KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 26.1.2018 / 4,80 € 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 Ajassa Ulkomaat UUrnille! EnnakkoäänEstys oli vilkasta, mutta suurin osa suomalaisista Ei olE viElä antanut ääntään Vieraskolumni usEat aluEidEntitEEtit ovat suomEn rikkaus nEw yorkissa muovia haaskataan huolEtta suomEnmaa täyttää syksyllä 110 vuotta
Riitta Miettinen on heistä yksi. 2 26.1.2018 sisältö 26.1. 2018 Kohti tuntematonta Tuhannet suomalaiset muuttivat viime vuonna työn perässä toiseen kaupunkiin. 20. s
12 Uutisanalyysi Henkilö Kentän vaikuttaja. 26.1. 30 Heidi Alariesto kehitti nuorille suunnatun aktivointimallin s. 36 Uutta ryhtiä ulkopolitiikkaan Matti Vanhanen palauttaisi Suomen globaaliksi vaikuttajaksi s. 16 Maakuntavaaleissa kaikki peliin, patistaa Kirsi Olkkonen s. 2018 3 Keskusta on puolue ja paikka, jossa eri laitojen heilahtelua voidaan torjua. Auli Piiparinen s. 26 Suurkaupungit liittoutuvat ratkaisemaan 2000-luvun ongelmia s
Koskaan aiemmin ei ole nähty sellaista yhden ehdokkaan ylivoimaa mielipidemittauksissa kuin mitä istuva presidentti Sauli Niinistö nautti aivan vaalikampanjan loppumetreille saakka. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 26.1.2018 Pääkirjoitus P residentinvaalien ennakkoäänet on annettu. Teemu Salonen/Lehtikuva. Vuoden 1994 jälkeen presidentinvaalien äänestysprosentit ovat pudonneet vaali vaalilta. Toivoa sopii, että äänestysaktiivisuuden laskeva trendi katkeaa. Toinen kierros tulee, jos Niinistön kilpailijat onnistuvat loppukirissään. Kuusi vuotta sitten uurnilla kävi vaalien toisella kierroksella enää 68,9 prosenttia äänioikeutetuista. Tarja Halonenkin nautti mielipidemittauksissa pitkään yli 50 prosentin kannatusta, mutta hänen suosionsa alkoi murentua vaalipäivän lähestyessä. Halonen sai ensimmäisellä kierroksella 46,3 prosenttia äänistä ja voitti vaivoin Sauli Niinistön toisella kierroksella. Näiden vaalien yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti äänestysaktiivisuuteen. Nämä vaalit jäävät historiaan monesta syystä. Vuoden 2012 vaalit jäivät historiaan siinäkin mielessä, että kaikissa aiemmissa vaaleissa toinen kierros veti uurnille enemmän väkeä kuin ensimmäinen. Eduskuntavaaleissahan on tällä vuosikymmenellä päästy jo yli 70 prosentin tasolle, kun vuosituhannen alussa jäätiin useamman kerran tämän rajan alle. Äänestysaktiivisuuden lasku pysäytettävä myös presidentinvaaleissa Vaalien kiinnostavin kysymys on, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, ketkä sinne pääsevät. Näissä vaaleissa ennakkoäänestys lähti vilkkaammin liikkeelle kuin kuusi vuotta sitten, mutta siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä lopullisesta äänestysprosentista. Vaalien kiinnostavin kysymys on, tuleeko toista kierrosta ja jos tulee, ketkä sinne pääsevät. Monissa aiemmissa vaaleissa äänestäjät ovat taktikoineet jo ensimmäisellä kierroksella. He ovat äänestäneet toiseksi mieluisinta ehdokasta sen varmistamiseksi, että tämä pääsee tai että joku toinen ehdokas ei pääse toiselle kierrokselle. Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut muissakin vaaleissa. Siksi myös keskustan kannattaa täysillä työtä Matti Vanhasen puolesta äänestysuurnien aukeamiseen saakka. Ensimmäisellä kierroksella äänestysaktiivisuus lähenteli vielä 73 prosenttia. Niinistön suosiota voi verrata vuoden 2006 vaaleihin, jolloin istuva presidentti oli edellisen kerran hakemassa jatkokautta. Kun suora kaksivaiheinen kansanvaali otettiin käyttöön vuonna 1994, äänestäjät ryntäsivät uurnille ahkerammin kuin pitkiin aikoihin. Sunnuntaina ratkaistaan vaalien ensimmäisen kierroksen lopullinen tulos. Presidentinvaalien kummallakin kierroksella äänestämässä kävi yli 82 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista
Olemme vaarassa menettää yhteisen kielen ja ymmärryksen sekä sopimisen ja yhteistyön kyvyn. On esimerkiksi helppoa kirjoittaa paperille, että perhevapaat pitäisi jakaa puoliksi, jotta miesten ja naisten tasa-arvo lisääntyisi. On hienoa, jos tyttöjen ja poikien ei oleteta tykkäävän tietyistä asioista ja turha lokerointi jää pois. Käytännön elämä ei kuitenkaan mene kuten paperilla. No, onneksi olen ohittanut armeijaiän. Mutta osa menee paljon pidemmälle ja haluaa, että lapsi on sukupuolineutraalisti lapsi eikä tyttö tai poika. Toki kannustan armeijan harmaisiin kaikkia niitä naisia, jotka sinne haluavat. – Suomi ei saa jakautua kahtia. Äitinä vastustan pakkokiintiöitä, koska ne eivät huomioi perheiden toiveita tai erilaisia tilanteita. HelPOsti mennään myös ojasta allikkoon. Ihmisten ei kuitenkaan pitäisi joutua kokemaan, että omat ajatukset ovat vääriä. Kirjailija Laura Honkasalo sai potkut Facebookin feministiryhmästä, koska ei kertomansa mukaan jaksanut opetella nuorten feministien vaatimaa äärimmäisen poliittisesti korrektia kielenkäyttöä. Nyt huomaan, että monissa asioissa olenkin sen konservatiivisemman näkemyksen kannalla. 26.1. Pian ollaankin syvällä vaihtoehtoisten faktojen suossa. AsevelvOllisuus on monien mielestä epätasa-arvoinen, koska se koskee vain miehiä. Populistit kuten Donald Trump syyttävät poliittista korrektiutta tämän tästä siitä, etteivät ihmiset saa sanoa enää mielipiteitään. Pauliina Pohjala. Siihen ja tähän ääripäähän. Olenko muuttunut iän myötä vai onko valistunut poliittinen korrektius lisääntynyt niin, että monin paikoin valtavirtaa edustavat näkemykset tuntuvat luutuneilta. Mielipiteiden ilmaisemista tulee koko ajan vaikeampaa, Honkasalo harmittelee blogissaan. Hän oli esimerkiksi hajamielisyyksissään kirjoittanut että mies, eikä miesoletettu. Itse jään miettimään, että sukupuolikin on iso osa persoonallisuutta. Ehkä molempia. Sukupuolivähemmistöön kuuluvien yhdenvertaisuus on silti minulle itsestäänselvyys. Tähän ja tuohon kuplaan, Vanhanen toteaa vaaliesitteessään. Viisasta tekstiä. Sukupuoliroolitkin puhuttavat. Omiin POterOiHin kaivautuminen on teema, jota keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt näkyvästi esillä. POliittinen korrektius on nyt niin kovassa huudossa, että näidenkin asioiden myöntäminen vaati rohkeutta. 2018 5 Toimittajalta Omien ajatusten ilmaiseminen vaatii jo rohkeutta Olen ennen pitänyt itseäni hyvinkin liberaalina. On silti myönnettävä, että mätkimme helposti populisteja miettimättä sitä, onko rakentava keskusteluyhteys avoinna toisessakaan päässä. Hoidan tarpeen tullen mieluummin kotirintamaa ja uskon tämän työnjaon olevan minulle hyvä. Lapsen varhaisimpiin havaintoihin kuuluu juuri se, onko isona nainen kuten äiti vai mies niin kuin isä
kierros Äänestysprosentti* 1. Ne, joilla ei ollut vahvaa mielipidettä, ja niin sanotut puolueettomat tarkkailijat jättivät helposti äänestämättä, kun tilanne nähtiin selkeästi Sauli Niinistön eduksi. Hanna Wass Ylen Aamu-tv:ssä Risto Luodonpää Presidentinvaalien toisen kierroksen kaksintaisteluasetelma on yleensä sähköistänyt tunnelmaa ja lisännyt äänestysintoa koko suoran kaksivaiheisen vaalin historian ajan eli vuodesta 1994 lähtien. Kiehtovat KaKsintaistelut eivät ole estäneet äänestysprosentin tippumista vaali vaalin jälkeen alaspäin. kierros *luvut laskettu kaikista äänioikeutetuista Valitsijamiesvaali Suora vaali Valitsijamiesvaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali Suora vaali 1 340 kilometriä pitkä itäraja on omalta osaltaan pitänyt huolen, ettei populismi ole tahtonut lähteä lentoon. Tutkijan mukaan kyseessä on muista vaaleista tuttu ilmiö. Nuorempi polvi ei koe äänestämistä enää tärkeänä velvollisuutena, toteaa Westinen. Presidentti Niinistön ylivoiman vaikutuksella äänestysaktiivisuuteen on spekuloitu paljon, mutta Westinen varoo vetämästä luvuista liian hätäisiä johtopäätöksiä. Lauri Nurmi Iltalehdessä Emmi Korhonen/Lehtikuva Ennakkoon äänestäminen jatkaa koko ajan kasvuaan. Esimerkiksi vuoden 1994 presidentinvaaleihin verrattuna tuli viimeksi toisella kierroksella pudotusta jo reilusti toistakymmentä prosenttia. Lä hd e: Ti la st ok es ku s. Ajassa Sanottua 6 26.1.2018 Enää ei ehkä täysin hahmoteta sitä, että presidentti on myös puoluepoliittisesti sidonnainen. – Vaikuttaa siltä, että ennakkoon äänestäminen jatkaa koko ajan kasvuaan. Tukijoukot pysyivät edelleen Pekka Haaviston takana. – Asetelma kahden pääehdokkaan välillä ei ollut loppua kohti niin tasainen kuin monissa edellisissä vaaleissa. Toinen kierros näkyy äänestysinnossa 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 8,9 81,3 17,1 16,8 33,3 36,7 32,8 36,4 78,2 77,8 78,4 78,8 30,4 34,4 32,2 35,4 73,6 76,8 70,8 74,0 69,7 66,0 1982 1988 1994 2000 2006 2012 Ennakkoäänestysprosentti* 1. kierros Ennakkoäänestysprosentti* 2. Vaalitutkija Jussi Westinen Ajatuspaja e2:sta vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan ”Haavisto-ilmiön” lento ei kantanut enää varsinaiseen vaalipäivään asti. Vaikuttamisesta ollaan kiinnostuneita, mutta vaaleihin ei sitouduta samalla lailla. – Sukupolviefekti näkyy selvästi. Ennakkoäänten osuus nousi myös edellisvaalien molemmilla kierroksilla, vaikka lopullisissa prosenteissa tuli takapakkia. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa On liikuttavaa seurata ”muna vai kana” -kinastelua siitä, kumpi vierasti Natoa ensin, äänestäjät vai poliitikot. Vaikka ennakkoäänestys sujui tuttuun tyyliin vilkkaammin kuin avauskierroksella, jäi lopullinen äänestysaktiivisuus ensimmäistä kertaa jälkeen ykköskierroksen lukemista painuen reippaasti alle 70 prosentin. vuoden 2018 presidentinvaalien ennakkoäänestys sujui vilkkaammin kuin vuonna 2012. Tämäntyyppistä kehitystä on nähty Puolassa ja Liettuassa. Nykyisillä gallup-luvuilla tosin näyttää siltä, että toista kierrosta ei olisi näissä vaaleissa tulossa. Poikkeuksen muodostaa vuoden 2012 vaalien kakkoskierros. kierros Äänestysprosentti* 2
Riikka Taimela Demokraatissa Henna Lammi Pirkanmaan käräjäoikeus päätti viime marraskuussa lakkauttaa uusnatsistisen Suomen vastarintaliikkeen. Muuten ihan hyvä, mutta päivitys ei ole totta. Valeuutisia vihreiden tapaan Vihreä liitto Lä hd e: Ti la st ok es ku s. Hän saa äänestyskartat helposti käsiinsä. Mutta tätähän tämä on, totuudenjälkeinen aika, jossa faktoilla ei niin väliä, kunhan luodaan omaan kuplaan sopivia mielikuvia. Kotosen mielestä suomalaista äärioikeisto ovat leimanneet ”kiljuskinin” tai Pekka Siitoimeen liitetyt ”hassun natsin” tunnuskuvat. Viime viikolla kansanedustaja Emma Kari hehkutti Facebookissa Helsingin kaupunginvaltuuston päätöstä tarjota maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Erikoinen selitys. Vihreissä tosin riittää populisteja ilman Aaltoakin. Että se Pirkanmaan käräjäoikeuden kiellosta. Tommi Kotonen, Politiikan juoksuhaudat – Äärioikeistoliikkeet Suomessa kylmän sodan aikana, 273 s, Atena 2018. 1970-luvulla julkisuuteen nousseen Siitoimen porukoissa pyöri niin muukalaislegioonan karkureita, transvestiitteja kuin yksinäisiä eläkeläisiä. Teoksen mielenkiintoisinta antia on pohdinta siitä, keitä äärioikeistolaiset ovat. Yhteistä ryhmille oli kommunismin sekä presidentti Urho Kekkosen vastustus. Molemmat keskustan valtuutetut, Laura Kolbe ja Terhi Peltokorpi, äänestivät esityksen puolesta. 2018 7 Lihapäivillä ei ole kovin paljon tekemistä presidentin vallan kanssa, mutta ei Haavisto-ilmiökään perustunut presidentin valtaoikeuksiin vaan tunteeseen. Aina noussee uusia ryhmiä. Karin mukaan hänelle oli annettu väärää tietoa. Samalla sulaa myytti Niinistön ylimaallisesta suosiosta. Valtaosa äärioikeistolaisista on ollut nuoria, marginaaliin ajautuneita miehiä, mutta mukaan on tempautunut myös tavallisia keskiluokkaisia kansalaisia. Riikka Suominen Vihreässä Langassa Jos Niinistö ei voitakaan ensimmäisellä kierroksella, tulkitaan se helposti tappioksi. Tuolloin äärimmäisiä ajatuksia syntyi useissa pienissä liikkeissä, vaikka toiminta oli laitonta. Hanna Vesala Ilta-Sanomissa Vaalityö eduskuntavaaleihin ei voisi saada haastavampaa alkua, jos oman puolueen väki on massoittain äänestänyt kokoomustaustaista ehdokasta edeltävissä vaaleissa. Kari pyysi anteeksi ja korjasi virheensä vasta kaksi päivää alkuperäisen päivityksen jälkeen – kun useampi keskustalainen puuttui asiaan. Tutkija ei näe äärioikeistolaisten ilmestymistä katukuvaan poliittisena sairautena, vaan säännönmukaisena ilmiönä vapaan mielipiteenja puoluemuodostuksen oloissa. Kotosen teosta vaivaa sekavuus, mutta sitä on aineistokin. Siinä missä Niinistö oli ärhäkäs populisti, Aalto esiintyy harvakseltaan ja rakentavasti. Kari on itsekin valtuutettu. Emmi Korhonen/Lehtikuva Henna Lammi Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto näyttää valinneen toisenlaisen tien kuin edeltäjänsä Ville Niinistö. Äärioikeistolaisuus Suomessa ei ole uusi ilmiö. Kiljuskinejä ja hassuja natseja. TuhanneT ihmiset näkivät Karin tekstin ja se keräsi lukuisia kommentteja siitä, kuinka asian vastustajat ovat ”oksettavaa sakkia”. Ajassa Sanottua 26.1. Äärioikeiston alle mahtuu erilaisia toimijoita kansallissosialisteista kulttuuria korostaviin kansallismielisiin ryhmiin. – Helsinki näyttää tekopyhälle konservatiivisuudelle ovea ja osoittaa, että edistys on edelleen tässä maassa mahdollista! Asiaa vastustettiin kokoomuksen, perussuomalaisten, sinisten, keskustan ja kristillisten ryhmistä, mutta vastustajat jäivät selvään vähemmistöön, Kari kirjoitti. Tohtori Tommi Kotosen Politiikan juoksuhaudat täydentää kuvaa liikehdinnästä 1940-luvulta aina 1990-luvulle
