Suomenmaa 26.08.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 31 / 26.8.2016 / 4,80 ? Kahtiajako uhkaa Hyväosaisilla on vastuu yhteiskunnan eheydestä, Seppo Kääriäinen sanoo Ajassa 202 tapaa purkaa turha normi Uutisanalyysi Historia Toimisiko blokkipolitiikka Suomessa? Maarit Tyrkkö lupasi luopua Kekkosesta
sisältö 26.8. 2016 Kurssi haussa Euroopalle Jäsenmaat etsivät brittien hylkäämälle EU:lle suuntaa s. 24 2 26.8.2016
14 Kainuun voimanainen Lyyli Pokela on kuin magneetti s. 35 Ajatus blokeista on erityisen vaikea keskustalle s. 16 Urho Kekkonen löysi Maarit Tyrköstä elämänsä tarkoituksen s. 2016 3. 32 26.8. Poliittinen syksy vaatii erityisen paljon myös hallitusyhteistyöltä. Jouni Ovaska s. 30 Kemijärveläinen liikenainen Lyyli Perunka oli legenda jo eläessään s. 36 Rajaesteet hidastavat Pohjois-Norjan nousun hyötyjä Utsjoella s
Näin luotaisiin hallitusneuvotteluja johtava punavihreä blokki, jota porvaririntama ei voisi hajottaa. Seuraaviin sääntömääräisiin eduskuntavaaleihin on vielä lähes kolme vuotta, joten Tuomiojan esitys on vähintään ennenaikainen. Se on kuitenkin syytä noteerata sekä periaatteen että käytännön näkökulmasta. Periaatteen tasolla Tuomioja näyttää tekevän irtiottoa nykyisen perustuslain soveltamiskäytännöstä. Tavaksi on tullut, että vaaleissa suurimmaksi nousseen puolueen puheenjohtaja kokoaa hallituksen niistä puolueista, jotka kykenevät sopimaan yhteisestä ohjelmasta. Se edellyttäisi vaalitulosta, jonka seurauksena sekä keskusta että kokoomus voitaisiin pudottaa oppositioon. Keskustan on syytä säilyttää toimintavapautensa hallitusratkaisuissa. Silloinen keskustajohto halusi koota keskiryhmien blokin, jonka suurimman puolueen eli keskustan edustajasta olisi tehty pääministeri yksittäisten puolueiden suuruusjärjestyksestä riippumatta. 4 26.8.2016 Tuomiojan malli täyttäisi toki perustuslain kirjaimen, mutta rikkoisi sen henkeä ja vakiintunutta käytäntöä. Äänestäjät ovat ehtineet tottua siihen, että pääministerin nimi ratkeaa vaaliuurnilla. Päätoimittaja Juha Määttä Roni Rekomaa / Lehtikuva Tuomiojan ehdotus jäänee koepalloksi. Pääkirjoitus Tuomioja kokoaa punavihreää blokkia S DP:n veteraanipoliitikko Erkki Tuomioja ehdotti viime viikonvaihteessa sosiaalidemokraateille, vasemmistoliitolle ja vihreille yhteistä ohjelmaa seuraaviin vaaleihin. Kannattaa panna merkille, että SDP:n nykyjohto on suhtautunut ideaan varsin pidättyvästi.. Tätä oikeutta ei pidä äänestäjiltä viedä puolueiden etukäteissopimuksilla. Käytännön tasolla Tuomiojan esitys heijastaa tämän vaalikauden olosuhteita. Viime vaalien jälkeen tehdyn hallitusratkaisun seurauksena sekä hallitus että oppositio ovat ideologisesti yhtenäisempiä kuin edellisellä vaalikaudella. Oppositioon on muodostunut punavihreä blokki. Puolueen vahvuus on kyvyssä rakentaa vaalituloksen perusteella yhteistyötä niin oikeiston kuin vasemmistonkin kanssa. Tuomiojan ehdotus jäänee koepalloksi. Vasemmistoliiton ja vihreiden profiilit menevät monissa asioissa päällekkäin, ja molemmille SDP on läheisempi kumppani kuin keskusta tai kokoomus. Näillä näkymin punavihreästä blokista on kuitenkin vaikea hallituksen runkoa koota. perustettu 1908 . Tuomiojan malli mahdollistaisi sen, että vaikka SDP jäisi vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, se voisi nousta johtamaan hallitusneuvotteluja vasemmistoliiton ja vihreiden tuella. Tuomiojan esitys onkin sukua keskustan puheenjohtajan Paavo Väyrysen suunnitelmille ennen vuoden 1987 eduskuntavaaleja. Vain vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on sitä varauksetta kannattanut
Toimittajalta Mistä keskusta on vihainen? Vihreät hätyyttelee viimeaikaisissa gallupeis- sa kolmen suurimman puolueen joukkoa, ja puolueen julkilausuttu tavoite on nousta pääministeripuolueeksi. Viime aikoina monet lähipiirini koulutetut ja yhteiskunnallisesti valveutuneet naiset ovat tunteneet vetoa vihreisiin. 2016 5. Samaa kertovat myös tilastot. Puolueen viimeisen nousun takana ovat hyvin pitkälle yli viisikymppiset koulutetut naiset, Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen arvioi Ylen kesäkuussa julkaiseman kannatuskyselyn tausta-aineiston perusteella. Naisten keskuudessa vihreät on noussut keskustan rinnalle suurimmaksi puolueeksi. Vihreiden Facebook-päivitykset lähtevät omassa kaveripiirissäni ahkerasti jakoon. Niissä asetelma on usein se, että vihreät on näinä kylminä ja kovina aikoina hyvän puolella hallituksen sortaessa heikoimpia. Muiden puolueiden olisi helpottavaa todeta, että vihreät porskuttaa tekemällä tyypillistä oppositiopolitiikkaa. Helppohan se on huudella, kun toiset kantavat vastuuta. Pitää varmasti paikkaansa, mutta vihreillä on sellaisia modernin puolueen ominaisuuksia, jotka pakottavat muut ottamaan oppia. Vihreät on taitavasti tarttunut asioihin, jotka koe- taan yleisen oikeustajun vastaisiksi, syrjiviksi tai epäoikeudenmukaisiksi. Niiden pohjalle on puolueessa osattu rakentaa viestejä ja kampanjoita, joiden taakse laajojen ihmisjoukkojen on helppo asettua. Puolueen sisäistä ilmapiiriä on vaikea kommentoida ulkopuolelta, mutta vihreät on oivaltanut, että puolueeseen voi sitoutua monella muullakin tavalla kuin liittymällä jäseneksi. Puolueelle arvokkainta ovat eri elämänalueilla aktiiviset ihmiset, jotka avoimesti profiloituvat sen kannattajiksi. Ihmiset kaipaavat yhä voimia, jotka korjaavat yhteiskunnan epäkohtia, ja tunnetta, että he ovat osa tuota voimaa. Ei keskusta paha ole, vaikka joskus toisin annetaan ymmärtää. Yhä harvemmassa ovat enää ne ihmiset, jotka jaksavat joka vuosi tehdä paikallisosaston hengissä pysymisen eteen ihmeellisiä temppuja. Jäsenmäärä ei ratkaise myöskään vaaleja. Eikä nyt ole välttämättä lainkaan kyse itsekkyydestä. Puolue voi tarjota esipureskeltua tietoa ja valmiiksi muotoiltuja lauseita, joita voi käyttää oman mielipiteen vahvistamiseen ja levittämiseen. Harvalla on arjessaan aikaa paneutua poliittisiin kysymyksiin kovin syvällisesti, mutta silti on paljon asioita, jotka vihastuttavat tai ihastuttavat ja joihin haluaisi ottaa kantaa. Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat parasta, mitä puolue voi tarjota. Kun ministerin voi tavoittaa kotisohvalla istuen muutamalla napin painalluksella, ei vaikutusvallan kasvattaminen tarkoita vain vuosia kestävää puoluekoneiston sisällä etenemistä. Ystäväpiirissäni monet julkiset tempaukset il- mastomarssista pride-kulkueeseen koetaan vihreiden organisoimiksi. Se kertoo verkostojen voimasta. Se vain hoitaa asioita. Mutta kansantalous liikuttaa monia vasta, kun se on totaalisen romahtanut. Liina Tiusanen Puolueiden tulisi miettiä, miten tavoitetaan ihmiset, jotka eivät halua vaivalloiseen avioliittoon puolueorganisaation kanssa, vaan pikemminkin kevyen suhteen, joka tarjoaa sitä, mitä itse tarvitsee. 26.8
Tietojärjestelmiä pitää kehittää ja sovittaa paremmin yhteen. Pitää muistaa, että hyvin monet turhiksi katsotuista normeista ovat peräisin EU-direktiiveistä. Jos me pystymme muuttamaan asioita täällä Suomessa, niin sen jälkeen vaikuttaminen on helpompaa myös EU:n tasolla, hän uskoo. Yritystoiminnan ja investointien helpottamista pohtineen ryhmän vetäjä, kansanedustaja Marisanna Jarva on erityisen ylpeä siitä, että monet keskustan listaamista asioista ovat edenneet jo käytännön toteutuksen tasolle. . Joskus jopa sellaisista asioista, joista on itsekin pitänyt lähteä ottamaan selvää. Yhdeksi kiireellisimmistä kohteista Hakanen näkee tukihaun selkiyttämisen. . Esimerkiksi tienvarsimainontaa ja opastusta helpottava lupakäytäntö vaihteli aiemmin 6 26.8.2016 suuresti eri puolilla Suomea. Ajassa Sääntely-Suomen tilalle sujuvampi Suomi Keskustan norminpurkutalkoisiin saatiin 202 uutta ratkaisuehdotusta Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä Ensin niitä oli 101. Yllättävintä on ollut huomata, kuinka tärkeä asia tämä on ihmisille. Me puhuimme teemasta paljon jo ennen vaaleja, Ala-Nissilä muistuttaa ihmetellen samalla kokoomuksen nihkeyttä yhteistyöhön. . Korjattavia kohtia on löytynyt peräti 92 kappaletta. . Joka ikisessä toritapahtumassa on joku ottanut norminpurun puheeksi. Viljelijä turhautuu, jos samat tiedot pitää lähettää useaan eri kertaan. Hakaselle tulleen palautteen perusteella myös peltojen jatkuvasta digitalisoimisesta olisi aika luopua. Ehkä siellä ollaan meille jopa vähän kateellisia, hän arvelee. Viidessä työryhmässä on ollut edustettuna ko- ko keskustan eduskuntaryhmä. . Asia on edennyt niin, että lopullinen päätös siitä on tulossa budjettiriihessä, hän otaksuu. Yritystoiminnan aloittamiseen toisi potkua myös kaikkien työttömien asettaminen samalle viivalle. . Työ on valmis vasta sitten, kun sääntelySuomen tilalle on saatu sujuvampi Suomi, hän naurahtaa. Turhien normien purkaminen on Ala-Nissilän mukaan kansalaisten kannalta niin tärkeä asia, ettei siinä ole oikeastaan varaa epäonnistua. . Kyse on silti paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään lainsäädännön muuttamisesta. Esitimme, että tässä siirrytään yhtenäiseen sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Useimmiten viljelijä hyväksyy digitoidun alan sanktioiden pelossa, vaikka hänellä olisi maastossa mitatut pinta-alat. . Työmarkkinajärjestöt pitää vielä saada suhtautumaan myönteisesti, Jarva korostaa. Pertti Hakanen on ollut vetämässä maatalou- teen liittyvän sääntelyn purkamista. Jossakin paikassa sai isot mainostaulut tien varteen vaikkapa kesäkahvilaa varten, jossakin ei mitään. . Tiistain jälkeen jo 202. Siis tervettä maalaisjärkeä sisältäviä ehdotuksia turhan sääntelyn ja byrokratian purkamiseksi yhteiskuntaa pyörittävien rattaiden tieltä. Keskustan vauhtiin saattaman urakan päävetäjä, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ei lähde edes arvailemaan, minkälaisiin lukemiin norminpurkutalkoissa vielä ylletäänkään. . Maatalousyrittäminen ei saa olla pelkkää sanktioiden pelossa elämistä, Hakanen muistuttaa.. Säädöksiä ja sääntelyä riittää monilla eri tasoilla, Ala-Nissilä huomauttaa. . Olemme ehdottaneet, että myös ansiosidonnaiseen oikeutetuilla olisi mahdollista käyttää päivärahaa yritystoiminnan starttirahaksi. Nyt tehdään sitä työtä, mikä edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä. Uusi laki astuikin voimaan viikko sitten, Jarva iloitsee. Varsinkin pk-sektorin yrittäjien elämää on Jarvan mukaan omiaan helpottamaan myös aloite arvonlisäveron muuttamisesta maksuperusteiseksi.
Maria Seppälä Nyt tehdään sitä työtä, mikä edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä. Keskustan esittelemät 202 keinoa turhan byrokratian purkamiseksi herättivät vilkasta keskustelua Oulun Rotuaarilla. 26.8. 2016 7
Sipilä muistutti, että suhtautuminen Kollajaan jakaa kaikkia eduskuntaryhmiä. . Toivottavasti moni toteutuukin. Pirkko Määttälä Twitterissä Maria Seppälä Keskustaministerit olivat tentattavina tiistaina Oulun Rotuaarin lavalla. Kollaja on PohjoisPohjanmaalla kiistanalainen asia. Kollajasta päätös syksyn aikana Anja Manninen Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kun ol- tiin, Kollajan tekoallas Pudasjärvellä nousi pääosaan keskustaministerien tentissä kävelykatu Rotuaarilla tiistaina. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen myönsi, että altaan rakentamisella olisi vaikutusta alueen työllisyyteen ja investointeihin, mutta huutoäänestyksellä se ei ratkea. Tiilikainen totesi, että asiasta pitää päättää syksyn aikana, niin epätietoisuus asian ympärillä päättyy. Tiilikainen ei kertonut omaa kantaansa Kollajaan, eivätkä sitä tehneet muutkaan tenttiin osallistuneet keskustaministerit, perhe- ja peruspalveluministe- 8 26.8.2016 ri Juha Rehula, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, pääministeri Juha Sipilä ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Sipilän mukaan hallitus arvioi syksyn aikana koskiensuojelulain ja Kollajan eri puolia. Ihmiset voivat luottaa siihen, että Suomen asiat ovat edellisen vaalikauden jälkeen taas hallinnassa. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa Reipas väki koolla kesän jälkeen. Paljon tärkeitä mietteitä pienituloisista, normien purusta, kikystä, maataloudesta, sotesta ja vaikka mistä. Annika Saarikko Facebookissa Keskustalaiset tekivät sen taas! Turhaa sääntelyä on taas lisää purkuprosessissa. Toivottavasti allashanke saadaan maaliin, Juha Rehula peukutti tulkinnanvaraisesti. Selviä kantoja tenttiä vetänyt Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen ei ministe- reiltä saanut, mutta sen lupauksen kuitenkin, että asia viedään maaliin. Karvonen totesi, että Kollaja on PohjoisPohjanmaalla kiistanalainen asia. Sitä todistivat ministeritentin loppupuolella käytetyt kaksi yleisöpuheenvuoroa. Kollajalla asuva Matti Liikala varoitti, että jos Kollaja rakennetaan, samalla tuhotaan 40 kilometriä Iijoen kauneinta keskijuoksua. . Ajassa Sanottua Politiikka ei ole enää rikki, vaan päätöksiin on pystytty. Hallituksesta tulee yksi ehdotus, jos tulee, Sipilä totesi moniselitteisesti. . Työllisyysvaikutus on lyhytaikainen. Ottakaa huomioon sekin, että altaasta on mimimaalinen hyöty, Liikala vetosi. Pentti Niskasella on Kollajalla kesämökki, ja hänkin pyysi ministereitä tarkkaan harkitsemaan asiaa.
