Suomenmaa 26.05.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 26.5.2017 / 4,80 ? Aika Kettu Kirjailijaksi Katja Kettu kirjoittaa rohkeasti sodasta, vaikka naisena hän on kohdannut vähättelyä Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni Yhteisöllisyys on uuden kunnan ydin Vaiettu keltaisten lippujen liike Heimoutuminen estää älyllisen analyysin
14 2 26.5.2017. sisältö Suomi ensin 26.5. 2017 Sampo Terholle isänmaallisuus on suomalaisten asettamista etusijalle s
24 Kirsi Uronen on ollut 12 vuotta onnellinen pajuviljelijä s. 10 Suomenmaan tonnikerhossa kuntoiltiin puolen vuoden aikana yli 360 000 kilometriä s. 6 Ranuan jääkarhunpentua ei kylmä kevät haittaa . 31 Tunnelmallinen ruokakirja tuo maakuntaherkut nykypäivään s. 2017 3. Keskustaa erottaa muista puolueista näkemys eheästä yhteiskunnasta. Katri Kulmuni s. 37 26.5. päinvastoin! s. 28 Pikkukuntien tilanne maakuntahallinnossa huolettaa Uudenmaan keskustalaisia s
Kehityksen seurauksena asuntojen hinnat ovat karanneet tavallisen palkannauttijan ulottumattomiin. Jokainen Helsinki-Vantaan lentokentällä laskeutuva näkee omin silmin, että asuntorakentamiseen soveltuvaa maata riittää. Sitä ne ovatkin. Hallitukset toki voivat edesauttaa asuntopolitiikkaa, mutta ratkaisun avaimet ovat kuntien käsissä. Ongelma on ollut vallalla jo vuosikymmeniä. Syyllinen löytyy helposti peiliin katsomalla. Helsingin Sanomat uutisoi äskettäin Tampereen kupeessa sijaitsevan Pirkkalan kunnan uudesta kaavoituspolitiikasta. 4 26.5.2017 Jutussa kaavoitusjohtaja kertoi, että kunta heitti kiinteistökeinottelijat ulos, ja sen seurauksena kauppa käy kuin siimaa. Muutos johtui siitä, että Pirkkala otti maakaupan omaan haltuun. Selitykset riittämättömästä tonttimaasta tuntuvatkin lintuperspektiivistä katsottuna käsittämättömältä. Yhtälössä on joku pahasti pielessä. Päätöksen takana olivat kaikki kuntapuolueet. Ennen päätöstä kaupungin tonttimarkkinoista oli yksityisten hallussa 80 prosenttia. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Jaakko Martikainen Hallitukset toki voivat edesauttaa asuntopolitiikkaa, mutta ratkaisun avaimet ovat kuntien käsissä. Pääkirjoitus Kuntalaiset maksavat laskun surkeasta kaavoituspolitiikasta S uomen asumistiheys on yksi maailman alhaisimpia. Pohjois-Suomen pääkaupungin asukasmäärä on kasvanut vauhdilla pitkän ajan. Onnistuneen kaavoituspolitiikan takia asuntojen hintataso on kehittynyt Oulussa erittäin maltillisesti verrattuna muihin vastaaviin maakuntakeskuksiin. Pääkaupunkiseudulla on kaavoituspolitiikan suhteen uitu vastavirtaan. Pirkkala ei enää kaavoita yksityisessä omistuksessa olevaa maata. Yksityisilta maanomistajilta ostetaan raakamaata sovitulla hintatasolla. Jos kunnat tarjoavat niukkuutta, hinnat nousevat nopeasti pilviin. Pääkaupunkiseudun kuntapäättäjien on turha syyllistää valtakunnan päättäjiä. vaatimattomalla menestyksellä. Opposition syytökset hallituksen asuntopolitiikan epäonnistumisesta näyttävät tässä valossa epäuskottavilta. Ydinkysymys kuuluu, kumman etu painaa kuntapäättäjien puntarissa enemmän, yksityisten maanomistajien vai kuntalaisten.. Tästä huolimatta monissa isoissa kaupungeissa on ankara asunto- ja tonttipula. Yhtälö tuntuu kummalliselta. Asumisen ongelmat ovat kärjistyneet erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kaavoitusta on tehty maanomistajien ehdoilla. Hintataso on sen mukainen. Oulun ja Pirkkalan esimerkeistä on syytä ottaa opiksi kunnissa, jotka tarjoavat asuntomarkkinoilla niukkuutta korkeilla hinnoilla. Kun maa on kunnan omistuksessa, se kaavoitetaan. Maan hallitukset ovat yksi toisensa jälkeen yrittäneet löytää ratkaisua piinaavaan ongelmaan . Näin yksityiset omistajat eivät pääse hyötymään kohtuuttomasti maan arvonnoususta. Vastaava kaavoituspolitiikka on ollut käytössä jo vuosikymmeniä muun muassa Oulussa
on harppaus kohti presidentti Xin lanseeraaman kiinalaisen unelman toteutumista. Unelmana on palauttaa kiinalaisen sivilisaation kunnianpäivät korkojen kera. Vaikka Kirgisian paimentolaiset käyttävät edel- leen metsästyshaukkoja ja tavarajunat rullaavat vielä kahtakymppiä neuvostoaikaisia raiteita pitkin, monessa kylässä odotetaan nykäisyä kehityksen tielle. Onko Pekingin investointi-into sitten siunaus Euraasian köyhille mutta luonnonvaroiltaan rikkaille maille, vai elämmekö kolonialismin uuden aallon aamunkoittoa? Ensisijaisesti silkkitie hyödyttää Kiinaa, jonka talouskasvua hanke kiihdyttää. Lisäksi riippuvuus Kiinasta altistaa sen etupiiriin kuuluvat herkästi poliittiselle painostukselle. Ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen kaltaiset uutta silkkitietä jarruttavat seikat eivät kiinalaisten suunnitelmissa paljoa paina. Kiina on valmis lappamaan kehittyviin maihin rahaa, ilman länsimaiden vaatimia ehtoja. Moni rakennushanke esimerkiksi Namibiassa olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta ilman kiinalaista rahaa. Kiina-ilmiöstä on puhuttu pitkään, mutta sen täysi laajuus voi paljastua vasta tulevien vuosikymmenten aikana. Mannerheim luonnehti aikoinaan Kiinaa uupuneeksi tiikeriksi, joka ei koske pitkään aikaan kehenkään. Nyt tiikeri on levännyt riittämiin. Santeri Lampi Oopiumin polttajia, kirgiisimies metsästyshaukkoi- neen ja koronkiskontaa harjoittavia hinduja. C. E. Toimittajalta Paluu silkkitielle Jättiläismäiset rakennusprojektit ovat kiinalaisil- la verissä. Suunnitelmat muinaisen silkkitien palauttamiseksi loistoonsa ovat viimeisin esimerkki tästä taipumuksesta. Kiinan johtaja Xi Jinping hehkutti Pekingin talousfoorumissa pari viikkoa sitten, että kyseessä on vuosisadan suurin infrastruktuurihanke. ?Yksi vyöhyke, yksi tie. Mannerheim ikuisti vuosina 1906?1908 jopa 1?300 negatiiville palan mennyttä maailmaa taivaltaessaan muinaisen silkkitien pohjoista reittiä pitkin Pekingiin. Mannerheim kohtasi korruptoituneita virkamiehiä, etnisiä levottomuuksia ja ennennäkemätöntä takapajuisuutta. Silti upseerin arvio ?keskustan valtakunnasta. oli hätkähdyttävän enteellinen: jos hajanainen idän jätti keskittäisi vallan ja mammonan, valtakunta kyllä nousisi kukoistukseen. 26.5. -sloganilla kulkeva ponnis- tus yhdistäisi noin kuusikymmentä maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi, jolla asuisi yli puolet maailman väestöstä. Kyse on satamien, rautateiden, lentokenttien, tieto- ja sähköverkkojen, moottoriteiden ja voimalaitosten rakentamisesta. Hintalappua on vielä mahdotonta arvioida, mutta pidemmällä aikavälillä valuuttaa palaa satoja miljardeja dollaria. Jopa Marshall-apuun verrattu hanke linkittäisi alkajaisiksi Kiinan itärannikon miljoonakaupungit Iraniin ja Turkkiin. Istanbulista silkkitie kulkisi Itä-Euroopan halki Moskovaan. 2017 5. G. Moskovasta vedettäisiin reitti Afrikan sarveen saakka. Silkkitiehanke on pehmeää, taloudellista vallankäyttöä, jolla ryhmitellään pelimerkkejä uutta maailmanjärjestystä varten. ?Yksi vyöhyke, yksi tie
Tarkoitus ei ole syrjäyttää vanhoja herkkuja, vaan muokata ne nykyihmiselle helpommin lähestyttäviksi. ??Ruokakulttuurimme on hyvin rikas. Tunnelmakuvat eri puolilta Suomea virittävät ajatukset sopivalle nostalgiselle taajuudelle. Ihana teos!. Ne ovat mahtavia ruokia, mutta eivät ainoita, Hakkarainen painottaa. Kirjan menu-ehdotukset Hakkarainen laati paikallisilta Martoilta saamiensa tietojen pohjalta tutustuttuaan lisäksi kunkin maakunnan raaka-ainetarjon- taan. Selväksi on tullut, että ainakin herkkähipiäisten toimittajien egopullistelusta. Matti Wiberg Verkkouutisissa Wibergin lähtöpremissi, että meillä on toistuvia ?kohuja?, joissa kokemattomat toimittajat pahastuvat, on yksiselitteisen väärä. Janne Zareff Twitterissä Kaisu Jouppi Ylistyspuheenvuoro suomalaiselle ruualle Meri Alaranta-Saukko Ruokastylisti, luomutilan kasvatti Juuli Hakkarainen kiersi valokuvaaja Kaisu Joupin kanssa vuoden ajan Suomen maakuntia ja tallensi niiden ruokakulttuuria, luontoa ja ihmisiä. Lopputulokseksi saatiin kirja, joka on herkullinen jo silmille. Ideana oli päivittää maakuntaruoat nykyhetkeen. ??Suomalainen ruokakulttuuri ansaitsee ylistyspuheenvuoron. Ajassa Sanottua Ehdottaisin, että Ylen asioita käsitteleviin työryhmiin osallistuville kansanedustajille järjestettäisiin kurssi journalismin perusteista. Jaakko Lyytinen Helsingin Sanomissa Suuren yleisön on ollut mahdoton saada selko siitä, mistä Ylegatessa lopulta on kyse. Siitä pitäisi puhua samalla intohimolla kuin ranskalaiset tai italialaiset puhuvat omastaan, Hakkarainen perustelee. 6 26.5.2017 Hänen mielestään nyt on hyvä aika uudistaa perinnereseptejä. Usein se vain typistyy mämmiin, kalakukkoon ja karjalanpaistiin. Ideana oli, ettei ruokien valmistamiseen tarvittaisi erikoisvälineitä ja että ainekset olisivat helposti saatavia. ??Jos ohjeessa kehotettaan ottamaan kokonainen sianpää, reseptikokeilu loppuu lyhyeen, Hakkarainen naurahtaa. Kirjassa on paitsi reseptejä myös kauniita kattauksia, jotka ilmentävät suomalaisten pitopöytien eleetöntä estetiikkaa
Myyntipaikan voi pistää pystyyn kuka tahansa, lähes mihin tahansa, Yhteismaan kehityspäällikkö Pauliina Seppälä kertoo. Siivouspäivän netti-sivuilta voi tarkistaa, mistä pop up -kirppiksiä löytyy. Ensimmäisen kerran Siivouspäivä järjestettiin vuonna 2012. Saman tien se levisi some-ilmiönä koko valtakuntaan. ??Ihmiset tarttuivat ideaan. Eräs osallistuja kertoi heränneensä eloon ryhmän myötä ja lähteneensä mukaan muuhunkin järjestötoimintaan. Neuvokkaat naiset on osa Vanhustyön keskustliiton koordinoimaa ja Veikkauksen rahoittamaa Eloisa ikä -ohjelmaa. Mukana on hyvin erilaisia ihmisiä. Siivouspäivästä tuli yhteisöllinen koko Suomen tapahtuma, Seppälä sanoo. Enimmillään mukaan on ilmoitettu noin 10 000 myyntipaikkaa. Toimintamalli on kuvattuna Innokylä-nettisivustolla. Venla Helenius Koko Suomen yhteisöllinen Siivouspäivä Meri Alaranta-Saukko Lauantaina 27. Heikko toimeentulo johtaa usein eristäytymiseen ja puutteisiin sosiaalisissa suhteissa. Tähän epäkohtaan on tarttunut Miina Sillanpään Säätiön pari vuotta sitten käynnistämä Neuvokkaat naiset -hanke, joka pyrkii auttamaan pienituloisia, yksinäisiä naisia. Eri puolilla Suomea toimii tällä hetkellä kymmenisen ryhmää, joissa porukalla mietitään keinoja selviytyä arjesta, tulla toimeen vähällä rahalla ja löytää elämää rikastuttavia asioita. Rakennusvirasto muun muassa neuvoo muistuttamaan osallistujia turvallisesta myyntipisteiden sijoittelusta, Seppälä kertoo. Siivouspäivä voi nykyään olla vaikka joka päivä. Sanottua En ole koskaan osannut kirjoittaa yhtään blogia, jota ei tulkittaisi ihan miten sattuu. Näin on projektikoordinaattori Saini Suutarin mukaan jo tapahtunutkin. ??Monelle tärkeää on jo se, että kalenterissa on joku meno. Se on mahtava juttu, hän painottaa. 26.5. Osallistujien määrä vaihtelee paljon jo säästä riippuen. Tapahtuman suosion syyksi Seppälä arvelee sen helppoutta, hauskuutta ja vapautta. Alun perin virallisia lupia ei hankittu, mutta nykyään Helsingissä aktiiviporukka sopii asiasta rakennusviraston kanssa. Yhdessä selvitetään esimerkiksi kierrätyksen mahdollisuuksia ja maksuttomia vapaa-ajanviettotapoja. ??Kyselyiden perusteella ryhmäläisten yksinäisyyden tunne on vä- hentynyt ja yleinen hyvinvointi parantunut, Katja Helo Vanhustyön Keskusliitosta kertoo. Hänen mukaansa usein merkittävintä on vertaistuen ja osallisuuden kokemus, se, että voi jossakin purkaa huoliaan. Tavoitteena on, että ryhmät jatkaisivat kokoontumisiaan hankkeen päätyttyä. Samalla tavalla on toimittu muissakin isoissa kaupungeissa. ??Yhteistyö pelaa hyvin. toukokuuta vietetään jäl- leen kierrätyksen juhlaa, kun Siivouspäivä valtaa torit, katujen varret ja pihat ympäri Suomea. ??Siivouspäivä on helppo tapa kierrättää tavaroita. Tapahtuman Facebook-sivusta on Seppälän mukaan tullut koko kansan ekologisen elämäntavan kanava. ??Emme ole elitistinen hipsterivegaanijengi Hesasta. Enkä tule koskaan osaamaankaan. Jari Lindström Twitterissä Militantin keskusteluilmapiirin ensimmäiset uhrit ovat itseironia ja huumori, ne katoavat ensimmäisinä. Pirkko Saisio Ylellä Ajassa Jos kirjojen määrä on nolla, lapsi on kuin juoksukilpailun jumbo, joka starttaa vasta silloin, kun muut ovat jo puolivälissä. Satu Vasantola Helsingin Sanomissa Shutterstock Neuvokkaat naiset auttavat toisiaan Meri Alaranta-Saukko Tilastojen mukaan Suomessa jopa joka neljäs vanhus on pienituloinen. Naisilla tämä kohtalo on vielä yleisempi. 2017 7
Sen avulla kunnissa voidaan paikallisesti rakentaa yhteisöllisyyttä. Taustalla ovat Ilomantsissa ja Viitasaarella toteutetut pilotit. ??Tavoitteena oli vauhdittaa yhdessä tekemistä, opetella yhteisöllistä kuuntelua, 8 26.5.2017 synnyttää kohtaamisia ja vahvistaa paikallista toimijuutta, Kuntaliiton tutkimusja kehitysjohtaja Kaija Majoinen listaa. Yhteisöllisyydellä voidaan niukkojen resurssien paineessa varmistaa esimerkiksi se, etteivät eri tahot tee päällekkäistä työtä. Ilomantsissa mukaan lähtivät kunnan li- säksi sekä evankelis-luterilainen että ortodoksinen seurakunta. Yhteistyöstä on koitunut paljon hyvää. Ihmiset tarttuivat haasteeseen. Ajassa Posti vältti Viestintäviraston asettaman euron uhkasakon. Posti sai alkuvuodesta parannettua kirjeiden toimitusta niin paljon, että Viestintäviraston asettamat tavoitteet täyttyivät. Postin aiemmat jakeluhäiriöt ovat viraston mukaan olleet ?vakavia ja toistuvia?. Hallitusohjelmakin korostaa kuntaa yhteisönä. Ajatus on jopa lohduttava tilanteessa, jossa kunnan perinteisistä tehtävistä iso osa katoaa maakuntien taskuihin. Hieman hämärän peitossa kuitenkin on, mitä yhteisöllisyydellä tarkoitetaan ja miten sitä käytännössä aiotaan toteuttaa. Kuntaliitto on halunnut tukea jäseniään tuotteistamalla yhteistyössä työsuojelurahaston ja kirkkohallituksen kanssa yhteisöllisen innovoinnin mallin. Jokainen osapuoli uhraa vuorollaan rahaansa ja aikaansa, olipa kyseessä elokuvailta tai patikkaretki. ??Kaikki perustuu luottamukseen, sivistysjohtaja Marjut Ahokas linjaa. Työ aloitettiin suunnittelulla, ja vähitellen kutsuttiin lisää väkeä mukaan. Se estetään tarttumalla konkreettisiin asioihin. Tosin pitkien etäisyyksien pitäjässä on jo aiemminkin osattu puhaltaa yhteen hiileen. Yhteisöllisyys toteutuu konkreettisina asioina. Kunta ostaa luterilaiselta seurakunnalta aamupäivähoitoa ja vuokraa ortodoksikirkolta seurakuntataloa nuorisotilaksi. Porukalla järjestetään toimintaa työttömille. Olennaista Ahokkaan mukaan on, että joku ottaa vastuun ja haalii porukan kokoon. Häiriöitä esiintyy paljon myös Suomenmaan jakelussa. Shutterstock Yhteisöllisyyden avulla voidaan niukkojen resurssien paineessa varmistaa esimerkiksi se, etteivät eri tahot tee päällekkäistä työtä. Yhteisöllinen kunta käyttää resurssinsa järkevästi Meri Alaranta-Saukko Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydes- sä on puhuttu paljon uuden kunnan yhteisöllisyydestä. Ilomantsissa kohderyhmäksi valittiin työttömät. Molempien naisten mielestä työ yhteisöllisyyden lisäämiseksi kannattaa. ??Uskaltakaa ja kokeilkaa, Ahokas rohkaisee perässätulijoita.. Muuten homma ei etene. Seurakunnan talouspäällikön Hilkka Hiltusen mielestä päävastuun on oltava kunnan käsissä. ??Näin varmistetaan, etteivät asiat jää roikkumaan ja kuntalaiset vaille palveluitaan. Oma vaaransa on, että yhteisöllisyys kutistuu paperien pyörittelyksi palaveripöydässä
Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Ruokahävikki on suurempi ongelma kuin yhtäkkiä tulee ajatelleeksi. Pitää huomata, että kanadalainen yhteiskunta eroaa suomalaisesta. Suomen vuotuisen ruokahävikin ilmastovaikutukset vastaavat noin 300 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Käsittämättömiä määriä ruokaa kuljetetaan päivittäin maailman ääriltä toisille. Se on tuotettu, pakattu, kuljetettu ja hyllytetty turhaan. Vastuu elintarvikkeen kuluttamisesta on kuitenkin lopulta kuluttajalla. Myös viranomaisen ohje ruoka-apuun luovutettavista elintarvikkeista tukee ruokahävikin vähentämistä. 2017 9. Vaarana on, että yksityinen auttaja uupuu, koska vastaaminen kotouttamisesta on raskasta. 26.5. Tässä asiassa Suomi on monia muita maita edellä. Arkipäivän kohtaamiset eri väestönosien välillä edistävät pääsemistä osaksi yhteiskuntaa. Monella pakolaisella on kuitenkin vaikeita traumoja, joiden hoito vaatii erityisosaamista. Roskakoriin päätyvä ruoka kuormittaa taloutta ja ympäristöä. Ruokahävikki nostaa ruuan hintaa. Ruuan haaskaus pahentaa myös ilmaston lämpenemistä. Täällä Bryssel Syödään lautanen tyhjäksi Joka viides kilo EU:ssa tuotetusta ruuasta päätyy jätteeksi. Voimme käynnistää henkilökohtaiset ruokajätteen hävittämistalkoot. Hyöty ei saa valua suurempana katteena vain kaupalle, vaan myös kuluttajalle ja tuottajalle. Suomessa on hyviä kokemuksia esimerkiksi pantillisista juomapakkauksista, joilla on saatu pakkausten kierrätysaste huippulukemiin. Ruoka kulkee maarajojen ja merten yli yhä useammin. Siksi Euroopan parlamentti vaatii komissiolta EU-tasoisia toimenpiteitä ruokahävikin sitovien vähennystavoitteiden mahdollistamiseksi. Lautanen tyhjäksi ja kaupasta mukaan vain sen verran ruokaa kuin tarvitsee. Eikä kauppaan ole asiaa ennen kuin se vähemmän herkullinen ruoka jääkaapin perukoilta on syöty pois. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Orlok/Shutterstock Suoraan kysyen Pitäisikö pakolaisia kotouttaa yksityisin voimin? Santeri Lampi Yksityiset sponsorit ovat viime vuosina kotouttaneet Kanadas- sa yli 14 000 Lähi-idästä saapunutta pakolaista. Hävikki pienenee ja tarvitsevat saavat avun. Avaimet löytyvät omista käsistämme. Meillä hyvinvointivaltio on perinteisesti hoitanut kotouttamispalvelut, mutta uudet avaukset ovat toki tervetulleita. Mitkä ovat mallin edut ja haitat? ??Haluamme kanavoida kansalaisyhteiskunnan auttamishalua ja kannustamme yhteisöjä osallistumaan tulijoiden kotouttamiseen. Resurssitehokkuutta voidaan lisätä sekä alkutuotannossa että loppukulutuksessa. EU:n tehtävä on kannustaa kuntia, kaupunkeja ja lähiyhteisöjä kouluttamaan kuluttajia arvostamaan elintarvikkeita ja tunnistamaan ruokahävikin ympäristövaikutukset. Ruokahävikin vähentäminen edellyttää asennemuutoksen lisäksi tuotteesta riippuen myös pie- nempiä pakkauskokoja, pilaantumisen osoittavia älypakkauksia ja ruuan todellista kysyntää heijastelevaa toimitusketjua, joka on digitalisaation myötä mahdollista. Hävikin vähentämisestä syntyvä hyöty on tehtävä arvoketjussa läpinäkyväksi. Niin seurakunnat, erinäiset etniset ryhmät, järjestöt kuin perheet ovat vastanneet tulijoiden kaikesta auttamisesta ensimmäisen vuoden ajan. Tulokset ovat olleet rohkaisevia; ruohonjuuritason kontaktit ovat edistäneet työllistymistä ja asettumista osaksi yhteisöä. Pitäisikö vastaava malli ottaa käyttöön Suomessa, työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Paula Karjalainen? ??Tällainen malli ei ole ollut meillä pöydällä
Uutiskuva 10 26.5.2017
Seuraavaksi se vilahtaa pöllyttämään kuusenraatoa ja sukeltaa samantien lumionkaloon niin, että vain peppu hännäntöpöineen jää näkyviin. Söpöläinen on varma kesän vetonaula. Edellinen jääkarhunpentu Ranzo puolitoistakertaisti Ranuan eläinpuiston kävijämäärät. Vähintään sama on odotettavissa nytkin. ??Selvästi enemmän on tulossa esimerkiksi koululaisryhmiä, intendentti Mari Heikkilä kertoo. Iloisia perhetapahtumia odotetaan Ranualla tänä kesänä lisääkin. Villisiat porsivat, ja Suomen luonnosta sukupuuttoon kuollut vesikko saa myös jälkikasvua. 26.5. 2017 11. Kaukana äitinsä ahneelta suulta se jyrsii porkkanaa hartaudella. Maria Seppälä Eläköön luminen kevät! Meri Alaranta-Saukko Ranuan eläinpuiston jääkarhunpentu ei ole pistänyt pahakseen kylmän kevään arktisia olosuhteita, vaan on nauttinut lumessa telmimisestä. Puolikiloisena syntynyt poikanen on kasvanut 40-kiloiseksi, mutta vielä se saa syödä ahkerasti saavuttaakseen uroskarhulle tavallisen 800 kilon elopainon. Vasta toisen Suomessa elävänä säilyneen jääkarhunpennun puuhia ei väsy katsomaan
Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Uusi sosialistijohtaja. Espanjan sosialistipuolue valitsi puheenjohtajakseen Pedro Sanchezin. Hieman yli 58 prosenttia oli sitä mieltä, että ydinvoima pitää korvata uusiutuvilla energialähteillä kuten vesi-, aurinko- ja tuulivoimalla. Kiertueensa jatkoksi Trump vieraili tällä viikolla myös Israelissa ja Brysselissä Belgiassa sekä G7-maiden huippukokouksessa Sisiliassa. 12 26.5.2017. Valinta saattaa olla uhaksi maan heiveröiselle vähemmistöhallitukselle, sillä Sanchez tunnetaan tiukkana porvarihallituksen vastustajana. Sanchez joutui eroamaan syksyllä, kun hän kieltäytyi sallimasta pääministeri Mariano Rajoyn muodostaa vähemmistöhallitusta. Kaappaus Afganistanissa. Avustustyöntekijänä työskennellyt suomalaisnainen joutui kaapatuksi Kabulissa Afganistanissa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suuntasi ensimmäisen ulkomaanmatkansa presidenttinä Lähi-itään. Hyökkäyksessä kuoli saksalainen nainen ja naisten afganistanilainen vartija. Ei ydinvoimalle. Sveitsiläiset äänestivät ydinvoimasta luopumisen puolesta maassa järjestetyssä kansanäänestyksessä. Sveitsissä on viisi ydinreaktoria, jotka tuottavat noin kolmanneksen maassa käytetystä sähköstä. Trump reissussa. Hän tapasi lukuisia muslimimaiden johtajia. Ruotsalaisessa Operation Mercy -hyväntekeväisyysjärjestössä työskennellyt nainen katosi, kun järjestön työntekijöiden asuinpaikkaan Kabulissa iskettiin lauantai-iltana
Kovin suuri kyynikko ei tarvitse olla, jotta voi kuitenkin kyseenalaistaa päätöslauselman toteutumisen käytännössä. Presidentti Michel Aoun ei ole vaiennut Hezbollahin roolista. USA:lle on helpompi tukea maan armeijaa ilman, että sen tarvitsee sekaantua terroristiorganisaatioksi luokittelemansa liikkeen toimintaan. Yleinen arvio on, että viime kuukausien aikana tunnelma Libanonin etelärajalla on kiristynyt huomattavasti. Kuukauden mittaiseksi jäänyt kriisi päättyi YK:n turvaneuvoston päätöslauselmalla numero 1?701. Lukusarja mainitaan Libanonissa usein, kun muistutetaan siitä, että Israelin rajan läheisyydessä ei saa olla muita kuin armeijan tai rauhanturvaajien aseita. YK:n päätöslauselmalla Hezbollah siis riisuttiin aseista eteläisessä maanosassa. eli Israelin . Jos Voldemortista puhutaan, käytetään nimen sijaan kiertoilmaisua. Muut suhtautuvat siihen hieman pelonsekaisesti. Miksi tästä keltaisten lippujen liikkeestä on vaiettava? Hezbollahin nimeä ei lausuta ääneen silloin, kun puhutaan rajavartioinnista ja järjestyksenpidosta maan rajojen sisällä. Julkinen salaisuus kuitenkin on, että liikkeellä on merkittävä rooli Libanonin rajojen turvaamisessa ja sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä. Keltaiset liput liehuvat liikkeen vahvoilla kannattaja-alueilla yhdessä Syyriassa kuolleiden marttyyrien kuvien kanssa. Syyriassa Hezbollah on turvaamassa oman tulkintansa mukaan myös Libanonin vastaista rajaa. Pari viikkoa sitten se ilmoitti, että se voi luovuttaa Libanonin Syyrian puoleisen vuoristoisen rajan Libanonin armeijan hoitoon. Hezbollahin mukaan tilanne Syyrian puolella rajaa on rauhoittunut. Se syntyi 1980-luvun puolivälissä vastustamaan Israelin miehitystä. Presidentti kohahdutti omaa maataan ja kansainvälistä yhteisöä toteamalla, että Hezbollah on osa Libanonin puolustusta Israelia vastaan. Presidentti Aoun muuten nousi virkaansa pitkittyneen prosessin päätteeksi nimenomaan Hezbollahin tuella. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 26.5. 2017 13. Suurimmat tukijat ovat USA ja Iso-Britannia. Sen miehistötappiot ovat suuret. USA:lle koko Hezbollah on terroristiorganisaatio, EU pitää vain sen sotilaallista siipeä terroristijärjestönä. Hezbollah on paitsi sotilaallinen, myös maan parlamentissa ja hallituksessa istuva poliittinen toimija. Avun määrä on kasvanut Syyrian sodan venyttyä. Libanonin armeijan komentaja vierailee pian USA:ssa. Hezbollah järjesti näyttävän mediavierailun rajalle, minkä yhteydessä se kertoi sotilaallisista havainnoistaan vihollisen . Hezbollah toimii sekä Israelin vastaisella rajalla etelässä että Syyrian vastaisella itärajalla. Virallinen Libanon on halunnut pysyttäytyä erossa sotimisesta Syyriassa, mutta Hezbollah taistelee Syyriassa Assadin tukena. Köyhien kansalaisten auttaminen omilla kannatusalueilla ja taitava viestintäpolitiikka pitävät liikkeen kannatuspohjan vahvana. Se jonka nimeä ei saa mainita Lordi Voldemort on Harry Potter -sarjan mystisin ja pelottavin hahmo. Monet velhoista ja noidista eivät uskalla lausua ääneen hänen nimeäänkään. Ja kun se itse on joka tapauksessa siellä puolella rajaa turvaamassa, voi se luovuttaa vetovastuun armeijalle. Ei ihme, ettei Hezbollahin roolista, yhteistyöstä ja työnjaosta armeijan kanssa puhuta ääneen! Libanonin armeija saa merkittävää sotilaallista apua ulkovalloilta. Voldemort-roiston arkkivihollinen on Harry Potter. Hezbollahin arkkivihollinen on Israel. puolella. Libanonissa mediavierailu tulkittiin tarpeettomaksi provokaatioksi, jolla luotiin kuvaa, ettei maan armeija ole tehnyt riittävästi etelärajan turvaamiseksi. Viimeisin Hezbollahin ja Israelin sotilaallinen yhteenotto tapahtui heinäkuussa 2006. Tätä vierailuakin ajatellen Hezbollahin näyttävä tehtävien luovutus armeijalle on mielenkiintoinen
pitäisi poistaa valtionavut. ??Veronmaksajien rahoilla pitäisi tukea kulttuuria, joka veronmaksajia kiinnostaa, Terho avaa perussuomalaisen kulttuuripolitiikan perusteita. työllistää tulevina viikkoina puheenjohtajakampanja. Timo Soinin seuraajaksi perussuomalaisten johtoon pyrkivä Terho on tyyliltään lähes vastakohta Soinille. Hänen päällään nähdään yleensä hyvin istuva puku, ja puheesta ja kirjoituksista puuttuvat Soinille tyypilliset värikkäät kielikuvat. Haastattelua tehdessä Terho antaa sivistyssanojen rinnalla niiden suomenkieliset vastineet. Talousnäkemyksiltään Terho on Soinia oikeistolaisempi, ja ravien sijaan hänet löytää punttisalilta tai lenkkeilemästä. Tämä ei kuitenkaan Terhon mukaan tarkoita taiteen vapauden rajoittamista tai taiteen ohjailua valtion taholta. ??Luovuudelle pitää antaa tilaa, jotta Suomi voi menestyä jälkiteollisena taloutena kansainvälisessä kilpailussa, hän perustelee. Terhon mielestä kulttuurin ja taiteen pitäisi kuitenkin seistä entistä enemmän omilla jaloillaan. Hän muistuttaa, että jo nyt kulttuuria tehdään paljon vapaaehtoisvoimin ja yrittäjäpohjalta. ??Tätä haluan edistää. Henkilö koti, uskonto ja isänmaa Perussuomalaiset pärjää perinteisten arvojen puolueena, Sampo Terho uskoo. Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelu- Ministerinsalkun haltuunoton lisäksi Terhoa huone on karu, mutta sälekaihtimien raosta avautuu näkymä sisäpihalle. Ulkona vanhan kivitalon punaiset seinät hehkuvat auringonpaisteessa. Tuore Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, 39, ei ole ensimmäistä kertaa ministerihaastattelua antamassa. Hän aloittanut tehtävässään muun muassa selvittämällä julkisuudessa puolueensa perussuomalaisten kulttuuripoliittisia linjauksia, joiden mukaan ?postmodernilta tekotaiteelta. Valtion tehtävä on mahdollistaa valtiosta riippumattoman taiteen tekeminen esimerkiksi parantamalla kulttuurialan yrittäjien sosiaaliturvaa, hän sanoo. 14 26.5.2017 Puheenjohtajavaalissa Terhon on kuitenkin analysoitu edustavan jatkuvuutta Soinin linjalle. Entinen europarlamentaarikko ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja on yleispoliitikko, joka on onnistunut pitämään eduskuntaryhmänsä hallituksen esitysten takana. Muutakin yhteistä Terholla ja Soinilla on ? kristillinen maailmankatsomus. Vaikka Terho ei usein puhu uskostaan julkisesti, hänen kolumninsa pääkaupunkiseudun seurakuntien Kirkko ja Kaupunki -lehdessä ovat avoimen uskonnollisia. Terhon vahvin kilpailija puheenjohtajavaalis- sa on perussuomalaisten maahanmuuttosiiven johtajana profiloitunut europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.
