6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 40 / 26.10.2018 / 4,80 € Uutisanalyysi EhdokasasEttElu EtEnEE kEskustapiirEissä Suden kanssa silmätyksin työmarkkinoidEn rakEntEita pitää muuttaa Vieraskolumni yhä usEampi on kohdannut ilmiElävänä Erämaan harmaan
2 26.10.2018 sisältö 26.10. 2018 Eduskunnassa ihmisen puolella Konkariedustaja Niilo Keräselle sote-palvelut ovat sydämen asia s.18
32 Donald Trumpin puheet edustavat totuudenjälkeistä aikaa s. 31 Ilmastotoivo koetuksella Talous näyttää menevän kaiken muun edelle, Sitran Mari Pantsar suree s. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. 28 Ilmiöt Kirjat Kunnon kepulainen. Antti Kaikkonen s. 26.10.2018 3 Ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. 14 Marketta Auvinen halusi antaa nuorille tilaa kuntapolitiikassa s. 12 Yrityksen myynti voi olla maaseudulla pitkä prosessi s
Tanskan 75, Britannian 74,7 ja Viron 74 prosenttia. Kaikki kannattavat sitäkin, ainakin juhlapuheissa. Työllisyysaste eli työssä käyvien osuus 15–64-vuotiaista olisi saatava ainakin 75 prosenttiin. Siitä voi olla jatkossakin vaikea löytää yksimielisyyttä, koska helpot keinot on jo käytetty.” Siis: ”Helpot keinot on jo käytetty...” HS:n analyysin vahvisti – ehkä tarkoittamattaan – Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto Ylen aamu-tv:ssä (22.10.): ”Tämähän saattaa olla uusi normi, että näitä kiistoja ratkaistaan tällä tavalla”, Aalto sanoi. Miten julkiset varamme riittäisivät terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja kaikkeen hyvään, jota olemme Suomeen rakentaneet, jos ne eivät tahdo riittää nytkään, nousukauden huipulla. Miten niin. Siksi työssä käyviä on oltava enemmän. Pienikin työelämän sääntöjen muutosesitys nostattaa hirmuisen elämän, kuten olemme nyt nähneet. Mutta helppoa se ei ole. Ei. Silloin valtion tulot vähenevät ja menot lisääntyvät. Valtiovalta Suomessa kun kuuluu perustuslain mukaan ”kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Tämän takia: Elämme suhdanteen huipulla, nousukauden kiivainta menoa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 26.10.2018 M istä irtisanomista koskevassa jupakassa oikein on ollut kysymys. Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va. Ay-liikkeen lyömisestä. Työllisyyden parantaminen vaatii työelämän rakenteiden uudistamista. Kysymys on hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Valtion varat eivät riitä edes nykyisiin menoihin. Kun laskukausi ennen pitkää tulee, työttömyys kasvaa taas. Tätä kutsutaan ”työllistymisen esteiden purkamiseksi”. Se on uhattuna, jos vieläkin suurempi osa suomalaisista ei ole työssä. Taistelua hyvinvointivaltion pelastamiseksi Pääkirjoitus Tulevaisuudessa tarvitaan yhtä lujia pääministereitä ja hallituksia kuin nyt on. Valtataistelusta. Työllisyysaste on saatu hinatuksi 72 prosenttiin, mutta se ei riitä. Suomen yrittäjien puolustamisesta. Siksi hallitus yrittää kääntää nyt kivet ja kannot, jotta yritykset voisivat tarjota lisää työtä. Valtion varoin urakkaa ei voi hoitaa. Helsingin Sanomat näki tämän asian ytimen hyvin pääkirjoituksessaan (3.19.): ”Vaikka Suomen työllisyysaste on parantunut, se ei ole riittävä hyvinvointivaltion turvaamiseksi tulevaisuudessa. OECD-raportin mukaan Ruotsin työllisyysaste oli 77,2 prosenttia, Saksan 75,6. Veronmaksajia on saatava lisää, ja työttömyysmenoja on saatava alemmaksi. Ja Suomessa siis 72 prosenttia. Silti valtion tulot ovat yhä pienemmät kuin menot. Se ei riitä pelastamaan hyvinvointivaltiota. Silti Suomessa on 200 000 työtöntä. Jos ”uusi normi” on tämä, tulevaisuudessa tarvitaan yhtä lujia pääministereitä ja hallituksia kuin nyt on. Tämän tavoitteen jakavat suunnilleen kaikki asiantuntijat ja kaikki puolueet
on turhauttavaa, että lyhytnäköiset poliitikot saavat sahata sitä oksaa, jolla koko ihmiskunta istuu. Kokouksen isäntä maa on jarruttanut neuvotteluja ennenkin. HaLLitustenväLinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ynnäsi yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta ja päätyi siihen, että elämme ihmiskunnan kohtalonhetkiä. iLMastonMuutos on huomattavasti mutkikkaampi. Keskustan entisen puoluesihteerin Jouni Ovaskan Twitterissä viljelemä musta huumori tuli tarpee seen kaiken ilmastoahdistuksen keskellä. Ne pitäisi lähes puolittaa alle 12 vuodessa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että luonto on varastoinut muinaiset kasvit ja eliöt maankuoreen, mutta me ihmiset kaivamme ne ylös ja tupruttelemme taivaalle maata lämmittäväksi peitoksi. Tuore ilmastoraportti pohjustaa Puolassa pidettävää YK:n joulukuista ilmastokokousta, mutta sieltä ei odoteta suuria edistysaskelia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei odotetusti lotkauttanut korvaansa raportille. Tämä oli suhteellisen helppo estää kieltämällä otsonia tuhoavat freonit, joita käytettiin muun muas sa ponneaineena hiuslakoissa ja kylmäaineena jääkaapeissa. Helsingin Sanomien mukaan Australian varapääministeri Michael McCormack ilmoitti heti ilmastoraportin julkaisun jälkeen, että maan hallitus ei ryhdy muuttamaan linjaansa ”vain siksi, että jonkun mielestä joku raportti on se tie, jota meidän pitäisi seurata ja jonka mukaan toimia”. Ei auta, vaikka pieni suomalaisen pyöräilisi kaikki työmatkansa ja söisi pelkkää lähellä tuotettua porkkanaa, jos valtiot eivät ole talkoissa mukana. Lapsuudessani pelättiin kamalaa otsoniaukkoa. Kaikkien maapallon asukkaiden nahka olisi kärventynyt ilman elämää suojaavaa otsonikerrosta. Siihen johti konkreettinen uhka. Maapalloja kun on vain yksi. Valtiot pääsivät otsonisopimukseen Montrealissa vuonna 1987. Pallo kuumenee hälyttävää vauhtia, päästöt täytyy saada alas ja äkkiä. Autralia aikoo ehdottomasti jatkaa kivihiilivarantojensa hyödyntämistä. Siihen kytkeytyy koko tapamme elää – energiantuotanto, liikenne, asuminen, talous ja työpaikat. ei tapaHtunut lamaantumista, mutta ei myöskään toimintaa kovakalloisimpien päättäjien kohdalla. Kaikkien maiden tulisi edes myöntää, että fossiilisten polttoaineiden käyttö ei vetele. Ennen raportin julkaisua arvostettu britti lehti The Guardian kertoi, että ilmaston lämpenemisen seurauksiin liittyviä varoituksia jopa laimennettiin lopulliseen raporttiin, jotta fossiilisten päästöjen leikkaamista vastustavat maat eivät lamaantuisi vaadittavista toimenpiteistä. 26.10.2018 5 Toimittajalta Kovakalloiset tyypit sahaavat oksaa, jolla ihmiskunta istuu Miten hidastaa ilmastonmuutosta. Pauliina Pohjala. Nyt pitäisi kuitenkin tehdä täyskäännös. Lähetetään se sosiaalija terveysvaliokuntaan
Matti Vanhanen ilmastomarssilla Sami KorKala Me teemme rakennukset, ja lopulta ne muokkaavat meidät, sanoi Winston Churc hill aikoinaan. Ahtaasti asuvien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Timo Korhonen Twitterissä Jokaisen yrityksen pitää kaikessa toiminnassaan vähentää ilmastopäästöjä. Erilliset pientalot Kaikki rakennukset Rivija ketjutalot Muut rakennukset Asuinkerrostalot Asuinpinta-ala m 2 /henkilö: 40,5 m 2 vuonna 2017 1970 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2017 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 m 2 Suomessa rakennetaan ahtautta Lähde: Tilastokeskus Sh utt ers to ck / H en na Ra ita la. SuoMeSSa yksinasuvien määrä on kohonnut huomattavasti, mikä puoltaa pieniä asuntoja. Ihmiskuntaa uhkaa huutava pula ruuasta ja vedestä. Lentävä lause ottaa ilmaa alleen tämän päivän Suomessakin, sillä rakentamisella on väliä. – Niistä alueista voi tulla ongelmallisia. Yhteiskuntarakenne tiivistyy kaupunkikeskustoihin, mutta pieniä kerrostaloasuntoja rakennetaan myös kauas keskustoista. Muuten sen toiminta ei ole kestävää vaan uhka tulevaisuudelle. – Ei minulla ole mitään oikeassa olemisen tarvetta, mutta haluan tuoda asuntorakentamisesta esiin monenlaisia näkökulmia. Hulluinta olisi, että nämä kaksi eniten luontoa rakastavaa ryhmää ajautuisivat näin suuressa asiassa kiistaan. Olen hämmästynyt siitä, kuinka paljon city vihreät ja asuntorakennuttajat saavat toisiltaan tukea, Vaattovaara hymähtää. Asuntopolitiikka on totuttanut suomalaiset vuosikymmenten saatossa muuta Länsi-Eurooppaa ahtaampaan asumiseen. Ajassa Sanottua 6 26.10.2018 Ympäristöväen ja metsäalan on hyvä löytää toisensa. – Asuntosijoittaminen saattaa ohjata liikaa rakentamista, Vaattovaara sanoo. On kaunis ajatus, että kaupunkiympäristössä eletään ekonomisesti ja ekologisesti keskustan toimiessa kodin jatkeena. Ei kaikille alueille käy ajan kanssa niin hyvin kuin Helsingin Kalliolle. Kestävästi toteutettu asuntorakentamissuunnittelu voi edistää hyvinvointia ja taloutta, kun toisenlainen suunnittelu saattaa aiheuttaa ei-toivottavaa alueellista eriytymistä. Riikka Suominen Twitterissä Pinta-ala huoneistoa kohden -taulukko kertoo, että Suomessa on jämähdetty muuta Eurooppaa ahtaampaan asumiseen. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastotoimia pitääksemme maapallon tulevaisuuden siedettävänä. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää nykyistä asuntorakentamista vastuuttomana, sillä Suomeen on tehty viime vuosina huomattavan pieniä asuntoja ehkäpä ohimenevän trendin ja kysynnän takia. Vaattovaara toivoo, että asuntorakentamiseen liittyvät päätökset valtioja kuntatasolta lähtien tuottavat yleistä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Äärimmäinen ilmiö ovat pohjapintaalaltaan vain 15,5-neliöiset miniyksiöt Vantaan Martinlaaksossa
Valiokunta on linjannut, ettei muita asioita oteta soten väliin. – Hyvät mahdollisuudet siihen kuitenkin on, että vaalikauden loppuun mennessä kaikki ehditään käsitellä. – Tämä ei ole järkevästi linjassa veropoliittisestikaan. Muita lakiesityksiä ei ole voitu ottaa käsittelyyn. Fossiilisesta uusiutuvaan, kiertotalous kaikkialle, hiilinielujen kasvattamista, vähemmän kulutusta. Ala-Nissilä huomauttaa, että kolmikantapöydissä eivät ole edustettuina työttömät, eläkeläiset, pienyrittäjät, opiskelijat eivätkä perheet. Sote-valiokunnassa on syksyllä aina ruuhkaa budjettilakien vuoksi. – Jäsenmaksu on maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen ja saajalle eli ammattijärjestöille verovapaata tuloa, koska järjestöillä on yleishyödyllisten yhteisöjen asema. Toisaalta muissakin valiokunnissa on vaalikauden lopussa paljon työtä, valiokuntaneuvos huomauttaa. Nyt irtisanomissuojakiistassa SAK on linjannut suoraan eduskunnan tahtoa vastaan, eli käsillä on selkeästi poliittinen työtaistelutoiminta, Olavi Ala-Nissilä toteaa. – Nyt näitä ei tosin ole päästy käsittelemään normaalissa ajassa. Osa luultavasti jää käsiteltäväksi joulun jälkeen. Sitten tätä kautta kertyneestä kassasta lakkoilijoille maksettava lakkoavustus on verovapaata tuloa 16 euroon asti päivässä, Ala-Nissilä kertoo. Pahempiakin työruuhkia on nähty, hän vakuuttaa. Ala-Nissilä haluaa lopettaa poliittisten lakkojen verotuet Ja ri La uk ka ne n 26.10.2018 7. Timo Soini Maaseudun Tulevaisuudessa Ei tässä ole ollut hallituksen sisällä mitään erimielisyyttä, kun toimista on sovittu, nyt viimeisimpänä kivihiilikiellosta ja polttoaineiden sekoitevelvoitteesta. Sote-valiokunnan työruuhka ei ole poikkeuksellinen Krista Kiurun johtaman sote-valiokunnan pöydälle on kasaantunut töitä, mutta pahempaakin on nähty. – Hallitus ja eduskunta ovat vastuussa kaikista suomalaisista ja hyvinvoinnin turvaavasta työllisyydestä ja työllisyysasteesta, hän muistuttaa. Mäkipää myöntää, että lukumääräisesti tavaraa on pöydällä paljon. ala-nissilän mukaan lakkoaikoina ammattiyhdistysliikken verotuki on peräti kolminkertainen. Kimmo Tiilikainen Helsingin Sanomissa Meri AlArAntA-SAukko Mediassa on kauhisteltu sote-uudistuksen venymisen sosiaalija terveysvaliokunnassa aiheuttamaa juttusumaa. Itse lakko-oikeuteen ja työmarkkinajärjestöjen asemaan Ala-Nissilä ei olisi puuttumassa, mutta hän korostaa, ettei yhteiskunnan tehtävä ole tukea lakkoja, joilla on selvästi poliittinen agenda. Keskustan varsinaissuomalainen kansanedustaja, eduskunnan verojaoston jäsen AlaNissilä esittää eduskunnalle aloitetta poliittisten lakkojen verotukien poistamisesta. Hänen mielestään tilanne ei ole poikkeuksellinen. Kesken vaalikauden saattaisi uusien edustajien olla vaikea astua remmiin. Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää rauhoittelee huolestuneita. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva lAuri Heikkilä – Poliittisten lakkojen ei pitäisi voida nauttia verotuista. Vuoroaan odottavat budjettilait eivät hänen mukaansa todennäköisesti ole erityisen työläitä. Mäkipää uskoo, että asiat saadaan käsiteltyä ajallaan. sellaistakin on väläytelty, että perustettaisiin väliaikainen valiokunta ruuhkaa purkamaan. Hanna Kosonen Twitterissä Valtiojohtoinen luonnonsuojelu aiheuttaa turhaa hysteriaa, selvästi jonkinlaista ilmastoahdistusta, eikä tuota tulosta. Ajassa Sanottua Tarvitaan satoja pieniä päätöksiä, jotta iso muutos toteutuu. – Haasteena olisi ainakin se, keitä tähän valiokuntaan valittaisiin. Se olisi Mäkipään mukaan periaatteessa mahdollista, vaikka niin ei olekaan aiemmin tehty
Liitto-lehden päätoimittaja Samuli Pohjamo oli myös Suomenmaan päätoimittaja. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan (1908) perustamisesta nykypäivään. Toimitusjohtaja Seppo Maskonen ja päätoimittaja Samuli Pohjamo tutkimassa vuonna 1993 painosta juuri tullutta tuoretta Suomenmaan numeroa. Konstit talouden vahvistamiseksi valuivat hiekkaan. Myös osakeyhtiö Liitto muutti nimensä Suomenmaa Yhtiöt Oy:ksi. Uusi vaihe oli, kun Suomenmaa ja Liitto yhdistettiin 1994. Suunnitelma konkretisoitui, ja Suomenmaa alkoi ilmestyä viikkolehtenä 1.2.1992 oululaisen isännän johdolla. Lehden uutisia seurattiin ja siteerattiin säännöllisesti muissa medioissa. Ajassa Lehden uutisia seurattiin ja siteerattiin säännöllisesti muissa medioissa. Siellä oli osaamista ja pääomia. suomalaisista arvioi, että poliitikkojen kielestä ei saa selvää. Keskustan pää-äänenkannattaja pelastui ja löysi 1994–1999 oman tien ja tyylin. 8 26.10.2018 Enemmistö suomalaisista antaa tiedotusvälineille kiitosta siitä, että ne viestivät poliittisista asioista ymmärrettävästi. Suomenmaan johto kolkutteli monille oville – turhaan. Ei auttanut ilmestymiskertojen vähentäminen, eivät henkilöstön lomautukset. Liiton maakunnallisten jäsenlehtien valtauk sien estämiseksi perustettiin Maakuntien Viestintä. Ajateltiin, että siihen saataisiin hyvin ilmoituksia laajan levikin vuoksi. Maakunta lehtien Liitossa pääkaupunkilehden surkea tilanne tiedettiin. Haparoinnin jälkeen Suomenmaan taival pää-äänenkannattajana jatkui seuraavina vuosina. ToimiTuSjohTaja Seppo Maskonen esitti Maakuntalehtien Liiton syyskokouksessa 1991, että Suomenmaa yhtiönä saatetaan Osakeyhtiö Liiton omistukseen. Kuukausijulkaisu muutettiin viime hetkillä viikkolehdeksi. Suomenmaan konkurssin välttämiseksi Liitto sitoutui yhtiönä ottamaan lehtiryhmän ja Suomen Keskustan takaamana vastuun kaikista Suomenmaan sitoumuksista. Osakeyhtiö Liitto pelasti Suomenmaan Timo mikkilä Suomenmaan taistelu päättyi 1990-luvun alussa. Tavoite oli, että Suomenmaa siirretään turvasatamaan eli maakuntalehtien omistukseen. Ne maksettaisiin pois Liiton ja Suomenmaan lehtitukien turvin. Päätoimittaja Samuli Pohjamo vaihtui 1999 Juha Maunoon. Se osti isolla potilla Suomenmaata. Kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi, etteivät virkamiehet kykene viestimään ymmärrettävästi valmistelemistaan esityksistä. Pa ula Ås trö m Lä hd e: KA KS – Ku nn alli sa la n ke hit tä m iss ää tiö
HaKulomaKe on perusteellinen ja monisivuinen. Koulutus koostui kolmesta tiiviistä neljän päivän jaksosta, mentoroinnista ja suuresta määrästä ”kotitehtäviä”, joista sai palautetta. Siinä korostetaan, että valittujen pitää sitoutua koulutukseen sataprosenttisesti. Se vaatii tekoja meiltä jokaiselta. Keskustelijoiden joukosta on löytynyt myös niitä, jotka kieltävät koko ilmastonmuutoksen tai ihmisten vastuun siitä. Hän kuuli koulutuksesta viime syksynä ja lähetti heti hakemuksensa. Kestävään metsänhoitoon perustuva biotalous on osa ratkaisua. Realistiset ja uskottavat keinot vaativat harkintaa. Lisäksi näin Rinne vahingoittaisi Suomen työllisyyttä ja siirtäisi biotaloussektorin tuotantoa pois maihin, missä metsänhoito ei ole yhtä vastuullista. On tärkeää asettaa metsien käytölle reunaehdot, kuten Suomen metsälainsäädännössä on tehtykin. Kaikkien tulee myös osallistua lähivuosina joihinkin vaaleihin. Metsä on nähtävä puilta myös ilmastokeskustelussa. Kestävä pohjoismainen metsäsektori pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta. Olen sitä mieltä, että päästövähennykset eivät voi kohdistua vain metsätalouteen. Be nja m in D ied erin g / AL D E Tästä esimerkki oli SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ehdotus hakkuiden vähentämistä juuri Suomessa, vaikka metsämme hoidetaan kestävällä tavalla. Onkin paikallaan arvioida yhteiskuntaa laajemmin. – Minulla on nyt paljon materiaalia ja hyviä kontakteja, joiden avulla voisi saada Suomeen jonkun huipputason puhujankin. Sopeutuminen vaatii poliittisten tavoitteiden muokkausta ja uutta lainsäädäntöä. Useissa ulostuloissa ei haluta katsoa ilmastonmuutoksen ehkäisyä kokonaisuutena, vaan osoitetaan syyttävä sormi yhtä sektoria kohden. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii EU:lta ja myös Suomelta kokonaisvaltaista pohdintaa siitä, miten pelisäännöt energiantuotannolle, liikennesektorille, asumiselle ja rakentamiselle sekä myös maataloudelle ja teollisuudelle päivitetään. Hän toivoo, että kotimaassakin pystyttäisiin järjestämään jonkinlainen mini-EWA. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kurssilla todettiin yhdessä, että politiikka voi olla julmaa, mutta se on myös innostavaa yhdessä tekemistä.. Ei voi olla niin, että esimerkiksi Saksassa hiilen käyttö saa lisääntyä ja sen aiheuttamat päästöt ajatellaan varastoitavan Suomen metsien hiilinieluihin. Tuhansien tutkijoiden tieteelliseen näyttöön perustuva väite on kuitenkin selvä: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen ei riitä, jos haluamme välttyä dramaattisilta muutoksilta. 26.10.2018 9 Täällä Bryssel Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaistua raporttinsa on käyty kuumaa keskustelua päästövähennystavoitteista ja keinoista saavuttaa ne. Seuraava kurssi järjestetään ensi vuonna. – Olin ensimmäinen Suomen Keskustan edustaja, joka on osallistunut European Women Academy -koulutukseen, mutta toivottavasti en viimeinen. Satojen joukosta kurssille valittiin 30. – Hyvä englannin kielen taito, korkeakoulututkinto, poliittinen aktiivisuus, Ruottu luettelee osallistumisen edellytyksiä. Ruottu on halukas jakamaan saamaansa oppia myös eteenpäin. Ruottu kannustaa politiikasta kiinnostuneita keskustalaisia naisia pyrkimään mukaan koulutukseen, jonka ALDE kokonaan kustantaa. Metsä on nähtävä puilta ilmastokeskustelussa Annina Ruottu kannustaa naisia huippukoulutukseen Pirkko Wilén KesKustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu kehuu Euroopan liberaalidemokraattien (ALDE) naispoliitikoille järjestämää vuoden mittaista tehokoulutusta. Samalla on pidettävä huoli luonnon ja metsien monimuotoisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä
Mika Lintilän ja Tuomo Puumalan lisäksi listalle mahtuu kaksi. Kaksi hyvin työnsä hoitavaa kansanedustajaa on pienelle maakunnalle loistava saavutus. Alajärvellä ehdokaskysymys ratkaistiin paikallisella jäsenvaalilla Sari Palmun ja Antti Joensuun kesken. Jokaiselle äänestäjälle pitäisi löytyä sopiva ehdokas. Hän toimii projektipäällikkönä Väestörekisterikeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja askaroi parhaillaan elinikäiseen oppimiseen liittyvässä digitukihankkeessa. Toiset kiistävät. Neljässä vuodessa ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Piirihallitukseenkin oli jo välillä tulossa naisia enemmän kuin laki sallii. Naisten nimistä sanotaan olevan puutetta. Naisjärjestö muotoili kannanottonsa kauniisti, mutta sen perusteella voi ymmärtää, että kyse ei ole kyvykkäiden tai halukkaiden naisten puutteesta, vaan siitä, että liian moni edelleen ajattelee, että kansanedustajan pitää olla nimenomaan mies. Kansanedustajien lisäksi listalle mahtuu yksi nuori ja yksi nainen. KaiKKi viime vaaleissa Vaasan vaalipiiristä valitut keskustan kansanedustajat ovat miehiä. Tilanne on sekä hyvä että huono. Useimmissa piireissä kokoukset ovat vasta edessä ja pohdinta jatkuu. Keski-Pohjanmaa saa asettaa Vaasan vaalipiiriin neljä ehdokasta. Vasta Pohjois-Pohjanmaa on nimennyt kaikki ehdokkaansa. Kotikunnassaan Nurmijärvellä hän on myös hyvinvointilautakunnan jäsen. Pääkaupungissa on vaikea ”kasvattaa” ehdokkaita seuraavaa tai sitä seuraavaa vaalia varten. Osa ehdokkuutta harkitsevista naisista kertoo kokeneensa jopa painostusta. Ja nyt toinen heistä on päässyt osoittamaan kykynsä myös ministerin tehtävässä. Mikko Kärnä Petteri Salmijärvi Sari Palmu Timo Kaunisto Tarja Uusipaasto Merja Niemi Uutisanalyysi. Seitsemän nimen osalta neuvottelut jatkuvat. Piirikokous nimennee ehdolle nuorten esittämän Otto Luoman sekä politiikassa ja keskustan toiminnassa tuoreen kasvon, Teija Leivo-Rintakorven Vetelistä. Tämän lehden ilmestyessä tiedetään jo, kumpi kisan voitti. Eduskuntavaaleihin on tällä hetkellä lähdössä viisi miestä ja viisi naista. Helsingin piirin ehdokasasettelu kiinnostaa kaikkia. Nytkin on tarjolla päteviä miehiä. Keskipohjalaisten suurin huoli kohdistuukin naapurin tilanteeseen: jos Etelä-Pohjanmaan piiri ei onnistu ehdokasasettelussa ja vaalityössä, voi yhteinen äänipotti jäädä turhan pieneksi. Miehiä sijoittui myös ensimmäiselle ja toiselle varasijalle. 10 26.10.2018 KesKustan piiriKoKouKsissa pyritään rakentamaan täydellisiä listoja: tarvitaan kokemusta, uusia tulokkaita, monipuolista ammattivalikoimaa – ja riittävästi naisia. Tavoite: täydellinen lista Onnistunut ehdokasasettelu on ensimmäinen edellytys hyvälle vaalitulokselle. varsinais-suomessa ei ole enää aikoihin tarvinnut olla huolissaan naisten asemasta. Vaalien ensikertalaisiin kuuluu myös Uudenmaan Petri Kolmonen, joka toimii valtakunnallisen Isät lasten asialla ry:n puheenjohtajana. Ennen piirikokousta ei irtoa tietoa ehdokkaista. Huonoa on se, että pelivaraa on vähän. Monelle riittääkin yksi yritys, vaikka pitkäjänteisemmällä työllä nimi voisi paremmin tulla tutuksi. Etenkin Helsingissä ehdokkaana olo vaatii rahaa. Monet ehtivät muuttaa muille paikkakunnillekin. tavallaan sama on ongelma on yhdellä pienimmistä piirijärjestöistä. Ja tämä siis maakunnassa, josta sentään on lähtenyt kaksi puolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksikin kelvannutta naista. Selvää on, että suurin osa nimistä on uusia. Yksi Varsinais-Suomen uusista ehdokasnimistä on raisiolainen Merja Niemi, joka uutena kasvona nousi ensi yrittämällä valtuustoon. Siellä on eniten voitettavaa, eniten äänestäjiä, ja listalle mahtuu eniten ehdokkaita. Vaaleihin lähdetään toiveikkain mielin
Äänestyksen tulos oli kärjen osalta hyvin tasainen. KaaKKois-suomen vaalipiirissä keskustan ehdokaslistaa, vaaliohjelmaa ja yhteistä vaalibudjettia kasataan kolmen toiminnanjohtajan ja neljän keskustapiirin voimin. Ehdokkaiksi ovat lähdössä ainakin piirin puheenjohtaja Johanna Häggman Forssasta, varapuheenjohtaja Timo Kaunisto Hämeenlinnasta sekä Heli Lehtilä Lopelta. Etelä-Hämeen puolella piirikokouksen ajankohta on vasta joulukuun ensimmäisenä päivänä. Suomenmaan uutisanalyyseissa seurataan keskustan valmistautumista vaaleihin kautta maan. Mikko Kärnä kampanjoi jo aktiivisesti ”varakansanedustajana”. 26.10.2018 11 Useimmissa piireissä kokoukset ovat vasta edessä. Piirikokous käytti sille kuuluvaa valtaa täysimääräisesti ja muutti jäsenäänestyksen tulosta viiden ehdokkaan osalta. Viime kerralla tuloksena oli ensimmäinen varasija. Viime vaaleissa Kaunisto oli jo mukana Hämeen vaalipiirin listalla ja ylsi ensimmäiselle varasijalle. Päijät-Hämeen puolelta kisassa ovat mukana ainakin Juha Rehula, Martti Talja, Hilkka Kemppi, piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä sekä Mika Mäentalo Heinolasta. Pirkko Wilén Vesa Riekki Johanna Häggman Lauri Nikula Maarit Kiiskinen Riikka Moilanen. Jyväskyläläinen Neittaanmäki nousi kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä vuonna 1999 mottonaan ”nuorikin mies voi päästä eduskuntaan, jos vain saa tarpeeksi ääniä”. ”Olette varmaan huomanneet, että tilanne on nyt muuttunut”, hän totesi piirikokouksessa. Moilasta houkuteltiin ja vaadittiin mukaan kisaan jo ennen jäsenäänestystä. Lapissa kisaavat muun muassa edellisissäkin vaaleissa mukana olleet Petteri Salmijärvi ja Tommi Lepojärvi. Nyt on aikaa kampanjointiin. Ykköseksi nousi Jarva. Sirkka-Liisa Anttila ei ole vielä kertonut aikeistaan. Keski-Suomen uusiin nimiin kuuluvat maaseudun monialayrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Tarja Uusipaasto Jämsästä sekä väitöskirjaopintoja tekevä yrittäjä, mansikkatilan emäntä Maarit Kiiskinen Laukaasta. Kainuun piiri asettanee jäsenäänestyksen perusteella kolme ehdokasta: istuvat kansanedustajat Marisanna Jarvan ja Timo Korhosen sekä haastajan asemasta liikkeelle lähtevän Tuomas Kettusen. Samaan Oulun vaalipiiriin kuuluva Pohjois-Pohjanmaan piiri asetti ehdokkaansa jo pari viikkoa sitten. Hämeen vaalipiirissä Päijät-Häme asettaa seitsemän ehdokasta ja Etelä-Häme toiset seitsemän. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 2007 saakka ja on sen jälkeenkin ollut mukana kaikissa vaaleissa. Hänestä vain 20 äänen päähän jäivät niin Korhonen kuin Kettunenkin. Kaunisto oli kansanedustajana vuosina 2007–2011 ja edusti silloin Varsinais-Suomen vaalipiiriä . Yksi Pohjois-Pohjanmaan uusista ehdokkaista on Vesa Riekki Pudasjärveltä. Kannatusta ja kiinnostusta Riekillä on ollut aiemminkin, mutta ehdokaspaikka avautui vasta nyt. Nuoria ja nuorekkaita ehdokkaita on tulossa kokeneempien rinnalle. Silloin hän joutui kieltäytymään vaativien työtehtäviensä vuoksi. Kaksi viikkoa sitten selvitettin erityisesti nuorten ehdokkaiden esiinmarssia. Ilmeisesti tässä onnistutaankin. Vieläkin mutkallisemmaksi asian tekee se, että Heinävesi, Joroinen ja Iitti siirtyvät heti vaalien jälkeen eri maakuntiin ja eri piireihin. Ehdokaspaikkojen jakaminen Etelä-Savon, Itä-Savon, Karjan ja Kymenlaakson piirien kesken on pelkkää matematiikkaa, mutta tiivistä yhteydenpitoa tarvitaan, jotta yhteisestä listasta saadaan kaikin puolin tasapainoinen. edusKuntaKoKemusta on myös Petri Neittaanmäellä, joka nykyisin toimii eduskunnan I varapuhemiehen, Mauri Pekkarisen, erityisavustajana. Toinen esimerkki uusista ehdokkaista on oululainen valtuutettu ja nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula. Metsurin titteliä kantava Riekki on kokenut kunnallispoliitikko, joka on toiminut pitkään ”hirsipääkaupungin” kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Ääniä ropisi, ja Neittaanmäestä tuli silloisen eduskunnan nuorin kansanedustaja. Listalle nostettiin piirihallituksen esityksen mukaisesti nuoria ja oululaisia, myös entinen kansanedustaja Riikka Moilanen. Heinävedeltä Kotkaan ulottuvan vaalipiirin hahmottaminen voi olla haastavaa kenelle tahansa
Lajin kiistaton mestari on tietysti Donald Trump, joka on väittänyt muun muassa, että Barack Obama on syntynyt Keniassa ja että ilmastonmuutos on kiinalaisten salajuoni. Oma lukunsa on Venäjän harjoittama informaatiohämmentäminen. Täällä kenties myös uskotellaan itselle, että Suomi saa Venäjältä erikoiskohtelua, kirjoittajat toteavat. Elinkeinoministeri Olli Rehnkin (kesk.) joutui kommentoimaan väitettä Helsingin Sanomille. Puoluevirkailija Matti Putkonen väitti infraäänen olevan niin vaarallista, että se saa lepakkojen sisäelimet räjähtämään. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Politiikassa on toki valehdeltu ja levitetty propagandaa ennenkin, mutta kirjan mukaan Trumpin toiminta on erilaista. Perussuomalaisten ”työmies” oli löytänyt lepakkotutkimuksen netistä ja muunnellut sitä surutta omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Faktoilla ei ole Trumpille oikeastaan edes väliä, ne ovat erottamattomia mielipiteistä. Esimerkiksi Iltalehti teki aiheesta jo saman päivän aikana viisi juttua. Toisaalta Suomeakaan ei ole rokotettu valeuutisia vastaan. Totuuden jälkeen -kirjan mukaan muun muassa suomalaisten korkea koulutustaso ja luottamus instituutioihin suojaavat meitä totuudenjälkeisen ajan ilmiöiltä. Teos, 296 s. 12 26.10.2018 Kirjat KuKa muistaa räjähtävät lepakot. totuuden jälkeen -kirjan kirjoittajien mukaan faktaa, tunteita ja mielipiteitä sekoitteleva hölynpöly, karusti sanottuna paskapuhe, on yksi nykyisen totuudenjälkeisen ajan ilmiöistä. Myös Britannian EU-eroa vaatinut brexit-kampanja perustui kirjan mukaan osittain valheille. – Useat ihmiset ovat sanoneet, että olen oikeassa, Trump on todennut, kun häntä on vaadittu tilille sanomisistaan. Hatusta vedetyt totuudet yleistyvät mediassa Kun lepakot räjähtävät TeksTi: AnnukkA kAArelA. Perussuomalaiset järjesti lokakuussa 2016 tiedotustilaisuuden tuulivoiman terveysriskeistä. Duunarien ääniä tavoittelevalle puolueelle sopi paremmin kuin hyvin, että huomio keskittyi hallituksen toimien sijasta lepakoihin. Myös valemediat ovat meillä edelleen pieniä toimijoita. Putkonen onnistui heitollaan hämäämään niin mediaa, yleisöä kuin poliittisia kilpakumppaneitaankin. – Suomessa ei esimerkiksi ole totuttu siihen, että jotkut toimijat voivat valehdella täysin häikäilemättä. Hänen valheensa eivät ole puntaroituja ja perusteltuja, vaan usein lennosta keksittyjä. Vaihtoehtoiset faktat ja hatusta vedetyt totuudet ovat yleistyneet myös meillä. Räjähtävät lepakot on yksi esimerkkitapaus Antto Vihman, Jarno Hartikaisen, Hannu-Pekka Ikäheimon ja Olli Seurin tuoreessa kirjassa Totuuden jälkeen. Antto Vihma, Jarno Hartikainen, HannuPekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen. Kirjan kirjoittajien mukaan Putkosen väite oli ehtaa hölynpölyä. Mediatemppu siis onnistui, vaikka väitteen todenperäisyys ammuttiin nopeasti alas. Väite sai median riehaantumaan. – Samalla tavalla infraäänisaaste vaikuttaa kaikkiin nisäkkäisiin aina ihmisistä tuotantoeläimiin, Putkonen jatkoi. Tiedotustilaisuus ajoitettiin samalle päivälle, jona hallitus päätti edetä työttömyysturvan ehtojen tiukentamisessa. Valppautta tarvitaan, sillä kirjan mukaan suomalaisia vaivaa valeuutisten suhteen tietynlainen naiivius. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti voimaloiden tuottamaan matalataajuiseen infraääneen. Trumpin presidenttikampanjan väitteistä jopa seitsemänkymmenen prosentin on tutkittu olleen valetta. Kansainvälisiin esimerkkeihin verrattuna Putkosen lepakot ja muut suomalaiset tapaukset ovat varsin kesyjä
26.10.2018 13 Aleksis kivi ei tehnyt päivääkään ansiotyötä, kirjoittaa historioitsija Teemu Keskisarja Kivi-elämäkerrassaan. Työhulluutta Kivessä kuitenkin riitti, hän kirjoitti vajassa 10 vuodessa keskeisimmän tuotantonsa ja ensimmäisen suomenkielisen romaanin. Noella ja tervalla hän hahmotteli uuninkylkeen taivaan ja helvetin. Ystävät kannattelivat Kiveä niin kuin taisivat, ja Keskisarjan teos muistuttaakin: yksin ihminen on lopulta kovin vähän. Siltala, 272 s. Itsepäinen mies keskittyi kirjailijanuraansa, ei opettanut eikä tehnyt muitakaan sivuhommia elantonsa eteen. Lönnqvistin talossa ”haisi vain naisten hiki”, kun Kivi sukelsi omaan maailmaansa – Seitsemän veljeksen kirjoittamiseen. Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus. Olisivatko siihen riittäneet kenenkään voimat. – Ei laskelmoiden vaan vaistonvaraisesti hän tutustui ihmisiin, jotka jaksoivat maksaa aterioita, olutpullosia, puulaakivuokria ja viimein kirjapainokuluja, luonnehtii Keskisarja teoksessaan. August Ahlqvist haukkui Seitsemän veljestä -romaanin, ja se viimeisenä niittinä mursi jo vuosia koetellun Kiven itsetunnon. Tästä Kiven verkostoitujan pelisilmästä Keskisarja kirjoittaa oivallisesti. Tämän takana oli professori Fredrik Cygnaeus, josta tuli Kiven pitkäaikainen tukija. Keskisarja kirjoittaa, että Kivi olisi tarvinnut rinnalleen ihmisen, joka olisi ravistellut miehen jaloilleen uuden kirjan kimppuun. Ystäviä löytyi, sillä nuorena Kivi oli porukan hauskuuttaja. Tärkeimpiin tukijoihin kuului mamselli Charlotta Lönnqvist. Lönnqvist ymmärsi kirjoitustyön raskauden, ja kuten lapsuudenkodissaan, Kivi vapautui taas raskaista arkiaskareista. Taidemaalaria Aleksista ei tullut, mutta noella luodun teoksen kerrotaan pysyneen uunin kupeessa vuosikymmeniä. Jo lApsuudenkodissA Aleksis sai ymmärrystä. Suhdeverkosto piti Kiveä pystyssä Kirjat TeksTi: Tomi oravainen. Ja moni antoi vähästään. Isä osti väriliidut, joilla pikku Aleksis piirteli vintillä. Kivi nautti virallisempaakin tukea ja sai muun muassa suomalaisuusliikkeeltä kannustuspalkinnon päntätessään ylioppilastutkintoon. Keskisarja piirtää uudenlaista kuvaa Kivestä taitavana verkostoitujana ja ”liukkaana luikkuna”, joka haistoi tukijoita sekä ehkä stipendejäkin eikä uhrannut aikaansa palkkatöihin. Kiven keskittymisen pelkkään kirjallisuuteen tekivät mahdolliseksi tukijat ja ymmärtäjät, joita hän elämänsä varrella löysi. Tukiverkko ei ollut riittävän vahva pelastamaan Kiveä henkiseltä murtumiselta. Ei siis ihme, jos tällä räätälinpoika Alexis Stenvallilla oli välillä leipä kirjaimellisesti kiven alla, oman ehdottomuutensa vuoksi. Hän takasi maineensa tahraantumisen uhalla Kivelle kirjoittamisrauhan luonaan ja oli menettää kotinsa pakkohuutokaupassa. Sellaisen tien valinneella ei voinutkaan olla helppoa 1800-luvulla. Perheen iltatähteä kohdeltiin muita lempeämmin. Kiven opintie ei ollut helppo, mutta hän pysyi pinnalla suhdeverkostonsa avulla
Sinä päivänä, kun he pääsevät sähkön piiriin ja saavat ensimmäisen jääkaapin, heille on varmasti ihan sama, miten sähkö on tuotettu. – Yllättävää raportissa oli se, kuinka suuri ero puolentoista ja kahden asteen lämpenemisskenaarioilla on, Pantsar sanoo. MuutaMa viikko sitten julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoi, että maapallon kahden asteen lämpenemisen seuraukset olisivat vakavia luonnolle, eläimille ja ihmisille. Noin 80 prosenttia maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että kehittyvissä maissa lähdettäisiin nopeasti ajamaan päästöjä alas, Pantsar toteaa. – Vaadittavat toimenpiteet ovat niin äärettömän massiivisia, että se näyttää hirveän vaikealta, vastaus kuului. Kauhukuvien lista on pitkä. Pantsar on juuri vastannut kysymykseen, uskooko hän, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Nyt usko alkaa loppua, samoin aika. Lisätään ruuantuotannon tuottavuutta ja kasvisten osuutta ruoka valiossa. MAANKÄYTTÖ Teollisuuden päästöjä vähennetään 70–90 prosenttia vuo teen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010. Viisari kääntyi uhan puolelle ENERGIA Energiaa kulutetaan vä hemmän ja tehok kaam min. Suomi aikoo luopua kivihiilen käytöstä, mutta globaalilla tasolla vastaavaa on vaikea nähdä. Vuoteen 2050 mennes sä suurin osa ener giasta tuotetaan uusiutu villa energian lähteillä. TEOLLISUUS Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, jotta maapallon lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen.. Hiilidioksidin nettopäästöt pitäisi lähes puolittaa alle 12 vuodessa. toSiaSioiden toteaminen aiheuttaa helposti voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä. 14 26.10.2018 Ilmiöt Sitran johtaja Mari Pantsar pyyhkii silmäkulmiaan ja pahoittelee, kun ilmastoahdistus purkautui kyyneleiksi haastattelussa. – Maailmassa on miljardi ihmistä, joilla ei ole mitään. Pantsar korostaa, että vastuu ilmastonmuutoksen ratkaisusta on nyt ennen kaikkea mailla, jotka ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneetkin. Energiantarve kuitenkin vain kasvaa maailmalla, kun esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa väestö lisääntyy ja vaurastuu. Hekin haluavat tyydyttää perustarpeensa. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Sitran johtaja Mari Pantsar on puhunut paljon ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista cleantechille. Edessä olisi lajien sukupuuttoaalto, merenpinnan nousu, korallien tuhoutuminen, ehkä myös Grönlannin jäätiköiden luhistuminen. Huolehditaan hiilinieluista ja sidotaan hiilidioksidia maaperään. Ne pitäisi lopettaa kokonaan vuoteen 2050 mennessä niin, että hiilidioksidipäästöt ja -poistot olisivat tasapainossa
Afganistanin viikonloppuna pidetyt parlamenttivaalit epäonnistuivat surkeasti, kun äänestyspaikoista puuttui äänestyslappuja, äänestäjälistat olivat puutteellisia ja vaalivirkailijat eivät osanneet käyttää äänestäjien tunnistamiseen tarkoitettuja biometrisiä laitteita. 16 26.10.2018 Maailman kuvat ValtaVa Virhe. YhdYsValtoja kohti. Brexitiä Vastaan. Toimittaja Jamal Khashoggin tappaminen oli valtava virhe, arvioi Saudi-Arabian ulkoministeri Adel al-Jubeir. Koonnut: Katariina lanKinen Pedro Pardo//Lehtikuva. USA ja Turkki yhtyivät vaatimuksiin maanantaina. Pääministeri Theresa May on ilmoittanut, ettei uutta äänestystä järjestetä. Britannian on määrä erota EU:sta ensi maaliskuun lopulla. Mayn mukaan Britannian EUerosopimus on 95-prosenttisesti valmis. EU on vaatinut perusteellista tutkintaa asiasta. Meksikon viranomaiset pysäyttivät karavaanin viikonvaihteessa Guatemalan vastaiselle sillalle, mutta moni ylitti joen kumilautoilla. Marssin järjestänyt People’s Vote -kampanja arvioi osallistujia olleen 570 000. Saudi-Arabian johdosta kriittisesti kirjoittanut Khashoggi katosi kuun alussa mentyään maan Istanbulinkonsulaattiin. epäonniset Vaalit. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoitti lauantaina mieltään Lontoossa ja vaati uutta äänestystä Ison-Britannian EU-erosta. Vajaat 150 äänestyspaikkaa jouduttiin pitämään sunnuntaina suljettuina lauantaina tapahtuneiden terrori-iskujen vuoksi. Saudi-Arabia myönsi viikonloppuna, että Khashoggi kuoli konsulaatissa. Tuhannet Hondurasista lähteneet siirtolaiset jatkavat matkaansa kohti Yhdysvaltoja presidentti Donald Trumpin uhkauksista piittaamatta
Tätä prosessia on sittemmin helpotettu, varsinkin jos on osoittaa yhtenäinen työhistoria, mutta esimerkiksi monille opiskelijoille sekä kotiäideille ja -isille prosessi tuottaa edelleen ongelmia. Hakiessani pysyvää oleskelulupakorttia pari vuotta sitten hakemukseen piti laittaa vanhoja laskuja parin kuukauden välein sen todistamiseksi, että täällä on tullut pysyvästi oleskeltua. käYtännössä henkilöllisyyden tunnistaminen tapahtuu Britanniassa usein ilman kuvallista todistusta, useimmiten kaasutai sähkölaskulla. Briteillä ei ole myöskään henkilökortteja, mutta brexit-kansanäänestyksen jälkipuinnissa niiden tarpeellisuudesta on alettu keskustella. Täällä onkin pitkä historia henkilökorttien vastustamisessa. Kopiot näistä laskuista eivät tietenkään kelvanneet. Nämä luvut perustuvat kuitenkin vain arvioihin lentokentälle saapuvien matkustajien määristä. Edes äänestettäessä vaaleissa henkilöllisyyttä ei tarkisteta sen tarkemmin. Tänne ja täällä muuttaessa lista muistettavista käytännön asioista onkin pitkä. Henkilökorttien olisi toivottu auttavan rikollisuuden, petosten ja terrorismin torjumisessa. Britit arvostavat yksityisyyttä ja kansalaisten oikeutta pysyä haluttaessaan nimettömänä. Viime vuonna tänne muutti arvioiden mukaan 240 000 EU-kansalaista. Määrä on laskenut huomattavasti verrattuna vuoteen 2016, jolloin luku oli vielä 189 000, ja on alimmillaan sitten vuoden 2013. Täysin ympäristöystävälliseksi ryhtymistä ja paperilaskuista luopumista ei täällä voikaan siis suositella, sillä ikinä ei voi tietää, milloin tarvitset kaasulaskua todistukseksi olemassaolostasi! Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Britit pitävät kiinni yksityisyydestään Kohti brexitiä. Vastustajien mielestä korttien vaikutus rikollisuuden torjunnassa ei olisi huomattava, minkä lisäksi ne kaventaisivat yksityisyyden suojaa. Työntekoon tarvitaan sosiaaliturvanumero, kuntien ylläpitämään vaalirekisteriin olisi hyvä ilmoittautua, samoin kuin lääkäriasemalle, pankkiin ja verohallintoon – puhumattakaan kaikista asumiseen liittyvistä palveluista. 9/11 terroristi-iskujen jälkeen työväenpuolue suunnitteli niiden uutta käyttöönottoa, mutta vuoden 2010 vaaleissa molemmat uuden hallituksen muodostaneet puolueet – sekä konservatiivit että liberaalidemokraatit – vastustivat projektia, joten se lopetettiin. Viimeksi henkilökortit ovat olleet käytössä Britanniassa toisen maailmansodan aikaan. Hieman nurinkurista tosin on, että täällä on valtava määrä valvontakameroita – puhutaan jopa ”isoveli valvoo” -yhteiskunnasta. Tarkkoja lukuja ei ole olemassa, sillä EU:sta tänne muuttavia ei rekisteröidä mitenkään. Noin 140 000 muutti pois, joten nettomaahanmuutto oli noin 100 000. 26.10.2018 17 Yksi brexit-kansanäänestyksen tulokseen vaikuttaneista syistä oli maahanmuutto
Uudistuksen vastustaminen on hänen mukaansa ollut silmitöntä. Ne kertovat siitä, että joskus on menoa ja meininkiä riittänyt. Unohtuu, että sen tehtävä on tutkia perustuslainmukaisuutta, ei muuta. – Sinne viedään kaikki varmuuden vuoksi. Vaikka vähäksi se mökillä oleminen viime kesänä jäi. Nyt on tosin hymy ollut välillä tiukassa, mutta vain kerran Keränen on suuttunut. Siinä saa näkyvää aikaiseksi, kansanedustaja naurahtaa ja viittaa sote-uudistukseen, joka on seilannut koko hallituskauden karikolta toiselle. MaanantaiaaMupäivä on isossa omakotitalossa rauhallinen. Yksi hidastava tekijä on liian tärkeään asemaan päässyt perustus laki valiokunta. Tuntui, että edellisen hallituksen aikana tyhjiin tussahtanut yritys olisi pakko saada toteutettua. Kokoelma vangitsee katsojansa pitkäksi aikaa. – Kiveäminen on mukavaa hommaa. Sote-väännöt ovat puristaneet miehestä mehut monta kertaa, mutta keväällä eduskunnan jättävä pitkän linjan poliitikko toteaa kokemusten Arkadianmäeltä olevan voittopuolisesti myönteisiä. Sitten naureskellaan, että niin sitä sotea väännettiin. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. Paljon. Välillä on harmittanut, että tuli asetuttua ehdolle, Keränen myöntää. Valmista ei ole syntynyt. 18 26.10.2018 Sotesoturi Koillismaalta Henkilö Yöllä on ollut pakkasta. Seinällä on lasten ja lastenlasten kuvia. Sotea ei tässä jutussa voi sivuuttaa, sillä se on syy siihen, että pitkäaikainen lääkäri päätti kolme vuotta sitten pyrkiä eduskuntaan vielä kerran. Rumputulta on paukkunut monesta suunnasta. Porojen vuoksi aidatulla lämpäreellä kasvatettiin kesällä perunaa. Eduskunta istui pitkälle heinäkuuhun. Isot lakipaketit junnaavat, kun aikaa on rajattomasti. Kansanedustaja Niilo Keränen (kesk.) laskeutuu vaimonsa Eilan kanssa portaita alas mökkirantaan. Valiokuntien työskentelylle pitäisikin hänen mielestään asettaa määräaikoja. Taivalkoskelaisen Koitijärven pinta on riitteessä, tienoo kylpee ruskassa. – Vaalikausi on ollut soten vuoksi hirvittävän raskas. On syntymäpäiväkuvia iloisesti virnistelevistä tenavista pesuvadin kokoisten kakkujen äärellä, koulukuvia ja hääkuvia. Vedestä nostettiin katiskoilla ahvenia, haukia ja lahnoja. Niilo Keränen on tehnyt uran lääkärinä, kansanedustajana ja kirjailijana. Keränen on omin käsin kivillä muurannut mökkipihan ja rakentanut nuotiopaikan varta vasten niin, että siitä näkee juhannusyön auringon. Keränen huokaa raskaasti, mutta valostuu sitten tyylilleen uskollisena: – Eivätköhän kaikki nämäkin taistelut ole muutaman vuoden päästä hyviä muistoja. Se liittyi valiokunnan epäasiallisiin kokous käytäntöihin
Oma mökkiranta on molemmille rakas paikka, samoin Koillismaan luonto.. 26.10.2018 19 Sotesoturi Koillismaalta Niilo ja Eila Keränen ovat pitäneet yhtä pian 50 vuotta
Kirjoja ei kotona näkynyt, mutta naapurin vanhapoika varusti pikku-Niilon repun lännenromantiikalla. – Muistan vieläkin hetken, kun makasin selälläni sängyllä ja tajusin lukevani, Keränen kertoo. Talo on täynnä kirjoja. Muuta luettavaa ei olisi ollutkaan. Mustassa nojatuolissa ovat syntyneet niin palkitut satukirjat, romaa nit kuin poliitikon kolumnit ja puheetkin. Siitä saakka lukeminen on ollut rakas harrastus. Ura alkoi opiskelijapolitiikassa 1970-luvun Oulus sa. Kun kotona talous koheni, isä tilasi Liitto-lehden. – Ehkä olisi uusintapainoksen aika. – Tuntuu mukavalta, että lapsilla on keskenään hyvät välit ja he haluavat tulla kotiin, hän lisää sitten. Se on jo toisten hommia. Se vakiintui paikoilleen silloin, kun kaikki huoneet olivat jälkikasvun käytössä. Paitsi lukija Keränen on myös kirjailija. Se liittyi valiokunnan epä asiallisiin kokouskäytäntöihin.. Ja poika ahmi. Keränen itse varttui 13-lapsisessa perheessä. Älykäs poika oppi lukemaan 5-vuotiaana Neuvostoliitto tänään -lehdestä. Kuvakollaasin vastapäisellä seinällä on Niilo Keräsen työpiste. Lapsuuden lukemisen puutetta Keränen on paikannut koko elämänsä. Puolue vain on ollut koko ajan sama, hän virnistelee. – Hyviä työtovereita on kaikissa puolueissa, hän toteaa. – Olen ollut politiikassa yhtä kauan kuin Paavo Väyrynen. 1990luvun alussa hän sai valtakunnallista huomiota, kun Soiperoisten maa -saturomaani voitti lastenkirjakilpailun. Seuraava sukupolvi on jo satuiässä, Keränen tuumaa. Serkkulauma riemuitsee toistensa seurasta. KuKaties saadaan jatko-osiakin, sillä vuoden päästä Keränen aikoo heittäytyä eläkkeelle. Silloin pelataan lautapelejä ja vaihdetaan kuulumisia pitkälle yöhön. Siitä huolimatta, että seuraavaksi pitäisi saada sosiaaliturvauudistus aikaiseksi. – Seuraavaksi pitäisi keksiä, mille seinälle lastenlastenlapset asetetaan. 20 26.10.2018 Niilo Keränen kehuu monia kollegoitaan. – Siellä ne räpättävät, eikä me Eilan kanssa päästä nukkumaan, Keränen muka tuhahtaa, mutta ääni ei voisi olla hellempi. Annika Saarikko ja Kimmo Tiilikainen ovat esimerkiksi hoitaneet tonttinsa hienosti. Heitäkin on nimittäin jo kaksi, Eila Keränen hymyilee. Vähän vahingossa lääkikseen ajautuVain kerran Keränen on suuttunut. Nyt olisi tyhjää tilaa vaikka kuinka 12 lapsen lennettyä ympäri maailmaa, mutta Keränen on tottunut hoitamaan hommansa olohuoneen nurkassa läppäri polvillaan. Edelleen lapset palaavat kotipesälle säännöllisin väliajoin, kaukaisimmat Saksasta ja Yhdysvalloista saakka. Isä oli sen tilannut, kun ilmai seksi sai
Aika kuitenkin hoiti tehtävänsä ja arki palautui uomiinsa. Keränen tarttuu vaimonsa käteen. – Ei se niin mene, että ihminen on joko palveluasuntotai hautakelpoinen. – Se on sellaista merkityksetöntä heittelyä. Avioliittoakin on takana jo 46 vuotta. Mutta politiikka ja äänestäjät ovat arvaamattomia. Jokaisen lakiesityksen yhteydessä käydään opposition ja hallituksen välistä taistelua. tuuli puhaltaa Koitijärveltä. Suurperheen isää huolestuttaa, ettei syntyvyyden alenemiselle ole pantu oikein mitään painoa. Neljässä vuodessa tietokonejärjestelmät ja lääkkeet olivat muuttuneet. Keräsen mukaan aiemmin eduskunnassa kuultiin valmisteltuja puheenvuoroja, joissa oli hyviä oivalluksia, jopa tarinoita. Paljon oli 12 vuodessa muuttunut. – Pitkän liiton salaisuus on siinä, että puhutaan ja kuunnellaan toista, he sanovat. neelle nuorelle miehelle se tuntui luontevalta. Molemmat odottavat tulevaa kevättä, jolloin vihdoin on enemmän aikaa olla yhdessä. Vuoden 2003 vaaleissa Keränen putosi. Sote-uudiStukSen lisäksi Keränen on muutenkin halunnut kohdentaa tarmonsa sosiaalija terveydenhuollon asioihin. Häntä harmittaa myös turhan debatoinnin lisääntyminen. Vuonna 2015 Keränen päätti vielä kerran lähteä vaalitaisteluun vaimon hienoisesta estelystä huolimatta. Sitä ei enää juuri ole, Keränen sanoo. n Niilo Keränen on vaikuttanut myös lääkäri seura Duodecimissa. Keränen sai huomata, että hänellä on paljon annettavaa ja kotikentälläkin voi vaikuttaa. On väärin, jos vanhus viedään vieraaseen paikkaan kauas kodistaan ja läheisistään. – Nälvitään ja yritetään keksiä hauskoja sutkauksia, joilla pääsisi mediaan. – Eduskuntakeskustelun tarkoitus olisi vaikuttaa hallituksen esitysten sisältöön, kaivella huonoja kohtia ja esittää parannusehdotuksia. Keränen toivoo keskustan vaikuttavan myös siihen, ettei pieniltä paikoilta viedä pois kaikkia sote-palveluita. Se ei ole ihmisarvoista kohtelua. Nyt minuutin möläykset ovat syrjäyttäneet ne. Hallituksen linja ei ole aina miellyttänyt. Mökillekin ehditään varmasti useam min. Paluu lääkärintyöhön ei ollut yksinkertaista. Vaalikausi on ollut vaikea siinäkin. Kuun lopussa tulee 50 vuotta ensikohtaamisesta keskikoulun penkillä. Seuraavissa vaaleissa hän ei lähtenyt eh dolle pudasjärveläisen Pauli Harjun kanssa tehdyn herrasmiessopimuksen vuoksi. – Välillä mietin, mitä kaikkea olisin saanut aikaiseksi, jos en olisi enää eduskunnassa. Erityisen pahalta tuntui lapsilisän ja kansaneläkkeen irrottaminen indeksistä. Pontimena oli taivalkoskelaisten haave omasta kansanedustajasta. Se saattaa tarkoittaa sitä, että osan koulutie päättyy taloudelliseen mahdottomuuteen. Aina on niitä, jotka tarvitsevat vuoteeseen hoitamista. Tuntui aivan mahdottomalta, vaikka olin varautunut tippumiseen. Ensimmäisessä asemapaikassaan Kemijärvellä Kerä nen oli mukana sekä kuntaettä seurakuntapolitiikassa. – Se oli kova kolaus. Ajattelin, ettei virkaheitto kansanedustaja kelpaa mihinkään. Köyhistä oloista itse lähteneenä ja onnenkantamoisen kautta opintielle päässeenä häntä pelottavat myös koulutusleikkaukset, jotka ilmenevät muun muassa pienten paikkakuntien ammattikoulujen ja lukioiden loppumisena. Suurin ero aiem paan on Keräsenkin mukaan eduskunnan keskustelukulttuurissa. Asia puheen vuo rot jäävät vähemmälle, Keränen toteaa. Niilolla on pitkä lista tekemättömiä töitä. – Se oli mielekäs luottamustehtävä, joka auttoi pysymään ajan hermolla lääketieteellisestä tutkimuksesta.. Neljä vuotta myöhemmin Keränen kaappasikin sitten jo komeat 8 000 ääntä. Parlamentaarikon ura sai jatko-osan. Esimerkiksi vuodeosastopaikkoja olisi syytä jättää myös syrjäseuduille. Paikka Arkadianmäellä jäi 72 äänen päähän. – Miten käy, jos entistä useammat nuoret jäävät tyhjän päälle eivätkä pääse jatkamaan opintojaan. Eduskuntaan Keränen pyrki ensimmäistä kertaa vuoden 1995 vaaleissa. Kaiken kaikkiaan eduskunnasta jäävät kokemukset ovat kuitenkin voittopuolisesti myönteisiä. 26.10.2018 21 Vaalikausi on ollut soten vuoksi hirvittävän raskas. Perheet ovat todella tiukoilla, eikä heitä ole mitenkään muistettu. – Esimerkiksi lapsilisiä pitäisi ruveta ajattelemaan oikeasti
Toimenpiteitä vaaditaan. 22 26.10.2018 Reportaasi Ennen erämaan rauhassa viihtyneet harmaat pedot tulevat yhä useammin ihmisen reviirille. Monen mielestä kanta-arviot eivät vastaa todellisuutta. Toisella puolella ovat tiukat suojelumääräykset ja luontoarvot. Jotain on silti tehtävä. Tämä on aiheuttanut huolta ja pelkoa, mutta myös vihaa. kylät Susien saartamat TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä
Oppaana olevalla Reino Herlevillä on takataskussaan tarina jos toinenkin. Kyllä oli mietityttänyt, miten olisi käynyt, jos lapsi olisi sattunut menemään ulos juuri samalla hetkellä, Herlevi kertoo, kun ajamme peurojen suosimalle peltoaukealle. 1219 2 sutta, n. – Tästä on eräskin raato löytynyt, Herlevi osoittaa. – Kaveri meni yksi ilta tupakalle. Tilanne on pistänyt kyläläiset pelkäämään. – Joka paikassa ne sudet täällä pyörivät eivätkä välitä ihmisestä mitään, hän sanoo. Sudet ovat tallentuneet niin riistakameroille kuin tavallisillekin kameroille. Susia on nähty pari sadan metrin etäisyydellä koulunpihasta, hevostallin ja kanalan liepeillä. 1356. Kuntopolulla on autiota, sillä harva rohkenee lenkkeillä radalla, jolla ihmisten lisäksi fysiikkaansa ovat todistettavasti hoitaneet myös sudet. Susihavainnot >3 sutta, n. Ihan vastikään eräs perheen isä sai videon kirkonkylällä lastensa koulutiellä jolkottelevasta sudesta arkiaamuna kello kahdeksan. 26.10.2018 23 Ullavan kirkonkylällä on vähän kuin susisafari. Navettojen kulmilla niitä nähdään tuon tuosta, eivätkä ne kaihda ihmisasumuksiakaan. Porraspielestä lähti susi. Yösijaa hukat ovat pitäneet muun muassa talkoovoimin rakennetulla agility-kentällä. Opettajat eivät uskalla laskea lapsia suunnistamaan, koiranomistajat pitävät lemmikkinsä poissa metsältä. Koululaisille alettiin järjestää susikyytejä edellissyksynä, kun eräänä yönä lasten bussipysäkin juurella oli nukkunut viiden suden lauma
Viime vuosina kanta on taas runsastunut. Myös vuosina 2002–2007 susien määrä kasvoi voimakkaasti, mutta kääntyi sitten laskuun. – Susipopulaatio lähti kasvamaan, kun saimme ensimmäiset omat pentueet. Viime syksynä susi tappoi kuusi ullavalaista koiraa ja seitsemäskin jouduttiin lopettamaan sen muututtua aggressiiviseksi pedon päälle karkauksen jälkeen. Sudet aiheuttivat hallaa niin karjaja porotaloudelle kuin ihmisillekin. Meni hetki. Satunnaisesti sitä ennenkin, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo. 1800-luvun lopussa niitä oli runsaasti. Niitä on ollut säännöllisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Varsinais-Suomessa susi tappoi jopa useita lapsia. Haluaisimme vain, että ne pysyisivät erämaassa ja poissa pihoiltamme, Herlevi korostaa. Hänen mielestään ei ole sudelle normaalia käyttäytymistä, että ne tulevat taajama-alueelle. 24 26.10.2018 Herlevin tuntema koiranulkoiluttaja koki kauhunhetkiä, kun kaksi sutta lähti seuraamaan häntä. – Susikantaa pitäisi voida rajoittaa ennen kuin se räjähtää käsiin. Se piti lopettaa, Herlevi kertoo. Vahinkoa on tosin aiheutunut jo nyt. Riistakeskukset voivat myöntää metsästyslain nojalla poikkeuslupia. Se ymmärrettiin jo silloin poikkeukselliseksi käytökseksi, mutta yhtä kaikki susiviha leimahti täyteen liekkiin. Seurauksena oli, että sudet hävitettiin Suomesta lähes kokonaan 1970-luvulle tultaessa. Toinen kiersi edelle, toinen hölkötteli perässä. Koira löytyi kaula purtuna, kylkiluita katkenneena. Kuvaan on kuulunut myös turhautumisesta juontuva laiton tappaminen. Perusteena voi olMartti Ylilänttä (oik.) kertoo Reino Herleville, miten susi oli haastattelua edeltävänä päivänä tullut häiritsemään koiran koulutusta. Susitilaston käyrässä on nähtävissä aika jyrkkääkin aaltoliikettä. Venäjällä ollaan jo ongelmissa, Herlevi jatkaa. Jos niin käy, susi pitäisi saada ampua ilman valtavaa byrokraattista ruljanssia. Vuonna 1973 susi lopulta rauhoitettiin. Susista alettiin maksaa tapporahaa, jota tilitettiin kaatajille vielä 1900-luvun alussa. – Emme me silti susia vihaa. – Olivat tulleet melkein kotipihalle asti. SuSien määrä Suomessa on tilastojen valossa vaihdellut paljon. – Nytkin mietittiin, uskallammeko käyttää enää koiria metsästyksessä. Kojolan mukaan todennäköisenä syynä kannan heilahteluun on ihmisen aiheuttama kuolleisuus. Menossa on neljäs susien syksy. Ilmeisesti pitää tapahtua jotakin oikein pahaa, ennen kuin tilanteeseen puututaan, Herlevi tuhahtaa sydämistyneenä. Näyttäviä susijahteja järjestettiin niinkin myöhään kuin 1960-luvulla. Vuosikausiin pesiviä susipareja ei juuri ollut, mutta lopulta rauhoitus teki tehtävänsä. Ei susi ihmistä huvikseen seuraa. Mahassa oli iso vekki. Kyläläisten mitta alkaa olla täynnä. Niillä on paikkansa luonnossa. – Jotain asialle pitäisi tehdä, miehet sanovat.. Naapuri lopulta päätti laittaa koiransa pyyntiin
Parhaillaan Euroopan unionin tuomioistuimessa on käsittelyssä Suomeen kohdistunut susien kannanhoidollista metsästystä koskeva valitus. Hirvenpyyntikin on Herlevin mukaan ihan aidosti uhattuna, jos riistamiehet suivaantuvat koiriensa jatkuviin menetyksiin. Hän kerSusikantaa pitäisi voida rajoittaa ennen kuin se räjähtää käsiin. Viime keväänä sen valtakunnallista linjaa yhtenäistettiin, jotta poliisin toimintakynnys olisi samanlainen eri puolilla Suomea. Ei voi välttyä ajatukselta, että se on tarkoituksellista Herlevi kuuluu itsekin metsästäjäyhteisöön, joka tekee vapaa-ajallaan ilmaiseksi susihavaintoja. Yhtenäistettyjen periaatteiden mukaan poliisi pyrkii ensin kaksi kertaa karkottamaan vaaralliseksi arvioidun eläimen, ja ellei se auta, peto poistetaan. toinen susikeskustelussa kuohuttava aihe liittyykin kotieläimiin, erityisesti koiriin. – Näemme täällä koko ajan susia, ja silti arvio on, että teillä on yksi susi. Viime vuonna suden hampaissa kohtasi päiviensä pään yli 50 koiraa. Sellainen nostaa epäluottamusta. Sudelle haetut ja myönnetyt poikkeusluvat sekä saalis kausi 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 haettu 46 111 188 212 111 saalis 10 32 54 41 14 myönnetty 21 50 100 84 32 Riis ta ke sku s. Motivaatio alkaa olla kateissa, vai pitäisikö sanoa hukassa. Tätä menetelmää käytettiin esimerkiksi kuuluisuutta saaneissa Rengon ja Siilinjärven tapauksissa. Silti monet susihavainnoinnissa mukana olevat kokevat tuonkin arvion olevan pahasti alakanttiin. Kauhavalainen koiraharrastaja Mika Elgland on hyvin tietoinen alan ihmisten turhautumisesta. Kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin Suomessa parin vuoden ajan, mutta siitä luovuttiin. Ennen tuomioistuimen ratkaisua rajoitettuakaan pyyntiä ei maaja metsätalousministeriön erityisavustajan mukaan voida harkita. – Tällainen vääristely on jatkunut vuodesta toiseen. Hänestä tuntuu, että Luke pitää susihavaintoja tekeviä vapaaehtoisia metsästäjiä pilkkanaan. On ymmärrettävää, että tunteet nousevat pintaan. Pelottaa, että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä ja alkavat vaikkapa myrkyttää susia, Reino Herlevi lataa. Vuonna 2017 susilaumoja laskettiin olevan 14 ja tänä vuonna jo 20. Myös poliisilla on mahdollisuus poistaa häiriötä aiheuttava suurpeto. – Kohta lyömme läskiksi ja hanskat tiskiin, hän uhkaa. Toisaalta ne ovat myös omistajiensa rakkaita lemmikkejä, perheenjäseniä. 26.10.2018 25 la esimerkiksi muun luonnon säilyttäminen, karjatalousvahinkojen ehkäiseminen, yleinen turvallisuus tai sosiaaliset syyt. Kansalaisten arkikokemuksen ja myös Luken kanta-arvion valossa susien määrä on kasvussa. Se on herkkä asia paitsi siksi, että kysymyksessä ovat usein vuosia koulutetut, arvokkaat metsästyskoirat, joiden arvoa on vaikea mitata rahassa. Tavoitteena on osaltaan vahvistaa ihmisten turvallisuuden tunnetta. Tämä ristiriita on yksi susikeskustelua kuumentava tekijä
He kokivat, että Luke kyseenalaistaa heidän ammattitaitonsa. – Silti Luke ilmoittaa, että kanta-arvio perustuu isolta osalta Tassu-järjestelmän havaintoihin, Elgland äimistelee. Elgland arvelee, että vuosia jatkuneena kannan aliarviointi on jossain määrin tarkoituksellista. Elgland pelkää lännessä käyvän samoin. – Ei pidä paikkaansa. – Susien vuoksi koetoiminta on käynyt useilla paikkakunnilla vaikeaksi tai loppunut kokonaan. Tassu-järjestelmä on riistakeskuksen ylläpitämä sovellus, johon petohavaintoja voivat kirjata suurpetoyhdyshenkilöt. – Jos talvella on ollut kaksi sutta ja ne ovat saaneet neljä tai viisi pentua, susien määrä on kyseisellä reviirillä syksyllä kolminkertainen. Kaikki havainnot reviirillä oletettavasti elävistä susista, laumoista ja pareista käydään huolella läpi muistaen sen, että reviirin sisällä liikkuu myös yksittäisiä susia, jotka eivät välttämättä ole lauman mukana. Koiria ei uskalleta laskea koemaastoihin, sillä riskinä on, että ne joutuvat petojen raatelemiksi, hän harmittelee. – Jos kanta-arvioissa on virhe, olisi kaikkien etu, että se korjattaisiin eikä sinnikkäästi pidettäisi kiinni vääristä luvuista. Myös Elglandin mielestä Luken kanta-arviot ovat pahasti alakanttiin. Syksyllä susien määrä on kuitenkin Kojolan mukaan kiistatta suurempi, kun parit ovat kesällä saaneet pentuja. Viime kevättalvella tehtiin Suupohjan alueella lumijälkilaskenta laajalla alueella. Pantapeuran matka päättyi suden hampaisiin. Sitä Kojola ei allekirjoita, että susimääriä tarkoituksellisesti vedettäisiin alakanttiin tai Tassu-järjestelmän havaintoihin suhtauduttaisiin yliolkaisesti. Metsästäjät saivat mielestään määräksi vähintään 44 sutta, todennäköisesti enemmänkin. – Tältä pellolta on löytynyt raato jos toinenkin, Reino Herlevi kertoo.. Talvella myös havaitaan paremmin jäljet dna-analyysiä varten kerättäviä ulosteita ajatellen. Talkootyössä huolella huhkineiden metsästäjien päällimmäisin tunne oli pettymys. Vuodenaikaisuuden merkitystä pitäisi pitää viestinnässäkin enemmän esillä. Menossa on neljäs susien syksy. Itä-Suomessa on jo ryhdytty boikotoimaan Tassu-järjestelmää. Kyläläisten mitta alkaa olla täynnä. Hän huomauttaa ensinnäkin, että susikanta-arvio tehdään kevättalven tilanteen perusteella, koska silloin arvio on helppo perustaa lumisena aikana tehtyihin havaintoihin. 26 too, että Suomessa on tehty vuosikymmeniä merkittävää metsästyskoirien jalostustyötä, jonka taustalla on hyvin organisoitu koejärjestelmä. Tämän hetken kanta-arviossa määrä on kuitenkin 26 sutta. Luonnonvarakeskuksen Kojola ei näe arvioissa ja paikallisten kokemissa susimäärissä kovin suurta ristiriitaa
– Kerran susikin sentään säikähti pihalla puhaltelevaa tuhatkiloista sonnia, Ylilänttä naurahtaa mutta vakavoituu sitten. Parhaillaan päivitetään suden kannanhoitosuunnitelman. – Nyt pitäisi järjestöjen ja metsästäjien yhdessä pohtia, mikä on oikea malli, hän vetoaa lopuksi. – Ne voivat kulkea kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Voi päätellä esimerkiksi, uskaltaako koiran päästää tiettyyn maastoon. Professori korostaa, että jos susi kulkee yöaikaan pihan poikki, se ei tarkoita, että susi olisi ihmiselle vaarallinen. Sen toivotaan tuovan selvyyttä tilanteeseen. – Suden tuleminen lähelle ihmistä on aiemminkin ollut tunnettu ilmiö siellä, missä susireviirit ovat ihmisasutuksen pirstomia. Keskimääräistä useammin pihavierailijat ovat nuoria yksilöitä. Reino Herlevi ikuisti kolmen suden jäljet haastattelun jälkeisenä päivänä ullavalaiselta pellolta. – Jos pihavierailuihin ei liity mitään negatiivista kokemusta, susi ei koe erityisen välttämättömäksi välttää asutusta, Kojola muotoilee. Hän toteaa kuitenkin, että jos susi vaikuttaa olevan kiinnostunut nimenomaan ihmisestä, toimenpiteisiin on ryhdyttävä. Laika tuli kotiin urku auki. Aikuiset osaavat jo paremmin välttää ihmisasumuksia. Kojolan mukaan susien tiheämpi näkyminen pihoilla ei kerro mistään isosta muutoksesta susien käytöksessä sinänsä. Säkkinen vertaa sutta karhuun, joka on arvostettu riistaeläin. Naakat, lokit, hirvet, hän listaa. Se on varma, että oli peto perässä. Yhteenä pehmeämpänä menetelmänä ministeriö myönsi budjettiriihessä 300 000 euroa lisärahaa LänsiSuomen susien pannoitukseen. Viimeksi haastattelua edeltävänä päivänä hänen laikansa oli säikähtänyt metsässä pahan kerran. – Kun ihmiset voivat reaaliaikaisesti seurata, missä sudet liikkuvat, turhat pelot hälvenevät. Erityisavustaja Teppo Säkkisen mukaan yhtenä tavoitteena on saada poikkeuslupien myöntämiseen lisää johdonmukaisuutta. Toisaalta haetaan erilaisia tapoja edistää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa. Toistaiseksi pannoitukseen on kuitenkin suhtauduttu kriittisesti. Toisaalta rajoitettu pyynti istuttaisi susiin ihmisarkuuden. Tuntinopeus oli koiratutkan mukaan 25–30 kilometriä kolmen kilometrin ajan. Ministeriössä pohditaan myös kannanhoidollisen metsästyksen hyötyjä. – Metsästyskoiravahinkojen osalta on esimerkiksi kiinnostavaa, voisiko koirilla olla kameralla varustettuja liivejä. Maaja MetsätalousMinisteriössä pyritään jatkuvasti keksimään ratkaisuja akuuttiin tilanteeseen. Reitti voi mennä pihankin läpi. Kun reviiriään puolustava susi tulee haistelemaan koiraa, metsästäjällä olisi mahdollisuus ehtiä väliin, Säkkinen maalailee. 26.10.2018 27 Tänä syksynä Suomessa saadaan ensimmäistä kertaa ennuste syksyn susimäärästä. Kaikista lajeista tulee ongelma, jos niitä täyssuojellaan. Kotitilan navetannurkalla susi on nähty monta kertaa. – Joku keino pitäisi keksiä, ettei ihmisten tarvitse ruveta lainrikkojiksi. – Olin kouluttamassa koiraa, mutta kesken se jäi. Reino Herlevi nyökyttelee vieressä. – Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja, jotta tilanne rauhoittuu, hän toteaa. Kojolta korostaa myös, että susi on älykäs ja oppivainen eläin. Susi on äärimmäisen suojeltu laji, joka kuuluu unionin luontodirektiivin liitteeseen neljä. ullavan kyläkaupan kahvilassa aamupalaa nauttiva Martti Ylilänttä miltei kiihtyy, kun kuulee toimittajien jutunaiheen. Hänen kaverinsa koira joutui suden hyökkäyksen uhriksi aiemmin.. Pohjanmaalla susia on jopa tuplat aiempaa enemmän. Säkkinen kertoo, että ministeriöön tulee jatkuvasti hiiltyneitä soittoja, joissa vaaditaan susien tappolupia. Erityisavustaja ymmärtää ihmisten hädän. n Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja, jotta tilanne rauhoittuu. Osaltaan susia saattavat houkutella talojen lähelle kotieläintalouteen liittyvät houkutteleva hajut tai koiran olemassaolo. Hän toivoo, että susi voisi säännöstellyn metsästyksen kautta saavuttaa vastaavan aseman. Yksi looginen selitys lisääntyneisiin susihavaintoihin on Kojolan mukaan kiistatta se, että susia on nyt tietyillä paikoilla aivan eri määrä kuin aiemmin. Väärinymmärryksiä ja erimielisyyksiä on jo kotimaassakin riittämiin, mutta helppoa se ei ole siksikään, että Suomea sitovat tiukat EU-säännökset. Se perustuu kevään kantaarvioon sekä lähialueilta kertyneeseen tietoon ja susien biologiaan. – Vanhat susiparit opettaisivat jälkeläisilleen, missä ei kannata kuonoaan näyttää
– Oikeastaan minä ostin tämän paikan takan takia. PenTikäinen Heikki ja Mirja Paasisalo ovat pyörittäneet Harjun Helmeä kaksi vuosi kymmentä. Mikkelin Haukivuorella on myynnissä tienvarsikahvila ja rautakauppa. – Viime kesänä etsin vakinaista työntekijää, mutta hakijoita ei oikein ollut, Paasi salo sanoo. Ikä painaa ja terveyskin vähän reistaa. Alku aikoina rakennuksessa oli myös Tarmo-kauppa ja Matkahuollon palvelupiste. Nyt keskitytään vain kahvilatuotteisiin ja ruokaan. Haukivuoren seudulla on paljon vanhuksia, täällä voisi menestyä myös ruokapalveluilla. Talvikaudella asiakkaista 80 prosenttia on tuttuja paikallisia kulkijoita, kesällä suhde on toisinpäin. Ilmiöt Sh utt ers to ck. Tansseja ja karaokeakin on ollut. Kyselijöitä on ollut, vaikkakaan kauppoja ei ole vielä syntynyt. Tienvarsipaikka on ollut jonkin aikaa myynnissä. Yksi pienen paikkakunnan yrittäjän riesa on työvoiman heikko saatavuus. Harjun Helmeä Mirja ja Heikki Paasi salo ovat pyörittäneet vuodesta 1998. Nyt mielessä on yrityksestä luopuminen ja mökki Muoniossa. Pihalla on myös Seolle vuokrattu tankkauspiste. Työura alkoi jo 14-vuotiaana kaupassa Pitkälahdessa, Kuo pion lähellä. Aamukuudesta iltakahdeksaan auki olevaa kahvila-ravintolaa pyöritetään kuuden hengen voimin. TeksTi ja kuvaT: PeTri P. Mirja Paasisalo tekee aamuvuoroa ja lähtee iltapäivällä kolmelta ansaitulle levolle. Yritysten myyntiajat ovat maaseudulla pitkiä. Hirsinen kahvila-ravintola on paikallisille lähipalvelu, ohikulkijoille pistäytymispaikka. Se oli niin hieno, nauraa yrittäjä Mirja Paasisalo. Ravintola-alalla hän on toiminut 47 vuotta, suurimman osan Elannossa Helsingissä. Sopeutuvainen pitää olla, täällä on vaativia asiakkaita. 28 26.10.2018 SakSalanharjulla Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä, Euroopan suurimman drumliinin päällä sijaitsevasta Harjun Helmestä aukeavat upeat maisemat. – Pariskunnalle tällainen paikka olisi hyvä. Yrityksestä luopuvalla on huoli asiakkaista Kun yrittäjäpariskunta ikääntyy, koittaa jatkajan etsimisen aika
Aukioloaikojen on oltava laa jat, mutta tulovirrat ovat sup peat. Vaikeimpana barometriin vastanneet yrittäjät pitivät jatkajan tai ostajan löytymistä sekä myytävän yrityksen arvon määrittämistä.. Nykäsen yritys jatkoi toimintaa, ja samalla tulivat kuvaan lahjatavarat. Mut ta olemme ottaneet hoitaaksemme palve luita, jotka olisivat kylältä muuten poistu neet, Kimmo Nykänen kertoo. Haukivuoren keskustassa on pikkuinen tori ja sen laidalla osuuskaupan entinen kiinteistö, jossa on vuosikymmenen ajan toiminut tavaratalo nimeltä Wanha Osu la. – Jos tämä häviää, silloin katoaa kerral la paljon palveluita, jotka ovat olleet Hau kivuorella aina. Se tar koittaa yrittäjille itselleen pitkiä työpäiviä ja lyhyitä lomia. Silloin ovet me nevät kiinni. Se, että yritys on myynnissä, on lausuttu jo ääneen. SakSalanHarjulla , Harjun Helmessä ovi käy taas. Mitenhän meidän olisi käynyt, jos olisimme uskoneet. – Pääministerillä on ollut hyviä ideoi ta – harmi, että monia niistä ei ole saatu toteutettua. Uusi yrittäjä voisi kehittää uuden laista palvelua, ehkä olla somessa enem män kuin me, Sirpa Nykänen arvelee. Koko elämänsä haukivuore laisen kaupanteon parissa eläneelle Kim mo Nykäselle se olisi ikävin vaihto ehto. Metsästys ja kalastus olivat isoja har rastuksia, pyörä ja mopedikaupalla teh tiin tiliä. – Meillä on Muoniossa mökki, sitten voisi olla siellä enemmän. Se olisi isku koko paikka kunnalle. Kysyntää rajoittaa tieto yrittämisen si tovuudesta. nyt pienet rautakaupat ovat ahtaassa ra ossa, suurten Motonetin kaltaisten ket jujen imiessä asiakkaita koko maakun nasta. Myös kotiinkuljetus erottaa Wanhan Osulan tavallisista ketjuliikkeistä. Näköalat Haukivuoren kaltaisilla paik kakunnilla olivat kovin erilaiset tuolloin ja nyt. Vaik ka irtisanomissuojan keventäminen ei ole konkreettisesti tarpeen Harjun Helmelle, Paasi salo toivoisi, että se toteutuisi. Pertti Häkkinen pistäytyi Jouko ja Sirpa Nykäsen pal veltavaksi. Kaiken takana on yrittäjäpariskunta Kimmo ja Sirpa Nykänen, jotka jatkavat kauppiasuraa Kimmon isän jalan jäljissä. Omistajanvaihdosbarometrin 2015 mukaan 40 prosenttia ikääntyvistä yrittäjistä arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle. Paikalle on vaikea keksiä yhtä nimitys tä: rautakaupan suojissa on postin ja mat kahuollon palvelupisteet, kahvilanurkka us, kelloliike ja lahjatavaraa. Olemme ottaneet hoitaaksemme palveluita, jotka olisivat kylältä muuten poistuneet. – Hintakilpailuun emme pysty. SuurSavo lopetti rautakaupan 2008, ja jälleen oli Nykästen aika laajentaa tuote valikoimaa. – Isän koneliike perustettiin kesäkuussa 1962, ja muistan kuinka harmitti silloin, kun olin liian pieni, enkä päässyt avajai siin, Nykänen sanoo. Tuulikaapin ilmoitustaululla heiluu lappunen, joka kertoo, että Harjun Helmi on myytävänä. Sekin on mahdollista, että Wanhalle Osulalle ei löydy ostajaa. Kohtuuton by rokratia ei rasita, ja asiallisesti muodolli suudet hoitava yrittäjä pärjää kyllä. – Yrityskonsultit käskevät aina karsi maan ja keskittymään, mutta ei se tällai silla seuduilla toimi. – Silloin ei käyty kaupungissa shoppai lemassa. Joka kylässä oli ”kone ja urhei lu”. Haukivuoren asukasluku on 1960luvulta enemmän kuin puolittunut ja väestö ikääntynyt. 28 prosenttia uskoi yrityksensä toiminnan loppuvan ja 24 prosenttia oletti toiminnan jatkuvan suku polven vaihdoksella. – Tulemme toimeen tyydyttävästi, em mekä hakisi jatkajaa, jos olisimme nuo rempia. Nykästen selviytymiskeino on ollut monipuolisuus. kimmo nykänen on nyt toiminut yrittä jänä 34 vuotta, ja eläkeikä lähestyy. Tiskin takana on jälleen Mirja Paasisalo, joka suunnittelee jo elä mää yrittäjyyden jälkeen. On iltapäivän kahviaika, joku ottaa vielä lounasta. Asukasluku oli 1960luvulla 5 000, nyt alle 2 000. Tar vittaessa kodinkoneet mennään vaikka asentamaan. FAK TAA Yrittäjistä kolmannes on 55 vuotta täyttäneitä. Ostajaehdokkaita on ollut, mutta vakavia keskusteluita ei vielä ole käyty. 26.10.2018 29 Suomi on Paasisalon mielestä ihan hy vä yhteiskunta yrittäjille. Vuonna 1992 Haukivuorella lopetti kel loseppä
Helsingin kaupunki ymmärtää ongelman, mutta asia on hankala ratkaista, koska naisia hakee uimavalvojiksi vähän. Suomen ainoassa naku-uinnit sallivassa uimahallissa Helsingin Yrjönkadulla ei ole tarpeeksi naispuolisia uimavalvojia. Entä jos planeettaa todella pitäisi vaihtaa. Jotakin Tähtien sota -elokuvien Kuolemantähden kaltaista. Ihmispoloiset ovat sidottuja yhdelle planeetalle. Naisuimareita häiritsee, kun miesuimavalvoja istuu tornissa katselemassa heidän alastonuintiaan. Kaksi lähintä planeettaamme ovat esimerkkejä ilmakehän äärioloista. Apollon tietäjä jää miettimään, mistä Taivalkoskelle saataisiin pätevä uimavalvoja. Venuksen kasvihuoneilmiö on lämmittänyt tätä Maan kokoista planeettaa jopa 500 celsiukseen asti. Eläköön elämä Kuolemantähdellä! Ratkaisu naku-uimareiden ongelmaan TeksTi: annukka kaarela, lauri heikkilä. Kukapa olisi arvannut, että ajatus asuntolainojen korkovähennyksen, opintotuen ja lapsilisien leikkaamisesta voisi putkahtaa mieleen juuri Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleilla! Perimätiedon mukaan pääministeri Matti Vanhanen keksi ajatuksen eläkeiän nostamisesta hiihdellessään Rukan hangilla. Tämän hetken uhkakuva, kaksi astetta lämpimämpi ilmasto esiteolliseen aikaan verrattuna, kuulostaa naapuriplaneettoihin verrattuna ihan kelpo vaihtoehdolta. Muutamat ovat päässeet käymään kiertoradalla ja kuussa, mutta katseet on sentään mahdollista ulottaa pidemmälle. Kuten Liisan lista, myös Vanhasen eläkeikäidea teki tuntuvan loven hänen suosioonsa ja nostatti raivoisia vastalauseita. Mitä tästä opimme. Kohdistukoon katse lähiplaneettoihin. Niin poliitikoillakin. Mars on Maata pienempi planeetta, ja se on menettänyt käytännössä koko kaasukehänsä, joka sillä ilmeisesti on kuitenkin joskus ollut. Helsinkiläisten ongelmaan tietäjä keksi jo ratkaisun: uimapuku. Marssijoiden viesti ei jäänyt epäselväksi: on aika toimia, ettei ilmasto lämpene liikaa. Meppi Liisa Jaakonsaari kertoi viime viikolla ilmestyneissä muistelmissaan, missä kohuttu Liisan lista syntyi. Myös Taivalkoskella painitaan uimavalvontaan liittyvän pulman kanssa. Ilmeisesti kumpi tahansa käy. Poliitikko, vältä harrastuksia, ainakin kulttuuria ja urheilua! lauantain ilmastomarssille Helsingissä osallistui arviolta 8 000 ihmistä. Koillissanomat kertoi, että kunnan pieni uimahalli joudutaan välillä sulkemaan kokonaan, kun sen ainoalle uimavalvojalle ei löydy tuuraajaa. Apollon Tietäjät 30 26.10.2018 Helsingin sanomat raportoi hiljattain merkittävästä ongelmasta. Jutussa ei mainita, kumpaa sukupuolta vakituinen uimavalvoja edustaa ja kumpaa sijaisen pitäisi edustaa. ideat tulevat usein yllättävissä paikoissa. Pitäisiköhän ihmisten sitten tehdä itse uusi planeetta
Jokainen veteraani saa jatkossa oikeudet yhdenvertaisiin kotipalveluihin, kotipaikasta tai sotakohtalosta riippumatta. Ja heidän henkisestä perinnöstään ja vapaasta, itsenäisestä isänmaasta on pidettävä huolta myös sen jälkeen, kun aika on viimeisestäkin veteraanista jättänyt. Tällä hetkellä sotainvalideilla on oikeus laajoihin palveluihin, mutta rintamaveteraaneilla oikeudet ovat olleet selvästi kapeammat. Kotiin palasi tuhansia pysyvän vamman saaneita. Sodan jälkeen näistä ihmisistä tuli äitejä ja isiä, myöhemmin isovanhempia. Arkisia asioita hoidettiin, opiskeltiin, tehtiin töitä. Joka kahdeksas sotiin osallistunut ei koskaan päässyt takaisin kotiin. Veteraanien keski-ikä on nyt jo yli 93 vuotta. Veljet samalle viivalle Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Keskusteluissa on toistuvasti noussut esiin toive veteraanien kotija avopalveluiden saamiseksi koskemaan kaikkia sotaveteraaneja. Kaikkien eduskuntaryhmien ja maan hallituksen yhteinen päätös on, että rintamaveteraanien kotipalveluoikeudet laajennetaan samaan tasoon sotainvalidien kanssa. Koettelemus oli kova, ja moni kaatui taistelurintamalle. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. johdollani käydyt keskustelut eduskuntaryhmien kesken toivat viimein tänä syksynä tulosta. Reilu vuosikymmen sitten elossa oli 85 000 veteraania. Tämä on sekä taloudellisesti että periaatteellisesti merkittävä ja tärkeä päätös. 26.10.2018 31 Puheenvuoro Talvija jaTkosoTaan osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Vuoden 2018 alussa joukossamme eli vajaat 14 000 sotiin osallistunutta miestä ja naista. Veljet samalle viivalle, kuten veteraanit itse sanovat. Lakialoite asiasta on juuri tullut eduskunnan käsittelyyn. Sodan jälkeinen arki ei ollut helppo. Nuorimmat rintamalle lähtijät olivat vasta 16-vuotiaita. Veteraanijärjestöt ovat käyneet yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa arvokasta vuoropuhelua useamman vuoden ajan. ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. Sodan elänyt sukupolvi rakensi sitä Suomea ja niitä hyvinvointipalveluita, joista me kaikki saamme nyt osaltamme nauttia
Arpa ratkaisi hallituspaikan minun ja erittäin kokeneen konkarin välillä, Auvinen muistelee jännittäviä hetkiä valtuustouransa alussa. Huomasin, ettei minulla enää ollut sellaista kehitysintoa kuin ennen. Se on se kultainen keskitie hyvin monissa asioissa, Auvinen sanoo. – Halusin siirtyä syrjään nuorempien tieltä. – Minusta ei myöskään maaseutua ja kaupunkia saa pitää kilpailijoina: molemmat tarvitsevat toisiaan, ja molempien kehittäminen on tärkeää. Eihän millekään muulle puolueel le maaseutu, sen mahdollisuudet ja kehittäminen, ole yhtä tärkeää kuin keskustalle. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Ei enää päättäjä vaan vaikuttaja Marketta Auvinen jätti kuntapolitiikan jo alle kuusikymppisenä. kuntaPOlitiikka jäi alle 60-vuotiaana. auvinen toimi viisi kautta kunnanvaltuustossa. – Pienessä kunnassa saa äänensä kuuluville ja ajatuksensa voi tuoda helposti julki, vaikka ei olisikaan kuntapäättäjä. Kun Auvisella on ajatus, hän tarttuu tuttua luottamushenkilöä hihasta tai piipahtaa kunnanjohtajan juttusille. Myös Kuntaliiton valtuustossa hän oli kaksi kautta, jonkin aikaa jopa hallituksessa. 32 26.10.2018 Pienillä paikkakunnilla on ihmisiä, jotka kaikki kunnassa tuntevat. – Iän myötä ajatusmaailma on laajentunut ja ajatuksiin on tullut syvyyttä lisää. Hän on huomannut, että keskiön ulkopuolella asioita näkee toisin.. Kunnallista päätöksentekoa hän harjoitteli ensin matkailuja sosiaalilautakunnissa. – Puolisoni oli maaseutuyrittäjä, joten se ja asuminen maalla saivat minut ajattelemaan maaseudun elämän edellytyksiä. Kotiutuminen Puumalaan muutti ajatuksia. Olen huomannut, että näin ulkopuolelta tarkastellessa näkee asioita eri lailla kuin keskiössä ollessa. Myöhemmin hänet valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi kaksi kertaa, ensimmäisenä naispuheenjohtajana Puumalassa. – Emmehän me täällä itseämme varten elä, hän toteaa. Jos on koko ajan mukana, ei pysty uudistumaan. keskusta ei ollut nuoren opiskelijan valinta vaaliuurnilla, vaan Auvinen muistaa äänestäneensä yliopistoaikoina demareita. – Ajattelin, että saan gradun valmiiksi Puumalassa sen lukuvuoden aikana ja etsin sitten jotain muuta, Auvinen muistelee. Kun hän tuli valituksi valtuustoon, keskustalaisten joukosta löytyi heti kannattajia nuoren naisen nostamiseksi myös kunnanhallitukseen. Kuvio muuttuikin tyypilliseksi: esiin astui paikkakuntalainen mies, ja naisesta, joka oli tullut vain väliaikaisesti, alkoikin tuntua siltä, että tälle paikkakunnalle voisinkin jäädä. – Mutta minä en siis ole mikään harmaa eminenssi, en, en, Auvinen nauraa. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2009 Auvinen on innostunut seurakunnan vapaaehtoistyöstä. Auvinen otti vastaan väliaikaisen opettajan paikan Puumalasta siinä vaiheessa, kun gradun tekeminen oli työn alla. Suunnitelma siis muuttui, ja opiskelupaikka löytyi Jyväskylän yliopistosta äidinkielen opintojen parista. Jo 39 vuotta opettajana toimiminen tekee tutuksi, mutta Auvinen on lisäksi ollut sekä kunnan että seurakunnan luottamustehtävissä pääpaikkoja myöten. Tässä keskellä voi etsiä ratkaisuja, joihin suurin osa olisi tyytyväinen. Ai, vai nuori nainen hallitukseen. Tunnen itseni tyypilliseksi keskustalaiseksi. – Se oli siihen maailman aikaan vähän poikkeavaa. Saimaan rannalla sijaitsevassa Puumalassa eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Marketta Auvinen on sellainen. OPPikOululaisena Auvinen haaveili agronomin koulutuksesta ja ammatista maanviljelyn parissa. Opinto-ohjaaja kuitenkin käänsi Auvisen pään kertomalla, että naispuoliset agronomit työllistyvät yleensä biologianopettajiksi
Tekevälle löytyy tekemistä, eikä vaikuttaminen siihen päättynyt, kun kun siirtyi päättäjän paikoilta sivuun.. Marketta Auviselle ei jäänyt tyhjiötä, kun hän lopetti kuntapolitiikassa. 26.10.2018 33 joihin suurin osa olisi Tässä keskellä voi etsiä ratkaisuja, tyytyväinen
aloiTan puoluekokouksesta. On sitä kaikilla muillakin ollut aina edunvalvoja kuin palkallisella työväestöllä Maatalousväestölläkin on ennen ollut eräänlainen ammatillinen järjestö, Asutusja maatalousliitto, jonka piiriin parhaimmillaan kuului 1,5 miljoona kansalaista. Siis keskusta pitää puoluekokousta, jossa puheenjohtaja pyörittelee tunnin verran muttereita. Autoilu tehdään mahdottomaksi maalla, ympäristön suojelemisesta tulee harvaan asuttu alue maksumieheksi, kun ilmastopolitiikan suunnitelmia seuraa. Myöskin nykyinen sisäpiiripolitiikka on ennen kokematonta. Vaikka olisi kuinka epäselvää, mitä lopuksi tuleman pitää, päätöksiä vain tehdään. En minä tiedä, millä ihmeen tilastotieteellä se hyväksi selitetään. Hampaattomia lampaitako te olette. Ei siellä turhia tarvita. Tapio Höykinpuro Alajärvi Keskusta on saatava oikeille raiteille. Ilmastopolitiikassa haluamme olla edelläkävijoitä, mallioppilaita, vaikka olisimme saastuttaneet muutaman promillen osuuden. Tärkeä asia sinällään, mutta järki siinäkin pitää olla mukana. Maksuhäiriöisten määrä Suomessa on suurempi kuin koskaan. Ihmiset ovat erilaisessa asemassa alueellisesti ja varallisesti. Käytinkin siellä puheenvuoron, jolle oli varattu niin lyhyt aika, etten ehtinyt kaikkea edes kritisoimaan, saatikka hieman kehumaan. Nyt tuntuu, että ammattiliittojen kanssa tehdään vastakkainasettelua. Asiointia, rahaa, ruokaa tarvitaan edelleen. Se on kokoomuslaisempaa kuin itse kokoomuksella. Järjestelmällisesti maaseudun väkeä kuritetaan, niin viljelijöitä kuin muutakin kansaa. Ennen kansanedustajat ottivat kantaa päivänpolttaviin asioihin isällisesti. Nyt näyttää, että sitäkin ollaan riisumassa. Toki korrekti saa ja pitää olla, muttei vaieta. Lankayhteyksiin ja tietokoneisiin ei ole kaikilla varaa, ja paljon on niitä myös, joilla ei ole edellytyksiä tai intoa hallita tietolaitteita. Joka kuukausi pakolliset menot vievät tilin miinukselle. Opittu ja hyväksi koettu neuvottelu jää vähän niin ja näin sivuseikaksi. Ja se järjestö hoiti hommansa hyvin. 34 26.10.2018 Mielipiteet Tulevia vaaleja varten esitän, että keskustan on päästävä oikeille raiteille. Pienituloisten asema on pahempi kuin vuosiin. Te edustatte kansaa ettekä hallitusta. Sitten piirien pitkät puheet sekä naisja nuorisojärjestöjen ynnä muiden puheet. Neuvoteltiin niin kauan kunnes sopu löytyi. Kansanedustajat, ketä he edustavat. Mutta kun puoluekokousväki aloitti, puheiden pituus rajattiin minuuttiin. PääTöksenTeko on hallituksella ollut hyvin ihmetystä herättävää. Valtio ei ole yritys, eikä sitä saa johtaa kuin yritystä, vaan ihmistä varten oleva laitos. Pakkomielteen omaista. Nyt MTK. Varomatonta politiikkaa. enTä pienituloiset ja vähempivaraiset. Joku ei ehtinyt häävisti kuin tuon hokeman ja nimensä sanomaan. Maaseudulla asuminen näyttää tulevaisuudessa lähes mahdottomalta. Olen monelta kysynyt, miksi te olette hiljaa. Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Annetaan tiedonantoa tai pyydetään lausuntoa. Ruoka on niin ihmeellinen asia, että sitä syövät kaupunkilaisetkin, siksi maaseutua ei saa unohtaa. Mitä se tekee maaseudulle. Nykyisen keskustahallituksen politiikkaa en ole pitänyt sellaisena keskustalaisena politiikkana kuin olen oppinut sen tuntemaan. Annan palaa kaikella kunnioituksella, eikä tätä tarvitse kenenkään ottaa loukkauksena. Sellaisia, jotka eivät pelkää sanoa kantaansa pysyäkseen vihreällä oksalla. Suoraan sanoen aika yksitoikkoista kuulla toista sataa kertaa, ”kiitos, Sipilä, kiitos ja sote maaliin”. Mitäkö tällä tarkoitan. TäTäkö me keskustassa haluamme. Nyt heidät on vaiennettu, ainakin vedottu pitämään suunsa kiinni, ettei hallitus joutuisi huonoon valoon. kolmikanTaneuvoTTeluT ovat Suomessa olleet yksi yhteiskuntarauhan takaaja. maaseudun autioittaminen kiihtyy edelleen. Yrityksiä taas ei kannata perustaa huonojen teiden taakse maaseudulle, koulut siirtyvät suuriin kaupunkeihin, palveluista posti, Kela, poliisi, verotoimistot ja muut viedään pois kauaksi asioitavaksi. Toivon uusien keskustan edustajien olevan suoraselkäisiä keskustalaisia, rohkeita, kansaa edustavia. Mitään ylimääräistä hankintaa, matkaa tai muuta perheelle ei voi hankkia. Melkein sääliksi kävi. Ero vain kasvaa. Mikä ihmeen vimma joka asiaa on kiirehtiä ja väkisin saada maaliin. Tiestö rapautetaan, rahavirrat uivat suurille yrityksille ja markkinavoimien osakesalkkuihin. Komeita puheita on, miten työllisyys on noussut ja kansa pärjää paremmin. Mikä se semmoinen kunta tai kaupunki on, missä ei ole mitään virastoja ja tietokoneilla vain kaikki hoidetaan. Miten siinä kerrot kentän kehittäviä ehdotuksia ja otat kantaa. Katsotaanpa historiaa hieman taaksepäin, opettaako se meille mitään. Valtio esittää kuntien korottavan maksujaan kansalaisille ja sanoo, ettemme me ole mitään tehneet, vaan kunnat. Jos näin kuitenkin on, kannattaa pudottaa edustajien määrä 50 edustajaan
Kun tätä ei kuulunut, kutsuin itse asianomaisen ay-liikkeen toimihenkilön paikalle. Hän uhkaili ”liiton miehellä”. kaavoiTuS vaikuttaa paljon asumisen hintaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Etenkin kerrostalojen rakentaminen on voimakkaassa kasvussa, kun taas rivija omatalojen rakentamiset ovat kutakuinkin viime vuosien tasolla. Vastikään käynnistetty maankäyttöja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus, jonka on määrä valmistua ensi eduskuntakaudella, on yksi keskeisimmistä rakentamisen ja asumisen kehittämisen toimenpiteistä. Tulokas kuitenkin totesi, ettei matka haittaa, jos hän on muutoin sopiva tehtävään. Kuinka monta julkisen sektorin palkkaa tarvitaan, jotta niistä voidaan maksaa ensimmäinen palkka julkisella sektorilla. Sitä vastoin eräs sympaattinen nainen sai häneltä ihastelevia kommentteja ja joskus pientä taputteluakin. Verbaalisesti lahjakkaana henkilönä hän kailotti kaikkien ylitse, näki vikoja milloin missäkin. Hyvillä liikenneyhteyksillä voidaan vähentää muuttopaineita erityisesti pääkaupunkiseudulle. Jos Jari Lindströmin lakiesitys menee läpi eduskunnassa, pienyrittäjä uskaltaa jälleen palkata lisää väkeä ja parantaa työllisyyttä. Yhteiskunnassa tarvitaan kaikenkokoisia ja kaikenlaisia asuntoja sekä myös erilaisia asuntojen omistusmuotoja, esimerkkinä osuuskunta. Hankalaksi osoittautuneen työntekijän tavoitteena oli kuitenkin ollut työnantajan tekemä irtisanominen, jonka hän olisi voinut riitauttaa ja vaatia tuntuvia korvauksia. Lauri Jokinen Karstula Kuka maksaa?. Totesin tulokkaalle, että työt hoituivat hyvin, mutta muiden työntekijöiden mielen pahoittaminen ei käy. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Yksityisen ja julkisen sektorin kestävä keskinäinen tasapainotila ja täystyöllisyys ovat ne tekijät, joilla kestävyysvaje selätetään. Hän asui 55 kilometrin päässä toimipisteestämme. Tilanne hankaloitui edelleen, kun tulokas vaati työnantajaa korvaamaan päivittäiset matkakulut. Lopputuloksena oli yhteisesti laadittu irtisanoutumissopimus. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 26.10.2018 35 TunneTTu kolumnisti A-P. Kuinka suuri liikevaihto yksityisen sektorin yrittäjällä pitää olla, että siinä syntyvistä palkkarahoista kertyvillä veroilla voidaan maksaa yhden henkilön palkka julkisella sektorilla. Henkilökunnallamme oli vuosien mittainen tapa kokoontua yhteiseen kahvioon keskustelemaan päivän asioista. Tapahtumasarjan jälkeen emme palkanneet uusia työntekijöitä. Aarre Kupila ex-pienyrittäjä Turusta Irtisanomislaki olisi auttanut yritystäni SuomeSSa rakennetaan tällä hetkellä ennätyksellisen paljon asuntoja. Hän myös piikitteli toistuvasti yhtä miespuolista työtoveria. Vuoden kuluttua henkilökunta alkoi väsyä tulokkaan tekemisiin ja toivoi muutosta ilmapiiriin. Huomautin jo rekrytointivaiheessa, että päivittäisestä työmatkasta tulee pitkä. Ay-toimihenkilö keskusteli asiallisesti työnantajan ja työntekijän kanssa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Parannuksia asuntopolitiikkaan kuinka paljon yksityisen sektorin työnantajan on maksettava palkkoja sivukuluineen, että niistä kertyvistä tuloista voidaan maksaa yhden henkilön palkka julkisella sektorilla. Kahvihetkemme jatkuivat vielä muutaman kuukauden leppoisasti, kunnes uusi tulokas alkoi särkeä yhteiseloa. Vedin vaimoni kanssa kymmenen hengen pienyritystä 1970ja 1980-luvuilla. ”Kai tässä firmassa puhua saa”, kuului hänen yksinkertainen vastauksensa. Rakentamisen normitusta on edelleen kevennettävä esimerkiksi puurakentamisen osalta. Lopulta jatkoin toimintaa kahdestaan vaimoni kanssa. Maata on kehitettävä kaikissa osissa. Asian ytimenä on Lindströmin ajama lakiesitys alle 20 työntekijän yritysten irtisanomisten helpottamisesta tilanteessa, jossa henkilö ei sovellu työtehtäviinsä. Näin saadaan pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikkaan. Tänään se tuomittaisiin seksuaalisena ahdisteluna. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan 9.10.2018 jättämän mietinnön mukaan asuminen on liian kallista erityisesti kasvukeskuksissa. Pietilä otti äskettäin voimakkaasti kantaa työministeri Jari Lindströmin puolesta otsikolla: ”Jari on ainoa rohkea” (Uusimaa 12.9.2018). Samalla asuntojen arvo laskee osassa maata. Työtä asunnottomuuden poistamiseksi on jatkettava määrätietoisesti. Asumiskustannukset ovat kuitenkin huolestuttavassa kasvussa. Siinä on esimerkiksi kevennettävä nykyistä kolmeportaista kaavajärjestelmää kaksiportaiseksi. Yhden työntekijän siirtyessä toisen palvelukseen palkkasimme tilalle uuden. Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot ovat tärkeä osa asuntorakentamista. Hän antoi kieron kautta ymmärtää, ettei yritystämme johdettu oikein. Yritin ratkaista ongelmaa keskustelemalla. MALeli maankäytön-, asumisenja liikenteen sopimukset pitää ottaa käyttöön kasvukeskusten ulkopuolellakin, jotta alueita voidaan kehittää. Elinmahdollisuuksia on saatava kaikkialle Suomeen. Suomeen tarvitaan ensi vaalikaudella asuntopoliittinen ohjelma, joka sisältää eduskunnan tarkastusvaliokunnan esittämän kahdeksan vuoden kehittämisohjelman. Se sujuvoittaa alueidenkäytön suunnittelua
Politiikkaa Apollolla. Arjen rutiinit ja verkostot vahvistavat hyvinvointia. com tai 044 532 0043. Keskustanaisten Uudenmaan piirin syyskokous to 1.11. Varsinais-Suomen piirin syyskokous 17.11. Keskustelutilaisuus Naantalin kylpylässä pe 26.10. klo 18 kunnantalo, Kyrö. Valitaan johtokunta vuodelle 2019 ja käsitellään ensi vuoden toimintaa. Apollonkatu 11 a. Keskustanuorten Itä-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. Luontosuhde oli tärkeä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä linjaa tavoitteita. Kaupassa ei ollut hyllykaupalla eineksiä eikä leikkeleitä. klo 17 os. On tärkeää, että lapsilla on turvallisia, pysyviä aikuissuhteita, joita päiväkoti, koulu ja harrastustoiminta voivat hänelle tarjota. Keskustanuorten Kallion osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 2.11. Alustajina ke Hanna Kosonen, erikoissuunnittelija Eira Linko ja ympäristöasiantuntija Jaana Hietala. Askolan Keskusta ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ma 26.11. Adress, Apollogatan 11 A. Viilit tehtiin itse. kunnantalo Aukustowin kokoustila. klo 17 os. Uusikaupunki. Siksi Vesaiset järjestävät vuosittain Sadun päivän tienoilla tarinatempauksen, jossa aikuiset lukevat satuja lapsille eri puolelle Suomea. ilmAstonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin. Mietin, juonko kahvia vai teetä. Alustajana keskustan vara-pj Katri Kulmuni. Aikaisemmin elämä vaikutti helpommalta ja seesteisemmältä, koska vaihtoehtoja ei ollut paljon. klo 18 Askolan yläkoulun ruokalassa osoitteessa Linnankoskentie 49, 07510 Askola. Turku ja Turun seutu 8.11. Välillä ne voivat olla hyvinkin vaikeita, toisinaan taas helppoja. klo 18 Vihervakassa (os. Sääntömääräiset asiat. Vantaa. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja esitetään puoluehallitukselle ehdokkaita europarlamenttivaaliin nimettäväksi. kerhoklubi Snellassa. Esillä sääntomääräiset asiat. Piirikokousta valmistelevat aluepalaverit: Loimaan seutu 6.11. Ennen piirikokousta 8.11. Valinnanvapaus on muotisana. Alustajina Maija Vanhanen (keskustanaiset), Teemu Purojärvi (vaalipäällikkö) ja Eija Savela (historiatoimikunta). Näin päivä etenee iltaan valintojen putkessa. Sääntömääräiset asiat. 22.11., yliliipola@gmail. Lähdenkö töihin bussilla vai junalla. klo 18.30. klo 18 kaupungintalolla (Kankurinkatu 4–6), kokoushuone Järvi. Kahvitarjoilu. klo 18–21 ravintola Wandasin kokoustilassa, Liesikuja 5, Myyrmäki. Ulkona vietettiin paljon aikaa. Kokousesitelmän pitää vpj, kansanedustaja Juha Rehula. Apollonkatu 11 a. Vaatteet valmistettiin itse, eivätkä vaatehyllyt notkuneet merkkituotteista. Vakka-Suomi 7.11. Minna Autere Vesaisten Keskusliiton hallituksen jäsen Elämä on valintoja täynnä Puheenvuoro Helsinki Helsingin piirin sääntömääräinen syyskokous to 8.11. Niiden kanssa on vain opittava elämään. Tämän jälkeen palaverit ovat aina edeltävän viikon torstaina ennen maanantain valtuustoa. kl 17.30 på Centerns partikansli. Turun kunnallisjärjestön syyskokous ke 31.10. mietin , millainen lapsuus isoäidilläni oli, miten se erosi äitini, minun ja tyttäreni lapsuusajasta. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. poliittinen keskustelutilaisuus klo 17–18, os. Keskustan Kalanti-Uusikaupunki py:n syyskokous 8.11. Maailma on täynnä valintoja. Sääntömääräiset asiat. klo 18.30. Haapaniemenkatu 14 A. klo 18. Vesaisten Helsingin piirin syyskokous ti 30.10. Kotimaisen ruuan ilta to 1.11. klo 18 Kelassa os. Kun ei ollut tietokoneita, luettiin kirjoja ja tehtiin käsitöitä. klo 18 Hintsan kokousmakasiini, Hintsantie 2 Raisio, Salon seutu 9.11. klo 18 alkaen Taimi II:ssa osoitteessa Puutarhakatu 21. Avaanko television vai radion. Apollonkatu 11 a. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9. Tilaisuudessa on tarjoilu. klo 18 Kalantitalolla. puoluetalo Apollolla. Ilmoittautumiset viim. klo 18, Keuda-talo, 1. Keskustanuorten Keski-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. Kaupassa käytiin harvoin. klo 18, Salon kaupungintalo. klo 10. Keskustan ja keskustanaisten keskustelutilaisuus ilmastonmuutoksesta ke 7.11. Vihdin kunnallisjärjestön syyskokous ma 5.11. Luenko ensin Helsingin Sanomat vai Lestijoen. Apollonkatu 11 a. På mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Minkä kanavan valitsen. krs, kokoustila Lounge, Keskikatu 3. Lallintie 108, Riihikoski). Nordenskiöldinkatu 12. klo 17.30, ei 8.11. klo 18.30 Brusilassa (Sääksjärventie 731). Tärkeää on myös istua hetkeksi alas ja kuunnella satuja. Keskustan valtuustoryhmä kokoontuu Liedon kunnantalolla poikkeuksellisesti 9.11. Korkealaatuinen terveellinen ja turvallinen kotimainen ruoka kiinnostaa kuluttajia kaiken aikaa yhä enemmän. Lieto. klo 17. Piirin sosiaalija terveystoimikunta, vierailu Laitilan Terveyskotiin ti 27.11. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle, kiitos. klo 17 Kelan pääkonttorissa Elli Aaltosen vieraana, os. Keskustanuorten Länsi-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 1.11. Ruoka tuli pöytään omasta maasta. klo 18 osuuspankki, Kustavi. Keskustanaisten Tarvon yhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11. Nordensköldinkatu 12. Kahvi ja ilmoittautuminen klo 18–18.30. nykyAjAn lapsen tietotulva on niin suurta, että sen kanssa on vaikea sopeutua elämään. Koko Varsinais-Suomi nousuun – Miten tästä eteenpäin. Alussa keskustanaisten pj:n Ulla Parviaisen vierailu. Tämä voi näkyä keskittymiskyvyn puutteena, rauhattomuutena tai erityisherkkyytenä. Keskustanaisten py:n syyskokous ti 6.11. klo 18, paikkana Järvenpää-talo, kh3. klo 18 ravintola Bali Bagussa os. Valinnat ovat tulleet jäädäkseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä sääntöjen muuttaminen. Mäntsälä. klo 17.30 alkaen Myyrmäessä, ravintola Wandas (Liesikuja 5, Vantaa). Hyvinkään py, syyskokous to 1.11. Pöytyän Keskustan py:n ja Kurkijoen py:n syyskokous to 1.11. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskustanuorten tj Linda Lähdeniemi 0442050244, Vesaisten piirin tj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Asemantie 30, Nummela (henkilöstöravintola, käynti B-rapusta). Keskustassa tapahtuu 36 26.10.2018 AAmullA herätessäni pohdin tulevan päivän kulkua. Paikalla myös piirin johtoon pyrkiviä henkilöitä.. Hyrylän py, sääntömääräinen syyskokous to 1.11. Kunnallisjärjestön jäsenilta 1.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä v. Puhujana ministeri Jari Leppä. Järvenpää. Järvenpään Keskustan sääntömääräinen syyskokous to 1.11. 2017 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen. håller sitt lagstadgade höstmöte den 1.11. Mukana varapuhemies Mauri Pekkarinen ja piirin vara-pj Anna Sirkiä. Esillä sääntömääräiset asiat ja maittava iltapala. Ei ollut isoja ostoskeskuksia, vaan pieniä kyläkauppoja ja kivijalkamyymälöitä. Televisiossa oli kaksi kanavaa. Taivassalon Nuortenkoti, Kisakuja. Keskustanaisten Helsingin piirin syyskokous 1.11. Kahvitarjoilu. klo 17.30 os. Mitkä vaatteet panen päälle. Ympäristön ja kestävän kehityksen huomioiminen on tuonut meille uusia, tärkeitä valintoja: ei pidetä turhaan valoja päällä, ei heitetä ruokaa turhaan kompostiin, vältetään muovipussien ja kertakäyttöastioiden käyttöä, ei lasketa vettä turhaan. klo 18 Vihdin kunnanvirastolla os. klo 18 Järvenpään kirjasto, Tyyni Tuulio sali. Mitten r.f
Sääntömääräiset asiat. Vesivehmaan py:n syyskokous ke 31.10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Piirin syyskokous Forssan Lyseolla (os. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. henkilövalinnat vuodelle 2019. Heinolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. klo 18.30. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. 0400 930 483 ja keskustanaisten tmj Jaana Niemi puh. klo 18.30 Saaren vanhalla kunnantalolla. Perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko Raatihuoneen valtuustosalissa (Raatihuoneentori 1) ma 31.10. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fii Pirkanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 10.11. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin toiminnanjohtaja Markku Leppälahti puh. mennessä. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. klo 18 Lassilan maamiesseurantalolla Heiängintie 1. klo 17:30 Asikkalan kunnanvirastolla. Osastojen syyskokous 27.10. klo 18 Ruokolahden koululla (Metsolantie 7). hatanpaa@hatanpaa.fi tai Anitta Virtanen 0500 664625 anitta.virtanen@ gmail.com. klo 18.30 Kausalan ABC:n kabinetissa (Hallitie 1, Kausala). PE 7.12 Lähtö Kerimäeltä 3.15 Kososen tallit / 3.45 Savonlinna L-A asema / 4.15 Hiismäki / 4.40 Juva ABC / 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka puh. Tervetuloa! Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi. Juhlan kunniaksi kunnallisjärjestö tarjoaa keskustan teltalla täytekakkukahvit Lahden Markkinoilla ke 7.11. klo 10. Srk-vaaliehdokkaat esittäytymässä. Vääksyn py:n syyskokous ke 31.10. Johtokunta klo 18. klo 17.30 Koi. Kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8. Karjala Karjalan piirin syyskokous pe 16.11. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi kiitos! Kiireellisissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan pj. Päijät-Hämeen Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous 2.11. Urajärven py:n syyskokous ke 31.10. Asiana osastojen sääntöuudistus ja uusien sääntöjen hyväksyminen, osastojen yhdistyminen, sääntömääräiset syyskokousasiat. Hollolan kunnallisjärjestön syyskokous ke 7.11. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. 35 eur. Humppilan py:n syyskokous ti 30.10. Tavara-arpajaiset, kahvit ja ilmoittautuminen klo 17 alkaen. Tarjoilu ja ilm. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja Pätilän py:n syyskokous to 8.11. Piirin 100-vuotisjuhla la 17.11. Taivassalon py. Mustilan koululla (Alppiruusuntie 99, Elimäki) Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. Lyseokatu 2) la 1.12. 050 577 0838, sami.porkka@ keskusta.fi. Kotkan py:n syyskokous ti 30.10. Kahvit klo 17.30, kokous klo 17.45. Kouvolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Mahdollinen jäsenäänestys 17.–18.11. Pyhtään py:n syyskokous ke 31.10. klo 10–14 kauppakeskus Elossa. Mukana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. vanha Hutin talo) to 1.11. klo 19 Etelärannassa Porin taidemuseon kokoustilassa 2 krs. Klo 14.25 Viking Grace lähtee Maarianhaminasta Turkuun ja klo 19.50 laiva saapuu Turkuun, paluukuljetus Poriin. Paikkoja rajoitetusti. 01.00 Savonlinna. 040 736 3290, markku. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Valtakirjojen tarkastus ja kahvit alkavat klo 17.30. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9–10. Matti Hatanpää 050 5323298 matti. klo 17:30 Asikkalan kunnanvirastolla. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Konerauta Lahtelan tiloissa. Päijät-Hämeen piirin syyskokous la 10.11. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. 040 418 1150. klo 17:30 Asikkalan kunnanvirastolla. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. Sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Janakkalan Keskusta ry:n syyskokous to 15.11. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja Lappeenrannan kunnallisjärjestön syyskokous ti 9.11. Liikkalan VPK-talolla (Pien-liikkalantie 408, Liikkala/Kouvola), tervehdysten vastaanotto ja ruokailu alkaen kello 13, juhla alkaen kello 14. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma-to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Ypäjän Keskustanaiset. Päijät-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Jukka Sällinen puh. Matkan hinta aikuiset 50 eur, alle 17 v. Syyskokousasiat ja arpajaiset. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Sääntömääräiset asiat. Paimion kunnallisjärjestön syyskokous ti 6.11. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja Jänhiälän py:n syyskokous ke 7.11. Linja-autoliike S. klo 18 Jänhiälän koululla. klo 16.30 alk. Sastamalan kj:n syyskokous Vehmaan tilalla (Tampereentie 212) su 4.11. Jakokoski-Mönni-Selkie py:n sääntömääräinen syyskokous to 1.11. klo 10 Oriveden Seurakuntatalo, Latokartanontie 5 Orivesi. Sääntömääräiset asiat ja eduskuntavaaliehdokkaiden nimeäminen. Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.– 3.2.2019 Viking Gabriellalle. Valtakirjojen tarkistus klo 9:30. Puurotarjoilu klo 18 alkaen. klo 16 piiritoimistolla. leppalahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Klo 14.10 laiva saapuu Maarianhaminaan, laivanvaihto. Päivä aloitetaan yhteisellä järjestökoulutuksella. Kunnallisjärjestön syyskokous pe 2.11. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@keskusta.fi tai 050 5770838 KN Kouvolan yhdistys, syyskokous ke 31.10. Sääntömääräiset asiat. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A Tampere. Juhlapuhe eduskuntaryhmän pj Antti Kaikkonen. Ruokolahden kunnallisjärjestön syyskokous ti 20.11. Vierailijoina Keskustan vpj HannaKaisa Heikkinen ja Mikko Alatalo, Pertti Hakanen sekä Arto Pirttilahti. Hamina. Erikoishyvä kahvipöytä. Miehikkälä. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13– 17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Kunnallisjärjestön syyskokous to 22.11. Poliittisen katsauksen tarjoaa tuore puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään kunnallisjärjestön lakkauttamista ja sen tehtävien siirtoa keskustan Paimion paikallisyhdistykselle. Syyskokous to 1.11. 12. p. klo 18.30 alkaen Cafe Lasikellossa. klo 17 Retkiaitassa. Asikkalan kunnallisjärjestön syyskokous ke 31.10. Joulubuffet varattu ryhmälle. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. fi. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Johtokunta klo 18. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Hintaan sisältyy kuljetus Turkuun ja takaisin, risteily ja joulubuffet. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään 2019 eduskuntavaaleja, 2019 maakuntavaaleja, 2019 europarlamenttivaaleja sekä 2018 seurakuntavaaleja. klo 18 Hollolan matkakeidas huoltoasemalla Hopeakalliontie 2. klo 18 Heinolan valtuustotalolla. Pohjois-Karjala Keskustan Pohjois-Karjalan piirin syyskokous la 27.10. Klo 05.45 lähtö tilausajo kuljetuksella Porin Matkakeskuksesta laituri 8 Turun satamaan. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. Lahden kunnallisjärjestö täyttää tänä vuonna 50 v. Kotka. klo 18 Kortteliravintola Kerttu, Läntinen pitkäkatu 35, Turku. Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Lounaan jälkeen klo 13 alkaa piirin syyskokous. Sääntömääräiset asiat, mm. Kahvit 17.30, kokous 18.30. klo 17. Kutsu kaikille V-S Vesaisten jäsen osastoille: Aura-Tarvasjoki, Oripää, Somero, Raisio, Loimaa, Laitila, Vahto, Lemu, Paimio, Yläne, Nousiainen, Turku, Masku, Mynämäki, Pöytyä, Marttila, Kaarina, KalantiUusikaupunki, Lieto. Juhana Herttuan katu 17, 28100 PORI. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Sääntömääräiset asiat. Risteily Porin Keskustan kanssa la 17.11. Nimetään eduskuntavaaliehdokkaita ja tehdään ehdokasesitys europarlamenttivaaleihin 2019. Paikalla piirin toiminnajohtaja. Poliittisen tilannekatsauksen pitää puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. OP:n kokoustilassa klo 19. klo 17 Kotkan kaupungintalolla (5 krs, huone 5). Varaa paikkasi yhdistyksen puheenjohtajalta sähköpostilla minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä 0405890355 ma 26.11. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ma 15.10. sieppi@gmail.com. Puhujina puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kansanedustaja Pertti Hakanen. Kalvolan py:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Iittalassa (Kotkajärventie 66, ns. Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savokymi@vesaiset.fi. Sääntömääräinen syyskokous Veteraanituvalla to 8.11. Sääntömääräiset asiat. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 30.10. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään eduskuntavaaliasioita. klo 18:30 Vanha Turuntie 4. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30. klo 19, Saivikkala op:n kokoustila ( Keskustie 17 ). Myllykosken seuratalolla (Myllykoskentie 3, Myllykoski/Kouvola). Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/alle 18v, 120e/yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh. Paikalla toiminnanjohtaja Matti Kuittinen. Lahti. Klo 17 puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen ajankohtainen katsaus, jonka jälkeen klo 18 kokous. Kymenlaakson piirin syyskokous to 1.11. mennessä! Myyntipaikka on ilmainen, mutta myyjiltä peritään 15€ markkinoimismaksua ja arpavoitto päivän arpajaisiin. Parikkala. Kahvitarjoilu ja arpajaiset. Taavetin py:n syyskokous ti 6.11. ABC Amiraali Haminantie 1 . Kotimatka, n. Keskustellaan arvokkaasta vanhuudesta, nyt ja tulevaisuudessa. Syyskokous ti 20.11. klo 10 Hartolassa, kunnantalolla, Kuninkaantie 16. Klo 12.00. Lieksan kunnallisjärjestön syyskokous pe 26.10. klo 10, Runosmäen Nuorisotalolla, Piiparinpolku 13, 20360 Turku. Kunnallisjärjestön syyskokous 19.11. Laivalla järjestösuunnittelija Matias Ollila puhuu ajankohtaisista asioista. Iitti. Vieraana kansanedustaja Martti Talja. Porin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 1.11. 26.10.2018 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Koulutuksen jälkeen osastot pitävät omat kokoukset. Varsinais-Suomen Vesaiset ry. klo 18.30. klo 18 Hirvikosken koululla (Harjuntie 1631 A, Vastila). Jumalanpalvelus Kullaan kirkossa klo 12, jonka jälkeen kokoontuminen seurakuntakodissa. 23.30 Mikkeli, n. Ylöjärven Keskustanaiset järjestävät erityisesti kädentaitajille suunnatut joulumyyjäiset la 1.12. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kokouksessa mukana piirin pj-ehdokas Satu Simelius. klo 19 Tuomo Mattisella (Laamantie 20). Sääntömääräiset asiat. klo 10 Peltola -salissa, Peltolankatu 4, Joensuu. Keskustalaisten kirkkopyhä Kullaalla su 25.11. klo 18 Joutseno-talolla. Piiritoimiston os. Satakunta Piiritoimisto tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). klo 12. Sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Satakunnan piiri. Poliittinen alustus eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. ravintola Ailavissa, os. Omakustanteinen lounas. Klo 08.45 Viking Amorella lähtee Turusta Maarianhaminaan. Paikalla keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, kansanedustaja Ari Torniainen, eduskuntavaalien ehdokasehdokkaat Juho Heikka, Kristiina Helminen, Jari Karhu ja Pekka Räty sekä europarlamenttivaalien ehdokasehdokas Juho Kekäläinen. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. klo 18:30 Kunnanvirastolla. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. LA 8.12 aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus 12.00, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17.–19.30 Tallinna–Helsinki. Sääntömääräiset asiat. klo 18 Turengissa kunnantalon valtuustosalissa. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Pirkanmaan Vesaiset: toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.0405550635, sähköposti elina. Valitaan vuoden 2019 johtokunta, päätetään toimintasuunnitelmasta ja budjetista vuodelle 2019 ja käsitellään muut sääntömääräiset asiat. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Kahvi klo 17.30. Hallitus klo 18.30. klo 16. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, keskustanuorten toiminnanjohtaja Emmi Mäkelä puh. Mukana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. klo 17 Mönnin kylätalolla. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään mm. Keskustanuorten Varsinais-Suomen piirin syyskokous 23.10. Tampereen kunnallisjärjestön syyskokous ke 14.11
Mikkelin kunnallisjärjestön syyskokous 2.12. Kouluttajana keskustan oma somevirtuoosi Mikko Kärnä. Sääntömääräiset asiat. klo 14 Ravintola Huvikummussa, Otava. Buffetruokailuihin sisältyvät ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. Katso ilmottautumisja aikataulutiedot kohdasta Kymenlaakso. Kahvitarjoilu. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. klo 14–15.30 Kyyjärven Eräkartanolla (Nurmijoentie 296, Kyyjärvi). klo 10. A4-hytti 129 €/henk. Sääntömääräiset asiat. Koko perheen eräleiri 26.–28.10. Oulu. Illalliskorttivaraukset 30 euroa/hlö p.050-573 5353/Pauliina tai p.040532 1762/Teijo. Puhelimitse myös muulloin, toiminnanjohtaja Jirka Hakala p. Keskustanaisten Itä-Savon piirin syyskokous piiritoimistolla, Tottinkatu 15, to 8.11. Paikkoja rajoitetusti. Punkaharjun Eteläisen py:n ja Punkasalmen py:n yhteinen syyskokous su 28.10. Kuntoraitti 3, Utajärvi). 050 574 1405. Kunnallisjärjestön kuukausikokous su 28.10. Hirvensalmen kunnallisjärjestön syyskokous su 25.11. Käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon, missä tapaamme kansanedustajia ja keskustan puoluejohtoa. Esiintymässä Pikkukakkosesta tuttu Tuomo Rannankari ja Hiekkakakkuorkesteri, paikalla myös kahvio ja onnenpyörä. liiton uusi ympäristöja energiapoliittinen ohjelma. Pyhäjoki. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. Lisätietoja www.kol.fi ja jaakko.maki-petaja@ keskustaopiskelijat.fi.. Kaija Väänänen, 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Kainuu Kainuun piirin sääntömääräinen syyskokous la 27.10. Rantakatu 27. Kaikki ovat tervetulleita: naiset, miehet ja lapset. Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 015 5404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. patikointia, askartelua, kädentaitoja, leivontaa, hämärävaellus, kylpyläretki, aarteenetsintää ja ulkoilua. Keski-Pohjanmaan piirin syyskokous su 18.11. klo 18 Kunnantalolla Kummassa. Opastusmaksu jaetaan osallistujien kesken. Juhlan jälkeen täytekakkukahvit. 17.10. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Kulttuuritalo Valve kahvila Konst 0. Ohrapuurotarjoilu. klo 10. Hintaan sisältyy ohjelma ja mökkimajoitus 2 yötä täysihoidolla, lisämaksusta edullinen uintilippu kylpylään. www.keskusta.fi/perapohjola. Keskustan normienpurku -tilaisuus, aiheena yrittäjyys ti 30.10. Kaikille avoin keskustelutilaisuus ajankohtaisista aiheista Punkaharjutalon valtuustosalissa su 28.10. Kokouksessa puhuvat keskustan vara-pj Katri Kulmuni, puoluevaltuuston pj Antti Kivelä, keskustan ek-ryhmän vara-pj Hanna Kosonen ja MEP Elsi Katainen. Alustajana keskustan ek-ryhmän vara-pj Hanna Kosonen. Katja Koivukoski 040 533 8160. 040 684 0568, naisten toiminnanjohtaja Eeva Peltokorpi p. toiminnanjohtajalle: Katja Koivukoski, p. Kahvitarjoilu. Liput ovelta 4€, ennakkoon 3€ (varaukset 21.11. klo 14 Vaaran kylätalolla. mennessä, mll. A3-hytti 142 €/henk. 044 312 2982. Rokuan tähdessä (os. Paikalla myös puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kansanedustaja Juha Pylväs. Mukana keskustan vara-pj Katri Kulmuni, MEP Elsi Katainen ja keskustan ek-ryhmän vara-pj Hanna Kosonen. Oulunsalon Yhteisötalolla (ent. Pääsylippu maksaa 8 € ja museokortilla veloituksetta. Kansanedustaja Antti Rantakankaan Oulujokilaakson tukiryhmän kokous ti 30.10. Virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. Hotelli Sorsanpesä, os. Kokous tekee esityksen eurovaaleihin tulleesta ehdokkaasta Teuvo Hatvasta keskustan puoluevaltuustolle. A2-hytti 170/henk. Klo 17–19 Perfect Home sisustustavaroiden esittely ja kahvit samassa paikassa. Katso aikatauluja hintatiedot kohdasta Kymenlaakso. Ihastjärven koululla. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viim. Vesaiset järjestää yhteistyökumppaneineen Lapsen oikeuksien päivän konsertin 24.11. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Kahvitarjoilu. Tilaisuudessa esittäytyvät keskustan eduskuntavaalija maakuntavaaliehdokkaat. Etelä-Pohjanmaa Keskustanaisten Etelä-Pohjanmaan piirin syyskokous 26.10. antti.gronlund@keskustanuoret.fi. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 17 ravintola Vinossa. Kunnallisjärjestön syyskokous 21.11. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä, viim. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Mukana eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Itä-Savo Itä-Savon piirin syyskokous to 15.11. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: illallisbuffet pe-ilta menomatkalla 33 €, lounasbuffet la-iltapäivä paluumatkalla 25 €. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja. Ilmoittaudu 22.10. klo 18, kahvit klo 17.30. B1-hytti 141 €/ henk. Kokouksessa PLU:n Aino-Maija Sirén puhumassa elämäntapojen merkityksestä. Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Punkaharju. Sääntömääräiset asiat. Kyöstintie 4. Sääntömääräisten asioiden lisäksi asetetaan piirin eduskuntavaaliehdokkaat 19.4.2019 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. Leevi Madetojan katu 1, Oulu). 5.10. Käsiteltävänä asiana sääntömääräisen liittokokouksen (16.–18.11.) edustajat. Keski-Suomen suurimmassa tupaillassa vieraana Lapin puolustaja Mikko Kärnä. Pohjankartanossa (os. klo 18.30 Vanhustentalon kerhohuoneella. Johtokunta klo 17.30. klo 18. (pe-la). Kunnallisjärjestön syyskokous 2.11. Sääntömääräiset asiat. Pohjois-Savon piirin syyskokous la 27.10 klo 12 Kuopion kaupungintalolla. Kaija Väänänen p. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. Sitovat ilmoittautumiset 25.11. Ehdokaskoulutus vaikuttavasta mielipidekirjoittamisesta keskustan eduskuntaja maakuntavaaliehdokkaille ma 12.11. Kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Hiukkajoen seudun py:n syyskokous su 28.10. klo 16 alkaen. Valtakirjan tarkistus klo 10. klo 17 alkaen ravintola Ylä-Ruth, os. Katsotaan uusin Viiru ja Pesonen, Viiru muuttaa -elokuva. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja 2 varajäsentä kaudelle 2019, sekä kv-sihteeri liittokokouksien 2018–2020 välille. Kokous avataan 17.11. Lisätietoja toiminnanjohtajalta: Katja Koivukoski, p. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi. Keskustanuorten tmj. klo 18 Suomen Nuorisoopisto Paukkulan Seminaarisalissa, osoite: Paukkulantie 22. Paikalla puolueen pj Juha Sipilä. klo 16.30– 18 Keskisuomalaisen toimitiloissa Jyväskylän Aholaidassa. 044 369 9603. Johtokunta klo 18. klo 18 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. Kuopion keskustaseuran syyskokous ma 29.10. Kahvitarjoilu klo 17.30. klo 11 Ristijärven Virtaalassa. Yppärin paikallisyhdistyksen ja Yppärin Keskustanaisten syyskokoukset Irja Kestilällä pe 9.11. Kahvit klo 10.30. Ilmoittautumiset 8.11. Mikkelin kunnallisjärjestön 80-vuotisjuhlat 9.12. Keskustan Ylivieskan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 30.10. klo 17 alkaen os. Valtakirjojen tarkastus klo 11–12. mennessä: p.045-327 4845 tai keski-suomi@ keskusta.fi Keskustan hirvipeijaiset Kyyjärven Eräkartanolla la 24.11. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 17.–18.11. klo 18 Hirvensalmen kunnantalolla. Kouluttajana KSML varapäätoimittaja Inkeri Pasanen. klo 15 Peräseinäjoella Toivolanrannan yhtenäiskoululla. Avoinna klo 9–15. Ilmoittautumiset piiritoimistolle ma 19.11. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhepoliittinen ohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma sekä avaruuspoliittinen ohjelma. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kahvitarjoilu. +358 447 514 256, e-mail. Sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi käsitellään eduskunta-, maakunta-, europarlamenttija seurakuntavaaleja Taipalsaari. Tervehdykset ja puurotarjoilu klo 12–13, juhla klo 13, juhlapuhujana kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10 mennessä tarjoiluun: savo-kymi@ vesaiset.fi Vesaisten elokuvapäivä Mikkelin Kinolinnassa 1.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. Pudasjärvi. Keskustan Oulunsalon paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 29.10. Nykyiset ja uudet jäsenet! Oulu. Vapaa sisäänpääsy. Kahvit klo 17.30. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Isokatu 2, Kokkola ma-to klo 10–15. Kahvija keittotarjoilu. Kurenalan paikallisyhdistyksen yleinen syyskokous 28.10. Kahvit ja valtakirjojen tarkastus klo 17:30 alkaen. Puhujana keskustan pj Juha Sipilä. 0400 199 002 ja eduskunta-avustaja Mirva Vesa p. Vapaudenkatu 68. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. ”Miten brändäät itsesi somessa?” Sosiaalisen median koulutus maakuntaja eduskuntavaaliehdokkaille sekä kaikille asiasta kiinnostuneille la 24.11. puro@keskusta.fi. Pukuetiketti: Smart casual. Valtakirjan tarkastus klo 10. 040 5338160, katja.koivukoski@keskusta.fi Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten ylimääräinen yleiskokous 3.11. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen(at)keskusta.fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Kimmo Valta p. Deli. Seminaarinkatu 19. klo 18, Liisan tupa (Liisantie 1, Oulu). Kansanedustajaehdokkaiden nimeäminen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. 050 388 0016, piirin puheenjohtaja Mari Kerola p. Paikalla kansanedustaja Ari Torniainen ja piirin pj Jouni Kemppi. Myynnissä itse tehtyjä tuotteita. peraseinäjoki@gmail.com). klo 12. klo 19. Luvassa herkullista Mikon keittämää Lapin äijän keittoa kakkukahvien ja poliittisen ajankohtaiskeskustelun kera. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto avoinna os. klo 11 Ylitornion Diakoniaopistolla, Alkkulanraitti 1. klo 13 mennessä. Kahvitarjoilu klo 18. Kokouksessa nimetään eduskuntavaaliehdokkaita. Riistakatu 15 Iisalmi. Käsittelyssä eduskuntavaalit ehdokkaineen sekä sääntömääräiset asiat, paikalla keskustan vara-pj Juha Rehula. Seinäjoella. klo 14 piiritoimistolla. Ohjelmassa mm. Tampereen yliopiston kirjasto (Kalevantie 5, sali LS K103) Kokous alkaa la 3.11. 040 721 0636. Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka Helsinki–Tallinna 9.–10.11. Etelä-Savo Etelä-Savon piirin syyskokous ti 13.11. Hinnat: 20 e/0-5 v, 55 e/6-14 v, 75 e/15v ja yli. Keskustaopiskelijat Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 3.–4.11. Ylivieska. klo 19. Lisätietoja hallitukselta. Antti Kivelä. Pyhäjoki. Sääntömääräiset asiat. Aiheina valtuustolista ja tutustuminen kirkollisvaaliehdokkaisiin. Pohjois-Savon Keskustanaiset järjestää tutustumisen opastuksen kera Kuopion ortodoksiseen kirkkomuseoon Riisaan 31.10. 040 5338160, pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Elina Suoranta p. Kunnantalo) klo 18, sääntömääräiset asiat. Punkaharjun Keskustanaisten syyskokous su 28.10. mennessä: marja.pelkonen@keskisuomalainen.fi tai piiritoimistolle. Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.– 8.12. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Jyväskylän keskustaopiskelijat JOK ry:n ylimääräinen yhdistyksen kokous 26.10. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kokouksessa valitaan edustajat KOL:n liittokokoukseen. Kokousvieraina kansanedustaja Markku Rossi ja kaupunginhallituksen pj. klo 11 Snellmankodilla Kokkolassa, os. klo 17 Punkaharjutalolla. Jäsenhinta Savo-Kymen Vesaisille 2e/hlö, muut 6e/hlö. Sitovat ilm. klo 18:30 Humanian auditoriossa (Keskussairaalantie 4, Savonlinna). Voit halutessasi myös varata oman myyntipaikan. Sääntömääräiset asiat. Kokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin www.keskustanuoret.fi. www.fb.com/perapohjola. Valtakirjojen tarkastus la klo 9–12. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uusien mallisääntöjen hyväksymisestä (sääntömuutos), piirin eduskuntavaaliehdokkaiden nimeämisestä sekä puoluehallituksen jäsenen valinnasta. Ylivieska. klo 18 kaupungintalon valtuustosalissa. klo 17. 050 573 5353 , toimistosihteeri Pia Högberg p. Avoinna sopimuksen mukaan. B3-hytti 126 €/henk. Oulu. Keskustanaisten perinteinen ITSE TEHTY -myyntinäyttely 17.– 18.11. Lisäksi hyväksytään mm. Jyväskylän keskustaopiskelijat JOK ry:n sääntömääräinen syyskokous 6.11. B2hytti 145 €/henk. Hintaan sisältyvät bussikuljetukset Pohjolan Matkan tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europa -laivalla valitussa hyttiluokassa, meriaamiainen laivalla. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. klo 18.30 piiritoimistolla Kuopiossa. Lisätiedot: pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Mukana ke Hanna Kosonen. Muhos. 2018 kello 19 Pudasjärven kaupungin talolla. Piirin syyskokous la 10.11. klo 19 kunnallisjärjestön kokoustilassa, Juurikoskenkatu 6. Kahvitarjoilu. Toni Viljamaa p. klo 19:30 Punkaharjutalolla. Kokouskahvitus Keskustan teltalla Kuopion torilla klo 10–12. Keskustassa tapahtuu 38 26.10.2018 vurannan kerhohuoneella. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. Savonlinnan kunnallisjärjestön syyskokous ke 28.11. Johtokunta klo 18.30. 045 327 4845 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Avoinna la 10-16 ja su 10-15
Keskus tassa kaikki kohdataan tasapuolisesti. Parem paa sparraajaa ei voisi olla! Isästä on ol lut valtava apu. Isä aktivoitui kymme nisen vuotta sitten. Istum me nyt valtuustossa vierekkäin. Vuosi sitten olimme isäni kanssa mo lemmat kuntavaaleissa ehdolla. Yhdessä päivittelemme ajankohtai sia asioita. Ei se kyllä ole siitä heikentynyt. Toisaalta verenperintönä tullut liittyminen johtaa siihen, että jatkuvas ti on tunnusteltava omaa suhdetta puo luee seen. Keskustelemme paljon. Jonkun pitää olla tsemppariakin.” Kepukaverit TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: JAAkko MArTikAinen. Vaalitohinoissa kannustin kumpaa kin tasapuolisesti. Hannes on sanavalmis ja perillä asiois ta. Tasaarvoisen yhteiskunnan luominen ja koko maasta huolen pitä minen ovat meille yhteisiä arvoja.” päivi Torppa: ”Politiikka on perhees sämme yhdistävä tekijä. Jaoimme perheemme äänet. 26.10.2018 39 Keskustaharrastus on lähentänyt Päivi, Jussi ja Hannes Torppaa entisestään Politiikkaa kahden sukupolven voimin Hannes Torppa: Poliittinen kiinnos tukseni juontaa ainakin osittain juuren sa vanhempieni harrastuneisuudesta. Olemme pit källe samaa mieltä asioista. Olen hänestä ylpeä. Jäsenkirjan ottaminen tuntui luon tevalta. Äiti osallistui aikanaan keskustanuor ten toimintaan. Valtuustossa emme ole vielä kerta kaan puhuneet ristiin. Urheilulukiossa Kuortaneella olin op pilaskunnan puheenjohtaja ja ajauduin lukiolaisten liittoon. Olen keskustassa aika kotonani. Tämä tuli konkreettisesti ilmi, kun olin mukana periaateohjelmatyössä. Tilanne ei ollut vai keaa, vaikka monia tuntui kiinnosta van, äänestänkö miestäni vai poikaa ni. Ehkä hän on siinä kasvanut tähän aatteeseen. Pohdimme asioi ta avoimesti.” Jussi Torppa: ”Tuntuu mukavalta tehdä kuntapolitiikkaa yhdessä pojan kanssa. Itse olen konservatii visempi. Keskustelumme ovat rauhal lisia ja rationaalisia, vaikka olen vähän yrittänyt provosoidakin. Itse en halua ehdolle. Hanneksen poliittinen aktivoitumi nen tuli yllätyksenä, sillä hän oli sii hen saakka urheillut tosissaan suo menmestaruustasolla. Myös isovanhempia on ollut kuntapolitiikassa. Tietoisesti em me ole tähdänneet kepulaiseen kasva tukseen, mutta perheelämä on yhdes sä olemista. Tuntuu hie nolta, että jaamme yhteisiä ar voja. Äiti seuraa tiiviisti poli tiikka ja sparraa meitä molempia. Viime aikoina keskustaharrastus on tuonut perhettämme yhteen entisestään. Näkemyserot liittyvät tyypillisiin sukupolvikysymyk siin. Innostus politiik kaan lähti sieltä. Usein jou dun laittamaan miehille kampoihin. Liityin puolueeseen nelisen vuotta sitten. Hannes on toisaalta tuonut minullekin tuoreita ajattelumalleja
Kenen suomalaiskirjailijan teoksia on 2000-luvulla myyty eniten (yli 1,5 miljoonaa kappaletta vuosina 2000–2017): Laila Hirvisaari (Hietamies), Arto Paasilinna, Ilkka Remes vai Jari Tervo. , (na sta ren kaa t voi lai tta a 1.11 . Liina Tiusanen on Helsingin keskustanuorten puheenjohtaja. 10. Keskustan Helsingin piirin ehdokas varapuheenjohtajaksi on Liina Tiusanen. Mikä on asukasluvultaan Suomen suurin kunta (ei kaupunki): Kaarina, Kirkkonummi, Nurmijärvi vai Tuusula. 4. suomenmaa Puoluevaltuuston puheenjohtajistoon on esitetty kahta henkilöä. Mikä on Suomen pinta-alaltaan suurin kunta: Enontekiö, Inari, Kittilä vai Sodankylä. 7. 40 26.10.2018 5 2 9 4 9 3 1 2 3 4 5 2 1 6 1 7 8 2 9 1 2 8 7 6 1 9 3 2 1 9 8 7 7 6 3 1 4 5 2 9 8 2 4 5 8 9 6 7 3 1 1 9 8 2 3 7 4 6 5 5 3 7 4 8 2 6 1 9 6 1 4 3 7 9 8 5 2 9 8 2 6 5 1 3 7 4 3 5 9 7 2 8 1 4 6 8 7 6 5 1 4 9 2 3 4 2 1 9 6 3 5 8 7 2 6 9 8 4 9 8 7 1 9 2 3 2 6 9 3 8 8 3 7 2 1 8 5 6 9 5 5 2 1 9 5 2 6 9 3 7 8 4 1 9 8 3 4 2 1 7 6 5 7 1 4 5 6 8 9 2 3 2 4 5 6 7 9 3 1 8 8 6 9 3 1 4 5 7 2 1 3 7 2 8 5 4 9 6 3 7 1 8 9 6 2 5 4 4 9 2 1 5 3 6 8 7 6 5 8 7 4 2 1 3 9 5 2 9 4 9 3 1 2 3 4 5 2 1 6 1 7 8 2 9 1 2 8 7 6 1 9 3 2 1 9 8 7 7 6 3 1 4 5 2 9 8 2 4 5 8 9 6 7 3 1 1 9 8 2 3 7 4 6 5 5 3 7 4 8 2 6 1 9 6 1 4 3 7 9 8 5 2 9 8 2 6 5 1 3 7 4 3 5 9 7 2 8 1 4 6 8 7 6 5 1 4 9 2 3 4 2 1 9 6 3 5 8 7 2 6 9 8 4 9 8 7 1 9 2 3 2 6 9 3 8 8 3 7 2 1 8 5 6 9 5 5 2 1 9 5 2 6 9 3 7 8 4 1 9 8 3 4 2 1 7 6 5 7 1 4 5 6 8 9 2 3 2 4 5 6 7 9 3 1 8 8 6 9 3 1 4 5 7 2 1 3 7 2 8 5 4 9 6 3 7 1 8 9 6 2 5 4 4 9 2 1 5 3 6 8 7 6 5 8 7 4 2 1 3 9 1. Tietotesti ??. – Kokousviikonloput eivät saa olla vain puolueen mediatilaisuuksia, vaan niissä on löydyttävä aikaa aidolle dialogille. 1) 1.12 . – Tuleva puheenjohtajakausi tulee olemaan haastava. Hän toimii Kurikassa kaupunginhallituksen ja keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Minkä Afrikan maan kanssa Euroopan unionilla on maaraja. 8. Millä vuosikymmenellä nastarenkaita alettiin käyttää. – Puoluevaltuuston tärkein tehtävä on käydä aitoa, avointa ja ennakoivaa keskustelua puolueen linjasta ja politiikan arvovalinnoista. Ala-Nisula on yrittäjä ja perheenisä. Vihje: asukkaita yli 42 000. Mikä vuosi: Bill Gatesista tuli ensimmäisen kerran maailman rikkain ihminen; Valmet ilmoitti sopineensa venäläisen AvtoVAZ-tehtaan kanssa, että Uudessakaupungissa aletaan valmistaa Länsi-Euroopan markkinoita varten Lada Samaraa; Latvia anoi ensimmäisenä Baltian maana EU:n jäsenyyttä; italialaisen Pendolino-junan koekäyttö Suomessa alkoi; tulevat suomalaistähdet Aleksandr Barkov, Glen Kamara ja Nelli Matula syntyivät. Tätä keskustelua tulee johtaa suunnitelmallisesti, Tiusanen linjaa. Ketkä ovat kolme viimeisintä yleisurheilun suomalaista olympiavoittajaa. Minä vuonna Bill Gatesista tuli ensimmäisen kerran maailman rikkain ihminen. Tiusasen mielestä puoluevaltuuston on itse otettava aktiivisemmin poliittinen aloite omiin käsiinsä. alk aen , mut ta lai ssa myö s san ota an, ett ä nas tar enk aita voi käy ttä ä, mik äli tur val lis uus niin vaa tii) , 2) 196 0-l uvu lla , 3) Ilk ka Rem es, 4) Mar okk o, Esp anjal la on maa -al uei ta Mar oko n ran nik olla , muu n mua ssa Ceu ta ja Mel illa , 5) Ina ri 17 333 nel iök ilo met riä , seu raa vin a Sod ank ylä , Eno nte kiö , Kit tilä, Rov ani em i, 6) Nur mijä rvi , 7) 18vuo tia s (au tokou lun voi alo itt aa 12 kuu kau tta aik ais em min ), 8) Lud vig XIV , 9) 199 5, 10) Ars i Har ju 200 kuu la, Hel i Ran tan en 199 6 kei häs , Tap io Kor jus 198 8 kei häs . Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirihallitus puolestaan esittää varapuheenjohtajaksi kurikkalaista Rami Ala-Nisulaa. Tähän Ala-Nisula on valmis, Etelä-Pohjanmaan piirin puoluehallitus perustelee esitystään. Talvirengaspakko astuu voimaan... Milloin. Tarvittaessa nykyistä suurempi osa tilaisuuksista voisi olla medialta suljettuja. Hänen mukaansa puoluevaltuuston tulee olla sydän, joka pumppaa virtaa puolueeseen. Uudistuksia täytyy jatkaa edelleen. 5. . 9. 2. Lisäksi useat vaalit ja näihin liittyvä työ tarvitsee rohkeaa otetaa ja toimeliaisuutta. Ala-Nisula ja Tiusanen ehdolla puoluevaltuuston johtajistoon Shutterstock. 3. marraskuuta pidettävässä kokouksessa. Puoluevaltuuston johto valitaan Turussa 24.–25. 6. Minkä ikäinen on Suomessa oltava voidakseen a) ostaa alkoholia, b) ostaa tupakkatuotteita, c) hankkia A-luokan ajokortti. ”Valtio olen minä.” Kuka hallitsija on sanonut noin: Libyan presidentti Muammar Gaddafi, Ranskan kuningas Ludvig XIV, Italian diktaattori Benito Mussolini, Rooman keisari Nero
26.10.2018 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Tehtävä on epäkiitollinen, koska poliittista luottamuspääomaa palaa joka kerta, ja yleensä palaa myös aikaa ja rahaa. Vaikka ohjelma oli kiistelty ja sen tavoitteista jouduttiin silloin perääntymään, Matti Vanhasen hallitukset toteuttivat jälkikäteen ison osan työreformin ehdotuksista. KesKusTa on kolmesta suuresta puolueesta ainoa, jolla ei ole elimellisiä kytköksiä kumpaankaan työmarkkinaleiriin. Tämä tehtävä suomalaisessa politiikassa on jostain syystä viime vuosikymmeninä jäänyt tai jätetty keskustalle. KesKusTalla on kunnianhimoiset tavoitteet työmarkkinakysymyksissä. Keskustan kipeä työmarkkinasuhde anna-mari vimpari vieraskolumni. 42 26.10.2018 Työ ja työelämä muuttuvat kovaa kyytiä. Joku arvioi, että keskusta joutuu juuri taustastaan johtuen niin usein törmäyskurssille työmarkkinakysymyksissä. Tämä keskustalta puuttuu. Meillä on noususuhdanteessa yhtä aikaa työttömyyttä ja työvoimapulaa. Jos työtä halutaan kaikille, myös rakenteita pitää muuttaa. Puolue on pyrkinyt uudistamaan suomalaisia työmarkkinoita ja ottanut sen tiimoilta säännöllisesti yhteen työmarkkinaosapuolten kanssa. Kuuluisin niistä on tietysti vuoden 1999 työreformi. Karikkoinen 2010-luku on osoittanut armottomasti, että Suomen nykyinen malli sopii huonosti digitalisoituviin, yksilöllistyviin ja kansainvälistyviin työmarkkinoihin. Kaiken kuohunnan keskellä keskustalaisten pitää ehkä vain jaksaa ajatella, että jotain on taas sysätty liikkeelle. Näistä naapureiden suhteista voi olla montaa mieltä, mutta ne antavat joka tapauksessa heille sisäsyntyisen ymmärryksen työmarkkinoiden toisesta osapuolesta ja auttavat usein tulkitsemaan myös vastapuolen ideologiaa ja liikkumatilaa. Nytkin työtaistelutoimet kohdistuvat laajalti ihmisiin, joilla ei ole ehdotetun lakiuudistuksen kanssa mitään tekemistä. Tai kuten synnyinseuduillani sanotaan: mikkään ei muutu, jos kukkaan ei suutu. Toiset taas ovat sitä mieltä, että keskustan riippumattomuus parteista nimenomaan velvoittaa uudistamaan työelämän rakenteita kansanvaltaisin keinoin. Rakenteelliset ongelmat eivät kuitenkaan katoa silmiä sulkemalla. Seuraava yhteenotto nähtiin keväällä 2009, kun pääministeri Vanhanen pohti Rukan lumilla suomalaisten eläkeiän nostoa. Pääkilpailijoidemme SDP:n ja kokoomuksen kohdalla tilanne on toinen: vielä tänäkin päivänä SDP on monessa sama kuin ay-liike, ja kokoomus on puolestaan miehittänyt Etelärannan tukevasti omillaan. Tämän hetkisen työmarkkinakiistan juuret ovat kilpailukykyneuvotteluissa, mutta siinä voi kuulla kaikuja myös keskustan ja ay-liikkeen aiemmista yhteentörmäyksistä. Keskivertokansalaisen on vaikea pysyä perässä, mistä kiistassa on kyse. Kirjoittaja on viestintäkonsultti. uudisTamisen mielekkyys herättää näinä päivinä kysymyksiä, ja siitä joudutaan luultavasti maksamaan ensi keväänä jotain hintaa. Sekin pohdinta johti lopulta tuloksiin massiivisesta vastustuksesta huolimatta. Vanhat ja vahvat siteemme maataloustuottajiin eivät auta ymmärtämään Hakaniemen tai Etelärannan sielunelämää, kulloisiakin voimaja henkilösuhteita, paineita ja neuvotteluvaraa
muusikkopiireissä tiedetään, että tauno on pelimies. Ymmärrän, että raha vetää naisia puoleensa. topi sukari on toteuttanut amerikkalaisen unelman Suomessa. mitä tekee setäikäinen mies, kun on saavuttanut aineellisesti ”kaiken”. Lampela-niminen asianajaja haki julkisuutta ottamalla mielellään kohujuttuja ajettavakseen. Näistä pysyy hyvin selvillä ihan vain tabloid-lehtiä silmäillen. ehkä on saatu aikaan puolustusvoitto ja mahdollisimman pieni tuomio, vaikka mitäpä silläkään on väliä. minkään ei mahda, että ne tekevät sen itse vielä paremmin. Lampela löysi Kärpänen-nimisen naisen. ihan ilmainen neuvo. paitsi että on. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 26.10.2018 43 Nimimerkki kuukautinen kirjoitti Hesarin kuukausiliitteeseen järkyttävän hauskan pakinan Tami Tammisesta. eihän noin isoa egoa voi ollakaan. aika mahdotonta se olisikin, kun teot ovat olleet raskaita. kerrankin jollain vanhalla äijällä on muutakin kuin bimbo. romanssi oli värikäs. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. niinpä topi-setäkin löysi 17 vuotta itseään nuoremman naisen. Yhteiskunta maksaa avustajalle varmasti ja saa kuvan uutisiin. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. tami aurinkokuningas sai ajokorttinsa takaisin. Hän antoi haastattelun, joka oli Hesarin pakinan pastissi. katselee sitä siinä nyt muutaman viikon ja kysyy sitten itseltään, topi, miten meni noin niin kuin omasta mielestä. Välillä oltiin, välillä ei, välillä lyötiin, välillä ei. nainen sattuu olemaan kasvatustieteiden maisteri. Tuomas Enbuske vedätti topin (morsianta tuskin tarvitsi anella) pöljäilemään telkkariin punaisissa uimahousuissaan. nyt on asianajajaliiton jäsenyys pahasti katkolla. Heikki Kummeli Silvennoinen on myös jonkinlaisessa seurustelusuhteessa itseään rutkasti nuoremman kaunottaren kanssa. eihän se riittänyt. kannattiko. Yksityisyyttä ei ole. mutta sepä ei riittänyt. toivottavasti topi leikkaa Ilta-Sanomista sen suuren uimapukuposeerauskuvan irti ja laittaa toimistonsa seinälle. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. uskottavuus mennyttä. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiVeLä 044 7370 261 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oraVainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Dannyllä on niin paljon itseään nuorempi tyttöystävä, että jos meikäläinen ottaisi yhtä monta vuotta nuoremman, niin se olisi poliisiasia. Siankasvattajasta huonekalukeisariksi, kiinteistömoguliksi ja mitä vielä. Jari Nenonen Sedät touhuaa Jos meikäläinen ottaisi yhtä monta vuotta nuoremman, niin se olisi poliisiasia.. Hyvin toimittu danny, miksi ei seukkaisi nuoren ja kauniin naisen kanssa, kun se on mahdollista. ei kai ole voittanut yhtään niistä jutuista
Myös puolivälin krouvin tilanne julkistetaan, samoin kuin urakan päätös. Osallistujapalautteiden vuoksi harkitsemme kerhon sääntöjen muuttamista niin, että jatkossa juoksukilometrejä ei enää tuplattaisi. Kerhoon voi ilmoittautua: sähköpostitse (kerho@suomenmaa. tämä kausi mennään vielä entisin säännöin!. Huom. Tuhannen Kilometrin Kerho Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho on Suomenmaa-lehden kuntokerho. ), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebookryhmässä. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Voit halutessasi kommentoida, kannatatko sääntömuutosta. Mukaan lähtevien nimet julkaistaan Suomenmaassa. Kerhon osallistujat tavoittelevat tuhannen kilometrin hiihtämistä vuosittain marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Ilmoittautuminen 10.11.2018 mennessä. Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. Kaikkien ilmoittautuneiden sekä välija lopputuloksensa raportoineiden kesken arvotaan sykemittari