Enpä olisi uskonut saavani snapchat-viestiä puoluesihteeriltä, kommentoi eräs keskustan opiskelija-aktiivi sosiaalisessa mediassa. Keskusta siirtyi kesäkuussa Snapchataikaan 29-vuotiaan puoluesihteeri Jouni Ovaskan valinnan myötä. Snapchat on sosiaalisen median sovellus, jolla lähetetään nopeita, alle kymmenen sekunnin mittaisia videoviestejä. 2016 9. Videoilla nähdään soppatykki, torikansaa ja pätkä ryhmyri Antti Kaikkosen puheesta. . Haluan omalla toiminnallani laskea kynnystä seurata politiikkaa, Ovaska sanoo. Toistaiseksi Ovaska on käyttänyt sovellusta lähinnä yhteydenpitoon kavereiden kanssa. Puoluesihteeri haluaa tehdä keskustasta todellisen digipuolueen. . ja mediatalojen suorien lähetysten kautta. Ehdotus joka on paljon saamaansa kannatusta mutkikkaampi. Ville Kopra Twitterissä Ajassa Kaveri sanoi: ?Mä en pääse seuraavaan ruokajonoon, kun mulla on työvuoro just silloin.. Meillä on oltava helpot ja mutkattomat digitaaliset välineet käytössä. Se on erityisesti nuorten suosiossa. Lähes 50 miljoonaa ihmistä seurasi Rion olympialaisia urheilijoiden lähettämien ?snäppien. Myös monet organisaatiot poliisista verohallintoon ovat ottaneet Snapchatin käyttöön tavoittaakseen uusia yleisöjä. Ovaska jakoi seuraajilleen tunnelmakuvia eduskuntaryhmän kesäkokouksesta Oulusta. Suomi 2016. Suvi Auvinen Twitterissä Vesa Moilanen/Lehtikuva Essayahin syyskortti hallitukselle: Inhimillisyyttä Pentti Manninen Kristillisdemokraattien puheenjoh- taja Sari Essayah lähettää leppeät terveiset Juha Sipilän toista ikävuottaan punnertavalle hallitukselle. ??Emme ajattele niin, että hallitus on kaikessa epäonnistunut. syyskuuta. Syksyn perinteinen suurtyö on valtion budjetti. Lähtökohdat olivat haastavat. Essayah sanoo, että varsinkin valtion velkaantumisen taittamistarpeesta kristillisdemokraatit ajattelevat samaan suuntaan kuin hallitus. ??Mutta ensi vuoden budjettiesityksessä velkaantuminen jatkuu vielä kovaa vauhtia, hän suree. Erityisesti Essayahia huolettavat menoleikkaukset. Se mahdollistaisi tilaisuuksiin osallistumisen pitkien matkojen päästä. 26.8. Puoluejohtajan katse on kuitenkin jo myös ensi kevään kuntavaaleissa, joihin ehdokasrekrytointi on hyvässä vauhdissa. Hän arvioi, että sote-uudistus on myös kuntavaalien kuumimpia aiheita. Entinen kilpakävelijä Sari Essayah, 49, valittiin Rion olympiakisojen yhteydessä Kansainvälisen olympiakomitean suomalaisjäseneksi. Pahinta hänen mielestään on se, että yksittäisinä vielä siedettäviltä tuntuvat leikkaukset kasaantuvat samoille ihmisille: lapsiperheille, pienituloisille eläkeläisille ja paljon sairastaville. ??Tässä lähetän kyllä terveisiä hallitukselle: inhimillisyyttä leikkauksiin. Eduskunta kokoontuu 6. Tervetuloa hyvinvointiyhteiskuntaan. Sanottua Viranomaiset noudattavat poliitikkojen säätämiä lakeja eivätkä voi ?relata vähän?. Parempia lakeja, ei populismia. Mikko Kärnä Twitterissä Poliittisen pikkumaisuuden huippu on kiistellä kenen nimiin kuuluu Lex Taipale. Pesti voi 70 vuoden ikään asti. Suomalaisten surkeasta menestyksestä hän sanoo, että Suomen pitäisi katsoa, miten muut pohjoismaat valmentavat urheilijoitaan kisoihin. Shutterstock Puoluesihteeri snäppää Teppo Säkkinen
Olemme kaikki saman auringon alla syntyneitä. Presidentti varoitti kytevästä tyytymättömyydestä Pentti Manninen Suomen suurlähettiläät saivat tällä viikol- la Helsingissä hallituksen johdon ja tasavallan presidentin evästyksiä kotimaan ja maailman, varsinkin EU:n sekavasta tilasta. Presidentti Sauli Niinistö toivoi, että lähettiläät ja koko Suomi osaisivat katsoa kauas tulevaisuuteen samalla, kun oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka on palannut uudella tavalla tärkeäksi. Ulkopolitiikan johtajalla oli väkevä viesti myös kotimaan rajojen sisälle. Ensimmäinen oli maanantaina Kalajoella.. Kun ni- 10 26.8.2016 gerialaisista puolet on alle 15-vuotiaita, väkiluku kasvaa rajusti. Eurooppa ei kuitenkaan ole vastaus Afrikalle tulevaisuuden maanosana, koska Eurooppa ei pysty tarjoamaan tulijoille työtä. . Kasvatuksella on iso merkitys ja sillä, miten valtiollinen ja poliittinen johto suhtautuu maahanmuuttajiin, Vanhanen muistutti. Vanhaselle halu käydä perusteellista ulkopoliittista keskustelua oli yksi kannustin lähteä keskustan presidenttiehdokkaaksi. Hän on aloittanut Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuudet, joista Oulun tilaisuus oli toinen. Koska pakolaisia ei voi Välimereenkään työntää, tarvitsemme yhteistyötä. Meidän on yhdessä pohdittava, miten Afrikka voi tehdä itsestään tulevaisuuden maanosan, Vanhanen sanoi. Ratkaisu Afrikan ongelmiin ei Vanhasen mukaan ole ole kehitysavun suuruus, vaan kiinalaisen, afrikkalaisen ja amerikkalaisen elinkeinoelämän investoinnit Afrikkaan. Suomeen tulevat maahanmuuttajat on saatava kotoutumaan mahdollisimman pian, ja se tapahtuu Vanhasen mukaan parhaiten työn avulla. Syyriassa, Turkissa ja Kreikassa kymmenet tuhannet pakolaiset odottavat pääsyä eteenpäin. Tähänastinen pakolaisaalto Eurooppaan on Vanhasen mukaan vasta alkusoittoa. Niinistön mielestä se on ravistelevaa luettavaa. Presidentti arvioi, että vahvuudestaan huolimatta kansallinen eheytemme on paineen alla: Merkittävä osa kansalaisista tuntee turvattomuutta ja kantaa huolta eriarvoistumisesta, Suomi on jakautumassa tyytyväisiin menestyjiin ja tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin. Erityisesti presidentti kantoi huolta nuo- rista, joista kolmanneksella on hankaluuksia siirtyä koulutukseen ja työelämään. Niinistö viittasi Britannian Brexit-tulokseen ja Yhdysvaltain Donald Trumpin suosioon. ??Kun osattomaksi yhteiskunnasta itsensä kokevat ihmiset aktivoituvat, seurauksia on vaikea ennakoida. Presidentti huomautti, että Suomen sisäisen tilanteen kehitys vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myös omaan turvallisuusasemaamme. Timo Heikkala/Lehtikuva Meidän on pohdittava, miten Afrikka voi tehdä itsestään tulevaisuuden maanosan. Vanhanen: Pakolaisaalto on vasta alkusoittoa Anja Manninen Keskustan presidenttiehdokas Matti Van- hanen korostaa väestötekijöiden, ilmastomuutoksen ja aavikoitumisen merkitystä maailmanpolitiikassa. Pakolaisvirrat ovat vyöryneet Afrikasta Eurooppaan. Hän oli pannut merkille Ajatuspaja e2:n raportin Kenen mitta on täysi. Ja kun kansainvaellus alkaa, sitä on vaikea pysäyttää, hän varoitti Ulkopolitiikkaa yhdessä -tilaisuudessa Oulussa tiistaina. Vanhanen otti esimerkiksi afrikkalai- sen Nigerian. Hän muistutti, että työllistymällä maahanmuuttajat saavat paremmin myös kansalaisten hyväksynnän. . Maa on noin 180 miljoonalla asukkaallaan Afrikan väkirikkain
Enää työelämässä ei pärjää ilman koulutusta. Vastuu sosiaalisessa mediassa olevan tiedon oikeellisuudesta on ensisijaisesti sen lukijalla. Euroopassa puhutaan nykyisin faktojen jälkeisestä demokratiasta. Olen myös kokemuksen pohjalta huomannut sen, että monet ihmiset lähestyessään päätöksentekijöitä nostavat esille ?faktoja?, joihin he ovat törmänneet sosiaalisessa mediassa, eritoten Facebookissa. Lähdekritiikin unohtuessa hämärtyy helposti sekin, että sosiaalisen median yhtiöt eivät kykene kantamaan samanlaista vastuuta sisällöstään kuin vaikkapa Suomen tietotoimisto, STT. 2016 11. K. On varmaan helpompi puhua asioista, jotka tunnetaan. 26.8. Ammatin osaaminen on muutakin kuin teknisten työsuoritusten hallitsemista. Uudistus on tarpeen, ja järjestäjinä mietimme jatkuvasti esimerkiksi tilaratkaisujen kautta saatavia säästöjä. Säästöt ovat saaneet yliopistoväen nousemaan barrikadeille. Myös tosiasioihin pohjautuvaa poliittista keskustelua peräänkuulutetaan, sillä faktojen jälkeisen demokratian oireet huolestuttavat. Jostain syystä näyttää vain siltä, että totuuden säästeliäästä käytöstä tai suoranaisista valheista ei enää poliittisessa keskustelussa välitetä, vaan niitä pidetään ikään kuin keskusteluun oikeutetusti kuuluvina. Tästä politiikkaan pesiytyneestä ilmiöstä pitäisi nopeasti päästä takaisin J. Kova huoli on esimerkiksi puualan koulutuksesta. Tästä meillä on näyttöä myös viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa. Aika ajoin päätöksentekijät vaativat politiikan palaamista politiikkaan. Yhteiskunnan eliitti ja mediavaikuttajat ovat yliopistojen kasvatteja. Olemme vaatineet hallituspuolueita jaksottamaan leikkaukset niin, että valtaosa kohdistuisi aikaan, jolloin uusi lainsäädäntö on voimassa. Tutkimukset osoittavat myös virheellisen informaation saavuttavan ihmiset huomattavasti paremmin kuin siitä myöhemmin tehty faktoihin pohjautuva totuus. Lyhytnäköisten voittojen tavoitteluun mielikuvat sopivat faktoja paremmin. Tällä tarkoitetaan sitä, että vaaleissa voi menestyä puhtailla valheilla ja mielikuvilla, koska ihmisten kyky tai halu tarkistaa tosiasioita on käynyt entistä ohuemmaksi. Liian usein hyvä juttu tai tarina koetaan paremmaksi kuin ikävä totuus tai asiantuntijoiden analyysit. Suomessa on vain muutamia oppilaitoksia, jotka ovat erikoistuneet siihen. Suurin vahinko syntyy ihmisistä, jotka jäävät vaille koulutusta ja tipahtavat työelämän ulkopuolelle, olivat he sitten nuoria tai aikuisia. Maailman muutoksen hahmottaminen avautuu kovin eri tavoin eri puolella maailmaa eläville. Keskeinen maailmankuvan luoja on media. Tutkimusten mukaan maailman vaikutusvaltaisin mediayhtiö on tällä hetkellä Facebook. Täällä Bryssel Faktaa vai mielikuvia? Kuluneen kesän aikana on pohdiskeltu monel- la eri suulla politiikan tilaa. Paasikiven aikoinaan viitoittamalle tielle: ?tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku?. Hannu Takkula europarlamentaarikko Maria Seppälä Vastaväittäjä Säästöt johtavat ammattikoulutuksen keskittymiseen Meri Alaranta-Saukko Järjestönne on laskenut, että edellisen ja nykyisen hallituksen ammattikoulutukseen kohdistamat leikkaukset vievät yhteensä viidenneksen sen rahoituksesta. Mitä säästöt merkitsevät ammattikoulutukselle, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen? Monin paikoin etäisyys lähimpään opiskelupaikkaan pidentyy, sillä osa oppilaitoksista joutuu pistämään lapun luukulle tai yhdistymään toisten kanssa. Koulutustarjonta myös kaventuu. Sorvaamaan opitaan sorvin ääressä, mutta nykyään sorvarin pitää ymmärtää koko se osaamisen ketju, johon hänen työnsä liittyy. Tulossa on ammattikoulutuksen reformi, miten säästöt vaikuttavat sen toteutumiseen? Toiminnan kehittäminen vaikeutuu, kun ensin viedään rahoitus. Miksi ammattiopintopuolella on oltu niin hiljaa? Yliopistoissa on vahvat opiskelijajärjestöt. Harvinaisempaan osaamiseen tähtäävät linjat vähenevät varsinkin aikuiskoulutuspuolella
Uutiskuva 12 26.8.2016
2016 13. Raisioagron kanssa yhteistyötä ovat tehneet kalvot valmistava Trioplast Oy sekä ne ostava maataloustuottaja. Perinteisesti rehupaalit ovat valkoisia tai vihreitä. Heidi Silvennoisen mukaan värikampanja jatkunee myös ensi vuonna. 26.8. Niin vakavasta asiasta kuin onkin kysymys, paalit toivat taloushuolissa kamppaileville ihmisille ja kylien raiteille positiivista puheenaihetta ja yhteisöllisyyttä, Raisioagron tuoteryhmäpäällikkö Heidi Silvennoinen kertoo. Rintasyöpä koskettaa monia suomalaisia oman tai läheisen ihmisen sairastumisen kautta. Jokaisesta myydystä pinkistä käärintäkalvorullasta kolme euroa menee hyväntekeväisyyteen. Petra Pöyliö 70 000 pinkkiä paalia Anja Manninen Kesän aikana pelloille ilmaantuneet 70 000 pinkkiä rehupaalia saivat hyvän vastaanoton ja ison näkyvyyden. Rintasyöpäyhdistyksen toiminnan tukemiseen kertyi yhteensä 9 300 euroa.
me ja ne. Shutterstock 14 26.8.2016. Poliittisten ideologioiden välisten erojen korostaminen synnyttäisi selkeät poliittiset leirit
Se saattaisi ulottua ulkopolitiikkaankin, Kääriäinen arvioi. Näin epäilemättä on. 2016 15. me ja ne. Nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä kärjistymistä tuskin toivoo kovin moni. Hallitusvaihtoehtojen kaventuminen puolestaan voisi johtaa vähemmistöhallitusten yleistymiseen. Esimerkki löytyy Suomen länsinaapurista Ruotsista, jossa porvaripuolueiden Allianssi ja punavihreä blokki ovat kilpailleet vuodesta 2006. Ruotsin poliittinen järjestelmä on ollut lähellä kriisiä, kun blokkien ulkopuolinen oikeistopopulistinen ruotsidemokraatit on kasvattanut kannatustaan. Tällä hetkellä kummallakaan ryhmittymällä ei ole enemmistöä eduskunnassa, ja blokit ovat joutuneet tekemään kyseenalaisia kompromisseja pitääkseen ruotsidemokraatit poissa vallasta ja välttääkseen uudet vaalit. Blokkien väliset neuvonpidot ovat tuoneet poliittisia ryhmittymiä lähemmäs toisiaan ja siten lievittäneet vastakkainasettelua. Samalla on kuitenkin taas päädytty tilanteeseen, jossa puolueet joutuvat selittelemään, miksi harjoitettu politiikka poikkeaa vaalilupauksista. Äärimmillään blokkipolitiikan päässä häämöttää monen Länsi-Euroopan maan kaltainen kaksipuoluejärjestelmä. Blokkien sisällä puolueiden väliset erot ovat vaarassa hämärtyä, mikä johtaa pienpuolueiden kuihtumiseen. Kuhunkin blokkiin tulee yksi pääpuolue, jonka johtaja on pääministeriehdokas. Kansalaisten valinnanvapaus kapenee. Entä kuinka hyvin nykyajan poliittiset jakolinjat tai suomalaiset puolueet asettuvat blokkeihin tai vasemmisto?oikeisto-janalle? Kysymykset pakolaiskriisin ratkaisusta, yhteiskunnan avoimuudesta, ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, talouskasvusta, perusturvasta ja työelämän kehittämisestä eivät noudata klassista jakoa. Ajatus blokeista on erityisen vieras keskustalle, jonka ajattelusta löytyy yhteisiä elementtejä niin vasemmiston kuin oikeiston kanssa. Samalla keskustan aatteelle keskeinen hajautettu yhteiskunta ei ole minkään muun puolueen asialistalla. Blokkien hahmottelu tilanteessa, jossa vasemmistopuolueiden kannatus on alimmillaan Suomen parlamentaarisessa historiassa, ei ole yllättävää. Vasemmisto tarvitsee uusia ideoita noustakseen, ja varmasti ainakin osa puolueista hyötyisi vastakkainasettelusta, jota jaottelun myötä syntyisi. Tuomiojan syöttiin tarttuikin hanakimmin vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Vihreiden Ville Niinistö ei ollut yhtä innokas. ja millä ohjelmalla. Käytännössä äänestäjien pitäisi valita vasemmisto- ja oikeistoblokkien välillä. Blokkipolitiikka olisi merkittävä muutos Suomen nykyiseen järjestelmään, jossa lähes millaiset tahansa hallituskokoonpanot ovat mahdollisia. Blokkipolitiikan hyvä puoli on, että äänestäjä tietää, millaista politiikkaa hän tukee antaessaan äänensä tietylle puolueelle. Nykyään hallitusohjelma muodostetaan Suomessa vasta vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtajan johdolla käytävissä hallitusneuvotteluissa. Hallitusohjelma on siis hallitukseen päätyvien puolueiden vaalitavoitteista muodostunut kompromissi. Blokkipolitiikalla voitaisiin vähentää tilanteita, joissa puolue perustelee hallituksessa päinvastaisia päätöksiä kuin mitä esitti vaalien alla. Äänestäjälle tarjoutuisi selkeämpi vaihtoehto: jos et ole tyytyväinen hallitsevaan ryhmittymään, äänestä vaaleissa oppositiota. Puoluerajat ylittävä ohjelmatyö voisi antaa mahdollisuuden päivänpolitiikan ylittävälle poliittiselle keskustelulle ja selventää puolueiden välisiä ideologisia eroja. Entä ne ongelmat? Keskustakonkari Seppo Kääriäinen otti kantaa Tuomiojan esitykseen tuoreeltaan Facebookissa. ??En ole varma, meneekö suositus läpi demareissa. Puolueen kannattajissa ja poliitikoissa on myös keskiviivan oikealle puolelle itsensä sijoittavia ihmisiä. Lisäksi kannatusmittauksissa noussut vihreät haaveilee pääministerin paikasta eikä halua antaa sitä SDP:lle. Eeva Kärkkäinen 26.8. Sehän sulkisi pois useita hallitusvaihtoehtoja ja todennäköisesti lisäisi vastakkainasetteluja politiikassa. Poliittisten ideologioiden välisten erojen korostaminen synnyttäisi selkeät poliittiset leirit . Uutisanalyysi Kuka hyötyisi blokkipolitiikasta? Punavihreä vaaliohjelma selventäisi, mutta myös kärjistäisi puolueiden välisiä eroja Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) esitys punavihreän opposition yhteisestä vaaliohjelmasta olisi askel niin kutsutun blokkipolitiikan suuntaan. Siinä puolueet kertoisivat jo ennen vaaleja, keiden kanssa ne pyrkivät hallitukseen
