6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 31 / 25.8.2017 / 4,80 ?
Työn
iloa
Minna Siira hyppäsi
viisikymppisenä
uusiin haasteisiin
Ajassa
Kirjat
Vieraskolumni
Tasa-arvo otti
harppauksen kunnissa
Pentti Linkolan radikaalius
oli vihreillekin liikaa
Kyky ymmärtää laajasti
on keskustan vahvuus
sisältö
25.8.
2017
Kollegat tapasivat taas
Keskustan eduskuntaryhmä valmistautui budjettiriiheen Savonlinnassa s. 28
2
25.8.2017
2017
3. Tärkeintä on, että kykenemme
tekemään omintakeista, keskustalaista
politiikkaa, joka selkeästi erottuu
kokoomuksesta, SDP:stä tai vihreistä.
Jouni Ovaska s. 20
Helena Tornberg kirjoitti oopperan
laulajalegendan elämästä s. 27
Huumepolitiikasta ja -riippuvuudesta
vaaditaan avointa keskustelua s. 38
25.8. 24
Keskustan kentällä on
oikeus ajatella kriittisesti,
sanoo Vesa Levonen s. 30
Ladattava, mutta kallis: sähköautot
yleistyvät Suomessa hitaasti s. 12
Terrorismiin pitää
varautua kolmella tasolla,
kirjoittaa Antti Kivelä s
Talouskasvu huitelee kolmen prosentin tuntumassa. Kaikkea ei kannatakaan
tutkimatta uskoa.
Säästöjäkin on tehty, mutta niin, että ne pysyisivät kohtuudessa. Vienti vetää. Silloin he myös pysyvät kyydissä.
Vai onko tehty väärää politiikkaa. Velkakellon tikitys mykistää. kiitos oikean talouspolitiikan..
Kun säästöjä vastustetaan, on hyvä muistaa vanha viisaus:
?Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.?
Tämän totuuden sanoi edesmennyt kansanedustaja Outi Ojala.
Ei, ei hän kokoomuslainen ollut. Yleistävää haukkumista on helppo esitellä. Niitä voi olla vaikea löytää. ja yhteistyöllä on aina hintansa.. On selitettävä, on perusteltava, on oikaistava.
Edesmennyt keskustavaikuttaja Ahti Pekkala tapasi sanoa,
että ei riitä, kun politiikka-asia kerrotaan yhden kerran. Tänä vuonna viisi miljardia lisää, ensi vuonna kuitenkin enää vain kolme ja puoli . Vaalilupauksessa on pysytty, Suomea pannaan
kuntoon.
Näkyvä oman politiikan puolustaminen on tärkeää siksi,
että aikamoiselle osalle kansaa puoluesidonnaisuus on nykyään kevyehköä vaihtotavaraa.
Siksi keskustan ja hallituksen tekemisiä on jaksettava perustella ja puolustaa ja vielä sellaisella tavalla, että kansalaiset varmasti ymmärtävät. Luvun
voi tarkistaa velkakello.fi -sivustolta. Eikö viesti mene perille?
Ovatko johtajat epäonnistuneet ja jo kuluneet?
Vai olisiko pääsyy tässä:
Ollaan ihan liian hiljaa. Niin puhuvat jopa oppositiojohtajat, yleistäen ja kuin huitomalla sinne päin. Mutta silloin voi käydä niin kuin
taannoin Jyväskylässä, kun eläkeläismies tuli sättimään pää-
4
25.8.2017
ministeri Juha Sipilää eläkeläisten etuuksien leikkaamisesta.
?Paljonkos Sinulta on leikattu?, Sipilä kysyi.
Mies meni hämilleen. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä. Mutta niin
ne puhuu...?
Niin ne puhuu... ?E-en minä tiedä, onko... Työllisyys kasvaa.
Työttömyys vähenee. perustettu 1908 . ??On
kerrottava ainakin seitsemän kertaa?, Pekkala kehotti.
Samalla on hyvä muistaa, että keskusta ei voi yksin määrätä. Tai se Santeri Alkio?
Jokaiselta, joka niin väittää, kannattaa kysyä konkreettisia todistuksia. Hän edusti vasemmistoliittoa. Päätoimittaja Juha Määttä
Jaakko Martikainen
Ei keskusta voi yksin määrätä.
On oltava yhteistyössä ?
ja yhteistyöllä on aina hintansa.
Pääkirjoitus
Hyvää politiikkaa sopii puolustaa rohkeasti
K
eskustaväki on viime aikoina kysynyt kerran jos toisenkin, missä on vika, kun galluptulokset heikkenevät.
Onko politiikka ollut väärää. Suomi keikkuu palkintosijoilla vertailussa kuin vertailussa.
Keskustalla olisikin nyt täysi syy hypätä pöydälle ja vaikka hihkaista. Onko unohdettu köyhän
asia. Ja eiköhän vain Santeri Alkio olisi ollut samaa mieltä.
Politiikka on kestävyyslaji silläkin tavoin, että siitä pitää kertoa uupumatta. On oltava yhteistyössä . Sillä on vain neljäsosa kansanedustajista. Valtion velka on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, 106 miljardiin. Ei rohjeta puolustaa voimakkaasti
oman politiikan saavutuksia eikä omia johtajia.
Puolustettavaa kyllä olisi.
Suomi on alkanut nousta suosta
Piti
haravoida se ja ne, jotka panevat toimeksi, käynnistävät koulun käytännössä tyhjästä.
Löytyi vähän yli kolmekymppinen Pietilä. Pyrkijöitä oli 92, meitä onnisti.
Me nuorimmat olimme 11-vuotiaita, toiset 12-, osa
13- ja muutamat 14-vuotiaita. Hänellä ei ollut harmainta aavistusta, mitä kaikkea valtion oppikoulun rehtorilta vaaditaan.
Yli kuukauden kestäneiden suostuttelujen ja vahvojen koulupersoonien tukilupausten myötä Lea Pietilä uskaltautui hommaan. Oulu kunnan lopulta nielaisi.
Vaikka onnistunut lobbaus toi kuntaan koulun perustamispäätöksen, homma ei ollut sillä selvä. Toimittajalta
Ojentaisin Suomi 100-mitalin
Meitä oli 44 ja Lea Pietilä, kun aloitimme.
Olimme Kiimingin keskikoulun malliluokka, koulun
ensimmäiset oppilaat. Häntä emme yleensä jätä
mainitsematta kouluajoista kertoessamme.
Mutta kelpoja isänmaan rakentajia tuli muistakin;
monen alan ammattilaisia, talouspäälliköitä, opettajia, diplomi-insinöörejä, lääkäreitä...
Tänä vuonna on kulunut 50 vuotta siitä, kun saim-
me keskikoulun päästötodistuksen. Kunnanisät ja paikalliset kouluvaikuttajat
hoksasivat suunnata katseensa vapaalla jalalla olevaan tulokkaaseen.
Rehtoriksi ryhtyminen ei ollut nuorelle opettajalle itsestään selvää. Kun lukion perustaminen kuntaan onnistui vasta seuraavana
vuonna, meidän tiemme erkanivat tuolloin.
Oi niitä aikoja, muistelimme 50-vuotisluokkakokouksessa. Kunnanisät oivalsivat, että sillä on merkitystä kunnan koko tulevaisuuden kannalta.
Rohkeimmat sanovat, että oppikoulu oli yksi ponnahduslauta Kiimingin nousuun pitkälti yli kolmentoistatuhannen asukkaan kunnaksi. 2017
5. Musiikintekijä, kansanedustaja Mikko Alatalo on luokkamme tunnetuin kasvo. Ikähaitari kertoo, että koulua oli odotettu hartaasti. Hän oli
juuri jättänyt opettajanvirkansa Savonlinnassa ja
muuttanut miehensä uuden työpaikan myötä pohjoiseen. Olihan pienestä Kiimingistä suuren Oulun kouluihin 20 kilometrin lisämatka.
Oma koulu höyläsi opintien kynnyksen matalammaksi, myös niille, joiden kotona ei kuljettu silkissä
eikä sametissa.
Valtion oppikoulun perustaminen 2 600 asukkaan
kuntaan 55 vuotta sitten oli iso juttu. Sellaista, mitä
emme vielä oivaltaneet puoli vuosisataa sitten.
Nyt, jos olisi valtaa niin kuin on mieli, ojentaisin itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100-mitalin näille leapietilöille, vahvoille, oppilaista välittäville opettajille.
He ovat todellisia Suomen rakentajia.
Pentti Manninen
25.8. Hän jännitti omien sanojensa mukaan koulun alkamista vähintään yhtä kovasti kuin oppilaatkin.
Uusi rehtori kulki kylän raitilla välillä hyvinkin hämmentyneenä: huivipäiset, ikääntyneet naiset niiasivat oppikoulun nuorelle rehtorille.
Hän muistaa hyvin elävästi, kuinka lapsilleen parempaa toivoneet vanhemmat tulivat ilmoittamaan
heitä koulun kaksipäiväisiin pääsykokeisiin: ??Jos tästä tulisi vaikka presidentti, yksi isä naurahti melkeinpä puolitosissaan poikaansa tuodessaan.
Ei tullut ihan presidenttiä meidän luokkalaisistamme, mutta yksi valtiopäivämies kumminkin. Riemukkaassa tapaamisessa tunsimme lämmintä ja vahvaa kiitollisuutta mukana ollutta Lea Pietilää ja muita opettajiamme kohtaan
Venäjällä on noin 11 miljoonaa ulkomaa
laistaustaista ihmistä. Kun olemme muka
na yhteistyössä, varmistamme, että voimme
tarvittaessa itsekin saada apua.. Italiaan on tänä vuonna tullut 100 000
turvapaikanhakijaa. Ajassa
Sanottua
Muistetaan Turusta myös tämä:
yhtä väkivallantekijää kohti on
joukoittain niitä, jotka panevat
henkensä alttiiksi muiden edestä.
Ville Seuri
Ylen verkkosivuilla
Muistan tämän siitä, että riittävän moni
ei sittenkään levittänyt huhuja ja vääristellyt faktoja, vaan malttoi mielensä
ja sanoi: pidetään toisistamme huolta.
Annika Saarikko
Facebookissa
Ihailen Turun poliisin
toimintaa . Entä jos meille tulisi
yhtä paljon pakolaisia idästä. Silloin tarvitsi
simme muiden EU-maiden tukea ja sitä, että
turvapaikanhakijoita osoitettaisiin myös
muihin maihin.
Suomella on yksi EU:n suurimmista ulko
rajoista, ja kuka tietää, miten maailman ke
hitys tapahtuu, Vanhanen muistutti.
. sen nopeutta
ja maltillisuutta sekä
sanoissa että teoissa.
Kaarina Hazard
Twitterissä
Jaakko Martikainen
Aidan rakentaminen
Suomen rajalle ei vastaa
ihmiskäsitystämme.
Rajojen sulkeminen olisi lyhytnäköistä,
Savonlinnan taidelukiolla puhunut keskustan
presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoi.
Ulkopolitiikan pitää nähdä kauas
Pauliina Pohjala
Keskustan presidenttiehdokas Matti Van-
hanen toteaa Suomen ulkopolitiikan kes
kittyneen viime vuosina Itämeren ranta
kallioille.
Hän näkee itsensä ja presidentti Sauli
Niinistön välillä sen eron, että hän haluai
si palauttaa laajemman perspektiivin ulko
politiikkaan.
Savonlinnan taidelukiolla keskustan
eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhtey
dessä maanantaina puhunut Vanhanen
muistutti lukiolaisia siitä, että Afrikka tu
lee olemaan suuri haaste heidän suku
polvelleen.
Siitä pitävät huolen Afrikan kasvava
väestö ja ilmastonmuutos, joka vaikeuttaa
afrikkalaisten elinoloja.
. Siksi huomion kiinnittäminen turvapai
kanhakijoihin ei ole ihan ole kohdallaan.
He pakenevat itsekin terroristeja.
Rajojen sulkeminen olisi Vanhasen mukaan
lyhytnäköistä myös siksi, että Suomi voi itse
kin tarvita joskus muiden EU-maiden tukea.
. Globaalien kysymysten sekä ihmis
oikeus- ja ympäristökysymysten roolin
6
25.8.2017
pitää näkyä Suomen ulkopolitiikassa jatku
vasti, Vanhanen linjasi.
Vanhanen ei pidä rajojen sulkemista järke
vänä Turun viikon takaisten puukotusten
seurauksena, vaikka tekijänä oli marokko
lainen turvapaikanhakija.
Vanhasen mukaan poliisin ja suojelupo
liisin tehtävä on pystyä profiloimaan turva
paikkaa odottavia ihmisiä niin, että riski
tapauksiin voidaan puuttua.
Aidan rakentaminen Suomen rajalle ei
vastaa ihmiskäsitystämme, Vanhanen
sanoi.
??Suomi on sitoutunut kansainvälisiin so
pimuksiin, jotka antavat ihmisille mahdol
lisuuden hakea turvapaikkaa.
Hän muistutti, että rikolliset voisivat mat
kustaa maailmalla muutenkin kuin turva
paikanhakijoiden mukana.
Nyt tarvittaisiin
malttia, mutta se loistaa nyky
ajassa poissaolollaan.
Paula Risikko
Twitterissä
Jussi Kärki
Twitterissä
Ajassa
Koston kierre ei rakenna mitään,
keinot terrorismin torjuntaan ovat
muualla. Naisten osuus
nousi edelliseen valtuustokauteen verrattuna peräti 11 prosenttiyksikköä.
160
140
Naisten osuus
Manner-Suomen kuntien
valtuuston puheenjohtajien paikoista, %
120
100
80
Lähde: Suomen Kuntaliitto
60
40
20
0
38 %
26 %
37 % 27 %
2017 2013
KESKUSTA
2017 2013
KOKOOMUS
48 %
32 %
2017 2013
SDP
Suomenmaan Kuntaliitolta saamien tilastojen perusteella muutos kunnanvaltuustojen kokoonpanossa tapahtui keskustan johdolla.
Naisten osuus keskustalaisista valtuustojen puheenjohtajista nousi kertaheitolla
26 prosentista 38 prosenttiin.
Luku vaikuttaa merkittävästi kokonaiskuvaan, sillä Manner-Suomen 295
kunnanvaltuuston puheenjohtajasta
141 on keskustalaisia.
Myös muut suuret puolueet kulkivat
samaan suuntaan. Emme saa antaa
tämän onnistua. Asiasta ei
syntynyt yksimielisyyttä, vaan SDP,
RKP ja kristillisdemokraatit vastustivat
vaalien yhdistämistä.
Ovaskan mukaan huoli äänestyspro-
sentista ja vaaliväsymyksestä on kuitenkin yhteinen.
Hän muistuttaa, että lokakuussa
2018 järjestetään ensimmäiset maakuntavaalit, joille on saatava näkyvyyttä ja äänestysaktiivisuus korkealle.
. Puoluesihteerit tapaavat oikeusministeriössä.
25.8. Sanottua
Terroristit haluavat lietsoa vihaa
ihmisten välille. Kuntaliiton selvityksen mukaan sekä
kunnanvaltuustojen että kunnanhallitusten johtoon valittiin ennätysmäärä naisia.
Mullistus oli suurin kunnanvaltuustojen johdossa. 2017
7. elokuuta keskustelemaan tulevasta vaali
sumasta.
Lokakuusta 2018 seuraavaan toukokesäkuuhun 2019 on tiedossa kolmet
vaalit eli maakuntavaalit, eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit.
Kokouksen koollekutsuja, keskustan Jouni Ovaska toivoo vielä keskustelua eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä.
Jos vaalit järjestetään erillisinä, väliin jää aikaa vain viikkoja, jolloin äänestysaktiivisuus voi jäädä alhaiseksi.
Puoluesihteereistä koostunut työryhmä käsitteli viime toukokuussa
vuoden 2019 eduskuntavaalien ja
eurovaalien yhdistämistä. SDP:ssä, jolla on 65
puheenjohtajapaikkaa, naisten osuus
kasvoi 32 prosentista 48 prosenttiin ja
kokoomuksella, joka johtaa 51 valtuustoa,
27 prosentista 37 prosenttiin.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo, että naisten
osuus valtuustojen puheenjohtajista on
noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien.
Kunnanhallitusten johdossa naisten
osuus kasvoi viidellä prosenttiyksiköllä.
Tällä valtuustokaudella kunnanhallitusten puheenjohtajista 31 prosenttia on
naisia, kun edellisellä valtuustokaudella
lukema oli 26 prosenttia.
Jari Laukkanen
Puoluesihteerit puivat vaalisumaa
Anja Manninen
Eduskuntaryhmien puoluesihteerit
kokoontuvat keskiviikkona 30. Näin kesän jälkeen on hyvä kuulla,
mikä on puolueiden asento vaaleihin,
Ovaska muotoilee.
Hän kertoo, että yksittäiset puoluetoimijat ovat aikaisemmasta poiketen
suhtautuneet myönteisemmin vaalien
yhdistämiseen.
Puoluesihteerien työryhmän toukokuinen vaaliraportti on oikeusministerin työpöydällä. Tiedustelulainsäädännön
muutos on saatava pian täytäntöön!
Elsi Katainen
Twitterissä
Naiset nousivat rytinällä kunnanvaltuustojen johtoon
Eeva Kärkkäinen
Tasa-arvo otti Suomen kuntapolitiikassa
Valtuuston
puheenjohtajapaikkoja
aimo harppauksen eteenpäin viime kuntavaalien jälkeisissä luottamuspaikkajaoissa. Alkaneella vaalikaudella
kaikkiaan 39 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista on naisia. Suomalaista yhteis
kuntaa ei nujerreta pelolla ja vihalla.
Elämme vaikeita aikoja, mones
sakin mielessä
Ajassa
Keskustan kannatus oli
Ylen tuoreessa mittauksessa.
Keskustan kannatuksessa on 0,6
prosenttiyksikköä kohennusta
kuukauden takaiseen.
Vihreät ohitti keskustan ja on
nyt toiseksi suosituin puolue
17,6 prosentin kannatuksella.
Mikko Stig/Lehtikuva
Väsähtänyt luontoradikaali ei tingi sanomastaan
Ympäristöfilosofi Pentti Linkolan elä-
mäkerta on yksi syksyn mielenkiintoisimpia kirjallisuustapauksia, ajattelipa hänen
näkökannoistaan mitä tahansa.
Toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama
teos avaa radikaalin toisinajattelijan elämää elävästi ja yksityiskohtaisesti.
Jo Linkolan lapsuus on kulttuurihistoriallisessakin mielessä kiinnostava.
Helsingin yliopiston rehtorin poika vietti varhaisvuotensa hulppeassa virkakodissa yliopistollisen puutarhan keskellä. Suomea teollistettiin silloin voimakkaasti.
Tunnetuksi hän tuli kirjoituksillaan,
joiden analyyttinen jyrkkyys hämmentää
ja järkyttää edelleen.
Tylyä kuittia teoksessa heitetään nykypäi-
vän vihreälle puolueelle.
Linkola olisi halunnut vihreiden ohjelmaan 1980-luvulla muun muassa tavoitteen Suomen väkiluvun laskemisesta alle
miljoonaan, yksityisautoilun kieltämisen,
väestönsiirrot taajamista maaseudulle ja
ehdottoman protektionismin.
Keinoksi ihanneyhteiskuntansa tavoitteluun Linkola tarjosi väkivaltaa.
Se oli vihreille liikaa. Ihminen ja
Legenda. Sanomastaan hän ei
silti tingi tuumaakaan.
samuli vänttilä
Riitta Kylänpää: Pentti
Linkola . Siltala 455 s.. Elämä oli monin tavoin yläluokkaista.
Kun Linkola oli kymmenen, isä kuoli yllättäen, ja perhe muutti niukempiin oloihin.
Kun tausta on tällainen, pohtii väistämät-
tä, miten Linkolasta saattoi kasvaa se radikaali ja fundamentaalinen luonnonpuolustaja, jollaisena hänet tunnemme.
Kylänpään kirja ei anna valmiita vastauksia.
8
25.8.2017
Kiihkeän nykyaikaistumisen vastustamisen Linkola omaksui lukemattomilla
linturetkillään 1950-luvulla. Linkola jättäytyi
puolueen toiminnasta kokonaan pois.
Kuten monilta elämäkertakirjoittajilta,
Kylänpäältäkin olisi paikoin kaivannut
enemmän kritiikkiä päätähteä kohtaan.
Niin ristiriitaista ja hämmentävää Linkolan ajatusmaailma on.
Toisaalta kirja antaa lukijalle tilaa päätellä itse.
Teos piirtää esiin kuvaa masentuneesta ja äkkipikaisesta miehestä, joka katsoo
surullisena luonnon tuhoutumista ja ihmiskunnan oppimattomuutta.
Ensimmäinen vaimokin väsyy raskaaseen kalastajan elämään ja muuttaa lasten kanssa pois.
Teoksen loppupuolella Linkola istuu
usein veneensä tuhdolla
kuin kaiken luovuttaneena
Valppautta ja valvontaa on aihetta nostaa näin dramaattisen tapahtuman jälkeen.
Miten radikalisoitumista seurataan?
Voiko sitä ehkäistä?
Radikalisoitumista on erittäin haastavaa seurata systemaattisesti niin vastaanottokeskuksissa kuin muuallakin
yhteiskunnassa. Onko vastaanottokeskuksia
ohjeistettu tapahtuman seurauksena, vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen?
Vastaanottokeskuksiin on oltu yhteydessä. Uutiset ovat osoittaneet, että ennakointi on globaalissa politiikassa mahdotonta.
Kauppapolitiikka on vahvasti sidoksissa globaaliin liikehdintään eikä sitä voi irrottaa suurvaltojen
välisistä suhteista, jotka tuntuvat elävän nyt suurta murroksen aikaa. Olemme yhteydessä poliisiin
heti, kun on tarvetta.
Teemme kovasti töitä pienillä resursseilla. sopimuksen uudistaminen oli yksi hänen
kampanjansa pääteemoista.
Toinen näistä oli Kiinan syrjäyttäminen maailmanmarkkinoilta, mitä Trump toteutti muun
muassa Tyynenmeren maiden välisen kauppasopimuksen ?torppaamisella. ja nyt aloitetulla
kauppasodalla.
Yhdysvaltojen ja Kiinan ohella myös Intia on
osoittanut huolestuttavia merkkejä protektionismista.
Intia asetti heinäkuun alussa maahan tuontitulleja, jotka ovat erittäin haitallisia muun muassa eurooppalaisille matkapuhelinvalmistajille.
Tällaisia uutisia ei tämän syksyn aikana toivottavasti ole luvassa lisää.
Kun maailmanpolitiikka ja sitä myötä kauppapolitiikka on hankalasti ennakoitavaa, tulisi EU:ssa nyt keskittyä siihen, että yrityksille luodaan yhä vakaammat edellytykset toimia. Globalisaatio ei tässä suhteessa ole uhka, vaan mahdollisuus, johon meidän tulee tarttua.
Sisäänpäin kääntyminen ei ole vaihtoehto.
Kahdenvälisten kauppasuhteiden ollessa yhä
epävakaampia tulee meidän varmistaa se, ettemme ole riippuvaisia pelkästään yhdestä
kauppakumppanista.
Hannu Takkula
Euroopan parlamentin jäsen
Kirsi Kanerva/Lehtikuva
Suoraan kysyen
Miten Migri reagoi Turun puukotuksiin?
Anja Manninen
Turussa tehtiin viikko sitten joukko-
puukotus, jossa kuoli kaksi ja haavoittui
kahdeksan ihmistä.
Keskusrikospoliisi on vahvistanut, että Turun puukotusten pääepäilty tuli turvapaikanhakijana Suomeen viime
vuonna.
Ylen tietojen mukaan hän on saanut
kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Miten Maahanmuuttovirasto Migri
reagoi. Uskallan sanoa, että sitoutunut
henkilökuntamme on tehnyt hyvää
työtä usein stressaantuneiden ja epätoivoisten asukkaiden parissa.
Asukkaita kuunnellaan ja heidän
kanssaan keskustellaan. Se ei tule helposti iholle ja näkyviin.
Vastaanottokeskusten turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja ongelmiin puuttumisen kynnys on
matala. Täällä Bryssel
Kauppapolitiikkaa määrittävät suurvaltasuhteet
Kesän aikana käytiin keskustelua siitä, miten
maailmanpolitiikka on muuttunut ja mihin se on
menossa. Yhdysvaltojen ja Kiinan välille
julistettiin elokuun puolivälissä kauppasota, jossa vain toinen talousmahdeista voi voittaa.
Donald Trump on valtaan astumisestaan saak-
ka sekoittanut kauppapoliittista kenttää ja tämä työ sai jatkoa, kun Yhdysvaltojen, Kanadan
ja Meksikon välisen kauppasopimuksen (NAFTA)
uudistamisneuvottelut alkoivat.
Tämän Trumpin näkemyksen mukaan ?epäreilun. 2017
9. Yhdysvallat ja Kiina ovat edelleen ne maat, joiden liikkeet vaikuttavat kauppapoliittiseen agendaan voimakkaimmin.
Kauppapolitiikassa on tapahtunut viime aikoina paljon yllättäviäkin käänteitä ja tämä trendi
näyttää jatkuvan. Parasta työtä
arjessa on ihmisten asiallinen kohtelu.
25.8
Uutiskuva
10
25.8.2017
Se aika koitti nyt.
Järkyttävä episodi oli samalla ensimmäinen testi suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta terrorismiin. Rikosnimike on käytössä ensimmäistä kertaa maamme satavuotisen historian aikana.
Turun tapahtumasarja ryöpsähti kansalaisten silmille
odottamatta, muttei sittenkään täysin yllättäen.
Jopa asiantuntijoiden mielestä oli vain ajan kysymys, milloin Tukholman terroriteot toistuvat Pohjanlahden tällä
puolella. Vesa Moilanen/Lehtikuva
Terrorismi tuli tännekin
Risto Luodonpää
Viime perjantai jää historiaan päivänä, jolloin terrorismi iski
Suomeen kouriintuntuvan konkreettisesti.
Marokkolaismiehen veritekoja tutkitaan terroristisessa
tarkoituksessa tehtyinä murhina ja murhayrityksinä. Hakemusten pitkät käsittelyajat, lähtömaiden turvallisuusluokitus ja pitkään jahkailtu
tiedustelulaki ovat nousseet päällimmäisinä agendalle.
Turun kaltaisen kriisin jälkeen herää kiusaus tarjota yksinkertaistettuja ratkaisuja. Poliisi on
saanut ripeästä toiminnasta kiitosta, samoin uhrien auttamiseen osallistuneet silminnäkijät.
Vähintään yhtä tärkeä jälkihoidon muoto on pohtia tragedian syitä ja seurauksia.
Keskustelu turvapaikkapolitiikan ja lainsäädännön muuttamisesta on saanut vauhtia. 2017
11. Tätäkin on jo nähty, sillä terrorismin torjunta tarjoaa hedelmällistä maaperää populismille.
Rakentavan keskustelun vakavasta asiasta tulisi kuitenkin
perustua realismille ja faktoille, ei oletuksille ja mielikuville.
25.8
Latauspisteverkos
toakin toivotaan kattavammaksi.
Päästötavoitteisiin yltämisen kannalta säh
köautojen yleistyminen olisi suotavaa.
??Jos autokantaa aiotaan uudistaa tavoittee
na päästöttömyys vuonna 2050, sillä on pal
jon merkitystä, milloin menemme mukaan
tähän aaltoon. Norjassa on valtion tuella päästy jo yli
100 000 sähköautoon, ja Ruotsissakin määrä
on 10 000.
Muutaman asian pitäisi ruuvautua kohdil
leen, jotta sähköauto olisi hankintapäätöstä
tehtäessä vakavasti otettavampi vaihtoehto:
hinta ei saa olla huomattavasti polttomoot
toriautoa suurempi, ja kantaman täytyy olla
useita satoja kilometrejä. Se on 18 suomalaisen energiayhtiön
perustama yritys, joka tarjoaa sähköautojen
latauspalveluita myös kansainvälisesti.
Vaikka koko Suomen autokanta muutettai
siin sähköautoiksi, se ei lisäisi sähköntarvetta
dramaattisesti.
12
25.8.2017. Ilmiöt
Käämi keriytyy hitaasti
Suomalaiset ovat varovaisia
sähköauton hankkijoita
. Mielestäni hallituksella pitäisi olla nyt
rohkeutta päättää sähköautojen hankinta
tuesta, Pöyry sanoo.
Suomi jää reilulla tuhannella liikennekäytös
sä olevalla sähköautollaan naapureiden var
joon. hinta ja lataaminen
mietityttävät.
Teksti: Sami Korkala Kuva: Maria Seppälä
Tällä hetkellä Suomen sähköautoistumi
nen pyörii vähävirtaisesti. Pari vuotta sähkö
autolla taksikyytejä ajanut Hannu Häyrynen
naurahtaa, että suomalaiset jossittelevat lii
kaa sähköauton hankinnan suhteen.
Sähköisen liikenteen eurooppalaisella nä
köalapaikalla vaikuttava Elias Pöyry taas us
koo, että hankintatuki vauhdittaisi liikenteen
sähköistymistä Suomessa.
. Se, että olemme nyt jälkiju
nassa suhteessa naapurimaihin, tulee meille
vielä jatkossa kalliiksi, Pöyry maalailee.
Hän työskentelee Virta Ltd:n liiketoiminta
johtajana
2017
13. Liikennekäytössä olevat
sähköhenkilöautot
merkeittäin 30.6.2017
Tesla Motors
Nissan
Bmw
Volkswagen
Renault
Mercedes-Benz
Hyundai
Citroën
Think
Peugeot
Mitsubishi
Kia
Ford
Micro-Vett
Toyota
Fiat
Omavalmiste
Saab
525
359
47
44
32
28
26
18
17
15
11
5
4
3
3
3
1
1
YHTEENSÄ
1 142
Lähde: Trafi/Eera
25.8
Uuden sukupolven sähköautoissa
toimintasädettä löytyy aiempaa enemmän.
Oulun Haukiputaalta käsin toimiva Häyrynen uskoo, että latauspisteverkoston tärkeyttä ylikorostetaan.
. Siihen tarvitaan kaikkein suurimmat panostukset. Niillä
auton akun saa täyteen noin vartissa.
. Tarvitaan latauspiste ja sen taustalle riittävästi virtaa.
Suomessa voi reilun 300 kilometrin kanta-
malla varustetulla sähköautoilla ajella Jyväskylän korkeudelle saakka ilman ennakkosuunnittelua, sillä latauspisteitä löytyy
kohtalaisen tiheästi.. Päivittäisessä taksiajossakin yleisiä
latauspisteitä tarvitaan todella harvoin.
Minä olen ladannut autoani 90-prosenttisesti kotona. Mielestäni lataamisen no
peus on tärkeämpää kuin yleisten latauspisteiden määrä, Häyrynen sanoo.
Uusi standardi mahdollistaa jatkossa
entistä tehokkaammat pikalaturit. Pullonkaula on tällä hetkellä siinä, että taloyhtiöt eivät osaa tai ymmärrä
asiaa, hän sanoo.
Pelkkä töpseli ei riitä lataamiseen. Se
saattaa korostua etenkin lyhyemmän toimintasäteen sähköautoissa.
Vajaan 400 kilometrin toimintamatkan
Teslalla ajelevat Häyrynen ja Pöyry kokevat,
ettei yleinen latausverkosto jätä nytkään
pulaan. Mielestäni lataamisen nopeus on tärkeämpää
kuin yleisten latauspisteiden määrä.
Käyttövoimatilastoja
2016
Sähkökäyttöiset
1 028
Dieselkäyttöiset
1 113 623
Bensiinikäyttöiset
1 927 561
Autoja yhteensä Suomessa
3 050 808
Lähde: Trafi/Eera
14
25.8.2017
Älykkäiden latausjärjestelmien ansiosta
sähköautoistuminen saattaisi tuoda vain
muutamien prosenttien lisäyksen sähköntarpeeseen.
Latauspisteverkostosta puhutaan usein
sähköautoilun akilleenkantapäänä. Nykyisinkin saa pikalaturista jo akun
melkein täyteen ruokatauolla, Häyrynen
sanoo.
Espoossa asuva Pöyry on todennut, että
voisi pärjätä lyhyemmälläkin kantamalla.
Hänen mökkimatkansakin menee yhden
latauspysähdyksen taktiikalla.
. Kotilataus on ehdottomasti tärkein ja
käytännössä yleisin latausvaihtoehto. Minusta yleinen latauspisteverkosto toimii tietyllä tavalla myytinmurtajana,
Pöyry näkee.
Kaikkein hankalin seikka on siinä, ettei Teslan huoltoa ole Helsinkiä lähempänä. 2017
15. n
25.8. Minultakin on kysytty, että mitä jos tulee kyyti Kuusamoon. Mutta ostopäätöksen tekeminen
onkin toinen juttu.
. Yleistyminen laskee todennäköisesti hintaa alemmas.
Sähköistyminen ei koske pelkästään
henkilöautoja, sillä myös sähkötoimisia
busseja on jo liikenteessä Suomessa.
Liikenteen sähköistyminen rakentaa
uudenlaisia siltoja energiantuotannon ja
liikenteen välille. No, eipä ole ole tullut tässä reilun parin viime vuoden aikana,
hän naurahtaa.
Voittavien teknologien suhteen tuntuu jäl-
. Vetyautojen toimintasäde on pitempi kuin akkuautoilla, mutta toisaalta vety vaatisi jakeluverkoston.
Polttokennotekniikkaa kunnianhimoisesti kehittäneet japanilaiset autonvalmistajatkin ovat nyt julkaisseet tai julkaisemassa akkutoimisia sähköautoja.
. Jatkossa muutos voi olla myös sitä, että henkilökohtaiset ja itsestään ajavat ajoneuvot ovat pitkälti palvelukokonaisuuksia.
Autoteollisuudessa ei ehkä jatkossa ole
kysymys siitä, kuinka paljon tuotteita lähtee linjastolta markkinoille vaan siitä, miten verkossa olevaan autoon liitetyt palvelut tuottavat. Hannu Häyrynen on ajanut
sähkökäyttöistä taksia reilut kaksi
vuotta. Mutta
ei siitä ole kauaa, kun Nokian puhelinten
käyttöjärjestelmä jäi Applen IOS:n ja Androidin jalkoihin ja VHS-videokasetti päihitti kilpailussa Betamaxin.
Nyt näyttää jo kohtalaisen varmalta, että
seuraava voittava teknologia autojen voimanlähteenä on sähkö.
Akulla toimiva sähköauto voi saada rinnalleen myös uusia haastajia: vedystä sähköenergiaa tekevää polttokennoautoa on
pidetty joissain piireissä jopa akkusähköautoa parempana vaihtoehtona. Siinä mielessä on hyvä, että suuret autonvalmistajat ovat lähteneet kehittämään
sähköautoja.
Pöyry kokee, että asenneilmasto on muuttunut suotuisammaksi sähköautoilulle.
. Myös muualla maailmassa puhutaan
yleisesti latausverkoston laajentamisesta
sekä etenkin yhä tehokkaampien ja nopeampien latauspisteiden verkostoista.
Useissa maissa suunnitellaan polttomoottoriautoista luopumista lähivuosikymmeninä. Jos tulee oikeasti sellainen meno, ettei sähköautolla kykene lähtemään, niin sitten voi ottaa taksin tai vuokra-auton, Häyrynen hymähtää.
. Norja aikoo luopua niistä jo
vajaassa kymmenessä vuodessa, mutta perässä ovat tulossa muun muassa Ranska,
Intia ja Britannia.
Norja on latauspisteiden kattavuudessa oma lukunsa, mutta esimerkiksi Virossa valmistui koko maan kattava pikalatausasemien (167) verkosto jo viisi vuotta sitten.
