s. s. Annika Rimalan suunnittelema tasaraita
kiinnosti myös Levi´s-yhtiötä, mutta Armi
Ratia torjui yhteistyön, Kemin näyttelyn opas
Kaisa Alatarvas kertoo. S. 2
HALLITUS OTTI TIETOISEN RISKIN. 10
. 6
. s. Taajuus on mykkä. s. 1 ?
Mitä hallitus oikein häärää?
Seppo Kääriäisen mielestä kokoomus voitti demarit 6?0, mutta miksi tupo karkasi. 4
Pitkä kaava, sama tavoite
Alzheimer on mykkä taajuus
Levi´s kiinnostui tasaraidasta
Ex-kansliapäällikkö Markku Lehdon mukaan
sote-uudistusta on vatkattu kahdeksan
pitkää vuotta edestakaisin. Tavoite eli 20
piirin malli pätee edelleen. Voisin olla kuka tahansa,
toimittaja ja kirjailija Anneli Kanto kuvaa
tuoreessa kirjassaan suhdettaan Alzheimerin
tautiin sairastuneeseen äitiinsä. 12. 3
TIISTAI 26.3.2013
N:o 35 . 6 414880 073513
TAAS UUSI KATTAUS PILVILINNOJA. S
Aterioitsijat jäivät pääsääntöisesti henkiin.
Vaan nykyään on varsinkin tuoretavaroiden käsittely
niin riskialtista hommaa, että jatkuvasti tiukentuvista hygieniavaatimuksista selviävät pian vain suuret yritykset.
Ihmisen kokoinen elintarvikevalmistus käy sääntöviidakossa kannattamattomaksi. Lisäksi se on vaikeaa tieteellistä kieltä. Mitään selkoa uudistusten tulevaisuudesta ei edelleenkään tullut.
Tarjolla on vain uusi kattaus kapulakielellä piirreltyjä pilvilinnoja, kuinka sitä ja tätä tapahtuu ennen pitkää . Yhdeksän kunnanjohtajaa kymmenestä arvioi hallituksen onnistuneen melko tai
erittäin huonosti.
Vastaajat eivät myöskään uskoneet, että sote-uudistus etenisi aikataulussaan. Edes
arvostelijoista puhdistettu hallituksen oman asiantuntijaryhmän äsken valmistunut työ ei kelvannut, vaikka se oli paljon mainostetulla tavalla ?yksimielinen?.
Niinpä kehysriihen tiedotettiinkin päätyneen 20
sote-alueeseen sen sijaan, että olisi lähdetty 34 sotealueesta, mitä asiantuntijatyöryhmä ehdotti. Moni luovuttaa.
Kun juustonpaistaja remontoi tuotantotilansa yksiä
hygieniavaatimuksia vastaaviksi, seuraavalla tarkastuskerralla onkin jo uudet kujeet ja uuden remontin aika.
Entäpä kun lihantuottaja olisi myynyt kasvattinsa
naapureille ja kuskannut ne suoraan teurastamolta asiakkaiden pakasteisiin.
Kysyntä ylitti tarjonnan, mutta viranomaiset puuttuivat asiaan. Keitossa ja leivässä on aina kyse enemmästä kuin
vain keitosta ja leivästä.
Onnistuin sentään nielemään
kyyneleeni enkä pilannut hetkeä,
sillä pillittävä äiti taitaa olla teinin
Vähänks noloo -listalla aika korkealla.
Meri Alaranta-Saukko. sekä pääministeri Jyrki Kataisen (kok.)
vakuuttelu siitä, miten kaikki on todellakin niin
mielettömän fantastista.
Erikoisimmassa jamassa on sote-uudistus. Tämä olisi kuitenkin välttämätöntä, kun kyse on kiistanalaisesta ja poliittisestikin tulenarasta asiasta.
Nyt tutkimuksen tulokset saattavat levitä mediassa kritiikittä.
Tutkimus antaa pienten kuntien kunnanvaltuutettujen moraalista huonon kuvan. Sain eteeni
kulhollisen kasviskeittoa ja palan lämmintä yrttileipää.
Olin syvästi liikutettu. Se pitäisi muistaa, kun
peruskoulun tuntijakoja ja määrärahoja mietitään.
RUOKA on paitsi välttämättömyys myös välittämisen
väline.
Eräänä iltana palasin kotiin uupumuksesta ruvella.
Keittiöstä tulvi huumaava tuoksu.
Esikoinen siellä teki kotitalouden läksyjään. Sen mukaan kunnanvaltuutettujen päätöstä äänestää kuntaliitoksesta ohjaa se, miten liitos vaikuttaa valtuutettujen omiin mahdollisuuksiin menestyä seuraavissa kuntavaaleissa.
Näin yksiselitteisesti tutkimus tiivistettiin siitä annetussa suomenkielisessä tiedotteessa.
Tutkimuksen perusoletuksissa täytyy olla vikaa.
Jotta tällaiseen voitaisiin päätyä, olisi voitava tunkeutua luottamushenkilöiden korvien väliin. Haglundin mukaan tulevien sote-alueiden määrä ?voisi olla ehkä
25?35. (STT 24.3.).
Eipä ihme, että suomalaisten kuntien kuntajohtajat katsovat hallituksen epäonnistuneen sekä kuntauudistuksessa että sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelurakenteen uudistamisessa. Liki viidennes arvioi, että sote-esitys ei valmistu lainkaan.
Ihme ei ole sekään, että eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtaja Juha Rehula
(kesk.) kysyy (Suomenmaan Verkkoapila 25.3.) pääministeri Kataiselta, mikä tässä asiassa on päämi-
Palveluja lakkautetaan
varmasti, kun vastuukunnat
pääsevät päättämään.
RUOKA on suurten intohimojen ja ristiriitojen asia.
Kuntajohtajat katsovat hallituksen epäonnistuneen
sekä kunta- että sote-uudistuksessa. Sen kritisointi on siten hankalaa. Kuva: Jari Laukkanen
V
Toisaalla ahdistaa sen puute, toisaalla loukuttavat
leuat liiankin tiuhaan ja ylipaino uhkaa kokonaisten
kansakuntien terveyttä.
Kummallista on, että siellä missä evästä piisaa, syöminen itsessään on muuttunut vaikeaksi.
Eri koulukunnat kiistelevät oikeaoppisesta ruokavaliosta ja syömisen säännöt tuntuvat toimittavan lähes
uskonnon virkaa.
Terveysnäkökohtien lisäksi mieltä painavat arvonäkökohdat. Miten
muuten voidaan erottaa mahdollinen oma vaalietu siitä yksinkertaisesta huolesta, että pienen kunnan liitos isoon vähentää väistämättä pienen kunnan edustusta ja siten vaikutusmahdollisuuksia kotiseudun asioihin.
Ristiriitainen ruoka
Jokainen kuntapolitiikassa mukana oleva tietää,
että ehdokkaaksi ei ole tungosta. Monen kotona
ei kuulemma koskaan laiteta ruokaa.
Kotitalousopetus paikkaa silloin sananmukaisesti
elintärkeää aukkoa sivistyksessä. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Kuntasähläys on jo
mielettömän fantastista
K
unta- ja sote-uudistukset näyttävät jatkavan
hallituksen kehysriihen jälkeen samalla linjalla kuin tähänkin asti. Tosin
tämäkin päätös oli ilmeisen hatara, sillä hallituspuolue RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ilmoitti muutamaa päivää myöhemmin, että mistään luvusta ei kehysriihessä sovittukaan. Tämä ilmeni
MTV3:n kyselystä. Se on väärä eikä vastaa todellisuutta.
Ennen siitä selvittiin jokaisessa mökissä ilman juoksevaa vettä ja kylmäkalustoa. Vastuukuntina voivat kuitenkin toimia vain maakuntien keskuskaupungit ja ?luontaisiin työssäkäyntialueisiin perustuvat vahvat kunnat, joilla on riittävä kantokyky?.
Esimerkin siitä, miten asioiden on ajateltu järjestyvän, on kertonut Jyväskylän kokoomuslainen
kaupunginjohtaja Markku Andersson Keskisuomalaiselle (20.3.):
?Andersson lupaa, että demokratiaa pyritään vaalimaan rakentamalla päätöksentekorakenne sellaiseksi, että myös maakunnan muiden kuntien (kuin
Jyväskylän) ääni kuuluu sovittavalla tavalla.
Sen sijaan hän ei lupaa, että kaikki nykyiset palvelut, kuten terveysasemat, säilyvät tulevaisuudessakin kaikissa kunnissa.?
Semmoista on tuleva demokratia vastuukuntien
johdolla.
?Tutkimus. Talvipakkasillakin jakeluun olisi vaadittu kylmälaitteilla varustettu auto.
Tätä on vaikea ymmärtää, kun kansalaiset kuitenkin
haluaisivat kattiloihinsa lähellä tuotettua ruokaa.
Sellaista, josta varmuudella tietää, mitä se on.
RUOKA myös jakaa ihmisiä kasteihin. antaa väärän kuvan
altion taloudellinen tutkimukeskus VATT
julkaisi maanantaina erikoisen tutkimustuloksen. Työtä ja vastuuta
on paljon, eivätkä korvaukset luottamustyöstä rikastuta ketään. Toiset puhuvat aidon ruuan puolesta, mutta samalla yhä useampi tyytyy
jatkuvasti ravitsemaan ruumistaan eineksillä.
Kotitalousopettajat ovat julkisuudessa kauhistelleet
puutteita yläasteikäisten perustaidoissa. Katainen on näet kertonut kehysriihen
tehneen ?hyvin selkeät linjaukset?, mutta toinen
ministeri ei näytä olevan niistä ollenkaan tietoinen.
S
e kehysriihessä päätettiin, että ?laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla?.
Sitä, miten tämä tapahtuu, ei ole vielä tietoa. Mikään oma etu, edes ?uudelleenvalinnan glooria?, ei voi olla yksiselitteinen eikä
edes keskeinen syy vastustaa kuntaliitoksia.
On harmillista, että tutkimus on saatavissa vain
englanninkielisenä. Kaupan hyllyn ääressä valintoja tehdessä yhden jos toisen kuluttajan käsi vapisee.
Saiko kananmunan munija kuopsuttaa kyllikseen?
Miten ahtaasti makaronilaatikon jauheliha vietti elinpäivänsä?
HANKALAKSI on käynyt myös ruuan tuotanto.
nisterin omaa kielenkäyttöä lainaten ?absoluuttinen fakta?
EK:ta
johtavat kokoomuksen merkittävä rahoittaja Ilpo Kokkila ja Kataisen vielä äsken läheisin ministerikaveri Jyri Häkämies. Voi olla, että osa työstä jää seuraavalle hallitukselle.
Varmaa on, että kuntapolitiikka on kantava teema myös vuoden
2015 eduskuntavaalikampanjassa.?
Lapin Kansa: ?Moni taisi olla näkemästään hämillään. Ministerien naama kuitenkin
viestitti, että ongelmat ovat ohi.
Äänestäjän ja veronmaksajan
kannalta olisi ehkä parempi, jos
hallitus pyrkisi viestinnässään
neutraalimpaan ilmaisuun.
Olisi hyvä sanoa, ettei Suomen
velkaantuminen taida näillä keinoilla taittua. Noin 600 miljoonan leikkaus ei riitä, kun ministerit itsekin puhuivat aiemmin
vähintään miljardista.?
Kansan Uutiset: ?Työmarkkinaratkaisun kariutuminen oli massiivinen arvovaltatappio kokoomuksen puheenjohtajalle, pääministeri Jyrki Kataiselle. Historiallista oli se, että hallitus teki
ne itsenäisesti, ilman tietoa siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu.
HALLITUSHAN yritti pitkään ja hartaasti houkutella työmarkkinajärjestöjä sopimaan monen vuoden maltillisesta palkkaratkaisusta kehyspäätöksen kylkiäiseksi.
Näinhän meillä on toimittu vuosikymmenten ajan. Työurien pidentämisestä ei tehty
uusia ratkaisuja.
KAIKKI NÄMÄ epäonnistumisensa hallitus
kuittasi yritys- ja osinkoverotuksen uudistuksella. Siinä oli historiallista sekä uudistuksen sisältö että tapa jolla se toteutettiin.
Hallitus alensi yritysverotusta 4,5 prosenttiyksiköllä ja pani kaikki osingot verolle. Se varmisti toisen tuloksen eli hallituksen pysymisen pystyssä seuraaviin sääntömääräisiin vaaleihin asti.
Timo Laaninen
puoluesihteeri
Voi vain ihmetellä, miten vasemmisto suostui
yritysverotuksen kevennykseen ilman tuloratkaisua.
MUILTA OSIN kehysriihen tulokset jäivät
vaatimattomiksi. Hanke kaatui lopulta siihen, että työnantajat eivät suostuneet tinkimään nollalinjasta.
Vaan mitä tekikään hallitus. Kataisenkaan vetoomukset eivät painaneet heidän vaakakupissaan
puupennin vertaa.?. Eteläranta kiittää ja palkansaajajärjestöt puivat nyrkkiä taskussa.
SAMALLA HALLITUS otti tietoisen riskin.
Palkansaajille jäi sen verran hapan maku
viime viikosta, että työmarkkinoilla saatetaan ajautua syksyllä rajuun konfliktiin. Yritysverouudistukseen liitetyt toiveet kasvun vauhdittamisesta jäisivät silloin toteutumatta.
Voi vain ihmetellä, miten vasemmisto
suostui yritysverotuksen reippaaseen kevennykseen ilman tuloratkaisua.
Torstain yksi merkittävä tulos oli, että Urpilainen ei kyennyt valamaan uudelleen sitä SDP:n ja SAK:n voima-akselia, jolla Suomea hallittiin kymmeniä vuosia.
Kansanvallan näkökulmasta hallitus toimi linjakkaasti. Eduskunnalle vastuullinen
hallitus teki itsenäisiä ratkaisuja etujärjestöistä riippumatta.
Nähtäväksi jää, onko lopputulos onneksi Suomelle.
Muut lehdet
LEHDET OVAT kommentoineet
hallituksen kehysriihen tekemiä
päätöksiä:
Turun Sanomat: ?Jos niitä tiukasti
tulkitaan, matka valtion paimentamiin pakkoliitoksiin ei näytä
enää kovin pitkältä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus meni entistä pahemmin
sekaisin, samoin kuntaremontti.
Talouspolitiikkaa hallitus hoitaa souda,
huopaa -menetelmällä. Kuva: Jarno Mela/Lehtikuva
Jutta Urpilainen (sd) päättivät toteuttaa
radikaalin yritysverokevennyksen kaikesta
huolimatta.
Nyt arvuutellaan, saiko EK keittiön kautta vihiä, että ruhtinaallinen verokevennys
tulee palkkaratkaisusta riippumatta.
RATKAISU on periaatteellisesti tärkeä.
Meillähän on vuosikymmenet valiteltu, että hallitus ja eduskunta ovat luovuttaneet
valtaansa työmarkkinajärjestöille.
Nyt hallitus teki yritysveroratkaisut itsenäisesti ja hajotti samalla korporaatiot kahteen leiriin. Kehysriihestä kaivettiin netto-
määräisesti 90 miljoonan euron
edestä uusia leikkauksia kunnille
menevään rahavirtaan.
Sote-uudistuksessa on ollut
vahvaa ja ymmärrettävää poliittista ohjausta . Vakauden nimissä on rakennettu isoja paketteja, joissa palkat, verot,
eläkelinjaukset ja pitkälti myös valtion menot on nyöritetty yhteen.
Samaa yritettiin nytkin. onhan kyse merkittävistä sosiaalipoliittista valinnoista. Kirjauksista
voi päätellä, että valtiovallan kärsivällisyys kaupunkiseutuja kohtaan alkaa olla vähissä.
Valtionosuusuudistuskin palvelee kuntaliitotarkoitusta. Tiistaina luovutettu yksimielinen työryhmäesitys muuttui hallituksen
käsittelyssä tuntuvasti.
--Kuntarakenteen ja sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistusten
yhteen sovittamisessa on edessä
totinen poliittinen ja hallinnollinen koitos. Nyt oli huopausvuoro, aiempia säästöpäätöksiä peruttiin
osittain ja markkinoitiin näitä perumisia
merkittävinä menolisäyksinä.
Tärkein talousratkaisu oli se, että hallitus
käytännössä luopui tärkeimmästä tavoitteestaan, valtion velkaantumisen pysäyttämisestä. Ohjauksen tempoilevuus
ei ole ollut hankkeelle eduksi.
Uudistuksen sisältö jäi torstainkin jälkeen hataraksi. 26.3.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
Vaalit pidetään vuonna 2015
JYRKI KATAISEN (kok.) hallitus saavutti kaksi
tärkeää tulosta viime viikon kehysriihessä.
Ensinnäkin se toteutti radikaalin yritysja osinkoverouudistuksen. Vähän aiemmin oli kerrottu, etteivät työ-
markkinajärjestöt päässeet sopuun palkankorotuksista, joten
siltä puolelta apua ei ole tulossa. Katainen ja
?Palkansaajille jäi sen verran hapan maku viime viikosta, että työmarkkinoilla saatetaan ajautua syksyllä rajuun konfliktiin.
Gallupitkin ovat ennustelleet sille alamäkeä samaan aikaan kun perussuomalaiset nyhtävät lisäkannatusta
juuri demareilta. Häneen
ei luota 60 prosenttia Iltalehden kyselyyn vastanneista.
Kolmantena listassa on 41 prosentin epäluottamuksella peruspalveluministeri Maria GuzeninaRichardson (sd.).
Yli puolet Iltalehden kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että viimeaikaiset kohut ovat heikentäneet hallituksen luottamusta erittäin paljon tai paljon.
ILTALEHDEN kyselyyn vastasi 4 171 henkilöä.
Vastaajat rekrytoitiin Iltalehden verkkopalvelujen käyttäjistä.
Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.. Kun isketään, sen täytyy tuntua. Luulisi, että kysymys kiinnostaa sosialidemokraatteja, joille kävi niin kuin kävi.
KESKUSTAN kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ei muista koko
30-vuotisen parlamenttiuransa
ajalta toista hallitusta, joka olisi
yhtä ylimielinen ja vähättelisi opposition lisäksi kansaa ja kansanvaltaa.
. Yhteisöveron radikaalilla alentamisella voikin röyhistää
rintaa yhteen suuntaan.
