Suomenmaa 24.02.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / 24.2.2017 / 4,80 ? Pekka Puskan paluu Keskustan eduskuntaryhmä vahvistuu terveysekspertillä Ajassa Vieraskolumni Politiikka Venäjä-pakotteille ei näy loppua Maltillinen keskusta kukisti lapuanliikkeen Tekevätkö komiteat paluun?
22 2 24.2.2017. sisältö 24.2. 2017 Viljasta tuli pula 1917 Omavaraisuus puhuttaa Suomessa myös 100 vuotta myöhemmin s
2017 3. 12 Retoriikan tutkija: Hallitus tarjoaa kuria ja raippaa s. 26 24.2. 14 Äiti ja poika, Sirpa ja Teemu Uusitalo, tähtäävät valtuustoon samalta listalta s. Keskustajohtoinen hallitus on saanut paljon aikaiseksi kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamisessa. Antti Kurvinen s. 33 Sekasortoinen työmarkkinakierros uhkaa syksyllä s. 34 Tuhannen kilometrin tavoite innostaa Jukka Partasen hiihtoladulle s. 36 Liisa Ansalan väitös: Järjestötoiminta tuo iloa elämään s
Puolue houkutteli heitä kauniisti takaisin vuoden 2012 kuntavaalien iskulauseella ?On kotiin tulon aika?. Keskusta ei myöskään uhkaillut perussuomalaisia oppositiolla vaan patisteli Timo Soinia hallitukseen sekä 2011 että 2015. Hallituspohjien määrittely on kaiken lisäksi kovin ennenaikaista, sillä vaalikausi ei ole edes vielä puolivälissä. Odottavan aika saattaa tulla sosiaalidemokraateille kovin pitkäksi.. Gallupien mukaan suuri osa perussuomalaisiin karanneista äänestäjistä on palaillut SDP:n pilttuuseen. SDP:n itsetunto on nyt noussut kuitenkin hyvien gallupien ansiosta niin korkealle, että tällaiseen kannanottoon uskotaan olevan varaa. Demarilinjauksen takana on taistelu äänestäjistä. Nyt perussuomalaiset kantavat vastuuta Juha Sipilän hallituksessa. SDP ottaa jälleen melkoisen riskin sulkemalla etukäteen puolueita hallituksesta. Uusi puoluesihteeri yrittää panna nyt oven säppiin uhkaamalla jättää perussuomalaiset pois hallituksesta. SDP:n taktiikkaa voi verrata keskustaan, joka oli samassa tilanteessa 2011 vaalien jälkeen. Päätoimittaja Juha Määttä Jussi Nukari / Lehtikuva Demarit ovat jatkamassa käytäntöään sulkea jokin puolue jo etukäteen pois mahdollisten hallituskumppanien joukosta. Pääkirjoitus Odottavan aika tulee pitkäksi demareille S DP:n uusi puoluesihteeri Antton Rönnholm jakoi Helsingin Sanomien haastattelussa maanantaina jo seuraavan hallituksen salkkuja. perustettu 1908 . SDP kärsi vaalitappion, ja Juha Sipilä valitsi kumppanikseen kokoomuksen SDP:n sijasta. 4 24.2.2017 Esimerkin ei luulisi rohkaisevan puolueiden jakamista vuohiin ja lampaisiin ennen vaaleja. Osa keskustan äänestäjistä oli siirtynyt perussuomalaisiin. Hänen mukaansa Rönnholm tulkitsi oikein demarikentän tuntoja. Lienee lupa tulkita puoluesihteerin ja varapuheenjohtajan lausunnot SDP:n viralliseksi kannanotoksi siitä huolimatta, että puoluesihteerin haastattelussa olikin poliitikon varaus ?tällä hetkellä?. Demarit ovat näin jatkamassa viime vaalien alla ottamaansa käytäntöä sulkea jokin puolue jo etukäteen pois mahdollisten hallituskumppanien joukosta. Puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti silloin, että SDP ei lähde hallitukseen Alexander Stubbin johtaman kokoomuksen kanssa. Rinne jäi tavallaan mattoon omasta heitostaan. Kaikki muut eduskuntapuolueet voisivat kelvata samaan hallitukseen SDP:n kanssa yhtä lukuunottamatta. ?Henkilökohtaisesti minun olisi tällä hetkellä kuitenkin vaikea nähdä SDP samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa?, Rönnholm totesi. Varapuheenjohtaja Sanna Marin säesti puoluesihteeriä tiistaina
Islaminuskon vaihtaminen kristinuskoon voi olla vaarallista. Sen sijaan perheen täysi-ikäiset poika ja tytär saivat kielteisen päätöksen eli heidän pitäisi palata Irakiin. Perheen 19-vuotiaan tyttären päätöksessä todettiin, että uhkaukset olivat Irakissa kohdistuneet häneen vain isänsä tyttärenä eikä henkilönä. Lain mukaan jokaisen turvapaikanhakijan asia on käsiteltävä yksilöllisesti. Maahanmuuttoviraston virkamiehet tekevät varmasti parhaansa pykälien rajoissa. Suomessakin voi saada turvapaikan uskonnollisen vainon perusteella. Virkamiehet joutuvat arvioimaan, miten aito hakijan kristillinen vakaumus on. Eri puolille maata polkaistiin hetkessä kymmeniä pakolaisten vastaanottokeskuksia. Ensiruuhkan jälkeen hallinto viritettiin käsittelemään pakolaisten turvapaikkahakemuksia. Maahanmuuttovirasto ei luottanut hänen kertomukseensa, että uhkaajat olivat pahoinpidelleet hänet Irakissa. Päätökset saattavat olla lain mukaisia. Mutta onko todellakin oikein lähettää 19-vuotias tyttö omin päin takaisin maahan, josta hänen isänsä on joutunut pakenemaan? Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen on vaikeaa, mutta virkamiehille vielä vaikeampana tehtävänä pidän uskonnollisen vakaumuksen mittaamista. Meille on tullut muslimimaista useita turvapaikanhakijoita, jotka ovat kääntyneet kristinuskoon. He vetoavat siihen, että palauttaminen lähtömaahan tarkoittaisi hengenvaaraan joutumista. Maailmassa onkin maita ja alueita, joissa kristittyjä vainotaan. Toimittajalta Voiko vakaumusta mitata? Vuoden 2015 syksyllä Suomeen tuli muutamassa kuukaudessa 30 000 turvapaikanhakijaa. Julkisuuteen on alkanut nousta kuitenkin tapauksia, joiden oikeudenmukaisuuden perään voi kysyä. Lakikirjan kansilehdiltä löytyy edelleen Olaus Petrin tuomarinohje: Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan. Helsingin Sanomat kertoi viimeksi irakilaisesta perheestä, jonka isälle oli myönnetty turvapaikka. Häntä ja hänen perhettään oli uhkailtu Irakissa sen vuoksi, että mies oli auttanut Yhdysvaltain armeijan joukkoja. Myönteisen päätöksen myötä myös miehen vaimo ja alaikäiset lapset saivat jäädä Suomeen. Tyttären pelko ei ollut objektiivisesti perusteltua, koska uhkausten varsinainen kohde eli isä ei ole enää Irakissa vaan Suomessa. Perheen 23-vuotias poika sai hänkin kielteisen päätöksen. Sen selvittäminen saattaa olla varsin hankalaa tilanteessa, jossa hakijalla ja virkamiehellä ei ole edes yhteistä kieltä vaan kaikki kommunikointi tapahtuu tulkin välityksellä. Tiedän tapauksia, joissa seurakuntien työntekijöiden antamat selvitykset hakijan suomalaista tapakristillisyyttä huomattavasti aktiivisemmasta kristillisestä harrastuksesta eivät ole vakuuttaneet viranomaisia vakaumuksen aitoudesta. Teologian opiskelijana joudun vielä ihmettelemään, miten koko asetelma sotii kristinuskon ydintä vastaan. Uskon ja vakaumuksen vahvuus eivät ole pelastuksen kannalta ratkaisevia asioita, vaan elämme kaikki armon varassa, niin kantasuomalaiset kuin turvapaikanhakijatkin. Timo Laaninen 24.2. 2017 5
Valmistelussa nähdyt puutteet riippuvat ajasta ja paikasta ja siitä, kuka kritiikkiä esittää. Uudelle perustuslakivaliokunnan korvaavalle valtiosääntötuomioistuimelle pääministeri ei nähnyt tarvetta. ??On parempi, että asiat arvioidaan etukäteen. Kuluneet viikot olivat kuitenkin hioneet jo terävimmät särmät pois. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että kyse on ikivihreästä poliittisen keskustelun aiheesta. Lakiesityksiä valmisteltaessa perustuslainmukaisuuden arvioinnissa olisi pystyttävä myös nykyistä enemmän tukeutumaan oikeusministeriön apuun. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan komiteamalliakin voi- 6 24.2.2017 daan pohtia keväämmällä eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen johtaman työryhmän työn pohjalta. ??Tiedämme, että aikojen kuluessa on ollut paljon parlamentaarisia komiteoita. Lainvalmistelijaksi opitaan tekemällä lainvalmistelutyötä. Sipilä korosti virkamiesten kurssittamisen tärkeyttä ja esitti pohdittavaksi myös, että jokaisen vaalikauden alkupuolella kansanedustajat ja ministerit kävisivät heille räätälöidyn lainvalmistelun kurssin. Suurin oppositioryhmä SDP esitti hallitukselle kolmen kohdan korjaussarjaa: hallitukseen on nimitettävä kokopäiväinen oikeusministeri, lainvalmistelijoille on annettava työrauha liialliselta poliittiselta ohjaukselta ja annettava valmisteluun riittävästi aikaa.. Jos lain jokin säännös julistetaan jälkikäteen pätemättömäksi, aiheutuu monenlaisia ongelmia. Keskustan ryhmäpuhuja Tapani Tölli painotti, että lainsäädännön olisi hyvästä tasosta huolehtiminen ei ole mikään hallitus?oppositio-kysymys vaan mitä yhteisin asia. Keskustan eduskuntaryhmä lähtee Töllin mukaan siitä, että lainvalmistelussa olisi hyvä palata komiteatyöskentelyyn yhteiskunnallisesti merkittävissä, laajakantoisissa ja yleensä yli vaalikauden ulottuvissa hankkeissa. Tölli esitti pohdittavaksi myös, että jokaisessa ministeriössä olisi lainsäädännöstä vastaava virkamies, lainsäädäntöjohtaja. Lainvalmistelussa on nähty parantamisen tarvetta jokaisella vaalikaudella, olipa vallassa millainen hallituskokoonpano tahansa. Määrävähemmistösäädöksestä luovuttiin 1990-luvun lamavuosina, kun säästölakeja piti viedä läpi. Pääministeri kehotti kiinnittämään enem- män huomiota myös itse lainkirjoittamistyöhön. ??On syytä muistaa, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa. Eduskunta Komiteavalmistelu kiehtoo jälleen Keskustan mielestä vanha resepti voisi toimia Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Lainvalmistelun parantamiseen löytyi konkreettisia ehdotuksia, kun eduskunta pääsi viimein pohtimaan asiaa pääministerin ilmoituksen pohjalta. Taustalla kangasteli vielä oikeuskansleri Jaakko Jonkan lehtihaastattelussa esittämä kritiikki, josta leimahti vuodenvaihteessa ärhäkkä jupakka. Mutta voi olla, että sellaisessa roolissa, kuin ne ennen olivat, ne eivät aivan istu tähän, Vehviläinen pohdiskeli. Laajapohjaisia komiteoita käytettiin 1980-luvulle saakka yleisesti laajoissa uudistuksissa, kunnes tehokkaammiksi mielletyt ministeriöiden virkamiestyöryhmät ja selvityshenkilöt syrjäyttivät ne. Perusteellisen ja moniulotteisen komiteavalmistelun ongelmana oli ennen kaikkea se, ettei erimielisiä mietintöjä ollut helppoa muokata eteenpäin vietäviksi lakiehdotuksiksi. Tuolloin perustuslaki mahdollisti vielä kolmasosan suuruiselle eduskuntavähemmistölle lakiehdotuksen torjumisen seuraavien vaalien yli. Enää tätä ongelmaa ei olisi
2017 7. Lainvalmistelussa on nähty parantamisen tarvetta jokaisella vaalikaudella. Eduskunta käsitteli lainvalmistelua pääministeri Juha Sipilän antaman ilmoituksen pohjalta. 24.2
Uusillä monitoimihävittäjillä pitäisi lentää 2060-luvulle asti. Hävittäjäkilvassa on mukana kaksi amerikkalaista sekä ruotsalainen, ranskalainen ja yhteiseurooppalainen sotakone. Niiden pitäisi pystyä toimimaan 2050-luvulle. Po- liitikoille on esitetty toivomuksia, että he eivät julkisuudessa kertoilisi vielä suosikkejaan, jotta kilpailuttamisedellytyksiä ei heikennettäisi. Puolustusselonteon mukaan hävittäjähankinnan hinta on 7?10 miljardia euroa. Hornetit osallistuivat lentoharjoituksiin Bodössä Norjassa keväällä 2015. Digiturvallisuus nousee hävittäjien rinnalle Pentti Manninen Eduskunta pääsee maaliskuussa puntaroi- maan Suomen sotilaallisen puolustuksen suuria linjoja, kun se aloittaa puolustusselonteon käsittelyn. Ensimmäisenä edustajat voivat kiistellä jo siitä, missä määrin keskustelussa pelataan sotilaallisilla uhkakuvilla, sodan vaaralla. Uutena piirteenä esille nousee maa-, meri- ja ilmapuolustuksen lisäksi kyberturvallisuus eli digitaalinen turvallisuus. Puolustuskeskustelussa on tapana korostaa viisaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ? vakauspolitiikan . Ajassa Sanottua Sipilän hallitukselta eduskunnalle 427 esitystä, joista 3 peruttu. Kataisen hallitus antoi vastaavassa ajassa 357 esitystä ja perui 5. Markus Lohi Twitterissä Edellinen hallitus oli huono. Nykyisen ei kannata selitellä omia epäonnistumisiaan jonkun muun töppöilyillä. Jussi Korhonen Twitterissä 10 vuotta sitten oli hallitus myrskyn silmässä, koska tahtoi tuoda julki vain ?valmiita. Aikaisemmin puolustus on ollut utp-selonteon sisällä. Eduskunnassa tavoitteena on yksimielisyyden hahmottelu ennätyksellisen suurista 8 24.2.2017 kalustohankinnoista, sotalaivoista ja ilmavoimien hävittäjistä. ensisijaisuutta. Puolustusselonteko täydentää eduskunnan viime vuonna hyväksymää ulko- ja turvallisuuspoliittista (utp) selontekoa. Hankittavien koneiden määrä ei nousse nykyisten Hornetien määrään, koska monitoimihävittäjien suorituskyky on noussut huomattavasti. Selonteon mukaan puolustusvalmiuteen varataan lisää rahaa ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa ja materiaalihankintoihin vuodesta 2021 lähtien 150 miljoonaa euroa. Selonteko kertoo myös, että sota-ajan joukkojen määrä on tarkoitus nostaa 230?000:sta sotilaasta 280?000:aan.. Puolueet eivät halua vielä sitoutua summiin. Ne on tarkoitus korvata vuosina 2025?2031. Selonteko luonnehtii niitä elintärkeiksi strategisiksi hankkeiksi. Hankinnat aloitetaan vuonna 2019 neljästä kotimaassa valmistettavasta sotalaivasta. esityksiä. Jukka Saarimäki Twitterissä Ilmavoimat / Lehtikuva Hävittäjien hankintapäätökset jäävät seuraavalle hallitukselle. Suomen Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hankintahinta on ainakin 1,2 miljardia euroa. Hävittäjien hankintapäätökset, myös määristä ja hinnasta kiistely, jäävät seuraavalle eduskuntakaudelle ja tulevalle hallitukselle. Suomi päätti 1990-luvun lamavuosina yllättäen hankkia 64 amerikkalaista Hornethävittäjää
Pormestarikisan mittainen nainen. Teppo Säkkinen Twitterissä Vaalipäivän Pieni ele -keräys uudistuu Annukka Kaarela Perinteisesti lipaskeräyksenä suori- tettava Pieni ele -keräys uudistuu. Keräystuotolla hankitaan esimerkiksi apuvälineitä sekä järjestetään neuvontaa, vertaistukitoimintaa ja virkistystä. Jari Laukkanen Kurvinen: Kansalaisaloite ei toimi Santeri Lampi Kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.) näkee, että kansalaisaloitejärjestelmä tulee perata läpikotaisin. ??Keskustan pitäisi eduskunnan suurimpana puolueena olla aloitteellinen ja kutsua kaikki puolueet koolle pohtimaan järjestelmän uudistamista, puolueen varapuheenjohtaja toteaa. Hän huomauttaa, että kansalaisaloitteet ovat olleet monenkirjavia niin aiheiltaan kuin valmistelun laadulta. ??Aloitteisiin vaadittavaa nimimäärää voisi esimerkiksi nostaa ja keruuaikaa lyhentää, Kurvinen ehdottaa. Hyvän aloitteen laatiminen ei ole Kurvisen mukaan aivan yksinkertaista. Hän arvioi, että kansalaisaloitteet voivat pahimmillaan johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen kuin oli alunperin tarkoitus. Laadusta riippumatta aloitteiden käsittelyyn käytetään raskasta eduskunnan koneistoa. Kurvisesta on pulmallista, että esimerkiksi eräässä aloitteessa Petteri Orpoa (kok.) vaaditaan eroamaan sisäministerin paikalta, vaikka hän on siirtynyt valtiovarainministeriksi jo aikoja sitten. Toisessa aloitteessa halutaan puolestaan kasvattaa poliisin resursseja, mutta aikataulu jää epäselväksi. ??Valtakunnalliselle tasolle nousee nykyjärjestelmän kautta yhä useampia paikallisia kysymyksiä, Kurvinen toteaa. 24.2. toimintavuottaan. Sanottua Tärkein syy, miksi perhevapaita ei ole jo uudistettu Suomessa, on työnantajien vastustus lisätä järjestelmän kustannuksia . Keräykseen voi tänä vuonna osallistua paitsi pudottamalla äänetyspaikalla rahaa lippaaseen, myös verkossa. Verkossa lahjoittamalla hyväntekijä saa kampanjan tunnuksen, Elmerin, vuodeksi käyttöönsä. eli parantaa perheiden asemaa. Annika Saarikko blogissaan Vastakkainasettelusta ei hyödy kukaan. Sen sijaan joustavammista työajoista hyötyisivät kaikki: työnantajat, isät, äidit, lapset ja Suomi. Hanna Kosonen Twitterissä Ajassa Kun mietin, millainen on syvästi sivistynyt ihminen, tulee mieleen Laura Kolbe. Nyt synttärijuhlan kunniaksi teemme jotain viihteellisempää ja ?somempaa?. Toivottavasti tavoitamme näin uusia lahjoittajia, keräyksen projektipäällikkö Elina Ranta kertoo. Pieni ele -keräyksen järjestää 17 vammais- ja terveystyön järjestöä, joihin kuuluu noin 400?000 jäsentä. Vapaaehtoisia kerääjiä on mukana yli 10?000. Vuoden 2015 eduskuntavaalien yhteydessä järjestetty keräys tuotti 1,4 miljoonaa euroa. Animoidun Elmerin avulla lahjoittaja voi lähettää ystävilleen esimerkiksi syntymäpäiväonnittelut, joulutervehdyksen tai vaikkapa rakkaudentunnustuksen. Aiemmin Vaalikeräyksenä tunnettu Pieni ele juhlistaa uudistuksella 110. 2017 9. Keräys alkoi vuonna 1907, kun Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen. ??Pieni ele on koko historiansa ajan toiminut hyvin arvokkaassa ja hillityssä ympäristössä, valtakunnallisten vaalien äänestyspaikoilla