Asuntojen hinnat Pohjois-Norjassa ovat nousussa. Suomen puolella rajakaupan uskotaan vain lisääntyvän, ja entistä useamman odotetaan käyvän töissä Norjan puolella. pitkään tuttu monille muillekin Norjan vastaisen rajan pienille kylille. Hyvä esimerkki on myös Utsjoen Karigasniemi, joka on kokoonsa nähden elinkeinoelämältään poikkeuksellisen vireä. Sieltäkin löytyvät rautakaupat, K-marketit ja Alko. ??Eihän tällainen palveluntarjonta olisi ilman norjalaisten asiakkaiden suurta määrää mitenkään mahdollista, Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio sanoo. Rajakaupalla on iso vaikutus koko kuntaan. Utsjoella rajakaupan osuus kunnan yritysten liikevaihdosta on noin 80 prosenttia.. Tarvetta on myös esimerkiksi sosiaalialan ammattilaisille. Jäämerelle suunnitellaan myös merkittäviä kaupankäyntiin liittyviä laivayhteyksiä. Pohjois-Norjassa on työvoimapula etenkin rakennus- ja insinöörialoilla. Vaikka norjalai- 16 26.8.2016 silla riittää öljyä omasta takaa, on heille edullisempaa tulla tankkaamaan autonsa Suomen puolelle. ??Rajan läheisyys on meille elinehto, sillä tuottaahan se kunnalle paljon verotuloja, Tieva-Niittyvuopa kertoo. Nuorgamin kaltainen tilanne on ollut Viime vuosina Norjan vastaista rajaa on katsottu pohjoissuomalaisissa kunnissa kiinnostunein silmin. Pohjois-Norjan öljy- ja kaasuteollisuus on kovassa nousussa ja alueelle kaavaillaan suuria investointeja. Työllistämisvaikutuksia arvioidaan mittaviksi. Rekrytointitarve on kuitenkin valtava jo nyt. Ilmiöt Pohjoisella rajalla vilkastuu Pohjois-Norjan taloudellisen merkityksen nousu sataa myös Utsjoen laariin. Tieltä pitäisi kuitenkin purkaa monia rajaesteitä. Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Petra Pöyliö Nuorgamilaisen huoltoaseman parkkipaikalla ei juuri näy suomalaisia rekisterikilpiä. Suomen pohjoisimmassa kolkassa sijaitsevan Samimootorin pihaa täyttävät Norjan sini-puna-valkoisella lipulla koristetut autot. Huoltoaseman asiakkaista 95 prosenttia tulee vuonomaan puolelta. ??Koko Samimootoria tuskin olisi ilman norjalaisia, omistaja Ari Naapanki sanoo. Hän pyörittää korjaamo-, varaosa- ja huoltoasemapalveluita tarjoavaa yritystään yhdessä vaimonsa Leena Naapangin kanssa. Samimootor ei poikkea asiakaskunnaltaan muista nuorgamilaisista yrityksistä. Norjalaiset käytännössä elättävät parinsadan asukkaan kylää, jossa on muun muassa kaksi ruokakauppaa, Alko ja parturi. Nuorgamiin heitä vetävät huomattavasti halvemmat hinnat
Rajatyöskentelyn työllistämisvaikutusten on arveltu olevan Utsjoen kunnalle lähes yhtä suuret kuin rajakaupalla. Kunnan työttömyysprosentti onkin Lapin pienin. Se todennäköisesti tarkoittaisi myös asiakaskunnan kasvua. Pohjois-Norjan tulevaisuuskuvat ajatellaan Leena Naamangin mukaan automaattisesti koko alueen menestykseksi. Valtioiden rajoista piittaamatta koko alue tuntuu yhdeltä yhteiseltä seudulta. Pohjoisnorjalaisille Utsjoki on paljon lähempänä kuin kaukana etelässä sijaitseva Oslo. ??Ei rajaa käytännössä ole olemassakaan. Tälle alueelle kohdistuu paljon tulevaisuudenodotuk- sia. Veronsa he kuitenkin maksavat Suomeen. Ely-keskuksen mukaan se oli kesäkuussa 11,1 prosenttia, kun esimerkiksi Inarissa lukema oli 17,4. Norjaan töihin lähtevät tai sinne yritystään vievät törmäävät usein kielitaidon puutteeseen. Kunnanjohtajan mukaan norjalaisten kanssa tehtävästä hyvästä rajayhteistyöstä riittää myös paljon esimerkkejä. Utsjoella lääkärihelikopteri tulee useimmiten Norjasta. Muutoin Pohjois-Norjan noususuhdanteen tuomat hyödyt jäävät vajaiksi. Pendelöijät kohtaavat ongelmia etenkin verotuskäytännöissä, sosiaalietuuksissa ja Kela-palveluissa. Monelle paikalliselle on myös tuttu Tromssan sairaala, josta saatavat erikoissairaanhoidon palvelut ovat paljon lähempänä siellä kuin Rovaniemellä. Toimivia ratkaisuja pitäisi Tieva-Niittyvuopion mukaan ulottaa vain nykyistä paljon laajemmalle. Nuorgamilaisella Samimootorin huol- toasemalla hohdokkaat tulevaisuudennäkymät tuntuvat vielä kaukaisilta. Vähittäiskaupassa rajaesteet ovat hyvin pieniä, ja autojen korjaukset, varaosat ja bensa tekevät hyvin kauppansa nykyiselläänkin. Mutta jos alueelle tulee lisää työtä, ei Naamangin kauppiaspariskunta pane sitä pahakseen. Se pitäisi myös Etelä-Suomessa ymmärtää, Tieva-Niittyvuopio sanoo. Rutkasti kehitettävää hän löytää myös infrastruktuurista ja logistisista ratkaisuista. ??Suomessa on ollut paljon puhetta arktisuudesta ja arktisten alueiden kehittämisestä, mutta käytännön tasolla on hyvin vähän nähtävissä konkretiaa, kunnanjohtaja lataa. ??Esimerkiksi tiestön suhteen olemme saaneet lukemattomat kerrat kuulla valtakunnan tason päättäjiltä, että hanke on vireillä ja rahoitusta mietitään, mutta sen pidemmälle asiat eivät ole edenneet. Utsjoen kunta on tarttunut rajayhteistyön haasteisiin luomalla oman niin sanotun Utsjoki-mallin. Esiselvitysasteella olevan hankkeen tarkoitus on kasvattaa Utsjoen aluetaloudellista painoarvoa, jotta Pohjois-Norjan energiateollisuuden nousun hyödyt eivät valuisi alueelta pois. Kunta kaavailee rajapalvelukeskusta, josta voitaisiin tarjota tietotaitoa ja apua yksittäisille ihmisille ja yrityksille. Erityisenä kohderyhmänä olisivat pienet- ja keskisuuret yritykset, joita halutaan rohkaista hakemaan markkinoita Norjasta. Tieva-Niittyvuopion mukaan valtakunnan tasolla pitäisi kehittää myös esimerkiksi Norjaan suuntautuvaa opiskelijavaihtoa. Sukulaisia asuu molemmin puolin jokea, eikä kukaan täällä mieti, oletko suomalainen vai norjalainen, Leena Naapanki sanoo. 26.8. 2016 17. Monissa muissa Lapin kunnissa työttömyysprosentti ylittää selvästi 20 prosenttia. Pohjois-Norjan taloudellisen nousun hy- vät pisarat eivät kuitenkaan sada Suomen puolelle itsestään. Tieva-Niittyvuopion mukaan rajayhteistyössä on paljon ongelmia, jotka olisi välttämätöntä saada ratkaistua. Ari ja Leena Naapangin huoltoaseman asiakkaista 95 prosenttia on norjalaisia. Rajan läheisyys on meille elinehto. Pendelöinnillä eli rajan yli työskentelyllä on suuret vaikutukset kuntien taloudelle. Moni utsjokinen tienaa jo tällä hetkellä leipänsä käymällä töissä Norjassa. Ne haittaavat Norjan puolella työskenteleviä usein merkittävästi. Tieva-Niittyvuopio kaipaa valtiolta jämäkämpää otetta rajaesteiden poistamiseen. Ruotsin vastaisella rajalla esteet on saatu kunnanjohtajan mukaan hiottua toimivammiksi, mutta Norjan kanssa valtiotasoinen työ on ollut tahmeampaa. ??Ihmettelen, että miksi
Sarkozyn pahimpina kilpailijoina pidetään entistä pääministeriä Alain Juppea, istuvaa presidenttiä Francois Hollandea ja Kansallisen rintaman johtajaa Marine Le Peniä. Ohjuskoe Pohjois-Koreassa. Pohjois-Korea testasi keskiviikkona Japaninmerellä ballistisen ohjuksen laukaisua. Etelä-Korea ja Yhdysvallat aloittivat maanantaina vuotuiset sotaharjoituksensa, mikä on lisännyt jännitteitä maiden ja Pohjois-Korean välillä. Kaksi viikkoa kestävään harjoitukseen osallistuu 50 000 eteläkorealaista ja 25 000 yhdysvaltalaissotilasta. Guido Bergmann / Lehtikuva Tapaaminen Italiassa. Italian pääministeri Matteo Renzi, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande keskustelivat Italian Ventotenessä EU:n tulevaisuudesta. Järistys vavisutti rakennuksia 150 kilometrin päässä sijaitsevassa pääkaupungissa Roomassa asti. Sarkozy presidenttikisaan. Ranskan ex-presidentti Nicolas Sarkozy, 61, aikoo lähteä ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa. Umbrian, Marchen ja Lazion maakuntien rajalla sijaitseva järistysalue on harvaanasuttua. Asialistalla olivat talous, terrori-iskut, pakolaiskriisi, Syyrian sota sekä EU:n suhteet Turkkiin ja Venäjään. 18 26.8.2016. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Voimakas maanjäristys. Kymmeniä ihmisiä sai surmansa keskiviikkona sattuneessa voimakkaassa maanjäristyksessä Italian keskiosassa, reilun 70 kilometrin päässä Perugian kaupungista. Sarkozy kertoi asiasta keskiviikkona ilmestyneen kirjansa esipuheessa
Lupauksia työssä käyville perheille USA:n presidentinvaaleissa talous on iso teema. Hillary Clinton (perheen omaisuus 100 miljoonaa) ja Donald Trump (miljardeja) antavat äänestäjille suloisia lupauksia. Miten maa siis makaa. Liikkeissä on ilmoituksia, joissa haetaan työntekijöitä. Monilla on useita työpaikkoja: joku myy illat autoja, eräs opettaja vie viikonloppuisin autistista lasta puistoon. Silti on opettavaista huomata, kuinka erilaiset asiat on valittu yhteiskunnan peruspalveluiksi. Suomen uutisista tiedän, että työssäkäyviä perheitä on läimäisty päivähoitomaksujen korotuksilla ja työssä käymättömillä säilyy nollamaksuluokka. Ajatus on päinvastainen kummankin USA:n pääpuolueen talouslinjauksiin nähden: ne kilpailevat sillä, kumpi lupaa eniten juuri työssä käyvälle perheelle. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 26.8. Lähikauppa pyörii lukiolaisten voimin, iso osa marketin työntekijöistä on eläkeikäisiä. Uutisen mukaan Virginiassa ei julkiselle sektorille saada työntekijöitä, koska yksityisen sektorin imu on kova. Palkat ovat Suomea paremmat (vertailin netistä löytyviä tilastotietoja siivoojan, opettajan ja insinöörin tuloista). 2016 19. Työttömyys (5 prosenttia) on lähellä täystyöllisyyttä ja puolet Suomen vastaavasta; kolmasosa Oulun alueen luvusta. Tällaisessa taloustilanteessa presidentinvaali- kampanjat käydään osittain työllisyysteemalla (Trump) ja lupaamalla verohelpotuksia (Clinton keskiluokalle ja Trump rikkaille). Jo nyt yhteiskunta tuottaa tehokkaasti ja edullisesti vain välttämättömimmät palvelut. Viranomaismaksut ovat kohtuulliset. Porkkana on hinnasta päätellen ylellisyystuote, ja hedelmät maksavat 4?5 kertaa sen, mitä Limingan halpahallissa, vaikka seudulla viljellään persikkaa. Syytä voi hakea siitä, että ruokaa ei saa verkosta ja kauppa on keskittynyt parille ketjulle. Muutama isompi marketti on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Lyhyesti: pienet verot, korkea työllisyys ja ostovoima. Suomen runsaat palvelut, verotus ja työttömyys ovat se toinen ääripää. Yhden hyvän saadakseen pitää ehkä luopua toisesta. Yhdysvalloista ei kannata kopioida kaikkea. Syy-seuraussuhteet ovat mutkikkaita, ja yhden hyvän saadakseen pitää ehkä luopua toisesta. Auton vuosikatsastus maksaa Virginiassa 16 dollaria, ajokortti 22 dollaria (kirjallinen koe, inssiajo ja valokuvaus), osavaltion lohilupa 43 dollaria. Ruoka on kallista. Käyttötavaran saa halvalla saksalaisesta verkkokaupasta ja ruoan kalliilla isosta marketista, joka pystyy hyödyntämään vapaata aukioloa. Talous näyttää pyörivän. Polkupyörän saa ostettua keskiyöllä, mutta tästä edusta maksan ruokalaskussani. Uutisten mukaan Suomessa mennään samaan suuntaan. Jätän laajemman analyysin talousviisaille ja menen suoraan lapsiperheen kauppalaskuun. Käyttötavarat ja monet palvelut ovat edullisia. Parturi puoleen hintaan, laadukas sanomalehti kotiin alle kahdella kympillä kuussa. Verkkokauppa on hiottu huippuunsa. Kotimaanmatkailu on kasvussa, ja palveluita käytetään
Henkilö Kysymys maatalouden kannattavuudesta on kansallinen, ei vain viljelijöiden asia, Seppo Kääriäinen sanoo. 20 26.8.2016
Puhe on painokasta. Idän ja lännen vastakkainasettelu, pakolaiskysymys, brexit, Italian pankit ja Turkin kärjistynyt tilanne, Kääriäinen luettelee Suomen ympärillä kuohuvia tapahtumia. ??Tässä on todella ison luokan asioita. Selkänojalle on jäänyt pyyhe. 2016 21. Näil- lä sanoilla kansanedustaja Seppo Kääriäinen kuvaa Sipilän hallituksen ensimmäistä vuotta. ??Tästä piti tuleman talouden kuntoonpanemisen aika, ja se on edelleen hallituksen kova tehtävä, mutta sen rinnalle ja osin ylikin ovat nousseet Euroopan ja maailman poliittiset kysymykset, Kääriäinen pohtii. Keskustakonkari istuu kiikkustuolissa sukupaikkansa pirtissä Iisalmen Kirman kylässä. Tuskinpa hallitus osasi liikkeelle lähtiessään ajatella, että sen työlistasta tulee tällainen. Kääriäisen tuntuma on, että maa- ilman virrat kulkevat sellaiseen suuntaan, josta ei ole enää paluuta entiseen normaaliin. Kun ympärillä myrskyää, pitää kotimaan asioiden olla järjestyksessä. Kirman viisas Kun maailma myllertää ympärillä, kotimaan asioiden täytyy olla kunnossa, Seppo Kääriäinen painottaa Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jaakko Martikainen Erikoinen ja vähän yllättävä. Pienelle maalle kaksi asiaa on hänen mukaansa tärkeysjärjestyksessä ylitse muiden: ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja talous. ??Molempien täytyy olla kunnossa, tässä järjestyksessä, hän sanoo. Kotimaan asioista huolehtiminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa eristäytymistä. ??Se ei sovi Suomelle, ongelmia täytyy koettaa ratkaista yhdessä, Kääriäinen korostaa. Kotimaan asioiden hyvään hoitoon kuuluu myös kyky yhteistyöhön. Kääriäinen pitää tärkeänä, että päivänpoliittisesta köydenvedosta huolimatta yhteistyökykyä löytyy myös hallituksen ja opposition väliltä. Hän muistuttaa, että keskustalla on viimeisten kolmenkymmenen vuoden ajalta enemmän kokemusta oppositiossa olemisesta kuin SDP:llä tai kokoomuksella. 26.8. Seinäkello lyö aamukahdeksaa. Ikkunoista avautuvassa maisemassa siintävät ohrapellot, ja niiden takana kimaltelee Kirmanjärvi
Kyllä ne erot hallituksen ja opposition välillä sitten loppujen lopuksi taitavat olla muutamia millimetrejä, hän arvioi. Keväällä syntynyt kilpailukykysopi- mus on Kääriäisen mukaan osoitus toimivista yhteistyösuhteista. Hän kuvaa sopimusta yhteiseksi saavutukseksi, jonka kokoonjuoksijana hallitus toimi. ??Täytyy antaa tunnustuksen sana myös oppositiolle, ainakin sosiaalidemokraateille, jotka osaltaan olivat kyllä auttamassa tämän ison sopimuksen syntymistä, Kääriäinen kiittelee. Neuvottelu- ja sopimusyhteiskunnasta kannattaa Kääriäisen mielestä pitää kiinni myös jatkossa, päätettiinpä työelämäkysymyksistä keskusjärjestöissä, liittotasolla tai yksittäisillä työpaikoilla. Hän harmittelee, ettei kilpailukykysopimus edistänyt paikallista sopimista riittävästi, mutta uskoo, että rauhallisesti etenemällä tuloksia saavutetaan myös tässä asiassa. ??Paikallista sopimista täytyy edistää, se on ilman muuta selvä asia. Siksi poliitikkojen on syytä olla huolissaan kansalaisten välisistä hyvinvointieroista. ??Eheys on yhteiskunnalle aivan olennainen asia. Etenkin kansakunnan eheyttä historiallisesti ajaneen keskustan on suhtauduttava siihen vakavasti, Kääriäinen sanoo. ??Silloin, kun erot pääsevät revähtämään, nakerretaan yhteiskuntarauhan perustuksia. Hänen mukaansa erityinen vastuu yhteiskunnan eheydestä on kaikkein hyväosaisimmilla . Pitää olla hyvä vaihtoehto. Että ne ovat laadultaan tasokkaita ja turvallisia, ja että hinta on sopiva. ??Tällä ratkaisulla suomalaisten tuotteet saadaan paremmin kaupaksi maailmassa ja kotimaassa, ja näin syntyy niitä paljon kaivattuja työpaikkoja, Kääriäinen uskoo. Jos poliittisen kentän oikea laita on arvostellut kilpailukykysopimusta paikallisen sopimisen puuttumisesta, on kritiikkiä kuulunut myös vasemmalta. Lomarahoja leikkaavan ja työaikaa pidentävän sopimuksen on pelätty heikentävän suomalaisten ostovoimaa ja sitä myötä talouskasvua ja työllisyyttä. Kääriäinen ei arvostelua ymmärrä. Hänen mielestään kriitikoiden kannattaisi miettiä, missä tilanteessa Suomi olisi ilman kilpailukykysopimusta. ??Toinen vaihtoehto on hämärä ja varmasti huonompi, kuin että tehtiin sopimus, vaikkakin vaikeiden vaiheiden jälkeen, Kääriäinen korostaa. Hän muistuttaa, että Suomen hyvinvointi pohjautuu vientituotteisiin. Kääriäinen varoittaa , että yhteiskunnan kahtiajaon vaara kolkuttelee aina lähettyvillä. Se lisää yritysten mahdollisuuksia työllistää ja pärjätä näissä kovasti muuttuvissa olosuhteissa. ??Siitähän me elämme, että meidän tekemämme työ ja palvelut halutaan ostaa. heillä, joihin poliittiset päätökset sosiaaliturvanleikkauk- Kilpailukykysopimus on osoitus toimivista yhteistyösuhteista, Seppo Kääriäinen sanoo. 22 26.8.2016. ??Opposition tehtävä on haastaa ja välillä siinä tapahtuu myös kärjistämistä ja ylilyöntejä. Yhtä asiaa Kääriäinen kuitenkin kaipaa oppositiolta. ??Kun sanoo kovaa, pitää olla vaihtoehto. Että jokainen täällä asuva ja elävä tuntee olevansa osallinen
