6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 16 / 26.4.2019 / 4,80 € Vaalitulos ei jättänyt juha sipilälle Vaihtoehtoa perhe oli tärkein sylVi kekkoselle piirijohtajilta kiitosta sipilän päätökselle Keskusta Kirjat Vieraskolumni romahdus on mahdollisuus uudistumiseen Vastuun kääntöpuoli
2019 Talviverkoilla Ammattikalastaja Janne Herrasen arki kulkee Haukiveden tahdissa s. 2 26.4.2019 sisältö 26.4. 22
Tarve keskustalaiselle politiikalle ei poistu. 16 Kotiseuturakkaus antoi elämän eväät Kyösti Kylliäiselle s. Riikka Pirkkalainen s. 32 Keskustan meppiehdokkaat ovat sitoutuneet EU-politiikkaan s. 26.4.2019 3 Aina kansanvalta on myös nostanut keskustan uudelleen vastuuseen. 14 Pirkko ja Antti Norokallio valitsivat yhdessä asumisen s. 31 Ehdokkaan päivä on pitkä Suomenmaa pääsi päiväksi vaalikiertueelle Inna Kallioisen matkassa s. 28 Elämä Eurovaalit Keskustan kasvot
Paremman tulevaisuuden kan nalta on tärkeää, että eduskuntaan ja puolueiden johtoon valitaan osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä yhteiskun nan kaikilta aloilta. He eivät voineet ymmärtää, miten politiikan ulkopuolelta tul lut henkilö pystyisi suoriutumaan vaativasta tehtävästään. Nyt paikkansa jättävä Sipilä on tästä hyvä esimerkki. Keskustalla on ollut aina kyky tehdä ennakkoluulotto mia ja rohkeita valintoja. Juuri ku kaan ei enää vaadi, että politiikkaan pitäisi saada enemmän yrityselämän tuntemusta. Kuvitelmat osoittautuivat täy sin vääriksi. Keskustan puolueväen ratkaisu yllätti lä hes kaikki politiikan asiantuntijat, sillä puolueiden puheen johtajiksi on yleensä valikoitunut puoluepolitiikassa pit kään mukana olleita henkilöitä. Keskustan uusi alku vaatii Sipilän mukaan uusia kasvo ja. Sipilän valinnan aikoihin yleinen toive oli, että politiik kaan lähtisi mukaan enemmän muilla elämänalueilla me ritoituneita ehdokkaita. Demokratian toimivuuden ja arvostuksen kannalta täl lainen tilanne on huono. ”Puolueiden puheenjohtajat ja varsinkin pääministe ri kuluvat nopeasti puolueensa keulakuvina. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 26.4.2019 J uha Sipilän päätöstä luopua keskustan puheenjohta juudesta on pidetty ryhdikkäänä toimintana. Keskustan tuo retta puheenjohtajaa kohtaan tunnettiinkin alkuvaihees sa suurta mielenkiintoa niin mediassa kuin kansalaisten keskuudessa. Pääkirjoitus Ja ak ko M art ika in en. Sipilä nousi ensimmäisen kauden kansanedustajana lä hes tuntemattomuudesta keskustan puheenjohtajaksi Ro vaniemellä 2012. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Yrityselämässä kannuksensa hankkineen Sipilän valin ta rikkoi näitä kirjoittamattomia sääntöjä. Tällaisia ehdokkaita pidettiin hy vänä vastavoimana henkilöille, joiden elämänura oli perus tunut vain ja ainoastaan politiikan tekemiseen. Joillekin vanhoihin poliittisiin perinteisiin tottuneille vallankäyttäjille Sipilän valinta oli puolestaan järkytys. Näin on käy nyt minullekin.” Puolueen uudistustyön ja tulevaisuuden keskustan ra kentaminen on Sipilän mukaan helpompi aloittaa uuden puheenjohtajan johdolla. Osa konkareista kuvitteli aluksi pystyvänsä ohjailemaan kokematonta puoluejohtajaa. Sipilän johti puoluetta omalla tyylillään heti ensimetreistä lähtien. Sipilän ei niin yllättävä päätös Kynnys lähteä ”kansakunnan kusitolpaksi” on noussut kaikessa hiljaisuudessa varsin korkeaksi. Viime vuosien tapahtumien jälkeen tämä ei ole enää itses täänselvyys – ei Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Tapa, jolla Sipilää on kohdeltu julkisuudessa, toimii varoitta vana esimerkkinä niille, jotka joskus ovat harkinneet politiik kaan mukaan lähtemistä. Kynnys lähteä ”kansakunnan kusi tolpaksi” on noussut kaikessa hiljaisuudessa varsin korkeaksi. Kun tulos ei ollut tavoitteen mukainen, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tehtävästä luopuminen. Viime vuosina keskustelu politiikan ja elinkeinoelämän vuorovaikutuksesta on lopahtanut lähes tyystin. Nopea ratkaisu yllätti monet, mutta sen perustelut eivät jättä neet selityksille sijaa. Sipilä kertoi kantavansa vastuun puolueen heikosta vaali tuloksesta
Ra diohiljaisuudessa pienetkin risahdukset herättävät huomion. Hallitusneuvot telijoina istutettiin teollisuuden lobbareitakin, eikä asiaa kummemmin edes ihmetelty. Työpäivät venyivät myöhään iltaan, usein pitkälle yöhönkin. Luottamuksen kanssa taisi olla vielä pitkään niin ja näin, mutta melko hyvä hallitus silti syntyi. 26.4.2019 5 Toimittajalta Säätytalon uumenista Vaalit menivät, mutta vielä odottaa politiikan kevään kruunaamaton kuninkuuslaji, hallitusneu vottelut. Sen lukemiseksi kun piti hakea lähimmästä rihka makaupasta silmälasit. VuoNNa 2015 Säätytalo vaihtui ahtaaseen Smol naan, koska vaalivoittaja Juha Sipilä halusi ilmei sesti tehdä kaiken toisin. Syytä olisi ollut, sillä seuraavana keväänä sylissä olikin jo massiivinen vaalirahasotku – ja pian paljon muutakin. Alkukesällä 2011 kokoomuspomo Jyrki Katainen näytti täysin neuvottomalta harsiessaan kokoon hallitusta perussuomalaisten jytkyn jäljiltä. Anniltaan tyhjien ”tiedotustilaisuuksien” sisältöä selostaessa merkityksellisiksi alkoivat nousta pie net arjen asiat kuin hoivakodin asukkailla – toimit tajatilassa tarjotuista pikkuleivistä lähtien. Kun muiden välineiden toimittajat pois tuivat viimeisten uutislähetysten ja lehtiensä pai noon menon jälkeen nukkumaan, kansallisen uutis toimiston työläinen jäi vielä yövahtiin. Niissä neuvotteluissa ei ihmeemmin vatuloitu kaan, ja lopulta Sipilä esitteli prosessikaavionsa. Neljä Vuotta myöhemmin Säätytalolla rakennet tiin porvarihallitusta tekemisen meiningillä, ehkä vähän liiankin kanssa. Kokoomuksen politrukit kiikuttivat pöytään pos ket innosta hehkuen ison nivaskan puolueensa vaalilupauksia toimeenpantavaksi. Suuria uudistuksia se ei tehnyt, mutta NokiaSuomessa ei vielä ollut oikein tarvettakaan. Keväällä 2003 Paavo Lipponen ei tosin halun nut Anneli Jäätteenmäen vetämästä hallituksesta salkkua lainkaan ja pääministeriltä itseltäänkin se pian vietiin. Joskus joku neuvottelija saattaa talosta poistues saan tai tupakalla käydessään kertoa jotain, mistä voi paremman puutteessa tekaista pienen uutisen. Yöllisessä Säätytalossa on oma tunnelmansa. Olihan se ainakin selkeämpi kuin ohjelman liittee nä ollut pikkuriikkisellä präntillä painettu leikkauslis ta. Kerran ajan kuluksi naputeltu juttu edustalla ohi kulkijoiden kimppuun hyökkäilevistä variksista jäi tosin dramaattisesti kesken, kun SDP ja vasemmisto liitto heitettiin neuvotteluista ulos. Kun tivasin Sipilältä syytä perinteikkään Säätyta lon syrjäyttämiseen, keskustajohtaja vastasi, ettei hänellä ole avaimia sinne. Ensimmäistä kertaa seurasin hallituksen syntyä 16 vuotta sitten, kun keskusta ja SDP lähtivät Sää tytalolle rakentamaan punamultaa kitkerän vaali kamppailun jälkeen. Pekka Pohjolainen. Sisältö jäi tosin kansakun nalla lopulta juomatta. Parin viikon päästä molemmat haettiin hattu kourassa takaisin, ja juhannuksen alla avattiin lo pulta Kataisen sixpack. Loppua kohti tunnelma tiivistyy, ja eniten toi mittajia kuumottaa viimeiseksi sovittava salkku jako
KesKustaKonKarit pitävät yhtenä syynä kannatusalhoon mediamaailman yksipuolistumista. Moniarvoinen maakuntalehdistö on historiaa. Hokkanen toteaa romahdusten kaavan toistuvan samanlaisena. Sen vaativuutta, hektisyyttä ja julkisuutta. Sotekin täytyy saada kuntoon. Kun tapahtuu jotain moitittavaa, seuraa hirmuinen pauhu. On vaikea pukea sanoiksi pääministerin työtä. Janika Tikkala Twitterissä Olen huolissani, miten poliittisen järjestelmän käy, jos Sipilä jää historiaan esimerkkinä siitä, ettei vaalilupauksia kannata pitää, vaan siitä tulee turpaan. Joka kerta on tehty peruskannattajaporukkaan iskeneitä uudistuksia: ensin oli korkeakouluhallinto, sitten jätevesilaki ja nyt esimerkiksi taksiuudistus. Hän viittaa Johannes Virolaisen kehotukseen palata aitovierille. Hokkanen on toista mieltä. – Kaikki tiedotusvälineet ovat asioista samaa mieltä. isohooKana-asunmaa olisi toivonut Juha Sipilän jatkavan puheenjohtajakauden loppuun, mutta ymmärtää ratkaisun. – Kun keskustalainen näkökulma ei välity, puolueesta syntyy vihamielinen kuva, Isohookana-Asunmaa huomauttaa. Peruskeskustalaisten pettymys painoi Hokkasen mielestä vaakakupissa enemmän kuin uusien kannattajien puute – Suurissa kaupungeissa on lyöty päätä seinään vuosikymmeniä. Ajassa Sanottua 6 26.4.2019 Suomella oli neljä vuotta vahva johtaja. – Jos olisi hyvissä ajoin katsottu, mitä silloin tehtiin väärin, syvä pudotus olisi voitu välttää etukäteen, Isohookana-Asunmaa uskoo. Timo Laaninen Helsingin Sanomissa ”Tappioiden kaava toistuu samanlaisena” Tytti Isohookana-Asunmaa Kari Hokkanen Maria Seppälä M ari a Se pp älä. Kukaan ei selitä asioita toiselta kannalta, eivätkä ne siksi pysy suhteellisuuden rajoissa, Hokkanen toteaa. Ketään toista ei ole kohdeltu tällä tavalla. – Hallitusvastuun tuoman kuorman lisäksi kohtalokkaita ovat pienet yksityiskohdat, jotka sinänsä olisi ollut helppo korjata. – Hallituksen ovea kannattaa pitää raollaan, jos sitä kautta pääsee puolustamaan keskustalle tärkeitä arvoja, kuten aluepolitiikkaa. Vastuu kaikista suomalai sista ja koko maasta. Vahva tahto ja selkeät tavoitteet myötävai kut tivat oleellisesti siihen, että menetetyn vuosi kymmenen jälkeen isänmaamme talous ja työllisyys kääntyivät nousuun. Hän pahoittelee Sipilään kohdistunutta, ajoin asiatonta kritiikkiä. Ex-ministerin mielestä keskustan ainoa oikea paikka tällä kannatuksella on oppositio. Reijo Karhinen Twitterissä Meri AlArAntA-SAukko KesKustan historiantuntijat Tytti Isohookana-Asunmaa ja Kari Hokkanen näkevät koetun rökaletappion taustoissa yhtymäkohtia 1970 ja 2011 vaaleihin. Olisi ehkä syytä myöntää, että keskustan tulevaisuus on maakunnissa. Aina Sipilä kantoi tehtävässä vahvaa oikeudentuntoa. – Keskusta sai puheenjohtajan, joka pisti kuntoon puolueen ja maan talouden, mutta sille työlle ei anneta arvostusta
Vaikka eduskuntavaalien lop pukirin maitohapot voivat vielä jyllätä, raikas kampanjailme pi täisi kaivaa esille mahdollisim man nopeasti. Arvostusta avustajien työlle Santeri Lampi EduskuntavaalEissa näpeilleen saanut keskusta kokoaa rivejään viikonloppuna Riihimäellä puo luevaltuuston kokouksessa. On enemmän asioita, joihin pitää perehtyä, enemmän selvittelyä ja somen myötä myös viestinnän ja sen seuraamisen rooli on kasvanut. Koko ensimmäinen kokous päivä onkin pyhitetty huolelli selle jälkipyykille. Puustinen pitää avustajien työtä todella tärkeänä. Ulla Appelsin Twitterissä Veikkaan, että Juha Sipilä liittyy siihen entisten pääministerien joukkoon, joiden työn merkitys Suomelle ja suomalaisille ymmär retään myöhemmin paremmin. – Kansanedustajan avustajalta vaaditaan laajaalai suutta, kiinnostuneisuutta ja nopeutta tarttua toimeen. toukokuuta pidettäviin europar lamenttivaaleihin. – Olen iloinen, että avustajajärjestelmä saa tunnustus ta, onhan se työtä kansanvaltaisen järjestelmän hyväksi. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen esittelee viikonvaihteessa keskustan eurovaaliohjelman. Ajassa Sanottua 26.4.2019 7 Lauri HeikkiLä Eduskunta on mainettaan parempi työpaikka. PuustinEn on kotoisin Juankoskelta PohjoisSavosta ja opiskellut valtiooppia Tampereen yliopistossa. Jopa oman puolueensa kannatuksen ja aat teel lisen kirkaslinjaisuuden kustannuksella. kanta-HämEEsEEn suuntaava ko kousväki odottaa varmasti malt tamattomana puheenjohtaja Juha Sipilän poliittista katsausta. Jälkipyykin paikka Ja ri La uk ka ne n Historia arvioi lopulta Juha Sipilän pääministerikauden. Verkostoituminen on myös tärkeä asia. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja entinen europarla mentaarikko Riikka Pakarinen esittelevät keskustan eurovaali ohjelman. Keskustavaikuttajat pääsevät porukalla purkamaan tuntojaan raskaan vaalikauden jälkeen. Ensimmäisen kauden 2003–2007 hän oli avustajana Rauno Kettusella, sitten kolme vuotta Risto Autiolla ja pätkiä muillakin. Arto Satonen Twitterissä Sipilä jää historiaan yhtenä niistä pää mi nis tereistä, joiden tehtävä oli panna Suomen talous toisten jäljiltä kuntoon. Alpo Rivinoja Twitterissä Hannu Puustinen antaa suuren arvon saamalleen ansioristille. Edustajan ja avustajan suhteen on oltava luottamuksellinen ja mut katon, Puustinen näkee. Keskustajohto ja ministerit saavat puoluevaltuutetuilta suo raa palautetta myös vaalikauden saavutuksista. Mikä ikinä arvio onkaan, on syytä toivoa, että jatkossakin politiikan koville paikoille on halukkaita tulijoita myös politiikan ulkopuolelta. Puustisen lisäksi sel lainen löytyy myös Päivi Simolalta, Raija Haminalta ja Juha Ahtoselta. Ansioristi on annettu kaikkiaan neljälle keskustalai sen kansanedustajan avustajalle. Puustinen on pitkän päivätyön tehnyt kansanedusta jan avustaja, joka palkittiin viime itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan ansioristillä. Muissa puolueissa yhtä pitkän linjan avustajia on vähemmän. Edus kuntaan hän tuli ministeriöstä valtionhallinnon har joittelun ja työpätkien jälkeen. itsEtutkiskElun lisäksi puolue valtuusto suuntaa katseensa 26. Ansioristille Puustinen antaa suuren arvon. Ari Torniaista hän on avustanut vuodesta 2011 lähtien. Kaikki ovat toki osaltaan vastuussa maineen luomisesta, Hannu Puustinen sanoo. Yleiskeskustelussa ruoditaan keskustan kykyä kuunnella kan salaisten toiveita. Viiden vuoden välein jaettavis ta meppipaikoista kisaa 20 kes kustalaista ehdokasta, jotka ta paavat paikallisia äänestäjiä Rii himäen lisäksi Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa. Ja ak ko M art ika in en. – En ala arvioida, pärjäisivätkö edustajat ilman avus tajaa, mutta avustajien rooli on vuosien mittaan vain kasvanut. Viikonlopun polttavimpia pu heenaiheita lienevät myös Sipi län seuraajan arvuuttelu ja SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen ve tämien hallitusneuvotteluiden eteneminen
Venhon mielestä ei. Tukahtuiko vaimo, kun mies vei niin paljon tilaa. Sylvi sinnittelee kesän sosiaalisten velvollisuuksien ajan Kultarannassa, mutta pakenee elokuussa Katermaan suremaan. – Sylvi kuvasi teksteissä tarkasti ja herkästi lapsuuttaan. Mennyt aika heräsi erikoislaatuisella tavalla eloon, ja Sylvin persoonallisuus näkyi teksteissä hyvin. Sitä on kiitetty Sylvi Kekkosen parhaaksi teokseksi. 8 26.4.2019 Kirjaston poistokirjahyllystä voi löytää odottamattomia aarteita. Siksi hän kesti Urhon naisseikkailut ja niiden julkisen repostelun, vaikka se koville ottikin. Perheen koossa pitäminen oli hänelle kaikki kaikessa. Romaani on Venhon neljäs, mutta erityyppinen kuin hänen aiemmat kirjansa. Sylvi Kekkosen ystävä, kirjailija Marja-Liisa Vartio on kuollut äkillisesti vain 41 vuoden ikäisenä. KirjaiLijaa kiinnosti pohtia, millaista Sylvin elämä oli UKK:n kaltaisen poikkeusyksilön rinnalla. Mitä enemmän luin, sitä enemmän hänen persoonansa heräsi eloon. Hän keräsi ympärilleen taiteilijaystäviä ja aloitti oman kirjailijanuransa. Se kosketti minua, Venho muistelee. Venhon mukaan Sylvi rakasti miestään syvästi. Espoolaisen kirjailijan Johanna Venhon käteen osui sieltä eräällä kirjastokäynnillä Sylvi Kekkosen Kootut teokset. Venho kuvaa kirjassaan Sylvi Kekkosen ristiriitaisena hahmona. Sylvi itse tapaili muutaman kerran kirjailija Olavi Paavolaista, mutta suhde ei tiettävästi edennyt keskusteluja pidemmälle. Presidentin muotokuvan tekijänä ansioitunut Renvall yrittää veistää patsaan myös ystävästään Sylvistä, mutta työ on kirjan päättyessä edelleen kesken. Kekkosten pojantyttären Tea Kekkosen suopeus sai hänet lopullisesti vakuuttuneeksi romaanin kirjoittamisen mielekkyydestä. Venho pohti, millaiset raamit puolison asema on kirjoittamiselle asettanut – mitä on voinut kirjoittaa ja mitä on täytynyt jättää sanomatta. Kolmen vuoden työ huipentui tällä viikolla, kun Ensimmäinen nainen ilmestyi. Sylvi oli yhtä aikaa ujo ja rohkea, herkkä ja kova, lempeä ja pisteliäs. Kekkosten kesäpaikkaan Katermaan tehty vierailu puolestaan varmisti, että kirja olisi sijoitettava juuri sinne, Sylville rakkaaseen piilopirttiin. Huvilalla hän huomaa keskustelevansa mielessään kuolleen ystävänsä kanssa. Presidentin puolisolta vaadittu jatkuva esillä olo oli hänelle raskasta. – Hänen täytyi olla hyvin vahva, että hän pystyi siinä tilanteessa luomaan itsenäisen tien Urhon rinnalle. Sylvi Kekkonen aloitti kirjailijanuransa 49-vuotiaana ja jatkoi sitä miehensä Urho Kekkosen pääministerija presidenttikausien ajan kuolemaansa asti. Johanna Venho: Ensimmäinen nainen. Kun lapset olivat kasvaneet ja Urholla oli tiiviitä naissuhteita, Sylvi Kekkonen käänsi uuden sivun elämässään. Marja-Liisa rohkaisee Sylviä palaamaan kirjoittamisen pariin, ja tämä alkaa valmistella viimeiseksi jäänyttä romaaniaan, vuonna 1968 ilmestynyttä Lankkuaidan suojassa. Minulle tuli tunne, että hän etsi kirjoittamalla jotain sellaista minuutta, joka oli olemassa ennen avioliittoa. Johanna Venhon historiallinen romaani kuvaa Sylvi Kekkosen ristiriitaisena hahmona TeksTi: AnnukkA kAArelA Ujo ja rohkea, herkkä ja kova Veikko Somerpuro Suomenmaan arkisto Kirjat Kirjailija Johanna Venho pystyi samaistumaan Sylvi Kekkosen herkkyyteen, eikä Sylvin äänellä kirjoittaminen tuntunut vaikealta.. Venho tutki arkistoja ja luki Sylvi Kekkosen päiväkirjoja, tapasi Kekkoset tunteneita ihmisiä ja vieraili heille tärkeissä paikoissa. Venho vei kirjan kotiinsa, luki ja liikuttui. Venhon kirja ajoittuu elokuuhun 1966. Häntä piinasivat myös nivelreuman aiheuttamat kivut ja liikkumisvaikeudet. Taustatyötä oli paljon, sillä vaikka kirjan Sylvi on Venhon luomus, kirjailija halusi ulkoisten faktojen pitävän paikkansa. Kirjan kolmas naishahmo on kuvanveistäjä Essi Renvall. LopuLta Sylvi oli Venhon mielessä niin elävä, että hän ryhtyi kirjoittamaan tästä romaania. WSOY, 262 s. – Kirjan myötä aloin lukea muutakin Sylvin elämästä
Pidämme huolta siitä, että maakuntiemme haasteet saavutettavuudessa ja muut erityispiirteet otetaan huomioon. kEskustalla on eurovaaleissa ainoana puolueena selvä asialista. Keskusta kärsi vaaleissa selvän tappion, vaikka ehdokkaamme tekivät tukijoukkoinensa valtavan hienon työn. Keskustalla on myös parhaat edellytykset puolustaa EU-pöydissä suomalaista kestävää metsänhoitoa. Tilanne oli kärkipäässä tasainen, ja se avaa mahdollisuuden yllätyksille eurovaaleissa. On taas työnteon aika! Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kohti EU-vaaleja – lamaannus vai sisuunnus. Toistaiseksi ihminen ei ole oppinut selviämään syömättä. Mervi Seppänen – Sirpa Kurppa – Marketta Rinne – Laura Alakukku: Ruokaa! Kestävä maatalous ja ruoantuotanto. Siinä käydään havainnollisesti ja kiihkottomasti, mutta samalla selkeästi läpi ruokajärjestelmät ja ruokaketjut, ruoantuotannon kehitys kaskiviljelystä älykkääseen tuotantoon ja maatalouden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Eräs omassa somekuplassani totesikin: – Tällainen perustieto ruoantuottamisesta tulisi kuulua perusopetukseen. Millainen on tulevaisuuden maantila. Maahan on saatava toimintakykyinen hallitus, joka kykenee hoitamaan heinäkuussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden kunnialla. Päätöksentekopöydälle tulee EU:n monivuotinen rahoituskehys sekä sen alaohjelmat yhteisen maatalouspolitiikan ja alueja rakennepolitiikan uudistuksista tutkimusohjelmaan, jotka ohjaavat EU:n toimintaa ja varojen käyttöä lähes vuosikymmeneksi eteenpäin. Ruoka ei kuitenkaan ole enää pelkästään välttämättömyys, vaan siitä on tullut suuren kiinnostuksen kohde, monelle suorastaan ideologia. Teoksen kirjoittajat Mervi Seppänen, Sirpa Kurppa, Marketta Rinne ja Laura Alakukku kuvaavat myös ruoan merkitystä poliittisena ja yhteiskunnallisena tekijänä. 26.4.2019 9 Täällä Bryssel Eduskuntavaalit on käyty ja lopputulos on selvä. Voimme kiittää keskustaa Suomen EU-tavoitteiden hyvästä valmistelutyöstä, johon otettiin kaikki puolueet mukaan. Meidän keskustalaisten on tarjottava vaalikentillä konkretiaa ja ratkaisuja. Kuka rakentaa ruokafilosofiansa terveellisyyden tai eettisyyden, kuka ympäristötietoisuuden tai kotimaisuuden varaan. Kirja sopii yleisteokseksi kenelle tahansa ruuasta ja sen tuottamisesta kiinnostuneelle, mutta myös oppikirjaksi. Miten ruoantuotannon kestävyyttä mitataan. Nyt tulos on analysoitava ja mentävä eteenpäin siitä oppien. Mikään puolue ei saavuttanut eduskuntavaaleissa 20 prosentin kannatusrajaa. Uutuuskirja valottaa ruokaketjua Kirjat Meri AlArAntA-SAukko Ruoka on kaikkien huulilla sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Mikä on ruoantuotannon tieteellinen perusta. Meidän on sisuunnuttava ja löydettävä tekemisen into. Näistä hyötyy koko Suomi. Emme kannata sen enempää liittovaltiokehitystä kuin sisärajojen sulkemista. Maahenki, 224 s.. Panostamme EU:n vahvuuksiin: kauppaan, tutkimukseen, sisämarkkinoihin, kiertotalouteen ja teollisuuteen. Muun muassa näihin kysymyksiin kirja antaa vastauksia. Suomessa esimerkiksi melkein joka seitsemäs työikäinen saa elantonsa ruokaalalta. Keskustalaisilla on iskun paikka, sillä eurovaaleissa pärjää se puolue, joka saa kannattajansa liikkeelle. Nyt jos koskaan Euroopan parlamentti tarvitsee järkeviä päättäjiä, joilla on halu etsiä ratkaisuja eripuran lietsomisen sijaan. Me puolustamme Suomen maatalouden erityispiirteitä emmekä hyväksyä leikkauksia tuottajien tulotasoon. MaahEngEn kustantama Ruokaa! Kestävä maatalous ja ruoantuotanto -teos on kattava opas ruokatiedonnälkäisille. Suomella on paljon puolustettavaa EU:ssa brexit-myllerryksessä. Samalla erilainen ruokapuhe on lisääntynyt, tieteellinen ja vähemmän tieteellinen. Suomi pääsee myös niihin pöytiin, joissa uuden EU:n komission seuraavan viiden vuoden työohjelma kirjoitetaan
10 26.4.2019 Martti Kainulainen/Lehtikuva Keskustan edessä on nyt yhtä aikaa sekä putkiremontti, julkisivuremontti että sukupolvenvaihdos.
Uudistustyö jäisi helposti si vuun tai kokonaan tekemättä, mistä lasku lankeaisi taas myöhemmin. Puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti kak si yötä nukuttuaan, ettei vaalitulos jätä hä nelle vaihtoehtoja. Keskustan edessä on nyt yhtä aikaa se kä putkiremontti, julkisivuremontti että sukupolvenvaihdos. Näyttää vahvasti siltä, ettei perussuo malaisilla ole mitään asiaa Rinteen vetä mään hallitukseen. Kun keskusta on siir tymässä oppositioasentoon, demarijohta jan toiveet enemmistöhallituksesta lepää vät kokoomuksen varassa. Teoriassa kokoomuksen puheenjohta ja Petteri Orpo voisi yrittää tilanteessa ky niä demarit vaikka putipuhtaaksi vaali lupauksistaan, mutta käytännössä haluja kompromisseihin täytyy löytyä. Sekään ei olisi ongelmatonta, mutta luovia ratkaisuja keskustassa on toki teh ty ennenkin – Esko Ahon sapattivapaan tuurauksesta lähtien. toukokuuta. Julkisuudessa on pohdittu myös mah dollisuutta väliaikaisen puheenjohtajan valintaan seuraavana kesänä Vantaalla pidet tävään varsinaiseen puoluekokouk seen asti. Sipilä johtaa puoluetta entiseen ta paan syksyn puoluekokoukseen asti ja ve tää keskustan osalta myös hallitusneuvot telut, jos lähtö niihin jossakin tilanteessa tulisi. Mediassa hallituspohjan rakentelu näh dään helposti pelkkänä kevyenä poliittise na pelinä. Sipilä totesi blogikirjoituksessaan, että keskusta tarvitse uuden alun, ja hänen on väistyttävä jo kuluneena kasvona si vuun, jottei hidastaisi puolueen voimaan tumista. Jos puheenjohtaja olisi eduskunnan ul kopuolelta, puolueen ykköskasvoksi ja to delliseksi johtajaksi nousisi väistämättä eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Siinä historiansa katkerimman tappion kokeneen ja vaaleissa kokonaisia maakuntia menettäneen kansanliikkeen sisäiselle tuskalle ja syvällisen aattellisen keskustelun tarpeelle ei juuri sijaa anneta. Hallitustunnustelija jakaa kysymys patterinsa muille puolueille todennäköi sesti 26. Siihen kuvioon hal litusarjen pyörittämisen jatkaminen so pii huonosti. KesKustan linjaus lisäsi paineita SDP:n pu heenjohtajalle Antti Rinteelle, jonka peliva ra hallituksen rakentelussa on vähissä. Perimmäisten kysymysten äärellä Uutisanalyysi Keskustalla on nyt ystäviä vasemmalla, mutta politiikan peruskorjauksen tarve vienee oppositioon. Jos puolueen paikka ei ole oppositiossa vaalien ainoana häviä jänä murskatappion jälkeen, koska se sit ten on. huhtikuuta. päivään mennessä, koska uu sille ja kokemattomille ministereille oli si hyvä saada sisäänajoaikaa heinäkuussa alkavaan EUpuheenjohtajuuteen. Varsinkin vasemmistoliitossa yrite tään vimmatusti pehmittää keskustaa vie lä mukaan. Vaikka keskustalla olisi vaalitappios taan huolimatta hallitukseen kysyntää, vaalitulos jättää puolueelle ja Sipilälle vä hän liikkumavaraa. Keskustan puoluehallitus linjasikin, et tä äänestäjät ovat osoittaneet keskustalle suunnaksi opposition ja kynnys hallituk seen lähtemiselle on suuren vaalitappion jälkeen korkea. Alustava aikataulu on, että muut puolueet antaisivat vastauksensa 30. Reunaehtoja on pitkä lista politiikan eri sektoreilta ja hyvin keskus talaisella virityksellä. Varsinaiset neuvottelut voisivat alkaa 6. sipilän seuraajakysymys alkaa selkiy tyä sitten, kun vahvimpina niminä pidetyt kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Annika Saarikko ottavat kantaa ehdokkuu teensa. Pekka Pohjolainen. Sipilän ratkaisua on ymmärretty laajal ti niin keskustan kentällä kuin medias sakin. toukokuuta. Kysymykset tulevat Rinteen mukaan myös julkisiksi tuolloin. 26.4.2019 11 Historiansa synkimmän vaalitappion ko kenut keskusta ei aikaillut johtopäätöksis sään, vaan laittoi pyörät pyörimään heti tuloksen selvittyä. huhtikuuta mennessä. Hallitusratkaisua Rinne tavoittelee tou kokuun 27. syyskuuta. Eduskunnan ulkopuolelta tehtävää oli si vaikea hoitaa, sillä varsinkin oppositio asemassa eduskuntatyön rooli puolueen poliittisessa toiminnassa ja sen näyteik kunana vain korostuu. rinne on toivonut, että hallitusneuvotte luihin osallistuvat puolueet olisivat tiedos sa vapun jälkeen 3. Ilman kokoomusta tai keskustaa enem mistöä ei synny, sillä punavihreillä vaali voittajilla eli SDP:llä, vihreillä ja vasem mistoliitolla on uudessa eduskunnassa yhteensä vain 76 paikkaa. Muuten puolueen tie hallituk seen voi olla tukossa – tai edessä on vasta kasvuun päässeen puolueen näivettämi nen jälleen kokoomuksen hallituskump panina. Edessä on puheenjohta jan vaihdos ylimääräisessä puoluekokouk sessa 7. KesKustan hallitusvalmiutta on arvuutel tu vaalien jälkeen erittäin vilkkaasti
Maan suurinta keskustapiiriä PohjoisPohjanmaata luotsaava Jussi Ylitalo pitää Sipilän päätöstä johdonmukaisena seurauksena keskustan surkeasta vaalituloksesta. Helsingin keskustapomo Antti Siikaaho on iloinen siitä, että Sipilän johdolla käydään vielä toukokuun eurovaalit. TeksTi: RisTo Luodonpää, Tomi oRavainen, LauRi HeikkiLä, pauLiina poHjaLa Keskustapiirien puheenjohtajat näkevät puolueen paikan olevan oppositiossa, mutta valtaosa jättäisi hallitusoven vielä hiukan raolleen. Kuokkanen sanoo Sipilän osoittaneen joka vaiheessa, että hän on sanojensa mittainen mies. – Tämä oli suoraselkäinen ratkaisu. Jaana Keskitalo Kymenlaaksosta yllättyi ja vähän järkyttyikin. – Sipilä on koko ajan sanonut, että jos vaaleissa tulee lunta tupaan, niin hän on valmis siirtymään syrjään. – Jos ei tule tulosta, niin sitten tehdään ratkaisut. Toisaalta on hyvä, että ylimääräinen puoluekokous on vasta syyskuussa, koska EU-vaalit ovat kuuden viikon kuluttua eikä puheenjohtajakisaa käydä vaalien aikana, Häggman toteaa. Hän osoitti juuri sitä vastuunkantoa, mistä on itse koko ajan puhunut. – Olisin halunnut väittää vastaan, mutta kun hän kertoi perustelut, ne olivat erittäin hyväksyttävät. 12 26.4.2019 KesKustapiirien puheenjohtajat ymmärtävät hyvin Juha Sipilän päätöksen erota puolueen johdosta. Muuta ei ollut nyt tehtävissä, Salmijärvi toteaa. Sipilän suoraselkäisyys saa tukea myös Etelä-Hämeen Johanna Häggmanilta sekä Lapin Petteri Salmijärveltä. – Suurin osa puolueiden eduskuntavaalien aikaisista tavoitteista on todellisuudessa sellaisia, jotka ratkaistaan euroop palaisissa pöydissä. Samaa korostavat Satu Simelius Varsinais-Suomesta ja Jasi Kuokkanen Uudeltamaalta. Hanna Huttunen esKo leHtiMäKi sallaMaarit MarKKanen jasi KuoKKanen Piiripomot kiittelevät Sipilän ratkaisua Sh utt ers to ck. Karjalan piirin Jouni Kemppi myöntää yllättyneensä, että Sipilän päätös tuli jo nyt. – Se oli hänelle tyypillinen ratkaisu. Sipilähän ilmoitti hyvissä ajoin, että tulos tai ulos, Simelius toteaa. Siinä mielessä päätös oli odotusten mukainen, uunituore kansanedustaja arvioi. – Vihjeitä siihen suuntaan on kuulunut viime aikoina. Suomenmaan haastattelemat piiripomot pitävät ratkaisua suoraselkäisenä ja näkevät, että puheenjohtajavaihdos kuuluu väistämättä puolueen uuteen alkuun. Tämä kaiken maailman mediapalaute varmaan edesauttoi ratkaisun tekemistä, Kemppi puntaroi. Satakunnan Vesa Jalonen on samaa mieltä. – Hän kantoi osaltaan vastuun ja halusi puolueelle uuden alun. – Tässä asetettiin puolueen etu muiden etujen edelle, ja sen takia Sipilä nähtävästi tällaiseen ratkaisuun päätyi. Juha nauttii täysin minun tukeani, mutta sekin pitää paikkansa, että ehkä tarvitaan nyt uudistumista. Pohjois-Karjalan piiriä johtavaa Hanna Huttusta erouutinen ei yllättänyt. – Harmillinen ratkaisu sinänsä, mutta olemme tottuneet, että Juhan sana pitää. – En tosin tiedä, onko se käytännön syiden vuoksi vielä syksyllä mahdollista, hän viittaa Saarikon tulevaan perheenlisäykseen. Simelius lisää, että Varsinais-Suomessa tietysti tuetaan oman piirin Annika Saarikkoa seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hän odotti sitä reilun vuoden päästä pidettävän puoluekokouksen alla
– Tuli mieleen, että tapahtuiko tämä liiankin nopeasti ja onko politiikka liikaakin kertakäyttökulttuuria. – Näissäkin vaaleissa yli 420 000 ihmistä oli asiasta samaa mieltä. – Velvollisuudentuntoisena puolueena pitää olla valmis astumaan kehiin, jos keskustaa tarvitaan. Mutta jos meillä on mahdollista saada omat tavoitteet maaliin, on harkittava myös hallitusmahdollisuutta. Etelä-Pohjanmaan Esko Lehtimäki pitää eroa luonnollisena johtopäätöksenä. Päijät-Hämeen Jukka Mölsän mukaan puheenjohtajan vaihtaminen ei kuitenkaan riitä, vaan koko puolueen täytyy aktiivisesti uudistua. KesKustaväKeä ympäri Suomen on puhuttanut myös puoluehallituksen laatima kannanotto hallituskysymyksestä. – Pitää yhdistää erilaisia näkökantoja ja kohdata tavallinen suomalainen ihminen. – Me olemme antaneet ehtomme sille, että suostutaan käymään neuvotteluja hallituksen osalta. Hänen mielestään uudeltakin puoluejohtajalta vaaditaan kykyä puhutella ihmisiä suoraan ja ymmärrettävästi. Sen mukaan kansa on osoittanut keskustalle suunnan oppositioon. Piirijohtajat ovat soittokierroksen mukaan yksimielisesti valmiita allekirjoittamaan puoluehallituksen kannanoton ja sen sisältämät ehdot. – Ne voivat mennä vaikeaankin umpisolmuun, siinä voidaan keskustaa tarvita. – Muuten olen sitä mieltä, että tällä vaalituloksella on aika siirtyä vallan kammareista välillä sivupenkkiin. – Antaa valtapuolueiden ensin yrittää. Reilun 13 prosentin kannatuksella ei kovin isoa roolia ole luvassa, sanoo Jussi Ylitalo. Jos menee ihan solmuun, niin sitten ehkä on keskustan vuoro, pohtii Petteri Salmijärvi. – Vaalien voittajat lähtevät vetämään neuvotteluja, ja keskusta on mukana vain silloin, jos kynnyskysymykset otetaan huomioon, Simelius muistuttaa. Satu Simelius, Johanna Häggman ja Pohjois-Savon Sallamaarit Markkanen näkevät mahdollisuudet osallistua tulevaan hallitukseen hyvin vähäisinä. Puheenjohtajan vaihtaminen kuuluu siihen toki isona osana. – Asiat hoidettiin ok, mutta nykyään ratkaisee myös se, miltä asiat näyttävät. – Annan hänelle täyden tunnustuksen ja kiitoksen hyvänä puolueen puheenjohtajana. Toisaalta yhdestäkään pääkaupunkiseudun kaupungista ei ole nyt kansanedustajia. Tässä on erittäin suuri alue, jossa meillä ei käytännössä ole yhtään päätösvaltaa kansallisella tai kunnallisellakaan tasolla, hän aprikoi. Viiden sentin levyisen raon jättäisi myös Lehtimäki. Ei missään nimessä ainakaan aloitteellinen, Mari Kerola painottaa. 26.4.2019 13 KesKi-suomen piirin Pertti Lehtomäkeä harmittaa Sipilään kohdistunut voimakas kritiikki. Hän on periaatteen mies ja toimi, kuten oli sanonut. Silloin tehtävä lankeaa myös keskustalle, pohtii Siika-aho. – Pitää kunnioittaa kansan tahtoa. tuuKKa liuha muistuttaa vaaleissa luvatuista asioista. Pystyykö keskusta vaikuttamaan niihin tarpeeksi oppositiosta käsin, aprikoi Hanna Huttunen. – Oppositioon meneminen on oikea tie, mutta jos voittaneet puolueet eivät kykene hallitusta muodostamaan, niin jonkun on kannettava suomalaisista vastuuta. Nyt täytyy käydä arvopohja sekä linja läpi ja profiloitua uudelleen. Jasi Kuokkanen ei halua suoralta kädeltä sulkea mitään vaihtoehtoa pois. Toisaalta ehkä meidän keskipohjalaistenkin pitää oppia nopeisiin muutoksiin. Jukka Mölsän mukaan keskustan täytyy herkällä korvalla kuunnella, miten hallitusneuvottelut etenevät muiden puolueiden osalta. – Hyvin pidättyväinen keskustan pitää olla. Tällä vaalituloksella on aika siirtyä vallan kammareista välillä sivupenkkiin. Ihminen se on Juha Sipiläkin ja sydämellinen ihminen onkin, kun tunnen hänet hyvin. Pohjoisessa ollaan hyvin kriittisiä hallitusvaihtoehdolle. – Vaalituloksen perusteella on loogista olla oppositiossa. melKoinen joukko piirijohtajia, muun muassa Vesa Jalonen, Esko Lehtimäki, Jaana Keskitalo, Antti Siika-aho ja Kirsi Olkkonen, jättäisi hallitusoven raolleen. Lähdetään puhtaalta pöydältä liikkeelle. Silloin pitää näkyä selvästi keskustan tavoitteet muun muassa koko maan kehittämisestä. – Itäsuomalaisena odotan kauhunsekaisin tuntein, minkälaista hallituspolitiikkaa demarien johdolla voi olla luvassa. mari Kerola Keski-Pohjanmaalta ymmärtää Sipilän ratkaisun, mutta tunnustaa pohtineensa myös jatkon mahdollisuutta. Kirsi Olkkonen Etelä-Savosta sanoo pitäneensä Sipilän tyylistä ja tavasta hoitaa asioita. – Itse en kestäisi moista rääkkiä kuukauttakaan. Itä-Savon Hannu Auvisen mielestä keskusta on aina hallituskelpoinen puolue. – Näin ison vaalitappion jälkeen ei ole muuta vaihtoehtoa. Jos isänmaan etu sitä vaatii ja keskustan linjaukset otetaan hallitusneuvotteluissa huomioon, paaluttaa Jalonen reunaehdot. – Ovi on puoluehallituksen linjauksen mukaan viisi tai kymmenen senttiä auki. – Kansa on vaaleissa antanut aika selkeän mandaatin hallitukseen menemistä vastaan. Jos niihin eivät pysty hallitusneuvotteluissa muut puolueet vastaamaan, niin ei keskustalla ole varaa myydä arvojaan ja periaatteitaan, Markkanen toteaa. Pirkanmaan piirin Tuukka Liuha sanoo kunnioittavansa Sipilän tekemää analyysiä. Sellaista intoa ja pyrkyä ei pidäkään olla, Keskitalo näkee. Hallitusohjelman pitää vain sisältää ne perusasiat, mitä tälle ihmisjoukolle ennen vaaleja luvattiin. Metsään ja maatalouteen liittyvät asiat huolettavat erityisesti. Kirsi olKKonen antti siiKa-aho satu simelius jussi ylitalo. Tai kuuluuko ylimääräinen puoluekokous keskustalaiseen henkeen. Olisin tykännyt, että hän olisi jatkanut. – Minä olen ollut aina sitä mieltä, että politiikassa ei pidä sulkea ovia, Olkkonen painottaa. Kun Sipilä huomasi, että näillä kasvoilla ei pärjää, hän teki ryhdikkään ratkaisun. – Meillä on tiukat reunaehdot, joista täytyy pitää kiinni, muistuttaa Jouni Kemppi
Se ei todellakaan ole itsestäänselvyys näissä vaaleissa. kEskustan joukkueeseen liittyi myös reserviläis liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg Vantaalta. Ääniharavaksi veikkaillaan monin kertaista ministeriä Mauri Pekkarista Jyväskylästä. Listan nuorimman tit teliä kantaa 19vuotias opiskelija Oliver Pietilä Kokkolasta. Olli Rehn sai viisi vuotta sitten euro myönteisten ja Paavo Väyrynen euro kriittisten ääniä yli puoluerajojen. Hän on keskus tan listalla sitoutumattomana. Mikael Pentikäinen, Antti Kaikkonen ja Timo Kaunisto saivat myös mukavasti ääniä. Keskustan nykyinen kannatus hei jastuu tietysti eurovaaleihin. Kristillisilläkin on omat tuplaehdok kaansa, puheenjohtaja ja kansanedusta ja Sari Essayah ja eduskuntaryhmän pu heenjohtajana toiminut Peter Östman. EhdokkaidEn joukosta erottuu kolmen kärki. Keskustanuorilla on perinteisesti edustajansa ehdolla nostetta keräämäs sä. Pekkarisella, Kataisella ja Vehkaperällä tiukka kisa Monien puolueiden temppuilu tuplaehdokkailla uhkaa nakertaa eurovaalien laihaa suosiota.. Ehdolla ovat myös yrittäjä Teuvo Hatva Kajaanista, työpäällikkö Raul Kajak Espoos ta, opiskelija Juho Kekäläinen Lappeenrannasta ja kansanedustajan avustaja Anna Sirkiä Turusta. Millaisen kuvan kuurupiilo antaa poli tiikasta ja muutenkin hankalista euro vaaleista. Tällä kertaa mukaan tuli keskusta nuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen Tampereelta. touko kuuta on nimittäin pian täällä. Eurovaalipäivä 26. Kaksikko nousi EUpar lamenttiin varasijoilta kesken tämän kau den ja on hyvin kotoutunut Brysseliin. Viime kauden kansanedustaja Puska on PohjoisKarjalaprojektista tuttu Ter veyden ja hyvinvoinninlaitoksen entinen pääjohtaja. Kyllösen puoluetoveri Hanna Sarkkinen on niin kertonut olevansa eurovaaleissa tekemässä vaalityötä puolueen hyväksi. Mep pikonkari Anneli Jäätteenmäki ylsi kol mossijalle, neljäntenä tuli Hannu Takkula. ÄÄnimagnEEtit olisivat toki kelvanneet keskustallekin, mutta juuri kautensa aloittaneet puolueen kansanedustajat olivat sitoutuneet valtakirjaansa. Ehdolla on 12 miestä ja kahdeksan naista. Eurokriiti koksi puolestaan tunnustautuu lakimies Janne Kaisanlahti Rovaniemeltä. 14 26.4.2019 TeksTi: Pauliina Pohjala, Tomi oravainen Eurovaalit 2019 EduskuntavaaliEn tulosta pureskellaan vielä, mutta vaaliväsymyksestä on syytä virota nopeasti. SDP ja perussuomalaiset puolestaan sai sivat kolme meppiä nykyisen kahden si jaan. Äänten kalastelu voi ajaa toki puolu een etua ja ehkä ehdolla olevan puolue kaverinkin. Meppipaikoista tulee kuitenkin tiuk ka kamppailu. PErussuomalaisEt latasivat eurovaali listalle kuusi kansanedustajaansa. Piinkovia asiantuntijoita ovat Euroopan keskuspankin lakimies Petra Schulze Steinen ja kansainvälisen politiikan tut kija Annina Ruottu Liedosta. Keskustassa ajateltiin, että jokainen tekee lopulta oman ratkaisunsa siitä, mihin tehtävään on aidosti käytettävissä. kEskustan listan vahvuus on se, että kaikki ehdokkaat ovat tiettävästi sitou tuneita ottamaan europarlamentaarikon homman vastaan. Eduskuntaan sunnuntaina äänestet ty vasemmistoliiton Merja Kyllönen il moitti jo, ettei mene europarlamenttiin, vaikka hänet valittaisiin sinne uudelleen. Samaan aikaan puolue on tilanteessa, jossa yksi kään viime eurovaalien neljästä eniten ääniä keränneestä ehdokkaasta ei ole käytettävissä. Keskustalla on täysi 20 nimen lista euro vaaliehdokkaita. Eurovaalit uhkaavat mennä pelleilyk si, kun puolueet temppuilevat vaalipanii kissaan tuplaehdokkailla. Ehdolla ovat myös toiminnanjohta ja Miikkael Azaize ja ministerin erityis avustaja, ympäristöasiantuntija Riku Eske linen Helsingistä, sairaanhoitaja Susanna Kisner Oulusta, kätilö Maritta Mynttinen Hirvensalmelta ja yrittäjä Jari Karhu Lappeenrannasta. Äänestäjän näkökulmasta se on vähin täänkin kyseenalaista ja hämmentävää. Kantartutkimuslaitoksen viimeviikkoisen ennusteen mukaan kes kusta on menettämässä yhden paikkansa kolmesta, ja samoin käy kokoomukselle. Tässä joukossa ovat ääniharavat Teuvo Hakkarainen, Laura Huhtasaari, Mauri Peltokangas ja Sebastian Tynkkynen. tÄllÄ kErtaa tunnettujen keskustaeh dokkaiden top viiteen mahtuvat Pekka Puska Helsingistä ja Jouni Kemppainen Kirkkonummelta. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimit taja Kemppainen lähti omien sanojensa mukaan ehdolle, kun keskustajohtaja Juha Sipilä soitti ja pyysi. Vihreät tuplaisivat paikkansa kah teen, vasemmistoliitto säilyttäisi yhden paikkansa ja RKP menettäisi ainokaisensa. Hänen kintereillään ovat istuvat mepit Elsi Katainen Pielavedeltä ja Mirja Vehkaperä Oulusta. Kahdessa edellisessä vaalissa äänes tysprosentti on noussut häthätää 40 prosenttiin
26.4.2019 15 Miik ka el Azai ze Raul Ka jak Jou ni Kemp pai nen Ol li Ny berg An nii na Ruot tu Riku Es ke li nen Jari Kar hu Su san na Kis ner Mau ri Pek ka ri nen Pet ra Schul ze Stei nen Teu vo Hat va El si Ka tai nen Ma rit ta Mynt ti nen Oli ver Pie ti lä An na Sir kiä Jan ne Kai san lah ti Juho Ke kä läi nen Suvi Mä ke läi nen Pek ka Pus ka Mir ja Veh ka pe rä
– Raijalle täytyy nostaa hattua. Siinä myös näkyvät hänen oikeustieteen opintonsa, Lehtinen arvelee. Hän katsoo huolella läpi sen, mihin on varaa ja mitä kampanjassa käytännössä voidaan toteuttaa. Se unohtuu kaikista helpoi ten kampanjoinnin tiimellyksessä. Opintojen ohessa hän työskentelee syyttäjänvirastossa Vantaalla ja asuu jo omassa asunnossaan koto-Keravalla. Se näkyy vaaliteemoissanikin. – Mutta syödä pitäisi kyllä muistaa. Mukana on paljon vanhempia vaikuttajia nuoren ehdokkaan takana. Vaikka hänellä nyt on oma tytär ehdokkaana, on hän aina tehnyt keskustan eteen aivan yhtä kovaa työtä, Jyrki Virtanen kehuu. Olemme liikkeellä yksitoista päivää ennen vaaleja, ja eduskuntavaaliehdokas Inna Kal lioisen kampanjatiimi on saapunut paikalle hyvissä ajoin. – Kouluikäisenä jo näkyi, että hän on luonteeltaan vaikuttaja. Ehdokkaan äiti Raija Kallioinen tietää, että ehdokkaalla jäävät helposti nukutut tunnit väliin. Luukutus on kampanjakieltä ja tarkoittaa ehdokkaan esitteiden jakamista postiluukkuihin ja -laatikoihin. Keskustassa viehättivät itselleni tärkeät kysymykset. Vaito Niinisalo on vaikuttanut politiikassa pitkään ja kehuu hänkin tiimin toimintaa. 26.4.2019 17 Suomenmaa kulki päivän verran Uudellamaalla keskustan ehdokkaan Inna Kallioisen matkassa. Mutta kun hän tutustui keskustaopiskelijoihin, se antoi kipinän ryhtyä perehtymään, mikä on keskustan aate, ja se sytytti. Pystyyn nostettu roll up lisäsi näkyvyyttä. Äiti Raija Kallioinen on iloinen, että Inna löysi puolueensa itse, vaikka hänellä onkin keskustalaisia juuria. Ajan kestävyyttä sekä ympäristön suhteen että talouspolitiikkaan, ja sivistys ja koulutus ovat ehdottomasti tärkeimpiä arvojani. Työmatka-aikaan junia lähtee Keravalta kohti Helsinkiä kymmenen minuutin välein. Monelta löytyy kuitenkin yksi tai kaksi sekuntia tarjotun esitteen tai välipalakeksin matkaan nappaamiselle. ‹‹ Inna Kal lioinen. Innok kaimmat hyökkäsivät esitteiden jakoon asematunneliin jo puoli seitsemältä. 7.00–8.45 keravan asema TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jaakko MarTikainen Viereinen sivu: Inna Kallioisen kampanjatiimi, eli äiti Raija Kallioi nen, ehdokas itse sekä keskusta-aktiivit Aila Lehtinen, Jyrki Virtanen, Vaito Niinisalo ja Eeva Karvinen tavoittivat koko joukon työmatkalaisia Keravan asemalla. – Askelmittariin kertyi eilisen aikana 23 000 askelta, äiti-Kallioinen kertoo. Ehdokkaalla meni illalla myöhään postilaatikkokierroksella Espoossa ja vaalirahoituksen ennakkoilmoitusta täyttäessä, mutta väsymys ei ainakaan näy. – Meillä on hyvä joukkue. Keskustan hän löysi vuoden 2015 vaalien tiimellyksessä. – Mitä aikaisempi aamu, sitä äreämpi vastaanotto, mutta muuttuu minuutti minuutilta mukavampaan suuntaan, Jyrki Virtanen summaa naurahtaen. TyömaTkalaisia kulkee ryppäissä Keravan asema-alueen läpi kiirehtiessään Helsingin suuntaan meneviin juniin. Olen iloinen, että hän muodosti oman näkemyksen ja löysi keskustan kriittisyyden kautta. inna kallioinen viimeistelee oikeustieteen opintoja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Samoin keskustan hän torjui. – Silloin menin mukaan Anne Bernerin kampanjatiimiin. Taas saapuu iso joukko työmatkalaisia, joiden joukkoon on jalkauduttava. Ehdokkaan äiti on konkari hänkin ja vastaa tiimissä Keravalla tehtävästä kampanjoinnista. – Ihanaa kun aurinko paistaa, Kallioinen hymyilee. – Inna on taloudesta tarkka. keksejä ja esitteitä jakamassa on joukko pitkän linjan paikallisia keskustavaikuttajia, kaikkiaan kuusi kampanjoijaa. Päivä alkoi työmatkalaisten parista Keravan asemalta ja päättyi keskustalaisiin iltamiin Hyvinkäälle. Koulutuspolitiikan parissa Kallioisen vuosi osin kuluukin, toimiihan hän keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajana. Mutta kun hän seurasi, miten paljon äiti teki vapaaehtoishommia järjestöissä, hän ajatteli, ettei lähde sellaiseen ikinä. Ehdokkaan tarroilla varustettuja välipalakeksejä kuluu, vaikka omat väli-, aamuja iltapalat unohtuisivatkin. Vaalien jälkeen löysin Rovaniemen Keskustaopiskelijat, joissa aloin toimia. Aila Lehtinen vastaa tukiyhdistyksen taloudesta, mutta on yhtä lailla tekemässä käytännön kampanjatyötä. Uskomme kaikki, että Innal la on poliittista tulevaisuutta. Edellisiltana Raija Kallioinen on tehnyt kovan luukutuskierroksen
Äänestämisen jälkeen on aikaa syödä ja huoahtaa paikallisessa kahvilassa. Ehdokas pääsee puhumaan nuorten äänes tysaktiivisuudesta iäkkäämmälle rouvalle, joka on entinen, pettynyt keskustalainen. Metro polia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA on järjestänyt Myyrmäen kampuksen opiskelijaravintolaan vaalitorin, jossa puolueille ja näiden opiskelija ehdokkaille on varattu paikat ja pöydät. Helsingistä paikalle on tullut toinen opiskeleva keskustan ehdokas, Senja Keränen. Metropoliaammattikorkea koulun opiskelijat eivät aktiivi sesti kiertäneet keskustelemas sa vaali torilla, mutta muutaman hyvän juttutuokion Uudenmaan ehdokas Kallioinen ja Helsingin ehdokas Senja Keränen kävivät opiskelijoiden kanssa. 8.45–10.30 Kamppeet Kasaan ja äänestämään sitten autoon ja seuraavaan paikkaan. Eeva Karvinen on tullut Keravalta Kallioisen ja vantaalaisten avuksi kävelykadulle. Paikalliset keskustalaiset ovat pistäneet siellä vaaliteltan pystyyn. Täällä vain valitettavan harva pysähtyy ruokailun ohessa puhumaan politiikkaa, Keränen sanoo. Välillä pitää muistaa myös päivittää sosiaalista mediaa. Vain yksi sanoi, että väärä puolue, tiimiläinen Eeva Karvinen arvioi. Keskusteluun tyytyväinen äänes täjä lupaa harkita Kallioista henkilöäänenä. Samalla Kallioiset ja Karvinen käyvät läpi ilta päiväisen paneelin teemoja. Kävelykadulla näkyy myös muiden puolueiden pisteitä. Keskustelemalla paneelin teemoista etukäteen ehdokas saa ajatuksensa asiasta kasaan, vaikka osaisi kylmiltäänkin niihin vastata. 11.00–13.00 metrOpOlia-ammattiKOrKeaKOulun myyrmäen Kampus autO parkkiin kaupungintalon lähelle ja kohti aurinkoista Tikkurilan kävelykatua. Pääsin yhdessä valtakunnallisessa mittauksessa jopa yhdeksännelle sijalle aktiivisimpia somea käyttäviä ehdokkaita mitattaessa, Kallionen kertoo. – Onnistuneet pari tuntia oli. – Toivottavasti mahdollisimman moni opiskelija muistaa äänestää, sillä heidän äänensä ei muuten kuulu eduskunnassa tarpeeksi, Kallioinen miettii. – Some on tärkeä kanava nykyaikaisen vaalikampanjan teolle. On ennakkoäänestyksen ensimmäinen päivä. Myyrmäessä tehdään vaalipiirit ylittävää yhteistyötä, sillä oletus on, että kampuksella on sekä Uudenmaan että Helsingin vaalipiirien äänestäjiä. Työmatkalaiset eivät kiireessään jääneet suuremmin juttelemaan, mutta kampanjahetkestä jäi mukava olo. On aika kasata ehdokkaan kuvalla varustettu roll-up ja laittaa liivit, keksit, esitteet ynnä muut laatikkoon ja kasseihin. Eeva Karvinen sekä Kallioiset pysähtyvät hetkeksi hörp pää mään kahvit ja pohtimaan illan paneelin teemoja. Keravalla järjestettävässä paneelis sa puhutaan yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä. 18 26.4.2019 Auringonpaisteisessa Tikkurilassa puheenaiheena oli nuorten äänestysaktiivisuus ja osallisuus. 13.45–15.00 Vantaan tiKKurila, KäVelyKatu ‹ ‹. – Ehdolla olo on ollut hyvä kokemus. Inna ja Raija Kallioinen käyvät nyt antamassa ennakkoäänensä
Perinteikkäissä iltamissa kuullaan haitari ja kantelemusiikkia ja päästään yhteislaulamaan poliittisten puheiden lomassa. Keskustan tehtävä on myös varmistaa sivistyksen tasaarvo. Vielä emme ole kunnolla analysoineet, oliko tämä hyvä vai huono tulos, luultavasti näin ensi kertalaiselle kaupunkikeskustalaiselle ainakin kohtuullinen, Kallioinen sanoo. Mutta kampanja oli innostava, opetta vainen kokemus. Paneelissa Kal lioinen muistuttaa muun muassa siitä, mi ten aikuisilla on vastuu puuttua koulukiu saamiseen, sillä syrjäytyneisyys alkaa usein juuri koulussa koetusta kiusaamisesta. – Olen kiitollinen jokaisesta saamastani äänes tä. Kallioista kuuntelevat Pia Lohikoski (vas.), Pia Metsähuone (MLL), Eero Lehti (kok.), Ville Turkka (vihr.) ja Päivi Wilen (Nuorisoasuntoyhdistys). eniten ääniä, 579 kappaletta. Edessä on odotettu vaalipaneeli samas sa kirjastossa, jossa Kallioiset kävivät aiem min päivällä äänestämässä. – Ympäristöpolitiikan on kannettava pitkälle tulevaisuuteen. Kaikilla on oltava samat mahdollisuudet päästä osallisiksi sivistyksestä. Hän sai keskus tan 36 ehdokkaan listalla 12. 26.4.2019 19 Keskustailtamien väki pääsi tutkailemaan Kallioisen esitteitä iltamaohjelman lomassa. huhtiKuuta automatKalla Keravalta Hyvinkäälle näkyy lukuisia ehdokkaiden tien varsimainoksia, mukana muutama Kallioisenkin. Kallioinen puhuu teemoistaan ja nuorten asemasta politiikassa. – Harmittaa toki, että keskusta ei menestynyt, eikä meillä ole nyt yhtään edustajaa pääkaupunki seudulta. auto hurauttaa takaisin Keravalle. Taloudenpidon on oltava kestävällä pohjalla, ettei velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi, Kallioinen terävöittää keskustaväelle. Illan viimeinen tapah tuma on keskustan iltamat Hyvinkäällä. Tilaisuudessa puhuvat puolue sihteeri Riikka Pirkkalainen sekä joukko keskustan uusmaalaisia ehdok kaita. Vaalit on käyty. 16.00–17.00 Vaalipaneeli KeraValla tiistai 16. Kallioisen lisäksi paneeliin osallistui joukko muiden puoluei den sekä järjestökentän edustajia. Inna Kallioisella on ollut muutama päivä aikaa levätä kampanjan jälkeen ja koota ajatuksiaan. 18.00–20.00 KesKustan iltamat hyVinKäällä ‹ huhtiKuu 16
Viranomaistietojen mukaan iskuissa kuoli ainakin 37 ulkomaalaista. Taideaarteet kuljetetaan luultavasti Louvren museoon, jossa ne korjataan tulipalon aiheuttamista vahingoista. Sri Lankan hallitus syyttää iskuista NTJ-muslimiryhmää. pääsiäisen ristisaatto. Ukrainan uudeksi presidentiksi on nousemassa poliittisesti kokematon 41-vuotias tv-koomikko Volodomyr Zelensky. Jo palon aikana palomiesten ja kirkon virkailijoiden muodostama ihmisketju pelasti suuren osan katedraalin arvokkaista esineistä. tulipalon jäljet. Kodikara / Lehtikuva / AFP. Tiedotustilaisuudessa Zelensky ilmoitti käynnistävänsä uudelleen rauhanneuvottelut ItäUkrainan kapinallisten kanssa. Koonnut: Katariina lanKinen Ishara S. 20 26.4.2019 Maailman kuvat KoomiKKo presidentiKsi. Paavi Franciscus johti Roomassa perinteistä pitkänperjantain ristisaattoa, jonka teemana oli tänä vuonna moderni orjuus, ihmiskauppa ja prostituutio. Ovensuukyselyjen mukaan Zelensky oli saamassa äänistä yli 73 prosenttia, kun taas istuva presidenttti Petro Poroshenko oli jäämässä alle 25 prosentin. Ristisaattoa oli saapunut seuraamaan Colosseumille noin 20 000 ihmistä. Perinteisessä pääsiäispäivän tervehdyksessään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla paavi kehotti maailman johtajia ponnistelemaan rauhan saamiseksi Libyaan. Iskuja tehtiin kirkkoihin ja luksushotelleihin. sri lanKa suree. Ranskalaiset taideasiantuntijat pääsivät pitkänäperjantaina noutamaan tulipalossa osittain tuhoutuneen Notre Damen katedraalin taideaarteita. Sunnuntaisessa terrori-iskujen sarjassa Sri Lankassa kuoli ainakin 290 ihmistä ja 500 ihmistä sai eriasteisia vammoja
Tästä syystä Venäjä on menettänyt viimeisten kolmen vuoden aikana 30 prosenttia pätevistä siviililentäjistään. Elintasokustannukset (inflaatio, korkeat lainakorot, pula päiväkotipaikoista) antavat myös sysäyksen maastamuuttoon. Oma eläkkeeni on alle 200 euroa kuussa, ja sanon rehellisesti, että se riittää nipin napin vain elintarvikkeisiin. Venäläiset elävät niukasti: 61 prosentilla kansalaisista kuukausitulot ovat noin 27 000 ruplaa (390 euroa), ja 42 prosentilla työntekijöistä kuukausiansiot jäävät alle 19 000 ruplaan (alle 210 euroon). Kiinassa venäläiselle lentäjälle maksetaan neljä kertaa enemmän kuin kotimaassa. Melkein puolet heistä ei löydä Venäjältä ammattiaan vastaavaa työtä. Venäläinen tiede ei ole kuollut, se on muuttanut valtionrajan yli. korkeakoulutetuilla on omat syynsä maastamuutolle. Toinen ongelma on, että lupaavien työntekijöiden on hyvin vaikea löytää hyväpalkkaista työtä, ellei heillä ole vaikutusvaltaisia sukulaisia. Syynä tähän on se, että venäläisten käsityksen mukaan Afrikasta tai Lähi-idästä tulleiden pakolaisten on EU-maissa paljon helpompi löytää töitä kuin venäläisten siirtolaisten. Maastamuutossa on toinenkin huomionarvoinen piirre: jos 8–10 vuotta sitten Venäjältä muuttivat pääsääntöisesti naiset, joilla oli vain keskiasteen koulutus, niin nyt muuttajia ovat 24–28-vuotiaat miehet, joilla on korkeakoulutus ja jo jonkin verran työkokemusta. Pelkästään tiedemiehiä lähti Venäjältä viime vuonna 44 000, kaksi kertaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Miksi pätevät, lahjakkaat ihmiset muuttavat pois Venäjältä. Huomionarvoista on, että he eivät lähde entiseen tapaan Saksaan, Israeliin tai Yhdysvaltoihin, vaan muuttavat pääasiallisesti Kiinaan, Etelä-Koreaan, Intiaan, Mongoliaan ja Singaporeen. Yhä useammin lähtijät ovat erittäin ammattitaitoisia työntekijöitä, kuten opettajia, lentäjiä ja tiedemiehiä. Fysiikan nobelistin Zhores Alferovin mukaan pääsyy tiedemiesten maastamuuttoon on se, että tieteelliset keksinnöt jätetään Venäjällä hyödyntämättä. Sosiologien mukaan joka kolmas 24–28-vuotias venäläisnuori suunnittelee muuttoa toiseen maahan. Syy on se, ettei korkeakoulujärjestelmä kouluta asiantuntijoita vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Lisäksi Kiinassa lomat ovat pidempiä ja työajat joustavampia. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Farewell Russia!. Etupäässä siksi, että palkat ovat alhaiset ja mahdollisuudet toteuttaa omia lahjoja puutteelliset. Luulen, että muuttoa suunnittelevien kansalaisten määrä ei supistu lähitulevaisuudessa, sillä yhä harvempi venäläinen uskoo Putinin aikana tapahtuvien muutosten olevan hyväksi tavallisille kansalaisille. 26.4.2019 21 Venäjällä on alkanut uusi maastamuuton aalto. Jos sellaisia on, heille on taattu vakinainen työ ja asianmukainen palkkaus. Tämän ja vaatimattoman palkan (vajaat 1 200 euroa kuussa) vuoksi Venäjä on menettänyt kymmenessä vuodessa satoja tuhansia tiedemiehiä
Parhaat verkkopaikat ovat löytyneet kokeilemalla.. 22 26.4.2019 R ep or ta as i Kalastaja Janne Herranen tuntee koti järvensä
Olemme Etelä-Savossa Oravissa Haukiveden jäällä. Mutta kuhaa on tullut hyvin, siinä mielessä on ollut hyvä tuuri. Alkutalvi oli haastava kelien suhteen, liikkuminen jäällä oli mahdottoman työlästä. Luonto on se, joka sanoo aina viimeisen sanan. Se on painoltaan reilun kilon. TeksTi: Tomi oravainen kuvaT: Jaakko marTikainen Yöpakkaset ovat jäädyttäneet verkkoavantoon kymmenisen senttiä paksun jään. Kalaa ei oteta, sitä pyydetään. Kalastajan arkea rytmittävät vuodenajat. Nyt kaikki ovat reilun kymmenen kilometrin päässä. 26.4.2019 23 Lähiruokaa Haukivedestä Lähiruokaa Haukivedestä Ammattikalastaja Janne Herranen pyytää kuhaa ja muikkua Oravissa. Normaaleina talvina Herranen on laskenut kauim maiset verkkonsa 32 kilometrin päähän koti rannasta. Kalastaja Janne Herranen leikkaa avannon auki pitkälaippaisella moottorisahalla. Kesällä hän troolaa muikkua kuutena päivänä viikossa ja tekee talvella kuhaverkoilla lyhyempää päivää. Se on noin kilon painoinen. – Meillä on ollut nyt puolta vähemmän verkkoja kuin normaalina talvena. Pian verkossa taipuilee jo toinen kuha. Hän koukkaa verkkonarun ja alkaa vetää kuhaverkkoa jäälle. Herrasella on keskisellä Haukivedellä 55 kuhaverkkoa, joista tänään on tarkoitus kokea puolet. Pari metriä verkkoa lojuu lumettomalla jäällä, ja Herranen irrottaa verkon silmästä päivän ensimmäistä kuhaa. – Kaiken parasta myyntikokoa, luonnehtii kalastaja.. Kotirannan ja verkkojen väliin jää Linnansaaren kansallispuisto, jossa verkkopyynti on saimaannorpan takia kielletty, muualla kielto alkaa huhtikuussa
– Pakko tästä hommasta on tykätä. Luonto säätelee pelin säännöt. Jos lupabyrokratia ei pian helpotu, hiipuu koko ammattikunta.. Herranen on työskennellyt päätoimise na ammattikalastajana vuodesta 1996. 24 26.4.2019 Herranen kertoo, että päiväsaalis tal vella on keskimäärin sata kiloa. Isompaan 330litraiseen laatikkoon menevät kuhat, pienempään mustaan muu saalis: hauet, ahvenet ja siiat. Maaliskuun lopun aurinko lämmittää, mutta pohjoistuuli on kolea. Herranen sanoo, että ammattikalasta jana on hyväksyttävä, että luonto sanoo aina viimeisen sanan. Keväällä troolaus alkaa al kuillasta ja jatkuu yöhön, juhannuksen jälkeen voi aloittaa iltapäivällä. Islan nissa taas, miten pitkään lie jäähdyttäneet. Hän oppi jo pikkupoikana tuntemaan koti järvensä Haukiveden, kun oli isän mukana kuhan ja muikun pyynnissä. On tässä oma vapautensa, ja saa olla luon non vuodenaikojen kanssa tekemisissä. Korppi ja harmaalokit odottavat kelk kojen lähtöä. Yleensä hän lähtee talviverkoille samaan aikaan, kun lapset kiirehtivät kouluun. Kaloja ei tule joka vuosi samalla tavalla, vaikka niitä on järvessä. Kesällä hän troolaa muikkua kuute na päivänä viikossa joko Haukivedellä tai Pihlajavedellä. Haukivedellä se jatkuu yleensä syyskuun puoliväliin ja Pihlaja vedellä syyskuun loppuun tai lokakuulle. Kalamies täkin hymyilyttää. Kal lio ja saaren rinne ovat lumettomat, mut ta rantakivet tuntuvat vielä viileiltä. Hänen vakituinen kalakaverinsa viet tää tänään talvilomaa. Jäät jäivät tänä talvena normaalia heikommiksi. Kesällä taas vedet lämpenivät älyttömästi ja suurin osa muikuista oli pohjassa, joka on niin kivikkoinen, ettei sieltä voi kalastaa. Olisikin hyvä, jos saisi joulukuussa verkot jär veen. Herranen kertoo, että lupia on vaikea saada. Teräsjäätä tästä on noin kolman nes. Siksi Herrasen avuksi on lähtenyt Risto Holopainen, jo ka kiskoo verkkonarusta verkot takaisin jään alle, kun ne on koettu. Kalankäsittely on muuttunut 2000 luvulla monin tavoin huolellisemmaksi. Haukivedellä jäätä on nelisenkymmentä senttiä. Ammattikalastajan uran valitseminen olikin hänelle luontevaa. – Alkutalvi on aina parempi. Ajamme yh den pienen saaren suojaan kahville. Muikun troolaukseen kiteytyvät myös ammattikalastajan työn han kaluudet. – Se on ihan sama, jos ammutaan nauta eikä sitä verestetä, muistuttaa ammatti kalastaja. – Talviaikaisella kuhanpyynnillä mak saa vain bensat, talviajan elämisen ja ka verin palkan. Työpäivät ovat pitkiä, vähintään kym mentuntisia. Haukivedellä hänellä ei ole ol lut vaikeuksia, mutta toisilla järvillä on. Se meni kolmeen asteeseen, ja ku han liike oli hirmu huonoa. Ensimmäiset verkot on vedetty takaisin jään alle. Helmikuussa saaliit putoavat aina 30 prosenttia. Ne lentävät heti tarkista maan, jäikö niille perkeitä syötäväksi. Verkossa nousee jäälle päivän kook kain, noin kuusikiloinen kuha. Muistan, kun isä veti vuonna 1982 nuottaa. Herranen käynnistää moottori kelkkansa ja ajaa seuraaville verkoille. Muikun troolaus alkaa viikon päästä jäiden lähdöstä. Hän käy kuhaverkoilla kolmesti viikossa. Muikku on tärkein saaliskala, ja se säätelee koko homman. Nyt kun jäältä ovat lumet lähteneet ja valoa tulee jään alle, kuha kin liikkuu taas enemmän. Tä mä sohjo jäätyi heikommaksi kohva jääksi. Talvikalastuksen jatkamista on toivonut tukku, sillä kaikki kala menee kaupaksi, mitä tulee. Silloin muikut, kaikki 36 kiloa laitettiin vielä puulaatikoi hin – ei minkäänlaisia jäitä kesällä. Janne Herranen ja Risto Holopainen istuvat kahvitauolla saaren suojassa. Järkevät ihmi set eivät ajattele, vaan menevät tunteella. Viime vuonna se nähtiin hyvin, kuinka vesi jäähtyi syksyllä aivan älyttö mästi. Silloin tehdään myös vuoden tulos. – Olen yrittänyt olla talvella viikonlo put kotona ja viedä lapsia harrastuksiin, kun kesällä menevät kaikki viikonloput töissä. – Suomeen tuli vasta 2000luvun alussa kalan jäähdyttäminen. – Saaliita ei oteta, ne saadaan. Ennen troolin vetoa on haet tava jäät muikuille, ja troolauksen jälkeen kalat on vietävä Savonlinnaan kalatukkuun. Herranen tainnuttaa kalat, laskee veret ja lajittelee saaliin ahkiossa oleviin laati koihin. Verestäminen on tärkeää kalan laadun kannalta. Muikkukantojen heilahtelujen vuok si ammattikalastaja tarvitsee alueita useam malta järveltä, jotta voi toimittaa muikkua tasaisesti. TalvisTa kuhapyyntiä Herranen luon nehtii ennemmin mielekkääksi ajanku luksi kuin tilinteoksi. – Mieli veti järvelle ja halusin asua maaseudulla, perustelee Herranen. Lunta satoi paljon järvien jäädyttyä ja samalla jäälle nousi vettä. – Hyvä kalavesi, toteaa Herranen. Ran nat järvellä ovat kallioisia ja kivisiä ja saaret mäntyjen peittämiä. Talvikalastamisen kaik ki välineet hankitaan kesäajan muikun pyynnillä. – Kuten se, että vedetään kaikki kalat tai että troolaus häiritsee. Alkutal vella kuha liikkuu paremmin, ja silloin kalaa nousee noin 150 kiloa päivässä. Haukivesi on karu järvi. Herrasta harmittaa se, että troolauk seen liittyy vahvoja ennakkoluuloja
26.4.2019 25 Muikku Kuha Muut lajit Kaupallisen KalastuKsen saaliit sisävesillä 1998–2017 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2017 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 1 000 kg Kylmä pakkasyö on jäädyttänyt verkko avannot umpeen.
Kuhaverkot kestävät ammattikäytössä vain yhden talvikauden. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä kalakantoihin. – Troolaaminen ei ole nykyisellään kannattavaa, jos muikkukanta menee alas. Keskinen kertoo, että särkikalojen pyynti on jo taloudellisesti kannattavaa, vaikka osa saaliista tulee kylmän veden aikaan tehtävistä hoitokalastuksista. Eli jos muikkukanta on riittävän hyvä troolaamiseen, kalaa riittää myös muille. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa on arvioitu karkeas ti, että särkikalojen ekologisesti kestävä pyyntimäärä olisi 20 miljoonan kilon haarukassa, kun niitä pyydetään nyt alle kymmenen miljoonaa kiloa. Järvikalojen suosio on nousussa, ja Keskinen toteaa, että särkikalojen ja muikun pyyntiä voitaisiin vielä lisätä. Verestäminen parantaa kalan säilyvyyttä sekä makua. Särkikaloja menee erityisesti elintarviketeollisuuden käyttöön erilaisiin särkipulliin ja -pihveihin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Tapio Keskisen mukaan muikkua on valtaosa kaupallisen kalastuksen saaliin määrästä ja arvosta. – Muikun ekologisesti kestävä pyyntimäärä olisi lähellä kymmentä miljoonaa kiloa, kun tällä hetkellä ollaan jossain neljässä miljoonassa kilossa. Kuhan menestyksen takana ovat kohentuneet kannat, jotka ovat pääosin 1990-luvulla tehtyjen laajojen istutusten tulosta. Tämä tulee varmasti olemaan tulevaisuuden trendi. – Jos meillä on vahva ahvenkanta, se voi estää muikkukantaa nousemasta kannan aallonpohjasta. – Kuha on noussut viimeisen 20 vuoden aikana, samoin täplärapu, joka on noussut saaliin arvossa jo kolmanneksi merkittävimmäksi. Hän ei kuitenkaan usko, että muikun osalta tapahtuu vielä mitään dramaattista muutosta seuraavan 20 vuoden aikana. Suomessa ollaan menossa myös kohti laajempia järvikohtaisia lupa-alueita, jotka helpottavat ammattikalastajien lupien saantia. – Puulavesi on hyvä esimerkki, jossa osakaskunnat ovat yhdistyneet. – Kuha on lämpimän veden kala, ja meillä on ollut lämpimiä kesiä, jotka ovat tuottaneet hyviä vuosiluokkia. Muikun kannan heilahteluihin vaikuttavat monet tekijät: muikun eri ikäluokkien keskinäinen kilpailu, huonot sääolot ja petokalojen määrä, luettelee tutkija. – Ehkä suurin muutos näin alkuvaiheessa on jääpeitteisen ajan lyheneminen, joka vaikuttaa kalastusmenetelmiin. Lisäksi ilmaston lämpeneminen on auttanut kuhaa. Muikun troolauksen ajatuksena on kalastaa tehokkaasti, mutta tutkimusnäyttöä ei ole siitä, että se tuhoaisi muikkukannat. Keskinen kertoo, että vesien lämpeneminen suosii ahventa ja kuhaa ja syrjii muikkua. Kalastuksen tulevaisuutta Keskinen luonnehtii hyväksi, ei vain siksi, että suomalaiset haluavat järvikalaa. Lisäksi särkikalat ovat nousussa koko ajan. 26 26.4.2019 Muikku on pysynyt sisävesikalastuksen kivijalkana. Keväällä on tilattava uudet verkot seuraavaksi talveksi.
Huomenna aamulla verkkojen kokeminen jatkuu. n ”Muikun ekologisesti kestävä pyyntimäärä olisi lähellä kymmentä miljoonaa kiloa. – Näille samoille alueille laitetaan ensi vuonnakin. Mestari ja kisälli -toiminta voisi myös helpottaa nuorten hakeutumista alalle. – Siellä on kerran kutenut iso kala, ja sitä on kohtalaisen hyvin siellä. Hän osallistuu tänäkin keväänä norppalaskentaan, joka alkaa verkkokalastuksen loppuessa. Jos ensi talvi on parempi, niin viedään verkot varmasti taas edemmäs. Syksyllä Haukiveden jäätyessä Herranen odottaa, että teräsjään paksuus ylittää kymmenen senttiä. Haukivesi on saimaannorpan keskeistä lisääntymisaluetta, ja verkkokalastuskielto alkaa 15. Minulle se ei ole ollut uusi juttu, olen aina ollut niiden kanssa tekemisissä, Herranen sanoo. Hän kokee tämän ammattikalastuksen kohtalonkysymyksenä. Virtapaikka saarten välissä kimaltelee sulana, mutta norppia ei makaile tänään jäällä. Eikä isä aio ohjailla poikaa uravalinnassa. Hän kulkee mittaamassa verkkopaikoilla jään paksuuden ja jos se riittää, hän laskee verkot jään alle. Herranen voisi ottaa kisällin mukaansa. Verkkoja voi vielä pitää kolmisen viikkoa, jos jäät vain kestävät. 26.4.2019 27 Herranenkin uskoo, että joskus tulevaisuudessa kalatalousalueet vastaavat lupien myöntämisestä, mutta kaivattu uudistus voi tulla liian myöhään. – Kaupallisille kalastajille tarvitaan järvikohtaiset yhteisluvat, jotka myöntäisivät kalatalousalueet. Keväällä näkee, mikä on kututilanne eli jäävätkö muikunpoikaset henkiin vai kuolevatko ne jostain syystä. Toisella puolella selkää näkyy laivaväylän merkkejä. päivä huhtikuuta. Tänään kuhaa on noussut noin 120 kiloa. Hänen oma poikansa on kymmenenvuotias ja virvelöi ja pyytää kotirannasta katiskalla kalaa, mutta pojan unelma-ammatti on tällä hetkellä jääkiekkoilija. Tällä hetkellä ollaan neljässä miljoonassa kilossa.” Tapio Keskinen, Luke:. Reilun viikon päästä avataan laivaväylä Savonlinna– Varkaus– Kuopio. – Poika saa itse valita, mitä tekee. Uusia kalastajia ei ole Herrasen mukaan heidän kulmilleen ilmaantunut eläkkeelle jääneiden tilalle. Näin turvattaisiin tämänhetkisten kalastajien toimeentulo ja saataisiin uusia kalastajia. Jos lupabyrokratia ei pian helpotu, hiipuu koko ammattikunta. Mutta seuraavaksi on vietävä kalat Savonlinnaan tukkuun, noin 40 kilometrin päähän. Sitten kun jäät lähtevät, varrotaan viikko ja aloitetaan muikun troolaus. – Norpansuojelu ja verkkorauhoitukset olivat jo, kun aloittelin verkkokalastuksen. Herranen kertoo, että kuhan suhteen lähitulevaisuus näyttää Haukivedellä hyvältä. Muikkuakin riittää ainakin kohtalaisesti kaksi seuraavaa vuotta
28 26.4.2019 Kun avioliittoa on takana 50 vuotta, erilleen muutto elämän illassa tuntuu jo ajatuksena ennen kuulumattomalta. TeksTi ja kuva: anne Hievanen. – Miten se sillä tavalla pääsi repsahtamaan. Vanhemmat pakkasivat laukkunsa. Kylässä oli vilkkaasti toimiva keskustan paikallisosasto ja pienviljelijäyhdistys, ja niissä toimivat pitivät tiiviisti yhteyttä toisiinsa. Asiasta oli puhuttu aiemminkin, mutta Eurajoki tuntui vanhemmista rakkaalta ja turvalliselta paikalta. – On niitä pari muutakin, mies velmuilee. Armeijassa nuori Antti joutui marssimaan mantteli päällä ja reppu selässä kesähelteessä. Kun vaimon voimat ehtyivät, puoliso tarvitsi jo pysyvää, ympärivuorokautista hoitoa. Myöhemmin Antti pääsi palvelukotiin viikoksi kuukaudessa, jotta omaishoitajaksi ryhtynyt vaimo sai levätä. Antti ihmettelee. Poika otti maatilan haltuunsa ja – sitten ei kun menoksi. Sopivaa pariasuntoa ei ollut tarjolla, ja vaihtoehdoksi jäi puolisoiden muutto erilleen. Salamalähtö olisi voinut tulla parille pahimmassa tapauksessa kalliiksi, sillä kotikunta ei ollut vielä ratkaissut maksusitoumusta. Tarjolla oli oma kaksio, suora pääsy ulos vehreään luontoon ja tytär vielä bonuksena paikalla lähes joka päivä. Ja se toinen, jossa luoti viilsi lippalakin pintaa, kun mies nautti suvipäivästä Eurajoen rantaluiskassa. Tuolloin hän kävi myös Loimaan maamieskoulun. – Meille olisi tullut kova ikävä toisiamme, pari parahtaa vieläkin. Rakkaus saa seniorinkin pään sekaisin. Kuin saduissa konsanaan, kotikunta myönsi lopulta maksusitoumuksenkin. Pienviljelijäyhdistyksen joulujuhlissa Pirkko-emäntä järjesti apulaisineen tarjoilut jopa sadalle hengelle. – Nyt Turkuun! päätti pariskunta, vaikka lähtö Eurajoelta oli heille kova paikka. antti noroKallio , maanviljelijä ja kolmen kauden keskustalainen kunnanvaltuutettu Eurajoelta sai aivoinfarktin pari päivää 70-vuotispäiväänsä jälkeen, ja edessä oli pallolaajennus. Operaatio tuotti komplikaationa veritulpan, ja miehen vasen puoli halvaantui. Kertaakaan vaimo ei sanonut miehelleen: ”Nyt saa riittää!” – Taisin olla enemmän keskustalainen kun Antti, nauraa Pirkko. Norokallion kodissakin oli usein keskustan paikallisosaston kokouksia ja vieraana huittislainen kansanedustaja Einari Nieminen. Metsästäjä luuli 191-senttistä Anttia – sorsaksi! ”Pirkosta en luovu” Elämä Antin, 78, ja Pirkon, 81, kova paikka: Jos halutaan asua hoitokodissa yhdessä, on muutettava kotikuntaa. Norokallioilla kävi siis lopulta tuuri. KesKustalaisuus on kulkenut Antti ja Pirkko Norokallion elämässä halki elämän. Hymyilevältä mieheltä on pakko kysyä, oliko uhka parin erottamisesta palvelukodissa ainut kova paikka elämässä. Turussa pari on asunut jo puolitoista vuotta, mutta he ovat edelleen kirjoilla Eurajoella. Antti ja Pirkko Norokallio valitsivat mieluummin toisensa kuin erillään asumisen, kun perheenpää tarvitsi ympärivuorokautista hoivaa, eikä kotikunnalla ollut tarjota heille sopivaa asumismuotoa. Isä ja äiti syttyivät asiasta vasta kun kotikunnasta ei löytynyt sopivaa asumismuotoa. Norokalliot seuraavat aktiivisesti uutisia vanhustenhoidon tilanteesta. Päätös ei ollut helppo ja vaati rohkeutta, mutta osoittautui lopulta oikeaksi. Märkänä oli kuulemma muukin kuin tukka. PolitiiKKaa Antti Norokallio seuraa edelleen.Hän on Eura joella ollut mukana lähes kaikessa muussa toiminnassa paitsi naiskuorossa. Antin lapsuuteen kuului vaiheita Huittisten Lauhan kylässä ja Hämeenlinnassa, ja armeijan jälkeen nuorimies ryhtyi isännäksi Eurajoen Sydänmaan kylässä sijaitsevalle Vanha-Uolan tilalle. Kaikilla ikääntyneillä asiat eivät ole yhtä hyvin. Hoitopalaverissa pariskunta kertoi haluavansa palvelu kotiin yhdessä. oma tytär , joka toimii Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n projektikoordinaattorina, keksi ehdottaa vanhemmilleen muuttoa Turkuun. Sairaalan jälkeen kotona kävi auttamassa kotihoito
– Me oltiin rohkeita! kehuvat Pirkko ja Antti Norokallio toisiaan. 26.4.2019 29 Tarjolla oli oma kaksio ja suora pääsy ulos vehreään luontoon. Yhdessä on niin mukava olla.
Kuten tästäkin tapauksesta opittiin, tiedotteiden kanssa saa kyllä olla tarkkana. Valinnan varmistuttua mies ryntäsi pukukauppaan, pukua kun ei aiemmin vaatekaapissa ollut. Tiedottajalta saattoikin päästä niin sanottu freudilainen lipsahdus, kun kutsun ylälaidassa luki isolla fontilla sana KUSTU. Mielenkiintoinen kaveri taitaa olla myös salolainen kauppias Mikko Lundén. Vapise Teuvo Hakkarainen teksti: Henna Lammi, PauLiina PoHjaLa. Peltokankaalle eduskuntatalo on jo valmiiksi tuttu ympäristö: mies on asentanut taloon kengänkiillotuskoneita. Tiedote ei sentään päättynyt sanoihin ”Tervetuloa kakki”. Jos ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava katastrofi on yksi asia muiden joukossa, eikös sitä pitäisi olla myös muutaman kymmenen tuhannen ihmisen tulo Suomeen. Siinähän se menee, yhtenä päätösasiana nappia painaen, kuten vaikkapa alkoholilainsäädäntö tai liikennepalvelulaki. EU-rintamalla on nyt paljon haasteita muun muassa brexitin vuoksi. Hän olisi nyt 9-vuotias. – Sellainen ylimääräinen vouhotus, joka nyt vaalien alla on ollut eräiden puolueiden pääteemana, tulisi nyt saattaa siihen tasoon, johon se kuuluu, yhdeksi asiaksi muiden mukana, Peltokangas jyrisi. lApSiSSA todellakin on tulevaisuus, Apollon tietäjä ehti ajatella, kun sähköpostiin tupsahti tiedote keskustan kokkolalaisesta eurovaaliehdokkaasta Oliver Pietilästä, jonka ”syntyessä Suomi oli ollut EU-jäsenmaa jo 15 vuotta”. Apollon Tietäjät 30 26.4.2019 Apollon tietäjä epäilee, että perussuomalaisten uusista kansanedustajista saadaan seuraavan neljän vuoden aikana otsikko jos toinenkin. Ensimmäisten päivien perusteella ainakin Mauri Peltokangas on jo hyvällä tiellä. Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, Pietilän olisi pikaisella laskutoimituksella pitänyt syntyä vuonna 2010. Iltalehden haastattelussa hän kertoo, ettei koulunkäyntikään ole oikein maittanut. Vapise Teuvo Hakkarainen, saatat pian jäädä kakkoseksi! SAmAinen myyntimies, kansanedustaja Mauri Peltokangas (ps.) sai vaaleissa huimat 13 101 ääntä. Suomi oli oikeasti ollut EU-jäsenmaa viiden vuoden ajan, kun eurokansalainen Pietilä päästi ilmoille ensiparkaisunsa. Maan ykköslehden Helsingin Sanomien haastattelussa Peltokangas kritisoi ilmastonmuutoksen nousemista isoksi teemaksi. Mutta se ilmastonmuutos. On muuten niin hyvin ilmaistu, että maahanmuuttovastaisista videoistaan tunnetulle Peltokankaalle voisi sanoa samat sanat. – Yksi opettaja muistaakseni sanoi minulle ala-asteella, että ennemmin menee lehmä puuhun kuin Mikko oppii lukemaan. Kaustisen Köyhältäjoelta kotoisin oleva myyntineuvottelija tunnetaan sosiaalisessa mediassa suorapuheisista, maahanmuuttoa koskevista videoista. Pian tämän jälkeen tuli kuitenkin uusi tiedote, jossa pahoiteltiin näppäilyvirhettä. 19-vuotias Pietilä on nuori mies joka tapauksessa. Äänimäärällä olisi yltänyt keskustan listalla kakkoseksi. Apollon tietäjälle tuli vastikään kutsu aamukahvitilaisuuteen, jossa puhutaan EU-päätöksenteosta ja Suomen kannanmuodostuksesta. Maahanmuutto kun näyttää olevan se perussuomalaisten ainoa teema
Pitkän vaalityön jälkeen eniten harmittaa ehdokkaiden puolesta. KesKustalla on monta syytä katsoa tiukasti eteenpäin. Kun eniten koetellaan, on parasta pitää yhtä. KesKustan puoluejohdossa tapahtuu syksyllä muutos, kun ylimääräinen puoluekokous valitsee puolueelle uuden puheenjohtajan. Haluan kiittää Juhaa sydämen pohjasta tehdystä työstä isänmaan eteen. Puoluevaltuusto hyväksyy huhtikuun lopun kokouksessaan askelmerkit työlle. Poikkeuksellinen henkilö, jonka kädenjälki on ikuinen. Päinvastoin, se vain vahvistuu. Meille tutuista kevään kärkiteemoista aluekehitys, kotimaisen ruuan tulevaisuus ja vaikkapa monet turvallisuuskysymykset ratkaistaan ennen muuta EU-tasolla. Poikkeuksellisen vahvaa vastuunkantoa puheenjohtajalta, mutta kertoo myös karua kieltä nykyajan politiikasta. Eteenpäin, keskusta! Eteenpäin, keskusta! Riikka Pirkkalainen keskustan puoluesihteeri. Tarvitsemme edelleen vähintään topakan meppikolmikon tekemään Suomen arvoisia tekoja Euroopassa myös tulevaisuudessa. Ja luotetaan, että tuo tuleva on meille vahva. Alamäet ja ylämäet vuorottelevat politiikassa. 26.4.2019 31 Puheenvuoro KesKusta koki historiallisen vaalitappion eduskuntavaaleissa. Juha Sipilä halusi ratkaisullaan tukea keskustan uutta alkua. Ne ovat Suomelle ja keskustalle tärkeät vaalit. Puoluehallitus on myös jo tehnyt päätöksen aloittaa keskustan uudistusohjelman laatimisen sekä mission, vision ja strategian uudistustyön. Myös tukiryhmät ja järjestöväki tekivät pyyteettömästi töitä ehdokkaiden ja puolueen menestyksen eteen. touKoKuun lopussa käydään Euroopan parlamentin vaalit. Kansanvalta kohtelee kansanliikettämme ehkä rajummin kuin muita puolueita. Puoluesihteerinä haluan kiittää myös puolueen talouden kuntoon laittamisesta, jonka puheenjohtaja-Juha teki ennen keskustan hallitusvastuuta. Jouduimme kuitenkin rajuun vastatuuleen, joka ei edes vahvalla yhteisellä työllämme kääntynyt myötäiseksi. Asetetaan yhdessä askelmerkit kohti tulevaa. Henkilöt, jotka laittavat itsensä likoon, ovat muuttuneet lyhytikäisiksi kulutustuotteiksi. Voitot ovat ikimuistoisia, tappiot raastavia ja repiviä. Keskustalaiset europarlamentaarikot ovat jo vähintään vuosikymmenen ajan olleet myös järkivihreän ilmastopolitiikan takaajina ja taistelleet esimerkiksi metsien käytön puolesta EU-lainsäädännön muotoutuessa käsillämme oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Aina kansanvalta on kuitenkin myös nostanut keskustan uudelleen vastuuseen. Syyt tappioon analysoidaan huolella. Tarve keskustalaiselle politiikalle ei poistu. Pääministerinäkin ollessaan hänellä oli aikaa puolueen puheenjohtajana toimimiselle ja muun puoluejohdon tukemiselle työssään. Tappion syiden analysoinnista huolimatta on tärkeintä katsoa kohti tulevaisuutta. Politiikan houkuttelevuus ei tästä todellisuudesta ainakaan kasva
Hän päätti kuunnella sisintään. Kylliäinen on huomannut, että moni puhuu kotiseutunsa puolesta kauniisti, mutta omia lapsia ei kuitenkaan kannusteta etsimään sieltä elämän mahdollisuuksia. Kohtaamiset ovat aina palkitsevia. Joululehteä myydessä ihmisten keskustelun tarpeen huomaa. – Olin rehellinen itselleni, minua ei kiinnostanut työ, johon opiskelin, Kylliäinen muistelee. Monen mutkan takaa löytyy Kylliäisen koti Salajärven rannalta, kaukana Savitaipaleen taajamasta. Hän lähti muutamaksi kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön Israeliin, tapasi siellä nykyisen puolisonsa, ja pariskunta muutti Kyöstin kotipaikkakunnalle Etelä-Karjalaan Savitaipaleelle. KylliäiSen elämässä tärkeällä sijalla on oma vakaumus, jonka kulmakivet ovat koti, usko ja isänmaa. – Se on minulle ylpeyden aihe, kun oma lapsi halusi hankkia sellaisen ammatin, jossa pystyi työllistymään tänne Savitaipaleelle ja asettumaan tänne asumaan.. – Kerran yksi kokoomuslainen luottamushenkilö heitti minulle, että ”muuta tänne keskustaan, niin ei tarvitse ajella”. – Luulen, että vain maaseudulla asuvat ymmärtävät kunnolla maaseudun asioita. – Olen toiminnassa mukana niin paljon kuin aikaa pystyn irrottamaan. KeSKuStalainen Kylliäinen muistaa olleensa aina. 32 26.4.2019 Keskustan kasvot SavitaipalelaiSeSta Kyösti Kylliäisestä piti tulla rakennusinsinööri. Asiat hoidettiin yhdellä reissulla. TeksTi ja kuva: Päivi venTo jonka jälkeen hän on toiminut valtuuston puheenjohtajana. – Ennen kokousta minulle käytiin ostamassa uusi kevättakki, joten pääsin kokoukseen mukaan. Kylliäinen näyttää lehtileikkeen, jossa on maakuntalehden juttu kokouksesta; kuvassa Kyösti-poika istuu kokousväen joukossa isänsä vieressä ylipäätään itseään vanhemmassa seurassa. Hän oli valtuutettuna kaksi kautta, piti välikauden ja palasi vuoden 2012 vaaleissa, Vakaumuksena koti, usko ja isänmaa Kyösti Kylliäinen Kyösti Kylliäisen piti lähteä maailmalle, mutta kotiseuturakkaus voitti. Kylliäiselle löytyi työ sikatilojen lomitusrenkaasta. – Moni täällä ajatteli käänteistäni, että nyt se Kyösti on menettänyt järkensä! Siitä huolimatta minut valittiin pian muuton jälkeen holhouslautakunnan puheenjohtajaksi, Kylliäinen nauraa. Hän toimii ahkerasti pienessä Tuohikotin helluntaiseurakunnassa. Vastasin, että ”jos asuisin taajamassa, minun ei tarvitsisi edes olla mukana kuntapolitiikassa”. Opinnot Tampereen teknillisessä korkeakoulussa olivat pitkällä, mutta elämä tuntui suorittamiselta. Oma poika on ostanut talon vähän matkan päästä, mutta kaksi suomenhevosta jäi vanhempien tuttuun talliin ja tutuille pelloille. Karjalan keskustapiirin kokoukseen hän otti tuntumaa jo teininä. Kunnanvaltuustoon Kylliäinen pääsi ensi yrittämällä vuonna 2000
26.4.2019 33 Vain maaseudulla asuvat ymmärtävät kunnolla maaseudun asioita. Hevosinnostus tarttui pojasta isään.. Kyösti Kylliäinen oppi valjastamaan hevosen oman poikansa opastuksessa
Hankkeen kaatuminen ajoittui juuri vaalien alle ja on iso syy puolueen rökäletappioon. Vaalikauden alussa tehty erikoissairaanhoitoa koskeva keskittämisasetus on ollut erittäin kipeä asia aluesairaaloille ja pienille keskussairaaloillekin. Tekemisistä ei palkita, se nähtiin nyt. Matka jatkuu, mutta nyt saan itse päättää, miten paljon osallistun ja olen mukana, kun kysytään. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikka kuntasi. Puheenjohtaja Juha Sipilä sen teki reilusti. Soteja maakuntauudistushuuhailu lehmänkauppoineen kokoomuksen kanssa on valitettavasti lisännyt henkilökohtaista ahdistusta. Markkinatalouden poliittinen ohjaus jäi meiltä liian vähälle kokoomuksen kyydissä. Politiikan korkeakoulu on ollut hyvin kiinnostavaa. Enkä taida olla ainoa, jolla on samankaltaisia tuntemuksia. nyt On tullut aika nöyrästi kiittää kaikkia pitkän matkan aikaisia kanssakulkijoita. Puolueessa unohdettiin se suuri viisaus: markkinatalous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Hän on esimerkki vastuun kantajasta, joka tekee kaikkensa onnistuakseen Suomen etujen ajamisessa EU:ssa. Kirjoita mahdollisim man lyhyesti. Maakuntaja sOte-uudistus oli alusta alkaen liian suuri pala yhdessä vaalikaudessa vietäväksi, varsinkin kun toinen päähallituspuolue oli neliraajajarrutuksessa maakuntahallintolain osalta. Esimerkiksi Pohjois-Savon metsien keittäminen selluksi kiinalaisten tarpeisiin pitäisi estää. Olen saanut politiikassa lähes kaiken. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Myös asuessani Helsingissä lähes 40 vuotta. Olen äänestänyt viimeisintä kertaa lukuunottamatta keskustaa 1970-luvun puolivälistä lähtien. Minun korviini ei ole kantautunut kuitenkaan sen suuntaisia kannanottoja. Vanhustenhuolto on konkreettinen esimerkki isännästä, joka unohti tuloksen teossa hoidon laadun sekä ihmisoikeudet ja moraalin. Se olisi saanut jäädä tekemättä. Puheenjohtajistossa on henkilöitä, joiden vastuulla oli maakuntaja sote-uudistuksen vieminen maaliin. Kylässä asuivat Keskustapuolueen Forssan aktiivit, jotka hakivat minut kotoa puolueen järjestötyöhön mukaan. Hallitus saavutti, jopa ylitti talousja työllisyystavoitteensa. PuOlueen puheenjohtaja Juha Sipilä on sanansa mittainen mies. Näistä saavutuksista kaunis kiitos kuuluu vaalipiirini uskollisille äänestäjille, piirien järjestöväelle, eduskuntaryhmälle, puolueelle ja kotijoukoilleni, jotka kaikki yhdessä ovat mahdollistaneet minulle tämän (keskustanaisten puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja, valiokunnan puheenjohtaja, varapuhemies, ministeri, meppi ja niin edelleen). Päättynyt vaalikausi on ollut kaikkein haastavin. Politiikkamme oli ajoittain aika kaukana Alkion aatteesta, heikompien puolustamisesta, oli sitten kyse ihmisistä tai alueista. 34 26.4.2019 Mielipiteet Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai teksti viestinä numeroon 044 7370 327. Siinä epäonnistuttiin. Eero Hyvärinen Kuopio Tällä kertaa en äänestänyt keskustaa VuOnna 1967 olin juuri muuttanut aviomieheni mukana Forssaan Siparintilalle miniäksi. Hän päätti jättää paikkansa täytettäväksi syyskuussa pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. kiitOkset yli 50-vuotisesta matkasta kaikille mukana kulkijoille. Tästä syystä suosittelen koko puoluejohdon paikkojen avaamista avoimeen keskusteluun syyskuun puoluekokouksessa. Se tehtiin ensimmäisten joukossa säästölakina. Kansanvallan tärkeintä ydintä on se, että virheitä tehneet kantavat oman vastuunsa virheistään. Juhalle on kaikki perusteet antaa suuri kiitos ja tunnustus pääministerin tehtävien hyvästä hoidosta. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Miten sellaisesta tulee säästöä, joka siirretään tehtäväksi kalliimmalla kustannustasolla. Syitä sille, että annoin ääneni nyt muulle puolueelle oli ensisijaisesti kaksi: ensinnäkin Juha Sipilä ja Anne Berner sekä toissijaisesti epämääräisyys keskustapuolueen suhtautumisessa sekä Suomen maaseudun elinkeinojen että monimuotoisen, luonnonarvoja kunnioittavan metsäja ympäristöpolitiikan edistämiseen. Se olisi sekä elinkeinoelämän että Pohjois-Savon ja koko ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ainoa oikea tie. Päivääkään en vaihtaisi pois. Hyvää kevättä toivottaen Sirkka-Liisa Anttila Suuret kiitokset kaikille kanssakulkijoille. Alkoi yli 50-vuotinen ura politiikan parissa ensin keskustan kunnallisjärjestön sihteerinä ja keskustanaisten jäsenenä. Puoluepiirin puheenjohtajuuden ja presidentinvaalien valitsijamieheksi pääsyn kautta jatkoin kohti eduskuntaa, jossa aloitin vuonna 1983, siis 36 vuotta sitten. Suuren valiokunnan valiokuntavastaavana tiedän sen, miten hyvin Juha verkottui muiden EU-päämiesten kanssa huippukokouksia varten. Sen sijaan pitäisi edistää korkean jalostusasteen metsäteollisuustuotteiden tuotekehitystä ja valmistusta
Eri tavalla ajattelevaa on arvostettava ja kunnioi tettava. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 26.4.2019 35 KesKusta teki vaaleissa historial lisen huonon tuloksen. Esko Eela keskustaveteraani Kirje uusille keskustan kansanedustajille. Keskustan on huoleh dittava ennen kaikkea niistä, joilla on kaikkein vähiten. Oma ruoka on myös itsenäisyytemme vankka kulmakivi. Johannes Alaranta teologian tohtori Perniö Keskustan on palattava takaisin HallituKseN muodostamissuunnitelmat ovat alkaneet. Sama toistui 2000 luvun alussa ja nyt vielä tämän vuosikymmenen puoli välissä. Nyt valittuun eduskuntaan edelleen pyrkineet ja valitse matta jääneet keskustan kansanedustajat ovat jo vastuun sa kantaneet. Siitä huolimatta lähes kaikki vaalikauden aikana esille tulleet ongelmat olivat joidenkin mielestä miltei aina vain Juha Sipilän syytä. Viime vaalikauden alussa Suomi oli pahassa syöksykier teessä lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Nyt olosuhteet ja talous ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan. Syitä on monia. Kentän ääntä on kuunneltava. Monessa silti myös epä onnistuttiin. Kunnioittakaamme tätä niin, että meil lä ihmisillä olisi ohittamaton, ehdottoman välttämätön elämän eliksiiri kaupungeissa ja maaseudulla, tänään ja huomenna, kaikkial la maailmassa. Koulutusleikkaukset olivat suu ren luokan virhe. Keskustan on tietysti pidettävä valtiosta ja sen ta loudesta huolta vastuullisesti. ON palattava takaisin. Silloin vastuu vaalitappiosta ei jää yksin puheenjohtaja Juha Sipilän kannettavaksi. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Kun 1990luvun alussa olimme pahassa lamassa, niin keskustaa tarvittiin remonttimieheksi. Jos kaikki menee hyvin, molem mat tahot mahtuvat hyvin puo luee seen, jossa on katto korkeal la. Eikö nyt olisi hyvä vaalivoittajien jatkaa. Se on huono merkki. Meillä ihmisillä on oikeus sitä hyö dyntää, mutta ei tuhota. Nyt on tarkan harkinnan paikka. Se on ainoa vaihtoehto. Siksi minä olen vieläkin keskusta lainen. Antti Salo Lempäälä Keskustaa tarvitaan hädän tullen ReiluN pelin henkeen kuuluu, että syksyllä järjestettäväs sä ylimääräisessä puoluekokouksessa mitataan myös ny kyisten keskustan varapuheenjohtajien sekä puoluesihtee rin kannatus. Niin se on ollut ennenkin. Keskustajohdon täytyy myös pystyä osallistumaan vai kuttavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lähihistoria on osoittanut, että keskustaa tarvitaan tiu kan paikan tullen. Monelle tuli myös tunne, että johto ei ole kuunnellut. Eikä tarvitsekaan. Sen avulla kes kusta voidaan nostaa taas kerran eduskunnan suurimmaksi puolueeksi. Älkää hellittäkö, sillä luonto on luojan iki liikkuja. Oma mielipiteeni on, että Juha Si pilän johdolla tehtiin paljon hyvää. Muutoin käy niin, että keskusta hä viää Suomen puoluekartalta. Eivät ihmiset unohda vaikkapa Oulaskankaan synnytysten alasajoa hetkessä. Toiset puolueet ovat hallinneet aina välillä. Vääriä perusteita esitettiin. Sitkeästi pystyssä päin, yhdessä eteenpäin, yksin olet yksin. Erityisesti olisi tärkeää pystyä yhdistämään keskustan sisällä vai kuttavat erilaiset voimat: yhtääl tä on kaltaisiani liberaaleja ja toi saalta taas hyvin konser vatiivisia vanhoihin perinteisiin arvoihin nojaavia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin köyhän asia. Jorma Tikkanen Himanka Koko puolue johdon kannatus täytyy mitata KesKustaN uuden eduskuntaryhmän jäsenet, toivotan menestystä suhteellisesti kasvanees sa vastuussanne Suomen maaseudusta, koko Suomesta ja suomalaisista. Henkilökohtaisesti olen varma, että ylimääräinen puolue kokous osaa valita puolueen johtoon sellaiset henkilöt, jotka parhaiten pystyvät vastaamaan tämän ajankohdan ja myös tulevien vuosien haasteisiin. Muuten äänestäjät häipyvät. Monen toiveena on, että keskusta olisi vaalitappiostaan huolimatta mukana uudessa hallituksessa