Suomenmaa 27.05.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 27.5.2016 / 4,80 ? Pystypäin! Keskusta potee turhaan alemmuuskompleksia suhteessa kokoomukseen, sanoo Annika Saarikko Ajassa Riittääkö tahto kilpailukykysopimukseen? Uutisanalyysi Reportaasi Vihreät suosion huipulla Hajauttamallakin voi menestyä
sisältö 27.5. 2016 Maustaja menestyy maaseudulla Pyhäntäläinen elintarvikeyritys on esimerkki onnistuneesta hajauttamisesta s. 24 2 27.5.2016
Presidentinvaaleista on tehtävä koko kansan ulkopoliittinen keskustelu. Matti Vanhanen s. s. 14 Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lähes kaikki on luomua s. 34 Hannakaisa Heikkinen: Pienyrittäjä hyötyy soten valinnanvapaudesta s. 47 27.5. 2016 3. 33 Onko vihreiden kasvava kannatus vasta alkusoittoa. 12 Hannes Manninen: Sotessa ratkaistavana vielä isoja ongelmia s. 16 Satu Simeliuksen tavoitteena on entistä nuorekkaampi keskustapolitiikka s
Tässä joitakin esimerkkejä: Työttömyys on alentunut vuoden takaisesta 10,3 prosentista 9,8 prosenttiin (Tilastokeskus). Yritysten kasvunäkymät eivät enää heikkene, vaan ne ovat paremmat kuin moneen vuoteen (Ilmarinen). Kilpailukykysopimuksen mukaisia alakohtaisia sopimuksia alkaa syntyä (Puuliitto ja Metsäteollisuus, Teollisuusalojen ammattiliitto ja Kemianteollisuus, Paperiliitto ja Metsäteollisuus). Arvonlisäverokertymän kasvu on ollut viime puolen vuoden ajalta neljä prosenttia, kun parin, kolmen edellisvuoden ajan kasvuprosentti jäi alle yhden (Verohallinto). Vaikka takaiskujakin varmasti tulee, viestit kertovat siitä, että hallituksen työ Suomen panemiseksi kuntoon etenee. Julkisuudesta tätä ei tosin aina tahdo huomata. Jyväskylän torilla muutama viikko sitten häntä tuli puhuttelemaan eläkeläinen, joka sätti pääministeriä, kun ?eläkeläisiltä leikataan...? 4 27.5.2016 Sipilä: ?Mitä sulta on leikattu?? Eläkeläismies: ?En minä tiijä, mutta kun ihmiset puhuu...? Puheita on maailma pullollaan. Sen vaihtoehdot tuovat väistämättä mieleen Kreikan lähivuosien tapahtumat. Kreikassa vasemmistolainen Syriza-puolue sai vaalivoiton ja nousi valtaan vastustamalla leikkauksien, säästöjen ja uudistusten politiikkaa. Media auttaa auliisti kriitikoita . perustettu 1908 . Suuret muutokset jäävät päivänpolitiikan kiivailujen alle. Menisipä nyt Arhinmäkikin puolustamaan yllyttämisiään. Mutta samaan aikaan Kansainvälinen valuuttarahasto, euroryhmä sekä EU-komissio määräävät, mitä Kreikan on tehtävä. Tämän luulisi puhuttelevan Suomenkin oppositiota.. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Yritysten kasvunäkymät eivät enää heikkene vaan ovat paremmat kuin vuosiin. Pääkirjoitus Näkyvissä uuden kevään merkkejä S amaan aikaan, kun Juha Sipilän hallitus on tullut vuoden ikään, ja Suomen kevät kukkii aivan kuin hengästyneenä, alkaa valoa näkyä myös yhteiskunnallisen tunnelin päässä. olivat nämä sitten oikeassa tai eivät. Ja me kansalaiset uskomme vaikka mitä soopaa, etenkin, jos se tuntuu meitä miellyttävän ja kun sitä vielä riittävän monta kertaa toistetaan. Sipilä itse kertoo tästä esimerkin. Hyvä neuvo edelleen on, että kannattaa tutkia ennen kuin hutkii. Opposition tehtävä on olla hallituksen kriitikko. Tätä työtä se tekee nyt niin innokkaasti, että tosiasiat ja todellinen kehitys eivät aina saa sitä sijaa, mikä niille kuuluisi. Se vastustaa Syrizaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kävi oikein Ateenassa asti kannustamassa veljespuoluettaan. Asioita seuraavat ovat varmaankin huomanneet, että nyt Syrizan johtama hallitus tekee täsmälleen niitä päätöksiä, joita se vaalien alla kiivaasti vastusti. Se myy Kreikan valtion omaisuutta jättimäärin, leikkaa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, kiristää verotusta ja uudistaa rakenteita. Kansa on tosin taas kaduilla
Kahden suursodan kokeneessa vanhassa maailmanmahdissa haikaillaan eroa yhteisöstä, joka perustettiin lopettamaan sodat Euroopasta. Vaikka isomman palon käryä ei vielä aistisikaan, tikkujen raapijoita alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi. Viime aikojen menoa seuratessa on tuntunut siltä, että viime vuosisadan sodat kokeneen sukupolven viisaus taitaa hävitä heidän mukanaan. Siinä sivussa suhde Suomen omiinkin sotiin näyttää muuttuvan yhä enemmän pelkäksi sotasankarien ja -saavutusten palvonnaksi. Onneksi on kuitenkin Väinö Linnan Tuntematon sotilas, suomalaisille syystäkin tärkeä teos. Toimittajalta Sukupolvien haihtuva viisaus Tasan sata vuotta sitten, kesällä 1916, Euroopan asiat olivat huonommin kuin koskaan ennen. Verdunissa Koillis-Ranskassa käytiin jo pari vuotta kestäneen maailmansodan siihen asti kauheinta taistelua. Se vain kylvi siemenen toiseen, vielä tuhoisampaan. Sadan vuoden takainen suursota syttyi ikään kuin itsestään, enemmän tai vähemmän sattumien summana. Kun eri asiat olivat kehittyneet tahoillaan riittävän kauan huonoon suuntaan, ei tarvittu enää kuin tulitikun raapaisu. Viime vuosina on tuntunut jälleen siltä, että maailma liikkuu pienin siirroin päivä päivältä väärään suuntaan. Huonoin vaihtoehto tuntuu toteutuvan melkein aina. Näyttämölle on jälleen ilmaantunut omissa vainoharhoissaan muhiva suurvalta, joka kuvittelee voivansa käyttäytyä ympäristössään miten tahtoo. Maailman mahtavimman valtion johtoon on vahvoilla vastuuttomia puhuva populisti. Euroopassa rehottavat nationalismi ja rasismi, joiden jo luultiin kokeneen lähes isorokon kohtalon. 2016 5. jos olisi haluja. Pekka Pohjolainen 27.5. Siellä kaatuneiden määrä nousi toiselle miljoonalle. Näin pääsi käymään, kun teollistuneet yhteiskunnat kävivät ensimmäiseen teollistuneeseen sotaan ymmärtämättä sen käsittämätöntä tuhovoimaa. Sodasta ei kaikkine kauhuineenkaan silti opittu mitään. Vuosisadan takaisen maailmansodan taisteluhaudoista sen teki Erich Maria Remarque. Saksalaiskirjailijan länsirintamalla ei ollut mitään uutta, mutta oppia sieltä voisi yhä . Olisiko liikaa toivottu, että tekeillä oleva uuden sukupolven elokuvatulkinta säilyttäisi Linnan syvän sodanvastaisen näkemyksellisyyden eikä sorru nykymallin sinivalkaistuun uusisänmaalliseen paatokseen? Suurimman kertomuksen Suomen viime sodista kirjoitti Linna. Verdunissa kaatuneita oli yhteensä 700?000 ja haavoittuneitakin lähes puoli miljoonaa. Vieläkin suurempaa tuhoa syntyi samana kesänä hieman pohjoisempana Sommessa. Paikoilleen jämähtäneillä rintamalinjoilla sodittiin 1800-luvun sotaopein, mutta 1900-luvun asein. Seuraukset olivat hirmuiset
Töitäkin voitaisiin tehdä enemmän silloin, kun niitä on. Kuulostaa ihan järkevältä, mutta nykyisessä epäluottamuksen ilmapiirissä työntekijät epäilevät työnantajien vetävän heitä nenästä. Kolmen työpäivän mittaisesta lisäyksestä onkin sitten riittänyt parranpärinää. Pam on kiristänyt hallitusta lupaamaan veronkevennykset ennen kuin liitto voi lopullisesti hyväksyä kilpailukykysopimuksen. Matti Nykästä mukaillen voisi sanoa, että sopimuksen syntymisen todennäköisyys on tällä hetkellä sixty?fifty (60?50). Kilpailukykysopimuksen siirtäminen käytän- töön on ollut kivikkoista. Osa tarvitsee kuitenkin jatkoajan. Ensimmäisenä maaliin pääsi viime viikolla SAK-lainen Teollisuusalojen ammattiliitto Team 12 000 öljy-, muovi- ja kemianteollisuuden työntekijän sopimuksella. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton maanantaina saavuttama sopu koskee noin 13 000 työntekijää. Tiistaina sopimus saatiin 9?000:lle kemianteollisuuden toimihenkilölle sekä 4?000 työntekijän rautatiealalle. Merkittävin niistä on auto- ja kuljetusalan AKT. Kysymysmerkki on myös palvelualojen Pam. Se saatiin mukaan uusintaäänestyksellä, mutta jarrutus jäi päälle. Keskiviikkona sopimuksen piiriin tulivat muun muassa 5 500 kirjatyöntekijää. Perinteinen sopimuskierroksen avaaja Metalliliitto näyttää nyt jurnuttavan takarivissä. Puheenjohtaja Riku Aalto totesi sunnuntaina liittokokouksessa varautuvansa siihen vaihtoehtoon, ettei sopimus toteudu ja neuvottelut käydään vasta syksyllä. Hallitukselle tällaiset puheet ovat myrkkyä, sillä se on satsannut koko vuoden sisäisen devalvaation toteuttamiseen. Uutisanalyysi Hallituksen piinaviikot Kilpailukykysopimuksen syntyminen on hilkulla, mutta aika käy vähiin Hallitus joutuu jännittämään vielä ainakin pari viikkoa kilpailukykysopimuksen toteutumista. Työnantaja- ja työntekijäliittojen oli määrä soveltaa keskusjärjestöjen helmikuun lopussa sopimat asiat työehtosopimuksiinsa toukokuun loppuun mennessä, mutta silloin kattavuutta tuskin vielä pystytään arvioimaan. Yksittäisiä neuvottelutuloksia on jo tipahdel- lut. Neljä liittoa on joka tapauksessa ulkopuolella. Jos sopimus jää torsoksi, yksi hallituksen kivijaloista talouden kääntämiseksi kaatuu. Työmarkkinat ajautuisivat epävarmuuden tilaan, ja mahdolliset työtaistelut tukahduttaisivat orastavan talouskasvun. Sen vuoksi kirjausta on sorvattu samoin kuin se tunnettu sarvipää luki Raamattua. Tuleeko kilpailukykysopimuksesta riittävän kattava. Se antaa työnantajille mahdollisuuden poiketa työehtosopimuksista, jos yrityksen talous ei kestä sopimuksen mukaisten palkkojen ja etuuksien maksamista. Uusien työpaikkojen syntyminen jäisi haaveeksi. Sopimus lisää 24 tuntia vuosittaista työaikaa. Työntekijäpuolella ihmeteltiin nihkeyttä, koska sopimus tuo yrityksille runsaasti etuja. 6 27.5.2016 Vesa Somppi. Ulkopuolelle jäi heti alkutaipaleella neljä liittoa. Työnantajaliittojen kiire neuvottelujen alussa oli etanan luokkaa. Työntekijät olisivat mieluummin lisänneet muutamia minuutteja päivittäiseen työaikaan eli käytännössä vesittäneet lisäyksen. Jos tahtoa olisi ollut, yhtälö olisi voitu ratkaista muutamassa tunnissa. Työnantajat halusivat, että lisäys toteutetaan kokonaisina työpäivinä. Nyt siihen on käytetty kuukausia. Valmiiksi neuvotelluissa sopimuksissa työajan lisäys on otettu pekkaspäivistä tai siirretty sovittavaksi yrityksiin. Toinen kiistakysymys on niin sanottu kriisilau- seke
Jari Lam/Lehtikuva Tummia pilviä väistyi kilpailukykysopimuksen yltä, kun Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät sopuun. Nykyisessä ilmapiirissä työntekijät epäilevät työnantajien vetävän heitä nenästä. 27.5. 2016 7
Erilaisuudesta tulee tavallinen ja itsestään selvä osa arkea. Anu Ubaud Helsingin Sanomissa Roni Rekomaa/ Lehtikuva Päättäjiltä odotetaan esimerkin voimaa vastakkainasettelujen purkamisessa. Poliisien väheneminen huolestutti eduskuntaa Juhani Ojalehto Sisäisen turvallisuuden selonteko sai halli- tus- ja oppositiopuolueet varsin yksimielisiksi lähetekeskustelussa tiistaina. Puoluerajoihin katsomatta kansanedustajat olivat huolissaan poliisien määrän vähenemisestä ja toivoivat heidän työhönsä lisää tehokkuutta. Määrä on tällä hetkellä 7?250, mutta selonteon mukaan eläköityminen vähentää niitä edelleen. Perussuomalaisten ryhmäpuhe sisäisen turvallisuuden selonteosta oli suorastaan hyvä. Maahanmuutolla ei peloteltu. Nasima Razmyar Twitterissä Päiväkodissa lapset kohtaavat paljon enemmän eritaustaisia lapsia ja aikuisia kuin mitä perheen sosiaalinen piiri tarjoaisi. Ajassa Sanottua Alkoholilaki uudistuu. Vuonna 2010 heitä oli noin 7?900 ja vuonna 2014 määrä oli vähentynyt 7?500:een. kyistä syvempää yhteistyötä, Korhonen pohti. ??Päättäjiltä odotetaan esimerkin voimaa vastakkainasettelujen purkamisessa. Yhteisöllisyys, kanssaihmisistä välittäminen sekä vastuu omista tekemisistä on nostettava vahvemmin voimavaraksi. Yhteistyötä tarvitaan myös päättäjien ja viranomaisten välillä. ??Voivatko esimerkiksi poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja tulli tehdä ny- oppositiosta ryhtyi muistelemaan menneitä ja käyttämään selontekoa politikointiin. SDP muistutti perussuomalaisia viime vaalikauden poliisivälikysymyksestä ja keskustaa sen leipälajista, harvaan asuttujen seutujen asiasta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) yllättyi maaseudun turvallisuuden puolesta nousseesta huolesta. ??Toivottavasti tämä ei ole vain yhden illan ihastus, vaan pitkäaikainen rakkaus, Hoskonen heitti.. Selonteko linjaa, että luku vakiinnutetaan 7?000:een. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mu- kaan enempää ei ole realistisesti saavutettavissa. ??Kovan eläköitymisen keskellä se on iso tavoite, mutta olemme nostaneet merkittävästi aloituspaikkoja poliisiammattikor- 8 27.5.2016 keakoulussa, Orpo sanoi. Konstaapeleiden väheneminen on ollut viime vuosina jatkuvaa. Pitää sisällään monia yrittäjyyttä, ravintoloita ja pienpanimoja tulevia asioita. Byrokratia saa kyytiä. Kannatan! Mikko Savola Twitterissä Hämmentynyt. Nyt jos koskaan on rakennettava siltoja. Keskustan eduskuntaryhmälle turvalli- Korhosen vetoomuksesta huolimatta osa suus merkitsee laajaa yhteistyötä ja yhteiskunnan eheyden säilyttämistä, toi ilmi kansanedustaja Timo Korhonen. ??Me jokainen voimme myös vaikuttaa arjen turvallisuuteen
Amerikkalaiset sanovat aina ?Yes, we can?. Viime viikon uutisointi ehti aiheuttaa pientä epäselvyyttä siitä, mitä sote-palveluja esimerkiksi Kajaanissa jatkossa tarjotaan. ??Toisin kuin uutisista saattoi ymmärtää, niin Kainuusta ei ainakaan olla toistaiseksi viemässä pois mitään, hän muistuttaa. Ahopelto korostaa, että Kajaanissa ei ole tälläkään hetkellä ympärivuorokautista päivystystä sellaisissa pienissä erikoisaloissa, joihin tulee harvoin potilaita. ??Meillä on edelleen kattava noin kymmenen erikoisalan päivystys, jonka avulla pystymme hoitamaan 95 prosenttia kainuulaisista erikoissairaanhoidon potilaista. Niinistön odotetaan kertovan omasta ehdokkuudestaan ensi vuoden alkupuolella. Haavisto pääsi Niinistön kilpailijaksi toiselle kierrokselle vuonna 2012, mutta hävisi selvästi. Hän sai äänistä 37,4 prosenttia. Niinistölle haastajaa hakenut HS:n kysely lisää kierroksia viriämässä olevaan presidenttikilpaan. Tällaista asennetta kaivattaisiin nyt myös Suomeen. Minna Helle Helsingin Sanomissa Yliopistosairaala Risto Luodonpää Sosiaali- ja terveysministeriön esittelemää tuoreinta linjausta laajan päivystyksen sairaaloista ei nähdä uhkatekijänä pitkien välimatkojen Kainuussa. ??Tämä esitys ei vaikuta Kainuun keskussairaalan omiin toimintoihin vielä mitenkään. Sanottua Vihreät & co. 2016 9. Puolue asettaa ehdokkaan joulukuussa. Ehdolle pyydetty Haavisto on luvannut antaa vastauksensa sitä ennen. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tammikuun lopussa 2018. huhtikuutta. Miesten keskuudessa Vanhanen oli Haavistoa suositumpi. Vastaajat saivat äänestää useaa ehdokasta. 27.5. leikkasivat kuntien valtionosuuksista viidenneksen, tehtävät ja velvoitteet jäivät. Matti Vanhasen (kesk.) osuus oli 23, Eero Heinäluoman (sd.) 22 ja Jutta Urpilaisen (sd.) 20 prosenttia. Nyt ihmetellään, kun kentällä leikataan. Jirka Hakala Twitterissä Pääministeripuolue kerää parhaan kokonaisarvion ja ykkössijat tehokkuudessa ja aikaansaavuudessa, tärkeiden asioiden ajamisessa, järkevissä ja toteuttamiskelpoisissa ehdotuksissa, turvallisuuden tunteessa ja vetovoimaisissa johtajissa. Riikka Uosukainen Ylellä Sote-keskittäminen lienee nyt tapissaan Ajassa Voi hyvin olla, että kilpailukykysopimuksen suurin arvo on sen psykologinen arvo. 37 prosenttia vastaajista sanoi voivansa äänestää Haavistoa. Mutta jos tästä vielä aletaan keskittää, niin sitten matkat muodostuvat potilaille jo aivan liian pitkiksi, huomauttaa Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja Maire Ahopelto. Laajan päivystysvastuun keskussairaala Rovaniemi Oulu Laajan päivystyksen sairaala on Ahopellon mukaan uusi käsi- te sote-kentän termistössä. Vihreät sanovat tavoittelevansa Helsingissä suurimman puolueen asemaa. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan Haavisto on suosituin hahmo presidentti Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi. Kuntavaalien äänestyspäivä on ensi vuonna 9. Loput viisi prosenttia tarvitsevat jatkossakin yliopistosairaalatasoista hoitoa. Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Lappeenranta Lahti Turku Helsinki Antaako Haavisto potkua kuntavaaleihin? Pentti Manninen Vihreät havittelevat Pekka Haaviston presidenttiehdokkuudesta vauhtia myös ensi kevään kuntavaaleihin
Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut sopimusten toteutukseen rahoitusta noin 15 miljoonaa euroa kaudelle 2016?2018. Häirintää kokenut saattaa pelätä uransa tai maineensa olevan vaarassa. Politiikassa tapahtuvasta häirinnästä pitää puhua Eeva Kärkkäinen Politiikassa ilmenevään häirintään voi- daan puuttua samoilla periaatteilla kuin missä tahansa muussa yhteisössä ilmenevään epäasialliseen käytökseen, uskoo toiminnanjohtaja Anna Nuotio Nuorten Exitistä. Järjestö tekee työtä erityisesti nuorten seksuaalisen itsemäärämisoikeuden puolesta ennaltaehkäisemällä seksuaalisen kaltoinkohtelun eri muotoja. ??Tärkeintä on, että yhteisön sisällä käydään keskustelua aiheesta ja kirjataan ylös yhteiset pelisäännöt, Nuotio neuvoo. Häirintä nousi julkiseen keskusteluun, kun ranskalaiset politiikantoimittajanai- 10 27.5.2016 set vaativat joukolla miespuolisia poliitikkoja lopettamaan ahdistelun. Kannanotto poiki Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa todettiin vastaavaa tapahtuvan myös Suomessa. Myös Suomenmaan haastattelemat keskustatoimijat vahvistivat, että politiikassa tapahtuu häirintää. Lähes jokaisella haastatelluista naisista oli kokemusta sanallisesta sukupuoleen liittyvästä vähättelystä, osalla myös epätoivotusta fyysisestä koskettelusta. Nuotion mukaan keskustatoimijoiden häirintäkokemuksia tuntuu yhdistävän niihin liittyvä valta-asetelma. ??Häiritsijöillä on enemmän valtaa, tai he ovat vanhempia. Pääkaupunkiseutu puhtaiden älyratkaisujen etulinjaan Pekka Pohjolainen Pääkaupunkiseudun kehitys saa vauhtia valtiovallan ja kaupunkien uudenlaisella yhteistyöllä. Valtio, pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Lahti ja Uudenmaan liitto ovat solmineet puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja edistävän kasvusopimuksen. Tavoitteena on luoda alan edelläkävijäalue. Valtion puolesta sopimuksen allekir- joittivat keskustalaiset ministerit Olli Rehn, Anne Berner ja Kimmo Tiilikainen. Sopimuksella tavoitellaan uusia työpaikkoja, yritysten innovaatioiden kaupallistamista sekä kaupunkien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Sen työvälineinä ovat muun muassa julkiset ja yksityiset investoinnit ja innovatiiviset julkiset hankinnat. Painopisteinä ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesihuolto sekä kuluttajille suunnatut tuotteet ja palvelut. Valtio solmii kasvusopimuksen myös kuuden muun kaupungin ja kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Tällaisiin tapauksiin voi olla vaikeampi puuttua, koska häi- rintää kokenut saattaa pelätä uransa tai maineensa olevan vaarassa. Työterveyslaitoksen mukaan häirin- tä voi paitsi aiheuttaa vakavia seurauksia yksilön mielenterveydelle, myös heikentää häirityn sitoutumista työyhteisöön. Nuotio kehottaa järjestöjohtajia huolehtimaan, että aktiivit tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä häirintää kohdatessaan. Mikäli ahdistelija on johtavassa asemassa, neuvoo Nuotio yhteisöä esimerkiksi pyytämään koulutusta aiheesta. ??Silloin asiaa ei tarvitse henkilöidä. Häirinhäirintää kohdannut voi myös ottaa yhteyttä luottamushenkilöön tai fyysisen ahdistelun ollessa kyseessä poliisiin.
