Suomenmaa 26.02.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / 26.2.2016 / 4,80 ? Säpinää riittää Työ ympäristöministeriön kansliapäällikkönä pitää Hannele Pokan kiireisenä. Politiikka Saarikko jättää puoluejohdon Analyysi Reportaasi Hallitus pohtii omistajaohjausta Rakennustavasta apu homeongelmiin
JUSSI MERIKANTO, JOHANNA RUSANEN-KARTANO, SIMO MÄKINEN LIPUT 59/55?* JÖGEVA 4 norm. osallistuville oo katarjoilun) erikoishinnalla (sis. 06 424 2900 vin ä t s e k n Suome ila valkoap www.naturcom.fi. Ilmajoen Musiikkijuhlat 2016 ELÄMÄLLE OOPPERA OSKAR MERIKANNOSTA 10.6.?12.6. väliai www.musiikkijuhlat.fi Puh. 76/72? oukseen *) Keskustan puoluekok pperaliput 10.-12.6. JA 17.6.?19.6. sävellys JAAKKO KUUSISTO libretto JUHANI KOIVISTO ohjaus ANNA KELO solisteina mm
26.2. Toivon, että keskustelu uudistuksista ei olisi vain laatikkoleikkiä ja omista poteroista kiinni pitämistä. 2016 Anu Vehviläinen s. 6 Paneeko hallitus Altian myyntiin. 34 Kuusi vuotta varapuheenjohtajana riittää Annika Saarikolle s. 2016 3. 33 Keskisuomalainen kasvutarina keskustalaisuuden ytimeen s. 16 Aila Paloniemi kritisoi hallituksen kehitysapuleikkauksia s. 28 26.2. 14 Tonnikerholaiset ovat ohittaneet puolivälin s. s
Sanaan ?rauha. Sanat ?rauhanpolitiikka. Nyt aseriisunta on telakalla. Se etsii tietä parempaan maailmaan, jossa erimielisyyksien ratkomiseen ei tarvittaisi jättimäistä varustautumista, verenvuodatusta ja surua sekä taloudellisia katastrofeja. Eikö tähän etsintään pitäisi puhaltaa nyt lisää henkeä? Rauhanpolitiikan edistämisen pitäisi olla lähellä Suomen johtajien sydäntä. Syyrian tragedia on asunut olohuoneissamme jo vuosikausia, ja vielä lähempänä aseita kalistellaan Ukrainassa. Luulisi herättävän ajatuksia. ei liity enää ideologista painolastia. Työ rauhan puolesta ei merkitse eurooppalaisen unionimme hylkäämistä. kuulostavat monen mielessä lapselliselta ja väärinkäytetyltä idealismilta, jolla ei meidän maailmassamme ole oikein sijaa. Olisiko kuitenkin aika kaivaa rauhanaate naftaliinista. Sen huippuvuosia oli 1990-luku. Rauhantekijöitä ei ole koskaan liikaa.. tai ?rauhanliike. Päätoimittaja Juha Määttä Myös kansalaiset saisivat herätä. Rauhantekijöitä ei ole koskaan liikaa. Pääkirjoitus Olisiko aika etsiä rauhanaate naftaliinista? V oi tuntua utopistiselta ja vanhanaikaiselta edes puhua rauhanaatteesta. Presidentillä on myös enemmän henkistä toimintavapautta kuin hallituspoliitikoilla. Mutta ei, olemme turtuneita. Rauhanpolitiikan pitäisi kuitenkin olla aina ensisijainen vaihtoehto. Silloin sekä USA että Venäjä purkivat kylmän sodan aikana valtaviksi paisuneita asevarastojaan. Päin vastoin, se olisi paluu unionin peruslähteille. Unionin suuri perustamisajatus oli: ?Ei koskaan enää sotaa Euroopassa?. Moni hänen edeltäjänsäkin on kunnostautunut rauhan töissä. Tähän työhön Suomessa on suuria perinteitä, ja sille olisi varmasti suomalaisten laaja tuki. Työ sopisi erityisesti tasavallan presidentille Sauli Niinistölle. Olisiko siinä kansakunnille sittenkin enemmän turvaa kuin voimapolitiikasta ja varustelun kierteestä? Ehdotukselle tietysti nauretaan ivallisesti. Tämän katsottiin onnistuvan, kun kansakunnat sitoutuisivat yhteisiin päämääriin, jotka toisivat tasa-arvoista kehitystä unionin kansalaisille. Rauhanpolitiikka varustelun ja sotilaallisen valmistautu4 26.2.2016 misen vaihtoehtona olisi myös verrattomasti halvempi ratkaisu. Sen puolesta luulisi nyt olevan helppo toimia. Varustelu maksaa veronmaksajille valtavasti, mutta se hyödyttää vain aseteollisuutta. Käytännön rauhanpolitiikkaa on ollut esimerkiksi aseistariisunta. Mitään ei tapahdu. Huonoon suuntaan menneestä kehityksestä on helppo syyttää Venäjää ja sen toimia. Mutta rauhanliike ei etsi syyllisiä. Niinistö on myös osoittanut, että häneltä ei puutu rohkeutta. Mutta myös kansalaiset saisivat herätä. Hänen mielipiteitään arvostetaan. perustettu 1908 . Niin lyhyt on ihmisen muisti. Mutta on ymmärryksemme muutenkin vajavaista. Sodan melskeisiin ei ole pitkä matka Suomestakaan
Sitten ne isot ja pelottavan näköiset miehet, jotka osoittautuivatkin oikein mukaviksi. Lumisten metsien keskellä sijaitsevalla suomalaispaikkakunnalla on totuttu monenlaisiin asukkaisiin. itse vastuussa itsestään ja tekemisistään. Heidän on saatava myös auttaa ja osallistua. Sen jälkeen heille on löydyttävä asuntoja eri puolilta maata. Kuntapaikoista pitäisi nyt tehdä päätöksiä aika nopeasti. Yksikään kunta ei ole kieltäytynyt osallistumasta, mutta kaikkialta ei asuntoja löydy. Meitä on täällä monen väri- 26.2. Oltiin niin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Nyt mentäisiin yhdessä kirpputorille ja palakauppaan. Tuskin kukaan on jäänyt. Suurkaupungin ihmisvilinään tottunut ei välttämättä kotiudu suomalaisen hiljaisuuden keskelle, vaikka kotoutuisikin Suomeen. Poikkeuksiakin on. Samanlaisia ja saman arvoisia. Heti alussa pitää ottaa mukaan kaikki kunnas- sa toimivat järjestöt ja yhdistykset: maamiesseura, metsästysseura, urheiluseurat, martat, partiolaiset, yrittäjäyhdistys, kylätoimikunnat... Heitä seurasivat yönmustat sudanilaiset. Tutkimusten mukaan toinen kolmannes on pyydettäessä valmis lähtemään mukaan. Melkoinen voimavara. Tampereelta vielä sellaisetkin terveiset, että kuntaan tulevat uudet ihmiset eivät saa jäädä vain avustuksen kohteiksi. Ja he ovat . 2016 5. Katsotaan eteenpäin ja etsitään ratkaisuja. Mikä olisi parasta kaikkien kannalta? Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampe- reelle maalailtiin kuvia siitä, mitä kaikkea hyvää voidaan saada aikaan. Jos yhteisöllisyys lisääntyy, siitä hyötyvät kaikki. Sekin nuori somalimies, joka käväisi pääkaupunkiseudulla töitä etsimässä, mutta palasi pian takaisin Lieksan seudulle ja hoitaa nyt tyytyväisenä tuhatta kanaa. osa Suomessa nyt olevista turvapaikanhakijois- ta saa myönteisen päätöksen. Toimittajalta Mentäisiin yhdessä palakauppaan Ensimmäiset tulivat Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Kyseltäisiin ompelukonetta lainaksi. Pirkko Wilén Kotouttaminen onnistuu parhaiten, jos siinä on mukana koko yhteisö. Otetaan siis käytännöllinen asenne: nämä ihmiset ovat nyt täällä. Joillakin kunnilla taas on tyhjillään kokonaisia kerrostaloja. Tietenkään pelkkä asunto ei riitä. siä, puhumme eri kieliä, harjoitamme eri uskontoja ja syömme erilaisia ruokia, mutta olemme kaikki ihmisiä. Kaikkien kanssa on tultu toimeen. Kaikki ovat kehuneet viihtyvänsä. Uusien tulijoiden oli tarkoitus tuoda pysyvääkin apua väestökadosta kärsivään kuntaan. Ja tietysti seurakunnat ja koulut. Kolmasosa suomalaisista tekee jo vapaaehtoistyötä. Hiipuva kunta saa uutta vireyttä, reippaat eläkeläiset mielekästä tekemistä, vanhukset ulkoiluttajia. Ja nuori polvi oppii alusta saakka näkemään, miten pieni maapallo on. he haluavat olla . Olla hyödyksi. Jugoslaviasta tulleille kalustettiin aikoinaan asunnot valmiiksi ja ommeltiin verhotkin ikkunoihin
Asiaa pitää harkita, sillä se on merkittävä päätös. Tämä vaikutti Saarikon päätökseen. Ministerin ja varapuheenjohtajan tehtävien samanaikainen hoitaminen olisi työlästä vuoden ja neljän kuukauden ikäisen Aarni-pojan äidille. . Sitä pitää arvioida puolueen kokonaisedun kannalta sekä keskustella siitä omien tukijoukkojen kanssa, Vehviläinen kertoo. Rehula pahoittelee, että ministerin ja varapuheenjohtajan tehtävien yhdistäminen on ollut aikataulusyistä hankalaa. . Puolueen linjaakin hän tukee edelleen. 6 26.2.2016 Kansanedustaja kuitenkin haluaa luoda kulttuuria, jossa tehtävistä voi luopua, vaikka intohimoa olisi vielä jäljellä. Saarikon mukaan on parempi, että häneltä kysytään ?Miksi ihmeessä nyt jo??, kuin että todetaan ?Vihdoinkin!?. Keskustan puoluekokousta Saarikko kuvai- lee kruununjalokiveksi ja puolueperheen sukujuhlaksi, johon kuuluu hyvähenkinen kilpa johtopaikoista. ??Kisailu tervehdyttää ja elähdyttää puoluetta, kunhan se tehdään harkiten ja hyvin. Olen ollut aistivinani, että puolue kaipaa sitä, Saarikko toteaa. Hän toivoo, että puoluekokous punnitsee valintoja tehdessään enemmän ehdokkaan poliittista linjaa ja ajatuksia puolueen kehittämisestä kuin tämän sukupuolta, asuinpaikkaa tai muita näennäisiä mittapuita. Saarikko korostaa, ettei aio kadota minnekään, vaikka puoluejohdon jättääkin. Puoluejohto Annika Saarikko ei hae jatkokautta Anu Vehviläinen ja Juha Rehula miettivät vielä varapuheenjohtajuutta Teksti: Samuli Nissilä Kuva: Jari Laukkanen Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saa- rikko jättää puoluejohdon Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa. . Kuusi vuotta on 32-vuotiaan ihmisen elämästä pitkä aika. Halu kehittää puoluetta ei ole hävinnyt mihinkään. Päätös ei ole helppo, ja tunnen suurta haikeutta, hän toteaa. Puolueen muut varapuheenjohtajat, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, harkitsevat vielä päätöksiään. Molemmat lupaavat kertoa suunnitelmistaan maaliskuun loppuun mennessä. . Viisas puolue kasvattaa vastuuseen yhä uusia kasvoja, Saarikko perustelee. Pian kolme kaksivuotiskautta varapuheenjohtajan vakanssia hoitanut kansanedustaja kertoo harkinneensa päätöstään pitkään. . Noilla jakolinjoilla jää hyvin nopeasti jäljelle maailman pienin kansanliike, Saarikko harmittelee. Annika Saarikko ei aio kadota minnekään, vaikka puoluejohdon jättääkin. Periaateohjelman vetovastuu velvoittaa tähän erityisen suuresti. Saarikon kuuden vuoden varapuheenjohta- jakauteen on mahtunut sekä puolueen historiallinen tappio että nousu. Koen, ettei välttämättä ole puolueen etu, että pitäisin tätä paikkaa, Saarikko toteaa. Saarikko sanoo, ettei hän ole kyllästynyt tai uupunut puoluejohdossa toimimiseen. Se oli täysin vastoin sitä, miten itse olen kokenut puolueen vahvuudet. Koen olevani puolueelle sen velkaa, että luovutan paikan jollekin muulle. Hän haluaa kehittää puoluetta edelleen.. Olen yrittänyt sovittaa niitä yhteen, mutta riittämättömyyden tunne on jatkuvaa. Ensi vuoden aikana Rehula kuitenkin luovuttaa ministerinsalkkunsa Saarikon kannettavaksi. Keskustalaisille on perinteisesti ollut tärkeää, että varapuheenjohtajat kiertävät maata ja ovat tarvittaessa tavattavissa. Myös puheenjohtaja Juha Sipilän johtamistapa on lämmittänyt mieltä usein. Raskaimmalta ovat tuntuneet puolueen sisäiset ristiriidat. ??Täytyy sanoa, että kunniapuheenjohtajan tapa jakaa meitä leireihin vihlaisi syvältä. Hän on yhä kansanedustaja, ja ministerinpesti alkaa ensi vuonna. ??Olen yhtä käytettävissä keskustan tilaisuuksiin kuin tähänkin asti. Innostavimpana aikana hän muistaa vuoden 2015 eduskuntavaaleihin valmistautumisen
2016 7. Jari Laukkanen Koen olevani puolueelle sen velkaa, että luovutan paikan jollekin muulle. 26.2
Yksi sellainen itärajalle riittää. Jos vaihtoehtona on kuitenkin mahdollinen vakava työmarkkinakonflikti ja maan hallituksen ajautuminen vaikeuksiin, vähemmän kunnianhimoinenkin ratkaisu on tervetullut. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) 8 26.2.2016 mielestä kyse on ollut näytön paikasta ja testistä suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle. Rehnin mukaan sopiminen on aina vastakkainasettelua parempi vaihtoehto. Neuvotteluja on ministerin mukaan käyty asiallisessa ja rakentavassa hengessä. ??Mutta asiat ovat vaikeita, ja vaikka tahtoa on, niin vaikeiden asioiden kokoaminen paketiksi on aina haastavaa, ministeri muistuttaa. Joidenkin joulun alla jo kaatuneeksi julistama hanke pääsi jälleen jalalle, kun Elinkeinoelämän keskusliitto tinki kattavuudelle aiemmin asettamasta ennakkoehdostaan ja ilmaisi halunsa palata pöytään. Ratkaisevana pidetty askel otettiin, kun palkansaajapuoli tyytyi paikallisessa sopimisessa hallituksen linjaukseen siitä, että työehtosopimuspohjalta tehtävä, tarvittaessa lainsäädännöllä täydennettävä ratkaisu riittää. Ajassa Sanottua Miksi niin monelta jää näkemättä, että me olemme informaatiosodan osapuoli . Naftaliinista ?ilmeisen perusteettomiin. Työnantajat olisivat halunneet asiasta lain, mutta tyytyivät tilanteeseen. Rehnin mukaan maalis-, huhti- ja toukokuu on tarkoitus käyttää neuvotteluihin tes-tietä rakennettavasta paikallisesta sopimisesta ja henkilöstön aseman vahvistamisesta. ??Ja touko-kesäkuun vaihteessa hallitus arvioi, minkälaista lainsäädäntöä tarvitaan, jotta pystytään varmistamaan yhteiset, toimivat pelisäännöt sekä paikallisessa sopimisessa että henkilöstön edustuksessa.. tapauksiin ns. vaikka rajojen yli ei vyörykään tankkeja eikä lentokoneita? Sanna Ukkola blogissaan Järjestelykeskus. pikakäännytys 90-luvun tapaan. Mauri Pekkarinen Twitterissä Nyt ollaan matkalla kohti hallintohärveliä, jonka nimittäminen himmeliksi olisi kohteliaisuus. Hannu Katajamäki Helsingin Sanomissa Jari Laukkanen Vaikeiden asioiden kokoaminen paketiksi on aina haastavaa. Sopiminen on aina vastakkainasettelua parempi vaihtoehto, muistuttaa elinkeinoministeri Olli Rehn. Mahdollisuuksien taiteilulla tuloksiin Pekka Pohjolainen Politiikka on tunnetusti mahdollisuuksien taidetta, mutta niin ovat työmarkkinaneuvottelutkin. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työmarkkinajärjestöiltä tilaaman, kilpailukykyä vahvistavan yhteiskuntasopimuksen synnyttämisessä on maalia roiskunut ja luonnoksia mennyt roskiin. Kompromissien kautta harvoin syntyy mestariteoksia
Tuomio voisi olla äänestäjien petos? Maarit Feldt-Ranta Twitterissä EU:n yhteinen valtionvarainministeri on yhtä kuin syvenevä rahaliitto. toukokuuta. Taloyhtiö voisi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeille ja muille ulkoalueille, kuten terasseille. Sama mahdollisuus puuttua tilanteeseen koskisi myös tapauksia, joissa savuhaitta leviää asunnosta toiseen rakenteiden kautta. Kunnan viranomainen voisi määrätä tupakointikiellon. Sanottua Keskusta vastusti ennen vaaleja keskittämistä vimmatusti. Uudistus liittyy osittain EU:n tupakkatuotedirektiiviin, jonka on oltava täytäntöön pantuna jäsenmaissa viimeistään 20. Nyt lakkauttaa käräjäoikeudet. 2016 9. Savun kulkeutuminen riittäisi kiellon määräämiseen eikä terveyshaittaa tarvitsisi osoittaa, toisin kuin nykyisin terveydensuojelulain mukaisessa menettelyssä. Tupakkalakiesitys haluaa edistää eten- kin nuorten savuttomuutta. Laki kieltäisi savukkeista, kääretupakasta ja sähkösavukkeiden nesteistä kaikki tunnusomaiset tuoksut ja maut, kuten vaniljan ja mentolin. Nikotiinipitoiset sähkösavukkeet astuvat saman sääntelyn piiriin muiden savukkeiden kanssa. 26.2. Hän nousi eduskuntaan varapaikalta, kun eduskuntaan niin ikään valittu Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentin jäsenenä. Kärnä toimi Enontekiön kunnanjohtajana ja on ilmoittanut, että ei palaa tehtävään. Puoluesihteeri ja muu puoluejohto valitaan keskustan puoluekokouksessa, joka pidetään Seinäjoella 10.?12.6.2016. Nykyinen puoluesihteeri Timo Laaninen on ilmoittanut haluavansa jatkaa tehtävässä. Shutterstock Tupakkalakiesitys puuttuisi jo savuhaittaan Anja Manninen Jo savun kulkeutuminen parvekkeelta toi- selle tai asunnosta toiseen antaisi uuden tupakkalain mukaan taloyhtiöille mahdollisuuden puuttua tilanteeseen. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksensä uudeksi tupakkalaiksi. No Way! Elsi Katainen Twitterissä Ajassa Tänä keväänä ei tehdä päätöksiä vain Britannian, vaan koko Euroopan unionin tulevaisuudesta. Johanna Sumuvuori Vihreässä Tuumassa Jari Laukkanen Puoluesihteerin pesti houkuttelee Mikko Kärnää Anja Manninen Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä harkit- see lähtöä ehdolle keskustan puoluesihteeriksi. Kärnä kirjoittaa Facebookissa saaneensa ympäri Suomea pyyntöjä asettua puoluesihteeriehdokkaaksi ensi kesän puoluekokouksessa. . Harkitsen vielä, vaikka kyllähän tuo tietysti houkuttelee, Kärnä kirjoittaa moniselitteisesti. Mikko Kärnä on ensimmäisen kauden kansan- edustaja
Uudistuksista vastaava ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) vahvistaa, että kaikki hallituspuolueet ovat sitoutuneet marraskuussa sovittuun ratkaisuun 18 maakunnasta ja 15 sotealueesta. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi uudistuksen perustuslainmukaisuutta vasta, kun hallituksen koko esityspaketti on nähtävillä. Nämä ovat Enonkoski, Heinävesi, Iitti, Isokyrö, Joroinen, Kuhmoinen, Pieksämäki, Jämsä ja Savonlinna.. Yksi kysymys kuuluu, mikä on tulevan maakuntavaltuustojen vaikutusvalta 17?24 miljardin euron rahapotin käytössä. Vehviläisen mukaan on mahdollista, että valtio jakaa rahapotin kullekin alueelle könttäsummana. Taustalla lienee pelko joutumisesta maksumiehen rooliin vähäväkisempien alueiden palvelujen turvaamiseksi. Rahoitusmallista käydään vielä kova vään- tö, mikäli hallitus noudattaa keskustan omassa sote-lausunnossaan julistamaa periaatetta. Jari Laukkanen Könttäsumma sotealueelle Pentti Manninen Hallituksen sote-uudistuksesta, muun muassa valinnanvapausmallista, alueiden määrittelystä, päivystyssairaaloista ja rahoituksesta, alkaa tulla oikeita uutisia lähiviikkoina. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, uudistus etenee hallituksen sisällä reformiministerien työryhmässä hyvää vauhtia. Esimerkiksi Oulu, Jyväskylä, Kuopio ja Kouvola tukevat nykyistä maakuntajakoa, kun taas Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Lahti vastustavat sitä. ??Esitetty aluejako on epätasapainoinen, sekava ja demokratian kannalta ongelmallinen, arvioi Vantaan kaupunki. Tällöin yksityiskohtaisempi ohjaus jäisi maakuntavaltuustolle. Tämä toisi vaaleilla valittavalle valtuustolle perustuslain edellyttämää itsehallinnollista vaikutusvaltaa. Popova Valeriya / Shutterstock Etelän väkirikkaat keskukset toivovat, että niille määriteltäisiin erikoisasema oman alueensa kehittämisessä. Sote-lausunnot: Ruuhka-Suomi ei halua maksajaksi Risto Luodonpää Etelä-Suomen isot kaupungit antoivat odo- tetusti kitkerintä palautetta hallituksen kaavailemasta aluehallintomallista vastikään päättyneellä lausuntokierroksella. Suurimpien kaupunkien suhtautumisessa näkyy selkeä asetelma maakuntien Suomi vastaan Ruuhka-Suomi. Myös Hel- 10 26.2.2016 sinki korostaa, että itsehallintoalueita tulisi olla vähemmän kuin maakuntia. Etelän väkirikkaat keskukset toivovat, että niille määriteltäisiin erikoisasema oman alueensa kehittämisessä. Keskustan mukaan sekä kuntien että maakuntien rahoitusratkaisuissa valtion on huolehdittava siitä, että toimijoilla on käy- tettävissään riittävät voimavarat niille määrättyjen tehtävien hoitamiseen. Toki lausuntokierros antoi myös paljon positiivista signaalia jatkotyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteenvedon mukaan lähes 70 prosenttia lausunnonantajista piti nykyistä maakuntajakoa oikeana perusteena aluejaolle. Tätä mieltä oltiin etenkin pienissä, alle 20?000 asukkaan kunnissa. Kaikkiaan yhdeksän kuntaa esitti kuulumista eri maakuntaan kuin nykyisin
