6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / 23.2.2018 / 4,80 € KesKusta otti ohjat perhepolitiiKassa tiedustelulait edusKunnan Kevätpuhteena Uutisanalyysi Kenttäraati Vieraskolumni tampereen ”aKtiivimallissa” hyvät tuloKset Elagu EEsti! viron valtio täyttää sata vuotta
32. 2018 Menestys Stadissa vaatii sitkoa Piiripomo Antti Siika-aho penää Helsingiltä kestäviä ympäristötekoja s. 2 23.2.2018 sisältö 23.2
s. 18 Reportaasi Ajassa Historia. 6 Liberaalit ja konservatiivit repivät kirkkoa kahteen suuntaan s. Sitten Kelasta tuli kirje. Antti Kurvinen s. 2018 3 Valmistautuminen kesäkuun puoluekokoukseen on keskustalle mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun tulevaisuudesta. 23.2. 24 Jääkärien ja Mannerheimin kohtaaminen Vaasassa oli hyinen s. 28 Aino Harjula pyörittää ravintolayritystä lastenhoidon ohessa s. 31 Perustulo rohkaisi yrittäjäksi Työmarkkinatuki esti Emilia Aarnion työnteon
Alueelliset kehityserotkin ovat suuret. Ja Viron venäläisväestö olisi Venäjälläkin jo muukalaisen osassa. Viron viiteryhmäksi mainitaan yleensä ”Baltian maat”, vaikka monen mielestä Viro sopisi paremmin Pohjoismaiden perheeseen. Yhteisiä näkemyksiä ovat ennen muuta sosiaalinen tasa-arvo ja sille rakentuva idealismi. Neuvostoliiton romahduksen käänteet olivat Virossakin dramaattisia, mutta rohkeat nuoret poliitikot onnistuivat, vaikka kaikki oli luotava tyhjästä. Parhaat onnittelut! Suomessa on seurattu sukulaiskansan uutta nousua sukuylpeyttä tuntien. Tulevaisuus näyttää, ovatko virolaiset halukkaita jakamaan nykypäivän pohjoismaiset arvot. Se on luonut maailman huippua olevan digijärjestelmän, jonka sovellutuksia ovat sähköinen äänestäminen, sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä, e-kansalaisuusohjelma... Viron venäläiset eivät kuitenkaan ole mikään ”viides kolonna”. Mutta EU on muuttanut pohjoismaista yhteyttä. Sen historiassa vaikuttaa kuitenkin protestanttinen moraali, ja yhteydet Suomeen ja Ruotsiin ovat pitkät ja vahvat. Se on nykyisin enemmän yhteisten arvojen jakamista kuin varsinaisia poliittisia ratkaisuja. Jälleenitsenäistymisen jälkeiset runsaat 25 vuotta ovat olleet menestystarina. Itsenäisyyttä ei ollut silloin edes paperilla. Demokratia ja oikeusvaltion periaatteet ovat juurtuneet. Sen merkkipaaluja ovat Viron jäsenyys Euroopan unionissa ja Natossa sekä euron käyttöönotto. Viron kansalaisuuden on tosin saanut jo yli 85 prosenttia. He ovat pysyneet lojaaleina. Kansalaisten elintaso on noussut kovaa vauhtia. ”Laulava vallankumous” on kaunis ja paljon kertova nimitys Viron jälleenitsenäistymisen tapahtumille. Jos Virossa on joskus katsottu Suomenlahden yli esimerkkiä etsien, nyt on Suomen vuoro. Ympäristöajattelu on vaatimatonta. Viron hyvä talouskehitys ja läntinen integraatio turvaavat tulevaisuuden paremmin kuin Venäjä tekisi. Mutta on Virolla vielä tekemistäkin. Miehitysaikana virolaisten itsenäisyydenhalu eli oman kulttuurin kautta. Heikoimmin toimeentulevien elämä vaatii kohentamista. Miehitysaika teki Virosta ”monikulttuurisen”. Sen jälkeen – tervetuloa joukkoon. Viroa on juostu maailman kartalle. Tasaverojärjestelmä on luonut suuret tuloerot. Viron itsenäisyyden aika ei ole ollut helppo. Viro ei ole yhtä kireän verotuksen ja yhtä hyvän sosiaaliturvan maa eikä sen lipussa ole ristiä. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 23.2.2018 E teläinen naapurimaamme Viro viettää lauantaina (24.2.) satavuotissyntymäpäiväänsä. Etnisiä virolaisia on nyt 70 prosenttia, venäläisiä neljäsosa. Maa joutui suurempien pelinappulaksi ja lopulta vieraan vallan miehittämäksi 50 vuodeksi. Viro näyttää jo esimerkkiä Suomelle Pääkirjoitus Tulevaisuus näyttää, ovatko virolaiset halukkaita jakamaan nykypäivän pohjoismaiset arvot.. Viro on kehittänyt uutta tekniikkaa hämmästyttävän ennakkoluulottomasti
Tasa-arvoa pidetään itseisarvona ja poliittisena johtotähtenä. Vastaavia ristiriitoja on monia. Keskeltä katsoen on helppo ymmärtää kaikkia näkökulmia, tasaisesti joka suuntaan. Ja alueellinen tasa-arvo – kuka muu poliittinen eläin siitä puhuu. Sosiaalinen tasa-arvo on kaikkein ongelmallisin käsite. Jokaisen poliitikon oma aate tuodaan esille parhaana tasa-arvoaatteena. Unelma kaikkien eläinten tasa-arvosta on kuitenkin kaukana, kun toiset alkavat omia yhä enemmän valtaa ja etuja itselleen. KesKUstalaiset periaatteet palvelevat tasa-arvoa kokonaisvaltaisesti, kun niitä vain osaa hyödyntää. Yhteistyökyky kaikkien suuntausten kanssa tarkoittaa aitoa moniäänisyyttä. Miten jokaisen ääni pääsee yhtä hyvin kuuluviin. Puheet tasa-arvosta kuulostavat hyvältä ja niitä on mukava uskoa, mutta sisältö ratkaisee. KesKUstalla on kaikki mahdollisuudet tulla johtavaksi tasa-arvopuolueeksi. Sitten kun kysytään, mitä nämä kunkin ajattelussa tarkoittavat, huomataan eroja. Lauri Heikkilä. tasa-arvon pitäisi tarkoittaa yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia kaikille. Kuka sen määrittelee nyky-yhteiskunnassa. Tasa-arvoa voi ohjailla ylhäältä, tai sitten voi luottaa tasa-arvon toteutuvan ohjailematta. Eläinten vallankumous oli tarkoitettu neuvostokommunismin aikalaiskritiikiksi, mutta teos sykähdyttää edelleen. Demokraattinen kansanliike on moniääninen, sekä enemmistöjen että vähemmistöjen suulla. Onko jokainen oikeasti yhtä arvokas. Tulonsiirroilla ohjaillaan varallisuuden tasa-arvoa, mutta liiallinen verotus voi iskeä lujaa oikeuteen omistaa ja yrittää. KesKUstelUa tasa-arvosta johtaa se, joka tasa-arvon määrittelee. 23.2. Jokainen poliitikko puhuu tasa-arvosta. Johtajaksi noussut Napoleon-karju jalostaa vallankumouksen johtolauseesta ”kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia” omaa valtaansa pönkittävän ”toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” -periaatteen. Keskustan rooli moniäänisessä yhteiskunnassa on tavallaan sisäänrakennettu keskellä olemiseen. Menestyäkseen keskustan on muistettava tämä, jokaisen kilpakumppanin kanssa. Perustuloa ajetaan, jotta jokaisella olisi riittävä toimeentulo. Voiko jotakin mielipidettä pitää tasa-arvoisempana kuin toista. Elinkeinovapaus tarkoittaa mahdollisuutta hankkia oma menestys ilman, että se on keltään muulta pois. Eläimet kaappaavat vallan maatilalla George Orwellin tunnetussa teoksessa ja luovat sinne unelmayhteiskuntansa. Onko nykyihmisten joukossa tällaisia Napoleon-karjuja. Mikään ei ole parempi lyömäase kuin toisen leimaaminen tasa-arvon vastustajaksi. Siat ovat maatilan tasa-arvoisin yhteiskuntaluokka. 2018 5 Toimittajalta Tasa-arvoisempia kuin toiset eläimet KaiKKi eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, kuuluu eräs klassikkositaatti. Toiset eläimet tekivät itsestään tasa-arvoisempia kuin toiset, koska ne saivat itse näin päättää
Tuen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Toisaalta moni ei ollut aiemmin edes ajatellut, että kotihoidontuki mahdollistaa joustavan työnteon, Harjula kertoo Suomenmaalle. Hän kertoo, etteivät heidän perheensä lapset jää vaille varhaiskasvatusta, sillä he käyvät seurakunnan kerhossa kolmesti viikossa, muutaman tunnin kerrallaan. TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jari laukkanen Aino Harjulan mielestä on tärkeää nähdä, miten moninainen porukka tukea käyttää Kotihoidontuki mahdollistaa joustavan työnteon Ajassa. Harjula kysyykin, haluaako kotihoidontukea naisten ansana pitävä kokoomus palata 1960-luvulle, jolloin isäntä elätti koko perheen. Se asia ei poistuisi kotihoidontukea leikkaamalla, vaan ainoastaan vaikeuttaisi perheiden tilannetta. Vanhemmat voivat vaikka käydä töissä vuorotellen. Harjula pitää politiikojen huolta naisten köyhyysloukusta ylimielisenä ja naisten aliarvoimisena. jos Aino Harjula saisi päättää, kotihoidontuen tasoa korotettaisiin niin, että se olisi perheille varteenotettava vaihtoehto. En tiedä mikä pelko siinä on taustalla, mutta outoa se on. – En olisi kateellinen siitä kotihoidontuen määrästä, jonka turvin ihmiset hoitavat lapsia kotona sekä opiskelevat tai perustavat uusia yrityksiä, Harjula sanoo. – Isät ovat tärkeässä roolissa, vaikka kotihoidontuki on usein äidin nimissä. Aino Harjula uskoo, että tilastot antavat osittain väärää kuvaa siitä, että kotihoidontuella olisivat lähes yksinomaan äidit. Harjula kertoi näyttäytyvänsä tilastoissa joillekin työelämästä syrjääntyneenä kotiäitinä, vaikka tosiasiassa hän pyörittää omaa ravintola-alan yritystään lastenhoidon ohella. – Kannustan lasten hoitamiseen kotona. – Suhtautuminen on jopa vihamielistä. Se ei ole yhtään vähempiarvoista kuin päiväkodissa tehtävä työ, päinvastoin, siellä on tarkoin mietitty esimerkiksi kerhon kokoa, Harjula kertoo. Suomalaisessa yhteiskunnassa on asenneongelmaa isoja perheitä kohtaan, Harjula kokee. Perhevapaauudistusta ja halua leikata alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon tarkoitettua kotihoidontukea on perusteltu sillä, että se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa. Eikä hän suinkaan hoida lapsia yksin, vaan siihen osallistuvat myös vihersisustusalan yrittäjänä toimiva perheen isä ja isovanhemmat, joskus naapuritkin. harjulan perheen kuudesta lapsesta neljä on alle kouluikäisiä, nuorimmainen 1,5-vuotias. – Kotihoito yhdessä kerhojen kanssa ei ole yhtään hullumpi vaihtoehto päivähoidolle. Samalla panostettaisiin kerhoihin. – Se on tehokasta ammattilaisten ohjaamaa varhaiskasvatusta. Köyhyysloukusta ei enää tarvitsisi puhua. – Moni on ottanut yhteyttä ja sanonut, että heilläkin tehdään kuten meillä. 6 23.2.2018 EspoolainEn kuuden lapsen äiti Aino Harjula on saanut paljon kannustavaa palautetta sen jälkeen, kun hän puolusti lasten kotihoidontukea julkisessa Facebook-päivityksessään. KotihoidontuKi on Harjulan mielestä suorastaan nerokas systeemi, koska se mahdollistaa monenlaiset lastenhoitoratkaisut. – Jos meidän lapset laitetaan päivähoitoon, niin kustannus yhteiskunnalle on varmasti yli 4 000 euroa kuukaudessa, Harjula laskee. – Se on kumma ajatus, että jossain muualla kuin kotona tehtävä lastenhoito olisi arvokkaampaa. Kotiin jäätäisiin sitten puolison tuella tai ilmoittauduttaisiin työttömäksi. – Monille perheille on arvokysymys, että lapset halutaan hoitaa kotona. Se on hyvin harvassa perheessä monivuotinen juttu, useimmiten puhutaan parista vuodesta. harjula korostaa puolustavansa kotihoidontukea voimakkaasti siinäkin tapauksessa, ettei kotiin jäävä vanhempi tee muita töitä vaan ”ainoastaan” hoitaa lapsia
2018 7 Isät ovat tärkeässä roolissa, vaikka kotihoidontuki on usein äidin nimissä.. 23.2
Code of ethics on kansainvälisesti tunnettu termi eri alojen moraalisääntöjen kirjaamiseen. Ei varsinkaan nyt, kun puolueen suosio mataa ja eduskuntavaaleihin on vain pikkuisen päälle vuosi. Ala-Nissilän mukaan koodiston tulisi sisältää kansanedustajan tai muun poliittisen tehtävän suorittamisen kannalta olennaiset asiat. Jos esimerkiksi olympiakomitean edustajan oma maa hakee kisoja, joutuu edustaja jääväämään itsensä komitean eettisten pelisääntöjen mukaan, Ala-Nissilä kertoo. Kimmo Tiilikainen Twitterissä EEttisillä pelisäännöillä puututaan laillisiin, mutta moraalisesti arveluttaviin tilanteisiin ennen kuin ne edes syntyvät. kEskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on väläytellyt Code of Ethics -tyylisen sääntökirjan kokoamista suomalaiseen politiikkaan. Jääviydet ja sidonnaisuudet ovat puhuttaneet. Jokainen lainvalmistelija on painonsa arvoinen kultaa suuryritysten rekrytoinneissa, poliitikoilla kun on sisäpiirin tietoa valmistelluista asioista. – Jääviyden ja esteellisyyden lisäksi eettisiin pelisääntöihin olisi kirjattava hyvät käytöstavat. Yrityksiin siirtyneet kokoomuslaiset ovat olleet mukana uusien työnantajiensa toimialoja koskevassa poliittisessa lainvalmistelussa. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa Meillä Helsingissä päivähoito jo nyt tiukoilla. – Monilla yrityksillä ja järjestöillä, esimerkiksi Kansainvälisellä olympiakomitealla on omat Code of Ethicsinsä. Lasten hoitaminen kotona on monille vanhemmille kysymys, joka ei riipu keskustan, kokoomuksen, EK:n tai muidenkaan kannasta. Tällaiset etiikan koodistot on luotu eri alojen sisäisiksi ohjenuoriksi. – Kun politiikassa valmistellaan jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää, ei tästä ole kestävää siirtyä suoraan liikeelämän palvelukseen. Jos lakia ei voi tehdä, voi tehdä eettiset pelisäännöt. Niiden leikkaus ideologisista syistä, kuten kok, sdp ja vihr vaativat, sysäisi päivähoidon ahdinkoon. Ajassa Sanottua Joillekin keskustalaisille kotihoidon tuki on saavutettu etu, josta ei suostuta tinkimään milliäkään. Kotihoidontuki ja sen Helsinkilisä tarpeen. Monen eettistä oikeudentuntoa tällainen kalvaa. Laitonta tämä politiikan ja yritysmaailman välillä siirtyminen ei ole, vaikka harmaalla alueella saatetaankin käydä. Eettiset pelisäännöt politiikkaan Jari Laukkanen 8 23.2.2018. Esimerkiksi kansanedustajan erittäin arvokasta tehtävää tulisi kunnioittaa niin, että tehtävässä myös pysyy. Pirjo Auvinen Yle.fi:ssä Lauri HeikkiLä Ovi On käynyt tiuhaan kokoomuksen kärkipaikoilta sosiaalija terveysalan yritysten suuntaan. Hyvä mahdollisuus siihen on tarjottava sitä haluaville
Hän korostaa, että terveydelle haitallisten huumeiden torjunta on tärkeää sekä ihmisten että kansanterveyden kannalta. Pandat ihastuttivat 23.2. Puska uskoo huumeiden torjunnassa ennen kaikkea valistukseen. Niilo Keränen Kalevassa Meri AlArAntA-SAukko Terveydenja hyvinvoinnin laiToksen asiantuntijoiden blogi käynnisti viime viikolla taas keskustelun huumeiden käytön dekriminalisoinnista. Toisaalta rangaistuksen pelko voi estää hakeutumista hoitoon. Keskustan lääkärikansanedustaja Pekka Puska pitää avausta tervetulleena. – Jos vain myynti on kriminalisoitu, käyttö lisääntyy. Pitääkö huumeiden käytöstä rangaista. Siksi on yhteiskunnan kannaltakin merkittävää, että perheellä on mahdollisuus valita. Ajassa Sanottua Kokoomuksen arvot ovat radikaalisti muuttuneet. Raakel Lignell MTV.fi:ssä Lapsia syntyy myös pienituloisille, joiden on tarkkaan laskettava, kumman kestää jäädä vanhempainrahalle. Nuoruuden hairahdus saattaa haitata esimerkiksi opiskelua tai työnsaantia. – Se on ihan oma juttunsa, enkä itse kannata sitä. Molemmat pandat temmelsivät lumessa, tekivät kuperkeikkoja ja kiipeilivät puissa. Roni Rekomaa/Lehtikuva Shutterstock SAMuli Vänttilä ÄhTÄrin eläinpuiston pandat Hua Bao ja Jin Baobao, suomalaisittain Pyry ja Lumi, vähät välittivät yleisöstä, kun Panda-talossa vietettiin avajaisia. – Kyse on torjunnan keinoista. Mutta ei kai se voi olla syy leikata kotihoidontuen mahdollisuutta kautta linjan. Asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä, että satunnaisen käytön rikosoikeudellinen rangaistus ei ole oikea ja tehokas keino, Puska toteaa. – Huumeet ovat vakava uhka ja sellaisena pysyvät. Kaikki lapset päiväkotiin 8 kk:n ikäisenä, jos isä ei voi jäädä hoitovapaalle! Kustannusten nousu lähes 100 miljoonaa euroa, 1 600 uutta työpaikkaa! Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Huoli syrjäytymisvaarassa olevista äideistä, jotka ”elättävät” itseään kotihoidontuella on varmasti aiheellinen. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan taloudelliseen sitoumukseen sisältyi merkittävä riski kaupungin taloudellisiin voimavaroihin nähden eikä takaukselle ollut riittävän kattavia vastavakuuksia. WHO tosin on jo ehdottanut käytön dekriminalisointia. – Asiasta pitää keskustella, pohtia sen etuja ja haittoja, Puska sanoo. Keskustan eduskuntaryhmässä asiasta ei vielä ole keskusteltu. Avajaisten jälkeen korkein hallinto-oikeus (KHO) piti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siitä, että Ähtärin kaupunki ei olisi saanut lähteä eläinpuiston Panda-talon takaajaksi. Yhtensä perusteluna on se, että rangaistuksesta jää merkintä rikosrekisteriin. Puska huomauTTaa , ettei Suomessa ole tehty asiasta varsinaista esitystä, eikä sitä tee THL:kään. Mielipiteet varmasti jakaantuvat. 2018 9. Tämä olisi liian iso muutos, arvioi kansanedustaja Martti Talja. Hän alleviivaa erikseen, että kyse ei ole kannabiksen laillistamisesta
