Suomenmaa 24.07.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

14. 3 Tekniikka eriarvoistaa Lukioissa hyödynnetään tietotekniikkaa hyvin vaihtelevasti. 6 Maitokolmion meijeri Toholammilla on vakiinnuttanut markkina-asemansa, vaikka kilpailu alalla on kovaa. 6 414880 073513 KESKIVIIKKO 24.7.2013 N:o 82 . s. s. 4 Perintöjä myös kunnille Maitoa pienestä pitäjästä Vesi taipuu taiteeksi Perillisittä kuolleilta jää yhä enemmän omaisuutta. 8 . s. Kunnat saivat viime vuonna perinnöistä 13,2 miljoonaa euroa. 1 ? ALKOHOLI ON SUURI PULMA S. s. Vedenpinnasta voi löytää mitä vain, kuuluisa kuvanveistäjä Eero Hiironen sanoo nimikkomuseossaan Ähtärissä. 2 OPPOSITIO VARJOBUDJETIN TEKOON S
Päin vastoin, olemme tunteneet piston sydämissämme. Tosiasiat ovatkin ankaria. Alkoholin liikakäytön haitat voidaan laskea taloudellisesti miljardeiksi ja inhimillisesti jättimäisiksi. On hyvä, että hallitustasoltakin kuullaan viimeinkin muutosta vaativia mielipiteitä. Poliittisten päättäjien hidasta heräämistä kuvaa, että puolueista vain keskustalla on selkeä ohjelma alkoholipolitiikan uudistamiseksi. Media on tehnyt omia tutkimuksiaan ja kyselyitään. Onkin paikallaan muistuttaa, että samoihin aikoihin, kun Helsingin väkiluku ylitti nyt siis 600 000:n rajan, koko Suomen väkiluku alkaa olla 5,5 miljoonaa. Sen aiheuttamat sairaudet kuormittavat sairaanhoitoa. Keskustan ehdottamia ?eettisiä pelisääntöjä. Alkolla pysyy monopoli. Mutta sen tavoitteet ovat selvät: Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö vähenee. Hevosemme Eri-Poika kruunattiin ravikuninkaaksi. VOITON JUHLINTAA , ruusupuskia, puheita ja kahvittelua harrastettiin niin Turussa kuin kotona Oulussa. Äitiä harmitti, että kukkapöydällä oli arkinen pellavaliina. Hevostähtien syömisistä, juottamisista, matkustamisista, kengityksistä ja varusteista pitää kertoa kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Hyvästä hevostenhoidosta kannattaa pitää meteliä. Laji nauttii suosiosta niin kauan kun televisiokuvista näkyy, että hevosia hoidetaan vähintään yhtä hyvin kuin ihmisiä. Pirjo Kontio. Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinenkin (sd.) on rohkaistunut ottamaan kantaa. Erinomaisen mausteen asiaan antoi Somaliassa syntynyt mutta Suomessa jo 23 vuotta asunut toimittaja Wali Hashi, jonka kolumni (Ylen uutiset 20.7.) valotti terävästi ja vastaansanomattomasti suomalaisten alkoholiongelmaa. Vaikka sekin on hyväksytty vasta viime talvena, se on mainio linjaus keskustelun pohjaksi. Keskustan ohjelma ei ole kieltolakiesitys. Tämä osuus kasvoi eniten. Helsinkiläisiä on siis noin 11 prosenttia suomalaisista. ELOKUUN alussa on kulunut puoli vuosisataa, kun jännitin kamalasti Turun vanhalla Hippoksella. Kuninkuuskisassa oli juostu kaksi matkaa, ja kaikki oli vielä auki. Tätä tietoutta tarvitaan, sillä Helsinki ei saa käpertyä vain itseensä mutta ei myöskään tähytä vain merten taakse maailmalle. Helsinkihän kuuluu koko Suomelle. Sen nimikin on ?Kippis kohtuudelle?, ja siinä on osa ?Kohti miellyttävämpää alkoholin käyttöä?. Kun kolme viidestä hesalaisesta on junan tuomia, luulisi omien juurten pitävän yllä tietoutta muunlaisestakin Suomesta. Aikuisten alkoholinkäytön haittavaikutukset lasten ja nuorten elämässä vähenevät. Se tappaa ennenaikaisesti. ?Onko median pakko näyttää humalaisia maailmanmestareita, onko pakko mässäillä kännillä? Miksi media ruokkii näkemystä kännin huvittavuudesta?, ohjelmassa kysytään. Kysymykset ovat hyviä. Ulkomailla on syntynyt 11,7 prosenttia helsinkiläisistä. tuskin syntyy, mutta itsekritiikkiä olisi hyvä harrastaa mediassakin. Alkoholin hintaa nostetaan harkiten. JOS RAVIT ovat mielestäsi pussihousumiesten tympeä juttu, yksi tekosyy pelata perheen ruokarahat, juopotella ja tapella, lopeta lukeminen tähän. Oma hevosurani alkoi parin vuoden ikäisenä. Nuoret ja innokkaat toimittajat tekevät hyvää työtä television ravisuorissa. Venynyt reuna näkyi kuulemma ikävästi lehtikuvissa. Vaikka palkintokaappiin on jäänyt vain kulahtanut seppeleen nauha ja kunniakirja, muisto suuresta hetkestä ei haalistu. Seuraavan nimi oli Hovi-Leima. Analyysiä ei ole edes yritetty vähätellä kirjoittajan taustoihin vetoamalla. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Alkoholipolitiikasta käy nyt hyvä keskustelu K eskellä kesälomia on suomalainen alkoholipolitiikka noussut jälleen kerran otsikoihin. Alkusykäyksen tähän antoi keväällä lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä käynnistynyt kansalaiskeskustelu. Keskustelu on jatkunut monin tavoin. Myös ministeri Huovinen on saanut jo panimoteollisuuden vastaansa pohdittuaan samaa ääneen. UKK:n lahjahevonen Lento kävi näyttäytymässä pohjoisessakin, ja kisasi tasapäin parhaiden kylmäveristen kanssa. Nyt muutkin kuin Brad de Veluwe juoksevat huippuaikoja, voittavat arvolähtöjä Euroopassa. Raviradat ovat hyvässä kunnossa talleja ja katsomoita myöten. Seppeleen ja pytyt saisi se hevonen ja ohjastaja, joka onnistuisi parhaiten 3 000 metrin kisassa. Loppu onkin historiaa. Vielä vähän lisää istutuksia ja maalia pintaan siellä sun täällä, niin kriittisimmätkin katsojat ovat tyytyväisiä. Ravien markkinointiin on tullut uutta puhtia. Se on usein pääosallisena onnettomuuksissa ja väkivallanteoissa. Siirto olisi kuitenkin terveyden asiantuntijoiden mukaan ehdottomasti tehokkain yksittäinen keino alkoholihaittojen vähentämiseksi. Pitää siitä uskaltaa ainakin keskustella. Samaa järeää sarjaa on keskustan ehdotus, jonka mukaan alkoholi pitää poistaa elinkustannusindeksistä. K eskusta haluaa median mukaan keskusteluun alkoholiin liittyvistä mielikuvista. Alkoholin liikakäyttö on suuri suomalaisten pulma. Pirkanmaalla syntyneitä oli 3,2 %, Pohjois-Savossa 3,1 %, Pohjois-Pohjanmaalla 2,7 % ja Pohjois-Karjalassa 2,6 %. Suomen pääkaupunki onkin siten hyvällä tavalla koko Suomen pääkaupunki. Käärimme ja purimme, pitkät tovit. Jompesta tulikin sitten mestari. ?Vaikka suomalaisten alkoholinkäyttö kansalaista kohden ei ole tavatonta, suurkuluttajia on Suomessa suhteettoman paljon.. Ravikuninkaallisten taustajoukoilla menee viikkoja ennen kuin harmaa arki iskee tajuntaan. Muistakaa nauttia joka hetkestä. SUOMALAISESSA raviurheilussa on menty aivan valtavasti eteenpäin sitten 1960-luvun. Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vähenee. Sain Pilvi-nimisen nimikkohevosen, josta ei suurta tähteä tullut. Helsinkiläisten määrä lisääntyi vuodessa yli 8 500:llä. Stadissa syntyneiden osuus kuitenkin väheni. Se on nyt 41,3 prosenttia kaikista pääkaupungin asukkaista. Ulkomaalaisuus näkyy pääkaupungissa muutenkin voimakkaasti, sillä muiden kuin Suomen kansalaisten osuus helsinkiläisistä kasvoi. Niitä voi pohtia itse kukin myös omakohtaisesti. Stadissa syntyneiden osuus väheni H elsingin kaupungin uusimmat väestötilastotiedot kertovat paljon mielenkiintoista. Kaupungin väkiluku ylitti vuodenvaihteessa 600 000 ihmisen rajan, ja kasvu oli ennätyksellistä. Alkoholin verotus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Se runtelee kansantalouttakin ja on suuri syyllinen sosiaalisiin ongelmiin. Ja niin edelleen. Siksi ymmärrän kaikkia omistajia, hoitajia, valmentajia ja ohjastajia, miltä tuntuu, kun oma hevonen voittaa jotakin suurta. Suuria voittoja on jaossa taas viikonloppuna Kuopiossa. Sekin kunnostautui lähinnä ruoka-aikoina. Ravihevosten hoitoon otimme tuntumaa serkkuni Jorman kanssa käärimällä hänen puuhevosensa jalkoihin pinteleitä. Se oli nyt 8,4 % eli yli 50 000. Lähes puolet nykypäivän helsinkiläisistä on Yle uutisten poimimien tilastojen mukaan syntynyt Puoli vuosisataa pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla ja muualla maassa. Kuva: Maria Seppälä Keskustan monipuolisen ja laajan ohjelman ankarin esitys on keskioluen, siiderien ja lonkerojuomien alkoholiprosentin alentaminen niin, että ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla saa myydä juomia, joiden alkoholiprosentti on enintään 3,7. Ehdotus on tulenarka
En minäkään rakasta kotimaakuntani pahinta poliittista kilpailijaa. Näyttää kuitenkin siltä, että aika on tuominnut nämä kaksi erilaista liikettä pais- kaamaan kättä. Puolueilla on myös yhdistäviä tekijöitä. Kykenisivätkö Kekkosen ja Vennamon perilliset yli 30 % yhteiskannatuksessa jo yhteispeliin? Muut lehdet AAMULEHTI ei kannata naisten asevelvollisuutta: ?Niin kauan kuin miehet laistavat perhevapaista, pakollinen ase- tai kansalaispalvelus jarruttaisi entisestään naisten urakehitystä. AL-kyselyn tuloksissa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset toivovat naisille nimenomaan aseetonta kansalaispalvelua. Keskustan ja PS:n pitäisi valmistella yhdessä raa?an realistinen, mutta kaukonäköisen lennokas varjobudjetti vuodelle 2014. Siinä aloitettaisiin umpisolmujen aukominen, mutta satsattaisiin myös selviyty- Syysistuntokausi 2013 on testi yhteistyölle. ?Näyttää kuitenkin siltä, että aika on tuominnut nämä kaksi erilaista liikettä paiskaamaan kättä.. 24.7.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Oppositio näyttämään suuntaa tulevaisuudelle Antti Kurvinen Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja SUOMALAISEN yhteiskunnan uudistaminen odottaa seuraavia eduskuntavaaleja; ovatpa ne perinteiseen aikaan tai ennenaikaisesti. Vaikka vaaleihin on pitkä marssi edessä, näyttää yksi asetelman käänne jo selvältä: Suomen suunnan määrittämiseen tarvitaan Juha Sipilän keskustaa ja Timo Soinin perussuomalaisia. Hallituksen kuntahumppa ja sote-sekoilu ovat lähentäneet nykymenon vaihtoehtoryhmiä. Kuva: Jari Laukkanen misen kannalta oleellisiin hankkeisiin. Varjobudjetin jälkeen puolueiden tulisi istua yhteiseen pöytään ja ryhtyä miettimään, mitä mahdollisessa yhteishallituksessa tehdään toisin. Keskustalaisten ja perussuomalaisten on sovitettava yhteen näkemyksiään tulevaisuuden kuntamallista ja perusturvan tarvitsemista uudistuksista. Kunta- ja sote-kritiikki on uskottavaa vain sellaisen vaihtoehdon kera, joka kestää myös monipuoluehallituksessa. Tämän ?helpohkon harjoituksen. Tavallisen suomalaisen asia kiinnostaa; Suomi hyvänä maana on itseisarvo ja puolustamisen arvoinen. Suomalaisten yhtenäisyyden ja yhteisöllisyyden tukijoita ei tässä eriarvoistavassa ajassa ole koskaan liikaa. Keskustan ja PS:n yhteistyössä on myös historian siipien mäiskettä. Se ei ole totaalinen ei kaikelle, muttei myöskään loputtomien apupakettien kyhäily. SEKÄ perussuomalaisissa että keskustassa on edelleen kyräilyä toisiaan kohtaan. Paljon suurempia summia Suomeen on sijoitettu veroparatiisien kautta, koska Venäjän oma rahoitus- ja pankkijärjestelmä ei vielä pysty sijoittajien tahdissa.? KESKISUOMALAINEN haluaisi ministerit siivoamaan omaa hallin- tohöttöään: ?Elävän elämän arkea on kuitenkin se, että jos maan hallitus ei pysty tehostamaan omaa toimintaansa vähentämällä hallintokaadereitaan, niin on epäuskottavaa vaatia sitä muilta. Niin hieno asia kuin naisten maanpuolustustahdon herättely ja tyydyttäminen onkin, pakollisen palvelun perään on turha haikailla. On hyvä muistaa, että näin on tapahtunut aiemmin ja tilanteesta voivat hyötyä kaikki. --- Venäläiset sijoittavat jälleen merkittävästi rahojaan Suomeen, vaikka tarkkaa euromäärää ei kukaan pysty sanomaan. jälkeen Sipilän ja Soinin joukkueiden pitää katsoa karhua silmiin: Suomen politiikan Tukholman syndrooma paranee vain löytämällä EU-politiikkaan uuden vireen. Rahahanoja väännetään tiukemmalle samalla kun kaluston uusiminen käy aina vain kalliimmaksi. Aikojen parantuessa siihen voidaan toki palata, nyt on parasta keskittyä uudistuksiin, jotka vahvistavat maan turvallisuutta, mutta ovat samal- la kustannustehokkaita.? SATAKUNNAN KANSA arvioi venäläissijoitusten uutta tuloa Suomeen: ?Itä-Suomen järvien rantatontit ja -mökit, ydinvoimalaitos, viihdehalli ja jääkiekkojoukkue ovat olleet viime aikojen puheenaiheita. Ymmärrän sen. Kyse on merkittävästä kehityksestä. Kunta- ja soteuudistuksen tavoitteissa on hyviä asioita, mutta sekin voi olla vain uudistussarja, joka lisäisi hallinnon yläpäätä ja toisi leikkauksia ?jalkatyöhön?.?. Osittain se varmasti perustuu arvioon, että aseellinen selkkaus ei enää ole ihmisten mielessä päällimmäisenä, kun he miettivät maan turvallisuusriskejä. Puolustuslaitos elää kovia aikoja. Tilastot kertovat vain venäläisten suorien sijoitusten määrän, joka on pian miljardi euroa. Keskustan ja perussuomalaisten on lähdettävä hakemaan uutta suuntaa. SYYSISTUNTOKAUSI 2013 on testi yhteistyölle. Niin kyselytuntien hiillostukset kuin räpsäkät välikysymyksetkin pitäisi sovittaa yhteen. Kaikki ei voi miellyttää kaikkia, mutta luottamuksellinen tietojen vaihto ja kampituksista pidättyminen on välttämättömyys. Itse menisin pidemmälle. Nyt on aika ottaa seuraava askel. ESITIN jo tammikuussa 2012 keskustan ja PS:n yhteistyön syventämistä oppositiossa. Ehkäpä aika olisi vihdoin kypsä. On selvää ja pöytätapojen mukaista, että vaalitulos ratkaisee seuraavan hallituksen koostumuksen. Kaikki kuitenkin viittaa siihen, etteivät oppositiopuolueet pysty väistämään vastuutaan kansakunnan tulevaisuudesta. Vastuunkantoon ja visionäärisyyteen kannattaa varautua henkisesti. Laskelmoivalla populismilla pärjää Taloustutkimuksen mittauksissa, mutta Suomen talouden ja kansalaisten ongelmia sillä ei ratkaista