Häyrysen taksin etupenkiltä on kuulunut
lähes pelkkää positiivista palautetta säh-
keenpäin yleensä siltä, että kehityskulku
on ollut looginen ja vääjäämätön. Tässä on vähän sama asia kuin taulutelevisioiden kanssa. Yleisiä latauspisteitä hän
ei tarvitse usein.
sähköautokannan kehitys 2011?2017
5000
Täyssähköautot
3682
Ladattavat hybridit
4000
2990
2441
3000
2000
966
1000
0
569
55
128
109
296
169
360
614
844
985
1142
Lähde: Trafi/Eera
köautosta. Kehitys on nopeaa, sillä tämänkin reilun kahden vuoden aikana sähköautot ovat menneet monessa suhteessa eteenpäin, Häyrynen kommentoi.
Taksimiehen toiveissa on, että koko auton palveluketju olisi helpommin saavutettavissa, vaikka sähköautoja tarvitsee huoltaa huomattavan vähän polttomoottori
autoihin verrattuna.
. Jos ajaisi yhden dieselin välissä ja katsoisi sitten uudelleen sähköautoa. Ihmiset ovat niin paljon vanhassa kiinni, että he jossittelevat ja jossittelevat sähköauton suhteen. Jos latauspisteitä saataisiin noin 50 kilometrin välein Suomen 20 suurimman
kaupungin väleille, verkosto olisi jo aika
kattava, Pöyry sanoo.
Hän on näköalapaikalla eurooppalaisten energiajärjestöjen kattojärjestön
EURELECTRIC:n sähköisen liikenteen
ryhmän puheenjohtajana.
. Pikku hiljaa viimeisetkin autonvalmistajat alkavat taipua, Pöyry toteaa.
Nyt liikenteen suhteen ollaan tietyllä tavalla hybridivaiheessa. Nyt keskustelussa on enemmän
positiivista virettä.
Kriittisen massan laki pätee myös sähköauton hankintaan.
. Ensimmäiset ovat vähän kalliimpia, mutta on helpompi ostaa,
kun naapurillakin on sellainen.
Sähköautojen polttomoottoriautoa korkeampi hinta hidastaa niiden yleistymistä.
Hintalappuun vaikuttavat voimakkaiden
akkujen korkea hinta ja autojen pienet valmistusmäärät. Biopolttoaineiden
käyttö, hybridiautot ja ladattavat hybridit
vähentävät kasvihuonepäästöjä ja riippuvuutta ulkomailta tuodusta energiasta.
Ladattava pistokehybridi voi olla oikein
käytettynä jo iso ekoteko, jos sen lyhyen
kantaman akkua käyttää säännöllisesti
esimerkiksi työmatka-ajossa.
Noin 160 000 sähkökilometrin jälkeen
Häyrysellä on tilauksessa dieselauto seuraavaksi työjuhdaksi.
. Aiemmin verkkokeskusteluissa levitettiin uskomuksia, ettei sähköautoilu toimi
Suomessa
Henkilö
Elämäntapa
keskustalainen
Pitkän uran keskustassa tehnyt Minna Siira
päätti viisikymppisenä vaihtaa työtä ja maisemaa
TEKSTI: Liina Tiusanen KuvaT: Jaakko Martikainen
Moni on perinyt keskustalaisuuden
niin sanotusti äidinmaidossa.
Kempeleläisen Minna Siiran suvusta löytyy keskustalaisia vaikuttajia
koko puolueen olemassaolon ajalta.
Siiran isän isoisä, tyrnäväläinen
Pekka Siira oli talonpoikaissäädyn edustaja säätyvaltiopäivillä
1900-luvun ensimmäisellä vuosi
kymmenellä.
Nyt 110 vuotta myöhemmin Minna Siira on kotiutumassa uuteen työhuoneeseensa valtioneuvoston linnassa Senaatintorin laidalla.
Hän aloitti elokuussa valtioneuvoston kansliassa hallinnollisena
avustajana.
Siiran tehtävänä on avustaa pää
ministeri Juha Sipilän esikuntaa
työssään.
Siira toimii myös linkkinä keskustan kenttäväkeen.
Kannattaako kiireistä pääminis
teriä edelleen pyytää puolueen paikallisiin tapahtumiin?
Kannattaa, Siira sanoo epäröi
mättä.
. Tuli sellainen fiilis, että pitäisikö yrittää ja katsoa. Ahti Pekkala aina sanoi,
että meidän menestymisemme edellytys on se, että kierretään kenttää ja
puhutaan aatetta.
Kiireisen pääministerin rinnalle
riittää hyvin viestin viejiä muusta
keskustan kärkijoukosta.
16
25.8.2017
Siira on vaikuttanut Kempeleessä
kuntapäättäjänä, kuten hänen äitinsä ennen häntä ja tyttärensä hänen
jälkeensä.
Itseään hän kuvailee ennen kaikkea järjestöihmiseksi.
Sysäyksen vaikuttamistoimintaan
Siira sai aikanaan Alkio-opistossa.
Kauppaopistosta valmistumisen
jälkeen hän on tehnyt koko työuransa keskustan leivissä: ensin PohjoisPohjanmaan piirin toimistosihteerinä, keskustanaisten toiminnanjohtajana ja sitten koko piirin toiminnanjohtajana.
Uudet työtehtävät ovat kehittäneet ammatillisesti, ja Siira kokee
saaneensa aivan uutta potkua työn
tekoon.
Uusien tehtävien myötä asuinpaikka on vaihtunut maaseutumaisesta kunnasta Pohjois-Pohjanmaalta kivitaloon Helsingin
keskustaan.
Kotiseutu on tullut entistäkin
rakkaammaksi, mutta Siira on viihtynyt yllättävän hyvin kaupungissa.
Samalla näkökulma keskustan
toimintaan on laajentunut myös
maantieteellisesti.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien jäl-
Juuri alkanut työ valtioneuvoston
keen keskustan puoluetoimistolla
avautui työpaikkoja.
. Ehkä oli viimeinen sauma
viisikymppisenä tehdä tällainen
ratkaisu.
Siira tuli valituksi puolueen hallintosihteeriksi. Arki rullasi mukavasti
ja työ tuntui hyvältä.
Puoluejohdon pitkäaikaisen assistentin Ritva Larilahden jäädessä keväällä eläkkeelle avautui kuitenkin
vielä uusi työmahdollisuus, josta oli
vaikea kieltäytyä.
kansliassa on katkolla seuraavissa
eduskuntavaaleissa.
Keskustan menestymisen eteen
Siira haluaa tehdä töitä jatkossakin.
Siira pitää puolueen tilannetta hyvänä siinä mielessä, että Suomen kuntoon saattaminen on saatu
vauhtiin.
Parannettavaa puolestaan on
keskustan viestin välittämisessä
ihmisille.
. Koko ikäni Kempele ja keskusta olivat olleet ne kiinnekohdat. Onko siinä juuri se, että pitäisi enemmän olla kentällä ja puhua
näistä päätöksistä ja osata peilata,
mitä ne meidän aatteemme pohjalta
tarkoittavat, Siira pohtii.
Hän haluaa, että keskustassa joka tasolla löydettäisiin taas tekemisen ilo.
Siiran mielestä tehtävien kierrätystä
voisi tehdä puolueessa enemmänkin.. Annan painoarvoa kentän kiertämiselle
Minna Siiran uusi työhuone on valtioneuvoston linnassa.
25.8. 2017
17
Näin Johaugilta jää
väliin ensi talven olympialaiset
Etelä-Korean Pyeongchangissa.
Kansainvälinen hiihtoliitto
FIS valitti CAS:iin Norjan
keskusurheilujärjestön Johaugille
antamasta 13 kuukauden
dopingtuomiosta.
Win Mcnamee / AFP Photo / Lehtikuva
Aurinko pimeni. Trumpin mukaan
Yhdysvaltain joukkojen hätiköity
vetäminen Afganistanista
loisi tyhjiön, jonka terroristit
täyttäisivät.
dopingtuomio piteni.
Urheilun kansainvälinen
välitystuomioistuin CAS pidensi
norjalaisen hiihtäjän Therese
Johaugin dopingtuomiota 18
kuukauteen. Asia herätti
kuitenkin Ranskassa runsaasti
vastustusta. Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
ei virallista asemaa.
Ranskan presidentin Emmanuel
Macronin vaimo Brigitte Macron
ei saa virallista asemaa Ranskan
ensimmäisenä naisena. Ihmiset kokoontuivat Yhdysvalloissa sankoin joukoin seuraamaan auringonpimennystä 120 kilometrin levyiselle kaistaleelle lännestä itään.
18
25.8.2017. Aseman
virallistaminen oli yksi Macronin
vaalilupauksista. Amerikkalaisveljekset kaivautuivat hiekkaan ja asettuivat tuijottelemaan taivaalle suojalasit päässään uimarannalla EteläCarolinassa. Brigitte Macronin
tehtävät presidentin puolisona
painottuvat edustamiseen
ja hyväntekeväisyystyön
tukemiseen.
Afganistanista ei lähdetä.
Presidentti Donald Trump
ilmoitti Yhdysvaltojen jatkavan
Taleban-liikkeen vastaista
taistelua Afganistanissa, vaikka
hän on aiemmin kutsunut
Yhdysvaltain osallistumista
konfliktiin ajan ja rahan
tuhlaamiseksi
Se nauraa suoraan kaikenlaiselle syrjinnälle.?
Hannele Tulkki
Kapkaupunki
hannele_tulkki@hotmail.com
Twitter: @HanneleTulkki
25.8. Se voi hallituksia
vahvemmin purkaa rotuerotteluja. Maan vähäosaisimpienkaan olosuhteisiin kilpailut eivät juuri tuoneet muutosta.
Tästä huolimatta, kun joku mainitsee kadulla
jalkapallomaajoukkue Bafana Bafanan, ihmiset
löytävät jotain, joka yhdistää.
Mandela aikoinaan totesikin: ?Urheilu voi
luoda toivoa sinne, missä ennen oli vain epätoivoa. Hänellä oli unelma tulla ammattiurheilijaksi, ja samalla hän halusi näyttää, että kuka tahansa voi halutessaan saavuttaa unelmansa.
Lyhyessä ajassa mies juoksi jo maratoneja ja
päätti osallistua Ironman-triathloniin, jossa ui-
daan 3,8 kilometriä, juostaan maraton ja pyöräillään 180 kilometriä. Kyse ei kuitenkaan ole vain urheilusta ja voittamisesta, vaan yhteiskunnallisen yhtenäisyyden rakentamisesta.
Kun apartheidin aikaan urheilu oli yksi väline
ihmisten syrjinnässä, presidentti Nelson Mandela puolestaan käytti aktiivisesti urheilua rakentamaan siltoja rikkinäisten yhteisöjen keskuudessa.
Monet paikalliset muistavat edelleen symbolisen hetken, jolloin Mandela ojensi vuonna 1995
Etelä-Afrikan isännöimissä rubgyn MM-kilpailuissa palkintopokaalin Springbok-joukkueelle
heidän kannatuspaidassaan.
Monet sankaritarinat myös kumpuavat vaati-
mattomista lähtökohdista.
Tapasin paikallisen urheilusankarin, joka oli
lähtöisin Khayamandi-slummista, jossa yli 30 000
ihmistä asuu noin sadan hehtaarin kokoisella alueella. Uimataito täällä ei ole mitenkään itsestäänselvää.
Lopulta hän suoriutui kunnialla kilpailusta ja
on nykyisin mukana keräämässä varoja, jotta hänen kotislumminsa saisi ensimmäisen uima-altaan ja lapsille uimakoulun.
Hänen kaltaisiaan esikuvia tämä maa todella
tarvitsee, mutta samalla tohdin pohtia, voiko yksin urheilun ilosanomalla lohduttaa niitä, joilla
ei ole edes ruokaa pöydässä . Kielto
oli voimassa kolme vuosikymmentä.
En ennen juurikaan kiinnittänyt huomiota urheilun merkittävään rooliin yhteiskunnissa. tuskin.
Etelä-Afrikassa vuonna 2010 järjestetyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut toivat suuren aallon turisteja ja heidän mukanaan tuloja
sekä pakottivat hallituksen investoimaan infrastruktuuriin.
Samalla ne jättivät jälkeensä kookkaan määrän
velkaa ja stadioneja, joita ei voida täysin hyödyntää ja ylläpitää. 2017
19. Vasta Etelä-Afrikassa olen ymmärtänyt, kuinka urheilun avulla voidaan rakentaa rauhaa . Vielä kuusi kuukautta ennen
kilpailua mies ei osannut edes kellua veden pinnalla, saati sitten uida. mutta
myös hajottaa yhteisöjä.
Etelä-Afrikassa , jos jossakin, urheilu näkyy ar-
jessa, oli lajina sitten rugby, kriketti tai jalkapallo. AFRIKAN AIKA
Urheilusta toivoa epätoivon keskuuteen
Miljoonat eteläafrikkalaiset seurasivat ylpeinä
Etelä-Afrikan mitalimenestystä Lontoon yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa.
Vielä reilut kaksikymmentä vuotta sitten
maalta oli apartheidin vuoksi pääsy kielletty moniin kansainvälisiin urheilukilpailuihin
Hän taistelee riippuvuuden kanssa loppuelämänsä.
Eikä Harri ole ainut. Suomi on yksi Euroopan johtavia amfetamiinimaita. Suomalaiset myös kokeilevat
uusia aineita herkemmin. Näin kuvaa Euroopan
huumeraportti.
Suomessakin on havaittu aiempaa sallivampaa henkeä kannabista kohtaan.
THL:n huumekyselyn mukaan kannabiksen käyttö on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Huumeiden ongelmakäyttäjiä on Suomessa noin parikymmentätuhatta.
Jotakin laitonta huumetta on kokeillut
jopa 20 prosenttia suomalaisista, selviää
THL:n vuoden 2014 huumekyselystä.
Suomi on sekakäytön maa. Alkoholia, lääk-
keitä ja erilaisia huumeita käytetään yhtä aikaa. Tällaisia huomioita tekee A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Toisilla huumeiden käyttö alkaa nuoruuden toilailuista tai ahdistuksesta, joillakin
viattomasta viihdekäytöstä. Asenteet ovat muuttuneet
myönteisemmiksi sen mukana.. Tarinoita on yhtä monia kuin on käyttäjiä.
Huumeisiin kuolee Suomessa vuosittain
parisataa henkilöä. Ilmiöt
Kuka puhuisi
huumepolitiikasta
Teksti: Laura Hämäläinen
Kuvat: Jaakko Martikainen
Huumeiden käyttö on yleistynyt, ja asenteet kannabista
kohtaan ovat lieventyneet. Vuonna 2015 huumeiden yliannostuksiin kuoli 166 ihmistä.
Tutkimusten mukaan enemmistö suoma-
laisista nuorista suhtautuu edelleen kaikkiin huumeisiin kielteisesti. Muuttuneessa tilanteessa
kaivataan avointa keskustelua huumepolitiikasta.
Harri, 48, käytti suonensisäisiä aineita 28
vuotta. Nyt hän on ollut seitsemän vuotta
kuivilla yhtä retkahdusta lukuun ottamatta. Nuorten mielissä kannabis tekee kuitenkin selvää pesäeroa muihin huumeisiin.
Samalla kun tupakointi ja alkoholin kulutus on nuorten keskuudessa vähentynyt, on kannabiksen käyttö pysynyt Euroopan tasolla vakaana. Jotkut saavat
20
25.8.2017
mallin kotoa tai kavereilta
2017
21. Vuodet käyttäjänä jättivät jälkensä Harriin.
Hän kuitenkin pääsi eroon aineista, käy
töissä ja elää nyt tavallista elämää.
25.8
Törkeitä huumausainerikoksia paljastuu vuodessa noin tuhat.
Huumerikollisuus ei kuitenkaan katso
paikkaa, vaan rikollisuus levittäytyy poliisiyksiköiden- ja valtion rajojen ulkopuolelle.
Vaikka huumeiden käyttö on Suomessa edelleen keskittynyt etelään ja pääkau-
22
25.8.2017
Lähde: EMCDDA/Finland Country Drug Report 2017
2,2 %
Mitä isompaan
kaupunkiin mennään,
niin sitä enemmän
ongelmia on.
punkiseudun ympärille, ovat huumeet levittäytyneet myös maakuntiin.
. Aineita kaupataan kauppakeskuksissa ja kaduilla avoimesti.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi toteaa suurimpien ongelmien painottuneen kasvukeskuksiin.
Huumausainerikollisuus on Saukoniemen mukaan ollut viime vuosina nousussa. Edes toipuvaa käyttäjää ei nähdä
yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Menneisyys heijastuu arkipäivän asioihin.
. Että hoitakoon itse itsensä kuntoon.
Harrilla on asiasta omakohtaista kokemusta. Hän näkee suurena
haasteena sen, että ääneen pääsevät vain
ääripäiden edustajat.
. Hän kertoo, että viimeisen
kymmenen vuoden aikana huumekauppa
on tullut hyvin näkyväksi. 13.5 %
kannabiksen käyttö suomessa
13,5 %
15?34-vuotiaista oli
käyttänyt kannabista
vuoden 2015 aikana
9 % 17,9 %
Käyttö ikäryhmittäin 2014
15 %
12,1 %
4,8 %
0,6 %
15?24
25?34
35?44
45?54
55?64
Käytön yleistyminen
25 %
20
15
10
5
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
0
. Meillähän helposti ajatellaan, että
päihdeongelmainen on ihan omaa syytään ongelmissa. Meiltä puuttuu avoin, perusteltu ja
leimaamaton keskustelu siitä, mitä tässä muuttuneessa tilanteessa ihan oikeasti pitäisi tehdä, jotta voidaan minimoida
haitat yksilölle ja yhteiskunnalle.
Simojoki toteaa, että huumekeskustelu ja -politiikka ovat keskittyneet viime
aikoina hoidon ja ennaltaehkäisyn sijasta esimerkiksi huumerikosten rangaistuksiin.
Keskusteluilmapiiri soimaa riippuvaisia.
Päihderiippuvuus nähdään yksilön valintana. Se on mielestäni hyvä ratkaisu meillä.
Simojoen mukaan keskustelua huumeista tulisi kehittää. Kuten muitakin huumeita.
Huumeiden kokeilu painottuu 25?34 vuotiaisiin nuoriin aikuisiin. Eniten kirjataan tavallisia käyttörikoksia. Olemme ö-luokan kansalaisia. Nuoret miehet
heiluvat huumetilastojen kärjessä kokeiluissa, hoidoissa ja kuolemissa.