Loka-joulukuussa 2017 oli avoinna Joillain yrityksillä on jo vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. 10 23.2.2018 Timo mikkilä Maakansan alku näytti hyvältä, ja 1910 levikki oli 4 000 kappaletta. Kertynyttä velkaa jouduttiin maksamaan uudella velalla. Maakansan levikkialueeksi muotoutuivat Karjalan kannas, sen maaseutu ja Laatokan rannat Sortavalan seutua myöten. Päätoimittaja Antti Juutilainen pohjusti kokousta lehdessä vetoavalla artikkelilla, jonka otsikko jo osoitti, että hätä oli suuri. Lupaavasta alusta huolimatta vuodet 1911–1916 toivat lehtitulokkaalle myllerryksiä ja vaikeuksia. Tämä johtui Maakansan vastuullisten kyvyttömyydestä hoitaa lehden taloutta. Kasvua tuki Maalaisliiton kannatuksen kasvu Karjalassa. Pe rtt i Vilj an en /K esk us ta n ja m aa se ud un ark isto Kertynyttä velkaa jouduttiin maksamaan uudella velalla.. Juutilainen torjui tämän, kunhan vain lehden saatavat saataisiin yhtiön tilille. Taiston tauottua päätoimittaja Antti Juutilainen totesi pääkirjoituksessaan, että työväestö oli sodan suurin syylli”Karjalan maalaisliitto-oras” uhkasi kaatua alkuunsa Työttömien työnhaku on helpottunut: kasvua vuoden takaiseen on yli 10 000 työpaikan verran. Juutilainen nousi vuoteen 1919 mennessä Maakansan johdossa määräävään asemaan, ei kuitenkaan samanlaiseen kuin Santeri Alkio Ilkassa. työpaikkaa. kaMppailu ei ollut helppo. Seuraavina vuosina hän painotti yhteiskunnallisten seikkojen merkitystä sodan ”alkusyynä”. Toukokuussa 1910 pidettiin Oy Maakansan ja maalaisliittolaisten kriisikokous, jonka keskeisenä asiana oli edellisen vuoden tulojen ja menojen iso ero. Vuonna 1914 näkyi valoa Maakansan levikin kasvaessa 7 000 kappaleen pintaan. sisällissota 1918 katkaisi Maakansan ilmestymisen. Juutilaisella oli apunaan neljä toimittajaa. Juutilaisen ja hänen perustamansa kannatusyhdistyksen avulla Maakansa onnistuttiin pitämään hengissä nipin napin. Saako keväthalla lyödä alas Karjalan maalaisliitto oraan -artikkelissa Juutilainen parahti, nytkö jo Maakansan taival päättyisi. Myös puolueen eteneminen Kymenlaaksossa toi lehdelle uusia lukijoita. Ajassa nen, vaikkakin sitä oli ”kapinaan kiihotettu”
Kaarina TorKKola jakaa ison kiitoksen Annika Saarikolle lapsiperheiden kuuntelemisesta. Risto Luodonpää Suomenmaan kenttäraati antaa lähes yksimielisen tukensa keskustan ja erityisesti vastuuministeri Annika Saarikon päätökselle keskeyttää perhevapaauudistuksen valmistelu. – Olen pettynyt, vaikka ymmärrän täysin pattitilanteen. Elina Lappalainen veisi kotona lastaan hoitavien tukea enemmän perustulon suuntaan. Lauri Koskinen löytää parantamisen aihetta viestinnästä. – Uudistus, joka leikkaa monilapsisilta perheiltä, ei ole uudistus vaan toimeentuloleikkaus, vahvistaa Tapani Jokela. Myös valinnanvapausargumentti on tyhjä niin kauan kuin tasaarvo työelämässä ei ole toteutunut. Päätös olisi pitänyt ”Jo oli keskustan aikakin ottaa ohjat käsiinsä” Kenttäraati antaa lähes yksimielisen tuen perhevapaauudistuksen aikalisälle pohjustaa faktakeskeisesti vaihtoehtojen pohdiskeluilla, ei kylmällä ilmoituksella. Tähän tapaan saada media ’omalle puolelle’ pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Erkki Saari ei ennusta ratkaisusta nousevan pitkäaikaista haloota. Hetken aikaa lähinnä vihervasemmisto pitää meteliä eli tekee politiikkaa muistamatta, että lisävelka on pois lasten tulevasta hyvinvoinnista. Tukea saisi yhtä lailla yli kolmevuotiaasta tai puolipäivähoidossa olevasta kuin alle kolmevuotiaasta kotihoidossa olevastakin. – Kepu piti kerrankin pintansa, ja niin on hyvä. anna ranKi on hiukan yleistä mielipidettä kriittisempi arvioidessaan uudistuksen kariutumista. Kokoomuksen ja EK:n reunaehdoilla uudistus olisi ollut jopa 250 e/kk leikkaus lapsiperheille, hän huomauttaa. Aleksi Koivisto sanoo olevansa ylpeä keskustasta. – En näe, että kotihoidontuki kannustinloukkuna kummenisi juurikaan perustulosta. Hyvä, että asian vatvominen lopetettiin, koska oltiin kurjistamassa lapsiperheitten asemaa, kommentoi Kari Moilanen. Oikein rakennettuna se voi olla joustavaa ja kannustavaa. – Hän teetti vaikutusarviointeja ja hänellä oli rohkeutta katkaista suunnitelma, joka olisi lisännyt pahoinvointia useissa lapsiperheissä. Satu Jokela on viestin perillemenosta samaa mieltä. – Hyvä ratkaisu, mutta uutisointi on taas antanut vääränlaista kuvaa – eli että on jätetty kesken tai huonosti valmisteltu tai ei kerrota kaikkea. – Kysymyksessä oli vain kokoomuksen taustajoukkoineen masinoima heräteostos. – Mikäli uudistuksen työllistämisja kustannusvaikutukset poikkeavat suunnittelun perusteena olleista luvuista esitetysti, niin herää kysymys, miksi valmistelua on jatkettu näinkin pitkälle olemattomilla perustiedoilla. Saarikko vaikuttaa jämäkältä ministerinä, kommentoi Pentti Martiskainen. Tuula Parikka Myös kotona tapahtuu tärkeää varhaiskasvatusta, vaikka jotkut haluavat siirtää koko tuon sanan vain päiväkoteihin.. – Jo oli aikakin ottaa keskustan ohjat käsiinsä tässä hallituksessa, tähän asti on oltu kokoomuksen myötäjuoksija. Kannustankin nyt miettimään, miten kotihoitajia voi auttaa työllistymään sen jälkeen, kun tukivuodet päättyvät. 2018 11 Tuomo Vihriälä Tutkimus osoittaa, että lapsen kehitykselle on eduksi äidin läheisyys kolmeen ikävuoteen saakka. – Kokoomuksen koordinoitu hyökkäys Saarikkoa kohtaan on ollut rumaa seurattavaa. – KoTihoidonTuen tasoa pitää pikemmin nostaa, ei laskea, arvioi Alpi Ripatti. 23.2. Harvoin mikään uudistus voi onnistua ilman kunnon rahallista panostusta. Antaa taas vettä opposition myllyyn, harmittelee Alpo Seppälä. Terttu Kelan mielestä monet kodinhoidontukea saavat eivät työllistyisi, vaan uudistus olisi huonontanut muutenkin pienituloisten perheiden tilannetta. Lapsen etua ei saa uhrata työelämän alttarille. Haasteeksi kulminoitunut kotihoidontuki ei todellakaan ole ongelmaton tasa-arvonäkökulmasta. – Selkeiden ja ymmärrettävien perusteluiden myöhästyminen oli tosi amatöörimäinen virhe keskustan ministeriryhmältä. Hallituksen tehtävä ei ole arvottaa kunnallista päivähoitoa etusijalle. – Työtulon sekä etuuksien yhteensovittamista täytyy suunnitella kokonaisvaltaisesti niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa
Jari Laukkanen. 12 23.2.2018 Jos ja kun sote-lainsäädäntö valmistuu, hallituksen työpöydältä poistuu paljon vääntöä aiheuttanut, mutta myös hallitusta koossa pitänyt suurhanke
2018 13 OnkO kansalaisten viestiliikenteen rajattukaan tähystely verkossa hyväksyttävää ja voiko sen nuijia läpi pikavauhdilla. Aiemmat yritykset ovat vetäneet vesiperän, mutta voisiko Pekkarinen porukoineen yllättää. edUSkUnnan kokoonpanokin on muuttumassa loppukaudeksi aavistuksen, kun kaksi kokoomuksen naiskansaedustajaa siirtyy muihin tehtäviin. Eduskunnan kevättä kuormittavat varsinkin tiedustelulait ja soten valinnanvapaus. Perustuslaillisen pohdinnan kevät Uutisanalyysi Eduskunta joutuu ratkaisemaan, käyttääkö se kiireellistä säätämisjärjestystä tiedustelulakeihin Pekka Pohjolainen. Kansalaisaloitetta ei ole luotu ja tarkoitettu eduskunnan omien päätösten kumoamiseen, mutta hallituspuolueet joutuvat joka tapauksessa kuuntelemaan korvat punaisina opposition syytöksiä työttömien kurittamisesta. Tiedustelulaille kriittisimmät ryhmät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole ennakkoon sitoutuneet kiireelliseen säätämiseen, vaikka eivät sitä ole tyrmänneetkään. Keskustan ja kokoomuksen perhevapaariita alkaa olla kuolleen hevosen piiskaamista, mutta työttömien aktiivimallilla oppositio pääsee höykyttämään hallitusta vielä uuden kierroksen. Joka tapauksessa soten pitäisi valmistua eduskunnasta kesäkuussa, viime töinä ennen kesätauolle lähtöä. Nurmijärven kunnanjohtajaksi valitun Outi Mäkelän korvaa erikoislääkäri Mia Laiho Espoosta ja Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi nimitetyn Sanna Lauslahden viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Raija Vahasalo Kirkkonummelta. Asia jäi sikseen, kun järjestelmää edellisen kerran vuosikymmenen alussa remontoitiin. Kiireellistä, viiden kuudesosan enemmistöä edellyttävää säätämisjärjestystä ei ole nykyisen perustuslain aikana koskaan käytetty, ja se tarkoitettu vain aivan välttämättömiin tilanteisiin. Taannehtiva puuttuminen etuuksiin ei ole välttämättä aivan yksinkertainen juttu. Se nähdään viimeistään helmikuun lopulla, kun Pekkarisen ryhmä päättää työnsä. Tiistain lähetekeskustelun pohjalta tiedetään, millaisia epäluuloja lakien sisältöä ja säätämisjärjestystä kohtaan eduskuntaryhmissä yhä on. Muuten ne jäisivät odottamaan seuraavan eduskunnan lopullista hyväksyntää. Mallin kumoamiseksi laadittu kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa yli 140 000 nimeä, ja eduskunta joutuu ottamaan siihen kantaa. UUSi eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) on ilmaissut halunsa puuttua eduskunnan vanhoihin sopeutumiseläkkeisiin, joihin ovat oikeutettuja ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat. Sen jälkeen maakuntaja eduskuntavaalien lähestyminenkin alkaa tuoda enemmän tai vähemmän levottomuutta eduskunnan ja hallituksen työhön. Massiivinen tiedustelulakipaketti valmistui hallitukselta tammikuussa, ja se tutkitaan eduskunnassa tarkoin. Keskustan Elsi Katainen siirtyy keväällä Euroopan parlamenttiin muihin tehtävin lähtevän Hannu Takkulan tilalle. Enemmän huomiota herättävä veivaus odottaa kesäkuussa, jos Paavo Väyrynen palaa europarlamentista eduskuntaan ja perustaa kansalaispuolueelleen oman eduskuntaryhmän. Joko soten valinnanvapaus on saatu survottua sellaisiin raameihin, ettei julkinen terveydenhoito romahda. Kataisen korvaa keskustan riveissä kokenut Eero Reijonen Liperistä. 23.2. SOten valinnanvapausosion eduskunta saa käsiteltäväkseen maaliskuussa. Jos ja kun sote-lainsäädäntö valmistuu, hallituksen työpöydältä poistuu paljon vaivaa ja vääntöä aiheuttanut, mutta myös hallitusta koossa pitänyt suurhanke. Kokoomus joutui murskakritiikin jälkeen perääntymään valinnanvapausseikkailuissaan, mutta vaikea on uskoa, että kaikkia mutkia sote-saagassa on vieläkään nähty. Stressiä lisää se, että hallitus haluaa lait terrorismin torjunnan nimissä hyväksyttäviksi kiireellisinä eli käytännössä konsensuksella. Jos sopeutumiseläkkeisiin puututaan, se tehtäneen eduskuntaryhmien yksituumaisuudella, sillä populistisen pelin paikkaa ei asiassa jätetä yhdellekään puolueelle. Poliittisesti mielenkiintoinen viritys on myös varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä, joka yrittää uudistaa yritystukia ja mahdollisuuksien mukaan karsiakin niitä
Samuli Nissilä kasvoi isoksi Pikkuveli. TalouskehiTYksesTä on kuitenkin Veidemannin mukaan maksettu kallis hinta. Neuvostoliiton sotajoukot vyöryivät maahan ja tekivät siitä neuvostotasavallan vuonna 1940. Vuonna 1993 Viron bruttokansantuote asukasta kohden oli alle 5 600 dollaria, alle kolmasosa Suomen tasosta. Virossakin seurauksena oli vapaussota, joka päättyi helmikuussa 1920 Tarton rauhaan. Vuonna 2016 summa oli jo liki 30 000 dollaria. TeksTi: samuli Nissilä kuvaT: shuTTersTock Satavuotiaan Viron viime vuosikymmenten talouskehitys on ylittänyt kaikki odotukset, mutta siitä on maksettu kallis hinta, Rein Veidemann sanoo Viro 100 vuotta Maailmassa on vain kaksi itämeren suomalaista valtiota, ja niiden kannattaa vaalia yhteyttään, Rein Veidemann sanoo. – Olimme Margaret Thatcherin parhaita oppilaita, Veidemann kuvaa. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, Viron itsenäisyysjulistus annettiin Pärnussa pari kuukautta Suomen jälkeen. Satavuotisen historiansa ajasta Viron tasavalta on ollut itsenäinen alle puolet, sillä itsenäisyys palautui vasta 1991. Viron kävi kuitenkin Suomea huonommin, kun isot luudat alkoivat lakaista maailmanjärjestystä uusiksi. Sen jälkeen Veidemann toimi 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden ajan kansanedustajana edustaen ensin kansanrintamaa ja sitten keskustapuoluetta. päivänä itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa, kuten Suomi teki joulukuussa. Hän sanoo, että virolaisilla on paljon syytä ylpeyteen satavuotisjuhlan kynnyksellä. Viro liberalisoi 1990-luvun alussa talouttaan rajusti. Ero on merkittävä. – Viro ei vietä helmikuun 24. Maa on kehittynyt ja elintaso noussut hurjasti. Rein Veidemann , Tallinnan yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori ja Viron yleisradioyhtiön hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja, jätti kädenjälkensä historiaan: hän laati sanamuodon julistukseen, jolla Viron itsenäisyys palautettiin. Nyt juhlitaan Viron satavuotissyntymäpäivää, mutta sitä ei voi verrata Suomen juhlaan. 14 23.2.2018 Yhden asian Rein Veidemann haluaa tehdä selväksi jo heti haastattelun aluksi Tallinnan Viru-keskuksessa. – Ei tällaista olisi silloin voinut kuvitellakaan, Veidemann hämmästelee
Veidemann uskoo, että suhde pysyy läheisenä myös tulevaisuudessa. Virolaisilla on noin 133 000 muistiin merkittyä kansanlaulua. Samalla Viro on jakautunut kahtia: hyväosaiset kruisailevat katumaastureillaan, kun enemmistö kansasta uurastaa pitkää päivää pienellä palkalla. • Itsenäiseksi Viro julistautui 24. Veidemannin mielestä se on pienelle maalle välttämätöntä. Hän uskoo, että jonkinlainen valtioliitto voi olla todellisuutta Viron ja Suomen 200-vuotissynttäreillä. suOmi ja Viro ovat jo pitkään olleet toisilleen läheisiä. Neuvostomiehityksen aikana yhteydet aluksi lähes katkesivat, mutta alkoivat heti tilaisuuden tullen elpyä. Hän kuitenkin uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä jonkinlainen yhteys on. Merkittävin perintö virolaisten vanhasta kulttuurista on runonlaulanta. Viron hallitus jopa kokoontui Suomen suurlähetystön ikkunan alle laulamaan Maammelaulua. Maiden välejä onkin usein verrattu sisarussuhteeseen. Sota päättyi Tarton rauhaan, jossa Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden. Osa virolaisista on saanut maan kehityksestä tarpeekseen. Lähteet: www.yle.fi, www.visitestonia.com Laulut ovat muovanneet Viron historiaa. Nyt hallituksen muodostavat keskusta, sosiaalidemokraatit sekä keskustaoikeistolainen Isänmaan ja Res Publican liitto. 2018 15 Matala tasavero ja yritysystävällinen politiikka ovat luoneet kasvua ja työpaikkoja. Sen puolesta puhuu jo pelkästään Virossa viime vuonna järjestettyjen Suomi 100 -juhlallisuuksien pökerryttävä määrä. Kunnollista keskiluokkaa Viroon ei Veidemannin mukaan ole edes syntynyt. Vuosisadan lopulla Venäjä yritti tukahduttaa kansallisuusaatteen. Vaalit ovat edessä jo ensi vuonna, joten aikaa isoihin uudistuksiin ei kuitenkaan ole. helmikuuta 1918 Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa. Suuret palkkaerot ovat saaneet virolaiset äänestämään jaloillaan. Helsinki ja Tallinna ovat viime aikoina selvittäneet, kannattaisiko kaupunkien välille rakentaa rautatietunneli. Lähentymisen puolesta puhuu Veidemannin mukaan jo pelkästään se, että väen pakkautuessa Uudellemaalle Suomi valuu etelään, kohti Viroa. Veidemann pitää hanketta niin mittavana, ettei se lähivuosina toteudu. • Keskiajalla saksalaiset hallitsivat Viroa ja virolaiset elivät ankarassa maaorjuudessa. • Perinteiset virolaiset kylät muodostuivat vuoteen 800 mennessä. • Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991 laulavalla vallankumouksella, joka ammensi voimaa yli sata vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan 40-luvun lopulla. • Elokuussa 1940 Neuvostoliitto liitti Viron itseensä. Tämä on osittain toteutunut, kuuluvathan molemmat maat nykyään Euroopan unioniin. Alkuvuodesta 1919 noin 3 700 suomalaista lähti auttamaan virolaisia vapaustaistelussa. – Ilmastonmuutos lisää Jäämeren satamien merkitystä. Siksi ymmärrän myös Suomen politiikkaa. Se näyttää myös pysyvän. Unelma syvemmästä yhteydestä elää kuitenkin Veidemannin mukaan erityisesti Viron puolella. 23.2. Hallitus on kääntänyt talouspolitiikkaa vasemmalle ja helpottanut pienituloisten asemaa. Virolaisia kalvaa yhä neuvostoaikoina kehittynyt yksin jäämisen trauma, ja niinpä he osaavat arvostaa ystävyydenosoituksia. Moni on lähtenyt ulkomaille kuten Suomeen, jossa asuu jo sata tuhatta virolaista. kirjailija ja Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula haaveili jo vuonna 1869 Suomen ja Viron valtioliitosta. Suomen kokoomusta vastaava Viron reformipuolue oli hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodet 1999–2016, mutta ajautui oppositioon vuoden 2016 lopussa. • Itsenäistymistä seurasi Viron vapaussota. • Kansallinen herääminen Virossa alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun maaorjuus lakkautettiin. Konkreettisin osoitus tästä on maan Nato-jäsenyys. Suomen etu on, että maan läpi kulkisi raideyhteys Jäämereltä Manner-Eurooppaan. Jos keskusta ja sosiaalidemokraatit menestyvät vaaleissa, voi tasaveron nimiin pitkään vannonut Viro ottaa askeleen pohjoismaiseen suuntaan ja säätää verotustaan progressiivisemmaksi. Suomen tilanne on eri, sillä ette koskaan joutuneet Neuvostoliiton miehittämiksi. Yksi merkittävä ero valtioiden välillä kuitenkin on. – Venäjä on Virolle naapuri, joka pitää ikuisesti Viroa satelliittivaltionaan. • Venäjä valloitti 1700-luvun alun Suuressa Pohjan sodassa Viron Ruotsilta. Moni Viron ystävä toivookin, että suomalaiset antaisivat nyt takaisin samalla mitalla. Virolaiset muistavat yhä, kuinka suomalaiset vapaaehtoiset auttoivat heitä vapaussodassa. Viro on ankkuroitunut länteen syvemmin kuin koskaan historiansa aikana