Olemme tulleet pelastama an demokr atian. Sampo Terho on ennen poliittista uraansa työskennellyt muun muassa tutkijana maanpuolustuskorkeakoulussa sekä rauhanturvaajana. 26.5. 2017 15
Snellmanin ja Zacharias Topeliuksen. ??Snellmanin mukaan isänmaallisuus on sitä, että asettaa yhteisön edun oman etunsa edelle. Esimerkiksi EU:ssa meidän tulee valvoa kansallista etua, koska sitä ei tee kukaan muukaan, Terho sanoo. Hän myöntää kuitenkin, että joskus muiden maiden tukeminen saattaa olla. Ei pelkästään suurissa harvinaisissa hetkissä ja kriiseissä, vaan jatkuvasti. ??Topelius sanoi jo 1800-luvulla, että se, joka palvelee isänmaata, palvelee ihmiskuntaa, Terho kuvaa isänmaallisen ajattelunsa perusteita. Terhon mielestä tärkeintä isänmaallisuudessa on, että ei hukkaa ajatusta suomalaisten yhteisön olemassaolosta. ??Kansallismielisyys on sitä, että uskomme, että meillä on jotain omaleimaista annettavaa maailmalle. On täysin mahdoton ajatus, että kansallisvaltio olisi muulta maailmalta sulkeutunut. Tämä ei estä Terhoa tuntemasta suuria tunteita suomalaisuutta kohtaan. ?Filosofisina idoleinaan. Halla-aho aikoo johtaa Brysselistä käsin, minä haluan johtaa edestä ja olla mahdollisimman läsnä ministeriryhmässä, eduskuntaryhmässä ja puoluetoimistolla, Terho muotoilee. Vaikka Terho edustaa Halla-ahon tavoin tiukkaa maahanmuuttolinjaa, häneltä ei olla totuttu kuulemaan rasistiselta vivahtavia lausuntoja. Tyyli on tosin muuttunut vuosien saatossa. hän nostaa esiin J. Perussuomalaisten moninaista kenttäväkeä pitää yhdessä Suomen itsenäisyyden ja tavallisten kansalaisten puolustaminen, Sampo Terho sanoo. Puolueen kannattajien keskuudessa suositun Halla-ahon on arvioitu keskittyvän puheenjohtajana voimakkaasti maahanmuuton vastustamiseen. Terhon mukaan kahdella kärkiehdokkaalla ei kuitenkaan ole suuria linjaristiriitoja. ??Suurin tähän mennessä esiin tullut ero on johtamistavassa. Vielä vuonna 2007 Kanava-lehteen kirjoittamassaan artikkelissa poliittisen uransa alkutaipaleella ollut Terho puhui ihmisroduista ja ennakoi eurooppalaisten osuuden maailman väestöstä kutistuvan niin nopeasti, että heistä on ennen pitkää tulossa uhanalaisia. Terho on todennut nyttemmin, että ei enää käyttäisi sanaa ?rotu?, vaan puhuisi etnisyyksistä. Mutta onko Terho edelleen huolissaan suomalaisen kulttuurin katoamisesta maahanmuuton seurauksena? 16 26.5.2017 Terho vastaa toistamalla kirjoituksensa havainnon, jonka mukaan suuret muuttoliikkeet ovat vaikuttaneet kokonaisten kulttuurialueiden olemassaoloon. ??Siksi maahanmuuton pitää olla hallittua, Terho sanoo. Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana toimivan Terhon puheet isänmaallisuudesta ja kansallisuusaatteesta ovat punnittuja. Terhon mukaan on paradoksaalista, että kansallisuusaate on kansainvälinen keksintö, joka levisi 1800-luvulla länsimaasta toiseen. ??Kansallisvaltion rakentamisesta oli äärimmäisen paljon hyötyä sellaisille maille, jotka sellaisen pystyivät muodostamaan, hän huomauttaa. Myös ajatus suomalaisuudesta rakennettiin Terhon mukaan tietoisesti tarkoituksena yhdistää Suomen alueella asuneet heimot. ??Suomalaisuuden kehittymiseen ovat aina vaikuttaneet ulkopuoliset asiat. V. Haluamme viedä perinteitämme eteenpäin paitsi rikastuttaaksemme maailmaa, ennen kaikkea siksi, että rakastamme suomalaisuutta. Käytännön politiikassa Terhon isän- maallisuus tiivistyy suomalaisten etujen ajamiseksi. ??Me olemme omien veronmaksajiemme edunvalvojia
Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Emme voi sulkeutua ma ailman ongelmilta. suomalaisten edun mukaista, sillä maailman kriisit vaikuttavat myös suomalaisiin. ??Emme voi sulkeutua maailman ongelmilta. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk.fi 22.5.2017 lukien. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä 6.6.2017 kuntayhtymän toimistossa. Oulussa 22.5.2017 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja Perussuomalaisten kannatus on viime vuosina kul- kenut lasku-uralla, kun populistipuolue on joutunut ottamaan vastuun äänestäjiensä odotuksista hallitusvastuussa. Terho uskoo silti edelleen puolueensa tulevaisuuteen. Hän kertoo löytäneensä perussuomalaiset 2000-luvun alkupuolella etsiessään isänmaallista perinteisten arvojen puoluetta. ??Lähdin politiikkaan ennen kaikkea tekemään muutosta. Samaan aikaan puolue kuitenkin myös haluaa leikata kehitysavusta. Terho kertoo entisenä rauhanturvaajana kannattavansa esimerkiksi rauhanturvatehtävien rahoittamista. Olemme tulleet pelastamaan demokratian tarjoamalla ihmisille demokraattisen kanavan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan, Terho päättää haastattelun. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Valtuuston kokous pidetään 13.6.2017 klo 13.00 Tyksin T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, Hämeentie 11, 20520 Turku. Valtuuston kokous pidetään maanantaina 12.6.2017 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen. Sivistys on myös sydämen sivistystä; empatiaa ja ymmärrystä erilaisia ihmisiä kohtaan, Terho sanoo. Entä mitä sydämen sivistyksestä puhuva poliitikko ajattelee näkemyksistä, joiden mukaan hänen oma puolueensa on ollut lietsomassa vihaa maahanmuuttajataustaisia suomalaisia kohtaan? ??Eivät perussuomalaiset ole vihapuhetta lietsoneet. Myös määräaikainen ja väliaikainen apu sodan tai luonnononnettomuuden uhreille hänen mielestään perusteltua. ??Mutta pysyvä tulonsiirto esimerkiksi EU:n sisällä tai muuten suomalaiselta veronmaksajalta jonkun toisen maan veronmaksajalle... Ne eivät katoa silmät sulkemalla. Mutta se, miten autetaan, vaatii pohdiskelua. Kaikki, mikä on hyväntahtoista, ei johda hyvään lopputulokseen, Terho sanoo. Miten Suomen sitten pitäisi käytännössä kantaa glo- baalia vastuuta? Perussuomalaisten keskuudesta kuuluu usein puheenvuoroja, jossa puolustetaan ihmisten auttamista heidän kotimaissaan, kun halutaan perustella pakolaisten vastaanottamisen vähentämistä. Suomesta puuttui puolue, joka pohjasi ajattelunsa kodin, uskonnon ja isänmaan arvopohjaan. ??Tajusin heti Soinin tavattuani vuonna 2000, että tässä puolueessa saattaa olla se aihio, joka täyttää Suomen poliittisella kentällä olleen aukon. Koti, uskonto ja isänmaa. Sen perusteleminen on minulle hyvin vaikeaa, hän toteaa. Yhtymäkokous pidetään tiistaina 30. toukokuuta 2017 klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. Kokous on julkinen. Siinä arvot, jotka toistuvat usein Terhon haastatteluissa. Hän kertoo perineensä oikeistolaisen maailmankatsomuksen isoisältään. Yksi- ja puolivuotiaalle tyttärelleen Terho haluaa antaa perintönä sivistyksen. ??Sivistys on aarre, jota ei saa hukata
Jokisen ohjaama koko illan elokuva. 100 Suomalaisia naiskirjailijoita viedään nyt kovalla tohinalla maailmalle, ja menestystä tulee. Viimeisimmän teoksensa Yöperhonen Kettu kirjoitti muun muassa lentokentillä ja hotellihuoneissa, ja siitäkin tuli menestys niin Suomessa kuin Euroopassakin. 18 26.5.2017 ?Mitä sinä, tyttö, sodasta tiedät? © Moomin Characters?. Kirjakauppoihin teosta tilattiin varsin vähän. ??Se on tosi turhauttavaa, kun teet kolme vuotta valtavasti töitä ja sitten kirjasi elää vain muutaman kuukauden joulun alla, kun jotkut ihmiset ostavat sitä, Kettu sanoo nyt. Kolmas kirja teki kuitenkin yllätykset. Elettiin vuotta 2011 ja kirjailija työsti vimmalla kolmatta romaaniaan. Kaksi ensimmäistä kirjaa olivat jääneet vähäiselle huomiolle, eikä kustantaja odottanut kummoisia kolmanneltakaan teokselta. kuvat: Jari Laukkanen ??Tämä saa olla minun viimeinen kirjani. Katja Kettua tuskastutti. Kokemastaan vähättelystä huolimatta Katja Ketun ja Sofi Oksasen kaltaiset kirjailijat käsittelevät samoja kysymyksiä, mitä täkäläinen kirjallisuus on pohtinut Aleksis Kivestä lähtien: keitä me olemme, mistä tulemme. Mutta onko suomalaisella kirjallisuudella tulevaisuutta? Teksti: Samuli Vänttilä . Kirjakaupat lisäsivät yhdessä yössä tilauksiinsa muutaman nollan lisää, Kettu naurahtaa. Sen jälkeen kaikki onkin ollut toisin. Nykyään Kettu kiertää kolmasosan vuodesta ulkomailla markkinoimassa teoksiaan ja antamassa haastatteluja tiedotusvälineille. Haastattelupäivää seuraavalla viikollakin hän on lähdössä Puolaan, heti sen perään Venäjälle. Kätilöstä on tehty teatteriesityksiä ja Antti J. Syksyllä 2011 ilmestyneestä Kätilöstä tuli jättimenestys. ??Ihmiset vain alkoivat lukea sitä, ja arvioissakin sitä kehuttiin
2017 19. Mieskirjailija voi olla yhtä aikaa vitsikäs ja vakavasti otettava, naiskirjailijoilla tila on ahtaampi, Katja Kettu sanoo. 26.5
Anja Snellman Paavo Haavikko Antti Hyry Keitä me täällä Suomessa olemme, mistä tulemme, millainen on historiamme. Frans Emil Sillanpää Ketun kirjailijatarina onkin varsin onnekas, minkä hän myöntää itsekin. Suomessa suurin osa kirjailijoista elää jatkuvasti apurahojen varassa, eivätkä kaikki saa niitäkään. Menestys ei kuitenkaan ole ilmaista. Vaikka kaksi viimeisintä ovatkin menestyneet, ei se ole itsestäänselvää, että seuraavankin kohdalla käy niin, Kettu valottaa. ??Mutta toisaalta tässä työssä on se ihana etu, että voin mennä aamuyöllä parvekkeelle kuuntelemaan, kun mustarastaat laulavat. Niissä on kohtausmainen tapa rakentaa kerrontaa, joka muistuttaa hieman elokuvien käsikirjoitusten piirteitä. Ilmiö on Turusen mukaan ollut havaittavissa jo aiemminkin, vaikka se onkin voimistunut ja kansainvälistynyt viime vuosina. Ketun ja Oksasen edeltäjiksi Turunen nimeää muun muassa Anna-Leena Härkösen, Anja Snellmanin ja Rosa Liksomin, jotka kukin toivat persoonallaan väriä suomalaiseen kirjailijakenttään 1980- ja 1990-luvuilla.. Minulla on kuitenkin yhä olemassa sama epävarmuus 100 20 26.5.2017 Pentti Haanpää kuin ennenkin, että miten seuraava kirjani otetaan vastaan. Meillä Suomessa Kettu ja Oksanen kirjoittavat uusiksi lähialueiden traumaattista ja vaiettua historiaa uudenlaisesta näkökulmasta, Isomaa sanoo. Menestyvien naiskirjailijoiden ilmiölle on ominaista näkyvyys ja hyvä julkisuudenhallinta, korostaa Itä-Suomen yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Risto Turunen. Ominaista on myös se, että kirja elää monissa eri medioissa kuten teatterissa ja elokuvassa. ??Se osittain näkyy myös nykykirjailijoiden teksteissä. Kun kirjailija menestyy, toiset kirjailijat ajattelevat helposti, ettei kollegiaaliselle tuelle ole niin tarvetta. ??Tsemppi ja tukeminen ovat vähentyneet. Kettu sanoo kärsivänsä jatkuvasta ajanpuutteesta, liian vähäisestä yhdessäolosta perheensä kanssa, ainaisesta aikatauluttamisesta. Ja siitä, ettei voi mennä Jäämerelle tai vaeltamaan milloin haluaa, hän kirjoittaa haastattelun jälkeen vielä sähköpostilla perään. Pahinta Ketun mukaan on se, että kirjoittaminen kärsii. Ja myös tietynlainen yksinäisyys. Kirjoitan nimittäin paljon öisin. Suomalaisten naiskirjailijoiden menes- tyksestä on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana suoranainen ilmiö. Ketun ohella nimekkäimpiin menestyjiin kuuluu Sofi Oksanen, joka on saavuttanut etenkin teoksellaan Puhdistus useita arvostettuja palkintoja maailmalla. Tampereen yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin Saija Isomaan mukaan Ketun ja Oksasen menestys on osa kansainvälistä kirjallisuusalan trendiä, jossa naiset ovat alkaneet kirjoittaa vaikeista aiheista kuten sodasta ja saavuttaneet sillä mainittavaa menestystä. ??Sota on yleensä hyvin miehinen asia, mutta tänä aikana on selvästi tar- vetta naisten kirjoittamalle näkökulmalle
Ehkä minulla on jo vähän näyttöä osaamisesta, ja se sulkee suut, Kettu huomauttaa. Kirjailijoiden keskuudessa Kettu sanoo kokevansa kohtalaista tasa-arvoa. Kummallisena hän kuitenkin pitää sitä, että esimerkiksi television visailuja hupailuohjelmissa ei juuri naiskirjailijoita näy. Ne tulevat esiin myös kirjoissani. Professori Isomaan mukaan Ketun mainitsema oman menneisyyden ja identiteetin etsintä leimaa suomalaista kirjallisuutta kautta vuosikymmenten. Kalevalasta, Runebergin runoista ja Aleksis Kiven teksteistä lähtien suomalainen kirjallisuus on aina pohjimmiltaan pureutunut pohtimaan sitä, keitä me täällä Suomessa olemme, mistä tulemme, millainen on historiamme. Samalla kirjallisuus on aina uusintanut edeltävien aikojen kuvaa ja käsityksiä. 1800-luvulla kirjallisuus osallistui hyvin keskeisesti kansallisen identiteetin luomiseen tuomalla esiin ideaalia esimerkiksi siitä, millaista on olla suomalainen talonpoika. 1900-luvun alkupuolella yhteiskunnan kahtiajakautuminen ja kansalaissota asettivat kirjallisuudessa runebergiläiset ihanteet kritiikin kohteeksi. Sotavuosien yksi tärkein kuvaaja Väinö Linna puolestaan rikkoi ideaalin käsityksen suomalaisesta sotilaasta korostamalla jermuilua ja kapinahenkeä. Yhtenäisyyden teema pirstaloitui lukemattomiin osiinsa 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Jaritervot, karihotakaiset ja miikanousiaiset ovat niissä vakituisia kasvoja. ??Miehellä on enemmän tilaa olla vitsikäs, mutta silti myös uskottava ja vakavasti otettava kirjailija. Sodasta Kettu sanoo kirjoittavansa siksi, koska se on niin olennainen osa hänen sukunsa ja lähiympäristönsä menneisyyttä. Ketun molemmat isoisät olivat sodassa. Molemmat myös palasivat elävinä. Toinen selvisi rankoista sotakokemuksista kohtuullisen hyvin, toinen kärsi loppuikänsä ja päätyi lopulta itsemurhaan. ??En ole pelkästään oman elämäni summa, vaan vanhempieni ja heidän vanhempiensä elämän ja kokemusten summa. Nainen myös leimataan helposti julkisuudenkipeäksi, jos hän kirjoittaa hätkähdyttävistä aiheista. Se luo kovan paineen olla pari piirua uskottavampi kuin samasta teemasta kirjoittavat miespuoliset ikätoverit. ??Vähemmän sitä tytöttelyä kyllä enää kuulee. Se, mitä Suomessa on tapahtunut isovanhempieni nuoruudessa, liittyy myös minun elämääni. ??Minua kiinnostaa ihan pohjattomasti se, miksi olen tällainen, miksi elän tällaisessa maassa, miksi ihmiset Suomessa elävät näin kuin elävät, miksi ihminen menettää sodassa empatiakykynsä vihollisena olevaa toista ihmistä kohtaan. 2017 21. Silti niissä säilyi sama teema: keitä me muuttuvan ja murrostaan läpikäyvän suomalaisen yhteiskunnan asukit olemme. 26.5. Jari Tervo Mauri Kunnas Väinö Linna Anna-Leena Härkönen Rosa Liksom Hannu Salama Kirjailijoiden ja kirjojen kansien kuvat: WSOY, Otava ja Suomenmaan arkisto ??Kyllähän ilmiö kertoo myös siitä, että naiskirjailijat ovat vapautuneet. Hyvin miehinen kirjailijakenttä on murtunut ja lasikatto särkynyt, Turunen tähdentää. ?Mitä sinä tyttö sodasta tiedät.? Siihen asenteeseen Katja Kettu sanoo törmänneensä aina silloin tällöin. Naiskirjailijan kuvausta sodasta luetaan hänen mukaansa helposti kuin piru Raamattua