Ukrainan varojen väärinkäytöstä asetetut pakotteet 6.3.2017 saakka. (1 1) Jatkosta ei ole vielä päätetty. Shutterstock Pakotepolitiikka junnaa välitilassa Samuli Vänttilä Euroopan unionin Venäjän vastaisille pakotteille ei ole näköpiirissä päätepistettä. (1 Kesä?Heinäkuu Krimin laittomasta liittämisestä asetetut pakotteet ovat voimassa 23.6.2017 saakka. Ukrainan vakautta horjuttavien Venäjän toimien vuoksi asetetut talouspakotteet ovat voimassa 31.7.2017 saakka. Saksassa Angela Merkelillä eivät puolestaan riitä paukut raskaaseen kansainväliseen projektiin ennen syksyn liittopäivävaaleja, Smith arvioi. Itä-Ukrainan tilanteeseen kytkeytyy koko pakotekierteen tulevaisuus. Smith haluaa kumota yleisen mielikuvan, että Eurooppaa ja Suomea talou- 10 24.2.2017 dellisesti rasittavat pakotteet johtuisivat Krimin valtauksesta keväällä 2014. ??Krimin valtauksen vuoksi asetettujen pakotteiden taloudellinen vaikutus Euroopalle on marginaalinen. Paljon ratkaisevampi merkitys on niillä pakotteilla, jotka EU asetti loppukesästä 2014, kun Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille alkoi näyttää ilmiselvältä. ??Kun puhutaan EU:n asettamista pakotteista, tarkoitetaan yleisimmin näitä Itä-Ukrainan vuoksi asetettuja pakotteita, Smith selventää. Mitä merkitystä sillä sitten on, milloin mitkäkin pakotteet on asetettu. EU ja Yhdysvallat asettavat lisää pakotteita. Elokuu Venäjä asettaa vastapakotteensa. Venäjän asettama maatalous- tuotteiden, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuontikielto päättyy vuoden 2017 lopussa. EU asettaa ensimmäiset Venäjän vastaiset pakotteensa, Yhdysvallat ja Kanada tulevat mukaan. Helmikuu Minsk II -rauhansopimus. EU sitoo pakotteiden keston rauhansopimuksen toteutumiseen. 2016 2017 Joulukuu EU jatkaa pakotteiden voimassaoloa kuten useita kertoja aiemminkin. Huhtikuu Pakotteita laajennetaan. Maaliskuu EU:n asettamat henkilöihin ja yhteisöihin kohdistuvat rajoitteet ovat voimassa 15.3.2017 saakka. (1 Heinäkuu Malaysia Airlinesin lento ammutaan alas, Venäjän aktiivinen rooli Ukrainassa yhä ilmeisempi. Kaikkihan liittyvät Venäjään ja Ukrainaan. Smithin mukaan merkitys korostuu silloin, kun puhutaan pakotteiden kestosta. Krimin vuoksi asetetut pakotteet säilyvät hänen mukaansa ties kuinka pitkään. Niillä on poliittisessa mielessä niin iso painoarvo, ettei niistä voida luopua. Itä-Ukrainan tilanteen vuoksi asetetut pakotteet voisivat teoreettisessa mielessä joskus päättyäkin, mutta sitä ennen Minskin rauhansopimuksen ehtojen pitäisi täyttyä. Periaatteellisella tasolla niistä ei kuitenkaan voida tinkiä ennen kuin jotain konkreettista tapahtuu, Smith sanoo. Oma vaikutuksensa Euroopan ratkaisuihin on Yhdysvalloilla. Presidentti Donald Trump on puhunut pitkään pakotteista luopumisen puolesta, mutta viime aikoina Valkoisesta talosta on annettu ymmärtää, että niiden takana seistäisiin sittenkin. Mitä se tarkoittaisi Euroopalle, jos Yhdysvallat kuitenkin lakkauttaisi Venäjän vastaiset pakotteensa? ??Se olisi vaikea pala, koska se rikkoisi yhtenäistä länttä, mutta samalla se saattaisi vahvistaa EU:ta etsimään rakentavia ratkaisuja kahdenvälisesti Venäjän kanssa, Smith sanoo.. 2014 2015 Maaliskuu Venäjä miehittää Krimin. Näin arvioi tutkijatohtori Hanna Smith Helsingin yliopiston Aleksanteriinstituutista. Smithin mukaan kansainvälistä politiikkaa leimaa nyt eräänlainen tunnustelun ja odottelun välitila, jossa tarkkaillaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Välitila johtuu paitsi Yhdysvaltain uuden presidentin vakiintumattomasta ja poukkoilevasta päätöksenteosta, niin myös edessä olevista Ranskan ja Saksan vaaleista. ??Ranskaa ei kiinnosta ryhtyä Itä-Ukrainan rauhanprosessin edistämiseen ennen presidentinvaaleja. Ne kuitenkin rakoilevat jo ensimmäisestä pykälästä lähtien. ??Mielenkiintoista tässä on se, että ItäUkrainan vuoksi asetetuista pakotteista haluttaisiin päästä eroon sekä lännessä että Venäjällä, koska ne rajoittavat niin paljon kaupankäyntiä
Eli sydämellä valinta täytyy tehdä. Teatterit ovat vähintään jollain tasolla entuudestaan tuttuja. Muistan siitä monta asiaa edelleen. 24.2. Sekä Leo Tolstoin että mansikkapellon pehtoorin roolissa. teatteria. Tämä käy hyvin ilmi esivalintaraadin perusteluista. Tämänkään vuoksi en ajattele olevan millään lailla mahdollistakaan valita ?parasta. Näissä kahdessa roolissa olen ollut vieläpä samassa näytelmässä. Ovatko ehdokkaat tuttuja, Tuomo Puumala? Kaikki ovat upeita teattereita. 2017 11. päivänä. Laihialla pidetään marraskuussa muistojuhla Santeri Alkion isänmaallisten tekojen kunniaksi. Tapahtumaketju käynnistyi bolsevikkien kaapattua Venäjällä vallan. Sen myötä lisääntyi myös Suomessa epätietoisuus siitä, kenelle suuriruhtinaskunnan korkeimman vallan tulisi kuulua. Laihialainen kansanedustaja ja kirjailija Santeri Alkio teki 15.11.1917 istunnossa kompromissiehdotuksen. Sen mukaan eduskunta päättää toistaiseksi itse käyttää val- taa, joka säännösten mukaan on kuulunut keisarille ja suuriruhtinaalle. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen maalaisliiton, sosialidemokraattien ja eräiden itsenäisyysmiesten äänin 127?68. Neuvostohallitus ei esittänyt vastalausetta, ja Venäjän valtaoikeudet Suomessa päättyivät. Näin maalla oli väestö, maantieteelliset rajat ja hallinto, jonka yläpuolella ei ollut muuta valtaa. Kaikki itsenäisen valtion tunnusmerkit toteutuivat. Alkion kotipaikkakunnalla pidettävään muistojuhlaan on lupautunut tuomaan valtiovallan tervehdyksen eduskunnan puhemies Maria Lohela. Juhlaesitelmän pitää historiantutkija, professori Martti Häikiö. Jari Laukkanen Suoraan kysyen Oletko itse ollut teatterin lavalla, Tuomo Puumala? Anja Manninen Suomen Teatterit ry järjestää vuosit- tain kilpailun maan ansioituneimmasta teatterista. Ehdolla olevat teatterit ovat myös monella tavalla erityyppisiä. Monet lapsuuden ystävistäni työskentelevät alalla. Voitte vain arvailla, kummassa olin luonneroolissa. Jyväskylän yliopiston ylioppilasteatterissa oli aika hauskaa. Mikä on ikimuistoisin teatterielämyksesi? Ronja Ryövärintytär, jonka näin ekaluokalla koulussa. Lähden avoimin mielin arvioimaan kokonaisuutta sekä sitä, mikä teatteri synnyttää vahvan tunteen. Osa hyvin tuttuja, osa uudempia tuttavuuksia. Kuinka ahkerasti käyt teatterissa? Oletko itse ollut lavalla? Käyn teatterissa kohtuullisen ahkerasti. Se vaikutti ja mietitytti hyvällä tavalla viikkoja. Voittajan valitsee eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Tuomo Puumala. Millä perusteella teet valintasi. Siksikin teatteri ja kulttuuri laajemminkin ovat keskusteluissa aika usein esillä. Olen ollut itsekin lavalla. Maria Seppälä Ajassa Santeri Alkion ehdotus löi ensitahdit itsenäiselle Suomelle Risto Luodonpää Keskusta-aatteen kantaisäl- lä Santeri Alkiolla oli ratkaiseva rooli Suomen itsenäisyystaistossa sata vuotta sitten. Laihialainen Alkio koti -yhdistys järjestää vuoden 1917 historiallisten tapahtumien kunniaksi muistojuhlan tulevan marraskuun 16. Tänä vuonna ehdolla on neljä finalistia: Arja Tiili Dance Company, KOM-teatteri, Kuopion kaupunginteatteri ja Riihimäen teatteri
Samalla romukoppaan menevät keskitetyt tulosopimukset, koska työntekijäkeskusjärjestöillä ei ole enää neuvotteluosapuolta. Viime viikon keskiviikko oli musta päivä Suomen talouden ennustettavuudelle myös sen vuoksi, että Metsäteollisuus luopui vientiliittojen yhteisrintamasta syksyn palkkaneuvotteluissa. Hallituksen väellä ja voimalla runnomaan kilpailukykysopimukseen sisältynyt Suomen mallin rakentaminen palkkaneuvotteluihin koki samalla pahan takaiskun. Ennen sitä ne kieltäytyvät neuvottelemasta uusista työsopimuksista. EK:lla olisi mahdollisuus patistaa omia liittojaan tekemään niin vaikka heti. Vitkuttelu tulkitaan työntekijäpuolella hyökkäykseksi ay-liikettä vastaan. 12 24.2.2017 EK:n päätökset johtuvat luopumisesta työmarkkinaosapuolen asemasta. Eli ensi syksy ei hyvältä näytä. Hallituksen tuskaa lisää se, että opposi- tiopuolueet yrittävät saada siitä työmarkkinakiistan osapuolen. Palkkasodasta hyvä esimerkki on vuoden 2007 liittokierros. Silloin liitot onnistuivat kuppaaman niin suuria korotuksia, että niiden aiheuttamia haittoja Suomen taloudelle siivotaan vieläkin. EK:sta irtautunut Metsäteollisuus ilmoitti haluavansa puhtaan liittokierroksen. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan (HS 16.2) mukaan Metsäteollisuus ajaa vain omia etujaan. Irtautuminen Suomen mallin hakemi- sesta voi johtua myös eripurasta muita vientialoja edustavien työnantajaliittojen kanssa ja halusta vähentää ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Jotain ammattiyhdistysliikkeen nujertamiseksi saattaa kulissien takana olla laajemminkin suunnitteilla. Vai oliko sattuma, että EK:n ja Metsäteollisuuden ilmoitusten kanssa Suomen Yrittäjät moitti samana päivänä työehtosopimusten yleissitovuutta perustuslain ja Suomen kansainvälisten sopimusten vastaiseksi? Ja kaiken lisäksi kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimo vaati eduskunnan puhujapöntöstä ammattiliittojen tilinpäätöksiä julkisiksi. Työntekijäpuolella työnantajapäätökset on nimetty sodanjulistukseksi ja rivien kokoamista on pidetty ainoana mahdollisuutena torjua hyökkäykset. Aktiivisin hämmentäjä on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänellä on hyviä kokemuksia siitä, kuinka oman puolueen kannatus nousi kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Kun hän voi riittävän pitkään pyöritellä hallitusta tervassa ja höyhenissä, niin kansa alkaa uskoa koko kiistan olevan hallituksen syytä. Vesa Somppi. Uutisanalyysi Työmarkkinoita uhkaa sekasorto Lakot olisivat myrkkyä Suomen nousuun kääntyneelle taloudelle Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n irtautuminen viime viikolla isosta osasta keskusjärjestösopimuksia voi johtaa sekasortoiseen työmarkkinakierrokseen ensi syksynä. Lakot ja muut työriidat horjuttaisivat pahoin Suomen lopultakin nousuun kääntynyttä taloutta. EK irtautuu esimerkiksi luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, irtisanomisia ja lomautuksia koskevista sopimuksista. Suurissa liitoissa asioista on sovittu omissa työsopimuksissa, mutta pienet liitot ovat turvautuneet keskusjärjestöjen sopimuksiin. Pienet liitot joutuvat sopimaan asioista, ja jos työnantajaliitot heittäytyvät hankaliksi, edessä on useita lakonuhkia, lakkoja ja tukilakkoja. Jos sopimukseen ei päästä, monet työntekijät joutuisivat jatkossa hoitamaan myös omat jäsenmaksunsa, koska EK irtautui myös sopimuksesta, joka velvoittaa työantajan pidättämään jäsenmaksun palkasta ja tilittämään sen liitolle. Jäsenmaksusuorituksen jääminen työntekijän omalle kontolle saattaa johtaa ainakin aluksi järjestäytymisasteen vähentymiseen. EK:lle se olisi pelkästään myönteinen asia. Työntekijäliitot ovat vaatineet kumottujen sopimusten siirtämistä nopeasti pientekin liittojen sopimuksiin. Suomen mallin tarkoitus oli se, että vientiteollisuus määrittelisi palkankorotustason. Julkisen alan työntekijäliitot eivät mallille hurranneet, mutta työnantajarivien hajoaminen veti maton mallin löytymiseltä. Jos yhteistä näkemystä ei löydetä, palkkasodalle ei näy rajoja. Pitkään jatkuneiden lähes nollakorotusten jälkeen korotuskuume liitoissa on korkealla
2017 13. Jari Laukkanen Työntekijäpuolella työnantajapäätökset on nimetty sodanjulistukseksi. Ensi syksy ei hyvältä näytä. Ammattiliitot järjestivät ison mielenilmauksen hallitusta vastaan syyskuussa 2015. 24.2
Itsestään Sipilä loi Tillin mukaan ?nokkelan vaivihkaa. Shutterstock Kirja-arvio Ruoskaa, kuritusta ja velkahysteriaa Retoriikan tutkija suolaa hallituksen puheet Kun pääministeri Juha Sipilä piti kuuluisan televisio- puheensa syyskuussa 2015, puheen jälkipyykistä syntyi kohu. Retoriikan tutkija, tohtori Jouni Tilli kirjoitti puheesta teräväsanaisen analyysin Politiikasta.fi-verkkosivustolle. Tekstissään Tilli totesi muun muassa, että Sipilän puhe oli kuin tyypillinen luterilaisen papin saarna: esitystapa oli asiallinen, suorastaan puisevahko, ja syntiosa melkoisen pitkä armo-osaan verrattuna. Hänen mukaansa syntipukkeja puheessa olivat erityisesti julkisten, naisvaltaisten alojen pienpalkkaiset työntekijät. Syyksi se 14 24.2.2017 kertoi, että yliopiston linjan mukaan sen kanavissa ei oteta poliittisesti kantaa. Tillin itsensä mukaan tekstissä ei otettu kantaa, vaan kyseessä oli retorinen analyysi. kuvan sekä pelastajana että uhrina. Jyväskylän yliopisto lisäsi omille Facebook-sivuilleen linkin Tillin analyysiin, mutta poisti sen pian. Hän sai sosiaalisessa mediassa tukea muilta tutkijoilta. Nyt Tilli on ruotinut poliitikkojen puheita kokonaisen kirjan verran. Eikä ihme, sillä hallitus on ehtinyt suututtaa tiedeväen yliopistoihin kohdistuneilla säästöillä ja harkitse-. Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa -teoksessaan hän analysoi hallituksen avainministerien ja presidentti Sauli Niinistön retoriikkaa ja selvittää, millä keinoin he pyrkivät vaikuttamaan yleisöönsä. Sitten Sipilän tv-puheen Tillin kynä on yhä terävöitynyt
Opetus- ja kulttuuriministerin retoriikasta Tilli vetää johtopäätöksen, että koulutus on järjestettävä lähinnä huippujen ja varakkaiden ehdoilla. Stubb taas esitti tiedeväelle suunnatussa puheessa Tilllin mukaan ?vale-empaattisen anteeksipyynnön? koulutusleikkauksista ja suhtautui kuulijakuntaansa holhoavasti ja alentuvasti. Kokonaisuutena Sipilän hallitus on tarjonnut Tillin mukaan suomalaisille lähinnä retorista ruoskaa ja taloudellista kuritusta. Retoriikan tutkija ei ilmeisesti pidä Suomen taloustilannetta yhtä huolestuttavana kuin useimmat ekonomistit. Hän kertoo nykyiselle vaihtoehdottomuudelle löytyvän runsaasti vaihtoehtoja. ??Nykyisessä korkotilanteessa velkaelvyttäminen on suorastaan kannattavaa. ja myös rivien välistä . Atena, 319 s. Annukka Kaarela 24.2. Hyvinvointivaltiota romutetaan ja kaikki tapahtuu vientiteollisuuden ehdoilla. Kun Sipillä ilmaisi tutkijoille suunnatussa puheessaan huolensa matematiikan ja luonnontieteiden suosion laskusta ja niiden vaikutuksesta Suomen kilpailukykyyn, tutkijan mielestä pääministeri syyllisti paitsi nuoret, myös opettajat ja opinto-ohjaajat. Hänen mukaansa hallitus tuottaa ?velkaantuneita ihmisiä. Se ei juurikaan kasvata valtiontalouden riskejä, ja sen avulla on mahdollista luoda toimintaedellytyksiä tai panostaa esimerkiksi juuri koulutukseen . Hyvinvointivaltiota romutetaan ja kaikki tapahtuu vientiteollisuuden ehdoilla. mattomilla kommenteillaan dosenteista, professoreista ja kesälomista. Tilli pöllyyttääkin kirjassaan ankarimmin juuri hallituksen tiedepolitiikkaa käsitteleviä puheita. osin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kun Sipilä kysyy Professoriliiton tilaisuudessa, miksei Suomi ole päässyt koulutukseen tehdyistä lisäinvestoinneista huolimatta paremmin osalliseksi maailmantalouden kasvusta, Tilli päättelee, että pääministeri tekee yliopistosektorista syntipukin koko maan talousongelmiin. Kun pääministeri ottaa esiin Suomen Akatemian viidessä vuodessa lähes 200 miljoonalla eurolla kasvaneet myöntövaltuudet, Tillin mukaan ?numerot ja tilastot antavat jämäkän tuen diplomi-insinööri Sipilän hallituksen väitteille tuhlailevista yliopistoista?. ??Näin pääministeri syyllistää suomalaisia yliopistoja Yhdysvaltojen asuntokuplasta alkunsa saaneesta kriisistä sekä Euroopan talouden ja pankkijärjestelmän ongelmista, tutkija päättelee. Vähemmällä eivät pääse Sanni Grahn-Laasonen ja Alexander Stubbkaan. Hallitusta on moitittu esimerkiksi liiasta negatiivisuudesta ja ongelmakeskeisyydestä sekä niukasta tiedottamisesta. Kritiikkiin on varmasti aihetta, mutta missä menee kohtuuttoman rivien välistä lukemisen raja? Jouni Tilli: Miten puhumme, kun puhumme politiikkaa. Hänen mukaansa ?hallituksen pauhaava tyyli muistuttaa 1930-luvun oikeistolaista retoriikkaa, jolloin nationalistis-luterilaisen hurmoksen kääntöpuoli oli epäisänmaallisiksi julistettujen tahojen syyllistäminen?. Tutkijan mukaan ministerien kesken vallitsee liikuttava yksimielisyys siitä, että yliopistot ovat suurin yksittäinen syypää Suomen kehnoon taloustilanteeseen. Kiltin kohtelun saavat sen sijaan elinkeinoelämän isot toimijat, erityisesti vientisektori. Tilli syyttää hallitusta myös ?velkahysteriasta?. Hän vetää ministerien sanoista . ja istuttaa jo teini-ikäisiin ajatuksen, että he ovat velkaa nimenomaan elinkeinoelämälle, erityisesti vientiteollisuudelle. Tillin mukaan Sipilän hallituksen retoriikka on oikeis- tolaista kriisipuhetta. 2017 15. siis rakentaa tulevaisuutta, tutkija ohjeistaa. Sipilä ja hänen ministerinsä eivät ole aiemminkaan saaneet juuri kehuja viestintänsä onnistumisesta
Kukaan ei tiettävästi haavoittunut. Levottomuudet alkoivat, kun ihmisjoukko alkoi heitellä pidätystehtävissä olleita poliiseja kivillä. R. McMasterin eroamaan joutuneen Michael Flynnin tilalle. McMasterin valintaa kiittelivät myös Trumpin vastustajat. McMasteria on luonnehdittu älyköksi, joka ei pelkää sanoa esimiehilleen vastaan. Mellakat osuivat kiperään saumaan, sillä USA:n presidentti Donald Trump oli kritisoinut muutama päivä aiemmin Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa. Albert Gonzalez Farran / AFP Photo / Lehtikuva nälänhätä. Venäjään hän suhtautuu epäluuloisesti. ruotsissa mellakoitiin. Ruotsin poliisi ampui kohti mellakoitsijoita Tukholman Rinkebyn lähiössä. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Le pen kieltäytyi huivista. Ranskan äärioikeiston presidenttiehdokas Marine Le Pen kieltäytyi käyttämästä hänelle tarjottua valkoista huivia ollessaan menossa tapaamaan maan korkea-arvoisinta sunnalaista uskonoppinutta Abdellatif Deryania. Tapaaminen peruuntui huivikiistan vuoksi. Islamilaisiin perinteisiin liittyvä pukeutuminen on pitkään ollut kuuma aihe Ranskassa. Trump valitsi älykön. Presidentti Donald Trump nimitti uudeksi kansallisen turvallisuuden neuvonantajaksi kenraaliluutnantti H. Avustusjärjestöjen mukaan jopa 100 000 ihmistä on vaarassa kuolla nälkään. 16 24.2.2017. Maan joihinkin osiin julistettiin nälänhätä. Virallinen nälänhätäjulistus merkitsee sitä, että ihmisiä on jo alkanut kuolla ruoan puutteen vuoksi. Äiti imetti lastaan lääkärin vastaanotolla Aweilissa Etelä-Sudanissa
