6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 20 / 24.5.2019 / 4,80 € Tunnelma TiivisTyy sääTyTalolla Ajassa RiTuaaliT helpoTTavaT suRijan Tuskaa Kirjat Vieraskolumni keskusTalaisuus on TuoTava 2020-luvulle Avoimena elämälle haluan auTTaa nuoRia naisia poliTiikassa eTeenpäin, sanoo anneli jääTTeenmäki
2019 Keskustan mukaan kriiseissä rypevä EU kaipaa konkreettisia ratkaisuja s. 2 24.5.2019 sisältö 24.5. 16 Minne menet, Euroopan unioni?
35 Keskusta Susanna Kisner valaa uskoa suomalaiseen osaamiseen s. 25. Antti Kaikkonen s. 26 Kunnon kepulainen Iisak ja Elias Rautiola olivat KeskiPohjanmaan piirikokouksessa laskemassa keski-ikää s. 24.5.2019 3 Politrukiksi sattuman oikusta Seija Turtianen on palvellut keskustan eduskuntaryhmää yli 30 vuotta s. 22 Paavo Mikkonen kaipaa keskustalle lisää medianäkyvyyttä s. 37 Eurovaalit Näissä vaaleissa ratkaistaan Euroopan suunta; rakennetaanko vai hajotetaanko Eurooppaa
Jos ero toteutuu, EU:n budjettiin syntyy aukko. Kaksi kahvikupillista kuukaudessa Pääkirjoitus Toissa vuonna Suomi sai EU:sta 1,5 miljardia euroa, josta vajaa 60 prosenttia oli maatalousrahoja. Maatalouspolitiikka on unionin yhteistä, ja siksi varsinkin maatalousrahat ovat Suomelle tärkeitä. säädetään näin: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin...” Ja paljon muuta. Yhteinen rahamme euro tuo vakautta. Unioni antaa myös valtiollista turvaa. Iso-Britannia on toiseksi suurin nettomaksaja. Artiklassa 42.7. Saamme työtä ja toimeentuloa. Veronmaksaja ja asuntolainan omistaja kiittävät. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on puhunut viidestä kympistä vuodessa. Tämän verran jokainen suomalainen maksaa nettona isänmaamme jäsenyydestä Euroopan unionissa. Jokainen voi arvella, minkälainen isku tämä olisi. Leikkaus voisi olla raju, kahden pahimman vaihtoehdon mukaan jopa 88 prosenttia. Niin ei saa käydä. Sitä paitsi jäsenmaksulla saa paljon. Suomenkin puolueita jakaa kysymys siitä, pitäisikö EU:n budjettia supistaa vai pitäisikö jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia korottaa. Tämä on suomalaisille äärimmäisen tärkeää, sillä Suomi elää viennistä. Mikään maa ei ole vielä eronnut EU:sta. On niissä joskus sorruttu ylilyönteihinkin, mutta sitä varten konsuliemme pitää olla valppaina. Maatalousrahat ja alueiden kehitysrahat vähenisivät. Tämmöinenkö se perussuomalaisten oikea karva onkin. Äkkiseltään voi tuntua siltä, että supistettakoon. Toissa vuonna Suomi sai EU:sta 1,5 miljardia euroa, josta vajaa 60 prosenttia oli maatalousrahoja. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 24.5.2019 K aksi kahvikupillista kuukaudessa Shellin baarissa. Niitä tuovat yli 500 miljoonan ihmisen kotimarkkinat ilman tulleja ja tarpeettomia byrokratiakuluja. Sairaanhoitokin järjestyy. Jos siis vastustamme EU:n budjetin paikkausta, vaadimme käytännössä suomalaisen maataloustuottajan palkkaa pienemmäksi ja maaseudun kehittämisrahojen jyrkkää alasajoa. Muut kasvattaisivat budjettia hieman. Tätä mieltä ovat kuitenkin vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Jos tehtäisiin niin kuin perussuomalaiset vaativat, tehtäisiin tyhmästi. Jos EU:n budjettia supistetaan, maatalous menettää. Voimme liikkua vapaasti maasta toiseen, opiskella, tehdä työtä ja asua toisessa EU-maassa. Reippaanoloinen yhdistyksen jäsenmaksu – mutta silti varmasti paljon vähemmän kuin moni meistä luulee. ”Direktiivitkin” ovat loppujen lopuksi tavallisen ihmisen turvaksi. Iso-Britannia sen aikoo nyt tehdä, mutta ei näytä uskaltavankaan, kun tulevaisuus pelottaa. Kahvikuppivertausta on käyttänyt keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. M ari a Se pp älä. Inflaatio on pieni ja korot alhaalla
Samuli Vänttilä. Nousihan naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo esiin myös hallitustunnustelija Antti Rinteen (sd.) muille puolueille lähettämissä kysymyksissä. Perhevapaakeskustelussa ei kuitenkaan saa unohtaa sitä tosiasiaa, että isien kotiin jäämisen yksi ratkaisevimpia esteitä on se, että miehillä tuppaavat olemaan paremmat palkat. sukuPuolten palkkaepätasa-arvo ei ole mikään mielipide-asia. Työntekijäpuoli sen sijaan kannattaa palkkojen julkisuuden periaatetta. Näkyvimmin asialle pudisti päätään Elinkeinoelämän keskusliitto EK. erinomainen ratkaisu palkkaepätasa-arvon kitkemiseen olisi se, että työpaikoilla palkat olisivat julkisia. Ja oikein hyvä niin. 24.5.2019 5 Toimittajalta Palkkojen julkisuus työpaikoilla olisi tasa-arvoteko PerhevaPaauudistus nousee lähes takuuvarmasti tulevan hallituksen pöydälle. Todennäköiset hallituskumppanit keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP antavat avoimuudelle tukensa. Tällä hetkellä työnantajilla ei perusteluvelvoitteita juuri ole. Esimerkiksi Suomen Ekonomien palkkatutkimuksen mukaan naisja miesekonomien selittämätön palkkaero yksityisellä sektorilla on 12 prosenttia. Perheja PerusPalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) asetti vuoden alussa työryhmän selvittämään palkka-avoimuutta työpaikoilla. Tosiasia on myös se, että naisille maksetaan samasta työstä usein miehiä vähemmän. Parempaa palkkaa saavat usein ne, jotka kehtaavat sitä vaatia. Palkkojen julkisuus tarjoaisi siihen oivan ratkaisun. Asian ohittamiselle ei siten ole perusteita. Vastuu lankeaa äideille. Isät jäävät yhä aivan liian harvoin kotiin hoitamaan lapsia. Lakimiesliiton mukaan vastaava palkkaero on juristeilla kahdeksan prosenttia. Niiden kaltaisia suunnannäyttäjiä tarvitaan lisää. Katsetta voisikin kääntää työpaikkoihin. Sitä selittävät paljon juuri perhevapaat ja työn jakautuminen niin sanottuihin naisten ja miesten aloihin. Työntekijäpuolta edustavien demarien päätyminen todennäköiseksi pääministeripuolueeksi tietää avoimuuslinjalle myötätuulta. Huhtikuussa loppuraporttinsa julkistanut työryhmä ei kuitenkaan päässyt asiasta yksimielisyyteen. Uudistuksen kantavia teemoja on se, että isille halu taan lisää kiintiöityjä osuuksia perhevapaista. Palkka-avoimuuden lisääminen kaatui työnantajien vastustukseen. Jos kollegan korkeampi liksa voidaan hyväksytysti perustella hänen osaamisellaan ja ammattitaidollaan, ei silloin erilaisissa palkoissa ole mitään väärää. Julkisuudessa avoimuutta ovat korostaneet varsinkin STTK ja SAK. sosiaalija terveysministeriön raportti ei kuitenkaan ole mikään lopullinen aamen asialle. Muutamissa esimerkillisissä yrityksissä palkka-avoimuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työnantajia täytyy kuunnella jatkossakin. Eikä muutos olisi kohennus vain naisille, vaan kaikille. Naisen euro on pienempi kuin miesten. Hallitus ei kuitenkaan päätä yksin palkkojen julkisuudesta, vaan se on tehtävä kolmikantaisesti. Kun perheet miettivät, kumpi vanhemmista jäisi kotiin, on ymmärrettävää, että he päätyvät matalapalkkaisempaan äitiin, ettei perheen talous heilahda liian voimakkaasti. Avoimuus pakottaisi myös työnantajat perustelemaan palkkapolitiikkaansa. Tällä hetkellä Suomessa on hyvin vaikeaa osoittaa todeksi epäilynsä siitä, että kollegalle maksetaan perusteetta korkeampaa palkkaa
Tilanne laukesi muutamassa tunnissa, mutta kertoi osaltaan paineiden kasvamisesta ja tunnelman kiristymisestä neuvottelupöydissä. Maanantaiaamuna neuvotteluihin piti ottaa jo tuumaustauko, kun vasemmistoliitto asettui poikkiteloin investointien rahoittamiselle valtion omaisuutta myymällä. Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne on vetänyt Säätytalolla nuukaa tiedotuslinjaa. Liisa Rohweder Twitterissä Voitaisiinko ajatella myös, että nykyiset ruuantuotantotavat eivät ole kiveen hakattuja. Keskusta puolestaan oli haluton velalla rahoittamiseen. Muun muassa metsien hiilinieluihin ja turpeen käyttöön liittyviä jännitteitä vihreiden kanssa on yritetty purkaa kahdenvälisillä keskusteluillakin Juha Sipilän ja Pekka Haaviston kesken. MiniSteriSalkkujen jaosta päätetään vasta neuvottelujen päätteeksi. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan hallitusohjelmaan olisi tulossa muun muassa isoja miljardiluokan ratahankkeita, kuten nopeat radat Turkuun ja Tampereelle ja itäiseen Suomeen. Kaisa Karttunen Twitterissä Jos näkökulmaksi otetaan globaali ruuan riittävyys, on Suomen ruokaketjujen, mukaan lukien karjatalous, rooli kasvava. MyöS kireällä kynnyskysymysten listalla neuvotteluihin lähteneellä keskustalla on ollut neuvottelupöydässä tuskaisia hetkiä. Hallitusneuvotteluissa kovien paineiden viikko Ministerisalkkujen jaosta päätetään vasta neuvottelujen päätteeksi. Hankkeiden rahoitukseen, työllisyystoimiin ja verotukseen jäi puolueiden välille vielä isoja erimielisyyksiä, joita on jouduttu sovittelemaan koko viikko. Tuotannon päästöjä voidaan vähentää ilmastoviisailla keinoilla. Määrän asettaminen 18 ministeriin tarkoittaisi SDP:lle seitsemää, keskustalle viittä, vihreille kolmea, vasemmistoliitolle kahta ja RKP:lle yhtä ministeriä. Jaakko Martikainen. Minna Asunmaa Twitterissä Pekka Pohjolainen SäätytaloSSa käytävistä hallitusneuvotteluista on tihkunut ”virallista” tietoa niin vähän, että kuvan muodostaminen neuvottelujen tilanteesta on jäänyt pitkälti arvailujen varaan. Tulevan ministeristön koosta löytyi kuitenkin ilmeisesti jo yhteinen näkemys melko vaivatta. Ajassa Sanottua 6 24.5.2019 Hallitusneuvottelut historiallinen alku, sillä ilmasto ja monimuotoisuus ovat ensimmäistä kertaa ikinä neuvottelu pöydissä, kuten esimerkiksi talous. Nykyisten väylien korjaukseenkin esillä ovat olleet satojen miljoonien eurojen lisäpanostukset. Viime viikonloppuna neuvotteluissa saatiin hallitusneuvottelujen vetäjän Antti Rinteen (sd.) mukaan kokoon talouden raamit, mutta läpimurrosta ei vielä ollut kyse
Seija Vaaherkumpu Twitterissä Itävallan tapaus osoittaa, että oikeisto populistien suhde valtaan, vallan väärin käyttöön ja demokratian toimintatapoi hin voi olla demokratialle vaarallinen. Euroopassakin nousevat naisten oikeuksia vastustavat voimat, jopa parlamentissa. Määttä painottaa, että Suomenmaa tekee tulevaisuudessakin vaikuttavaa poliittista ja näkemyksellistä sisältöä verkkoon ja printtiin. Anna-Liina Kauhanen Helsingin Sanomissa Töitä tasaarvon eteen on tehtävä, koska historialla ei ole päätepistettä. Neuvotteluiden kokonaisvaikutus on 8,6 henkilötyövuotta. Se on vaikea paikka. Mitä seuraavaksi. Ulla Parviainen on tottunut lähtemään liikkeelle aamulla 4.40. Kesällä on aikaa valmistautua ja perehtyä kaikkeen siihen, mikä koululla on ehtinyt muuttua neljässä vuodessa. Eduskunnasta putoamisesta huolimatta Parviaisen halutaan jatkavan naisjärjestön johdossa. Entä neljän vuoden kuluttua. – Lähetämme lehden tilaajille lähiaikoina kirjeen, jossa kerromme tarkemmin muutoksista ja siitä, miten se vaikuttaa voimassa oleviin tilauksiin. Tuki pienentyi toukokuun alusta. Ajassa Sanottua 24.5.2019 7 Aborttilait kiristyvät USA:ssa. – Suomenmaa on pystynyt historian saatossa monta kertaa nousemaan vaikeuksista voittoon. – On heti katsottava, mitä toimenpiteitä nyt tarvitaan, ja ensi vuoden budjetti on laadittava uuden tilanteen mukaisesti. Määtän mukaan tilaajille tarjotaan mahdollisuus osallistua uuden kuukausilehden kehittämiseen. Säästöjen kokonaissumma on 1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöjä on lisäksi haettu muun muassa ulkoistuksista, itjärjestelmistä ja toimitilaratkaisuista. – Neuvottelujen seurauksena jouduimme päättämään monen osaavan työntekijän työsuhteen, Määttä kertoo. Ruotsin Kokoomus haluaa ajaa alas yleisradio toiminnan. Henna lammi KesKustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan yt-neuvottelut ovat päättyneet. Suomenmaan palvelukseen jää 13 henkilöä. – Ulla on hoitanut tehtävää yhden kaksivuotiskauden ja saanut homman hyvin haltuun. Itävallassa venäläinen raha ohjaa politiikan sisältöjä. Ulla Parviainen valmis jatkamaan keskustanaisten johdossa Matka Kuusamosta Helsinkiin käy Oulun kautta. Suomenmaan yt-neuvottelut päätökseen Maria Seppälä Maria Seppälä. Yt-neuVotteluiden tuloksena neljän määräaikaisen työntekijän työsuhde päättyi, neljä henkilöä irtisanottiin, yhden henkilön työsuhde osa-aikaistettiin ja yksi henkilö irtisanoutui. Osana säästötoimenpiteitä Suomenmaa muuttuu viikkolehdestä kuukausilehdeksi. Suomenmaan yt-neuvotteluiden taustalla on keskustan vaalitappio. Henkilöstön vahva osaaminen ja sitoutuminen tuleviin uudistuksiin luo hyvän pohjan tälle työlle. Kansanedustajuudesta varmasti on puheenjohtajalle hyötyä, mutta tässä tilanteessa on enemmän hyötyä siitä, että tuntee järjestön toiminnan ja tilanteen ja on valmis ja kykenevä tekemään nopeasti vaikeitakin ratkaisuja, joita taloustilanne nyt vaatii, sanoo Vakkuri. Vastavoimaa tarvitaan. Hän on valmis kantamaan vastuuta ankarassa tilanteessa. Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä kuvailee tehtyjä päätöksiä raskaiksi, mutta välttämättömiksi yhtiön taloudellisen tilanteen turvaamiseksi. Siihen Parviainen ei vielä ota kantaa. Houkutteleeko Arkadianmäki yhä. – Tämä kanta vahvistettiin kevätkokouksessa pari viikkoa sitten, korostaa Pohjois-Pohjanmaan keskustanaisten puheenjohtaja Johanna Vakkuri. Printtilehden tulevaisuuden kannalta tärkeää on lukijoiden suhtautuminen muutokseen. Yhden Kauden kansanedustajana toiminut Ulla Parviainen palaa entiseen työhönsä Kuusamon Rukan koulun rehtorina. Suomenmaan puolueelta saama viestintätuki puolittui vuositasolla kahdesta miljoonasta yhteen miljoonaan. KesKustanaisten edustajakokous on koolla Jyväskylässä kesäkuun puolivälissä. Pohjois-Pohjanmaan keskustanaiset tekivät Parviaisen valinnasta virallisen esityksen jo syksyllä. Anna Sirkiä Twitterissä Pirkko Wilén Vuodesta 2017 Suomen Keskustanaisten puheenjohtajana toiminut Ulla Parviainen haluaa jatkaa tehtävässään. Keskustan heikon vaalituloksen jälkeen keskustanaisten rahoituksesta tipahtaa pois kolmannes. Elokuusta alkaen paperilehti ilmestyy 12 kertaa vuodessa
aikoo äänestää eurovaaleissa. Ajassa Suoraan kysyen Mitä hyötyä on äänestää eurovaaleissa. On arvioitu, että vuonna 2050 maail man merissä on enemmän muovia kuin kaloja. Mitä muita tärkeitä päätöksiä Eu on tehnyt. Jaakko Martikainen U lko asi ain m in iste riö Ville Cantell Lä hd e: Va ltio n nu ori so ne uv os to. Omasta mielestäni kertakäyttömuovin kieltävä laki, jonka Euroo pan parlamentti hyväksyi maaliskuussa 2019. Mitä hyötyä on äänestää eurovaaleissa. Euroopan parlamentin vaalit on paikka, missä kansalainen suoraan voi vaikuttaa siihen, kuka häntä edustaa ja kuka on tekemäs sä tärkeitä päätöksiä. Lain myötä kertakäyttömuovituotteet kuten muovipillit, kupit ja lautaset kielle tään vuoteen 2021 mennessä. Ylioppilailla ja lukiolaisilla osuus on 75 prosenttia. Tarvitaan kiireellisiä ja konkreettisia päätöksiä, joilla ilmastonmuutokseen tartutaan. Niin kutsuttu GDPR-päätös (General Data Protection Rules) parantaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja suojaa siihen, minkälaista tietoa yritykset heistä tallentavat ja käsittelevät. Euroopan parlamentin asemaa ja valtaa on johdonmukaisesti vuosien varrella kasvatettu. Hyvin monia, muun muassa tuoteturvallisuutta ja kuluttajien suojaa parantavia päätöksiä. Mikä on tärkein yksittäisen kansalaisen elämään vaikuttanut Eu:n päätös kuluneella vaalikaudella, Eurooppatiedotuksen yksikönpäällikkö ville Cantell. Edellä kuvatut esimerkit kuitenkin kuvastavat, että EU:ssa tehdään tärkeitä päätöksiä, jotka vaikuttavat monella tavoin meidän jokapäiväiseen elämäämme. Miksi kukaan ei oikein tunnu tietävän mitään näistä päätöksistä tai muistakaan Eu-asioista. Ammattikoulutetuista vain noin puolet aikoo äänestää. Asiat koetaan sekä toimittajien että lukijoiden puolelta usein vaikeiksi ja kaukaisiksi. Eräs suomalainen toimittaja totesi, että paras tapa varmistaa, ettei juttua lueta, on laittaa otsikkoon ”EU”. Heitetyt arviot siitä, että suo malaisella Euroopan parlamentin jäsenellä voi olla enemmän vaikutusvaltaa kuin Suomen hallituksen ministerillä, eivät ole tuulesta temmattuja. 8 24.5.2019 Samuli Vänttilä EurovaaliEn äänestysprosentin pelätään jäävän pieneksi, sillä harva tietää kunnolla, mitä Eu oikein tekee. Korkeakoulutetuista 83 prosenttia aikoo käydä äänestämässä. 18–29-vuotiaista suomalaisnuorista Koulutustausta vaikuttaa äänestysintoon merkittävästi