Saksan oikeistopopulistisen AfD-puolueen suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen. Erikoissyyttäjä Robert Mueller on laajentanut tutkintaansa nyt myös Jared Kushnerin yrityksen rahoituskuvioihin. olympiaVierailulla. Lapset kiljuivat kauhusta pommitusten jälkeen itäisen Ghoutan alueella Syyriassa. populiStit nouSuSSa. 16 23.2.2018 Maailman kuvat Syyrian hätä ei lopu. Bild-lehden teettämässä kyselyssä AfD:n kannatus oli 16 prosenttia ja SPD:n 15,5 prosenttia. Sotaa tarkkailevan järjestön mukaan pelkästään maanantaina Itä-Ghoutassa kuoli ainakin 77 ihmistä. Mueller on kiinnostunut Kushnerin rahoituksenhankinnasta sinä aikana, kun Yhdysvalloissa vaihtui presidentti. Angela Merkelin CDU-puolueen kannatus oli 32 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue. Uhreista ainakin 20 oli lapsia. VäVy tutkintaan. Aiemmin Mueller nosti syytteet 13:a Venäjän kansalaista vastaan sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Koonnut: samuli vänttilä. Olympiareissullaan Sipilä on seurannut myös muun muassa maastohiihtoa. Pääministeri Juha Sipilä seurasi vaimonsa Minna-Maaria Sipilän kanssa Suomen ja Ruotsin välistä jääkiekko-ottelua Pyeonchangin olympialaisissa Etelä-Koreassa. Kaksiviikkoiset olympialaiset päättyvät sunnuntaina. YK vaatii Syyrian hallintoa lopettamaan Ghoutan pommitukset välittömästi, sillä ne kohdistuvat pääasiassa siviileihin
Sveitsi on asettanut rajat jopa viikoittaisille ruokaostoksille, koska Sveitsin puolella asuvat käyvät vilkkaasti kaupoissa rajan toisella puolella. 23.2. Kaikki liikennenopeusrajat eri tietyypeillä eroavat kahden maan välillä. Esimerkiksi omassa ranskalaisessa kylässäni, jossa ruoan hinta voi olla jopa kolmanneksen halvempi kuin parin kilometrin päässä Sveitsissä. Ranskassa ei saa ajaa hands free -laitteita käyttäen, vain autokaiutin on sallittu. Näitä tuskin tosin valvotaan, puhalluskokeiden sijaan liikenteessä keskitytään papereiden ja lupien tarkastamiseen ja ylinopeuksien valvontaan. Esimerkiksi alle 10-vuotiaat lapset eivät saa olla yksin kotona tai mennä kouluun yksin, joten paikallisten koulujen pihoissa onkin melkoinen liikennemyräkkä aamuin illoin. Pelkästään liikenteessä on paljon muistettavaa. Toki heillä on paljon tehtäviäkin. Molemmissa maissa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea, paitsi Ranskassa uusille kuljettajille 0,2 ja Sveitsissä nollatoleranssi. Sveitsi pistää paremmaksi, yksi poliisi jokaista 200 sveitsiläistä kohden. Sveitsissä ylinopeussakko on keskimäärin noin kolminkertainen Ranskaan verrattuna. Sveitsissä moottoritietullit maksetaan etukäteen vuodeksi kerrallaan, Ranskassa käytön mukaan tulliasemilla. Omassa 10 000 asukkaan pikkukylässäni partioivat kansallinen ja paikallinen poliisi sekä santarmit, eli kymmeniä virka-asuisia. Poliisien määrä Ranskassa on Euroopan suurinta väestöpohjaan verraten. Mitä sitten tulee lainvartijoihin, molemmissa maissa on sekä poliisit, santarmit, että poliisien erikoisjoukot, joihin kuuluvat myös Genevessä runsaslukuiset diplomaattipoliisit. 2018 17 Kun asuu ja elää kahden maan välillä, on oltava ajan tasalla eri lakien suhteen. Ranskassa ei tarvitse ajaa päivisin valot päällä, Sveitsissä kyllä, valojen unohtaminen maksaa noin 40 euroa. Suomessa poliiseja on yksi 800 suomalaista kohden, Ranskassa sama luku on yhden suhde 300:aan. Ikean keittiötä ei tuoda Sveitsistä Ranskaan tulleitta. Univormupukuisia nähdessään ryhti kasvaa ja muisti virkistyy automaattisesti – kummassa maassa muuten nyt ollaan ja olenko muistanut kaiken sen, mitä tällä puolen rajaa pitää muistaman. Poliisit ovat valvomassa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Muutenkin poliisit ovat läsnä ja näkyvästi yhteiskunnassa. Koska raja on Euroopan unionin ja ei-jäsenmaan välillä, on myös muistettava, mitä ja kuinka paljon saa ilman tulliseuraamuksia kuljettaa maasta toiseen. Kaikki he toki puhuvat samaa kotoista ranskaa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Lakeja ja lainvartijoita rajan kahden puolen Rauhan pääkaupunki. Tämän lisäksi poliisijoukot ovat monimuotoisia. Elämämme kahden maan rajalla tarkoittaa rajan molemmin puolin asiointia eri tullija rajaviranomaisten kanssa
Samaan aikaan kirkkoon kuuluu entistä harvempi. Kohtalonkysymys on, miten kirkko suhtautuu konservatiiveihinsa, sanoo tutkija. 18 23.2.2018 Reportaasi Uusi arkkipiispa saa johdettavakseen riitaisan kirkon. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä
On ymmärrettävää, ettei tilanne ole heille mukava, Tervo-Niemelä sanoo. Pääkaupunkiseudulla alle puolet lapsista kastetaan, kirkollisten avioliittojen määrät laskevat. Tervo-Niemelän mukaan etenkin liberaalien äänenpainot ovat viime vuosina koventuneet ja ärhäköityneet. 2018 19 jumalanpalveluksessa on vaisu tunnelma. Kuulostaa kuin vain kanttori laulaisi. – Kun kirkkoon kuuluvien määrä menee sen alle, on oletettavaa, että jäsenmäärän lasku lähtee ennemmin kiihtymään kuin laskemaan. Suurin osa kirkon papeistakin lukeutuu liberaalimmalle puolelle. Urkujen sävelet kolisevat tyhjien penkkirivien välissä. – Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että juuri konservatiiveille kirkko ja kaikki sen toiminnot ovat todella tärkeitä. Silti käsitteet sopivat kuvaamaan sitä jakoa, joka kirkossa tällä hetkellä vallitsee. Kaikkein voimakkaimmin ristiriidat kärjistyvät kysymykseen avioliitosta: voiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia vai ei. Johdettavakseen hän saa kirkon, joka elää tulevaisuutensa kannalta kriittisiä ratkaisun aikoja. Hänen mukaansa eräänlainen kipuraja menee aikasempien tutkimusten mukaan noin 70 prosentin tietämillä. Ensi viikolla valittavalla evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispalla ovat edessään melkoiset haasteet. Eikä näköpiirissä ole, että tahti hidastuisi, päinvastoin. Oikeastaan koko liberaali–konservatiivi-jako on monella tapaa ongelmallinen. Sen todellisuuden kanssa on kirkoissa eletty jo pitkään. Hän ei kannata vihkimisoikeuden laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja kohtaan. Se ei lupaa hyvää kirkon tulevaisuuden kannalta. Kirkkoon kuuluu vielä noin 71 prosenttia suomalaisista, mutta heitä eroaa koko ajan noin 50 000 ihmisen vuosivauhdilla. Puhutaan liberaaleista ja konservatiiveista, joiden välille tuntuu olevan vaikea löytää yhteistä säveltä. 23.2. Kaikkein eniten kirkosta lähtevät 20–30-vuotiaat. Tunteet sinkoilevat ja sanat ovat kovia. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Ylivieskan kirkkoherraa Timo Määttää voisi luonnehtia kirkon konservatiiviksi. Väki vähenee ja harmaantuu. sunnuntaiaamun. Heidän sallivuutta korostavasta näkökulmastaan on tullut valtavirtaa ja sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin konservatiivisuudesta. – Konservatiivit kokevat joutuneensa marginaaliin, jolle ei oikein ole kirkossa tilaa. – Kun kirkkoon kuuluvien lukema menee riittävän alas, ettei voida enää puhua selkeän enemmistön asiasta, jäsenyyttä tukevat yhteisölliset tekijät heikkenevät ratkaisevasti, sanoo käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä ItäSuomen yliopistosta. He ovat kaikkein taipuvaisimpia myös pysymään kirkon jäseninä. Mitä enemmän ihmiset kuulevat tuttavistaan, jotka eivät enää kuulu kirkkoon, sitä helpommin hekin lähtevät. Määttä ei myöskään kannattanut naispappeutta, kun siitä keskusteltiin kiivaasti 1980-luvulla. Päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous, mutta keskustelu aiheesta on koko kirkkolaivan sisällä kiivasta. Jäsenmäärän laskun lisäksi kirkko on hyvin jakautunut. Moni kirkon jäsen voi olla yhdessä asiassa uudistusmielinen, toisessa kannattaa perinteitä. Siellä täällä istuu ihmisiä, pääosin keski-iän reippaasti ylittäneitä. Tervo-Niemelän mukaan tällä hetkellä moni suomalainen kuuluu kirkkoon siksi, kun kaikki muutkin kuuluvat
20 23.2.2018 Kirkon tekemän päätöksen kanssa hän sanoo kuitenkin eläneensä hyvässä yhteishengessä jo 30 vuotta. Määttä kokee, että hän on mahtunut näkemyksensä kanssa kirkon sisälle hyvin. Häneen kiteytyvät kirkon liberaaliväen monet ihanteet. Jotkut eivät esimerkiksi halua kastaa lapsiaan, koska kirkon asenne on niin torjuva. – Lähden siitä liikkeelle, että Raamattu on kaikkina aikoina kirkon ylin ohje. Arkisessa seurakuntatyössä asia nousee harvoin esille. Nykyistä kirkon kantaa Saarinen pitää ”perässä laahaavana” suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Liian suvaitsevaisiksi kirkon koki reilu 10 prosenttia eroajista, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta. Naisja miespareja hän ei suostuisi vihkimään. – Moni ottaa sen vuoksi kirkkoon etäisyyttä. Asetelma näkyy myös kirkon erotilastoissa. – Noin 40 prosenttia kirkosta eroajista ilmoitti melko tärkeäksi syyksi kirkon suvaitsemattomuuden. Molemmat perustelevat kantaansa Raamatulla ja kirkon perinteillä, mutta päinvastaisista näkökulmista. Yhteistyössä ei kirkkoherran mukaan ole ollut mitään ongelmia. Muutoksia tekivät rohkeasti niin Martti Luther kuin Jeesuskin. – Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta ratkaisu lisäisi varmasti kirkon jakaantumista. Itse en näe mitään syytä kieltää vihkimistä kahdelta kirkon jäseneltä. Toiset eroavat siksi, kun kirkko on liian ahdasmielinen, toiset siksi, kun kirkosta on tullut niin avarakatseinen. Jos kirkko hyväksyisi samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset, olisi se Määtälle kova paikka. Ja silloin kun nousee, on Määttä kokenut voivansa sanoa kantansa ääneen. – Hyvin minulla on täällä mennyt, ei naiseus ole noussut mitenkään erityisesti esiin, Saarinen sanoo. Salmisen mukaan erotilastoissa näkyy se, että uskominen ajatellaan nykyisin henkilökohtaiseksi asiaksi, johon ei tarvita instituutioita. Kun kirkon sanoma ei miellytä, silloin äänestetään jaloilla. Avioliittokäsitys toimii myös eräänlaisena impulssina, joka aika ajoin kiihdyttää hetkellisesti kirkosta eroamista. – En näe, että laki tai ihmisoikeudet olisivat näkemykseni kanssa ristiriidassa, Määttä vastaa. Avioliittokantaansa Määttä perustelee Raamatulla. Vihkimisoikeutta hän on valmis laajentamaan. Jos kirkko jossain vaiheessa hyväksyy samaa sukupuolta oleviNoin 40 prosenttia kirkosta eroajista ilmoitti melko tärkeäksi syyksi kirkon suvaitsemattomuuden. Hänen tulkintansa mukaan Raamatun kanta homoliittoihin on yksiselitteisen kielteinen. Kaikki muistavat esimerkiksi Ylen Homoillan vuodelta 2010, jolloin kirkosta erosi yhden kuukauden aikana noin 40 000 ihmistä. Määtän johtaman seurakunnan kuudesta papista kaksi on naisia. Ensimmäinen nainen hän oli myös oululaisena kirkkoherrana ennen nykyistä tointaan. Virassaan hän on koko kirkon ainoa nainen. Avioliitto on miehen ja naisen välinen. Määtän kanssa päinvastaista mieltä on Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen. – Kirkkoon ovat kaikki tervetulleita suuntautumisesta riippumatta, mutta Raamatun sana on muuttumaton, hän jatkaa. Entä ihmisoikeudet. Kukaan haastateltava ei siihen usko. Kun näkökulmat ovat näin kaukana toisistaan, tulee mieleen, että voiko kirkko enää muuta kuin hajota osiin. Tuomiorovasti Satu Saarinen edustaa kirkon liberaaleja.. Saarisen mukaan kirkko on aina muuttunut kontekstinsa eli vallitsevien tilanteiden mukaan. – Miksi sitten meidän pitäisi yhtäkkiä pitäytyä 1500-luvulta peräisin olevissa käsityksissä, hän kysyy. Saarinen valittiin reilu vuosi sitten ensimmäisenä naisena vanhoillisena pidetyn Oulun hiippakunnan avainpaikalle piispan sijaiseksi. SaariSen ja Määtän näkemykset kuvastavat osaltaan kirkon jakaantumisen vaikeutta. Moni perustelee samaa sukupuolta olevien kirkollisia vihkimisiä lailla ja tasa-arvolla
Viides ehdokas oli lähetysjohtaja Ville Auvinen, joka ei hyväksy samaa sukupuolta olevien kirkollisia vihkimyksiä. tervo-NieMeläN mielestä kirkon pitäisi keskittyä siihen, mikä sen ääripäitä yhdistää. Moni konservatiivisesti ajatteleva näkee, että kirkko on unohtanut kristillisen sanomansa eikä sillä siksi ole enää merkitystä oikein kenellekään. 23.2. Ensimmäisen kierroksen tulosten perusKonservatiivit kokevat joutuneensa marginaaliin, jolle ei oikein ole kirkossa tilaa. Heihin professori laskee toiselle kierrokselle selvinneen Porvoon piispan Björn Vikströmin lisäksi ex-piispa Ilkka Kantolan ja yliopisto-opettaja Heli Inkisen. Luoma ei itse kannata avioliittokäsityksen laajentamista, mutta on valmis toimimaan kirkolliskokouksen päätösten mukaisesti. – Tämän päivän ihmiset tarvitsevat edelleen puhetta synnistä ja armosta. Se ei saa hävitä. Talosen mielestä kansankirkkoa näyttäisi ohjaavan vain halu ylläpitää rakenteita ja verotusoikeutta. Hän edustaa konservatiiveja. Satu Saarinen ei puolestaan ole Talosen kanssa lainkaan samaa mieltä. Timo Määttä ymmärtää Talosen näkemystä. – Kyllä kirkon sanoma Jumalasta ja Jeesuksesta kaikuu edelleen. 2018 21 en vihkimiset, tarkoittaa se TervoNiemelän mukaan jonkun tietyn porukan lähtemistä. – Auvinen sai vaaleissa noin 13 prosenttia äänistä. Murtuma ei kuitenkaan ole välttämättä iso. Jäsenkadon kourissa kamppailevalla kirkolla on hänen mukaansa vaarana pyrkimys miellyttää kaikkia. – Moni kokee, että kirkko olisi menettänyt naispappeuden myötä arvokkuuttaan, mutta toisaalta moni sanoo, että kirkko on tullut sen myötä lähemmäksi ihmisten arkea. Ensimmäisen kierroksen viidestä ehdokkaasta kolme oli Tervo-Niemelän mukaan selkeästi liberaaleja. Helander esitti, että kirkko pitäytyisi miehen ja naisen avioliittoon vihkimisessä, mutta hyväksyisi sen, että jotkut kirkon papit vihkisivät ja siunaisivat myös samaa sukupuolta olevia. Mitä kirkko sitten voisi tehdä, että molemmat ääripäät voisivat jäädä sen katon alle. – Ratkaisu sallisi sekä konservatiivien että liberaalien toimintatavat, Tervo-Niemelä summaa. Jos kirkko syleilisi kaikkia, olisi kirkossa vihitty jo kauan samaa sukupuolta olevia, hän näkee. Suurin osa jää. Esimerkiksi hän nostaa arkkipiispanvaalin ehdokasasettelun, joka on kuin läpileikkaus kirkon sisäisestä tilanteesta. Toisella kierroksella hän arvelee Auvisen kannattajien siirtyvän Luoman taakse. Toiselle kierrokselle niin ikään päässyttä Espoon piispaa Tapio Luomaa Tervo-Niemelä luonnehtii maltilliseksi keskitien kulkijaksi. – Kun naispappeus hyväksyttiin, lähti kirkosta noin 5 000 ihmistä. Joulukuussa Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen sanoi Suomenmaalle, ettei kirkon yleishumaani puhe tällä hetkellä juurikaan eroa muun yhteiskunnan puheesta. Kirkkoherra Timo Määttä lukeutuu kirkon konservatiiveihin.. Se kuvaa osuvasti sitä, että konservatiivit ovat kirkossa selkeä vähemmistö, mutta silti merkittävä ryhmittymä, jota ei voi väheksyä, Tervo-Niemelä sanoo. Moni herätysliike pohtii varmasti, että jäädäkö vai lähteä, mutta uskon, että suurin osa niistäkin jää, Tervo-Niemelä sanoo. Tavat tehdä sitä ja sanat, millä sanomaa julistetaan, saattavat vain muuttua, hän sanoo. Hän myös uskoo, että kirkon sisällä kompromissiratkaisulle riittää kannatusta. Hän kannattaa viime syyskuussa julkaistun professori Eila Helanderin selvityksen näkemystä, että kirkko päätyisi avioliittokannassaan kompromissiin. Samoin käy nytkin