Harrin ajoi huumeiden käyttöön kokeilunhalu ja porukan henki.
Myös Harri on huomannut muutoksen
ilmapiirissä. Tässä on todella suuria eroja sukupuolten ja eri ikäluokkien välillä, Simojoki huomauttaa.
Kannabista käyttävät eniten nuoret
miehet. Mitä isompaan kaupunkiin mennään,
niin sitä enemmän näitä ongelmia on.
Mutta kyllä huumeiden käyttö on meillä
maanlaajuinen haaste, A-Klinikan Simojoki toteaa.
Suomessa harjoitetaan huumeiden osal-
ta kokonaiskieltopolitiikkaa: hallussapito
ja käyttäminen ovat rangaistavia tekoja vakavampien rikosten, kuten kauppaamisen,
salakuljetuksen ja valmistamisen ohella.
Suomessa käyttäjiä autetaan monin eri
keinoin ja pyritään vähentämään huumeiden käyttämisestä seuraavia haittoja.
Samanaikaisesti tehdään ehkäisevää työtä ja hoitoonohjausta sekä pyritään päihteissä nollatoleranssiin.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja
Mirka Vainikka pitää Suomen kansainvälisestikin poikkeuksellista kahden raiteen
politiikkaa hyvänä.
. Ei meitä kohdella samanvertaisina kuin normaali-ihmisiä.. Simojoki toteaa, että Suomen syyllistävä ilmapiiri on kenties voimakkaampi kuin muualla.
Yhdysvalloissa myös
huumeiden vastainen sota on saanut aivan eri mittasuhteet ja vankilat ovat täyttyneet huumerikosten tekijöistä. 2017
23. Hänen mielestään tulisi keskittyä käyttäjän hoitoonohjaukseen sanktioiden sijaan.
Saukoniemi toteaa, että kansallinen
tahtotila osoitetaan rikoksista säädetyillä
rangaistuksilla.
. Toimiva tiedonvälitys edistää haittojen ehkäisyä, ja
hoitoa.
Käyttäjien kohtaama jatkuva negatiivinen lähestyminen nakertaa raitistumisen
mahdollisuuksia.
. n
Huumepitoisuudet Suomen jätevesiselvityksessä
MDMA (ekstaasi)
Helsinki
16,8
34,2
Espoo
31,9
Lahti
18
Turku
16,6
16,8
10,5
72
6,4
Rovaniemi
74
Kuopio
13,4
Lappeenranta
18
10,8
Joensuu
37,9
4,6
11,8
9,7
32,8
40,1
13,8
32,6
18,7
0
4,1
63,7
80,3
Oulu
27
78,2
28,3
14,3
Vaasa
89,5
119,9
12,8
20,5
Metamfetamiini
83,4
71,9
Kotka
Savonlinna
Amfetamiini
100,8
9,9
27,1
Tampere
Jyväskylä
Kokaiini
22,5
12
29,7
31,3
25
50
75
100
125
150
175
200
225
250
(mg/1000 henkiöä/päivä)
Lähde: EMCDDA/Wastewater analysis and drugs . Niin kutsutut viihdekäyttäjät jäävät usein tutkimuksissa varjoon.
Laittomista teoista ei tahdota puhua, ja
leimaantumisen pelossa hoitoon hakeutuminen saattaa venyä, vaikka apuun olisi tarvetta.
Alle 20-vuotiaiden yleisin syy hakeutua
hoitoon on kannabis.
Vainikka uskoo, että yhteiskunnassa tulee saada yhteys käyttäjiin. THL:n selvityksen
mukaan valtaosa kannabiksen käyttäjistä käyttää alkoholia samassa yhteydessä.
. Hirveän tyypillistä on, että huumeriippuvaiset saavat vain kielteistä palautetta. Myös
pienemmillä määrillä, joita käyttäjiltä
löydetään, saattavat aueta isommat jutut.
Saukoniemi kertoo, että prosessi ei aina johda rangaistukseen. He (Yhdysvallat) ottavat ison riskin.
Katsotaan, ja sen jälkeen meidän täytyy
yrittää keskustella siitä kiihkottomasti.
Simojoki muistuttaa, ettei ole aivan
yksioikoista esittää kannabista vaihtoehtona alkoholille. Kannabismyönteisimmät tahtoisivat Suomen seuraavan esimerkkiä.
Simojoki huomauttaa, että kyseessä ovat päihteiden käytön suhteen aivan
erilaiset kulttuurit. Poliisin näkemys on, että käytön pitää
olla lähtökohtaisesti rangaistavaa. Skaala on laaja.
Kaikki käyttäjät eivät suinkaan ole ongelmakäyttäjiä. Se lähtee arvostavasta kohtaamisesta.
Siitä, että ihmisillä, jotka käyttävät huumeita ja ovat sairastuneet vakavaan sairauteen, on oikeasti ihmisarvo.
Simojoki on sitä mieltä, että huumeis-
ta saatuja rangaistuksia tulisi miettiä uudelleen. Tässä on toivuttu vuosia, mutta tämä
on elämäni parasta aikaa, kun näen, miten pienestä nyytistä on tullut tuollainen
nuori mies. Yhteiskunnan apu ja esimerkiksi ?tuetun
asumisen muodot ovat sen vuoksi suuressa roolissa.
ihan tavallinen mattimeikäläinen. Lapsen huostaanotto oli
miehelle kova paikka. Käyttäjä voi olla kunniatohtori tai
Yhdysvaltojen useissa osavaltioissa ja
esimerkiksi Uruguayssa kannabis on lail-
listettu. Heillä vahvistuu omakin ajattelu siitä, että he ovat kyvyttömiä ja holtittomia.
Vainikka toteaa, että apua tulee tarjota,
kun sitä tarvitaan.
. Hän päätti, että
taistelee poikansa puolesta.
. a European multi-city study
25.8. Joskus huumausaineen käyttörikoksista saattaa selvitä pelkällä huomautuksella.
Harri muistuttaa, ettei huumeiden käyt-
tö kuitenkaan aina näy ulospäin ja riippuvainen voi kuulua mihin sosiaaliseen
luokkaan tahansa.
Harrin käyttäjäpiirissä oli paljon erilaisia huumeiden käyttäjiä, korkeakoulutetuista peruskoulun käyneisiin.
. Kannabiksen laillistaminen on monen tekijän
summa.
. Tämä on yksi huoli, että siitä tulee yksi sekakäyttöaine lisää.
Harrille sysäys raitistumiseen tuli syn-
nytyssalissa, kun hänen poikansa astui maailmaan
Mediassa ei uskota maakuntien tekemiseen, oopperan libreton laatinut ja
24
25.8.2017
sen toisena ohjaajana toiminut Helena
Tornberg hymähtää.
Ensi-illan jälkeen sanoma korkeatasoisesta kokonaisuudesta levisi lehdistön ja kuulijoiden kautta. Tomi Punkeri teki
hienon roolityön Aabraham Ojanperänä. Ihmetteleviä suorastaan. viiltää väkisin jälkensä
täyden katsomollisen tuntoihin.
Näin alkaa Limingassa toteutettu
ooppera, joka kertoo orpopojasta valtakunnan julkkikseksi nousseen ja Eurooppaakin valloittaneen oopperalaulaja Aabraham Ojanperän elämästä.
Turha luulla , että produktion tie olisi
kulkenut helppoa reittiä. Aabrahamin pidot -ooppera osoittaa, että
taiteellisesti vakuuttavia produktioita toteu
tetaan myös maakunnissa. Näytökset myytiin
loppuun.
??Eniten harmittaa kulttuurin hie
rarkkinen, elitistinen ilmapiiri. Moni ajatteli, että nyt Limingassa yritetään haukata liian iso pala.
??Tällaisia tuotantoja ei oikein arvosteta. Kritiikit ovat
olleet hämmästyneen kiittäviä. Liikkeellä oli
epäilijöitä. Oop
peran puvustuksesta vastasi Henna Parkkinen.
Kulttuuri
Lupa loistaa
Aabrahamin pidot -ooppera kertoo taiteen voimasta
ja murtaa kulttuurimaailman elitistisiä hierarkioita
Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä
Suurisilmäinen poika seisoo aisakärryillä lippalakki päässä ja kaipaa katoja tautivuosien tappamaa äitiään.
Koloratuurisopraanon laulu on
kuulasta.
Aidon hätääntyneeltä kuulostava
?Missä äiti on. Kun
on oikeat kontaktit ja hyvä yhteishenki,
korkeatasoista taidetta syntyy missä
vain, Tornberg sanoo.
Suomen 100-vuotisjuhlaa ja Ojanperän kotipaikkakunnan 540-vuotista taivalta juhlistava Aabrahamin pidot jos
mikä on osoitus siitä.
Oopperasta haluttiin tehdä lämminhenkinen ja aito, luoda tilaa katsomon ja
esiintyjien väliselle vuorovaikutukselle.
Tornberg korostaa, että taiteilijuus on
suuri lahja, mutta yhtä tärkeä on se, joka
ottaa lahjan vastaan.
Tavoitteessa epäilemättä onnistuttiin,
sillä tyytyväinen kuulija totesi esityksen
päätteeksi: ??Olen minä ollut oopperassa
Pariisissa ja muuallakin, mutta koskaan
en ole tykännyt yhtä paljon.
Idea oopperasta virisi kunnan juhla-
toimikunnan, Tornbergin ja paikkakunnalla tuolloin vielä asuneen koreografin
ja toisen ohjaajan Jouni Prittisen yhteistuumailuissa. Pienestä kasvoi suurta.
Jukka Linkola sävelsi oopperan,
Oulun ammattikorkeakoulun oopperalinjalaiset ja tanssinopettajaopiskelijat
opettajineen lähtivät innolla mukaan.
Alueen ammattilaisista kerättiin kamariorkesteri, jota johti Ville Mankkinen.
Kuoro-osuuksissa mukana oli Cassiopeijan laulajia.
Hän haaveilee
vievänsä oopperansa karvalakkilähetys
tönä Helsinkiin.
??Tämän oopperan voisi koko edus
kunta katsoa. Siinä on sanomaa, josta
kannattaa ottaa oppia nykyaikaankin.
Tornberg nostaa esiin katovuosien yh
teisöllisyyden, maalaispitäjän isäntien
ja emäntien kaukonäköisyyden, kun he
ymmärsivät ja halusivat lähettää lahjak
kaan orpopojan opintielle.
??Apatia ja yhteisöllisyyden tuhoisat
puolet saavat niin paljon valtaa, koska
ei hyödynnetä myönteisiä asioita, usko
ta ihmisiin. Rakkaudessakin on paitsi riemunsa
myös ristiriitansa.
Ennen kaikkea ooppera kuitenkin vä
littää sanomaa lahjakkuudesta, ystävyy
den voimasta ja kotiseuturakkaudesta,
ihmisyydestä, joka on kaikkialla sama.
??Tuntuu tärkeältä kertoa osin unoh
tuneista palasista omassa kulttuurissa,
Tornberg toteaa.
Seuraavaksi hän aikoo tehdä ooppe
ran 1918 tapahtumiin liittyneestä ase
kätkennästä.
??Vaikeista vaiheista ei saa vaieta.
Niistä on opittava.
25.8. Laulajat ovat tai
puneet vauhdikkaisiin koreografioi
hin, tanssijat laulamaan virttä. Tule
vaisuutta on se, ettei luovuutta raja
ta tiukkoihin kategorioihin, Tornberg
ihastelee.
Hänelle on tärkeintä tarjota erilaisil
le ihmisille tilaisuuksia toteuttaa omaa
ilmaisuvoimaansa, auttaa heitä löytä
mään kykynsä ja viedä niitä eteenpäin.
??Nautin, kun huomaan ihmises
sä olevan potentiaalin. Kukaan ei tule tähdeksi il
man tukea.
Ooppera puhuu myös vaikeista asiois
ta kuten kiusaamisesta, huonosta erilai
suuden sietokyvystä, nälästä ja sodas
ta. Kun on oikeat kontaktit ja hyvä yhteishenki,
korkeatasoista taidetta syntyy missä vain.
Lopputuloksena oli seudullista yh
teistyötä, jossa kaikki osapuolet ylittivät
itsensä, syttyivät loistamaan. Sykähdyttää,
kun joku varjossa ollut pääsee lavalla
kukoistukseensa.
Aabrahamin pidoilla Tornberg herät
telee suomalaisia luottamaan itseensä.
??Ei meidän tarvitse peesata sitä, mitä
maailmalla tapahtuu. Mukaan
pääsi paitsi ammattilaisia, myös tavalli
sia kuntalaisia ja lapsiryhmä.
??Kaikki ovat yhtä tärkeitä. Tornberg tarttui
ajatukseen välittömästi. Voi vain
ihmetellä, millaisia monilahjakkuuk
sia on saatu mukaan. Voimme lähteä synnyttämään omaa, uutta ja suomalaista.
Maakuntalehti Kaleva luonnehti Aab
rahamin pitoja karvalakkioopperaksi
myönteisessä mielessä. 2017
25
tittelin rauhallisella ja analyyttisellä esiintymisellään.
Malkki on tutkinut terrorismia väitöskirjan verran, osallistu
nut parin muunkin kirjan tekemiseen ja kirjoittanut aiheesta
useita artikkeleita.
Saattaa olla, että Malkilla riittää vientiä mediassa lähiaikoi
na. Ollila alkaa laskea yhteen
kerättävien kannattajakorttien määrää. Odottelemme vain,
milloin vanha kaveri Heikki A. Muodollisesti hän ei ole vielä edes
ehdokas. Venäjän presidenttiä Vladimir
Putinia hän tapaa melkeinpä tuon tuostakin. Toivottavasti aikaa jää myös tutkimukselle, aihe ei valitet
tavasti taida ehtyä ihan pian.
On pakko sanoa, että tammikuun presidentinvaalien ylivoi
mainen suosikki, presidentti Sauli Niinistö hoitaa ehdokkuut
taan pontevasti ja hyvin. Ja hankkii lisäjulkisuutta tiedotus
tilaisuuksillaan.
Mutta emmehän me tähän kyllästy. kampanjoinnin vasta loppuvuonna.
Suurvaltojen tukea Niinistö on saanut siihen malliin, että
enempää ei voi enää pyytää: Ensin kävi visiitillä mahtivaltio
Kiinan nokkamies Xi Jinping. Apollon Tietäjät
Teksti: Pentti Manninen, Timo Laaninen
Erilainen vihreät
Vihreät on erilainen puolue. Mutta ei vihreissä.
Osoittiko se vain, että äkkipäätä katsoen vähän kankean
oloisessa johtajassa on virtaa.
Ylen viimeviikkoista gallupia tutkitaan kulmat kurtussa aina
kin keskustan ja SDP:n puoluetoimistoissa.
Keskustalle oli sentään pientä nousua, mutta puolue jäi
kovassa nousukiidossa olevien vihreiden taakse.
Demareille luvut ovat vielä synkempiä. Sen näytti taas tuore galluppi.
Vihreät on kivunnut toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kuten monella suulla on todettu,
poliisi, sairaanhoito ja sosiaaliviranomaiset hoitivat tehtävän
sä erinomaisesti.
Suurimmat kiitokset ansaitsevat ne sattumalta paikalle
osuneet sivulliset kansallisuudesta ja syntyperästä riippu
26
25.8.2017
matta, jotka auttoivat uhreja ja yrittivät estää puukkomiehen
riehumista oman turvallisuutensa uhallakin.
Myös kansallinen yleisradioyhtiö Yle hoiti hyvin oman
tonttinsa tapahtuman uutisoinnissa ja analysoinnissa.
Viikonvaihteen ohjelmista jäi mieleen erityisesti terrorismin
tutkijan Leena Malkin panos. Hän ansaitsi todellakin ?asian
tuntijan. Niitähän tarvitaan
20 000, mutta onko niitä jo 50 000 vai 100 000?
Vai enemmän?. Kannatus putosi
2,6 prosenttiyksikköä 15,9 prosenttiin ja sijoitus puolueiden
suuruusjärjestyksessä vaihtui kakkosesta neloseen.
Lyhyt analyysi demareiden viime vuosien kannatuskehi
tyksestä on, että ensin perussuomalaiset vei puolueen mies
kannattajat ja nyt vihreät ovat viemässä naisetkin.
Demarijoukoissa taidetaan tällä hetkellä miettiä, että oliko
fiksua heittää Jutta Urpilainen pihalle kolme vuotta sitten.
Viime perjantain terrori-isku Turussa nosti esiin suomalaisen
yhteiskunnan vahvuudet. Sitä
ei estänyt millään lailla uuden puheenjohtajan Touko Aallon
parisuhdekohu.
Jossakin muussa puolueessa puheenjohtajan lyhyen avio
liiton kariutuminen ulkopuoliseen suhteeseen olisi ollut iso
synti, ainakin ennen vanhaan. Aikoo ?aloittaa. Ja nyt on sitten
kutsu Valkoiseen taloon Donald Trumpin pakeille.
Kotimaata presidentti kiertää Suomi 100 -vuoden merkeis
sä ihan ehdokkaan tahtiin
Talous- ja työllisyystilanne on parantunut, yhä
useampi suomalainen luottaa tulevaisuuteensa.
Tulosta syntyy suunnitelmallisuuden kautta.
Olemme taitekohdassa, jossa kansanliikkeel
lämme tulee olla vastauksia maailman myllerryk
seen. Keskustan työvaliokunnat ja minis
teriryhmä kokoustivat Espoossa, eduskuntaryhmä
jalkautui Savonlinnaan.
Vaikka Espoon kokous oli paljolti valmistautumista
tulevaan budjettiriiheen, puoluetoiminta sai paljon
tilaa keskusteluissa. Kun
tavaalien jälkeen puolueessa ja eduskuntaryhmäs
sä tehtiin laaja analyysi vaalituloksesta.
Asioita me osaamme ajaa, mutta järjestö on
saatava tukemaan paremmin poliittisia tavoittei
tamme.
Kyse ei kuitenkaan ole vain järjestöstä tai vies
tinnästä. Samalla meillä on oltava ajantasaiset toimin
tatavat tehdä ja viestiä politiikkaamme. Se on pitkäjänteistä työtä, niin kuin on ollut
Suomen kuntoon laittaminen Juha Sipilän johdol
la. Tämän
syksyn aikana tullaan piirtämään suuntaviivat
2020-luvulle.