On näkökulmakysymys, tarkasteleeko arktista aluetta globaalina valtataisteluna vai mahdollisuutena dialogille. Se on tuonut suurvallat yhteen keskustelemaan arktisen alueen tiede-, ympäristöja kulttuurialan yhteistyöstä. Uuden EUparlamentin järjestäytymisistunto. Huhtikuussa Suomen, Norjan, Ruotsin, Islannin ja Venäjän päämiehet osallistuivat Arktisen foorumin keskusteluun Pietarissa. Euroopan parlamentin vaalit. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Suomen hallituksen otettava johtovastuu EU:n arktisessa politiikassa teksti: sAmuli Vänttilä 1.7. Suomella on EU:ssa olennainen rooli arktisen diplomatian ja yhteistyösuhteiden ylläpitämisessä. Tämä ei ole itsestään selvää EU-maille, jotka sijaitsevat kauempana Venäjästä. 23.–26.5. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun voimapolitiikka tuli neuvoston kokoukseen. Arktisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä Yhdysvaltojen Mike Pompeo teki selväksi, että Yhdysvaltojen näkökulma on ensimmäinen. Suomen hallituksen on otettava arktisen politiikan vahvistaminen keskeiseksi tavoitteeksi EU-puheenjohtajuuskaudellaan. Euroopan ja Venäjän erimielisyyksistä huolimatta paneeli oli yksimielinen arktisen yhteistyön tärkeydestä. syysja lokakuu Komissaari ehdokkaiden kuulemiset parlamentin valio kunnissa. lokakuun loppupuoli EU-parlamentti valitsee uuden komission. Maailmanlaajuinen kiinnostus arktista aluetta kohtaan tarkoittaa, että rakentavan yhteistyön ja rauhan säilyttäminen arktisella alueella on yhä tärkeämpää. EU:lla on oltava vahva kanta arktiseen politiikkaan ja alueen tulevaisuuteen. 24.5.2019 9 Täällä Bryssel Arktisten maiden yhteistyötä on viime vuosikymmenet tehty menestyksekkäästi Arktisessa neuvostossa. Komission puheenjohtaja pitää avauspuheen. Arktisen alueen luonnonvarat, muutokset ja vakaus vaikuttavat väistämättä myös Eurooppaan. Parlamentin lain säädäntötyö alkaa. 2.7. Siksi pian valittavan uuden EU:n komission on linjattava pikaisesti EU:n tulevan arktisen politiikan tavoitteet. Suomella on nyt vastuu nostaa arktinen politiikka siihen painoarvoon, joka sille kuuluu. suOmen on otettava johtovastuu EU:ssa korostettaessa arktisen yhteistyön tärkeyttä dialogin mahdollistajana. 24.6. Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa. Lisäksi Suomelle on tärkeää jatkaa alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä Venäjän kanssa sektoreilla, joilla on yhteisiä intressejä. Kun eurovaalit on pidetty, käynnistyy EU:ssa uuden komission valintaprosessi. Mitä tapahtuu EU-vaalien jälkeen. Suomenmaa kartoitti aikajanaan vaalien jälkeiset askelmerkit. Nykyinen europarlamentti lopettaa työnsä. kesäkuu Valituksi tulleet ehdokkaat neuvottelevat poliittisten ryhmien muodostamisesta. Europarlamentin poliittiset ryhmät ilmoittavat kokoonpanonsa. Shutterstock. heinäkuu EU-parlamentti äänestää komission uuden puheenjohtajan valinnasta (alustavan tiedon mukaan). Kun Euroopan parlamentti alkuvuodesta muodosti kantaansa Venäjäsuhteiden tilasta, saatiin paperiin kirjaus pohjoisen ja arktisen alueen yhteistyöstä vasta, kun muutosehdotukseni aiheesta meni valiokunnassa läpi
10 24.5.2019 Maailman kuvat Itävaltaan uudet vaalIt. Biden sanoi haluavansa tarjota demokraateille ja republikaaneille tien kohti yhtenäisyyttä. Itävallassa roihahti hallituskriisi oikeistopopulistisen vapauspuolueen korruptiokohun takia. Ilmastonmuutos nousi vaalikeskusteluissa merkittäväksi teemaksi. Israelissa Tel Avivissa tänä vuonna järjestettyjen Euroviisujen finaalissa voitosta kilpaili 26 maata. Hollannin Duncan Laurence toi lauantai-iltana maalleen euroviisuvoiton kappaleellaan Arcade. BIden aloIttI kampanjansa. Van der Bellen kertoi asiasta keskusteltuaan liittokansleri Sebastian Kurzin kanssa. Sebastian Rejman jäi ensimmäisen semifinaalin viimeiseksi 23 pisteellä. Itävallan liittopresidentti Alexander Van der Bellen on ilmoittanut haluavansa uudet vaalit järjestettäväksi syyskuussa. Pääministeri Scott Morrisonin konservatiivinen koalitio otti vaaleissa yllätysvoiton. Gallupien perusteella 76-vuotias Biden on heistä suosituin. Demokraattien presidenttiehdokkaan paikkaa tavoittelee jo 23 poliitikkoa. Esitys keräsi yhteensä 492 pistettä kansainvälisiltä raadeilta ja yleisöltä. Yhdysvaltojen demokraattien presidenttiehdokkuudesta kisaava entinen varapresidentti Joe Biden käynnisti lauantaina vaalikampanjansa Philadelphiassa. Suomea edustanut Darude feat. Koonnut: Katariina lanKinen Greg Stone / Lehtikuva / AFP. Tutkijat jonottivat äänestämään Australian parlamenttivaaleissa Davisin tutkimusasemalla Etelämantereella. Kurzin keskustaoikeistolainen puolue lähtee vaaleihin selvässä gallupkärjessä. HollannIlle vIIsuvoItto. äänI Ilmastolle
Viime eurovaaleissa Macronin kansalaisliikettä ja siitä syntynyttä puoluetta ei ollut olemassakaan. EurOvaaliEnkin kampanjan kärjet ovat pääpuolueiden johtohahmot, jotka ottivat mittaa toisistaan ensimmäisen kerran tasan kaksi vuotta sitten presidentinvaalien toisella kierroksella: Emmanuel Macron käynnistämästään Liikkeelle! -kansanliikkeestä ja toisen polven oikeistopopulisti, isältään Kansallinen rintama -puolueen johdon perinyt Marine Le Pen. Macronin puolue on ainoa poliittinen voima, joka haastaa tämän äärioikeistolaisen politiikan. EU:n ja euron vastustuskin on korkeaa. Macron haluaa profiloitua koko Euroopan, ellei maailmankin, uudistusjohtajana. Näissä vaaleissa johtokaksikon kaula seuraaviin puolueisiin on yli kymmenen prosenttiyksikköä. Siksi hän puhuu Eurooppa-projektista rohkeasti, vaikka se ei ole suosituimpia aiheita Ranskassakaan. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Ranskan eurovaalit ovat kahden ääripään taistelu Rauhan pääkaupunki. Macron oli tuolloin juuri irtautunut onnistuneesti sosialisteista ja luonut poliittisen keskustapuolueen Tasavalta Liikkeelle!, johon omien sanojensa mukaan keräsi oikeiston ja vasemmiston parhaat ideat. Nähtäväksi jää, kenen agenda saa isoimman kannatuksen tällä kertaa ennustettaessa noin 40 prosentin äänestysaktiivisuutta. Eurovaalien lyhyen kampanjan kadulla näkyvä osa, ehdokaslistojen kiinnittäminen kuntien pystyttämille telineille oli sallittua maanantaina kaksi viikkoa ennen vaaleja. Hän kannattaa EU:n yhteisiä puolustusvoimia ja euroalueen reformia. Le Pen tekee puolueensa kampanjaa valtamediassa näkyvänä kärkenä. Kisa eurovaalien ykköspaikan viime kerralla voittanutta euroskeptistä Le Peniä vastaan on kova. Huhtikuun lopussa jätetyt listat löivät Ranskan eurovaaliennätyksiä, yhteensä 34 ehdokaslistaa. Kirjeäänestyksen kaltaisiin uudistukseen Ranska ei ole vielä pystynyt. Muutenkin Ranskan eurovaaliteemat ovat kovin sisäpoliittisesti leimautuneita. lE PEn ja Macron ovat toisensa täydelliset vastakohdat. Le Pen vaihtoi puolueensa nimen vuosi sitten Kansalliseksi liitoksi, sillä puolue on hänen mukaansa kasvanut protestiliikkeestä ensin oppositiovoimaksi ja on nyt hallituskelpoinen. Ranskan EU-ehdokkaista vain kolmannes, historiallisen vähän, on vasemmistosta. Macron voitti Le Penin selkeästi. Hän ei ole lähdössä Euroopan parlamenttiin, vaan on listansa toiseksi viimeinen ehdokas. Kovan uusliberalistisen uudistuspolitiikkansa seurauksena Macron on saanut pilkkanimen rikkaiden presidentti. Le Pen vetoaa ranskalaisiin, joille elinkustannukset ja maahanmuutto ovat kyselyiden mukaan suurimmat huolenaiheet. 24.5.2019 11 Olin jo ehtinyt postittaa eurovaaliääneni kirjeitse Kuopion keskusvaalilautakuntaan, kun Ranskassa vielä laadittiin ehdokaslistoja. Puolueen kannatus on tällä hetkellä on noin 25 prosentin luokkaa. Joukossa on myös protestiliike keltaliivien ehdokkaita. Listojen jättöpäivä oli viikko Suomen numeroiden selvittyä
12 24.5.2019 Henkilö Europarlamentin ja aktiivipolitiikan jättävä Anneli Jäätteenmäki odottaa jo aikaa, jolloin on mahdollisuus päähänpistoille. TeksTi: Meri AlArAntA-SAukko kuvaT: JAAkko MArtikAinen
Jäätteenmäki poseeraa ainoan kukanmyyjän pöydän edessä. Aurinko paistaa. Haastattelun jälkeen Jäätteenmäki osallistuu Euroopan parlamenttiin pyrkivän Pekka Puskan vaalitilaisuuteen. Illaksi hän matkustaa junalla Lapualle, sillä: – Siellä on oikea koti. Aamupäivällä hän on käynyt lenkillä, hoitanut asioita. Politiikkaan ei kotoa erityisesti usutettu, mutta opintielle sitäkin enemmän. – Erityisesti äiti piti sitä tärkeänä. Iltapäivällä tori on hiljainen. Isä Oiva Jäätteenmäki oli kuntapoliitikko ja kyläläisten luotettu. – Isä halusi ottaa minut mukaan, ja minusta oli mukava lähteä. Hän ajatteli varmaan, että naisen pitää saada hyvä ammatti ja omaa rahaa, Jäätteenmäki arvelee. Hänen mielestään Jäätteenmäellä ei olisi mahdollisuuksia päästä sisään, ja toisekseen juristinura ei ollut tyttöjä varten.. Toisinaan isän seurassa kylillä kulkeminen tuskastuttikin. Se tuntui monipuoliselta vaihtoehdolta, kun ei oikein vielä tiennyt, mitä haluaisi isona tehdä. Paljon on lapualaiselta syrjäkylältä maailmalle lähtenyt Jäätteenmäki saanutkin matkustaa. Perheen kuopus, pikku-Anneli, kulki isän mukana kokouksissa ja tupailloissa. YlioPPilaskevättä edeltäneenä jouluna Jäätteenmäelle kirkastui, että hän haluaa oikeustieteelliseen. Ensin kansanedustajana ja ministerinä, sitten viimeiset 15 vuotta europarlamentaarikkona. 24.5.2019 13 Pitkäaikainen euroParlamentaarikko ja kansanedustaja, oikeusministeri ja Suomen ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki harppoo Töölöntorin poikki fuksianvärisessä villakangastakissa. Vaikuttajan uran siemen kylvettiin pienviljelijätilalla 50–60-luvuilla. Monella oli asiaa luottamusmiehelle. Istui hiljaa ja vakavana, kun miehet keskustelivat. Opinto-ohjaaja kuitenkin tyrmäsi aikeet. Naisia ei siihen aikaan ainakaan EteläPohjanmaalla kokouksissa juuri näkynyt. Vanhemmat kannustivat opiskelemaan niin pitkälle kuin mahdollista. Takana on kaikkiaan 32 vuotta ammattipoliitikkona. Lapsi ei olisi jaksanut jatkuvasti pysähdellä kuuntelemaan vanhojen ihmisten puheita
Vihreä aalto tempaisi harjalleen. – Ihmisille pitäisi voida luoda näkymä toivorikkaasta tulevaisuudesta. Hieno oli myös se hetki, kun keskusta voitti vuoden 2003 eduskuntavaaleissa SDP:n kanssa käydyn tiukan kisan jälkeen. Aluksi kepulaisen kodin kasvatti vähän kapinoikin. Minun ei tarvinnut kuin puhua ja kirjoittaa. Ihmiset suorastaan jonottivat päästäkseen puhuttelemaan entistä pääministeriä. Jäätteenmäen pitkälle uralle on mahtunut monia huippuhetkiä; kansanedustajaksi valinta, oikeusministerin paikan nappaaminen ennakkosuosikin nenän edestä kahden äänen enemmistöllä ja keskustan sijaispuheenjohtajaksi nouseminen. Hänen omasta vaalipiiristään ei nytkään päässyt läpi yhtään keskustalaista naisedustajaa. – Käytiin aika kova taistelu. Minä ilmoitin, etten lähde kisaamaan, mikäli samalta paikkakunnalta on kaksi ehdokasta. – Tehtiin hieno kampanja, jossa tukiryhmä järjesti kaiken. – Naisjärjestöllä ja puolueella pitäisi olla enemmän kunnianhimoa ja suunnitelmallisuutta. Kaikista hienoimpia niistä ovat olleet kohtaamiset ihmisten kanssa, tunne siitä, että on tukijoita ja ystäviä. Lopputulos oli, että Jäätteenmäki valittiin eduskuntaan huikealla yli 9 000 äänen potilla. VäLissä hän käväisi sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskosken erityisavustajana, mutta muuten politiikka oli vähän jäissä, kunnes Jäätteenmäkeä pyydettiin ehdokkaaksi vuoden 1987 eduskuntavaaleihin. Hän hankki minulle ystävältään Seija Turtiaiselta käytetyt pääsykoekirjatkin, Jäätteenmäki muistelee. Ympärilläni oli siis myös tukeva ja ymmärtävä maailma, jopa täällä Helsingissä. Lapualta oli aiemmin ollut kansanedustajana yksi ainoa nainen, keskustalainen Orvokki Kangas. Jäätteenmäki jäi monessa mielessä yksin rajun kritiikin, julkisen riepottelun ja pettymyksen keskelle. Siihen ei olla nyt kyetty. Kaikkein tärkeintä hänen mukaansa oli kuitenkin, että itse tiesi, miten asiat todellisuudessa menivät. Valtakunnan molemmilla ykkösposteilla istui vihdoin nainen. Siltikin, vaikka vaalikampanja oli ollut yhtä juhlaa. ihmisille pitäisi voida luoda näkymä toivorikkaasta Voitto vuoden 2003 vaaleissa oli yksi Anneli Jäätteenmäen uran huippuhetkistä.. Jäätteenmäen sanat loppuvat asiasta puhuttaessa vieläkin, vuosien jälkeen. Moni koki, että uusi lehti kääntyy historiassa. – Oli upeaa, kun mentiin puoluetoimistolle ja laadittiin hallitusohjelmaa. – Matkalla on välillä menty sivupolkuja, toisinaan pystysuoraan, mutta aina on ollut taivaalla paljon tähtiä. Osa ajattelee edelleen, että tilanteen etenemiseen vaikutti pääministerin sukupuoli. Vuotta myöhemmin Jäätteenmäki lähti ehdolle eurovaaleihin. Lopputulos jännitti niin kovasti, että vaali-iltana hän katsoi ensimmäiset tulokset yksin kotona. – Oli se valtava pettymys, hän sanoo pitkän hiljaisuuden jälkeen. Kävi useiden eri puolueiden tilaisuuksissa, mutta koki kuitenkin lopulta keskustanuoret kodikseen. Vaalivoiton myötä Jäätteenmäestä tuli Suomen ensimmäinen naispääministeri. Jos helmikuussa vielä kysellään ehdokasta huhtikuun vaaleihin, ollaan myöhässä, hän puuskahtaa. Diplomaatin ura siinteli mielessä ja Jäätteenmäki siirtyi ensimmäisestä työpaikastaan kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta ulkoministeriöön. Kyyti oli kovaa. Lapualta havitteli listoille toinenkin nimi. – Olin valmistautunut siihen, etten pääse läpi. Osassa keskustaa uuden puheenjohtajan vastaanotto oli aluksi kylmä, mutta kun seuraavan syksyn kuntavaalit sujuivat hyvin, tilanne koheni. Ylipäätään keskustalla on konkarin mielestä paljon työtä tehtävänä. Desentralismi, koko Suomesta huolenpitäminen, oli toinen tärkeä asia. Hän katsoo kahvilan ikkunasta ulos Topeliuksenkadulle. Lukioaikoina koululaispolitiikka ei Jäätteenmäkeä vielä kiinnostanut, mutta yliopistossa hän heittäytyi mukaan, toimi jopa ylioppilaskunnan hallituksessa. Pitkän uran varrelle osuu monia työvoittoja, isompia ja pienempiä. – Keskusta ei tästä nyt kyllä muuten nouse, hän varoittaa. Myöhemmin mukaan nousivat muut ihmisoikeudet. Kotona oltiin huolissaan, valmistuuko tytär ollenkaan. Seurasi Jäätteenmäen uran vaikein asia, niin kutsuttu Irak-gate ja ero. Välillä Jäätteenmäki tekikin vain kesätenttejä, mutta sai yhtä kaikki tutkinnon kasaan normaalissa ajassa. – Kun kuljin tuosta eduskuntaan, vuoden ajan lähes joka päivä joku tuli tervehtimään ja sanomaan jonkun sanan. Naisedustajalle oli alueella myös sosiaalista tilausta. Ilman sitä en olisi varmaan kestänytkään. siihen ei olla nyt kyetty. Se osoittautui luultua tylsemmäksi työmaaksi, ja nuori juristi haki kotikaupunkinsa lakimieheksi. Kun Jäätteenmäki valittiin pääministeriksi, hän tulevaisuudesta. 14 24.5.2019 – Ehkä siinä oli takana sellaistakin ajatusta, että pienviljelijän tytär havittelee liian suuria, Jäätteenmäki aprikoi. iLo Jäi lyhyeksi. Hän peräänkuuluttaa koko puolueelta ja kaikilta piireiltä strategista silmää. Jäätteenmäki korostaa, että naisia pitäisi valita maakunnallisiin luottamustoimiin, tasoittaa tietä eteenpäin molemmille sukupuolille. Päätös ei ollut helppo. – Olisin kyllä lannistunut, mutta yliopistossa jo opiskellut sisareni sanoi, ettei opettajasta tarvitse välittää. Keskustanaisia pitkään johtaneen Jäätteenmäen on vaikea käsittää puolueessa edelleen vallitsevaa naisvajetta
– Ihmetyttää, että siitä kyllä kannetaan huolta, mutta ei puhuta asioista sen takana. Yhdenvertaisuuden kokemuksen mureneminen on Jäätteenmäen mukaan yksi syy keskustan tappioon ja myös populismin nousuun Euroopassa. Päinvastoin hän odottaa innolla aikaa, jolloin kalenteriin katsominen kerran viikossa riittää, voi viettää aikaa puolison kanssa, tavata ystäviä ja sukulaisia, kuntoilla ja harrastaa taiteita. – Olen hyvin avoin elämälle. Vieläkään ei olla maalissa. – Olen ajatellut, että haluan auttaa nuoria naisia eteenpäin politiikan saralla. Kodinperintönä minuun on iskostunut vahva käsitys siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia asemastaan, koulutuksestaan ja varallisuudestaan riippumatta. Takaisin aktiivipolitiikkaan hän ei kuitenkaan usko haikailevansa. Anneli Jäätteenmäki odottaa jo elämää europarlamentin jälkeen.. Kävellään puiston poikki. Näiden puolustamiseksi olen politiikkaan lähtenyt. Jos kelpaan. Jäätteenmäessä on hyväntuulista rentoutta. 24.5.2019 15 pohti, pettääkö naiset, jos asettaa tavoitteeksi samapalkkaisuuden toteutumisen kymmenen vuoden sisällä. – Elämä ei pääty, vaikka parlamentti päättyy. Tunnelmia kannattaa kysyä uudestaan sitten syksyllä, kun parlamentti taas aloittaa työnsä. Päätös parlamentin jättämisestä ei syntynyt helposti, mutta nyt kun asia on lyöty lukkoon, olo on rauhallinen. – Koen kuitenkin, että esimerkiksi koko Suomesta on pystytty pitämään huolta. Sitten voi olla eri fiilikset, Jäätteenmäki naurahtaa. Haikeutta hän ei ole tähän mennessä kokenut
16 24.5.2019 TeksTi: samuli VänTTilä Suunta Reportaasi Euroopan unioni on seilannut kriisistä toiseen, eivätkä EU-kansalaiset miellä sitä omaksi yhteisökseen. Samaan aikaan unionia kaivataan apuun isoihin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen. Nyt pitäisi palata perusasioiden ääreen, sanovat asiantuntijat.