Trump perusteli säätelyn vähentämistä sillä, että hänen rikkaat ystävänsä hyötyvät siitä. Maailmalla huomattu maahantulokielto ei vaikuttanut tavalliseen kansalaiseen. Presidentti Barack Obaman aikaansaama laki pyrki vakauttamaan talouselämää pankkeja säätelemällä. Heille Trump on toiminnan mies, joka tekee mitä on luvannut. Washingtonin kuohunta ei näy arjessa Yhdysvaltojen uuden presidentin ensimmäis- tä kuukautta on leimannut kokemattomuus. Sama mies on johtanut Breitbart-sivustoa, jonka uutistarjontaa Suomessa on julkaissut Magneettimedia. Tavallista ihmistä lähempänä on Obamacarena tunnettu sairausvakuutuslaki. Toinen naapuri Kanada pelkää, että isoveli on muuttunut arvaamattomaksi. Samaan aikaan vastustajat etsivät Trumpin hallinnon edesottamuksista merkkejä siitä, kuka maata oikeasti johtaa. Toiset taas ymmärtävät ne haasteet, joiden edessä maa on. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 24.2. Sisäpiiri on tehnyt nopeita päätöksiä ilman tavallisia lausuntokierroksia. Virheet kuuluvat asiaan uuden hallinnon aloittaessa, ja virkamiehistön päästessä tehtäviinsä tilanne on yleensä vakautunut. Sitä odoteltaessa: miten Donald Trumpin kausi näkyy tavallisen ihmisen elämässä? Suomen mediassa jäi vähälle huomiolle vaikeaselkoisen Dodd-Frankin lain purkamisen valmistelu. Washington Postissa julkaistun teorian mukaan se tosin saattoi olla tahallinen operaatio, jolla saatiin muukalaispelkoiset äänestäjät tuntemaan olonsa turvalliseksi. Idean isä olisi ollut presidentin päästrategi Steve Bannon. 2017 17. Erityisen tietämättömiä olivan ryhmät, joihin sen purkaminen osuu pahiten. Kaikki republikaanit eivät alun perinkään olleet Trumpin takana. Tämä ruohonjuuritason vastarinta jatkuu. Edustajainhuoneen republikaanijäsenet ovat kohdanneet vaalipiireissään kuohuntaa, ja tilaisuuksille on jouduttu laatimaan turvallisuussuunnitelmia. Syynä levottomuuteen on Suomessakin uutisoitu Trumpin liiketoimintaetujen ja poliitikon roolin sekoittuminen. Jotkut kannattajatkin pelkäävät vauhtia, jolla uudistuksia ajetaan. Tuskin yhdenkään muun presidentin toimia on seurattu yhtä tarkasti. Jakautuneen median vuoksi on vaikea sanoa, kuinka hyvin Trumpia äänestänyt kadunmies on perillä Trumpiin kohdistuneesta kritiikistä. Amerikkalaiset äänestivät muutoksen puolesta. Monet ihmiset ovat edelleen liikuttavan innostu- Vaikka politiikan suunnanmuutos on ollut raju, toistaiseksi tavallisen ihmisen arki ei ole muuttunut. Lähikuukausina ja -vuosina nähdään, saako Trump nostettua tullimuurin, lähetettyä ulkomaalaiset kotiin ja uudistettua sairausvakuutuksen. Nämä muutokset vaikuttaisivat jokaisen kotitalouden elämään. neita uudesta presidentistä. Vaalikampanjassa siitä tehtiin kirosana ja se piti purkaa. Toissa viikolla uutisoitiin, että 35?45 prosenttia amerikkalaisista ei ole ymmärtänyt Obamacaren olevan toinen nimi laille, joka tunnetaan myös nimellä Affordable Care Act, sananmukaisesti ?halvempi hoito?. Ovatko rajat pian kiinni ja tullit tapissa? Meksiko on maan suurimpia kauppakumppaneita, ja sitä uhataan sopimuksen purkamisella
Henkilö TERVEYSTYÖN TIENRAIVAAJA Pekka Puska palaa eduskuntaan ja käy ensi töikseen soten kimppuun Teksti: Santeri Lampi Kuvat: Jari Laukkanen Aito ja alkuperäinen Coca-Cola rantautui Helsinkiin kesällä 1952. Suuren maailman makeaa hittijuomaa pääsi maistamaan myös vaasalainen seitsemänvuotias Pekka Puska. Kuplivan sokerihuuman siivittämää olympiatunnelmaa seurannut Pekka ei voinut aavistaa, että joutuisi vielä samaisen limonadifirman lobbarin prässättäväksi Maailman terveysjärjestön (WHO) päämajassa Genevessä. Puskan tinkimätön suhtautuminen kansanterveyteen on vienyt lääketieteen tohtorin niin Pohjois-Karjalan mutaisille pihamaille kuin kiiltäväksi jynssättyihin konferenssisaleihin. Pitkän uransa ajan Puska on asettunut terveystaisteluiden kiperimpiin etulinjoihin. Eduskuntaan Olli Rehnin (kesk.) paikalle noussut Puska ei usko kansanedustajuuden muuttuneen pohjimmiltaan sitten 90-luvun taitteen, jolloin hän kipusi edelliskerran Arkadianmäelle. Viimeksi hän tosin joutui seuraamaan oppositiosta Holkerin hallituksen tekemisiä viimeisillään hoipertelevan Neuvostoliiton katveessa. ??Nyt olemme johtava hallituspuolue ja Suomessa on tekemisen meininki. Nykyopposition huutomyrsky ei Puskaa hätkäytä. ??Sieltä voi räksyttää, mutta vaikuttavuus on lopulta vähäinen. 18 24.2.2017 Lehtimiesten pisteliäät kolumnit puolestaan kuuluvat neljännen valtiomahdin työnkuvaan. Puska ei allekirjoita otsikoita, joissa hänestä tehdään kriitikkoa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle. Hän muistuttaa, että talouden kohmelo on karkotettu; ekonomistien graafeissa käyrät suuntaavat ujosti koilliseen ja yrittäjyys vilkastuu. ??En villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että sotea perustettaisiin maakuntahallinnon varaan, Puska iloitsee. Nyt hän pääsee sorvaamaan lakia sosiaalija terveysvaliokunnan jäsenenä. Kolmekymppisenä Pohjois-Karjala-projek- tin vetäjänä kansan tietoisuuteen noussut Puska huomasi jo tuolloin, että maakunta on luonteva taso terveydenhuollon järjestämiselle. ??Kun aloitimme työn saappaat savessa, elintasosairaudet olivat kansalle uusi ja tuntematon ilmiö. Ponnistelut itäsuomalaisten keuhkojen ja verisuonten puhdistamiseksi kantoivat hedelmää: yhä useampi tumppasi tupakan pysyvästi ja salaatinlehdet valtasivat lounaspöydissä tilaa rasvaisilta lihoilta. ??Terveydenhuoltoa ei voi rakentaa, osin keinotekoisesti vedettyjen, kuntarajojen varaan, mutta maakunnalla on riittävät resurssit reagoida väestön tarpeisiin.
Aina tilaisuuden tullen Pekka Puska kipaisee lenkille Helsingin keskuspuistoon tai reissussa hotellin juoksumatolle. 24.2. 2017 19
Pekka Puskan mukaan moni globaali vitsaus voitaisiin pysäyttää tehokkaalla perusterveydenhuollolla. 20 24.2.2017
n 24.2. 2017 21. Toisaalta ne lisäävät sote-ponnistuksen vaikeutta. ??Vaarana on kahden tason terveydenhuolto, jossa yksityiset palvelut keskittyvät kysynnän perässä kaupunkeihin. Siksi ainakin erikoissairaalat, kouluterveydenhuolto ja neuvolat on pidettävä julkisina. Ovet eduskuntaan avautuivat Puskalle, kun Olli Rehn nimitettiin Suomen Pankin johtokuntaan eikä Paula Lehtomäki halunnut jättää valtiosihteeriyttä kesken kaiken. Vaikka pallotaituri Rehn suuntaa kohti uusia turnauksia, ei keskustan eduskuntaryhmän jalkapallokulttuuri sammu. ??Olen kova penkkiurheilija ja seuraan Vaasan Palloseuran pelejä aktiivisesti, Puska kertoo. Yhtäläisyyksistä huolimatta kysymys vahvan oluen tulosta ruokamarkettiin erottaa kahta keskustakonkaria. 150 lisäkuolemaa , 1500?2?000 sote- käyntiä, lisäkiireitä poliisille ja työelämän ongelmia. Puskan lista tekeillä olevan uuden alkoholilain seurauksista vuositasolla on karua kuultavaa. Normien viidakossa on hänen mielestään karsittavaa, mutta lakeja ei pidä hutkia pinoon hinnalla millä hyvänsä. ??Kokoomus on alkoholiasioissa elinkeinoelämän äänenkannattaja, ja se kuuntelee herkällä korvalla Panimoliittoa. Puska näkee yritysmaailmassa myös paljon mahdollisuuksia terveyden saralla. ??Elinkeinoelämä voi edistää kansanterveyttä merkittävästi. Tämä on ilmeistä, kun katsoo kauppojen hyllyjä, jotka notkuvat terveysvaikutteisia tuotteita. Kokoomuksen Jaana Pelkonen olisi valmis heittämään viinamonopolin, olutkarsinat ja yökerhojen valomerkit historian romukoppaan viinakortin ja pakkovoileipien seuraksi. Klassiseksi liberaaliksi itseään kuvaileva puoluesisar Elina Lepomäki kantaa puolestaan huolta keskustan rivien pitävyydestä, kun alkoholiuudistus tulee äänestykseen. ??Perinteenä on ollut, että tämäntyyppisissä kysymyksissä edustaja voi äänestää omantunnon mukaan. En villeimmissä unelmissanikaan uskonut, että sotea perustettaisiin maakuntahallinnon varaan. Tulevat kuntapäättäjät pääsevätkin soten myötä pähkäilemään, kuinka kuntalaiset houkutellaan hikilenkille ja koululaiset popsimaan kouluruokaa kebabin sijaan. Puskan Karjalassa käymän rasvasodan käry levisi aina eduskuntaan saakka. Puheet rasvattoman maidon suosimisesta saivat muun muassa valtiomies Johannes Virolaisen pöyristymään. ??Kurria, sehän on pahhoo, eihän sitä kukkaan voi juuva, kuului Vironperän ?Jussin. Periaatteesta on pidettävä yhä kiinni. Puskasta on älyllistä epärehellisyyttä ummistaa silmät alkoholiuudistuksen huomattavilta haitallisilta seurauksilta. Ne lyövät korville hallituksen monia tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa sote-säästöihin, työelämän pidentämiseen ja kansalaisten turvallisuuteen. Terveysvalistus kuitenkin ujuttautuu Puskan mukaan etiketteihin aivan kuten se on mullistanut ruokahyllyt. ??Joskus tulevaisuudessa suomalaiset suhtautuvat alkoholiin niin, että rajoituksia voidaan kumota, hän ennustaa. Suomalaiset ovat terveempiä kuin ennen, vaikka moni joutuu hölläämään vyötään ja kalja maistuu. Tänne pussinperälle ebolat, zika-virukset tai SARSit kulkeutuvat lähinnä uutisten muodossa. Puskan mukaan moni globaali vitsaus voitaisiin pysäyttää tehokkaalla perusterveydenhuollolla. Joissakin kehittyvissä maissa flunssan oireet tunteva voi diagnosoida itsensä ja ostaa sitten ruokakaupasta pussukallisen erivärisiä antibioottinappeja. Niitä popsitaan kuin karkkeja siinä uskossa, että ainakin jokin pillereistä toimii. ??Lisäksi lääkäreitä painostetaan määräämään turhia antibiootteja, jolloin lääkkeiden teho heikkenee. Puska harmittelee, että turhia rohtoja syödään myös Suomessa. Puskan asiantuntemukselle on kysyntää ulkomailla, mutta aikataulusyistä puhujapyynnöistä lienee nyt kieltäydyttävä useammin. Aktiivipolitiikkaan siirtyminen tarkoittaa maailmaa kiertäneelle terveysekspertille vähemmän lentokoneessa nukuttavia öitä. Maine on kiirinyt pitkälle; italialainen televisioryhmä odottaa haastattelumme loppumista, jotta pääsisi Puskan pakeille. Herkkuruoan mekasta ja EU:n elintarvikeviraston kotimaasta on tultu Ruskeasuolle asti selvittämään terveellisen ravinnon saloja. tuomio Puskan järkytykseksi. Vaikka Virolainen naljaili Puskalle vielä vuosia tämän rasvavouhotuksesta, tunnusti hän lopulta vaihtaneensa voin margariiniin. Nyt vuosikymmeniä kansakunnan kaa- pin päällä vaikuttanut Puska palaa eduskuntaan kansanterveyden kannalta hhetkellä. ??Ongelmat ovat kasautuneet perusterveydenhuoltoon, sillä resurssit ovat valuneet sairaaloihin. Kurssi on korjattava. ??Rahaa ei tule mistään lisää, mutta voimme tehostaa toimintaa ja parantaa kansanterveyttä panostamalla perusterveydenhuoltoon ja rationalisoimalla sairaalatoimintaa. Joskus potilaan kannattaa mennä harvinaisempaan leikkaukseen omaa maakuntakeskusta pidemmälle, sillä hoidon laatu voi olla kauempana parempi. Tällä hetkellä sote-uudistus on tuhti ja luotaantyöntävä paketti hallinnollisia yksityiskohtia. ??Lakinivaska on monelle kansanedustajalle vielä hepreaa, Puska uskoo. Kuntavaalikojuilla ehdokkaat joutuvat epäkiitolliseen asemaan, kun heiltä tivataan palveluiden tulevaisuudesta. Mitä kampanjakahvin äärellä sitten uskaltaa luvata? ??Ainakin sen, että lääkäriin pääsee jatkossa helpommin. Puska vannoo sosiaalisen markkinata- louden nimeen. Kokoomuksen vaalimaan valinnanvapauteen hän suhtautuu kaksijakoisesti. Yksityiset yritykset lisäävät parhaimmillaan perusterveydenhuollon kykyä vastata ihmisten tarpeisiin
100 Juttusarjassa tarkastellaan itsenäisen Suomen historiaa ja nykypäivää erilaisten yhteiskunnallisten teemojen kautta. Matti ja Suomi, satavuotiaat Teksti: Pirkko Wilén 22 24.2.2017
Hevosia piti aina olla vähintään kaksi. ??Ja palvelijoita tarvittiin, että kaikki työt saatiin tehtyä. Matti sai totutella töihin pienestä pitäen. Korpelan Voima oli jo vetänyt sähkötkin Koskenkylälle. Janne oli vahva työmies, mutta tauti vei hänet, kun Matti-poika oli vasta kuusivuotias. Hän syntyi marraskuussa 1917 Suomen suuriruhtinaskuntaan. Herlevin tilalla Lohtajan Koskenkylällä Keski-Pohjanmaalla elettiin Mattipojan syntymän aikoihin pitkälti omavaraistaloudessa. Meijeritilin jatkeeksi haettiin tuloja savotalta ja uitosta. 2017 23. Useimpia muita vauraampi ja valistuneempi talo silti oli. Talossa oli liki kymmenen lehmää, tietysti sikoja ja lampaita myös. Hän raivasi lisää peltoa, laajensi navettaa. Sama suku oli asunut paikalla jo 150 vuotta. Vanhin poika oli aina perinyt tilan ja jatkanut isänsä työtä, nuorempien piti etsiä elantonsa muualta. Maanviljelys oli pääelinkeino juuri it- Keskipohjalaisella Herlevin tilalla vietetään ensi kesänä jo 250-vuotisjuhlaa senäistyneessä Suomessa. Vanhin veli Ensti oli jo parikymppinen ja otti äiti Anna-Liisan rinnalla vastuun tilan hoitamisesta. Suomenmaan arkisto Mies ja hevoset töissä pellolla. Hänestä kehkeytyi arvostettu työmies niin peltotöissä hevosten kanssa kuin savotallakin. Isän kuoleman jälkeen tehtiin pelloiksi vielä ne nevamaat, jotka isältä olivat jääneet tekemättä. Matin isoisä oli kantanut huolta neljän poikansa tulevaisuudesta ja tehnyt kuntakokouksessa aloitteen kansakoulun perustamisesta. 24.2. Suomenmaan arkistosta löytynyt kuva voisi olla 1900-luvun alusta tai yhtä hyvin 50-luvulta. Ehkä jopa 60-luvulta? M Kokkolan Valokuvaamo atti Herlevi on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys. Silti kärsittiin elintarvikepulasta, sillä viljan tuonti Venäjältä oli katkennut. Kun Matti ja Suomi tänä vuonna täyttävät 100 vuotta, on taas alettu kysellä huoltovarmuuden perään. ??Ruuasta tulee pulaa ja suomalaisille tuotteille olisi kysyntää, mutta ehtiikö kurki kuolla ennen kuin suo sulaa, pohtii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, entinen maatalousministeri ja yksi Suomen ensimmäisistä vaaleilla valituista europarlamentaarikoista. ??Itsenäisen maan tulee kyetä ruokkimaan kansalaisensa, hän painottaa. MTK Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki sanoo, että pitäisi puhua etenkin siitä, kuinka harvojen ihmisten osaamisen ja jaksamisen varassa huoltovarmuus nykyään on. Jyringin kollega, MTK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Tarja Bäckman nostaa esiin tilastoja maataloustuotannon ja suomalaisen maatalouden hurjasta muutoksesta. Hän iloitsee siitä, että 100-vuotias Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto otti juhlavuotensa teemaksi ammattiylpeyden: ??Se on tärkeä asia, ja se onkin taas selvästi löytymässä monien vaikeiden vuosikymmenien jälkeen. Parivuotias Matti Herlevi on päässyt ensi kertaa valokuvaan. Suomikin on vielä hyvin nuori. Yksi pojista sitten etenikin opintiellä aina Helsingin yliopistoon saakka ja teki elämäntyönsä rehtorina Kokkolassa. Matin isä, Janne, jäi kotitilalle jatkamaan
Sitten huomasin, että eihän siellä mihinkään saa hevosta kiinni. Pokasahalla ne pätkittiin tukeiksi ja lopulta ajettiin hevosilla tien varteen tai joen rantaan, josta ne uitettiin Kokkolaan ja lastattiin siellä laivoihin. Samaan tyyliin tehtiin töitä vielä 1950-luvullakin. Seuraavalla vuosikymmenellä yleistyivät moottorisahat ja nuoretkin miehet innostuivat metsätöistä. Nykyisin metsään lähdetään korkeintaan raivaussahan kanssa. Sitä siirrettiin talosta taloon. ??Se oli kyllä niitä parahia konehia, kiittelee Matti Herlevi. ??Erotteli akanat ja valutti jyvät suoraan kahteen säkkiin. Olympiavuonna 1952 Matti Herlevi hankki harmaan Ferguson-traktorin, jota kelpasi käyttää metsätöissäkin. ??Isompi ja komeampi Majori tahtoi juuttua kinokseen, ja sitä piti sitten käydä Fergusonilla kiskomassa irti. Kylän yhteinen leikkuupuimuri hankittiin 1960-luvulla. Laitoin heinäsäkin eteen ja heitin ohjakset selän yli. Ensimmäiseksi hankittiin kylälle yhteinen puimakone. Maataloudessa on siirrytty käsinlypsystä lypsyrobotteihin, perheviljelmistä suurtiloihin, omavaraistaloudesta EU-direktiivien aikaan. Valoisan ja toiveikkaan 50-luvun jälkeen ajat vähitellen muuttuivat ankeammiksi. ??Veli rakensi navetankin, johon tuli parret 15 lehmälle, Matti Herlevi muistaa. Talvikaudet ahkeroitiin savotoilla. ??Puut kaadettiin justeerilla. Maahantuojan edustaja kävi yhtenä päivänä vähän opastamassa, ja sen jälkeen Matti Herlevi ajoi puimuria kaikkien pelloilla. Suomenmaan arkisto Sadassa vuodessa Suomi on kehittynyt valtavasti. Taputtelin ja puhuttelin, että odottelet nyt tässä. Lentomatka oli huima ja kaarrokset sellaisia, että koneen takaosassa istuvien tyttöjen kikatus vaimeni. Onnellisesti palattiin maahan, ja Osmo-hevonen odotti siinä, mihin se oli jäänyt. ??Oli se niin rehti hevonen! Sotareissu oli kohta edessä niin hevo- sella kuin isännälläkin. Matti Herlevillä oli psoriasis, ja hänet luokiteltiin nostomieheksi. Mutta pilalle se oli mennyt. ??Niinhän se oli, että miehet välillä vaihtui, mutta hevoset vain jatkoivat... Tila oli jo jaettu veljesten kesken, mut- ta peltotöitä tehtiin edelleen yhdessä. Maatalouden koneellistuminen alkoi vähitellen. Hän osallistui linnoitustöihin Karjalan kannaksella. Isompiin töihin on monitoimikoneet ja urakoitsijat. Kevättalvella 1939 Matti Herlevi oli hevosella viemässä Koskenkylän maitoja meijerille, kun hän huomasi, että maineikkaat Karhumäen veljekset suo- 100 24 24.2.2017 rittavat yleisölennätyksiä meren jäällä. Sitähän piti päästä kokeilemaan. ??Ajoin hevosella sinne lentokoneen luo. Nuorempi veli Erkki taisteli Laguksen joukoissa, haavoittui kolmeen otteeseen ja päätyi sankarihautaan Lohtajan kirkkomaalle. Mitä kaikkea Osmo-hevonen koki sotavuosina, sitä ei tiedä kukaan. Se oli edistystä, vaikka sateisina kesinä oman vuoro odottelu kävikin hermoille.. Saman tien rakennettiin yhteinen iso kuivaaja