Valmistelun edetessä kuullaan tarkalla korvalla vammaisjärjestöjä. Vammaislain uudistaminen on ollut päättäjien tavoitteena koko 2000-luvun. Osauudistuksia on vuosien varrella toki tehty. Tietokannan ansiosta antibioottien käyttöä pystytään seuraamaan ja valvomaan aiempaa tehokkaammin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Suoraan kysyen Vammaislaki viedään nyt kunnialla maaliin asti Risto Luodonpää Hallitus esittää vammaislain uudistuksessa liikkumista tukevien palvelujen yläikärajaksi 75 vuotta. Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta käsitteli hiljattain komission uutta eläinlääkeasetusta. Ryhmämme vaikuttamistyön ansiosta saatiin lakitekstiin useita nykytilannetta parantavia kirjauksia. Myös asiakasmaksut ovat erisuuruisia. Jatkossa palvelut annetaan yhdenvertaisesti sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain perusteella yksilölliset tarpeet huomioon ottaen, kuten sosiaalihuoltolaki edellyttää. Yksi merkittävimmistä on kielto, jolla estetään tuotantoeläimille rehun mukana ennaltaehkäisevässä mielessä syötettävät antibiootit. Normaalien infektioiden hoito muuttuu jopa mahdottomaksi, ja rutiinioperaatioista tulee potilaille hengenvaarallisia. Mikrobilääkeresistenssin syntymiseen vaikuttavat eniten antibioottien liika- ja väärinkäyttö. Merkittävä vaikutus on eläimille syötettävillä antibiooteilla. Määrätietoisilla toimilla on pystytty vähentämään antibioottien käyttöä. 2016 11. Mistä ikäraja johtuu ja miten takaatte, että myös 75 vuotta täyttäneet saavat palveluja, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula? Tutkimusten mukaan ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn aleneminen alkaa nopeutua 75 ikävuoden jälkeen. Isona kuvana on kotona asumisen ja kotiin vietävien palvelujen vahvistaminen. Uudistus poistaa kahden erityislain rinnakkaiset prosessit, selkeyttää päätöksentekoa ja mahdollistaa valintoja erilaisissa elämäntilanteissa. 26.2. Tuetaan esimerkiksi vaativaa hoitoa tarvitsevien lasten siirtymistä laitoksista pienryhmäkoteihin sekä vammaisten siirtymistä avo- sekä kotihoitoon. Selkeä ikärajaus on sekä asiakkaille että lain soveltajille ymmärrettävämpää. Vammaislain uudistamistyöryhmä näki mietinnössään, että myös ikääntyneen vammaisen palvelutarpeita tulisi ensisijaisesti käsitellä samoin kuin ikäryhmään kuuluvien tarpeita muutenkin. Laille on nyt raamit, mutta valmistelutyötä on vielä paljon jäljellä. EU:n alueella noin 25?000 ihmistä menehtyy vuosittain niin kutsuttujen superbakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Ilman toimivia antibiootteja koko terveydenhuoltojärjestelmämme on suurissa vaikeuksissa. Miksi nykyhallitus onnistuu siinä, mihin muut eivät ole pystyneet? Kehitysvammalain kumoamista on viivästyttänyt muun muassa itsemääräämisoikeuslain junnaaminen sekä sote-uudistuksen viivästyminen, sillä se koskee kehitysvammahuollon rakenteita. Toisaalta ei ole osoitettu riittäviä resursseja valmistelun etenemiseen. Täällä Bryssel Superbakteerit kuriin Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit uhkaavat kansanterveyttä. Euroopan laajuisesti tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Monissa EU-maissa antibiootteja syötetään eläimille Suomeen verrattuna monikertaisia määriä. Suomessa käytännöstä on luovuttu jo aikoja sitten. Tiukennuksia on tulossa myös lääkkeiden määräämiseen. Suuria antibioottien käyttäjämaita ovat muun muassa Saksa, Ranska, Espanja ja Britannia. Nyt kirittäjänä on myös vahva tahto katsoa uudelleen kuntien tehtäviä. Vammaislakityöryhmän esityksen pohjalta tulee muutoksia ja palveluita, joihin satsataan yhteensä 23 miljoonaa euroa. On yhä vaikeampi erottaa sitä, mikä johtuu iästä ja mikä vammaisuudesta. Jatkossa antibiootteja saavat määrätä vain koulutetut eläinlääkärit diagnoosin perusteella. Yksi merkittävä muutos on myös Euroopan laajuinen tietokanta, josta käy tarkasti ilmi eläimiin käytettyjen antibioottien laatu ja määrä. Sak- sassa antibiootteja kuluu Suomeen verrattuna yli kymmenkertainen määrä eläintä kohden. Nyt kaikkia EU-maita velvoitetaan tehokkaam- piin toimiin vakavan ilmiön hillitsemiseksi. Vanhukset ovat eriarvoisessa asemassa sen mukaan, minkä lain perusteella palveluja saavat. Vastustuskykyiset bakteerit kulkeutuvat elintarvikkeiden kautta ihmisiin. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tarkasti kontrolloidun antibioottikäytön edelläkävijöitä
Metsähallitus tarjoaa jatkossakin maillaan virkistys- ja luontopalveluja, mutta palvelee myös metsätaloutta. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen pitää lakiesitystä osin tulkinnanvaraisena ja uskoo, että eduskunta tekee siihen tarvittavat muutokset. Väisänen pitää parempana säilyttää eduskunnan päätösvalta nykyisellään kansallisomaisuutta koskevien tasemuutosten osalta eikä heikentää sitä. 12 26.2.2016. Petra Pöyliö Uutiskuva Metsähallituslaki herättää tunteita Anja Manninen Valmisteilla olevan uuden metsähallituslain ym- pärillä käy vilkas keskustelu. Luonnonsuojelujärjestöt pelkäävät, että lakiesitykseen sisältyvät tasesiirrot vaarantavat metsien luonnon ja virkistyskäytön. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Jari Lepän (kesk.) mukaan pelkoon ei ole aihetta
Hän johtaa kansanedustajien seurantaryhmää, joka osallistuu hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Informointi on osa viisasta ja hyvin hoidettua politiikkaa. Julkisuuspärskeiden keskellä Kääriäinen muistuttaa, mihin kansainvälisillä harjoituksilla pyritään. ??Niillä tähdätään yhteen asiaan: Suomen oman sotilaallisen suorituskyvyn pitämiseen ajan tasalla niin, että kykenemme kaikissa oloissa pitämään oman maamme koskemattomana. ??Harjoitukset tähtäävät myös sellaisen tärkeän signaalin antamiseen kaikkiin ilmansuuntiin, että Suomen aluetta maalla, merellä ja ilmassa ei käytetä ketään vastaan. ??Ei tässä olla liittoutumista tekemässä. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Hän uskoo, että maan hallitus ja tasavallan presidentin johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (Utva) ovat ottaneet huomioon kaikki näkökohdat, joita kansainvälisiin harjoituksiin liittyy sekä ulkomailla että Suomessa. ??Luotan siihen, että kaikki signaalit on pohdittu tarkkaan myös tässä kärjistyneessä kansainvälisessä tilanteessa. 26.2. Varsinkin vasemmiston mielestä amerikkalaisten tulosta sotaharjoituksiin on informoitu huonosti. Puolustusvoimat Seppo Kääriäisen mukaan riittävä informointi on osa hyvin hoidettua turvallisuuspolitiikkaa. Kääriäinen: Suomen aluetta ei käytetä ketään vastaan Pentti Manninen Ex-puolustusministeri Seppo Kääriäi- nen kannattaa väkevästi puolustusvoimien osallistumista kansainvälisiin sotaharjoituksiin. Jari Laukkanen Kanerva: Utva on hallituksen väline Pentti Manninen Tasavallan presidentin johtama ulko- ja tur- vallisuuspoliittinen valiokunta (Utva) on hallituksen päätöksentekoväline, ei opposition foorumi, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva luonnehtii. ??Ulko- ja turvallisuuspolitiikan operatiiviset linjaukset kuuluvat maan ulkopoliittiselle johdolle, hän korostaa. ??Ne pitää tehdä hallituksen sisäisen informaation perusteella ja hallituksen omien arvioiden nojalla. Kanerva muistuttaa myös perustuslain määräyksestä: ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hän toteaa, että oppositio pääsee sanomaan sanansa turvallisuuspolitiikasta eduskuntaan tulevien selontekojen käsittelyssä. Ajatus opposition vetämisestä mukaan hallituksen valiokuntaan on viime viikkojen turvallisuuskeskustelun yksi tuotos. Sen pohjana on hallituksen tiedottamiseen kohdistettu arvostelu. Samalla hän neuvoo hallitusta ottamaan vakavasti moitteet, jotka kohdistuvat asiasta tiedottamiseen. Kansanedustajat ovat nyreissään, koska jopa puolustusvaliokunnan jäsenet saivat vasta mediasta ensitiedot amerikkalaisten maa-, meri- ja ilmavoimien tulosta harjoittelemaan Suomeen. Kääriäinen istuu eduskunnan ulkoasi- ain- ja puolustusvaliokunnissa. 2016 13. Edellisen on määrä valmistua ennen kesää, jälkimmäisen vuoden loppuun mennessä. Kääriäinen painottaa, että turvallisuuspoliittisen yhteisymmärryksen perustana on hyvä, oikea-aikainen informointi ja taustojen seikkaperäinen selostaminen. ??Siten minimoidaan väärät tiedot, huhut ja väärät tulkinnat
Järjestöille ei jäänyt kunnolla aikaa sopeutua niihin, ja hyviä hankkeita piti kuopata kesken kaiken. . Sen ydintehtävänä on edistää kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Finnfundin rahoittamilla hankkeilla on Paloniemen mukaan saatu aikaan hyviä tuloksia, samalla kun toiminta on ollut kannattavaa. ??Lisärahalla ei kateta tappioita, vaan laajennetaan sitä, mikä toimii. Jyväskyläläisen Paloniemen mukaan kehitysmaiden yksityinen sektori on tärkeää saada jaloilleen, sillä sen avulla väestö voidaan työllistää. ??Maailmaan tarvitaan miljardi uutta työpaikkaa, kansanedustaja perustelee. Finnfund sijoittaa ensisijaisesti suomalaisyritysten hankkeisiin. ??Esimerkiksi sähköpula on kehitysmaita riivaava ongelma, jonka korjaamiseksi suomalaisilla yrityksillä on hyviä välineitä, Finnfundin hallintoneuvostossa istuva Paloniemi kuvaa. Suomi on edelleen sitoutunut käyttämään kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on YK:n suositus. Lähimpänä oltiin vuonna 2014, jolloin päästiin 0,6 prosenttiin. Tarvitaan esimerkiksi verotusjärjestelmien luomista, jotta sadat miljoonat eivät valu kehitysmaista ulos. Tammikuussa 60 vuotta täyttänyt Pa- loniemi näkee kehityspolitiikan tilanteessa hyvääkin. Hallitus päätti pääomittaa kehitysrahasto Finnfundia ensi vuonna 130 miljoonalla eurolla. Mutta se ei yksin riitä köyhien maiden nostamiseksi jaloilleen. Nuorena halusin lukioon. Leikkauksissa olisi pitänyt olla edes riittävät siirtymäajat. Tänä vuonna luku on enää 0,35. Paloniemen mukaan tavoitteesta ei silti ole syytä tinkiä. ??Jos tavoitteesta luovutaan, emme mene sitä kohti edes aikojen parannuttua. Paloniemi on istunut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa pian kaksitoista vuotta. Vihdoinkin otetaan uusia askelia. Tähän saakka kehitysyhteistyötä on tehty pääosin perinteisellä lahja-avulla, nyt keskitytään siihen, missä raha ei kulu vaan kiertää. Finnfund on valtion lähes kokonaan omistama rahasto, joka rahoittaa yritysten investointeja kehitysmaissa. Ulkoasiainvaliokunnassa oli Paloniemen mukaan pitkään syvä yhteisymmärrys kehityspolitiikasta, ja Suomi eteni tasaisesti kohti 0,7 prosentin tavoitetta. Perussuomalaisten vaalivoitto muutti tilanteen. . Politiikka Jytky muutti linjan Perussuomalaisten nousu lisäsi kehitysavun vastustusta eduskunnassa, Aila Paloniemi sanoo Teksti: Samuli Nissilä Kuva: Jari Laukkanen Juha Sipilän (kesk.) hallitus leikkasi Suomen maksamaa kehitysapua tälle vuodelle noin neljäkymmentä prosenttia. Kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) ei ilahtunut päätöksestä. Paloniemen mielestä jo pakolaiskriisin takia olisi tärkeää, että pakolaisleirien oloja parannettaisiin. . Niinpä karkasin kouluun, kyyjärveläislähtöinen Paloniemi nauraa.. Nyt niitä ei tehty järkevällä tavalla. Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, millä muulla tavalla hallituksen olisi pitänyt säästönsä tehdä. ??Suomen talous pitää saada sellaiseen kuntoon, että voi olla enemmän jaettavaa, Paloniemi myöntää. Eduskunnassa Paloniemi on keskit- tynyt erityisesti kehitysyhteistyöasioihin. Finnfundin hallintoneuvosto oli esittänyt 40 miljoonaa vuodessa. . Leikkaukset osuvat myös pakolaisten lähtöalueille, hän harmittelee. Kansanedustaja paheksuu, että leikkaukset tehtiin äkkirysäyksellä. Hän onnistui pääsemään arvostettuun valiokuntaan jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan, vaikka paikat menevät yleensä kokeneille edustajille. Haaveen toteutuminen ei ollut yllätys naiselle, joka on ennenkin päässyt sinne, minne on tahtonut. . Paloniemi on jyrkästi eri 14 26.2.2016 mieltä, sillä miljoonia ihmisiä on vedetty köyhyydestä, lapset pääsevät kouluun, ja vesi saavuttaa yhä useammat. ??Kehitysyhteistyö toimii. Valiokuntaan tuli hyvin kriittistä näkökulmaa, ja konsensus alkoi rakoilla, hän kuvaa. Kehitysavun vastustajat syyttävät apua tehottomaksi. Isä piti tätä turhana ja sanoi, että lehmät eivät ymmärrä englantia
Suomen kehitysyhteistyömenot ovat tänä vuonna hiukan yli 700 miljoonaa euroa, Aila Paloniemi kertoo. Nuorena halusin lukioon. Isä piti tätä turhana ja sanoi, että lehmät eivät ymmärrä englantia. 26.2. 2016 15
Hallitus haluaa vauhdittaa myyntituloilla biotaloutta ja digitalisaatiota. 16 26.2.2016
Se taas ei välttämättä olisi kansantalouden kokonaisedun . Autokatsastus yksityistettiin huokeaan hintaan, Kemiran lannoitteet ja Soklin kaivosoikeudet lähes lahjoitettiin Norjaan, tuottoisat tv- ja radioverkot menivät Digitan mukana Ranskaan. Fortumin sähköverkot kaupattiin pääosin kansainvälisille sijoitusyhtiöille. Poliitikot kun polttavat yrityskaupoissa helposti näppinsä. Historia tuntee lukuisia esimerkkejä epäonnistuneista kaupoista. Uutisanalyysi Miljardiomaisuus lihoiksi? Hallitus kertoo pian, mitä omistuksiaan valtio myy Juha Sipilän (kesk.) hallitus kertoo maalis-huhtikuun vaihteessa, mitä se aikoo tehdä valtion osakkeille ja muille omistuksille. eikä hallituksen kannatuksen . Tällöin hinta ei todennäköisesti olisi paras mahdollinen. Jos taas tavoitellaan korkeaa hintaa, löytyisi paras ostaja todennäköises- ti ulkomailta. Valmet, Tieto, Elisa, TeliaSonera ja muut vastaavat yritykset eivät ole valtiolle strategisesti tärkeitä ja saattavat päätyä myyntiin. Lisäksi valtio omistaa enemmistön kolmesta pörssiyhtiöstä: Finnairista, Fortumista ja Nesteestä. Myymällä Finnairin valtio voisi suojata itseään itänaapurin painostukselta. Valtio omistaa enemmistön myös noin neljästäkymmenestä pörssiin listaamattomasta yrityksestä, kuten VR:stä. Junayhtiön osittainenkin myynti pillastuttaisi monet hallituspuolueiden edustajat eikä liene suunnitelmissa. Todennäköisempi myyntikohde on alkoholiyhtiö Altia. Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella Sipilä ei myöntänyt Altian olevan myyntilistalla. Toisin sanoen, lainanantajat maksavat Suomen valtiolle siitä, että tämä pitää näiden rahoja muutaman vuoden hallussaan. Eduskunnassa nousee melkoinen meteli, jos hallitus panee vuosikymmenten saatossa kertyneet omistukset kerralla lihoiksi. Todennäköisesti hallituksen suunnitelmat ovat hivenen maltillisempia. Hallitus aikoo kuitenkin yhä luopua joistain osake-, maa-, ja kiinteistöomistuksistaan ja käyttää rahat uusien työpaikkojen luomiseen erityisesti biotalouden alueella, sekä digitalisaation vauhdittamiseen. Solidiumin kautta valtio omistaa kuu- den miljardin euron arvosta pörssiyhtiöitä. Hän kuitenkin kertoi, että eteläpohjalaisilla olisi halua sijoittaa paikallisesti tärkeään Koskenkorvan viinatehtaaseen, ettei se päädy ulkomaiseen omistukseen. Sipilä sanoi olevansa valmis myymään vaikka kaikki valtion sijoitusyhtiö Solidiumin osakeomistukset, että uuteen kasvuun tarvittavat varat saataisiin kootuksi. Aivan näin lennokkaita puheita ei viime aikoina ole enää kuultu, ja kasvurahastokin on vaipunut unhoon. Keskusta esitteli kasvurahaston, jonka avulla piti pyrkiä kohti 200 000 uutta työpaikkaa. kannalta järkevää. Etenkin eduskunnan vasemmalla laidalla ihmetellään, mitä järkeä on myydä hyvin tuottavia omistuksia, kun valtio saa lainaa jopa miinuskorolla. Jälkimmäisille tuskin tapahtuu mitään, mutta British Airways on tiettävästi kiinnostunut Finnairista. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston osastopäällikkö Eero Heliövaara totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa keväällä 2014, että Finnair pitäisi yksityistää. Eräskin pohjalaisisäntä oli ollut valmis panemaan hankkeeseen heti 30 000 euroa. Sipilä tuntui hahmottelevan mallia jonkinlaisesta kansankapitalismista, jossa paikalliset voisivat ostaa siivuja yrityksestä. Ongelmana on, että jos Altiaa myytäisiin ilman kunnollista tarjouskilpaa suoraan eteläpohjalaisille sijoittajille, jäisi epäilyksiä siitä, saatiinko osakkeista varmasti paras mahdollinen hinta. Reilumpaa olisi järjestää osakeanti, johon kaikki saisivat osallistua. Jos Altiaa halutaan myydä nimenomaan piensijoittajille, voidaan osakkeiden ostolle asettaa enimmäismäärä. Viime viikkojen Caruna-kohu lieneekin pannut monelle päättäjälle jäitä hattuun. Samuli Nissilä 26.2. 2016 17. Tätä hän perusteli esimerkiksi yrityksen kilpailukyvyn säilyttämisellä. Finnairin bisnes lepää sen varassa, että yhtiö saa käyttää Venäjän ilmatilaa. Tarvitaan vain Vladimir Putinin sana, ja lentoyhtiö on liemessä. Tarkoituksena on myydä nykyistä omaisuutta ja investoida tuotot uusiin kasvualoihin. Ennen eduskuntavaaleja Sipilä lupasi panna ?taseen töihin?