Vaikka kerros on ohut, heitä on kaikkialla ja he ovat näyttävillä paikoilla. Kun leikataan niin leikataan, ja kyllä ihmiset sen ymmärtävät. Suurten asioiden vaalikaudella yksi asia saa hänet kuitenkin muita mietteliäämmäksi. ??Kun ollaan tässä pirtissä ja kylällä, edessä ja takana ohrapelto, niin se täytyy sanoa, että jotakin täytyy syksyllä tapahtua Suomen maatalouden kannattavuudelle. Kääriäisen mukaan maatalouden merkit näyttävät nyt poikkeuksellisen huonoilta. Se vie koko ajan henkistä ja eettistä pohjaa hallituksen pyrkimyksiltä kohtuulliseen, tasa-arvoiseen ja työllistävään politiikkaan, hän roimii. Paras tapa ylläpitää eheyttä on Kääriäisen mielestä työllisyyden parantaminen. Heidän esimerkeillään ja teoillaan on iso merkitys. Vaikeina aikoina hyväosaisten pitäisi Kääriäisen mukaan tukea yhteiskuntarauhaa esimerkiksi olemalla maltillisia omien etuuksiensa ja palkkioidensa kanssa. ??Niiden nostaminen ja jakaminen on bensaa tuleen tällaisessa leikkausten ja suuren työttömyyden oloissa. Sanomisilla on iso merkitys tämän päivän politiikassa. Entä mitkä vuoden aikana vastaan tul- leet kysymykset ovat olleet konkarikansanedustajalle vaikeita? Kääriäisen mukaan maahanmuuton ryöpsähtäminen oli eittämättä kova pala. ??Vaikka tilanne otettiin nopeasti haltuun, kysymystä ei ole loppuun käsitelty. Myös jokainen leikkauspäätös on hankala asia. ??Ei niitä voi selittää lohdullisemmaksi taikka niin, että ei tässä ole mitään leikattu. Siksi hallitus ei saa hänen mielestään tinkiä 72 prosentin työllisyystavoitteestaan. ??Jos siinä petytään ja tavoitetta ei saavuteta, joudutaan tekemään sellaisia poliittisia ratkaisuja, jotka saattavat syventää kahtiajakoa ja nostattaa vastakkainasettelua, hän pelkää. Kääriäinen on havainnut yhteiskunnallisen ilmapiirin koventuneen viime vuosina. Aikaa ei ole paljon hukattavissa. 26.8.2016 23. Onnistuneen tukipolitiikan lisäksi hän penää vakavia keskusteluja kaupan, teollisuuden ja tuottajien kesken. ??Kysymys on kansallinen, ei vain täällä puurtavien viljelijöiden asia. Paras tapa ylläpitää yhteiskunnan eheyttä on työllisyyden parantaminen, Seppo Kääriäinen uskoo. Vihapuheiden tuomitseminen on myös eheyspolitiikka a. sista tai työajan pidennyksistä eivät vaikuta. ??Nämä ihmiset porskuttavat ajoista ja oloista riippumatta. Hän pitää vaarallisena eri ihmisryhmiin kohdistuvia vihapuheita, tuotiin ne esiin avoimesti tai rivien välissä. Kääriäinen muistuttaa, että kyse on maailmanlaajuisesta ongelmasta. ??Yhdysvalloissa vihapuheet ovat leiskuneet oikein pelottavalla tavalla. Kääriäisen mielestä poliitikkojen ja kansalaisten pitäisi lakata viljelemästä vihapuheita edes vitsillä. ??Huumori on hyvä politiikassa, mutta senkään varjolla ei pidä sanoa mitään sellaista, joka on selvästi loukkaavaa ja voidaan tulkita ihmisoikeusmielessä erittäin vastenmieliseksi. Hän muistuttaa, että vihapuheet vahingoittavat osaltaan myös kansakunnan yhtenäisyyttä. ??Vihapuheiden tuomitseminen on myös eheyspolitiikkaa
Reportaasi Uutta suuntaa etsimässä Teksti: Teppo Säkkinen Kuvitus: Mikko Eronen / Shutterstock 24 26.8.2016
Suorilla vaaleilla valittu parlamentti tuo päätöksentekoon avoimuutta ja kansalaisnäkökulmaa. . Niihin kuuluvat parlamentin lisäksi jäsenmaita edustava neuvosto ja päätöksiä valmisteleva ja toimeenpaneva komissio. Parlamentti on nyt vahvempi kuin koskaan, mikä on kriitikoiden mielestä iso askel liittovaltiokehityksen tiellä. Esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd.) on esittänyt, että eurovaaleista luovuttaisiin ja kansalliset parlamentit valitsisivat europarlamentaarikot. Pakarisen mielestä toimielinten valtasuhteet ovat tasapainossa. Purkaminen tuo esille, missä jäsenyys oikeastaan tuntuu, Ojanen kuvaa. Britannian äänestystuloksen jälkeen euroskeptiset liikkeet saivat monissa maissa tuulta alleen. Toisin kuin aiemmin, 2000-luvulla EU laajeni ja syveni yhtä aikaa. Itälaajentuminen lähes kaksinkertaisti jäsenvaltioiden määrän. 2016 25. Moni direktiiviesitys on Suomen kannalta parantunut parlamentissa. Kun paljastui, miten ison vaivan takana ero briteille on, äänenpainot ovat maltillistuneet, Ojanen arvioi. Jäljelle jäävät 27 jäsenmaata joutuvat pohtimaan, miten tähän tultiin ja mitä valtioliitolle pitäisi tehdä. Euroopan parlamentissa kaudella 2009?2014 toimineen Riikka Pakarisen mielestä EU:lla on nyt pysähtymisen paikka. . Samalla rakennettiin euroa ja otettiin uusia asioita yhdessä päätettäviksi. Unionille puuhattiin kansallisvaltion symboleita, kuten hymni luomaan tunnetta eurooppalaisuudesta. EU:n uusi, Lissabonin mukaan nimetty perussopimus oli juuri hyväksyttävänä. Pakarinen kertaa unionin lähihistoriaa. Unionilla on edessään perustavanlaatuinen uusi tilanne, Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Hanna Ojanen sanoo. Brittien irtiotto pakottaa tarkastelemaan itsestäänselvyyksiä, kuten mitä unioniin kuuluminen kansalaisille ja jäsenmaalle todella merkitsee. . Onko EU:lle tarjolla muita suuntia kuin liittovaltio tai hajoaminen? EU:n päätöksentekoon tarvitaan kansalaisnäkökulmaa, Riikka Pakarinen painottaa. iso-Britannia äänesti kesäkuussa Euroopan unio- nista lähdön puolesta. Hiilestä ja teräksestä vuonna 1951 syntyneeseen Euroopan yhteisöön on tähän asti haluttu liittyä. Nyt suuren jäsenmaan kansalaiset näkivät paremman tulevaisuuden EU:n ulkopuolella. . Hän seuraa nyt EU-asioita Metsäteollisuuden edunvalvontapäällikkönä. Yhden myönteisen asian ex-meppi on työssään pannut merkille. . Olemme pieni maa myös neuvostossa, Pakarinen muistuttaa. Pakarinen toivoo unionin keskittyvän tulevaisuudessa käytännönläheiseen yhteistyön. Esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassa gallupit näyttivät kohtuullista tukea omille kansanäänestyksille. Ojanen ei usko, että Britannian ero käynnistäisi ketjureaktion. . Komissio suoltaa vähemmän ja harkitumpaa sääntelyä kuin aiemmin, Pakarinen arvioi. Euroopan suunta mietityttää nyt laajasti kansalai- sia ja päättäjiä. 26.8. Metsäteollisuus Suomi ja muut Euroopan unionin maat joutuvat pohtimaan, mitä brittien jättämälle valtioliitolle pitäisi tehdä. Britannian äänestystulos oli täysi yllätys ja pettymys, Pakarinen sanoo. Kun Pakarinen lähti Brysseliin, Eurooppa-innostus väreili korkealla. Se meni Pakarisen mielestä yli. . Ei unioni tarvitse mitään torvisoittokuntia. Ilmassa oli paljon vauhtisokeutta, Pakarinen kuvailee. Ei unioni tarvitse mitään torvisoittokuntia. Ilmassa oli paljon vauhtisokeutta. Yksi EU:n tulevaisuuskeskustelun osa on, mitä valtaa unionin toimielimillä on
sitä pitää polkea pystyssä pysyäkseen. . EU:lla on Penttilän mielestä edessään neljä tulevaisuuskuvaa: hajoaminen, hajautuminen, keskittyminen tai korjaaminen. 26 26.8.2016 . EU:n pitäisi ottaa oppia Pohjoismaista, Penttilä väläyttää. Vaikka Pohjoismaat ovat yhteiskuntina hyvin samanlaisia, poikkeavat ne toisistaan perusratkaisuissa.. Jotkin jäsenmaat pärjäisivät hyvin, toiset jäisivät ongelmineen yksin. Kolmannessa kuvassa EU kehittyy keskitetyn liittovaltion suuntaan, ?linnake-Euroopaksi?. Tällaista ajattelua edustavat esimerkiksi Ranska ja komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker. Penttilän mielestä se olisi katastrofi. . Nousevan maan taloudellista ja poliittista ylivaltaa tasoittamaan tarvittiin EU:n omia instituutioita. . Se synnyttäisi jäsenmaissa suunnattoman demokraattisen vastarinnan, hän arvioi. Neljäs tulevaisuuskuva, korjaaminen, on Penttilälle mieleisin. Yrityksille ei ole väliä yksittäisillä verokannoilla, vaan sillä millaisessa Euroopassa toimimme, Penttilä perustelee. Penttilän mukaan EU:n historiassa on ollut kolme vaihetta. En usko, että koko unioni voisi purkautua, mutta euron hajoaminen on mahdollista, Penttilä kuvailee ensimmäistä. Toinen kuva on hajautuminen. Sanonnan mukaan EU on kuin polkupyörä . Yhteisiin sääntöihin suhtaudutaan entistä välinpitämättömin, ja eri maaryhmät tekevät yhteistyötä keskenään. Ensimmäisen kimmoke oli ajatus ?ei koskaan enää sotaa?. Nuoren ihmisen näkökulmasta ei taida kuulostaa enää kovin innostavalta, Penttilä naurahtaa. Kahta ensimmäistä vaihetta on ajanut eteenpäin menemisen pakko. Miten se sitten tapahtuisi? . Polkupyörä on kaatunut, Penttilä lataa. Nyt ollaan uudessa vaiheessa. J. Penttilä ei kaihda EU-keskusteluun osallistumista. . Saksa ja Ranska naitettiin yhteen hiili- ja teräsunionilla. Toista vaihetta määritti yhdistyvän Saksan pitäminen kurissa. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E
Maiden ulkoministerit hahmottelivat kesäkuussa unionille suuntaviivoja, jotka sallisivat ?eritahtisen Euroopan. Saksa on myös äärimmäisen sitoutunut yhteisöön. . Hyväksymällä moninaisuus on saavutettu suuri yhtenäisyys ja käytännöllisiä tuloksia, kuten passiunioni ja yhteiset sähkömarkkinat, Penttilä sanoo. Penttilän mielestä EU on pyrkinyt toimimaan päinvastoin. . EU-asioita seuraava Politico-sivusto listaa Sipilän neuvoston 11. Risto E. Kenties yhdenkään toisen Euroopan maan kohtalo ei ole niin lujasti yhteydessä EU:n olemassaoloon ja menestykseen, ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kirjoittaa amerikkalaisessa Foreign Policy -lehdessä. Saksa ja Ranska ovat perinteisesti olleet EU:n tärkein akseli. EU:n pitäisi nyt keskittyä sisämarkkinoihin ja muihin perusasioihin, maiden pääministerit paaluttivat yhteisessä julkilausumassaan. Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Viro ovat usein edustaneet Suomen kanssa samanhenkistä käytännönläheistä ajattelua. Suomea huippukokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk). Ihan takarivin taavina keskustajohtaja ei vertaistensa joukossa ole. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistä minimipalkkaa. Oma ryhmänsä ovat itäisen Keski-Euroopan maat Puola, Unkari, T?ekki ja Slovakia, jotka ovat löytäneet toisensa erityisesti komission pakolaispolitiikan vastustamisessa. . Kolme viidestä kuuluu Natoon. Sen puheenjohtajan Donald Tuskin linja poikkeaa muista EU:n instituutioiden johtajista. . Saksa on ajanut yhteisiä sääntöjä ja talouskuria, mutta vastustaa jyrkästi tulonsiirtounionia. Penttilä sanoo. 26.8. Unionin pitäisi sietää paremmin erilaisia ratkaisuja ja luopua yrityksestä ahtaa kaikki jäsenmaat samaan muottiin, Penttilä jatkaa. Tulevaisuusvisioille on tilausta, sillä EU:n jäsenvaltioiden päämiehet kokoontuvat syyskuussa huippukokoukseen Bratislavaan. Pääministerit sopivat kesällä, että asialistalla on keskustelu valtioliiton tulevaisuudesta. Eurooppa-neuvosto on periaatteessa unionin ylin elin. eli halukkaiden kesken syventyvän integraation. Kotimaidensa vasemmistopuolueisiin kuuluvat ministerit haluaisivat myös vahvistaa unionin sosi- aalista ulottuvuutta. J. Penttilän neljä tulevaisuuskuvaa EU:lle Hajoaminen Hajautuminen Keskittyminen Korjaaminen Euro hajoaa, jäsenmaita irtoaa unionista Välinpitämättömyys säännöistä, osa maista menestyy Keskusjohtoinen liittovaltio, ?linnake-Eurooppa? Käytännöllinen yhteistyö, moninaisuuden salliminen Norja ja Islanti ovat EU:n ulkopuolella ja muut jäseniä. Hajoamisen aave kummittelee Euroopassa, eikä visio liittovaltiosta vaikuta minusta oikealta tavalta vastata siihen, Tusk sanoi puheessaan toukokuussa. Jäsenmaat saapuvat Bratislavaan eri painotuksin. Ranska ja Italia johtavat Välimeren maiden ryhmää, joka mielellään näkisi yhteisvastuun syvenevän. Euroopan ?korvaamaton maa. Suomella on euro, muilla on omat valuuttansa. . 2016 27. vaikutusvaltaisimmaksi valtionpäämieheksi. EU:n pitäisi ottaa oppia Pohjoismaista. Roni Rekomaa / Lehtikuva EU:n pitäisi sietää paremmin erilaisia ratkaisuja, Risto E. J
Haluamme ensin katsoa, miten unioni seuraavan parin vuoden aikana kehittyy. Elon mukaan tällä hallituskaudella asia ei ole ajankohtainen, mutta vaalien kautta se voisi toteutua. . Euroopan valuuttajärjestelmä perustetaan. seitsemän vuosikymmentä Euroopan yhdentymistä 1950 -luku 1960 -luku uudistumisen siemen. Paula Åström Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esittää eurooppalaista yhteistyötä rauhan takeeksi. Ensimmäiset europarlamenttivaalit. Vapaan liikkuvuuden Schengensopimus allekirjoitetaan. Diktatuureista vapautuneet Kreikka, Espanja ja Portugali jäsenmaiksi. Lissabonin sopimus allekirjoitetaan. Kreikan ensimmäinen tukipaketti. Eurokriisi syventää euroaluetta. Tukipaketteja vaikeuksissa oleville euromaille. Ulos tultiin yhteisymmärryksen kanssa. Se on yksi tapa hallita puolueiden näkemyseroja ja kiteyttää asiat, joissa yhteinen tahto löytyy. Vuoden 2016 suunnitelma esimerkiksi korostaa, että Suomi on käytännöllinen, rakentavan kriittinen ja ratkaisuhakuinen EU-maa. Hän toimii puolueensa vastuuhenkilönä EU-asioita käsittelevässä suuressa valiokunnassa. Elo mainitsee esimerkkinä, että viime kesänä eurokriisin velloessa Suomi olisi hyväksynyt Kreikan euroeron. . Komissio ja tuomioistuin perustetaan. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, talousyhteisö ja atomienergiayhteisö kootaan Euroopan yhteisöksi. Kuusi maata perustaa hiili- ja teräsyhteisön. Hallituskokoonpanon täydensi EU-myönteinen kokoomus. Sipilän hallituksessa koko vaalikauden mittainen EU-strategia on korvattu vuosittaisilla suunnitelmilla. Tavoitteeksi yhteiset sisämarkkinat. Maastrichtin sopimuksessa Euroopan yhteisöstä tulee Euroopan unioni. Me olemme sitoutuneet hallitusohjelman rakentavan kriittiseen EU-linjaan. Perussuomalaisten piirissä on viritelty keskustelua Fixitistä eli kansanäänestyksestä Suomen EU-jäsenyydestä. Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät unioniin. Suomi ja 11 muuta maata ottavat ensimmäisenä käyttöön euron. Suuri itälaajentuminen tuo unioniin 12 uutta jäsenmaata. Se luettelee yksityiskohtaisesti Suomen kantoja maatalouspolitiikasta muuttoliikekriisiin. Perussuomalaiset ovat olleet Sipilän hallituksen Eurooppa-politiikkaan ?ihan tyytyväisiä?, kansanedustaja Simon Elo toteaa. Sopimukseen kuuluu talous- ja rahaliitto, yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka ja EU:n kansalaisuus. Onko hallituksella yhtenäinen Eurooppa-linja? Alkukesästä 2015 hallitustunnusteluissa keskustan ja perussuomalaisten välillä ensimmäinen kynnys oli EU-politiikka. Olli Rehn (kesk.) ja Timo Soini (ps.) sulkeutuivat päiväksi eduskunnan neuvotteluhuoneeseen. Kroatiasta 28. Ranska torjuu Britannian jäsenyyden. Kansallisvaltiot eivät yksin selviä rajat ylittävistä ongelmista, Katri Kulmuni muistuttaa. 1970 -luku 1980 -luku 1990 -luku 2000 -luku 2010 -luku 28 Jäsenmaiden päämiesten Eurooppa-neuvosto alkaa kokoontua säännöllisesti. jäsenmaa. Pakolaiskriisi. Myös brittien jättämään EU:n puheenjohtajuuskauteen tarttumista harkittiin vakavasti. Bratislavassa pitäisi siis olla jotain sanottavaa. Jos brexitin tulok-. Irlanti, Britannia ja Tanska liittyvät yhteisöön. Iso-Britannia äänestää EU:sta eroamisen puolesta. 26.8.2016 Pääministerin esikunnassa uskotaan, että Suomella voisi ratkaisukeskeisenä maana olla annettavaa tulevaisuuskeskusteluissa. Kriisissä voi piillä EU:n Hiilestä ja teräksestä eurokriisiin
Yhdentymisen ei tarvitse aina tarkoittaa vallan keskittymistä. 2016 29. n 26.8. Ne, joiden mielessä siintää Euroopan Yhdysvallat, ja ne, jotka purkaisivat koko liiton. Pystyisikö keskusta tarjoamaan Euroopalle innostavan suunnan liittovaltion ja hajoamisen välillä? . Tämän päivän maailmassa on niin paljon rajat ylittäviä kysymyksiä, joista kansallisvaltiot eivät yksin selviäisi, Kulmuni perustelee. Suomelle tärkeitä ovat esimerkiksi kauppapolitiik- ka, kehityspolitiikka ja ilmastonmuutoksen torjuminen. . Suomen ei pitäisi olla ajopuu, vaan meillä on oltava omia näkemyksiä, ja meidän on haettava liittolaisia. Kulmuni hyväksyisi myös sen, että jotkin jäsenmaat tekisivät keskenään tiiviimpää yhteistyötä. . Näillä aloilla EU:n on oltava aidosti globaali toimija, joka vahvistaa pientä maata, Kulmuni sanoo. Vastavuoroisesti otetta pitäisi höllätä asioista, jotka hoituvat parhaiten jäsenmaissa ja alueilla. sena otetaan suunta liittovaltioon, on kysyttävä, haluammeko olla mukana, Elo asettelee. Samanlaista ajattelua on Elon mukaan muiden maiden eurokriittisissä puolueissa. Hänestä paras vaihtoehto olisi unionin vieminen lähemmäs alkuperäistä talousyhteisöä. . Valtaa voitaisiin myös hajauttaa lähemmäs kansalaisia, Kulmuni pohtii. Se olisi uskollisuutta EU:n ytimeen kirjatulle läheisyysperiaatteelle. Vahvimmat visiot Eurooppa-keskustelussa ovat tä- hän asti esittäneet laidat. Meillä on tuhannen taalan paikka, Kulmuni kiteyttää. Kriisissä voi piillä EU:n uudistumisen siemen, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni sanoo. Tarve eurooppalaiselle yhteistyölle ei ole kadonnut. . Saksa voisi suurena maana johtaa tällaista reformilinjaa. Johtaa pitäisi myös pääministeripuolue keskustan. Suomen Eurooppa-politiikka on ennenkin muotoutunut keskustan piirissä käydyissä keskusteluissa.