. Kataisen on annettava rehellinen selvitys myös kehysriiheen
liittyvistä tapahtumista. Hallituksen tulee nauttia
eduskunnan luottamusta. Nyt on.
. Työmarkkinajohtajat viittasivat jopa pahojen lakkoaikojen
mahdollisuuteen. Pääministeri Jyrki Katainen
hallitsi julkisuusareenaa suvereenisti. Torstain lausunnot eivät lupaa
hyvää. Mitähän Kataisen hehkutuksesta tuumitaan toisen päähallituspuolueen riveissä. Hän ihmettelee, mikä mursi hallituksen ja
työmarkkinakentän välisen luottamuksen.
Katainen ja Häkämies ovat kiistäneet SAK:n Matti Tukiaisen
väitteen vuodosta.
. Voihan se kevät ja kesä lievittää mielialoja, mutta voi siinä
käydä toisinkin päin.
. Kaikki tiedämme kokoomuksen ja EK:n läheiset välit.
Pääministeripuolueen ja työnantajaleirin kiinteä suhde
kaveruuksineen on hankalaa, kiusallista ja vaarallistakin.
ANTTILAN MIELESTÄ erityisen ala-
IL: Yli puolet suomalaisista ei luota Kataiseen
arvoista oli hallituksen ylimielisyys eduskunnan kyselytunnilla
viime torstaina.
. Lopputulos . Se ei
oikeuta hallitusta halveksimaan
kansanvaltaa pahimmalla mahdollisella tavalla. Tähän mennessä pääministeri Katainen on selvinnyt hymyilemällä lähes kaikesta, mutta ne
päivät ovat nyt ohi. ?Täyttä puppua. ja tapahtumien logiikka aikatauluineen tukevat Tukiaisen väitettä,
Kääriäinen sanoo.
PÄÄMINISTERIPUOLUEEN ja työnantajaleirin kiinteä suhde kaveruuksineen on Kääriäisen mielestä hankalaa, kiusallista ja vaarallistakin.
. 4
26.3.2013
Kokoomukselle erävoitto 6?0
Konkariedustajat neuvovat selvittämään, mitä kehysriihen liepeillä häärättiin
PENTTI MANNINEN, PIRJO KONTIO
HELSINKI
KESKUSTAN Seppo Kääriäinen
neuvoo puoluettaan penkomaan
perin juurin, mitä hallituksessa
häärättiin keskiviikkona ja torstaina, kun isosti odotettu tuporatkaisu karahti kiville.
Hän uskoo, että kun ratkaisut
pilkotaan ja arvioidaan huolella,
oppositiolle avautuu iskun paikkoja.
. Sillä on
merkitystä syksyn tuloneuvottelujen kannalta, joista näyttää muodostuvan joka tapauksessa vähintään kitkuiset.
Kääriäisen mukaan pääministerin on kerrottava, miten päätökset syntyivät.
. Kuva: Jari Laukkanen
. Liittokohtaiset palkkaratkaisut vauhdittavat eriarvoistuvaa palkka- ja tulokehitystä.
KÄÄRIÄISEN mielestä on mysteeri, miksi tupoa ei syntynytkään,
vaikka hallitus on korporaatiohallitus.
SAK:n entinen puheenjohtaja
Lauri Ihalainen on hallituksessa ja pääministerin entinen luottoministeri Jyri Häkämies työantajien ykkösenä. Myös eduskunnan kyselytunti liitettiin osaksi
hallituksen pr-temppuja, Anttila sanoo.
VIISIKYMMENTÄVIISI prosenttia suomalaisista ei
luota pääministeri Jyrki Kataiseen (kok.), Iltalehti kertoo.
Valtioneuvoston jäsenistä epäluotettavampi on
vain kehitysministeri Heidi Hautala (vihr.). Kenen asialla hallitus
häärää, keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen
kysyy. Sen voi nyt panna pettymyksen tiliin, mutta se voi
olla myös täyttä totta. yritysvero 20
prosenttiin ilman tupoa . Apupuolueelle
ei käy vaaleissa hyvin, Kääriäinen
ounastelee.
OMA KYSYMYKSENSÄ ovat Kääriäisen mielestä syksyn työmarkkinaneuvottelut.
. ei riitä vastaukseksi.
SAK:n Matti Tukiainen ei lämpimikseen esitä väitteitä tietovuodosta. Nyt on tultu siihen pisteeseen,
keskustakonkari arvioi Suomenmaan Verkkoapilan maanantaikolumnissa.
KÄÄRIÄINEN luonnehtii, että kokoomus otti hallituksen sisällä
erävoiton 6?0.
Hän uskoo, että kokoomuksen
mielen mukainen elvytys- ja sopeutuspaketti varmistaa hallituksen jatkavan kepeästi vuoden
2015 eduskuntavaaleihin.
Keskustaedustaja aprikoi kuitenkin, mitkä ovat torstain paketin julkipanon poliittiset seuraukset.
. Kysytään, kenen asialla hallitus häärää silloinkin, kun varsinaista aihetta kysymiseen ei olisikaan. Anttila varoittaa.
Keskustan konkariedustaja arvelee, että Kataisella on noussut
valta päähän.
Anttila muistuttaa, että Kataisen toimet hänen luottofilosofiltaan ilman kilpailutusta tilaamassa 700 000 euron tutkimushankkeessa selvitetään.
. Viime viikon keskiviikon ja
torstain tapahtumat taustoineen
on pengottava perinpohjaisesti
totuuden selvittämiseksi
Tällä on laajempaa merkitystä euroalueella, sillä pienten tallettajien kaikkialla Euroopassa täytyy voida luottaa
siihen, että rahat ovat turvassa, Kaikkonen muistuttaa.
SEN sijaan suurten sijoittajien ja pankkien omistajien vastuu
korostuu nyt ainakin jonkun verran aiempaa enemmän. Vaalipuheiden ja tehtyjen ratkaisuiden ristiriita on niin räikeä, että se ei voi olla vaikuttamatta puolueiden äänestäjiin, Lintilä arvioi.
. Oikeisto marssi Säätytalolta
taskuissaan muhkeat veronalennukset rikkaimmalle kansanosalle ja suurimmille yrityksille, Lintilä huomauttaa.
Tavallisia palkansaajia ja yrittäjiä ?palkittiin. Kun yli puolet nuorista aikuisista on työttöminä, on
levottomuuksien riski valtava. esimerkiksi sähkö-
veron korotuksella ja asuntolainan koron verovähennysoikeuden leikkauksella.
Puolueensa talouspoliittista
ryhmää vetävä Lintilä onnittelee
pääministeri Jyrki Kataista siitä,
kuinka hän onnistui omien tavoitteiden ajamisessa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) ja kulttuuriministeri
Paavo Arhinmäen (vas) tehtäväksi
onkin jäänyt mustan selittäminen
valkoiseksi, Lintilä huomauttaa.
LINTILÄ LISTAA, mitä hallituskaudella on tapahtunut:
Yhteisövero laskenut 26 prosentista 20 prosenttiin, arvonlisävero noussut ja sähköveroa nostettu roimasti.
Vielä ennen vaaleja sekä Sdp että vasemmisto ilmoittivat täysin
ykskantaan, etteivät ne hyväksy
yrityksiä ja pääomia suosivaa tasaverokehitystä.
. Vain yhdessä asiassa Sdp on
pitänyt lupauksensa: vaalikam-
panjointi eläkeiällä estää sellaiset
rohkeat ratkaisut, joita Suomi tarvitsee selvitäkseen. Näillä tiedoilla keskusta ei voi olla kannattamassa Kyproksen uuttakaan tukipakettia, Kaikkonen toteaa.
?Sdp:tä odottaa murskatappio?
SUOMENMAA
HELSINKI
EI TARVITSE olla kummoinen sammakkomies ennustaakseen, että
Sdp:tä odottaa tulevissa vaaleissa kaikkien aikojen murskatappio, keskustan Antti Rantakangas lataa.
. Urpilainen julisti hallituksen
tiedotustilaisuudessa, että verovapaita osinkoja ei tässä maassa
enää makseta. Jopa Iiro Viinasen kivikova
linja kalpenee tämän himoleikkaamisen rinnalla, keskustan kansanedustaja arvioi.
Samaan aikaan kunnat maksavat hallituksen päätökset ja kärsijöiksi joutuvat lapset, sairaat ja
vanhukset.
KESKUSTAN Mika Lintilän mielestä ei ole ihme, että Sdp:ssä on
suurta tyytymättömyyttä hallituksen kehysriiheen.
. Tukipaketin myötä tuemme maata, jossa pankkitalletuksille maksetaan selvästi Suomea korkeampaa korkoa, jossa
yritysvero on oleellisesti Suomea alhaisempi ja jonka rahanpesuepäilyihin ei ole saatu selvyyttä.
. Tämä on Kaikkosen mukaan hyvä asia.
Hän huomauttaa kuitenkin, että maan tukeminen tuntuu
yhä erikoiselta pohjoisesta näkökulmasta katsottuna.
. Sdp on joko pettänyt nämä lupaukset tai täydellisesti epäonnistunut niissä.
. Pääministerin paras kaveri
Etelärannassa otti kehysriihestä
jättipotin ja kapitalistit taputtavat
käsiään, kansanedustaja ilakoi viikonvaihteessa.
. Nyt
kysymys kuuluu, lähtikö demarijohtajan nälkä viime viikolla hallituksen fantastisena torstaina.
Pentti Manninen
lainat
Mertsin (Merja Kyllönen) kanssa hengataan aika paljon,
tehdään erilaisia jutskia. Tavallisten kyproslaisten kannalta on hyvä, ettei alle 100
000 euron talletuksiin kosketa, kuten ensimmäisessä ehdotuksessa kaavailtiin.
. Sdp lupasi myös parantaa omaishoitajien asemaa ja helpottaa nuorisotyöttömyyttä.
. Vaikka ei ollakaan ihan välttämättä aatesiskoja ja -veljiä. Kuva: Jari Laukkanen
Pahimmiksi maksumiehiksi joutuvat kuitenkin ne EteläEuroopan nuoret, joiden elämä on joutumassa hunningolle. Monikielisyys kääntyy yksikielisyydeksi, englanniksi.
Lauri Kontro
Maaseudun Tulevaisuudessa
Huolestuttavinta Kataisen hallituksen asuntopoliittisessa linjauksessa on sen päätavoite, jonka mukaan asuntopolitiikalla ?tuetaan työvoiman alueellista liikkuvuutta?. Pienipalkkaiset lähihoitajat,
sairaanhoitajat, kaupan kassat,
kirjastovirkailijat ja kovaa fyysistä työtä tekevät rakennusmiehet
ja kuljettajat jäivät mopen osille.
RANTAKANGAS muistuttaa, miten
Sdp kävi eduskuntavaaleihin vastustamalla tasaveroja, lupaamalla reippaasti lisää rahaa peruspalveluihin ja torjumalla Euroopan
kriisimaiden tukemisen. Valtiovarainministeriön johtaminen on demareille
näissä oloissa kuin hopealautasella tarjottu juhlapäivällinen, Lindblom kirjoittaa.
Hän katsoo, että Jutta Urpilainen on ottanut tehtävän
vastaan rohkein mielin ja sopivan nälkäisenä.
Kirjan saatesanat Lindblom kirjoitti tammikuussa. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
apollon tietäjät
Demarien
hopealautanen
PRESIDENTTI Mauno Koiviston vanha apumies Seppo
Lindblom on kirjoittanut monin osin hyvän kirjan Huojuva tasavalta.
Hän kaipailee puolueelleen sosialidemokraateille paluuta politiikan suunnannäyttäjäksi ja lyhdynkantajaksi.
. Kyllä se näinkin menee.
Alexander Stubb
Iltalehdessä
Tulevaisuuden maailma on monikielinen. Kuka siivoaa ne sotkut?
Pauliina Salminen
Keskisuomalaisessa. Se tarkoittaa, että aluepolitiikan vahvistamisen sijasta muuttoliikettä kasvukeskuksiin pyritään edelleen kiihdyttämään.
Esko-Juhani Tennilä
Lapin Kansassa
Jutta Urpilaisen johtama Sdp joutui antamaan kehysriihessä periksi kokoomukselle, keskustalaiset
arvioivat. 5
26.3.2013
Kaikkonen vaatii Kypros-pakettia täysistuntoon
KANSANEDUSTAJA Antti Kaikkosen mielestä olisi asiallista,
että hallitus toisi Kyproksen tukipaketin suuren valiokunnan
lisäksi myös eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.
Kaikkosen mukaan ainakin ensi tietojen valossa näyttää
siltä, että Kyproksen tukipaketin uusi versio on joiltain osin
ensimmäistä versiota parempi.
. Paketti parani, mutta rahanpesuepäilyt jäivät, eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja, hän sanoo.
. Yhden puolueen poliittisen pelin hinta on suomalaisille liian kova.
JOHTAVIEN demaripoliitikkojen
puheet oikeudenmukaisuudesta
kuulostavat Rantakankaan korvissa lähinnä irvokkailta.
Hallitus on leikannut historiallisen paljon terveydenhuollosta,
vanhustenhoidosta sekä peruskoulusta ja päivähoidosta.
. Se tarkoittaa sitä, että oman kielen lisäksi pitää hallita myös muita kieliä.
Tärkein niistä on englanti.
Paradoksaalista on kuitenkin, että monikielisyyteen
pyrkiminen onkin nyt johtamassa kielitaidon supistumiseen
Muissa
kunnissa on puolestaan koettu, että maakunnan pääkaupungit rohmuavat itselleen valtaa.
. Hallitus on luvannut, että
20 000 . Se, mitä halutaan, on eri asia
kuin se, mikä on mahdollista.
NYKYINEN hallitus tarjoilee kompromisseja tilanteen ratkaisemiseksi. Tarkka luku selviää lehden
mukaan myöhemmin.
Sote-uudistusta pohtineen työryhmän puheenjohtaja, STM:n
nykyinen kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee puolestaan odottaa nyt poliitikkojen linjauksia asiassa.
. mielellään noin 200 000
asukasta ?, että suurempaan sotealueiden lukumäärään ei ole varaa.
. Kun muutama vahva kunnallispoliitikko tai kaupunginjohtaja on
jotakin mieltä, se tuntuu valtakunnan politiikassakin, Lehto toteaa.
SOTE-ALUEIDEN määrästä ei ole
tehty päätöstä.
Peruspalveluministeri Maria
Guzenina-Richardson (sd.) puhuu maanantain Demokraatti-lehdessä paristakymmenestä
maakuntien keskuskaupungista
ja työssäkäyntialueiden keskuk-
sista. vaikka tiesi, että se ei ole realistinen.
Mutta 20 sosiaali- ja terveyspiirin
malli oli Lehdon mielestä tavoittelemisen arvoinen.
ALUE- JA KUNTAMINISTERINÄ toi-
minut Hannes Manninen (kesk.)
käynnistikin kunta- ja palvelurakenteen Paras-hankkeen vuonna 2005.
Tuolloin kuntauudistuksen projektipäällikkö Jukka Peltomäki
ehdotti, että Suomeen perustettaisiin 20 aluekuntaa, jotka järjestäisivät ja rahoittaisivat alueen
palvelut. Onko Kataisen vai Haglundin lausunto absoluuttinen fakta. Siinä on ajateltu poliittisia realiteetteja, mutta ei se sosiaali- ja
terveydenhuollon organisoinnin
kannalta viisasta ole. Sunnuntaina puolustusministeri Carl Haglund korosti (r.),
että mistään luvusta ei ole sovittu.
. Ei päästä millään siihen
malliin, jota asiantuntijat pitävät
hyvänä.
. Puhuuko pääministeri omiaan, Haglund?. 50 000 asukkaan kunnat
voisivat järjestää joitakin peruspalveluita itse.
. Muuten perusterveydenhuolto kuihtuu, Markku Lehto sanoo. Kataisen mukaan ?ei tule 34 sote-aluetta, vaan vähälukuisempi joukko?
.
Julkisuudessa on laajasti kerrottu pääministerin kehysriihen jälkeen
ilmoittaneen, että hallitus on päättänyt vähentää sote-alueiden määrän 20:een. Hallituksen tärkein hanke ja näin täydellinen tietämättömyys siitä, mitä on sovittu ja päätetty.
. Yksi selkeä
hallintomalli on paras, Lehto uskoo.
SELVITYSHENKILÖTYÖRYHMÄ eh-
dotti viime viikolla 34 sote-alueen mallia.
Lehdon mukaan yli 30 aluetta
on liikaa.
. Sitä odotellessa, että saadaan
poliitikoilta karttaa siitä, mihin
suuntaan yhteistyötä lähdetään
rakentamaan missäkin päin Suomea, kansliapäällikkö sanoo Ylen
haastattelussa.
Ylen uutiset niin ikään toteaa,
että pääministeri Jyrki Kataisen
(kok.) mukaan hallitus ei esitä
Suomeen 34:ää sote-aluetta.
Alueita tulee Kataisen mukaan
vähemmän.
Rehula vaatii selvitystä
SELVÄÄ ON VAIN, että hallitus pyyhki Säätytalon pöytää itsensä asettamien maan parhaiden sote-asiantuntijoiden esityksellä ja laittoi kaiken taas mullin mallin, arvostelee keskustan varapuheenjohtaja Juha
Rehula.
. Epäluottamusta on puolin ja
toisin. Maakuntien pääkaupungit ja niiden ympäristökunnat ovat perinteisesti olleet
eri mieltä siitä, miten maakunnan hallinto pitäisi järjestää.
. Miksi hallitus on sitten lakkauttamassa terveydenhuollon toimivimman osan eli sairaanhoitopiirit, edellisen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri ihmettelee.
Pääministeri Jyrki Katainen sanoi torstaina Ylen suorassa uutislähetyksessä, että kehysriihessä ?tehtiin hyvin selkeät linjaukset siitä, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa tehdään?
. 2007 toiminut Markku
Lehto (kesk.) sanoo.
Lehto puhui 20 kunnan mallista
jo kahdeksan vuotta sitten . Jos tieto 20 sote-alueesta pitää paikkaansa, se tarkoittaa käytännössä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä nykyisten sairaanhoitopiirien mukaan. Asia ei edennyt, ja sen jälkeen
sitä on vatkattu edestakaisin, Lehto toteaa.
