Suomenmaa 27.01.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TIISTAI 27.1.2015 N:o 8 . 4 Sitra ehdottaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista. Keskusta esitti samaa jo 1990-luvulla. 10. s. 2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Yksilöllistä opetusta Matilda Haapaniemi ja Miro Puranen ovat tyytyväisiä Reisjärven lukioon. s. Kokemukset rohkaisevat valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. s. s. 6 Kreikka vaalikeskusteluihin Työreformi nostaa päätään Hyvien kokemusten pohjalta Vasemmistopuolue Syrizan voitto Kreikan parlamenttivaaleissa voi nostaa tukipaketit Suomen vaalikeskusteluihin. 8 Eija Nivala on toista kertaa ehdolla eduskuntaan
Se työntyy suomalaisiin vaalikeskusteluihinkin. Asetelma on kuitenkin toinen kuin vaalien 2011 alla. Ei riitä, että tulevaisuutta varjostavat heikko taloussuhdanne sekä Ukrainan tilanne Venäjä-pakotteineen. Siis johtotasolla. Se Kauppakamarinkin on myönnettävä, että yleisesti ottaen palkkaerot eivät ole merkittävästi kaventuneet. Naisen euro on yhä vain 83 senttiä. Puhe eurosta ja varsinkin erikseen naisen eurosta herättää närää. Se onkin ihan oikein. PALKKAEROJA selittää ainakin ammattien jakautuminen mies- ja naisvaltaisiin aloihin. Miesaloilla palkat ovat korkeammat. Heidän keskellään kuljeskeli nuorehko mies. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Fortum potkii mattoa alta suomalaisten palkkamaltilta E nergiayhtiö Fortumin aikomus korottaa hallituksensa jäsenten palkkioita roimasti on nostattanut ankaran vastalauseiden myrskyn. Ja aivan aiheellisesti. Myös perhevapaiden tasaisempi jakautuminen voisi johtaa tasavertaisempaan työ- ja palkkakehitykseen. Naisia ja etenkin jo tyttöjä on siis syytä kannustaa rikkomaan lasikattoja ja ottamaan vastuuta jo varhain. He eivät ole naisten tavoin epäilleet kykyjään, ja heillä on ollut kanttia vaatia kyvyilleen palkkaa, hyvää palkkaa. Monilla aloilla on myös vallinnut tapa nostaa mies johtotehtäviin. Kreikkalaiset kun ymmärtävät, mitä ero eurosta ja sitä seuraava oman valuutan devalvoituminen merkitsisivät. Tätä tilannetta Syriza pystyy korjaamaan. Tästä todistavat vaikkapa Nokia, Sonera tai muutamat metsäteollisuusyritykset. Mutta Zyskowicz taitaa olla kokoomuksessa yksinäinen lintu. Lisäksi hallituksen jäsenet saavat 600 euron kokouspalkkion. Fortumin hallituksen jäsenyys on sivutoimi. Hän ei näe palkkioiden korotuksessa kohtuuttomuutta. Hän päin vastoin pitää tärkeänä, että näin hallitukseen saadaan ?haluttuja ja sitoutuneita henkilöitä?. Terveisiä siis vaalikentille. Kreikka-pulma on nyt toisenlainen K reikan vaalien tulos merkitsi uuden ongelman nousua Euroopan taivaalle. ?Letkut irti. Helppo vastata, kun tavallisille kansalaisille tarjotaan nollakorotuksia. Tapaus liittyy Suomessakin yleistyneeseen suuntaukseen, jonka mukaan yhtiöiden hallituksiin haalitaan ?hallitusammattilaisia?. Ihmishengestä molemmissa ainakin on kysymys. MUISTAN takavuosilta tilanteen pankista, jossa tuolloin oli vielä virkailijoita ja kävi asiakkaita. Pankkisalissa istui vieri vieressä naisia pöytiensä ja päätteidensä ääressä. Yksi niistä näkyy nyt Fortumin palkkiopolitiikassa. Siitä velkataakasta maa ei selviäisi ikinä. Mutta jospa joku keksisi konstin, joka antaa tavallisille kreikkalaisille tulevaisuudenuskoa ja turvaa muiden euromaiden lainasaatavat, yhtä aikaa... Syrizan voitto oli vahva näyttö siitä, että Kreikan kriisinaikaiset vallanpitäjät eivät ole osanneet hoitaa talouden tervehdyttämistä riittävän oikeudenmukaisella tavalla. Palkkioiden nostamista esitti Fortumin nimitystoimikunta, jonka pu- NAISJOHTAJAN euro on 95 senttiä, Kauppakamari otsikoi tuoreen tiedotteensa viime viikolla. Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mielestä on syytä ilakoida, sillä ?suunta on oikea?. Nyt pitää osata oikeasti sanoa, mitä Suomen on tehtävä, jos ja kun Kreikka vaatii lainaohjelmaansa helpotuksia. Toistaiseksi on turha riehaantua. vai ahneutta. Julkisuudessa on arvioitu, että tehtävä työllistää noin 30 päivää vuodessa. Kohtuutta . Miksi Paatero ei tarjonnut sitä maltillista korotustasoa, jota työnantajat muualla tahtovat toteuttaa? Esimerkiksi 0,3 prosenttia. Pienen papukaijamerkin saa Ben Zyskowicz (kok.), joka nosti asiasta ensimmäisenä äläkän. Monet epäilevät se todistusarvoa, mutta on se kuitenkin yksi tapa havainnollistaa ja konkretisoida naisten ja miesten palkkaeroja. Fortumin hallituksen jäsenten palkkiot ovat kuulemma ?selvästi jäljessä yleisestä tasosta?... Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva heenjohtaja on valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara, Paateron alainen. Paatero on tunnustanut tienneensä korotusaikeista. -politiikka tai pelkkä jälkiviisastelu eivät riitä. On totuttu ajattelemaan, että työ voimalaitoksen valvomossa tai sellutehtaassa pitää palkita paremmin kuin työ näyttöpäätteen ääressä pankissa tai virastossa. Ehkä jotkut ajattelevat myös, että linja-auton tai junan kuljettaminen on vaativampaa kuin sairaan lääkitseminen tai vanhan ihmisen hygieniasta huolehtiminen. Suuripalkkaisimmat epäonnistuvat yhtä lailla. Hallitusammattilaisten pieni, avainpaikoille työntynyt piiri voi hoitaa omia etujaan tehokkaasti ja jopa vastavuoroisesti. Vaikutti, ettei hänellä oikein ollut hommiakaan tai ainakaan hän ei tiennyt, mitä tehdä, mutta päällikkö hänestä oli tehty. Hakeutuminen johtotehtäviin on ollut miehille luontevampaa. Tasoa on haettu pörssiyhtiöistä sekä kotimaasta että ulkomailta. Ehdotuksen mukaan esimerkiksi hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 75 000 eurosta 90 000 euroon ja varapuheenjohtajan palkkio 57 000 eurosta 65 000 euroon. Heidän työtään on toimia erilaisten yhtiöiden hallitusten jäseninä. Heidän ei tarvitse edes tuntea yrityksen toimialaa syvällisemmin. Zyskowicz joutui aikanaan maksamaan omasta lompakostaan vakuutusyhtiö Apollon johtajien tyhmyyksistä, eikä hänellä ole suurtakaan kunnioitusta yritysjohtajien jättipalkkoja kohtaan. Tässä Zyskowicz onkin oikeassa. Vaikkapa puheenjohtajuus pienessä ryhmässä valmentaa vaativiin tehtäviin myöhemmin. Turha kainous pois, siskot. Anja Manninen. Kansanedustaja Eero Lehti (kok.) on Fortumin neuvottelukunnan puheenjohtaja. Ehdotus on käsittämätön. Erityisen huonosti se sopii tähän aikaan, jolloin muulta kansalta odotetaan äärimmäistä maltillisuutta palkankorotusvaatimuksissa. Esityslistalle palaa euromaa Kreikka. Kansalaisten raivoa on helppo ymmärtää myös siksi, että valtio omistaa Fortumista puolet, 50,8 prosenttia. Fortumin perustelu on, että palkkiot ovat ?selvästi jäljessä yleisestä tasosta?. Se tosin tarkoittaa, että Kreikan rikkaat joutuvat maksamaan enemmän kuin tähän asti. Riittää, että he ovat osaavat ?hallitustyöskentelyn?. Suuntauksella on puolensa ja puolensa. Oliko hänkin valmis hyväksymään korotukset ennen julkista kohua. Vaalivoittaja osaa varmasti olla myös vastuullinen vallankäyttäjä. Siitä kertoi puolueen taito nostaa kannatustaan Hyvä nainen, vielä parempi mies myös vakuuttamalla halua pysyä eurossa. Joku on aina palkkakuopassa. Tänään minulle, huomenna sinulle. Tätä vahvistaa se, että Neste Oilissa sekä muutamassa muussakin valtio-omisteisessa yhtiössä valmistellaan esityksiä hallitusten jäsenten palkkioista. Turha varmaankin odottaa, että ne laskisivat. V altionomistuksesta vastaa ministeri Sirpa Paatero (sd.). Naisilta ei ole kyselty, ja naiset itsekin ajattelivat, että ?eihän nyt minusta?. Mutta onko myös niin, että miehinen ammattiliike on hoitanut paremmin miesten edut ja palkat. Miksi hän ei pysäyttänyt valmistelua. Naiset ovat jääneet vähemmistöön paitsi palkoissa myös ja ayedustuksessa. LINNAINMAAN mukaan palkkaerojen kaventaminen edellyttäisi naisten suurempaa edustusta johtotehtävissä sekä naisten ja miesten töihin jakautuneesta työmarkkinasta luopumista. Linnainmaa tarjoaa miehille tilaa opetus- ja terveydenhoitosektoreilla
Esimerkiksi sopivat neljän vuoden takaiset vaalit. Taloustutkimuksen mukaan keskustan kannatus oli silloin tammikuussa 18,5 prosenttia. Kaikki työttömät saisivat korotettua päivära- haa 100 päivän ajan. Se on ainoa kerta tällä vuosituhannella, kun keskusta on kyennyt alkuvuoden vaalikampanjan aikana nostamaan kannatustaan tammikuuhun verrattuna. Nyt ei ole siis varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Muutokset saman lehden edelliseen, joulukuussa julkaistuun mittaukseen olivat marginaalisen pieniä. Keskusta lähtee kevään vaalikeskusteluun täysin poikkeuksellisista asemista. Kannatuksemme on mielipidemittauksissa korkeampi kuin koskaan puolueen historiassa. Suomen talousongelmat ovat ennen muuta rakenteellisia: olemme eläneet yli varojemme. Subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kajoaminen on aivan oikein. SDP menetti tammikuusta vaalipäivään mennessä kannatustaan 2,4 prosenttiyksikköä, kokoomus kipusi tasan kaksi prosenttiyksikköä ylöspäin. Tuo muutos ratkaisi silloin hallituspohjan Nyt on kyse siitä, miten kestämme ennakkosuosikin paineet. ?Vuoden 2003 voitollisissa vaaleissa kirimme tammikuusta ylöspäin tasan yhden prosenttiyksikön. Uudistuksen ydinosat pyrittäisiin saamaan läpi, jotta prosessi etenee. Kuva: Jari Laukkanen vaalien jälkeen, kokoomus tuli Matti Vanhasen toiseen hallitukseen keskustan kaveriksi SDP:n tilalle. Vuoden 2003 voitollisissa vaaleissa kirimme tammikuusta ylöspäin tasan yhden prosenttiyksikön. . Päinvastoin, nyt meidän pitää olla entistäkin rohkeampia ja aloitteellisempia oman vaihtoehtomme esittelyssä. Keskustan kampanja alkaa virallisesti laivaristeilyllä 7.?8. Ei ole hyväksyttävää, että toisen vanhemman ollessa kotona lastenhoito kuuluisi yhteiskunnan kontolle.?. Se on ainoa kerta tällä vuosituhannella, kun keskusta on kyennyt alkuvuoden vaalikampanjan aikana nostamaan kannatustaan tammikuuhun verrattuna. Vaaleissa putosimme 15,8 prosenttiin, eli kannatuksesta katosi vaalipäivään mennessä 2,7 prosenttiyksikköä. Vastaavasti perussuomalaiset kirivät tammikuusta vaalipäivään mennessä 2,5 prosenttiyksikkö ylöspäin. Kakkossijaa tuossa HS:n tammikuun tutkimuksessa piti kokoomus 17,2 prosentin kannatuksella. Tällaista asennetta ei pidä missään tapauksessa päästää hiipimään puseroon. Meidän pitää varoa erityisesti kahta asiaa. Rehellisempää olisi todeta, että ay-väki kokee kirjoittajien käyvän ammattiyhdistysliikkeen kimppuun, täysin perustellusti.? KARJALAISEN mielestä saavutettuihin etuihin pitää puuttua, päivähoidossakin: ?Hallitus on vääntänyt kättä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta jo noin vuoden verran. Nyt esitetty malli on saanut kritiikkiä, mutta muutoksen tarpeellisuudesta vallitsee suuri yksimielisyys. On parempi, että uudistus etenee kuin pysähtyy.? LAPIN KANSA tukee HiilamonSoininvaaran-Vartiaisen työryhmän ehdotuksia työttömyysturvan uudistamiseksi: ?Kirjoittajat esittävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikkiin palkansaajiin yhtäläisin ehdoin. Niin koko puolueen kuin kaikkien ehdokkaidenkin pitää ottaa gallupit rohkaisuna ja velvoitteena tehdä niin ahkera vaalikampanja kuin rahkeista vain irtoaa. TOINEN, yhtä vakava virhe olisi jäykistyä paikoilleen ikään kuin varjelemaan mahdollisimman suuren kannatuksen säilymistä vaaleihin saakka. Media ja kilpailijat luovat mielikuvaa, että keskusta ei muka tee mitään, odottelee vain vaalipäivää. Työttömyyskassan jäsenyys ei olisi enää ehto ansiosidonnaisen saamiselle. Kirjoittajien mielestä valtion ei pidä kannustaa ihmisiä olemaan jopa kaksi vuotta työttömänä, hyvällä päivärahalla. Vuoden 2007 vaaleissa menetimme kannatusta tammikuuhun nähden 1,1 prosenttiyksikköä. SUURIMMAT muutokset noiden vaalien kampanjoissa iskivät kokoomukseen ja SDP:hen. Järjestelmän pitää aktivoida. Toivottavasti kirjoittajien esitykset viipyvät niiden poliitikkojen ja etujärjestöihmisten pöydällä, jotka miettivät seuraavalle hallitukselle ohjelmaa. STTK:n puheenjohtaja Ant- ti Palola syyttää kirjoittajien käyvän palkansaajien ja työttömien kimppuun. Joitakin kohtia voitaisiin tarkistaa seuraavalla vaalikaudella. Koskisen esittämää palastelua kannattaa harkita, jos aika kerta kaikkiaan loppuu kesken. Eroa oli peräti 8,7 prosenttiyksikköä. helmikuuta. Toivotan kaikki keskustan ehdokkaat ja heidän kampanjatiiminsä ja muut innokkaat keskustalaiset tervetulleeksi mukaan, laivaan mahtuu vielä. Tehdään siitä yhdessä sellainen tapahtuma, joka siivittää keskustan historialliseen vaalivoittoon huhtikuussa! Muut lehdet ETELÄ-SUOMEN SANOMAT arvioi sote-uudistuksen vaihetta: ?(Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen) esittää hätäratkaisuna uudistuksen palastelua. 27.1.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Paalupaikalta vaaleihin Timo Laaninen keskustan puoluesihteeri EDELLISVIIKOLLA julkaistu Helsingin Sanomien gallup vahvistaa viime vuoden lopulla syntynyttä asetelmaa. HS:n tuorein luku oli 25,9 prosenttia eli muutaman kymmenyksen pienempi kuin joulukuussa. Vielä poikkeuksellisempaa on, että olemme ylivoimaisesti suosituin puolue. Näistä asetelmista on mukava lähteä tekemään vaalityötä. NYT ON kyse siitä, miten kestämme ennakkosuosikin paineet. Tämä kertoo siitä, kuinka vaikeaa saavutettuihin etuisuuksiin on puuttua, vaikka on selvää, että juuri niin on vaikeassa taloustilanteessa tehtävä. Ensimmäiseksi meidän pitää varoa tuudittautumasta siihen harhaluuloon, että vaalivoitto olisi jo taskussa. Suuretkin kannatusmuutokset tammikuusta vaaleihin ovat mahdollisia
Kuva: Orestis Panagiotou/AFP Photo/Lehtikuva Syriza varjostaa Suomen vaaleja VASEMMISTOPUOLUE Syrizan menestys Kreikan parlamenttivaaleissa nosti saman teeman esiin Suomen eduskuntavaaleihin kuin vuonna 2011. Kreikkaan saadaan jo tänään maanantaina uusi hallitus, ja jos lainaehdoissa löytyy yhtä pikainen sopu EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa, aihe ehtii painua taka-alalle. PERUSSUOMALAISET toivoo varmaan, että lainaneuvotellusta tulee mahdollisimman hankalat ja pitkät. 4 27.1.2015 uutisanalyysi Syrizan johtaja Alexis Tsipras juhlii kannattajiensa kanssa vaalivoittoa Ateenassa sunnuntai-iltana. Kunnioitamme Kreikan vaalitulosta, mutta odotamme myös Kreikan maana kunnioittavan yhteisesti sovittua talousohjelmaa, Sipilä twiittasi maanantaina. Soini on näytellyt Kreikalle ovea koko prosessin ajan. Vuoden 2012 syyskuussa hän oli näyttämässä Kreikalle ovea eurosta (HS 8.9.). Viime vuoden toukokuussa hän totesi, ettei hyväksy leikkauksia Kreikan velkoihin (Yle 16.5.). . Silloin käytössä oli jo Euroopan rahoitusvakausväline ERVV, ja Suomi sai Sdp:n vaatimuksesta lainaosuudelleen vakuuksia. Syriza on vaatinut vaalikampanjassaan lainojen osittaista anteeksiantoa, ja niiden ehtoina olevien talouden kohennuskeinojen perumista. Hyvä menestys vaaleissa johtuu myös monista kansalle luvatuista parannuksista. HUTERIMMALLA pohjalla Soinin ryöpytyksessä on Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka on matkan varrella tehnyt täyskäännöksen suhtautumisessaan Kreikan lainoihin. Puheenjohtajakampanjansa aikana hän puolusti (Yle 27.2.2014) Kreikan palkansaajia ja oli valmis lainojen osittaiseen anteeksiantoon. Valtiovarainministerinä Rinne on vaatinut Kreikkaa pysymään sovitussa maksuohjelmassa. Ilman lainanantoa Kreikka olisi voinut syöstä koko Euroopan talouden sekasortoon ja Suomenkin työttömyys olisi nyt todennäköisesti vieläkin pahempi kuin se tällä hetkellä on. LAINASTA päätti Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus. Lainoja hän ei ole antamassa anteeksi. Stubbin kanta on koko hallituksen kanta, joten Rinne ajanee nyt kolmannella pyörällään euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa? KESKUSTAN Juha Sipilä on ollut Rinnettä ja Stubbia kriittisempi Kreikan velkoihin. Nyt hänen ja muiden puheenjohtajien välillä ei ole yhtä suurta eroa kuin neljä vuotta sitten. Silloin vaarana oli eurojärjestelmän luhistuminen. Perussuomalaisten rummutus rokotti erityisen pahasti keskustaa, vaikka talouskaaos saatiinkin estettyä. Seuraavan apupaketin hyväksyi Jyrki Kataisen (kok.) hallitus. Se ei kuitenkaan ole yhtä helppoa kuin neljä vuotta sitten. Kreikka sai ensimmäisen lainansa vuonna 2010. Vuoden 2011 vaalien jytky oli pitkälti Kreikalle myönnettyjen tukipakettien ansiota. Jos Kreikka nousee vaaliteemaksi, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini yrittää jäl- leen takoa muita puheenjohtajia jyrkillä Kreikka-vastaisilla lausunnoillaan. Hän tyrmäsi hiljattain jyrkin sanoin euroedustaja Olli Rehnin (kesk.) Arhinmäkeä voi syyttää epäisänmaallisesta toiminnasta. ehdotuksen lainojen maksuajan pidentämisestä. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) ilmoitti Kreikan vaaleja koskeneessa tiedostustilaisuudessaan maanantaina, että Suomi on valmis keskustelemaan Kreikan laina-aikojen pidentämisestä. Muut voivat syyttää häntä epäisänmaallisesta toiminnasta. Vesa Somppi. Aihetta olisi silloin helppo rummuttaa. Puoluejohtajat joutuvat pahimmassa tapauksessa jälleen vastaamaan vaalikeskusteluissa siihen, kuinka he suhtautuvat Kreikalle annettaviin lainoihin. Teema varastaisi suuren osan Suomelle tärkeämmistä teemoista. Eduskuntavaaleihin on aikaa vielä lähes kolme kuukautta. Ainoastaan Rinnettä Soini voi härnätä kolmilla rattailla ajamisesta. Ja oma lukunsa on vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, joka oli vaalien aikana Ateenassa kannustamassa Syrizaa vaalivoittoon
Perussuomalaisilla olisi ollut mahdollisuus uudistaa suomalaisten puolueiden toiminnallista dynamiikkaa. Ovat kuitenkin nätisti luopuneet, kun meikäläiset ovat halunneet siirtyä seuraavaan asiaan. Nyt kohistaan yhteisistä ilmasotaharjoituksista amerikkalaisten kanssa Viron yllä. Mitä tämä on. 5 27.1.2015 SAK tarjoaa yhteistyötä kaikille puolueille SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA SAK on valmis yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa ensi vaalien jälkeen, järjestön puheenjohtaja Lauri Lyly kirjoittaa Suomenmaan blogissaan. SAK on tunnustellut asiaa esittelemällä omia tulevan vaalikauden tavoitteitaan kaikille eduskuntapuolueille. . vihreät. Jussi Lähde Lännen Mediassa Suomen talouden ongelmat eivät johdu rahan, vaan kysynnän puutteesta. Talouskasvu on Aasiassa ja muissa kehittyvissä talouksissa. Näiden tapaamisten pohjalta on perusteltua todeta, että yhteistyö kaikkien puolueiden kanssa voi olla mahdollista, Lyly toteaa. YHTEISTYÖTARJOUKSESSAAN SAK korostaa työllisyyttä. Järjestö kehottaa uutta hallitusta ja eduskuntaa tarkastelemaan kaikkia päätöksiä työllisyyden kautta. . Kasvua ei saada käyntiin leikkauksilla eikä edes veronalennuksilla, vaan sillä, että ihmisiä saadaan enemmän töihin, Lyly kirjoittaa. Hänen mielestään parhaat edellytykset paremmalle työllisyydelle luodaan maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. LYLY ottaa blogissaan kantaa myös konsensuspolitiikkaan. Hänen mielestään Suomella ei pienenä kansakuntana ole varaa riitelyyn. . Mariupoliin kohdistuneesta raketti-iskusta huolimatta EU ei Tuomiojan mukaan juuri nyt valmistele pakotteiden lisäämistä Venäjää kohtaan. EU:n ulkoministerit arvioivat tilannetta torstaina. Oksasen mielestä Venäjän hallitus saa näin propagandalavan. Tuomioja huomautti, että kirjamessujen ei tarvitse kysyä asiaan hallituksen lupaa. Tuomioja tosin lisäsi, että torstaihin on vielä pitkä aika. TASAVALLAN PRESIDENTIN johtama ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta keskusteli maanantaina ilmaharjoituksista yhdessä Yhdysvaltojen kanssa. Valiokunta on saanut selvityksen, millaisia harjoitusmahdollisuuksia Yhdysvallat tarjoaa Suomelle ja Ruotsille yhdessä amerikkalaisen lento-osaston kanssa Virossa. Tiedote kertoo, että Suomi selvittää omien koulutustarpeidensa pohjalta osallistumismahdollisuuksia. Tuomiojan mukaan on selvää, että Suomi ei ole ottamassa edes symbolista vastuuta Natolle kuuluvista tehtävistä. TUOMIOJAN mielestä Suomessa ei ole mitään syytä pelotteluun eikä viholliskuvien rakentamiseen. Hän katsoi, että esimerkiksi Alakurtin tukikohdan varustaminen apollon tietäjät Yhteisiä harjoituksia? VETERAANIT muistavat, että Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinov tarjosi 1978 Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kaikista puolueista SDP on eniten ja pahiten sidoksissa korporaatioihin. Siellä ovat markkinat ja työvoima. Siellä ovat myös ne suomalaiset suuryritykset, joita ennen kutsuttiin vientiyrityksiksi. Kaija Ahtela Kauppalehdessä Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili UKK-seurassa. Hänen mielestään kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, ettei Venäjän ja EU:n välille rakenneta henkisiä eikä fyysisiä raja-aitoja. Ulkoministeri sai kertoa myös näkemyksensä Helsingin ensi syk- syn kirjamessuista. Vanhoillinen ay-liike vastustaa uudistuksia, koska pelkää jäsenkatoa. Sitä paitsi konsensuksella on saatu myös hyviä tuloksia aikaan, Lyly sanoo. Lylyn blogikirjoituson luettavissa Suomenmaan verkkosivuilla. Lauri Lyly. Demaripuolueen soisi kuitenkin näkevän pidemmälle. Lauri Kontro Maaseudun Tulevaisuudessa Timo Soini, sinä petit minut. Sen sijaan sinä teit puolueesta johtamistavallasi vanhoja puolueita vanhoillisemman. Pelkästä tekniikasta ei voine olla kysymys. Pentti Manninen lainat Työttömyysturvan uudistaminen on testi SDP:lle. Vastaavanlaisen keskuskomiteamenoon on äitynyt vain toinen ?muka uusi puolue. Kuva: Jari Laukkanen Tuomioja kaipaa Suomeen lisää venäläisopiskelijoita PENTTI MANNINEN HELSINKI Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haluaisi moninkertaistaa Suomessa opiskelevien venäläisten määrän. Ministeri sanoo, että myös kiinalaiset opiskelijat ovat tervetulleita, mutta pitää erikoisena, että heitä on Suomessa paljon enemmän kuin naapurimaassa asuvia venäläisiä. Tuomioja luonnehtii suomalaisvenäläisen opiskelijavaihdon tuntuvaa lisäämistä pitkän aikavälin strategiseksi investoinniksi. OPISKELIJAVAIHTO nousi keskusteluun UKK-seuran kokouksesssa maanantaina. Tuomioja arvioi, että Ukrainan kriisin myötä vaikea ja jännitteinen kansainvälinen tilanne voi jatkua vuosikausia. Tarjous haihtui Urho Kekkosen saunan löylyihin. Ovat venäläiset niitä tarjotelleet myöhemminkin, jopa 2000-luvun puolella. Älyn ja ahkeruuden rankaiseminen on lopetettava. Kalle Isokallio Iltalehdessä. Omalta osaltaan hän piti Venäjä-teemaa hyvänä valintana. liittyy Venäjän pohjoiseen alueeseen kohdistuviin intresseihin. Ulkoministerin mukaan Suomella ja Venäjällä ei ole intressiä muuttaa maailman rauhallisimman rajan tilannetta. Suomen linjaa arvioidessaan Tuomioja totesi, että liittoutumattomalla Suomella ei ole näkyvissä tarvetta sotilaalliseen liittoutumiseen. TUOMIOJA veti tammikuun lounaskokoukseen ennätysyleisön, toistasataa jäsentä. Ulkoministerin alustusta hallitsi Ukrainan kriisi. Kuva: Jari Laukkanen Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on muokata Suomi houkuttelevaksi maaksi älykkäille, ahkerille hyvätuloisille suomalaisille. Uusi avausko? Hissukseen ollut oppositio odottaa nyt huuli pyöreänä, että tasavallan presidentti ja hallitus perustelevat yksissä tuumin, miten harjoitus sopii ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Kirjailija Sofi Oksanen on arvostellut rankasti Venäjän valintaa kirjamessujen teemamaaksi
Kaupunkilukion hälinään tottunutta se kummastuttaa. Reisjärvisille tunnelma on normaali, sillä opinahjossa on yhteensä vain kolmekymmentä opiskelijaa. Likipitäen saman verran kuin omien lukioaikojeni pienryhmässä. Pienuus ei kuitenkaan tee Reisjärven lukiosta takapajulaa, päinvastoin. Koulu sijoittui loppuvuodesta kolmen parhaan joukkoon Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) valtakunnallisessa lukiovertailussa. Tutkimuksessa vertailtiin pidemmällä aikavälillä ylioppilaskirjoitusten tuloksia opiskelijoiden lähtötasoon. Rehtori Merja Eilola iloitsee etenkin niistä oppilaista, jotka tulevat lukioon alle seitsemän keskiarvolla ja kirjoittavat ylioppilaiksi. Muutama oppilas istuu portaikossa, mutta muita ei juuri näy. Yksittäisinä vuosina kirjoitusten tasot vaihtelevat Reisjärvelläkin. TEKEMISEN MEININKI ja hyvä yhteishenki ovat Eilolan mukaan myös tärkeitä syitä Reisjärven menestymiselle. Opetuksen taso on korkea kaikkialla. Silti hän ei voi olla kehumatta lukionsa opettajia ja heidän tekemäänsä perustyötä. . Se on hänen mukaansa yksi Reisjärven lukion kulmakivistä. . Samat opettajat ovat olleet meillä jo yläasteella. Kyllä opettajien ammattitaidollakin on merkitystä, jos vuodesta toiseen saamme erinomaisia tuloksia tiettyjen oppiaineiden ylioppilaskirjoituksista, Eilola summaa. VATT:n tutkimuksessa huomioitiinkin pidemmän aikavälin tuloksia. Opettajat eivät opeta täällä luokkaa, vaan yksilöitä, 16-vuotias lukion ekaluokkalainen Matilda Haapaniemi tiivistää. Opettajilla on hänen mukaansa aikaa neuvoa jokaista erikseen, REISJÄRVEN ja Haapajärven lukioiden rehtori Merja Eilola puhuu valmentaja?valmennettava -suhteesta. Kuva: Paula Åström Täällä oppilaat ovat yksilöit VATT:n vertailussa menestyneessä Reisjärven lukiossa ehditään huomioida jokaisen opisk koska porukkaa ei ole niin paljon. Jokaisen henkilökohtaiset haasteet ja ongelmakohdat tulevat siten huomioiduksi. Palautteet kokeista ja äidinkielen esseistä ovat aina perusteellisia ja kattavia. Samaa mieltä on lukion toista luokkaa käyvä Miro Puranen, 17. . On eri asia opettaa viiden hengen oppilasryhmää kuin kolmenkymmenen oppilaan, Eilola sanoo. Yksilöllinen opetus mahdollistaa hänen mukaansa sen, että Reisjärven lukiosta kirjoittaa ylioppilaaksi opiskelijoita, joiden peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo on alle seitsemän. Sellaisia suorituksia Eilola sanoo arvostavansa hyvin paljon. Rehtori suhtautuu kriittisesti kaikenlaisiin lukiovertailuihin, eikä hän halua korostaa Reisjärven erinomaisuutta suhteessa muihin. 6 27.1.2015 Miro Puranen ja Matilda Haapaniemi ovat tyytyväisiä valintaansa opiskella Reisjärven lukiossa. Opiskelijat vahvistavat saman.. Kuva: Paula Åström PIENUUS nousee myös keskeisimmäksi perusteeksi menestymiselle reisjärvisten opiskelijoiden puheissa. . Se auttaa keskittymään oikeisiin asioihin, kun opettajat tuntevat meidät kunnolla. SAMULI VÄNTTILÄ REISJÄRVI MISSÄ kaikki ovat? Reisjärven lukion käytävillä on uinuva tunnelma. Pienessä lukiossa opettajat ehtivät huomioida jokaisen henkilökohtaisesti
Samoin opiskelijajärjestöt ja kunnat sekä monet vanhemmat ovat olleet huolissaan näin suurten leikkausten sekä koulutuspaikkojen vähentämisen ja oppilaitosverkon karsimisen seurauksista. . Tällainen vähentää entisestään ihmisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon, Puumala harmittelee. . Osa Kiurun tavoitteista on hyvinkin kannatettavia. Siitä Eilola on hyvin iloinen. Totuus on kuitenkin se, ettei pienessä Reisjärven lukiossa kyetä tarjoamaan kursseja samassa laajuudessa kuin isommissa. Hän sanoo, että keskustan uudistusvaihtoehto lähtee toiselta perustalta kuin Kiurun ja hallituksen. . Kiuru lupasi vielä syksyllä, että toisen asteen koulutuksen uudistaminen ei tarkoita lukioiden ja ammattikoulujen osalta niiden lakkauttamisia. Me haluamme uudistaa koulutuksen sisältöjä, antaa koulutuksen järjestäjille enemmän päätösvaltaa, lisätä eri asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä, edistää rohkeasti etäopetusta ja ?opiskelua sekä muuta digitalisoitumista, parantaa kouluviihtyvyyttä sekä vähen- tää koulutyöhön liittyvää byrokratiaa etenkin opettajien työssä. PUUMALAN mukaan keskusta on koko vaalikauden ajan varoittanut yksioikoisen leikkaus- ja keskittämispolitiikan vaarantavan koulutuksen tasa-arvon. . Yhtäkkinen hyppäys isommalle paikkakunnalle ei sovi kaikille. Moni tarvitsee aikaa kasvaa rauhassa kotona, hän sanoo. Erityistä hyötyä lukion pienuudesta on Purasen ja Haapaniemen mielestä kielissä ja matematiikassa, joissa opettajilta pitää voida kysellä paljon. . Haapaniemellä itsellään arvosanat ovat säilyneet. . Sitten kuulin, että täältä kirjoitetaan usein hyviä arvosanoja, enkä ole sen jälkeen nähnyt tarpeelliseksi lähteä kauemmaksi kouluun. Tuomo Puumala lupaa keskustan koulutuspolitiikan linjat helmikuun alussa. Kuva: Jari Laukkanen. Erityiskursseja ei juuri järjestetä ja syventävät kurssit järjestetään kerran kahdessa vuodessa. Miro Purasen mukaan se vaikeuttaa jonkin verran opintoja. Hänkin epäili alkuun, voiko Reisjärven kaltaisen pienen paikkakunnan lukio olla laadukas. . Hän lupaa, että keskusta esittelee koulutuspoliittiset linjauksensa helmikuun alussa. Puumala ihmettelee, että opetusministeri Krista Kiuru (sd.) on liittynyt siihen nykyisen hallituksen ministerikaartiin, joka ulkoistaa itsensä tehdyistä päätöksistä. Nyt heidän numeronsa ovat lähteneet laskemaan. Joutuu kuitenkin kysymään, miksi SDP ei ole toteuttanut esityksiä kuluneen vaalikauden aikana. Puumala muistuttaa, että demareilla on ollut sekä opetusministerin että valtiovarainministerin tehtävät hallussaan. Samuli Vänttilä tä SUOMENMAA KOULUTUSPOLITIIKAN iso linja viimeisten neljän vuoden aikana on Puumalan mukaan ollut leikkaaminen ja koulutuksen keskittäminen. Hän tulkitsee ministerin toimia näin luettuaan tämän esityksiä Suomen koulutuksen tulevaisuudesta Helsingin Sanomista. . Hän laskee, että koulutukseen eri asteilla kohdistuvat leikkaukset ovat yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. . Hallituksen toisen asteen koulutukseen suunnittelemat noin 260 miljoonan euron leikkaukset ovat viimeisin osoitus koulutuksen keskittämisestä suuriin yksiköihin. Puumala on myös keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Me uskomme siihen, että paikallisesti ja alueellisesti osataan vastuullisesti päättää tarvittavista ratkaisuista yhteistyössä, Puumala sanoo. Me haluamme antaa koulutuksen järjestäjille enemmän päätösvaltaa. elijan omat haasteet Matilda Haapaniemen mielestä hyvä yhteishenki tekee turvallisen olon. . Järkeistämistä varmasti tarvitaan, mutta parasta säästämistä on hallinnon tehostaminen ja byrokratian purkaminen, ei koulujen ja oppilaitosten sulkeminen ja opetustyöstä leikkaaminen. . Eikä täällä tarvitse jännittää esiintymistä. Kun kaikki oppilaat tuntevat toisensa läpikotaisin, luokassa voi olla silleen aidosti ja pilke silmäkulmassa, Puranen summaa. PIENIÄ lukioita tupataan pitämään epätasa-arvoisina siksi, etteivät ne tarjoa samanlaisia opiskelumahdollisuuksia kuin isommilla paikkakunnilla. VATT:n tutkimus osoitti kuitenkin jotain ihan muuta. Se on tosi helpottavaa, kun voi mennä noin vain kyselemään neuvoja kolmosluokkalaisilta kaikenlaisiin asioihin. Kaikkialla ei ole Haapaniemen mukaan samoin. Moni hänen kaverinsa lähti peruskoulun jälkeen isompiin lukioihin. Tässä huolessa keskusta ei ole ollut eikä ole yksin, hän sanoo. Opettajien ammattijärjestö OAJ on varoittanut koulutuksen tasa-arvon murenevan. 7 27.1.2015 Puumala: Kiuru ulkoisti itsensä päätöksistä KOMMENTTI Pienikin voi olla laadukas PENTTI MANNINEN PIENISSÄ lukioissa on pidätetty henkeä pitkin kulunutta vuotta. Hallitus kaavailee toisen asteen rakenneuudistuksella isompia koulutuksenjärjestäjiä. Viidensadan oppilaan minimirajasta luovuttiin, mutta käytännössä useat lukiot joutuvat yhdistymään, kun hallitus laittoi järjestämisluvat uudelleenhakuun. Moni pelkää pienten lukioiden hidasta kuihtumista, vaikka hallitus muuta vakuutteleekin. Muutosta on perusteltu muun muassa tasavertaisemmalla koulutus- ja opetustarjonnalla, jota suuret yksiköt voisivat paremmin järjestää. VATT:n tutkimuksessa menestynyt Reisjärven lukio kiskaisee kuitenkin perusteelta pohjan pois. Pienikin voi olla laadukas, kustannustehokas ja korkeatasoinen, vuodesta toiseen. Pienissä on myös tilaa yksilöllisille oppimistarpeille, joiden perään on viime aikoinakin paljon huudeltu. KESKUSTAN koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Tuomo Puumala korostaa, että koulutuksen tulevaisuudesta päätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Nyt hän totesi Yleisradiolle, että esimerkiksi Lapissa koulutusta on keskitettävä suurempiin yksiköihin
Saapa nähdä, onko nyt aika kypsempi, hän jatkaa. AULAN kysymys on oleellinen: Voisiko työttömyysturvaremontti toteutua? Moni tunnustaa tarpeen, koska nykyinen malli on luotu aikana, jolloin tyypillinen työsuhde kesti kymmeniä vuosia. eli he, joiden tilannetta uudistus parantaisi. Ansioihin sidottu työttömyysturva on ay-liikkeelle pyhä lehmä. Keskusta ehdottaa ansiosidonnaiseksi työttömyysturvaksi yleistä ja pakollista työttömyysvakuutusta, jossa kaikki työikäiset olisivat yhtäläisin perustein vakuutettuja työttömyyden varalta, työreformissa sanottiin. Puolue ehdotti työttömyysetuuksiin vähimmäisturvaosuutta ja ansio-osuutta. Maksu peritään kaikilta, mutta kaikki eivät siitä hyödy, koska ansiosidonnaisen saavat vain työttömyyskassojen jäsenet. Keskustan pitkäaikainen vaikuttaja, työreformia aikoinaan valmistelemassa ollut Maria Kaisa Aula kuvaa avausta mielenkiintoiseksi. . Uudistus toisi heikommassa asemassa olevia työttömiä ansioturvan piiriin ja parantaisi heidän asemaansa, Hiilamo tiivisti julkistamistilaisuudessa perjantaina. KESKUSTELUASIAKIRJAA voi kiitellä rohkeaksi. Vasemmistossa karvat nousivat pystyyn. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että idea ei ole uusi. Keskusta esitti jo 16 vuotta sitten parjatussa työreformissaan yhtenä osana kattavampaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. . On tarkasteltava isoa kuvaa ja keskityttävä työpaikkojen luomiseen ja ihmisten osaamisen kehittämiseen, Palola vaati. Ay-liike yrittää kiinnittää huomiota asian viereen. On jo aikakin, että ansiosidonnainen työttömyystur- va nousee keskusteluun. On epäoikeudenmukaista, että ansiosidonnainen työttömyysturva rahoitetaan työttömyysvakuusmaksuilla. Olen edelleen sitä mieltä, että Suomen talous ja työllisyystilanne olisivat nyt parempia, jos työreformia ei olisi haudattu Atlantin valtamereen, hän kirjoittaa Facebookissa. . Kuva: Paula Åström Ay-liike jättää heikot heitteille ANSIOSIDONNAINEN työttömyysturva kaipaa rajua muutosta, evästää Sitran tuore keskusteluasiakirja. Julkaisussa ehdotetaan, että ansiosidonnainen työttömyysturva irrotettaisiin työttömyyskassan jäsenyydestä. Se haudataan, jos ei valtamereen, niin Itämereen. Ammattiyhdistysliike ei nimittäin tule kovin nopeasti suostumaan ansiosidonnaisten remonttiin. STTK:N puheenjohtaja Antti Palola kuvasi esitystä tuoreeltaan ?palkansaajien kyykyttämiseksi?. . Vähimmäisturvasta vastaisi valtio, työnantajat ja työntekijät maksaisivat maksunsa, eikä työntekijän tarvitsisi maksaa työttömyyskassojen jäsenmaksua ansioturvan saamiseksi. NYT esitetty malli on käytännössä sama kuin työreformin esitys. Sitran julkaisun takana ovat sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen sekä kansanedustajat Elina Lepomäki (kok.) ja Osmo Soininvaara (vihr.). Tekijät ristivät remontin ansioturvareformiksi, jolla he tähtäävät työllisyysasteen nostamiseen. Kirjoittajat näkevät nykysysteemissä ongelmia. . Monet maat, kuten Saksa ja Ruotsikin lähtivät rakenneuudistusten linjalle. edellyttäen että muut ehdot täyttyvät. Muutos voitaisiin kustantaa lyhentämällä nykyistä ansiosidonnaisen kestoa noin kahdesta vuodesta vuoteen. EHDOTUS on saanut ennalta-arvattavan vastaanoton: Palkansaajajärjestöt äimistyivät, yrittäjät kiittelivät. 8 27.1.2015 uutisanalyysi Sitran tuore asiakirja esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista. Kaikki olisivat oikeutettua ansioturvaan . Keskusta ehdotti samaa työreformissaan jo 1990-luvulla. Se ajaa jä- senistönsä etua: Sillä ei kiinnosta heikoimmassa asemassa olevat liittoon kuulumattomat työttömät . Ansiosidonnaisen kesto määriteltiin pitkäksi, koska työttömyysturva oli poikkeustilanteita varten. Sitran ehdottama malli vastai- si paremmin pirstaloituneita työmarkkinoita. Tosin yleinen epävarmuus ei puhu uudistuksen puolesta. Nykyjärjestelmä suosii hyväosaisia, joka ovat oikeutettuja korotettuun ansioturvaan ja vieläpä muita pidempään. Moni näkee, että reformi maksoi keskustalle ykköspaikan vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Työreformi haudattiin syvälle Atlanttiin niin omien kuin poliittisten vastustajien toimesta. Jotain samankaltaista lienee luvassa Sitrankin asiakirjalle. Jos ehdotusta yritettäisiin viedä eteenpäin, se saattaisi uhkata järeillä toimilla, jopa yleislakolla. Ay-liike pelkää joukkovoimansa puolesta. Ajat ovat epävarmat, talous ei kasva, työttömyys kylläkin. KESKUSTAN työreformille kävi köpelösti: se herätti voimakasta vastustusta erityisesti työmarkkinajärjestöissä. Järjestäytymisaste on muutenkin laskussa, toiminta ei vetoa nuoriin. Kuka kuuluisi enää liittoon, jos ansiosidonnaisen työttömyysturvan saisi joka tapauksessa? Henna Lammi
Työelämässä on paljon erilaisia silpputöitä tekeviä väliinputoajia, joita voitaisiin auttaa työllistymään. Keskustelun keskiössä olivat talous- ja sosiaalipolitiikka ja se, kumpi niistä on tärkeämpää. . Kaavailtujen korotusten hyväksyminen olisi ministeriltä virhe, Pekkarinen sanoo. Edellisen hallituksen elinkeinoministerin mielestä Fortumin suunnitelmat korottaa hallituksensa jäsenten palkkioita ovat huonosti harkittuja tilanteessa, jossa koko maa huutaa palkkamalttia. . työttömyydestä työn ääreen. siaaliturvan tämänhetkinen tila nousi esille. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä kysyi, kenelle sosiaaliturvaa mitää antaa. VEHVILÄINEN sai heti tukea vihreitten eduskuntaryhmän puheenjohtajalta Outi Alanko-Kahiluodolta. . Kuva: Jari Laukkanen KESKUSTAN konkarikansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ruotii kovin sanoin demarijohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinteen eläkelupauksia. . Kokeilusta saadut kokemukset olivat aikanaan varsin hyvät, mutta vasta nyt saatiin asiasta päätös. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mauri Pekkarinen. Sen sijaan byrokratian vähentämisessä ja hallinnon uudistamisessa, jotka ovat parasta säästämistä, ei ole edetty lainkaan. lyhyesti Keskusta kiittää toimeentulon siirtoa Kelaan KESKUSTA antaa tukensa hallituksen esitykselle siirtää toimeentulotuen perusosan myöntäminen Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta alkaen. Puolueen varapuheenjohtajat Juha Rehula ja Anu Vehviläinen painottavat, että keskusta haluaa olla edesauttamassa tämän pitkään odotetun lain käsittelyä tämän eduskuntakauden aikana. . Työttömyysturvassa on tässä kohdan mahdollisuuksia uudelle avaukselle, hän totesi. Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Paavo Arhinmäeltä tuli tukea. . 9 27.1.2015 Anttila suomii Rinteen eläkelupauksia Sirkka-Liisa Anttila. Kuva: Jari Laukkanen Pekkarinen varoittaa Paateroa Fortumin korotuksista Antti Rinne, Anu Vehviläinen ja Paavo Arhinmäki pohtivat, miten Suomi saadaan ylös suosta. Kuva: Jari Laukkanen EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) odottaa ministeri Sirpa Paaterolta (sd.) pikaista vastausta, mitä hän aikoo tehdä Fortuminen palkkoratkaisun kanssa. . Kiitos tästä keskustalle. Fortumissa kaavaillut korotukset eivät täytä ajan vaatimuksia. Pekkarinen katsoo, että vaikka Fortumin tase onkin vahva ja liikevaihto mittava, tulisi valtion omistajana edustaa palkkioratkaisuissa linjaa, joka korostaa nyt kohtuullisuutta ja vastaa kansankunnan oikeudentuntoa.. Esitän provokatoorisesti, että tulevissa keskusteluissa emme suoraapäätä tyrmäisi toisen puolueen edustajan ehdotuksia, Vehviläinen totesi Työeläkevakuuttajat Tela ry:n Suomi ylös suosta -seminaarissa Helsingissä. Puoluejohtajien paneelikeskustelut avattiin Työeläkevakuuttajat ry:n Suomi ylös suosta -seminaarissa. Ja näitä keskusteluja on vielä paljon ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Ainakin tässä paneelikeskustelijat olivat sovinnollisia kuunnellen toistensa mielipiteitä ja myös kannattaen niitä. Foorumilla ei kuitenkaan nähty puolueiden ykköspuheenjoh- tajia, Sdp:n Antti Rinnettä lukuunottamatta. Vehviläinen nosti keskusteluun keskustan ehdotuksen perustulosta, josta hän toivoi ?siltaa. Leik- kaukset tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Hän lisää, että Rinne lupasi pienimpiin eläkkeisiin tälle vuodelle korotuksen, mutta sitä eivät muut hallituspuolueet hyväksyneet. . Toiminta tehostuu, sosiaalityöntekijöiden työ kohdistuu nykyistä paremmin sosiaalityöhön ja kuntien tehtävät vähenevät aidosti, kaksikko toteaa. Hallitus antoi esityksensä perjantaina eduskunnan käsiteltäväksi. Rehula ja Vehviläinen muistuttavat, että toimeentulotuen perusosan maksatusta Kelan kautta kokeiltiin laajasti kahdeksan vuoden ajan jo 1990-luvulla. . Hyvää sosiaalipolitiikkaa ei voi olla ilman hyvää talouspolitiikkaa, Vehviläinen linjasi. Myös hyvinvointivaltion ja so- TEHTÄVIÄ on hänen mielestään liikaa resursseihin nähden. Arhinmäen mielestä hyvinvointivaltio ei ole paisunut, vaikka esimerkiksi viime vuonna maksettiin työttömyyskorvauksia lähes 4,2 miljardia. Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Rinne oli sitä mieltä, että Suomen talouden nousu on suurelta osin omissa käsissä. Vastikään Kiinassa suomalaista kauppavaltuuskuntaa johtanut Rinne peräsi suomalaisyritysten aktivoitumista juuri Kiinan suunnalle. . Kun työntekijöiltä kautta linjan vaaditaan äärimaltillisuutta, johdon on näytettävä esimerkkiä. Joku raja totuuden venyttämisessäkin pitäisi olla, keskustaedustaja täräyttää. Rinne sanoi STT:n haastattelussa, että SDP ei leikkaa eläkkeiden indeksejä. Anttila huomauttaa, että SDP istuu toisena päähallituspuolueena hallituksessa, joka leikkasi eläkkeiden indeksejä, työttömyysturvaa ja lapsilisiä. SDP ei myöskään kannattanut eduskunnassa keskustan esitystä pienimpien eläkkeiden korottamisesta. Anttilan mukaan kokoomus ja SDP ovat kohdistaneet käytännössä kaikki Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusten päättämät menojen leik- Vehviläinen: Konkretiaa poliittiseen keskusteluun TIMO MIKKILÄ HELSINKI KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anu Vehviläinen perää uudenlaista konkretiaa poliitikkojen keskusteluihin ja puheisiin ennen eduskuntavaaleja. . Kiinalaiset ovat todella kiinnostuneet Suomesta. Keskustelut jatkuivat lauantaina koulutusalan tapahtumassa, Educa-messujen puheenjohtajapaneelissa. kaukset ja veronkorotukset kuluneiden neljän vuoden ajan pienituloisiin, perheisiin ja tavallisiin työssäkäyviin sekä heidän tarvitsemiinsa palveluihin. Anttila painottaa, että kuntien valtionosuuksien miljardien eurojen leikkaukset heikentävät juuri pienituloisille ihmisille tärkeitä palveluja. . Hallituksen esitys parantaa ihmisten yhdenvertaisuutta
Minusta on tärkeää, että saan näen paikallisten ihmisten arkea ja saan tavata heitä niin työn merkeissä kuin vapaa-ajallakin, alunperin Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Nivala kiittelee. VASTAPAINOKSI Eija Nivalalla löytyy runsaasti kokemusta niin valtakunnallisista luottamustehtävistä kuin ulkomailtakin. Käyntikortin sloganiksi valittu ?Valtakunnallinen vaikuttaja. Niin, että mahdollisimman monella olisi sauma työhön, koulutukseen ja elämän arkeen sillä seudulla, minkä tuntee kodikseen. Erityisen tärkeää on huolehtia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien riittävä taso koko maassa, hän painottaa. Eija Nivala nostaa perhepolitiikan ykkösteemakseen kevään eduskuntavaaleissa. Ajattelin, että viime kerran äänimäärä on hyvä lähtötilanne ja koin sen myös velvoittavan harkitsemaan ehdokkuutta. Perheiden ja lasten hyvinvointi on toimivan yhteiskunnan perusta. Eri luottamustehtävät vievät 3-4 kertaa kuukaudessa Helsinkiin ja muuallekin pois kotoa. Nivala toimii Oulun hiippakunnan kirkolliskokousedustajana ja on myös kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Lisäksi hän jo vuodesta 2011 lähtien toiminut Suo- men kirkon pappisliiton puheenjohtajana. . Kun viimeksi järjestettiin arpajaiset, niin nyt pidetään toivottavasti paljon isommat arpajaiset.. Keskustan vahva alue jäi kokonaan ilman kansanedustajaa pitkälti sen takia, että ehdokkaita oli liian paljon ja äänet jakautuivat turhankin tasaisesti. Nyt on piiritasollakin vahingosta viisastuttu ja kiintiöitä tarkistettu. . Ihmiselle on aina aikaa. RISTO LUODONPÄÄ OULU ENSIYRITTÄMÄLLÄ mennään harvoin ihan perille asti, mutta positiivinen ensivaikutelma lupaa usein hyvää jatkoa ajatellen. Juuri näin kävi Eija Nivalan kohdalla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Haluan nähdä koko Suomen asuttuna. Päivittäinen työmatka kun kulkee pitkin kauniin Kalajoen vartta. . Täysin keskustan linjausten mukaisesti. . 3642 äänestäjää olisi ollut valmis lähettämään Alavieskan kirkkoherran Arkadianmäelle jo tuolloin, joten sellaisen luottamuksen pohjalta on hyvä jatkaa. . Kun perhe voi hyvin, niin työkin sujuu helpommin ja koulu maistuu paremmalta. Toivon, että se kertoo jotain tavastani toimia, hän toteaa. Kansanedustajana Nivala haluaisi panostaa nykyistä enemmän perhepolitiikkaan. . Tukiyhdistykseni nimi on Avoimesti . vaikuttaen. Siinä tehtävässä olen ensimmäinen nainen liiton 93-vuotisen historian aikana, hän muistuttaa. KANSAINVÄLISTÄ kokemusta Eija Nivala on kerännyt vierailtu- aan elmänsä aikana yhteensä 31 eri maassa. Pisin rupeama oli työskentely 1999-2003 Angolassa. Kuva: Maria Seppälä Perheiden ja lasten hyvinvointi on toimivan yhteiskunnan perusta. . Haluan vaikuttaa siihen, että usko yhteiskuntamme oikeudenmukaisuuteen säilyy. Tärkeimpänä tuliaisena hän olisi halunnut tuoda mukaan afrikkalaisen välittämisen kulttuurin. . Tämä turvataan alueellisesti oikein suunnatuilla koulutuspaikoilla sekä elinkeinoelämän edellytysten luomisella. . yhdessä . Edesmennyt kunnallisneuvos Torsti Kalliokoski muistutti edellisten vaalien aikaan lukuisia kertoja, että kansanedustajuus on kestävyyslaji. . Nyt tiedän jo entuudestaan, mihin olen lähdössä, toteaa Kalajoella perheineen asustava Eija Nivala. KALAJOKILAAKSON ehdokastilanne on nyt muutenkin järkevämmällä pohjalla edellisvaaleihin verrattuna. Olen hyvä kuuntelija, mutta myös erittäin aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä, Nivala sanoo hymyillen. Kampanjaa rahoitetaan ns. ?pienistä puroista?, mutta ainakin yksi onnistunut juttu tehdään edelliskertaakin näyttävämmin. . Jäsenvaalin pohjalta meitä on tältä alueelta kolme ehdokasta, mikä tuntuu sopivalta määrältä, Nivala arvelee. Alavieskassa työskentelevä Eija Nivala voi sanoa olevansa oman jokilaakson ehdokas ihan konkreettisesti. Tältä pohjalta myös sote-palveluille on vähemmän käyttöä ja myös viranomaiset pääsevät vähemmällä, ehdokas luettelee. TÄRKEINÄ teemoina Nivala nostaa esiin myös työn, koulutuksen ja näiden myötä myös aluepolitiikan. Kolmesta lapsesta nuorimmainen syntyi viimeisen Angolan vuoden aikana. . ei siis tähtää vain vaalien jälkeiseen aikaan vaan on ollut ajankohtainen jo vuosien ajan. IHMISEN ja elämän kunnioittaminen on se juttu, minkä pohjalle Eija Nivala omat arvonsa ja myös vaalikampanjansa rakentaa . 10 27.1.2015 Valmiimpana vaikuttamaan Edellisvaalien positiiviset kokemukset siivittävät Eija Nivalan kampanjaa teologisten aineiden opettajana. Vaikka olosuhteet olivat monessa mielessä vaikeita, elimme siellä normaalia arkea, Eija muistelee. Kotimaahan verrattuna täysin erilaista oli kuitenkin yhteisöllisyys. Siellä naapurin, työtoverin ja kyläläisen huomioiminen on yhteiskuntaa kantava voima. Toimin Angolan evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa KAMPANJAN hengen mukaisesti Eija Nivala haluaa tavata ihmiset kasvotusten, mutta silti esimerkiksi sosiaalisen median verkostoja unohtamatta.
Keski-Eu- roopassa tämä on paljon yleisempää kuin Suomessa, Sipilä huomauttaa. SIPILÄ tulkitsee Bernerin ehdokkuuden herättämän keskustelun merkiksi siitä, että hänet noteerataan muissakin puolueissa erinomaiseksi ehdokkaaksi. . Tätä näkökulmaa on tarpeen seurata tarkasti. Olisi reilumpaa tietää ihan aidosti, miten raha ruokaketjussa jakautuu. KANSANEDUSTAJA Lasse Männistö (kok.) kritisoi kannanotossaan keskustaa aluepolitiikasta korkeakoulutuksessa. Suomessa elintarviketuonti on lisääntynyt merkittävästi, mutta sitä ei oteta kilpailutekijänä huomioon niin kuin pitäisi. LEPPÄ ihmettelee, kuinka kotimaisille toimijoille asetetaan rajoituksia, vaikka tuonti kilpailee kotimaisen valmistuksen kanssa ja kauppa määrittelee suvereenisti hinnat. Lepän mielestä kilpailulakia ja sen tulkintaa on muutettava läpinäkyvämmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. . Minun silmissäni kaikki ehdokkaat ovat samanarvoisia, niin omat kuin muiden puolueidenkin, Sipilä kirjoittaa. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi rohkaista Bernerin kaltaisten, muualla kuin politiikassa kannuksensa hankkineiden ihmisten osallistumista politiikkaan. . Näiden tuotteiden lisääntyminen vähentää uusien brändituotteiden tutkimus- ja kehittämistyön mahdollisuuksia. Tarvitsemme sellaisia poliittisia päättäjiä, jotka ovat toimineet pitkään politiikassa ja ovat yhteisten asioiden hoitamisen ammattilaisia. On surullista huomata, miten vähän kannanotossa arvostetaan Suomen alueellista monimuotoisuutta tai laadukasta työvoimaa myös muualla kuin suurissa keskuksissa. Meidän kaikkien on kuitenkin kunnioitettava ihmisten henkilökohtaisia valintoja. Kuva: Markku Ulander/lehtikuva Leppä vaatii ruokaketjuun läpinäkyvyyttä S-RYHMÄ sai aikaan ostosryntäysmylläkän ilmoittamalla ruuan hinnan alennuksista. Kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) harmittelee, että vähemmälle ovat jääneet pohdinnat ruuan hinnan jakautumisesta eri toimijoille ruokaketjun sisällä ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus. . Näin varmistamme koko ketjun toimintamahdollisuudet ja suomalaisen ruuan saannin tulevaisuudessa. Tarvitsemme myös yhä enemmän sellaisia päättäjiä, joilla on käytännön kokemusta ja näyttöjä yrityselämästä sekä kolmannen sektorin toiminnasta. Ruuan hinnanalennusta ei saa maksattaa suomalaisella viljelijällä. 11 27.1.2015 Sipilä ihmettelee Bernerin ehdokkuudesta syntynyttä kohua KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä ihmettelee blogissaan yritysjohtaja Anne Bernerin eduskuntavaaliehdokkuudesta syntynyttä kohua. Berner kertoi Suomenmaan haastattelussa viime viikolla, että hänen asettumisensa keskustan ehdokkaaksi sinetöitiin maanantai-iltana, ja sen takana oli keskustelu Sipilän kanssa. Verkkouutiset puolestaan uutisoi, että Berner oli puhunut ehdokkuudesta aiemmin myös kokoomuksen kanssa. Sipilä korostaa blogissaan ehdokkaiden vapautta valita oma puolueensa, samoin kuin äänestäjän vapautta valita oma ehdok- kaansa. . Rakenteellisen kehittämisen päätöksien tulee perustua laadulliseen ja määrälliseen tutkimustietoon. KOL:n mukaan korkeakoulujen toimipisteitä pitää olla riittävästi ympäri Suomea. Sitä ei nähdä voimavarana, vaan uhkana tai hyötynäkökulmasta. ETÄISYYDELLÄ on tutkimustenkin mukaan merkitystä koulutusalan valintaan, KOL muistuttaa. Esimerkiksi Tuomo Suhonen on tarkastellut väitöskirjassaan korkea-asteen koulutusvalintojen alueellisia kysymyksiä, erityisesti etäisyyden vaikutusta valintaan sekä opiskelupaikkakunnan vaikutusta menestymiseen työmarkkinoilla. Tulosten mukaan sata kilometriä pidempi matka lähimpään tietyn koulutusalan oppilaitokseen vähensi noin 15 prosentilla todennäköisyyttä valikoitua alalle. Suhonen kiistää opiskelualueen vaikutuksen työstä saatavaan palkkaan kannustaen korkeakoulujen maantieteelliseen hajauttamiseen. Kuva: Jari Laukkanen. Keskusteluissamme Berner on hyvin tiedostanut henkilökohtaiset elämänuhraukset, jotka tulevat väistämättä ehdolle lähtemisen kylkiäisinä. Berner lähtee keskustan listalle sitoutumattomana ehdokkaana. Anne Berner. Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva lyhyesti KOL: Kaikilla on oikeus koulutukseen SUOMENMAA Kansanedustaja Jari Leppä harmittelee, että ruokakeskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt hinnan jakautuminen ruokaketjun sisällä. Samalla se vaikeuttaa suomalaisten tuotteiden vientiä: kaupan omaa merkkiä ei kannata markkinoida vientiä, vaan siihen tarvitaan vahva alkuperäisbrändi, Leppä sanoo. Kaupan ylikorostuneesta roolista, kotimaisten tuotemerkkien hiipumisesta ja kotimaisen tuotannon ja jalostuksen ahdingosta huolimatta kilpailu- ja kulutta- javirasto on tulkinnut erikoisella tavalla tuonnin vaikutusta kilpailuun, Leppä näkee. . Olisi reilumpaa tietää ihan aidosti, miten raha ruokaketjussa jakautuu. KESKUSTAEDUSTAJA kiinnittää huomiota myös kauppojen omien merkkien suosioon. Niiden osuus myynnistä on lisääntynyt voimakkaasti teollisuuden brändituotteiden kustannuksella. . On huvittavaa, että Männistö samaan aikaan vastustaa aluepolitiikkaa ja korostaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeita, jotka ovat monilta osin aluepoliittisia kysymyksiä, KOL:n puheenjohtaja Hilkka Kemppi sanoo. Opiskelijaliike ihmettelee, unohtiko Männistö ammattikorkeakoulujen merkittävän alueellisen kehittämisen roolin korkeakoulutuksessa. . Ainoa täysin selväksi tullut asia on se, että kauppa määrittelee suvereenisti kuluttajien ruuasta maksaman hinnan. Kauppa määrittelee tason, jolla se tuotteet ostaa jalostajilta, Leppä sanoo. Lepän mukaan tuottajalle on nyt tarjolla vain sopeutujan rooli. Tuottaja saa kaupalta ja jalostajilta osuuden, joka jää jäljelle. Tuottajan neuvotteluasemaa on vahvistettava, Leppä vaatii. Lepän mukaan tarvitsemme ruuan hinnoitteluketjuun lisää läpinäkyvyyttä, jotta tietäisimme mikä on kunkin ruokaketjun osan osuus kuluttajahinnasta. Tällä hetkellä asiasta käydään julkista väittelyä, koska kukaan ei tiedä tarkasti jalostajan, kaupan ja kaupan sidosryhmien osuutta hinnoista. . Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) vastaa Männistölle tiukkasanaisesti. KOL painottaa, että korkeakoulun sijoittaminen jokaiseen maakuntaan ei sulje pois sitä, etteikö opetus olisi laadukasta ja etteikö korkeakoulutuksen kehittämistä mietittäisi kokonaisuutena.
Tuore mielipidekysely osoittaa kansalaisten enemmistön olevan keskustan kanssa samalla kannalla. Naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen työelämässä on vastuullisten päättäjien yhteinen tavoite, Saarikko korostaa. . 13 prosenttia oli päinvastaista mieltä ja 22 prosenttia ei ottanut kantaa. E2:n Taloustutkimuksella teettämään mielipidetutkimukseen vastasi vuodenvaihteessa yli 1 200 suomalaista. Suhtautumista asiaan kysyttiin seuraavalla kysymyksellä: Perheiden pitäisi itse saada päättää lasten kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken, vaikka tämä voi heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. OPETTAJIEN JA lastentarhaopettajien kokema turvattomuus on lisääntynyt kouluissa ja päiväkodeissa, arvioi Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Tampereella henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia häiriöistä, jotta riskeihin voitaisiin puuttua ajoissa. . Kuva: Kalle Parkkinen/Lehtikuva. Sitä ei ole aiemmin pidetty väkivaltana. . Integraatio sopii joillekin oppilaille hyvin, mutta se voi johtaa myös kriisiin. OAJ:N työbarometrin mukaan neljäsosa lastentarhanopettajista ja runsas kymmenesosa peruskoulunopettajista on kohdannut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Erityisasiantuntija Virpi Fagerström Työterveyslaitokselta katsoo, että opettajien kokemassa väkivallassa tai sen uhassa näkyy yhteiskunnallinen muutos. Vapautta arvostetaan entistä enemmän ja opettajien auktoriteetti ei ole enää niin vahva. OAJ ja Työterveyslaitos ovat nyt koonneet alalle ohjeet väkivallan varalta. Myös henkinen tuki on kiperän tilanteen jälkeen tarpeen. Laaksonen arvioi, että integraatio, eli erityistukea tarvitsevien oppilaiden siirtäminen yleisopetukseen, on lisännyt ongelmia. . Todellinen tasa-arvoteko olisi vanhemmuuden kustannusten jakaminen lyhyesti nykyistä oikeudenmukaisemmin äidin ja isän työnantajien kesken. Saarikon mielestä hallituksen tulisi keskittyä loppukautenaan ensisijaisesti Suomen talous- ja työllisyystilannetta kohentaviin toimiin. Työttömyys on pahimmillaan 16 vuoteen. Annika Saarikko. Kuva: Jari Laukkanen Koulujen ja päiväkotien turvattomuus on arkipäivää TARJA REPO, PÄIVI SEPPÄLÄ/STT TAMPERE E2:n teettämässä tutkimuksessa 64 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että perheiden pitäisi itse saada päättää asiasta. Kuva: Maria Seppälä E2:n tutkimus: Perheille päätös kotihoidontuesta ISO OSA suomalaisista haluaa, että perheet saavat itse päättää lasten kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken, vaikka se heikentäisi naisten asemaa työmarkkinoilla. Keskustaa lähellä olevan ajatuspaja E2:n teettämässä tutkimuksessa 64 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että perheiden pitäisi itse saada päättää asiasta. 12 27.1.2015 Saarikko: Hallituksen syytä perääntyä kotihoidontuen muutoksista HALLITUKSEN tulisi perääntyä kotihoidontuen pakkojakamisesta vanhempien kesken, vaatii keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko. Saarikon mielestä ylhäältä saneltu muutos veisi perheiltä valinnanmahdollisuuden lastensa hoidossa, asettaisi perheet eriarvoiseen asemaan ja lisäisi kuntien menoja. . Viime syksynä vaaratilanneilmoituksia tuli perusopetuksessa yli sata. Niissä opastetaan, miten opettajan pitää toimia väkivaltaa kohdatessaan, miten tilanteita käsitellään ja millaisiin jatkotoimiin tulee ryhtyä. PÄIVÄKODEISSA kyse on usein häiriökäyttäytymisestä, jossa tuupitaan, lyödään tai lapsi saa raivokohtauksen ja aikuinen joutuu rauhoittamaan tilanteen. Varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Katri Palin Tampereelta muistuttaa, että pikkulapsen riehuminen liittyy tämän omaan pahaan oloon. Hallitus on jo päättänyt leikata lapsilisää. Ajattelutapa on kuitenkin muuttumassa. Uudistus ei myöskään suoraan toi- si yhtään työpaikkaa. Tämä on kuitenkin jäävuoren huippu, kertoo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu Raimo Laaksonen Tampereelta. Tavallisimpia tilanteita ovat uhkailu, riehuminen, esineiden heittely ja pureminen. Kohteena ovat koulunkäynnin ohjaajat ja opettajat. Lisäksi hallitus korotti etenkin lapsiperheitä koskevia veroja ja maksuja niin, että ne tekevät keskituloisen perheen vuosibudjettiin noin 900 euron lisälaskun, Vehkaperä summaa. Tällä viikolla hallituksen on vielä määrä päättää uudesta lapsiperheiden asemaa heikentävästä leikkauksesta: kotihoidontuen puolittamisesta. Vehkaperä painottaa, että kotihoidontuen puolittaminen molempien vanhempien kesken on täysin vanhempien omaa harkintakykyä aliarvioiva hanke. Perheillä tulee olla 2010-luvulla päätösvalta siitä, miten lapset hoidetaan, hän lisää. Hallituksen on tarkoitus tällä viikolla päättää myös päivähoito-oikeuden rajoittamisesta. Vehkaperän mielestä subjektiivista päivähoito-oikeutta on syytä tarkastella. Katri Palin ja Raimo Laaksonen pitävät tärkeänä työntekijöiden kouluttamista vaaratilanteiden varalle. Nyt katsotaan, että myöskään pieni lapsi ei saa satuttaa aikuista. Palin kannustaa tekemään ilmoituksia toistuvista häiriötilanteista päiväkodeissa, jotta ongelmiin voitaisiin varautua. Laaksonen korostaa, että myös kouluissa riskienhallinta etukäteen on tärkeää. Vehkaperä: Hallitus romuttaa lapsiperheiden tuet YHDESSÄ asiassa hallitus on kunnostautunut: lapsiperheiden asema on heikentynyt merkittävästi tällä vaalikaudella, keskustan kansanedustaja Mirja Vehkaperä arvioi. . Välillä joudutaan menemään oppilaiden väliin. Yleisimpiä vaaratilanteet ovat erityisopetuksessa
Jos keskusta pääsee hallitusvastuuseen, monta asiaa tehdään toisin kuin nyt, Vatanen arvioi. VATANEN kokoaa pyynnöstä hallituksen. Mutta kun puolue on tullut tutummaksi, olen huomannut, että sieltä löytyy paljon fiksuja henkilöitä, joista on ottamaan ministerin tehtävät vastaan. Muuten hän on malttanut luopua ja keskittyä eläkepäiviin. Tosin eläkepäivät alkoivat virallisesti vuonna 1991, kun poika Pekka ryhtyi sika- ja viljatilan yrittäjäksi. Haluan nähdä perussuomalaiset vaalien jälkeen kantamassa hallitusvastuuta. . Siellä yhteiskunnallisten aineiden opettaja sai nuoren miehen innostumaan. Kun kotona oli jo puolueessa aktiivisesti toimiva isä, ja mallina myös erittäin aktiivisesti kotikunnan Tuupovaaran eteen uurastanut isoisä, mukaan lähtö oli helppoa. . Kuntapolitiikassa vaaditaan sovittelutaitoa ja oikeanlaista suhtautumista, hän linjaa. Nyt luottamustehtävien hoito on jäänyt vähemmälle. Tuupovaaran paikallisyhdistyksessä Vatanen on aktiivisesti mukana ja viimeksi syksyllä osaston piirikokousedustajana. Haluan nähdä perussuomalaiset vaalien jälkeen kantamassa hallitusvastuuta. Pekka S. Isä otti minut, viisitoistavuotiaan pojan, mukaansa Konnuniemen paikallisosaston kokouksiin, 19-vuotiaana oli jo johtokunnan jäsen. VUOSIKYMMENIEN aikana Vatanen on vaikuttanut keskustassa paikallisosaston toiminnasta kunnan erilaisiin luottamustoimiin ja valtakunnan tasolla puoluehallitukseen asti. Rinnalla on koko ajan ollut mui- ta luottamustehtäviä, joista mieleisimpiä ovat olleet Lihakunnan sekä Atrian hallintoneuvostojen jäsenyys ja puheenjohtajuus. . Vatanen toivoo, että kaikki keskustalaiset luottamushenkilöt lukisivat Suomenmaata, koska puoluelehti on aatteellinen tietopaketti. Kaikkein haastavinta on ollut Tuupovaaran kunnanhallituksen puheenjohtajavuodet 1980-luvulla. Odotettavissa on mielenkiintoisia asioita. Vatanen toi tämän asian esille syksyllä Pohjois-Karjalan piirin kokouksessakin. Vatanen kiinnostui yhteiskunnallisista asioista vuosina 1952-53, kun hän opiskeli Niittylahden kansanopistossa. Sukupolvenvaihdoksessa vaikein paikka oli muuttaa mäeltä pois, Vatanen sanoo ja viittaa ikkunasta mäellä näkyvään isoon maalaistaloon. Työhön tottuneen isännän siirtymistä vapaaherraksi helpottivat lomituspäivät sikalassa ja kymmenenä kesänä peltotöiden tekeminen apumiehen roolissa. . Siinä keskusta on perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kanssa ilman pienpuolueita, koska mainittujen kolmen puolueen kannatus riittää enemmistöön. Kun perussuomalaiset saivat jytkynsä, huomio kiinnittyi Vatasen mukaan valituksi tulleisiin ?takapihan ukkoihin.? . Vatanen, 80, odottaa keskustan nousua hallitusvastuuseen ja muutoksien aikaa Suomeen. PÄIVI VENTO JOENSUU JOS ON SEURANNUT ja ollut mukana politiikassa yli kuusikymmentä vuotta, on nähnyt oman puolueen osalla nousua ja laskua, onnistumisia ja epäonnistumisia. Myös monet vaalit on tuolla vuosikymmenten määrällä käyty, ensin uurnilla ja sitten tulosta jännittäen. Silti viime perjantaina 80 vuotta täyttänyt tuupovaaralainen Pekka S. 13 27.1.2015 Pekka S. Vatanen nimeää keskustalaisena 1980-luvun jälkeen kiinnostavimmaksi juuri tämän hetken, jota elämme ja jota tulevina kuukausina koemme. . Kuva: Päivi Vento Konkarikin innostuu vaaleista Pekka S. Viime vuodet kunto on kestänyt hyvänä hiihdon, sauvakävelyn, pihatöiden ja puusavotan ansiosta. Polttopuita pitää olla aina varastossa vähintään kolmen vuoden tarpeet, Vatanen virnuillee.
Jos ammattiin voi opiskella omalla seudulla, sitä varmemmin nuori jää kotiseudulleen asumaan ja työskentelemään, hän perustelee. KUOKAN mielestä koulutuksen lähtökohta pitää olla se, että nuorilla on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan lähtökohdista riippumatta. Hän on itse opiskellut Jyväskylän yliopistossa ruotsin ja saksan kieliä. Kuokka on myös toiminut määräaikaisena kieltenopettajana Virolahden yläkoulussa ja lukiossa sekä Miehikkälän yläkoulussa kymmenkunta vuotta. . Opiskelijat kun nimittäin usein jäävät valmistuttuaan töihin opiskelupaikkakunnalleen. Minulla olisi ollut mahdollisuus opiskella koulussa venäjääkin, mutta valitsin saksan. ?Venäjän kieltä opin numeroiden ja yleisimpien sanojen verran Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa kahvila-ravintola Rajahovissa töissä ollessani, hän kertoo. VIROLAHDELLE Kuokkaa veti juurten ja työtilaisuuden lisäksi elämänkumppani. Saksan kieli on Euroopan unionin puhutuin kieli, mutta sen hyötyä ei Suomessa enää oikein nähdä. Ruotsin kielen asemaakin kyseenalaistetaan, Kuokka pohtii. . Kuva: Arja Ukkonen Nuorten koulutuksen puolesta Vappu Kuokan mielestä asuinpaikkakunta ei saa rajata opiskelumahdollisuuksia kauppakeskus ja hotelli. Raha-automaattiyhdistys perui samaan yhteyteen suunnitteilla olleen kasinohankkeen, mutta Kuokka kuitenkin uskoo, että kauppakeskus tuo merkittävästi lisää hyvinvointia Virolahden kuntaan. Tulossa on myös kalakauppa nykyisin jo toimivan kalakaupan tarjonnan lisäksi. ARJA UKKONEN VIROLAHTI PALJASJALKAINEN vaalimaalainen Vappu Kuokka, 33, on elänyt opintojaan lukuunottamatta koko ikänsä Virolahden Vaalimaalla. Nykyinen koti on kahden kilometrin päässä lapsuuden kodista ja neljän kilometrin päässä Suomen ja Venäjän rajasta. Kouluvuosinaan Kuokka tottui pitkiin rekkajonoihin, koska maitoa tuottanut kotitila sijaitsi aivan valtatien varressa. Venäjän talouden heikennyttyä rekkoja kulkee nyt vähemmän kuin muutama vuosi sitten, mutta Vaalimaalla varaudutaan jo vilkkaampiin aikoihin. Seudulle on rakentumassa LOKAKUUN alussa Kuokka nimettiin Kymenlaakson keskustan kansanedustajaehdokkaaksi, yhdeksi viidestä. Hän varautuu näkymään koko laajassa vaalipiirissä kampanjoinnin aikana. Kuokka puhuu ennen kaikkea lapsiperheiden, nuorten koulutuksen ja maakuntien hyvinvoinnin puolesta, maaseutua unohtamatta. Lukio-opetuksen jatkuminen pienissäkin lukioissa sekä ammattikorkeakoulu-opetuksen säilyminen Kymenlaaksossa ovat Kuokan mielestä avainasioita siinä, että maakunnan elinvoima säilyy. . Perhe kasvoi pari vuotta sitten Leo-pojalla. Lapsen myötä Kuokka on oppinut arvostamaan suomalaista päivähoitoa, äitiys- ja isyyslomia sekä kotihoidontukea. Nämä ovat asioita, jotka hän haluaa ehdottomasti säilyttää yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan on Kuokan mielestä myös edistettävä kaikenikäisten harrastusmahdollisuuksia. Kotioloissa Kuokka harrastaa puutarhanhoitoa ja liikuntaa koiran kanssa. KESKUSTA-AKTIIVIKSI Kuokka innostui vuonna 2008. Hän tuli heti ensi yrittämällä kunnanvaltuutetuksi ja kunnanhallituksen jäseneksi. Nykyisin hän on Virolahden kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja. Ehdotus eduskuntavaaliehdokkaaksi tuli Keskustan Kymenlaakson piirin toiminnanjohtajalta Pirjo Matikaiselta. Jonkin verran aikaa miettimiseen meni, mutta lopulta Kuokka oli valmis päätökseen. Kypsyttelyn jälkeen hän ajatteli, että miksipä ei. FAKTA Kolme vaaliteemaa Lapsiperheiden tuki säilytettävä. Nuorille taattava koulutusmahdollisuudet pienissä kunnissa ja maakunnissa. Maakuntien työpaikkoja luotava aktiivisesti.. 14 27.1.2015 Vappu Kuokka haluaa puhua ennen kaikkea lapsiperheiden, nuorten koulutuksen ja maakuntien puolesta
Selvitämme nyt, miten tarjotut harjoitusmuodot sopivat meidän ilmavoimien koulutustarpeisiin. Kuva: Arja Ukkonen tajaehdokkaat hioivat tulevia toimiaan perjantaina Kouvolassa. Kainuun ely-keskuksen mukaan kaivokselta pohjoiseen sijaitsevalla Latosuon altaalla sekä eteläisellä Kortelammen altaalla vesi on noussut yli patojen ylivedenkorkeuden tason. Vastauksessaan ely-keskukselle konkurssipesä sanoo, että nykytilanne pakottaa varastoimaan kaivosalueella vesiä. 15 27.1.2015 Kymenlaakso pyrkii nousuun ARJA UKKONEN KOUVOLA KESKUSTAN KYMENLAAKSON PIIRIN kansanedus- Kansanedustajaehdokkaat vas. Koulutusmahdollisuudet Kymenlaaksossa edistävät työllisyyttä täällä, uskoi Vappu Kuokka. Anniina Peltola arvioi, että koulujen opetusta- Sairaanhoitajat pettyneitä palkkaukseen JANNE LINNOVAARA/STT HELSINKI VAIKKA sairaanhoitajat ovat edelleen ylpeitä ammatistaan ja haluavat tehdä työnsä hyvin, moni kokee työn imun väljähtyneen viime vuosina. Näitä ovat nuorten asiantuntijoiden kuuleminen ja Suomen vesivarojen hyödyntäminen. lyhyesti Talvivaaran konkurssipesän mukaan varoaltaat täyttyvät oletettua nopeammin. Positiivisena voidaan pitää myös sitä, että sairaanhoitajan laajennettujen tehtäväkuvien uskotaan jatkossa lisäävän alan kiinnostavuutta. poja tulisi hioa, ja näin kasvattaa yrityshenkisyyttä. Turvallisuus on myös kaikkien tukema yhteinen asia. Työhyvinvoinnin kehittämiseksi on aloitettu paljon hankkeita, mutta niiden tulokset eivät vielä näy käytännön arjessa. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan epäkohtia on muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyydessä ja nopeassa puuttumisessa ongelmatilanteisiin. Turvallisuusasiat ovat erityisesti Antti Pakkasen ja Markku Laukkasen tavoitteissa korkealla. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAT kutsui koolle kouvolalainen keskusta-aktiivi Pauli Kymäläinen. Puhdistettuja vesiä olisi tällä hetkellä noin 2,4 miljoonaa kuutiota. Hahtela painottaa, että tyytymättömyys ei näy huonona hoitona vaan siten, että nuoret sairaanhoitajat vaihtavat alaa. Liiton puheenjohtajan Merja Meraston mukaan aivovuotoon ei olisi varaa. Kaikkein kriittisimpiä olivat 26?35-vuotiaat sairaanhoi- tajat. Yksi kyselyn johtopäätöksistä onkin, että sairaanhoitajat on otettava mukaan kehittämään työhyvinvointia tukevia ratkaisuja. . Perehdytyksen pitäisi olla työpaikalla systemaattista aina sinne viiteen vuoteen saakka, Ylikukkonen sanoo. Ylikukkosen mukaan esimiestyölle ja johtamiselle pitää myös raivata aikaa, muuten tulos ei voi olla hyvä. KOLMATTA kertaa tehtyyn kyselyyn vastasi lähes 2 500 alan ammattilaista. Hyvässä ja vetovoimaisessa työpaikassa johtaminen on osallistavaa ja työntekijöillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Merasto sanoo. Kyselyn ainoita valopilkkuja oli, että kokemus työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta on pysynyt jokseenkin ennallaan. Antti Pakkanen, Vappu Kuokka ja oik. Tapaamisessa hän halusi evästää ehdokkaita tärkeiksi kokemillaan yhteiskunnan parannuskeinoilla. Konkurssipesän mukaan tilanne tulisi ratkaista ylimääräisillä puhdistetun veden juoksutuksilla. Konkurssipesän mukaan varastoaltaat täyttyvät oletettua nopeammin eikä vesien varastotilavuus riitä suunnitellun purkuputken valmistumiseen saakka. Hallitus sai lisätiedot Viron ilmaharjoituksesta Sairaanhoitajat haluaisivat kyselyn mukaan kehittää työpaikoilla päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja ongelmatilanteisiin puuttumista. Yhteinen tavoite kaikilla on: Suomi nousuun ja Kymenlaakso nousuun! Työpaikkojen luominen on ehdokkailla etusijalla. Palkkauskaan ei kehity toivotulla tavalla, vaikka työtehtävät muuttuisivat vaativammiksi. Myös perehdytyksessä ja täydennyskoulutuksessa on puutteita. Kuva: Jari Laukkanen HALLITUS on saanut Yhdysvalloilta pyytämänsä tarkemmat tiedot siitä, minkälaisia harjoitusmahdollisuuksia Suomelle ja Ruotsille olisi tarjolla Viron Ämarin ilmaharjoituksessa amerikkalaisten kanssa. Päätös Suomen mahdollisesta osallistumisesta harjoitukseen tehdään helmikuun aikana, arvioi puolustusministeri Carl Haglund (r.). . Jos osaamisen päivittäminen ei onnistu, sillä on merkitystä henkilön itsensä sekä myös potilasturvallisuuden kannalta, muistuttaa sairaanhoitajaliiton kehittämispäällikkö Nina Hahtela. Samoilla linjoilla on osastonhoitaja Petra Ylikukkonen, joka esimiesasemassaan organisoi Husissa kymmenien sairaanhoitajien työtä. . Markku Laukkanen ja Anniina Peltola olivat koolla Kouvolassa keskusta-aktiivi Pauli Kymäläisen (kesk.) kutsumana. Kyselyssä joka viides sairaanhoitaja kertoi, ettei ollut edellisenä vuonna saanut lainkaan täy- dennyskoulutusta. . Kuva: Maria Seppälä Talvivaaran konkurssipesä haluaa lisää juoksutuksia TALVIVAARAN konkurssipesän mielestä nykyinen ympäristölupa ei mahdollista kaivoksen patoaltaiden vesivarastojen pienentämistä. Siihen voitaisiin saada potkua helpottamalla pienyritysten byrokratiaa ja kustannuksia sekä lisäämällä joustavuutta. . Työpaikat tuovat lisää verotuloja, joita Suomi tarvitsee, Markku Laukkanen korosti. . Sen pohjalta ratkaistaan, mennäänkö mukaan vai ei, Haglund sanoi STT:lle. Asia oli maanantaina esillä ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utva) kokouksessa, johon osallistui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Harjoitus järjestetään Viron Ämarissa aikaisintaan maalis-huhtikuussa.
Ensimmäiseksi olisi ratkaistava uuden piirinorgaanin talous piiritoimistoineen ja työntekijöineen. Perustamisvaiheessa olisi heti kättelyssä ratkaistava suhteet ruotsinkieliseen piirijärjestöön. Kielikysymys ei enää saisi vaikuttaa Pohjanmaan edunvaltaan. Poliisijohdon on selvitettävä epäselvyydet. Suomessa on perinteisesti voitu luottaa poliisin toimintaan, näin on oltava jatkossakin. Ari Torniainen kansanedustaja (kesk.) ?Poliisin pitää myös näkyä, jotta kansalaisten turvallisuus säilyy.. Poliisin pitää myös näkyä, jotta kansalaisten turvallisuus säilyy. VIIME aikoina on kuultu ikäviä uutisia epämääräisistä poliisin listoista ja oikeudenkäynneistä. Piiri vahvistaisi Pohjanmaan maakunnan omaleimaisuutta ja edunvalvontaa. Keskusta voisi pyrkiä uuden piirin myötä vahvistamaan asemiaan Pohjanmaalla. Niiden rajat murjoivat Etelä-Pohjanmaata siten, että eteläpohjalaiskunnat kuuluivat kolmeen silloisen Maalaisliiton piirijärjestöön. Kun Vaasan läänistä tuli yksi vaalipiiri, sen seurauksena oli nykyisen keskustapiirin perustaminen vuonna 1961. Se ja Ilkan muutto Seinäjoelle vahvistivat Etelä-Pohjanmaan maakuntastatusta. Vaasalaiset Kaarlo Autio ja Marketta Jungner olivat aktiivisia uudenpiirin luottamushenkilöi- tä, ja Autio oli lähellä eduskuntaan pääsyä. Keskustahenkiset Laihia, Iso- ja Vähäkyrö suuntautuivat maakunnallisten liittojen syntyvaiheissa Pohjanmaan rannikolle. Näiden kuntien keskustalaiset tuntenevat olonsa ymmärrettävästi jakomieliseksi, kun kotikunta suuntautuu Vaasaan mutta oma keskustajärjestö on osa Etelä-Pohjanmaan keskustapiiriä. POHDINNOISSA tulee muistaa keskustan olevan kaksikielinen puolue ja että sillä on koko maan kattava ruotsinkielinen piirijärjestö. Usein murrot tapahtuvat sarjoina, saman joukon tekemänä. Poliisien määrän vähentäminen näkyy suoraan rikosten ratkaisemisessa. Rikoksentekijöiden kiinnisaaminen on välttämätöntä ja siihen tarvitaan riittävästi poliiseja. Nykysuuntaus on enemmän kuin huolestuttava. Poliisiyksiköiden määrää on vähennetty poliisihallinnon uudistuksissa. Rajan läheisyydestä johtuen Kaakkois-Suomeen tarvitaan muuta maata enemmän poliiseja. Poliisin keskittämisessä siedettävän raja on saavutettu, jopa ylitetty. Poliisin pitää olla kaikkien saatavilla kohtuullisessa ajassa, myös lupapalvelut on saatava läheltä. Mielipiteet 16 Poliisin oltava saatavilla POLIISEJA tarvitaan riittävä määrä valvomaan liikennettä, ratkomaan rikoksia ja pitämään normaalia järjestystä yllä. Ikolan mukaan rannikkoseutu on suuresta väestöpohjastaan huolimatta keskustalle vielä kyntämätöntä sarkaa. Eerola täräyttää melko suoraan, että Vaasan seudun keskustaväki ei ole saanut Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin toiminnassa ja valinnoissa sille kuulunutta osuutta. Eerola painottaa myös imagoongelmaa, kun heikäläiset mielletään helposti eteläpohjalaisten edunvalvojiksi. VAASAN LÄÄNISSÄ oli aikoinaan kolme vaalipiiriä. Näin ei saa käydä. OMAISUUSRIKOKSISSA, esimerkiksi jopa puolessa mökkimurroista, poliisi ei ehdi käymään paikalla. Kuva: Maria Seppälä Pohjanmaan keskustapiirille on tilausta ILKKA UUTISOI 22.1.2015 keskustan Vaasan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Toivo Ikosen sekä vähäkyröläisvaikuttaja Ilmari Eerolan halusta saada Pohjanmaan maakunnan alueelle oma keskustan piirijärjestö. Ikonen perustelee ajatusta Eerolaa maltillisemmin. Kuva: Suomenmaan arkisto ?Keskusta voisi pyrkiä uuden piirin myötä vahvistamaan asemiaan Pohjanmaalla. Koska paikallispoliisi on saanut lisää tehtäviä, ei suorittavasta portaasta voi vähentää poliiseja. Vähennys on liikaa ja vaarana on, että kansalaisten turvallisuus kärsii. Onpa kuulunut sellaistakin, että esimerkiksi Itä-Suomessa poliisin kenttätyö keskitettäisiin ainoastaan niille paikkakunnille, joissa on putka. Kaksikielisyys voisi ehkä käytännössä hankaloittaa järjestötoimintaa ja tiedonkulkua. Vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden jakautuminen keskustan Pohjanmaan sekä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan piirien kesken saattaisi aiheuttaa kissanhännänvetoa. Tähän saakka ehdokasmäärän jakautuminen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan piirien välillä on jouhevasti sovittu tapahtuvaksi edellisten eduskuntavaalien äänimäärien perusteella. Veikko Leväniemi Vimpeli. Valtaosa sen paikallisyhdistyksistä toimii Pohjanmaalla. Lähes kaikissa eduskuntavaaleissa keskustan eteläpohjalaissa edustaehdokkaissa on ollut myös ruotsinkielisiä. Rose-Marie Björkenheimin vaalimenestys osoitti ehdokkaan äidinkielellä olevan kotipaikkakunnasta huolimatta vaikutusta äänestäjän ehdokasvalinnassa. Kirjoittaessani Etelä-Pohjanmaan keskustapiirin historiaa 1961-2011 en laajassa läpikäymässäni lähdemateriaalissa löytänyt alueellisia tai kielellisiä ristiriitoja. Risto Kukko Vähästäkyröstä tosin peräsi tuoreelta piirin puheenjohtajalta Esko Ahoselta hänen aikeistaan käydä esittäytymässä Kyrönmaalla. POHJANMAAN KESKUSTAPIIRILLE on olemassa tilausta. Ministeri Räsänen on vakuuttanut, että kenttäpoliisien määrä ei vähene uudistusten myötä. Peltipoliisit eivät riitä liikenteen valvontaan, vaan tarvitaan oikeitakin poliiseja. Nyt kuitenkin esimerkiksi Kaakkois-Suomessa poliisin henkilötyövuosia on supistettu 15:llä, suuntaus on sama muuallakin. Se on kai sallittua. Piirin perustaminen ei olisi ongelmatonta. Liikkuva poliisi on lakkautettu ja sen tehtävät siirretty paikallispoliisille. Se on kai sallittua.
Keskustan pelastusoperaatio oli nähdäkseni sotemyllerryksen pysäyttäminen, pahimpien skenaarioiden välttäminen ja suunnan oikaiseminen edes terveempään suuntaan. TARKASTELEN yhtä erittäin suurta asiaa: rahoitusvastuuta. Hallituksen kaavailemassa mallissa iso sote-alue vastaisi kuntien soten rahoituksesta. Toivon mukaan hänet nähdään jälleen eduskuntavaalien jälkeen ministerin paikalla. Taito Taskinen Kuopio Terveydenhuoltoon oppia lentoalalta TERVEYDENHUOLTOMME laatu on puhututtanut jo pitkään. Sen velkakin taitaa olla suurinta. Ja mikä se on jakamaan demokratiaa muille, mun sitä ei ole oi- keasti itselläkään. Miksi sitä on hyljitty ja yritetty eristää. Siinä keskeisiä ajatusmalleja ovat ongelmien analysointi ja niiden kautta oppiminen. Syyllisten etsimisen sijaan lentoalalla keskitytään ennakoivaan huoltoon: kun ennakoiva työ on tehty huolella, ongelmat ehkäistään ennen kuin ne ehtivät syntyäkään. Näin lentoalalle on luotu jatkuvan kehittämisen kulttuuri. MYÖS hoitoalalla tulee keskittyä toiminnan kehittämiseen pikemminkin kuin syyllisten etsimiseen. Hoitovirheiden kautta saatu tieto on valjastettava systemaattisesti toiminnan kehittämiseen. Koko revohka tulisi aloittaa uudelta pöydältä ja uusista lähtökohdista. Kunnissa kaiken takana ovat ihmiset ja se on tärkeä huomata. Naapurin koira Volle oli käynyt asialla ja vienyt sen leikkimässä olleen tytön luo. Tyttö ilahtui ja alkoi syödä lahjaansa. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ei alistuta lännen eikä idän kiistakapulaksi OLEN ELÄNYT jo lähes 80 vuotta, kokenut sota-ajan, evakkotaipaleen harmit ja vaarat. taloudellisesti ja muutenkin. Aivan toinen asia on se, mitä kaikkea ongelmallista liittyy siihen, että yksi monopoliyritys saa kunnan valtavan markkinan omaan haltuunsa. Minä rauhoittaisin nyt koko sote-uudistuksen ja antaisin sen tulevan eduskunnan ja hallituksen käsiin. Siellä on paljon ystävällisiä, mutkattomia ja vieraanvaraisia ihmisiä, tavallisia sellaisia niinkuin minäkin. Lopputulos oli täysin sekava, ratkaisematon vyyhti. Siinä hädässä onneksi keskusta kelpasi apuun, tosin liian myöhään. Missä se on. Juna pysähtyi metsään vähän ennen asemaa. Tuhot näin. Minulle ei ole kehittynyt minkäänlaisia pelkoja. Miksi ei menneiden anneta olla menneitä. Yhtäkkiä poika huomasi, että vieressä ollut makeispussi oli kadonnut. Maailman ja Euroopan nykytilanteessa se on viisas kannanotto. Väyrynen jatkaa kunniakkaasti Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittista linjaa, jossa Suomen paikka on pikemminkin lääkärinä kuin tuomarina. Väyrynen on ulkopoliitikoista viisain ja taitavin. Eihän maksumiehen kannata aivan lojaali olla. MITEN KÄY kuntakehittäjän motivaatiolle. Se, jos mikä on turhauttanut syrjittyä suurvaltaa. Tämä on kolminkertainen määrä siihen verrattuna, mitä kuolee maantieliikenteessä. Viime vuonna kaupallisessa lentoliikenteessä ei Suomessa ole kuollut yhtäkään henkilöä ja Euroopassakin onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia. Tavallinen rauhaa- rakastava ihminen ei näe siinä mitään hyvää. EU:n sisällä on myös inhimillisyyden puute. Meilläkin ovat heikoimmat jo lähes heitteille jätetyt, vanhukset etunenässä he, joilla on vain takuueläke. Onneksi suurimmalla osalla on eläke, mikä riittää toimeentuloon, lääkkeisiin, matkoihin, kulttuuriin jne. Näistähän ei ainakaan julkisuudessa ole kovin paljon puhuttu. Täydellistä turvallisuutta tuskin koskaan pystytään saavuttamaan. Nyt on sellaisen aika. 17 Väyrynen taitaa ulkopolitiikan EUROPARLAMENTAARIKKOA, puolueensa kunniapuheenjohtajaa Paavo Väyrystä (kesk.) on mediassa vuosien varrella mätkitty aiheetta mennen, tullen ja palatessa. TV:n viime perjantain Pressiklubissa Väyrynen osoitti kokemuksen kartuttaman valtiomiestaitonsa, kun hän oli sitä mieltä, ettei Suomen pidä osallistua Viron ilmavalvontaharjoitukseen. Olisiko mahdollista, että ilmailun oppeja voitaisiin käyttää myös hoitoalalla? Molemmilla toimialoilla turvallisuus- ja laatuvaatimukset ovat erittäin kovat. Lentoliikenteen osalta on päästy erinomaisiin tuloksiin, eikä se perustu niinkään tekniikkaan vaan laatutietoiseen turvallisuuskulttuuriin. kodinkoneiden uusimiseen. Jokaista terveydenhuollon asiakasta kiinnostaa, millä tavalla hoitovirheet saadaan estettyä ja vuorovaikutusta hoitohenkilökunnan kanssa parannettua. Ehdotan, että terveydenhuollossa ammennettaisiin oppeja kenties hieman yllättävältäkin taholta: lentoalalta. SUOMESSA kuolee hoitovirheisiin yli 1 700 henkilöä vuodessa. Lehtinen KTT, dosentti Management Institute of Finland MIF mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Marja-Terttu Nuolioja Nivala PL 52, 90100 Oulu. Siinähän jouduttaisiin tilanteeseen, jossa yksittäinen kunta ei voisi omilla toimillaan vaikuttaa kustannuksiin, niin kuin pitäisi. Kuitenkin olisi vastattava tois- ?Minä rauhoittaisin nyt koko sote-uudistuksen ja antaisin sen tulevan eduskunnan ja hallituksen käsiin. Takuueläke ei riitä oikeanlaiseen terveydenhoitoon, lääkkeisiin, pakolliseen liikkumiseen puhumattakaan esim. ? Kuva: Jari Laukkanen ten kuntien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Kärsämäki on toista vuotta puuhannut soten kokonaisulkoistusta yksityiselle isolle firmalle. Näen pelottavana skenaariona sen, jos esimerkiksi Nivala joutuisi ison sote-alueen kuntana vastaamaan Kärsämäen ?sotkuista. Niiden puute johtaa ennen pitkää tautien leviämiseen, nälkäkuolemiin ja sitten radikalismiin ja sotiin, joiden eturintamissa ei ns. Emmekö voisi olla ystävällisiä niin itään kuin länteen? Mielestäni suomalaisella sisulla ei pitäisi alistua idän ja lännen väliseksi kiistakapulaksi. Millainen oikeusajattelu tuossa on taustalla? Siinähän kävisi kuten edellä kuvatussa koirajutussa: Ollaan vain ja katsotaan, mitä Volle tuo ja mitä se vie. Eihän naapuritalon asukaskaan ole vastuussa naapurin kaupoista, eikä samaa tietä ajava autoilija edellä ajavan auton virheistä. Oletan vain, että tuollaisessa mallissa kunnat ryhtyisivät tarkalla suurennuslasilla seuraamaan toistensa toimia. Tytön äiti tuli ja kysyi tytöltä: Mistä sinä sait tuon pussin. Aikuisena olen vieraillut usein naapurimaassa. Kysymys on lopultakin siitä, millä tavalla virheitä pystytään minimoimaan ja millä tavalla virheistä pystytään oppimaan. Jarmo R. Sellaisen kunnan, joka on vastuullisesti, esimerkillisesti ja vielä moraalin kannalta kestävästi hoitanut asioitaan, tulisi saada siitä palkinto eikä rangaistus. Olen huolestuneena seurannut Pohjois-Pohjanmaalla naapurikuntani Kärsämäen ?sotesooloilua?. Käpylehmäni 5-vuotiaana oli räjähtämätön käsikranaatti, lentokoneista tulitettiin pihamaalla liikkuvia, Simolan aseman pommituhoilta vältyin nipinnapin. ryhtynyt sotiin muilla mantereilla. Missä se on oikeasti voittanut? Sen omassa maassa on paljon ihmisiä, joilla ei ole työtä, sosiaaliturvaa, ei asuntoa. jos me haluamme olla ystäviä kaikille, niin puhuttakoon siitä niin, että se kuullaan ja ymmärretään. Tätä toivon, tavallinen ja puolueeton mummeli. Anja Inkilä Mikkeli Aikalisä sote-uudistukselle ENSIKSI kerron alkukevennyksen. Sen itsekkäät ja vanhoilliset ovat pieni vähemmistö, joka määrää ahneuden ja markkinavoimien avulla ja suurella rahalla itseään mainostamalla. Nykyajan päättäjät, jotka hallitsevat, ovat niitä jätkiä, jotka porskuttavat eteenpäin rahan voimin. On kerskuttu sillä, että Suomi on Euroopan amerikkalaisin maa. Kuitenkin se on . Ns. Eivät tavalliset ihmiset sotia halua tai niitä tee. IHMETTELEN sekä kotimaani et- tä EU:n politiikkaa. Tuloerot kasvavat koko ajan. Nehän valmistetaan nykyisin kestämään vain 5-6 vuotta. Suomalaiset ovat mainostaneet suoraselkäisyyttään. Joskus on vaan paikallaan sekin, että vain ollaan ja katsotaan vähän eteenpäin. USA . päättäjiä näe. EU OLI hyvä yritys ihmisten hyvään oloon Euroopassa. Venäjäkin kuuluu Eurooppaan. Kirjoita Suomenmaahan. Tämä on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi myös terveydenhuollossa organisaation rakenteet on syytä laatia samalla lailla kuin ilmailussa, jossa laatua ja hoitovirheitä tutkivat vastuuhenkilöt ovat täysin itsenäisiä eivätkä operatiivisen johdon alaisia. Nyt ollaan rakentamassa Suomeen kokonaan uudenlaista terveydenhoidon organisaatiomallia. Toivon, että mallia laatiessa päättäjät ottaisivat enemmän huomioon toiminnan laadun kehittämisen ja onnettomuuksien välttämisen. Tyttö vastasi innoissaan: ?Volle toi?. HALLITUKSEN yritys sote-uudistuksesta on ollut itsekästä, mielivaltaista, mielikuviin pohjautuvaa, kiireellistä, vastuutonta ja mitä kaikkea. ( mikä on totta.) Aurinkoisena kesäpäivänä erään talon poika otti pihalla aurinkoa nurmikolla. Miksi ei olla yritetty rakentaa rauhaa ja sopua? Miksi on annettu USA:n rakennella ohjusasemia Venäjän länsirajojen tuntumaan. Ei oikea demokratia voi olla sellaista. Missä on ihmisyys ja inhimillisyys. länsi on kaivanut verta nenästään
Syttyjä keskusteluun toi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, joka julkisesti ehdotti kokeilun käynnistämistä tulevalla vaalikaudella. Kaikille kansalaisille ilman ehtoja maksettava perustulo ei tarkoittaisi ?rahaa laiskoille?. Kuva: Petra Pöyliö äänestetään henkilöiden sijaan puolueen listaa, monet puolueet sijoittavat naisten ja miesten nimiä listoille vuorotellen. Perustulon tarkoituksena olisi sen sijaan lisätä ihmisten luontaista toimeliaisuutta ilman, että tuet katkeavat automaattisesti. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheille lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisen pitäisi onnistua. Nyt se ei aina ole mahdollista senkään vuoksi, että esimerkiksi päivähoitoa on vaikea saada epätyypillisiin työaikoihin, iltaisin ja viikonloppuisin, jolloin monet voisivat työllistyä. MEILLÄ on myös paljon työttömiksi joutuneita ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ha- ?Perustulo kannustaisi ihmisiä osallistumaan vapaaehtois- ja vertaistyöhön. Siihen kuuluvat puolueiden naisjärjestöt, ei-poliittisia naisjärjestöjä sekä naistutkijoita. Yhteistyön lähtökohta on pragmaattinen: edistetään sitä, mistä kaikki jäsenet voivat olla yhtä mieltä. NYTKIS on tuonut yhteen poliittisen, akateemisen ja ruohonjuuritason tasa-arvotoimijoita hyvin hedelmällisellä tavalla ja avannut uusia näkökulmia tasaarvotyöhön. KOLMAS hyvä käytäntömme on se luova tapa, jolla kiintiöiden kaltaiset toimet on toteutettu. Perustulo voisi hyvin suunniteltuna olla erinomainen sosiaalinen innovaatio ja investointi. Nyt meillä valuu osaavan työvoiman panos hukkaan, kun juuri minkäänlainen aktiivisuus ei ole sallittua, ellet ole täysipäiväisesti työelämässä mukana. Perustulo kannustaisi ihmisiä myös osallistumaan vapaaehtois- ja vertaistyöhön. Sen avulla voisi suunnitella tulevaisuuttaan, lähteä opiskelemaan ja kohentaa elintasoaan. Nyt sosiaaliturvajärjestelmämme pelkästään passivoi ihmisiä. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) Jyväskylä. Käytännössä tämä on vapaaehtoinen kiintiö naisille. KUINKA Suomi on onnistunut näin hyvin. Kuva: Paula Åström luaisivat kohentaa elintasoaan ottamalla lyhytaikaistakin työtä vastaan mutta byrokratia ja sosiaaliturvan viidakko estää sen. Jos lyhyen työsuhteen jälkeen on kamppailtava viikkokausia päästäkseen takaisin perusturvan piiriin, moni ei jaksa tehdä sitä. Sosiaaliturvan hämähäkin seittiä pitäisi vihdoin voida yksinkertaistaa ja pienituloisten asemaa parantaa työelämän murroksessa. Näin vapautettaisiin resursseja myös ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön ja säästettäisiin julkisia varoja. KESKUSTASSA perustulomalli lähtee siitä, että sen pitäisi taata perustoimeentulo, vähentää byrokratiaa mutta kannustaa samalla työntekoon ja yrittämiseen. Tässä muodossa perustuloa kannattaa tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista. Perustulokokeilu voitaisiin tehdä muutamalla erilaisella alueella Suomessa. Luku on kansainvälisessä vertailussa hyvä. Samaan yltää vain kaksi muuta maata . Tämän jälkeen kyläläisiä pyydettiin arvioimaan puhe. Molemmat käytännöt jättävät lopullisen päätöksen äänestäjälle. Kuntakiintiöiden myötä yhä suurempi joukko naisia on kuitenkin pätevöitynyt poliittiseen työhön, ja samalla äänestäjät ovat alkaneet luottaa naisiin poliittisina päättäjinä. MAHDOLLISUUS osallistua poliittiseen päätöksentekoon on YK:n määrittelyn mukaan ihmisoikeus. Naisten kohdalla oikeus toteutuu edelleen huonosti: maailman kansanedustajista reilu viidennes on naisia, ja maailmassa on parlamentteja, joissa on vain miehiä. . Tällaisia voisivat olla syrjäinen, korkean työttömyyden alue, rakennemuutospaikka- kunta ja suuren kaupungin lähiö, esimerkiksi Itä-Helsinki. Kokeilun pohjalta saataisiin tietoa perustulon vaikutuksista ja parempia eväitä päätöksenteon pohjaksi. Demo Perustulo parantaa mahdollisuuksia työntekoon PERUSTULON kokeileminen ja käyttöönotto on noussut vahvasti julkiseen keskusteluun. Ne puolueet, joille tasa-arvo on tärkeää, pyrkivät tasapuoliseen ehdokasasetteluun. Lakisääteiset kiintiöt, jotka takaavat kuntatason lautakuntiin 40 prosentin edustuksen naisille ja miehille, toteutetaan vaali- IHMISOIKEUKSIEN ja demokratian edistäminen sekä naisten aseman vahvistaminen ovat Suomen kehityspolitiikan peruspilareita. Omat innovaatiomme naisten poliittisen toimijuuden vahvistamiseksi antavat meille hyvän lähtökohdan yhteistyöhön muiden kanssa. Suomen eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestö Demon yhteistyöhankkeet kehittyvissä demokratioissa naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseksi ovat osoittautuneet tulokselliseksi tavaksi jakaa kokemuksia suomalaisesta tasa-arvopolitiikasta ja suomalaisista hyvistä käytännöistä. Esimerkiksi Demon ja tansanialaisten puolueiden naisjärjestöjen yhteistyön ansiosta naiset ovat saamassa uuteen perustuslakiin edistyksellisen 50 prosentin edustuksen parlamenttiin. Tämän on mahdollistanut pitkälti eri puolueita edustavien naispoliitikkojen välinen yhteistyö ja naispoliitikkojen verkostoituminen muiden naisjärjestöjen kanssa sekä suomalainen vertaistuki. Elina Hatakka VTM Tiina Kukkamaa-Bah toiminnanjohtaja, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö . Mielipiteet 18 Suomalaisnaisilta mallia maailmalle en jälkeen. Tästä syystä YK suosittaa jäsenilleen erityistoimia, kuten naisille kiintiöityjä parlamenttipaikkoja, naisten määrän lisäämiseksi. SIITÄ, ETTÄ miehet ja naiset eivät ole politiikassa samalla lähtöviivalla, kertoo Intiassa toteutettu koe. Eri kylien asukkaat saivat kuulla saman poliittisen puheen miehen tai naisen pitämänä. Ja olisiko Suomella annettavaa sellaisille maille, joissa naisten poliittinen edustus on edelleen vähäistä? Suomen menestys ei ole syntynyt tyhjästä, vaan sen takana on omia hyviä käytäntöjämme, innovaatioita, joita moni meistä ei ensi kuulemalla pitäisi innovaatioina. Se, että poliittisilla puolueilla on erilliset naisjärjestöt, on yleinen käytäntö. Politiikan tutkijat suosittavat puolueiden naisjärjestöille itsenäistä ja riittävää budjettia, jotta niillä olisi aitoa vaikutusvaltaa. Tästä huolimatta Suomi on ainoa maa, joka tukee poliittisten puolueiden naisjärjestöjä suoraan, vaalikausittain sovittuna prosenttiosuutena puoluetuesta. Käytäntö on vuosikymmeniä vanha, se on varmistanut naisjärjestöjen itsenäisen toiminnan ja vahvistanut merkittävällä tavalla naisten poliittista toimijuutta. Erityinen suomalainen innovaatio on NYTKIS, Naisjärjestöt yhteistyössä. Kuulijoiden mielestä se oli hyvä, kun puhuja oli mies, mutta huono, kun puhuja oli nainen. Uskoa muutoksen mahdollisuuteen antaa se, että kylissä, joissa oli ollut nainen kyläpäällikkönä, myös naisen pitämää puhetta arvostettiin. Naisten kannustaminen kyläpäälliköiksi on Intian hallituksen ja UN Womenin toteuttama niin kutsuttu hyvä käytäntö syrjivien asenteiden muuttamiseksi. SUOMESSA naisia on kunta- ja valtakunnan tasolla politiikan johtotehtävissä vähän, mutta 42 prosenttia kansanedustajista on naisia. Kuuba ja Andorra . ilman lakisääteistä tai puolueiden noudattamaa vapaaehtoista kiintiöjärjestelmää, joka ohjaa ääniä naisehdokkaille. Esimerkiksi Ruotsissa, missä ?Politiikan tutkijat suosittavat puolueiden naisjärjestöille itsenäistä ja riittävää budjettia, jotta niillä olisi aitoa vaikutusvaltaa.
Levottomuuspesäkkeet eri puolilla maailmaa ovat heidät ajaneet liikkeelle hengen hädässä, eikä heillä ole enää kotimaata, johon palata. Keskustan toivon ajavan humaanisia ja länsimais-kristillisiä arvoja tässä asiassa, joka terveydenhuoltomme kokonaisuuden kustannuksissa edustaa aivan mitätöntä osuutta. Suomi on ratifioinut ihmisoikeussopimukset, joitten mukaan täällä ei ketään jätetä heitteille, oli sitten virallisia papereita tai ei. Suomenmaan samaisessa artikkelissa Ben Zyskowiczin (kok), Kari Rajamäen (sd) ja Maria Lohelan (ps) esittämät mielipiteet suhtautumisesta paperittomiin ovat puistattavan vihamielisiä. Jaakko Kivisaari Sauvo terveyskeskuslääkäri, vapaaehtoisena paperittomien klinikalla töissä ?Eivät he todellakaan tule Suomeen saamaan ilmaista terveydenhuoltoa.. Postin mukana tuli myös verokortit ja kiinteistövero maksu. Isännän ihmetys oli aiheellista kun hän Ilpolle oli huolissaan vanhusten turvallisuudesta syrjäkylillä. Hänen mielestään kansalaisen veroja maksettuaan tulisi saada asua Suomessa missä kolkassa tahansa turvallisesti. NYT VAALIEN ALLA ehdokkaiden tulee ottaa huomioon myös ihmiset, jotka asuvat muualla kuin keskuksissa. Sen viimeisimpiä puheenjohtajia olin ja minun jälkeeni tohtori Yrjö Yrjönsuuri. Nyt uudistunut Keskustan opiskelijaliitto, puheenjohtajansa Hilkka Kempin johdolla näyttää osoittavan nuorison aktiivisuuden koulutuspolitiikassa. Samalla tuli puheeksi nykyinen poliittinen suhtautuminen maaseudun ja varsinkin syrjäseutujen asukkaisiin. Hänelle oli soittanut isäntä kiroillen tätä nykymenoa: sähköt poikki kaksi ja puoli vuorokautta, aura ei ollut käynyt moneen päivään ja juuri puhelun aikana satoi kaatamalla lunta. Isäntä meni postilaatikolle itse traktorilla auraten ja paikalle sattui postinjakaja joka syyllisti isännän itsensä auraamattomuudesta. Postin mukana tuli teleyhtiöltä kirje, jossa pyydettiin tilinumeroa jotta voitaisiin palauttaa kuitukaapelin maksu takaisin koska sillä perällä ei ollut talouksia tarpeeksi, kaapelia ei kannattanut rakentaa sinne. Maaseudun väki on meidän kansaa ruokkinut aina. Kunnan rasitteet kasvavat ja vanhukset voivat huonosti. Mauri Moilanen Oulu Lukiouudistus on aikahyppy 50 vuotta taaksepäin HALLITUKSEN SUUNNITELMAT lukiouudistuksesta uhkaavat tuhota suomalaisen lukiokoulutuksen. Valtionosuuksien pienentäminen ja byrokraattinen opetuslupajärjestelmä ovat työkaluja nykyisen toimivan, tehokkaan, tasapuolisen ja edullisen lukiokoulutuksen pilaamiseksi. Täysin unohduksissa on peruskoulun ja lukion kiinteä yhteys maalaiskuntien opetustoimessa. Kuva: Paula Åström PL 52, 90100 Oulu. Näissä merkeissä syntyi 1970-luvulla myös Keskustan koulutuspoliittinen liitto alueyhdistyksineen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kaikki eivät asu keskuksissa HYVÄ YSTÄVÄNI Ilpo soitteli ja kyseli keleistä. Siinä vaiheessa lukioon pääsevät vain ne, joilla on siihen varaa. Lukion ja toisen asteen koulutuksen uudistusta on perusteltu hallinnon kustannussäästöillä, jotka ovat suurempia kuin koko hallintokustannus nyt. Maalaisjärjellä voi päätellä, että ajatus ei ole kestävällä pohjalla, vaan kyse on ideologisesta maalaiskuntien syrjimisestä, jonka laskun maksajiksi joutuvat lo- pulta kaupunkiseudut. Pienten ja suurten koulujen opetuskustannuksissa ei ole kovin suuria eroja. Kirjoita Suomenmaahan. Pitää huomioida myös kokonaisvaikutukset peruskoulujen puolella, jos lukiot loppuvat. Peruskoulun oppilaskohtaiset opetuskustannukset nousevat merkittävästi, jos opettajan työpanosta ja palkkaa ei pystytä tehokkaasti jakamaan, vaan kustannukset jakaantuvat entistä pienemmälle joukolle. Vaihtoehtona on, että opettajille maksetaan vain pidetyistä tunneista, jolloin palkkataso laskee niin paljon, että päteviä opettajia ei saada. Paluu Jukolan veljesten kotiopetukseen lähestyy tätä menoa reipasta vauhtia. Jukka Vuorinen keskusta Savitaipale 19 Terveydenhuolto ei kaadu paperittomiin LUIN INNOLLA Suomenmaan kirjoituksen paperittomien ihmisten terveydenhoidosta meillä. Erityisen hyvältä tuntuivat Terhi Peltokorven (kesk.) kommentit lakiesityksestä, joka takaisi edes jonkinasteisen terveydenhuollon näille kovin onnettomille, kodittomille, juurettomille, petetyille ja kaikkeen pettyneille ihmisille. Eivät he todellakaan tule Suomeen saamaan ilmaista terveydenhuoltoa. Nyt on päättäjien vihdoin tajuttava että Suomi on muutakin kuin kehäkolmosen sisäpuoli. Pelkkä sähkön saannin huoli panee monen vanhuksen muuttamaan asutuskeskukseen ja kunnan palvelutaloon vaikka voisivat ja haluaisivat asua kotonaan. Lähes kaikki pienten lukioiden opettajat ovat samalla opettajia myös yläkoulun puolella. On päivänselvää, että aineopettajalle ei tule riittävästi opetustunteja pelkästään muutaman lukioluokan opetuksesta vaan niitä on myös peruskoulun puolella. Tämä yhteiskäyttö takaa korkealaatuisen opetuksen ja pätevät opettajat molempiin kouluihin, usein jopa ala-asteelle asti. Tilanne poikkeaa täysin kau- punkien suurten lukioiden tilanteesta, mutta asia ei tunnu olevan tiedossa opetusministerillä. Tai siitä ei välitetä. SDP:N JA kokoomuksen koulutuspolitiikka vie Suomen 50 vuoden takaiseen keskikoulujärjestelmään, jossa lukioita on vain kaupungeissa tai suurilla paikkakunnilla. Vaikea sanoa, kumman pääpuolueen ideologian mukaista tämä on, mutta lopputulos on selvä. Kuva: Jari Laukkanen Koulutus on keskustassa keskeinen KOULUTUS JA KOULUTUSPOLITIIKKA ovat maalaisliiton ja Suomen Keskustan politiikassa olleet keskeisellä paikalla koko historian ajan Kansakoululaki, kansan- ja kansalaisopistojen kehittäminen, peruskoulu-uudistus, ammatillisen koulutuksen ja taideopetuksen kehittäminen, maakuntien yliopistot: Oulun, Itä-Suomen, ja Vaasan yliopistot viimeisinä. Pienten koulujen ja kyläkoulujen puolustaminen, esikoulu ja esikasvatus osoittavat yhteiskunnalle sen toiminnan saavutuksia. Sen varaan myös puolueen tulee myös rakentaa. Tapio Ruottinen KKL:n puheenjohtaja 1906-1907 mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja ?Paluu Jukolan veljesten kotiopetukseen lähestyy tätä menoa reipasta vauhtia.. Suomen on taattava kansalaisilleen perustarpeet asuivatpa he missä päin maata hyvänsä. Keskustan on otettava tämä asia agendalle ja vahvasti
klo 19. Ota rohkeasti yhteyttä. Valtuustot päättävät maaliskuussa, syntyykö näistä uusi kaupunki vai ei. Lappilaisia huolestuttava koulutuspaikkojen leikkaaminen sai seminaariyleisön kysymään, lähetetäänkö jatkossa vain kylän paras tyttö tai poika opiskelemaan, jos lukioverkkoakin karsitaan Lapissa. KEMINMAAN tilaisuutta edelsi viime syksynä kaksikymmentä keskustan eri piirien alueilla järjestettyä seminaaria. Erot kasvavat, mitä teemme. Kommenttipuheenvuorot kansanedustaja Terhi Peltokorpi ja sosiaalityön lehtori, VTT Johannes Kananen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kansanedustajaehdokas ja Pirkanmaan keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi alustaa ajankohtaisista asioista. SATAKUNTA Muistutus: henkilöilmoitukset piiritoimistoon sähköisesti tai paperilla tammikuun loppuun mennessä, kiitos. Eduskuntavaaliehdokas Sari Vuorelan vaalistartti Siikaisten torilla ti 27.1. klo 9-12, Juha Mieto paikalla klo 10-12. / hlö. Valtaosalla ministereistä politiikan ulkopuolinen työkokemus on ohut. Aikaisempaa kokemusta johtavista tehtävistä julkisessa hallinnossa tai yritysjohdossa politiikan ulkopuolella ei ole paljoa. Ilmoita osallistumisestasi 20.3. mennessä Juhanille (juhani.tynjala@ gmail.com) tai Sirpalle (044-062 2266). ETELÄ-HÄME Hyvinkää, kj K-kokous su 1.2. Syksyllä vastaava tilaisuus järjestettiin Lapin piirin ihmisille, nyt oli Peräpohjolan piirin vuoro. Viikonlopun ohjelmaa kuunteli viitisenkymmentä keskusta-aktiivia. klo 18. Matti Vanhanen ja Iikka Kantola. klo 12 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. Heidän joukossaan oli myös muiden puolueiden edustajia, joita Väyrysen ja muiden alustajien ajatukset ja tiedot kiinnostivat. Helmikuussa Paavo Väyrynen käynnistää Lapin kuntiin suuntautuvan kiertueen. Bussikuljetus järjestetään 9- ja 10- tien suunnalta, tiedustelut Unto Marjamäki p. 0400537499. Pöytyä, Pöytyän valtuustoryhmä ja kuukausipalaveri pe 30.1. Kokoa joukkue (max 4 hlö) ja haasta ehdokkaat keilakisaan. samana päivänä pidettävän vaalitilaisuuden jälkeen. Keskustan veteraanikerho, Kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa pe 27.3. Ilmoittautuminen mielellään 6.3 mennessä Jaanalle p. 040 418 1150. Tupailta vaalituvalla Vapaudenkatu 15, Lahdessa ke 18.2 klo 18 teemana on viininmaistajaiset. Keskustan teltalla tarjolla kahvia ja makkaraa. Tervetuloa keskustelemaan. Porissa ti 27.1. Su 22.2. Osallistumismaksu 10. klo 18.30 tupailta Lepsämässä Päivi ja Juha Riihimäellä, Luotolantie 9. Ilmoittautuminen mielellään 15.2 mennessä Jaanalle p. Osallistumismaksu on 20 . Pääministerin tehtävä hallituksessa on katsoa hallitusohjelman uudistusten toteuttamisen etenemistä ja puskea niitä eteenpäin. Tämä ei ole onnistunut. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus ti 3.2. Kuva: Auni Vääräniemi Koulutusleikkaukset huolettavat lappilaisia AUNI VÄÄRÄNIEMI KEMINMAA SUOMEN ulko-, turvallisuus-, sisä- ja Eurooppa-politiikka ja Lapin tulevaisuutta koskevat ajankohtaiset kysymykset nousivat pääaiheiksi europarlamentaarikko Paavo Väyrysen viikonloppuna järjestämässä Eurooppalainen Suomi 2020 -seminaarissa. Seminaarilla Väyrynen lunasti Euroopan parlamenttiin valituksi tultuaan lupauksensa jatkaa edellisillä parlamenttikausillaan aloittamaansa koulutustoimintaa. 0404181150 / jaana. niemi@keskusta.fi PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18 Keskustelutilaisuus; Ajankohtaiset asiat vanhuspalveluista ja palvelurakennemuutok-. Viikonlopun läpi kestänyt seminaari pidettiin Väyrysen kotikentällä Keminmaassa. . Maksu suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12 ennen tilaisuuden alkua. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. / hlö¶. klo 12. klo 19 Pöytyän Osuuspankin kerhohuoneella Riihikoskella. Turku, Keskustan lauantaitreffit 31.1. klo 11-12.30 kahvila Elvinassa Yliopistonkatu 15. Koulun penkiltä ei tule valmista hallinnon osaajaa, Ala-Nissilä nä- päyttää. Ala-Nissilän mukaan kahden ministerin lähdön hallituksesta voi nähdä liittyvän osaamisen ja kokemuksen riittämättömyyteen. Päätösten täytäntöönpanoa pitää kuitenkin myös johtaa. . Alustajina LKT, kv- terveydenhuollon asiantuntija Mikko Vienonen ja osastopäällikkö, THT Riitta Simoila. 0400 930 483 ja keskustanaisten, sekä keskustanuorten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Vaalistartti jatkuu illalla Heikinkartanossa, Leväsjoentie 499, Juha Mieto paikalla klo 19-20. Alustuksen otsikkona on ?Globalisaatio ja elintapasairauksien taakka?. Alustuspuheenvuoron käyttää Helsingin ke-ehdokas, professori Pekka Puska. klo 10- Klaukkalan markkinat, keskustan teltalla uusmaalaisia ke-ehdokkaita ja hernerokkaa. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. Mitä uusin tutkimus kertoo. Jokainen europarlamentaarikko saa käyttöönsä määrärahan poliittiseen toimintaan. alkaen klo 18, Paattisten Op:n kokoustiloissa. klo 19-01. Tule mukaan tanssimaan Ulla Arkadianmäelle toivottaa Tolkkua Toimintaa ry - Ulla Huittisen tukiryhmä Koski TL, Tupailtamat Nuortentuvalla 21.2. Lopuksi karaoketanssit klo 0.30 asti. Puheenjohtajana Koskenkylän vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja, lehtori Kirsi Nurkkala. Mukana keehdokkaistamme Anna Sirkiä, Ulla Huittinen, Annika Saarikko, Esko Kiviranta, Mauri Ikonen ja Olavi Ala-Nissilä. klo 17-19. UUSIMAA Vantaa, Keskustanaisten vuosikokous Irja Ansalehto-Salmen kotona (Kaivosrinteentie 6 C) perjantaina 30.1. Jos Suomi ei olisi liittynyt, Ruotsikaan ei olisi liittynyt. Iltamalippu 20 euroa sis. ruokailu ja kahvit.Lippumyynti etukäteen Anne Niemelä-Laaksonen, 050 3602960 ja Jyrki Anttila, 0400 615 894. Taivassalo, vaalitilaisuus, paikalla Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita Ketarsalmen Kievari, Hylkiläntie 45, 23310 Taivassalo 1.3. Riittääkö se, että helsinkiläiset voivat keskimäärin hyvin??. klo 18 Kaupungintalolla, kokoushuone Järvi. Johtokunta kokoontuu klo 17. Keskustan Etelä-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. 0503745416, juha.iso-aho@keskusta.fi Porvoo, Kouluilta 3.2. klo 18.30 Koskenkylän koulu, Loviisantie 1328. Aiheena paikalliset koulukysymykset, lukiouudistus ja toisen asteen ammatilliinen koulutus. Suomalaisia peloteltiin Venäjällä, jotta liittyisimme. 20 Keskustassa tapahtuu HELSINKI keskusta nyt Ala-Nissilä epäilee päättäjien osaamista EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS Olavi Ala-Nissilä (kesk.) kysyy, onko Suomen poliittisessa päätöksenteossa osaamisvaje. Nykyisen hallituksen ministerit ovat nuoria. . klo 15-18. Turku, Paattinen py, Vaalitilaisuus to 17.3. klo 19, Tangokuningas Kyös- Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Joku tekee materiaaleja, minä järjestän koulutustilaisuuksia. SEMINAARIN alustukset käsitte- livät Lapin maakunnan kannalta tärkeitä, ajankohtaisia aiheita, kuten sote- ja kuntauudistusta, koulutusta sekä maa- ja metsätalouden tulevaisuutta. Meri-Lapissa julkistettiin jou- lun alla kuntajakoselvittäjien tekemä esitys Kemin, Keminmaan ja Simon yhteen liittämisestä. Marjaanalta 044 3678906 ja ovelta. Tarkoituksena on tarjota osanottajille aineksia ja välineitä pohtia Suomen ja Lapin tulevaisuutta muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä, Väyrynen kertoo. OMASSA alustuksessaan Väyrynen kävi läpi EU:n kehittymisen ja nykyiset perusrakenteet sekä historiaa, joka johti Suomen liittymiseen Euroopan Unionin jäseneksi. Jäseneksi hakemisen prosessi, sen taustalla olleet poliittiset väännöt ja liittymisen kiirehtiminen ovat nyt ajankohtaisia, kun liittymisestä tuli juuri kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. . Mukana Point Collegen toimitusjohtaja Sari Gustafsson, kansanedustaja Antti Kaikkonen, kansanedustajaehdokkaat Armi Lindell (vas.), Timo Virtala (vihr), Elias Erämaja (kok.) ja Outi Lankia (kesk) sekä sdp:n ja rkp:n kaupunginvaltuutetut. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaista ulko-, turvallisuus-, Eurooppa- ja sisäpolitiikkaa. . Liput 15. Kylpylästä voi tiedustella myös tilaisuuteen liittyvää majoitusmahdollisuutta. Kahvia, arvontaa, hauskanpittoo... alkaen klo 18 Euroopan parlamentin varapuhemies Olli Rehn ja ent. Keilahallilla klo 14-15. Naantalin Kylpylän Ball roomissa pe 30.1. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, kansanedustajaehdokas Olavi Ala-Nissilä alustavat keskustelun aiheesta ?Miten Suomi ja Varsinais-Suomi nousuun muuttuvassa kansainvälisessä ympäristössä??. Ruotsalaiset luulivat jäsenyydestä äänestäessään, että Suomi on jo sinetöinyt liittymisensä, vaikka kansanäänestyksemme tulos vaati vielä eduskunnan päätöksen, Väyrynen kertasi. ti Mäkimattila esittelee Keskustan eduskuntavaaliehdokkaat ja viihdyttää alkuillan. Voittajajoukkueen julkistaminen klo 15 jälkeen vaalituvalla. Mukana ke-ehdokkaat Olavi Ala-Nissilä, Esko Kiviranta ja Raija Eeva. Turku, Paattinen py, Vuosikokous Op:n kokoustiloissa ti 17.3. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja syyskokouksessa tehdyn jäsenmaksupäätöksen täsmentäminen ja juodaan Irjan-päivän kahvit. Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen isännöi ja luennoi Keminmaassa Pohjanrannassaan muun muassa Euroopan yhdentymisen historiasta. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Ullan tantsut Salon VPK:n talolla la 31.1. Puhutaan myös tulevista vaaleista. Keskustan Sosiaali- ja terveyspoliittinen seura yhdessä Keskustan eduskuntaryhmän kanssa kutsuvat keskustelemaan ?Terveyttä ja turvaa harvoille vai kaikille. Alustajana kansanedustajaehdokas, vanhuspalvelukeskuksen johtaja Riitta Karjalainen. Jäsenyysneuvottelut osoittivat, että ehdot eivät olleet riittävän hyvät. Tilaisuuksissa mukana myös muita keskustan eduskuntavaaliehdokkaita. Paikka Pikkuparlamentin Kansalaisinfo ma 9.2. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Ylöjärven keskustanaiset: Sääntömääräinen vuosikokous uimahallin kabinetissa ke 4.2. Kahvit klo 18. PÄIJÄT-HÄME Nurmijärvi: Ti 10.2. 0404181150 / jaana.niemi@keskusta.fi Keskustajärjestöjen keilaustapahtuma sunnuntaina 8.3 klo 14 Hohtokeilassa, Vapaudenkatu 1 8, Lahti. Samalla vauhditetaan vaalikampanjaa. Sanna Arell esiintyy lauluin
Mukana ehdokas Hanna Kosonen. Varaa paikkasi piiritoimistolta. Ke-ehdokas Hanna-Leena Mattilan Cafe Hanna auki ke 28.1.klo 14-17 ja la 31.1. Ohjelmassa mm. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. Liput 12 ?. Puffetti auki 18.30 alkaen. Lappajärvi, Itäkylän py:n sääntömääräinen syyskokous su 1.2. Tied. klo 18.30 Sauli Parviaisella (Käär- LAPPI Keskustanaisten Lapin piirin Järjestökoulutusta 27.1. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. klo 18.30 Saarenpään urheilumajalla. Härmä-Lapua-Kuortane -Alavus on täynnä. Tule tapaamaan Ullaa, tarjolla kahvia ja pullaa! Tule juttelemaan ke-ehdokas Jarmo Vuolteenahon kanssa ti 27.1. Näytös alkaa klo 13. Keskustassa tapahtuu sesta Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella. 16.. pj. klo 18 Alajärvellä Op:n kerhohuoneella. Vähäkyrö Keskustanaisten johtokunnan kokous 30.1. klo 14.30-16.30. Kustantaja Otava 1999 ja Merja Rehn: Yritä perässä. Omat makkarat mukaan. Alajärvi Menkijärven py:n syyskokous Menkijärven kylätalolla su 1.2. klo 18, kahvit klo 17:30 alkaen. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. Keskustelussa kaksi kirjaa: Antti Tuuri: Elosta ja maailmasta. alkaen klo 11. klo 18. 10.30 Kipinä Niemitalon juustola (Hetekyläntie 8), klo 11 . Juhani Rajala puh. Vieraaksemme saapuu Isonkyrön kesk ustanaiset suunnittelemaan yhteistä vaalipaneelia. ehdokas Hanna Kosonen. klo 18 Hannan kotona, Kiilletie 2 B 13. 8.7.. klo 12-15. Linja-auton reitti ja aikataulu ilm. Paikalla ehdokas Eero Sistonen vastaamassa kysymyksiin. Ilmoittaudu mukaan 16.1. Oulussa, Kirkkotorin koululla (Asemakatu 5). Retken hinta n. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Ke Tapani Tölli ja ke-ehdokas Marisanna Jarva tavattavissa ma 6.2. klo 18 Cafe Mokassa. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Kahvitarjoilu. ETELÄ-POHJANMAA Evijärvi, Tupailta Särkikylän kylätalolla ti 27.1. klo 14.00 TÄYSISTUNTO. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. Huvilakatu 31 . - Suomenniemellä, kahvila-ravintola Härkintupa klo 9.30-10.30, Ristiinassa, Martan Baari klo 11-12, Mäntyharjulla, kahvila Kaneliässä klo 12.30-13.30. ja ilm. Paikalla myös keehdokas Pasi Kivisaari. Merja Rintamäen risteelykyyteille on mahrollisuus hypätä 7.-8.2 kyytikapasiteetin lisääntyes. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. ITÄ-SAVO KYMENLAAKSO Punkaharju, Keskustan vaalitapahtuma to 29.1. Nivala, Niva-Kaijan koulun auditorio. Nivala Kotila-Haapala py:n vuosikokous Haapalan koululla to 12.2. klo 18.30. 160 e. Sääntömääräiset asiat. Vähäkyrö Keskustan Vähänkyrön py:n johtokunnan kokous su 1.2. Matkan hinta 10,00 /hlö. Liput las- ketteluun, uintiin, kylpylään ym jokainen maksaa itse. Ilmoittautumiset: vesaiset.kannus@gmail.com, lisätiedot Ninalta 050 5166694 tai Seijalta 0503435117. POHJOIS-POHJANMAA Suomi Kuntoon. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. ja Vesaiset tj. Alustajana Porin kaupungin vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula. Lpr kunnallisjärjestön sunnuntaikahvilla klo 15-17 Konditoria Aleksanteri, Lappeenranta. Tupapäivä Lemin Kotalahdessa (os. Kotalahdentie 136) su 15.2. 0400 127900. Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen talvirieha su 15.2. Koillismaan ehdokaskierros klo 8.30 . Kilpailu järjestetään osana Laskiaisrieha -tapahtumaa. klo 9-18, Kitkantie 9. Puheenjohtaja Juha Sipilä ja kansanedustajaehdokkaita Koillismaan kierroksella la 31.1. klo 8.30 . Ikaalisten matkatoimistosta voi tierustella vähääsiä hyttipaikkoja ja kyytiä merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418. Keskustan Rönkönvaaran py:n sääntömääräinen vuosikokous 19.2. Anu Vehviläinen, Kyösti Karvonen ja Pauli Harju. Sitovat ilm. Hinta 60 ?/hlö. Tervetuloa Raahen maine kuntoon! -talkoisiin eli antamaan evästyksiä paikallisille päättäjille kotikaupungin ja valtakunnan asioista. Ke-ehdokas Hanna-Leena Mattila tavattavissa ti 27.1. operettilipun ja matkan. klo 17.30. Tavattavissa lauantaina 31.1. ja lisätied. 60?/hlö, päivä 25?/hlö. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Lisätietoja gsm. 0500-807003 Lyyli Pokela. Kajaani. klo 10-17 Pieksämäen opistolla os. klo 11-13 S-marketin pihassa. Tervetuloa! Ke-ehdokas Ulla Parviaisen Ullan pirtin avajaiset to 29.1. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Paikalla ke-ehdokas Markku Laukkanen. ehdokas Hanna Kosonen. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. . Ari Torniainen Perjantaina 30.1. Keskustan Saaren paikallisyhdistyksen syys- ja vuosikokouksessa klo 19 Paula ja Timo Neuvosella.Honkalammentie 149. Paikalla Kansanedustaja ehdokkaat Marisanna Jarva, Tuomas Kettunen, Timo Korhonen ja Hannu Takkula. Ohjelmassa mm. 9.15 Kiiminki, ABC, klo 10 . Ilmoittautumiset tämän viikon aikana piiritoimistolle. Piirin linja-autokyyti risteilylle 7.-8.2. Lähtö Oulu klo 7, Ylivieska klo 9. Kokouksessa sääntömääräiset asiat. KARJALA Keskustan Saaren paikallisyhdistyksen syys- ja vuosikokous pidetään pe. Lopuksi karaoketanssit. klo 18 Keskustan toimistolla Juurikoskenkatu 6, Ylivieska. Sari Kujala. Nurmo Keskustan Hyllykallion py:n vuosikokous 3.2. puh 040 7072952 iltaisin. POHJOIS-KARJALA Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. Paikalla keskustelemassa ovat kansanedustaja Ari Torniainen ja ehdokas Jukka Vuorinen. Taipalsaaren Keskustan retki Savonlinnan oopperajuhlille ke. Ohjelmassa mm. järjestöuudistus ja järjestötoiminta. sis. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. Mukana eduskuntavaaliehdokkaat Jari Leppä, Pekka Pöyry, Hannu Tiusanen, Markku Heikkilä, Jukka Vuorinen, Hanna Kosonen, Eero Sistonen, Kimmo Tiilikainen, Markku Laukkanen ja Anniina Peltola. klo 17 piiritoimistolla, Kansankatu 12 Rovaniemi, yhteiskuntatieteiden tohtori Tanja Joona alustaa kansainvälisistä asioista ja kansainvälisyydestä Lapissa. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. Tavattavissa sunnuntaina 1.2. mennessä etela-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöt Yhteiskunnallinen lukupiiri to 5.2. A-L Westinen 28.2 mennessä. Tilaisuudessa mukavaa yhdessäoloa: arpajaiset, tuotemyyntiä (esim.tauluja ), Hannun CD-levyjä. klo 19 Nesteen kokoushuoneessa, osoite Jämijärventie 12. 15 Taivalkoski, Jalavan pirttikahvio; klo 18 Kuusamo, Kuusamon lukion auditorio (Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.) Piirihallitus kokoontuu ma 2.2. Lakiehdotusten käsittelyjä. Suorat verkkolähetykset: www.eduskunta.fi/verkkolahetys. Istunnot ovat yleisölle avoimia. Ovet lehterille avataan 15 min. ennen täysistuntoa. Kansalaisinfo on avoinna ma-pe klo 10 . Sääntömääräiset asiat. Alajärvi Menkijärven py:n vuosikokous Menkijärven kylätaloll a su 1.2. eViljo kierros Sievin kunnantalo klo 12-14; la 31.1. Ilmoittaudu mukaan 16.1. Mukana ke-ehdokas Sari Kujala. Itäkylä, py:n sääntömääräinen vuosikokous su 1.2. Paikkana Himmeli, Palokunnantie 39, Pori. klo 15.30. E-P:n Vesaiset retkeilee 5.3. klo 19 Ravintola Muikkukukossa. Johtokunta klo18. VESAISET Teatteriretki Kemiin la 31.1. Lähtö ke 25.2. Muutama paikka vapaana reitille Vaasa-Laihia-Koskenkorva-Jalasjärvi-Helsinki tai sitten Isokyrö-Seinäjoki-Jalasjärvi -Helsinki. Tervetuloa keskustelemaan ja kertomaan mielipiteenne Kemin, Keminmaan ja Simon kuntien kuntajaon muuttamisesta Maksniemen koululle ma 2.2. Rokualla. Mukana mm. klo 16.30 Kouva, Piipposen pirtti, Piipposentie 16, klo 18.30 Sarakylä Rauni ja Pasi Kummalan koti, Sarakyläntie 6110. Pe 30.1. klo 7 Kannuksen matkahuollosta. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. mennessä ita-savo@vesaiset.fi Sulkava, kj:n vaali-iltamat 31.1. klo 13 Virtaalassa Kahvitarjoilu. Lähtö Kerimäeltä klo 7. Makkaratarjoilu. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Rönkkötalolla 19.2. Asiana ?Kainuu kuntoon ja vaalit voittoon!. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Torstaina 29.1. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Savonrannan Keskusta: Vaalitilaisuus Savonrannan Salen edessä 19.2. klo 10-13. Mukana mm. 040 5338150/Katja. PERÄPOHJOLA Kolari, kj:n ylimääräinen kokous su 1.2. Mukana kansanedustajaehdokas Sari Kujala. Sari Kujalan kampanjatiimi kokoontuu to 29.1. Ohjelmassa musiikkia, puhetta ja lausuntaa. ?paneeli, Holiday Inn Oulu, ti 27.1. klo 16.00 TÄYSISTUNTO. Suomen Keskustasta Poliittinen sihteeri Jirka Hakala. Ilmoittautumiset ja lisätiedot puh 0400 517319 Marko Partanen. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta: ti 27.1. Aladdinin taikalamppu ?näytökseen. klo 18-19.30 RIIKKA, MOI! TEEMATORSTAI, Asemakatu 9 (Semester Oy) Aiheena: Mikä ihmeen SOTEuudistus. 30.1. Alustaa Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja PPSHP, tilaisuuden juontaa professori Kyösti Oikarinen. Ke-ehdokas Niilo Keränen tavattavissa Pudasjärvellä: ke 28.1. klo 14 Rantakankaan koululla mukana ke. klo 10-10.30 Kipinä Niemitalon Juustola, klo 11-12 Keskustan vaalitupa, Kauppatie 3 ja klo 12.30 TuliTauko, Sotkajärvi. Tapani Tölli tavattavissa Muhos pe 30.1. Kahvitarjoilu! EDUSKUNTA RIKSDAGEN Tiistaina 27.1. klo 18. Tarjotaan makkaraa ja mehua, ohjelmassa arpajaiset. Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli. Kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalainen esittelee ehdotustaan. Ke Mirja Vehkaperä mukana Koillismaan kierroksella la 31.1. Ke-ehdokas Hannu Takkula tarjoaa Ystävänpäivä-kahvit la 14.2. Hinta 100?/ hlö, alle 30v. Näytös alkaa klo 13. klo 18 Riikka, moi ?tukiryhmän tapaaminen Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5. klo 18 POP-pankin kerhohuoneella. Tapio Nyystin Vaaliyhdistys Tahtoa Lakeurelta ry järjestää ILTAMAT la 31.1. klo 19-24 Laihian Nuorisoseuralla (Alkiontie 6, Laihia). klo 9-13. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Itäisten Vesaispiirien koulutuspäivä 31.1. klo 18.30 virastotalolla. Asiana luottamushenkilövalinnat kaudelle 2015-2016. Vesaiset järjestää Vuokatinreissun hiihtolomalla ke 25.2. Oulussa Piirin kaikille avoimet Järjestöpäivät: Suomi kuntoon! 21.-22.2. klo 13.00 TÄYSISTUNTO. klo 18 Tarinoiden voima. Tervetuloa! Linja-autoretki Helsinkiin ja tutustuminen eduskuntaan Tapani Töllin vieraana 19.-21.2. Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. ti 27.1. mennessä: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi tai p. klo 18.30 Haapavedellä, Uimahallin kahvio, ke 28.1. klo 1215. Mahdollisuus grillata takkavalakian ääressä. Tervetuloa kunnallisjärjestöjen johtokunnat, keskustalaiset valtuutetut, Keskustanaisten ja Keskustanuorten johtokunnat, sekä järjestöaktiivit. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Makkaratarjoilu. Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta pidetään to 29.1. Esityksenä operetti Iloinen leski, joka alkaa klo 19. kahvitarjoilu. klo 16.30 Kunnanhallituksen huoneessa. Johtokunta kokoontuu klo 16. Aiheena luottamushenkilövalinnat jäljelläolevalle valtuustokaudelle. Maksniemi, py. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Tärkeää. klo 13. klo 18.30 valtuustoryhmä, la 31.1. 9.15 Kiiminki, ABC; klo 10 ? 10.30 Kipinä, Niemitalon juustola (Hetekyläntie 8); klo 11 . mukavaa puuhastelua! Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Hallituksen esitysten lähetekeskusteluja. Keskiviikkona 28.1. Päivän aikana radalla myös lasten keppihevosten estekilpailu, hevosajelutusta, talutusratsastusta islannihevosilla, makkaran paistoa padan äärellä, lettuja, lämmintä mehua ja kaakaota ym. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. eViljo kierros Alavieskan kunnantalo klo 9.30 . klo 14.30 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ?Päättäjien Penkki. Lisätiedot www.vesaiset.fi tai jaana.kytta@vesaiset.fi 040-172 5005. POHJOIS-SAVO KESKI-POHJANMAA Sonkajärvi kj:n yleinen ylimääräinen kokous ti 27.1. myöhemmin. Tervetuloa! La 31 .1. Huvilakatu 31 . Arpajai set. klo 14.0015.30. arpajaiset ja tanssit Euforia Duon tahdittamana. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana. kvist@keskusta.fi. KAINUU Kainuun Keskustan kunnallisjärjestöjen ja valtuutettujen vaalikoulutus Ristijärvellä 1.2. Mahdollisuus myös etäyhteyksiin ympäri Lappia. klo 18.30. Tervetuloa Eurajoen Hevoskasvatusyhdistyksen järjestämään leikkimieliseen Shetlanninponien agilitykilpailuun, Eurajoen raviradalle, Köykäntie 30. Linja-auto Rantasalmi, Keskustan vaalitapahtuma S-marketilla 31.1. Tied. Mukana ke-ehdokas Jarmo Vuolteenaho.Arvontaa. Aiheena tilinpäätös sekä eduskuntavaalit ja ehdokkaan tukeminen vaaleissa. Keskustan Jämijärven kunnallisjärjestö ry:n järjestäytymiskokous to 29.1. Mukana mm. 12 Pudasjärvi, Vaalituvan edusta (Kauppatie 3); klo 12.30 - 13 Sotkajärvi, Tulitauko ( Jussintie2); klo 14 . Kustantaja Ekrive 2012. Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. Lähtö Kerimäeltä klo 7. Lähtö Oulusta klo 11.30 bussilla, näytös klo 14, paluu Ouluun klo 18.43 junalla. klo 18 Oulussa, Keskustan piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. 21 meläntie 152, Jokirinne) ja Koillismaan kierroksella la 31.1. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. 12 Pudasjärvi Vaalituvan edusta (Kauppatie 3), to 5.2. 11.30 ja Ylivieskan Citymarket klo 12-15. Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous ke 28.1. klo 13 Rantakankaan koululla. Hinta sis. Juha Sipilän ja muiden ehdokkaiden kanssa. Juha Pylvään tukiryhmän kokous pe 30.1. Nainen miljoonabisneksessä. Vapaa pääsy Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2. Metsälä, Metsälän kylätalo Rytinkisalmentie 2780 ja klo 18 Aten kota, Kelosyötteentie 9. La 31.1. 8.2. Kahvitarjoilu klo 17.30. Raumalla kunnallisjärjestön yleinen kokous ti 27.1. Keskustan ehdokkaiden Koillismaan kierros; ma 2.2. Eeva Harjula p. katsomaan jääkiekon liigaa Tappara - Kärpät ?otteluun Tampereelle. klo 19 kokouspaikkana valtuustosali, kaupungintalo. Tervetuloa suunnittelemaan kevään toimintaa! KOUVOLA, Ummeljoki py, vuosikokous ti 10.2 klo 18 pankkilan alakerrassa, Jalavatie 1. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella. Suullinen kyselytunti. Perjantaina 30.1. matkat Oulu-Kemi-Oulu, teatterilipun, lounaseväät ja vaatesäilytysmaksun: lapset (alle 18v.) 35 eur, aik. 65 eur. Osoite: Honkalammentie 149. Ke
Aku Ankka . Kun Hitler 31.1.1939 esitteli valtiopäiväpuheessaan, miten Saksan juutalaiskysymys pitäisi ratkaista, Brandt perui esityksensä. Mitkä esineet olivat Neuvostoliiton lipus- 6. perusteluna Münchenin sopimus, joka Neville Chamberlainin mukaan ?pelasti rauhan meidän ajallemme?. Masi . Mitä/keitä ovat Hirmu-Helka, Hujanhajan, Leevi Lounatuuli ja Pyrypolun Dumdum. Eric Brandt esitti 27.1.1939 Nobelin rauhan2. Oulussa alkoi maanantaina pianokilpailu 5. Virtanen 2 6 1 5 7 10. Mikä on ensimmäinen etunimensä? 4. Minkä maan parlamentin jäsen Eric Brandt oli? soittajan finaaliin. 22 27.1.2015 TIETOTESTI 1. Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peippo- sesta... Pääministeri Stubbin etunimistä Alexan- der on vasta toinen kasteessa saatu. Kolmen vuoden välein järjestettävä kilpailu on yksi keskeisimmistä klassisen musiikin kilpailuista Suomessa ja kantaa kuuluisan oululaislähtöisen säveltäjän nimeä. Miten loppuu vanha sananlasku? Suomessa pianonsoittoa opiskeleville nuorille, ja se huipentuu lauantaina kuuden Sudoku 5 3 3 6 8 2 6 8 1 4 7 3 9 1 1 8 8 4 3 3 2 4 1 9 6 3 8 5 5 3 7 3 6 5 3 9 1 3 7 2 2 5 7 6 7 3 6 8 6 1 1 9 1 5 4 3 7 7 2 3 1 6 7 8 5 2 8 4 9 5 6 7 8 9 6 9 2 3 1 tää pyyheliina...?? Viivi & Wagner . Montako muuta euroseteliä on? 3. B. Mikä on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän toinen etunimi? Mikä on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän toinen etunimi? palkinnon myöntämistä Adolf Hitlerille . Mihin urheilulajiin liittyy sanonta ?heit- 4 6. Kumpi on vanhempi uskonto, juutalai- sa ja mitkä nykyisessä, 1993 alkaen, Venäjän lipussa? suus vai kristinusko? Kuva: Jari Laukkanen 7. Vihje: kaikki esiintyivät viime lauantaina MTV3:lla. 8. Pienin euroseteli on 5 ja suurin 500 eu- roa. Kuka hän on? 9
Jos esimerkiksi kirjoittaa muutaman pakinan viikossa, niin se työpanos ei riitä OLIN TISKIJUKKANA yli vuosikymmenen. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Kun en ole vielä koulussa. Ratkaisut 3 9 6 7 1 4 5 2 8 8 1 4 2 5 9 6 7 3 7 2 5 8 3 6 1 4 9 4 8 1 7 2 6 5 9 3 6 5 9 3 4 8 1 7 2 2 7 3 9 1 5 4 6 8 5 2 7 4 8 1 9 3 6 9 1 6 5 7 3 8 2 4 3 4 8 6 9 2 7 5 1 7 3 5 8 6 4 2 1 9 8 9 2 1 3 7 6 4 5 1 6 4 2 5 9 3 8 7 5 2 6 3 4 7 9 1 8 4 3 7 9 8 1 2 6 5 1 8 9 2 6 5 3 7 4 2 9 3 8 1 4 6 5 7 6 1 5 7 2 9 8 4 3 8 7 4 5 3 6 1 2 9 3 4 8 1 7 2 5 9 6 7 5 2 6 9 8 4 3 1 9 6 1 4 5 3 7 8 2 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Ulkoasu: Mikko Eronen Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 4 3 1 6 2 8 9 5 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 044 7370 263 9 6 8 5 7 1 4 3 2 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 5 7 2 4 9 3 8 1 6 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Hesarin jutussakin palomies teki satunnaisesti muuttokeikkaa. JOS YLEENSÄ on töitä, niin yhä harvemmin seitsemästä neljään tai yhdeksästä viiteen. tammikuuta 2015. Tänään: Vainottujen uhrien muistopäivä, Viljo, ortodoksisen kalenterin mukaan Johannes, Juhani, Juha. Aurinko laskee tänään Helsingissä kello 16.19, Oulussa kello 15.39 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.45 ja Oulussa kello 9.20. PÄIVÄN SANA Herra puolustaa kansaansa, hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. 5 Moos. Miten niin ei muka ole? . Toimittaja kysyi, nousiko homma päähän. Vastasin, että ei siinä paljon päässyt leijumaan, kun meni aamulla kuudeksi oikeisiin töihin. Diskoaika oli hevosenleikkiä, mutta nuorena jaksoi. On pätkiä, joita yhdistelemällä saattaa saada kelvollisen elannon. Minä vedin kolmena iltana hikisen keikan. Olin hiljattain muistelemassa aikaa radiohaastattelussa. Ensinnäkin, työtä tekemällä ei rikastu. Kun katsoin sunnuntaiyönä hissin peilistä surkeaa olemustani, huomasin, että neljän tunnin yöunien jälkeen aloitan samalta viivalta kuin viikonlopun huilanneet työkaverit. Esimiehenä vastustin johtoa osa-aikaistamisen suhteen. Ei ottanut kipinää, kuka yrittäisi uudelleen. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 27. Vaikka neljä tuntia lehdenjakoa ja neljä tuntia siivousta tai hampurilaispaikan hommia. Verotusprogressio alkaa purra jyrkästi jo pienistä tuloista, senlaatuiseen yrittämiseen ei todellakaan kannusteta. Toinen juttu on, ei oma, vaan ympäristön epäilys siitä, että kahden työn tekijä vie jonkun toisen työn. Yleensä ei vie. Kakkostyöt ovat useimmiten luonteeltaan sellaisia, että ne eivät ole täysiaikaisia. Miksi itket Pikku-Ville? . 23 27.1.2015 Kahta työtä kenellekään päätoimiselle journalistille. Kahden tai useamman verokortin kanssa pelaavan leipä on pieninä murusina maailmalla. Esitin aina saman esimerkin; jos on 24 tunnin työpanos, niin miksi teettää se neljänä kuuden tunnin osarina, kun siitä olisi kolmelle täysi työaika ja elanto. Tosihan on, että varsinkaan pääkaupunkiseudulla ei elä niillä vajailla tunneilla. Yrittelin herättää aikanaan sellaista poolia, jossa työnantajat olisivat yksissätuumin tarjonneet täyttä työaikaa. Kun lähdimme perjantaina töistä, toiset lähtivät vapaan viikonlopun viettoon. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 1 8 7 3 6 5 2 9 4 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaaja: Maria Seppälä 044 7370 314 2 4 9 1 8 7 3 6 5 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Valokuvaaja: Jari Laukkanen 6 5 3 9 4 2 7 8 1 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Vastaukset: 1) NL sirppi ja vasara, Venäjän lipussa kolme vaakaraitaa valkoinen, sininen ja punainen, 2) viisi: 10, 20, 50, 100 ja 200 euroa, 3) Cai-Göran, 4) Petri, 5) ...västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään, 6) juutalaisuus, 7) Ruotsi, 8) Leevi Madetoja (1887-1947), 9) suomalaisia ravihevosia, osallistuivat Lahden Jokimaan V76-raveihin lauantaina, 10) nyrkkeily, pyyheliinan heittäminen kehään tarkoittaa ottelun luovuttamista. 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 3003 897 Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 044 5966 879. Hesari oli tehnyt ison jutun kahden, jopa kolmen työn tekijöistä. Olen tehnyt valtaosan elämästäni kahta työtä, joten tiedän siitä jotain. 32:36 SANANPARSI Ensij järk poes immeeseltä ja sitte sille annetaan akka. Rautalampi KASKU . Kun minulla ei ole kesälomaa.
Mitä lähempänä koteja koulut ovat, sen parempi lapsille ja nuorille, Vehviläinen linjaa. Hän muistuttaa, että keskustajohtaja Juha Sipilä tähdensi OAJ:n lauantaina järjestämässä puoluejohtajien keskustelussa lähikoulujen ensisijaisuutta. VEHVILÄINEN painottaa, että tärkeintä on pitää lähikoulut kunnossa. Hän kuitenkin lisää: Anu Vehviläisen mukaan keskusta ei kiellä perheiltä koulun valitsemista, kunhan syy on perusteltu. Kuva: Paula Åström dittava siitä, että koko Suomessa on mahdollisimman tasa-arvoiset edellytykset koulunkäyntiin ja opiskeluun eri asteilla. Koulujen eriytymiseen on Vehviläisen mukaan puututtava erityisesti suurimpien kaupunkien sisällä, missä erot ovat kaikista suurimmat. . Näin ei ole. Varapuheenjohtaja painottaa, että suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta päätetään huhtikuun eduskuntavaaleissa. Vaaleissa koulutus on Vehviläisen mukaan yksi keskustan viidestä kärkiteemasta. 24 27.1.2015 Keskusta on huolissaan koulujen eriytymisestä KESKUSTAN varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen harmittelee, että kokoomus ymmärtää tahallaan väärin keskustan koululinjauksia. Vehviläisen mukaan kokoomus jatkoi sunnuntaina tahallista väärinymmärtämistä väittämällä, että keskusta olisi kieltämässä perheiltä koulun valitsemisen lapsilleen. Keskusta katsoo, että oppilailla ja heidän vanhemmillaan pitää olla mahdollisuus valita esimerkiksi musiikin, liikunnan, vie- raiden kielten, matematiikan tai muusta perustellusta syystä muu kuin oppilaan lähikoulu. Tasa-arvoinen koulutus on ollut ja on Vehviläisen mukaan Suomen vahvuus myös tulevaisuudessa. . Päättäjien yhteisenä tavoitteena pitäisi olla, että jokainen koulu on yhtä hyvä ja turvallinen sekä oppilaiden ja opettajien kannalta. Hän korostaa, että tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista on pidettävä huolta. Keskusta on Vehviläisen mukaan huolissaan koulujen eriytymisestä ja koulutuksen tasa-arvosta. . Meidän on huoleh- Koulujen eriytymiseen on puututtava erityisesti suurimpien kaupunkien sisällä. VEHVILÄINEN myöntää, että järkeistämistä varmasti tarvitaan oppilaitosverkossa. . Mutta pelkkä leikkausten ja lakkauttamisten tie on väärä. Kaikki myöntävät, että tällä vaalikaudella tehdyt lähes kahden miljardin euron koulutukseen ovat olleet liian suuret. Vehviläinen luettelee, että koulutusta on kehitettävä uudistamalla koulutuksen sisältöjä, antamalla koulutuksen järjestäjille enemmän päätösvaltaa, lisäämällä eri asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä, edistämällä rohkeasti etäopetusta ja -opiskelua sekä muuta digitalisoitumista, parantamalla kouluviihtyvyyttä sekä vähentämällä koulutyöhön liittyvää byrokratiaa etenkin opettajien työssä.. Tasa-arvon mureneminen on estettävä