– Miksi me väkisin tavoittelisimme konsensusta, kun ei se ole kuitenkaan mahdollista. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Sähköposti Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan talvitarjouksena määräaikainen 38 € / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 86 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kesto 152 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 € / vuosi Postitoimipaikka talvitarjous! 5 kk / 38 € koko maan äänenkantaja aikakauslehti kerran viikossa 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 1923 1927 1931 1935 1939 1943 1947 1951 1955 1959 1963 1967 1971 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet 2010 2014 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 1923 –2016 Lähde: Kirkon tutkimuskeskus. – Luoman kannatus kertoo siitä, että kirkossa elää vahvana ajatus, että asioissa on syytä edetä maltillisesti, kaikkia näkemyksiä sovitellen. Suuren yleisön miellyttäminen voi kuitenkin Tervo-Niemelän mukaan olla kompastuskivi, jota kirkon pitäisi varoa kultaista keskitietä etsiessään. Esimerkkinä hän mainitsee ne, jotka eivät suostu jakamaan ehtoollista yhdessä naispappien kanssa. He myös kasvattavat lapsensa kirkon perinteeseen mukaan, usein omilla konservatiivisilla korostuksillaan. Hän haluaa puolustaa moniäänistä kirkkoa, jossa sekä liberaalit, konservatiivit että kaikki niiden väliltä ovat mukana. – Meillä on kirkossa yhteiset säännöt, ja niitä kaikkien täytyy noudattaa. n Uskominen ajatellaan nykyisin henkilökohtaiseksi asiaksi, johon ei tarvita instituutioita. On iso virhe, jos heidät ajetaan kokonaan kirkosta ulos. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. – Moni kirkossa ajattelee, että kun pidetään yllä liberaalia puhetta, konservatiivinen porukka jotenkin katoaa. Kyse oli hänen mukaansa väärinkäsityksestä. Heidän kanssaan asiassa ei ole ollut mitään ongelmaa. Saarinen korostaa, että kirkon ovet ovat jatkossakin auki kaikille. Tuon mielikuvan Saarinen haluaa kuitenkin nyt oikaista. Jos niitä ei suostu noudattamaan, pitäisi olla päivänselvää, että silloin ei voi toimia samassa organisaatiossa. – Heidän omissa seuroissaan naiset eivät toimi pappeina tai puhujina, mutta kirkon tilaisuuksissa he tekevät yhteistyötä. Sen hän on saanut huomata omassa hiippakunnassaan, jossa esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset ovat näkyvä ryhmä. Kun hänet vihittiin Oulun tuomiorovastiksi, Helsingin Sanomat uutisoi Saarisen ”kannustavan” esimerkiksi herätysliikkeitä pesäeron tekemiseen, jos kirkon jäsenyys ahdistaa. – Toki erkaantumiset ovat ikäviä, eivätkä ne ole tavoitetila, mutta sellaista on elämä. Professorin mukaan kirkossa pelätään aivan liikaa sitä, että joku suuttuu sen sanomasta. Eivät he kuitenkaan mihinkään katoa. Kirkossa myös tunnutaan unohtavan, että konservatiiviset jäsenet ovat yksi merkittävä toimintaa ylläpitävä voima. Saarinen kuitenkin korostaa, että moni naispappeuteen kielteisesti suhtautuva herätysliike sopii jatkossakin kirkkoon hyvin. Heidänkin näkemyksilleen pitää kirkossa olla tilaa. Erilaiset mielipiteet ovat rikkaus. Jokin järjestys pitää kuitenkin olla, Saarinen sanoo. Hän suhtautuu kielteisesti naispapittomien messujen järjestämiseen kirkossa. 22 23.2.2018 teella se riittäisi ratkaisemaan pelin Luoman hyväksi. Saarinen kannustaa niitä, jotka eivät suostu yhteistyöhön eri tavalla ajattelevien kanssa, pohtimaan suhdettaan kirkkoon. Kysytään Satu Saariselta. Siksi Saarinen ymmärtää esimerkiksi Luther-säätiötä, joka perusti oman kirkkokuntansa, kun kirkon naispappeuskanta ei sopinut. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. Tilanne kuulostaa eittämältä ristiriitaiselta. Tervo-Niemelä palaa ajatukseen, että konservatiivit ovat kirkon uskollisimpia jäseniä. Haluaako kirkko todella savustaa laivastaan pois heidät, jotka tiedetään aktiivisimpina seurakuntalaisina
08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Sähköposti Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan talvitarjouksena määräaikainen 38 € / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 86 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kesto 152 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 € / vuosi Postitoimipaikka talvitarjous! 5 kk / 38 € koko maan äänenkantaja aikakauslehti kerran viikossa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh
24 23.2.2018 Ilmiöt
Hän on perustanut toiminimen, joka työllistää Aarnion mukaan ”ihan mukavasti”. Vakituisia alan töitä ei ollut sitkeistä yrityksistä huolimatta Suomesta löytynyt. Sen oli lähettänyt anoppi, joka hoiteli Suomessa Aarnion ja hänen miehensä postia. Sitten hänet kutsuttiin perustulokokeiluun. Nyt hänellä on oma yritys ja töitä riittää. 2018 25 – Mitä ihmettä! Portugalissa asuva Emilia Aarnio luki tekstiviestin uudelleen läpi. Välillä keikkoja oli vähemmän. Perustulokokeiluun pääseminen on ollut Aarnion mukaan pelkästään positiivinen asia. Siksi perusturvan kaltainen työmarkkinatuki kannatti kuitenkin säilyttää. Keskusta haluaisi jatkaa perustulokokeilua myös ensi vaalikaudella. Töitä hän etsi edelleen, mutta ne olivat tiukassa. Emilia Aarnio sanoo ymmärtäneensä perustulokokeilun myötä, että tulonsa voi tienata useammasta eri lähteestä. Ainoa kriteeri oli se, että on työtön työnhakija, joka sai Kelasta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa. Mies teki töitä ja musiikinopettajan koulutuksen saanut Aarnio eli työmarkkinatuella. Perustulokokeiluun Aarnio valittiin sattumanvaraisesti ja ilman omaa hakemusta, kuten 1 999 muutakin osallistujaa. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Emilia Aarnio oli lannistua, kun hän eli työmarkkinatuella. Aiemmin hän etsi pelkkiä musiikinopettajan virkoja.. Työmarkkinatuella eläessään Aarnio koki olevansa lannistunut. 23.2. Nyt Aarnio asuu taas Suomessa. ”Sinut on määrätty perustulokokeiluun”, viestissä luki. – Olin että mikä ihmeen perustulokokeilu. Iltapäivisin Aarnio opettaa kitaransoittoa, viikonloppuisin hän tekee laulukeikkoja ja kaiken sen ohessa hän valmistaa käsin kierrätyskoruja oman tuotemerkkinsä nimissä. En tiennyt siitä mitään, Aarnio sanoo. Ja nyt hänellä oli tuo tekstiviesti. Musiikkikeikkoja riitti, mutta niissä täytyi kytätä koko ajan, etteivät tulorajat pauku yli. Portugaliin hän oli tullut miehensä kanssa
Suomessa kokeilua on kuitenkin arvosteltu paljon. Haastatteluissa olisi tarkoitus keskittyä muun muassa ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuneisiin muutoksiin, ajankäyttöön ja byrokratiakokemuksiin kokeilun aikana. Vuodessa hän on saavuttanut sen, mitä perustulolla tavoitellaankin: ihmisten aktivoimista säännöllisen perusturvan takaamisella. Aarnion tapausta voi pitää esimerkillisenä ainakin perustulon puolesta puhuvien näkökulmasta. Kokeilun tärkeintä tavoitetta eli työllistymisvaikutusten arviointia voidaan selvittää vain ihmisten tulotietojen avulla. Ei siinä voinut olla kuin iloinen. – Yhtäkkiä olin tilanteessa, että minulle tulee säännöllisesti rahaa kerran kuukaudessa ja saan sen päälle tienata niin paljon kuin haluan. 26 23.2.2018 Kokeilussa mukana olevat ovat saaneet vuoden 2017 alusta lähtien kuukausittain tililleen 560 euroa. Toiminimen perustettuaan hän alkoi markkinoida osaamistaan tehokkaammin, mikä taas poiki lisää työtarjouksia. Aarnio päätti ryhtyä yrittäjäksi ja yhdistää kolme intohimon kohdettaan: musiikin opettamisen ja esittämisen sekä käsityöt. Miten perustulokokeilulla menee sitten laajemmin. – Varmoja tietoja voidaan siis kertoa ensimmäisen kerran vasta vuodenvaihteen 2018–2019 tienoilla, Kangas tähdentää. Kahden vuoden mittainen perustulokokeilu on nyt puolivälissä. – Niistäkin on saatavilla tietoja ensimmäisen kerran vuoden 2018 lopussa ja paremmin vuoden 2019 alkupuolella, Kangas sanoo. On vapauttavaa, kun saan tehdä töitä niin paljon kuin mahdollista, mutta silti perustaso on turvattu.. Aiemmin yritin vain löytää pysyviä virkoja, enkä uskaltanut luottaa siihen, että voisin todella pärjätä yrittäjänä ja elättää itseni usealla tulonlähteellä. Vuoden 2017 verotiedot tulevat kuitenkin perustulokokeilun seurantatutkijoiden käyttöön vasta lokakuussa 2018, jolloin suomalaisten verotiedot julkaistaan myös suurelle yleisölle. PerustuloKoKeilu on herättänyt maailmalla laajasti huomiota. Kritiikkiä on nostattanut myös se, että kokeilussa ei huomioida verotusta lainkaan. Arvostelijoiden mukaan kokeiluun varattu kaksi vuotta on liian lyhyt aika, kokeilulle budjetoitu 20 miljoonaa on liian vähän ja kokeilun kohdistaminen vain työttömille on liian yksipuolista. – Sen verran voin sanoa, että kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja varatut rahat eli 20 miljoonaa euroa riittävät ennusteiden mukaan loppuun asti, hän toteaa. Siitä ei ole tässä vaiheessa luvassa mitään väliaikatietoja, sanoo Kelan yhteiskuntasuhteiden johtaja Olli Kangas. Ei siksi, että se tehdään, vaan siksi, että se jää torsoksi. – On vapauttavaa, kun saan tehdä töitä niin paljon kuin mahdollista, mutta silti perustaso on turvattu, hän sanoo. Rekistereistä saatavien tietojen lisäksi kokeilussa mukana oleville tehdään haastatteluja kyselytutkimuksia, jos siihen myönnetään tarvittava rahoitus. – Kokeilu on ollut minulle henkinen tuki ja liikkeelle paneva voima
Ymmärrän, että hallitus halusi viedä kokeilun tämän hallituskauden aikana läpi. – En sanoisin niinkään. Hallituksen päättämä tulorekisteri tulee voimaan asteittain vuosien 2019 ja 2020 aluissa. Pidän onnistuneena asiana sitä, että olemme näin nopeasti tässä tilanteessa, Kangas sanoo. Tammikuussa Kangas kuitenkin arvosteli Ylellä hallitusta poukkoilevasta politiikasta, kun perustulokokeilu jää puolitiehen. Valmistelun pitäisi olla jo pitkällä, sillä seuraaviin eduskuntavaaleihin on enää reilu vuosi aikaa. Haluan oikein näyttää, että pärjään sitten itse. Se tiedettiin jo etukäteen, Kangas hymähtää. Perustulosta on puhuttu Suomessa vuosikymmenten ajan. Ja kiireessä kaikki halutut asiat eivät ehdi mukaan. MItä perustulokokeilun loppumisesta ajattelee sitten hän, joka sitä saa. Tekemistä leimasi kuitenkin Kankaan mukaan ”jumalaton kiire”. Emilia Aarnion mielestä perustulon loppuminen vain kannustaa yrittämään eteenpäin. Kankaan mukaan silloin pitäisi tutkia esimerkiksi negatiivisen tuloveron vaikutuksia. Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) arvelee, että tällä kaudella uutta perustulokokeilua ei enää ehditä aloittaa. Se on realiteetti ja siksi se piti tehdä niin nopeasti. 23.2. Seuraaviin kokeiluihin pitäisi saada mukaan juuri niitä teemoja, joita nykyinen kokeilu ei kerro. Jos asia on keskustasta kiinni, jatkoa perustulotyyppiselle ajattelulle on luvassa. Kangas toivoisi hankkeelle kovasti jatkoa. n Emilia Aarnio opettaa kitaransoittoa Anni Saukkoselle ja Herman Hahtoselle.. Perustulo mahdollistaa juuri sen, että voin itse itse tehdä asioille jotain. – Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on niin sirpaleinen, että ihmiset hukkuvat siihen. Oliko hallitus sitten liian hätäinen. – Paljon on itsestä kiinni. Hän näkee asian niin päin, että vielä on vajaa vuosi aikaa hankkia lisää asiakkaita. Sipilän hallitus oli ensimmäinen, joka todella teki asialle jotain. Kankaan mukaan merkittävintä on se, että kokeilu saatiin toteutettua, edes vaillinaisena. Aarnion mielestä kaksi vuotta on kokeilulle riittävän pitkä aika. Hallitus odottaa asiasta selvitystä Verohallinnolta, mutta sitä ei ole vielä saatu. 2018 27 – Teitpä niin tai näin, aina joku on tyytymätön. Iso kysymys on kuitenkin edelleen se, mitä tapahtuu sitten, kun kokeilu on tehty. Erityisesti mukaan pitäisi saada verotus. – Uskon ja toivon, että minulla on sitten toimiva yritys ja tulen toimeen omillani. – Meillä oli todella tiukka aikataulu suunnitella kokeilu, saada aikaan sen mahdollistava laki eduskunnassa ja hoitaa vielä maksupuoli kuntoon. Siinä yhteydessä perustulon tai negatiivisen tuloveron muodot eivät voi olla nousematta esiin. Näen, että jonkinlainen perustulo voisi toimia hyvänä siltana työelämään, Vehviläinen summaa. Ihminen ehtii hänen mukaansa tehdä siinä ajassa elämälleen paljon. Vehviläinen kuitenkin uskoo, että kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa pöytään nousee jo valmisteluun laitettu sosiaaliturvauudistus. – Jostain oli aloitettava, hän sanoo. Toki hän myöntää itsekin, että olisi mieluusti ottanut hankkeelle lisää rahaa ja vuoden verran lisäaikaa suunnitteluun, mutta kaikkea ei voi saada kerralla
28 23.2.2018 TeksTi: Pekka Pohjolainen Historia Molemminpuolinen luottamuksen puute jäyti jääkäreiden ja Mannerheimin suhdetta Museoviraston kuvakokoelmat Hyinen kotiinpaluu