LEHTO ON edelleen sitä mieltä, että paras sosiaali- ja terveyspalvelumalli olisi 20 sote-aluetta. Siinä on se vaara, että jokainen alue alkaa kehittää itsenäisesti omaa erikoissairaanhoitoaan, ja
erikoissairaanhoidon verkostosta
tulee erittäin kallis.
JÄRKEVÄN kokoisten sote-alueiden luomisen vaikeus on ollut
Lehdolle ihmetyksen aihe.
Toisaalta vaikeudet ovat hyvin
ymmärrettäviä. Suurin osa kunnista olisi
jäänyt niin sanotuiksi lähikunniksi, joilla ei olisi verotusoikeutta.
. Jos linjaukset ovat pääministerin mielestä hyvin selkeät, miten
niistä voi vallita julkisuudessa ja kunnissa, saati hallituksen sisällä,
näin vastakkaiset käsitykset. Isoimpien kaupunkien on
vaikea jakaa valtaa muille. Jos ne ovat eri organisaatioissa, erikoissairaanhoito kasvaa
ja perusterveydenhuolto kuihtuu,
Lehto sanoo.
SOTE-UUDISTUS kärvistelee Leh-
don mielestä nyt samoissa ongelmissa kuin Paras-hanke aikoinaan. Ja sekin on vähän yläkanttiin.
Erikoissairaanhoito vaatii Lehdon mukaan niin paljon väestöpohjaa . 6
26.3.2013
Kun muutama vahva kunnallispoliitikko
tai kaupunginjohtaja on jotakin mieltä, se
tuntuu valtakunnan politiikassakin.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitäisi olla saman johdon alaisuudessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon pitäisi olla saman johdon alaisuudessa, koska vain sillä voidaan taata riittävät resurssit perusterveydenhuoltoon. Kuva: Antti Vierola
Kahdeksan vuoden vatkaus
Korkeintaan 20 sote-aluetta olisi paras malli, uskoo Markku Lehto edelleen
PAULIINA POHJALA
HELSINKI
JOS KUNNAT hoitaisivat kaikki
niille säädetyt tehtävät, Suomessa voisi olla enintään 20 kuntaa,
sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) kansliapäällikkönä vuodet 1995
Näin lupaa hallitus, joka jatkuvasti on lisännyt kuntien velvoitteita. Sosiaali- ja terveyspalveluja
käytetään ainoastaan suurkuntien
muodostamisen välineenä.
Hallitus ei tule keskustalaisten
mielestä saamaan mitään valmista tällä vaalikaudella kuntien ja
palvelujen uudistamisessa.
. Kyseessä on
puhtaasti organisaatiolähtöinen muutoshanke, Paloniemi kuittaa.
lyhyesti
Kuljetusyrittäjät edelleen
ahdingossa
KULJETUSYRITTÄJIEN työn helpottaminen vaikuttaa suoraan talouskasvuun ja työllisyyteen, muistuttaa eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen Mirja Vehkaperä
(kesk).
. Esi-
tys oli tehty ainakin muodollisesti alueita kuullen ja
hallitusohjelman linjauksia noudattaen niin kuin poliittinen ohjaus oli edellyttänyt.
Kehysriihen jälkeen pääministeri totesi, että sotealueita onkin 20 eli nykyisten sairaanhoitopiirien lukumäärä.
Vastuu palvelujen järjestämisestä olisi maakuntien
keskuskaupungeilla, maalaiskunnille jäisi pelkästään
palvelujen ostajien osa ilman minkäänlaista päätäntävaltaa niiden tuottamistavoista.
. Kuva: Jari Laukkanen
ETELÄ-POHJANMAAN Keskustanuoret usuttaa valtiota ja
kuntia korjaamaan rapautuvia rakennuksia, siltoja ja teitä.
Pohjalaismaakunnissa toimivat rakennusliikkeet ovat
tällä hetkellä pattitilanteessa. Lasten, nuorten, vanhusten,
sairaiden ja työttömien tarvitsevat palvelut heikentyvät. Korhosen, Elsi Kataisen ja Markus Lohen mielestä kehysriihi sekoitti entisestään kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset. 7
26.3.2013
Paloniemi: Sote-uudistuksesta tuli farssi
HALLITUKSEN kärkihankkeiden kohdalla ei ole aiemmin nähty tämänkaltaista farssia, keskustan Aila Paloniemi arvioi sote-uudistuksen käänteitä.
. Nykyinen henkilöstö pystytään hädin tuskin työllistämään nykyisellä rakennustyökannalla. Kehysriihen linjaukset muut-
tivat sotesopan entistäkin sakeammaksi, Rehula kuittaa.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa johtavan Rehulan mielestä palvelujen uudistustyö alistettiin ja kiinnitettiin entistä tiukemmin kuntarakenneuudistuksen välineeksi.
Satojen tuhansien suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
järjestäminen ollaan siirtämässä
kunnan ulkopuolelle, jonne kuitenkin osataan lähettää edelleen
lasku, Rehula suomii.
KESKUSTAN kunta-asiantuntijoiden mielestä suurinta höttöä hallitus tarjoaa lupaamalla keventää
kuntien velvoitteita jopa yhdellä
miljardilla eurolla vuoteen 2017
mennessä.
. Seuraavalla hallituksella on
kokoomuksen jäljiltä selvitettävänään iso kunta- ja sote-soppa.
ENTINEN sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk) pyörittelee päätään hallituksen uusimmille linjauksille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.
. Politiikallaan hallitus tietoisesti syventää kuntien välisiä eroja.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON uudistus palautettiin kehys-
riihen päätöksillä takaisin lähtöruutuun, kansanedustajat kuittaavat.
. Kuntien tehtäväkuorma kasvaa, ja samalla hallitus leikkaa palveluista jo aiemmin tehtyjen jättileikkausten päälle.
. Laadukkaat harjoittelu- ja ensimmäiset työpaikat katoavat, keskustanuoret
varoittavat.
Mikäli merkittävää käännöstä ei pian saada aikaan,
työttömyysluvut ampaisevat nousuun myös Etelä-Pohjanmaalla.
Kuntien myönteiset rakentamispäätökset pitäisivät
työttömyysuhan alla olevat rakennustyön ammattilaiset
leivän syrjässä kiinni ja toisivat veroeuroja kuntien laariin, nuoret muistuttavat.
Etelä-Pohjanmaan Keskustanuoret muistuttavat 90-luvun lamasta, joka hävitti rakennusalalta tämän päivän
40-50 -vuotiaiden ammattisukupolven.
Romahtanut työtilanne ajoi tuolloin paljon koulutettua väkeä muille aloille tai pitkäaikaistyöttömiksi.. Tällaista mallia ei hyväksytä missään muualla kuin
Kehysriihestä jäi käteen
70 suurkunnan kartta
SUOMENMAA
HELSINKI
KEHYSRIIHESTÄ jäi käteen se, mistä keskusta on varoittanut, sanovat eduskunnan hallintovaliokunnan keskustalaiset Elsi Katainen, Timo V. Hallitus yrittää ajaa väkipakolla piirtämäänsä 70 suurkunnan
karttaa käynnistämällä pakkoselvitykset suurilla kaupunkiseuduilla, kansanedustajat varoittavat.
Keskustalaisten mielestä kehysriihi sekoitti entisestään kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset.
. Olisi reilua kertoa, mitkä palvelutehtävät lakkaavat. Kuljetusyrittäjämme ovat todellisessa ahdingossa.
Merkittävä osa kustannusten huimasta noususta revitään pien- ja yksityisyrittäjien selkänahoista, Vehkaperä sanoo.
Yksi suurimmista kulueristä ovat nousevat polttoaineiden hinnat.
Vehkaperä olisikin toivonut kuulevansa hallituksen kehysriihestä, että hallitus ottaa käyttöön polttoaineveron
palautusjärjestelmän. Hallitus teetti turhaa työtä
kunnilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta pohtineilla selvityshenkilöillä ja asiantuntijoilla. Ja jos tehtävä lakkaa, lähtee kunnilta myös
valtionosuus.
Tiedossa on kunnallisveron korotuksia ja heikentyviä palveluja,
keskustalaiset ennustavat.
Seuraavalla hallituksella on kokoomuksen jäljiltä
selvitettävänään iso kunta- ja sote-soppa.
maakuntien keskuskaupunkien valtapuolueissa, kokoomuksessa ja Sdp:ssä, jyväskyläläinen Paloniemi sanoo.
PALONIEMEN mielestä hallituksen pitäisi vihdoin löytää
vuosia velloneelle sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle jokin suunta.
. Myös rakennusalalle valmistuneet nuoret ammattilaiset ja opiskelijat ovat ahdingossa. Näissä laatikkoleissä ei
palvelujen käyttäjiä ole kuultu lainkaan. Seuraavalle hallitukselle on
jäämässä perinnöksi kasapäin
turhia selvityksiä, keskenään riiteleviä kuntia sekä ennen kokematon luottamuspula valtion ja
kuntien välillä.
. Maanteiden hyötyliikennettä ei
voi suoraan verrata henkilöliikenteeseen.
. Kuljetustuen säilyttäminen edes nykyisellä tasolla oli
huojentava uutinen, Vehkaperä kommentoi.
Vehkaperän toive vientiin suuntautuvasta logistiikkatuesta ei näytä menneen läpi kehysriihessä.
Valtiota ja kuntia
patistetaan rakentamaan
Timo V. Korhonen ja Markus Lohi.
. Luottamusmiehet ja viranhaltijat sekä palveluiden
tarvitsijat alkavat jo menettää uskonsa hallituksen kykyyn ratkaista mitään suuren luokan ongelmia, Paloniemi lataa.
Sote-uudistuksessa tapahtui muutamassa päivässä
paljon.
ASIANTUNTIJAT esittelivät ehdotuksensa tiistaina. Ei voi olla niin, että samasta asiasta tulee yhden viikon aikana kaksi eri esitystä. Uusista urakoista käydään kovaa kamppailua.
Tutkimusten
mukaan viidesosa venäläisistä on
Perinteinen venäläinen arvomaailma on kahtena viime vuosikymmenenä saanut vastaansa markkinatalouden paineen. 8
26.3.2013
Markkinatalous runtelee
venäläisten sielua
Henkiset arvot ovat korvaantuneet aineellisilla, sanoo Venäjä-tuntija Esa Seppänen
ANNUKKA KANTOLA
OULU
NEUVOSTOLIITON hajoamisesta ja
Venäjän federaation perustamisesta tuli joulukuussa kuluneeksi 21 vuotta. Vallanpitäjät sanovat, että korruptio on
kitkettävä pois, mutta se on vain
puhetta. Seppäsen mukaan Moskovan suuret mielenosoitukset
ovat vain jäävuoren huippu.
. Siksi jo perusasetelmassa
on valmiina täydellinen konflikti,
Seppänen vertaa.
Sosialismin aikana vallinneet
henkiset arvot ovat korvaantuneet aineellisilla. Tehdään ensin ja ajatellaan
sitten. Toimetto-
Tietokirjailija Esa Seppäsellä
on pitkä kokemus Venäjästä.
Presidentti Urho Kekkosen
adjutanttinakin toiminut
Seppänen työskenteli Moskovassa vuosina1988 -1999.
Kuva: Jari Laukkanen
muutta ja laiskuutta on nähtävissä vieläkin. Totalitaarisen valtion vaikutus ei häviä heti.
. Suurin osa kansasta kannattaa kuitenkin markkinataloutta ja vapaata kilpailua.
Arvoasteikossa hyvin palkattu
työ nousee korkeammalle kuin
tyydytystä tuottava työ.
. He uskovat jumalaan, mutta toisaalta myös kohtaloon ja ennusmerkkeihin.
Markkinatalouden myötä venäläisyyteen on tullut myös uusia piirteitä. Suu-
rin osa näkee, että se ajaa vain rikkaiden ja byrokraattien etuja. Kuva: Jari Laukkanen
valmis sanomaan perinteisille arvoille ?njet?
.
Sosialismissa yksi oli valmis
uhrautumaan kaikkien puolesta, mutta markkinatalouden henkeen se ei sovi. Korruptio rehottaa paitsi yritysmaailmassa, myös kansalaisten arjessa.
. Se
on perua sosialismin ajoilta, kun
virkavalta tukahdutti kaiken.
Seppäsen mukaan virkamiesten määrä on Venäjällä kaksinkertaistunut sitten sosialismin. Vain 30 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että työssä pitää panna kaikki likoon.
. Aluetasolla sillä ei ole mitään vaikutusta.
OMASTA valtiostaan venäläisillä
on hyvin pessimistinen kuva. Venäjänkauppaa ajatellen pidän aloitekyvyn puutetta suurimpana ongelmana. Ajan mittaan se tulee heikentymään, mutta missä vauhdissa.
Minun arvioni on, että siihen menee monta sukupolvea.. On ihme, että Venäjä on niinkin pitkällä kuin se nyt on, sellainen myllerrys siellä on ollut käynnissä, hän arvioi.
Seppänen näki Neuvostoliiton luhistumisen läheltä. Kommunismin läpi he onnistuivat luovimaan
kekseliäisyytensä ja huumorintajunsa avulla.
Tyypillistä venäläisille on myös
voimakas impulsiivisuus.
. Hän
työskenteli vuodesta 1988 lähtien Moskovassa, ensin rakennuskonserni Finn-Stroin edustuston
päällikkönä ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen itsenäisenä konsulttina. Suomeen Seppänen palasi vuonna 1999 ja on senkin jälkeen seurannut tiiviisti itänaapurin tapahtumia.
SEPPÄNEN on perehtynyt erityisesti venäläisten sosiologien kirjoituksiin ja kansan keskuudessa
tehtyihin mielipidemittauksiin.
Niistä käy ilmi, kuinka venäläisten sielua on runneltu viimeisten
20 vuoden aikana.
Perinteinen venäläinen arvomaailma on saanut vastaansa
markkinatalouden paineen.
. Niin oli ennenkin, mutta nyt
kyttäämisen sijaan on kasvanut
kasvamistaan markkinatalouden
mukanaan tuoma superegoismi,
Seppänen kertoo.
Virkamiehiin, miliiseihin ja
pankkeihin ei Venäjällä luota juuri
kukaan. Venäjällä on tällä hetkellä yli 18
miljoonaa köyhää.
. Sosialismi joutui romukoppaan, ja uusi valtio yritti ampaista suoraan markkinatalouteen.
Nyt, kaksi vuosikymmentä myöhemmin, tiedemiehet ja poliitikot
kiistelevät, miten uudistukset ovat
onnistuneet. Aineellinen
hyvinvointi on noussut korkealle arvoasteikossa. Se on aito markkinatalouden
piirre, Seppänen sanoo.
Toisaalta työhön suhtautumisessa näkyy vahvasti myös Neuvostoliiton perintö. Eikä se heiluri millään tahdo asettua keskikohdalle.
TUTKIMUSTEN mukaan venäläiset pelkäävät eniten puille paljaille jäämistä, työpaikan menetystä
ja terrorismia. Sosialistisessa systeemissä kollektiivisuus oli lähtökohta,
markkinataloudessa se on yksilöllisyys. Partnerilla on
kova työ pitää venäläinen liikkeessä, Seppänen huomauttaa.
Venäläiset ovat Seppäsen mukaan hyvin yhteisöllisiä, empaattisia ja tunteellisia. Kansa ajattelee, että virkamiehet ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan
ja täyttävät vain omat taskunsa. Miten se vaikuttaa heidän toimintaansa, on mielestäni yksi tärkeimpiä kysymyksiä Venäjän tulevaisuuden kannalta, hän miettii.
Seppänen pitää nyky-Venäjän
suurimpina ongelmina epäoikeudenmukaisuutta ja erittäin jyrkkiä
yhteiskuntaluokkien välisiä kuiluja. He ovat toivottamassa kuopassa. Mikään sosiaalinen hissi ei niin
pohjalle yllä.
Seppänen huomauttaa, että 20
vuotta on Venäjän tuhatvuotisessa
historiassa lyhyt aika. Tutkimusten mukaan valtio on venäläisten mielestä rikollinen, kansalaistaan riistävä, moraaliton, riippuvainen ja heikko.
Toisaalta isänmaallisuus on
taas nousussa, ja hallitukseen sekä valtionjohtoon luotetaan.
Hälyttävänä Seppänen pitää sitä, että kolmannes venäläisistä ei
usko oman maansa onnelliseen
tulevaisuuteen.
. Yllättävän hyvin, näkee tietokirjailija, valtiotieteiden
tohtori Esa Seppänen.
. Jos tavallinen ihminen haluaa saada asiansa läpi, hänen täytyy turvautua korruptioon. Arvoasteikossa yhä
ylemmäs ovat nousseet aineellinen hyvinvointi, korkea koulutus,
hyvät ihmissuhdeverkostot ja kyky tuoda itseä esille.
Laskussa ovat vastuuntunto,
vaatimattomuus ja rehellisyys.
TUTKIMUSTEN mukaan viidesosa
venäläisistä haikailee vielä sosialismia. Monet ajattelevat, et-
tä ihmisten kanssa pitää olla varovainen ja luottaa voi vain itseensä
ja hyvään ystävään.
. Venäläiset ovat äärikansaa, he heilahtelevat laidasta laitaan kuin Venäjän kehitys 20 viime vuoden aikana
Hän on
huolissaan kokoomuksen kannanotoista, joista maakunnat on
unohdettu käsitteenä. Haluaisin valtuustosta ja keskustasta laajemminkin keskustelevan organisaation. Kun lauantaisaunomiset
Tamminiemessä 1956 alkoivat, noiden molempien läsnäolo oli aina jotakuinkin varmaa ja sellaisena tilanne jatkui
lähes parikymmentä vuotta.
Me ihmisethän joudumme olemaan elämämme aikana mitä moninaisemmilla tavoilla tekemisissä toistemme
kanssa. Ja
se kesti varsin vireänä kummankin osalta heidän elämänjuoksunsa loppuun saakka.
LUULISIN , että minun arvoni noiden molempien silmissä
ja mielessä oli maan politiikan ja poliitikkojen tietämyksessä ja tuntemuksessa. 9
26.3.2013
Haluaisin valtuustosta
keskustelevan
organisaation.
kolumni
Tamminiemen
saunassa 176.
