6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 40 / 27.10.2017 / 4,80 € Nuorten kippari vaihtuu AnnA Sirkiä, Suvi Mäkeläinen jA jere nuutinen pyrkivät keSkuStAnuorten johtoon Brittien rAhAt Menevät ASuMiSeen kulMuni perää tyrMäkkää SAnoMAA Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni ilMASto hyötyy keStäväStä MetSänhoidoStA
2 27.10.2017 sisältö 27.10. 26. 2017 Heikko-osaisten puolestapuhuja Järjestösihteeri Mari Tuuna löysi vaikuttamisen kanavan keskustasta s
Mika Lintilä s. 8 Maija Jaakkola-Angervuori patistaa naisia tukemaan toisiaan s. 25. 2017 3 Veijo Hukkaselta meni monta yritystä nurin 90-luvun lamassa s. 28 Asiantuntijat pääsevät jälleen punnitsemaan soten valinnanvapautta s. 18 Tuntematon sotilas tunkeutuu katsojan ihokarvoille asti s. Velvollisuutemme on jatkaa vastuullista linjaamme maan asioiden kuntoon saattamiseksi. 27.10. 38 Köyhän asiaa voi ajaa vain kestävällä talouspolitiikalla. 10 Pohjois-Karjalan keskustaväki kaipaa toimia nuorten työllistämiseksi s
Korjausvelka tarkoittaa rahamäärää, joka tarvittaisiin maanteiden ja rautateiden korjaamiseen. Maanteiden kunnostamiseen osoitettiin 325 miljoonaa euroa. Bernerin työn tulokset näkyvät nyt kaikkialla Suomessa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 27.10.2017 Pääkirjoitus L iikenneja viestintäministeri Anne Bernerin monet avaukset ovat herättäneet voimakasta julkista keskustelua ja arvostelua. Autoilijatkin ovat panneet merkille kymmenet tietyömaat, jotka ovat olleet päättyneen kesän aikana käynnissä Lapista Uudellemaalle. Berner on näin esitellyt yhteensä 265 teiden, ratojen ja vesiväylien korjaushanketta eri puolille Suomea. Bernerin esityksestä hallitus hyväksyi vuoden 2016 tammikuussa toimenpidepaketin, jossa korjausvelan lyhentämiseen ohjattiin 600 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Arvostelijoilta on unohtunut, että Santeri Alkio halusi tehdä maalaisliitosta radikaalin uudistuspuolueen. Jopa keskustan omista joukoista on esitetty epäilyksiä Bernerin esitysten sopivuudesta alkiolaiseen arvomaailmaan. Vuoden 2016 kesäkuussa Berner esitteli päätöksen, jolla maanteiden kehittämishankkeista siirrettiin perusväylänpitoon 163 miljoonaa euroa. Korjauslistalla oli 27 kohdetta. Keskustan väeltä Berner ansaitsisi monin verroin enemmän kiitoksia kuin moitteita. Jos laskeudutaan aatteen sfääreistä lähemmäs käytännön elämää, Berner toteuttaa tehokkaasti keskustan vaaliohjelmaa. Esimerkeiksi sopivat Bernerin visiot koko liikennejärjestelmän uudistamisesta, taksijärjestelmän uudistus sekä esitykset autoverotuksen radikaalista remontista ja rautateiden kilpailun avaamisesta. Jos kaikkien näiden esitysten tekijänä olisi ollut ministerinä vaikkapa Mauri Pekkarinen, häntä olisi epäilemättä syytetty siltarumpupolitiikasta. Jaakko Martikainen. Korjauslistalle otettiin 187 kohdetta eri puolilla Suomea. Berner toteuttaa tehokkaasti keskustan vaaliohjelmaa Anne Berner on esitellyt yhteensä 265 teiden, ratojen ja vesiväylien korjaushanketta eri puolille Suomea. Korjauslistalla oli 11 kohdetta. Siinä todettiin sanatarkasti näin: ”Yritystoimintaa ja kansalaisten arkea tukevan liikennepolitiikan painopistettä pitää siirtää uusista kalliista hankkeista teiden, ratojen ja muiden väylien kunnossaja ylläpitoon.” Liikenneverkon korjausvelaksi arvioitiin viime vaalikaudella 2,4 miljardia euroa, ja se kasvoi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ne jaettiin 33 kohteeseen. Ratojen kunnostamiseen osoitettiin Bernerin paketissa runsaat 223 miljoonaa euroa. Vesiväylien kunnostamiseen osoitettiin 12 miljoonaa seitsemään eri kohteeseen. Juha Sipilän hallitus lupasi ohjelmassaan vähentää korjausvelkaa. Korjausvelkapaketin jälkeen Berner esitteli viime vuoden toukokuussa päätöksen, jolla kehittämishankkeista siirrettiin ratojen kunnostamiseen 101 miljoonaa euroa