Jotkut saapujista huomioivat tosin Suomen ”kansan” seisseen laiturilla hurraamassa silinterihattu päässä ja turkit päällä. Mannerheim otti joukon vastaan Vaasan torilla saapumista seuraavana päivänä. Todellisuudessa jääkärien ja Mannerheimin suhde oli viileä ja jännitteinen. Mannerheim uhkasi puolestaan erollaan, mutta senaattorit puhuivat hänet ympäri. 2018 29 Sata vuotta sitten, 25. Kun se onnistui, se on saanut oikeuden ja sen ylle on levitetty liiankin kirkas sädekehä, Tuompo pohtii. Kaikki eivät olleet halukkaita lähtemään sotaan oman maan kansalaisia vastaan. Jääkäreille Mannerheim taas oli epäilyttävä ja tuntematon yläluokkainen ”ryssänupseeri”. Kun laivat lipuivat lopulta kohti Vaskiluodon satamaa, riemulla ei ollut rajoja. Mannerheimin kylmä suhtautuminen jääkäriliikkeeseen ja jääkäreihin kumpusi hänen taustastaan. 23.2. Jääkärikenraaliluutnantti Wiljo Einar Tuompon mukaan Mannerheim sai vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, hieman ennen ylipäälliköksi tuloaan kuulla koko jääkäriliikkeestä. Sillä oli iso merkitys viime sodissa, joissa jääkäritaustaiset upseerit kantoivat isoa vastuuta ylimmässä sotilasjohdossa ja rintamakomentajina. Rivijääkäreille tilanteen todellista laitaa ei kerrottu, sillä heissä oli satoja työläistaustaisia ja muita kansan riveistä lähteneitä. ValkoiSeSSa Suomessa luotiin romantisoitua myyttiä suuresta valkoisesta kenraalista ja hänen talonpoikaisarmeijastaan. Suuret kansanjoukot olivat vastassa ja voimakkaat eläköön-huudot kajahtelivat. Lopulta jääkärit taipuivat Mannerheimin heille tarjoamaan rooliin. Jä äk är ip at al jo on a 27 Pe rin ne yh di st ys ry Jä äk är ip at al jo on a 27 Pe rin ne yh di st ys ry Jääkäreille Mannerheim oli ”ryssänupseeri”.. Lackmanin mukaan jääkäripataljoonan suomalainen johto kyllä tiesi, millaiseen yhteenottoon joukko oli lähtemässä. Se johti vakavaan yhteenottoon yhteen kasvaneen jääkärijoukon kanssa. Vaasassa Mannerheimin edessä oli siten hänen silmissään vihollisen palveluksessa olleita maanpettureita, joihin ei voinut täysin luottaa. Jääkäreiden tuntematon historia. Juopa jääkärien ja Mannerheimin ja muiden vanhan väen upseerien välillä ei umpeutunut täysin myöhemminkään. Vaasaan jääkärien pääjoukossa tullut Tuompo myöntää muistelmissaan, että jos jääkäriliike olisi omaan uhkarohkeuteensa epäonnistunut, se olisi saanut historian täyden ja ankaran tuomion. – Kun nämä eri intressien edustajat ja teiden kulkijat seisoivat Vaasan torilla kasvokkain, mereltä puhalsi kylmä tuuli, Lackman kuvailee. Joukkoja tervehtiessä hän väläytti jo, mitä tulossa on: joukko hajoitetaan ympäri maata asevelvollisten kouluttajiksi ja komentajiksi. Kansa tuntui kovin vaurastuneelta sitten viime näkemän, vinoili joukon Vaasassa jättänyt työläisjääkäri Leo Mäkelin myöhemmin. Sisällissodan jälkeen jääkärit ottivat ohjat nuoren maan armeijan rakentamisessa ja kehittämisessä. päivänä 1918 Vaasan satamaan saapui jäänmurtaja Sammon avustamana kaksi täyteen ahdettua alusta. Matkustajalaiva Arcturuksella ja rahtilaiva Castorilla oli mukanaan yhteensä 950 Saksassa koulutettua ja maailmansodan rintamilla karaistua jääkäriä, tehtävänään entisten venäläisisäntien häätäminen ja kapinan kukistaminen. – Sen sijaan heille liioiteltiin venäläisten julmuuksia ja määrää, jotta joukko olisi pysynyt koossa ja että siihen olisi iskostunut kunnon vapaussotahenki. Sosialistien lakkoilu, punakaartien väkivalta ja liittoutuminen venäläisten kanssa tiivistivät kuitenkin rivejä. JääkäripatalJoona 27 ei ollut vuoden 1918 alussa mikään yhtenäinen joukko. Jääkärit uhkasivat jopa marssia rintamalle suljettuna joukkona ja ottaa sodankäynnin omiin käsiinsä. Nykytutkijat eivät tähän usko, mutta Tuompon mukaan Mannerheim kertoi hänelle asiasta myöhemmin useaan kertaan itse. – Talonpoikaistaustaiset jääkärit, joita oli Pohjanmaalta ja Karjalasta, eivät ymmärtäneet lainkaan lakkoja, elintarvikemellakoita ja vilja-aittojen ryöstelyä, kirjoittaa Matti Lackman kirjassaan Suomen vai Saksan puolesta. Mannerheim oli Lackmanin mukaan Venäjän keisarille uskollinen lakia kunnioittava mies, joka ei hyväksynyt antautumista sotaaikana vihollisen palvelukseen
Mennäänpäs sen suon yli niin että heilahtaa. Kyllä ovat talouskasvun ennustajaeukot nyt roknooseineen syvällä nurkassa. Siinäpä vasta idea. Helsingin sanomien puoluejohtajien imagotutkimuksessa vihreiden Touko Aallon tulos oli kehno. apollon tietäjän suuresti arvostama työministeri Jari Lindström (sin.) on kovien tilanteiden mies. HS:n mukaan ”vastaajat pitivät häntä heikoimpana pätevyydessä, päämäärätietoisuudessa, suunnitelmallisuudessa ja yksityiselämänsä puolesta. Lauantain HS:ssa Aalto pitää itsekin tulosta umpisurkeana. Vai mitä, te anttilat, juhantalot, kallit, kääriäiset ja pekkariset. Ministeriön suuntaan voisi kyllä vinkata, että nimenmuutoksella ei voi muuttaa mustaa valkoiseksi. Lienee turvallista olettaa, että Aallon arvosanat imagotutkimuksissa eivät tuolla vastauksella ainakaan nouse. Ifolorin markkinointipäällikkö Päivi Pietarinen sanoo tiedotteessa, että kuva on monelle niin tärkeä, ettei sitä haluta säilyttää vain puhelimessa. Jos suomalaiset pitävät tämänkin esityksen sisältöä surkeana, myös siitä tulee kirosana. – Herran pieksut...mikähän se oli...joululomalla luin lehtiä. Keskustelussa tuli myös esille aktiivimalli kakkonen, joka on määrä toteuttaa vielä ennen kesää. Lindström ei suostunut ruotimaan kakkosmallin yksityiskohtia, mutta paljasti kuitenkin, että ministeriössä on päätetty muuttaa esityksen nimeä. Sen arvovaltainen konkarisiipi on niin hiljaa, että korvia särkee. Mielenkiintoista on, että koulutusja sivistyspuolueena profiloituneiden vihreiden puheenjohtaja ei kykene kertomaan, minkä kirjan on lukenut viimeksi. Sen mukaan suomalaiset ovat nyt intoutuneet teettämään presidentti Sauli Niinistöstä kotiensa seinille kuvia. Viimeisin muistutus johtajan kaipuusta saatiin, kun kuvapalvelu Ifolor lähetti tiedotteen. Ennakkotiedon mukaan talous kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä lähes neljän prosentin vauhtia. Varmasti tässä on työmarkkinoilla ja kiky-sopimuksella oma roolinsa, mutta jokin osuus on myös hallituksella ja keskustalaisella pääministerilläkin. Lindström oli aika yksin puolustaessaan hallituksen toimia. En muista, Aalto toteaa. Mutta voihan olla, että Aallon ei kannatakaan liikoja lukea. – Jopa Sauli-palapelejä on tilattu, Pietarinen jatkaa. – Tästähän on tullut kirosana, tästä aktiivimallista, niin me olemme keksineet sille sellaisen nimen kuin omaehtoisen työnhaun malli. Vain harva olisi lähtenyt hänen kanssaan vapaaehtoisesti oluelle tai lounaalle”. Apollon Tietäjät 30 23.2.2018 Väitetään , että suomalaisilla on vahvan johtajan kaipuu, on ollut aina Urho Kekkosen ajoista lähtien. Jospas ei sittenkään My Little Pony -palapeliä... Kärsiikö ihmetellä, mitä tekee pääministeripuolue keskusta. Voihan omaehtoisen työnhaun malli soikoon! Palapeli rakkaasta johtajasta Henna Lammi, Pentti manninen, SamuLi niSSiLä. Se kävi selväksi viimeistään viime viikolla työllisyyttä pohtivassa Ylen A-teema -ohjelmassa. Usein otokset ovat yhteiskuvia. Antaa soittaa nyt. Tuska ei näytä hellittävän, vaikka eduskunta on 1980-luvulta lähtien määrätietoisesti karsinut presidentin valtaoikeuksia. Ehei pojat ja tytöt. Tieto kun kuulemma lisää tuskaa, jota Aallolla taitaa olla ihan tarpeeksi. suomen viime aikojen taloustiedot ovat hämmästyttäviä. Kummitytön syntymäpäivä lähestyy
2018 31 Puheenvuoro KesKustalla on edessä työntäyteinen vuosi. Puoluetyötä on uudistettava. Hallitusja eduskuntapolitiikassa päällimmäisenä on tänä keväänä Suomen myönteisen talousja työllisyyskehityksen varmistaminen. Eteenpäin, keskusta Antti Kurvinen keskustan varapuheenjohtaja. Kokoomuksen linja olisi tarkoittanut suurimalle osalle perheistä leikkausta toimeentuloon. Mitä pidemmälle vuosi etenee, sitä ankarammiksi hyökkäykset keskustaa kohtaan meille tärkeiden asioiden osalta käyvät. myös vääntö perhevapaauudistuksesta osoitti, että puolueiden välillä on eroja. Keskusta ei tätä hyväksynyt. Silloin kysytään, onko puolueella paineensietokykyä ja pystymmekö pitämään yhtä. Ne on myös tulevaisuudessa turvattava tasa-arvoisesti koko maassa jokaiselle suomalaiselle. Yhä useampi työtön on saanut työpaikan. Se on este perusturvan tuntuvammalle parantamiselle. Keskustassa on odotusta, että parannuksia heikompiosaisten tilanteen helpottamiseksi jatketaan. Pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseen tarvitaan kuitenkin myös kokonaan uusia ratkaisuja. Maakuntien Suomessa elämisen edellytykset turvataan niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Keskusta luottaa siihen, että kodeissa tiedetään parhaiten, miten ja kuka lapset eri elämäntilanteissa hoitaa. Se on tasa-arvoisempi, työllistävämpi ja turvallisempi kuin vahvojen Suomi, mitä ”vapaavuoret” ajavat. Perusturvaa on edelleen parannettava, mutta sitä on myös uudistettava. loppuun teen ennustuksen. Tavoite on, että eduskunta hyväksyy kokonaisuuden toukokuussa. Lääkäriin pääsy ja muut lähija peruspalvelut eivät saa olla lompakon paksuudesta tai postinumerosta kiinni. Oletko sinä valmis tähän. Yhteiskunnan turvaverkkojen on myös oltava nykyistä yksinkertaisempia. Kotihoidontuki on tärkeä osa tätä valinnanmahdollisuutta. Toisena isona asiana soteja maakuntauudistus viedään maaliin. 23.2. Keskustan vaihtoehto on maakuntien Suomi. Aloitteestamme on tällä vaalikaudella useampaan otteeseen korotettu esimerkiksi pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä. Yksi ratkaisu on perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan välisen kytköksen poistaminen. Puuttuva palanen eli esitys valinnanvapaudesta annetaan eduskunnalle maaliskuussa. Valmistautuminen kesäkuun puoluekokoukseen on keskustalle mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun tulevaisuudesta. KesKustalle soteja maakuntauudistus on ensisijaisesti tasa-arvouudistus. Perhevapaauudistuksesta tulee nyt vaalija hallituskysymys, mikä on oikein. Keskustelua tarvitaan niin puolueen politiikasta kuin toiminnasta. Myös nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä on aiempaa vähemmän. On oltava sen edellä. Seuraava todellinen kannatusmittaus keskustalle ja muille puolueille on lokakuun maakuntavaaleissa. On tärkeää, että haemme yhteisen näkemyksen keskustan linjasta ensi vaalikaudella ja pidemmälläkin aikavälillä. Maailma muuttuu niin nopeasti, että pelkkä muutoksessa mukanaolo ei riitä. Gallupeja tulee ja menee
Menestyminen suurissa kasvukeskuksissa edellyttää uskottavuutta ja sitoutuneisuutta, Helsingin piirin puheenjohtaja Antti Siika-aho korostaa.. 32 23.2.2018 Keskustalaisilta polunraivaajilta vaaditaan Helsingissä sitkoa
Se on vain psykologista sodankäyntiä. – Sille ei kannata lotkauttaa korvaakaan, kun joku huutelee, että painukaa takaisin maalle. – Meillä ei vieläkään oteta riittävästi huomioon niitä, jotka eivät pidä meteliä itsestään. Syyttelyn sijaan hän kehottaa keskustalaisia itsetutkiskeluun. 2018 33 Helsingissä on herkullista toimia piirin puheenjohtajana, koska keskustalaisen politiikan puute on suorastaan huutava, tuore piiripomo Antti Siika-aho naurahtaa. Viime kuntavaaleissa kovan raadannan tuloksena saavutettu 2,8 prosentin kannatus oli monelle kuin märkä rätti kasvoille. – Enemmistö helsinkiläisistä ymmärtää, että tämän kokoisessa metropolissa on elettävä yhä kestävämmin. kaupunkien suunnittelussa ajatellaan yleensä toimivuutta ja tehokkuutta, mutta missä on viihtyisyys, Siika-aho kysyy. Puolueen harjoittaman politiikan pitää olla uskottavaa asuinpaikasta riippumatta. Avaukset väestön ohjaamisesta suuriin kaupunkeihin talouskasvun kiihdyttämiseksi saavat Siika-aholta moitteita. Silti aktiivit puhkuvat taas uutta intoa ja ottavat ahkerasti kantaa, Siika-aho kiittelee. keskustan vaikeudet suurissa kaupungeissa eivät johdu Siika-ahon mukaan niin kutsutusta ”etelän mediasta”. Siika-aho viittaa esimerkiksi kehitysvammaisiin, joista ei mainita Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa halaistua sanaa. TeksTi: sanTeri Lampi kuva: Jaakko marTikainen Lisää viihtyisyyttä – vähemmän taskulaskinpolitiikkaa, Helsingin uusi piiripomo Antti Siika-aho paaluttaa Tienraivaaja. Hän uskoo, että sosiaalipoliittisille avauksille on tilausta, sillä päätöksiä tehdään nykyään liiaksi hyväosaisten ehdoilla. Helsingin keskustalaiset ovat esimerkiksi vaatineet merenrannoilla mutkittelevien kävelyreittien säilyttämistä, vaikka kasvava kaupunki levittäytyy hanakasti tyhjille tonteille. – Juhana Vartiainen (kok.), Osmo Soininvaara (vihr.) ja kumppanit haluavat kaupungistumista rahan vuoksi. – Jos valtiovallan toimet koetaan jollakin saralla riittämättömiksi, olen pääministeripuolueen edustajana valmis viemään viestiä eteenpäin. siika-aHo on huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteista, jotka joutuvat koetukselle Suomen kaupungistuessa. Ei märehditä niitä, vaan tehdään kaikille yhdenvertaisia ratkaisuja. Siika-aho haluaisi mieluummin vahvistaa yhteistyön kulttuuria Helsingin päättäjien keskuudessa kuin jatkaa kinastelua. Näillä kulmilla, jos missä, apilaväen pioneerihenkeä koetellaan. Siinä ihminen jää toissijaiseksi, piiripomo haastaa. – Jos en pitäisi itseäni tienraivaajana, en olisi hakenut tähän hommaan. – Kaupungistumisen syyt ovat moninaisia. Siika-ahon lähikuppilan ikkunasta avautuvaa maisemaa hallitsee harmaagraniittinen Kallion kirkon torni. Kaikkia tärkeitä arvoja ei voi puheenjohtajan mukaan mitata taskulaskimen avulla. siika-aHo lupaa ihmisen kokoisia ratkaisuja, joiden avulla Helsinki ympäristöineen nousee Itämeren alueen edelläkävijäksi kestävän kehityksen saralla. keskustalaisilta polunraivaajilta vaaditaan Helsingissä sitkoa. 23.2. Lisäksi Siika-aho peräänkuuluttaa Helsingin päättäjiltä rohkeutta edistää ekologisia ratkaisuja. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on viime aikoina sättinyt keskustavetoista hallitusta kaupunkipolitiikan puutteesta. – On pidettävä huolta, ettemme itse luo vastakkainasettelua kaupunkien ja haja-asutusalueiden välille
Sitä tulee kehittää, ei romuttaa. PerhevaPaiden uudistamisessa järjestelmää pitää kehittää lapsiystävälliseksi, joustavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Monilapsiset perheet vastaavat siis isosta osasta koko maan syntyvyydestä. Merkittäviä perhepoliittisia linjauksia ei tule viedä myöskään eteenpäin ”ylhäältä alaspäin”, vaan jäsenistö on otettava aidosti mukaan valmisteluun. Päivä keväällä merkitsi viikkoa syksyllä ja korjuu myöhästyi. Viisautta tarvitaan siis edelleen. Kartanoissa oli siirrytty lypsykarjatalouteen ja vuoroviljelyyn miespolvi aikaisemmin. Yli puolet lapsista syntyy perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta. Kaivattiin viljatuotteita, mutta muutos ei tapahtunut ajoissa. Historian tapahtumilla oli vain yksi tie. Keskustan perhepaketin pitkän aikavälin periaatteissa todetaan, että: ”Yli 2-vuotiaiden kotihoidossa olevien lasten osalta kotihoidon tuki porrastuisi nykyistä pienemmäksi 3 ikävuoteen mennessä”. Lapsija perhelähtöisiä palveluita pohtineet LAPE-selvityshenkilöt ovat suositelleet kansallisen lapsija perhestrategian laatimista. Talonpojat seurasivat vähitellen perässä. Perheet saivat nyt aivan viime metreillä torjuntavoiton. Etenkin juusto oli kysyttyä. Kun Venäjältä saadun halvan viljan tuonti loppui, tuli pian nälkä, etenkin kun sattui myös huono perunavuosi. Lapsiperheiden etujärjestön suosittelema tasarahamalli täyttää nämä kriteerit ja on hyvä pohja perhevapaamallin uudistamiseen. Ollakseen edelleen uskottava perhepuolue keskustalla on oltava aidosti puolueväen hyväksymä perhepoliittinen linjaus. Esimerkiksi vuoden 2016 perhepaketti on muun muassa kotihoidon tuen osalta ristiriidassa vuoden 2015 perhelinjauksen kanssa. Tätä tarvitaan muun muassa tulevissa eduskuntavaaleissa ja hallitusneuvotteluissa. syntyvyys on ollut jo useamman vuoden huolestuttavan alhainen, ja tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota. 34 23.2.2018 Mielipiteet PerhevaPaauudistuksen kanssa otettu aikalisä oli viisas ratkaisu. Toisaalta kylvölakot keväällä 1917 vaikeuttivat maatalouden tuotantoa. Strategian tarve on ilmeinen, ja strategia tarvitaan myös lapsija perhelähtöiseen perhevapaauudistukseen. Sodan jälkeen otettiin suunta omavaraisuuteen ja tuotannon monipuolistamiseen edellä mainitun onnettomuuden ehkäisemiseksi sekä toteutettiin torpparilaki. Kokoomus olisi ollut valmis riistämään kahdeksan kuukauden ikäiset vauvat äidin rinnoilta ja siirtämään kotihoidossa olevat lapset yhteiskunnan huostaan, vaikka mikään tutkimus ei tue lasten systemaattista ohjaamista varhaiskasvatukseen. Tasa-arvomantraa toistellaan, mutta ei avata, mitä sillä oikeasti tarkoitetaan. Kotihoito yleistyy lapsiluvun kasvaessa, ja kotihoidon tuki on keskustan hienoimpia saavutuksia perhepolitiikassa. Maitotuotteilla oli Pietarissa hyvät markkinat. Talonpoikien elämä nousi, kun maitotaloustuotteita saatiin ruokapöytään. Näin jatkettiin maataloustuotantoa itsenäisyyden aikoihin asti. Mäntsälän keskustanaiset teki keväällä 2017 puoluehallitukselle aloitteen perhepaketin ottamisesta uuteen tarkasteluun, mutta asia ei saanut riittävästi kannatusta. Jo 1910-luvulla nähtiin tämän maatalousmuodon ”rakoilevan”. Pelin henki on koventunut. Olisi tärkeää, että keskustassa lapsija perhepolitiikkaa katsottaisiin kokonaisuutena eikä hajotettaisi eri työryhmiin. Roberta Fabritius varapuheenjohtaja, Lapisperheiden etujärjestö Mäntsälä Keskustan perhepolitiikka kuntoon nälkävuosina 1860-luvulla Suomen maatalous ajautui kriisiin, josta ei ollut muuta ulospääsyä kuin siirtyminen viljanviljelystä lypsykarjatalousvaltaiseen maatalousmuotoon. Maataloustuotanto puolitoistakertaistui ja tulot kaksinkertaistuivat maan itsenäistymiseen mennessä. Maataloustilanteen rooli olikin merkittävä sisällissodassa, vaikkakin sodan poliittista puolta on korostettu enemmän. Uudistus olisi ollut todellisuudessa leikkaus suurimmalle osalle perheistä, ja onkin hämmästyttävää, että leikkausuudistusta ajetaan edelleen piittaamatta lasten ja perheiden todellisista tarpeista. Keskustassa on kuitenkin syytä ihan ensin tarkastella huolella puolueen omaa lapsija perhepolitiikkaa, joka on ollut viime vuosina joiltakin osin poukkoilevaa ja ristiriitaista. Hannu Huvinen Sisällissodan syyt löytyvät maatalouspolitiikasta. Nälkä olikin yksi syy sisällissotaan ajautumisessa. Kyselin myös viime syksynä puoluetoimistolta perhepoliittisen työryhmän perään, mutta sellaiselle ei ole kuulemma tarvetta
Professori Heikki Hiilamo oli vähän aikaisemmin Helsingin Sanomissa esittänyt muutoin samansuuntaisia ajatuksia, mutta hän ei kiinnittänyt mitään huomiota maakuntien lukumäärään. Kouluneuvos Tellervo Renko kirjoitti ansiokkaasti peruskoulun kehittämisestä (Suomenmaa 5.1.2018). Ajallisesti joustavan pienten lasten koulun jälkeen oppilas saisi enemmän irti jäljellä olevista peruskouluvuosistaan. Painopisteittäin opiskelu ja ”armovitoset” madaltavat myös tavoitteita. Vuosikymmenten saatossa koululle on lisätty uusia tehtäviä, mutta lisäaikaa niille ei ole annettu. Ajasta on pula käytännön koulutyössä. Lisävuodet ovat arvokkainta juuri koulupolun alkupäässä. Suomalaisilla on tästä asiasta suuremmassa mittakaavassa omakohtaisia kokemuksia ajalta ennen itsenäistymistä. Kun maakuntien rooli hallintoalueen statuksen myötä nyt ratkaisevasti muuttuu, muuttunee myös Ylen suhtautuminen maakuntiin. Tällaisen ohjelmasarjan jälkeen me suomalaiset tunnemme maamme paremmin: sen vahvuudet ja heikkoudet, sen rikkauden ja köyhyyden, sen kauneuden ja myös arkisemman puolen. Hallintoalamaisten kannalta on erittäin suuri ero siinä, tulevatko hallinnolliset toimenpiteet ulkopuoliselta ja vieraalta vaiko siltä tutulta, omaksi koetulta alueelta, jonka syntyyn ovat niin monet asiat vuosikymmeniä olleet vaikuttamassa: taloudelliset ja liikenteelliset seikat, kotiseutuhenki, yhdistystoiminnan järjestäytyminen ja alueellinen lehdistö. Meidän pitää kohdistaa katse pienten lasten koulun kehittämiseen. Silloin Venäjältä tuli Suomen suurruhtinaskuntaan ajoittain kohtuuttomiksi koettuja määräyksiä, joihin nurkuen ja sydän verta vuotaen oli alistuttava. Toisin kuin kouluneuvos kirjoittaa, kaikilla ei ole peruskoulussa samat tavoitteet. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ohjelman lopuksi esitettiin ilman mitään perusteluja loppuyhteenvetona ajatus, että sote voisi kuitenkin onnistua, jos maa jaettaisiin ei 18:een vaan 9–12 sote-alueeseen. Kun yhteiskunnan tahto on, että jokaisella on perusopetuksen jälkeen hyvät valmiudet jatkaa elämässään, niin pitää hyväksyä myös se, että osa oppilaista tarvitsee nykyistä pidemmän ajan opinnoissaan. Järkevämpää kokonaisuuden kannalta on oppilaan taitojen vahvistaminen opintojen alkupäässä kuin lisävuosilla peruskoulun lopussa. Matti Aaltio Nurmijärvi Miksi 9–12 sote-aluetta muka riittäisi. olisi ollut erittäin tärkeätä kuulla perustelut, miksi hallintoalueita olisi vähennettävä yli 300:sta nimenomaan 9–12:een eikä 18:een, kuten hallitus on esittänyt. Lähes puolella erityistä tukea saaneista oli vähintään yksi oppiaine, jossa hänen tavoitteensa oli madallettu alle yleisten oppimistavoitteiden. Peruskoulussa on tavoitteena, että kaikki lapset saavat opiskella omassa lähikoulussaan ikäistensä kanssa samalla vuosiluokalla ja saavat siellä tarvitsemansa tuen. tilastoKesKuKsesta poimimani tiedon mukaan joka kuudes peruskoulun oppilas sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2016. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Eli Yle määrätietoisesti välttelee maakuntien esiin tuomista. Tavoitteita madalletaan. Miksi näin. YhdYn kouluneuvoksen ajatukseen painopisteen siirtämisestä koulupolun varhaisiin vuosiin. Tosiasiassa suuri joukko perusopetuksen oppilaita ei osaa lähellekään sitä, mitä hänen tulisi osata kyetäkseen selviämään hyvin seuraavista opinnoista. Ilman erityisiä syitä ei tällaiseen pidä lähteä, ja tähän mennessä ei kukaan ole sellaisia esittänyt. Jos oppilas ei saavuta toisen luokan tyydyttävän osaamisen tavoitteita pienten lasten koulun aikana kolmessa vuodessa, niin silloin hänellä pitää olla oikeus käyttää aikaa neljä vuotta tai jopa pidempään. Yleisradion ohjelmapolitiikassa ei toistaiseksi maakunnilla ole ollut minkäänlaista sijaa, vaikka poliittisella tasolla maakunnat ovat olleet suorastaan fokuksessa. 2018 35 Yleisradion puolueettomuus kyseenalaistui taas äskettäin, kun viisi ”sote-asiantuntijaa” kertoi Ylen ohjelmassa kriittisen ja epäilevän mielipiteensä soten onnistumisesta. Oppilaiden valmiudet perusopetuksen alkaessa ovat hyvin heterogeeniset. Pitäisikö meidän todella asettaa mielivaltaisia, uusia, maakuntien rajoista poikkeavia sote-rajoja ja saattaa näin osa kansalaisistamme eriarvoiseen asemaan. Sotessa ei toki ole näin suurista tunnereaktioista kysymys mutta jostain samansuuntaisesta kuitenkin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Kokemukseni mukaan hyvin yleistä yksilöllistäminen on matematiikassa tai kielissä. Odotankin Yleltä seuraavaksi mittavaa ohjelmakokonaisuutta, jossa jokainen Suomen maakunta esitellään kattavasti ja monipuolisesti. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 23.2. Kolmen ensimmäisen luokan esiopetuksesta toisen vuosiluokan loppuun pitää joustaa ajallisesti nykyistä enemmän. Tämän voi ymmärtää vain siten, että maakunnat eivät ole Ylen agendalla. Ulla Parviainen kansanedustaja (kesk.) Katse on kohdistettava pienten lasten kouluun. Peruskoulu ei jousta ajallisesti myöskään oppilaan koulupolulla
Tervetuloa! Vierainamme ovat piirin puheenjohtaja Jani Kurvinen, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja, VTT Pekka Perttula, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Pöytyä, kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän kuukausipalaveri eli avoin keskustelutilaisuus su 25.2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarvasjoen Keskustanaisten vuosikokous ti 6.3 klo 19.00 Hyvinvointikeskuksessa. Pohjois-Tuusulan paikallisyhdistyksen sääntömääräinen Vuosikokous on keskiviikkona 7.3.2018 klo 18.30 alk. Vaaliputki on edessä, nyt on kirkastettava keskustan sanomaa ja tavoitteita ja tultava rohkeasti ulos tulosten kanssa. Häviäjänä olisi ollut perhe, jossa äidin tulot ovat 1 000 euroa ja isän 2 000 euroa, eikä isä olisi käyttänyt vapaitaan. Piiritoimiston käynti/ postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Alustajana illassa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen aluevastaava Kalle Peltonen aiheena teiden kunto ja kunnostus. Tervetuloa kertomaan oma mielipiteesi kuntaa koskevista mielenkiintoisista ja päivänpolttavista asioista. Tilaisuus on avoin kaikille. Ohjelma: Klo 12:00 Tervetulosanat ja alustukset sekä omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Olen ylpeä siitä, että keskusta piti tässä kaikkien heikoimmassa asemassa olevien puolta. Tutustumissessio Fazerilaan kestää noin puolitoista tuntia. Ilta on kaikille keskustahenkisille avoin. Laitathan jo kalenteriisi ylös. KaiKilla lapsiaan hoitavilla äideillä ei ole työpaikkaa mihin palata, tai isien palkkataso saattaa olla huomattavasti korkeampi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050-5755236. Keskusta on saanut paljon hyvää aikaan tässä hallituksessa, mutta tuntuu, että puolueemme saa niskaansa kritiikin uudistuksista ja varsinkin kokoomus osaa kerätä pisteet kotiin. sama aika ja sama paikka. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 17.30. ja su 20.5. Tiloista, tarjoilusta ja ohjelmasta maksamme talolle 20 euroa/hlö. Pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. klo 18.00 Yläneen vanhassa toimipisteessä, Kuntolantie 4, Yläne. Käsittelyssä mm. Yritykset eivät ole ottaneet mallia käyttöön vielä kovin hyvin. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. klo 18 ravintola Casa Mare, Tallberg-kabinetti, osoite Gyldenintie 6. Mukana mm. mennessä Keijolle (keijo.saario@ hotmail.com) tai 0500 532449 tai Sirpalle 044 062 2266. Klo 18.00 Poliittinen katsaus Suomen Keskustan puoluehallituksen ja työvaliokunnan jäsenen, Varsinais-Suomen Keskustan piirin varapuheenjohtajan sekä piirihallituksen ja työvaliokunnan jäsenen Anniina Ruotun johdolla. Pöytyä, Yläne py vuosikokous su 11.3. Järjestäjänä Helsingin Vesaiset. On hienoa, että isiä halutaan kannustaa lapsien hoitoon, mutta en lähtisi määräämään perheitä lasten hoidossa. Alustajana Keskustan Helsingin piirin puheenjohtajan Antti Siika-aho. Tervehdysten vastaanotto ja täytekakkukahvit klo 16.00. Hyvinkään paikallisyhdistyksen vuosikokous ti 6.3 klo 18.00 Kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6, kokoushuone Aura. Monet perheet joutuvat tekemään päätöksen lapsen hoidosta myös taloudellinen näkökulma huomioiden. Jokela -talolla, (Keskustie 20, Jokela). Pöytyä, Keskusta paikalla la 21.4. Keskustassa tapahtuu 36 23.2.2018 PerhevaPaauudistus on puhuttanut paljon viime viikkoina. Tutustumisretki Fazerin karkkitehtaalle Vantaalle torstaina 22.3 kello 17.00. Varsinais-Suomen piirin 100v. Valmisteilla ollut perhevapaauudistus olisi leikannut kaikkein pienituloisimmilta kaikkein eniten. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Keskustanaiset ry, kevätkokous sunnuntaina 18.3.2018 klo 16.30 Kyrön toimipiste, Kehityksentie 6. Keskustaveteraanit, Yhteinen kevätpäivämme Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa on (Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato, Salo) perjantaina 23.2.2018 klo 11:00. juhlat sunnuntaina 4.3. NaisteN tukeminen työelämässä on tärkeää. Turun VPK-talolla (Eskelinkatu 5). Keskusta on saanut tässä hallituksessa läpi tavoitteensa työnantajille maksettavasta 2 500 euron kertakorvauksesta perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi. 0400 121867. Sari Palmu keskustanaisten varapuheenjohtaja Keskusta perheiden puolella huomennakin Puheenvuoro Helsinki Lauttasaaren Keskustaseura sääntömääräinen vuosikokous ti 6.3. Kyrön toimipisteessä kehityksentie 6, Kyrö. valtuustoja muut kuntaa riipaisevat asiat. Seuraavat kuukausipalaverit ovat su 22.4. Historiikin esittely, musiikkia ja muuta mukavaa ohjelmaa. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski py vuosikokous su 11.3. 050 5204114 tai valtuustoryhmän puheenjohtajalta Veikko Niittymaalta p. Poliittinen katsaus Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Anniina Ruottu, klo 18.00. Ilmoita osallistumisestasi 16.2. Lapsen kotona hoitaminen on arvokasta työtä, eikä perheitä saa syyllistää tekemistään ratkaisuista. Miksi keskustalainen ministeri olisi vienyt läpi uudistuksen, joka olisi heikentänyt monien lapsiperheiden asemaa. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Klo 14:30 Ruokailu noutopöydästä, klo 16:00 Juhlasalissa pelimannisoitot ja tanssia. Juhla alkaa klo 17.30. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Ennen kokousta keskustelemme tulevista maakunta-, seurakunta-, eduskuntaja EP-vaaleista. Tervetuloa kaikki paikalle sankoin joukoin kuulemaan, miten haja-asutusalueiden tiet laitetaan kuntoon. Kahvitarjoilu. Perheitä ei pysty laittamaan samaan muottiin. klo 18.00 Yläneen van. Kokous alkaa kahvilla klo 17.30 yhdessä Keskustanaisten kanssa. Kyrön kevätmarkkinoilla. Lisätiedot kunnallisjärjestön puheenjohtajalta Ann-Mari Tammenlaakso-Anttoselta p. Kahvitus 17.30. Tilassa “köksän takahuone”. Pienituloisille perheille olisi tullut satojen eurojen leikkaus kuukaudessa. pääministeri Juha Sipilä sekä perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Ministeri Annika Saarikko teki oikein, kun hän vihelsi pelin poikki. Sosiaalija terveysministeriön laskelmien mukaan uudistuksesta olisivat hyötyneet eniten perheet, joissa äiti tienaa 3 000 euroa ja isä 3 500 euroa, ja isä olisi käyttänyt oman kiintiönsä kokonaan. Mahdolliset muistamiset Keskustan Varsinais-Suomen piirille FI32 5710 0410 0203 33 käytettäväksi nuorten toimijoiden mentorointiohjelmaan. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Hinta 25e. Ilona Koivunalho kertoo tuoretta tietoa piiristä. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11:00 – 12:00 ennen tilaisuuden alkua. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja kokouksessa V-S Keskustanaisten pj. Pöytyä. Sisäänkäynti rakennuksen Säästö-Karien puoleisesta päädystä. Pöytyä. Kunnallisjärjestön kevätkokous sunnuntaina 18.3. Retki on Vesaisten jäsenille ilmainen. klo 18.00 Riihikoskella Virastotalossa, Yläneentie 11. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat
Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etelahame@keskusta.fi tai puhelimella 050-3745416. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@ suomenmaa.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. Käsitellään sääntömääräiset asiat. porkka@keskusta.fi . Tampereen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ti 13.3. Ylöjärven kunnallisjärjestö: Tervetuloa kaikille avoimeen Jätehuoltoseminaariin Ylöjärven kaupungintalolle ke 14.3.18 klo 18. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Lähde Sinäkin mukaan aatteen huumaan. klo 18.00 alkaen piiritoimistolla. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. 050 577 0838, sami. Paikalla kokouksessa ovat ministeri Kimmo Tiilikainen ja kansanedustaja Ari Torniainen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 18, Kajoo, Timanttitupa. Kahvit klo 17.45. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuunettipalsta: www.suomenmaa.fi Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ma 5.3. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Ahvion-Länsi-Muhniemen py. Ks. sieppi@gmail.com. Mukana ovat omat kansanedustajamme Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta sekä piirin tj Hanna Vuola. Kymenlaakso Kymenlaakson Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Mukaan pääset 40 euron hintaan, johon sisältyy kokouskahvit, syömiset ja juomiset buffetpöydästä, hytti tavaroille... klo 17 Hotelli & Ravintola Amadon kabinetti, Keskusaukio 2, Pori. Sotkamon puoluekokoukseen aloitteet on toimitettava osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi viimeistään 8.3.2018. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. klo 18 Harri Salojärvellä, Keisarinkoskentie 22. klo 18 Porin taidemuseo, Eteläranta. Puoluekokouksen yhteydessä järjestetään lukuisia oheistapahtumia ja muuta ohjelmaa. 040 418 1150. Toimisto avoinna 15.2. klo 10, kunnantalo. Olethan mukana, ettet vaan jää mistään paitsi. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050-3745416. Pöytyä, Picnic-risteily la 7.4. – 10.6.2018. Esityslistalla sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kaikki kuuntelemaan asiaa ja kommentoimaan kokemuksia tieasiantuntijalle. klo 18 kirjastotalo Metson Tammi-salissa. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 040 7220317, Reijo Hartikka p. 23.2. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toiminnanjohtaja Juha IsoAho puh. klo 18.00 piiritoimistolla. Paikkoja rajoitetusti. Puoluekokous valitsee Keskustan puheenjohtajan, kolme varapuheenjohtajaa ja puoluesihteerin, hyväksyy puolueen periaateohjelman, päättää puolueen sääntöjen muuttamisesta, käsittelee puolueen valmistautumista vuoden 2018 maakuntavaaleihin ja vuoden 2019 eduskuntavaaleihin ja Euroopan parlamentin vaaleihin sekä päättää sääntömääräisistä asioista. klo 18 kirjastotalo Metson Tammi-salissa yhteistyössä Kyröskosken setlementtikansalaisopiston kanssa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat sekä käsitellään maakuntaja eduskuntavaaleja. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmimaaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. HUOM! Keskusta tiedottaa puoluekokouksesta yksityiskohtaisemmin lähempänä kokouksen ajankohtaa. Illan aiheena tiet ja niiden kunto sekä hoito. Ollaan yhteydessä. lisätiedot: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/Politiikka/Aloitteet/Puoluekokousaloitteen-tekijoille Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 040-5890355/Minna Sarvijärvi tai sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten toiminnanjohtaja Miro Marjamäki puh. Pohjois-Karjala Hali-Kajoo-Petrovaaran paikallisyhdistyksen vuosikokous su 4.3. Pöytävaraukset helmikuun loppuun mennessä p. Asiasta tulee alustuksen pitämään Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen aluevastaava Kalle Peltonen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. Esillä vuosikokousasiat sekä ajankohtaiset järjestöja kunta-asiat. Myöhästyneitä aloitteita ei oteta puoluekokouksen käsiteltäväksi vaan 8.3.2018 jälkeen tulleisiin aloitteisiin vastaa puoluehallitus. Kahvitarjoilun lomassa ennen tilaisuuden alkua klo 17-18 tarjotaan alan toimijoille mahdollisuus tulla esittäytymään ja kertomaan toiminnastaan. Matkat satamaan ja takaisin tulee eri hintaan. klo 18.00 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa. Kahvitarjoilu. paikalla kokouksessa Keskustanaisten pääsihteeri Mervi MäkiNeste. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. Kouvolan Keskustanaisten py:n vuosikokous maanantaina 19.3. klo 17.30 Porin taidemuseo, Eteläranta. hassa toimipisteessä, Kuntolantie 4, Yläne. p. Kokous pidetään yhdessä Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. 0400325863, kuitenkin viimeistään 1.3. Käsittelyssä sääntömääriset asiat. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 19 piiritoimisto Apilassa. sääntömääräinen puoluekokous pidetään Sotkamossa, Holiday Club Katinkullassa (Katinkullantie 15, 88610 Vuokatti) perjantaista sunnuntaihin 8. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Ks. Kahvitarjoilu. Lämmin kiitos myös kaikille Mattia äänestäneille! Vaalimökillä tuulessa ja tuiskussa talkoilleet, lämmin kiitos tärkeästä panoksestanne Keskustan näkyvyyteen myös Tampereen kaupunkikuvassa, vaalimökkimme sekä vaalimökkipäällikkömme Esko Erkkilä joukkoineen saivat todella hienoa palautetta toiminnasta! Ylöjärven Keskustanaiset: Vuosikokous Kirjastotalo Leijassa ti 6.3.2018 klo 15. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila palvelee: Toiminnanjohtaja Jaana Viilo, puh. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Tampereen Viikon päätoimittaja Kim Huovinlahti alustaa uutisoinnin ja tiedottamisen nykypäivästä. 040 7600708, Hannu Ketola p. Ne järjestetään taajamittain (Kyrö, Riihikoski, Yläne) lähtijöiden mukaan. Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoin alustusja keskustelutilaisuus ke 21.3. Kahvitarjoilu. Karjala Keskustanaisten Karjalan piirin vuosikokous pidetään keskiviikkona 14.3. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 12.3. Jäsenyhdistyksiä ovat Keskustan paikallisyhdistykset ja muut perusjärjestöt, kunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt sekä keskustanaisten, -nuorten ja -opiskelijoiden yhdistykset keskusjärjestöistä aina paikallistasolle saakka. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Tervetuloa suunnittelemaan valmistautumista maakunta-, eduskuntaja seurakuntavaaleihin! MSL-Tampereen ja Keskustan avoin varjovaltuusto ma 12.3. Pirkanmaan Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous to 22.3. Tuukka Liuhalle, puh. Kahvitarjoilu. 2018 kello 16 piiritoimistolla. Kahvitus ja ilmoittautuminen klo 16.30 alkaen, arvontaa, tervetuloa mukaan myös kaikki maakuntavaaliehdokkuudesta kiinnostuneet naiset! Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@ keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@ keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat sekä käsitellään maakuntaja eduskuntavaaleja. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Laiva irtaantuu satamasta klo 8.15 lauantaiaamuna ja saapuu raikkaan merituulen saattelemana iltasella 19.15 takaisin Turkuun. Kutsu Keskustan jäsenyhdistyksille/puoluekokousedustajille: Keskustan 77. Ilmoittaudu siis pikaisesti Teija Lehtonen p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat sekä käsitellään maakuntaja eduskuntavaaleja. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdisten vuosikokoukset pidetään to 1.3.2018 klo 18 Raatevaaran kylätalolla. Lappeenrannan kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään torstaina 29.3. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. 040 7673419, pirkanmaa@keskusta.fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Keskustanaisten Juuan paikallisyhdistyksen vuosikokous la 24.3. Lisätietoja myös kunnallisjärjestön puheenjohtajalta riitta.koskinen@ ylojarvi.fi Pirkanmaan Keskusta kiittää kaikkia jäseniään sekä Pirkanmaalla tammikuulla vierailleita: presidenttiehdokastamme Matti Vanhasta puoluejohtoa Antti Kurvista ja Juha Rehulaa, puoluesihteeri Jouni Ovaskaa ja ministereitä Anne Berner ja Jari Leppä Keskustan ja Matin eteen tehdystä vaalityöstä sekä osallistumisesta tilaisuuksiin. Tärkeää. alkaen ma 12-17 ja to 9-13, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Pirkanmaan Keskusta tiedottaa maaliskuun aikana tällä palstalla majoituksista ja järjestettävästä yhteiskuljetuksesta. Tallink Silja ja Pöytyän Keskusta yhdessä järjestävät rennon meripurjehduksen Itämeren aalloilla. SYYSKOKOUS ja KEVÄTKOKOUS Pietarilassa Elimäentie 46 B 11, Anjala sunnuntaina 25.2.2018 klo 13.00 Kouvola, Hirvelän py vuosikokous ke 7.3. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ma 16.4. Tartu luuriin ja ilmoittaudu heti. Matkan hinta on 280 €/hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. Muutosagentti Titta Pelttari Pirkanmaan liitosta alustaa tulevan maakunnan lapsija perhetyöstä. Tervetuloa Sotkamoon! Puoluekokousaloitteet: Keskustan sääntöjen mukaan puoluekokouksessa käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat vii meistään kolme kuukautta ennen puoluekokousta puo luehallitukselle kirjalli sesti esit täneet. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ma 12.3. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Ilmoittautuminen. lisää: http:// www.keskusta.fi/Suomeksi/ Osallistu-ja-vaikuta/Ehdokkaaksi-maakuntavaaleissa HUOM! Maakuntavaaliehdokkuus 2018 -suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Puoluekokous Sotkamossa 8.-10.6.2018. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Karjalan piirin vuosikokous pidetään perjantaina 4.5
Oopperana Puccinin Turandot joka nähdään Festival Puccinin vierailunäytöksenä. Riistakatu 15 Iisalmi. Laskettelua, makkaraa, juomaa ja hauskaa yhdessäoloa! Ilmoittaudu yhteiskyyditykseen (reitti MikkeliJuvaSavonlinnaSavonrantaLekotti ja sama takaisin) ita-savo@vesaiset.fi Vesaisten Itä-Savon piirin vuosikokous 24.2. verkkopankkitunnuksilla. Avoinna klo 9-15. klo 18 Ruokakeitaalla. teoria klo 17 20.30 (teoriaa 4 x 45 min + tauko/tauot) la 10.3. Keski-Suomen piiri järjestää järjestyksenvalvojan peruskurssin maaliskuussa 2018. Koulutuksen hyväksytysti suorittanut hakee poliisilta itse järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä (järjestyksenvalvojakorttia). Maksu tapahtuu sähköisen hakemuksen yhteydessä esim. kello 9.45-16.45 Kouvolan piiritoimisto, Koskikatu 4 (Kauppakeskus Hansa 2 krs) Lounas kiinalainen ravintola MeiLok. Aamiainen hotellilla oman aikataulun mukaisesti. Alustava matkaohjelma muutosvarauksin: la 17.3. teoria + koe klo 17-20.30 (teoria, koe ja tulokset) la 24.3. 044-3122982. klo 16.15 Keskustan toimistolla Mikkelissä. kello 17. Kutsu järjestyksenvalvojakoulutukseen. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Lahden yli matkaamme kotimaisen Eckerö Linen M/s Finlandian kyydissä. Kahvitarjoilu klo 16.30-17.30 kävelykatu Imitsillä. lounastauko klo 12-13) su 11.3. lounastauko klo 13-14) Järjestyksenvalvojan peruskurssin koulutusohjelma on sisäministeriön määrittelemän sisällön mukainen. Kuten aina matkoillamme: yllätysvieraat puoluejohdosta ovat mahdollisia! Uusisalon bussi kuljettaa lähes kotiovelta Tallinnaan ja takaisin, joten Tallinnan monipuolinen ostostarjonta kannattaa käyttää hyödyksi tai osallistua monipuolisille retkillemme, joissa on jokaiselle valinnanvaraa. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Tutustumisen jälkeen pidetään Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n vuosikokous Kuhmon kaupungin valtuustosalissa klo 13. Alustajat selviää myöhemmin. Ilmoittautuminen koulutukseen tapahtuu puhelimitse: 010 315 2001, sähköpostitse: keski-suomi@keskusta.fi tai tämän linkin kautta: https://link.webropolsurveys. Vesaisten ulkoilupäivä Lekotissa 24.2. Hintaan lisätään postikulut. Tervetuloa Keskustan kuusenkaatoristeilylle Tallinnaan! Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää maakuntavaaliristelyn Tallinnaan 17-18.3.2018. Kahvitarjoilu kello 18.00. Koulutukseen sisältyy teoriakoulutuksen lisäksi voimankäytön ja turvallisuustarkastusten harjoittelua sekä ensiapu-, pelastusja alkusammutuskoulutusta. Kaija Väänänen p. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi kokouksessa käsitellään asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen valtuuskuntaa hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä valtuuskunta päättää ottaa käsiteltäviksi. Retken hinta on noin 175 euroa mikä sisältää lipun ja matkan. 044 369 9603. su 18.3. +358 44 751 4256, e-mail inkeri.sundberg@ keskustanuoret.fi. todistuksella. Nähdään Rokualla! Oulainen. Avoinna sopimuksen mukaan. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. mennessä Arja-Liisa Westinen 040-7072952. Tervetuloa matkaan naiset ja miehet! Kainuu Keskustanaisten Kainuun piiri ry järjestää tutustumisen Tuupalan puu kouluun Kuhmossa la 24.2.2018 klo 12. teoria klo 10 17 (omak. Keskustassa tapahtuu 38 23.2.2018 klo 17.30-18.00. Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. 010-315 2001 ja p. fyysisen voimankäytön perusteet klo 10-16 (omk. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii Eckerö Line. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Laskettelua, makkaraa, juomaa ja hauskaa yhdessäoloa! Hinnat 2h rinnelippu: 15e /alle 13v, 17e/ yli 13v. Keskustapelikorttien loppuunmyyntiTARJOUS! Kaikki loput korttipaka 2 euroa/kpl ja 6 pakkaa 10 euroa. Järjestyksenvalvojan tehtävissä voi toimia poliisin hyväksymä nuhteeton 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti järjestyksenvalvojan peruskurssin ja kurssikokeen. Kurssin käytyäsi (40 h) ja kortin hankittuasi voit työskennellä järjestyksenvalvojana yleisötapahtumissa, urheilutapahtumissa, ravintoloissa, laivalla tai leirintäalueella. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Ilmoittautumiset ruoka-ainerajoitteineen 25.3 mennessä: mikkelinkeskusta@gmail.com Itä-Savo Savonlinna kunnallisjärjestö ry vuosikokous to 5.4.2018 kello 18.30 Humaniassa, osoite keskussairaalantie 4, Savonlinna. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 27.2 mennessä Marjatta Ryhänen 044 5386165 tai M-L Jauhiainen 0400 809110. Todistuksella tarkoitetaan hyväksytysti suoritetun koulutuksen todistusta, joka lähetetään poliisille haettaessa järjestyksenvalvojakorttia. 040543 9138 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Kurssin ohjelma: pe 9.3. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puheja läsnäolooikeudella. M/s Finlandia lähtee Tallinnasta Helsinkiin klo 12.00 (satamassa oltava tunti ennen laivan lähtöä). Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi ruoka-ainerajoitteineen 7.3. Hinnat: Matkan hinta on Keskustan jäseniltä 220 euroa/hlö (muut +50 euroa/hlö) sisältäen kuljetukset Suomessa, laivamatkat, buffet-lounaat laivalla ja majoituksen hotelli Virussa 2hh:ssa (1hh = 270€) Retki 1 Suurlähetystöön/illalliselle omakustanteinen (menu vahvistetaan myöhemmin) Retki 2 KGB-museeon 11 euroa/hlö Matkalle osallistuminen edellyttää voimassa olevaa passia. Poliisi perii julkisen palveluhinnastonsa mukaisen korvauksen (46€) hakemuksen käsittelystä, joka jää hakijan maksettavaksi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Vesaisten ulkoilupäivä laskettelukeskus Lekotissa, Savonrannalla 24.2. Lisäksi 145 kpl laatikko pelikortteja 150 euroa. Buffet-lounas laivalla klo 12.00 sisältyy matkan hintaan. Juha Rehula. Järjestyksenvalvojakurssin suorittaminen edellyttää paikallaoloa kaikkina kurssipäivinä ja mitään koulutusosiota ei voida hyväksilukea tai korvata itseopiskelulla. 1.8.2018. Katja Koivukoski 040 5338160. Ilmoitathan myös halukkuutesi osallistua retkiin ilmoittautumisen yhteydessä, sekä mistä haluaisit nousta bussin kyytiin. lounastauko klo 12-13) su 25.3. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 14.04.2018 klo 9:00 12.00 välisenä aikana. Matkan aikana tutustumme Ahvenanmaan ja saariston nähtävyyksiin ja elinkeinoihin. Lähtö bussilla noin klo 6 Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen-Helsinki-Tallinna (piiri on valmis tarvittaessa järjestämään mahdollisen liitäntäkuljetuksen/ korvaamaan kimppakyydin välillä Kinnula-Hirvaskankaan ABC) Bussissa järjestämme “politiikkaseminaarin” maakuntavaali/sotemaku-asioista. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Paikat A-katsomosta riveiltä 21 ja 22. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi: ita-savo@vesaiset.fi Savonrannan Vesaisten vuosikokous 24.2.2018 klo 14.00 Lekotissa Vesaisten Itä-Savon piirin ulkoilupäivän yhteydessä. www.keskusta.fi/ perapohjola. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Toni Viljamaa p. kello 14-16. www.fb.com/ perapohjola. Tuupalan koulun osoite on Peuranpolku 3 ja kaupungin valtuustosalin osoite on Kainuuntie 82. Kokouksessa tarjotaan kahvit. Koulutettava saa lisäksi alkusammutuskortin. lammasja ylämaan karjatilalla sekä köysitöitä tekevän käsityöläisen luona. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen Paikka: Hotelli Savonsolmu, Toikantie 9, 76100 Pieksämäki Ajankohta: 14.04.2018 klo 11:00 alkaen 15.04.2018 Suomen keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 14. Etelä-Savo Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 28.2. Kerimäen Keskustanaiset kutsuvat jäsenensä vuosikokoukseen 17.3.2018 klo 12.00 Pietari Kylliäiseen, Olavinkatu 15, Savonlinna. 040-721 0636. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Lappi Posion Messut 2425.2.2018 klo.10-16 Posion koulukeskuksessa Koulutie 2. Vierailemme mm. Sitovat ilmoittautumiset sihteerille to 8.3.2018 mennessä puh. com/S/18A859C4B8DD5963 viimeistään 11.2.2018. pelastustoimen koulutus klo 10-18 (omk. kello 10:30, paikalla Keskustan vpj. kello 14-16. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Mukaan tulee myös Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja ja kansanedustaja Ulla Parviainen. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ilmoittaudu yhteiskyyditykseen (reitti MikkeliJuvaSavonlinnaSavonrantaLekotti ja sama takaisin) savo-kymi@vesaiset.fi Itäisten ja Eteläisten vesaispiirien yhteinen järjestökoulutus 10.3. Paikka: Mikkelipuiston Greeneri. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Eckerö Linen M/s Finlandia lähtee kohti Tallinnaa klo 15.15 Buffet-lounas laivalla klo 15.00 sisältyy matkan hintaan Laiva on perillä Tallinnassa klo 17.30, josta siirtyminen Uusisalon bussilla tai omakustanteisesti hotelli Viruun Majoittuminen 2 hh standard huoneissa (myös 1hh saatavilla) Lisäksi mahdollinen tutustuminen Suomen suurlähetystöön ja/ tai illallinen (max 20 hlöä/etusijalla ovat piirihallitusja puoluevaltuustojäsenet, mahdollisesti omakustanteinen). teoria klo 10 17 (omak. Mikkelin kunnallisjärjestön vuosikokous 27.3. Oulaisten Keskustan paikallisyhdistyksen vuosikokous torstaina 1.3. Tutustuminen Viru hotellin yläkerrassa sijaitsevaan mielenkiintoiseen KGB-museoon tai omaa aikaa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.3. Koulutus järjestetään Jyväskylässä. Järjestyksenvalvojakurssin suorittamisen jälkeen saat koulutustodistuksen, jolla voit hakea järjestyksenvalvojakorttia poliisilta. Ilmoittautumiset: Piiritoimisto p.010 315 2001 tai 045-327 4845 tai sähköpostitse: keski-suomi@keskusta.fi viimeistään keskiviikkona 14.2.2018. Laiva saapuu Helsinkiin klo 14.15, josta bussit lähtevät välittömästi kohti Keski-Suomea. Majoitumme saaristossa Brådön kunnassa ja toisen yön Maarianhaminassa. Tervetuloa! Kokouksen jälkeen menemme teatteriin katsomaan Harmony Sistersiä klo 14.00 alkavaan näytökseen. Järjestöpäivät Rokualla 24.25.2., ilmoittautuminen on käynnissä: 044 0155404/ mirja.kaartinen@keskusta.fi. 15.04.2018 Pieksämäellä. Lekotissa ulkoilupäivän aikana. Tervetuloa joukolla mukaan! Kunnallisjärjestön johtokunta Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Koulutuksen hyväksytysti suorittaminen on yksi kortin saamisen edellytyksistä ja se todistetaan poliisille ko. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Täyden palvelun matka iloisessa seurassa on vuoden kohokohta, jota odottaa. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Ylä-Savo Keskustanaisten Ylä-Savon Piiri järjestää keväisen retken Ahvenanmaa ja saaristo 27.-29.4.2018. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. 010 315 2000. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Inkeri Sundberg, p. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Hintaan sisältyy harjoitukset, koulutusvälineet, kokeet ja todistukset sekä pelastustoimen koulutus. Kirja osoittaa, että rahan historia on kaiken historian olennainen tausta. Kahvitarjoilu. Elina Suoranta p. Keskustanaisten Savonlinnan paikallisyhdistyksen vuosikokous pidetään 12.3.2018 klo 18.00 alkaen piiritoimistolla, Tottinkatu 15. kello 15. Kokouspaikkana toimii Hotelli Savonsolmu, osoite Toikantie 9, 76100 Pieksämäki. Keskustan osastolla vierailulla: Kansanedustaja Markus Lohi lauantaina / Eeva-Maria Maijala sunnuntaina. puro@keskusta.fi. Koulutuksen hinta 200€/hlö. Keskustanuorten tmj. Kurssi on tarkoitettu erityisesti aatteellisissa järjestöissä vapaaehtoisina toimiville, mutta toki voit hyödyntää järjestyksenvalvoja-korttiasi tulevaisuudessa myös ansaintatarkoituksessa. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Keskustelussa Niall Fergusonin Rahan nousu. Tilaukset p. Keski-Pohjanmaa Piirin keskustelutilaisuus sotemaakuntauudistuksesta Kokkolassa 24.2. mennessä. Taipalsaaren Keskustan oopperamatka Savonlinnaan ke. lounastauko klo 12-13) pe 23.3
Mannerheim antoa hyökkäyskäskyn Vilppulaan ja Tampereelle 12.3. Näin bolsevikit jättävät käytännössä Suomen punaiset oman onnensa nojaan pelastaakseen oman vallankumouksensa. Nyt on vasta kuukausi kulunut. Suomen kohtalo ratkeaa samaan aikaan muualla. 23.2. helmikuuta haluavansa solmia rauhan. Vastoin Mannerheimin toiveita senaatti on pyytänyt apua Saksalta, ja 21. Venäjän bolsevikit pelaavat uhkapeliä vetäytymällä aseleponeuvotteluista Saksan kanssa. Sitä vastoin lehtien tiedonannot kertovat punaisten etenemisestä. Hän ennustaa kaupunkikulttuurin itsemurhaa yhdessä sosialidemokratian ja kapitalismin kanssa. Päiväkirjamerkintä 23. Uusi aines nousee: maamies. Se johtuu siitä ettei nyt ole pariin päivään tullut Vilppulan rintamalta mitään tietoja. Päästyään vapauteen, tapaavat sosialistit ja kapitalistit itsensä uusina, uudistuvina, tahi häviävinä tyyppeinä elämänvirrassa. Sinä aikana on täytynyt maasta polkea suuri armeija, tuoda sille aseet ja harjoittajat meren takaa, harjoittaa! Jos he olisivat ilman varustamatta rynnänneet, se olisi ollut rikos. helmikuuta antaa katetta nimitykselle, sillä Alkio ennustaa kahden päivän tarkkuudella oikein valkoisten suurhyökkäyksen alkamispäivän: Mieliala tuntuu nyt olevan yleensä alhaalla. helmikuuta Saksa antaa pyyntöön myönteisen vastauksen. Alkio antaa ideologisen tulkinnan sodalle nokkaasti, sillä he kykenevät pitämään eri kokoonpanoissa pieniä neuvottelujakin Helsingissä. päivänä Santeri Alkio murehtii päiväkirjassaan vallankumouksen turhuutta. Sosiaalidemokraatit olisivat saaneet uudistusvaatimuksensa läpi eduskunnassa: Tragedia on siinä, että eduskunta olisi nyt todella tehnyt sen: vapauttanut torpparit, antanut maata tilattomille, valvonut työttömäin asiat, hankkinut leipää nälkäisille, mutta tämä kourallinen vallankaappaajia tyydytti omat himonsa, nälkäisten köyhäin asia oli lippuna vain, kuten jesuitoilla Kristuksen lippu. Seuraava merkintä sadan vuoden takaa auttaa ehkä ymmärtämään myös tämän päivän poliittista keskustelua, jossa keskusta pohtii suhtautumistaan kaupungistumiseen: Kaupunkikulttuuri tässä murhaa itsensä sosialidemokratian ja kapitalismin kera. maaliskuuta. Eikä hän mene enää kaupunkiin elämään, vaan käy siellä markkinoilla; elää hän maaseudulla, etsii ilonsa työstään, luo uudet kulttuurivirtaukset maan kera, ollen vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Rauhanteossa Venäjä sitoutuu vetämään joukkonsa Suomesta. Suomen Synty Santeri alkion Silmin. Ja ryssät! Jos Mannerheim voi kunnollisesti hyökätä Maaliskuun 10 päivän tienoilla, se on loistava tulos. Saksa aloittaa uudelleen hyökkäyksen itärintamalla, minkä jälkeen Venäjä ilmoittaa 19. 2018 39 timo laaninen 16.2.–23.2.1918 Helmikuun 18. Päiväkirjan perusteella Alkiota ja porvaripuolueiden kansanedustajia ei ehkä jahdata sittenkään kovin inHelsingissä piileskelevä Santeri Alkio antaa sisällissodalle ideologisen tulkinnan. Se solmitaan Brest-Litovskissa 3. alkiota nimiteltiin Laihian profeetaksi. Sitä tietä nousee uuden kulttuurin runko. Sitä vastoin vastustajat ovat pestanneet ja harjoittaneet koko kesän, varsinkin syyskesällä ja syksyllä, sekä varanneet aseita. päivänä porvariryhmien edustajat suunnittelevat jo eduskunnan asialistaa sen jälkeen, jos valkoiset voittavat. Tämän selitän näin: Täällä on tilanne otettu liian lapsellisesti, odotettiin Mannerheimin hyökkäävän kuin kylätappelussa päätä pahkaa. Se on pusertanut ihmiselämän puristaviin kaavoihinsa, sulkenut muuttolinnut häkkiinsä, antanut niille papukaijan tehtävät, ja sanonut: tämä on kulttuuria! Nyt murtavat ihmiset häkkiensä ovet. Seuraavana päivänä Alkio antaa ideologisen tulkinnan sisällissodalle. Helmikuun 19. Uuden kulttuurin runko nousee maalta, Alkio uskoo
1956 oli presidentinvaalit myös Yhdysvalloissa. Kuka valittiin presidentiksi marraskuun 1956 vaaleissa. Vas tau kse t: 1) Väi nö Les kin en, 2) Dw igh t D. Puolue on a) Kristilliset, b) Perussuomalaiset, c) Rkp, d) Siniset. helmikuuta 1956. Mikä maa. 40 23.2.2018 4 9 5 9 7 6 8 1 3 4 4 6 8 9 2 8 3 9 1 3 9 4 7 1 6 5 2 5 1 4 6 3 9 7 5 1 8 2 5 9 2 4 1 8 7 3 6 8 1 7 2 3 6 5 4 9 7 4 1 6 5 2 8 9 3 3 2 9 7 8 1 4 6 5 6 5 8 3 4 9 2 7 1 1 3 5 8 6 7 9 2 4 9 7 4 1 2 3 6 5 8 2 8 6 5 9 4 3 1 7 7 9 8 3 5 5 4 8 6 4 8 6 2 6 4 5 1 4 9 7 2 4 1 8 5 2 9 8 7 3 7 6 1 2 9 8 3 4 5 2 5 9 3 7 4 8 6 1 4 8 3 5 6 1 2 7 9 8 9 7 6 1 2 4 5 3 5 1 4 9 8 3 7 2 6 6 3 2 7 4 5 9 1 8 3 4 5 1 2 9 6 8 7 1 7 8 4 3 6 5 9 2 9 2 6 8 5 7 1 3 4 7 9 8 3 5 5 4 8 6 4 8 6 2 6 4 5 1 4 9 7 2 4 1 8 5 2 9 8 7 3 7 6 1 2 9 8 3 4 5 2 5 9 3 7 4 8 6 1 4 8 3 5 6 1 2 7 9 8 9 7 6 1 2 4 5 3 5 1 4 9 8 3 7 2 6 6 3 2 7 4 5 9 1 8 3 4 5 1 2 9 6 8 7 1 7 8 4 3 6 5 9 2 9 2 6 8 5 7 1 3 4 4 9 5 9 7 6 8 1 3 4 4 6 8 9 2 8 3 9 1 3 9 4 7 1 6 5 2 5 1 4 6 3 9 7 5 1 8 2 5 9 2 4 1 8 7 3 6 8 1 7 2 3 6 5 4 9 7 4 1 6 5 2 8 9 3 3 2 9 7 8 1 4 6 5 6 5 8 3 4 9 2 7 1 1 3 5 8 6 7 9 2 4 9 7 4 1 2 3 6 5 8 2 8 6 5 9 4 3 1 7 1. Kuka vaalivirkailija joutui lukemaan 151 kertaa ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...” presidentinvaalin kolmannessa äänestyksessä 15. 5. Eisen how er, pre sid ent ti 195 3–1 961 , 3) mol em mat 201 9: edu sku nta vaa lit huh tik uus sa, EU -p arla men tti vaa lit tou kokes äku uss a (aj ank oht a var mis tuu kes äku uss a 201 8), 4) Ruo tsa lai nen kan san puo lue , 5) 196 8, 6) taa ler i, (uu si val uut ta kru unu ote tti in Ruo tsi ssa ja Tan ska ssa käy ttö ön 187 3 yht ä aik aa) , 7) Sos iaa lija ter vey sal an lupaja val von tav ira sto , 8) Itä -Sa vo Sav onl inn assa, Län si-S avo Mik kel iss ä, 9) kah dek san , jos van hem mat elä vät , tyt töj ä on vai n yks i, 10) Lib eria . Perheessä on viisi poikaa ja jokaisella on sisko. Vain yksi Afrikan maa osallistui virallisesti ensimmäiseen maailmansotaan. Itä-Savo, Länsi-Savo – missä kaupungeissa nämä lehdet ilmestyvät. 4. Suomenmaan arkisto Uutta! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa. . ja valitse ”Mielipiteet”. Kuinka monta perheenjäsentä perheessä on. 8. Sukselainen, Maalaisliitto, b) eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Väinö Leskinen, SDP, c) eduskunnan toinen varapuhemies Toivo Kujala, SKDL. helmikuuta 1956 joutui lukemaan 151 kertaa ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...”: a) eduskunnan puhemies V. 10. Kummat vaalit ovat Suomessa seuraavaksi: EUvai eduskuntavaalit. Venäjän liitettyä 1809 Suomen osaksi itseään, tuli Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän ruplasta virallinen maksuväline, joka korvasi Ruotsin rahan eli... J. Vihje: joulukuussa sen uudeksi presidentiksi valittiin entinen jalkapalloilija, muun muassa 1995 FIFA:n Vuoden pelaajaksi valittu George Weah. Tietotesti ??. 3. Valvira – minkä Suomen valtion viraston nimilyhenne. 7. Kuka oli vaalivirkailija, joka presidentinvaalin ratkaisevassa kolmannessa äänestyksessä 15. 9. Kennedy murhattiin; Varsovan liiton 200 000 sotilasta ja 5 000 panssarivaunua miehittivät Tshekkoslovakian. 6. Minkä. Mikä vuosi: Pohjois-Korea kaappasi yhdysvaltalaisen sota-alus USS Pueblon; Mauno Koivisto muodosti ensimmäisen hallituksensa; Martin Luther King ja Robert F. 2. Se ilmoitti jo viime vuonna pitävänsä vuoden 2018 puoluekokouksensa Oulussa. Mikä eduskuntapuolue
23.2. 2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
42 23.2.2018 KesKustelu aktiivimallista on kiehunut raivoisana nyt alkuvuoden. Tämä kertoo tilanteesta ja vuorovaikutuksesta, jossa itkukin on mahdollinen. Joten jos asiakas itki, hän sai nenäliinan. Synkkää jutussa oli vain se, että tämä erinomainen kokeilu on päättymässä. Hän selitti: työttömyys on jäytänyt itsetunnon ja kyvyn uskoa parempaan tulevaisuuteen. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut, ja sekä asiakkaiden että viranhaltijoiden tyytyväisyys ovat kohentuneet. Omavalmentaja (entinen TE-virkailija) Virpi Raski sanoi lehdessä, että ”aika paljon on asiakkaita sellaisessa jamassa, että nenäliinaa saa heille antaa”. Kirjoittaja on Maahengen kustantaja. Ei siksi, että viranhaltija kiusaa, vaan siksi, että hän kuuntelee. Muutenkin tätä identiteettiä on tarjoiltu voimallisesti. Se koostuu työttömäksi joutuneen ihmisen kuuntelemisesta, kohtaamisesta, tuesta ja avusta. Hallitus, hoi! Tehkää jotain. Tällä metodilla on saatu aikaan tuloksia. Rahaa on vain tämän vuoden loppuun. Hesarissa (19.2.) oli täräyttävä juttu Tampereen omasta ”aktiivimallista”. Tampereen kokeilun viranhaltijat puhuvat työotteesta, jossa viranhaltija on asiakkaan kanssakulkija, rinnallakulkija, myötätuntoinen, kunnioittava ja osaava tukihenkilö. Viranhaltijat puhuivat jutussa työttömän identiteetistä, joka pitää onnistua sivuuttamaan, jotta ihminen pääsee esiin. Työtön ei saa ajatella hetkeäkään muuta kuin työttömyyttään, jotta hän jaksaisi ponnistella työpaikan löytämiseksi. Sanotaan nyt sitten vaikka työttömästä. Ihmiskuvaa. Näyttää siltä, että ihmistä voidaan auttaa vasta, kun hänet kohdataan ihmisenä, ei ”työttömänä”. Työtöntä voi auttaa vain ihmisenä Johanna Korhonen vieraskolumni. Vähitellen aletaan päästä kohti asian ydintä: ihmistä. Tamperelainen työtön ei ole lähtökohtaisesti työtä pakoileva, vetelyyteen taipuvainen lurjus, vaan arvokas ihminen, joka tarvitsee nyt apua päästäkseen työn syrjään kiinni. Tässä on asian ydin: työttömille on vuosia opetettu, että työtön on työtön on työtön, ja takavuosina tämä piti vielä kirjoittaa lomakkeeseen kynällä joitakin kymmeniä kertoja kuussa työttömyyskorvausta saadakseen. Ihmisen käsitystä itsestään ja ihmisen käsitystä toisesta ihmisestä
2018 43 Kuulin autoradiosta haastateltavan sanovan jonkun asian olevan lähellä sydäntään. Lausunto liittyi liikemiehen johonkin mainospelipaitalahjoitukseen poikansa joukkueelle. HaitarimusiiKKi on aina ollut lähellä sydäntäni. Mitä se on. Päätös on pitänyt kutakuinkin päivälleen nyt 46 vuotta. Maastohiihto on aina ollut lähellä sydäntäni. Nauratti, ei ollut koskaan pelannut eikä edes käynyt matseissa. en osaa laittaa ruokaa, en edes vettä keittää. Missä hyvänsä väenkokouksessa pelkään, että takavasemmalta hiippailee haitaristi maireasti hymyillen ja jää kohdalleni vetämään häämuistojen valssia. Tässä tapauksessa varmasti olikin. edes loitommas, Atlantin saarelle siirtyminen ei pelasta. Mitä se on. Heti tuli kuitenkin mieleen eräs etäisesti tunnettu haastateltava, joka sanoi lehdessä koripallon olleen aina lähellä sydäntään. Pahus. Minusta ei tule ylistämällä alistettua grillimestaria, joka esiliinassa leveilee grillin kanssa, jossa on enemmän mittareita ja vipstaakeja kuin sen korealaisessa autossa. ensimmäiset 19 vuotta passasi äiti, sen jälkeen rouva. Käsityöt ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Kun sain itse päättää hiihtämisestäni, armeijasta päästyäni, päätin, että en enää koskaan laita suksia jalkaan. Se on myös itsesuojelua. Olen kertoillut, kuinka koulun hiihtokilpailuissa puistossa liu’uin ylämäestä takaperin ja nurin ja itkemään, kun luokan muut pojat joivat jo koululla kuumaa mehua. Ja etenkään se ei sulje pois sitä, että tuntemani haitaristit ovat kaikki mukavia äijiä, se on vain se soitin. Voittopuolisesti inhoan haitarinsoittoa ja varsinkin sen tuuppaamista joka paikkaan. ruuanlaitto on aina ollut lähellä sydäntäni. Vai vielä rahaa pitäisi antaa, sinunpas minulle haittakorvausta. Tämä ei sulje pois sitä, ettenkö läpällä ”soittaisi” kolmenkympin kirppishaitariani julkisesti, koska ihmisen on hyvä häpäistä itseään tasaisin väliajoin. Mutta urheiluseuran lehdessä se kuulostaisi hienolta. Innostuin siitä, matkan ratoksi, keksimään valheita, jotka kuulostaisivat hienoilta haastatteluissa. Oikeasti en pidä hiihdosta yhtään. Katukahvilan pöytien välissä töytäilee äijä pianohaitarin kanssa. Perään katekismuksen tapaan selitys ”Mitä se on”. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 LAurI HeIKKILä 044 7370 262 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN opintovapaalla SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 23.2. Jari Nenonen Lähellä sydäntäni Päätin, että en enää koskaan laita suksia jalkaan.. No ei, en tee Saulin pojalle peittoa, hiirenhännän virkkaamisella sai käsitöistä kutosen
UKKOHALLA REC 23.-24.3.. SKI IN -KYLÄ KAINUUN HUIPULLA! YLI 300 MÖKKIÄ JA HUONEISTOA, 29 RINNETTÄ, 3 PARKKIA MÖKKILOMA alk. MYYNTI: p. 149 eur/2vrk LASKETTELUN RIEMUA SKI-IN VIIKONLOPPU 249 EUR/2VRK sis. LIPI-OPEN 14.4. Lumen Mestarit -kiertue ja KallePalander 6.3. 08 748 500 ONLINE-VARAUS: UKKOHALLA.FI HALLAN AKAN HIIHTO 7.4. UKKOHALLA-PALJAKKA HIIHTO 7.4. majoitus ja hissiliput UK KOHALLA 1 9 8 8 2 1 8 30 LUMEN MESTARIT TULEVAT 6.3. SKI CARNIVAL 14.4