Pyhäiltaisin kokoonnuttiin yhteen ja keksittiin monenlaista ajanvietettä. Pojilla oli kova innostus myös urheiluun. Hypättiin pituutta ja korkeutta, juostiin. Matti Herlevi aivan innostuu kuvaillessaan joukkuepeliä, jossa koivupölkystä sahattu kiekko heitettiin maantielle pyörimään. Maailma on tullut pienemmäksi, ja kaukaisetkin sodat ja terroriteot tulevat omaan olohuoneeseen. Satavuotiaan tärkein toive on, että Suomessa säilyisi rauha. Esimerkiksi koko 2000-luvun ajan tuottajahinnat ovat laskeneet. ??Liittymisneuvotteluissa tehtiin mitä voitiin, mutta seuraava hallitus Paavo Lipposen johdolla jo leikkasi kansallisesta maataloustuesta 350 miljoonaa markkaa. Hän seuraa edelleen aktiivisesti maailman tapahtumia ja tietää, että maamiestä tarvitaan aina. Valoisan ja toiveikkaan 50-luvun jälkeen ajat vähitellen muuttuivat ankeammiksi. n 24.2. Se raha on viljelijöiltä jäänyt saamatta nyt jo 20 vuoden ajan, hän muistuttaa Matti Herlevin ei tarvinnut opetella EU-tukihakemusten täyttöä. Hän oli jo eläkkeellä ja rakenteli kaappikelloja. Omat lapsensa eivät olleet halukkaita jatkamaan talonpitoa, joten maat myytiin veljenpojalle, ja ne palautuivat alkuperäisen Herlevin talon yhteyteen. Siellä suku viettää ensi kesänä tilan 250-vuotisjuhlaa. Nykyisin Matti Herlevi asuu poikansa kanssa aivan vanhainkodin naapurissa. Sitten vasta rupesin lypsämään, kun hankin koneen. Nuoruuden ajan Koskenkylää on mu- kava muistella. Puhuttiin talonpojan tappolinjasta, ylituotannosta ja voivuorista. Peltoja paketoitiin. Suomessa jo kasvukausikin on 3?4 kuukautta lyhyempi kuin etelässä. Suuri osa ongelmista on Anttilan mukaan kotitekoisia. Taloja oli paljon ja joka talossa nuorisoa. Matti Herlevi on edelleen kaikesta kiinnostunut, mutta kaikkea ei voi ymmärtää. Enää ei joukkueita saisi kasaan. Sadassa vuodessa niin paljon on muuttunut. Nuori väki karkasi Ruotsiin tehdastöihin. Maaltapako jatkui vielä 80-luvullakin, maidontuotantoon määrättiin kiintiöt ja pian kiisteltiin jo Euroopan unioniin liittymisestä. Ja sitten äänestettiin. Maataloustuottajat enimmäkseen äänestivät vastaan. 2017 25. Maria Seppälä Jari Laukkanen Matti Herlevi on tehnyt pitkän päivätyön maanviljelijänä. Päivittäin hän kulkee rollaattorinsa kanssa sinne lounaalle. Edesmennyt puoliso Hilda on usein mielessä: ??Oli onni saada niin hyvä vaimo! ??Niin topakka ihminen, että lypsi lehmät, vaikka oli koululla opettajana. Herlevi tunnustaa, että hänestä ei ollut käsin lypsäjäksi. . Toinen joukkue yritti kuljettaa sen mahdollisimman pitkälle ja toinen yritti saada sen pysähtymään. Nykyisin kylätie on hiljainen. Niin Sirkka-Liisa Anttilakin. Kaikki nykyiset ongelmat eivät Antti- lan mielestä ole EU:n syytä, mutta perusongelma pysyy: sama maatalouspolitiikka ei toimi samalla tavalla kaikkien maiden oloissa. Valtaosa EU:n Suomeen suuntautuneesta maataloustuesta päätyy kaupan ja teollisuuden voittoihin
Heistä toinen on kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Ari Partanen. Sukunimikaimojen päässä on muhinut idea Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamana. He aikovat ehdottaa Tuhannen Kilometrin Kerhon organisaatiolle, että kaikki hiihdetyt kilometrit lahjoitettaisiin Kelan uudelle pääjohtajalle Elli Aaltoselle tutkimuskäyttöön. ??Voisi tutkia, miten tällainen kuntopanos, joka kerhokuukausina liikutaan, kehittää kansanterveyttä. Kaikki Partasen kilometrit ovat kertyneet Sulkavan urheilukentälle tehdyllä 400 metrin hiihtoladulla. Koska pohja on jäinen, muutaman päivän suojasää ei haittaa, päinvastoin: urat kestävät, ja tarjolla ovat oikein lentokelit. Pääsääntöisesti hän hiihtää päivittäin 30 26 24.2.2017 kierrosta ja kehuu hiihto-olosuhteita erittäin hyviksi. Ladut tehtiin jo lokakuussa. Työntekijöitä on 150. ??Liikunta takaa hyvät yöunet. Elämä Haasteellisuus ja tavoite innostavat hiihtoladulle Jukka Partasen tavoitteena on 1?500 kilometriä 400 metrin lenkkiä kiertämällä Teksti ja kuva: Päivi Vento ?Tammikuun lopun lukema on 1?046 km ja kädes- sä on karmee rakko. Erityisen mukavaksi harrasteen tekee, jos siinä on haasteellisuutta tavoitteen muodossa. Nyt rakko kämmenpohjassa on muisto vain, halkaisijaltaan parisenttinen vaalea alue. Siinä sivussa päähän voi putkahdella uusia, vaikka työympäristöön liittyviä ideoita. ??Ensin tavoitteenani on 15 kierrosta, sen jälkeen ollaan koko ajan enemmän ja enemmän voiton puolella, hän kuvailee. ??Ari muuten hiihti urheilukentällä 50 kilometriä, se vaati 110?120 kierrosta. Partasen oma tavoite on 1?500 kilometriä maaliskuun loppuun mennessä. Partanen on ollut aina innokas hiihtäjä. Tämä on kolmas talvi Suomenmaan kerhossa, sitä ennen Partanen haki haastetta ja tavoitetta työporukan kanssa. ??Kuka hiihtää nopeimmin tonnin täyteen, tai kuka hiihtää eniten. Partanen sai Suomenmaan kerhoon mukaansa kaksi muutakin miestä Sulkavalta. Se vastaa Sulkavan, Juvan ja Rantasalmen kiinteistö- ja ruokahuollosta, siivouksesta, kaavoituksesta, liikuntapaikoista, kuntatekniikasta, vesihuollosta, rakentamisesta ja rakennuttamisesta. Latu on aina kunnossa, eikä kentälle tuulikaan käy. 30 kierrosta tekee 12 kilometriä, ja aikaa se vie tunnin. Itse olen kokeillut enimmillään kertasuorituksena 60 kierrosta. Kesällä Partanen rullaluistelee ja sauvakävelee. Nämä käyvät harjoitukseksi osallistumiselle Sulkavan soutuun perämiehenä tai soutajana, souduissahan kirkkovenesarjassa kierretään noin 58 kilometrin lenkki Partalansaaren ympäri. Partanen työskentelee toimitusjohtajana vuonna 2014 perustetussa yrityksessä nimeltä Järvi-Saimaan Palvelut. Partanen kertoo hiihtosuorituksen olevan aina keskittymisharjoitus, koska hän ei merkitse kierroksia mihinkään, vaan pitää ne mielessään. Päivätyössä olevaa valaistus palvelee. Kaikille työntekijöille on saatavilla ilmaista ohjausta hiihdossa, kuntosaliharjoittelussa ja salibandyssä. Liikunta ja lepo antavat jaksamista työhön, toimitusjohtaja määrittelee. Järvi-Suomen Palveluissa myös koko henkilökuntaa kannustetaan liikunnan pariin. Viime viikolla haastatteluhetkellä hän kertoi hiihtäneensä yli 70 päivänä peräkkäin. Silloin kasassa oli jo 1?200 kilometriä eli Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon tavoite oli jo saavutettu. Johtuu varmaan tuosta 400 metrin lenkistä, jota olen kiertänyt koko ajan, ja painovoiman vaikutuksesta nesteet pakkautuu tiettyyn paikkaan.? Näin päivitti sulkavalainen Jukka Partanen Facebookiin tammikuun lopulla. Kesällä on omat lajinsa. Rakon hoito-ohjeet olivat ?vähän päälle pehmikettä ja ladulle!? Partasen hiihtoputkea yksi rakko ei siis katkaissut. Kuntoilusta ei saa palkassa bonusta. ??Bonus on oma kunto, Partanen kiteyttää. Jukka Partanen kertoo käyneensä pari kertaa hiihtämässä Alanteen jäälle tehdyillä laduilla, mutta tonnin tavoite on saavutettu kiertämällä urheilukenttää.
Viime keväänä juoksun hiihtoon vaihtanut Matintalo saavutti myös nuorten MM-hopeaa pari viikkoa sitten USA:ssa. Lise Aaserud / AFP Photo / Lehtikuva Harald juhli Pyöreitä Norjan kuningas Harald täytti tiistaina 80 vuotta. Hänen puolisonsa kuningatar Sonja täyttää saman verran myöhemmin tänä vuonna. Elokuva kertoo suomalaisesta kauppamatkustajasta ja syyrialaisesta pakolaisesta, joiden polut risteävät. Kuvassa ovat myös heidän lapsensa kruunuprinssi Haakon sekä prinsessa Märtha Louise. Britta Pedersen / DPA Lehtikuva hopeinen karhu Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki palkittiin Berliinin elokuvajuhlilla Hopeisella karhulla parhaasta ohjauksesta. Hän kilpaili elokuvallaan Toivon tuolla puolen. Kaurismäki on sanonut lopettavansa elokuvien tekemisen. 24.2. 2017 27. Bonus on oma kunto. Pinnalla Koonnut: samuli vänttilä Martti Kainulainen / Lehtikuva Yllättäjä MM-kisoihin Vasta 20-vuotias hiihtäjä Johanna Matintalo sivakoi itsensä yllättäen Lahden MM-kisajoukkueeseen oltuaan toiseksi parhaana suomalaisena 12. Talviurheilua ja ulkoilua rakastava kuningaspari on hallinnut Norjaa vuodesta 1991 lähtien. hiihdon maailmancupin kisassa Viron Otepäässä
Esimerkiksi Kainuussa lunta on riittänyt, kun taas Varsinais-Suomessa suksille on päästy tuskin lainkaan. Kerholaisten loppusuora häämöttää Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerholaisten kausi tuli puoliväliin 31. Kempele 492, Karsikas Antti Haapavesi 610, Karsikas Hanna Kärsämäki 818, Kasurinen Veikko Oulu 410, Kellokoski Toini Oulu 725, Kemppainen Hannu Kajaani 678, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 619, Kemppainen Tiina Oulu 860, Kemppainen Timo Reisjärvi 1114, Kemppainen Väinö Paltamo 652, Kiviranta Erkki Oulainen 600, Kiviranta Ritva Oulainen 616, Koivula Pirjo Taivalkoski 437, Kolari Terttu Tuusniemi 544, Konttajärvi Salli Pello 804, Kopola Leila Haapajärvi 590, Korri Eino Lappajärvi 529, Kortesalmi Rauni Espoo 305, Korvuo Markku Suomussalmi 926, Koskela Arno Kankaanpää 230, Kujala Erkki Toholampi 447, Kukkola Jukka-Pekka Kempele 586, Kukkola Raija Nivala 110, Kukkola Tuomo Nivala 275, Kuoppala Jussi Siikajoki 537, Kylmäluoma Juha. Puoliväliin mennessä kerholaiset ovat urakoineet seuraavan määrän kilometrejä: Teksti: Annukka Kaarela KUVAT: shutterstock Aho Kirsti Oulainen 116, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 540, Ahola Mikko Hämeenkyrö 417, Ahtiainen Pertti Joensuu 1349, Aitto-oja Timo Pyhäntä 370, Ala-Nissilä Tiina Rusko 831, Alapudas Veikko Merijärvi 450, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 570, Antila Aapo Uusikaupunki 659, Buller Jonna Taivalkoski 530, Buller Lilja Taivalkoski 850, Buller Pinja Taivalkoski 770, Dolk Pirkko Espoo 235, Erola Juhani Rovaniemi 522, Eskola Päivi Siikajoki 314, Filppula Erkki Raahe 847, Göös Markku Perho 538, Haavisto Jouko Rauma 579, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 257, Hanhilahti Heimo Sastamala 210, Hannula Timo Rovaniemi 225, Harju Aulis Jalasjärvi 134, Haukipuro Kari Kempele 423, Haukipuro Kyösti Helsinki 572, Haukipuro Seppo Haapavesi 694, Heikkilä Lenit- 28 24.2.2017 ta Eurajoki 837, Heikkinen Esa Tampere 670, Heikkinen Urpo Kempele 743, Heinikoski Maarit Ii 117, Heinänen Markku Ruokolahti 920, Hekkala Ilmari Suomussalmi 530, Hekkala Raija Suomussalmi 837, Hettula Ilpo Kempele 1298, Holmi Arto Oulu 300, Holmström Sauli Taivalkoski 460, Honkanen Rauno Pudasjärvi 684, Huhtala Helena Simo 452, Hujanen Ritva Helsinki 526, Huovinen Taisto Taivalkoski 510, Huusko Leena Laukaa 493, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 454, Hänninen Tuomo Kuusamo 795, Härkönen Niilo Kajaani 682, Ikonen Veikko Iitti 510, Ingerttilä Pentti Muhos 1220, Inkilä Leena Kouvola 149, Isotalus Juhani Alavieska 787, Jaakkola Anne Kerava 589, Jaakkola Pauli Kuusamo 545, Jokelainen Alpo Kajaani 517, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 361, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 529, Juntunen Jouko Kemi 670, Jämsä Pentti Oulu 962, Järvitalo Esko Oulu 537, Kaarela Annukka Oulu 520, Kaarela Juha Oulu 405, Kaartinen Leena Lahti 895, Kaijansinkko Aapo Lemi 1227, Kaikkonen Jukka Rovaniemi 510, Kaikkonen Markku Ii 1130, Kakko Laila Lohja 300, Kananen Mauri Viitasaari 353, Kangasniemi Mika Haapavesi 398, Kantola Jukka Tyrnävä, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 331, Karjalainen Aarne Vaala 600, Karjalainen Asta Rovaniemi 503, Karjalainen Jouko Muhos 800, Karppinen Seppo J.A. tammikuuta. Talvi on jälleen ollut olosuhteiltaan vaihteleva
Samalla painokin on tippunut n. Tämä on ollut bonusta. Erinomaisesti hoidetut ladut, kiitos siitä Partasen Juhalle ja Haapaveden kaupungille! Martti Murtoperä, Haapavesi Kalevi Lämsä, Oulu Hiihtokelejä on ollut mukavasti ja toivotaan, että on eteenkin päin. Paras on vielä edessä, tälläkin hetkellä Kiantajärvi loistaa kutsuvana kultaisessa auringonpaisteessa. Paavo Väyrynen, Siikajoki Eila Jokelainen-Keränen, Suomussalmi Taivalkoski 1350, Kylmäniemi Eija Posio 560, Kylänpää Jouni Eurajoki 462, Kärkkäinen Marjatta Oulu 420, Kärkkäinen Tuomo Oulu 597, Kässi Timo Uurainen 290, Kömi Kirsti Huittinen 544, Laiho Kari Laitila 655, Laiho Venla Laitila 702, Laitila Tytti Haapavesi 563, Lamminsivu Susanna Laitila 502, Lehtoaho Anni Kemi 503, Lehtoaho Jaakko Tornio 561, Lehtoaho Oiva Kuusamo 519, Lehtoaho Vilho Kangasala 975, Leinonen Aino Vaala 514, Leppänen Eeva Kuopio 800, Leskelä Esko Kuusamo 583, Luukinen Aulis Liminka 609, Luukinen Ritva Liminka 609, Luukka Elina Padasjoki 392, Luukka Paavo Padasjoki 329, Lähdemäki Tarja Köyliö 424, Lämsä Kalevi Oulu 1048, Lääkkö Antti Lumijoki 484, Lötjönen Marjatta Parikkala 809, Manninen Simo Oulu 487, Markkanen Jouko Suonenjoki 847, Mattila Jussi Oulu 455, Mauno Juha Pukkila 547, Mauno Sisko Pukkila 548, Messala Matti Saarijärvi 550, Mettinen Keijo Kuusamo 803, Mettälä Heikki Loimaa 500, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 450, Moilanen Mikko Puolanka 256, Moilanen Tuulikki Puolanka 516, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1112, Murtoperä Martti Haapavesi 765, Mustonen Markku Liminka 613, Muuronen Jouko Ypäjä 117, Myllykoski Ahti Siikalatva 590, Myllylahti Elma Haapajärvi 477, Myllylahti Matti Haapajärvi 457, Myllylä Reijo Oulu 601, Mäki Heikki Loimaa 571, Mällinen Antti Siikalatva 572, Mänttäri Maire Hattula 692, Mänttäri Tuomo Hattula 695, Määttä Heik- ki Oulu 259, Määttä Jenni Helsinki 502, Määttä Pauli Kempele 301, Määttä UllaMaija Kempele 523, Nenonen Jaakko Ruokolahti 520, Niinisalo Vaito Kerava 276, Nikula Pauli Siikajoki 468, Niskanen Mikko Viitasaari 294, Nissilä Kirsi Oulu 1040, Nummela Olavi Turku 593, Oikarinen Matti Oulu 1530, Oinas Elina Muhos 200, Ojala Olavi Kempele 320, Ojansuu Seija Sastamala 470, Ollikainen Reijo Oulu 757, Ovaskainen Teuvo Forssa 542, Paananen Pekka Raahe 625, Paaso Anneli Tyrnävä 547, Paaso Esa Tyrnävä 547, Pakaslahti Ari Rauma 627, Palola 24.2. Painon pudotus ei ole ollut ykköstavoite. Kerhoon kuuluminen on ollut mukava kannustin kuntoiluun. 2017 29. 3?5 kg
tulevia kuntavaaleja. Haastankin kerholaiset ehdokkaaksi tai muuten aktiiviseen kuntavaalityöhön Keskustan voiton varmistamiseksi. Irja Ansalehto-Salmi, Vantaa Juhani Puolanka 706, Paloniemi Markku Taivalkoski 551, Partanen Ari Sulkava 866, Partanen Jukka Sulkava 1046, Paukkeri Tero Kajaani 517, Pauna Hanna-Mari Keminmaa 715, Pekkarinen Erkki Lapinlahti 514, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 579, Pekkarinen Riikka Joensuu 737, Pekonen Eeva Parikkala 679, Pekonen Pentti Parikkala 1224, Pelli Terho Hyrynsalmi 608, Penttilä Martti Oulu 564, Pietilä Jouni Uusikaupunki 653, Pietilä Kauno Uusikaupunki 151, Piilonen Kirsti Äänekoski 495, Piilonen Pentti Äänekoski 532, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 1106, Pitkälä Eila Haapavesi 384, Pitkälä Pekka Haapavesi 265, Pitkälä Raija Haapavesi 334, Pohjamo Samuli Oulu 549, Pulkkinen Aulis Oulu 312, Pulkkinen Satu Savonlinna 486, Pylväs Marja-Liisa Oulu 1386, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 1100, Pyylampi Antti Vantaa 644, Päkkilä Erkki Helsinki 1023, Päkkilä Esko Oulu 646, nen Heikki Oulu 216, Soronen Laila Utajärvi 276, Soronen Mauno Haapavesi 606, Soronen Pekka Ii 442, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 290, Suni Veli-Pekka Köyliö 345, Suomalainen Veikko Miehikkälä 774, Suomela Raimo Ii 620, Suonsivu Suvi Tampere 469, Suvanto Erkki Oulu 450, Suvila Kalevi Loimaa 477, Ranta Pirjo Siikajoki 557, Rantakangas Antti Haapavesi 843, Rantakangas Minna Haapavesi 918, Rantanen Reino Raahe 502, Rantsi Katri Varpaisjärvi 369, Rasinkangas Sirpa Kempele 546, Rauhansalo Kauko Savonlinna 875, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 567, Rautakoski Juhani Vaasa 355, Rautio Eero Oulu 642, Rautio Maija Merijärvi 85, Rautio Paavo Merijärvi 250, Riepula Anne Ii 472, Riepula Pekka Ii 940, Rimpiläinen Markku Kajaani 770, Rossi Hannes Joensuu 790, Rundgren Anita Kolari 535, Rundgren Mikko Kolari 1050, Rundgren Raakel Pello 599, Räisänen Juho Taivalkoski 1273, Rämö Kaisa Tammela 600, Uosukainen Veikko Tammela 880, Uotila Kalle Orivesi 403, Saarimaa Toivo Vaala 1408, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1420, Sakko Auli Merijärvi 341, Sakko Leena Merijärvi 1026, Sakko Markku Merijärvi 336, Salonen Vilho Koski Tl 520, Sankari Terttu Pöytyä 781, Sankilampi Pertti Kempele 1360, Sarkki Raija Salo 662, Saukko Piia Merijärvi 1292, Saukko Tapani Merijärvi 1712, Savikoski Olavi Haapavesi 644, Setälä Matti Heinola 618, Siipo Reijo Pyhäjoki 493, Silmälä Anja Tammela 634, Simonen Kauko Sulkava 500, Soini Pentti Ii 100, Sormu- 30 24.2.2017 Taivalkoski Eija Taivalkoski 980, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 800, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 325, Talala Reijo Pudasjärvi 483, Taponen Auvo Janakkala 535, Teppo Markku Ylivieska 706, Teppo Riitta Ylivieska 730, Tieva Raimo Siikalatva 453, Tihinen Martti Oulu 551, Tolkkinen Eila Taivalkoski 526, Tornberg Marketta Kuusamo 488, Trög Sakari Rovaniemi 374, Trög Tuula Rovaniemi 537, Tunturi Tapio Jämijärvi 1332, Tuohinto Esko Raahe 1379, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 308, Tölli Kaisa Nivala 215, Tölli Teuvo Nivala 528, Vaara Jukka Rovaniemi 981, Vaara Jussi Tervola 309, Vaara Marja-Liisa Tervola 88, Valkeavuori Virve Hollola 446, Vanninen Raimo Helsinki 287, Vanninen Ritva Helsinki 102, Vedenoja Simo Raahe 504, Vehniäinen Eero Salo 470, Vesterinen Helena Lahti 343, Vesterinen Perttu Lahti 331, Vihriälä Jukka Seinäjoki 1011, Vilenius Markus Ylöjärvi 442, Virranta Kari Lapinlahti 900, Virta Antero Salo 460, Virta Arja Salo 500, Virtanen Keijo Tammela 635, Vitikka Erkki Savukoski 1050, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 805, Vähäsöyrinki Paula Nivala 90, Vähäsöyrinki Satu Nivala 117, Vähäsöyrinki Simo Nivala 289, Vähäsöyrinki Sini Nivala 530, Väyrynen Kyllikki Siikajoki 302, Väyrynen Paavo Siikajoki 814, Vääräniemi Marja-Leena Taivalkoski 573, Ylikulju Aulis Raahe 518, Ylikulju Ismo Muhos 250, Ylimartimo Eila Simo 926, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 994, Yrjänä Kaija Siikajoki 410, Yrjänä Kalle Siikajoki 430, Yrjänä Petteri Siikajoki 586, Yrjänä Sirkka Siikajoki 310.. Hiihdot pääasiassa Helsingin Paloheinässä ilman laturaivoa. Erkki Päkkilä, Helsinki Hiihdellessä on ollut oikein hyvä miettiä mm