Valinnanvapaus on yhtäältä vahvuus, mutta toisaalta vaikeaksi koetut asiat voidaan samalla jättää vähemmälle huomiolle. Monissa lukioissa vaatimukset toteutuvat erinomaisesti, mutta on myös kouluja, joissa vasta muutama opettaja on innostunut hyödyntämään tietotekniikkaa. VÄHÄHYYPÄN mukaan koulujen välisten erojen taustalla ei ole yhtä yksittäistä tekijää. Kaikissa kunnissa koulujen tietotekniikkaan ei ole haluttu satsata taloussyistä. . Toimin mieluummin unilukkarina. Jokaisella lukiolaisella on oikeus ajanmukaiseen opetukseen, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä toteaa. VÄHÄHYYPPÄ on päässyt seuramaan koulujen tietotekniikan opetuskäyttöä aitiopaikalta, sillä hän on työskennellyt aiemmin Opetushallituksen Oppimisympäristöt-yksikön päällikkönä. . Opettajat eivät ehkä ole halunneet hyödyntää tietotekniikkaa, koska opiskelijat joutuvat pärjäämään kirjoituksissa tavallisilla muistiinpanovälineillä. Tietotekninen terhakoituminen on tarpeen, sillä ylioppilaskirjoitukset sähköistetään vuoteen 2019 mennessä. Tietotekniikan kohdalla on saattanut käydä juuri näin. Myös nykymuotoiset yo-kirjoitukset ovat kannustaneet käyttämään perinteisempiä opetusmetodeja. . Kuva: Jaakko Martikainen VÄHÄHYYPPÄ painottaa, ettei hän halua syyllistää ketään. . 4 24.7.2013 Tekniikka eriarvoistaa lukio Koulujen tietotekniset resurssit vaihtelevat, tavoitteet ja todellisuus eivät aina kohtaa. MAIJA AHONEN HELSINKI TIETOTEKNIIKKAA käytetään lukio-opetuksessa hyvin vaihtelevasti. Näin siitäkin huolimatta, että opetussuunnitelman mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa olisi pitänyt hyödyntää kaikissa oppiaineissa jo kymmenkunta vuotta. Asiantuntijoiden mukaan kyse on oppilaiden tasa-arvosta. . Jos kouluissa ei ole vielä herätty, nyt on sen aika. Terhakoituminen on tarpeen, sillä ylioppilaskirjoitukset sähköistetään vuoteen 2019 mennessä.. Toisaalta laitehankinnat eivät ole jääneet pelkästään kuntien harteille, sillä valtio on tukenut niissä, Vähähyyppä huomauttaa. KANSAINVÄLISISSÄ vertailuissa suomalaiskoulut ovat tietotekniseltä varustukseltaan kärkiluokkaa, mutta laitteiden opetuskäytössä ne jäävät tilastojen häntäpäähän. Vähähyypän mukaan suomalaisopettajat saavat valita käyttämänsä opetusmenetelmät huomattavasti vapaammin kuin monet ulkomaiset kollegansa.
Näky on yhden kollegani mukaan kuin Raatteen tieltä, mutta nyt puhutaan roskista. Nyt voisi RKP korjata moninkertaisen virheensä ja tehdä Donnerista lopultakin ministerin. Timo Roos Demokraatissa Ymmärrän ministerin huolen. Harjoiteltavaa on muun muassa erilaisten ohjelmien monipuolisessa hyödyntämisessä, lähteiden käytössä, henkilö- ja tietoturva-asioissa. Mannila myöntää, että myös opettajien taidoissa parannettavaa. En näe mitään syytä sille, miksei oppilaat voisi käyttää koulussa omia tuttuja laitteitaan. Lukiolaisten liiton kyselyjen mukaan 80 prosentilla lukiolaisista tietokone. TODENNÄKÖISESTI suurimmat kustannukset syntyvät kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan lisäämisestä opetuskäytössä. Vähähyypän mukaan muun muassa täydennyskoulutus on tarpeen, sillä tällä hetkellä lukioissa on paljon sellaisia opettajia, jotka eivät ole saaneet koulutusta tietotekniikan opetuskäyttöön. KUNTALIITTO pitää tärkeänä, että valtio myöntää lukiokoulutuksen järjestäjille rahoitusta ylioppilaskirjoitusten oppimisympäristöjen rakentamista varten jo vuodesta 2014 alkaen. Ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen tarkoitetun rahoituksen pitää vastata aiheutuvia kustannuksia. . Onhan se kauheaa jos ostamme keskiolutta kaupasta. Ja ongelmanahan on se, että osa meistä ei osaa ottaa alkoholia kohtuudella ja pahimmillaan nämä ihmiset sairastuvat alkoholismiin. Samuli Voutila Uusi Suomi.fi:ssä Kansalaiset räksyttävä, miksei terveydenhuolto pelaa ja miksei siihen löydy tarpeeksi rahaa. Tällä hetkellä tietotekniikan hyödyntäminen on kiinni omasta ajasta, osaamisestaan ja innostuksesta. Ylioppilaskirjoitusten uudistamiseen tarkoitetun rahoituksen pitää vastata aiheutuvia kustannuksia. Ensimmäisten aineiden kokeet suoritetaan tietokoneilla jo syksyllä 2016. TIETOKONEIDEN avulla ylioppilas- kirjoituksissa voidaan käyttää nykyistä enemmän aineistotehtäviä. Vielä ei ole päätetty saavatko oppilaat hyödyntää kokeessa internetiä. Joka tapauksessa kokeet painottavat tiedonhankintaa ja analysointia ulkoa muistamisen sijaan. . Opettajat ovat huolissaan omasta osaamisesta. Kokoomuksen terävä pää tietää, että eduskuntavaalit ovat jo huhtikuussa 2015. Siis viimeistään. Pentti Manninen lainat Jörn Donner palaa eduskuntaan. Sitä olisi hyvä päästä kartuttamaan juuri omaan oppiainetta varten räätälöidyssä koulutuksessa. . Lukion valtionosuusrahoitus on jo nyt kohtuuttoman matala. Kuitenkin lukiokoulutukseen aiotaan kohdentaa 37 miljoonan euron leikkaukset vuoden 2015 tasolla, painottaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuritoimen johtaja Anneli Kangasvieri. . Tietotekniikkaa vastaan ei kannata pyristellä, vaan sitä kannattaa hyödyntää. Mannilan mukaan tällä hetkellä ajatellaan virheellisesti, että nuoret oppivat tietotekniikan käytön itsestään. . Katusiisteydestä puhuvien olisi syytä jalkautua joskus virastosta pahimmille kaduille. Roskakorien tarveharkintaan saisi uutta näkökulmaa. Esko Lukkari Kauppalehdessä Perussuomalaisten puoluesihteeri nukkui puolitoista vuotta työhuoneensa sohvalla. Otsikko Iltalehdessä. Se on hieno asia: miestä tarvitaan Arkadianmäellä, sillä Donnerin tapaisia monilahjakkaita kulttuuripersoonia ei mikään jytky taloon tuota. Opiskelijoille on tarjottava valmiudet selviytyä yo-kirjoituksista ja muusta elämästä. . Sellainen on elämän laki valtapolitiikassa. Siellä ne Jannen, Petterin ja kumppanien joukot nyt jo painaltavat. Samaan aikaan alkoholistikansan pitäisi saada kaljaa missä vain, milloin vain. Jokin ei nyt täsmää. Hellevi Mauno Ilta-Sanomissa Helsingin ydinkeskustassa rautatieaseman ympärillä voi törmätä maanantaiaamuna uskomattomaan törkyvuoreen, koska puhtaanapitolaitos ei ole vielä ehtinyt paikalle. Saatamme tulla siitä jopa humalaan, kunhan tarpeeksi pitkään ja tarpeeksi monta olutta nautimme. Mutta joka neljäs halusi jo valita uuden johtajan ensi kesän puoluekokouksessa. Ministeriä ei näytä kiinnostavan se, että vaikka kuinka haluaisimme palata kivikauteen ja lopettaa keskioluen myynnin kaupoissa, ei se poista itse ongelmaa. Uudistus ohjaa opetusta, se on selvä. Lukion kehittämistoimet vaativat ehdottomasti lisärahoitusta jo vuoden 2014 valtion budjettiin, jotta lukiolaisten tasavertaisuus lukio-opiskelussa ja ylioppilaskirjoituksissa turvataan. Ankka koputtaa ikkunaan KYLLÄ ei ole herkkua pääministerinkään elämä. Vaikka kuinka hoitaa isänmaan asioita itseensä uskoen ja toisiin luottaen, Rampa ankka rupeaa nokkimaan työhuoneen ikkunoita. Koputtelija on se otus, jolla kuvataan uskottavuutensa menettänyttä politiikan johtajaa valtakautensa loppupäässä. Ylen kyselyssä kokoomuksen puoluevaltuuston selvä enemmistö toki seisoi puoluejohtaja Jyrki Kataisen takana. Luvut olivat 41-14. Kataiselle on käymässä, kuten puoluejohtaja-pääministereille on tapana käydä. Kataisella tulee täyteen kymmenen vuotta puoluejohtajana. Hän pitää selviönä, ettei kaikilla opettajilla voi olla tarvittavia valmiuksia omasta takaa. . 5 24.7.2013 olaisia apollon tietäjät Opettajat tarvitsevat räätälöityä koulutusta YLIOPPILASKIRJOITUSTEN sähköisty- Leena Mannilan mukaan tällä hetkellä ajatellaan virheellisesti, että nuoret oppivat tietotekniikan käytön itsestään. Kuva: Jaakko Martikainen minen on tervetullut uudistus, sillä se vauhdittaa tietotekniikan hyödyntämistä oppitunneilla. Tätä mieltä on matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL) puheenjohtaja Leena Mannila. . Vaikka itse luulisi olevansa vielä täydessä iskussa, tai edes sanoo niin, katsomo alkaa väsyä. Mutta ei tässä pitäisi olla mitään uutta, jos opetussuunnitelmia on noudatettu. YLIOPPILASKOKEEN sähköistymi- nen tuo uudenlaisia kustannuksia kouluille. Menoerien suuruus riippuu Vähähyypän mukaan siitä, kuinka paljon kouluissa on aiemmin satsattu tieto- ja viestintätekniik- kaan. Jos asiat ovat jo kunnossa, kustannukset rajoittuvat lähinnä koetilan järjestelyihin ja kokelaiden tarvitsemiin päätelaitteisiin. Lukioiden taakkaa helpottaa, että näillä näkymin opiskelijat saavat käyttää kirjoituksissa omia laitteitaan. Vähähyyppä toivoo, että opiskelijoiden koneita hyödynnettäisiin muutoinkin oppitunneilla. . Kyse on siis juuri niistä taidoista, joita työelämässä tarvitaan, Vähähyyppä tähdentää.
Kuva: Emma Taipale Kunnille yhä enemmän peri Yksittäiset jättiperinnöt helpottavat pienten kuntien taloutta, Eurajoki käyttää perintönsä SAMI KORKALA OULU SUOMEN kunnat saivat viime vuoden päätöksillä yhteensä 13,2 miljoonaa euroa perintöä ilman perillisiä edesmenneiltä henkilöiltä. Useimmiten rahat käytetään sosiaalisiin tarkoituksiin, kuten vanhustyöhön. Vajaan 6 000 asukkaan Eurajoen kunta sai vastikään 116 000 euron perinnön ilman perillisiä kuolleelta henkilöltä. Kirkonkylälle rakennettiin pe- rintövaroilla Heikinpuisto. Tai sitten lahjoittajat haluavat parantaa vanhustyön laatua. TÄMÄN vuoden päätöksissä kuolinpesiä selvittävä Valtiokonttori on yksittäisten kuolinpesien tapauksissa luovuttanut asukaslukuun suhteutettuna huomattavat summat Rautjärven ja Huittisten kunnille. Suomessa kuolee vuosittain noin 500 henkilöä perillisittä ja osa perinnöistä menee valtiolle. Viime vuoden päätöksissä perillisittä kuolleiden jäämistöjen arvo oli yhteensä 24,1 miljoonaa euroa. Perillisittä kuolleista noin 70 prosenttia on tehnyt testamentin, mutta jos sukuselvityksessä ei löydy perillisiä eikä testamenttia ole, omaisuus menee perintönä valtiolle. Kaikki valtiolle perintönä tullut omaisuus ei jää valtion kassaan, sillä sitä luovutetaan kunnille ja perinnönjättäjän omaisille. Esimerkiksi viime vuoden päätöksissä perillisittä kuolleilta jääneestä omaisuudesta kunnille meni 13,2 miljoonaa ja yksityishenkilöille 1,7 miljoonaa. Perintövero maksetaan vas-. 6 24.7.2013 Usein kunnille menevät perinnöt ohjataan sosiaalisiin tarkoituksiin. Se on ulkoliikuntapuisto kirkonkylällä ja palvelee vanhuksia ja tietysti muitakin, Ahlsten kertoo. Heikinpuistossa järjestetään muun muassa jumppia kaiken ikäisille. NOIN 2 000 asukkaan satakuntalaisen Lavian kunnan vanhustyö sai Sattumatekijä heilauttelee vuosittaisen jäämistön arvoa. muutaman vuoden sisällä 300 000 ja 400 000 euron perinnöt, joista menetti jälkimmäisen keväällä riitautuksen jälkeen. Ilmeisesti vanhukset ovat kiitollisia viimeisinä vuosinaan saamastaan hoivasta, sillä useat kuntien saamat perinnöt on korvamerkitty vanhustyöhön tai muuhun sosiaalityöhön. Totta kai tuon kokoinen perintö on hieno asia kunnan talouden kannalta, Eurajoen kunnan hallintosihteeri Anne Ahlsten toteaa. Perinnöstä toinen 116 000 eu- ron puolikas meni Rauman kaupungille. Eurajoen saama perintö on ohjattu testamenttilahjoituksena Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän vuodeosastolle tai sen seuraajalle. Koska kuntayhtymä on lakkautettu, varat ohjataan suurimmaksi osaksi Eurajoen Jokisimpukan vuodeosaston toimintaan. Satakunnassa sijaitsevan Eurajoen sosiaalilautakunta tulee valmistelemaan varojen käyttöä. Eurajoella suuren mittaluokan perintö ei ole ensimmäinen, sillä muutama vuosi sitten kunta sai myös merkittävän perinnön, joka meni myös osaltaan vanhusten hyväksi. . Kunnanhallitus päätti keväällä ottaa perinnön vastaan.