24.5.2019 17 levottomasti keskellä öistä risteystä. Ohi jyrisee kaksi armeijan kuorma-autoa, joiden lavalla istuu vakavailmeisiä sotilaita. Kello näyttää 02:15. EU:n luonne kaipaa selkiyttämistä. Viisi ihmistä kuolee, 11 haavoittuu. Eikä se ole ihme. Kun EU-kansalaisilta kysytään, mikä heitä huolettaa, kärkeen nousee terrorismi. Kiinasta on tullut kansainvälistä sopimuspohjaista kaupankäyntiä haastava talousmahti, Yhdysvallat käpertyy protektionistiseen maailmankuvaansa, Venäjä uhittelee voimapolitiikallaan, Lähi-itä on kuuma ja levoton, Afrikka arvaamaton. Jossain pimeällä taivaalla säksättävät helikopterit. Onko se vain talousunioni vai pitäisikö sen olla enemmän. Yksi uhreista menehtyy ravintolamme lattialle. Terrori-isKuT eivät kuitenkaan ole olleet EU:ta hajottava voima, päinvastoin, sanoo yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Euroop pa-tutkimuksen keskuksesta. Strasbourgissa isku osuu tietyllä tavalla Euroopan unionin sydämeen. Tunnelma muistuttaa sotatilaa. Kaupungissa sijaitsee europarlamentin päärakennus. Turvallisuus mainitaan euro barometreissä myös usein. Asia oli kirjattu parlamentin ohjelmaan jo kauan ennen kuin iskusta tiedettiin mitään. Kaupunki kuhisee EU-väkeä: meppejä, poliitikkoja, virkamiehiä, toimittajia. Poliiseilla on rynnäkkökiväärit. päivän ensi tunnit vuonna 2018 ovat Ranskan Strasbourgissa täynnä järkytystä ja hämmennystä. Miettisen mukaan terrorismi kuitenkin liittyy osaltaan EU:n keskeisimpään haasteeseen: kysymykseen siitä, mitä koko unioni on ja mitä se aikoo olla tulevaisuudessa. Strasbourg sijaitsee Saksan ja Ranskan rajalla kuin symbolina siitä, että kahdessa maailmansodassa verivihollisina olleet maat ovat sitoutuneet rauhan rakentamiseen ja yhteistyöhön. Joulukuun 12. Maailma EU:n ympärillä on pyörähdellyt monta kertaa uuteen asentoon viimeisten vuosien aikana. siniseT valoT välKKyväT. Samalla ne ovat tuoneet esiin tarpeen valtioiden rajoja ylittävän viranomaisyhteistyön tiivistämisestä. Iskun aikaan on meneillään täysistuntoviikko. Eurooppalaisiin siviilikohteisiin on isketty viime vuosina liian monta kertaa. Strasbourgin iskujen jälkeisenä päivänäkin europarlamentti tekee yhteistyön lisäämiseen liittyviä päätöksiä. He huutelevat ranskankielisiä ohjeita tiukalla äänensävyllä. Miettisen mukaan iskut ovat lisänneet jäsenmaiden solidaarisuutta toisiaan kohtaan. Sekin liittyy keskeisesti teemaan. Jokainen auto tutkitaan, jokaiselta kävelijältä kysytään, minne olet menossa. Satun olemaan kaupungissa työmatkalla, kun siellä tapahtui terrori-isku
Jokelan mukaan oikeistopopulistit saivat tuntuvan voiton jo vuoden 2014 EU-vaaleissa, mutta he ovat olleet EU-parlamentissa hajallaan. EU:n koetaan puuttuvan liikaa kaikkeen, mutta samalla sen keinot suitsia ongelmia ovat puutteelliset.. Samaan aikaan Itä-Euroopan maat ovat pullikoineet avoimesti unionin yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Onko vastaus jäsenvaltioiden eriytyminen vai integraation syventäminen. Koko valuuttaunioni uhkasi hajota. Kriiseistä on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana EU:n perusolotila. Tuli uusi kriisi uudenlaisine ilmiöineen. Kovin yhtenäistä ryhmää oikeistovoimista on turha odottaa nytkään. Ja vaikka he yhteisen sävelen joissakin asioissa löytäisivätkin, ei sekään Jokelan mukaan tarkoita välttämättä mitään dramaattista. – Se osoittaa, että unionissa nähdään tarvetta olla vahvempia myös suhteessa lähialueisiin, esimerkiksi Turkkiin, Ukrainaan, Lähi-itään ja Afrikkaan. Pinnan alta yritetään päästä pois ja miettiä keinoja, miten jatkossa selvitään. Loputtomat kriisit ovat sataneet ennen kaikkea oikeisto populistien laariin. Kohtalon kysymyksiä ovat Miettisen mukaan brexit ja EU:n budjettineuvottelut. Perussuomalaiset kuuluvat ryhmistä maltillisimpaan, ECR:ään. Jako näkyy voimakkaasti myös EU:n peruspilareiden Saksan ja Ranskan välissä. Yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan EU:n kohtalon kysymyksiä ovat brexit ja budjettineuvottelut. Mitä sitten tapahtuu, kun Britannia lähtee. Eurooppa jakautui tiukkaa talouskuria puolustavaan pohjoiseen ja elvytystoimia peräänkuuluttavaan etelään. 18 24.5.2019 – Muuttuneessa tilanteessa EU:n luonne kaipaa selkiyttämistä. Heillä ei ole edes yhteistä ryhmää, vaan he jakautuvat aika erilaisiin porukoihin. Kaiken alkupiste voidaan Miettisen mukaan ajoittaa kymmenen vuoden takaiseen aikaan, jolloin eurokriisi puhkesi kansainvälisen finanssikriisin myötä. Onko se vain talousunioni vai pitäisikö sen olla enemmän, esimerkiksi turvallisuusunioni, Miettinen pohtii. Kreikka ajautui katastrofin partaalle, Portugali, Irlanti, Espanja ja Kypros olivat nekin lähellä konkurssia. – EU elää eräänlaista uuden etsinnän aikaa. Ne ovat isoja kysymyksiä, Miettinen summaa. Kun talouskriisi hiljalleen väistyi, Eurooppaan alkoi valua kiihtyvällä tahdilla turvapaikanhakijoita. Pelkona on, että ne kykenevät jumittamaan EU:n päätöksentekoa. Oikeistopopulisteille povataan menestystä myös sunnuntaina pidettävissä eurovaaleissa. – Britannia on ollut EU:ssa iso sotilaallinen ja taloudellinen mahti. Kriisit ovat kärjistäneet esiin ristiriidan siitä, että toisaalta EU:n koetaan puuttuvan liikaa kaikkeen, mutta samalla sen keinot suitsia ongelmia ovat puutteelliset. Ilmiöstä ei kuitenkaan ole välttämättä syytä huolestua liikaa, sanoo ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Nyt jo lausuntokierroksella olevassa budjetissa painopistettä on Miettisen mukaan siirretty sisäisestä alueja maatalouspolitiikasta naapuruuspolitiikkaan. Nationalismin ja äärioikeistolaisuuden nimiin vannovat puolueet ovat nousseet isoiksi jäsenmaiden parlamenteissa. Ne ovat nakertaneet unionin yhtenäisyyttä syvältä
– Nämä ovat vaikeita aiheita ja ne jakavat jäsenmaita, mutta selkeän järjestelmän luominen on ainoa tie siihen, että asiat saadaan toimimaan, Pakari nen sanoo. – Sekin on käsittämättömän iso asia, että olemme voineet rakentaa tällaisen Euroopan maailmansotien ja kylmän sodan jälkeen. Keskusta haluaa näyttää myös ”varovaisen vihreää valoa” talletussuojajärjestelmälle, mutta vasta pitkällä aikavälillä ja sovittujen reunaehtojen täyttyessä. EU:N kriiseihin keskusta tarjoaa ratkaisuksi pragmaattista eli käytännönläheistä otetta. Nyt EU-maissa pitäisi Pakarisen mukaan palata peruskysymyksiin: miksi koko unioni on olemassa, miksi siihen on liitytty, mitä ovat sen arvot. EU on sen verran iso toimija, että sen harjoittamalla kehitysavulla voitaisiin ehkäistä monia tilanteita, jotka ajavat ihmisiä lähtemään Eurooppaan. Tulevaisuutta ajatellen unionin pitäisi Pakarisen mukaan kiinnittää huomiota lähtömaiden tilanteeseen. Pakarinen vastasi myös keskustan eurovaaliohjelmasta. Hän on kokenut EU-toimija: europarlamentissa istutun kauden 2009–2014 lisäksi Pakarinen on työskennellyt kaksi vuotta pääministeri Juha Sipilän EU-asioiden neuvonantajana. Jäsenmaiden keskinäistä taakanjakoa pitäisi myös kehittää ja ulkorajojen valvontaa olisi syytä tehostaa. Perinteiset puolueet asettuvat yhdessä oikeistopopulisteja vastaan. Nykyään hän toimii Panimoja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtajana. Esimerkeiksi Pakarinen nostaa talousasiat ja maahanmuuton. – Nyt kaivataan arvokeskustelua, entinen keskustameppi Riikka Pakarinen linjaa. Maahanmuuton kohdalla keskusta haluaa kohdentaa apua voimakkaammin lähtöalueille ja pakolaisleireille. Heinäkuun alussa EU-puheenjohtajamaaksi tuleva Suomi johtaa näitäkin elimiä ensi syksyn ajan. Ongelmia voidaan torjua, kun järjestelmä luodaan vahvaksi, Pakarinen korostaa. Jako on kuitenkin olemassa ja se tuntuu. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautukset pitäisi nekin saada toimimaan paremmin. Jokelan mukaan merkittävämpää saattaa olla kuitenkin se, että oikeistopopulistit ovat jo mukana monissa jäsenmaiden hallituksissa. Pohjalta löytyy sellaisia isoja teemoja kuin demokratia, vapaus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio. – Kun nämä asia saadaan kuntoon, voidaan Euroo passa ottaa enemmän aidosti hätää kärsiviä ihmisiä suoraan pakolaisleireiltä. Keskustan euro vaaliohjelmasta vastannut Riikka Pakarinen on kokenut EUtoimija.. 24.5.2019 19 – Eivät he kaikkea valtaa parlamentissa saa, sillä edelleen isoille EU-myönteisille puolueille ennustetaan selkeää enemmistöä. Se vaikuttaa EU:n ministerineuvoston ja jäsenmaiden johtavista koostuvan Eurooppa-neuvoston toimintaan. Siitä puhutaan liian vähän, Pakarinen pohtii. Niistä löytyy Pakarisen mielestä myös suunta siihen, mihin unionia pitäisi kehittää. – Unionin pitäisi etsiä pysyvämpiä ratkaisuja, että se olisi vahvempi silloin, kun kriisit taas lyövät voimakkaasti päälle. Edelleen keskeneräinen, hyvin hitaasti edennyt pankkiunioniprojekti pitäisi hänen mukaansa ensi sijassa saattaa loppuun
Jos se joskus saadaan valmiiksi, tulee uusia huolenaiheita. Huhtikuussa EU-parlamentti päätti yhteisen rajaja merivartioston perustamisesta. Heitä myös yhä kuunnellaan. Asetelma pitäisi purkaa. EU-koneisto ei pysähdy. – Se ei kerro paljoakaan siitä, että miten jokin päätettävänä oleva asia pitäisi hoitaa. HUolipUHEtta EU:sta viljelläänkin ihan liikaa, kaikki haastateltavat sanovat. Arki silti jatkuu. Kriisit ovat oikeastaan koko unionin olemassaolon perusta. Ohjelmajohtaja Juha Jokelan mukaan kriisit ovat vahvistaneet EU:ta.. Lissabonin sopimus velvoittaa jäsenmaita yhteistyöhön ja keskinäiseen avunantoon, jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi. EU on pystynyt uusiutumaan ja tekemään monia ratkaisuja, jotka ovat vain syventäneet jäsenmaiden yhteistyötä, hän täsmentää. EU:n sisään on rakennettu ajatus, että kriisejä korjataan, jottei tämä tai tämä asia toistu enää uudelleen, Miettinen sanoo. Miettisen mukaan näkemys ei kuitenkaan ole yksi selitteinen unionin sisällä. – Integraatio on osoittautunut melko sitkeäksi. Poliittiset arvet ja kriisien jälkihoito ovat kuitenkin edelleen kesken. EU kehittyy aina kriisien kautta. Turvatoimet ovat päärakennuksella normaalia tiukemmat, ihmiset vaitonaisia. Sitä ei välttämättä olisi saatu aikaan ilman maahanmuuttokriisiä. – Ajatus siitä, että EU voisi olla yhtenäinen globaali toimija, on syntynyt vasta Lissabonin sopimuksen jälkeen, ja kehitys siitä on yhä kesken. Pakarisen mukaan kriisien korostaminen julkisessa keskustelussa pitäisi unohtaa. Poliittisista vaihtoehdoista ja ratkaisuista pitäisi puhua enemmän. Se on eräänlainen normaalitila. Ne hankkeet tuskin olisivat edenneet, jos talouskriisiä ei olisi tullut. – EU on vahvistunut kriiseistä, Jokela sanoo. Turvallisuusyhteistyötäkin ollaan kehittämässä. EU:ta jopa kaivataan paikalle silloin, kun hätä yllättää. – Pariisin terrori-iskun kohdalla artikla toimi, mutta siitä ei ole selvää käsitystä, millaisen suojan se oikeasti antaa, jos johonkin jäsenmaahan kohdistuisi esimerkiksi vieraan vallan hyökkäys, Pakarinen miettii. Siitä on helppo vetää yhteyksiä geopolitiikan murroksiin. EU-parlamEntin rakennus putkahtaa esiin sumun keskeltä järkälemäisenä kolossina. – Maailmassa ja politiikassa on koko ajan esillä kysymyksiä, jotka kaipaavat ratkaisuja. Esimerkiksi Jokela nostaa euron turvaksi luodun pankkiunionin ja vakausmekanismin. Niissä riittää Jokelan mukaan paljon tekemistä. – Koko EU on syntynyt vastauksena erilaisiin kriiseihin. Se näkyy varsinkin rajoja ylittävissä ongelmissa kuten terrorismissa tai ilmastonmuutoksessa. Iskun jälkeinen aamu on Strasbourgissa harmaa. Kansalaisilla on varmasti mielipiteitä vaikkapa EU:n maatalouspolitiikasta, työllisyydestä ja maahanmuutosta. Monet halaavat toisiaan. Jokela ja Miettinen ajattelevat samoin. – Vaikka EU on instrumenteiltaan vahvempi, niin poliittisesti se elää yhä melkoista ristivetoa, hän kiteyttää. Mepit kiiruhtavat istuntoonsa, avustajat palavereihinsa, toimittajat työhönsä. Kriisejä on ja paljon, mutta se kuuluu peliin, hän näkee. Timo Miettinen on samoilla linjoilla. Jokelan mukaan julkinen EU-keskustelu jumiutuu helposti siihen, onko EU hyvä vai huono. 20 24.5.2019 Keskustan mukaan EU:ssa pitäisi käydä myös kunnon keskustelu turvallisuuteen ja terrorismiin liittyen siitä, mitä Lissaboniin sopimukseen kirjattu yhteisvastuun artikla tarkoittaa. Isot jäsenmaat Saksa, Ranska ja Britannia ovat tottuneet olemaan itsenäisinä toimijoina kansainvälisissä päättävissä pöydissä. HUomiota voisi kääntää myös siihen, että EU on usein kansallisia jäsenvaltioitaan leveäharteisempi toimija kansainvälisen politiikan areenoilla. Barometrien mukaan EU-kansalaiset uskovat, että niihin voidaan löytää ratkaisuja nimenomaan EU:n tasolla. Tehdäänhän Suomessakin sotea vuodesta toiseen
Toinen asia, jossa EU on jo päässyt näkyvään rooliin kansainvälisillä kentillä, on ilmastonmuutos. – Ihmiset ymmärtävät keskinäisriippuvuuden entistä paremmin. Yhdysvaltojen vetäydyttyä Pariisin ilmastosopimuksesta EU:lle on sysätty jopa suoranaista veturin roolia ilmaston lämpenemisen estämisessä. – Emmehän me puhu identiteetistä YK:n tai Natonkaan kohdalla. EU-kansalaisilta puuttuu yhteinen EU-identiteetti. – Se osoittaa, että ihmisillä on selkeä suhde Euroo pan unioniin. toukokuuta vilahtaa tänäkin vuonna ohi kuin mikä tahansa arkipäivä. Jokela arvioi, että kauppapolitiikassaan EU on kuitenkin kyennyt yhtenäiseen toimintaan. Eurobarometreissä ihmiset nimeävät ensimmäiseksi identiteetikseen oman kansallisuuden, mutta toiseksi EU:n tai Euroopan. Kaduilla on hiljaista, radiossa ja televisiossakaan ei tule juuri mitään erikoista. EU:n Suomen edustusto järjestää ohjelmaa Helsingissä ja muutamissa muissakin kaupungeissa, mutta suurimmassa osassa Suomea päivä ei näy mitenkään. Se voimistaa helposti vain pelkoja liittovaltiokehityksestä. Sitä ajatusta moni vastustaa. Miettisen mukaan identiteettikysymykseen liittyy yksi perustavanlaatuinen ongelma: koko idea tulee kansallisvaltioista. Mitä nuoremmista on kyse, sitä vahvempi se suhde usein on, Jokela sanoo. – Unioni on ollut ilmastoasioissa todella kunnianhimoinen, mutta samaan aikaan se on pyrkinyt tiukentamaan uusiutuvien tuotteiden käyttöä, Pakarinen selventää viitaten paljon kiistelyä herättäneeseen metsien käyttöä koskevaan LULUCFasetukseen. Globaali kaupankäynti on ajautunut viime vuosina myllerrysten tilaan. n Eurooppa on yhtenäinen kulttuurialue, mutta sen sisään mahtuu monenlaisia identiteettejä.. – Vahva rooli ei säily itsestään, vaan sitä täytyy ylläpitää tietoisesti, Pakarinen sanoo. Kuinka paljon se auttaisi unionin ongelmiin, jos asia olisi toisin. Eurooppa on toki yhtenäinen kulttuurialue, mutta sen sisään mahtuu monenlaisia identiteettejä. 24.5.2019 21 Arvelen, että aihe tulee kuitenkin olemaan iso juttu uudelle europarlamentille, Miettinen sanoo. Vielä harvempi tunnistaa hymnin melodian. Hänen mukaansa vahvan roolin säilymiseen vaikuttaa keskeisesti se, kuinka johdonmukainen ja yhtenäinen EU ilmastopolitiikassaan on. Täysin mitätön unionin kansalaisten EU-identiteetti ei kuitenkaan ole, Jokela huomauttaa. Harva mieltää itseään EU-kansalaiseksi. Miettisen mukaan yhtenäistä identiteettiä ei myöskään pidä keinotekoisesti pyrkiä rakentamaan. Jos Italiassa tapahtuu jotain, se liittyy myös meihin. EU-asioista on tullut sillä tavalla yhteisiä. Unioni ei kuitenkaan ole iso valtio, vaan useista valtioista koostuva sopimusjärjestelmä. Eurooppa-päivä 9. Kilpailu kiristyy ja Yhdysvaltain presidentti tuntuu pystyttävän rajaaitoja. Kuinkahan moni edes tietää, että Ludwig van Beethovenin yhdeksäs sinfonia Oodi ilolle on EU:n yhteinen hymni. Hänen mielestään EU:n kriiseissä eri jäsenmaiden asiat ovat tulleet lähemmäksi kaikkia EU-kansalaisia. Ei tähtilippuja, ei ilmapalloja, ei EU-hymnejä. Kun Kreikassa puhkesi eurokriisi, Suomen syrjäisimmissäkin kolkissa tiedettiin tarkkaan kaikki sen käänteet