SEHÄN oli sellainen puhe, että nyt kirjoittaisin Urho Kekkosesta ja Ahti Karjalaisesta. Meillä oppilaitoksella kävi
hiljan metalliteollisuutta edustavan Sampo-Rosenlewin johtaja
Jali Prihti. oli ja on varmasti yhä vielä mystinen ja kipeä
suurelle määrälle kansalaisia.
Kun olen ajatellut asemaani suhteessa heihin, olen tullut entistä useammin ajatelleeksi, että ehkä minun velvollisuuteni olisi kirjoittaa tietämyksiäni ja tuntemuksiani
noiden kahden eturivin valtiomiehemme hyvistä ja huonoista päivistä.
Siinä tarkoituksessa selailin AK:n
tyttären, Kukka-Maaria Karjalaisen
1998 kirjoittaman kirjan ISÄ. Keskustan hallituskausilla kompromissiratkaisut hämärsivät kuvaa siitä, mikä puolueen todellinen linja on.
JARI HEINILUOMA toimii erityisasiantuntijana Satakunnan Ammattikorkeakoulussa Porissa, kansainvälisten asioiden kehittäjänä.
Lapsiperheen arkea värittää
kohta puolen vuoden ikään ehtivä poika. Kekkonen ja Karjalainen olivat poliittisesti ehdottomasti ykkösiä, minä taas olin heidän molempien
?palveluksessa?, ?käytettävissä?, ?komennettavissa?. Hän näkee,
että järjestötyön arvostus ja laatu
olivat keskustan hallituskaudella
rapistuneet.
. Heiniluoma odottaa uudelta strategialta ja puolueen uudistamishankkeilta paljon.
Viime aikojen poliittinen keskustelu hänen mukaansa on
osoittanut, että keskustaa tarvitaan entistä enemmän. käytetään siitä nyt tässä kiireessä vaikkapa tuollaista
nimitystä . Isä kokee viikoittaiset
vauvauinnit viikon kohokohdiksi. Oman aikansa tarvitsee myös
10-vuotias koululainen.
KARVIAN kasvatti oli aikoinaan
töissä EU-komissaari Olli Rehnin
MEP-avustajana Brysselissä. Minähän työskentelin 20-vuotiaasta lähtien mitä moninaisemmissa tehtävissä puolue- ja politiikkamaailmassa.
Kerran keskustelimme Martti Miettusen III hallituksen
aikaan Johannes Virolaisen kanssa, kumpi meistä on ollut useammassa puolueen ja politiikan tehtävässä. Sähköiset tupaillat on
jo aloitettu.
. Tapaamiset voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia, ne
saattavat olla kerran tai monesti tapahtuvia.
Jari Heiniluoma odottaa puolueen oman linjan ja tahdon kirkastamista, mikä unohtui keskustan
hallituskausilla. Puoluejohdolla on tähän täysi luottamus.
PUOLUEVALTUUSTON täytyy Heiniluoman mielestä pitäytyä tietyissä strategisesti tärkeissä kysymyksissä, sillä organisaatio kokoontuu vain kahdesti vuodessa.
Keskustelua on käyty myös siitä, miten valtuusto voisi osallistua
poliittiseen keskusteluun kokousten välissä.
Yksi mahdollisuus olisi ottaa
sosiaalinen media voimakkaammin mukaan, sillä tarve keskusteluun liittyy myös keskusta-aatteen poliittisen viestin eteenpäin
viemiseen. Sieltä tie vei Helsinkiin ja lopulta Poriin Satakunnan pääkaupunkiin.
Kotikaupunkinsa perusturvalautakunnassa vaikuttava sanoo,
että keskusta teki kaupungissa viime syksynä kovan vaalikampanjan, ja hän pitää viittä kaupunginvaltuutettua edellisen kauden neljän sijaan hyvänä tuloksena.
KESKUSTAKENTÄLLÄ Heiniluoma
edustaa läntisen suurkaupungin näkökulmaa, ja on tyytyväinen seutukunnan elinkeinoelämän vauhtiin.
Kansainvälisyydellä on iso rooli
alueella. Kansainvälisyys ei ole koulutetun väen muuttoa ulkomaille
työn perässä, vaan se tulee vastaan
aivan paikallisissa yrityksissä.
. Kuva: Jukka Silvast
Jari Heiniluoma haluaa
kehittää järjestötyötä
JUKKA SILVAST
PORI
PORILAINEN Jari Heiniluoma halusi puoluevaltuustoon vaikuttamaan siihen, miten koko keskustan organisaatio voisi olla kehittämässä järjestötyötä. kävin häntä informoimassa siitä, miten hänen esimiehensä ohjautuisi junalla Savonlinnaan ja
sieltä autolla kotikyläni kautta Kangaslammille juhlapuhumaan Maalaisliiton kekrijuhlaan . Puolue kun oli
jo pidemmän ajan kuihtunut vaaliorganisaatioksi, hän huomauttaa.
HEINILUOMA tietää, että puoluevaltuustolla on kova halu ottaa
kantaa politiikkaan.
Keskustelu on aktiivista erityisesti poliittisessa valiokunnassa, jonka
puheenjohtajana Heiniluoma toimii tämän kaksivuotiskauden.
Samalla on epärealistisia odotuksia vaikutusmahdollisuuksista.
Heiniluoman mielestä valtuusto
linjaa peruspaalutukset politiikalle, mutta puoluejohto tekee varsinaisen päivän työn.
. Uskokaa tai älkää, mutta minä voitin tehtävien moninaisuudessa ja Johannes niiden pituudessa.
?Heittäkää tittelit pois.?
UKK:HON tutustuin kesällä 1953, jolloin puoluesihteeri Arvo Korsimo esitti pääministeri Urho Kekkoselle ja
meille puoluepiirien toiminnanjohtajille, että ?heittäkää
tittelit pois?, ja nehän lensivät eivätkä sen jälkeen palanneet.
Syksyllä 1954 olin viidennen kerran pääministeriksi tulleelle UKK:lle isäntänä puolueen opiskelijajärjestön tilaisuudessa.
Vähän tuon jälkeen tutustuin pääministerin sihteeri Ahti Karjalaiseen . Toisaalta valtuustolla on uutena pysyvä puheenjohtajisto, eli
puheenjohtajasta on tullut kentälle yksi toimija lisää, joka voi ottaa
kantaa aktiivisesti.
SEURAAVAKSI puoluevaltuusto
kokoontuu huhtikuussa Seinäjoelle, jolloin se päässee käsittelemään puoluejohdon strategiatyön luonnosta. Porilaisyrityksen isoja vientikohteita ovat muun muassa Algeria, Intia ja Pakistan, hän
muistuttaa kaupungin viennin yhdestä isosta veturista.
FAKTA
Puoluevaltuusto esittelyssä
SUOMENMAA esittelee kevään aikana yhden puoluevaltuuston
jäsenen jokaisesta keskustapiiristä.
Satakunnan piiriä puoluevaltuustossa edustavat Jari Heiniluoma Porista, Satu Pietilä Raumalta, Tuija Ranta Jämijärveltä,
Markku Ryömä Kokemäeltä ja Ilkka Varajärvi Eurajoelta.
EHKÄ joskus syksymmällä koetan jollakin tavalla kertoa
käsityksiäni Tamminiemen saunassa tapaamistani saunojista ja siellä kuulemisistani kerronnoista; nyt menen meihin kolmeen: UKK:hon, AK:hon ja itseeni.
Eräällä tavalla me olimme kylpijöistä eräänlainen erikoisryhmä. Pääministeri Jyrki Katainen piirtelee harpilla ympyröitä keskuskaupunkien ympärille.
Hän myös huomauttaa, että oppositiokaudella puolueen vaihtoehtoisten mallien esille tuominen
on tärkeää oman suunnan osoittamiseksi. Kekkosen ja Karjalaisen välirikko . , jolloin totesimme
olevamme samantapaisissa puoluepuuhissa Helsingissä:
hän puolueen ainoan paikallisosaston ja minä puolueen
ainoan opiskelijajärjestön puheenjohtaja.
Voidaan sanoa, että kosketukseni ja yhteistyöni sekä
Kekkosen että Karjalaisen kanssa alkoi syksyllä 1954. Tietysti olin sen lukenut heti ilmestyessä, mutta lyhyt silmäily sytytti
mieleen ajatuksen: tämän kirjan
minä otan nyt kesälomalle
Savonlinnan Haukiniemeen.
Ehkäpä se on sopiva alku ja
johdatus kertomalleni aikomukselle.
Jouko Loikkanen
jo
. Tänä päivänä tautia sairastaa
noin 80 000 suomalaista.
. Ennen niin rakastava ja
välittävä ihminen ei ole tuntenut minua
eikä poikaani enää aikoihin. Kävimme yhdessä taidenäyttelyissä
ja teatterissa, mutta lopputulos oli mitä
oli. Äiti ei osannut enää ottaa omin päin ruokaa kaapista eikä vastata puhelimeen . Lähes jokaisen lähipiirissä on muistisairautta. Yhtään ei voinut tietää, mitä kaikkea
siellä äidin oven takana odotti. Se oikea äitini, lämmin ja rakastava,
katosi minulta pala palalta pois ja katosi
jonnekin sumuun.
KANTO toimi äitinsä läheishoitajana töittensä ohessa kesästä 2008 kevääseen
2011.
Ne olivat hänelle raskaita aikoja ja mieleen tulivat usein Aila-äidille diagnoosin tehneen geriatrin sanat: ?Alzheimer
on lempeä sairastuneelle, mutta ankara
omaiselle.?
. Jos hän minut jotenkin tunnistaa, hän pitää minua
sisarenaan.
Kanto toimii Tampereella asuvan äitinsä edunvalvojana.
. Eräänlainen arjen sankari äitikin taatusti on, mutta jossain vaiheessa Alzheimer-potilas menettää sairaudentunnon ja
lakkaa tiedostamasta oireitaan. Mitä n
saadaan lä
on luvassa
ei voida pa
voidaan hi. Työni hoidin ja kotihommat. Hän muuttui joksikin aivan toiseksi ihmiseksi, mikä tuntui hyvin pahalta, Anneli Kanto kertoo. Huolestunut Anneli Kanto päätti viedä äitinsä geriatrin vastaanotolle, koska jotakin tuntui olevan pahasti pielessä.
. Alzheimeria sairastavan käytännön taidot katoavat
yksi kerrallaan. 10
26.3.2013
. ruokaostoksista lähtien . Mökkireissuun
liittyi . monia
käytännön asioita, joita hän ei enää hallinnutkaan, Kanto kertoo.
Hän yritti järjestää Alzheimer-diagnoosin saaneelle äidilleen mieltä piristäviä,
tautia hidastavia virikkeitä.
. Joka päivä nelisenkymmentä
suomalaista saa muistisairausdiagnoosin,
Anneli Kanto sanoo.
Hänen omalla äidillään todettiin Alzheimer kesällä 2008. Äiti ei muistanut näistä riennoista jälkeenpäin yhtikäs mitään. Äiti jutteli samoja asioita moneen
kertaan ja hermostui, kun oltiin lähdössä mökille viikonlopuksi. Hän kadottaa mielenkiintonsa asioihin, jotka tuottivat hänelle ennen suurta iloa.
Alzheimer on yleisin henkisten kykyjen heikentymistä, dementiaa, aiheuttava muistisairaus, jonka esiintyvyys kasvaa
iän myötä. Käynnit rauhoittavat omaatuntoani. Käyn äidin luona Pellavakodissa Tampellan alueella joka viikko. Olin väsynyt, pettynyt ja epätoivoinen.
Kannon mielestä raskainta läheishoitajan työssä oli alituinen epävarmuus.
. Tilannetta pahensi vuoden päästä saatu keuhkoveritulppa.
. Näin ei
rastavan h
täysin. Nyt äiti romahti ja lakkasi syömästä
omatoimisesti. Loppuaika menikin äidistä huolehtimiseen. Meni vain pari vuotta, eikä äiti tunnistanut minua enää. Aila-äiti oli tuolloin
85-vuotias.
Tauti pysyi aisoissa puolisen vuotta,
mutta eteni sitten nopeasti aina vain pahempaan suuntaan.
. Kerran teatterista tultaessa hän ei muistanut edes, missä päin Tamperetta hän asui.
Anneli Kannon isä kuoli joulukuussa
2008.
. saati siivota ja käydä
suihkussa.
KIRJASSAAN Pala palalta pois (Gummerus
2013) Kanto kuvailee Alzheimeriin sairastunutta äitiään näin:
?Äidin k
lämpö. Hän unohtaa päivittäin käytettäviä tavallisia sanoja ja termejä, eksyy
tutuissa paikoissa. Hän kyllä söi ja joi, kun
häntä siihen patisti ja vahti vierestä, että lautanen varmasti tyhjenee. Kaikki kivat asiat piti jättää, jumpassa käynti,
elokuvat ja kirjojen lukeminen. Kuva: Kari Kumpulampi
Kun oma äiti ei enää tunnist
Anneli Kannon uusi teos kertoo siitä, mitä on elää Alzheimerin tautiin sairastuneen äidin t
KARI KUMPULAMPI
TAMPERE
KIRJAILIJA Anneli Kannon mielestä monilla on yhä liian ruusuinen käsitys Alzheimerin taudista, aivoja rappeuttavasta
muistisairaudesta.
Ihminen unohtaa, kuinka selviytyä jokapäiväisistä askareista kuten hampaidenpesusta. Ei mennyt kuin pari vuotta ja äiti oli
jo ihan avuton. Ku
vastaan ei
dioaallot.
sin olla kuk
Kannon
lee yhä tur
Alzheimer
nä vain jo
asioiden u
tään varm
malla muis
pin oveen.
. Äitiä ei jätetä.
Hän täyttää 90 ensi kesänä, ja hoitokoti
on hänelle oikea paikka.
MITÄ kaikkea tapahtuikaan viisi vuotta
sitten, kesällä 2008. Omaisella tätä armoa ei ole, Kanto sanoo.
Lopulta äidin sairaus vei mukanaan tyttärenkin.
. Ens
kaus, huol
teaa.
Anneli K
kin pitää h
heti tutkim
riatrille
Kuva: Patrick Baz/Lehtikuva/AFP Photo. Nykyisin pankkeja valvotaan kansallisesti, vaikka euroalueella on
yhteinen valuutta.
FINANSSIALAN keskusliiton
toimitusjohtajan Piia-Noora
Kaupin mielestä EU:n yhteisen pankkivalvonnan valmistelu on edennyt nopeasti. muistiklinikalle ja geos muistiongelmia tulee.
nopeammin muistisairauteen
ääkitys sitä parempia tuloksia
a. Näin voi kiteyttää
monet viimeaikaiset Kyprosta
käsitelleet puheenvuorot.
Maan kriisi on nostattanut
vaatimuksia siitä, että Euroopan unionin yhteinen pankkivalvonta pitää saada liikkeelle mahdollisimman nopeasti.
Kukaan ei halua nähdä Kyproksen kaltaisen tilanteen toistuvan.
Valvontaan liittyviä uudistuksia hoputtaa esimerkiksi
kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde.
. Alle 100 000 euron pankkitalletuksiin ei kosketa, eli talletussuoja pitää.
Maan toiseksi suurin pankki
Laiki ajetaan alas ja jaetaan hyviin sekä huonoihin osiin. Muutos pitää saada aikaan
tehokkaammalla ja pysyvällä
tavalla, hän totesi hiljattain
IMF:n nettilehden mukaan.
Yhteiseurooppalaisesta
pankkivalvonnasta sovittiin
EU:ssa viime joulukuussa. Alzheimeria saihenkinen taso putoaa
sin menevät huumorintaju, raklenpito ja myötätunto, hän to-
Kanto tähdentää, että itse kunhakeutua tai viedä omaisensa
muksiin . Euroopan keskuspankin yhteyteen perustettava itsenäinen
pankkivalvoja pystyy puuttumaan koko EU-alueen kriisipankkien toimintaan.
Valvonta on osa niin sanottua pankkiunionia, jolla pyritään ehkäisemään tulevia kriisejä.
Vaikka poliittiset päätökset
on tehty, tiedossa ei ole, miten
järjestelmä toimii käytännös-
sä. Tauti voi alkaa jo alle 50-vuotiaana, ja
sen keskimääräinen kesto on 10?12 vuotta.
Alzheimerin tauti tuhoaa hermosoluja ja vaikuttaa muistin kannalta
tärkeän hermosolujen välittäjäaineen, asetyylikoliinin määrään. Monet koukerot pitää vielä
ratkaista. Olen lukenut markkinareaktioita niin, että luottamus
koko euroalueeseen ja sen
päätöksentekokykyyn on säilynyt.
Urpilaisen mukaan eduskunta saa Kyproksen tukipaketin käsiteltäväkseen pian
pääsiäisen jälkeen. Sitä on kehitelty pitkään, mutta jäsenmaiden kansalliset intressit ovat
hidastaneet kehitystä.
Kaikki jäsenmaat eivät ole
halunneet luopua päätösvallastaan. Edelleenkään ei ole
täysin selvää, ovatko kaikki
valmiita siirtämään pankkiensa valvonnan ulkopuoliselle viranomaiselle.
. 11
26.3.2013
Yleisin dementiaan
johtava muistisairaus
ALZHEIMERIN TAUTI on yleisin yksittäinen dementiaan johtava ja vaiheittain etenevä muistisairaus. Sen
ensioireita muun muassa alakuloisuus ja vaikeus muistaa ja oppia uusia asioita.
Taudin edetessä potilas pystyy asumaan kotonaan vain päivittäisen
valvonnan ja avun turvin.
Suomessa todetaan vuosittain 8 000?10 000 uutta Alzheimer-potilasta.
FAKTA
Anneli Kanto
Syntynyt 20.9 1950 Pirkkalassa.
Asuu Tampereen Härmälässä.
Kaksi lasta.
Kirjailija, käsikirjoittaja, dramaturgi, toimittaja.
Vuoden 2006 freelance-journalisti Suomessa.
Esikoisromaani Piru, kreivi, noita ja näyttelijä ilmestyi
vuonna 2007 Gummeruksen kustantamana.
Lukuisia näytelmiä eri teattereille sekä lasten ja nuorten
kirjoja.
Kirjoittanut tv-sarjat Presidentit sekä Piru ja peijooni,
molemmat Eero Silvastin alkuperäisaiheista.