Toukokuussa 1909 Maakansalla oli jo 3 700 tilaajaa. Ylioppilas Otto Niinisalon allekirjoittama perustamisanomus lähti Suomen Painoasiain Ylihallitukselle joulukuun lopussa. Ensimmäisen Maakansan etusivu 4.12.1908 oli myyty täyteen ilmoituksia. Etelä-Pohjanmaalla maalaisten yhdistyminen tapahtui nuorsuomalaisissa merkeissä Santeri Alkion perustaessa keväällä 1906 sanomalehti Ilkan. Lukio-opinnot maksavat keskimäärin 29 prosentilla lukiolaisista tai heidän perheistään on arvionsa mukaan taloudellisia vaikeuksia. Odottelu viivästytti Maakansan aloitusta. Hankkeita oli samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla, Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lupa heltisi, ja Niinisalo ryhtyi vastaavaksi toimittajaksi ja Antti Juutilainen toimittajaksi. Karjalan talonpojat odottivat ja halusivat, että maakunnan oman miehen Anttosen lehdestä tulisi puolueen valtakunnallinen ääni. Alku näytti hyvältä. KarjalaiSten odotellessa tulevan agraaripuolueen lehtihankkeet etenivät muualla. Kun Talonpojan lehti koki konkurssin helmikuussa 1907, Karjalan talonpoikien oma lehti aktualisoitui. Talonpojan Lehti sai rukkaset myös Oulussa syyskuussa 1906 pidetyssä kokouksessa, jossa perustettiin Suomen Maalaisväestön Liitto. Turhaan yritti Talonpojan Lehden agentti tarjota kokouksessa oululaisille tilattavaksi lehteä. Tällöin oli vain ajan kysymys, milloin valtakunnallinen agraaripuolue lähtisi liikkeelle. Hän perusti maaliskuussa 1906 Helsinkiin Talonpojan lehden, joka oli tarkoitettu leviämään koko maahan jo kesän aikana. 8 26.1.2018 Ammattiopintojen kulut ovat vain joitakin satoja euroja eli selvästi lukio-opintoja pienemmät. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan perustamisesta nykypäivään. Hankkeita oli samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla, Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jo syksyllä Alkio ja muut Ilkan miehet perustivat Etelä-Pohjanmaan nuorsuomalaisen maalaisliiton, jonka oli määrä puhdistaa nuorsuomalainen puolue maalaisten etuja palvelevaksi puolueeksi. Oululaisten oma Liitto-lehti alkoi ilmestyä 20.11.1906. Eteläpohjalaiset viittasivat kintaalla Talonpojan lehdelle ja halusivat Ilkkansa. Ajassa Timo mikkilä Suomenmaan edeltäjän Maakansan perustamista Karjalassa 1900-luvun alussa jarrutti säätyvaltiopäivien talonpoikaisryhmän jäsen Pekka Anttonen Viipurin maalaiskunnasta. Maakansan näytenumero ilmestyi 4.12.1908
Tähän tilanteeseen paras vaihtoehto on vahvan ulkopoliittisen kokemuksensa ja osaamisensa perusteella Matti Vanhanen, joka on toiminut kaksi kautta pääministerinä ja pitkään ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Erityisesti kriisi Pohjois-Korean kanssa pitää yllä jopa ydinsodan uhkaa. Auttaako pussi ongelmaan vai pitäisikö kuluttajan jättää fleecet kauppaan. Suoraan kysyen henna lammi ValVeutunut kansalainen jättää nyt polyesterivaatteet ostamatta, koska niiden peseminen irrottaa vesistöön mikromuoveja. En näe perusteita sille, että juuri fleecetekstiileitä välteltäisiin. Shutterstock. Niitä pestään harvakseltaan, ja lisäksi pesussa fleecestä vapautuu kuituja itse asiassa vähemmän kuin muista polyesteritekstiileistä. Testattu pesupussi pidätti kolmasosan vapautuneista kuiduista, eli sen käyttö vähentää viemäreihin vapautuvien mikromuovikuitujen määrää. 26.1. Suomen tulevaisuutta hahmotellessamme meidän on pidettävä mielessä myös maailmanlaajuisten poliittisten murrosten kiivas tahti. 2018 9 Täällä Bryssel Suomen presidentinvaaleja arvioidessamme meidän on syytä muistaa, että maailma on kovassa muutoksessa. Olemme SYKE:n laboratoriossa tutkineet toistaiseksi yhden markkinoilla olevan pesupussin. Tulosta ei voi yleistää koskemaan kaikkia pesupusseja. Myrkyttävätkö fleecevaatteet Itämeren. Näyttää myös siltä, että Afrikasta tuleva siirtolaisuus lisääntyy entisestään. Puolassa ja Unkarissa hallitusten toimia on kritisoitu EU:n perusarvojen vastaisiksi. Viime vuonna Suomen luonto -lehti valitsi fleecen jopa vuoden turhakkeeksi. Euroopan poliittisessa kentässä on viime aikoina nähty uusien puolueiden nousu, mutta samalla myös konservatiivisuus on nousussa. Hannu Takkula europarlamentaarikko Macronista Mattiin. Lisäksi kuituja irtoaa muista synteettisistä tekstiilimateriaaleista. Toisaalta Itävallassa saatiin täysin uudenlainen hallitus, kun Sebastian Kurzin johtama Itävallan kansanpuolue muodosti hallituksen äärioikeistopuolue FPÖ:n kanssa. Markkinoille on tullut pesupusseja, joiden mainostetaan nappaavan mikromuovihiukkaset talteen. Suomen kotitalouksien pesuvesien mukana kulkeutuu vuosittain jätevedenpuhdistamoille noin 150 tonnia polyesteritekstiileistä irronneita mikromuovikuituja. Vuoden vallassa olleen Donald Trumpin Yhdysvallat on kääntynyt sisäänpäin ja sisäpolitiikka on kriisissä. Ranskassa Emmanuel Macronin En Marche -liike ravisteli koko poliittisen kentän uuteen uskoon. Niiden mahdollisia biologisia vaikutuksia ei vielä tunneta. Italian maaliskuun 2018 vaaleissa povataan vaalivoittoa tuoreelle puolueelle, Viiden tähden liikkeelle. Espanjassa uudehko liberaalipuolue Ciudadanos oli Katalonian vaaleissa suurin puolue. Tekstiileistä vapautuvat mikromuovit lisäävät ympäristön roskaantumista. SakSan ja Ranskan vaalien seurauksena EU on taitekohdassa, jossa erityisesti Macronin suunnalta on tullut painetta lisätä integraatiota. Turkki liikkuu autoritäärisempään suuntaan, ja koko Lähi-idässä on jännitteitä, väkivaltaa ja poliittista epävarmuutta. Kuinka suuri ongelma vaatteista peräisin olevat mikromuovit ovat Itämerelle, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ryhmäpäällikkö Markus Sillanpää. Valtaosa mikromuoveista päätyy jätevedenpuhdistamoilla lietteeseen, ja vain noin yksi prosentti pääsee puhdistetun jäteveden mukana vesistöihin. Toisaalta Venäjällä on tulossa presidentinvaalit, joissa Vladimir Putin mitä todennäköisemmin uusii mandaattinsa, eli sama linja tulee jatkumaan. Mekin tarvitsemme muutoksen, mutta Macronin kaltaista poliittista ravistelua tuskin on meillä näköpiirissä. Suomen on valittava presidentiksi kokenein ja taitavin ehdokas, joka osaa navigoida pientä maatamme maailman muuttuvissa tuulissa
10 26.1.2018 Uutiskuva
maaliskuuta 2018. 26.1. helmikuuta 2018. Jos valinta menee toiselle kierrokselle, seremonia on torstaina 1. Perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Tiivistynyt tunnelma näkyi myös vaalikentillä: ennakkoäänestäminen oli vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. 2018 11 Samuli NiSSilä Kysymys sotilasliitto Naton jäsenyydestä sai presidenttiehdokkaat kiivaaseen väittelyyn MTV:n järjestämässä vaalitentissä Helsingissä Kallion kirkossa viime sunnuntaina. Jos vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, virkaanastujaiset järjestetään siis torstaina 1. Vaikka valittavan presidentin nimi ei vielä ole selvillä, lähiaikojen askelmerkit ovat jo tiedossa. Vaalitunnelma tiivistyi Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
12 26.1.2018 Valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä tuotetaan kaupungeissa.
Lontoolaisella hipsterillä voi olla kotoisampaa Manhattanilla tai Kööpenhaminassa kuin parin tunnin junamatkan päässä rakennemurroksen kurjistamassa brittikylässä. talousjärjestö OECD:n mukaan ihmiskunnan kohtalonkysymykset kärjistyvät kehittyvien maiden kiiltelevissä pilvenpiirtäjissä ja slummien hökkeleissä. 26.1. Esimerkiksi Intian kaltaisessa jättiläisliittovaltiossa kaupungit ovat avainasemassa jätekriisin ratkaisemisessa. Suomessa hallitus onkin kantanut huolta maaseudun elinvoimasta, mutta myös piiskannut asuntorakentamisen 2000-luvun ennätyslukemiin ja kaivanut tarvittavat miljoonat Raide-Jokerille. Niiden tarve kopioida toistensa onnistuneita ratkaisuja on johtanut yli kahden sadan kansainvälisen kaupunkiverkoston perustamiseen. Pääkaupungin ykkösvaikuttajan mielestä keskustavetoisen hallituksen ajama soteja maakuntauudistus oli ristiriidassa kansainvälisen kehityksen kanssa. lontoon ja Shanghain päättäjät voivat löytää yhteisen sävelen vaivattomammin kuin Britannian ja Kiinan valtiojohdot keskenään. Liikenteestä, asumisesta, maahanmuutosta ja koulutuksesta huolehtiminen on kehittyville metropoleille valtava haaste. Sen pääpuhujaksi kutsuttu taloustieteilijä Kjell A. 2018 13 KaiKKialla maailmassa keskustellaan kaupunkien kasvavasta roolista, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) julisti lyödessään alkutahdit niin kutsutulle ”kaupunkikapinalle” viime syksynä. Nordrhein-Westfalenin, São Paulon ja Kalifornian kaltaiset alueet ovat puolestaan vauraampia kuin suurin osa maailman valtioista. Pormestarin provosoivat purkaukset ovat kylväneet eripuraa Helsingin ja hajaasutusalueiden välille, minkä voi panna osittain mielikuvapolitikoinnin piikkiin. Jopa Brookings Institutionin kaupunkiguru Bruce Katz totesi viime Helsingin visiitillään, että kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu on järjetöntä, vaikka elämme kaupunkien vuosisataa. Moni turhautuu elitistisiin ja puoluepolitikoinnin lamauttamiin valtioapparaatteihin. Kaupungistuminen myllää perusteellisesti ihmiskunnan elinoloja. Kaupungit kokevat, että nyt on niiden vuoro yrittää. Lisäksi moni Yhdysvaltain metropoli on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, vaikka liittovaltio irrottautuu Pariisin ilmastosopimuksesta. osa kaupunkien ongelmista edellyttää nopeita ja paikallisesti räätälöityjä ratkaisuja, joihin vain harva valtiokoneisto taipuu. Kiusallinen tosiasia on, että valtiot eivät ole pystyneet vastaamaan 2000-luvun suuriin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen. Sen sijaan osallistuminen oman kaupunginosan kehittämiseen voi olla innostavampaa. Nykyään yli 20 miljoonan ihmisen Mexico City, Delhi ja Tokio lyövät asukasluvuilla mitattuna useimmat Euroopan maat. Toimiva käytäntö miljoonakaupungissa voikin vaikuttaa huomattavasti yksittäisen maan päästöihin tai ympäristöongelmiin. VoimistuVien kaupunkialueiden ja valtiovallan välille syntyy väistämättä jännitteitä, kun suurkaupunkialueet hivuttautuvat hallitusten tontille. YK:n ennusteen mukaan jo 66 prosenttia ihmisistä asuu kaupungissa vuoteen 2050 mennessä. VapaaVuoren masinoima kaupunkien yhteistyö peesailee kansainvälistä kehitystä, mutta mini-mittakaavassa. Esimerkiksi turvapaikkaosavaltioksi tituleerattu Kalifornia on johdonmukaisesti vastustanut presidentti Donald Trumpin tiukkaa siirtolaislinjaa. Metropolielämän kosmopoliittinen syke muuttuu yhä samankaltaisemmaksi eri puolilla maailmaa. Kukkoilevat kaupungit Uutisanalyysi Jan Vapaavuoren masinoima ”kaupunkikapina” on lainatavaraa Santeri Lampi. Lisäksi radikalisoituminen ja terrorismi eivät niinkään riivaa syrjäseutuja, vaan juuri kaikkein kuhisevimpia kaupunkeja. Valtiot päättävät edelleen kansainvälisen politiikan marssijärjestyksestä, mutta kasvavien kaupunkiseutujen nousua ei tule aliarvioida. Monessa maailman kolkassa eilisen maalaisesta elämätavasta muistuttavat enää haja-asutusalueiden autiotalot ja hylätyt kylät. KosKa valtaosa maailman hiilidioksidipäästöistä tuotetaan kaupungeissa, ongelmiin on loogista hakea ratkaisuja paikan päällä. Nyt Vapaavuori puuhaa maaliskuulle suurta kaupunkipoliittista seminaaria. Nordström uskoo, että maailman suuret ongelmat ratkaistaan jatkossa ennemmin kaupungeissa kuin kansallisvaltioissa
Ne ovat aiheuttaneet useita iskuja myös poliisia vastaan. Räjähdys vaurioitti rakennuksen julkisivua Ruotsin Mälmössä vain pari päivää sen jälkeen, kun räjähde oli rikkonut useita autoja ja rakennuksia läheisellä poliisiasemalla. Turkki aloitti kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta hyökkäyksen Syyrian kurdien YPG-joukkoja vastaan savustaakseen nämä ulos Afrinin alueelta Pohjois-Syyriassa. ruotsissa räjäHti taas. Kumpikaan räjähdys ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Sulun takia sadattuhannet hallinnon työntekijät jäivät palkatta kotiin. Tällä kertaa kyse oli ortodoksisen kirkon loppiaisperinteestä. Koonnut: samuli vänttilä Alexey Druzhinin / AFP Photo / Lehtikuva. turkki Hyökkäsi. Yhdysvaltain liittovaltion hallinto avautui jälleen katkon jälkeen, kun presidentti Donald Trump allekirjoitti kongressin hyväksymän väliaikaisen budjetin. Presidentin ja kirkon tiivis suhde on ollut yksi keino Putinin valta-aseman vahvistamisessa. 14 26.1.2018 Maailman kuvat Hallinto toimii jälleen. Putin riisui taas Paitansa. Presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti, että operaatio viedään loppuun saakka. Moni maa toivoi Turkilta malttia, mutta YK:n turvallisuusneuvosto ei silti tuominnut Turkin hyökkäystä. Rikollispiirien välienselvittelyt ovat kiihtyneet Ruotsissa viime vuosina. Venäjän presidentti Vladimir Putin esiintyi jälleen ilman paitaa pulahtaessaan avantoon Seligerjärvessä Tverin alueella. Keskeiset toiminnot kuten armeija, poliisi, Valkoinen talo ja kongressi jatkoivat toimintaansa vähennetyllä henkilöstöllä
