6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 25.5.2018 / 4,80 € Ylijohtaja Kirsi Varhila on tYöläisKodin tYtär, josta tuli YKsi sote-uudistuKsen tärKeimmistä Valmistelijoista sipilän pitää toistaa ahon temppu säätiöiden maine Kaipaa Kohennusta Ajassa Uutisanalyysi Vieraskolumni oiKeudenmuKainen suomen malli Soten tekijä
2 25.5.2018 sisältö 25.5. 20. 2018 Palapeli nimeltä SOTEMAKU Maakunnissa sovitellaan uudistuksen kappaleita paikoilleen innolla s
33 Afrikka muuttaa maailmanpolitiikkaa Reilu kauppapolitiikka ja ekologisuus nähdään Afrikan kasvun ehtoina s. 25.5. 2018 3 Uskon, että keskusta pärjää, kun sen todellisuus on yhtä ihmisten todellisuuden kanssa. 28 Tonnikerho Ilmiöt Keskustan kasvot. 12 Tuija Paavola patistelee keskustalaisia seurakuntavaaleihin s. 26 Tavallista lumisempi talvi näkyy kerholaisten tuloksissa s. Antti Kaikkonen s. 34 Älykoulu on tärkeä osa digitaalistuvaa yhteiskuntaa s
Sotkamossa luvassa hyvähenkiset henkilövaalit Pääkirjoitus Keskustan johtoviisikkoon tulee vähintään yksi uusi kasvo, kun Jouni Ovaska jättää paikkansa. Heikkinen oli jo kaksi vuotta sitten hilkulla tulla valituksi. Tämän kerran henkilövaaleja käydään paljon sopuisammissa tunnelmissa kuin pitkiin aikoihin. Puoluesihteerin vaaliin ei tällä kertaa sisälly sellaisia jännitteitä kuin eräissä aiemmissa tämän vuosituhannen puoluekokouksissa, joissa pestiin vaalirahapyykkiä. Varapuheenjohtajien vaalista on luvassa tiukka. Juha Sipilälle ei ole ilmaantunut varteenotettavia haastajia. Puolueen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja puoluesihteerin muodostamaan johtoviisikkoon tulee vähintään yksi uusi kasvo, kun puoluesihteeri Jouni Ovaska jättää paikkansa. Yhteistä on sekin, että molemmat ovat keränneet tuekseen näyttävän tukilistan. Molemmilla on vankka kokemus keskustan toiminnasta eri tasoilla. Ajan riento on tässä suhteessa muuttunut rajummaksi 1970ja 1980-lukuihin verrattuna, jolloin entiset valittiin uudelleen paljon useammin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 25.5.2018 H enkilövalinnat ovat perinteisesti olleet keskustan puoluekokousten suola, näin myös tasan kahden viikon päästä alkavassa Sotkamon puoluekokouksessa. Hakala ja Pirkkalainen ovat kampanjoineet tosissaan sortumatta kuitenkaan keskinäiseen loanheittoon. Kaikkein helpoin on puheenjohtajan valinta. Sen kiinnikurominen ei ole mahdotonta mutta vaatii keskustalta selvää rytminvaihdosta puoluekokouksen jälkeen. Yhtenäisyyttä tarvitaankin, mikäli keskusta haluaa nousta tosissaan kilpailemaan ykköstilasta syksyn maakuntavaaleissa ja ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kansanedustajat Juha Rehula, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen tavoittelevat jatkokautta varapuheenjohtajina. Sotkamossa jatkuu myös toinen pitkä perinne. Henkilövalintojen osalta rivit onkin helppo yhdistää Sotkamon jälkeen, jos kamppailut jatkuvat loppuun asti yhtä siisteinä. Kokoomus ja SDP ovat gallupeissa muutaman prosenttiyksikön etumatkalla. Sokerina pohjalla on luvassa puoluesihteerin vaali. Ja ak ko M art ika in en. Heitä haastavat ainakin kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ja mikkeliläinen kaupunginvaltuutettu Pekka Pöyry. Ehdolla ovat Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala ja perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Riikka Pirkkalainen. Ovaskan luopumisilmoituksen jälkeen siihen odotettiin useampiakin ehdokkaita, mutta vaalista tuli lopulta kahden kauppa. Toki kokouksessa saatetaan tehdä muita ehdotuksia tässäkin pykälässä. Kaikki entiset puoluejohdon jäsenet valittiin yksimielisesti uudelleen edellisen kerran Tampereen puoluekokouksessa 2004. Sen jälkeen vähintään yksi ja enimmillään neljä jäsentä puoluejohdosta on vaihtunut kaikissa puoluekokouksissa
Muutaman rivin luettuaan hän kääntyi, katsoi ilkikurisesti ja vilkaisi vaimoonsa. Hän oli aloittanut kansanedustajana vuonna 1951, samana vuonna jolloin synnyin. 2018 5 Toimittajalta Se oli tässä – kiitos! Varapuhemies Veikko Helle (sd.) tunnusteli eduskuntavaalien jälkeen keväällä 1979 uuden hallituksen syntymahdollisuuksia. ToimiTTajan rankka tavoite on objektiivinen totuus. Siinä voi syntyä hienoja hetkiä. Pentti Manninen. Kun astuin varapuhemiehen pieneen huoneeseen, siellä istui myös rouva Toini Helle. Mieleenpainuvia tuokioita ovat antaneet hekin, joita on tapana kutsua tavallisiksi ihmisiksi. Helteen tunnusteluista alkoi hallituskausi, jonka aikana päättyi Urho Kekkosen 26 vuotta kestänyt presidenttiura syksyllä 1981. En hoksannut, sopiiko rouvan läsnä ollessa nauraa. Ja olenko pystynyt antamaan politiikkaa seuraaville eväitä matkaan. Helle oli 67-vuotias huomattava demaripoliitikko, entinen ministeri ja entinen puhemies. Kuka siihen pääsee. Lämmin kiitos hänelle, ja teille kaikille muillekin. Helle oli vaatimaton vanhan ajan herrasmies, kansakoulun ja työväen akatemian käynyt puuseppä. Ei ole koko siltaa. Palautettakin on ropissut, mutta enemmänkin olisi voinut tulla. Kerroin valokuvaajan kuvien kera, kuinka kyläläiset kokosivat renkkusiltaa Kiiminkijoen yli. Hän saattoi esitellä itsensä tyyliin ”puuseppä Suomen eduskunnasta”. Varapuhemies istahti pöytänsä ääreen. Vuosia sitten kahvijonossa tuntematon rouva lähestyi. Kirjoitin tuolloin 14 keskustalaiseen maakuntalehteen Uutiskeskuksen politiikan toimittajana. Hommana oli selvitellä, mille pohjalle hallitus voidaan rakentaa kokoomuksen vaalivoiton jälkeen. Olin luvannut, että haastateltava saa tarkistaa sanomisensa ennen kuin juttu menee lehtiin. Näitäkin sopii alkavilla eläkepäivillä aprikoida. Enää sitä ei kukaan kokoa. 25.5. Viidellä vuosikymmenellä olen voinut – mainioiden työkavereiden kanssa – seurata läheltä politiikan menoa. Matkan varrella huomaa, että kun vallan tunnukset riisutaan, kaikki ovat lopulta tavallisia, useimmiten varsin mukavia ihmisiä. Kun vaimoni ojensi kättään, vastaus oli määrätietoinen: – Haluan tervehtiä miestänne, se kun kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuteen. Olen saanut kuulla nokakkain presidenteistä, puhemiehistä ja pääministereistä alkaen vallanpitäjiä, mutta myös nähdä heidän henkilökohtaisia puoliaan. Hallituspohjaksi muokkautui edelleen punamulta, vaikka kokoomus oli vaalien suurin voittaja. Olin siirtynyt remontoituun uutistoimistoon vain muutama kuukausi aikaisemmin Uuden Suomen politiikan toimituksesta. Hämmennyin. Kokoomus jäi rannalle, ”yleisistä syistä”, kuten puhemies Johannes Virolainen luonnehti Kekkosen raivostuttaneessa juhannuspommissaan. Tänään kova kysymys kuuluu, olenko tiedon pisaroissani yrittänyt puhua niin totta kuin osaan. pääsin haastattelemaan tunnustelijaa. Tähän asti minä olenkin tunnustellut vain tuota Toinia. ensimmäinen sanomalehtijuttuni julkaistiin Liitto-lehdessä kesäkuussa 1971. – Niin. Mutta sitten kyllä kaikki nauroimme. Presidentti nimitti hallituksen johtoon Mauno Koiviston (sd.), tulevan presidentin
– Kun keskusta muutti nykyisiin toimitiloihinsa Apollonkadulle, säätiö osti omistukseensa osan niistä tiloista, missä puolue tälläkin hetkellä toimii. Ja ri La uk ka ne n 6 25.5.2018. Ajassa Sanottua On mahdollista, että seuraava eduskunta kumoaa valinnanvapauslainsäädännön, mutta jättää voimaan maakuntauudistuksen ainakin jossain muodossaan. Tämä fakta täytyy aina muistaa, kun nämä kaksi asiaa yhdistetään, hän painottaa. Juhana Vartiainen Twitterissä Soteja maakuntauudistus on vahva osallisuusuudistus: osallisuutta ei ole aikaisemmin viety yhtä pitkälle valtakunnallisesti kattavasti ja läpileikkaavasti. Uudenmaan maakunta tulee lähelle sitä. – Näinhän sitä sanotaan, että ei savua ilman tulta. EsimErKKinä hyvästä ja terveestä toiminnasta Lankia mainitsee Suomen Keskusta rp:n ja puolueeseen yhdistetyistä säätiöistä vanhimman eli Maaseudun Säätiön (rekisteröity 1950) yhteistyön. Yleisesti ottaen Lankia näkee säätiöillä jatkossakin oman tärkeän roolinsa myös poliittisten puolueiden taustalla. Huono maine on siinäkin mielessä harmi, että Nuorisosäätiöllä on edelleen arvokas tehtävänsä rakennuttaa ja ylläpitää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja nimenomaan pääkaupunkiseudulla. – Käsittääkseni Nuorisosäätiön johto on kuitenkin vaihtunut, ja toivon, että säätiö saa hoidettua asiansa kuntoon. KysEEnalaisinta mainetta keskustaan liitetyistä säätiöistä on viime vuosina niittänyt Nuorisosäätiö. – Ongelmia ei pitäisi tulla, jos säätiöt toimivat sääntöjensä mukaan ja pitävät huolta velvollisuuksistaan. Pitää toimia avoimesti, arvokkaasti ja lainkuuliaisesti, hän muotoilee. Sarita Friman Twitterissä Eero Lankia toivoo säätiöille maineenpalautusta Puolueet ja säätiöt ovat jo lainkin mukaan erillisiä toimijoita. Lasse Lehtonen Uudessa Suomessa Risto Luodonpää Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS julkaisi maanantaina tutkija Tomi Venhon tekemän selvityksen säätiöiden ja puoluerahoituksen yhteyksistä Suomessa. Puolueet ja säätiöt ovat jo lainkin mukaan erillisiä toimijoita. Monet ovat pitkään olleet sitä mieltä, että metropolialue toimisi parhaiten yhtenä kaupunkina. Keskustan entinen puoluesihteeri Eero Lankia on samaa mieltä yleisestä asenteesta, mutta näkee säätiöiden tutkimisessa mahdollisuuksia myös niiden rapautuneen maineen korjaamiseen. – Pitäisi puhutaan nimenomaan puolueita lähellä olevista, ei niihin sidoksissa olevista säätiöistä. Kerran langennut varjo tahtoo vain seurata pitkään. Keskusta on siis ollut siitä lähtien tiloissa vuokralaisena ja maksaa niistä käypää vuokraa, jonka taso tarkistetaan vuosittain, selvittää Maaseudun Säätiön varapuheenjohtajana toimiva Lankia. Lankia myöntää, että kohuista ainakin osa lienee myös omalla toiminnalla aiheutettua. Jo tutkimuksen otsikko ”Kabinetin puolella” tai tiedotteen sisällöstä poimitut ”miljoonia euroja piilossa”, ”mystinen maine talousjärjestelyjen taustatoimijana” kertovat paljon säätiöihin liitetyistä mielikuvista
Yhtä heikko logiikka säästää. Ajassa Sanottua Ajattelin, että pian päästäisiin keskustelemaan tasa-arvoisesta asepalveluksesta. – Yrittäjiä on aina haluttu kuulla. Siksi olemme joka kerta olleet mittariston kymmenen parhaan joukossa. Ranta-ahon mukaan päättäjien ja virkamieskunnan keskinäinen luottamus on auttanut yritysten toimintaedellytysten parantamisessa. Mattila kertoo olevansa ylpeä keskustan hallitustyöstä. Mutta näköjään puolustusministeri haluaa viedä naisilta pääsyn armeijaan. raahessa Merikadun koulussa historian ja äidinkielen lehtorina työskentelevä Mattila kertoo pyrkineensä kolme vuotta sitten tosissaan eduskuntaan. Ozan Yanar Twitterissä Olisi aivan väärä viesti säästää juuri innokkaimmasta ja motivoituneimmasta osasta varusmiehiä. – Haluan vaikuttaa siihen, että elämän edellytykset ovat omassa maakunnassa jatkossakin, eikä työn ja koulutuksen vuoksi ole pakko lähteä muualle. Mutta jos kaikki menisi maaliin, hyppäisin mukaan liikkuvaan junaan, hän viittaa pian edessä oleviin sote-äänestyksiin. – Juhlakahveja ei ole vielä keitelty, olen odottavalla kannalla. Hän ottaisi kansanedustajan tehtävän nyt innolla vastaan. Muuramen menestys on kunnanjohtaja Ari Ranta-ahon mukaan pitkän historian perintöä. Yrittäjät valitsivat suosikkikuntansa PauLiina PoHjaLa raahelainen Hanna-Leena Mattila, 49, on nousemassa kesäkuussa keskustan eduskuntaryhmään europarlamenttiin lähtevän Mirja Vehkaperän tilalle. Myös sijainti selittää Muuramen yritysystävällisyyttä. Seuraavana vuorossa on Mattila. Ensimmäiseltä varasijalta eduskuntaan menisi Eija Nivala, mutta hän aikoo hakea vapautusta kansanedustajan tehtävästä tultuaan valituksi Ylivieskan seurakunnan kirkkoherraksi. – Muurame sijaitsee ysitien molemmin puolin ja Jyväskylän vieressä. Se harmitti, kun läpimeno jäi pienestä kiinni. Kunnilta myös toivotaan parempaa hankintapolitiikkaa. Keskustalla on rinnan röyhistämisen paikka. Viime vuosina olemme vapaaehtoisin ostoin hankkineet yritystonteille maata ysitien ympäriltä. Annika Saarikko Twitterissä Lauri HeikkiLä Yrittäjät arvostavat parhaiksi arvioimissaan kunnissa elinkeinopolitiikkaa, riittäviä toimintaresursseja, viestintää, tiedottamista, koulutusta ja osaamista, Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo kertoo. Kaavoitustyökin on käynnistetty, Rantaaho kertoo. Maakunnista voiton vie PohjoisKarjala. Antti Kurvinen tiedotteessaan Entä jos suljettaisiin ulos intistä vuodeksi kaikki J-kirjaimella alkavat. Raha ja organisaatiorakenteet ovat toissijaisia asioita, tärkeintä on tehdä yhteistyötä yrittäjien kanssa. Yrittäjille suunnatussa kyselyssä yli 50 000 asukkaan kunnista parhaan arvosanan saa Seinäjoki, 10 000–50 000 asukkaan kunnista Lieto ja alle 10 000 asukkaan kunnista Muurame. Mattila nousemassa eduskuntaan Presidentti nimitti Olli Rehnin Suomen Pankin pääjohtajaksi Autojen uudet katsastussäädökset astuivat voimaan sunnuntaina Hallituksen esitysluonnos uudeksi työaikalaiksi valmistui Kansanedustajien sopeutumiseläkkeiden tilalle sopeutumisraha Uusi lastensairaala avataan syyskuussa Helsingin Meilahdessa M ar ia Se pp äl ä 25.5. – Byrokratiaa on purettu ja sote-uudistus on saatu hyväksyntää vaille valmiiksi. Kyselyn tulokset ovat olleet hyvä keino lisätä yrittäjien yhteistyötä kunnissa, yrittäjäjärjestö sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että tilanteessa on vielä monta muuttujaa. 2018 7. Mattila tekisi töitä etenkin PohjoisPohjanmaan elinvoimaisuuden eteen
Niukkanen yritti väellä ja voimalla ajaa konkurssikypsää Maakansaa Maalaisliiton kustannettavaksi tässä kuitenkaan onnistumatta. SA -ku va 8 25.5.2018. Ratkaisuun vaikutti Urho Kekkonen, joka yhdessä Niukkasen ja Sorvalin kanssa muodosti Maakansan johtotroikan. Talvisodassa tuhoutunut rotaatiokone oli paikoillaan Viipurissa jatkosodankin aikana marraskuussa 1941. Monet Viipurissa toimineet liikeyritykset siirtyivät Lahden lisäksi Lappeenrantaan ja Kouvolaan. Lopulta Maakansa luotsattiin poliittisia lehtimarkkinoita ajatellen vaikeaan paikkaan eli Helsinkiin. Myös Maakansa pohti tällaista vaihtoehtoa. Lehti alkoi ilmestyä Helsingissä säännöllisesti vuoden 1946 alussa. Ajassa Tunsimme olomme synkäksi, olimme orpoja, vailla kotia ja suojaa. Jo 1930-luvulla oli maalaisliittolaista lehteä yritetty Helsingissä – turhaan. NyT yriTeTTiiN parempaa toivoen. Menetetystä omaisuudesta saatujen korvausten turvin Maakansan tulisieluiset tekijät palasivat jatkosodassa Viipuriin. Viimeisen kerran Maakansa lähti Viipurista kesäkuussa 1944 Kannaksen murtuessa venäläisjoukkojen hyökkäyksessä. nousi 1947 alkuun mennessä 7 577:ään. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan perustamisesta nykypäivään. Lehden tunnettu taustavaikuttaja, talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen ja päätoimittaja Pentti Sorvali ohjasivat lehden Lahteen. Timo mikkilä TalvisoTa 1939–1940 katkaisi Maakansan taipaleen. Helmikuussa 1940 venäläiskoneet tekivät Viipurissa pahaa jälkeä, ja Maakansan talo ja kirjapaino tuhoutuivat. Kekkonen laskeskeli, että Helsinki oli edelleen politiikan keskus, ja sinne hän tarvitsi lojaalin äänenkannattajan. Kotitalouksien velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli vuonna 2017 Ongelmia voi tulla eteen korkotason noustessa, mitä ekonomistit ennustavat ensi vuodelle. Levikki Maakansa koki kovia 1940-luvulla Korkotaso pysyy todennäköisesti vielä tämän vuoden ajan poikkeuksellisen matalalla. Tappiota tuli joka vuosi lisää, koska ilmoittajia ja tilaajia ei ollut tarpeeksi. Maakansan nimi muuttui Karjalan Sanomiksi, millä yritettiin viestittää pyrkimystä karjalaisen heimon yhdyssiteeksi lukijoiden puoluekannasta riippumatta. ”Tunsimme olomme synkäksi, olimme orpoja vailla kotia ja suojaa”, kuvaili maakansalainen tuntojaan
Samalla se on kuitenkin rähmällään Unkarin harjoittaman perusarvojen romuttamisen edessä siksi, että unkarilainen Fidesz on osa EPP:tä. Jos emme ole valmiita puolustamaan perusarvojamme, mitätöimme eurooppalaisen yhteistyön painavimmat syyt, rauhan ja vapauden. Suomen kansallisväreistä väiteltiin kiivaasti 1890-luvulla. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Yhteisiä arvoja täytyy puolustaa sininEn ja valkoinEn värit ovat vapauden, Suomessa on totuttu laulamaan Jukka Kuoppamäen sanoituksen mukaisesti. Into, 237 s. Suomen liput ja historia. Valtiolippua koristavan leijonavaakunan päältä on tipautettu kruunu pois merkiksi tasavaltaisuudesta, mutta muutoin lippu on säilynyt likipitäen samana. Suurin osa EPP-ryhmän edustajista äänesti esitystä vastaan tai tyhjää. toukokuuta 1918 eduskunta valitsi Suomen lipuksi sinivalkoisen ristilipun. Yhteisesti sovitusta on pidettävä kiinni. Rusinoiden lisäksi on syötävä pulla. Punainen väri alkoi vierastuttaa monia sodan voittaneita valkoisia. Valitettavasti Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP, johon myös kokoomus kuuluu, suhtautuu perusarvoihin valikoivasti. Puolan hallitus ulottaa valtaansa epäilyttävästi oikeuslaitokseen. Samuli Vänttilä Kimmo Kiljunen: Leijonasta siniristiin. Siniristilippu on kaikkien täällä asuvien. saan usein kysymyksen, miksi keskusta kuuluu ALDE-kattopuolueeseen. Lopulta 28. Niin ei saa käydä, alleviivaa lipusta ja sen historiasta kirjan kirjoittanut Kimmo Kiljunen. – Suomen lippu kertoo kansakunnastamme, sen historiasta ja nykyisyydestä, sen luonnosta, rauhantahdosta ja pohjolasta, hän tiivistää. Svekomaanit puolsivat 1500-luvulta periytyvää punakeltaista kansallisväriyhdistelmää, fennomaanit topeliaanista sinivalkoista. EPP suomii kovasanaisesti Puolaa ja tekee siinä oikein. Maatalouspolitiikan linjaukset ovat nyttemmin liikkuneet keskustalaiseen suuntaan, ja liittovaltiokriitikoita on ryhmässämme koko ajan enemmän. Sisällissota muutti kuitenkin kaiken. Vuosi sitten vaadimme Euroopan parlamentissa, että komissio käynnistäisi menettelyn Unkarin toiminnasta EU:n perusarvoja vastaan. Kannatan ilman muuta tiukempia ehtoja EUvarojen myöntämiselle. Onnea, satavuotias siniristilippu! Margarita Kuku / Shutterstock 25.5. Punakeltainen leijonavaakunalla koristettu lippu valittiin valtiolipuksi sen jälkeen, kun Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917. 2018 9. – Olisi veristä pilkkaa ottaa Suomen lipuksi punainen, julisti myös Maalaisliiton Santeri Alkio eduskunnassa. Unkarissa Fideszpuolueen pyörittämä valtiokoneisto puuttuu järjestelmällisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja heikentää vapaata tiedonvälitystä. ALDE:lla on ollut keskustalle vaikeita kantoja liittyen maatalouteen ja liittovaltiokehitykseen. Eurooppalaisessa yhteistyössä ei voi valikoida. kansanvallan tärkeimmät palikat eivät saa olla kaupan Euroopan unionissa. Täällä Bryssel EU-komissio antoi toukokuun alussa esityksen unionin talousarviosta vuosille 2021–2027. Yhteiseen pottiin maksamamme rahat pitää käyttää yhteisten tavoitteiden edistämiseen eikä demokratian halveksuntaan tai rahojen ohjaamiseen hallituksen lähipiirille. Rahahanat menevät kiinni, jos perusarvot tai oikeusvaltiokehitys vaarantuvat. Nyt tuo lippu täyttää sata vuotta. Niinkin olisi nimittäin voinut käydä. Onneksi keskustan ei kuitenkaan tarvitse jakaa eurooppalaista poliittista kotia oikeusvaltioperiaatteen haastajien kanssa. Osana esitystä on ehto, jonka mukaan jäsenmaiden on eurooppalaisten varojen saamiseksi noudatettava EU:n perusarvoja. Tänä päivänä pohditaan, ovatko kansallismieliset voimat omineet lipun liikaa omaan käyttöönsä. Mutta entä jos värit olisivatkin punainen ja keltainen
Nykyisin pitää vaalitorien ja turujen lisäksi hallita kampanjointi verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Sipilän hallitus on laittanut Suomen talouden kuntoon, mutta hinta on ollut kova. Molemmat ovat olleet porvarihallituksia, joita edelsivät sinipunahallitukset. Ahon erityisavustajana tuolloin työskennellyt Timo Laaninen muistelee, että kampanja oli yhdellä sanalla sanoen raivokas. sipilän persoona herättää monenlaisia tunteita. Ennen pääministeriyttä hän näyttäytyi tuoreena, politiikan ulkopuolelta tulleena hahmona, joka tekee töitä Suomen eteen pyyteettömästi ja rakentavasti kaikkia kuunnellen. Kenttää kierrettiin ahkerasti, ja keskustalaiset ympäri Suomen puhalsivat yhteen hiileen. Laanisen mukaan sama resepti toimii tänäkin päivänä: vaalit voittaa se puolue, joka haluaa voittoa eniten. Kannatusluvut menevät helposti puoluejohtajien piikkien. Juha Sipilän pitäisi tehdä sama temppu. Kuinka epäsuosittu hallituspuolue voi saada kelvollisen vaalituloksen. Keskustan aktiivien joukko seisoo hänen takanaan – onhan puolue Sipilän johdolla eittämättä lunastanut vaalilupauksensa laittaa Suomi kuntoon. Sipilä ei ole suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi. Poliitikkojen kasvot kuluvat julkisuudessa yhä nopeammin. Nyt mielikuva on aika lailla päinvastainen. Keinot vaalityöhön voivat eri vuosikymmeninä toki vaihdella. Jos homma ei toimi, johto vaihdetaan. Sipilän kavereina ovat tällä hetkellä kokoomuslaiset ja siniset. Laaninen muistaa, että vuoden 1995 vaaleissa keskustalaiset toitottivat kaikkialla sanomaa, että Suomi nousi lamasta keskustan ansiosta. Ahon hallituksessa istuivat keskustan lisäksi kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit. Onhan talouden elpymisestä nähtävillä paljon selvemmät merkit kuin 1990-luvulla. Keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan (7.5.2018) kriittiseen sävyyn keskustan nykytilanteesta, mutta näki myös edessä siintäviä mahdollisuuksia. Ahon hallitusohjelman päätavoite oli Suomen talouden tervehdyttäminen. MuTTa MiTen vuoden 1995 vaalitemppu oikein tehtiin. eduskunTavaaleihin on aikaa melkein vuosi. Hallitukseen se ei riittänyt mutta oli kelpo tulos tuohon saumaan, Kaunisto kirjoittaa. Uutisanalyysi Esko Ahon hallitus nosti maan lamasta ja vei keskustan vaaleihin saavuttaen kohtuullisen tuloksen. Ne ovat surkeita pääministeripuolueelle. Se on politiikassa tunnetusti pitkä aika. Keskustan nykytilanteeseen kietoutuu myös Sipilän imago. MielenkiinToisTa on, että vuoden 1995 vaalien kohtuullinen vaalitulos saavutettiin Ahon vetämänä – epäsuositun pääministerin lempinimikin oli kansan suussa Pula-aho. Puolueuskollisuus on vähentynyt, joten on keksittävä keinot saada oma viesti läpi liikkuville äänestäjille. Huhtikuisen puoluebarometrin mukaan vain 18 prosenttia suomalaisista pitää puolueen äänestämistä erittäin tai melko houkuttelevana. Valtion velkaantuminen on taittunut, talous kasvaa. Laaninen huomauttaa, että nyt tilanteen pitäisi olla itse asiassa helpompi. Keskusta näyttää olevan luisumassa kohti historiallisen suurta vaalitappiota. Kauniston mielestä keskustan on mahdollista toistaa Esko Ahon vuoden 1995 ihme. Sipilän hallitustarina on kovin samankaltainen. – Silloinhan keskusta nousi EU-jäsenyyden ja laman ristiriitaisista tunnelmista 14 prosentista parinkympin kannatukseen. Lukuja on paha selitellä. Se oli ankaran ajan hallitus, jonka päätöksien myötä Suomi pääsi yli lamasta, mutta Aho ei nauttinut suurta kansansuosita. Henna Lammi. Vaikka vaaleja ei voiteta edellisiä saavutuksia listaamalla, viestiä lienee syytä kertoa suomalaisille kyllästymiseen saakka. Etenkin ay-liike hyökkäsi sekä Ahoa että nyt Sipilää vastaan. Voiko vuoden 1995 ihme toistua. Kun hallitus aloitti työskentelynsä, Suomi oli ollut taantumassa jo seitsemättä vuotta. 10 25.5.2018 Tuorein Helsingin Sanomien mielipidemittaus näyttää keskustalle 15,7 prosentin kannatusta. – Jos edes 25 prosenttia kannattaa, niin sehän riittää vaalivoittoon, Laaninen heittää. – Vaalityö perustui Eskon pohjattomaan optimismiin ja tarmokkuuteen. Työtä on tarjolla kaikkialla Suomessa ja palkkojakin on nostettu. MaailMa on tietysti muuttunut 23 vuodessa hurjasti, mutta Ahon hallituskautta voi verrata Sipilän hallitustaipaleeseen. Keskusta voi toistaa vuoden 1995 tempun, mutta ajassa on elettävä. Kun aloitin työt hänen erityisavustajaan vuonna 1994, hänellä oli minulle vain yksi kysymys: Uskotko sinä Timo, että me voimme voittaa seuraavat vaalit, Laaninen kertoo. Ahon esimerkki osoittaa kuitenkin, että pääministerin ei tarvitse miellyttää kaikkia
25.5. 2018 11
Ilmastonmuutoksen ratkaisut on löydettävä selvästi ennen Afrikan ennustettua väestöpiikkiä ja niissä maissa, jotka nyt kuluttavat eniten. Käytännössä tämä kasvu tulee Afrikasta. Afrikan ennustettu väestöpiikki tai väestöräjähdys tapahtuu YK:n mukaan vuoteen 2050 tultaessa ja siitä eteenpäin. YK uskoo maailman väkiluvun kasvavan vajaassa sadassa vuodessa yli kolmella miljardilla. – Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa Afrikan päästöt ovat selvästi pienemmät kuin muualla. Samaan aikaan pitäisi ratkaista ilmastonmuutoksen ja ylikulutuksen kysymykset. YK:n väestöennusteiden mukaan Afrikan väestömäärä tulee liki nelinkertaistumaan vuosisadan loppuun mennessä. Nykyinen reilu 1,2 miljardin ihmisen määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä, ja vuonna 2100 väkeä ennustetaan olevan jo 4,5 miljardia. Kehitysyhteistyö, globaalit, yksityiset investoinnit ja kestävän kehityksen mukainen teknologia luovat yhdessä talouskasvua, samalla vähentäen ympäristön kuormitusta, Vanhanen laskee. – Kasvun metodi ei saa olla Afrikassa samanlainen kuin Aasiassa, jossa teollisuus kasvoi saastuttaen ympäristöä. Lähde pitää matalampiakin kasvuskenaarioita mahdollisina. 12 25.5.2018 Kehitysyhteistyöllä voidaan tuupata hyvää kehitystä liikkeelle, mutta reilu, kestävä kansainvälinen kauppa on se, millä hyvinvointia saadaan kehittyviin maihin. Keskustan ehdokkaana tammikuun presidentinvaaleissa ollut Vanhanen käynnisteli keskustelua Afrikan kasvavasta merkityksestä maailmanpolitiikassa. VäestöKysymyKsiin perehtynyt BIOStutkimusyksikön tutkija Ville Lähde painottaa ilmastokysymyksissä muiden kuin Afrikan mantereen vastuuta. Haaste tällä vuosisadalla on, että nousu saadaan aikaan myös ekologisesti kestävästi, Matti Vanhanen sanoo. – Korkeiden väestölukujen skenaarioissa on sisällä ajatukset, että kehittyvisTeksTi: Lauri HeikkiLä kuVa: sHuTTersTock Matti Vanhasen mukaan Afrikan kasvu tulee saada kestävälle pohjalle Afrikan väestöräjähdys odottaa kulman takana Ilmiöt
Hakalan mukaan Afrikan muuttoliike on ensisijaisesti sisäistä. Sitten ruoantuotanto ja lääkintä parantuvat, jolloin kuolleisuus laskee, mutta syntyvyys on edelleen korkeaa. Harkinnan tulee tapahtua EU:n yhteisillä ulkorajoilla, unionin yhteisen politiikan puitteissa. Vanhasen mukaan osaamista on lukuisilla aloilla. Lähteen mukaan myös Afrikassa muuntuminen tapahtuu, mutta hitaammin kuin on oletettu, koska köyhyyden ja nälän torjunta sekä koulutuksen ja naisten oikeuksien edistäminen ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. – Aina kannattaa varautua, mutta tärkeintä on toimia niin, että muuttoliikkeet eivät olisi nopeita ja hallitsemattomia, Lähde huomauttaa. – On ennusteita, jotka kertovat, että joillakin alueilla viljasadot tulevat romahtamaan. 25.5. Tällä hetkellä Afrikan suuret miljoonakaupungit ovat kestämättömällä pohjalla. Lähteen mukaan kehityspolitiikkaan tulee panostaa, mutta hyvinvointi Afrikassa luodaan reilulla kauppapolitiikalla. – Afrikassa on saatava aikaan sellaista kehitystä, että siitä syntyy itsessään tulevaisuuden maanosa. 2018 13 ennuste maailman väestökehityksestä (luvut miljoonia) 2017 2030 2050 2100 1256 1704 2528 4468 2017 2030 2050 2100 4504 4947 5257 4780 AFRIKKA AASIA 2017 2030 2050 2100 742 739 716 653 EUROOPPA 2017 2030 2050 2100 361 395 435 499 POHJOIS-AMERIKKA 2017 2030 2050 2100 41 48 57 72 OSEANIA 2017 2030 2050 2100 646 718 780 712 LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA Lä hd e: YK. sä maissa naisten oikeudet eivät edisty, koulutus ei kehity, köyhyys ja nälkä eivät häviä – eli ei oleteta, että merkittävää inhimillistä edistystä tulisi saamaan aikaan. eLinoLojen ja ruoantuotantomahdollisuuksien huonontuminen tarkoittaa monelle pakkoa lähteä liikkeelle. Myös mahdollisten vastaanottajamaiden tulee varautua tulijoihin eri tavoin. Uudenlaiset viljelykasvit voivat auttaa viljelyn jatkamisessa, mutta jossakin lämpötilat saattavat nousta sellaisiksi, että ihmisten on käytännössä mahdotonta elää näillä alueilla. – Metsäpolitiikka, naisten ja tyttöjen aseman kehittäminen, koulutus, ruoantuotanto ja vesikysymykset ovat suomalaista osaamisalaa. Ulkopoliittisen instituutin ilmastoja ympäristöturvallisuuden asiantuntija Emma Hakala näkee asiassa lukuisia, toisiinsa liittyviä uhkatekijöitä. Harva todella haluaa jättää kotipaikkansa, Hakala muistuttaa. – Euroopassa nähdään monesti ongelmana se, että tänne tullaan. Paremman koulutusja vauraustason maissa, joissa naisilla on seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja valta päättää lastenhankinnastaan, syntyvyystasokin on matalampi. Tämä on käynnissä liki kaikkialla maailmassa. Ruoantuotannosta ja elämisestä tulee ilmaston lämmetessä joillakin alueilla mahdotonta. Etenkin slummeissa elinolosuhteet ovat heikot. Kaupallisessa yhteistyössä kestävän teknologian merkitys korostuu. Lähde pohjaa väitteensä väestöllisen muuntumisen käsitteeseen. Moni suomalainenkin järjestö tekee Afrikassa kehitystyötä. – Väestöllinen muuntuminen tarkoittaa sitä, että aluksi sekä syntyvyys että kuolleisuus ovat korkeita. Se vaikuttaa vakavasti Afrikan ruokahuoltoon. – Ympäristöongelmia kuten saastuneisuutta on monessa paikassa, samoin yhteiskunnalliset ristiriidat korostuvat ihmisten pakkautuessa yhteen. – Muuttoliikkeet suuntautuvat yleensä kaupunkeihin. Vanhanen perää Euroopan unionilta enemmän keskinäistä yhteistyötä muuttoliikekysymyksissä. Tällä hetkellä luonnonvarat ja hyödyt valuvat rikkaisiin maihin ja ympäristöongelmat jäävät Afrikkaan. On kuitenkin muistettava, että lähteminen on vaikeinta aina lähtijälle itselleen. Sisäiset muuttoliikkeet voivat lisätä konfliktialttiutta, kuohuntaa ja yhteiskunnallista epävarmuutta, Hakala listaa. Ainakaan Euroopassa ei ole työpaikkoja luotavissa sellaisessa tahdissa, että kaikille tulijoille riittäisi töitä, Vanhanen sanoo. – Lähtökohta on, että kehitysapua pitää antaa selvästi nykyistä enemmän, mutta sen rinnalla täytyy olla myös tasavertaisempaa kauppapolitiikkaa. – Niin ei tule tehdä, että jokainen EUmaa erikseen alkaa laatia ja toteuttaa omia sääntöjään ja rajoituksiaan. Jos tällaista edistystä tapahtuu, väestönkasvukin taittuu. Sekä Hakala, Vanhanen että Lähde korostavat, että ongelmat on tärkeää ratkaista paikan päällä. Lopulta myös syntyvyys laskee
Ampuja jäi itse henkiin ja hänet pidätettiin. obamat tv-bisnekseen. Obamat eivät kuitenkaan aio käyttää Netflixtuotantojaan istuvan presidentin vastaiseen politikointiin. Kaikkiaan kymmenen ihmistä kuoli, kun nuori mies avasi tulen kesken koulupäivän. prinssi sai prinsessansa. Paikalliset nuoret hiljentyivät kouluammuskelun uhrien muistoksi pystytetyn ristin äärelle Santa Fessä Yhdysvaltain Texasissa. Ampumisesta syytetty lukiolainen vaikuttaa ihannoineen vuoden 1999 Columbinen kouluampujia. Den gliDer in. Yhdeksi ottelun sankareista nousi suomalaistaustainen Mika Zibanejad. Ottelu ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa. Miljoonat silmäparit ympäri maailman seurasivat televisioista, kun Britannian prinssi Harryn ja amerikkalaisnäyttelijä Meghan Marklen häitä vietettiin Windsorin linnassa Englannissa. Koonnut: samuli vänttilä Ben Stansall / AFP Photo / Lehtikuva. Kuningatar Elisabet myönsi parille Sussexin herttuan ja herttuattaren arvonimet. Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama ja Michelle Obama tekivät tuotantosopimuksen suoratoistopalvelu Netflixin kanssa. 14 25.5.2018 Maailman kuvat Järkyttävä koulupäivä. Ruotsi ei kuitenkaan saanut voittoaan helpolla. Luvassa voi olla tulevina vuosina niin elokuvia, tvsarjoja, dokumentteja kuin tosi-tv-ohjelmia. Ruotsi kukisti yllättäjänä finaaliin yltäneen Sveitsin maalein 3–2. Ruotsalaisilla jääkiekkofaneilla riitti aihetta tuuletuksiin miesten jääkiekon MM-kisojen finaalissa Kööpenhaminassa Tanskassa
Kaikki alkaa ajokoulutuksesta. Itseäni tämä ei juuri häirinnyt, oma prioriteettini oli vain päästä turvallisesti perille, ja mukavassa juttuseurassa aika kului rattoisasti. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Viihdettä liikenneturvallisuuden kustannuksella A FRIKAN A IKA. Yhtä tavallista on nähdä myös onnettomuuksia. Kahden tunnin jälkeen olimme poistuneet Oudtshoornista ja virallisesti aloittaneet matkan. Minibussi, eli Toyota-pakettiauto, oli niin täyteen ahdettu, että matkustajia istui ylösalaisin käännettyjen pullolaatikoiden päällä jalkakäytävällä. Kun matkustajat olivat viimein kaikki kyydissä, pysähdyttiin tankkaamaan ja Kentucky Fried Chicken-pikaruokalaan. Valtaosassa liikenneonnettomuuksista uhrina on jalankulkija. Kuten monet muutkin Etelä-Afrikan haasteet, liikenneturvallisuuden ensimmäinen askel parempaan löytyy koulutuksesta ja asennekasvatuksesta. Liikenteessä olevat autot eivät aina ole turvallisimmassa kunnossa, ja poliisien huono palkka on johtanut korruption rehotukseen myös autokoulujärjestelmässä. Seuraavan päivän lehti kertoi, että monet muut matkalaiset eivät olleet päässeet. Matka alkoi tuttuun tapaan yli tunnin myöhässä, kun matkustajia haettiin kotiovilta ja jokaisen matkustajan matkatavarat täytyi saada mahtumaan taakse kiinnitettyyn traileriin. Liikenteen valvonta ei tuota toivottuja muutoksia, kun ihmiset jättävät huoletta sakkonsa maksamatta. Kuljettaja oli kuitenkin usein keskittyyneempi viihdyttämään matkustajia tarinoillaan kuin keskittymään moottoritiehen. Rekkoja ohitettiin, vaikka vastaan tuli pitkä autojono – ajoittain kaksi ajokaistaa olikin kolme. 25.5. Etelä-Afrikan moottoriteillä onkin tavallista nähdä tien yli juoksevia jalankulkijoita. Seitsemän tunnin jälkeen olin päässyt turvallisesti perille. paikallisten kanssa keskustellessani en ihmettele maan heikkoa liikenneturvallisuutta. Matka oli viihdyttävä, mutta samalla muistin jälleen kerran, kuinka heikko Etelä-Afrikan liikenneturvallisuus on. Kaupungeissa kävellessäni olen puolestani huomannut, etteivät jalankulkijat ole kovin hääppöisessä asemassa. Matkustajien keskuudessa oli mukava puheensorina – sellainen, mitä Suomen julkisista kulkuneuvoista harvoin löytää. Ajokortin saaminen on todella helppoa ja halpaa, kun ajokortin hinta on alle kaksikymmentä euroa. Vuonna 2016 Etelä-Afrikan teillä menehtyi yli 14 000 ihmistä, ja trendi on valitettavasti ollut nouseva. 2018 15 Julkisilla kulkuneuvoilla matkustaessa eri puolilla Afrikkaa on noussut mieleen usein yhteinen nimittäjä: elämys. Repsikalla istunut matkustaja kytki itsevaltaisesti puhelimensa kaiuttimiin, ja usean tunnin ajan kuuntelimme laiskasti polkevia voimaballadeja. Tämä sai jälleen vahvistusta, kun matkustin bussilla Oudtshoornista, strutsien pääkaupungista, neljänsadan kilometrin matkan Kapkaupunkiin
16 25.5.2018 Virkanainen soten takana Henkilö
Hän myöntää, että kova luottamus vähän hirvittää. Koijärvi-liikkeestä kiinnostuneena Varhila olisi voinut liittyä vihreisiinkin, mutta lopulta perheen työläistausta kallisti valinnan SDP:hen. – Levyseppähitsarin tyttärellä se oli ehkä kuitenkin helppo koti, jossa on aatteellisesti seinät leveällä ja katto korkealla. TeksTi: eeva kärkkäinen kuvaT: Jaakko MarTikainen. 2018 17 ”Jos Varhila valinnanvapausmallin suostuu esittelemään, uskon, että se on hyväksyttävissä”. – Varsinkin alkuun oli sellaisia ”se nyt oikein sit maisteriks aikoo” -kommentteja. lausunto osoittaa poikkeuksellisen lujaa arvostusta myös siinä mielessä, että Varhilan poliittinen tausta on sosiaalidemokraateissa. Hän on sukunsa ensimmäinen akateemisen loppututkinnon suorittanut ihminen. Mutta ehkä vuosien saatossa olen osoittanut olevani ihan sama Kirsi edelleen, vaikka loppututkinto nyt onkin. Kotona kuitenkin seurattiin politiikkaa aktiivisesti, ja postiluukusta kolahtivat niin arvomaailmaltaan oikeistolaiset Suomen Kuvalehti ja Satakunnan Kansa kuin vasemmistolaiset Satakunnan Työ ja Metalliliiton Ahjo. Näin tokaisi keskustan kansanedustaja kahvipöytäkeskustelussa viime syksynä keskustan ja kokoomuksen välisen valinnanvapausväännön ollessa pahimmillaan. Kansanedustaja viittasi kommentillaan sosiaalija terveysministeriön ylijohtajaan Kirsi Varhilaan. Sosiaalija terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila on demari, johon keskustalaiset luottavat. Työläistaustainen yliopisto-opiskelija oli puun ja kuoren välissä, kun samaan aikaan akateeminen maailmakaan ei tuntunut omalta. historiasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen Varhilan päätös lähteä opiskelemaan Turun yliopistoon poliittista historiaa herätti sukulaisissa kysymyksiä. Varhilan äiti on 12-lapsisesta ja isä neljälapsisesta perheestä. 25.5. Kerron myös, jos jossain mallissa on joitain uhkia tai riskitekijöitä, mutta sillä voidaan mennä eteenpäin. – Mutta varmaan minut tunnetaan tässä talossa siitä, että sanon suoraan, jos näyttää siltä, että joku asia ei onnistu. Varhila istuu työhuoneessaan sosiaalija terveysministeriössä ja nauraa kuullessaan tapauksesta
Kirsi Varhila on oppinut virkamiehenä arvostamaan ratkaisukeskeisiä poliitikkoja. Nyt hänen johtamansa osaston tehtävänä on huolehtia, että Suomi saavuttaa asettamansa sosiaalija terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Lisäksi ministeriö seuraa julkista keskustelua ja osallistuu siihen tarvittaessa. Ministeriön virkamiehet muun muassa istuvat kuultavina eduskunnan valiokunnissa, toimittavat vastauksia kansanedustajien tietopyyntöihin ja käyvät puhumassa eduskuntaryhmien kokouksissa. Varhilan mielestä olisi tärkeää, että sote etenisi maaliin, vaikka hän olisikin itse toivonut uudistukseen hallitusohjelman mukaista porrastusta. ”Sellaisia, jotka aina pyrkivät pääsemään asioissa eteenpäin ja näkevät vielä mahdollisuuksia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole.”. – Tämä on se hetki, kun palvelemme eduskuntaa kaikessa mahdollisessa, mitä he sieltä ikänään keksivät kysyä, ja se on aika lailla resursseja vievää. – Toisaalta yliopisto oli yhteisö, joka oli siihen aikaan ja toivottavasti on edelleenkin hyvin suvaitsevainen. – Ei ole sellaista tilannetta kuin nykytilanne. Hän kertoo huomanneensa, että monien arvostelijoiden mielestä nykytilanne on alkanut tuntua erittäin helpolta ja turvalliselta ratkaisulta. Viime joulukuussa Varhila aloitti osastopäällikkönä sosiaalija terveysministeriön uudella sosiaalija terveydenhuollon ohjausosastolla. Varhila on osallistunut sote-uudistuksen valmisteluun ministeriössä nyt viisi vuotta. Käytännössä maakunnat ja niiden rahoitus olisi järjestetty ensin kuntoon ja sitten alettu miettiä ja kokeilla, miten malliin tuotaisiin mukaan valinnanvapautta. Moni päätyi kavaku-kurssien kautta diplomaattiuralle. – Olin vähän niin kuin norsu lasikaapissa, Varhila muistelee vierauden tunnetta. Kuntien oikeustoimikelpoisuudelle asetetut rajoittamislait ovat voimassa vain vuoden 2019 loppuun. Aiemmassa tehtävässään sosiaalija terveyspalveluosaston johdossa Varhila rakensi soten lainsäädäntöä. 18 25.5.2018 Etenkin miespuolisilla opiskelukavereilla oli Varhilan mukaan alusta saakka määrätietoinen ote ja poliittinen ura mietittynä. Me olemme täällä norsunluutornissa, ja maakunnissa on se kaikki käytännön osaaminen. – Jos vaiheistuksesta oltaisiin pidetty kiinni, tämä kokonaisuus olisi pikkuisen helpompi, vaikka siellä olisi samat elementit mukana. Eri osapuolten, kansanedustajien, median ja tavallisten kansalaisten olisi ollut helpompi ymmärtää, mitä uudistuksessa tehdään, ylijohtaja sanoo. Käytännössä Varhila on yksi hallituksen sote-uudistuksen valmistelua johtavista virkamiehistä. joidenkin asiantuntijoiden uudistusta kohtaan esittämää tyrmäävää kritiikkiä Varhila ei kuitenkaan allekirjoita. Ennen ministeriöön siirtymistään hän seurasi uudistuksen valmistelua viisi vuotta maakunnasta käsin, Lounais-Suomen aluehallintoviraston johtotehtävissä. Silloin tämä kopsahtaa kokonaisuutena, jos pakettia ei saada säädettyä. Soteja maakuntauudiStuSta koskevat lait sekä sote-palveluiden valinnanvapauslaki ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja ylijohtajan mukaan käsillä on ministeriön kannalta yksi kiireisimmistä työvaiheista
Ministeriössä ylijohtajana työ ei vain ole enää yhtä konkreettista rinnalla kulkemista kuin potilasjärjestössä. Muuten ei jaksa.. Varhila uskoo, että ministeriön ja maakuntien välinen luottamus rakentuu avoimuuden kautta, kun hankalatkin asiat voi tuoda ilmi ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. – Meidän pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että varhaisten ja kevyempien palveluiden parista ei ajauduttaisi raskaiden palveluiden piiriin. Laitoin repun selkään ja lähdin sinne päiväksi. Varhila peräänkuuluttaa kykyä yhteisen hyvän ajattelemiseen myös poliitikoilta ja puolueilta. – Olen huolissani siitä, että meillä kansallisesti ei löydy sellaisia sote-asiantuntijoita jalustalle nostettavaksi, jotka olisivat alle eläkeikäisiä. Varhilan mukaan sote-keskustelussa puhutaan usein flunssapotilaista, jotka käyvät terveyskeskuksessa hakemassa antibioottikuuria, ja ihmetellään, tarvitaanko tähän koko raskasta sote-koneistoa. Varsinkin kun olen ehtinyt jonkin verran maakuntien kanssa nyt tekemään töitä. Hän arvioi, että tiukkaan lyöty perälauta on tuonut omat vaikeutensa myös sote-uudistuksen läpiviemiseen. Aina jaksaa positiivisesti yllättyä, miten laajaa osaamista siellä on. – Luottamus syntyy siitä, että osoitat olevasi luottamuksen arvoinen. 25.5. – Totta kai tätäkin pitää ajan saatossa viedä eteenpäin ja parannella. Varhila on kiinnittänyt sote-keskustelussa huomiota siihen, että aihetta kommentoivat julkisuudessa lähinnä emeritusja emerita-asiantuntijat. – Motivoidun siitä, että etenkin sen ihmisen arki, jolla on elämässään haasteita – että hänen päivänsä olisi vähän parempi. 2018 19 Kirsi Varhila pitää huolta hyvinvoinnistaan muun muassa työmatkapyöräilemällä. – Toivoisin, että valiokuntiinkin pyydettäisiin kuultaviksi uusia nuoria asiantuntijoita, joilla on erittäin hyviä ja raikkaita ajatuksia. Viime kesänä kiersin Suomen maauimaloita. – Selkeästi on nähtävillä, että ne reunaehdot, joilla poliitikot tulevat yhteisen pöydän ääreen, on aika syvään juntattu. – Unohdetaan, että siellä apparaatissa pitää olla se osaaminen, jolla seulotaan ihmiset, joilla on vaara pudota. – Tämä on se, mistä tällä hetkellä työssäni intoudun. Me olemme täällä aivan norsunluutornissa, ja maakunnissa on se kaikki käytännön osaaminen. Hän korostaa, että täysin valmis sote-malli ei ole koskaan. Tulevien maakuntien ohjaamisessa on Varhilan mukaan kyse vuorovaikutuksesta, josta molemmat osapuolet hyötyvät – ei sanelusta. Pahimmillaan Varhila on istunut hallituksen neuvotteluissa Kesärannassa aamuyön tunteina sorvaamassa ratkaisuja kriisiytyneeseen tilanteeseen. Ylijohtajan mukaan sama kaava toistuu eduskunnan kuulemisissa. Yritän rajata töitäni. – Toissa kesänä bongauskohteenani olivat pääkaupunkiseudun saaret, joihin pääsee yhteysaluksilla. Varhila kertoo ammentavansa työssään edelleen samoista arvoista kuin uransa alkuaikoina MS-liiton kuntoutuskeskuksen järjestöpäällikkönä. Varhilan mukaan uudistuksen päälinjojen hyväksyminen olisi siksi kokonaisuuden hallinnan kannalta enemmän kuin järkevää. Ja se on ehkä työelämässä se kaikista tärkein asia, että toimit yhteiseksi hyväksi etkä oman etusi näkökulmasta. Joskus ehkä kannattaisi miettiä, että onko tämä ihan oikeasti meille ideologisesti niin tärkeä asia. Ylijohtaja kertoo keskittyvänsä tulevina vuosina etenkin maakuntien pystyttämiseen ja niiden osaamisen vahvistamiseen sote-palveluiden järjestäjinä. Vastapainoa työlle Varhila hakee työmatkapyöräilystä, taiteesta, uimisesta ja luonnosta
Reportaasi Sotea sata lasissa. Jälleen kerran ollaan kalkkiviivoilla. 20 25.5.2018 Pian 15 vuotta aluehallintoa ja sotea on yritetty pistää uuteen uskoon. Maakunnissa muutosta rakennetaan innostuneina, vaikka takavuosien kokemukset ovat opettaneet varovaisuutta
2018 21 TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko piirrosHAHMoT: niTroid Sotea sata lasissa Ku va t: Su om en m aa n ark isto. 25.5
KaiKen kuohunnan keskellä kunnissa, maakunnissa ja ministeriöissä sadat virkamiehet valmistelevat asioita sellaiselle tolalle, että uudistus voidaan viedä käytäntöön suunnitellussa aikataulussa. Osa pelkää, että sen myötä esimerkiksi luontoarvoista huolehtiminen jää kansalaisten ja järjestöjen vastuulle. Eduskunnassa kohtalon sormia liipaiAija Tuimala toivoo, ettei uudistusta enää lykätä. Vaikka valtavasti töitä tehneissä maakunnissa väki on sitoutunutta, toisaalta monet takapakit ovat opettaneet varovaisiksi. Päivi Nerg totesi maakuntakierroksellaan, että kunpa tämän fiiliksen saisi vietyä eduskuntataloon, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan muutosjohtaja Marjukka Manninen naurahtaa. Sekin tuntuu unohtuvan, että vastaava kolmitasoinen hallinto on käytössä suurimmassa osassa EU-maista. Lykkäystä ei enää kaivata, Etelä-Karjalan liiton muutosjohtaja Aija Tuimala komppaa. On väitetty, että maakuntauudistuksella keskusta pönkittää omaa poliittista valtaansa ja rakentaa ylimääräisen hallintoportaan. Epävarmuudesta huolimatta motivaatiota vuosisadan rytkäytyksen eteenpäinviemiseen tuntuu riittävän. Takaraivossa jyskyttää: entä jos ei onnistu taaskaan. Hänen mukaansa valmistelijoiden kesken vallitsee myönteinen ilmapiiri. Kaikki ovat mukana sata lasissa. Toinen iso kiistakapula liittyy soten valinnanvapauteen. – Päinvastoin 400 hallinto-organisaatiota puristetaan 18:aan. Tämä loikka on nyt uskallettava ottaa ja viedä lait päätökseen, Vehviläinen korostaa. Muutosjohtaja Pirjo Peräaho ja palvelutuotannon vastuuvalmistelija Kati Kallimo ovat tehneet paljon töitä uuden maakunnan palvelujärjestelmän pohjan luomiseksi. Kritiikkiä on aiheuttanut myös suunnitellun uuden lupaja valvontaviranomaisen (LUOVA) perustaminen. Kertaalleen se pomppasi perustuslakivaliokunnasta, mutta viimeisin muotoilu sai ainakin valiokunnan asiantuntijoilta vihreää valoa. LUOVAlle siirtyisi valtion lupa-, ohjausja valvonta-asioita eri viranomaisilta. Uudistuksen tekijöiden näkökulmasta keskustelu on ollut erikoista, kun ottaa huomioon, että valtakunnassa on jo 15 vuotta ollut selkeä yhteinen käsitys uudistuksen välttämättömyydestä. – Jarrunaisia tai -miehiä ei ole. – Hallitusja oppositioasetelmat sekä uudistusten toteutumisen mallit ovat muuttuneet, mutta ongelmat eivät. 22 25.5.2018 tuntuu tällä hetkellä roikkuvan ohuen köyden varassa rotkon yläpuolella. Riitasointuja on pitkin kevättä kuulunut jopa hallituksen riveistä, opposition kitkerästä kritiikistä puhumattakaan. – Nyt on kuudes hallitus ja viides malli uudistuksen tekemiseksi, ja yhtäkkiä on alettu puhua, että voitaisiinkin mennä nykymallilla, kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) ihmettelee. – Odottavalla kannalla ollaan. Soten kaatoyrityksistä näkyvimmäksi on noussut isojen kaupunkien kapina Jan Vapaavuoren ja Helsingin johtamana. VaiKuttaa Siltä , että uudistuksen suhteen eletään useissa eri todellisuuksissa. Ne, jotka ovat perehtyneet asiaan syvällisimmin valmistelun myötä ja tuntevat hallinnon arjen, ovat myös vakuuttuneita uudistuksen välttämättömyydestä. – On asioita, jotka jäävät harkittavaksi tulevaisuuteen. Tunnelmat ovat samanlaiset myös muualla. – Itse puhuin aikanaan asioista varmoina, nyt olen oppinut sanomaan, että homma menee näin hallituksen esityksen mukaan, Tuimala hymähtää. Ilmassa on jopa innostusta. – Miltei kaikki kunnat odottavat, että tämä saataisiin pian maaliin, Keski-Suomen muutosjohtaja Pirjo Peräaho sanoo. – Kovasti odotamme, että lait astuvat voimaan. Ete lä -K arj ala n liit to M ari a Se pp älä. – Uudistuksen kaataminen ei ole vaihtoehto. Valmisteluhistoriasta johtuen uusien eväiden tuominen pöytään on vaikeaa, Tuimala huomauttaa. Ei kai repaleinen aluehallinto voi kenenkään mielestä olla ideaalitilanne saatikka edustaa tulevaisuuden hallintoa. Tuimala on työn kautta katsellut aitiopaikalta uudistusyrityksiä jo toistakymmentä vuotta. Korjattavaakin varmasti ilmenee myöhemmin, sillä jokaisen lakipykälän toimivuutta käytännössä ei voi tietää etukäteen. En suostu ajattelemaan, että uudistus ei toteudu. Joku ratkaisu pitäisi saada. Kustannukset karkaavat käsistä, eivätkä kunnat kykene järjestämään palveluita yhdenvertaisesti. Ainakin, mikäli asiasta käytävää julkista keskustelua on uskominen. Pitkin matkaa ministeriön ja hallituksen taholta on muistutettu, ettei näin valtavassa muutoksessa kerralla pystytä tekemään täydellistä. Tätä Vehviläinen ei käsitä
Ihmiset ovat saanet lähettää kysymyksiä, joihin vastataan lehden palstalla. Kolmannessa ulottuvuudessa elävät taas ne kansalaiset, jotka eivät oikein ole selvillä siitä, mistä uudistuksessa on kyse. Suurin muutos Etelä-Karjalassa koskisi suunniteltujen valtion palveluiden siirtymistä maakunnille. 25.5. Talven aikana on käyty perustavanlaatuisia keskusteluja uudistukseen liittyvistä roolituksista ja rakenteista, esimerkiksi luottamushenkilöiden tehtävästä tai järjestäjän ja tuottajan työnjaosta. Etelä-Karjala on mennyt etujoukoissa. Viime kesänä näitä keskusteluja ei oikein ollut käyty edes valtakunnan tasolla. PoHjois-PoHjanmaalla on tehty tiedotusyhteistyötä muiden muassa maakuntalehti Kalevan kanssa. Tietysti osa haukkuu uudistuksen ja sen valmistelijat lyttyyn, mutta Tuimalan mielestä heitä on yllättävän vähän Eniten häntä harmittaa, että julkisuudessa käytävä keskustelu on kauttaaltaan poliittisesti värittynyttä. – Neutraalia tietoa on vaikea saada. Tuohan kuulostaa ihan hyvältä, on Tuimalan mukaan yleisin kommentti. Uudistuksessa on pohjimmiltaan kyse hallinnon tiivistämisestä ja palveluiden saatavuuden parantamisesta. – Se on saanut paljon myönteistä palautetta, Manninen kertoo. Enää ei kuitenkaan kaivattaisi lykkäyksiä, Tuimala huokaa. 2018 23 Lappi Pohjois-sPohjanmaa Kainuu Pohjois-sSavo Etelä-Savo EteläKarjala Kymenlaakso Uusimaa KantaHäme PäijätHäme Pirkanmaa Keski-iSuomi Keski-iPohjanmaa Etelä-äPohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Varsinais-sSuomi Pohjois-sKarjala simella pitelevät elävät omassa, poliittisia lainalaisuuksia toteuttavassa kuplassaan. Haasteena on kuitenkin tässäkin kohtaa epävarmuus. – Tässä vaihessa ei voi tietää, muuttuuko palveluverkko tai nousevatko asiakasmaksut, Tuimala tarkentaa. Lukuisat käänteet ovat uuvuttaneet monet sinnikkäimmätkin aiheeseen perehtyjät. Ja heitä on paljon. – Jos sattuisi se kamala tilanne, että uudistus taas siirtyisi, lisäarvo näiden valtion tehtävien maakunnallisesta järjestämisestä jäisi saamatta. – Ei se minusta ole ihme. Muilta osin voitaisiin jatkaa valmistellun pohjalta, Tuimala toteaa. Ei virkamiehiltä voi edes odottaa, että he muiden töittensä ohella koko ajan pysyisivät kärryillä. – Olemme odottavalla kannalla. Pikkutarkoista asioista ei voi viestiä, koska lakeja ei ole hyväksytty ja isot muutokset ovat mahdollisia. Hän itse on monen muun ohella ollut maakunta-asioissa aktiivinen somessa sen lisäksi, että on kiertänyt joukkoineen pitkin maakuntaa kuntien, yritysten ja järjestöjen vieraina jakamassa sote-maku-ilosanomaa. – Ensimmäiseksi halutaan tietää, säilyykö oma terveysasema, sekä Manninen että Tuimala sanovat. Maakunnallinen sote on toiminut jo kahdeksan vuotta. Useassa muussakin nyt maakunnallistettavaksi esitetyssä palvelussa on olemassa vahvat yhteistyörakenteet. Talven jälkeen voi todeta, että lisäaika oli ihan hyväkin asia. Niitä asioita tuskin kukaan vastustaa. – Yllättävän moni on perillä heikosti. KaiKKi 18 maakuntaa ovat edenneet omaa tahtiaan uudistuksen valmistelussa. KesKi-suomessa puolestaan oltiin muutosjohtaja Pirjo Peräahon mukaan vielä On valtavasti virinnyt ideoita siitä, mitä kaikkea voidaan jatkossa tehdä yhdessä. – Viestintää on koko ajan lisättävä ja vietävä lähemmäksi tavallisia kansalaisia, Manninen huomauttaa. Faktatiedon saamisen jälkeen ääni kellossa yleensä muuttuu. – Ai jaa, tästäkö on kyse. 18 maakuntaa. Tiedetään, että jotain tapahtuu. Hän on joukkoineen jalkautunut kauppoihin ja kirjastoihin ”konsulenteiksi” kertomaan uudistuksen perusteista. Ensireaktio on usein kauhunsekainen: – Ei! Se hirveä, sekava juttu! Tuimala kertoo. Meidän tehtävämme on välittää heille ajantasainen tieto, Tuimala sanoo. Tämä koskee jopa kuntien virkamiehiä, saati sitten rivikansalaisia. Viime kesänä jo toivoimme, että olisi vain menty eteenpäin. Ihmisiä taas eivät kiinnosta suuret linjat vaan se, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa heille henkilökohtaisesti
Keski-Suomessa maakuntauudistus koskee 10 000 työntekijää. Olemme yrittäneet olla menemättä liian etunojassa. Perustettu johtoryhmä, tuleva VATE sekä poliittinen ohjausryhmä linjaavat asioita alustavasti ennen kuin maakuntavaltuusto astuu remmiin ja tekee lopulliset päätökset strategian ja johtamisjärjestelmän osalta. Muutos on suuri, mutta Peräaho huomauttaa niin johtoportaan kuin käytännön työntekijöiden säilyvän pitkälle entisinä. Elanto saadaan alkutuotannosta ja hightechistä ja kaikesta siltä väliltä. Viime keväänä oli inspiraatio päällä. Maakunnassa on paljon lapsia ja nuoria, mutta toisaalta myös nopeimmin ikääntyvä väestö. Viimeiset kuukaudet on keskitytty johtamisjärjestelmän ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän suunnitteluun. – On valtavasti virinnyt ideoita siitä, mitä kaikkea voidaan jatkossa tehdä yhdessä. Pohjois-Pohjanmaalla 46 eri organisaatiota puristetaan kahdeksi. Pohjois-Pohjanmaa on kuntien määrällä mitattuna maakunnista laajin. – Ratkaisut on räätälöitävä niin, että erityispiirteet kääntyvät voimavaraksi. Perustana tulee edelleen olemaan oma tuotanto, mutta ”hyvällä mielellä” nojataan myös järjestöjen ja yksityisten tuottamiin palveluihin. Kesällä asetettu lisäaika sai tunnelman lässähtämään. – Nyt ei auta kuin tehdä töitä pää kylmänä ja ajatella, että eduskunta viisaudessaan päättää. Alkusyksystä vei aikaa, että jaksettiin taas innostua. Uudistuksen monet käänteet ovat aiheuttaneet haasteita myös Keski-Suomessa. Kuluneena talvena on tehty erityisen paljon töitä uuden maakunnan palveluiden järjestämisen pohjan luomiseksi. 24 25.5.2018 syksyllä 2016 hieman takamatkalla, jäämässä jopa jalkoihin, mutta sittemmin on kiritty vauhtia ja päästy monelta osin kärkijoukkoihin. – Päätavoite on edetä rauhallisesti, ei rynnätä suin päin. Olennainen kysymys on, miten onnistutaan käyttämään hyödyksi integraatiosta seuraavat mahdollisuudet, Marjukka Manninen toteaa. Peräaho kiittelee organisaatioiden välistä hyvää keskustelukulttuuria. M ari a Se pp älä. Lisäksi on satoja ihmisiä erilaisissa työryhmissä. Ennestään toisilleen vieraat kollegat ovat päässet tutuiksi ja on syntynyt uusia hedelmällisiä kontakteja. Myös Pohjois-PohjanMaalla on viimeisen vuoden aikana lisätty vauhtia valmisteluun ja päästy kärjen tuntumaan. Alue on hyvin heterogeeninen niin väestöpohjan kuin elinkeinorakenteenkin suhteen. Peräaho myöntää, että suuri fuusio sisältää riskejä, mutta hyvällä suunnittelulla niitä pyritään minimoimaan. Kaikkiaan maakunnan valmistelussa toimii 50 henkilöä, joko kokotai osa-aikaisesti. – Näin saadaan mahdollisimman monipuolinen näkemys sekä käyttöön erilaisia tekemisen tapoja, Marjukka Manninen toteaa. Chillailemaan ei silti voi jäädä, muuten ollaan tosipaikan tullen housut kintuissa. Pohjois-Pohjanmaallakin 46 eri organisaatiota puristetaan kahdeksi. – On kyse vain uuden kokonaisuuden muodostamisesta. Sotesta puhutaan ihan liikaa. Strategiatyötä ollaan käynnistämässä, ja sitä varten maakunta on jaettu neljään alueeseen. – Olennainen kysymys on, miten onnistutaan käyttämään hyödyksi integraatiosta seuraavat mahdollisuudet. Meidän tehtävämme on saada kone kuntoon ja pysymään se sellaisessa tikissä, että verovaroilla tuotetut palvelut toimivat asiakaslähtöisesti, Peräaho muotoilee. Muutos koskee 20 000 työntekijää, ja rahaa näissä virtaa 1,7 miljardia euroa. Tavoitteena on saada ehyt kokonaisuus, joka palvelee koko väestöpohjaa, yrityksiä ja kaikkia toimijoita hyvin, ja saadaan siten pidettyä maakunta elinvoimaisena, Manninen linjaa. Hänen mielestään usein unohtuu rakenteilla olevan uuden maankunnan monialaisuus
– Näitä asioita täytyy nostaa esiin nyt, kun ratkaisuja vasta tehdään, hän toteaa. Ka isu Ka llio sa ari Lähde: alueuudistus.fi K U N N AT Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Yksi liittyy esimerkiksi yritysasiakkaiden toiminnan valtakunnallisuuteen, jopa globaaliuteen. Tämä on nyt niin tärkeä, että se viedään eteenpäin. Yksikään tässä mukana ollut ei palaa samanlaisena vanhoille sijoilleen, kävi miten kävi, Pirjo Peräaho sanoo. Ministeri Vehviläinen ei halua spekuloida uudistuksen kaatumisella. Nyt maailma on muuttunut, on pakko tehdä jotain. Jo nyt on Mäen mielestä nähtävissä tiivistynyttä yhteistyötä viranomaisten kesken. Sitä monen on vaikea uskoa, kun samalla luvataan laajaa valinnanvapautta ja parempia palveluita. Se tarkoittaa hallinnon uudistamisen lisäksi digitaalisuuden ja uusien hoitomenetelmien käyttöön ottamista. Yksi tärkeä maakuntauudistuksessa valtiolta maakuntien syliin siirtyvä kokonaisuus ovat niin sanotut kasvupalvelut, jotka pitävät sisällään työvoima-, yritysja aluekehittämispalvelut. Kehittämismyönteisestä ilmapiiristä huolimatta huolenaiheitakin on. – Nykyisten julkisten palveluiden hyvät käytännöt on syytä säilyttää uudessa toimintamallissa, Mäki muistuttaa. – Nykymallimme on ollut aikansa kiitelty ja kehuttu. Mitä valmistelijoiden mielestä tapahtuisi, jos uudistus päätettäisiin jälleen kerran haudata. n työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä Maire Mäki toivoo, että julkisten palvleuiden hyvät käytännöt säilyvät. Mäki uskoo kuitenkin, että uudistuksen myötä asiat menevät eteenpäin. Haasteet liittyvät väestön vanhenemiseen. Toinen tärkeä asia hänen mielestään on säilyttää oman tuotannon palveluita myös jatkossa, vaikka markkinoita avataankin. Hyvää on myös se, että hallinnollisia rakenteita yhdistetään. kesä näYttää , miten käy. Pohjois-Pohjanmaalla on laskettu, että rahoituspohja kasvaa aluksi muutaman euron asukasta kohden. Manninen ei silti puhuisi säästöistä, vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä, jotta asiakkaat voidaan jatkossakin hoitaa hyvin. – Se olisi henkinen katastrofi. Parhaillaan valmistellaan erilaisia pilotteja, jotta oltaisiin valmiita uuteen malliin. – Millä tavalla kykenemme edistämään työllisyyttä ja työmarkkinoiden toimivuutta, kuten työvoiman liikkuvuutta valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti, jos toiminta organisoidaan maakunnittain. – Nykyinen soten organisaatio on hajanainen ja siinä on päällekkäisyyksiä. – On uskallettava yhdistää palasia uudella tavalla eikä tyytyä vain siirtämään vanhoja toimintoja sellaisenaan eri paikkaan. – Joudumme tekemään jämyjä ratkaisuja. – Tulisi hallitsematon tilanne, joka pahenisi koko ajan. Rajoituslait poistuisivat ja kunnissa lähtisi käyntiin täysin villi meno. Kun TE-palvelut siirtyvät maakunnille yleiskatteellisena valtionosuutena ja samalla tiedetään sote-palveluiden nielemän rahamäärän tulevaisuudessa kasvavan, vaarana Mäen mukaan on, että kasvupalvelut määrärahatarpeineen jäävät mopen osille. – Se ei ole vaihtoehto. Henkilöasiakkaillekin korostetaan työvoiman liikkuvuutta. Kun vaikeimmin työllistyvien palvelut ovat samassa hallinnossa, yhteistyö asiakkaiden kohdalla tiivistyy. Keski-Suomessakin on keskusteltu myös siitä, mitä voidaan tehdä voimassa olevan lain rajoissa, vaikka maakuntauudistus valtakunnallisesti ei toteutuisikaan. Myös kansainvälisissä ennakkoarvioinneissa uudistus on saanut hyvät lausunnot. Siihen on löydettävä ratkaisuja, toimiston johtaja Maire Mäki toteaa. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto on ollut mukana valmistelemassa uudistusta jo puolitoista vuotta. 2018 25 Samalla on varmistettava, että kaikki toiminnot paloja pelastustoimesta ympäristöturvallisuuteen tai maaseutupalveluista ensihoitoon toimivat katkeamatta. – Näen paljon mahdollisuuksia esimerkiksi soten ja kasvupalveluiden yhteistyössä. 25.5. Säästöt saadaan sujuvoitetuista palveluketjuista, joissa ihmiset ovat oikeiden palveluiden äärellä, Peräaho uskoo. Marjukka Mannisen mielestä pahinta olisi nostaa kädet pystyyn. Rahoitus on kolmas iso kysymys. Jos kuitenkin eduskunta päättäisi toisin. Kansalaisten eriarvoistuminen lähtisi liikenteeseen toden teolla. Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen M A A K U N N AT Sosiaalija terveydenhuolto Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen asiantuntija Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut VA LT IO Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta. Terveysmarkkinat eivät olisi mitenkään kontrollissa. Mutta saadaanko uudistuksesta säästöjä
Tämä on tärkeää erityisesti maaseudun elinvoiman turvaamiseksi. Tulevaisuuden koulut ovat Ojalan mukaan elinikäistä oppimista tukevien palvelujen tuottamisalustoja. Siellä voi toimia päiväkoti, kirjasto, eri kouluasteita, kansalaisopisto, terveydenhuoltopalveluita ja poliisin tai vaikkapa Puolustusvoimien toimipiste. Kannattaa muistaa, että jokainen seinään sijoitettu euro vähentää oppimiseen tarjolla olevia määrärahoja, hän alleviivaa. Ratkaistavana on enää kysymys siitä, mitä ja mihin oikein rakennetaan ja ketä varten. Ojalan edustaman ajattelutavan mukaan tulevaisuuden koulu on kaikkea muuta kuin pelkkä rakennus. – Jos kouluverkon supistumisen takia oppilaaat joudutaan viemään aikaisin kaupunkiympäristöön, niin heistä tulee nopeasti kaupunkikulttuurin kasvatteja. 26 25.5.2018 Ilmiöt Koulun kustannusarvioksi hyväksytty noin 20 miljoonaa euroa. Perinteisiä luokkahuoneitakin edelleen tarvitaan, mutta niiden keskeisiä ominaispiirteitä ovat muunneltavuus ja monikäyttöisyys. – Se on osa digitaalista palveluekosysteemiä, jonka suunnittelu lähtee oppimisen ja oppilaiden tarpeista. Tarjouskilpailu valmis käynnistettäväksi. Kaikissa palveluissa hyödynnetään digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä, shuTTeRsTock OAJ:n Luukkainen: Suomalaiset omaksuneet digikouluajattelun liian hitaasti Moderni älykoulu on pian täällä. Parhaimmillaan koulunkäynti voisikin Ojalan mukaan olla silloin, kun esimerkiksi perinteiset maaseutuja kaupunkikulttuurit pystyvät toimimaan hyvässä yhteistyössä toisiaan tukien. MaaseutuMaisessa oppimisympäristössä sijaitsevien koulujen säilyttäminen olisi Ojalan mielestä tärkeää nimenomaan kulttuurin säilymisen kannalta. – Tulevaisuuden kouluympäristö on kampusmainen eri ikäisten kansalaisten kohtaamispaikka, joka on auki 24/7. Jos DigiSuomi2017-hankkeen koordinaattori Lauri Ojala saisi päättää Kiiminkiin kaavaillun uuden lukion rakentamisesta, niin ensimmäisenä ei mietittäisi seinien muotoja, arkkitehtuurisia kokonaisuuksia tai mitään muitakaan perinteiseen koulurakennukseen sisältyviä juttuja
Monipuolisia mahdollisuuksia opiskella omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan eri elämäntilanteissa. – Automaattinen olosuhdevalvonta ja älyverkot mahdollistavat turvallisten ympäristöjen rakentamisen. Asiaan on kiinnittänyt julkisuudessa huomiota myös Opettajien Ammattijärjestön (OAJ) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (Juko) puheenjohtaja Olli Luukkainen. Koulu on suomalaisille niin pyhä ja perinteinen instituutio, että jo pelkkä ajatus muutoksen tarpeesta ottaa oman aikansa. 25.5. Uusien koulujen teknisen varustelutason täytyy Luukkaisen mukaan jatkossa seurata alan tuoreimpia virtauksia. Kaikissa oppilaitoksissa nopea pääsy lähiverkkoon ja internetiin myös langattomasti sekä luotettava tapa sähköiseen tunnistautumiseen. 2018 27 – Jos ajatellaan maaseudun tarjoamia mahdollisuuksia, niin oppilaat voidaan luokkahuoneen sijasta viedä vaikka maatilalle. Toki se asettaa opettajille haasteita, mutta ajanmukaisen välineistön avulla myös opettajien on helpompi luoda uudenlaisia oppimisympäristöjä, Luukkainen arvioi. Paljon tärkeämpi kuin esimerkiksi luokkahuoneet. Koulun ja kodin vuorovaikutus sekä työelämäyhteistyö on tiivistä. Siellä he näkevät konkreettisesti, mistä ruoka tulee, koordinaattori visioi. Yhtään koulua ei jatkossa rakenneta ilman että nämä vaatimukset otetaan huomioon. . Lauri Ojala ottaa esimerkin Kiimingin koulun tilaajan eli Oulun kaupungin asettamista tavoitteista. Ensimmäisellä rivillä lukee, kuinka tilaajan keskeinen tavoite on alueen identiteettiä vahvistava rakennus ja sen arkkitehtoninen ilme. . Lähde: Opetusministeriö Digitaalisen koulutuksen visioita . Suomi osallistuu kansainväliseen tietoyhteiskuntakehitystä edistävään yhteistyöhön aktiivisesti. – Tilaajan keskeinen vaatimus on, että maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö säilytetään. – Sellainen kuva minulla on, että olemme Suomessa edelleen liian hitaita omaksumaan digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöönottoa, hän harmittelee. Miksi kouluissa ei ole mitään vastaavaa, hän ihmettelee. . Raja-arvojen hälyttäessä voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. Digiajattelun pitäisi Luukkaisen mukaan olla aina keskeinen osa koulun käyttäjälähtöistä suunnittelua. Yksi tärkeimmistä uudistuksista tulee olemaan EU:n uusi tietosuoja-asetus (GDPR), jota aletaan soveltaa käytäntöön jo 25. – Ajattelulle sopiva hapekas hengitysilma tai lämpötila säätyvät nykytekniikalla ryhmäkoon mukaan, Luukkainen visioi. Vaikka dataa tallentuu tulevaisuuden koulumaailmassa entistä enemmän, ei tietoturvallisuudesta ole Luukkaisen mielestä varaa tinkiä piiruakaan. . Jos ja kun tämä tarkoittaa rakentamiseen liittyvää kulttuuriympäristöä, niin Kiimingin tyyppisestä maaseutuympäristöstä tulee hyvin pian museoalue, Ojala ennustaa. MiKään julkinen salaisuus ei ole sekään, että perinteinen luokkahuonekeskeinen ajattelutapa vaikuttaa negatiivisesti myös koulujen digitalisoitumiseen. Oppimisen tukena sähköisiä oppimateriaaleja ja muuta verkossa vapaasti käytettävissä olevaa aineistoa. – Välineistö on olennaisin asia. Luukkaisen mielestä digitalisaatiota hyödyntävä opetus ei ole edennyt samaan toivottuun tahtiin teknisen kehityksen kanssa. . – Asetus tuo rekisterinpitäjille ja henkilötietojen käsittelijöille paljon uusia vastuita ja velvoitteita. ?. opettajajärjestön nokkamies haluaa nostaa esiin myös aina ajankohtaiset tilaja turvallisuuskysymykset. Digikoordinaattorin mielestä peruslähtökohdan painottuminen rakennuksiin ei ainakaan jouduta ajattelutavan muutosta. Tietoja viestintätekniikkaa käytetään luontevasti opiskelussa sekä opetuksen ja hallinnon tukena kaikilla tasoilla. Siinä hyödynnetään joustavia ja asiakaslähtöisiä palveluita ja ympäristöjä. Kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus tuottaa tietoa ja innovatiivisia toimintamalleja opetuksen ja opiskelun tueksi. – Nykyaikaisissa autoissa on satoja antureita, jotka kertovat kuljettajalle reaaliajassa, mitä ajoneuvossa ja ympäristössä tapahtuu. toukokuuta alkaen
Suomenmaa arpoi kerholaisten kesken sykemittarin, jonka voitti Sirpa Rasinkangas Kempeleestä. Puolen vuoden aikana kilometrejä kerättiin seuraavasti: Kerholaiset maalissa TEKSTI: AnnuKKA KAArElA KuVAT: ShuTTErSTocK. 28 25.5.2018 Ahlroth Seija Jämsä 623, Aho Kirsti Oulainen 948, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1520, Ahola Mikko Hämeenkyrö 1122, Ahola Mirja Hämeenkyrö 1100, Ahtiainen Pertti Joensuu 2291, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1350, Ala-Nissilä Tiina Rusko 1321, Alapudas Veikko Merijärvi 1000, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 934, Antila Aapo Uusikaupunki 1203, Dolk Pirkko Espoo 529, Erola Juhani Rovaniemi 1012, Filppula Erkki Raahe 1267, Haapakoski Aino Liisa Siikajoki 1179, Haapakoski Ari Siikajoki 1005, Haapaniemi Terhi Pöytyä 1091, Haavisto Jouko Rauma 933, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 445, Hanhilahti Heimo Sastamala 553, Hannula Timo Rovaniemi 1085, Harju Aulis Kurikka 158, Haukipuro Kari Kempele 1278, Haukipuro Kyösti Helsinki 1307, Haukipuro Seppo Haapavesi 782, Haukipuro Teemu Haapavesi 1070, Hautamäki Aimo Siikajoki 794, Hautamäki Hannu Siikajoki 903, Heikkilä Lenitta Eurajoki 1100, Heikkinen Esa Tampere 1290, Heikkinen Urpo Kempele 1510, Heinänen Markku Ruokolahti 1400, Hekkala Ilmari Suomussalmi 1170, Hekkala Raija Suomussalmi 1456, Hettula Ilpo Kempele 2847, Hinttala Hanna Haapavesi 1582, Holmi Arto Oulu 600, Holmström Sauli Taivalkoski 1271, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1245, Huhtanen Tapio Pori 830, Hujanen Ritva Helsinki 1018, Huovinen Taisto Taivalkoski 1075, Huusko Leena Laukaa 858, Hyytinen Jaakko Kangasala 900, Hyvärinen Inka Pielavesi 1025, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1022, Härkönen Niilo Kajaani 1504, Höök Raija Oulu 1380, Ikonen Veikko Iitti 1031, Ingerttilä Pentti Muhos 2135, Isotalus Juhani Alavieska 1174, Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi päättyi tuttuun tapaan vappuaattona. Monet raportoivat tehneensä kauden aikana henkilökohtaisen ennätyksensä. Talvi oli lähes koko maassa tavallista lumisempi, mikä näkyykin tuloksissa
Onneksi meillä on hiihtoputki minne pääsi hiihtämään kortilla aamu viidestä iltayhdeksään. Timo Kässi Uurainen Tammikuulla alkanut kunnon hiihtotalvi kesti lähes vappuun asti täällä Keski-Suomessa. Lähes kaikki hiihto tuli tehtyä karvapohjasuksilla. Kempele 1300, Karsikas Antti Haapavesi 1260, Karsikas Hanna Kärsämäki 1887, Kasurinen Veikko Oulu 1300, Kellokoski Toini Oulu 1075, Kemppainen Hannu Kajaani 1326, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1336, Kemppainen Tiina Oulu 1749, Kemppainen Timo Reisjärvi 2516, Kivioja Heikki Vaala 1702, Kiviranta Erkki Oulainen 1410, Kiviranta Ritva Oulainen 1429, Koivula Pirjo Taivalkoski 675, Kolari Terttu Tuusniemi 882, Konka Reino Kouvola 2035, Konttajärvi Salli Pello 2032, Konttajärvi Sari Pello 1160, Kopola Leila Haapajärvi 1055, Korri Eino Lappajärvi 1046, Korvuo Markku Suomussalmi 2007, Koskela Aila Ylivieska 1000, Koskela Arno Kankaanpää 890, Kukkola Tuomo Nivala 325, Kulmala Markku Pori 950, Kyllönen Aleksi Kärsämäki 1320, Kyllönen Eemil Kärsämäki 480, Kyllönen Mirja Kärsämäki 1130, Kyllönen Ville Kärsämäki 1090, Kylmäluoma Juha Taivalkoski 3150, Kylmäniemi Eija Posio 1000, Kylänpää Jouni Eurajoki 1000, Kärkkäinen Marjatta Oulu 915, Kärkkäinen Tuomo Oulu 1522, Kässi Timo Uurainen 1130, Kömi Kirsti Huittinen 1013, Laaksonen Reijo Loimaa 1007, Laiho Kari Laitila 1809, Laiho Venla Laitila 2121, Lamminsivu Susanna Laitila 1240, Lantto Ossi Helsinki 750, Laurila Timo Kurikka 1315, Lehtoaho Anni Kemi 1005, Lehtoaho Jaakko Tornio 1125, Lehtoaho Oiva Kuusamo 1010, Lehtoaho Vilho Kangasala 1948, Lehtola Susanne Oulu 1006, Lehtonen Anja Suonenjoki 1274, Leinonen Aino Vaala 1033, Leinonen Anna-Riitta Ylivieska 500, Leppänen Eeva Laukaa 2610, Leppänen Johannes Kannonkoski 2251, Leskelä Esko Kuusamo 1089, Lundvall Betty Jämsä 668, Luukka Elina Padasjoki 1318, Luukka Paavo Padasjoki 1302, Lämsä Kalevi Oulu 1282, Lääkkö Anneli Lumijoki 887, Lääkkö Antti Lumijoki 1141, Lötjönen Marjatta Parikkala 1046, Lämmintä ja vähälumista on ollut koko vuoden. 25.5. Onneksi meillä on hiihtoputki minne pääsi hiihtämään kortilla aamu viidestä iltayhdeksään. Joulun alla hankitut skin-Salomonit olivat iloinen yllätys. 2018 29 Jaakkola Pauli Kuusamo 1107, Jokelainen Alpo Kajaani 1249, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 704, Jokinen Jaakko Jyväskylä 1100, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1206, Juntunen Jouko Kemi 1035, Jämsä Pentti Oulu 1387, Kaarela Annukka Oulu 1174, Kaikkonen Markku Ii 2120, Kakko Laila Lohja 360, Kalmeenoja Terttu Eurajoki 813, Kananen Mauri Viitasaari 379, Kantola Jukka Tyrnävä 1235, Karjalainen Jouko Muhos 2310, Karppinen Seppo J.A. Matti Vasanko Paimio Tämän kerhon ansiosta aikominen muuttui tekemiseksi. Pauli Pyykkö Tornio Tammikuulla alkanut kunnon hiihtotalvi kesti lähes vappuun asti täällä Keski-Suomessa. Pauli Pyykkö Tornio Meren aavalla hiihtäen tasapainoon keho ja mieli! Seppo JA Karppinen Kempele. Jess! Loistava keksintö. Timo Kässi Uurainen Meren aavalla hiihtäen tasapainoon keho ja mieli! Seppo JA Karppinen Kempele Lämmintä ja vähälumista on ollut koko vuoden. Joulun alla hankitut skin-Salomonit olivat iloinen yllätys. Lähes kaikki hiihto tuli tehtyä karvapohjasuksilla. Matti Vasanko Paimio Tämän kerhon ansiosta aikominen muuttui tekemiseksi. Jess! Loistava keksintö
Latukin juoksijan vieressä kulkee, mut’ juoksijan mieli, sukset pois sulkee. Pekka Riepula Ii Kevättä kohti taas askel reippammin nousi, kun aurinko korkeemmalle sousi. 30 25.5.2018 Manninen Simo Oulu 1013, Markkanen Jouko Suonenjoki 1300, Matikainen Pirjo Kouvola 520, Mattila Jussi Oulu 1020, Mauno Juha Pukkila 1202, Mauno Sisko Pukkila 1101, Messala Matti Saarijärvi 1320, Mettälä Heikki Loimaa 1796, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 974, Moilanen Mikko Puolanka 750, Moilanen Tuulikki Puolanka 1052, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1967, Murtoperä Martti Haapavesi 3090, Mustonen Markku Liminka 1270, Muuronen Jouko Ypäjä 435, Myllykoski Ahti Siikalatva 1111, Myllylahti Elma Haapajärvi 702, Myllylahti Matti Haapajärvi 1000, Myllylä Reijo Oulu 1203, Mäenpää Pirkko Hämeenlinna 1773, Mäki Heikki Loimaa 1062, Mällinen Antti Siikalatva 920, Mänttäri Maire Hattula 1677, Mänttäri Tuomo Hattula 1606, Määttä Jenni Helsinki 1100, Määttä Juhani Kuusamo 1660, Määttä Lauri Tyrnävä 1247, Määttä Pauli Kempele 450, Määttä Päivi Tyrnävä 1000, Määttä Ulla-Maija Kempele 660, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1020, Niinisalo Vaito Kerava 1003, Niskakangas OlliVeikko Raahe 1130, Niskanen Mikko Viitasaari 476, Nummela Olavi Turku 1057, Nuorala Markku Merijärvi 212, Oikarinen Matti Oulu 2605, Oinas Elina Muhos 620, Ojala Katri Oulu 1060, Ojala Olavi Kempele 480, Ojansuu Seija Sastamala 567, Ollikainen Reijo Oulu 1849, Paananen Pekka Raahe 1236, Paaso Anneli Tyrnävä 1346, Paaso Esa Tyrnävä 1329, Paavola Eveliina Nivala 1001, Pahajoki Juho Rautalampi 1000, Pakaslahti Ari Rauma 1008, Palola Juhani Puolanka 1781, Paloniemi Markku Taivalkoski 1105, PartaKevättä kohti taas askel reippammin nousi, kun aurinko korkeemmalle sousi. Latukin juoksijan vieressä kulkee, mut’ juoksijan mieli, sukset pois sulkee. Pekka Riepula Ii
Ensi vuonna uudestaan. 2018 31 nen Ari Sulkava 2939, Partanen Jukka Sulkava 2558, Paukkeri Tero Kajaani 1096, Pekkala Jukka Raahe 1007, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 1148, Pekonen Eeva Parikkala 1138, Pekonen Pentti Parikkala 1940, Pelli Terho Hyrynsalmi 896, Penttilä Maarit Jyväskylä 1570, Pietilä Jouni Uusikaupunki 665, Pietilä Kauno Uusikaupunki 306, Piilonen Kirsti Äänekoski 567, Piilonen Pentti Äänekoski 1000, Piippo Aino Turku 1170, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 1562, Pitkälä Eila Haapavesi 1184, Pitkälä Raija Haapavesi 917, Pohjamo Samuli Oulu 1101, Pulkkinen Aulis Oulu 633, Pulkkinen Satu Savonlinna 1939, Pylväs Marja-Liisa Oulu 3276, Pyykkö Pauli Tornio 1204, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 2490, Pyylampi Antti Vantaa 905, Ranta Pirjo Siikajoki 1205, Rantakangas Antti Haapavesi 1606, Rantakangas Minna Haapavesi 2234, Rantanen Reino Raahe 1127, Rasinkangas Sirpa Kempele 1015, Rauhansalo Kauko Savonlinna 2120, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 1040, Rautio Eero Oulu 1110, Rautio Maija Merijärvi 820, Rautio Paavo Merijärvi 1300, Rauvola Auli Rovaniemi 1106, Riepula Anne Ii 833, Riepula Pekka Ii 1978, Rimpiläinen Markku Kajaani 1006, Rissanen Maritta Simo 1046, Rossi Hannes Joensuu 1160, Rundgren Anita Kolari 1565, Rundgren Mikko Kolari 2255, Rundgren Raakel Pello 1120, Räisänen Juho Taivalkoski 2804, Rämö Kaisa Tammela 1028, Saarimaa Toivo Vaala 3842, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 2040, Sakko Auli Merijärvi 1150, Sakko Leena Merijärvi 1991, Sakko Markku Merijärvi 900, Salminen Maarit Taivassalo 750, Salokoski Hilkka Tammela 718, Salonen Vilho Koski Tl 1050, Sankala Jaakko Simo 837, Sankilampi Pertti Kempele 2520, Sarivaara Pauli Hyvinkää 790, Sarkki Raija Salo 1090, Saukko Piia Merijärvi 2161, Saukko Tapani Merijärvi 3238, Savikoski Olavi Haapavesi 763, Setälä Matti Heinola 1235, Silmälä Anja Tammela 1086, Simonen Kauko Sulkava 1560, Soini Pentti Ii 220, Sormunen Heikki Oulu 511, Soronen Laila Utajärvi 794, Soronen Mauno Haapavesi 600, Soronen Pekka Ii 1025, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 1144, Suni Veli-Pekka Köyliö 902, Suomalainen Veikko Miehikkälä 1908, Suomela Raimo Ii 1220, Suonsivu Suvi Tampere 532, Suotula-Ervasti Annukka Tyrnävä 942, Suvanto Erkki Oulu 1490, Suvila Kalevi Loimaa 850, Taivalkoski Eija Taivalkoski 1862, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1334, Takarautio Kirsti Tromssa Norja 1008, Talala Reijo Pudasjärvi 825, Taponen Auvo Janakkala 1099, Teppo Markku Ylivieska 2036, Teppo Riitta Ylivieska 1775, Tieva Raimo Siikalatva 1055, Tihinen Martti Oulu 1621, Tornberg Marketta Kuusamo 1371, Trög Sakari Rovaniemi 1067, Trög Tuula Rovaniemi 1163, Tuohinto Esko Raahe 3410, Turenius Turja Seinäjoki 1336, Tuuna Mari Turku 852, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 1190, Törmälä Pentti Kuopio 2042, Uosukainen Veikko Tammela 1293, Uotila Kalle Orivesi 1202, Vahtola Matti Haapavesi 1554, Valkeavuori Virve Hollola 1304, Vanninen Raimo Helsinki 1217, Vasanko Matti Paimio 1096, Vehniäinen Eero Salo 1210, Vesterinen Helena Lahti 762, Vesterinen Perttu Lahti 766, Vihriälä Jukka Seinäjoki 1733, Vilenius Aino Ylöjärvi 1500, Vilenius Markus Ylöjärvi 1692, Virranta Kari Lapinlahti 2125, Virtanen Keijo Tammela 1130, Vuola Hanna Laitila 560, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 1060, Vuorio Osmo Kuopio 1491, Vähäsöyrinki Ilpo Lahti 764, Vähäsöyrinki Riitta Lahti 761, Vähäsöyrinki Simo Nivala 1108, Väyrynen Kyllikki Siikajoki 312, Väyrynen Paavo Siikajoki 1030, Vääräniemi Marja-Leena Taivalkoski 1050, Ylikulju Aulis Raahe 1640, Ylimartimo Eila Simo 2040, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 3265, Yrjänä Petteri Siikajoki 1074. Nostan hattua kaikille reilusti tonnin, tai kaksikin ylittäneille. Sulkavan tonnikerholaiset haastoivat Sulkavan kunnan liikkumaan yhtenä sunnuntaiiltapäivänä Alanteen jäällä ja tapahtuman aikana sulkavalaiset kävelivät, hiihtivät ja potkukelkkailivat yhteensä 1236 km. Juho Pahajoki Rautalampi Kilometrit kertyi nopeasti, kun hiihdin koulumatkat ja välitunnit sekä kotona vapaa-ajalla. Tähänkin tulokseen sai tehdä töitä. Jo se, että sai itsensä ulos edes kilometrin lenkille, oli jossain vaiheessa saavutus. 25.5. Ensi vuonna uudestaan. Jukka Partanen Sulkava Tämä oli hyvä tsemppari talven juoksuharjoitteluun ja hiihdettyäkin tuli edes vähän. Juho Pahajoki Rautalampi Kilometrit kertyi nopeasti, kun hiihdin koulumatkat ja välitunnit sekä kotona vapaa-ajalla. Hiihtäminen on mukavampaa kuin tietokoneella oleminen. Jukka Partanen Sulkava Tämä oli hyvä tsemppari talven juoksuharjoitteluun ja hiihdettyäkin tuli edes vähän. Hiihtäminen on mukavampaa kuin tietokoneella oleminen. Nostan hattua kaikille reilusti tonnin, tai kaksikin ylittäneille. Kerhon jäsenyys kannusti siihen. Tähänkin tulokseen sai tehdä töitä. Luulen että ensi talvena omat vanhemmat ei pysy enää perässä. eräs kerholainen. Jo se, että sai itsensä ulos edes kilometrin lenkille, oli jossain vaiheessa saavutus. Aleksi Kyllönen Kärsämäki (9 vuotta) Tonni ei täyttynyt, mutta toipuminen syövästä ja raskaista hoidoista on tapahtunut odotettua nopeammin ja jokainen kilometri on ollut siinä tärkeä. Kerhon jäsenyys kannusti siihen. Luulen että ensi talvena omat vanhemmat ei pysy enää perässä. eräs kerholainen Tonni ei täyttynyt, mutta toipuminen syövästä ja raskaista hoidoista on tapahtunut odotettua nopeammin ja jokainen kilometri on ollut siinä tärkeä. Aleksi Kyllönen Kärsämäki (9 vuotta) Sulkavan tonnikerholaiset haastoivat Sulkavan kunnan liikkumaan yhtenä sunnuntaiiltapäivänä Alanteen jäällä ja tapahtuman aikana sulkavalaiset kävelivät, hiihtivät ja potkukelkkailivat yhteensä 1236 km.
Siis vau! Nyt loppuivat sanat. Kun susi lopulta ilmestyi, kukaan ei enää reagoinut pojan avunhuutoihin. Apollon Tietäjät 32 25.5.2018 Hesarin gallup kertoi viime viikolla, että nykyisiä hallituspuolueita kannattaa vain 37,9 prosenttia suomalaisista. Lieneekö kyynelten aika seuraavien vaalien jälkeen. Jos, niin mihin. Jos vaalitulos vastaisi vuoden päästä tätä mittausta, luontevinta olisi muodostaa hallitus kokonaan nykyisen opposition voimin. Ja tulihan se uutinen sieltä sitten. Mikään näistä villeistä hahmotelmista ei tuntunut järkevältä, mutta sitähän politiikka ei ole ollut pitkään aikaan. Siniset julkaisivat logonsa, harmaa-sinisen s-kirjaimen. Mestaruudet on voitettu 1995 ja 2011. Siksi suora lähetys tiedotustilaisuudesta aiheutti ylimääräisiä sydämentykytyksiä. Yksinkertaisinta olisi ottaa hallitukseen neljä suurinta oppositiopuoluetta, koska niillä oli jo Hesarin gallupissa yhteensä 51,8 prosentin kannatus. Uutta ilmettä miettiessään sinisillä viestijöillä oli varmasti alitajunnassaan kuva puolueen gallupkäyristä. Suomen tippuminen oli odotettavissa, sillä Suomen MMkulta tulee vain tietynlaisella kaavalla. Toinen hyvä puoli tällaisessa ratkaisussa olisi, että SDP:n ei tarvitsisi sietää hallituksessa sen paremmin keskustaa kuin kokoomustakaan, joita molempia demarit nykyään haukkuvat sydämensä pohjasta. Eli keskusta oppositioon ja torilla tavataan! Kyllä taas hullua (ja Apollon Tietäjää) pidettiin jännässä. Yhdistyyköhän siniset johonkin toiseen puolueeseen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan saman asian voisi nimittäin sanoa suomeksikin: ”Suomen johtava uudistuksia vierova uudistuspuolue”. Sehän tehtailee jo nytkin yhteisiä välikysymyksiä ja vastustaa sotea yhtenä miehenä ja naisena. Uteliaisuushan siinä heräsi. Kuinkahan suuren toimittajajoukon siniset onnistuvat ensi kerralla saamaan paikalle. sinisten logo, S-kirjain ja harmaa tausta ovat yhdessä aivan kyyneleen muotoinen kokonaisuus. Mahtipontisessa logonpaljastustilaisuudessa puheenjohtaja Sampo Terho määritteli puolueensa olevan ”Suomen johtava uudistusmielinen konservatiivipuolue”. Niin, sinistähän pidetään yleisesti surumielisyyden värinä. aisopoKsen kuuluisassa sadussa paimenpoika juoksutti kyläläisiä huutamalla toistuvasti suden uhkaavan lammaslaumaa, vaikka sutta ei näkynyt mailla eikä halmeilla. Näin ei tarvitsisi mennä kuuden puolueen hallitukseen, josta kaikille jäi niin paha mieli viime vaalikaudella. Kyllä suomalaista korpeaa Ruotsin menestys! Jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa Suomi tippui jo puolivälierissä ja naapuri voitti mestaruuden. Rinteen dream team TeksTi: Lauri HeikkiLä, Timo Laaninen, Henna Lammi, samuLi nissiLä. Keskeiset salkutkin olisi helppo jakaa: pääministeri Antti Rinne (sd.), valtiovarainministeri Touko Aalto (vihr.), ulkoministeri Jussi Halla-aho (ps.) ja puolustusministeri Li Andersson (vas.). Molempina vuosina samoihin aikoihin aloitti sinipunahallitus. Ei, ei sillä, että molemmat kultamitalit on voitettu loppuotteluissa juuri Ruotsia vastaan. Sininen tulevaisuus kutsui koolle infon, jossa puolue lupasi tehdä suuren, puolueen identiteettiin liittyvän paljastuksen. Lähtevätköhän kävelemään ja hallitus kaatuu. Vai tuleekohan Paavo Väyrynen eduskunnassa sinisten ryhmään. Miksiköhän isänmaallisuutta korostava puolue haluaa käyttää hankalaa ja vierasperäistä konservatiivi-sanaa
EduskuntavaaliEn pääkysymyksiä on myös, kehitetäänkö koko maata tasapainoisesti. Turvallinen arki ja ylipäätään elämisen edellytykset on turvattava kaikkialla maassa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Uurnilla ratkaistaan, jatkuuko Suomessa työllistävä uudistuspolitiikka. Muutakin tarvitaan. Tämän vaalikauden tärkein aikaansaannos on, että Suomi nousee. Linjavaalit Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. 2018 33 Puheenvuoro EduskuntavaalEihin on aikaa vajaa vuosi. Samalla perusturvasta kaikkineen on tehtävä nykyistä paremmin eriarvoisuutta vähentävä ja työntekoa tukeva. Se tarkoittaisi köyhyyden, eriarvoisuuden ja osattomuuden uudelleen lisääntymistä. Yhtään ääntä ei eduskuntavaaleissa ole vielä annettu. Lääkäriin pääsy ei Suomessa saa Amerikan tapaan olla lompakon paksuudesta kiinni. Soteja maakuntauudistuksen vieminen maaliin on iso osa ratkaisua. Ja puolueilla on eroja. 25.5. Uskon, että keskusta pärjää, kun sen todellisuus on yhtä ihmisten todellisuuden kanssa. Palvelut on turvattava tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle koko maassa myös tulevaisuudessa. Jo yli 90 000 suomalaista on saanut työpaikan ja valoisamman näkymän tulevaisuuteen. Vaihtoehto on paluu viime vaalikauden menoon, jonka seurauksena 100 000 suomalaista menetti työpaikkansa. Nyt jos koskaan Suomen on viisasta pitää kiinni kansainväliseen yhteistyöhön ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen perustuvasta linjasta. Ajattelen, että mitään Suomen kolkkaa ei saa jättää oman onnen nojaan. Soteja maakuntauudistuksen kaatajat ovat pääosin heitä, joille aluepolitiikka jo sanana on myrkkyä. Työpaikka on tässä ratkaisevan tärkeää. Soteja maakuntauudistus mahdollistaa osaltaan myös esimerkiksi perheiden auttamisen paremmin ajoissa sekä vanhustenhoidon kuntoon laittamisen. Maailma on turvaton ja voimapolitiikka jyllää. Suomi pärjää, kun jokainen suomalainen pidetään mukana. Meidän päättäjien tärkein tehtävä on huolenpito suomalaisten turvallisuudesta. Vaaleista on tulossa linjavaalit. Tasa-arvoisen, työllistävän ja turvallisen Suomen rakentamisessa riittää edelleen tehtävää. Päinvastoin on toimittava niin, että vakaat olot Suomen lähialueilla jatkuvat. Uudistuksen kaatuminen tarkoittaisi ihmisten lähija peruspalvelujen vaarantumista. Maamme Nato-jäsenyys lisäisi jännitteitä. Pohjimmiltaan kyse on vanhusten inhimillisestä kohtelusta ja ihmisarvoisesta elämästä kautta Suomen. Parannuksia kaikista heikoimmassa tilanteessa olevien perusturvaan on jatkettava. Ajattelen, että tälle tielle maallamme ei ole varaa palata. tulEvissa vaaleissa päätetään myös maamme ulkoja turvallisuuspolitiikasta
Seurakunnan tärkein tehtävä ovat seurakuntalaiset. Jos panostetaan toimintaan, tarvitaan työntekijöitä, joiden määrä on suhteutettava seurakunnan jäsenmäärään. Minulle ei ole koskaan sanottu ”ole hiljaa”. MelkoiSeSti on seurakuntien tilanne muuttunut. Tuttu keskustalainen mies pyysi mukaan, ja kuntasektorilla luottamustyössä toiminut otti kutsusta kopin. Paljonko ehdokkaita löytyy 17. 34 25.5.2018 Keskustan kasvot Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa ja valmistelut ovat vauhdissa. Maatilayrittäjänä toimiva Paavola lähti kotiseurakuntansa vaaleihin ehdolle kahdeksan vuotta sitten. Aina on saanut kysyä, sanoo Tuija Paavola. – Jotta kiinteistöt pysyvät kunnossa, on vaihdettava muutakin kuin lamput. Kokemäkeläinen Tuija Paavola kutsuu kaikkia seurakunta-asioista kiinnostuneita lähtemään mukaan ehdokkaiksi. Kun eri-ikäiset, eri taustoista tulevat ihmiset tekevät päätöksiä yhdessä, ryhmässä itsessään on jo tarvittavaa tietämystä. Rikkaus on tässä. – Monenlaisia ihmisiä tarvitaan. Vaalilautakuntien on oltava seurakunnissa asetettuina toukokuun loppuun mennessä. Paavola ei ole rakennusalan ammattilainen, mutta hän ymmärtää eurot ja sen, missä kohtaa kulkee seurakunnan kipuraja. – Isoista asioista on kysymys. Sakraalitilatkin kuluvat. Viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat vänkäraossa miettiessään, mihin vähät eurot riittävät. Kokemäen pappilan puutarhasta kaadettiin tänä keväänä koivuja, jotka hakattiin talkoilla klapeiksi. Lämpö tekee hyvää. Säästöillä on monet kasvot. Satsaus seiniin ei ole oikotie sekään. syyskuuta mennessä, sitä ei voi tietää. Päätetäänpä niin tai näin, solmu ei hevin aukea. Kun jäsenkato käy ja kirkollisveron määrä laskee, seuraukset tiedetään. Yli-ihmisiä ei etsitä. Kun syksy tulee, diakoniatyön kautta pappilan klapeja viedään lämmityspuiksi vähävaraisiin koteihin. Iloisiakin asioita tapahtuu, vaikka mediassa seurakunnista uutisoidaan synkin otsikoin. Paavolan oma kanta on selvä. kun haaSteet ovat isoja, millainen monitoimiosaaja ehdokkaan pitäisi olla. Kokemäen seurakunnassa kirkkovaltuustossa, kirkkoneuvostossa sekä taloudenja kiinteistötoimen työryhmässä toimiva Paavola ei näytä hermonsa menettäneeltä. – Kaikilla on jonkinlainen tietämys jostain asiasta, se riittää. Kantti kuulemma kestää, kun on sinut itsensä kanssa ja pohtii, mitä pitää tärkeimpänä. Onko hengellisyys kadonnut, kun ajat ovat olleet Suomessa hyvät, kysyy Paavola ja vastaa: – Kyllä hengellisyys on perusarvojamme edelleen ja keskustalaisillakin yhä pohjavireenä elämässä ja aatteessa. TeksTi ja kuva: anne Hievanen Tuija Paavola Sinut itsensä kanssa. Neljä vuotta sitten ehdokashankinnassa oli jo todellisia vaikeuksia ja osassa seurakuntia päädyttiin sopuvaaleihin. Pidetäänkö yllä seiniä vai toimintaa
– Seurakuntien toiminnassa tarvitaan uusia ideoita, yhtä ja samaa ei voi tarjota aina, sanoo Tuija Paavola.. 25.5. 2018 35 Hengellisyys on keskustalaisillakin yhä pohjavireenä elämässä ja aatteessa
Nuoresta iästä huolimatta Antti on johtanut keskustan nuorisoliikkeitä viisi vuotta ennen nykyistä puolueen varapuheenjohtajuutta. Keskusta tarvitsee nuoria kasvoja. Kauhavalta ponnistava Antti tuntee niin maaseudun asiat kuin myös suurempien kaupunkien ongelmat. Ismo Partio Kiivas kesäkuu tulossa kannatammE Antti Kurvisen valintaa puoluekokouksessa varapuheenjohtajaksi. Kun näin toivottavasti päätetään, esimerkiksi perhehoidon järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle. Parempaa ratkaisua ei ole olemassa ilman täydellistä yksityistämistä ja hallitsematonta kehitystä. Alueellisissa hankkeissa kokeillaan ja juurrutetaan ikäihmisten palvelukokonaisuuden toimeenpanoa sekä myös omaisja perhehoidon toimintamalleja. Uudistus on välttämätön esimerkiksi siksi, että ikäihmisten palvelujärjestelmä on erittäin pirstaleinen eikä sen rakenne ole uudistunut niin kuin on toivottu. 36 25.5.2018 Mielipiteet Eduskunta on ratkaisevassa roolissa päättäessään siitä, saadaanko maakuntaja sote -uudistuksen lait maaliin määräajassa niin, että uudet sote-maakunnat voivat aloittaa 1.1.2020. Hyväksi on todettu toimintatapa, jossa perhehoito on palveluna ensisijainen silloin, kun kotihoito ei riitä. Asia pitäisi monen mielestä kaataa. Jotta maakunnallinen organisaatio onnistuu tehtävässään, tulee perhehoidon järjestämisen olla suunnitelmallista ja koordinoitua. Erityisesti ikäihmisten perhehoidolta odotetaan nyt paljon. Hänellä on vankka kokemus keskustan järjestötyöstä ja hän on kiertänyt aktiivisesti kenttää. Olemme nähneet monesti Antin ajankohtaisohjelmissa, joissa hän on pärjännyt loistavasti. Vapaavuoren aikaisempi ajatus oli 70 kuntaa, mutta siinä ei ollut järjen hiventä. Perhehoidon mahdollisuutta pohditaan yhdessä, ja ikäihminen, hänen läheisensä ja perhehoitaja tutustuvat toisiinsa ennen päätöksentekoa. Hän on loistava laitahyökkääjä Sipilän rinnalle. Helsingin pormestarilta Jan Vapaavuorelta pitäisi kysyä vaihtoehtoa nykyiselle uudistukselle. Perhehoitoa ikäihmisten hoivan ja huolenpidon vaihtoehtona ei vieläkään tunneta eikä sitä ole otettu käyttöön kaikkialla Suomessa. Liittokokouksemme vaatikin painokkaasti yhteisen toimintaohjeen käyttöönottoa sekä perhehoitajien ja sijaisvanhempien roolin vahvistamista yhteistyökumppaneina perhehoidon työntekijöiden ja muiden toimijoiden kanssa. Haasteita kuitenkin riittää. Tunteeko hän, mistä soteasioissa on kysymys. Ville Toivanen Pohjois-Karjala, Joensuu Outi Lankia Uusimaa, Porvoo Matias Ojalehto Pohjois-Pohjanmaa, Oulu Kurvinen jatkokaudelle. Samalla on vaarana, että menetetään valmennettuja perhehoitajia, koska heille ei muodostu taloudellisia toimintaedellytyksiä. Kaikkien osapuolien kannalta on menetys, että perhehoitoon eivät pääse ne ikäihmiset, jotka siitä hyötyisivät. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Perhehoitoliiton puheenjohtaja Perhehoidon toimintaohje välttämätön yllätyin hiljattain, kuinka vahvasti demarien kansanedustaja Antti Lindtman oli kannattamassa Suomen eriarvoistamista. tErvEydEnja hyvinvoinnin laitos mallintaa yhdessä yhteistyökumppaneidensa kuten Perhehoitoliiton kanssa valtakunnallista toimintaohjetta lasten ja nuorten perhehoitoon. Puoluejohdossa on hyvä olla pitkän linjan poliittinen osaaja. Minulle on soitettu lukuisia puheluja, joissa on sanottu, että keskusta ei ole kaikkien päättäjien osalta mukana soten eteenpäin viennissä. valtakunnallinEn kotija omaishoidon uudistus on muuttamassa sekä palvelujen rakennetta että sisältöä. Kokemusten mukaan juuri kukaan ei ole vetänyt pakkeja sen jälkeen, kun perhehoitaja on saanut kasvot. Onneksi minä en sitä voi tehdä, enkä halua. Onko niin, että Suomi perustuu viiteen kuntaan, joita ovat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio. Kun uudistuksia tehdään, viime vaiheessa kannattajia on vähän, mutta työ on vain tehtävä
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Potilasturvallisuus on sana, jonka taustalle voi syöttää vaikka mitä. Yhdistyksen perustavia jäseniä oli muun muassa Kaarina Virolainen. Antti Rinteen kaikki hallitukseen kohdistuvat haukut kyllä esitetään kaikissa äänitorvissa. Tämä ennakoi vahvoja jännitteitä maakuntahallinnon aloittaessa 2020, jos meno ei muutu. Raahen sairaalan leikkaustoiminta ja Oulaskankaan sairaalan synnytysten alasajo ovat olleet ministeriön ja Valviran tavoitteena. Se on tärkeä asia, mutta Oulaskankaan osalta perusteeton. Sitäkin keskushallinto ajoi alas noin kymmenen vuoden ajan. Keskuskaupungin pitäisi käytännön teoissakin huomioida koko maakunta. Syyttäjävirasto on siirtymässä väistötiloihin toisaalle Oulussa. vastaavan tyyppinen tapaus oli päätös Vaalassa sijaitsevan Pelson vankilan tulevaisuudesta. Matka on yhtä pitkä Oulusta Raaheen kuin päinvastoin. Inkeri Räisänen tiedotusvastaava Keskustaseura -48 ry Työtä maaseutuväen hyväksi Hiljattain uutisoitiin Oulun oikeustalon toimitilaongelmista. Nyt Oulussa vallitsee liiaksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) henki. Toivon, että asioihin herätään nyt, kun maakunnan palveluverkosto on vielä valmisteluvaiheessa. Antti Rantakangas kansanedustaja (kesk.), lakivaliokunnan jäsen Haapavesi Keskushallinnon virkamiehet saatava kuriin suoMen Pankin väistyvä pääjohtaja Erkki Liikanen oli kovin myönteisellä kannalla Sipilän hallituksen päätösten suhteen Ylen Ykkösaamussa lauantaina 19.5.2018. Kaikki ollaan valmiita ottamaan maakunnan kustannuksella itselle. 2018 37 Maalaisliitto oli vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa politiikassa vuonna 1948, kun Helsingissä perustettiin puolueen ensimmäinen naisten puolueosasto. Kaikissa näissä esimerkkitapauksissa Oulun johto on toiminut hyvin itsekkäästi. Mikä mahtaa olla seuraava esimerkki, mitä maakunnasta ollaan keskittämässä keskuskaupunkiin. Ei ole tullut mitään kannanottoja siitä, että olisi myötätuntoa maakuntaa kohtaan. Mikä on sitten Oulun rooli. Maaseutuväestöä asuu Helsingissä työn, opiskelun tai perheen vuoksi. Media ei kuitenkaan huomioinut mitenkään Liikasen myönteisiä kommentteja. Eduskunnan lakivaliokunta olisi halunnut säilyttää käräjäoikeuden istuntopaikan Raahessa juuri Oulun tilaongelmien vuoksi. Maaseutuväestö on ajanut tarmokkaasti asioitaan puolueen kautta. Pentti Tuomela Ii Kehut esiin. Puolueyhdistys asetti vuonna 2006 puolueen täyttäessä 100 vuotta oman puoluesihteeriehdokkaankin. Yhdistys muutti nimensä Keskustaseura -48 ry:ksi Maalaisliiton uudistaessa nimensä keskustapuolueeksi. Hän ei ole automaattisesti nielemässä keskushallinnon virkamiesten linjauksia. Kuitenkin Raahen oikeustalossa olisi tilaa ja sinne olisi helposti voitu lisätä toimintoja, mutta nyt Raahen toimiva oikeustalo ja käräjäoikeus ajetaan oikeusministerin toimesta pakolla alas. näMä ovat surullisia esimerkkejä keskushallinnon asenteesta maakunnissa sijaitseviin toimintoihin. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Helsingissä toimivana puolueyhdistyksenä yhdistys on kuulunut keskustanaisten Helsingin piirijärjestöön. Toiminta on ollut aktiivista. Helsinkiläiseltä puolueyhdistykseltä lähtivät avustuspaketit aina Kainuun syrjäseutujen suurperheille saakka. Poliitikkojen pitää ottaa parlamentarismin nimissä ohjat käsiinsä ja asettaa valmistelevat virkamiehet heille kuuluvaan rooliin eikä päinvastoin. Keskustaseura -48 ry on ohjannut ja tukenut puolueen toimintaa paikallisena helsinkiläisenä puolueyhdistyksenä juurevasti jo 70 vuoden ajan. Keskustan juuret ovat maaseutuväestössä. Tänä keväänä ministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti Pelson lakkauttamista ministeriön työryhmän esityksen mukaan ja toimintojen keskittämistä Ouluun. Päätös muuttui ”hovissa”, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla kehysriihessä päätettiin rakentaa uudet vankilat Pelsolle ja Ouluun. Matti Vanhasen (kesk.) II hallitus päätti jo vuonna 2008 torjua Pelson lakkautusesityksen ja varasi 7 miljoonaa euroa Pelson vankilan peruskorjaukseen vuodelle 2009. Sisäilmaongelmat ovat vakava huolenaihe ja niihin pitää huolellisesti puuttua, se on selvä asia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 25.5. Ministerit ja keskushallinto tekivät kaiken mahdollisen, ettei poliittinen tahto toteutuisi. Tarmokasta elämän asennetta ja vastuuta lähimmäisestä tarvittiin. Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola, laitapa pystyyn jonkinlainen kampanja, jossa otetaan kantaa median touhuun. Olen toiveikas Oulaskankaan puolesta. Keskustaseura -48 ry on juhlavuotensa ansainnut. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on ottanut asiaan aivan eri asenteen kuin edeltäjänsä. Ehdokas oli ainoa nainen puoluesihteeriehdokkaana Oulussa pidetyssä puoluekokouksessa. Myös käräjäoikeuden istuntosaleja ja toimintoja on ympäri Oulua. Keskustaseura -48 ry:n perustaminen muutama vuosi sotien jälkeen tarkoitti taitavien naisten työpanosta vähävaraisten kansalaisten auttamisessa. Ministeri Antti Häkkänen (kok.) ei kuitenkaan taipunut vaan pitäytyi virkamiesesityksessä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle
0500532449 tai Sirpalle puh. klo 18–20. Sen osoittivat Saksankin vaalit. klo 18. Miten vastaamme alkiolaisilla arvoilla ajankohtaisiin kysymyksiin. Hinta 25e. klo 11. Tuttuja. Lisätiedot: mari.tuuna@keskusta.fi. Ke Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 15.6. Tiedustelut p. Keskustassa tapahtuu 38 25.5.2018 Suuntaamme kohti tulevia vaaleja. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kehitysavun kautta vastuuta kannetaan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pakolaisten lähtömaissa. Koulutuksen on oltava tosiasiassa jokaisen saavutettavissa riippumatta sosiaalisista tai taloudellisista lähtökohdista. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. KOP) tiloissa. Paikallisia poliitikkoja. Kuullaan muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski ja Yläne py:t, mukana Yläneen Säpinöillä la 30.6. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 18.30 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Ohjelmat Tukholmassa ja Tallinnassa vapaat. Bussi mukana koko ajan. Avoimet Laidunkauden avajaiset Uutelan Kämpällä su 27.5 klo 12-20, Uutelantie 32. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. Maksu suoritetaan paikan päällä. Myös ihmisten huoleen digitaitojen riittävyydestä pitää vastata. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Mahdolliset kysymykset sähköpostilla tai puh. puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 a. Hämeenlinna 25.5. Olkaamme huolenpitäjinä myös kuuntelevia ja keskustelevia puolenpitäjiä. 12.7. On autettava lukuja kielitaidon oppimisessa, yhteiskunnan sääntöjen omaksumisessa ja työn ja ystävien löytämisessä. alkaen klo 18. mennessä Timo Jytilä p. Kahvitarjoilu, arpajaiset ja mukavaa yhdessäoloa. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Juha Iso-Aho puh. Illan artistina esiintyy ke Mikko Alatalo. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki puh. Haastattelijoina toimittajat Eeva Kärkkäinen ja Santeri Lampi. Tapahtumassa erilaisia leikkimielisiä kilpailuja, luontopolku, kuvasuunnistusta, grillausta ja kalastusta. Ohjelmassa perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon ja ke Olavi Ala-Nissilän alustukset. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. Järjestäjänä Vuosaaren Keskusta. Puoluekokousetkot Ilmaristen Matkailutilalla Liedossa ke 30.5. Koulutuslinjan tai terveysaseman lakkauttaminen kunnasta heikentää yleisesti luottamusta lähipalveluiden säilymiseen. Hauhon py. Tarjoilua. Samalla on terävöitettävä kaupunkipolitiikkaa ja pidettävä syrjäseudun asukkaiden puolta. Puoluejohtoon pyrkivien tentti ti 29.5. Sauna lämpiää kello 15-21, naisille parittomina tunteina ja miehille parillisina tunteina. Tiedustelut helsinki@vesaiset.fi p. Hinta 370-395e lähtijämäärästä riippuen. Keskustaveteraanit: Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Maskuun Ravintola Kiisan-Pirttiin (Kiisankuja) ke 18.7. Heikki Sikilä sekä Reima ja Pojat laulavat ja laulattavat. Suomeen otettaville pakolaisille on tarjottava riittävät edellytykset rakentaa hyvä elämä Suomessa. 040 5507 125, Teija Lehtonen 040 7600 708 tai Minna Kajander p. Ajankohtaisten poliittisten kärkihankkeiden esittely klo 15. Nähkäämme avoin ja moniääninen keskustelu rikkautena. Alustajina pääministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen, ke Olavi Ala-Nissilä ja johtaja Seppo Kallio MTK:sta. Sauvo. Puoluekokouksessa uusittava periaateohjelmamme on kiteytettävä sadasta periaatteesta helposti hahmotettavaksi arvoviestiksi. Mukana puolueen johtoon ehdolla olevia henkilöitä. Se on avain yhtenäisempään yhteiskuntaan. klo 18. Keskusta viestii aktiivisesti talouden ja työllisyyden piristymisestä ja niiden eteen tehdyistä teoista. maahanmuuttolinjamme on oltava selkeä. Keskustanuorten Nurmijärven osasto ry:n yhdistetty syysja vuosikokous ti 29.5. Lisää tietoa lähempänä facebook.com/ vesaistenhelsinginpiiri. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Vaalisuma vaatii valmistautumista. 0505271007. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Ilmoittaudu 15.7. Pöytyä, Yläne ja Tourula-Keihäskoski py:t organisoivat Kiertoristeily Turku Tukholma Tallinna Helsinki 31.8.-2.9. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. Keskustanuorten Varsinais-Suomen piiri ry:n ylimääräinen kokous ma 4.6. Keskustanuorten Vantaan osasto ry:n yhdistetty syysja vuosikokous ti 29.5. sääntömääräinen vuosikokous Mokian (ent. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Inna Kallioinen Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen Huolenpidosta puolenpitoon Puheenvuoro Helsinki Kesän vastaanottajaiset Uutelan kämpällä su 27.5 klo 12-16. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. klo 8-14. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. 0440622266. Lähtö Riihikoski klo 16.45, Yläne 17.10, Oripää 17.35 ja Loimaa 18.00. Pohjois-Helsingin py sääntömääräinen vuosikokous ke 30.5. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojenjako. Kahvitarjoilu ja ehdokkaat tavattavissa ennen tenttiä kello 17.30 -18. Tarjoamme pientäpurtavaa poliittisen debatin lomassa. Osallisuus luo onnellisuutta. Arvontapaketti mukaan.. Tilaisuudessa puhuvat maaja metsätalousministeri Jari Leppä, Keskustan varapj Antti Kurvinen, Keskustanaisten pj Ulla Parviainen ja ke, professori Pekka Puska. klo 18.30 Ruissalossa Saaronniemen leirintäalueen saunamökillä, Saarontie 59. meriaamiainen. Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 15e/hlö. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki, myös te jotka ette tällä kertaa lähde puoluekokoukseen. Keskustanuorten Hyvinkään osasto ry:n vuosikokous ma 28.5. Mahtiarpajaiset. klo 19 Joonas Salmen kotona, Takaniityntie 12 A 2, Hyvinkää. klo 19, Väänteläntie 45, Ilmarinen. Tule turisemaan ja vaihtamaan polttavat poliittiset mielipiteet ja kuulostelemaan ajankohtaiset puheenaiheet. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tmj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Maakuntavaaliehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. 050 564 8747 / Mari. Kotouttamisen tavoitteen on oltava korkea: tunne siitä, että uusi asuinmaa on uusi koti, josta haluaa itsekin pitää huolta. 0505755236. Asia tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen. Tienviitta oikealle ’Aliristniemi’, josta 600 metriä pihalle. Merkelin kristillisdemokraattien kannatus romahti talouden piristymisestä huolimatta. Reissuun ovat kaikki tervetulleita. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Avainsanoja ovat suvaitsevaisuus ja vastuu, joiden välinen yhteys on vahva. 040 4144 437. Sitovat ilm. Päivän päätähtenä esiintyy Uutelan Huvikummun emäntä Peppi Pitkätossu klo 14. Kakkukahvit. Nuoren Keskustan Liiton KeskiEspoon osasto ry:n vuosikokous ti 29.5. Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. Meidän on pureuduttava arvokysymyksiin ja keskusteltava niistä. 2 x (M/S Baltic Princess ja M/S Victoria), Tukholman kiertoajelu, hytti, buffetpäivällinen, lounas, suomalainen matkaopas ja matkatoimiston palvelut. Yhtälö, jossa yksistään talouden nousu johtaisi puolueemme kannatuksen nousuun, tuskin kuitenkaan toimii. Hinta sis. mennessä Keijolle (keijo.saario@hotmail.com) puh. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 A, Helsinki. Mahdollisuuksien tasa-arvoa on tarpeen puolustaa muutenkin kuin alueellisesti. Johtokunnan kokous klo 18. KeSKuStan on vahvistettava luottamusta siihen, että huolehdimme kaikista ihmisistä eri puolilla maata. Keskusta-teltalla tapahtuu. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. Kokouksen jälkeen puoluekokousetkot saunomisen merkeissä! Keskustelutilaisuus ”Maaseutu, maatalous ja EU:n uusi kausi” Kosken Tl Osuuspankin auditoriossa ti 5.6
Kymenlaakso Kymenlaakson Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. Hinnat 40e/huppari ja 30e/collegepaita (Keskustan jäsenille -10e hinnasta pois). Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. klo 12-19. Majoitus Vuokatti Sport-hotellissa kahden hengen huoneissa. Kansanedustaja Marisanna Jarva on tavattavissa klo 12–13.30. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen.. klo 10.45, klo 11 tutustuminen Pandataloon, siellä voi viipyä haluamansa ajan. varis@keskusta.fi tai 040 511 6787. Käsitellään sääntömääräiset ym.esille tulevat asiat. klo 16.15 Satamapaviljonki. Keskustanaisten Kainuun piiri ry on mukana Kajaanissa Mahdollisuuksien torilla la 26.5. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. Lähtö klo 7.30 Porista, aamiainen klo 8.45-9.15 Parkanossa. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Tiedustelut ja ilmoittautuminen 20.3. Avoinna klo 9-15. Tuukka Liuhalle, puh. 22 Kerimäki. osoitteessa vesaiset.fi. 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. com. 1.7. K-50-Messut Tampere-Talossa 25.5. klo 17 piiritoimisto Apilassa. Keskustanuorten Itä-Savon osasto ry:n vuosikokous ke 30.5. 040 415 8759/Tuija tai sähköpostilla tuija.pitkapaasi@keskusta.fi. Ylöjärven Keskusta: Tervetuloa Ylöjärven markkinoille tapaamaan ja evästämään maakuntavaaliehdokkaita kahvikupposen äärelle la 26.5. Lisätietoa piirin sivuilta 12.3. Lisätietoja piiritoimistolta: jukka.sallinen@keskusta.fi tai puh. La 16.6. Satakunta Satakunnan piiritoimisto: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. Ähtärissä n. Riistakatu 15 Iisalmi. Hinta jäsenille 5e /hlö sis kyyti, brunssi matkalla ja kierros eduskunnassa. Matkan hinta 50 eur/aikuinen, 30 eur/(3-12 v.), maksu yhdistyksen tilille. alkaen. p. 044 369 9603. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Kahvitarjoilu! Keskustanuorten Ylä-Kainuun osasto ry:n ylimääräinen yleinen kokous to 31.5. Nokian jäähallilla. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! http://www.keskusta.fi/Suomeksi/ Osallistu-ja-vaikuta/Ehdokkaaksimaakuntavaaleissa Maakuntavaaliehdokkuus 2018 -suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Kuusamossa, Oivangin Nuoriso-ja luontomatkailukeskuksessa. 2018 39 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Lisätietoja: rintamaki.merja@gmail.com, fb:s viesti taikka 0400-338418 / Merja (puhelut mieluiten iltaisin tai viikonloppuisin) Keski-Pohjanmaa Puoluekokousmajoituksia voi varata piiritoimistolta 12.3. 050-347 3556/Ulla-Riitta 25.4. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. 0400 930 483 ja keskustanaisten tmj Jaana Niemi puh. Vuotungin po vuosikokous su 27.5. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi . Kuusamossa! Ilmoittaudu mukaan viimeistään 3.5. Taipalsaaren Keskustan oopperamatka Savonlinnaan ke 1.8. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Avoinna sopimuksen mukaan. klo 17 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23, Tampere. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. 5.6 kello 12-14 Maailman Ympäristöpäivänä tutustutaan Metsäsairilan toimintaan ja syödään lounas Mikkelipuiston Greenerissä. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Maksu yhdistyksen tilille. juuti@keskusta.fi, niin otan sinuun yhteyttä. Klo 18. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Lähde Keskustan puoluekokoukseen 8.-10.6 Vuokattiin, Sotkamoon. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. alkaen ma, ti ja pe. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Asialistalla vapautuneet luottamushenkilöpaikkavalinnat sekä maakuntavaaliehdokkuudet. Kimppakyyti Pohjanmaalta puoluekokoukseen 8-10.6. puro@keskusta.fi. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila palvelee: puh. klo 10–14. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina.sieppi@gmail. Päätetään yhdistyksen purkamisesta. Klo 9-15! Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen vuosikokous 29.5. Ilmoittaudu mukaan! 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. Sotkamon Katinkullassa. Kokouksessa valitaan myös puoluekokousedustajat. Etelä-Savo Keskustanuorten Mikkelin osasto ry:n vuosikokous ke 30.5. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Koko retken ajan oma bussi käytössä. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.6. Ilmoittautumiset ja lisätietoja puh. klo 16 Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistys ja Satakunnan Keskustanaiset varanneet 20 lippua Ahlaisten kesäteatteriin ”Ylivertainen turistirysä” -näytökseen. Isäntinä Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ja Hanna Kosonen kansanedustaja. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Messut avoinna la klo 10-17 ja su klo 10-16. Sitovat ilmoittautumiset 8.6. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin luentoja keskustelutilaisuus ke 6.6. klo 18 Ville Kemppaisen luona, Puolangantie 122, Ristijärvi. www.fb.com/ perapohjola. 5.30 Kerimäki // 5.40 Haapakallio, Niskavuori // 6.00 Savonlinna, linja-autoasema // 6.15 Kallislahti TB // 6.30 Hiismäki, th // 6.50 Juva ABC // 7.30 Mikkeli, matkakeskus // n 8.45-9.15 Matkakeidas Brunssi // 11.00 Eduskuntatalo //11.30-14.00 Kierros eduskunnassa // 14-16.30 omaa aikaa kaupungilla // 16.30 paluu samaa reittiä takaisin: n. Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Hinta Etelä-Savon Vesaisten jäsneille 5e /hlö sis kyyti, brunssi matkalla ja kierros eduskunnassa. 050-347 3556/Ulla-Riitta. Tärkeää. klo 12 alkaen. klo 19 Vuotungin Kylätalolla. Hintaan lisätään postikulut. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6.; Lisätiedot: piiritoimisto/Sami Porkka, 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi 24.-28.7 Vesaisten edullinen koko perheen rantaleiri Pärnuun. Paikat A-katsomosta riveiltä 21 ja 22. Keskustelussa Perttu Immosen Suomen rahvaan historia. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Isäntinä Jari Leppä Maaja metsätalousministeri ja Hanna Kosonen kansanedustaja. Laiturikatu 1, Mikkeli. Yhteiskunnallinen lukupiiri ma 4.6. 5.30 Kerimäki // 5.40 Haapakallio, Niskavuori // 6.00 Savonlinna, linja-autoasema // 6.15 Kallislahti TB // 6.30 Hiismäki, th // 6.50 Juva ABC // 7.30 Mikkeli, matkakeskus // n 8.45-9.15 Matkakeidas Brunssi // 11.00 Eduskuntatalo //11.30-14.00 Kierros eduskunnassa // 14-16.30 omaa aikaa kaupungilla // 16.30 paluu samaa reittiä takaisin: n. mennessä Arja-Liisa Westinen 040-7072952. 040-721 0636. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten retki Ähtäriin ja Tuuriin Keskisen kyläkauppaan. Lisätietoja: 0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi Kainuu Keskustan Puoluekokous 8.10.6. 25.5. klo 18.30 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, esillä kaupunginvaltuuston esityslista. Kokouksessa valitaan puoluekokousedustajat. 0400 930 483 Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Piiritoimisto on avoinna 1.3. 21.30 SLN n. Tervetuloa esittämään kysymyksesi puolueen johtotehtäviin pyrkiville! Kuusamo. Hintaan sisältyy bussikuljetus, aamiainen, sisäänpääsy Pandataloon, Ähtäri Zoo ja Farmi. Messut Nokialla 2018 -tapahtuma 25 -26.5. Keskustan messuosasto on piha-alueella. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. 138€ ja yli 18v 218€ sisältää matkan, majoituksen, ruokailut ja leiriohjelman. Sitovat ilmoittautumiset viim. Su 15.7. www.keskusta.fi/perapohjola. 040 7673419, pirkanmaa@keskusta.fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. 1.6. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Karjala Sotkamon puoluekokous pe-su 8.-10.6., kuljetus ja majoitus varattavissa piiritoimistolta puh. Lisätietoja: etela-hame@keskusta.fi tai puh. Paikka nro 81. klo 18. Kati Kiljunen 045 6999 196. 050-3745416. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Pohjois-Karjala Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Paltamon kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous sunnuntaina 28.5. 20 MLI n. Muutosjohtaja Päivi Nurminen alustaa aiheesta ”Makuja soteuudistuksen tilanne Pirkanmaalla”. Koko retken ajan oma bussi käytössä. Oopperana Puccinin Turandot joka nähdään Festival Puccinin vierailunäytöksenä. Pohjois-Pohjanmaan piiri järjestää Puoluekokousetkot Oulun Radisson Blussa 26.5. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 21.30 SLN n. Vesaisten Itä-Savon piirin jäsenille tarjotaan kuljetus leirille Linja-autoliike S.Kososen bussilla; leirihinta 4-17v. Tiedustelut toiminnanjohtajalta jirka.hakala@keskusta.fi, 050 388 0016. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Lisätietoja: Varaukset antti. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pirkanmaan Keskusta messuilla. fi , etela-savo@keskustanuoret.fi Vesaisten Luontoleiri perheille 28.6.-1.7. 010 315 2001/045-327 4845. 20 MLI n. Retken hinta on noin 175e, mikä sisältää lipun ja matkan. 040 418 1150. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, piirin tmj Jukka Sällinen puh. Vesaisten valtakunnallinen luontoleiri 28.6.-1.7. Leirillä pääset nauttimaan monipuolisesta koko perheelle suunnatusta ohjelmasta, jonka toteuttamisesta vastaavat vesaisten työntekijät, vapaaehtoiset sekä Oivangin henkilökunta. Voit myös jättää viestin sähköpostiin ulla-riitta. 22 Kerimäki. Lisätietoja: puh. Keskustan Kainuun piirin viralliset edustajat, asianharrastajat sekä talkoolaiset ilmoittakaa tulostanne Keskustan Kainuun piiriin puh.0500-807003 majoituksien ja ruokailun vuoksi (muistakaa lähettää valtakirjat). Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. 044-3122982. mennessä anne.herttuainen@keskusta. Klo 14.30 lähtö Ähtäristä Tuuriin Keskisen kyläkauppaan, klo 18 lähtö Tuurista takaisin Poriin. Kangasniemen Keskustanuorten ylimääräinen yleinen kokous ke 30.5. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. alkaen. alkaen. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tmj Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 5338160. Sitovat ilmoittautumiset viim. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 17.30 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Mukaan mahtuu 50 henkilöä. Kati Kiljunen 045 6999 196. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Tottinkatu 15, Savonlinna. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Hinta 15 eur/hlö, sisältää väliaikakahvin. klo 17.30 pääkirjasto Metson Tammi-salissa. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten, Keskustanuorten ja Keskustanaisten Eduskuntaretki 13.6. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuu-nettipalsta: www.suomenmaa.fi Nuoren Keskustan Liiton Tampereen osasto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pe 25.5. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi , etelasavo@keskustanuoret.fi Itä-Savo Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6. Majoittautumiset edullisissa huoneistoissa, ohjelmaa joka päivälle! Kysy lisätiedot ja hinnat ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai itasavo@vesaiset.fi Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL
9. 2. Mikä oli ensimmäinen Euroopan maa, jossa 1660 otettiin paperiraha käyttöön. Kooltaan se on puolet Naantalista ja asukkaita saman verran kuin Kajaanissa eli 37 000. 7. Uutta! Julkaisemme verkossa lukijoiden mielipidekirjoituksia Klikkaa suomenmaa. 40 25.5.2018 2 4 1 9 5 8 7 9 1 3 1 3 9 9 5 7 6 4 3 2 5 9 3 7 8 2 6 9 6 9 2 5 4 8 3 7 1 1 3 7 2 9 6 5 4 8 4 8 5 3 1 7 2 9 6 8 4 6 9 5 2 1 3 7 2 7 1 4 6 3 8 5 9 9 5 3 8 7 1 6 2 4 3 1 8 7 2 9 4 6 5 5 6 9 1 3 4 7 8 2 7 2 4 6 8 5 9 1 3 6 3 5 9 7 3 4 1 6 8 5 9 4 5 6 7 3 2 9 6 3 6 4 8 7 2 6 6 2 3 5 9 8 1 7 4 1 5 8 3 7 4 9 2 6 9 4 7 1 2 6 3 8 5 2 3 9 7 8 5 6 4 1 5 1 4 2 6 9 8 3 7 7 8 6 4 3 1 2 5 9 4 6 5 8 1 3 7 9 2 3 9 2 6 5 7 4 1 8 8 7 1 9 4 2 5 6 3 2 4 1 9 5 8 7 9 1 3 1 3 9 9 5 7 6 4 3 2 5 9 3 7 8 2 6 9 6 9 2 5 4 8 3 7 1 1 3 7 2 9 6 5 4 8 4 8 5 3 1 7 2 9 6 8 4 6 9 5 2 1 3 7 2 7 1 4 6 3 8 5 9 9 5 3 8 7 1 6 2 4 3 1 8 7 2 9 4 6 5 5 6 9 1 3 4 7 8 2 7 2 4 6 8 5 9 1 3 6 3 5 9 7 3 4 1 6 8 5 9 4 5 6 7 3 2 9 6 3 6 4 8 7 2 6 6 2 3 5 9 8 1 7 4 1 5 8 3 7 4 9 2 6 9 4 7 1 2 6 3 8 5 2 3 9 7 8 5 6 4 1 5 1 4 2 6 9 8 3 7 7 8 6 4 3 1 2 5 9 4 6 5 8 1 3 7 9 2 3 9 2 6 5 7 4 1 8 8 7 1 9 4 2 5 6 3 1. Nimi tarkoittaa: a) päämies, b) valtionhoitaja, c) maailman hallitsija. 3. ja valitse ”Mielipiteet” Shutterstock. 4. . Montako kertaa Paavo Väyrynen on ollut ehdokkaana Suomen presidentinvaaleissa. Etelä-Koreassa on asukkaita 51 miljoonaa. 10. 6. Paljonko Pohjois-Koreassa: 5, 10, 15, 20 vai 25 miljoonaa. Maailmassa on kaksi maata, joitten rajanaapureistakaan mikään ei ole rannikkovaltio. Mitkä kolme perättäistä vuotta: 1) ensimmäisen kerran sitten vuoden 1997 Suomi saavutti voiton eukonkannon MM-kisoissa Sonkajärvellä; 2) ensimmäiset kesälajien Nuorten olympialaiset järjestettiin Singaporessa, Suomelle kaksi pronssia: Petra Olli painissa ja Jussi Kanervo aitajuoksussa; 3) Mikael Granlundin uskomaton ilmaveivi. Se on nimittäin skotlantilaista alkuperää oleva miehen etunimi, joka tulee gaelinkielisestä nimestä Domhnall. Yhdysvaltain 1898 Kuubaan perustaman Guantanamon laivastotukikohdan alueella toimii myös terrorismin vastaisen sodan yhteydessä perustettu vankileiri. Mikä on maa. Paperiraha ei sentään ole vielä kokonaan kadonnut maksuvälineenä. Ketkä olivat keskustan presidenttiehdokkaat vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa. 5. Minä vuonna vankileiri perustettiin. Tietotesti ??. 8. Mikä Pohjoismaiden kolmen suurimman pääkaupungin urbaanialueista on väkimäärältään suurin: Helsinki, Kööpenhamina vai Tukholma. Kortti, mobiili... Toinen sijaitsee Euroopassa rajanaapureinaan Sveitsi ja Itävalta. Sen nimisiä olivat myös kolme Skotlannin keskiaikaista kuningasta. Yhdysvaltain nykyisen presidentin äiti oli syntyperältään skotti, joten ei ihme, että poika sai nimen Donald. Vas tau kse t: 1) Ruo tsi , kes ti vuo tee n 166 4 – seu raa van a Eng lan ti 169 4 pys yvä sti (en sim mäi set set elir aha t Kiin ass a 650 -lu vul la) , 2) nel jä: 198 8, 199 4, 201 2, 201 8, 3) 200 2, 4) 25 miljoo naa (W orl d Fac tb ook ), 5) vuo sik ym men sitten mää räk si arv ioi tiin 150 000 –20 000 , nyt arv io 120 000 (H RN K-jä rje stö ja Ete läKor ean hal litu s), 6) Esk o Aho 200 0, Mat ti Van hanen 200 6, 7) Lie cht ens tei n, 8) Suu r-T ukh olm a 2,2 milj oon aa (m etr op oliKöö pen ham ina 2,0 ja met rop oliHel sin ki 1,5 milj oon aa) , 9) maa ilman hal lit sija , 10) 200 9, 201 0, 201 1. Mikä urbaanialueista on väkimäärältään suurin: Helsinki, Kööpenhamina vai Tukholma. Toinen maista on Uzbekistan. Pohjois-Koreassa arvioidaan ihmisiä olevan vankiloissa ja työleireillä a) tuhansia, b) kymmeniä tuhansia, c) satoja tuhansia
Kuvat julkaistaan Suomenmaassa kesällä 2018 alkavassa Kepukaverit-juttusarjassa. Haluatko pysyvän muiston Sotkamon puoluekokouksesta?. 25.5. 2018 41 Suomenmaan osastolla voit käydä valokuvaaja Jaakko Martikaisen studiossa ilmaisessa kaverikuvassa ystäväsi, puolisosi tai perheenjäsenesi kanssa ja kertoa, mikä teitä yhdistää
Tuollainen on tarkoitushakuista, mutta myös julkisella sektorilla työskenteleviä loukkaavaa. Menestyksellinen vienti tarvitsee onnistumiseensa erinomaista ja vahvaa osaamista, toimivaa yhteiskunnallista infrastruktuuria, turvallista ja vakaata elinja toimintaympäristöä sekä vastuullista ja kannustavaa tulonjakoa. Julkinen sektori tarvitsee menestyksellistä vientiä toimintansa rahoittamiseen. Kirjoittaja on Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) puheenjohtaja. Samassa yhteydessä meillä Suomessa usein nostetaan esille liian laajaksi paisunut ja liian kallis julkinen sektori. On syytä muistaa, että julkisen sektorin ja vahvasti julkisrahoitteisten toimialojen, kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, työntekijät korkealla ammattitaidolla ja sitoutuneesti vain täyttävät niitä tehtäviä, jotka poliittiset päättäjät lupauksineen ovat luoneet. Ellei julkisen sektorin palkkatason ja muiden työsuhteen ehtojen kehittymisestä pidetä riittävää huolta, ei niihin tehtäviin saada jatkossa parasta mahdollista henkilöstöä. 42 25.5.2018 Poliittisessa keskustelussa, mutta myös työmarkkinakentillä, asetetaan yksityinen ja julkinen sektori liian usein vastakkain. Tällaisen yhteiskunnan säilyttäminen edellyttää myös tasapainoista ja oikeudenmukaista työmarkkinapolitiikkaa. Onkin loogista, että vientiteollisuuden määrittämästä palkanmaksuvarasta jatkossa kohdennettaisiin puolet julkisen sektorin palkkojen korotuksiin ja muihin työehtoja parantaviin kustannuksiin. Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on kaikkien kansalaisten etu. Siitä työntekijöitä on voimakkaasti kiitettävä eikä syyllistettävä. Siinä oikeudenmukaisen Suomen mallin pohjaa. Tuollaisessa keskustelussa varsin usein nähdään yksityinen sektori, erityisesti vientiteollisuus, yhteiskuntaan vaurautta tuovana toimialana. Lisäksi Suomen mallin osaksi tarvitaan Tanskan mallin mukainen ansiokehitystakuu, jossa valtio kompensoi lähes tai kokonaan täysimääräisesti kunnille korotusvaran, jos julkisen sektorin palkat kehittyvät huonommin kuin yksityisellä sektorilla. Tarvitsemme lisäksi useamman sopimuskierroksen ylittävän palkkaohjelman, jolla koulutus-, kasvatusja tutkimushenkilöstön sekä heidän esimiestensä palkkataso nostetaan työn vaativuuden ja vastuullisuuden sekä sen edellyttämän korkean koulutuksen edellyttämälle tasolle. ellei julkisen sektorin palkkojen ja muiden työehtojen kehittämistarpeita oteta riittävästi huomioon yhdessä rakennetuissa neuvottelujärjestelmärakenteissa ja -malleissa, on turha kuvitella minkäänlaisen yhteisen palkanmuodostusmallin Suomeen syntyvän jatkossakaan. Julkinen sektori on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka olli luukkainen vieraskolumni
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Joutsen Media Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Aurinko paistaa, tulee melanoomaa (Roope sanoi istuvansa sisällä pubissa siksi, että terassilla voi iskeä se melankolia). Kesäravintolat ovat jo auki, veneet on siirretty vesille ja moottoripyörät parveilevat. Maalis-, huhtija toukokuu ovat sen opin mukaan kevätkuukausia, mutta nyt on kesä! Ajelin maaseudulla, katto auki, että saisin lisää reumaa ja kolotusta. Piti luetella erikseen, kolmen kuukauden pätkissä, kesä-, syys-, talvija kevätkuukaudet. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Ja Matti, herranen aika, tyhmä kokkihattu päässään, marinoi lihoja essu edessään koko kesän ja samalla maksansa. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Siitäkin harrastuksesta on tullut bisnes. Avoautoja on kuin Nizzassa. Nyt raittiin ilman saa torikahvilassa. Tulee kesäisiä sukupuolitauteja, ja alkoholismi vaanii valkoviinillä fiilistelevää konttoristia. Kesäteattereiden puskakomediat ovat jo pitkällä harjoitusvaiheessa, jotkut osaavat vuorosanansa jo nyt, yhtä suuri osa ei vielä viimeisessä näytöksessäkään. Oluen ja makkaran epäpyhä liitto, joka tuhoaa sisäelimet, ulkonäön ja parisuhteen. ValikoiVan muistini mukaan jo nyt on ollut enemmän aurinkoisia päiviä kuin koko viime kesänä. Linnut lauloivat, pelloilla tehtiin toukotöitä, mutta fiilis oli kesäinen. Ovelat rouvat kehuvat meidän Mattia, että se on sellainen grillimestari. Odotettavissa on vielä muutama klikkausartikkeli siitä, kuinka vielä voi puristaa itsensä bikinikuntoon, kun oikein alkaa kuurille, joka tänään on sitä ja huomenna tätä. Grillaus, tämä perinteinen ylistämällä alentaminen. 2018 43 Rikon koulussa opetettuja normeja. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Joutsen Media Oy:n tilaajapalvelusta. Jari Nenonen Kesä on nyt Grillaus ei ole iloinen asia.. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 LAurI HeIKKILä 044 7370 262 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 25.5. Mitäpä olisi suomalainen kesä ilman varoituksia ja ahdistusta. Tulee punkkeja, niillekin, jotka eivät ole 30 vuoteen poistuneet asfaltilta. Yhdessä kävin vähän juontelemassa, kaveri oli samaan aikaan Kotkassa samoissa hommissa, oli soittoa, laulua, kilvanajoa, näyttelyä ja terassikelejä. Jopas oltiinkin huoneihmisiä koko pitkä talvi. Kun tuli viikonloppu, oli kesäisiä tapahtumia niin, ettei edes pikkupaikkakunnalla ehdi millään kaikkiin. Jos produktiossa ei ole telkkarista tuttuja, niin hyvä, jos edes pitäjänlehti noteeraa. (en ole koskaan käynyt, mutta se kuulosti hienolta, enkä tiedä muita ulkomaan paikkoja). GRillaus ei ole iloinen asia, vaan palonvaara ja suonet tukkoon. Kavereiden kanssa vertaillaan grillipihtejä. Vain hyttyset ovat tasapuolisia
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 koko maan puoluekokoustarjous! 5 kk / 38 € äänenkantaja aikakauslehti kerran viikossa