Mukka Lauri Viita Kalevala (Elias Lönnrot) Aleksis Kivi Minna Canth Edith Södergran Sofi Oksanen Aleksis Kivi Gunnar Björling Marja-Liisa Vartio Veijo Meri Kirsi Kunnas 22 26.5.2017 Kirsi Kunnas Tove Jansson © Moomin Characters? Veijo Meri. mukka Sofi Oksanen 100 Aleksis Kivi Ketkä ovat mielestäsi merkittävimpiä suomalaisia kirjailijoita? Katja Kettu Saija Isomaa Risto Turunen Aleksis Kivi Tove Jansson Märta Tikkanen Timo K. timo k
Menestys ei ole ollut Katja Ketulle ilmaista. Melankolia on kuitenkin taustalla vahvasti mukana. Suomalaisella kirjallisuudella menee sekä Ketun että tutkijoiden mukaan tänä päivänä hyvin. Kettu iloitsee etenkin siitä, että markkinoilla näkee niin monenlaisia kirjailijoita. ??Enää kirjallisuutta ei määritä yksi ainoa ja pakollinen realismi, vaan nähtävillä on eri genrejä fantasiasta ja kokeilevista tyyleistä lähtien. Suomalaiset myös lukevat ahkerasti. Kirjoja ostetaan ja kulutetaan, kirjastot toimivat, kirjapalkinnot saavat paljon huomiota ja kirjallinen elämä on kaiken kaikkiaan näin pieneksi kansakunnaksi melko vilkasta. Silti taivaalla näkyy tummia pilviä. Nuoret lukevat entistä vähemmän, lukutaito rapistuu ja tekstien ymmärrys heikkenee. Välineet saattavat muuttua, mutta tavalla taikka toisella ihmiset hakeutuvat toisten ihmisten kertomien tarinoiden luo. Menestyvien ja vähemmälle huomiolle jäävien kirjailijoiden välinen kuilu saattaa kuitenkin jatkossa leventyä. Siitä on jo nyt merkkejä ilmassa. Samaa mieltä ovat Turunen ja Isomaa. ??Kirjallisuus on paljon vanhempi käsite kuin sen väline kirja. Kaikki sankarilliset teemat ovat poistuneet, ja siinä nostetaan esiin vaiettuja aiheita, kuten saksalaisten sotilaiden ja suomalaisten naisten suhteita, Isomaa sanoo. ??Kirjailijalla ei itsellään ole aikalaiskokemusta sodasta, joten hän voi nostaa esiin sellaisia teemoja, joita aikaisemmat sukupolvet eivät ole kyenneet tai voineet käsitellä, hän lisää. Melankolia on yksi suomalaisen kirjallisuuden peruspiirteitä. Risto Turusen mukaan se periytyy Aleksis Kiveltä ja elää suomalaisissa kaunokirjallisissa teoksissa läpi vuosikymmenten. n 26.5. Muissa teksteissä näkyy myös itseironinen kuvaus suomalaisista itsepäisinä pölkkypäinä. Näkyvimmin ominaispiirre esiintyy Turusen mukaan Joel Lehtosen, Maiju Lassilan, Aino Kallaksen, Maria Jotu- nin, Eino Leinon ja Pentti Haanpään tuotannoissa. Nykykirjailijoista hän nostaa esiin Kari Hotakaisen ja Jari Tervon, joita pidetään usein huumorimiehinä, mutta samalla heidän teoksissaan on hyvinkin totinen ja melankolinen pohjavire. ??Katja Ketulla teema toistuu taas omanlaisesta näkökulmasta. Vielä leimallisempaa Turusen mielestä on suomalaisen kirjallisuuden ominaispiirre, jossa humoristisuus ja melankolinen nostalgia kulkevat käsi kädessä. ??Kiven Oravan laulussa melankolinen nostalgia soi kaikkein puhtaimmin. 2017 23. Onko suomalaisella kirjallisuudella enää tulevaisuutta? Kettu ei kirjan kuolemaan usko. Aika on jatkuvasti kortilla ja kollegoiden tuki on vähentynyt. ??Ketun Kätilö on puolestaan ihan uusi tapa pohtia samaa teemaa. Uskon, että kirjallisuus säilyy, vaikka kirja katoaisi. Ja täytyy muistaa, ettei elokuva lopettanut teattereita. Hänen teoksissaan huumori on groteskia. Monenlaiset välineet voivat elää yhtä aikaa, Turunen sanoo. Olennaista kaikkien mielestä on myös se, että kirjallisuutta on aina saatavilla Suomen kolmella kielellä. ??Mikään ulkomainen kirjallisuus ei pysty tavoittamaan täällä asuvien ihmisten elämää niin hyvin kuin täällä puhutulla kielellä kirjoitettu suomalainen kirjallisuus, olipa se sitten suomeksi, ruotsiksi tai saameksi, Isomaa perustelee
Kerholaiset ahkeroivat puolen vuoden aikana kokoon yhteensä yli 360?000 kilometriä. Kempele. Sykemittarin arvonnassa onni suosi Paavo Luukkaa Padasjoelta. Teksti: Annukka Kaarela Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1491, Ahola Mikko Hämeenkyrö 1000, Ahtiainen Pertti Joensuu 2501, Aitto-oja Timo Pyhäntä 1040, Ala-Nissilä Tiina Rusko 1171, Alapudas Veikko Merijärvi 925, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 1106, Antila Aapo Uusikaupunki 1163, 1115, Hekkala Raija Suomussalmi 1683, Hettula Ilpo Kempele 3089, Holmi Arto Oulu 1000, Holmström Sauli Taivalkoski 1180, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1723, Huhtala Helena Simo 1076, Hujanen Ritva Helsinki 1034, Huovinen Taisto Taivalkoski 1000, Huusko Leena Laukaa 1105, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1289, Hänninen Tuomo Kuusamo 1780, Härkönen Niilo Kajaani 1505, Buller Jonna Taivalkoski 1015, Buller Lilja Taivalkoski 1603, Buller Pinja Taivalkoski 1205, Ikonen Veikko Iitti 1044, Ingerttilä Pentti Muhos 2490, Inkilä Leena Kouvola 442, Isotalus Juhani Alavieska 1569, Dolk Pirkko Espoo 436, Jaakkola Anne Kerava 1457, Jaakkola Pauli Kuusamo 1020, Jokelainen Alpo Kajaani 1180, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 1005, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1155, Juntunen Jouko Kemi 1320, Jämsä Pentti Oulu 2239, Kilometrejä on liikuttu kuuden kuukauden aikana seuraavasti: Erola Juhani Rovaniemi 1038, Filppula Erkki Raahe 1579, Göös Markku Perho 1337, Haavisto Jouko Rauma 896, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 534, Hanhilahti Heimo Sastamala 514, Hannula Timo Rovaniemi 1633, Harju Aulis Jalasjärvi 260, Haukipuro Kari Kempele 1062, Haukipuro Kyösti Helsinki 1238, Haukipuro Seppo Haapavesi 1772, Heikkilä Lenitta Eurajoki 1495, Heikkinen Esa Tampere 1680, Heikkinen Urpo Kempele 2002, Heinänen Markku Ruokolahti 1400, Hekkala Ilmari Suomussalmi 24 26.5.2017 Kaarela Annukka Oulu 1003, Kaarela Juha Oulu 1008, Kaartinen Leena Lahti 1647, Kaijansinkko Aapo Lemi 2540, Kaikkonen Jukka Rovaniemi 1105, Kaikkonen Markku Ii 2400, Kakko Laila Lohja 600, Kananen Mauri Viitasaari 732, Kangasniemi Mika Haapavesi 700, Kantola Jukka Tyrnävä 723, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 1020, Karjalainen Aarne Vaala 1300, Karjalainen Asta Rovaniemi 1140, Karjalainen Jouko Muhos 1705, Karppinen Seppo J.A. Kerhokausi päätöksessä Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi 2016?2017 tuli päätökseen vappuaattona
koukuttaa liikkumaan. Toivottavasti ensi talvena pääsisi enemmän hiihtämään. Auvo Taponen, Janakkala Tämä ?kerho. Laduilla sai kokea auringonpaistetta, sadetta, luistavia ja nihkeitä kelejä, hohtavia hankia, iloisia ilmeitä ja mukavia juttu tuokioita muiden hiihtäjien kanssa. Viikkotavoite auttoi lopputavoitteeseen pääsemisessä. Asta Karjalainen, Rovaniemi 26.5. Ensi talvea odotellessa. Tytti Laitila, Haapavesi Kyllä piti usein lähteä lenkille. 2017 25. Hyvä niin. Leila Kopola Haapajärvi Tänä talvena oli kelit kohdillaan ja riitti latuja hiihdellä. Shutterstock Huh, huh! Tulihan se tuhat täyteen, puoli vuotta siihen meni. Elma Myllylahti, Haapajärvi Nyt se onnistui. Valitettavasti hiihtokeliä oli vain jossain muualla kuin täällä, mutta karkealla viikkoseurannalla tavoite tuli täyteen hyvinkin, säännöllistä kävelyä se vaati
Kokemus oli myönteinen, koska koskaan en ole täällä marraskuusta vappuun hiihtänyt. Marraskuussa joutsenet toitottivat lähtöterveisensä ladulla puurtavalle ja samoin keväällä joutsenpariskunta kaakotti latuniiloille etelän terveiset. Taustalla kurjet viestivät omaa kevättään. Kerrassaan mieliinpainuva kokemus. Timo Kemppainen, Reisjärvi Olen tyytyväinen ja tuntuu hienolta päästä tavoitteeseen, voittajan fiilis! Satu Pulkkinen, Savonlinna 1465, Karsikas Antti Haapavesi 1180, Karsikas Hanna Kärsämäki 1770, Kasurinen Veikko Oulu 1360, Kellokoski Toini Oulu 1260, Kemppainen Hannu Kajaani 1618, Kemppainen Marja-Liisa Reisjärvi 1352, Kemppainen Tiina Oulu 2274, Kemppainen Timo Reisjärvi 2812, Kemppainen Väinö Paltamo 1810, Kiviranta Erkki Oulainen 1135, Kiviranta Ritva Oulainen 1188, Koivula Pirjo Taivalkoski 1087, Kolari Terttu Tuusniemi 986, Konttajärvi Salli Pello 2079, Kopola Leila Haapajärvi 1148, Korri Eino Lappajärvi 1014, Kortesalmi Rauni Espoo 441, Korvuo Markku Suomussalmi 2267, Koskela Arno Kankaanpää 470, Kujala Erkki Toholampi 1068, Kukkola Jukka-Pekka Kempele 1176, Kukkola Raija Nivala 200, Kukkola Tuomo Nivala 525, Kylmäluoma Juha Taivalkoski 2770, Kylmäniemi Eija Posio 1064, Kylänpää Jouni Eurajoki 1001, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas 1072, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas 2034, Kässi Timo Uurainen 850, Kömi Kirsti Huittinen 1127, Laiho Kari Laitila 1413, Laiho Venla Laitila 2122, Laitila Tytti Haapavesi 1506, Lakkala Ossi Kuopio 1440, Lamminsivu Susanna Laitila 875, Lehtoaho Anni Kemi 1159, Lehtoaho Oiva Kuusamo 1058, Lehtoaho Vilho Kangasala 2274, Leinonen Aino Vaala 1040, Leppänen Eeva Kuopio 2200, Leskelä Esko Kuusamo 1176, Loikkanen Jouko Helsinki 1348, Luukinen Aulis Liminka 1303, Luuki- 26 26.5.2017 nen Ritva Liminka 1300, Luukka Elina Padasjoki 1030, Luukka Paavo Padasjoki 1000, Lähdemäki Tarja Säkylä 1093, Lämsä Kalevi Oulu 2222, Lääkkö Antti Lumijoki 982, Lötjönen Marjatta Parikkala 1390, Manninen Simo Oulu 1086, Markkanen Jouko Suonenjoki 2550, Mattila Jussi Oulu 1105, Mauno Juha Pukkila 1159, Mauno Sisko Pukkila 1112, Messala Matti Saarijärvi 1220, Mettinen Keijo Kuusamo 2061, Mettälä Heikki Loimaa 905, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 1120, Moilanen Mikko Puolanka 605, Moilanen Tuulikki Puolanka 1348, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2012, Murtoperä Martti Haapavesi 2426, Mustonen Markku Liminka 1549, Myllykoski Ahti Siikalatva 1230, Myllylahti Elma Haapajärvi 1010, Myllylahti Matti Haapajärvi 983, Myllylä Reijo Oulu 1467, Mäki Heikki Loimaa 1070, Mällinen Antti Siikalatva 1045, Mänttäri Maire Hattula 1506, Mänttäri Tuomo Hattula 1500, Määttä Heikki Oulu 590, Määttä Jenni Helsinki 1000, Määttä Pauli Kempele 570, Määttä UllaMaija Kempele 1000, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1055, Niinisalo Vaito Kerava 815, Nikula Pauli Siikajoki 839, Niskanen Mikko Viitasaari 828, Nummela Olavi Turku 1162, Oikarinen Matti Oulu 3104, Oinas Elina Muhos 410, Ojala Olavi Kempele 1151, Ojansuu Seija Sastamala 807, Ollikainen Reijo Oulu 1609, Ovaskainen Teuvo Forssa 1065, Paananen Pekka Raahe 1252, Paaso Anneli Tyrnävä 1365, Paaso Esa Tyrnävä 1340, Pakaslahti Ari Rauma 1111, Palola Juhani Puolanka 1921, Paloniemi Markku Taivalkoski 1250, Partanen Ari Sulkava 2605, Partanen Jukka Sulkava 2503, Paukkeri Tero Kajaani 1047, Pauna Hanna-Mari Keminmaa 1376, Pekkarinen Erkki Lapinlahti 1000, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 1088, Pekonen Eeva Parikkala 1263, Pekonen Pentti Parikkala 2590, Pelli Terho Hyrynsalmi 1395, Penttilä Martti Oulu 1142, Pietilä Jouni Uusikaupunki 1020, Pietilä Kauno Uusikaupunki 320, Piilonen Kirsti Äänekoski 1009, Piilonen Pentti Äänekoski 1015, Pirttisalo Reijo Pyhäntä 2009, Pitkälä Eila Haapavesi 1002, Pitkälä Raija Haapavesi 898, Pohjamo Samuli Oulu 1051, Pulkkinen Aulis Oulu 1061, Pulkkinen Satu Savonlinna 2011, Pylväs Marja-Liisa Oulu 3312, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 2350, Pyylampi Antti Vantaa 1000, Päkkilä Esko Oulu 1446, Ranta Pirjo Siikajoki 1343, Rantakangas Antti Haapavesi 1683, Rantakangas Minna Haapavesi 1855, Rantanen Reino Raahe 1229, Rantsi Katri Varpaisjärvi 985, Rasinkangas Sirpa Kempele 1170, Rauhansalo Kauko Savonlinna 2125, Raulamo
Shutterstock Hienoisesti vähän jännitin miten äijän käy näissä oloissa, mutta nyt voin kuitenkin todeta: taistellen tulokseen ja vaarojen kautta voittoon. Heikki Mäki, Loimaa Hiihtokelejä kesti loppuun asti ja kantohankia myös kävellä. 2017 27. Pääsin ensimmäisen kerran hiihdossa yli 2?000 kilometrin. Toivo Saarimaa, Vaala Kuntoilun merkeissä otettava kesäaikakin, että jaksaa seuraavan kauden paarustaa loppuun asti. Paavo Väyrynen, Siikajoki Marja-Liisa Kangasala 1014, Rautakoski Juhani Vaasa 523, Rautio Eero Oulu 1245, Rauvola Auli Rauma 1105, Riepula Anne Ii 1257, Riepula Pekka Ii 1862, Rimpiläinen Markku Kajaani 1660, Rundgren Anita Kolari 1625, Rundgren Mikko Kolari 2720, Rundgren Raakel Pello 870, Räisänen Juho Taivalkoski 2747, Rämö Kaisa Tammela 1383, Teppo Riitta Ylivieska 1702, Tieva Raimo Siikalatva 1041, Tihinen Martti Oulu 1146, Tolkkinen Eila Taivalkoski 1111, Tornberg Marketta Kuusamo 1300, Trög Sakari Rovaniemi 1055, Trög Tuula Rovaniemi 1345, Tunturi Tapio Jämijärvi 2542, Tuohinto Esko Raahe 3017, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 600, Tölli Kaisa Nivala 280, Tölli Teuvo Nivala 1058, Saarimaa Toivo Vaala 3027, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 2430, Sakko Auli Merijärvi 1091, Sakko Leena Merijärvi 1991, Sakko Markku Merijärvi 815, Salonen Vilho Koski Tl 1080, Sankari Terttu Pöytyä 1700, Sankilampi Pertti Kempele 2550, Sarkki Raija Salo 1137, Saukko Piia Merijärvi 2555, Saukko Tapani Merijärvi 3212, Savikoski Olavi Haapavesi 1230, Setälä Matti Heinola 1080, Siipo Reijo Pyhäjoki 1206, Silmälä Anja Tammela 1079, Simonen Kauko Sulkava 1260, Soini Pentti Ii 305, Sormunen Heikki Oulu 508, Soronen Laila Utajärvi 476, Soronen Mauno Haapavesi 1150, Soronen Pekka Ii 1085, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 860, Suni Veli-Pekka Köyliö 708, Suomalainen Veikko Miehikkälä 1828, Suomela Raimo Ii 1225, Suonsivu Suvi Tampere 821, Suvanto Erkki Oulu 1420, Suvila Kalevi Loimaa 1026, Uosukainen Veikko Tammela 1795, Uotila Kalle Orivesi 1000, Taivalkoski Eija Taivalkoski 2100, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 1700, Talala Reijo Pudasjärvi 1046, Taponen Auvo Janakkala 1066, Teppo Markku Ylivieska 1922, Vaara Jukka Rovaniemi 1898, Vaara Jussi Tervola 803, Vaara Marja-Liisa Tervola 290, Vanninen Raimo Helsinki 616, Vedenoja Simo Raahe 875, Vehniäinen Eero Salo 1529, Vesterinen Helena Lahti 482, Vesterinen Perttu Lahti 428, Vihriälä Jukka Seinäjoki 1814, Vilenius Markus Ylöjärvi 805, Virranta Kari Lapinlahti 2086, Virta Antero Salo 1005, Virta Arja Salo 1024, Virtanen Keijo Tammela 1130, Vitikka Erkki Savukoski 1575, Vuorinen Ossi Uusikaupunki 1270, Vähäsöyrinki Paula Nivala 203, Vähäsöyrinki Satu Nivala 400, Vähäsöyrinki Simo Nivala 751, Vähäsöyrinki Sini Nivala 760, Väyrynen Kyllikki Siikajoki 516, Väyrynen Paavo Siikajoki 1223, Vääräniemi Marja-Leena Taivalkoski 1100, Ylikulju Aulis Raahe 1387, Ylikulju Ismo Muhos 880, Ylimartimo Eila Simo 1615, Yrjänen Hannu Pyhäjärvi 3050. 26.5