Sisarukset ja näiden lapset 5. Tädit, sedät ja enot 7. Ja niin me teimme. Nimeksi tuli Lumia. Vanhojen kuntien oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät myös tässä tapauksessa uudelle kunnalle, Valtiokonttorin lakimies Antti Nukari yksinkertaistaa. Kunnat saavat perintöjä testamenttimääräyksillä tai anomalla. Nyt olisi hyvä aika rakennusalan elvytykselle, sillä rakentaminen on hiljaista ja käyttämätöntä kapasiteettia löytyy. Kaikkosen mielestä kohteita olisi helppo löytää. . 7 24.7.2013 FAKTA Toimitusjohtaja Elop syyttää vanhaa Nokiaa ylimielisyydestä STT / REUTERS HELSINKI MATKAPUHELINYHTIÖ Nokian toimitusjohtaja Stephen Elopin mielestä yhtiö kärsi hänen edeltäjiensä aikoina ylimielisyydestä ja itsepäisyydestä. Elopin mukaan ylimielisyys näkyy esimerkiksi siinä, kuinka Nokia sivuutti useiden vuosien ajan alan uudet trendit. . Kun kuolleen varallisuus on selvitetty, valtiokonttori ilmoittaa asiasta kunnalle. . Puoliso 3. Nyt olisi hyvä aika laittaa paikkoja kuntoon. KAIKKOSEN mukaan myös maanrakennuspuolella olisi työsarkaa, esimerkiksi heikkokuntoisten teiden ja siltojen korjausvelka on kasvanut jo hälyttävän suureksi. . esimerkiksi ulkosuomalaisten . Kuva: Jaakko Martikainen ntörahoja vanhustyöhön Budjettiriihestä vauhtia rakentamiseen! SUOMENMAA HELSINKI ta sitten, kun verovelvollinen saa perintöä valtiolta. MUUTTUVAN kuntakartan voisi odottaa tuovan erikoisia tilanteita perinnönjakoon. . Perintöä anovan kunnan täytyy osoittaa mihin käyttöön rahat otetaan. Valtiokonttorin tilasto kertoo, että perillisittä kuolleilta jää yhä enemmän omaisuutta. Vuoden 2003 tilastossa perillisittä kuolleilta jäi omaisuutta 11,8 miljoonan euron arvosta, eli noin puolet vähemmän kuin viime vuonna. Sattumatekijä heilauttelee vuosittaisen jäämistön arvoa. Tässä taloudellisessa tilanteessa olisi tärkeämpää laittaa vauhtia kansantalouden rattaisiin kuin pitää osakkeita parkeissa yhtiössä, joiden valtio-omistuksella ei ole käytännön merkitystä, Kaikkonen opastaa.. Siihen tarvitaan työllisyyteen ja yrittäjyyteen kannustavia uudistuksia, mutta myös rakennusalan täsmäelvytykselle on nyt perusteensa. KANSANEDUSTAJA huomauttaa, että rakennusalan elvytys toisi Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan 400 miljoonan euron panostuksella 455 miljoonan euron verotulot valtiolle ja 40 000 työpaikkaa. . asioita. . Me pystyisimme tekemään päätöksen tänään. Vanhemmat 4. Muutaman varakkaan henkilön jäämistö saattaa nostaa kokonaisarvoa huomattavasti. Vuosittain valtiokonttorille tulee hoidettavaksi muutamia muualla kuolleiden . Työntekijät kertovat Reutersille, että Elop on pakottanut tekemään nopeampia päätöksiä. Kuva: Jaakko Martikainen Ketkä ovat perillisiä 1. Nokia kuuli trendeistä, mutta päätti olla huomioimatta niitä, koska luuli tietävänsä paremmin...yhtiö kärsi tästä pahoin. Vuonna 2010 johtajana aloittanut Elop arvostelee vanhaa Nokiaa myös hitaudesta. Hänen mielestään puhelinten ominaisuuksia ja laatua hiottiin pitkään sen kustannuksella, että toimitusajat venyivät. Elop kertoo, että elokuussa 2011 pidetys- Nykyään Nokia irtisanoo. Kuva: Lehtikuva / Markku Ruottinen sä kokouksessa hän vaati keksimään Windows Phone -puhelimille nimen yhdessä päivässä. . Tarkoitan sitä, että ei saa olla ylimielinen, hän sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa. . Useimmat kunnat hakevat perintöä säännönmukaisesti. Miksi odottaa huomiseen tai ensi viikkoon. Ne ovat yleensä mutkikkaita juttuja ja asiat hoidetaan Suomen ja henkilön asuinmaan lakien mukaan, Nukari kertoo. KESKUSTAN asuntoverkoston puheenjohtaja Antti Kaikkonen neuvoo hallitusta kohdistamaan rakennusalalle täsmäelvytystä. Hän sanoo, että hallituksen on tehtävä elokuun budjettiriihessä esityksiä, joilla saadaan Suomen pyörät taas pyörimään. . Rintaperilliset 2. Isovanhemmat 6. Myös raideverkostossa on kehittämistarpeensa. RAKENNUSALAN elvytystä ei pitäisi Kaikkosen mielestä kuitenkaan toteuttaa velkarahalla. . Toissijaiset perilliset (aiemmin kuolleen puolison isä, äiti, veli ja sisar sekä veljen tai sisaren lapset) Rakennusalan elvyttäminen toisi veroeuroja. Taloyhtiöiden remontti- tarpeita sekä erilaisia kosteus- ja homevaurioiden korjauskohteita on surullisenkin paljon. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute on monin paikoin huutava. Koska kyse on investoinneista tulevaisuuteen, voisi valtio tässä tapauksessa myydä sellaista omaisuuttaan, millä ei ole strategista merkitystä. Edustaja katsoo, että elvytysvaraa löytyisi tarvittaessa ripeästikin esimerkiksi myymällä osa valtion omistamista Sammon tai TeliaSoneran osakkeista.
Kaikki raaka-ainetta toimittavat tilat sijaitsevat korkeintaan puolen tunnin automatkan päässä meijeriltä. Suomessa ei ole muita yhtä vanhoja, Murto-Koivisto toteaa syystä ylpeänä. Sadan vuoden aikana tuottajien määrät ovat vaihdelleet. Bisnes-yhteistyö rajoittuu kuitenkin siihen, että Valio myy pienemmälleen raaka-ainetta kilpailuviraston määräyksestä. MAITOKOLMION tarina on pitkä. Samalla tontilla on ollut meijeritoimintaa yhtäjaksoisesti yli sata vuotta. . Rahkaa menee paljon. . 8 24.7.2013 Tuomas Fiskaali ja Pasi Seppälä nostelevat kermaviilejä lavalle. Toimitusjohtaja seuraa vierestä. Suomalainen kuluttaja onneksi arvostaa vielä ruokaa, jonka alkuperä pystytään jäljittämään. ALUNPERIN Maitokolmio oli osa Valiota. Olemme löytäneet oman paikkamme, Murto-Koivisto toteaa. Maitokolmio on edelleen yksi Valion omistajista. Tuotteet sen sijaan kulkevat koko valtakuntaan. . Lisäaineet tutkitaan tarkkaan, Murto-Koivisto tietää. Suomen markkinoilla vaadi-. Valtakunnan tasolla sen sijaan kilpailu on tiukkaa. Alalle on tullut uusia toimijoita, Murto-Koivisto sanoo. Suurimman uhan aiheuttavat ulkomaiset tuotteet. Kuva: Maria Seppälä Maitokolmio valmistaa todellista lähiruokaa Toholampi on ainoa kahden meijerin paikkakunta Suomessa MERI ALARANTA-SAUKKO TOHOLAMPI MAITOKOLMION meijerissä Toholammilla, maito- ja piimäpurkit matkaavat pareittain liukuhihnalla kohti koria, rullakkoa ja sitä myötä kauppojen kylmäkaappeja. Purkeissa on todellista lähiruokaa. Alkutuotannon puolesta on kuitenkin tehtävä työtä. Vuonna 1906 maidon lähettäjiä oli 96. Huippuvuosina heitä oli jopa 1 400. Paikallisesti kilpailutilanne ei ole vaikea, sillä kumpikin tekee omia asioita. 1990-luvun puolivälissä isännät päättivät mennä itsenäisinä eteenpäin. Ratkaisu oli viisas, sillä jalostustoiminta on päättynyt kaikissa niissä osuuskunnissa, jotka tuolloin sulautuivat isompiin meijereihin. Takana on hyviä ja huonompia vuosia, mutta nyt toiminta on vakiintunutta. . Tällä hetkellä maitoa virtaa käsiteltäväksi 115 navetasta. . Kaikkein uusin tuote on suklainen espresso. Sievissä sijaitsevassa toisessa toimipisteessä valmistetaan Mehukolmion nimellä tuoremehuja ja mehukeittoja. Uusia tuotteita on kuluttajien vaatimuksesta kehitettävä jatkuvasti. Tuotantomäärät ovat kuitenkin koko ajan nousseet. Maatalouden tuotantoon sidottuja tukia ei saa heikentää. ALKUVUOSINAAN meijeri kuori maidon ja palautti kurrin tiloille. Edelleen voi ja rasvaseokset muo- dostavat kymmeneksen liikevaihdosta. Lisäksi valmistetaan maitoa, piimää ja kermaa, rahkoja ja viilejä. Kehitys on ollut valtavaa, Murto-Koivisto sanoo. Hän uskoo raaka-ainetta riittävän myös jatkossa. Tuotteen pitää olla maistuva ja terveysvaikutteinen. Paikalliset tilat ovat investoineet ja tehneet perusparannuksia. . Keskipohjalainen ei voi syödä niin paljon kuin tuottaa, toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto myhäilee. Kolmen tuhannen asukkaan Toholampi on paikkakuntana harvinaisuus, sillä siellä toimii peräti kaksi meijeriä. Kivenheiton päässä tuottajien osuuskunnan omistamasta Maitokolmiosta Valiokin jalostaa valkoista kultaa. . Trendien ennakointi vaatii valppautta. Viime vuosina tapetilla ovat olleet terveysnäkökohdat
Ajattelin pitää sitä vain muutaman päivän ja nyt on näin paljon aikaa kulunut. . Olin 12- vuotias, kun isäni otti minut mukaansa verokursseille. Laatujärjestelmä on työkalu, jolla säilytämme hyvän mielikuvan itsestämme. PAKKAUSHALLEISSA on kova meteli. On löydettävä kultainen keskitie. Mieheni Eero Pylsy keksi, että avaisin kahvilan tyhjänä olleeseen talooni. Lisäksi jakelu ja keräily työllistävät noin 50 ihmistä. Pidän kunnia-asiana, että talossa tarjotaan aina tuoreita leipomuksia: mustikka- raparperi- ja puolukkapiirakkaa sekä munkkeja. Suku on viljellyt tilaa peräti 574 vuotta. Esi-isä Niclis Pylsy mainitaan Davidin kapinan takuumiehenä vuonna 1439. Siitä lähtien ovat säilyneet isäntäluettelot eikä siis ihme, että Katariina Pylsyn aviomies vaihtoi aikoinaan sukunimensä Pylsyksi. Maisemakahvilan talo on alunperin kuulunut Pylsyn tilaan, mutta joutunut jossain vaiheessa vieraille. Kun jalasjärveläissyntyinen Samuel Saari näki Amerikasta palatessaan paikan vuonna 1904, hän halusi ostaa ison maatilan ja rakensi siihen komean päärakennuksen. Saari toimi muun muassa presidentti Hooverin henkilökohtaisena luottamusmiehenä kun Suomeen lähetettiin elintarvikeapua. Rakennusmestari-tehtailija asui Hämeenkyrössä vuoteen 1911. Kun Saari palasi Yhdysvaltoihin, Huupon tila tuli myyntiin. . Maatilan omistajat vaihtuivat, mutta isäni sai ostaa tilan 60-luvulla ja antoi talon minulle lahjaksi, Katariina Pylsy kertoo. Innostuksen viljelijöitten auttamiseen Katariina Pylsy kertoo saaneensa jo lapsena. Katariina Pylsy ei juuri ehdi Maisemakahvilansa pihalla istumaan, mutta poseeraa päivän päätteeksi iloisessa työmekossaan. Kaikki ovat olleet mukana pienestä pitäen ja oppineet tekemään työtä, Pylsy kertoo. Kahvilan pyörittämiseen Katariina Pylsy käyttää aina kesälomansa. Emäntä nousee joka aamu kuudelta leipomaan ja kahvila on auki puolestapäivästä iltakuuteeen. . Seinät eivät riitä kaikkiin toivomuksiin. Ei valita eikä mene rikki, Murto-Koivisto taputtaa Seppälää olalle ohi mennessään. Tuotteista peräti 30 prosenttia tehdään kauppojen omille merkeille. Muuten käy huonosti, Murto-Koivisto sanoo. MEIJERIN on jatkuvasti kehityttävä myös hygienia- ja laatustandardien tahtiin. hän on myös suosittu esiintyjä. Kuva: Katarina Fleming. Aamulla yksi koneista on ollut epäkunnossa, joten hässäkkää riittää. Meijerin palkkalistoilla on 70 henkilöä. Vastaan muun muassa yksityisteistä, kaupungin metsistä ja kilpailutan kaupungin peltojen vuokrasopimukset. Kylien kehittäminen on myös tärkeää: Katariina Pylsy veti yhteen 40 kyläyhdistystä ja perusti Sastamalan Kylät ry:n. Pylsy on suunnitellut viljelijöille positiiviset EU-lomakkeiden sähköiset koulutustilaisuudet, joita hän pitää keväisin kymmenen kunnan alueella. Innostuksen viljelijöitten auttamiseen Katariina Pylsy kertoo saaneensa jo lapsena. . Se on kannattava sijoitus. Kuluttajaa on joka tapauksessa kuunneltava. Kun aloitin, minulla oli neljä alle kouluikäistä lasta. 9 24.7.2013 Alunperin Maitokolmio oli osa Valioa. 1990-luvun puolivälissä isännät päättivät mennä itsenäisinä eteenpäin. taan pieniä eriä monenlaisia tottumuksia varten. oman talon. Sen on vuonna 1905 rakennuttanut amerikansuomalainen Samuel Saari ja se on tehty kalifornialaisilla piirustuksilla. Talo sijaitsee Kierikkalan kylässä korkealla mäellä, ja sen parvekkeelta avautuu historiallisen Hämeen kauneimmaksi valittu perinnemaisema. Jo 25 vuotta Katariina Pylsy on uhrannut kesälomansa ja pitänyt talossaan Maisemakahvilaa. KATARIINA PYLSY aloitti kahvilan pidon melkein vahingossa. Kun 25 vuotta sitten vietettiin kirjailija F.E. Hän on toiminut jo 33 vuotta kunnallishallinnossa. Pylsyllä riittää puhtia myös politiikkaan keskustassa ja kunnanvaltuuston varavatuutettuna. Agronomin tutkinnon hän suoritti oman työn ohella pitämättä päivääkään virkavapaata ja valmistui kaksi vuotta sitten. Työssään elävän maaseudun osaprojektin johtajana Sastamalassa Pylsy hoitaa kaikki asiat, jotka liittyvät maaseutuun. . Olen seurannut hänen jalanjälkiään. KOTITALO sijaitsee vajaan kilometrin päässä Maisemakahvilasta. Sillanpään 100-vuotisjuhlia, kunta peräänkuulutti ohjelmaa ja tapahtumia. . Tässä on semmonen robotti, että se tekee. Minusta on mukava olla ihmisten kanssa tekemisissä. Maisemakahvilassa on kaksitoista huonetta ja tilaa riittää myös taidenäyttelyille. Tänä kesänä on muun muassa Sakari Pälsin Sillanpää-aiheinen valokuvanäyttely kirjailijan 125-vuotisjuhlien kunniaksi. Lähellä sijaitsevan Myllykolun kesäteatterin Ihmiselon ihanuus ja kurjuus -näytelmän valmistumisestakin on koottu valokuvia. Kahvilassa järjestetään myös konsertteja ja taideleirejä. SYNNYINLAHJANAAN Katariina Pylsy on saanut energisen ja elämänmyönteisen luonteen. Esimerkiksi maitolaatuja on valtava määrä. . Omat vaatimuksensa tulevat kaupan keskusliikkeiden auditoinneista. Murto-Koiviston mukaan systeemejä muokataan ja korjataan hyvässä yhteishengessä. Asiakkaatkin osaavat edellyttää ulkopuolelta todennettua laatujärjestelmää. . Kuva: Maria Seppälä Katariina Pylsy viettää kesälomansa kahvilaemäntänä KATARIINA FLEMING HÄMEENKYRÖ HÄMEENKYRÖLÄINEN Katariina Pylsy sai kymmenvuotiaana isältään erikoisen lahjan . Opettaja oli hyvin positiivinen ja ajattelin, että tuollainen minäkin haluan isona olla. Toistakymmentä nuorta on saanut kesähommia. Pasi Seppälä asettelee kermaviililaatikoita lavalle. . Hetken kuluttua hän jo lausuu Eino Leinon runoa . Robotit jyskyttävät tuotetta purkkeihin, purkkeja kiinni ja laatikoihin. Maidot ja viilit vilisevät silmissä
On liiketalouden ja muiden alojen opiskelijoita, jotka näkevät muutakin käyttöä sille rahalle. Se mittaa kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä. 10 24.7.2013 Opiskelijat osoittivat mieltään keväällä eduskuntatalon ulkopuolella. Korkotaso on alhainen. Vähiten velkaa on kertynyt Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Rovaniemellä ja Vaasassa. Ne perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin vuosilta 2002?2012. SUURIN ja keskeisin syy opintolainan nostamiseen on toimeentulo, kommentoi tuloksia Suomen yli- oppilaskuntien liiton eli SYLin puheenjohtaja Marina Lampinen. Hänen mukaansa elinkustannuksista ei selviä nykyisin pelkästään opintorahalla. Samaa mieltä on puheenjohtaja Mikko Valtonen Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitosta, SAMOKista.Valtonen esittää myös toisen selityksen opintovelan kasvulle. . Opiskelijat ovat hyötyneet siitä, arvioi etuuspäällikkö Regina Ollila Kelan opintotukiryhmästä. Hän sanoo opintolainan vähäisen käytön olleen Kelassa yksi huolenaiheista. . Hän nimeää tällaisiksi velallisiksi esimerkiksi kaupallisen ja teknisen alan opiskelijat. YLIOPISTOKAUPUNGEISTA selvästi eniten on velkaannuttu Helsingissä. Siellä opintolainan määrä on noussut vuosikymmenessä melkein kolmanneksella eli 5 400 eurosta noin 7 000 euroon. Hallituksen tulisi budjettiriihessä tehdä elvytyspaketti, jossa panostetaan nimenomaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen, erityisesti pääkaupunkiseudulla, Arhinmäki toteaa STT:lle sähköpostitse. . Lähtökohtaisesti opintorahan ja asumislisän tason pitäisi olla sellainen, että opiskelijan ei tarvitse ottaa lainaa normaaleihin elinkustannuksiin. Lainamäärät eivät ole valtavia, jos miettii, millaisiin lainoihin ihmiset sitoutuvat. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva Opintovelka on paisunut kymmenessä vuodessa Kela: Suurin osa opiskelijoista ei nosta lainaa ollenkaan ESA KOIVURANTA / STT HELSINKI OPINTOVELAN määrä kasvaa Suomessa yleistä hintatasoa nopeammin. Kun vuonna 2002 yhdellä velallisella asuntokunnalla oli opintolainaa keskimäärin 4 600 euroa, viime vuonna vastaava summa oli noussut jo noin 5 700:aan. Tämä tarkoittaa lähes neljänneksen lisäystä kymmenessä vuodessa. Samassa ajassa kuluttajahintaindeksi on karttunut vajaalla viidenneksellä. Heistä Lampinen tähdentää, että on oma valinta, missä tahtoo opiskella. STT:N selvityksessä ovat mukana kaikki opintovelalliset asuntokunnat eli myös ne, joissa ei opiskella enää täysipäiväisesti. Moni ei saa välttämättä opiskelija-asuntoa. Silloin on turvauduttava kalliimpiin asumismuotoihin tai hankittava jopa oma asunto, hän sanoo. Lampinen uskoo opiskelijan ottavan lainaa sitä todennäköisemmin, mitä varmempana tämä työllistymistään pitää. Tiedot käyvät ilmi STT:n tekemästä selvityksestä. Tästä tavoitteesta ollaan vielä turhan kaukana. Lampisen ja Valtosen mielestä opiskelijat ovat jokseenkin eriarvoisessa asemassa valtakunnallisesti. Niissä kasvua on alle maan keskiarvon. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki (vas.) katsoo, että erot johtuvat mahdollisesti asumiskustannuksista. Hän luonnehtii Helsingin alueen vuokria kohtuuttoman korkeiksi. . Korkeakoululaisista noin 40 prosentilla on lainaa. . Velallisia ei ole luokiteltu oppilaitosasteen perusteella. . Se, että systemaattisesti yli puolet jättää hyödyntämättä tämän yhden opintotuen osan, kertoo siitä, ettei sitä haluta käyttää. Lampinen uskoo opiskelijan ottavan lainaa sitä todennäköisemmin, mitä varmempana tämä työllistymistään pitää.
Kuva: Jan-Erik Wessberg/Lehtikuva Vaaratiedotteiden määrä saattaa syödä niiden tehoa TUIJA SORJANEN/STT HELSINKI Opiskelijat saavat tietoa valtiontakauksesta lähipäivinä. Kuva: Petra Pöyliö Maksuhäiriö vie takauksen yli tuhannelta RUNSAALLE 1 400 opiskelijalle ei myönnetä opintovelan valtiontakausta alkavana lukuvuotena. Syynä kielteiseen päätökseen on jonkinlainen maksuhäiriö, selventää Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikkö Regina Ollila. 11 24.7.2013 FAKTA Opintotuesta vastaava ministeri Paavo Arhinmäki. Vain ne opiskelijat, joilla on maksuhäiriö tai aiemmin maksamatta jäänyttä opintolainaa, eivät saa takausta pyytämättä. Opintolainaa aiotaan uudistaa siten, että tavoiteajassa valmistuneet saavat osan velastaan anteeksi, kertoo opintotuesta vastaava ministeri Paavo Arhinmäki (vas.). Myös opintotukea päivitetään: se sidotaan indeksiin vuoden kuluttua. Arhinmäki sanoo STT:lle, että opintorahan tasoa tulisi nostaa nykyisestä. Nykyiset vaaratiedotteet ovat aina valtakunnallisia. Kaikki vaaratiedotteet lähetetään Ylen kautta radioon ja joskus televisioon. Tähän mennessä vaaratiedotteita on Hätäkeskuslaitoksen mukaan lähetetty 16 kappaletta 11 eri aiheesta. Vaaratiedotteiden aiheita ovat olleet pääasiassa ulkona leviävä savu, karhut ja sää.. Tarkistettuja tapauksia oli yhteensä 98 000. Näistä hylkäävän lainatakauspäätöksen sai puolitoista prosenttia. Ihmisen on ajateltava, että kun tiedote kuuluu hänen radiostaan, niin se tosiaan koskee häntä. Samaa mieltä on LVM:n ylitarkastaja Pullinen. HELSINGIN poliisilaitoksen johtokeskuksen ylikomisario Heikki Porola huomauttaa, että joskus vaaratiedotteilla voi olla päinvas- taista vaikutusta kuin mitä toivotaan. . Häiriö voi olla aiheeton, hän havainnollistaa. VAARATIEDOTTEITA voisi jakaa entistä kohdennetummin, sanovat viranomaiset. Näillä näkymin tätä ei silti tapahdu ainakaan hetkeen. Vaara-alueella oleville suunnatusta jakelusta keskusteltiin kesäkuun alussa voimaantulleen vaaratiedotelain valmistelun yhteydessä, mutta toteuttaminen laitettiin toistaiseksi jäihin. Tuolloin suunniteltiin tekstiviestijärjestelmää, jossa vaaratiedote olisi lähetetty teleoperaattorin kautta tekstiviestinä vaara-alueella oleville ihmisille. Järjestelmä olisi liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ylitarkastajan Pauli Pullisen mukaan kallis toteuttaa ja ylläpitää. Pullisen mukaan uudistuksia ei näillä näkymin tule, jollei niiden tekemiselle synny poliittista tahtoa. Vaikka jonkinlainen kohdennettu palvelu luotaisiin, tiedotteet tulisivat todennäköisesti edelleen myös valtakunnallisina. Laki velvoittaa Yleisradion ja pitkän toimiluvan radiokanavat sekä tietyt tv-kanavat syöttämään vaaratiedotteet kesken lähetyksen. Palveluverkon osittaminen olisi ministeriöiden mukaan kallista. Paikallisradioiden kuuluvuusalueet vaihtelevat, joten pelkille paikallisradioille tiedotteiden lähettäminen olisi epävarmaa. UUSI LAKI on lisännyt kaikelle kansalle tulevien tiedotteiden määrää. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt pelkää, että tämä syö vaaratiedotteiden tehoa. . Jos kerrotaan, että ympäristössä liikkuu karhu, niin mesikämmen alkaa vetää puoleensa mehiläisiä. Jos päätös on sellainen, ettei takausta myönnetä maksuhäiriön vuoksi, opiskelijalla on mahdollisuus esittää erityisiä syitä sen saamiseksi, Ollila kertoo. . Paikalle alkaa ilmestyä luontokuvaajaa ja pitkää objektiivia. Viranomaiset muistuttavat, että vaaratiedotteen lisäksi tiedottamiseen on muitakin keinoja. Jos alueelle kohdistuva vaara on pieni, voidaan käyttää kaiutinautoa tai tiedottaa ovelta ovelle. Kela tarkoittaa maksuhäiriöllä luottotietorekisteriin merkittyä tietoa. Suomen Asiakastieto kertoi viikko sitten, että maksuhäiriömerkintöjen määrä on lisääntynyt Suomessa viidellä prosentilla viime kesästä. Ollilan mukaan tämä ei koske opiskelijoita. . Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva Tavoiteajassa valmistuneille luvassa helpotusta lainaan Opintotuki on kolmiosainen, muistuttaa Kela. Luku oli viime kesänä 1,4. Maksuhäiriön aiheuttanut velka on saatettu maksaa. Lisäksi viranomaiset voivat lähettää tavallisia mediatiedotteita tai käyttää sosiaalista mediaa. FAKTA Laki teki tiedotteesta valtakunnallisen Kesäkuun alussa voimaantullut vaaratiedotelaki ei tee eroa entisten hätä- ja viranomaistiedotteiden välille. Entinen hätätiedote annettiin valtakunnallisille ja viranomaistiedote paikallisille tiedotusvälineille. Se muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Vuodesta 2011 valtio on taannut opintolainan automaattisesti korkeakoululaisille. Hän puolustaa ?opintorahapainotteista mallia?. Karhu aiheutti vaaratilanteen Porissa. Täten ei voi sanoa, että määrä olisi kasvanut merkittävästi. Tietoa opintovelan valtiontakauksesta opiskelijat voivat odottaa lähipäivinä.
Kansantarun mukaan hänen on kerrottu sanoneen, että jos minun sanani eivät ole tosia, niin ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat tosia, niin se ei mätäne. Kirkkoherra Yrjö Haapala arvelee sanoilla olevan liitoskohta luterilaiseen uskonpuhdistukseen, joka alkoi vaikuttaa Suomessa 1500-luvulta lähtien. Rungius oli ensimmäisiä luterilaisia pappeja Suomessa ja 1600-luvun alun reformaatio suomenkielisine jumalanpalveluksineen oli kansalle täysin uutta. . Pelottiko sinua, kysyy Keminmaan seurakunnan nykyinen kirkkoherra Yrjö Haapala tytöltä ruotsiksi. Tyttö kieltää, mutta lautasen kokoiset silmät kertovat aivan muuta. Arkussaan lasikannen alla makaava Rungius on tummanharmaa, mutta muumioituneenakin hyvin ihmisen näköinen. Rungius oli aikalaisekseen pitkä, noin 170 senttimetrinen mies. Yliopistotutkimuksissa on selvinnyt, että Rungius oli myös varsin pulskassa kunnossa ja että hän kärsi heikoista polvista ja munuaiskivistä. Kirkkoneuvoston päätöksellä Rungiusta ei saa kuvata. . Tuberkuloosi oli lopulta hänen kohtalonsa. Keminmaan nykyinen kirkkoherra Yrjö Haapala on hyvin perillä sekä Vanhan kirkon että Rungiuksen historiasta. Neljä aiempaa arkkua ovat lahonneet hänen ympäriltään. Keminmaan Vanha kirkko rakennettiin vuosina 1530? 1660. Harvaan asutulla ja varsin laajalla Kemin Lapin alueella kirkko oli aikanaan keskeisin temppeli. Pyhän Mikaelin mukaan nimetyn kirkon paksujen seinien sisällä on eteläreunassa eteinen eli asehuone ja sen vastakkaisella puolella sakasti. Vanha kirkko on avoinna 11. Hän ei kuitenkaan koskaan maatunut. Rungiuksella on jo viides arkku. Haapalan taustalla näkyy juuri Vanha kirkko. Kuva: Auni Vääräniemi Katsoa saa, mutta ei kuvata Keminmaan seurakunta pitää kesällä maan tunnetuimman muumion yleisön nähtävillä. piilee hengellinen merkitys. Haapalan mielestä Rungius on oikeaoppisena laittanut sanansa ehdolle ja halunnut todistaa uusien oppien todellisen merkityksen. RUNGIUKSEN muumion lepopaikka Vanha kirkko on pohjoisin harmaakivikirkko, joka on säilynyt 1500-luvulta meidän päiviimme. Kirkkoa on 1800-luvulla käytetty ruumishuoneena ja talvihautana. On loogista ajatella, että Rungiuksen julistus tarkoitti juuri tämän uuden sananjulistuksen todenperäisyyttä. Sen kunto pääsi pahoin rapistumaan, kunnes vihdoin vuonna 1957 kirkko kunnostettiin perusteellisesti ja sen kalustus uusittiin. AUNI VÄÄRÄNIEMI KEMINMAA PYHÄN MIKAELIN kirkon eli Keminmaan seurakunnan Vanhan kirkon ovesta ulos astuvan ruotsalaisen pikkutytön ilme on jännä. Tyttö on juuri nähnyt kirkon varsinaisen kuuluisuuden, vuonna 1629 kuolleen kirkkoherran Nikolaus Rungiuksen muumioituneen ruumiin. . Että jos ruumiini ei mätäne, niin kertomani asiat ovat totta. Samalla Rungiuksen sanoissa Kesäisin Vanha kirkko on avoinna yleisölle, ja väkeä virtaa vanhan kirkkomaan portista sisään päivittäin. . 12 24.7.2013 Muumioitunut pappi Rungius lepää Keminmaan Vanhan kirkon rauhassa arkussaan, joka sijaitsee alttarin vieressä. Silloin, kun saksalaiset kulkivat tätä kautta Nordkappiin, täällä kävi jopa 20 000 turistia vuodessa. Nyt tahti on hiljentynyt, Yrjö Haapala sanoo. Rungiuksen arkku on kirkon alttarin oikealla puolella lattiaosan alla. Kyseessä on eettinen päätös. Hän on kuitenkin vainaja, Haapala täsmentää. FAKTA Nikolaus Rungius KIRKKOHERRA Nikolaus Rungius kuoli 1629 ja hänet haudattiin Keminmaan Vanhan kirkon kuorin alle. elokuuta saakka joka päivä klo 11?17.. Kuva: Auni Vääräniemi Muumiolla ei ole toista kättä. Erään urbaanilegendan mukaan se olisi kadonnut saksalaissotilaiden tanssitettua vainajaa häpeämättömästi sodan aikana, mutta muitakin versioita käden puuttumisen syystä on ollut liikkeellä. NIKOLAUS RUNGIUS haudattiin kuoltuaan Vanhan kirkon kuorin alle. Yleensä haudatut vainajat maatuivat noin kolmessakymmenessä vuodessa. Heidän hautansa avattiin sen jälkeen ja luut kerättiin erityiseen luuvajaan. Rungiuksen ruumis ei kuitenkaan maatunut
Catherinen tavallinen tausta on normalisoinut kuningasperhettä. . Perusformaatti eli se, että istutaan salissa ja katsotaan lavalla tapahtuvaa esitystä, ei ole muuttunut Wagnerin ajoista juuri mihinkään. DON GIOVANNIN jälkeen New Generation Opera järjestää ainakin kansainvälisen sävellystyöpajakilpailun, jossa etsitään uusia oopperateoksia ja luomistapoja. Vuonna 2014 saanee kantaesityksensä uusi, Andy Warholista kertova ooppera Flash Flash, jonka on säveltänyt Juhani Nuorvala. Teoksen on tarkoitus kiertää nykytaidemuseoita ympäri maailmaa. Myös Turku testaa sähköbussia KUN Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte vastaa tiistaina kännykkäänsä, ei heti arvaisi, että hän on bussissa: minkäänlaista hurinaa ei kuulu. Tämän viikon ajan koekäytössä oleva sähköbussi liikennöi ylimääräisenä linjaa 1 sataman ja Kauppatorin välillä. Korte pitää sähköbussia hyvänä vaihtoehtona tulevaisuuden joukkoliikenteessä. Hän arvioi kuitenkin, että Turussa niitä nähdään enemmän aikaisintaan ensi vuosikymmenen lopulla. . Helsingissä on menossa kolmivuotinen kokeilu, jossa selvitetään sähköbussin soveltuvuutta talvioloihin. Ilveksen metsästys alkaa poronhoitoalueella lokakuun alussa. Lisäksi New Yorkin Metropolitan Opera on jo vuosia välittänyt esityksiään elokuvateattereihin, mutta nekin ovat lopulta yksi yhteen näyttämöltä taltioituja teok- sia, eikä askelta seuraavalle tasolle ole otettu. Tunnelma oli todella hyvä. Lautan huippunopeus on peräti 108 kilometriä tunnissa. Eteläamerikkalaiselle Buquebus-varustamolle rakennetun katamaraanin on määrä liikennöidä Uruguayn ja Argentiinan välillä. Polttoaineena Francisco-niminen laiva käyttää nesteytettyä maakaasua. Kolmanneksi haluamme nostaa esiin uuden polven tekijöitä ja avata Suomen oopperamaailman ovia muita Pohjoismaita kohti, Matvejeff listaa ryhmän tavoitteita. MATVEJEFFIN mukaan maailmalla on jo olemassa monia erilaisia oopperakokeiluja videoteosten ja kolmiulotteisten lavasteiden muodossa. . Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva KONEPAJAYHTIÖ Wärtsilä kertoo, että sen moottorit on asennettu maailman nopeimpaan autolauttaan. Erik Söderblomin ohjauksessa hahmojen erilaiset ulottuvuudet on tulkittu monitasoi- semmin kuin perinteisessä Don Giovannissa, Matvejeff kehaisee. New Generation Opera eli uuden sukupolven ooppera syntyi halusta uudistaa oopperan tekotapoja ja taidemuotoon liittyvää ajattelua, erityisesti visuaalisuuden suhteen. . Syynä on maa- ja metsätalousministeriön antama poikkeuslupa-asetus. Täytyy katsoa millaisia kokemuksia sähköbusseista kertyy maailmalla, ja miten tekniikka ja hintataso kehittyvät. Äänettömyyden lisäksi sähköbussin etuna on se, ettei siitä lähde pakokaasuja. Turkua ennen samaa bussia kokeiltiin pari viikkoa Porvoossa. Kerrontatapa on elokuvallinen ja visuaalisesti aivan uudenlainen. Se on rakennettu Incat Tasmanian telakalla Australiassa. Lähes sata metriä pitkä alus kykenee kuljettamaan 1 000 matkustajaa ja 150 autoa. Catherinen ja Williamin avioliitto on ollut valtavan juhlittu, siksi myös vauva kiinnostaa. Myös oopperan tuotantoa ja jakelumekanismeja täytyy miettiä uudestaan, sillä esityksen voi välittää hyvin helposti moneen eri paikkaan samaan aikaan, kun se tapahtuu näyttämöllä. elokuuta mennessä. Poikkeuslupia ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen voidaan myöntää vain alueille, joilla kanta on vahva. Ilveksen metsästys kestää koko Suomessa helmikuun loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti viime viikolla saaliskiintiöksi enintään 589 ilvestä, joista poronhoitoalueella saa kaataa enintään 40 ilvestä. Viime talvena poronhoitoalueella saatiin saaliiksi kannanhoidollisilla poikkeusluvilla yhteensä 16 ilvestä. Wärtsilän moottorit nopeimpaan autolauttaan Ville Matvejeffin johtaman New Generation Opera -ryhmän debyyttituotanto esitetään Aleksanterin teatterissa. Täytyy miettiä, miten lähetyksen voisi toteuttaa uskottavasti niin, että se näyttää hyvältä myös vastaanottavassa laitteessa . Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva Ilveksen metsästys aikaistui poronhoitoalueella ILVEKSEN metsästys voidaan aloittaa jo lokakuun alussa poronhoitoalueella. Se kilpailee lentokoneiden kanssa Argentiinan ja Uruguayn välisessä liikenteessä.. 13 24.7.2013 lyhyesti Tuhannet juhlivat prinssin syntymää LONTOOSSA asuva suomalainen Tomi Mäenpää kertoi tiistaina juhlistaneensa kuninkaallisen vauvan syntymää Buckinghamin palatsin lähettyvillä tuhansien muiden tapaan. Mäenpää kertoo, että monilta palatsin läheisiltä metroasemilta ei päässyt edes ulos valtavan väkimäärän vuoksi. . niin, ettei se ole vain taltiointi, vaan enemmänkin elokuva. Matvejeffin mukaan ooppera ei taidemuotona ole juuri muuttunut sen jälkeen, kun säveltäjä Richard Wagner urakoi uudistuksia 1800-luvun lopulla. . Ihmiset olivat piknikillä palatsin läheisessä puistossa, ja heillä oli mukana Britannian lippuja ja samppanjaa. Mäenpää sanoo monien juhlijoiden viihtyneen paikalla yömyöhään. Hän arvioi, että palatsin eteen on odotettavissa paljon ihmisiä tänäänkin. 28-vuotias Mäenpää sanoo, että prinssi William ja herttuatar Catherine ovat tuoneet Englannin kuningasperhettä aiempaa lähemmäksi nuorta sukupolvea. Muualla Suomessa ilvesjahti alkaa normaalisti joulukuun alusta. Suomen riistakeskuksen mukaan poronhoitoalueelle haettavien ilveksen kannanhoidollisten poikkeuslupien hakemukset pitää jättää aluetoimistoille 9. Minun sukupolvelleni tämä on myös ensimmäinen kerta, jolloin he voivat muistettavasti todistaa kuninkaallisen vauvan syntymää, Mäenpää arvioi vauvaan kohdistuvan valtavan huomion syitä. Syntymästä tiedotettiin perinteisin menoin. Kuva: AFP Photo/Lehtikuva Ooppera kännykkäaikaan HANNA NISSINEN/STT HELSINKI HELSINGIN juhlaviikoilla saa muutaman viikon kuluttua ensi-iltansa uudella tavalla toteutettu Mozartin ooppera Don Giovanni. Kyseessä on New Generation Opera -ryhmän debyyttituotanto, joka esitetään Aleksanterin teatterissa. Ryhmän perustaja ja johtohahmo, kapellimestari Ville Matvejeff lupaa teoksen avaavan uudenlaisia puolia ympäri maailmaa nähdystä klassikosta. Oopperaa kun voi seurata näyttämön lisäksi kahdelta valkokankaalta, joihin välitetään suoraa kuvaa eri kuvakulmista. Esimerkiksi aarioita saatetaan laulaa musiikkivideomaiseen tyyliin kännykkäkameraan tai nähdä lehdistötilaisuuksien tyyliin tulkittuina.
Uransa aikana hänen teoksiaan on ollut esillä niin Pariisissa, Pietarissa ja Amsterdamissa kuin Karibiallakin. Suuri osa teoksista on pysyvästi sijoitettuna ympäri maailmaa. . Ei kaikkien tarvitse olla tuolla Helsingissä, Hiironen napauttaa. Veistäjän oman nimekkyyden lisäksi museo omistaa merkittävien maailmanluokan taiteilijoiden teoksia, joita Hiironen on itse kerännyt vuosikymmenten ajan. . Olen kuvannut vettä noin neljäkymmentä vuotta, se on ollut minulle inspiraation lähde, Hiironen sanoo. . Eero Hiironen haluaa taiteellaan puhua puhtaan veden puolesta. Kuvat: Emma Taipale On paljon helpompi tehdä taidetta, jos tietää siitä jotain. Haluan aina ensin kokea asioita.. 14 24.7.2013 Veden muotojen kuvaaja Kuvanveistäjä Eero Hiirosen mielestä lapset ovat parhaita taiteen nauttijoita SAMULI VÄNTTILÄ ÄHTÄRI HETKEN ajan tuntuu, kuin näkö- kentästä katoaisivat perspektiivit. Pirkanpohjan taidekeskuksen Punaisessa talossa on meneillään kuvanveistäjä Eero Hiirosen 75-vuotisjuhlanäyttely. Näyttelyn metallisissa patsasteoksissa kaikki on kirkasta, peileissä ei näe itseään, vaan esimerkiksi katonkulman tai lattialaatan reunan. Museossa on yli parisataa Hiirosen teosta. Hiironen on yksi nimekkäimmistä suomalaisista kuvanveistäjistä. Vesi on Hiiroselle hyvin tärkeä elementti, elämän ehto ja kehto. Teokset ovatkin kannanotto puhtaan veden puolesta, joka on suomalaisille usein turhankin päivänselvä asia. . Kädenpuristus ja kasvojen ilme on lämmin. . Ihminen ei selviä ilman vettä. Vaikka menen minne päin maailmaa tahansa, veden merkitys ymmärretään heti. Vedennainen-teoksen pinta välkehtii kuin veden pinta. Pienelle paikkakunnalle täytyy saada sellaisia nimiä, että ne varmasti vetävät ihmisiä paikalle. DIALOGI-nimisessä teoksessa kaksi vesimäistä muotoa puhuu keskenään. Kokoelmassa on Picassoa, Dalia ja muita vastaavia noin satakunta teosta. Taide menee maailmalle täältä takametsästäkin. Vedenpinnasta voi löytää ihan mitä vain, kun sitä aikansa katselee, hän jatkaa. PUNAINEN TALO on Hiirosen nimikkomuseo. Se on suunniteltu nimenomaan veistostaiteen esittelyyn. Kuin maailma olisi vinossa. Taiteilijan katse tulee kuitenkin suoraan kohti. Olen hankkinut ne lähinnä Pariisista ja Italiasta, Hiironen selventää.
Sen avulla korjattaisiin monia epäkohtia. . Esimerkiksi teos Palokärki on saanut maailmalla merkittävän WPY-luontokuvapalkinnon, Sinisen talon työntekijä Marika Fager esittelee. . 15 24.7.2013 FAKTA Pirkanpohjan taidekeskus Rakentuu kuvanveistäjä Eero Hiirosen teosten ympärille. Hiirosen taidetta esitellään pysyvästi taidekeskuksen Punaisessa talossa. Punainen talo on suunniteltu nimenomaan veistostaiteen esittelyyn. Veistoksia on esillä myös taidekeskuksen pihapiirissä. Sininen talo esittelee muiden taiteilijoiden teoksia vuosittain vaihtuvissa näyttelyissä. Museo on avoinna vain kesäisin, muina aikoina tilauksesta. . Pöntinen haluaa palauttaa tasapainon mainiona pitämänsä liito-oravan elämään. . Kuin menneisyys puristuneena nykyajan sisään. Teos Lato on kuvattu ladon sisältä. Pienestä ikkunaruudusta näkyy maiseman sininen hämärä. Tunnelma on yhtäaikaa jännittynyt ja hiljentynyt. Monissa paikoissa maailmaa vedestä on huutava pula, meillä Suomessa juomakelpoista vettä lasketaan vessanpöntöistäkin alas, Hiironen sanoo. Vedestä puhuminen taiteen keinoin edellyttää kuitenkin asian syvää kokemista. Hiiroselle tärkeä on oma kotijärvi, joka on aina tuntunut henkisessä mielessä oman mittaiselta. Kuva on vaatinut kuvaajalta aikaa pelkkään odotteluun. Fagerin mukaan Pöntinen on erikoistunut ni- Teoksessa Lato tuntuu kuin oltaisiin maailmassa, jonne kukaan ei enää katso. Luovuus on lapsessa niin rikas asia, että sitä pitäisi aina tukea kaikin keinoin. TEOKSESSA Aalto ja kaislat pieni laine huojuu korteitten välissä. Kuvaaja on onnistunut ikuistamaan teokseensa sekunnin murto-osan kestävän hetken, kun lintu tekee pesää ja heittää puunkolosta roskat pois. KYKY ottaa kuva lähes mahdottoman lyhyessä hetkessä on luontovalokuvaajan ammattitaitoa. Samalla kuvan täytyy onnistua valotuksiltaan, asetteluiltaan ja ideoiltaan. Valokuvanäyttelyn perusteella Pöntisellä on kamera ja reagointikyky hallussa. Isolle kankaalle painettu otos hiljentää katselijansa. Pöntisen kuvat vaativat katsojaa pysähtymään. Sinisessä talossa halutaan vahvistaa juuri sitä. Haluan ensin kokea asioita ja purkaa ne taiteeksi vasta kokemisen jälkeen. . On paljon helpompi tehdä taidetta, jos tietää siitä jotain. Lasten teokset ovat niin aitoja, Hiironen huokaa. . Pöntinen kokee, että jos yksi eläin poistuu ekosysteemistä, maailmasta häviää jotain oleellista. Asukkaitaan ja ihmisiään ajatteleva kunta olisi viisas, jos panostaisi kulttuuriin, taiteilija Eero Hiironen sanoo. . Teos sai kunniamaininnan vuoden 2005 luontokuvakilpailussa. . Museon kahvilaan pääsee vain ostamalla museolipun. . Orava tarkentuu vasempaan laitaan ja tausta sumenee tyyneksi harmaudeksi. Hetki on intensiivinen ja täysi. Sitä Hiironen pitää yhtenä tärkeimpänä työnään. Taidetta ja kulttuuria Hiironen lisäisi koko yhteiskuntaan. Hänen mukaansa ihmiselläkin on hyvä olla, jos liito-oravallakin on, Fager valottaa. Isosilmäisestä liito-oravasta tulee näyttelyn perusteella hauska ja vekkulimainen vaikutelma. JÄNIS katsoo lumipyryyn katoavaa latoa teoksessa Lumijänis. Kotijärvestä on tullut taiteilijalle eräänlainen koti, josta hän haluaa puhua. . Puiden raoista paistaa ohuesti kylmä talvi-illan valo, mutta pääosin tila jää pimeäksi. Tätä samaa olen saanut puhua jo neljäkymmentä vuotta, eikä tilanne ole ainakaan yhtään paremmaksi muuttunut, Hiironen sanoo. Luontokuvat vaativat pysähtymään SAMULI VÄNTTILÄ ÄHTÄRI PIRKANPOHJAN taidesäätiön Sinisessä talossa kuuluu satakielen sirkutusta. Elävän tuntuinen linnunlaulu tulee valokuvaaja Benjam Pöntisen videoteoksesta, jossa metsien kultakurkku päästelee ilmoille heleitä ääniään. Sinisen talon tämän kesän teemana ovat Pöntisen luontoaiheiset valokuvat. Pöntinen edustaa alansa kärkeä Suomessa. Kuva: Emma Taipale. Heille taiteen sanoma menee parhaiten perille. . Kuvissa eläimet näyttävät olevan omissa arkisissa puuhissaan, ja samalla asetelmat ja sävyt ovat taiteellisesti harkitun oloisia. Teoksessa Oravan hyppy metsien pörröhäntä on juuri loikkaamassa kohti jotain. Kahvilassa ihmiset voivat pohtia näkemäänsä kahvikupin äärellä. Ja olen nähnyt niin paljon taidetta, että en ihan perusteetta sano noin, hän painottaa perään. Hiironen järjesti aikaisemmin Pikkumestarit -taidekilpailuja. Kouluille lähetettiin kutsuja, joissa pyydettiin lasten teoksia kisaan. Osallistujia kertyi runsaasti. . Oli jännä huomata, että mitä suurempi koulu oli, sitä mielikuvituksettomampia olivat teokset. Pienissä kouluissa taas luovuus pääsi valloilleen, Hiironen sanoo. . Asukkaitaan ja ihmisiään ajatteleva kunta olisi viisas, jos panostaisi kulttuuriin. . Usein on nimittäin niin, että ihmiset katsovat teokset nopeasti läpi ja poistuvat. Siinä ei ehdi saada kiinni oleellisesta, Fager sanoo. NÄYTTELYN lopussa peltoteemalle omistettu viiden kuvan osio asettaa menneisyyden ja nykyisyyden vastakkain. Sehän olisi toistamista, hän sanoo. AITOUS on Hiirosen mielestä taiteen keskeisin asia. Sitä hän haluaa puolustaa aina. Kaikkein parhaimpia taiteen nauttijoita ovat hänen mukaansa lapset. Kuvissa tuntuu soivan haikeus. Teoksessa Nykyaika hatara lato seisoo muoviin käärittyjen heinäpaalien keskellä. Hänet on huomioitu erilaisissa kilpailuissa. . Näyttelyihin on aina koottu parhaat teokset. Huomiotta jää aina valtavat määrät kuvia, joita on otettu onnistunutta otosta hakiessa, Fager pohtii. menomaan liito-oravan kuvaukseen. Uhanalaista eläintä on menneinä aikoina arvostettu vähän. Tuntuu, että meneillään on sellainen henkinen lama. Vierastan tapaa, että katsoisin mitä esimerkiksi New Yorkissa tehdään tällä hetkellä ja tekisin sitä samaa sitten täällä Suomessa. Kuin oltaisiin maailmassa, jonne kukaan ei enää katso. TEOKSESSA Liiturin pesäpuu pieni liito-orava kurkistaa puunkolosta. Näkymä ei voi olla herättämättä sympatiaa. Kulttuurissa tartutaan kaikkeen halpaan, mutta se ei kuitenkaan kestä, Hiironen miettii. Pienelle kansalle olisi hänen mukaansa ehdottoman tärkeää, että se säilyttäisi oman kulttuurin. Lainakulttuuri ei rakenna sisäistä vahvuutta.
Kyse on lapsista, jotka synnyttävät lapsia, sanoo Giulia Vallese, Nepalin edustaja YK:n väestörahastossa (UNFPA). Maailmanlaajuisesti 15?19-vuotiaita synnyttäjiä on 16 miljoonaa Nepalissa virallinen avioliittoikä on vanhempien luvalla 18, ilman sitä 20. yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 60,3 % . En ollut valmis toisellakaan kertaa, mutta mieheni halusi lapsen ja annoin periksi. Toisen keskenmenon jälkeen lääkärit vaativat Thapaa odottamaan muutaman vuoden ennen uutta yritystä. Miehen sukulaiset kuitenkin painostivat häntä hankkiutumaan raskaaksi, ettei heidän tarvitse ?etsiä miehelle uutta vaimoa, kun nykyiseltä ei lapsenteko suju?. RADHIKA THAPAN tarina ei ole harvinainen maassa, jossa lapsiavioliittoja solmitaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Virallinen avioliittoikä on vanhempien luvalla 18, ilman sitä 20. Kuitenkin 40 prosenttia tytöistä menee naimisiin ennen kahdeksattatoista ikävuottaan. Todennäköisin lapsimorsian on kouluttamaton, köyhä ja asuu maaseudulla. Vuonna 2011 tehdyn selvityksen tekohetkellä 17 prosenttia alle 19-vuotiaista, naimisissa olevista tytöistä oli joko raskaana tai jo äiti. Kuva: Paula Åström vuodessa. Käytännössä teiniraskaus on usein elämän ja kuoleman kysymys. Radhika on koulutettu. Edelliset raskaudet päättyivät keskenmenoon. . alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 24,8 % Maailmanlaajuisesti 15?19-vuotiaita synnyttäjiä on 16 miljoonaa vuodessa. . Kun tulin ensimmäisen kerran raskaaksi, olin vain kuudentoista, enkä tiennyt lastensaamisesta juuri mitään, eikä kukaan kertonut miten toimia?, hän muistelee. . sisämaavaltio Himalajan vuoristossa . Omasta ruumiistaan hän ei kuitenkaan saa päättää, sen tekevät hänen FAKTA Nepal . Nepal on Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Tuki vuonna 2013 on 19,5 miljoonaa euroa ja kohteina muun muassa uuden metsästrategian teko ja metsästä saatavien toimeentulomahdollisuuksien kehittäminen. Lähteet: YK, Global.finland.fi miehensä ja tämän sukulaiset, Bista kertoo. Teiniraskauksien vähentämisessä seksuaalikasvatuksella on suuri rooli. Opetussuunnitelmassa asvatukselle on varattu paikka perusasteen kuudennella luokalla. Opettajat eivät kuitenkaan tiedä, miten puhua arasta aiheesta ja suuri osa heistä hyppääkin seksuaalisuutta ja lisääntymistä käsittelevien oppikirjan lukujen yli. Hän tietää, että hänen pitää käydä lääkärissä ja syödä ravitsevaa ruokaa lapsensa terveyden vuoksi. Jotkut pyytävät terveysammattilaisia valistamaan oppilaita. Valitettavan paljon vahinkoa tuottaa Nepalissakin yleinen uskomus, jonka mukaan seksistä ja ehkäisystä puhuminen johtaa tytöt holtittomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. Nyt hän on yhdeksäntoista ja viimeisillään raskaana. asukkaita 30,5 miljoonaa . Valtaosa ei käyttänyt ehkäisyä, eikä saanut itse päättää sen käytöstä. . Hän seuraa myös Radhika Thapan raskautta ja pyrkii varmistamaan sen sujumisen. . 16 24.7.2013 Nepalissa monen lapsen äiti on lapsi itsekin MALLIKA ARYA/IPS CHAMPI, NEPAL RADHIKA THAPA meni naimisiin kolme vuotta sitten. Kun tyttö tulee raskaaksi, hän lopettaa koulun, mikä tarkoittaa työmahdollisuuksien puuttumista ja köyhyyttä, harmittelee Nepalin valtion perhesuunnitteluosaston edustaja Bhogerda Raj Dotel. UNFPAn mukaan 37 prosenttia naimisissa olevista nuorista naisista ei käy työssä ollenkaan ja 76 prosenttia työssä käyvistä ei saa työstään rahapalkkaa. Menuka Bista tekee vapaaehtoistyötä naisten terveyden hyväksi, hänen vastuullaan on 55 Champin alueen perhettä. Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat asian kuitenkin olevan täysin päinvastoin.. 15-vuotias kuolee synnytykseen viisi kertaa todennäköisemmin kuin viisi vuotta vanhempi nainen. Synnytys onkin 15?19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Myös synnytysvammat, kuten fistulat ja kohdunlaskeumat, ovat yleisimpiä nuorimmilla äideillä. Vallesen mukaan teiniäitien ensimmäiset lapset ovat muita useammin alipainoisia ja kitukasvuisia, potevat anemiaa ja kuolevat ennen viidettä ikävuottaan todennäköisemmin kuin vanhempien äitien lapset. VÄHEMMÄN näkyviä, mutta yhtä lailla vaikeita ovat teiniäitien sosiaaliset ongelmat. . sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 157/187
Illan viihdepuolesta vastaa Erkki Liikanen ja Soimannit-orkesteri. POHJOIS-KARJALA Piiritoimisto suljettu remontin johdosta toistaiseksi. Majoittuminen teltassa samoille palveluilla: 4-10v 80?, 11-14v 100. Illan aikana voi tutustua Teuvon tekemiin eläinveistoksiin, opastuksella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.7. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kaavilla 1.9. Kommenttipuheenvuorot: MTK-VarsinaisSuomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki, LSO Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Murto, Osuuskunta Länsi-Maidon edustajiston jäsen Mika Kavander, MTT:n puutarharyhmän ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Saila Karhu. Esityksen kesto noin 30 min. mennessä Heidi-Maria Vainio puh. Tied. klo 13.30 Suomen maatalousmuseo Sarassa Loimaalla ?Miten Suomi selviää?. Tiedustelut ja ilmottautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Piiritoimisto on suljettuna kesäaikaan 21.6.-4.8. Elsi Katainen sekä piirin kansanedustajia. Kahvitus alkaa klo 18. klo 18 alkaen. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. Piiritoimisto lomailee 24.6.-2.8. Muistakaa tehdä kesäajan teltta- ja tarvikevaraukset sekä hoitaa muistamiset ajoissa. Juhlapuhujana Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Marjatan päivän kulttuuriretki la 10.8. 10.-11.8. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Saunomiseen ja uintiin mahdollisuus klo 16 alkaen. Aura. mennessä Ulla-Riita lle, puh. Ruokailu klo 13 alkaen. Jousiammuntakisa 13-14.30. Keskusta Maaseudulta Käsin . ja Ween, maan, wiljaa ?markkinat Jyväskylässä 14.-15.9. Keskustan kesätapahtuma Karstulassa Wanhoissa Wehkeissä (Erämäentie 368) la 27.7.klo 17 alkaen. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen, pullakahvit ja omaa ja laivan yllätysohjelmaa. Mukana MEP Anneli Jäätteenmäki, puoluesihteeri Timo Laaninen sekä kansanedustajat Anne Kalmari ja Aila Paloniemi. Mahdollisuus tutustua automuseoon ja ruokailla noutopöydästä (omakustanteiset). ETELÄ-SAVO Piiritoimisto suljettu lomien ajaksi 22.7-19.8. mennessä Eevalle 0407503202 tai Helgalle 050-4637327. Tervetuloa joukolla mukaan! POHJOIS-SAVO Keskustan Piiritoimisto, Riistakatu 17 15, Iisalmi, suljettu 21.6-28.7. ja avataan jälleen 12.8. Juhlapuheen pitää Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Lopuksi kahvit. ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 21.6.-4.8. Hyvää kesää. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto hiljenee juhannukselta kesän viettoon. Luvassa on kulttuuria ja ostoksia Kankaanpäässä ja Jämijärvellä. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. VESAISET Vesaiset järjestävät valtakunnallisen Perheleirin 1.-4.8. lomailun ajan. SuomiAreenan aikaan viikolla 29 päivystämme Porissa Eetunaukion Kansalaistorilla. klo 18 Oravanpesillä. Omavastuu 15?/hlö sisältää saunomisen lisäksi iltapalan. Karstulan kesäteatteriin ?Rakas Karjala. elokuuta kello 16 Vietämme kepeän kesäistä iltapäivähetkeä yhdessä Turussa, Kupittaan paviljongin pihamaalla. Hinta 40,00 joka sisältää kuljetuksen, retkikohteet, lounaan ja kaksi kahvia. Eläkeliiton Oulun yhdistyksen kesäpaikka Pukseri, Pukseritie 9, Hietasaari: su 11.8. 11.00 lähdetään Varissaareen (10 min.merimatka) lounaalle ja palataan Sapokkaan n. 14.00. Lähtö on klo 8.45 ja paluu 26.9. Alustajina maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Piiritoimiston väki toivottaa kaikille ihanaa kesää! Naantali. Viikon hinta on 300 ?. Juhlatilaisuus Nuorisokeskus Marttisen vanhassa pappilassa. Toimisto on kiinni 20.6.-2.8. klo 12 alkaen Itsenäisyyden puistossa Mannerheiminkadulla. Naantali, keskustan teltta Unikeonpäivänä 27.7. klo 19 alkaen Hml kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous Sinikka Haapsamon kotona. Hämeenlinna. Juomme aamukahvit Postellissa ja teemme ostoksia, minkä jälkeen lounas Kuntoutuskeskuksessa. klo 13. ja ei-jäsenille 170 ?. Kokoonnumme Loimaan torille klo 10, josta lähdemme opastetulle kierrokselle mm. Kesäilta, Annika Saarikko, Oulu: la 17.8. klo 7.35. Matkan hinta: kahden hengen A-hytti 25 ?/hlö, kahden hengen B-hytti 23 ?/ hlö ja yhden hengen pikku-B ?hytti 24 ?/hlö. Perheleiri on tänä vuonna täynnä tarinoita ja taikoja! Mukavaa yhdessä tekemistä on kaikenikäisille. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Puheiden ja leppoisan yhdessäolon ohella iltapäiväämme sisältyy musiikkia, arpajaiset ja muuta ohjelmaa. Matkan hinta on 70?/ hlö, sisältää matkat, menokahvit Keruulla, ohjattu museokierros ?Vanhoissa vehkeissä?, yhteinen ruokailu, teatteriesitys ja väliajalla kahvit. Tervehdyksen tuo kansanedustaja Arto Pirttilahti, Puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, Piirin puheenjohtaja Pertti Hakanen sekä Pirkanmaan keskustanaiset. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu. ETELÄ-HÄME Piiritoimisto on suljettuna 8.7.-4.8. Hyvää kesää! Hämeenlinna / Kalvola. Leirillä pääsee tutustumaan luontoon, kokemaan liikunnan iloa, harjoittamaan kädentaitoja sekä kurkistamaan kulttuurin saloihin. Keskustanaisten osastolle. Keskustaväen illanvietto Vauhdin lavalla pe 26.7. klo 17 alkaen Auran Nuortentalolla. Tilaisuuden puheenjohtajana kansanedustaja Esko Kiviranta. Ilmoittautumiset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Marjatanpäivä Loimaalla su 18.8. ohjelma alkaa klo 16.30. Kesäkahvi -keskustelutilaisuus su 4.8. Liput: 8 euroa. Ohjelmassa kunnan ja kunnallisjärjestön tervehdykset sekä musiikkia Erkki Räsänen. Näytelmää suositellaan yli 3-vuotiaille, soveltuu myös aikuisille. Keskustan teltta Elomessuilla Hämeensaaressa. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Majoittuminen hirsihuvilassa tai nuorisohotellissa, täysihoitoruokailut ja leiriohjelma alle 4v 0?, 4-10v 120?, 11-14v 140. Kahvitarjoilu, musiikkia, keskustelua ajankohtaisista asioista ja pientä iltapalaa. Satakunnan Vesaiset järjestää kaikille avoimen leirin 9.-11-8. Messun jälkeen lounas seurakuntakodissa, omakustanteinen 5 ?. Joukkueséen luetaan mukaan 4 parasta osaston onkijaa. Leirille ovat tervetulleita kaikki lapset aikuisen seurassa. Voi osallistua myös osaksi aikaa. 040 418 1150. PIRKANMAA Piirin kesämatka LA 27.7. Muilta peritään 20?/edestakainen matka. Paikalla varapj. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi VARSINAIS-SUOMI Lämpimästi tervetuloa Annikan Elojuhliin sunnuntaina 4. Hyvää kesää! Keskusta on mukana seuraavissa kesätapahtumissa: Oulu: la 10.8. ja aikuiset 110?. Jumalanpalvelus Virtain kirkossa klo 10.00. Reitti: Kerimäki-Savonlinna-Juva-Mikkeli- Jyväskylä-Virrat. Toteutetaan mikäli osallistujia vähintään 10. Ilmoittautumiset sähköpostilla piiritoimistolle 2.8 mennessä pirjo.matikainen@keskusta.fi tai pj. mennessä Tarjalle, puh. (MSL). Ilmoittaudu mukaan perinteiseen kulttuuripäiväämme 10.8. 040834 0803. Tervetuloa! Näytelmä pohjautuu Terttu Aakon kirjoittamaan satukirjaan, joka julkaistiin viime syksynä. Keskustelua taloudesta ja hyvinvoinnista alustavat lyhyin puheenvuoroin Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas ja KHT Olavi Ala-Nissilä. Yhdessäolopäivä 31.7. klo 14. ja yli 15v 160?. Ohjelmassa lisäksi naantalilaisten päättäjien oma kyselytunti. Tervetuloa. Teatteri Vesaiset esittää: koko perheen HÖLMÖLÄISTARINA Meillä välähtää Turkansaari, Siikasaaren puoli: pe 19.7. Hannuksen koulu, Kiiminki: su 8.9. 1.8. Olet tervetullut yhdessä läheistesi kanssa! Aloitamme klo 16 kahvilla ja vars. Vehoniemen automuseo, Kangasalan lepokoti ja kädentaitajien puoti, lounas, Äijäläntalo - evakko lasten näyttely, kotiteollisuusliike Helmiina. klo 18 Nuotioilta Autiorannassa. Nivala, Kesätapahtuma LASSINLAMMELLA 30.7 klo 19. Puhujina mm. . kesäteatteriesitykseen. Kahviraha 5 . Naantalissa. Iltapäivällä suuntaamme Jämijärvelle ja pääkohteemme on Jämi. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Vihti, kunnallisjärjestö: Tervetuloa tapaamaan Keskustan valtuutettuja ja luottamushenkilöitä Wuosisatamarkkinoiden politiikkakujalle (Liukkaankuja) Vihdin Kirkonkylään la 24.8. 28.7. Juha Rehula ja keskustanaisten pj. Piiri tarjoaa aamukahvit , muu osio omalla kustannuksella. taiteilija Alpo Jaakolan ateljeekotiin ja Patsaspuistoon. Ota yhteyttä pikaisesti toiminnanjohtaja Helena Pakariseen, lehtimiehet@keskusta.fi tai puhelin 050 388 0011. sen kahvitilaisuuden ministeri Marjatta Väänäsen 90-vuotispäivän johdosta klo 14. mieluiten sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. KYMENLAAKSO Tervetuloa Riihisaareen torstaina 25.7 klo 13-15 kuuntelemaan Mikko Alataloa ja laulamaan! Ettei nälkä pääse yllättämään tarjolla Sauli Kekin maankuulua lohikeittoa tykötarpeineen 5?/annos. PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Yhteydenotot Antti Varis 0405116787 tai antti.varis@keskusta.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 21.6.-4.8. Hyvää kesää! Keskusta ja keskustalaiset ovat mukana Keski-Suomen kesätapahtumissa seuraavasti: Äänekosken Keitele Jazz 24.?27.7; Uuraisten toritapahtuma 27.7; Vaajakosken Kohinat 8.-11.8; Äänekosken Elorieha 16.8; Karstulan markkinat 13.9. ja KN+VES Tallinnan matkalle 17.-18.8. Jääli-päivä, Pyhäntä: pe 23.8. Keskustellaan sotesta, kunnista ja muusta mukavasta. Henkilökohtainen kilpailu sarjat: yleinen ja nuoret. Kymenlaakson Keskustanaiset, Marjatan päivää vietetään 10.8 Kotkassa. Aloitetaan aamukahvilla Sapokan Tulikukossa 9.30 ja sen jälkeen tutustutaan Sapokan puistoon. Risto Ervelälle, puh. sisältää yritysvierailuja, keilakilpailun, kesäteatterissa Rakas Karjala ?näytelmän, savusaunan ja paljon muuta. 040 7078452. KARJALA Piiritoimisto suljettu 22.7.-3.8. Lisätietoja: http://www.vesaiset.fi/fi/Perheleiri/Marttinen_2013. Kangasalla; Päivä alkaa klo 9.30 Kangasalan kirkkossa jonka jälkeen kuljetus linja-autolla retkikohteisiin. MEP Hannu Takkula ja kansanedustaja Simo Rundgren. messuilla Tervolan Louella 24.-25.8. LAPPI Keskusta Maaseudulta Käsin . Tervetuloa politiikkatorille keskustelemaan EU:sta, maahanmuutosta, kuntarakenteesta ja sote-uudistuksesta! Paikalla klo 10 MEP Hannu Takkula, klo 11 kansanedustaja Annika Saarikko ja klo 12 kansanedustaja Esko Kiviranta. Yhden hengen huoneesta lisämaksu 20 euroa. Kiireelliset asiat voi soitella myös tj. lopetus klo 16. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. reelliset asiat ko. Vietämme pienen ohjelmalli- Keskustaväen kirkkopyhä Virroilla 11.8. klo 16 alkaen Kesäehtoon kyläily- ja taideilta Marjaana Perttulan & Teuvo Jalosen kotona, Talkootie 4 Harmaalinnassa. Kotkaniemessä Säkylässä. klo 14 Pellon Pyrevä-puistossa. Kiiminki-päivä, Tyrnävä: ke 14.8. Järj. Piiristä mukana Ulla-Riitta. Kesäretki Karstulaan 26. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Piirin kesäjuhla su 28.7. klo 12. ja ilmoittautumiset Tarjalle, puh. Keskustanaisten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja. kiviniemi(a)keskusta.fi Keskustanuorten toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa Pälvi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta(a)keskustanuoret.fi Porin Keskustanaiset ja Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys. Pe 26.7. Kotkaan Sopokan puistoon ja merimatka Varissaareen. Sulkavan matkahuollon edestä. Nuorisokeskus Marttisissa, Virroilla. - 26.9. klo 16. Pohjois-Satakuntaan. Kansanedustaja Esko Kiviranta Unikeonpäivän perinteisen politiikkatorin kuntarakenne- ja sote-uudistusta koskevassa paneelissa lauantaina 27.7. ajankohtana puhelimitse 040-4160147 / Tuija Pitkäpaasi tai sähköpostitse tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi. Viikonlopun hinta jäsenille on 150 . alkaen klo 19 Ahvion Kuovinkallion taukokatoksella, Kuovinkalliontie 141. Haastamme Anjalan osaston onkikilpailuun. 0440-622 266. Satukirja on myynnissä näytösten yhteydessä hintaan 14 euroa. PERÄPOHJOLA Piiri soittaa jokaiselle jäsenelleen päivittääkseen jäsenrekisteriä. Hyvää kesää Etelä-Savon Keskustanaiset. 050-301 6189 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi. UUSIMAA Keskustan veteraanikerho, Syysristeily ke 25.9. Juhlamenun hinta 36,00 euroa. Yhteiskuljetus lähtee Raumalta Porin kautta (Porista klo 9) ja reitti osallistujien mukaan. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Kouvola, Ahvion-Länsi-Muhniemen paikallisyhdistys järjestää onkikilpailun, Kuovinkosken kalakeisari 2013: ke 24.7. Ollaan kuulolla! Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Yhteiskyydit klo 17.15. 0400-366 530 tai Sirpalle, puh. alkaen klo 19. Kii- Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää jäsenilleen ilmaisen bussikuljetuksen Vesaisten valtakunnalliselle leirille Marttiseen Virroille 1.-4.8. välisen ajan. Ilmoittautumiset 2.8. Kaasut ilmapalloihin suoraan Aulis Suomiselta puh. Messun toimittaa ja saarnaa alueseurakunta pappi Mikko Huhtala ja messussa avustavat Kaavin keskustanaiset. Meri-Naantalin Keskusta ry Nousiainen ja Masku, Kj:n kesätapahtuma Askaisten Pikisaaressa 31.7 klo 18. klo 14, la 20.7. Tiedustelut ja varaukset Ritva Männistö ritva. mannisto@keskusta.fi, 040 767 3419. Miten Suomi selviää. Liisa Varjolalle liisa.varjola@kouvola.fi puh. Tilaisuudessa puhujana Perheyritystenliiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. 15.9. Lokoisaa, auringonlämpöistä, vihdantuoksuista ja makoisaa kesää! Perinteinen kaiken kansan kesäjuhla Luumäellä Risulahden lavalla su 28.7. Viking Amorellalla. 044 278 7590 Satakunnan Keskustanaiset, kesäretki la 17.8. Ilmoittaumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta tai sähköpostilla ullariitta.juuti@keskusta.fi. Sulkavan Keskustanaisten savusaunailta to 8.8. Tilaisuuden jälkeen halukkaat voivat tutustua Loimaan Taidetaloon. Keskustassa tapahtuu Keskustan Lehtimiehet. Kysy tarkempia tietoja ja ilmoittaudu kauppinen.helena@gmail. com tai 0400 411071. ITÄ-SAVO Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. Keskustan Itä-Savon piiritoimisto sulkeutuu kesäksi 24.6. Keskustelutilaisuus EU:n maatalousuudistuksesta ja kansallisen 141-tuen jatkosta ke 31.7. Ulla-Riitta ottaa vastaan ilmoittautumisia Vesaisten perheleirille 1.-4.8. Holiday Club Pyhäniemessä Kihniössä on vapaana lomaviikkoja (viikot 26, 37 ja 48). Maksu matkasta 15.9. Keskustelun alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta ja toiminnanjohtaja Risto Ervelä. Ilmoittautumiset viim. Näytelmän ohjaavat Sari Kokkonen ja Irene Huru. Leirin ohjelmassa yhdessäoloa, askartelua, leikkejä... Matkan hinta 520,00 euroa. 0500130 550. Ohjelmassa lisäksi arvontaa. Mukavaa ja lämpöistä kesää! Tule Keskustan kesäillan viettoon pe 26.7 klo 18.00 Leppävirran HarjuTalolle. Juhlassa mukana Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula sekä kansanedustajat Kimmo Tiilikainen ja Ari Torniainen. Musiikista vastaa Juha Varjo. Syömme lounasta Katinhännän kievarissa, jonka jälkeen siirrymme juhlatalo Heimolinnaan. Ilmoittautua voi sähköpostilla annika.saarikko@eduskunta.fi tai numeroon 040-7446770. Tilaisuuden järjestää Annikan tukiryhmä Tulevaisuuden Varsinais-Suomi. HELSINKI Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Ilmottautumiset ja tiedustelut Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Keskustanaisten syysmatka Berliiniin 23.9. Vieraana perusturvakuntayhtymä Akselin ylilääkäri Susanna Laivoranta-Nyman ja piirin edustaja. Illan alustajana toimii Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula. klo 10-15.30. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p
1952 6. Mitä hän loi ensimmäisenä päivänä? 4. Mitä ovat tunturikirjosiipi, tummapapurikko ja valkotäpläpaksupää? 9. Minä vuonna USA:n ja Britannian liittouma hyökkäsi Irakiin uskoteltuaan sitä ennen maailmalle että Irak tavoittelee ydinasetta ja että sillä on hallussaan joukkotuhoaseita? 5. B. Montako saarivaltiota Välimeressä sijait- see? Sudoku Viivi & Wagner . älypuhelimia kutsutaan ÄLYpuhelimiksi: a) ne ovat älykkäämpiä kuin käyttäjänsä, b) niitten käyttäjät ovat tavallisia matkapuhelimia älykkäämpiä, c) ne tekevät käyttäjästään älykkäämmän kuin ennen olivat, d) niissä on älykkäitä kämmentietokoneen ominaisuuksia? vaalien (2009) äänestysprosentti Suomessa: 40, 50 vai 60 prosenttia? seitsemässä päivässä. Raamatun mukaan Jumala loi maailman neet, mutta ne ovat silti tavallista puhelinta kalliimpia. Mukula 2 9 8 4 6 5 9 3 9 7 4 2 8 5 1 2 9 6 2 1 4 6 7 9 3 8 4 5 2 6 4 3 8 8 6 3 2 5 3 2 7 9 6 7 2 7 8 4 6 9 3 7 8 5 2 1 4 9 3 7 6 8 2 5 1 4 3 9 8 7 2 4 6 9 5 1 2 7 4 5 4 6 2 7 3 5 5 6 4 8 7 6 8 4 5 1 2 3 4 3 5 9 aviopari voitti kultamitalit. Aku Ankka . Masi . Virtanen . Ketkä? 8 6 6 8 7 2 1 2 5. Älypuhelinten hinnat ovat halventu- 3. Miksi ns. Helsingin olympialaisissa 24.7. Mies voitti 5000 metrin juoksun ja vaimo keihäänheiton. Mikä oli viimeisimpien EU-parlamentti- Kuva: Emma Taipale 7. 18 24.7.2013 TIETOTESTI Miksi älypuhelimia kutsutaan nimenomaan älypuhelimiksi? 1. Milloin Suomessa on seuraavat kunnallisvaalit, eduskuntavaalit, EU-parlamenttivaalit, presidentinvaalit? 8. Missä Suomen entisessä läänissä sijait- laajan mailalaukun kantajaa? sivat entiset kunnat Kiikala, Kiikka ja Kiikoinen? 10. Miksi kutsutaan golfin ammattilaispe- 2
19 24.7.2013 Voi Jannicejennicet! ki kokeneita, mutta toiminnoiltaan hidastuneita veteraanikuljettajia. heinäkuuta 2013. Tänään: Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia ortodoksisen kalenterin mukaan Kristiina, Kirsti, Kirsi, Tiina, Boris. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 22.10, Oulussa kello 22.59 ja nousee huomenna Helsingissä kello 4.44 ja Oulussa kello 3.51. PÄIVÄN SANA Rakkaat ystävät, älkää uskoko kaikkia henkiä. Tai sitten tulee ja siihenkin pitää vastata välittömästi vähintään LOL ja hymiö perään. Ja kun osaa siis ajaa! Paitsi ettei osaa. Nykypäivän liikenne on jopa Suomessa melko hektistä. Iida kysyi. Ratkaisut 1 3 5 2 6 8 7 9 4 8 9 5 1 7 3 6 2 4 6 4 8 7 3 9 1 2 5 4 6 2 9 8 5 1 3 7 3 1 7 2 4 6 9 5 8 6 7 8 5 2 1 4 9 3 9 4 3 7 6 8 2 1 5 2 5 1 4 3 9 8 7 6 5 3 4 6 9 2 7 8 1 1 2 6 8 5 7 3 4 9 7 8 9 3 1 4 5 6 2 1 4 3 5 2 6 7 8 9 2 6 9 4 8 7 5 1 3 8 5 7 1 3 9 2 6 4 5 7 4 2 1 3 6 9 8 Helsingin toimitus Postios. Siinä on vain se yksi mutta, hommaa hoidetaan ajaessa. Setä muistaa kyllä kuinka kaikkivoipainen se olo on, kun saa sen ekan mopon ja liikkumisen vapauden. En taatusti aja alinopeutta, on, on tarkistettu mittarit ja jos ette huutele, niin jalka vähän painaa liikaa vieläkin. Mutta kohta on joku pimatsu takana niin lähel- lä, että voi peilistä katsoa, että minkäväriset silmät ladylla on. Ikävä sanoa, mutta ei teillä niin tärkeää asiaa voi olla. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 24. Silti en haluaisi seisoa kukkien kanssa jonkun nuoren naisen sairaalasängyn vieressä kohteliaisuuskäynnillä sanomassa jotain latteaa siitä, että uutta peltiähän saa ja kukaan ei kuollut. Mieluummin sanon etukäteen sen, että jumankauta Jannicejennicet, lopettakaa se puhelimen näprääminen ajaessanne. Tarkkana saa olla. Perinteisesti niin sanotut mopojonnet ovat kaahailleet pitkin pyöräteitä ja jalkakäytäviäkin. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Tekisin tilaa, mutta minun edessäni menee Fredrikssonin ajotaitohattu päässään Einoväinö bingoon. Yritän olla herrasmies, vaikka vika ei olisikaan minussa. Myös väestön ikääntyminen on tuonut liikenteeseen to- TOINEN juttu jonka olen huomannut on jo täysiikäisten, nimenomaan naisten, tapa ajaa aivan liian lähellä. Jannicejennicet, Jopolla, mopolla, mopoautolla tai autolla tekstiviestittelevät. Tekstiviestin lähettäminen käy näiltä ammattilaisilta tosi nopeasti, peukalo viuhuu ja viesti lähtee. Sitä ja sen vaaroja eivät suinkaan vähennä joukossa suhaavat rattijuopot ja piripäät. Ja tuleekin. NYT ON tutkimustulosta siitä, jonka jokainen on kaduilla ja teillä voinut itsekin havaita. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 2 7 9 5 1 4 8 6 3 9 8 6 7 4 5 1 3 2 3 1 2 9 6 8 4 7 5 7 9 8 6 5 4 3 2 1 6 2 5 3 9 1 8 4 7 4 3 1 8 7 2 9 5 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 5 8 6 4 7 3 9 1 2 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Toimittajat: Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla 3 9 1 8 5 2 6 4 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 044 7370 262 7 2 4 6 9 1 5 3 8 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 9 5 7 3 2 6 4 8 1 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 8 1 3 9 4 5 2 7 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 4 6 2 1 8 7 3 5 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) ainakin d, 2) 2003, 3) Suomessa asuvista äänioikeutetusta kävi äänestämässä 40,3 prosenttia, 4) EU-parlamenttivaalit 2014, eduskuntavaalit 2015, kunnallisvaalit 2016, presidentinvaalit 2018, 5) Turun ja Porin läänissä, 6) kaksi: Malta ja Kypros, 7) valon, 8) Suomessa tavattavia perhoslaleja, 9) caddie, 10) tsekkoslovakialaiset Emil Zatopek ja vaimonsa Dana. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Valokuvaaja: Jari Laukkanen Ulkoasu: Mikko Eronen Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Soittaako lääkäri nyt basilleille. Olkoon tämä nyt sitten sovinismia, mutta suhteessa pojille sattuu vähemmän. Sen sijaan parvessa moposkoottereilla ajava blondilauma voi tulla aivan mistä ilmansuunnasta hyvänsä. 4:1 SANANPARSI Meill om millä mällätä, vaekkos joulu joka päevä. Kangasniemi KASKU Pikku-Iida oli kuumeessa ja hänet vietiin lääkäriin. Lääkäri painoi stetoskoopin Iidan selkään ja kuunteli. . Koetelkaa ne, tutkikaa, ovatko ne Jumalasta, sillä maailmassa on liikkeellä monia vääriä profeettoja. 1 Joh
Joiltain väkeviä paljon juoneilta on mennyt puhekyky ja heistä on tullut tyhmiä. NORMAALIN alkoholinkäytön rajan Haavistot vetävät viikonloppukäyttöön. . Itse en hae alkoholia alaikäisille, Jonna Haavisto sanoo. koska aina ei tee mieli alkoholia. Myöskään krapula ei houkuta. . En itse halua näyttää samalta, Ryytty pohtii. Myös alkoholismin seuraukset hirvittävät. . Jos kaveri juo arkipäivinä, vehtaa eri ihmisten kanssa ja juomiseen menee kaikki rahat niin kyllä siitä tulee huomautettua, Jonna Haavisto kertoo. Puhuttelulla ei kuitenkaan yleensä ole vaikutusta. . On se karsean näköistä, kun ala-asteikäiset konttaa pitkin toria. Se on vähän niin kuin puhuis seinälle, Miika Haavisto kuvaa. HUMALAHAKUINEN juominen ei kiinnosta Ryyttyä ja Juutista . On se mukavaa herätä aamulla samassa kunnossa kuin juhlimista edeltävänä aamuna. Hän esimerkiksi pyysi kuvittelemaan tilanteen, jossa olemme kaveriporukalla juomassa ja yksi häviää. SUOMALAISET nuoret aloittavat alkoholinkäytön aiempaa vanhempina. On meillä koulussa opinto-ohjaaja, terkkari ja poliisikin pitäneet joskus valistusta, mutta ei sillä ole ollut vaikutusta, Jonna Haavisto muistelee. . Joskus tulee vettyä hyvä makkuri, mutta ei kyllä kauhean montaa kertaa vuodessa tule juotua itseään ihan täyteen seiliin, Miika Haavisto sanoo. Juominen pysyy hillinnässä, Suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön aiempaa vanhempina. Silti yli puolet 15-16-vuotiaista on joskus ollut humalassa. Miika ja Jonna Haavisto eivät usko valistuksen tehoavan nuoriin. Eevi Ryytty ja Vera Juutinen eivät ole kiinnostuneita humalahakuisesta juomisesta. Kuvat: Jaakko Martikainen. Terveystiedon opettajalla on varmaan suuri vaikutus. Juoppo on juoppo ja alkoholismin oppii tai perii, Miika Haavisto sanoo. IISALMELAISILLA Eevi Ryytyllä, 16, ja Vera Juutisella, 15, on vastakkainen kokemus. . Alkoholinkäyttö on jokaisen oma kohtalo. 20 24.7.2013 ?Kännääminen ei näytä hyvältä? EEVA KÄRKKÄINEN HELSINKI SUOMALAISTEN poliitikkojen puheet alkoholiasenteiden muutoksesta valistuksen avulla saavat kesäisestä Helsingistä nauttivilta nuorilta ristiriitaisen vastaanoton. Kihniöläiset Miika, 22, ja Jonna Haavisto, 20, eivät usko valistuksen voimaan. . Se ei kuulu urheilijan elämään, kertoo jalkapalloa harrastava Ryytty. Myöskään Juutista alkoholin käyttö ei erikoisemmin houkuttele. . Meillä yläasteen opettaja oli hauska ja ymmärtäväinen, Ryytty arvioi. Esimerkkinä hyvästä valistustavasta tytöt nostavat opettajan kertomat tilanteet. . Monta kertaa miettii, että miten jotkut jaksaa juoda joka viikonloppu. KÄNNÄÄVÄT nuoret eivät Ryytyn ja Juutisen mielestä ole viehättävää katseltavaa. . Silti yli puolet 15-16-vuotiaista on joskus ollut humalassa. Juomat saadaan useimmiten vanhemmilta kavereilta tai sisa- ruksilta. Täysi-ikäiset Haavistot eivät kuitenkaan laskisi alkoholijuomien ikärajaa. . Kyllä sitä varmaan joskus vanhempana tulee maistettua, mutta olen nirso juomien suhteen enkä tykkää oikein mistään muusta kuin vedestä, hän arvelee. HAAVISTOT tunnustavat juovansa itsensä välillä humalaan.