2017 31. Päivittäinen hiihtolenkkini on samalla luontoretki. Tarkkailen eläinten jälkiä, mitä eläimiä on ollut liikkeellä. Karppinen, Oulu Tavoite näyttää täyttyvän, jos vain eletään ja terveenä pysytään! Juhani Palola, Puolanka 24.2. Onpa ilveskin lopettanut rusakon elämän latuni viereen. Näin hyviä hiihto-olosuhteita ei ole ainakaan tällä vuosituhannella ollut. Lunta on kaikilla laduilla piisannut, eikä pakkanenkaan ole paukkunut. Pirjo Ranta, Siikajoki Niilo Härkönen, Kajaani Hikistä on hiihtää hietikossa... Onneksi lunta luvassa! Seppo J.J.A. A
-liikkeen listalta. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta Suomen historiassa, kun kahden puolueen jäsen ilmoittaa olevansa vaaleissa sitoutumaton. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Väyrynen valittiin kansanedustajaksi, mutta hän ei ottanut paikkaa vastaan, koska ei saanut ministerinsalkkua. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Väyrysen visiitti Helsingin valtuustossa voi siis jäädä lyhyeksi, jos mies kaikkien yllätykseksi sattuisi pääsemään läpi. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä Terve, Helsinki! Paavo Väyrynen (kapu, kesk., sit.) tavoittelee äänikuninkuutta kuntavaaleissa Helsingissä. Rinne sanoi, että ?jos hän olisi pääministeri?, hän kutsuisi työmarkkinajärjestöjen johtajat pikaisesti koolle. Vielä vuosi sitten Rinne oli vahvasti sitä mieltä, että poliitikkojen ei kannata puuttua pitkällä tikullakaan työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin. Sehän lähti siitä, kun vuorineuvosten EK sanoi irti käytännössä kaikki keskusjärjestösopimukset. . Hän neuvoo kaikkia rauhoittumaan ja antaa konkarin ohjeen: . Työmarkkinoilla kärsivällisyys ja luottamus ovat nopeimmat hevoset!. Virheitä on Etelärannassa tehty ennenkin, mutta ei niitä ole säännöillä perusteltu, hän vinoilee. Sillä lailla. Trump sai viime vuoden lopulla neljän vuoden pestin mahtivaltion keulaan. Eipä uskaltanut Rinne esittää arviota. Uskaltaisiko joku? Elinkeinoelämän keskusliiton eläkkeellä oleva työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen on suoranuottinen mies. Hän on värkännyt Iltalehteen kolumnin, jossa lomalle mieluillut valtakunnansovittelija ja entinen työnantajakin saavat pisteliäät terveiset. Laatunen nimittää viime viikkoa työmarkkinoiden mustaksi viikoksi ja takatalveksi. Väyrynen lähtee ehdolle sitoutumattomana ?Terve Helsinki. -listalle olisikin ?Terve, Helsinki!?. Pormestariehdokas on tällä kansanliikkeellä vielä haussa. Väyrynen pyytää halukkaita ilmoittautumaan sähköpostitse. Jos sopivaa ei löydy, käykö niin, että muuan vanhempi valtiomies joutuu jälleen kerran uhrautumaan isänmaan edun nimissä? Politiikan haukansilmät ovat löytäneet varman vinkin, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö on valmis toiselle kaudelle. Selitys ei ole äskeisessä Münchenin turvallisuuskonferenssissa, jossa hän tapasi maailman napamiehiä ja Angela Merkelin. Johtopäätöksen uuteen kauteen voi kuulemma vetää Helsingin Brahen kentältä, missä presidentti pelasi pipolätkää 11. helmikuuta. Presidentin kanslian twiitin mukaan hyökkääjä Niinistö teki ottelun ensimmäisen maalin. Niin että selvä pyy, kokoomus voi rauhoittua. 32 24.2.2017 SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati viime viikonvaihteessa Ylen Ykkösaamussa pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) ripeitä toimia työmarkkinatilanteen rauhoittamiseksi. Ehkä osuvampi kirjoitusasu ?Terve Helsinki. Rinne totesi Kauppalehden haastattelussa (18.2.2016), että ?kun poliitikot sotkeentuvat työmarkkinoihin, syntyy sutta ja sekundaa?. Toimittaja Seija Rautio nakkasi ohjelmassa vekkulin kysymyksen Rinteelle. ??Kumpi istuu kauemmin, te sosialidemokraattien johdossa vai Donald Trump Yhdysvaltain johdossa? Rinnehän valittiin äskettäin kolmeksi vuodeksi demarien johtoon
Tämä vaatii kuitenkin toteutuakseen kuntien ja sen päättäjien yhteisen tahtotilan. Haja-asutusalueelle kuntien pitää mahdollistaa uudisrakentaminen, eikä sitä pidä hankaloittaa turhilla määräyksillä ja kielloilla. Näin kuntavaalien alla onkin hyvä aika siirtää katseet kuntien toteuttamaan kaavoittamiseen. Valtiovalta sallii nyt siis helpomman rakentamisen. Ekologisesti kestävää asumista on tuettava kaikkialla asumispaikasta riippumatta. Kaupungissa järkevöittämistä voidaan löytää esimerkiksi huonekorkeudesta, joka riittävänä mahdollistaa tilan käyttämisen niin toimistona kuin asuntona tarpeen mukaan muunneltavuuden ansiosta. Talojen pysäköimisratkaisut ovat myös oma lukunsa. Erityisesti tämä on huomioitava, jos rakennuksissa ja asumisessa käytetään uusiutuvaa energiaa. Jo nyt on mahdollista muuttaa vapaa-ajanasunto pysyvään asuinkäyttöön ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Asemakaavoituksessa eli kunnan yk- sityiskohtaisemmassa kaavoittamisessa voi jatkossa puolestaan toimia jopa yleiskaavan vastaisesti. 2017 33. Erityisesti elävän maaseudun edellytys on vapaamman rakentamisen ja asumisen mahdollisuus. Hallitusohjelmaan on kirjattu rakentamismahdollisuuksien helpottaminen muun muassa suunnittelutarvesäännöstön lieventämisellä ja päätösvallan siirtämisellä ELYkeskuksilta kunnille. Rakentamisen norminpurkamisessa on myös edetty kirjauksista uudistuksiin. Tiiviissä opiskelijataloyhteisössä parkkipaikkojen määrää voitaisiin vähentää. Toki täytyy kantaa vastuu myös riittävästä järjestyksestä. Tällä hallituskaudella keskusta ajaa aktiivisesti normien purkamista. Toisaalta autopaikoitusta sopisi sallia enemmän maanpäällisin ratkaisuin, joka vähentää kallista louhintaa. Jatkossakin kaavoitus säilyy kunnan tehtävänä, ja sen rooli vain korostuu koko kunnan kehitystä ja elinvoimaisuutta tukevana toimintana. Sitä ohjaa paikallinen demokraattinen päätöksenteko, jonka pitää olla ajassa kiinni niin asumisen ympäristöystävällisyyden kuin kaavoituksen mahdollistavuuden kanssa. Antti Kurvinen keskustan varapuheenjohtaja 24.2. Tämä erityisesti siksi, jos yleiskaava on vanhentunut selkeästi eikä enää mahdollista vaan pikemminkin rajoittaa rakentamista. Myös maatilojen täydennysrakentamista helpotetaan. On tärkeää, että saat itse vapaasti valita, asutko metsänsyrjässä, haja-asutusalueella tai kaupungin ydinkeskustassa. Toteutuakseen tämä tarvitsee joustavaa kaavoittamista. Jatkossa haja-asutusalueella ei tarvita erillistä suunnittelutarveratkaisua rakennuksissa, joita tarvitaan maa- ja metsätalouden harjoittamisessa. Samaa kaavoittamisen ja rakentamisen sujuvoittamisen linjaa edustavat jo aikaan saadut parannukset. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, ja poikkeamistoimivalta on siirretty kokonaisuudessaan kunnille ELY-keskuksilta. Keskustajohtoinen hallitus on näin saanut jo paljon aikaiseksi kaavoituksen ja rakentamisen sujuvoittamisessa. Puheenvuoro On kuntien vuoro helpottaa asumista ja kaavoittamista Vahva keskustalainen ajattelu asumisesta kum- puaa aidosta valinnanvapaudesta
Järjestötyö on tuonut valtavat verkostot, Liisa Ansala sanoo. 34 24.2.2017
Tutkimusaineisto on kuin Ansalan omasta elämästä: kuinka nuoruuden järjestöaktiivisuus voi vaikuttaa elämänvalintoihin myös aikuisena. Kun Liisa Ansala aloitti kasvatustieteen perusopintonsa syksyllä 2004, nuori kuntapoliitikko pyydettiin mukaan ylioppilaskunnan ja ainejärjestön toimintaan. 2017 35. Seuraavana vuonna hän olikin jo sekä Lapin ylioppilaskunnan että ainejärjestön hallituksessa, sittemmin niin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana kuin SYL:in hallituksessa, ylioppilaskunnan pääsihteerinä ja myöhemmin sen yhtiöiden toimitusjohtajana. Siksi ei olekaan mikään ihme, että tutkimusaineistona on yliopisto-opiskelijoiden järjestöaktiivisuus ja työn nimenä ?Monta rautaa tulessa?. Tutkimusaineisto koostuu sekä järjestöaktiivien kirjallisista kertomuksista että ylioppilaskuntien hallitusten puheenjohtajien haastatteluista. Ansala on myös Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin varapuheenjohtaja ja kotikaupunkinsa hallituksen puheenjohtaja. ??Järjestötyö on tuonut valtavat verkostot. Vaikka sen hyödyt ovat huikeat, ne eivät ole rahallisia. Ansalan mielestä tämä ristiriita pitäisi ratkaista esimerkiksi niin, että järjestötoiminta integroitaisiin osaksi opintoja, osaksi tutkintoja. Ansalan tutkimusaineiston nuorilla ei välttämättä ole ollut palavaa halua lähteä mukaan järjestötoimintaan, vaan he ovat vain sattuneet paikalle vahingossa ja huomanneet pian tulleensa valituksia johonkin luottamustoimeen. ??Yliopistoaika on viimeinen aika napata ne nuoret mukaan toimintaan, jotka eivät vielä siihen mennessä ole olleet löytäneet tietään yhteiskunnalliseen työhön, Ansala sanoo. ??Järjestötoimijat kokevat, että osallistuminen tuo sellaisia työelämätaitoja, että niistä on etua opintojen jälkeen. Ylioppilaskunta opetti ymmärtämään yliopiston toimintaa, ja nyt hän on sen kansainvälistymispalveluissa suunnittelijana. Poliittinen toiminta taas on saanut hänet pyrkimään kahdesti eduskuntaan ja kerran keskustan varapuheenjohtajaksi. Yhteistyötaidot, kokoustekniikka, budjetointi tai tilinpäätökset ovat monille järjestöaktiiveille opiskelijamaailmasta tuttuja. Ansala on itse esimerkki siitä, mihin järjestötoi- minta voi viedä. Keskustan kasvot Teksti: Maarit Simoska Kuva: Marko Junttila Liisa Ansala Monta rautaa tulessa Järjestöaktiivisuudesta saa eväitä elämään, kertoo Liisa Ansalan väitös Rovaniemen kaupunginhallituksen tuore puheenjohtaja Liisa Ansala, 31, väittelee aktiivisesta kansalaisuudesta Lapin yliopistossa. Sosiaaliset suhteet ovat myös tutkimusaineistoni mukaan tärkeä syy tulla mukaan toimintaan. 24.2. Ansalan mielestä aihetta on tutkittu niin vähän, että hän haluaa valottaa, minkälaista aktiivista kansalaisuutta yliopisto-opiskelijoiden järjestötoiminta on. ??Etsin vastauksia siihen, miksi nuoret tulevat mukaan järjestötoimintaan, mikälaisia demokratiataitoja he oppivat, mitkä ovat osallistumisen haasteet ja minkälaisia näkymiä opiskelija-aktiiveilla on työelämään, Ansala kertoo. Tutkimusaineiston perusteella järjestöaktiivisuus koetaan pääosin myönteisenä. ??Se merkitsee osallistujille mahdollisuutta kehittyä ja kasvaa, lisää valmiuksia suoriutua opinnoista ja yhteisöllisyyttä. Ansala harmittelee kuitenkin, että poliittiset päätökset ovat leikanneet opiskeluaikaa ja opintotu- kea, mikä on pakottanut opiskelijat miettimään, mihin aikansa voivat käyttää. ??Nuoret joutuvat kohdentamaan aikansa siihen, mistä saavat rahallisen hyödyn eli opintotuen. Järjestötoiminta jää tässä toiseksi
Se on toisaalta hirveän mukavaa ja toisaalta ihan kamalaa, pian kaksi kautta kunnanvaltuustossa ja kolme kautta kirkkovaltuustossa istunut Uusitalo hymyilee. Tämän kevään vaaleissa hän tavoittelee kuntapäät- täjän paikkaa yhdessä poikansa Teemu Uusitalon, 21, kanssa. Edellisissä vaaleissa ehdolla oli perheen isoveli. ??Kyllä perheestä aina vähintään kaksi ehdokasta pitää olla, nuori mies lohkaisee. Kotona ei ole politiikkaa tuputettu. Mutta ainakin lakisääteiset palvelut pitäisi saada säilytettyä kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Tärkeitä asioita ovat myös infraan panostaminen sekä yrittäjäystävällisen ilmapiirin luominen. Kuntaliitosasiat tulevat varmasti taas ajankohtaisiksi. ??Yksi vaihtoehto voisi olla Meri-Lapin kuntien tasa-arvoinen yhdistyminen yhdeksi kunnaksi, Uusitalot aprikoivat. Teemu toteaa, että esimerkiksi Rovaniemellä aluelautakuntamalli on toiminut hyvin. Maria Seppälä ta. Moni on ihmetellyt Uusitaloille, miten samasta perheestä voi olla kaksi ehdokas Sirpa ja Teemu Uusitalo eivät näe siinä mitään ongelmaa. someraivon sijaan kannattaa pyrkiä päättäjäksi Teksti: Meri Alaranta-Saukko ??Somessa räyhääminen ja suunsoitto eivät auta mi- tään. Vaikka se, kun kriisikunnan budjetti saadaan plussalle. ??Se oli mahtavaa. Nuoriso on aivan itse innostunut yhteiskunnallisista asioista. Teemun kaveripiirissä politiikka ei juuri kiinnosta. ??He ihmettelevät, mitä järkeä koko hommassa on. 36 24.2.2017 Onneksi keskustanuorista on löytynyt samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa taloustieteitä opiskeleva Uusitalo on saanut käydä hienoja keskusteluja. Kampanjassaan Uusitalot varovat lupailemasta liikoja, kun tietävät kunnan lompakon ammottavan tyhjänä. Kuntapäättäjä saa ottaa vastaan monenlaista mielipahaa, selitellä valtakunnan politiikan kiemuroitakin. Mutta sitten ovat ne hyvät hetket. Vastaavaa voisi ajatella myös Meri-Lappiin. Varmaa on, että haasteita riittää. Tuntui, että vaikeat ratkaisut ovat tuottaneet tulosta, Sirpa Uusitalo sanoo.. Jos haluaa vaikuttaa asioihin, pitää pyrkiä mukaan päätöksentekoon. Näin vastaa keminmaalainen Sirpa Uusitalo kysymykseen, miksi kannattaa lähteä ehdolle kuntavaaleihin. Hänen mukaansa vastuunkanto auttaa näkemään asiat laajemmassa perspektiivissä. Omatkin käsitykset joutuu haastamaan ja saattaa välillä huomata rämpivänsä hakoteillä. ??Politiikassa oppii paljon
Mutta annoin tasapuolisesti takaisin. Ennemmin minua yllätti se, että yleensä kysyttiin kuin että kysyttiin keskustaan. 2017 37. Keskustalaista ajattelua piipunjuuressa Jari Laukkanen Päivi Vento Teemu Europaeus ei ollut koskaan ajatellut ehdokkuutta. Nyt politiikka on hänelle mieluinen harrastus. Heini Ristavaara luonnehtii itseään asialliseksi mutta hulvattomaksi humoristiksi. Päättäjän pitää uskaltaa nostaa esiin epäkohtia Meri Alaranta-Saukko Päivi Vento Rautjärveläinen Teemu Europaeus, 40, pitää kunnanvaltuustoa erinomaisena paikkana vaikuttaa omaan elin- ja asumisympäristöön. Onnistuneet päätökset ovat antaneet kiitosta työstä ja halua jatkaa, joten Europaeus lähtee tavoittelemaan neljättä kautta valtuustoon. Rautjärvellä keskusta on ollut perinteisesti suurin puolue, jonka niskaan sosiaalidemokraatit hengittävät. Paikkakunnalla on totuttu ajattelemaan, että paperimiehet, ne perusduunarit, ovat aatemaailmaltaan sosiaalidemokraatteja. Keskusta valikoitui puolueeksi vaalikoneiden kautta. ??Testasin niiden avulla, ketkä ehdokkaat tulevat lähimmäksi omia pyrkimyksiäni, Ristavaara kertoo. Ristavaara aikoo jatkossakin tuoda rohkeasti esiin epäkohtia ja taistella niiden korjaamiseksi. Siihen voi politiikassa vaikuttaa. Nyt hän on istunut kotikuntansa valtuustossa keskustan rivissä kaksi kautta ja havittelee kolmatta. Mutta olen myös Paperiliiton jäsen ja ylpeä siitä, Europaeus huomauttaa ja vitsailee, että pitää työn ja vapaa-ajan harrastuksen, kuntapolitiikan, erillään. Hän myöntää saaneensa osakseen naljailua, kun keskusta julkisti omat ehdokkaansa vuoden 2004 kuntavaaleissa. . Onneksi 2000-luku on ollut jo sellaista, että jokainen voi rehellisesti olla omaa mieltänsä. Hausjärveläinen Heini Ristavaara hakeutui aikoinaan politiikkaan, koska havaitsi työssään sosiaalityöntekijänä monien asioiden linkittyvän poliittiseen päätöksentekoon. ??Turvajärjestelmän pitää olla hyvä silloin, kun ihminen on heikoimmillaan. Aina minua on kiinnostanut, mitä ympärillä tapahtuu, ja olen kokenut itseni keskustalaiseksi. . Yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä. ??Aina omat näkemykset eivät voita, mutta on tärkeää tuoda keskusteluun erilaisia perusteluita. 24.2. Europaeus on ollut koko työuransa töissä Simpeleen tehtaalla. Kuinka Europaeus keskustan ehdokkaaksi päätyi? Tuttu keskustalainen tarttui ohimennen hihasta ja kysyi. . Hän vertaa politiikkaa sosiaalityöhön, jossa yhden ihmisen asian hoitaminen kerrallaan on merkityksellistä ja auttaa muitakin samassa tilanteessa olevia. ??Haluan puhua sellaisten ihmisten puolesta, jotka huutavat kaikkein vähiten. Hän katsoo, että sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntapäättäjien rooli ylipäätään on olla ihmisten arjen äänitorvena maakunnan suuntaan. Sosiaalipoliittisten teemojen lisäksi Ristavaaran sydäntä lähellä ovat yrittäjien asiat. Hän muistuttaa, että politiikkaa ei kukaan tee yksin