Jouni Ovaska
keskustan puoluesihteeri
25.8. Poliittista suunnittelua kootaan yhteen, ja
eduskuntaryhmän, ministerien erityisavustajien
sekä puolueen viestintää koordinoidaan puolue
toimistolta käsin. Puo
lueen järjestämä tapahtuma, seminaari
tai kokous pitää olla tilaisuus, jossa osal
listuja kokee voivansa vaikuttaa.
Keskustan koulutustoiminta on ollut vii
me vuosina vaimeaa. 2017
27. Tämä muuttuu nyt.
Syksystä alkaen tulemme järjestämään
säännöllisesti järjestökoulutusta. Viestintä,
koulutustoiminta ja ohjelmatyö tukevat näitä
tavoitteitamme.
Tärkeintä on, että kykenemme tekemään omin
takeista, keskustalaista politiikkaa, joka selkeäs
ti erottuu kokoomuksesta, SDP:stä tai vihreistä.
Tämä politiikka pohjautuu arvoihin ja aatteeseen.
Se ei ole mitään yksittäisten irtopisteiden kerää
mistä. Kyse ei ole vain valmistautumi
sesta tuleviin vaaleihin vaan ennen kaikkea osaa
misen paremmasta hyödyntämisestä.
Vaikka paljon tehdään, enemmän on tehtävää.
Kannatusmittaukset kertovat, että olemme me
nettäneet monen kansalaisen tuen. Kyse on ennen kaikkea strategiasta ja
keinoista, joilla strategiaa toteutetaan. Myös uusi rekrytointi on tiedossa.
Ohjelmatyöhön sitoutetaan jäsenistöä ja kan
sanedustajamme. Johtavat keskustavaikuttajat tul
laan kokoamaan yhteen entistä useammin.
Vaikuttajakiihdyttämö alottaa syyskuussa,
kun toista sataa nuorta tapaavat uudet men
torinsa. Meidän on
löydettävä vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Pystyykö organisaatiomme muuttamaan itseään
ja vuosikymmeniä vanhoja toimintamalleja uuden
laisessa tilanteessa?
Pääsemmekö eroon pinttyneistä toimintatavoista?
Miten kansanliikkeenä palvelemme jäsenistöäm
me ja Suomea parhaiten?
Puolueen pitää mahdollistaa ja koota
kansalaisia yhteen, ei vain jäseniä. Puheenvuoro
Taitekohdassa
Politiikan syksy on alkanut puolueiden kesäko
kousten myötä. Vaikka jäsenmää
rämme on huomattavasti suurempi kuin muilla, me
emme voi nojata pelkästään laajaan paikallisyhdis
tysverkkoomme.
Toteuttamamme koko Suomen kattanut kunnal
lisjärjestökierros osoitti muutostarpeet. Ongelmakohtien listaamisesta
on kuitenkin siirryttävä jo johtopäätöksiin ja tekoihin.
Järjestökoneistomme on aikansa elänyt. Syitä on etsit
ty ja pohdittu myös tämän lehden palstoilla. Politii
kan tekotavat ovat muuttuneet. Sen
lisäksi koulutamme sote- ja maakuntaasioista. Joukossa on entisiä ja nykyisiä ministe
reitä, kansanedustajia, erityisavustajia sekä yksi
tyissektorin toimijoita.
Puoluetoimiston viestintäosaamista vahviste
taan
Keskusta
Tekstit: Pauliina Pohjala, Liina Tiusanen
Kuvat: Jaakko Martikainen
Evästyksiä eduskuntaan
Carita Röpelinen-Pitkäsen mies on nimeltään
Juha ja ammatiltaan insinööri.
. Aina ei näitä Juha-juttuja ymmärrä, nauroi
Röpelinen-Pitkänen Juha Sipilän kainalossa.
Kolmatta sektoria ei saa unohtaa sote-uudistuksessa, Savonlinnan toimintakeskuksen toiminnanjohtaja evästi pääministeriä.
28
25.8.2017
Keskustan presidenttiehdokas Matti
Vanhanen puhui ulkopolitiikkaa Savonlinnan
taidelukiolla. Vanhanen totesi, että
suurvaltojen eristäytyessä muiden maiden
tulee jatkaa puhetta yhteistyöstä ja
läpinäkyvyydestä.
Savonlinnalainen kansanedustaja ja
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna
Kosonen tapasi useita tuttuja torilla.
Keskustan eduskuntaryhmä sai maanantaiiltana kutsun maakuntaliiton vastaanotolle
Olavinlinnaan. 2017
29. Eduskuntaryhmä
valmistautui muun muassa ensi viikon
budjettiriiheen perinteisessä kaksipäiväisessä
kesäkokouksessaan.
Keskustan kansanedustaja Hannakaisa
Heikkinen ja ryhmäkansliassa työskentelevä
Terhi Peltokorpi tutustuivat Asemantien
päiväkodin arkeen.
25.8
Se oli ?Huolenpitoa huomennakin?.
??Näin on toimittu, mutta nyt vaaditaan hyvää
huolenpitoa huomennakin. ?Vältä äärilaitoja?, oli isäni elämänohje ai
koinaan. Se ottaa myös pienitu
loiset siipiensä suojaan. Tilanne on absurdi,
Levonen toteaa.
??Ja tämä näkyy myös keskustan kannatukses
sa, mutta puoluejohto ei ole ottanut sitä tarpeeksi
vakavasti. Ymmärrän tilanteen toki soten ja maa
kuntahallintouudistuksen kannalta.
Levonen muistuttaa puolueen kuntavaalisloga
nista. Hän näkee sen ainoana keinona estää kan
natuksen romahdus ja palauttaa demokratian
kunnioitus.
??Perussuomalaisten hajoamisen jälkeiset ku
viot olivat irvodemokratiaa. siinä hyörii kansa
laisia kuuntelematta. Kentän tietoa olisi kannat
tanut käyttää esimerkiksi vuonna 2015 pakolais
invaasion hoidossa, sanoo silloin Kaakkois-Suo
men poliisin turvapaikkatutkinnassa työskennel
lyt Levonen.. Kotkalainen poliisimies Levo
nen toimii kaupungin päätöksenteossa keskustan
ainoana kunnanvaltuutettuna.
??Erosin perussuomalaisista, koska siellä tuli tär
keämmäksi oman edun tavoittelu kuin puolueen
omat arvot kuten isänmaallisuus, oikeudenmu
kaisuus ja yhdenvertaisuus. Minä taas
olen vahva persoona ja ajattelen, että jos kuka
pystyy nostamaan keskustaa täällä, niin se olen
minä. Levo
nen vaati blogissaan heinäkuussa hallituksen
eroa. Puolueen linja on mennyt
liian oikealle. Eropäätöksen tultua jul
ki ennen kuntavaaleja useampi puolue houkutteli
suorasanaista miestä riveihinsä.
??Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat liian ääri
päitä. Näiden arvojen vuok
si moni sai uutta uskoa paremmasta huomisesta,
ja niiden vuoksi itsekin liityin puolueeseen, hän
taustoittaa.
51-vuotias Levonen on räväkkä persoona, jo
ka tunnetaan Kotkassa. Kansanedustajat eivät näe sitä, vaan
antavat talouskasvun hämärtää näkökenttänsä.
Valtaa pitäviä vaivaa Levosen mielestä Suo
messa yleisesti näköalattomuus ja näkemysten
suppeus.
??Piiri pieni pyörii ja ?lapset. Keskustan kasvot
Teksti ja kuva: Päivi Vento
Vesa Levonen
Kannatuksen nosto
vaatii maratonin
Poliisimies Vesa Levonen kritisoi hallituksen päätöstä
jatkaa perussuomalaisten hajaannuksen jälkeen
Vesa Levonen vaihtoi perussuomalaisista keskus
taan vuonna 2015. Demarit olivat kuin eläneet pellossa eli
käyttäneet valtaansa väärin, Levonen selvittää ja
viittaa tällä Kotkan kaupungin kuittisotkuihin.
??Olen tarkka, perusteellinen ja lakia kunnioit
tava ihminen, poliisina koko ikänsä työskennellyt
Levonen alleviivaa.
Hän vastasi myöntävästi keskustan kosintaan.
??Keskusta ei ole Kotkassa vahvoilla. Politiikkahan on tunnetusti myös niin sa
nottu maratonlaji.
30
25.8.2017
Levosta miellyttää, että keskustan kentällä on
oikeus ajatella vapaasti, kriittisestikin
Vesa Levonen on suhteellisen kiireinen mies, mutta hän
yrittää löytää aikaa myös jalkapalloiluun poikansa kanssa.
Sitä varten Levonen on rakentanut pihalle maalin.
25.8. 2017
31
Koskinen
varsinaissuomalais-uusmaalainen ympäristö- ja
keskusta-aktiivi. Mitä on keskustalainen liberaalius ja voisiko sitä tuoda esiin
voimakkaammin?. Me keskustassa
tiedämme, että monet päätökset, joissa Vihreät ovat olleet osallisena, ovat päättyneet
kaikkea muuta kuin luontoläheisesti.
Lähihistoriasta Helsingin keskuspuiston nakertaminen on oiva esimerkki Vihreiden tavasta myydä luonto erittäin kyseenalaisesti.
Kannatusta kuitenkin gallupeilla mitattuna on, ja vihreyteen ovatkin nyt takertuneet
luontoarvoja tiukemmin liberaalit arvot ja
sivistyksen kunnioitus.
Ei näytä olevan väliä sillä tosiasialla, että
vihreät ovat olleet mukana taannoin raskaissa koulutusleikkauksissa.
Politiikassa asiat eivät aina ole sillä tolalla, miltä ne ulospäin kyseisellä hetkellä kansalle näyttävät.
Tartu hetkeen on äänestäjän helmasynti, mielikuvat ja ontot iskulauseet toimivat
juuri nyt erittäin hyvin. Tätä ikävää seikkaa
ei helpota se, että oppositiosta on näitä erittäin paljon helpompi huudella kuin hallituksen riveistä.
Mitä on keskustalainen liberaalius
ja voisiko sitä tuoda esiin voimakkaammin?
Kaupunkikannatuksen nostoon se on erityinen kysymys.
Luontoarvojen julkituonti on mielestäni
keskustan yksi tärkeimmistä tehtävistä seuraavia eduskuntavaaleja ajatellen.
Momentum on, sillä juuri tässä hallituksessa keskustalla on laaja edustus ilmasto-,
ympäristö- ja energiasektorin ministeriöissä.
On uskallettava avata keskustelua myös
hieman kipeää tekevistä teemoista, kuten
turpeen kestävästä käytöstä ja maatalouden
ympäristökuormituksesta.
Suurimpana maatalouspuolueena emme
voi laittaa päätä pensaaseen esimerkiksi vesistöjen ravinnekuormituksesta ja Itämeren
valuma-alueista, vaan olisi vastuullista sekä kunnioitettavaa olla ensimmäisenä avaamassa keskustelua näistä teemoista.
Ympäristöaatteen kirkastamisen lisäksi
koulutuksen ja sivistyksen osalta puolueen
kasvojen pesu lienee tarpeen.
32
25.8.2017
Näihin me pystymme kyllä, ympäristöstä
välittäminen ja osaamisen kunnioitus kuuluvat tiukasti keskustalaisuuteen. Mielipiteet
Vihergallupeihin voidaan vastata
Aikaan ennen 1980-luvun vihreän liikkeen
nousua Suomen vihreää linjaa edusti Maalaisliitto-Keskusta.
Nyt aatteellisen vihreyden yhdistävät keskustalaisiin pääosin vain keskustalaiset itse.
Politiikkaa etäämmältä seuraavat saattanevat jopa ajatella vihreän värimaailman keskustan mainoksissa olevan mautonta plagiointia Vihreästä liitosta.
Vihreiden nousua eivät kuitenkaan ole sii-
vittäneet vain vihreät arvot. Mutta haluammeko, ja jos, niin miten vastata gallupien ilmiselvään liberaalien arvojen huutoon?
Keskustalla on tunnetusti katto korkeal-
la ja seinät leveällä myös arvokentän osalta, ja tämä saattaa yksinkertaisen vastausten kaipuun aikana olla liian monimutkainen kuvio.
Näin arvopohjan laajuus saattaa hämätä
selkeän liberaalia viestiä kaipaavaa äänestäjää ja täten viedä oman siivunsa kannatuksesta.
On siis kotiintulon aika. Ei voi välttyä ajatukselta,
että kaupunkikannatuksen nostoon tämä on
aivan erityinen kysymys.
Lisäksi, kaupunkihaaste ei ole enää vain
rannikon suurkaupunkien asia, vaan vihreys uhkaa myös totuttuja keskustalaiskaupunkeja.
Uhkaan on siis vastattava, mutta hyökkäys
muita vastaan ei tule tilannetta pelastamaan
eikä edes ole kannattavaa.
Keskustalla on kaikki mahdollisuudet
pärjätä tässäkin kamppailussa aivan omin
keinoin, omia vahvuuksiaan julkilausumalla.
Julia K
Johtuisikohan nykyinen kannatuksen lasku juuri tästä?
Nykyinen hallitus on saanut jonkun verran ihmisiä töihin ja tekee kaikkensa, jotta
monien ihmisten elintaso nousisi.
Se lienee kaikille selvää, ettei koko kansa
voi elää pelkillä tuilla tekemättä mitään. Totta on myös, että kun yritykset pärjäävät, pär-
jää työväkikin. Hiilinieluna sellainen metsä on olematon.
Olen seurannut metsien kehitystä omatoi-
misesti jo lähes 70 vuotta. Ne ovat alttiita metsätuhoille. Samoin Suomessa pitäisi olla tämä asia kaikille selvä. Kaupunkilaistuminen on kasvava trendi.
Keskittymällä kaikkeen entiseen ja vastustamalla uutta ei puolue tule tulevaisuudessa
menestymään.
Sipilä on oikealla tiellä. Vanhat liturgiat eivät ole tätä päivää.
Elinkeinorakenne on erilainen kuin menneinä aikoina. 2017
33. Siten,
että siinä on kasvavaa vihreää latvusta 35?40
prosenttia.
Näissä metsissä on myös paljon aluskasvillisuutta.
Ajallaan hoidetut ja hakatut metsät ovat
mitä parhaimpia hiilinieluja. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Nykyhallitus on myös köyhän asialla
Harri Mäki-Petäjä kirjoitti Suomenmaan
(11.8.2017) mielipidesivulla epäilevänsä, ettei nykyinen hallitus puhu juurikaan köyhän asiasta, niin kuin Alkio on aikanaan
tehnyt.
Niinhän se vain on, ettei pelkkä puhuminen riitä. Perusteluna kuu-
lee usein sen, että hiilinielu vähenisi. on aika mielenkiintoinen.
Voisiko huumorimielessä sanoa Alkion
tarkoittaneen, että kun köyhiä on aina paljon, pysyy puolueen kannatus korkeana?
Pitäisi tutkia tilastoja, onko näin ollut. Kun taas
vanha, yli-ikäinen metsä, jossa on paljon
lahopuuta, on tässä suhteessa paljon huonompi.
Jos nuorta taimistoa ja metsää ei hakata
ajallaan, niin niistä tulee ohutta riukua jos-
sa on vähän latvusta. Muuten koittaa Kreikan tie.
Tämä slogan ?köyhän asia. Asia on
juuri päinvastoin.
Nuoria metsiä pitää hakata ajallaan. Tiedän varmasti
kokemuksesta tämän asian.
Minusta EU:n päättäjät pitäisi saada järkiintymään. Noin 100 vuotta asia on ollut esillä.
ja eivät ne köyhät vain ole loppuneet.
Pelkkä puhuminen ei riitä.
Tarvitaan tekoja ja niihin nykyhallitus
on ryhtynyt, päinvastoin kuin Mäki- Petäjä epäilee.
Niitä tekoja ovat työttömyyden vähentämi-
nen ja sen myötä yleisen elintason parantaminen.
Vain saamalla huonommassa asemassa
olevien tulotasoa nostettua voidaan heidän
asemaansa parantaa. On suoritettu taimiston
perkausta ja raivausta.
Tuntuu käsittämättömältä vaatimukselta,
että näitä ei saisi hakata. Asia on erittäin tärkeä
Suomen ja maailman hiilinielua ajatellen.
Olavi Kauppinen
Suonenjoki
25.8. Asiat pitää panna
kuntoon, ei vain puhua niistä.
Mainitsit, että Väyrynen puhuu asioista,
joista menneinä aikoina on totuttu kuulemaan.
Olen niitä kuullut viimeiset 50 vuotta.
Kuka niihin uskoo, se hänelle suotakoon.
Mitkä lienevät Väyrysen konkreettiset teot
esimeriksi köyhien asioiden parantamiseksi?
Köyhyys taisi vain lisääntyä hänen valtakaudellaan.
Jorma Törmänen
keskustan Ylitornion kunnallisjärjestön
puheenjohtaja
Miksi nuorta metsää ei muka saisi hakata?
Suomessa ja koko EU:n alueella on käyty kes-
kustelua nuorten metsien hakkuista. Näinhän kaiken aikaa
pyritään tekemään.
Tutustumalla hallitusohjelmaan ja hallituksen tekoihin voi kyllä saada tietoa tarkemmin.
On myös selvää, että jos rahaa olisi rajattomasti, voitaisiin hetkellisesti kaikkien asemaa helpottaa.
Mutta kun ei ole.
Aika mielenkiintoinen on Mäki-Petäjä väi-
te, että nykykeskusta panostaa pääministerijohtajan henkilöön.
Sanoit myös, että ?kuva puolueesta syntyy
pitkän aikavälin sanojen ja tekojen mukaan?.
Tarkoitatko, että tänä varsin lyhyenä aikana, jonka nykyinen puheenjohtaja on ollut
pääministerinä, keskustassa on ollut tekoja
puheen sijaan?
Näin minä väittäisin.
Se, että omasta mielestä aivan kaikki ei
mene niin kuin mukavalta tuntuisi, ei tarkoita, etteikö kokonaisuuden kannalta mentäisi
oikeaan suuntaan.
