Suomenmaa 24.01.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

15. s. 4 Muutakin kuin politiikkaa Vain voitettavaa Helsingissä Professorien aika on kortilla Kansanedustaja Inkeri Kerola kaipaa elämäänsä muutakin kuin politiikkaa. s. s. 6 414880 073513 SUOMELTA PUUTTUU SUUNTA. S. Mitään ei saa jos ei yritä, Helsingin piirin puheenjohtajana aloittanut Sanna Lehtinen muistuttaa. 6 . s. Siksi 16 vuotta eduskunnan riittää hänelle. 10 Professorien päivät kuluvat paperien monistamiseen ja opetussalien varaamiseen, eikä tutkimukselle jää aina aikaa. 3 PERJANTAI 24.1.2014 N:o 9 . 2 ? Edes 65 vuotta ei riitä ?Eläkeratkaisuissa paras asiantuntemus löytyy työpaikoilta, EK:n Vesa Rantahalvari sanoo. 2 SOININ PORUKOILLE KOITTI ARKI. S
Puhutaan koko kansakunnasta, ei vain osakkeiden omistajista. KESKUSTAN LEHTIMIEHET korosti, että vain hyvätasoinen journalismi voi tarjota kansalaisille riittävät edellytykset maailman ymmärtämiseen. Samaa mieltä oltiin viime viikon paneelissakin. Kukaan ei kuitenkaan osaa ennustaa miten kehitys etenee. Teollistamisen rinnalla kulki suuri hyvinvointiprojekti, jolla vahvistettiin sosiaalista turvallisuutta ja luotiin uskoa kansakuntaa yhdistävään menestystarinaan. Nyt Suomelta puuttuu suunta. Osa kansalaisista äänestää varmasti protestihengessä. Vaikka kyseessä ovat EU-vaalit, on vääjäämättä puhuttava myös Suomen sisäpolitiikasta. Uosukainen ei ymmärtänyt olleenkaan, mistä oli puhe. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Suomen teollisuuspolitiikalta puuttuu pitävä pohja S uomalaisen Rautaruukin liittämistä ruotsalaiseen SSAB:hen perustellaan sopeutumisella kansainväliseen talouskilpailuun. Suomi kaupungistui, teollistui ja laitostui. Taloushistoriallinen kysymys kuuluu, millaisen tuotannon varaan Suomen tulevien vuosikymmenien menestys on rakennettu ja rakennetaan. Ja jos laadukkaasta journalismista tulee hyvin kallista niin mitä se tarkoittaa yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta? Pirkko Wilén. Ollaanko nyt tekemässä tätä virhettä, jos toimittajat itse sosiaalisen median ja kaupallisuuden paineissa alkavat tinkiä periaatteistaan? Hallituksen paikkaustoimet eivät muuksi muuta sitä, että Suomelta puuttuu suunta. TÄHÄN kiinnitettiin huomiota taannoin Keskustan lehtimiesten kokouksessakin. Äänen pitäisi kantaa koko vaalikauden ajan, viisi vuotta. Laatu ja hinta UUTISIA , tietoja, twiittauksia, blogeja ja päivityksiä tulvii kaikkialla, mutta syntyykö niistä mitään yhtenäistä kuvaa. ?Pitäisi olla joku mittakaava ja hierarkia?, huokasi joku keskustelijoista. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Janne Virkkunen määritteli todella hyvän toimittajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi kyvyn kyseenalaistaa asiaperustein. Sellaisen kyvyn kehittäminen vaatii aikaa ja asioihin perehtymistä. VIIME VIIKOLLA kerrottiin myös, että rajusti toimitustaan karsinut Helsingin Sanomat perustaa toimitukseensa erityisen editointiryhmän, jonka avulla pyritään parempaan laatuun. Toivottavasti hyvät lupaukset toteutuvat. Kyynisempi voisi epäillä, että editointiryhmää tarvitaan ehostamaan yhä pienemmän toimituksen kiireessä työstämät jutut julkaisukuntoon. LAADUKASTA journalismia tarvitaan. Protestihalukkuus on heijastunut enemmän tai vähemmän EU-vaaleissa 2009, eduskuntavaaleissa 2011 ja kunnallisvaaleissa 2012. Suomelle näytettiin 1950- ja 1960-luvun ratkaisuilla uutta suuntaa, mutta huolehdittiin myös rakennemuutoksen ruhjomiksi joutuneista. Samalla kun kansantaloutta ohjattiin teolliseen muottiin, muokattiin elämäntapaa ja yhteiskunnallisia rakenteita. Ajatellaan, että ihmiset haluavat vain kevyttä viihdettä ja että materiaalia tuotettaessa määrä on laatua tärkeämpää.? mukana toimissa, joilla mahdollisten irtisanomisten vaikutuksia korjataan. Hallituksen paikkaustoimet eivät muuksi muuta sitä, että Suomelta puuttuu suunta. Putous-sarjan hahmot olivat hänelle täysin vieraita. ?Erilaisista vaihtoehdoista Rautaruukin liittäminen SSAB:hen oli ilmeisesti taloudellisesti kestävin.? Kuva: Paula Åström P KESKUSTELUTILAISUUDEN isäntä oli Suomalainen Sanomalehtimiesliitto, joka järjestää vuosittain paneelikeskustelun Suomettaren ensimmäisen numeron ilmestymisen vuosipäivänä. Tänä vuonna aiheena oli ?Journalismin itsemurha?? Vanha sanontahan neuvoo, että kuoleman pelossa ei kannata tehdä itsemurhaa. Se kysymys pitää esittää pääministeripuolue kokoomukselle, sillä kokoomus on hallinnut kesästä 2011 lähtien ministeriöitä, joissa olisi pitänyt luoda Suomelle elinkeino- ja teollisuuspoliittista pohjaa ja tuotannolle menekkiä. Jyrki Katainen on ollut pääministeri, Jyri Häkämies ja Jan Vapaavuori elinkeinoministereitä sekä Alexander Stubb ulkomaankauppaministeri. Äänestäjä ei kuitenkaan saisi tyytyä vain protestoimaan. Lausahdus ei ole pelkkää päivänpoliittista retoriikkaa, vaan oman aikamme arviointia historiallisella ajankaarella. Kun esittää kysymyksen, millaisen Suomen Jyrki Kataisen hallitus seuraajalleen jättää, joutuu peilaamaan hallituksen tekoja keväästä 2011 eteenpäin. Arvioinnissa pitää olla rehellinen. Vaarana on, että ääni vaikuttaa vain vaalipäivän ajan. Julkilausumassa valiteltiin, että ?jopa toimittajat itse ovat menettämässä uskonsa journalismiin. Työministeri Lauri Ihalaisen mukaan aikoo hallitus rahoittaa irtisanottavien muutosturvaa sekä tukea uuden työn löytämistä ja koulutusta. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen otti tärkeän periaatteellisen kannanoton vaatiessaan, että uuden teräsyhtiön pitää osoittaa yhteiskuntavastuuta. Syyt ovat maailmalla, kansainvälisen talouden heilahteluissa ja heijastuksissa Suomeen. Hallitus yrittää paikata työpaikan menetyksestä aiheutuvia ongelmia. Hallitusta ei voi syyttää STX-telakan kilpailukyvyttömyydestä, Nokian matkapuhelintuotannon kannattamattomuudesta eikä Rautaruukin terästuotannon vientiongelmista. Sen pohjalta ei synny uutta tuotantoa, eikä kansakuntaa yhdistävää menestystarinaa. Puhutaan politiikkaa uoluesihteerit ennakoivat Yleisradion kyselyssä äänestysaktiivisuuden nousevan EUvaaleissa aikaisempaa korkeammaksi. On haluttu muutosta, mutta mitä on saatu: Onko tapahtunut toivottua muutosta? Puolueiden suuri haaste EU-vaaleissa on puhua politiikkaa ymmärrettävästi. Yhteen liitettyinä yhtiöt kestävät paremmin ylituotannolla kyllästettyjä teräsmarkkinoita ja voivat menestyä kansainvälisen talouden elpyessä. Erilaisista vaihtoehdoista Rautaruukin liittäminen SSAB:hen oli ilmeisesti taloudellisesti kestävin. Ainakin niin perustellaan valintaa, joka kouraisee kansallista teollisuushistoriaamme paljon syvemmältä kuin Nokian matkapuhelintuotannon myyminen ulkomaille. Valtiovetoisen metsä- ja metalliteollisuuden rakentaminen oli tärkeässä roolissa Suomen teollistamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa maataloudesta vapautuvalle työvoimalle. Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan ?koko EU:n ja samalla Suomen tulevaisuus on nyt puntarissa?. EU:ssa riittää arvosteltavaa. SSAB:n pitää olla ?TOPIN KANSSA on todettu, että olemme pudonneet junasta ja retkotamme ratapenkalla?, totesi Riitta Uosukainen, kun viime viikolla Helsingissä keskusteltiin mediasta ja journalismista. Toimittaja oli soittanut hänelle kysyäkseen mielipidettä jostain imatralaisesta naisesta. Muutosten vauhti on kova ja mediatalojen päättäjätkin neuvottomia. M ikä on Jyrki Kataisen hallituksen suuri näkemys ja suunta. Mitä vahvempi Suomi on, sitä enemmän on myös vaikutusvaltaa ja itsenäisyyttä EU:ssa. Mutta ollaanko siitä valmiita maksamaan. Mitään suuria elinkeinopoliittisia avauksia ei ole ollut. On ollut vain kuntauudistus
Runsas 50 vuotta sitten Raahen seutua riivasi massatyöttömyys, ja sodan jälkeen maailmassa oli pulaa teräksestä. Varmuus Rautaruukin perustamispaikasta tuli, kun presidentti Urho Kekkonen hiihteli Raahen Saloisissa ja sanoi, että ?tänne?. Kintaan osoittamassa paikassa on tulevaisuudessa tehdas nimeltään ?Svenskt stål aktiebolag?.? Kalevan mukaan merkittävä osa Suomen sodanjälkeistä teollisuushistoriaa katoaa, kun 54 vuotta toiminut kotimaisen metalliteollisuuden jättiläinen sulautuu ruotsalaiseen SSAB:hen. Lehden mukaan yhdistyminen ruotsalaiseen teräsyhtiöön saattaa olla ainoa järkevä ratkaisu pysyä mukana kovenevassa kilpailussa, mutta kaupalla on myös kääntöpuolensa. ?Rautaruukin työntekijöiden kohtalo on huolenaihe. Lopettakaa se loukkaantuminen, mököttäminen ja rikosilmoitusten tekeminen. Ettei käy niin, että muutama tunari pilaa koko porukan maineen. Muut lehdet NOKIA, Rautaruukki ja Wärtsilä. Kolme yhtiötä, jotka eivät ole suomalaisille vain puhelimien, teräksen tai moottoreiden tekijöitä. 24.1.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Perussuomalaisten kutuaika on ohi PERUSSUOMALAISTEN myötä Suomen politiikkaan on tullut vauhtia ja väriä. Mikä siinä, mukavampihan sitä on kuunnella rempseää puhetta kuin asiantuntijapoliitikon kirjakielistä natinaa. Median moukaroimat keskustalaiset ovat läksynsä oppineet. Median moittimisen sijasta on välillä parempi katsoa peiliin. Hakkaraiset, halla-ahot ja kumppanit ovat toimillaan ja kirjoituksillaan saaneet puolueelleen medianäkyvyyttä yli kotitarpeiden. Kielteisestä julkisuudesta ärsyyntyneet perussuomalaiset ovat syyttäneet tiedotusvälineitä puolueellisuudesta. Molempiin tilanteisiin on osattava suhtautua oikein. Pelot ovat suuret Raahessa.?. Kuka muistaa, milloin viimeksi joku keskustan kansanedustaja on moittinut julkisuudessa etelän mediaa? POLITIIKAN huipulla olevat ovat pääsääntöisesti paksunahkaista porukkaa. Kuva: Jari Laukkanen Välillä tulee lunta tupaan ja välillä taas aurinko hymyilee. Jos virheitä on tehty, media on uutisoinut niistä riippumatta siitä, minkä värinen jäsenkirja on taskussa kulloinkin ollut. PERUSSUOMALAISTEN harhakuvitelmat juontavat juurensa viime eduskuntavaaleihin. Media ei enää syö Soinin eikä muiden perussuomalaisten käsistä. Turusen mukaan Rinne syyllistyi rikokseen, kun totesi Hel- singin Sanomien haastattelussa perussuomalaisista, että ?kun arvopohja puuttuu, voidaan yhtäkkiä olla rasistisia ja fasistisia?. Turunen on tuonut pikkupoikien poliisipelottelut nyt eduskuntaan asti. Puolueväen mukaan media on nostanut perussuomalaisten tekemiset tikun nokkaan. Näinhän ei ole. Aika näyttää. Jos kritiikinsietokyky ei ole korkeaa luokkaa, on syytä tyytyä vaatimattomiin luottamustehtäviin. Kansanedustaja Kaj Turusen (ps.) rikosilmoitus SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivän Antti Rinteen puheista kuuluu sarjaan ?uskomattomia temppuja?. Kyllä heitä on riepoteltu ansionsa mukaan, jos siihen ollut aihetta. Vihapuhetta, säesti puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Herran pieksut sentään. Miten se menikään, ?letkut irti EU:sta. Kun osakkeista menee Ruotsiin 58 prosenttia, määrä- ysvallasta länsinaapuriin siirtyy peräti 75 prosenttia.? Rautaruukki lenkki fuusioiden ketjussa, Kainuun Sanomien otsikko tiivistää kehityksen, jossa valtion omistamia yhtiöitä on siirtynyt ruotsalaisten käsiin. ?Kauppaan tarvittiin lupa Suomen hallitukselta, joka arvioi, ettei Rautaruukki olisi enää yksin pitkään selvinnyt: fuusio turvaa tuotannon ja työpaikat Suomessa. Kysykää vaikka keskustalaisilta, kokoomuslaisilta, demareilta tai vihreiltä. Yhtiön ilmoittama viiden prosentin vähennys tarkoittaisi lähes tuhatta irtisanomista. Rautaruukki on ollut yhdessä Valmetin, Wärtsilän, Outokummun ja Rauma-Repolan kanssa merkittävä tekijä modernin Suomen teollistamisessa.--Järjestelyssä kiinnittää huomiota ja huolta se, että yrityksen johto siirtyy vankasti ruotsalaiskäsiin. Samalla ymmärtää hyvin, miksi Soini kieltäytyi kohteliaasti hallitusvastuusta jytkyvoitosta huolimatta. Poikkeuksellisen vahvasta johtaja-asemasta huolimatta edes Soini ei olisi pystynyt pitämään omaa sonnilaumaansa kurissa. HURMOSVAIHEEN jälkeen Soinin porukoille on koittanut arki. Perussuomalaiset ovat nyt samalla viivalla kuin muut puolueet. Juha Määttä Hurmosvaiheen jälkeen Soinin porukoille on koittanut arki. ?Media ei enää syö Soinin eikä muiden perussuomalaisten käsistä?. Siperia opettaa. Keskustalaiset voisivat antaa tässä asiassa tukiopetusta perussuomalaisille, jos sellaista hoksaa kysyä. Niin on tehty keskustassakin. Timo sitä ja Timo tätä ja hallitus on mätä. Soinin retkuun menneitä oli paljon. Onhan se ikävää, että media ei käsittele perussuomalaisia yhtä lempeästi kuin vuoden 2011 eduskuntavaalien alla. Puheenjohtaja Timo Soini vei letkautuksillaan tuolloin tiedotusvälineitä mennen tulleen ja palaten. Pörssitiedotteen mukaan yhdistymi- nen johtaa henkilöstövähennyksiin Suomessa ja Ruotsissa. Kaikki kantavat mukanaan pitkää suomalaista teollisuushistoriaa, Helsingin Sanomat kommentoi uutista terästehdas Rautaruukin yhdistymisestä ruotsalaisen teräsyhtiön SSAB:n kanssa. ?Jos Nokia ja Wärtsilä ovat yksityisen pääoman merkittäviä ja historiallisia yhtiöitä, Rautaruukki on ollut yksi valtio-omistuksen kivijaloista. Yhtiö syntyi osittain talouden, osittain suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. ja ?sama lippalakki ei sovi melonille ja omenalle?. Kun sama levy pyörii kolmatta vuotta, tulee tahtomattakin väsy
Historiallisesti tärkeä ja merkittävä eläkeuudistus on tarkoitus saada alkavaksi vuoden 2017 alusta. NEUVOTTELUT eri työryhmissä ovat meneillään. Rantahalvari toistaa EK:n jo aiemmin lanseeraaman kannan, että eläkeiän nosto 65 vuoteen ei välttämättä edes riitä. 4 24.1.2014 . Kuva: Jari Laukkanen kyistä pidempään. Yli tuhannen työntekijän yrityksessä tällä tosiasialla on suuri merkitys. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Suomi ei selviä, elleivät kansalaiset ponnistele työelämässä ny- Suomalaiset jatkavat hyvin harvoin töissä maksimiin eli 68 vuoteen asti. Käytännössä työnantajien rima palkata ja pitää työntekijöitä nousisi ja erityisesti palkata niitä, joita koskisi ikääntyneiden sakkomaksu. Myös se ratkaisee, mitä muita muutoksia pakettiin tehdään. Aina kun putken alaikärajaa on nostettu, niiden työntekijöiden, jotka ovat menettäneet oikeuden siirtyä putkeen, työttömyys ei ole lisääntynyt, ja työllisyys on parantunut. Monet siirtyvät eläkkeelle myös heikentyneen työkyvyn takia. Työpaikkojen määrä ei ole vakio, ja eläkkeelle lähteneiden paikko-. Suomessa on jo käytössä työnantajan omavastuu työttömyyspäivärahoista, jotka maksetaan pitkään työttömänä olleille lähellä eläkeikää irtisanotuille. Malli kuulostaa periaatteessa hyvältä, mutta käytännössä se toimisi Rantahalvarin mukaan juuri päinvastoin. . Meillä on työttömiksi tuleville ihmisille turva, jossa heillä on oikeus saada jonkin aikaa työttömyyspäivärahaa. Käytännössä Suomessa on helppo mätkäistä irtisanomislappu yli 60-vuotiaille, koska työsopimuslaki sen sallii. Nyt varttunut työntekijä voi esimerkiksi siirtyä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 62 vuotta. Rantahalvari todistelee, et- tä työttömyysturvaputken poisto parantaisi ikääntyneiden asemaa työmarkkinoilla. . EK:ssa katsotaan, että Saksan ja Suomen vertailu tällä tavalla on ?epätarkoituksenmukaista?. Eläketyöryhmissä EK:ta edustava järjestön sosiaali- ja työvoimapolitiikan johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari sanoo, että Saksassa ja monissa muissa maissa ihmisten sosiaaliturva on erilainen kuin Suomessa. . Kokenut työntekijä tulee työnantajalle kalliimmaksi kuin nuori työntekijä. Harvoin suomalaiset jatkavat näin pitkään. Nyt eläkkeelle siirtymisen alaikäraja on 63 vuotta, ja hyvin monet työntekijät päättävät siirtyä eläkkeelle. Se nousee EK:n papereissa automaattisesti, jos ja kun eliniän odotus kasvaa. . Ja aina kun ikä tulee täyteen mennä putkeen, työttömyyden todennäköisyys hypähtää ylöspäin, hän sanoo. ELÄKEPUTKEN kaunis ajatus on suojella putkessa olijoita toimeentulomielessä, mutta tilanne on Rantahalvarin mukaan heidän kannaltaan johtanut siihen, että työpaikan menettämisen todennäköisyys on lisääntynyt huikeasti putken takia. Tällä hetkellä työsopimuslain mukaan työntekijöillä on oikeus paiskia töitä 68-vuotiaaksi asti, jos työt sujuvat ja osapuolet eivät toisin sovi. Kokonaisuus ratkaisee, ja on puhuttu myös nostosta 67 vuoteen, Rantahalvari vahvistaa. EK ON ajanut myös työttömyysturvaputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistamista. Tähän vaikuttavat myös Rantahalvarin mukaan monet asiat, kuten milloin eläkeiän nosto tulee voimaan. Siirtymäaikaa joka tapauksessa tarvitaan. Meidän järjestelmään ei istu, että irtisanovalle työnantajalle tulisi vielä uusi sanktio. Järjestelmän rahoittavat työnantajat ja kaikki palkansaajat. Pelkkä eläkeiän nosto ei riitä. Jos eläkeiän alarajaksi tulee 65 vuotta, se pitäisi EK:n mielestä kytkeä eliniän muutoksen odotukseen. Nykyinen 63 vuoden ikäraja siirtyä eläkkeelle on väärä, ja sitä pitää korottaa, Vesa Rantahalvari sanoo. Kuva: Jari Laukkanen Uudet irtisanomissanktiot eiv EK:n mielestä pelkkä eläkeiän nosto ei tulevassa uudistuksessa riitä TIMO MIKKILÄ HELSINKI ELINKEINOELÄMÄN keskusliitto EK torjuu ajatuksen, että yli kuusikymppisten irtisanomisia vaikeutettaisiin niin, että työnantajille seuraisi uusia taloudellisia sanktioita. Saksassa näin on, mutta Suomessa työsopimuslaki ei aseta esteitä vanhempien työnteköiden irtisanomisille. Päinvastoin työnantajat potkisivat nämä ikääntyvät työntekijät vieläkin aikaisemmin pois, Rantahalvari visioi. KUN Suomessa joutuu työttömäksi, kollektiivinen ja pitkäkestoinen työttömyysturva auttaa
Pääasia, että yrityksen tuotannon ja työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon. Se on ihmisten sumuttamista ja harhaanjohtamista, jos vain koko ajan hoetaan, että mennään Natoon. Saarikko vaatii tasavertaista kohtelua kuntien työntekijöille SUOMENMAA KUNTA- JA SOTE-LAEISTA on tulossa epäoikeudenmukaisia kuntien työntekijöille. Se on ihan riippumaton Nato-kannastamme, jota ei ole tarve muuttaa, hän painottaa. KÄÄRIÄISEN mukaan Nato-kortilla ei voi väistää lisäpanostusta. . Hawkeista on jo lentänyt viimeisen lentonsa. Tilanne tulee vastaan keväällä 2015, kun Suomeen muodostetaan uutta hallitusta. Eläkeiän noston lisäksi pitäisi konkretisoida, miten kokeneet jaksavat työpaikoilla entistä pidempään. Ja tämä ei olekaan mikään helppo tehtävä. Yksi asia on varma. Ennen vuotta 2017 mono pamahtaa yli kuuskymppisten persuksiin entistä tiuhemmin siksi, että palkkakuluissa ja lisäkuluissa 60+ tekijä maksaa työnantajille paljon enemmän kuin 25+ tekijä. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ollaan nyt ajamassa eriarvoiseen asemaan, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko huomauttaa. Saarikko on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Uudistuksessa sote-vastuukun- nalle olisi siirtymässä koko sotealueen henkilöstö, joka jaettaisiin kahteen kastiin. Henkilöstöä kohdeltaisiin kunnassa saman toimialan ja samaa työtä tekevien kesken eri tavalla riippuen siitä, tuleeko henkilö liitoskunnasta tai esimerkiksi sairaanhoitopiiri-kuntayhtymästä tai onko hän jo hallituksen kaavaileman uuden sote-vastuukunnan palkkalistoilla. IRTISANOMISSUOJAA on kritisoitu kunnissa. . Meidän järjestelmään ei istu, että irtisanovalle työnantajalle tulisi vielä uusi sanktio. vät toimisi ja ei automaattisesti täytetä. MONTA selvitystä on tehty eläkeiän noston taloudellisista vaikutuksista työllisyyteen. Se on ihmisten sumuttamista ja harhaanjohtamista, jos vain koko ajan hoetaan, että mennään Natoon. Kääriäisen mielestä myöskään yhteistyö Ruotsin kanssa ei tuo suurta helpotusta tilanteeseen. . EK:n lähtökohta on se, että paras asiantuntemus näissä asioissa on työpaikoilla. Yhteistyö on hyödyllistä, mutta ei korvaa miltään osin omaa ajanmukaista ja uskottavaa puolustuskykyä. Eli työpaikkojen määrä ja työntekijöiden määrä kasvaisivat vanhuuseläkkeen osalta, koska ihmiset pysyvät töissä. Myös Hornetit ovat vanhentumassa. Teoriassa myös materiaalihankintoja voitaisiin lisätä. Puolustustarvikkeita Suomi ja Ruotsi ovat hankkineet jonkin verran yhteisesti. Natosta riippumatta Suomen on huolehdittava oman puolustuksensa uskottavuudesta ja rahoituksesta. . Irtisanomissuoja koski koko kunta-alan henkilöstöä, Saarikko muistuttaa.. Tässä taloustilanteessa kuntien kritiikki on ymmärrettävää, mutta työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla, oli irtisanomis- suojaa tai ei, Saarikko korostaa. Saarikko huomauttaa, ettei sekavuus henkilöstön asemasta edistä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista ja palveluiden kehittämistä eikä lisää henkilöstön muutosvalmiutta. . Jos tätä ei hoideta, voidaan kysyä, kuinka hyvin tämä maa hoitaa asiansa ja kannattaako sille antaa edelleen lainaa halvalla korolla. Peruskysymystä määrärahoista ei silläkään voi kiertää. YHTEISTYÖ RUOTSIN kanssa pitää Kääriäisen mielestä asettaa oikeisiin mittasuhteisiin, koska siitä saadaan hyötyä ainoastaan kriisinhallintatehtävistä, yhteisistä harjoituksista ja koulutuksista. . Jo kahden vuoden nosto parantaisi työllisyysastetta noin puolella prosenttiyksiköllä. . 5 24.1.2014 KOMMENTTI Edessä harvinaisen kova haaste ELÄKEIÄN nosto vuodesta 2017 eteenpäin on tärkeä, mutta vain yksi elementti kokonaisuudessa. Kuva: Jari Laukkanen Kääriäinen: Nato-kortilla ei voi kiertää puolustusmäärärahoja VESA SOMPPI SUOMENMAA PUOLUSTUSVOIMAIN komentaja, kenraali Ari Puheloinen totesi maanpuolustuskurssin avajaisissa maanantaina, että puolustusvoimien säästökuurin vuoksi henkilöstömäärää supistetaan noin 35 prosenttia ja rauhan ajan organisaatiossa hallintoyksiköiden määrää vähennetään lähes 40 prosenttia. Silloin pitää ratkaista, mikä on puolustuksemme tulevaisuus. Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ei irtisanomissuojaa sisällä. . Kyllähän näin on tehty iät ajat, ja näin pitääkin tehdä. Hänen mukaansa organisaatio joutuu suorituskykynsä äärirajalle. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) on Puheloisen kanssa samaa mieltä. Työ luo uutta työtä, Rantahalvari sanoo tutkimuksiin viitaten. VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen on esittänyt, että 60+ ihmisille pitäisi työpaikoilla räätälöidä aiempaa helpompia töitä, joka laskisi myös heidän palkkojaan. . On eläkeikä, talouden kestävyysvaje, Suomen talouden uskottavuus... . Yhteisostot ovat kuitenkin jääneet aika vähäisiksi. . Ei Helsingin kabinetista voida mitään mahtikäskyjä antaa, Rantahalvari sanoo. KESKEISENÄ kysymyksenä eläkeuudistuksessa Rantahalvari pitää sitä, että ihmiset jatkavat työelämässä nykyistä pidempään. . Sekava tilanne kannustaa osaavaa terveydenhuollon henkilöstöä hakeutumaan töihin yksityiselle puolelle. Keskustan johdolla toteutetussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa (Paras-hanke) sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt rinnastettiin kuntaliitostilanteisiin. Edes Nato-jäsenyys ei hänen mukaansa poistaisi tarvetta turvata puolustuskykyä. . Ei tämä ole pelkästään mikään vanhuseläkejuttu. Ilmavoimat joutuu uusimaan lentokalustoaan. Valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on luoda toimivat edellytykset sille, että ihmiset jatkavat töissä pidempään ja että työnantajilla on työtä tarjolla, Rantahalvari sanoo. Rantahalvari korostaa, että tulevassa uudistuskokonaisuudessa on monia elementtejä. Kuntarakennelaissa on säilytetty henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja. Yli tuhannen työntekijän yrityksessä tällä on jo merkitystä. Eläkeuudistuksen teko on kova haaste ja toivottavasti onnistuu. Timo Mikkilä . Nykyinen 63 vuoden ikäraja siirtyä eläkkeelle on väärä ja sitä pitää korottaa. Järjen käyttö on suotavaa. Monet ikääntyvät työntekijät kokevat olevansa työpaikoilla pelinappuloita.
Katson sitten, kunhan tämä sessio on loppunut runsaan vuoden kuluttua. Ainoa, mitä hän sanoo luvanneensa tehdä, on marjastaa. . Kaikissa kausissa on omat helmensä ja rosonsa. Molemmissa on omia hyviä ja huonoja puolia. NYKYISTÄ EDUSKUNTAKAUTTA Kerola luonnehtii jallittamisen ajaksi. . Elämä on pyörinyt hirveästi näiden asi- oiden ympärillä. Olin hallintoneuvostossa siihen asti, kun se lakkautettiin muutama vuosi sitten. Eikä marjoja taida vielä vaalien jälkeen maalis-huhtikuussa ollakaan, hän vitsailee.. Rehellisesti sanottuna en ole yhtään ajatellut, mitä rupean tekemään. Ratkaisu ei ollut vaikea. Rautaruukin kaupassa tulimme enemmän vedätetyiksi kuin vedätimme. nen meni läpi tiedotusvälineissä juuri niin pienellä kuin hän sen halusikin. Uuti- että kyllä sitä pitää olla muutakin elämää, kuin tällainen homma. Kerola ei pysty sanomaan, koska päätös luopua ehdokkuudesta syntyi. Yhdistymisestä johtuvia päätöksiä joudutaan todennäköisesti odottamaan ainakin syksyyn asti. . 6 24.1.2014 ?Minusta alkoi tuntua, että 16 vuotta eduskunnassa on ihan järkyttävän pitkä aika?, Inkeri Kerola kertoo. Neljän kauden kansanedustajuus mahdollistaisi myös eläkkeelle jäämisen, mutta siitäkään mahdollisuudesta hän ei ole ottanut tarkemmin selkoa. . Nyt on kuitenkin aika antaa parempi meriselitys mittavan kansanedustajauran lopettamiselle. . Vanhan ja pysyvän yrityksen poistuminen näyttämöltä kolahti. Kerola on huolissaan työntekijöiden asemasta. Asia muhi kuitenkin jonkin aikaa mielessä. . Mitään suunnitelmaa ei ole valmiina. ASIAKOKONAISUUS on monenkirjava Suomen kannalta. Sitä ei tule notkumalla loputtomiin eduskunnassa. Kerola ei halua laittaa neljää eduskuntakauttaan paremmuusjärjestykseen. . En tiedä rupeanko ihan ammattilaiseksi, mutta ainakin se on kevyt laskeutuminen. Hän pitää sitä tosi isona asiana Raahelle. . Prosessi kestää pitkään ja löysässä hirressä riippuminen on tuskallista. Hän aikoo selvittää ensi töikseen eduskuntakauden alettua, mitä työministeri Lauri Ihalainen (sd.) tarkoitti, kun hän totesi, että Raahen tehtaan tilanne on karumpi kuin Hämeenlinnan tehtaan. VIIME VIIKOLLA Kerola tipautti omankin uutisen, kun hän ilmoitti, ettei asetu enää ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Minua rupesi hirvittämään, HÄN VAROO visusti neuvomasta muita seuraamaan esimerkkiään, mutta jää kuitenkin pohtimaan, mikä ihme saa jotkut tuntemaan itsensä niin korvaamattomaksi, etteivät he pysty millään luopumaan vapaaehtoisesti paikastaan. . Asiasta puhuttiin jo silloin, mutta todettiin, ettei fuusio ole vielä ajankohtainen. Muitakin asioita olisi pitänyt mahtua joukkoon. Olen sen verran suoran toiminnan ihminen, etten kovasti jaksa kiinnostua hallintopuolesta. Kerola on koulutukseltaan opettaja, mutta paluu luokan eteen ei ainakaan vielä ole tullut mieleen. Minusta tuntuu, että nyt tultiin enemmän vedätetyksi kuin vedätettiin. Minusta alkoi tuntua, että 16 vuotta eduskunnassa on ihan järkyttävän pitkä aika. Olen aina ollut sitä mieltä, että pitää olla muutakin elämää kuin politiikkaa. Hökäisemällä en päätöstä tehnyt. Hallituksiahan tulee ja menee, hän kuittaa. Kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset eivät Kerolaa ole eduskunnassa juurikaan työllistäneet, koska hän toimii tällä kaudella sivistysvaliokunnassa sen varapuheenjohtajana. . Se on sellainen asia, joka on jäänyt eduskuntavuosina paitsioon. Seuraavan kauden lopussa olisin ollut yli 60-vuotias, jos paikan olisin saanut. Mitä heille tapahtuu. Se on mietityttänyt koko ajan, että kuinka Suomella on varaa tällaiseen kellumiseen. Se on tietysti jokaisen hallituksen oma valinta. En osaa erottaa niistä mitään ylitse muiden, vaikka olenkin ollut sekä hallitus- että oppositiopuolueen edustajana. Jokainen järkevä ihminen miettii tällaisia. Kuva: Jari Laukkanen Kerola huolissaan Rautaruukin työntekijöistä Yhdistyminen oli esillä jo vuosia sitten hallintoneuvostossa VESA SOMPPI HELSINKI KESKUSTAN raahelaiselle kansanedustajalle Inkeri Kerolalle Rautaruukin yhdistyminen ruotsalaisyhtiön SSAB:n kanssa ei tullut täytenä yllätyksenä. Tämmöistä ei asiasisällön puolesta löydy toista
Lehtien ja kirjeiden siirtyminen digitaaliseen muotoon vähentää väistämättä työpaikkoja. Tämän kehityksen henkilöstövaikutukset olisi kuitenkin kyetty hoitamaan pehmeillä luonnolliseen poistumaan perustuvilla keinoilla, PAU katsoo tiedotteessaan. PAU huomauttaa, että Itellan mittavista lehtien, kirjeiden ja mainosten hinnankorotuksista johtuen jaettavien lähetysten määrä alenee aiempia arvioita nopeammin. . Yhtiö aloittaa ensi viikolla yt-neuvottelut, jotka voivat vähentää 1 200 työpaikkaa perusjakelussa. Itella arvioi, että irtisanomistarve on enintään 800 vakituista henkilöä. Hallituksen päätös tilattavien lehtien arvon- lisäverosta on vaikeuttanut sanoma- ja aikakauslehtien tilannetta ja vähentänyt jaettavaa postia, Tiilikainen huomauttaa. POSTI- JA LOGISTIIKKA-ALAN unioni PAU pitää Itellan kaavailemia henkilöstövähennyksiä ylimitoitettuina. Sähköinen korvautuvuus postiliikenteessä jatkui koko vuoden voimakkaana ja kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä. Osoitteellisia kirjeitä, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä jaettiin viimeisellä neljänneksellä yli 36 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nyt on haettava nopealla aikataululla sellainen ratkaisu, jossa suomalaisten postipalvelut voidaan turvata tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomessa, Tiilikainen toteaa. . Osoitteellisten kirjelähetysten volyymit laskivat vuoden aikana edellisvuoteen verrattuna 6 prosenttia. Tälle vuodelle Itella odottaa volyymilaskun kiihtyvän edelleen ja olevan jopa yli 10 prosentin luokkaa. . Varsinkaan runsaasti työllistävän mainospostin hinnankorotuksia ei olisi suuressa valtionyhtiössä pitänyt toteuttaa ilman henkilöstö- ja työllisyyspoliittista arviointia. ITELLA perustelee toimiaan perinteisen postin voimakkaalla laskulla, joka on seurausta sähköi- Kuopiolainen Itellan postimies: Lenkki tehtävä joka tapauksessa STT KUOPIO KUOPIOLAINEN Itellan postimies Juha Heikkinen on huomannut postisäkin keventymisen, minkä hän arvioi johtuvan mainosten vähentymisestä. Kirjeiden ja aikakauslehtien määrän väheneminen ei hänen mielestään pienennä jakelupiirejä, sillä samat alueet on edelleen kierrettävä: . PAUn mukaan vähennykset heikentävät Itellan kykyä hoitaa postitoimintaa postilain edellyttämällä tasolla. PAU muistuttaa, että vuoden mittaan on odotettavissa myös sanomalehdenjakeluun kohdistuvia vähennyspaineita. . Ilman uusia tehostamistoimia konsernin kannattavuutta ei saada parannettua, Malinen toteaa. Toimitusjohtaja korostaa, että toiminnan uudistukset eivät vaikuta Postin yleispalveluun. . Myös alkoholin ongelmat pitäisi tiedostaa vielä nykyistäkin laajemmin. Paras keino alkoholin haittojen ehkäisemiseen on hintaohjaus eli alkoholin kova verotus. Pekka Mervola Keskisuomalaisessa On helppoa sanoa, että yritysten monet ongelmat ovat kiinni johdosta. Loppuvuodesta tes-neuvottelujen aikaan oli ylityökielto, ja silloin jo jäi postia jakamatta. Heikkinen on myös Itä-Suomen alueen varapääluottamusmies. Perheelliset, nuoret naiset eivät etene urallaan eikä heille voi enää antaa vastuullisimpia töitä, Farage toteaa. Ukip-pomon mielestä naisia ei tietenkään millään tavalla syrjitä työmarkkinoilla, jos he ymmärtävät jättää lapset tekemättä. Rangaistavia viihdeaineita ei edes ajatella. Toivottavasti Suomessa pidetään tiukka linja huumeisiin. Jonkun on vietävä se yksikin. Keskimäärin jakaja kiertää 800 taloutta noin neljässä tunnissa. Me olemme Suomessa nyt saman rakennemuutoksen edessä, mitä muissa länsimaissa on jouduttu tekemään paljon aiemmin, sanoo Itellan toimitusjohtaja Heikki Malinen. apollon tietäjät Nigel sen sanoi PS:N kaveripuolueen johtaja Nigel Farage neuvoo, miten naiset voivat pärjätä bisnesmaailmassa. Hän pitää irtisanottavien määrää suurena ja toivoo irtisanomisten sijasta esimerkiksi eläkeratkaisuja. Kuopiolainen postimies Juha Heikkinen kiertää 800 taloutta, ennen kuin pääsee omaan kotiin. Kuva: Reino Pasanen/Lehtikuva sen viestinnän nopeasta lisääntymisestä. Yt-neuvottelut on käytävä vastuullisesti ja aidosti niin, että mahdollisimman monelle työntekijälle voidaan löytää muu järjestely kuin irtisanominen. Tiilikainen odottaa Itellan ahdinkoon vastauksia myös omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä Pekka Haavistolta (vihr.) ja koko hallitukselta. Itella on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. Tämä tarkoittaisi vientihartioiden kapenemista edelleen. On sama pudottaako postiluukusta yhden tai kaksi kirjettä. Lisäksi työhön kuuluu muun muassa lajittelu. Heikkinen pelkää irtisanomisten vaarantavan jo postin yleispalveluvelvoitteen. . 7 24.1.2014 Itella vähentämässä jopa 1 200 työpaikkaa SUOMENMAA ITELLA aikoo vähentää rajusti hen- kilöstöään. Perheettömät naiset voivat Faragen mielestä olla jopa miehiä parempia kivikovassa pankki- ja rahoitusmaailmassa. Että sillä tavalla. Pian joku Suomessakin uskaltaa sanoa ääneen, että tosi naisen oikea paikka on kotona lapsia ja vanhuksia hoivaamassa. Pirjo Kontio ITELLASSA käytiin viime vuonna ja vuonna 2011 yt-neuvottelut, joissa vähennettiin hallinnollisista tehtävistä yli 400 henkilöä asiantuntijaja esimiestehtävistä. Konsernin liiketulos painui tappiolliseksi tammi-syyskuussa 2013. . Yhtiön mukaan osa vähennyksistä voidaan toteuttaa vapaaehtoisten järjestelyjen ja eläköitymisten kautta. Neuvottelujen piirissä on yhteensä 8 500 vakituista henkilöä. KESKUSTAN eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen mukaan Itellan yt-ilmoitus kertoo toimialan rajusta muutoksesta. . Näillä mittareilla ruotsalaiset voittivat 10-0. Kyösti Jurvelin Kauppalehdessä Juhlista pitävän hiiren näkövinkkelistä katsottuna Suomi voisi kannattaa mahdollisimman laajaa, valtiollista Sot?iboikottia, jättää Arhinmäen kotiin ja viedä joukkue kisoihin. Tällöin boikotti ei valuisi hukkaan, vaan näkyisi meikäläisissä mitalitaulukoissa, valtiontaloudessa ja kuka tietää, vaikka vasemmistoliiton kannatuksessakin. Petteri Holma Lapin Kansassa Asian voi nähdä niinkin, että vahva yhteiskunnallinen torjunta suojaa osaa ihmisistä huumekokeiluilta. Valtaosa ihmisistä on lainkuuliaisia. Suomi kaipaakin kipeästi uusia viennin johtotähtiä. Rautaruukin nimi vaihtuu SSAB:ksi, johto ruotsalaistuu ja pääkonttori katoaa Suomesta. Ukip-pomo on kertonut Guardianille, että naisten kannattaa luopua perheen perustamisesta jos mielivät tehdä uraa Lontoon Cityssä. Faragen mielestä 2-3 vuoden hoitovapaa heikentää selkeästi naisen arvoa työnantajan silmissä. Tavoitteenamme on pitää jakelukustannukset tulevina vuosina maltillisina. lainat On kuitenkin syytä muistaa, että ikävimmillään fuusio voi tarkoittaa teräksen teon hiipumista Suomessa. On totta, että huonolla johtamisella voidaan sössiä monet asiat. Jos toimitusjohtajalla tai yksikön vetäjällä ei esimerkiksi ole aikaa ja halua turista työntekijöiden kanssa tai syödä samassa ruokalassa, hyvää yhteishenkeä on turha odotella. Jarkko Ambrusin Iisalmen Sanomissa Puuhiani seurannut puoliso varoitti kerran: ?Pidä varasi, vähemmästäkin saa hullun maineen.? Lohdutin häntä sanomalla, ettei siitä kannata pahemmin huolestua, että juttelen variksille. Vasta silloin on huolestumisen paikka, jos ne vastaavat. Kirsti Vuorela Länsi-Savossa
8 24.1.2014 Tuprutus vähenee maltillise Mauri Pekkarinen pitää EU:n ilmastopakettia laihahkona kompromissina SUOMENMAA/STT EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarisen (kesk.) mielestä EU-komission ilmasto- ja energiapaketti oli askel oikeaan suuntaan, mutta silti laihahko kompromissi. Komissio otti päätavoitteekseen kasvihuonepäästöjen vähentämisen. Esitetty paketti osoittaa, että kahden kysymyksen käsittely samaan aikaan ei ole ristiriitaista, vaan ratkaisut vahvistavat toisiaan. Kuva: Jari Laukkanen gian tukien, on moitittu sotkevan markkinoita ja nostavan energian hintaa EU:ssa. . Sen on päästävä taakanjaossa vähemmällä. NYKYISISSÄ vuoteen 2020 ulottuvissa linjauksissa on sitovat 20 prosentin tavoitteet sekä päästövähennyksille että uusiutuvan energian osuudelle energiankulutuksesta. Päällekkäisten tavoitteiden ja etenkin ohjauskeinojen, kuten päästökaupan ja uusiutuvan ener- Euroopan unioni aikoo vähentää päästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tämä on paljon joustavampi ja kustannustehokkaampi tapa toimia kuin aikaisempi, talouskomissaari Olli Rehn sanoo. EUROOPAN KOMISSION puheenjohtajan José Manuel Barroson mielestä ilmastotoimet ovat ratkaisevia maapallon tulevaisuuden kannalta ja energiapolitiikka keskeistä Euroopan kilpailukyvylle. . Tähän päästään parantamalla energiatehokkuutta sekä tukeutumalla suuremmassa määrin it- Lisäämällä rohkeasti uusiutuvia energiavaihtoehtoja, Suomella ei ole mitään vaikeuksia täyttää vähennysvelvoitteita. se tuotettuun puhtaaseen energiaan, Barroso sanoo. PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) mukaan EU:n komission uudet ilmastolinjaukset ovat pitkälti Suomen tavoitteiden mu- kaisia. Ilmastolinjaukset käsitellään EU-johtajien kesken maaliskuun lopulla huippukokouksessa. Tätä Pekkarinen pitää oikeana suuntana. Kansanedustajan mielestä Suomen pitää sitoutua uusiutuvan energian osuuden nostamiseen yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. . Ehtona kuitenkin on, että kaikki EU-maat ovat mukana ja muukin maailma sitoutuu mittavampiin päästövähennyksiin. . Nyt tulee selkeämpi painopiste päästötavoitteen saavuttamiseen, ja jätetään enemmän kansallista ja yritysten liikkumavaraa konkreettisten keinojen valintaan. On EU:n edun mukaista luo- da talous, jossa on mahdollisimman paljon työpaikkoja ja joka on vähemmän riippuvainen tuodusta energiasta. . Jo 40 prosentin velvoitteen täyttämisessä tulee kuitenkin huomioida energiaintensiivisen teollisuuden tarpeet. Siihen sitoutuminen merkitsisi vuositasolla 1?2 miljardin kohennusta kauppataseeseemme, kymmeniä tuhansia työpaikkoja Suomeen ja vauhditusta puhtaan teknologian teollisuudellemme, Pekkarinen korostaa. PÄÄSTÖJEN vähentäminen vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta ei ole kovin kunnianhimoinen tavoite, kun vuonna 2050 tavoitellaan jo 85 prosentin suuruista vähennyksiä, Pekkarinen sanoo. . Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Mauri Pekkarinen patistelee Suomea uusiutuvan energian käyttöön. Se esittää, että unioni leikkaa päästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jokainen jäsenmaa saa oman tavoitteensa. Pekkarista harmittava iso muutos on, että unioni luopuu uusiutuvan energian sitovista maakohtaisista tavoitteista. Koko EU:n tasolla uusiutuvien osuuden pitää vuonna 2030 olla 27 prosenttia. Lisäämällä rohkeasti uusiutuvia, päästöttömiä energiavaihtoehtoja, Suomella ei ole mitään vaikeuksia täyttää 40 prosentin vähennysvelvoitteita. Hänen mielestään Suomen mahdollisuudet voisivat yltää pitemmälle. Hallitus aikoo sitä ennen analysoida, mitä nämä ehdotukset merkitsevät Suomen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) luonnehtii tiedotteessaan päästövähennystavoitetta kunnianhimoiseksi mutta väistämättömäksi. MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN Keskusliitto MTK ja Bioener- gia ry pitävät komission esitystä
Siinä meidän ei tarvitse odotella EU:n päätöksiä, puolueen työvaliokunta huomauttaa. Euroopan unionin komissio julkisti keskiviikkona esityksen EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan uusista tavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Unioni tavoittelee 40 prosentin päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta ja uusiutuvan energian lisäämistä 27 prosenttiin koko EU:n tasolla. UUSIUTUVAN energian tavoitetta ei sitovasti jyvitetä enää kansallisesti, vaan tavoite on sitova EUtasolla. Uusiutuvan energian osuus unionissa on tällä hetkellä arvioiden mukaan noin 14,5 prosenttia. Kokemus on osoittanut, etteivät tällaiset ohjeelliset tavoitteet toimi. Annetaan yleinen tavoite ja katsotaan tekevätkö jäsenmaat jotain sen hyväksi. 9 24.1.2014 Keskusta: Suomen lisättävä uusiutuvan energian käyttöä sti SUOMENMAA takaiskuna uusiutuvalle energialle. Järjestöjen mukaan sitovan tavoitteen poistuminen liikenteen biopolttoaineilta vetää suomalaisilta biotalouden kehittäjiltä maton alta. . Ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä. Vaaliliiton tavoitteita vaaleissa ovat jäsenten oikeuksien ja elintason parantaminen sekä suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen kaikessa liiton toiminnassa. PUULIITON vaaleissa valitaan 41 jäsenen valtuusto ja Puukassan edustajisto. Valtakunnallisia vaalipiirejä on kaikkiaan neljä: mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden sekä veneenrakennus-, harja- ja sivellinalojen, metsä-, metsäkone-, turve- ja bioenergia-alojen ja maatalousalojen vaalipiiri. Edustajat valitaan suhteellisilla suorilla valtuusto/edustajistovaaleilla. Vaalien jälkeen vaaliliitto asettaa omat ehdokkaansa liiton johtoon ja hallitukseen. PUULIITON aikaisemmissa vaaleissa noin 55?60 prosenttia äänioikeutetuista on käyttänyt ää- nioikeuttaan. Tulevissa vaaleissa äänioikeutettuja on kaikkiaan noin 31 000, joista 27 000 on ehdokaskelpoisia, työmarkkinoiden käytettävissä olevia jäseniä. Valtuuston ensimmäinen kokous pidetään ensi marraskuussa. Kokous valitsee liiton johdon ja hallituksen, päättää liiton toiminnasta seuraavalle vuodelle sekä linjaa toimintaa koko valtuustokaudelle. Valtuuston/edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Tämä on täysin Suomen omissa käsissä. Samoin meidän on huolehdittava siitä, että biopolttoaineiden kehitystyö jatkuu Suomessa, keskustan työvaliokunta korostaa. Energia- ja ilmastopaketin yksityiskohdista on tarkoitus päättää vuoden 2014 loppuun mennessä. Energia- ja ilmastokysymykset ovat ensimmäisiä tärkeitä asioita, jotka ovat keväällä valittavien europarlamentaarikkojen pöydällä, keskustan työvaliokunta muistuttaa. Meidän on huolehdittava siitä, että biopolttoaineiden kehitystyö jatkuu Suomessa. Keskusta haluaa lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Tästä huolimatta komissio esittää yhä tiukempia yksipuolisia ilmastotavoitteita. KESKUSTA vaatii, että Suomi ryhtyy itse kunnianhimoisesti nostamaan uusiutuvan energian osuutta energian loppukulutuksesta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. . Nykyinen kymmenen prosentin tavoite on voimassa vuoteen 2020. Liikenteen biopolttoaineiden tavoitteesta luovutaan kokonaan. Vuonna 2008 sovituista vuoden 2020 ilmasto- ja energiapoliittisis- ta tavoitteista on pidettävä kiinni. KESKUSTA vaatii, että Suomen on hoidettava oma osuutensa uusiutuvan energian lisäämisessä. . Valtuuston valitsema hallitus valitsee sopimusalakohtaiset johtokunnat ja neuvottelukunnat sekä tarvittavat jaostot.. Kuva: Maria Seppälä Keskusta vaaliliittoon Puuliiton syyskuisissa vaaleissa PUULIITON vasemmistoryhmä sekä keskustan ja sitoutumattomien ryhmä ovat solmineet syksyn liittovaaleihin Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliiton. Kuka on enää kiinnostunut vuoden 2020 tavoitteiden toteuttamisesta, MTK kysyy. MTK kummastelee, että ko- missio luopuu vuoteen 2020 jo sovituista uusiutuvan energian jäsenvaltiokohtaisista tavoitteista ja asettaa vain epämääräisen, koko EU:n kattavan 27 prosentin tavoitteen vuodeksi 2030. . Puhtaaseen tuotantoon investoineita tehtaitamme ei pidä tukistaa lisäkustannuksilla, joita muilla talousalueilla ei ole. Tarvitaan jäsenvaltiokohtaisia sitoumuksia, MTK huomauttaa kannanotossaan. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen puolestaan pitää komission päätöstä oikeana. Hän korostaa, että Euroopalla ei ole varaa antaa siimaa kilpailijoille. . syyskuuta Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitto asettaa kaikkiaan 205 ehdokasta. Liittovaalit pidetään 17.?30. Satoja miljoonia maksavat investoinnit uhkaavat jäädä toteutumatta kun velvoitetta ei enää ole
Tällä hetkellä hän työskentelee Mari Kiviniemen eduskuntaavustajana ja tutkijana Helsingin yliopistossa. Tähänastinen työkokemus ja elämänkokemus ovat opettaneet, että on asioita, jotka voi oppia vain tekemällä. Kuva: Jari PIRKKO WILÉN HELSINKI GALLUPEISSA keskusta on suurin puolue, Helsingissä se on edelleen yksi pienimmistä. Jäseniä Helsingin piirillä on toista tuhatta, mutta keskustaa äänestää yli 10 000, parhaimmillaan yli 20 000 ihmistä. Esimerkiksi kasvava kiin- nostus kotimaiseen lähiruokaan on rohkaiseva merkki. LEHTINEN ei tullut piirin puheen- johtajan paikalle kylmiltään. ja vastauksena ovat yhdessä tekeminen, ideat ja visiot. Varavaltuutettuja ovat Markku Vuorinen, Abdirahim Hussein ja Tiina Tasmuth. Keskustan kansanedustajista vain yksi on valittu Helsingin vaalipiiristä: Mari Kiviniemi. Tulevaisuudessa tilanne muuttuu, uskoo vuodenvaihteessa Helsingin piirin puheenjohtajana aloittanut Sanna Lehtinen. . Meidän pitää rohkeasti asettaa tavoitteeksi useampi paikka, hän linjaa. Tarkoitus on olla yhteydessä myös muiden puolueiden Helsingin piireihin. Keskustan Uudenmaan piirin kanssa on myös neuvoteltava. . 10 24.1.2014 Helsingissä on paljon voitettavaa Keskustan pienimmän piirin menestys kiinnostaa kaikkia Sanna Lehtinen on syntynyt Helsingissä. Viime vuonna hän toimi jo varapuheenjohtajana. Imatralainen ?Antsku. Kolme kansanedustajaa ei ole mahdoton tavoite. . Yhteistyötä. . taas muistuttaa tunteista, intohimosta ja rohkaisun merkityksestä. Piirin puheenjohtajuuskin on sellainen. On vain tartuttava toimeen. Vääriä luuloja on oiottava sitkeästi ja omia näkemyksiä perusteltava yhä uudestaan ja uudestaan. Provosoitumatta. TYÖ on alkanut. Apollonkadun puoluetoimiston tiloissa pidettiin jo järjestöilta, jossa paneuduttiin perusasioihin ja asetettiin yhteisiä tavoitteita. Sanna Lehtinen avasi yhdistystoiminnan syvintä olemusta Putous-ohjelman suosittujen sketsihahmojen avulla. Ensimmäinen kysymys on ?Mitä jäbä duunaa?. Töitä tehdään yhdessä niinkuin tähänkin asti. . Provosoitumatta. . Hän on toiminut myös Lauttasaaren keskustaseu- YHTEISTYÖSSÄ on voimaa. Kouluvuodet kuluivat isän työpaikkojen mukaan Loimaalla, Huittisissa ja Alastarolla. Paluu Helsinkiin oli kuin kotiintulo. Ja kärsivällisyyttä. Helsingissä on paljon aktiivisia ja pitkään toiminnassa mukana olleita ihmisiä ja todella ammattitaitoinen toiminnanjohtaja Sinikka Varila, kehuu Lehtinen. nykypäivän ihmistä, sanoo Lehtinen. Maaperä on kuitenkin otollinen. Siksi keskustan pienimmän piirin toiminta kiinnostaa kaikkia keskustalaisia. Laukkanen ran puheenjohtajana ja jatkaa tehtävässä edelleen. Ammatiltaan Sanna Lehtinen on pappi ja oppiarvoltaan tohtori. Sanna Lehtinen aikookin mahdollisimman pian järjestää tapaamisen niin valtuustoryhmän kuin eduskuntaryhmänkin kanssa. kertoo, että epäonnistujallekin on aina uusi mahdollisuus ja politiikassa tarvitaan valtavasti kärsivällisyyttä. HELSINGIN kaupunginvaltuustossa istuu kolme keskustalaista: Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi ja Timo Laaninen. Olisi tärkeää, että keskustalaisilla olisi yhteinen näkemys koko pääkaupunkiseudun kehittämisestä.. Enempääkin on mahdollisuudet, sillä äänioikeutettuja Helsingin vaalipiirissä oli viime kunnallisvaaleissa jo liki puoli miljoonaa. Helsingissä on eniten voitettavaa. Mitään ei saa, jos ei yritä. ONNISTUMINEN vaatii paljon työtä. Vanha muusikko, jonka kitaransoitto katkeaa toistuvasti ?Ei ku.... Hirveästi kärsivällisyyttä. Pääkaupunkiseudulla keskustalaisuus on edelleen niin outo asia, että vääriä luuloja on oiottava sitkeästi ja omia näkemyksiä perusteltava yhä uudestaan ja uudestaan. Alkio on edelleen ajankohtainen, mutta emme ole vielä osanneet sanoittaa keskustalaista ihmisyysaatetta ja sivistysaatetta niin, että se puhuttelisi tarpeeksi UUSI puheenjohtaja ei julista suuria uudistuksia
Venäjällä on ilmeisesti omat syynsä estää ulkomaalaisten, myös suomalaisten kiinteistöjen omistus lähellä valtakunnan rajoja. SAIMAAN järvialue on Takkulan mielestä ainutlaatui- nen kansallisaarre. . Kuva: Maria Seppälä. Voiko tällaisen päätöksen tehdä? Palveluohjaus on äärimmäisen hyvä asia ja on hyvä, jos kunnat miettivät yhdessä vanhempien kanssa, millainen palvelu sopii perheen elämäntilanteeseen parhaiten. Ohjauksessa on kuitenkin muistettava kertoa, mitkä asiakkaan oikeudet lain mukaan ovat. JÄRVENPÄÄSSÄ yleisötapahtuma järjestetään ravintola Tyynissä kello 16.30 alkaen. Mukava ovat varapuheenjohtaja Juha Rehulan johdolla Elsi Katainen, Mirja Vehkaperä, Tuomo Puumala ja Ari Torniainen. NURMIJÄRVELLÄ yleisötapahtuma järjestetään Ketolan strutsitilalla kello 18.30 alkaen. Mukana ovat kansanedustajat Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti. Muutos olisi evännyt työttömien lapsilta muun muassa aamupalan. Vanhemmat itse päättävät, miten lapsi osallistuu päivähoitoon. On meidän asiamme huolehtia siitä, että Saimaa pysyy alueen asukkaille ja suomalaisille mökkeilijöille saavutettavissa olevana, luonnonarvot säilyttävänä alueena, Takkula muistuttaa. SUOMALAISET voivat jo nyt vuokrata maa-alueita ja kiinteistöjä koko Venäjällä, raja-alueita myöten. . Puheenjohtaja Kaija Hartialan (kok.) mukaan päätös oli huonosti valmisteltu ja lautakunta aikoo muuttaa sitä. Olisiko subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen kunnan omalla päätöksellä lain mukaan mahdollista opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä? Ei ole. En kannata sellaista yksipuolista oikeuksien ja palvelujen tarjontaa, jossa suomalaiset jäävät ikuisesti saamapuolelle, Takkula linjaa. Turun päätös päivähoitoaikojen rajauksesta on laiton PIIA LEINO/STT HELSINKI TURUN varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto keksi hiljattain keinon säästää päivähoidosta. Jaosto nuiji viikko sitten kasaan päätöksen, jonka mukaan kotona olevien vanhempien lapset saisivat olla hoidossa päivittäin enintään kello 9?15. 11 24.1.2014 Takkula: Vastavuoroisuus tarpeen kiinteistökaupoissa jalassa. SUOMENMAA EUROOPAN parlamentin jäsen Hannu Takkula (kesk.) ihmettelee Sdp:n kansanedustajien ilmaisemaa tukea venäläisten kiinteistökauppojen yksipuoliselle jatkumiselle Suomessa. Niin kauan kuin Suomen ja Venäjän välillä ei ole kiinteistökaupoissa täyttä vastavuoroisuutta, Suomen pitäisi rajoittaa venäläisten kiinteistönostoa, Takkula linjaa. Takkula muistuttaa, että vastavuoroisuus on periaate kaikissa maiden välisissä suhteissa. Yleisötapahtuma alkaa kello 8.30. EDUSKUNTARYHMÄ järjestää kai- ESPOOSSA Ison Omenan Coffe kille kiinnostuneille avoimen keskustelutilaisuuden kunta- ja soteuudistuksista keskiviikkona 29. Housessa järjestettävässä tapahtumassa mukana ovat Juha Sipilän lisäksi ainakin kansanedus- tajat Elsi Katainen ja Mirja Vehkaperä. Tilaisuus alkaa Espoossa kello 15.30. VANTAALLA yleisötapahtuma järjestetään Tikkurilassa Aschan Coffee&Deli -kahvilassa kello 16.30 alkaen. Mukana ovat Kimmo Tiilikaisen lisäksi kansanedustajat Anne Kalmari, Mikko Alatalo, Mauri Pekkarinen ja Arto Pirttilahti. Onko vastaavanlaista ideointia harrastettu muissa kunnissa? Kuopiossa oli vastaavanlainen tilanne, johon eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin otti ratkaisussaan kantaa vuonna 2012. Päätöksessä todetaan, että hoitoajan rajaaminen suunnitellulla tavalla 8.30?15.30 oli päivähoitolain vastaista. Päätöksen mukaan lakia on vakiintuneesti tulkittu niin, että se takaa vanhemmille ehdottoman oikeuden saada kunnan järjestämää kokoaikaista päivähoitoa lapsilleen. Tietyn ihmisryhmän oikeuksien rajaamista pidettiin ongelmallisena myös perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden kannalta. Turussa jaosto esitti myös, että päivähoidon palveluohjausyksikön tehtävänä olisi ohjata lapsia päivähoidon sijaan esimerkiksi kerhoihin ja puistotoimintaan, jos tarvetta kokopäivähoitoon ei ole. Yhteistyö on molemmille maille rikkaus. . Paikalla ovat ainakin puheenjohtaja Juha Sipilä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Muutos olisi evännyt muun muassa työttömien lapsilta aamupalat ja muuta aamuohjelmaa kuten päivän aloittavat aamupiirit. Linjausta käsiteltiin keskiviikkoiltana kasvatus- ja opetuslautakunnassa, joka ei hyväksynyt sitä. Eduskuntaryhmän talvikokouksen ohessa yleisötapahtumia on luvassa Helsingissä, Espoossa, Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Vantaalla. Tapahtumissa pääsee jututtamaan myös keskustan eurovaaliehdokkaita. Talvikokouksessa päätetään hallituksen kuntalinjaa koskevasta keskustan välikysymyksestä sekä suunnitellaan eduskuntaryhmän politiikkaa ja toimintaa. Ajankohtaisista asioista ryhmän talvikokouksessa on esillä varsinkin huolestuttava työllisyys- ja taloustilanne. tammikuuta kello 17-18 eduskunnan Kansalaisinfossa. Tilaisuudessa uudistuksia käsitellään myös Helsingin ja Uudenmaan näkökulmista. Keskustelua johdattelevat puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä, puoluesihteeri Timo Laaninen, kansanedustajat Tapani Tölli ja Antti Kaikkonen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola. KESKUSTAN eduskuntaryhmän järjestämä talvitempaus starttaa ensi keskiviikkona aamukahvilla Helsingissä Hakaniemen kauppahallissa. Kannatan hyvää yhteistyötä Venäjän ja venäläisten kanssa. tammikuuta Helsingissä ja Uudellamaalla. Kuva: Jari Laukkanen Keskustalaiset jalkautuvat pääkaupunkiseudulle SUOMENMAA TYÖINTOA puhkuvat keskustan kansanedustajat tempaisevat ensi viikon keskiviikkona 29. Vuorohoito sen sijaan edellyttää, että ainakin toinen vanhemmista on vuorotyössä. Juha Sipilää ja muita keskustan kansanedustajia pääsee jututtamaan pääkaupunkiseudulla ensi keskiviikkona useissa yleisötapahtumissa. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon perustuu lakiin lasten päivähoidosta eivätkä kunnat voi tätä oikeutta rajoittaa. Vastavuoroisuutta ei ole kiinteistökaupoissa suomalaisia todennäköisesti eniten kiinnostavalla alueella rajantakaisessa Kar- VENÄJÄN lainsäädäntö estää ulkomaalaisten kiinteistökaupat määritellyillä rajavyöhykkeillä ja vielä määrittelemättömillä raja-alueilla. Tämä määrittelyn puute sulkee esimerkiksi koko Karjalan tasavallan suomalaisille mahdollisen ja turvallisen kiinteistökaupan ulkopuolelle.
Monet asiakkaat sanovat miettineensä jo kauan ammattijärjestäjälle soittamista. Niitähän me katsomme. AMMATTIJÄRJESTÄJÄN työnkuvaan ei kuulu siivous vaan helposti ylläpidettävän kodin luominen. Tavaroiden karsiminen mahdollistaa sen, että siivoaminen on ylipäätään mahdollista. Kesti näkee urakkansa lopussa erittäin tyytyväisiä asiakkaita. Kuvaa katsomalla pääsee siihen tunnelmaan, jonka tavara on tuonut. NIIN, NE valokuvat. Kaikillahan meillä on valokuvia, jotka järjestetään albumiin sitten, kun... . Sen voi huoletta myydä tai antaa eteenpäin. Hän vinkkaa ottamaan valokuvan tärkeästä tavarasta, joka ei mahdu omaan kotiin. . Kuva: Jari Laukkanen Vapaaksi tavara-ahdistukses Ammattijärjestäjä auttaa ihmisiä pääsemään eroon kodin turhasta roinasta PAULIINA POHJALA HELSINKI KODIN tavaranpaljous alkaa helposti ahdistaa. Sitä hetkeä, jolloin ne kuvat laitetaan järjestykseen, ei tule ikinä, Kesti naurahtaa. Hänen mielestään on hyvä, jos kuvat ovat edes yhdessä laatikossa eivätkä ympäri asuntoa. . Työ alkaa ja loppuu tiettyyn aikaan. Ammattijärjestäjä hallitsee sitä prosessia, Kesti kertoo. Ylimääräiset tavarat voi myydä kirpputorilla tai lahjoittaa keräyspisteisiin. TAVAROIHIN liittyy usein tunteita. Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, kun tavarat saavat asukkaasta yliotteen ja häiritsevät jokapäiväistä elämää. Kotiin ei ehkä kehtaa enää kutsua vieraitakaan, koska pöydällä ei ole tilaa kahvikupille eikä sohvalle mahdu istumaan. Tavara-ahdistukseen voi tilata apua: ammattijärjestäjän, kuten Tarja Kesti. Hän auttaa saamaan tavarat hallintaan. AMMATTIJÄRJESTÄJÄN palkkaami- sen kynnys on korkealla, helsinki- läinen Kesti tietää. Monia hävettää myöntää, ettei osaa itse hankkiutua eroon tavaranpaljoudesta. . Lahjan saaja päättää, mitä tavaralle tapahtuu. Koko elämä tuntuu olevan paremmin hal-. Ulkopuolinen auttaa katsomaan tilannetta uudesta vinkkelistä. Ja jos kuvia karsii, kannattaa säilyttää vain parhaat. Mutta sitten kun he sen tekevät, he ovat erittäin motivoituneita ryhtymään toimeen, Kesti kertoo. Asiakkaat ovat usein pattitilanteessa. On selvää, että kippoja, kuppeja ja muuta roinaa on kertynyt liikaa, mutta mitään ei osaa laittaa pois. Ammattijärjestäjän kanssa tavarat käydään huolella läpi ja päätetään, mitkä niistä lähtevät. Tavaraa on helpompi laittaa pois toisen ihmisen rohkaisemana. . Tyhjentäneet hyllyjä sieltä sun täältä ja ahdistuneet entistä enemmän, kun tavarat lojuvat lopulta lattioilla. Ammattilainen tuo hommaan systemaattisuutta. . 12 24.1.2014 Tarja Kestin mielestä on tärkeää, että koti on käytännöllinen. Maljakolle ei ehkä ole paikkaa, mutta kun se on lahjaksi tai perintönä saatu. Kestin mukaan lahja tai perintö on saajan vastuulla siitä hetkestä alkaen, kun tavara vaihtaa omistajaa. . Mietitään, mitä eri tavarat merkitsevät ja mikä kuuluu mihinkin. ASIAKKAAT ovat usein yrittäneet tavaroiden karsimista jo useaan otteeseen
13 24.1.2014 FAKTA Tarja Kestin vinkit kodin ylläpitoon 1. Hän teki kuitenkin uudenvuodenlupauksen, että siivoaa vähän joka päivä. Kuva: Jari Laukkanen linnassa, kun koti on järjestyksessä. . Anna itsellesi lupa hankkiutua eroon turhista tavaroista 3. Sitä voi verrata laihduttamiseen: ammattijärjestäjä opettaa oikean ruokavalion, mutta asiakkaan pitäisi pysyä siinä. Kestin mielestä on tärkeää, että koti on käytännöllinen. tammikuuta uudet julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat EU-säännöt. Vaikka ne Suomessa kirjautuvat lakiin ilmeisesti vasta joskus 2016, niiden taustaperiaatteet ovat olemassa jo nykyisen hankintalain takana. Moni kuvittelee, että EU määrää aina ostamaan halvinta. Tämäkin voi nostaa oman alueen yritysten kilpailukykyä. Sääntöihin kirjattu mahdollisuus suosia innovatiivisia ratkaisuja voi tarjota avauksen paikallisille yrityksille. Alueen ja sen olot tuntevana paikallisen yrittäjän saattaa olla muita helpompi tarjota tuote- tai palveluratkaisua, joka uudella tavalla hyödyntää paikkakunnan tarjoamia synergia- ja muita mahdollisuuksia. Koska uudet säännöt suosivat suurten kohteiden tarjouspyyntöjen pilkkomista osiin ja vain voittanut yritys joutuu käymään täyden paperisodan, pienille, paikallisille yrityksille tulee myös tätä kautta uusia menestymisen mahdollisuuksia. Vaikka paikallisia tuotteita ja palveluja ei pidäkään kritiikittömästi suosia, jokainen ymmärtää, että mielekkäintä niin logistisesti kuin ympäristönkin kannalta on, että kuljetus- ja huoltoreitit säilyvät kohtuullisina. Uudet hankintasäännökset ohjaavat osaltaan kohti tasaisesti toimivaa ja työllistettyä Suomea ja Eurooppaa. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen. Nykyisin tavaraa saa kaikkialta ja se on halpaa. . Se tuo väkisinkin muutosta elämään. . Se ei olekaan ihan helppoa. . Kuitenkin tarjous on hyväksytty ja sillä menty. Tällainen ei koskaan ole ollut hankintalain tarkoitus, ja uusi laadun korostus EU-säännöissä muistuttaa hankkijoita siitä. Ympäristöarvoista keskeinen on hankinnan tuottama hiilijalanjälki. Harjoittelijani ihmetteli sitä, että hänen kotikuntansa ostaa käyttämänsä leivän satojen kilometrien päässä sijaitsevasta suurleipomosta eikä asiakaspulassa kärsivältä lähileipomolta. Vaikka lähileipomo ei aina ole paras leivän toimittaja, laatu- ja ympäristökriteerit nostavat sen pisteitä merkittävästi. SUOMESSA on sitkeän työn tuloksena saatu työntekijöille kohtuullisen hyvät työehdot. Suomalaisen hankkijan on vastaisuudessa lupa edellyttää samaa myös ulkomaiselta toimittajalta. Työntekijöiden huonosta kohtelusta ei enää saa kilpailuetua. Vanhasta ja ylimääräisestä eroon pääseminen on hyvin vapauttavaa. Tavaran tuoma huuma kestää vain hetken. Kestin mielestä lisätilan tai isomman asunnon hankkiminen tavaroita varten on kyseenalaista. . Kun valmistaja käyttää annoksen raaka-aineisiin 0,69 euroa, jokainen ymmärtää, että lapsille ei siinä osteta kunnon ruokaa. Avaintermi on nyt ?kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous?. Valintakriteereissä vaikuttavat eurojen lisäksi laatu, ympäristöarvot, sosiaaliset näkökohdat ja tarjottujen ratkaisujen innovatiivisuus. Nämä ovat kaikki kriteerejä, jotka antavat esimerkiksi suomalaisille kunnille entistä paremmat mahdollisuudet käyttää oman alueen yrityksiä. Tällöin kuvaan saadaan vielä lisää sivutuotteena tulevaa kokonaistaloudellista etua työllisyyden ja verovarojen muodossa. KOULURUOKAILU on esimerkki palvelusta, jossa laatukriteerit on usein sivuutettu. Pidä lattiat ja pöytätasot puhtaina 6. Tykkään käsitöiden tekemisestä, mutta aina se on jäänyt, kun joku muu asia mennyt edelle. Hyllyt eivät pysy koskaan tyhjinä, se on luonnonlaki, hän huomauttaa. Ammattijärjestäjiä on koulutettu Suomessa vasta parin vuoden ajan. Kestikin tekee toistaiseksi alalla satunnaisia keikkoja lastenhoitajan työnsä ohella. KESTI USKOO , että tavaroiden hamstraaminen on isovanhemmiltamme opittua. Ennen kaikesta oli pulaa. Tämä ei ole koskaan pitänyt paikkaansa, ja uudet säännöt helpottavat sen ymmärtämistä. Jos katselee mielellään telkkaria, kannattaa hankkia mukava sohva. KUN AMMATTIJÄRJESTÄJÄN työ on UUSIEN tavaroiden ostamista tehty, asiakkaan tehtäväksi jää järjestyksen vaaliminen. Perusta keräys- ja mapituspaikat sinne missä luet postia ja teet projekteja 5. Vie tavarat aina käytön jälkeen omille paikoilleen 4. Kannattaa miettiä, haluaako tavaran vai tarvitseeko sitä. Olen kylmästi vienyt langat pois. Jos ompelee, pitää olla hyvät työtilat. Se vasta vapauttava tunne on! Hankintalakiin tulossa kaivattuja uudistuksia EUROOPAN parlamentti hyväksyi 15. Esimerkiksi lehtienkeräyslaatikon tulisi olla keittiön pöydän vieressä, jotta aamulla luetun lehden voi laittaa sinne heti. Kesti kehottaa harkitsemaan aina tarkkaan. . Hyvä filosofia on elää ympäristössä, jossa itse viihtyy. Siivoa ja järjestä kotia 15 minuuttia joka päivä Monia hävettää myöntää, ettei osaa itse hankkiutua eroon tavaran paljoudesta. sta Helsingin Töölössä asuva ammattijärjestäjä Tarja Kesti ei pidä siivoamisesta. Emme osaa käsitellä sitä, vaan elämme tavarahuumassa. Kestiä itseään tekemättömät työtkin ahdistavat. . Järjestä kaikille tavaroille kodissa oma paikka 2
Yliopistojen luonteeseen kuuluu, että aina ollaan kriisissä, Valo huomauttaa. . Ajankäytön hallinta ja priorisointi on tärkeää. Sihteereitä on kielletty auttamasta, yhdyskuntien energiatekniikan professori Risto Lahdelma Aalto-yliopistosta sanoo. . Toimistosihteeri voi olla niissä kaksi kertaa professorin tehoinen, mutta professorin palkka on kolminkertainen. Toisaalta, jos yliopistot eivät koe olevansa kriisissä, jokin on vialla, Hölttä kertoo.. Siihen kuluu aikaa, mutta se on tärkeää työtä. ole ymmärtäneet, että akateemisessa maailmassa pätevät eri säännöt. . Se vie tilaa tärkeimmiltä tehtäviltä, kuten tutkimukselta ja opiskelijoiden ohjaukselta. En tiedä, ollaanko nyt isommassa kriisissä kuin 10?20 vuotta sitten. Uskon, että kirjoituksen taustalla on aito huoli. Saatamme itse varata opetussaleja, paketoida väitöskirjoja postitettaviksi ja rekisteröidä opintosuorituksia, Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori, professoriliiton hallituksen puheenjohtaja Maarit Valo säestää. PROFESSORILIITTO teettää jäsenilleen joka toinen vuosi kyselyn. Valo kertoo vastausten osoittavan, että monet kokevat työaikansa haaskaantuvan. Lahdelma vertaa tilannetta 60-lukuun, jolloin kaupoissa siirryttiin itsepalveluun. . Jos lähtee matkalle, pitää hoitaa järjestelyt itse. Alatasolla palveluita ei näy, mutta niiden sijaan on entistä enemmän raportointia. PROFESSORIEN aikapulan nostivat Helsingin Sanomissa esille tiedevaikuttajat Jorma Sipilä ja Marianne Stenius. Kirjoituksessaan he pitävät sitä yhtenä syynä siihen, että Suomen tiedepolitiikka on ajautunut kriisiin. Suomenmaan haastattelemat professorit pitävät kriisiä turhan voimakkaana ilmaisuna. . Sihteeri olisi siis kuusi kertaa kustannustehokkaampi, hallintotieteen professori Seppo Hölttä Tampereen yliopistosta laskee. YLIOPISTOT ovat itse syypäitä ongelmiin ja myös ratkaisun avaimet ovat niiden käsissä, Hölttä sanoo. . Olen huolestunut, että yliopistot ovat käyttäneet sitä byrokratian luomiseen. Hölttä kertoo, että raskaasta hallinnosta syytettiin aiemmin ministeriöitä. . Osa niistä on tärkeitä, mutta monista on osattava kieltäytyä. . Suuntaus on, että jokainen tekee omat hommansa. Valo pitää hyvänä, että nykyään monet opiskelijat pyytävät professoreilta henkilökohtaista ohjausta. . Se on todella työlästä, Valo huokaa. Hallintotyöt vaativat myös osansa. Kuva: Jari Laukkanen Älykköjen aika hukkuu Professoreita turhauttaa, että iso osa työpäivästä kuluu nippeliasioihin Moni professori tuntee haaskaavansa aikaa turhaan byrokratiaan ja asioiden järjestelyyn. Enää niin ei voida tehdä, koska valta on yliopistoilla itsellään. Hän sanoo, että yliopistot ovat ottaneet mallia yrityksistä. Yliopistouudistus lisäsi autonomiaa. Ne eivät SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA PROFESSORIEN ajasta iso osa kuluu byrokratiaan ja sihteeritason töihin, mikä syö aikaa tutkimukselta, Suomenmaan haastattelemat professorit sanovat. Yliopistot ovat viime vuosina vähentäneet professoria avustavia assistentteja ja sihteereitä. . Toki ongelmia on aina, Lahdelma sanoo. . Kaiken kukkuraksi monet tiedeälyköt eivät ole nippeliasioissa edes erityisen taitavia. . Ei sekään ole hyvä, jos professori vain istuu ja häntä passataan. OPETUS haukkaa professorien työajasta ison siivun. 14 24.1.2014 Yliopistojen luonteeseen kuuluu, että aina ollaan kriisissä. Yliopistot ovat käyttäneet lisääntynyttä autonomiaansa byrokratian luomiseen, professori Seppo Hölttä arvelee. En sanoisi, että ihan kriisissä oltaisiin, Peltola mainitsee. . Oliko se sitten huono vai hyvä asia. Professorit tekevät yhä enemmän töitä, jotka ennen kuuluivat sihteereille. Kuva: Jari Laukkanen Yhä useampia tunteja kuluu rahoituksen hakemiseen yliopiston ulkopuolelta, esimerkiksi EU:lta. . Helpottaa, jos joillekin pyynnöille osaa sanoa ei, metsänhoitotieteen professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Peltola arvioi, että hän pystyy käyttämään työajastaan noin kolmasosan tutkimukseen. Professoreja turhauttaa monistaa papereita, kun oma asiantuntemus olisi paremmassa käytössä muualla. Hallintoa, taloutta ja tukipalveluita on keskitetty kauas ja ylös, vaikka niitä tarvittaisiin nimenomaan alhaalla
Ympärillä kasvaa se biomassa, metsissä, pelloilla soilla ja vesistöissä, Ponnikas maalaa näkymiä. Ponnikkaan mukaan uusilla tuotantomenetelmillä, kuten 3D-tulostimilla, voidaan tuottaa tuotteita siellä, missä raaka-aineet ovat ja viedä ulkomaille valmiita jalostettuja tuotteita. Kyselyssä maaseutu nähtiin myös hyvänä ympäristönä innovatiiviselle yrittäjyydelle. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi kunnallispalvelujen huono saatavuus voi poikia yrityksiä vaikkapa sähköisten palvelujen tai kimppakyytien ympärille.. Kysymys kuuluukin, mihin niitä väheneviä rahoja voidaan ylipäänsä käyttää. Kysely: Maaseudun asukkaat tyytyväisiä elämäänsä kaivosteollisuus ovat aloja, jotka tuottavat maaseudulle uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Biotalous tarkoittaa laajasti sitä, että tuotannon raaka-aineet hankitaan uusiutuvista luonnonvaroista aina kun se on mahdollista. Yksi tärkeimmistä on biotalous, Ponnikas sanoo. . Sen mukaan maaseudulla on yhä hyvin tärkeä rooli suomalaisten elämässä. . Hallituksen neuvottelujen tuloksena Suomesta tulee EU:n aluepolitiikan suuri nettomaksaja. EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa antaa periaatteessa heikoimmille alueille enemmän. Suomen EU:in liittymissopimuksessa Keski-Suomesta Saarijärven?Viitasaaren seutu määriteltiin Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa saman kohtelun piiriin. Muukin Keski-Suomi on ollut yritystukien piirissä, vähän pienempien kuin Saarijärven?Viitasaaren seutu. ko Keski-Suomen, siis myös Saarijärven?Viitasaaren seutukunnan, yrityksille myönnettävien aluetukien piiristä. Koko Keski-Suomi kuuluu jatkossa Helsingin, Espoon ja Tampereen kanssa yritystukia myönnettäessä saman kohtelun piiriin. . Kataisen hallitus ei kyennyt pitämään Suomen puolia, keskustakonkari tylyttää blogissaan. Hallitus hyväksyi EU:n aluerahan jakamisperusteiden muuttamisen siten, että harvan asutuksen merkitys romahti. Käytännössä tämä asema mitätöityy suurelta osalta. Näin käy, kun hallitus aivan käsittämättömästi päätti heittää ko- Hallituksen neuvottelujen tuloksena Suomesta tulee EU:n aluepolitiikan suuri nettomaksaja. TILANTEEN kohtuuttomuutta kuvaa nyt sekin, että suuremman yrityksen investoidessa tai kehittäessään toimintoja Oulussa tai Salossa yritys voi siellä saada merkittävästi julkista yritystukea, Saarijärvellä, Pihtiputaalla, Äänekoskella tai Jyväskylässä ei. . Näin asukkaat itse vastasivat kyselyssä, jolla kartoitettiin maaseudun tilannetta. Työ- ja elinkeinoministeriön ja maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Maaseutukatsaus 2014 antaa valoisan kuvan maaseudun tulevaisuudesta. Katsaus esittää poikkileikkauksen Suomen maaseudun todellisuudesta ja ennakoi tulevaisuuden suuntia. Katsauksen tueksi tehtiin myös laajempi kysely, jossa kartoitettiin suomalaisten näkemyksiä maaseudun merkityksestä. Se on kestävää kehitystä. Hän uskoo, että maaseutu houkuttelee luonnonvaroillaan teollisuutta. . Kuva: Martti Kainulainen/ Lehtikuva seutukatsauksen mukaan harvaan asutut alueet, joilla väestö ikääntyy, kun nuoret muuttavat pois. Erot harvaan asutun maaseudun ja hyvinvoivien, kaupunkien läheisten maa- seutualueiden välillä ovat kasvaneet entisestään. MAASEUTUKATSAUKSESSA ennakoidaan, että muun muassa matkailu, biotalous ja neiden ääreen maaseudulle. Kuva: Jari Laukkanen myöntää yrityksille. Keski-Suomi menettää nyt alkaneella 7-vuotiskaudella noin 30 prosenttia eli noin 20 miljoonaa euroa edelliseen kauteen KATAISEN hallitus on nyt täsmentänyt EU:n aluerahan jaon sekä sen, kuinka suurina tuet voidaan verrattuna. Toiset 20 miljoonaa euroa menetetään kansallisena vastinrahana. Vastaavaa tilannetta ei Keski-Suomen kohdalla ole ollut koskaan niiden vuosikymmenien aikana, jolloin aluepolitiikkaa on maassa harjoitettu, Pekkarinen huomauttaa. Mauri Pekkarinen laskee, että Suomi maksaa jatkossa kolme kertaa enemmän EU:n aluepolitiikan rahoituskassaan kuin sieltä saa. Samaan aikaan maaseudulla asuva väestö on kuitenkin vähentynyt. Maaseudun iso ongelma onkin Maa- Maaseudulla on yhä hyvin tärkeä rooli suomalaisten elämässä. Maaseudulla asuvat ovat tyytyväisiä, vaikka kunnallispalvelut karkaavat kauemmas, nuori väki muuttaa pois ja teiden kunto rapistuu. Tuotanto saattaa hajautua raaka-ai- LAURA HUUSKONEN/STT HELSINKI MAASEUDULLA asuvat ovat tyytyväisiä, vaikka kunnallispalvelut karkaavat kauemmas, nuori väki muuttaa pois ja teiden kunto rapistuu. He ovat tyytyväisiä, sillä vaakakupissa painavat enemmän puhdas ja turvallinen ympäristö, maisema ja maaseudun leppoisa elämä. Ministeri Virkkusen lausunto on aivan käsittämätön hänen todetessaan erityisesti Saarijärven?Viitasaaren seudun osalta, ettei se tarvitse enää yritystuissa erityiskohtelua, Pekkarinen hämmästelee. Kaiken huippuna on Pekkarisen mielestä se, että muuttaessaan koko Keski-Suomen niin kutsutuksi valkoiseksi eli yritystuettomaksi alueeksi, hallitus samalla päätti, ettei EU-rahoja saa enää käyttää esimerkiksi infrahankkeisiin. . Esimerkiksi merkityksellistä lapsuuden ympäristöä kysyttäessä yli puolella se liittyi maaseutuun, sanoo tutkija Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskuksesta. Kyselyssä joka kolmas vastaaja toivoi, että voisi asua vakituisesti maaseudulla. Suuret yritykset eivät saa kehittämis- ja investointitarpeisiinsa tukea lainkaan, pk-yritysten tukiprosentit puolittuvat. Sen seurauksena Euroopan ylivoimaisesti harvimmin asuttuna maana Suomi menettää ohjelmakaudella satoja miljoonia euroja, Pekkarinen kuvaa. . 15 24.1.2014 Pekkarinen: Hallitukselta tyly päätös maakunnille HALLITUKSEN päätös EU:n alueja rakennepolitiikan rahojen jaosta vuosina 2014?2020 on heikko päätös koko Suomelle ja erityisen tyly Keski-Suomelle, jyrähtää keskustan Mauri Pekkarinen. Suomi maksaa kolme kertaa enemmän EU:n aluepolitiikan rahoituskassaan kuin sieltä saa, Pekkarinen laskee. . Saarijärven?Viitasaaren seudun erikoisasema kyettiin vaivoin tässä säilyttämään
helmikuuta. Lähtöihin ovat oikeutettuja osallistumaan vuonna 2004 tai myöhemmin syntyneet hevoset, joiden voittosumma 31.12.2013 on enintään 125 000 euroa. Yhtä suomenhevosta molempina päivinä ajaa Ranskan raviurheilun keskusjärjestön valitsema ohjastaja. Vuoden 2012 St. Vuosien 2011 ja 2012 Amerique-sankari oli suosikki myös viime vuonna, mutta Royal Dream jätti Ready Cashin kakkoseksi. Jos voitto tulee, Ready Cash nousee jättiläisten Uranie, Roquepine ja Bellino II rinnalle kolmella voitolla. Kuva: Kari Kumpulampi Pelipaitoja ja sormuksia TAMPEREELLA vuodesta 1979 toiminut Suomen Jääkiekkomuseo on yksi lajin kuudesta pyhätöstä maailmassa. Museoon lahjoituksina saadut kokoelmat muodostavat ainutlaatuisen koosteen kiekkoilumme historiasta ja nykypäivästä. Tuolloin paidat valmistettiin armeijan ylijäämävarastosta ostetuista villapaidoista. Niihin ommeltiin seuran tunnus: kärppä ja perustamisvuosi 1946. Suomen Jääkiekkomuseossa on myös esinelainoja, kuten Esa Tikkasen ja Ville Niemisen Stanley Cup-sormukset. SUOMALAISEN jääkiekkoilun historiaan on taituroinut itsensä aikain saatossa myös moni viime sotiemme sankari. Holger Granström oli yksi sotaa edeltäneen ajan parhaita, suomalaisia pelaajia, hyökkääjä. Siksi kilpailemme Pariisissa, kertoo valmentaja Stefan Hultman. Norjalainen Yarrah Boko on aina tiedetty erittäin pystyväksi ravuriksi. Hän kuului Suomen ensimmäiseen arvokisamiehistöön Baselin MM-kisoissa 1939. Ilmatorjuntajoukoissa palvellut huippuhyökkääjä sai jatkosodassa siirron Helsingin edustalle, Miessaareen. ja 23. Ourasi on vielä suurin yksinäinen neljällä ykkössijalla. . Ready Cash on minun suosikkini, vaikkei hevonen ole ollut viimeistelystarteissaan yhtä hyvä kuin aikaisempina vuosina. . Kuten kaikki huomasivat, Maharajah ei näyttänyt hyvältä viime kilpailussaan. Paita on esillä museon erikoisnäyttelyssä Urheiluidolit, joka avautuu maaliskuussa. Esillä on mm. Oulun Kärppien ensimmäinen, harmaa pelipaita 1940-luvulta. 1941 tuon kohtalokkaan, heinäkuisen pommituksen ainoana kaatuneena. NAISJÄÄKIEKKOILU on myös näkyvästi esillä Suomen Jääkiekkomuseon kokoelmissa. Naiskiekkoilumme alku juontaa 1960-1970-luvuille, jolloin EteläSuomen kaupungeissa tyttöjä ja naisia kerääntyi yhteen kokeilemaan lajia. Vincennesin radalla ajetaan Prix d?Amerique, kilpailu, jota sanotaan maailman kovimmaksi. Siellä hän sai surmansa 22.7. Paras ravuri palkitaan 450 000 euron ykkösellä. Vain harvoin voitto on mennyt isäntämaan ulkopuolelle. 2000-luvulla Jori Turjan valmentama italialainen Varenne sekä saksalainen Abano As ja ruotsalainen Gigant Neo ovat pystyneet murtamaan ranskalaisrintaman. RUOTSIN Maharajah ja Norjan Yarrah Boko yrittävät jättää ranskalaiset taakseen. Pelipaitoja on reilut 800. Museon laajaan paitakokoelmaan liittyy monta tarinaa. Virallinen Suomen mestaruussarja oteltiin ensi kerran kaudella 1982-1983 ja ensimmäisen mestaruuden vei nimiinsä HJK. Viime vuoden Prix d?Ameriquessa juhli isäntien Royal Dream. Yarrah Boko on majoittunut talliini, se ei ole koskaan näyttänyt yhtä hyvältä kuin nyt. Kuva: Miguel MedinaLehtikuva/AFP Photo Pariisin kylmäverilähdöt helmikuussa POHJOISMAISET kylmäverihevoset pääsevät myös perinteiseen tyyliin esiintymään Ranskan ravipyhätössä Vincennesissä. Pariisin kylmäverilähdöt, Prix des Trotteurs Sang-Froid och Prix des Pays Nordiques, ovat tänä vuonna ohjelmassa 20. Stefan Hultmanin valmentama Maharajah on mukana Ameriquessa neljättä kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuonna 2011 tuli kakkossija. Tänä vuonna valmistautuminen Ameriqueen on tehty erilailla. Epäilimme, että luminen ja liukas rata eivät sopineet. Michel -ykkönen Maxwell Mayday juoksee Prix de Luxembourgissa, jossa voittaja palkitaan 49 500 eurolla. Museonjohtaja Kristiina Koivuniemeni esittelee Aleksander Barkovin pelipaitaa, joka oli kiekkoilijan käytössä alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa 2012. Maharajah on myös ollut pirteä kilpailun jälkeen. Myös ranskalainen Up And Quick kuuluu hevosiin, joka voi voittaa, sanoo Ranskassa vaikuttava ruotsalaisvalmentaja Anders Lindqvist. SUOMALAISVÄRIÄ nähdään lauantain pääkilpailussa. Eläinlääkäri tutki hevosen, eikä löytänyt mitään vikaa. . Kokoelmissa on yli 30 000 esinettä ja noin 50 000 valokuvaa. Vilunki/ Ari Moilanen. Lähdön kaksi parasta osanottoehdot täyttävää hevosta valitaan Suomen joukkueeseen. Loput kaksi paikkaa täytetään helmikuun alussa ilmoittautumisten perusteella. Suomen naiskiekkoilijat ovat vahvistaneet asemaansa maailman huippujen joukossa. Hevosen viimeisestä influenssarokotuksesta ei saa olla kulunut yli kahtatoista kuukautta. Suomenhevosille järjestetään Kohti Pariisia -katsastus ensi keskiviikkona Vermossa. Mukaan on ilmoittautunut täysi määrä eli 12 hevosta. Pariisin reissulle halajavat ratajärjestyksessä Otto Milleri/Niko Jokela, Camri/Jani Ruotsalainen, Suikun Rilla /Harri Sulku, Rapin Aatos /Mika Forss, Metkutus / Juha-Matti Paavola, Siirin Älli / Ahti Antti-Roiko , Dominik / Risto Tupamäki, Tixa/ Kari Venäläinen, Jonsker / Arto Hammar, Keisar / Hannu Torvinen, Vieskerin Valo / Pertti Niveri, B. Maharajah saapuu kisaan suoraan Ruotsista, eikä viimeistelyjä ajeta Pariisissa. . Loukkaantumiset ovat pilanneet oriin nousun aivan maailman terävimpään kärkeen. RANSKALAISET uskovat jälleen Ready Cashin voittoon. Kuva: Lehtikuva. 16 24.1.2014 Maharajah ja Yarrah Boko ranskalaisten kimppuun TIMO MAHLAMÄKI/STT HELSINKI RAVIMAAILMAN katseet suuntautuvat Pariisiin sunnuntaina
Vastaan saatiin kaupunkijoukkueita sekä Sveitsin maajoukkue, Koivuniemi kertoo. Jatkosota katkaisi kuitenkin ennen pitkää myös kiekkomaajoukkueemme pelit. Seuraava maaottelu pelattiin Ruotsissa vasta talvella 1945. SUOMEN Jääkiekkomuseossa Tampereella ollaan erityisen kiinnostuneita materiaalista, joka liittyy kotimaisen kiekkoilun alkuaikoihin. . Aluksi kiekkoilijat käyttivät Suomessa jääpalloluistimia, mutta hioivat niistä etuosan kärkipiikit pois, Koivuniemi selvittää. Hän on seurannut mielenkiinnolla ensimmäinen jääkiekkoilun Suomen mestarin, Viipurin Reippaan värikkäitä vaiheita. . Vanhaa materiaalia, kuten kuvia, ei ole koskaan liikaa. Päämajassa kiekkoiluun suhtauduttiin sotavuosina myönteisesti. Urheilu ylipäätään nähtiin henkisen ja fyysisen kunnon kohottajana. TOINEN maailmansota jarrutti jääkiekkoilumme kehitystä myös maajoukkuetasolla. Täällä museossa arvokkaat kuvat ovat tallessa sähköisessä muodossa.. Mestaruus ratkaistiin tuolloin cup-muotoisesti Suomen Palloliiton alaisuudessa, kertoo Suomen Jääkiekkomuseon johtaja Kristiina Koivuniemi. kausiksi kaiken urheilutoiminnan. . Palautamme pyydettäessä kuvan heti, kun olemme tallentaneet sen museon tiedostoihin. Tällä järjestelyllä haluttiin helpottaa joukkueiden kokoamista. Pelaajat käyttivät kuitenkin harvat lomapäivänsä mielellään oman seuran ottelumatkoihin. . Tämä maineikas seura on käynyt läpi todellisen nimenmuutossarjan. Kiekkoväelle tuttuja seuroja SM-liigasta ovat Kiekkoreipas, Hockey-Reipas, Reipas ja Pelicans vuodesta 1999 alkaen. reella on esillä kaksi Viipurin Reippaan vuonna 1928 voittamaa, arvokasta SM-mitalia. Ne ovat joukkueen kapteenina toimineen Eino Louhen sekä Leo Tukiaisen, mestarijoukkueen SUOMALAINEN jääkiekkoilu lähti nopeaan nousuun 1930-luvulla urheilevan nuorison parissa. Talvisodan syttyminen marraskuussa 1939 katkaisi kuitenkin kuu- KARI KUMPULAMPI TAMPERE JÄÄKIEKKOILUN Suomen mestaruudesta oteltiin ensi kerran talvella 1928. Sota-ajan poikkeusolot näkyivät ja tuntuivat kiekkoilussakin. Pimennysmääräykset estivät iltaottelut, Koivuniemi mainitsee. Sota-ajan poikkeusolot näkyivät ja tuntuivat kiekkoilussakin. JATKOSOTA lamaannutti 40-luvulla jääkiekkoilun Suomessa uudelleen. 17 24.1.2014 Kun on puhe maamme huippukiekkoilusta, Reippaan ja maajoukkueen pakkia Ilpo Koskelaa (1945-1997) ei voi ohittaa. Kuva: Suomen Jääkiekkomuseo Koskela ja muut kiekkosoturit Jääkiekkomuseo kertoo lätkän menestystarinan 1920-luvulta aina nykypäivään asti JÄÄKIEKKOMUSEOSSA Tampe- maalivahdin. Museossa on esillä myös Louhen ruotsalainen, Gillberg-merkkinen jääpalloluistin 1920-luvun lopulta. . Historiallisessa turnauksessa oli mukana joukkueita Helsingistä, Tampereelta ja Viipurista. Loppuottelussa Viipurin Reipas kaatoi kotikentällään Salakkalahden jäällä Helsingin ylpeyden Kiffenin selvästi maalein 5?1. . Välirauhan aika vuonna 1941 oli silti edustuskiekkoilun kannalta yllättä- vänkin vilkas. Suomen A-maajoukkueen ohjelmassa oli Ruotsin kohtaaminen ja jopa pitkä, kuukauden kestänyt kiertue Keski-Euroopassa. . Asemasotavaiheessa vuosina 1942?1944 pelaajat pystyivät tosin harjoittelemaan jonkin verran kotirintamalla ja joskus rintamillakin. Jatkosodan alussa, hyökkäysvaiheessa, Suomessa ei pelattu lainkaan virallista kiekkosarjaa, mutta kausina 1943 ja 1944 oteltiin niin sanotut sotasarjat. Vuoden 1944 sarja jäi kylläkin pahasti kesken Stalinin neuvostoarmeijan alati kiihtyvien pommitusten vuoksi. SOTASARJOISSA pelaajat saivat pelata lomillaan, missä joukkueessa tahansa
Sähköfutuurit ennustavat hinnan laskevan jopa lähelle 25 euroa. Totean, että hankkeen kaatuminen on koko poliittisen urani tyhmin päätös, missä olen ollut mukana vaikuttamassa. Niin monta kilowattia on sen jälkeen Lempäälän kanavasta hukkaan virrannut. Antti Salo Lempäälä. Nyt sovitun 12 vuoden tukijakson jälkeen tarvitaan taas uutta valtion rahaa. Tuulivoimaa ajavat väheksyvät jättimäisten voimaloiden maisemahaittoja ja asukkaiden valituksia melusta. tännössä tuulioloista johtuen energiaa saadaan vain neljännes maksimista. Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja on julkisuudessa todennut, että bioenergia on Suomelle tuulivoimaa houkuttavampi ja paremmin sopiva uusiutuvan energian tuotantomuoto. Hänen mukaansa Suomen tuulet eivät riitä tuulivoiman kannattavaan tuotantoon. Tuulivoimarakentajien yhdistyksen edustaja onkin antanut TUULIVOIMAA ajavat väheksyvät jättimäisten voimaloiden maisemahaittoja ja asukkaiden valituksia melusta. Tuettaisiin kotimaista työllisyyttä sekä uusia innovaatioita ja vientikelpoisten laitteiden kehittämistä, jota Suomessa nyt kipeästi kaivataan. Kalevi Nikula Puheenjohtaja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry Sähköntuotanto turvattava pakkasella SAIMME tämän tammikuun pakkaskautena kuulla tiedoitusvälineistä, kuinka Suomeen täytyi ostaa kallista naapurimaiden sähköä juuri, kun niissä oli myös omakin kulutus huipussaan. Tuli jälleen mieleeni silloisen Lempäälän Sähköyhtiön hakemus, kun se anoi lupaa sähkövoimalan rakentamiseksi tunneliin Lempäälän nykyisen kanavan viereen. Hakemuksessa pyydettiin lupaa ylijuoksutusveden ohjaamiseen turbiinien kautta Pyhäjärveen. Mielipiteet 18 Tuulivoima - pelastus vai suuri erehdys TUULIVOIMAYHTIÖIDEN ja niiden palkkaamien konsulttien mukaan tuulivoima on varsin hiljainen, hajuton, mauton, näkymätön, kuulumaton sekä ihmisiin, eläimiin, lintuihin ja kasveihin vaikuttamaton energiamuoto. Jos tuo on totta, miksi tuulivoimaan aluksi myönteisesti suhtautuneet kansalaiset ovat tulleet kriittisiksi tuulivoimarakentamista kohtaan? Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuonna 2020. Niinpä Suomen suurimman tuulivoimarakentajan Taaleritehtaan osakkeen hinta on melkein kaksinkertaistunut viime vuonna. ?Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja on julkisuudessa todennut, että bioenergia on Suomelle tuulivoimaa houkuttavampi ja paremmin sopiva uusiutuvan energian tuotantomuoto. Teoriassa tuesta johtuen tuulivoimatuottajan kannattaisi pyörittää roottoreita vaikka sähkömoottorilla! Tuulivoimayhtiöt puhuvat mielellään maksimitehosta. Valtion takaama hinta nopeille tuulivoimatoimijoille on 105,30 euroa eli kolmin- tai nelinkertainen. Sähkön markkinahinnan laskiessa veronmaksajien lasku vain kasvaa. Vastaavanlaisia kohteita on varmasti Suomessa useita. Olin silloin kunanvaltuustossa tätä asiaa päättämässä. Ne eivät vaadi muuta huoltoa kuin laakerien vaihto 10 vuoden välein. TÄMÄ on tullut mieleeni aina ohi kulkiessani, kun olen nähnyt kanavan sulkujen olevan auki ylijuoksutusta varten. Olisikohan jo aika ottaa tämä hanke uudelleen esille? Tiedän, ettei tällä Suomen sähkönkulu- tuksen huippuja paljon tasata, mutta hiukan kuitenkin. Eikä EU vaadi, että tavoite pitää saavuttaa nimenomaan tuulivoimalla. Tuulivoimatuotannolla ei siksi ole mitään hoppua. Tanskassa tuulivoimasta on ylitarjontaa tuulisina aikoina jopa siten, että tuulivoimatuottajat maksavat verkkoyhtiöille, jotta ne olisivat valmiit vastaanottaman energian. Syynä on, että valtion tuki maksetaan tästäkin energiasta. Pohjoismaisessa sähköpörssissä markkinasähkön hinta on nyt noin 36 euroa megawattitunnilta. Euroopan unionin tavoite on 20 prosenttia. Tilastokeskuksen raportin 5.11.2013 mukaan sähkön ja lämmön tuotannosta vuonna 2012 Suomessa 46 prosenttia katettiin uusiutuvalla energialla ja pelkästään sähkön tuotannosta 41 prosenttia. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi vuonna 2012 ja se oli 32 prosenttia. SUOMI on ennemminkin edellä kuin jäljessä tavoitteistaan uusiutuvan energian lisäämisessä. Raivoisa kiire on ainoastaan tuulivoiman rakentajilla, jotta saadaan kerättyä hulppeat voitot valtion syöttötariffituesta. Rakentajat sijoittavat hankkeitaan paikkoihin, joissa on valmis infrastruktuuri eli asutuille alueille. Ennen päätöstä olleessa yleisötilaisuudessa muistan elävästi, kuinka eräs osanottaja kysyi, kannattaako tälläistä voimalaa rakentaa, kun vain ylivirtausvedet menee voimalan kautta. Silloinen sähköyhtiön johtaja Pertti Järvi vastasi, että Suomessa ei ole tähän mennessä rakennettu yhtään kannattamatonta vesivoimalaitosta eikä rakenneta nytkään. Niiden käyttö on helppo automatisoida sekä vuoden että vuorokausien aikaiseen huippukulutukseen, jolloin sähkön hintakin on korkeimmillaan. Tuulivoimayhtiöiden järjestämillä bussiretkillä käydään voimaloiden juurella ihmettelemässä, että eihän näistä kuulu kuin matalaa huminaa. Totta, sillä jopa 300 kilometrin kärkinopeudella pyörivien valtavien lapojen sekunnin välein humahteleva, möyryävä meluimpulssi ei suuntaudu voimalan juurelle, vaan 200 metrin kor- keudelta kauas poispäin. Suosittelen tutustumaan vaikkapa Raahen Kopsan alueeseen. Siellä tie- ja verkkoinvestoinnit ovat edullisimmat ja toteutus nopeinta. Edellisen hallituksen esitysten mukaisesti veronmaksajilta aiotaan kerätä tukirahoja 2 miljardia euroa, joka valuu ulkomaisille tuulivoimakoneistojen valmistajille sekä hankkeita rahoittavien pääomasijoittajien taskuihin. Jotkut tuulivoimaan sijoittavat ovat julkisesti haaveilleet jopa 15 prosentin tuotoista. Siellä asukkaat jopa kolmen kilometrin päässä kärsivät voimakkaasta äänestä, joka häiritsee ulkona oleskelua sekä nukkumista yöaikaan. Ulkomailta saatujen kokemusten perusteella 2 miljardin euron tuella tuulivoima-alalle saadaan Suomessa luoduksi noin 1 600 vakituista työpaikkaa. Äänestin voimalahankkeen puolesta. Siis yhden työpaikan hinnaksi tulee 1,3 miljoonaa euroa. Kannattaisikohan tuo raha mieluummin laittaa kotimaisen metsäenergian tai vaikka suomalaisen teräsyhtiön tuottamien aurinkopaneelikattojen tukemiseen. Kuokkalankosken virtausta ei pyydetty eikä haluttu muuttaa. Tämä oli joskus 1980-luvun alussa. Tarkkaa vuotta en muista. TÄSTÄ nousi ankara vastavirtaliike hankkeen kaatamiseksi. . Käy- ymmärtää, että tukeminen ei jää tähän. Kuva: Juhani Kemi MITTAVALLA tuulivoimatuella saadaan aikaiseksi vain kuusi prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2020, ja sekin heilahtelee arvaamattomasti tuulista riippuen. Ruotsissa on maan tiedeakatemia jo ehdottanut tuulivoimatuen vähentämistä
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 19 Äänileikkurilla on väliä KESKI-SUOMEN Kokoomuksen puheenjohtaja Pauli Partanen Jyväskylästä kirjoitti (Ksml 9.1.), että Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimuksessa on rajattu jyväskyläläisten veronmaksajien päätösvaltaa leikkaamalla äänivaltaa 35 prosenttiin, vaikka se kulujen maksuosuuden mukaan pitäisi olla vähintään 50 prosenttia. Itse asiassa Jyväskylän päätösvalta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa on 61,65 prosenttia, kun sen väestöosuus 21 kunnan asukkaista on 53,67 prosenttia (30.9.2013). Ilman äänileikkuria Jyväskylän äänivalta olisi peräti 83,85 prosenttia, kun asukasluvultaan toiseksi suurimmalla kunnalla Äänekoskella ja kolmanneksi suu- rimmalla Laukaalla olisi vallasta kummallakin 1,26 prosenttia (!) eli yhtä paljon kuin seitsemällä muulla kunnalla kullakin, joissa asukkaita on 2 859?18 563. VALTAA ON TÄSSÄ mitattu epäortodoksisesti Shapleyn?Shubikin valtaindeksillä (SSI), jonka Lloyd S. Korkeat tulenlieskat syöksyivät kattoa kohden. Kuva: Petra Pöyliö Hengenvaarallista evankeliointia VUOSIA sitten olin puhumassa Etelä-Virossa Pärnun kaupungissa venäläisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. Tilaisuus pidettiin noin 200 hengen kokousteltassa, jonka lattia oli tehty laudoista ja seinät ja katto olivat vuoratut paksuilla styrox-levyillä. Korkea keskuslämmityskattila puhalsi kaiken aikaa voimakkaasti ja äänekkäästi kuumaa ilmaa. Minulla puhujana kesti hetken palauttaa mieleen, missä kohden tekstiä olin menossa. YKSITTÄINEN kokemani tapahtuma Pärnussa sai pohtimaan kristinuskon asemaa globaalisti. Maailmassa on paljon maita, joissa kristityt joutuvat kärsimään vainoa uskontonsa tähden. Aikaisemmin kommunistimaissa kirkkojen toiminta oli rajoitettu, jopa kielletty. Nykyäänkin useimmissa islamistisissa maissa kristityillä ei ole mahdollisuutta rakentaa kirkkoja. Monet joutuvat siellä hengellään maksamaan halunsa kääntyä kristityksi ja tunnustaa kristillistä uskoaan. Lähiruuat ja -juomatkin kunniaan! Kauppatasettamme plussan puolelle puurtamaan! Mikko Kiio Kangasala KESKEN puheeni huligaanijoukko ryntäsi ovesta sisään ja tempaisi lämpökattilan luukun auki. Shapley ja Martin Shubik kehittivät 1954. Shapley sai toissa vuonna taloustieteen Nobelin palkinnon, tosin eri keksinnöstä. Valtaindeksejä on muitakin, joihin voi tutustua vaikkapa Turun yliopiston Voting Power and Power Index Websitella. tuustossa määräytyy kunnan maksuosuuden mukaan siten, että jäsenillä on yksi ääni kutakin alkavaa miljoonaa euroa kohti. Erikoissairaanhoitolain 17 §:n mukaan taas kunnan valitsemilla jäsenillä on yksi ääni jokaista alkavaa tuhatta asukasta kohti. Äänimäärä voi kuitenkin olla enintään viidennes kaikkien jäsenkuntien valitsemien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Lain 20 prosentin äänileikkuria käyttäen Jyväskylän valta olisi 37,73 prosenttia. Samaa, oivaa vakaumusta isänsäkin noudatti. Monissa juhlatilaisuuksissakin lasillinen maitoa oli Vironperän Jussin näyttävä suosikkijuoma. MUUTAMAT keskustapoliitikot ovat ilmaisseet huolensa Suomen nuorisosta ja suomalaisten ylenmääräisestä alkoholin käytöstä. Tässäkin asiassa puheiden lisäksi tarvitaan tekoja koko puolueelta, kaikilta puolueilta, kaikkia kansan ja kentän kerroksia myöten. Vetelöityneiden, laiskistuneiden, liikkumattomien ja lihoneiden suomalaisten on ryhdistäydyttävä, edushenkilöiden etunenässä. LIEKÖ millään muulla poliittisella ryhmittymällämme ollut tai olemassa Johanneksen kaltaista, alati selväpäistä mallikansalaista eturiveissään tai näkyvässä jäsenistössään. Hetkessä kaikki valot mutta myös tulenlieskat sammuivat. Onneksi paloherkät styrox-levyt eivät ehtineet syttyä. Jonkun aikaa väki istui lamaantuneena paikallaan. Ilman äänileikkuria sillä olisi ääntenenemmistö eli kaikki valta. KESKI-SUOMEN sairaanhoitopiirin jäsenkuntien valitsemien 1?5 jäsenen yhteinen äänimäärä val- Seppo Heinonen taloustieteiden maisteri Vantaa ?Mistähän syystä edelleen vallitsee niin suuri viha eri puolilla maailmaa kristittyjä kohtaan?. Kuva: Suomenmaan arkisto Vironperän Jussia muistaen NIIN tavallista, mutta murheellista on, että mallikansalaisiakin usein vasta kuoltuaan kiitellään. Saiko menetetyn Karjalamme evakko Johannes Virolainenkaan kunnolla tunnustusta, aiheellista ja laajaa arvonantoa jo eläessään? Tuo iloluontoinen laulu-, kieli- ja valtiomies, huumorintajuinen maanviljelijä Lohjalta oli poikkeuksellisen esimerkillinen kansalainen ja kansamme edustaja siinäkin, että hänet tunnettiin luontevasti ikiraittiina kelpo miehenä maamme rajojen ulkopuolellakin. . Kapeasta oviaukosta olisi päässyt ulos vain yksitellen. Seurakunnan vahtimestari juoksi sulkemaan sähkökeskuksen pääkatkaisijasta virran tulon. Oviaukkoon oli rakennettu tuulikaappi, jonka kaksi ovea varmistivat lämmön pysymisen teltan sisäpuolella myös talvisaikaan. ?Liekö millään muulla poliittisella ryhmittymällämme ollut tai olemassa Johanneksen kaltaista, alati selväpäistä mallikansalaista eturiveissään tai näkyvässä jäsenistössään. Kirjoita Suomenmaahan. Tätä erinomaista esimerkkiä on syytä hyvinkin hyödyntää. Pyydän, että Suomen tunnetuimman raittiusmiehen muistoa pysyvästi kunnioittaen tehdään pitävä päätös, ettei Suomen Keskustan tilaisuuksissa koskaan enää alkoholijuomia edes nähdä eikä yhteisin varoin niitä muutoinkaan tarjolle laiteta. Erittäin mietoina poikkeuksina perinteiset, kylmänkirpeät simat ja oikeista maltaista taitaen valmistetut kotikaljat. Tilastojen mukaan viime vuonna noin 250 000 kristittyä surmattiin ja uskonsa tähden vainon kohteiksi joutui noin 200 miljoonaa kristittyä. Mistähän syystä edelleen vallitsee niin suuri viha eri puolilla maailmaa kristittyjä kohtaan? Juhani Happonen toimittaja-opettaja Kuopio mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Yleisö järkyttyi silminnähden. Voi vain kuvitella, millainen paniikki olisi syntynyt, jos teltta oli syttynyt kauttaaltaan
Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. klo 18 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Mirjam Karila p. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsen ten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. 20 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Vakkasuomalaiset haluavat oman edustajan KESKUSTAN Laitilan kunnallisjärjestö on päättänyt esittää Tanja Raisto-Eloa kansanedustajaehdokkaaksi. Raisto-Elo (41) on syntyperäinen laitilalainen, kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Vakkasuomalaisen keskustaväen kokouksessa puhunut Raisto-Elo totesi olevansa vankka vakkasuomalainen ja lähtevänsä innokkaasti tavoittelemaan ehdokkuutta. Kuluvana vaalikautena eduskunnassa ei ole edustajaa seutukunnasta. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Poliittisen alustuksen pitää ke Annika Saarikko. Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaus alkaa jälleen Raision Keilahallilla pe 31.1. Tervetuloa ystävän kanssa! Tiedustelut ja ilmoittautumiset Timo 040 -5774387 ja Anitta 0500-664625. KYMENLAAKSO Piiri, vielä muutamia paikkoja Runnin kylpylälomalle 9-14.3. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula) Käsitellään säännöt. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Petri Neittaanmäki pyrkii takaisin eduskuntaan. Kuva: Jari Laukkanen Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Li- sätietoja pj:t Eero Vainio p. klo 17 Tampereen piiritoimistolla. Näsilinnankatu 23 A 1 33210 Tampere. Pirkanmaan Vesaisten hallituksen kokous samassa yhteydessä. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Neittaanmäki pyrkii takaisin eduskuntaan JYVÄSKYLÄLÄINEN Petri Neittaanmäki pyrkii takaisin eduskuntaan. klo 12 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A1. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Tampere, Keskustapuolueen Koivistonkylä-Nekalan paikallisyhdistys r.y: syys- ja vuosikokous pe 31.1. Järvenpään Keskusta www.jarvenpaankeskusta.fi VARSINAIS-SUOMI Vehmaa, keskustelutilaisuus ti 28.1. ko 18 OP:n kokoustilassa. Markku Pakkanen. Hamina, Keskustan Sivatin ?ja Pampyölin paikallisyhdistysten ylimääräinen yleinen kokous 29.1. Illan kulusta vastaa Keskustan ikääntymisverkoston vetäjä, kansanedustaja Anu Vehviläinen. Voimakas keskittämiskehitys, kuntien pakkoliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän romuttaminen, joita kaikkia Kataisen hallitus on ajanut, on saatava pikaisesti päättymään. Myös Suomen suhde EU:hun kaipaa hänen mukaansa muutosta. . Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Tohmajärven jäsenilta pe 31.1. klo 18 Virve ja Timo Kirillä (Salipellontie 3, Husula). Käsitellään yhdistysten purkaminen ja jäsenten siirtäminen Husulan Seudun paikallisyhdistykseen. klo 17 alk. klo 18 alk. Vesaiset, Saariselkä hiihtolomalla 14.22.2. Illan aikana keskustellaan mm. klo 10 Lieksassa Aseman kahviossa, klo 12 Nurmeksessa Kahvila Leipä ja Leivoksessa ja klo 13.30 Valtimolla. Lieksa, kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous ke 5.2. Tämä on toinen käsittely. Joitakin 2 ja 3 h huone ita vapaana, esim. 12-16-v. Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 1, joka alkaa klo 13 lounaalla. Mukana piirin uusi toiminnanjohtaja Kati Kiljunen, Kankaanpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kauko Juhantalo ja toimitusjohtaja Kim Huovinlahti. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Ilm. Lähde katsomaan hienoa elämänkertaa ja ota vaikka ystäväsi tai tuttavasi mukaasi. Ilmoittautuminen piiritoimistolle: paijat-hame@keskusta.fi tai 0400 930 483 PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Keskustan V-S piiri. Raisio, Kuukausipalaveri Hintsan kokousmakasiinissa ke 19.2. 20 puoluetoimiston tiloissa (Apollonkatu 11a, Helsinki). Alustajana varapj. Lämpimästi tervetuloa! Kiteen kunnallisjärjestön ja Keskustan Haarajärven, Niinikummun, När-. klo 11 Kontiolahdella, klo 14 Rääkkylässä, klo 16 Kiteellä ja klo 18 Tohmajärvellä. Valtimon jäsenilta ke 29.1. klo 17 . 9, aiheena kunta-asiat ennen ja nyt, johtokunnat mukaan. klo 18 kunnanvirastolla. Tiedustelut Leena Mäkinen 040 7628889. Kouvola, Keskustan Aitomäen py:n yleinen ylimääräinen kokous 27.1. klo 17 piiritoimistolla , Hansakeskuksen toinen kerros. klo 19 Kotipirtillä. Euroopan unioni pyrkii kasvattamaan jatkuvasti omaa toimivaltaansa. Alustajina VTT Markku Lehto, johdon erityisasiantuntija Paavo Voutilainen, yleislääketieteen professori Kaisu Pitkälä, toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Vanhustyön keskusliitto, palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen, Helsingin kaupunki, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, Vanhustyön keskusliitto, toiminnanjohtaja Eila Okkonen, Muistiliitto, ohjelmajohtaja Elina Karvinen, Voimaa vanhuuteen ?hanke. Käsitellään valtuuston 27.1. Lähtö Lahdesta linja-autoaseman turistipysäkiltä 14.2. Ilmoittautumiset sähköpostitse viimeistään 28.1. Näytös alkaa klo 19 ja kestää 2t 35 min. Tilaisuus Joensuussa Peltola-salissa, Peltolankatu 4. Tilaisuudessa alustaa komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen la 1.2. Eiran luona, Särkilahdenk. Tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: www.keskusta.fi/ Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Tapahtumakalenteri HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Annika Saarikko. Raisio, Tupailta ke 29.1. Mukana piirin työntekijät, puheenjohtajisto sekä piirin eurovaaliehdokas Johanna Häggman. PÄIJÄT-HÄME Hollola, kj:n johtokunnan kokous ke 29.1. Lippuja piiritoimistolta tai etukäteisvaraukset 010 2922060. Tilaisuudessa on musiikillista ohjelmaa, europarlamenttiehdokas Timo Kauniston puhe, seurustelua ja tanssia. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, tervetuloa. Muistutus! Piiritoimisto odottaa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten henkilöilmoituksia sekä tarkastettuja jäsenlistoja 31.1. mennessä. (bussikuljetus, lippu näytökseen ja väliaikakahvi). 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Päivälliskortti 45 euroa/hlö. Terhi Metsolla (Hovintie 15, Metsäkylä) Piiristä mukana tj. Samalla käsitellään seudullisten yhdistysten nimiasia. Tervetuloa kaikki jäsenet! Hamina, Keskustan Metsäkylän paikallisyhdistyksen syyskokous 28.1 klo 18. -tapahtuman la 15.2. varapuheenjohtajaksi. Tervetuloa! Nakkila, valtuustoryhmän avoin kokous su 26.1. Tule keskustelemaan ja tenttaamaan kunnallisjärjestön Eurooppa-iltaan. Joko eurokriisi on ohitse. Matkan hinta 60 . klo 18 kunnanvirastolla. Lähde katsomaan Katri Helena musikaalia Kouvolaan pe 14.2. klo 18 Mukaan vähintään kolme kunnallisjärjestön edustajaa kuntaa kohden. Esillä puolueen järjestöuudistus sekä euroja eduskuntavaalivalmistelut. Tervetuloa myös uudet jäsenet. Tampereen Vesaisten vuosikokous 6.2. maaliskuuta. Neittaanmäkeä esitti ehdokkaaksi Jyväskylän Keskustaseura ry lokakuussa pitämässään syyskokouksessa. NEITTAANMÄKI mukaan Suomella on edessään ?vaaran vuodet?. . 040141 7326. Piiri, tervetuloa lähiruokapäivällisille pe 31.1. klo 18.30 Kuntalaisten talolla. Sisältää bussimatkat Turusta, ruokailut hotellilla, ohjelman ja 25% alennuksen rinnelipuista ja ?välineistä. Huoneet täytetään varausjärjestyksessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@ vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. helena.pakarinen@keskusta.fi . Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Tervetuloa! Hamina, Keskustan Husulan Seudun syys-ja vuosikokous 29.1. Suomen tulee ajaa sen sijaan varainkäytön ja päätöksenteon hajauttamista takaisin jäsenvaltioille. Esityslistalla kunnallispoliittinen katsaus vuoteen 2013 ja esitys valtuuston 2. Hän toimi keskustan kansanedustajana vuosina 1999?2007. Neittaanmäki on antanut suostumuksensa Keskustan Keski-Suomen piirin jäsenäänestykseen. Mahdollinen jäsenvaali eduskuntavaaliehdokkaista järjestetään 21.?23. Tervetuloa viihtymään! Järj. Tervetuloa mukaan Vesaistoimintaan! SATAKUNTA Säkylä, kj:n ja valtuustoryhmän yhteinen kokous 26.1. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Tervetuloa Eurooppa-iltaan! Joensuun kunnallisjärjestö järjestää ti 11.2. klo 18-19.30 Eurooppa-illan. klo 17.30 ja paluu illalla näytöksen jälkeen takaisin. klo 19 Vaskion Pukkilaan, Ruuhikoskentie 11 Salo. Asiana siirtyminen neljän seudullisen paikallisyhdistyksen malliin sekä Keskustan Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän, Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin, Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin ja Vuonislahden paikallisyhdistysten sekä Keskustanaisten Lieksan paikallisyhdistyksen ja Nuoren Keskustan Liiton Lieksan ja Vuonislahden seudun osastojen purkamiset ja liittymiset uusiin seudullisiin paikal lisyhdistyksiin. Asian I käsittely. seuraavista ajankohtaisista teemoista: Ikääntyvä ihminen palvelujen viidakossa, Sydämen ja järjen etiikka auttamistyössä, Kansalaisjärjestöistä vai läheisiltä arjen apu, Hoidon ja hoivan mahdollisuudet, Miten iäkäs ihminen pärjää kotona. klo 18 valtuustosalissa. Näin varmistat järjestösi jäsenmaksupalautuksen! AnnelinYstävät järjestävät ?Ystävältä ystävälle. klo 17 Juttukamarissa, Savikontie 1. Kokousväki totesi, että on tärkeää saada Arkadianmäelle jälleen kansanedustaja VakkaSuomesta. Tanja Raisto-Elo lähtee innokkaana tavoittelemaan ehdokkuutta. Hyvä arki ikääntyneille. 3h huoneessa 380?/ hlö. Pirjo Matikainen ja pj. klo 13-14, tossut voi vuokrata hallilta. Unionin tulee puolestaan keskittyä suurten, koko Eurooppaa koskettavien asioiden hoitamiseen, Neittaanmäki korostaa. NEITTAANMÄKI on toiminut kansanedustajuutensa lisäksi Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkulan sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen erityisavustajana. Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa hän toimii Takkulan vaalipäällikkönä. Järvenpää, tervetuloa muistelemaan valtioneuvos Virolaisen elämäntyötä hänen satavuotissyntymäpäivänsä aattona to 30.1 klo 18 Jpää-talolle Matti Vanhasen, Olli Saarelan, Paavo Pirttimäen ja Risto Volasen kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä. asialista. Keskustanaiset Pori, Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous on ma 27.1. Asialistalla sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen nimenmuutos. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun kunnallisjärjestöt: Janakkalan kunnantalon valtuustosali, Turengissa, Juttilantie 1, to 30.1. Tervetuloa! KARJALA Lappeenranta, kj:n johtokunnan järjestäytymiskokous pe 24.1 klo 18 piiritoimistolla, Valtakatu 54 Lappeenranta. Tervetuloa myös valtuutetut ja paikallisyhdistysten edustajat. POHJOIS-KARJALA Eurovaaliehdokas, kansanedustaja Elsi Katainen pe 31.1. Kahvitarjoilu ja Virolaisen juhlakirjaa myynnissä. Ikääntymisverkoston seminaari 30.1. Millainen EU olisi Suomelle hyvä
Tilaisuuden tuotto käytetään Annelin eurovaalikampanjan ja Keskustan KeskiSuomen piirin toiminnan tukemiseen. HUOM: Illalliset järjestetään puolueen politiikka- ja toimintapäivien 8.-9.2. yhteydessä. mennessä pohjois-pohjanmaa@keskust a.fi tai p. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki järjestöt (puolue, naiset, nuoret ja Vesaiset). Mukana piirin vpj Pasi Parkkila ja toiminnanjohtaja Minna Siira. Esillä sääntömääräiset asiat. Vähäkyrö, py:n johtokunta kokoontuu järjestäytymiskokoukseen su 26.1. klo18 POPin kokoustilaan. Ylistaro Keskustan Hanhikosken py:n sääntömääräinen syyskokous 26.1. lounaan ja kahvin. Kimppakyyti asioissa ota yhteyttä Merjaan 0400-338418 ja muistathan ilmoittaa myös varauksen iltapalaan 27.1 mennessä. Ilmoittautumiset piiritoimistolle 31.1. Mukana MSL. mennessä sihteeri Lauralle p. 050 5123502 Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tall innassa. Paikalliset keskustalaiset tavoitteet ja painopisteet, onko korjausliikkeille tarvetta. klo 18.30 Mattiloilla, Teerisalontie 7, 92230 Mattilanperä. klo 11 Rauha ja Asko Huttusella, Koirakoskentie 779. klo 18.30 Haapavedellä, kaupungintalolla. klo 19 AnniMaija Siiralla, Liisankuja 3 as 2. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. Sääntömääräinen syys-ja vuosikokous pe 24.1. Hinta an 185 . Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. Käsitellään syyskokousasiat. LAPPI Keskustan politiikka- ja toimintapäivät Jyväskylässä, Laajavuoressa 8.9.2., www.keskusta.fi, johon ilmoittautumiset. mennessä Marjatta Ryhänen 044 5386165 tai Maija-Liisa Jauhiainen 0400 809110. Petäys, pyn syyskokous su 9.2. klo 17 Apilassa (piiritoimisto). klo 17 kylätalolla. Sanomalehtiviikko Lehtitilaukset: 3.?7.2.20143.?7.2.2014 johanna.leppaluoto@suomenmaa.fi puh. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. 21 Keskustassa tapahtuu säkkälän, Rokkalan, Suorlahden, Enanniemen-Kontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhossalon yhdistysten yleinen kokous ke 12.2. Anne kertoo kuulumisia työelämästään ja iltapalan lomassa seurustellaan Vaasan keskustanaisten kanssa, joita kutsutaan mukaan. Jokipihan kerhotilassa Kivirannantie 1. Kempeleen Keskustanuorten syyskokous su 26.1. klo 19 palvelukeskus Kiviranta. Kivijärvi: Lokakylä-Talviaislahti py. Sääntömääräinen vuosikokous su 26.1. Ilmoittautumiset 3.2. klo 18 Museokahvila Huilingissa, Puistotie 4. Sopimushintaiset hotellihuoneet varattavissa 7.-8.2. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan, Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan, Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun, Enon ja Hammaslahden naisosastot, Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran ja Pyhäselän yhdistykset. klo 16 Jalavan pirtillä. KESKUSTANUORET Kempele. Mennähän tapaamahan aatesiskoja sankoin joukoin. Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylän Laajavuoreen 8.-9.2.! Linja-autokuljetus S.Kososen bussilla kulkee reittiä: *07.35 Juva ABC *08.15 Mikkeli matkahuolto *10.00 Rantasipi, Laajavuori. Matka, majoitus 2 hengen huoneessa, ruokailut, iltajuhla buffet-pöytineen ja tasokas ohjelma 250?/hlö. Salmisenseudun py:n sääntömääräinen kokous ke 29.1. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen) HUOM! retkille ilmoittauduttava erikseen. Ilmoittautumiset matkan toteutumisen takia 27.1. klo 18.30 Ruokakeitaan kabinetissa. yölle Teijon ja Pauliinan kautta! ETELÄ-SAVO Koulutus Mikkelin luottamushenkilöille Mikkelin kaupungintalon Val- tuustosalissa pe 24.1. Lisätietoja piiritoimistosta, puh. Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. Käsitellään syyskokousasiat. ETELÄ-POHJANMAA Jalasjärvi, po:n vuosikokous pe 24.1. klo 19.30 nuorisoseura Harjulassa. 17.30. Käsitellään vuosikokousasiat. Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. Asiana eduskuntavaalien ehdokasasettelu. 040 834 3826. Vähäkyrö, Keskustanaiset kokoustavat ke 29.1. majoitus Sokos hotelli Presidentissä. klo 12 Seinäjoki-salissa. klo 18 OSAO:n tekniikan yksikössä, Kotkantie 2A, Oulu (sisäänkäynti pääovesta A1). Aiheesta alustamassa eurovaaliehdokas, metsänhoitaja Mikael Pentikäinen ja toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Keskustelua johdattaa päätoimittaja Markku Mantila. Pudasjärvi. Tule mukaan, opetellaan porukalla meille toimivien tiedotuskanavien käyttö! Pohjois-Karjalan Keskustanaisten oma sähköisen viestinnän koulutuspäivä la 15.2. Varaukset: 040-532 1762 / Teijo tai 050-573 5353 / Pauliina. puoluetoimistoon, eduskuntataloon, jossa seuraamme eduskunnan kyselytuntia, Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, Juhani Ahon entiseen kotiin Aholaan, Hiljaisuuden kappeliin Kampisssa. Asian II käsittely. Järjestökoulutuksessa mukana Juha Sipilä, Annika Saarikko, Seppo Kääriäinen ja Teppo Säkkinen sekä piirin kansanedustajat, MEP ja puheenjohtajisto. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 6.2. klo 19 Rantasipi Laajavuoreen Jyväskylään. Mukana ke Anne Kalmari. Jyväskylä: Etelä-Korpilahden po ja KN: Sääntömääräiset vuosikokoukset ti 28.1. Ilmoittautumisaika 30.1.14 mennessä. Eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen tavattavissa ti 28.1. klo 19 kaupungintalolla Otavassa. Raahe. Kokoukseen ovat tervetulleita myös paikallis- yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit. Ii. Rokualla. Toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti tavattavissa puhelimitse 050-347 3556 (Keskustan Itä- ja Etelä-Savon piirit) sekä toiminnanjohtaja Elina Lappalainen 040-505 0021 (Keskustanaiset ja Vesaiset). POHJOIS-SAVO Eurovaaliehdokas Elsi Kataisen vaalikiertue pe 24.1 klo 9 Vesanto, klo 11 Rautalampi, klo 13.30 Suonenjoki, klo 15.30 Karttula ja klo 17 Tervo. 050-347 3556 mahdollisimman pikaisesti! Vesaisten E-P:n piiri esittää: Tuttiritari-konsertti 9.2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Piiritoimisto on avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 9-14. Kunnallisjärjestön johtokunta to 30.1. Piiri järjestää yhteiskuljetusta Jyväskylään Rovaniemeltä ilmoittautumisen perusteella pe 7.2. klo 19 Talviaisniemessä, Markku Kinnusella. Asiana jäsenlistojen päivitys ja muut ajankohtaiset asiat. Oulu. Tutustuminen mm. Salonselän py:n sääntömää- räinen vuosikokous ke 29.1. Illalliskortit 100 euroa/hlö. Mukana toiminnanjohtaja Antti Varis. Keskustanaiset. Asiana yhdistyksen lakkauttaminen ja yhdistyminen Vasaperän py:n kanssa. Oulainen. -ryhmätehtävä Päivi Ylönen. Jos et tarvitse enää tuttiasi, voit tuoda sen Tuttiritarille! Ennakkolippuja voi kysyä piiritoimistolta. Porsaskoski, paikallisyhdistys ry:n ja Keskustan Porsaskosken Naisyhdistys ry:n vuosikokous pe 14.2. Vielä muutama paikka vapaana, ilmoittautumiset pikaisesti antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787 Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen yleinen kokous to 27.3. Muina aikoina sopimuksen mukaan. ITÄ-SAVO POHJOIS-POHJANMAA Piirin järjestöpäivät: aatetta ja ajatuksia 22.-23.2. Riitta ja Eero Nykäsellä Haukivuorentie 419, 77220 Neuvola. Ontuuko sähköpostin käyttö, etkö vielä kuulu Facebookiin, eikö netistä löydy mitä tarvitsisit. 050-347 3556 mahdollisimman pikaisesti! Keskustan Itä-Savon piiritoimisto on toistaiseksi avoinna keskiviikkona ja torstaina klo 9-14. Järjestöilta ti 4.2. klo 18 kaupungintalolla. Esillä syyskokousasiat. PERÄPOHJOLA Tornio, Kivirannan py:n yleinen kokous on 26.1. klo 14. klo 15 ja takaisin su 9.2. Hinta 100 ?/ hlö sisältäen ohjelman sekä majoituksen. klo 19 kaupungintalolla. Pudasjärvi. (perjantai-sunnuntai). klo 11-13 piiritoimistolla Joensuussa. Matka, majoitus 2 hengen huoneessa, ruokailut, iltajuhla buffet-pöytineen ja tasokas ohjelma 250?/hlö. Johtokunta klo. Miten maailmaa voi parantaa. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. Johtokunta klo 18. Taivalkoski. 044 737 0346. 040 5156 800. Siika-Pyhäjokilaakson aluetoimikunnan kokous su 2.2. Mukana piiritoimistolta toiminnanjohtajat Minna Siira, Sanna-Mari Talala ja Katja Koivukoski sekä Tapio Junttila/Msl. Kuusamo. klo 18 WDD Bistros (Vaasanpuistikko 22). 0400-393899 tai sähköpostitse. Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylän Laajavuoreen 8.-9.2.! Linja-autokuljetus S .Kososen bussilla kulkee reittiä: *06.15 Kerimäki *06.25 Haapakallio *06.45 Savonlinna, linja-autoasema *07.00 Kallislahti, Teboil *07.15 Hiismäki *07.35 Juva ABC *08.15 Mikkeli matkahuolto *10.00 Rantasipi, Laajavuori. Lisätietoja Kirsi Olkkonen p. Miten luodaan kestävää toivoa? -keskustelutilaisuus ma 27.1. klo 19 Koskibaari. Hankasalmi, kj. Eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen tavattavissa ti 28.1. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Kokeneen päättäjän mietteitä -Jari Leppä. klo 18.30 kunnanviraston kokoushuone. Tervetuloa eurovaaliehdokas Anneli Jäätteenmäen EU-vaali-illalliselle pe 7.2. Sääntömääräinen syys-ja vuosikokous ke 29.1. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. klo 18. Asiana edellä mainittujen paikallisyhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. klo 19 Väinö Tahkolalla, Mustosenvaarantie 209B. Asian I käsittely. KESKI-SUOMI Kyyjärvi, kj. Päiväkävijät 25 ?/hlö sis. klo 18-20 Minä päättäjänä/vaikuttajana, Mitä on keskustalaisuus -Kirsi Olkkonen, Vaikuttaja kokemuksia -Pekka Pöyry, Miten päätösprosessi etenee case -Seija Kuikka. Tilaisuuksissa kahvitarjoilu, tervetuloa! Lisätietoja: 044-3699600. Talviretki Helsinkiin 13.-14.3
-kolumnissaan, että ?Putin ei ole saanut otetta kleptokratiaksi muuttuneesta virkakoneistosta...?. Neljä Eu- roopan Unionin jäsenmaata, joista YKSI on euromaa eli sen valuutta on euro, mutta 10. Olli Kivinen kirjoitti tiistaina Helsingin Sa- kolmen muun ei ole. Mikä on euromaa? nomissa ?Putinin Venäjällä ei mene lainkaan hyvin. Virtanen . 22 24.1.2014 TIETOTESTI 1. Mukula 2 4 6 1 7 4 6 1 1 8 9 9 7 5 2 2 1 3 1 1 9 9 4 2 3 6 5 8 9 3 7 8 1 1 2 8 7 4 9 1 5 1 8 3 2 2 7 7 2 8 3 4 5 4 5 3 6 5 7 4 9 1 2 7 9 4 6 7 5 9 2 6 7 1 1 9 5 3 6 3 violympialaiset, jotka järjestettiin eri vuonna kuin kesäolympialaiset? 8 7 4 6 9 3 7 2 5 1 6. B. Kuva: Petra Pöyliö ta vuonna 1973: Danny, Tapani Kansa, Irwin Goodman? 5. Fagerholm, U.K. Puola, Slovakia, Tsekki, Unkari. Aku Ankka . Mistä maanosasta tomaatti on kotoisin? vuotta sitten, alkuvuonna 1954: K.A. Mitä aihetta käsitteli Arto Paasilinnan 2. Missä ja milloin olivat ensimmäiset tal- 7. Mitä on kleptokratia? 4. Kuka suunnitteli viime sotien jälkeen Rovaniemen uuden keskustan Poronsarviasemakaavan? Mistä maanosasta tomaatti on kotoisin. Minkä Euroopan maan siirtomaita 1936- 9. Kuka oli Suomen pääministeri tasan 60 menestysromaani Operaatio Finlandia? 8. Minkä meren rannalla Sotshi sijaitsee, Mustanmeren vai Kaspianmeren? 1941 olivat Afrikassa sijaitsevat Etiopia, Eritrea ja Somalimaa? 3. Simmarit, sammarit, kummarit ja pipo. Kuka lauloi noista kesä- ja ranta-asusteis- Sudoku Viivi & Wagner . Masi . Kekkonen, Sakari Tuomioja vai Ralf Törngren? 6
Riippuvuus on aina pahasta. Toki juomistakin voi harjoitella kyläkaupasta saatavalla keskioluella ja siirtyä sitten trokarin tuomaan Viron viinaan. Pitäisi olla lakimies, että pärjää EU-määräysten kanssa. Geenimanipuloitu liha ja ulkomaisilta onnistuvat suorat kurkut kalvavat pohjoisen viljelijää. 1:14 SANANPARSI Se on iloista aikoa ku ihmistä riijataan: silimeä isketään ja kaulasta veitään. Karstula KANSA KASKUAA Papparainen makaa sängyssä ja paikalle kutsuttu lääkäri toteaa hänen vaimolleen. . Valitettavasti miehenne on kuollut. . Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla Vesa Somppi 050 300 3897 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) varkaiden valta (Wikipedia: ?...viittaa hallintoon, joka on niin korruptoitunut, että varastaminen on institutionalisoitu?), 2) Sakari Tuomio-oja, virkamieshallitus 17.11.1953 - 5.5.1954, 3) Slovakia, 4) Alvar Aalto, 5) Suomen ja Ruotsin välistä kuvitteellista sotaa, 6) Italia, 7) Irwin Goodman, 8) Etelä-Amerikka, 9) Mustameri, 10) 1994 Lillehammer, Norja. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Niin sanotut lievät huumeet voivat hyvinkin johtaa vahvoihin. Nyt viljelijät ovat vähemmistönä, valtaosa on asfalttikepulaisia. Näytti siltä, että viljelijöiden määrä entisestään vähenee. Tänään Senja, ortodoksisen kalenterin mukaan Senja, Senni, Seni. Aurinko laskee Helsingissä 16.12, Oulussa 15.30 ja nousee huomenna Helsingissä 8.51, Oulussa 9.28. PÄIVÄN SANA Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Joh. Hienostelu viinien kanssa on syössyt monta omasta mielestään trendikästä muijaa rasittaviksi juopoiksi. EI MENE kauan, kunnes joku, takuuvarmasti vihreä kansanedustaja, ehdottaa, että kannabiksen viljely omaan käyttöön tulisi sallia. Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 24. Järjestys säilyy toivottamalla rauhaa vaan kaikille, paitsi muutamalle laillisen elinkeinonharjoittajalle. Kun on puuvillamekko, pyöreät linssit ja miinuskorkoiset kengät ja itse kasvatettua kannabista pössytellä, yhteiskunnan maksaman kansalaispalkan kanssa eläessä, niin ei tiedä pahassa maailmassa käyneensäkään. Jari Nenonen SUOMESSA onkin uusien viljelijöiden polvi. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Itse Pohjois-Amerikan Yhdysvaltain Amerikan presidentti Barack Obama on sanonut, että lievät huumeet eivät ole viinaa kummempia. tammikuuta 2014. Kai siinä kokemus on puhuvinaan. Vihreät eivät kuitenkaan perustele sitä sillä, että poliiseja vapautuisi tärkeämpään kuin höpöheinän polttajien jahtaamiseen. Tomaateilla on enemmän lentokilometrejä kuin monella suomalaisella. Ulkomaan mansikat ovat suuria, siinä hurmassa ei tunnu haittaavan edes se, että ne maistuvat puulta. Nyt näkyy kuitenkin valoa (juoma)putken päässä. Kannabista kasvatetaan kotioloissa. Enkä ole, karjahtaa pappa, jolloin vaimo toteaa: . Ole hiljaa! Kyllä lääkäri tietää nämä asiat paremmin kuin sinä! Ratkaisut 5 8 4 1 6 7 9 3 2 7 9 3 2 8 4 5 1 6 9 3 2 6 7 4 8 1 5 5 1 7 8 3 9 6 4 2 6 8 4 1 5 2 7 9 3 3 4 9 5 6 7 2 8 1 8 5 6 4 2 1 9 3 7 7 2 1 3 9 8 4 5 6 4 6 8 2 1 3 5 7 9 2 7 3 9 4 5 1 6 8 1 9 5 7 8 6 3 2 4 5 7 4 1 9 2 8 3 6 2 9 6 3 7 8 1 4 5 8 3 1 4 5 6 9 7 2 4 5 7 9 2 3 6 1 8 Ulkoasu: Mikko Eronen 1 6 2 3 5 9 7 8 4 9 1 3 8 6 5 7 2 4 6 8 2 7 4 1 5 9 3 3 2 8 6 1 7 4 5 9 1 6 9 5 3 4 2 8 7 7 4 5 2 8 9 3 6 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 6 5 9 8 4 1 3 2 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 2 3 1 7 9 6 8 4 5 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 8 4 7 5 3 2 6 9 1 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 3 2 6 9 1 5 4 7 8 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 4 7 8 6 2 3 1 5 9 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 9 1 5 4 7 8 2 6 3 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Yksi poika oli, vanhempiensa luvalla, kasvattanut omassa saunassa. Kun olen vanhan liiton viinamäen miehiä, niin kavahdan kehitystä. Pilvipäät varmasti nauravat sedälle, mutta uskon porttiteorioihin. Eivät, koska vihreille poliisi on natsikyttäsika. 23 24.1.2014 Uusia viljelijöitä ENNEN vanhaan tämäkin puolue oli maanviljelijöiden puolue, Maalaisliitto
klo ! T Ä V I Ä P T E VIIMEIS PÄI EISET VÄT L HUOM LO ! N A A T E J IIKE SUL OUS! ! ÄN PÄI EISET VÄT HUOM MYYMÄL Ma VIIM HUOM a t a l o stit)s Salen rke PÄIVÄT! t kotiisi! VIIMEISET SAAGA-JENKKISÄNKY Koko: 160x200cm 179 (1198,-) ALENNUS 58%ZZZ VXRPHQVDQN\WXNNX ¿ (598,-) PÄIVÄT ALENNUS 70% Väri: sin. klo 1 27 A -16 M . Sara-kankaalla. Saatavana myös nahkaverhoilulla. KAIKKI ! AT ! HUOM VIIM TARJ E E T A J Maailman parhaat sängyt TULE PALLADIUM pring 0-19 .1. 249,KOTIMAINEN KO OTIMA A ROMA CLASSIC-NAHKAKALUSTO Väri: kelt. Petauspatja myydään erikseen. Salen talossa (Raksilan Marketit) Tehtaankatu 1, 90130 Oulu ma-pe 10?19, la 10?16, su 12-16 / Puh. Saatavana myös useilla nahkaväreillä. KOTIMAINEN CAPRI LUX 3-istuttava 488,- (1025,-) 1-istuttava 295,- (620,-) % 0 8 -50? ! 299 Aitoa a! a nahk 488 mallit erät sto ja vara Valmistetaan käsityönä Suomessa. ea Kor k oja! än selk ALENNUS 50% EISE VIIMEISET PÄIVÄT (1025,-) Upealla antiikkiverhoilulla. Saatavana useilla nahkaväreillä ja sisustuskankailla. KOTIMAINEN ELISABETH 3-istuttava 499,- (1198,-) 1-istuttava 299,- (598,-) Helppohoitoisella Alicante-kankaalla 499 -50?80% ALENNUS 79% SAAGARUNKOSÄNKYPAKETTI Koko: 120x200cm 88 PÄI VÄTT 2-ist. Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. 299 Väri: sin. Petauspatja myydään erikseen. ! HUOM USITUS JO KAKSOIS VIIM PÄI EISET VÄT HUOM! 3-ist. (695,-) VIIM HUOM 199 L Aitoa a! a nahk ! ! 3-ist. uer ä aj.lopp ! ETAAN J L U S E IIK Alicante-kankaalla. HUOM 3-ist. R -50% HUOM! OT! O KAIKKI K J USPAT , PETA ÄNGYT Upeilla kotimaisilla Annalan kankailla. klo 1 0-19 TI 28 .1. Saatavana myös muilla väreillä. Valmistetaan käsityönä Suomessa. VIIM PÄI EISET VÄT SAAGAMOOTTORISÄNKY Koko: 160x200cm (498,-) 100 Saatavana muita kokoja. klo 12 6 SU 26.1 -1 0 1 lo k . .1 25 10-19 LA PE 24.1. 040 124 6693 +820 7LHGXVWHOXW MD N\VHO\W RXOX#VXRPHQVDQN\WXNNX ¿. 24 24.1.2014 M! O U H U L SPALVE ! U T E J L U K N VIIMEISET E M O U S YMPÄRI kalustee Tuomme Kotimaan sohvat & sängyt Valmistamme sohvat ja sängyt 20 vuoden ammattitaidolla. Osta suoraan valmistajalta! ! I T N Y Y M N PPUU (R a k s il a n S I O P I KAIKK T, S SOHVA DE T, VUO SOHVA KOTIMAISET VAHVAT OBELIX-VUODESOHVAT VIIM EISE PÄI VÄTT 2-ist.179,- (622,-) KOTIMAINEN CLASSIC-KALUSTO Alk