Pahimpien ennusteiden mukaan maailmamme merissä on nykykulutuksella vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kalaa – Helsingin Sanomissa hiljattain ilmestyneen artikkelin mukaan jo tämänhetkisen muoviroskan seurauksena vuosittain kuolee noin satatuhatta merinisäkästä ja yli miljoona merilintua. Vaikka eläminen ilman muovia nykymaailmassa tuntuu mahdottomalta, sen käytön vähentäminen on vähintäänkin mahdollista. Esimerkiksi muovipussien kulutus on vuosittain maailmanlaajuisesti lähes triljoona kappaletta, ja pelkästään Amerikassa roskiin lentää päivittäin noin 500 miljoonaa muovipilliä. Ruokakaupassa käydessäni ostokseni pyritään pakkaamaan hentoihin muovipusseihin, vaikka matkassa olisi oma kangaskassi. Lensipä kerran muovinen hedelmäastianikin kämppäkaverini toimesta roskiin puoliksi mädäntyneiden hedelmien vuoksi. MaailMassa tuotetaan vuodessa noin 300 miljoonaa tonnia muovia, josta arvioiden mukaan noin 8–12 miljoonaa tonnia kulkeutuu valtameriin ja noin 10 prosenttia kierrätykseen. Pienillä asioilla voimme vaikuttaa suuriin kokonaisuuksiin, säästää luontoa ja olla kenialaisten mukana vapaaehtoisesti ympäristötalkoissa. Vältän muovipussien käyttöä ja ostan vain sellaisia kosmetiikkatuotteita, jotka eivät sisällä mikromuovia. 26.1. Tästä syystä oli myös mielenkiintoista huomata, miten Keniassa matkatessani muovipillien sijaan käytössä olivat paperipillit ja miten maahantulossa matkalaisilta takavarikoitiin muovipussit. Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Viimeinen pilli Valtameren takaa. Erityisesti muovituotteiden huoleton haaskaaminen herättää ihmetystä. Olenkin pariin otteeseen kadulla kulkiessani törmännyt ”Last Straw” – ”Viimeinen Pilli” -nimiseen kampanjaan, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota juuri muovin tarpeettomaan kertakäyttökulutukseen sekä vaihtoehtoisiin kulutusmateriaaleihin. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että peräti 95 prosenttia kaikesta muovista on ihmisten kulutuksessa kertakäyttöistä. MuoVituotteideN , ja nimenomaan niiden kertakäyttökulutuksen, vähentäminen on jokaisen vastuulla sekä helposti saavutettavissa myös yksilötasolla. Muovikasseja ei myöskään pakata täyteen, vaan jokaiselle mehupurkille annetaan omansa, vieläpä kaksin kappalein. Jokaisen ravintolasta ostetun drinkin tai kotiin lähtevän coca-cola-tölkin mukana tulee pilli. 2018 15 New Yorkissa asuessani olen yhä enemmän kiinnittänyt huomiota valtavaan roskan määrään sekä tavaroiden kertakäyttökulutukseen. Valtamerissä muovijätteestä muodostuu valtavia roskapyörteitä, joiden lisäksi vedessä ajelehtivat muovipartikkelit päätyvät ensin sekä merenelävien että lintujen ruoaksi ja sitä kautta edelleen myös ihmisten elimistöön. Kysynkin usein itseltäni, tarvitsenko todella tätä pilliä, joka vartin päästä joutaa roskiin, vai pärjäisinkö sittenkin ilman. Kenia on yksi niistä maista, jossa muovipussien käyttö on kokonaan kielletty: jätteen käsittelyn sijaan pyritään estämään jätteen synty
Vanhanen kannustaa liike-elämää investoimaan Afrikan orastavaan kasvuun. Mikkeliläisen hotellin aulassa istuvalle keskustakonkarille eivät pelkät idänsuhteet riitä, vaan Suomen ulkopolitiikan pitää olla herkkä muihinkin ilmansuuntiin. Presidenttinä Vanhanen suuntaisi huomiota Afrikkaan vuosittaisilla vierailuilla. Vaalikansa on Vanhasen mukaan havahtunut siihen, että Välimeren armoilla seilaavat täpötäydet kumiveneet ovat jo Etelä-Euroopan maiden arkea. Paine lähtöihin kasvaa, kun esimerkiksi Nigerian väkiluku kasvaa sadoilla miljoonilla vuoteen 2050 mennessä. Riski toistuviin muuttoaaltoihin on todellinen. Suomi ei saa käpertyä Itämeren rannoille, presidenttiehdokas Matti Vanhanen sanoo TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: Jari Laukkanen Ulkopolitiikassa katse ylihuomiseen. Myös moni ruokapulan ja köyhyyden kourissa kitunut Aasian maa vedettiin aikoinaan kasvuun ulkomaisilla sijoituksilla – ei niinkään kehitysavulla. 16 26.1.2018 Henkilö Venäjä kyllä hoidetaan – ei se ole mitään tähtitiedettä. – En halua liioitella pienen maan mahdollisuuksia vaikuttaa globaaleihin virtauksiin, mutta ei niitä pidä vähätelläkään. Olemmehan pärjänneet jopa Neuvostoliiton kyljessä, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen muistuttaa. Ilmastonmuutoksen torjuminen, ihmisoikeuksien edistäminen ja Afrikan väestöräjähdys ovat puhuttaneet väkeä eri puolilla maata Vanhasen sadoissa vaalitilaisuuksissa. monessa Afrikan maassa käy jo kova kuhina, vaikka länsimaissa ollaan vasta havahtumassa sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Käpertyminen Itämeren rannoille ja Pohjolan perukoille ei Vanhasen mukaan edusta jo presidentti Urho Kekkosen ajoilta perittyä globaalia otetta ulkopolitiikkaan. – Ulkopolitiikan tehtävä on ennakoida ylihuomisen piileviä haasteita. – En ole ainut suomalainen, joka pohtii tämän kestämättömän vyyhdin seurauksia. Meidän pitää olla mukana yhtenä kymmenien muiden joukossa. Sekin olisi paljon verrattuna viime vuosien hiljaisuuteen. Meille nämä ongelmat tulevat ennen muuta kauempaa, ja niihin vastaaminen vaatii kansainvälistä yhteistyötä
2018 17 Presidenttinä Vanhanen suuntaisi huomiota Afrikkaan vuosittaisilla vierailuilla.. 26.1
Kylmästä sodasta lähtien suomalaiset ovat tottuneet ylpeilemään Venäjä-osaamisellaan, mutta onko henkselien paukuttelulle enää katetta 2000-luvulla. Hän ei silti usko, että talouden sakkaaminen purkautuisi hallitsemattomina levottomuuksina, jotka uhkaisivat Suomen turvallisuutta. Venäjä-eksperttIen määrän hupeneminen on Vanhasen mielestä myös Moskovan itsensä syytä. Idän talousmahdin voimistumista on Vanhasen mukaan seurattava tarkasti. Kiinan massiivisen silkkitiehankkeen tavoite on yhdistää noin kuusikymmentä maata yhdeksi talousvyöhykkeeksi, jolla asuisi yli puolet maailman väestöstä. Presidenttiehdokas Matti Vanhanen korostaa, ettei luottamuksen merkitystä kansainvälisissä suhteissa pidä aliarvioida.. Vanhasen mukaan Venäjä jääkin talouden saralla jatkuvasti jälkeen kilpakumppaneistaan. Moskovan viesti on, ettei sitä voi siirtää sivuun kansainvälisistä pöydistä, Vanhanen tulkitsee. Silkkitie haarautuu myös Suomeen, sillä Peking tähyää pohjoiselle meritielle. talousyhteIstyöhön eivät kannusta myöskään Venäjän lähialueilleen lietsoma epävakaus ja länsimaiden langettamat kauppapakotteet. – Venäjä pyrkii palauttamaan asemansa alueellisena suurvaltana. 18 26.1.2018 Euroopassa seurataan mustasukkaisina vierestä, kun kiinalaiset hierovat kauppaa ympäri jättimäistä mannerta minkä ehtivät. Vanhanen korostaakin, että Kiinan talouskasvu on saatava säteilemään Eurooppaan. Krimin valtauksen lisäksi Venäjä ruokkii liutaa jäätyneitä konflikteja ItäUkrainasta Transnistriaan ja Etelä-Ossetiaan. Neuvostoliiton aikana itänaapuria oli tarkkailtava herkeämättä, mutta uuden vaikuttajapolven kiinnostuksen kohteet ovat muualla. Itänaapuri on tehnyt kaikkensa, että ulkopuolisten tarkkailijoiden into perehtyä maan asioihin lopahtaisi. Vanhanen kokee, että kysyntää oivaltavalle Venäjä-analyysille tai vähintään teräville havainnoille kuitenkin olisi esimerkiksi Yhdysvalloissa. Esimerkiksi harvassa startup-yrityksessä ajatellaan, että markkinat ovat tuossa rajan takana. Vanhanen rohkaiseekin Eurooppaa kurottamaan silkkitielle Kiinaa vastaan. – Kiinassa vastikään pidetyn puoluekokouksen päätökset pitää lukea huolella, sillä kyse on toteutussuunnitelmasta – ei puolueohjelmasta länsimaisessa merkityksessä. Sopiva foorumi globaalin ulkopolitiikan terävöittämiseen olisi esimerkiksi YK. Pidemmän päälle paikallaan polkeva talous voi silti heikentää Venäjän asemaa maailmanpolitiikan nokkimisjärjestyksessä. – Toimiminen Venäjällä on tehty kovin vaikeaksi. Tiivistyvä talousyhteistyö edellyttää verkostoja ja kontakteja, joiden solmimisessa presidentillä voi olla ratkaiseva rooli. – Kun palasin eduskuntaan vajaan viiden vuoden tauon jälkeen, oli hätkähdyttävää huomata Venäjän suuntaan verkostoituneiden edustajien määrän vähentyneen, Vanhanen muistelee. VaIkka maailma ympärillä muuttuu, Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa on ja pysyy
Siksi Suomen ulkopolitiikassa pitäisi olla vuonna 2018 tilaa myös tulevaisuuden ennakoimiseen ja laajaan kansainväliseen yhteistyöhön. Vanhanen rohkaisee Eurooppaa kurottamaan silkkitielle Kiinaa vastaan. sopiVa foorumi globaalin ulkopolitiikan terävöittämiseen olisi esimerkiksi YK. Paasikiven kaudesta lähtien. Pitkäjänteisellä suhteiden luomisella voi parhaimmassa tapauksessa rakentaa luottamusta naapurien välille. Ukraina-operaation jälkeen Venäjän vilpittömyyteen on kuitenkin Vanhasen mukaan vaikeampi luottaa. – Meidän pitää nostaa esille niitä kysymyksiä, jotka vaikuttavat tämän vuosisadan nuorten elämään. Ruotsissa Nato-keskusteluun on kuitenkin tullut lyhyessä ajassa uutta särmää Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin myötä. – Moskovaan pitäisi lähteä tarpeeksi isolla delegaatiolla, ja siellä pitäisi pysytellä tarpeeksi kauan keskustelemassa. Suomi olisikin pinteessä, jos Venäjä päästäisi pakolaiset rajalle saakka. – Etelästä on oikeastaan kolme vaihtoehtoista reittiä Eurooppaan: Turkin kautta Balkanin alueelle, Libyan kautta Italiaan tai Venäjän kautta Suomeen. Sittemmin hän johti Suomen YK-liittoa neljän vuoden ajan. – Suomi voisi ryhtyä omatoimisesti kummimaaksi tai vapaaehtoiseksi koordinaattoriksi esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman kohentamiseksi, Vanhanen visioi. Hän huomauttaa, ettei aloitteellisuutta ja aktiivisuutta ole kielletty YKmaailmassa. Vaikka turvallisuustilanne Suomen lähialueilla on kiristynyt, Vanhanen ei halua horjuttaa vakautta väläyttelemällä Nato-hakemusta. kun silmäilee Euroopan karttaa, Vanhasta askarruttavat Afrikan tulevaisuuden haasteet näyttäytyvät suomalaisittain uudessa valossa. Länsinaapurin Nato-jäsenyys ei silti välttämättä muuttaisi Suomen asemaa ratkaisevasti, Vanhanen toppuuttelee. – Yksi tavattoman tärkeä kansallisen toiminnan ohje on, että meidän ei pidä etukäteen nivoa kantaamme jonkin muun maan päätöksiin. 26.1. – Joku saattaa pitää luottamusta vanhan pysähtyneisyyden ajan terminä, mutta kansainvälisissä suhteissa se on ihan a ja o. Vaikka Suomen asema YK:ssa ei Vanhasen mukaan ole nykyisin kovin vahva, pitkäjänteisyydellä ja sinnikkyydellä voi saavuttaa tärkeitä läpimurtoja. – Viimeisten vuosikymmenien maltillinen suhteiden hoito täällä pohjoisessa on johtanut ihan hyvään lopputulokseen. K. – Tällä hetkellä meidän kannattaa suhtautua solidaarisesti Kreikkaa ja Italiaa kohtaan, koska yks kaks sama kriisi voi olla meidän rajallamme. Vanhanen huomauttaa, ettei taivalta Afrikasta tai Lähi-idästä kannata laskea kilometreissä – kulkeminen kyllä onnistuu, jos vain löytyy sopiva reitti. Jos Ruotsi hakeutuisi Naton jäseneksi, Suomen pitäisi arvioida muuttunutta tilannetta omasta näkökulmastaan. Vanhasesta Pohjois-Euroopan vakautta ei kannata horjuttaa Nato-hakemuksella.. Vanhanen muistelee seuranneensa maailmanjärjestön työtä inspiroituneena jo nuorisopoliitikkona. Venäjä-suhteiden hoidossa pitää Vanhasen mukaan välttää väärinkäsityksiä. Vanhanen teroittaa, että Suomi on osannut hoitaa lähialueensa suhteet hyvin jo presidentti J. Presidentti Vladimir Putin ei taivu helposti ulkopuolisen painostuksen edessä, Vanhanen huomauttaa. 2018 19 Hän kannattaa Venäjälle määrättyjä pakotteita, mutta liputtaa kärsivällisen diplomatian puolesta
Nyt hän tuntee olevansa oikeassa paikassa. Riitta Miettinen uskalsi astua tuntemattomaan ja suuntasi työn perässä toiselle puolelle Suomea. Vaatetusalan ammattiopettajana työskennelleellä Miettisellä oli takanaan kahden vuoden työttömyys, jonka aikana hän oli tehnyt muutamia työkokeiluja. TeksTi: eeva kärkkäinen kuvaT: Jaakko MarTikainen. Viimeisin työsuhde oli puolen vuoden mittainen tuntiopettajan viransijaisuus Jyväskylän ammattiopistossa. 20 26.1.2018 Reportaasi Kun Riitta Miettinen , 53, kuuli miesystävältään Jyväskylään tulevasta Valmet Automotiven rekrytointirekasta, hänen ensimmäinen reaktionsa oli huvittunut. – Ajattelin, että eihän se liity millään tavalla koulutukseeni, Miettinen kertoo
2018 21 Riitta Miettisen sopeutumista Uuteenkaupunkiin ovat helpottaneet mukavat työkaverit ja ystävälliset naapurit.. 26.1
aron mielestä muuttamiseen suhtaudutaan Suomessa muita Pohjoismaita latautuneemmin. – Noin neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Silti Suomessa on aina muutettu. 22 26.1.2018 Vaikka ajatus autojen tekemisestä nauratti aluksi, se jäi kuitenkin kaivelemaan sen verran, että Miettinen päätti pistäytyä rekrytointitilaisuudessa. Erityisesti 1960ja 70-lukujen suurina muuttovuosina oli tavallista muuttaa toimeentulon perässä kauas kotiseudulta. Kun mittarissa on ikää yli 35 vuotta, muuttajien määrä vähenee radikaalisti, erityisesti kaukomuutot alueelta toiselle. Autotehtaan portit ovat käyneet Riitta Miettiselle tutuiksi.. Rekrytointirekassa häntä kehotettiin jättämään hakemus ja kerrottiin, ettei autotehtaalla työskentely vaadi teknistä koulutusta, vaan asenne ratkaisee. riitta miettinen peruuttaa autonsa ulos katoksesta ja suuntaa kohti Uuttakaupunkia. – Olin miettinyt alan vaihtoa, koska jatkuvat määräaikaiset työsuhteet ovat henkisesti raskaita, kun ei voi suunnitella elämäänsä, Miettinen kertoo. aron mukaan ”aidot muutot”, joissa muuttajan koko elinpiiri vaihtuu muuton seurauksena, ovat Suomessa vähentyneet 70-luvun puolivälistä tähän päivään. Kävin rekassa torstaina, jätin hakemuksen sunnuntaina ja minut kutsuttiin haastatteluun maanantaina. – Kävin rekassa torstaina, jätin hakemuksen sunnuntaina ja minut kutsuttiin haastatteluun maanantaina, Miettinen muistelee rivakasti edennyttä rekrytointiprosessia. Yleensä Miettisen ikäiset ihmiset eivät Suomessa juuri muuta, ainakaan toiselle puolelle maata, kertoo muuttoliikkeisiin perehtynyt asiantuntija Timo Aro. Suurin muuttojen selittäjä ei olekaan työn perässä muuttaminen maan toiselle puolelle, vaan opiskelu tai halu muuttaa elinympäristöä tai asumisratkaisua elämänvaiheen ja perhekoon muutosten myötä. Siihen ajoittuivat Ruotsiin muuttaminen, Eteläja Lounais-Suomen kasvu, siirtyminen maaseudulta kaupunkeihin, lähiöiden nousu ja monet sen tyyppiset asiat. – Muuttamiseen ei ole hirveästi kannustettu, ja se on nähty vähän pakonomaisena ja varoiteltavana ratkaisuna. Neljä viidestä muutosta Suomessa suuntautuukin lähialueelle. alanVaihto ei ollut ainoa asia, jota Miettinen joutui pohtimaan hakemusta jättäessään. – Loppujen lopuksi pääosa muutoista on ihan arkisia lähimuuttoja, jotka tapahtuvat oman kunnan tai työssäkäyntialueen sisällä. Työ autotehtaalla tarkoitti samalla muuttoa pitkäaikaisesta kotikaupungista Jyväskylästä yli 300 kilometrin päähän Varsinais-Suomeen. – Suomen koko elinkeinoja toimialarakenne murtui kerralla