Voiton vei Donald Trump. Sopu antoi uutta pontta kyllä- ja ei-leirien kampanjoinneille. 18 26.2.2016. Kansanäänestys EU:ssa säilymisestä järjestetään 23. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön mukaan tänä vuonna Välimeren on ylittänyt jo 110 000 pakolaista. jeb bush luovutti. Kolmas Bush Valkoisen talon isäntänä jäi toistaiseksi näkemättä, kun rebublikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Jeb Bush vetäytyi kisasta vaisun Etelä-Carolinan esivaalin jälkeen. kesäkuuta. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Taukoaako tuli nyt? Syyrian hallituksen joukot tuulettivat vallattuaan alueita äärijärjestö Isisiltä Aleppon kaupungin lähellä. Isis ja muut terroristiryhmittymät eivät kuitenkaan ole mukana sopimuksessa. Tulitauon piti alkaa jo viikko sitten, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Rajat lyötiin kiinni. Itkevä isä piteli lastaan sylissään ja hakkasi Kreikan ja Makedonian välillä olevaa raja-aitaa, kun Makedonia kieltäytyi ottamasta vastaan afganistanilaisia turvapaikanhakijoita Kreikan vastaiselta rajaltaan. Tuhannet pakolaiset jäivät rajalle jumiin. Tulos antaa Britannialle erityisaseman EU:ssa, julisti Britannian pääministeri David Cameron, kun maan jäsenyysehtoja koskevat neuvottelut päätyivät sopuun. Demokraatit mittelivät Nevadassa, jossa Hillary Clinton voitti selvästi. Seuraavan kerran vaaleja käydään ?supertiistaina? useissa eri osavaltioissa. Miten käy Brexitin. Venäjän ja Yhdysvaltojen mukaan Syyriassa on määrä alkaa tulitauko lauantaina
Kuten Venäjällä sanotaan: parempi katsoa kerran kuin kuulla sataa kertaa. Molemmat nuorisofestivaalit järjestettiin Moskovassa, kun maassamme alkoi tapahtua muutoksia parempaan päin. Ja mikä tärkeintä, kukaan ei rohjennut estää meitä seurustelemasta ulkomaalaisten kanssa, vaikka ulkona oli paljon miliisejä ja KGB:n agentteja.? Festivaalin jälkeen nuorisomme alkoi jäljitellä ulkomaalaisia ikätovereitaan eli käyttää farkkuja, ahtaita housuja ja kirjavia kravatteja. Eurooppalaisen osasin vielä kuvitella, mutta tummaihoiset olivat minulle eksoottisuus.? Eikä Raisa ollut ainoa. Miliisi ja järjestyspartiolaiset etsivät heitä, leikkauttivat heidän tukkansa ja päästivät vapaaksi. ?Meille kaikki oli uutta: heidän musiikkinsa, tanssinsa ja vaatteensa, heidän kertomuksensa elämästä omissa maissaan?, Raisa muistelee. ?Ennen festivaalia emme olleet nähneet mitään ja kuulleet vielä vähemmän. Hänen vanhin sisarensa Raisa muisteli, että kaupungista kuljetettiin pois myös kaikki kulkurit, irtolaiset ja jopa romanit. Vaimoni oli kuitenkin ostanut festivaalin rintamerkit. ?Tämä on Demokraattisen nuorison maailmanliiton neuvoa-antavan kokouksen yksimielinen päätös?, kuuluttaja sanoi. Nuoriso alkoi heti kysellä minulta, mistä on kysymys. Heitä sanottiin trendikkäiksi tyypeiksi. Festivaalin aikana järjestettiin myös urheilukilpailut. 2016 19. Olin mukana kolmessa. Silloin ymmärsin, että parasta propagandaa ovat keskinäiset tapaamiset. Meillä on huo- not suhteet Yhdysvaltoihin, Turkkiin ja Euroopan unioniin. Presidentti Ronald Reagan kutsui tuolloin Neuvostoliittoa ?pahaksi imperiumiksi?. Tätä nykyä Venäjä on eristynyt. Toiseen oli kuvattu viisiterälehtinen kukka, viiden mannermaan symboli. Raisa oli nuorisofestivaalin aikana 18-vuotias. ?Ennen juhlaa en ollut koskaan nähnyt ulkomaalaisia. Silminnäkijöiden mukaan tiedonjanoiset tytöt rynnistivät illalla kohti hotelleja ja opiskelija-asuntoja, joissa ulkomaalaiset asuivat. Toisessa oli tapahtuman symboli, Pablo Picasson maalaama kyyhkynen. Hän paljasti Stalinin henkilönpalvonnan ja vapautti poliittisia vankeja, mutta samaan aikaan alkoi jännitys kasvaa suhteessa Yhdysvaltoihin. Toinen festivaali järjestettiin Mihail Gorbatchevin ja perestroikan aikana. Se muutti myönteiseen suuntaan käsitystämme kapitalistisissa maissa asuvista ihmisistä. Samaa voisin sanoa Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyysleireistä. Suhteet Yhdysvaltoihin olivat taas kärjistyneet. Vuonna 1957 Neuvostoliiton johtajana oli Nikita Khrushchev. Luulen, että sen tuloksena lännen nuorisolle on muodostunut meistä virheellinen käsitys. Tuleva nuorisofestivaali on hyvä mahdollisuus oikaista käsityksiä. Iäkkäät vieraat innostuivat muistelemaan. Moskovassa on ollut kaksi tällaista festivaalia: vuosina 1957 ja 1985. ?Näimme ensimmäistä kertaa elämässämme sulkapallon pelaamista. Venäjää vastaan on aloitettu propagandasota. Jostain syystä kukaan läsnäolevista ei jaksanut muistaa mitään mielenkiintoista toisesta festivaalista, mutta kaikki iäkkäät muistelivat vuotta 1957. Paitsi vaimoni: hän, kuten kaikki lapset, oli tuolloin pioneerileirillä. Minun neuvoni keskustan nuorille: tulkaa Sotchiin vuonna 2017. Äkkiä kaupunkiimme tuli 34?000 vierasta 131 maasta. Nuorisofestivaali avasi ikkunan länteen Helmikuun alussa perheemme vietti vaimoni syn- tymäpäivää. Moskovalaiset pitivät pelistä, ja pian siitä tuli pihapeli?, Raisa kertoo. Näistä muistoista ymmärsin, että festivaali toimi neuvostokansalaisille sysäyksenä kohti länsimaista musiikkia, maalaustaidetta ja kirjallisuutta. Kun pöytään tuotiin kakkua ja teetä, televisiossa ilmoitettiin, että kesällä Sotchissa järjestetään Kansainvälinen nuoriso- ja opiskelijafestivaali. Sellaiset tapahtumat jäävät muistiin ikuisesti. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 26.2
Pokka kuvailee ?tosi isoksi jutuksi. Takana on parisenkymmentä maratonia, mutta viime vuodet Pokka on keskittynyt juoksemaan omaksi ilokseen. ??Tai olen minä muutaman puolimaratonin juossut myös lappu kaulassa, hän myöntää. Haastattelua edeltävänä päivänä kiinalaisyhtiö Kaidi tiedotti suunnittelevansa biopolttoainejalostamoa Kemiin. Keli on kuin syyskuussa, vaikka on helmikuu. Ympäristöministeriön vastikään remontoituja seiniä koristavat viherköynnökset. Pokka on ympäristöministeriön ylin virkamies. Eteen tulee koko ajan päälle kaatuvia ongelmia, mutta ne pitävät virkeänä, Pokka selventää. Ehkä eniten harmaita hiuksia on aiheuttanut Talvivaara, joka siirtyi viime vuonna valtion omistukseen ja on nyt Terrafame. Pokka huokaa raskaasti. Hän ei ole vakuuttunut siitä, että edes Terrafame saisi asioita Kainuussa kuntoon. Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi Terrafamelle 200 miljoonaa rahaa ja kaksi vuotta aikaa. ??Tehokkaan metallituotannon kannalta oleellinen bioliuotus on nyt saatu toimimaan, mutta kaivos saattaa kaatua vesikysymykseen. Virkamiehet auttavat hallitusta. Vuoden 1994 pre- sidentinvaaleissa hän yritti keskustan esivaaleissa. Entinen oikeusministeri ja Lapin maaherra viihtyy roolissaan. Olisihan se hankalaa johtaa alaa, josta ei olisi mitään asiaosaamista. Pokalla on pitkä tausta politiikassa. Lappilaislähtöinen Pokka ei uskalla vielä iloita uutisesta. Silloin hän sutaisee jalkaansa lenkkitossut ja hilpaisee ulos. Useimmat päivät alkavat jo viideltä. Kemiin kaavailtu investointi kielii siitä, että Suomi kiinnostaa maailmalla. Pokan mukaan se ei kuitenkaan vielä riitä. Siinä ei katsella puoluetaustoja. ??Minulla on ollut hyviä ja erittäin hyviä esimiehiä, Pokka iloitsee. Työtä helpottaa se, että Pokka on tutulla tontilla. Säpinää riittää. ??Työ on vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Kaikki odottavat nyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä purkuputkesta, Pokka kertoo. Samalla useiden metallien maailmanmarkkinahinnat ovat vajonneet alimpiin lukemiin kymmeneen vuoteen. ??Kaivosyhtiöt tekevät maailmalla tappiota, vain aivan suurimmat porskuttavat. Tilanne näkyy myös Suomessa. Päätös tehdään syksyllä. ??Mutta kyllä hanke jo jollakin tasolla on, kun yhtiö asiasta kertoi julkisuuteen. Hallitusohjelmassa visioidaan, että Suomi on kymmenen vuoden kuluttua bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Suomea pitäisi hänen mielestään osata myös aktiivisesti markkinoida. Ulkona sää vihmoo vettä. Hänen ympäristöoikeuden väitöskirjansa vuodelta 1991 käsitteli rakennettujen vesistöjen jälkivalvontaa. ??Ympäristöoikeuden tuntemus antaa minulle hyvän selkänojan. Viimeisimpinä Hituran kaivos Nivalassa ajautui konkurssiin. 20 26.2.2016 Myös Pariisin ilmastosopimus enteilee hyvää. sitä, että lähes 200 maata pystyi joulukuussa sopimaan ilmastotavoitteista. Pokan mukaan sopimus ei ole minkään loppu, vaan kaiken alku. ??Energiavallankumouksessa on Suomelle valtavasti mahdollisuuksia, hän innostuu. Pokka valittiin ympäristöministeriöön vuonna 2008. Hänen toimikautensa on poikkeuksellisen pitkä, sillä se ulottuu aina vuoteen 2020 saakka. Esimieskin on Pokalla vaihtunut jo sen seitsemän kertaa, mutta työ on samaa. Henkilö Hyvää ilmassa Energiavallankumous avaa Suomelle valtavasti mahdollisuuksia, Hannele Pokka sanoo Teksti: Henna Lammi kuvat: Jari Laukkanen Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pok- Paljon on myös hyvää ilmassa. ka, 63, laskeutuu portaat alas hymyillen. ??Huomenta! Mennään tuonne yläkerran kahvilaan. Jospa siellä olisi tähän aikaan rauhallista, Pokka tervehtii. Pokka on aamuihminen
Työ kansliapäällikkönä pitää Hannele Pokan pääkaupunkiseudulla. ??Lappi on minulle kuitenkin aina kiinnekohta. 26.2. 2016 21
Hannele Pokka kertoo johtavansa ympäristöministeriötä kuin yrityskonsernia. Tärkein tehtävä on kuitenkin huolehtia siitä, että hallitusohjelman kirjaukset etenevät. puolueen ehdokkaaksi, mutta hävisi kilvan toiselle lappilaiselle, Paavo Väyryselle. Lypsäminen oli tuttua puuhaa. Fyysisiä askareita riitti, mutta kouluunkin rohkaistiin. Pokka kirjoitti vuonna 1971 ylioppilaaksi ja sai koko suvun ensimmäisen valkolakin. Opiskelemaan neito läksi Helsinkiin oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Pokka sai äänistä 27,1 prosenttia. Pokka saattaisikin olla nyt yllätysnimi keskustan ehdokkaaksi ensi vuoden presidenttikilpaan. Voisiko nyt olla revanssin paikka? Pokka yllättyy kysymyksestä. ??En kyllä haaveile presidenttiydestä. Vaikka eihän sitä tiedä, olisiko 63-vuotiaalla kysyntää jossakin muuallakin kuin ympäristöministeriössä, hän virkkaa. Pokka ponnisti vaatimattomista oloista. Kotona Rovaniemen maalaiskunnassa Kemijoen rannalla ammui neljä leh- 22 26.2.2016 mää. Maakunta tuli tutuksi, kilometrejä kertyi 15?000 ja tilaisuuksia 150. ??Meillä ei ollut kotona autoa, joten en ollut aiemmin edes käynyt Enontekiöllä, Utsjoella tai Inarissa, hän nauraa. Ura urkeni politiikassa. Opiskeluaikana Pokka viehtyi yhteisten asioiden hoitamisesta. Vuoden 1979 eduskuntavaalien lähestyessä pohjoisesta soitettiin. Pokka toimi kansanedustajana aina vuoteen 1994 saakka ja ura huipentui oikeusministerin salkkuun Esko Ahon hallituksessa. Vuodet 1994?2008 Pokka vaikutti Lapin maaherrana. Kävi niin, että Pokka pusersi 26-vuotiaana ensikertalaisena itsensä läpi. Politiikka on muuttunut paljon niistä ajoista, jolloin minä istuin eduskun-. Keskustan Lapin piiri tarvitsi ehdokkaaksi naisen. Joku oli keksinyt Pokan. Pokka muistelee, että vaalikiertue oli pitkä, hikinen ja opettavainen
Nyt julkisuudessa ihmetellään, etteikö mitään tapahdu, vaikka hallitus ei ole istunut vielä vuottakaan. Sipilän hallitus tekee asioita toisin kuin edeltäjänsä. Tilanne asettaa välillä virkamiehille haasteita. ??Tiilikainen on kuitenkin mahdottoman asiantunteva. Pokan mielestä insinöörin tyyli tehdä asioita toimii, aina strategisesta hallitusohjelmasta alkaen. Pokka kertoo, että ympäristöministeriössä tehdään kovasti töitä sen eteen, että hallitusohjelman kirjaukset etenevät. Henkilökunta on esimerkiksi organisoitu uudelleen siten, että väkeä riittää puurtamaan biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen parissa. Erityisen innostunut kansliapäällikkö on ajatuksesta, että lupa-asioissa päästäisiin yhden luukun periaatteeseen. massaan. 2016 23. ??Esimerkiksi Hollannissa toimii järjestelmä, jossa asiat voi hoitaa yhdessä paikassa, Pokka kertoo. Hallitus on myös päättänyt helpottaa maaseudulle rakentamista. Hallitus antoi jo syksyllä lain, jonka mukaan ministeriö ei enää syynää maakuntakaavoja eikä kuntien yhteisiä yleiskaavoja. Se ei väitä vastaan, Pokka naureskelee. Kansliapäällikön päivät venyvät hel- posti, mutta työn vastapainona Pokka harrastaa liikuntaa, käy elokuvissa, tapaa ystäviään, lukee. ??Kirjoja en ole nyt saanut aikaiseksi, mutta kirjoitan blogia ja päiväkirjaa, useita kaunokirjoja julkaissut nainen kertoo. Pokka antaa useita lukusuosituksia. Viime aikoina mieleen ovat jääneet Katja Ketun Yöperhonen, Matti Alahuhdan Johtajuus sekä Aapo Roseliuksen, Oula Silvennnoisen ja Marko Tikan Suomalaiset fasistit. ??Ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Svetlana Aleksijevit?in Tshernobylista kertova kirja oli kerrassaan kauhea. Mieli lepää kirjoissa, mutta myös pohjoi- sessa, jonne matka vie aina, kun kalenterissa on vähän enemmän vapaapäiviä. Lapsuudenkoti siirtyi Pokan omistukseen 1980-luvulla. ??Siellä, Kemijoen rannalla, taivaskin tuntuu olevan korkeammalla. 26.2. Häneltä on löytynyt aikaa myös virkamiesten tapaamiseen ja asioiden linjaamiseen, kansliapäällikkö kehuu. Pokan elämä soljuu rauhallisessa uo- Pokka saattaisi olla yllätysnimi keskustan ehdokkaaksi presidenttikilpaan. nassa, Pokka miettii nyt, parikymmentä vuotta myöhemmin. ??Olin pitkälti asianhoitaja. Sosiaalinen media jyllää, päätöksiltä vaaditaan sekä nopeutta että avoimuutta. ??Poliitikot pidetään herran nuhteessa, Pokka näkee. Samalla media, suomalaiset ja vähän poliitikot itsekin ovat kärsimättömiä. ??Ennen hallituksilla oli sentään kuherruskuukausi. Ainut lapsi on muuttanut Tampereelle opiskelemaan teknilliseen yliopistoon. Pokka asustaa vuokrataloa Espoossa. Seuraa pitää koira, bretoni Rippe. ??Koiran kanssa on hyvä käydä sivistyneitä keskusteluita. Kävin eri virastoissa selvittämässä milloin mitäkin äänestäjän asiaa. Politiikan tahti on kiihtynyt. Huhtikuun alusta tulee voimaan laki, joka siirtää poikkeuslupien myöntämisen kuntien vastuulle. Sipilän hallituksessa istuu 14 ministeriä, mikä on viisi vähemmän kuin edellisessä hallituksessa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.) on tontillaan myös maatalous- ja asumisasiat. Pokan mukaan ministereiden määrän väheneminen näkyy siinä, että ministeri on kiireinen
Reportaasi Homepeikon häätäjät Suomalaisia rakennuksia piinaaviin homeongelmiin ei ole yhtä ratkaisua. Kyse on rakentamis- ja asumiskulttuurin kehittämisestä. Teksti: Sami Korkala KUvat: Lars-Erik Mattila 24 26.2.2016