Totta kai hallitustyöskentely on kompromisseja, joissa kaikkea ei voi saada.
On liian kauan eletty velaksi edellisten
hallitusten aikana, eikä se voi jatkua. Keskusteluista saa käsityksen, että meillä harvennetaan liikaa nuoria metsiä.
Suomessa on uudistettu vanhoja ja lahoja
metsiä yli 60 vuotta.
On pyritty määrätietoisesti uudistamaan
ja saattamaan vanhat lahoavat metsät tuottavaksi ja terveeksi. Tulee verotuloja, joilla erilaiset tuet huonommin toimeen tuleville maksetaan.
Aika erikoinen oli myös väitteesi, että us-
kottavuus heikkenee, jos puolue vaikenee
asioista, joista sen on totuttu puhuvan.
Ajat muuttuvat ja ihmiset myös. On istutettu miljoonia
hehtaareja metsää
Kunnallisen päivähoidon kustannukset olivat samana vuonna asiakasmaksujen jälkeen lähes 2,7 miljardia euroa.
Kotivanhempien siirtäminen nykyistä ai-
kaisemmin työmarkkinoille ja taaperoiden
massasiirto päiväkoteihin aiheuttaisi vain
ahdinkoa perheille ja kustannuksia yhteiskunnalle.
Kotihoidon tuki on suomalainen sosiaalinen innovaatio (Ilkka Taipale: 100 sosiaalista
innovaatiota Suomesta, SKS 2015), ja sitä tulee kehittää, ei romuttaa.
Perhevapaauudistuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmille annetaan aito mahdollisuus valita lapsilleen mieleisin ja
omaan tilanteeseen parhaiten sopivin hoitomuoto.
Roberta Fabritius
kotiäiti
keskustan kunnanvaltuutettu
Mäntsälä
Rasistit ärjyvät väärään suuntaan
Sote meni päin seinää
Turun terroriteko oli tosi surullinen ja
Sotekompurointi jatkuu, eikä loppua näy.
raukkamainen tapaus.
Kohteeksi valikoitui naisia ehkä tekijän nuoren iän ja fyysisen heikkouden takia. Ei tarvitse ihmetellä, miksi gallupkannatus on mitä on.
Mauri Moilanen
Oulu
Kari Moilanen
Kianta. Haavoittuneet miehet olivat
auttamassa ja pysäyttämässä tekijää.
Tekijä oli Marokon kansalainen ja
tullut vuosi sitten Suomeen.
Se aiheuttaa helposti suuttumusta
kantaväestössä. Esitystä olivat valmistelemassa maan korkeimmat asiantuntijat.
En ole nähnyt missään selitystä, miksi kävi
näin. Joku vihjasi, että on asioita, joita julkaistaan
joskus.
Onko keskustalaisissa päättäjissä sellaista henkilöä, joka kertoisi, miten asiat todellisuudessa
olivat ja ovat. Ja sehän on terroristijärjestön tarkoitus. Kuitenkaan kotihoidon tuen murentamisen vaikutuksia perheisiin ei ole kunnolla tutkittu tai selvitetty.
Kotihoidon tuki on yksi hienoimpia keskustan perhepoliittisia saavutuksia, ja mielestäni sen heikentämiseen pitäisi olla myös puolueväen hyväksyntä.
Viime joulukuussa esitetyt perhevapaalinjaukset ovat puoluehallituksen hyväksymät,
mutta muutos on niin suuri keskustan aikaisempaan perhepoliittiseen linjaukseen, että asialla pitäisi olla myös puoluekokouksen tuki.
Keskusteluun tulisi ottaa myös perheet mu-
kaan.
Se tiedetään, että enemmistö suomalaisista, puoluekantaan katsomatta, haluaa
säilyttää kotihoidon tuen (Alma-tutkimus
2017).
Heikentämällä kotihoidon tukea hallitus
kaventaisi perheiden valinnanvapautta lasten hoitomuodon suhteen.
Hallitus myös lisäisi eriarvoisuutta, jonka
pysäyttämiseksi pääministeri Juha Sipilä on
perustanut työryhmän.
Kotihoidon tuen heikentäminen olisi suora
leikkaus perheille, joissa kasvaa enemmistö
tulevasta työvoimasta.
Yli puolet lapsista nimittäin on tai tulee
olemaan yli kolmilapsisesta perheestä, ja kotihoito on monilapsisissa perheissä usein
käytetty hoitomuoto.
Harmittavan usein myös unohtuu tai ohitetaan se tosiasia, että yhteiskunta tukee kotihoitoa hyvin vähän esimerkiksi kunnalliseen päivähoitoon verrattuna.
Kaikki Kelan kautta maksetut lastenhoitotuet sekä Kelan kautta maksetut kuntakohtaiset lisät kustansivat vuonna 2015 yhteensä
noin 4,5 miljoonaa euroa. Mielipiteet
Eihän vain taas lisätä eriarvoisuutta?
Keskustelu perhevapaauudistuksesta käy
kuumana. Suomenmaa uutisoi 15.8., että perhe- ja peruspalveluministeri Annika
Saarikolle sopii erinomaisesti uudistuksen
käynnistäminen.
Aikaisemmin ministeri Saarikko on hillinnyt uudistuksen vireille laittamista ja puhunut huolellisen valmistelun aloittamisesta.
Miksi nyt näin kiire?
Useilla puolueilla näyttää olevan hämmästyttävän vahva yhteisymmärrys siitä, että äidit pitäisi saada nykyistä aikaisemmin töihin ja lapset päiväkoteihin varhaiskasvatukseen.
Tavoitteessa on hyvin vahva ideologinen
lataus, mutta se verhotaan monin eri sanankääntein.
Hyvin harva puhuu perheiden valinnanvapauden puolesta ja lapsen oikeudesta oman vanhemman antamaan hoivaan ja
kasvatukseen.
Perhevapaakeskustelussa ovat hyvin vahvasti läsnä eri tahojen pyrkimykset heikentää kotihoidon tukea.
Jopa keskustan puoluehallitus on linjannut,
että 2-vuotiaiden kotihoidon tukea voidaan
porrastaa eli pienentää. Luoda pelkoa kohdemaassa ja aiheuttaa sekasortoa pakolaisten keskuudessa.
Enemmän kuin meitä eurooppalaisia, terroristit vihaavat heiltä karkuun
päässeitä pakolaisia.
34
25.8.2017
Turun tilanteessa oli kuvaavaa
erään silminnäkijän lausunto, jossa hän kertoi suomalaisten vain ottaneen kuvia ja videoita, kun samaan
aikaan ulkomaalaistaustaiset olivat
ruvenneet välittömästi auttamaan
uhreja.
Juuri tällaisessa tilanteessa yksi
miesauttaja loukkaantui.
Tämä kuvaa meidän suomalaisten
asennetta muita kohtaan.
Rasistit haukkuvat nyt väärään
suuntaan.
Miksi tehtiin perustuslakilautakuntaan sellainen esitys, jonka tiedettiin varmasti menevän nurin
Kaikki epäviralliset keskustelut ovat usein hedelmällisimpiä.
Kysyin kunnallisneuvos Lauri Tirkkoselta,
mitä mieltä hän on Paavo Väyrysen viimeaikaisista toimista. Hän piti minua ajoittain jonkinlaisena hurja-Hilmana ja kyseli liiton kommunisteilta toveruuteni taustoja. Useimmat konfliktit ovat jääneet ratkaisematta keskustan Helsingin piirissä ja hyvin on pärjätty eteenpäin.
Inkeri Räisänen
Keskustaseura -48 ry
Helsinki
Finnairin eläkekorotusta ei voi ymmärtää
Jouko Karvinen on Finnairin puheenjohtajana ollut junailemassa eläkkeelle jäävälle toimitusjohtajalle 130 000 euron ylimääräistä
vuotuista eläkettä. Tai voin
kysyä, uhkasko äitis tulla kyllään. Näin on varmasti myös
keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen sitoutunut keskustaan meidän muiden lisäksi.
Olen lukenut iltalukemisenani tai parem-
minkin aamuyön valvottuina tunteina kahvinkeiton yhteydessä edesmenneen tohtori
Ilkka Hakalehdon historiateosta puolueemme alkujuurista.
Olen tuntenut vahvaa aatteen paloa elokuun yöhämärässä. 2017
35. Eiköhän
ole ihan perustellusti niin, että suomalainen
matkailuväki on tehnyt määrätietoisesti pitkäjänteistä työtä matkailun kehityksen eteen.
Nyt on havaittu, että työ on tuottanut tulosta ja esimerkiksi japanilaista ja kiinalaista matkailuväkeä on tullut ennätysmäärin.
Matkailutilastot osoittavat sen selväkielisesti.
Jos joku on ylimääräiset palkkiot ansainnut, on se ehdottomasti matkailun parissa
työskentelevä väki. Yllätys oli
moinen, kun paljastuin keskustalaiseksi.
Meitä on moneen lähtöön, ja osa jää vielä
asemalle.
Surullista on, ettei edes kunniapuheenjoh-
tajuus mahdollistanut Paavo Väyrysen asettumista Helsingin kunnallisvaaleissa ehdok-
kaaksi Keskustan Helsingin piirin listoille.
Primadonnamme Laura Kolbe ja Terhi Peltokorpi saavat nyt kantaa maalaisliiton jälkeistä puoluelippua Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Äänenkannattajana Suomenmaan tulisi
sallia mielipiteitten vaihto tästä asiasta myös
puolueen sisällä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Aatteen paloa yöhämärässä
Toimittaja Eeva Kärkkäinen kirjoittaa sitou-
tumisestaan keskustaan (Suomenmaa 11.8.).
Olinpa juuri minä vastaanottamassa Eevaa puolueen toimintaan mukaan noissa Eevan mainitsemissa presidentinvaalikampanjan tiloissa.
Oli mukava lukea nyt jälkeenpäin, että sitoutuminen puolueen toimintaan on onnistunut noin hyvin. Voin sujuvasti huastella Suomessa oman arvoni tuntien.
Voin kertoa, että jos en saa kyytiä kotitilalleni, niin veljeni hakkoo minut kyllä. Kenen
valtuuttamana?
Mikäli kilpailun avaamista rautateille harkittaisiin, tulisi jokaisella tarjoajalla olla
oma kalusto, omat työntekijät ja
omat toimitilat.
VR:n kalustoa ei voida missään tapauksessa luovuttaa
VR:n kilpailijoiden käyttöön.
Berner on jo sotkenut taksiliikenteen, yritti sotkea tie- ja vesiliikenteen ja nyt yrittää sotkea
myös rautatieliikenteen.
Berner ei edusta keskustalaisten ajatuksia eikä myöskään
kansalaisten suuren enemmistön linjauksia.
Seppo Rantamaula
diplomi-insinööri, puheenjohtaja,
Helsingin eurooppalainen
keskustaseura
Tuki Heikkiselle
Olen tyytyväinen Taito Taskisen kirjoitukseen (Suomenmaa
18.8.2017).
Hannakaisa Heikkinen on ollut minunkin suosikkini aikaisemmissa vaaleissa. Älkäämme siis kunniapuheenjohtajan arvostusta
lakkauttako puolueessa.
Maakuntien nousu tekee tuloaan.
Voin olla ylpeä savolaisuudestani. Sen kautta on Finnairkin
päässyt nauttimaan hyvästä kehityksestä.
Hannes Viiri
Avoin kirjeeni
Ehdotan, että keskustan puoluehallitus ottaisi kiireellisesti käsittelyyn Bernerin hyväksymän ehdotuksen VR:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä.
Tietääkseni asiaa ei ole käsitelty keskustan puoluehallituksessa eikä muissakaan puolueelimissä, vaan esitys on Bernerin Sipilän tuella ajama hanke.
Berner kertoo jo keskustelleensa ulkomaisten toimijoiden
kanssa mukaantulosta. Päätöstä perustellaan sillä, että Finnairilla on viime vuosina mennyt
hyvin ja siitä on toimitusjohtajaa palkittava
ylimääräisellä eläkkeellä.
Voidaankin varsin yleisesti myöntää, että
lentoyhtiöllä on ollut hyvä lähimenneisyys,
mutta on erittäin vaikea perustella sitä, että ansio on tästä toimitusjohtajan. Maakuntien Suomi on
myös kielellistä rikkautta.
Eeva Kärkkäinen vielä kirjoittaa, että harva
sitoutuu yhteisöön, jossa konfliktit jäävät ratkaisematta. Kunnallisneuvoksen viisaus oli selkeä ja ytimetikäs: Pate on Pate.
Puolueihmisenä voin lausua, että paremmin ei asian tilaa olisi voinut sanoa. Olen tuntenut olevani
vahvasti juurillani tässä puolueessa.
Hakalehdon Ilkka oli myös suurimmalla äänimäärällä valittuja keskustan valtuutettuja Helsingin kaupunginvaltuustoon aikoinaan.
Tunsin Ilkan myös esimiehenäni Asukasliiton ajoilta. Voi hyvä Eeva. Enkä tule
väärin ymmärretyksi. Puheenvuorot ovat olleet koskettavia,
ajankohtaisia, vaatimattomasti
mutta varmasti esitettyjä.
Heikkisellä on hyvät mahdollisuudet edetä poliittisella uralla.
Hillevi Kantoniemi
Vaskuu
25.8
Toimitusvarmuus kuuluu tähän kategoriaan.
Kotimaisen kulutuksen kannalta on olennaista se, että entistä useampi suomalainen
on alkanut saada palkkaa ja osallistuu oman
taloutensa osalta terveellä tavalla kotimarkkinoiden kehitykseen sen lisäksi, että heidän
oma henkilökohtainen elämänsä pääsee turvallisemmalle pohjalle.
Reaaliansioiden nousua tärkeämpää on se,
että entistä useampi pääsee töihin.
Koska valtio velkaantuu edelleenkin 5 miljardin euron vuosivauhtia, kansantalouden
kannalta lisätyöllistymiset ovat jalkapallotermillä kuvattuna kuuden pisteen otteluita,
kun henkilöstä tulee verovaroin ja muiden
yhteisesti kustannettujen tukien saajasta veronmaksaja.
Myös palkansaajapuolella voitaisiin nähdä
kiky vähemmän pahana.
Kun halutaan puhua lomarahaleikkauksista suurena menetyksenä, ei tietenkään
mainita veronkevennyksiä, jotka lähimain
kompensoivat menetykset. Tyypilliseen suomalaiseen tapaan ei
tästäkään voi ottaa ansiota itselle.
Nyt tarjotaan selitykseksi pelkästään sitä, että talous maailmalla nousee ja siihen se
perustuu. Entisenä oikeusministerinä Henrikssonin tulisi tietysti tietää se tosiasia, että myös Suomi toteuttaa nyt muiden Pohjoismaiden ja Euroopan
maiden muuttuvaa ja tiukempaa pakolaispolitiikkaa.
Suomessa autamme aina ihmisiä, jotka
tarvitsevat todella apua
Toisin kuin RKP ja Henriksson, emme hyväksy, että maahamme virtaa tuhansia ulkomaalaisia ihmisiä, joilla ei ole pakolaisstatusta, vaan jotka tulevat Suomeen vain paremman taloudellisen tilanteen vuoksi.
Keskustan ruotsinkielinen piiri. Työajan pidennyksen ja työeläkemaksujen jakautumisen muutosten ansiosta suomalaisen tuotannon kustannustaso parani 4
prosentin luokkaa.
Muutos ei ollut iso, mutta jos rima on ennen tullut niukasti alas, nyt päästään rimaa
hipoen yli.
Vaikka koko vaikutus ei vielä ole edes toteutunut, tiedossa oleva tuleva kustannuskehitys on kuitenkin se perusta, jonka pohjalta
tarjoukset lasketaan. Viimeksi Hypo vakuutti talouskasvun olevan pelkästään maailmantalouden
kasvun tulosta.
Suomi hyötyy maailmantalouden noususta vain, jos suomalaiset yritykset voivat ja uskaltavat tehdä uskottavasti kilpailukykyisiä
tarjouksia.
Kiky on avain kaikkiin näihin ulottuvuuksiin. Mielipiteet
Kiky-sopimuksella on iso merkitys
Suomen talous elää nousukautta pitkästä
aikaa. Luottamusindikaattorit lähtivät nousuun pian sopimuksen solmimisen jälkeen.
Merkitystä on myös työrauhalla sopimus-
kaudeksi.
Tosin jatkoksi hyvää yhteisymmärrystä saanut ?Suomen malli. on myöhemmin
ajautunut ikävästi vastatuuleen.
Yhteisymmärrystä tarvitaan kuitenkin
edelleen, jotta päästään irti siitä osasta Suomen mainetta, että silloin tällöin toimitukset
katkeavat lakon takia.
Eri maissa toimivan suomalaiskonsernin
edustaja sanoi Ylen ajankohtaisohjelmassa
pari-kolme vuotta sitten, että juuri tämän takia joissakin kauppaehdoissa on edellytetty
sitäkin, että tuotetta ei valmisteta Suomessa.
Tämä uskottavuusongelma poistuu vasta
vuosien toteutumaan perustuvan kokemuksen kautta.
Mikäli hintakilpailukyky ei riitä, sitä parem-
pi on muuten oltava. Osatotuuksien
suuri valhe tässäkin.
Kannattaa muistaa myös työeläkemaksujen
korotuspaine. Mikäli työllisyys ei merkittävästi parane, palkasta tulee tulevaisuudessa
menemään nykyistä isompi osa eläkemaksuihin tai vaihtoehtoisesti eläkkeiden tasosta joudutaan leikkaamaan.
Toivottavasti nämä tämänvuotiset kesäsäät auttavat ratkaisevissa asemissa olevia
henkilöitä pitämän päänsä kylminä, jotta
voisimme nähdä työllisyyslukujen jatkavan
kehitystä sille 75 prosentin tasolle, joka on
terveen kansantalouden raja.
Kaikki osapuolet kikyn taustalla tekivät todella arvokkaan työn kaikille suomalaisille
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Toivon heille voimaa ja uskallusta kaiken
repivän vääristelyn ja jatkuvan räksyttämisen
keskellä jatkaa aloitettua työtä, jonka tulosta alussa mainittu Hypo kuitenkin viime katsauksessaan kuvasi otsikolla ?Suomi Pohjolan
sairaasta miehestä vuoden kasvutähdeksi?.