Heillä on kokemus ja tieto, miten olisi viisainta toimia. Keskusteluissa on tähän asti ollut liikaa valtapolitiikkaa ja liian vähän terveyspolitiikkaa. Laaja ympärivuorokautinen päivystys kootaan kahteentoista sairaalaan. Muutos on aina haastavaa, mutta myös väistämätöntä. Myydäänkö esimerkiksi vahvaa olutta keskioluen tapaan sisäänvetotuotteena. Asiat voi tehdä niin monella tavalla. Meidän on löydettävä tavoista parhaimmat. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Paula Åström Suoraan kysyen THL:n asiantuntija: Alkoholilain uudistus heikentää tuottavuutta Risto Luodonpää Hallituspuolueet sopivat viime viikolla yhtenä osana alkoholilain uudistusta, että ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa nostetaan nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Miten prosenttirajan nosto vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen, THL:n Alkoholi ja huumeet -yksikön johtava asiantuntija Esa Österberg? Ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien juomien enimmäispitoisuuden nostaminen lisää saatavuutta. Niissä voidaan luopua kalliista erikoisalojen päivystyksistä ja keskittyä paremmin omiin vahvuuksiin. Tämä on etu myös potilaalle. Potilas toivoo vaivaansa aina parasta mahdollista hoitoa, ja erikoisempien, harvoin ilmenevien, ongelmatilanteiden keskittäminen on potilaan etu. Sote-keskusteluun tarvitaan lisää lääkäreiden ja alan asiantuntijoiden ääntä. Tai tuleeko lonkeroista ja limuviinoista erityisesti nuorille markkinoitavia juomia? Mitä seurauksia alkoholin kulutuksen kasvusta yhteiskunnalle aiheutuu? Muun muassa Lääkäriliitto ja A-klinikkasäätiö ovat jo ehtineet vastustaa ehdotusta alkoholihaittojen lisääntymisen vuoksi. Lakimuutoksen seurauksena Suomen kestävyysvaje ja tuottavuus heikkenevät edelleen alkoholiteollisuuden toimintavapauksien lisääntymisen kustannuksella. 27.5. Raskaatkin päätökset jaksaa paremmin, kun tiedämme, minne olemme menossa. Yhteiskuntaamme ei vie eteenpäin resurssien puutteesta valittaminen. Jatkossa näissä järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pienille keskussairaaloille muutos voi olla jopa helpotus. 2016 11. Elämme ajassa, jossa muutos ei ole ainoastaan menestymisen, vaan jopa selviytymisen edellytys. Raskaisiinkin päätöksiin ja isoihin muutok- siin sisältyy mahdollisuus paremmasta. Tilanne vaatii meiltä uskoa tulevaan, ja se vaatii myös johtajilta tulevaisuusvision kirkastamista. Se taas lisää kokonaiskulutusta ja alkoholihaittojen määrää. Alkoholin kulutuksen kasvu perustuu sekä litramääräisen myynnin lisääntymisen että myytyjen juomien keskimääräisen alkoholipitoisuuden nousuun. Paljonko kokonaiskulutus lopultakin lisääntyy, määräytyy suuresti siitä, miten alkoholiteollisuus ja kauppa hinnoittelevat päivittäistavarakaupoissa myytävät keskioluet, vahvat oluet, siiderit ja long drinkit. On tärkeää, että tehtävillä päätöksillä pystytään turvaamaan tulevaisuuden terveyspalveluiden saatavuus ja potilaiden mahdollisimman hyvä hoito. Karsimiset ja leikkaukset ovat jokapäiväisiä uutisia. Esitys sai aikaan sekä suurta porua että riemun tuuletuksia. Eteenpäin vie vain uudistaminen. Maailma ympärillämme muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana. Onko Suomella taitoa ja tahtoa uudistua. Näin on myös sotessa. Laajan päivystyksen poistuminen ei ole kuolinisku keskussairaaloille Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä. Täällä Bryssel Voisiko muutos olla myös mahdollisuus? Hallitus teki viime viikolla esityksen päivystys- ja sairaalaverkosta
Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Nousevat galluplukemat takasivat, että viime viikonloppuna Lahdessa kokoontunut vihreiden puoluekokousväki saattoi hyristä tyytyväisyyttään. Puolueen kannatus oli Taloustutkimuksen huhtikuisessa mittauksessa 13,5 prosenttia. Viimeksi vihreille on mitattu yhtä korkeaa suosiota vuosina 2001?2002, jolloin Osmo Soininvaara oli vasta aloittanut puolueen johdossa. Lisäksi vihreisiin suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti 41 prosenttia suomalaisista, mikä on parempi luku kuin millään muulla puolueella. Mihin kummaan vihreiden nouseva kannatus perustuu. Puolueet 2016 Suomenmaa arvioi puolueiden näkymiä kevään aikana julkaistavassa juttusarjassaan. Vihreiden kannatusarviot ja kunnallisvaalien sekä eduskuntavaalien tulokset kannatusarvio 14,5% Kannatusarvio 8,0% 7,7% Kunnallisvaalit 8,5% 7,4% Eduskuntavaalit *) Vuosien 2000?2003 kannatusarviot eivät ole täysin vertailukelpoisia myöhempien kannatusarvioiden kanssa. 2000* 2001* 2002* 2003* 2004 2005 2006 Uutisanalyysi Vihreä päiväuni Kannatuksen nousu on saanut ympäristöpuolueen jo unelmoimaan pääministerin salkusta. Puolueen gallupmenestys on perinteisesti ollut vaaleja korkeampaa. Kuntavaaleissa vihreiden kovin lukema on vuodelta 2008, jolloin se keräsi 8,9 prosenttia äänistä ja 3,6 prosenttia valtuustopaikoista. Eduskuntavaaliennätys puolueelta löytyy viime keväältä, 8,5 prosenttia. Siitä on vielä matkaa suurimmaksi puolueeksi. Presidentinvaaleissa vihreiden Pekka Haavisto onnistui kuitenkin keräämään 37 prosenttia äänistä. Mikäli vihreät mielii suurten joukkoon, sen on kyettävä laajentamaan äänestäjäkuntaansa reippaasti nykyisestä. 2007. Yksinkertaisin selitys ovat hallituksen ajamat leikkaukset, joiden vastustajana puolue on onnistunut profiloitumaan. Se on tehnyt kärjekästä mielikuvapolitiikkaa, jossa hallituksesta on maalattu kuva nais-, koulutus-, tasa-arvo- ja ympäristövihamielisenä. 12 27.5.2016 Vihreiden oma viesti on ollut lähinnä ympäripyöreää hyvien asioiden puolustamista. ??Puolustetaan sitä, mikä on arvokasta, uudistamalla hyvinvointivaltiota inhimillisesti, puheenjohtaja Ville Niinistö muotoili puoluekokouksen linjapuheessaan. Gallupien perusteella näyttää siltä, että yhä useampi hallitukseen tyytymätön suomalainen pystyy samaistumaan viestiin. Päivänpolitiikan ulkopuolella vihreiden kannatukselle löytyy myös syvempiä syitä. Puolueella on selkeä ja yhtenäinen viesti monissa poliittisen keskustelun nousevissa aiheissa: vähemmistöjen oikeuksissa, ympäristökysymyksissä ja maahanmuutossa. Myös kaupungistuminen ja ihmisten arvojen muutos tukevat vihreiden nousua. Nykyisin viestintätoimisto Ellun Kanoissa työskentelevä kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen arveli vihreiden puoluekokousta käsitelleessä analyysissään, että puoluees- ta saattaa vielä lähitulevaisuudessa tulla pääministeripuolue. Mannisen mukaan Itävallan presidentinvaalien esimerkki osoittaa, että uudessa maailmassa toinen politiikan navoista on muodostumassa vihreiden ympärille. Avainkysymys on, kuinka puolue onnistuu realisoimaan kannatuksen vaalimenestykseksi
2016 13. Emma Kari, Outi Alanko-Kahiluoto, Touko Aalto ja Hanna Halmeenpää keräsivät eniten mainintoja, kun vihreiden puoluevaltuutetuilta kysyttiin puheenjohtajasuosikkia. kannatusarvio 13,5% kannatusarvio 7,2% 8,9% 8,5% 8,5% 7,3% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Taloustutkimus Oy Kaupungistuminen ja ihmisten arvojen muutos tukevat vihreiden nousua. Puolueen sisällä perinteistä kädenvääntöä käydään siitä, löytyvätkö uudet äänestäjät oikealta vai vasemmalta demareihin verrattuna. Soininvaaran kaltaiset oikean siiven vihreät ovat olleet puheenjohtaja Niinistöä maltillisempia hallitusta arvostellessaan. ??Suomalainen hyvinvointivaltion pahin uhka eivät ole hallituksen toteuttamat leikkaukset vaan pitkään jatkunut päättämättömyys yhteiskunnan ja työelämän uudistamisessa, entinen puheenjohtaja ja ministeri neuvoi puoluetovereitaan viikonloppuna. Päänvaivaa vihreille aiheuttaa myös puo- lueen sääntö, jonka mukaan sama puheenjohtaja saa luotsata vihreitä vain kolme kahden vuoden kautta peräkkäin. Voi olla, että periaatetta joudutaan vielä muuttamaan, mikäli puolueen kannatus jatkaa kasvuaan ja se alkaa todenteolla taistella pääministerin paikasta. Joka tapauksessa Niinistön osalta kapulanvaihto on edessä kuntavaalien jälkeen, kesällä 2017. Vihreiden puheenjohtajasta päätetään muodollisesti puoluekokouksessa, mutta käytännössä asia ratkaistaan jäsenäänestyksellä. Entisen puoluesihteerin Panu Laturin mukaan puheenjohtajuutta ei voi voittaa vetoamatta etelän suurien kaupunkien vihreisiin. ??Puolueen jäsenistä puolet asuu Helsingissä, Tampereella ja Turussa, hän kuvaa tilannetta. Suomenmaan jututtamien vihreiden toi- mijoiden mukaan puheenjohtajavaalissa ei etsitä suurta muutosta Niinistön poliittiseen linjaan. Vihreän Langan maaliskuussa puolueen puoluevaltuuston jäsenille tekemässä kyselyssä eniten tukea puheenjohtajaksi saivat kansanedustajat Emma Kari, Outi Alanko-Kahiluoto, Touko Aalto ja Hanna Halmeenpää. Ehdokkaiden väliltä ei löydy suuria eroja vasemmisto-oikeisto-akselilla, joskin helsinkiläiset Kari ja Alanko-Kahiluoto kallistuvat puolueen punavihreään siipeen. Kehäkolmosen ulkopuolista Suomea edustavat Aalto ja Halmeenpää toimivat molemmat tällä hetkellä puolueen varapuheenjohtajina. Opettajataustainen Halmeenpää nousi Kalajoelta eduskuntaan profiloitumalla Pro Hanhikivi -liikkeessä ydinvoiman vastustajana. Jyväskylän kaupunkipolitiikassa kannuksia hankkinut Aalto on puhunut populistisella tyylillään erityisesti talous-, työllisyys- ja terveyskysymyksistä. Ennen kampanjoiden alkamista AlankoKahiluoto ja Kari näyttävät todennäköisimmiltä valinnoilta. Molemmat ovat kokeneita poliitikkoja. Alanko-Kahiluoto on kolmannen kauden kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kari istuu eduskunnassa vasta ensimmäistä kauttaan, mutta on Helsingin kaupunkipolitiikassa, opiskelijapoliitikkona sekä ympäristöministerin erityisavustajana tottunut pelaamaan kovaa. Aika näyttää, onnistuuko sama henkilö vakuuttamaan sekä vihreän väen että Suomen kansan. Eeva Kärkkäinen 27.5
ja jatkossa myös julkinen terveyspalvelu . Työterveyshuolto on keskustan mukaan kolmikantakysymys, koska sitä rahoittavat valtaosin sekä työntekijät että työnantajat. Keskusta haluaa kuitenkin, että työterveyshuolto painottuu jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Puolue edellyttää myös, että työelämän nivelvaiheet, työttömäksi jääminen, eläköityminen ja pitkittyneet epätyypilliset työsuhteet huomioidaan työterveyshuollossa nykyistä paremmin. Ylioppilaiden terveydenhoidollekin keskusta antaa tunnustusta. Heikkinen on valiokunnan varapuheenjohtaja ja keskustan valiokuntaryhmän vastaava. Heikkisen mukaan keskusta haluaa varmuuden, että uudistuksella tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja ja tuoda työtä kaikkialle maakuntiin, ei pelkästään keskustaajamiin. Hän korostaa, että uudistuksessa julkinen taho, maakunta, säilyy vahvana isäntänä. Keskustan mielestä palvelujen kriteereistä on voitava päättää myös maakuntatasolla, eli lainsäädäntö ei saa olla liian tiukka. Tärkeänä kohtana Heikkinen pitää myös sitä, että palveluja tarjoavat yritykset maksavat veronsa Suomeen. Valinnanvapauden toteuttamisessa keskusta haluaa edetä askel askeleelta. Vaikka puolue pyrkii sote-rahoituksessa yksikanavaisuuteen, se ei pidä mielekkäänä murtaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perusperiaatteita ja asemaa. Siksi YTHS:n palvelu tulisi laajentaa koskemaan kaikki korkeakouluopiskelijoita. Myös se pitää hänen mukaansa hoitaa niin, että se jatkossakin tavoittaa lapset ja lasten tarpeet. ??Ehyttä ei pidä korjata, kun muutettavaa on joka tapauksessa paljon, hän sanoo.. Silloin on mahdollista ottaa oppia niiltä, jotka ovat jo pitemmällä, esimerkiksi Ruotsista. ??Valinnanvapaus on yksi väline siihen, että pystymme taittamaan sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Sen jälkeen yrittäjä . Ne tulisi turvata erillisenä kohtana sote-rakenteiden järjestämislaissa. Keskusta pitää tärkeänä, että korkeakouluopiskelijoita kohdellaan samanarvoisesti. Puolueessa korostetaan, että määritellyn hoitotarpeen päälle ei voi tarjota lisäpalveluja julkisen kassan piikkiin. Tällaisesta käy esimerkkinä hampaan paikkaus. Palvelun laajentaminen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tulisi toteuttaa omarahoitusmaksulla, keskusta katsoo. Heikkinen ottaa työterveyshuollon ja ylioppilasterveyden rinnalle myös kouluterveydenhoidon. Sitä on pystyttävä mittaamaan. Keskustassa on pohdittu runsaasti myös, miten julkinen ja yksityinen sektori voivat kilpailla reilusti samoin edellytyksin. Meillä ei ole vara epäonnistua, Heikkinen sanoo. 14 27.5.2016 Jari Laukkanen Valinnanvapaus on hyvä renki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamisessa, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sanoo. ??Se on väline, ei itsetarkoitus. Heikkisen johtama työryhmä on valmistellut soten valinnanvapautta koskevan linjauksen, jonka hän esitteli torstaina keskustan eduskuntaryhmälle. Professori Mats Brommelsin työryhmä jättää oman esityksensä suomalaiseksi valinnanvapausmalliksi sosiaali- ja terveysministeriölle kuluvan kuun lopussa. Hannakaisa Heikkinen Vuonna 2014 sote-menot olivat noin 22 miljardia euroa. Heikkisen mukaan maakuntien ihmiset ovat huolissaan työpaikkojen säilymisestä. Se olisi mahdollista, mutta vain kokonaan asiakkaan omalla kustannuksella. Linjauksessaan keskusta yhtyy ay-liikkeen ja työantajien näkemykseen, että työterveyshuollon asemaa ei tulisi olennaisesti muuttaa sote-uudistuksen ensi vaiheessa. Sote-uudistus Valinnanvapaus on hyvä renki Keskusta linjaa, että työterveyshuolto, kouluterveys ja ylioppilasterveys voivat jatkaa toistaiseksi lähes entisellään, kun sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa. TEKSTI: Pentti Manninen Keskustan valinnanvapauslinjaus on valmisteltu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvien keskustaedustajien ja asiantuntijoiden yhteisvoimin. Hän uskoo, että valinnanvapaus antaisi pienyrittäjille mahdollisuuden työllistää itsensä ja tarjota työtä muillekin. Keskustassa korostetaan, että yhteisillä rahoilla tarjottavan hoidon on oltava vaikuttavaa, ja siihen on jokaisen palveluntuottajan sitouduttava. Kun julkinen järjestäjä määrittelee valinnanvapauden piiriin kuuluville sotepalveluille hinnan, tuottajien kilpailu tapahtuu laadun kautta. voivat tarjota vaikka hampaiden valkaisua
Shutterstock Julkinen ja yksityinen terveyspalvelun tuottaja voivat kilpailla vain laadulla, ei hinnalla. 27.5. 2016 15
Ilmiöt Yrittäjä Tuija Ruuskan mukaan annosten hinta pyritään pitämään kohtuullisena minimoimalla hävikki ja käyttämällä runsaasti kasviksia. Luomu maksaa vaivan Hallituksen tavoitteena on nostaa luomun osuus kouluruoasta viidennekseen. Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lähes kaikki mahdollinen on jo luomua. Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Jari Laukkanen Lohikeitto, pyttipannu, pinaattiletut, kasvislasagne. Ruuskan mukaan luomua kyllä löytyy, kun jaksaa nähdä vaivaa. Esimerkiksi makkaroita sekä porsaan- ja naudanlihaa on saatavissa myös luomuna. Luomubroilerin hinta on sen sijaan niin korkea, ettei sitä voida koululle hankkia. Ruuskan mukaan luomun käytön mahdollistaa steinerkoulussa myös se, että 1950-luvulla valmistuneen rakennuksen keittiössä on suuri kylmiö ja erillinen renssihuone juuresten käsittelyä varten. ??Sellaisia ei monissa keittiöissä enää ole, vaan kaikki pitää saada kuorittuna, jopa pilkottuna. Steinerkoulussa tarjotaan päivittäin noin 900 ruoka-annosta. Yritys voitti kolme vuotta sitten järjestetyn kilpailutuksen juuri tarjoamansa korkean luomuasteen vuoksi. 16 27.5.2016 Helpolla luomuraaka-aineet eivät koulun kylmiöön tule. Lettujen kanssa tarjottava puolukkahillokin on itse tehtyä. Koulun ruokapalvelut tuottaa yksityinen pienyritys KK Kruska Oy. Helsingin Rudolf Steiner -koulun oppilaiden lempiruoat ovat samoja kuin monien muidenkin suomalaiskoululaisten. Poikkeuksellista on se, että koulun ravintola Rudolfissa tarjottava ruoka on valmistettu 70-prosenttisesti luomuraaka-aineista. Suomalaiskouluissa keskimäärin luomun osuus on vain viitisen prosenttia. Esimerkiksi pyttipannu ja pinaattiletut ovat Rudolf Steiner -koulussa täysin luomua. Yrittäjä Tuija Ruuska kertoo tekevänsä hankinnat 15?20 eri toimittajalta. Yhden annoksen raaka-aineiden keskihinta pyörii Ruuskan mukaan euron tietämillä. Suomalaisissa kouluissa keskihinta vaihtelee 50 sentistä kahteen euroon, joten halvimmasta päästä steinerkoulussa tarjottava ruoka ei ole, joskaan ei tolkuttoman kallistakaan.. Olisi aivan eri asia tilata kaikki yhdestä paikasta. Mutta ei ole muuta vaihtoehtoa, jos luomuaste halutaan pitää näin korkeana. Monet julkiset toimijat perustelevat luo- muun siirtymisen mahdottomuutta sillä, ettei tuotteita ole saatavilla. Varsinkin alussa luomutuotteiden löytäminen oli työn takana, nyt kanavat ovat alkaneet jo vakiintua. ??Kyllähän se silti iso työn lisä on