Muovia ja erilaisia homemyrkkyjä ei ole käytetty lainkaan. Hometalo voi olla arvoltaan nolla euroa. 26.2. Kun ne varmistaa erikseen rakentamisprosessin eri vaiheissa, voi ehkäistä yli 80 prosenttia kosteusongelmista ja niiden seurauskustannuksista, diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö sanoo. Hänen yrityksensä on toiminut viime kesästä saakka hankkeessa ympäristöministeriön asiantuntijana. Tällainen kertakäyttörakentaminen vie asukkaan omaisuuden ja terveyden ja pilaa lopulta ympäristön. Mattilan vuoden päivät sitten valmistunut diplomityö ?Tulevaisuuden kerrostalo. sai laajasti huomiota. Hän ratkaisisi nykyrakennuksia riivaavat ongelmat siirtymällä yksinkertaisempaan rakennustapaan ja lisäaineettomiin luonnollisiin materiaaleihin, joiden pitkäaikaisvaikutukset tunnetaan. Tulevaisuuden kerrostalossa on painovoimainen ilmanvaihto ja liimattomat massiivipuiset seinärakenteet. Yleensä ottaen kaikki rakennuksessa käytetty materiaali on ympäristöystävällistä ja luonnon kiertoon palautuvaa. Nyt on tiedostettu, että koko rakentamisketju ja loppukäyttö on otettava huomioon, Mäkikyrö sanoo. Kuivaketju10:n riskikohdat eivät ole tavoitteiltaan sinänsä monimutkaisia, mutta liian usein ne jäävät hoitamatta: maanpinnan kaadot on tehtävä talosta poispäin, vesikaton ja ulkoseinän on pidettävä sadevesi ulkopuolella, rakennusmateriaalit on pidettävä kuivana ja niin edelleen. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksel- la opettajana toimiva arkkitehti Lars-Erik Mattila taas pitää nykyaikaista rakentamistapaa kaikin puolin vastuuttomana. Hän kertoo tulevansa usein surulliseksi nähdessään työn alla olevan uudisrakennuksen. ??1960- ja 70-luvulta lähtien rakennustapa on pysynyt ratkaisevasti samana, vain rakennusten vaatteet ja meikit ovat muuttuneet, ja rakenteet monimutkaistuneet entisestään. Hanke oli Mäkikyrölle ennestään tuttu, sillä hän jäi eläkkeelle Oulun rakennusvalvonnan johtajan paikalta toissa vuonna. Hankkeessa mukana oleva Oulun rakennusvalvonta on tehnyt palkittua työtä kosteudenhallinnan edistämisessä. ??Tähän saakka kentällä on keskitytty pääasiassa rakentamisvaiheen kosteudenhallintaan. Tuon ajan rakennuksia parjataan ja puretaan ongelmallisina, mutta silti samanlaisia rakennetaan tänä päivänä vain lisää. 2016 25. S isäilmaongelmat ja homeen takia ennen aikojaan pilaantuvat rakennukset voivat tehdä kokonaisesta yhteisöstä köyhän ja kipeän. Kosteus- ja homeongelmien sekä niiden aiheuttaman huonon sisäilman hintalappu on Suomessa vuositasolla miljardiluokkaa. Remontoiminen ja uudisrakentaminen muodostavat vain osan hinnasta, sillä homeen takia tulee paljon terveydenhuoltokustannuksia sekä poissaoloja töistä. Home vaivaa etenkin muutaman kymmenen vuoden ikäistä rakennuskantaa, mutta home- ja sisäilmaongelmia on myös uusissa rakennuksissa. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen takia uusiutuvat säädökset ovat tehneet rakentamisesta entistä monimutkaisempaa. Tiiviissä uudisrakennuksissa ilmanvaihdon on toimittava hyvin ja rakentamisen aikaisen kosteudenhallinnan tärkeys korostuu. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman tavoitteita tukeva rakentamisketjun kosteudenhallinnan toimintamalli Kuivaketju10 on tarkoitus jalkauttaa ensi kesänä ammattilaisten käyttöön. Suunnitelmissa on brändätä hanke myös yleiseen tietoisuuteen. ??Tarkoitus on nimetä kymmenen tärkeintä riskikohtaa rakentamisketjun kosteudenhallinnassa
Monilla ympäristön ja ihmisen kannalta haitallisilla materiaaleilla voi olla pieni hiilijalanjälki. Rakennusten asuinkelpoisena pitämi- nen ja homeongelmien välttäminen kysyy tarkkaa silmää.. Kertakäyttörakentaminen vie asukkaan omaisuuden ja terveyden ja pilaa lopulta ympäristön. ??Talo on sellainen, josta itse uskaltaisin mennä itse takuuseen. Pesukoneissa ja jääkaapeissa ostaja tietää suurin piirtein, mitä energialuokitus tarkoittaa, mutta talojen kohdalla on toisin. Hän huomauttaa, että aiemmin suurin osa rakennusten vaatimuksista määriteltiin rakennusalalla. ??Ennen esimerkiksi energiasuunnittelua tehtiin alan sisällä. Tämä tapahtuu niin sanotun kestävän kehityksen nimissä. ??Hiilijalanjälkilaskelma ei ole oikea työkalu ympäristövaikutusten arviointiin. Se ei kerro mitään materiaalien fyysisistä ominaisuuksista. Se, toimiiko talo enää huomenna, jää pois keskustelusta. Diplomityönsä alkusanoissa Mattila kritisoi rakennuslainsäädäntöä: rakennuslainsäädäntömme perustuu nurinkuriseen ajatteluun, jossa sähkönkulutusta yritetään vähentää sähkölaittein, myrkytyksiä myrkyin ja kiinteistöjen arvon romahtamista yhä uusin arvottomin kiinteistöin. Ne ovat myös edelleen arvokkaita ja haluttuja. ??Pelkän pienen sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi taloista tekee energiatehokkaita niiden pitkäikäisyys. mikä on eri asia kuin todellinen energiatehokkuus. ??Siinä asiassa on menty aivan metsään. Energialuokitus epäonnistui täysin, Virkamäki paukauttaa. ??Luokituksen pitäisi olla sellainen, minkä ihmiset yleensä ottaen ymmärtävät. Nyt näitä täysin laskennallisia energiatodistuksia tekevät jonkun kurssin käyneet henkilöt. Rakennuksille tulee lisää vaatimuksia nopeaa tahtia lainsäädännön kautta. ??Rakentamisalalla kenttä monimutkaistunut paljon. Esimerkiksi rakennusfysikaaliset pitkäaikaisvaikutukset vaativat paljon tutkimista, Virkamäki sanoo. Tulevaisuuden kerrostalon toteuttamiseen vaadittaisiin koerakentamislupa, mikä huvittaa Mattilaa. ??Monet käytännöt on lainattu sata vuotta käytössä olleista rakennuksista. Jos se pysyisikin asuinkelpoisena koko lyhyen elinkaarensa ajan, sen päättyessä omistaja menettää sijoituksensa ja sairastuu. 26 26.2.2016 Mattilan mielestä Kosteus- ja hometalkoissa ollaan joka tapauksessa oikealla asialla. ??On ilmeisen tärkeää, että rakennusten ja rakenteiden pitää pystyä kuivumaan. Silti sanoisin, että rakennusten ongelmia katsotaan kokonaisuudessaan aivan liian kapeasti. Suomen Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Virkamäki kokee, että nykyrakentaminen on muun muassa uusien energiatehokkuussäännösten takia monimutkaistunut huomattavasti. EU-direktiiviin perustuvan lain nojalla uusiin ja vuoden 1980 jälkeen rakennettuihin asuinrakennuksiin tarvitaan nykyään energiatodistus. Se kertoo, kuinka energiatehokas talo on laskennallisesti . Niitä ei nykyrakennusten tavoin tarvitse purkaa tai remontoida tunnistamattomiksi muutaman kymmenen vuoden välein. Mattilan mielestä 1960-luvulta juontuvat monimutkaiset, muoveja ja rakennuskemikaaleja täynnä olevat kerrosrakenteet tekevät taloista lyhytikäisiä, vaikeasti remontoitavia ja altistavat ne myös haittamikrobeille. ??Purettaessa niistä seuraa vielä lisäongelmia, kun haitalliset rakennusmateriaalit vääjäämättä kertyvät ympäristöön. Vanha tapa tehdä seinät lisäaineettomasta massiivipuusta tai kivestä on pääosin unohdettu. Mattila haastaa diplomityöllään koko rakentamisen kentän keskusteluun siitä, onko nykyrakentaminen taloudellisesti, ekologisesti ja ihmisten terveyden kannalta järkevää. ??Koen työni tavallaan hiljaiseksi signaaliksi. Hän kritisoi myös rakentamisessa käytettäviä uusiutumattomia materiaaleja ja lämpöhävikkilaskelmia. ??Vaikka nykytalo tehtäisiin kaikkien säädösten mukaan oikein, se on silti aikapommi. Siinä ei ole esimerkiksi lämpimän ilman talteenottoa. ??Normit ovat juuri malliesimerkki liian kapeasta tarkastelusta. Se tarkoittaa hyvää, mutta käytännössä estää terveen rakentamisen. Lämpöhäviön tasauslaskelma ei ole kiinnostunut muusta kuin hetkellisestä suorituskyvystä. En ole kiinnostunut siitä, ovatko rakentamisratkaisut uusia vai vanhoja, vaan siitä, että ne ovat tarkoituksenmukaisia, Mattila pelkistää. ??Monet parhaista ratkaisuista ovat ikivanhoja, pitkäaikaistestauksella hyväksi havaittuja. Mattila huomauttaa, että Helsingin energiatehokkaimmat kerrostalot ovat satavuotiaita massiivitiilitaloja. Rakennusluvan edellytyksenä oleva lämpöhäviön tasauslaskelma toimii lainsäädännöllisenä pullonkaulana. Näkisin, että nykyrakentaminen on pikemminkin kokeellista rakentamista, Mattila sanoo. Tulevaisuuden kerrostalo ei täyttäisi sellaisenaan nykyisiä energiatehokkuusnormeja
Usein rakennukset muuttuvat epäterveellisiksi elinkaarensa loppupäässä, ja samalla asunnon omistaja voi menettää myös varallisuutensa. ??Hometalo voi olla arvoltaan nolla euroa, Virkamäki sanoo. Huono rakentaminen voi tuottaa myös eriarvoistumista. Vain aika näyttää, miten materiaalit alkavat reagoida erilaisissa olosuhteissa. Mattila perää vastuuta myös omalta ammattikunnaltaan. ??Arkkitehtien on aika ulottaa kiinnostuksensa ulkonäköseikkoja syvemmälle, sillä ulkonäkö ei ole rakennuksissa se, joka ihmiset Ulko- ja sisäilman välillä pitäisi olla mahdollisimman pieni laatuero. 26.2. Eteen saattaa tulla tilanne, jossa putkiremonttiakaan ei kannata taloudellisessa mielessä tehdä. ??Lisäksi vanhojen talojen remontointi on monessa mielessä tarkkaa puuhaa. Jos painovoimainen ilmanvaihto muutetaan tuosta vain koneelliseksi, se muuttaa rakennuksessa monta asiaa. Pelkkä nimi papereissa ei riitä, sillä vastaava mestari voi vaikuttaa moneen asiaan. ??Ja yleensä paljon näkee jo rakennustyömaan siisteydestä. Kasvukeskuksien arvokkaille tonteille rakennettavien talojen purkaminen käyttökelvottomina nollautuu usein huomaamattomasti tonttimaasta saatavalla hinnalla. Syrjäseuduilla ja lähiöissä asiat ovat toisin. Hyvät suunnittelijat osaavat suunnitella myös yksityiskohdat huolella, Virkamäki näkee. Omakotitalojen rakentajille hän vinkkaa, että vastaava mestari kannattaa valita huolella. Esimerkiksi tiiviiden passiivitalojen koneellisen ilmanvaihdon on toimittava aina moitteettomasti. ??Uskon, että hyvin tehty ja huollettu passiivitalokin on pitkäikäinen, Mäkikyrö sanoo. Hän painottaa sitä, että rakennuksesta huolehtiminen ei saa jäädä rakentamisvaiheeseen. ??Sitä täytyy huoltaa ja tarkkailla jatkuvasti huoltosuunnitelman mukaisesti. Muutoin korjaamisen kustannus voi kymmen- tai jopa satakertaistua, ja vauriot paljastuvat vasta käyttäjien oireilun kautta. Suuri osa Suomen kansallisomaisuudesta on kiinni rakennuksissa, eikä ole yhdentekevää, onko rakennus käyttökelpoinen 20 vai 80 vuotta. Huonossa järjestyksessä oleva työmaa on usein merkki siitä, että rakennus on jollakin aikavälillä homeessa. sairastuttaa. Jos pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti ei ole kiinnostunut katsomaan rakentamisen kokonaisuutta, kukaan ei tule tekemään sitä hänen puolestaan. Suomen Homepakolaiset ry puhuu kotisivuillaan sisäilmastonmuutoksesta. Pahimmassa tapauksessa erilaiset rakentamisessa käytettävät homeenesto- ja desinfiointiaineet tekevät olosuhteet vain otollisiksi ärhäkämmille bakteereille ja mikrobeille, niin sanotuille sairaalabakteereille. ??Tutkimusten valossa ulko- ja sisäilman välillä pitäisi olla mahdollisimman pieni laatuero, Mattila sanoo. Siinä on parempi olla hyvä suunnittelija, jottei tule ikäviä yllätyksiä, Virkamäki sanoo. Rakennustarkastajat voivat puuttua ra- kennusten suunnitelmiin ja rakentamisvaiheen valvontaan. ??Huonosti suunniteltua rakennusta ei voi pelastaa välttämättä mitenkään. n Homeongelmat eivät ole yksin suomalai- nen ilmiö, sillä home vaivaa myös muualla maailmassa. Suurin osa Suomen rakennuskannasta on kansainvälisesti vertailtuna hyvää, mutta Suomen ilmasto-olosuhteet ovat suuri haaste rakentamiselle. ??Suuri osa näin pohjoisessa asuvista on suomalaisia, Virkamäki huomauttaa. Loppujen lopuksi kukaan ei ole vastuussa siitä, jos asuinrakennus alkaa tuottaa myrkkyjä. 2016 27. Uusissa rakennuksissa huoltaminen vaatii vielä aiempaa enemmän osaamista
Lumi on jälleen ollut harmittavan vähissä varsinkin Etelä-Suomessa, mutta siitä huolimatta kerholaiset ovat taivaltaneet seuraavan määrän kilometrejä: Ahlroth Seija Jämsä 316, Aho Joona Saarijärvi 434, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 547 , Ahola Mikko Hämeenkyrö 367, Ahola Mirja Hämeenkyrö 352, Ahtiainen Pertti Joensuu 1021, Alapudas Veikko Merijärvi 360, Alasaarela Pauli Raahe 481, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 462, Aula Tarja Hankasalmi 366, Buller Lilja Taivalkoski 420, Buller Pinja Taivalkoski 450, Erola Juhani Rovaniemi 502, Eskola Päivi Siikajoki 366, Filppula Erkki Raahe 720, Göös Markku Perho 424, Haavisto Jouko Rauma 422, Hakala Juhani Ikaalinen 534, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 263, Hanhilahti Heimo Sastamala 210, Hannula Timo Rovaniemi 385, Hara Irja Joensuu 400, Harju Aulis Jalasjärvi 130, Haukipuro Kari Kempele 303, Haukipuro Kyösti Kerava 414, Hautamäki Aimo Siikajoki 202, Hautamäki Hannu Siikajoki 469, Heikkilä Lenitta Eurajoki 645, Heikkinen Esa Tampere 638, Heikkinen Jaakko Kuusamo 1029, Heinänen Markku Ruokolahti 666, Hekkala Ilmari Suomussalmi 155, Hekkala Raija Suo- 28 26.2.2016 mussalmi 589, Hepokangas Auli Oulu 233, Hepokangas Edvin Oulu 274, Hettula Ilpo Kempele 1305, Hettula Katja Kittilä 601, Holla Marja Kempele 230, Holmi Arto Oulu 221, Holmström Sauli Taivalkoski 320, Honkanen Rauno Pudasjärvi 420, Huhtala Helena Simo 448, Huhtanen Tapio Pori 498, Huovinen Taisto Taivalkoski 420, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 435, Hänninen Tuomo Kuusamo 410, Ikonen Veikko Iitti 449, Ingerttilä Pentti Muhos 1240, Isotalus Juhani Alavieska 587, Jaakkola Anne Kerava 448, Jaakkola Pauli Kuusamo 684, Jokelainen Alpo Kajaani 357, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 353, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 491, Juntunen Esko Kemi 512, Juntunen Jouko Kemi 802, Juntunen Matti Kempele 919, Jämsä Pentti Oulu 211, Jääskeläinen Tero Oulu 1040, Kaarela Annukka Oulu 599, Kaarela Juha Oulu 395, Kaartinen Leena Lahti 655, Kaijansinkko Aapo Lemi 802, Kananen Mauri Viitasaari 216, Kangasniemi Mika Haapavesi 363, Kantola Jukka Tyrnävä 250, Karhumaa Kauko Oulu 462, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 433, Karjalainen Aarne Vaala 1075, Karjalainen Heik- ki Rovaniemi 580, Karjalainen Jouko Muhos 685, Karppinen Seppo J.A. Tuhatta ja sataa Teksti: Annukka Kaarela Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerholaisten urakka tuli puoliväliin 31. tammikuuta. Kempele 380, Karsikas Antti Haapavesi 541, Karsikas Hanna Kärsämäki 600, Kellokoski Toini Oulu 785, Kemppainen Hannu Kajaani 555, Kemppainen Väinö Paltamo 400 , Keskikallio Raimo Kemi 540, Kivioja Markus Jyväskylä 614, Kiviranta Erkki Oulainen 636, Kiviranta Ritva Oulainen 644, Koivula Pirjo Taivalkoski 450, Kolari Terttu Tuusniemi 491, Konttajärvi Erkki Pello 353, Konttajärvi Salli Pello 863, Kopola Leila Haapajärvi 493, Korpela Olavi Siikajoki 959, Korpela Raija Siikajoki 298, Korri Eino Lappajärvi 487, Kortesalmi Rauni Espoo 482, Korvuo Markku Suomussalmi 821, Koskela Aila Ylivieska 470, Koskela Arno Kankaanpää 315, Koskela Jouni Tampere 492, Koskenkorva Vilho Nivala 519, Kukkola Tuomo Nivala 140, Kummunsalo Pertti Paimio 632, Kuoppala Jussi Siikajoki 671, Kuusiranta Pauli Lavia 368, Kyllönen Miikka Liminka 437, Kyllönen Perttu Kajaani 683, Kylmäluoma Juha Taivalkoski 850, Kylmäniemi Anne Posio 125, Kylmäniemi Eija Posio 515, Kylmäniemi Martti Posio 180, Kylänpää Jouni Eurajoki 265, Kämäräinen Esa Lumijoki 503, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas 379, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas 464, Kässi Timo Uurainen 247, Kömi Kirsti Huittinen 181,
Taival jatkuu ja paino putoo. Tämä kerho on kyllä todella tsemppaava. 2016 29. Kirjoitan kalenterin reunaan hiihdetyt kilometrit ja on mukava seurata, missä mennään. Meitä on samalta työpaikalta kolme mukana, joten kiva on vaihtaa aina kuulumisia miten on suksi luistanut, vai onko luistanut. Kiitos Hannut! Tapio Huhtanen, Pori Katja Hettula, Kittilä Saan taas kiittää kerhoa siitä, että liike säilyi ja räkätauti joutui luovuttamaan. Heikki Mäki, Loimaa Satoi tai paistoi, oli lunta tai ei, niin pääasia on, että liikkuu. Rauni Kortesalmi, Espoo Valoisuus lisääntyy ja siten myös kilometrien kerryttäminen on yhä motivoivampaa. Olavi Nummela, Turku 26.2
On hyvä kun on päämäärä mitä tavoitella . Laaksonen Pekka Siikajoki 31, Laiho Kari Laitila 991, Laiho Venla Laitila 977, Laitila Markku Haapavesi 310, Laitila Tytti Haapavesi 304, Lampela Raili Siikajoki 280, Lehtoaho Jaakko Tornio 357, Lehtoaho Lauri Oulu 399, Lehtoaho Oiva Kuusamo 500, Lehtoaho Vilho Kangasala 1104, Leinonen Vesa Maaninka 563, Leppänen Johannes Kannonkoski 630, Leskelä Esko Kuusamo 511, Loikkanen Jouko Helsinki 464, Lumijärvi Jorma Hailuoto 578, Lumijärvi Riitta Hailuoto 465, Lumijärvi Satu Raahe 448, Lundvall Betty Jämsä 438, Luukinen Aulis Liminka 575, Luukinen Ritva Liminka 582, Luukka Elina Padasjoki 347, Luukka Paavo Padasjoki 134, Lähdemäki Eero Köyliö 467, Lähdemäki Tarja Köyliö 483, Lämsä Kalevi Oulu 654, Lääkkö Antti Lumijoki 485, Lötjönen Marjatta Parikkala 322, 619, Mettälä Heikki Loimaa 805, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 357, Moilanen Tuulikki Puolanka 603, Montonen Pentti Mikkeli 630, Murtoniemi Alpo Kalajoki 1114, Murtoperä Martti Haapavesi 637, Mustonen Markku Liminka 410, Muuronen Jouko Ypäjä 171, Myllykoski Ahti Siikalatva 480, Myllylahti Elma Haapajärvi 226, Myllylahti Matti Haapajärvi 337, Myllylä Reijo Oulu 736, Mäki Heikki Loimaa 631, Mällinen Antti Siikalatva 544, Mänttäri Maire Hattula 637, Mänttäri Tuomo Hattula 562, Määttä Jenni Helsinki 563, Määttä Pauli Kempele 200, Määttä Ulla-Maija Kempele 440, Määttä Yrjö Jämsä 618, Markkanen Jouko Suonenjoki 129, Mattila Jussi Oulu 405, Mauno Juha Pukkila 516, Mauno Sisko Pukkila 600, Mertaniemi Hannu Kittilä 308, Messala Matti Saarijärvi 517, Mettinen Keijo Kuusamo Oinas Elina Muhos 170, Ojala Merja Haapajärvi 496, Ojala Olavi Kempele 254, Ojansuu Seija Sastamala 167, Ollikainen Reijo Oulu 661, Ovaskainen Ritva Forssa 430, Ovaskainen Teuvo Forssa 540, Nenonen Jaakko Ruokolahti 250, Nikula Pauli Siikajoki 545 , Niskanen Mikko Viitasaari 95, Nummela Olavi Turku 580, Närhi Sirpa Pihtipudas 327, Haasteellista tämä jälleen on, mutta hyvässä uskossa tonnin saavutukseen eletään. ruoskii jaksamaan! Veli-Pekka Suni, Köyliö 30 26.2.2016 Paananen Pekka Raahe 445, Paaso Anneli Tyrnävä 497, Paaso Esa Tyrnävä 477, Paavola Tuija Kokemäki 511, Pakaslahti Ari Rauma 885, Palola Juhani Puolanka 614, Paloniemi Markku Taivalkoski 794, Partanen Jukka Sulkava 315, Pekkarinen Erkki Lapinlahti 360, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 495, Pekonen Pentti Parikkala 613, Pelli Terho Hyrynsalmi 343, Pietilä Jouni Uusikaupunki 528, Piilonen Kirsti Äänekoski 419, Piilonen Pentti Äänekoski 425, Pikkarainen Alpo Siikalatva 475, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 924, Pitkälä Eila Haapavesi 462, Pitkälä Raija Haapavesi 381, Pitkälä Veikko Oulu 633, Pohjamo Samuli Oulu 474, Pohjola Heikki Oulu 159, Puhakka Juha Kouvola 960, Puljujärvi Hannu Kittilä 595, Pulkkinen Aulis Oulu 331, Pulkkinen Satu Savonlinna 1021, Pylväs Marja-Liisa Oulu 1312, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 380, Pyylampi Antti Vantaa 305, Päkkilä Erkki Helsinki 769, Päkkilä Esko Oulu 385, Ranta Pirjo Siikajoki 408, Rantakangas Antti Haapavesi 415, Rantakangas Minna Haapa-
Kiriapua hakusessa Lapista. Jouko Loikkanen, Helsinki Raimo Keskikallio, Kemi Alpo Jokelainen, Kajaani 26.2. vesi 452, Rantanen Reino Raahe 562, Rantsi Katri Varpaisjärvi 397, Rasinkangas Jani Siikajoki 474, Rasinkangas Sirpa Kempele 558, Rauhansalo Kauko Savonlinna 670, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 465, Rautakoski Juhani Vaasa 269, Rautio Eero Oulu 470, Rautio Paavo Merijärvi 833, Riepula Anne Ii 700, Riepula Pekka Ii 1118, Rimpiläinen Markku Kajaani 396, Rundgren Anita Kolari 300, Rundgren Mikko Kolari 750, Rundgren Raakel Pello 360, Räisänen Juho Taivalkoski 812, Rämö Kaisa Tammela 568, Saari Lumi Oulu 420, Saarimaa Anna-Kaisa Vaala 523, Saarimaa Toivo Vaala 1257, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1360, Sainila Aili Liminka 354, Sainila Ossi Liminka 531, Sakko Auli Merijärvi 355, Sakko Leena Merijärvi 975, Sakko Markku Merijärvi 267, Sallinen Jussi Liperi 520, Salonen Vilho Koski Tl 340, Sankari Terttu Pöytyä 609, Sankilampi Pertti Kempele 1285, Sarkki Raija Salo 730, Saukko Jaakko-Juho Kuopio 360, Saukko Raisa Rovaniemi 425, Setälä Matti Tammela 620, Siipo Reijo Pyhäjoki 388, Silmälä Anja Tam- mela 565, Silvast Tarja Hankasalmi 304, Soini Pentti Ii 90, Soranta Milla Haapavesi 365, Sormunen Heikki Oulu 218, Soronen Laila Utajärvi 256, Soronen Pekka Ii 358, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 245, Suni Veli-Pekka Köyliö 395, Suomela Raimo Ii 760, Suonsivu Suvi Espoo 151, Suvanto Erkki Oulu 610, Suvila Kalevi Loimaa 447, Suvila Voitto Loimaa 501, Taipalinen Mikko Kouvola 579, Taivalkoski Eija Taivalkoski 831, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 970, Talala Reijo Pudasjärvi 168, Taponen Auvo Janakkala 262, Teppo Markku Ylivieska 564, Teppo Riitta Ylivieska 688, Tieva Raimo Siikalatva 328, Tihinen Kauko Oulu 524, Tihinen Martti Oulu 636, Tiiro Jorma Ii 520, Tolkkinen Eila Taivalkoski 541, Tolkkinen Laura Perho 180, Tornberg Marketta Kuusamo 293, Trög Sakari Rovaniemi 370, Trög Tuula Rovaniemi 467, Tumelius Elma Oulu 434, Tuohinto Esko Raahe 900, Tylli Vesa Miehikkälä 180, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 571, Tölli Kaisa Nivala 136, Tölli Teuvo Nivala 229, Törmänen Esko Kuusamo 504, Törmänen Raili Kuusamo 505, Uosukainen Veikko Tammela 380, Uotila Kalle Orivesi 149, Uusisalo Irmeli Kyyjärvi 186, Vaara Marja-Liisa Tervola 124, Vahtola Matti Haapavesi 802, Valkeavuori Virve Hollola 755, Vanninen Raimo Helsinki 312, Vanninen Ritva Helsinki 326, Vedenoja Simo Raahe 120, Vehniäinen Eero Salo 467, Vihriälä Jukka Seinäjoki 1447, Vilenius Markus Ylöjärvi 257, Virranniemi Arja Raahe 411, Virranta Kari Lapinlahti 576, Virta Antero Salo 590, Virta Arja Salo 590, Virtanen Keijo Tammela 585, Vuollo Juha Muonio 300, Vähäsöyrinki Paula Nivala 52, Vähäsöyrinki Simo Nivala 596, Vänttilä Samuli Oulu 157, Väyrynen Paavo Siikajoki 571, Ylikulju Aki Liminka 270, Ylikulju Aulis Raahe 421, Ylikulju Ismo Muhos 330, Ylimartimo Eila Simo 796, Yrjänä Iikka Siikajoki 346, Yrjänä Kaija Siikajoki 525, Yrjänä Kalle Siikajoki 490, Yrjänä Petteri Siikajoki 611, Yrjänä Saara Siikajoki 411, Yrjänä Sirkka Siikajoki 433. On sanottu, että Suomen kesä on lyhyt, mutta onneksi vähäluminen. Siihen voisi nykyään lisätä, että Suomen talven hiihtokausikin on lyhyt, ja myös vähäluminen. Jos ei mitään ihmettä satu, tavoite täyttyy hiihtämällä. Innostusta kaikille suksijoille ja lumen puuttuessa juoksijoille ja kävelijöille. Matkan varrella opittua: kelin ja harjoitteen mukainen pukeutuminen, palautuminen, verryttely, ei juoksua yli 25 asteen pakkasessa. Markku Teppo, Ylivieska Kari Virranta, Lapinlahti Esa Kämäräinen, Lumijoki Eiköhän päivien piteneminen lisää loppuajan kilometrimäärää niin, että tavoite jopa hieman ylittyy. Nyt on aikaa harrastaa, kun on työelämä takanapäin. Vasta viikko baanalla lunta. Monojen tilalla gore-texit ja latuna puru tai sora. 2016 31
He pistävät tikun nokkaan puolustusministerin, kenenkäs muunkaan. Vasemmistonuorten mielestä Jussi Niinistön toiminta on osa pitkään jatkunutta kehitystä, jossa Suomea viedään kohti Natoa ilman kansan suostumusta. ??Voimme vain kuvitella, miten Venäjän kutsuminen sotaharjoituksiin Suomeen tulkittaisiin Natoon kuuluvissa naapurimaissamme, vasemmistonuorten puheenjohtaja Anni Ahlakorpi vertaa. Järjestö lähetti asiasta tiedotteen otsikolla ?Puolustusministeri vaarantaa Suomen turvallisuuden?. Aika raflaavasti väitetty, sanoisin.. Esko Seppänen on esittänyt jyrkän povauksen, että Suomi päätyy huippukalliiseen amerikkalaiseen F-35-hävittäjään. Näillä mennään. Mitä isot edellä , sitä pienet perässä. Sama kaikuko on askelten? Tulkoon kuitenkin yhä sanotuksi, että Matti Vanhanen on pohtinut yhteistyötä Ruotsin kanssa. K. Paasikivestä. Hornetien valinta tehtiin hyvin salassa pienessä piirissä. Se voisi hänen mielestään olla alkuna Itämeren sapelinkalistelun hillitsemiseen ja kääntämiseen liennytykseksi. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) opastaa blogissaan, että eipä ruveta vielä ennustelemaan, millaisen hävittäjän 32 26.2.2016 Suomi hommaa amerikkalaisten Hornetien tilalle ensi vuosikymmenen lopulla. Päätöksen tekee seuraava hallitus 2019 alkavalla vaalikaudella. Siinä se on sanottu. Viisautta jakava some sivistää meitä, kuka on rähmällään sinne, kuka tänne. Kirjailija Raija Oranen on puurtanut paksun opuksen J. Ostos on tyyris, 5?10 miljardia euroa. Sotaministerin mukaan hankkeen valmistelu on niin alkutekijöissään, että tulevan hävittäjän valinnalle ei ole vielä asiallisia perusteita, eikä ennustelun ajankohtakaan ole oikea. Niinpä niin. Ilkka Kanerva . Sitä valiokuntaa vetää tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tässä norsujen tanssissa ex-valtiosihteeri Risto Volasen ääni taitaa tallautua töminän alle. ?Ei ole, vaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisestä linjauksesta.. Harjoituksissa ei kuulemma ole kysymys puolustusministeriön sooloilusta. Vakauspolitiikkaa uutterasti puolustava Volanen ehdottaa, että amerikkalaisten tulo pitäisi peruuttaa. Erkki Tuomioja, sanoi sanansa. Niinpä sitten kokoomusjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb sai kertoa syntyjä syviä. Hirmuinen mies kuvaa sitäkin, kuinka Paasikiveä syytettiin Talvisodan alla rähmällään olosta Neuvostoliiton edessä. ??Minä olen rähmällään mihin suuntaan tahansa, jos se pelastaa Suomen, vanha herra ärisi. Pienempien viskaalien ohessa myös eduskunnan turvallisuuspolitiikan kärki, Seppo Kääriäinen . Apollon Tietäjät TEKSTI: Pentti Manninen, Henna Lammi Rähmällään Amerikkalaisen sotaväen tulo harjoituksiin kalliiseen Suomeemme on kirvoittanut moninaisen keskustelun. Vihertävän punaiset vasemmistonuoret osallistuivat myös kiihkeään turvallispoliittiseen keskusteluun
Suuri uudistus on suuri myös ihmisen mitassa. Kysymykset muun muassa maakun- tien verotusoikeudesta ja taloudellisesta päätösvallasta, valtion ohjauksen tasosta ja sisällöstä, oman toimintansa järjestämisestä sekä oikeudesta päättää tehtäväkentästään ovat maakuntakeskustelun ydintä. On huolehdittava siitä, että kunnat ja maakunta eivät hoida samaa tehtävää ja ettei niiden välille tule huonoa kilpailuasetelmaa. Kunnan ja maakunnan rajapintaa, yhteistyötä ja samaan suuntaan toimimista on syytä pohtia jokaisessa kunnassa ja kaikissa maakunnissa. Tässäkin on syytä todeta, että ihmisten perusoi- keuksien ja palveluiden kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on kokonaisuuden ykkösasia. Sote on myös mittaluokaltaan, esimerkiksi henkilötyövuosilla mitattuna, noin kaksikymmenkertainen verrattuna muihin maakunnille siirtyviin tehtäviin. Käsissä oleva uudistus koskettaa reilusti yli 200 000 työntekijää. Erityisesti meidän päättäjien on kysyttävä itseltämme, toimimmeko työssämme edelläkävijöinä ja rohkeina uudistajina vai epäilijöinä ja uudistusten jarrumiehinä? Maakuntauudistuksen myötä Suomi siirtyy kohti eurooppalaista ja pohjoismaista hallintomallia. Se perustuu kolmiportaisuuteen kunta?maakunta?valtio. Uudistuksen myötä voimme toteuttaa nykyistä paremmin läheisyysperiaatetta tarkoittaen sitä, että päätökset tehdään sillä tasolla, mitä päätöksenteko koskee. Kaikkia kansalaisia koskevat päätökset tehdään eduskunnassa, alueen asukkaita ja yhteisöjä koskevat päätökset maakunnissa ja kuntalaisia koskevat päätökset kunnissa. Jatkovalmistelussaan hallituksen on arvioitava, kuinka laajasti se on valmis antamaan itsehallintoa maakunnille. Toimintatapojen uudistamisen ydintä ovat muun muassa liian tiukan sääntelyn purkaminen, digitalisaation täysi hyödyntäminen ja kokeilukulttuurin edistäminen. Tarvitsemme uudistavaa ja uteliasta asennetta. Onkin välttämätöntä, että henkilöstö on maakunnissa aidosti tekemässä muutosta ja vaikuttamassa työnsä sisältöihin. Kunta- ja uudistusministerinä toivon, että keskustelu käsissä olevista uudistuksista ei olisi vain laatikkoleikkiä ja omista poteroista kiinni pitämistä. Enemmän kaipaan keskustelua siitä, miten valmistelussa olevat reformit vahvistavat palveluita, sujuvoittavat julkista hallintoa ja kiihdyttävät Suomen uudistumista. Kohta 100-vuotias Suomi odottaa, että emme jätä sitä pulaan, vaan teemme uudistukset, joihin hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet. Anu Vehviläinen Keskustan varapuheenjohtaja Kunta- ja uudistusministeri 26.2. Maakunnilla on oltava kuitenkin väljyyttä hoitaa tehtäviinsä sidoksissa olevia alueellisia tehtäviä. 2016 33. Moni sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä, Ely-keskuksen tai maakuntaliiton työntekijä pohtii, että miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa juuri minun työhöni. Tämä tarkoittaa palveluita turvaavia reformeja sekä hallinnon ja toimintatapojen uudistamista. Puheenvuoro Uudistaa vai jarruttaa? Kohta 100-vuotias Suomi tarvitsee juuri nyt uskallusta uudistua ja investoida uuteen
Hyvä seura teki kaltaisekseen, ja innostuin politiikasta tosissaan. Pääsin Mari Kokon äitiysloman ajaksi keskustanaisten pääsihteerin hommiin. Silloin tuli tunne, että saako tästä kutsumustyöstä vielä oikein palkkaakin, hän naureskelee. Kun Maukonen-Kärkkäisen kotiseuduksi vakiintuneen Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Matti Kekäläinen jäi eläkkeelle vuonna 2010, osui momentum kohdalleen. . Jämsä valitsi suunnakseen Pirkanmaan, ja muuallakin on tiettyä liikehdintää. Maukonen-Kärkkäinen haluaisi kuntien ottavan mallia omasta kotipaikastaan Muuramesta. . Kasvutarinan kautta keskustapiirin vetäjäksi Pauliina Maukonen-Kärkkäisen alkiolaisuus kirkastui teini-iän messuilla Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen ei imenyt keskusta-aatetta äidinmaidossa eikä edes lapsuuden kasvuympäristöstä. Yhteiskunnan ilmiöistä kiinnostuneen lahtelaistytön puolue- ja ammatinvalinta voisi olla toinen, ellei teini-ikäisenä messuilla käteen olisi sattunut alkiolaisia arvoja esitellyt puolueohjelma. . Toimin samalla myös Pauliina Takalan eduskuntavaalikampanjan vetäjänä. Kuulostaa ihan räätälöidyltä toiminnanjohtajakoululta, mutta leipätyö politiikasta tuli MaukonenKärkkäiselle vasta vuonna 2008. . Joskus edelläkävijyys kannattaa, valtuutettu ylpeilee. Keski-Suomen piiritoimisto muutti hiljattain paraatipaikalle aivan Jyväskylän kauppatorin laidalle. Jos kunnanjohtajaksi tai yrittäjäksi alkaisi seuraavaksi, nainen heittää puolileikillään. Keski-Suomen piirissä on minun aikanani ollut jo kolme puheenjohtajaa. Meillä on tietty innokas ydinjoukko, mutta tekijöitä ei ole koskaan liikaa, MaukonenKärkkäinen huomauttaa. Keskustapiiri voi ylpeillä myös haluttuna työpaikkana. . Me olemme ulkoistaneet sote-palvelut kunnan omistamalle osakeyhtiölle. Kun toimistosihteerin paikka oli hiljattain auki, koimme melkoisen yllätyksen. Eihän tämä normaali-ihmisen hommaa ole. Mutta toisaalta kertaakaan ei ole harmittanut töihin lähteä. Hyvä herraonni on yksi toiminnanjohtajan tärkeimpiä onnistumisen edellytyksiä. . Elämäni on toistaiseksi mennyt kuuden-seitsemän vuoden sykleissä. Kunnes muistaa, että valtio-opin väitöskirjakin on vielä kesken. Keski-Suomi maakuntana elää haastavia aikoja eri- tyisesti sote-ratkaisuja odotellessa. . Sanonta todellakin pitää paikkansa. . Poliittiset puolueet esittelivät siellä omia ohjelmiaan. Nyt ei aktiivisuus jää ainakaan paikasta kiinni. Siitä asti on piirihallitus osoittanut luottamusta, Maukonen-Kärkkäinen muistelee. Ison keskustapiirin vetäjä tietää jo lähtökohtaisesti, että työ ei lopu kesken, eikä kaikkia voi koko ajan miellyttää. . Maakunnan yhtenäisyys on koetuksella erityisesti reuna-alueilla. Haluamme tietysti lisää nuoria puolueen toimintaan mukaan. Rehulan Juha sanoi kerran, että sitten kun olet 34 26.2.2016 aiheuttanut ihmisissä jonkun reaktion, olet tehnyt työsi hyvin. Kaupungin syke on ikkunasta katsoen käsin kosketeltavissa. . Lähdin Jyväskylään opiskelemaan valtio-oppia, ja valmistumisen jälkeen jäin yliopistolle opettamaan kansalaistoimintaa sekä järjestötyötä. Keskustan ohjelma oli mielestäni paras ja vastasi eniten omia arvojani. Kaikkien kanssa olen tullut hyvin toimeen, Maukonen-Kärkkäinen kiittelee. . Köyhän asia ja tasapuolisuus oli nostettu oikealla tavalla esille. Aatteen palo syveni pikkuhiljaa niin, että nuori nainen löysi lukion jälkeen itsensä Alkio-opiston kulttuurisihteerilinjalta. . Hakijoita oli toistakymmentä, ja tulin valituksi. Pääsimme valitsemaan Högbergin Pian peräti 110 hyvän hakijan joukosta.
