1.15 klo 19 - 01. klo 19 Matti Vanhanen keskustan vaali-illassa Karviassa, Karviasalissa, Tyyni Tuulion katu 12. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita ja mielenkiintoisia alustajia ym. käsittely. ja Vesaiset tj. 21 Keskustassa tapahtuu VARSINAIS-SUOMI Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Piiritoimisto on auki jälleen 7.1.2015. Olemme varanneet liput lauantaiksi 14.11.2015 klo 19 esitykseen. Keilahallilla klo 13-14. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Vesaisten syyskokous Koskelassa. klo 18.30 HK AREENA Turku. Osastojen lakkauttamisen 2. Näytös alkaa klo 13. Matka Helsinkiin ti 20.1.2015 Vierailemme Kansaneläkelaitoksella ja tapaamme pääjohtaja Liisa Hyssälän. klo 10.30. KESKI-SUOMEN PIIRI ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 6.1. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 22.12.2014 . klo 10-11 kauppatorilla, kahvikioski Tarja, klo 11.30-12.30 Korupirtti Ylämaa ja klo 13-14 kahvila Joutsen, Joutseno. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Lippujen hinnat: Hintaryhmä H: 17.50?. Materiaalimaksu 13 eur / siili. klo 18:15 piiritoimistolla Tottinkatu 15, Savonlinna, kokouksessa päätetään osastojen lakkauttamisesta. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Bussi kulkee Mikkelin kautta. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Maailmaa valloittanut musikaali Oopperan kummitus nyt vihdoin myös Suomessa. Kiireellisissä asioissa tavoittaa puhelimitse 040 415 8759 / Tuija. klo 11-14 Tervasiilin valmistaminen, piiritoimisto, Itäpuisto 9. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. MSL luento A. Tilaisuuden järjestelyt Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys ja Keskustan Porin kj. Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Tervetuloa! Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Kahvia, arvontaa, hauskanpittoo... Rauhallista Joulua ja räiskyvää vuoden vaihdetta! Tapavainola, py.n syyskokous ma 29.12. Tervasiili sopii vaikkapa saunaan, mökille tai terassille. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi KESKI-POHJANMAA Piiritoimisto suljettuna 22.12.-6.1. Toholampi. klo 9. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. Pääsylipun h. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Piiritoimisto on suljettu 22.12.-6.1. välisen ajan. Suominen Loimaa, Vesaisten syyskokous ti 30.12. Asialistalla mm. 8.2.2015. Järjestämme risteilylle bussikuljetuksen. Käynti alaoven kautta. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Ilmoittaudu varsinais-suomi@keskusta.fi . Jääkiekko TPS-Sport. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. KYMENLAAKSO Kymenlaakson KN, Lähde kanssamme nauttimaan ikimuistoinen musikaali-elämys Suomen Kansallisoopperaan. turneereissu Savoon. Vahto, Vesaisten syyskokous ma 29.12. Ota rohkeasti yhteyttä. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. Alustajana Porin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista vaali- ja järjestöasioista. Kirkkotie 5, 14700 Hauho. Lähtö Laitilasta noin klo 9 ja paluu klo 21. 2-vuotiset luottamuspaikat. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Kustantaja Ekrive 2012. Tervetuloa syventämään lukukokemusta keskustelemalla kirjoista! Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna henkilökunnan jouluvapaiden vuoksi 22.12.4.1. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. klo 17 Kyllikki ja Hannu Vainikalla, Haapalantie 34 Lappeenranta (Lavola). Mukana varapuheenjohtaja Juha Rehula ja järjestöpäällikkö Pekka Reponen. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. 21.00 Salon kaupungintalolla, Tehdaskatu 2, kahvit klo 18 alkaen. Kahvitarjoilu klo 18.15 alkaen. Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2.2015 klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. 19, Jorma Laaksosen luona. MSL luento A. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Piiritoimisto on suljettu joululomien vuoksi 22.12.2014 - 9.1.2015. käsittely. Mika ja Aulis jakavat lippuja klo 17.20 ? 18.00. Osastojen lakkauttamisen 2. klo 19 piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. Kokouksessa hyväksytään osastolle uudet säännöt, asian 2. Eeva Harjula p. 25 e. klo 18 Jokisella Taatilassa. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. uudella ajalla klo 14-15, helmik. Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. lyhytkurssi ja toukok. Paikalla Keskustan teltta. Keskustalainen illanvietto pe 16.1. klo 18-24 Hauhotalossa os. asti. Rauhallista joulua! Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 7.1.2015 klo 18 Oulussa, Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Pudasjärvi. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Näytös alkaa klo 13. Suositun hauskan tervasiilin valmistaminen. Aikataulut reiteistä myöhemmin tällä palstalla. Cygnaeuksenk. 0400-802523 KARJALA Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi, pukinkonttiin.. Tervetuloa! Nuoren Keskustan liiton Luukkolan seudun osasto ry, Nuoren Keskustan liiton Viljakansaaren osasto ry, Osastojen yhdistetty yleinen kokous ti 30.12. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Ruorasmäki, py ry:n syyskokous su 28.12 klo 17.30 kunnantalon kahviossa. Pertunmaa, kj ry:n syyskokous su 28.12. Paikalla ke Ari Torniainen. käsittely. 33, 50100 Mikkeli 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Seinäjoki, Eteläisen py:n johtokunnan kokous ti 30.12. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Ma 22.12.2014 . Matkan hinta on 35 euroa sisältäen lounaan ja bussimatkan. ! Nuoren Keskustan liiton Rantasalmen pitäjäosasto ry, ylimääräinen yleinen kokous ti 30.12. Mukana ke-ehdokkaita. Ti 27.1. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! La 10.1. Hyvää joulua! Hämeenlinna, ti 6.1. Ohjelmassa ruokailu, elävää tanssimusiikkia, ohjelmaa ja eduskuntavaaliehdokkaita paikalla. Paikkana Himmeli, Palokunnantie 39, Pori. klo. Nainen miljoonabisneksessä. Kj:n kokous ke 7.1.2015 klo 19 kaupungintalolla valtuustosalissa. klo 10-12 loppiaismarkkinat torilla. Tilaisuuden järjestelyt Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys ja Keskustanaisten Porin yhdistys. 23.1. mennessä Vesaiset 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Keskustanaiset, Vielä muutama paikka vapaana. ajankohtaisesta sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisesta. Poikkeamme myös keramiikkataiteen maailmaan Arabian tehtaille, jossa toimivat myös Arabian tuotteita myyvä Iittala outlet -myymälä sekä Designmuseo Arabia ja galleria. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. Varaukset kuljetukseen varsinais-suomi@keskusta.fi tai Leenalle 050 5648747. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Piiritoimisto on joululomalla 19.12.6.1. Suominen Piiri, paikallisyhdistysten ja kunnallisjärjestöjen puheenjohtajien ja sihteerien info-tilaisuus keskiviikkona 14.1.2015 klo 18.30 . Toimisto avoinna jälleen ma 12.1. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. mennessä Ikaalisten Matkatoimistosta, 03-45800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Luvassa mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Tule mukaan tanssimaan Ulla Arkadianmäelle toivottaaTolkkua Toimintaa ry - Ulla Huittisen tukiryhmä Risteily, Muistathan tehdä paikkavarauksesi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.-8.2. Varaukset 7.1. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Kahvitarjoilu klo 17.30. Marjaanalta 044 3678906 ja ovelta. Vapaalippuja to 15.1. käsittely, Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. Lähtö Kerimäeltä klo 7:00
Paljonko on asukkaita pinta-alaltaan kah- den Suomen kokoisessa Afganistanissa? sa on Jeesuksen syntymästä kertova ns. Jouluevankeliumi? 3. 22 23.12.2014 TIETOTESTI Kuka oli ennen Janne Ahosta edellinen mäkiviikon suomalainen kokonaisvoittaja? 1. B. Masi . Missä ja milloin ensimmäiset valmistettiin? 9. Virtanen . Silmälasit. Mitä ne ovat? 6. Aku Ankka . Kuka oli ennen häntä edellinen mäkiviikon suomalainen kokonaisvoittaja? Viivi & Wagner . Kuinka suuri osa suomalaisista asuu alu- eella, jonka muodostavat Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, VarsinaisSuomi ja Satakunta? kuteltavan elokuvakameran, kehityslaitteen ja elokuvaprojektorin yhdistelmä) ja järjestivät maailman ensimmäisen maksullisen elokuvanäytöksen 28. Mukula 1 7 9 5 6 1 9 6 2 1 2 4 8 9 6 1 3 2 7 5 3 7 8 6 3 5 8 4 7 5 7 2 4 9 8 9 3 6 4 5 6 8 2 9 8 9 4 5 2 8 6 1 8 9 5 1 9 5 5 9 7 8 6 6 3 1 8 5 9 2 5 3 9 9 2 7 2 4 1 3 4 2 6 5 7 7 6 4 9 6 3 1. Mitä arabian sana islam kirjaimellisesti tarkoittaa? 8. Mitä yhteistä ensi vuonna (2015) on Katri-Helenalla, Panu Rajalalla, Vesa-Matti Loirilla, Ilkka Sysimetsällä alias Frederikillä, Mia Farrowilla, Elviksen vaimo Priscilla Presleyllä ja Kristiina Halkolalla? 2. Ketkä keksivät mm. kinematografin (lii- Sudoku 10. Paljonko Helsingin ja Pietarin väliä kulkevalla Allegro-junalla on vuosittain matkustajia? 4. Suomessa jokaisen kunnan tehtävänä on tarjota myös ympäristöterveyspalvelut. Missä Uuden Testamentin evankeliumis- 5. Janne Ahonen on useimmin, viidesti vv. 1999-2008, voittanut Keski-Euroopan mäkiviikon. joulukuuta 1898 Pariisissa: a) Lumieren veljekset Louis ja Auguste, b) Montgolfierin veljekset Joseph ja Jacques, c) Wrightin veljekset Orville ja Wilbur? Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva 7
Vievät presidentille kuusen ja kinkun lisäksi jouluhauen. 29:18-19 SANANPARSI Kyl pitteä olla itsehiese suuttunt ko tuollajse ottoa! Sakkola KANSA KASKUAA Mitä kärpänen sanoi lennettyään hevosen suuhun? . Kansanedustaja Jungner, siis jo lähtökohtaisesti epäilyttävä henkilö, keekoili itselleen liian nuoren naisen kanssa. Entinen muijansa, oli saanut Iltalehteen, minnekä muualle, itsestään seitsemän sivun henkilöjutun. Mulla olisi sille hauki, jos laitat vaikka Penan hakemaan. Ärsytti tavattomasti se kielikuvakin ?kuusen ympärillä?. joulukuuta 2014. Tänään Senni, ortodoksisen kalenterin mukaan Tuulo. Aurinko laskee Helsingissä 15.14, Oulussa 14.04 ja nousee huomenna Helsingissä 9.25, Oulussa 10.30. PÄIVÄN SANA Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, sokeat pääsevät synkästä pimeydestä ja heidän silmänsä näkevät. Loistava sovitus, loistava tulkinta, Mies ja lapsi. Jokin siinä särkee suojamuurin, Mirjami Lähteenkorva sanoittajana on mainittava. ?Minä tahtoisin isä jo kotiin, isä minua väsyttää?. Nämä on niin kuultu, eivät tuo joulun tunnelmaa. Ja yhtäkkiä, lauantaina, auton kellon mukaan 12.15, kuulen tutun laulun, ensimmäistä kertaa Kääriäisen Jorkan versiona. Kestääkö terveys, kestääkö talous, kestääkö rauha? Media tööttäsi tavaraa pakinoitsijan käsiteltäväksi. Ette ehkä ymmärrä, mutta se on vamma, ei lahja, kun kaikesta näkee sen irvittävän puolen. Olin kurkkuani myöten täynnä Jungnereita. 2013 460 000, tänä vuonna noin 430 000, 7) alistuminen (Jumalalle), 8) Italia 1286, 9) Luukkaan evankeliumi 2:1-20, 10) Toni Nieminen 1992. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. elintarvikevalvonta, eläinlääkintähuolto, nikotiinituotteet, päiväkotien ja vanhainkotien terveyshaittatarkastukset, löytöeläinten hoito jne, 4) Lumieren veljekset, 5) 31 milj., 6) v. Hauen! Marski sanoi, että se on jänkäkoira. Kuusen vieressä! Jari Nenonen SITTEN SE tuli. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Vuoropäällikkö 044 7370 263 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 9 4 6 7 2 8 3 1 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 5 8 3 1 9 4 7 2 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 2 7 1 5 3 6 8 4 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) täyttävät 70, 2) yli 60 %, 3) elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen: mm. Radio Suomi oli alkanut soittaa joululau- Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 23. Itken liikennevaloissa. VAI LÄHTISINKÖ sittenkin sitä polkua, että valta vetää hännystelijöitä, joulunakin. Kurjat riemuitsevat jälleen Herrasta ja köyhimmät iloitsevat Israelin Pyhästä. Jes. 23 23.12.2014 Joulumieli löytyi KAIKENLAISTA olin funtsaillut, kiirettä oli pitänyt. Pula pitäisi olla, että kunnon suomalainen hauen joulukalaksi valitsisi. Niinpä otin luvan kuvitella, että Sauli soittaa Tarjalle heti hauentuojien mentyä, että olihan sinulla vielä se Putinilta saatu kissa. Nyt olen turvassa. Ratkaisut 7 5 9 3 2 6 8 4 1 2 4 6 1 8 7 3 5 9 1 8 3 5 9 4 2 7 6 8 1 4 9 3 2 7 6 5 3 7 2 6 5 1 9 8 4 6 9 5 4 7 8 1 2 3 9 2 1 7 6 5 4 3 8 4 6 7 8 1 3 5 9 2 5 3 8 2 4 9 6 1 7 2 9 7 5 8 4 3 6 1 1 3 6 7 9 2 8 4 5 5 4 8 1 6 3 9 7 2 7 5 2 8 1 9 6 3 4 Ulkoasu: Mikko Eronen 3 9 7 4 1 2 5 6 8 044 7370 314 8 5 4 6 7 3 2 9 1 Kuvatoimitus Maria Seppälä 1 6 2 9 8 5 4 7 3 8 6 3 2 4 7 1 5 9 9 1 4 6 3 5 2 8 7 3 7 9 4 2 8 5 1 6 6 8 5 9 7 1 4 2 3 4 2 1 3 5 6 7 9 8 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 6 3 9 2 5 7 1 8 4 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 7 1 5 8 4 9 6 3 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 4 2 8 3 6 1 9 5 7 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Jossain vallastaloissa voidaan ehkä olla suuressa tuvassa kuusen ympärillä, mutta ajattele nyt nämä nykyluukut, kyllä se kuusi juuri ja juuri nurkkaan mahtuu, ei sen ympäri pääse kissakaan. Jääkö kirjoja käsiin, loppuvatko kesken. Seitsemän sivua, kun työnä on sanoa mitä telkkarista tulee. Ässävikainen ei sanoisi sitäkään, jos ei olisi sen demarin tytär, jonka juomisesta oli kärsinyt. Selvikää keskenänne, älkää kostako särkyneitä sydämiänne lehdissä. luja inhimillisesti katsoen liian varhain
24 23.12.2014 Ukkoverkko tuo yhteydet syrjäseuduille la. Kun mennään korkeammille taajuuksille, mäen alla on aina huonompi yhteys kuin sen päällä. SATU ITKONEN SUOMENMAA VALTION kaavailema laajakaistahanke ei ole edennyt odotetusti. Moni syrjäseudulla asuva joutuu edelleen tyytymään heikkoihin tietoliikenneyhteyksiin. Ongelma rasittaa myös monia yrittäjiä, etenkin pohjoisessa. Tietoliikenneyhteyshaasteet ovat tuttuja myös rovaniemeläisessä M. Jopa Ivalossa, hän kertoo. UKKOVERKON toimitusjohtaja Antti Pellinen uskoo, että matalataajuudella toimivasta verkosta voisi olla hyötyä myös monelle muulle yritykselle. Tällä hetkellä sitä käyttävät jo monet massatapahtumat, viran- omaiset, pelastuslaitokset ja Medi-Heli. . Matalataajuus takaa sen, ettei katvealueita synny. Tiedonsiirtonopeutta voi verrata ADSL-yhteyksiin, Pellinen havainnollistaa. Yhtiön on tarkoitus kasvattaa nopeuksia lähivuosina vielä 1,5?2-kertaisiksi. Medi?Heli voi sen avulla ottaa nopeammin yhteyksiä ja siirtää tietoja potilaasta sairaalaan tai ensiapua tarjoavaan paikkaan. Hoito saadaan näin nopeammin käyntiin, Pellinen kertoo. Myös VR:n lippujärjestelmä ja ambulanssit käyttävät verkkoa. . Se on vastuussa jätejärjestelmien huollosta osassa koillismaata ja koko Lapissa. YHTIÖN kiireisin aika kestää marraskuusta toukokuuhun. Myös tukiasemia aiotaan rakentaa lisää. Pellinen myöntää, ettei Ukko Mobile silloinkaan haasta kiinteää kuituyhteyttä, sillä nopeudessa se jää ehdottomasti kakkoseksi. . Se soveltuu liikkuvalle kalus- tolle. On jouduttu lähtemään kilometrien päähän, jotta on saatu yhteys ja päivän hakkuutiedot. . Kaksi työntekijää matkaa tien päällä viikkoja, käymättä itse pääpaikalla. Silloin toimivat yhteydet ovat työn tekemisen elinehto. . Yhteys säilyy vakaampana ja katkoja esiintyy harvemmin, Pellinen valottaa. Pellisen mukaan Ukko Mobilesta voisi olla hyötyä myös useimmille maa- ja metsätalousyrityksille. . Työlistoja tai valokuvia kohteesta ei voi lähettää. Verkko mahdollistaa tiedonsiirron, muttei puheluita tai tekstiviestejä. Kuva: Petra Pöyliö vat Matilaisen helpotukseksi aiempaa varmemmin. . Tiedonsiirtonopeus on parhaimmillaan 15 megabittiä sekunnissa, käytännössä 3?6 Mb/s. . Matilainen Ky:ssä. Joskus verkkoa ei ole ollut esimerkiksi hakkuualueella saatavil- TÄLLÄ hetkellä verkko peittää noin 99,9 prosenttia suomalaisista. Vahvuudet ovat muualla, kuten ylivoimaisessa peittoalueessa, palvelun tavoitettavuudessa ja nopeasti liikkuvien autojen tai junien tiedonsiirrossa, hän korostaa. Myöskään hinnaltaan Ukkoverkko ei kilpaile muiden operaattoreiden kanssa. . Tukiaseman kattama alue eli solu on suurempi kuin korkeammilla taajuuksilla. Yhteydet toimi- 450 MHz:n taajuudella toimiva Ukko Mobile -verkko mahdollistaa tietoliikenneyhteydet myös syrjäseutujen katvealueilla. Meidän verkkomme nopeudet ovat matalampia kuin muilla operaattoreilla isoissa kasvukeskuksissa ja kaupungeissa. J. Autoissa on kannettavat tietokoneet, johon pitää pystyä lähettämään tietoja, joita puhelimitse tai tekstiviestillä ei voi antaa, yrittäjä Marko Matilainen selventää. Jos tieto toimiston ja pohjoisen perukoilla matkaavan yksikön välillä ei kulje, ei työkään etene. . Meidän tarkoituksemme ei ole olla Suomen halvin, mutta kattavin verkko kyllä, Pellinen summaa.. Silloin homma on yritettävä hoitaa puhelimessa ja siihen kuluu turhaa aikaa. Viime syksystä lähtien yrityksessä on käytetty Ukko Mobilen 450 MHz:n taajuudella toimivaa LTE 4G -verkkoa