Script editor TV2:n Uusi päivä -sarjassa.
ta
Kyproksen kriisin
ei haluta toistuvan
RIKU ROSLUND, SUSANNA
JÄÄSKELÄINEN/STT
BRYSSEL/NIKOSIA
PAREMPI valvonta, parempi
tulevaisuus. Tämä ei ehkä
riitä, vaan myös Bank of Cyprusin suurtallettajat voivat joutua nielemään tappioita.
Valtiovarainministeri Jutta
Urpilaisen (sd.) mielestä päätösten tekeminen vahvistaa
luottamusta euroalueeseen.
. Säätely voi toimia vain, jos valvontamekanismi on selkeä.
. Laatu on olennaisempaa
kuin tiukka aikataulu. Liika kiire saattaa pilata hyvän tavoitteen, Kauppi sanoo.
Kaupin mukaan yhteisen
valvontajärjestelmän luominen on vaikeaa. Voika tahansa.?
mukaan moni kuvitterhan sinisilmäisesti, että
rin tautiin liittyy lähinonkinlaista harmitonta
unohtelua, josta selvimasti vaikkapa liimailestilappusia oviin ja kaa.
i ole. Alkuperäistä aikataulua hän piti hyvin tiukkana.
Kauppi korostaa, ettei valvontaa kannata kiirehtiä. Valvonnan aikataulua on
jouduttu lykkäämään.
Tämänhetkisen tiedon mukaan pankkien silmälläpito alkaa vuoden päästä kesällä. Kyseessä on iso muutos. Suurin pankki Bank of Cyprus jatkaa toimintaansa, ja Laikin hyvät osat liitetään siihen.
Laikista saadaan arviolta 4,2
miljardia euroa pankkien pääomittamiseen. Sairautta kuten Alzheimeria
arantaa, mutta sen etenemistä
idastaa.
Se oikea äitini, lämmin
ja rakastava, katosi
minulta pala palalta
pois ja katosi
jonnekin sumuun.
Euromaat hyväksyivät maanantaina uudistetun suunnitelman Kyproksen pankkien
järjestelystä. Euromaiden on määrä sopia paketista
lopullisesti ensi kuussa.
Kriisi on nostattanut vaatimuksia siitä, että EU:n
yhteinen pankkivalvonta pitää saada liikkeelle nopeasti.
tyttärenä
katseesta on kadonnut
n tulen käymään, minua
vät huou rakkauden raTaajuus on mykkä. Ilmassa on merkke-
jä siitä, että jäsenvaltiot haluavat lisätä kaikenlaisia kansallisia poikkeuksia, eikä esimerkiksi vakavaraisuudesta ole tulossa tarpeeksi harmonisoitua
säätelyä.
EUROMAAT hyväksyivät maanantaina uudistetun suunnitelman Kyproksen pankkien
järjestelystä
12
26.3.2013
Kestosuosikki tasaraita syntyi Annikan Rimalan kynästä 1969.
Ristomatti Ratian
suunnittelema
laukku on klassikko.
Pentti Rinta suunnitteli Marimekolle värikkäät tunikat. Takana Maija Isolan kankaita.
Kuvat: Paula Åström
Marimekon tuotevalikoima ulottuu kankaista asusteisiin ja astioihin asti.
Opas Kaisa Alatarvas ja intendentti Minna Korolainen-Tuhkanen ihastelevat
Mika Piiraisen suunnittelemia mekkoja.
Oikealla Oiva Toikan suunnittelemat Kuukuna- ja Tattari-kuosit.
Hedelmäkori ja Puketti on otettu uudelleen tuotantoon.
saakka.. Kokonaisuus on silmää miellyttävä ja selkeä.
Kierroksen aluksi esitellään Marimekon
johtajat Ratiasta Kirsti Paakkaseen ja Mika Ihamuotilaan.
Yhtä itsestään selvästi paikkansa saavat
Marimekon tunnetut suunnittelijat Vuokko Nurmesniemestä Annika Rimalaan,
Maija Isolasta Marja Sunaan ja Mika Piiraisesta Samu-Jussi Koskeen.
Näyttelyyn perehtyessään havaitsee, että muutamia miehisiä suunnittelijoita lukuunottamatta Marimekon tarina on myös
vahvojen naissuunnittelijoiden tarinaa.
Mallistossa sanansa ovat päässeet sanomaan myös monet tunnetut suomalaistaiteilijat kuten Jukka Rintala, Miina Äkkijyrkkä, Stefan Lindfors ja Oiva Toikka.
JOTKUT Marimekon tuotteista ovat saavuttaneet lähes kansallisaarteen aseman.
Yksi kestosuosikeista on Rimalan vuonna
1969 suunnittelema tasaraitakuosi.
. Immosen suunnittelemista asuista
järjestettiin Kalastajatorpalla näyttely, josta tuli suuri menestys.
Ratialla ja Immosella oli yhteinen näkemys siitä, millainen vaatteen on oltava.
. Yksi niistä asioista, joista meidät
tunnetaan maailmalla.
Marimekon merkitystä kansalliselle
identiteetillemme on tosin vaikea arvioida. Voi olla, että yhteistyö suuren kumppanin kanssa olisi tiennyt Marimekon loppua,
Alatarvas aprikoi.
MARIMEKKO on kiistämättä osa suomalaisuutta. 13
26.3.2013
Nostalgiaa ja nykypäivää
MERI ALARANTA-SAUKKO
KEMI
KIRKKAITA värejä, mustaa ja valkoista, suuria kuvioita, pikkuruista piperrystä, raitoja,
ruutuja, kukkia ja kiemuroita.
Nostalgia saa nopeasti vallan Kemin taidemuseossa vielä hetken aikaa viipyvässä Design-museon tuottamassa Marimekkoelämää-näyttelyssä.
Esillä on paljon tuttua, monia muistoja
herättäviä kuoseja ja vaateparsia.
Kukapa ei tunnistaisi Jokapoika-paitaa,
Pirput parput -palleroita tai BoBoo-autoja, puhumattakaan unikkokuviosta, joka on
vallannut lähes kaikki kuviteltavissa olevat
pinnat kävelysauvoista televisioihin ja kumisaappaisiin.
. Saat laittaa tuotantoon omalla vastuullasi, Ratia ilmoitti Rimalalle, kun tämä
esitteli ensimmäisen kerran raitapaidan ja
-kalsarit, Alatarvas kertoo.
Inspiraation Rimala sai amerikkalaisten
hiilityöntekijöiden asuista.
Tasaraita poiki yhteydenoton jopa kansainväliseltä Levi?s-yhtiöltä. Tyypillisin kommentti näyttelyvieraalta alkaa: ?Minullakin on ja meilläkin on ollut?
, taidemuseon intendentti Minna Korolainen-Tuhkanen naurahtaa.
Harvat ovat ne suomalaiset, joiden elämää Marimekko ja sen tarina eivät edes jollakin tavalla sivua.
PARI vuotta sitten Helsingissä Design-museossa ensimmäistä kertaa avattu näyttely
on kiertänyt muun muassa Murmanskissa,
Chicagossa ja Bangkokissa.
Viimeiseen kohdepaikkaansa, Kemiin,
se tuli Mikkelistä.
Värikäs näyttely kertaa Marimekon historiaa sen alusta, vuodesta 1951 lähtien.
Tuolloin Armi Ratia perusti Marimekon
yhdessä vaatesuunnittelija Riitta Immosen
kanssa. Ratia kuitenkin
hylkäsi sen tarjoaman yhteistyön.
. Alatarvas siteeraa Tuula Saarikoskea:
. Marimekko ei ole vaate, vaan se on
identiteettiä, itseluottamusta, persoonallisuutta ja poikkeavuutta.
Marimekkoelämää on nähtävillä Kemin
taidemuseossa 28.3. Sen piti olla väljä, peittää vartalo ja olla
mukava liikkua, näyttelyn opas Kaisa Alatarvas kertoo.
Tätä perusideaa Marimekossa on vuosikymmenten saatossa noudatettu enemmän tai vähemmän.
NÄYTTELYSSÄ on esillä niin kankaita, vaatteita, asusteita kuin astioitakin.
Mukana on kaikkien tunnistamaa mutta myös tuntemattomammaksikin jäänyttä, jopa unohdettua materiaalia.
Aineisto on taidokkaasti ryhmitelty värien ja vuosikymmenten mukaan
Ei ole edes tiedossa, millaisia kuntia on tulossa. Tällä tavalla oppilas on saanut etukäteen ?hiukan
hajua. on hyvä matematiikan arvostuksen ja itsetunnon kohottaja. on perustettu kannustamaan lyhyen matematiikan lukenutta tyttöä, joka myöhäisheränneenä halusi matematiikan opintoihin.
Tyttö opiskeli pitkän matematiikan ja sai haluamansa
opiskelupaikan. Linja-autoliitto ja Keskuskauppakamari syyttävät liikenneministeri Kyllöstä
kotimaisten bussiyrittäjien listimisestä. Tätä voi tehostaa vielä sillä, että erityisopettaja on tämän jälkeen
varsinaisessa luokkaopetustilanteessa mukana toisena
opettajana.
Oppimisen tukemisen yksi malli on myös se, että erityisopettaja on mukana matematiikan tunnilla, kun uusi
asia opetetaan. Hän voi ohjata muutaman oppilaan harjoittelua jo samalla tunnilla samassa tai eri tilassa.
Tämä malli tehostaa myös jälkikäteen annettavaa erityisopetusta, koska erityisopettaja on ollut mukana tukea
tarvitsevan oppilaan kanssa luokkaopetustilanteessa.
Eero Väätäinen
Vantaa
Mikä on pizzan
tilavuus?
PRESIDENTTI Tarja Halosen Meggi-kissa päihitti suuren matematiikkauutisen, uuden alkuluvun löytymisen, tammikuussa, ja nyt susi söi Ylen matematiikkaillan 16.4. Vähemmälle on jäänyt keskustelu oppilaiden oppimismahdollisuuksien luomisesta koulun pedagogisen
tuen muotoja kehittämällä. Ryhmä jäi elämään.
Sivusto ?Hauskanpito ilman matematiikkaa on teeskentelyä. Dokumentti on nähtävissä myös
Yle Areenassa ja osat 2 ja 3 ovat vielä Teemalla. Kuva: Petra Pöyliö
Bussiliikenteen
sosialisointi puhuttaa
LIIKENNEMINISTERIÖ ehdottaa,
että linja-autoliikenteen järjestäminen siirrettäisiin kesään 2014
mennessä kunnille ja Ely-keskuksille. Kunnilla ei ole myöskään rahaa uusiin
bussiliikenteen kustannuksiin.
Joukkoliikenne on vähäisten
määrärahojen vuoksi retuperällä etenkin maaseudulla, mutta
myös kaupungeissa.
Ministeriön hanke jättää bussiyritykset niin sanotun yleisen säännön ulkopuolelle tulee vähentämään näiden yritysten maaseutuliikennettä entisestään, kun kaupunkeja lähempänä oleva, kannattavampi liikennöinti loppuu.
Samoin Matkahuollot ja toimiva valtakunnallinen lippujärjestelmä ovat uhattuina tässä turbulenssissa.
Miksi mennä rikkomaan sellaista, joka toimii?
Mikko Alatalo
kansanedustaja (kesk.)
Liikennevaliokunnan jäsen. eikä välttämättä hyvään suuntaan. Kun edellinen eduskunta hyväksyi lain, tahtotila oli se,
että lipputukea voidaan maksaa
jatkossa myös markkinaehtoiselle liikenteelle.
Tunnettu EU-asiantuntija, professori Tuomas Ojanen tulkitsee,
että asetus sallii edelleen julkisen tuen myös yksityisille bussiyrityksille eli mahdollisuuden
seutulippuun pääsyyn, kunhan
tuki ei ole ylikompensoitua.
Asetus ei myöskään edellytä
joukkoliikenteen viranomaisvetoisuutta.
JOUKKOLIIKENTEEN virkamiesvetoisuus on riski. Facebookista löytyy monia hyödyllisiä ryhmiä, joissa keskustellaan matematiikasta ja löytyypä sieltä matematiikkaakin, kuten Opetus-tv:n tehtäviä ja videoita.
Ryhmä ?Rakastan matematiikkaa. Sen jälkeen voidaan hintoja nostaa. Työntekijöiden AKT haluaisi siirtää koko hankkeen hamaan tulevaisuuteen pätkätöiden pelossa.
EU sallii liikenteen järjestämistavan markkinaehtoisesti. Ei ole hyvä, jos Suomes-
sa kohta hurraavat isot ylikansalliset yritykset kuten Ruotsissa on
käynyt.
Ulkomaiset firmat voivat ajaa
vaikka tappiolla aluksi, jotta saavat markkinat haltuunsa. Nämä vastaisivat jatkossa joukkoliikenteen reittien ja aikataulujen suunnittelusta sekä
lippujärjestelmistä.
Muutos pohjautuu EU:n palvelusopimusasetukseen (PSA) ja
sen hengessä säädettyyn joukkoliikennelakiin, joissa edellytetään markkinoiden vapauttamista ja markkinaehtoisen liikenteen lisäämistä, mutta nyt on
käymässä juuri päinvastoin.
Uudistus tulee mullistamaan
Suomen joukkoliikennejärjestelmän . Jostain syystä matematiikalla on vaikea päästä
Ylen pääkanaville ja harvinaista herkkua se on muuallakin mediassa.
Nyt kuitenkin Ylen Teemalla alkoi 21.3. Luovuus on huipussaan, kun ympyrän
muotoisen pizzan tilavuudeksi saadaan pizza, missä pi
on tuo mitä ihmeellisimmistä paikoista tupsahteleva luku, z pohjaympyrän säde ja a pizzan paksuus.
Jostain syystä hömppä päihittää matematiikan Ylellä.
Kyllä matikkasoppa maistuu, kun vaan sitä tarjotaan. tiededokumentti ?Koodien maailma?
, jossa matemaatikko Marcus de Sautoy puhuu pistä, kultaisesta leikkauksesta ja
Neperin luvusta sekä opastaa meitä avaamaan kulttuurin ja luonnon koodeja. Kotimaiset pienet bussifirmat eivät
tässä kilpailussa pärjää, vaikka
niin luulevat, kun eivät isommatkaan pärjää.
KOKO bussiliikenteen sosialisointia kunnille tulisi lykätä senkin vuoksi, että kuntauudistus on
kesken. Itse asiassa se on pikemminkin ensisi-
Miksi mennä
rikkomaan
sellaista,
joka toimii?
jainen ja julkisesti tuettuun liikenteeseen mennään vain, jos
riittävää palvelutasoa ei synny.
Ministeriössä tulkitaan nyt tiukemmin myös PSA:n niin sanottua yleistä sääntöä eli lipputuen
käyttöä. siitä mitä suuremman ryhmän kanssa työstetään,
jolloin mahdollisuudet kokea oppimisen iloa kasvavat.
Samaa mallia voidaan toteuttaa myös opiskelemalla
tulevaa oppisisältöä erityisopettajan kanssa. Nuo
luonnon ihmeet, matikka ja alli, ovat elättäneet minutkin.
Alli Huovinen
matikkatäti
?Koko bussiliikenteen sosialisointia kunnille tulisi lykätä senkin vuoksi, että kuntauudistus on
kesken.. Esimerkkinä vain,
kun suomalainen noin sadan
bussin yritys suunnittelee aikataulut ja reitit, siihen riittää 1?2
henkilöä. Helsingissä HSL:llä on
kymmeniä ihmisiä suunnittelutöissä.
On kannettava huolta kotimaisten liikenneyhtiöiden tilanteesta myös Pirkanmaalla, onhan linja-autoala työllistävää pksektoria. Ruotsissa kuntien hoitama kilpailutus on johtanut julkisen liikenteen kustannusten nopeaan nousuun.
Se on tullut niin kalliiksi, että
jopa ruotsalaiskuntien muut palvelut kärsivät. Pedagogisen tuen muotoja
ovat esimerkiksi eriyttäminen, tukiopetus, erityisopetus
ja samanaikaisopetus.
Raportin eräänä kehittämisehdotuksena esitetään:
?Tukiopetusta on tarjottava kaikille sitä tarvitseville.?
Tukiopetuksen antamisessa painopistettä tulisi siirtää
ennakoivaan tukiopetukseen. Mielipiteet
14
Ennakoivaan tukija erityisopetukseen
MATEMATIIKAN oppimistuloksista kertovan raportin uutisoinnissa on päähuomio keskittynyt heikentyneisiin tuloksiin. Ennakoiva tukiopetus tukee usein oppilasta enemmän kuin jälkikäteen annettu
tukiopetus.
Ennakoivan tukiopetuksen mallissa oppilas saa tuplaopetuksen, ensin yksin tai pienessä tukiopetusryhmässä, ja sen jälkeen suuremmassa opetusryhmässä toisen
kerran. Kannattaa katsoa!
Onneksi sosiaalisesta mediasta on kehittymässä työkalu matematiikalle
näin ei ole käynyt.
Sen sijaan ministeri Henna
Virkkunen, joka on vastuussa
Kelasta, on tehnyt tämän leikkaukseen johtavan päätöksen huolimatta siitä, että hänen tehtävänään pitäisi olla huolehtia heistä, joilla on vähiten yhteiskunnassamme.
Itse olen sitä mieltä, että kysymyksessä on salakavala tapa
säästää sellaisen ryhmän kustan-
15
Leipää vai viinaa?
OLEN seurannut suurella mielenkiinnolla mielipidetiedusteluja, en ainoastaan poliittisia, vaikka niiden merkityshän on nykyisin näkyvin ja ehkä tärkein.
Suoritin aikoinani yliopistossa korkean arvosanan tilastotieteissä ja sovelsin oppejani sittemmin metsien ja
niiden taimikoiden arviointiin. se liittyy siihen, mitä kysytään,
mitä mitataan. No, hän huusi uudestaan: ?viinaa vai leipää?
. Kun nuorempi täytti
vähän aikaa sitten 16 vuotta, hän
alkoi saamaan kuntoutusrahaa.