2016 35. Kertaakaan ei ole harmittanut töihin lähteä. Pauliina Maukonen-Kärkkäisellä on yksi harras toive keskustavaikuttajille. . Puoluekokous pitäisi saada piakkoin Keski-Suomeen. 26.2
Sähkön hintatilannetta on katsottava kuitenkin asukkaiden ja asumiskustannusten näkökulmasta. Sähkö kuuluu olennaisena osana meidän kaikkien arkeen niin keskuksissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Avoin keskustelu ja rakentavat kehittämisehdotukset voivat myös vähentää sähkönsiirron ja -käytön kustannuksia, joten on hyvä, että aihe puhuttaa nyt laajasti. Marisanna Jarva kansanedustaja Paltamo keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Mielipiteet Sähkön siirtohinta tuntuu epäreilulta Sähkön siirtohinnoittelu on ollut tapetil- la sähköyhtiö Carunan hinnankorotusten vuoksi. Viime hallituskaudella keskusta vastusti sähköverkkojen myyntiä ja monopolisointia. Ryhmämme onkin tehnyt siirtohintojen korotuksista useita kirjallisia kysymyksiä, ja elinkeinoministeri Olli Rehn valmistelee lakiesitystä, jolla rajoitetaan kohtuuttomia siirtohintojen korotuksia. Olen saanut myös paljon yhteydenottoja, eri- tyisesti Kainuun sähkön siirtohinnoista. Jätetäänkö henkilökunta, joka voi- 36 26.2.2016 Sähkön hintatilannetta on katsottava asukkaiden ja asumiskustannusten näkökulmasta. si korjata verkkoja, palkkaamatta, koska investoinnit tuottavat paremmin? Jätetäänkö ilmajohtoverkot raivaamatta, koska kalliiden maakaapeleiden kaivaminen on kannattavampaa? Sähkön verkkomaksujen hintakehitykseen voimme vaikuttaa valtakunnallisesti eduskunnan päästä. Voimme säätää siirtohintojen kertakorotuksen enimmäisprosentista ja korotusten toistumisvälistä. Mutta uusiakin keinoja tarvitaan. Tutkijat ovatkin todenneet, että sähkönmyynnissä siirrytään vääjäämättä kohti paikallista, hajautettua energiatuotantoa. Tulevaisuudessa sähköä ostetaan pieniltä paikallisilta tuottajilta tai tuotetaan täysin omavaraisesti. Sähkön voi sen sijaan ostaa mistä haluaa. Yhtiö on investoinut sähköverkkoon viimeisen 10 vuoden aikana lähes 150 miljoonaa euroa, ja sähkökatkokset ovat aiheuttaneet vähemmän haittaa kuin esimerkiksi naapurimaakunnissamme. Investoinnit ovat myös työllistäneet paljon paikallisia yrityksiä. On kuitenkin myös ymmärrettävä kansalaisten huoli, sillä sähkölasku lohkaisee suuren osan kotitalouksien tuloista. Nykyinen malli, jossa sähköyhtiöitä velvoitetaan investoimaan, ja sallitut tuottoprosentit on nostettu korkealle, voi johtaa vääristyneisiin ilmiöihin. Pääomasijoittajan näkökulmasta kannattaa investoida maksimimäärä, jotta saadaan otettua mahdollisimman paljon varmaa, markkinatilanteeseen ja monopoliliiketoimintaan nähden korkeahkoa tuottoa. Kansalaisilta tulleissa kysymyksissä pohditaankin, investoidaanko verkkoon jopa liikaa, koska niin sanotusta säävarmasta verkosta kulut voidaan siirtää siirtohintoihin, ja suuremmasta verkon arvosta saadaan isompi tuotto. Jo entisestään maan korkeimpiin kuuluvat Loisteen siirtomaksut hämmentävät kansalaisia. Monesta kainuulaisesta tuntuu epäreilulta hinnoittelu, jossa asiakas maksaa isoa perusmaksua, vaikka ei käyttäisi sähköä ollenkaan. Tämä osuu varsinkin vanhempien ihmisten kukkaroihin, jotka käyttävät sähköä vähän. Loiste perustelee suurta perusmaksua ja korkeita siirtohintoja sillä, että jakeluverkot on pidettävä käyttövalmiina, ja lumisessa ja harvaan asutussa maakunnassa ylläpito on kallista. On totta, että laki velvoittaa sähköyhtiöitä uusimaan verkkoja ja varmistamaan toimintakykynsä. Loiste on hyvä esimerkki sähköyhtiöstä, jonka toimintavarmuus on parantunut valtavasti investointien myötä. Investointipaineet yhtiöillä vähenisivät, sallittua tuottoprosenttia voitaisiin laskea, ja samalla laskisi myös hinnankorotuspaine kuluttajille. Suomessa on myös alueesta riippumaton yleinen sähkövero. Ruotsissa yleinen sähkövero on Suomen sähköveroa suurempi, mutta harvaan asutuilla alueilla pienempi. Syrjäseuduilla asumista ja yrittämistä voidaan siis kannustaa myös sähkön hinnalla. Mallia on syytä selvittää meilläkin. Sähkönsiirron perusmaksuun kuluttaja ei voi toiminnallaan vaikuttaa. Huoltovarmuuden kannalta tämä onkin hyvä asia. Yksi vaihtoehto voisi olla sähköverkkojen investointiaikojen jatkaminen
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Kalliit siirtomaksut heikentävät maaseutua Maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena pitämiselle löytyy monia esteitä. Yhtenä ongelmana on maapolitiikka, jolla estetään rakentamista liian tiukan tulkinnan keinoin. Jos kyselee rakennusoikeutta kylään tai omalle maalle, luvalle löytyy monia esteitä: tiestön lisääntyvä liikenne, elyn linjaus, asukkailla oltava maataloustoimintaa ja niin edelleen. Eihän maalla asuja saisi tuottaa mitään tavanomaisia kuluja, vaikka itse pihatiensä lumesta puhdistaisi, luonnon helman harrastuksiin tyytyisi ja näin yhteisiä varoja säästäisi. Elävä kylä: Luontaista kasvua ja vireyttä riittää, kyläyhteisö voi hyvin. Kuntaliitos: Kylä suurkunnan reuna-alueeksi, kylä alkaa kieltojen ja palvelujen vähentymisen vuoksi näivettyä. Vieressä kasvukeskus naapurikunnassa: Palveluihin luontainen suunta, kylä pysyisi vireänä ja kasvussa, lähipalvelut ja edustus lähialueen valtuustossa. Tällaisissa tapauksissa. Lisäksi kunnilla olisi toimivalta myöntää poikkeus myös silloin, kun on kyse vähäistä suuremmasta poikkeamasta asemakaavassa osoitetusta tontti- ja rakennuspaikkakohtaisesta kokonaisrakennusoikeudesta taikka vähäistä suuremman rakennusoikeuden osoit- tamisesta alueelle, jolle asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusoikeutta taikka poikkeamisesta rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä sekä poikkeamisesta maankäyttö-ja rakennuslain 53§:n 3 momentissa tarkoitetusta asemakaavan hyväksymisestä johtuvasta rakennuskiellosta. Toki keskuksilla säilyy edelleen valitusoikeus kunnan poikkeamispäätöksistä, mutta hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriössä on jo aloitettu kaavoituksen ja rakentamis- lupien sujuvoittamiseen tähtäävien lakimuutosten valmistelu. Sen mukaan maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan rakentamismahdollisuuksien helpottamiseksi muun muassa siirtämällä päätösvaltaa poikkeamistilanteissa elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksilta kunnille Hallitusohjelman mukaisesti myös rantarakentamisen poikkeamispäätökset siirretään kokonaisuudessa kuntiin, ja korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menettely. Venäjäkö on ainoa maa, joka on mukana Syyriasta Pohjoisnavalle, presidentti Niinistö? Mihin unohtui Yhdysvallat, ja mihin unohtuivat Nato-maat, jotka ovat saaneet idän valtiot ja Pohjois-Afrikan täysin sekaisin. Kohutaan koko ajan Venäjän intresseistä, mutta vaietaan USA:n ja Naton intresseistä. Nehän haluavat koko maapallon herroiksi. USA ja Nato liimautuvat aivan Venäjän rajan pintaan, mutta lännen mielestä Venäjällä ei ole oikeutta reagoida siihen. Nato näyttää olevan häärimässä kaikkialla, missä on kahinoita, Syyriasta Pohjoisnavalle. Mikä huolestuttavinta, nyt halutaan tuoda jo Suomeenkin näitä USA:n Nato-hävittäjiä sotaharjoituksiin ja näin aiheuttaa sekasortoa ja pelkoa. Kunnille siirtyvät siten kaikki rantarakentamista koskevat poikkeamispäätökset. kylän väen ääntä on kuultava ja tehtyjä kuntaliitosrajanvetoja tulee voida tarkistaa. Isot sähköyhtiöt mainostavat hintojaan. Strategisesti tärkeät yhtiöt ovat myyneet siirtotoimintaa pois. Siirtomaksut nousevatkin rajusti, mikä johtaa harvaan asuttujen alueiden kalliisiin siirto- ja liittymämaksuihin heikentäen elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Toisaalta parempi verkosto luo elinvoimaa, mutta valtionyhtiön olisi odottanut käyttävän kertynyttä pääomaa kustannuspiikin tasaamiseen. Kansalaisten näkökulmasta valtio-omisteisen yhtiön sähkön siirron myynti oli virhe maan edelliseltä hallitukselta. Kun halutaan maaseudun kylien ja ko- ko Suomen elinvoimaisena pitämistä, tulisi huolehtia, että on yhteistä suomalaista kivijalkaa, jolle voi tulevaisuutta myös maaseudulla rakentaa. Nykyisen hallituksen otteet ja suunta sote- ratkaisulle herättävät toiveita. Uusiutuvan energian käyttösuunnitelmat tuovat toteutuessaan lisää työtä. Maakunnan oman päätäntävallan käyttöönotto antaa mahdollisuuden terveyspalveluiden ja työmahdollisuuksien säilymiselle myös kylissä. On kuitenkin huolehdittava päätösvaltaa rakennettaessa, että alueiden ääni kuuluu, eikä maakuntien hallinto lähde viemään asumisen ja yrittämisen kehitystä keskittämisen tielle, vaan säilyttämällä palvelut kylien lähialueella. Martti Kaisto Kempele Rakentamisen lupajärjestelmä helpottuu Huolestuttava Nato Maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana on useasti vuosien varrella esitetty poikkeamistoimivallan siirtämistä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksilta kunnille. Nyt asia etenee ripeästi, sillä eduskuntaan on Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti saapunut hallituksen esitys. Nyt selvitetään myös, miten keskusten valvontaroolia ja valitusoikeutta kuntien päätöksistä tulisi mahdollisesti muuttaa. Kun samanaikaisesti eduskuntaan saapui myös ministeri Tiilikaisen esitys alle 10 hehtaarin soiden lupien pidennyksestä ja lupamaksujen pienentäminen, voidaan todeta hallitusohjelman normipurku-urakan lähteneen ripeästi liikkeelle. Kauko Juhantalo kansanedustaja, valtiovarainvaliokunta työ-ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Aira Nyman Jääli 26.2. 2016 37
Kiitos uuden johdon. Murrosvaihe alkoi jo vuonna 2007 ja jatkuu vahvana edelleen. Erään amerikkalaisen investointipankin annettiin markkinatalouden normaalien pelisääntöjen puitteissa valitettavasti kaatua, ja sen seurauksena myös suomalainen talousympäristö lähti luisuun. Samaan aikaan Suomen metsä- ja paperiteollisuudessa alkoi tapahtua muutoksia, joihin alan yhtiöt eivät riittävän nopealla aikataululla saaneet muutosta aikaan. Tällä hetkellä metsä- ja paperiteollisuudessa on voimakkaan investointiaallon aika, kun uudet merkittävät innovaatiot on saatu synnytettyä ja rakennettua kannattavalle tasolle. Ei ole ihme, että olemme ymmällään ja ehkä myös neuvottomia. Liian monet merkittävät yhteiskunnalliset päättäjät syyttävät Suomen euroon liittymistä Suomen talouden alamäestä. Tällainen toimintatapa ja toimintakulttuuri on liian halpa tapa löytää syytä muualta kuin omasta toimintakulttuurista. Päättäjien pitää pystyä itse parempaan ja uskaltaa etsiä ratkaisuja hyvin nopealla aikataululla. Kiitos uudistuneiden johtajien. Nokia-klusterissa alkoi 2000-luvun puoli- välissä vakava alamäki, koska yhtiössä ei havaittu riittävän nopealla aikataululla informaatioteknologian muutoksen rajuutta. Merkittävät kilpailijat panivat vilkun päälle ja menivät saman tien ohi. Kun näin on, johtajan ei tarvitse perustella pääjohtajan tai pääministerin tittelillä tarvittavien toimenpiteiden merkitystä. Mielipiteet Päättäjien pitää itse pystyä parempaan Suomalainen yhteiskunta on vahvojen muu- tosvirtojen myllerryksessä. Jos toimitaan riittävän reaktiivisesti, voidaan myös vallitsevissa olosuhteissa löytää uudenlaisia ratkaisuja, jotka kantavat myös euro-olosuhteissa. Tämä vaatii johtajuutta, ympäröivien olosuhteiden ymmärtämistä sekä kykyä saada muutos aikaan. Kaikki tajuavat, että nyt on näiden päätösten aika. Alahuhta on ymmärtänyt, että johtajan vastuu on kannustaa koko organisaatio haluttujen tavoitteiden taakse ja keksiä keinot, joilla päämäärään päästään. Kun tähän lisätään jatkuva strategisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten ohjelmien päivitys ja asetettujen tavoitteitten tarkka seuranta, ollaan luultavimmin hyvin lähellä onnistumista. Unto Kärkkäinen Kaavi Johtajan vastuu on kannustaa koko organisaatio haluttujen tavotteiden taakse.. Kun tähän lisätään Venäjän kaupan romahtaminen ja Krimin valtauksen seurauksena asetetut taloudelliset pakotteet, on muutosten vauhti ollut päätähuimaava. Murroksen rajuutta lisää vielä se, että monet muut taloudelliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat vaativat uudenlaista lähestymistapaa digitalisaatioineen, internet-sovelluksineen, työmarkkinajoustoineen, markkinointimenetelmineen. Myös Nokia on tällä hetkellä rajujen saneeraustoimenpiteiden seurauksena uudelleen iskussa. Saada muutokselle hyväksyntä myös kansalaisten keskuudessa. Tämänhetkinen taloudellinen ja yhteiskunnallinen toimintaympäristö vaatii johtajil- 38 26.2.2016 ta yhtä aikaa erittäin vahvaa taloudellista näkemystä, taitoa ymmärtää yhteiskunnallisten, psykologisten, vahvojen valtavirtojen vaikutusta ja merkitystä, sekä uskottavaa auktoriteettia. Näitä ei saada enää koskaan ylhäältä päin sanelemalla, eikä autoritaarisilla johtamismenetelmillä tai toisarvoisilla aikataulumäärityksillä. Martti Alahuhta on ehkä parhain esimerk- ki siitä, miten organisaatioita tai yhteiskuntaa pitäisi tänä aikana johtaa. Hänellä ei ollut koskaan niin kutsuttuja alaisia, vaan hänen yhtiössään Koneessa kaikki olivat tasavertaisia toimijoita kukin omalla toimialueellaan. Alahuhdan organisaatiokaavion alin lokero oli pääjohtajalla, ja hänen yläpuolellaan olivat kaikki muut organisaation toimijat. Alahuhta edustaa johtajuuden uusinta filosofiaa
vahingoksi. Olisiko jo korkea aika aloittaa Venäjän kanssa kahdenkeskiset neuvottelut niputtamalla pakolaisongelma ja pakotteiden purkaminen. Kansallisvaltio tarvitsee ennen pitkää tulonlähteikseen tulleja. Koska tullien ajatellaan automaattisesti johtavan protektionismiin, niitä tuskin otetaan käyttöön. Voi kuitenkin kysyä kumpi on maailmankaupalle vahingollisempaa . Emme voi haalia kehittäjiä Suomeen ja lähettää tekijöitä Kiinaan. Siksi koko Nokian jälkeinen ajattelumme Suomen erikoistumisesta korkeaan arvonlisään on perusteiltaan viallinen strategia. Tämä tuotanto on esimerkiksi energian osalta professorienkin mukaan vaikutukseltaan vähintään viisinkertainen kansantalouteen. En tietenkään toivo tästä palstasta ?Leelian lepotuolia?, mutta tärkeiksi todettuja aloitteita, kansalaistenkin tekemiä, olisi yleisen kansalaisaktiiviuden kannalta hyvä jonkun kommentoida. Palaute vahvistaa kuvaa kansanvaltaisuudesta. Sosiaalipolitiikan tutkijan pitäisi tämä oivaltaa. Vaikka Hiilamo on myös politiikassa aktiivinen toimija, hän ei edes yritä osoittaa, mitä tehdä. jotakin on tehtävä itse globalisaatiolle. Vapaat markkinat eivät voi korvata kansallisvaltiota. Varmaa on vain se, että sen koossa pitäminen käy aina vain kalliimmaksi. Myönteistä on, että merkittäviä korjausliikkeitä on tapahtumassa. Eräällä keskustan laivaseminaarimatkalla esittämäni toive käytöstä poistuvien puunjalostustehtaiden muuttamisesta biopolttoainetehtaiksi on nyt toteutumassa. Samassa yhteydessä esittämäni aloite perustaa bioenergian käytön neuvojien virkoja elykeskuksiin ei ole mielestäni edennyt. Toinen merkittävä esitykseni on koskenut julkisen velkamme ilmoittamista sekä brutto- että nettomääräisenä. siinä skaalaedut ratkaisevat, ja tuotanto erikoistuu maailmanlaajuisesti. Sen vuoksi velkarakenteen kertominen voisi olla yhteiskuntaa aktivoiva toimenpide, kun syömävelka vaikuttaa negatiivisesti. Tärkeä olisi myös tietää tuontia korvaavan tuotannon kehitys ja vaikutus taseeseen. Pakolaiset tulevat kuin tulva, mutta pakotteet me olemme itse asettaneet Venäjän ??ja lähes yhtä paljon itsemme?. Kuitenkin vastaus on ilmeinen . Kuitenkaan emme voi sijoitella tuotantoon osallistuvia ihmisiä vastaavasti. Suomi voisi hyvin olla sijaintinsa ja pitkän yhteisen kokemuksensa perusteella ensimmäisen askeleen ottajana itään. Tällä hetkellä EU:n koossa pysyminen näyttää epävarmalta. Velan kohdistuminen tuot- taviin investoihin yleensä vahvistaakin kansantaloutta. nykyinen valtioiden velkaantuminen, vaiko harkitusti asetetut eettiset tullit. Perussuomalaiset ovat vetäneet taakseen kansallisvaltiota korostavan poliittisen latauksen. Perussuomalaisten tapa huomioida vain kansallinen etu johtaa kuitenkin umpikujaan. Emme voi samaan aikaan vastustaa maahanmuuttoa ja kehitysyhteistyötä tai investointeja Afrikkaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskiluokka ei pelastu kaupungeissa Heikki Hiilamo kirjoitti (HS 14.2.) globalisaation jakavan suomalaiset suurkaupunkien menestyjiin ja muun Suomen häviäjiin. Tämä ei ole totta. Myös suurkaupunkien keskiluokasta suurin osa tulee globalisaation vuoksi katoamaan. Globalisaation perusongelma on systeeminen . Pakotteiden purkaminen auttaisi kansantalouden piristymisen kautta samalla valtiota pakolaiskysymyksen rahoittamisessa. Antti Leinikka Renko Kyllä Paavo osaa Veikeä hahmo on tuo Väyrysen Paavo. Sitähän me olemme tukemassa! Raimo Kareinen Pakotteet pois Eurooppa tuskailee tällä hetkellä kahden ison ongelman kanssa. Kun hän huomasi, että suuri osa suomalaisista suorastaan vihaa EU:ta ja eurorahaa, hän ilmoitti niitä vastustavan puolueen perustamisesta. Yllättävän monet ihmiset ovat ilmoittaneet allekirjoittavansa Väyrysen puolueen nimilistan. Paavo on karismaattinen ja suorasanainen konkaripoliitikko, jota mielellään kuunnellaan. Ikävää, että hänelle ei löytynyt ministerinpaikkaa nykyisessä Sipilän hallituksessa. Paavo on oikeassa siinä, että EU ja euro eivät ole olleet mitään menestystarinoita. 2016 39. Vain hänellä on riittävästi taitoa, mielikuvitusta ja rohkeutta pelastaa kansakuntamme. Timo Hennala Lahti 26.2. Paine kansallisvaltiota ja sen ohjauskeinoja kohtaan kasvaa siksikin, että robotiikka ja konetyön ulottuminen palveluihin rapauttavat työn määrää ja uhkaa pian kansallisvaltion veropohjaa. Tarvitaan ihmiskuntapolitiikkaa. Tämän ajattelun perinteinen kannattelija Suomen poliittisessa kentässä on ollut keskusta. Keskustan siirtyminen kasvuorientoituneeseen, korkeaa arvonlisää ja metropolialueen painoarvoa korostavaan suuntaan on ollut syvätason muutos, jota politiikan tutkijat sen enempää kuin toimittajat eivät ole noteeranneet, sillä keskustalaisen politiikan syvempi aatesisältö on yleensäkin heikosti tunnettua. Toki poliittisessa keskustassa on muitakin toimijoita, esimerkiksi Itsenäisyyspuolue, jonka ohjelma vastaa hyvinkin läheisesti keskustan aiempia painotuksia. Globalisaation systeemiluonteen ja epädemo- kraattisuuden oivaltaminen johtaa väistämättä metropolitalouden kritiikkiin ja EU-kritiikkiin, mutta myös suurten väestönsiirtymien eli maahanmuuton kritiikkiin, aivan muualta kuin vieraspelosta käsin. Tätä Hiilamo ei ota huomioon ja tässä kohdassa niin vihreä kuin myös vasemmistolainen politiikka on vielä epäjohdonmukaista. Johannes Hirvaskoski Vastatkaa kansalaisten mielipiteisiin Olen tehnyt muutamia aloitteita tällä palstalla, joihin en ole saanut vastausta. Kun ainakin oman käsitykseni mukaan olen esittänyt toteuttamiskelpoisia ratkaisuja sekä kestävyysvajeeseen että työllisyyteen koko maassa, olisi mukavaa ja ehkä tärkeääkin kuulla vastauksia
