Suomenmaa 23.12.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 48 / 23.12.2016 / 4,80 ? Rauhallista joulua Ajassa Hallituspuolueet vaaliflunssassa Uutisanalyysi Ilmiöt Perustuslakituomioistuin ei sovi Suomeen Joulun taika vetää aasialaisia Lappiin
28 2 23.12.2016. sisältö 23.12. 2016 Irti addiktiosta Timo Tapaninen ei enää halua lakaista peliriippuvuuttaan maton alle s
34 23.12. 39 Elli Aaltonen halusi kahvilan tai kukkakaupan, hän sai Kelan s. 36 Kappalainen Pirkko Poisuo toivoo joulusta rauhan juhlaa s. EU:n ulkopoliittista heikkoutta osoittaa se, että se on sivussa Syyrian kriisin ratkaisusta. Katri Kulmuni s. 24 Kansanedustaja Marisanna Jarvalle joulu on yhdessäolon juhlaa s. 6 Eduskunta ei ole entisensä ilman kuppilan Kaisu Summasta s. 2016 3. 18 Hemmi ja Eila Jaaran onnen vuosi huipentuu yhteiseen joulukirkkoon s
Jokainen meistä voi olla rauhantekijä kotona, arjen askareissa, työpaikalla, jopa politiikassakin. 4 23.12.2016 Rauhantekijöitä ei ole ollut koskaan liikaa. Tänä jouluna tuo toivotus tuntuu tosin kaukaiselta utopialta. Joulu on saapunut keskelle hullunmyllyä. Uutisten kuvaama maailma näyttää olevan täynnä vihaa. Johtajat uhittelevat. kuin vastata tähän kysymykseen. Onneksi joulu kuitenkin on taas keskellämme. Terroristit iskevät. Se antaa tervetulleen levähdyshetken arjen keskelle ja auttaa taas jaksamaan pimeimmän vuodenajan yli. Siksi Suomenmaakin haluaa toivottaa kaikille lukijoilleen, asiakkailleen ja muille ystävilleen joulun rauhaa.. Nämä tunteet kohoavat usein lapsuudesta, menneiltä vuosilta. Tunteet voivat olla ajan kultaamia, mutta rakkaita ja lämpimiä. Mutta on näköjään helpompi kysyä ?miksi emme osaa elää yhdessä toistemme kanssa ihmisiksi. Rauhassa eläminen merkitsee suvaitsevaisuutta ja myös omista eduista luopumista. Mutta emmekö vastineeksi avaisi mieltämme joulun sanomalle? Vaikka joulu on perimmäiseltä olemukseltaan kristillinen juhla, sen viestiin liittyy myös tärkeitä yhteiskunnallisia terveisiä. Niihin liittyvät sulassa sovussa koulun joulujuhlat jouluevankeliumeineen, joulupukin odottelut, joulukirkot, tontut ja äidin laittamat herkut. Tunteiden palokin on vain hyväksi keskellä kovaa maailmaamme. Siksi joulu ei ole vain perinnettä . Heitä tarvitaan aina, nytkin. eikä ainakaan sellaista vanhanaikaista jäännettä, joka joutaa romutuslistalle. Karu esimerkki on pieni rauhantahtoinen kotimaamme: Suomikin suunnittelee miljardien eurojen hintaista asevarustelua, vaikka säästää kaikkialta muualta. Ihmiskunta ei todellakaan näytä etevimpiä puoliaan juuri nyt. Tasa-arvo, toisen kunnioittaminen tai heikommasta huolehtiminen ovat välttämättömiä ohjeita myös nykyaikaan. Materialistisen aikamme keskelle joulu tuo myös tunteiden suuren juhlan. Siksi joulu on erityisen tervetullut juuri nyt, keskelle monenlaisia myllerryksiä. Joulu on ennen muuta suuri rauhan juhla. Joulun sanoma opastaa niihinkin. Joulu on myös lähimmäisenrakkauden suuri juhla. Se puhuu heikompiosaisten ja oikeudenmukaisuuden puolesta. perustettu 1908 . mutta myös jokaista yksittäistä ihmistä. Rajamuurit nousevat. Epäluulot kasvavat. Joidenkin tiedemiesten mielestä olemme jo keskellä kolmatta maailmansotaa. Päätoimittaja Juha Määttä John MacDougall/Lehtikuva Joulu on voimakas vetoomus maailmanrauhan puolesta. Pääkirjoitus Joulu saapui keskelle hullunmyllyä S uosittu joulutoivotus kuuluu: ?Rauhallista joulua!. Tässä työssä voi jokainen suomalainenkin olla mukana. Rauhantyön keskeinen sisältö on toisen kunnioittamisessa ja arvostamisessa. Se puhuttelee kansakuntien johtajia . Se ei petä. Se on voimakas vetoomus maailmanrauhan puolesta
kumoamisesta jo pitempi aika ole. Seuraavaksi lienee edessä keskustelu aukiolon laajentamisesta yhä uusiin kauppatyyppeihin. On nimittäin hyvä tiedostaa, että aukioloajat eivät ole olleet enää pitkään aikaan perinteisten kauppojen suurin haaste. Kuluttajat ovat omineet vapauden saavutettuna etuna, jota ei niin vain pois oteta. Toimittajalta Auki on ja pysyy Olemme eläneet piakkoin vuoden päivät yhteiskunnassa, joka ei enää säätele päivittäistavarakauppojen aukioloaikoja. Tulee mieleen, että eikö kyseisen ?kieltolain. 2016 5. Se riittää mainiosti. Onko siis aukioloista käydyn, välillä kiihkeäksikin äityneen keskustelun vaimeneminen tulkittavissa yleisen myöntymisen merkiksi? Asiakkaiden tyytyväisyys on ollut varsin luonnollinen ja yksimielinen tulos kaikissa kyselyissä. Kun elämme kiihkeärytmistä 24/7-yhteiskuntaa, niin miksi kaikkien ihmisten tarvitsemien elintarvikekauppojen pitäisi toimia jossain muussa rytmissä. Niiden vilkkaudesta ja sujuvuudesta myös työntekijän kannalta saamme uutta tietoa, kun joulunpyhiä vietetään ensimmäistä kertaa uusien aukiolosäännösten merkeissä. Yksi asia on kuitenkin varma. Näin ainakin uskon. Kiitosta lainsäätäjälle on tullut myös kauppojen työntekijöiltä. Paljon suurempi uhka piilee verkkokaupassa, joka on auki vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä. Risto Luodonpää 23.12. Vai olenko rajakaupungin kasvattina niin tottunut käytäntöön, joka nyt on siis arkipäivää kaikkialla valtakunnassa. Niin tai näin, kuulun silti niiden yli 80 prosentin joukkoon asiakkaista, jotka Kaupan liiton selvityksen mukaan kiittelevät uudistusta. Ja mikäs minun isojen markettien vieressä on kiitellessä. Lähes puolet vähittäiskaupoista on lisännyt työntekijöiden tai työtuntien määrää. Ay-liike piti työntekijöiden asemasta etukäteen kovaa meteliä, mutta lain voimaantulon jälkeen on sillä suunnalla ollut kohtalaisen hiljaista. Tuskin kaupan työllisyystilanne aivan optimaaliseksi on muuttunut. Sunnuntai- ja pyhätyölisät tuovat silti tarpeellisen porkkanan henkilökunnan laariin. Tyytyväisim- piä ovat taannoisen selvityksen mukaan isot kaupat, joiden myynti on vapautuksen myötä kasvanut. Kaupan ovi pysyy jatkossa auki entistä useammin ja pitempään. Jos joku vielä haaveilee paluusta säännellyn aukiolon päivittäistavarakauppaan, turha on toiveensa. Ei tarvitse vilkuilla kelloa, vaan tiedän, että kauppa on auki, kun palveluita tarvitsen. Niihin vuoroihin lienee uutisten perusteella jopa tunkua. Joulu ja muut juhlapäivät ovat tietysti asia erikseen. Niinpä. Myös kauppa kiittää, ainakin osittain. Yli 20 henkeä työllistävistä kaupoista lähes 70 prosenttia pitää nykyistä systeemiä hyvänä. Tyytymättömimpiä ovat pienet kaupat ja kioskit. Merkittävä kilpailuvaltti vietiin, ja kun ihminen ker- ran suuntaa isompaan markettiin, menee hän sinne herkästi seuraavallakin kerralla. Onko rohkeasti päätelty, että jos joku kauppa menettää toimintaedellytyksensä aukioloaikojen takia, niin todellisia pärjäämisen eväitä ei ehkä ollutkaan
Ihmiselle on tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi. Pirkko Poisuon suosikkijoululaulu on virsi 27 . Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä. 6 23.12.2016
2016 7. Alttarin vieressä loistaa joulukuusi. Poisuo sytyttää alttarin kynttilät ja kaivaa virsikirjasta lempijoululaulunsa. Vaikka virsi 27 on täynnä riemua, kappalainen korostaa, että jouluna saa olla juuri sellainen kuin on . ilman velvoitteita. Poisuo paljastaa oman suhteensa jouluun muuttuneen vuosia sitten, kun miehen rauhanturvatehtävät veivät nuoren perheen jouluksi Kyprokselle levottomuuksien keskelle. Hän muistelee rauhanturvaajien leirin ruokateltan pitkien pöytien ääressä syötyä jouluateriaa ja vaatimatonta joulupuuta. ??Sen jälkeen jouluistani on tullut pelkistetympiä. Paluu perusasioiden äärelle on viime aikojen väkivaltaisten uutisten keskellä kenties ajankohtaisempaa kuin pitkään aikaan. ??Tänä jouluna toivon ja toivotan joulurauhaa mieleen, sieluun ja kansojen välille, Poisuo sanoo. 23.12. Viime vuonna pelkästään jouluaaton jumalanpalvelukset ja hartaudet vetivät kirkkoihin 320 000 ihmistä. Luku on lähes kolme kertaa enemmän kuin seuraavaksi suosituimpana kirkkopyhänä ? ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Lisäksi muut joulun ajan tapahtumat ja konsertit houkuttavat suomalaisia kirkkoon. Seurakunnissa tehdään joulun alla myös paljon hiljaista auttamistyötä. Malmin seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Elina Leppihalme kertoo, että diakonian asiakasmäärät moninkertaistuvat, koska taloudellinen niukkuus kirpaisee joulun alla tavallista enemmän. ??Toivotaan, että edes jouluna olisi pöydässä kunnolla ruokaa tai että lapsi saisi edes yhden lahjan, hän kuvaa. Kirkot vastaavat avun tarpeeseen muun mu- assa järjestämällä jouluaterioita sekä jakamalla diakoniatyön kautta jouluavustuksia niiden tarpeessa oleville. Leppihalmeen mukaan avustuksista merkittävä osa tulee yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä, jotka haluavat tukea vaikeuksissa olevia lapsiperheitä kirkon diakoniatyön kautta. ??Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin Hyvä joulumieli -lahjakortit ovat tosi iso asia, diakoni kertoo. Malmilla on lisäksi järjestetty tänä vuonna kuudetta kertaa Lahja lapselle -joulukeräys. Yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaalija terveystoimen kanssa järjestettävässä tempauksessa kerätään vähävaraisten perheiden lapsilta satoja lahjatoiveita, jotka vapaaehtoiset lahjoittajat toteuttavat. Korkea työttömyys näkyy Malmilla diakoniatyöstä apua hakevien ihmisten kasvaneena toivottomuutena ja taloudellisina vaikeuksina. Kappalainen ja diakoni korostavat, että auttamisessa ei ratkaise pelkkä raha, vaan kohtaamisella on suuri merkitys. ??Ihmiselle on tärkeää, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja voi kertoa kokemuksistaan jollekulle, Leppihalme kertoo. Hän korostaa, että muutos voi lähteä liikkeelle pienistä asioista. Vaikka työtä ei heti löytyisi, elämään voi löytyä sisältöä vaikkapa seurakunnan avoimen kahvilan kautta syntyvistä ihmissuhteista. Koululaisten joulukirkko on päättynyt. suru, tuska ja puute. Suomalaiset käyvät kirkossa eniten joulun ai- kaan. Seurakunnassa vietetään vuoden kiireisintä aikaa, ja se näkyy ja kuuluu kirkossa. Malmin seurakuntapiirin kappalainen Pirkko Poisuo on tottunut kirkkovuoden kiertoon. Hän on työskennellyt Suomen toiseksi suurimmassa seurakunnassa jo kolmekymmentä vuotta, ensin lehtorina ja nyt pappina. Poisuo muistuttaa, että joulun juhlavalmistelun, odotuksen ja yltäkylläisyyden keskellä kilpistyvät myös niiden vastakohdat . Hiljai- sen kirkkosalin seinällä on paastonajan värityksen mukainen violetti kirkkotekstiili. Ajassa Köyhyys kirpaisee jouluna Kirkko tarjoaa hartauksien ja konserttien lisäksi konkreettista apua Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuva: Jari Laukkanen Malmin kirkon aula on täynnä häliseviä kou- lulaisia, jotka jonottavat joulukirkkoon
Se lykkäytyi kuitenkin ensi vuoden puolelle. Puolustuspoliittisessa selonteossa toteutetaan tällä viikolla hyväksyttyjä linjauksia. Kun asiat konkretisoituvat, onko luvassa myös poliittista vääntöä. Vastaava dokumentti on laadittu viime vuosikymmeninä vaalikausittain. Eduskunnassa selonteko sai perinpohjaisen käsittelyn. Jos ei muuten, niin ainakin hävittäjähankinnoista? ??Rakkaus loppuu yleensä rahaan. Ajassa Sanottua Teidän maanne kunnioittaa demokratiaa. Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä, mutta ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että jäsenyyttä voidaan joskus hakea.. Hallitus on tehnyt huo- Alun perin myös puolustuspoliittisen selonteon piti saapua eduskuntaan ennen joulua. En voi kuitenkaan spekuloida puolustuspoliittisesta selonteosta syntyvää keskustelua, kun en tiedä mitä siinä esitetään, Nyberg pohtii. Henna Lammi 8 23.12.2016 Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko alleviivaa syvenevää yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden, samoin kuin Yhdysvaltojen kanssa. Selonteko painottaa, että Suomi harjoittaa aktiivista kahdenvälistä ja monenkeskistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. ??Suomi parantaa aktiivisesti omaa asemaansa, muun muassa Moskovassa ja Brysselissä vaikuttanut ex-suurlähettiläs näkee. Nyberg nostaa esiin myös paperin Nato-linjaukset. ??Selonteossa korostetaan suhteiden kehittämistä Naton kanssa. Jos teillä puolue saa 30 prosentin kannatuksen, nuo äänestäjät on pakko ottaa huomioon. Marine Le Pen Helsingin Sanomissa Hallitus päivittää lainsäädäntöä tähän päivään ja tulevaisuuteen. Myös perustuslaki vaatii päivitystä, koska siitä on muodostumassa este. Kaj Turunen Twitterissä PS haluaa ?päivittää. perustuslakia, koska se on estänyt apartheidia muistuttavien lakien eteenpäinviemistä. Li Andersson Twitterissä Puolustusvoimat Suomi parantaa aktiivisesti asemaansa. Suomen perinteeseen kuuluu se, että ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle haetaan laajaa poliittista yhteisymmärrystä, René Nyberg kehuu. ?Rakkaus loppuu yleensä rahaan? Eduskunta käsitteli keskiviikkona ulko- lellista työtä, joka korostaa eduskunnan roolia. ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Pitkän linjan diplomaatti René Nyberg kuvaa paperia perusteelliseksi selvitykseksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Suomen perinteeseen kuuluu se, että suurelle linjalle haetaan laajaa yhteisymmärrystä. Syksyllä vasemmistoliitto jätti ulkoasianvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Nybergin mukaan se oli luonteeltaan pieni. ??Voidaan puhua hyvin laajasta yksimielisyydestä
Ne valvovat lain valmistelua. Miksi niistä luovuttiin? Liisa Hyssälä Twitterissä Hurjaa on ajan riento. Sananvapaus ja oikeusvaltio ovat jo uhattuna, jos uutisia uskoo. Vesa Kallionpää Twitterissä Ajassa Tänä vuonna julistettakoon joulurauha myös suhteettomiksi paisuneista mediakohuista. Näitä noudattamalla kinkunpaistaja voi Kalmarin mukaan parantaa eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Shutterstock Valitse kotimainen kinkku Martat kertoo, kauanko joulutryffelit säilyvät Annukka Kaarela Kotitalousjärjestö Martat vahvis- Sh u tte r st oc k monenlaiset jouluun liittyvät pulmat. Kotimaisen kinkun rehussa ei ole käytetty antibiootteja. tammikuuta. Paista kinkku kypsäksi ja kierrätä paistorasva Kinkun paistamalla voit opettaa läheisillesi, miten helppoa perinneruoan valmistaminen on. Yksi syy on varmasti se, että puhelin on maksullinen ja chat ilmainen. Asiakkaita askarruttivat Possu on saanut kasvaa karsinassa, pitää saparonsa, ja sen pääasiallinen ravinto on suomalaista alkuperää. Neste Oyj tekee kinkkujen paistinrasvasta uusiutuvaa dieseliä hyväntekeväisyyteen. Kaada lämmin rasva varovasti tyhjään maitopurkkiin, viilennä kylmäksi ja vie se lähimpään kierrätyspisteeseen. Shutterstock ti neuvontapalveluitaan joulun alla. Sanottua Valtiosihteerejä olisi kaivattu ministeriöissä. Järjestö avasi avasi viime viikolla nettisivuilleen Kysy Martalta -chatin, jossa asiantuntijat antavat ruokaan ja kodinhoitoon liittyviä vinkkejä. Puhelinneuvonnan tavoin myös chat-palveluun vastaaminen on keskitetty Tampereelle. Sellaisen ostamalla tuet suomalaista elinkeinoa ja työllisyyttä. Nauti kinkkua sukulaisten tai ystävien kanssa Yhdessä syömisen kulttuuri vähenee Suomessa koko ajan. Katkaistaan tämä kierre! Yhdessä syöden sosiaaliset taidot paranevat, perinteet ja tapakulttuuri siirtyvät, ja ruokahetkistä jää parhaat muistot. 23.12. 2016 9. Sitä en uskalla luvata, että ne ehdottomasti säilyisivät ensi kesään. Chat palvelee jouluna viimeisen kerran aatonaattona. Pirkanmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marja Kuuteri kertoo, että palvelua käytettiin aktiivisesti heti ensimmäisestä päivästä alkaen. ??Saimme melkein 40 kysymystä kolmen tunnin aikana, eli chat oli huomattavasti vilkkaampi kuin puhelin. Kuuterin mukaan säilyvyyskysymyksiä esitetäänkin Martoille paljon. ??Kun tekee itse ruokaa tai leipoo, pakkauksessa ei ole parasta ennen -päivämäärää. Ruokakulttuurin siirtäminen on osa suomalaisuutta. Aika monen on vaikea päätellä säilyvyyttä ainesosista. Kauanko ne tryffelit muuten säilyvät? ??Sanoisin, että jääkaapissa varmasti niin kauan kuin ne tulevat syödyksi, Kuuteri naurahtaa. ??Jos tekee kohtuullisen kokoisen määrän, tryffelit syödään todennäköisesti muutamassa viikossa. Kinkun valmistukseen kysyttiin neuvoja jo hyvissä ajoin. Eräs asiakas tiedusteli, kauanko itse valmistetut joulutryffelit säilyvät. Kiitos. Jari Jolkkonen Twitterissä Heikki Väyrynen, Heikin kuvituspaja Kalmari neuvoo kinkunpaistossa Meri Alaranta-Saukko Martat Alla on listattu eduskunnan lähiruo- kakerhon puheenjohtajan, Anne Kalmarin (kesk.) ohjeet kestävään kinkunpaistoon. Joulutauon jälkeen se käynnistyy 5
Puolueet painottavat eri asioita, vaikka hallitusohjelma onkin niiden yhteinen. Erilaiset näkemykset hallitusohjelman toteuttamisesta ovat paljon vakavampi oire yhteistyön rakoilemisesta kuin erimielisyys muissa asioissa. Sipilän hallituksen puolentoista vuoden taipaleella on ollut harvinaisen paljon hankalia paikkoja. Aluksi maahan saapui turvapaikanhakijoita historiallisen kovalla vauhdilla. Seuraava kriisi odotti jo kulman takana, kun hallitus ryhtyi ajamaan parempaa kilpailukykyä. Vakavampi influenssaaalto kurkkii vasta kulman takana. Vesa Somppi Mikko Eronen, Shutterstock Hallitus ei ole enää rakkausavioliitto.. Kuntavaalit pidetään huhtikuussa, ja asemiin ajo on jo käynnissä. Kokoomuksen painetta irtiottoihin lisää todennäköisesti puheenjohtaja Petteri Orpon pyrkimys lunastaa paikkansa kokoomuksen jämäkkänä puheenjohtajana. Alexander Stubbin kompromissihakuisan kauden jälkeen Orpon pitää lyödä nyrkkiä pöytään, jotta häntä puheenjohtajaksi ajaneet olisivat tyytyväisiä. Pääministeripuolue keskustan on han- kala tehdä irtiottoja, koska ne vapauttaisivat täysin pullon hengen muissa hallituspuolueissa. Keskusta joutuu tyytymään tylsän soteuudistuksen työstämiseen kansalaisille edes jotenkin avautuvaan muotoon ennen huhtikuun kuntavaaleja. Hallitus kärsii toistaiseksi vain lievästä vaaliflunssasta. Enää keskinäisiä kehuja ei kuulu. Kolmen eri puolueen puheenjohtajan jatkuva kuherteleminen olisikin ollut erikoista. Pääministeri Juha Sipilä nousi kilpailukykysopimuksineen kuin feeniks-lintu tuhkasta aina uudelleen, vaikka työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät sen viisi tai kuusi kertaa. 10 23.12.2016 Yhteiskuntasopimuksen jälkeen pienempiä kohuja on ollut tasaisin välein. Oppositio on käyttänyt niitä taitavasti hyväkseen ja onnistunut pitämään hallituksen epäonnistumisia otsikoissa. Viimeisimmät kohut kaivosyhtiö Terrafamesta, Sipilän palautteesta Ylelle, laajan päivystyksen sairaaloiden määrästä ja oikeuskanslerin moitteista lainvalmistelun tasosta ovat herättäneet vain pieniä irtiottoja hallituspuolueista. Hiljaisuus ja hallituskumppanin puolustamisen vähäisyys ovat kylläkin merkkejä siitä, ettei hallitus ole enää mikään ?rakkausavioliitto?. Suurimman särön yhteistyöhön on aihe- uttanut kokoomus, joka vaatii perhevapaiden uudistamista jo tällä hallituskaudella. Keskusta jarruttelee, ja perussuomalaiset pitää kantapäät tiukasti maaperässä. Valtion menoista ja velasta huolissaan olevan kokoomuksen vaatimus on ristiriitainen, koska uudistus lisäisi valtion menoja. Kokoomuksen irtiottoa voi pitää tyypillisenä ennen vaaleja. Uutisanalyysi Vaaliflunssa tarttui hallitukseen Lähestyvät kuntavaalit ajavat hallituspuolueita irtiottoihin Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vakuuttivat hallitustaipaleensa alussa liikuttavasti yksituumaisuuttaan. Nyt ääni kellossa on toinen
Maailma on muuttunut noista ajoista. Meidän on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja digitaalisen maailmantalouden suuriin muutoksiin ja johdettava Suomea turvallisesti 2020-luvulle. Toivon kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Roni Rekomaa/Lehtikuva Suoraan kysyen Millä haastat Antti Rinteen, Timo Harakka? Pauliina Pohjala Mitkä ovat ne asiat, joilla haastat SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen? Mitä linjaeroja teillä on? Teen työtä sen eteen, että SDP on tulevaisuuspuolue. Yhteistä päämäärä kohti kuljetaan monia eri teitä. Suunta voi löytyä vain keskustelun ja aidon vuoropuhelun kautta. En tiedä, onko kansakunnan kollektiivinen näkemys edes mahdollinen ilman sodan kaltaista kriisiä. Sellaista ei kukaan toivo. Tästä huolimatta uskon, että suomalaiset pysty- vät kulkemaan yhdessä samaan suuntaan. Keskustelukulttuuri on osin kärjistynyt jopa vihapuheeksi. Himanen toteaa, että viimeisin kansallinen visio Suomella oli sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella. Suosiota haetaan samanmielisten joukossa. Omasta kuplasta on helppo sulkea pois vastakkainen mielipide. Vastuu paremmasta keskusteluyhteydestä on jokaisella meillä omassa ympäristössämme sekä kasvotusten että netissä. Talvisodan henki elää enää juhlapuheissa. Haasteena on kohdata toinen osapuoli arvokkaasti ja kunnioittavasti, vaikka ei jakaisikaan tämän mielipiteitä. Sanotaan, että sosiaalinen media ja netin kes- kustelupalstat ovat ainoastaan tuoneet aina olemassa olleen, törkypuheen kaikkien nähtäville. Julkiseksi tullut epäterve keskustelukulttuuri on alkanut vaikuttaa jo yleisemminkin tapaan, jolla käymme yhteiskunnallista keskustelua. Argumentointi ja mielipidevaikuttaminen ei tunnu olevan nettikeskusteluissa tärkeää. Ja lopulta uskottava tulevaisuusohjelma tuo myös vaalimenestyksen 2019 eduskuntavaaleissa. Puolueen johtaminen on toisenlaista kuin organisaation johtaminen tai???kuten olemme nähneet???yrityksen johtaminen. Sitä ei pidä suvaita. Moniäänisempi yhteiskunta on osa uutta todellisuutta, jossa elämme. Kuluva vuosi on osoittanut, kuinka eri mielipiteitä edustavien kuilu on repeytynyt suuremmaksi sekä Suomessa että maailmalla. Ruotsin sosialidemokraatit ovat ?Framtidspartiet?. Tulen toimeen kaikkien kanssa, arvostan monipuolisia mielipiteiden ja kokemusten kirjoa. Olet entinen toimittaja ja ensimmäisen kauden kansanedustaja. Jotkut pohtivat poliittista kokemattomuuttasi. Täällä Bryssel Yhteinen suunta löytyy aidosta vuoropuhelusta Filosofi Pekka Himasen mukaan Suomelta puuttuu suurempi visio. SDP:n on löydettävä myös johtajuus Eurooppaliikkeenä, joka sillä oli 1990-luvulta alkaen. Osaamisen ja osallistamisen Suomi on vaihtoehtomme tämänhetkisen hallituksen kurin ja leikkausten politiikalle. Asiat ratkaisevat, näkemys ratkaisee, linja ratkaisee. Meidän on pystyttävä tervehdyttämään keskustelukulttuuriamme. 2016 11. Tärkeämpää on nokkeluus ja irtopisteiden kerääminen. Viime sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 18.12.) Himanen peräänkuuluttaa yhteistä päämäärää, joka hitsaa kansan yhteen. Vision puuttuminen johtaa Himasen mukaan siihen, että osa kansasta tahtoo vahvistaa omaa identiteettiään yhteiskunnallisten äärilaitojen kuppikunnissa. Himasen puheissa on perää. Kun yhteiskunnallisen uudistamisen kipinä syttyy, se innostaa puoluetta entistä aktiivisemmaksi, ja vetää mukaan myös suomalaisia, joista suurin osa kannattaa SDP:n arvoja, mutta ei ole mukana toiminnassa. Eri mielipiteitä edustavien on löydettävä parempi keskusteluyhteys. Vihapuheesta on syytäkin olla huolissaan. Miten vakuutat puoluekokousväen, kun kokoonnutte Lahteen helmikuussa? Miten vietät joulua? Perheen parissa, kolmen sukupolven kesken, kotonamme Helsingin Koskelassa???mahdollisimman perinteisin menoin. 23.12
Uutiskuva 12 23.12.2016
Tobias Schwarz/Lehtikuva Eurooppa järkyttyi taas Samuli Vänttilä Breitscheidplatzin joulumarkkinat Berliinissä saivat jär- kyttävän käänteen, kun rekka-auto syöksyi keskelle väkijoukkoa. Kaksitoista ihmistä kuoli, lähes viisikymmentä haavoittui. Isku on taas yksi kipeä piste monien Eurooppaa järisyttäneiden terroritekojen sarjaan. Se on omiaan murentamaan ihmisten turvallisuudentunnetta, vaikka juuri nyt pelolle ei saisi antaa valtaa. Elämällä kuten ennenkin ylläpidämme osaltamme vapaata, avointa ja turvallista yhteiskuntaa. Berliinin iskulla on myös vaikutuksensa saksalaiseen politiikkaan. Meidän on erityisen vaikea kestää, jos vahvistuu, että iskun tekijä oli hakenut suojaa ja turvapaikkaa Saksasta, Merkel sanoi. 23.12. 2016 13. Erityisesti se lisää jännitteitä ensi syksyn parlamenttivaaleja ajatellen. Maahanmuuttokriittisillä puheillaan ratsastava äärioikeistolainen AfD ei jätä hyödyntämättä Berliinin tapahtumien nostattamaa järkytyksen ilmapiiriä. Liittokansleri Angela Merkelin avoimuutta korostava Willkommen-politiikka on nostattanut Saksassa rajua arvostelua myös liittokanslerin oman kristillisdemokraattisen puolueen sisällä. AfD onkin niittänyt menestystä Saksan osavaltiovaaleissa Merkelin kustannuksella. Tietynlainen varovaisuus näkyi liittokanslerin sanoissa jo iskun jälkeisenä päivänä.
Markku Ulander/Lehtikuva/Eduskunta Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia. 14 23.12.2016
ja yhtä säännöllisesti ratkaisuksi esitetään perustuslakituomioistuinta. Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia, kaksikko paalutti. Perustuslakivaliokunnan riippumatto- muuden voi kyseenalaistaa, koska perustuslakia tulkitsevat puolueisiin kuuluvat kansanedustajat. Montesquieun kolmijako-opin mukaan vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan. Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on arvostellut kovin sanoin poliitikkojen kaksoisroolia. ??Perustuslakivaliokunnassa poliitikot tekevät tuomarin vastuulla ratkaisua asiassa, jossa he ovat itse asianosaisia . Juha Sipilä (kesk.) antaa pääministerin ilmoituksen lainvalmistelun ongelmista ensi vuoden puolella. Myös perustuslakivaliokunnan toiminnassa voi olla petrattavaa. Uutisanalyysi Oikea vaiva, väärä lääke Ulkoministeri Timo Soini haluaa Suomeen perustuslakituomioistuimen. Edessä olisi ollut kaaos kuntakentällä ja poliittinen kriisi. Henna Lammi 23.12. Ex-kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) esitti aiemmin tänä vuonna valiokuntaan remonttia, koska nykyisellään vain muutama valtiosääntöoppinut määrittää perustuslain tulkinnan. Pahitteeksi ei olisi sekään, että hallituk- sessa istuisi oikeusoppinut. Aiemmin vähintään kahdella ministerillä, oikeusministerillä ja jollain toisella, piti olla juristin koulutus. Johtopäätös on ollut, että ennakkovalvontaan perustuva Suomen malli on parempi. Mitä nyt sitten pitäisi tehdä, jos Soinin esittämä lääke on väärä? Nykyhallituksen perustuslakikompurointia on syytetty kiireestä ja ministeriöiden resurssien puutteesta. Valtioneuvosto aikoo keskustella tammikuussa valmistelutyön tilanteesta. Vaatimus on kuitenkin vain helppo heitto. Monissa maissa perustuslainmukaisuutta tulkitsee juristeista koostuva perustuslakituomioistuin tai korkein oikeus, mutta niiden toiminta ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuomareiden valinta on pitkälti politisoitunut. Siviilioikeuden professori Heikki Halila kuvaa (Lakimiesuutiset 13.12.), että olemme vaarallisella tiellä kohti amerikkalaista tuomarivaltiota, jos poliittinen valta on sidottu juristieliitin perustuslakitulkintoihin. Vielä suurempi ongelma tulisi siitä, että perustuslakituomioistuin toimii jälkikäteen. Se antaisi mahdollisuuden säätää ihmisoikeuksia rikkovia lakeja, joihin päästäisiin puuttumaan vasta vuosien päästä. Perustuslakivaliokunnan logiikka on päinvastainen: se toimii etukäteen. Kansanedustajista koostuva valiokunta antaa lausuntoja lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Toiminta on vakiintunut osaksi suomalaista järjestelmää: valiokunnasta tuli pysyvä ja lakimääräinen vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) kirjoittivat Helsingin Sanomissa (9.1.), että perustuslakivaliokunnan toiminta on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. ??Tulkinnat eivät ole olleet sidoksissa hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka avautui Helsingin Sanomissa (18.12.), kuinka perustuslain vaatimuksia ei ole lakiesityksiä tehdessä selvitetty riittävästi. Mutta auttaisiko Soinin lääke vaivaan? Takaisiko perustuslakituomioistuin paremman lainsäädännön? Vastaava keskustelu pulpahtaa pintaan aika ajoin . Se voisi johtaa kaaokseen. Suomi tarvitsee perustuslakituomioistuimen, joka ei ole riippuvainen eduskunnan kokoonpanosta ja jolla on kunnolla aikaa perehtyä käsiteltäviin asioihin. Näin linjasi ulkoministeri Timo Soini (ps.) sen jälkeen, kun mediassa nousi myrsky puutteellisista lakiesityksistä. Tällä vaalikaudella muutama hallituksen esitys on kaatunut perustuslakivaliokuntaan. Valiokunta on käynyt tutustumassa muiden maiden perustuslakituomioistuinten toimintaan, viimeksi Itävallassa. 2016 15. mutta ei päästä myöskään kaikkea lävitse. Vaatimus poistettiin vuonna 2000 uusitusta perustuslaista. Sipilän hallituksessa alan koulutusta ei ole edes oikeusministerillä. Lohi pohtii, että sote-uudistuksen kaatu- minen valiokuntaan viime vaalikaudella osoitti suomalaisen järjestelmän toimivuuden. ??Kuvitelkaa tilanne, että uudistus olisi astunut voimaan ja vasta myöhemmin todettu perustuslainvastaiseksi perustuslakituomioistuimessa. kuin pukit kaalimaan vartijoina. Juristikansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi (kesk.) muistuttaa, että perustuslain tulkitsijat eivät pääse koskaan irti arvopohjastaan ? olipa sitten perustuslakivaliokunnan jäsen tai korkeimman oikeuden tuomari. Suomessa ei kuitenkaan ole minkäänlaista näyttöä siitä, että valiokuntaan olisi yritetty vaikuttaa. ??Kun joku esittää tuomioistuinta, hänen pitäisi kyetä osoittamaan tapauksia, joissa perustuslakivaliokunta ei olisi toiminut, Lohi sanoo. Toimivuutta voi mitata sillä, että valiokunta ei torppaa esityksiä solkenaan
Nyt se tuli vastaan täytenä yllätyksenä. Codex Sinaiticuksen vaiheet tunnetaan tarkemmin vasta viimeiseltä 250 vuodelta. Tästä ajasta voisi kirjoittaa poliittisen jännityskertomuksen. Pergamenttien uudempi historia alkaa Pyhän Katariinan luostarista Siinain niemimaalla, kuten kokoelman 16 23.12.2016 nimestäkin voi päätellä. Ei ole tiedossa, kuinka kauan niitä oli tässä luostarissa säilytetty. Ensimmäinen kirjallinen maininta pergamenteista on vuodelta 1761 eräässä lehtiartikkelissa, jonka kirjoitti luostarissa vieraillut italialainen luonnontutkija ja lääkäri Vitalio Donati. Tutkimuskohteeksi nämä pergamentit pääsivät vasta 1840-luvulla, jolloin luostarin munkit esittelivät niitä saksalaiselle raamatuntutkijalle Konstantin von Tischendorfille. Ortodoksikirkolle koittivat synkät ajat, mutta myös uudet vallanpitäjät ymmärsivät Codex Sinaiticuksen arvon. Stalinin Neuvostoliitto tarvitsi 1930-luvun alussa ulkomaanvaluuttaa toisen viisivuotissuunnitelman toteuttamiseen. Timo Laanisen joulusaarna Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano Vietin perheeni kanssa joulukuun alussa pidennetyn viikonlopun Lontoossa. Matkan viimeisen päivän ohjelmassa oli British Library. Satunnainen kävijä ohjautuu kuin luonnostaan portaita ylös toisen kerroksen näyttelyyn, jossa esitellään kirjaston aarteita. Aarteiksi lasketaan muun muassa kirjailija Jane Austenin kirjoitusalusta, Beatlesien hittien käsikirjoitukset ja maan ensimmäinen perustuslaki Magna Charta vuodelta 1215. Kiertelin aikani, kunnes tulin pyhiä tekstejä esittelevien pöytien ääreen. Ja siinä se oli, Codex Sinaiticus! Pitää varmaan vähän selittää niille, jotka eivät ole opiskelleet teologiaa. Codex Sinaiticus on vanhin tunnettu Raamatun versio yhdessä Vatikaanissa säilytettävän Codex Vaticanuksen rinnalla. Se sisältää suuren osan Vanhasta Testamentista ja Uuden Testamentin kokonaisuudessaan. Tutkimus on ajoittanut nämä käsinkirjoitetut pergamentit neljännen vuosisadan puoliväliin. Venäjän tsaarin ulkoasiainhallinnon taitavalla diplomatialla oli siirrossa merkittävä rooli. Bolshevikit ottivat vallan Venäjällä lokakuun vallankumouksessa 1917. Codex Sinaiticus sisältää myös Luuk- kaan evankeliumin, jonka toisen luvun jakeet 1?20 muodostavat meille tutun joulukertomuksen.. Teksti on koineen kreikkaa eli muinaiskreikkaa. Teologisessa tiedekunnassa opiskellaan Uutta Testamenttia alkukielellä Novum testamentum Graece -kirjasta, jonka tekstiä päivitetään säännöllisesti uusimman tutkimustiedon perusteella. Tämän päivän opiskelijat käyttävät painosta, jonka järjestysluku on 28. Diili syntyi 100 000 punnalla vuonna 1933. Ja niin kirja päätyi British Libraryn vitriiniin varttuneen suomalaisen teologian opiskelijan ihasteltavaksi 2016 vuotta Kristuksen syntymän jälkeen. Värikkäiden vaiheiden jälkeen perga- mentit päätyivät Pietarin keisarilliseen kirjastoon. Kirjaa ryhdyttiin siinä tarkoituksessa kaupittelemaan lontoolaisen kirjakaupan kautta. Tekstin yhtenä pohjana on Codex Sinaiticus. Olisihan minun pitänyt toki opintojen perusteella muistaa, missä tätä aarretta säilytetään
Joosef, Maria, seimi, Jeesus-lapsi, enkelit, paimenet ja lampaat on ikuistettu miljooniin maalauksiin, veistoksiin, rakennuksiin, lauluihin ja näytelmiin, kaikissa kulttuurin muodoissa. Luukkaan kertomus inspiroi jatkuvasti uusia kuvauksia inhimillisen ja jumalallisen kohtaamisesta ajassa ja paikassa. Mitä se kertoo tämän vuosituhannen ihmiselle? Tekstin alku sitoo tapahtumat histori- aan, aikaan ja paikkaan. Jouluevankeliumin kuvasto on syöpynyt vuosisatojen varrella syvälle kristikunnan yhteiseen tajuntaan. Jouluevankeliumi avautuu eräänlaisessa kaksoisvalaistuksessa. ?Konservatiiviset. Vexi Salmen kaunis kertosäe on tästä hyvä esimerkki: ?Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen.? Timo Laaninen 23.12. Keisarin käsky pakottaa yhden perheen tekemään vaivalloisen 130 kilometrin matkan Nasaretista Betlehemiin. Tiedot voidaan todentaa muista lähteistä. Augustus päätti evankeliumin mukaan verollepanosta. Esimerkkinä on päätöksen vaikutus yhden nuoren pariskunnan, Joosefin ja hänen kihlattunsa Marian elämään. Sitten tullaankin evankeliumin uskonnolliseen ytimeen. Hän on Kristus, Herra.? hes 1?500 vuotta ennen kirjapainon keksimistä. Maria synnyttää lapsen, jota paimenet tulevat katsomaan enkelien kehotuksesta: ?Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Tutkijoiden mukaan kyse saattoi olla pikemminkin väestönlaskennasta. Seuraavaksi selostetaan hallinnon toimia keisarin käskyn toteuttamiseksi. Sen voi lukea ensinnäkin kuvauksena yleisen ja yksityisen kohtaamisesta. tutkijat pitävät kirjoittajana apostoli Paavalin työtoveria, lääkäri Luukasta. Tekstin synty on ajoitettu noin vuoteen 60 jälkeen Kristuksen syntymän. Merkittävä osa tutkijoista ajoittaa tekstin selvästi myöhemmäksi, vuosien 80 ja 150 välille. Codex Sinaiticuksen pergamentit kirjoitettiin siis 200?300 vuotta myöhemmin. 2016 17. Kertomus on sidottu tiukasti aikaan ja paikkaan. Toisaalta joulukertomuksen voi lukea kuvauksena inhimillisen ja jumalallisen todellisuuden leikkauspisteenä. Tietyllä historian hetkellä Jumala syntyy ihmiseksi. Kaksoisvalaistus paljastaa kummastakin näkökulmasta Luukkaan kertomuksen voimakkaan sosiaalisen painotuksen. Jeesus-lapsi syntyy tallin seimeen aivan tavallisille ihmisille, ei kenenkään mahtimiehen linnaan. Syntymän ihmettä todistamaan kutsutaan ensimmäisenä lampaita vartioivat paimenet, kovan ruumiillisen työn tekijät. Tätäkin kertomusta kopioitiin käsin lä- Luukkaan evankeliumin kirjoittajasta ja kirjoitusajankohdasta on esitetty erilaisia käsityksiä. Codex Sinaiticuksesta on tunnistettu ainakin kolmen, mahdollisesti neljän ihmisen kirjallinen tyyli. Jouluevankeliumin kuvasto on syöpynyt vuosisatojen varrella syvälle kristikunnan yhteiseen tajuntaan. Voidaan vain arvuutella, kuinka moneen kertaan teksti oli kopioitu siihen mennessä. Lähes 2?000 vuotta vanha teksti luetaan tänäkin jouluna miljoonissa kirkoissa ja kodeissa ympäri maailmaa. Rooman valtakuntaa hallitsi keisari Augustus, ja Syyrian käskynhaltijana oli Quirinius
Kuvat: Jari Laukkanen ?Leipominen tuo joulun. Jouluisin hän löy- lytteli erityisen hartaasti. Eräänä aattona ukki jälleen saunoi sinnikkäästi. Kaksoistyttömme, Essi ja Mari, olivat pieniä. Jouluun liittyy pitkiä perinteitä. Hautausmalla on erityinen tunnelma. Siellä herää kiitollisuus heistä, jotka ovat vielä läsnä. Pidän siitä, että jouluna koti on fyysisestikin erilainen kuin arkena. Tälläkin kerralla vilvoittelu onneksi auttoi. Jostain syystä joulusaunat olivat ukille erityisen rakkaita. Koskaan muulloin ukki ei pyörtynyt saunassa.? Hanna Kosonen, Savonlinna Se joulu jäi mieleen Suomenmaa kysyi keskustan kansanedustajilta unohtumattomia joulumuistoja. Tekstit: Henna Lammi . Ukki pyörtyi saunaan. Ambulanssi saapui hakemaan ukkia 37 kilometrin päähän kaupungista, ja hän vietti jouluyön sairaalassa. Onneksi ei käynyt pahasti. Liiallisesta saunomisesta toipuu huilaamalla, juomalla ja vilvoittelemalla. Seuraavana aattona ukki heitteli jälleen anteliaasti vettä kiukaalle. Hän hermostui ja viskoi kaulitun luomuksen ikkunaan. Kannustin hänet uuteen koitokseen. Loppujen lopuksi hän innostui niin, että teimme toisenkin taikinan. Epäonnistunut taikina oli päiviä ikkunalaudalla, sillä olimme sopineet jokaisen siivoavan jälkensä. Sitä on ollut joulupöydässämme monta vuotta, mutta itse en ole sitä koskaan tehnyt.? Marisanna Jarva, Paltamo. Perheenjäsenet napsivat taikinaa pikkuhiljaa suuhunsa, ja lopulta tapauksesta jäi muistuttamaan vain rasvatahra. Myöhemmin kysyin erityisopettajalta, mitähän poika hyötyy meillä asumisesta. Hän vastasi koskettavasti: ?Lapselle on jo paljon, jos saa tavallisen elämän mallin.? 18 23.12.2016 2001, jolloin vietimme perheemme ensimmäistä yhteistä joulua. Yrittäjävanhempamme tekivät paljon töitä, mutta joulu rauhoitettiin. Kerran äitini löysi saksalaisen reseptin kirsikkamakaronilaatikosta. Laatikkoon tulee jauhelihan sijasta kirsikkahilloa. Yhtäkkiä kuului rumaus. Joulu ?Ukkini Vilho oli kova saunomaan. Aattona viemme kynttilät läheisten haudoille ja lahjat kummilapselle. Kuusenhakureissuun liittyy yleensä jotain kommelluksia. Perinteisiin kuuluvat myös pihasaunan lämmittäminen, vastoilla kylpeminen, yhteiset hiihtolenkit ja musiikkia harrastavien tyttäriemme konsertti. Vaimoni Minnan tekemät laatikot ovat parhaita herkkuja, mutta myös kotimainen kinkku kuuluu juhlaan.? ?Jouluisin käymme hautausmaalla muistelemassa läheisiä. Eräänä jou- ?Ikimuistoisin jouluni oli vuonna Anne Kalmari, Kivijärvi Antti Rantakangas, Haapavesi luna teinipoika, jolle olimme tukiperheenä, leipoi piparkakkutaikinan pöytään kiinni. Se irrottaa mielen kiireestä. Lapsuuden jouluista on jäänyt mieleen, että silloin kaikki olivat sataprosenttisesti läsnä. Pihaamme kaartoi taas ambulanssi. Tyttöjen kanssa haemme kuusen. Jälleen kuului kumaus. Ukki pyörtyi joulusaunassa kahtena vuonna peräkkäin
Joulupäivänä päätin kiivetä talomme katolle kiikaroimaan naapurin poikien touhuja. Kiipeily katolle onnistui paloluukun kautta, ainakin melkein. Marinoidun hirvenpaistin, graavatun villilohen ja laatikoiden lisäksi minulle on tärkeää valmistaa jouluisin itse metsästetty metsopaisti. Se kruunaa joulupöydän. Yleensä syömme myös kotijärveltä talviverkoilla haettua tuoretta siikaa. Ylä-Lapissa ei juuri kuusia kasva, joten joulupuunamme on omasta metsästä haettu joulumänty.? vuoden 1966 jouluaattoon. Olimme Riston kanssa kihloissa ja kävimme ensin kotonani Marttilassa, josta tulimme iltayhdeksän aikoihin Riston kotiin. ?Ikimuistoisimman jouluni olen viet- ?Mieleenpainuvin muistoni liittyy ?Ollessani 7-vuotias sain lahjaksi tänyt juuri valmistuneessa talossamme Inarin Koppelossa vuonna 2009. Tunne siitä, että sai rauhoittua joulun viettoon yhdessä perheen kanssa oli sanoinkuvaamaton. Omat jouluni kuluvat pitkälle keittiössä, ja niin silloinkin. Muistan, että joulukinkku oli siellä melkein yhtä hyvää kuin äidin kinkku kotona. Tapauksen jälkeen olen jättänyt kiikaroinnit jouluna vähemmälle.? Mikko Kärnä, Inari Sirkka-Liisa Anttila, Forssa Olavi Ala-Nissilä, Loimaa ?Mielessäni pyörii unenomainen muisto rekiajelusta. Minun on täytynyt olla hädin tuskin kouluikäinen, kun pääsin sisarusteni kanssa hevosajelulla kansakoulun joulujuhlaan. Talon pihapiiriin kuuluu puita, tonttuja, possuja, ukkoja, akkoja tai vaikka pingviinejä. Pakkanen paukkui, tähdet tuikkivat, kirkkoreen jalakset narskahtelivat. Paksujen vällyjen alla oli lämmin. Ihanimmat joulumuistoni liittyvät juuri lapsuuteen. Viimeisimmän reseptin sain vielä vuotta myöhemmin. Yksi lauta petti ja putosin alas vintin lattialle ja löin pääni. Joulupukki oli lentänyt poroineen meidän talomme yli ja pudottanut lahjat pitkin peltoja. Taidan olla velvoitettu yrittämään laatikkoa tänä jouluna uudelleen.? Annika Saarikko, Turku kakkutalon ilman muotteja. Piparkakkutalo on syöty ennen loppiaista, jolloin odotuksissa on jo seuraava rakennuskerta.? ?Lapsuudessani äiti valmisti kaikki joulupöydän herkut. Myös nykyisin teemme yhdessä Sarin kanssa joulupöydän antimet pääsääntöisesti itse. Meitä on yhdeksän lapsen katras, ja jouluvalmisteluihin osallistuivat taitojensa mukaan kaikki. Sain usein lukea jouluna evankeliumin, mikä olikin mieluinen tehtävä. Lahjat olivat usein itse tehtyjä ja pehmeitä.? ?Yksi lapsuuden jouluista on jäänyt mieleeni. Oli satanut niin paljon lunta, että jouduimme jättämään auton kyläkaupan pihaan kilometrin päähän. Ajattelimme taittaa loppumatkan jalan. Lunta oli niin paljon, etteivät jalkammekaan riittäneet, vaan jouduimme konttamaan. Pihaan päästyämme olimme kuin lumiukkoja, yltä päältä lumessa ja märkiä. Helsingin Sanomat toivoi haastattelua perheemme ensimmäisestä joulusta. Olin äitiyslomalla ja päätin testata ensimmäistä kertaa imelletyn perunalaatikon tekemistä. Tuntikausien odottelusta ja kaikesta säätämisestä huolimatta laatikko ei imeltynyt. Onneksi anopilla oli vielä sauna lämpimänä. Yksi paketeista oli osunut melkein laskuojaan. Olin alakoululainen, ehkä 7-vuotias. En tosin muista, että mitä sain tuona jouluna lahjaksi. Nykyisin joulu on sekoitus minun ja vaimoni Kaisan lapsuudenkotien traditioita. Kaisan puolelta on tullut tapa kerääntyä aatonaattona, kun kinkku on uunissa ja siivoukset tehtynä, tonttuvalkeiden äärelle. Jouluna sai syödä yölläkin, ja kinkkuvoileipä, sinappi ja kotikalja maistuvat myös tänä vuonna jouluyönä. Muutama vuosi sitten äidin asuessa jo palvelutalossa hain hänet luoksemme aatoksi. Tilanne huvitti. Tarjosimme hänelle aterian. Oli koskettavaa muistella, miten rosollia aikoinaan tehtiin, kuuluiko siihen silliä, ja miten kastike värjättiin kauniin punaiseksi.? Markku Pakkanen, Kouvola 23.12. Harmitteluni ja laatikon koemaistoni päätyivät juttuun. 2016 19. Meidän molempien kotona on arvostettu ja opetettu valmistamaan ruokaa. Lapsuudessa herkut saivat pienen miehen syömään itsensä liiankin kylläiseksi. Kyhäelmä on aina erilainen. Parhaimpina jouluina olemme saaneet piparkakkutaikinan äidiltäni, mutta toisinaan on turvauduttu kaupan tuotteisiin. Piparkakkutalon kruunaa runsas, värikäs karkkikoristelu. Pitkin joulun pyhiä sain kymmeniä viestejä, jossa tutut ja tuntemattomat lähettivät reseptejään imelletyn perunalaatikon onnistumiseksi. Että ihan kontaten kotiin!? pienet kiikarit. Lahja oli mielestäni hieno. Vihreät ledvalot olivat viimeisin villitys. Talo ei pääse pölyttymään. Nuotiolle kokoontuminen on jännittävää etenkin lapsille.? ?Rakennamme poikien kanssa pipar- Aila Paloniemi, Kyyjärvi Mikko Savola, Ähtäri Mirja Vehkaperä, Oulu ?Aarnin syntymän jälkeinen joulu vuonna 2014 painui mieleeni. Sain aivotärähdyksen. Loput joulunpyhät vietin Loimaan aluesairaalassa
Se on jokaisen haave, Oji Tsang myhäilee niin kuin ainakin mies, joka on toteuttanut unelmansa. 20 23.12.2016 Edellisen yön Tsang ja tämän seuralainen Fay Chang ovat viettäneet Levillä iglussa. Lappi on tehnyt syvän vaikutuksen. ??Täällä on kaunista ja mukavaa, mutta hyvin kylmää, pariskunta hytisee. Hetkeä aikaisemmin tavattu joulupukki saa Tsangin puhkeamaan suoranaiseen hehkutukseen. ??Hän on niin miellyttävä ja lämmin. Toivon, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus tavata hänet. Nuoripari aikoo seikkailla Euroopassa yhteensä yhdeksän päivää. Hiihtäminen ja luistelu, poro- ja koiravaljakkoajelut tai huristelu moottorikelkalla halki lumisten metsien ovat eksoottisia elämyksiä monelle matkailijalle. ??Lapissa kaikkialle pääsee ketterästi. Laaja erämaa on lähellä, mutta niin ovat hyvät palvelutkin, VisitRovaniemen johtaja Sari Kärkkäinen mainostaa.. Puhdas luonto, erämaiden hiljaisuus ja revontulet houkuttelevat yhä enemmän väkeä pohjoiselle pallonpuoliskolle ja Suomeen. Tärkeitä ovat myös talviset herkut ja aktiviteetit. Jouluvalot tuikkivat kaikkialla ja laulut soivat. Turisteja on liikkeellä paljon, kielten sorina on kuin Baabelin tornilla. Juuri joulupukin pajasta hieman pöllämystyneen oloisena ulos pujahtanut taiwanilainen pariskunta huokailee ihastuneena, räpsii selfieitä. ??Kotimaassani kaikki sanovat, että vähintään kerran elämässä ihmisen on matkustettava Lappiin. Suomessa vierähtää kolme vuorokautta. Rovaniemen ja koko Lapin matkailulla menee hyvin. Näkymä on kuin joulukortista. Ilmiöt Aasialaisille matka joulupukin maahan voi olla elämänmittainen haave Teksti: Meri Alaranta-Saukko Lumihiutaleet putoilevat Napapiirillä joulupukin kylän yllä
Tsang ja Chang ovat yhtä hymyä. ??Rakastan joulua. Se on täällä joka puolella. viesti koko Suomesta. Lapista aukeavat ovet muualle maahan. Hyvin usein matkapakettiin kuuluvat Rovaniemi ja Helsinki. Taantumat ovat runnonneet alaa välillä kovakouraisestikin. ??Vaikeina aikoina on kuitenkin rakennettu matkailun kivijalkaa. Silloin tehtyjen investointien vuoksi menestys on nyt mahdollista, Kärkkäinen sanoo. Kaupunki omistaa puolet vastikään presidentti Niinistön vientipalkinnolla huomioimasta VisitRovaniemestä. Sitä varten kehitellään parhaillaan uusia tuotepaketteja. Matkailun kasvu näkyy siinäkin, että lennot ovat jatkuvasti täyteen buukattuja. Joulun alla on onneksi avattu suoria reittilentoja Euroopan eri kohteisiin. ??Maailma on meille avoimempi kuin ennen, Kärkkäinen iloitsee. Tyytyväinen hän on myös siitä, että pehmeänä pidetty matkailuala nähdään nykyään vakavasti otettavana bisneksenä. ??Matkailu on maailman nopeimmin kasvava toimiala. Presidentin palkinto on mittaamattoman arvokas tunnustus koko alalle. Viime vuonna matkailu toi Suomeen rahaa yli neljä miljardia. Se on meilläkin viennin veturi, joka maksaa arvonlisäverot Suomeen. Aasian markkinoilta virta on tasaisempi, Kärkkäinen toteaa. Joulupukki on valtion päämieheen verrattava hyvän tahdon lähettiläs. Lapissa on tehty matkailun kehitystyötä vuosikymmenien ajan. Taiwanista tulleet Oji Tsang ja Fay Chang kertovat rakastavansa joulua. Kunpa kaikki saisivat kokea tämän, Tsang huokaa taas. Joulun henki on tehnyt tehtävänsä. 23.12. - Jokaisen pitäisi päästä tänne edes kerran elämässään. VisitRovaniemi Rovaniemen suurin vetonaula on kuitenkin joulupukki. Pelkästään joulukuun aikana pukin kammarissa vierailee peräti 90?000 asiakasta 130 eri maasta. ??Kansainvälisen asiakkaan näkökulmasta joulupukki on universaali, valtion päämieheen verrattava hyvän tahdon lähettiläs. 2016 21. Tulijat haluavat kokea myös Suomen pääkaupungin. Toisen puolen jakavat 170 yritystä. ??Kaupunki on eräänlainen selkäranka. Aasialaiset haluavat, että mukana on julkinen toimijataho. Se on enemmän kuin elintarviketeollisuuden tuottama arvonlisä. ??Matkailu merkitys nousee koko ajan, Kärkkäinen lisää. Joulupukin pajakylän pihamaalla hämärtää, vaikka on vasta iltapäivä. VisitFinlandin Katarina Wakosen mukaan myös Itä- ja Järvi-Suomi ovat hyötyneet Lapin matkailubuumista. ??Kun ihmiset innostuvat Suomen talvesta, he haluavat ehkä palata tänne kesällä. Lappi ei ole kärsinyt venäläiskadosta samalla tavalla kuin Itä-Suomi. ??Venäläisten matkustuskausi oli ilahduttavan voimakas mutta lyhyt. Rooli on aivan jotain muuta kuin meidän suomalaisten mielessä, Kärkkäinen huomauttaa. Jotain kertoo sekin, että useat maailman vaikutusvaltaisimmista johtajista ovat käyneet tapaamassa joulupukkia. Joulu- ja talviaikaa kansoittavat erityi- sesti britit, mutta Pohjolaan suuntaavat myös italialaiset, ranskalaiset ja saksalaiset sekä koko ajan enemmän aasialaiset. ??He haluavat päästä sinne, missä joulu asuu, Kärkkäinen kertoo. Japanilaiset ovat pitkään lentäneet Lappiin revontulten leimunta mielessään, mutta kiinalaisten osuus on kasvanut viime vuosina harppauksin. Se on tullut enemmän kuin sopivasti paikkamaan hiipunutta Venäjän matkailua. Tämä on hyvä kombo, Kärkkäinen sanoo. Hän korostaa, että Lappi on ?hirvittävän tärkeä. Maria Seppälä Aasialaisten matkailijoiden virta Lappiin on vuolas. Eikä vain sitä
Opposition kansanedustajat protestoivat istumalakolla parlamenttitalossa. Epävarmuus jatkuu. YK:n turvallisuusneuvosto antoi yksimielisen siunauksensa tarkkailijoiden lähettämiselle kaupunkiin. 22 23.12.2016. Poliisi löysi miehen kuolleena moskeijan läheltä pian veriteon jälkeen. Protesti päällä. Pitkään kestäneet mielenosoitukset jatkuivat Puolan eri kaupungeissa. Mielenosoituksissa on kyse hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen aikeista rajoittaa toimittajien pääsyä parlamenttiin. Ampuja, turkkilainen poliisi, huusi ampuessaan ?Allahu Akbar?ja kehotti olemaan unohtamatta Syyriaa ja Aleppoa. Hyökkäys moskeijaan. Poliisit eristivät moskeijan lähialueen Zürichissa Sveitsissä ampumavälikohtauksen jälkeen. Ghanalaista alkuperää oleva 24-vuotias sveitsiläismies avasi tulen kaupungin keskustassa sijaitsevassa islamilaisessa keskuksessa maanantaina iltapäivällä. Kaupungissa eletään hyvin epävakaissa oloissa. Siviilien evakuoinnit Alepposta etenivät tällä viikolla. Karlov ammuttiin maanantai-iltana valokuvanäyttelyn avajaisissa Ankarassa. Poika kannatteli revennyttä lelukassia kotinsa raunioilla Aleppossa Syyriassa. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Brutaali isku. Nainen toi kukkia Venäjän suurlähetystön eteen maan pääkaupungissa Moskovassa surmatun Venäjän Turkin suurlähettilään Andrei Karlovin muistolle. Kolme haavoittui, joista kaksi vakavasti. Arvostelijat pelkäävät aikeiden rajoittavan lehdistönvapautta
Libanonissa joulua viettävät kaikki Joulu on Libanonissa iso juhla. Tuttu muslimiperhe antaa lahjoja, joulukuusi on laitettuna ja lapset tuntevat joulupukin. Kun viime vuonna joulun alla ajelimme shiiakylien läpi eteläisessä Libanonissa, osui kauppojen valikoimista silmiimme huomattava määrä joulupukkikoristeita. Beirutista on Betlehemiin matkaa vain reilut 240 km. Joulutähti on täällä erityisesti ulkokasvi. Joulukuuset ovat parhaimmillaan mäntyjä, mutta yleensä puu on muovinen. Aiemmin olemme viettäneet jouluja muun muassa Arabiemiraateissa ja Tunisiassa. Joulutähdet koristavat muun muassa liikenneympyröitä, kadunvarsia ja talojen pihoja. Joulukuusen koristelussa ei odoteta jouluaattoa. Olemme saaneet ihailla hienosti koristeltuja kuusia jo useamman viikon ajan niin kodeissa kuin julkisilla paikoillakin. 2016 23. Miksipä ei . Ministerit kiertävät sytyttämässä valoja näihin rakennelmiin, ja kaupunkien välillä on kisoja, missä on suurin ja näyttävin joulupuu. Perunalaatikko imeltyy libanonilaisillakin perunoilla. Valkoisesta joulusta saamme pienen osamme, kun vilkaisemme parvekkeeltamme lumihuippuisille Libanonin vuorille. Suomalaisen joulun yksi kauneimpia traditioita on kynttilämeri hautausmaalla. Suomalainen sen sijaan viettää joulun mieluiten aivan lähimpiensä kera myös ulkomailla. Glögimaustetta olemme tuoneet Suomesta, samoin kotoisia piparkakkumuotteja. Kuusenjalan sijaan joulupuumme seisoo isossa kukkaruukussa mullan ja kivien keskellä. Ei se kuusi ole, mutta ei sentään muovia. Julkisilla paikoilla olevat joulupuut ovat valtavia kartioita. Ylimääräisiä poliisivoimia on komennettu kaduille niin liikenteen- ohjaukseen kuin takaamaan joulukansan turvallisuuttakin. Sisäministerin johdolla on pidetty hätäkokouksia . Ulkomailla asuessa meille hyvä joulu syntyy suomalaisten jouluperinteiden sopivasta mukauttamisesta paikallisiin olosuhteisiin. Kinkun virkaa saa toimittaa tavallinen sianliha, bataatti korvaa lantun. Beirutin suurin joulupuu sijaitsee perinteisesti Marttyyrien aukiolla, kivenheiton päässä kaupungin suurimmasta moskeijasta. Joulupuiden lisäksi Libanon on täyttynyt suurista seimirakennelmista. Beirutin joulusta ei voi kertoa mainitsematta liikennettä. Tätä perinnettä tuntui olevan mahdoton toteuttaa, kunnes buddhalaistuttavamme kertoi vievänsä kynttilöitä katolisen kirkon pihamaalla olevalle ?alttarille?. ajatushan on tärkein ja häivähdys kynttilämertakin on mahdollinen. Hyvää ruokaa, hyvää lukemista, levollista joulumieltä ja lämpöiset sukat . rankkasateet ja jouluruuhkat ovat luoneet kaupunkiin välillä melkoisen liikennekaaoksen. Libanonilaiset ovat sosiaalista ja vieraanvaraista kansaa, eikä joulu tee tästä poikkeusta. Joulunalusaikana yksi kiusallisimmista tehtävistämme onkin ollut väistellä kutsuja joulunpyhille. Olemme viettämässä nyt ensimmäistä jouluamme Libanonissa. Punajuurta täältä saa aina, joten rosolli syntyy helposti, samoin piparit ja taatelikakut. Mikä tuoksussa näissä vaihtoehdoissa menetetään, se neulasten varisemattomuudessa voitetaan. Mekin koristelimme joulupuumme jo reilua viikkoa ennen jouluaattoa. niillä pääsee suomalainen pitkälle Libanoninkin joulussa. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 23.12. Ehkä siksikin on luontevaa, että juuri näillä joulun tapahtuminen syntysijoilla joulua viettävät kaikki. Jo viikkojen ajan Beirut on ollut täynnä vilkkuvia jouluvaloja. Tukkoinen liikenne vaikeutuu entisestään joulun alla, kun väki autoilee jouluostoksille, markkinoille ja konsertteihin. Joulun vietossa mukana ovat myös muslimit, tai ainakin osa heistä
Kaikki suomalaiset ovat sen asiakkaita vauvasta vaariin. 24 23.12.2016 Kelassa on kuutisen tuhatta työntekijää. Hän lisää, että myös ihmisen omaa osallisuutta ja vastuuta tulee vahvistaa eri keinoin. Aaltonen rohkenee kysyä, meneekö Kelan kautta kulkeva 15 ja ensi vuonna jo 16 miljardia siten, että se oikeasti lisää kansalaisten hyvinvointia. ??Äkkiseltään voi sanoa, että raha lisää aina kansalaisten hyvinvointia. Onhan se hyvinvointia, kun ihmisten ei tarvitse nähdä suoranaisesti nälkää tai saa säällisen asunnon. ??Mutta onko rahalla riittävä yhteiskunnallinen vaikutus ihmisten ja Suomen hyvinvointiin? Etuutena saatu raha ei aina tuokaan hyvinvoin-. Henkilö Uuden kynnyksellä Arvalla pääjohtajaksi valittu Elli Aaltonen esittää poliittisesti herkkiä kysymyksiä Teksti: Pentti Manninen Kuvat: Jari Laukkanen Uuden vuoden alussa virkaansa astuva Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen haluaisi olla Suomen hyvinvoinnin unilukkari. Hän sanoo, että olisi uskallettava arvioida hyvinvointiamme uudelleen. Hän on istunut Kelan hallituksessa vuodesta 2008. ??Ajattelin, että kokemuksellani ja tiedoillani minulla olisi mahdollisuus uudistaa Kelaa, vaikka se on jo nytkin monin osin hyvässä kunnossa, hän vastaa kysymykseen, miksi haki pääjohtajan paikkaa. Uuden pääjohtajan mielestä hyvinvointilaitos Kelalle ei riitä pelkkä lainsäädännön täytäntöönpano. Sen läpi virtaa vuosittain rahaa yli 15 miljardia euroa. Summa on valtava, Suomen koko valtion budjetti on runsaat 55 miljardia euroa. Aaltonen tuntee Kelan joltisestikin jo nyt. Olisiko julkisen talouden kestävyyden nimissä esimerkiksi etuuksien tasa-arvosta siirryttävä kohdennettuun tasa-arvoon; ne, jotka eniten tarvitsevat, saisivat enemmän. Aaltonen kysyy, tarvitsevatko ihan kaikki perheet lapsilisää. Kun rahat ovat vähissä, tulisiko sitä suunnata määräaikaisesti enemmän niille, joiden lapsuus on nyt rahanpuutteessa ?kiikun kaakun?? Tai tulisiko eläkeläisköyhyyttä hoitaa niin, että liikkumavaraa haettaisiin pienimpien eläkkeiden, takuueläkkeen (766 e/kk), korottamiseen suurimpien eläkkeiden kustannuksella? Etuuksien saantiin liittyvän pakon ja velvoitteen tilalle pitäisi Aaltosen mielestä saada osallisuus ja mahdollisuus. ??Nämä kaikki ovat herkkiä kysymyksiä, hän myöntää ja sanoo, ettei hänellä vielä ole vastauksia. Elli Aaltonen saa tammikuun alussa johdetta- vakseen Suomen hyvinvoinnin yhden valtakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen. Sen on uskallettava puhua myös oikeudenmukaisuudesta, koko yhteiskunnan vastuusta ja Kelan vaikuttavuudesta hyvinvoinnin järjestämisessä
2016 25. Onko rahalla riittävä yhteiskunnallinen vaikutus ihmisten ja Suomen hyvinvointiin? 23.12
Mielenterveysasiakkaina on myös nuoria. Armeijan keskeyttäneiden määrä on korkea, kun ryhmäytyminen ei onnistu ja sääntöjä on vaikea kestää. ??Voi hyvänen aika, mitä me teemme? Onko Suomi luonut hyvinvointijärjes- telmän, jossa voi olla kehittämättä it- seään tai elää syrjäytyneenä? ??Tuo on vähän terävästi sanottu. Mutta meidän järjestelmämme mahdollistaa ajattelun, että voi elää ilman merkitystä, pääjohtaja aprikoi. Eli hyvinvointijärjestelmämme antaa rahaa, mutta siitä puuttuu tärkeä ulottuvuus, elämän merkityksellisyys?. . On väärä käsitys, että tyttökoulussa kasvatetaan kilttejä kodin hoitajia, heikompia astioita, Elli Aaltonen kertoo nuoruudestaan. nin tunnetta, että olen merkittävä, hän lisää. Suomen tulevaisuus ei Elli Aaltosen mielestä kestä sataatuhatta nuorta, jotka ovat kuka missäkin: Osa on lopettanut opinnot, eikä työtä järjesty. Osa ei pääse työmarkkinoille, kun ei ole jatkokoulutusta tai minkäänlaista 26 23.12.2016 työkokemusta
Siellä hän kokoilee joulun jälkeen kimpsunsa ja kampsunsa muuttoa varten. ??Sitä ehtii elämässä kaikenlaista, Aaltonen luonnehtii uraansa ja nauraa. Kun Kelan pääjohtajahaku oli meneillään, sosiaali- ja terveysalan korkea edustaja sanoi tämän kirjoittajalle, että ?Elli on laaja-alaisuudellaan ylivoimainen hakija?. Valitsijat eivät nähneet ratkaisua yhtä kirkkaasti. Ajattelin, että olin päässyt 20 hakijan listalla kahden viimeisen joukkoon ja että kummallakin on siinä erilaiset preferenssit (edut, avut, kokemus). Arvontaa seurasi erikoinen kiemura. Nimitys jäi peräti viideksi viikoksi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (ps.) pöydälle. ??En minä sitä spekuloinut enkä siihen puuttunut. Sillä on aktivoitava lisää. Aaltonen syntyi Savonlinnaan sittemmin liitetyssä Säämingissä 63 vuotta sitten (28.12.1953). Eikä luettelo ole vielä edes täydellinen. Virka-asuntona on Mikkelissä vanha maaherran muhkea asunto. 2016 27. Aaltosen kilpailija oli sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston päällikkö Outi Antila. Ratkaisu tehtiin kuten antiikin Kreikassa: arpa valitsi. marraskuuta. Elli Aaltonen on 62 vuoteen ensimmäinen Kelan pääjohtaja, jolla ei ole Maalaisliitto/keskustan jäsenkirjaa. Mediassa häntä on luonnehdittu lähellä keskustaa olevaksi. Itse hän sanoo perineensä kotoa alkiolaiset arvot, joita hän kantaa sisartensa tapaan mukanaan. Mitä se tarkoittaa? ??Ahkeruutta ja pyrkimystä vastata itsestään. Asioilla on tapana tapahtua niin kuin ne tapahtuvat. ??On turha tuhlata energiaa siihen, mihin ei voi vaikuttaa. Koti oli maatila, karjaa, peltoa ja metsää. Sitkeyttä nuorimmainenkin sai sokerijuurikaspelloilla. aineita olivat kotitalous, käsityö, kansantalous, liikunta, musiikki ja ranska. ??On väärä käsitys, että tyttökoulussa kasvatetaan kilttejä kodin hoitajia, heikompia astioita. ??Minun ja sisarteni kohdalla se tarkoitti enemmänkin emansipatorisuutta, naisten tasa-arvoon tähtäävää toimintaa. ??En kuitenkaan ole feministi, Aaltonen naurahtaa iloisesti. Tyttölyseosta alkoi urakehitys. Jos tämä olisi siirtynyt Kelaan, perussuomalainen ministeri olisi voinut tuoda osastopäällikön paikalle oman suosikkinsa. Selvittelyssä ministeri huomasi, että hän ei voi poiketa valtuutettujen esityksestä. En ajatellut, että olen jotenkin huonompi, kun presidentille esitetään arvonnan tulos. Tam- pereen sosionomi-tutkinnon jälkeen Aaltosesta tuli 23-vuotiaana Suomen nuorin laitosjohtaja viiden kunnan kuntayhtymän vanhainkotiin, jossa oli myös kehitysvammaisia. Se oli toisten käsissä. Onnetar suosi Aaltosta: ??Ei se tuntunut huonolta, ihan oikeasti. Siellä ?ylimääräisiä. Eduskunnan valitsemat Kelan valtuutetut äänestivät numerot 6?6. Presidentti nimitti Aaltosen pääjohtajaksi 11. Hän on kuusilapsisen perheen kuopus. 25-vuotiaana hän aloitti Savonlinnan sosiaalisihteerinä, johon kuului myös lastensuojelu. Hän suoritti Helsingissä yrittäjyystutkinnon, vaikka ei ole vielä yrittäjäksi ryhtynytkään. ??Olin aina ajatellut, että haluaisin perustaa kahvilan tai kukkakaupan. Sen verran asia on yhä verissä, että syrjäkylien kahviloissa täytyy aina kysyä, miten homma kannattaa. Uraan kuuluvat Nurmeksen sosiaa- lijohtajan toimi, yhteiskuntatieteiden tohtorin väitöskirja, seitsemän eri selvitystehtävää julkishallinnolle, projektitehtäviä EU:lle sekä Ukrainassa että Venäjällä, Pohjois-Karjalan lääninhallituksen sosiaali- ja terveysneuvoksen tehtävät, Sata-komitean jäsenyys, Kelan hallituksen jäsenyys ja vuodesta 2010 Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan pesti. Ei pidä luoda sellaista perustuloa, joka passivoi lisää. ??Niin, tarvittaisiin valtava ajattelutavan muutos. Mutta eikö hankkeilla oleva perustulokin jatka vanhalla linjalla? ??Ei pidä luoda sellaista perustuloa, joka passivoi lisää. Ja se tarkoittaa, että sivistä itseäsi niin kauan kuin voit. ??Ei se tarkoita, että kaikkien pitäisi olla tohtoreita, vaan sitä, että elämän sivistys ja arvot yhdentyvät, tohtori sanoo. Samalla se tarkoittaa yhteisöllistä vastuuta, vastuuta omista sisaristaan, naapureistaan. Keskityin tekemään omia töitäni. Aaltonen sanoo, ettei tiedä, mistä viivästymisessä oli kysymys. Poliittisissa piireissä se tiedetään. Nimityksen esittelevä ministeri pohti, voisiko hän esittää pääjohtajaksi arvonnassa kakkoseksi jäänyttä ministeriön osastopäällikköä. n 23.12. Rannekuokalla harvennusjälkeä syntyi kilometri päivässä, kotipeltojen jälkeen myös naapurien mailla. Isä halusi tyttäret Savonlinnan tyttölyseoon
Reportaasi Kaikki meni Oma tai läheisen riippuvuus vaikuttaa satojen tuhansien suomalaisten elämään. Silti asiasta on vaikea puhua, ja ongelmiin puututaan usein liian myöhään. Näin kävi myös Timo Tapaniselle. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jouni porsanger 28 23.12.2016
2016 29. Häpeä on suurimpia syitä sille, että riippuvuudesta kärsivät ihmiset eivät hae apua. 23.12
Siksi hän haluaa antaa peliriippuvuudelle kasvot. Panokset kasvoivat, ja kiinnostus pelei- hin lisääntyi lukion loppua kohti mentäessä. Abivuoden keväällä Tapaninen voitti täyspotissa 200 markan panoksella 1 400 markkaa. ??Ostin niillä rahoilla kihlat. Työsuhdettani kahden vuoden projektissa ei jatkettu enää vuoden jälkeen. ??Silloin ymmärsin ensimmäistä kertaa pelaavani niin paljon, että se vaikutti jo työntekoon. Pahempaa oli kuitenkin vielä luvassa. Timo Tapaninen haluaa, että peliriippuvuudesta voitaisiin puhua nykyistä avoimemmin. Iso tappio ei kuitenkaan tuntunut miltään. ??Seuraavana päivänä oli tietysti karmea krapula yöstä, mutta elämässä olivat kuitenkin muut asiat kunnossa. Ensimmäistä kertaa Tapaninen huoles- tui pelaamisestaan vasta armeijan jälkeen. Hän oli saanut töitä RAY:n rahoittamasta projektista, mutta työpaikan lä- 30 23.12.2016 hellä sijainnut Täyspotti alkoi kutsua nuorukaista yhä useammin. ??En hoitanut työtä kunnolla osittain siksi, että pelaamiseen kului niin paljon aikaa. Hänen mukaansa addiktio syntyy salakavalasti. ??Riippuvuus ottaa hitaasti komennon, eikä ihminen välttämättä itse huomaa sitä, Simojoki kertoo. Riippuvuutta ei mitata pelipanoksien koolla tai alkoholiannosten määrällä. Keskeisiä addiktion tunnusmerkkejä on, että ihminen pyrkii pakonomaisesti saamaan itselleen helpotusta tai mielihyvää tietyn toiminnan kautta. ??Voi olla riippuvainen alkoholista, vaikka joisi vain yhden oluen päivässä, Simojoki sanoo. Emeritusprofessori Anja Koski-Jännes Tampereen yliopistosta kertoo, että ad- A-klinikkasäätiö K un Timo Tapaninen oli yhdeksänvuotias, hän tiesi, miten käyttää viikkorahansa. Tapaninen kertoo voittojen tuoneen ylivoimaisen tunteen. ??Tunsin olevani erityinen. . Monet riippuvuudet kumpuavat siitä, että ihmisillä on tarve päästä eroon pahasta olosta, Kaarlo Simojoki sanoo.. Silloin tuli tunne, että ei vitsit, näinkö paljon tästä voi oikeasti voittaa, hän sanoo. Lakkiaispäivänä sukulaisilta saadut lahjarahat Tapaninen pelasi jo samana iltana. Tapaninen ei tuolloin osannut aavistaa, että peliriippuvuus veisi häneltä vielä työpaikkojen lisäksi maineen, kodin, luottotiedot ja avioliiton. Tapanisen tarina on tuttu riippuvuuksia diktioille ei löydy yhtä yhteistä selittäjää, vaan eri ihmisten riippuvuuksien takaa löytyy erilaisia syitä. Tutkijat ovat löytäneet selityksiä niin yhteiskunnasta, sosiaalisista tekijöistä kuin biologiastakin. Addiktion syy ei siis ole pelkästään riippuvuutta aiheuttavan aineen tai toiminnon ominaisuuksissa. ??Tutkijat väittelevät siitä, mikä eri tekijöiden painoarvo on, Koski-Jännes kertoo. Addiktioriskiä kasvattavat yksilölliset ominaisuudet kuten geneettinen alttius, impulsiivisuus, pessimismi ja heikko ahdistuksensietokyky, mutta optimististakin voi tulla riippuvainen. tutkineille ja niiden kanssa työskenteleville asiantuntijoille. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on työskennellyt riippuvuuksista kärsivien ihmisten kanssa 15 vuoden ajan. Kirkkoherran poika yritti panna koulukiusaamiselle kampoihin pelaamalla rahapelejä isommilla panoksilla kuin muut. ??Halusin näyttää, että uskallan ottaa riskejä, ja lunastaa paikkani sillä, Tapaninen muistelee. Kauppojen hedelmäpelien ikärajaa ei juuri valvottu, eikä pelaamisen vaikutuksia lapsiin osattu pelätä
Toisilla himo toimintaan tai päihteeseen syntyy jo sitä kokeiltaessa, toisilla ?harjoittelu voi tehdä mestarin?. Kaikkein monitahoisin ymmärrys suomalaisilla on alkoholiriippuvuudesta, sillä jopa 70 prosentilla väestöstä on alkoholin liikakulutuksesta kärsiviä läheisiä. Suhtautuminen vaihtelee myös ihmisryhmittäin. 2016 31. THL:n tilastojen mukaan riippuvuuteen saa apua 16,4% Suuren yleisön suhtautumista etenkin huumeriippuvuuksiin leimaa Hirscho- riippuvuus tilastoissa 12,1% 8,0% 4,2% 2,4% Lähde: THL, Terveys 2000 -tutkimus Miehet Naiset Rahapelaaminen aiheuttanut ongelmia 12 kk aikana 15?72-vuotiaista 2% Miehet Naiset alkoholiriippuvaisia 30?69-vuotiaista Miehet Naiset Päivittäin tupakoivia 20 vuotta täyttäneistä 23.12. Jos on itse kokenut riippuvuuden, suhtautuu siihen muita vakavammin. Johtavana ylilääkärinä Simojoki on nähnyt työssään, että riippuvuuksista kärsivät suomalaiset sukupuoleen, uskontoon, ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Silti häpeä on edelleen suurimpia syitä sille, että riippuvuudesta kärsivät ihmiset eivät hae apua. Simojoki sanoo, että Suomessa riippuvuus leimaa ihmisen helposti heikoiksi. Moni ajattelee ongelmien olevan ihmisen itsensä aiheuttamia. Kova asenne näkyy hänen mielestään esimerkiksi kuntapäättäjien suhtautumisessa päihdepalveluihin. ??Kun punnitaan, että säästetäänkö jäähallista vai katkaisuvuorokausista, päätös on helppo, hän kuvaa tilannetta. Simojoen mukaan tulokset näkyvät Suomen palvelujärjestelmässä. Elimistö ja mieli oppivat toimimaan addiktoivan toiminnan alaisena ja vaatimaan sen tuomaa mielihyvää. Hänen mukaansa median kautta saatava tieto ei kuitenkaan aina ole laadukasta tai perustu tutkimukseen. Tapanisen riippuvuuden kehittymiseen on voinut vaikuttaa se, että hänen pelaamisensa alkoi jo lapsena. Tiedotusvälineiden ja viihteen kautta voidaan synnyttää pelkoa riippuvuuksia kohtaan tai vastaavasti vähätellä niitä. vits-Gerzin mukaan pelko, kun taas rahapeli- tai nettipelaamista ei pidetä kovin vakavana ongelmana. Ymmärrys riippuvuuteen voi muuttua, kun aihe tulee tutuksi. ei vapauttaa päihdepolitiikkaa. Koski-Jännes uskoo, että nykypäivän paineistettu ja epävarma työelämä on yksi syy addiktioiden lisääntymiseen. Sosiaalisen ympäristön paineet, elämänhallinnan vaikeus ja paha olo kasvattavat riippuvuuksien riskiä. Esimerkiksi rahapeliongelmat ovat Suomessa yleisimpiä työttömillä tai lomautetuilla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla. Simojoki korostaa, että addiktioita voitaisiin vähentää huolehtimalla yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta. ??Monet riippuvuudet kumpuavat siitä, että ihmisillä on tarve yrittää muuttaa tunnetilojaan ja päästä eroon pahasta olosta, hän sanoo. Ymmärrys riippuvuuksista on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Kun Koski-Jännes aloitti akateemisen uransa, esimerkiksi käsitys kohtuullisesta alkoholinkäytöstä oli täysin liukuva. Muista kuin alkoholiriippuvuudesta ei juuri puhuttu. ??1990-luvulla addiktioista alettiin puhua lehdistössä ja ihmiset alkoivat saa- Kaikki apua tarvitsevat eivät todellakaan sitä saa. da niistä enemmän tietoa, Koski-Jännes kertoo. Alkoholiriippuvuuden rinnalla puheenaiheeksi ovat viime vuosina nousseet myös muut päihteet, pelit, sokeri, netti ja some. Tiedon lisääntyminen näkyy myös suomalaisten suhtautumisessa riippuvuuksiin, asiasta väitöskirjan tehnyt Tanja Hirschovits-Gerz arvioi. ??Tiedetään, että jokainen meistä voi ajautua riippuvuuteen. Nuoren ihmisen keskeneräinen keskushermosto saattaa nimittäin olla altis addiktioille. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä yksilön ominaisuudesta. Myös lähiympäristöstä saadut mallit ja asenteet voivat ohjata hakemaan vaikeissa tilanteissa mielihyvää esimerkiksi alkoholista. Saatavuuskaan ei ole yhdentekevä asia. Jos poliitikot haluaisivat vähentää addiktioita, heidän kannattaisi useimpien asiantuntijoiden mukaan rajoittaa addiktoivien aineiden ja toimintojen tarjontaa
Vaikka oma toivo on menetetty, koetan toimia niin, että kukaan ei joutuisi kärsimään enää enempää, Tapaninen huokaa. Edessä on elämän mittainen velkojen takaisinmaksu, sillä velkajärjestely ei hänen tapauksessaan ollut mahdollinen. kassaan entistä pahemmat velat. entistä harvempi suomalainen, vaikka tarve palveluille on kasvanut. Addiktioista kärsivien hoidonsaanti vaihtelee rajusti asuinpaikan, iän ja riippuvuuden tyypin ja asteen mukaan. ??Kaikki apua tarvitsevat eivät todellakaan sitä saa, Simojoki kertoo. Esimerkiksi alkoholiongelmaisista vain 10?15 prosenttia on yhteiskunnan tarjoamien palveluiden piirissä. Toiminnallisissa riippuvuuksissa haas- teita on vielä enemmän, ja avun tarvitsija saattaa kohdata vähättelyä. Kun ihmisen ongelmat ovat esimerkiksi yhdistelmä masennusta, elämänhallinnan ongelmia ja peliriippuvuutta, palvelujärjestelmä ei osaa päättää kenen vastuulla avun tarjoaminen on. Tupakoinnin haluaisi lopettaa 58 prosenttia tupakoitsijoista. ??Peliongelmien hoidossa on hirveä osaamisvaje, ja ihmiset jäävät helposti väliinputoajiksi, koska heitä ei oikein osata auttaa missään, Simojoki sanoo. Hän pelkää, että sote-uudistus ei helpota tilannetta. ??Päihde ja mielenterveyspalveluille pitäisi saada omat suunnitteluryhmät. Jos näitä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä, säästöä tulee muualla todella paljon. Riippuvuuksista kärsiviin ihmisiin liit- tyvät kielteiset mielikuvat ja stigmatisointi estävät palveluiden tarvitsijoita vaatimasta parempaa. ??Addiktioita hoitavista palveluista on helppo säästää, koska leikkauksista ei nouse äläkkää. Minulla oli sellainen olo, että korttitalo sortuu. Vanhemmat pelastivat poikansa luottotietojen menettämiseltä, ja tämä haki apua Raha-automaattiyhdistyksen auttavasta puhelimesta Peluurista. Vastaanotto oli kuitenkin odottamaton. ??Kävin keskustelemassa ammatti-ihmisen kanssa, mutta hän oli sitä mieltä, että minulla ei ole mitään ongelmaa, koska pelasin niin pieniä summia. Poliittisesti aktiivinen Tapaninen jatkoi elämäänsä ja lähti ehdolle eurovaaleissa. Hän kertoo kiertäneensä puolen vuoden aikana 500 tilaisuutta ja kamppailleensa samalla peliongelman kanssa. Jälkikäteen Tapaninen on sitä mieltä, että ehdokkuus oli väärin. ??Silloin jollain tavalla oikeutin asian ajattelemalla, että peliongelman takia ymmärrän muidenkin ihmisten vaikeuksia paremmin. Osa lähellä olevista ihmisistä kuitenkin huomasi Tapanisen ongelmat, eikä kampanja lähtenyt liitoon. ??Yritin vain selvitä tilaisuudesta toiseen. Vaalikevään jälkeen Tapanisella oli nis- Emeritusprofessori Koski-Jänneksen mukaan on yleinen virheluulo, että riippuvuudesta olisi vaikeaa päästä eroon. ??Yhdysvalloissa 1980 tehdyissä laajoissa väestötutkimuksissa todettiin, että yli 70 prosenttia ihmisistä, jotka olivat jossain elämänsä vaiheessa olleet riippuvaisia, olivat päässeet eroon riippuvuudestaan. Koski-Jännes, Simojoki ja HirschovitsGerz kehottavat suomalaisia nostamaan kissan pöydälle läheisten kanssa ajoissa. Sitä todennäköisemmin ongelmakäyttäytymisen saa hallintaan, mitä aiemmin asiaan puuttuu. A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri haaveilee, että riippuvuuksista puhuttaisiin samalla tavalla kuin nukkumisesta tai ruokavaliosta. ??Kun kynnys nostaa asia esiin on matala, voi itsekin sanoa, että hei, nyt tarvitsen vähän apua tämän asian kanssa, Simojoki sanoo. Hän kritisoi myös suomalaista tapaa ihannoida totaalisia elämänmuutoksia . Olin menettänyt kaiken. Tällä kertaa vanhemmat eivät enää voineet auttaa, joten hän sai sanoa hyvästit myös luottotiedoilleen. ??Siinä vaiheessa tiesin, että tästä suosta ei enää nousta. Hän kertoo selvinneensä päivästä toiseen kylmettämällä itsensä ja yrittämällä olla ajattelematta asioita. ??Olin tehnyt kaikkien silmissä niin näyttävän mahalaskun kuin olla ja voi. Meni vuosi vai kaksi ennen kuin edes uskalsin mennä mihinkään keskustan tilaisuuteen. Asiantuntijat uskovat, että riippuvuuk- sia voitaisiin vähentää avoimella suhtautumisella. Suomalaiset pelaavat rahapelejä eniten Euroopassa.. Ihmiset eivät kerro mediassa ylpeänä, että käyttävät näitä palveluita, Simojoki sanoo. Kun kynnys avun hakemiseen ja saamiseen on korkea, riippuvuuksiin puututaan vasta sitten, kun ongelmat ovat todella vakavia. Tämä vaikeuttaa huomattavasti riippuvuuksien hoitoa, sillä parhaat tulok- 32 23.12.2016 Addiktien palveluista on helppo säästää, koska leikkauksista ei nouse äläkkää. set saadaan, kun ongelmiin puututaan jo niiden alkuvaiheessa. Tapaninen haki peliongelmiinsa apua menetettyään pelaamisen seurauksena työnsä eduskunta-avustajana, avioliittonsa, kauniin kodin ja kalliin auton. ??Muutamassa kuukaudessa olin Posiolla kahden matkalaukun kanssa. Kysymys siitä, miksi hän ei heitä hanskoja tiskiin, saa tunteet liikkeelle. ??Kait se oma poika on se syy. aina ei välttämättä tarvitse tai kannata rynnätä kohti täydellisyyttä. ??Jos tilanne ei ole vielä riistäytynyt käsistä, epätoivottua käytöstä voi alkaa vähentää tietoisesti esimerkiksi perheenjäsenten tuella, Simojoki sanoo. Tapaninen istuu työhuoneensa pöydän ääressä ja pyyhkii silmiään
2016 33. Tapaninen taistelee riippuvuuttaan vastaan nyt avoimuudella. Marraskuun alkupuolella Tapaninen perusti Facebookiin 365muutos-sivun, jossa kertoi elämänsä muutostarpeista ja kutsui ihmisiä mukaan seuraamaan onnistuuko tavoitteissaan. Myös urheilu ja oman liiketoiminnan kehittäminen tuovat iloa. ??Olen ihminen, joka haluaa mennä eteenpäin ja saada asioita aikaan. Timo Tapaninen kannustaa peliriippuvaisia olemaan rehellisiä itselleen ja muille. Vaikka rehellisyys kirpaisee, ihmiset ymmärtävät sen arvon. Tapaninen korostaa, että ei halua syyttää ongelmistaan ketään muita kuin itseään. ??Itse olen itseni ajanut tähän tilanteeseen. Luovuttaminen ei ole kuitenkaan käynyt koskaan mielessäkään. Erityisesti Tapaninen haluaisi uudistaa arpajaislakia. ??Pelikoneet pitäisi saada pois kaupoista. Yksi niistä on koulukiertue, jossa valistettaisiin nuoria pelaamisen vaaroista. Eikä halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseenkaan ole täysin kadonnut. . Vai onko tilanne pahempi, kuin osasit aavistaa? ? Päihdeneuvonnan päivystävä puhelin tarjoaa apua kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä numerossa 0800 900 45. ? Peliongelmaisille apua tarjoavan Peluurin auttava puhelin on auki ma?pe klo 12?18 numerossa 0800 100 101. ? Peluurin chat antaa tukea ma klo 10?13 ja ti-pe klo 12?15 osoitteessa www.peluuri.fi. ? Lisäksi apua saa lähimmältä terveysasemalta, työterveyshuollosta sekä A-klinikalta. 23.12. Niistä se monella alkaa, hän sanoo. Ensi vuoden alussa voin toivottavasti palkata ensimmäisen työntekijäni, hän kertoo ylpeänä. Tulevaisuuden haaveita riittää. Päihdelinkki tarjoaa tietoa päihteistä ja riippuvuuksista sekä testejä avuksi oman käyttäytymisen arviointiin osoitteessa päihdelinkki.fi. ? Tieto ja testit tuovat suhteellisuudentajua: onko kyse niin pahasta ongelmasta, kuin olit kuvitellut. n Mistä apua riippuvuuteen? ? Ota selvää aiheesta, kun huoli herää
Ravintolamaailma kiehtoi häntä tuolloin enemmän, mutta toisaalta kolmen päivän vapaat houkuttelivat. ??Ajattelin, että tulen kokeilemaan millaista täällä on, ja sitten minä jäinkin. Aluksi Summanen työskenteli eduskunnan kesätaukojen aikana muissa helsinkiläisravintoloissa. Syksyisin tuntui kodikkaalta, kun summerit taas soivat ja istunnot alkoivat. Eduskunnan kahvila elää edustajien aikataulujen mukaan. Summanen tuli tutustumaan kuppilaan. Istuntopäivinä kuppila on auki niin pitkään kuin istunnot jatkuvat. Aamulla töihin tullessa ei voi tietää, milloin pääsee kotiin. Hänen mukaansa edustajat ovat olleet kautta linjan hyväkäytöksisiä ja mukavia asiakkaita. ??Hehän ovat Suomen parhaita, koska me kaikki olemme äänestäneet heidät tänne. Ennen Arkadianmäkeä hän työskenteli eräässä pienemmässä Elannon ravintolassa, jossa kävi asiakkaina kansanedustajia. Kun eduskunnan kahvilasta vapautui paikka, edustajat olivat suositelleet siihen tuttua työntekijää. Ja perjantaisin meillä on munkkeja, ne maistuvat määrätylle osalle. Eläkkeelle Summanen sanoo jäävänsä erittäin hyvillä mielin. ??Kohti uusia haasteita. Elämä Suomen parhaat asiakkaat Eduskunnan kuppilan hengetär Kaisu Summanen jää eläkkeelle 40 vuoden työuran jälkeen Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Jari Laukkanen Kun Kaisu Summanen aloitti työt eduskunnan kuppilassa marraskuussa 1976, hänen ensimmäisiin työtehtäviinsä kuului kahvien vieminen hallituksen huoneeseen. Enköhän ole 40 vuodessa nähnyt kaiken täällä, hän naurahtaa. Summasella on eläkepäivien varalle monenlaisia suunnitelmia, mutta mitään päiväjärjestystä hän ei aio laatia, vaan elää mieluummin hetkessä. Harrastukset, kuten kuntosalilla käynti, lenkkeily ja matkustelu, ainakin jatkuvat. Työkeikkojakin hän saattaa tehdä joko eduskunnan kuppilassa tai muualla. Kollega ohjeisti aloittamaan tarjoilun pääministeristä. ??Minä kysyin, että kuka näistä on pääministeri. En ollut kauhean kiinnostunut politiikasta siihen aikaan, Summanen naurahtaa. Työkaveri neuvoi, kuka huoneessa olijoista oli Martti Miettunen. Summanen teki yövuoron, lähti aamulla kotiin nukkumaan ja palasi taas illaksi töihin. ??Lehtereille oli pitkät jonot. Mutta ensin vietetään joulua. ??Suunnitelmissani on olla kotona ja laittaa kaunis joulu, niin kuin aina.. Kun Euroopan unionia vastustaneet kansanedustajat koettivat jarruttaa liittymispäätöstä marraskuussa 1994, eduskunta istui neljä ja puoli vuorokautta yhtä menoon. Kuppilakin oli auki kellon ympäri. Sittemmin ministerit ja kansanedustajat ovat tulleet tutuiksi, sillä keskiviikkona viimeisen työpäivänsä tehneen Summasen työura eduskunnan kahvilassa ehti kestää peräti 40 vuotta. Hänestä on tullut talon vakiokalustoa siinä määrin, että entinen pääsihteeri Seppo Tiitinen on pohtinut, onko eduskunta edes päätösvaltainen ilman Summasta. He ovat käyneet läpi pitkän prosessin, että ovat päässeet asiakkaiksi, Summanen nauraa. Kuppilan hengetär tietää luonnollisesti myös, mitkä ruoat edustajille maistuvat. ??Torstaisin hernekeitto ja pannukakku, ne ovat pitäneet pintansa. Tilanteet muuttuvat hetkessä. Summanen kertoo pitäneensä työstään juuri sen vaihtelevuuden vuoksi. 34 23.12.2016 ??Elämänrytmiini ei sopisi kahdeksasta neljään -työ. Täällä ei voi tehdä aamulla käsikirjoitusta, minkä mukaan elää. Pitkän työuran varrelta Summasen mieleen ovatkin jääneet parhaiten juuri takavuosien yöhön venyneet istunnot. Iltaistunnoista ei Tiitisen mukaan ainakaan tule enää mitään. Summanen sanoo viihtyneensä työssään erittäin hyvin, vaikka aluksi hän hieman epäröikin eduskuntaan tuloa. Sitten kun meni vaikka naapurikauppaan, sielläkin kaikki puivat asiaa, hän muistelee. 40 vuoden aikana Summanen on ehtinyt tutustua hyvin kuppilan asiakaskuntaan
. Kuppilaa pyörittävät firmat ovat vaihtuneet, mutta Kaisu Summanen on pysynyt. Jokainen päivä täällä on ollut erilainen, hän kiittää. Aamulla töihin tullessa ei voi tietää, milloin pääsee kotiin. 23.12. 2016 35
Nyt pääsee jo vähemmällä, kun tilaa valmiiksi paistetun ja pienemmän kinkun. Eila paljastaa nauttivansa muiden herkkujen ohella erityisesti laatikoiden tuomista aromeista. . Ja tietysti kinkun, jonka paistamisesta riittää muisteltavaa. . Pelkkä rakkaus ja läsnäolo riittävät. . Meillä oli kaksi hevosta, vanhempi hevonen ja nuorempi varsa. Ja vieläpä ihan postiivisia juttuja, naureskelee Hemmi taannoiselle mediamylläkälle. . Yhdessä salilla käydessämme Eila tekee liikkeet pikkuisen paremmin. Tai ei suostu omilla keskinäisillä lahjavihjeillään ainakaan julkisesti spekuloimaan. . Kyllähän se vähän hassulta tuntui, kun oma kuva oli ihan lööpeissä asti, Eila muistelee omia tuntemuksiaan. Oulun keskustan tuntumasta Tuirasta Hemmin luokse kauas Yli-Iihin muuttanut Eila kiittelee, kuinka hienosti hänet on otettu uudessa ympäristössä vastaan. . Kun kuljetaan yhdessä tuolla kylän raitilla, niin ihmiset tervehtivät ja sanovat, että täällä se nuoripari astelee. 36 Tärkeimmäksi jouluherkukseen tuore aviomies mainitsee riisipuuron. Eihän tänne sisälle enää mitään tavaroita mahdukaan. No, korkeintaan euroja tietenkin, Hemmi veistelee tyypilliseen tapaansa. Tärkein toive molemmilla on pysyä terveenä ja saada viettää laadukasta aikaa yhdessä. Pariskunta on yhteen muuttamisen jälkeen huomannut, että oman kunnon ylläpitäminen on helpompaa, kun lähellä on ihminen, joka sparraa ja kannustaa. . Kirkossa käynti kuuluu jouluun. Ja nimenomaan joulupäivän aamuna, Hemmi täsmentää. neet, niin muita jouluun liittyviä juhlaperinteitä ei Jaarojen ole tarkoitus lähteä muuttamaan. . Kuin kruununa sykähdyttävälle tarinalle juuri kirkkoreissu on molempien elämässä ollut joulun tärkein perinne jo vuosikymmenten ajan. . Semmoinen ihan perinteinen maalaisjoulu, Hemmi muistuttaa, ja Eila nyökkää hyväksyvästi vieressä. Sukulaisten tapaamisen ohella ohjelmaan kuuluu tietysti hyvä ruoka. 23.12.2016 Joululahjojen suhteen nuoripari aikoo noudattaa matalaa profiilia. Piikkimittari kylkeen, ja sitten seuraamaan paistumista. Kirkko alkoi aamulla kello kuusi, ja matkaa kertyi parikymmentä kilometriä. Eihän minulle jää muuta vaihtoehtoa kuin alkaa treenata entistä kovemmin, että pysyn mukana. Kun kuljemme täällä kotona, ja askeleet kohtaavat tuossa lattialla, niin yleensä halataan. Kauppi) ei ollut aavistustakaan heitä yhdistävistä jutuista. Niinhän siinä sitten kävi, että reissu meni aina loppujen lopuksi kovaksi kilvanajoksi, hän nauraa. Tulevan joulupäivän aamuna Hemmin ja Vaikka ajat ja menopelit ovat muuttu- Eilan yhteinen askel vie lähellä sijaitsevaan Yli-Iin kirkkoon. Ensin piti hoitaa muut maatilan työt, ja pakkastakin oli joskus aika reippaasti. Mutta niin vain kirkkoon asti aina selvittiin, Hemmi muistelee. Eila muistaa parhaiten omat kirkkoajelunsa lapsuuden kotimaisemista Kuivaniemeltä. . Elämä Käsi kädessä joulukirkkoon Hemmi ja Eila Jaara vaalivat maaseudun jouluperinteitä ensimmäistä kertaa yhdessä Teksti: Risto Luodonpää KuvaT: Maria Seppälä Vielä vuosi sitten joulun aikoihin Hemmi ja Eila Jaaralla (o.s. Häälahjoja tuli niin paljon, että niistä riittää iloa pitkäksi aikaa. tavalla eli hevosella. . Monessa olen ollut minäkin mukana, mutta mistään ei ole kirjoitettu läheskään näin paljon. Nykyään en enää itse jaksa tehdä. Laatikoissa tärkeintä on niiden tuoksu. Se on aina ollut sitä joulun tuntua parhaimmmilllaan, hän kuvailee. Nyt sinne on tarkoitus mennä rauhallisesti ja arvokkaasti käsi kädessä. Molempien mieli laukkaa kuitenkin nos- talgisesti aikaan, jolloin joulukirkkoon kuljettiin ainoalla ?oikealla. Ei yhteisestä syntymäpäivästä, tulevasta hääpäivästä, lukuisista lehtihaastatteluista tai molemmille rakkaimmasta jouluperinteestä. Puhumattakaan siitä ikimuistoisesta ikäihmisten juhlasta, kun pariskunnan katseet kohtasivat ensimmäistä kertaa Oulun yliopiston Saalastin salissa järjestetyssä tilaisuudessa. Loppuosa kiehtovasta rakkaustarinasta onkin historiaa, jonka sadattuhannet suomalaiset pääsivät loppusyksystä jakamaan yhdessä Hemmin ja Eilan kanssa. Kunnioitettavaan 92 vuoden ikään ehtineen pariskunnan salamarakastuminen ja naimisiinmeno räjäytti niin perinteisen kuin sosiaalisenkin median kanavat tavalla, jota kumpikaan ei olisi voinut etukäteen edes kuvitella. . Isä ja velipoika olivat kuskeina. Se voisi olla vaikka sopiva uuden vuoden lupaus, Hemmi filosofoi. Eila muistuttaa, että henkisen hyvinnoinnin ylläpitämiseksi ei kotoa tarvitse lähteä mihinkään. Parhaimmillaan olen ostanut kaksi kymmenen kilon kinkkua kerralla. Monta kertaa päivässä.
2016 37. Upea pieni pöytäkuusi luo tunnelmaa Hemmin ja Eilan ensimmäiseen yhteiseen jouluun. Kun askeleet kohtaavat lattialla, niin yleensä halataan. 23.12
Mannerheimin adjutantin Aladàr Paasosen käsivarsille. Tuosta tilanteesta ei ole yhtään valokuvaa. Valokuvaajien esimieheltä, Helsingin Sanomien pääkuvaajalta loppui juuri filmi. Risto Ryti otti hommat hoitoonsa kello 14.00. Hän ryhtyi lataamaan kameraan uutta ja määräsi siksi ajaksi kuvauskiellon. E. Apollon Tietäjät Teksti: Timo Laaninen, Pentti Manninen Muodollista joulua! Jouluevankeliumia on käännetty monelle kielelle ja mur- teelle, mutta yksi on uupunut joukosta: virastosuomalainen versio. Kotimaa-lehti on onneksi paikannut puutteen. Lehden mukaan uusi väännös on sote-Suomessa erityisen tarpeellinen. Kas tässä tyylinäyte evankeliumin alkupuolelta: ?Tämä synnytti vastoin terveysdirektiivin määräyksiä eläinten pitämiseen tarkoitetussa erillistilassa, koska olosuhteiden ja sattumien, kenties myös asenteellisten syiden vuoksi heille ei voitu osoittaa asianmukaista majoitustilaa. Sitä toteltiin. Kuvauskiellon aikana yksi tasavallan presidentti sattui kuolemaan, Salminen kertoo kuivasti. Taisi poikia harmittaa. SDP:n johtajakisa saa päivä päivältä mielenkiintoisempia piirteitä. Puoluejohto saatetaan koota helmikuussa miehistä, joille SDP on vasta toissijainen puoluevalinta. Puheenjohtaja Antti Rinteen ystävälliseksi kilpakumppaniksi ilmoittautunut Timo Harakka aloitti poliittisen uransa vihreissä. Puoluesihteerin paikalle on viimeksi tarjottu lapsiasiamies Tuomas Kurttilaa, jonka koti on keskustassa. G. Syntynyt lapsi oli sukupuoleltaan poika. Kyseisen taajaman ulkopuolella oli yöaikaan joukko tuotantoeläinten ulkotiloissa tapahtuvaan hoitamiseen erikoistuneita henkilöitä vartioimassa haltuunsa uskottua laumaa. Ilman ennakkovaroitusta he kohtasivat määritelmällisesti merkittävän taivaallisen henkiolennon, ja merkittävän tuonpuoleisuuden keskuskäsitteen synnyttämä voimakkuudeltaan poikkeuksellinen valoilmiö levittäytyi heidän ympärilleen. Mutta edellä mainittu määritelmällisesti taivaallinen henkiolento ilmaisi itsensä ja toi julki asiansa sanoen: Ei ole rationaalista tai emotionaalista syytä tuntea pelkoa. Minä julkituon teidän keskuuteenne sanoman, jonka keskeinen viesti on ilo, mikä on tulkittavissa poikkeuksellisen myönteiseksi sanomaksi kansalaisille laajemminkin. Tällä kellonlyömällä teille on Daavidin kaupunkimuotoisessa asuintaajamassa synnytetty erään henkilön toimesta Vapahtaja. Kurttila toimi muun muassa Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana vuoden 2003 eduskuntavaalien aikaan. Enää puuttuu vain, että tuore demari Abdirahim ?Husu? Hussein (ex-kesk.) ilmoittautuisi puolueen varapuheenjohtajakilpaan. Monissa joukkuelajeissa tietyn seuran fanaattisimmat kannattajat vieroksuvat menestyksen hakemista kallispalkkaisilla ostopelaajilla. Helmikuussa nähdään, kuinka seurauskollisia SDP:n puoluekokousedustajat ovat.. J. Häntä kutsutaan Kristukseksi, toisin sanoen arvonimeltään Herraksi.? Tietokilpailumies Reijo Salminen kertoo Facebookissa, että 19.12.1940 on ainoa päivä Suomen historiassa, jolloin on yhtä aikaa ollut elossa viisi Suomen presidenttiä. 38 23.12.2016 Tämäkin kesti vain seitsemän tuntia. Hänen edeltäjänsä Kyösti Kallio menehtyi illalla kello 21 Helsingin Rautatieasemalla. Hengissä olivat myös K. Svinhufvud. Kuten historiasta tiedämme, Kallio lyyhistyi C. Salminen tietää syyn. Ståhlberg, Lauri Kristian Relander ja Ukko-Pekka eli P
Arabikeväästä alkunsa saanut Pohjois-Afrikan kuohunta on edennyt erilaisia polkuja eri arabimaissa. Syyrian sodan kauhut seuraavat sukupolveamme. ?Ei koskaan enää. tarkoittaisi sitä; ei koskaan enää. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja 23.12. Jo vuosia on seurattu ISIL:n terroristien, kapinallisten sekä presidentti Bashar Al-Assadin hallitusten joukkojen välisiä yhteydenottoja. Al-Assad oli kukistumassa ennen kuin Venäjä aloitti massiiviset tukipommitukset. Toivottavasti joku päivä ?ei koskaan enää. Venäjän veto-oikeus Kiinan tuella on pitkittänyt kannan muodostumista. Syyrian naapurimaat Turkki, Jordania ja Libanon kantavat miljoonien sotapakolaisten vastuuta. Lopulta Syyrian sotarikolliset joutuvat oikeuden eteen vastaamaan hirveyksistään: rikoksista ihmisyyttä vastaan. Viimeisimpänä Aleppon murjominen asuinalue asuinalueelta on ollut hyytävää seurattavaa. Siviilit ovat jääneet kaupunkiin vangiksi ja ihmiskilviksi kaikkien sotatoimien keskelle. Kahdessa tuhannessa vuodessa ihminen ei ole pystynyt muuttumaan pimeimmältä olemukseltaan. Egyptissä armeija on puuttunut asioihin. Tunisia ja Algeria ovat säilyttäneet vakautensa kompastellen. Syyria sen sijaan on rauniona. tapahtuu uudestaan ja uudestaan. Libyassa ei käytännössä ole keskushallintoa. Pelko turvapaikanhakijoista on ollut diplomaattisia tavoitteita suurempi. Oikeistopopulismin nousu on kuluttanut Euroopassa enimmän ajan kiistelyyn turvapaikanhakijoiden määrästä, ei sodan syiden ratkai- susta. Siviilien evakuointi ja pitävä tulitauko ovat ensi tilassa välttämättömiä. Se on perinteistä ja surullista. Punainen Risti tai Unicef tekevät korvaamatonta työtä. Jokainen tuen osoitus on tärkeä. Meidän pitää olla ehdottomia rauhan vaatimuksessa maailman johtajille. Kun hiljennymme joulun viettoon tänä vuon- na, on Jeesuksen syntymäseutu sotatantereena. Puheenvuoro Ei koskaan enää Syyrian sota on jatkunut viisi vuotta. Joukkotuhoa ovat aiheuttaneet niin terroristit kuin hallituksen joukot. YK:n turvallisuusneuvosto rakennettiin toi- sen maailmansodan voittajien ympärille. YK:n turvallisuusneuvosto ei pysty toimimaan ripeästi estääkseen sotaa. Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen suurvaltaintressit ohjaavat elintä kriittisellä hetkellä. Tärkeintä on järjettömän sodan lopettaminen. USA ei ole puuttunut Syyrian pommituksiin epäonnistuneen Irakin operaation ja presidentinvaalien takia. Siihen kuluu vielä vuosia. 2016 39. Jos ei voi antaa rahaa, myös aika on arvokasta. Euroopan unionin ulkopoliittista heikkoutta osoittaa se, että se on sivussa Syyrian kriisin ratkaisusta eikä ole kyennyt löytämään dialogia Ukrainan kriisiinkään. Eurooppa kantaa huolta Syyrian pakolaisista sekä humanitaarisesta kriisistä. Helpoin keino on osallistua avustusjärjestöjen toimintaan. Geopolitiikka ei ole kadonnut, vaikka se ei olekaan ollut muodikasta. Syyrian sodan riehuessa miettii, mitä itse voi tai osaa tehdä
Lappilaispoliitikkoja ei tästä voi syyttää, he ovat lentoliikenteemme puolesta kyllä taistelleet. Eläkkeellä ollessaankin Martti Ruotsalainen seu- raa tiiviisti Suomen kehittämistoimia ja politiikkaa. Se antaa lisää sisältöä omaan ajatteluun. Minulle on iän myötä tullut entistä tärkeämpi havaita, miten hieno maa tämä Suomi on. 40 23.12.2016 Onneksi keskusta ajaa maamme tasapuolista kehittämistä. Työssään Meri-Lapin seutukuntajohtajana Ruotsalainen oli näkyvästi mukana taistelemassa seutukunnan palveluiden säilyttämisen puolesta. Ensin hän työskenteli 12 vuotta Simon kunnanjohtajana. Hän pohtii sujuvasti niin yrittäjyyden merkitystä, maatalouspolitiikan kuntoon saattamista, maakuntahallintoa kuin sotea. ??Maatalouspolitiikka on yksi tärkeimpiä tekijöitä, joilla koko maa pidetään asuttuna. Yksi erävoitoista oli synnytystoiminnan säilyminen Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Harmittamaan häntä taas on jäänyt se, että MeriLappia ajatellen koulutusrakennetta on uudistettu seudun kehittämistä raunioittamalla. ??Ammattikorkeakoulutuksen vähentäminen alueellamme on kyllä jättänyt sieluuni vamman. Olen pohtinut, miksi pohjoissuomalaista näkökulmaa ei otettu huomioon. Tämän jälkeen hän uurasti Meri-Lapin seutukuntajohtajana eläkkeelle jäämiseensä saakka. Keskustalaisuus on vaikuttanut Ruotsalaisen työhön tiettyjen arvojen ja asioiden kokonaisuutena, mutta muutoin hän ei ole voinut pitää puoluepolitiikkaa päällimmäisenä vaikuttimena. ??Keskustalaiset arvot tarkoittavat minulle vähävaraisista ja etenkin lapsista ja vanhuksista huolehtimista, yrittäjyyden arvostamista, tasa-arvoa ja maan tasapuolista kehittämistä. Jäätyään vuoden 2015 aikana eläkkeelle Ruotsa- lainen on voinut helpommin osallistua keskustavaikuttamiseen yksityishenkilönä. Viime kesän puoluekokous Seinäjoella oli Ruotsalaiselle jälleen miellyttävä kokemus. Keskustalaisuutta hän kertoo pitäneensä henkisenä voimavarana. ??Olen viihtynyt puoluekokouksissa, sillä onhan se mahtavaa tavata eri puolilta Suomea tulevia, eri murretta ja eri arvoja edustavia ihmisiä. Asioita ei kannata ajatella vain omalta kannalta, vaan näkökulma on oltava yhtä kuntaa laajempi. On jännittävää, että kaikki puolueet oppositiota myöten ovat kantaneet syvää huolta maatalouden puolesta, Ruotsalainen mainitsee. ??Maakuntahallinto taas on keskustan merkittävin uudistus. Se pakottaa kuntapäättäjät miettimään tulevaisuuden kunnan roolia uudesta näkökulmasta. Miksi supistamisen sijaan ei panostettu koulutukseen, kun sen tiedetään olevan äärimmäisen tärkeä aluekehittämisen väline? ??Toinen harmituksen aihe ovat tietysti olleet alueen lentoliikenteen kehittämisen ongelmat. Lentoliikenteen toimivuuden eteen on tehty paljon töitä, mutta Finnair ei ole noteerannut tämän alueen kansantaloudellista merkitystä, joten lentovuorot ovat vähentyneet. Kunnissa ei ole pystytty riittävän pitkäjänteisesti rakentamaan kunnan palvelurakenteita.. Isot kokoukset ovat siksi ainutlaatuisia tapahtumia. ??Niihin kannattaa osallistua ja saada näkemystä siitä, kuinka erilaisista maakunnista ja alueista Suomi koostuu. Kunta ei selviä saarena Martti Ruotsalaisen mielestä naapureiden kanssa on tehtävä yhteistyötä, vaikka poliittiset näkemykset eivät aina kohtaisikaan. Teksti ja kuva: Auni Vääräniemi Yhdessä koko seutukunnan hyväksi toimiminen antaa Martti Ruotsalaisen mukaan kunnille parhaat mahdollisuudet kehittää palvelujaan niin, että ne luovat tasa-arvoista hyvinvointia kuntalaisille. ??Kunta- ja seutupolitiikka ovat kompromissien tekemistä. Naapureiden kanssa on kyettävä tekemään yhteistyötä, Ruotsalainen sanoo. Martti Ruotsalainen teki pitkän työuran Meri-Lapissa juuri kunta- ja seutupolitiikan ytimessä. Hän on tuttu näky keskustan Peräpohjolan piirin kokouksissa ja puoluekokousmatkoilla
Maakuntahallinto on keskustan merkittävin uudistus. Keskustalaisuus on Martti Ruotsalaiselle henkinen voimavara. 23.12. 2016 41
toki ongelmaa on selvitettävä. Valtioneuvosto hyväksyi 16.10.2014 kansallisen lohistrategian ja nimesi sen toteuttamiseksi seurantaryhmän. Tavoitteena on strategian toteuttaminen vuosikymmenen loppuun mennessä. Palautuksia saa myös niin sanottu perinnekalastuksen alue, jonka kalastajat eivät yhteislupaa lunasta. Yhteislupajärjestelmä turvaa kalastuksen harjoittamisen yhtenäisen käytännön mukaisesti koko jokialueella. Alempana jokivarressa muutamat tahot ja henkilöt kuitenkin pyrkivät regalejärjestelmän eli valtion isännyyden kumoamiseen, vaikka sitä on noudatettu oikeuskäytäntönä, vakiintuneena tapana jo vuosisatoja. Toteutuessaan tämä rikkoo yhtenäisen ja ainakin Euroopassa ainutlaatuisen lupakäytännön ja estää rahojen palautumisen jokialueen hyväksi. Toisaalta regaleoikeuden kumoamista vaativat tahot ovat myyneet omat vesialueensa Imatran voimalle (nykyiselle Fortumille). Sen sijaan Pellon pohjoispuolisilla alueilla valtion regaleoikeutta pidetään välttämättömänä, vaikka vesialueet ovat pääosin paikallisessa omistuksessa Onnistuneen lohipolitiikan valmisteluvas- tuu on ensisijaisesti maa- ja metsätalousministeriön virkakunnalla ja vastuunkanto ja päätöksenteko ministeri Kimmo Tiilikaisella. Vastauksia ja tuloksia odotetaan. Kahden ensimmäisen vuoden osalta ei ole ryhdytty käytännön toimiin siitä huolimatta, että strategian ovat hyväksyneet ammatti- ja vapaa-ajankalastajat sekä kalastusmatkailuyrittäjät. Luonnonlohen kanssa ei kannata enempää vatuloida. Matti Myllykangas kunnallisneuvos, Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission hallituksen jäsen. Syksyisten lohikuolemien vaikutusta ei poikastuotannossa ole havaittu . Kaupan tiskiltä ostettavan lihan alkuperän on oltava tiedossa. Ei liene ylivoimaista säätää se koskemaan myös lohta. 42 23.12.2016 Väylällä voimassa olevan yhteislupakäytän- nön seurauksena jokialueen eri osapuolille palautuu lupatuloina noin 500 000 euroa, joka käytetään esimerkiksi siian istutuksiin paikallisen asukkaiden hyödyksi, kalastuksen valvontaan ja niin edelleen. Näin myös helpotettaisiin oikean aloitusajankohdan määrittelemistä Perämeren pohjukassa. Haaparannan saariston merialueella Ruotsi soveltaa rajajokisopimusta siten, että lohenkalastus rysillä ja lohiloukuilla aloitetaan sesongin aikaisimman aloitusajankohdan mukaisesti. Ruotsalaisten kala päätyy Suomen markkinoille, koska Suomen aikasäätely estää kalastuksen aloittamisen Suomen alueella ja juhannuksen ajan sesongin hyvä hinta jää kotimaisilta kalastajilta saavuttamatta. Merkintäpakko estäisi niin ruotsalaisten kalastajien kuin myös Väylän varren kulkuverkolla pyytävien kalan kaupallisen myymisen. lohikanta on elpynyt sukupuuton partaalta yli kahden miljoonan lohen vaelluspoikasen eli smoltin ja pääuoman osalta yli 400 kilometrin ja koko tuotantoalueen osalta lähes 1 000 kilometrin mittaiseksi tuotantoja kalastusalueeksi. Tältä osin jokialue on maailman paras, ja esimerkiksi kalamäärän osalta Tenojoki on huomattavasti vaatimattomampi. Vastausta asian viivästymiseen ei ole saatu. Olennainen ja kiireisin strategian osa on markkinoille tulevan lohen merkintä kalastajakohtaisella tunnuksella ja siirtyminen ammattikalastuksen osalta kalastajakohtaisiin kiintiöihin. Tällä turvataan kalastajille riittävän korkea lohen myyntihinta ja elinkeinon kannattavuus. Mielipiteet Kansallinen lohistrategia on toteutettava Tornion?Muonionjoki eli peräpohjalaisittain ja lappilaisittain Väylä on Euroopan pisin, saastumaton ja monen eri lain kautta luonnontilaltaan turvattu. Suomen ja Ruotsin yhteisen ?Meän Väylän
Kaikki ruoat, jotka kaupassa myydään, ovat jonkin viljelijän tuottamia. Joku on valvonut öitä navetassa lehmien poikiessa tai sairastellessa. Kaikki me tiedämme, ettei tällainen toiminta ole millään muotoa järjellistä ei- kä tuotantoeläimeksi kasvatettavan eläimen elämän kunnioittamista. Sain tietooni, että joissain kunnissa seura- kunnat ovat ottaneet poisheitettävän ruoan keräämisen kontolleen ja jakavat sen tarvitseville. Näin nämä seurakunnat myös säästävät, kun niiden ei tarvitse jakaa kolmenkymmenen euron ruokakuponkeja niitä tarvitseville. Eikö nyt olisi korkea aika muidenkin herätä ja lähteä auttamaan vähäosaisiamme. Monelle maatalo- udesta elantonsa saavalle se on myös raskas monine EU:n tukiviidakkoineen ja papereiden täyttämisineen. Mikään maataloudessa ei ole niin kuin oli vanhaan hyvään aikaan. Maatalouden tuotokset valmistetaan välikäsien kautta erilaisiksi tuotteiksi, joita kaupan hyllyt notkuvat väärällään. Onko kukaan ajatellut viljelijää, joka uupumatta tähyilee taivaalle välillä sateen ja toisinaan auringon toivossa, jotta voisi elättää perheensä ja ruokkia tuhansia suita? Viljelijän ja yleensä maataloudesta elantonsa saavan ihmisen työ kun ei näy tavalliselle kuluttajalle. havaintojen perusteella tiedän, että hyvän journalistisen tavan rajat eivät ole siellä, missä yleisö kuvittelee niiden olevan. Ilman näitä uupumattomia viljelijöitä sekä maidon- ja lihantuottajia ei kaupoissamme ruokaa näkyisi. Ruoan ketju pellolta ja navetasta pöytään on pitkä ja monivaiheinen. 2016 43. On erilaisia maitotuotteita, monenlaisia jauhoja ja eri tavoin viljeltyjä juureksia, vihanneksia ja hedelmiä, valmisruokia unohtamatta. Ja mitä tekee kauppias, kun kaikki syötävä ei menekään kaupaksi? Osa kauppiaista heittää suurella vaivalla tehdyn työn tulokset surutta biojätteisiin tai roskiin. Virhekuvitelma syntyy erityisesti siitä, että JSN julkaisee vain osan Journalistin ohjeiden 20. kohtaa koskevista tulkinnoistaan. Yleisön kannalta on mielestäni erittäin ongelmallista, että se ei voi saada luotettavaa kuvaa siitä, millaisten virheiden korjaamatta jättämistä median itsesääntelyssä pidetään hyvän journalistisen tavan mukaisena. En halua vähätellä valemedioiden aiheuttamaa pulmaa, mutta rohkenen väittää, että journalististen tiedotusvälineiden korjaamatta jättämät asiavirheet ja niiden pimittäminen median itsesääntelyssä on suomalaisen demokratian kannalta valeuutisia vakavampi ongelma. Hyvän kuvan tästä vakavasta ilmiöstä saa tutustumalla 23.4.2016 julkaistuun Kulissien takana -raporttiini. Sen antamaa kuvaa täydentää vielä tieto siitä, että JSN:n puheenjohtaja on karsinut kaikki raporttini julkitulon jälkeen tekemäni kantelut niin sanotusti teknisin perustein eli tutkimatta lainkaan, onko korjaamatta jätetty virhe ollut Journalistin ohjeiden tarkoittamalla tavalla olennainen vai ei. Markku Lehtola vapaa toimittaja Helsinki Miksi ruokaa heitetään niin paljon roskiin? Onko kukaan ajatellut viljelijää, joka suurella työllä, vaivalla ja rakkaudella istuttaa siemeniä maahan odottaen ja toivoen, että ilmat suosisivat viljelyä, että sato olisi runsas. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu JSN salaa tiedotusvälineiden asiavirheitä Suomenmaassa julkaistussa kiinnostavas- sa uutisanalyysissä Valeuutiset ovat uhka demokratialle (16.12) korostui ajatus, että valemedioiden ja valeuutisten takia journalististen tiedotusvälineiden tulisi katsoa peiliin. Peiliin katsomisen paikka journalistisilla tiedotusvälineillä totta vie on, mutta myös sellaisesta syystä, jota jutussa ei mainittu. Alan toimijoiden ja journalismin tutkijoiden hyvin tuntema tosiasia on, että asiavirheiden riskit ovat viime vuosina monistakin syistä kasvaneet ja virheellisiä tietoja myös tuon tuosta sanomalehdissä julkaistaan. Tästä esimerkiksi Heikki Kuutti huomautti 2015 ilmestyneen Todenmukainen journalismi -kirjansa luvussa Journalismin paha luotettavuusongelma. Peiliin katsomisen paikka on ennen muuta siinä, että kiusallisen ja valitettavan usein sanomalehdet (ja ikävä kyllä Ylekin) jättävät asiavirheet korjaamatta, vaikka virheistä olisi toimituksille reklamoitu ja korjausta pyydetty. Peiliin katsomisen paikka on siinäkin, miten journalististen tiedotusvälineiden ja alan etujärjestöjen ylläpitämää median itsesääntelyä harjoitetaan. Sitä harjoitetaan esimerkiksi virheiden korjaamista ajatellen suurelta osin kulissien takaisessa menettelyssä, mitä median yleisöt eivät vielä tiedä, koska journalistiset tiedotusvälineet eivät asiasta yleisöilleen kerro. Tarkoitan tällä Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajan harrastamaa kantelujen karsintaa eli päätöksiä siitä, että kanteluja ei oteta lainkaan neuvoston käsiteltäviksi. Tämä menettely on yleisön ja uskoakseni myös toimittajakunnan valtaosan kannalta luonteeltaan ei-julkista, koska karsintapäätöksiä ja niiden perusteluja ei ikinä missään julkaista. Moisen järjestelyn takia yleisö ei ensin- näkään saa tietää likikään kaikista pahoista asiavirheistä, jotka on jätetty korjaamatta. Toisekseen yleisö ei tämän järjestelyn takia voi tietää, missä hyvän journalistisen tavan rajat meillä tosiasiassa ovat. Nelisen vuotta jatkuneen ?JSN-testini. Vapaaehtoisia varmasti löytyy, sillä maataloudessa tehdyn työn näin syvää halveksimista on vaikea hyväksyä. Birgitta Wulf-Luhtanen Kemiönsaari 23.12