Vaikka molemmat tuet kuulostavat lähes samanlaisilta, mieheni päätti kuitenkin varmuuden vuoksi käydä verotoimistossa tarkistamassa asian. Kuva: Paula Åström
Häpeä sille, joka on päättänyt
riistää näiltä nuorilta siitä vähästä,
mitä heillä on elämässään!
nuksella, jonka jäsenten tulot
ovat noin 5 prosenttia ministerin
palkasta. Jätkä
huusi: ?leipää vai viinaa?
. Toisin sanoen on kysymys siitä, että leikataan yli 20
prosenttia niiden tuloista, jotka
ovat kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassamme.
Vain harvat ihmiset tietävät,
mitä on tehty . aina uskoa.
Eljas Pohtila
professori
?Kun Kela maksaa jotain, joka päättyy sanaan ?raha?, niin siitä
maksetaan veroja.. niin se on verotonta tuloa. Sanoi lähtiessään eduskunnasta: ?kyllä
tet herrat puhua osaatte?
.
OLEN jokseenkin varma, että monet kyselyfirmat tietävät pelaavansa poliittisilla aalloilla ja rahastavat niillä.
Ongelma tulee siitä, että ne vaikuttavat yleiseen politiikkaan: kukapa haluaisi olla häviäjän puolella.
Toinen suuri kyselyissä sivuutettu vaikea kysymys on
mittausongelma, joka on minulle hyvin tuttu metsänarvioinnissa. Kirjoita Suomenmaahan. ?Otantavirhe. Silti jää epävarmuus, joka ilmoitetaan ?virheenä?
.
Tähän liittyy kuitenkin kysymys harhasta (niin sanottu bias), josta ei yleensä puhuta. Vanhin ja kokenein saattoi neuvoa: mene tuonne ?Kaikupäälle?
.
Siellä oli sellainen paikka, josta kaiku vastasi. Monet ?gallupit. Ei kannata
?gallupeja. Itse satun tietämään asiasta, koska meillä on
kaksi vammaista lasta.
KEVASTA eli Kelan omasta lehdestä luimme, että ministeri
Henna Virkkunen ?haluaisi pitää
katseen tiukasti tulevaisuudessa?
. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Nuorten vammaisten
tukea leikataan
OLEN naimisissa ja meillä on
kuusi lasta. Siellä ystävällinen ja asiaansa perehtynyt virkamies selitti, että kun Kela maksaa jotain, joka päättyy
sanaan ?raha?
, niin siitä maksetaan veroja.
Mikäli maksun nimi päättyy
sanaan ?tuki. Hän jatkoi toteamalla,
että Kela vie automaattisesti 20
prosenttia, mutta että tämä summa yleensä on liian pieni.
Hän laski tyttäremme veroprosentin ja ilmoitti sen olevan 22,5
prosenttia. Kuva: Paula Åström
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
Satu Back
Pietarsaari
PL 52, 90100 Oulu. ainoastaan Kelan
virkamiehet ja jotkut vammaisjärjestöt ja heillä kaikilla on ?oma
lehmä ojassa?
. Mutta loppujen lopuksi he ovat vain
esimerkkejä monista muista vastaavista tapauksista maassamme, ja siksi haluan kirjoituksellani puhua kaikkien nuorten vammaisten ja heidän vanhempiensa puolesta.
Mieheni on kysynyt monilta Kelan virkamiehiltä tästä asiasta ja tuntuu kuin kysymys olisi
kuin kuuma peruna, jonka kanssa kukaan ei halua olla tekemisissä. ?Gallupeissa. Pahoin pelkään,
että viranomaiset ovat myös ymmärtäneet tämän asian.
Häpeä sille, joka on päättänyt
riistää näiltä nuorilta siitä vähästä, mitä heillä on elämässään!
?Olen jokseenkin varma, että monet kyselyfirmat
tietävät pelaavansa poliittisilla aalloilla ja rahastavat
niillä.. Kaiku vastasi: ?VIINAA?
. Kaveri sanoi, että sinä huusit väärin. tulivat tutuiksi ja analysoinkin niitä tutkimuksissani.
Niin sanottu otantavirhe, jota ei juuri koskaan selosteta mielipidetiedusteluissa tarkoittaa sitä, että kun koko
?perusjoukkoa?
, siis kaikkia äänestäjiä ei voida haastatella, tehdään otos.
Jos se tehdään oikein, siitä seuraa ennuste, että tietyllä todennäköisyydellä tulos olisi sama, jos kysely toistettaisiin monta kertaa. Toisin sanoen nuorempi tyttäremme saa 22,5 prosenttia vähemmän tukea kuin
vanhempi tyttäremme.
Näin on, vaikka Kelan omien
päätelmien mukaan nuorempi
tytär on vakavammin vammainen kuin vanhempi siskonsa ja
tarvitsee siten enemmän apua.
KIRJOITUKSELLANI haluan toimia meidän kahden erikoislapsemme puolesta, jotka eivät itse
pysty ajamaan oikeuksiaan. Pari virkamiestä on lopulta myöntänyt, ensin yritettyään
puolustaa menettelyä kaikin tavoin, että asia perustuu ?poliittiseen päätökseen?
.
Ehkä joku haluaa tehdä tästä verokysymyksen; ?kaikkien tulee maksaa veroja?
. Kaksi tyttäristämme
on lievästi henkisesti vammaisia.
Kun vanhempi heistä täytti 16
vuotta, hän alkoi saada kuntoutustukea. Mutta mikäli tämä olisi verokysymys niin kai
valtiovarainministeri Jutta Urpilainen olisi päättänyt, että kaikki
kuntoutustuet ovat verotettavaa
tuloa . En tiedä, kenen tulevaisuuteen ministeri Virkkunen viittaa,
mutta ilmiselvää on, ettei kysymys ole nuorten vammaisten tu-
levaisuudesta.
Heidän tulevaisuutensa harvoin koostuu sellaisista asioista,
jotka luonnollisella tavalla kuuluvat useimpien ihmisten tulevaisuuteen, kuten ammatti, ystäväpiiri, perhe, oma talo, mielenkiintoiset harrastukset jne.
On tiettävästi olemassa yksi tapa kiertää lakia: ottamalla lapsensa pois koulusta! Mutta koulu on todellinen valopilkku lapsen elämässä eikä kukaan lapsestaan välittävä isä tai äiti eväisi
sitä lapseltaan. ovat
erehtyneet.
Eino Poutiainen murskasi moponsa kanssa kerran
kaikki ?gallupit?
. Sen suuruus riippuu
taas siitä, keille kysely suunnataan. ja ?mittausvirhe. Kaiku vastasi huutelijalle ivallisesti: ?VAI LEIPÄÄ?
.
?Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan?
. Kysymykset voidaan suunnata haluttuun
vaihtoehtoon.
Muistan savotoilta jätkän ikuisen ongelman tilin jälkeen: leipää vai viinaa
Johtokunta kokoontuu klo 18.
Tervetuloa! Johtokunta
Loimaan alue, aluekokous ke 3.4. klo 19 alkaen Sysmän kunnanviraston ruokalassa.
Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona 27.3. Tervetuloa!
Keskustanuorten Nokia-Tottijärven osasto, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. mennessä: Janne Ahonen, puh. klo 16.30. Suominen.
Paimio, Veikkarin py:n vuosikokous ke 3.4. klo 18.30 Simo Suomisen
luona. klo
18 Tammenlehvätalolla Vääksyssä.
Sysmä, kj, vuosikokous pietään ke
27.3. Karaokea
halukkaille. klo 17:30-20:45, kunnantalolla,
Kirkkotie 13. Esillä sääntömääräiset asiat. 0400 930
483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten
toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh.
040 418 1150.
Vääksy, py, vuosikokous ti 26.3. Tarkemmat
tiedot löytyvät Pöytyän keskustan kotisivuilta: www.poytyankeskusta.fi
Turun Keskustanopiskelijat ja Keskustan Opiskelijaliitto, la 13.4. Tilaisuus on kaikille
avoin. 273e + ruokapaketti 29e.
Ilmoittautuminen heti tai 5.4. Alustajana ylil.
Katariina Korkeila. Tervetuloa!
Porvoo, kunnallisjärjestön kevätkokous 10.4. Poliittisen keskustelun
alustavat puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska ja kansanedustaja Timo Kalli. klo 15 alk. Ks.
tarkemmin ilmoitus Rannikkoseudusta myöhemmin. Kokous pidetään Asko Haralla.
Padasjoki, kunnallisjärjestön vuosikokous su 7.4. klo
18 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1,
15680 Lahti. Mukana Uusikartano.
Kahvitarjoilua. ilm. klo
18 piiritoimistossa, Linnankatu 21 B
35, Turku. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Keskikatu 4 ,
45100 Kouvola.
Keskustanaiset ja Vesaiset, olemme varanneet lippuja kaukasialaisen Alan-ryhmän konserttiin la 20.4.
klo 17 Turun Konserttitalossa. Vesaiset & MSL.
Turun seutu, py, keskustelutilaisuus
ke 10.4. Lohipiirakkaa,
tupailtapitkoa ja kahvit. klo
11 Mikä kehityspolitiikka. Esillä sääntömääräiset asiat.
UUSIMAA
Hyvinkää, paikallisyhdistys ry. Tervetuloa!
Vesaisten piiri, sääntömääräinen
vuosikokous ti 26.3. Ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä alustaa vpj, ke Annika Saarikko.
Parainen, py järjestää kevätjuhlat
lauantaina 6.4. klo 19.10 piriitoimisto Apilassa, Näsilinnankatu
23 A 1, 33210 Tampere. klo 17 alkaen. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi
ETELÄ-HÄME
Seutukokoukset alueen keskustalaisille päättäjille: Hämeenlinnan
seutu ke 3.4 KLO 18 Hämeenlinnassa Aulangon Kievarissa, Katajistontie
1. klo
Keskustan Varsinais-Suomen piiri,
piirin vuosikokous pe 5.4. Paikka on Jokela -talo, Jokelantie 20. klo 17 Tuusulan Energialla, Palkkitie 3. 16
Keskustassa tapahtuu
HELSINKI
18.30 Tarvasjoen Osuuspankin kerhohuoneella.
Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus klo 10-11. Tervetuloa! Keskustanuorten Tampereen osasto, sääntömää-
Tampere, Kaikille avoin MSL-Tampreen ja Keskustan varjovaltuusto ma
8.4. klo 18 Hellevi Varjosen luona, Satumetsänpolku 18. Hinnat alk. Koulukatu 1. Aiheena: Hämeenlinnan seudun yrittäjäjärjestöjen yrittäjäohjelmat. nuorisoleirialue Vienola, Rymättylä. klo
18. Ilmoittautumiset 26.3 mennessä puh.
044-3122982 tai pohjois-karjala@vesaiset.fi Tervetuloa mukaan!
Kuva: Stefan de Batselier/Joensuun kaupunginteatteri
KN, naisten piirin vuosikokous Korian
Puustellissa 10.4 klo. mennessä 040 834 0803 tai
aulis.suominen@vesaiset.fi Järj. 040-834 0803 tai
aulis.suominen@vesaiset.fi
Kuusankoski, py:n vuosikokous on
Merja ja Urpo Huuskosella 26.3. Kokouksen jälkeen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen poliittinen katsaus ajankohtaisista asioista. Torstaina 11.4. Johtokunta klo 18 Kahvitarjoilu. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18. klo 11 Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa, os. Liput Vesaisten kanssa 6 ?/henkilö. Tervetuloa!
Raisio, Keskustan Kunnalliskerho järjestää Raision terveyspalveluista tilaisuuden kaupungintalon valtuustosalissa to 11.4. klo. Irmeli Roitto esittelee Arctic
Nutrition -tuotteita ja keskustanaisten terveiset kertoo järjestösihteeri
Elina Helmanen.
Kouvola, Keskustanaisten Kouvolan
py :n vuosikokous to 11.4. Ilmoittautuminen ja kahvi klo 17.30. Osoite Larin
Kyöstin katu 16, Hämeenlinna.
PÄIJÄT-HÄME
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valmistautumista
eduskuntavaaleihin 2015. klo 20.30
piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. 690,- lapset 2-11v. klo 16.30 Padasjoen Helmi
Säästöpankilla
Pirkanmaan kunnallisjärjestöjen
ja paikallisosastojen aluepalaverit:
Ikaalinen, Hämeekyrö, Ylöjärvi 7.4.
klo 15-17, Hämeekyrö, Heiskasali,
Heiskankuja 1. klo 18
Kunnantalolla 3 krs, kokoushuone 3.
Esillä sääntömääräiset asiat. klo 19.30 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23
A 1, 33210 Tampere. klo 18 ABC-Renkomäki, Simolanmutka 1, 15680 Lahti. Valkeakoski, Pälkäne, Kangasala 7.4. mennessä 040 834 0803, aulis.suominen@
vesaiset.fi tai 0440 339 933, h.tetri@
gmail.com.
Miehikkälä, Lapjärven py:n vuosikokous 4.4. Kahvitarjoilu. Kokouksessa
puhujana puolueen vpj. Esillä kaupunginvaltuuston
esityslista, Timo Hanhilahti.
Uuden keskustanaisten Pirkanmaan piirin toiminnanjohtajan yhteystiedot: Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere. Johtokunta klo 18.
Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh. Esillä myös Edustajakokousjärjestelyt (KN Edustajakokous Turussa 8.9.6.2013).
Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Kreeta tarjoaa
jotain todella erityistä. Seminaari on Turun Keskustaopiskelijoiden 55-vuotisjuhlaseminaari. Illalliskortin hintaan
(á 30 ?) sisältyy: Maittava noutopöytä
(teemana lähiruoka), ruokaviinit, jälkiruoka kahvin kera, yllätysohjelmaa
sekä livemusiikkia paikallisen trubaduurin Peetun esittämänä. Hattula-pirtillä. Aiheena uussuomalaispolitiikka, alustajana kaupunginvaltuutettu Alas Ali. klo 18 Apilassa, NÃnsilinnankatu 23 A 1. Vietämme samalla Jokelan py:n
30-vuotisjuhlaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. aikuiset 735, nuoret 12-17v. klo 19 Saarijärvellä, Saarijärventie 100.
Kurhilan-Hillilä, py vuosikokous ja
syyskokous ke 3.4. Runsas ohjelma, ruokailut, hotellit:
Haapsalu 2 yötä www.promenaadi.
ee ja viimeinen yö Viljandi www.ghv.
ee. Alustaja Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka. klo 17. ja kahvi 17.30. Johtokunta
Turun Luonnonystävät ja Keskustan kansainvälinen toimikunta, Helatorstain viikonloppu Virossa 9.-12.5.
Haapsalu-Hiidenmaa-Pärnu-Viljandi. Arpavoittoja mukaan!
Pöytyä, Yläne, Keihäskoski-Tourula, py:n vuosikokous to 28.3. Tervetuloa!
Pöytyä, Itäinen py järjestää matkan
Saarenmaalle 12.-15.4. Sääntömääräiset asiat. klo 18.
Pohjois-Padasjoen py.:n vuosikokous su 7.4. Ryhmä
esittää perinteistä musiikkia ja siihen
kuuluu 46 laulajaa, tanssijaa ja soittajaa. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta kokoontuu klo 17.15.
Hartola, eteläinen py, vuosikokous
ma 1.4. ja tj Risto Ervelä aiheesta ?Kokoustaidot?. klo
18 alk. Käsitellään sääntömääräiset
asia ja valmistaudustaan eduskuntavaaleihin 2015. klo 19 kunnanvirastolla (kokoushuone Nahkiainen). klo 18 Jokelassa. Tervetuloa!
Tuusula, Keskustan kunnallisjärjestö, sääntömääräinen vuosikokous pe
12.4. Lapset alle 12v. Tervetuloa!
POHJOIS-KARJALAN VESAISET. klo 19 yläkoulun ja lukion lukusalissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 31.3. Järjestäjänä Varsinai-Suomen Keskustan piiri
ja MSL opintokeskus.
Vesaiset, Nousiainen, Vesaisten
vuosikokous ti 2.4. 0103270499, Saara Kiuru puh. klo 18 alk. Ilmoittautumien
piiritoimistolle 2.4 mennessä.
Lahti, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen vuosikokous ke 27.3. klo 18 alkaen
Keskustan piiritoimistolla (Kauppakeskus Hansa, 2 kerros).
Kouvola, Kuusankosken py:n vuosikokous Merja ja Urpo Huuskosella 26.3. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin.
Turun Luonnonystävät ja Keskustan kansainvälinen toimikunta:
Kreeta, hotelli Rethymnon Mare Resort ***+ ; 29.9.-6.10. Seminaarissa keskustellaan, mitä talous-, ympäristö-, maahanmuutto- ja
turvallisuuspoliittisia valintoja teemme, jotka vaikuttavat suoraan kehitysmaihin. Varaa omasi Tarjalta, puh. klo 18 Ruskotalolla, Talkootie 3, Rusko. mennessä ilmoittautuneille (50
ensimmäistä) 040 834 0803, aulis.suominen@vesaiset. alkaen klo 17.30 Taidemuseossa, Hämeenkatu 3 D II kerros. Osoite: Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210
Tampere. Kokous keskeytetään
poliittisen katsauksen jälkeen omakustanteisen keittolounaan ajaksi. p.
0405895709 sähköposti: pilvi.karkela@keskusta.fi
SATAKUNTA
Eurajoki, kunnallisjärjestön vuosikokous 10.4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. 2h hotellihuoneet, 1 lisävuode aikuiset 455e + ruokapaketti 58e. klo 18 Risto Räp-
pääjä ja pakastaja-Elvi Joensuun kaupunginteatterissa. klo 16.30 Padasjoen Helmi
Säästöpankilla
Keskustanaiset Lempäälä, vuosikokous Hanna-Leena Fröjdmanin luona
Nurkkilantie 85; 5.4. klo 18.30 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210
Tampere. Vuosikokous ke 27.3. Maksu 10?/hlö, ilmoittautuminen 27.3. 19 Jouni Punkasen kesämökillä, (Viraskoskentie 210). Samalla MSL:n luento A. 3.4. klo
19. Tervetuloa!
Kokouksissa on kahvitarjoilu. Tervetuloa.
Piiri, Yhdistystoiminnan ilta Liedossa
ti 2.4. klo
17.30 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11 A, 00100 Helsinki. Kokous alkaa Tuusulan Energiaan tutustumisella. Laura Korkeilan luona, Hedelmätarhantie 4 A 6. Illan hinta on 25?/hlö sisältäen Heinolan museonjohtajan Kari-Paavo Kokin
luennon, iltapalan ja kylpylän käytön.