Tämä vaati paitsi ruokalistan, myös reseptien muokkausta. Se ei Nuutilan mielestä ollut lainkaan pahitteeksi. Sitä harvan kunnan kukkaro kestäisi. Seuraavaksi Nuutila laski, miten hintaan vaikuttaisi, jos kymmenen prosenttia ruoan painosta olisi luomua. Koska ruokaa tehdään kalliimmista raaka-aineista ja sen valmistamiseen käytetään enemmän työtunteja, sitä ei ole varaa heittää roskiin. Ruuskan mukaan ruoan hintaa laskee myös kasvisten runsas käyttö. 2016 17. ** 2,69 ? * liharuokia ja eineksiä vähennettiin ** liharuokia ja eineksiä vähennettiin, reseptejä muokattiin Lähde: Jaakko Nuutilan tutkimus Aluksi joku sanoi, että tarvitseeko joka paikassa olla porkkanaa, mutta sitäkään ei ole enää kuulunut. Hinta pidetään kurissa minimoimalla hävikki. Kasvisruokapäivä on kerran viikossa, mutta myös liharuoissa kasvisten osuus on suuri. Luomuruoka on tärkeä osa steinerkoulujen ja -päiväkotien toimintatapaa. Keittiömestariksikin kouluttautunut tutkija ihmettelee monia koulukeittiöiden käytäntöjä. Esimerkiksi bolognesekastikkeeseen monet keittiöt käyttävät Nuutilan mukaan pelkästään jauhelihaa ja sipulia, kun oikeaoppisesti siihen kuuluisi puolet lihaa, puolet kasviksia ja juureksia. ??Jos lisätään kasvisten osuutta, bolognesesta saadaan paitsi täyteläisempi ja parempi, myös edullisempi. Nuutilan tutkimus on laskennallinen, jo- ten seuraavaksi hän haluaisi selvittää muutamassa pilottikoulussa, miten oppilaat ja henkilökunta ottavat vastaan kasvisten lisäämisen. Ainakin Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lapsille maistuu kasvispainotteinen luomuruoka. ??Aluksi joku sanoi, että tarvitseeko joka paikassa olla porkkanaa, mutta sitäkään ei ole enää kuulunut. Hän muokkasi esimerkkiruokalistaa vähentämällä siitä einesten ja liharuokien määriä. Esimerkkiruokalistalla punaista lihaa tarjottiin peräti 18 kertaa kuuden viikon aikana. Tarjottavan ruoan halutaan olevan mahdollisimman eettistä, ekologista ja terveellistä. Myös kuntien ylläpitämissä kouluissa halutaan lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä. Ministeriössäkään ei osattu vastata asiaan, joten Nuutila päätti tutkia molemmat vaihtoehdot. Kun luomua ei käytetty ruokalistalla lain- kaan, kuuden viikon aterioiden keskihinnaksi tuli 1,67 euroa. Esimerkiksi ohrasuurimopuuro ja puurot yleensäkin ovat oppilaiden mieleen. Kun edullisia puuroja ja keittoja tarjottiin aiempaa useampina päivinä, välillä oli varaa satsata aiempaa laadukkaampaan lihaan ja broileriin. Tällä tavalla annosten keskihinnaksi tuli 1,50 euroa, eli hinta oli jopa edullisempi kuin Nuutilan valitsemassa esimerkkiruokalistassa, jossa luomutuotteita ei käytetty lainkaan. Kun luomun osuus ruokalistassa nostettiin 20 prosenttiin ruoan painosta, annosten keskihinta kohosi vain kolmella sentillä. * 1,53 . Nuutila vähensi määrän kymmeneen. Ruokalistojen muokkauksessa Nuutila huomioi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ja aiemmin keräämänsä tutkimustulokset koululaisten suosikkiruoista. Lapset ovat pikkuhiljaa oppineet syömään kasviksia, Tuija Ruuska kertoo. Aivan kaikkea ei steinerkoulussakaan silti tehdä luomun ehdoilla. ??Esimerkiksi kananugetit eivät ole luomua nähneetkään, mutta ne on pidetty ruokalistalla, koska ne ovat lasten ykköshittituotteita, Ruuska naurahtaa. 27.5. Luomun osuus ja annoksen hinta esimerkkiruokalistassa 0% 10 % 20 % 89 % 1,67 ? 1,50 . Nuutila huomauttaa, että laskennallinen hinta on huomattavasti todellisia keskihintoja korkeampi, koska suurkeittiöt saavat toimittajilta tuntuvia alennuksia. Jos esimerkkiruokalistan kaikki mahdolliset hankinnat olisivat olleet luomua, annosten keskihinta olisi noussut 2,69 euroon. Hallituksen tavoitteena nostaa luomun osuus julkisissa ruokailuissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorin Jaakko Nuutilan laskelmien mukaan hallituksen tavoite ei ole lainkaan mahdoton. ??Luomun osuuden nostaminen viidennekseen on mahdollista jopa hintaa nostamatta, Nuutila kertoo tuoreen tutkimuksensa tuloksista. Nuutilan tutkimus lähti liikkeelle oikean koulun todellisesta ruokalistasta. Listassa oli määritelty koululaisten ruoat kymmeneksi viikoksi, joista Nuutila otti tutkiakseen kuusi ensimmäistä. Hallitusohjelmassa ei ole määritelty, koskeeko luomun lisäystavoite ruoan hintaa vai volyymia
Idomenin leirille sulloutui pahimmillaan 12 000 ihmistä, kun Euroopan maat sulkivat rajojaan Kreikan kautta pakenevilta ihmisiltä. Historiallinen hetki. Barack Obama vierailee tänään perjantaina ensimmäisenä yhdysvaltain presidenttinä Japanin Hiroshimassa. Ennakkoon Japanissa jännitettiin, aikooko Obama pahoitella USA:n vuonna 1945 kaupunkiin pudottamaa ydinpommia. Obama ehti kuitenkin jo sanoa, ettei anteeksipyyntöä tule, koska sodassa johtajat joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Tuskallinen etsintä. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Täpärä voitto. Vihreiden Alexander Van der Bellen voitti äärimmäisen tiukat Itävallan presidentinvaalit 50,3 prosentin äänisaalillaan. Vaalit herättivät paljon huomiota, sillä vastaehdokas, äärioikeistolainen Norbert Hofer kampanjoi EU-kriittisyydellä ja pakolaisvastaisuudella sekä vaati rajojen sulkemista. Hofer myös kantoi käsiasetta mukanaan vaalitilaisuuksissaan. Idomen jäi taakse. Nuori poika kantoi tavaroitaan täpötäydessä jätesäkissä poistuessaan surkeista oloista moititulta Idomenin pakolaisleiriltä Kreikassa, lähellä Makedonian rajaa. 66 henkeä vaatineen lentoturman syistä on osattu esittää vain arvailuja. Kreikan poliisi aloitti tiistaina leirin tyhjentämisen. Ranskalaissotilas tähyili lentokoneesta Välimerelle pyrkiessään löytämään jäänteitä hyvässä lentosäässä kadonneesta Egyptairyhtiön koneesta. Monet asiantuntijat ovat korostaneet terrori-iskun mahdollisuutta. 18 27.5.2016
Toisissa äänestetään avoimella vaalitavalla: periaatteessa ei siis tiedetä, valittiinko Trumpin alkuvaiheen valitsijamiehet demokraattien vai republikaanien äänillä. Kriitikkojen mukaan Trumpin kilpailijoiden peli oli jo menetetty siirryttäessä isompiin enemmistövaalitapaa noudattaviin osavaltioihin. Keskustelu siitä, miten sama tilanne vältetään vuoden 2020 vaaleissa, on jo alkanut. Demokraattinen puolue puolestaan käyttää kai- kissa osavaltioissa suhteellista vaalitapaa, jossa häviäjäkin saa valitsijamiehiä. Siksi Hillary Clintonin haastaja Bernie Sanders on pysynyt kisassa mukana pidempään kuin Trumpin haastajat tahollaan. Sandersin sitkeän kampanjan ansiosta valokeilaan on noussut puolueen erikoisuus, superedustajat, englanniksi superdelegates. Järjestelmää säädettiin viimeksi 1980-luvulla sen jälkeen, kun presidenttiehdokkaiksi oli päätynyt puolueen johdolle epämieluisia nimiä, kuten Jimmy Carter. Samalla siirrettiin ehdokkuudesta päättävä kokous aikaisemmaksi. Nyt muutoksia kritisoidaan siitä, että niiden vuoksi varhaisen vaiheen ennakkosuosikki Donald Trump keräsi koko potin. Muitakin vaalien piirteitä on arvosteltu. Joissakin alkuvaiheen osavaltioissa tunteja kestävä vaalitapa karsii pois vuorotyöläiset ja politiikkaan kiihkottomasti suhtautuvat. 2016 19. Republikaanien puoluekokouksen keinot kaataa Trumpin ehdokkuus lienevät enää teoreettiset. Erään kommentaattorin sanoin: yhä useampi kriittinen republikaani kumartaa jo uutta kuningasta. Vaalien ainoaksi maltilliseksi republikaaniksikin sanottu Clinton saa varsinaisessa vaalissa varmasti taakseen osan republikaaneista ja lisäksi Sandersin kannattajat. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 27.5. Tarkoituksena oli vakauttaa vaalijärjestelmää antamalla osa äänipotista puoluejohdolle. Superedustajiksi kutsutuilla puolueen johtajilla ja kansanedustuslaitosten jäsenillä on tätä nykyä 15 prosenttia äänivallasta. Kuten tiedetään, Mitt Romney hävisi Barack Obamalle. Vahingosta viisastuneena puolue muutti esivaalejaan: halua pitää vaalit aikaisin suitsittiin pienentämällä aikaisten osavaltioiden valitsijamiesmääriä. Osa valitsijamiehistä saa ainakin teoriassa avoimen valtakirjan äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta, osa taas velvoitetaan äänestämään voittanutta ehdokasta. Yllättävästi vaalitapa voi olla erilainen myös eri vuosina. Vuoden 2012 vaaleissa republikaanien ehdokas varmistui myöhään, ja puolue lähti vaaleihin takamatkalta. Tämä tarkoittaa, että Sandersin pitäisi saada jopa 65 prosenttia esivaaliäänistä ollakseen tasoissa Clintonin kanssa. Näkökulmasta riippuen tämä on joko huutava vääryys tai sitten todiste järjestelmän toimivuudesta. Molemmat puolueet näyttävät saavan sellaisen ehdokkaan kuin tilasivat. USA:n puolueet saivat mitä tilasivat Yhdysvaltojen meneillään olevat presidentinvaalien esivaalit ovat sarja varsin erilaisia menetelmiä presidenttiehdokkaiden valitsijamiesten seulomiseksi. Vaalitapa vaihtelee puolueittain ja osavaltioittain ja voi olla suljettu, avoin tai jotakin siltä väliltä
Henkilö Politiikan koulima Keskustan varapuheenjohtajuudesta luopuu rohkeammin arvoliberaali ja seesteisempi Annika Saarikko Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Annika Saarikon kotiin johtavat portaat erottuvat turkulaisen puutalon pihalla. Talon vierustalle on niiden kohdalla myllätty orvokkipenkki, ja rappusilla kukkivat pelargonit. Sisällä ajan patinoimat valkoiset puulattiat on jätetty edellisen asukkaan jäljiltä maalaamatta uusiksi, jotta perheen puolitoistavuotias Aarni-poika saa vapaasti ajella ympäri asuntoa leikkimopedillaan. Saarikko tunnustaa, että vauvan kasvu taaperoksi on muuttanut monta asiaa. ??Aarnin kanssa ollessa ei kannata yrittää tehdä töitä samalla, hän naurahtaa ja varoittaa syöttötuolilla keikkuvaa poikaansa siitä, että tippumisesta tulee pipi. Kulunutta vuotta hallituksessa Saarikko kuvaa mie- lenkiintoiseksi, rankaksi ja paikoin tuskastuttavaksi. ??Olemme puurtaneet paljon ja edistäneet monia tärkeitä asioita sekä estäneet huonoja päätöksiä. ??Kuntoutuksen kokonaisuudistus, perustulokokeilu, mielenterveyslain uudistus, vammaislakien yhdistäminen, omais- ja perhehoitolaki, lasten ja perheiden palveluiden kärkihanke, Saarikko luettelee itselleen merkityksellisiä etenemässä olevia lakihankkeita suuren soten rinnalla. 20 27.5.2016 ??Näistä keskustellaan harvoin julkisuudessa, mutta vaikeana aikana niihin keskittyminen on ollut motivoivaa ja myös tärkeää jaksamisen kannalta. Keskustalaisten torppaamia esityksiä Saarikko ei suostu erittelemään, mutta kehottaa miettimään mitä leikkauslistoilta ei löydy. ??Jos koulutuksesta ei olisi otettu, oltaisiin jouduttu leikkaamaan enemmän köyhimpien sosiaaliturvasta. Osalle keskustalaisista esimerkiksi päivähoidosta ja koulutuksesta tehdyt säästöt ovat olleet vaikeita. Myös valinnanvapauden korostaminen sote-uudistuksessa on saanut kritiikkiä. Suomenmaan huhtikuisessa kyselyssä 37 prosenttia keskustan puoluevaltuuston jäsenistä oli sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian oikeistolaista. Onnistuneina hallituksen toimia piti vajaat 60 prosenttia vastaajista. Saarikko arvelee, että osittain kyse on mielikuvista. ??Samaan aikaan kokoomus tuskailee, että hallituksen politiikka on liian keskustalaista.
Annika Saarikko korostaa sote-uudistuksen yksityiskohtien olevan vielä auki. Hän muistuttaa, että uudistuksella tavoitellaan muun muassa terveyserojen kaventamista. ?Itselleni valinnanvapauden lisääminen tulee listan hännillä.? 27.5. 2016 21
Samoin soten maakuntapohjaisuus on historiallinen juttu. Moni rinnastaa keskustan hallitustyöskentelyn jo vuoden 2011 vaaliromahdusta edeltävään aikaan. Sinne kannattaa tehdä aloitteita. ??Puoluekokousten välillä puolueessa toimii edustuksellinen demokratia. Se ei ole parantunut monista innokkaista ihmisistä huolimatta. Nyt moni asia on toisin. Puolue on entistä avoimempi, viestii ennakoivasti ja sietää kritiikkiä paremmin. Myös puoluetoimiston, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän yhteistyö on parempaa. Leikkauslistat ovat niin puolueen sisäl- lä kuin puolueiden välillä kompromisseja. Pettymys kannattaa kuitenkin Saarikon mielestä purkaa rakentavasti. 22 27.5.2016 Esimerkiksi puoluehallitus ja puoluevaltuusto ovat paikkoja, joissa saa ja pitää sanoa mielipiteensä. Saarikko korostaa, että puoluekokous on paitsi keskustan vahvin brändi ulospäin, myös puolueen ylin päättävä elin. ??Puoluekokouksen päätöksistä muodostuu keskustan poliittinen linja. Kriitikoiden mukaan kansanliikkeestä on kovaa vauhtia tulossa asianhoitaja. Saarikko muistuttaa, että vuoden 2011 vaaleissa keskustaa rankaistiin myös vaalirahakohusta. Muistan vain muutamat kohokohdat. Mieleenpainuvinta oli tulla valituksi kolmannelle varapuheenjohtajakaudelle viimeisillään raskaana. ??Puoluekokouksessa äänesti moderni keskusta. Olen itse pitänyt tärkeänä, että tapaan eri tavalla ajattelevia keskustalaisia ja otan palautetta vastaan. Eniten Saarikkoa on matkan varrella turhauttanut järjestön uudistamiseen liittyvien asioiden jääminen puheen tasolle. ??Minua surettaa keskustan laahaava kaupunkikannatus. Kannattaa kiinnittää huomiota vihreiden gallup-nousuun. Paljon hyvääkin on tapahtunut. Miten yhteiskunta tukee erilaisia perheitä esimerkiksi erotilanteissa? kuuden vuoden aikana seesteisemmäksi. ??Kun tulin mukaan politiikkaan, olin paljon enemmän kuohuksissani ja menin helposti poliittiseen shokkitilaan. Esimerkiksi nyt tehtävää talouspolitiikkaa pystyy kunnolla arvioimaan vasta kymmenen vuoden päästä, Saarikko pohtii. Kokemukset ovat tehneet hänestä myös rohkeamman. ??Olen entistä rohkeammin arvoliberaali. Yritän myös olla avarakatseinen uudistuksille ja nähdä aina lasin puoliksi täynnä. Suomen poliittinen kartta, keskusteluilmapiiri ja tapa tehdä politiikkaa ovat Saarikon mukaan muuttuneet vuodesta 2010. Perussuomalaisten nousu ja somekeskustelu ovat lisänneet vihapuhetta ja vastakkainasettelua. ??En arvannut, miten kovaan maailmaan lähdin mukaan. Keskustaväen Saarikko ei koe syyllistyneen vihanlietsontaan. ??Olen siitä ylpeä. Hän kertoo olevansa tyytyväinen erityisesti Suomenmaan uudistukseen, virtuaalisten tupailtojen kehittymiseen sekä puolueen ja nuorisojärjestön yhteistyöhön. Esimerkiksi teiden kunnostukseen annettiin juuri 600 miljoonaa euroa, eikä sitä enää edes muisteta. Sen täytyy olla muutakin kuin kotihoidontuki. Sivistys ei ole yhtä kuin korkeakoulutus. Olen saanut tältä puolueelta ja sen ihmisiltä valtavan paljon, Saarikko iloitsee. Nyt otan asiat rauhallisemmin. ??Asioiden pitkäjänteisyyteen tottuminen vie aikaa. Myös poliittiseen ohjelmatyöhön on satsattu. Saarikko pitää tärkeänä, että puolue hyö- Poliitikkona Saarikko arvelee tulleensa dyntää kenttäväen tuntojen kartoittamisessa webropol-tyylisiä kyselyitä ja tekee jatkuvasti poliittista ohjelmatyötä. ??Katseiden täytyy olla jo vuodessa 2019. Pitää varmistaa, että puolueella on sanottavaa seuraavissakin eduskuntavaaleissa. Henkilökohtaisesti Saarikkoa kiinnostaa se, miksi Suomeen syntyy nyt ennätysvähän lapsia. ??Mikä on keskustan sanoma suomalaisille perheille. Kaikki valta ei ole pääministerin pöydällä. Hän kertoo jo vaalien alla valmistautuneensa henkisesti politiikkaan, jossa joudutaan ottamaan pois. ??Kyllä se oli tiedossa, mitä keskustan vaalislogan Suomi kuntoon tarkoittaa. Kestävyysvaje ei ole mielipidekysymys. ??Leikkauksilta ei oltaisi vältytty punamultapohjallakaan. Keskustalaisilta on vaalien jälkeen nope- asti kadonnut vaalivoittajan terve itseluottamus, Saarikko väittää. ??Onko keskustalaisten lasi puoliksi täysi vai tyhjä. Keskustalaisilta on vaalien jälkeen nopeasti kadonnut vaalivoittajan terve itseluottamus. Varapuheenjohtajan mielestä keskustalaiset potevat turhaan alemmuuskompleksia suhteessa hallitusyhteistyöhän kokoomuksen kanssa. ??Ennustus, jonka mukaan kokoomuksen kanssa hallituksessa käy aina huonosti, alkaa helposti toteuttaa itseään. Poliitikot voisivat Saarikon mukaan roh- keammin kertoa, mihin he voivat vaikuttaa ja mihin eivät. ??Pitäisi kertoa, mikä se puoluepolitiikan todellinen näköala on. Sitä mitataan sillä, miten puhumme toisillemme. Saarikko haluaa jättää keskustan vara- puheenjohtajuuden, kun tekeminen vielä tuntuu hyvältä. ??Kenttä odottaa varapuheenjohtajilta paljon, enkä ollut varma pystynkö enää täyttämään ihmisten odotuksia ajankäytöllisesti. Saarikko kertoo nyt ymmärtävänsä, et- tä elämää on myös politiikan ulkopuolella. ??City-sinkusta on tullut puutalossa asuva perheenäiti, hän pohtii. Silti Saarikko kertoo lähes kaiken hänelle viime vuosina tapahtuneen peilautuneen keskustan varapuheenjohtajuuden kautta. ??En edes muista, mitä kaikkea näihin vuosiin mahtuu. n
2016 23. Annika Saarikon elämässä moni asia on muuttunut kuudessa vuodessa. ?Olen tajunnut, että on paljon muutakin elämää kuin politiikka. City-sinkusta on tullut puutalossa asuva perheenäiti?, hän pohtii. 27.5
Turhaan, sillä hajauttamisen malliesimerkiksi nousseella kunnalla on tarjota omat, pysyvät arvonsa. Teksti: Risto Luodonpää Kuvat: Maria Seppälä 24 27.5.2016. Reportaasi VAIHTOEHTO kaupunkien houkutuksille Piskuisen Pyhännän kunnan kärkiyrityksiin kuuluvaa Maustaja Oy:tä houkutellaan säännöllisesti siirtämään tuotantonsa lähimaakuntien keskuskaupunkeihin
Kun kylänraitilla näkyy lapsia, on paikkakunnalla myös tulevaisuus. Tämä pätee hyvin Pyhännällä. 27.5. 2016 25
Jos näiden alueiden kehittämiseen ei kiinnitetä huomiota, niin jopa 100 000 uutta työpaikkaa uhkaa jäädä syntymättä, tutkija arvioi. Pääministeri Juha Sipilän puhe keskus- tan puoluevaltuustossa nosti esiin hajauttamisen mahdollisuuksia. Puheen saama vastaanotto oli malliesimerkki nykyisestä asenneilmapiiristä. Viestin tuoja ?ammuttiin. Sipilän esityksen jälkeinen kirjoittelu oli melkoisen asenteellista journalismia maan johtavalta sanomalehdeltä, jolla sentään on lukijoita ympäri maan, nykyisin Luonnonvarakeskuksen tutkijana toimiva Olli Lehtonen kummeksuu. EK:n asiantuntija Heidi Sabanadesan puolestaan väitti samoihin aikoihin MTV:n haastattelussa, että ?hajauttaminen ei lisää ihmisten onnellisuutta, hyvinvointia, tuottavuutta eikä itse asiassa yhtään mitään?. Kansa vaikuttaa kuitenkin olevan hajauttamisesta toista mieltä. Helsingin Sanomien viime viikolla julkaiseman gallupin mukaan enemmistö (65 prosenttia) suomalaisista säilyttäisi maakunnatkin elinvoimaisina, vaikka siitä syntyisi kustannuksia veronmaksajille. Jopa pääkaupunkiseudulla tasan puolet vastaajista oli sitä mieltä, että koko Suomi tulee pitää asuttuna, vaikka sen joutuisivat korvaamaan veronmaksajat. Vaasan yliopiston aluekehityksen pro- fessori Hannu Katajamäki komppaa Ol-. Esimerkiksi asuntojen hinnat karkaavat käsistä muuhun maahan verrattuna, tilanahtaus vaivaa, ja korkea kustannustaso nakertaa jo elinkeinoelämän kilpailukykyä, hän muistuttaa. Ainoastaan oletettuihin säästöihin vetoamisen ei pitäisi enää riittää perusteeksi keskittämisen paremmuudesta. 26 27.5.2016 Sinapin ja muiden mausteiden valmistuminen on yllättävän monen putken takana. . Työssäkäynnin ulkoraja on noin 40? 60 kilometriä keskuksen koosta riippuen, hän mainitsee. Niinpä iso osa eli liki puolet Suomen pinta-alasta lasketaan heikentyneiden kehitysmahdollisuuksien alueiksi. Vallitsevan trendin mukaan halutaan keskittää sellaisiakin asioita, jotka eivät näistä eduista millään lailla hyödy, Lehtonen ihmettelee. Tutkijan mielestä myös keskittämisen haittoja pitäisi nostaa esiin nykyistä enemmän. . Tässä piilee iso ristiriita, sillä juuri syrjäisillä alueilla sijaitsee suurin osa esimerkiksi biotalouden hyödyntämiseen tarvittavista luonnonvaroista. . Ihmisten kuskaamisesta ja muista kustannuksista ei saada oikeaa tietoa, Lehtonen sanoo. Hänen mukaansa sama koskee monia koulujen lakkauttamisia kuntien sisällä. Pikavoitot voivat tuoda lyhyen ajan säästöjä, mutta kokonaiskuva unohtuu. ??Juuri tämän takia olisikin tärkeää, että julkiseen keskusteluun pitäisi tuoda vaihtoehtoja keskittämiselle, tutkija vaatii. Lehtosen tutkimusten mukaan alueellis- ten kasvukeskusten vaikutukset eivät ulotu niin laajalle kuin yleisesti luullaan. . Sote-uudistuksen ympärillä käyty keskustelu on hyvä esimerkki siitä, että tuijotetaan tehokkuuden nimissä pelkkiä lukuja ja vaaditaan sen varjolla keskittämistä. Haitat alkavat näkyä jo pääkaupunkiseudulla. Julkista keskustelua hallitsevat keskittämisestä saatavat edut. Liukuhihnalta ja hyvässä järjestyksessä kohti maailman markkinoita. I hmisten, työpaikkojen ja toimintojen keskittyminen on osin luonnollista kehityskulkua, mutta tavoitteellinen keskittäminen lähinnä muista kulttuureista Suomeenkin pesiytynyt muoti-ilmiö. Aluekehityksestä vuosi sitten tohtoriksi väitelleen Olli Lehtosen ajatukseen kiteytyy koko aluepoliittisen keskustelun suurin haaste ja ongelmakohta. Keskittämistä tapahtuu väistämättä ja vuosi vuodelta yhä enemmän, mutta se ei saisi nousta itsetarkoitukseksi. . tylysti ennen kuin sisältöön oli ehditty edes tutustua.