26.1. Jouduin silloin lopettamaan kesken kilpajuoksuharrastuksen, Miettinen muistelee. Onko muuttaminen taloudellisesti kannattavaa. Miettinen kertoo yrittäneensä nyt myöhemmin löytää ystäväänsä Facebookista siinä onnistumatta. Olihan se rankka juttu. SAmAAn AiKAAn , kun Suomi kärsii korkeasta työttömyydestä, Uusikaupunki on yksi niistä paikkakunnista, joissa on pulaa osaajista. Kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoo, että 16 000 asukkaan kaupungissa on parhaillaan vireillä 15 markkinaehtoista kerrostalohanketta. Niinpä hänen oli helppo päästä eroon vuokrakodistaan Jyväskylän keskustassa, kun muutto tuli eteen. Politiikassa ilmiötä kutsutaan työvoiman kohtaanto-ongelmaksi. Kun seudulla on samaan aikaan muitakin suuria teollisuustyöllistäjiä, julkisuudessa on spekuloitu, että LounaisSuomen osaajapulaan etsitään pian ratkaisua ulkomaisesta työvoimasta. Miten lapset tottuvat uuteen kouluun. miettiSen muuttojärjestelyjä helpotti, että hän ei aiempien pätkätöidensä takia ollut koskaan tullut hankkineeksi omistusasuntoa. Auton rAdio on rikki, joten puolen tunnin mittaisen työmatkan viihdepuoli on Miettisen mukaan vielä vähän hakusessa. Hänen mukaansa 16 000 asukkaan kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna 400:lla asukkaalla. Erityisesti, kun muutin 12-vuotiaana Kausalasta Pieksämäelle. Henkilöjunaliikenne Turkuun helpottaisi työssäkäyntiä ja muuta asiointia kaupungista toiseen, Vainio sanoo. Myös monipuolinen asukasrakenne on tärkeää. Muuttamista harkitseva ihminen joutuu kuitenkin puntaroimaan monia käytännön kysymyksiä. Vainio haaveilee esimerkiksi ammattikorkeakoulun sivupisteen saamisesta kaupunkiin. Löytyykö kumppanille töitä. KohtAAnto-ongelmAA helpottaisi, jos työvoima liikkuisi ketterämmin työn perässä. KAupungin toive on, että autotehtaalle töihin tulevat ihmiset tuntisivat itsensä osaksi kaupunkiyhteisöä. – Eikö ole kaunista, Miettinen huokaa. – Lisäksi huolehdimme, että hyvän elämän puitteet ovat olemassa, palvelut toimivat ja yleinen suhtautuminen on tulijoihin on positiivista. Miten muutto vaikuttaa läheisiin ihmissuhteisiin. Omakotitalon myyminen ei välttämättä onnistu ihan käden käänteessä, eikä se kaikkia innostakaan, jos vaihtoehtona on pieni kerrostaloasunto kaupungissa. – Hyödynnämme muun muassa sosiaalista mediaa ja pyrimme saamaan ihmiset mukaan erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin, Vainio kertoo. Muuttoliike on sen verran voimakasta, että se otetaan huomioon esimerkiksi kaupungin investoidessa uuteen uimahalliin, monitoimitaloon ja koulurakennuksiin. Kuntien sisäinen muutto Kuntien välinen muutto Maakuntien välinen muutto 590 830 muuttojen lukumäärä Suomessa 2016 282 257 133 230 Atso Vainio. Enemmän mietitytti asunnon löytäminen Uudestakaupungista, sillä autotehtaan työntekijämäärän kasvusta johtuen paikkakunnalla on pulaa etenkin pienistä kohtuuhintaisista vuokraasunnoista. Millaista elämää uudella asuinpaikkakunnalla voi viettää. Kaupunki haluaa saada autotehtaalaiset viihtymään Hänen lapsuudenperhettään 70-luvun muuttoliike kosketti henkilökohtaisesti. – Muutimme 2–3 vuoden välein. Moni autotehtaan työntekijöistä asuu Miettisen tavoin naapurikunnissa tai konttiasunnoissa. Pitkään jatkuneet nollakelit ovat vaihtuneet pakkaseen, ja varsinaissuomalaisia peltoja reunustavat puut ovat härmästä valkeita. 1990-luvun lamasta oppineena Uusikaupunki pyrkii kuitenkin välttämään sitä, että se olisi liian riippuvainen yhdestä työnantajasta, Vainio kertoo. Miettisen työnantaja Valmet Automotive on vuodesta 2013 alkaen rekrytoinut noin 3000 työntekijää pääasiassa muualta Suomesta. Vainio korostaa, että kun asukkaat viihtyvät, he myös viestivät siitä lähipiirilleen ja houkuttavat edelleen uusia asukkaita. Aurinkokin pilkahtelee. Myös liikenneyhteyksillä on iso merkitys. Hän innostuu ajatuksesta, että työmatkoille voisi ladata puhelimeen kuunneltavaksi keskusteluohjelmia, podcasteja. Yhteys parhaaseen ystävään säilyi kirjeenvaihdon ansiosta pitkään, mutta hiipui lopulta. Se tarkoittaa, että työttömien osaaminen tai asuinpaikka eivät vastaa avoinna olevien työpaikkojen vaatimuksia. Peräti 800 työntekijää käy töissä Turusta, josta järjestetään autotehtaan vuoronvaihtoihin sopivia bussikuljetuksia Uuteenkaupunkiin. 2018 23 AutotehtAAn rekrytoinnit vaikuttavat koko Uudenkaupungin elämään, sanoo kaupunginjohtaja Atso Vainio
– Ihmiset ovat mukavia ja ystävällisiä ja töissä on hyvä työyhteisö. Entinen keskustanuorten varapuheenjohtaja palasi ennen joulua pari vuotta kestäneeltä Helsingin reissulta takaisin kotipaikkakunnalleen. Siivonen ja Beliaeva ovat molemmat itsekin muuttaneet Uuteenkaupunkiin muualta, Siivonen kuusi ja Beliaeva neljä vuotta sitten. Ne asiat, jotka tekevät elämästäni hyvää ja tuovat siihen sisältöä, ovat täällä Pohjois-Karjalassa, Asikainen kertoo. Anssi simojoen mukaan Uudessakaupungissa suhtaudutaan uusiin tulijoihin myönteisesti. Vaikka työ Suomen Lukiolaisten Liiton sosiaalipoliittisen asiantuntijana oli monella tapaa palkitsevaa, Asikainen ei halunnut asua pääkaupunkiseudulla. 24 26.1.2018 Lopulta Miettiselle löytyi asunto 30 kilometrin päästä työpaikasta paikallislehteen laitetun ilmoituksen ansiosta. Enemmän harmia on ollut huumeista ynnä muusta. Maisemanvaihto välillä virkistää. Yrittäjänä työskentelevä Laiho on itse ilahtunut siitä, että uudet tulijat piristävät kaupankäyntiä. Hänen mukaansa suhtautuminen maahanmuuttajiin jakaa kaupunkilaisia. 20-vuotta lähetystyötä Afrikassa tehneen Simojoen mukaan myös maahanmuuttajiin suhtaudutaan sovinnollisesti. – Ei heitä tapaa täällä rähisemässä. Tämä on pieni kaupunki, jossa on helppo tutustua ihmisiin, Siivonen kertoo. AsikAisen mukaan muutto Pohjois-Karjalaan oli arvovalinta. – Kaipasin ystäviäni, perhettäni ja ratsastusharrastusta. Katja Asikainen haluaa asua kotiseudullaan Pohjois-Karjalassa.. – Nämä ikäryhmät yleensä jäävät sille paikkakunnalle, ainakin siksi aikaa, kun lapset ovat pieniä tai nuoret käyvät koulunsa loppuun. – Erityisesti nuoria ja maahanmuuttajia näkyy enemmän. Petri Peltonen muutti Uuteenkaupunkiin toukokuussa Jyväskylästä. – eniten kAsvu näkyy siinä, että tänne rakennetaan paljon uusia taloja, kertovat ystävykset Aleksandra Siivonen ja Jelena Beliaeva. – Käyn elokuvissa ja salilla, kyllä sitä aina jotain keksii, Peltonen kuvaa vapaa-ajanviettoaan. Nousujohteista uraa enemmän vaakakupissa painoivat into tehdä töitä oman kotiseudun eteen sekä halu asua lähellä omia vanhempia. ”Erityisesti nuoria ja maahanmuuttajia näkyy enemmän” Suomenmaa kysyi asukkailta, miten autotehtaan kasvu näkyy Uudenkaupungin arjessa. Valmistuminen, opiskelu tai perheen perustaminen tuovat elämään luonnollisia taitekohtia, jolloin muuttamisen rima on matalalla. – Enemmän oli natinaa ja kitinää 70-luvulla, kun tänne tultiin Savosta. Heidän kokemuksensa mukaan kaupunkiin oli helppo tulla. Peltonen kertoo löytäneensä kodiksi rivitaloasunnon kaupungin keskustasta ja viihtyvänsä hyvin. Uusia asukkaita houkuttelevien kuntien kannattaisikin Aron mielestä kohdistaa katseensa nuoriin aikuisiin, sillä heidän tekemänsä paikkavalinnat ovat kerrannaisvaikutukseltaan suuria. uudessAkAuPungissA lähes koko ikänsä asunut Hanna Laiho sanoo, että kaupungin keskusta on ollut tavallista vilkkaampi viime aikoina. Vaimoni näkee sitä työssään. Aron mukaan alle 35-vuotiaat muuttavat eniten juuri siksi, että heidän elämässään muuttaminen on käytännössä helpompaa. Hän arvelee, että tehtaan työllistävä vaikutus näkyy siinä, että töissä ja kaupungilla tulee vastaan samoja naamoja. Yksi paikkavalintoja tehnyt nuori aikuinen on kiteeläinen Katja Asikainen, 28. – Ihmiset ovat avoimia ja naapurit ja mökkinaapurit kivoja
Toisaalta jos alkaa pelätä, jämähtää helposti paikalleen. Hän kertoo pitävänsä yhteyttä ystäviinsä puhelimitse sekä käydessään Jyväskylässä kerran kuussa, kun työvuorolistassa on pidempi vapaa. Keskustalaiset olivat eri linjoilla. – Täällä pitää olla valmis liikkumaan, Asikainen korostaa. – Olen tajunnut, että olen ainoa lapsi ja todennäköisesti olen itse joskus omien vanhempieni omaishoitaja. – Joka päivä on mukava lähteä töihin. Asetelma kävi ilmi joulun jälkeen työttömyysturvan aktiivimallista käydyssä keskustelussa. Hänen tehtävänään on muassa työpaikkojen löytäminen ihmisille, joille on myönnetty palkkatukea. – Niinpä. Kahden vuoden työttömyyden ja vuosikausia jatkuneiden pätkätyösuhteiden jälkeen Miettinen iloitsee siitä, että pääsee viimein suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Miesystävä on jäämässä pian eläkkeelle, jolloin tämä voi matkustaa nykyistä useammin vierailulle. Työ ei ole aina se onnelliseksi tekevä asia, Asikainen huokaa. – Näiden pitää olla yksilön harkittavia asioita. Kokoomuslainen ulkomaankauppaja kehitysministeri Kai Mykkänen patisteli työttömiä liikkeelle. Niihin moni Pohjois-Karjalassa asuva on tottunut. Sitä paitsi Miettinen uskoo olevansa iloisempi äiti, ystävä ja kumppani, kun saa tehdä töitä. Politiikassa työn perässä muuttamiseen suhtaudutaan kaksijakoisesti. Vaikka kolmivuorotyö tehtaalla on vaatinut totuttelua, Miettisen sopeutumista ovat helpottaneet mukavat työkaverit ja loistavat naapurit. 2018 25 – En missään vaiheessa oikein halunnutkaan sopeutua ja kiintyä Helsinkiin, hän myöntää. Jos asuisin etelässä, näkisin vanhempiani todennäköisesti kolmesti vuodessa: jouluna, juhannuksena ja pääsiäisenä. Meidän tarkoituksemme on, että seuraavaksi hän kiinnostuisi työstään ja jäisi tänne, viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo. Moni kansalainen on joutunut muuttamaan työn perässä ja joutuu tänäkin päivänä, mutta se että viranomaiset tämän lain nojalla pakottaisivat, se tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta tai ei kuulosta omaan korvaan oikeudenmukaiselta, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi STT:lle. – En osaa olla jouten, hän sanoo. 26.1. Päätöstä helpotti miesystävän, aikuisten lasten ja kavereiden kannustus työn perässä muuttoon. Miettinen suosittaa työn perässä muuttamista, jos lähteminen on mahdollista perheen näkökulmasta. Riitta Miettinen iloitsee siitä, että pääsee pätkätöiden jälkeen suunnittelemaan tulevaisuuttaan vähän pidemmälle.. – Tunnen olevani oikeassa paikassa, koska saan olla siinä tosi tarkka, Miettinen nauraa. Tärkeintä on kuitenkin työn sisältö. – Totta kai se pelottaa, että vieraannun kaveripiirin elämästä, kun asun kauempana. Asikainen kertoo iloitsevansa mahdollisuudesta vierailla useammin Alzheimerin tautia sairastavan mummonsa luona. Vaikeinta muutossa oli Miettisen mukaan läheisten ihmissuhteiden jääminen Jyväskylään. n Jos alkaa pelätä, jämähtää helposti paikalleen. – Jos kumpiakaan (työvoimapalvelut ja työpaikat) ei kerta kaikkiaan paikkakunnalta löydy, on myös kysyttävä, miten pitkään kukin meistä voi vaatia yhteiskunnalta normaalitasoista työttömyysetuutta olematta valmis muuttamaan paikkakunnalle, jossa työhön on mahdollista päästä, Mykkänen totesi Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Hän huomauttaa kuitenkin, että työvoiman liikkuvuus ei aina tarkoita muuttamista, vaan myös valmiutta pendelöidä pidempiä työmatkoja. En tiedä. – Kun ihminen tulee tänne, hän on kiinnostunut meistä työnantajana. Myös tehtävä laadun mittauksessa tuntuu omalta. asikainen on haastatteluhetkellä juuri aloittamassa töitä Kiteen kaupungin työllisyyskoordinaattorina. Uudessakaupungissa autotehdas pyrkii helpottamaan uusien tulijoiden sopeutumista tarjoamalla esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia. Aikooko Asikainen neuvoa työttömiä muuttamaan työn perässä