Pääosa piiskasadosta korjataan syksyllä ennen pakkasten tuloa. ??Keväisin on paljon tilaustöitä. Uronen lähti uteliaana kansalaisopiston pajunviljelykurssille, ja siellä ?välähti?. Syksyllä lähtivät sonnit. Kun Uronen istutti pistokkaita kylätien varrella olevaan peltoon, ohikulkijoilla riitti ihmettelemistä. Ensimmäiset pistokkaat eli 5?000 kappaletta 25 senttiä pitkiä pajupätkiä tökittiin maahan keväällä 2005. Noin kymmentä eri lajia. Onneksi Uronen ei osaa olla jouten.. Myymäläänkin on saatava tavaraa, Uronen luettelee. Kuluneet vuodet pajutilallisena ovat olleet hyvin työteliäitä. ??Teen kaiken itse alusta loppuun, Uronen kertoo. Hänen puolisonsa on käynyt koko ajan tilan ulkopuolella töissä. Sitten Uronen ajatteli, että pajutöitä voisi olla näytteillä ja meni punontakursseille. Ystävät innostuivat tilaamaan häneltä töitä nähdessään, miten ilmeikkäästi paju sopii pihan somisteeksi. Pian hän huomasi, että ihmisiä kiinnosti tutustua pihamiljööseen. ??No, mopo karkasi käsistä, hän nauraa. Pajunpunonnassa ei koskaan opittava lopu. On myymälätila pajutuotteille, pitkä pöytä pajukurssilaisten tarpeisiin. Myymälä paljastaa, että Urosen kädentaidot eivät todellakaan rajoitu pajunpunontaan, vaan hän harrastaa myös tekstiili-, sementti- sekä savitöitä. Kesällä pihassa yhdistyy yksivuotisten kesäkukkien väriloisto taidokkaisiin pajutöihin. 28 26.5.2017 ??Pajutöissä on se huono puoli, että ne kestävät vain 6?7 vuotta. Valtavasti olisi uusittavaa, Uronen esittelee pihakierroksella. Pajutila on kesäkuukaudet tutustumiskohde ryhmille. Pihan kukkaloiston ja pajutöiden lisäksi vieraita viihdyttävät kotieläimet, lampaat, vuohet, kanat kukkojensa kanssa, kanit, kissat ja nyt keväällä otettu koira. ??En ota mielelläni kävijöitä ennen juhannusta, koska koen, ettei vieras saa sitä ennen rahoilleen vastinetta. Nyt kasvu on alkanut hiipua, piiskat eivät enää jaksa kasvaa niin pitkiksi kuin ennen. Se on tehtävä ennen kuin silmut puhkeavat. Piha ei koskaan tule valmiiksi. Kaikenlaista! ??Kun tökin pajun alkuja peltoon, mietin, että saan varmaan kylähullun maineen, Uronen nauraa. Hän pohdiskeli tätä kerran ääneen, johon kuuntelija oli sanonut: ?Et sie oo kylähullu, sie oot kylän onnellinen?. Kylän onnelliseen on helppo uskoa, kun näkee, mitä kaikkea Uronen on saanut aikaan. Uronen puntaroi mielessään, josko paju on tilalla tulossa tiensä päähän. ??Ennen pajua minulla oli 15 vuotta lihakarjaa. Uronen on punonut pajua mitä moninaisempiin tarkoituksiin. Kaikki pajuhommat on siirrettävä varastosta paikoilleen ja kukat istutettava. Kun Uronen erehtyy joskus huokailemaan työkiireitään, miehellä on siihen vakiovastaus: ?Ethän sie ossais jouten olla?. Alkuun pajutilan ideana oli pelkästään myydä pajupiiskoja. Haluan, ettei tämä ole pelkkä pajutyönäyttely, vaan moninainen kokonaisuus, joka tarjoaa kaikenlaista näkemistä sekä ideoita. Keväällä on pajutilan kiirehuippu, siellä edellä mainittujen töiden lisäksi on ehdittävä korjata pellolta mahdollisimman paljon piiskoja. Turhaa minusta tulla toukokuussa katselemaan pajupotteja, joissa ei ole kuin multaa, Uronen linjaa. ??Sitä paitsi toukokuu menee täysin laittaessa pihaa kuntoon. Elämä Ei kylähullu vaan kylän onnellinen Teksti ja kuva: Päivi Vento Kirsi Uronen perusti pajuviljelmän kaksitoista vuotta sitten. Kaikkea näitä modernilla otteella. Pajuvarasto mykistää, piiskoja on niputettuina vuosien tarpeeksi eteenpäin. Pajuako se Urosen tyttö ryhtyy viljelemään. Navettarakennus on muuttunut varsinaiseksi pajukeskukseksi. Vielä ehtisin tehdä yhden viidentoista vuoden rupeaman jotakin muuta, Uronen puntaroi. Mutta tuskinpa yrittäjä kotipaikaltaan ja -tilaltaan Lappeenrannan Rapattilasta lähtee, hän on juurtunut sinne kuten pajut peltoon. ??Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos heti, kun olin käynyt maatalouskoulun, Uronen taustoittaa. Lihakarjan pitäminen lopetettiin tilalla EU:n myötä. Mitä tilalle? Siinäpä kysymys. Tätä tulee kohta täyteen 15 vuotta
Pajunpunonnassa ei koskaan opittava lopu. 26.5. 2017 29
Seinät on koristeltu tauluilla lattiasta kattoon aina vessoja myöten. Syntyi maidoke. Kielikello-lehden mukaan ?maidokkeen ymmärretään tarkoittavan maidon korviketta, jotakin, joka on ?ei-maitoa??. Vaikka rahake on siis ?ei-rahaa?, Pohjanranta Oy hyväksyy sen ihan oikeaksi maksuvälineeksi. Vaikka olen pyrkinyt noita tauluja viime vuosina välttelemään. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tuntuu ajautuneen takaiskusta toiseen. Yksityisen henkilön ylläpitämässä kokoelmassa on toistatuhatta maalausta. Vaalirahakohusta aikanaan osansa saanut keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen myönsi kokouspaikan olevan vaikuttava. . Apollon Tietäjät Teksti: Samuli Nissilä, Pentti Manninen, Pauliina Pohjala Markake Paavo Väyrysen yritys, Pohjanranta Oy, on lanseerannut 10 markan rahakkeen. Aikoinaan kahviautomaattien maidolle, joka ei ollut oikeaa maitoa, piti keksiä uusi sana. Pahin oli luonnollisesti mahtivaltion häviäminen Suomelle jääkiekossa. Mutta mitä nyt on tulossa. Väyrynen on nimittäin joutunut vastahankaan kyläkauppias Vesa Keskisen kanssa. Keskinen kun sattuu omistamaan tavaramerkin sanapariin ?Suomen markka?. Keskinen uhkaa Iltalehdessä Väyrystä oikeustoimilla, jos tämä ei ?luovu kansan riistämisestä?. Olisiko Väyrysen kannattanut markan sijaan käyttää sanaa markake? Keskustan Uudenmaan piirin tiistai-illan kokouspaikka Lapinjärven Kimonkylässä muistutti maakuntavaaleihin 30 26.5.2017 valmistautuvaa keskustaväkeä siitä, miten laaja ja monipuolinen alue Uusimaa todella on. Monen matka alkoi pääkaupungin liepeiltä ja moottoritien läpi ajettiin maalaiskylään, jossa traktorit tekivät pelloilla toukotöitään ja ilmassa leijaili asiaankuuluva lannan tuoksu. Kokous pidettiin Kimonkylän taidekodissa, joka on vaikuttava nähtävyys sinänsä. Presidentti Trump osallistui Saudi-Arabiassa valtavien asekauppojen jälkeen miesten miekkatanssiin, tanssahteli miesrintamassa paljastettu miekka kädessään. ??Se oli kaunista, presidentti kehui kauniille rouvallensa. Niin että mitä seuraavaksi?. Muut yritykset voivat kuulemma halutessaan tehdä samoin. Näemmekö tulevaisuudessa lisää vastaavia ideoita. Jakaako Pohjanranta Oy tulevissa presidentinvaaleissa kansalaisille äänekkeitä, joita ehdokkaat, tai ehdokkaakkeet, voivat halutessaan hyväksyä ääniksi? Voi olla, että näin ei käy
Sen jatkamiseen tarvitaan sosiaaliradikaalia keskustaa. Ja kaupungit. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valtakunnalliseen paalupaikkaan. Keskusta hävisi hallituspuolueista vähiten. Talouden säästöt ovat karkottaneet pehmeämpiä arvoja ajavia naiskannattajia vihreiden syliin myös keskustasta. Nuorena poliittisena liikkeenä vihreiden herkkänä kohtana saattavat olla liian suuret puheet. Samalla tasolla kristillisdemokraattien kanssa. Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Se on hädin tuskin äänikynnyksen kohdalla gallupeissa. Vihreät ovat liimautuneet kaikkialla vasemmiston kylkeen, niin myös Suomessa. Keskustaa erottaa muista puolueista näkemys ehe- ästä yhteiskunnasta. Jos joku -ismi kuvaisi keskustaa, se olisi humanismi. Talouden käänne täytyy muokata arvojamme vastaavaksi sosiaalireformiksi. Keskustan toimesta Suomessa kokeillaan historiallista perustulokokeilua. Ihmisyyden kehitystarve on yhteisöllisyyttä ja yritteliäisyyttä. Keskustan muutos maaseudun puolueesta koko Suomen puolueeksi nosti kansanliikkeen keskisuuresta raskaaseen sarjaan. Puheenvuoro Keskustan vihreät arvot Keskusta kellotti kuntavaaleissa historiansa huonoimman kuntavaalituloksen. Moni jäi myös kotiin. Osaamme nousta. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakuntakeskuksissa. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen. Populismi kuivuu hallitusvallan jälkeen romahdukseen. Talouden tosiasioita ei voi paeta. Vihreiden yltiösuuret lupaukset esimerkiksi Ruotsissa ovat sulattaneet puolueen kannatuksen. 2017 31. Sitä ennen demarit huitelivat omissa lukemissa. Keskusta on yrittänyt kuusikymmentä vuotta raivata oman tilansa suuriin kaupunkeihin. Työelämän muutoksen ymmärtäminen ja jokaiselle työnteon mahdollisuuden antaminen on aikamme suurin perusturvauudistus. Olemme onnistuneet kääntämään monen maakuntakaupungin keskustalaiseksi, mutta suurimmat kaupungit ovat vanhan vallan hallussa. On esitettävä vaihtoehtomme ja näkemyksemme, mitä on kestävä kaupungistuminen. Se on Suomessakin heijastunut vihreiden nousuna. Taloudellisesti vaikea aika on antanut reaalipolitiikasta irtaantuneelle, empaattisuutta korostavalle puolueelle helpon oppositioaseman. Ollakseen pääministeripuolue tulevina vuosikymmeninä keskustan on voitettava myös suurimmissa kaupungeissa. Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja 26.5. Kokoomuksen kannatuspohja on ollut aina vakaa. Kierteen politiikkaan on tuonut sosiaalidemokratian eurooppalainen alho. Hajautettua yhteiskuntaa, joka elää kestävästä kehityksestä, kaupungeista, paikallisuudesta, ekologisuudesta ja kansainvälisyydestä. Keskustalle kysymys ei ole vallasta tai rahasta vaan ihmisestä. Väliin mahtuvat myös suurimmat tappiot. Lähihistoriasta tiedämme reseptin. 2000-luvulla keskusta on ollut kolme kertaa Suomen suurin puolue ja sitä kautta pääministerin paikalla. Suurissa kaupungeissa jäimme eduskuntavaalien kannatuksesta. Vuosikymmenienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkaupungissa pienpuolue. Ei ole muuta poliittista voimaa kuin keskusta, joka ajaa tasapainoista koko maan kattavaa politiikkaa
Kannattavuus voisi löytyä, jos tilaa kehitettäisiin ja saataisiin enemmän tuotantoa. Tähän keitokseen laitetaan sitten viljelijäpariskunnan jaksaminen tai yhden viljelijän jaksaminen suuren työtaakan alla. Häpeän sitä, että ahkerat viljelijät laitetaan ahdinkoon ja lopettamaan karjatalous, kun pankki alkaa etsiä omia saataviaan. Muuan isäntä muualta Suomesta sanoi: ?Minä menen suokuoppaan ja ammun itseni, kun on kuuden lapsen perhe ja maatila menossa alta.? Onko kuluttajilla oikeutta vaatia lähi- ja luomuruokaa, kun ruuan tuottajat vähenevät vinhaa vauhtia? Toisaalta Valiolta on todettu, että kotimainen maito ei enää riitä. Koko kansan ruokahuolto on tällä menolla kyseenalainen, ellei suunta muutu. Keskivertomaitotilat ovat puun ja kuoren välissä. Saattaa olla, että kaikki on näennäisesti hyvin ja velat maksettu. Investoimaan ei silti pysty, kun pankki tai pankit eivät anna lainaa, koska liiketoiminta ei ole kannattavaa. Lisäksi verottaja iskee, kun ei synny poistoja. Toisen ääripään muodostavat aikaisem- min uuteen navettaan investoineet viljelijät. Asumistukikin kuuluu samaan sarjaan. Missähän nyt piileksii keskusta. Kaivamassa myös omaa hautaansa? Kuntavaalit osoittavat vääjäämättä, että kun maaseutu saadaan tyhjäksi, rojah- taa keskusta tähän itse kaivamaansa kuoppaan. Mielipiteet Kuka huolehtii viljelijäperheestä? Muuan itsellenikin tärkeä puolue kuulut- ti ?Huolenpitoa vastakin. Heillä on vielä suuri velka hoidettavana, mutta rakennusaikana sopivan kokoinen navetta onkin nyt liian pieni yritys. Taas pankinjohtaja sanoo, ettei voida lainoittaa, kun ei kannata. Toivottavasti valtiovalta ei asetu jarruksi, jopa esteeksi, tälle luonnolliselle, kestävälle menestystekijällemme. 32 26.5.2017 Tärkeä uudistumisvimmamme on saanut vaarallisia, nurjia piirteitä: keskitetään ja tyhjennetään kestävä kultakaivoksemme, maaseutu. Etäisyydet mukaan lukien. Nälkä ja jano yllättävät laskutikkumiesten hallitseman tietoyhteiskunnan. Kohta puolet ruoastamme on jo tuontitavaraa, ja me tuskailemme työttömyyden ja negatiivisen kauppataseen kimpussa. Onneksi elinkeinoelämämme on havahtu- nut palaamaan metsiemme hyödyntämiseen. Valtiomahtimmekaan ei voi niitä muuttaa, vaikka käskyhaluja olisikin. Kehitysmaiden ongelmat eivät tunnu puhuttelevan valtiovaltaamme sen pannessa Suomea kuntoon, mutta valitettavasti vain sisäänlämpiäviä, keskitettäviä, velkarahalla työllistettäviä instituutioita. hiljattaisissa kuntavaaleissa. Viljelijöiden ääni on kuin hyttysen ininää, vaikka kyse on kotimaisesta ruuasta. Yhä useammista kunnista kuuluu hätähuutoja. Ja näitähän on helppo hallita Brysselistä, tällä menolla ennen pitkää Suomenkin pääkaupungista. Esko Eela teollisuusneuvos Säkylä. Tämäkin koko itsenäisen Suomen vahingoksi. Luonnon ja talouden lait ovat tinkimättömät. Valtio on myöntänyt hätäapupaketin, jonka turvin viljelijät saavat ensiapua, mutta se ei riitä. Pääministerin, maatalousministeriön ja kaikkien muiden tahojen yhteisellä tahdolla täytyy saada valtiontakausjärjestelmä eli lainoitus, jossa pankkien ei tarvitse pelätä omavaraisuusasteitaan tai surra pienempiä tuottojaan. Samoin viljelijä saisi turvatuksi tilan toiminnan ja perheelleen toimeentulon. Tähän touhuun parhaat neuvojat tekemään laskelmia tilan pitkäaikaisesta kehityksestä. Jokaista maatilaa pitää tarkastella yksilöllisesti, ja jos ei näy mitään mahdollisuutta jatkoon tai jos todetaan, ettei viljelijä selviydy millään keinoin suuremmasta velkamäärästä, niin sitten vasta suljetaan lainahanat. Aila Alasalmi kunniajäsen, Suomen Keskusta r.p. Ei unohdeta uusiutuvia luonnonvaroja Suomi on laiminlyömässä uusiutuvien luonnonvarojemme kestävän hyödyntämisen. Digiyhteiskunnassakin tulee nähdä, että ellemme huolehdi uusiutuvien luonnonvarojemme hyödyntämisestä, ei meillä tule olemaan rahaa eikä ruokaa. Sote-uudistuskin on käännetty palvelemaan tätä tavoitetta unohtaen kaikki hyvät, yleisesti kannatettavat päämäärät. Luonnonvarojemme hoivaajat ja hyödyntäjät seutukuntineen tarvitsevat ja ansaitsevat asuinsijoilleen muiden, pakolaistenkin kanssa tasavertaiset palvelut
Mieleeni on siitä huolimatta jäänyt kysymys siitä, kuinka toistuvia tälläiset tapahtumat ovat. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä mustamaalata kaikkia politiikassa toimivia miehiä, sillä valtavan suuri osa heistä kohtelee naisia tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Kirjoitukseni koskee lähinnä sitä kulttuurista ilmapiiriä, jossa elämme. Toivoisin, että tulevaisuudessa naisen alentaminen politiikassa olisi sosiaalisesti vieläkin paheksutumpaa ja yksiselitteisesti väärin. Asioita ei lakaistaisi maton alle, vaan ne tuotaisiin päivänvaloon ja keskustelun aiheeksi. Tällä hetkellä tällainen sosiaalisen tuomitsemisen systeemi ei toimi täysipainoises- ti. Entä jos hän joutuu jopa sairaalahoitoon? Tutkimuksissakin on todettu avioerojen olevan yleisimpiä silloin, kun lapset ovat pieniä. Kotipalvelun ei pidä olla sidoksissa so- siaalitoimen asiakkuuteen, jotta perheet eivät ajattele leimautuvansa sosiaalitoimen asiakkaiksi. Perheiden tarvitseman avun sisältö on hyvin yksinkertaista: ruoanlaittoa, vaatehuoltoa, siivousapua, asiointiapua tai ajanviettoa lasten kanssa. Kunnallisen kotipalvelun tarkoituksena on toimia perheen tukena, ei olla päävastuussa perheen arjesta. Kokemuksemme mukaan jo pienikin apu auttaa perhettä pitkäaikaisesti. Olemme vakuuttuneita, että perheitä auttamalla voimme edesauttaa lapsiperheitä tasapainoisempaan arkeen ja tätä kautta vaikuttaa positiivisesti lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kunnallisella kotipalvelutoiminnalla on kauaskantoiset vaikutukset koko perheen hyvinvointiin Esitämme ripeitä toimia lapsiperheiden kotipalvelun järjestämiseksi. Keskustanaisten Kainuun piiri ry 26.5. Usein taustalla on työttömyyttä, syrjäytymistä, sairastumista, taloudellisia vaikeuksia ja vanhemmuuden taitojen puuttumista. Emme elä enää yhteiskunnassa, jossa kaikilla olisi mahdollisuus turvautua isovanhempiin. Suomessa on perheitä, joissa vanhempi vastaa perheen arjesta yksin puolison työskennellessä toisella paikkakunnalla. Joissakin perheissä on yksi vanhempi joko puolison kuoleman tai avioeron seurauksena. Osa näistä perheistä on tällä hetkellä täysin ilman ulkopuolista apua, ja avunpuute heijastuu koko perheen hyvinvointiin. Mitä tapahtuu, kun tämä yksin arjesta vastaava vanhempi sairastuu. Ilmapiirin muutokseen voi vaikuttaa ainoastaan poliittisten toimijoiden yhteisö eli me itse. Naisten alentamisessa ei toki ole kyse vain politiikassa nähtävillä olevasta ilmiöstä, vaan se edustaa yhteiskuntamme ajattelutapaa laajemminkin. Tänäkin päivänä monet mediat ja yhteiskunnan rakenteet luovat kuvaa naisesta, jonka tarkoituksena on elää miestä varten. En ole koskaan ymmärtänyt tätä ajattelutapaa, sillä minut on kasvatettu naisena tavoittelemaan omia unelmiani. Sen vuoksi uskon edelleen, että nainen voi olla samaan aikaan pesunkestävä uranainen, rakastava kumppani, hellä äiti ja mitä ikinä haluaakin olla. Sonja Kouvo varapuheenjohtaja Lapin Keskustanuoret Lapsiperheille kunnallisia kotipalveluja Iso osa suomalaisista ja Kainuun lapsiperheistä voi huonosti. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Naisia alennetaan politiikassa edelleen Politiikka on edelleen vahvasti miesten val- taamaa aluetta, erityisesti henkisellä tasolla. Vaikka Suomen poliittisessa elämässä on paljon myös naisia, heidän polkunsa tässä maailmassa on hieman erilainen kuin miespuolisten kollegoidensa. Naispoliitikkoja arvostellaan useammin ulkonäön perusteella, jolloin asiasisältöihin keskittyminen jää toisarvoiseksi asiaksi. Naispoliitikon summa ei muodostukaan vain hänen poliittisista kyvyistään ja aikaansaannoksistaan, vaan niihin liitetään aina ulkomuodon tuoma lisäarvo. Tällainen ulkoisiin ominaisuuksiin keskittyminen on naisten kykyjen törkeää aliarvioimista. Oma kurkistukseni politiikan maailmaan on ollut vielä suhteellisen lyhyt, mutta jo tähän mennessä olen itsekin kokenut naisen aseman hankaluuden poliittisessa toiminnassa. Lisäksi olen joutunut sivusta seuraamaan, kuinka kanssasisareni kamppailevat samojen asioiden kanssa. Saamani sopimattomat tarjoukset ja kommentit olen jättänyt aina omaan arvoonsa. Jos kahden vanhemman perhe kokee lapsiperheajan haastavana, voimme vain kuvitella haasteet, kun vanhempia on yksi. Akuutista tilanteesta yksittäisellä interventiolla selvitään, mutta entäpä kun epätasapainoinen koti on lapsen arkipäivää useiden kuukausien, jopa vuosien ajan. Meillä on huonosti voivia lapsia, joiden vanhempi ei ehdi eikä usein jaksa kantaa vanhemmuuden vastuuta. Näiden lapsien kohdalla niin koulu, nuorisotoimi kuin terveyspalveluiden järjestäjä käyttävät kalliita ja vähäisiä resurssejaan aiheutuneiden vahinkojen selvittämiseen ja korjaamiseen. Ennaltaehkäisevää apua on vaikea saada, ja usein vasta lastensuojeluilmoituksen jälkeen perheen tilannetta selvitetään. Tällöin ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Ongelmat ovat korjattavissa tai ainakin sel- västi vähennettävissä järjestämällä lapsiperheille kunnallista kotipalvelua. Ehdotamme mallia, jossa perheillä olisi lakisääteinen oikeus kunnalliseen kotipalveluun. 2017 33
Miten ilmaistaan sukupuolineutraalista vaikkapa sanat ?isänmaa. Talouden nousuun saanti vaatii pitkää työtä ja ponnistusta, mutta sen alas ajaminen käy nopeasti. Pitää vain toivoa, että syksyn neuvottelut menevät kohtuullisten palkkanousujen ansiosta toivottuun päätökseen. Ei se ollut aprillipila. Kumpaa hän tarkoittaa? Vakavasti ottaen monet näistä niin sanotuista sukupuolineutraaleista ja tasa-arvoehdotuksista pyrkivät väkisin muokkaamaan perinnettä, kulttuuria ja kieltä. Kannattaisi lukea Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu teos ?Uusi uljas maailma?. Kirjassa kuvataan totalitaristista yhtenäisyysvaltiota, jossa muun muassa perhekäsitys on hävitetty. Entä, kun pieni lapsi huutaa hädissään: ?Huoltaja, tule äkkiä apuun?. ItäLapin rakennuksista lähes 90 prosenttia oli poltettu. Maakunta ei nöyristellyt silloin edes maan hallitusta. Historian tapahtumia pitää katsoa oman ai- dettiin kannattamattomana virtaaman voimakkaan vaihtelun johdosta. Kuitenkin Isohaaran rakentamispäätöksen yhteydessä KTM:n ylijohtaja Uolevi Raade käynnisti uudelleen selvitykset, ja silloin todettiin, että Kemijoen rakentaminen edellyttää Oulujärven luokkaa olevien tekojärvien rakentamista. Yksikään Lapin kansanedustaja ei vastustanut suunnitelmaa. Vain yksi harasi vastaan, Matti Lahtela Kemijärveltä. ja ?äidinkieli?. Se edellyttää säännöstelyn lisäämistä. Valtioneuvosto joutuu nyt päättämään, onko tulvariskien hallinta yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, että Natura-alueen osan vaihtamiseksi uuteen alueeseen voi soveltaa luonnonsuojelulain poikkeamispykäliä. Lohi on noussut 7 000 vuotta kevättulvan aikana jokeen. Yksikään Lapin kansanedustaja ei vastustanut ideaa. 1930-luvulla Kemijoen rakentamista pi- Nyt Kemijoen tulvaryhmä on valmistellut Suomen lakien velvoittamana tulvariskien hallintasuunnitelman. luovutaan ja tilalle tulevat käyttöön sukupuolineutraalit sanat ?vanhempi. markkinoimaa ideaa, että rakentamisen pitää suorittaa yksi yhtiö, Kemijoki Oy. Lahtela halusi kilpailua ja monta rakentajaa. kansa taustaa vasten. Maakunta on kiirehtinyt Kemijoen rakentamista Ounasjokea lukuunottamatta. Vain kalakorvaukset ovat hiertäneet maakunnan ja jokiyhtiön välejä. Hänkään ei vastustanut rakentamista, vaan ?kommunisti-Kekkosen. Silloin ei lohen uistelu ollut huolista päällimmäisin. Tässä tilanteessa VR:n johtaja Erkki Aalto esitti rautatiesillan ja voimalaitospadon rakentamista Kemijoen suuhun. Mielipiteet Tekoallas olisi kuin kultalautanen Lapin päättäjät eivät ole nöyristelleet jokiyhtiön edessä, kuten populistit väittävät. ja ?huoltaja?. Ongelmiahan siitä tulisi. Sanoista ?isä. Lohi ei pelkää kevättulvan aikaista vettä. Uuden tekojärven alapuolisen veden laatu on pahimmillaan sama kuin kevättulvan veden laatu. Vihreiden puoluekokoukselle on tehty aloite, jotta sanoista ?äiti. ja ?isä. Kemijoki Oy:n osakkaiden maksama omakustannushinta Kemijoen sähköstä oli aina vuoteen 1974 saakka markkinahintoja korkeampi. Siinä yksi syy, miksi kalakorvauskiista pitkittyi aina siihen pisteeseen, että maakunnan päättäjät valtasivat 1979 oikeusministeriön. tätä pitkään odotettua orastavaa nousua. Sodan jäljiltä Rovaniemi oli rumempi kuin Aleppo tänään. Kemijoen yli johtavat sillat oli tuhottu. ja ?äiti. Allas ei estä lohen palauttamista jokeen. Altaan tuotto energian nykyhinnalla on noin 15 miljoonaa euroa/vuosi ja rakennuskustannukset 250 miljoonaa euroa. Rakennuskustannusten jälkeen allas tuottaa maailman tappiin joka vuosi miljoonia, jotka voidaan ohjata sodan jälkeen tehtyjen virheiden korjaamiseen eli vaelluskalakantojen palauttamiseen ja Itä-Lapin elinvoiman lisäämiseen. Allas tarjoaa rakennusaikana lähes 3 000 henkilötyövuotta, 20?30 uutta pysyvää työpaikkaa kalastukseen ja matkailuun sekä Lokkaa paremman kalajärven virkistys-, matkailu- ja kotitarvekalastajille. Nyt Itä-Lapin päättäjien pitää tarttua viivyttelemättä kultalautasen syrjään. Jaakko Ylitalo Kirjoittaja on toiminut edunvalvontatehtävissä 1974?2010 Lapin maakuntaliitossa ja Lapin liitossa Hallitusta on kiittäminen Isä on isä ja äiti on äiti Olen joskus jo aikoja sitten lukenut seuraavan ajatuksen: poliitikko tekee äänestäjien mielen mukaisia päätöksiä, jotka eivät kuitenkaan ole eduksi äänestäjille, kun taas valtiomies tekee äänestäjien mielipiteen vastaisia päätöksiä, jotka ovat kuitenkin äänestäjien eduksi. Tätä voisi hyvin verrata nykyisen Sipilän hallituksen ja opposition mielipiteiden erilaisuuteen. Sipilän johtama hallitus sai lopulta aikaan kilpailukykysopimuksen, jota oppositio kovasti vastusti. Nyt on viimeinkin saatu Suomen talouden nokka nousuun, ja kukaan ei varmaankaan voi kiis- tää sitä, etteikö hallituksen aikaan saamalla kilpailukykysopimuksella olisi vaikutusta tähän orastavaan talouden nousuun. Nyt on opposition pidettävä huoli siitä, että tulevan syksyn palkkaneuvotteluissa ei ?lyödä päähän. on tullut kirosanoja. Heikki Niittymäki Masku Antti Vanhanen Lappeenranta 34 26.5.2017
Myös avoimuuteen ja viestintään on tarkoitus kiinnittää huomiota. 26.5. Hän näkee, että hyvä tulos olisi saatu ilman liitoskuntiakin. Kananen pitää tärkeänä, että liitoskunnista on edustajia mahdollisimman monesta puolueesta. ??Liitoskunnat keskittivät onnistuneesti äänet ja saivat hyvän edustuksen. Vaalitulos merkitsee sitä, että keskusta saa kunnanhallituksen puheenjohtajuuden ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajuuden. Kanta-Kuopio ja liitoskunnat täydentävät toisiaan. Niissä myös osattiin keskittää äänet omille vahvoille ehdokkaille. 2017 35. Nyt hänen mukaansa voidaan tehdä enemmän keskustan arvoihin perustuvaa kuntapolitiikkaa. Ensimmäistä kertaa Kuopion kuntavaaleissa oli mukana tuoreimpiin liitoskuntiin kuuluva Maaninka. Lautakuntien puheenjohtajuuksia tulee kaksi. Uutena valtuustoon noussut Vesa Lin- nanmäki kehuu Kivelää ja tämän johtamaa tiimiä, joka teki kovan työn ehdokashankinnassa. Samaa Kuopiota olemme, hän tähdentää. Muutama vuosi sitten Kuopioon liittyneen Nilsiän vahva vaikuttaja Tapio Tolp- panen näkee, että ainakaan näin selkeää voittoa ei keskusta olisi Kuopiossa saanut ilman liitoskuntia. Hänen mukaansa mittava jalkatyö tuotti tulosta, mutta myös sosiaalisella medialla ja muulla kampanjoinnilla oli tärkeä osuus tuloksessa. Erityishuomion häneltä saivat ehdokkaat, jotka rakensivat hyvän kampanjan. Pitkän linjan riistaveteläinen vaikuttaja Hannu Kananen muistuttaa, että päätöksenteossa on katsottava koko Kuopiota. Sieltä valtuustoon uutena noussut Kari Loponen katsoo, että liitoskunnat auttoivat keskustaa saamaan hyvän vaalituloksen. Mutta niin hän kuin muutkin liitoskuntien valtuutetut muistuttavat, että asioita hoidetaan yhdessä koko Kuopion hyväksi. Antti Kivelä katsoo, että Kuopion ainutlaatuisuus asuinympäristönä, liitosalueiden houkuttelevuus muualta muuttaville, kaupunkirakenteen tasapaino sekä joukko- ja palveluliikenteen kattavuus ovat niitä asioita, joissa tuodaan esiin keskustalaisia arvoja. Kuopion 49 äänestysalueesta keskusta oli suurin 17 äänestysalueella. Keskustan uusista valtuutetuista yksitoista on miehiä ja kolme naisia. Hän harmittelee sitä, että äänestysprosentti jäi alhaiseksi eli 52,6 prosenttiin. Hän uskoo, että keskustalaisuus näkyy Kuopion päätöksenteossa siinä, että pidetään huolta myös reuna-alueista. Kuntapolitiikka Vesa Linnanmäki kehui Kuopion keskustan onnistunutta vaalityötä Antti Kivelälle. Liitoskunnat edesauttoivat keskustan voittoon Kuopiossa Teksti ja kuva: Soili Riepula Suunnitelmallisen vaalityön ja ehdokas- hankinnan aloitus ajoissa, koulutustilaisuudet ehdokkaille, uuttera kampanjointi, iso rahallinen panostus, liitoskuntaalueet, joilla keskustaväki saatiin hyvin äänestämään. Nämä ovat keskustan Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtajan Antti Kivelän mukaan ne tekijät, jotka edesauttoivat keskustan Kuopion valtuuston suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa. Yliopistokaupungeista Kuopio oli Oulun ja Rovaniemen ohella kolmas, jossa keskusta sai kuntavaaleissa eniten paikkoja. Uudessa kaupunginhallituksessa istuu kolme keskustalaista. Kuopion kaupunginvaltuuston 59 paikasta keskustalle tuli 14. Keskusta oli ylivoimaisesti suurin puolue nimenomaan liitoskunnissa