Ismo Saari
Salo
Henriksson omii kaksikielisten näkemykset
RKP:n Anna-Maja Henriksson väitti heinä-
kuussa julkaisemassaan varsin negatiivisessa lehdistötiedotteessaan, että Sipilän hallituksen pakolaispolitiikan tiukemmat linjaukset ja uudistukset ovat haitanneet Suomen
mainetta oikeusvaltiona.
Keskustan Ruotsinkielinen piiri tuomitsee
Henrikssonin väitteet täysin populistisina ja
erittäin vastuuttomina, jopa peräti itsekeskeisinä ja epäisänmaallisina.
Totuus on, että suuri enemmistö maamme
kaksikielisestä väestöstä on varsin tyytyväinen Sipilän hallituksen harjoittamaan pakolaispolitiikkaan.
36
25.8.2017
Iso osa suomenruotsalaisista pitää hyvänä
asiana, että Suomen pakolaispolitiikkaa on
kiristetty Venäjän kanssa tehdyillä pakolaissopimuksilla, perheenyhdistämisen tiukennuksilla, alkuperämaiden todellisten turvallisuustilanteiden päivittämisellä ja muilla
toimilla niin kuin myös muut Pohjoismaat ja
muut Euroopan maat ovat tehneet.
Anna-Maja Henriksson puhuu nyt vain
oman pienen kieliryhmän, ?bättretalande
svenskafolkketin?, suulla.
Tavallisella kaksikielisellä väestöryhmällä
on täysin erilainen näkemys pakolaistilanteesta kuin Anna-Maja Henrikssonilla ja hä-
nen suppealla kieliryhmällään
2017
37. Paitaa on toki pesty ja korua kiillotettu. Valitsin puvun, koska ihastuin sen värimaailmaan, pielavetinen Katainen kertoo.
Sukujuuriltaan hän kuvaa olevansa pohjalainen ja karjalainen.
Katainen teki pukunsa kotiteollisuuskoulun ryhmässä, kun oli 19-vuotias. Lipunkantoon liittyy kansallispuku ja
kansallispukuun lipunkanto. Pukunsa kanssa Katainen
käyttää punaista päänauhaa.
Katainen on pitänyt kansallispukua
kaikenlaisissa keskustan juhlissa puoluekokouksesta keskustanaisen edustaja
kokoukseen.
. Puvut kertovat ihanalla tavalla ihmisestä, hänen seutunsa ja heimonsa historiasta.
. Se on
itse tehty.
. Myös puvun mustan hameen ja liivin kankaan Katainen kutoi kangaspuilla itse.
Pukua ei ole tarvinnut sittemmin korjailla tai muuttaa. On juhlallinen
tunne pukea kansallispuku päälle, Katainen
kertoo.
25.8. Puvut ovat lisäksi toinen toistaan kauniimpia ja yhdistävät kantajiaan, Katainen
kuvaa.
Elsi Kataisen puku on Räisälän puku. Myssyä Katainen ei ole tullut hankkineeksi. Minun
pukuni
Räisälän puku
?Lipunkanto ja kansallispuku
kuuluvat yhteen?
Elsi Kataisen puku on itse tehty
Teksti: anja manninen
Kuva: jaakko martikainen
Kansallispuvut ovat kokeneet uuden tulemisen. Myös nuoret pukeutuvat kansallispukuun, keskustan kansanedustaja ja keskustanaisten edellinen puheenjohtaja Elsi Katainen iloitsee.
Ohjelmassa Ahlaström Voyage, Sahamuseo ja Kauttuan ruukki. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Turku 18.8.2017:
ei tämä ole yksittäistapaus
Perjantai-iltana se tapahtui taas. Matkan hinta: yhden hengen A-hytti 33e/hlö, kahden hengen Ahytti 28e/hlö, yhden hengen B-hytti 30e/
hlö, kahden hengen B-hytti 26,50e/hlö
tai yhden hengen pikku-B-hytti 28e/hlö.
Risteilyllä mukana alustajana kansanedustaja Esko Kiviranta. aamiaisen) 46 euroa/hlö, C-luokan
hytti (sis. Viking Amorellalla,
lähtö klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. 040
418 1150.
Kahden Ruukin kierros, la. Matkan hinta 50 . Ensimmäinen on
valtion perustehtävä: kansalaisten suojelu.
Viranomaisresurssien turvaaminen, maahan
tulon kontrollointi, maassa olevien tarkkailu
ja laittomasti oleskelevien poistaminen ovat
lähtökohtana.
Muiden maiden kokemukset kuitenkin
osoittavat, ettei millään turvallisuusjoukkojen määrällä voida iskuja täysin estää.
Toinen taso on kansalaisyhteiskunnan yhtenäisyyden vahvistaminen, syrjäytymisen
estäminen ja jokaisen ihmisen arvokkuuden tukeminen. 26.8. aamiaisen) 44 euroa/hlö, DeLuxe-luokan (sis. Matka on
maksettava 16.9. 040 418
1150. aamiaisen) 52
euroa/hlö, B2-luokan (kerrossänky) hinta (sis. mennessä sähköpostilla jaana.niemi@keskusta.fi tai puh. Laajennettu perinteinen ?Kärrypäivä. Kärkölän kunnan
150 v. juhlien merkeissä.. Aloita omista puheistasi ja teoistasi.
Antti Kivelä
keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja
Keskustan kirkkopyhä Vehmaalla
17.9. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina
aikoina kannattaa soittaa etukäteen.
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan
Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh.
0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Hytit
ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. Tapahtuma on
kaikille avoin ja maksuton. Barcelonan joukkomurha edeltävänä päivänä oli kopio Nizzan tapahtumista
vuotta aiemmin.
Tämänhetkisin tiedoin ei voi sanoa, että Turun tapahtumat olisivat erillinen ja yksittäinen sattumus. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11,
13100 Hämeenlinna. Järjestäjänä Päijät-Hämeen Keskustanaiset.
Hollola, la. Kaikkiin näihin
voidaan kansainvälisellä yhteistyöllä puuttua.
Väkivallan lähtökohta on viha. matka Satakuntaan. Hallitsematon väestönkasvu tuottaa toimettomia ikäluokkia. klo
10-15 Virkatien varrella kunnantalon läheisyydessä järjestöjen yhteisessä kärrypäivätapahtumassa. 050 374 5416, juha.
iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja
Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh.
040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi,
Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh.
050 303 6493, hame@keskustanuoret.
fi. Poliisin tutkintanimikkeenä on terroristisessa tarkoituksessa
tehdyt murhat, perusteena ?henkilön aiempaan käyttäytymiseen liittyvät seikat?.
Isku ja tekijän profiili ovat samankaltaiset
kuin useissa muualla Euroopassa tehdyissä
murhissa. alkaen klo 13. Ilmoitathan esteestä puheenjohtaja Kalevi Kalloselle 0400325701
tai kalevi.kallonen@baana.net Tilaisuus avoin myös muille kuin toimikunnan jäsenille.
Varsinais-Suomi, Keskustaveteraanit:
Syysristeily ma 25.9. klo 20. Mukaasi tarvitset vain liikunnallisen asun
ja reipasta urheilumieltä. klo 11 alkaen.
Myynnissä jälleen Hintsan Maijan leipiä.
Liikuntapäivä la 26.8. Sauna lämmin jo klo 15. klo 10-13
Keskusta mukana omalla osastolla.
Kärkölä, Keskustan teltta la 26.8. Sitova ilmoittautuminen 20.8. Kulkueeseen järjestäytyminen Turun taidemuseonmäellä 12.30 ja klo 14.30 alkaen puistojuhla
Kupittaanpuistossa.
Piiri, Saaristoasiaintoimikunnan kokous
ti 5.9. Ilmoittautua voit jo nyt tai viimeistään 16.9.2017 mennessä Pertille
(pertti.peltola@tintti.net) tai 0400 940
650 tai Sirpalle 044 062 2266. Hintaan sisältyy
buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit ja omaa sekä laivan järjestämää
ohjelmaa. Syvä osanottoni uhrien omaisille.
Murhaaja on turvapaikanhakijaksi ilmoittautunut marokkolainen. Paikalla myös kansanedustaja Olavi
Ala-Nissilä ja perhe- ja peruspalvelumi-
38
Terrorismiin ja joukkoväkivaltaan pitää varautua kolmella tasolla. 26.8. Seuraavaa tekoa voit estää vähentämällä vihaa maailmasta. henkilöltä, joka sisältää bussikuljetuksen,
lounaan ja pääsymaksut. mennessä, kysy tilinumeroa ilmoittautuessasi.
koko maailman tasapainon hyväksi.
Ilmastonmuutos heikentää elämisen mahdollisuuksia, ruuantuotanto heikkenee. Kansanedustajat
Sirkka-Liisa Anttila ja Olavi Ala-Nissilä
alustavat keskustelua politiikan syksystä ja sopraano Anna Sirkiä esittää kesäisiä lauluja.
Raisio, Killinmarkkinoilla la 26.8. klo 18.30 kahvit 18.15 Taivassalon
yhtenäiskoulun ruokasalissa, Ihattulantie 8, 23310 Taivassalo. klo 18. Tarjoamme myös
sopivaa urheilujuomaa ja välipalaa. ikään katsomatta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B
35, 20100 Turku.
Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo
15:00-16:00.
Pöytyä, Tervetuloa Rantailtaan Loimaan
Kalikkaan Yläneelle pe 25.8. Martti Talja pitää poliittisen tilannekatsauksen. Tiedustelut
puhelin 050 575 5236. Kiitos ohikulkijoiden ja maailman parhaan poliisin, uhreja ei tullut enempää. Etniseen eristymiseen pitää
puuttua kaikin keinoin, ghettojen syntyminen on estettävä.
Syntyperästä ja sosiaalisesta taustasta riippumatta jokaisen pitää voida kokea olevansa
hyvä ja hyödyllinen tämän maan asukas.
25.8.2017
Turku, Tervetuloa mukaan Turku
Prideen Varsinais-Suomen Keskustanuorten ja Turun Keskustaopiskelijoiden
kanssa 26.8. 2.9. aamiaisen) 64 euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. Keskustan teltta Hollolan markkinoilla.
Hämeenkoskipäivä, la. Messu
toimitetaan klo 10 Pyhän Margaretan
kirkossa. klo 12.30. Messun jälkeen kirkkokahvit Vinkkilän seurakuntatalolla, tervetulosanat
kunnallisneuvos Mika Munkki, Vehmaan
keskustanaisten järjestämä kahvitarjoilu, Vehmaata esittelee kunnanjohtaja Ari
Koskinen, keskustelua ajankohtaisista aiheista. Liturgina toimii kirkkoherra
Juha Aronen, kanttorina Aija Haapalainen, saarna rovasti Matias Roto, kirkkokuoro laulaa, yksinlaulua Rita Santanen kanttorin säestämänä, yksinlaulua
ilman säestystä esittää prinsessa Colette. Lähtö Lahdesta klo 8 ja
paluu takaisin n. Järjestäjä Helsingin Vesaiset.
Varsinais-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj
Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539
401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407
515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Nuori mies hyökkäsi silmittömästi tuntemattomien syyttömien kimppuun tappaen ja haavoittaen niin monta kuin ehti. Bussimatkan
aikana ke. Silja Europalla Tallinnaan. Lounas klo 14. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33 ?, Lounas sunnuntaina 25 ?.
Ruokapaketti 54 . klo 9 15. Menomatkalla
omakustanteinen kahvitauko lounaskahvila Signessä. erikoisaamiaisen) hinta
150 euroa/hlö. Pihlajamäen Nuorisopuistossa, Jengipolku.
Ohjelmassa on erilaisia urheilurientoja
kaikenikäisille. Kunnanjohtaja
Vesa Rantala käyttää aluksi puheenvuoron ja Sami Heinonen, saaristo- ja maaseutuasiamies, Varsinais-Suomen liitosta alustaa keskustelun ajankohtaisista
aiheista. Tässä meidän suomalaisina ja eurooppalaisina täytyy toimia
nisteri Annika Saarikko n. Korruptoituneet ja epädemokraattiset valtiot ajavat kansalaisensa
muualle turvan hakuun.
Fanaattiset ideologiat käyttävät tietoverkkoja valheidensa levitykseen. Keskustan Varsinais-Suomen piiri tulee Vehmaan seurakunnan vieraaksi pyhään yhteiseen messuun. (sisältää sekä illallisen
että lounaan) Varaukset: 8.8. Lämpimästi tervetuloa koko piirin alueelta!
Maakunta- ja presidentinvaaliristeily
14-15.10. Sitä suuremmalla syyllä tapahtuneesta on opittava, eikä ajattelemattomalle vastareaktiolle saa antaa valtaa.
Helsinki
Kolmas taso on terroristisen väkivallan
juurisyiden korjaaminen. alkaen Tuija
Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj
Juha Iso-Aho puh. Aloitteleville skeittaajille
on järjestetty opastus skeittauksen saloihin
Piiri
järjestää bussikyydin risteilylle, johon voit
varata paikkasi myöskin. klo
18-20 Kipparin tilalla, Mikkeli. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo
12.30). 0400 930 483 tai jukka.
sallinen@keskusta.fi
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Tied. mennessä Marilta puh.
050 384 7275. Asialistalla vuosikokousasiat
ja päätös yhdistyksen lakkauttamisesta.
Tämä on lakkauttamisen toinen kokous.
Johtokunta.
Lahti/Nastola, Keskustan teltta Nastolan
syysmarkkinoilla su 3.9. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä.
Avoinna sopimuksen mukaan.
Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Juhlapuhujana puoluesihteeri Jouni Ovaska. Keskustelussa Jörn Donnerin tiukkatekstinen SuomiFinland.
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän
Yhtymäkokous
pidetään maanantaina 4.9.2017 klo 9.00 alkaen Oulun seudun
ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa
(Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu.
Kokous on julkinen. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767
3419, jaana.viilo@keskusta.fi
Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä
lahjavinkki . Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa
osoitteessa http://www.osekk.fi 25.8.2017 lukien.
Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän
verkkosivuilla 11.9.2017.
Oulussa 25.8.2017
Pohjois-Savo
Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Paikalla on kansanedustajia ja
kunnanvaltuutettuja. Juhlapuheen pitää Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan pj.
Matti Vanhanen. Tilaukset p. klo 18:00 Haminan koululla (Kirkkotie 5). Elina Suoranta p. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä
runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. klo 9-15 Urheilukeskuksen parkkipaikalla. Pysäköinti Haminan päiväkodin Ppaikalla. 010-315 2001 ja p.
010 315 2000.
Etelä-Savo
Heinälahti, py järjestää Rantakala -illan kyläläisille ja lomalaisille ke 6.9. Juhla alkaa
klo 18 ja omakustanteinen ruokailu klo 17
alkaen. Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk.
kesällä sähköpostilla pirjo.matikainen@
keskusta.fi. Keskusta Paavolan markkinoilla la
2.9. Varsinainen kokous alkaa klo 13.00. Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Martti Talja paikalla 10-12.
Maakunta- ja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. tilille FI64 5730 0850 3545
45. Entä heidän vaalipiirinsä?
Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Varaa matkasi saman tien, parhaat hyttipaikat viedään heti! Piirille on varattu jonkin
verran etukäteen kahden hengen A ja B
hyttejä, joita voit varata piiritoimistolta.
Varaukset puh. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava.
Pohjois-Pohjanmaa
Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040
5156800, Keskustan tj. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark.
klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan
entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Ohjelmassa letkeää musiikkia, tarinointia, kahvittelua ja illan kruunaa
elonkorjuutanssit! Ruokailuvaraukset 19.8.
mennessä 010 501 4646 tapahtuma@kuikkatrans.fi.
Keskusta-risteily! Presidentinvaaleihin startataan koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä. 2017
39. Illalliskortti 20?/hlö, varaathan paikkasi etukäteen ke 23.8. Paluu sunnuntaina 15.10 neljältä (lähtö Tallinnasta klo 12.30). 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p.
0408313775, sekä Keskustanuorten ja
Vesaisten tmj. Osallistumismaksu (sis. Jaana Viilo sairauslomalla)
voit soittaa pj. klo 12.30. 040-721
0636. Pe 25.8. Seuraa Suomenmaasta
printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.
keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. puoli seitsemältä. Samassa yhteydessä voit myös varata lauantaiillan päivällisen ja sunnuntain lounaan. tarjoilun) 30 euroa/hlö
31.8. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut
myös sähköisesti.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin:
Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme. Piiristä bussikuljetus, .A2 135. Laulu Pirkko Vuolle. Keskustellaan Mikkelin ajankohtaisista asioista. Maakunta- ja presidentinvaaleihin startataan koko kentän voimin lokakuussa Silja Europan risteilyllä.
Laiva lähtee Helsingistä lauantai-iltana
14.10. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Ke
ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä!
Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
Länsi-Hollola, po:n vuosikokous 28.8.
klo 19 Helena ja Asko Viljasella Kastarintie 467. nyt 3 kk:n tutustumistarjous
uusille tilaajille alk. Henkilövalintoja ja välitilinpäätös
Vesaiset
Vesaisten sääntömääräinen valtuuskunnan
syyskokous pidetään 2.- 3.9.2017 Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangissa,
osoitteessa Rovaniementie 62 a, 93800 KUUSAMO. Tuukka Liuhalle, puh. 010
315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg
p. Tarkempi ohjelma, osallistumismaksu ja sitovat ilmoittautumiset majoitusvarauksineen ja mahdollisine
erityisruokavalioineen pyydetään tekemään
23.8.2017 mennessä seuraavan linkin kautta. Tuotto käytetään sotaveteraanien hyväksi. p.
040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@
netikka.fi
Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja
toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi
tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta
Ylöjärvi, Pirkanmaan Säätiön Suomi sodasta syntynyt -seminaari (Suomen sodasta Lapin sotaan) Viljakkalan seurojentalolla la 16.9. klo
16.15 Keskustan toimistolla Porrasalmenkatu 33, Mikkeli. Risteilyllä on luvassa tiukkaa vaaliasiaa sekä muuta ajankohtaista
politiikkaa, loistavaa viihdettä ja menoa sekä
runsaasti hyvää seuraa ehdokkaista puoluejohtoon ja ministereihin. Riistakatu 15 Iisalmi. Varaukset jaana.
kvist@keskusta.fi/0440-817373.
Kainuu
Marisannan kesätapahtuma. Musiikillista
tunnelmaa tuo Kolokosti Koria -yhtye (Mari
Maier, kantele ja Petri Möttönen, kontrabasso). Pakan hinta 10 euroa/kpl +
postikulut. /
henk ja B2 125?/henk. Alustajina
Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Jouni
Koskela, Arto Ojakoski, Pasi Alho ja Pertti Hakanen. Koskela 050 527 2129.
Satakunta
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi
044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.
fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336
588 (satakunta@keskustanuoret.fi).
Tärkeää. Arpajaiset.
Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 20.9. Tervetuloa!
Ii, kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous to 31.8. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu -järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on
lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää
edeltävän viikon to klo 15 mennessä.
Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi,
Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere,
p.0405550635, elina.sieppi@gmail.com.
Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 10-14. Niko Pesola
044 7546676 sekä Vesaisten tj. Avoinna klo 9-15.
Yhtymähallituksen puheenjohtaja
Keskustan elonkorjuujuhla ja Rautalammin Keskustan 90-vuotisjuhla la
25.8. 0443699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p.
0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj.
Kaija Väänänen. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai
klo 12. Laiva lähtee Helsingistä
lauantai-iltana 14.10. klo 18
Marisannan mukana -kesätapahtuma ravintola Paltamon Sydämessä (Golftie 9)! Illalliskonsertissa tarjolla hyvää ruokaa, mukavaa keskusteluseuraa ja elävää musiikkia. perjantaisin. Antti Ollikainen 040
7210311, Keskustanuorten tj. Lisätietoa
keskustan sivuilta: www.keskusta.fi. Tervetuloa mukaan!
26.8 klo 17 alkaen Rautalammilla lomakeskus Rämäkässä, Rämäkkätie 50. Mahdolliset muistamiset FI 83 5506 0040 0036
08. 044-3122982. Katja Koivukoski 040 5338160.
Siikajoki. aamiaisen,
buffet-illallisen ja matkan. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit
kehitettävän ja samalla olet tervetullut
mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Ollaan yhteydessä.
Kymenlaakso
Hamina, kunnallisjärjestön 100v. https://www.webropolsurveys.com/S/
CFABC5AAB4CE05CC.par
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj
Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kokouksessa käsitellään Keskusliiton
sääntöjen 19 §:n mukaiset asiat. puoli seitsemältä. Keskustanuorten tmj.
Toni Viljamaa p. Varaa matkasi saman tien, parhaat hyttipaikat viedään heti!
Risteilypaketti sisältää hyttipaikan valitsemassasi luokassa sekä meriaamiaisen. menn. Tervetuloa!
Risteily, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa
soittamalla. juhla
Raatihuonella 2.9 klo 13, tervehdysten
vastaanotto klo 12.15 alk. Kaikkien vieraiden kesken arvotaan kesäisiä palkintoja!
Etelä-Pohjanmaa
Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. sis
Toisella asteella saavutetulla osaamisella tulee päästä korkeakouluun.
Lukiolaisten Liitto ei kuitenkaan suoraan sulata todistusvalinnan lisäämistä.
Heiskanen näkee, että mikäli ylioppilaskirjoituksia halutaan hyödyntää tehokkaammin, opiskelijoiden on saatava uusia
ylioppilaskokeet ilman rajoituksia.
Shutterstock
Lukiodiplomien suorittamisen tulisi
hänen mielestään olla mahdollista kaikissa kouluissa ja useammissa oppiaineissa.
Yksilön on Heiskasen mielestä saatava itse tehdä päätös, kuinka monta kertaa
yrittää päästä yliopistoon. Kuka oli ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka otti Valkoisessa talossa vastaan
Suomen presidentin?
hannen vaihteessa hajosi, minkä maan pääkaupungiksi Belgrad jäi?
7. Montako kuningasta/kuningatarta toimii tällä hetkellä maansa valtionpäämiehenä Euroopassa?
9. Kannatusta pääsykoejärjestelmän kevennykselle
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohta-
Liina Tiusanen
Opetus- ja kulttuuriministeriö halu-
aa päästä eroon pitkää valmistautumista vaativista opiskelijavalinnoista. Kärsämäki, Reisjärvi, Tyrnävä. Kuinka moni heistä oli
toiminut pääministerinä?
8. syyskuuta Tukholmassa.
4
1
5
6
2
9
7
8
3
8
5 3
3
2
3
8
4
5
7
9
6
1
3
8
9
7
6
1
5
4
2
2
9
1
4
7
2
9
5
8
3
6
3
5
5
6
2
3
4
8
1
9
7
7
9
3
1
8
2
6
5
4
8
2
4
5
7
6
3
1
9
6
5
1
9
3
4
2
7
8
7
3
1
5
4
8
2
6
9
25.8.2017
9
7
6
8
1
3
4
2
5
7
6
1
9 8
4
6
4
2
6
9
3
7
8
1
5
5
5
8
9
1
2
6
3
7
4
8
1
2
7
5
3
9
4
6
6
4
5
2
1
9
7
8
3
9
7
3
8
6
4
1
5
2
3
6
8
4
7
2
5
9
1
1
9
4
3
8
5
6
2
7
2
5
7
6
9
1
4
3
8
40
Vastaukset: 1) John F. Missä Suomen maakunnassa nuo kunnat sijaitsevat?
Vihje: kuntien lukumäärällä . Finnkampen
käydään nyt 2.?3. Rangell, Edwin Linkomies (muut
tuomitut suurlähettiläs T. Valintaperusteet on ilmoitettava viimeistään
vuoden 2018 syksyllä.
jan Pietu Heiskasen mielestä ajatus pääsykoerumban keventämisestä on kannatettava.
. Taloudellinen
tilanne ei saa olla kenellekään este korkeakouluopinnoille.
. syyskuuta. 1945 ja 1946 Suomessa käytiin ns. Milloin Suomen miehet ja milloin naiset
ovat viimeksi voittaneet Ruotsin perinteisessä yleisurheilumaaottelussa. M. Kuinka moni Suomen noin 300 000
metsästäjästä osallistuu sorsastukseen?
5. sotasyyllisyysoikeudenkäynti, jossa II maailmansodan voittajavaltioiden käskystä syytettiin
ja tuomittiin Suomen poliittista johtoa. Kun maa vuositu-
3
8
3
2
9
5
5
8
5 3
4
5
9
2
3
8 6
2
9
3
4
8
6
7
1
9 8
???
9
3
7
6
8
1
3
4
6
2
5
4
4
1
5
6
3
2
9
7
8
5
3
2
3
8
41
2
5
6
7
9
6
1
3
81
2
9
7
6
1
9
5
4
4
2
1
4
4
7
2
2
9
9
5
8
8
3
6
5
7
6
3
2
3
4
8
11
5
9
7
7
9
3
41
7
8
2
2
6
5
4
81
2
4
5
8
7
6
3
1
7
9
6
5
5
1
9
3
4
2
3
7
8
7
3
1
5
4
8
2
6
9
4
2
6
9
3
7
8
1
5
5
8
9
1
2
6
3
7
4
8
1
2
7
5
3
9
4
6
6
4
5
2
1
9
7
8
3
9
7
3
8
6
4
1
5
2
3
6
8
4
7
2
5
9
1
1
9
4
3
8
5
6
2
7
2
5
7
6
9
1
4
3
8
6
9
2
9
1
4 8 5
7
3. Saksan liittopäivävaalit ovat 24. W. Ministeriön tavoitteena on, että korkeakouluihin valitaan opiskelijat nykyistä enemmän ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.
Korkeakoulujen on uudistettava valintakokeet vuoteen 2020 mennessä. Kennedy, Urho Kekkonen, lokakuu 1961, 2) neljä: Risto Ryti (myös presidentti),
Väinö Tanner, J. Maan nykyinen liittokansleri on Angela
Merkel. Miljoonakaupunki Belgrad oli aikoinaan
Jugoslavian pääkaupunki. mitaten
maakunta on Suomen suurin.
2. Monettako nelivuotiskautta maan
johdossa hän ja puolueensa näissä vaaleissa hakee?
4. Kuka seuraavista EI ole tv:stä tuttu julkkiskokki: Henri Alen, Tomi Björck, Samu Haber, Hans Välimäki?
10. sitä ennen viimeksi 2000.
6. Kaikilla tulee olla
yhtäläiset mahdollisuudet hakea yliopistoon, Heiskanen korostaa.
?
9 4
1
Tietotesti
8
1
3
Monettako nelivuotiskautta Saksan johdossa Angela Merkel
puolueineen hakee tulevissa liittopäivävaaleissa?
1. Minkä vuoden elo-syyskuu: puolustusministeri Jyri Häkämiehen Yhdysvaltain vierailullaan pitämä puhe herätti kohun hänen todettua Suomen tärkeimmäksi turvallisuushaasteeksi ?Venäjä, Venäjä, Venäjä?;
Henri Stenroth valittiin Tangokuninkaaksi ja Jenna Bågeberg Tangokuningattareksi;
Tero Pitkämäki voitti Japanin Osakassa keihäänheiton MM:n?
3. 30 . Toisena edellytyksenä on, että tutkintomaksuista luovutaan. Tuomion sai 8 miestä. Vesilintujen metsästyskausi alkoi viime
sunnuntaina ja kestää joulukuun loppuun
saakka. Kivimäki, ministerit
Henrik Ramsay, Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka), 3)
neljättä, ollut liittokanslerina 3 kautta eli 12 vuotta, 4) yhteensä 7: kaksi kuningatarta (Iso-Britannia, Tanska), 5 kuningasta (Hollanti, Belgia, Espanja,
Norja, Ruotsi), 5) Samu Haber, laulaja, kitaristi, lauluntekijä, Sunrise Avenue poprockyhtye, 6) Serbia,
7) Pohjois-Pohjanmaa, 8) 2007, 9) kolmasosa eli
100 000 (Riistakeskus), 10) miehet 2011, naiset 2015
ja 2012
2017
41. Lataa Suomenmaan
ilmainen uutissovellus
Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja
blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
25.8
Onko keskustelun tarkoitus enää
edes löytää kompromisseja, joita mahdollisimman
moni voisi kannattaa. Mutta ratkaisut löytyvät ainoastaan kuuntelemisen ja eri näkökulmien ymmärtämisen kautta.
Sodan uhka , terrorismi, ympäristöuhkat, talouden
epävarmuus, sosiaaliset ongelmat ja ihmisyyden polkeminen ovat se maailma, jossa nyt elämme.
Ratkaistaanko ongelmat ?käymällä vastustajien pilliin kiinni. se taitaa olla oleellinen osa sivistystä ja
ihmisyyttä.
Kirjoittaja on ympäristöministeri.. Ja omassa kuplassa
on helppo viihtyä.
Mutta tuottavatko twiittien lyhyet nasevuudet ratkaisuja ongelmiin. Niin toistemme kuin yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Näemme taustoistamme kumpuavat tai haluamamme kulmat
asioista. Joukoistamme on noussut lukuisia
päätöksentekijöitä, jotka ovat etsineet kompromisseja
ja rakentaneet siltoja vakavissa yhteiskunnan muutostilanteissa kansakunnan yhteinen etu mielessä.
Myös Suomen kuntoon laittaminen on enemmän
kuin poliitikkojen teatteriesitys, jota media ja sosiaalinen media vaillinaisilla tulkinnoillaan kritisoivat. Valitse puolesi ja peukuta!
Aikamme on täynnä kysymyksiä, joita ei voida ratkais-
ta puolensa valitsemalla, vaan ainoastaan laajasti hyväksytyillä kompromisseilla.
Luonnonvarojen käytön ja suojelun suhde, kaupunkien ja maaseudun suhde, pakolaisuus ja kotoutumi-
42
25.8.2017
nen osaksi suomalaista yhteiskuntaa, työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus.
Keskustelua kaikista näistä voidaan käydä kärkevästi,
kärjistäen, toisten mielipiteitä mollaten. Vai onko keskustelun tarkoitus
osoittaa oman ajattelun paremmuus. Meidän on itse harjoiteltava sitä joka päivä. Olemassaolomme oikeutus suomalaisten mielissä.
Mutta kyky ymmärtää laajasti ei ole tietenkään itsestään selvää keskustalaisille. vai rakentamalla yhteinen inhimillinen yhteiskunta, jossa lähimmäistä kunnioitetaan, köyhiä
autetaan ja osataan iloita myös naapurin menestyksestä?
Uskon edelleen, että juuri kyky ymmärtää laajasti
voi olla keskustan vahvuus myös tulevaisuudessa. Media rakastaa vastakkainasettelua ja kiistoja.
Keskustelemme kyllä enemmän kuin koskaan, mutta
saman mielisten kuplien vankeina. Kuulla toista ja
ymmärtää . vieraskolumni
kimmo tiilikainen
Tarvitsemme kuulemista
ja toisen ymmärtämistä
Keskustaliike on osoittanut vuosisadan aikana ole-
vansa uudistuksiin pystyvä ja henkisesti ajassa elävä
ihmisyyden liike
Olipa halpa heitto kouluampumisista. Turussa Suomi astui
terrorismin aikaan.
Olen kuullut
kantasuomalaisten
keskittyneen enemmän
kuvaamiseen.
Äänenpainot rajojen sulkemisesta voimistuvat. Tuosta on lastenlasten kanssa kävelty, torilla on kirppistavaroiden ääressä notkuttu.
Suomalaisten, rahaa pummaavien hörhöjen kanssa on
kerran tullut Börsille jokilaivoilta palatessa sanomista.
Kuolemaani on kovaäänisesti toivottu.
Olen pannut merkille runsaan maahanmuuttajien määrän. Uskontojen turha ristiriita aiheuttaa
äärimmillään kauhistuttavia tekoja. Olen kuullut kantasuomalaisten keskittyneen enemmän kuvaamiseen.
Murhe on koko Suomen, myös tänne muuttaneiden.
Syyttömät ovat syyttömiä, ihonväristä huolimatta.
Yltiösuvakkimeininkiä en sentään ymmärrä enkä hyväksy. Samaan aikaan
kun täkäläinen imaami tuomitsee iskun, kollegaansa kuulustellaan Espanjassa. Maahan on muuttanut paljon todellisen turvapaikan tarpeessa olevia, josko myös epärehellistä,
jopa vaarallista väkeä. Ilma oli kuitenkin leppoisa ja ihmiset odottivat poistumistani, että pääsisivät tanssimaan.
Sika-annokset oli jo syöty, yksi äijä kysyi haluaisinko sian pään mukaani. Olipa Kaarina Hazardilla kiire jo perjantaina twiitata:
?Miten Risikko voi nyt jo puhua niin kuin Turku olisi Barcelonan jatkumo. Pakina
Turku
Viime perjantaina kello 16.00 aloittelin sinänsä huonosti mennyttä lässytyskeikkaa Eläkeliiton lavatansseissa Turkialla. Voisivat hyvinkin haluta olla entisessä kotimaassaan, jos se olisi mahdollista.
Puukotuksen uhrien avustamisessa ja puukottajan estämisessä maahanmuuttajat ovat olleet rohkeita. Miksei kouluampumisten??
Ehkä siksi, että ministeri jo tiesi. Ihmeellinen tarjous, johon vastasin, että
minulla on jo sellainen, kotona, vessan peilissä.
Kotimatkalla kuulin radiosta, että Turussa on keikkani aikana tapahtunut väkivallanteko, lisää kerrotaan kunhan
tiedetään. On sitten kerrottu.
Järkyttävää, mutta ei käsittämätöntä. Rajojen
sulkemista ei tapahdu. Turussa tapahtui ääri-islamistinen terroriteko!
Jari Nenonen
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
toimituspäällikkö
Katariina Lankinen 044 7370 320
Ulkoasupäällikko
Mikko Eronen 041 4539 554
Verkkouutispäälliköt
Henna Lammi perhevapaalla
Samuli Nissilä 044 7370 261
journalistinen taittaja
Samuli Vänttilä 044 7370 244
Toimittajat
Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640
Annukka Kaarela opintovapaalla
Eeva kärkkäinen 040 1492 201
santeri Lampi 044 7370 315
Risto Luodonpää 040 8201 781
Anja Manninen 044 7370 381
Pentti Manninen 040 5709 400
Pauliina Pohjala 050 5450 915
Pekka Pohjolainen 040 5357 674
Pirkko Wilén 044 7370 238
vakituinen avustaja
timo laaninen 040 8326 106
Valokuvaajat
Jaakko martikainen 050 3495 549
Maria Seppälä 044 7370 386
GRAAFIKKO
KIRSI ERVASTI perhevapaalla
sanna järvelin 044 7370 327
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52,
90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588
25.8. Hyvin käyttäytyviä nuorehkoja miehiä istuu Börsin
alabaarissa teetä juomassa, puhuvat omaa kieltään. Vaikka uskoo ihmisen yleiseen hyvyyteen, kannattaa myös luopua sinisilmäisyydestä.
Turku on yksi lempikaupungeistani. 2017
43. Minua kylmää, kun
katson uutisia
/ 5 kk
www.suomenmaa.fi . Boot Camp ja kesäkauden päätös
16.9. Kaiken Maailman Saunat
TYKYPÄIVÄT
Kokoustila
2x Kahvi ja lounas
Keilaus
Saunamaailma
alk.
39 eur
KAEKEN MOALIMAN
SAONAT 30.9.2017. Tilaajapalvelu: 08 5370 370
www.Ukkohalla.fi
info@ukkohalla.fi
(08) 748 500
SKI-IN KYLÄ, SAUNAMAAILMA, KEILAHALLI, 31 RINNETTÄ, 3 PARKKIA, 300 MÖKKIÄ, HOTELLI
HALLAN HARRASTEAJOT JA
HALLAN AKAN
VAELLUS 16.9.
SAUNAMAAILMA
9 SAUNAA
MÖKKI
2 vrk alk.
eur
149
TAPAHTUMAT
26.8. Aikakauslehti kerran viikossa
Hyödynnä kesätarjous 35 . Hallan Akan vaellus
16.9. Hallan Harrasteajot 3
30.9