Pelkkä työn välittäminen ei riitä, vaan nuorille pitää samalla opettaa myös työelämän pelisääntöjä. Työnantajana Alariesto kokee olevansa nuorista myös vastuussa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut sydäntä lähellä aina. – Nuoret ovat herkässä iässä. SuoSitun Kesäduuni-kampanjan merkeissä Heidi Alariesto on tarjonnut työtä parhaina kesänä peräti 800 nuorelle. Kate on kaikesta huolimatta hankittava kohtuullisen pienistä puroista. – Monilla kiireisillä pienyrittäjillä ei ole mahdollisuuksia työtehtävien opettamiseen. – Kysyntää tehtävään oli ja yrittäjäjärjestön johdossa tarvetta uudistaa toimintatapoja. VieStinä päättäjille Heidi Alariesto haluaa, kasvatustieteilijälle sopivasti, nostaa esiin koulutuspolitiikan ongelmakohtia. Vaikka ensi kesän kunnianhimoisena tavoitteena on jopa tuhannen nuoren työllistäminen, ei iso lukumäärä ole aina tärkein juttu. Kokemukset vaikuttavat paljon heidän suhtautumiseensa myöhempään työelämään. Opinnoista on paljonkin hyötyä yrittäjänä. Yritykselle jää nuoren palkkakulujen jälkeen summasta käteen noin keskimäärin hieman alle sata euroa, josta pitää vähentää vielä kulut, hän ynnää. Jo silloin oli selvää, että nettimaailma tulee olemaan ratkaisevassa roolissa ajatusten toteuttamisessa. Toisinaan vastuu ulottuu myös siihen, että joudun kuskiksi hieman kauempana olevalle työpaikalle. Tilanne vaikuttaa kokemusten perusteella negatiivisesti yrittäjien motivaatioon työllistää. Nuorella naisella on pitkä kokemus keskustan järjestötoiminnasta ja ehdokkaiden tukijoukoissa kampanjoinnista. – Asiakas tilaa kesätyöseteliin oikeutetun nuoren ja maksaa siitä 260 euroa. Toinen ongelma on se, että opiskelija ei voi ottaa vastaan työkeikkaa, kun ei tiedä, onko seuraavalla viikolla opetusta vai ei. – Olen koulutukseltani luokanopettaja. – Itselläni ei tekniikkapuolen osaamista ollut tarpeeksi. Lapista löytyy esimerkki nuoria työelämään valmentavasta ja työttömyyttä ennaltaehkäisevästä omasta ”aktiivisuusmallista”. 26 26.1.2018 Valtakuntaa on vuoden alkupäivinä puhuttanut työttömiä työnhakuun kannustava aktiivimalli. Yrityksen asiakkaina on 60 eri organisaatiota eri puolelta Suomea, välitettyjä sijaisia yli 175 000 ja liikevaihtoa noin 1,4 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Heidi Alariesto on perustamansa yrityksen vähemmistöosakkaana, kun pitkäaikainen yhteistyökumppani VMP Group osti merkittävän osuuden nimiinsä. liikeidean kypsyttelyn Heidi Alariesto aloitti jo toistakymmentä vuotta sitten. – Ammatillisen koulutuksen reformia viedään liian pitkälle. Kasvuyritys sai hartioihin leveyttä, mutta bisneksestä ei nuorten työllistämisessä edelleenkään ole kyse. Yrittäjien aseman parantaminen on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi Heidi Alariesto pyrki ja myös valittiin viime syksynä Lapin Yrittäjien puheenjohtajaksi. Alariesto pitää silti nuorten parissa työskentelyä yhtä paljon kutsumusammattina kuin pelkkänä työnä. Niin asiakkailleen kuin nuorten tulevaisuudenkin kannalta. Osan tulosta saamme kaupunkien jakamista kesätyöseteleistä. Alariestolla on tarjota tästä konkreettinen esimerkki. Niinpä hommasin ympärilleni kolme koodaria, ja siitä se juttu lähti pyörimään eteenpäin. Kun oppilaitokset joutuvat säästämään lähiopetuksesta, niin vastuuta asioiden oppimisesta sysätään yrittäjien harteille, hän harmittelee. Esimerkiksi aikataulujen noudattamista ja luvatuista asioista kiinnipitämistä, hän muistuttaa. Rovaniemeläisen Heidi Alarieston ideoimat Sijaishaltija Oy ja Pikaduuni-verkkosivusto on tarkoitettu työmarkkinoiden ja erityisesti nuorten työntekijöiden kohtauspaikaksi. Heidi Alariesto on palkittu nuorten työllistäjä ja Lapin Yrittäjien uusi puheenjohtaja Aito lappilainen aktiivisuusmalli Henkilö TeksTi: RisTo Luodonpää kuva: MaRia seppäLä. Uskon, että tämä paikka on tällä hetkellä juuri sellainen, missä pääsen parhaiten vaikuttamaan asioihin, hän kiertää utelut paluusta aktiiviseen puoluetoimintaan. – Vaatii tarkkaa pelisilmää arvioida, kenet voi minkäkinlaiseen tehtävään lähettää
Heidi Alariesto toimii monella eri foorumilla lappilaisten hyväksi.. 26.1. 2018 27 Nuorille pitää opettaa myös työelämän pelisääntöjä
Hän lausuu toimituksille lähteneessä tiedotteessaan, että ”jos kansalaiset äänestäisivät asiakysymysten pohjalta eivätkä kilpailijoiden ja median luomien mielikuvien varassa, niin Laura Huhtasaari saisi ensimmäisellä kierroksella kirkkaasti hopeaa”. Nyt ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluaa kaataa uudistuksen mielenosoituspäivällä, jota saanee sanoa myös lakkoiluksi eduskuntaa vastaan. Nähtäväksi jää, miten elikot kotiutuvat uuteen asuinseutuunsa. Enää mietityttää vain se, miksi kukaan äänestäisi Huhtasaarta, kun kerran on olemassa pätevämpikin ehdokas. Historian lehdet havisivat viime viikolla, kun maakunta sai kenties ensimmäiset kasvissyöjänsä: Ähtäriin asettuneet isopandat Lumin ja Pyryn. PEruStuSlain mukaan Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta. Kekkosella oli Neuvostoliiton lahjoittama venäjänvinttikoira Ludmila, Tarja Halonen sai kautensa päätteeksi Dmitri Medvedeviltä Meggi-kissan. PuoluEilla on tapana sumeilematta kehua omia ehdokkaitaan kaikkein parhaiksi, jopa totuuden rajoja venyttäen. Edes kansanedustaja Mikko Kärnä ei, ainakaan vielä, ole julkaissut tulikivenkatkuista kannanottoa vegaanimamujen haitallisesta esimerkistä suomalaiselle nuorisolle. Lait vahvistaa tasavallan presidentti. Sauli Niinistön bostoninterrieri Lennun rotujuuret ovat lehden mukaan Naton johtavassa maassa Yhdysvalloissa. Mauno Koivistolla oli lehden mukaan useita mopseja, joka oli aikoinaan suosittu rotu etenkin Britannian ja Ranskan hoveissa. Muiden presidenttiehdokkaiden piskeistä lehti ei kertonut. Vegaanit valtasivat Ähtärin TeksTi: PenTTi Manninen, saMuli nissilä. Moni lukija varmastikin nyt pohtii, millainen hauva Matti Vanhasella on. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan operaatiossa on liikaa puoluepolitiikkaa, oppositio vastaan hallitus. Rotu on – luonnollisesti – suomenpystykorva. Näinhän se meni myös työttömien työllistämisen kohentamiseen tähtäävän aktiivimallin osalta. Tätä suurta kiinnostusta herättänyttä alueellistamishanketta voidaankin pitää poikkeuksellisen onnistuneena: bambua mutustaneet pandat eivät lainkaan vastustelleet, vaan suostuivat reippaasti muuttamaan työn perässä. Oppositiojohtaja Antti Rinne (sd.) on luvannut perua aktiivimallin valtaan päästyään. Kerrottakoon siis, että Vanhasella ei ole omaa koiraa, mutta lemmikin virkaa hoitaa puolison vanhempien hurtta nimeltään Hippu. Perussuomalaisten puoluevirkailija Matti Putkonen tekee tässä virkistävän poikkeuksen. Hienosti sanottu. Akava ei kuitenkaan lähde mukaan operaatioon. Sopeutumista onneksi edesauttaa ystävällinen vastaanotto pandakarnevaaleineen ja letkajenkkoineen. Siltähän se näyttää. Apollon Tietäjät 28 26.1.2018 EtElä-Pohjanmaa tunnetaan elintarviketeollisuudestaan, ja Seinäjoella onkin sekä Valion että Atrian isot tehtaat. No mikäpä siinä, saahan mieltä osoittaa. Olisiko paikallaan, että Rinteen hallitus antaa samalla esityksen perustuslain muuttamisesta: Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, mutta lait hyväksyy ja vahvistaa SAK. SuomEn KuvalEhti arveli viime viikolla, että presidentin lemmikin tausta saattaa vihjata jotakin omistajansa ulkoja turvallisuuspoliittisista painotuksista
Meitä jaetaan Helsinkiin ja muuhun Suomeen, maaseutuun ja kaupunkeihin, kantaväestöön ja maahanmuuttajiin, liberaaleihin ja konservatiiveihin. Seuraava tehtävä on saada kasvu kuulumaan kaikille. linjani on, että Suomen ulkopolitiikka on päivitettävä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Vaaliuurnien kautta toiselle kierrokselle! Matti Vanhanen keskustan presidenttiehdokas. Sellaisen Suomen, joka seisoo omilla jaloillaan taloudellisesti, jossa kaupungit ja maaseutu ovat yhtä ja samaa Suomea ja kotimaisen ruoan tulevaisuus ja sitä kautta huoltovarmuus turvataan. Silloin jätämme kytevät ongelmat lasten ja lastenlastemme vastattavaksi. Näin olemme tehneet. en ole lähtenyt presidenttikilpaan velvollisuudentunnosta tai sillä mielellä, että todellinen tavoite on tätä seuraavassa presidentinvaalissa. Itämeri ympäristöineen on maailman vakaimpia merialueita. Uskon vakaasti, että keskeltä tulevana ehdokkaana minulla on kokoomuksen ehdokasta paremmat edellytykset purkaa jakolinjoja ja näyttää suuntaa eheämmän, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisemman Suomen rakentamisessa. Emme pärjää, jos ajattelemme että etumme on irtisanoutua EU:n tai YK:n kaltaisista järjestöistä. Uhkana on päätöksentekokyvyn rapautuminen. KesKustalaisen hallituksen vastuu on ollut laittaa Suomi kuntoon. Se tie johtaa suurvaltojen maailmaan etupiirijakoineen. 2018 29 Puheenvuoro Presidentin on tunnettava Suomi ja suomalaiset vähintään yhtä hyvin kuin kansainvälinen politiikka. Se, mistä suomalaiset ovat eniten huolissaan, on kahtiajako. Maailmanlaajuisia ongelmia – terrorismia, ilmastonmuutosta ja pakolaisuutta – on ratkottava kansainvälisellä yhteistyöllä. Tilaisuudet ja kohtaamiset ihmisten kanssa huoltoasemien kulmapöydistä valtuustosaleihin ja kahviloista yliopistojen auditorioihin ovat antaneet kattavan kuvan siitä, missä Suomi makaa vuonna 2018. Sillä sitä Suomi nyt tarvitsee. Tässä myös presidentillä on väliä. Venäjän ja Naton välisen rajan tuominen Suomen ja Venäjän väliin ei parantaisi suomalaisten turvallisuutta. Vain kauaskatseisella yhteistyöllä saavutamme vakauden. Vähemmän viisas vaihtoehto on eristäytyä ja keskittyä vain lähialueen turvallisuuspolitiikkaan. Tavoitteeni on kerätä yhdessä sopimallemme keskustan ulkoja arvopolitiikan linjalle maksimaalinen kannatus juuri tässä vaalissa. Kampanjoidaan täysillä viikonloppu oman aatteen ja kansanliikkeen puolesta! Gallupit tai tietokone-ennusteet eivät äänestä, vaan tulos ratkaistaan ääni kerrallaan vaaliuurnilla. ihmisillä on paljon toiveita ja huolia, mutta keskusteluista kautta Suomen on välittynyt luja usko tulevaisuuteen. Erityisesti alueellinen oikeudenmukaisuus huutaa tekoja. 26.1. Henkinen ilmapiiri Suomessa ei ole mennyt hyvään suuntaan. Tänään minulle tulee täyteen 350 esiintymistä ympäri Suomea presidenttiehdokkaana. Suomalaiset eivät pelkää Venäjää, eikä Ukrainan kriisiä ole syytä käyttää keppihevosena Nato-jäsenyydelle. Viisaan ulkopolitiikan ydintehtävä on ennaltaehkäistä konfliktit ja jännitteet. Todelliset uhat tulevat kauempaa. En kannata Suomen Nato-jäsenyyttä
– Iso kiitos lähtee puolisolle, mummolle ja serkun perheelle siitä, että lastenhoitoapu järjestyi silloin, kun sen aika oli. – Kuuden vuoden tuntumalla olen havainnut, että ihmisten osallistuminen erilaisiin vaalitilaisuuksiin on ollut hiipumaan päin, Olkkonen miettii. – Ja sitten on kuulosteltava kenttää, ollaanko siellä tyytyväisiä työhöni piirin puheenjohtajana. Silloinkin, kuusi vuotta sitten, elettiin presidentinvaalien alusaikaa, ja tuore puheenjohtaja sai emännöidä silloisen keskustan ehdokkaan maakuntakierrosta. Lisää omakohtaista vaalikokemusta tuli lisää vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Olkkonen näkee, että keskustan paikallisten ja maakunnallisten kärkinimien on toimittava näin ympäri maan. 30 26.1.2018 Ristiinassa asuva Kirsi Olkkonen muistaa hyvin ensimmäisen tehtävänsä keskustan EteläSavon piirin tuoreena puheenjohtajana. Piirin puheenjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2011 neljän ehdokkaan joukosta, piirihallituksen ulkopuolelta. Tunnettavuutta toivat rutkasti Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntaliitosneuvottelut vuonna 2012. – Kyllä me kirjoitamme täällä aika vahvalla kynällä, mitä tulee esimerkiksi vaikka maakuntauudistuksen valmisteluun, hän sanoo. Tapaaminen sovitaan hyvissä ajoin, ja se päivä on tänään. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Etelä-Savon piirin puheenjohtaja Kirsi Olkkonen sanoo keskustan kirjoittavan maakunnassa vahvalla kynällä Asialinjalla. kuinka pitkän rupeama piirin johdossa kiinnostaa. Kun lapset syntyivät vuosina 1995 ja -98, Olkkonen keskittyi heihin ja piti taukoa yhteiskunnallisista riennoista. Meitä on lukioaikainen neljän tytön porukka ja tapaamme kerran vuodessa. Tämä mahdollisti omat menot. Vaikka politiikka on on tärkeää, Olkkonen ei anna sen sokaista itseään. Haastatteluhetkellä hänen olisi pitänyt olla keskustan puheenjohtajapäivillä, mutta piirin varapuheenjohtaja oli saanut lähteä matkaan. Tämä jäi itämään, ja vuonna 1978 Olkkonen liittyi keskustanuoriin, mutta vasta 2000-luvun alussa hän asettui ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolle. Olkkonen itse lähtee ehdolle. – Muistan, että kuuntelin hyvin kiinnostuneena, kun isä jutteli taloissa ihmisten kanssa. Hänestä se on sopiva tyyli luottamustehtäviin, koska ihmisten asioiden hoitaminen on vakava asia. – Niin kuin Matti Vanhanen, hän vertaa. Hänen puolisonsa Jouni hoitaa kasvinviljelytilaa. Olkkonen kuvailee itseään harmaaksi asiaosaajaksi. OlkkOnen toimii Mikkelipuiston toiminnanjohtajana. – Ensin on katsottava maakuntavaalit, Olkkonen linjaa. Jotta piirtojälki ei heikkenisi jatkossa, maakuntavaalien ehdokasasettelussa on pantava kaikki peliin. – Läheisimmät ihmissuhteet ovat kuitenkin elämässä tärkeintä. – Siis jos oma paikallisyhdistykseni asettaa minut ehdolle, hän haluaa olla tarkkana. – Lisäksi on etsittävä tuoreita kasvoja, joilla on vahvaa tietämystä maakunnan asioiden hoidosta. Olkkonen toimi silloin Ristiinan kunnanhallituksen puheenjohtajana eli oli neuvotteluissa näkyvässä roolissa. Olkkosen kasvot tulivat maakunnassa tutuiksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. OlkkOsen kiinnostus yhteisiin asioihin heräsi jo vähän yli kymmenvuotiaana, kun hän sisarussarjan nuorimpana pääsi Myel-eläkkeitä tehneen isänsä matkaan kyliä kiertämään. Keskustan asema maakunnassa on kuitenkin piirin puheenjohtajan mielestä merkittävä ja vahva
26.1. Kuvassa myös Nella-koira. 2018 31 Kirsi Olkkonen asuu Ristiinan Hietasessa. Kotiovelta lähtevät hyvät lenkkeilyja pyöräilyreitit, kylätalolla kokoontuu jumppapiiri. Läheisimmät ihmissuhteet ovat elämässä tärkeintä.
sain toimia seitsemän vuotta puolueen varapuheenjohtajana Vanhasen puheenjohtajakaudella ja voin suositella vahvasti hänen äänestämistään. Vanhasen mielestä sotilaallinen liittoutumattomuus on keskeisin asia. Lähialuemaiden tiivis yhteistyö ja luottamukselliset suhteet ovat Vanhaselle tärkeitä, mutta hän nostaa Afrikan kysymyksen erittäin keskeiselle sijalle. Tällaista tarvitaan juuri tällä hetkellä. Vanhanen haluaisi myös avata presidentin linnakkeet erilaisille tulevaisuutta pohtiville tahoille ja toimia keskustelun vauhdittajana. Vanhanen korostaa terveen talouden merkitystä huolehdittaessa heikoimmista ihmisistä. Tähän keskustalaisella Vanhasella on ehdokkaista parhaat edellytykset. Vain yhtenäisenä kansakuntana Suomi selviytyy tulevista haasteista. Vanhasella on ylivoimainen kokemus, maailmanlaajuista näkemystä ja yhteistyötaitoja. Hän on pärjännyt erinomaisesti tv-tenteissä ja muissa julkisissa esiintymisissä. Väestön valtava kasvu ja ruoan puute ovat maailmanlaajuisia ongelmia, joihin ei ole puututtu EU-tasollakaan. Vanhanen korostaa kansakunnan eheyden lisäämistä, ei pelkästään alueellisesta vaan myös sosiaalisesta näkökulmasta. Pauli Kymäläinen Matti Luoma Vanhasella on ylivoimainen kokemus asioista. Matti Vanhasella on presidenttinä parhaimmat edellytykset purkaa vastakkainasettelua ja hoitaa Suomen asioita kansakuntamme parhaaksi. Erityisesti Venäjä-suhteet ovat olleet viisasta keskustalaista ajattelutapaa, joka on Euroopan ja yli puoluerajojen hyväksyttyä politiikkaa. 32 26.1.2018 Mielipiteet Presidenttiehdokas Matti Vanhasella on uskottavin tulevaisuusnäkymä. Suomi tarvitsee presidentin, joka pystyy yhdistämään suomalaiset. Koko maan voimavarojen hyödyntäminen ovat Vanhaselle tärkeitä, ei pelkästään metropoli-Suomi ja sen jatkuva kasvattaminen muun maan kustannuksella. Presidentin tärkein tavoite on pitää yllä vakautta Venäjän kanssa sekä maamme lähialueilla. Vanhasen henkilökohtaiset ominaisuudet, kyky kuunnella ja pohtia asioita ovat vahvuuksia yhdistettynä vahvaan johtamiskokemukseen. Menneisyydellä ei tulevaisuutta rakenneta. Nyt ei arvioida mennyttä kuutta vuotta, vaan seuraavan vaalikauden tavoitteita ja sitä, miten ehdokkaan arvot vastaavat omia arvoja. Muistetaan käydä äänestämässä. Presidenttinä Vanhanen jatkaisi hyväksi havaittua Suomen linjaa sekä yhteistyötä Venäjän kanssa. Hän turvaa myös yksilönvapauden ja edistää oikeudenmukaisuutta sekä tasa-arvoa yhteiskunnassa valtiosäännön mukaisesti. Matti Vanhanen on linjannut useita tärkeitä asiakokonaisuuksia, joita hän on valmis edistämään. Oman maan uskottava puolustus ja hyvä yhteistyö naapureiden kanssa ovat perustana. Naton ja Suomen rajaa ei tarvita Suomen rajalle. Presidenttinä Vanhanen jatkaisi yhdessä sovittua Suomen pitkäaikaista – enemmistön tukemaa – ulkopoliittista linjaa, johon Natojäsenyys ei kuulu. Antti Rantakangas kansanedustaja (kesk.) Haapavesi Vanhanen on ehdokkaista uskottavin nyt tarVitsemme presidentin, joka näkemyksellään ja osaamisellaan sekä kokemuksellaan turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden. Suomalaiset eivät tarvitse kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelua. Ulkoja turvallisuuspolitiikan johtaminen on yksi tärkeimmistä presidentin tehtävistä. Erot syntyvät siitä, millaisen maailmankuvan kukin ehdokas muodostaa. Alijäämäinen julkinen talous ja velkaantua kansakunta eivät kykene huolehtimaan pitkällä aikavälillä tarvittavasta perustuvasta. Osaaminen ja kokemus ovat tärkeitä valintaperusteita, mutta ne täyttyvät usealla ehdokkaalla. kansakunnan eheyden ylläpitäminen on tärkeää. Vanhanen on presidentin tehtävään kokenut. Vaaleilla on yleispoliittista merkitystä, joten kaikkien keskustalaisten toimijoiden ja keskustalaisten äänestäjien on syytä pohtia, annanko vetoapua pääministerille vai hänen kilpailijoilleen. Matti Vanhasen viisas ajattelu lähtee siitä, että koko Suomea ja kaikkia suomalaisia tarvitaan ja kohdellaan tasa-arvoisesti. Seitsemän vuotta pääministerinä ja muun muassa EU:n puheenjohtajuuden hoito ovat antaneet hänelle vahvan kokemuksen ja kansainväliset suhteet
Silloin Suomi tulee jakaantumaan yhä pahemmin. Vanhanen vastaa osaamisellaan parhaiten niihin vaatimuksiin, joita tasavallan presidentin tehtävässä tarvitaan. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Vanhanen sanoo selvästi, että Nato ei ole Suomen suunta. Se on eriskummallista. Arvoperustalla on väliä, kun valitaan koko maan ja koko kansan presidentti. Presidentinvaaleista on tullut Suomessakin eräänlainen markkinatapahtuma, viihdeohjelma, jossa etsitään kevyin ja tehtävän kannalta toisarvoisin perustein pudokkaita ja jatkoon menijöitä. Ja vaikka ei muistelisi menneitä, Niinistön valinta jatkokaudelle antaisi kokoomuslaisen Jan Vapaavuoren keskittävälle politiikalle uuden vaihteen. Tähän ihmetykseen voi täydellä syyllä liittyä. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 26.1. Tämän näkemyksen jakavat uskoaksemme useimmat politiikan tutkijat ja politiikkaa läheltä seuranneet median edustajat. Vanhasen Suomi on itsenäinen ja menestyvä Suomi – maakuntia ja maaseutua myöten. Pitkä ura pääministerinä ja nyt Vanhasen hoidossa oleva eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajuus tuovat häneen sellaista uskottavuutta, osaamista ja asiantuntemusta, jota epävarma ulkoja turvallisuuspoliittinen tilanne nyt mielestämme vaatii. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Värikkyys, kärkevyys ja nokkeluus ovat valttia, asiaosaamisella ei niin väliä. Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen veteraanikansanedustajia (kesk.) Kuopion vaalipiiri Presidentinvaaleista on tullut viihdeohjelma kansanedustajina meillä kaikilla on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä kokeneen ja asiantuntevan presidenttiehdokas Matti Vanhasen kanssa vuosien ajan. Rapakon takana on nähtävissä toisenlainen esimerkki kansanjohtajasta, joka toimii tunnepohjalta ja räväkästi – eikä sekään taida lopputuloksena oikein miellyttää. vanhasta on moitittu harmaaksi asiapoliitikoksi. Ei tarvitse kuin muistella Niininistön toimimattomuutta vuoden 2000 presidentinvaaleissa, kun hän takasi Tarja Halosen valinnan presidentiksi niukasti ohi Esko Ahon. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Olavi Ala-Nissilä Esko Kiviranta Annika Saarikko varsinaissuomalaiset kansanedustajat (kesk.) Vaaleissa ulkopolitiikka ratkaisee keskustan mainio presidenttiehdokas on tuonut esiin ihmetyksensä, että miksi keskustalaiset äänestäisivät Sauli Niinistöä presidentiksi. Tälläkin kertaa gallupit todennäköisesti elävät nykyisistä asetelmista – vaikka lopputulosta tuskin kukaan epäileekään. Ulkopoliittinen tasapainoinen näkemyksellisyys, puolustuspolitiikan tuntemus ja käytännön työn kautta muodostuneet kansainväliset verkostot ovat omaa luokkaansa ehdokkaiden joukossa. Näissäkin vaaleissa näytetään Suomelle suuntaa. Tuolloin tuskin kukaan kykeni ennakoimaan edessä olevaa informaatiomurrosta, joka on mullistanut maailman – ja samalla myös kansanvallan pelisäännöt. Voimaa alueellisen tasa-arvon puolesta on vahvistettava. näiden vaalien ennakkoasetelmissa huomio kiinnittyy erityisesti Matti Vanhasen alhaisen gallup-kannatuksen epäsuhtaan hänen valmiuksiinsa nähden. Kysymys kuuluu, miksi Matti Vanhasen kiistattomat valmiudet eivät näy gallupeissa. Ihmisen tausta, koulutus, elämänvaihe tai asuinpaikka ei saa vaikuttaa yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Muissa valtakunnallisissa vaaleissa gallupit arvioivat lopputuloksen yleensä hämmästyttävän tarkasti. Mielestämme paljon parempaa meriittiä ei tasavallan vakaaksi presidentiksi pyrkivällä voi ollakaan. Yksi havahduttava lopputulema on Donald Trumpin nousu johtavan suurvallan päämieheksi. Presidentinvaaleissa mielipidemittaukset eivät sitä vastoin näytä pystyvän ennakoimaan kalkkiviivoilla tapahtuvia siirtymiä. He ovat istuva presidentti Sauli Niinistö sekä pitkäaikainen pääministeri, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. 2018 33 Presidentinvaalien loppusuoralla tilanne on varsin erikoinen: istuvan presidentin asema on gallupien perusteella on poikkeuksellisen vahva. Onko kyse kampanjasta, harmaaksi leimatusta asialinjasta, virheellisistä mielikuvista, vai kenties samaistumisesta liikaa istuvaan presidenttiin ja hänen varjoonsa jäämisestä. Aiemmin etulyöntiasema on tavannut sulaa vaalien lähestyessä tai viimeistään itse vaalitilanteessa ensimmäisellä kierroksella. Matti Tuominen Ulvila Ei kokoomukselle. olisikohan itäisen Suomen vakaalla väellä, eritoten keskustaväellä, aihetta katsoa kansanvallan perään vähän vakavammin. suoraan kansanvaaliin siirryttäessä kaksi vuosikymmentä sitten siihen varauksellisesti suhtautuneet asiantuntijat varoittelivat sen arvaamattomuudesta valtakunnan tärkeintä tehtävää ajatellen. Meidän mielestämme vaaleissa on tällä kertaa vain kaksi ehdokasta, jotka ovat valmiita ja sopivia presidentin vaativaan virkaan. Vanhasen tärkein poliittinen viesti on muistuttaa Suomen jakautumisen vaaroista
varapuhemies Vanhanen edustaa luotettavuutta TarViTSemme hyvin osaavia, kokeneita ja ”lehmänhermoisia” johtajia juuri nyt, kun yleisesti tiedostetaan, millainen turvallisuuden tunne koko Euroopassa ja varsinkin täällä Itämeren alueella on ollut Krimin valloituksen ja Ukrainan sodan jälkeen. Kuningasmieliset saivat jo kerran tahtonsa lävitse. Eri vaiheiden jälkeen tasavalta itsenäisestä Suomesta myös tuli. Mauri Pekkarinen kansanedustaja (kesk.), eduskunnan 1. Presidentin valtaoikeudet ovat vuosien varrella vähentyneet, mutta virka on edelleen tärkeä erityisesti ulkoja turvallisuuspolitiikan linjauksissa ja arvojohtajan roolissa liki kaikessa inhimillisessä. Reaalipolitiikka – Paasikiven-Kekkosen linja –, jonka perusajatus tunnusti geopolitiikan ja joka tähtäsi rakentavaan yhteistyöhön yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten maiden väillä, toimi. Tänään Vanhanen toimii muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. 34 26.1.2018 Mielipiteet Suomen noustua itsenäisyyden kynnykselle, mielipiteet valtiojärjestelmästämme olivat pahasti ristissä. Olen vakuuttunut siitä, että Matti Vanhanen on luotettava ja varma valinta maan seuraavaksi presidentiksi. Pakotteet puolin ja toisin pitää saada poistettua. Epävarmuus lisääntyy monessa. Menestyimme, saimme tunnustusta Etykissä ja nousimme köyhästä kehittyneiden maiden joukkoon. Kun Putin on ilmeisesti presidentti jatkossakin, niin ongelmien ratkaisijoiden pitää löytyä niin kutsutun lännen puolelta. Hän tietää, että terve isänmaallisuus ja kansainvälisyys eivät ole toistensa vastakohtia, vaan toistensa välttämättömiä täydentäjiä. oLen istunut useita kertoja samassa pöydässä muun muassa presidentti Putinin ja Matti Vanhasen kanssa. Talonpoikaistaustaisen presidentti Kyösti Kallion aikana parlamentarismi vakiintui, viimeiset suuret sisäiset riidat sovittiin ja maailmanpolitiikan myrskyjen noustessa, isänmaataan puolustamassa oli yhtenäinen Suomen kansa. Toisin kuin monet maat meistä etelään, Suomi kykeni säilyttämään markkinatalouden ja läntisen demokratian olennaiset peruspilarit. Ei siis lainkaan ihme, että Suomelle on valittu useampikin aatetaustaltaan maalaisliitto-keskustalainen presidentti. Samoin neuvotteluissa Kiinan presidentti Xi:n ja monen muun valtionpäämiehen ja Matti Vanhasen kanssa. Matti tietää, ettei Nato ole meidän tiemme. Lauri reLanderin aikana Suomen asema Pohjoismaihin kuuluvana valtiona vakiintui. Hän taitaa ulkoja turvallisuuspolitiikan historian. Vaikka presidentti ei vastaakaan suoraan EU-asioista, Vanhasen poikkeuksellisen mittava perehtyminen EU-asioihin on vahvuus. Samaan aikaan luonnon kestokyvyn rajallisuus ainakin ilmastoasioissa alkaa olla jokaisen nähtävissä koko maailmassa. Nyt meidän keskustalaisten on koetettava varmistaa, että Vanhasesta tulisi Suomen presidentti. Lauri Relander, Kyösti Kallio ja Urho Kekkonen ovat johtaneet maataan haasteellisissa oloissa ja taanneet osaltaan sen, että olemme viettäneet juuri itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Tänään, jälleen kerran, maailma myrskyää ympärillämme. Poliittiset jännitteet ovat sekä lähialueillamme että koko maailmassa kasvaneet lähelle ”kylmän sodan” aikaisia lukemia. Kun katselin ja kuuntelin Ylen ohjelmaa Matti Vanhasen puheesta ja haastattelusta, tulin vakuuttuneeksi siitä, että hän olisi paras henkilö Suomen taholta tuollaisiin tehtäviin. maTTi Vanhanen ei ole riskinottaja. Seuraavat kuusi vuotta tulevat olemaan ratkaisevia, jotta olot Euroopassa normalisoituisivat. Maalaisliiton johtajat ja kansanedustajat olivat eräiden muiden kanssa alusta lähtien vahvasti tasavaltalaisia. Matti Vanhanen on juuri tällainen, Urho Kekkonen modernin perinnön vaalija uudessa ajassa, kokenut ja menestynyt valtiomies. Presidentti Kekkosen jälkeen tulleet presidentit ovat vieneet osaltaan hyvin eteenpäin Suomen viestikapulaa. Siis äänestetään kaikki Mattia! Seppo Mantere Helsinki Rauhalliselle johtajalle on nyt kovasti tarvetta. Sen viime vuodet hän tuntee oman pääministerikokemuksensa ja nykyisten tehtäviensä ansiosta. Samoin se, että Matti tiedostaa sen ja ne asiat, joissa kansainvälinen yhteistyö on suorastaan välttämätöntä ja sen, missä kansallisvaltio on paras toimija. Urho Kekkonen, oppinut, valistunut ja vahva johtaja oivalsi viimeistään koko maailmaa ravistelleen rujon sodan seurauksena, mikä on pienen maan asema suuren naapurina, idän ja lännen välissä. Hän on toiminut pääministerinä lähes seitsemän vuoden ajan, muutaman kuukauden puolustusministerinäkin. Näissä oloissa maan johtoon tarvitaan henkilöä, joka kykenee vakauden ja turvallisuuden takaajaksi, jolla on kokemusta, jota arvostetaan maailmalla ja jonka aatteellisesta taustasta löytyy näyttöä Suomen menestyksekkäästä johtamisesta. Vaikka Matti Vanhanen ei olekaan maailman värikkäimpiä poliitikkoja, hän osaa asiansa, häneltä ei puutu rohkeutta olla asioissa kovakin
Meillä, lähes jokaisella on perusvalmiudet kehittyä hyviksikin johtajiksi, joillakin pitemmän, toisilla lyhyemmän harjaantumisen avulla. Aikoinaan palvellessani Reserviupseerikoulussa kouluttajana tulivat tuon johtamisen perusteet kutakuinkin selviksi. Sen tehtävän tavoite on tukea ihmisten koko elämän kaarikierrosta kehdosta hautaan. istuiN hiljattain Matti Vanhasen vaalijuhlassa Seinäjoella Etelä-Pohjanmaalla. Suomen ei pidä lähteä järkyttämään tuota vakautta liittymällä Natoon. Avoimuus, luotettavuus ja vastuuntunto ovat hyvälle johtajalle ensiarvoisia. Milloin kokoomus on ollut pienen ihmisen asialla. Normaali älykkyys riittää. Elintarvikkeiden ja energian huoltovarmuuden turvaaminen ovat erittäin tärkeitä vastaisten kriisien ja luonnonmullistusten selättämisessä. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat myös taloudellinen itsenäisyys ja huoltovarmuus. Itämeren alueen turvallisuus on Vanhasen mukaan hänen presidenttikautensa tärkeitä painopisteitä. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keskusta on ihmisläheinen, yhteiskunnallinen, oikeudenmukainen, ympäristöystävällinen ja turvallinen puolue. Vanhanen näkee Suomen turvallisuuden takuuna Pohjois-Euroopan vakauden. Ossi Aisamaa Inkeroinen Missä ovat viisaat johtajat. Kehotan kaikkia siis äänestämään numeroa neljä eli Matti Vanhasta. Keskusta edustaa vihreän ajattelun yhteiskuntaa. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 26.1. 2018 35 NeliseN vuotta sitten oli sanomalehden yleisönosastossa kirjoitus, jonka leikkasin talteen, koska se sisälsi yleispätevän havainnon johtamisesta: ”Aikamme huutaa viisaita ja vilpittömiä johtajia”. Keskusta on aina kehityksen hermoilla. ”Tämä maa on meidän kaikkien maa, ja sellaisena sitä tulee kehittää”, sanoi Vanhanen. Huippuälykkyys johtaa usein tarpeettomaan monimutkaisuuteen käytännön asioissa. 112 vuotta täyttävä keskustapuolue on aatteellinen suurpoliittinen puolue, joka on sovelias kaikille Suomen kansalaisille. Vanhasen puolusti parlamentarismia Hän ei ole yksinvaltias, vaan tukeutuu kansalaisten tukeen ja kunnioittaa muita valtioelimiä. Vanhanen kertoi puheessaan kunnioittavaan sävyyn sotaveteraanienostaan, jonka hän oli ollut saattamassa haudan lepoon. Vanhanen puhui vakavasti myös Afrikan tulevasta kehityksestä ja sen vaikutuksesta tulevaisuuden Suomeen ja Eurooppaan. kaNsalliNeN eheys ja yhtenäisyys ovat tekijöitä, joiden varaan Vanhanen on rakentamassa tulevaisuuden Suomea. NykyääN yhä useammin näkee eritasoisissa johtajatehtävissä ”pintaliitäjiä”. Parasta olisi tietysti, että ehdokkaat omatoimisesti hakeutuisivat kattavaan soveltuvuustestiin. Vanhanen totesi, että veteraanien perintöä ja asennetta tulee vaalia. Kun Suomen taloutta hoidetaan hyvin, meillä on liikkumavaraa myös hankalissa tilanteissa. Presidenttinä hän kertoi haluavansa vaikuttaa näihin teemoihin esimerkiksi avaamalla Mäntyniemen ovet eri tahojen yhteiselle keskustelulle, seminaareille ja ideariihille. Esimerkkejä löytyy valitettavan paljon. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Meillä kaikilla on nyt syytä pyrkiä perusteellisesti analysoimaan kenestä isänmaalle paras mahdollinen johtaja; viisas ja vilpitön. Vuoden 2019 eduskuntavaalitkin lähestyvät. Median gallupprosentit ovat täyttä harhaa. Vanhanen paalutti tulevan presidenttikauden tavoitteeksi Suomen vakauden, ennakoitavuuden ja kansainvälisen yhteistyön rakentamisen. Myös kritiikin sietokyky on välttämätön kasvamisedellytys. Presidenttiainesta ilmiselvästi! Toni Salo keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin jäsen, Lapuan keskustan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Vanhanen on ilmiselvää presidenttiainesta Matti VaNhasella on pitkäaikainen kokemus Suomen hallituksen johtopaikoilta ja hyvä valtiomiestaito. Hän on sovitteleva, yhteiskykyinen sekä pätevä johtamaan Suomen sekavaa monipuoluehallintoa. Sauli Niinistö joutuu toiselle kierrokselle. Muistakaa Santeri Alkion sanat, että ei saa unohtaa köyhän asiaa. Vanhanen puhui tuttuun tapaan ilman papereita. ”Munkkilatinan” käyttö käytännön johtamistilanteissa kuulostaa usein toistuvana jopa naurettavalta. Minulle tuli vahva tunne, että Vanhanen on valmis presidentiksi. Mitkään viranhoitoon liittyvät positiivisuustekijät älkööt hämätkö. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. VaNhaseN Suomi ei eristäydy, vaan rakentaa yhteistyötä kahdenvälisten ja monenkeskisten suhteiden avulla. Varsinkin politiikassa näyttää valitettavan usein vain oma tai puolueen etu merkitsevän, vaikka mandaatti edellyttäisi paneutumista yhteisten asioiden hoitoon. Hänen ideansa Afrikan kehittämiseksi ja vaikeuksien voittamiseksi on Aasian tie eli ulkomaisten investointien lisääminen ja paikallisen osaamisen kasvattaminen. Martti Viisanen keskustan kunniajäsen Mikkeli Toinen kierros tulee. Nyt on aika kerätä keskustalle suuri kannattajajoukko
Myös politiikalla on edessään uusi vuosi. Ilmottautumiset 5.2 mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050-5755236. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelin-hallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. Lähtö Rautatientorilta kello 8.00, paluu samaan paikkaan n. Keskusta on puolue ja paikka, jossa eri laitojen heilahtelua voidaan torjua. Klo 14:30 Ruokailu noutopöydästä, klo 16:00 Juhlasalissa pelimannisoitot ja tanssia. Matkustamme siis Tukholmasta Billundiin ja takaisin yön aikana. Samalla on rohkeasti pohdittava, miten kansanliike vastaa tulevaisuuden kysymyksiin – vaaleissa ja erityisesti vaalien välillä. Tärkeintä ei ole annettujen äänien määrä, vaan annettuihin ääniin johtanut keskustelu. Sille asetetaan tavoitteita ja unelmia, usein vaalien kautta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Huom. Auli Piiparinen Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Eheä ja kiinnostava Suomi – kansansivistyksen pohja Puheenvuoro Helsinki Lasketteluretki Himokselle lauantaina 10.2.2018. On velvollisuutemme pitää huolta, että Suomessa on yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, keskustella, ymmärtää ja kunnioittaa toista ihmistä. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Meidän arvoissamme korostuvat ihmisyys, sivistys ja ylisukupolvisuus. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Saavutettava koulutus on tässä keskiössä. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Matti Vanhanen Varsinais-Suomessa perjantai 26.1. Bussin kustannuksista huolehtii piiri. Äänestystuloksia on aina kunnioitettava, sillä jokaisella on syynsä äänestää niin kuin parhaaksi kokee. V-S Keskustan historiikki ”Karvetin Herttuakunta – Sata vuotta keskustapolitiikkaa VarsinaisSuomessa” on ilmestynyt. Tule mukaan kannustamaan Matti toiselle kierrokselle! Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Ja siihen poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa. Matkat Himokselle teemme tilausajobussilla. Puoluekokous Sotkamossa 8.-10.6.2018. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvar. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Presidenttiehdokas Matti Vanhasta pääsemme tapaamaan lauantaina 27.1. Ohjelma: Klo 12:00 Tervetulosanat ja alustukset sekä omaa ohjelmaa ja arpajaiset. Erään presidenttiehdokkaan sanat sopivat myös tämän vuoden alkuun: nyt ei valita puolia vaan yhteinen suunta. ja 27.1. Puhdas sivu aukeaa ihmisten arjessa. klo 10.30-11.00 Loimaa tori klo 12.00 – 12.30 Lieto K-Supermarket Lietori klo 13.00 -13.30 Turku Kauppakeskus Hansa, Aschan klo 14.00-14.30 Raisio Mylly, Myllyntori klo 14.45-15.15 Naantali, Naantalin Kylpylä klo 15.45-16.15 Nousiainen Smarketin piha klo 16.45-17.30 Laitila Pop-up vaalikahvila, Vihtorinkatu Keskustaveteraanit, Yhteinen kevätpäivämme Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa on (Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato, Salo) perjantaina 23.2.2018 klo 11:00. Tilausajobussi Turkuun ajaa reittiä Mikkeli-Kouvola-Helsinki-Turku. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Järjestäjä Vesaisten Helsingin piiri. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Pelkkä vaalityö ei kuitenkaan riitä. Hinta 25e. Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11:00 – 12:00 ennen tilaisuuden alkua. Kuluva vuosi näyttää tästä näkökulmasta herkullisimmalta aikoihin. Hinta sisältää laivamatkat, B-luokan hytin laivamatkan aikana, bussimatkat Legolandiin, 2 päivän liput Legolandiin, majoituksen 4hengen mökeissä pe-la välisenä yönä sekä aamupalat. Tiloista, tarjoilusta ja ohjelmasta maksamme talolle 20 euroa/hlö. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmimaaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.-3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. klo 13.30-14.15 Puuvalon aukiolla. Retken hinta on aikuisilta 290 euroa, alle 18-vuotiailta lapsilta 200 euroa, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Retki Tanskan Legolandiin kesäkuun kolmantena viikonloppuna. Mukaan otamme yhteiset retkieväät. Käynnistyneessä vuodessa 2018 vaalihurmosta kyllä piisaa. Ihmisten kiinnostus olla osana yhteisöä ja äänestää kun syntyy usein jo ennen äänestysikäiseksi tulemista. Matkan hinta on 280 €/ hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toiminnanjohtaja Juha IsoAho puh. Käynnissä olevista presidentinvaaleista siirrytään maakuntaja eduskuntavaalien ehdokasasetteluun, syksyllä edessä ovat Suomen historian ensimmäiset maakuntavaalit. Takaisin Turkuun palaamme päivälaivalla sunnuntaina 17.6. mennessä Keijolle (keijo.saario@hotmail.com) tai 0500 532449 tai Sirpalle 044 062 2266. Matkustamme päivälaivalla Turusta Tukholmaan torstaina 14.6. klo 16-16.30 Prisman aulassa. Keskustassa tapahtuu 36 26.1.2018 VuodenVaihde koetaan merkityksellisenä hetkenä. Raision Keskustan pressavaaliteltta K-Supermarket Raisio Centerin edustalla lauantaina 20.1. Ilmoita osallistumisestasi 16.2. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. kello 22. Avoin demokratia tarjoaa parhaat ja perustelluimmat ratkaisut.” Vastakkainasettelu ja populismi ovat valitettavasti osa tämän päivän maailmaa ja politiikkaa. Tervetuloa! Vierainamme ovat piirin puheenjohtaja Jani Kurvinen, Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja, VTT Pekka Perttula, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Hinta ei sisällä muita ruokailuja. Keravan py: Vaalibussi pysähtyy Keravalla perjantaina 26.1. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 31.1 mennessä helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 0505755236. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@ keskusta.fi tai puhelimella 0503745416. Jokainen huolehtii omista välineistä, hissilipuista ja ruokailuista. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Oppiminen ja toisten ihmisten kanssa vuorovaikuttaminen luovat pohjaa yhteiskunnan toimivuudelle. Myös matkan varrelta pääsee kyytiin. Matkan järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. klo 11:00-12:00 tai niin kauan kuin Matti Vanhasen tarjoamaa ruisleipää riittää. Keskustan Opiskelijaliiton uudistetussa periaateohjelmassa todetaan osuvasti: ”Keskustaopiskelijat uskovat demokratian toimivan parhaiten kehittävän, perusteellisen keskustelun kautta. Moni on varmasti kuullut, osa jopa lausunut, sanat: ”Vaalit ovat ihmisen parasta aikaa”. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten toiminnanjohtaja Miro Marjamäki puh
sieppi@gmail.com. 26.1. Lassilan ja Kairilan py:n sekä Keskustanaisten Noormarkun osaston syyskokous 2017 ja vuosikokous 2018 pidetään tiistaina 30.01.2018 klo 19 Leena Kallionsivun luona. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Katso kaikki tapahtumat Pirkanmaalla: www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Suomenmaan Keskustassa tapahtuunettipalsta: www.suomenmaa.fi Lähdetään kaikki pirkanmaalaiset keskustalaiset yhdessä tekemään meidän Matista Suomen seuraava presidentti! Voit myös itse järjestää paikkakunnallasi tapahtuman, tupaillan tms. Pohjois-Pohjanmaan vaalitapahtumat Keskustan PohjoisPohjanmaan piirin sivuilta kohdasta “ajankohtaista” ja piirin Facebook-sivuilta (Pohjois-Pohjanmaan Keskusta). Etelä-Savo 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. klo 10-12 torilla punaisilla mökeillä. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Kahvitarjoilu. Keskustan Puhoskylän paikallisyhdistyksen ylimääräinen yleinen kokous perjantaina 26.1.2018 klo 11 Erkki Hyttisen kotona, osoitteessa Näljängäntie 1966. haisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 10-13 Lahden torilla Hollola, Presidentinvaalitilaisuus la. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan, miksi Matti Vanhanen on paras presidenttiehdokas! Rantasalmen kunnallisjärjestö tarjoaa Matti Vanhasen vaalimakkaroita la 27.1.2018 klo 9-15 Rantasalmen S-Marketin pihassa. ks. Kärkölä, Presidentinvaalikahvit la. Katja Koivukoski 040 5338160. Avoinna sopimuksen mukaan. Mukana ke Juha Pylväs. Kaija Väänänen p. klo 15-18 K-marketin pihalla Vääksyssä Hartola, Presidentinvaalikahvit la. 010 315 2001 ja p. Matti-ämpärit nopeimmille! Järj. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Juha Rehula. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Kansanedustaja Kosonen Hanna on tavattavissa 26.1.2018 klo 10.00-10.45 Joroisissa Jari Pekan kabinetissa, osoite: Joroistentie 5 ja klo 11.30-12.15 Virtasalmella Kafe Villassa, osoite: Virastotie 2. Sarakylän py:n vuosikokous 31.1. Asiana valtuustolista ja vaalit. Iltapalaa, jännitetään yhdessä. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. 26.1. 040-721 0636. Lahti, Presidentinvaalikahvit la. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. klo 14.00 Vuokko Heikkilällä. Tammelan ja Ypäjän kj. Huom! ”Tehdään yhdessä ponnekkaasti vaalityötä, jotta saamme keskustan oman ehdokkaan Matti Vanhasen toiselle kierrokselle! Matti on paras ja sopivin seuraavaksi kuudeksi vuodeksi johtamaan maatamme.”. Jouhenniemen py:n vuosikokous 15.2.2018 klo 18.00 Kerimäen Osuuspankin kokoustilassa, Hälväntie 2. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 19.00 Sarakylän koululla. 2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 040 418 1150. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Mukana paikallisia päättäjiä, tervetuloa keskustelemaan ja kuulemaan, miksi Matti Vanhanen on paras presidenttiehdokas! Itä-Savo Kansanedustaja Hanna Kosonen on tavattavissa: Pe 26.1.2018 klo 13.15-14.00 Kallislahden Teboilla, osoite: Rantasalmentie 1583. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. 044 369 9603. Asikkala, Presidentinvaalikahvit pe. Alpuan py:n sääntömääräinen syyskokous entisen Alpuan koulun ruokalassa ke 31.1. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050-3745416. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Valkeakosken tori klo 10-10.45, Keskustan vaalimökki Tampereen Keskustorilla klo 13.-13.30, Nokian Prisman piha, Yrittäjänkatu 10 klo 15.00-15.30, Kangasalan uimahallin kahvio, Kirkkojärvenkuja 4, klo 17-17.45. 2.krs. klo 10 alkaen Keskustan teltta Forssan torilla. Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. klo 18.30 alkaen juuriremontoidussa Piiritoimisto Apilassa! Näsilinnankatu 23 A 1. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki – nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. Hattula, 27.1. Porin kunnallisjärjestön ylimääräinen kokous ti 30.1.klo 19 Porin taidemuseossa Selmin Palmgreninkatu 3, 2. 27.1. Keskustapelikorttien loppuunmyyntiTARJOUS! Kaikki loput korttipaka 2 euroa/kpl ja 6 pakkaa 10 euroa. Hintaan lisätään postikulut. klo 10-14 S-marketin pihalla, Ruukintie 1. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. klo 11 Keskustalaisia tavattavissa K-market Parolan luona. Suomenmaan nipputilausten aikataulu muuttuu. Elina Suoranta p. Kansanedustaja Hanna Kosonen on paikalla klo 13-14. 040 7673419, pirkanmaa@keskusta. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Kokouksessa käsitellään henkilövalinnat vuodelle 2018. Tervetuloa. Tuukka Liuhalle, puh. 27.1. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Johtokunta klo 18.00. Ollaan yhteydessä. www.keskusta.fi/ perapohjola. Kahvitarjoilu. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. kello 10:30, paikalla Keskustan vpj. 28.1. puro@keskusta.fi. Forssa 27.1. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Jaossa Matti-leipää nopeimmille. 010 315 2000. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Ja tarjota naapurille kyytiä äänestämään (mieluiten keskustalaista ehdokasta) Yhteisellä vaalimökillä Tampereen Keskustorilla tarvitaan myös arvokasta panostasi kahvinkeittäjänä, esitteen jakajana, hetken tauottajana, tule siis mukaan presidentintekijätiimiin. Tilaukset p. Pudasjärvi. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Myös mediaa poikkeaa vaalivalvojaisissamme! Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Toni Viljamaa p. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. kerros. Muhos. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kahvitarjoilu. klo 1214 Tornion Prismalla. Pudasjärvi. Kahvitarjoilu. fi Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere (jos emme ole vaalien aikaan toimistolla, poikkea Keskustorin vaalimökille) Huom! Maakuntavaaliehdokkuus 2018 -suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. Kunnallisjärjestön kuukausikokous to 25.1.2018 klo 18.30 terveyskeskuksen kokoushuoneessa. Avoinna klo 9-15. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. La 27.1.2018 klo 9.00-9.45 Sulkavan torilla; tarjoilua! La 27.1.2018 klo 11.00-11.45 Puumalassa Kahvila Kuittisessa, osoite: Keskustie 13. Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila tavattavissa. Johtokunta klo 18.00. Kokouksessa käsitellään maakuntavaalin ehdokaslistan hyväksyminen. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Tuomo Puumala ja Mika Lintilä kiertävät presidentinvaaliturneella: 10:30 Toholampi, tori 12:00 Kannus, tori 13:15 Kälviä, aluetoimisto 14:30 Kokkola, kävelykatu Piirin keskustelutilaisuus sotemaakuntauudistuksesta Kokkolassa 24.2. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Kivirannan py:n syyskokous 28.01.2018 klo 18.00 Kivirannantie 1, kerhotilat. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Tervetuloa pullakahville sekä keskustelemaan ja kuulemaan, miksi Matti Vanhanen on paras presidenttiehdokas! Mikkelin kunnallisjärjestö tarjoaa lettuja 27.1.2018 klo 11-12 Mikkelin torilla ja klo 13-14 Mikkelin Prisman pihassa. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. p. www.fb.com/ perapohjola. Asiana yhdistyksen lakkauttaminen. 27.1. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. Keskustanuorten tmj. Nipputilauspyynnöt tulee jatkossa lähettää osoitteeseen tilaajapalvelu@suomenmaa.fi viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11:een mennessä. 27.1. Tulkaa juttelemaan ja nauttimaan kahvihetkestä. Sääntömääräiset asiat. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. www.pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pirkanmaan Keskustaväen yhteiset vaalivalvojaiset su 28.1. Meidän Matti on paras ja sopivin! Pirkanmaalaisten Keskustajärjestöjen yhteinen MattiPressaksi –vaalimökki avoinna joka päivä Tampereen Keskustorilla,aina vaalipäivään asti Ma-pe klo 10-17, la 10-14 ja Su 11-14 (muutokset mahdollisia) Tervetuloa kahville ja keskustelemaan! Kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula kiertää Pirkanmaalla Matti Pressaksi –tapahtumissa pe 26.1. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaan piiritoimisto Apila palvelee: Tj Jaana Viilo, puh. Raahe. 0443122982. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Hollolan torilla, tarjolla lettuja. Keski-Pohjanmaa Lauantaina 27.1. Aikuiset 85€, lapset 69€. Makkaratarjoilu La 27.1. klo 18.30, jonka jälkeen tupailta klo 19.00. Murakan paikallisyhdistyksen yleinen kokous su. Riistakatu 15 Iisalmi. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Lisäksi 145 kpl laatikko pelikortteja 150 euroa
Tämän hallituksen asiana ja velvollisuutena on nyt toimittaa järjestys maahan. Santeri Alkio ennakoi tapahtumien kulkua Ilkassa, mutta Helsingissä hän keskittyy hallitusmuodon käsittelyyn eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Ratkaisevat kokoukset pidetään piilossa julkisuudelta. päivän välisenä yönä. Enemmistö puhuu vallankumousta vastaan. päivä SDP julkaisee Työmiehessä julistuksen, jossa se kehottaa järjestäytynyttä työväkeä ja kaarteja noudattamaan toimeenpanevan komitean päätöksiä. Y.Pehkonen ja Heikki Renvall lähtevät jo iltajunalla kohti pohjoista. kello 23.. Pääpaino kumpasessakin on pantu luokkavihan lietsomiseen sillä aikaa kun olisi ollut kasvatettava luokkasivistystä... Tammikuun 26. Senaattorit Alexander Frey, E. Ryhmässä väitellään siitä, pitäisikö sosialistien kanssa vielä yrittää neuvotella. Tarkoitus on estää vallan luisuminen itsenäisille punakaarteille. SDP:n puolueneuvosto kokoontuu 19.–22. Murhia ja rosvouksia liikkeelle panneet joukot kyllä pystyvät saamaan aikaan mutta ei yhteiskunnallista uudistusta. Sopuun päästään lisäämällä puoluetoimikuntaan viisi vallankumousta kannattavaa lisäjäsentä. Alkio puolustaa kuitenkin senaattia päiväkirjassaan 26. Hän kirjaa päiväkirjaansa tarkat selostukset muun muassa presidentin valtaoikeuksista käydystä keskustelusta. Illalla pidetyssä kokouksessa Työväen järjestyskaartit ja Helsingin punakaarti yhdistyvät Suomen punaiseksi kaartiksi. maalaisliiTon eduskuntaryhmässä on moitittu Svinhufvudin senaatin toimettomuutta. tammikuuta: Jos se ajetaan pois, voi tulla sellainen senaatti, joka ei tottele ollenkaan tätä eduskuntaa, vaan joka hallitsee suomalaisten punakaartien ja venäl. Sosialistit ja porvarit hiovat pykäliä ja äänestelevät kaikessa rauhassa samaan aikaan kun valiokunnan sosialistijäsenet puuhaavat vallankumousta kokoushuoneen ulkopuolella. Svinhufvudin senaatti päättää samana päivänä vallankumouksen pelossa lähettää kolme senaattoria Vaasaan. Tammikuun 25. päivä senaatti julistaa suojeluskunnat hallituksen joukoiksi, ja Mannerheim päättää sotatoimien aloittamisesta 27.–28. sotamiesten turvin meitä, eduskuntaa vastaan. Iltapäivällä SDP:n toimeenpaneva komitea päättää liikekannallepanosta ja vallankumouksen aikataulusta. Kun se torjuu erillisen vallankumouskomitean asettamisen, vallankumousmieliset uhkaavat erota puoluetoimikunnasta. tammikuuta. Alkiolla ei selvästi ole tietoa päivän tapahtumista. Useat edustajat ovat vakuuttuneita siitä, että sosialistit puuhaavat vallankumousta. Jos punainen kaarti ottaa johdon, Vallankumouksen kannattajat kaappaavat vallan SDP:ssä, ja Suomi ajautuu sisällissotaan. Vallankumousmieliset ottavat vallan SDP:ssä Suomen Synty Santeri alkion Silmin se merkitsee, että sosialidemokraattinen taktiikka ja kasvatus on tehnyt maassamme surkean laskuvirheen. Muistiinpanoista välittyy merkillinen tunnelma. tammikuuta. tammikuuta: Ei enää liene kysymys vähemmästä kuin siitä: hallitseeko sosialismin johtoa maassa: sosialidemokratia vai rosvovalta. maalaisliiTon eduskuntaryhmä pohtii tilannetta 23. 38 26.1.2018 timo laaninen 19.–26.1.1918 Tammikuun 21.–25 päivinä Santeri Alkio istuu tiiviisti perustuslakivaliokunnassa käsittelemässä hallitusmuotoa. Nimimerkillään Iiska Heikkiläinen Alkio arvioi tilannetta Ilkassa 24. Vallankumouksen alkamisen merkiksi punainen lyhty nostetaan Helsingin työväentalon torniin 26.1
Seinäjoen puoluekokoukseen hän lainasi nurmeslaiselle Anu Huuskolle äitinsä 70 vuotta vanhan Jurvan puvun. Juhlavuonna pukuja hankittiin paljon. Tytär saikin jo muutaman vuoden ikäisenä pukeutua täydelliseen Tuuterin pukuun. Kuntavaaleissa 71 ääntä saanut Anna Hölttä on Valtimon kunnanhallituksen puheenjohtaja ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston puheenjohtaja. 2018 39 Käsillä teKijä kun on, valtimolainen Anna Hölttä on tehnyt kansallispuvun itselleen, tyttärelleen, miehelleen ja kaksospojilleen. Tuuterin pukunsa Hölttä teki vuosina 1979–80 esikoista odottaessaan. – Puserosta ja esiliinasta lähtien alusta asti. Äitiyslomalla Hölttä ompeli puvun myös tulevalle lapselle, jonka oletti olevan tyttö. Ompelin aikaisemmin myös omat takkini, Hölttä kertoo. Nyt Hölttä suunnittelee pukua tyttärentyttärelle. Puvun osia hän on hankkinut muun muassa Nivalasta, Naantalista ja Perniöstä. 26.1. Juttusarjassa esiteltiin lähes 70 kansallispukua. Sarja päättyy.. TuuTerin puku Minun pukuni Käsillä tekijä Anna Hölttä on ommellut omat takkinsa Kansallispuvut koko perheelle TeksTi: ANJA MANNiNeN kuvA: JAAkko MArTikAiNeN Suomenmaan juttusarjassa keskustalaiset kertoivat kansallispuvustaan. Kudoin myös kankaat ja tein kirjonnat. Miesväelle Hölttä on tehnyt sinivoittoiset Johanneksen puvut. Hölttä kertoo olevansa sitoutunut kansallispukuihin. – Aamukolmeen saatoin ommella, kun lapset olivat pieniä. Heidät kuvattiin kesän 2016 puoluekokouksessa. – Käytän Tuuterin ja Antrean pukuja vuorotellen. Nyt Hölttä on koonnut Antrean pukua. Anna Hölttä uskoo, että Suomi 100 -juhlavuosi vahvisti kansallispuvun asemaa
5. 4. huhtikuuta. Millainen ihminen on perfektionisti. Tietotesti ??. Muun muassa liigan pohjoisimmalla joukkueella Rovaniemen Palloseuralla on silloin kotiottelu eteläisintä joukkuetta, Mariehamn IFK:ta vastaan. Mikä on Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva yritys. Se on perustettu 1649, ja sen tunnetuin tuote on oranssipäiset sakset, joita on valmistettu yli miljardi. Kuinka syvä. Seppo Kääriäinen. Moninkertainen mäenlaskun olympiavoittaja ja maailmanmestari Matti Nykänen vaihtoi elämänsä eräässä vaiheessa sukunimensä aviovaimonsa sukunimeen. Jalkapallon SM-sarja, Veikkausliiga, alkaa kaikkien joukkueiden osalta jo 7.–8. Kuka heistä täyttää 70 vuotta 29.1.2018. 9. Timo Soini. 10. Suomessa pesiviä haarapääskyjä arvioidaan olevan 150 000–200 000. 3. Mistä kaupungista on Veikkausliigan toiseksi pohjoisin joukkue. Oliko hänen nimensä 1996–98 Matti Hassinen, Matti Hynninen, Matti Paanala vai Matti Tapola. Missä on suhteellisesti eniten naisia: presidenttiehdokkaissa, nykyisessä eduskunnassa vai viime vuonna valituissa kunnanvaltuustoissa. 40 26.1.2018 6 4 3 7 8 1 3 5 7 2 4 5 9 2 7 2 6 3 8 4 1 9 5 7 2 6 5 8 4 3 8 7 3 5 6 9 4 5 1 2 3 7 8 5 3 7 8 9 6 2 4 1 2 1 8 4 7 3 5 6 9 1 8 3 9 6 5 7 2 4 4 5 9 1 2 7 8 3 6 7 2 6 3 8 4 1 9 5 3 6 5 2 4 1 9 8 7 9 7 2 6 5 8 4 1 3 8 4 1 7 3 9 6 5 2 4 2 6 9 7 5 6 3 8 7 6 2 3 5 1 8 3 2 1 3 9 9 5 1 4 2 7 3 5 8 6 1 9 8 1 9 6 4 7 3 2 5 6 3 5 2 1 9 4 8 7 1 9 4 5 7 6 2 3 8 7 5 3 1 8 2 9 4 6 2 6 8 4 9 3 7 5 1 5 4 6 7 2 1 8 9 3 9 7 1 8 3 4 5 6 2 3 8 2 9 6 5 1 7 4 4 2 6 9 7 5 6 3 8 7 6 2 3 5 1 8 3 2 1 3 9 9 5 1 4 2 7 3 5 8 6 1 9 8 1 9 6 4 7 3 2 5 6 3 5 2 1 9 4 8 7 1 9 4 5 7 6 2 3 8 7 5 3 1 8 2 9 4 6 2 6 8 4 9 3 7 5 1 5 4 6 7 2 1 8 9 3 9 7 1 8 3 4 5 6 2 3 8 2 9 6 5 1 7 4 6 4 3 7 8 1 3 5 7 2 4 5 9 2 7 2 6 3 8 4 1 9 5 7 2 6 5 8 4 3 8 7 3 5 6 9 4 5 1 2 3 7 8 5 3 7 8 9 6 2 4 1 2 1 8 4 7 3 5 6 9 1 8 3 9 6 5 7 2 4 4 5 9 1 2 7 8 3 6 7 2 6 3 8 4 1 9 5 3 6 5 2 4 1 9 8 7 9 7 2 6 5 8 4 1 3 8 4 1 7 3 9 6 5 2 1. Mistä kaupungista on Veikkausliigan toiseksi pohjoisin joukkue. Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin toimiva kaivos. Ben Zyskowicz. Onko Suomen hallitusten valtiovarainministerinä koskaan ollut nainen. Suomeen ne tulevat huhti-toukokuussa, ja syysmuutto tapahtuu elo-syyskuussa. Mistä maasta on lähtöisin kansantanssi masurkka. 3.2 018 , Zys kow icz on 63vuo tia s, Soi ni 55vuo tia s), 5) 1 445 met riä , 6) ete läi ses sä Afr ika ssa , pää asi ass a Zim bab wes sa, 7) Puo la, 8) täy del lis yyt een pyr kiv ä, 9) Paa nal a 199 6–9 8, 10) Kem i, Pal los eur a. 8. 2. Niko Karumaa / Shutterstock. . 7. Missä meikäläiset haarapääskyt talvehtivat. Ilkka Kanerva. Vas tau kse t: 1) edu sku nna ssa 41, 5 pro sen tti a, nykyi sis sä kun nan val tuu sto iss a 39 pro sen tti a, pre sid ent tie hdo kka iss a 37, 5 pro sen tti a, 2) kyl lä: Jut ta Urp ila ine n 201 1–1 4, 3) Fis kar s, 4) Ilk ka Kan erva (Kä äriä ine n täy ttä ä 70 vuo tta 29. 6
2018 41 Kerholaiset, toimittakaa puolivälitulokset! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tulee puoliväliinsä 31. Julkaisemme tulokset ja osan kommenteista lehdessä.. Tulokset voi toimittaa sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postitse (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon Facebook-ryhmässä. helmikuuta asti. Väliaikatuloksia otetaan vastaan 10. 26.1. Halutessasi voit kertoa myös, miten kausi on tähän saakka edennyt. tammikuuta
Elämäntavan esikuvat löytyvät pikemmin Tukholmasta, Lontoosta tai Berliinistä kuin Ranualta, Kittilästä tai Saarijärveltä. Maakunnasta saatiin ideologia, aate, kansallisvaltion osa. Maakuntaan on liitetty koko joukko tunnuskuvia, vaakunoita, lippuja ja lauluja. OlisiKO jo aika hyväksyä isänmaan runsas aluerikkaus. MaaKunnat tuottavat modernia alueidentiteettiä, johon perustui demokraattinen kansallisvaltio. Parasta Suomessa on kuitenkin se, että voimme vaalia kaksoistai useampia identiteettejä, olla maaseutulaisia, kaupunkilaisia ja eurooppalaisia samalla kertaa. Maakuntalaulut osataan Suomessa. Maakuntahenki tirisee edelleen monissa kulttuurija kotiseutujuhlissa. Liitot eivät olleet hallinto-organisaatioita – se tehtävä oli lääneillä. Maakunta – aate, ideologia vai identiteetti. Kaupungeissa on toisin. Maakuntaliitot keskittyivät edunvalvontaan, kotiseututyöhön ja alueelliseen perinnetutkimukseen. Kirjoittaja on Euroopan historian professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.). Takaisin perusarvoihin siis! Kotiseutukeskustelu kipinöi, kun mediassa taitetaan peistä maaseudun ja kaupungin todellisesta tai oletetusta paremmuudesta. Maisemia sekä eläinja kasvikuntaa on muokattu sopiviksi paikallissymboleiksi. Valtion tavoin maakunnat tuottavat identiteettiä, tunnuksia ja tarinoita. Siksi ”stadilaisuus” on leimallisesti elämänasenne ja identiteetti, turkulaiset ovat sangen ylpeitä omasta kaupungistaan ja tamperelainen tekee mieluummin löytöretkiä Mansen kuin valtion historiaan. Tarvittiin kuvallisia ja kirjallisia kertomuksia paikallisista ja alueellisista erityispiirteistä. Mutta kaupunkilainen voi vapaasti luoda omaa kuvaansa, ja mikä tärkeintä, vapautua perinneidentiteeteistä. 42 26.1.2018 Miten nykyihminen rakentaa omakuvaansa, kun puolueet tarjoavat väljähtynyttä aatetta, ammatti-identiteetit ovat jatkuvassa muutoksessa ja ”suomalaisuuskin” tuntuu jotenkin kulahtaneelta. laura kolbe vieraskolumni. Toki, Helsingillä on Uusimaansa, Tampereella Hämeensä ja Turulla Varsinais-Suomensa. Maakuntaliitoja perustettiin kotiseutuhengen vaalijoiksi. Rintamalinjat pitävät: kehäkolmosen sisäpuolen juoksuhaudoissa samastutaan kaupunkiin, ulkopuolella maakuntaan. Kun Suomi 1800-luvulla kasvoi esiin valtiona ja poliittisena ideana, oli maakunnilla keskeinen asema. Vanhin eli Savolaisten laulu (1852) loi mallin esittää maakuntaa laulusävelin, kuvailevasti korostamalla ”suloista luontoa ja kärsivää kansaa”. Zachris Topelius loi alueellisen ja heimopohjaisen kuvastomme perusainekset niin väkevästi, että ne määrittelevät maakunnallista omakuvaa näihin päiviin saakka. Omakuvan poikkeuksellista mehevyyttä, sanoisin. Ilman Topeliusta ei ole käsitystä Suomesta alueiden ja heimojen kokonaisuutena
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 26.1. Saattoi olla ohjelmaakin, sketsejä ja joku rohkea lukion puolelta elämässä haavettaan rocktähteydestä Landolakitaran ja omien surkeiden laulujensa kanssa. Ja oli vaarille hengästyttävää kerrottavaa. 2018 43 Sen piti alun perin olla aivan tavallinen vaarin kuljetustehtävä. AikA kului, piirileikkijuhlien nimeksi muuttui Consut ja tuli letkajenkka. Liikutuin , tämähän on itse elettyä tosi kauan sitten. Valvoja yllätti kyllä jo aina ennen kuin ehti kättä tytön puseroon työntää. Tuskin kuitenkaan tyttö minun nimeäni. Isommat olivat glitterit naamassa jo malttamattomina odottamassa sisäänpääsyä, kun menin hakemaan natiaisia. Lyseossa järjestettiin meille alaluokkalaisille, 11–13 vuotiaille, piirileikkijuhlia. Niitä letkajenkkalevyjähän oli kai kaksi, Jan Rohden doin The Jenka ja Katri-Helenan Letkis. Olen joskus diskovuosinani huvittanut kollegoita kertomalla millaisia koulubileet silloin olivat. Jos oikein haluan muistaa, ensimmäiset piirileikkijuhlat olivat kokonaan jäädä käsi kädessä kävelyttä, mutta yksi aika ruma tyttö sitten kai armosta pyysi. Mentiin käsi kädessä kävellen pitkin käytäviä ja laulettiin (likat siis lauloivat) ei ole leskeä ollenkaan. Piirileikkijuhlia, oikeasti. Viihdyimme parin kaverin kanssa paremmin siinä puffetin kulmilla, Siff-Colaa pillillä, ja jos rahat antoivat myöten, myös rix raxia ja lakritsipatukoita, joiden silloiset käärepaperit ovat sittemmin muuttuneet laittomiksi. Sinne kävelemään ei niin vain menty, jonkun piti ensin pyytää. Jari Nenonen Koulubileet Tämähän on itse elettyä tosi kauan sitten.. eipä tainnut levynsoittajallakaan olla kuin yksi levari, että sikäli. Siinä oli jo vähän sellaista, että piti tarjoilla limonadia tytöille ja veri veti hämäriin yläkerroksiin, jollei peräti oltu saatu pukuhuoneen ovi tiirikoiduksi. Koulun vanhempainyhdistys piti ensin nappuladiskon ja sitten perään isommille lapsille. Posket hehkuivat punaisina, hikipäässä oli tanssittu ja, kuten iltamaperinteeseen kuuluu, oli juotu pillimehua ja syöty mokkapaloja. Koulun pihalla oli hirveä trafiikki, lapsia oltiin tultu hakemaan ja isompia tuomaan. Koska lastenlasten äiti oli puffettihommissa, osakseni tuli noutaa 6ja 8-vuotias diskoilija ennen isompien diskoa. Varmana käsi hikosi. ehkä kuitenkin joku nimi kirjoitettiin seuraavana päivänä pulpettiin tai ainakin vihkon kanteen
Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Sähköposti Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan talvitarjouksena määräaikainen 38 € / 5 kk Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan keskustan jäsenhintaan kesto 86 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan kesto 152 € / vuosi Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan määräaikainen 159 € / vuosi Postitoimipaikka talvitarjous! 5 kk / 38 € koko maan äänenkantaja aikakauslehti kerran viikossa. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TILAUSVAIHTOEHDOT Puh