Menetimme yhden keskieurooppalaisen asiakkaan kilpailijalle, mikä näkyi heti. Aivan vastikään on otettu yhteyksiä sekä Seinäjoelta että Oulusta ja kysytty kiinnostusta muuttaa toimintamme sinne. Kasvukeskusten kiehtova kutsu on Töllin mukaan pystytty torjumaan ilman sen pidempiä neuvotteluja. . Eihän Sipilä sanonut mitään sellaista, että hajauttamisessa koko maa pitäisi väkisin pitää asuttuna. Nämä kaikki ovat sellaisia arvoja, jotka painavat päätöksissä erittäin paljon. Puhtaan taloudellisesti ajateltuna siirtyminen väkirikkaammille seuduille ei toisi toimitusjohtajan mielestä ratkaisevia etuja. . Luonto ja puhdas elinympäristö ovat monille täkäläisille ihmisille erittäin tärkeitä. . Osaamisen saamme kyllä tännekin aina tarvittaessa etäkonttorin tai netin kautta, hän toteaa. 27.5. Nyt pääministerin ansiokkaat teemat hautautuivat täysin aluepoliittisten propagandasyytösten alle, Katajamäki harmittelee. Jupakka osoitti Katajamäen mielestä taas kerran sen tosiasian, että Suomessa ei osata keskustella aluepolitiikasta asiallisesti. . Mutta kovalla työllä yritämme saavuttaa asemat takaisin, toimitusjohtaja lupailee. Maustaja Oy on Suomen mittakaavassa kohtalaisen iso ja ennen kaikkea mielenkiintoinen toimija omalla alallaan. Niinpä ei ole ihme, että yrityksen suunnitelmat herättävät jatkuvaa kiinnostusta myös isommilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Toimitusjohtaja Arto Tölli myöntää, että yhteydenottoja ja tarjouksia uusista toimintaympäristöistä satelee säännöllisin väliajoin. . 2016 27. Tiettyjä erikoisosaajia voisi olla helpompi saada kaupungeista, mutta toisaalta työvoiman sitoutuminen yritykseen on maaseudulla aivan eri luokkaa. Ollaan edelleen samoissa poteroissa kuin joskus 1970-luvulla, hän huokaisee. Asukaslukuun nähden Suomen teollistunein kunta, Pohjois-Pohjanmaan kaakkoiskolkassa sijaitseva Pyhäntä tarjoaa oman mielenkiintoisen vaihtoehtonsa keskittämiskehitykselle. Elinvoima ei ole aina kiinni kunnan sijainnista tai väkimäärästä, jos ilmapiiri työpaikkoja luovan yrittäjyyden edistämiseksi on oikea. . Etu näkyisi lähinnä toimitilakustannuksissa. Vaikka olemme keskellä ei mitään, niin silti vaikutamme keskellä Suomea. Kun olosuhteet muuten ovat kunnossa, niin täältä päin pystyy kyllä hyvin toimimaan ihan ulkomaita myöten, kehuu Maustaja Oy:n toimitusjohtaja Arto Tölli. Kyseessä on maustekastikkeita, hilloja, ketsuppeja ja sinappeja eri tuotemerkeil- le sopimusvalmistajana tehtaileva yritys. Pari vuotta sitten Maustaja Oy sai niinkin kovan kotimaisen brändin kuin Turun Sinapin valmistuksen Pyhännälle. Liikevaihtoa kertyi viime vuonna yli 17 miljoonaa euroa, josta viennin osuus 3,4 miljoonaa. Yhtiö on perustettu Pyhännällä, ja omistajat sekä henkilökunta ovat hyvin sitoutuneita paikkakunnalle. Jos näiden alueiden kehittämiseen ei kiinnitetä huomiota, niin jopa 100 000 uutta työpaikkaa uhkaa jäädä syntymättä. Toimitusjohtaja Arto Töllin mielestä sitoutunut henkilökunta on yksi parhaista kilpailuvalteista. li Lehtosen näkemystä asenteellisista rintamalinjoista. . Ely-keskus ei rahoita enää kiinteistöjä samalla tavalla kuin aikaisemmin, ja Pyhännälläkin kunta pystyy tukemaan tilavuokrissa vain aloittelevia yrityksiä. . Yhtiö työllistää yhteensä 80 työntekijää. Maustaja Oy:n liikevaihto on Töllin mukaan ollut vuosi vuodelta tasaisessa nousussa edellisvuotta lukuunottamatta. Saavutusta voidaan pitää hyvänä tiukasti kilpaillulla alalla. . Kasvukeskuksissa sen sijaan sijoittajat pystyvät tarjoamaan edullisia tiloja juuri meidän kaltaisellemme toimijalle, Arto Tölli selvittää. . Minkäänlaista kehitystä ei ole tapahtunut
Pääkaupunkiseudulla toimiminen helpottaisi kuljetuksia, mutta siellä taas muut kustannukset palkkoja myöten nousevat paljon korkeammiksi. Menestyminen globaalissa kilpailussa riippuu tänä päivänä paljon enemmän toiminnan laadusta kuin tehtaan sijainnista. Arto Töllillä on tarjota osuva esimerkki siitä, että mitään ei tule markkinoilla ilmaiseksi, mutta toisaalta maantieteelläkään ei ole enää ratkaisevaa merkitystä. . Kun miehille tuli työpaikkoja talotehtaalle, niin naisia varten perustettiin sitten elintarviketeollisuutta. Sieltä se elinvoima ja sitoutuminen lähtee. Monet muut saman kokoluokan kunnat lähiseudulla kärvistelevät olemassaolon rajamailla. Logistiikan kannalta Oulu ja Seinäjoki eivät ole juurikaan lähempänä nykyisiä markkinoitamme. Jos historiaa katsotaan, niin aikanaan perustetulla teollistamislautakunnalla on ollut iso merkitys, hän arvioi. . Monet suomalaiset eivät tunne kotimaataan juuri ollenkaan, kun eivät koskaan käy täällä, hän pamauttaa. . Elintarviketehtaalla ei voi koskaan korostaa liikaa siisteyden ja hyvän järjestyksen merkitystä. . Ei suomalaisten kannata kilpailla keskenämme toisiamme hengiltä, vaan teh- 28 27.5.2016 dä yhteistyötä ja verkostoitua. Jos haluaisimme täällä Pyhännällä valmistetut sinapit tuohon paikallisen Salen hyllyille, niin valmistamamme tuotemerkin pitää ensin pärjätä kilpailussa muille kansainvälisille tarjoajille. . Kyllä se on pitkäjänteisen työn tulosta. Markkinoita riittää ja viennistä se kasvu tulee, kunhan saadaan ovia auki. Elintarvikealalla kilpaillaan tietysti myös laadulla, ja tuotteiden kontrolli on erityisen tarkkaa. Päätökset voidaan tehdä jopa tuhansien kilometrien päässä, jotta tavara liikahtaa tuon kaksi kilometriä, hän naurahtaa. Töllin mielestä menestyksen tavoittelussa tärkeää on olla esillä ja tuoda nimenomaan suomalaisuutta entistä enemmän esiin. . Maustajalla tästä ei olla huolissaan, pikemminkin päinvastoin. Kun homma toimii, niin sitä kelpaa esitellä muillekin. . Kotimaan matkailu voi kenties rajoittua vuodessa yhteen Levillä vietettyyn viikonloppuun.. Helsinkiläiselle saattavat Rooma tai Pariisi olla paljon tutumpia paikkoja. Päättäjät ovat olleet rohkeita ja uskaltaneet tehdä viisaita päätöksiä. Kun siihen lisätään viranomaiset, niin täällä tehtiin yhteensä toistakymmentä tarkastusta. Pyhännän yritysrakenne on pieneksi paikkakunnaksi harvinaisen terveellä ja monipuolisella pohjalla. Maustetehtaan naapurissa tehdään perunalastuja, ja samalta teollisuusalueelta löytyy useita talonrakentamiseen ja puunjalostukseen erikoistuneita tehtaita. Julkisuudessa on puhuttu jopa eräänlaisesta Pyhännän teollisuusihmeestä. Kunnanjohtaja Jouko Nissisellä on kuitenkin tarjota paljon tylsempi vastaus siihen, miksi juuri Pyhäntä on onnistunut luomaan elinkelpoisen kasvuympäristön. . Siksi on tärkeää, että Pyhäntä pystyy antamaan muille rohkaisevan esimerkin maaseudun mahdollisuuksista. Jouko Nissisen mielestä niin sanottujen syrjäseutujen potentiaalia ei nykyisessä keskusteluilmapiirissä välttämättä edes tunnisteta. . Kahdeksan eri asiakasta kävi meidät viime vuonna auditoimassa
Antti Hietaniemi, keskustavaitaja, Keskipohjanmaa, Tapani Kiminkinen, maalaislääkäri, kuttaja, Keskipohjanmaa, Tapani Kiminkinen, maalaislääkäri, Jarkko Laitila, SatakunLehtomäki, Keskustan piirinpj., pj.,Pekka PekkaMyllymäki, nan MTKPertti pj., Pertti Lehtomäki, KeskustanKeski-Suomen Keski-Suomen piirin Varsinaissuomen maakuntavaltuustonmaakuntavaltuuston pj., Juha Partanen, Pohjois-Savon MTK pj., Tuija Myllymäki, Varsinais-Suomen pj., Juha Partanen, Ranta, Satakunnan piirihallituksen Eero Satakunnan Reijonen, Pohjois-Karjala, Mikkovpj, Tiirola, Pohjois-Savon MTK pj., Tuijavpj, Ranta, piirihallituksen metsävaltuuskunnan pj, Anne Vauhkonen, Itä-Savo, Pekka Vilkuna, vanhaisäntä, Nivala. Eero Reijonen, Pohjois-Karjala, Mikko Tiirola, metsävaltuuskunnan pj, Anne Vauhkonen, Itä-Savo ja Pekka Vilkuna, vanhaisäntä, Nivala. Kunnanjohtaja Jouko Nissinen on ylpeä Pyhännän yritysten menestyksestä. Ulkomailta nostetut esimerkit keskittämisen paremmuudesta eivät ole Nissisen mukaan suoraan monistettavissa Suomen oloihin. . Kyllä meillä Suomessa vielä metsiä ja puuta löytyy. Raaka-aineiden riittävyydestä ei tarvitse olla huolissaan. Hajauttamisen etuihin kuuluu sekin, että raaka-ainetta ei tarvitse kuljettaa kovinkaan kauas. Keskustelu pitäisi suunnata esimerkiksi niihin luonnonvaroihin, mitä meillä on vielä hyödyntämättä, hän muistuttaa. Paljon puhuttu biotalous ei ole pelkkää sananhelinää, vaan yksi tärkeimmistä tulevaisuuden kasvualoista. . Puuta saadaan tehtaiden tarpeisiin aivan lähiseuduilta, ja perunalastutkin syntyvät lähiseudulla kasvaneesta perunasta. Olosuhteet ja luonnonvarat, mutta myös kulttuurierot maiden välillä ovat täysin erilaisia. . Asetelma ?kuka elättää ketä? ei palvele kansakunnan kokonaisetua millään tavalla. Haluamme biotalouden ja maaseudun asioiden osaamista puoluejohtoon. Alueita on kehitettävä tasapuolisesti. Tuemme Anne Kalmaria varapuheenjohtajaksi. Kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen, Lasse Hautala, Petri Honkonen, Mariasanna Jarva, Timo Korhonen, Jari Leppä, Kansanedustajat: Mikko Alatalo,Markku Pertti Hakanen, Lasse Hautala, Petri Honkonen, Eeva-Maria Maijala, Pakkanen, Aila Paloniemi, Mauri Marisanna Jarva, TimoArto Korhonen, Jari Leppä, Eeva-Maria Maijala, Pakkanen, Aila Pekkarinen, Pirttilahti, Juha Pylväs, Martti Talja,Markku Ari Torniainen, Paloniemi, Mauri Pekkarinen, Arto Pirttilahti, Juha Pylväs, Antti Rantakangas, Martti Mirja Vehkaperä ja Eerikki Viljanen. n . Onko kukaan edes ajatellut, mikä merkitys suomalaisille on esimerkiksi jokamiehen oikeuksilla. Samanlainen vapaa kulkeminen ei onnistu esimerkiksi Saksassa, Nissinen huomauttaa. Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelusta on Nissisen mukaan tehty eräänlainen paremmuuskysymys. Asetelma ?kuka elättää ketä. ei palvele kansakunnan kokonaisetua millään tavalla. . Antti Hietaniemi, keskustavaikutTalja, Ari Torniainen, Mirja Vehkaperä, Eerikki Viljanen. Niitä käyttävät kaikki, niin maaseudulla kuin kaupungeissakin asuvat. Jouko Nissisen johtama Pyhäntä on tästä mainio esimerkki.
010 7684 967 Nivala Jaakko Myllylä p. 010 7684 915 Kempele Timo Hiltunen p. 010 7684 661 Nivala Mikko Kontio p. 010 7684 739 Kempele . Myynti: Eero Korhonen p
Jouko Puhakka oli tuonut pullon kiteeläistä. Kulttuuri Kirjailijatarinoita Tonkkakuningas Polvijärveltä Vein 1970-luvulla näytelmän synopsik- sen tv-teatterin johtajalle. Tapaus kuvasi hyvin tuota aikaa. Teatteri toteutti kulttuurisosialismia. Sen kolmioon kuuluivat Kom-teatteri, Yle ja sosialistiset toimijat. Niinpä hänen tuotannostaan tehtiin monia suosion saaneita tv- ja elokuvakäsikirjoituksia, muiden muassa Akaton mies. Oli äitienpäivän aatto, olin Jouko Tyyrin kanssa Joensuussa kirjastovierailulla. Lappalainen soitti, että ?tulukeepa meijän kautta, saatte saunan?. Hän sanoi, että sisältö on täytetty yli kahdeksi vuodeksi. Lisäksi maan kirjakulttuuri, sekä arvostus että kritiikki, keskittyi Helsinkiin Kosmos-väkineen. Huomasin presidentti Urho Kekkosen sanoneen Suomen Kuvalehdessä, että hän lukee ensi tilassa Seppo Lappalaisen ja minun teokset. Se on tutkijan tehtävä, mutta ehkäpä jatkossa otan muistin lokeroista lisääkin näitä kohtaamisia ja kirjailijatarinoita. Matti Summanen Kirjoittaja on vantaalainen kirjailija. .. Sisään astunut Lappalainen otti pullon, kaatoi tipan kämmenelleen, hankasi vastakkain, ei vaahdonnut, nuuhkaisi ja sanoi: ?Saatte tarjota?. Tapaus kuvasi hyvin kirjailijan velikultaa. Halusin tavata Lappalaisen. Järjestelmä toimii edelleen. Panu Rajala viestittää tänään, että ?sinun pitäisi kirjoittaa Seppo Lappalaisen elämäkerta?. Hän oli Panu Rajala, yliopiston assistentti, silloin. Seppo esitteli, että hän on kohtuullisen ruma maalaismies, kyllä hänet löytää. Tapasimme, siitä alkoivat kahden pienviljelijän kodista lähteneen kirjailijan kohtaamiset. Seppo Lappalainen oli maanviljelijä, hän raivasi nuorena isänsä kanssa tilan Höytiäisen rannalla. Tuo kokous synnytti Suomen Maakuntakirjailijat. Siinä välittyy maatalouden ajankuva ja sen myötä yhteiskunnallinen ongelma. Kun Lappalainen saapui kokouksiin ja kirjallisiin tapahtumiin, päällä oli aina kokopuku, kauluspaita ja solmio. Kerran kokouksen väliajalla joukko kirjailijoita oli kutsuttu hotellihuoneeseen. Seppo sanoi, että kun hän on Helsingissä, soita tähän. Puhelimeen vastasi ?Rajala?. Sovittiin tapaaminen Vaakunan baariin. Lappalainen yöpyi hänen luonaan, kun Helsingissä kävi. Niinpä poikkesimme. mutta äkkiä käki kukkui kuusikossa, jossa oli vielä lunta. Saunassa Jukka Sarjala, OPM:n osastopäällikkö, sanoi, että ottakaa hyvät kirjailijat kirjastoapurahaehdotus, jossa apurahojen vuosikiintiö sidottaisiin kirjastojen kirjamäärärahoihin. Niinpä ajattelin, että pitääpä ottaa yhteys, sillä mielessä muhi, voisiko maakunnissa asuvat kirjailijat pitää yhtä. Polvijärven Kinahmossa Seppo Lappa- lainen vastasi puhelimeen, että ?tuuppa Kuopioon?. Muilla ei ollut siihen asiaa. Aika oli hankalaa nuorelle kirjailijalle, oli hän sitten kuinka palkittu tahansa. Aina kysyttiin, kenen joukoissa seisot, tuotannon päälle lyötiin sosialismin sabluuna, se valikoi: hyvä tai huono. Oveen koputettiin ja kuului ääni: ?poliisi?. Sitten lähti kirjailijan ura. Kun olimme saunaan menossa (1970-luvun loppu), Höytiäisen jäällä teeriparvi kukersi . Vaimo oli kyläkoulun opettaja, Seppo asui koko ikänsä kotitilalla. 30 27.5.2016 Se näkyi myös hänen tuotannossaan. Teos Tonkkakuninkaat teki hänestä murros-maaseudun ihmisten tulkin ennen Heikki Turusen Simpauttajaa
Hänen uraauurtava innovaationsa on matkia luonnonvalintaa ja nopeuttaa molekyylien evoluutiota laboratoriossa. Jussi Nukari/Lehtikuva katkera hopea Kirjailija Seppo Lappalaisen tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, pakinoita, näytelmiä, runoja ja elokuvakäsikirjoituksia. Teemu Pulkkinen, Patrik Laine ja Mikko Koivu nielivät pettymystään tappioon päättyneen jääkiekon MM-finaalin jälkeen. ? 27.5. 2016 31. Jarkko Lahti, Oona Airola, Kuosmanen ja Eero Milonoff vastaanottivat palkinnon Cannesissa Ranskassa. Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Millennium-palkinto naisBIOKEMISTILLE Suomalaisen Tekniikan Akatemian myöntämä miljoonan euron suuruinen Millennium-teknologiapalkinto meni ensimmäistä kertaa naiselle, kun se myönnettiin yhdysvaltalaiselle biokemistille Frances Arnoldille. Hopeamitali ei tuntunut lämmittävän loistavat kisat pelanneita kiekkoleijonia. Topi Ikäläinen/WSOY Pinnalla Kuokkasen Kuvaamo/Elokuvayhtiö Aamu SUOMALAISTA ELOKUVAHISTORIAA Juho Kuosmasen Hymyilevä mies voitti ensimmäisenä suomalaisena elokuvana Cannesin elokuvajuhlien Un certain regard -sarjan pääpalkinnon. Kanada voitti ennakkosuosikkina finaalipeliin lähteneen Suomen maalein 1?0. Tuomariston mukaan 1960-luvulle sijoittuva elokuva onnistuu käsittelemään tämän päivän aiheita
Patamusta natsimenneisyys kun jäi aikanaan ikään kuin epähuomiossa käsittelemättä . Eero Heinäluomalla on vielä pikkuisen suurempi gallupkannatus kuin Urpilaisella. Demarit asettavat ehdokkaansa ensi helmikuussa, joten Rinteellä on vielä aikaa katsella, mihin suuntaan käyrät viisaavat kesän jälkeen. 32 27.5.2016 Itävallassa iäkäs vihreä presidenttiehdokas onnistui lyömään vain äärimmäisen niukasti käsiasetta kantavan äärioikeistolaisen kilpailijansa. Äärioikeiston menestymiseen juuri Itävallassa on ilmeiset syynsä. puu ja pää, mies sanoi naputtaen omaa pääkoppaansa ja viittomalla tien viereiseen pöpelikköön. ??Te ette vain itse arvosta näitä, hän jatkoi. Poliitikkoja kuljettaja ehätti moittimaan vastuunpakoilusta. Kun hommat eivät etene, kaikki katoavat Euroopan unioniin. ??Jopa Paavo Väyrynen. Niin tälläkin kertaa. Kuskiksi sattui vanhempi herrasmies, kymmenen vuotta sitten maahan tullut. mitäpä sitä ikäviä asioita muistelemaan. YK:n pääsihteeriksikään ei maasta aikanaan löytynyt kuin ehta alan jäsenkirjaihminen. Hänellä oli neuvo Suomen nostamiseksi suosta. ??Täällä on kaksi asiaa ylitse muiden . Samaa naista, jonka hän onnistui pullauttamaan puoluejohtajan tuolilta. Jos SDP laittaa Urpilaisen ehdolle, kilvassa pitäisi ohittaa puolueen pitkä-Eero, Rinteen tärkein kuiskaaja. Asia unohtui tosin CV:ssä hakuvaiheessa mainita. Jos tilinteko menneisyydestä olisi Itävallassa tehty kuten Saksassa aikanaan, äärioikeisto tuskin juhlisi samaan malliin, kuten entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) Facebookissa huomautti. Kun näin ei toimittu, Itävalta pääsi Tuomiojan mukaan asemoitumaan natsien uhrien joukkoon . Apollon Tietäjät TEKSTI: Henna Lammi, Pekka Pohjolainen, pentti manninen Oravat ja demarit Kunnallispolitiikka saattaa kuulostaa puisevalta vapaa- ajan aktiviteetilta, mutta mielikuvalla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Ei ainakaan, jos seurasi maanantai-iltana Espoon valtuuston kokousta. Valtuustosaliin tunkeutui orava. Ei ymmärrä.. He pyydystivät pörröhännän kirjekuoreen ja kiikuttivat sen ulos. Episodin jälkeen kokouksessa puhuttiin sotesta ja lopuksi vielä kondomeista, sillä käsittelyssä oli valtuustoaloite ilmaisesta ehkäisystä nuorille. Ilta oli niin värikäs, että valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina (sd.) kuvaili kokouksen tunnelmaa ?vennamolaiseksi ja tapahtumarikkaaksi?. kiitos Hollywoodin ja Sound of Music -musikaalin laulavine Trappin perheineen. Apollon Tietäjä on perinteisesti suhtautunut vakavasti taksimiesten tietotoimistoon. Eläin oli vielä poikanen, mutta se sai kuitenkin talon vahtimestareihin vipinää. Oli se hieman järkyttyneen oloinen, mutta jatkoi sitten matkaansa. Demarien Jutta Urpilaisella on varsinkin naisten keskuudes- sa vahva kannatus presidenttiehdokkaaksi, Helsingin Sanomien kysely kertoo. Lähikuukausina nähdään, onko puoluejohtaja Antti Rinteessä miestä ajamaan naista ehdolle. Espoon ykköspoliitikkoa kosketti myös oravan kohtalo. ??Tätä nuorta oravaa kohdeltiin hyvin lempeäkätisesti
2016 33. Aiemmin valtavirrassa olleet ehdokkaat putoavat alkukierroksilla, ja valinnassa moni turvautuu ehdokkaisiin, jotka iskulauseilla lupaavat suurta muutosta. Ihmisten enemmistö kuitenkin hakee lopulta usein maltillisempaa linjaa. Monet suomalaiset miettivät vakavasti myös sitä, ovatko sotaharjoitustemme viestit loppuun asti kultavaa?alla punnittuja. Ulkopoliittisen johdon ja suomalaisten valtavirran ajattelutapojen on oltava linjassa keskenään. Siksikin mittava keskustelukierros on paikallaan. Matti Vanhanen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 27.5. Vastakkainasettelu jyllää. Itävallassakin vihreiden tukema sitoutumaton ehdokas voitti, kun valittavana lopulta oli vain kaksi ehdokasta. Kyse on meille, turvallisuudellemme ja hyvinvoinnillemme elintärkeistä asioista. Ulkopolitiikasta tarvitaan vakavaa keskuste- lua. Puheenvuoro Presidentinvaaleissa päätetään vakavista asioista Mitä yhteistä on äskettäisillä presidentinvaaleilla Filippiineillä ja Itävallassa sekä tulevilla presidentinvaaleilla Yhdysvalloissa? Kamppailua ulko- ja sisäpolitiikan vakavista ja monimutkaisista asioista käydään mustavalkoisilla pelkistyksillä ja yksinkertaistamisilla. Jokainen voi olla oman aikansa Paasikivi tai Kekkonen ja pohtia, mikä on kansamme pitkäaikaisten etujen mukaista. Presidentinvaaleista on tehtävä koko kansan ulkopoliittinen keskustelu, ja tätä haluan osaltani edistää. Jos ja kun puoluekokous asettaa nyt presidenttiehdokkaan, olen sen jälkeen valmis perusteelliseen ulkopoliittisten seminaarien sarjaan ympäri maata. Olen tässä kaikkien keskustan kunnallisjärjestöjen käytettävissä. Olen keskustellut paljon ihmisten kanssa. Aikamme vakava tilanne kansainvälisessä politiikassa ja Suomen valinnat siinä on tehtävä koko kansan asiaksi. Se tapahtuu yksinkertaistamalla, iskulauseilla ja myös tietoisella kärjistämisellä. Kampanjoinnin ja markkinoinnin ammattilaiset osaavat tämän huomiotalouden perusedellytyksen. Suomelle ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sen edellyttämä realismi ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä tarkkuus ja pitkäjänteisyys ovat kuitenkin asioita, joiden vuoksi presidentinvaaleja ei saa päästää huomiotalouden ehdoilla käytäviksi. Ranskassa sama on nähty jo aiemmin. Kun kuulin, että keskusta nimeää presidenttieh- dokkaansa jo Seinäjoen puoluekokouksessa, yksi syy lisää innostua sekä ehdokkuudesta että vaalikampanjan aikataulusta oli juuri yksinkertaistamisen välttäminen. Lyhyt kampanja-aika johtaa siihen, että ehdokkaiden on väen vängällä erotuttava toisistaan. Minulla on se käsitys, että suomalaiset ovat todella kiinnostuneita siitä, mitä ympärillämme tapahtuu . ja missä me itse olemme mukana. Lännen ja Venäjän vastakkainasettelun paluu, terrorismi, kansainvaelluksen mittakaavaan noussut pakolaisuus, Lähi-idän yhä monimutkaistuva kriisi, arabikevään jälkeinen jatkuva sekasorto, ohjusasemien käyttöönotto ja Venäjän asevoimien budjetin kasvu ovat esimerkkejä huolenaiheista. Myös täällä pohjoisessa ovat nyt läsnä sellaiset elementit, jotka voivat johtaa jännityksen kiristymiseen . Keskustelu on vietävä Helsingin Säätytalolta kunnantalojen valtuustosaleihin ja kirjastojen auditorioihin. yhtä tekoa seuraa vastareaktio, ja kierre syvenee
Keskustan kasvot Hannes Manninen 34 27.5.2016
2016 35. Sotesoppa ei ole vieläkään valmista. ?Maakunnat tarvitsevat verotusoikeuden? Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Kuusamon Mäkelänharjulla kevät tekee tuloaan. Mustalammen rannalla, synnyinkuntansa idyllisessä maisemassa entinen kuntaministeri, kansanedustaja ja Tornion pitkäaikainen kaupunginjohtaja Hannes Manninen viettää eläkepäiviään. Uusi talo on noussut hiljan vaimon kotipaikalle. Marjapensaita on istutettu ja perunamaa odottaa siementä. Kotilammelta ja läheisestä Saapunki-järvestä nousee kalaa. ??Sitä kun on ihmisellä omat potut ja kalat, niin muuta ei tarvitse, Manninen myhäilee. Monipuolisen uran tehnyt konkari ei kuitenkaan jouda nautiskelemaan eläkeläisrauhasta. Toukokuun loppuun mennessä on määrä saada valmiiksi selvitys Lapin korkeakoulujen rakenneuudistuksesta opetus- ja kulttuuriministeriölle. Savotta ei ole helpoimmasta päästä, sillä KemiTornion alueella pelätään uudistuksen johtavan Rovaniemi-johtoisuuteen ja ammattikorkeakoulutuksen keskittämiseen. ??Yksimielisyyttä ei vielä ole löytynyt. Kun virheitä ilmenee, ne korjataan. Maakunta on joka tapauksessa oikeushenkilönä hyvin lähellä kuntaa. Toinen iso kysymys on, mitä tapahtuu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon omaisuudelle. Ei käy kateeksi asiasta vastuussa olevia, Manninen huokaa. Muutamia rakentavia ehdotuksia häneltä kuitenkin irtoaa, esimerkiksi syntyvien maakuntien asemasta suhteessa kuntiin ja valtioon. Mannisen mielestä maakuntien oikeudelliseksi muodoksi olisi pitänyt valita alueellinen kun- ta. Valmistelun lähtökohta näyttää olevan, että valtio voi tehdä sille mitä tahansa. ??On väärin ajatella, että julkisen vallan sisällä voi siirrellä omaisuuseriä mielin määrin. Toivottavasti sopu syntyy, Manninen tyytyy toteamaan. Hän on vahvasti mukana myös hankkeessa, joka puuhaa Itä-Suomen yliopistoon lahjoitusprofessuuria valtiosääntöoikeuden alalle. ??Professuuri keskittyisi maakuntien ja kuntien itsehallintoon. Siksi, että kunnallisen itsehallinnon rajat ja toiminnan peruspilarit ovat tiedossa. ??Nyt joudutaan kirjoittamaan säädökset uusiksi. Nykyiset valtiosääntöasiantuntijat ovat paneutuneet lähinnä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin, Manninen perustelee. Ex-kuntaministeri seuraa luonnollisesti tarkkaan menossa olevaa sote-uudistusta. Mannisella oli valmistelutyöryhmän johtajana vahvasti lusikkansa sopassa, kun Paras-hanketta vietiin läpi kymmenisen vuotta sitten. Jyrki Kataisen hallitus työnsi kuitenkin toimivan lain roskakoriin tunnetuin seurauksin. Tuskin valtiokaan suostuu maksumieheksi kuntatyöntekijöiden lisäeläkkeille, Manninen pohtii. Maakunnille pitäisi hänen mielestään myöntää verotusoikeus, vaikka aluksi pienikin, ja kuntien verokatosta pitäisi luopua. Eläkeasia ratkeaisi sillä, että siirryttäisiin toimintopohjaisiin eläkemaksuihin. Yhteiskunnan peruspalveluissa työskentelevien eläkemaksut tilitettäisiin kuntien eläkelaitokselle organisaatiomuodosta riippumatta. Manninen huomauttaa sote-uudistuksen olevan siksi vaikea harjoitus, ettei kenenkään asiantuntemus riitä tekemään siitä kerralla täydellistä. ??Se on kuitenkin pakko tehdä. Perusasioita pitää varjella, ettei aiheuteta suurta vahinkoa, hän varoittaa. 27.5. Valtio ja kunta ovat täysin erillisiä oikeushenkilöitä, Manninen muistuttaa. Kuntien varainhankintaan hän ennustaa kehkeytyvän vaikeuksia siitä, että maakunnat jäävät ilman verotusoikeutta, mutta voivat ottaa velkaa. ??Kun samanaikaisesti kunnille suunnitellaan verokattoa, saattaa niidenkin luottokelpoisuus heikentyä, lainansaanti vaikeutua ja korot nousta. Kolmas kysymysmerkki liittyy sote-palveluiden laajaan valinnanvapauteen ja yksityisten palveluiden lisääntymiseen. Kunnallisesta eläkejärjestelmästä saattaa sen johdosta siirtyä paljon väkeä yksityisten eläkejärjestelmien piiriin. Kuntien eläkemaksut nousevat, ja siellä olevat vastuut jäävät veronmaksajien harteille. ??Verotusoikeudettomat maakunnat eivät niitä pysty maksamaan. Nykyinen hallitus ei Mannisen mukaan ole valinnut ainakaan helpointa reittiä uudistuksen toteuttamiseksi. ??Suuria ongelmia on ratkaistavana
Lopputuloksensa ilmoitti 311 kuntoilijaa, jotka reippailivat puolen vuoden aikana yhteensä huimat 371?233 kilometriä. Kerholaiset taas maalissa Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi 2015?2016 tuli päätökseen vappuaattona. Kempele 1071, Karsikas Antti Haapavesi 1072, Karsikas Hanna Kärsämäki 1470, Kasurinen Veikko Oulu 1515, Kellokoski Toini Oulu 1515, Kemppainen Hannu Kajaani 1304, Kemppainen Väinö Paltamo 1200, Keskikallio Raimo Kemi 1160, Kivioja Markus Jyväskylä 1548, Kiviranta Erkki Oulainen 1159, Kiviranta Ritva Oulainen 1242, Koivula Pirjo Taivalkoski 1151, Kolari Terttu Tuusniemi 943, Konttajärvi Erkki Pello 846, Konttajärvi Salli Pello 2087, Kopola Leila Haapajärvi 1056, Korpela Olavi Siikajoki 2032, Korpela Raija Siikajoki 740, Korri Eino Lappajärvi 896, Kortesalmi Rauni Espoo 1006, Korvuo Markku Suomussalmi 2038, Koskela Aila Ylivieska 1057, Koskela Arno Kankaanpää 670, Koskela Jouni Tampere 1041, Koskenkorva Vilho Nivala 1200, Kukkola Tuomo Nivala 500, Kotila Veera Puolanka 1015, Kummunsalo Pertti Paimio 1153, Kuusiranta Pauli Lavia 700, Kyllönen Perttu Kajaani 1354, Kylmäluoma Juha Taivalkoski 2000, Kylmäniemi Eija Posio 1001, Kämäräinen Esa Lumijoki 1023, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas 818, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas 1332, Kässi Timo Uurainen 960, Kömi Kirsti Huittinen 754,. Sykemittarin arvonnassa arpaonni suosi Reijo Siipoa Pyhäjoelta. Teksti: Annukka Kaarela Ahlroth Seija Jämsä 936, Aho Joona Saarijärvi 542, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe 1314, Ahola Mikko Hämeenkyrö 910, Ahola Mirja Hämeenkyrö 908, Ahtiainen Pertti Joensuu 2253, Alapudas Veikko Merijärvi 852, Alasaarela Pauli Raahe 1165, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa 1073, Aula Tarja Hankasalmi 825, Buller Lilja Taivalkoski 1005, Buller Pinja Taivalkoski 1120, Erola Juhani Rovaniemi 1041, Eskola Päivi Siikajoki 1003, Filppula Erkki Raahe 1207, Göös Markku Perho 1226, Haavisto Jouko Rauma 1018, Hakala Juhani Ikaalinen 1110, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen 1014, Hanhilahti Heimo Sastamala 610, Hannula Timo Rovaniemi 1735, Harju Aulis Jalasjärvi 251, Haukipuro Kari Kempele 1002, Haukipuro Kyösti Kerava 1149, Hautamäki Aimo Siikajoki 407, Hautamäki Hannu Siikajoki 991, Heikkilä Lenitta Eurajoki 1508, Heikkinen Esa Tampere 1457, Heikkinen Jaakko Kuusamo 2339, Heinänen Markku Ruokolahti 1350, Hekkala Ilmari Suomussalmi 445, Hekkala Raija Suomussalmi 1372, He- 36 27.5.2016 pokangas Auli Oulu 911, Hepokangas Edvin Oulu 1050, Hettula Ilpo Kempele 3030, Hettula Katja Kittilä 2000, Holla Marja Kempele 1077, Holmi Arto Oulu 551, Holmström Sauli Taivalkoski 1147, Honkanen Rauno Pudasjärvi 1309, Huhtala Helena Simo 1050, Huhtanen Tapio Pori 1030, Huovinen Taisto Taivalkoski 1000, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua 1073, Hänninen Tuomo Kuusamo 1420, Ikonen Veikko Iitti 1008, Ingerttilä Pentti Muhos 2450, Isotalus Juhani Alavieska 1077, Jaakkola Anne Kerava 1001, Jaakkola Pauli Kuusamo 1275, Jokelainen Alpo Kajaani 1074, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi 1011, Jormalainen Kaarlo Siikalatva 1116, Juntunen Jouko Kemi 1972, Juntunen Matti Kempele 2132, Jussilainen Tuomas Nivala 1009, Jämsä Pentti Oulu 1288, Järvenoja Anneli Toholampi 1035, Järvitalo Esko Oulu, Jääskeläinen Tero Oulu 2533, Kaarela Annukka Oulu 1205, Kaarela Juha Oulu 1050, Kaartinen Leena Lahti 1490, Kaijansinkko Aapo Lemi 2593, Kananen Mauri Viitasaari, Kantola Jukka Tyrnävä 609, Karhumaa Kauko Oulu 1201, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki 1026, Karjalainen Aarne Vaala 2016, Karjalainen Heikki Rovaniemi 1239, Karjalainen Jouko Muhos 1595, Karppinen Seppo J.A
Kiitokset kaikille kerholaisille ja järjestäjille. Syksyllä taas uudella innolla tonnin kimppuun. Jouni Pietilä, Uusikaupunki Olavi Korpela, Siikajoki Yli kymmenen vuotta nyt kerhoa takana ja tavoite täyttyy helpommin kuin alussa. Ritva ja Erkki Kiviranta, Oulainen Takana pimeä talvi. Nyt olen ?elämäni kunnossa. 2016 37. Paljon piti hiihtää otsalampun valossa, ei ole lähellä valaistuja latuja. Nyt nautitaan valosta ja keväästä. Kyllä asetettu kilometritavoite kannustaa liikkumaan! Satu Pulkkinen, Savonlinna Anna-Kaisa ja Toivo Saarimaa, Vaala 27.5. Syksyllä 2015 kun ilmoittauduin, pidin asiaa vähän vitsinä. ja varmaan jaksan kesälläkin liikkua. Uskon ensi kerrallakin onnistuvani. Kemijärvellä lunta ja hienoja latuja riitti noin viisi kuukautta
Olipa hienoa, että oli tällainen kannuste, muuten ei olisi tullut liikuttua näin paljon. Kilot putoaa, verenpaine laskee, sokeriarvot pysyy hallinnassa, uni maistuu ja elämä on hallinnassa. Suuret kiitokset järjestäjille! Reijo Talala, Pudasjärvi. Loppu hyvin, kaikki hyvin eli kunnialla tuli suoritettua tuhat kilometriä. Nyt on heti keväästä peruskunto aika kohdallaan säännöllisen liikunnan ansiosta. Odotan jo innolla uuden kauden alkua. Raija Sarkki, Salo Hieno kerhojakso taas takana. Hiihtokausi varsinaisesti jäi lyhyeksi, mutta kävely ja juoksu on olleet taas mahdollisia. Tavoite tuli täyteen ja paljon hyvää mieltä liikkumisesta. Antti Lääkkö, Lumijoki Joka reissulla paita kastui. Jorma Tiiro, Ii 38 27.5.2016 Hiihtoinnostus oli kova, mutta lumet vähenivät uhkaavasti. Lopuksi hiihtelin 200 metrin pätkää edestakaisin. Nautin tästäkin vähästä. Pirjo Ranta, Siikajoki Alku tahmeaa, kunnon noustessa alkaa luistamaan
Talvi oli taas aika raskasta, mutta juoksu parani kevättä kohti. Aurinko, tuo ihmeellinen kirittäjä, saa juoksun kulkemaan. Pekka Riepula, Ii Laaksonen Pekka Siikajoki, Laiho Kari Laitila 1822, Laiho Venla Laitila 1944, Laitila Markku Haapavesi 1005, Laitila Tytti Haapavesi 1434, Lakkala Ossi Kuopio 1337, Lehtoaho Jaakko Tornio 1084, Lehtoaho Lauri Oulu 1007, Lehtoaho Oiva Kuusamo 1011, Lehtoaho Vilho Kangasala 2463, Leinonen Vesa Maaninka 954, Leppänen Johannes Kannonkoski 1048, Leskelä Esko Kuusamo 1196, Loikkanen Jouko Helsinki 1051, Lumijärvi Jorma Hailuoto 1176, Lumijärvi Riitta Hailuoto 782, Lumijärvi Satu Raahe 1037, Lundvall Betty Jämsä 1002, Luukinen Aulis Liminka 1200, Luukinen Ritva Liminka 1200, Luukka Elina Padasjoki 1110, Luukka Paavo Padasjoki 1008, Lähdemäki Eero Köyliö 1167, Lähdemäki Tarja Köyliö 1250, Lämsä Kalevi Oulu 1445, Lääkkö Antti Lumijoki 1130, Lötjönen Marjatta Parikkala 714, Markkanen Jouko Suonenjoki 1597, Mattila Jussi Oulu 1085, Mauno Juha Pukkila 1041, Mauno Sisko Pukkila 1034, Mertaniemi Hannu Kittilä, Messala Matti Saarijärvi 1275, Mettinen Keijo Kuusamo 1124, Mettälä Heikki Loimaa 1668, Moilanen Kaija Varpaisjärvi 868, Moilanen Tuulikki Puolanka 1678, Montonen Pentti Mikkeli 1160, Murtoniemi Alpo Kalajoki 2017, Murtoperä Martti Haapavesi 2050, Mustonen Markku Liminka 1200, Muuronen Jouko Ypäjä 703, Myllykoski Ahti Siikalatva 1220, Myllylahti Elma Haapajärvi 515, Myllylahti Matti Haapajärvi 707, Myllylä Reijo Oulu 1587, Mäki Heikki Loimaa 1150, Mällinen Antti Siikalatva 1130, Mänttäri Maire Hattula 1262, Mänttäri Tuomo Hattula 1338, Määttä Jenni Helsinki 1150, Määttä Pauli Kempele 390, Määttä Ulla-Maija Kempele 710, Määttä Yrjö Jämsä 1092, Nenonen Jaakko Ruokolahti 1010, Nikula Pauli Siikajoki 1001, Niskanen Mikko Viitasaari 385, Nummela Olavi Turku 1181, Närhi Sirpa Pihtipudas 896, Ohtamaa Heikki Nivala 365, Ohtamaa Juho Nivala 1200, Ohtamaa Kaisa Nivala 1100, Oinas Elina Muhos 600, Ojala Katri Oulu 1045, Ojala Merja Haapajärvi 1301, Ojala Olavi Kempele 830, Ojansuu Seija Sastamala 875, Ollikainen Reijo Oulu 1565, Ovaskainen Ritva Forssa 1080, Ovaskainen Teuvo Forssa 1391, Paananen Pekka Raahe 1016, Paaso Anneli Tyrnävä 1238, Paaso Esa Tyrnävä 1218, Paavola Tuija Kokemäki 1016, Pakaslahti Ari Rauma 1411, Palola Juhani Puolanka 1802, Paloniemi Markku Taivalkoski 1519, Partanen Jukka Sulkava 1002, Pekkarinen Erkki Lapinlahti 912, Pekkarinen Mirja Lapinlahti 1113, Pekonen Pentti Parikkala 1643, Pelli Terho Hyrynsalmi 882, Peltokorpi Raili Siikajoki 300, Pietilä Jouni Uusikaupunki 1000, Piilonen Kirsti Äänekoski 1006, Piilonen Pentti Äänekoski 1006, Pikkarainen Alpo Siikalatva 653, Pirttisalo Reijo Pyhäntä, Pitkälä Eila Haapavesi 1010, Pitkälä Raija Haapavesi 963, Pitkälä Veikko Oulu 1300, Pohjamo Samuli Oulu 1005, Puhakka Juha Kouvola 1660, Puljujärvi Hannu Kittilä 1591, Pulkkinen Aulis Oulu 1022, Pulkkinen Satu Savonlinna 2137, Pylväs Marja-Liisa Oulu 2836, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski 2000, Pyylampi Antti Vantaa 1100, Päkkilä Erkki Helsinki 1288, Päkkilä Esko Oulu 1166, Ranta Pirjo Siikajoki 1150, Rantakangas Antti Haapavesi 1150, Rantakangas Minna Haapavesi 1121, Rantanen Reino Raahe 1380, Rantsi Katri Varpaisjärvi 1090, Rasinkangas Jani Siikajoki 1012, Rasinkangas Sirpa Kempele 1331, Rauhansalo Kauko Savonlinna 1710, Raulamo Marja-Liisa Kangasala 1005, Rautakoski Juhani Vaasa 603, Rautio Eero Oulu 1130, Rauvola Auli Rauma 1050, Riepula Anne Ii 1188, Riepula Pekka Ii 2080, Rimpiläinen Markku Kajaani 1317, Rundgren Anita Kolari 1060, Rundgren Mikko Kolari 2250, Rundgren Raakel Pello 1020, Räisänen Juho Taivalkoski 1767, Rämö Kaisa Tammela 1137, Saari Lumi Oulu 1073, Saarimaa AnnaKaisa Vaala 1165, Saarimaa Toivo Vaala 3028, Saastamoinen Kari Kiuruvesi 1860, Sainila Aili Liminka 809, Sainila Ossi Liminka 1083, Sakko Auli Merijärvi 1166, Sakko Leena Merijärvi 1838, Sakko Markku Merijärvi 1001, Sallinen Jussi Liperi 1040, Salonen Vilho Koski Tl 1035, Sankari Terttu Pöytyä 1563, Sankilampi Pertti Kempele 2610, Sarkki Raija Salo 1323, Saukko Jaakko-Juho Kuopio 830, Sauk- ko Raisa Rovaniemi 1036, Setälä Matti Tammela 1022, Siipo Reijo Pyhäjoki 1028, Sikala Henna Kolari 1053, Silmälä Anja Tammela 1068, Silvast Tarja Hankasalmi 953, Soini Pentti Ii 225, Soronen Laila Utajärvi 832, Soronen Pekka Ii 812, Stenman-Kässi Liisa Uurainen 955, Suni Veli-Pekka Köyliö 1002, Suomela Raimo Ii 1240, Suonsivu Suvi Espoo 460, Suvanto Erkki Oulu 1475, Suvila Kalevi Loimaa 1136, Taipalinen Mikko Kouvola 1095, Taivalkoski Eija Taivalkoski 2535, Taivalkoski Hannu Taivalkoski 2642, Talala Reijo Pudasjärvi 1243, Taponen Auvo Janakkala 779, Tarkiainen Timo Espoo 1113, Teppo Markku Ylivieska 1321, Teppo Riitta Ylivieska 1302, Tieva Raimo Siikalatva 691, Tihinen Kauko Oulu 1226, Tihinen Martti Oulu 1614, Tiiro Jorma Ii 1096, Tolkkinen Eila Taivalkoski 1254, Tornberg Marketta Kuusamo 1255, Trög Sakari Rovaniemi 1020, Trög Tuula Rovaniemi 1296, Tumelius Elma Oulu 1149, Tuohinto Esko Raahe 2722, Tynkkynen Heikki Jyväskylä 1306, Tölli Kaisa Nivala 265, Tölli Teuvo Nivala 745, Törmänen Esko Kuusamo 1003, Törmänen Raili Kuusamo 945, Uosukainen Veikko Tammela 1330, Uotila Kalle Orivesi 1011, Uusisalo Irmeli Kyyjärvi 1028, Vaara Marja-Liisa Tervola 330, Vahtola Matti Haapavesi 1613, Valkeavuori Virve Hollola 1070, Vanninen Raimo Helsinki 696, Vanninen Ritva Helsinki 727, Vedenoja Simo Raahe 586, Vehniäinen Eero Salo 1530, Vihriälä Jukka Seinäjoki 2914, Vilenius Markus Ylöjärvi 824, Virranniemi Arja Raahe 818, Virranta Kari Lapinlahti 1430, Virta Antero Salo 1128, Virta Arja Salo 1132, Virtanen Keijo Tammela 1015, Vuollo Juha Muonio 860, Vähäsöyrinki Paula Nivala 200, Vähäsöyrinki Simo Nivala 1217, Vänttilä Samuli Oulu 526, Väyrynen Paavo Siikajoki 1168, Ylikulju Aki Liminka 700, Ylikulju Aulis Raahe 1111, Ylikulju Ismo Muhos 950, Ylimartimo Eila Simo 2290, Yrjänä Kaija Siikajoki 1047, Yrjänä Kalle Siikajoki 1000, Yrjänä Petteri Siikajoki 1050, Yrjänä Saara Siikajoki 520, Yrjänä Sirkka Siikajoki 700. 27.5. 2016 39
Mielikuvaa yksipuolistaa sekin, että Taloustutkimuksen alkuvuodesta tehdyn selvityksen mukaan kolmannes naiskannattajistamme on hävinnyt noin vuodessa, ja se, että 49 kansanedustajistamme ainoastaan 14 on naisia. Minullekin meni aikaa löytää todellinen poliittinen kotini, koska juuria tai yhteyttä keskustaan ei ollut. Kun aatteen löysin, se kolahti ja kovaa. Uskon, että moni poliittisesti koditon kokisi samoin, jos näkisi keskustan, kuten minä sen näen. Keskusta on ennen kaikkea nimensä mukaisesti poliittisesti keskellä. Naiskansanedustajia on suhteellisesti vähiten verrattuna muihin puolueisiin. Keskustan elinvoimaisuuden takia tähän on reagoitava. Se on tärkeimpiä kivijalkojamme puolueen tulevaisuuden kannalta. Toisten arki on kaupungeissa, toisten maaseudulla. Eritaustaisia, erilaisia ihmisiä. On myös maaseudun etu, että kaupungeilla menee hyvin. Oikeudenmukainen keskusta toteuttaa aatettaan ja pitää heikoimman puolta. On kaupunkilaisenkin etu, että maaseutu voi hyvin, että meillä on omavaraista ruoka- ja energiatuotantoa. Se on kokonaisuuden ymmärtäjä, ei poliittinen ääripää tai yhden asian liike, joka asettelee kansalaisia vastakkain ja edustaa vain osaa heistä. Emme aja kontrolloivaa sosialistista järjestelmää tai suuren pääoman kovaa, oikeistolaista yhteiskuntaa. Tehkää viisaita valintoja. Annina Ruottu FT, VTM keskustan varapuheenjohtajaehdokas Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja Lieto. Ihmisiä, jotka täydentävät kokonaisuutta. Kaikki eivät saa aatetta äidinmaidossa, syntymälahjana. Suomi on osa glo- 40 27.5.2016 Keskustaan kuuluu eritaustaisia, erilaisia ihmisiä. Tämän täytyy näkyä selkeästi ulospäin. baalia kokonaisuutta, mutta silti itsenäinen kansallisvaltio, jonka on tehtävä rakentavaa yhteistyötä joka ilmansuuntaan. Keskustalle kaupungit ja maaseutu eivät ole vastakkaisia, ne täydentävät toisiaan. Ymmärrämme oman ruokatuotannon, yksityisyrittäjyyden ja pk-yrittäjyyden, mutta myös ympäristön ja luonnon merkityksen hyvinvoinnillemme ja taloudellemme. Meihin kuuluu erilaisia perheitä, perheettömiä, yksineläjiä. Jotkut puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea. Rajoittunutta mielikuvaa on muutettava, jotta olemme aidosti yleispuolue, kaikkien suomalaisten puolue. Tämän täytyy näkyä selkeästi ulospäin. Puoluekokousvalinnat lähestyvät. Keskusta on inhimillisyyteen perustuva kansanliike. Olen asunut pitkään ulkomailla kansainvälisen politiikan tutkijana ja katsellut ulkoapäin Suomen toimia. Voin ilolla todeta, että kokonaisuuden ymmärrys on näkynyt juuri keskustan ulkopoliittisessa linjassa. Onkin tärkeää, että keskusta jatkaa vahvaa, aktiivista ja tasapainottavaa rooliaan Suomen ulkopolitiikassa. Miten? Ihminen samaistaa itsensä johonkin mielikuvaan, aatteeseen tai ihmiseen ja valikoi poliittisen suuntautumisensa sen mukaisesti. Puolueen mielikuvan uudistamiseksi tarvitsemme puolueen näkyville paikoille monipuolisesti erilaisia, erilaisen taustan omaavia, eri-ikäisiä ihmisiä, uusia kasvoja, joihin samaistua. Mielipiteet Keskustan monipuolisuus ei näy ulos Juuriltani paljasjalkaisena turkulaisena tiedän, että monien kaupunkilaisten käsitys keskustasta on rajoittunut. Jotkut ovat maail- mankansalaisia, toiset kokevat itsensä eurooppalaisiksi, toiset yksinomaan suomalaisiksi. Monipuolisuus näkyy ulospäin parhaiten puoluejohdon kokoonpanossa. Aatettamme ei tunneta. Oppositio mielellään pönkittää rajallista mielikuvaa keskustasta iäkkäämpien miesten maaseutupuolueena
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskustan pitää verkostoitua Puoluesihteerillä pitää olla johtajuutta Keskustan ohjelmatyössä törmätään Uudelta puoluesihteeriltä vaaditaan usein siihen, ettei puolue ole riittävän hyvin verkostoitunut. Samalla kun nelosolut syrjäyttää kolmosolutta, kasvaa alkoholin kulutus. Alkoholin haitat maksavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan useita miljardeja euroja vuosittain. Hän on toiminut johtavissa tehtävissä MTK:ssa ja nykyään Arlassa. Hänellä on sekä työ- että järjestötoimintansa perusteella laajat yhteydet eri puolille maata. Keskustan Vantaan kunnallisjärjestö Riikka Pirkkalainen puoluesihteeriehdokas Alkoholilaki oli pettymys Annina Ruottu varapuheenjohtajaksi Varsinais-Suomen keskustanaiset päät- tivät yksimielisesti tukea Annina Ruottua varapuheenjohtajaksi vuosikokouksessaan huhtikuun alussa. Ruottu on tehnyt paljon hyvää työtä keskustanaisten varapuheenjohtajana, kiertänyt reippaasti Suomea tuoden esiin naisten asemaa ja tärkeyttä puolueessamme. Ruotun luontaiset vahvuudet ovat hänen koulutuksensa tuomat avarammat näkökulmat. Keskustassa on kuitenkin tarvetta myös sisäiselle verkostoitumiselle. Meillä on runsaasti jäseniä, jotka toimivat aktiivisesti erilaisissa järjestöissä. Heidät kannattaa koota keskustan omille foorumeille antamaan asiantuntemustaan ja kokemuksiaan puoluetyön kehittämiseksi. Olen toiminut 16 vuotta oman akavalaisen ammattiliittoni luottamustehtävissä ja kokenut itsekin sen, ettei verkostoitumiselle ole keskustan sisällä ollut kanavaa. Sama koskee muitakin kuin ay-järjestöjä. Se jättäisi keskustasta politiikkaa suuremman jalanjäljen yhteiskuntaan. Sisäisen verkostoitumisen tarvetta on myös kunta- ja maakuntapolitiikan osalta. Keskustalla on erityisesti kuntapolitiikassa paljon jäseniä, jotka eivät vielä ole mukana järjestötyössä. Käytämme paljon energiaa sen pohtimiseen, kuinka voisimme saada uusia toimijoita mukaan keskustaan. Meidän kannattaa hyödyntää aiempaa tehokkaammin myös sellaiset henkilöt, jotka ovat jo sitoutuneita keskustaan, mutta eivät ole löytäneet polkua järjestötoimintaan. Keskustalla on myös poikkeuksellisen suuri ja valitettavan vähän hyödynnetty voimavara entisissä toimijoissa, jotka ovat olleet poliittisissa ja järjestöllisissä tehtävissä puolueen aiemmissa vaiheissa. Heidän kokemuksiaan ja pitkän kaaren ajatuksiaan tulevaisuuden suunnasta kannattaa hyödyntää. puoluetoiminnan johtamisessa vahvaa järjestöosaamista, johtajuutta ja organisointikykyä. Hän on valmistunut Turun yliopistosta kansainvälisen politiikan linjalta, väitellyt Englannissa EU-politiikasta ja tehnyt politiikan tutkimusta Euroopassa ja USAssa. Hänellä on koulutusta myös sosiaalipo- litiikkaan, taloustieteisiin ja kansainväliseen oikeuteen. Hän osaa arvioida yhteiskunnallisia neuvotteluja ja päätöksentekoa monelta kannalta ja puolustaa meidän suomalaisia perinteitämme ja yhteiskuntarakennettamme. Hyvä esimerkki on päivänpolttava aihe vapaakauppaneuvottelujen vaikutuksesta maataloustuottajiemme jo ennestäänkin vakavaan ahdinkoon. Ruottu on nähnyt kokonaiskuvan jo pidemmän aikaa. Koko sote-uudistuksen säästöiksi joskus tulevaisuudessa on toivottu jopa kolme miljardia vuodessa. Olen syvästi pettynyt keskustaan. Toisaalta kolmannen sektorin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa koko ajan. Puoluesihteerin on pidettävä keskusta kehityksessä mukana. Keskustan on jo ihan lähitulevaisuudessa verkostoiduttava aiempaa määrätietoisemmin kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinatoimijoiden kanssa. Puoluesihteerinä rohkaisisin kaikkia keskustalaisia toimimaan rohkeasti po- liittisten luottamustoimien ohella muissa järjestöissä. Käytännössä ruokakauppoihin tulevat nelosoluet ja samanvahvuiset lonkerot sekä niin sanotut limuviinat. Hän ymmärtää, että me emme kaipaa geneettisesti manipuloituja tuotteita, vaan puhdasta suomalaista ruokaa pöytiimme. Varsinais-Suomen Keskustanaiset Hallitus muuttaa esitystään alkoholi- lain kokonaisuudistuksesta. Suhteiden on oltava valmiina, kun niitä politiikan tekemiseen tarvitaan. Puolueen ympärillä toimiviin järjestöihin verkostoituminen on ulkoista verkostoitumista. Poliittisesta linjasta vastaavat puolue-elimet, puoluesihteeri johtaa puolueorganisaatiota. Ehdolla olevista henkilöistä Sami Kilpeläinen täyttää parhaiten nämä vaatimukset. Puoluesihteerin tehtävä on poliittisesta luonteestaan huolimatta työpaikka, joten henkilöä valitessa täytyy käyttää samankaltaista harkintaa kuin mitä tahansa johtotason tehtävää täytettäessä. Työ- ja järjestötoiminnan kautta Kilpeläinen on saavuttanut sellaisen pätevyyden, jota puoluesihteeriltä vaaditaan. En äänestä seuraavissa vaaleissa keskustan ehdokkaita, jos uusi alkoholilaki hyväksytään nyt kerrotussa muodossa. Rauno Pelkonen Heinävesi 27.5. 2016 41
jätti opetusministerille paljon soveltamisen varaa. Erityisrahoituksen jakaminen antaa opetusministerille valtaa. Nyt niitetään mitä kylvettiin. Silja Silvasti Nummela Alkoholilain uudistus tuo merkittäviä haittoja Kun hallituspuolueiden kesken näyttää sovi- Tällaisen alkoholin kulutuksen kasvun voi- tun, että väkevämmän A-oluen myynti sallittaisiin kaupoissa, on tärkeää kunnolla arvioida tällaisen päätöksen vaikutuksia. Perusteluna on ennen kaikkea mainittu Viron tuonti. Jos oletetaan, että oluen myynnin kokonaismäärä ei muuttuisi ja joka kolmas ostettava olut olisi A-olut, väkevyydeltään 5,5 prosenttia, suomalaisten alkoholin saanti kasvaisi noin 3?5 prosenttia. daan kohtuullisen luotettavasti arvioida lisäävän alkoholikuolemia noin 100?150:llä vuodessa. Yliopiston ja virkamiesten ensisijainen tehtävä ei ole tarkastella päätöksiensä aluetaloudellisia, yhteiskunnallisia tai koulutuksen saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia. Tilanteeseen olisi halutessaan pystynyt vaikuttamaan hallituksen tekemän politiikan kautta. Mielipiteet Savonlinnassa niitettiin mitä kylvettiin Päätös Savonlinnan opettajankoulutuksen siirtämisestä Joensuuhun on tehty. Koulutuspolitiikan saralla leipätyötä tekevänä olen saanut seurata keskustelun kahta eri puolta: sekä aluekehityksestä ja valtiontalouden kokonaisvaikutuksista aidosti huolestuneita keskustalaisia että kepun myöhäisestä reaktiosta ärtyneitä koulutuspolitiikkoja. Koulutuspolitiikan asiantuntijoiden silmissä asia on selvä: yliopisto seuraa yliopistojen rahoitusmallin, opetus- ja kulttuuriministeriön, koulutusleikkausten ja hallitusohjelman linjaa. Savonlinnan kampuksen lakkauttaminen on ollut Itä-Suomen yliopiston johdon ja OKM:n virkamiesjohdon tahto jo pitkään. Lakkauttamista ajavien silmissä Savonlinna ansaitsee tulla suljetuksi. Vastaavasti lisäykset esimerkiksi sairaalahoidoissa olisivat noin 1 000?1 500 asiakasta, puhumattakaan muusta terveysja sosiaalipalvelujen käytön lisäyksestä, rasitteista järjestyksenvalvonnassa, perheissä, työpaikoilla ynnä muualla. Tästä kaikesta aiheutuvat lisäkustannukset söisivät myös varsin paljon tavoiteltua sote-uudistuksen säästöä. Viime aikojen ennennäkemättömän kova olutteollisuuden ja kaupan lobbaus varsin kyseenalaisin asiaperustein näyttää vaikuttaneen poliittisiin päättäjiin. Tuodaanhan olutta Virosta matkojen mukana ennen kaikkea hinnan, ei saatavuuden vuoksi. Olennaista on, mitä tapahtuu sille 92 prosentille olutta, jota ostetaan päivittäin ympäri Suomea kaupoista, huoltoasemilta ja kioskeista. Tämä on aivan keskeistä, koska oluen osuus on noin puolet suomalaisten alkoholin saannista. Se on ensisijainen vaihtoehto harvalle opiskelijalle, siellä keskeyttämisprosentti on keskivertoa suurempi, ja sieltä valmistuu liian vähän tohtoreita. Lisäksi yliopistoilla on perustuslain suoma autonomia ja oikeus päättää omista asi- oistaan, seurauksista viis. Jos tällaiset arviot kuulostavat kovin teoreettisilta, voidaan muistaa, että vastaavat arviot vuoden 2004 veronalennuksen vaikutuksista osuivat varsin hyvin kohdalleen. 42 27.5.2016 Eräänä perusteluna on myös mainittu ravintolaelinkeinon tukeminen. Mutta kun ravintoloista saa jo nyt A-olutta, eikö A-oluen vapaampi saatavuus kaupoista olisi enemminkin tämän tavoitteen vastaista. Se on kuitenkin vain noin kahdeksan prosenttia suomalaisten oluesta, ja tämä tuskin vähenisi kovin paljon. Samalla vipuvarrella Jukka Gustafssonkin viime kaudella Savonlinnan pelasti. Tällä kaudella Sanni Grahn-Laasonen on painottanut rakenteellista kehittämistä ja kannustanut rahoitusneuvotteluissa yliopistoja pienten alojen ja yksiköiden lakkauttamiseen. Hallitusohjelman kirjaus yhdistettynä keskittämistä ajavaan ministeriin antaa selvät askelmerkit. Tämä olisi kuitenkin pitänyt tehdä jo viime vuonna. Hallitusohjelman kirjaus ?korkeakouluverkkoa rationalisoidaan. Yliopistoja ohjataan raken- teelliseen kehittämiseen, pienten oppiaineiden ja yksiköiden lakkauttamiseen. Opetusministeriön lokakuisessa ohjeistuksessa yliopistoille on todettu, että on välttämätöntä keskittää voimavaroja harvempiin yksiköihin. Puoluekokous 2014 ja puoluevaltuusto keväällä 2015 olivat oikeassa vaatiessaan keskustalle opetusministerin salkkua. Salkkujakoa suurempi ongelma on se, että hallitusneuvotteluissa linjattiin selkeästi yliopistoyksikköjen vähentämistä puoltava kanta. On myös hämmästeltävä keskustalaisten ministerien toimintaa koulutuspolitiikkaa käsittelevässä ministerityöryhmässä, kun Savonlinnaa koskeva päätös tuntui tulevan eduskuntaryhmälle täytenä yllätyksenä. Hallituksen aloittaessa ei varmistettu, että keskustan kädenjälki näkyy koulutuspolitiikassa. Surullista on, jos raha jyrää terveyden. Olutpäätöksen vaikutukset olisivat monen seuraavan vuoden aikana ilman muuta kansanterveydellisesti huomattavan haitalliset. Mielestäni olennaisesta liberalisoimisesta voidaan puhua vasta sitten, kun suomalaisten alkoholin kulutus ja haittojen määrä on pudonnut paljon nykyistä matalammalle tasolle. Toivottavaa olisi, että ennen kuin mennään lakiesitykseen, tai viimeistään eduskunnassa, uudistuksen järkevyys vielä arvioitaisiin. Pekka Puska Emeritus pääjohtaja, THL
Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Nyt pitäisi kysyä pari kysymystä Pääministeri Juha Sipilä kertoi jossain haastattelussa, että hän ryhtyi poliitikoksi, koska haluaa muuttaa poliittista kulttuuria. Tehokkaimmin kansainvälistyminen toteutuu kuitenkin siten, että toiminta on tietyn henkilön vastuulla. Kansainvälistyminen on useimmiten helpostikin mahdollista viedä käytännön toimenpiteiden tasolle, kun eri maiden toimijat ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa ennalta suunniteltujen tapaamisten merkeissä. Toivomme, että kukin äänestäjä voisi yhdeksi nimeksi kirjoittaa Katri Kulmunin nimen. Saaduista teeseistä on myös helppo rakentaa pitkän tähtäimen suunnitelmat. Jotta uudistettu toimintakulttuuri sisäistetään yhteisössä tai yrityksessä, voidaan helposti laatia koko henkilökunnalle perehdytysohjelma, joka sisältää vastaukset ja noudatettavat periaatteet. Matti Ahonen Mäntsälä Kansainvälistymisestä on paljon etua Yhdyn kansanedustaja Katri Kulmunin näkemykseen (Suomenmaa 13.5.2016), että keskusta on kansainvälinen kansanliike. Keskustan keskeiset päämäärät ja tavoitteet pyrkivät sellaisten yhteiskunnallisten kysymysten esillä pitämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, jotka ovat yhteisiä ainakin useimmissa Euroopan maissa. Kyllä keskustan puoluejohdossa tarvitaan ulkopolitiikasta kiinnostunut ja sitä osaava henkilö. Jokainen saa kirjoittaa äänestyslippuun kolme nimeä. Hänellä on siis edellytykset kerätä laajaa kannatusta yhteiselle kansanliikkeellemme. Kun kannamme raskasta hallitusvastuuta, on tärkeää, että puolueen kosketus kenttään ja tavallisen ihmisen arkeen säilyy. Uskomme, että Kulmuni olisi varapuheenjohtajana kenttää aktiivisesti kiertävä ja kentän mielipiteitä kuuleva edustaja. Maatilan tyttönä ja lappilaisen kunnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Kulmuni tuntee maakuntien kehityksen haasteet. valittava nuori nainen. Kiistatta asia on todettava pääministeri Sipilän ansioksi. Keskustan näkökulmasta uudistettavaa kulttuuria olisi syytä myös tarkastella hieman lähemmin. Viimeisten viidentoista vuoden aikana ne yhteisöt ja yritykset, jotka ovat menestyneet hyvin ja kasvaneet, ovat osanneet sille ajalle sopeuttaa oman sisäisen kulttuurinsa ja monistaa sen toiminnassaan. Tätä ei useinkaan tulla ajatelleeksi. Näin lienee ollut ainakin keskustan nuorisojärjestöissä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden taantumisuhka, useat perhepoliittiset kysymykset sekä tasa-arvo ovat asioita, joissa eri maiden poliittisilla toimijoilla on selkeästi yhteisiä päämääriä. Samoin olen Kulmunin kanssa samaa mieltä siitä, että keskustan kansainvälistyminen toteutuu parhaiten siten, että keskustalle laaditaan kansainvälistymisstrategia. On toki myönteistä, että innokkaita toimi- joita on jo ollut keskustan kansainvälisessä toiminnassa. Onnistumisen avain on jokaiselle ajalle valittu oikea toimintakulttuuri. Kuinka sitten keskusta voi muuttaa ja uudistaa omaa toimintakulttuuriaan? Tähän on olemassa jo vuosia sitten oivallettu toimintamalli, jonka avulla varsinkin menestyneet yhteisöt ja yritykset ovat toimineet. Jo silloin oivallettiin se tosiasia, että koska toimintaympäristö muuttuu alati esimerkiksi uusien keksintöjen tai olosuhteiden takia, on yhteisöjen ja yritysten kysyttävä itseltään vähintään kymmenen vuoden välein kaksi kysymystä ja vastattava niihin. Kysymykset ovat: miksi yhteisö tai yritys on olemassa, ja miten yhteisö tai yritys toteuttaa olemassaoloaan aktiivisesti. Vastaukset kirjataan muistiin. Näistä kahdesta kysymyksestä saadut vastausteesit sisältävät syyt ja keinot, miten tulisi toimia ja uudistua tällä hetkellä. Kulmuni sai keskustan ehdokkaista viime eduskuntavaaleissa suhteellisesti eniten vaalipiirinsä ääniä heti Juha Sipilän jälkeen. Lapin piirin alueen keskustatoimijoina olemme seuranneet hänen uransa kehittymistä. Kulmunilla on myös kansainvälistä kokemusta eri tehtävistä, ja hän hallitsee viisi kieltä. Moni aktiivisesti politiikkaa seuraava on varmasti samaa mieltä muutoksen tarpeesta. No, onko poliittinen kulttuuri muuttunut Sipilän aikana? Edelleen oppositio haukkuu, vääristelee ja suorastaan valehtelee hallituksen aikaansaannoksia tai tekemättömiä päätöksiä. Kielenkäyttö on usein törkeää, loukkaavaa ja suoraan henkilöön kohdistuvaa, itse asian sijasta. Sen sijaan hallituksen toimintatavoissa on tapahtunut selkeä ja mieluisa kulttuurin muutos. Kaksi hyvää ja sopivaa ehdokasta saa valita vielä sen päälle. Anja Hannula Rovaniemi Pirkko Jauhojärvi Kittilä Tarja Kaisanlahti Kemijärvi Aino Kulpakko Pelkosenniemi 27.5. Esimerkiksi kokemusten vaihto ja tutustuminen toisen maan aluepolitiikan hyviin käytäntöihin voivat antaa sysäyksen käytäntöjen kehittämiseen myös Suomessa. Marianna Rossi KTM, Oulu Kulmuni toisi uutta voimaa Kun Annika Saarikko on jää- mässä pois keskustan puoluejohdosta, on tilausta jälleen nuoremman polven naisvaikuttajalle. Katri Kulmuni ei kuitenkaan olisi mikään ?kiintiönä. 2016 43
Keskusta Forssan torilla. Naapurikuntien valtuustoryhmien ja kunnallisjärjestöjen edustajat tervetuloa mukaan. Turun Keskustaopiskelijat ry., Sääntömääräinen kevätkokous ti 31.5. Tervetuloa tapaamaan! Puoluejohtoon pyrkivien tentti to 2.6. Mukana kansanedustajat Annika Saarikko ja Olavi Ala-Nissilä. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa, 28.5. Tulee toki mielenkiintoisia ohjelmia, jopa opettavaisia ja tietoamme lisääviä dokumentteja sekä tietenkin viihdettä ja uutisia. Mutta jokapäiväinen saippuasarjamme, jota katsotaan edelleen vauvasta vaariin, puhuttaa ja liikuttaa meitä päivittäin. Tämä kyseinen ohjelma antaa kuitenkin perhe-elämästä ja ihmissuhteista varsin kieroutuneen kuvan. Lapset ilmaiset pettymyksensä uhkauksilla ja kostolla. sihteerit yhteiseen palaveriin ke 1.6. Siinä yleisenä aiheena on aikuisten ja lasten välinen jatkuva kaunainen riitatilanne. Alust. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Raision Keskustaväen kesätapahtuma Hintsan pihalla ke 15.6. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Raision Keskusta: Sotemuutoksista ilta valtuustosalissa ti 31.5. Takaisin Helsinkiin palaamme klo 17 mennessä. Vesaiset huolehtivat retkieväistä. Jos tarvitset kuljetuksen Helsingin keskustasta ilmoittautumisen yhteydessä. muutosjoht. mennessä (louhikoskialasuutari@gmail.com tai hannele.ilomakipiirila@gmail.com) Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. Ulla-Riitta Yleniuksen muistoja kerhon 25-vuotiselta taipaleelta. Osallistumismaksu 15e/hlö suoritetaan paikanpäällä ennen tilaisuutta. Puoluekokous lähestyy ja puolueen varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdok- kaat kiertävät esittäytymässä eri puolilla Suomea. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. Ks ilm. 20 puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. klo 18. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. Kokoukseen tulisi ilmoittautua 16.5. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat. Tule mukaan Lahden Keskustan järjestöiltaan, missä voit tavata, kuulla ja tentata ehdokkaita. 29.5. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanais- Miten sitten on lapsille selitettävissä se, että aikuisten suhteet useisiin eri henkilöihin eivät olekaan yhteiskuntamme valtaenemmistön, vaan prosenteissa häviävän pienen vähemmistön tapa. Perheissä ohjelmaa katsovat usein hämmentyneet lapset keskenään, kun aikuiset tekevät kiireisiä kotitöitä töistä palattuaan. Eero Vainio varapuheenjohtaja Vesaisten Keskusliitto ten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Tule puhumaan politiikkaa ja tapaamaan vpj- ja puoluesihteeriehdokkaita! Hauhon py. kello 18 . Sitovat ilmoittautumiset 7.7. mennessä Juhanille (juhani.horkko@gmail.com) tai Sirpalle (044 062 2266). Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. klo. klo 18 Karnaisten ABC:lle. ke Annika Saarikko. Loimaa. Kaisaniemen puistossa. Keskustajärjestöjen osasto pääteltassa Mahdollisuuksien torilla. Osastot avoinna la klo 11-20 ja su kello 11-18. Kokoontuminen luontokeskus Haltialla klo 11. klo 11 alkaen. Ilm. Vietämme päivän ulkoillen ja grillaten luonnon helmassa. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. Sunnuntaiaamun lasten animaatio-ohjelmista huomaa, miten aamun mittaan ohjelma muuttuu yhä enemmän väkivaltaa sisältäväksi hirviömaailmaksi, jossa ongelmanratkaisu on aina käydyn taistelun lopputuloksessa. Helsinki Ulkoilupäivä Nuuksion kansallispuistossa su 29.5. Rannikkoseutu 20.5. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Kahvi klo 17-17.45. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. Antti Parpo, juontaja Jukka Rantala. Uusimaa Lohja, kj ry kutsuu py:sten pj:t ja 44 27.5.2016 Aivan pienille lapsille suunnattuja videopelejä ei taida löytyä; pelejä, joissa pääsisi etenemään ilman jonkinasteista väkivaltaa tai ainakin erilaisten taisteluaseiden käyttöä. Mitä suositummasta pelistä on kysymys, sitä enemmän sen sisältö perustuu sotaan ja taisteluun tehokkailla sodankäyntivälineillä. Ihmisen ampuminen todentuntuisessa pelissä ei ole mitenkään ihmeellistä. Tuleehan tv:stä muutakin kuin väkivaltaa. klo 18. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Lapset median armoilla Elämme keskellä valtavaa mediatulvaa. Kesäpäivät Merimaskun Taattisten tilalla (Koverintie 23, 21160 Merimasku) ke 13.7. Ei keilata. Varsinais-Suomen keskustaveteraanit. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. Ehdokkaita haastattelevat Johanna Korhonen ja Pirkko Määttälä. Tervetuloa juttusille! Lammi la 18.6. osoitteeseen helsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050 5755236. Ulkoilupäivän järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Tutustuminen Helsingin uuteen kaupunginmuseoon su 29.5.. Aluksi juomme pullakahvit Kiseleffin talossa Ciao!Caffe&Winebarin kabinetissa 2. Ota rohkeasti yhteyttä. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoel- le. Järj. Humppilan py. Hattula la 11.6. Maatalousilta Sarka-museossa su 19.6. Me- dia on läsnä kaikkialla, eivätkä siltä välty edes taaperoikäiset lapset. Aikanaan pystyimme jotenkin hallitsemaan median kulutustamme, kun se vielä saapui luoksemme klassisella tavalla sanomalehtenä tai radio-ohjelmana, ja myöhemmin television välityksellä. Television visuaalinen viesti oli se käännekohta, joka sai meidät nauliintumaan kuvan ääreen, ja nyt tuo kuva hallitsee ihmisten elämää lähes kaikkialla. Tv-ohjelmat, pelit ja koko mobiili kuvamaailma ovat hyvin keskeinen osa jokapäiväistä elämäämme. Mitä tuo kuvamaailma sitten kertoo. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Paikkana Reumayhdistyksen tilat osoitteessa Vapaudenkatu 1 D, Lahti. Ehdokkaista tilaisuuteen ovat ilmoittautuneet puoluesihteeriehdokkaat Olli Riikonen ja Riikka Pirkkalainen, Mari Kokko sekä varapuheenjohtajaehdokkaat Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen, Anne Kalmari ja Annina Ruottu. klo 10 alkaen. Vuosikokous Hämeen Mokian tiloissa (entinen KOPin talo, Hauhontie 14 D) ma 30.5. klo 18. Ajankohtaiskeskustelua alustavat kansanedustajat Pertti Hakanen ja Olavi Ala-Nissilä sekä johtaja Minna-Mari Kaila ja johdon avustaja Tiina Perho MTK:sta. Keskustan seniorikeilaajat keilavuoro myös koko kesän ajan Raision Keilahallilla torstaisin klo 15-16, Juhannusviikolla to 23.6. klo 17, politiikan kuulumiset tulee kertomaan puolueen vpj. Kahvitarjoilu. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Klo 18, aluksi kahvitarjoilu. Vas- taisin, että lähinnä väkivaltaa. 17.30 Panimoravintola Koulussa Eerikinkatu 18. Paikalla myös Uudenmaan piirin tj Ari Maskonen. Kahvittelu ja kokoustaminen alkaa klo 12. Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. Kahvitarjoilu. Avoinna arkisin klo 9-15. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Lahden keskustan järjestöilta ti 31.5. Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 24.5. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Kaupungintalo, valtuustosali Sote- ja maakuntailta ti 31.5. Klo 18, alustajana Antti Parpo. Osallistumismaksua ei peritä. kerros, osoite Aleksanterinkatu 28. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. Tämän jälkeen tutustutaan museoon. Lämpimästi tervetuloa! Järjestäjä Keskustanaisten Helsingin piiri. Maailma Kylässä ?festivaalit 28.
Vapaiden asuntojen tilanne elää heillä jatkuvasti, josta johtuen yksityismajoitustiedustelut ja varaukset tulee tehdä suoraan puhelimitse numerosta (06) 420 9090. Keskustaväki huomio! Tulossa kaikille avoin Ajankohtainen Keskusta-ehdokastenttitilaisuus ke 1.6. ja Tampereen Kj. Kaleva, py:n sääntömääräinen vuosikokous pe 27.5. Keskustelemassa vpj.ehdokkaat Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen, Annina Ruottu, Hanna Huttunen ja Antti Kurvinen sekä puoluesihteeriehdokkaat Jouni Ovaska, Olli Riikonen, Mari Kokko, Riikka Pirkkalainen ja Sami Kilpeläinen. klo 18.00 Tampereella, paikkana Buffet&Cafe Linkosuo, os. Kahvit klo 17.30 alkaen. Tarjolle tulee meidän tentattavaksemme todella mielenkiintoinen ehdokaskattaus kesän Seinäjoen puoluekokousta ajatellen. Sitovat ilmoittautumiset: kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail.com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja.kiviniemi@ keskusta.fi Keskustan Ala-Honkajoen paikallisyhdistys, Hapuan paikallisyhdistys, Kankaanpään paikallisyhdistys, Kavoluoman paikallisyhdistys, Korvaluoman paikallisyhdistys, Kyynärjärven paikallisyhdistys, Santaskylän paikallisyhdistys, Venesjärven paikallisyhdistys, Veneskosken paikallisyhdistys, Keskustan Verttuun paikallisyhdistys, Keskustan Vihteljärven paikallisyhdistys ja Kankaanpään Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 30.5. klo 19 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa, Kuninkaanlähteenkatu 12. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Keskustanaisten Kesäteatteriretki Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatteri Satulinna näytökseen 31.7. klo 16. Esillä sääntömääräiset asiat. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Asunnot ovat kerros-, rivi- ja omakotitaloissa. Kangasalan torilla. Koskela 050 527 2129. Piiritoimisto suljettuna viikolla 22: tj. Myös uudet jäsenet tervetulleita! Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheittokisat ti 31.5. 20 e. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. klo 9 alkaen. Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 6.6. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, 27.5. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Klo 10 alkaen Kauppakeskus Elon pi- Kiikoisten paikallisosaston kevätkokous pidetään Op-kerhohuoneella ke 1.6. Lähetä ne piiriin: Keskustan Pirkanmaan piiri ry. Järj. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. Piirillä on majoitusvaraukset Hotelli Sorsanpesään, kahden-kolmen hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. klo 17.30 alkaen. Keskustan uusi puoluesihteeri Timo Laanisen seuraajaksi. Lähdetään kaikki yhdessä mukaan tukemaan meidän oman ehdokkaamme Jouni Ovaskan tietä Keskustan puoluesihteeriksi, katso Jounin nettisivuilta lisää: www.jouniovaska.fi Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskustan LänsiTampereen py. Hinnat 70 -82,50 eur/yö/hlö. klo 18 johtokunta ja Kangasala, kj. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Jari Laukkanen Skumppaa on EKN:lla riittänyt Anja Manninen Edistykselliset Keskustanaiset ry eli EKN on tunnettu räväköistä aloitteistaan ja kannanotoistaan sekä vapaamuotoisista ?skumppaa ja aivojumppaa. 2016 45. Jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@ keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. Kahvitarj. Tarvitsemme toisiamme, Kentala-Lehtonen sanoo. hassa. Maanantaimarkkinat kutsuvat Keskustorille: Tervetuloa keskustalaisille markkinakahveille ma 6.6. klo 18 alkaen piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Lippuvaraukset pilvi.karkela@ippnet.fi tai p.0405895709. Keskustaväen kirkkopyhä 11.9. Mänttä-Vilppulassa Mäntän Kirkossa sekä Keskustanaisten 75-juhlavuoden maakunnallinen juhla. (tarkempi tieto ilmoitetaan myöhemmin) Länsi-Tampereen py ja Tampereen Keskusta järjestävät paneelikeskustelun ?Ajankohtainen Keskusta. on meille tärkeä henkilövaalipäivä hämeenkyröläisen puoluesihteeriehdokkaamme Jouni Ovaskan osalta. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Yhdistys haluaa toimia niin, että asioita katsottaisiin myös nuorten naisten, ei pelkästään keski-ikäisten miesten näkökulmasta. EKN on muun muassa vaatinut hallitukseen sinkkuministeriä ja samaa sukupuolta oleville täydellistä adoptio-oikeutta. EKN ei kannata maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua, johon keskustassa ja muissakin puolueissa aika ajoin syyllistytään. . Markkinat avaa eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen. ruoka-aineallergiat. Lisätiedot ja ilm. Moilanen 040 582 7571. Ylöjärvi, keskustaväki mukana Ylöjärven Markkinoilla la 28.5. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteeseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. perjantaisin. Lähde ehdokkaaksi. Lähtö Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. -paneelikeskustelu ke 1.6. Tervetuloa johtokunta Tampere, Kj. klo 14. Myös uudet jäsenyydestä kiinnostuneet tervetuloa! Tampere: Länsi-Tampereen Keskustan ja kunnallisjärjestön ?Ajankohtainen Keskusta. Kokoontuessaan naiset ottavat lasin tai kaksi, mutta kilistelevät vain sivistyneesti. EKN juhli lauantaina 10-vuotista taivaltaan juhlaseminaarin merkeissä keskustan puoluetoimiston tiloissa Helsingissä. EKN on Helsingin Keskustaan kuuluva paikallisyhdistys, jonka tavoitteena on edistää välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . mukana Kangasalan Yrittäjien järjestämillä Kevätmarkkinoilla pe ja la 20.-21.5. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sihteerit: KJ:t ja Py:t ilmoittakaa kesän tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@ keskusta.fi Ovathan yhdistyksenne puoluekokousedustajien puoluekokousvaltakirjat kunnossa. Raija Moilanen, p. 044 727 1302 Pirkanmaan keskustaväki - Yhteistyöllä tuloksia! Kaikki tiet vievät Seinäjoelle erityisesti la 11.6. klo 18 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. Vaikka jäsenistömme on kaupunkilaisia, meillä on juuret maaseudulla. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista paikalla olevien luottamushenkilöidemme kanssa! Talkoolaisten ilmoittautuminen Elinalle tai Minnalle! Etelä-Tampere, py ry:n vuosikokous piiritoimistolla, Näsilinnankatu 23 A 1, ma 30.5. jolloin valitaan mm. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Tärkeää. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Kuntavaalit su 9.4.2017. 60 ?/hlö/yö kun liinavaatteet ja pyyhkeet kuuluvat hintaan, palvelumaksu on 15 ?/ varaus. kahvit klo 17.30 alkaen, Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26, Tampere. Jaana Viilo mukana osastollamme. klo18.30 yleinen kokous käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sekä keskustellaan tulevista kunnallisvaaleista. Yksityismajoituksen hinta on alk. Kerro ilmoittautuessasi mahd. Tied. Tj. Jaana Viilo ylityölomalla. Omatoimimajoittujat: Asuntojen vuokrausta Seinäjoella hoitaa Etelä-Pohjanmaan Matkailu. klo 18-19.45, Buffet & Cafe Linkosuo, Näsilinnankatu 26. Näsilinnankatu 26. Nyt on siis loistava tilaisuus tulla vertailemaan puoluejohtoon pyrkiviä ehdokkaita oman maakuntamme alueella! Varapuheenjohtajaehdokkaista ainoastaan Juha Rehula ei ole tilaisuudessa ministerikiireiden sekä henkilökohtaisten syiden vuoksi, paikalla: Anne Kalmari, Annina Ruottu, Antti Kurvinen, Hanna Huttunen, Hannakaisa Heikkinen ja Katri Kulmuni sekä kaikki puoluesihteeriehdokkaat Jouni Ovaska, Mari Kokko, Olli Riikonen, Riikka Pirkkalainen ja Sami Kilpeläinen. Mahdolliset tied. Tied. ke 1.6. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Tervetuloa keskustelemaan, perjantaina aamupäivästä myös piirin tj. -keskustelutilaisuuksistaan. Skumppaa on puheenjohtaja Johanna Kentala-Lehtosen mukaan tilaisuuksiin riittänyt. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. Kj:n teltta markkina-alueella. Kaikkien puoluekokousedustajien toivomme nyt lähtevän Seinäjoelle edustamaan Pirkanmaan Keskustajärjestöjä! Erityisesti la 11.6. Viilo, Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere tai sähköpostitse: pirkanmaa@keskusta.fi
Mukana piirin järjestösihteeri Sanna-Mari Talala. Keskustanuoret Keskustanuorten Kempeleen osaston sääntömääräinen vuosikokous su 29.5. Lisätiedot ja varaukset piiri- 46 27.5.2016 toimistolta p .010 315 2001/Pia. Pia Högberg p. Seinäjoki Areenalla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Lisätietoja ja ilm. llm. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. klo 10 ja päättyy su 29.5. Entä heidän vaalipiirinsä. mennessä. Pohjois-Pohjanmaa Piirihallitus kokoontuu pe 27.5. Kempele. Hinnat sisältää päivän ruokailut ja ohjelman. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. Tervetuloa matkalle! Kainuu Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. Ilm. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. klo 13.30 alkaen. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). Keskustelussa Tiina Miettisen Piikojen valtakunta. Kuljetus lähtee perjantaina ja palaa sunnuntaina kokouksen päätyttyä. klo 14. Kokous alkaa klo 10. Ilm. klo 19 Enonkosken kunnan virastotalolla. Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään maanantaina 13. Talkootöiden lomassa tenttaamme puoluesihteerija varapuheenjohtajaehdokkaita ja otamme selvää, soiko heillä suun lisäksi myös saha ja miten karjalanpiirakoiden rypytys ja kentän haravointi luonnistuvat. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. piiritoimistolle, lyyli.pokela@ keskusta.fi (0500 807 003). Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Mukana Seinäjoella valittavia puoluejohdon edustajia, kansanedustajia sekä keskustaväkeä. klo 18 Seinä- Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Lisätiedot sekä ilm. mukana Erä- ja matkailumarkkinoilla Vieremän urheilukentällä 28.-29.5. Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Elina Suoranta p. klo 16.15 Mikkelin Satamapaviljonki, Laiturikatu 1. Lukemisiin! tee la aamulla ja palaa la iltana kokouksen jälkeen. Yöpyminen tilalla ja osallistua voi myös yhteen päivään. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Itä-Savo Enonkosken kunnallisjärjestön vuosikokous pe 27.5. 040-721 0636. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/hlö. Kolmipäiväinen leiri koko perheelle vauvasta vaariin! Osallistua voi päiväseltään, kahtena tai kolmena päivänä. Ohjelmassa käden taitoja, seikkailua, kulttuuria, uimista, kiipeilyä, hyvää ruokaa ja kivaa yhdessä oloa. Keskustassa tapahtuu piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 18.30 Tunnilan Kiikkurannassa. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. klo 18 Cafe Roosterissa. klo 20 Kempeleen kunnantalo. Tilaukset p. klo 18 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa os. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Kokoukseen lähtee kaksi linja-autoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Etelä-Pohjanmaa joen kaupungintalon valtuustosalissa. Tapahtuma on talkooväelle maksuton. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Piiri, puoluekokousedustajat ja kaikki muut asiasta kiinnostuneet tervetuloa tapaamaan puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaita Kymen Paviljongille 27.5. klo 6 55e/hlö. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://ktweb.osekk.fi 6.6.2016 lukien. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä 20.6.2016 kuntayhtymän toimistossa. Oulussa 27.5.2016 Pohjois-Savo Vieremän Kj. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Huttulantie 1. Valitaan puoluekokousedustaja. Pudasjärvi. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. Ilm.: jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440-817373. Huom! Jos olet kiinnostunut yhteiskyydistä KarstulaSaarijärvi suunnalta, vinkkaa asiasta lippuvarauksen yhteydessä. Etelä-Savo Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien yhteinen Meijän Kunta -seminaari järjestetään ti 31.5. Lisätietoa piirin kotisivuilta: keskusta.fi/keski-suomi Keskustan perinteinen kesätapahtuma järjestetään Toivakan Ruuhipirtillä la 9.7. Oulun Keskustaopiskelijoiden ylimääräinen yleiskokous pe 27.5. Paikalla molempina päivinä Keskustan Pohjois-Savon Piirin puheenjohtaja JuhaPekka Rusanen. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. 044369 9603. Hinnat sisältää kaikki ruokailut, majoituksen ja ohjelmat (omat liinavaatteet). Päiväkävijät: 1e/ alle 3v, 20e/ 3-16v, 40e/ yli 16v. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v , 100e /yli 16v. pe 20.5. Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Päiväkuljetus läh- Yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Varatkaa majoituksenne ajoissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kuntavaaliehdokkaan nimeäminen. Tervetuloa! Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2000 tai 010 315 2001. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. 0405116787. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. klo 10-15. Kokouksessa käsitellään lisäksi syyskokousasiat. Keskustanaiset Ähtärin keskustanuoret, vuosikokous 17.5. klo 17 Ähtärin ABC. Piirihallituksen ja puoluekokousedustajien yhteispalaveri su 22.5. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 29.5. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. Liput 25 euroa/kpl sisältäen munkkikahvit, ohjelman sekä Matti Wanteen kirjoittaman komedian Serkkupojan setelipaino. Huttulantie 1. kesäkuuta klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Louhi 2 krs.), Kiviharjuntie 8, Oulu. Kokous on julkinen. 010-315 2001 ja p. Varaukset antti. varis@keskusta.fi tai arkisin p. Nainen, työ ja perhe 1600-1700 ?luvulla. Talkoot alkaa la 28.5. Ilmoittautumiset tarjoilun järjestämiseksi 23.5. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. kunnantalon valtuustosali. Seinäjoki Areenalla. Tuukka Suomalainen Savonlinnasta sekä Keskustan piirien pj:t Kirsi Olkkonen ja Hannu Auvinen. klo 19. Kehityspäällikkö Jarkko Majava Suomen Kuntaliitosta kertoo kuntien vaihtoehtoisista kehitysmalleista. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Kahvitarjoilu. Oulu. Kuljetuksien hinta on 50 ?/edestakaisin. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Majoitukset ovat pe-su väliselle ajalle! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. klo. klo 16 mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Vesaisten Äksön-leiri II Pieksämäellä 16.18.6.2016. Ma 30.5 klo 18.30 kaupungintalolla pidetään kunnallisjärjestön ja paikallisyhdistysten vastuullisten yhteiskokous, jossa käsitellään yhdistysten elvyttämistä, mahdollisia yhdistymisiä sekä toimimattomien yhdistysten lakkauttamisia. 010 315 2000. Tule mukaan puoluejohdon pestuumarkkinoille ja maalaistalkoisiin Röykkälän lammastilalle Leivonmäelle 28.-29.5. Piiri järjestää Seinäjoelle linja-autokuljetuksia. Hinnat jäsenille: 3 päivää, kaksi yötä: 1e/ alle 3v, 50e/ 3-16v, 100e/ yli 16v . Tentattavana puolueen johtopaikoille pyrkiviä ehdokkaita. Puoluekokousvaltakirjat on palautettava piiritoimistolle 31.5. klo 16 mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi. Sulkavan Pohjoisen paikallisyhdistyksen vuosikokous ma 6.6. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. n. Elisa Hänninen Juvalta, Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Keskustelua kunnan uudesta roolista virittävät maakuntaneuvos Juhani Alanen Mikkelistä, kunnanvaltuuston pj. etela-savo@vesaiset.fi Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 6.7. 18 (os. Helsingintie 408, Kuusankoski). Pohjois-Karjala Keskustan Maanselän py:n sääntömääräinen kevätkokous ma 30.5.2016 klo 18:00 Maanselän entisellä koululla
Turvapaikanhakijoiden puhuttelu oli työ, josta Simelius piti valtavasti. ??Mutta kun piirin toiminnanjohtaja kyseli itselleen sijaista, oli pakko ottaa koppi. toiminnanjohtaja nimeää työnsä päätavoitteiksi kuntavaalivalmiuden, yleisen järjestötyön ja puoluekokouskokonaisuuden. Järjestökenttää hän kehottaa tulevia vaalikoitoksia silmällä pitäen puhaltamaan vahvasti yhteen hiileen. ??Jos jotain erimielisyyksiä on, ne pitää selvittää joka kunnassa nyt. Yksi vuosi ei riitä viemään asioita isosti eteenpäin, mutta Simelius haluaa kylvää tiettyjä siemeniä itämään. Yksi näistä on kaupunkitoiminta, jonka kärki on Turussa. Tykkään suunnittelusta, kehittämistyöstä ja kehittämiseen johtavasta arvioinnista samalla, kun juoksevat asiat hoituvat. Opintojen yhteydessä Simelius ehti tutustua lähetystöharjoittelussa afrikkalaiseen elämänmenoon Nigeriassa, samoin kuin elämään Sveitsissä, missä hän viipyi 1,5 vuotta opiskelijavaihdossa ja työssä YK:n pakolaisjärjestössä. Muutama vuosi sitten virkamiesurasta haaveilleelle Simeliukselle aukesi mahdollisuus työskennellä eduskuntaryhmässä eduskunta-avustajana. Nyt juurilleen palattuaan hän vaikuttaa Sauvon kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Hän puhuukin ehdokkuutta miettiville vahvasti yksittäisen kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksien puolesta. Alkanut työvuosi tiesi Simeliukselle haasteita, kun edessä ovat muutaman vuoden aikajanalla kolmet vaalit. Valmistautuminen sekä kuntavaaleihin että puoluekokoukseen alkoi samoihin aikoihin alkuvuodesta. Simeliukselle tuli iloisena yllätyksenä myös osallistuminen oman piirin varapuheenjohtajaehdokkaan Annina Ruotun kampanjatyöhön. ??Rohkaisen aina mahdollisimman monia osallistumaan puoluekokoukseen. Siitä olisi monille hyötyä. Vs. Huomaan, että olen kotonani tässä työmuurahaisena. Eduskuntaryhmästä hän on edennyt piiritasolle ja kotikunnan päättäjäksi. Simelius kuvailee itseään suorapuheiseksi ja määrätietoiseksi ihmiseksi, jonka omaa tahtoa viime vuodet ovat kehittäneet. ??On tärkeää, että asiat tehdään tehokkaasti ja järkevällä tavalla sujuvasti. Kyseisille piirteille on varmasti käyttöä, kun tahtoihminen hoitaa keskustapiirin toiminnanjohtajan pestiä. Vuodeksi vapaalle siirtynyt Hanna Vuola osasi kysyä oikean kysymyksen. Kotikaipuun yllättämän maisterin paluun mahdollisti Maahanmuuttoviraston työ loppuvuodesta 2015 Raisiossa. Merkittävä avu työelämässä on myös huumorintaju. ??Olen sellainen huumoriveikko, johon iskee ronski varsinaissuomalainen huumori. Mutta tunteiden vatvomista en kauan jaksa, Simelius täsmentää hymyillen piiritoimistossa, minne hän päätyi paluumuuttajana vahingossa kymmenen Helsinki-vuoden jälkeen. 2016 47. Vaalityötä vahvistamassa hän kuitenkin aikoo kiertää joka kunnassa. 27.5. Kuntavaalien alla eniten työtä on tehtävä suurimmissa kaupungeissa ja ruotsinkielisillä alueilla, Satu Simelius sanoo. Kuntatasolla voi vaikuttaa Teksti ja kuva: Raija Kerttula-Rantanen Satu Simeliuksen tähtäimessä on Turun seudulla entistä nuorekkaampi ja uskottavampi keskustapolitiikka, johon liittyvät olennaisesti viestintä, visuaalisuus ja brändi. Piiritoimiston arkea kuluvan vuoden pyörittävä Simelius aloitti työnsä politiikan saralla ylätasolta. Tällainen mahdollisuus ei ihan heti toistu
Samaan aikaan 1 9 6 8 7 3 4 5 2 5 2 8 4 6 1 7 9 3 4 3 7 2 5 9 6 8 1 2 7 1 6 9 5 8 3 4 8 5 4 3 2 7 9 1 6 9 6 3 1 4 8 5 2 7 6 1 5 7 8 2 3 4 9 3 4 9 5 1 6 2 7 8 7 8 2 9 3 4 1 6 5 3 1 5 8 4 9 2 6 7 27.5.2016 Vastaukset: 1) 700?800, 2) 3: Mannerheim, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, 3) Tellervo Koivisto, SDP, 1972?75, 4) neljä: ruotsalaiseen Nordbankeniin yhdistyi vuonna 1997 suomalainen Merita (KOP + SYP) ja vuonna 2000 tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank, 5) ensimmäinen peli julkaistiin 10.12.2009, 6) 1997, 7) punainen, 8) muikku, 9) hiihtäen Pohjoisnavalle vuonna 2006 suomalaisen Pohjoisnaparetkikunnan kanssa, hiihtäen Etelänavalle vuonna 2008 Pasi Ikosen kanssa . Kiannon . Sauli Niinistö on Suomen kahdestoista presidentti. Ketkä?presidenteistä eivät ole olleet koskaan kansanedustajina? 7. Helsingin ylipormestari Eva-Riitta Siitonen vieraili viikon New Yorkissa tekemässä kaupunkia tunnetuksi. Hän tapasi muun muassa YK:n pääsihteeri Kofi Annanin, mutta ei New Yorkin pormestari Rudy Giuliania. Liukuovet Karmiovet . 020 8384 530 . Suomen . Maon pieni . Kari ?Poppis. planeetta. Kuinka monen presidentin puoliso on toiminut kansanedustajana: 0, 1, 2 vai 3? 8. CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä IKKUNAT ja OVET Kuusitie 1, 68555 Bosund (06) 721 0111, sale@nordicsale.fi www.?ndoor.. New Yorkin jälkeen Siitonen matkusti vielä Lissaboniin ja Moskovaan. ta. Mitkä? 6. viiva. ?ndoor@?ndoor.? p. Mikä väri? 3. 1966) on saa- 5. Milloin syntyivät Angry Birdsit? vuttanut omin voimin liikkuen kaksi näistä maapallon ääripäistä: pohjoisin piste, eteläisin piste, korkein piste. 0400 384939 Mikko Stig/Lehtikuva ? 7 6 Tietotesti 8 4 5 8 4 5 9 2 1 4 1 3 5 2 4 3 7 8 1 5 2 6 6 3 3 9 ??? Milloin syntyivät Angry Birdsit? 1. Montako 100-vuotiasta tai vanhempaa suomalaista arvioidaan silloin olevan? 2. Mount Everest vuonna 2012 jäi kesken TIA-kohtauksen vuoksi, 10) Henrik Dettmann. 3 1 7 6 4 6 8 5 3 3 1 2 7 6 7 6 8 2 5 3 9 1 4 1 4 9 9 2 4 9 2 6 1 7 3 8 5 9 4 1 5 6 2 7 3 8 8 7 3 1 9 4 6 5 2 2 5 6 7 3 8 4 9 1 2 3 5 8 7 9 2 6 1 4 3 1 3 9 4 7 5 8 2 6 6 2 4 3 8 1 5 7 9 48 10. Mars on . Kuka suomalainen: hän siirtyi Saksan koripallomaajoukkueen valmentajaksi vuonna 1997 ja johti Saksan viisi vuotta myöhemmin MM-pronssille? 3 1 5 8 8 4 3 9 2 6 7 7 2 6 8 4 2 6 5 1 3 9 9 1 4 4 9 7 2 6 5 1 7 6 3 8 5 9 7 4 1 1 5 6 2 8 7 3 3 8 8 8 2 5 5 7 6 5 8 3 3 6 5 7 3 1 7 9 9 3 8 2 7 4 8 6 6 5 4 3 1 1 2 5 9 4 6 2 1 3 1 4 3 9 5 4 1 7 6 5 8 7 2 6 6 2 4 9 3 8 4 1 5 7 9 1 9 6 8 7 3 4 5 2 5 2 8 4 6 1 7 9 3 4 3 7 2 5 9 6 8 1 2 7 1 6 9 5 8 3 4 8 5 4 3 2 7 9 1 6 3 4 9 5 1 6 2 7 8 7 8 2 9 3 4 1 6 5 9 6 3 1 4 8 5 2 7 6 1 5 7 8 2 3 4 9 9 2 6 1 5. Suomela (s. Suomi täyttää ensi vuonna sata vuot- Suomessa tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen ryösti Helsingissä Hotelli Palacen kassan ja ampui pakomatkalla kaksi poliisia. Mikä vuosi. kir- ja. Mikä kala: sitä kutsutaan eri puolilla Suomea muun muassa nimillä maiva, kitkanviisas, muje, rääpys? 4. www.nordicsale.fi Halvalla ja heti Kotimaiset taitto-ovet Iistä. Palo-ovet . . kaarti. Monenko maan pankeista muodostuu vuonna 2001 nykyisen nimensä saanut pankkikonserni Nordea? 9
kesäkuuta saakka osoitteeseen pertti@veljeksetlehtomaki.fi. 27.5. Toivomme myös, että pääministeri Juha Sipilä pääsisi paikalle jakamaan palkinnot, kisaa järjestävä keskusta-aktiivi Pertti Lehtomäki kertoo. Mukaan mahtuu 25?30 innokasta golfaajaa. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 5. Keskustan golfmestari ratkeaa kesäkuussa Henna Lammi Keskustan kesäkuisen puoluekokouksen yhteydessä järjestetään perinteikäs golfkisa. 2016 49. Tällä kertaa paikkana on Ruuhikosken kenttä Nurmossa, Seinäjoen kupeessa. Kilpa järjestetään torstaina 9. kesäkuuta, ja viheriöille startataan kello 12. ??Kilpailun voittaja saa mainetta ja kunniaa
Millaista oli tulla outoihin oloihin? Perussa oli pakko tottua työntekoon. Pylköllä ku- kaan ei puhunut espanjaa, eikä Havi ymmärtänyt suomea. Havin rouvakin kehuu miestään: ahkera ja iloinen. Kun tänään Suomessa mietimme maahanmuuttajia, meidän pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Meissä suomalaisissa on vähän metsäläisen henkeä. Niistä sitten etsittiin espanjan ja suomen sanoja. Nyt Havi latelee rentoa ja hyvää suomea. Havin kaltaisia työmiehiä Suomessa kaivataan. Aluksi Havi kertoi olleensa aivan pihalla. Keksittiin kutsumanimi, johon mies itsekin on tyytyväinen. Havi on käynyt kesätorpallamme useita kertoja. Mustien työkalujen ja mustien haalarien lisäksi Havi on itsekin iholtaan tumma. Lapsia on neljä. Nyt hänen kotimaansa on Suomi. Peru on turistimaa. Kirjoittaja on emerituspiispa.. vieraskolumni EERO HUOVINEN Havi Meillä Pylkönmäellä on Havi. Tuli ?hylkypaperi?, Havi muistelee. 50 27.5.2016 Vähitellen töitä kuitenkin löytyi. Paperisota tuntui ylivoimaiselta. Pitäjän raitilla kerrotaan: auttaa aina, tekee työnsä, on sulautunut joukkoon, täyttä rautaa. Kohtuullinen tilisiirtolomakekin hoitui rivakasti. Pakettiauto oli tuskin pysähtynyt, kun Havi jo harppoi katsomaan, millaiset tikkaat talossa tarvitaan. Mittaus, lyhennys, sovitus, kiinnitys ja kestävyyden testaus eivät kauaa kestäneet. Viime vuosituhannen lopulla hän tuli Perusta Pylkölle. Alta puolessa tunnissa urakka oli valmis. Näistä kahdesta Havinkin tie tasoittui. Raja-aidat eivät estä yhteyttä. Minulle Havi on väkevä esimerkki siitä, miten muual- ta maailmasta tulleet tuovat uusia tuulia ja uutta verta suomalaiseen elämänmenoon. Pylkköset ovat ottaneet Havin hyvin vastaan. Leveä nauru ja lähtevän auton moottori säestivät toisiaan. Yhdessä koko huusholli tulee Pylkön kirkkoon. Havi tarttui tilaisuuteen, opiskeli ja kiertää nyt autollaan hormeja putsaamassa. Jos mies osaa kertoa vitsejä Pylkön kielellä, lievä ulkomainen painotus tekee jutuista vain parempia. Nyt Havi elää täällä aviossa. Oudot tuntuvat oudoilta. Mutta jos heti ymmärtäisimme kaksi asiaa, paljon olisi voitettu. Jokaisen viikon lopussa katsottiin, olitko tehnyt työsi. Kielitaito auttaa. Mies istui yksikseen nurkassa, kun muut touhusivat. Alku on aina hankalaa, niin tulijalle kuin vastaanottajalle. Sitten pitäjän nuohooja muutti muualle. Oma firma pärjää, ja oma talokin on kunnossa. Kielitaidottoman yhteys muihin alkoi avautua, kun talon isäntä ja lomittaja hankkivat kaksi sanakirjaa, yhden kummallekin. Muu perhe on luterilainen, Havi on pysynyt katolisena. Mutta mieleltään ja puheiltaan hän ei ole tumma eikä synkkä. Syntyjään Havi on perulainen. Työlupaa ei aluksi herunut. Tämä Havi ei ole kynttilä, vaan Javier Moreno, nuohooja. Pylkköset eivät ensin tienneet, miten Javier pitäisi ääntää. Työnteko auttaa. Ellet ollut, seuraavalla viikolla ei ollut töitä. Rivakalle miehelle täällä Suomessa löytyi ensin maatalouslomittajan hommia. Viime kesänä Havi kävi asentamassa meidän aittaamme palotikkaat. Aika pitkä matka