Lapsen vointia on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä sisäilmaoireet ovat usein yhdistelmä monenlaisia arkielämää haittaavia sairauksia ja kiputiloja. On myös kestämätöntä, että monet vanhemmat ovat joutuneet jättämään työnsä huolehtiakseen pienestä koululaisesta hänen sairastuttuaan koulun sisäilmasta . Sama lapsi joutuu ulkopuolelle normaalista perusopetuksesta, sosiaalisesta ryhmästään ja saattaa menettää terveytensä lopullisesti. Kyse on lapsen hyvinvoinnista tänään ja hänen työkyvystään tulevaisuudessa. On huolehdittava siitä, että yhteiskuntamme ei joudu parinkymmenen vuoden kuluttua esittämään julkista anteeksipyyntöä reagoimattomuudestaan näiden lasten terveyden menettämiseen, sosiaalisista verkostoista poissulkemiseen ja asumis-, opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien rajautumiseen. Jenni Helenius Mannerheimin Lastensuojeluliitto Katja Pulkkinen Ratkaisuja Sisäilmasairaille -projekti, Homepakolaiset ry Katja Repo Suomen Vanhempainliitto Ulkopolitiikkaa ei ole varaa harjoitella Yhdysvaltain vaaleja on Suomessa sulatelMaamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan tu. Apua tilanteeseen on hankala saada. Sairastuneen lapsen palveluohjaukseen tarvitaan selkeämpiä käytäntöjä. Jokaisella lapsella on oikeus opetukseen, terveelliseen opiskeluympäristöön ja parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Yhdelle voi riittää siirto toiseen kouluun ja toiselle se, että osa oppitunneista pidetään ulkona. Kun lapsi ei voi opiskella oman ryhmänsä mukana, tarvitaan tukiopetusta terveellisissä tiloissa ja laadukasta etäopetusta. Joustavat opetusratkaisut edellyttävät pedagogista joustavuutta. Viisaalla päätöksenteolla tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ratkaisuja, jotka nousevat myönteisesti otsikoihin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä, maamme edun mukaista työtä. Sisäilmaongelmat vaarantavat lasten kehityksen, oppimisen ja yhdenvertaisuuden. saavutetaan yhteistoimin tehtavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä. 44 23.12.2016 dyillä päätöksillä, joissa on keskeistä parlamentaarinen neuvonpito. yksin lasta ei voi jättää. Kun koulussa oireillaan, on ryhdyttävä vä- littömiin toimenpiteisiin. Lähdekriittinen tarkastelu Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on pohon tärkeä suuria väestömääriä koskevissa vaadittava itsenäisen päätöksenteon kannalleissa, jotta ei mennä ennusteissa metsään. ta. Päätöksenteon ollessa harkittua ulko- ja Hyvä vertauskohta on suunnistus, jossa turvallisuuspolitiikkaa ei tarvitse selitellä. on tarkoitus löytää rastit. Ulkopolitiikassa On arvioitava huolella, mitä tarkoittavat on suunnistettava ulko- ja turvallisuuspoliulko- ja turvallisuuspolitiikassa turvatakuut. tiikan kartan mukaan oikein, jotta tavoitteet Tärkeitä kysymyksiä ovat myös ajankohtaipysyvät hallinnassa. set kansainvaellukset ja kotouttamistoimet. Päätöksenteossa on analysoitava huolella Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ?laadunmuuttunut tilanne, jotta Suomi seilaisi luotetvarmistus. Jatkuvasti on arvioitava, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka hoituu hyvin. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset luotettavasti ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan syvällisestä ytimestä. Veikko Vilmi dosentti, yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen tohtori Kuopio. Täällä on huomattu, että monien komsisällön on oltava sellainen, että ymmärretmentoijien ennusteet eivät pitäneet. tävyysvajetta ei pääse syntymään. Eri arvioiden mukaan vakavasti sairastuneita lapsia on noin 1 000?5 000 ja lievemmin oireilevia 100 000-200 000. Sisäilmaongelmille altistuvia on paljon enemmän, merkittävä osa kustakin peruskoulua käyvästä ikäluokasta. Koulujen sisäilmaongelmat heikentävät merkittävästi lasten oikeuksien toteutumista. Voi kestää kohtuuttoman kauan ennen kuin lapsen oireet osataan yhdistää koulun sisäilmaan. Erityisen Tiedotusvälineetkin tiedottivat varmantärkeää on, että ulko- ja turvallisuuspolitiipuoleisesti ennakkoon, mikä on todennäköikan päätöksenteko on selkeää. Ulko- ja turnen lopputulos. Tulokset opettivat, että vaalit vallisuuspolitiikassa ei ole varaa harjoitella. on ensin käytävä. Rakennusten tutkimus- ja korjausprosessit ovat hitaita ja lopputulokset epävarmoja. Samaan aikaan Suomessa on jo paljon sisäilmasta sairastuneita lapsia. On selvitettävä mahdollinen terveyshaitta ja tehtävä suunnitelma siitä, miten oireilevien ja muiden lasten terveydestä ja opetuksesta huolehditaan, kunnes tarvittavat toimenpiteet on tehty. Ellei suunnitelmaa ole, kyse on syrjinnästä terveydentilan perusteella. Oireileville ja sairastuneille lapsille on tehtävä opetuksen ja kasvun tuen järjestämiseksi yksilöllisiä ratkaisuja. Mielipiteet Homesairauksien ohittaminen on syrjintää Koulujen sisäilmaongelmista puhuttaessa huomio kiinnittyy rakennuksiin. Tähän opetussuunnitelman ilmiölähtöisyys antaa paljon aineksia. Sisäilman vuoksi ympäristötekijöille herkistynyt lapsi voi tarvita erityisiä opetus- ja tilajärjestelyjä, vaikka yleinen terveyshaitta rakennuksesta olisi korjattu. Jokaiseen kuntaan tarvitaan ainakin yksi puhdas rakennus, jossa sairastuneet opettajat ja lapset voivat toimia. Julkisten rakennusten aiheuttamat sairastumiset ovat yhteiskunnallisen järjestelmän heikkouksien seurausta: huonosti hoidetut rakennukset sairastuttavat lapsen
Kenenkään ei keskustassa tarvitse piilottaa sitä, mistä on tullut. Omaa kansallispukua Kuuvalla ei vielä ole. Minun pukuni munsalan puku Yhteinen kulkue, erilaiset taustat Niina Kuuvalle kansallispuku on tärkeä osa puoluekokousrituaaleja Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: jaakko martikainen Kun Niina Kuuva viitisen vuotta sitten lähti mukaan keskustanuorten toimintaan, hän ei voinut ymmärtää, miksi ihmeessä puoluekokouksessa marssitaan kansallispuvut päällä. ??Ajattelin, että se on ummehtunutta, vanhaa maailmaa. Mutta kun hän itse osallistui ensimmäisen kerran marssille, mieli teki täyskäännöksen. ??Enää en voisi kuvitellakaan, että sitä ei olisi. Kuljemme samassa kulkueessa ja jaamme yhteiset arvot. Jo lukioaikana hän sai lainata lapsuudenkotinsa naapurilta sittemmin puoluekokouksessakin kahdesti palvellutta Munsalan pukua. ??Jossain vaiheessa olisi mukava saada joku Savon alueen puvuista. 2016 45. Toisaalta pukeutuminen länsirannikon pukuun symbolisoi kulttuurien välistä vuorovaikutusta satavuotiaan Suomen yhteishengessä, Kuuva maalailee. 23.12. Perinne on osa keskustalaisuuden seremoniaa, ja siitä on ehdottomasti pidettävä kiinni, Kuuva sanoo. Hänestä on hienoa, että kansallispukujen kautta paikallisuudet tulevat esiin, jokainen tuo kokoukseen ripauksen omaa kulttuuriperintöään. Kuuva toivookin, että myös maahanmuuttajataustaiset kes- kustalaiset tulisivat marssille omissa kansallispuvuissaan. ??Olemme yhteistä joukkuetta taustoista riippumatta
klo 18:30. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Näitä päästään toivottavasti hallituksen toimien myötä kestävästi korjaamaan. Vaikka ensi vuosi juhlitaan historian kulkua, on se samalla tilaisuus katsoa eteenpäin. Hetki sitten vietetyn itsenäisyyspäivän juhlinnan keskellä huomiota saivat ansaitusti sotiemme veteraanit, mutta heidän rinnallaan on hyvä muistaa kansakunnan yhteiset ponnistukset evakkojen asuttamisen, sotakorvausten maksamisen ja jälleenrakentamisen ihmeen eteen; kuinka köyhästä Suomesta nousi hyvinvointivaltio. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www.keskusta.fi. Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. 0400 615 894. klo 17.30 Hannele Kydöllä, Sysitie 9. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . jokaiselle. Arttu Karila KOL:n puheenjohtaja 2017 johdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. / hlö, B2-hytissä hinta 138 . Liput 25e, lisätietoja ja varaukset Jyrki Anttila p. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta kaikille! Hauho, py. Hinnat sisältävät hytin, ohjelman, buffet-ruokailun klo 18:30 kattauksessa, meriaamiaisen ja bussikuljetuksen Laitila-Katajanokka-Laitila (matkan varrelta pääsee toki kyytiin). Jos haluat mukaan omalla kyydillä tai kalliimman à la carte -ruokailun, niin teethän varaukset itse suoraan matkatoimistoon 03 45 80 0 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi Koski Tl. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. klo 18.30-20. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 0400 407515. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Avoinna arkisin klo 9-15. väliseksi ajaksi. mitä se uusi kunta on? 23.12.2016 Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. perjantaisin. Illan aikana nautitaan pöytiintarjoiltu illallinen sekä mm. suositut Facebook ja Twitter!. Torstaiteemakeskustelutilaisuus piiritoimistolla (Rauhankatu 11, Hml) 26.1. Sähköpostiin vastataan tuolloin satunnaisesti, puhelimeen vastataan paremmin. KOPin talo) pe 30.12. klo 18. Hämeenlinna, kj. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Jälleenrakentamisen juhlavuosi Joulun viettoon saadaan siirtyä talouden osalta positiivisten uutisten myötä: taantuma on vihdoin päättynyt Suomessa, ja talous on siirtynyt toistaiseksi kasvu-uralle. Toivoa herättävän uutisoinnin keskellä on hyvä muistaa, että lähes kymmenen vuotta kestänyt taloudellinen ja ennen kaikkea kansakunnan henkinen lamaannus on jättänyt jälkensä. / hlö, A4hytissä hinta 133 . Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska. 040 7673419 Pirkanmaan Keskusta järjestää kuntavaaliehdokkaille monipuolista koulutusta alkuvuodesta 2017, uutuutena tulossa myös ajankohtainen some-koulutus, jossa käydään yhdessä läpi mm. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan seniorikeilaajat vuoro Keilahallilla joka to klo 15-16 myös koko joulukuun ajan ilman taukoa. Kuntavaaliristeily ja puolueen vaalistartti 4.-5.2.2017 Viking Line Gabriellalla Helsingistä Tallinnaan. / hlö, B4-hytissä hinta 113 . Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo p. Tilaisuuden juontaa ke Olavi Ala-Nissilä. Ulkoasiainvaliokunnan pj Matti Vanhanen esitelmöi Suomen turvallisuuspolitiikasta. / hlö. Hinnat: C4-hytissä hinta 103 . 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Syyskokous Mokian tiloissa (ent. Kun talouden puolella näyttävät asiat olevan hallinnassa, on viimeinen hetki pitää huolta heistä, joille näyttää tulevan omassa arjessaan seinä vastaan. Hyvä alku tälle työlle on saatu nimittämällä Juho Saari eriarvoisuutta tutkivan työryhmän puheenjohtajaksi. Mainio lahjaidea pukinkonttiin, lisätiedot: pirkanmaa@ keskusta.fi ja piirin tj. Järjestää Kosken Tl Keskusta, Marttilan Keskusta ja Kosken Tl Keskustanaiset. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Turvallisuuspoliittiset iltamat Kosken Nuortentuvalla (Här- 46 Suomen menestystarinassa on näille kaikille tapahtumille oma, ansiokas lukunsa. Kansakunnan eheys on kestävän kehityk- sen pohja. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Piiritoimisto vetäytyy joulutauolle 22.12.-8.1. Jaana Viilo, puh. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4.?5.2.2017. 040 418 1150. Hollola, Keskustanaiset, syyskokous ke 28.12. Aiheena ?Kunnallispolitiikka Hämeenlinnassa . Suomen valoisa tulevaisuus vaatii kansalaisilta toisistaan huolta pitämistä ja jatkuvaa jälleenrakentamista sen pohjalta, mihin aikaisemmat sukupolvet ovat työnsä saattaneet. kätie 3) la 11.2. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostil- la piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Liian suuria odotuksia yhdelle työryhmälle ei kannata asettaa, mutta korkean profiilin työryhmän nimeäminen nostaa eriarvoisuuden tason ja sen torjumiseen asetetut keinot julkisen tarkkailun alaiseksi. Juhlavuoden teema on osuvasti ?yhdes- sä?. orkesterin soitosta. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puolue- Juhlavuoden teema on osuvasti ?yhdessä?. Toivottavasti vuodet eivät ole sisaria, ja levoton vuosi 2016 on hyvien uutisten myötä kääntymässä toiveikkaammaksi tulevaksi vuodeksi . 0405895709 sähköposti pilvi. karkela@keskusta.fi Pirkanmaan Keskustalla on joulukuulla myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7.2017 klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. Varaukset tehdään piiritoimistoon varsinais-suomi@keskusta.fi tai 010 292 2060 (arkisin klo 9-15). Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Juhaan, puh. 050-37 45 416
HUOM! Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking Line Gabriellalla 4. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen: sairastapauksissa lääkärintodistuksella. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Retken aikana vierailemme mm. (juomat erikseen). klo 16 Äänekosken kiinteistöhuollon toimitiloissa Torikatu 6b. Muurame, py viettää 110-vuotisjuhlaa su 15.1. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. il- si kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 12.30 Muuramen Nuorisoseuran talolla, Mikkolantie 6. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. krs, kokoustila. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Juhlapuhe eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja muuta ohjelmaa. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Entä heidän vaalipiirinsä. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. käsittely. Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2.2017 (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800) Kymenlaakso Vesaisten retki Apassionataan 4.2.2017. Elina Suoranta p. ja alle 6v 95? sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37 . Varauksen yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Yhdessä kohti Kuntavaaleja 2017 . klo 16. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la 4.2. 5.2.2017. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi samalla Ikaalisten matkatoimiston kautta, meno-paluu on hinnaltaan 30 euroa. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. . Buffet-päivällinen (sisältää myös ruokajuomat) maksaa 33 . 010 315 2000. Äänekoski, py:n syyskokous ti 3.1. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. 040-721 0636. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 9 Kati Kiljusen kotona Untamontie 16, 28360 Pori. Kokouksessa päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta, 2. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Laita aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakunta- Syyskokouskausi lähestyy! Kunnallisjärjestöt, pitäjäpaikallisyhdistykset ja paikallisyhdistykset . Tervetuloa mukaan! moitattehan piiriin hyvissä ajoin syyskokouspäivänne, pirkanmaa@ keskusta.fi Kokousaineisto ym. ajankohtaista tietoa löytyy: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/topmenu/Jarjestotyo/Jarjestoaineisto Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Huom! Tällä risteilyllä ei ole maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Hinta vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 1217v 265?, 6-11v 255. Pia Högberg p. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12 v. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.28.7.2016. Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki; 7.05 Savonlinna linja-autoasema; 7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus; 9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 ? 9.50) ; 12.30 Hartwall Areena. Paikka Torikatu 6, 3. Meriaamiaisen hinta on 10 ?. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2 klo 13. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin . Risteilyn hinnat: C4-hytti 35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. klo 19 Leena Kallionsivun luona. Pori, läntinen po ry:n yleinen kokous pe 30.12. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Esillä sääntömääräiset asiat. Koivisto, py:n syyskokous 3.1. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Ollaan yhteydessä. Keskustanaiset, Lassilan ja Kairilan py:n ja Noomarkun Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 29.12. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fitai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin
. . ?? ? . ? ?. ?. . . . . ?. ? ?? . ?
. ¤. ?? ??