Tyrkkö ja Kekkonen keräävät materiaalia yhteiseen arkistoonsa ja työstävät kirjoja presidentin teksteistä. Vapaa-aikaa kaksikko viettää yhdessä lähinnä presidentin kalastusja hiihtomatkoilla. Rakkaimpia lomapaikkoja ovat presidentin henkilääkärin Rikhard Sotamaan koti Laukaassa. Tyrkön tällä viikolla ilmestynyt kirja Presidentti ja toimittaja paljastaa, että osapuolten ?hulluudeksi. Ystävyyden alkuvaiheista hän kirjoitti vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassaan Tyttö ja nauhuri. Presidentti ja toimittaja jatkaa siitä, mihin edellinen osa jäi, ETYK-vuodesta 1975. kutsuma suhde jatkui läheisenä Kekkosen sairastumiseen asti. Kirjassa julkaistujen kirjeiden perusteella hullaantuminen oli molem- 30 26.8.2016 minpuolista. Kirja-arvio Presidentti ja toimittaja -kirjan kuvitusta Urho Kekkonen ja Maarit Tyrkkö Laukaassa vuonna 1976. Presidentin ja toimittajan jäähyväiset Urho Kekkosen ja Maarit Tyrkön ystävyys jatkui läheisenä presidentin sairastumiseen asti. Tyrkön uutuuskirja kertoo yhteisistä ilon vuosista ja riipaisevista jäähyväisistä. Toimittaja Maarit Tyrköstä tuli Urho Kekkoselle yhä tärkeämpi presidentin viimeisinä virkavuosina. Tyrkkö oli Kekkosen vankkumaton ihailija ja tukija, ja presidenttikin tunnustaa kirjeissä rakkautensa ja kaipauksensa. Suomen Kuvalehden toimittajana työskennellyt Maarit Tyrkkö tutustui Kekkoseen vuonna 1973 haastattelun merkeissä
Tyrkön tuoreessa kirjassa aineiston salat tulevat viimein julki. Kahden taitavan kynäilijän kirjeenvaihtoa on ilo lukea. Eivät ehdokkaat itsekään tienneet ajatuksistani, hän kirjoittaa. Tyrkkö purkaa mieltään presidentille, joka antaa neuvoja juristina. Kirjeitä täydentää Tyrkön tunnollisesti pitämä päiväkirja, johon hän on kirjannut ylös muun muassa kahdenkeskiset puhelinkeskustelut. Tyrkön mukaan Kekkosen toive oli, että joku kirjoittaisi kirjan hänestä ihmisenä. Kirjeessään Kekkonen löysi Tyrköstä jopa elämänsä tarkoituksen. ??Olen jo aikoja sitten sivuuttanut elämäni parhaat vuodet. Tyrkkö valvoi presidentin makuuhuoneen ovella kuin uskollinen vahtikoira, mutta Kekkonen ei palautunut enää ennalleen. Kun Tyrkkö kävi jäähyväiskäynnillä Kekkosen luona marraskuussa 1981, presidentti ei enää tunnistanut häntä. Sen jälkeen Tamminiemen ovet sulkeutuivat muilta kuin omaisilta. Toimittaja piti lupauksensa ja jatkoi elämäänsä ilman presidenttiä. Annukka Kaarela Maarit Tyrkkö: Presidentti ja toimittaja. WSOY, 591 s. 26.8. 2016 31. Naimattoman ja lapsettoman toimittajan oli mahdollista keskittää voimavaransa ikääntyvän presidentin tarpeista huolehtimiseen. Eniten UKK tarvitsi juttukumppania. Puheluita Tamminiemestä, Linnasta ja Kultarannasta tuli useitakin päivässä. Vaikka Tyrkkö oli presidenttiä 47 vuotta nuorempi, välillä suhde kääntyi ylösalaisin. Kriisi helpottaa, ja jälkeenpäin presidentin vaivaaminen omilla pulmilla hieman hävettääkin. Kekkosen vanhenemisen varalle presidentti ja toimittaja tekevät sopimuksen. Jos päämies joutuisi pyörätuoliin, Tyrkkö työntelisi häntä pitkin Seurasaarta ja auttaisi kirjoitustöissä. Jos taas tulisi jotain vakavampaa, jotain joka uhkaisi mieltä ja ajatuksia, Tyrkkö jatkaisi elämäänsä ilman presidenttiä. ??Lupasin, koska en uskonut niin käyvän! toimittaja kirjoittaa 40 vuotta myöhemmin. Mutta niin kävi, ja vieläpä pian. Nyt Sinut tavattuani havaitsen, että minulla on ja minussa on vielä jotakin, jonka vuoksi kannattaa elää: Minulla on Sinut ja Sinun rakkautesi, UKK tunnustaa. Myös Tyrkölle Kekkonen oli elämän sisältö. Molemminpuolinen syvä kiintymys ihmetytti kaksikkoa itseäänkin. ??Mikä piru on johtanut siihen, että asiat ovat sellaiset kuin ne meidän välillämme nyt ovat, Kekkonen ihmetteli kirjeessään joulukuussa 1976. Vastaus löytynee sielunkumppanuudesta ja Tyrkön elinvoimaisuudesta: nuori seura piristi virkatehtävissään väsynyttä presidenttiä. Nyt toive on täytetty, sillä Presidentti ja toimittaja sukeltaa syvälle Kekkosen yksityiseen puoleen. Joulukuussa 1980 presidentti sai ensimmäisen vakavan sekavuuskohtauksensa. Lopullisesti Kekkosen tila romahti yksityisellä kalastusmatkalla Islannissa elokuussa 1981. Toimittaja tunsi presidenttiä kohtaan suojelevaa äidinrakkautta erityisesti silloin, kun piti suojautua ?itämaan tietäjältä?, Moskovan suurlähettilään Jaakko Hallaman puolisolta Anitalta. Toimittajan ja presidentin yhdessä ko- koamaan arkistoon kertyi vuosien varrella ainutlaatuinen aineisto. Menestys lukijoiden keskuudessa on taattu. Toisaalta kirja on kuin suuri fanitarina: moitteen sijaa ei presidentistä löydy. Tyrköllä riittää ymmärrystä jopa presidentin ja Anita Hallaman suhteelle. Vaikka Tyrkkö poteekin mustasukkaisuutta ja toivoo Kekkosen ryhdistäytyvän, hän ymmärtää, ettei presidentti pääse pitkäaikaisesta rakastajattarestaan eroon sormia napsauttamalla. Tyrkkö säilyttää tyylikkään otteensa läpi kirjan. Presidentti ja toimittaja -kirjan kuvitusta ??Hyvä pito, totesi UKK ylittäessään vähälumista peltoa hiihtoretkellä Laukaassa huhtikuussa 1976. Seurana Maarit Tyrkkö ja Rikhard Sotamaa. ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin mökki Luvajärvellä. Siellä kokoontuu ?meijän porukka?, johon Sotamaan, Kaiharin ja heidän puolisoidensa lisäksi kuuluvat usein pääkonsuli Sven Sevelius ja adjutantti Lasse Wächter. Mikä piru on johtanut siihen, että asiat ovat sellaiset kuin ne meidän välillämme nyt ovat. Nuoren toimittajan ja iäkkään presiden- tin lämmin suhde pidettiin yleisöltä visusti salassa. Hän kirjoittaa nukkuneensa presidentin selän takana, mutta mitään sen intiimimpää kirjassa ei käsitellä. Tosin vuodenvaihteessa 1978?1979 Tyrkkö potee hetkellistä kolmenkympin kriisiä ja harkitsee hankkivansa lapsen yksin. ??Isävaihtoehtoja oli mielessäni kolme. Niistä en kuitenkaan hiiskunut
ja monet, monet kiehtovat tarinat. Teksti: Pirkko Wilèn KUVAT: kirjasta minä loin kauneutta 1895 syntyy Kemijärvellä muurari Edvard Perungan ja hänen vaimonsa Josefiinan perheeseen. 32 26.8.2016 1909?14 1916?23 käy keskikoulua Rovaniemellä. työskentelee Torniossa ja Vaasassa kauppaliikkeiden palveluksessa sekä Helsingissä Uuden Suomen konttoristina.. Kulttuuri Lyyli Perunka oli ?suuri näytelmä? Värikäs liikenainen toi Pariisin uusimman muodin 1920-luvun Kemijärvelle. Lyyli Perunka ei koskaan perustanut perhettä. Hänen perintönsä kotipaikkakunnalleen on säätiö, joka edelleen tukee vähävaraisia opiskelijoita
Vähävarainen emäntä saattoi saada muotiluomuksen pilkkahintaan. Siellä voi tutustua Lyylin muotiliikkeen tarinaan ja hänen ohjeittensa mukaan sisustettuun huoneeseen. Lyylin valikoimia muotivaatteita eri vuosikymmeniltä ja Lyylin omiakin vaatteita käytetään, kun kotiseutuyhdistyksen naiset tilauksesta järjestävät muotinäytöksiä. Lyyli olisi varmasti tyytyväinen: häntä ei ole unohdettu. Janne Kaisanlahdeltakin pyydellään nyt pidempää näytelmää Lyylin elämästä. Hän testamenttasi omaisuuttaan ja antoi täsmällisiä toimintaohjeita jälkeen jääville. ??Hän oli varsinainen persoona, sanoo Helena Poikolainen, joka sai tutustua Lyyliin 1960-luvun alussa. Lyyli oli siihen aikaan jo muotiliikkeen pidosta luopunut ikä-ihminen, kaikkien tuntema, arvostettu ja pelättykin hahmo, josta Kemijärvellä kerrottiin mitä hurjimpia tarinoita. ??Kaikki eivät varmasti olleet edes totta, mutta osa saattoi silti olla Lyylin itsensä alulle panemia, epäilee Poikolainen. ??Olin aloittanut ensimmäisessä työpaikassani, aivan Lyylin naapurissa, muistelee Poikolainen. ??Kun kuljin hänen ikkunansa ohitse, hän kutsui minut sisään. Eikä hänen liikkeensä mikään tavallinen vaatekauppa. Kemijärven Muotiliikkeessä myytävät vaatteet Lyyli hankki suoraan Euroopan muotikeskuksista. Kaisanlahti oli jo osoitta- lisesti avoinna kesäaikaan ja sopimuksen mukaan muulloinkin. Ja oppi pelaamaan korttia. nut kirjalliset kykynsä ja kiinnostuksensa paikallishistoriaan. Varakkaalta rouvalta perittiin vähän reilummin. Lyyli kieltäytyi myymästä asua, joka ei hänen mielestään sopinut asiakkaalle. 2016 33. Kielitaitonsa ja suhteidensa avulla hän sai myyntiin tuotteita, joita ei muualla Pohjois-Suomessa ollut. Muotiliikkeessä ei ollut hintalappuja. Lyyli päätti itse mitä myy, kenelle myy ? ja paljonko perii maksua. Helena Poikolainen sai kuulla kiehtovia tarinoita. Totta kai hän tunnisti minut, olinhan äidin kanssa asioinut hänen liikkeessään niin kuin kaikki muutkin. Hän antoi ihmisille puheenaihetta. Tai jos asiakas ei vain sattunut miellyttämään. ??Moni lähti sieltä itku silmässä, muistellaan Kemijärvellä yhä. Lyyli oli itse päättänyt, että häntä ei unohdeta. Vähävarainen emäntä saattoi saada muoti-luomuksen pilkkahintaan. Varakkaalta rouvalta perittiin vähän reilummin. Lyyli Perungan varmalla tyylitajulla valittujen leninkien helmat ovat heilahdelleet Kemijärvellä tänäkin kesänä, vaikka Lyyli itse on levännyt kirkkomaalla jo vuosikymmeniä. Mutta hänpä ei ollutkaan ihan tavallinen nainen. Helena Poikolainen lueskeli niitä ja alkoi haaveilla, että joku kirjoittaisi kirjan Lyylin kiehtovasta elämästä. Ehkä sellainen vielä saadaankin, sillä Kaisanlahti on todennut: Lyyli Perunka oli suuri näytelmä. Kun Lyyli avasi ikkunansa ja kutsui, niin työt saivat jäädä. 1925?61 1969 toimii Kemijärven Muotiliikkeen johtajana Kemijärven kirkonkylässä. kuolee syöpään Kemijärven aluesairaalassa ja perustaa kuolinvuoteellaan Lyyli Onnia Perungan säätiön. 26.8. Kirja sisältää myös Kaisanlahden laatimia kaunokirjallisia osuuksia, joissa kuvaillaan, mitä Lyyli olisi saattanut ajatella. Kirjan julkistamisen yhteydessä järjestettiin pieni muotinäytös ja esitettiin kuvaelma Lyyli Perungan elämästä. Tekijää ei vain tahtonut löytyä. Lopulta Poikolainen kääntyi Kemijärvellä varttuneen Janne Kaisanlahden puoleen. Estelin, että eihän nyt kesken työpäivän, niin Lyyli komensi vain ilmoittamaan asiasta työnantajalle. ??Eihän siinä sitten muuta, kun Lyyli kerran käski. Vierailut Lyylin luona tulivat tavaksi. Kun Lyyli avasi ikkunansa ja kutsui, niin työt saivat jäädä. Sitä paitsi nuori mies ihaili vahvoja naisia, sellaisia kuten Minna Canth tai Margaret Thatcher. Lyyli Perunka sopi hyvin samaan sarjaan. Kirjeiden, korttien, arkistoista löytyvän tiedon ja haastattelujen pohjalta syntynyt kirja sai nimekseen Minä loin kauneutta ja se ilmestyi vuonna 2015. Kemijärven VPK:n talolla järjestetty tilaisuus jäljitteli Lyyli Perungan aikoinaan samassa salissa järjestämää suurta syntymäpäiväjuhlaa. Vuosikymmeniä myöhemmin Helena Poi- Kemijärven kotiseutumuseo on säännöl- kolainen oli taas uudessa työpaikassa: museoemäntänä Kemijärven kotiseutumuseolla. Ullakolla oli valtava määrä vaatteita: Lyyli Perungan muotiliikkeen jäämistö. Tallessa oli myös Lyylin kodin irtaimisto ja Lyylin yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten ne tulisi asetella esille. Lyylin jäämistöön kuului myös huomattava määrä valokuvia, postikortteja ja kirjeitä
Olympiajoukkueen saldo oli historian surkein, 54 urheilijan kisasuoritukset kestivät yhteensä noin 8?800 minuuttia. Tulos oli yksi pronssi. Jälkipyykki jatkunee pitkään. Taidan jatkaa näissä hommissa, ainakin mi- 34 26.8.2016 nisterinä, vaalikauden loppuun. Jos valinta tehdään ministeriön johtoportaasta, nimitys siirtäisi probleeman sinne. Yksi mahdollisuus voisi olla valtiosihteeri Peter Stenlund. Hän voi toimia vielä runsaat kaksi vuotta UM:n palveluksessa. Tilannettaan tuskaileva Viinanen räväytti Helsingin Sanomissa, että hänet halutaan pelata pois Stenlundin seuraajakilvasta. Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Pentti Manninen, Pekka Pohjolainen Ongelmana Viinanen Suurlähettiläs Jarmo Viinasen vetäminen kotiin Tukholmasta on tuomassa ulkoasiainhallintoon ongelman. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa Pohjoismaiden ykköspääkaupunkiin pitäisi löytää kokenut lähettiläs. Viinanenhan sanoo, ettei tiedä, mistä häntä rangaistaan. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Viinasen toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Samaa sarjaa kuin vaikkapa Max Jakobson, Heikki Talvitie tai Pertti Torstila. Paikka tullee pikahakuun. Suomen nykyisen Lontoon-suurlähettilään Päivi Luostarisen kausi on katkolla syksyllä 2019, muutama kuukausi eduskuntavaalien jälkeen. Soinin palvoman Kaakkois-Lontoon satamajätkien jalkapalloseura Millwallin kannattaa ehkä ryhtyä katselemaan vip-aitiosta vakiopaikkaa tutulle suomalaishahmolle. Suomalaisten menestys Rion olympialaisissa on puhutta- nut. Mitä tehdä toisin, jotta Suomi menestyisi edes rahtusen paremmin? Todennäköisesti asiaa pohtimaan asetetaan komitea jos toinenkin. Siis valtiosihteerikilvasta, joka ei virallisesti ole vielä edes menossa. Viinasen lausunto on kova, jos melkoista on hänen kohtelunsakin. Viinasen lausunto Stenlundin seuraajakilvasta ei niitä yhtään parantanut. Viikonvaihteessa Soini kertoi blogissaan saaneensa uutta virtaa kenttäväen kannustavasta palautteesta. ??Ei helkkari. Laskelman mukaan jäsenmaat kahmivat yhteensä 325 palkintosijaa. Eiköhän ryhdytä kaikki liittovaltion kannattajiksi?. Mutta entä sen jälkeen. Kuvassa palkintopallin kolmannella sijalla keikkuu Kiina 70 mitalilla, Yhdysvallat toisena 120 mitalilla ja voittajana komeilee EU. Eikä siihen tarvita isoa rahallista satsausta. Itse Euroopan parlamentti levitti sosiaalisessa mediassa mielenkiintoista kuvaa Rion kisoista. Presidentti nimittää. Etevät lähettiläät ovat varattuja nykyisiin asemiinsa, paitsi Hannu Himanen, joka palaa nyt Moskovan lähettilään paikalta. Hänellä on kokemusta Tukholman lähetystön kakkosmiehen pestistä ja Oslon suurlähettilään paikalta. Stenlund on 65-vuotias. Nyt ei suljeta ovia, vaan auotaan sydämiä, Soini vuodatti. Eivätköhän 19 vuotta puoluettaan johtaneen konkarin suunnitelmat tulleet tällä erää selviksi. Taitaa olla niin, että eläkepäätösten lukeminen tuulisilla toreilla alkaa Soinille jo riittää. Kuin sattumalta mieluinen pesti saattaa löytyä Soinin ihannemaasta, brexit-Britanniasta. Ratkaisu saattaa löytyä kuitenkin yllättävästä suunnasta
Kahvin ja grillimakkaran lomassa vaihtuvat kuulumiset ja ajatukset Suomen suunnasta. Olen saanut huomata, että Juha Sipilän hallituksen valitsema suunta saa laajasti kannatusta. Yksittäiset kysymykset vaativat hienosäätöä, mutta suuren kuvan on oltava mielessä kirkkaana. Vaikka suuri kuva yritetään pitää mielessä, me puoluesihteerit analysoimme mielellämme erilaisia kannatusmittauksia ja haemme syitä niissä tapahtuneisiin muutoksiin. Asetetut tavoitteet on pystyttävä täyttämään, jos meinataan, että Suomi on kunnossa 2020-luvulla. Samalla on tiedostettava, että aikaa on annettu tämä vaalikausi. Ensimmäinen vuosi on kulunut, ja monet hallitusohjelman kirjaukset onkin jo viety päätöksentekoon. 2016 35. Oppositiopuolueet tulevat hyökkäämään hallituksen esityksiä vastaan voimakkaasti. Toivottavaa on, että niillä on esittää vaihtoehtoja. Toriteltalle saattaa pysähtyä helposti sellaisia persoonia, jotka eivät normaalisti politiikan pyörteisiin halua sekaantua. Odotukset uusien työllistämistoimien suhteen ovat kovat. Poliittinen syksy vaatii erityisen paljon myös hallitusyhteistyöltä. Kuitenkin gallupeja tärkeämpää on huolehtia, että Suomi pääsee kasvun tielle ja suomalaiset voivat huomenna entistä paremmin. Puolueiden viimeaikaiset ulostulot enteilevät värikästä syksyä. Suomi on tilanteessa, jossa tarvitaan raikkaita avauksia. Kesän tapahtumissa tämä tavoite on saanut entistä vahvemman tuen suomalaisilta. Niin raskaan työn raatajat kuin kesälomalaiset ovat toistaneet viestiä, että Suomi on saatava kuntoon. Kansalaiset kokevat, että Suomen kuntoon laittaminen ja rakenteellisten uudistusten läpivienti ovat ne tärkeimmät tavoitteet, jotka tulee toteuttaa. Vain sillä tavalla varmistetaan, että Suomi on uudistumisen tiellä. Keskusta on sitoutunut hallitusohjelman to- teuttamiseen. Hyvä hallitus ei torju hyvän opposition esityksiä. Me emme saa kuitenkaan ajautua tyhjien lupausten tielle. Hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin ei päästä muuten kuin määrätietoisella työllä ja huolehtimalla siitä, että valitusta linjasta pidetään kiinni. Puheenvuoro Saumatonta yhteistyötä Olen saanut tänä kesänä kiertää laajasti Suomea. Meidän on kyettävä reagoimaan entistä paremmin muutoksiin ja muututtava tarvittaessa niiden mukana. Budjettiriihi on hallitukselle näytön paik- ka. Poliitikolle suvi on mukavaa aikaa, koska lomanviettäjillä ei ole kiire. Työtä paremman huomisen puolesta. Se vaatii ennen kaikkea saumatonta hallitusyhteistyötä. Jouni Ovaska keskustan puoluesihteeri 26.8. Hallituksen onkin kyettävä määrätietoisesti edistämään ohjelmaansa sekä viemään läpi välttämättömiä uudistuksia. Irtiottoja ei kaivata, keskinäisen luottamuksen on oltava saumatonta. Samalla meidän on pystyttävä luomaan uutta. Oppositio tulee varmasti testaamaan myös sen kunnon. Sitä työtä me teemme
Saan ihmisistä voimaa, olivatpa asiat hyviä tai huonoja. Pokela on hyvä organisoimaan, ja häneltä löytyy politiikassa tarvittavaa hoksnokkaa. Pitää elää itsellisesti omaa elämää.. Äiti oli iloinen, mutta aika temperamenttinen. Jäsenet ovat kuitenkin puolueen tärkein voimavara. Pokela on havainnut, että kainuulaisiin luotetaan, ja Kainuu kiehtoo ihmisiä. Isä oli viisi vuotta sodassa, työteliäs mies, jolle ihmiset olivat tärkeitä. Keskusta , Lyyli Pokela. Valtapuolueen asema ei ole itsestäänselvyys. Touhukkaita ihmisiä on täällä Kainuussa myös vihreissä ja perussuomalaisissa, Pokela vihjaa. Keskustalaisuus juontuu Pokelan äidin puolelta. Ukki oli kova maalaisliittolainen ja sai itseltään Urho Kekkoselta raivaajapatsaan. Suvussa on Pokelan mukaan myös korpikommunisteja, mutta ei kokoomuslaisia. Ristijärveläisellä kantatilalla vuonna 1952 synty36 26.8.2016 nyt Lyyli Pokela, omaa sukua Karppinen, kertoo olevansa köyhistä oloista lähtöisin. Tilalla oli alle kahdeksan lehmää, joista saaduilla maitotileillä perhe ruokittiin, lapset kasvatettiin ja koulutettiin. . Vanhempi veli kuoli Helsingissä, nuorempi ei kävellyt koskaan, Pokela kuvaa perhettään. Kotitalossa viihtyivät oman perheen lisäksi kaksi setää ja kylän lapset. Lyyli ja Esa Pokelan häitä juhlittiin vuonna 1984. Lyyli esittelee valokuvia: hääpari on pukeutunut kansallispukuihin, Lyyli värikkääseen Tuuterin pukuun. Kuvia on myös perheen lapsista. Toki ihmisiä pitää kuunnella ja antaa arvo myös muille puolueille ja niiden ideologioille, Pokela lisää. . Kainuusta lauletaan nälkämaana, mutta maakunnalla on hyvä kaiku. . Aleksi on mennyt työn perässä etelään. Elämänkokemus on auttanut työssä. Ei sitä Juurikkalahtea tarvitse lopettaa. Eläkkeelle jääminen on edessä, mutta ajankohta vielä auki. Ainakin keskustalaissa piireissä Kainuun voimahahmo tunnetaan pelkkänä Lyylinä. Työ alkoi Vesaisissa. Kainuun piirin toiminnanjohtajana Pokela on ollut 20 vuotta. Jos nuori ei löydä kiinnekohtaa, hän voi tipahtaa kyydistä, Pokela varoittaa. Kainuulaisnuoria vaanivat niin nuorisotyöttömyys kuin rajan takaa tulevat kovat huumeetkin. Elämässään paljon nähnyt Pokela on joutunut miettimään uusiksi myös omia arvojaan. . Täytyy vain todeta, että olen työssäni hyvä ja teen arvokasta työtä kainuulaisille. . Jouduin miettimään, mikä minussa on vialla, kun en kelpaa. Terve, terve. . Nuoret ovat parasta tälle maakunnalle, Pokela painottaa, vaikka on myös huolissaan nuorten ja nuorten perheiden puolesta. . Minä soittelen. Toiminnanjohtaja Lyyli Pokelaa työllistävät tänä aamuna jäsenmaksuselvitykseen ja yhdistysrekisteriin liittyvät byrokratian kiemurat, juuri ne, joita Suomen Keskusta on ilmoittanut haluavansa purkaa. Osa kiemuroista johtuu unohduksesta puolueen omassa toiminnassa. Pokela on pyörittänyt keskustalaista järjestötyötä yli 40 vuotta. Kainuun voimahahmo Lyyli Pokelaa on helppo lähestyä, ja häntä lähestytään Teksti: Anja Manninen Kuva: Maria Seppälä . Omassa maakunnassakin Pokela on se, jolta kysytään asioista yleisemminkin: Kainuun mallista ja maakuntavaltuustosta. Liian poliittinen henkilö, ei voi valita -vastauksen Pokela kertoo saneensa kaksi kertaa työpaikkaa hakiessaan. . Itseään ei auta vähätellä. Emme ehkä itse osaa sitä arvostaa tarpeeksi. Kun Lyyli Pokela polveilevaan tyyliinsä selostaa elä- mänsä vaiheita, moni polku lopulta päätyy lapsiin. Pokelalla on nuorisotyön ja sosiaalikasvattajan koulutus. . Ilmari suorittaa historian opintoja Oulun yliopistossa. Lyyli Pokela on kuin magneetti. Ootko sinä lähössä ehokkaaksi kunnallisvaaleihin. Kaikki eivät pidä tätä työtä minään. Itsellä pitää olla arvostus työtään kohtaan, Pokela painottaa. Oman työn arvostuksen Pokelalle opetti Eero Lankia puoluesihteerinä ollessaan. . Häntä on helppo lä- hestyä.
Lyyli Pokela on huomannut, että kainuulaisiin luotetaan ja Kainuu kiehtoo ihmisiä. Täytyy vain todeta, että olen työssäni hyvä ja teen arvokasta työtä kainuulaisille. 26.8. 2016 37
Ei ole Rehula tainnut olla sosiaalitoimen asiakkaana, jotta tietäisi, miten homma toimii. 38 26.8.2016 Antakaa vammaisten ihmisten elää loppuelämänsä rauhassa. Vammautuminen jo nuorempana aiheuttaa esimerkiksi vähäisen eläkekertymän. Mihin se sitten riittää, on taas eri asia. Yli 75-vuotiaiden vammaisten joukossa on monia, jotka ovat vielä mieleltään virkeitä ja halukkaita osallistumaan mahdollisuuksien mukaan kaikenlaiseen virkistystoimintaan, esimerkiksi pieniin lomamatkoihin tai teatterikäynteihin niin kuin muutkin ihmiset. Mielestäni vammaisten eikä muidenkaan heikko-osaisten henkilöiden sortamista pidä kenenkään tehdä, vähiten keskustan. Antakaa vammaisten ihmisten elää loppuelämänsä rauhassa. Jatkossa ehkä siirryn ?nukkuvien puolueeseen?. Pertti Ikävalko eläkkeellä oleva viljelijä 81-vuotias omaishoitaja Vihti. Vammaisen omaan käyttöön jätetään 100?150 euroa kuukaudessa. Sanoisin, että tämä on jo vastuutonta ja eriarvoistamista. Moni henkilö on vammautunut ehkä jo vuo- sikymmeniä nuorempana, eikä kaikki ole vanhuudesta aiheutuvaa. Vammautumisen on saattanut aiheuttaa myös esimerkiksi työtapaturma, auto-onnettomuus, hirvikolari tai esimerkiksi rattijuopon yliajosta aiheutuneet loppuelämän kärsimykset. Ministeri Rehulan toimenpiteellä vammaiset, siis yli 75-vuotiaat, siirretään kuntien sosiaalipalveluiden hoitoon, jolloin heiltä otetaan vammaisetuudet pois. Rehula lohduttaa, että kyllä kaikki hoidetaan, olkaa vain huoleti. Pienet eläkkeet eivät useinkaan riitä maksuihin. Kunnat pitävät kyllä huolen, että saavat kaiken, mitä saatavissa on. Onko tämän kaltainen eriarvoisuus keskustan linjan mukaista? Säästöjä sen sijaan syntyisi, jos esimerkiksi matkakorvaukset puolitettaisiin kaikilta vammaisilta. Olen ollut Maalaisliitto-keskustan jäsen yli 60 vuotta ja äänestänyt kaikissa vaaleissa. Mutta monella sosiaalitoimen vammaisella asiakkaalla ei ole siihen taloudellisesti varaa. Vammaiset ovat ryhmä, jotka eivät useimmiten pysty itse hoitamaan ja puolustamaan etujaan. Mielipiteet Kylmää kyytiä vanhoille vammaisille Juha Rehula ja ministeriönsä eriarvoistavat vammaiset kahteen kastiin, alle 75-vuotiaat vammaislain piiriin ja yli 75-vuotiaat sosiaalitoimen piiriin. On inhimillisesti ja moraalisesti väärin vaikeuttaa vammaisten ihmisten elämää vetämällä hatusta ikäraja, tässä tapauksessa 75 vuotta ja yli. He ovat sen ansainneet. Pääministeri Sipilä, mikä on sinun kantasi vammaisten jakamiseen vammais- ja sosiaalitoimenlain piiriin
2016 39. Sillä ilmeisesti kuvataan Suomen elinkeinoelämän kapeutta ja työelämän jäykkyyksiä, joita pyritään parantamaan paikallisella sopimisella. Nämä asiat ovatkin totta, mutta todellisia rakenneongelmia ovat euro ja euron korkea kurssi Suomen taloudelle. Euron jäykkyys yhteisvaluuttana ja sen joustamattomuus eivät palvele Suomen tarpeita. Suomen kansantalous joutuu koviin ?voimisteluharjoituksiin?, ja tiukkaahan se tekee. Tämä 20?30 prosentin kilpailukykyhaitta perustuu 1990-luvun laman kokemuksiin. Mitkä ovat meidän suomalaisten arvot? Mauri Moilanen Oulu Kelluva valuutta olisikin oikea perusta kansantaloudelle. Saksan ylijäämä on 200 miljardin euron luokkaa, mikä on suurempi kuin Kiinan ja Japanin ylijäämät yhteensä. Eurossa Saksan ylijäämä on joidenkin alijäämä. Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen tulee käyttää kaikki mahdolliset keinot. Heikki Niittymäki 26.8. He juovat puolet koko vuoden viinasta, kuten Timo Laaninen toteaa. Nelosolut on luultavasti kuitenkin kalliimpaa kuin kolmonen, joten muuttaako se suurkuluttajien käyttäytymistä niin, että he ostaisivat kalliimpaa. Juuri näitä ominaisuuksia niin työnantajat kuin työkaveritkin arvostavat. Pitää vaan elää toivossa, että lakiehdotus menee läpi eduskunnassa syksyllä. Silloinen notkahdus oli nykyisen kanssa samaa luokkaa. Ensin pankkiviisaat revalvoivat markkaa vuonna 1989 neljä prosenttia, sitten poliit- tinen viisaus vuonna 1991 päätti devalvoida sitä muistaakseni 14 prosenttia. Vuonna 1992 jouduttiin antautumaan markkinavoimille ja markka pantiin kellumaan. Markka devalvoitui kellunnassa 27 prosenttia, millä saatiin kestävä pohja uudelle nousulle. Kaikki perustuu oletuksiin, jotka ovat asian- tuntijoiden laatimia ja luultavasti pitävät paikkansa. Kokonaiskulutuksesta suurku- luttajia on kymmenen prosenttia. tapaa vähentää nuorityöttömyyttä. Lakiehdotuksen mukaan nuorille annettaisiin mahdollisuus päästä töihin erilaisiin, varsinkin palveluammatteihin yhdeksi kuukaudeksi ilman palkkaa. Näin Suomi antaa Saksalle 100 metrin juoksussa 20?30 metrin tasoituksen, eikä siinä kovin hyvin käy. Nelosolut ihmishengen hinnan mittarina Keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen kirjoitti upean kirjoituksen Suomenmaassa otsikolla Ihmishengellä on hintansa. Hän laittoi hienosti lukijan ajattelemaan, minkä hinnan me olemme valmiit maksamaan siitä, että nelosolut tulisi kauppoihin. Asiantuntija arvion mukaan nelosen vapauttaminen toisi noin 150 kuolemantapausta lisää jo nyt korkeisiin alkoholin aiheuttamiin kuolemiin. Olemmeko valmiit siihen, että 150 ihmistä kuolee, koska emme jaksa kävellä Alkoon? Jos olisi täysin varmaa, että kuolemantapaukset lisääntyisivät noin paljon, asenteet voisivat olla kriittisemmät. Kahden?kolmen vuoden perästä talouskasvua olikin noin neljä prosenttia. Voidaan sanoa, että neljä vuotta kestänyt markan kellunta pelasti Suomen, joten siitä jäi hyvä kokemus. Perustelen euron korkean kurssin vahin- gollisuutta Suomen kansantaloudelle myös Saksan ylijäämällä. Se on kansantaloudessa elävä valuutta, toisin kuin kuollut euro. Vaikka Suomi menisi kuinka mutkalle tahansa, euro ei siihen reagoi, koska Suomen kansatalous on prosentin luokkaa eurossa. Juhani Pitkänen Nivala Kunpa hallitus onnistuisi Juha Sipilän hallitus on valmistellut uutta ?vähän lämmitettyä. Euron kurssia johtavat Saksan talousnäkymät. Nykyisinkin he suosivat halpaa. Ainoa pelko on nuorison käytöksen muuttuminen. Mistähän tämä kehitys johtuu? Virallinen Suomi puhuu rakenneongelmasta. Joukkoon kuuluvat Suomi ja EteläEuroopan maita. Velka on kasvanut 55 miljardista yli 100 miljardiin euroon. Kovassa kilpailussa ei kannattaisi antaa tasoituksia, se on sinisilmäistä. Kelluva valuutta ei ole devalvaatiomarkka, vaan markkinavoimat hallitsevat sitä. Jos nuoriso siirtyy nelosolueen, kuolemantapaukset ja sairaalakustannukset nousevat hurjaa vauhtia. Euro vääristää Suomen kansantaloutta, ja kansantalous joutuu mutkalle, jonka sitten maksavat kansalaiset. Kun kansataloudessa on väärä, kalteva ja hiekalle rakennettu perusta, Suomi velkaantuu ja joutuisasti. Monet asiantuntijat pitävätkin kelluvaa valuuttaa parhaana ratkaisuna, joka on toiminut hyvin monessa kansantaloudessa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Velkaantumisen perussyy on euro Suomi on velkaantunut finanssikriisin jälkeen jo kahdeksan vuotta. Juuri tämä vapaaehtoinen töihin meno kuukaudeksi olisi todistus siitä, että kyseinen töihin menevä nuori ei ole ?laiska?. Yksi tärkeä tekijä on, että työnantaja pääsee kunnolla toteamaan, miten kyseinen nuori käyttäytyy työpaikalla. Yleinen neuvo kaikille nuorille työhön lähtijöille on: ole ahkera ja rehellinen, niin sinulla on aina työpaikka. Työttömyyspäiväraha maksettaisiin, eikä siihen tulisi karenssia, vaikka olisi kokopäivätyössä. Tämä on mielestäni hyvä. Moni nuori voisi todistaa yhteiskunnalle, että haluaa tehdä työtä työttömyyskorvauksellakin. Kuulee paljon väitteitä siitä, että nuoret eivät halua men- nä töihin
Mielipiteet Isovanhemmuuden arvostus kannattaa Vanhemman sukupolven arvostus uhkaa rapautua. Toisekseen kouluverkkosuunnitteluun tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja strategisuutta. Mikkelissä sisäilmakorjauksia tehtiin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen mukaan vuonna 2015 kuudessa koulurakennuksessa ja kolmessa päiväkodissa. Kuusi sisäilmaongelmaista koulua on suu- 40 26.8.2016 ri määrä ottaen huomioon, että peruskouluja on yhteensä Mikkelissä 23. Korjauksia tehtäessä on varmistettava, että kiinteistöt remontoidaan ammattitaidolla ja valvotusti yhdellä kertaa käyttökuntoon. Sisäilmaongelmat vaikuttavat sekä lasten oppimistuloksiin että opettajien työterveyteen. Samalla he ovat yhä tarpeellisempia aikuisten lastensa perheiden elämässä niin henkisenä tukena, ajankäytöllisesti, taloudellisesti kuin myös lastenhoidossa. Lehdessä kuvattiin tarina aikuisesta pojasta, joka vaati äitinsä rahankäyttöä rajattavaksi. Pahimmillaan terveyshaitat ovat elinikäisiä. Puhe ei ole siksi vain kaupungin rahallisista kustannuksista, vaan kuntalaisten terveyden, oppimisen ja työtehon menetyksistä. Koulu on paikallisen toiminnan keskus ja elinvoiman lähde. Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestö korostaa kahta periaatetta kouluverkkoa koskevia päätöksiä tehtäessä. Ensinnäkin aktiivisessa opetuskäytössä olevien koulujen sisäilman terveys on turvattava. Tällainen olisi esimerkiksi Juvan Kuosmalan ja Mikkelin Rahulan koulujen yhdistäminen, mikä vaati kunnilta poliittista tahtoa ja koulujen oppilaiden sekä vanhempien kuulemista. Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestö. Taustalta kuulsi asenne, ettei oma äiti ansaitse tai tarvitse mitään. Ovatko tässä roolit ja sukupolvien arvostus heittäneet kuperkeikkaa? Luulevatko hellyydellä ja huolella kasvatetut aikuiset lapset, että he ovat pomoja suhteessa vanhempiinsa ja voivat määrätä vielä muutettuaan pois ja perustettuaan oman perheen? mista lapsilleen, lapsenlapsilleen ja näin tulevillekin polville. Heissä on valtava sitkeys, määrätietoisuus ja voima, viisaudesta ja elämänkokemuksesta puhumattakaan. He osaavat myös usein ottaa elämän haasteet rauhallisemmin ja tarjoavat lastensa perheille kuuntelevan ja käytännönläheisen tuen arkeen. Suuri osa nuorista toki näkee isovanhem- Isovanhempia on Suomessa yli miljoona. Kuuluuko harmaantuvien edelleenkin vain uhrautua ja taistella selviytymisestä, vai saavatko he edes hitusen nauttia omista saavutuksistaan ja satsata itseensä? Ja onko muka itsekästä kieltäytyä ympärivuorokautisesta lastenhoitopäivystyksestä tai vapaa-ajan- tai taloudellisesta riistosta? Ehkä aikuisilla lapsilla on joskus vaikeus päivittää ajatusta omasta vanhemmastaan ikuisena huolehtijana, jonka huomaan voi juosta kiukuttelemaan ja vaatimaan apua, kun itse ei jaksa. Ajatellaanko, että kun se on hoitanut minut, sen tehtävä on hoitaa seuraavaksi minun lapseni? Isovanhempaa ei nähdä itsenäisenä yksi- lönä, jolla oli historiaa jo ennen omia lapsia ja jolla on oma elämä myös heidän jälkeensä. Monet isovanhemmat käyvät Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen palveluissa päivittämässä kasvatustaitojaan ja kysymässä neuvoja mutkikkaisiin tilanteisiin, joita lastensa perheissä kohtaavat. He ovat vastuullisia ja motivoituneita oppimaan uutta ja vievät tätä kasvatusosaa- muuden arvon ja sen tarjoaman valtavan rikkauden. Kuopiolainen osa-aikaopiskelija Siiri Komulainen tarvitsi opiskelupaikkakunnaltaan asuinsijaa muutamaksi vuorokaudeksi viikossa. Hänen asuntohakemuksessaan luki muun muassa näin: ?Jos sinulla on pilkettä silmäkulmassa, hyviä reseptejä essun helmassa ja karjalaiset sananlaskut hallussa, saatat olla etsimäni varamummo, jonka kanssa nauraa vedet silmissä iltaisin.? Komulainen toteaakin Helsingin Sanomien haastattelussa 13.7.2016 olevansa varma siitä, että kaikilla hänen ikäisillään on paljon opittavaa mummoilta, jotka ovat eläneet nuoruutensa hyvin erilaisena aikakautena. Toivomme, että Siirin kekseliäs idea saa jatkoa! Minna Oulasmaa Susse Ingman-Friberg Väestöliiton isovanhemmuuskoordinaattorit Koulujen sisäilman terveys on varmistettava Syksyn tulo kirvoittaa jälleen koulukeskus- teluun. Moni on tehnyt esimerkiksi muuttopäätöksensä kouluun nojaten. Kouluratkaisuissa on pystyttävä myös hallinto- ja kuntarajat ylittäviin ratkaisuihin. toimintaa on mielestämme ajateltava palvelulupauksena alueen asukkaille. ja kehittyvää . Ei voi olla niin, että vuo- desta toiseen sama lopetusuhka toistuu eräiden koulujemme kohdalla. Koulua ja sen yhteydessä tapahtuvaa
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Tuulivoimaloiden infraäänillä ei ole terveyshaittoja Tuulivoimaloiden äänestä, eritoten niiden inframelusta on eri medioissa ollut enenevässä määrin harhaanjohtavaa tietoa ja virheellisiä käsityksiä, vajaita tutkimuksiakin. Esimerkiksi kattavin tuulivoiman infraääntä koskeva tutkimus on Japanissa kolmen vuoden aikana toteutettu tutkimus, jossa tuulivoimaloiden ääntä mitattiin 29 tuulipuistossa ja 164 eri pisteessä (Tachibama. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota epävarmuustekijöiden vähentämiseen. Mitatun tuulivoimaloiden infraäänipäästön analysoimiseksi ei vielä ole vakiintunut sellaisia parhaiksi havaittuja menetelmiä, joiden tiedettäisiin kertovan riittävästi siitä, miten mitattu infraäänisignaali vaikuttaa ihmiseen. Ei ole vakiintunutta suuretta, jolla tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen voimak- Yksi työnhakujärjestelmä riittäisi Olen monien muiden suomalaisten tapaan etsimässä työtä. Näihin sivustoihin tulee rekisteröityä niin, että pitää luoda tunnukset salasanoineen päivineen. Tuulivoimaloiden infraäänistä ja niiden turvallisesta altistustasosta tarvitaan lisää perustutkimusta. Tutkimusta melun terveysvaikutuksista tulisi tehdä myös Suomessa, koska täällä asuinympäristöt ja rakennukset poikkeavat ulkomaalaisista merkittävästi. Aika monta tunnusta ja salasanaa joutuu työnhakija ylläpitämään etsiessään työtä. Tällainen monimutkainen hakujärjestelmä vie aikaa niin työnhakijoilta kuin työantajilta, jotka etsivät työvoi- maa. S. Lisäksi työnhaku vaatii voimavaroja ja viitseliäisyyttä. A. Tätä sanotaan idiopaattiseksi oireyhtymäksi. Jos oireita on useita, puhutaan tuulivoimalasyndroomasta. H., Fukushima. Omien kokemusten pohjalta ehdotan, että työhakua tulisi yhtenäistää, jotta saadaan työnhakijoiden ja työnantajien resurssit paremmin hyödynnettyä. Tällä haavaa rekrytointisivustoja on kunnilla ja kaupungeilla sekä eri organisaatioilla. Sitä paitsi infraäänimittausten tulosten tulkinta aiheutuvien terveysvaikutusten määrittämiseksi on toistaiseksi mahdotonta. Tärkeintä on huomioida tuulivoimalan infraäänelle altistuneita, joilla on terveysoireita. Viitteitä terveyshaitoista on kyllä Suomestakin useita, esimerkiksi Merikarvialla 1,5 kilometrin etäisyydellä Siikaisten puolella olevasta tuulivoimalasta ilmeisesti sen (niiden) infraäänet ovat aiheuttaneet eräälle perheelle niin ylettömät haitat, että he ovat joutuneet muuttamaan kotoaan pois. Herää vain kysymys, miksi. Eikö keskustalle enää merkitse mitään laki takuueläkkeistä ja tasokorotuksista? Jarkko Gustafsson 26.8. Näin pieni prosentti voi myös viitata siihen, että ongelma on sisäkorvan patologiassa, eli korvien rakenne on sellainen, että ne reagoivat ääniin herkästi. Infraäänen turvallista altistustasoa ei tunneta monista syistä johtuen. Raja-arvojen määrittämistä vaikeuttaa myös se, että osan tuulivoimalan infraäänelle altistuneista ihmisistä on havaittu herkistyvän sille voimakkaasti. Ongelmia on muutamalla prosentilla väestöstä. Suomihan on oikeusvaltio. Tuulivoimaloiden melu- ja muiden vaikutusten riskien avoimella käsittelyllä ja selvittämisellä voidaan välttää epäluottamusta ja epäilyjä. 2014.). 1?3 MW:n voimaloiden ääntä mitattiin noin 100?1000 metrin etäisyydellä mittauspisteistä ja mittaustulosten mukaan infraäänten tasot jäivät merkittävästi alle kuulokynnyksen. Max Planck -instituutin tutkimuksessa taas käytetyt äänet olivat kuulokynnys- tai sitä korkeammalla tasolla. Lisäksi työnantajilla olisi yksi järjestelmä, mistä etsiä tarvittavaa työvoimaa. Laura Korkeila Hollola kuus esitettäisiin. Voitaisiinko tässä kohtaa ajatella resurssien ja taloudellisen kohdentamisen näkökulmasta parempaa ja selkeämpää järjestelmää? Eikö olisi ihan teknisesti mahdollista toteuttaa sellainen yksi kattava järjestelmä, jolla voidaan hakea työtä. Vaikka näillä äänitasoilla aivoissa havaittiin vasteita, ei tutkimus kerro mitään ei-kuultavista infraäänistä, joita tuulivoimaloiden infraäänet lähinnä ovat. Tuulivoimalan melun aiheuttama häiritse- vyys on kaikkein vaikeimmin mallinnettava suure. Tästä johtuen melutason ja eri haittojen välille ei ole saatu kovinkaan hyviä yhteyksiä. On laskettu, että tuulivoimalat voivat tuottaa 233 eri oiretta. budjetista pieneläkeläiset (takuueläkeläiset)? Maksukorotusten kompensaatio ja kevennys pientuloisille, noin 30 miljoonaa euroa, ei kohdistu ollenkaan eläkeläisille vaan palkkatuloa saaville, jotka eivät maksa tulostaan valtion- ja tai kunnallisveroa. Onko eläkeläiset tarkoitus panna eriarvoiseen asemaan keskenään. & Sueoka. Tämän voi myös ulottaa koskemaan tuulivoimaloiden hankintojen toimintavaiheita niin, että virheiden tai esiintyneiden ongelmien avoin käsittely voi vähentää kiistojen tarpeetonta eskaloitumista. Tuulivoimalat ovat ihmisiä varten, eivät päinvastoin. Ilkka Hyttinen Jämijärvi Keskusta ja hallitus unohtavat eläkeläiset Onko hallitus ?unohtamassa. Mikään oire ei ole tyypillinen tuulivoimalalla, eli ne ovat hyvin ylei- siä. Kuinka monella työttömällä sitä oikeasti on? Oman rekrytointijärjestelmän ylläpito on myös taloudellinen kysymys työnantajille. H., Yano. 2016 41
Lähtö Turusta klo 8:45 ja paluu seuraavana päivänä klo 7:35. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna.. klo 18 Hintsan kokousmakasiinissa. Järjestäjänä Pöytyän, Tourula-Keihäskosken, Uusikartanon ja Yläneen paikallisyhdistykset. Raisio. Siksi työttömien kepittämisestä ei ole apua kenellekään. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ehdotti 22.8. kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. Forssan keskusta. Keskustanaiset pe 16.9. Muutokset mahdollisia. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. työttömyys on muutakin kuin talouspolitiikkaa. Hilkka Kemppi keskustanuorten puheenjohtaja kustan osasto paikalla. Forssa la 27.8. Hallituksen työllistämispaketti kaipaa inhimillisyyttä . Syysristeily ma 26.9. Eero Vainio tai Mirkku Karila. Keskustaveteraanit. Työllistämisen tukemiseksi tarvitaan riittävät resurssit ja nykyaikainen työnvälitys, palkkaluokkien tasaamiseksi riittävä verotus. Työntekijöitä kurittaviin työehtosopimusten palkanalennuksiin ei ole tarvetta, eikä tuettua työllistämistä tulisi pelätä esimerkiksi nuorten kohdalla. Raisio. 040 418 1150. Hollola, Keskustan teltta la. Retki Tampereen TTT-klubille. -kysymykseen on totuttu vastaamaan, miten töissä menee. Hinnat 26,50e-33e/ hlö riippuen hytistä. Samalla SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja EK:n johtaja Ilkka Oksala keskustelivat Ylen A-studiossa matalapalkkaisten työmarkkinoiden syntymisestä. Työmarkkinafobioita tulisi nyt välttää ja resurssit keskittää työkyvystä ja nopeasta työllistymisestä huolehtimiseen. Jaana Viilo Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Huom! Suo-. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tj. Tervetuloa kauempaakin! Seuraa www.poytyankeskusta.fi tai facebookista Pöytyän Keskusta. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Janakkala, 27.8. Ota rohkeasti yhteyttä. 3.9. Kärkölän maalaismarkkinoilla. Lahti/Nastola, Keskustan teltta su. 4.9. Liput 10 euroa, sis. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Työttömyys on muutakin kuin talouspolitiikkaa Työttömyystilastot kertovat karua totuut- ta Suomen talouden tilasta, vaikka vastikään uutisoitiin työpaikkojen määrän lisääntymisestä. Tanssin huumaavat tahdit takaa Ville Mäkimattila, Janiina Lehtonen & Putkiratio. kahvin. Tervetuloa juttusille! Järj. 16.9. Lainattavissa mm. Paikalla buffetti, arvontaa ja makkaraa. ?Mitä kuuluu?. Killin Markkinat Raision torilla la 27.8. klo 13-16. Alustajana ke Esko Kiviranta. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. mennessä tilille FI41 5316 0850 0055 78 (Saaja: Sirpa Raiko). Piirin kirkkopyhä Loimaalla 28.8. klo 17 Kanta-Loimaan kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntatalolla. klo 17.30-19. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Liturgina Loimaan kirkkoherra Riku Laukkanen ja saarnaajana rovasti Matias Roto. Lieto. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. Viking Amorellalla. klo 9-15 kansanedustajia ja maakuntapäättäjiä kutsutaan kojulle! Ilm. Työpaikka on sosiaalisen pärjäämisen mittari. Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät Lounastilaisuus pe 26.8. Tukityöllistämistä kutsutaan usein ilkeästi tempputyöllistämiseksi. Suomessa ihmisen arvo määritetään helposti ammatillisen aseman kautta. perjantaisin. Lähtö Hämeenlinnasta yhteiskyydillä. Matka maksetaan 16.9. Jos haluamme varmistaa, että pitkäaikaistyöttömien määrä ei räjähdä talouden matalapaineeseen, tulee huolehtia ihmisten työkyvyn säilymisestä ja työttömyysjaksojen keskeytymisestä. Työllistymisen tukitoimet ovat keskeisiä esimerkiksi nuorisotyöttömyyden taittamisessa. Nastolan markkinoilla. Pirkanmaa Kunnallisjärjestöt huom! Kesätapahtumiinne saatavissa erä Kes- kusta-ilmapalloja ja Keskustan esitteitä ja kesälehtiä ym. 27.8. Hollolan syysmarkkinoilla. Kärkölä, Keskustan teltta la. Stand uppia ja Perjantai-ohjelman nauhoitukset. 4 kätevää pop up-telttaa, sovithan ajoissa noutopäivän: 040 7673419 /tj. Keskustaseniorit, Keilaamme Raision Keilahallilla joka to klo 15-16, tervetuloa mukaan. 42 26.8.2016 Työttömäksi jääminen tarkoittaa usein itsetunnon menettämistä, jolloin työttömyyttä ei enää katkaista pelkällä työpaikan saamisella. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Ohjelmassa eläinpiha, tuoretori, maatalouskoneita, lelukirppis ym. Kahvitarjoilu. paikalla Etelä-Sipoon markkinoilla su 28.8 klo 10-14 Söderkullan koululla. Uusimaa Tikkurila, py:n johtokunnan kokous Tikkurilan uimahallin kabinetissa 1.9. Parhaimmillaan työpaikkojen määrä kasvaa ja työttömät löytävät töitä. Liedon keskustan kesäjuhlat Riikosen ladolla (Uudenkartanontie 45) su 28.8. työehtosopimuksen palkkojen alentamista ja työttömyysturvan keston lyhentämistä työllisyyden parantamiseksi. Hintaan sisältyy buffet-lounas ruokajuomineen ja pullakahvit sekä ohjelmaa Pertti Keihään ja Jarkko Salmen johdolla. Mukana ke Esko Kiviranta. Pöytyä, Syystanssit Tourulan Kalliopohjalla, Juvankoskentie 819 Yläne, pe 2.9.2016 klo 19-01. Ruokailu voidaan aloittaa vähän aikaisemminkin. Keskustelun alustajana on Keskustan eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Sipoo, Keskustan py. Janakkalan 150-vuotispäivä Turengissa. kk-palaveri poikkeuksellisesti ti 23.8. Kes- Työttömien kepittämisestä ei ole apua kenellekään. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voidaan lyhentää, jos työllistämisen tukitoimet ja sosiaaliturva ovat aukottomia. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599. Illan ohjelmassa mm. Sari Kujanpää 040-7590509 tai sari.kujanpaa@ keskusta.fi Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Kannattaa sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio. Ilm. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Keskustan teltta Forssan torilla klo 10-12. Avoinna arkisin klo 9-15. Pahimmillaan työpaikkojen määrä lisääntyy samalla kuin työttömienkin määrä. Raskaat työttömyysluvut eivät johdu pelkästä työpaikkojen puutteesta. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Keskustajärj
ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Klo 19.00 alkaen virallinen ohjelmaosuus, puheet. klo 18 Mikkelin seudun Vesaisten syyskokous. 010 315 2000. Keskustanaisten Keski-Suomen piirin kuntavaalistarttiristeily siipiratasalus Elias Lönnrotilla pe 26.8. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä! Lappi Keskusta mukana Tervolan Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. Kanssamme keskustelemassa Keskustan varapuheenjohtaja kansanedustaja Antti Kurvinen. Peräpohjola Keskusta mukana Tervolan Louella Maaseudulta Käsin messuilla 27.-28.8. Tervetuloa kokoukseen ja talkoisiin! Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 7.9. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Tervetuloa jututtamaan järjestöväkeä ja päättäjiä! 26.8. piiritoimistolla (Porrassalmenkatu 33, Mikkeli). Keskustelua innoittaa Utti-Mäkelä-Michelsen: Uuden työn yhteiskunta. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. 040-721 0636. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Juhlatilaisuus Mäntän Klubilla klo 12 alkaa juhlalounaalla. Noormarkun Yrittäjät ry järjestää perinteisesti suuren suosion saavuttaneet Noormarkun markkinat. Paikalla myös kansanedustaja Arto Pirttilahti. Tampereen keskustalaiset mukana keskustorin maanantaimarkkinoilla ma 5.9. klo 10-12. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook. com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Karjala Lemin kunnallisjärjestö toimii perjantaina 26.8. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. menmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana.viilo@keskusta. fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Pirkanmaan Keskustan piiritoimisto suljettu 1.7.- 26.8. Mänttä-Vilppulan Keskusta tiedottaa yleisötilaisuudesta: Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Mänttä-Vilppulassa la 27.8. Tule Sinäkin Ylä-Savo Keskustanaisten 75-vuotisjuhlamatka Helsinkiin 8.9.10.2016 la-su. Majoitus hotelli Arthurissa, jossa Keskustanaisten 75-vuotis juhla, ruokailu ja aamiainen sunnuntaina. Teatteri lauantai-iltana. 2016 43. Keskusta Open -golfkisa Paltamossa su 4.9. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Samalla tehdään yhdessä kuntavaalityötä. 16. kaupungintalon valtuustosalissa klo 15 . Ilmoittautumiset ja lisätiedot: www.paltamogolf.fi. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 19-21. Tutustuminen Ateneumiin ja uuteen Fazerila Vierailukeskukseen, jossa ruokailu. Tarjolla pullakahvit. tan kansanedustajat ja mepit? Entä heidän vaalipiirinsä. klo 16-18 Savitaipaleen torilla. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. klo 1315 Puoti ja Kuppila Piika & Rengin edustalla (Parikkalantie 29). Kahvitarjoilu. Liikuntapäivä urheilukeskus Lekotissa sunnuntaina 28.8.2016 kello 12 alkaen. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Ilm. Ohjelmassa suppailua, köysiratakiipeilyä ja muuta mukavaa ulkoliikuntaa! Avoin tapahtuma, Vesaisten alle 15-vuotiaille jäsenille 5e alennus. Klo 20.30 kahvit.Klo 21-01 orkesteritanssit; Sounds Of The Clouds. Ilmoittaudu Elonkorjuujuhlaan jaana.kvist@keskusta.fi/0440817373. Pia Högberg p. Kokouksen jälkeen talkoot syviksen tansseissa. Illan ohjelmaan kuuluu perinteiseen tapaan poliittista sanomaa, iloista yhdessä oloa ja tanssia! Illan pääpuhujavieraat ovat uusi puoluesihteeri Jouni Ovaska sekä varapuheenjohtaja Katri Kulmuni. Illan ohjelma tarjoiluineen: klo 18.00 alkaen ruokailu: Elonkorjuu -teeman mukainen keitto, salaattia, kotiruokajuomat, leipä & levite. 010-315 2001 ja p. Kahvia & keskustelua alkaen klo 9.00. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 1.9. Makkara ja mehutarjoilu. Pelataan 2 hengen parikisana, jossa parempi tulos kultakin väylältä. Paras joukkue palkitaan Juha Sipilän hienolla kiertopalkinnolla. klo 8-15 Yrittäjämarkkinat ja venetsialaiset Merikarvian torilla. Piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Ohjelmassa musiikkia ja ministeri Kimmo Tiilikaisen juhlapuhe. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Spa Hotel Runni tarjoaa edullista yöpymistä hintaan 55?/hlö kahden hengen huoneessa kylpylähotellin puolella sekä kart anohotellissa 49?/ hlö kahden hengen huoneessa. Majoitusvaraukset suoraan 017768751/myyntipalvelu@runni.fi. Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkelle Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@keskusta. fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Suomenmaa Sentteri ilm. Piiritoimistolta saa lainaan ennakkovarauksella Keskusta -telttoja (yht. 4 telttaa) ja mm. klo 18 alkaen Spa Hotel Runnilla Iisalmessa. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@ keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. mennessä Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@ keskusta.fi Keskusta 110 vuotta valtakunnallinen tempauspäivä la 17.9. klo 15-17 K-Market Niivan pihalla. Kahvitarjoilu. klo 16.15. Keskustalla on teltta Noormarkun markkinoilla la 3.9. klo 10-16. Kuntavaalit su 9.4.2017. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. klo 18.30. Juhlapuhujana kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, tervehdykset tuovat kansanedustaja Arto Pirttilahti, piirin pj. klo 14-16 K-market Särän edustalla. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Elina Suoranta p. Mänttä-Vilppulassa. ?osiossa tavoittaa mahdollisimman monta jäsentä printtimediassa ja netissä Tärkeää. Tehdään Keskustan juhlapäivästä yhdessä mukava ja onnistunut tapahtuma, johon kaikki ovat lämpimästi tervetulleita! Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Piiritoimisto suljettu ma 20.6.- pe 26.8. Aurinkoista kesää! Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. Tervetuloa maakunnastakin mukaan mukaan kesäiseen markkinameininkiin, tavattavissa myös keskustavaikuttajia. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Lounas ja ohjelma 28 euroa. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Keskustatoimijat eri puolilla Suomea juhlistavat puolueen 110 -vuotista taivalta järjestämällä tilaisuuden oman kuntansa alueella. Laitathan päivämäärät muistiin, jotta ilmoituksesi ?Keskustassa tapahtuu. Tilaisuudella juhlistetaan samalla Taipalsaaren kunnallisjärjestön 70 -vuotista ja Suomen Keskustan 110 -vuotista taivalta. Vesaiset, ke 16.11. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. La 27.8. Katri Kulmuni sekä puoluesihteeri Jouni Ovaska. Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla järjestetään la 3.9 klo 18.00- Spa Hotel Runnilla Iisalmessa. Mukana kansanedustaja/Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni. Etelä-Savo Keskustanuorten Kangasniemen osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous Syvälahden lavalla Kangasniemellä la 27.8. 044369 9603. Keskusta mukana Kuopion torilla Elonkorjuumarkkinoilla pe 26.9- la 27.9. Tiistaina ja perjantaina julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Kutsu Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten ylimääräiseen yleiseen kokoukseen 26.8 klo 18 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosali. Kahvitarjoilu vohveleiden kera. Taipalsaaren kunnallisjärjestön 70-vuotisjuhla pidetään su 28.8 alkaen klo 18 Taipalsaaren kunnantalolla. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskus- Itä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Savo, Keskustan Elonkorjuujuhla la 3.9. Lähde ehdokkaaksi. Markkinoiden tapahtumapaikkana on koulukeskuksen kenttä, Museotie 12. Riitta Koskinen ja naisten pj. Minna Sarvijärvi. erän Keskusta ?ilmapalloja ja esitteitä. Lettukahvitarjoilu. Savitaipaleen kunnallisjärjesö toimii perjantaina 26.8. klo 18 Luvian Laitakarissa Eurajoki-Luvia kuntavaalistartti/iltamat. Juhlassa mukana Keskustan vpj. Koko Satakunta on tervetullut tilaisuuteen. Seuraa tapahtumaan liittyvää ilmoittelua. La 3.- su 4.9. Ilmoittautumiset 2.9. Asialistalla liittohallitusehdokkaan valinta. Nämä ovat myös Pirkanmaalla tempauspäivän avainsanat. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteeseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. Kahvitarjoilu kello 17.30 alkaen. Parikkalan kunnallisjärjestö toimii lauantaina 27.8. Tilaukset p. Keskustan teltta Koskenpartaan kävelykadulla. Kahvitarjoilu. Rautjärven kunnallisjärjestö toimii lauantaina 27.8. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati. kiljunen@keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Päätilaisuuspäivä on lauantai 17.9.2016 (Tapahtuma voi olla paikkakunnilla myös jonain toisena päivänä kyseisellä viikolla). Keskustan kulmakivi on paikallisuus ja ihmislähtöisyys. Tapahtumassa mukana Merikarvian kunnallisjärjestö. La 3.9. Mäntän kirkon esittely klo 9.30, jumalanpalvelus klo 10, jonka jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalle. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. juhlapäivän tapahtumista ympäri Pirkanmaata sekä Pirkanmaan Keskusta -Facebook ?sivulle. Piirin nettisivuille www.pirkanmaankeskusta.fi kokoamme listaa Keskustan 110 v. klo 1113 K-Market Hermannin pihalla. Tarjolla makkaraa. Ruokolahden kunnallisjärjestön yleisötapahtuma Rasilassa Eukon puodin edessä lauantaina 27.8. Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 25.8. kaikille jäsenille 2016: 9.9., 14.10. ja 25.11. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa nähdään pienen kylän elämää. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Käistellään sääntömääräiset asiat. mennessä ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180/ Noora Imatran kunnallisjärjestö toimii lauantaina 27.8. Kirjassa on vahvoja kertomuksia siitä, kuinka totuttuja työtapoja voidaan rikkoa ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunta! Taipalsaaren kunnallisjärjestö toimii perjantaina 26.8. mennessä Marjatta Ryhänen 044 5386165 tai M-L Jauhiainen 0400 809110. Tervetuloa iloiselle syysmatkalle. Kainuu 3. klo 10.3012.30. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää
Missä. Pallon ihannelyöntipaikka on useimmiten keskellä väylää. Kolmannessa Keskusta Golfissa kisaillaan pareittain Liina Tiusanen Keskusta Golf järjestetään kolmannen kerran Paltamon golfkentällä Oulujärven rantamaisemissa sunnuntaina 4. Paljonko Suomessa on arvioitu olevan karhuja vuonna 2016? 9. Kilpailukutsu löytyy osoitteesta paltamogolf.fi. 7 5 1 5 1 8 ??? 4 7 8 4 2 9 3 6 5 9 1 2 6 3 3 7 2 5 1 4 4 9 8 5 8 1 9 9 6 4 4 8 2 3 3 7 1 4 5 7 1 4 2 5 9 8 6 6 3 4 5 3 9 8 5 1 6 7 7 1 2 9 9 1 2 6 3 3 8 2 7 5 4 1 4 6 9 4 1 6 8 3 3 2 9 7 7 5 3 7 5 5 9 8 6 4 6 1 8 2 1 8 9 2 1 7 5 3 4 3 6 4 2 6 7 3 8 1 5 9 9 7 3 5 2 1 4 8 6 5 8 1 9 6 4 2 3 7 2 4 7 1 9 5 3 6 8 3 5 9 8 4 6 7 1 2 6 1 8 3 7 2 9 4 5 8 9 2 6 1 3 5 7 4 7 3 5 4 8 9 6 2 1 1 6 4 2 5 7 8 9 3 8 9 2 1 7 5 3 4 6 3 9 6 7 5 4 8 5 1 9 3 7 8 3 4. Paljonko siellä oli asukkaita 100 vuotta sitten? 4. Kuka oli Joshua Slocum (1844?1909)? Hän oli muun muassa Harry Harkimon edeltäjiä. Peli on sosiaalista kanssakäymistä, ja pelikavereita kunnioitetaan monella tavalla. Seuraavissa olympialaisissa . Paras ja vahvin ei välttämättä voita, vaan huonompikin saattaa pärjätä tasoitusjärjestelmän kautta. Ilmoittautumiset kisaan voi tehdä suoraan Paltamo Golfin caddiemasterille tai NexGolfin kautta. Päättyvän kesän voittajat tekivät kovaa jälkeä: miesten sarjan voittaja löi kisaennätyksen ja naisten sarjan voittaja ME:n. talvikisat Etelä-Koreassa 2018 ja kesäkisat Tokiossa 2020 . Mikä Länsi-Suomen kaupunki on kaikista Suomen kunnista asukasmäärältään pienin ja pinta-alaltaan toiseksi pienin? 5. Milloin? 4 2 6 7 3 8 1 5 9 9 9 7 3 5 2 1 4 8 6 5 8 1 9 6 4 2 3 7 2 4 7 1 9 5 3 6 8 3 5 9 8 4 6 7 1 2 6 1 8 3 7 2 9 4 5 8 9 2 6 1 3 5 7 4 7 3 5 4 8 9 6 2 1 1 6 4 2 5 7 8 9 3 26.8.2016 Vastaukset: 1) Akaa, Pirkanmaa, 17 000 asukasta, 2) Rovaniemi, 8?014 neliökilometriä, 3) noin 155 000, 4) Kaskinen (pinta-alaltaan pienin kaupunki on Kauniainen), 5) 1720?1840, 6) ensimmäinen, joka yksin purjehti maapallon ympäri 1895?98, 7) Loiri 71 vuotta, (Jagger ja Danny 73, McCartney 74), 8) 145 metriä . Miesten sarjan ME on kuitenkin vuosikymmenten takaa. Hyvinkään Tahkon Antti Laurila pamautti 1983 pallon... Näin ollen alin tasoitusraja on 36, mutta osallistua voi myös sitä korkeammalla tasoituksella. Voittajat saavat Juha Sipilän lahjoittaman kiertopalkinnon. Kisaa järjestävän Paltamon keskus- tan paikallisyhdistyksen edustajan Pirjo Nuottimäen mielestä vihreä golf sopii hyvin keskustalaisen liikuntaharrastukseksi. Hän näkee siinä yhtymäkohtia keskustalaisen politiikan tekoon. Shutterstock ? 1 Tietotesti 9 6 1 4 3 7 6 2 4 5 3 4 1 3 3 9 6 7 4 8 5 9 3 7 3 4 Paljonko Suomessa on arvioitu olevan karhuja vuonna 2016? 1. Suomessa järjestetään vuosittain pesäpallon pituuslyönnin ME-kisat. elokuuta. syyskuuta. Kisa toteutetaan aikaisempien osallistujien toiveesta paripelinä. Kuka heistä on nuorin: Danny eli Ilkka Lipsanen, Mick Jagger, Vesa-Matti Loiri, Paul McCartney? 2. Mikä on ensimmäinen? 7. Rion tv-olympialaisten takia usealla menivät aikarytmit sekaisin. Tuloskortista lasketaan lopulliset pisteet kultakin väylältä vain paremmin onnistuneelta. Myös aloittelijoita toivotaan kisaan mukaan. Vai sopivatko: Kun kello meillä Suomessa on 12.00 päivällä, paljonko se on Etelä-Koreassa ja Japanissa? 6. Karhun metsästys alkoi 20. Mikä kaupungeista on pinta-alaltaan suurin: Kuusamo, Pudasjärvi vai Rovaniemi? 8. Eli? 10. televisioinnit sopivat suomalaisille paremmin. Asukasmäärältään Helsinki on ylivoimaisesti suurin kaupunki Suomessa. Mitä. 2016 voittajat: Janette Lepistö Lapuan Virkiä 101,72 m ME, Mikko Mahlamäki Koskenkorvan Urheilijat 139,15 m kisaennätys, 9) 18.00, 10) kyyhkysiä kyyhkysammunnassa, Pariisi, 1900. 3 4 5 2 3 4 7 6 3 6 1 4 7 7 8 4 2 9 3 6 5 1 2 6 3 7 5 1 4 9 8 5 1 9 6 4 8 2 3 7 1 5 7 4 2 9 8 6 3 4 3 8 5 1 6 7 2 9 9 2 6 3 8 7 5 1 4 6 4 1 8 3 2 9 7 5 3 7 5 9 6 4 1 8 2 44 . Suomen 107 kaupungista aakkosjärjestyksessä viimeinen on Äänekoski. Olympiakisojen historiassa kerran on ammuntakilpailussa ollut maaleina eläviä eläimiä. Koko maahan on myönnetty 113 kaatolupaa. Lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa 70 karhua. Kuinka kauas? 3
Olemme lähettäneet kentälle tietoa myös tästä hankkeesta ja näyttäneet näin mallia muille puolueille. Ovaska kehottaakin kaikkia asiasta kiinnostuneita tekemään ?tarkistusreissuja? PRH:n sivuille. Sekin on mahdollista, että yhdistysten tileiltä voi löytyä jopa rahaa tai muuta omaisuutta, hän muistuttaa. 26.8. Tämä on juuri sitä samantyyppistä siivoustyötä, mitä keskusta on tehnyt omissa jäsenrekistereissään jo vuodesta 2012 lähtien, hän huomauttaa. . Jos tuttuja nimiä löytyy, niin toimintaa voisi jopa viritellä uudelleen henkiin. Kynnys lakkauttamiselle on ollut aina korkea, mikä näkyy sitten tilastoissa, hän toteaa. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska pi- tää PRH:n operaatiota hyvänä asiana nimenomaan puolueiden imagon kannalta. . Luurankoyhdistyksiä uhkaa lähtö . On eletty toivossa, että toiminta voisi jossain vaiheessa taas elpyä. keskusta siivonnut rivejään Risto Luodonpää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) uh- kaa poistaa tammikuussa 2017 rekisteristään kymmeniä tuhansia yhdistyksiä, joilta ei ole tullut ilmoitusta vuoden 1995 jälkeen. Poistouhan alla on myös noin 8?000 poliittisiin puolueisiin sidoksissa olevaa aatteellista yhdistystä. Poliittisille yhdistyksille tunnusomaista on PRH:n tiimiesimiehen Jouko Koiton mukaan se, että niitä ei ole haluttu yleensä kevyin perustein lähteä lakkauttamaan. . 2016 45. Listalta voi löytyä mielenkiintoisia yhtymäkohtia lähihistoriaan.
Monia näistä on jo kokeiltukin, mutta eivät ne tunnu paljon auttaneen. Siihen ihminen tietysti tarvitsee lisäksi muita ihmisiä ja järkevää tekemistä. Paikka taloudessa voi olla perinteinen työpaikka, mutta se voi olla mitä tahansa muutakin. Miten tämmöisiä paikkoja rakennetaan. Surkea palkka näkyy uutena asiakkaana asumistukijonossa, ja pelkkä koulutus ei ratkaise, jos työmarkkinat ovat hyydyksissä. Ehdotan uutta näkökulmaa: ei ihminen työpaikkaa tarvitse. Ihmiseltä eteenpäin virtaava ra- 46 26.8.2016 ha ruokkii muiden vastaavia purosia. Yritettäisiinkö silti edes ajatella, että toisinkin voisi olla? Kirjoittaja on toimittaja ja yrittäjä.. Ratkaisu ei voi edes periaatteessa olla kaikille sama, koska paikkoja tarvitaan lopulta yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Yhdellä on tavallinen työpaikka, mutta lyhennetyllä työajalla, koska hän lisäksi häärii omaishoitajana. Kolmannen paikka taloudessa täyttyy työnhaulla, lisäkoulutuksella ja keikkatyöllä, joka ei aiheuta työnhaun ja opiskelun rahapuroseen mitään ongelmaa, päinvastoin. Mutta eihän meidän systeemiin sovi tuommoinen, kuulen sieltä jo jonkun huutavan. Työllisen pitää olla aina töissä ja työttömän aina työtön! Jos on eläkeläinen tai työkyvytön, pitää olla sitten juuri sitä, sataprosenttisesti ja täysillä! Ja opiskelijan pitää opiskella, ei mitään muuta, ja mennä sitten siihen työpaikkaan! Muuten menee hyvä systeemi pilalle! Sepä se. Lasketaan palkkoja. Keksitään niitä innovaatioita. Maksetaan matalapalkkatukea. Tai sitten työtä kyllä on, mutta työnantajalla ei ole varaa maksaa siitä. Toinen yhdistää osatyökyvyttömyyseläkkeen, palkallisen naapuriavun ja mikroskooppisen yrittäjyyden. Satsataan koulutukseen. Ei työnantaja palkkaa ketään, jota ei tarvitse. Lisätään palkkaeroja. Tai sitten työtä on, mutta ei ole sitä työnantajaa, joka onnistuisi liittämään työn rahatalouden piiriin. Jonkun mielestä työtä on, mutta se ei tekijöille kelpaa, koska nämä ovat velttoja ja kelvottomia; tämä näkemys on kuitenkin aika harvinainen. No, mitä pitäisi tehdä? Ehdotukset vaihtelevat: kannustetaan työnantajia luomaan työpaikkoja. Järjestetään lisää työllisyyskursseja. Ei, ei. vieraskolumni johanna korhonen Ei ihminen työpaikkaa tarvitse Harvinainen yksimielisyys vallitsee siitä, että työelä- män ulkopuolella on nyt liian moni työikäinen ja -kykyinen ihminen. Syistäkin ollaan melko lailla yhtä mieltä: ei ole niitä työpaikkoja. Kaikille riittää. Paikka taloudessa antaa mahdollisuuden arvokkaaseen elämään. Hän tarvitsee paikan taloudessa. Paikka taloudessa tarkoittaa sitä, että kansantalouden laajassa vesistössä ihmiseen osuu riittävä rahapuronen, jonka turvin ihminen syö, asuu, elättää lapsensa ja iloitsee elämästä
Siskolle ja kavereille sieltä varmaankin soiteltiin. Kun väki väheni, niin pois eivät joutuneet huonoimmat, vaan nuorimmat. 2016 47. Ja kun oli näpsäkkä ja näppärä. Asiakkaat tykkäsivät, kaikki hoitui. Se oli viime viikolla, eräänä iltana, koska posti jaetaan vasta iltakuudelta, kun luin Kauppalehteä. Siinä viehättävä nainen, joku Henna Wickström, poseerasi raskas ajoneuvo taustallaan. Kävi ilmi, että hän on tuore Scania Suomen toimitusjohtaja. Ehdin ostaa viikonlopun viinit sillä aikaa, kun Henna hoiti rahat. Vitsiksi muodostui yksi ikääntyneempi postivirkailija, joka ei millään oppinut tietämään Hennan ruokatunnin aikaa, vaan säännönmukaisesti huusi kimakasti ?Henna!. Meidän Henna! Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Eeva kärkkäinen 040 1492 201 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 26.8. Jouduin silloin tällöin soittelemaan niihin, kovin oli puhelin varattuna. Ehkä kaikella on tarkoituksensa. Ja tavattoman hyvä mieli tuli. Oli ollut kartanlukijana jopa Jyväskylän Suurajoissa, osasi ajaa autoa. Varmasti saivat rekkaäijät hyvän pomon. Olisi vähän ilkeää kysyä, että missä ne nyt ovat, joille nuoren Hennan työpanos ei riittänyt, jotka ottivat pätevän tilalle niitä omia sopiviaan. Kun on useamman sivun juttu, sitten luen sen oikeassa järjestyksessä. Voi kai sen jo kertoa, että kun perjantaisin tehtiin Alkon rahahuoltoa, niin usein hyppäsin rahakuljetukseen vaadittavaksi turvaksi. Katsoin henkilötietolaatikkoa, kun yhtäkkiä tajusin, että sehän on meidän Henna! Elettiin jotain vuotta 1990, kun posti ensimmäisen kerran alkoi supistaa konttoriverkkoaan. Vennamon Pekan tekosia, eikä huonoja sinänsä, koska olihan konttoreita, joissa päivittäisiä suoritteita oli jopa puoli tuntia. Minä osasin toivoa. Ei ole yhtään minun ansioni, omillaan on pärjännyt. Nenonen Henna! Vasenkätisenä luen lehtiä väärinpäin, takaa eteen. aina silloin, kun Henna oli ruokiksella. Henna meni sitten Helsinkiin, ja nyt luen Kauppalehdestä, että hän on BBA ja MBA ja siis toimari 546 henkilön firmassa, joka vaihtaa 238 miltsiä vuodessa ja nettoaa liki 20 miljoonaa. Henna sanoo Kauppalehdessä, ettei osannut edes toivoa, että etenisi urallaan näin pitkälle. Niinpä näpsäkkä likka, yksi Henna, oli yhtäkkiä työttömänä. Yhtäkkiä tajusin, että sehän on meidän Henna! Meille tuli kuriiriauto, myynti oli myynyt paikalliselle teol- lisuudelle hyvin keikkaa, oli kaikenlaista. Oltiin eri liiketoimintaryhmää, mutta halusin Hennan
í 7LODDMDSDOYHOX . / vuosi ZZZ VXRPHQPDD . / 4 kk, Keskustan jäsenille 69 . Aikakauslehti kerran viikossa Kesätarjous 27