Paikallinen keskusta ja muut puolueet ovat kadonneet keskusteluista. Usein pohdin, saisiko keskusta hyödynnet- tyä some-väen energian tai olisiko meillä mahdollisuutta saada sama määrää keskustelua aikaiseksi puolueen eri tasoille ja foorumeille. Hml kj:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkisalissa (Lukiokatu 2, Hml) 30.5. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Keskustaveteraanit, Tervetuloa viettämään yhteistä kesäpäivää Maskuun Ravintola KiisanPirttiin (Kiisankuja) keskiviikkona 26.7.2017 klo 11:00 alkaen. Sitovat ilmoittautumiset 20.7.2017 mennessä Pertille (pertti.peltola@tintti.net) tai 0400 940 650 tai Sirpalle 044 062 2266. Hämeenlinna. klo 19 kunnanviraston valtuustosalissa. Meillä olisi käytettävissämme aate ja jäsenistömme ympäri maata sekä puolueemme budjetti. Miten keskustalainen maailmankatsomus jalkautuisi parhaiten paikalliselle tasolle maalla ja kaupungeissa. klo 18.00 Varsinais-Suomen liitossa Ratapihankatu 36. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto: Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Tiedustelut tmj. Sinikka puh. Mitä jos aloittaisimme täysin puhtaalta pöydältä. Mikko Alatalo. Terveisin Jaana Viilo, tj 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Mille tarpeelle olemme rakentaneet tämän hetkisen järjestömme. 040 759 0509 tai pj. 040 418 1150. Asikkala, kj:n ylimääräinen kokous ti 30.5. seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesäkauden ajan Keilahallilla torstaisin klo 15-16. Laitila, Laitilan yhdistynyt keskusta py ry:n vuosikokous su 28.5. klo 16.30 Laitilan kaupungintalolla kokoushuoneessa 232. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. fi. klo 18 kunnanvirastolla. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tjJaana Niemi puh. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@ suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Kuullaan myös muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Arpajaiset ja tikkakisan palkintojenjako Lopuksi juomme kakkukahvit.Viihtyisistä puitteista ja tarjoilusta maksamme talolle 15e/hlö. Ohjelma: klo 11:00 Ilmoittautuminen, kesäkuulumiset ja samalla pidämme tikkakisat. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuor- Keskustanaisten piiri. Reima ja pojat laulavat ja laulattavat. 6.6. Vastaako organisaatiomme tämän päivän tarpeita? Puhuttaessa keskustan järjestökoneistosta tulee useasti mieleen, kauanko tämä kone vielä jaksaa kulkea näillä eväillä muuttuvassa maailmassa. Haastankin lukijat nyt ajatusleikkiin. Mikä on puoluetoi- Uusimaa Helsinki, piiri ry Piirin sääntömääräinen kokous pidetään maanantaina 29.5. Ke. klo 18 alkaen. Esillä on sääntömääräisten vuosikokousasioiden lisäksi yhdistyksen lakkauttaminen ja sen jäsenten liittäminen Keskustan Perttelin seudun py ry:n jäseneksi. Sauvo. Paikallistason kautta muun muassa puskaradion asioihin olisi mahdollista hakea todellista muutosta. Mikä sitten on nykyään keskustan tavoite paikallis- ja piiritasolla. Tervetuloa kauempaakin! Ajo-ohje: Sauvon kirkonkylästä 8 km kantatietä 181 Kemiön suuntaan. eikä tule näkymään, mikäli aiomme pysyä mukana tässä junassa. Nyt tulee yhdessä tuumin hypätä tuohon junaan ja pysyä matkassa mukana! Jussi Ylitalo puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Raisio, Raision Keskustajärjestöjen kesäistä iltaa vietetään Hintsan pihapiirissä ke 21.6. Klo 12:00 Aloitamme ruokailulla, tarjolla lounas noutopöydästä. klo 18:00 Sauvon Osuuspankin kerhohuoneessa. klo 18-20. Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tj Juha IsoAho puh. Aiheena yhdistyksen lakkauttaminen Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa (tj. Tienviitta oikealle ?Aliristniemi?, josta 600 metriä pihalle. Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.? 18.6. Facebookin puskaradiot ovat täynnä kerta toisensa jälkeen vilkkaampaa paikallisia asioita koskevaa keskustelua, joihin erinäinen määrä kuntalaisia osallistuu. Ihmisiä kiinnostaa edelleen oma ympäristö, mutta keinot ja tavat muuttuvat. Päätetään ehdokkaat luottamustehtäviin. Hollola, kj:n ylimääräinen kokous ti 6.6. Vapaa-ajalla otettiin kantaa maailman mullistuksiin ja suunniteltiin yhdessä tulevaa. Nykyään puolueet koetaan kaukaisiksi. Illan artistina esiintyy ke. kello 17.00 - 18.00. kello 18.30 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen klo 18.00.-18.30. Politiikkaa Apollolla - Maakuntavaalit maanantaina 29.5. Miten politiikka voittaisi takaisin uskottavuutensa? nen kokous ma 29.5. alkaen klo 18. Tilaisuudessa puhuvat keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Varsinais-Suomen tulevaisuuden näkymät ja haasteet. Isäntänä edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi Puolueen uudistustyö tulee olemaan jatkuvaa. Lohikeittotarjoilu klo 16 alkaen. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. Esko Kivirannan maakunnallinen kesäjuhla Aliristniemen tilalla pe 9.6. Käsitellään luottamushenkilöpaikkajakoa. Keski-Hollola, py:n yleinen kokous ti. Asialistalla kunnallisten luottamuspaikkojen jakaminen, maakuntavaaliehdokkaista päättäminen ja edustajan valinta Suomen Keskustanaisten edustajakokoukseen Lahteen. Piiri, kunnallistoimikunnan avoin tilaisuus ti 30.5. Sari puh. 0440854590 mieluiten tekstiviestillä. Sauvo. Keskustan Sauvon paikallisyhdistyksen ylimääräinen ylei- 36 26.5.2017 miston rooli. Miettikää, mitä varten politiikkaa tehdään. Tuukka Liuhalle, puh. perjantaisin. Ohjelmassa pääjohtaja Liisa Hyssälän ja kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän alustukset. Aiheesta alustaa puoluesihteeri Jouni Ovaska. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 0509177000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Miksi keskusta on olemassa. klo 19 Hollolan kun- nanvirastolla. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä. Ilmoittautuminen Mika Munkille puh. Kuinka viesti kulkisi parhaiten valtakunnan tasolle ja ulkopolitiikkaan? Älkää jääkö tässä leikissä ajatustenne kanssa ahdinkoon miettiessänne paikkajakoja eri luottamustehtävissä. Maksu suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Keskusta 2020-luvulle! Taannoin poliittisten järjestöjen paikallis- yhdistykset värittivät kyläyhteisöjä ja kaupunkeja. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Loppua työlle ei näy . Jaana Viilo sairauslomalla) voit soittaa pj. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Saamme poliittista purtavaa maakuntavaalien tiimoilta sekä perinteistä suuhunpantavaa musiikilla höystäen. ten tj Miro Marjamäki puh. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.?14.9
Tilannettamme ei ymmärretä Helsingissä tai muualla Suomessa. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p.040-556 7262 tai kristiina. maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www. pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Elina Suoranta p. krs, käynti takaovesta. p. Päätetään kunnalliset luottamuspaikat. Keskustanuoret, Mikkelin osasto ry, sääntömääräinen vuosikokous ma 29.5. Paluumatkalla omakustanteinen ruokailu. Siinä on isoista asioista kyse. Tuusulalainen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo, että Uudenmaan jakaminen useampaan vaalipiirin ei ole saanut vastakaikua. . 14 v. Ei tarvitse kuin katsoa, mistä kansanedustajamme tulevat, hän huomauttaa. Mäntsälän keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havula uskoo, että ?periferiat? ovat maakuntahallinnon häviäjiä. 26.5. Asia: Esitys kunnallisiin hallintoelimiin valittavista Keskustan edustajista. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit. On selvää, että kun 99 valtuutettua valitaan maakuntavaltuustoon, niin pienet kunnat eivät saa yhtään päätöksentekijää. Havula muistutti, että pääkaupunkiseudulla asuu kaksi kolmasosaa Uudenmaan asukkaista. . 040 721 0636. Euran mh 11.20 . ja 3 . Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Etelä-Savon Keskustanaiset, Marihetki Mikkelin Marimekko- Pauliina Pohjala Iso vaalipiiri herättää kauhua Uudellamaalla Pauliina Pohjala Uudenmaan keskustalaiset ovat huolissaan pienten paikkakuntien tilanteesta tulevassa maakuntahallinnossa. Tapio Havula Mäntsälästä totesi piirikokouksessa Lapinjärvellä viime viikon tiistaina, että 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa pitäisi jakaa maakuntavaaleissa useampiin vaalipiireihin. Hänen mielestään vaalipiirejä pitäisi olla vähintään kaksi: Helsinki, Vantaa ja Espoo yhtenä ja Uudenmaan kehyskunnat toisena vaalipiirinä. . Nakkilan tori 11.50. Liuha, puh. Ilmoittautuminen ja kahvi alkaen klo 9.30. alkaen ma, ti ja pe. klo 14 valtuustosalissa. Bussin reitti: Säkylän mh klo 11.00 . Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. 0456748077, tuukka@liuha.fi Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous la 27.5. klo 10 osoitteessa UKK- instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere. Suolahdentie 84, Laukaa) su 28.5. 0500 . Ollaan yhteydessä. Pori, kj:n ylimääräinen yleiskokous ti 30.5. Pakan hinta 10 euroa/kpl Piiritoimisto suljettu 25.28.5.2017. Laukaa, kj:n ylimääräinen yleinen kokous Hotelli Vuolake (os. Suolahdentie 84) su 28.5. klo 16 alkaen. Harjavallan Neste 11.40 . -esitykseen. sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon to klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Esillä ehdotukset kunnan luottamushenkilöiksi tulevalle valtuustokaudelle. Vihtavuori, py:n kokous Hotelli Vuolakkeessa (os. Entä heidän vaalipiirinsä. Matkan järjestää Satakunnan Vesaiset + postikulut. 2017 37. Tilaukset p. klo 18 7th Floor, Yrjönkatu 15 A, Pori. Ilmoittaudu 19.5. Jonkinlainen vaalipiirijako olisi perusteltu. klo 18.30 piiritoimistolla, os. Pidetään sitä esillä edelleen, mutta sen sanon, että hieman hankalalta näyttää, että se saataisiin läpi. Piirin puheenjohtaja Jasi Kuok- kanen ymmärtää pienempien paikkakuntien huolen. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei vaalipiirijako ole tällä aikataululla realistinen, eikä uudistuksen etenemistä kannata vaarantaa. . Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi maakuntavaaleihin valmistautumista. Tervetuloa! Johtokunta Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Hinta: aikuiset 30 . 010-315 2001 ja p. perheretkelle Porin Kirjurinluotoon tutustumaan toimintapuistoihin ja ?Risto Räppääjä ja Nuudelipää. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. Valtakirjojen tarkastaminen ja kahvitarjoilu klo 13:30 alkaen. Mikkeli, kj:n ylimääräinen yleinen kokous su 28.5 klo 18 Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa 2. Liput 37,00/kpl. Minulla on vahva usko siihen, että varsinkin keskustan listalla myös pienempien paikkakuntien ehdokkaat tulevat menestymään. On melkein perustuslain vastaista, että pienet kunnat menettävät puolet budjeteistaan soten siirtyessä niiltä pois, mutta päätöksenteko häviää myös. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 19 Ailav, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki mukaan la 10.6. Kokouksessa käsitellään luottamushenkilövalinnat. Keskustanaisten Porin yhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ke 31.5. klo 15.30. Etelä-Savo Hirvensalmi, kj:n ylimääräinen yleinen kokous su 28.5. 20 ?, sis. matkan ja teatterilipun. 595356 (klo 16 jälkeen). Liput 10 ?, sisältää kahvituksen. Piiri, ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 27.5. (päivämäärä muuttunut!) Tiedustelut: pj. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Ylöjärven kunnallisjärjestö järjestää Viljakkalan Mieslaulajien konsertin Tangon Taikaa su 21.5. klo 16 Moision koulun auditoriossa. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 010 315 2000. Kymenlaakso Kotka, py:n vuosikokous 31.5. klo 17 kaupungintalolla, huone 5 (5 krs.). Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Omakustanteinen keittolounas. Tampere, kj:n ylimääräinen kokous to 8.6. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. mennessä puh
Mötet behandlar stadgeenliga ärenden. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. Sen sijaan on oltava huolissaan tulevasta maakuntahallinnosta, jossa Rovaseudulla tulee todennäköisesti olemaan suurin määrä edustajia. Kansanedustaja ja Lapin pii- rin puheenjohtaja Markus Lohi vastasi, että lähipalveluiden järjestäminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys, jos siihen ei panosteta. ??Jos emme yhdessä turvaa lähipalveluita, niin ei sitä kukaan muukaan tee.. Tyrnävän py:n sääntö- Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 28.5 klo 18 kunnantalolla.Johtokunta klo 16. klo 18. Luottamushenkilöiden nimeäminen ja vuosikokousasiat. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa Ståhlberginkatu 48. klo 18:00 Haminan koululla (Valtarintie 11). klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. klo 13. Kahvitarjoilu. Tyrnävä. Tervetuloa! Pyhäjoki. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa. Lapsille saatavilla lisävuoteita. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta. juuti@keskusta.fi Lisätietoja: 050347 3556/Ulla-Riitta. Kaija Väänänen. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Esil- Etelä-Pohjanmaa Keskustan Ruotsinkielisenpiirin ry kevätkokous Vaasassa su 28.05. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja luottamushenkilöpaikat. Utajärvi. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. määräinen vuosikokous to 1.6. klo 19.30 Tyrnävän kunnantalolla. kl 13 i Vasa vid Centerns möteslokal i Styrelsegården/Hallintotalo, Vasaesplanaden 10. Kaffeservering. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. Tyrnävän ja Temmeksen py:t yhteinen ylimääräinen yleiskokous to 1.6. Kahvitarjoilu. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Centerns svenska Distrikt ry håller stadgeenligt vårmöte 28.05. klo 18.30 Tyrnävän kunnantalolla. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. Riistakatu 15 Iisalmi. Avoinna klo 9-15. Ruotaanlahti, pyn vuosikokous Villa Annassa pe 26.5. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255? ja alle 6v 95. Kokous alkaa la 10.6. klo 18.30 virastotalolla. Keskustassa tapahtuu myymälässä ma 29.5. Kahvitarjoilu. Ii, kunnallisjärjestön vuosikokous to 8.6. klo 18. Kansanedustaja paikalla. Sonkajärvi, kj:n vuosikokous pe 26.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja luottamushenkilöiden paikkajaot. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Lappetelä-Pörsänmäki, py:n vuosikokous 4.6. klo 17. 044-3122982. Tule kuulemaan Marimekon vahvoista naisista, kevään trendeistä ja nauttimaan tarjoiluista! Ilmoittaudu toiminnanjohtajalle etelasavo.keskustanaiset@keskusta.fi tai 0504437229/Sofia. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Retken aikana vierailemme mm. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Keskustanuorten tmj. Toni Viljamaa p. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. klo 17:15 Roomari -sali (Vanhatie 29). Asiana kunnan luottamushenkilövalinnat. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Itä-Savo Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran ui- malaan ja Olavinlinnaan 20.5. Utajärven py:n ylimääräinen yleiskokous to 1.6. Kahvitarjoilu. Siikalatva. Johtokunta klo 17. Tyrnävä. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.? 11.6. Kunnallisjärjestön ylimääräinen yleiskokous ma 29.5 Siikalatvan kunnan Kestilän toimipisteessä klo 17:30. Johtokunta. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo. Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Asiana luottamuspaikkajaot. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. klo 9.30-10.15 ja 12.00-12.30 sekä su 11.6. Kahvitarjoilu. Kempele. klo 13 Keskustan kokoushuone/ Hallintotalo, Vasaesplanaden 10. klo 9.45-10.15. Asiana luottamushenkilövalinnat valtuustokaudelle 2017-2021. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. Kunnallisjärjestön ja valtuustoryhmän yleiskokous kunnantalolla la 5.6. Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous su 11.6. Lapin piirikokous pyysi jo aiemmin ministeri Juha Rehulaa sote-sovittelijaksi Lapin ja Meri-Lapin välisten ristiriitaisuuksien selvittämiseksi. Rehulan roolia mahdollisena sote-sovun kätilönä pidettiin positiivisena eleenä tilanteessa, jossa koko Lapin sote-soppa on vaarassa palaa pohjaan. Meri-Lapin näkökulmasta tammikuinen yhteinen tahto yhden hallinnon ja kahden erikoissairaanhoidon sairaalan mallista ei yllättäen pitänytkään. Sote-sovun saamiseksi on Peräpohjolan piirin puheenjohtajan Pekka Pelttarin mielestä palattava näihin lähtökuoppiin. Myös kansanedustaja Katri Kulmunin näkemys on selkeä. ??Yksi hallinto ja kaksi keskussairaalaa, joissa on päivystystä ja synnytystoiminnot, hän linjaa. Hankaluutena sote-keskustelussa on myös nähdä samoin laajan maakunnan eri seutukuntien tarpeet. ??Lähipalvelut ovat lappilaisille kuitenkin ne tärkeimmät, kun 38 26.5.2017 Katri Kulmuni, Markus Lohi ja Pekka Pelttari pääsivät puhumaan sotesta Peräpohjolan piirikokouksessa. erikoissairaanhoitoon on joka puolilta pitkä matka, savukoskelainen kansanedustaja EevaMaria Maijala kertoi. Torniolainen Outi Keinänen ihmetteli, että eivät kai lähipalvelut voi olla suurin huoli sotessa. ??Kuka keskustalainen päättäjä ajaisi lähipalveluita jatkossakaan alas. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@vesaiset.fi lä sääntömääräiset asiat. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston kokous. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. Lahdessa Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus) tiloissa, osoitteessa Ståhlberginkatu 48, välittömästi edustajakokouksen päättymisen jälkeen (Edustajakokouksen on arvioitu päättyvän noin klo 13.). Peräpohjola ei niele sotea vieläkään Auni Vääräniemi Auni Vääräniemi Keskustan Peräpohjolan piiri- kokous Tervolassa jatkoi Lapin piirikokouksen aloittamaa keskustelua sotesta
Minun pukuni Ylä-Savon puku Kansallispuku merkitsee syntyjuuria Mira Kokkosen mielessä kansallispuku liittyy vahvasti keskustalaisuuteen Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: jaakko martikainen Mira Kokkosen Ylä-Savon kansallispuvun on valmistanut hänen äitinsä Ulla Kokkonen 1970-luvulla. Urakka oli kuulemma melkoinen pinnistys ei-ompelutaitoiselle, mutta periaate oli selvä: kansallispuku pitää tehdä omin käsin. Ahkerointi ei mennyt hukkaan, sillä puku palvelee nyt mallikkaasti jo toista sukupolvea. ??Vanhan ajan kansallispuvuissa on se hyvä puoli, että sama asu sopii sekä nuorelle neitoselle että vanhemmalle naiselle. Huomasin tosin, että laulaminen ja marssiminen yhtä aikaa vaatii kovaa kuntoa, Kokkonen naurahtaa. 26.5. Tänä vuonna se sopisi erityisen hyvin Suomi sata vuotta -hengessä, opettajana äitinsä tavoin toimiva Kokkonen pohtii. Umpisavolaiseksi itsensä luonnehtivalle nai- selle on tärkeää saada kantaa juuri Ylä-Savon pukua. Se merkitsee syntyjuuria. ??Tuskin olisin kuitenkaan kaivanut pukua esille, ellen olisi lähtenyt mukaan keskustan toimintaan, Kiuruveden kunnallisjärjestön puheenjohtaja toteaa. Turun puoluekokouksessa hän oli aivan tuore kepulainen. ??Oli jotenkin uskomattoman hieno kokemus marssia toisten mukana ja laulaa savolaisten laulua. Saumoja vain siirrellään, Kokkonen toteaa. Äiti käytti aikoinaan pukua syntymäpäiväjuhlissa ja oppilaidensa lakkiaisissa. 2017 39. Tyttären päällä puku on päässyt lähinnä keskustan rientoihin. ??Olen kyllä harkinnut käyttäväni sitä lakkiaisissa
Mikä on rikosoikeudellisen vastuun ikäraja a) Suomessa, b) Etelä-Afrikassa, c) Japanissa, c) Iranissa? 8. Mikä on tämä kolmesta suuremmasta ja useasta pienemmästä palasta koostuva Musta kivi? 10. Mikä on Suomessa täysi-ikäisyyden ikäraja? 7. Missä sijaitsee Lelu- ja leikkimuseo? 9 6 8 2 1 7 3 5 4 5 4 1 9 2 7 6 5 4 3 91 7 8 8 3 6 5 7 9 2 8 4 2 71 6 6 6 7 1 8 3 2 9 9 8 4 3 5 5 8 8 3 7 5 4 1 6 9 9 2 2 2 4 9 3 8 6 7 5 1 3 5 7 7 31 6 5 9 9 8 4 3 2 1 7 8 9 2 4 41 7 6 2 8 5 6 9 3 1 2 5 4 3 6 7 8 9 4 2 7 9 8 1 3 5 6 5 3 9 7 6 4 1 2 8 1 6 8 5 2 3 9 7 4 6 7 5 8 1 9 2 4 3 3 8 4 6 5 2 7 9 1 2 9 1 3 4 7 6 8 5 8 1 6 2 9 5 4 3 7 7 5 2 4 3 6 8 1 9 9 4 3 1 7 8 5 6 2 3 9 6 8 9 4 3 1 7 8 5 6 2. Esimerkiksi päähineen käyttö pakkaamattomien elintarvikkeiden käsittelyssä ei ole aina enää pakollista. Uusi asetus tulee voimaan 1. Kenen suomalaisen, jo edesmenneen, kansanedustajan taiteilijanimi hänen esiintyessään Yhdysvalloissa ja Japanissa showpainijana oli Ludvig Borga ja Suomessa Viikinki? 4. kesäkuuta 2017. Asetuksen perusteella raakamaitoa voidaan jatkossa käyttää elintarvikkeiden valmistukseen myös niissä vähittäismyyntipaikoissa, jotka eivät sijaitse maidontuotantotilan yhteydessä, edellyttäen, että valmistukseen liittyy pastörointia vastaava lämpö- tai muu käsittely. Täten esimerkiksi ravintoloissa ja kahviloissa voitaisiin käyttää muualta ostettua raakamaitoa leivonnaisten ja muiden kuumennettujen ruokien valmistukseen. hikrcn/Shutterstock ? Tietotesti 8 2 5 9 1 5 8 4 3 9 1 6 2 3 7 1 6 5 7 3 4 5 5 9 7 3 8 5 7 2 ??? Mikä on muslimien tärkeä pyhiinvaelluskohde, kolmesta suuremmasta ja useasta pienemmästä palasta koostuva Kaaban Musta kivi? 1. Tämä on yksi uusi esimerkki norminpurkutyöstä, jolla helpotamme tuottajien ja yrittäjien arkea ja parannamme lähiruoan saatavuutta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa. Asetus yksinkertaistaa elintarvikehuoneistojen rakenteellisia vaatimuksia ja henkilökunnan suojavaatetusvaatimuksia sekä laajentaa raakamaidon ammattikäyttöä ja tuottajien omien teuraseläinten käyttöä. Myös elintarvikehuoneiston henkilökunnan suojavaatetuksen vaatimuksia on yksinkertaistettu. Missä varsinaissuomalaisessa 8?500 asukkaan kaupungissa on vuodesta 1972 alkaen järjestetty kesäisin, viikko ennen juhannusta, Munamarkkinat? 3. 1600?1800-luvuilla Suomen kirkkojen eteisessä oli laite, johon kiinnitettiin ihmisiä. Shutterstock Norminpurulla raakamaitopullaa kahviloihin Anja Manninen Maa- ja metsätalousministeriö on muuttanut elintarvikehuoneistoiksi ilmoitettujen tilojen hygieniasta annettua asetusta. . Minkä niminen laite oli ja keitä siihen kiinnitettiin? 9. Saudi-Arabian Mekassa sijaitseva Kaaban musta kivi on muslimeille tärkeä pyhiinvaelluskohde. Mikä vuosi: keihäänheittäjä Matti Järvinen sai olympiakultaa Los Angelesissa, kieltolaki päättyi Suomessa, Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi, Nivalassa puhkesi ?konikapina?, Adolf Hitler sai Saksan kansalaisuuden? 4 1 2 6 5 3 9 7 8 3 9 3 5 7 9 8 4 2 1 6 1 4 6 7 1 3 2 9 8 4 5 5 8 3 7 4 1 6 9 2 5 2 4 9 8 6 5 1 3 7 7 1 6 7 3 6 5 9 8 4 2 1 8 9 4 1 7 2 5 6 3 1 2 5 4 3 6 7 8 9 26.5.2017 9 6 8 2 1 7 3 5 4 2 8 5 7 4 2 7 9 8 1 3 5 6 5 3 9 7 6 4 1 2 8 8 4 1 1 6 8 5 2 3 9 7 4 7 6 7 5 8 1 9 2 4 3 3 9 3 8 4 6 5 2 7 9 1 9 2 9 1 3 4 7 6 8 5 5 7 8 1 6 2 9 5 4 3 7 7 5 2 4 3 6 8 1 9 40 Vastaukset: 1) 18, 2) Suomessa 15 vuotta, Etelä-Afrikassa 10, Japanissa 12, Iranissa tytöillä 9, pojilla 15, 3) jalkapuu, häpeärangaistukseen tuomittuja ihmisiä, 4) täysi-ikäinen eli 18 vuotias . Kivi muuttui mustaksi sitä suudelleiden pyhiinvaeltajien syntien vuoksi, 6) Linnanmäki, Helsinki, 7) hindi, yli 300 miljoonan äidinkieli Intiassa, 8) Laitila, 9) Tony Christian Halme (1963?2010), 10) 1932. 6. poikkeuksina: alle 18-vuotias avioliiton solminut sekä alaikäinen, joka on ansainnut omaisuutensa omalla työllään, 5) Islamilaisen näkemyksen mukaan Aadam sai alunperin valkoisen kiven jouduttuaan lähtemään Paratiisista. Säädökset eivät enää estä pikkukahvilaa leipomasta pullaa ja piirakoita lähellä tuotetulla raakamaidolla. Arabia, heprea, hindi, japani, kiina. Kuinka vanha Suomessa on oltava voidakseen tehdä testamentin? 5. Neljää noista kielistä perinteisesti sekä kirjoitetaan että luetaan oikealta vasemmalle. Mikä on se kieli, jota EI? 2
Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 26.5. 2017 41
Edustushalvaus estää monissa kokouksissa luontevan, järkevän ja ystävällisen yhteistyön ihmisten välillä. Heimoista ääliömäisin on aina puolesta-tai-vastaanheimo. Se on vaikea-asteinen hölmöystila, joka aiheutuu siitä, että henkilö keskittyy edustamaan taustayhteisöään niin kokonaisvaltaisesti, ettei enää kykene minkäänlaiseen omaan ajatteluun. Hänen puheenvuoroissaan ei kuulu hänen ajattelunsa, vaan se, mitä hän kuvittelee heimonsa häneltä odottavan. Sen jäsenyydestä kannattaa kieltäytyä joka kerta, kun tilaisuus tarjoutuu. Kirjoittaja on Vantaalla asuva journalisti, Maahenki Oy:n kustantaja ja kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä.. Ja kai tähän jossain vaiheessa jotenkin liittyy vielä se Trumppikin. Suomessa on nykyään liki mahdotonta osallistua mihinkään keskusteluun, jossa ei joutuisi ottamaan kantaa siihen, mihin porukkaan kuuluu. vieraskolumni Johanna Korhonen Heimo estää ajattelemasta Yritin keskustella Yle-sotkusta journalistis-kollegiaa- lisesti muutaman tutun kanssa. jos näilläkään. Jossain vaiheessa tuli tuskastunut kysymys: ?Ootsä siis Aten puolella vai sitä vastaan?? Tämän lisäksi olisi varmaan pitänyt määritellä, onko itse kukin Juha Sipilän puolella vai häntä vastaan, Ylestä lähteneiden toimittajien puolella vai heitä vastaan, JSN:n tai selvitysmies Olli Mäenpään puolella vai... On tai ei, samantekevää, sillä vastaus tähän kysymykseen ei tarjoa minkäänlaisia avaimia Yle-sotkun käsittämiseen. Jos joku on tai ei ole jonkin puolueen jäsen, tämä tieto ei vielä avaa hänen toiminnastaan (saati persoonastaan) mitään muuta kuin sen, että hän on tai ei ole liittynyt puolueeseen. Hänen mielipiteensä eri asioista, maailmankuvansa tai toimintansa käytännön työelämässä ovat niin mutkikkaita asioita, että ne selviävät vain havainnoimalla tai kysymällä . Heimomeininki muun muassa estää rationaalisen-älyllisen analyysin ja sujuvan konfliktinratkaisun. Liian monelle on tärkeää se, mihin joukkoon itse kukin luetaan kuuluvaksi, ei se, mitä oikeasti on tapahtunut tai mistä itse asiassa ylipäätään on kyse. Joukkotunne riittää. Heimoutuminen on primitiiivistä käyttäytymistä. Heimossa on turvallista, mutta usein aika epä-älyllistä. Heimoa ei kiinnosta, miten asiat ovat oikeasti. ?Onko se Atte ollut joskus kepulai- 42 26.5.2017 nen?. Henkilön tyriminen työtehtävissä on sekin asia, joka pitää selvittää ihan erikseen. Epä-älyllisen heimoutumisen sukulaisilmiö on edus- tushalvaus. Ilmiötä voisi kutsua heimoutumiseksi. Se on homo sapiensille ominainen toimintatapa, johon liittynee joitain etuja mutta myös suunnattomia haittoja. Kunhan vain oma poppoo pysyy koossa, kaikki on hyvin. Heimo-oletukset estävät ja tyhmistyttävät keskustelua laajemminkin
Lasku oli suuri ja siinä luki ?estradin takaseinän metallisointi?. Muuten kiva, mutta oli sellaista foliota, jossa oli palavaa paperia sisäpuolella. Manu voitti ne kinkerit, mutta eihän huonolle hävitty. Erikseen on foliohattuporukka. Katala rosvo, kas, muuten nappaa auton avaimen lähettämän koodin ja kaikista niistä romuista vie juuri sinun autosi. Kerroin liikkeen naisille, että se auttaa ulkoavaruuden säteilyä vastaan. He myivät sen hymyillen minulle. Kuinka siinä matkailumainoksessa sanottiinkaan: Tule Pietariin, autosi on jo täällä! Hysterian ei kannata antaa jäädä tähän. Suuren vaalitilaisuuden jälkeen mentiin Sommeloon syömään, ja sellaisen toivat pöytään. Oli siinä pikkukaupungin jannulla ihmettä, lusikalla syödään perunaa peltikuoresta, on ne suuren maailman meiningit. Oma foliohattu! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 26.5. Yksi oli niin lähellä hotellia, etten ehtinyt pelastautua terasseille. Ja kaupassa oli foliolieri. Tuli koijari Helsingistä, ruttasi foliopaperia ja niittasi seinään. Palotarkastaja poltti sitä malliksi vähän tuhkakupissa. Pakina Foliosta on moneksi Kun on vanha ihminen, niin folio ei ole ihan lapsuudesta tuttu. En nyt viitsi sanoa, että niitä on perinteisesti riittänyt persuissa, aina erotettaviksi asti. 2017 43. Kun joulukinkku nykyisin laitetaan foliopussiin, niin lapsuudessani, satavuotiaan Suomemme alkuvuosina, kinkku paistettiin ruiskuoressa. Markkinoilta ostetut ilmapallot eivät olleet foliota. Niissä oli kaasua ja kerrottiin ?yhdenkin kaverin serkun. Folion sisään pankkikortit ja puhelimet, folion sisään kynät ja meisselit. Folioperunan näin ja söin ensimmäisen kerran ollessa- ni Johannes Virolaisen valitsijamiesehdokkaana. Revitte heti pois! Nyt olen melko liekeissä foliosta sen vuoksi, että lehdessä neuvottiin kietomaan auton avain folioon. Lomalla rouva piipahtaa yhdessä jos toisessakin vaate-, muoti-, kenkä- ja mikähyvänsärättikaupassa. melkein kuolleen, kun niiden Mossessa oli ilmapallo iskän tupakasta räjähtänyt. Oli jotenkin huojentunut, joskin haikea olo, kun markkinoita seuraavana aamuna ilmapallo oli vähän kurttuisena jo lattian rajassa. Jos persuista erotetaan lahopäisyyden vuoksi, niin eikö siinä olla jo melkein maailman laidalla? No kuitenkin. Jospa se ei sittenkään räjähtäisi. Hysterian ei kannata antaa jäädä tähän. Meille diskoon tehtiin kerran 1980-luvulla sisustusuudis- tuksia
Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä kesätarjous 35 . Tilaajapalvelu: 08 5370 370. / 5 kk www.suomenmaa.fi