Ilmoittautumiset 3.4 mennessä Jaanalle 040418150 tai jaana.niemi@keskusta.fi.
PIRKANMAA
Keskustanuorten Pirkanmaan piiri, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. Vuorikatu 11, Porvoo, Luova tupa.
Tuusula, Keskustan Kellokosken py,
vuosikokous ke 10.4. Kutsumme Sinut ja ystäväsi (useammankin) mukaan Paraisten VPK:n talolle,
os. klo 16.30 Padasjoen Helmi
Säästöpankilla
Orimattila, kunnallisjärjestön vuosikokous ti 9.4 klo 19 Ala-Seppälän tiloissa.
Asikkala, kj:n vuosikokous to 11.4.
klo 18 kunnanvirastolla, Rusthollintie 16.
Heinola, Päijät-Hämeen piirin Keskustanaiset järjestää Voimaa ja virkeyttä arjen haasteisiin -illan pe 12.4
klo 18 Heinolan Kumpeli Spa:ssa. Ilmoittautumiset ja kahvi klo 17 alkaen.
Esillä sääntömääräiset asiat. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Liput 30 e, lapset ja opiskelijat 20
e. klo 18 ravintola Koulun historianluokassa. Ateriat All Inclusive, 2h huone + 1 lisävuode tai
suurehko 2h huone + 2 lisävuodetta
alle 12v. fi
Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. klo
18.30 Paimenenmäessä, Tourulantie
466, Yläne. 044-2901832 janneahon@
gmail.com.
Vesaiset, kurssi: Kololintujen pesintä ja linnunpönttöjen valmistus 6.7.4. klo 18.30 Irja ja Matti Pirhosella, Vanha Kurjentie 125.
Kemiönsaari, py:n vuosikokous ke
27.3 klo 19 Kemiön valtuustosalissa.
Johtokunta.
Raisio, Keskustajärjestöt: Kevätkokoukset 27.3.: Naiset Hintsan tuvassa klo 16.30, Kunnalliskerho Kokousmakasiinin vintillä klo 17.00 ja paikallisosastot 17.30, Kunnallisjärjestö Makasiinissa klo 18.00. Tervetuloa!
Keskustan Satakunnan piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous la
20.4. Paikalliset valtuutetut tuovat terveisiä. Kelankaari 4. 435,- Ilmainen bussi Turku-Vantaa ja takaisin
30.3. Kahvitarjoilu, arpajaiset.
Tuusula, eteläisen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään ke 27.3. Kevätkokousasiat
ja kuntarakennelausuntoasiat SOTEuudistusesityksineen. 18. 040-589
6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Tervetuloa! Keskustanuorten Pälkäneen osasto,
sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. Lisätiedot toiminnanjohtaja Kirsi Vesanto,
045 127 4794, pirkanmaa@keskustanuoret.fi.
Etelä-Padasjoen py:n vuosikokous su 7.4. 0500483279. Riikka Manner. klo 19.50 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210
Tampere. Tervetuloa! Keskustanuorten Hämeenkyrön osasto, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. Alustajina puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula aiheesta ?Keskusta paikallistoimijana?, koulutussuunnittelija Sinikka Varila aiheesta ?Yhdistystoimijoiden tehtävät. Ilmoittautumiset piiritoimistoon viimeistään ke 27.3. klo 17 Padasjoen Helmi Säästöpankilla.
räinen vuosikokous järjestetään 3.4.
klo 20.10 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere.
Tervetuloa! Keskustanuorten Vilppulan osasto, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. klo 19 Piirikokous, Ylöjärvi, Koulutuskeskus Valo ilmoittautuminen ja kahvi 18-19.
Salpakangas, Keskustan paikallisyhdistyksen vuosikokous on ke. Kahvitarjoilu, tervetuloa!
Johtokunta kokoontuu klo 17.15.
Hattula, kj:n vuosikokous ti 2.4. 010 292
2060 tai tarja.kiviniemi@keskusta.fi
tai Aulikselta, puh. Tilaisuus on kaikille
avoin. Kaikki ovat tervetulleita!
Lieto, py:n vuosikokous ke 3.4. Tervetuloa! Keskustanuorten Kangasalan osasto, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4.
klo 18.50 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnakatu 23 A 1, 33210 Tampere.
Tervetuloa! Keskustanuorten Kurun osasto, sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 3.4. Kunnanjohtaja Terhi Isotalo alustaa aiheesta
?Kunnan taloudelliset sopeuttamistoimet kuntalaisten näkökulmasta?.
Keskustanuorten Helsingin piiri, vuosikokous pidetään ke 3.4. 19.4. Arpajaiset! Lämpimästi tervetuloa! Piirihallitus
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440
336 588 satakunta@keskustanuoret.
fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
Keskustanaisten Varsinais-Suomen
piiri, piirin vuosikokous to 18.4. Tervetuloa.
Länsi-Padasjoen py:n vuosikokous su 7.4. -seminaari Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan luentosalissa EDU 1
(Assistentinkatu 5, 20500 Turku). Tervetuloa!
VARSINAIS-SUOMI
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Vesaiset, Paimio, Vesaisten vuosikokous ti 26.3. klo 18-20 Valkeakoski, Ystävyydentalo Pässinmäenkatu 2
Asialistalla on vuosikokousasiat, Keskustanaisten edustajakokoukseen liittyviä asiat sekä Keskustanaisten Karjalan piirin toiminnantarkastajien valinta. klo 19 alkaen Kauhavan koulukeskuksessa.
Ajankohtaista asiaa Sote-uudistuksesta.
Seinäjoki, Seinäjoen Keskustaopiskelijoiden vuosikokous ja illanvietto ke 27.3. klo 19 Pulkkilan kunnantalolla. Ohjelma: 29.6. varsinainen edustajakokous
pidetään Turussa 8.-9.6. Ohjattua ohjelmaa perheen
pienimmille.
Retki Oulun HopLop-liikuntaseikkailupuistoon to 4.4. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta
Keskustanaisten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Marjatanpäiväretki
Tallinnaan 17.-18.8.! Majoitus hot.
Centralissa, kuljetus omalla bussilla käsityökauppoihin ja eläintarhaan.
Matkalla Maaseudun Sivistysliiton
ohjelmaa. klo
18.30 Opetusravintola Paviljongilla, os. Hinta 120 eur/hlö sisältää lounaan, oopperan, väliaikakahvin, matkat ja opastetun kiertoajelun Ilmajoella. Hinta 135 ?/hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. Osalistumme kokouksen yhteydessä virtuaaliseen tupailtaan klo 19.
Viitasaari. Limingan py:n vuosikokous
ke 3.4. klo 18 Jäälin vaalituvalla, Jäälin ostoskeskuksessa. Kakkukahvitarjoilu.
VESAISET
Kiimingin Vesaiset ry:n yleinen kokous ke 27.3. 30.6: Aamiainen hostellissa,
lähtö Heurekaan klo 9.30. Linja-auton reitti Miehikkälä, Lunni 7.00, Virojoki la 7.15, Hamina la 7.45, Leikari
8.00, ABC Keltakangas 8.20, Kouvolan
la 8.40, ABC Kausala 9.00. Ilmoittautumiset Ulla-Riitalle puh.
050-347 3556 tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi 29.5.2013 mennessä.
Vesaisten ja Keskustanuorten ItäSavon piirit: Lähde Pärnuun 15.19.7.! Vapaana 1 kpl 2hh 270?/hlö, 2
kpl 4h perhehuoneita 245?/hlö. Bussin aikataulu: Utajärvi klo 8.30, Oulu klo 9.20, Raahe klo
10.20, Kalajoki klo 11.20. Pylkönmäentie 1
(Suojan talo). Kytökylän-Jokivarren
py:n sääntömääräinen vuosikokous
ke 3.4. Kahvitarjoilu.
Savonlinna, kunnallisjärjestön vuosikokous ke 3.4. Kosonen. Tutustuminen Heurekan näyttelyihin ja rottakoripalloesitys klo 12.00. kesäretken
Ilmajoen musiikkijuhlien Kekkonen-oopperaan. Pulkkilan py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 26.3. Käynti meno/ paluumatkalla Johannes Virolaisen muistomerkillä. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30
alkaen. klo 18.30 Uskalin kylätalolla Ruskeakoskentie 938.
Tervetuloa! Mukana piirin puheen-
johtaja Hanna Huttunen.
KESKI-SUOMI
Karstula, Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ti 2.4. Tervetuloa mukaan!
ITÄ-SAVO
Hiltula, py:n vuosikokous ti 26.3. klo 18
Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Aovi. Hinta 135?/hlö. klo 18.30 Opetusravintola Paviljongilla, os. Matkan hinta 50 . Kalajoella, Kylpylähotelli Sanissa. Arvontaa.
Tervetuloa.
KESKUSTANAISET
Siikalatva. Paikkoja rajoitetusti, varaa omasi heti piiritoimistolta: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040 5919 006/
Sanna-Mari.
Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. 045-327 4845 / Eeva tai p. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 8.4. Kahvitarjoilu. 050-573
5353 / Pauliina.
ETELÄ-SAVO
Keskustan Etelä-Savon piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 2.4. Kahvit alkaen 18.30.
Keskustan Itä-Savon piiri, sääntömääräinen vuosikokous ke 10.4. klo
18.30 kunnanviraston valtuustosalissa. Majoitus 2hh Hotelli Druzhbassa. klo 13. kuljetuksen S. Tervetuloa!
Äänekoski, Kunnallisjärjestön vuosikokous Äänekosken kaupungintalollla saunakabinetissa 2.4. retken Jyväskylään Käsityö- ja antiikkimessuille. Arvontaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset ke 27.3. Suomen Keskustanaiset
ry:n 34. Koulutuksen tavoitteena on tarjota työkaluja kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien toiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen, yhteistyöhön
sekä poliittisen ja järjestöllisen toiminnan kehittämiseen paikallistasolla. klo 17. Kahvi ja
ilm. Mukana piirin tj Kimmo Valta.
Vesanto, kunnallisjärjestön vuosikokous to 28.3 klo 18 kunnanvirastolla.
KAINUU
Vaala, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous kunnanviraston
valtuustosalissa ti 26.3. klo 18
kahvitarjoilu Tervetuloa
Puolanka, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous Lojolassa su
7.4. klo 18 Keskustan Kuopion piiritoimistolla os.Suokatu 31. Tervetuloa!
To 11.4 klo 18 Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi Joensuun kaupunginteatterissa. Omakustanteinen lounas 13,50?. Keskikunnan py:n vuosikokous ke 27.3. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus. Savonlinna . Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. kuljetuksen ja teatterilipun. mennessä Katja Koivukoskelle: pohjoispohjanmaa(at)vesaiset.fi tai p. Kokouksessa elvytetään osaston toiminta, mukana myös piirin tj Katja Koivukoski. Keskustaopiskelijoiden
sääntömääräinen vuosikokous ti 26.3.
klo 18, Hallituskatu 28.
SUOMEN
KESKUSTANAISET
Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. käsittely.
Parkumäki, py:n vuosikokous ke
27.3. klo 19.45 Kytökylän Kopsalla.
Johtokunta klo 19.15.
Hailuoto. 17.30 alk. 040
5338 160. klo 19 Rönkkötalolla.
Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.?
la 25.5.! Linja-autoliike S. Mukana mm. Retken hinnat:
A-lk. klo
19 Pulkkilan valtuustosalissa. Päivä omaehtoista
tutustumista nähtävyyksiin, kuljetus
Linnanmäelle ja Serenaan, paluukyyti Serenasta. Hki . klo 18.30 Markku ja Helena Kuuselan kotona, Vuorenmaanrinne 15 B 16.
Kuortane, Keskustanaisten vuosikokous kunnantalolla to 25.4. Liput Vesaisten kanssa 6 ?/
henkilö, Ilmoittautumiset 26.3 mennessä puh. Turun VPK-talolla (Eskelinkatu 5). Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Opastettu
kierros Vironperässä klo. Maksetaan linja-autossa. Kokousvieraaksi Luumäelle
tulee Keskustan puoluesihteeri Timo
Laaninen. hytti 140 euroa/hlö ja B-lk. Valkeakosken kesäteatteriin 2.8 klo. klo
19 Korholassa.
Putikko, py:n vuosikokous Kirsti ja
Jari Laamasella ti 26.3. Hinta sisältää matkat.
Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset
ke 10.4. Lisätiedot ja ilm. Yli-Iin keskustan kunnallisjärjestön viimeinen kokous ma 8.4. Issikkavaellus ja patikkaretki keväisissä
Toivonharjun maisemissa Haukivuorella la 4.5. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!
LAPPI
Rovaniemi. Kokouspaikka LOAS:n kerhotiloissa osoitteessa Leirikatu 2, Lappeenranta. Kahvitarjoilu klo 17.30.
Keskustanaisten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Yhteinen vuosikokous
pidetään 4.4. klo 18
Piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33.
Juva, kunnallisjärjestön vuosikokous
to 11.4 klo 19 Kunnantalon alakahviossa. Tule mukaan viettämään rentoa iltaa hyvän ruuan, saunan ja mahtavan
seuran merkeissä to 28.3.! Aloitamme illan ruualla ja sauna lämpiää klo
20. klo 19 kunnantalolla. klo 14. Kuljetus, majoitus Eurohostellissa 2 hengen huoneissa, aamiainen ja lippu Heurekaan
90?/aikuinen, 6?15-vuotiaat 70. Soita: 050347 3556/Ulla-Riitta
POHJOIS-SAVO
Kuopion Keskustaseura ry vuosikokous ti 26.3. (MSL). klo 12.00. Rantsilan py:n vuosikokous to 4.4. klo 9-16 Alkio-opistolla, Jyväskylän Korpilahdella. Poliittisen
katsauksen pitää puolueen varapuheenjohtaja Annikka Saarikko. klo 10.00-10.30. klo 19 alkaen Pekka
Alakosken kotona, Keisarintie 146 C.
Seinäjoki, Läntisen py:n vuosikokous to 11.4. Alitalon Viinitila Ciderberg Oy klo 14.30, opastettu kierros. 60?, 6?1-v.
26 . klo 19-22 Joupiskan kokoustilassa tarjolla pitsaa ja mahdollisuus saunoa, klo 18.30 johtokunta
kokoontuu.
Jalasjärven Keskustanuoret, vuosikokous pe. matkat, 2 lämmintä ateriaa, kylpylälipun):
alle 4v 0 eur, 4-12v 32 eur, yli 12v ja
aik. klo 18.30.
Johtokunta klo 18.
POHJOIS-POHJANMAA
Piiritoimisto on kiinni kiirastorstaina 28.3.
Keskustan Pohjois-Pohjanmaan
piiri ry:n vuosikokous la 20.4. Pitäjäntie 9. 19 näytökseen.
Vuorelan bussin aikataulu Miehikkälä 13.20,Virojoki 13.30, Hamina 14.00,
Liikkala VPK 14.30, ABC Keltakangas
14.50, Kouvola 15.10, Kausala ABC
15.30. Tervetuloa!
Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. muuttunut päivä.
Siikalatva. Liput 100e10e. klo 18,
(johtokunta klo 17.30). Poliittinen katsaus varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko.
Hamina, kunnallisjärjestön virkistysmatka Vironperälle 18.5. Yli-Iin kunnallisjärjestön kokous 8.4.2013 klo 18:30 kunnanviraston valtuustosalissa. Kahvitarjoilu.
Liminka. Valtakirjojen tarkastus ja kahvi klo 17.30
Mikkeli, py vuosikokous 3.4. (MSL). Tervetuloa!
Keskustanaisten Karjalan piiri ry,
sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kouvon baarilla Lemillä keskiviikkona 17.4 klo 18. Päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta ja
jäsenten liittämisestä Punkasalmen
paikallisyhdistykseen. alkaen klo 10. klo 18 Opetusravintola Paviljongilla, os. Ilmoittautumiset 050-347 3556 /
Ulla-Riitta.
Vesaisten Itä-Savon piiri järjestää viikonloppuretken Helsinkiin 29.30.6. ja 12-17v 20?/hlö. Rajalahdenkatu 4, Savonlinna. Kokouksessa kunnanjohtaja Jukka Hiltunen kertoo kuntarakenneuudistuksesta. 13-14. Valtakirjojen tarkastus
alkaa klo 10. 29.3. Matka toteutuu, jos 30 ilmoittautuu toukokuun loppuun mennessä. 044-3122982 tai pohjoiskarjala@vesaiset.fi Tervetuloa mukaan! Lisätietoa Vesaisista www.vesaiset.fi
Joensuu, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelysvaaran, Heinävaaran ja Särkivaaran
paikallisyhdistysten yhteinen vuosikokous pidetään 18.4. Mäntykodin osoite on Patteritie 7, Luumäki. Alustajina Asko Ruuskanen ja Pekka Nousiainen. Pärnu, laivamatkat kansipaikoin, majoituksen aamiaisella ja paikan päällä erikseen sovittavat kuljetukset rannalle, kauppaan
ym. Tervetuloa!
Sotkamo, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous kunnanviraston valtuustosalissa ke 10.4. Kososen
bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. klo 18 Eila ja
Markku Ronkaisella, Luostarinvaarantie 35. klo 19 Mirja ja Jukka Tiilikaisella.
Savonlinna, paikallisyhdistyksen
vuosikokous pidetään ke 3.4. Sitovat ilmoittautumiset piiritoimistolle 050 5770838
tai Leena Mäkiselle 040 762 8889.
KARJALA
Karhusaaren laavulla sunnuntaina
käyneet: 100 makkaraa meni hujauksessa. klo 18. Kouvon baarin
osoite on Iitiäntie 4, Lemi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokous Anneli & Mauri Kanasella, Hämäläntie 356,
Kymönkoski.
Uurainen, kunnallisjärjestön vuosikokous pe 5.4. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset
asiat. sis. Perhekerho Perhonen ti 26.3.
klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Rajalahdenkatu 4,
Savonlinna. Keskustanaisten Siikalatvan py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 27.3. puheenjohtaja Juha Sipilä. Kuljetus linja-autoliike S. 2. Kahvi klo 18.30.
Vesaisten Etelä-Savon piiri. 2
kerros. Majoittuminen Eurohostelliin. Valtakirjojen tarkistus kokouspaikalla la 8.6. Hinta 25 euroa/hlö sisältäe n kahvit ja lounaan. Pai-
kalla kansanedustaja Timo Korhonen.
Tervetuloa!
Puolanka, Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous ti 26.3. klo 17. Kymönkosken py:n Sääntömääräinen vuosikokous 5.4. Kansanedustaja Aila Paloniemi tavattavissa ke 27.3. Tervetuloa.
Peräpohjolan Keskustanaiset,
sääntömääräinen vuosikokous pidetään Tervolassa Nuorisoseuralla la
6.4. mennessä Lyyli Pokelalle, p.
0500 807 003.
ETELÄ-POHJANMAA
Laihia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset p.
0443643636 tai etela-savo@vesaiset.
fi. Paluukyyti lähtee klo 17. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta.
Rantasalmi, kunnallisjärjestö ry:n
vuosikokous ti 9.4. Keskustanaisten
hallitukselle osoitetut aloitteet tulee
toimittaa 30.3. ke 27.3.
mennessä Katja Koivukoskelle: pohjois-pohjanmaa(at)vesaiset.fi tai p.
040 5338 160.
PERÄPOHJOLA
Piiri, vuosikokous Tervolassa la 6.4.
klo 11. klo 19 valtuustosalissa.
Nivala. Kahvitarjoilu klo 18.
Kokouksen teemana on perheiden
hyvinvointi, alustaa terveydenhoitaja
Outi Kurttila. Paikalla ke Mirja Vehkaperä. Kysy samalla osastosi jäsenalennusta.
Koko perheen kylpyläpäivä, piirin vuosikokous ja taitoniekan piirikarsinta la 6.4. Bussi lähtee Oulusta aamulla ja kulkee Vihannin, Oulaisten, Ylivieskan ja Sievin kautta Ilmajoelle . Ilman jääneet ja muuten pettyneet, ottakaa yhteyttä Marjut Sassi
050 3730126, saatte pienen lahjan!
Lappeenranta, paikallisyhdistyksen
vuosikokous pidetään Keskustajärjestöjen toimistolla Valtakatu 54 ti 26.3.
klo 18. Rajalahdenkatu 4, Savonlinna.
Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 18.
Kokouksessa puhuu Suomen Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja
Jouni Ovaska. Vastuullinen matkanjärjestäjä
Linja-autoliike S. Kokouksen teemana on SOTE-uudistus Savonlinnan kannalta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Marko Partanen, p.0400 517 319.
Haapavesi. Pakettihinta (sis. Tule mukaan keskustelemaan.
Kahvitarjoilu.
Oulu. klo 19 Marja-Leena ja Matti Korhosella.
Rönkönvaara, paikallisyhdistyksen
vuosikokous ma 15.4. klo 19 Rantsilan Tietopaluksella. klo 12
Sievissä, Jussinpekan koululla. klo 18.30. Johtokunta k lo 18.30. klo 18 Hirvensalmen seuratalolla os. klo 19 Hannele Viiasella,
Allisentie 61. Kahvitarjoilu.
Siikalatva. Mahdollisuus lisävuoteeseen 210?/hlö.
Lapsialennukset alle 6-v. Tervetuloa.
Pielavesi, kunnallisjärjestön vuosikokous ke 27.3 klo 18.30 kunnanvirastolla. Kososen talleilta klo 7.00, Helsinki n. Matkan hinta 50?. Tervetuloa!
POHJOIS-KARJALA
Joensuu, Tuupovaaran Keskustan
py:n vuosikokous 26.3. Tervetuloa!
Kolkonpää, py:n vuosikokous pe
12.4. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet!
Etelä-Karjalan Keskustanuoret ry,
vuosikokous 28.3 Lappeenrannassa. klo 19
kunnantalon johtokeskuksessa. klo 9.45-10.30 sekä su
9.6. Kokouspaikka on
Palvelukeskus Mäntykoti. lähtö Kerimäeltä S. Aikuisille on varattu yhteinen pöytä kahvilasta. mennessä osoitteeseen kirsi.marttinen@keskusta.fi Majoitusvaraukset edustajakokoukseen
piiritoimistojen kautta huhtikuun
loppuun mennessä. klo 18.
Tervetuloa!
Kainuun Keskustan retki eduskuntaan ja Tallinnaan 16.-17.5.2013.
Yöpyminen laivalla. Hailuodon py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 3.4. Tervetuloa!
Paltamo, kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous Kiehimän
koululla su 7.4. Paikalla ke Mirja Vehkaperä. Paikalla myös kansanedustaja Simo Rundgren. klo 9.30-17. Hinta: 1-2v 8,50 eur, yli 3v 13 eur, alle 1v
ja aikuiset 0 eur. Tervetuloa mukaan!
Keskustan Karjalan piiri ry, sääntömääräinen vuosikokous 15.4 klo
18.30 Luumäellä. Ilmoittautumiset 5.4.mennessä piiritoimistolle
p. klo 19 Kylätalo Talas,
johtokunta klo 18.
Keskusta paikallinen lähipuolue ?
kunnallisjärjestöjen johtokunnan jäsenten ja valtuustoryhmien johdon
yhteinen koulutuspäivä järjestetään
lauantaina 13.4. Kokouksessa mukana Keskustan varapuheenjohtaja, ke Annika Saarikko.
Piiri järjestää su 16.6. Sitovat ilmoittautumiset: Ritva Hauhia 040 5888
255, Jouko Yläjääski 0400 553 316 tai
Vesa Koskiaho 040 7342 929.
Kesäteatteri, Lähde katsomaan Topi
Sorsakosken elämästä kertovaa musikaalia ?On kesäyö. 17
Keskustassa tapahtuu
Piiritoimistolla, Hansan 2 krs.
Piiri, vuosikokous pidetään SuurMiehikkälän seuratalolla (Soppikankaantie 30) 17.4 klo.18.30. Kososen bussilla Kerimäki
. klo
18.30 Osuuspankin kokoustilassa.
Paikalla ke Inkeri Kerola.
Oulu. 52 eur. Huom. Ilmoittautuminen klo 9-11 ja aluekokoukset klo 10. hytti
130 euroa/hlö. klo 19
Kahvila Hertassa. Sääntömääräiset asiat.
Johtokunta kokoontuu kello 18.30.
Kauhava. Hinta sis. Kokous alkaa la
8.6. ja
alle 6-vuotiaat lisävuoteessa 50?. Johtokunta klo 18.30.
Yli-Ii. Keskustanuorten Etelä-Karjalan
piirin vuosikokous pidetään samassa
yhteydessä klo 19. Koulutus on tarkoitettu erityisesti kunnallisjärjestöjen puheenjohtajille, sihteereille, vaalipäälliköille, tiedotus/koulutusvastaaville, rahastonhoitajille sekä valtuustoryhmien puheenjohtajille. klo 19
Kuka ensin käräjäoikeudessa tuomittiin
koisin alalaji. Minkä jumalatar on kreikkalaisessa my-
Sudoku
4 8
5
5
5 9 2
3 6
9
4 3 6
7
2 8
6
3
4
9
8
4
7 4
9
1
8 1
7 6
4 9 2 8 6 5 3
6 9
2 8
4 3
7
5
5
1
7
8
3
6
7
1
2
7 1
6
1
8
6
7
9 1
5 4
7
4
1 6 9 8 7
9
8
4 2
6
5
minkäkin jääkiekon pääliigan kotimaa: Elitserien, Extraliga, Meistriliiga, Nationalliga A?
Viivi & Wagner . Kodiakinkarhu on ruskeakarhun suuriko-
3. Ruotsi, Sveitsi, Tsekki, Viro. Mitä uskontoa - yli 70 % - itävaltalaiset
8. Aku Ankka . Kuka on Suomussalmen Merja Kyllösen
jälkeen Suomen nykyhallituksen pohjoisin
kotipaikaltaan: a) Anna-Maja Henriksson, b)
Krista Kiuru, c) Johannes Koskinen?
seen romaaniin, jonka kirjoitti a) William
Faulkner, b) Ernest Hemingway, c) John
Steinbeck. Masi . Ovatko kaikki Kataisen hallituksen minis-
6. Vihje: romaani ilmestyi suomeksi 1953 ja sen kirjoittaja sai 1962 kirjallisuuden Nobel-palkinnon.
Kuka ensin tuomittiin ja sitten vapautettiin Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhasta. missä päin maailmaa?
terit kansanedustajia?
4. Mille maille kuuluvat Välimeren suuret
saaret Korsika, Kreeta, Sardinia?
tunnustavat: katolilaisuutta, luterilaisuutta,
ortodoksisuutta?
9. B. Kuva: Suomenmaan arkisto
tologiassa Afrodite?
5. Elokuva perustuu samannimi-
7. Montako varsinaista jäsenmaata kuu-
luu Arktiseen neuvostoon, jossa käsitellään
arktisen alueen valtioiden ja alueen alkuperäiskansojen asioita ja ongelmia?
2. Eedenistä itään on yksi nuorena kuol-
ja sitten hovioikeudessa vapautettiin helmikuussa 1986 tapahtuneesta Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhasta?
leen James Deanin (1931-1955) kuuluisia
elokuvia. Mukula
4
2 1 5 4 8
2
4 6 8 7 5
7
8
7 9
10. 18
26.3.2013
TIETOTESTI
1. Virtanen . Mikä maa
1 5
4
2
4. Se elää vain..
Ainakin muutaman sadan siellä suuna
päänä huseeraavan mielestä.
Kaikki pätevöittää kaikkeen. Onhan Panu raukkis, mutta eihän Katri-Helenakaan ole kuin tohmajärveläinen laulaja.
Lopuksi iloinen uutinen: Jutta Urpilainen
matkustaa Kyprokselle.
Mutta voi, lehtemme painoon mennessä tuli
tieto, että hän valitettavasti matkustaa takaisinkin.
Jari Nenonen
ILMAISU ?kansa on raivoissaan. Aurinko nousee huomenna Helsingissä 6.00 ja Oulussa 5.53.
PÄIVÄN SANA
. Kiina, Italia ja Skotlanti), 2) Anna-Maja Henriksson Pietarsaari, 3) ei, Heidi Hautala ja Jari Koskinen eivät ole kansanedustajia, 4) John Steinbeck (1902-68),
5) katolilaisuus, 5) Christer Pettersson (1947-2004), 6) rakkauden, kauneuden, hedelmällisyyden jumalatar, 8) Korsika Ranska,
Kreeta Kreikka, Sardinia Italia, 9)
Etelä-Alaskassa Kodiakin saarilla,
10) Elitserien Ruotsi, Nationalliga
Sveitsi, Extraliga Tsekki, Meistriliiga Viro.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Ulkoasu: Mikko Eronen
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Ilmoitusyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Joskus panettaakin, voi voi. Siitä käy ilmi, että iskelmälaulaja
on vaatteidensa alla alasti. Nyt sarjakuvien piirtäminen on pätevöittänyt ratkaisemaan kaukana
landella sijaitsevan susiongelman.
Kun latkii lattea raitiovaunureitin varressa, on
helppoa olla sitä mieltä, että aitan polku ilman sillä
astelevaa sutta on kuin pilvinen päivä.
Vasta hiljan kaula-aukonnäyttelijä Satu Silvo oli
eduskunnassa kertomassa laillisen turkistarhauksen vastaisen painavan mielipiteensä.
Satu Silvon toive turkistarhauksen lopettamisesta sai kyllä lisäpontta, kun Marja Tiura sai tarhaajien liitosta suojatyöpaikan. Panu Rajalan kirjasta. Katso, minun palvelijani menestyy:
hänestä tulee korkea, ylhäinen
ja suuri.
Ja kuitenkin monet järkyttyivät
hänet nähdessään . Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Toimittajat:
Pentti Manninen
Timo Mikkilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
2
7
8
1
9
5
3
4
6
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
044 7370 262
9
4
1
3
6
7
2
5
8
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
Päällikkö:
Pirjo Kontio
3
8
9
5
1
6
4
7
2
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
4
5
6
7
2
9
8
3
1
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
7
1
2
8
4
3
9
6
5
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
1) kahdeksan: Islanti, Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Suomi, Norja,
Ruotsi, Tanska, tarkkailijajäseniä
on 8 (mm. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Niinhän Kanervakin yritti väittää, mutta
Tukiainen myi tekstarit Hymylle.
sä sitä, että muutama viestipalstojen hörhö valitsee suuttumuksensa aiheen kulloisenkin päivän aiheesta. maaliskuuta 2013.
Tänään Manu, Manne, Immanuel, Immo, ortodoksisen kalenterin mukaan Gabriel, Kauri,
Alli, Larissa, Maisa.
Aurinko laskee tänään Helsingissä 18.50 ja Oulussa 18.53. 19
26.3.2013
Olennainen kaikesta
teistövälittäjänä ei kai Tampereen kiinteistönvälitysbisnestä varsinaisesti ravistellut.
HELSINGISSÄ muutaman hehtaarin alueella on tämän valtakunnan kaikki äly, tietämys oikeasta ja
moraali. tuskin häntä
enää ihmiseksi tunsi,
niin kammottavasti hänet oli
runneltu.
Jes. No, ovat siis pakinoitsijoiden kanssa samalla haaskalla.
Nyt ?kansa on raivoissaan. 52:13-14
SANANPARSI
Silakat säästyy kun voiaskin
kansi on auki.
Töysä
Ratkaisut
1
9
4
6
7
2
5
8
3
5
2
7
4
3
8
6
1
9
8
3
6
5
4
7
1
2
9
8
6
3
9
5
1
7
2
4
5
2
7
3
9
1
4
6
8
1
9
4
8
2
6
3
5
7
6
7
5
1
8
9
2
4
3
2
8
9
4
6
3
7
1
5
4
1
3
7
5
2
8
9
6
9
4
1
6
3
8
5
7
2
3
5
2
9
7
4
6
8
1
7
6
8
2
1
5
9
3
4
4
5
3
6
1
9
2
8
7
8
2
6
7
5
3
1
4
9
1
7
9
2
8
4
6
3
5
5
3
7
1
9
6
8
2
4
9
6
4
5
2
8
7
1
3
2
1
8
4
3
7
9
5
6
7
4
2
8
6
5
3
9
1
3
8
5
9
7
1
4
6
2
6
9
1
3
4
2
5
7
8
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
040 5709 400
044 7370 265
050 5450 915
045 6307 072
6
3
5
2
8
4
1
9
7
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Helsingin toimitus
Postios. Otsikoissa luki, että Katainen pitää Tukiaisen puheita
puppuna. Edellinen pesti kiin-
VIHREÄT, joiden kiristyksen alla Katainen myöntyi
järjettömiin vaalipiiriuudistuksiin, yllättäen taitavat
tukea moottoriurheilua. Vetteliltä siis vihreä, hautalamainen ratkaisu, sääntöjä voi soveltaa, jos se on itselle hyödyksi.
Ja Katainen on lähentynyt Kanervan kanssa. Yhteistä niillä ainakin on.
Vettel ei olisi voittanut, jos olisi toiminut tallissa
sovitun mukaan. tarkoittaa yleen-
Ristikko
Päivät vierivät
TIISTAINA 26
Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva
ja Pertti Sundqvist.
Sundqvistin mukaan poltettaessa haaskataan myös sellaista
materiaalia, joka voitaisiin kierrättää tai käsitellä muilla mene-
telmillä.
. Ensin tulevat jätehierarkian
muut keinot kuten jätteen määrän
vähentäminen ja kierrätys. Kun jätteenpolttokapasiteettia alkaa olla enemmän kuin jätteitä, kiinnostus erilaisiin kierrätysmenetelmiin vähenee, sanoo
Suomen luonnonsuojeluliiton
Uudenmaan piirin puheenjohta-
Vantaan Långmossebergeniin Kehä III:n kupeeseen nousee Suomen suurin jätteenpolttolaitos. 20
26.3.2013
Sekajätettä poltetaan
aina vain enemmän
siin, niille olisi vastaanottajia.
Rakenteet on tehty sellaisiksi, että kaupan on helpompi antaa ne
poltettavaksi.
Maailmalla energiajätteellä
käydään kauppaa. Jos pakkausmuovit kerättäi-
ASIANTUNTIJA Matti Nuutila
Energiateollisuus ry:stä muistuttaa, että osa jätteestä on joka tapauksessa kierrätyskelvotonta.
. Esimerkiksi biojätteet olisi
parempi mädättää ja tehdä niistä muita tuotteita, Sundqvist kertoo.
MYÖS kaupan ala tuottaa Sundqvistin mukaan paljon kierrätyskelpoista jätettä, joka päätyy poltettaviksi.
. Ruotsissa on
poltettu jo pitkään Norjasta tuotua jätettä.
Myös Oulun Laanilan laitokseen on tuotu pieniä määriä norjalaista energiajätettä.
Vaikka laitosten savukaasujen
käsittely on kehittynyt, esimerkiksi elohopeapäästöt voivat Sundqvistin mukaan olla ongelma.
Elohopeaa on muun muassa energiansäästölampuissa, jotka päätyvät helposti sekajätteen
joukkoon.
JANNE LINNOVAARA/STT
HELSINKI
SEKAJÄTTEEN energiakäyttö lisääntyy lähivuosina, kun Suomeen valmistuu uusia polttolaitoksia. Poltto tulee sitten viimeisenä, mutta
se on kuitenkin hyväksyttävä tapa tässä ketjussa.
Nuutila ei usko, että Suomeen
suunnitellut jätevoimalat johtaisivat merkittävään jätteiden tuontiin.. Vantaalle ensi vuonna valmistuva 300 miljoonan euron laitos on Suomen suurin.
Se tuottaa sähkön lisäksi puolet
kaupungin kaukolämmöstä.
Viiden jo toiminnassa olevan
ja yhden valmistuvan lisäksi voimalahankkeita on vireillä ainakin
Tampereella, Turussa ja Varkauden seudulla.
Energiantuotannon ohella laitoksia puolletaan sillä, että kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää saadaan vähennettyä. Poltosta jäävä tuhka ja kuona vievät
vain murto-osan alkuperäisen jätemäärän tilavuudesta.
KRIITIKOIDEN mielestä jätteiden
poltto on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että syntyviä jätemääriä pitäisi saada leikattua.
. Kuvassa Vantaan Energian projektipäällikkö Markku Vuorimaa