Herätellään ja aktivoidaan Pöytyän naisväestöä mukaan toimintaan uusin konstein. Iltapäivässä mukana Varsinais-Suomen naisten puheenjohtaja Minna Luotonen. aamulla Pärnuun saavutaan n. klo 17 puoluetoimistolla, osoite Apollonkatu 11 A. klo 16 Riihikoskella virastotalolla teknisen toimen tiloissa, Yläneentie 11. Kun mielenterveysongelmat ovat vakavia, on kuitenkin äärimmäisen tärkeää saada ammattiapua ajoissa ja riittävästi. Kevätpäivät Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa (Lehmirannantie 12) pe 18.3. klo 18 Rosso-ravintolassa Järvenpäässä. Kokousta seuraa Espoon Keskustan johtokunnan kokous. Pohjois-Tuusula, py:n sääntömääräinen vuosikokous to 3.3. Kokous pidetään yhdessä Raisio, Keskustajärjestöjen kevätkokoukset 16.3. Akuutin hoidon lisäksi on tärkeää keskustella myös ennaltaehkäisystä. klo 17.30 puhe- ja esitelmätilaisuuden Konsan kartanossa os. klo 18, osoite Särkiniementie 5 A, 5 krs. Uusimaa Espoo. Pärnusta lähdemme 19.6. Sauvon Op:n kerhohuoneessa, Viljontie 1. Kaikki mukaan kuuntelemaan Pöytyän Keskustanaisten uusista raikkaista tuulista. Matkan hinta on n.300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Tässäkin terveelliset elämäntavat tukevat parantumista. Linda Julia Brandt Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen katsaus ajankohtaisista aiheista. Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. Turun seudun keskustanaiset järjestää naistenpäivänä ti 8.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Aiheina sääntömääräiset asiat. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Illan alustajana ke. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Mielenterveysongelmat kuriin liikunnalla ja ravinnolla Vanha sananlasku sanoo: kun mieli on väsynyt, rasita ruumista . Johtokunta klo 17. Espoo, Vesaisten vuosikokous to 3.3. Sote- ja maakuntauudistuksen keskustelutilaisuus ti 1.3. klo 17.30. Liikunnan merkitystä mielen hyvinvointiin ei voida korostaa tarpeeksi. Opiskelijat istuvat päivät pitkät päätteellä ergonomian ollessa usein puutteellista. Tule kuuntelemaan päivänpolttavat asiat keskustan ytimestä. Käsitellään sääntömääräiset asiat. vuosikokous Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4, ma 14.3. Yhdistysten pjat kertovat toiminnasta, politiikan vartti min. klo 18; 20.4. Luvassa myös pientä tarjoilua. Sauvo. Varsinais-Suomen Keskustan veteraanikerho viettää 25-vuotisjuhlaansa vuoden kaikissa tilaisuuksissa. Johtokunta kokoontuu klo 18 samassa paikassa. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16 koko kevään. Hyrylä, po:n vuosikokous to 3.3. klo 19 Tuusulan kunnantalo, Augustow-sali. Turun Seudun py. klo 40 26.2.2016 Kaikilla on aikaa liikkua edes muutaman hetken päivässä oman fyysisen kuntonsa ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi. Aloittaminen on hankalinta, sillä kun fyysisen kunnon paranemista eniten tarvitsee, on energiataso alhainen. Tuusulan kunnantalolla, valtuustosalissa. Tikkurila, py:n johtokunnan kokous 13.4. Py:n vuosikokous ma 7.3. klo 19 (kahvit klo 18.30). Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 18. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Puhe VTT Annina Ruottu. Lopulta ihminen voi huonosti, mikäli ei harrasta liikuntaa. Keskeistä ei ole se, kuinka paljon harrastaa liikuntaa, vaan se, että sitä harrastaa. Virusmäentie 9, Raunistula, Turussa, 200 m linja-autoasemalta. kun ruumis on väsynyt, rasita mieltä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mukaan mielenterveyshäiriöt ovat opiskelijoiden merkittävin terveysongelma. YTHS:n mukaan joka viides kärsii mielenterveysongelmista, ja joka kymmenes kärsii niin pahoista ongelmista, että ne vaativat välitöntä hoitoa. Tilanne on siis äärimmäisen huolestuttava. mennessä: Teija 0407600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Esitelmä Juha Vartiainen: arginiini ja sydänsairaudet. Pöytyä, Yläne, Tourula-Keihäskoski py vuosikokous ma 14.3. klo 18. Keskustan veteraanikerho. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. klo 11.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Kahvitarjoilu klo 18.30. Heikki Haavisto, piirin kuulumiset Eero Vainio. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Hintsalla seuraavasti: Kn johtokunta klo16.30 Hintsan Tuvassa ja Naisten kevätkokous klo 17, paikallisyhdistykset Majasiinin vintillä klo 17.30 ja kj n Kevätkokous Makasiinissa klo 18, paik. Ilmoittautumiset 24.4. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Pöytyä, Kj:n johtokunta su 28.2. klo 18 Riihikoskella Virastotalolla teknisen toimen tiloissa. klo 18; 18.5. Illassa mukana ke. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Tikkurila, py:n kevätvuosikokous 13.4. puoluekokousedustajien valinta ja keskustelu perhejäsenvaltakirjoista luopumisesta. Olavi Ala-Nissilä. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tuusula, Kj:n sääntömääräinen vuosikokous ti 8.3. Espoon valtuustotalo (Espoonkatu 5; 02770 Espoo) Perussuomalaisten ryhmähuone. klo 19 Yläneen toimipisteessä, Kuntolantie 4. klo 19. Kokous pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 16.3. Ohjelmassa keskustelua, arpajaiset ja ruokailun jälkeen lattarimusiikin tanssit juhlasalissa. Hinta 20e/hlö maksetaan ennen tilaisuuden alkua klo 10.30-11.30. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. Ihminen väsyy fyysisesti mielen ollessa kuormittunut. Ihmiset saattavat sanoa, että heillä ei ole ai- kaa liikkua. Jokainen voi tehdä pieniä asioita omalla tasollaan. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä enemmän kasvaa ymmärrys siitä, että oman vartalon hyvinvointi ei ole itsestäänselvyys. klo 11.30. Tilaisuuden alustuspuheenvuoron käyttää ke., Suomi-Venäjä-Seuran uusi puheenjohtaja Katri Kulmuni. Kokouksen jälkeen on kahvitarjoilu, jonka jälkeen klo 18-19 keskustelutilaisuus ajankohtaisista sosiaali- ja terveyspolitiikan teemoista ke., sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj Hannakaisa Heikkisen kanssa. Lauttasaaren Keskustaseura, sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen ja Varsinais-Suomen keskustan toiminnanjohtaja Satu Simelius. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toi-. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Pöytyä, Yläne py. Kun ihminen syö terveellisesti, hän voi paremmin ja haluaa liikkua. 18.30 Kellokoskella, Linjamäen Linjalassa. Ilmoittautuminen 12.3. aamulla kotimatkalle. Kahvitarjoilu 18.30. Asialistalla mm. vuosikokousasiat tileineen ym., kuntavaaliasiat sekä puidaan seurakunnalliset. Pöytyä, Keskustanaisten vuosikokous su 28.2. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Kun liikunnan aloittaa ja ryhtyy harjoittamaan sitä säännöllisesti, saa siitä energiaa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa edes kiireisimmän ihmisen kohdalla. Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät Yhdistyksen lounaskokous on pe 26.2. Olavi Ala-Nissilä kertomassa eduskuntaterveiset sekä ajanjohtaisia asioita Keskustasta. klo 18 alk. Mukana ke Esko Kivirannan Kaikilla on aikaa liikkua edes muutama hetki päivässä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmia voidaan välttää, ennaltaehkäistä ja hoitaa terveellisillä elämäntavoilla. Käsittelyssä mm. Keskustelun alustaa Irja Ansalehto-Salmi. klo 18. ry:n vuosikokous piiritoimistolla (Linnankatu 21 b 35) pe 26.2. klo 18 Kauppakeskus Sellon Robert?s Coffeessa. Vesaisten Uudenmaan piiri ry. Sääntömääräinen vuosikokous ma 7.3. Kun vartalo ei voi hyvin, ei mielikään voi hyvin. Siksi opiskelijoiden liikunnallisuutta tulee tukea. Liikunnan lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion merkitykseen. Tilaisuuden jälkeen pidetään yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous. Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittisen seura, vuosikokous ke 2.3. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi puoluekokousedustajien valitseminen, aloitteet puoluekokoukselle sekä yhdistyksen taloudenhoitajan valitseminen
Huom! hallintoalueen hoidettavaksi, pohti puolestaan Sanna Karhu Rovaniemeltä. Lapin keskustakansanedustajat ja maan hallitus nauttivat suurelta osin lappilaisten luottamusta. Sääntömääräiset asiat. Muistutus: Puoluekokousaloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@ keskusta.fi. Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Soteuudistus kansankielellä ja kuntalaisen näkökulmasta la 12.3. ja lisätiedot: www. pirkanmaankeskusta.fi Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Jokioisten kj. Loppi, la 26.3. klo 18-20 piiritoimisto Apilaan, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskustan hengellinen päivä. Tervetuloa juttusille! Forssa, la 2.4. Tilaisuus alkaa Tamme- Tornion järjestöviikonlopun osallistujia puhuttivat muun muassa koulutusleikkaukset. ??Leikkauksien kohdalla pitäisi ottaa huomioon, että täällä Lapissa me koulutamme kaikki nuoret, emmekä vain pääsykokeissa parhaiten pärjänneitä kuten etelässä tehdään, Teija Kannala Ylitorniolta totesi. ??Voisiko ajatella, että toisen asteen koulutus menisi Lapissa kokonaisuudessaan itse- lan kirkossa jumalanpalveluksella klo 10 ja jatkuu sen jälkeen seurakuntakodilla ruokailulla. Järj. klo 18 alkaen Kansanedustajan kyselytunti Jokioisten kunnantalolla. - Keskusta on Suomen kiistatta suurin puolue Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja 26.2. Ehdokashankkijakoulutus klo 10.30-16 Lopella Marskin majalla (Marskintie 216). Ota rohkeasti yhteyttä. Puoluejohdosta paikalla vpj Juha Rehula. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilmestyy perjantaisin. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen pj ja siht. Järj. Keskusta mukana Lankalauantain markkinoilla. ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os. pj+siht. klo 12-14.30. Juhlapuhujana puoluesihteeri, teologian ylioppilas Timo Laaninen. Valtakirjojen tarkistus ja kahvio avoinna klo 17-18. Jokioisten kj. Tammela, su 3.4. Seminaari soteuudistuksesta ja tulevista itsehallintoalueista. klo 15 Lammilla. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Paikkana toimii Lammin Turvantalo (Mommilantie 7). Puoluejohdosta paikalla vpj Annika Saarikko. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . klo 10.30-16, koulutuspaikka: Lempäälän Ehtookoto, Katepalintie 9. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen pesäero keskustaan enemmän hämmentää maakunnassa kuin aiheuttaa muita tuntemuksia. Torniossa pidetyn järjestöviikonlopun kahvipöytäkeskusteluissa oltiin aidosti pahoillaan siitä, että monen poliittinen esikuva Väyrynen päättää komean uransa tällä tavoin. ??Vaikuttaa väsyneen miehen toimilta, muuan paikallistoimija ehti huokaista. Keminmaalaiset taas pohtivat, mitä heidän pitäisi muille keskusta-aktiiveille Väyrysen uusimmasta liikkeestä kertoa, kun eivät itsekään ole siitä täysin perillä. Lisäksi etenkin Keminmaan kunnanvaltuutettujen tuoreessa muistissa ovat vielä paljon julkisuutta saaneet Väyrysen pormestaripyrkimykset, jotka sekoittivat vuoden 2012 kunnanjohtajahaun täysin. Keskustan kenttäväen on kuluneen hallitus- kauden ajan ollut vaikea paikka puolustaa koulutukseen kohdistuvia leikkauksia. Loppusanat Jukka Kivistö. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/ aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, tapahtumiin ja sivistykselliseen toimintaan omalla kotiseudullasi. tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tampere, py:n kevätkokous piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, ke 9.3. Hattulan uusi kunnanjohtaja Lauri Inna paikalla. Jokioinen, ma 15.3. klo 11-14. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Järj. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Uusien ilta to 17.3. Tervetuloa kertomaan terveisesi politiikasta Keskustan teltalle. Etelä-Hämeen piiri ja puoluetoimisto. Piiri, vuosikokous Hauholla ke 20.4. entisessä KOP:n talossa (Hauhontie 14) klo 18 alkaen. Mukana keskustavaikuttajia . Järj. Käsittelyssä sääntömääräisten asioiden lisäksi myös sääntömuutosesitys. Päijät-Häme Asikkala, Kj:n vuosikokous ke 9.3. klo 18.30 Tammenlehvätalolla, kahvitarjoilu klo 18. Päijät-Hämeen piiri, vuosikokous la 12.3. Etelä- ja Päijät-Hämeen piirit. Hattulan kj. Tentattavana ke. Sirkka-Liisa Anttila. Tilaisuus on suunnattu kunnallisjärjestöjen puheenjohtajistoille, sihteereille ja vaalipäälliköille. 2016 41. kutsuu mukaan markkinakahveille ma 7.3. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 9 alkaen Tampereen Keskustorin maanantaimarkkinoille. Laulusta vastaavat Erkki Liikanen ja Martti Pura. Keskustan kirkollispoliittinen työryhmä. Loppi, su 17.4. Ne ovat koulutukseen kohdistuvat leikkaukset, maakunnan lentoliikenteen jatkuvuus ja sote. Ja sitten on vielä se neljäs asia, josta keskustan kenttäväki Lapissa puhuu pienissä piireissä ja kuiskaten. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Keskustassa tapahtuu Hallituksella on Lapin keskustaväen tuki Auni Vääräniemi Auni Vääräniemi Kolme ajankohtaista asiaa on Lapin keskus- talaisten mielissä tällä hetkellä ylitse muiden. vaalipäälliköille, ja -tiedotusvastaaville, paikallisyhdistysten pj+siht. Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. Haluatko mukaan vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Vapaaehtoinen ruokamaksu. Meissä jokaisessa asuu pieni kepu. Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja ?koulutuspäivän su 20.3. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. klo 17 Kurusalissa. Tampere, Kj. Tilaisuutta ennen on mahdollisuus lounaaseen klo 11 lähtien. Järj. Etenkin ärhäkkä maakunnan lentoliikenteen puolustus saa lappilaiset silittämään kansanedustajiaan myötäkarvaan. Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Kuru, Keskustan py:n vuosikokous su 28.2. klo 19. Lapissa murehditaan sitä, että leikkuri iskee yleensä aina pienimpiin kuntiin. mistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Tule torstaitreffeille tutustumaan Keskustaan ja keskustalaisiin iltapalan yhteydessä. Varaslähtö vaaleihin: hernekeittotarjoilu Parolassa Smarketin länsipuolella la 12.3
Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Karjala Lemi, Jokivarren py syys- ja vuosikokous pe 26.2. Tilaisuus on maksuton. Uimi, py:n vuosikokous ke 23.3. Marja Hietamiehellä. klo 18.30. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Pe 15.4. Kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Lehmo, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah-keskuksessa su 13.3. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Yhteiskyyti mahdollinen, kokoonnutaan klo 12.40 S-Marketin pihalla. Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. Liput Liisa Saari 0400 802523. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistyksien tehtävät vaaleissa, yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävät, ehdokashankinta, vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohjelma + ryhmätyöt: 1. klo 18 tupailta Porin taidemuseossa 2. Paikalla piirin pj Jouni Kemppi. Keskustanaiset, Karjalan piiri viettää tasa-arvon päivää la 19.3 Imatrankosken kävelykadulla klo 10-13 jakamalla suklaasydämiä. Tuomo Puumala. Keskustelua johdattelee ke. kohderyhmä: kunnallisjärjestöjen johtokunnat, paikallisyhdistyksien puheenjohtajat ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta ja 2. Molemmat kokoukset kunnantalon kunnanhallituksen huoneessa. Johtokunnat Kevätmatka Baltian maihin 20.24.4. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, To 28.4. Paikka: Keskustan piiritoimisto, Jyväskylä. Paikka ja poliittinen alustaja ym. Aiheina mm. Tilaisuus on tarkoitettu koko kunnallisjärjestön johtokunnalle ja kaikille paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille, myös siis sisarjärjestöille. Jakokoski-Mönni-Selkien po:n vuosikokouksen ke 9.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. - Jokainen miettii mukavimman/mielenpainuvimman vesaismuiston. klo 17 alkaen Aikon auditoriossa, Kaislakatu 3, Joensuu. Puhelimitse 050-347 3556/ Ulla-Riitta tai 044-342 0724/Ella. klo 17 Mönnin kylätalolla. Kontiolahti, py ry:n vuosikokous Kontiolahden Ah - keskuksessa (uusi kunnan kokoussali) su 13.3. klo 13-14. Ari Torniainen. Keskustanuorten Itä-Savon piiri osallistuu 1000 reppua -kampanjaan. klo 18-21 Sukupolvien ja sukupuolten tasa-arvo -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17, Pori. klo 12 Kurtontie 57, Puolangankylän py su 20.3. Kokouksessa paikalla on piirin pj Jouni Kemppi. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Keskustassa tapahtuu Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Johtokunta klo 18. Tilaukset p.010-315 2001 ja p.010 315 2000. Keskustan tupailta Pihlajavedellä Salmisilla (os. klo 18 Marjatta ja Seppo Raskisella. klo 14 alkaen. ja uudistusministeri ja Keskustan vpj Anu Vehviläinen tulee Lappeenrantaan la 27.2. Toimi nopeasti, lippuja rajoitetusti. Kotka, keskusteluilta koulutuksesta 9.3 klo 18 kirjastolla, Kirkkokatu 24. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Pia Högberg p. Markku Pakkanen. Kouvola, Kouvolan Keskustanaisten py:n vuosikokous 10.3. Järjestöilta on suunnattu kaikille Keskustan Paltamon paikallisyhdistysten toimijoille ja muille asiasta kiinnostuneille. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköpostin tekstikentässä) puoluetoimistoon viimeistään 10.3. ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen aloitteet@keskusta.fi. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. Keski-Pori, py:n vuosikokous pe 18.3. klo 18. Johtokunta kokoontuu klo 14. Immala, py:n vuosikokous su 13.3 klo 19 Salo-Peltolan Seurojentalolla. Pätilä, py:n vuosikokous ke 16.3. klo 19 Sirkka ja Pekka Suonsivulla, Kotipolku 5. Siihen perustuu kaikki muu.? (Helle Kannila toim.: Minna Canthin kirjeitä) Lappeenranta, py:n vuosikokous su 20.3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Kiviapaja, py:n vuosikokous Seija ja Esko Mielikäisellä ma 29.2. krs, Eteläranta Pori. Kokouksessa paikalla on ke. Mu-. Ohjelma: klo 11 uusia ja vanhoja tuttavuuksia. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Outokumpu, Keskustan vuosikokous su 28.2. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kouvola, Etelä-Kouvolan keskustanaisten vuosikokous Ritva Urpalaisella, Niemestie 4, 2.3. Tottinkatu 15, Savonlinna 26.2. mennessä. Piiristä mukana pj Hannu Auvinen. Kerimäki, Läntisen py:n vuosikokous ke 2.3. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä johtokunnan jäseniin. Kenelle: Vesaistoimijat. klo 13-14. juhlavuosi 2016, klo 13 tankkaustauko, klo 14 yhteistä ideointia (ryhmätyöt), klo 15 kahvittelua, klo 15.30 mitä jäi käteen? (palautekeskustelu), klo 16 hyvää kotimatkaa. 044 538 6165 tai marjatta.ryhanen@gmail.com tai M-L Jauhiainen p. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja historiaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. klo 17 Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. vinkkejä kuntavaaliohjelman tekemisestä, ehdokashankinnasta ja perustietoa kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten toiminnasta. Paikallisyhdistykset muistattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, rahastonhoitaja ja piirikokousedustajat s-postilla kati.kiljunen@keskusta.fi tai soita Katille. Pori, To 3.3. (keskiviikko-sunnuntai). Lähtö Iisalmesta. Majoittuminen Hotel Pärnu. Lipun hinta 15 euroa. Aika: lauantai 9.4. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Tuo sinulle tarpeeton, mutta siisti ja käyttökelpoinen reppusi Keskustan Itä-Savon piiritoimistolle, os. mennessä. Pori, Ma 14.3. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. La 19.3. klo 19 valtuustosalissa. klo 17 Keskustan piiritoimistolla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 Jyväskylä. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. klo 13 Rantasalmella ravintola Rinssi Everstissä, osoite: Ohitustie 5. Pohjois-Savo Leppävirta, Keskustanaisten vuosikokous 30.3. klo 10 Huittisten kaupungintalo, valtuustosali, Risto Rytin katu 36, Huittinen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pori, La 5.-su 6.3. klo 19. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Lisätiedot ja ilm. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail.com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja. kiviniemi@keskusta.fi Kymenlaakso Kouvola, Ummeljoen py:n vuosikokous 29.2. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. mennessä: etela-savo@vesaiset.fi Yhteiskunnallinen lukupiiri to 12.5. vastuu (tietovisa). Klo 12 Vesaiset . Puhujina Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Anniina Ruottu aiheena ?Nainen poliittisena vaikuttajana. mennessä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten, Keskustanuorten ja Porin keskustan opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. Piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous la 9.4. Sääntömääräiset ja ajankohtaiset asiat. Järjestämme yhdessä puolueen kanssa Kohti kuntavaaleja ?koulutustilaisuuden pe 4.3. Ministeri Vehviläisen ohjelmassa on yleisötilaisuus kauppakeskus IsoKristiinan Cafe Kristiinassa klo 10.3011.30. Karsturanta, py:n vuosikokous ke 2.3. klo 19 kj:n sääntömääräinen vuosikokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkun tie 265, 29570 Söörmarkku. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle lauantaina 28.5. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Hallitus klo 12 ja yleinen kokous klo 12.30. ja Koulutusavain Oy:stä Marja-Leena Haataja aiheena ?Miten minä voin edistää tasa-arvoa työpaikallani ??. Paikalla myös kansanedustaja Marisanna Jarva. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. 20 e. klo 17 keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla, Itäpuisto 9. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 14 Valtuustosalissa. Keskustanaiset, Kainuun piiri ry:n vuosikokous su 6.3. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Vesaisten järjestökoulutus muuttunut ajankohta: 9.4.2016 Vesaiset . Keskustelua innoittaa Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. Itä-Savo Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus pe 26.2. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 22.2. klo 18 alkaen, keittotarjoilu klo 17. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. Johtokunta kokoontuu ke 2.3. Johtokunta kokoontuu klo 19. 044 369 9603 tai kaija. vaananen@keskusta.fi Ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.! Kevätmatka Pärnuun 15.17.4.2016 pe-su. klo 9.30-15 Kohti kuntavaaleja -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. klo 19 Juha Seppäsellä. Lehtomäentie 4) pe 4.3. Hanna Kosonen. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Alustaa eduskunnan sivistysvaliokunnan pj. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. klo 18. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa, Saattotie 1, Mikkeli. Kaikki naisen äänen kasvusta kiinnostuneet ovat tervetulleita. klo 18 Porissa. klo 19.30 Anu Karhulla, Sihvontie 73. - Keitä täällä tänään on. 0400 809 110 tai maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Kainuu Puolanka, Keskusta pitää sääntömääräisiä vuosikokouksia seuraavasti: Väyrylän py la 19.3. klo 18-21 Nuoriso- ja kulttuuri -koulutus Ailav-lounasruokala, Juhana Herttuan katu 17 Pori. Esillä sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. klo 17 Leppävirran Keskustan kj:n vuosikokous myös 30.3. mennessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Asiantuntijana Sinikka Mustakallio WoM Oy:stä. Tarkempi ohjelma hieman myöhemmin. Kokouksessa paikalla on piirin pj Jouni Kemppi. klo 10-17 Keskusta mukana Motor Show ?tapahtumassa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1, tervetuloa keskustelemaan! Pe 11.3. Jouni Kemppi. Kunta. Alpakkafarmiin, kehruunäytös, Sepän pajaan, työnäytös, Maarja Magdaleenan käsityökiltaan sekä Pärnun 1700-luvun Puolustuslinnakkeeseen. klo 18 Pekka Pulkkisella, Pasilantie 1 Joutseno. klo 11.30 - 13 Kajaanissa Keskustan piiritoimistolla, Kauppakatu 26 A 2. Keskustanaiset, Kainuun piiri ry järjestää Kajaanissa su 6.3. piiritoimistolla klo 17.30 Keskustanaiset, piirin vuosikokous 30.3 klo 17.30 piiritoimistolla. Mukana ke. ?Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. tehtävät . klo 19 Poikilo museossa, Kouvola-talossa ooppera-aarioita, operettisäveliä sekä lauluja naisille esittäjinä baritoni Riku Pelo ja tenori Heikki Halinen säestäjänä Kirsi Saari. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 8.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Lassila, py:n vuosikokous su 13.3. klo 14.30 Lassilassa Metsätuvalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, vuosikokous ke 20.4. Asiantuntijana näyttelijä, käsikirjoittaja Annu Valonen. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Lauantain retkipäivä: Opastettu Pärnun maakuntakierros, tutustuminen mm. klo 16.30. Keskustanaiset, LAUKUJEN NAINEN, kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3. Kokouksessa paikalla on piirin pj. klo 11-16. Ilmoittautuminen kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742 pe 11.3. Ilmoittautuminen kati.kiljunen@keskusta. fi tai 050 405 7742 pe 4.3. Paikalla myös piirin pj Pertti Lehtomäki. Etelä-Savo Vesaiset, 19.3. klo 18.30 Louhen Hirvimiesten kodalla, Viitamäentie 993. Piiri, vuosikokous su 10.4. klo 1416 Naistenpäivän tapahtuman Original Sokos Hotel Valjuksella, Kauppakatu 20. Kuntavaaliohjelma. tarkentuu lähempänä, mutta tieto nyt jo kalentereihin. 42 26.2.2016 Pori, Su 24.4. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. klo 13 Valtuustosalissa, Keskustan kj sunnuntaina 20.3. Tilaisuudessa ovat mukana perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula ja Keskustan viestintävastaava Mari Kokko. Kakkukahvitarjoilu. Paltamo, kj:n järjestöilta Vaarantalolla ma 21.3. klo 14 Väyrylän koululla, Lylykylän py su 20.3. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. menossa mukana. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kerro ilmoittautuessasi mahd. ruoka-aineallergiat. Keskustanuoret toimittavat reput pakolaislapsille. Suoranta, py:n vuosikokous ke 30.3. esitellään vuorotellen itsensä ja kerrotaan muisto. Klo 11.20 täyttä faktaa - organisaatio . Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. 040-721 0636. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset pikaisesti, viimeistään 5.3. Entä heidän vaalipiirinsä. mennessä, Marjatta Ryhänen p. Mennään Jyväskylään kimppakyydein, joten ilmoittaudu pian, kuitenkin 1.4. mennessä ulla-riitta. juuti@keskusta.fi tai ella.sikio@keskusta.fi . Elina Suoranta p
Keskustassa tapahtuu Kevättarjoukset myymälästä ja verkkokaupasta! kana Heikki Väyrynen Keskustan Puolangan kunnallisjärjestöstä. Katso lisää tuotteitamme www.kailatec.fi/kauppa pajärven kunnallisjärjestö ry. Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki, kj:n johtokunnan kokous ke 9.3. Keskustan Keskiposion po ry klo 13. Kunnallisjärjestö järjestää koko perheen Talvipäivät Rosenbergillä Sipolassa la 19.3. Ilmoittautumiset numeroon 040 7099521. . toinen kokous ti 1.3. P ERH E . Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. klo 19, Jonna ja Jussi Peltokorpi. Hinta 80 . Keskustanaisten AUTIORANNAN yhdistys to nen kokous ke 2.3. klo 13 alkaen. 2 0 1 6 TA M M RHA . klo 19 Helka ja Jorma Pekonen. klo 18.30 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Americaflex Raahe. klo 14. Keskustan Peräposion po ry klo 14.15. Keskustanaisten HAAPAJÄRVEN YMP. Keskustan Anetjärven po ry klo 12.30. klo 19, Jonna ja Jussi Peltokorpi. Keskustan AUTIORANNAN py toinen kokous ke 2.3. Raahen py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 9.3. klo 18 kaupungintalo. Keskustanaisten PARKKILA-KOPOLAN yhdistys toinen kokous ti 1.3. RU OK A . KÄS IT Y IKUU 7,90 ? (sis.alv ) Alpua ll a ja ossautaan a taan LI I K A T TAPPA YÖ A SU O M E SODAS NHEVONEN SA JA NEU LO PE H ME Ä Ä PIENIL L E! Blueline 165 MMA PLUS puikkoinvertteri MIG/MAG puoliautomaatti 13.80?/metri -102 4? Posio. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. klo 18, Ruskatie 1, 92140 Pattijoki. Siikalatva. Tavattavissa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. Lämpimästi tervetuloa kokouksiin entiset ja uudet toimijat! Keskustan Haa- Oulu. Keskustan Lohirannan py ry klo 13.15. 7.45-17 www.kailatec.fi kailatec@kailatec.fi Verkkokaupasta myös osamaksulla TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985 ja laskullamyös osamaksulla ja laskulla www.kailatec.fi Verkkokaupasta ÖT ? LU O N TO ? E LÄ M ÄÄ M A A LL A. klo 18 piiritoimistolla. Lapua, kj ry:n sääntömääräinen vuosikokous Lapuan kristillisellä opistolla su 3.4. klo 19, kahvi klo 18.30 alkaen. sisältää kuljetuksen, yöpymisen, kesäteatteriesityksen, kylpylän käy tön, illallisen ja aamiaisen. klo 18 kaupungintalo. klo 14.30. Keskustan PARKKILAN-KOPOLAN py. py. klo 15. IN E N WAMETA WALLIUS LME 238 -076 3? Lappi ASUM KU D O loka, -vesi, -imu paineletku PVC, musta, -40-+45astC.. 20.70?/metri 295? tuotteet sis.alv.alv24% 24% tuotteet sis. 9999 99? TEKNISTÄ OSAAMISTA VUODESTA 1985 Liitintie Liitintie 11, 9062011, Oulu, 90620 Oulu, Rusko Rusko puh. Keskustan AHOLAN py toinen kokous ma 29.2. Keskustan Mourujärven po ry klo 13.30. 08-5572 700 kailatec@kailatec.fi K U N N O S S A P I D O N TA V A R ATA L O Avoinna: ark. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. alkaen klo 12. klo 18 kaupungintalo, kokoushuone 2. 7.45-17 puh. klo 19 Oksavan koulu. Vuosikokousasiat. PUU TA 1. Oulujoen py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 14.3. 08-5572 700 Avoinna: ark. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Keskustan KALAKANKAAN py toinen kokous ti 8.3. TE RV EYS . Keskustan Hyväniemen po ry klo 12.45. Kunnantalon valtuustosalissa. toinen kokous ma 29.2. Kj ry kutsuu seuraavat paikallisyhdistykset/osastot ylimääräisiin kokouksiin, joissa käsitellään paikallisyhdistyksien/ -osastojen lakkauttamista la 27.2. klo 19 Oksavan koulu. Tervetuloa keskustelemaan soteuudistuksesta! Pohjois-Pohjanmaa Haapajärvi. klo 18 kaupungintalo. Keskustan KUUSAA-JOKELAN py toinen kokous ti 8.3. Nuoren Keskustan Liiton Posion osasto r.y. Keskustanaisten KUUSAAN -JOKELAN yhdistys toinen kokous ti 8.3. Tarjolla on hernekeittoa, laskiaispullia ja mukavaa yhdessäoloa ulkoilun merkeissä. Siikalatva. Haapajärven paikallisyhdistysten ylimääräiset yleiskokoukset: ensimmäisessä kokouksessa asiana vuosikokousasiat sekä paikallisyhdistyksen purkamisen ensimmäinen käsittely ja toisessa kokouksessa paikallisyhdistyksen purkamisen toinen käsittely. klo 13.45. Keskustapuolueen Pernun po r.y. Kirkkotie 1, 97900 Posio: Suomen Keskusta Aittaperän po ry klo 12.15. Keskustapuolueen Tolvan py ry klo 14.45
Mikä? 3. Alkuvuonna Venäjältä Suomeen saapui keskimäärin vajaat 20 turvapaikanhakijaa päivässä. Kuinka moni Suomen nykyisistä kolmestatoista EU-parlamentaarikosta on entinen ministeri: 3, 5, 7 vai 9? 9. Paljonko Suomessa oli asukkaita vuonna 1800? 8. Alkaen 970? 1060 hallinneesta Munsö-suvusta nykyiseen Bernadotte-sukuun (1818. Mikä on USA:n? 7 1 6 2 4 3 9 3 9 8 7 5 4 6 1 2 1 7 5 5 4 7 4 2 1 9 3 3 8 6 1 6 7 2 8 1 3 5 9 7 4 9 5 2 1 9 4 7 8 7 6 5 8 3 3 3 8 5 5 9 8 6 4 2 4 6 7 1 4 6 4 7 1 6 5 3 8 9 1 2 4 9 5 3 5 3 2 8 8 1 6 7 8 1 5 6 3 7 1 9 7 2 4 7 7 2 3 1 6 4 9 4 5 5 3 9 8 3 8 9 6 5 2 1 4 7 1 4 6 7 9 8 2 3 5 2 5 7 4 1 3 9 8 6 5 6 2 3 7 1 4 9 8 9 3 1 5 8 4 7 6 2 4 7 8 2 6 9 3 5 1 6 9 5 1 3 7 8 2 4 8 1 4 9 2 5 6 7 3 7 2 3 8 4 6 5 1 9 6 2 4 2 5 9 5 7 3 8 1. Suomen ja EU-maiden hätänumero on 112. kieltolaki 1919?32. Kuuluiko myös olut sen piiriin? 4. Laite osoitti käyttökelpoisuutensa 1940-luvulla. Suomen väkiluku on tällä hetkellä vajaat 5,5 miljoonaa. ). 7. Sortavala, Tornio, Maarianhamina ja Hanko olivat 1939 Suomen itäisin, pohjoisin, läntisin ja eteläisin kaupunki. Lahti keksi ja kehitti Suomen 1920-luvulla. Minkä niminen . kisoihin? 1 4 6 7 9 8 2 3 5 2 5 7 4 1 3 9 8 6 7 9 3 1 5 8 4 7 6 2 8 3 1 5 6 2 3 7 1 4 9 8 4 7 8 2 6 9 3 5 1 6 9 5 1 3 7 8 2 4 1 9 3 8 7 4 6 2 1 5 5 5 7 4 2 1 9 3 8 6 1 6 2 8 3 5 7 4 9 2 1 9 4 8 7 6 5 3 8 4 6 7 8 4 7 2 3 8 4 6 5 1 9 9 6 9 8 1 4 9 2 5 6 7 3 26.2.2016 3 8 9 6 5 2 1 4 7 3 8 5 9 6 2 4 7 1 7 1 6 4 7 1 5 3 8 9 2 4 9 3 5 2 8 1 6 7 8 5 6 3 7 1 9 2 4 7 2 1 6 9 4 5 3 8 44 Vastaukset: 1) Noin 15 000?30 000 (+ jo tulleet noin 1 000), 2) 830 000, 3) 7: Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Merja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen, Paavo Väyrynen, 4) ulkoministeri Timo Soini, 5) 911, 6) Kaarle 15 kertaa (Eerik 12, Kustaa 7), 7) itäisin ja pohjoisin Kitee ja Kemijärvi (keskustaajama-alueiltaan, Joensuu ja Rovaniemi koko alueellaan), Maarianhamina, Hanko, 8) Aimo Lahti kehitti Suomi-konepistoolin, 9) kyllä, jos alkoholiprosentti ylitti säädetyn kahden prosentin rajan, 10) ei. 5. Suomessa oli ns. Jos loppuvuonna Venäjältä tulee keskimäärin 50 tai 100 turvapaikanhakijaa päivässä, niin paljonko heitä tulee koko vuonna? 6. on useimmin ollut Ruotsin hallitsija, kuningas. Osallistuiko Venäjä ? johon Suomi silloin kuului . Kuka. Ensimmäiset kesäolympialaiset pidettiin 120 vuotta sitten, huhtikuussa 1896, Kreikan Ateenassa. Helmikuun puolivälissä kerrottiin ennätyspäivästä: 38 oli saapunut. Erik/Eerik, Gustaf/Kustaa vai Karl/Kaarle . Puheenjohtaja Elli Luukkainen kannattaa ehdotusta vapaaehtoisuuden pohjalta. ??Virkamiesruotsin jättäminen väliin lukiossa ei saisi silti haitata opiskeluja korkeakoulussa. AMK-opiskelijoiden liitto SAMOK pitää Puumalan ehdotusta hyvänä, mutta edellyttää, et- tä virkamiesruotsi tuotaisiin myös ammattikouluun. ??Ammatillinen koulutus ei välttämättä sisällä muutenkaan ruotsin opintoja, sanoo liiton puheenjohtaja Jemi Heinilä. Heinilän mukaan monella valmistuminen viivästyy tai estyy virkamiesruotsin takia. Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajan Heikki Koposen mielestä toisen kotimaisen kielen opinnot tulee hoitaa joka tapauksessa. ??Korkeakoulussa suorittamisen yksi hyvä puoli on siinä, että samalla on mahdollista opiskella alan kannalta merkityksellistä kieltä ja sanastoa. Jari Laukkanen 5 7 6 Tietotesti 3 8 8 9 5 8 1 2 8 4 1 5 3 6 9 5 7 3 8 1 2 5 8 4 6 Kuka nykyhallituksen ministereistä on nimetty pääministeri Juha Sipilän sijaiseksi? 1. Kuka nykyhallituksen ministereistä on nimetty pääministeri Juha Sipilän sijaiseksi? 10. Jari Laukkanen Opiskelijat eri mieltä Puumalan ruotsiopinnoista Juhani Ojalehto Opiskelijaliitot eivät ota sellaisenaan vastaan kansanedustaja Tuomo Puumalan (kesk.) ehdotusta, että virkamiesruotsi siirrettäisiin korkeakoulusta lukioon. Suomen Lukiolaisten liitto torjuu ruotsin kielen pakollisen opiskelun. Mitkä ovat nyt? 2
2016 45. Liukuovet Karmiovet . 0400 384939 26.2. Kotimaiset taitto-ovet Iistä. Lue Suomenmaan pääkirjoitus verkkolehdestä joka aamu, seitsemän kertaa viikossa. Palo-ovet . 020 8384 530 . . CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä www.suomenmaa.fi www.?ndoor.. ?ndoor@?ndoor.? p
etenkin niiden maiden osalta, jotka ovat mukana kaikessa integraatiossa, ?ehyessä ja yhtenäisessä unionissa?. Joukko jäsenvaltioita, niin vanhoja kuin uusia, on kuitenkin tietoisesti jäänyt edellä kuvatun kehityksen ulkopuolelle. Niin sanotuista vanhoista jäsenvaltioista Iso-Britannia, Tanska ja Ruotsi jäivät euron ulkopuolelle, eivätkä näh- 46 26.2.2016 tävästi siihen koskaan liitykään. vieraskolumni ossi martikainen Tauti ja lääke . Jos ne kierretään tai käytetään niihin samaa lääkettä, joka taudin on aiheuttanut eli federalismia, integraatio muuttuu hajottavaksi voimaksi. Ennustan, että seuraava, siirtolaiskriisiin keskittyvä huippukokous joutuu vielä visaisempien pulmien kuin Britannian äärelle. Kaikkien ei tarvitse olla mukana kaikessa, eikä eri yhdentymisalueisiin pitäisi ottaa mukaan maita, jotka eivät täytä asetettuja ehtoja. Sitä ovat seuranneet lähialueiden sotilaallisten kriisien kärjistyminen, siirtolaiskriisi ja Venäjä-suhteen kärjistyminen. Unionin pitäminen ehyenä ja yhtenäisenä on johtanut siihen, että toiset jäsenvaltiot kärsivät tai hyötyvät yhteisestä politiikasta enemmän kuin toiset. Sen sijaan, että jatketaan siirtolaiskriisissäkin liittovaltiotiellä, tulisi analysoida vaihtoehtoisia strategioita unionin tulevaisuudelle. Yksi käyttökelpoinen keino on ollut esillä aina, kun Eu- roopan yhteisöjen ja unionin tulevaisuutta on pohdittu. Se on niin sanottu eriytyvä integraatio, josta on olemassa erilaisia malleja. Johtavat EU-maat valitsivat tämän integraatiostrategian 1990-luvulla. Unionin kyky liittovaltion muodostamiseen alkoi varsinaisesti horjua ja federalismin erehdys paljastua eurokriisin myötä. EU strategiavalinnan edessä EU-huippukokouksen vaikeudet Iso-Britannian kansanäänestykseen alistettavien EU-jäsenyysehtojen kanssa ovat vain yksi kroonisen sairauden oire. Itse taudin nimi on federalismi eli unionin kehittäminen liittovaltioksi. Mihin muuhun tämä voisi johtaa kuin hajaannukseen? Kirjoittaja on Euroopan unionin alueiden komitean jäsen.. Uusista jäsenvaltioista erityisesti Puola ottaa etäisyyttä liittovaltioon. Rapautumisen merkkejä ei kannata kiistää. Hajaannus on alkanut. Eri syistä esimerkiksi Kreikka (euro ja maahanmuutto), Itävalta (päätös rajojen sulkemisesta siirtolaisilta) ja Puola (oikeusvaltiotilanne) ovat asemassa, jossa ne yllättäen voivatkin vaatia muilta jäsenvaltioilta myönnytyksiä omaan tilanteeseensa ehtona suostumiselleen muille tärkeisiin päätöksiin. Tämä asetelma tulee toistumaan yhä uudelleen hankalien päätösten yhteydessä . Tämä on venyttänyt jäsenvaltioiden keskinäisen sietokyvyn rajoja välillä äärimmilleen. Näin vältetään pakottamisen aiheuttamat ristiriidat ja onnistutaan paremmin siinä yhteistyössä, mitä todella tahdotaan. Eriytyvää integraatiota ei ole kuitenkaan koskaan asetettu viralliseksi tavoitteeksi, sillä aina hallitusten välisissä konferensseissa ja perussopimusten uusimissa voiton ovat vieneet federalistit. Niin kauan kuin näin on, unioni jatkaa virallisissa tavoitteissaan kohti kaikessa yhtenäistä valtiota. Nyt vain hitaammatkin jo huomaavat, että tämä EUvaltio voi käyttää jäsenvaltioita kohtaan keinoja, joita jäsenvaltioiden päättäjät ja äänestäjät eivät hyväksy
Ketäpä kiinnostavat toisten lomakuvat, eivät ketään. Oikein nautti ja nauratti. Sitten tulivat älypuhelimet, sitten tulivat tabletit. Ei tarvitse paljon yllyttää, kun joku liukupuhelimen omistaja googlaa oikean tiedon. Kuvia näytetään. Minä en vie kahvilaan tablettia. Vien vanhan lankapuhelimen kassalle ja kysyn, että kai tällä 30 litraa saa. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 26.2. Siellä on Erkki palmun vieressä, joo. Naisten olen nähnyt kuvaavan ruoka-annoksia missä vain. Kun Ristomatti sai kyllikseen Anusta, niin se tuntui olevan jokaisen puhelimessa. Olen ajatellut tehdä vanhanaikaisen vastaiskun. Puhelimella pädetään. Johtuu varmaan siitä, että olen vanha. Naisten pöydissä varmaan niitä sitten katsellaan, lihapala siinä, kas. Jos nyt kaverille jotain puhutaan, niin katsos tätä, näytetään joku kiertovitsi. Sana sivalsi puolin ja toisin. Jotkut maantieteelliset faktat ovat saattaneet muuttua sitten painatusvuoden 1966, mutta perustieto pitää aina aakkosista öljykasveihin. En ole niin kalkkis, ettenkö tietäisi, että puhelimella voi nykyisin maksaa, jopa bensiinin. Ennen säästä puhuminen oli se vaaraton hiljaisuuden peittäjä, on ilmoja pidellyt. Samathan on tietenkin jo tuoreeltaan ladattu Facebookiin, iii-hana annos, vaikka olisi ollut huonokin. Nenonen Äly taskussa Olen vanhanaikainen äijä. Nyt jos jotain sanoo säästä, kainalokoteloista lentää esille heti kolme kännykkää ja katsotaan, mitä Foreca lupaa, ja mitä on ylihuomenna luvattu. Siitä tosin osaan olla kiitollinen, kun porukassa on aina joku, joka on tietävinään asioita, vaikka ei tiedä. Teen sen ensi tankkauskerralla. Tai jos vienkin, niin se on lääkärin määräaikaan otettavaksi määrättävä. Melko lyhyt aika sitten kahvilassa heitettiin huulta, oltiin sillä lailla kaverillisesti ilkeitä. 2016 47. Joku kantaa tablettia povitaskussa, toisella on sille laukku. Kehitys on ajanut ohitseni oikealta, jopa vasemmalta. Mutta ravintolassa! Olen hieman ajatellut tehdä vanhanaikaisen vastaiskun. Mitä jos ottaisi kahvilaan mukaan vanhanaikaisen valokuva-albumin ja näyttäisi haalistuneita värivalokuvia filmirullan ajoilta, tässä ollaan Kolilla 1972. Eikä kuvia ravintolaruuasta, vaan mapillinen vanhoja bireka-ravintolalaskuja, käsinkirjoitettuja: 3 jaloviinaa ja wieninleike ja iso maito. Eikä siihen googlettamiseenkaan tarvitsisi aina turvautua, jos kantaisin repussa nahkakantista, kahdeksanosaista Suurta Tieto Kirjaa
Tutustu laajaan talomallistoomme tai tuo meille oma mallisi, jonka pohjalta teemme teille kodin. Muuttovalmiiseen taloon saat myös ammattilaisen tekemän sisustussuunnitelman kaupan päälle! Valitse koti asumisen edelläkävijältä - www.jukkatalo.fi. JUKKA - SUOMEN LUOTETUIN TALOPAKETTIMERKKI JO 8. HALUATKO SINÄKIN ASUA HYVIN? Yli 30 000 talon kokemuksella voimme sanoa osaavamme tehdä teille kodin, jossa on mukava asua. KERRAN! - VALITUT PALAT 2016