22 24.5.2019 On erittäin huolestuttavaa, ettei poliitikko voi elää normaalia perhe-elämää. Siihen harrastukseen on hyvät mahdollisuudet koko perheen rakastamalla kesäpaikalla Savonlinnassa, hän kertoo.. – Olen intohimoinen sienestäjä. Eläkkeellä Seija Turtiainen aikoo harjoittaa kokonaisvaltaista mummoilua ja opiskella sienineuvojaksi
Juuri niin tyytyväisiltä, kuin valtavan prässin läpi menestyksellisesti päässyt ihminen vain voi. Keskustan eduskuntaryhmän pitkäaikainen palvelija Seija Turtiainen asettuu kuvaan hänelle hyvin tuttuun maisemaan. – On erittäin huolestuttavaa, ettei poliitikko voi elää normaalia perhe-elämää. On mitä mummona muistella. Turtiainen avusti myös Sirkka-Liisa Anttilaa tämän varapuhemieskaudella. – Sanoisin, että se on vaikutusvaltaa, joka tulee luottamuksesta. MaMa turtsi on omien sanojensa mukaan antanut neuvoja silloinkin, kun niitä ei ole pyydetty, mutta aina rakkaudella. Tyytyväinen on Turtiainenkin. Tehtävää kuitenkin riittää vielä. Ne ovat rasismi, sovinismi, vanhoillisuus ja epätasa-arvo. – Sieltä soitettiin ja kysyttiin, olenko kiinnostunut, Turtiainen kertoo. Tässä kohtaa on pakko kysyä, onko politrukeilla paljon valtaa. – Ne olivat kaikki luottamustehtäviä. Jos mediassa piirretäänkin kuvaa politrukeista härskeinä ohjailijoina, vielä suurempaa tuskaa Turtiaiselle tuottaa seurata, miten itseään esiin tuovat mielikuvapolitiikan taitajat jyräävät mediahuomion suhteen ahkerat, puolueen ja isänmaan hyväksi työtä tekevät kansanedustajat. – Tämä on ollut ihan älyttömän kiva työ. Koneisto ei toimi ilman työntekijöitä, Turtiainen muotoilee. Kuluttaja-asioista ei lopulta tullut vaaliteemaa, mutta Turtiainen jäi. Kepun eduskuntaryhmässä ei ollut oikein ketään sen alan asiantuntijaa. EläkkEEllE jäännin kynnyksellä Turtiainen katsoo uraansa kiitollisena. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: JAAkko MArTikAinen ”Minulla on ollut älyttömän kiva työ” Elämä Eläkkeelle jäävä Seija Turtiainen neuvoo poliitikkoja varaamaan kalenterista ensimmäiseksi aikaa perheelle.. Demareilla taas puoluehallitus valitsee ministerille avustajan vähän kuin peräänkatsojaksi, Turtiainen kertoo. Jos Turtiainen saisi päättää, hän jaksottaisi eduskuntakautta siten, että edustajat voisivat olla enemmän kotona. Meillä ministeri valitsee itse avustajansa. Vastaantuleva RKP:n Eva Biaudet, yksi seminaarin puhujista, kehuu tilaisuuden antia, kokoomuksen Arto Satonen kiiruhtaa ohi ja huikkaa kiitokset, varmaan Turtiaisen koko urasta. – Silläkin uhalla, että kansa sanoisi heidän vain lomailevan, hän painottaa. Ja kyllä asenteet ovat 30 vuodessa muuttuneetkin. Kaikki tuntevat Turtiaisen tai Mama Turtsin kuten häntä hellyydellä ja kunnioituksella ryhmäkansliassa kutsutaan. Viimeisenä vinkkinään hän muistuttaa kansaedustajia varaamaan kalenteristaan aikaa perheelle. Omien ajatusten vaivihkainen ujuttaminen ei oikein sovi luonteeseen. Tämä näkyy korkeina avioerolukuina. – Hienoimpia hetkiä uralla ovat olleet ne, kun on huomannut, että ryhmässä oikeasti keskustellaan ja yritetään yhdessä löytää ratkaisuja. Junailevatko he asioita haluamaansa suuntaan. Ensimmäiseksi sinne pitää merkitä lasten syntymäpäivät ja kevätjuhlat. Itsellekin on tullut vau-fiilis, että saa olla mukana. Kansanedustajana vaikuttanut Anneli Jäätteenmäki muisti keskustataustaisen opiskelukaverinsa, Turtiaisen, joka oli juristiksi valmistuttuaan edennyt vähitellen parlamentaarisen kuluttajaneuvoston päälliköksi. Avustajien tehtävä on huolehtia, että poliitikot pystyvät tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Ei minulla ole ollut mitään urasuunnitelmaa, hän naurahtaa. 24.5.2019 23 Eduskuntatalon edessä mustat autot seisovat rivissä, liput liehuvat. MyöhEMMin Turtiaisen pyysivät erityisavustajakseen ensin sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskoski ja sitten kulttuuriministeri Tanja Karpela. – On reilumpaa kertoa avoimesti näkemyksensä. Turtiainen myöntää, että kärsimättömälle luonteelle asioiden hidas eteneminen on tuntunut välillä vaikealta. Hän itse on aina puhunut asioista suoraan. – Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, mutta sellaiseksi maailma on mennyt. Edellisenä päivänä hänen kunniakseen järjestetty tasa-arvoseminaari on onnistunut yli odotusten. turtiaisElla on ollut uran alkuvaiheista saakka erityisesti neljä asiaa, joiden vähentämiseksi hän on tehnyt työtä. Mielenkiintoinen. kEskustan eduskuntaryhmän palvelukseen Turtiainen tuli sattumalta. – Kaikki on ollut sattumanvaraista. Vuonna 1990 demarit kaavailivat kuluttajavaaleja. Bussin ikkunasta kurkistelevat valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukseen lähdössä olevat, vastavalitut kansanedustajat näyttävät kevätauringossa onnellisilta
Totta on, että nyt käytyihin eduskuntavaaleihin keskusta päi vitti entistä helakkaa ”kepunvihreäänsä” oudolla tavalla siner tävään suuntaan – ehkä tasoittaakseen Soinin tietä poliittisella värikartalla. Kaunisto perusteli ehdotustaan Soinin sanavalmiudella ja sillä, että ”sinisestä syvän vihreään ei ole kovin pitkä matka”. Työssä olivat mukana aina kin polii tikot Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen ja virka miespuolella Paula Tuomikoski ja Jukka Sarjala. Sehän ei pidä paikkaansa. Apollon Tietäjät 24 24.5.2019 Voisiko Soini pelastaa kepun. Alkaneella vaalikaudella näh dään, miten hyvin perussuomalaiset sopii uudelle paikalleen. Instrumentinkin sai lainaksi, jos perheellä ei ollut varaa, kehui Salonen.. Tohtori Tytti Isohookana Asunmaa on kahdessakin eri kirjas sa dokumentoinut, miten kaikki tapahtui. Vanhan vennamolaisuuden väitetään kadonneen, mutta perus suomalaiset on selkeästi SMP:n perillinen – ainakin yhdes sä asiassa. Piiri mainosti toukokuun tilaisuuk siaan suukkotarjoilulla. Oi niitä aikoja, kun laitaoikeistolai simpana oli pieni ja viaton RKP. Lisäsivätkö suukot puolueen suosiota. TeksTi: Pekka Pohjolainen, lauri heikkilä, Pirkko Wilén, annukka kaarela EntisEn keskustan kansanedustajan ja varapuheenjohtajan Timo Kauniston pohdiskelu puolueen tilasta hämeenlinnalaisessa kau punkilehdessä olisi jäänyt vähälle huomiolle, ellei Kaunisto olisi ovelasti liimannut sen loppuun varmasti uutiskynnyksen ylittä vää täkyä: Timo Soinin ehdottamista Juha Sipilän seuraajaksi. Puolue osoitti huolensa, että perinteinen istumapaikka herättää ihmi sissä vääriä mielikuvia RKP:n politiikasta. Tietäjä myös vartoo jännityksellä keskustan vaali tulosta Karjalassa. KEsKustan tulos eduskuntavaaleissa jäi laihaksi huolimatta sii tä, että järjestöaktiivit eri puolilla maata tarjosivat taas valtavia määriä kahvia ja makkaraa. Syrjäiselle maaseudullekin ulottuva musiikkiopistover kosto, joka 1960–70luvuilla rakennettiin, oli nimenomaan keskustalaisten pitkä projekti. Tie äänestäjien sydämiin ei käy nyt vatsan kautta – liekö yhdistelmä aiheuttanut lähinnä närästystä. – Se, että kaikilla on pääsy kulttuurin äärelle, on syvästi demo kraattinen idea. Keskustan Karjalan piiri onkin ottanut eurovaalikampan jassaan uudet aseet käyttöön. Lauantaina Yle TV1:n Ykkösaamussa haastateltu säveltäjä, kapellimestari Esa-Pekka Salonen kehui, miten Suomen työ väenliike ja alkiolainen maalaisliitto lähtivät alusta alkaen sii tä, että työläisille, viljelijöille ja naisille pitää olla samanlainen pääsy kulttuuriin kuin yläluokalla on. Viime vuodet lähinnä ”plokissaan” hapahkoa lyhytproosaa viljelleen Soinin sanavalmiuden nykyisestä tasosta voi olla montaakin mieltä – eivätkä ne viimeisimmät viritykset puolue politiikan sarallakaan ihan putkeen menneet. SMP:n silloinen ainoa kansanedustaja Veikko Vennamo siir rettiin aikanaan salin äärioikeaan laitaan istumaan, kuten perus suomalaisillekin tehtiin. Pusuja oli jaossa ainakin Lappeen rannassa, Lemillä ja Luumäellä. Aihetta voisi kartoittaa vaikkapa Lappeenrannan lahja Suomen vaali tutkimukselle, e2 Tutkimuksen tohtori Jussi Westinen. Aivan oikein tähän saakka, mutta siinä kohden Salonen erehtyy tai muistaa väärin, kun hän nimeää maan kattavan musiikkiopistoverkoston synnyttämisen ”demarien projek tiksi”. Ilmeisesti suukot kelpasivat äänestäjille, sillä seuraavalla kampanjointiviikolla piiri jakoi tilaisuuksissaan huulirasvaa. Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) taas pääsi tahtonsa mu kaisesti eduskunnan äärioikeasta laidasta keskemmälle. Vennamo vastusti siirtoaan, samoin kuin perussuomalaiset nyt. Ehkä RKP:n vanha istumapaikka kertoo enemmän Suomen poliittisesta järjestelmästä. Apollon tietäjä jää odottamaan, mikä on kampanjan viimei nen vaihe. Musiikkiopistoissa opiskelu oli käytän nössä ilmaista
Ensinnäkin on todettava, että EU:ssa tehtävillä päätöksillä on erittäin suuri merkitys Suomelle ja suomalaisille. Kaiken kaikkiaan EU:n tulee keskittyä enemmän suuriin asioihin, kuten ilmastonmuutoksen estämiseen, tasapuoliseen alueiden kehittämiseen tai maatalouden turvaamiseen jäsenmaissa. Käydäänpä siis äänestämässä. Ilmasto kun ei katso valtioiden rajoja. Kun pieniä muutoksia tehdään suuressa mittakaavassa, niillä on suuri vaikutus esimerkiksi energiatehokkuuteen. rauha ja sen edistäminen on EU:n syvintä ydintä. Yhä suurempi osuus Suomen lainsäädännöstä on saanut alkunsa EU:sta. Vuoden 2014 eurovaaleissa vajaa 40 prosenttia suomalaisista kävi äänestämässä. Sieltä Euroopan yhteistyö on kasvanut vuosikymmenten aikana lähes 30 maan Euroopan unioniksi. Hyvä esimerkki EU:n tärkeästä roolista on ilmastonmuutoksen vastainen työ. Rauha voi tuntua tässä ajassa itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei ole. EU:n päätökset voivat tuntua joskus näpertelyltä ja turhalta asioiden kieltämiseltä. 24.5.2019 25 Puheenvuoro Euroopan parlamentin vaalit käydään tulevana sunnuntaina 26.5. Toisin kuin joissain muissa puolueissa, keskustan jokainen ehdokas on sitoutunut ottamaan paikan vastaan Euroopan parlamentista. Siksikin on tärkeää äänestää keskustaa, joka on suurin Aldeen kuuluva puolue Suomesta. Tällä kertaa myös eduskuntavaalien läheisyys saattaa vaikuttaa äänestysvilkkauteen. Sillä näissä vaaleissa ratkaistaan Euroopan suunta; rakennetaanko vai hajotetaanko Eurooppaa. Viime kerroilla äänestysaktiivisuus on ollut selvästi alhaisempi kuin muissa yleisissä vaaleissa. Keskusta on vahvasti rakentajien puolella. Vertailun vuoksi, tämän kevään eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli yli 70. Alde voi olla tilanteessa, jossa siitä riippuu, onko parlamentissa enemmistö Eurooppaa rakentavilla voimilla. Näin perustettiin Euroopan hiilija teräsyhteisö edistämään kuuden Euroopan maan taloutta. Äänestämisen paikka Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kahden maailmansodan jälkeen keskisessä Euroopassa ymmärrettiin, että sotimisen sijaan viisaampaa on tehdä yhteistyötä. Keskustalla on eurovaaleissa 20 erinomaisen hyvää ehdokasta. Ennusteiden mukaan keskusta-oikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraatit tulevat häviämään ja laitaoikeisto voittamaan vaaleissa. EU:n vahvuus on kuitenkin sen suuri koko. Alden on ennakoitu kasvattavan paikkamääräänsä kevään vaaleissa. Esimerkkinä vaikkapa hehkulamppujen kieltämiseen johtanut direktiivi. Rauha vaati työtä. Äänestämällä eurovaaleissa ja varsinkin yhteistyön Euroopan puolestapuhujia annat tukesi rauhalle Euroopassa. Jos et ole jo ennakkoon äänestänyt, niin kannattaa mennä äänestämään. KEsKusta kuuluu Euroopan parlamentissa Alderyhmään. Edessä voi olla historiallinen tilanne, mikäli EPP ja sosiaalidemokraatit eivät saa vähintään puolta parlamentin paikoista
25-vuotiaana Mikkonen päätti vähän opiskella ja hakeutui kaksi vuotta kestäneelle kurssille Alkio-opistoon. Sen jälkeen töitä järjestyi kyseisen lehden Lieksan ja Nurmeksen aluetoimittajana. Ei siis pidä ihmetellä sitä, millä tasolla puolueen kannatusluvut nykyään ovat. 1980-luvulla alkoi kolme kautta kestänyt valtuutetun pesti. Hän arvuuttelee, puuttuneeko nykyihmisiltä talvisodan henki, koska leikkauksista nousi niin iso poru. Paavo Mikkosen mielestä keskusta ei näy tarpeeksi asiaohjelmissa ja isoissa lehdissä. Paavo Mikkonen on syntynyt vuonna 1939 seitsemäntenä poikana sisarussarjaan, siskoja oli yksi. eduskuntavaalit nostavat Mikkoselle mieleen vuoden 1970 vaalit, joissa Pohjois-Karjalan piirin keskustanuoret asettivat hänet ehdokkaaksi Tohmajärveltä. Tätä nykyä suurin kiinnostuksen kohde on paikallishistoria – ja kotimaan politiikka. Siinä olisi tuotu monien asioiden päätöksenteko lähemmäs maakuntien asukkaita, kuten kaavoitus. Latu mediaan päin pidettävä auki Paavo Mikkosella riitti eduskuntavaalien alla muisteltavaa omassa vuoden 1970 vaalikampanjassaan. Hän onkin huolestunut siitä, kuinka ala keskittyy; viimeksi Keskisuomalainen osti Kaakon Viestinnän ja ESV-paikallismediat. – Aikoinaan moni maakuntalehti oli keskustalainen. toiMittajan ura alkoi suunnittelematta Karjalan Maassa. Pisimmän työrupeaman, yli 30 vuotta, Mikkonen teki Kiteellä ja Tohmajärvellä ilmestyvässä Koti-Karjalassa. – Kannatusta painoivat alas kipeät leikkaukset, jotka kohdistuivat etuisuuksia saaviin kansalaisiin. Hän saikin virikkeen pitää puheita lehmiä paimentaessaan. – Olin toiminut aktiivisesti vuosia maaseutunuorissa, aate oli minuun syvälle kirjoitettu. 1940-luvulla eduskuntavaalien alla pidetyissä keskustan tupailloissa esitettiin myös elokuva, jolla saatiin nuorempaakin väkeä paikalle. Alkioopistossa se sai ikään kuin lihaa luiden ympärille muun muassa historian opinnoista. – Hän puhui aina kotien asioista, soitteli herkkiä kieliä ja kosketti aina kuulijoitaan tunnetasolla. Heitä on iso joukko, Mikkonen sanoo. Sekin on jäänyt Mikkosen mieleen vaalitaistelusta, kuinka yksi keskustan ehdokas mainosti itseään lennättämällä pienkoneen perässä mainosbanderollia. Oppi tuli terveydenhoitoalalla työskennelleeltä Lea Sutiselta, joka oli myös keskustan ehdokas Pohjois-Karjalan piiristä. Nykyään ei kai yksikään. Kun vielä vaalitulosta ruoditaan, Mikkonen näkee, ettei maakuntauudistusta osattu selittää tarpeeksi. – Ne puheet kuulostivat niin viisailta. 26 24.5.2019 TeksTi ja kuva: Päivi venTo Paavo Mikkosesta keskustaa vaivasi menneet neljä vuotta heikko näkyvyys Ylen ajankohtaisohjelmissa sekä lehdistössä Helsingin Sanomien näyttäessä mallia maakuntalehdille. – Olin mukana sadassa puhetilaisuudessa ja sain 350 ääntä. Vasta kymmenvuotias Mikkonen höristeli korviaan kansanedustajaehdokkaiden puhuessa. Jos olisin urakoinut 1 100 tilaisuutta, olisin päässyt eduskuntaan, Mikkonen oli laskeskellut pilke silmänkulmassa. Hän osti kampanjointia varten itselleen paremman auton, merkki oli Fiat 600.. Päätoimittaja tiesi Mikkosen osallistuvan keskustanuorten Suvijuhliin ja yllytti tätä kirjoittamaan sieltä juttua. Kiteellä asuva Mikkonen näkee, että puolueen näkyvyydestä olisi itse pitänyt kantaa huolta; jos ei pyydetä mukaan, pitää olla tyrkyllä ja pitää latu auki. Myös kunnallisjärjestön sihteerin tehtäviä Mikkonen on aikanaan hoidellut vuosia. – Maakuntauudistus ei ole yhtä kuin sote. Nousi kannon päälle seisomaan ja leikki poliitikkoa. – Ajankohtaisohjelmissa hallituspuolueita edusti usein kokoomus, ja päällepäsmäreinä toimivat sosiaalidemokraatit ja vihreät. Mikkonen sanoo lehdistön olevan merkittävä politiikan tekijä. Oma tulos ei Mikkosta harmittanut, sillä hän oppi vaalikentillä, kuinka tärkeää politiikassa on aistia ihmisten tunteet
Nykyään ei kai yksikään.. 24.5.2019 27 Aikoinaan moni maakuntalehti oli keskustalainen
Meillä on eettinen vastuu auttaa hädässä olevia, erityisesti lapsia ja perheitä, mutta myös vastuu lopettaa elintasopakolaisuus. Jatkossakin Suomessa on oltava edellytykset kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja hyvälle sekä turvatulle tulevaisuudelle. uudistuksEsta tulee Suomelle hyvä silloin, kun osallistumme aktiivisesti ja rakentavasti sen valmisteluun. Kotimaisen ruuan tuottoa sekä maaja metsätaloutta on tuettava. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Pakolaisuuden tuomia haasteita on ratkottava EU-pöydissä. Euroopan parlamenttiin, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, tarvitsemme kielitaitoisia, sosiaalisia, kriittistä ajattelukykyä omaavia, yhteistyöhön ja kompromisseihin kykeneviä tiimipelaajia, joilla on kykyä kuunnella tavallisia ihmisiä ja suomalaisten tarpeita ja toiveita. Tässä työssä voittaja ei ole se, joka huutaa yksinkertaistettuja iskulauseita. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. ALDE:n linja ei ole lopettaa eikä leikata tukia. Eu:lla on tärkeä rooli Suomen talouskasvun mahdollistajana. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä muun muassa ihmiskaupan, verkkorikolliSh utt ers to ck. Eu:n maatalouspolitikan ytimessä tulee jatkossakin olla se, että maataloutta voi harjoittaa koko EU:n alueella ja että viljelijät saavat tuottamastaan ruuasta riittävän korvauksen sekä vakautta markkinoiden heilahduksia vastaan. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Tällöin saamme elinvoimaa kotimaahamme sekä tärkeitä lisätuloja rahoittamaan Euroopan unionin on vahvistettava hyvinvointia Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Susanna Kisner sairaanhoitaja europarlamenttiehdokas (kesk.) Oulu heikkenevästä huoltosuhteesta aiheutuvia kustannuksia. Maatalouspolitiikan ottaminen kansallisiin käsiin on täysin epärealistinen ajatus. Suomalaista tietotaitoa, osaamista ja teknologiaa on hyödynnettävä laajem min ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suomen kansainvälistä kaupankäyntiä ja tavarasekä palveluvientiä ulkomaille on lisättävä. Tästä on pidettävä kiinni ja varmistettava, että Suomen haastavat luonnonolosuhteet tulevat asianmukaisesti huomioitua. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen (kesk./ALDE) Jussi Halla-aho johtaa äänestäjiä harhaan suomi on terveyden ja hyvinvoinnin mallimaa. Väite ei pidä paikkaansa. tarvitsEmmE toimenpiteitä hillitsemään ilmastonmuutosta. Suomalainen viljelijä ansaitsee parempaa. 28 24.5.2019 Mielipiteet Jussi Halla-aHo syyttää keskustaa kotimaisen maataloustuotannon alasajosta ja väittää, että keskustan europarlamenttiryhmä ALDE ajaisi maataloustukien lopettamista (Suomen Uutisten verkkoversio 16.5.). Kansainvälisen yhteistyön kautta on vahvis tettava ja tasa-arvoistettava sekä suomalaisten että eurooppalaisten hyvinvointia, sosiaalija terveyspalveluita, koulutussekä työntekemisen ja yrittämisen mahdollisuuksia. Ruoka on hyvinvoinnin perusedellytyksiä, ja suomalainen ruoantuotanto, viljelijät, pellot ja metsät tarvitsevat puolesta puhujia Brysselissä. EU-maat ja koko maailma muodostavat yhden kokonaisuuden ja kilpaillut maataloustuotteiden markkinat. Eurooppa ja Suomi rakennetaan arkisella työllä, ei vihapuheella. Olen siis valmis kovaan työhön suomalaisten ja yhteisen Euroopan puolesta. Tukijärjestelmässä on toki paljon kehitettävää ja parannettavaa. suuden, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden ehkäisemiseksi. EU-rahoituksella on iso merkitys ruoantuotannollemme ja koko laajalle maaseudullemme. EU-vaikuttaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja huolellista perehtymistä monimutkaisiin asiakokonaisuuksiin. En tunnista parlamenttiryhmääni Halla-ahon tekstistä. Suomen kaltainen pohjoinen maa ei pärjää niillä yksin. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on olennainen osa unionin toimintaa ja yksi pisim mälle viedyistä yhteisistä politiikanlohkoista. Juuri tähän pyritään parhaillaan käynnissä olevalla yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisella. Tarvitsemme entistä enemmän turvallisuutta lisäävää kansainvälistä yhteistyötä. Suomen valtava etu on ruuantuotantomme puhtaus ja elintarvikeketjun luotettavuus. Euroopassa on taisteltava lapsiperheköyhyyttä, syrjäytymistä ja nuorisotyöttömyyttä vastaan. Suomi tarvitsee Euroopan parlamenttiin aktiivisia meppejä, jotka vaikuttavat parlamentin kantaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa hakien kumppaneita yli maaja ryhmärajojen
Kun menin vaalitappioviikolla tutulle kuntosalilleni, niin minua ei kohdannut hä viäjän rooli. Näin on aivan riippumatta siitä, mitä Sipilä sanoo. Katri Kulmuni ja Hannakaisa Heikkinen ovat vielä uransa nousuvaiheessa. Kun minulla on viime aikoina ollut ilo tutustua perinteikkään keskustalaisen kansanliikkeen toimintaan lähemmin, tarina tulee väistämättä mieleen. huhtikuuta. Nurkassa kyyhöttäminen ei tuo muuta kuin huonon mielen. Aloin ihan vasitella miettimään, että mistä tämä myönteinen suhtautuminen vaalihäviötä kohtaan johtuu. En ole koskaan herän nyt vaalihäviön jälkeisenä päivänä niin hy villä mielin kuin heräsin maanantaina 15. Puolue väelle kysymys siitä, kuka keskustaa nyt johtaa on vieläkin vaikeampi. Eh dokkaani Mikko Kärnä, Lapin ja Kainuun mies, nousi vaalikuninkaaksi Lapissa. Esko Fält Rovaniemi Voittajana vaalitappiossa mutta keskustan kannalta valitettavaa on se, että perusta tälle työlle on luotava nyt seuraavina viikkoina. En ole koskaan ollut mukana kokemassa näin suurta vaalitappiota. Kirvesmiehet pohtivat asiaa, ja vastaavat hetken kuluttua avuliaasti: ”Yhtä eppäillään”. Jouni Kemppainen eurovaaliehdokas (kesk.) Politiikan ja etenkään median logiikka ei tunne pitkiä siirtymäaikoja.. lasKin tuossa juuri, että olen ollut mukana 12 eri ehdokkaan vaalikampanjassa tavalla tahi toisella. Eräs mies tuli reippaasti sisään. Hänestä tuli ministeri ja tohtori. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana meritoitunut Antti Kaikkonen on käytän nössä nyt ainoa henkilö, joka kykenee jul kisuudessa profiloitumaan vahvasti ja us kottavasti keskustan johtajaksi. Tärkeämpää on kuitenkin varmistaa isku kyky nyt. Aika moni epäilee johtajavastuusta nel jää, osa jopa viittä henkilöä. Nyt ei ollut. Syksyllä puolue ennättää kyllä käydä tarvittaessa vaikka kuinka dramaattisen ja näkyvän puheenjohtajakisan. KäyTännössä keskustalla ei nyt tällais ta johtajaa ole. Kun keskustan vahva tulevaisuuden tähti ja kansansuosikki Annika Saa rikko ilmoitti erittäin hyviin perhesyihin vedo ten, ettei ole käytettävissä syksyllä puheen johtajan tehtävään, tilanne on käytännös sä selvä. Mainit takoon, että Kärnä ei ole umpikepulainen, vaan äärikepulainen. Ovatko ihmi set säälis sä puolestani. Sekä puolueväen että poliit tisen yleisön mielenkiinto on jo tulevassa. Kun sa noo asiat suoraan ja ilmoittaa olevansa um pikepulainen, niin sitä arvostetaan. Se tuotti tulosta. Kirvelevää häviöitä lohdutti tietoni se, et tä tein kuin vanhoja kunnon heinämiestöi tä vaalikampanjassa. Kävin vappuaattona kapakassa. Hän pystyi kaksinkertaistamaan edellisvaalien ääni määrän samaan aikaan kun muut itki vät vaalitappioita. On uskalletta va tuoda mielipiteet aidosti ja rohkeasti esil le. Sopivan ulkopuolisena eurovaaliehdok kaana esitänkin, että Juha Sipilä ryhdik käänä miehenä tekee vielä yhden ratkai sun ja siirtyy käytännössä sivuun puo lueen johdosta jo ennen syyskuun kokousta. Jo ovella hänen mielensä kirkastui: ”Umpikepulainen, mitä juot?” Kaveri ei ollut äänestänyt keskustaa. Laskin päässäni, että olen ollut keskustan toiminnassa taval la tai toisella mukana melkein 50 vuotta. Keskustan sisällä tilanne on tiedossa, mutta siitä puhuminen ja tilanteen arvioi minen on huomattavan hankalaa. Niin vah va mandaatti Kaikkosella hallitusneuvot teluissa on. Ensimmäinen osallistumiseni oli Tytti IsohookanaAsunmaan kampanja. Juha Rehu la puolestaan hyvästä vaalituloksestaan huolimatta putosi eduskunnasta. Samalla puolue hukkaa mahdollisuuksiaan profiloitua uudelleen ja rakentaa tulevaa politiikkaansa äärim mäisen tärkeässä seuraavien vuosien kulkuun vaikuttavassa asiassa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ohjelmatyö ja tulevien vuosien vi sioin ti on mahdollista käynnistää syksyllä, Keskustan iskukyky täytyy varmistaa nyt elämäni puolue keskusta kärsi eduskunta vaaleissa rökäletappion. Jo meneillään olevien hallitusneuvotte lujen ja eurovaalitaistelun näkökulmas ta hahmoton tilanne ei palvele keskustaa. Puheenjohta ja Juha Sipilä kertoi ryhdikkäästi jäävän sä puolueen johdosta syrjään, mutta kui tenkin vasta syyskuussa. KesKusTan kannalta tilanne on hankala. Kukaan ei varsinaisesti epäile Sipilän kykyä ja velvollisuudentuntoa vetää puo luettaan siihen asti, mutta käytännössä politiikan ja etenkään median logiikka ei tunne näin pitkiä siirtymäaikoja. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Yleensä vaalitappion jälkeen olo on kuin pieksetyllä miehellä. Sopiva ykköshenkilö käyttämään puo lueen mandaattia sekä hallitusneuvotteluis sa että julkisuudessa on Antti Kaikkonen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 24.5.2019 29 KaiKKi ovat kuulleet mainion tarinan auto kuskista, joka saapuu rakennustyö maalle ja kysyy, kuka tätä toimintaa tääl lä johtaa. Tilanne on rapsakan vaali tap pion kärsi neelle keskustalle hankala. Varapuheenjohtajistossa on kolme si nänsä hyvää ja taitavaa henkilöä. Useat ihmiset tulivat onnittele maan minua. Jokaisella puolueella pitää olla yksi hen kilö, jolla on mandaatti haluta, tahtoa ja vaatia. Parasta olisi, että tämä henkilö olisi myös sama, joka ottaisi puolueen johdet tavakseen seuraaviksi vuosiksi. Eivät olleet. Kym menet ihmi set sanoivat, että he kunnioitta vat minun ja Mikko Kärnän tyyliä. Eräs demarikaveri tuli kättele mään minua ja sanoi: ”Teit sinä poika valta van työn”. PS. Väistyvä puheen johtajan puhe ei kiin nosta sillä tavalla kuin pitäisi. Kysymys on hallitusneuvotteluista ja siitä, kuka ottaa vastuun ratkaisusta joko hallitukseen tai oppositioon menosta. Tällä umpivuodatuksella haluan kertoa sen, että keskustalaisten tulee ottaa mallia Mikko Kärnän kampanjasta
Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Pielavesi 26 Juho Kekäläinen ympäristötekniikan opiskelija Lappeenranta 27 Janne Kaisanlahti lakimies, oikeustieteen maisteri Rovaniemi Suvi Mäkeläinen Suomen Keskustanuorten puheeenjohtaja, yhteiskuntatieteiden yo, Tampere Petra Schulze Steinen Euroopan keskuspankin oikeudellinen neuvonantaja, oikeustieteen lisensiaatti Valkeakoski 23 31 37 Raul Kajak työpäällikkö Espoo Olli Nyberg toiminnanjohtaja, VTM Vantaa Anna Sirkiä opiskelija Turku 24 32 38 Jari Karhu yrittäjä, insinööri Lappeenranta Mauri Pekkarinen yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylä Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen, KM Oulu 25 33 39 Miikkael Azaize toiminnanjohtaja, ekonomi Helsinki Jouni Kemppainen (sit.) päätoimittaja, FM Kirkkonummi Oliver Pietilä opiskelija Kokkola 20 28 34 Riku Eskelinen ympäristöministerin erityisavustaja, kehityspäällikkö Helsinki Susanna Kisner sairaanhoitaja, opettaja Oulu 21 29 35 Pekka Puska lääkäri, professori Helsinki Teuvo Hatva yrittäjä, hallintotieteiden maisteri Kajaani Maritta Mynttinen kätilö, terveystieteiden maisteri Hirvensalmi 22 30 36 Annina Ruottu filosofian tohtori, valtiotieteen maisteri Lieto Suomen arvoisia tekoja Euroopassa Professori Harisalo totesi luottamushenkilökoulutuksessa rei lu kymmenen vuotta sitten: ”Eivät asiat ole niin kuin ovat, vaan miltä ne näyttävät”. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk.fi 29.5.2019 lukien. Tärkeitä ovat asioita eteenpäin vietäessä strategia ja prosessi kaaviotkin. Tämä toteamus pitää paikkansa edelleen. Uudis tuksia tehdessä pitää katsoa ympäristöä. Kokous on julkinen. Mutta myös tyylipisteet ovat tärkeitä. Hän ei ole ryvettynyt uransa aikana ja on maltillinen, yhteistyö kykyinen henkilö. Keskusta teki paljon oikeansuuntaisia ratkaisuja, joilla saa tiin maan talouden tila kuntoon ja työllisyys hyvälle mallille. Oulussa 24.5.2019 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 24.6.2019. Minun mielestäni paras henkilö keskustan johtoon ja uudis tustyön vetäjäksi olisi tässä tilanteessa Mika Lintilä. Mikko Kivilahti Mänttä-Vilppula Lintilä keskustan johtoon Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään maanantaina 10.6.2019 klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. | Eurovaalit 2019 | Europarlamenttivaalit sunnuntaina 26.5.2019. Ennakkoäänestys kotimaassa 15.?–?21.5.2019 ja ulkomailla 15.?–?18.5.2019. Lintilä on pitkän linjan aito alkiolainen, joka onnistui ministeritehtäväs sä hyvin. Jos jossain on tehty jo virheitä, niin ei silloin samoja virheitä pidä tehdä meillä. Esimer kiksi Ruotsin taksiuudistuksen virheistä olisi pitänyt ottaa oppia. Mielipiteet Suomen Keskusta r.p. KannatuKsen romahtamisen seurauksena pitää käynnistää perusteellinen itsetutkistelu toimintatavoista keskustan sisäl lä. Tilanne on vakava mutta ei epätoivoinen. Tärkeää on kuulla kansan ääntä, gallupien viestiä ei olankoho tuksella saa ohittaa, ja niihin reagointi olisi aina viisasta. Annika Saarikon perustelut sille, että hän ei tässä elämän tilanteessa ole käytettävissä, ovat ymmärrettävät
Suomalaisen kuoleman historia -teoksen artikkeleissa kuljetaan rautakautisten hautojen ääreltä, uskonpuhdistuksen kautta sosiaalisen median muistosivuille. tavat ja rituaalit tuovat helpotusta surijoiden tuskaan. 24.5.2019 31 Kirjat UUninpellit ja ikkunat auki, kun kuoleva on henkäissyt viimeisen kerran. Kuoleman kanssa on ollut pakko oppia elämään hyvinä ja huonoina aikoina. Nämä ajatukset ovat runollisia ja lohdullisia. Ne tuovat helpotusta surijoiden tuskaan. Sh utt ers to ck. Se saapui rauhallisesti, ajan kanssa – omaisten valvoessa kuolinvuoteella. Kuoleman karumpia kasvoja tarkastellaan kirjassa henkirikosten, kuolemanrangaistuksien ja nälkävuosien kautta. Vielä katolisella ajallakin seremonioilla oli tällainen rooli. Sotavuosina kuolema oli rintamamiesten arkea ja siitä puhuttiin kiertoilmaisuin: kompastua, kylmäkalle, tupakkalakko, ylennys ja littera kotiin. Vainajan mukaan laitettu omaisuus oli viikinkiaikojen ilmiö, mutta kansanperinteen mukaan se on jatkunut vielä 1800-luvullakin. Omaiset ovat myös halunneet auttaa läheistään viimeisellä matkallaan. Kuoleman tuloa pyrittiinkin ennakoimaan erilaisista luonnonmerkeistä. Arvioiden mukaan kymmenet tuhannet suomalaiset joutuivat jättämään kotinsa ja lähtemään kerjuulle. Hätkähdyttävää luettavaa ovat nälkävuosien traagiset kokemukset. Kuoleva ehti sopia riitansa ja jättää hyvästit läheisilleen. Edelleenkin omaiset mieltävät tuttavallisesti käyttäytyvän pikkulinnun kuolleeksi läheisekseen, joka haluaa vielä hyvästellä. Ennen hautaustoimistojen aikaa ruumiin peseminen oli läheisten rakkaudenosoitus vainajalle. Muistitietoon ovat piirtyneet pitkät ruumisarkkurivistöt, arkkujen huolimaton käsittely, tarinat kerjuureissuille kadonneista lapsista ja suuret hätäaputyömaat, joiden yhteyteen perustettiin hautausmaita. Huumori lujitti yhteishenkeä. Pesemisen laiminlyömisen pelättiin suututtavan vainajan, joka palasi kiukuttelemaan kohtelustaan. Toimittaneet: Ilona Pajari, Jussi Jalonen, Riikka Miettinen, Kirsi Kanerva. Kaatuneen aseveljen ruumiin toimittaminen kotimultiin oli tärkeä viimeinen palvelus, joka tehtiin usein oman hengen kaupalla. Näin kansanperinne neuvoi auttamaan vainajan sielun ulos talosta. Enteiksi tulkittiin ikkunalle pyrkivä pikkulintu tai metsän eläimen harhautuminen pihapiiriin. Uskottiin, että viinapullo tai rahatukku on tarpeen, kun vastassa seisoo Tuonelan lautturi. Teos valottaa mielenkiintoisesti kuolemasuhteemme muuntumista sekä sitä, kuinka monet nykyisistä tavoistamme ja rituaaleistamme ammentavat menneisyydestä. Veden on puolestaan tulkittu estävän vainajaa palaamasta takaisin, ja siksi monet vanhat hautapaikat sijaitsivat saarissa. Suomalaisen kuoleman historia. Lähdöllä oli yleensä kohtalokkaat seuraukset. Kirjailija Simo Hämäläinen löysi näitä synonyymejä slangikirjaansa yli sata. Monet kuolemaan liittyvät rituaalit ammentavat menneisyydestä. Gaudeamus, 415 s. Istuttiin samassa veneessä, josta lähtö saattoi tulla seuraavassa sekunnissa. Suomalaisen kuoleman historia on kiintoisa matka menneisyyteemme ja kansanperinteeseemme. Tuonen tuvilla TeksTi: Tomi oravainen Nälkävuosien traagiset kokemukset ovat hätkähdyttävää luettavaa. Maalaisyhteisössä hyvä kuolema tavoitti ihmisen kotoaan
Kj:n yleinen kokous 4.6. Kiitämme aktiivejamme menneestä vaalikeväästä, tarjolla ruokaa ja juomaa. klo 17–18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 a. suomenmaa.fi. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti.. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 18 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Lahti. Lisätietoja osoitteesta pirkanmaa@keskustanuoret.fi. klo 18.30 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 a. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Täystyrmäyksestä uuteen nousuun Puheenvuoro Helsinki Keskustan Helsingin piiri. maki-valkkila@keskusta.fi. Keskustanuorten Länsi-Helsingin osasto. Päijät-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Nyt tarvitaan keskustelua ja itsetutkistelua. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppälahti 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari. Närää on aiheuttanut moni asia: muun muassa sote-uudistus, taksiuudistus, koulutuslupaus, aktiivimalli, maatalouden ahdinko ja keskittävät päätökset liittyen synnytyssairaaloihin ja käräjäoikeusverkkoon sekä Yle-kohu. Espoo. Keskustan teltalla EU-vaalikahvit. Lahden paikallisyhdistysten vuosikokous 28.5. Ruokatarjoilu. Kevätkokous ma 27.5. krs, Lahti. Tämä vaatii arvojen äärelle palaamista, keskustan politiikan kirkastamista sekä järjestökoneiston ja -demokratian kehittämistä. Ilmoittautumiset email: tpurojarvi@gmail.com tai 044 033 1270. Espoo. Johtokunta klo 17. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. klo 18 Piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere. kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18. Keskustan vahvuus ovat aina olleet erilaiset ihmiset ja näkemykset, jotka ovat mahtuneet saman puolueen sisään. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www. klo 18.30 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Kesämielisten toripäivä 25.5. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 11 pj Pyyhtiällä, Suivalantie 242, Läyliäinen. fi. Vuosikokous 28.5. Keskustanuorten Pohjois-Helsingin osasto. Keskustassa tapahtuu 32 24.5.2019 Näissä vaaleissa tuli sitten historiallinen, veret seisauttava vaalitappio. Läyliäisten py:n vuosikokous 27.5. Loppi. Nyt on käytävä läpi vaalitappion syyt, tehtävä selkeät johtopäätökset, sisuunnuttava ja painettava yhdessä töitä sen eteen, että tällä puolueella on tulevaisuus. Ylimääräisen kokouksen päätösasiana puoluekokousedustajien valinta kuluvalle kaudelle. Meiltä puuttui kunnianhimoinen ja puhutteleva viesti näissä vaaleissa. Henkilövaalien on oltava linjavaaleja siitä, mihin suuntaan keskusta lähtee tästä eteenpäin. Eurovaaliteltta 25.5. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Tarjolla grilli makkaraa ja mehua. Suvi Mäkeläinen keskustanuorten puheenjohtaja Eriäviä äänenpainoja ei ole haluttu kuunnella. Sääntömääräiset asiat. Vuosikokous 28.5. Vantaa. Espoo. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija. pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. klo 17.30 Apollolla, Apollonkatu 11 a. 040 556 7262, kristiina. Tämä tulos oli ihmisten vastalause sille keskustalle, joksi tämä puolue on hallituskauden kuluessa muuttunut, ja vastalause sille politiikalle, jota keskusta on tehnyt. Keskustanuorten Kallion osasto. klo 18 Kaiun majalla, Kirkantie 15, Vantaa. Kj:n jäsenilta 12.6. Alustajana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto. KesKusta ei onnistunut puhuttelemaan suomalaisia näissä vaaleissa. Ylimääräinen puoluekokous lähestyy. klo 18 Reijo Stedtin pihapiirissä, Kokinkyläntie 38, Espoo. Keskustan kesäjuhlat 4.6. Vuosikokous 28.5. Hollola. Keskustasta tuli valtionhoitajapuolue, pääministeripuolueeksi sulautuminen tapahtui niin, että oma puolue unohdettiin, eikä oikeistolainen linja ennenkään ole purrut keskustan äänestäjiin, vaan sujuvasti karkottanut heidät. Kuljetus järjestetään tarvittaessa Kivistön asemalta. Paikalla euro vaaliehdokas Raul Kajak. Tervetuloa tapaamaan muita keskustalaisia ja keskustelemaan ajankohtaisista poliittisista teemoista. Käsitellään sääntömääräiset asiat, hallituksen jäsenten täydentäminen ja sääntömuutos. Asikkala. Puoluevaltuustossa toitotettiin, että nyt vaalituloksesta tehdään äärirehellinen analyysi. Sivistys, kestävä kehitys, hyvinvointi ja alueellinen tasa-arvo ansaitsevat viimein kunnianpalautuksen keskustan politiikassa. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Tätä äärirehellistä analyysiä ja nöyryyttä vaalituloksen edessä ei kuitenkaan ole hirveästi näkynyt. klo 17 Apollolla, Apollonkatu 11 a. Puo lueen puheenjohtajan imago on ollut keskustalle jo pitkään rasite, ja näissä vaaleissa se konkretisoitui. Vuosikokous 28.5. Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Eurovaaliteltta 25.5. klo 18 kesäjuhlien yhteydessä, Kokinkyläntie 38, Espoo. klo 18 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Nuoren Keskustan Liiton Tampereen osasto. Piiritoimiston osoite: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Nyt eriäviä äänenpainoja ei ole haluttu kuunnella, kun olemme yrittäneet tuoda niitä esiin. klo 10–12 Hollolan torilla. Käsitellään sääntö määräiset asiat, sääntöuudistus sekä paikallisyhdistysten lopettaminen ja yhdistäminen. klo 10–16 Matinkylässä, kauppakeskus Ison Omenan vieressä Maailman-Matin aukiolla. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koivun alho 050 353 2236. Vuosikokous 28.5. Lettutarjoilu. Politiikkaa Apollolla -tilaisuus 28.5. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan
Keskustan eurovaalitilaisuus pe 24.5. Liminka. Keskustan Sirkka-Liisa Anttilalle ministerin arvonimi Vaalikauden päättäjäiset 10. Munkkikahvit. Hän jätti eduskunnan viime vaaleissa pitkän poliitikkouran jälkeen. Avoinna sopimuksen mukaan. Forssalainen hallintonotaari Anttila, 75, oli keskustan kansanedustaja vuosina 1983–1996 ja vuodesta 1999 lähtien viime eduskuntavaaleihin saakka. Keskusta paikalla Tractor Pullingin SM-kilpailuissa la 25.5. Kahvitarjoilu! Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@ keskusta.fi. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. Liminka. Ilmoittautuminen, valtakirjan tarkastus ja omakustanteinen kahvitarjoilu klo 17–18. www.fb.com/perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soini 045 205 0677. Kahvi tarjoilu. Kitee. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. Paikalla MEP Mirja Vehkaperä. Jos alaovi on kiinni, soitathan Kati Kiljunen 045 699 9196. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Arvonimi on kansalaiselle myön netty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä. Klo 22–00 kävelykatu Oleksi. Avajaisjuhla la 15.6. Klo 11–14 kävelykatu Oleksi. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soit tamalla etukäteen. Käsitellään sääntömääräiset ym. Kahvitarjoilu. klo 19. Tohmajärvi. Satakunnan Keskustanaiset. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus la klo 9.30–11 sekä su 16.6. Köysiradalle pääsee 30 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, omavastuu 10 €. klo 19 Penttilässä. Poliittinen katsaus vpj Katri Kulmuni. Jyväskylässä, Kongressikeskus Paviljongissa. Vuosikokous ma 27.5. Klo 15–17 Citymarketin piha. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous 15.–16.6. Sääntömääräiset kokousasiat ja sääntömuutos. klo 19 Taipalsaaren kunnantalolla. Suomenmaa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt keskustan entiselle ministerille ja kansanedustajalle Sirkka-Liisa Anttilalle ministerin arvonimen. Kitee/Kesälahti. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Ravintola Pivankassa. 30.5. klo 10–14 kävelykadulla. Keskustanaisten Porin yhdistys. Riistakatu 15 Iisalmi. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton sääntöjen 13. 040 721 0636. Kuusamo. Paltamo. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. Lappeenranta. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. esille tulevat asiat. klo 17 sekä kj:n ylimääräinen yleinen kokous pe 24.5. klo 12–14 Raahelan edustalla. KN:n hallituksen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa sekä jäsenet ja varajäsenet valtuustoon. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntö muutos. Etelä-Pohjanmaan Vesaiset. EU-asiaa ja lettukahvit pe 24.5. Kokouksessa valitaan mm. klo 18 Jämijärven keskuskoululla, Koulutie 6. Ollaan yhteydessä. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Keskustan eurovaali tilaisuuksia la 25.5.: Klo 9–10.30 Prisman piha. huhtikuuta olivat samalla monen kansanedustajan, myös Sirkka-Liisa Anttilan, viimeiset eduskunnassa. 044 312 2982. Makkaratarjoilu 25.5. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Lisätietoja Tarjalta. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@ keskusta.fi. Kesälahden py:n vuosikokous su 26.5. Munkkikahvit. Piiri toimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Kevätkokous to 6.6. Sääntömääräiset asiat. Kokousvaltakirjat mielellään piiriin toukokuun aikana. Laukaa. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Varsinainen edustajakokous alkaa klo 13. Kahvit klo 18.30. klo 17 Ähtärin FlowParkissa. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Keittotarjoilu. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Sääntömääräiset asiat. Anttila toimi maaja metsätalousministerinä kaudella 2007–2011. Klo 12–14 Kajaani Mahdollisuuksien tori. Niistä arvokkaimmat ovat valtioneuvos ja vuorineuvos. EP:n Vesaisten LIIKU-kevään viimeinen haaste suoritetaan ti 11.6. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. Munkkikahvit. 045 327 4845 ja Keskusta naisten pj Anne-Maria Perttula, p. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Kj:n vuosikokous ke 29.5. klo 15.30– 17 K-Market Kesätorin piha. Keskustan eurovaalitilaisuus pe 24.5. klo 12.30–14 K-Market Tiilikaisen piha. Kj:n johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen kokous pe 24.5. Ilm. Presidentti myönsi tällä kertaa 83 arvonimeä. pykälän määräämät asiat sekä päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. Taipalsaari. www.keskusta.fi/perapohjola. Ikärajat ja muut yksityiskohdat voi tarkistaa FlowParkin tai vesaispiirin sivuilta. klo 18 Limingan jäähallilla. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. klo 18.30 MTK-Satakunnan toimistolla, Itsenäisyydenkatu 35 A, 6 kerros, Pori. Raahe. Tyrnävä. Kitee. Arvonimiä on käytössä noin sata. 24.5.2019 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Kj:n vuosikokous ma 27.5. klo 19 kunnantalolla valtuustosalissa. Porin Keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen kevätkokous to 6.6. Ja ak ko M art ika in en. Pori. Kainuu Kainuun piirin eurovaaliehdokas Teuvo Hatva tavattavissa la 25.5.: Klo 9–10 Vuolijoki, klo 10.30–11.30 Otanmäki. klo 16–18 S-marketilla. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 11 kokouspaikalla. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. Jos alaovi on kiinni, soita pj Marjaana Perttulalle 050 5857200. Jyväskylä. 044 369 9603. mennessä jaana.kytta@vesaiset.fi. Avoinna klo 9–15. Kj:n vuosikokous su 26.5. Lisätietoja www.keskustanaiset.fi/Suomeksi/ Edustajakokous-2019. Lievestuoreella. 12–13. Paikalla MEP Mirja Vehkaperä. 040 831 3775, sekä Keskusta nuorten ja Vesaisten tmj Elina Suo ranta p. Vuosikokous pe 24.5. Satakunnan Keskustanaiset. Keskustan Satakunnan piiri. Paikalla myös kj:n pj Matti Heikkilä. Asialistalla vapautuneet luottamushenkilöpaikat. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. klo 19 MTK-Satakunnan toimistolla, Itsenäisyydenkatu 35 A, 6 kerros, Pori. Oulainen. Satakunnan Keskustanaisten ja Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen yhteinen taidematka Mänttään Serlachius-museoihin la 25.5. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Kaksi vuotta sitten ministerin arvonimen saivat keskustan Seppo Kääriäinen, kokoomuksen Ilkka Kanerva ja SDP:n Matti Ahde. EU-tapahtuma ja makkaratarjoilu pe 24.5. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 17–20 Limingan portissa. Vuotungin po:n kevätkokous Vuotungin Kylätalolla ma 27.5. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Vaaliteltta la 25.5. Munkkikahvit. klo 9.30–10.15. Vesaiset Vesaisten Keskusliitto ry:n liitto kokous la 15.6. Munkkikahvit. Keskustanaisten Kuusamon yhdistys. klo 19. Osastot huom! Keskustanaisten edustajakokous on Jyväskylässä 15.–16.6. klo 13–17 Tietotalolla (Kilpisenkatu 1) Jyväskylässä. klo 17 Talonpöytä, Joukamontie 30. klo 10.30–12 K-Supermarket Kupiainen. Keskustan eurovaalitilaisuus pe 24.5. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p
34 24.5.2019 Keskustassa tapahtuu Lauri HeikkiLä KesKustan Pirkanmaan piiri esittää vah van huolen koulutuksen tulevaisuudes ta. Näin syntyy luottamusta, joka nyt halli tusvastuussa horjui. – Mikäli toisen asteen koulutus keskite tään vain keskusseuduille, maakunnan muut alueet näivettyvät nopeasti. Monessa puheenvuorossa vaadittiin keskustalta laajaa ja tarkkaa analyysia tappion syistä. – Yhdessä EUmaat ovat enemmän. Kannanotossaan piiri kannustaa kan salaisia äänestämään eurovaaleissa, sillä vain yhtenäinen EU voi kunnolla tukea rauhaa ja vakautta. Puolueen tulevaisuudesta piirissä ollaan myös laajalti huolissaan. Moni muu puolue on ottanut mukaan omia nuoriaan. Vuosikokouksen kannanotossaan pii ri muistuttaa erityisesti ammatillisen koulutuksen vaikeuksista ja alueellisesta saavutettavuudesta. – Tyydyimme toistamaan sitä, että Suo mi saatiin kuntoon. – Populismille on nyt annettu liikaa tilaa sekä kaupungeissa että maaseudul la. EU:n kautta Suomi voi vaikuttaa suuriin tärkei siin asioihin maailmalla. Lauri HeikkiLä – antaKaa nuorille tilaa! Kuunnelkaa, mi tä meidän nuorillamme on sanottavaa, he ovat fiksuja ja osaavia, Tuulia Koskinen toivoi. Keskustan Uudenmaan piirin kevät kokouksessa ruodittiin keskustan tilaa, mutta haluttiin myös löytää aivan uusia keinoja mennä kannatusalhosta eteen ja ylöspäin. Inna Kallioinen ihmetteli, miksei nuorkeskustan edustajia otettu virallisiksi hallitusneuvottelijoiksi.. Pirkanmaalla huoletti koulutuksen tulevaisuus ja populismin nousu Uudenmaan keskusta väki haluaa tilaa uusille kasvoille Eurovaaliehdokkaat Petra Schulze Steinen ja Suvi Mäkeläinen sekä kansanedustajat Jouni Ovaska ja Arto Pirttilahti. Näin ei pitäisi olla, sillä mehän olem me se ensimmäinen vihreä liike, Matti Pirhonen terävöitti. Pelkkä maaseutu viesti ei enää riitä. – Työnantajakustan nukset ovat vanhem painvapaalta osaaikai seen työhön palkkaa misessa liian kalliit, jo ten politiikassa on löy dettävä asiaan ratkai suja, Sara Saramäki huomautti. Nuor ten on pakko siirtyä koulutuksen perässä, ja yritysten ammattitaitoisen työvoiman saatavuus vaarantuu, piiri varoittaa. – Nuorissa on tulevaisuus, ja nyt hävisimme nuorten ja kou lutettujen äänet vihreille. Pirkanmaan keskustanuo ria johtava Joonas Soukkio piti suurena syynä puolueen linjattomuutta. – Jos keskustan kannatus halutaan nos taa kuopasta ja tulevaisuus taata, minkä takia nuorkeskustan edustajia ei kutsuttu hallitusneuvottelijoiksi. Riitta KosKisen mielestä keskusta menetti vaaleissa kansan luottamuksen kovakor vaisuutensa takia. – Kynnyskysymyksiä pitää kunnioittaa. – Meidän kannattaa nyt tarttua tähän resurssiin, mikä meillä on vaaleissa hyvin pärjänneiden uusien ja nousevien kykyjen myötä, Raija Kallioinen kannusti. – Asiat pitää hoitaa sopimalla ja siten, että kaikille syntyy yhteinen käsitys siitä, mitä on sovittu ja kuinka pitkäksi aikaa. inna Kallioinen esitti puoluejohdolle suo ran kysymyksen liittyen kokouksessa kes kusteltuun nuorten nostamiseen. Keskustalla on neuvotteluissa nyt asema, josta toivottavasti pystytään pitämään kiinni, piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen arvioi. Vuosikokouksessa Vesilahdella vaadit tiinkin keskustalle muun muassa opetusmi nisterin salkkua. HallitusneuvotteluiHin puoluejohto sai runsaasti evästystä. Nyt olemme murros kohdassa, jossa on löydettävä asioita, jotka puhuttelevat kaikkia. – Koulutukseen pitää keksiä uudenlai sia alustoja. Meillä on edessä miljoonan ihmisen uudelleenkoulutus, Timo Huhtaluoma näki. Siksi hävisimme vaalit, Matti Järvinen uskoi
Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti vaaleihin sitoutumattomana ehdokkaana, joka kuitenkin allekirjoittaa keskustalaiset arvot. – EU:ta hajotetaan sisältä päin, mutta kukaan ei ole kertonut päämäärää. Hän ei nähnyt hyvänä sitä, että puolueen puheenjohtaja käy median kanssa oikeutta henkilökohtaisista asioista. Mitä hyötyä meille on siitä, että EU on heikko. – Me tarvitsemme kansankiihottajan, johon on helppo samaistua, Lauri Roponen asetteli vaatimuksia uudelle puheenjohtajalle. Se tässä näkyy, Ossi Martikainen totesi ja muistutti ihmisillä olevan paljon osattomuuden tunnetta. – Pieni viennistä riippuvainen Suomi tarvitsee EU:n markkinat ja talousvakauden, mutta nyt populistit keikuttavat venettä. Maakunnan oma eurovaaliehdokas on 19-vuotias Oliver Pietilä. – Pahinta on, jos rupeamme uskomaan omaa propagandaamme, Kääriäinen jyrähti ja varoitti puolueväkeä johtoa myöten kovakorvaisuudesta. Tässä pitää nyt herätä, vaati Kemppainen. Taustalla eduskuntavaaleissa ehdolla ollut Otto Luoma, euro vaali ehdokas Pekka Puska ja pitkäaikainen keskustavaikuttaja Antti Hietaniemi. Eija ParviaisEn mukaan puolueen puheenjohtajasta saatu mielikuva ei ollut hyvä. Kati Partanen, Antti Kivelä, Elsi Katainen ja Riikka Pirkkalainen keskustelivat PohjoisSavon piirikokouksessa.. – Me on ennenkin pysäytetty fasismin ja kommunismin nousu. – Vaalitappio oli itse aiheutettu suurelta osin, konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen sivalsi. – Eivät ihmiset siksi äänestä populisteja, että he olisivat tyhmiä, vaan siksi, että ovat menettäneet luottamuksensa vanhoihin puolueisiin. Siitähän hyötyy vain Venäjä. Hänet sai liikkeelle nimenomaan oikeistopopulististen liikkeiden nousu. IKL ei mennyt nurin sillä, että sitä haukuttiin, vaan sillä, että ihmiset saatiin uskomaan, että Maalaisliitto on rakentava voima, joka estää kommunismin nousun. kEskustalaisEn kansanliikkeen pitäisi löytää ratkaisu, sanoi eurovaaliehdokas Janne Kaisanlahti. Petra Schulze Steinen sanoi olevansa nyt ensi kertaa huolissaan siitä, mihin EU on menossa. Puolueen historian suurimman vaalitappion takaa löydettiin keskustelun puute, ylimielisyys ja puolueen poliittisen julkisivun kapeneminen. – EU:n on oltava niin vahva, että yhdessä voidaan pärjätä Intian ja Kiinankin kanssa, mutta kansallista päätöksentekoa ei pidä turhaan rajoittaa, hän linjasi. Kokouksen julkilausumassa vaadittiin puolueelta vahvaa uudistustyötä. Kokoukseen osallistuneet eurovaaliehdokkaat jakoivat huolen. Osmo Kääriäinen totesi, että talouden ja työllisyyden hoito onnistuivat, mutta osingonjako hallituspolitiikassa ei. Piiri antoi tukensa Elsi Kataisen EU-vaalityölle. Hän peräänkuulutti keskustelua myös niiden keskustaa aiemmin äänestäneiden kanssa, jotka nyt äänestivät toista puoluetta, ja niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä. – Meidän pitää kuunnella, Mira Kokkonen kiteytti. – Ei olla vuoropuhelussa kansalaisten kanssa. Hänen mielestään mielikuvan tulisi olla se, että keskusta on pienen ihmisen puolella. Pohjois-Savon piiri vaatii puolueelta uudistustyötä Eurovaaliehdokkaat Anna Sirkiä ja Oliver Pietilä keskustelivat ennen kokouk sen alkua. 24.5.2019 35 Pirkko Wilén – EduskuntavaalEissa kävi huonosti, mutta enemmän olen huolissani ääripopulistien noususta Euroopassa, sanoi Pentti Hyyppä Lohtajalta keskustan Keski-Pohjanmaan piirin vuosikokouksessa Pietarsaaressa. Euroopan ääriliikkeet huolestuttivat Keski-Pohjanmaalla Soili riePula Pohjois-savon keskustaväeltä kuultiin rapsakkaa keskustelua piirikokouksessa Siilinjärvellä. Roponen muistutti, että puolueen on oltava vähä väkisten asialla. Hän on työskennellyt EU-oikeuden parissa 25 vuotta, viimeksi Euroopan keskuspankissa
toukokuuta kertoo: Aunuksen lähetystö otettiin vastaan hallituksen juhlaistuntosalissa. Istuttiin. Ammattiministerit ovat Alkion katsannossa RKP:n tukena: Puoluekannat ministeriössä ilmenevät sellaisina, että Castren ja Erkko ovat aina, melkein aina, ruotsalaisten kannalla, Soininen ja Vennola siitä vasemmalle, Collan milloin hän on täällä, lähempänä Soinista ja Vennolaa, Voss-Skrader ruotsalainen, Valdén samoin. siinä että kaikki päätökset pitää tehdä valtioneuvostossa, sekä veto-oikeus supistettu, yliopiston itsehallintoa rajoitettu. RKP:n ministerit väläyttävät jo erouhkausta, mikäli heidän vaatimuksiinsa ei suostuta: Valtioneuvostossa käsiteltiin kysymystä onko hallituksen puolesta esiinnyttävä tänä iltana eduskunnassa evästäessä hallitusmuotoa suureen valiokuntaan. 17.5.–24.5. Heitä oli 12 miestä. Söderholm esitti muistutuksiaan hallitusmuotoa vastaan. Tunnelma. Ei missään tapauksessa ultimatumia. toukokuuta: Kävimme kirkossa. Sillä on oma viehätyksensä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta tarvitsi vain kymmenkunta päivää hallituksen esityksen käsittelyyn ja teki siihen useita muutosesityksiä. 1919 Hallitusmuoto etenee eduskunnassa. Tämäkö se nyt oli se juhlallinen hetki, jolloin Aunus ja Suomi virallisesti kohtasivat toisensa ensikerran. Asia koskettaa suoraan myös Alkion perhettä. Tuossa kurkistaa hän vierustoverin kirjaan. Hän pyysi edelleen viljaja sotilasapua. Tasavaltaisen hallitusmuodon käsittely etenee eduskunnassa. Ramsay ja Söderholm taas jyrkästi vaativat että hallituksen kanta on selvässä muodossa tänä iltana ilmaistava. Palauttaa mieleen vanhat ajat. Heidän puolestaan puhui lähetystön johtaja [tyhjä tila, nimi puuttuu] kiittäen Suomea ja Suomen hallitusta avustuksestaan Aunuksen vapaustaistelussa. m. Paavo-poika haluaisi lähteä suomalaisen sotajoukon mukaan vapauttamaan Aunusta: Paavo ilmaisi halunsa mennä Aunukseen. SiSälliSSodan jälkeen alkanut taistelu hallitusmuodosta alkaa lähestyä ratkaisuvaihettaan. alkio ei siis salli oman poikansa lähtöä Aunukseen mutta itse asiasta hän on innostunut, kuten päiväkirjamerkintä 21. toukokuuta varsinkin presidentin vallan kaventamista: Hallitusmuodon arvostelu. Historiallinen hetki. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 36 24.5.2019 Suomen heimojen etsikkoaika on tullut. Pääministeri vastaili. Keskustelu ei jatkunut pitkälle. Hallitus keskustelee lähes päivittäin heimokansojen avustamisesta Aunuksessa ja Virossa. Santeri alkio pääsee viikonlopuksi kotiin ja kirjaa tunnelmiaan sunnuntaina 18. Selitin hänelle jyrkästi sen mahdottomuuden. Kiista kärjistyy seuraavana päivänä, kun Söderholm ja toinen RKP:n edustaja, valtiovarainministeri august Ramsay esittävät, että hallituksen pitäisi vaatia perustuslakivaliokunnan muutosten peruuttamista. Siinä on karua runoutta, nuo tomuiset, epäsiistit vaatteet joita ei ole koskaan harjattu, kertovat työaherruksen loppumattomuudesta. Presidentin toimivalta on liiaksi supistettu, m. Veisu – ensin lukkari, jostain yksinäinen arka ääni, yhä useampia, kovemmin. HallituS käy pykälä pykälältä läpi perustuslakivaliokunnan tekemät muutokset ja äänestää niistä useaan otteeseen. Soininen, Vennola ja Alkio olivat sitä mieltä ettei hallituksen saa ruveta painostamaan eduskuntaa vaan annettava sen vapaasti laatia hallitusmuoto, koska se on eduskunnan asia. Hallituksessa syntyy jännitteitä, kun RKP:n ministerit vastustavat perustuslakivaliokunnan tekemiä muutoksia hallituksen esitykseen. Kaikissa niissä kunnissa joiden edustajina he olivat saapuneet, oli yksimielisesti päätetty pyytää päästä Suomen yhteyteen. Muutokset eivät kelpaa monarkistista oikeistoa edustaville RKP:n ministereille. Kaikkivalta työntää ja kutsuu meitä päivätyöhön historian tarvetta varten. Oikeusministeri Karl Söderhom arvostelee 23. Hän alistui. Alkio tekee äänestyksistä poliittisia johtopäätöksiä edistyspuolueen jakautumisesta
Rentoudun lasten ja perheeni parissa, urheilen, matkustelen, mökkeilen, liikun luonnossa, remontoin, teen metsäja puutarhatöitä.. Ke sk us ta n ku va pa nk ki Susanna Kisner, 39 Koulutus: Sairaanhoitaja, terveystieteiden opettaja Työ: Lastensuojelun päivystysperhehoitaja Paikkakunta: Oulu Miten rentoudut. Metsämme kasvavat ennätystahtiin ja pidämme metsistämme hyvää huolta. Suomalaista tietotaitoa, osaamista ja teknologiaa on hyödynnettävä globaalisti ja laajemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mikä on Suomen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Näytetään maailmalle, miten Suomi toimii niin johtajana kuin arjen ratkaisuissa. Yhteisesti sovituista pelisäännöistä on pidettävä kiinni. Meillä on vastuu auttaa hädässä olevia, erityisesti lapsia ja perheitä, mutta myös vastuu löytää rajat elintasopakolaisuudelle. Minkälainen rooli Suomella voisi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa EU-tasolla. Hyvinvointi, kansanterveys ja sosiaaliasiat. Turvallisuusja pakolaiskysymykset. Lisäksi kerrotaan fiksuista uusista teknologioistamme ja lisätään Suomen vientiä. Mitkä olisivat tärkeimmät painopistealueesi mepin tehtävissä. Lisäämme uusiutuvan energian käyttöä. Teollisuutemme kelpaa malliksi niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Otan vastaan tehtävät, joihin minut valitaan. TeksTi: risTo luodonpää Eurovaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Ristiriitojen repimä EU tarvitsee vakautta ja visioita paremmasta tulevaisuudesta. Järjestelmä on byrokraattinen ja turhauttaa viljelijöitä, järjestelmää on kehitettävä. Mikäli avusta huolimatta turvapaikanhakijoita lähtee kotimaistaan, kannatan turvallisten ja laadukkaiden pakolaiskeskusten perustamista EU:n ulkopuolelle ja turvapaikkaa tarvitsevien lasten ja perheiden auttamista sieltä. Elintarvikkeiden turvallisuus. EU vaikuttaa jokaisen arkeen. Haluan tehdä työtä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi. Miksi suomalaisten on tärkeää käyttää äänioikeuttaan myös EU-vaaleissa. Liikenne, ympäristö ja ilmasto. Suomen mepit pitävät Suomen puolta ja nostavat metelin Brysselissä, jos unioni yrittää saada läpi meille vahinkoa tuottavia ratkaisuja. Hätää kärsiviä on autettava nopeasti. Vihapuhe ja populismi eivät ratkaise ongelmiamme. Aluekehitys. Mitä mieltä olet unionin maatalouspolitiikasta ja mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Kannatan avun ja tuen antamista suoraan kriisi alueille ja turvapaikanhakijoiden lähtömaihin, esimerkiksi konfliktien ja nälänhädän ratkaisemiseksi. Miten Suomen tulisi hyödyntää asemaansa EU:n tulevana puheenjohtajamaana. Miten muuttaisit EU:n nykyistä politiikkaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtelussa. Pohjoisen maan viljelijät tarvitsevat oman tukiratkaisunsa, jotta voimme jatkossakin syödä puhdasta laadukasta kotimaista ruokaa. Juhlapuheet eivät riitä, tarvitaan euroja. 24.5.2019 37 Miksi haluat europarlamentaarikoksi. Teollisuutemme kelpaa malliksi koko Euroopalle, vakuuttaa Susanna Kisner. Tarvitsemme kansainvälistä ja sisukasta yhteistyötä yli puoluerajojen. Suomi kehittää koko ajan ratkaisuja, joilla pystytään vähentämään päästöjä. En hyväksy elintasopakolaisia. Ilman EU:n tukea maatalous kuitenkin loppuisi isossa osassa Suomea. Haluan tukea kotimaisen ruuan tuottoa, viljelijöitä sekä maaja metsätaloutta
EU:n tulee edelleen edistää rauhaa, niin Euroopan kuin koko maailman tasolla sekä viedä humanitaarista apua sinne, missä sitä tarvitaan. Beethovenin Oodi ilolle kuvaa Eurooppaa tasa-arvoisten ihmisten yhteiskuntana, jota yhdistää ystävyys ja ilo. EU:n alueella ihmisillä tulee olla turvallista asua. Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä olen nähnyt, miten rakennerahastojen kautta on harvaan asutuilla seuduilla saatu esimerkiksi edistettyä nuorten työllistymistä, pk-yritysten kehitystä ja tuettua yritysten sukupolvenvaihdoksia. Esimerkiksi äitiys-, isyys-, vanhempainvapaita pitäisi kehittää yhtenäisempään suuntaan. Alueet ovat erilaisia, mutta niillä on vahvuuksia ja oikeuksia. Pidän erittäin tärkeänä koheesiopolitiikan jatkumista myös tulevaisuudessa. Tärkeä teema on myös turvallisuus. Se toi näkyville maanosan yhteistä arvopohjaa ja sitä, että laajemmalla yhteistyöllä voidaan saada aikaan ratkaisuja jäsenmaiden yhteisiin ongelmiin ja jaettua paremmin hyviä käytäntöjä. Kaikilla lapsilla on oikeus saada hyvä alku elämälleen. Haluan olla vahvistamassa Suomen roolia osana Eurooppaa. Maritta Mynttinen halua olla mukana vahvistamassa Suomen roolia osana Eurooppaa. Missä asioissa EU-parlamentti on mielestäsi onnistunut, missä epäonnistunut. Mitä EU-arvoja pidät tärkeinä. Tällä hetkellä eri jäsenmailla on huomattavia eroja niiden välillä. Mihin asioihin haluaisit vaikuttaa EU:ssa. Samalla voi tehdä keskustalaista Eurooppa-politiikkaa tunnetummaksi kansalaisille, saada ehkä hieman nostetuksi alhaisia kannatuslukuja ja innostaa ihmisiä käyttämään äänioikeuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Keskustan kuvapankki. EU on lähellä kansalaisia, mutta kansalaisille tulisi tehdä EU tutummaksi konkreettisin esimerkein. 38 24.5.2019 Miksi haluat mepiksi. Osallistumiseni aikoinaan Suomen delegaatiossa eurooppalaisten nuorten viikkoja kestäneeseen kansainväliseen tapaamiseen oli ensikosketukseni eurooppalaiseen yhteistyöhön. Se on positiivinen haaste. EU:sta on tullut turhan byrokraattinen. Miten edistäisit EU-tasolla lasten ja perheiden asemaa. Mitkä ovat sinulle tärkeitä EU-arvoja. Koetko sen haasteena. Suostuin pyyntöön lähteä ehdokkaaksi vasta kolmannella kerralla. Miten EU voisi tulla lähemmäksi kansalaisia. Toimit aktiivisesti Vesaisissa. Kenties tässä tulee kehitettyä uusia innovatiivisia tapoja kampanjoida. Yhteisiä suuntaviivoja ja lainsäädäntöä on hyvä tehdä, mutta on asioita, joiden yksityiskohdista jäsenvaltioiden on voitava päättää kansallisesti. Lähdet vaalikampanjaan monen muun ohella hieman takamatkalta. Euroopan unioni merkitsee minulle turvallista, yhtenäistä yhteistyöaluetta, jonka jäseniä yhdistävät samat demokratian periaatteet. EU:n kautta Euroopan alue on kehittynyt. Suomen alueiden kehittäminen tarvitsee rakennerahastojen apua. Omakotitalossa riittää puuhailtavaa sisällä ja puutarhassa. Luen dekkareita, käyn satunnaisesti teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. Eurovaalit 2019 TeksTi: meri alaranTa-saukko Maritta Mynttinen, 49 Koulutus: Kätilö, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK, terveystieteiden maisteri Työ: Kätilö synnytyssalissa, myös alkuraskauden ultraäänitutkimuksia Paikkakunta: Hirvensalmi Rentoutuminen vapaa-aikana: Viime aikoina vapaa-aikaa ei ole juurikaan ollut (kahdet vaalit peräkkäin)
Tuore aselain muutos mahdollistaa puoliautomaattikiväärien ja muiden puoliautomaattiaseiden käytön edelleen urheiluammunnassa sekä reserviläistoiminnassa ja -koulutuksessa. Asedirektiivissä Reserviläisliitto suoritti historiansa suurimman edunvalvontaoperaation kansallisella ja EU-tasolla reserviläisten laajamittaisen ampumaharjoittelun turvaamiseksi. EU:n ulkorajavalvonta tulee saada kuntoon erityisesti eteläisessä Euroopassa. Reserviläisliiton toiminnanjohtajan tehtävässä olen huomannut, kuinka paljon EU nykyään raamittaa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa. TeksTi: pauliina pohjola Eurovaalit 2019 Olli Nyberg, 57 Paikkakunta: Vantaa Koulutus: Valtiotieteiden maisteri Työ: Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Miten rentoudut vapaa-ajalla: Netissä surffailu, television katsominen, lukeminen, kävely, ulkoilu. Pienin askelin niin, että ensimmäisessä vaiheessa saavutetaan yhteinen operaatiokyky sekä kyky siirtää sotilaallista voimaa nopeasti unionin alueella. Kannatatko vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta. Keskustan kuvapankki. Asedirektiivissä Reserviläisliitto suoritti historiansa suurimman edunvalvontaoperaation, meppiehdokas Olli Nyberg kertoo. Lähtökohtaansa nähden tyydyttävä, sillä komission pohjaesityksenähän oli kaikkien sotilasaseita muistuttavien puoliautomaattiaseiden kieltäminen ja olemassa olevien aseiden kerääminen pois aseluvan haltijoilta. Pojan kanssa ajan viettäminen. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseja sekä EU-tason tiedustelua tulee lisätä. Tästä vaiheesta ollaan kuitenkin vielä hyvin kaukana. Lisäksi tulisi luoda unionin oma ydinpelote. Olen 11-vuotiaan pojan osa-aikaisä. Pitkiä lippaita koskeva lainsäädäntö on vielä hieman epäselvä. Kehittäisitkö EU:n puolustusyhteistyötä, miten. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on pidemmän päälle hankala, koska yleisenä tavoitteena ovat molempia sukupuolia koskevat samat oikeudet ja velvoitteet. Kriisitilanteissa tulee päästä nopeasti ratkaisuihin niiden valtioiden kanssa, joista pakolaisvirrat tulevat. 24.5.2019 39 Miksi haluat mepiksi. Millainen aselaista tuli reserviläisten kannalta. Eduskunta hyväksyi kevättalvella uuden aselain – millainen siitä tuli reserviläisten kannalta. Vanhat aseluvat jatkuvat pääosin automaattisesti. EU:n tietosuojaasetus aiheutti suuria muutoksia erilaisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen rekisterinpitoon. Toisessa vaiheessa tulisi kyetä siirtymään mahdollisuuksien mukaan yhteisiin asejärjestelmiin, joiden tuotantoa tulisi hajauttaa eri jäsenvaltioihin. Venäjältä käynnistynyt pakolaisvirta katkesi heti, kun presidentti Sauli Niinistö kävi Venäjällä jututtamassa Medvedevin ja Putinin. Tuore, kansallinen tiedustelulainsäädäntö täytyy saada nopeasti toimimaan käytännössä. Sisäistä turvallisuutta horjuttaviin asioihin ja henkilöihin tulee päästä kiinni ajoissa. Mikäli EU haluaa lopulta kehittyä suurvallaksi USA:n, Kiinan ja Venäjän malliin, tulee sen kolmannessa vaiheessa rakentaa suurvallalta vaadittava sotilaallinen suorituskyky sekä sen vaatimat asejärjestelmät. Mitä EU:n tulisi ottaa opiksi vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Suomen puolustus rakentuu kuitenkin yleisen asevelvollisuuden varaan, ja on vältettävä hätiköityjä uudistuksia, jotka voivat horjuttaa puolustusjärjestelmämme toimivuutta. Miten Suomi pysyy maailman turvallisimpana maana
Vas tau kse t: 1) Suo mel a 25, Tuo mio ja 72, 2) Tun isi a, 3) Hel sin gin pää rau tat iea sem alta Tur un sat am aan , 4) 200 km /h osu ude lla Kar jaa –Pa im io, (m uut sal litu t nop eud et: Hel sin ki– Kirk kon um mi 120 km /h, Kirk kon um mi– Kar jaa 180 km /h, Pai nio –Tu rku 160 km /h, Tur ku– Tur un sat am a 40 km /h) , 5) 12, jot ka kirj oitt i mik kel ilä ine n Vik ke Elfv ing 201 6, 6) kym men en sat aa eli yli 1 000 – niis tä noi n 300 on auk i ym pär i vuo den , 7) sai maa nno rpp a, 8) Nui jam aal ta Viip urii n 39 km , Vär tsi läs tä Sor tav ala an 70 km , 9) noi n 1 000 (W orld Fac tbo ok) , 10) sak sal ain en. 2. Mistä niiden ulkopuolisesta valtiosta liittyi ISIS:n sotilaiksi eniten – noin 5 000 – ihmisiä suhteutettuna lähtömaan asukaslukuun: Egypti, Indonesia, Iran, Pakistan vai Tunisia. Kuinka monta sataa museota Suomessa on. Kuinka paljon Vatikaanivaltiossa on asukkaita. Kumpaan entisen Karjalan kaupunkiin on Suomen puolelta maanteitse lyhyempi matka: Tohmajärven Värtsilästä Laatokan rannan Sortavalaan vai Lappeenrannan Nuijamaalta Suomenlahden Viipuriin. Suomenmaa Maatalousyrittäjä , lasten erikoissairaanhoitaja Sari Palmu Alajärveltä sekä kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja ja emäntä Minna Sarvijärvi Ylöjärveltä ovat ehdolla keskustanaisten varapuheenjohtajiksi. – Minna on osaava ja hänellä on pitkäaikai nen kokemus keskustan toiminnasta sekä vahva kentän tuki ja tuntemus. Palmu on toinen järjestön tämänhetkisistä varapuheenjohtajista. Tuo maailman pienin valtio (0,44 neliökilometriä) ei ole YK:n jäsen, mutta 1964 alkaen sillä on ollut YK:ssa pysyvän tarkkailijamaan asema. Mitä Suomen rataverkon osuutta kutsutaan ”rantaradaksi”. lateraanisopimuksella Italia hyväk syi Vatikaanin suvereeniksi valtioksi. 40 24.5.2019 1 7 8 5 9 7 2 7 2 5 4 1 6 5 4 4 2 5 9 7 1 9 3 2 3 4 7 5 4 3 2 5 4 4 2 9 1 6 7 8 5 3 1 6 5 4 3 8 9 7 2 8 3 7 9 2 5 4 1 6 9 5 3 8 4 1 2 6 7 6 4 2 7 5 3 1 8 9 7 8 1 2 9 6 5 3 4 2 1 6 3 8 4 7 9 5 5 7 4 6 1 9 3 2 8 3 9 8 5 7 2 6 4 1 4 8 3 8 7 1 2 1 4 9 3 5 8 3 2 1 3 7 1 9 5 8 9 7 1 4 6 1 3 7 2 4 5 6 8 9 2 5 9 3 8 6 4 7 1 6 8 4 7 9 1 5 3 2 7 2 3 1 5 4 8 9 6 9 1 6 8 7 2 3 5 4 5 4 8 6 3 9 2 1 7 3 7 1 4 2 8 9 6 5 8 9 2 5 6 7 1 4 3 4 6 5 9 1 3 7 2 8 1 7 8 5 9 7 2 7 2 5 4 1 6 5 4 4 2 5 9 7 1 9 3 2 3 4 7 5 4 3 2 5 4 4 2 9 1 6 7 8 5 3 1 6 5 4 3 8 9 7 2 8 3 7 9 2 5 4 1 6 9 5 3 8 4 1 2 6 7 6 4 2 7 5 3 1 8 9 7 8 1 2 9 6 5 3 4 2 1 6 3 8 4 7 9 5 5 7 4 6 1 9 3 2 8 3 9 8 5 7 2 6 4 1 4 8 3 8 7 1 2 1 4 9 3 5 8 3 2 1 3 7 1 9 5 8 9 7 1 4 6 1 3 7 2 4 5 6 8 9 2 5 9 3 8 6 4 7 1 6 8 4 7 9 1 5 3 2 7 2 3 1 5 4 8 9 6 9 1 6 8 7 2 3 5 4 5 4 8 6 3 9 2 1 7 3 7 1 4 2 8 9 6 5 8 9 2 5 6 7 1 4 3 4 6 5 9 1 3 7 2 8 1. Se rakennettiin useissa osissa 1896–1903. Palmua esittää varapuheenjohtajaksi EteläPohjanmaan Keskustanaiset. Minna Sarvijärveä esittää varapuheenjohtajaksi Pirkanmaan Keskustanaiset. Uuden puheenjohtajiston valitsee 15.–16. 9. Mikä on tämän hetkinen yo-kirjoituksissa kirjoitettujen laudaturien ennätys. Puheenjohtaja Ulla Parviainen hakee jatkokautta, varapuheenjohtaja Annina Ruottu ei ole vielä ilmoittanut jatkohaluistaan. Paljonko heillä on ikää. Hänellä on laajat verkostot puolue kentällä ja halu kehittää keskustanaisten toimintaa, piirijärjestö perustelee. Nykyisen eduskunnan iältään nuorin on Iiris Suomela (vihr.) ja vanhin Erkki Tuomioja (sd). . Rantaradan henkilöliikenteen junille on määrätty enimmäisnopeudet. Päätös oli todel la helppo ja yksimielinen, Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Tarja Smura kertoo. 10. Ja ri La uk ka ne n Suomen rataverkon rantarataosuuden pituus on noin 200 kilometriä. kesäkuuta Jyväskylässä pidettävä keskustanaisten edustajakokous. 1929 ns. 8. 6. Minkä maalainen makkara meetvursti alun perin on. – Sari on ollut keskustan toiminnassa aktiivisesti mukana keskustanuorten ajoista lähtien, kokemusta on kertynyt osastossa, kunnallisjärjestössä, piirihallituksessa, puoluevaltuustossa ja kuuden vuoden ajan Suomen Keskustanaisten hallituksessa varapuheenjohtajana. Mikä on Suomen luonnonsuojeluliiton tunnuseläin. Keskustanaisten varapuheenjohtajiksi kaksi ehdokasta. 3. Tietotesti ??. 5. 7. ISIS-terroristit julistivat 2014 islamilaisen valtion, kalifaatin, Syyriaan ja Irakiin. 4. Järjestötyö on ollut aina Sarin sydäntä lähellä. Mikä on huippunopeus
Toinen oikeutettu huoli on puolueen uudistamisen ja uudistumisen tarve. Keskustalla on hieno 31 kansanedusta jan joukkue, joka puhkuu intoa riippumatta siitä, palvel laanko isänmaata hallituksesta vai oppositiosta käsin. edusKuntaryhmässä uudelleenasemointia on tehty vaaleista saakka. Minun syyni ovat omanlaiseni ja erit kuin jonkun toisen keskustalai sen, ja se pitää hyväksyä. Muuttunut asema poliittisella kentällä pitää ottaa mahdollisuutena ja velvollisuutena tehdä asioita eri tavalla kuin aiemmin – uuteen nousuun! Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri. KesKustan kaltaiselle mahtipuolueelle tällainen stra teginen uudelleenasemointi, jonka pitäisi näkyä hal lituskauden ensimmäisestä päivästä lähtien, ei ole it sestäänselvyys tai ihan helppo rasti käytännössä. SDP:stä on tulossa pää ministeripuolue kannatushistoriansa toiseksi huo noimmalla vaalituloksella. Toisaalta ne ovat jokaisen ihmisen omia juurisyitä olla ylipäätään politiikassa ja toisaalta parantaa maa ilmaa nimenomaan keskustan riveissä. Raskaan vaalitappion jälkeen tilanne on puolueelle erikoinen ja moni aktiivi on ihmetellyt, eikö kansan tuomiota kuultu. Myös politiikan työkalupakkia pitää modernisoida – miten ja millä keinoin ihmisiä tänä päivänä puhutel laan, miten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet laa jassa kansanliikkeessä turvataan myös tulevaisuudes sa, miten synnytetään yhteisöllisyyttä yhteisen maail mankuvan ympärille 2020luvulla. 42 24.5.2019 KesKusta on viime päivät neuvotellut Säätytalolla hal litusohjelmasta SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Mikäli neuvottelutulos hallitusohjelmasta syntyy, menemme hallitukseen kakkospuolueena. Samaan aikaan koko suomalainen ja osin eurooppa lainenkin puoluejärjestelmä on perusteellisen myller ryksen keskellä. Iso osa kysymyksistä kulminoituu identiteettipolitii kan ympärille – mitkä ovat ne asiat, jotka tekevät juuri minusta keskustalaisen tai mitkä ovat ne asiat, jotka erottavat keskustan muista puolueista. Se vaatii paitsi uutta asennetta ja uusia tekijöitä, myös rajua henkistä muutosta kokeneimpien poliitik kojen korvien välissä. Aiemmasta poikkeavaa sisäistä tahtotilaa ja dynamiikkaa se kysyy myös puolueen päättäviltä elimiltä. Aatetta ei tarvitse uudelleen keksiä, se kyllä kantaa, mutta keskustalaisuuden tulkinnat ja käytännön so vellukset eli yhteiskuntapolitiikka on tuotava 2020lu vulle. Kaikki puolueet keskikokoistuvat ja ääriliikkeet lisäävät suosiotaan. Uuteen nousuun hallitusratkaisusta anna-Mari ViMpari vieraskolumni. Se on kes kustalle uusi paikka ja vaatii täydellistä paradigman muutosta politiikan tekotavoissa
Jari Nenonen Vapaus Itä-Saksan meininki ei olekaan kuollut.. vapaudenpatsas alkaa vaikuttaa vitsiltä. jos tietävät netin autopalstoilla, että katselen premium-autoja, niin tietäkööt. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. tarkkailkaa naapureitanne ja raportoikaa poikkeuksista. käyttöikänsä päässä ne liukenevat olemattomiin, saasteettomasti. kun Suomi toimisi niin, se kuittaisi intian, Saksan, venäjän, amerikan, kiinan ja parin muun maan hiilivoimalapäästöt. Se korvaisi laivojen rikkipäästöt. Siellä tosiaan pelätään vakoilua täysipäiväisesti. Freedom! Samaan aikaan toisaalla, venäjällä, pyritään rajoittamaan internetiä. Laittelen estoja evästeiden kautta tulleille mainoksille, kun sattuu huvittamaan. ja jokaisen saatavillahan ne ovat, halpuutensa vuoksi. aina se ei haittaa. tarjonnasta päätellen eivät kuitenkaan tiedä, että tyhjä poikahan se on, kunhan haaveilee. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Siis joku jossain tietää, että minä tai ehkä rouva saman wifin kautta on katsellut uusia lenkkareita. tietojen kerääminen on nykypäivää, evästeitä joutuu hyväksymään joka päivä. Se muka loukkaa yksityisyyttäni. jos kysytään ilmastonatseilta, niin pitäisi mennä laatikkopyörällä ostamaan tofua. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 24.5.2019 43 Otin luvan huvittua, kun samassa television uutislähetyksessä kerrottiin vapaudenpatsaan yhteyteen rakennetusta museosta ja Trumpin hankkeista kieltää kiinalaisvalmisteisten, Suomessakin myytävien puhelinten käyttö. Haloo, millä promillemäärällä Suomi yhteistä ilmakehäämme saastuttaa. itä-Saksan meininki ei olekaan maailmasta kuollut, päinvastoin. nyt siellä keskiaikaisesti kielletään abortit raiskatuilta ja insestin uhreilta. edes Sitrassa ei osata ajatella kahta ajatusta peräkkäin. ne kun ”vakoilevat”. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. viimeisiä vapauden rippeitä nauttiessani syön puolikkaan täysikasvuisesta sikanaudasta ja ajan taitavasti kolmella polttomoottoriautolla yhtaikaa. olisi kiva, kun emme ajaisi autoilla emmekä söisi lihaa. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Haluan vielä muistuttaa, että sähköautojen akut valmistetaan aineettomasti. jos olisin mennyt naamioitumatta kauppaan niitä katsomaan, niin se ei loukkaisi. Se, mitä vielä hetki sitten pidettiin valinnanvapautena, ei olekaan sitä. AmerikAstA on maailman sivu vouhotettu länsimaisen vapauden esitaistelijana ja mallimaana. ikääntynyt ja iän tuomalla viisaudella varustettu ukkeli sanoi uutisissa, että emme ratkaise ongelmaa, vaikka söisimme ruohoa
Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 27 € / 6 kk Digilehden. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson