s. s. s. Lumenpuutteesta huolimatta
kilometrejä on kertynyt mukavasti. 2
REILUN PELIN HENGESSÄ. 12. s. 2 ?
Edessä vuosien velkatalkoot
Varapuheenjohtaja Annika Saarikko: Keskustan kanta oli tiedossa jo etukäteen. s. 6 414880 073513
UKRAINAAN MALLIA SUOMESTA. s. 4
Keskustan tarina puhuttelee
Vähempikin byrokratia riittää
Tonni tähtäimessä
Markkinoinnin professori Pekka Mattilan
mielestä keskustasta löytyy hyvää kansallista
tarinaa, joka puhuttelee ihmisiä. 6
MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen
toivoo, ettei liiallinen byrokratia
vaarantaisi Suomen maataloutta. 3
KESKIVIIKKO 26.2.2014
N:o 23 . 8
Tuhannen kilometrin kerho esittelee puolivälin tulokset
Tämä kävi ilmi taas muutama päivä sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi
uusimman Nato-gallupinsa.
Sen mukaan vain 18 prosenttia suomalaisista haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Ehkäpä historiasta
voitaisiin viimein ottaa opiksi.
Korhonen hahmottelee kirjassaan Ukrainalle vastaavanlaista asemaa kuin Suomella oli kylmän sodan aikana. Jälki ei ollut kaunista. Hyvät kauppasuhteet kumpaankin suuntaan, mutta
silti itsenäinen päätäntävalta.
Tosin itsenäisyys on melko vaatimatonta, jos naapurissa oleva suurvalta voi koska hyvänsä kääntää kaasuhanan kiinni ja kylmentää kansakunnan kodit.
KLYT?KO on todennut, että uuden hallinnon tärkein
tehtävä on rangaista syyllisiä. Nämä kummatkin vaihtoehdot saavat vain
noin neljäsosan kannatuksen.
N
ato ei siis näytä edelleenkään suomalaisten
mieleiseltä kumppanilta. Brzezinskin lausunto osoittaa, että Suomen nykyinen ulko-ja turvallisuuspolitiikka
kelpaa suorastaan vientitavaraksi.
HISTORIANTUTKIJA Keijo Korhonen varoitti viime
vuoden alussa ilmestyneessä kirjassaan Mahtimiehistä
maan matosiin, että Ukrainan ei saa antaa joutua tilanteeseen, jossa se joutuu valitsemaan idän ja lännen välillä.
Näin kuitenkin kävi. Tie on kivinen. Siitä ovat onnettomia esimerkkejä
sote- ja kuntarakenneuudistukset.
Sailaksen arvio vaalikauden saldoksi ei olekaan
mairitteleva (HS 25.2.): ?Seuraavan hallituksen perintöosa ei ole kaksinen.?
kokeiltiin sisällissodan jälkeisessä Suomessa. Vain
sillä on merkitystä, mitä hallitusohjelmaan vuosia
sitten pikaistuksissa kirjattiin tai mitä hallituspoliitikkojen kesken nyt suhmuroidaan. Hän oli eurooppalaisesta näkökulmasta ajatellen amerikkalaispolitiikan haukkoja, mutta niin Carter kuin hän itsekin
ovat oppineet myöhemmin ymmärtämään maailmaa laajemmin. Myöskään Suomen ja
Ruotsin yhteinen puolustusliitto ei innosta suomalaisia. Suomi
on Brzezinskin mielestä pystynyt samanaikaisesti
kehittämään suhteitaan sekä Venäjään että EU:hun.
?Ukrainan tulisi toimia Venäjän suhteen kuten
Suomen: maat ovat toisiaan kunnioittavia naapureita, ja Suomella on laajat taloudelliset suhteet sekä Venäjään että EU:hun. Uuden
kasvon, joka voisi saavuttaa sekä kansalaisten että naapurimaiden luottamuksen.
Olisiko presidenttikisaan jo ilmoittautuneesta oppositiojohtaja-nyrkkeilysankari Vitali Klyt?kosta Ukrainan Sipiläksi. Jos oma läheiseni olisi saanut luodin silmiensä
väliin, äänensävyni olisi varmasti toinen.
Juuri siksi onkin pidettävä huolta, että uhreja ei tule
enää lisää.
Samuli Nissilä. Jokaisen ukrainalaisen, myös venäjää puhuvan, tulisi kokea olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen.
TÄSSÄKIN asiassa historia opettaa. Islannin ilmavalvontaharjoituksetkaan eivät ole lisänneet
sotilasliiton vetovoimaa, pikemminkin päin vastoin. Niinpä Carter on saanut Nobelin
rauhanpalkinnonkin.
Brzezinski on puolalaista sukujuurta, mutta amerikkalainen. Eikä haittaa. Tämä on jopa vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo kertoo.
Eniten Nato-mielisiä on kokoomuksessa, mutta sielläkin selvä vähemmistö, vain 38 prosenttia.
Kiinnostavaa on myös, että suomalaiset torjuvat myös ajatuksen EU:n yhteisestä puolustuksesta ja EU:n puolustusvoimista. Väliaikaisella presidentillä Oleksander
Turt?ynovilla on täysi työ saada pidettyä valtio kasassa toukokuun lopun presidentinvaaleihin asti.
Valtionpäämiehen paikalle veikkailtu Julija
Tymo?enko ei miellytä monia ukrainalaisia. Ihanteellista olisi, että Ukraina saisi oman Juha Sipilänsä. Silti hänen viestinsä ei ole ?liittykää
Natoon?, vaikka amerikkalaisnäkemykset on totuttukin niin yhä niputtamaan.
Sen sijaan Brzezinski pitää Suomen sotilaallista
liittoutumattomuutta tärkeänä hyvien Venäjä-suhteiden kannalta. Neuvominen on toki helppoa
näin etäältä. Heidän puheensa ovat kuin ilmaa. Venäjä on jo jyrähtänyt,
ettei neuvottele ?Kala?nikoveja kantavien kapinallisten
kanssa?.
Amerikkalaisvaikuttaja: Ukrainan kannattaisi ottaa
mallia Suomesta. Asiantuntijoita ei kuulla. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Yllättävää tukea Suomen
puolustuspolitiikan linjalle
S
uomen nykyinen puolustusdoktriini sai yllättävän puolustajan, kun tunnettu amerikkalainen politiikan taustavaikuttaja Zbigniew
Brzezinski kehui lehtihaastattelussa Suomen ulkopoliittista mallia ja suositti sitä Ukrainallekin.
Brzezinski sanoi sanomalehti Financial Timesissa, että lännen ja idän välissä suuntaansa hakevan
Ukrainan kannattaisi ottaa mallia Suomesta. Näkemystä voi pitää suomettumisilmiön jälkikaikuna eivätkä Brzezinskin tiedot ole
ehkä aivan ajan tasalla, mutta ainakin hän kertoi
harvoin kuullun amerikkalaismielipiteen.
Arvostetun amerikkalaisvaikuttajan näkemys
Uusimman gallupin
mukaan vain 18 prosenttia
suomalaisista haluaisi
Suomen liittyvän Natoon.
Mistä Ukrainalle
oma Juha Sipilä?
PRESIDENTTI on syrjäytetty, eläköön uusi presidentti!
Valitettavasti vallanvaihto ei suju Ukrainassa näin
helposti. Tiistain Helsingin Sanomissa oli jo kuvia äärioikeiston aktivisteista, jotka huvittelivat valtaamalla kaupungintaloja.
Rankaisemista tärkeämpää olisi palauttaa luottamus
ja yhdistää kansalaiset. Tämä
on Sailaksen mielestä vallan ja vastuun pakoilua.
Eikä muissakaan rakenneuudistuksissa ole päästy
edes vauhtiin, vaikka tuloksia pitäisi esitellä kohta.
Sailas on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.
Miten hallitus suhtautuu tähän eläkkeellä olevaan,
mutta neuvojaan yhä jakelevaan osaajaan?
Samalla tavalla kuin kaikkiin muihinkin asiantuntijoihin. Kuva: Maria Seppälä
otetaan myönteisesti vastaan Suomessa, vaikka
suomalaisten Nato-näkemyksiä eivät muiden sanomiset heiluttelekaan. Suomi ei ole kuitenkaan
osallisena missään sotilaallisessa liittoumassa, jota
Venäjä voisi pitää itseensä kohdistettuna?, Brzezinski luonnehtii Suomen menestyksen edellytyksiä.
Brzezinski ei ole kuka tahansa politiikan tutkija.
Hän toimi presidentti Jimmy Carterin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana ja yhtenä oman aikansa kylmän sodan arkkitehdeista. Syyllisten rankaisua
Sailas jatkaa hallituksen ryöpytystä
K
aiken kansan totuudenpuhuja, entinen valtiosihteeri Raimo Sailas, jatkaa Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen hallituksen ryöpytystä. Bush. Viime päivinä hän on jyrähdellyt teesejään
sekä Ylen että Helsingin Sanomien suosiollisella
avustuksella.
Yksi Sailaksen keskeisistä aiheista on eläkeuudistus, joka olisi hänen mielestään pitänyt panna
jo aikoja sitten toimeksi, mutta jonka hallitus on
jättänyt kokonaan työmarkkinajärjestöille. Ammuttujen punaisten omaiset tuskin integroituivat yhteiskuntaan
riemumielin.
Viisaampaa olisi antaa anteeksi ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Kumpaakaan
ei pidetä suurena rauhantekijänä. Sekä EU että Venäjä yrittivät
kauppasopimusten avulla houkutella Ukrainaa hylkäämään vastapuolensa ja asettumaan omaan etupiiriinsä.
?Jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan?
-ajatusta ovat maailmanpolitiikassa soveltaneet esimerkiksi Leonid Bre?nev ja George W
Medvedev muistutti maansa suurista intresseistä Ukrainassa. Kisat olivat
suuri menestys Venäjälle myös
urheilullisesti.?
?Hyvää urheilua, huonoa mallia.?
Aamulehti tuomitsee ministeri
Paavo Arhinmäen liiallisen alkoholinkäytön lauantaisen jääkiekkoturnauksen jälkeen.
?Ministeritason vaikuttajilta ei
voi hyväksyä sen tason kontrol-
lin pettämistä kuin Paavo Arhinmäelle kävi olympiakaupungissa. Toimintoja keskitetään, mukaan
lukien koulut ja harrastemahdollisuudet.
Yhä enemmän paikallista aktiivisuutta,
suunnittelemista ja innovointia vaatii vaikkapa lakkautettujen kuntien keskustaajamien ja kylien säilyttäminen houkuttelevana ja elävänä.
On jos jonkinlaista kansalaisten kuulemisiltaa ja ideapajaa, joista toivottavasti viesti kulkee kuntien hallinnolle, ja suunnitelmat toteutuvat, eivätkä jää paperille pelkiksi muistiinpanoiksi.
On PIKE-hanketta ja muita hankekanavia, mutta ne vaativat usein kolmannen
sektorin järjestöjen pitkäjänteistä sitoutumista ja kaukonäköisyyttä.
Puheenjohtajamme Juha Sipilä on tuonut
keskustan politiikkaan respektiä.
?Kasvukeskukset kasvavat ja pienemmät paikkakunnat menettävät asukkaiden myötä peruspalveluja.. Naispelaaja ajetaan nurin ja pienen ripityksen
säestäessä ylösnousua peli jatkuu, onneksi
hymyssä suin ja ilman vammoja.
Lähti puheeksi tuon puolustuksessa varmoin ja maltillisin ottein pelaavan perheenisän kanssa, kuinka hän oli oppinut
säätämään peliä olosuhteiden ja pelikavereiden mukaan.
Utrasniemen kansakoulun pienessä liikuntasalissa olivat kylän nuoret ja vanhemmatkin mailapelin harrastajat hikoilleet vuosikausia sulassa sovussa ja tulos
näkyi pelihuumorina, kärsivällisyytenä, suvaitsevaisuutena, kaverin kunnioittamisena ja tietenkin kykynä pelata joukkuepeliä taidolla.
Joku mennä puuskutti taas ohitsemme
sata lasissa kentän päästä päähän, matkan
varrella oli sattunut useampiakin yliajoja ja
kintut ruvelle -episodeja. Avajais- ja loppuspektaakkelit
esittelivät tyylikkäästi venäläisen
kulttuurin rikkautta. Sevastopolin laivastotukikohta ei ole
niistä vähäisin.?
?Käsillä ovat vaaran kuukaudet,
ja yksi tärkeimpiä pelon aiheita
on Ukrainan väliaikaishallinnon
ja Venäjän suhde?, toteaa Turun
ILTALEHDEN mielestä Sotshin talviolympialaisista jäi hyvä maku.
?Kaikki sujui Sotshissa sittenkin paljon kauhukuvitelmia pa-
remmin, suorastaan loistavasti. Ukraina jatkaa nyt
keskeytynyttä lähentymistään
EU:n kanssa. 26.2.2014
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Respektiä kentälle
Kirsti Laamanen
puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
NUORI lempeäkasvoinen kookas mies seisoo sählymaila kourassaan kanssani vaihtopenkillä ja katselee pelin vilskettä. Alkajaisiksi maa
esitti EU:lle 25 miljardin euron
tukipyynnön.
Ukraina tarvitsee uudistuksia
ja tukea, mutta lisäksi lännen ja
Venäjän kiista vaikutusvallasta
pitäisi saada päättymään.?
Demokraatti muistuttaa, että
Ukrainan kriisi ei ole vielä ohi,
vaan se voi vieläkin eskaloitua
kansainväliseksi konfliktiksi.
?Ukrainalta puuttuu kerta
kaikkiaan demokraattinen perintö. Totesimme, että
näköjään kaveri on pelannut vain äijäporukassa isommilla saleilla...
MAAILMA muuttuu väkisinkin, kasvukeskukset kasvavat ja pienemmät paikkakunnat menettävät asukkaiden myötä peruspalveluja. Jokainen valtaan päässyt on
osannut huolehtia erittäin hyvin
omista ja omaistensa eduista.?
Sanomat.
?Pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti maanantaina, ettei
Venäjä välttämättä tunnusta uuden hallinnon laillisuutta. Etenkin kun vasemmistoliiton puheenjohtajanakin toimiva kulttuuri- ja urheiluministeri on itse katsonut tarpeelliseksi liputtaa ihmisoikeuskäytöksen
periaatteita venäläisille kisaisännille.?
?Pakko kysyä: kummalla vasemmistopuolueella Suomessa
onkaan enemmän syytä miettiä
puheenjohtajansa luottamusta ja
asemaa??. Kuva: Paula Åström
Tässäkin yhteydessä kuuluttaisin respektiä: luottamushenkilöiden ja virkamiesten tulisi kunnioittaa kansalaisten toiveita
ja tarpeita sekä viedä kerättyä palautetta
eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla.
ja vastuun ottamista vastuullisuuden hokemisen sijaan ei populistisesta retoriikasta
kaivamallakaan löydä.
Kuinkahan kauan Soinin jytkykupla kasvaa kunnes puhkeaa?
PUHEENJOHTAJAMME Juha Sipilä on tuonut keskustan politiikkaan peräänkuuluttamaani respektiä.
Kuunnellessani Timo Soinin sanailua
asiasta kuin asiasta paistaa alta toisten alatyylinen mollaaminen ja vähättely sekä ironiset loanheitot. Konkreettisia parannuksia
TULEVA kevät tuo Euroopan unionin päätöksenteon lähelle Suomen kansalaisia, toivottavasti ihan iholle saakka, niin että se
näkyisi myös äänestysaktiivisuuden nousuna.
On löydettävä uusia tapoja kampanjoida
ja tuoda tulevien MEP-valintojen tärkeyttä
ihmisten tietoisuuteen.
Viime puoluevaltuustossa linjasimme
keskustan sisäiseksi vaalitavoitteeksi ehdokkaiden keskinäisen kunnioittamisen ja
reilun pelin koko kisan ajan.
Hyvää joukkueurheilua on se, että kisan
jälkeen voimme kaikki onnitella valittuja parlamentaarikkoja ja kiittää toinen toisiamme tehdystä hyvästä vaalityöstä joukkueen nimeltä Suomen Keskusta eteen.
Ja toivottavasti näemme niitä muhkeita
Selänne-Kurri-halauksiakin kun vaalitulokset julkistetaan!
Muut lehdet
UKRAINAN UUDISTAMINEN on
pitkä ja kallis ponnistus, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
?Kansainvälisesti EU oli Ukrainassa voittaja
4
26.2.2014
uutisanalyysi
Keskusta on koko ajan pitänyt velkaantumisen taittamista tärkeänä, eikä sen kertomiseksi olisi tarvittu pääministerin neuvonpitoa, korosti Annika Saarikko. Opposition mielestä hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt omaa osuuttaan ja velkaantuminen on päässyt kiihtymään.
TODENNÄKÖISESTI hallituspuo-
lueet syyttävät nyt keskustaa ja
perussuomalaisia vastuuttomiksi, koska ne eivät lähteneet ?taloustalkoisiin?. Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto joutuivat
kantamaan kesken neuvotteluja mappinsa Säätytalon edessä
oleviin pakettiautoihin. Niitä hallitus ei
suostunut nostamaan pöydälle.
Päätökset
tahtovat kutistua
kompromissien
kompromisseiksi.
HALLITUS JOUTUU nyt itse päättämään, kuinka velka laitetaan
kuriin. Hallitus pyrki opposition mukaan vetämisellä viestittämään kansainvälisille luottoluokittelijoille, että myös seuraava hallitus sitoutuu valtion velan
taittamiseen.
Seuraava hallitus voi sen tehdä myös ilman nykyhallituksen
maineen pelastamista.
VESA SOMPPI. Vaalitaktisesti vasemmistoliitolla ja vihreillä voi
myös olla kiusaus hypätä uppoavasta laivasta kehysriihen aikana.
HALLITUS halusi tietää onko oppositio sitoutunut valtion velan
bruttokansantuoteosuuden kasvun pysäyttämiseen lähivuosina.
Myös kolmen miljardin euron sopeutustarve, ja sen jaksot-
taminen osin seuraavalle hallituskaudelle kuuluivat kysymyspatteriin. Niin vastuuton kukaan
päättäjä tuskin voisi edes olla, ettei pitäisi asiaa välttämättömänä. Kuuden puolueen hallituksessa on niin monta
mielipidettä, että päätökset tahtovat kutistua kompromissien
kompromisseiksi.
Hallitus joutui maistamaan
myös omaa ylimielisyyttään.
Keskusta ja perussuomalaiset
ovat saaneet liian monet rukka-
set pyyntöihin osallistua sote- ja
kuntauudistuksen valmisteluun.
Hallitus ei puolestaan suostunut
laajentamaan neuvotteluja valtion velasta sote- ja kuntauudistukseen, eläkeikään ja talouskasvun lisäämiseen. Perimmäinen syy
siihen, ettei hallitus ole kyennyt
itse tekemään päätöksiä, johtuu
kuitenkin sen omasta kykenemättömyydestä. Kuva: Jari Laukkanen
Hallitukselta hyvä yritys
HALLITUKSEN yritys sitoa oppositio vastuuseen valtion velan taittamisesta sai juuri sellaisen lopun kuin osattiin odottaa.
Niin tyhmiä keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja
perussuomalaisen puheenjohtaja Timo Soini eivät olleet, että olisivat antaneet hallitukselle avoimen valtakirjan työntää omia virheitään opposition syliin.
Valtion velan laittamisesta kuriin kaikki olivat tietysti yksimielisiä. Äänestäjät tietäisivät,
ketä syyttää palvelujen heikentymisestä ja verojen noususta.
Jos hallitus ei pysty ratkaisuihin maaliskuun kehysriihessä,
oikea johtopäätös olisi erota ja
järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit.
PÄÄMINISTERI Jyrki Katainen
(kok.) on vaalinut hallitusyhteistyötä taipumalla tähän asti
kompromisseihin.
Hallitusneuvotteluissa nähtiin, että jossakin se Kataisenkin
raja kulkee. Jos muut
puolueet rassaavat kehysriihessä liiaksi verta nenästään, Katainen saattaa tehdä saman tempun kuin kesällä 2011.
Temppu on vielä muiden puolueiden tuoreessa muistissa, mikä lisää niiden leikkaus ja veronkiristyshaluja. Saarikon mielestä sen asian
onkimiseen ei keskustelua olisi tarvittu.
KOLMEN miljardin euron sopeutustarpeesta ja velan jaksotuksesta ei yhteisymmärrystä syntynyt.
Jos oppositiopuolueet olisivat luvanneet ottaa velkakuurin omille harteilleen, seuraavista eduskuntavaaleista olisi tullut
sumuinen näytelmä. Äänestäjien
olisi ollut vaikea arvioida, mitkä
puolueet olivat vastuussa silloin,
kun päätöksiä olisi pitänyt tehdä.
Itsestään selvyys oli myös se,
että oppositio oli hallituksen
kanssa samaa mieltä siitä, että velkaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, ja töitä sen kuriin saamisessa riittää
seuraavillekin hallituksille. Kertarysäys tekisi kipeää, ja hallitus kantaisi siitä myös
vastuun
puolestaan itämurteinen.
Varhainen kirjakielemme nojasi länsimurteisiin, mutta
?alkaa tehdä. 5
26.2.2014
Juhlinta ei vaikuta Arhinmäen asemaan ministerinä
PÄÄMINISTERI Jyrki Kataisen (kok.) mukaan kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen (vas.) kiekkojuhlinta lauantaina
Sotshissa ei vaikuta tämän asemaan ministerinä. Henkilö kuitenkin vakuutti minut hyvistä aikeista, joten laskin aseeni. Näin pakkauksen hinta on saatu pidettyä 140 eurossa.
Vauvat ovat siis urheasti kantaneet kortensa kekoon
kansantalouden säästötalkoissa.
Odotamme innolla, mitä hallituksen herrat ja rouvat
saavat aikaan omissa säästöneuvotteluissaan. Vahinko, ettei
pakkausta toimiteta Ruotsin Madeleinen pikkuvauvalle.
Lappuun kyllä kehtaisi pyyhkiä kuninkaalliset kuolatkin.
Ilman säästöpäätöksiä eivät suomalaiset vauvat pääse
elämäänsä aloittamaan.
Pakkauksesta on karsittu toinen kestovaippa. Sopimus selkiyttää myös
ydinvoimavahinkojen korvausvastuun maiden välillä.
lainat
?Alkaa tekemään. heinäkuuta 2015.
Kirijenkon Helsingin-vierailun
varsinainen syy oli Suomen ja Venäjän uusi ydinenergia-alan yhteistyösopimus, jonka hän ja Vapaavuori allekirjoittivat. Se ei kuitenkaan
ole mahdollista, koska hanke on
Rosatom voisi
järjestää
Fennovoiman
ydinvoimalan
rahoituksen
100-prosenttisesti.
suomalainen ja päätösvallan on
pysyttävä suomalaisen teollisuuden käsissä, hän sanoi.
Rosatomilla on meneillään isot
ydinvoimalahankkeet myös Turkissa ja Unkarissa. Kirijenko torjui
epäilyt siitä, ettei yhtiöllä riittäisi
rahkeita kaikkien projektien hoitamiseen. Ne ovat keskenään hyvin erilaisia, sillä esimerkiksi Unkarissa Rosatom on mukana vain
laitostoimittajana, ei rahoittajana,
hän huomautti.
FENNOVOIMAN voimalahanke
saattaa vaatia vielä uuden eduskuntakäsittelyn, koska Rosatom
ilmaantui laitostoimittajaksi vasta aiemman periaatekäsittelyn jälkeen.
Juridinen arvio sen tarpeellisuudesta pitää elinkeinoministeri
Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan
tehdä hyvin pian, ?näillä lumilla?,
jotta asia tarvittaessa ehtii eduskuntaan jo alkusyksystä.
Asialla on kiire, koska aiemman periaatepäätöksen mukaan
Fennovoiman pitää hakea rakentamislupaa viimeistään 1. -päätös noin sata vuotta sitten kumarsi itämurteille.
Pentti Kangas
Kainuun Sanomissa
Tämä 8-kiloinen pienokainen on Suomen ylpeydenaihe
numero yksi
Äitiyspakkauksesta kertovan jutun otsikko
Ilta-Sanomien verkkolehdessä
Asukkaat koolle Kauniaisissa . Pian levisi huhu, että hän olisi sammunut
kesken illan.
Ministeri myöntää, että juhlinta meni liian pitkäksi ja pelaajat
auttoivat hänet hotellihuoneeseen.
apollon tietäjät
Vauvat talkoissa
ILOITKAAMME, että suomalaiset äidit ja vauvat saavat uudistetun äitiyspakkauksen.
49 hienon ja tarpeellisen tuotteen joukossa on myös
niin sanotusti päivitetty malli kuolalapusta. Kataisesta Arhinmäen käytös ei kuitenkaan ollut suotavaa eikä arvokasta.
. Toivottavasti äitiyspakkauksesta ei viedä sitä toistakin kestovaippaa, kuolalapusta puhumattakaan.
Pirjo Kontio
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja Venäjän valtion ydinenergiakonserni Rosatomin
toimitusjohtaja Sergei Kiriyenko allekirjoittivat Suomen ja Venäjän uuden ydinenergia-alan
yhteistyösopimuksen. Edellinen
sopimus lakkasi olemasta voimassa 2004.
Vapaavuoren mukaan uusi sopimus on merkittävä ja hyödyttää laajasti Suomea ja suomalaista teollisuutta. Ei kenenkään aikuisen ihmisen kohdalla ole suotavaa väsäh-
Jyrki Kataisen mukaan ei ole suotavaa väsähtää alkoholin
takia, mutta joskus se vain käy näin.
Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
tää alkoholin takia, mutta joskus se vain käy näin, Katainen sanoi
toimittajille eduskunnassa.
Pääministeri kertoi soittaneensa maanantaina Arhinmäelle ja
kysyneensä, oliko tällä jäänyt juhlinnan takia tapaamisia väliin.
Hän oli saanut vastaukseksi, että ei ollut jäänyt.
Arhinmäki vietti iltaa reilusti päihtyneenä jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa. Luottamuksellisten tietojen siirto helpottuu, mistä
on etua myös Fennovoiman hankkeelle. Koira ei
mieti miten hyvän olon saisi vielä pikkuisen paremmaksi.
Timo Myllykoski
Kalevassa
Persujen mielestä maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti
ulkonäöltään erilaisia kuin he itse ja siksi epäilyttäviä.
Antti Vuorenrinne
Demokraatissa
Mulkoilin aikani sohvalla istuvaa tyyppiä ja harkitsin tilanteen kriisiyttämistä. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
Fennovoiman lupakäsittelyn
päätös ?näillä lumilla?
RAISA KIVILAHTI-LEPPÄNEN/STT
HELSINKI
VENÄLÄINEN Rosatom voisi kas-
vattaa osuutensa Fennovoimassa jopa 49 prosenttiin, mutta sitä
ei ole pyydetty, yhtiön pääjohtaja
Sergei Kirijenko sanoi Helsingissä tiistaina. Tiukkojen kuulustelujen
jälkeen totesin, että kysymyksessä oli kuin olikin puolisoni.
Elina Tanskanen
Helsingin Sanomissa. Rosatomin osuudeksi
on aiemmin sovittu 34 prosenttia.
Moni Fennovoiman nykyisistä omistajista panttaa kuitenkin
vielä kantaansa siihen, pysyykö
hankkeessa mukana vai ei. kuntaan saapuu neljä pakolaista
Otsikko
Metro-lehdessä
Jos koira tuntee olevansa tyytyväinen saadessaan loikoilla takkatulen ääressä tai noutaa kerta toisensa jälkeen punaista kumipalloa, se riittää itselleen sellaisenaan. Määräaika ilmoituksille päättyy tämän
viikon perjantaina, ja investointipäätös ydinvoimalan rakentamisesta tehdään sen jälkeen.
Outokumpu sitoutui jo viime
viikolla mukaan 12,5 prosentin
siivulla, mutta esimerkiksi Rautaruukki ei ole vielä kertonut päätöstään.
Kirijenkon mukaan Rosatom
voisi tarvittaessa järjestää Fennovoiman ydinvoimalan rahoituksen vaikka 100-prosenttisesti, koska hanke on taloudellisesti erittäin hyvä. on alun perin ollut suomen länsimurteille ominainen muoto ja ?alkaa tehdä
KESKUSTA on sellainen puolue,
että ihmiset palaavat sen kannattajiksi, kun he pettyvät muihin puolueisiin. Tämä on osa keskustan kansallista tarinaa ja brändiä ja puhuttelee tietenkin eri sukupolvia eri tavalla. Brändi on määritelmällisesti
joukko erottavia piirteitä, joita hyvä tarina sitoo yhteen.
Mattilan mielestä tehokkaita
poliittisia brändejä . Hän puhuu maaseudun osuuspankkitoiminnasta, metsäosuuskunnista ja
osuuskaupoista.
. Ei täällä
kuitenkaan niin paljon urbaaneja
ihmisiä ole, Mattila sanoo.
Mattilan mielestä ajatus maalaisidyllistä ja maalaisesta Suomesta sekä agraariyhteisöstä puhuttelee edelleen.
. Ei täällä niin paljon urbaaneja ihmisiä ole, Pekka Mattila sanoo.
taan valtamedian kaupunkilaisille
ja toinen peruskannattajille.
. Keskustan tarinassa nousee
brändäyksen kannalta esille kaksi olennaista asiaa, nimittäin velvollisuus ja oikeus yhdessä ja toisaalta agraarinen Suomi. Vanhalle polvelle
se liittyy siihen, mistä lähdettiin
ennen kuin jouduttiin tai päästiin
kaupunkeihin. SMP:n ensimmäinen tuleminen oli vennamolaisuus ja sen ilmentymänä tuorein brändäys perussuomalaiset. Oikeus ja velvollisuus on peitetty sellaiseen olemme keskellä -jargoniin.
Mattilan havaintojen mukaan
keskusta pelaa taktisesti kuin kaksilla korteilla. Seuraavalle sukupolvelle se merkitsee sitä, mikä on
turvallista ja hyvää.
URBAANI Mattila tuntee esimerkiksi media-alan ihmisiä, joilla
on siirtolapuutarhat. Idea oli ja on, että pitämällä
yhtä kaikki pärjäävät paremmin.
Tähän sisältyy vahva velvollisuus
kantaa oma osuutensa.
Vastaavasti kokoomuslaisessa viestinnässä Mattilan mielestä
painottuu voimakkaammin velvollisuus ja vasemmistolaisessa
pikemminkin oikeus yksin.
. ottamatta
kantaa sisältöihin . Puolue herättää
ihmisissä intohimoja. Yksi viesti suunna-
. Nytkin keskustan kannatus on noussut, kun vallassa on kaupunkilaispuolueiden
hallitus, johon ollaan tyytymättömiä, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Pekka Mattila sanoo.
Mattila on brändien asiantuntija, ja hän myös vaikuttaa Aalto
University Executive EDUCATION -yhtiön toimitusjohtajana.
Mattilan mielestä Suomen Keskustan pysyminen keskeisenä poliittisena vaikuttajana vuosikymmenestä toiseen on mielenkiintoinen asia, varsinkin kun muistaa, että eri vuosikymmeninä
muut puolueet ovat kilvan julistaneet juuri keskustan auringonlaskun puolueeksi.
BRÄNDIÄ ajatellen Mattila löytää
keskustan historiasta mielenkiintoisen tarinan, joka kiehtoo ihmisiä.
Hyvä brändi on, että keskustan
juuret ovat maaseudulla ja maaseudussa.
. ovat aikanaan
olleet esimerkiksi työväenliikkeen
Forssan ohjelma, Isänmaallinen
Kansanliike (IKL), Lapuanliike ja
alkiolaisuus keskustassa.
Mattilan mukaan puolueidenkin tarinat tulevat usein perustamistarinasta ja muuttuvat sitten
vuosikymmenten varrella.
. Turhaan keskustassa alettiin
jossain vaiheessa hävetä maalaisuutta ja maalaisjuuria. Ihmiset haluavat hänen mielestään tavallaan
flirttailla maaseudun kanssa.
. Ei ole herätty, että nyt pitäisi
löytää maaseudusta seksiä! Vaikka paluuta agraariaikaan ei ole,
niin maaseudun arvot voivat olla kestäviä.
Mattila pohdiskelee keskustan
historian taustoja, joihin puolueen brändi rakentuu. 6
26.2.2014
?Äänestäjät palaavat keskus
kun pettyvät muihin?
Pekka Mattilan mielestä puolueiden pitää brändätä ja herättää tunteita
Kuva: Jari Laukkanen
TIMO MIKKILÄ
HELSINKI
. Keskusta
ei ole viimeisinä aikoina jotenkin
löytänyt luontevaa tapaa puhua
näistä asioista. Sivusta katsottuna keskustan
ydin on, että kantamalla oman
osuutensa saa myös oikeuden.
Tämä on se iso juuri.
MATTILAN mukaan brändäys ei
ole markkinointiviestintää, logoja tai iskulauseita, jotka ovat brändäystä tukevia toimintoja.
. Turhaan keskustassa alettiin jossain vaiheessa hävetä maalaisuutta. Vihreä liike oli myös sitä aikoinaan nyt jo
keskivanhana ilmiönä.
Myös poliittisten liikkeiden
Tässä tapauksessa heille sattui se
mahdollisuus ja siitä kannattaisi ottaa ilo irti.
Hänen mukaansa kaikille
oli selvää alusta asti, että dokumentti kertoo nimenomaan
kampanjatyöryhmästä.
Temosen esikuva oli Bill
Clintonin vaalikampanjasta
kertova The War Room.
. Parhaimmillaan on syntynyt liike, joka on onnistunut tekemään demokratian puitteissa
eräänlaisen vallankumouksen.
Liike on saanut aseman, jossa sitä ei ole voitu sisällöllisesti enää
ohittaa.
Tällä hetkellä Italiassakaan kukaan ei kaipaa Forza Italiaa, mutta kun se perustettiin, se oli raikas poliittinen voima, jolla oli vahva lupaus.
. Silloin kun tosissaan
tehdään jotain, pitää uskaltaa
sanoa, mitä mieltä on. Ikonisimmat asiat Englannissa olivat thatcherismin myötä konservatismin uusi tuleminen palkansaaja- ja keskiluokkapuolueena. Unohtiko se lupauksensa, on
kokonaan toinen juttu. Nyt puolueet näyttäytyvät äänestäjille politiikan ja hyvien
tavoitteiden tavarataloina, joista löytyy jokaiselle
suomalaiselle jotakin.
Siksi vaalikeskustelutkaan eivät innosta
äänestäjiä, kun eroja puolueiden tavoitteissa ja imagoissa ei näy.
Puolueiden brändäys tapahtuisi parhaiten tekemällä valintoja ja korostamalla omaa linjaa ja historiaa.
Olemme tätä, mutta emme tuota.
Voimme tehdä kuitenkin yhteistyötä
näissä ja noissa asioissa.
Tässä mielessä keskustan brändi
näyttäisi olevan kutakuinkin kohdallaan.
Tunteitakin puolue herättää suomalaisissa, mikä on bränditutkijoiden mukaan yksi onnistuneen brändin merkki.
Elokuvaohjaaja Tuukka Temonen (kesk.) dokumenttielokuvansa Presidentintekijät
lehdistönäytöksessä Helsingissä tiistaina. Hänellä ja muilla olisi ollut monta muutakin tilaisuut-
ta katsoa elokuva ja kommentoida sitä, mutta he eivät käyttäneet niitä, Temonen ihmettelee.
Niinistö ei ole nähnyt elokuvaa, mutta esimerkiksi erityisavustaja Kortelainen on. Se on kuin työporukka, joka purnaa pomostaan, ja sitähän tapahtuu joka ikisellä työpaikalla. Sillä kuitenkin oli lupaus, Mattila sanoo.
PRESIDENTTI Sauli Niinistön
vaalikampanjasta kertova dokumenttielokuva Presidentintekijät paljastaa, mitä tapahtuu
kulisseissa, kun tilanne takkuaa
ja työnantaja ottaa välillä päähän.
Kampanjatyöryhmä latelee
kisan tuoksinassa varsin suoria
sanoja pomostaan, presidenttiehdokas Sauli Niinistöstä.
Esimerkiksi kampanjapäällikkö Taru Tujunen sanoo tuskastuneena: ?Niinistö ei syki
itse tässä mukana, koska se
pelkää saatana koko ajan helvetisti, että se häviää nämä
vaalit.?
Koko vaalit ovat tiimin mielestä mielenkiinnottomat ja
Niinistön kampanjan henki negatiivinen.
?Jos Sauli vetää herneen nenään, se näkyy kilometrin päähän?, huomauttaa poliittinen
neuvonantaja Jussi Kekkonen
elokuvassa.
Vastaavia letkautuksia tiimin palavereissa riittää päivästä toiseen, mutta niin riittää myös naurua.
. Syy ei käy ilmi.
Itsekin kokoomuslainen Temonen sanoo yllättyneensä
työryhmän kovasta ammattitaidosta.
. Sattuuhan se, kyllä minä
sen ymmärrän. He tiesivät koko ajan, että
paikalla on kamera ja tehdään
elokuvaa.
Keskiössä ovat puoluesihteeri Tujusen ja Kekkosen lisäksi markkinointivastaava Kirsi
Piha, Niinistön erityisavustaja Mikko Kortelainen, varainhankinnasta vastaava Hjallis
Harkimo ja kampanjan alussa viestinnästä vastannut Jenni Haukio.
SOPIMUSRIKKOMUKSESTA Temosta syyttävä Tujunen on ohjaajan mukaan nähnyt yhden
version dokumentista.
. Sen jälkeen nousi Toni
Blairin uusi labour.
Molemmissa tapauksissa puolueet synnytettiin tavallaan uudelleen.
. Se oli huikea menestystarina ja jatkui toistakymmentä vuotta. Minä pysyn siitä elokuvasta ja sen markkinointikeinoista
niin kaukana kuin mahdollista,
Niinistö kommentoi Ilta-Sanomille tiistaina.
SUURINTA kritiikkiä tiimiltään
Niinistö saa halustaan kontrolloida kampanjaansa.
Työryhmä ei pidä esimerkiksi siitä, että ehdokas haluaa pienentää vaalibudjetin kesken kaiken ja vetää tv-mainokset pois. Jos haluaa jättää jäljen, pitää miellyttää isoa määrää
väestöä, joka on aika homogeeninen.
PARHAAT klassiset esimerkiksi brändäyksestä ja poliittisesta
kampanjoinnista löytyvät Mattilan mukaan Englannista.
. Markkinointiviestinnällä ja mainoslauseilla yritetään paikata sisällöllistä ohuutta, hän sanoo.
Tätä brändäys nimenomaan ei
ole. Ihmisten on tärkeää nähdä,
että politiikka ei ole sattumanvaraista, vaan sitä mietitään ja
pohditaan.
Ihmisten on tärkeää nähdä, että
politiikka ei ole sattumanvaraista,
vaan sitä mietitään ja pohditaan.. Se on
ymmärrettävää ja hyväksyttävää, sanoo ohjaaja Tuukka Temonen.
Temonen luonnehtii elokuvaa kannanotoksi siitä, että tä-
mänkaltaisessa maailmassa
hän haluaisi elää, maailmassa,
joka on avoin.
. Hän halusi, että siitä poistetaan yksi kohta, ja se on poistettu. Temonen toivoo presidentin tulevan
kutsuvieraiden ensi-iltaan 12.
maaliskuuta.
. ?Suoraan sanottuna
todella hölmö idea?, puuskahtaa Tujunen.
Tunteet ovat välillä niin pinnassa, että Kortelainen pyyhkii
kyyneleitä. Mutta jonkun
on oltava se ensimmäinen. Puolueita voi verrata nestesaippuaan. Suomessa niiden
markkinoinnin ongelmana on väestön pienuus ja homogeenisuus.
Jättääkseen ison jäljen pitää vedota hyvin suureen osaan ihmisiä,
Mattila sanoo.
Ei ole esimerkiksi Italian tilan-
netta, jossa Pohjois-Italiaa hallitsevat eri puolueet ja brändit kuin
Etelä-Italiaa. Riittää, että riittävän suuri osa
ihmisistä kokee, että tämä puhuttelee. Kuva: Seppo Samuli/Lehtikuva
Paljastava dokumentti
Niinistön kampanjasta
Timo Mikkilä
SANNA NIKULA/STT
HELSINKI
Puolueita voi verrata
nestesaippuaan.
brändäyksessä olennaista Mattilan mukaan on, että hyvä brändi
herättää aina tunteita.
Politiikan vakiintuneissa liikkeissä säikytään turhaan sitä, että ?voi kauhea, mitähän ne muut
nyt ajattelevat meistä?.
. 7
26.2.2014
taan
KOMMENTTI
Politiikan brändäys ujostuttaa vielä
Puolueet suhtautuvat vielä ujostellen brändäykseen.
Nykyistä rehellisemmin ne voisivat päättää, mitä ne haluavat
olla. Nyt puolueet pelaavat
varman päälle, etteivät vain olisi liikaa mihinkään päin. Brändi on parhaimmillaan aina sisällöllistä erityisyyttä.
Brändäyksestä on Mattilan mukaan tullut syyttä suotta jopa kirosana monelle, koska se mielletään ulkokultaisiksi tempuiksi,
joilla ikään kuin peitetään sisällöllinen tyhjyys.
SUOMI on Mattilan mukaan politiikan brändäyksen jälkijunassa.
Osittain tämä johtuu Suomen erityisolosuhteista.
Yksi eläimistä jäi kiireen keskellä ilmoittamatta.
Sanktiona oli tuen leikkaus.
Viime aikoina myös peltojen ilmakuvaaminen on kuumentanut viljelijöiden tunteita. Meillä on motivaatiota kehittää tätä alaa,
kun sitä ei turhanpäiväisellä jäykkyydellä estetä. Eräs viljelijäkollega hankki kymmeniä eläimiä yhtä aikaa tilan laajentamisen ohessa. Maataloutta valvovat Suomessa monet eri
viranomaistahot. Toivon, ettei liiallinen byrokratia estäisi
nuoria hakeutumasta alalle ja jo alalla olevia
jatkamasta.. Jokainen niistä haluaa valvoa
vain omaa tonttiaan ja yhteinen koordinaatio
puuttuu, Partanen harmittelee.
VILJELIJÄLTÄ kuluu turhaa aikaa, kun hän joutuu ilmoittamaan samoja tietoja useampaan
paikkaan.
Partanen pitää ihmeellisenä, ettei nykytekniikalla saada aikaan vaikkapa yhtä yhtenäistä
tietokantaa, jonne viljelijä voisi ilmoittaa kaikki tarvitut tiedot. Viranomaisia ei tunnu kiinnostavan, miten
asiat oikeasti tehdään, vaan miten ne kirjataan.
Myös sanktiot pienistäkin erheistä ovat Partasen mukaan turhan kovat.
. Maksut luvista ovat kohtuuttomia. Jos viljelijä käyttää hallinnollisia mittaustuloksia, mutta valvonnassa todetaan, että pintaala onkin suurempi, maksetaan tuki silti pienemmän alan mukaan.
Lisäksi säädöksien tulkinnassa ja käsittelyajoissa esiintyy huomattavia eroja.
Etenkin tilan laajentamisesta haaveileva
maanviljelijä voi joutua odottamaan ympäristölupaa yli vuoden.
. 8
26.2.2014
Byrokratiaviidakko
turhauttaa viljelijöitä
?Viranomaisia ei tunnu kiinnostavan, miten asiat oikeasti tehdään, vaan miten ne kirjataan?
SATU ITKONEN
SUOMENMAA
MAATALOUS on tänä päivänä pullollaan erilaisia rekisteröintejä, tukihakemuksien täyttämisiä ja tarkastuksia, jotka pistävät muutenkin kiireisen tilallisen tiukille.
Maa- ja metsätuottajain keskusliiton (MTK)
johtokunnan jäsenen, maatilayrittäjä Kati Partasen mukaan byrokratia on lisääntynyt EU:n
myötä. Samanhintaisella luvalla voisi rakentaa ydinvoimalan kuin laajentaa navettaa, Partanen kärjistää.
Byrokratia pistää monen muutenkin kiireisen tilallisen tiukille. Saman pellon pinta-ala saattaa muuttua, vaikkei
siihen ei olisi tehty muutoksia.
. Sieltä jokainen viranomaistaho voisi poimia omansa.
Myös valvonta keskittyy Partasen mukaan
epäolennaiseen.
. Toivon, että päätöksentekijät oppisivat ajattelemaan asioita maatilallisen näkökulmasta.
Ja jos poliitikoilla ei ole asiasta tarpeellista tietoa, Partanen kehottaa heitä vierailemaan paikallisilla tiloilla.
Hallinnollisen taakan värittämästä arjesta
huolimatta Partanen näkee maatalouden tulevaisuuden positiivisena: syömistä ihminen
ei lopeta koskaan.
. Arkistokuva: Petra Pöyliö
PARTASEN mukaan ministeriön tähänastiset toimet byrokratian vähentämiseksi ovat toimineet
vain sen oman taakan vähentämisessä.
. Kaikkea ei voi kuitenkaan laittaa sen
syyksi.
kertoi tosi tuskaisena: ?Minä olen jo vanha
ihminen ja ison kokoni vuoksi ruumiini väsyy niin, että
lounaan jälkeen minun on saatava nukutuksi päiväuni.
Sitä varten minä toin myös tänne pääministerin huoneen sohvalle tyynyn. Kotonani olen ollut muutaman
kuukauden ajan leskimies ja kun kotiapulaiseni läksi
lounaan jälkeen pyhäkävelylleen, jäin kotiin yksin päivälevolle. Tämä tiedostetaan myös
kaupoissa.
. Jos haluamme, että meillä
on tiukempi ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädäntö kuin muilla mailla, se pitää pystyä kääntämään myyntivaltiksi.
HÄNEN mukaansa suurin ongelma
on, ettei kuluttaja tiedä, mitä eroa
on Suomesta vai vaikkapa Brasiliasta tulleella lihalla.
Nykyisin pakkauksista selviää
vain hinta ja alkuperämaa.
Kuluttajalla olisikin Partasen
mukaan oikeus tietää, millaista
tuotantoa kulloisellakin ostopäätöksellään tukee.
. Nykyisin pakkauksista selviää vain hinta ja alkuperämaa. Seurauksena
oli mieltenkuohu ja suuttumus.?
Tuo kirjoituksen pätkä vei välähtäen muistikuvani
noihin tapahtumiin. Minun työhuoneeni oli kanslia- ja varapääministeri Aarne Nuorvalan vieressä ja tietysti menimme
yhdessä pääministerin luo utelemaan, mistä tässä on kysymys.
Reino R. Myös tietyt eläimiin kohdistetut toimenpiteet ovat siellä
sallittuja ja täällä kiellettyjä.
SUOMALAISTA lihaa pidetään arvossaan. Niiden korvamerkkkien on oltava paikoillaan.
Pelloille tehdään viljelysuunnitelma. Myös niiden myynnistä tai hankinnasta on ilmoitettava rekisteriin. Kaupat tietävät
hinnoittelussaan, mitä kuluttaja
arvostaa.
Partasen mukaan ulkomailta
tulleen tuotteen halvempi hinta
vie valitettavasti usein voiton.
Se ei kuitenkaan enää Partasen
mukaan kelpaa syyksi, miksi suomalainen tuote jää hyllylle: ruokaostoksiin käytetyt summat ovat olleet jatkuvassa laskussa.
Partasen mukaansa suomalaisen tuotteen korkeampi hinta tuskin haittaa suurinta osaa suomalaisista, kun samalla merkkivaatteisiin ja kodin elektroniikkaan
käytetään yhä suurempia summia rahaa.
Vuonna 2012 suomalaiset käyttivät kulutusmenoistaan 12 prosenttia ruokaan ja alkoholittomiin
juomiin.
Hän perääkin kuluttajilta vastuullisuutta.
. Sisäänostohinnassa ei välttämättä ole eroa. Lehto, joka haluaa näin julkisesti television kautta tehdä tiettäväksi, että hän on
kiinnostunut urheilusta. Kun
niistä on kulunut jo 50 vuotta, voin ne täydellisesti kertoa
koko kansalle.
OLI sunnuntaipäivä. Valvottavat tilat valitaan satunnaisella tai painotetulla otannalla.
Viljavuusanalyysit pelloista tehdään viiden
vuoden välein.
Typpianalyysi karjan lannasta tehdään
viiden vuoden välein.
Esimerkiksi maidon lämpötila on kirjattava
ylös joka päivä.
KAIKKI olemme huomanneet, että lukemiemme sanomalehtien sivuilla on pieni nurkkaus, jossa kerrotaan,
mitä vielä nykyisinkin mielenkiintoiseksi arvioitavaa lehdessä oli päivälleen 50 ja 100 vuotta sitten. Hänen vastauksensa oli lyhyt: ?Minulle on aivan
yhdentekevää, kuka niitä hiihtokilpailuja voittaa!?
Luuri räiskähti telineeseensä ja toimittaja oli ?äimänkäkenä?. Tarkoitus ei ole syyllistää, vaan
muistuttaa, että ostopäätöksessä
on kyse aina myös etiikasta ja moraalista.
FAKTA
Maatilojen lukemattomat rutiinit
Eläinten, esimerkiksi sikojen, määrä on ilmoitettava joka kuukausi. 9
26.2.2014
kolumni
Tamminiemen
saunassa 192.
Kuluttajalla on sikoja kasvattavan Kati Partasen mukaan oikeus tietää, millaista lihantuotantoa
ostopäätöksellään tukee. Minähän olin pääministerin sihteerinä myös Lehdon virkamieshallituksessa, joten jokseenkin sentilleen ja sekunnilleen muistan tapahtumat. Tällainen selitys on tarpeen,
koska pääministeri oli tullut maininneeksi erään lehden
reportterille, ettei hän välitä talvikisoista. Maininnat
herättävät henkiin vuosikymmenet uinuneet menneisyyden aarteet.
12.2.2014 oli Helsingin Sanomissa puolivuosisatainen
uutinen Innsbruckin olympialaisten tiimoilta.
Siinä kerrotaan, miten MTV:n ?ohjelmassa esiintyy
myös pääministeri Reino R. Naudoilla syntymästä tai kuolemasta on
ilmoitettava viikon kuluessa. Kuva: Maria Seppälä
Tiukasta lainsäädännöstä
maatalouden myyntivaltti
KATI PARTASEN ja hänen puolisonsa tilalla on harjoitettu maanviljelyä jo neljän sukupolven ajan.
Tällä hetkellä iisalmelaisella tilalla kasvatetaan sikoja ja hevosia
sekä viljellään rehua, leipäviljaa
öljykasveja ja nurmea.
Ruuan tuottamista Partanen pitää maailman tärkeimpänä ammattina.
Miten suomalainen ruoka hänen mielestään tulee pärjäämään
kilvassa muualta Euroopasta tulleiden elintarvikkeiden kanssa?
Partasen mukaan Suomen Keski-Eurooppaa tiukempi lainsäädäntö haastaa suomalaisen tuotannon ja muodostaa lisäkustannuksia koko elintarvikeketjuun.
. Lehdet soittelivat silmäntekeville kuullakseen näiden
mielipiteen koko kansaa sykähdyttäneestä voitosta.
Soiton ja kysymyksen sai myös pääministeri Reino R.
Lehto. Olin juuri nukahtanut, kun se helvetin lehtimies
soitti ja kyllähän minä sille vähintään niin ilkeästi puhelin kuin mitä se oli lehteen kirjoittanut.?
Sympatiamme olivat pääministerin puolella.
SEURAAVANA lauantaina kerroin tuosta ikävästä sunnuntaista ja sen jälkeisestä työläästä viikosta Tamminiemen
saunan lauteilla.
UKK:lla oli oitis neuvo: ?Esitä pääministerille, että hän
kutsuu kaikki kultamitalin saaneet urheilijat tervetulojuhlaan Smolnaan ja kehuu siellä tiedotusväen silmien ja korvien nähden ja kuullen
heidät; kyllä se siitä hyväksi
muuttuu.?
Noin tilanne sitten johdateltiin kulkemaan ja luulen,
että tyytyväinen onnen tila
vallitsi koko tasavallassa.
Ehkä tämä kertomukseni todellisuudesta vain lisää valitsemamme menettelyn hyväksyntää.
Jouko Loikkanen. Toivuttuaan hämmästyksestään hän päätti, että
sopiva kosto pääministerille on pistää tapahtumasta lyhyt uutinen maanantain lehteen.
SEHÄN nosti Valtioneuvostossa ja valtiossa runsaan keskustelun. Viljelytoimenpiteistä, sadonkorjuusta ja sen määrästä pidetään kirjaa.
Tukihakemukset toimitetaan vuosittain
huhtikuun loppuun mennessä.
Ostettujen siementen ja lannoiteiden
mukana tulevat dokumentit on säilytettävä.
Tilallisen on kirjattava ylös, missä siilossa on
mitäkin rehua ja mistä ne on ostettu.
Vähintään viittä prosenttia tiloista valvotaan vuosittain. Innsbruckissa hiihdettiin 50 km ja
voiton vei Eero Mäntyranta; koko kansan ykkössuosikki. Esimerkiksi tanskalaista sianlihaa valitessa on hyvä pitää mielessä, että siellä eläintä kohti on
vähemmän pinta-alaa kuin Suomessa
Monet asiat ovat kaksitahoisia.
Esimerkiksi kalan syömiseen saattaa liittyä altistumisriskejä, mutta
samalla myös paljon hyviä puolia. Palvelulle ei ole erillistä mobiilisovellusta, mutta sitä voi käyttää netin kautta mobiililaitteilla vaikka kauppareissun aikana,
Äystö vinkkaa.
Virtuaalilautaselle voi nouk-
kia yhteensä 166 erilaista ruokaainetta, joten esimerkiksi kasvissyöjät, karppaajat tai muut erityisruokavaliota noudattavat voivat laatia sen avulla monenlaisia
malliannoksia.
Oletusannoskoko ja ravitsemustiedot ovat peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) ylläpitämästä Fineli-tietokannasta. Palvelun kehittämiseksi tarvitaan käyttäjäkokemuksia ja -palautetta, sanoo hanketta johtanut
professori Sirpa Kurppa Maa- ja
elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä.
Kurppa toivoo etenkin ruoantuottajilta aktiivisuutta, jotta ruokavalintojen ympäristövaikutuksista saataisiin tarkkaa dataa ?karkean keskimäärätiedon. sijaan.
Se, että elämme ruoan suhteen
moninaisten valintojen maailmassa, on historiallisesti poikkeuksellista, huomauttaa ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.
. 10
26.2.2014
Ateriasovellus auttaa
ruokavalinnoissa
Uusi verkkopalvelu yhdistää terveys- ja ympäristönäkökulmat
TERO MALINEN
HELSINKI
MISSÄ ovat pähkinät. Ensimmäinen kehitysidea syntyy kuin itsestään, kun yritän koota suosikkisalaattiani Foodweb-ateriasovelluksessa.
Broilerin rintafilee, salaatti, pinaatti ja avokado löytyvät ruokaainevalikoimasta, mutta ilman
pannulla paahdettavia pähkinöitä ja kurpitsansiemeniä malliannos jää torsoksi sekä maun että
ravintosisällön puolesta.
Sovellus tietää silti kertoa, että
kanasalaatti ei juuri altista minua
haitallisille aineille ja ympäristövaikutuksetkin jäävät selvästi pienemmiksi kuin suomalaisten kokoamilla aterioilla keskimäärin. Ikä, sukupuoli ja paino valitaan ennen sovelluksen käytön aloittamista.
Ravitsemustasapainoa laskettaessa huomioidaan ruoka-aineiden energiasisältö ja 28 ravintoainetta.
Sovellus tunnistaa yhteensä 17 luonnossa esiintyvää tai
ihmisen tuottamaa haitta-ainetta.
Tuontielintarvikkeiden osalta huomioidaan ilmastovaikutus. Aiemmin pohdinnat liittyivät
siihen, mitä minulle ja keholleni
Juuri avatun ateriasovelluksen ideana on yhdistää hajallaan oleva tietoa, jotta ihmiset voisivat tehdä samalla kertaa terveellisiä ja
ympäristöystävällisiä valintoja. Tämä sovellus on avaus riskien
ja hyötyjen punnitsemiseen, Verta sanoo.
RUOKAILUVALINTOIHIN, -ohjeisiin
ja -suosituksiin suhtaudutaan nykyään hyvinkin kriittisesti. Myös
ateriapalvelun kehittäjät odottavat tai pikemminkin toivovat kriittistä palautetta.
. Kuva: Trond H. Jos esimerkiksi tomaattiannoksen kokoa kasvattaa grammamäärää säätämällä, paisuu
myös lautasella näkyvä vihannes.
Vuodenvaihteessa päättynyttä Foodweb-hanketta koordinoi
MTT ja yhteistyökumppaneina
olivat muun muassa Syke sekä
Tarton yliopisto. Trosdahl/Lehtikuva
tapahtuu, kun nautin ruokaa. Ravitsemustasapainoa voisi vielä petrata.
Juuri avatun ateriasovelluksen
ideana on yhdistää hajallaan oleva tietoa, jotta ihmiset voisivat
tehdä samalla kertaa terveellisiä
ja ympäristöystävällisiä valintoja.
Ruokaan liittyvät valinnat eivät ole helppoja asiantuntijoillekaan, myöntää Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtava tutkija Matti Verta.
. Muiden ruoka-aineiden osalta mukaan lasketaan
myös esimerkiksi rehevöittävät päästöt.
Aterialaskurista on tehty kaksi versiota, toinen peruskäyttäjille ja toinen asiantuntijoille.. Foodweb-sivustolle on koottu ateriasovelluksen
lisäksi muutakin ravintotietoutta.
http://foodweb.ut.ee/Ateriasovellus_288.htm http://foodweb.
ut.ee/Tervetuloa_40.htm
Nyt kysytään myös, mitä ruoalle on tapahtunut
ennen kuin se on päätynyt lautaselle.
FAKTA
Tasapainoilua terveellisten
ja ekologisten valintojen välillä
Foodweb-ateriasovellukseen on listattu 166 ruoka-ainetta, joiden ravitsemustiedot ovat peräisin THL:n Fineli-tietokannasta.
Malliaterian voi koota itse tai valita 62:n valmiiksi
kootun annoksen joukosta. Valmiit annokset perustuvat
Marttaliiton laatimiin resepteihin.
Sovellus tarjoaa erikokoisia annoksia lapsille, naisille ja
miehille. Nyt
kysytään myös, mitä ruoalle on tapahtunut ennen kuin se on päätynyt lautaselle, Mäkelä havainnollistaa.
Professori uskoo siihen, että
moniulotteinen ruokakeskustelu
lisää lopulta ihmisten ymmärrystä
enemmän kuin hämmentää heitä.
FOODWEB-ateriasovelluksesta on
pyritty tekemään niin helppokäyttöinen, että kuka tahansa osaisi
käyttää sitä ilman erillistä opetusta, kertoo apulaistutkija Lauri Äystö Sykestä.
Kohderyhmäksi on ajateltu
etenkin lapsia, nuoria sekä nuoria perheitä.
Lähes jokainen ensisynnyttäjä valitsee äitiyspakkauksen.
Pakkausta uudistetaan säännöllisesti vanhemmilta saadun
palautteen perusteella. Selvitystä jatketaan.
Esteenä pakkauksen myynnissä on ainakin lainsäädäntö, joka
nykyisin kieltää sosiaalietuutena
olevan äitiysavustuksen kauppaamisen.
Etuuspäällikkö Suvi Onninen
Kelasta arvioi, että mahdollisia
asiakkaita voisivat olla esimerkiksi yksityishenkilöt, jotka haluavat lähettää pakkauksen lahjana
ulkomaisille tuttavilleen, tai yritykset, jotka veisivät pakkauksia
edelleen ulkomaille.
Maailmanlaajuiseen julkisuuteen suomalainen äitiyspakkaus
pääsi viime kesänä, kun Britannian yleisradio BBC uutisoi siitä
laajasti.
Kelan mukaan äitiyspakkauksesta kysellään edelleen lähes joka viikko. Palautetta annetaan etenkin vaatteiden
väreistä, mutta myös koosta ja laadusta.
Tuotteet kilpailutetaan ja niiden valinnassa kiinnitetään huomiota laatuun, hintaan, käytettävyyteen ja estetiikkaan. Myös
muun muassa Tallinnan kaupunki jakaa äitiyspakkauksia.
. Ensimmäiset pakkaukset jaettiin vähävaraisille perheille 1930-luvun lopussa. Vuosikymmentä myöhemmin niistä tuli jokaisen perheen oikeus.
Pakkauksen sisältö on pysynyt
vuosien varrella hyvin samanlaisena. Tällainen
tehtävä on erittäin haastava, hän arvioi.
Nostoyrityksiin Plurdalenissa Ranan kunnassa on
osallistunut kymmeniä ihmisiä. Viranomaisten mukaan ruumiiden
nosto noin 110 metrin syvyydestä on osoittautunut liian
vaaralliseksi.
. Sänkynä toimiva pahvipakkaus sisältää muun muassa peittoja, lakanoita, hygieniatuotteita
ja kolmen kokoisia vaatteita vauvan ensimmäisiä kuukausia varten.
Äitiyspakkauksia ovat
saaneet myös kuninkaalliset
ÄITIYSPAKKAUS sisältää lähes 50 tuotetta ja painaa kokonaisuu-
dessaan noin 8 kiloa. Toimiin on kuitenkin ryhdyttävä viipymättä.
. Vaikeimmasta osuudesta syvällä luolassa vastasivat brittisukeltajat.
Poliisin mukaan sukeltajat olivat paikallistaneet toisen
suomalaisista ja myös yrittäneet irrottaa luolaan juuttunutta ruumista, mikä ei kuitenkaan onnistunut.
Kaksi suomalaissukeltajaa joutui vaikeuksiin ja kuoli
luolaan Norjan Plurdalenissa tämän kuun alkupuolella.
Kolme sukeltajaa vietiin sairaalaan. Tälle vuodelle komissio povaa Suomelle vain 0,2 prosentin ja ensi vuodelle 1,3 prosentin kasvua. EU-komission tiistaina julkistaman ennusteen mukaan Suomi on lipeämässä tänä
vuonna myös julkisen talouden rakenteellisen alijäämän
tavoitteesta.
Alijäämä saisi olla enintään puoli prosenttia bruttokansantuotteesta, ja Suomi näyttäisi ylittävän tämän
noin 1,8 miljardilla.
. Me olemme tietysti ylpeitä sii-
tä, että tämä on herättänyt kiinnostusta ympäri maailmaa.
Äitiyspakkauksella on Suomessa pitkä historia. Nostoyritykset on
lopetettu. Siitä ovat kiinnostuneita
ulkomaalaiset toimittajat ja bloggaajat, hyväntekeväisyysjärjestöt
ja sairaalat.
Onnisen mukaan ostajaehdokkaita ei ole vielä ilmaantunut.
. Toistaiseksi kyseessä on meidän tietojemme mukaan melko
paikallisia kokeiluja, kertoo Kelan etuusjohtaja Anne Neimala.
. 11
26.2.2014
Äitiyspakkauksen viennin
selvittäminen jatkuu
HANNA KOIVISTO/STT
HELSINKI
ÄITIYSPAKKAUSTEN mahdollinen
vienti ulkomaille on edelleen selvityksen alla.
Kela ja sosiaali- ja terveysministeriö alkoivat selvittää pakkauksen vientimahdollisuuksia viime
vuonna sen jälkeen, kun pakkaus
sai paljon huomiota ulkomailla.
Toistaiseksi asiasta ei ministeriön
mukaan ole mitään konkreettista
kerrottavaa. Euroalueelle
odotukset ovat tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna 1,8.. On vaikeaa nähdä, miten olisimme saaneet kuljetettua ruumiit ylös luolasta, sanoi nostotöiden vaativimmasta vaiheesta vastannut Mark Dougherty tiedotustilaisuudessa.
Dougherty ei ollut valmis ottamaan riskiä, että sukeltajat olisivat jääneet jumiin nosto-operaatiossa syvällä luolassa.
. Kaikki sukeltajat ovat tehneet kovasti töitä. Valtaosa
nykytuotteiden toimittajista on suomalaisia yrityksiä, jotka teettävät vaatteet ulkomailla.
Lahjoina äitiyspakkauksia on lähetetty Ruotsiin prinsessa Victorian ja Britanniaan prinssi Williamin perheille, kun heidän
lapsensa syntyivät.
lyhyesti
Viranomaisten mukaan suomalaissukeltajien
ruumiiden nosto noin 110 metrin syvyydestä on
osoittautunut liian vaaralliseksi. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva
TALOUSKOMISSAARI Olli Rehnin mukaan Suomen valtiontalouden sopeutustoimien jaksottaminen useammalle vuodelle on perusteltua. Sen sijaan meiltä kysytään,
miten toimimme, hän kertoo.
ÄITIYSPAKKAUKSIEN kokeilu on
Kelan mukaan aloitettu jo ainakin Pohjois-Ruotsissa, Walesissa,
Skotlannissa ja Kroatiassa. Kuva: Öystein Röimål/Lehtikuva
Suomalaissukeltajien nostosta
luovuttiin liian vaarallisena
STT MO I RANA
POHJOIS-NORJASSA luolasukelluksella kuolleiden kahden suomalaismiehen nostoyritykset on lopetettu, kertoo Norjan poliisi. Tämä 1,8 miljardia vuositasolla olisi hyvä alku myös
hallituksen kaavailemien 3 miljardin euron säästöjen
jaksotukselle, ja se antaisi sille kaivattua uskottavuutta,
Rehn sanoi.
Suomen talouskasvunäkymät jäävät reippaasti Euroopan vastaavista, joita komissio pääsi nyt nostamaan. He pääsivät pian palaamaan Suomeen.
Rehn: Jaksottaminen viisasta
ja se on aloitettava heti
Sänkynä toimiva pahvipakkaus sisältää muun muassa peittoja, lakanoita, hygieniatuotteita ja
kolmen kokoisia vaatteita vauvan ensimmäisiä kuukausia varten. Tämän linjan uskottava toteuttaminen vaatii nopeita
ja määrätietoisia päätöksiä varsinkin rakenteellisista uudistuksista, jotka vaikuttavat sekä heti että pidemmällä
sihdillä, Rehn sanoi STT:lle.
EU-komissio on jo aiemmin varoitellut Suomea velkaantumiskehityksestä. Niitä jaetaan vuosittain vajaat 40 000.
Vaihtoehtoiseksi äitiysavustukseksi perhe voi valita 140 euroa,
joka on pakkauksen kilpailutettu hinta
12
26.2.2014
T
Ä
V
Ä
L
E
A
T
S
I
N
N
O
T
T
TOIVEE
SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerhon
osallistujat kääntyivät puolivälin krouvista loppusuoralle 1. puutuvat
kilometrit tulevat hiihtäen.
Liisa Stenman-Kässi, Uurainen
TOIVEET tonnista elävät.
Aulis Ylikulju, Raahe
JUU JUU kyllä kilometrejä kertyy kun vain viitsii
soffalta ylös nousta...
Pentti Jämsä, Haukipudas
LUMEN puutteessa.
Joel Sikiö, Ruokolahti
Tästä eteenpäin hiihtokilometrejä kertyy vahvassa nousujohteessa kuin puolueemme kannatuskin.
Kummastakaan en ole huolissani! Pekka Sutinen, Pihtipudas
PUOLIVÄLIIN mennessä on kuntoiltu seuraava määrä kilometrejä:
Ahlroth Seija Jämsä 301, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 424,
Ahtiainen Pertti Joensuu 1161,
Alapudas Veikko Merijärvi 370,
Alasaarela Pauli Raahe 395, Asikainen Erkki Nilsiä 371,
Buller Lilja Taivalkoski 725, Buller
Minna Taivalkoski 350, Buller Pinja Taivalkoski 838,
Eilola Veikko Siikajoki 445, Ekoluoma Matti Siikajoki 205, Erkkilä Katja Pyhäjärvi 175, Eskola Päivi Siikajoki 602,
Filppula Erkki Raahe 685,
Göös Markku Perho 421,
Haapakoski Pentti Kalajoki 280,
Haavisto Jouko Rauma 445, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 353,
Hannula Timo Rovaniemi 605,
Hara Irja Joensuu 390, Harju Aulis Jalasjärvi 150, Haukipuro Joona
Kajaani 344, Haukipuro Kari Kempele 256, Haukipuro Kyösti Kerava
610, Haukipuro Seppo Haapavesi
733, Haukipuro Teemu Rovanie-
mi 361, Hautamäki Aimo Siikajoki 357, Hautamäki Hannu Siikajoki 443, Hautamäki-Vänttilä Leena
Oulu 425, Heikkilä Lenitta Eurajoki 305, Heikkilä Marja-Liisa Helsinki 546, Heikkinen Esa Tampere
380, Heikkinen Jaakko Kuusamo
1062, Heinänen Markku Ruokolahti 393, Hekkala Ilmari Suomussalmi 520, Hekkala Raija Suomussalmi 622, Hepokangas Auli Oulu
101, Hepokangas Edvin Oulu 390,
Hettula Ilpo Kempele 1223, Hiiri
Martti Hämeenlinna 732, Hiitola
Toini Merijärvi 270, Hiltunen Susanna Kittilä 306, Hintikka Pauli
Jyväskylä 210, Hirviniemi Tuomo
Sievi 80, Holla Marja Kempele 198,
Holmström Sauli Taivalkoski 300,
Huhtala Helena Simo 446, Huovinen Taisto Taivalkoski 480, Hyvärinen Inka Pielavesi, 516 Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 428, Häkkinen Rauni Oulu 213, Hänninen
Tuomo Kuusamo 480,
Ikonen Veikko Iitti 375, Ikävalko
Tapio Lohja 170, Ingerttilä Pentti
Muhos 1220, Ingerttilä Raija Raahe 410, Isotalus Juhani Alavieska 704,
Jaakkola Anne Kerava 851, Jaakkola Pauli Kuusamo 517, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 355, Jokitalo Johanna Ylivieska 515, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 455, Juntunen Jouko Kemi 360, Juntunen Markus Kiuruvesi 1260, Jussila Kaisa Lahti 461,
Jämsä Pentti Haukipudas 718, Järvitalo Esko Oulu 386, Jääskö Antero Oulu 250,
Kaarela Juha Oulu 373, Kaartinen
Leena Lahti 706, Kaijansinkko Aapo Lemi 551, Kainulainen Seppo
Sonkajärvi 543, Kakko Laila Lohja
96, Kananen Mauri Viitasaari 185,
Kantola Annukka Oulu 450, Kantola Jukka Tyrnävä 375, Karjalainen Aarne Vaala 795, Karjalainen
Heikki Kuopio 470, Karjalainen
Jouko Muhos 620, Karppinen Seppo J.A. Kempele 200, Karsikas Antti Haapavesi 457, Karsikas Hanna
Kärsämäki 566, Kasurinen Veikko
Oulu 300, Kellokoski Toini Oulu
710, Kemppainen Hannu Kajaani
483, Kemppainen Tiina Oulu 540,
Kivelä Lauri Kärsämäki 591, Kiviranta Erkki Oulainen 431, Kiviranta Ritva Oulainen 457, Klasila Antero Ii 109, Koivula Esko Taivalkos-
ki 1540, Koivula Pirjo Taivalkoski
363, Kolari Terttu Tuusniemi 421,
Kolmonen Jukka Oulu 450, Konttajärvi Erkki Pello 346, Konttajärvi
Salli Pello 725, Kopola Leila Haapajärvi 1043, Korhonen Satu Kuusamo 505, Korhonen Tarja Tuusula 502, Korpela Olavi Siikajoki 885,
Korri Eino Lappajärvi 316, Korvuo
Markku Suomussalmi 538, Koskela Arno Kankaanpää 294, Koskela
Jouni Tampere 638, Kummunsalo Pertti Paimio 667, Kylmäniemi
Anne Posio 590, Kylmäniemi Eija
Posio 597, Kylmäniemi Martti Posio 567, Kylänpää Jouni Eurajoki
542, Kärki Maarit Oulainen 273,
Kärkkäinen Marjatta Haukipudas 285, Kärkkäinen Merja Turku
207, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas 174, Kässi Timo Uurainen 409,
Kääriäinen Timo Tyrnävä 908, Kömi Kirsti Huittinen 301,
Lahtinen Anna-Liisa Jyväskylä 52,
Laiho Kari Laitila 722, Laiho Venla Laitila 777, Laitila Markku Haapavesi 320, Laitila Tytti Haapavesi
230, Lehtoaho Jaakko Raahe 761,
Lehtoaho Leena Pudasjärvi 350,
Lehtoaho Vilho Kangasala 763, Leinonen Vesa Maaninka 545, Leppä-
lä Timo Nivala 450, Leskelä Esko
Kuusamo 480, Leskinen Tarja Simo 300, Loikkanen Jouko Helsinki
576, Lundvall Betty Jämsä 368, Luukinen Aulis Liminka 586, Luukinen
Liisa Liminka 469, Luukinen Ritva
Liminka 585, Luukka Elina Padasjoki 101, Luukka Paavo Padasjoki 40, Lähdemäki Eero Köyliö 355,
Lähdemäki Tarja Köyliö 812, Lämsä Kalevi Oulu 510, Lääkkö Antti
Lumijoki 490, Lötjönen Marjatta
Parikkala 257,
Manninen Pentti Kärsämäki 521,
Manninen Riitta Kärsämäki 1220,
Manninen Simo Oulu 383, Markkanen Jouko Suonenjoki 155, Mattila Heikki Kempele 366, Mattila
Juho Kempele 184, Mattila Jussi Oulu 420, Mattila Ulla Kempele 377, Mauno Juha Pukkila 450,
Mauno Sisko Pukkila 511, Mertaniemi Hannu Kittilä 401, Mettinen
Keijo Kuusamo 640, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 366, Moilanen Tuulikki Puolanka 524, Moisala Kari
Oulu 338, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1376, Mustonen Markku Liminka 400, Mustonen Raija Polvijärvi 469, Myllykoski Ahti Siikalatva 600, Myllylahti Elma Haapajär-. Vain Lapissa, Koillismaalla ja osassa Kainuuta lunta on ollut riittävästi. Siellä taas pakkaset paukkuivat tammikuussa
kireissä lukemissa.
SATOI metri lunta,
kilometrejä tuhatkunta,
sehän olikin vain unta.
Markku Sakko, Merijärvi
KYLLÄ on kerhon osalta asiat retulan perällä,
en ole saanut kuin 20 kilometriä mittariin.
Simo Vedenoja, Raahe
Toiveet tonnista kuitenkin elävät, ja tästäkin selvitään! Toivottavasti lopputalvi on suotuisampi
meille hiihtäjille.
KELIOLOSUHTEIDEN takia juoksua on
enemmän kuin hiihtoa. Uskon kuitenkin
Suomen neljään vuodenaikaan . helmikuuta.
Talvi on ollut hiihtämisen suhteen haasteellinen, ja kerholaiset lähes kautta maan ovat valitelleet lumenpuutetta
Ei se ihan aikaisemmalta kuntoilulta tunnu, mutta uusi tapa
hakea rauhallista ajatteluaikaa ja virkistäytymistä. Yritettävä kuntoutua takaisin entiselle uralle (?), estettävä mahan liikaa
näkyvä kasvu ja karkotettava petollinen diabetes vähän etäämmälle.
Hannu Kemppainen, Kajaani
JUOKSU on auttanut tuloksen saavuttamisessa.
Nyt hiihtämään! Kerho on kannustanut lenkille!
Juha Pellikka, Helsinki
HIIHTOKILOMETRIT olen lyllertänyt pääasiassa
kylän yhden kilometrin lenkkiä kiertäen. Tulipa käytyä loppiaisenakin suunnistuskartan kanssa maastossa valmistelemassa ensi toukokuussa pidettäviä suunnistuksen Suomenmestaruuskilpailuja. alkoi, kun oppi lähtemään töihin
. Tavoite on MM-hallikisat Budapestissa maaliskuun lopussa.
Jaakko Heikkinen, Kuusamo
?UUSI ELÄMÄ. Kalevi Lämsä, Oulu
vi 204, Myllylahti Matti Haapajärvi 389, Myllylä Reijo Oulu 589, Mäenpää Pirkko Hämeenlinna 722,
Mäenrinta Asko Pukkila 200, Mäki
Heikki Loimaa 618, Mänttäri Maire Hattula 686, Mänttäri Tuomo
Hattula 687, Määttä Jenni Helsinki
500, Määttä Yrjö Jämsä 337,
Nenonen Jaakko Ruokolahti 400,
Niskanen Mikko Viitasaari 270,
Nuorala Markku Merijärvi 102,
Nyman Eino Ii 920,
Ohtamaa Kaisa Nivala 550, Ohtamaa Pauliina Nivala 600, Ojala
Katri Oulu 450, Ojala Merja Haapajärvi 465, Ojala Olavi Kempele 455, Ojala Pauli Oulu 607, Ojala Seija Oulu 302, Ojansuu Seija
Sastamala 344, Okkonen Eero Kajaani 1763, Ollikainen Reijo Oulu
475, Ovaskainen Ritva Forssa 481,
Ovaskainen Teuvo Forssa 548,
Paananen Pekka Raahe 195, Pakkanen Raimo Miehikkälä 253, Palminen Helena Hollola 618, Palola Juhani Puolanka 426, Paloniemi Markku Taivalkoski 600, Partanen Jukka Sulkava 182, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 468, Pek-
karinen Riikka Joensuu 507, Pekonen Eeva Parikkala 570, Pekonen Pentti Parikkala 707, Pelli Terho Hyrynsalmi 606, Pellikka Juha
Helsinki 630, Penttilä Kyösti Siikalatva 88, Penttilä Maarit Tampere 650, Penttilä Martti Oulu 284,
Penttilä Pirkko Oulu 349, Pihjalaniemi Pekka Nivala 288, Piilonen Kirsti Äänekoski 406, Piilonen Pentti Äänekoski 400, Piiparinen Juha Oulu 279, Piirainen
Vesa Tuusula 459, Pirttisalo Reijo
Pyhäntä 1228, Pitkälä Eila Haapajärvi 523, Pitkälä Raija Haapavesi
357, Piuhola Matti Eura 380, Pohjamo Samuli Oulu 243, Pulkkinen
Aulis Oulu 309, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 828, Pyylampi Antti Vantaa 500, Päkkilä Erkki Oulu
589, Päkkilä Esko Oulu 512, Pöyliö Petra Oulu 48,
Ranta Pirjo Siikajoki 421, Rantakangas Antti Haapavesi 511, Rantakangas Minna Haapavesi 530,
Rantanen Reino Raahe 415, Rasinkangas Sirpa Kempele 387, Rauhansalo Kauko Savonlinna 460,
Raulamo Marja-Liisa Kangasala
618, Rautakoski Juhani Vaasa 289,
Rautio Eero Oulu 306, Riepula An-
ne Ii 407, Riepula Pekka Ii 1010,
Rimpiläinen Eljas Kajaani 260,
Rintanen Pasi Nakkila 380, Rundgren Anita Kolari 295, Rundgren
Mikko Kolari 900, Ruokola Mikko
Oulu 414, Ruottinen Maarit Muhos 551, Rytinki Hilkka Raahe 483,
Rytinki Timo Raahe 161, Räisänen
Juho Taivalkoski 1735, Räisänen
Paavo Taivalkoski 800, Rämö Kaisa Tammela 531,
Saari Anja Oulainen 317, Saarimaa Toivo Vaala 1247, Sakko Auli Merijärvi 416, Sakko Leena Merijärvi 934, Sakko Markku Merijärvi 324, Sakko Paula Ylivieska 612, Sankala Jaakko Simo 430,
Sankari Terttu Pöytyä 551, Sankilampi Pertti Kempele 1170, Saranpää Ritva Ilmajoki 390, Setälä Matti Tammela 430, Siira Taisto
Orimattila 951, Sikala Keijo Nivala 302, Sikiö Joel Ruokolahti 438,
Silmälä Anja Tammela 625, Silmälä Esko Tammela 525, Soranta Milla Oulainen 367, Sormunen
Heikki Oulu 266, Sormunen Marita Oulu 248, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 421, Suni Veli-Pekka
Köyliö 199, Suomalainen Veikko
Miehikkälä 653, Suomela Raimo
Ii 560, Suominen Heikki Vehmaa
211, Suonsivu Suvi Espoo 13, Suoraniemi Pekka Seinäjoki 140, Sutinen Pekka Pihtipudas 509, Suvila Kalevi Loimaa 399, Suvila Voitto Loimaa 572,
Tahkola Maija Kempele 199, Taipalinen Mikko Kouvola 473, Taivalkoski Eija Taivalkoski 710, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 700,
Talala Reijo Pudasjärvi 192, Tanskala Eero Raahe 467, Tanskala Eila Raahe 412, Teppo Markku Ylivieska 732, Teppo Riitta Ylivieska
853, Tieva Raimo Siikalatva 209,
Tihinen Anita Oulu 317, Tihinen
Martti Oulu 215, Tihinen Taimo
Oulu 467, Toivanen Eino Mikkeli 290, Tornberg Marketta Kuusamo 417, Torniainen Ari Lappeenranta 747, Trög Sakari Rovaniemi
384, Trög Tuula Rovaniemi 493,
Tumelius Elma Oulu 173, Tuohinto Esko Raahe 1450, Turunen Irja
Pyhäntä 532, Turunen Matti Pyhäntä 773, Tylli Leila Miehikkälä 152, Tylli Vesa Miehikkälä 133,
Tynkkynen Heikki Jyväskylä 488,
Tölli Teuvo Nivala 162, Törmälä
Mervi Raahe 710, Törmälä Pentti Raahe 1180,
Uosukainen Veikko Tammela 504,
Uotila Eeva Pöytyä 205, Uotila Kalle Orivesi 43,
Vaara Jussi Tervola 494, Vahtola
Matti Haapavesi 830, Valkeavuori-Kovanen Virve Hollola 700, Vasanko Matti Paimio 325, Vedenoja
Simo Raahe 20, Vedenoja Uuno
Raahe 2014, Vehniäinen Eero Salo 363, Vihriälä Jukka Seinäjoki
1692, Viljakainen Anitta Kannonkoski 428, Viljakainen Pekka Kannonkoski 333, Vilmi Tapio Simo
545, Virranniemi Arja Raahe 349,
Virranniemi Pentti Raahe 273, Virranta Kari Lapinlahti 450, Virtanen Keijo Tammela 375, Vitikka
Erkki Savukoski 850, Vuollo Juha
Muonio 710, Vähäsöyrinki Paula Nivala 44, Vähäsöyrinki Simo
Nivala 707, Vänttilä Samuli Oulu
490, Väyrynen Paavo Siikajoki 460,
Ylikulju Aki Liminka 455, Ylikulju Aulis Raahe 470, Ylikulju Ismo
Muhos 146, Ylikulju Mikko Raahe
246, Ylimartimo Eila Simo 747, Yrjänä Iikka Siikajoki 341, Yrjänä Kaija Siikajoki 454, Yrjänä Kalle Siikajoki 456, Yrjänä Petteri Siikajoki 539, Yrjänä Sirkka Siikajoki 396.. Tästäkin selvitään!
Ari Torniainen, Lappeenranta
NYT vasta parhaat hiihtokelit alkaa!
Eija Kylmäniemi, Posio
HEIKOSTA lumitilanteesta (ja huonosta lähtemisestä) johtuen on kilometrit jääneet vähiin ?
mutta mitä ei tekisi vihreän aatteen eteen.
Veli-Pekka Suni, Köyliö
TUNTUU että tuo vähäinen lumi on tänä talvena
aivan väärässä paikkaa: ei riittävästi ladulla,
mutta pyöräteillä pyörii haitaksi asti.
Terveisin Marja Holla, Kempele
MEINASI aivan muuttua kävelykampanjaksi!
VAUHTI hyytyi alkumetreillä.
Laila Kakko, Lohja
Kirsti ja Pentti Piilonen, Äänekoski
Tammikuussa kirin vajetta liikkumalla jokaisena kalenteripäivänä kolmesta vartista kahteen tuntiin.
Tipattoman tammikuun lisäksi vietin lenkillistä tammikuuta. Sanotaan,
että kauneus on katsojan silmässä, Soveltaen: jos
lunta on viisi senttimetriä, toisen mielestä siinä ei
voi hiihtää, minun mielestäni sitä on ihan riittävästi, latu-ura on merkitty lumella, ei voi eksyä.
Olavi Korpela, Siikajoki
LUNTA ei ole paljoa näkynyt ja lenkkitossua on
pitänyt laittaa toisen eteen. Proteesipolvet eivät (vielä) hyppimistä ja
juoksemista siedä, joten vanhuuteen on edettävä toisella tavalla... paljolti tämän kerhon tavoitteiden velvoittamana . 13
26.2.2014
TALVI juoksuvoittoinen, vaikka Kuusamossa on
ollut hyvin lunta. vajaa tuntia aikaisemmin, kiertotietä
kuusi kilometriä ripeästi kävellen. Vaikka
kasassa vain vähän hiihtoa, niin suksinkin vielä
tavoitteena 1000 kilometriä
Tästä olen Keynesin
idean talouden hoidosta vaiston varassa
aivan varma.
Laskelmat eläkeyhtiöissä ja valtiovarainministeriössä tietysti näyttävät toista
tarkoituksella. Pienet olivat kulutkin
ja tukiverkko kunnossa.
Mutta nyt on toinen aika ja pienellä eläkkeellä elävä yksinäinen vanhus on köyhyysloukussa. Se
on pyrkinyt esiintymään rauhanvälittäjänä, vaikka on yksi kriisin
osapuolista.
Mikäli EU olisi todella kiinnostunut Ukrainan kansan asiasta,
se olisi esittänyt yhteisiä neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän kanssa. . Pahin tilanne
Ukrainan ja koko maanosan kannalta olisi se, että Ukraina ajautuisi sisällissotaan, jonka osapuolia EU ja Venäjä, sekä mahdollisesti myös Nato tukisivat.
Kukaan tuskin haluaa uutta Jugoslaviaa, mutta malttavatko EU
ja Venäjä olla sekaantumatta asioihin, mikäli sota käy väistämättömäksi?
Antti Mulari
FM, Suomussalmi
Eläkkeelläkin on elettävä
VANHA mummoni Iida s. Niissä olisi pyritty ottamaan
huomioon kaikkien kolmen toimijan edut.
Vapaakauppasopimus EU:n
kanssa olisi todennäköisesti aiheuttanut ongelmia ilman varsinaisia Venäjän vastatoimiakin.
Ukrainan teollisuus on kehittymätöntä, eikä sen tuotannolla
ole markkinoita Euroopan Unionissa. Ukraina ei olisi ensimmäinen
esimerkki maasta, jossa vallankumous syö lapsena.
SUOMEN media on antanut Ukrainan tilanteesta varsin värittyneen kuvan, jossa Kreml sekaantuu korruptoituneen sätkynuken, Janukovitshin, kautta itsenäisen maan asioihin ja estää maata kehittymästä ja menemästä eteenpäin.
On esitetty, että vapaakauppasopimuksen raukeaminen EU:n
kanssa on vastoin Ukrainan etua.
Harva tuntuu ymmärtävän, että Janukovitshilla ei ole ollut paljon muita vaihtoehtoja. Asiaa vaikeuttaa sekin, että Euroopan
unionin lisäksi myös Nato on
laajentunut itään.
UKRAINAN tilanteesta on tehty skenaarioita, joissa on ennustettu sisällissotaa ja jopa maan
jakautumista. Kuitenkin näissä maissa kulttuuri säilytti tietyn vapausidean.
Ukraina sen sijaan joutui jo
varhaisessa vaiheessa Valko-Venäjän tavoin osaksi Neuvostoliittoa.
Maatalouden kollektivisointi toi Ukrainaan nälänhädän, jota on verrattu jopa kansanmur-
haan: miljoonia ihmisiä koki nälkäkuoleman. 1897 totesi tullessaan kansaneläkeikään, että nytei oo
mittää hättee ku ryymis ryskytää rahhoo.
Vaarini Valtteri oli siihen asti pitänyt vähäiset rahavarat tiukasti pussissaan.
Raimo Sailas (sd.) totesi maanantain
uutisissa, että eläkeasioita ei saisi jättää
työmarkkinaosapuolien yksin hoidettavaksi. Tosin kuukausieläkkeet vaihtelevat 57 000 ja 700 euron välillä ihmisestä
riippuen. Pääjohtajien bonukset ovat
kyllä ruhtinaalliset, kuten tiedämme!
Terho Lipsonen
Liminka
?Mutta nyt on toinen aika ja pienellä
eläkkeellä elävä yksinäinen vanhus on
köyhyysloukussa.. Nämä rahastot kestävät pienten eläkkeiden kunnolliseen hoitamiseen. Elinkustannusten karatessa käsistä ja 1970- 1990-luvuilla toteutetun
taitetun indeksin leikatessa eläkkeiden ostovoiman sen aikaisesta noin 60 prosentista alle 40 prosenttiin tällä hetkellä.
On siinä kunnilla miettimistä toimeentuloluukulla ja eläkkeiden vähenevien verotulojen ristitulessa. Kuva: Petra Pöyliö. Keskimääräinen eläke on noin
1400 euroa kuukaudessa ja eläkkeen nauttijoita 1,5 miljoonaa henkilöä.
Mummoni tuli iloiten toimeen pienellä
kansaneläkkeellään. Näin ollen on täysin ymmärrettävää, että Venäjä on huolestunut tilanteesta. Sen sijaan Euroopan unionin maiden tuotteet olisivat saaneet vapaakauppasopimuksen
solmimisen jälkeen aiempaan
verrattuna kilpailuedun, jolla olisi varmasti ollut erittäin ikäviä
seurauksia Ukrainan kannalta.
Vapaakaupan mukanaan tuomat investoinnit tuskin olisivat
pystyneet korvaamaan menetettyjä työpaikkoja. Tärkein vähemmistö ovat venäläiset, ja venäjää puhuukin äidinkielenään nykyään kolmannes ukrainalaisista.
Ukraina, mikäli se halutaan
luokittaa osaksi varsinaista Eurooppaa, on Euroopan toiseksi
suurin maa Ranskan jälkeen.
Se on Venäjän suurin naapuri
lännessä, ja sen alueeseen kuuluu suuri osa Mustanmeren rannikkoa. Toisessa maailmansodassa Ukraina kärsi saksalaismiehityksestä muiden Neuvostoliiton länsiosien tavoin.
Neuvostoliiton väestöpolitiikan seurauksena Ukrainassa asuu lukuisia vähemmistöjä. Kuva: Anastasia Sirotkina/AFP Photo/Lehtikuva
rin tai oikein kuin muidenkin
suurvaltojen, kuten Yhdysvaltojen tai EU:n käyttämät pakotteet.
Yksi mielenkiintoinen detalji
asiassa on Saksan ja Ranskan lymyily EU:n selän takana.
Saksa ja Ranska hoitavat perinteisesti mielellään Venäjäsuhteitaan ohi EU:n silloin, kun
kyse on positiivisista asioista,
ikävät asiat hoidetaan puolestaan EU:n nimissä, näin vältetään ärsyttämästä Venäjää omissa nimissä.
Vanha sananlasku sanoo, että on helpompi istua jonkun toisen takamuksella tuleen. EU on kiinnostunut Ukrainasta poliittisista ja
kaupallisista syistä, ja sillä on siis
vähintään oma lehmä ojassa Ukrainan kysymyksessä.
VENÄJÄ ajaa omia etujaan ja on
oikeutettu käyttämään kauppapoliittisia keinoja omien päämääriensä edistämiseksi siinä
missä muutkin.
Se on sinänsä aivan yhtä vää-
?EU on ajanut Ukrainan kriisissä vähintäänkin kaksilla rattailla. Mielipiteet
14
Ukrainan kylmä kevät
maan johtoon nousee vankilasta vapautettu Julia Tymoshenko.
Toinen asia sitten on, olisiko hän
yhtään parempi hallitsija kuin
syrjäytetty Janukovitsh.
Vallankumous yhdistää keskenään hajanaisia voimia, joiden
liittolaisuus päättyy heti, kun yhteinen vihollinen on voitettu.
Vallankumouksellisissa on mukana erilaisia ääriaineksia, jotka tuskin tulevat olemaan tyytyväisiä sen paremmin Tymoshenkoon kuin Janukovitshiin.
Täytyy myös huomata, että tyytymättömyys poliitikkoihin johtuu Ukrainan rakenteellisista,
korruptioon ja köyhyyteen liittyvistä ongelmista, jotka eivät häviä mihinkään johtoa vaihtamalla. Pitkittynyt arabikevät
on tyyppiesimerkki tästä.
Ukrainaa ei toki voi suoraan
rinnastaa arabimaihin, mutta kyseessä ei ole myöskään perieurooppalainen maa, jossa demokratia uinuisi eräänlaisena sisäsyntyisenä ideana, joka puhkeaisi kukoistukseen, kunhan korruptoituneesta Venäjää hännystelevästä johdosta päästään eroon.
ENNEN toista maailmansotaa lähes kaikki Itä-Euroopan maat
ajautuivat diktatuureiksi. Tänä vuonna ilmeisesti toisen kerran eläkkeet nousivat
enemmän kuin palkat, mutta aiemmin
eläkkeiden ostovoima on heikentynyt!
Erityisesti 75-100-vuotiailla ihmisillä eläkkeiden ostovoima on tosi heikko.
Heille pitäisi tehdä tasokorotus eläkkeisiin, ja pieniä alle 1800 euron eläkkeitä korottaa tulevaisuudessa enemmän kuin taitetulla indeksillä.
Eläkerahastot ovat karttuneet noin 155
miljardin euron suuruisiksi. Kuherruskuukausi
päättyy nopeasti ja arki tulee olemaan hyvin ankea.
Tymoshenkon valinta ei muuta Ukrainan geopoliittista asemaa ja riippuvaisuutta Venäjästä
yhtään mihinkään. Ukrainasta näyttää tulleen jalkapallo, jota EU ja Venäjä vuorotellen
potkivat.
VALLANKUMOUS on totuttu näkemään ratkaisuna mädän hallinnon ongelmiin.
Kuitenkin eurooppalaiselta
pro vallankumous -väeltä tuntuu unohtuvan, että asiat eivät
voi koskaan olla niin huonosti, etteivät ne voisi olla vielä huonommin.
Väkivaltaisella vallankumouksella harvoin saadaan asioita kuntoon, sillä seurauksena on
usein sisällissota tai ainakin pitkittynyt valtataistelu, jossa poliittiset ääriainekset ottavat mittaa
toisistaan. Kyllä valtiovallallakin pitäisi minunkin mielestäni olla sanansa sanottavana.
Suomessa eläkkeet ovat Euroopan keskitasoa. Näillä näkymin
EU:N mediassa Tymoshenko on
esitetty messiaanisena hahmona
ja komissaari Olli Rehn on jo luvannut maalle talousapua.
Talousapua Ukraina tarvitsee,
mutta on vähintään kyseenalaista, auttaako se riittävän nopeasti ja pystyykö itsekin talousvaikeuksissa oleva EU ylipäätään antamaan sitä riittävästi.
Varmaa on ainakin se, että
seurasipa Janukovitshia presidentin tehtäviin sitten kuka tahansa, ei johtajalla ole kadehdittavat oltavat. Ukraina
on riippuvainen Venäjästä, Venäjän markkinoista ja kaasusta.
EU ON ajanut Ukrainan kriisissä
vähintäänkin kaksilla rattailla
Mitähän niistä tehtäisiin,
jos eivät eläimet söisi. Työtä syrjintää vastaan pitää jatkaa. Korvausrahat on kerätty
metsästäjiltä kaatolupamaksuissa, joten korvaukset
eivät rasita valtiontaloutta.
Ehdotus ei huomioi Suomen erityisolosuhteita ja
se on ongelma. Se ei kuitenkaan tarkoita, että avioliitto olisi uskonnon kannalta yhdentekevä tai merkityksetön.
Avioliittoon liittyy vahva kristillinen perinnekäsitys, joka korostaa avioliittoa miehen ja naisen välisenä liittona.
Kaikki ihmiset ovat arvokkaita ja jokaisella on ihmisarvo. Kuva: Maria Seppälä
PL 52, 90100 Oulu. Hirvituhoista on maksettava asiallinen korvaus eikä
komission kaavailuja pidä hyväksyä.
Ari Torniainen
kansanedustaja
keskusta
HIRVET OVAT Suomessa yleisempiä kuin muualla Euroopassa, joten niiden tuottamat vahingotkin
ovat yleisempiä kuin muualla.
Lehmät myyttien takana
OLEN OLLUT aamuisin vapaaehtoisena navetta-apulaisena. Jopa niin paljon, että siitä voi seurata räjähdys navetassa. Vihreiden nuorisojärjestö jo vaatii moniavioisuutta.
KATSON tätä myös lapsen kannalta. EU-komissio näet suunnittelee metsänomistajien hirvituhokorvausten kieltämistä.
Metsänomistajille korvataan hirvituhoja riistavahinkolain mukaan. Jos hirvivahinkojen korvaamisesta luovutaan, tulee hirvikantojen rajoittamista vaativia kannanottoja varmasti lisää.
Asiassa on kyse metsänhoidon lisäksi myös riistanhoidosta, tämä komissiossa pitää ottaa huomioon.
Sekä hirvet että taimistot kuuluvat luontoon. Ei tule mieleen maistaa. voisi metsänomistaja parahtaa näinä päivinä. Lehmien lä-
pi kulkee turhaan ihmiselle sopivaa ruokaa.
Olen nyt seurannut: Tärkein
ja mieluisin lehmälle talvella on
AIV-rehu. Rehun
päälle lehmälle annetaan pienet ripaukset rypsiöljyn puristuksessa syntynyttä mäskiä ja sokerin valmistuksen sivutuotetta,
melassia.
Ei innosta kumpikaan syöntiin. Maatalous on
suuri ilmakehän hiilentuottaja.
Olen katsonut millaisia tonnimääriä viljaa lähtee syksyisin viljatilalta. Se on kesän sitonut itseensä hiiltä ilmasta ja kulkeutuu nyt ulos tilalta. ohraseosta ruokintakerralla. Miten isyysolettamalle kävisi?
Nykyisen lainsäädännön mukaan aviomies on lähtökohtaisesti avioliitossa syntyneen lapsen isä. Esitän, että pariliitto-nimike tuodaan lainsäädäntöön ja annetaan sille samat oikeudet kuin avioliitossa olevilla.
Inkeri Halso
Orimattila
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
?Itse syön ilolla ja hyvällä omallatunnolla laadukkaita
suomalaisia maitotuotteita.. Kuitenkin on selvää, että mikäli sukupuolineutraali avioliittolaki säädettäisiin, johtaisi se vaatimuksiin kirkkoa kohtaan.
TAVALLISENA kirkon jäsenenä ihmettelen, että jopa kirkon piiristä on korostettu, että avioliitto on vain maallinen instituutio.
Avioliittohan ei ole luterilaisessa perinteessä sakramentti, kuten katolisessa tai ortodoksisessa. Sen keho
sisältää hiiltä, ruohon kautta saatua, jonka se vie mukanaan.
Lehmän laitumella syömä ruoho on sopeutunut syömiseen.
Ruoho kasvaa niin kauan kuin
sitä katkaistaan. Lehmän ja
yleensä märehtijän ruuansulatus tuottaa valtavat määrät voimakasta kasvihuonekaasua metaania. Sitä ei lehmä saa. Suomi on suhteellisesti Euroopan
unionin metsäisin maa ja metsät ovat tärkein luonnonvaramme.
Suomessa hoidetaan metsiä paremmin kuin oikeastaan missään muualla eli metsien uudistamisesta huolehditaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Hirvituhokorvaukset on säilytettävä
?VOIHAN EU!. Minusta lapsella pitää olla oikeus sekä isään että äitiin. Montako räjähdystä Suomessa tulee
mieleen? Minulle ei yhtään.
polttoaineita autoille arvaan, sitä
ympäristöystävällistä. Heinä on
viimeinen ?näkkileipä. Jos se jätetään
rauhaan, se tekee siemenen ja
lopettaa kasvun.
Koko kesän lehmä edistää suoraan ruohon kasvua ja talven se
jatkaa syömällä sille maasta kerätyn talviappeen. Lehmä edistää koko elämänsä ajan hiilen sitoutumista ilmakehästä.
ITSE SYÖN ilolla ja hyvällä omallatunnolla laadukkaita suomalaisia maitotuotteita.
Ilmastonmuutoksen kiihdyttäjät löytyvät muualta, sieltä, missä
maan alta kaivetaan yhdisteitä ja
poltetaan ilmakehään hiilidioksidiksi. Olemme monella tavalla
osallisia siihen.
Myös uudet sekajätteen polttolaitokset arveluttavat. Ne polttavat suureksi osaksi muovia. Missä puussa muovi kasvoikaan?
Hannele Ilomäki-Piirilä
lehtori, eläkkeellä
Lohja
Miehen ja naisen
välinen liitto
SUKUPUOLINEUTRAALI avioliittolaki jakaa eniten keskustaa ja kokoomusta.
Huomioiden, että keskustassa enemmistö on ollut lähtökohtaisesti nykyisen lainsäädännön kannalla, eivätkä
homoliittoja kannattaneet puoluekokousaloitteetkaan
ole menneet läpi, on nykyistä lainsäädäntöä puolustavien keskustalaisten syytä rohjeta osallistua aktiivisesti keskusteluun.
Ihmettelen, miksi asiasta koetetaan tehdä tasa-arvokysymystä. Jos se ei kelpaa maidon
tuottajaksi, se lähtee viidestäkymmenestä aina satojen kilojen
painoisena maailmalle. Tässäkin lehdessä noin uutisoitiin.
Totta toinen puoli, mutta Suomen vanhat navetat ovat ahtaita
ja matalia, kovien pakkasten aikaan ilmanvaihto minimissä ja
monet isännät tupakoivat. Vuonna 2013 korvaussumma oli
noin 1,2 miljoonaa euroa. lehmän
menussa. lukumääräneutraalia avioliittoa.
Jos avioliitto ei olisi enää miehen ja naisen välinen,
niin millä perusteella se olisi sitten enää kahden henkilön välinen liitto. Vai vaaditaanko seuraavaksi
sanojen äiti ja isä kieltämistä syrjimättömyyden nimissä?
Aloitteen kannattajat korostavat, että kirkko saisi edelleen päättää vihkimiskäytännöistään. Ei sula meidän vatsassa. Olen
alkanut ajatella lehmää.
Lehmän harteille tuntuu laitetun ilmaston muuttuminen ja
muitakin syntejä.
Lehmänlihan ja maitotuotteiden käyttöä suositeltiin vähennettävän uusissa ravintosuosituksissa, ensimmäistä kertaa yhtenä syynä ympäristö. Yhä
enemmän on alkanut tuntua,
että ympäristöasioissa on kyse myyteistä ainakin, mitä liittyy
lehmään ja maatalouteen.
MYYTTI numero 1. Lesboliitoissa syntyvät lapset jäisivät aina ilman isää.
Vai olisiko naispuoliso isä. Mutta avioliitto
on miehen ja naisen välinen liitto.
Antti Pakkanen
keskustan eurovaaliehdokas
kaupunginvaltuutettu, Hamina
Kymenlaakson maakuntahallituksen jäsen
Keskustan
kannatus
vaarantuu
MYYTTI numero 2. Rekisteröityä parisuhdetta koskevia säädöksiä
kehittämällä voidaan puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
SUKUPUOLINEUTRAALIA avioliittoa koetetaan oikeuttaa
sillä, että avioliitossa on kyse ?rakkauden liitosta?. Tätä ei oteta
missään laskelmissa huomioon.
Lehmätilan lehmä saa alkunsa lähes nollasta ja kasvaa ja kasvaa. Ja sitten kivennäinen.
MYYTTI numero 3. Kirjoita Suomenmaahan. Samalla perusteella voi kuitenkin vaatia esim. Ei oikein
innosta nauttia sitäkään, kun tiedän, että se ei ole kuivuuden eikä lajipuhtauden suhteen ihmisravinnon laatua.
Vehnää ihmiset pääasiassa
syövät. Uudistaminen tuottaa taimistoja, jotka taas maistuvat hirville mainiosti.
Metsänomistaja ei voi vaikuttaa hirvien liikkumiseen tai niiden vaikuttamiin tuhoihin maillaan.
Tuhojen vaikutus jää kuitenkin metsänomistajalle,
siksi korvaukset ovat oikeutettuja.
Hirvikantojen sääntely on tärkein tapa pitää hirvien aiheuttamat taimistotuhot kurissa. Keskimäärin ämpärin per
sarvipari saavat kaura . Liikenne-
15
NYT LÄHTEE Juha Sipilän tuoma kannatus alamäkeen, jos
keskusta ottaa liberaalin kannan avioliittouudistukseen.
Edustaja Markus Lohi toi kyllä eduskunnassa perinteisen kannan esille, mutta ryhmäpuheenvuorolla on suurempi painoarvo.
Esitän, että keskusta pysyy perinteisellä linjalla, että
avioliitto on miehen ja naisen liitto
klo 12. Kahvitarjoilu.
Vammala, py kokoontuu vuosikokoukseen VSOP:n kokoustilassa 28.2. Ari Korhonen. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki.
UUSIMAA
Euroopan parlamentin jäsen Anneli
Jäätteenmäki tavattavissa la. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola.
Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Loimaa, Orisuo, py:n syys- ja vuosikokous su 2.3. Bussikuljetus. Lumon Oy:n tiloissa Kaitilankatu 11. Mukana alustamassa
piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola.
Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Pöytyä, Yläneen py:n vuosikokous
su 2.3. Lisätietoja ja lippuja ennakkoon Anita Mäki-Arvela 044-306
2008 ja Tarja Elo 050-3687735.
den kunnallisjärjestö ja Vesaiset.
Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous to 6.3. klo
18.30 ABC-Renkomäki, Simolanmutka
1, 15680 Lahti. klo 17.30 Kalevi Lehmusvaaran luona, os. Tämä on toinen käsittely.
Kouvola, Keskustan Länsi-Elimäen
paikallisosaston syys-ja vuosikokous
5.3. alkaen klo
13.00 Narinkkatorilla Helsingissä. Puoluekokousmajoitusvarauksia voi alkaa
tekemään maaliskuun alusta piiritoimistolta, puh. Kahvitarjoilu. Pleikiläntie 1335 B. Johtokunta kokoontuu klo 18.
Pori, Ti 2.4. klo 18 Loimaan kunnantalolla, Kanta-Loimaantie 7.
Loimaa, Hirvikosken seudun py:n
vuosikokous 28.2. Tutustumme ensin
Lumon Oy:n toimintaan klo 18 alkaen
ja vuosikokousasiat tehdaskierroksen
jälkeen. Järjestäjät: Keskustan Lah-
MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 10.3.
klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.
Esillä kaupunginvaltuuston esityslista,
Timo Hanhilahti.
Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3. Mukana Keskustan eurovaaliehdokkaita.
Pirkanmaan Keskustanuoret, kevätkokous 19.3. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin
aukio 2. klo 18.30
Teuvo ja Anne Hakasella. Taitoniekkakarsinta, klo 18 kokous.
Yhdistykset, puheenjohtajien ja
sihteerien koulutusilta to 6.3. klo 14 Keskustan Kunnallisjärjestön vuosikokous Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Pori, Su 9.3. klo 19 Terhotie 1
F 2. Tapaaminen Teboil huoltamolla
klo 16.30, Mäntyluodontie 1470, josta yhdessä jatkamme Vähäkatavaan.
Heti vuosikokouksen jälkeen Porin
keskustan valtuustoryhmän ja opinto- ja kulttuuriyhdistyksen järjestämä
EU:n arvot ja haasteet -koulutus. Tämä on toinen käsittely.
Kouvola, Keskustan Keski-Elimäen
ja Moision paikallisosastojen yleinen
ylimääräinen kokous 5.3. klo
10-11 Saukkola ST1-asema, klo 11.30 12.30 Kauppakeskus Lohjantähti, Lohja, klo 13.30 - 14.30 Espoonlahden
Markkina, Kauppakeskus Lippulaiva.
Kerava, py: Millaiseen Eurooppaan?
Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan
Eurovaali-iltaan Keravalle, jossa äänessä ovat MEP-ehdokkaat Ann-Mari Kemell ja Antti Kaikkonen. klo 15 Porin kaupunkimaisema ennen, nyt ja tulevaisuudessa, luennoitsijana Jyrki Kangas, Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Huittinen, Keskustanaisten Vampulan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen kevätkokous pe 14.3. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi
Mynämäki, Karjalan ja Laajoen paikallisyhdistysten vuosikokoukset su
9.3. klo 18.
Huttula, paikallisyhdistyksen vuosikokous 2014 Leena ja Pekka Kuukalla Alaturuntie 32 ke 5.3. Keskustan vuosikokous pe
28.3. 040 415 8759.
Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, vuosikokous piiritoimistolla,
os. klo 18 Laajoen urheilutalolla.
Ylöjärvi, Karhen py 4.3. kahvitarjoilu
17.30 alk.
Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. ja ilm. Nisun py
16.3. klo 18 piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa 2 krs, Keskikatu 4 Kouvola. Linnankatu 21 B
35. Käsitellään
osastojen purkaminen ja jäsenten sekä varojen siirtäminen Keskustan Länsi-Elimäen paikallisosastoon, jonka nimi muutetaan Keskustan Elimäen paikallisyhdistykseksi. Ota yhteyttä
piiritoimistoon ja tule mukaan!
ETELÄ-HÄME
Hämeenlinna-Vanaja py:n laskiaistapahtuma 2.3. Tervetuloa!
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Kahvi tarjolla klo
17.30. Poliittista keskustelua
alustamassa Keskustan vpj. Alustajana on puoluesihteeri
Timo Laaninen. Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori.
Pori, Su 9.3. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään yhdistyksen nimenmuutosasia. Kahvitarjoilu klo 16.30 kokouksen lomassa.
Laskiaistapahtuma Euroopan parlamentin jäsenen Anneli Jäätteenmäen
Laskiaistapahtuma su 2.3. Klo 15
ruokailu noutopöydästä. , seurakuntavaalit 11/14, eduskuntavaalit 2015,
aloitteet puoluekokoukselle, kunniajäsenten valinta, puoluekokousedustajan valinta.
Espoon Vesaiset ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 5.3. klo
18.30. klo 14 Saikulla. rakennusmiehiä. pääsymaksut, bussimatkan, lounasruokailun. Tilaisuuden avaa kj. Aiheesta alustavat EU-vaaliehdokkaat Johannes Hirvaskoski,
Ann-Mari Kemell ja Antti Kaikkonen.
Uudenmaan Keskustanuoret: Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry:n
kevätkokous järjestetään 8.3. 0400 930 483
ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo
17.30 puoluetalo Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. Kahvitarjoilu klo 17 alkaen.
Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo
14-16. Kokouksessa annetaan lausunto sääntöudistuksesta ja eduskuntaesivaalliin ehdokkaan asettaminen.
Hamina, Keskustan Summan paikallisyhdistys kokoontuu kevätvuosikokoukseen to 6.3. Kokouspaikka Vähäkatava,
Pori. 1.3 klo
12-14. Johtokunta klo 18.
Turku, Keskustan lauantaitreffit 22.3.
kahvila Fontanassa klo 11.00-12.30,
alustajana europarlamentaarikko Hannu Takkula. 040-141 7326 tai
mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle, puh.
044-062 2266.
Paikkoja avoinna, haemme vapaaehtoistyöntekijöitä puoluekokoukseen 13.-15.6. klo 19 Markku Ylijoella.
Sauvo, py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 10.3. klo 17 Keskustanaisten Sa-
takunnan piirin vuosikokous. Kahvitarjoilu.
Keskustan veteraanikerho, yhteinen
kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 28.3. Kunnallisjärjestön
sääntömääräinen kevätkokous Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2, Hämeenlinna) 22.4.
klo 18 alkaen.
PÄIJÄT-HÄME
Lahti, Perinteinen Talvirieha la. klo 18 alkaen.. Tervetuloa!
Valkeakoski, Eurovaaliaiheinen yleisötilaisuus ti 11.3. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18 Alppiruusun kokoustiloissa. klo 18 Vesa Koskiahon kotona, Seppäläntie 11.
Hamina, Kannusjärven py:n vuosikokous 12.3. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuutta. klo 18 Piiritoimisto Apilassa (osoite: Näsilinnankatu 23 A 1,
33210 Tampere). Mukana myös
puoluesihteeri Timo Laaninen. klo 18.30 Loimaan
kunnantalolla, Kanta-Loimaantie 7.
Alustajana Olavi Ala-Nissilä teemalla
?Suomen talous nousuun!?
Pöytyä, Yläne, Uusikartanon py:n
vuosikokous su 2.3. klo 18 Alppiruusun kokoustiloissa.
Käsitellään sääntömuutos.
Keskusta rp:n Kuusankoski, py:n
vuosikokous ke 5.3. klo 17
piiritoimistossa, os. Käsiteltävänä mm.
viime vuoden toimintakertomus, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle sekä muille tilivelvollisille.
Tampere, MSL-Tampereen kulttuuriretki Helsinkiin la 3.5. Ilmoita mukaantulostasi 20.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja mm EU-vaalit 25.5.14. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Pori, Ke 26.2. Kahvi- ja laskiaispullatarjoilu.
Pöytyä, Yläne, Tourula - Keihäskosken py:n vuosikokous su 2.3. klo 16.30 puoluetalo
Apollon (Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki) suuressa salissa. Ota
rohkeasti yhteyttä. Mukana Keskustan
vpj. Tied. Tilaisuus pidetään maanantaina 3.3. klo
17.30 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1.
Tampere, MSL-Tampereen kulttuuripalkinnon vesurin jakotilaisuus ti 11.3.
klo 18.30, Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Mukana alustamassa piirin tj Hanna Vuola. klo
18.30 Kitulan Kisapirtillä. Lipun hinta 35,00 euroa. Paikka Järvenpäätalo, h.3. Tarjolla hernesoppaa.
Lauttasaaren keskustaseura, vuosikokous ma 3.3. klo 18-20 Keravan kirjaston Pentinkulma-salissa.
Keskustelua vetää kaupunginvaltuutettu Kyösti Haukipuro.
Vesaisten Uudenmaan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 4.3. Aiheena Maakuntastrategia ja kaikille
yhteiset esh:n asiat. Arvontaa, kahvia makean ja suolaisen palan kera. klo
16.30 Viikkarin Valkama, Juhana Herttuan katu 17, Pori. klo 19. Johtokunta
klo 18.30. Sitova ilmoittautuminen koulutukseen
viimeistään 19.3. klo 8.30 - noin
klo 19, lähtö Keskustorilta: kohteina
Stadionin torni, Suomen Urheilumuseo, Tamminiemi Urho Kekkosen museo. Hinta 50 euroa/hlö,
sis. Valtakatu 54, ti 4.3. klo. klo 18 esitykseen lippuja. Asialistalle on sääntömääräiset asiat ja lisäksi käsitellään mm. Yksi keilaamistunti maksaa eläkeläiselle
4,70 ja tossut saa salilta euron hintaan
vuokralle joka kerta eli hankintoja ei
tarvitse tehdä. Tilaisuuden alussa kahvitarjoilu.
VARSINAIS-SUOMI
Raisio, Kunnalliskerhon Seniorikeilaajat joka pe klo 13-14 KEILAUSVUORO Raision Keilahallilla. Vieraanamme ovat Keskustan Varsinais-Suomen piirin tj Hanna Vuola, Keskustan
puoluesihteeri Timo Laaninen ja europarlamenttivaaliehdokas Timo Kaunisto. mennessä Mirkulle, puh. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. 18 piiritoimistolla, Hansan 2 krs. Jouni Koskela, 050 527 2129, perhe.koskela@kolumbus.fi
Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. Tarvitsemme reippaita henkilöitä
mm. 27.2. Poliittisen keskustelun alustaa Olavi AlaNissilä.
Turku, Keskustan Turun seudun paikallisyhdistys ry:n vuosikokous ti 4.3.
klo 18 piiritoimistolla, Linnankatu 21
b. Mukana Tarja Kiviniemi Turun piiristä. Alustusten jälkeen keskustelua,
omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi
SATAKUNTA
Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestö, vuosikokous ke 26.2. Karjalantie
1607, Mynämäki. 040 1417326.
Salo, Keskustan Perttelin py:n vuosikokous Kajalan kentän huoltorakennuksessa to. Kokouksessa
esillä sääntömääräiset asiat, kuten tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2013. Kokousta ennen Naistenpäivän brunssi ja keskustelutilaisuus (Yobot, Runeberginkatu 54 A, Helsinki), ilmoittautumiset uusimaa@keskustanuoret.fi.
Mäntsälä. klo 14
Laajoen Urheilutalolla, os. klo 19 Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen paikallisyhdistysten kanssa. ke Annika Saarikko.
Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18 Punaisella Huvilalla, osoitteessa Kauppaneuvoksentie
18. Keilaaminen kohottaa
fyysistä lihaskuntoa, välipäivinä me
sauvakävelemme! Uudet voivat ilm.
Mirjam Karilalle p. Käsitellään osaston purkaminen ja
varojen siirtäminen Utin paikallisyhdistykseen. Paikkana Pikku-Veskun puisto.
Ohjelma: Rakovalkea, makkaranpaistoa, kuumaa mehua, talutusratsastusta ponilla. klo 18 -20 aiheena METROPOLIHALLINTO. klo
18.30 ABC-Renkomäki, Simolanmutka
1, 15680 Lahti.
Hämeenlinna. EU-vaaliehdokas Johanna Häggman tavattavissa Café
Laurellissa (Sibeliuksenkatu 7) la 8.3.
klo 13.
Hämeenlinna. Klo 16 juhlasalissa pelimannisoitot, jotka jatkuvat tanssin merkeissä. klo 18 Kunnallisjärjestön
johtokunnan kokous. 18.30 Kitulan Kisapirtillä.
Hamina, Vehkjärven-Myllykylän po:n
yleinen ylimääräinen kokous 12.3. Tule
kertomaan, mitkä ovat Sinulle tärkeitä
asioita EU:ssa. Tilaisuuden
taiteellisesta puolesta huolehtivat
Tanssistudio Pointin nykytanssiryhmä,
laulaja Arto Nuotio, sopraano Anna
Sirkiä, huilisti Saara Sirkiä ja murrerunoilija Oili Tamminen. Keskikatu 4, 45100
Kouvola.
KARJALA
Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Muistattehan palauttaa pöytäkirjanotteet puoluekokousedustajista piiritoimistoon Tuijalle heti vuosikokouksen jälkeen, kiitos. www.keskustasalo.fi
Loimaa, Hirvikosken seudun py:n johtokunnan kokous pe 28.2. Kokousvieraana EU- vaaliehdokas Hanna Kosonen.
Kouvola, Kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään 25.3 klo. Liput 10 euroa. Kati Kiljunen gsm
050 405 7742 tai spostilla: kati.kiljunen@keskusta.fi.
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405
7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@
keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat
Leena Kallionsivu 050 405 7743.
KYMENLAAKSO
Kouvola, Aitomäen paikallisosaston
yleinen ylimääräinen kokous 4.3 klo
18 piiritoimistolla, Hansakeskuksen 2
krs. Ke Esko Kivirannan terveiset eduskunnasta. klo 18.
Piiri, Raision kaupungintalolla pe 7.3.
klo 18 keskustellaan ajankohtaisista maakunnallisista strategia-asioista.
Mukana sairaanhoitopiirin ja maakuntavaltuuston valtuutetut.
Tarvasjoki, EP-ehdokas Timo Kaunisto Tarvasjoella naistenpäivänä la 8.3.
klo 10-12 Taatelin pihalla, tarjolla luomuhernekeittoa ja kaffetta.
Karjalan ja Laitilan keskustanaiset, Auvoinen iltapäivä su 9.3. klo 12.30
alkaen puoluetoimiston tiloissa, Apollonkatu 11 A, Helsinki. klo 18-21 Valkeakoski-opistolla (Kauppilankatu 2,
37600 Valkeakoski). alkaa
klo 18 Järvenpään Prismakeskuksen
Rosso-ravintolassa, Rantakatu 2, Järvenpää. Maaliskuun kk-palaveri Hintsan
makasiinilla ke 20.3. Tiloista, tarjoilusta ja ohjelmasta maksamme talolle 20 e/hlö. Keilakerho
kokoontuu huhtikuun loppuun. Käsitellään
osaston purkaminen, jäsenten sekä
varojen siirtäminen Kannusjärven paikallisyhdistykseen.
Keskustanaisten piiri vuosikokous
ke 19.3. Klo 17. Voit
ilmoittautua mukaan koko tapahtuman ajaksi tai osaksi aikaa. klo 18 Sauvon Osuuspankin kokoustilassa. klo 19
Paimenenmäessä, Tourulantie 466 Yläne, yhdessä muiden Yläneen alueen
paikallisyhdistysten kanssa. liikenteenohjaajia, järjestysmiehiä, lipunmyyjiä, kahvilatyöntekijöitä, oppaita. Illan aikana käydään läpi mm. 16
HELSINKI
Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry,
lounastilaisuus ke 26.2. 040
418 1150.
PIRKANMAA
Kustavi, Tupailta su 9.3. klo 18 Mäntsälän kunnantalolla.
Kokouksen aluksi EU-vaalipaneeli, johon ovat tähän mennessä ilmoittau-
Keskustassa tapahtuu
tuneet ehdokkaat Johannes Hirvaskoski, Anneli Jäätteenmäki, Antti Kaikkonen, Ann-Mari Kemell, Mikael Pentikäinen sekä Martin Ylikännö. EU-vaaleihin valmistautumista.
Keskustanuorten Helsingin piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous 6.3. 1.3. Yhteystiedot: Pilvi
Kärkelä p. Tarvitsemme kokousjärjestelyihin lukuisia vapaaehtoisia tekemään onnistunutta tapahtumaa tuhansille kokousvieraille Turussa. yhdistysten jäsenyys ja jäsenlistan merkitys, jäsenmaksut, kokouskäytännöt,
henkilöilmoitukset, Patentti- ja rekisterihallituksen ajan tasalla pitäminen,
ansiomerkkien haku ja muut huomionosoitukset ja piirihallituksen jäsenten kummitoiminta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.
Länsi-Vanta, paikallisyhdistyksen
vuosikokous ke 5.3. klo 17.30 alkaen Espoon valtuustotalolla Keskustan valtuustoryhmän huoneessa (Espoonkatu 5).
Järvenpään Keskusta ja MSL järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden 6.3. klo 18.30
Liisa ja Ilpo Hosikella, Soinilantie 399,
Rutava. Annika Saarikko, europarlamenttivaaliehdokas Johanna Häggman, Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo. Tilaisuuden jälkeen on
yhdistyksen vuosikokous.
Helsingin Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, sääntömääräinen vuosikokous ke 26.2. Ilmoittautumiset piiritoimistolle viimeistään 5.3.
Raisio, Kunnalliskerho ja kunnallisasiain toimikunta pe 7.3.klo 18, avoin tilaisuus Raision Kaupungintalolla. Talkootyövuorot järjestetään siten, että kokousedustajina toimivat talkoolaiset voivat osallistua mahdollisiin äänestyksiin. Johtokunta klo 17.
Turku, Vesaisten vuosikokous ke 5.3.
Impivaaran uimahallilla. klo 14 Leena ja Reino
Pietilän pihassa Miemalantiellä; rakovalkea, curling-kisa, kahvia, kuumaa
mehua ja laskiaispullaa.
Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous to 6.3
Tule tapaamaan EP-ehdokasta Mirja Vehkaperää. Tasakatu 2-4, toinen kerros, kokoustila 1, Pieksämäki.
Keskustellaan ti 4.3.2014 kokootuvan
kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla olevista asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. klo 19 Sykkeessä.
Kärsämäki. Ajankohtaisia asioita - eväitä eduskuntavaalityöhön. klo 19 Eevi ja Matti Väistöllä. Lisätietoja www.keskustanuoret.fi/valtuuskunta. klo
16.30 Pulkkila-salissa, Pulkkilantie 4.
Johtokunta klo 14.
Riistakatu 15, 74100 Iisalmi
017-817 214
ylasavo@keskusta.fi
KESKUSTANAISET
Lumijoki. Tapahtumat: su 2.3
klo 18 Vasaraperä, kylätalo. Savonrannan Vesaisilla klo 13
vuosikokous. Illallisbuffet ja ohjelmaa. 23 A 1, 33210 Tampere
03-2226 029
pirkanmaa@keskusta.fi
KYMENLAAKSON PIIRI
Kivimiehenk. Rajalahdenkatu 4. Lönnrothinkatu 7. Tarjoiluna makkaraa, hernekeittoa ja kuumaa mehua.
Eurovaaliehdokas, kansanedustaja
Elsi Kataisen vaalitilaisuus pe 7.3. Lipun hinta 390 euroa/ osallistuja. 040 5156 800 sekä maksamalla seminaarilipun 390 euroa tilille Nordea FI10 1572 3000 3621 11. Vasaraperän py:n sääntömääräinen vuosikokous su 2.3. Ilmoittautumiset pe
21.3.mennessä maksamalla illalliskortin tilille: FI32 5290 9520 0651 85. Mukana puolueen varapuheenjohtaja
Annika Saarikko. Kokouksessa mukana FM
Hanna-Leena Mattila Raahesta
Cygnaeuksenk. Vieraana ke Tapani Tölli. Vii-
PERÄPOHJOLA
Tervola. Illalliskortti 50 ?. klo 19 kirjaston alakerran kokoustilassa.
Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta
040 416 0147, 040 415 8759
karjala@keskusta.fi
Oulu. Kaikki ovat
tervetulleita matkalle. Ilmoittautumiset pian Kaija Väänäselle puh. klo 16 Lojolassa, Keskuskatu 3, Esillä vuosikokousasioiden valmistelu.
Puolanka, Kunnallisjärjestön vuosikokous ke 12.3. Tervetuloa kaikki alle
30-vuotiaat nuoret.
Tupailta ma 3.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai p. Paikalla EP-ehdokaat Mirja Vehkaperä ja
Hannu Takkula sekä kuntapäättäjiä.
Kuusamo. Tarjolla: maittava illallinen, värikästä ohjelmaa sekä eurovaaliehdokas Petri Honkonen itse. 0400 411 072 tai Janne Tarima etela-savo@keskustanuoret.fi, p. Tilaisuudessa pohditaan aloitteita
Keskustanuorten valtuuskunnalle sekä kesän puoluekokoukseen.
Pohjois-Karjalan Vesaiset järjestävät retken Holiday Club Saimaa . Kaukovainion Keskustaseuran
sääntömääräinen vuosikokous ti 11.3.
klo 18 Kaukovainion asukastuvalla,
Hiirihaukantie 5 D. Valtakirjat toimitettava piiriin etukäteen hyvissä ajoin. puolitoista tuntia, jonka jälkeen keskustelua jatketaan ruokailun merkeissä. klo 18:30 OP- kerhotiloissa. Tanssilippu iltamavieraille 10 ?. Juhlan pääpuhujana on Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. krs., 15110 Lahti
03-7825 017
paijat-hame@keskusta.fi
PIRKANMAAN PIIRI
Näsilinnank. klo 19 Pieksämäen Järjestötalolla os. Tervetuloa!
SUOMEN
KESKUSTANUORET
Suomen Keskustanuoret ry:n valtuuskunta, sääntömääräinen kokous
5-6.4. Kahvitarjoilu ja arvontaa.
Keskustanaisten piiri vuosikokous
su 13.4. 050 448
5085. klo
18.30 Kiihtelysvaaran Suojapirtillä. 12 A 4, 96100 Rovaniemi
016-313241
lappi@keskusta.fi
PERÄPOHJOLAN PIIRI
Valtakatu 25, 94100 Kemi
016-256 031, 040 8379 867
perapohjola@keskusta.fi
CENTERNS
SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT
Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors
050 4360 411
mia.peussa@keskusta.fi. Illalliskortit 50,-/hlö.
Pohjois-Karjalan Keskustanuorten
Aloite-ilta 28.2 klo 17 Surakan baarissa. klo 18 Eila ja Pentti Torpakolla.
Keskustanaiset: Perinteinen naisjärjestöjen Minna Canthin päivän juhla järjestetään 19.3. klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. klo 17 Keskustan piiritoimistolla.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Piiritoimisto tiedottaa: Henkilötietolomakkeet on palautettava helmikuun
loppuun mennessä.
Ihastjärvi, py vuosikokous su 30.3.
klo 13 Elina ja Hannu Lappalaisella
Korteniemellä. klo 16:30 Keskustan piiritoimistolla. mahdollisten
uusien paikallisyhdistysten nimenmuutosasiat.
KESKI-SUOMI
Piiritoimisto on suljettu 24.-28.2.
Äänekoski, kj. klo
11. Mukana EP-ehdokas Mirja Vehkaperä. klo 16 samassa paikassa. 044 369
9603, viimeistään 15.3.
KAINUU
Puolanka, Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous ma 3.3. Keskustanaisten Oulun py:n
sääntömääräinen vuosikokous ke
12.3. Varaa illalliskorttisi pian! Keskustan Etelä-Pohjanmaan piiritoimisto: puh. Hiihtoa ja mäenlaskua. Keskustanuorten liittohallitus.
YLÄ-SAVON PIIRI
KESKI-SUOMEN PIIRI
ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI
Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki
06-2233 300
etela-pohjanmaa@keskusta.fi
KESKI-POHJANMAAN PIIRI
Isokatu 2, 67100 Kokkola
06-8312 373
Keski-pohjanmaa@keskusta.fi
POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI
Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu
040 515 6800
pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi
KAINUUN PIIRI
Kauppakatu 26, 87100 Kajaani
08-6121 146, 08-6121 144
kainuu@keskusta.fi
LAPIN PIIRI
Kansank. (06) 223 3300,
e-mail: etela-pohjanmaa@keskusta.fi
tai Aki Utter puh. klo 12
Tervaniemen tuvalla (Tervaniementie 1). Vierailemme kotimaisella kenkätehtaalla Orivedellä, tapaamme Pirkanmaan keskustanaisia ja käymme teatterissa. 33, 50100 Mikkeli
015-163 822
etela-savo@keskusta.fi
ETELÄ-SAVON PIIRI
ITÄ-SAVON PIIRI
Pudasjärvi. 040-350 9953.
Siikalatva. Pulkkila-salissa, Pulkkilantie 4.
Mukana ehdokkaat Mirja Vehkaperä ja
Hannu Takkula.
Suokatu 31, 70110 Kuopio
017-3699 600
pohjois-savo@keskusta.fi
POHJOIS-KARJALAN PIIRI
Siltakatu 22, 80100 Joensuu
013-122 982
pohjois-karjala@keskusta.fi
POHJOIS-SAVON PIIRI
Vesaiset Mikkeli, po vuosikokous ke
26.3. Tarjolla hernesoppaa ja lättyjä. Hintaan sisältyy ruokailu noutopöydässä, uinti ja matkat bussilla kylpylään. Virallisten kokousedustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 5.4. klo 18 Härmän Kylpylässä. Asian I käsittely.
Lieksa, kunnallisjärjestön vuosikokous to 27.3. Saviselkä-Sydänmaan
py:n sääntömääräinen vuosikokous to
27.2. Kahvitarjoilu.
Savonrannan Vesaiset ja Vesaisten
I-Savon piiri järjestävät LASKIAISRIEHAN su 2.3. klo 19
Lähteenmäellä.
Piiri, vuosikokous Simossa 12.4. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Piiri, Anneli Jäätteenmäen eurovaali-iltamat pe 14.3. Hyväntekeväisyyskonsertti ?Uusi lastensairaala 2017. Mukana MSL.
ITÄ-SAVO
Jouhenniemi, py:n vuosikokous 26.2.
klo 18 Kerimäen OP:n kokoustilassa.
Mukana eurovaaliehdokas Hanna Kosonen. Hinnat jäsen/ei-jäsen: Aikuiset 30?/35 ?,
4-14-vuotiaat 20 ?/25?, 0-3-vuotiaat 0
?/5 ?. Lisätie-
Toivakka, keskustanaisten ja paikallisosaston vuosikokoukset ti 4.3. 12 B 16, 40100 JKL
050 5735 353, 045 3274 845
keski-suomi@keskusta.fi
Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi
puhelinnumero 040-1725005.
Oulu. Tilaisuus alkaa klo 11 keskustelulla Salmelan leirikeskuksesta ja muista nuorille tärkeistä aiheista. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lähtö klo 8.00
Ylämyllyn Shelliltä (muut pysäkit Joensuun matkahuolto, Tikkalan Kassan baari ja Neste Tolosenmäki). Bussi lähtee Iisalmesta ajamme Helsinkiin ja tutustumme Tamminiemeen, Urho Kekkosen museoon.
Astumme Viking Gabriella laivaan ja
yövymme laivassa, joka rantautuu
sunnuntai aamuna aivan Tukholman
keskustaan. Sunnuntaina lähdemme opastetulle kaupunkikierrokselle.
Halukkaat voivat käydä uudessa ABBA museossa, jonne järjestetään bussikuljetus. Tukholmaan voi tutustua
myös omatoimisesti. Illalla lähdemme
laivalla Helsinkiin, josta jatkamme aamulla matkaa kohti kotia. Su 23.3 klo
13 Iivaaran pirtti, klo 17 Maaselkä, entinen koulu.
Kärsämäki. klo 19
Torpalla, Leppälahdenväylä 344.
Keskustan Itä-Savon piiri, vuosikokous ke 26.3. Paikalla myös EU-vaaliehdokas Petri Honkonen.
Keskustanaiset: Kaikille avoin päiväretki Pirkanmaalle pe 14.3. Esillä vuosikokousasiat ja
ajankohtaiset kunta- ja järjestöasiat. 16, 13130 Hämeenlinna
03-6823 625
etela-hame@keskusta.fi
PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI
Hämeenk. Pientää
purtavaa tarjolla. Vähä - Suolijoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 4.3. 040-581 7332 tai Sari
Kujala puh. Liput 20 eur,
saatavilla Eevalta (p. Iltaa jatkaa tangokuningatar 2013 Heidi Pakarinen. Kokouksessa
käsitellään sääntömääräisien asioiden
lisäksi eduskuntavaaleja 2015, seurakuntavaaleja 2014 ja Turun puoluekokousedustajien valintaa.
dot ja ilmoittautumiset: eeva.harjula@
keskusta.fi tai p. Tarjolla hernekeittoa.
Nuotiopaikka, omat makkarat mukaan. EP-ehdokas Elsi Katainen tavattavissa ma 3.3. Vasaraperän py:n ja ent. Asiana vuosikokousasiat. Lumijoen Keskustanaiset
ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke
5.3. 9 A 5. Mukana Mika Määttä ja alueiden valtuutettuja. Ensimmäiseksi kirjaksi valittiin Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvit. Pe 14.3 klo
19 Kiitämä, hirvikota. klo 18
Keskustan piiritoimistolla.
Heinävesi, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 8.4. Asiana toimimattomien yhdistysten toiminnan vireyttäminen tai yhdistäminen muihin paikallisyhdistyksiin. Lukupiiri kokoontuu seuraavan
kerran ti 6.5. Mäenlaskua.
Minitalousseminaari ma 10.3. klo 17 alkaen Vanhalla Ortopedialla Jyväskylässä. Su 9.3 klo
17 Käylä, Korpihovi, klo 19 Piiloperä, metsästysseuran maja. Eurovaalitilaisuus la 1.3.
klo 15. klo 18 Anna-Liisa Pottalalla, Laakerikuja 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Keväinen Tukholma kutsuu 26.-28.4.
(la-ma). klo 18 valtuustosalissa. 7 as.12, 45100 Kouvola
050 5770 838
kymenlaakso@keskusta.fi
KARJALAN PIIRI
Nivala. klo 18.30
Pudasjärven Kansalaisopiston Salikissa, Lukiontie 4. klo 18.30 Savonlinnassa
Opetusravintola Paviljongilla, os. Puheenjohtaja Juha Sipilä avaa Suomen selviytymissuunnitelman lähtökohtia ja
asiantuntija-alustajana on toimitusjohtaja Pasi Holm (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos). klo 17 Apilassa (piiritoimisto). 010 315 2001)
Sulkavan Keskustanaiset, vuosikokous ma 10.3. Alustukset ja
mahdolliset kommenttipuheenvuorot kestävät n. Kahvi ja valtakirjojen
tarkastus klo 18. Ajelua
hevosella. 010 315 2001.
kous ma 10.3. Lisäksi käsitellään Salmisenseudun py:n liittyminen
Vasaraperän paikallisyhdistykseen. Tervetuloa
keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä evästämään esivaaliehdokasta. Kunnallisia
luottamushenkilöitä pyydetään saapumaan paikalle.
Mikkelin keskustanaiset, vuosikokous 12.3. klo 16
Vasaraperän kylätalolla. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu
31 A 2. Lisätiedot
ja ilmoittautumiset: Marko Partanen
p.0400 517 319.
Keskustan puoluetoimisto
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
010 2897 000 (klo 9-15)
Kempele. Konsertin jälkeen Keskustaväen tapaaminen, mukana EPehdokkaat Mirja Vehkaperä ja Hannu Takkula.
Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna
015-531 145
ita-savo@keskusta.fi
Siikalatva. klo 16 Tarjan Muotipuodin tiloissa, Savontie 2 Mäntyharju. klo 14-16 Virpiniemessä, Oulussa. UllaRiitta Juuti.
POHJOIS-SAVO
ETELÄ-SAVO
Keskustanuorten Kangasniemen
osasto ry:n yhdistetty yleinen syysja vuosikokous pidetään su 2.3. Tapani Töllin vieraaksi. Ke 19.3 klo 19
Kuontivaara, latukahvila. Käsittelyssä ovat Joensuun edistysmielisten Keskustapolitiikan, Eimisjärven, Enonsalon, Koveron, Länsi-Joensuun, Nivan, Novikan,
Reijolan, Revonkylän, Mulon, Iiksenvaaran, Kokinvaaran, Luutalahden, Reki-Kuusvaaran, Silkun, Sonkajarannan,
Pirttivaara-Sarvingin, Uimaharjun,
Enon ja Hammaslahden naisosastot,
Nuoren Keskustan Liiton Enon, Kiihtelysvaaran, Rantakylän,Tuupovaaran
ja Pyhäselän yhdistykset. Lisätiedot p.040-778
2410 / Anni.
Pohjois-Karjalan Keskustanuoret laittavat poliittisen ohjelmatyönsä vauhtiin ke 26.2 klo 18 Apilalla (Siltakatu 22, Joensuu). sääntömääräinen vuosikokous Sumiaisissa, Kuntalassa
13.3.klo 18. Mukana EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen ja tj. Lisätietoja Helena Kauppinen kauppinen.helena@gmail.com,
p. Laukaalla hotelli Vuolakkeessa (Suolahdentie 84). Kokoustila ilmoitetaan myöhemmin. Lisäksi käsitellään paikallisosastojen / -yhdistysten
yhdistymisen II-käsittely: Keskustan
Hattuvaaran, Jaakonvaaran, Kelvän,
Korisevan, Kylänlahden, Lahnalammin, Lapalien, Märäjälahden, Viekin,
Viensuun, Vuonisjärven, Ylä-Viekin,
Vuonislahden, keskustanaisten ja keskustanuorten paikaillisosastojen / -yhdistysten liittymisasiat. Käynti Kirkkokadun puolelta. Alustuksena Luomuinstituutin
johtaja Pirjo Siiskonen kertoo luomusta Suomessa.
Vesaisten Etelä- Savon piiri ry vuosikokous ke 26.3. klo 12 alkaen Savonrannan Lekotissa. kylpylä maailmaan LA 1.3. klo
19 Konttilassa. klo 17
Hotelli Lasaretis sa, Oulussa. klo 13 mennessä. 17
Keskustassa tapahtuu
Käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.
Lappeenranta, paikallisyhdistyksen
vuosikokous ma 10.3 klo 18 piiritoimistolla, Valtakatu 54. klo 18 Heinäveden kunnan valtuustosalissa. Esillä sääntömääräiset asiat ja käsitellään lausuntopyyntö, koskien Suomen Keskusta rp:n sääntöjä.
ETELÄ-POHJANMAA
tenumero 5005.
SUOMEN KESKUSTA
Linja-autoretki eduskuntaan 10.12.4. Tervetuloa laskettelemaan ja ulkoilemaan koko perheen
voimin. Salmisenseudun py:n johtokunnat klo 15.
HELSINGIN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
0400 909 013
helsinki@keskusta.fi
UUDENMAAN PIIRI
Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki
045 8546 406
ari.maskonen@keskusta.fi
VARSINAIS-SUOMEN PIIRI
Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku
010 2922 060
varsinais-suomi@keskusta.fi
SATAKUNNAN PIIRI
Itäpuisto 9, 28100 Pori
050 4057 742, 050 4057 743
satakunta@keskusta.fi
ETELÄ-HÄMEEN PIIRI
Larin Kyöstin k. Kunna llisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 3.3. klo 17.30 Helsingin yliopiston
tiloissa Luomuinstituutissa, os. Johtokunta 17.30.
Tervetuloa uudet ja vanhat jäsenet.
Porrassalmenk. Rinnelippu lapsille alle
15v 10e/lapsi.
Ahvensalmi-Juvola, py:n vuosiko-
POHJOIS-POHJANMAA
Koko perheen ulkoilutapahtuma su
2.3. Kahvitarjoilu.
Kuusamo. -hankkeen tukemiseksi pe 28.2. Ilmoittautumiset ja lisätiedot
pohjois-karjala@vesaiset.fi
Kontiolahti, kunnallisjärjestö järjestää koko perheen perinteisen laskiaistapahtuman laskiaissunnuntaina 2.3.
klo 10-12 nyt Kirkonkylällä Jäähallin
viereisellä mäellä Urheilukeskuksen
alueella. Kevään
muotia ja EU-asiaa, kokousvieraana
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen.
Etelä-Savolaiset Keskustajärjestöt
ovat perustaneet yhteiskunnallisen lukupiirin. Tilaisuudessa keskustelua alustaa maakuntajohtaja
Pentti Hyttinen.
Keskustan Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelyksen ja Särkivaaran paikallisyhdistysten vuosikokoukset to 27.2. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous la 1.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
POHJOIS-KARJALA
Petrin eurovaali-iltamat la 29.3.
klo 18 Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2 Laukaa. klo 12-14
Sarkkirannan montulla, Kempeleessä. Kokouksessa puhuu
varapuheenjohtaja Annika Saarikko ja
EU-vaaliehdokas Hanna Kosonen.
Itä-Savon Keskustanaisten piirin
johtokunta, kokous to 27.3. Hanurimusiikkia: Timo Savinainen.
Joensuun kunnallisjärjestön ja alla lueteltujen yhdistysten yhteinen
yleinen kokous to 27.3. Perinteinen laskiaistapahtuma laskiaissunnuntaina 2.3
Mitä?
10. Mikä oli hänen silloinen
nimensä?
Missä maanosassa se elää?
Sudoku
9
9. Kuva: Suomenmaan arkisto
3. Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen,
2. Mittayksikkönä metri otettiin
ensimmäisen kerran käyttöön Ranskassa
1799. Niin se maailmassa kehitys kehittyy...
6. ?Tietokoneiden ei tulevaisuudessa
tarvitse painaa enempää kuin 1,5 tonnia,?
kirjoitti amerikkalainen Popular Mechanics
Missä joessa on Merikosken
voimalaitos. B. 18
26.2.2014
TIETOTESTI
1. Nandu on lentokyvytön strutsilintu.
Viivi & Wagner . Minä vuonna?
5. Sana tulee
latinankielisestä sanasta facies, joka
tarkoittaa... He kaikki ovat syntyneet samassa
pitäjässä... Aku Ankka . Kuinka pitkä on Helsingin Erottajalta
alkava Mannerheimintie?
4. Mukula
2
8
8
2 7 9
4
9 5
3 2
9 1
5
2
7
4 3
8
4 7
2 8
2
8 4 6
3
8
9
9
4
1
6
8
3
5
6
1
2
7
2
5
8 9
6
9
4
6
6
4
7
3 2
9
7
6
3
7
3
2
4
5
9
9
5
8 2 4 7 5
8 4
5
2 9
9
5 3
6
1 8
5 6 2 3 4
1
6
kerran ammattilaisten raskaansarjan
maailmanmestaruuden 50 vuotta sitten
(25.2.1964). Mistä metri silloin sai pituutensa?
kirjailija Juhani Aho, taiteilija Pekka
Halonen. Mitkä
olivat pääkaupungit?
voimalaitokset?
8. Muhammad Ali voitti ensimmäisen
7. Missä?
3. Missä joessa on Nuojuan ja Merikosken
Ensimmäinen Euroopan pääkaupunkien
välinen puhelinlinja avattiin 1887. Fasaadi tarkoittaa julkisivua. Masi . Virtanen . Mikä oli itsenäisen Viron ensimmäinen
rahayksikkö 1918-1927 kruunu vai markka?
-lehti..
Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Päällikkö:
Pirjo Kontio
Toimittajat:
Timo Mikkilä
Samuli Nissilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
Vesa Somppi
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
1) markka; kun markan arvo
heikkeni, tehtiin rahanuudistus:
1.1.1928 otettiin käyttöön kruunu,
2) se on kymmenesmiljoonasosa
matkasta Pohjoisnavalta Päiväntasaajalle, nykyinen metrin määritelmä (1983) liittyy valon nopeuteen, 3) Pariisi ja Bryssel, välimatka noin 300 km,
4) 1949, perustettu 1902 ja ilmestyy 9 erikielisenä painoksena ympäri maailmaa, 5) Lapinlahdella
1777, 1861, 1865, 6) Oulujoki,
7) 5,5 km, 8) Etelä-Amerikassa,
9) kasvot, 10) Cassius Clay.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Ilmoitusmyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
044 7370 262
044 7370 265
044 7370 261
050 5450 915
044 7370 267
050 300 3897
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. 3:7
SANANPARSI
Ei lemmestä leluksi.
Raahe
KANSA KASKUAA
. Mutta kun kyseessä on ministeri, olympialaisissa, niin
kuin virkatoimissa, niin onhan se noloa. Vasta toisena paikalle tullut saa juuston.
Ratkaisut
9
2
6
5
4
1
7
8
3
4
7
1
3
6
8
9
5
2
4
2
8
9
1
7
3
5
6
3
9
5
2
6
4
1
8
7
6
1
7
8
3
5
4
9
2
5
3
1
7
2
9
6
4
8
2
8
6
3
4
1
9
7
5
7
4
9
5
8
6
2
3
1
8
7
3
1
9
2
5
6
4
9
6
2
4
5
8
7
1
3
1
5
4
6
7
3
8
2
9
2
1
6
9
5
4
3
7
8
7
8
4
1
6
3
9
2
5
3
5
9
8
2
7
4
1
6
6
2
5
4
1
9
7
8
3
8
7
1
2
3
6
5
4
9
Ulkoasu: Mikko Eronen
3
8
5
9
2
7
4
6
1
4
9
3
7
8
5
2
6
1
5
6
2
3
7
1
8
9
4
1
4
7
5
9
8
6
3
2
9
3
8
6
4
2
1
5
7
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
6
9
7
2
1
5
3
4
8
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
8
5
4
6
9
3
2
1
7
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
1
3
2
7
8
4
6
9
5
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
2
4
8
1
3
6
5
7
9
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Meri Alaranta-Saukko
044 2032 640
Satu Itkonen
044 7370 377
Annukka Kantola vuorotteluvapaalla
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
5
1
3
4
7
9
8
2
6
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
7
6
9
8
5
2
1
3
4
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012
Helsingin toimitus
Postios. Hiirillä asia on toisin. helmikuuta 2014.
Tänään Nestori, ortodoksisen
kalenterin mukaan Pirkka.
Aurinko laskee Helsingissä
17.39, Oulussa 17.24 ja nousee
huomenna Helsingissä 7.25 ja
Oulussa 7.36.
PÄIVÄN SANA
Istuttaja ei siis ole mitään, ei
myöskään kastelija, vaan kaikki on Jumalan kädessä, hän suo
kasvun.
1 Kor. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Herrahinkuinen opportunisti, joka hoitaa ministerinpestiään oman, suppean maailmankuvansa mukaan.
Taannoin hän mollasi Cheekiä. Ministerinä nimenomaan. 19
26.2.2014
Tehdä arhinmäet
SAMMUMISEN uusi synonyymi on tehdä arhinmäet.
Kataisen kakarahallituksen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitoksi naamioituneista kommunisteista meni sitten ja sammui
olympialaisissa, viinasta.
Hän halusi juhlistaa lätkän olympiapronssia (lue:
paistatella selänteiden loisteessa) ja erottui viinansietokyvyllään. Ei rikos,
vain noloa.
suosikki-inhokkini, Ilkka Kanerva. Varhainen lintu nappaa madon.
. Hän neuvoi missä ministerin täytyy päihtyä, kotona tai mökillään.
Selvinpäinhän voi vain laittaa muutaman sata tuhruista tekstaria glamourtanssija Tuksulle. Cheek ei ole yhteiskunnan elätti, vaikka ohimenevä ilmiö onkin. Ja
onhan siinä jotain eroa, vetää olympiastadion pariin
kertaan loppuunmyydyksi kuin vetää olympialaisissa perseet olalle.
ARHINMÄKI oli muka tukemassa urheilijoita, vaikka urheilijat tukivat häntä, eli raahasivat viinaraadon
hotellihuoneeseen.
Erityisen hauskaa tässä on se, että ensimmäisten
joukossa kollegoistaan oli kiveä heittämässä toinen
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
Keskiviikkona 26. Täytyy olla nähnyt Tuksun
keikalla, että vasta täysin ymmärtää
Kanervan tason.
Päihdelääkäri antoi lausunnon, jonka mukaan tajun menetys on aina hälyttävää.
Hallitus on aikoja sitten menettänyt todellisuudentajun, se on oikeasti hälyttävää,
myöhäisteinien viinakokeilut kuuluvat vain
pitkäksi menneeseen puberteettiin.
TOKI pakinoitsija nauttii tällaisesta, nauttii eritoten
siksi, että olen vuosikausia ollut näkevinäni tämän
Arhinmäen lävitse. On kaksi eri asiaa olla urheilija ja katsomohilluja.
Katsomohillujan kunto ei kestä miesten kyydissä,
missään lajissa, kaikkein vähiten viinan otossa.
Jos kyseessä olisi tavallinen kloppi, niin sammuuhan näitä joka viikonloppu tuhansin
Sähkölinja on aivan lähistöllä, mutta 8000 euron maksaja
puuttuu.
Kouvolan keskustan ja Kuusankosken väliseltä Ahlmannintieltä
luisteluradalle ohjataan Retkiluistelurata-opastein.
Tarkan termistön mukaan retkiluistelu tarkoittaa pitkän matkan
luistelua auraamattomalla jäällä,
matkaluistelu lyhyemmän matkan luistelua auratulla jäällä.
Retkiluisteluakin Kuusaanlammella pystyi harjoittamaan alkutalvesta, mutta lähinnä Kuusaanlammen laji on matkaluistelu.
Kansan suuhun retkiluistelu sopii kuitenkin hyvin.. Markku Toimela otti tehtävän hoitaakseen
talvella 2012.
Seuraavana vuonna yrittäjäksi
vaihtui Kari Niemi. Usein mukana
on myös jonkin kokoinen joukko yhdeksästä lapsesta. Kaupunki heräsi huomaamaan, että
luisteluratatoimintaa ei voi enää
painaa alas, Kalle Ylimäki kertoo.
Matkaluistelussa pitkät
terät napsautetaan tukevien
monojen pohjaan.
tiin tärkeäksi asukkaille.
Aurauksesta vastasi Markku
Toimela ja paljon tehtiin myös
talkootyötä. Paikalliset yrittäjät ja poliitikot tarjosivat tuolloin auttavan kätensä, ja
LUISTELURADAN ylläpito vaati paljon vapaaehtoistyötä ja rahaa. Aloite läksi Kouvolan kaupungin liikunta- ja nuorisolautakunnalle syksyllä 2009.
. Kertakäynnistä veloitetaan 6 euroa ja kausilipun saa
45 eurolla.
. Kaupunki lupasi kuitenkin rahallista tukea, mikäli löytyy rataa
yllä pitävä taho.
Kalle Ylimäen kotiympäristön
asukkaista koostuva Lamminrannan kyläyhdistys otti tehtävän vastaan, koska lähivirkistysalue koet-
rahoittivat loppukauden pakolliset menot, 2000 euroa.
. Tänä talvikautena tehtiin jatkovuosiinkin mahdollistava nelivuotinen sopimus
Niemen Seikkailuviikari-yrityksen kanssa.
Radan ylläpito on mahdollista
kaupungin tuen ja käyttömaksujen ansiosta. Tällä kertaa kuusivuotias Ruuben vetää kelkassa pienempiä sisaruksiaan Tiitusta, 2, ja Noomia, 4. Matkaluistelurata on käytössä nyt viidettä talvea.
Kahden ja puolen kilometrin
matkaluistelurata on oiva esimerkki siitä, kuinka kunnallinen
aloite tuottaa hedelmää.
Vaivannäköä aloitteen toteutuminen tosin vaatii enemmän
kuin pelkkä toiveen muotoilu kirjeeseen.
KUUSAANLAMMEN lähellä asuva
suurperheen nuori isä Kalle Ylimäki sai ajatuksen luisteluradasta viitisen vuotta sitten.
Keskustan Kuusankosken paikallisyhdistyksessä toimiva Ylimäki esitti yhdistyksen väelle, että eikös tehtäisi aloite luisteluradasta. Hän käy luistelemassa Kuusaanlammella monena päivänä viikossa. 20
26.2.2014
. Rata saatiin käyttöön alkutalvesta 2010.
Syksyllä kaupunki päätti, että se
ei ryhdy pitämään yllä luistelurataa. Aloite toteutui, iloitsee Kuusaanlammen matkaluisteluradan alulle panija Kalle Ylimäki. Kyläyhdistyksessä tajuttiin, että yhdistys ei pysty rataa hoitamaan.
Kaupungin kanssa saatiin sovittua, että luisteluradan ylläpitäjäksi haetaan yrittäjää. Tuloksena oli, että
jää kyllä kestää. Tänä vuonna kausilippuja on
ostettu enemmän kuin viime talvena, kertoo Kari Niemi.
M AT K A LU I S T E LU N
lisäksi
Kuusaanlammella on mahdollista harjoittaa jääurheilua autoilla.
Jotta moottorien meteli ei kuuluisi kaiken aikaa, autoilu on rajoitettu keskiviikkoon ja lauantaihin.
Ääntä pitää kuitenkin sähköä
kassakoneeseen tuottava aggregaattori.
Luistelijoiden tavoitteena on
saada sähkö lammen reunalla sijaitsevaan pukukoppirakennukseen. Tulokset esiteltiin lautakunnalle, joka vakuuttui
jään kestävyydestä.
KAUPUNKI sopi 1 x 2 kilometrin
kokoisen lammen vuokraamisesta vesialueen omistavan ja hankkeeseen myötämielisesti suhtautuneen UPM:n kanssa ja aurautti luisteluradan. Kuvat: Arja Ukkonen
Luistellen Kuusaanlammella
Suosittu luistelurata syntyi Kalle Ylimäen ideasta
ARJA UKKONEN
KOUVOLA
KUUSAANLAMMELLA Kouvolan
keskustan liepeillä viilettää hyvän
jään aikaan useampi tuhat luistelijaa. Kouvolan liikuntaväki oli jo
pitkään suunnitellut matkaluiste-
lurataa, mutta kauemmas Lappalanjärvelle. Kuusaanlammen jäätä pidettiin virtausten vuoksi liian
hauraana, Kalle Ylimäki selvittää.
Ylimäki läksi naapurissa asuvan luontomatkailuyrittäjä Markku Toimelan kanssa tutkimaan
Kuusaanlammen jäätä.
Mittauksia tehtiin kymmenessä pisteessä. Luistelijoita virtasi
Kuusaanlammelle.
Luistelukausi oli kuitenkin loppua kesken, kun kaupungin antama 6000 euron avustusraha loppui kesken eikä lisää luvattu. Luistelijoita oli yli 3000