Tästä kertoo esimerkiksi se, että alkoholilainsäädännöstä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Kun kyseessä on asia, jolla on potentiaalia aiheuttaa paljon harmia kansalaisille, on mielestäni vain järkevää ja inhimillistä, että laki säädetään ihmisiä suojelevasta näkökulmasta. Hallitus on uudistamassa alkoholilainsäädäntöä ja tekemässä vanhentuneeseen lakiin paljon tarpeellisia uudistuksia. Lakiuudistus lähti ajatuksesta, että alkoholin kulutusta pyritään siirtämään kodeista ravintoloihin ja haittoja pyritään ehkäisemään. Lain valmistelun edetessä mukaan tuli kuitenkin elementtejä, joissa kansalaisten suojeleminen jäi taka-alalle markkinatalouden ja ihmisten vapaudentunteen voittaessa. Nykyisessä lakiluonnoksessa muun muassa kaupassa myytävien juomien alkoholiprosentti nousisi 5,5:een ja kaupoissa voitaisiin jatkossa myydä myös limuviinoja, jotka makeudellaan houkuttelevat erityisesti nuoria. Limuviinalla tarkoitetaan sekoitejuomaa, jossa makeuden takia alkoholia ei huomaa mausta. Raukat pois tieltä, ottakaa järki käteen. Toivon Sipilälle sekä vastuunsa kantaville, rohkeille ja viisaille keskustalaisille voimia, lujuutta, ymmärrystä, viisautta. Maire Jäntti. Mielipiteet Kenen hyvinvointia alkoholilailla tuetaan? Alkoholi on suomalaisille haastava asia. tavoitteena on lisätä terveitä elintapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä sekä kaventaa hyvinvointija terveyseroja. Hallitusohjelman yksi kulmakivistä on työllisyyden ja kilpailukyvyn parantaminen. set vaikutukset kohdentuvat pienelle osalle elinkeinoelämää, kun taas koko elinkeinoelämä ja kansantalous kantavat haittojen miljardeihin kohoavat kustannukset, joita alkoholiveron tuotto ei lähimainkaan kata. Aiempien kokemusten ja tilastojen valossa on selvää, että alkoholin saatavuuden lisääminen lisää myös sen kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja. Nämä tilastot eivät kuitenkaan riitä vakuuttamaan niitä, joille vapaus juoda viinaa on nuorten ja läheisten hyvinvointia tärkeämpää. On ihmeellistä, että yksilön vapaus on heille tärkeämpää kuin Talousjärjesto OECD:n laskelmat, että alkoholi aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla yli 2 miljardin euron tuotannonmenetykset vuosittain. Ihmisen vapaus on tärkeää, erityisen tärkeänä pidän lapsen vapautta vanhempien alkoholiongelmista, nuorten vapautta alkoholin haitoista ja työnantajan oikeutta päihteistä vapaisiin työntekijöihin. Meidän tulisi luoda lakeja, jotka luovat parempaa huomista, Suomea, jossa yhä harvempi kärsii alkoholin aiheuttamista harmeista. Hannakaisa Heikkinen kansanedustaja, TtM sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Älkää olko narrattavia, keskustalaiset Joko taas Suomenmaakin menee pelkurien joukkoon ja vie keskustaa tuhoon? Se tehtiin Esko Ahon kohdalla työreformissa, se tehtiin Anneli Jäätteenmäen kohdalla, kun ei uskallettu puolustaa Annelia. Se tehtiin myös Matti Vanhasen lautakasaja muissa kohuissa, se tehtiin Mari Kiviniemelle, kun kokoomus tapansa mukaan ujuttautui keskustalaisten povelle ja toimi sii- 38 24.2.2017 nä käärmeenä julki- ja piilorattailla median kautta. Oletteko te, keskustaväki, narrattavia ja peloteltavia hölmöjä. Olisi erittäin surullista, jos luomme lainsäädäntöä, joka romuttaa hyvän kehityksen. Valmisteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Hallituksen kärkihankkeen ?Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. Näitä erityisesti nuorten suosiossa olevia juomia saisi ehdotetun uudistuksen jälkeen muutaman sadan Alkon myymälän sijasta yli 5 000 kaupan toimipisteestä. Alkon myymäläverkkoon muutoksella voi olla rajuja vaikutuksia. Suunnitteilla oleva alkoholilain uudistus ei ole missään linjassa edellä lueteltujen hallituksen toimenpiteiden kanssa. Alkoholimyynnin myönteiset taloudelli- Muutos myös mahdollistaisi aivan uudenlaisen tuotekehittelyn, kun kaupassa voisi myydä esimerkiksi alkoholipitoista jäätelöä tai energiajuomaa. Tilastojen mukaan nuorten alkoholin käyttö on laskenut. Se aiheuttaa yhteiskunnassamme paljon harmia, ja ehkä juuri siksi alkoholipolitiikkaa on haluttu tehdä pitkälti sosiaalipolitiikan näkökulmasta. Juha Sipilä ja Anne Berner tekevät tosi tarpeellista ja hyvää työtä Suomen hyväksi, mutta te pelkäätte oman olemattoman kunnian ja suosion menettämistä. Ryhdistäytykää ja puolustakaa omianne. Älkää enää rsortuko kokoomuksen tekaistui- hin valheellisiin myllytyksiin. Suomi tarvitsee kipeästi järkevää ja vastuunsa kantavaa keskustaa
Pakolla, ei vapaaehtoispohjalta. Itse olen joutunut kahdesti käyttämään la- kia ja oikeusaputoimistoa ja voittanut molemmat jutut. Ensimmäisellä kerralla valitin sukupolvenvaihtoeläkkeestä, joka juuttui korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lähetin hakemuksen 8.11.1983, päätöstä ei tullut kesäkuunkaan lopussa. Heinänurmelta tultuani otin kynän käteen ja kirjoitin oikeuskanslerille, jonka nimeä en edes tiennyt. Panin kuoreen Oikeuskansleri, Helsinki. Perille oli mennyt. Kolmen viikon kuluttua tuli tieto: ?Teille on myönnetty eläke.? Kantelusta ei tullut maksuja, sillä tuloni ovat pienet. Tämä vain esimerkiksi siitä, miten suurella palkalla olevat leikkivät köyhän asialla. Onneksi oli jämäkkä oikeuskansleri, joka sai liikettä herroihin. Toinen juttu johti myös viimeiseen valituspisteeseen asti. Kyseessä on sotilasvamma-asia. Veikko Mäenharju sotaveteraani Joensuu 24.2. Vaadin suurelta Pohjola-yhtiöltä vakuutuskorvauksia. Ne selvitystyöt eivät ole johtaneet mihinkään käytännön toimiin. Selvityksen vastustus syntyikin siinä vaiheessa, kun huomattiin, että Berner aikookin viedä selvityksen käytäntöön saamansa toimeksiannon mukaisesti. Joissakin maissa tienpidon budjettirahoituksen rinnalle tai sen sijaan on otettu käyttöön liikenteestä perittävien verojen korvamerkintä ja erilaiset tierahastot. Syynä uusiin rahoitusmalleihin siirtymiseen on se, että valtion budjettirahoitukseen perustuva rahoitus on lyhytjänteinen, poukkoileva ja altis nopeille rahoitustason supistuksille. Valtion budjetin ulkopuolisen käyttäjärahoituksen periaatteena on, että tienkäyttäjä maksaa oikeudesta käyttää tieverkkoa vuosittaisen kausimaksun ja tieverkon käytöstä käyttömäärän perusteella määräytyvän käyttömaksun mukaan. Olen ollut aiemmissa työtehtävissäni yh- dessä suomalaisten ja englantilaisten asiantuntijoiden kanssa uudistamassa Kirgisian ja Azerbaid?anin liikennehallintoa. Työhön kuului myös tierahaston perustaminen kumpaankin maahan. 2017 39. Voitto tuli, eikä maksanut mitään, koska eläkkeeni on pieni. Mitenhän minulle käynee nykyisen valituk- seni kanssa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Anne Bernerin liikennetyö saakoon jatkua Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys tienpidon rahoituksesta sai rajun palautteen ja vastustuksen. Keskeisin asia selvityksessä oli, millä tavalla estetään tieverkon jatkuva rappeutuminen ja korjausvelan kasvaminen. Näyttää siltä, että selvityksen keskeisiä asioita on ymmärretty joko tahallisesti tai tahattomasti väärin. Anne Bernerin suunnitelma perustui julkisen talouden suunnitelmaan, jonka hallitus hyväksyi 5.4.2016. Suunnitelmaan kirjattiin, että ?Liikenne- ja viestintäministerin johdolla valmistellaan esitys tieverkon kehittämiseksi liiketaloudellisesti. Kilometrimaksu sisällytettiin liikennepolttoaineen hintaan tienkäyttömaksuna. Sama rahoitusmalli oli Uuden-Seelannin tierahastossa. Rahoitusratkaisuksi tuli vuosittainen kausimaksu ja kilometrimaksu. Esitys tulee laatia siten, että tarvittavat päätökset voidaan tehdä toiminnan käynnistämiseksi vuoden 2018 alussa. Liiketaloudellinen tarkastelu edellyttää Liikenneviraston taseen hallinnointiin, veroasteeseen ja liikenteen maksuihin kohdistuvia toimia?. Juuri näin Anne Berner toimikin. Bernerin henkilökohtainen panos selvitys- työssä ja asian ennakkoluuloton eteenpäin vieminen olivat hatun noston arvoisia suorituksia. Kun hallituskumppanit hyväksyivät selvityksen, olikohan heillä käsitys, että tämä on taas yksi selvitys monien joukossa, eikä se johda mihinkään. Eläkkeeni on samansuuruinen kuin ennenkin. Siellä tienpidon rahoitus oli noussut 50 prosenttiin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön uusi tierahasto. Syyksi rahoituksen kasvuun kerrottiin, että autoilijat olivat valmiita maksamaan korkeampaa polttoainemaksua, kun tiesivät, että lisämaksu menee tieverkon ja kunnossapidon parantamiseen. Toivottavasti Bernerin johtaman uuden parlamentaarisen työryhmän jatkokehitystyössä saadaan aikaan sellainen rahoitusmalli, jolla pystytään pysäyttämään tieverkon jatkuva rappeutuminen ja kunnossapitotason lasku. Markku Teppo Toimitusjohtaja Ylivieska Miksi köyhien oikeuskuluja nostettiin? Erkki Saari kirjoitti tällä palstalla (Suomenmaa 27.1.2017) turhista oikeuskanteluista. Sanoisin, että älä hätäile, valittaminen on joissain tapauksissa tullut vuoden 2016 alusta maksulliseksi. Hinta on 250 euroa henkilövalittajalta, järjestö- ja kuntavalittajalta 500 euroa. Aiemmin vähävaraisetkin saivat tuomarin apua asioidensa hoitamiseen. Nyt hyvin toimiva laki osittain romuttuu. Syy siihen oli 5 prosentin loikka maan kuntoon panemiseksi, jossa heikoimmat joutuivat maksumiehiksi. En purnaisi asiasta, jos hallitus olisi saman 5 prosentin mukaan ottanut myös paremmin toimeentulevilta. Onhan Suomessa viime vuosien aikana tehty useita selvityksiä ja ehdotuksia tienpidon rahoitusmallin muuttamiseksi
Eletään uudistuksissa eteenpäin lapsen etua ajatellen. Mirja Vehkaperä Vesaisten puheenjohtaja tuneet sekä kunnan tulevaisuusvisioista tiedonhaluiset kuntalaiset. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Pöytyä, to 2.3. Tervetuloa haastattelemaan tulevia kuntapäättäjiä! Pöytyä, kunnallisjärjestön vuosikokous su 26.3. Nyt keskustellaan vilkkaasti varhaiskasvatuksen maksuttomuudesta ja vanhempainvapaajärjestelmästä. Näyttää siltä, että tarvitsemme perustavanlaatuisen selvityksen perheiden palveluista ja vanhempainvapaiden uudistamisesta. klo 17:00 Sauvon Osuuspankin kerhohuoneessa. Asiana mm. Vanhemmuutta tulee tukea kaikin mahdollisuuksien tavoin. Toisekseen perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lasten hoitomuoto. klo 17 kunnantalolla. 17.50. Puheenjohtajana toimii päätoimittaja Asko Virtanen. mennessä Irja Ansalehto-Salmelle (irja.ansalehto-salmi@kolumbus.fi) tai 040 507 7251. Ilmoittautuminen 20.3. Ilmoita osallistumisestasi 12.3. klo 18.30 Yläneen vanha toimipiste. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Samalla saa osoitteen ja ajo-ohjeet / bussiaikataulut. Mäntsälä, kj:n ry:n vuosikokous su 26.2. Kahvitarjoilua 18.00. 20 euroa/hlö. Jokaisella lapsella on edelleen subjektiivinen oikeus vähintään 20 viikkotuntiin päivähoitoa. Kahvitarjoilu aulassa klo 17.30 . Turun Vesaiset Kurssi Kololinnut ja niiden pesintä 25.-26.3. Kannustan hoivaamaan alle kolmivuotiaita lapsia kotona ja turvautumaan esimerkiksi avointen varhaiskasvatuspalveluiden valikoimaan. 24.2.2017 Kerava, Vesaisten vuosikokous ti 7.3. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustasenioreiden keilavuoro joka torstai klo 15-16 Raision Keilahallilla. Rusko, Kj:n vuosikokoussu 26.2. klo 17.00 Ruskon kunnantalolla. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Rusko, Ruskon ja Vahdon py vuosikokoukset su 26.2. klo 17 Riihenmäen yläkoulussa (Einontie 3). Tippsund Taivassalo. Maan hallitus ottanee asian listalleen ja perustaa työryhmän selvittämään perhevapaita. Paineita uudistamistyöhön on tullut kaikista eduskuntapuolueista, ammattijärjestöiltä, yrittäjiltä ja osin myös kansalaisjärjestöiltä. Uudistusta ei saa tehdä niin, että kuka suu- remmalla suulla huutaa, se pärjää. Tarjoilujen järjestämiseksi pyydämme ennakkoilmoittautumista to 23.2. klo 12 Kylpylähotelli Caribia, Kongressikuja 1, Turku Laitilan Keskustanaiset vuosikokous maanantaina 6.3. Kokouksen aluksi Keskustan vpj, ke. Kahvitarjoilu. Pöytyä, Kj:n ylimääräinen kokous su 26.2. Avoinna arkisin klo 9-15. Ensinnäkin lapsen parhaat huoltajat ovat omat vanhemmat. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä kuntavaaliohjelmasta ja ehdokkaista päättäminen. klo 12 Impivaaran uimahalli Pöytyä, Yläne + Tourula-Keihäskoski, la 25.3. klo 18 Sirkka ja Eero Kolehmaisella, Vapaalankuja 5B, Vapaala. Politiikan lisäksi esillä on ravitsemus ja hyvinvointi, joista kertoo vierailijamme, hyvinvointiohjaaja Leena Kaura-Mellin. klo 17.30. Osallistumismaksu on 16?/hlö, sis. Turun Vesaiset Keskustanaiset, Varsinais-Suomen piiri ry, vuosikokous 11.3. ja VTT, tutkija Johannes Kananen puhuu osallistavan sosiaaliturvan ja perustulon teemoista. Uusimaa Vantaa, Keskustanaisten virkistysiltapäivä la 25.2. majoitus + ruoka. klo 11. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 16.00 Ruskon kunnantalolla. Sauvo. Esillä sääntömääräiset asiat ja kuntavaaliteemat. Tuusula, Keskustan Hyrylän py:n vuosikokous 22.3. Paikalla uusi kunnanjohtaja Anu Helin tuomassa terveisiä ja kertomassa ajankohtaiset kouluasioista ja sotesta Pöytyällä. Huhtaanmaja, Marttila. Kokous pidetään yhdessä Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski py, vuosikokous ke 1.3. klo 18 kuntavaaliehdokaskoulutusta, paikka avoin. Piiristä Hanna Vuola saapuu paikalle. Vesaiset, Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous 5.3. Paikalla ehdokkaaat ja muita poliittisia henkilöitä. majoitus + ruoka. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 a. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Lapsi keskiöön Suomessa on laadukas varhaiskasvatus. Ammattimainen henkilökunta takaa hienot puitteet alle kouluikäisten hoivalle, hoidolle ja kasvatustyölle. Vastikään eduskunta hyväksyi lain, jolla velvoitettiin kaikki esiopetuksen piiriin. kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Pöytyä, Yläne py, vuosikokous ke 1.3. Järj. kello 18.00 ABC Masuunin yläkabinetissa. Vantaa, Vesaisten vuosikokous ti 40 nottaneet työelämän, työllisyyden ja Suomen kilpailukyvyn vaatimuksia. Harvassa ovat olleet ne asiantuntijat, jotka katsovat varhaiskasvatusta ja perhevapaita lapsen etu edellä. Osallistumismaksu on 20?/hlö, sis. Etujärjestöjen vaatimukset ja kannanotot ovat pai- Helsinki Naisten osuutta työmarkkinoilla edistetään isien kasvatusvastuun vahvistamisella. Elisenvaaran oppimiskeskus/Kurkisali, Kyröntie 16, Kyrö. klo 11 Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kevätpäivää Perniön Lehmirannan lomakeskukseen (Lehmirannantie 12, Kotalato, Salo) pe 17.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola 0509177000, piirin toimistosihteeri Leena Mulari 0505648747, Vesaisten piirin toiminnanjohtaja sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Pöytyä, ke 15.3. klo 19 Riihikoskella Kisariihen kahviossa, Yläneentie 14. Sauvon Keskustan vuosikokous su 26.2. -konsertti ja sen jälkeen tanssia. Ravintola Wanda´s, Liesikuja 5 Vantaan Myyrmäessä. Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 1.3. Tervetuloa kaikki Keskustan toiminnasta kiinnostuneet ja kunnan tulevaisuusvisioista tiedonhaluiset kuntalaiset. klo 18.30 Yläneen vanha toimipiste. Kunnallisvaalit lähestyvät! Tule kuuntelemaan ja itsekin tenttaamaan, mitä mieltä eri puolueet ja niiden nimeämät panelistit ovat ajankohtaisista paikallisista ja ajankohtaisista asioista. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. klo 18, Santaniitynkatu 1, II krs., Kerava. Vantaa, Länsi Vantaan py:n kevätkokous to 9.3. klo 18 Kyrön kunnantalo. hernekeittotarjoilua Yläneen torilla klo 10 - 12. klo 18.00 Oili Tamminen, Ammekoskentie 5 A , Laitila Kurssi Pöllöt ja niiden elämä lasu 11.-12.3. Kuntavaaleista pohdimme naisten yhteistä kampanjointia ja yhteisiä vaaliteemoja. Kahvitarjoilu, kuntavaaliehdokkaiden esittely. Karkkilan säätömääräinen kevätkokous 26.2. Vierainamme ovat Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ja tuleva perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Ruokailu, arvontaa ja Minna Rannan ?Kuljen taas kotiinpäin. Järj. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Katri Kulmuni alustaa aiheesta ?Ajaako Keskusta yhä köyhän asiaa?. Paikalla uusi kunnanjohtaja Anu Helin tuomassa terveisiä ja kertomassa ajankohtaiset kouluasioista ja sotesta Pöytyällä. Kotiaskareet ja hoitojärjestelyt eivät ole herättäneet suurta kiinnostusta isien keskuudessa. Isien hoitovapaita on vuosien aikana lisätty, mutta kaikki työnantajat eivät edistä tavoitteisiin pääsyä. 28.2. Kahvitarjoilua 18.00. Tervetuloa kaikki Keskusta-aktiivit, poliittisesta toiminnasta kiinnos- Uudistusta ei saa tehdä niin, että kuka suuremmalla suulla huutaa, se pärjää. Kuka joustaa, kun kotona on pieniä lapsia? Osa-aikatyö ja työelämän jostot ovat tervetulleita. Ilmoittautuminen heti Aulis Suominen 040 83 40803. klo 18. klo 15 alkaen Irja Ansalehto-Salmella. Pelkällä ?äidit töihin? -tulokulmalla emme saa parasta lopputulosta aikaan. Olen asettanut uudistustarpeelle muutamia reunaehtoja. Käsittelyssä sääntömääräiset. Tapahtuma järjestetään kansalaisopiston ja Auranmaan Viikkolehden yhteistyönä. Turku, Vesaisten vuosikokous su 19.3. mennessä Aulis Suominen 040 83 40803
Lempäälän Keskusta Hanki hygieniapassi! Pirkanmaalaiset järjestötoimijat huomio: Tervetuloa mukaan Ikaalisten hygieniapassikoulutukseen la 25.2. Lisäksi työhön kuuluu järjestön hallinnon asiat (mm. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa. Jaana Viilo, puh. klo 18 Lahdessa Reumayhdistyksen tiloissa, Vapaudenkatu 1 D. Kuntavaalikierros, la. Huom. Hinta vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. Tervetuloa keskustelemaan! Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Ollaan yhteydessä. Eura, kj:n vuosikokous su 26.2. Asiana kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Lahti, tule 1.3. Vieraanamme Pirkanmaan Keskustan pj. Keskustanaisten ehdokaskoulutus, 15.3. klo 17 Kj:n ehdokaskoulutus. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 10-11 Sysmässä, klo 12-13 Hartolassa torilla ja klo 14-15 Heinolassa torilla. Kuntavaalikierros, la. koko Suomessa. lisätietoja Minna Sarvijärvi p.0405890355 klo 14.30 jälkeen. Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Järj. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten 24.2. Hinta 285 eur/ hlö. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. sieppi@gmail.com. Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Antti Kurvinen sekä kuntavaaliehdokkaita Veteraanituvalla (Perttulantie 7). Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 10-11 Hollolassa torilla, klo 12-13 Lahdessa torilla ja klo 14-15 Kärkölässä kauppahuone Pyrhösen pihassa Keskustanaiset, vuosikokous pe. 17.3. klo 18 Mariankadun Sinuhen kahvilaan kuuntelemaan ja keskustelemaan sote- ja hyvinvointi asioista. Asiana ehdokaslistojen hyväksyminen Tohmajärvi, kj:n yleinen kokous su 26.2. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, la 25.2 klo 10 alkaen Keskustan teltta Forssan torilla. 2017 41. yhteistyötahojen kanssa) ja muut juoksevat asiat. Arvostamme erityisesti itsenäistä työotetta, organisointikykyä, talous- ja viestintäosaamista sekä verkostoitumista eri tahojen kanssa. lehti-ilmoitus Aamulehden Morosta to 2.3. klo 15 Padasjoella, Maakesken Rientolan seurantalolla, Mukulintie 30. Bussireitti tehdään lähtijöiden mukaan Valkeala-Kouvola-Myllykoski-Hki välille. Klo 11-13.00. perjantaisin. Keskustan PohjoisIkaalisten py. Kangasalan Kj:n yleinen kokous ma 27.2. Martti Talja. Lahti, to. hyvinvoiva kontiolahtelainen Keskustan kunnallisvaaliohjelma tulevalle valtuustokaudelle, keskustelua, ehdokasesittelyjä ja musiikkiohjelmaa. Karjala Lappeenranta, kj:n ylimääräinen yleinen kokous la 25.2. Paikat ja aiheet vahvistuvat myöhemmin, merkitse jo nyt kalenteriisi. Tampere, Tampereen Keskustan ja MSL-Tampereen ehdokaskoulutus ti 14.3. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon. Lehmo, py järjestää koko perheen laskiaistapahtuma Lehmon Ukonharjun kentällä laskiaissunnuntaina 26.2. 0500 518 530. Outokummun Keskusta on Ruplan tontilla Jäänveisto -tapahtumassa 26.2. 0405895709 sähköposti pilvi. karkela@keskusta.fi Keskustan kj:t ja Py:t huomio! Täytetyt henkilöilmoitukset vuodelle 2017 lähetettävä pikaisesti (huom! kokonaan täytettyinä, myös täydellinen tilinro jos mielii jäsenmaksupalautuksia) piiritoimistolle: pirkanmaa@keskusta.fi tai postitse: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Sääntömääräiset asiat ja kuntavaalin ehdokaslistan hyväksyminen. Kuntavaaliehdokkaiden asettaminen. Kimppakivaa Yhdessä ?Kaupunkien ja maaseutualueiden tulevaisuuskuvia ti 28.2. klo 11 alkaen. Esillä sääntömääräiset asiat ja Vaalijuhlan viimeistelyä. Kontiolahti, Keskustan Vaalijuhla Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa sunnuntaina 26.3. klo 13-15 Elinvoimainen kotikunta . Presidenttiehdokas Matti Vanhanen kertoo aluksi näkemyksiään ja sen jälkeen vapaa sana. Lähtö pe 21.4 klo 5.15 Myllykoskelta. Nimetään kuntavaaliehdokkaat. Virolahti, Kj:n yleinen ylimääräinen kokous 26.2 klo 14 Sammon talolla. ehdokaskoulutus. Johtokunta Kymenlaakso Miehikkälä, Kj:n yleinen ylimääräinen kokous 24.2 klo. tiedottaa: 7.3. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Retken aikana vierailemme mm. viikonloppuna, ks. Klo 15 alk. klo 19, Kangasalan Sanomien kokoustila. Paikalla kuntavaaliehdokkaat ja muita. klo 9-16, Kovelahden kylätalo Nousula, Välikyläntie 21. taloushallinto, kokousjärjestelyt, avustushakemukset, palaverit ym. Johtokunta. Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden kunnanviraston valtuustosalissa su 26.3. Ajokortti ja oman auton käyttömahdollisuus on edellytys työtehtävien hoitamiseen. Toiminnanjohtajan tehtävä on osa-aikainen. Koulutus, koe & keittolounas yht. Pirkanmaan Keskusta Sääksmäen-Valkeakosken py vuosikokouskutsu ke 1.3. Kahvit alkaen klo 17.30, kokous klo 18. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. tj. Myös Pirkanmaan Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti kiertävät Pirkanmaalla ko. Forssan kj. Mukana ke. Kokouksessa asetetaan ehdokkaat kunnallisvaaleihin. Pyhtää, kuntavaaliehdokkaiden koulutustilaisuus 7.3 klo 18 ABC ? Majakan kokoustilassa. Miehikkälä, Kj:n vuosikokous 16.3. klo 19 Hurttalan eräpirtillä. Kouvola, Keskustan Ummeljoen py ry. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Juhaan, puh. 050-37 45 416. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Valtakatu 54. klo 15-16 perhe-ja peruspalveluministeri Juha Rehula tavattavissa Lahdessa. Pirkanmaa Keskustanaisten Pirkanmaan piirijärjestö ry hakee TOIMINNANJOHTAJAA Keskustanaisten Pirkanmaan piirijärjestö hakee uutta toiminnanjohtajaa vakituiseen toistaiseksi voimassaolevaan osa-aikaiseen työsuhteeseen. 3.4. Tarjolla Kahvia ja teetä ym. Ilomantsi, Kj ry:n ylimääräinen yleinen kokous su 26.2. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. klo 13 Kuntoutumis-ja Päiväkeskus Ilonassa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. asiat. klo 17.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Paluu su laivan saavuttua Helsinkiin kl 18.30. Pyydä tarkka matkaohjelma Nora Sipilä, nora.sipila@pp.inet.fi, p. Toiminnanjohtaja toimii poliittisessa järjestössä ja on organisoimassa toimintaa sekä toteuttamassa tapahtumia. klo 18-20 Ulkopolitiikkaa yhdessä -keskustelutilaisuus Riihimäellä. Tervetuloa haastattelemaan ja tenttaamaan tulevia kuntapäättäjiä! Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. mennessä sähköpostitse osoitteeseen pilvi. karkela@keskusta.fi tai postitse Keskustanaiset Pirkanmaan piirijärjestö, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. 9.3 klo 18.30 tervetuloa kuuntelemaan perheasiaa Cafe Oskarin pihaan. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 14.30 alkaen. Rehula tavattavissa, ma. Kannattaa tulla paikalle keskustelemaan ehdokkaiden kanssa, vaihtamaan ajatuksia ja tekemään tiukkoja kysymyksiä. Pöytyä, Karinainen, Kyrö, hernekeittotarjoilua Kyrön torilla ke 29.3. klo 9 - 11. Sis. Nimetään kuntavaaliehdokkaat ja hyväksytään vaaliohjelma. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Valkealan Iltatähdessä, Keskitie 17. Työaika on 7,5 - 10h/ viikko, kokoukset ja tapahtumat ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Paikalla myös kuntavaaliehdokkaat. 2 hotelliyötä, panimovierailu, 1 lounas, laiva- ja bussimatkat, sisäänpääsy messuille. klo 12 kunnantoimiston valtuustosalissa. klo 18-20 Pääkirjasto Metson alakerran kokoustila Pihlajassa, Pirkankatu 2, keskustelutilaisuuden alustaa tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmoinen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, TY. Vapaapääsy. Luennot uudesta kunnasta, Tampereen kunnallispolitiikasta, keskustan vaalityöstä. Pirkanmaan Keskustalla on myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. Samalla reissulla pääset tutustumaan myös A le Coqin Tarton panimoon. Matkan yhteistyökumppanina on Puolakan Valmismatkat. klo 18.00 Hamk:n kokoustila Aurinkoisessa, Tietotie 1. 18.3. Mäenlaskua, makkaranpaistoa, nokipannukahvia ym. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 11.3. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. mennessä tekstiviestillä 0400 233611 tai haapaniemimarita@ gmail.com Järj. klo 10 piiritoimistolla, os. Nimetään kuntavaaliehdokkaat. Kouvola, kj:n ylimääräinen yleinen kokous 27.2. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. ja alle 6v 95. Keskustan kj:t tarjoavat lohikeittoa klo 10-11 Orimattilassa torilla, klo 1213 Asikkalassa Vääksyssä ja klo 14 Padasjoella S-marketin pihalla. Piiri, vuosikokous la. Kolehmaisenkatu 27. Riihimäki, ti 28.2. Paikka toimii Hyrian auditorio, os.Sakonkatu 1 Ypäjä 21.3. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. 19 Op:n kokoustilassa. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Karjala Kuntavaalit tulossa keväällä 2017. 040 418 1150. Asikkala, Keskustan vaalitupa osoitteessa Rusthollintie 1 Vääksy (Vääksyn Kirja- ja Paperikaupan vieressä) ajalla 21.2. - 9.4. Kärkölä, Kj ry. klo 17 Kj:n ehdokaskoulutus, 8.3. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Lähde mukaan Viron Tartoon ja Otepäähän Maamessmaatalousnäyttelymatkalle. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. 50e, kouluttaja Paula Mukka. ylimääräinen yleinen kokous ma 27.2. ja saavu mukaan yhteisiin tapahtumiin sekä seuraa Facebookista: Pirkanmaan Keskusta ja www.pirkanmaankeskusta.fi Ylöjärvi, Kj. Järj. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. sitovat ilm. 21.2. klo 10-13. Työ alkaa sopimuksen mukaan. järjestää. Riihimäki, py:n vuosikokous 26.2. klo 18 Myllyojan säätiön kokoustiloissa os. Jaana Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Mitä Sinä haluat tietää sote-uudistuksesta ja perhepolitiikasta? Tule tapaamaan tulevaa ministeriä Annika Saarikkoa sekä keskustalaisia luottamushenkilöitä Ehtookodon juhlasaliin ti 21.2. 25.3. Tuukka Liuha. Keskustan eduskuntaryhmän valtakunnallinen jalkautuminen järjestetään pe-su 3.-5.3. mukana ke., keskustan vpj Annika Saarikko. Kuntavaalikierros, la. Asialistalla kuntavaaliehdokkaiden nimeäminen ja vaaliohjelman hyväksyminen. Maamess-maatalousnäytte- lymatka Viron Tartoon ja Otepäähän 21.-23.4. klo 17-18 Kansanedustaja, puolueen vpj. 25.3. 040 7673419 Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Tärkeää. Tilaisuus alkaa kahvien ja keskustelun merkeissä klo 18. Työajat ovat joustavasti sovittavissa ja itsenäisesti hallittavissa. Työpaikka on pääsääntöisesti Pirkanmaan Keskustan piiritoimistolla Tampereella (os.Näsilinnankatu 23 A 1). Hakemukset ja ansioluettelot on toimitettava 24.2. klo 18 kunnantalolla Järvelässä
Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 22.04. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Kaikki koulutukset järjestetään Keskustan piiritoimistolla Jyväskylässä, os. klo 12 alkaen. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. HUOM! Ryhmien toteutuminen edellyttää vähintään 8 osallistujaa/koulutus. Tule keskustelemaan tulevaisuuden palveluista Jyväskylän kaupunginkirjaston Minnansaliin la 25.2. klo 10 -12. Kuuntelemassa ja keskustelemassa puheenjohtaja Juha Sipilä. Kaukovainion keskusta-seuran sääntömääräinen vuosikokous ma 20.3. Toni Viljamaa p. Kahvitarjoilu. Lappi Kemijärvi. klo 14. Esillä kuntavaaliasiat: Ehdokkaiden ja vaaliasiamiesten nimeäminen ja esille tulevat asiat. Tapahtumassa on tavattavissa kuntavaaliehdokkaita. klo 13.00 Op:n kerhohuoneessa. La 4.3. Keskustanuorten tmj. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 14 Kimaran Lämpiössä. vaalikassaansa!!! Nyt siis ehdokkaita hankkimaan! Ylä-Savo Kiuruvesi, kauneusilta, Sininen Helmi 4.3. Keskustelun keskiössä Steven Lee Myers: Uusi tsaari, Vladimir Putin ja hänen Venäjänsä. Ehdokkaat esittäytyvät. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Keski-Pohjanmaa Kokkola, Pj Juha Sipilä Kokkolasalissa kaupungintalolla pe 24.2. klo 18. Pietarsaari, Pj Juha Sipilä Campus Allegrossa pe 24.2. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Kaupungintalon valtuustosali, 2ks. Naiset ehdokkaina. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/hlö. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puhelimitse 050347 3556. klo 17.30-20: Koulutus on tarkoitettu vaaliehdokkaille, joilla on jo aiempaa näkemystä/kokemusta poliittisesta toiminnasta esim.järjestötyön kautta. Sosiaalinen media ja vaalimainonta la 18.12. Piiri maksaa 5 euroa alennusta kahden tunnin laskettelulipusta. Hakemuksessa pyydetään kertomaan hakijan toiminnasta poliittisissa ja muissa järjestöissä sekä kiinnostuksesta osallistua poliittiseen toimintaan tulevaisuudessa. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunnan sääntömääräiseen kokoukseen Suomen keskustanuoret ry:n sääntömääräinen valtuuskunta kokoontuu 22.-23.04. Paikalla myös piirin puheenjohtaja Pertti Lehtomäki. Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä ehdokkaalta odotetaan tai mitä kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Riistakatu 15 Iisalmi. Klo 12 ehdokaskuvaus ja klo 14 ehdokaskoulutus, kouluttajana Katja Koivukoski. Tyrnävä.Tyrnävän ja Temmeksen py:t yhteinen ylimääräinen yleiskokous su 26.2. klo 18 Kunnantalolla Lahnassa. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 23.3. Keskustassa tapahtuu tmj. Valtuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäviksi. Valtuuskunta on Keskustanuorten sääntömääräinen kokous, jonne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edustajaansa. Miten Suomen käy, kansanedustaja Seppo Kääriäinen. Ehdokkaat esittäytyvät. klo 18 Kulttuurikeskuksen kahviossa. Ehdokkaat esittäytyvät. Tuiran py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 15.3. Asiana kuntavaaliehdokkaiden asettaminen. ja alle 6v 95. Asiana kevään kunnallisvaalit. klo 17.30-20 JA ma 6.3. klo 18 kj:n ylimääräi- 42 24.2.2017 nen yleinen kokous. Kurssi on kokonaisuudessaan maksuton. Tervetuloa mukaan tekemään yhteistä kotikuntaamme paikaksi, jossa on jokaisella hyvän elämän mahdollisuudet. Kajaani, Kj:n sääntömääräinen vuosikokous ma 27.2. Ehdokkaiden kuvaus ja kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Keski-Mäntyharju, py:n sääntömääräiset kokoukset 27.2. Samassa yhteydessä pidetään Lekotin kahviossa piirin vuosikokous klo 13 ja osaston vuosikokous klo 14. Some-nyyttärit pe 17.3. Ajankohtaista politiikkaa, ehdokkaat ja kansanedustajat. Ti 21.3 klo 18.00 Heikkilän Pirtti. klo 18.30, kahvi klo 18.00, sääntömääräiset asiat, vaaliasiat. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 0405156800, Keskustan tj. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. Makkarat, kahvi ja mehu. 26.3. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Paikalla Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. yhdessä, Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. klo 17.30. klo 9:00-12.00 välisenä aikana. Teemat: Suomi 100 . Valtakirjojen tarkastus klo 17.30 alk. Kemijärven Keskustan kunnallisvaaliehdokkaat ja ehdokkuutta harkitsevat. Pauliinan p.010 315 2000 tai 050-573 5353. Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ja yrittäjä Anni Kulhonmäki. Ehdokkaat paikalle. Kainuu Sotkamo, Kuntavaalit 2017 Keskustan kunnallisjärjestön keskustelutilaisuudet Sotkamossa. Vaikuta oman kuntamme tulevaisuuteen ja osallistu kuntavaalitapahtumiin. Katja Koivukoski 040 5338160. Liminka. Timo Korhonen, lohikeitto. Juha-Pekka Rusanen. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. Entä heidän vaalipiirinsä. Yhdistys joka hankkii prosentuaalisesti eniten ehdokkaita verrattuna edellisiin kuntavaaleihin 2012 saa palkinnoksi Keskusta-teltan. klo 18 Teppanakeskuksessa, Ilmarintie 6. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. 040-721 0636. Tilaisuuksissa paikalla nykyisiä luottamushenkilöitä ja kuntavaaliehdokkaita. 0440817373 sekä Keskustanaisten tmj. Kaija Väänänen. Nyt on aika hankkia ehdokkaita! Tavoitteenamme on saada jokaisessa kunnassa Keskustalle täydet ja täydelliset ehdokaslistat. Yleinen kokous kunnanvirastolla su 26.2. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Tampereella. Kokouspaikkana Tampereen yliopisto, Kalevantie 4, Tampere. 010 315 2000. Keskustan Keski-Suomen piirin kuntavaalikoulutukset piiritoimistolla: Kuntavaalikampanjan rakentaminen pähkinänkuoressa-koulutuksia järjestetään kaksi samansisältöistä ryhmää eli pe 17.2. Vaalijuhla Safoxi 18.3.klo 19.00. Kiuruvesi. Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Aila Paloniemi. Keuruun kunnallisjärjestön vuosikokous la 25.2. 044-3122982. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Koulutukseen osallistuminen edellyttää aiempaa kokemusta FB:n käytöstä. Ehdokkaiden esittely. Iisalmi, maalismarkkinat Iisalmessa tori 10.3.-11.3. Mäenlaskua, kilpailujamakkaranpaistoa ja mehut, ehdokkaat esittäytyvät. Lapinlahti, Varpaisjärvi. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset ho- telleissa. Kahvitarjoilu klo 14.30-15. Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Hinta aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Ke 15.3 klo 17.30 Rimpilänniemen Louhela. Ilmoittautumiset Webropolin kautta viimeistään viikkoa ennen tai p.010 315 2001. 050 575 4118, e-mail antti.siika-aho@keskustanuoret.fi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä hyväksytään Keskustanuorten työelämäpoliittinen linjaus. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous ma 27.2. klo 20 kunnantalolla. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Avoinna klo 9-15. Pohjois-Savon Keskustan kuntavaalistartti la 25.2 klo 18.30 Kunnonpaikassa Siillinjärvellä. Pullakahvit Lapinlahti, perheiden ulkoilutapahtuma Hassilan monttu 11.3. La 1.4 klo 10-13 K-supermarket Vuokatti, makkaratarjoilu. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto! Etelä-Savo Mikkeli, 26.2. klo 16 piiritoimistolla, os. Ke 29.3 klo 18.00 Sapsoperän kylätalo. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Johtokunta klo 17. Oulu. Musiikkiopiston oppilaat. 1.4. Vaaleihin on vain vähän aikaa. Lisäksi käsitellään yhdistyksen sääntö- ja nimenmuutos. Heti tämän kokouksen jälkeen Keskustan Keuruun paikallisyhdistyksen vuosikokous samassa paikassa. Multian paikallisyhdistyksen vuosikokous 25.2. 010-315 2001 ja p. mennessä sähköpostitse osoitteeseen susanna.junttila@ paavovayrynen.fi. Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 14.3. Vaalitapahtuma Sukevalla 18.3. Ota nyyttärievästä mukaan ja tule Keskustanaisten järjestämään somekoulutukseen! Erityisesti ehdokkaille suunnattu koulutus, jossa käydään läpi somen käyttöä poliitikkona: mainonta, tapakulttuuri ja eri sovellusten erot. Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. Asiana ehdokaslistan hyväksyminen. Oulu. klo 9-12. klo 10-. Pohjois-Savon Keskustalla on kuntavaaleihin liittyen ehdokashankintakilpailu kunnallisjärjestöille ja pitäjäyhdistyksille. Tule mukaan! Kuntavaalit 9.4. Johtokunta Peräpohjola Tervola. Johtokunta klo 16. Oulu. Näytelmäryhmä Sypäkät. Sonkajärvi, Sukeva. Ilmoittautumiset itä-savo@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Lukemisiin! Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. klo 15.30-17.30: Koulutuksessa käydään läpi FB-mainonnan perusteet: millainen on hyvä mainos ja kenelle se kannattaa suunnata. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Iisalmi. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Tottinkatu 15. Ke 8.3 klo 18.00 Heinämäen Heinis. klo 12 Kainuun Opistolla. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Tule ja tuo kaverisikin! Kahvitarjoilu klo 18- alkaen. Kuopio, Keskusta Rakenna- ja Asumessuilla Kuopio- hallissa 25.-26.2. Su klo 11-12 mukana puheenjohtaja Juha Sipilä ja keskustan kuntavaaliehdokkaita. Juha-Pekka haastattelee. Ma 6.3 klo 9.00 Vaalituvan avajaiset, ent. La 8.4 klo 10-13 Tori, mukana ke. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Kahvit, pulla ja piirakka. Tervetuloa nauttimaan tunnelmasta ja talven riemuista! Lisätiedot: 040 709 9521 Siikalatva. Reitti: Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, Mäntyrinteen pysäkki, Kallislahden Teboil, Savonlinnan matkahuolto, Haapakallio, Kerimäen linja-autoasema, Savonranta, Säimen, Rönkönvaara, Joensuu. Haemme ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Pauliinaan. Kj ry:n ylimääräinen yleinen kokous su 26.2. klo 14 alkavaan Pessi ja Illusia -näytelmän ensi-iltaan. Kokouksessa asetetaan vuoden 2017 Kajaanin Keskustan kuntavaaliehdokkaat. Mieslahti, py:n vuosikokous su 12.3. Pohjois-Savon piirin pj. klo 18.00. Vapaamuotoiset hakemukset pyydetään lähettämään 10.3. Ohjelmaan kuuluu kaksi viikonloppuseminaaria sekä vierailu Brysseliin. Oppilaitoksen harkinnan mukaan osallistumisesta voi saada opintopisteitä tai korvaavuuksia. Paikalla myös piirin puheenjohtaja Pertti Lehtomäki. Pihtiputaan kunnallisjärjestön kevätkokous 5.3.klo 19.00 kunnanvirastotalolla. klo 15.30. Kokkola, Keskustan Kokkolan kunnallisjärjestön Vuosikokous ma 27.2. Vaalikahvit Kiuru- veden torilla klo 10 alkaen. Ma 27.3 klo 18.00 Paakkitalo. Katri Kulmuni, Keskustan puoluevaltuuston pj. Tarjolla hernekeittoa, laskiaispullia ja mäenlaskua. Asiat: nimetään kuntavaaliehdokkaat ja päätetään puolueveron suuruus Pertunmaa, kj Ry:n yleinen kokous su 26.2 klo 18 Kunnantalon valtuustosalissa. Johtokunta klo 17. Siikalatva.Koko perheen Talvipäivät Kestilässä, Maalaiskartano Pihkalassa su 19.3. Pia Högberg p. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Vesaisten Itä-Savon piirin ja Savonrannan osaston Laskiaistapahtuma su 26.2. Pohjois-Savon piirin pj. klo 12 Laskettelukeskus Lekotissa (Pirttimäentie 250). Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. klo 16.30 Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. ehdokkaiden valokuvaus ja koulutustilaisuus Pulkkila-Sali. Toiseksi eniten hankkinut saa 500 . Yliopistonkatu 17 B (II krs). Tilaukset p. linja-autoasema, paikalla elinkeinoministeri Mika Lintilä. Valitaan kuntavaaliehdokkaat. MEP-ryhmä MEP PAAVO VÄYRYNEN/ALDE GROUP järjestää kevätkaudella 2017 Politiikan korkeakoulu -kurssin alle 30-vuotiaille nuorille. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 15. Elina Suoranta p. Otathan oman tietokoneen mukaan. klo 17 Tyrnävän kunnantalolla. La 25.3 klo 10-13 Tori, hernekeitto. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäsenet sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puhe- ja läsnäolo-oikeudella. KESKUSTANUORET RY:N LIITTOHALLITUS Lisätietoja: Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-aho, p. Antti Kivelä ja Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Kuhunkin koulutukseen mahtuu enintään 16 henkilöä. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Suomi 100- vuotta. Keskustan vpj. ja alle 6v 95
Järjestövuodet olivat mahtavaa aikaa. Minun pukuni keski-suomen puku Vuokrapuku korvasi äidiltä lainatun Elvi Siivinen löytää keskustan tilaisuuksista kotoisan tunnelman Teksti: anja manninen Kuva: jaakko martikainen Espoolainen Elvi Siivinen pukeutui Seinäjoen puoluekokouksessa Keski-Suomen vuokrapukuun. Aikaisemmin Siivinen on käyttänyt puoluekokouksissa äidiltä lainattua ja äidin tekemää pukua, mutta nyt hän ei ehtinyt sitä hakea. . 2017 43. Äidin puolelta juureni ovat kuitenkin vahvasti Keski-Suomessa, enkä voisi ikinä kuvitella pukeutuvani minkään muun maakunnan pukuun. Kansallispukua Siivinen käyttää vain puoluekokouksissa. . Minulla on ihan pienenä ollut omakin KeskiSuomen puku, jonka äitini teki minulle, Siivinen kertoo. Koska Siivinen on asunut monella eri paikkakunnalla, hänellä ei ole selkeää maakuntaidentiteettiä. . Puoluetoimistolla, puoluekokouksessa tai muussa keskustan tapahtumassa tulee hyvä ja kotoisa tunne, Elvi Siivinen kuvaa. 24.2. Olen puoluetoiminnan kautta päässyt osalliseksi monesta hienosta asiasta ja tutustunut upeisiin ihmisiin ympäri Suomen, Siivinen kehuu. Valmistumisen jälkeen Siivinen on keskittynyt muihin asioihin ja toimii tällä hetkellä vain yhden keskustanuorten paikallisosaston, Keskustan Liiton Rööperin osaston, puheenjohtajana. . Nyt on vaikea kuvitella, että pukua käyttäisi muualla kuin puoluekokouksessa. Elvi Siivinen on 29-vuotias erityisluokanopettaja ja asuu Espoossa. Siivinen on aikaisemmin ollut kaksi vuotta Keski-Suomen keskustanuorten piirin puheenjohtajana sekä keskustanuorten liittohallituksessa. . Kun vuoden kuluttua vanhenen yli-ikäiseksi keskustanuoriin, mietin mitä seuraavaksi, jotta yhteys säilyisi. Opiskeluaikoina Jyväskylässä toimin monta vuotta myös keskustaopiskelijoissa. Pikkutyttönä oma pieni pukuni puettiin minulle juhliin, kuten häihin
Haluatko olla osa kuuluisaa keskustan kenttää? Nyt siihen on mahdollisuus! Suomenmaa perustaa kenttäraadin, jonka jäseniltä kysymme sähköpostitse mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin. Jos haluat mukaan, lähetä sähköpostia osoitteeseen kenttaraati@suomenmaa.fi. alkuvuodesta 1919; uusi kunnallisvaalilaki oli tullut voimaan 1917, 2) molemmissa 8 puoluetta, 3) arabia, espanja, kiina, venäjä, 4) Gerald Ford ETYJ-kokouksessa 1975, 5) Turun Säästöpankki, 6) porrastettu palvelusajan mukaan: 5,10 euroa (1?165 päivää), 8,50 euroa (166?255 päivää), 11,90 euroa (256?347 päivää), lisäksi naisille 0,50 euroa/päivä henkilökohtaisen varustuksen hankkimiseen, 7) La Jolla, San Diego, Kalifornia, 8) 15 vuotta, 9) D-vitamiini, 10) niitä piisaa: Pate, Patty, Patsjuk, Pyhä Patrik, Hatrik Laine. 1 5 9 6 3 8 4 7 2 1 1 1 3 8 2 6 7 4 5 9 7 4 2 5 1 9 6 3 8 8 7 1 6 3 5 9 4 2 8 9 5 4 6 2 6 3 4 9 8 5 1 7 1 7 4 5 9 1 7 2 8 6 3 3 1 7 8 5 6 2 9 4 4 9 2 5 7 4 1 3 8 6 6 8 4 9 2 3 1 7 5 6 44 10. On sijainnut jo yli 20 vuotta. 2. Missä Armi Kuusela-Williamsin ja perheensä koti nykyisin sijaitsee. Riittävässä auringonvalossa ihminen pystyyy tuottamaan riittävän määrän tarvitsemaansa... Mikä pankki. Kummassa näistä kahdesta on enem- män puolueita edustettuina: Suomen eduskunnassa vai Ruotsin eduskunnassa eli valtiopäivillä? 3. Kuka? 5. Millainen on varusmiesten päiväraha tällä hetkellä? ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit Suomessa? 7. Mikä on jääkiekkoilija Patrik Laineen, 18, lempinimi? 5 7 9 6 3 81 4 7 5 2 1 1 3 8 2 4 6 7 4 5 9 71 5 4 2 9 5 1 3 9 6 8 3 7 8 8 7 51 6 3 5 3 9 4 2 2 6 31 8 4 3 9 7 8 5 5 1 7 4 5 2 9 1 7 2 9 8 6 3 9 3 6 9 11 8 3 2 7 4 5 2 8 9 7 7 5 5 2 4 6 6 3 1 2 1 3 3 9 7 81 5 4 5 6 4 7 9 6 1 8 2 5 3 8 2 3 7 4 5 1 9 6 1 5 6 9 2 3 4 8 7 7 4 5 1 9 2 3 6 8 6 9 1 8 3 7 5 2 4 3 8 2 5 6 4 9 7 1 9 1 4 2 8 6 7 3 5 2 6 7 3 5 1 8 4 9 5 3 8 4 7 9 6 1 2 2 6 2 1. Kuinka vanha on oltava saadakseen mopoauton kuljettamiseen oikeuttavan AM-luokan ajokortin? telykielet ovat englanti ja ranska. Johnson, Richard Nixon, Gerald Ford, Jimmy Carter vain yksi vieraili virassa ollessaan Suomessa. Suomen ensimmäinen pankki aloitti toimintansa tammikuussa 1823. Mitkä ovat neljä muuta YK:n virallista kieltä? 4. Mitä vitamiinia: A, B, C vai D-vitamiini? Lyndon B. Yhdysvaltain 1962?1981 presidenteistä 9. Missä? 4 7 9 6 1 8 2 5 3 5 8 2 3 7 4 5 1 9 6 1 5 6 9 2 3 4 8 7 8 7 3 7 4 5 1 9 2 3 6 8 6 9 1 8 3 7 5 2 4 3 8 2 5 6 4 9 7 1 9 1 4 2 8 6 7 3 5 3 5 7 6 3 5 9 2 6 7 3 5 1 8 4 9 5 3 8 4 7 9 6 1 2 24.2.2017 Vastaukset: 1) loppuvuodesta 1918 . Ensimmäinen Miss Universum Armi Kuusela-Williams vieraili viimeksi Suomessa ja kotipaikkakunnallaan Muhoksella elokuussa 2014. Kerro viestissä nimesi, ikäsi, paikkakuntasi ja ammattisi. Voit myös lyhyesti kertoa, mistä aihepiireistä olet erityisen kiinnostunut. Harry How / AFP Photo / Lehtikuva ? 5 Tietotesti 7 2 6 3 9 8 2 7 4 5 6 1 8 3 9 7 9 5 2 6 4 6 2 1 1 1 8 7 4 6 ??? Mikä on jääkiekkoilija Patrik Laineen lempinimi? 1. YK:lla on kuusi virallista kieltä. Milloin olivat ensimmäiset, yleiseen 6. Työsken- 8
2017 45. PÄÄ-ÄÄ NENKAN 6 414880 073513 :o 11 A / N:o NAT TAJ äänestä suomenmaan 0735 13 / 4,80 ? A / N:o 23 / 10.6.2016 STAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJ KESKUSTAN 4,80 ? 016 / / 18.3.2 6 4148 80 TAN KESKUS KESKUSTA N PÄÄ-ÄÄN ENKANNAT TAJA / N:o 13 / 1.4.2016 / 4,80 ? osoitteessa www.suomenmaa.fi 1 <<'( 1(,6 1 ( 0 ,7 9$ 1* et kantavat Juurret STÄÄ ÄÄNE . NNIA N AN TÄÄN BRITA YDES Y? SENY ÄS AN KÄ EU-JÄ ROOP N EU MITE Uu Ajassa ARI KO ASI KKO AV PELIN yys tisanal i A ALUEIT SOTEKIN 18 TULEE GISSÄ DE SYDÄMESTÄ, HELSIN LÄHDE TU EII LÄH UTU OTISEU KOTISE HASU KERTOVAT ISTO LAHTI JA JENNY RISTO TR ÄT VÄ VÄT EV ELE NTELEV ENT TYÖSKE lö Henki Energiap olitiikan u nilukkar i ysi Uutisanaly EN HIILES NNOIN TÄSJA SILVE UN US S SOPIMUS KYSOPIMU YKYSOPIM EUTU K MAIJA KILPAILUKYKY O O MAAS TOON KESKUSTAN JOHTOON USKO N AA TOIVOA ANTAA ISSÄ PYRKIVÄT TENTISSÄ Uuti 6 Seinäjoki 2016 paras kansi 2016! Elämä OI VOI V S VO RAKKAUS UEESSA UEESSA PUOLUEESSA PIT IHAHTA ROIHA ROIHAHTA ÄISAI PUOLUEES ÖLJYSTÄ sanalyysi HALLITU KSEN KEH YRITTÄÄ YSRIIHI TAIKOA LISÄÄ RAH TULEEK LUOPUA, Henkilö LINJAA HANNA KO osallistuneiden kesken arvotaan 6 kuukauden tilaus. SONEN 24.2
Se on parasta, mitä minä olen tähän ikään ehdittyäni teatterin lavalla nähnyt. Ette pety. Kirjoittaja on professori ja Ilkan entinen päätoimittaja.. Kunnanvaltuustoissa oli tehtävä kompromisseja. Tiesin kyllä toiveen turhaksi, kahdestakin syystä. Ensinnäkin Linna kuvaa historiaa punamustan kartano- ja rustholli-Suomen vähäväkisten näkökannalta. Vuoden 1918 sota, joka Pohjanmaalla oli vapaussotaa, koettiin etelämpänä pitkälti luokkasotana, jossa alistetut nousivat alistajiaan vastaan, eivät suomalaiset venäläisiä. Ensin punainen ja sitten valkoinen terrori saivat kauhistuttavat mittasuhteet. Sen sinetöi Kallion valinta presidentiksi ja punamultahallitus 1937. vieraskolumni Kari Hokkanen ?Kyllä Kallion puheessa järkee on? Tämän jutun otsikko on Väinö Linnan tekstiä, Akseli Koskelan myöntelyä Kylä-Pentin isännälle, kun puheltiin metsätöiden lomassa 20-luvun lopulla. Elämä valkoisessa Suomessa alkoi tuntua siedettävältä, vaikka suojeluskuntien vapaussota-uhoon ei yhdyttykään. Ja valkoisella puolella löytyi niitä, jotka myönsivät, ettei kaikki tapahtunut ollut punaisten syytä. Ne muistot eivät helposti haihtuneet. Toiseksi historiankirjoituksessa ja varsinkin dramatisoinneissa korostuvat vastakohdat, eivät niiden tasoittamiseen pyrkivät ainekset. Suomen itsenäistymisprosessissakin jää maltillisen keskustan osa usein vähälle huomiolle, vaikka sen suuntaviivojen mukaan lopulta mentiin. Risto Volasen tuore kirja Suomen synty tulee tässäkin mielessä tarpeeseen. Poliittinen keskusta , Maalaisliitto ja sittemmin edis- tyspuolueeksi muotoutunut tasavaltalais-demokraattinen osa nuorsuomalaisista, sovitteli viimeiseen asti ennen vuoden 1918 räjähdystä. Torppareista tuli isäntiä, jotka kovalla työllä kykenivät nostamaan elintasoaan. Se ei onnistunut. Huonosti seurasi voittajapuoli myös Kyösti Kallion kehotusta Nivalan kirkossa 3.5.1918, kun tämä vaati pidättymään kostosta ja rakentamaan maata, jossa ei olisi punai- 46 24.2.2017 sia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Välttämätön liennytys alkoi kuitenkin pian. Se pelasti Suomen toisessa maailmansodassa. Lopuksi: Seinäjoen Pohjantähteä kannattaa tulla katso- maan kauempaakin. Punakapinan katkerat muistot elivät, mutta eivät enää hallinneet koko mieltä, kummallakaan puolella. Kaipasin tätä repliikkiä Seinäjoen kaupunginteatterin suurenmoisesta Pohjantähden dramatisoinnista. Lapuanliikettä vastaan taistellut Korrin isäntä oli yksi, Kylä-Pentin isäntä kenties toinen. Korrille kävi Mäntsälän kapinan jälkimainingeissa sama kuin Artturi Leinoselle Pohjanmaalla: oikeistolaiset erottivat hänet suojeluskunnan esikunnasta. Mutta ei työ silti hukkaan mennyt. Kapinan uusiutuminen, johon yllytystä rajan takaa riitti, oli ehkäistävä uudistuksilla eikä uudella iskulla. Lapuanliikkeen kukisti maltillinen keskusta, joka sai yllättävän liittolaisen oikealta, kansanliikkeen valtaan nostaman Svinhufvudin. Maalaisliittolaisia ei Linnan torpparitrilogiassa juu- ri esiinny. Liennytykselle jäi tilaa
Se on tavallista tärkeämpi henkilökohtaisesti, koska isäni äiti, Eeva-mummo oli Inkerinmaalta. Hän oli onnekseen, niin kai voi toistakymmentä lasta synnyttäneestä sanoa, nainut vähäväkisen Nenosen Juhon Kivennavalta, josta päätyivät Koivistolle, isäni synnyinpaikalle. Eevan Vappu-sisko valitsi huonommin ja päätyi Matriarkan ihmisten tapaan ensin Siperiaan ja sieltä viimein Eestin Sosialistiseen Neuvostotasavaltaan. Se on raadin ja koko kansan ja kaikkien häpeä. On kuulemma vedet silmissä naurettu. Melkein yhtä kekseliäs kuin Tervo kirjan koukeroita punoessaan. Oli kunnia lapsesta asti tuntea inkeriläinen kaukopartiomies Antti Supponen, joka sai valtakunnallistakin kuuluisuutta 1970-luvulla, kun hänen sankarihautakivensä löytyi Lappeenrannan sankarihautausmaalta. Ei tarvitse käyttää oikeaa ni- meä, ja kaikki ymmärtävät, minkälainen paskiainen on muuan epäisänmaallinen pallinaama. Ja voisiko enää jatkaakaan Uutisvuodossa, kun mainitsee ylipainoisesta, aliälyisestä telkkarihahmosta. Melkein valmis kivi, vain kuolinpäivää täytyisi muuttaa. Yhteensattuma sekin, että tunsin Ilmari Tynnin. Lasken kirjan typertyneenä käsistäni. Mitä hyövää minun enää kirjoittaa. Ja seuraavana päivänä soittaa nainen, etsii alatyylin kirjojani. En kirjan Ilmaria, vaan railakkaan merimiehen, jolle hänen englantilaislähtöinen leskensä on istuttanut muistopuita Haminan Tervasaareen. Tervo kirjoittaa loistavasti. Koska oli sairaanhoitaja ja Punakulman(?) jäsen, pääsi vanhuksena jo 1972 käymään siskonsa luona Suomessa. Mitä hyövää minun enää kirjoittaa. Matriarkan ihmisten fiktiivinen tarina on kuin faktaa. Kirjan sivuilta hyppää unohtamiani sanoja lapsuudesta. Liikutun, ehkä ensimmäistä kertaa Tervoa lukiessani. Vaikka on hienoa huumoria ja uskoa elämään, niin paljon on surua, lohduttomuutta ja etenkin julmuutta, jossa ihmisrotu on kekseliäs. Vain Jari Tervon häpeä se ei ole. Antti siirrätti sen Vehkalahden Onkamaalle, eteiseensä. Pakina Kaima vei Inkerinmaalle Jotain on elämässäni ollut pysyvää. Ostan Jari Tervon kirjan aina sen ilmestyessä. 2017 47. Hauduttelen sitä hyllyssä tammikuulle ja luen sen aina vasta Madeiralla. Nyt oli Matriarkan vuoro. Kaimani, niin paljon olemme saaneet Stan Saanilasta kärsiä! En saata ymmärtää, ettei Jari Tervo saanut Matriarkasta Finlandia-palkintoa. Kaikkea mahtuu maailmaan. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 24.2
Aikakauslehti kerran viikossa ! us o j r a t Va ali Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan vaalitarjouksena määräaikainen 35 . / vuosi Vastaanottaja maksaa postimaksun / 4,80 ? ATTAJA / N:o 33 / 9.9.2016 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANN Kasvun kelkkaan MAURI PEKKARINEN Uutisanalyysi NIUKAN AJAN BUDJETTI Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan 6 414880 073513 6 414880 073513 k k 5 / ? 35 PATISTAA SUOMEA IRTI NÄIVETTYMISEN Ilmiöt MAINETTAAN PAREMMAT VALTIONYHTIÖT KIERTEESTÄ KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNAT PYSTYPÄIN! KESKUSTA POTEE TURHAAN ALEMMUUSKOMPLEKSIA SUHTEESSA KOKOOMUKS EEN, SANOO ANNIKA SAARIKKO Reportaasi Ajassa PERHEET RIITTÄÄKÖ TAHTO KILPAILUKYKYSOPIMUKSEEN? TARVITSEVAT TUKEA TAJA / N:o 21 / 27.5.2016 / 4,80 ? Uutisanalyysi VIHREÄT SUOSION HUIPULLA Reportaasi HAJAUTTAMALLAKIN VOI MENESTYÄ TILAUSVAIHTOEHDOT kesto 151 . / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 84 . / vuosi Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki