Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 27.1.2017 / 4,80 ?
Politiikan jälkeen
Suvi-Anne Siimes puolustaa ikääntyvän Suomen eläkejärjestelmää
Ajassa
Kirjat
Vieraskolumni
Professori: ?Emme ole
samassa veneessä?
Suhtautuminen Putiniin
jakaa venäläiset
Toistuvilla kohuilla
on seurauksensa
sisältö
27.1.
2017
Samuli Paulaharju/Museovirasto
Kärryistä koulunpenkille
Romanit olivat vähemmistö Suomessa jo 1500-luvulla s. 24
2
27.1.2017
29
Liikennekeskustelu lähti lapasesta ?
jälleen kerran s. 30
Eduskunta aloittaa
keskiviikkona keväturakkansa.
Ykkösaihe on sote-paketti. s. Palvelujen pelastaminen on
keskustalle tärkeintä.
Jouni Ovaska s. 16
27.1. 6
Kuusamolainen Taimi Pitkänen, 91,
ottaa kantaa myös netissä s. s. 14
Pohjalaiskaksikko patistaa naisia
vastuunkantajiksi s. 2017
3. 32
Yliopistosairaalat eivät hoida
sosiaalista lapsettomuutta.
Pitäisikö niiden
Liittokansleri Angela
Merkel on tukenut hankkeen toteuttamista, mutta myös kristillisdemokraattien joukoista on alkanut kuulua kriittisiä äänenpainoja. Hankkeen saksalaiseksi veturiksi nousi Saksan
sosiaalidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder, joka
siirtyi vaalitappion jälkeen kaasuyhtiön leipiin.
Nord Stream 2 on tarkoitus toteuttaa samalla konseptilla
kuin ensimmäinenkin. Sen sijaan
Ruotsin demarihallitus suhtautuu siihen kriittisesti, ja ruotsalaisten satamien käyttö rakentamistöiden tukikohtina on
pyritty estämään.
Suomessa Juha Sipilän hallituksen linja on ollut sama kuin
Matti Vanhasen hallituksella ensimmäistä kaasuputkea rakennettaessa. perustettu 1908 . Samalla
vahvistuisi tietysti riippuvuus Venäjän kaasusta.
EU:n komission tehtävä on arvioida, onko hanke sopusoinnussa EU:n energialainsäädännön kanssa.
Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin myötä Nord
Stream 2 nähdään entistä laajemmin poliittisena hankkeena. Kärkevimmät kriitikot kysyvät, pitääkö EU-maiden rahoittaa kaasuostoilla Venäjän sotatoimia Syyrian ja Ukrai-
4
27.1.2017
nan konflikteissa.
Kaasuputken toinen pää on Saksassa. Päätoimittaja Juha Määttä
Nord Stream/Lehtikuva
Suomen ei kannata lähteä
neuvomaan Saksaa, miten sen
pitäisi energiatarpeensa hoitaa.
Pääkirjoitus
Nord Stream 2 kannattaa pitää
Suomessa ympäristökysymyksenä
N
ord Stream 2 -kaasuputkihanke on periaatteessa energiapoliittinen hanke. Kiristyneessä kansainvälisessä
tilanteessa siitä on kuitenkin kehkeytynyt ennen muuta poliittinen kiista.
Ensimmäisen kaasuputken vetämisestä Itämeren pohjaan
päätettiin runsas kymmenen vuotta sitten aivan toisenlaisessa tilanteessa. Vihreät vastustavat putken rakentamista kiivaasti niin Saksassa kuin laajemminkin EU:n piirissä.
Saksan sosiaalidemokraatit tukevat hanketta. Hanketta toteuttavan yhtiön enemmistön omistaa venäläinen Gasprom, minkä lisäksi mukana
on joukko länsieurooppalaisia energiayhtiöitä, esimerkiksi
brittiläishollantilainen Shell.
Putki mahdollistaisi kaasun tuonnin kaksinkertaistamisen
Venäjältä Saksan kautta Euroopan käyttöön tilanteessa, jossa
läntisen Euroopan omat kaasuvarat ovat ehtymässä. Suomen ei kannata lähteä neuvomaan Saksaa, miten sen pitäisi energiatarpeensa hoitaa.
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi tuo vielä omat mausteensa kaasuputkisoppaan. Sopii kysyä, mitä järkeä olisi lähteä tässä tilanteessa heikentämään EU:n ja Venäjän taloussuhteita.. Sen mukaan putki voidaan vetää Suomen talousvyöhykkeen läpi, jos hanke täyttää lain asettamat ympäristövaatimukset.
Entinen linja toimii tässäkin tilanteessa. Trump saattaa hyvinkin ryhtyä hieromaan eri asioissa kauppoja Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa
Se kertoo, että elämme Venäjän ja Ruotsin välissä. Kun turvallisuuspoliittinen ympäristö tiukentuu, esille nousevat myös Euroopan unioni ja oman puolustuksen
vahvistaminen.
Puolustusvoimien vahvistaminen on vaikea yhtälö, kun samaan aikaan leikataan kansalaisten tukia kaikilla tasoilla.
Yksimielisyys vahvasta omasta puolustuksesta
lujittuu epävakaina aikoina. Uskottava puolustus
on maalle kansallinen ja kansainvälinen kysymys.
Ellei valtion budjetti jousta, puolustushankintoihin
löytyy tarvittava erillisrahoitus.
Karttaakin on hyvä katsoa. Itämerestä
tulisi rauhanmeri?, Kareinen kirjoittaa.
Kareisen ajatusmalli kulkee samoin kuin eräiden
tutkijoiden: Ruotsin ja Suomen erilaiset armeijat
täydentäisivät toisiaan hyvin. Siitä pitäisivät huolen
korkea tekniikka ja yksi maailman parhaista maajoukoista. Selitys voi olla
myös se, että Ruotsissa on totuttu puhumaan Venäjästä suoremmin kuin Suomessa.
Suomelle Venäjä on naapuri, jonka kanssa on
elettävä.
Ruotsin puolustuksessa puhutaan rinnakkain
Natosta ja yhteistyöstä Suomen kanssa. 2017
5. Se on ainakin selvä, että Suomen ja
Ruotsin tiivis puolustusyhteistyö on hyvä vastapaino Natolle ja sopiva ensipelote pahoja aikoville.
Anja Manninen
27.1. Toimittajalta
Itämerestä rauhanmeri
Suomen ulko- ja puolustuspoliittista keskustelua
hallitsevat perinteisesti Venäjä ja Nato. Merivoimien toimialue, Pohjanlahti ja
saaristo huomioiden, antaa maailman parhaat
puolustus- ja valvontamahdollisuudet.
Sotilaallisesti liittoutumaton alue rauhoittaisi sekä Natoa että Venäjää. Niiden takana levittäytyy Venäjä.
Nato vahvistaa läsnäoloaan Venäjän liepeillä. Ruotsin korkea valmius ja Suomen kestävyys yhdistyisivät.
Ruotsissa puolustusliittoon suhtaudutaan varau-
tuneemmin. Aluetta ei voisi käyttää toisen hyökkäystarkoituksiin. Venäjä kokee toimien uhkaavan turvallisuuttaan.
Asevelvollisuudesta luopuneet ruotsalaiset hä-
täilevät turvallisuutensa puolesta. Suomen armeijan ja kansan puolustustahto on koeteltu ja hyväksi havaittu. Etenkin
porvarillisten ryhmien käsitys on, että vain Nato
antaa täyden turvan.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist totesi äsken, että puolustusyhteistyössä pitää arvioida
lisäaskeleen ottamista.
Suomessa kokoomuksen Ilkka Kanerva on halukas syventämään puolustusyhteistyön puolustusliitoksi asti.
Myös Suomenmaan mielipiteisiin kirjoittava kes-
kustan kunniajäsen Raimo Kareinen on esittänyt
puolustusliittoa korvaamaan kalliita hävittäjähankintoja ja turvaamaan Itämeren turvallisuutta.
Kareinen puhuu ?toimialarationalisoinnista?.
?Liitossa Ruotsin kanssa ilmavalvonta koko alueelle hoituisi Ruotsin vahvalla ilmavoimalla jo siitäkin lähtökohdasta ajateltuna, että heillä on oma
valmistus. Jostakin suunnasta katsoen Ruotsi on Suomen selän takana ja siksi
säästynyt sotien tuhoilta.
Itsenäisyyspäivänä meitä muistutettiin, että
ruotsalaisia oli vapaaehtoisina puolustamassa Suomea sodissa, vaikka Ruotsin valtio varoi tarkoin antamasta Suomelle tukea.
Itämeri erottaa Ruotsin Natoon kuuluvista Baltian maista. Kysymys kuuluukin, riittääkö Ruotsille tiivis puolustusyhteistyö
Suomen kanssa, vai hakeeko maa turvaa Natosta.
Tuntuu, että Venäjän uhka koetaan Ruotsissa
voimakkaammin kuin Suomessa. Maassa kuin maassa onkin hyvä puntaroida, onko halua lähteä puolustamaan naapuria,
jos sitä uhataan.
Niin tai näin
Keskusteluun tullee myös kansainvälinen tilanne presidentti Donald Trumpin valintaa myöten.
Kevään eduskuntakauden tärkein ja työläin paketti on sosiaali- ja terveyspalvelujen
uudistaminen (sote). helmikuuta. Taitetussa
indeksissä kuluttajahintojen vaikutus on 80
prosenttia ja palkkojen nousun 20 prosenttia.
Kiljusen aloite kytkisi eläkkeiden nousun sataprosenttisesti palkkojen nousuun.
Eläkematemaatikkojen mukaan aloite tyhjentäisi 2060-luvulla eläkerahastot ja johtaisi
erittäin tuntuvaan palkasta perittävien eläkemaksujen korotukseen.
Kansanedustajat pääsevät ottamaan kantaa myös aloitteeseen eutanasian (armokuoleman) sallimisesta sekä Malmin lentokentän
säilyttämisestä lentopaikkana ilmailukäytössä. Niihin muodostetaan
vaaleilla valittavat valtuustot.
Hallitus lupailee maakuntalakia ja sotepalvelujen järjestämislakia kansanedustajien
pöydälle helmikuun viimeisellä viikolla. Siihen kuuluu lukuisa
joukko lakiesityksiä. Helsingin valtuusto on päättänyt rakennuttaa lentokentälle asuntoja.. Pääministeri Juha Sipilä esittelee niitä ja hallituksen politiikkaa
valtiopäivien avauskeskustelussa 8. Se tulee
eduskuntaan erillisenä esityksenään.
6
27.1.2017
Huhtikuun lopulla hallitus arvioi kehysriihessään ohjelmansa toteutumista ja lähivuosien näkymiä, muun muassa sitä, millä lisätoimilla 72 prosentin työllisyysaste voi toteutua. Presidentinvaalit käydään vuoden kuluttua.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Matti Vanhanen on jo radalla keskustan ehdokkaana. Ajassa
Eduskunnalle
työläs kevät
Presidenttikilpa hiipii politiikan lisäväriksi
Teksti: Pentti Manninen Kuva: jari laukkanen
Kansanedustajat aloittavat keskiviikkona it-
senäisyyden juhlavuoden istuntokauden valitsemalla Maria Lohelan (ps.) jatkamaan
eduskunnan puhemiehenä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa
juhlallisesti valtiopäivät torstaina Finlandia-talossa, ja illalla Dallape-orkesteri virittää edustajat itsenäisyyden vuosikymmenten
tunnelmiin.
Edustajille on luvassa työläs kevät. Viime vaalien kakkonen, vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto ilmoittanee parin viikon kuluessa, pyrkiikö uudelleen.
Perussuomalaiset valikoivat ehdokastaan
Timo Soinin kieltäydyttyä kunniasta, ja Sauli Niinistön odotetaan kertovan jatkohalunsa
kevään aikana.
Hallituksen esitysten aikataulu on parhail-
laan loppuviilauksessa. Kiivas keskustelu nousee myös sote-uudistukseen liittyvästä valinnanvapaudesta. Ensimmäisenä käsittelyyn
tulee Paavo Lipposen (sd.) hallituksen aikana
1996 käyttöön otettu eläkkeiden ?taitettu indeksi?. Kimmo Kiljunen (sd.) on viritellyt esityksen, jolla taitettu indeksi pyyhkäistäisiin
unhoon.
Eläkeindeksi on laskentakaava, jolla työeläkkeitä korotetaan vuosittain. Monien edustajien urakkaa lisää ehdokkuus huhtikuun kuntavaaleissa.
Eduskunnan ylle hiipii presidenttikilvan
henki, vaikka parlamentti ei suoraan vaikutakaan vaalitulokseen. Tässä
vaiheessa kansanedustajat saavat puntaroida
menettelytapoja ja rahoitusta.
Eduskunta saa kevään aikana myös ruokapoliittisen selonteon ja ilmastopoliittisen
suunnitelman.
Myös kansalaisaloitteet tuovat eduskun-
nalle urakoitavaa. Merkittävin on 18 maakunnan perustaminen. Edustajat pääsevät jauhamaan merivoimien alushankintoja sekä ilmavoimien hävittäjähankintoja.
Uusien hävittäjien valinta viidestä vaihtoehdosta jää seuraavalle vaalikaudelle. Eduskunta saa niistä selonteon vapun
jälkeen.
Hallitus työllistää eduskuntaa myös ammatillisen koulutuksen laajalla reformilla ja eri
selonteoilla.
Syksyllä hyväksyttyä ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa täydentää puolustuspoliittinen selonteko
2017
7. Maria Lohela
jatkaa eduskunnan
puhemiehenä.
Työlistalla ovat maakuntien perustaminen,
soten valinnanvapaus, puolustusselonteko,
eläkeindeksi, eutanasia, Lex Malmi...
27.1
Saaren mukaan täl-
lä vaalikaudella tehtävillä ratkaisuilla mennään sosiaali- ja terveyspolitiikassa 2040-luvulle.
Professorin mielestä talouspohjan pitämi-
nen kunnossa on välttämätöntä, mutta sitäkin suurempi hyvinvoinnin haaste on sosiaalisen perustan rapautuminen.
Hyvässä hyvinvointijärjestelmässä ihmiset ovat elämäänsä jokseenkin tyytyväisiä,
kokevat järjestelmän reiluksi, voivat luottaa toisiinsa ja kokevat olevansa samassa veneessä.
Luottamusluvut jakautuvat Saaren mukaan leipäjonojen tasolla. Kaikki eivät enää
koe olevansa muiden kanssa samassa veneessä.
??Todellinen haaste on siellä, ei julkisen talouden pyörittämisessä, hän varoittaa.. Sillä on 130?000 jäsentä ja yli 400 paikallisyhdistystä.
Saaren mukaan suomalaisen hyvinvointi-
järjestelmän romahtamista on povailtu vuosikymmeniä.
Aina se on selvinnyt, ja Saari uskoo sen
selviytyvän myös tämän hetken murroksesta.
Menestys edellyttää kuitenkin professorin
mukaan julkiselta vallalta pitkäjänteistä sitoutumista myös jatkossa . Älkää nyt hyvät
ihmiset vetäkö esityksiä pois
ennen kuin niistä ehtii kirjoittaa!
Heikki Pursiainen
Twitterissä
Nyt se on virallista. Ajassa
Sanottua
Tämä hallitus on blogaajan
painajainen. Saaren mukaan se kasautuu huonoosaisimmille ihmisille.
Yksinäisyyden vähentämisessä keskeinen,
joskaan ei ainoa keino, on Saaren mukaan
8
27.1.2017
yhdistystoiminta. ei riitä, että katsotaan ylihuomiseen. Taidan julistaa
itseni politiikan eläkeläiseksi. Ei
pysy enää näissä käänteissä mukana.
Eeva Lehtimäki
Twitterissä
Onhan se mahtava juttu, että
mikään ei muutu autoverotuksessa
ja autokanta pysyy vanhana.
Pyrrhoslainen poliittinen voitto.
Mika Rossi
Twitterissä
Jari Laukkanen
Kaikki eivät enää
koe olevansa
muiden kanssa
samassa veneessä.
Juho Saari puhui Eläkeliiton järjestämässä seminaarissa Finlandia-talossa tiistaina.
?Toiset ihmiset ovat parasta perusturvaa?
Pentti Manninen
Suomalaisten todellista perusturvaa ovat
toiset ihmiset, sosiaali- ja terveyspolitiikan
professori Juho Saari arvioi.
Saaren mukaan mukaan mikään muu ei
vähennä koettua elämänlaatua niin paljon
yksinäisyys.
??Yksinäisyyden kokemuksella on hämmästyttävän vahvoja vaikutuksia ihmisen
toimintaan ja aloitekykyyn, professori sanoo.
Hän painottaa, että yksinäisyyden mekanis-
meihin vaikuttamalla voidaan kohentaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.
Yksinäisyys ei jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti. Hän tarkasteli suomalaista hyvinvointia tästä päivästä 2040-luvulle Eläkeliiton järjestämässä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden seminaarissa Finlandia-talossa.
Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö
Sanottua
Politiikassa ei riitä, että uskoo
asiaansa ja haluaa palavasti viedä
sitä eteenpäin. Jos tästä jupakasta jotain oppia hakee,
niin asioiden valmisteluun ja tiedottamiseen
pitää jatkossa kiinnittää paljon enemmän
huomiota.
Mikko Alatalon mukaan keskustelua uudistusideoista täytyy uskaltaa käydä, vaikka
kansa ei vielä ollutkaan kypsä niiden hyväksymiseen.
. Esimerkiksi biotalous vaatii sen, että tiet
pidetään kunnossa ja tarpeen mukaan pystytään rakentamaan myös uusia väyliä.
27.1. Lainatakseni
Jyrki Kasvia, tämä vallankumous on
käynnissä juuri nyt. 2017
9. Myös tuki ja
selustakin on syytä varmistaa.
Antero Mukka
Helsingin Sanomissa
Suomalaisista kehkeytyi iloisia
veronmaksajia, jotka ovat
tyytyväisiä teiden kuntoon.
Selvitystyö ei mennyt hukkaan.
Ulla Parviainen
Twitterissä
Ajassa
Meillä on ratkaistavana useita isoja
liikenteen kysymyksiä. Jos käyt kerran kesässä pyörällä päräyttämässä, niin
joudut maksamaan täyden veron,
hän muistuttaa.
Valtiovarainministeriöltä odotetaan lakiesitystä helmikuun aikana.
Alustavan suunnitelman mukaan veroa alettaisiin periä toukokuun alusta lähtien.
Itsekin moottoripyöriä harrastavan
Arto Pirttilahti pitää könttäveroa epäoikeudenmukaisena.
Pirttilahden mukaan vero kääntyy
helposti itseään vastaan.
. Tämä on täysin perussuomalaisten hallitusohjelmaan ajama asia,
Pirttilahti toteaa.
Liikennevaliokunnan keskustalaiset
yhtiöittämiskohusta: ?Viestintä petti?
Risto Luodonpää
Liikenne- ja viestintävaliokunnan keskusta-
Shutterstock
laiset jäsenet ovat yksimielisiä siitä, että yhtiöittämishankkeen nopea keskeyttäminen oli
järkevä ratkaisu. Minulle tuli yllätyksenä se, kuinka vähän ministerit keskenään näyttävät keskustelevan.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Mirja
Vehkaperä on samaa mieltä avainhenkilöiden keskinäisen viestinnän pettämisestä.
. Kuten esimerkiksi
se tavoite, että ulkomaalainen rekkaliikenne
pitää ottaa mukaan talkoisiin.
Markku Pakkasen mielestä selvityksen sudenkuopat pitää jatkossa välttää paremmalla
kommunikaatiolla.
. Yhtä mieltä edustajat ovat
myös viestinnän pettämisestä hankkeen julkistamisvaiheessa.
Eeva-Maria Maijalan mukaan keskustelun
kärki lipsahti välillä vääriin asioihin.
. Kuluvana vuonna niiden arvellaan jatkavan laskuaan.
Pirttilahden mielestä verolle laskettu 25 miljoonan euron tuottotavoite on täyttä utopiaa.
. Könttävero on epäoikeudenmukainen ratkaisu. Työ jatkuu.
Anne Berner
Twitterissä
Jari Laukkanen
Pirttilahti lyttää moottoripyöräveron
Risto Luodonpää
Keskustan kansanedustaja Arto
Pirttilahti ehdottaa moottoripyörille
kaavaillun 150 euron veron korvaamista ajopäivien mukaan kerättävällä maksulla.
Päiväkohtainen maksu kohtelisi
Pirttilahden mukaan motoristeja tasapuolisemmin muiden tieliikenneajoneuvojen kanssa.
. Valtaosa lausunnonantajista vaati oikaisua alkuperäiseen esitykseen,
hän huomauttaa.
Teknisen Kaupan Liitto pelkää veron aiheuttavan alan toimijoille lisää
konkursseja.
Ensirekisteröinnit romahtivat viime vuonna hieman yli 3?000:een pyörään. Kun mukaan lasketaan vaikutukset polttoaineiden myynnissä, kaupassa ja niin edelleen, niin veron vaikutus kääntyy negatiiviseksi.
Asian eteneminen on kiinni siitä,
kuinka johdonmukaisesti hallituskumppani perussuomalaiset hankkeensa takana seisoo.
. Maaseudun tieverkoston tarpeet tai uudet
rahoituskuviot eivät ehtineet päästä keskusteluun mukaan ollenkaan
Heille Putin on kansakunnan maineen pelastaja.
Nyt vihdoinkin meitä kuunnellaan ja
arvostetaan, televisiovenäläiset ajattelevat. Hänen mukaansa maa on
jakautunut kahtia televisio-Venäjään ja
netti-Venäjään.
Televisiovenäläiset, joihin kuuluu
noin 80 prosenttia kansasta, imevät tietonsa television pääkanavilta. Heidän mielestään Putinista tulisi päästä mitä pikimmin eroon,
muuten Venäjä eristäytyy ja rämettyy
totaalisesti.
Mustajoen mukaan jako kansalaisten
välillä on jyrkkä.
??Jopa niin jyrkkä, että se on johtanut avioeroihin ja sukulaisten välien rikkoutumiseen.
Ei ole olemassa mitään välimuotoa: olet puolesta tai
vastaan.
Arto Mustajoki: Myrsky vodkalasissa. Samaan aikaan talouteen yritettiin istuttaa markkinatalouden oppeja.
??Se rampautti elinkeinot ja kaupan
niin, että ihmiset näkivät suoranaisesti nälkää. Kirjoituksia Suomesta,
Venäjästä ja elämästä.
Gaudeamus, 264 s.. On varaa matkustaa ulkomaille
ja ostaa kunnollinen auto.
Nettivenäläiset eivät televisiota katso, koska eivät kestä sen suoltamaa propagandaa. Ajassa
Shutterstock
Putin palautti venäläisten itsetunnon
Annukka Kaarela
Vladimir Putinin kotimaassaan nautti-
ma huima suosio hämmästyttää lännessä. Mitä kovempia otteita presidentti harjoittaa, sitä korkeammalle hänen kannatuksensa näyttää Venäjällä kasvavan.
Venäjän kielen ja kirjallisuuden emeritusprofessorin Arto Mustajoen mukaan Putin-ilmiötä ymmärtääkseen
täytyy palauttaa mieleen, mitä Venäjällä tapahtui 1990-luvulla. Kun samaan aikaan venäläi-
10
27.1.2017
set kokivat, että heitä ei kukaan arvosta
tai edes kuuntele, kansan itsetunto laski pakkasen puolelle. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää Putinin suosio,
Mustajoki toteaa.
Helsingin yliopistosta juuri eläköitynyt
Mustajoki kirjoittaa Venäjä-näkemyksistään tuoreessa Myrsky vodkalasissa
-kirjassaan. Putinin ansioksi lasketaan myös,
että kansa on hänen aikanaan vauras-
tunut. Tuolloin maahan tuotiin vauhdilla länsimainen demokratia vapaine vaaleineen.
Seurauksena oli täydellinen kaaos,
jonka venäläiset kokivat demokratian irvikuvaksi
Postin työntekijä on muun
muassa vienyt asiakkaille lounaan keskuskeittiöltä, lämmittänyt sen ja katsonut, ettei asiakas
unohda syödä. Eksote on perehdyttänyt tehtävästä kiinnostuneet Postin työntekijät.
Posti kuljettaa kuntien aterioita noin 100 paikkakunnalla. Lopulta onnistuminen arvioidaan saavutettujen tulosten
kautta.
Kunnes toisin todistetaan, lopputulema taitaa olla, että ?Suomea voi johtaa myös kuin yritystä?.
Hannu Takkula
Euroopan parlamentin jäsen
Posti
Suoraan kysyen
Posti myös hoivaa ja leikkaa nurmikoita
Anja Manninen
Posti on ostanut HR Hoivan tuottaakseen
hoivapalveluja kotiin. Maanlaajuinen verkosto voi
tuoda palveluja esimerkiksi haja-asutusalueille.
Uusi liiketoiminta voi työllistää sekä Postin omia
työntekijöitä että paikallisia palveluosaajia.
27.1. Jos sellaisia ei löydy, niin
kyselytutkimus johtamisen perehtyneille tutkijoille olisi paikallaan.
Lisäksi voisi haastatella politiikassa mukana olleita yritysjohtajia. Palvelut räätälöidään asiakastarpeen mukaan.
Minkälaisia kelpoisuusvaatimuksia hoivapalvelu edellyttää Postin työntekijöiltä. Henkilöstö jatkaa tehtävissään ja
vastaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluista.
Posti Kotipalvelut on pilotoinut vuoden ajan
kotihoidon tukipalveluja Etelä-Karjalassa Eksoten kumppanina. Kotipalvelut resurssoidaan työpäiviin siten, etteivät ne vaikuta Postin muihin palveluihin.
Postin Tuotannon työpäivä koostuu erilaisista työtehtävistä, ja työ on aiempaa monipuolisempaa. Täällä Bryssel
Rakennellaan mielikuvia
Olen kuullut usean toimittajan sanovan ?Suomea ei johdeta kuten yritystä?. Miten
heidät koulutetaan tehtäviin, vai palkataanko uusia?
HR Hoiva jatkaa Postin tytäryhtiönä, kuten
tähänkin asti. Siitä on jo yli 10 vuoden kokemus.
Miten kotipalvelu nivoutuu varsinaisten postipalvelujen hoitoon aikataulullisesti. Ihmisten menestyksekäs johtaminen vaatii faktojen lisäksi sitoutumista arvoihin ja vastuullisuutta. Olisi mielenkiintoista tietää, miten he määrittelisivät maan ja yrityksen johtamisen metodologiset erot.
On helppoa esittää väittämiä ja mielikuvia ilman
faktoja. Mihin
Posti laajentaa toimintaansa ruohonleikkuun
ja hoivapalvelujen jälkeen?
Posti Kotipalvelut kehittää henkilöasiakkaille,
yrityksille sekä julkiselle sektorille hoivan, turvan ja kiinteistönhoidon palveluja. Tällainen on vaarallista.
Logiikka kulkee niin, että jos Antti Rinne nousee joku päivä pääministeriksi, voidaan väittää,
että ?Suomea ei voi johtaa kuten ay-liikettä?, tai
jos kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo
nousee pääministeriksi, on helppo sanoa: ?Suomea ei voi johtaa kuten puoluetta?.
Voi myös kysyä, voiko Suomea johtaa kuten
lehtitaloa, joka julkaisee näitä juttuja. Viime vuoden aikana on pilotoitu muun muassa ruohonleikkaus- ja haravointipalveluja. Olen yrittänyt
löytää väitteelle perusteita, mutta en ole löytänyt yhtään johtamista koskevaa analyysia, jossa
yrityksen ja Suomen hallituksen johtamisen metodit määriteltäisiin erilaisiksi.
Hyvä toimittaja voisi nostaa esiin tutkimukset,
joihin väite pohjautuu. Sellaisia ovat esimerkiksi Erkki Moisander, Jere Lahti, Timo Seppälä, Kirsi Piha, Kalervo Kummola, Eero Reijonen, Eero Lehti, Anne Berner, Eero Suutari, Pekka Kuosmanen... Jaettavan postin määrä vähenee digitalisaation myötä. Mieli tekisi vastata tunnepohjalta, mutta koska asiasta ei
ole mitään tutkimusta, on parempi olla luomatta mielikuvaa, joka ei välttämättä ole yhtä totuuden kanssa.
Lähtökohdat hyvälle johtamiselle ovat käsitykseni mukaan siinä, että päätökset pyritään tekemään tosiasioihin pohjautuen. 2017
11. Minkälaisista hoivapalveluista on kysymys, Postin viestintäpäällikkö Liisa Hertz?
HR Hoiva tuottaa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille ja kuntayhtymille
Uutiskuva
12
27.1.2017
2017
13. Mario Tama / AFP Photo / Lehtikuva
Vaihtoehtoisia faktoja
Samuli Vänttilä
Tungos oli valtava, kun mielenosoittajat kulkivat Yhdys-
valtain kongressitalon ohitse maan pääkaupungissa Washingtonissa presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisia seuraavana päivänä.
Niin sanotulle Naisten marssille osallistui jopa puoli
miljoonaa ihmistä. Samanlaisia osallistujalukemia saatiin
myös New Yorkista ja Los Angelesista.
Väkeä Trumpin vastaiset marssit keräsivät myös muissa
Amerikan kaupungeissa sekä ympäri maailmaa Australiasta Irakin Erbiliin, Lontoosta Pariisiin ja Helsinkiin.
Osallistujamäärät nousivat keskiöön myös Trumpin
presidenttiuran alkumetreillä.
Keskustiedustelupalvelu CIA:n päämajassa vieraillutta
tuoretta presidenttiä ei kiinnostanut puhua Yhdysvaltain
kansallisesta turvallisuudesta, sillä mieltä kaihersi virkaanastujaisten osallistujamäärä.
Presidentti syytti tiedotusvälineitä valeuutisoinnista,
kun ne olivat kertoneet Trumpin virkaanastujaisiin osallistuneen vähemmän väkeä kuin Barack Obaman virkaanastujaisiin vuonna 2009.
??Se näytti miljoonalta, puoleltatoista miljoonalta ihmiseltä, Trump ylisti omaa yleisömääräänsä.
??Tämä oli suurin yleisö, joka on koskaan todistettu virkaanastujaisissa, piste, komppasi Valkoisen talon tuore
tiedotuspäällikkö Sean Spicer myöhemmin.
Mediat osoittivat Trumpin ja Spicerin väitteet vääriksi.
Trumpin keskeisiin neuvonantajiin kuuluva Kellyanne
Conway kuittasi koko episodin sanomalla, että kyse oli
vain ?vaihtoehtoisista faktoista?.
27.1
Shutterstock
KO R JAU SVE L KA 1284
TI EN K ÄY T TÖMAKS U 348
SY R J Ä S E U T U 92
K AU P U N K I 4
AU TOALA 7 2
AUTOVERO 19
PAI K ANNU S 6 4
KESKU STA 12
KO KOO MU S 35
P ERU SSU O MAL AI SET 8
Älykäs liikenne
valtaa tiet
lähitulevaisuudessa.
14
27.1.2017
Jorma Ollilan työryhmä
ehdotti silloin satelliittipaikannukseen
perustuvaa kilometriveroa.
Tuolloinen liikenneministeri Merja
Kyllönen (vas.) tyrmistyi nopeasta kielteisestä julkisuudesta.
. Lisäksi pelkkä maininta paikannukseen perustuvasta kilometrimaksusta nosti ihmisten karvat pystyyn.
Berneriä luonnehditaan poikkeukselli-
sen tarmokkaasti ja itsenäisesti työskenteleväksi ministeriksi. Jo samana päivänä kokoomusjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo leukaili, ettei
hän ymmärrä koko uudistuksen ideaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini puolestaan ilmoitti viikonloppuna, etteivät Bernerin
ajatukset liikenneväylien yhtiöittämisestä ja autoilijoiden seurannasta etene hallituksessa.
Hallituskumppanit antoivat ymmärtää, että ne olisivat keskustaministerin
esityksestä yhtä tyrmistyneitä kuin osa
kansalaisista.
Tosiasiassa viime keväänä hallituksen
kehysriihessä oli yhdessä sovittu, että liikenne- ja viestintäministerin johdolla
valmistellaan esitys, jossa Liikenneviraston väylien hoidon, kehittämisen ja ylläpidon tehtävät siirretään valtionyhtiöön,
jonka rahoitus kertyy pääasiassa asiakasmaksuista.
Maanantaina liikenneverkkohankkeesta avattiin kansalaiskeskustelu Otakantaa.fi-palvelussa. Poliittisen tuen
puute kaatoi koko hankkeen jo saman
päivän iltana.
Neljän päivän mittainen farssi oli lyhyt verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa hankkeen edistämisestä olisi päätetty vasta hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa. Nyt tuntuu, että sitä kuitenkin käsitellään kuin se olisi ollut hallituksen tekemä esitys, Kyllönen tuskaili Ylen haastattelussa neljä päivää raportin julkistuksen jälkeen.
Bernerkin yritti turhaan korostaa, että nyt tehtyä luonnosta voi vielä parannella.
Paniikkinappulaa oli pakko painaa,
kun autokauppaa uhkasi vuoden seisahtuminen. Alustavassa selvityksessä oli
vielä valuvikoja, jotka pääsivät nyt kaiken kansan ihmeteltäviksi. Toteutuessaan liikenneverkkohanke olisi poistanut autoveron vuoden
2018 alussa. Voisi sanoa, että keskustelu on karannut aivan tyystin lapasesta. Uutisanalyysi
Suunta hukassa
Liikenneverkkohankkeen pitäisi olla nyt lausuntokierroksella, mutta
hallituksen uudistushenkisyys rajoittui keskustaan
Liikenneverkkohanke tuli tiensä päähän
ennätysvauhdilla.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne
Berner (kesk.) esitteli siitä alustavan selvityksen viime viikon torstaina. Hallituskumppanien toiminta oli kyseenalaista, mutta poliitikkona kokematon Berner ei itsekään ymmärtänyt turvata hallituksessa selustaansa riittävästi
uudistusta ajaessaan.
Keskustalaiset suhtautuivat liikenne-
verkkohankkeeseen suhteellisen tyynesti.
Infra Oy:n perustaminen kuului keskustan politiikkalinjauksiin jo viime vaalikaudella. Näin toimittiin Matti Vanhasen hallituksissa.
Avoimuus ja vielä keskeneräisen hankkeen esitteleminen ei auttanut ainakaan
tällä kertaa. 2017
15. Liikenneverkkoyhtiö vei ajatuksen muutaman askeleen pitemmälle.
Ellei hanketta olisi keskeytetty, keskustan eduskuntaryhmä olisi puinut sitä ensi keskiviikkona heti istuntokauden
alkaessa. Hän uskoi vahvasti siihen, että yhtiömalli ratkaisisi teiden
rahoituksen.
Liikennehanke henkilöityi vahvasti Berneriin, ja sitä pidettiin jo ministerin esityksenä eikä vasta alustavana selvityksenä.
Tämä on kovin tuttua reilun kolmen
vuoden takaa. Oletettavaa on, että kansanedustajat olisivat ryhtyneet kantamaan
huolta omien alueidensa autoilijoiden
kohtelusta. Työryhmä teki kaksi vuotta töitä, jätti vasta esityksensä, poliittinen käsittely on vielä
kokonaan läpikäymättä eikä minkäänlaista arviota tai analyysia raportista ole
tehty. Sipilän mukaan liikenneverkon kehittämistä mietitään seuraavaksi
rauhassa hallituspuolueiden kesken.
Yle on jo reilun viikon ajan irvaillut Ber-
nerille siitä, että hän olisi kutsunut liikennehankettaan suurimmaksi uudistukseksi sitten autojen keksimisen.
Tämäkin meni pieleen alusta alkaen.
Berner itse asiassa tarkoitti sitä, että liikenteellä on edessään suurin mullistus
sitten autojen keksimisen.
Älykäs liikenne valtaa tiet lähitulevaisuudessa, mutta sitä on vielä vaikea ymmärtää Suomessa, jonka teillä pörisee
Euroopan vanhin autokanta.
Pauliina Pohjala
27.1. Berner ja pääministeri Ju-
ha Sipilä (kesk.) sopivat, että tästä täytyy
luopua ja markkinahäiriö katkaista.
Poliittiset edellytyksetkin puuttuivat. Likaisen poliittisen
pelin makua oli myös siinä, että liikenneverkkoyhtiöpaperit vuodettiin julkisuuteen jo päivää ennen tiedotustilaisuutta.
Mikä siis neuvoksi, jotta vastaavilta episodeilta vältytään?
Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila
esittää tämän lehden kolumnissaan, että maan hallitus toisi asiat julkisuuteen
vasta viilattuina ja hallitusryhmien hy-
väksyminä
Naisparien kohdalla puhutaan sosiaalisesta hedelmättömyydestä.
. Ilmiöt
Missä menevät
hoidon rajat?
Yliopistosairaalat eivät ole taipuneet naisparien lapsettomuushoitoihin.
Asian ratkaisee nyt korkein hallinto-oikeus.
TEKSTI: Pauliina Pohjala KUVA: SHUTTERSTOCK
Pitäisikö yksin lasta haluavien naisten
tai naisparien hedelmöityshoidot lahjasoluilla maksaa verovaroin?
Siitä ei edelleenkään löydy yhtä näkemystä, joten yliopistosairaalat hakevat nyt ratkaisua korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Suomen yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit jättivät sinne viime viikolla valituksensa joulukuisesta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan
päätöksestä, jonka mukaan sairaalat
ovat syrjineet itsellisiä naisia ja naispareja.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei lau-
takuntaan reilu vuosi sitten tapauksen,
jossa naisen kanssa parisuhteessa olevalta naiselta evättiin pääsy hedelmöi-
16
27.1.2017
tyshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa.
Lautakunta totesi kuukauden takaisessa ratkaisussaan, että hoidon evännyt lääkäri syrji asiakasta tämän seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Erityisen moitittavaa lautakunnan
mukaan oli se, että hedelmöityshoito
evättiin, vaikka asiakas oli hankkinut
hoidossa tarvittavat sukusolut omalla
kustannuksellaan.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta kielsi sairaaloilta syrjimisen jatkamisen ja asetti kaikille viidelle johtajaylilääkärille 30 000 euron henkilökohtaisen uhkasakon.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopii-
rin vs. Meidän tehtävämme on hoitaa potilaita ja sairauksia. Jos peruste on jo-. johtaja Aino-Liisa Oukka ei koe
sairaaloiden syrjivän erityisesti naispareja.
Hän pitää välttämättömänä käytäntöä, jossa lahjasoluhoidot sosiaalisten
syiden perusteella joko kielletään kaikilta tai vaihtoehtoisesti sallitaan lainsäädännöllä joillekin.
??Yhtä hyvin voisi sanoa, että me syrjimme postmenopausaalisia naisia.
Maailmalla 60-vuotiaat naiset ovat saaneet menestyksellisesti lapsia lahjasukusoluilla.
Oukka korostaa, että erikoissairaanhoitoa annetaan lääketieteellisillä perusteluilla
Valvovat viranomaiset ovat useaan
otteeseen kiinnittäneet huomiota siihen, että kaikkia tulisi kohdella yhdenvertaisesti.
Keistinen myöntää, että hedelmöityshoitoasia on hiertänyt jo pitkään. Tietyllä tavalla tässä näkyy
kunnallisten terveyspalveluiden kehittymättömyys.
Keistisen mukaan kysymys siitä, mitä ovat riittävät terveyspalvelut, nousee
yhä keskeisemmäksi asiaksi valinnanvapauden laajentuessa.
Sateenkaariperheet ry:n toiminnan-
johtaja Juha Jämsä ihmettelee johtajaylilääkäreiden pahoittelua siitä, että
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ohittaa kunnat ja terveydenhoitoalan viranomaiset hoidon rajojen asettamisessa.
. Siksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) päivitti suosituksensa hedelmöityshoidon yhtenäisistä perusteista
vuonna 2014.
Sen mukaan hedelmöityshoitoa voidaan antaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys. Ei voi olla niin, että tietynlaisia ihmisiä hoidetaan siellä ja loput joutuvat
menemään yksityiselle puolelle. Juuri
siitä syystä hedelmöityshoidon perusteet päivitettiin muutama vuosi sitten.
. Näin on esimerkiksi naisparien kohdalla.
STM toteaa, että vain lääketieteelliset syyt voivat olla este hedelmöityshoitojen antamiselle.
Oukan mielestä terveydenhuoltolaki
on hyvin tulkinnallinen.
. Me voimme tarvittaessa lähettää
potilaan eteenpäin lääketieteellisillä
indikaatioilla. 2017
17. Toivomme, että jäsenistöstämme
löytyy rohkeita perheitä peräämään
syrjimättömiä hoitoja.
27.1. Pitää
lähteä siitä, että lakia sovelletaan kaikkien osalta yhdenvertaisesti.
Pimiä muistuttaa, että STM, Valvira
ja eduskunnan oikeusasiamies ovat olleet niille tulleiden kanteluiden vastauksissa sitä mieltä, että sairaaloiden pitää muuttaa käytäntöään.
??Silti on jatkettu niin, että lahjasoluja käyttävät ihmiset eivät saa hoitoja.
Pimiä huomauttaa, että sairaalat
ovat evänneet hedelmöityshoitoja lahjasoluilla myös naisilta, joilla on ollut lääketieteellinen syy lapsettomuuteen.
Yliopistosairaaloiden johtajaylilää-
kärit toteavat yhteisessä tiedotteessaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta pyrkii ohittamaan kunnat ja ne terveydenhoitoalan viranomaiset, jotka ovat tähän saakka päättäneet hoidon rajoista.
. Laki sanoo, että potilaita hoidetaan lääketieteellisillä indikaatioilla.
Nyt korkein hallinto-oikeus katsoo, miten määräykset ja normit suhtautuvat
toisiinsa.
Lapsettomuushoitoihin lääketieteellisistä syistä hakeutuva nainen voi saada
julkiselta puolelta lähetteen yksityiselle klinikalle, jossa on sperma- ja munasolupankit.
. Kun syrjintää on tapahtunut, lautakunnan tuleekin ohittaa toimijat, jotka
ovat syrjivän päätöksen tehneet. Se koskee kaikkia, Oukka toteaa.
Hän kertoo, että sukusolupankin perustaminen julkiseen sairaalaan vaatisi henkilökunnan kouluttamista, sukusolujen luovuttajia, lupien hankkimista
sekä tietysti rahaa.
Lain mukaan yksinäisillä naisilla ja
naispareilla on oikeus hedelmöityshoitoihin julkisessa terveydenhuollossa,
eikä sitä saa kyseenalaistaa enää hoitojonoissa, yhdenvertaisuusvaltuutettu
Kirsi Pimiä korostaa.
. Hedelmöityshoidot lahjasoluilla voivat siis ministeriön mukaan olla perusteltuja, jos
pariskunnalla tai yksilöllä ei ole omasta takaa kaikkia tarvittavia sukusoluja. valvovien viranomaisten huomautuksista huolimatta.
. On yleisesti hyväksyttyä, ettei seksuaalinen suuntautuminen tai yksin
asuminen ole lääketieteellinen asia, joten sosiaalisin syin annettavat lapsettomuuden hoidot eivät ole lääketieteellisesti perusteltua hoitoa, johtajaylilääkärit kirjoittavat.
Heitä hämmästyttää eniten se, että
juuri hedelmöityshoitojen osalta lautakunta totesi yhdenvertaisuuslain ohittavan lääketieteellisiin syihin perustuvat hoitoperusteet.
Johtajaylilääkärit katsovat, että heillä
on velvollisuus päättää hoitoon ottamisesta sairaaloissaan, eivätkä sosiaalisin
syin toteutettavat lapsettomuushoidot
kuulu verovaroin korvattavaan palveluvalikoimaan.
Toisenlainen päätös aiheuttaisi johtajaylilääkärien mukaan miljoonien
eurojen lisäkustannukset kunnille.
Terveydenhuollon resurssit pitää
käyttää niin, että ketään ei syrjitä ja samaan aikaan hoito on vaikuttavaa ja
turvallista, STM:n lääkintöneuvos Timo Keistinen linjaa.
Pitäisikö sosiaaliset syyt laittaa samalle viivalle lääketieteellisten syiden
kanssa?
. Julkinen terveydenhuolto on panostanut aika vähän hedelmöityshoitoihin. Suuri osa hedelmöityshoitojen asiakkaistakin saa hoitoa ilman varsinaista diagnoosia.
Jämsä katsoo, että viiden johtajaylilää-
kärin ryhmä ?kuvittelee olevansa kaiken omaa toimintaansa koskevan arvioinnin yläpuolella. Se on
koko lautakunnan tarkoitus.
Jämsän mielestä ylilääkäreiden valitsema keino rajata hoitoja on syrjivä.
??Lahjasoluhoitojen karsiminen palveluvalikoiman ulkopuolelle karsii kyllä kuluja, mutta asettaa eri ryhmät epäyhdenvertaiseen asemaan.
Jämsä muistuttaa, että julkisessa terveydenhuollossa annetaan usein hoitoa sosiaalisin syin ilman varsinaista
lääketieteellistä diagnoosia.
. Ylilääkäreillä on ollut toisenlainen
kannanotto kuin ministeriöllä, Keistinen muotoilee.
. Seuraava askel on haastaa julkiset
klinikat ja ylilääkärit oikeuteen syrjintärikoksesta ja vaatia tuomioistuimelta korvauksia syrjinnän uhriksi joutuneille.
. Meidän tehtävämme on
hoitaa potilaita ja sairauksia.
kin muu, niin siihen pitää olla normi.
Sellaista lakiahan ei ole, joka velvoittaa
julkisen sektorin maksamaan tällaiset
hoidot, Oukka sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun eteenpäin viemä tapaus ei ole ainoa laatuaan.
Kanteluita on tulvinut myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Valviralle
Helsingissä järjestetyssä YK:n Syyriakonferenssissa todettiin, että avustajien työ Syyriassa ei lopu, vaikka poliittisissa neuvotteluissa saavutettaisiin hataraa tulitaukoa merkittävämpiä tuloksia.
18
27.1.2017. Poika kantoi kainalossaan leipäpussia tuhoutuneella kadulla Idlibin laitamilla Syyriassa. Maailman kuvat
Koonnut: samuli vänttilä
Poroshenko Suomessa.
Ukrainan presidentti Petro
Poroshenko ja Suomen
pääministeri Juha Sipilä
keskustelivat pääministerin
virka-asunnolla Helsingissä.
Poroshenko tapasi myös
presidentti Sauli Niinistön.
Presidentit arvelivat, ettei
Yhdysvallat olisi Donald
Trumpin puheista huolimatta
muuttamassa heti Venäjän
vastaista pakotepolitiikkaansa.
EU-mies haastaa merkelin.
Entinen EU-parlamentin
puhemies Martin Schulz valittiin
Saksan sosiaalidemokraattien
puheenjohtajaksi sen jälkeen,
kun Sigmar Gabriel ilmoitti
yllättäen jättävänsä tehtävänsä.
Puolueen äänestäjät uskovat,
että Schulzilla olisi edeltäjäänsä
paremmat mahdollisuudet
haastaa liittokansleri
Angela Merkelin syyskuun
liittopäivävaaleissa.
Kiina ei peräänny.
Kiina ei aio perääntyä EteläKiinan merellä, vaikka USA:n
presidentin Donald Trumpin
hallinto on ilmaissut, että Kiinan
pääsy alueen kiistellyille saarille
pitäisi estää. Kiina on
uhonnut tiedottajansa suulla,
että USA:n kannattaa varoa
puheitaan, jotta rauha säilyy.
Mario Tama / AFP Photo / Lehtikuva
Avun tarve jatkuu. Kiinan mukaan
maan oikeus saariin on kiistaton,
vaikka se sotiikin kansainvälisiä
sopimuksia vastaan
Avioero-ongelmia ja älyttömiä nimiä
Avioerojen määrä kasvaa Venäjällä vuosittain. Vähän aikaa sitten eräs moskovalainen tyttö sai nimekseen
Syria. Tällöin
lapsettomille puolisoille annettaisiin kolme kuukautta miettimisaikaa, ja yksipuoliset avioerot kiellettäisiin.
Tatarstanissa 45 prosenttia avioeroja koskevista
oikeuden päätöksistä julistetaan eron aloitteentekijän poissa ollessa. Lakimiesten mielestä edes kolme kuukautta ei riitä sovun saamiseksi
riitelevien puolisojen välille.
He muistuttavat, että tämä käytäntö oli voimassa
neuvostoaikana. Sopumenettelyä ei ole, joten eron aloitteentekijän läsnäolo ei ole välttämätöntä. Tämä hölynpöly tarkoittaa ?Vladimir
Putin, meidän kärkimiehemme?.
Viime aikoina vanhemmat ovat yhä useammin antaneet lapsilleen maantieteellisiä nimiä. Pidämme sitä poliittisen voiman, vahvuuden ja varmuuden vertauskuvana?, kertoo pojan isä Sergei Lapshin. 2017
19. Jos puolisot eivät pääse tänä aikana sopuun, avioero hyväksytään ja passiin lyödään leima
?eronnut?.
Jos perheessä on alaikäisiä lapsia, eron käsittelee
oikeus. Kyse on niin
sanotusta yksipuolisesta avioerosta.
Myös ulkomaalaisen kanssa solmitun avioliiton
purkaminen tapahtuu oikeudessa.
Tatarstanin tasavallan parlamentti on ehdottanut
duumalle avioeroprosessin mutkistamista. ?Me kunnioitamme syvästi tätä puoluetta. Esimerkiksi Karjalassa avioerot lisääntyivät viime
vuonna 11 prosenttia. Jos
perheessä ei ole lapsia, avioeron hoitaa siviilirekisteritoimisto. Se antaa puolisoille kuukauden miettimisajan. Se rajoittaisi vanhempien oikeuksia antaa lapsille älyttömiä nimiä, jotka voivat vaikuttaa lasten psyykkeeseen negatiivisesti.
Näyttää siltä, että vanhemmat lähes kilpailevat
keskenään siitä, kuka keksii lapsilleen kummalli-
semman nimen, eivätkä huolehdi lainkaan siitä,
että nämä lapset joutuvat ikätoveriensa pilkan kohteiksi.
Eräs perhe Rjazanin kaupungista nimitti poikansa
Edinaja Possijaksi (Yhtenäinen Venäjä). On mainittava, että samassa perheessä kasvaa vanhin poika nimeltä Putin.
Muutkin vanhemmat ovat antaneet lapsilleen Putinin nimen, mutta lyhenteen muodossa, esimerkiksi Vlapunal. Tytöt taas nimetään Kuuksi, Byzantiaksi, Madonnaksi tai jopa Koivuksi.
Jos lakiehdotus hyväksytään, siviilirekisteritoimistot saavat mahdollisuuden vastata kielteisesti vanhempien pyyntöön antaa lapsilleen älyttömän
nimen. Lakiehdotuksen alullepanijoiden
mielestä molempien puolisojen läsnäolo oikeudessa
antaisi paremman mahdollisuuden sovintoon.
Luulen, että tämän lakiehdotuksen läpimenomahdollisuudet ovat hyvin pienet. Koko maassa 15 prosenttia
aviopareista eroaa yhden vuoden yhteiselämän jälkeen.
Avioeromenettely on Venäjällä yksinkertainen. Muistan, että silloin jopa virastojen
puoluesihteerit yrittivät sovitella avioriitoja, eikä sillä päästy myönteiseen lopputulokseen.
Olen varma , että toinen duuman käsittelyssä ole-
va lakiehdotus hyväksytään hurraten. Lain mukaan lapsi itse voi pyytää oikeutta
vaihtaa nimensä vasta, kun hän täyttää 14 vuotta ?
sillä ehdolla, että vanhemmat antavat tähän suostumuksensa.
Lakiehdotuksen tekijä
lainasi ideansa Saksasta ja
Ruotsista, jotka ovat kieltäneet sellaisten nimien rekisteröinnin, jotka voivat
loukata lasten tunteita.
Valeri Mitenjov
Moskova
vnikolaevitch@gmail.com
27.1. Siksi he antavat pojilleen sellaisia nimiä
kuin Kreivi, Herra, Prinssi, Apollon. Hänen isänsä oli silloin Syyriassa.
Useammin lapset nimetään Rossiaksi (Venäjä),
Krimiksi, Pariisiksi, Moskovaksi tai Vizantijaksi.
Jotkut vanhemmat haluavat lastensa olevan syntymäpäivästään alkaen ikätovereitaan korkea-arvoisempia
Sitä oikeaa haastetta eli
eläkeläisköyhyyttä ei sillä
ratkaista, hän huomauttaa.
20
27.1.2017. Henkilö
Suvi-Anne Siimes ei
lämpene taitetun
indeksin suoristamiselle.
Onko se vasemmistolaisuutta aivan perinteisessä mielessä, voi olla toinen juttu. 2017
21. Hän sanoo voivansa arvioida asiaa vain itseymmärryksen kautta.
??Kyllä se varmaan siinä kaikkein eniten näkyy, että pidän tietynlaista yhteisyyttä tärkeänä, hän pohtii.
Siimes täsmentää tarkoittavansa vaikkapa eläkejärjestelmän riskien kantamista yhdessä ja koulutuksen mahdollisuuksista ja kustannuksista huolehtimista. Hänen mukaansa kirjoittajat
olivat kuitenkin ahtaneet ajattelunsa valtiovarainministeriölle ominaiseen muottiin, jossa kokonaisveroaste ei saa nousta.
??He olivat ikään kuin kehystäneet juttunsa tämän
päivän todellisuudella ja unohtaneet sen, että nuoret elävät sen tulevan eläkkeensä kanssa kauemmin
kuin edes suuret ikäluokat tulevat elämään.
Siimes muistuttaa , että ansioon perustuva työeläkejärjestelmä hoitaa suuriin ikäluokkiin liittyvää ongelmaa, kun se turvaa ihmisille vanhoinakin mahdollisimman pitkälle itsenäisen elämän.
??Ettei heidän tarvitse olla siellä syytinkiläisinä tai
suoraan läheistensä niskassa.
Siimekseltä riittää ymmärrystä myös suurille ikäluokille, jotka ovat rahoittaneet edellisen polven
eläkkeet.
27.1. Sukupolvien
sillanrakentaja
Eläkepuhalluksesta syytetyt suuret ikäluokat ovat tuoneet
vakautta yhteiskuntaan, Suvi-Anne Siimes muistuttaa
Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen
Politiikan voi jättää monella tavalla, vanhempana
valtiomiehenä tai -naisena jäähdytellen tai vaikkapa
niin sanotulle vihreälle oksalle ponnahtaen.
Tai sitten sen voi tehdä kuten Suvi-Anne Siimes.
Puolueensa änkyräsiipeen kyllästynyt vasemmistojohtaja jätti joukkonsa ovia niin voimalla läimien, että puoluetoimiston ikkunat taitavat helistä vieläkin.
Siimeksen pesäero omiinsa oli niin jyrkkä, että se
närästää joitakin vasemmistoliittolaisia yhä. Viimeksi hän kohautti suostumalla kovana oikeistoliberaalina pidetyn kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.)
Libera-ajatuspajan hallitukseen.
Siimes on määritellyt itsensä yhä vasemmistolaiseksi. Hän sanoo pitävänsä myös progressiivista verotusta järkevänä, vaikkei olekaan sitä mieltä, että sitä voi nostaa mihin asti tahansa.
??Se on ihan tärkeää minulle, että hyvätuloiset
maksavat vähän isomman osuuden tuloista veroina
kuin ne, joilla on pienet tulot.
Nyt yli vuosikymmen dramaattisten tapahtumien
jälkeen Siimes puurtaa työeläkevakuuttajien edunvalvontaorganisaation Telan johdossa.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen jatkuu, mutta
irrallaan päivänpolitiikasta ja julkisuudesta sivummalla.
Siimeksen mukaan tässä ajassa ei pidä väheksyä
fiksua ja oikein mietityn eläkejärjestelmän merkitys-
tä kansakuntaa ja yhteiskuntaa koossapitävänä voimana.
??Ei meillä esimerkiksi finanssikriisin takia leikattu kenenkään eläkkeitä, ja se on ollut hirveän tärkeä
asia.
Työeläkejärjestelmän ympärillä on ollut melko hiljaista viimeisimmän, kolme vuotta sitten neuvotellun ja vuodenvaihteessa voimaan astuneen eläkeuudistuksen jälkeen.
Viime syksynä kaksi nuoren polven toimittajaa, Jari Hanska ja Teemu Muhonen höykyttivät kuitenkin
kirjassaan Eläketurma Suomen eläkejärjestelmää sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta.
Kirjoittajat pitivät kestämättömänä sitä, että suuret
ikäluokat nauttivat parempaa ansioperusteista eläkettä kuin heidän jälkeensä tulevat polvet voivat koskaan saada.
Siimes kehuu kirjaa huolellisesti tehdyksi ja faktapohjaltaan pitäväksi
??Eivät he ole joka paikassa kahmineet, vaan hehän ovat mahdollistaneet sen oman työuransa aikana, että kun työeläkejärjestelmä perustettiin
1962, siitä ruvettiin myöntämään 60-luvun luvun lopulla eläkkeitä ihmisille,
jotka eivät todellakaan olleet rahoittaneet niitä.
Siimes muistuttaa suurten ikäluokkien huolehtineen siitä, että heidän vanhempansa pystyivät saamaan asiallisia
eläkkeitä, kun maalta oli siirrytty pois
22
27.1.2017
eikä enää ollut syytinkejä eikä entisiä
yhteisöjä.
??Kun lapset olivat lähteneet muualle,
niin sen takia piti hoitaa joku toisenlainen eläkejärjestelmä.
Entisen SDP:n kansanedustajan Kimmo
Kiljusen nostattamalle kansanliikkeelle taitetun eläkeindeksin suoristamiseksi Siimes ei kuitenkaan lämpene.
Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa itsekin indeksiä taitta-
massa ollut Siimes pitää Kiljusen hanketta kohtuuttomana.
??Sitä oikeaa haastetta eli eläkeläisköyhyyttä ei sillä ratkaista, hän huomauttaa.
Siimeksen mukaan indeksin kytkeminen takaisin palkkoihin hyödyttäisi myös erityisesti niitä, joilla on paremmat eläkkeet ja jotka eivät saa enää edes
takuueläkettä.
Siimeksen mukaan työssäkävijöiden
niskaan ei voi lastata enempää, kun vä-
Hän sanoo
ilahtuvansa aina eduskuntavaaleissa
nähdessään puolueen listoilla ihmisiä,
joiden nimiä hän ei tunnista.
??Se kertoo siitä, että puolue on uusiutunut. Minun mielestäni se on
kuitenkin kohtuullisen rehti kompromissi, miten asiat on tuoreimmassa eläkeuudistuksessa tehty.
Siimes ei pidä toivottavana, että järjestelmää lähdettäisiin lähivuosina yli-
Siimeksen mukaan kuitenkaan ratkaista eläkereformeilla, vaan muunlaisilla
rakennemuutoksilla.
Se, että työelämässä on tällä hetkellä
aivan liian vähän väkeä, on hänen mielestään Suomen suurin kansantaloudellinen ongelma. Eläkeuudistuksiin pitäisi hänen mielestään
suhtautua kuin perustuslakiin ja tehdä
muutoksia vain yhteisymmärryksessä
huolellisen keskustelun jälkeen.
Siimes ei kannata myöskään eläkejärjestelmän muuttamista ansioon perustumattomaksi tasaeläkejärjestelmäksi, koska veroaste nousisi hurjasti ja jo olemassa olevia eläkkeitä pitäisi leikata.
??Minä en kyllä lähtisi omaisuudensuojaa kauhean herkästi heiluttamaan
tässä maassa. Hän muistuttaa, että
suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja
työeläkejärjestelmä sen osana perustuvat korkeaan työllisyysasteeseen.
??Monet ekonomistit ovat esittäneet
ihan fiksuja rätinkejä siitä, että jos meidän työllisyysasteemme olisi sama kuin
Ruotsissa tai edes hyvää pohjoismaista keskitasoa, niin meidän julkisen talouden ongelmiamme ei olisi joko ollenkaan tai ne olisivat paljon pienempiä kuin nyt.
Siimeksen johtopäätös on, etteivät
työmarkkinauudistukset riitä, vaan tuotantorakennetta pitäisi muuttaa. Kun eurolla ja
EU:lla on ollut vähän vaikeaa, olisi kivaa
olla kantamassa vastuuta ja miettiä, että
mitä nyt pitäisi tehdä.
Siimes sanoo, että hänellä on vasemmistoliitossa yhä ystäviä. Päivittämisen sopiva sykli on hänen mielestään noin kymmenen vuotta. Ja toisaalta viimeksi taisin joulupäivänä Tampereen Torni-hotellin Moro-baarissa halata yhtä vasemmistoliittolaista ay-aktiivia, joka toki oli jo eläkkeellä. Mutta syrjäisillä asumisseuduilla asumisen yksi
kustannus on, että palvelut ovat kauempana ja voivat olla jatkossa vieläkin kauempana. n
27.1. Kuulostaa ehkä kauhean
konservatiiviselta, mutta vakaa demokraattinen yhteiskunta perustuu siihen,
että ihmisten omaisuudella on suoja.
Talouden ja työllisyyden ongelmia ei
estön ikärakenne on vino ja syntyvyyskin tällä hetkellä todella alhainen.
. ?Kun indeksin parantamista varten
ei ole edes rahastoitu yhtään, niin se olisi sataprosenttisesti nykyisten ja tulevien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa niskassa. Tällaiseen kuntarakenteeseen
meillä ei soten jälkeisessä tulevaisuudessa ole mielestäni varaa.
Nyt 53-vuotias Siimes ajattelee teke-
vänsä töitä vielä 15 vuotta. Molemmat olemme vanhentuneet, ja molemmin puolin halasimme
ja olimme ilahtuneita, että näimme toisemme, Siimes kertoo. Vientituloa hankkimaan kykenevä palvelusektori on Suomessa pienempi kuin
vaikkapa Ruotsissa, joka myy Suomea
enemmän myös suoraan ulkomaisille
kuluttajille suunnattuja tuotteita.
Suurille ikäluokille mitoitettuun julkiseen sektoriin ei Siimeksen mielestä ole ainakaan yhdessä suhteessa enää
varaa: hyvinvointipalvelut eivät voi olla
yhtä lähellä ihmisiä asuinpaikasta riippumatta.
??Minusta se ei tarkoita, etteikö ihminen saisi asua missä vaan. Siimes jätti vasemmistoliiton 11 vuotta sitten.
Hän seuraa kuitenkin yhä
entisessä puolueessaan
kehittyviä ajatuksia.
On tärkeää, että hyvätuloiset maksavat
vähän isomman osuuden tuloista veroina.
päätään isommin ?säätämään?. 2017
23. Vasemmistoliitossa oli jäsenäänestys Emuun liittymisestä, ja varapuheenjohtajana toimin voimakkaasti kyllä-puolen puolesta. Hän myös
seuraa vieläkin entistä puoluettaan ja
siellä kehittyviä ajatuksia. Syksyllä hän
haki toisiin töihin Suomen Pankin johtokuntaan, mutta ei tullut valituksi.
Hän sanoo taustalla olleen vaihtelunhalua, mutta myös eräänlaista vastuuntuntoa aiemmista toimistaan.
??Olin aikanaan politiikassa mukana, kun eurojäsenyydestä keskusteltiin
ja päätettiin
100
Juttusarjassa tarkastellaan itsenäisen
Suomen historiaa ja nykypäivää erilaisten
yhteiskunnallisten teemojen kautta.
Romanit
elävät murroksessa
24
27.1.2017
Hän on tutkinut vähemmistöpolitiikkaa, etenkin romaneja.
Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskan-
Naiset kouluttautuvat
miehiä innokkaammin.
Perheessä työnjako säilyy.
Teksti: Anja Manninen
sa. Erkki Voutilainen/Maaseudun Tulevaisuus/JOKA/Museovirasto
aamelaiset, romanit, venäläiset, tataarit, juutalaiset, ruotsinkieliset, ortodoksit. Saamelaisilla on itsehallinto, jota toteuttaa Saamelaiskäräjät.
Romanit ovat vanha etninen vähemmistö. Mainittujen ?vanhojen vähemmistöjen. Suomessa asuu valtaväestön
rinnalla useita vähemmistöryhmiä. Vähemmistöissä on suuria eroavaisuuksia. Ruotsia oli puhuttu maassa iät ja ajat, mutta kansallisuusaate, itsenäistyminen ja sinettinä kielilaki määrittelivät Suomen kaksikieliseksi maaksi ja
ruotsinkieliset vähemmistöksi.
Panu Pulman mukaan ruotsinkielisistä ei siis pidä puhua vähemmistönä ennen
1900-lukua.
Paitsi suomen ja ruotsin kielestä, perustuslaki säätää myös saamelaisille alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeuden ylläpitää ja kehittää
omaa kieltään ja kulttuuriaan.
27.1. Kaikki ne kuitenkin ovat jättäneet vahvan jäljen suomalaiseen elämäntapaan ja tulleet osaksi suomalaisen kulttuurin maisemaa, sanoo Helsingin yliopistosta eläköitynyt professori Panu Pulma. Juutalaiset sotilaat saivat luvan asettua
asumaan Suomeen, vaikka Suomen laki
kielsi juutalaisten olon maassa.
Ortodokseihin, juutalaisiin ja tataareihin liittyy uskonnollinen kytkös, ruotsalaisten kytkös on kieli.
Vähemmistöistä nuorin onkin suomenruotsalaiset. lisäksi Suomeen on tullut uudempia pakolaisja maahanmuuttajaryhmiä.
. 2017
25. Ensimmäiset varmat tiedot romanien tulosta Suomeen ovat 1500-luvulta.
Venäjän autonomian aikana maahan
tuli venäläisiä ja ortodoksinen vähemmistö alkoi muotoutua.
Ortodoksien asema vahvistettiin
1800-luvulla, ja vuoden 1918 asetus lopulta nosti ortodoksisen kirkon luterilaisen
kirkon rinnalle toiseksi kansalliseksi kirkoksi.
Tsaarin armeijassa palvelleita tataareja ja juutalaisia jäi Suomeen 1800-luvulla
Me olemme sukupolvi, joka on lähtenyt kouluttautumaan, ja me
kannustamme lapsiamme kouluun,
naiset sanovat.
Valentinin tytär on merkonomi ja
Mäntyniemi-Koiviston kaksi tytärtä lähihoitajia.
Senja Valentin arvelee, että romaninaiset lähtevät miehiä herkemmin koulutukseen. Ajattelin jo jättää ostokset siihen,
mutta tarvitsin hiuspinnin ja muuta. Ne
oli vain ostettava, vaikka kuinka raivostutti.
Mäntyniemi-Koivisto oli ostoksilla
kokkolalaisen ystävättärensä Aila Lindemanin kanssa. Surullista
on se, että lapsetkin huomaavat epäluuloisen suhtautumisen, Lindeman harmittelee.
. Olemme ehkä noin 20?30 vuotta jäljessä valtaväestöstä koulutuksen suhteen, Senja Valentin myöntää.
Nousua on toki tapahtunut, ja romanit ovat heränneet kouluttautumisen
tärkeyteen.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamien koulutushankkeiden päätavoite on romanien aseman parantaminen
työ- ja koulutusmarkkinoilla.
Romanit elävät murrosvaihetta.
. Mäntyniemi-Koivisto on pannut merkille, että nuoret romanimiehet hoitavat jo
enemmän omia lapsiaan.
Hän korostaa, että romanien tasa-arvo perheessä ei ole siivousvuorojen ja-. Meidän ukkimme ja mummomme
olivat reessä. Sen on arveltu myös muuttavan romanien sisäistä hierarkiaa, jossa ylimpänä ovat vanhat miehet, seuraavina nuoret
miehet ja perässä vanhat ja nuoret naiset.
Naiskolmikko ei kuitenkaan suunnittele vallankumousta. Ensin tuli kuuma. Tälle toiselle romaninaiselle hänen ei tarvinnut tuntemuksiaan kuvailla, niin tuttuja romanien kokemat epäluulot ovat.
. Miehet eivät puutu
siihen, mitä ruokaa perhe syö, tai minkälaiset verhot kotona on.
Lindeman pitää kuitenkin mahdollisena, että tulevaisuudessa tytöt eivät
enää pukeudu romanihameeseen. Tammikuussa alkanut koulutus kestää kolme ja puoli vuotta.
Senja Valentin, 41, on työskennellyt
keittiössä ja palveluohjaajana vankilassa olevien romaninaisten tukena.
Aila Lindeman, 38, on toiminut romanilasten koulunkäyntiavustajana.
Marita Mäntyniemi-Koivisto, 40,
työskentelee lähihoitajan virassa.
Romaneilla on takanaan lyhyt koulutushistoria.
. Vanhempamme saivat jo
oman kodin. Kari Hakli/ Helsingin kaupunginmuseo
Vähemmistöjä
Suomessa
Suomenruotsalaisia noin 290 000.
Romaneja noin 11 000.
Saamelaisia noin 10 000.
Vanhavenäläisiä noin 5 000.
Juutalaisia noin 1500.
Tataareja 800?900.
Helsinkipäivä 1971.
Jussi Kangas/Museokeskus Vapriikki
Suomen perinteisiin kulttuurisiin
vähemmistöihin kuuluvat romanit,
saamelaiset, suomenruotsalaiset,
juutalaiset ja tataarit.
1990-luvun alusta alkaen Suomen
väestö on maahanmuuton seurauksena entisestään monimuotoistunut
niin kulttuurisesti kuin kielellisestikin.
Maahanmuuttajat voivat olla siirtolaisia, paluumuuttajia tai pakolaisia.
Omat vähemmistöryhmänsä
muodostavat myös vammaiset ja
seksuaalivähemmistöt.
Lähde: THL
Romaninaisia markkinoilla.
. Perheasetelma pysyy, vaikka kouluttautunut nainen toisikin talouteen enemmän rahaa.
Naisten mukaan työnjako romaniperheissä on vankka. Se on meille normaalia. Sitten menin punaiseksi, kun huomasin vartijan seuraavan
meitä, Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva Marita Mäntyniemi-Koivisto kuvaa
haastattelupäivän ostosreissuaan Oulun
keskustan suuressa kauppakeskuksessa.
. Meidän väkemme näkyy arkielämässä. Vartija on on aina ?olkapäillä?,
oululainen Senja Valentin kuvaa.
100
26
27.1.2017
Romaninaiset istuvat pöydän ääressä
Oulun Diakonissaoppilaitoksen salissa.
Takana on koulupäivä Diakin koulutuksessa sosionomi-diakoniatyöhön
Se on ykkösasia, Senja Valentin korostaa.
. Jos yhteys valtaväestöön olisi tiiviimpi, kuinka paljon me voisimme tuoda ja antaa. Maria Seppälä
Se on meille normaalia, että vartija seuraa kaupassa, kertovat Sonja Valentin,
Marita Mäntyniemi-Koivisto ja Aila Lindeman.
kamista, vaan perheen talouden ja tulevaisuuden yhdessä suunnittelemista.
Romanit elävät, kuten valtaväestö
1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Koko
ajan on oltava varuillaan, että ei tee virhettä. Heitä on haluttu karkottaa maasta ja sulattaa valtaväestöön.
. Haluan olla osallisena yhteiskunnassa ja sen toiminnassa, Aila Lindeman vahvistaa.
27.1. Sukupolvet elävät yhdessä, ja vanhempia ihmisiä kunnioitetaan.
Romanit kasvavat sosiaalisuuteen jo
lapsesta, ja siksi nämäkin naiset haluavat työskennellä ihmisten parissa.
. Ehkä meidän ei tarvitse opetella
empatiataitoja, Aila Lindeman heittää.
Kokemansa ennakkoluulon vuoksi ro-
maneille on kehittynyt ?ylimääräinen
aisti?.
Naiset kertovat aistivansa, mitä toinen heistä ajattelee, ja millä mielellä
heidät ottaa vastaan työhön palkkaava
tai mattokauppias.
Romanit kasvavat
sosiaalisuuteen
jo lapsesta.
. Sosiaalisuus on meille luontainen
etu, Senja Valentin sanoo.
. Liikkuva elämäntapa, vilkkaus, sosiaalisuus ja pukeutuminen ovat erottaneet heidät valtaväestöstä ja herättäneet ennakkoluuloja.
Romaninaiset ymmärtävät, että valtaväestö ei tunne romanikulttuuria ja romanien tapoja.
. Romanien asema oli haavoittuva
ja heikko, ja heidän pärjäämisensä oli
muiden hyväntahtoisuuden varassa,
Pulma kuvaa.
Irtolaislaki vuodelta 1883 poisti irtolaisuusleiman, mutta romanien asema
oli edelleen vaikea virkavallan ja lain
edessä.
Romanit ovat olleet ?mustalaisia?
omassa maassaan. Jos olisimme saaneet enemmän sijaa ja mahdollisuuksia, romaneja olisi vielä enemmän näyttelijöinä,
muusikkoina ja erilaisissa töissä, Marita
Mäntyniemi-Koivisto kuvailee.
Vanhoista vähemmistöistä juuri roma-
nien kohtalo on Panu Pulman mukaan
ollut huonoin.
Romaneja on pidetty irtolaisina ja
lainsuojattomia. Sukupolvet pitivät yhtä ja yhteyttä, naapurit tulivat
kutsumatta kahville.
. Pitäisi kohdata ihminen ihmisenä.
Jos yksi tekee virheen, ei saisi leimata
kaikkia syylliseksi, Aila Lindeman korostaa.
Lindeman kertoo, että epäluulon valossa romanin on tehtävä sama työ
kymmenen kertaa paremmin. Minulla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Jo lapsista näkee suhtautumisen, ja se heijastelee usein sitä, mitä heille on kotona romaneista puhuttu.
Lapset puhuvat vanhempiensa suulla.
. Koen, että olen suomalainen. Meillä perheeseemme kuuluu muitakin kuin minä, mies ja lapset, Marita
Mäntyniemi-Koivisto kuvaa.
Romanit ovat sukukeskeisiä. 2017
27. Esimerkiksi, miten ihminen katsoo silmiin. Koko kylä huolehti lapsista. Moni myös väsyy yrittämään, kun
voimat on ponnistettava äärirajoille.
Vaikka paperi haudattiin, sen sisältämät uudistukset on sittemmin pitkälti toteutettu. Osa katsoo happamasti
kokoomukseen.
??Kokoomus on tuulensuojapuolue. mutta minne?
Meniköhän paperi samaan Atlantin syvänteeseen, jonne
unohdettiin myös surullisenkuuluisa työreformi 1990-luvun
lopussa?
Tuolloin keskustan ehdotus työmarkkinauudistuksesta sai
heti osakseen voimakasta poliittista vastustusta. Apollon Tietäjät
Teksti: Henna Lammi,
Pentti Manninen,
Pauliina Pohjala
Lisää tavaraa Atlantin pohjamutaan
Ajatus liikenneverkkoyhtiöstä haudattiin . on
keskustalle tuttu.
Vuoden 1991 eduskuntavaalien mainokseen haluttiin silakka. Hän ottaa Suomen Pankkiin siirtyvän Olli Rehnin
paikan.
Tarkkaan ottaen Puska ei pääse vielä aloittamaan eikä äänestämään, kun edustajat ensin valitsevat puhemiehekseen
uudelleen Maria Lohelan (ps.) ja varapuhemiehiksikin ilmeisesti entiset, Mauri Pekkarisen (kesk.) ja Arto Satosen (kok.).
Puska joutuu odottamaan, että edustajat ensin päättävät,
myöntävätkö he vapautuksen Rehnin ensimmäiselle varamiehelle, valtiosihteeri Paula Lehtomäelle.
Jos valtiosihteeri saa jättää edustajantoimensa, tie on auki Puskalle.
Hänellä on vähän kokemustakin. Tur-
piin tuli.
Mutta on hänellä puolustajiakin. Sillä irvailtiin kokoomuslaiselle pääministerille Harri Holkerille, joka oli kehottanut suomalaisia syömään halpaa silakkaa.
Ruuantuottajapuolue keskustan mainokseen tosin päätyi
kovasti silakkaa muistuttava kilohaili.
Moka ei kuitenkaan estänyt veret seisauttavaa vaalivoittoa.
Keskustan Pekka Puskasta tulee helsinkiläinen kansan-
edustaja, kun eduskunta aloittaa kevätkautensa ensi keskiviikkona. väärän kuvan päätyminen mainokseen . Puska istui valtiopäivillä
Pohjois-Karjalan edustajana 1987?1991.. Se kun taisi olla tähän hetkeen vähän
liian visionäärinen ja kokonaisvaltainen.
Berner teki kovan työn liikenneverkkouudistuksessa. Se ei pane nokkaansa
ulos silloin kun tuulee, Bernerin puolustajat vitsailevat.
Keskusta jakoi sosiaalisessa mediassa mainosta, jossa tode-
taan, että teidemme rapistuminen on pysäytettävä.
Tutkivat journalistit äkkäsivät, että mainoslauseen taustalla
oleva kuvituskuva kuoppaisesta tiestä onkin otettu Venäjällä.
Näin voi käydä, kun kuvia ostetaan kuvapankista.
28
27.1.2017
Kohun aihe . Asia kerrallaan.
Apollon Tietäjä jäi pohtimaan, voikohan Anne Bernerin
paperille käydä samoin
helmikuuta risteilyllä
Tallinnaan. Puheenvuoro
Palvelu- ja tulevaisuusvaalit
Keskustelu julkisuudessa kärjistyy yleensä ennen
vaaleja. Palvelujen pelastaminen on
keskustalle tärkeintä.
Jouni Ovaska
keskustan puoluesihteeri
27.1. Julkistamme tuolloin vaalikampanjan päälinjat sekä puolueen vaaliohjelman, jolla seuraavina viikkoina haemme
suomalaisten tukea.
Viime viikkojen keskustelu on osoitta-
nut keskustan olevan se puolue, joka on
valmis uudistamaan Suomea rohkeilla
ratkaisuilla. Se vaarantaisi ihmisten palvelut.
Me emme uudista pelkän uudistamisen vuoksi,
vaan siksi, että Suomi saadaan kuntoon ja että koko
maasta ja kaikista suomalaisista voidaan pitää huolta myös tulevaisuudessa.
Tästä liikenneverkkoselvityksessäkin pohjimmiltaan on ollut ja on kyse.
Toivottavasti ratkaisuista teiden, ratojen ja muiden väylien kunnostamiseksi ja rakentamiseksi koko maassa saadaan keskustellen aikaan yhteinen
näkemys yli puoluerajojen.
Olennaista on nyt ottaa yhdessä loppukiri kuntavaalien ehdokasasettelussa. Huhtikuun kuntavaalit eivät näytä olevan
poikkeus. Tehdään sen jälkeen yhdessä tulevaisuutta rakentava, keskusteleva ja kuunteleva
vaalityö koko maassa. Poliittiset hyökkäykset kohdistuvat voimistuvasti keskustaan. Keskustan vaihtoehdossa kunnat ovat suomalaisten kotikuntia,
jotka hoitavat arjen palvelut turvallisista lähikouluista alkaen, rakentavat osaltaan elinvoimaa koko
maahan ja ovat ihmisten lähiyhteisö.
Keskustan valtakunnallinen vaalikampanja avataan viikon päästä 4.?5. Kuntavaaleissa pärjäämisen edellytys on,
että keskustalla on mahdollisimman täydet ja monipuoliset ehdokaslistat mahdollisimman monessa kunnassa.
Sipilän hallitus on tehnyt suunnanmuutoksen
kuntapolitiikassa verrattuna viime vaalikauden kaaokseen ja sinipunapuolueiden suurkuntahankkeeseen.
Kuntien valtionosuuksista eli ihmisten palveluista ei leikata. Aikaa on helmikuun
loppuun. Valtion ja kuntien välille on palautettu luottamus.
Tälle yhteistyön ja sopimisen linjalle haemme tukea nyt, kun toteutamme isointa uudistusta suomalaisten palveluihin vuosikymmeniin.
Tapaamisiin viikon kuluttua valtakunnallisessa
vaalistartissamme. Meiltä kysytään sekä paineensietokykyä että kykyä keskittyä olennaiseen.
Olennaista on jatkaa uudistuksia Suomen kuntoon laittamiseksi ja ennen kaikkea työllisyyden parantamiseksi.
Hallituksen puoliväliriihessä on tehtävä ratkaisuja, joilla edelleen parannetaan varsinkin pienten
ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä sekä helpotetaan ihmisten työllistämistä ja työllistymistä.
Kuntavaaleista haemme valtakirjaa viedä sote- ja
maakuntauudistus maaliin, jotta ihmisten palvelut,
ennen kaikkea lääkäriin pääsy, hoito ja hoiva voidaan turvata tasa-arvoisesti koko maassa.
Meillä on myös esittää näkemys ja ratkaisuja tulevaisuuden kuntien rakentamiseen. 2017
29. Olemme uudistuspolitiikan
vaihtoehto myös kuntavaaleissa.
Siinä missä keskusta on viemässä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin, SDP on palauttamassa uudistuksen lähtöruutuun
Valtuustokauden
alussa tuki uusille valtuutetuille on Yliviitalan ja Vettenrannan mielestä ehdottoman tärkeää.
Vettenranta muistelee, kuinka hänellä oli tukenaan ensimmäisellä kaudellaan loistava nainen.
??Hänen kanssaan teimme muun muassa aloitteen
matonpesupaikasta. Aito kiinnostus valtuutettua
kohtaan lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta.
??Nykyisin monelle on jäänyt tunne, että kiinnostus herää vain ennen vaaleja, Yliviitala toteaa.. Tule-
vissa vaaleissa hän ei asetu ehdolle.
??Haluan antaa aikani perheelleni ja mielenkiintoiselle työlleni.
Yliviitala on mukana Pohjanmaan maakunnan
valmistelevassa sote-ryhmässä. Se on syönyt puhtiani.
Vettenrannalla on takanaan välikausi. Miesvaltuutetut nauroivat aloitteellemme, mutta niin vain matonpesupaikka tuli,
Vettenranta kertoo hymyillen.
Tukea pitäisi saada myös silloin, kun valtuutetun ura
loppuu.
??Kauden jälkeen olisi hedelmällistä tehdä omassa
ryhmässä lähtöhaastattelu, Yliviitala ehdottaa.
Kahdenkeskisestä keskustelusta saattaisi jäädä itämään ajatus paluusta. Tällöin kiinnostus päätöksentekoon säilyy ja luottamus
omiin vaikuttamismahdollisuuksiin kasvaa.
Päätöksenteko on yhteispeliä. Hän kokee saavansa
vaikuttaa ryhmässä enemmän kuin kuntapäättäjänä.
??Kuntapolitiikan sisäiset kuviot ovat välillä kovin
sekavia. Vaikuttamisen kipinä ei
ollut sammunut.
Pohjalaisnaiset tuntevat keskustelut, joissa toivo-
taan lisää naisia kuntapäättäjiksi. Tahtonaiset
Paikallistoiminta sekä kiehtoo että karkottaa naisia.
Pohjalaiskaksikolla on kuntapolitiikkaan on-off-suhde.
Teksti ja kuva: Sanna-Leena Knuuttila
Keskustalainen vaikuttaminen on isokyröläiselle Johanna Yliviitalalle, 41, ja laihialaiselle Marja Vettenrannalle, 48, tuttua jo lapsuudesta.
Yliviitalan isoisän ja Vettenrannan isän toiminta
kunnallispolitiikassa evästi naiset vastuunkantajiksi.
??Minut kasvatettiin niin, että on turha valittaa, jos
ei itse ole mukana vaikuttamassa, sanoo Yliviitala,
jonka lapsuuskodin henkeä nostatti Kekkosen kuva
kamarin seinällä.
Vettenranta ei muista aikaa, jolloin ei olisi ollut
kiinnostunut yhteiskunnasta ja kuntapolitiikasta.
??1990-luvun alussa ilmoitin isälleni, että sinä et
enää lähde ehdokkaaksi. Kun häntä pyydettiin syksyllä ehdokkaaksi, hän suostui. Jätin
kaiken kertaheitolla.
Vettenrannalle tauko kuntapolitiikasta on antanut uutta perspektiiviä. Minä lähden, hän nauraa.
Yliviitala on ensimmäisen kauden valtuutettu. Samalla he kuitenkin ihmettelevät, miksi valituksi tulemisen jälkeen
30
27.1.2017
naiset joutuvat tekemään hartiavoimin töitä saadakseen äänensä kuuluviin.
Yliviitalan mukaan kuntapäättäjänä nainen joutuu
olemaan ?jarrujen takana?.
??Hänen on ensin todistettava osaamisensa ja lueteltava meriittinsä ennen kuin hänet otetaan vakavasti.
Kaksikko pohtii, että naisten tulisi ottaa kuntapolitiikassa enemmän vastuuta itselleen ja sanottava
suoraan mitä haluaa.
??Jos haluaa valtaa, ei voi vain odottaa, että joku tulee sanomaan, minkä lautakuntapaikan sinä otat,
Vettenranta toteaa.
Hänen mielestään naisille on rohkeasti annettava
kunnanhallituksen ja puheenjohtajien paikkoja. Aiemmin
hän oli peräti neljä kautta kuntapäättäjänä.
??Väsähdin totaalisesti kuntapolitikointiin
2017
31. Tulevat naissukupolvet on kasvatettava
uskomaan itseensä, Johanna Yliviitala
ja Marja Vettenranta pohtivat.
Kuntapolitiikan sisäiset kuviot
ovat välillä kovin sekavia.
27.1
Muuten tilasto menee sekaisin.
Yhteisten asioiden hoitaminen oli olennainen osa
elämää jo Taimi Pitkäsen lapsuudenkodissa. Siellä pidettiin kokouksia, siellä yöpyivät lehden ilmoitushankkijat ja puolueen työntekijät Kuusamossa käydessään.
Taimi keitti kahvit ja paistoi piimäkakun. Työnsä hän
hoiti toimenkuvia kyselemättä ja tunteja laskematta.
Vuodesta 1957 vuoteen 1973 Taimi Pitkänen teki
töitä sanomalehti Liiton Kuusamon toimistossa.
Toimistonhoitajana oli virallisesti puoliso Viljami,
mutta Taimi oli mukana alusta saakka. Hän
vaikutti neljä kautta Kuusamon valtuustossa ja edusti kuusamolaisia muun muassa maakuntahallituksessa.
Valtuustossa hän oli jossain vaiheessa ainoa nainen, mutta kylällä puhuttiin, että valtapuolueen valtuustoryhmän sihteerinä hän tosiasiassa johti koko
hommaa.
. suuri osa emännän itsensä maalaamia. Vastasin, että päinvastoin: hän hoitaa tätä konkurssipesää
kuntoon.
Olohuoneen kirjahylly on täynnä kirjoja. Mutta jo piiritason
toiminnassa tuli esiin ristiriita:
??Olisi pitänyt eduskuntavaaleissa tukea naisten
ehdokasta, mutta kun Kuusamon oma ehdokas oli
mies...
Nyt naisia tarvitaan ehdolle kunnallisvaaleihin.
??Kyllä kouluja käynyt ihminen äkkiä asiat oppii. Minähän vain pidin huolta, että ryhmäkokouksessa päätetyt asiat tuotiin esille valtuuston kokouksessa, hän kuittaa.
Sitkeästi Taimi Pitkänen nosti politiikkaan myös
muita naisia. Vain yhden kerran Taimi Pitkänen muistaa nukkuneensa niin, että ei kuullut herätyskelloa ja
yksi mittaus jäi väliin.
??Tunnustin heti, ja neuvoivat, että siihen pitää
merkitä edellisen ja seuraavan mittauksen keskiarvot. Hän päivittelee Juha Sipilän
kohtelua.
??Kävin äsken ottamassa kantaa tuolla palstalla, hän puuskahtaa ja nyökkää kannettavan tietokoneensa suuntaan.
??Kirjoittivat, että Sipilä tuhoaa Suomen. Hänen
isänsä toimi pitäjäpäällikkönä legendaarisen Arvo
Korsimon tukimiesverkostossa.
Tupailtoja järjestettiin ja vaalijulisteita levitettiin.
Taimi Pitkänenkin lähti mukaan politiikkaan. Olisi jatkanut pitempäänkin, mutta herrat Oulussa päättivät toisin.
Onneksi osa-aikaista työtä löytyi käsityöliikkeestä ja
vähän myöhemmin myös Ilmatieteen laitoksen sääaseman hoitajana.
Säätiedot oli tarkistettava ja kirjattava kolmen tunnin välein. Hänet
on palkittu myös kotiseututyöstä ja perinteen tallentamisesta.
Vuosikymmeniä sitten hän vietti paljon aikaa silloisessa Porkkatörmän vanhainkodissa haastattelemassa asukkaita.
??Se oli oikea aarreaitta, hän huokaa.
Edelleen harmittaa, että kaikkea ei ehtinyt.
??Sekin mies, joka soitti huuliharppua ja lauloi, olisi
mielellään esittänyt Amerikkaan lähtijöiden lauluja.
Pitkäsellä oli aina monta rautaa tulessa. Ensimmäiset
vuodet Viljaminkin työsuhde oli osa-aikainen, ja hän
toimi samalla vakuutusasiamiehenä.
Liiton toimisto oli Kuusamossa myös puoluetoiminnan keskipiste. Hän siivosi toimiston, vastasi puhelimeen, välitti Ouluun ilmoitusaineistot ja uutisaiheet.
32
27.1.2017
Viljamin sairastuttua 1972 Taimi Pitkänen jatkoi
toimistonhoitajana vuoden verran. Ja
aina on niitä, joilta voi kysyä! Keskusta on suomalaisessa yhteiskunnassa rauhoittava ja rakentava voima.. Kuusamossa riittää lunta ja pakkasta.
Taimi Pitkänen, 91, avaa kotinsa oven ja käy hiljentämässä television. Ylimmällä hyllyllä pitkä rivi järjestöjen viirejä.
Taimi Pitkänen on keskustan kunniajäsen. ?Kävin ottamassa kantaa?
Taimi Pitkänen puolustaa pääministeriä
nettikeskusteluissa
Teksti: Pirkko Wilén Kuva: Maria Seppälä
Tammikuun alussa ennen puolta päivää on vielä hämärää. Seinillä on
kuusamolaisia maisemia . Keskustanaisten Kuusamon osasto oli
jo varhain vahva ja itsenäinen
Television, radion, lehtien
ja tietokoneen avulla Taimi
Pitkänen pysyy hyvin ajan
tasalla niin kotimaan kuin
maailmankin asioista.
Keskusta on suomalaisessa
yhteiskunnassa rauhoittava
ja rakentava voima.
27.1. 2017
33
Esimerkkejä on lukuisia.
Kuntapäättäjien näkökulmasta kaikista tärkeintä on iskostaa kuntaan vahva tahto tasa-arvotyöstä ja saattaa se strategiseksi, koko kunnan toimintaa ohjaavaksi tavoitteeksi.
Työn voi aloittaa hyväksymällä eurooppalaisten naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan oman kunnan toimintaohjeeksi.
34
27.1.2017
Kuntatason lisäksi keskustalaisten on syy-
tä valmistautua tasa-arvotyöhön myös maakunnissa.
Esimerkiksi voimassa oleva laki alueiden
kehittämisestä vaatii, että maakunnissa on
tasa-arvoasiantuntija vaikuttamassa aluekehitysohjelmiin ja siihen, kuinka työtä resursoidaan.
Uusien maakuntien on tarttuva työhön
paljon nyt nähtyä hanakammin.
Jos haluamme olla merkittävä puolue
maakunnissa, meidän on luotava toimintatavat alusta lähtien tasa-arvotyötä edistäviksi. Jos kehitämme määrätietoisesti maakuntien toimintaa, se voi tukea myös piirijärjestöjämme ja niissä tehtävää tasa-arvotyötä.
Yksi konkreettinen tapa voisi olla uusi-
en maakunnallisten luottamushenkilöiden
kouluttaminen huomioimaan tasa-arvon
näkökulma päätöksenteossa.
Alueelliseen tasa-arvotyöhön on runsaasti asiantuntijoita Suomessa, meidän velvollisuutemme on saattaa heidät yhteen tulevaisuuden maakuntapäättäjien kanssa.
Sata tasa-arvotekoa on keskustanaisten
ohjelman teemana helmikuun puolueristeilyllä. Mielipiteet
Tasa-arvotyöhön tartuttava lujemmin
Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi nais-
järjestöt ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta ovat käynnistäneet 100 tasa-arvotekoa
-hankkeen.
Me keskustanaiset olemme sitoutuneet
hankkeeseen ja olemme mukana tekemässä
tasa-arvotekoja.
Itsenäinen Suomi on ollut tasa-arvon mallimaa, siksi maamme uusi vuosisata velvoittaa meidät kaikki rakentamaan entistä tasaarvoisempia kuntia ja kotimaata.
Nyt etsitään käytännönläheisiä tasa-arvotekoja.
Koska Suomen juhlavuosi on samalla kuntavaalivuosi, haastan kaikki keskustalaiset tasa-arvotekoihin ennen muuta omissa kotikunnissamme.
Naisia täytyy saada ehdolle yhtä paljon
kuin miehiä, pidetään siitä kiinni kunnallisjärjestöissämme.
Päätöksenteossa tasa-arvotyötä on jo tehty kunnissa paljon ja tulokset puhuvat puolestaan: on saavutettu säästöjä ja parannettu
henkilöstön viihtyvyyttä.
Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että kunnat ovat merkittävä tekijä tasa-arvon
edistämisessä.
Viime syksynä puhuttiin paljon poikien
heikommasta koulumenestyksestä. Pohtikaa tasa-arvotyötä ja ottakaa osaa
risteilyn keskusteluun! Lähdetään Suomen
juhlavuoden kunniaksi mukaan käytännönläheiseen tasa-arvotyöhön!
Elsi Katainen
Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja. Ratkaisut suunnan kääntämiseksi tehdään kunnissa.
Toisaalta kunnalliset työpaikat ovat perinteisesti vahvoja naisaloja, joten kuntien toiminta työnantajana on hyvin käytännöllistä
tasa-arvotyötä.
Jos haluamme olla merkittävä puolue maakunnissa,
meidän on luotava toimintatavat
tasa-arvotyötä edistäviksi.
Kuntien tasa-arvotyöstä on saatavilla run-
saasti esimerkkejä.
Salossa konkreettisen tasa-arvotyön kohteeksi otettiin palveluliikenteen kehittäminen, koska iäkkäät naiset ovat miehiä useammin asiointikäynneillään riippuvaisia
julkisista yhteyksistä.
Vantaalla iäkkäille naisille on alettu tarjoamaan päihdekatkaisua kotiin ja masentuneille isille neuvolapalveluita
Autoverotuksen korvaaminen maksuperusteisella
järjestelmällä olisi taas ollut nykyistä polttoaineverojärjestelmää eriarvoistavampi.
Tavoite liikenneverkon korjausvelan korjaamiseksi on oikea. Näin on siitäkin huolimatta, että metsäpinta-ala laskee jonkin verran vuosittain infran ja talojen rakentamisen
ja uuden peltomaan raivaamisen takia.
Vuoden 2011 Durbanin ilmastokokouksesta
lähtien metsien hiilinieluista on käytetty laskentatapaa, joka on Suomen kannalta erittäin haitallinen.
Siinä metsien hiilinieluille asetetaan keinotekoinen laskennallinen yläraja ja määritellään metsien pinta-alan väheneminen automaattisesti hiilinielujen pienentymiseksi.
Laskentatapa on käsittämätön, sillä se saa
Suomen valtavat metsävarat näyttämään
päästöiltä. Samalla suunnitellut biotaloushankkeet vaarantuvat.
Vastuussa metsien arvoa väärin määrittelevästä laskentavasta ovat edellinen Jyrki Kataisen hallitus sekä silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.), joka johti Suomen ilmastoneuvotteluja vuonna 2011.
EU:ssa pitäisi nyt välittää Suomen ja muiden metsäisten jäsenmaiden viestiä laajalla
rintamalla, jotta laskentatavassa oleva virhe
saadaan korjattua.
Vihreiden haluttomuus asian korjaamiseksi on kuitenkin ilmeistä, ja sen taustalla lienee enimmäkseen poliittista taktikointia. 2017
35. Vuosikymmenten aikana tehty metsien kasvua parantava työ menee hukkaan. Neuvottelut taakanjaosta ja toimenpiteiden yksityiskohdista ovat parasta aikaa käynnissä jäsenmaiden kesken.
Suomen kannalta ydinkysymykseksi on
muodostunut tapa, jolla metsävarojemme
hiilinielut huomioidaan ilmastopäästöjen
laskennassa.
Hiilinielulla tarkoitetaan puumassan kykyä sitoa hiilidioksidia ilmasta ja keventää
ilmastoon kohdistuvaa rasitetta.
Suomen metsien puumassa kasvaa huomattavasti vuosittaisia hakkuita enemmän,
eikä tulevaisuus ole tuomassa muutosta.
Metsämme toimivat siis tehokkaana hiilinieluna, mikä on todettu kiistattomasti tieteellisin menetelmin. Jos tosimaailmalle vieras laskentatapa nyt otetaan käyttöön myös Euroopan
unionissa, joutuu Suomi kantamaan vastuun päästöistä, joita ei ole olemassakaan.
Suomi on Ruotsin ohella ainoa jäsenmaa,
jonka harteille perusteettomia velvoitteita kasataan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Metsien hiilinielujen laskutatapaa pitää muuttaa
Pariisin ilmastosopimus ja sen täytäntöönpano ovat tällä hetkellä ajankohtaisia aiheita
ympäri maailmaa.
Viime talvena solmittu sopimus saatetaan
voimaan myös Euroopan unionissa. Mikäli asia olisi käyty
Näyttää siltä , että jotkut hen-
etukäteen läpi puoluedemokratiaa kunnioittaen, olisi selvityksen ongelmat havaittu ja
korjattu ennen julkista ulostuloa.
Keskustan Opiskelijaliitto muistuttaa keskustan johtoa siitä, että ministerien esittelemät julkaisut tulkitaan julkisuudessa herkästi esityksiksi.
Ministerit edustavat kaikissa tekemisissään keskustaa, eikä ministeri voi tehdä avauksia puhtaasti omissa nimissään. Esitellyt keinot olivat
kuitenkin merkki siitä, että valmistelutyössä
ei mietitty pienituloisten asemaa ja kaupunkien ulkopuolista väestöä.
On valitettavaa huomata, etteivät keinot
olisi edistäneet keskustan tavoitetta alueellisesta tasa-arvosta. Siinä pitäisi kaikkien puolueiden
olla rehellisesti mukana. Uudistuksen keskeisiä kohtia
olivat muun muassa liikenneverkon yhtiöittäminen, väylämaksujen käyttöönotto sekä
autoveron poisto.
Yhtiöittämisessä olisi ollut uhka päätäntävallan siirtymisestä demokraattisesti valituilta päättäjiltä markkinavoimille. Se on Suomen etu.
Lasse Hautala
kansanedustaja (kesk.)
Kauhajoki
Miksi puoluedemokratia unohdettiin?
Turhat kantelut
Viime viikolla keskustalainen liikenne- ja
viestintäministeri Anne Berner esitteli ministeriönsä tekemän selvityksen liikenneuudistuksesta. Tehtyjen virheiden tunnustaminen näyttäisi pahalta.
Lisäksi kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on viimeaikaisilla lausunnoillaan osoittanut hyväksyvänsä Suomen kannalta epäedullisen laskentatavan.
Juha Sipilän hallitus tekee tärkeää työtä
ajaessaan Suomen etua ja välittäessään runsasmetsäisen pohjoisen maan viestiä EU:ssa.
Oikeudenmukaisten ratkaisujen löytäminen on todella tärkeää sopimuksiin sitoutumisen ja kestävien toimenpiteiden aikaansaamiseksi. Keskustan linjan on oltava julkisessa keskustelussa
kristallinkirkas ja yhdessä sovittu.
Kaikkea ei tarvitse pureskella valmiiksi ennen julkisuuteen tuloa, mutta ei keskustaa
edustava ministeri voi tuoda tämän kokoluokan avauksia julki ilman sisäistä keskustelua.
Keskustan Opiskelijaliitto
kilöt tehtailevat kanteluita oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille asiasta kuin asiasta.
Ehkäpä asiaan tulisi jonkinmoista järjestystä, jos kanteleminen tulisi jokaiselle maksulliseksi ja kantelijan nimi julkaistaisiin.
Epäilen, että esimerkiksi tässä
Sipilän tapauksessa jotkut fiksut, kateelliset tyypit, jopa poliitikot, käyttävät ammattikantelijoita vasikoinaan.
Tässä asiassa pitäisi tehdä jotain ja aika pian, ettei pääministeri heitä tunkkiaan nurkkaan.
Arttu Karila
Puheenjohtaja
Erkki Saari
Outokumpu
27.1
Näin se myös se pitää koko Suomea asuttuna.
Pohjanmaa ja siellä olevat kunnat ovat suurimpia turkisnahkojen tuottajia.
Vuoden 2015 tietojen perusteella ykköstilaa pitää kirkkaasti hallussaan Uusikaarlepyy 146 tarhalla, seuraavana on Kauhava 65
yksiköllä.
Tähän väliin voi mainita pienen Evijärven
kunnan, missä asukkaita on vain noin 2 500,
mutta sieltä löytyy peräti 36 tarhaajaa.
Kunnat saavat verotuloja tarhaajien lukumäärästä riippuen.
Vuoden 2015 tilastojen mukaan Uusikaarlepyyn verokirstuun tarhaajat maksoivat
13,7 prosenttia kunnan verotuloista. Sote-uudistuksen myötä yksityisille tahoille jäävät valittavaksi helpoimmat ja tuottavimmat asiakkaat, vaikeimmat jäävät maakuntien vastuulle.
Tämä kermankuorinta on ollut nähtävissä
jo ajat sitten, siitä ei vaan ole haluttu puhua.
Onneksi nyt projektijohtajakin tunnustaa,
36
27.1.2017
ettei kaikilta sote-keskuksilta edellytetä täyden palvelun periaatetta, riittää, että ?niissäkin pitää olla esimerkiksi sosiaalityöntekijä?.
Sosiaalityöntekijä sitä varten, että voi ohjata ?laaja-alaisesti yhteensopivia palveluja
tarvitsevat asiakkaat. maakuntien sosiaalikeskuksiin, pois yhtiöiden odotustiloista?
Onko tämä muka markkinataloutta, kun
yksi tuottajataho velvoitetaan muita vaativampiin palveluihin?
Rääkkylä oli ensimmäinen kunta, joka ul-
koisti koko sosiaali- ja terveystoimen.
Korostan, että meidän ratkaisumme ydin
oli se, että palveluntuottaja vastaa koko sosiaali- ja terveystoimesta, myös erikoissairaanhoidon menoista ja ei-miellyttävistä potilaista.
Palveluntuottaja ei valitse asiakkaitaan,
palveluntuottaja hoitaa kaikki kuntalaiset.
Yrjö Eronen
ex-kunnanjohtaja, Rääkkylä. Kunnat saivat tilastovuotena 2015 tarhaajilta verotuloja yhteensä 28,8 miljoonaa
euroa.
Valtio sai 13,8 miljoonaa ja vieläpä seurakunnille riitti 1,7 miljoonaa.
Turkisala työllistää suoraan noin 3 000
henkilötyövuoden verran.
Kun alaan liitetään esimerkiksi rehuteollisuus sekä erilaiset huolto- ja jalostustoimet,
nousee kokonaismäärä noin 5 000 henkilötyövuoteen.
Turkiksia viedään pääasiassa Kiinaan ja
muihin Aasian maihin. Mielipiteet
Turkisala ei saa vaipua epätoivoon
Turkistarhaajien lieveilmiöihin kuuluneet
niin sanotut kettutytöt ovat melkein jo vaipuneet unhojen suohon.
Päättyneen vuoden lopulla asia nousi taas
agendalle, kun Sokos-ketju ilmoitti, että sen
kahdeksantoista tavaratalon valikoimiin eivät enää kuulu turkikset.
Heti ensimmäisenä ärähti MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ihmetellen, miksi Sryhmä haluaa sabotoida suomalaista turkiseläintuotantoa.
Marttilan rintamaan liittyi myös pari keskustalaista kansanedustajaa, jotka väläyttivät jopa S-ryhmän boikottia.
Asiasta uutisoivat muun muassa viikkolehdet Seura, Suomen Kuvalehti ja Suomenmaa.
Laajimmin käsitteli juttua Suomen Kuvalehti peräti neljällä sivulla.
Siinä vasemmistoliittolaisen Silvia Modigin vastapuolena oli keskustalainen Antti Kurvinen.
Modig väitti, että turkistarhaus on aivan tur-
haa, sillä länsimaissa on alettu ymmärtää
asiaan liittyviä eettisiä ongelmia.
Häkeissä elävillä turkiseläimillä on Modigin mukaan kosolti käytöshäiriöitä, sillä ne
ovat periaatteessa villieläimiä eivätkä ne voi
näin luontaisesti toteuttaa itseään.
Kurvisen mukaan väite ei ole kestävä. Myös Venäjälle on
mennyt jonkin verran alan tuotteita.
Valitettavasti kotimaan kysyntä on melko
pientä, johtuen vihreän puolueen ja Oikeutta eläimille -järjestön negatiivisesta asenteesta ja kovasta propagandasta turkistuottajia kohtaan.
On aivan uniikkia, jos näkee tänään suomalaisen naisen kulkevan turkistakki päällä.
Vaikka turkistuottajien toimintaa halutaankin määrättyjen taholta vaikeuttaa, löytyy sentään joskus valonpilkahduksiakin.
Nimittäin joulukuussa pidetyssä Saga Furs
Oyj:n turkishuutokaupassa myytiin ketunja supinnahat sataprosenttisesti ja vieläpä 20
prosentin hinnannousulla.
Sinikettujen nahat nousivat jopa 30 prosenttia syyskuun huutokaupasta.
Kotimaisen tarjonnan lisäksi myynnissä
oli karakul-lampaannahkaa.
Kokonaismyynnin arvoksi nousi 33 miljoonaa euroa, kun joulukuussa 2015 myynnin arvo oli vain 12 miljoonaa euroa.
Joten kyllä turkiksilla on globaalisesti
edelleen kysyntää.
Aarre Kupila
Evijärvi/Turku
Sote mahdollistaa kermankuorinnan yksityisille
Helsingin Sanomat (22.1.2017) kirjoittaa
lähteenään sote-uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti, että vaikeat potilaat hoitaa
aina maakunta.
Näin tässä kävi. Hän
korosti, että tuotantoelämiä voidaan kohdella ja kasvattaa eettisesti.
Kaiken valvonnan takana on elintarvike-
turvallisuusvirasto Evira, myös kunnissa on
oma valvontaorganisaationsa.
Kurvisen mielestä nimenomaan turkistarhaus on yksi tärkeimpiä laajan maaseudun
työllistäjiä. Pieni
Evijärven kunta sai 9,1 prosenttia ja Kaustinen 9,0 prosenttia.
Verojakautuma eri Pohjanmaan kuntiin
on niissä olevien tarhaajien lukumäärän
mukainen.
Turkistarhaajat tuovat hyötyä myös valtiolle
Juhlassa mukana ollut kenraali Adolf Ehrnrooth oli noussut ja
mennyt puhujan paikalle ja sanonut:?Emme
hävinneet, me voitimme sodan.?
Tänään me voimme sen omin silmin nähdä.
Vuosikymmenien aikana saavutettu korkea elintaso sen meille osoittaa. Kyllä sitten taas päivä kirkastuu.
Esko Leskelä
Kuusamo
Marjatta Poteri
Jaala
erilaisia poliittisia mielipiteitä omaavat
henkilöt saavat lehdessä tilaa. Hän on pelastanut puolueen K- ja V-linjojen jälkeen, hän nosti keskustan lamasta kiertämällä presidenttiehdokkaana ahkerasti kenttää.
Minun kysymykseni on nyt Paavolle:
Mitä sinä pelkäät. Isänmaanrakkaus on meille yhteinen
asia. Nämä iltapäivälehdiksikin itseään nimittävät kilpailevat
keskenään, kuka keksii halventavia sanontoja vaikkapa edustushenkilöistä.
Kutsuisin tällaista uutisointia ?prostituutiojournalismiksi?, niin yököttävää
se ajoittain on.
En ole vuosikausiin silmiäni vaivannut enkä käsiäni tahrinut niiden sisältöihin. Hän ei halua vahingoittaa keskustaa.
Hän on syystä meidän kunniapuheenjohtajamme. Viimeisimpänä
oli mielestäni hyvä haastattelu konkaripoliitikko Ben Zyskowiczista.
Ihan loppuviikkoa odottaa, kun tietää, että Suomenmaa kolahtaa postilaatikkoon.
Koti, uskonto ja isänmaa ovat yhä tärkeitä arvoja
Eri maiden kulttuureissa on suuria eroja, sa-
moin perusperiaatteissa ja perusarvoissa.
Mitä kukin arvostaa?
Meidän maamme perusarvot kautta aikojen ovat olleet koti, uskonto ja isänmaa. Sankarivainajat muistuttavat meitä, millä hinnalla
itsenäisyys on lunastettu.
Tässä maassa, jonka Jumala on meille antanut, on hyvä asua. Radiokin oli sodanjälkeisinä vuosina harvinaisuus.
Aikuistuttuani ja perustettuani oman
huushollin noin 1960-luvun kieppeillä,
kun töitäkin oli, päätin että sanomalehti pitää huusholliin tulla. Yhtenäinen kansa, sotaveteraanit
ja kotirintamanaiset pelastivat ne.
Eräässä juhlassa juhlapuhuja oli sanonut:
?Me hävisimme sodan.. Lööpit vain sattuvat väkisin silmiin milloin missäkin sattuu liikkumaan.
Minulle riittävät tasokkaammat uutiskanavat, joita on nykyään riittävästi tarjolla.
Suomenmaassa (20.1.2017) Kari Hokkanen pohti viisaaseen ja armolliseen tapaansa Paavo Väyrysen toimia.
Olen ollut hyvin monessa asiassa Väyrysen kanssa samaa mieltä. Uskonto on pyhä
asia. Noudatamme maamme lakeja, opiskelemme, maksamme veroja, autamme apua
tarvitsevia ja osallistumme maanpuolustustyöhön sen eri sektoreilla.
Harrastamme erilaisia asioita ja rakennamme panoksellamme isänmaatamme.
Koti, uskonto, isänmaa. Se antaa meille paljon.
1930- ja 1940-luvuilla nämä arvot olivat
uhattuina. Ehkä tässä erottamiskeskustelussakin on hyvä
noudattaa sitä Paavon ohjetta. Liitto-lehdestä sai kaikki ne uutiset ja tiedot, mitä silloin tarvittiin. Nyt en hänen ajatuksenjuoksunsa perässä enää
pysy. Todella pyhät arvot, jotka tänä päivänä tahtovat monelta unohtua.
Mitä on tämän päivän kansalaisvelvollisuus. Me rakennamme tätä maata, johon isien työ ja urhoollisuus ovat piirtäneet jäljen.
Kyösti Niinikoski
kotiseutuneuvos, Haapajärvi
27.1. 2017
37. Olen hyvillä mielin siitä, että Suomenmaa-lehti
on nykymuodossaan onnistunut ratkaisu, sen sisältö on raikasta luettavaa.
Ajattelen niin, että on hyvä, kun myös
Mitä sinä pelkäät,
Paavo Väyrynen?
Itse olen täysin suivaantunut lööppilehtien journalismiin. Mitä tämä puolueen perustaminen
käytännössä oikein tarkoittaa?
Tiedän, että Väyrynen on sydänjuuriaan myöten keskustalainen. Ja useammankin yön. Se antaa
lehdelle uutta ilmettä. Kuinka ollakaan tapasin näihin aikoihin aktiivisen
Liitto-lehden asiamiehen ja päätin tilata lehden.
Tästä ajankohdasta on nyt aikaa 50
vuotta ja lehti on tullut katkeamattomana siitä lähtien, nimi vain on vaihtunut
Suomenmaaksi.
Ajan henki on vain ollut sellainen, että taloudelliset huolet ovat johdatelleet
lehden nykyiseen tilanteeseen. Nämä kolme arvokasta asiaa ovat merkinneet Suomen kansalle suuria asioita.
Nämä sanat muodostavat rungon, jolle
elämämme rakentuu hyvin pitkälle.
Koti on rakas paikka kaikille, siellä luodaan kasvualusta lapsille. Nukutaan
kaikessa rauhassa yön yli. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia.
mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu
Medialla on laatu hukassa
Sanomalehti, jonka lapsuudestani en-
simmäisenä muistan, on Liitto-lehti.
Silloin sodanjälkeisinä vuosina ei kotikylälleni ilmestynyt muitakaan sanomalehtiä, Liittoa sitä luettiin naapureissakin. Ranska on siitä hyvä esimerkki.
Toivon päättäjille viisautta ohjata tulonmuodostus niin, että kaikki suomalaiset saavat tarvitsemansa elannon ja saavat turvallisessa isänmaassa asua niin, että koti, uskonto
ja isänmaa ovat edelleen peruskilpemme.
Sotaveteraaneilla on edelleen tehtävä: kertokaa lakkaamatta Suomen tiestä. Aatteemme ei ole vaarassa eikä väärillä teillä.
Kari Hokkasen suosittelemaan aikalisään voin lämpimästi yhtyä. Korkeassa
elintasossa on myös väestön kahtiajakautumisen vaara
Kiitos siitä!
Haluamme, että ulkomaalaiset autoilijat
maksavat teiden käytöstä, ja uskon, että lii-
Helsinki
NKL:n Rööperin osasto ry:n yleiskokous 6.2. Emme voi ajatella, että ihmiset siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuneuvoja omien autojen sijaan.
Isoissa kaupungeissa on helpompaa liikkua julkisilla kulkuvälineillä kuin omalla autolla. Keskustan teltta Lahden markkinoilla
Yhdessä kohti Kuntavaaleja
2017 . klo 18 Piiritoimistolla järjestettävässä keskustelutilaisuudessa
pohditaan keskustalaisuutta osana puolueen periaateohjelman uudistamista. klo 18 Kauniaisten paikallisyhdistyksen kokous
Villa Junghans (vanha puoli), Leankuja 4. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking
Line Gabriellalla 4.?5.2. Uskon monen kansalaisen huokaisevan helpotuksesta, että järki voitti.
Selvitys sai aikaan keskusteluryöpyn. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto!
Päijät-Häme
Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh.
Jokainen tietää, että
Suomen tiet ovat
huonossa kunnossa.
Samalla, kun tämä selvitys laitetaan pöytälaatikkoon, olisi hyvä nostaa pöydälle perussuomalaisten vaatima moottoripyörä ja
-venevero, joka vaikeuttaa ihmisten elämää
eikä taatusti paranna työllisyyttä eikä talouskasvua . Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu
työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Useilla maalla asuvilla perheillä on pakko olla kaksi autoa, koska autoa tarvitaan
töissä, harrastuksissa ja asioiden hoitamisessa.
Juuri nämä perheet olisivat joutuneet
maksamaan uudistuksesta eniten. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä
myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät
yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla
piirin toiminnanjohtajalle: jaana.
viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän. Uutta
näkökulmaa Kauniaisten päätöksentekoon!
Kerava, py:n vuosikokous ti 14.2.
alkaen klo 17 Keuda-talolla, os.
Keskikatu 3a. Haemme
ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön
parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin toiminnanjohtaja Juhaan, puh.
050-37 45 416. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen
soittamalla.
Raisio. Huom! Tällä risteilyllä ei ole
maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Alustajana YTT Pekka
Perttula.
Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä
ehdokkaalta odotetaan tai mitä
kunnissa tulevaisuudessa päätetään. järki voitti
Liikenne- ja viestintäministeriön ilmoitus
liikenneverkkoyhtiön selvityksen keskeyttämisestä näin nopeasti tuli yllätyksenä. Ohjenuorana on oltava Alkion aate, köyhän asia!
B 35, 20100 Turku. Ulkoasiainvaliokunnan pj Matti Vanhanen
esitelmöi Suomen turvallisuuspolitiikasta. Autoilusta kerätyistä
verorahoista vain pieni osa käytetään teiden ja väylien korjaamiseen. Kahvitarjoilu.
Lahden markkinat, ke 1.2. Piiritoimiston
käynti/postiosoite: Linnankatu 21
38
27.1.2017
kenne- ja viestintäministeriö sekä hallitus
löytävät siihen toimivan mallin.
Valtaosassa Suomea on surkeat julkiset
kulkuyhteydet. Raision Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro joka torstai
Raision Keilahallilla klo 15-16.
Loimaa 1.2. Varauksen
yhteydessä jokaisen tulee hyttipaikan lisäksi varata myös valitsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen.
Lisätietoa risteilystä puolueen nettisivuilta: http://www.keskusta.fi.
Varaukset tehdään suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03)
45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi
Rehulan kyselytunti, ma 6.2. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta
ajankohtaista politiikkaa, loistavaa
viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Tilaisuuden juontaa ke Olavi Ala-Nissilä. klo 13 Orimattilan
taidemuseolla, Lahdentie 65. klo
16.30-17.30 sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan kyselytunti Lahdessa.
Hollola, kj:n vuosikokous to 23.2.
klo 18 Koskikartanolla Hämeenkoskella.
Pirkanmaa
Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja
liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän
ja samalla olet tervetullut mukaan
aktiiviseen toimijajoukkoomme.
Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@
keskusta.fi
Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin!
Lehti ilm. Liput 25e, lisätietoja ja varaukset Jyrki Anttila p. Esillä sääntömääräiset asiat.
Varsinais-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola
0509177000, piirin toimistosihteeri Leena Mulari 0505648747, Vesaisten piirin toiminnanjohtaja
sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Useilla lapsiperheillä ei ole varaa ostaa uutta autoa, joten autoveron poisto ei olisi lohduttanut heitä.
Uudistuksia tehdessä pitää muistaa ensimmäisenä pienituloiset ja miettiä, miten uudistukset vaikuttavat heidän elämäänsä. klo 18:30. Pidän erittäin positiivisena asiana, että ihmisiä kuunnellaan eikä uudistusta viedä eteenpäin.
On hyvä pohtia asioita uusillakin tavoilla, mutta Suomi ei ole valmis näin radikaaliin
uudistukseen.
Jokainen tietää, että Suomen tiet ovat
huonossa kunnossa. Piiritoimiston osoite
Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Avoinna varmimmin ti klo 8.3012 ja to klo 13-17, muina aikoina
kannattaa soittaa etukäteen.
Keskusta-aate tänään . orkesterin soitosta. perjantaisin. Järjestää
Kosken Tl Keskusta, Marttilan Keskusta ja Kosken Tl Keskustanaiset.
Etelä-Häme
Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Avoinna arkisin
klo 9-15. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten
asioiden lisäksi uusien sääntöjen
hyväksyminen.
Uusimaa
Kauniainen: To 2.2. 050 374
5416, juha.iso-aho@keskusta.fi ,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
toiminnanjohtaja Sari Kujanpää
puh. Risteily lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la
4.2. klo 18 Maatalouden
norminpurkuilta Sarka-museossa.
Keskustelemassa ministeri Anne
Bernerin ja ke Olavi Ala-Nissilä ja
ke Pertti Hakanen. Ti
31.1. Keskustassa tapahtuu
Puheenvuoro
Liikenneverkkoyhtiö jäihin
. Juontajana Seppo Kallio, MTK.
Koski Tl. Monissa maaseutukunnissa
linja-auto kulkee aamulla ja iltapäivällä, arkisin ja kouluaikaan. Apollonkatu 11 A. klo 17 Puoluetalo Apollolla, os. Olisiko tulevaisuudessa tarpeen korvamerkitä tietty summa budjetista teiden ja väylien kunnossapitoon?
Täytyy muistaa, että viime kesänä maakunnissakin on ministeri Bernerin ansiosta
päällystetty ennätysmäärä teitä. Turvallisuuspoliittiset iltamat Kosken Nuortentuvalla (Härkätie 3) la 11.2. 040 759 0509, sari.kujanpaa@
keskusta.fi. päinvastoin! Puretaan byrokratiaa eikä tehdä enää lisää!
Sari Palmu
keskustanaisten varapuheenjohtaja
0400 930 483 ja keskustanaisten
Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Tietokirjailija Maarit Tyrkkö ja arkistonjohtaja Pekka Lähteenkorva kertovat Kekkosesta. Illan aikana nautitaan pöytiintarjoiltu illallinen sekä
mm. 0400 615 894. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2
klo 13. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja kuntavaaleista. mitä alkiolaisuus on 2010-luvulla. 040 418
1150.
Ystävänä Kekkonen, kaikille avoin
tilaisuus la 28.1
Hän kirjoitti yli 30 historiateosta kuntien, seurakuntien ja eri
laitosten toiminnasta. Näitä viimeksi mainittuja on useita pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä sisältävässä Kirjasto Virmassa netissä. Jaana Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere
Ylöjärven Keskustassa tapahtuu:
su 29.1. 1-2 aikuista + alle
12 v lapset) 50 ?
Pirkanmaan Keskusta kutsuu
kaikki pirkanmaalaiset, keskustan kuntavaalit 2017 -ehdokkaat
ja ehdokkuutta harkitsevat suureen ehdokaspäivään la 11.2. Harri oli syntynyt Kalevalanpäivänä 28.2.1952 Oulaisissa.
Harri Turunen valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1980 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan Suomen
historia. suositut Facebook ja Twitter! Paikka varmistuu myöhemmin. Sitä puutetta korvattiin Kannonkosken mökillä ja yhteisillä automatkoilla Norjassa ja muualla Euroopassa. Risteilyn hinnat: C4-hytti
35 ?/hlö , B4-hytti 45 ?/hlö, B2-hytti 70 ?/hlö, A4-hytti 65 ?/hlö. Hän
oli hiljainen, harkitseva ajattelija, joka punnitsi puheensa. Siitä tuli hänen elämäntehtävänsä. . Ritvapuoliso sekä lapset Anna ja Henri on
mainittu monien Harrin kirjojen esipuheissa. Harri Turunen oli valtakunnallinen
vaikuttaja.
Oma perhe oli Harrille tärkeä. Yhteinen päivä on ehdokaskoulutustilaisuus, jossa luentoja, ajankohtainen some-koulutusosuus, jossa
käydään yhdessä läpi mm. (juomat erikseen). 040 7673419
Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook:
Pirkanmaan Keskusta
Tule mukaan vaikuttamaan ja
Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan
oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi
Satakunta
Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista:
toiminnanjohtaja Satu Tietari 050
405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi),
keskustanaisten toiminnanjohtaja
Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten
toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti
0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi).
Tärkeää. klo
9.30-16.00. ja kolmen lajin á la carte -päivällinen 37
. 0405895709 sähköposti pilvi.
karkela@keskusta.fi
Keskustan kj:t ja Py:t huomio!
Täytetyt henkilöilmoitukset vuodelle 2017 lähetettävä pikaisesti (huom! kokonaan täytettyinä,
myös täydellinen tilinro jos mielii jäsenmaksupalautuksia) piiritoimistolle: pirkanmaa@keskusta.fi
tai postitse: Keskustan Pirkanmaan
piiri ry. Hänellä oli sekä
juuret että siivet, juhlassa todettiin.
Juhani Alaranta
Harri Turusen ystävä
Vaalistartti Vahannan Nuorisoseurantalolla. Ks. Liput: aikuiset 20 ?, lapset (alle 12 v) 10 . 2017
39. lisätiedot www.pirkanmaankeskusta.fi
ja ilm. Historiatyö johti Harri
viikon torstaina klo 15 mennessä.
Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa
tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös
piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi
Pirkanmaan Vesaiset; toiminnanjohtaja Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere,
p.0405550635, sähköposti elina.
sieppi@gmail.com.
Pirkanmaan Keskustanaiset; toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Vuonna
1983 hän siirtyi sanomalehti Liiton Pyhäjokialueen aluetoimittajaksi ja hoiti
tätä tehtävää vuoteen 1991, jolloin hän
siirtyi vapaaksi kirjoittajaksi.
Kuolinilmoitukseen oli merkitty ammatiksi ?historioitsija?. Hän tutki menneisyyttä, mutta
katsoi tulevaisuuteen. Varauksen yhteydessä jokaisen tulee
hyttipaikan lisäksi varata myös va-
Harri Turunen 1952?2016.
litsemansa ruokailupaketti, joka sisältää päivällisen ja meriaamiaisen.
Buffet-päivällinen (sisältää myös
ruokajuomat) maksaa 33 . HUOM!
Pirkanmaalaiset: Kaikki varaukset (myös yhteiskuljetus) tehdään
suoraan Ikaalisten matkatoimistoon, puhelin (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. klo 16 ja palaa satamaan su 5.2
klo 13. lähde mukaan vaaliristeilylle! Vaalistartti tapahtuu Viking
Line Gabriellalla 4. tj. Risteilylle on varattavissa myös yhteiskuljetus kätevästi
samalla Ikaalisten matkatoimiston
kautta, meno-paluu on hinnaltaan
30 euroa. Opintojen päätyttyä hän toimi lyhyen ajan vesihallinnon ja Oulaisten kaupungin tehtävissä. Näihin sisältyivät sekä Oulaisten kaupungin että Oulaisten seurakunnan historiat.
Lisäksi hän oli mukana toimittamassa ja kirjoittamassa useita muita teoksia ja artikkeleita paikallisesta ja alueellisesta historiasta sekä eri henkilöiden elämästä. mukaan tarjottavan aamukahvin vuoksi: nimi, kunta, osoite, puh ja sähköposti: pirkanmaa@
keskusta.fi
Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus to 2.2. Paikallisen ja alueellisen toiminnan myötä hänen lahjojaan käytettiin
Suomen Kotiseutuliiton hallituksessa. Jaana Viilo, puh. Keskustanaisten ehdokaskoulutus, 15.3.
klo 17 Kunnallisjärjestön ehdokaskoulutus. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska,
Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta.fi ja piirin tj. Hänen elämänsä
päättyi vaikeaan sairauteen adventtisunnuntain aamuna 27.11.2016 Oulaisissa. Muistathan toimittaa
piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin
tavoitamme sinut myös sähköisesti.
Kuntavaalit tulossa kevääl-
27.1. Risteilyllä on luvassa tuhti annos kunta-asiaa sekä muuta
ajankohtaista politiikkaa, loistavaa
viihdettä ja menoa sekä koko laivallinen hyvää seuraa puoluejohdosta ja ministereistä kuntapäättäjiin ja sellaisiksi aikoviin. Paikat ja aiheet vahvistuvat myöhemmin, merkitse jo nyt
kalenteriisi.
Pirkanmaan Keskustalla on
myynnissä rajoitettu erä Suomi
100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman
ensi-iltaan la 22.7. Kun hän avasi suunsa, hänellä oli painavaa sanottavaa. Laita
aika jo nyt kalenteriisi ja varaa matkasi saman tien, sillä paikoista tulee olemaan kova kysyntä. Tarjolla maittava lounas.
Puhujana Keskustan varapuheenjohtaja, ke Antti Kurvinen. Muistokirjoitus
Historioitsija ja kotiseutuihminen
Harri Turunen 1952?2016
Suomen Kotiseutuliitto/Anna-Maija Halme
Tämän lehden entinen toimittaja Har-
ri Turunen on poissa. Huom! Tällä risteilyllä ei ole
maissa käyntimahdollisuutta Tallinnassa. Sitä Harri Turunen todella oli. Isän kirjoittajan työ jatkuu Anna-tyttären runokirjoissa.
Harrin muistojuhlaa vietettiin loppiaisen jälkeisenä päivänä Oulaisissa.
Siellä pidetyissä puheissa tulivat esille monet Harrin ominaisuudet. Tervetuloa mukaan!
Tulossa! 7.3. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa
kanssamme juhlistaa mm. ja
perhelippu (sis. klo 18 kirjastotalo Metson uudessa Tammi-luentosalissa
(alakerta). Meriaamiaisen
hinta on 10 ?. Tampereen kaupungin
liikennepäällikkö Ari Vandell kertoo Tampereen kaupungin liikenteestä.
Yhdessä kohti Kuntavaaleja
2017 . klo 13 Ylöjärven Keskustan
Turusen mukaan muun muassa Oulun
Historiaseuran toimintaan.
Harri Turunen oli kotiseutuihmi-
nen. 5.2. Pääpuhujana on Jouni
Koskela aiheenaan Uusi kunta. Risteily
lähtee Helsingistä kohti Tallinnaa la
4.2. Yhteisiin asioihin uhrattu aika oli poissa perheen ajasta. klo 17 Kunnallisjärjestön ehdokaskoulutus, 8.3
Kuntien halu maakunnanvaihtoon virisi maakuntahallinnon uudistamisesta ja sote-alueiden rajaamisesta maakunnallisiksi.
Heinäveden kunnanhallituksen puheenjohtaja Auvo Gustafsson (kesk.) sanoo uuden maakuntahallinnon antavan pienelle
kunnalle jatkossa roppakaupalla itsenäisyyden säilyttämisen mahdollisuuksia.
??Lisäksi jo nyt alkanut sote-yhteistyö mahdollistaa kuntarakenteen uudistamisen koko tulevassa yhteisessä maakunnassa pilottina kahta vuotta aiemmin
kuin muualla Suomessa. Tarvitaan hyvät ehdokkaat ja mahdollinen äänestämisen keskittäminen omille ehdokkaille, sanovat Gustafsson ja Heinäveden keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Osmo Puustinen.
??Siun soten valtuustossa meillä on kaksi valtuustopaikkaa ja hallituksen varapaikka. Hallituksen varajäsenellä on kuitenkin läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksiin, Gustafsson huomauttaa.
Pohjois-Karjala on pääsääntöisesti Heinäveden kunnalle ja keskustan toiminnassa hyppy uuteen ja osaksi tuntemattomaan. Maakunnanvaihdos ei
ole aiheuttanut polemiikkia.
??Meillä oli ennen Siun sotea alueellinen
yhteistoiminta Keski-Savon suuntaan.
Alueellista sote-yhteistyötä ja kuntarakenneselvitystä tehtiin tosimielellä.
??Siun sote tuli kuin manulle illallinen.
Sen myötä kuntaliitoksista ei ainakaan
hetkeen tarvitse puhua, ja Joensuun seudun kanssa yhteinen sävel tuntuu olevan
helposti löydettävissä, Gustafsson kuvailee.
Kuntavaalit käydään kuten ennenkin,
mutta maakunta- ja eduskuntavaaleissa
vastassa on uusia kasvoja. Tässä parhaat
käytännöt antavat mallia muille sote-alueille.
40
27.1.2017
Heinävedelle on ennakkoon lupailtu,
että kuntavaalien jälkeen se saa edustajat
Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustoon ja
siten äänensä kuuluville.
??Kun maakuntavaltuusto vuonna 2018
valitaan vaaleilla, ei ole ollenkaan varmaa, saammeko täältä omaa edustajaa läpi. Kunta on kuulunut Kymen vaalipiiriin, kun taas Pohjois-Karjala on muodostanut Pohjois-Savon kanssa Savo-Karjalan vaalipiirin.
Vaalipiirin rajapintasotkut ovat osaltaan vauhdittaneet maakuntavaihdoskeskustelua viime eduskuntavaalien jälkeen.
Puustinen kertoo, että Heinäveden edustus on jo saanut kutsun Pohjois-Karjalan
piirihallituksen ja piirin kokouksiin, ja ensimmäisissä palavereissa on jo tavattu.
Kuinka eteläsavolainen sopeutuu pohjoiskarjalaiseen meininkiin?
??Emmeköhän me sukkelasti puhuvat
savolaiset siellä pärjää, koska karjalaisuus
on alueellisesti meidänkin ominaispiirteitämme, Puustinen ja Gustafsson vakuuttavat.. Kunnallista yhteistyötä on ollut
erikoissairaanhoidossa ja matkailussa.
Kuntalaisille se ei aiheuta päänvaivaa,
sillä puolet heistä heistä asioi jo luonteisesti Joensuussa. Keskustassa tapahtuu
Auvo Gustafsson (vas.) ja
Osmo Puustinen arvioivat
yhteistyön sujuvan PohjoisKarjalan suuntaan hyvin.
Siun sote tuli kuin
manulle illallinen.
Varaslähtö maakunnan vaihtoon
Teksti ja kuva: Päivi Vento
Tämän vuoden alusta alkoi Heinävedellä
suuntautuminen Pohjois-Karjalaan. Kunta aloitti vuoden alusta startanneen sosiaali- ja terveyspalvelujen Siun soten jäsenenä.
Vuoden 2019 alusta Etelä-Savoon kuuluvan 3?600 asukkaan Heinäveden kohdalla maakunnan raja piirretään uudestaan
ja kunta siirtyy Pohjois-Karjalan maakuntaan.
Silloin maakuntaa vaihtavat myös Joroinen, Iitti ja Isokyrö
(ovh 105e / 85e) Peruuttaminen:
sairastapauksissa lääkärintodistuksella. sisältää
bussimatkat (oma bussi mukana
koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By
Radisson Central Tallinn -hotellissa
sekä aamiaiset hotelleissa. klo 18 seurakuntakodilla. 010 315
2000.
Keskusta Uurainen yl. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?,
piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Klo 17 ehdokaskoulutus.
Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle,
tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs)
Jyväskylä. Retkiporukan kokoaa Vesaiset,
vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy.
Pohjois-Karjala
Keskustanaiset järjestävät teatterimatkan Kuopion kaupunginteatteri Annie Mestariampuja esitykseen 4.3. (varaukset Ikaalisten matkatoimistosta 03 45 800)
Miehikkälä, Keskustan Suur-Miehikkälän py:n vuosikokous 5.2. mennessä
Anne Härkin tai Eija Lampio p. Avoinna sopimuksen
mukaan.
Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. klo 19 kunnanviraston valtuustosalissa.
Kuntavaalin ehdokaslistan hyväksyminen. Hinta vesaisten jäsenille:
aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v
255. klo
18 seurantalolla takkatuvassa.
Porin kj ylimääräinen kokous to
16.2. Ilm. Pakan hinta
10 euroa/kpl + postikulut. ja alle 6v 95. Retken aikana vierailemme mm. Syvennetään käsityksiä vallasta Petteri Pietikäisen toimittamalla kirjalla Valta Suomessa.
Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7.
Retken aikana vierailemme mm.
Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa
vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Lisäksi asialistalla on Keskustanaisten jäsenyyden hakeminen.Tervetuloa
mukaan kaikki toiminta-alueen jäsenet sekä myös kaikki muutkin
toiminnasta kiinnostuneet!
Oletko harkinnut kuntavaaliehdokkuutta, mutta et tiedä, mitä
ehdokkaalta odotetaan tai mitä
kunnissa tulevaisuudessa päätetään. Etsitään yhdessä sinulle sopiva vaihtoehto!
Etelä-Savo
Vesaisten retki Apassionataan 4.2.
Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen
tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki;
7.05 Savonlinna linja-autoasema;
7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva
ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus;
9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . Retkiporukan kokoaa Vesaiset,
vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy.
. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko
reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By
Radisson Central Tallinn -hotellissa
sekä aamiaiset hotelleissa. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä.
lä 2017. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12
v. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa,
käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. klo 16.15 Keskustan toimisto,
Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. klo 19 Länsi-Suomen osuuspankki Noormarkun konttori Kuurintie 1. Pia Högberg p. Vai kiinnostaako sinua maakunnallinen vaikuttaminen tai muu
työskentely kentällä esimerkiksi vaaliesitteitä jakaen. Kokouksessa myös
päätetään sääntömuutoksesta, jolla uuden osaston nimi muutetaan
toiminta-aluetta vastaavaksi. Kuljetukset organisoidaan lähtijämäärän mukaan. Ilmoittautumiset savo-kymi@
vesaiset.fi
Yhteiskunnallinen lukupiiri to
9.2. Uuden alun ensimmäinen yhteinen kokous, järjestetään Jouko Lahtisen tuvassa
(Tyyppälänjärventie 143) ma 30.1.
klo 19 alkaen. 9.50)
; 12.30 Hartwall Areena. Entä heidän
vaalipiirinsä. 9.50)
; 12.30 Hartwall Areena. Asiana kuntavaalit. Suosittu,
kehuttu esitys! Lipun hinta 38e,
matka- ja ruokakulut päälle. Kokouksessa käsitellään
kuntavaalin ehdokaslistan hyväksyminen. 010 315 2001
sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. ja alle 6v 95. Tilaukset p. Tervetuloa mukaan!
Keski-Suomi
Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. (ovh 105e / 85e) Peruuttaminen:
sairastapauksissa lääkärintodistuksella. 010-315 2001 ja p. Elina Suoranta p. pe 3.2. Ollaan yhteydessä.
Vesaisten retki Apassionataan 4.2.
Reitti Klo 6.30 Kerimäki, Kososen
tallit; 6.40 Haapakallio, Niskavuoren portti; 6.50 Prisman pysäkki;
7.05 Savonlinna linja-autoasema;
7.10 ABC:n pysäkki; 7.20 Kallislahti TB; 7.35 Hiismäki th.; 8.00 Juva
ABC; 8.35 Mikkeli matkakeskus;
9.50 Kuortti ABC (tauko 9.20 . Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa.
Lapsille saatavilla lisävuoteita. Lähde mukaan vaikuttamaan kotikuntasi päätöksentekoon! Jos olet kiinnostunut, niin
ota yhteyttä oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai piiritoimistoon.
rustaminen yhdessä Oravalan ja
Kuusankosken yhdistysten kanssa.
Tämä on ensimmäinen käsittely.
Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 010 315 2000,
toimistosihteeri ja Keskustanaisten
tmj. 050
3201990. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja
kertoa millaista toimintaa haluaisit
kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. kokous su
29.1. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?,
6-11v 255. Pauliinan p.010 315 2000 tai 050-573
5353. Ilmoittautumiset savo-kymi@
vesaiset.fi
Keskustaristeily Helsingistä Tallinnaan la 4.2.-su 5.2. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riit-
Euran kunnallisjärjestön ylimääräinen kokous su 26.2. Haemme
ehdokkaita ja vapaaehtoisia Keskustan hyväksi tehtävään työhön
parhaillaan, joten ota rohkeasti yhteyttä oman kuntasi kunnallisjärjestön puheenjohtajaan tai piirin
toiminnanjohtaja Pauliinaan. Klo 17 ehdokaskoulutus.
Johtokunta
Kymenlaakso
Kouvola, Jaalan Seudun py:n vuosikokous 30.1 Kelopirtillä klo.19.
Käsitellään yhdistyksen lakkauttaminen ja uuden yhdistyksen pe-
ta. Hinnat jäsenille 100e/ aikuinen 70e/ alle 12
v. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@keskusta.fi
Lisätietoja: 050-347 3556/Ulla-Riitta. Hotellissa majoitus 2 hengen huoneissa.
Lapsille saatavilla lisävuoteita. klo 18. 040-721
0636. Mukana ke Petri
Honkonen.
Jyväskylän Keskustan LohikoskenHeinälammen ja Ritopohjan paikallisyhdistykset ovat päättäneet
yhdistää voimansa