Kasvissyöjän ei ole välttämätöntä syödä soijaa, avokadoa ja kvinoaa, vaan lautasen voi yhtä hyvin täyttää kotimaisilla härkäpavuilla, porkkanalla ja tattarilla. Kasvisja vegaaniruokavaliot puolestaan tarjoavat markkinoita kotimaisille viljoille ja kasviksille. Menekin kasvu ollut selkeää etenkin sekasyöjillä. Sellaisen kasvattamiseen taas kuluu paljon enemmän vettä ja energiaa kuin vastaavan kalorimäärän tuottamiseen karjaa kasvattamalla. Silloin kauramaitokin on entistä useammalla lähiruokaa. Lihan ja maidon karttaminen on iso ilmiö, johon myös markkinat ovat heränneet. Eikö näitä asioita voi punnita rauhassa ja avoimin mielin. Miten muka eettisyydestä vouhottavan ihmisen ruokalautaselta voi löytyä valtamerten takana kasvatettua avokadoa, soijaa ja kvinoaa. Samaan aikaan kuitenkin entistä useampi suomalainen valitsee syystä tai toisesta kasvisruoan. ”Syön mieluummin kotimaista lihaa kuin ulkomaista soijaa.” Näin kuuluu monen valistuneen sekasyöjän perustelu ruokavalionsa puolesta. Paljon riippuu siitä, painottaako pohdinnassaan aluetaloutta, terveellisyyttä, eläinten oikeuksia vai ilmastoystävällisyyttä. Kasvissyöjien ja vegaanien puheita lihaja maitotuotteiden haitallisuudesta pidetään kaksinaismoralistisina. Miksi arvostella kasvissyöjän ulkomaisia ruokia, kun omastakin ostoskorista löytyy Etelä-Afrikasta tuotuja appelsiineja. Kasvisruoka on entistä maittavampaa, ja moni ajattelee, että ei tarvitse lihaa joka aterialla tai edes joka päivä. Harva sekasyöjäkään syö pelkkää lähiruokaa. PäätyiPä sitten itse vähentämään lihankulutustaan tai ei, suomalaisen maatalouden puolustajan kannattaa muistaa, että kasvissyönnissä ja vegaaniruoissa ei ole enää kyse pelkästä ituhippeilystä. Tämä on ymmärrettävää, sillä moni keskustalainen kantaa huolta suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta. 2017 5 Toimittajalta Kuka pelkää kasvissyöjää. Tärkeintä onkin huomata, että ruokavalion sisällä voi tehdä ison määrän erilaisia valintoja. Kun lihaa ostaa harvemmin, sen laatuun ja hintaan voi panostaa aiempaa enemmän. Myönteistä kehityksessä on ainakin se, että ruoka ja sen alkuperä kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän. 27.10. Fazerin opiskelijaravintoloissa kasvisruoan valitsee joka kolmas opiskelija, ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ravintoloissa kasvisruoka on jo yhtä suosittua kuin lihaja siipikarja. kaSviSvaltaiSta ruokaa kuluttavana sekasyöjänä ihmettelen välillä ruokakeskusteluun liittyviä suuria tunteita. Pelkkä kasvissyönti tai sekasyönti ei tee ruokavaliosta automaattisesti eettistä tai epäeettistä. Tosiasia on, että ilmastonmuutoksen kannalta paljon lihaa ja maitotuotteita sisältävä ruokavalio on haitallisempi kuin kasvispainotteinen ruokavalio. Eeva Kärkkäinen. Siitä on lyhyt askel myös tuottajien kannalta hyvään lopputulokseen. Vegaaneille irvailemisen sijaan kannattaa keskittyä kotimaisten ruokabrändien kehittämiseen. Kysymys eettisestä ruokavaliosta ei ole yksioikoinen. Joku irvailee, että jäävuorisalaattia joutuu popsimaan melkoisen määrän, jos aikoo saada lihapullaa vastaavan määrän kaloreita. Ruokavalioita koskevassa julkisessa keskustelussa keskustalaiset ovat usein lihaja maitotuotteiden puolustajia
Ajassa Sanottua 6 27.10.2017 Keskustan salkuista johtuen puolue kantaa suurimman poliittisen vastuun sote-valmistelusta, ja sen ongelmat näkyvät suoraan kannatuksessa. – Miten ihmiselle käy, kun yksi työ ei enää riitä. Uutiset kertovat tarinoita ihmisistä, jotka perustulo nosti köyhyydestä. – Jos pormestari olisi enemmän köyhän asialla, ei tarvitsisi ihmetellä kaupunginosien eriytymistä. Anna-Mari Vimpari Twitterissä Ehkä keskustelu myöskin kokoomusta lähellä olevien terveysfirmojen rahastusyrityksistä on vasta alkamassa. Nykyään opettajan tai sairaanhoitajan palkalla ei pärjää kantakaupungissa. Keskusta on tarjonnut ratkaisuksi perustulokokeilua. Puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni muistuttaa, ettei pelkkä raha ratkaise. Valinnanvapaudestakin on puhuttu, ja erityisesti Keski-Pohjanmaalla omasta maakunnasta. Yksi iso teema on työelämän murros, joka on tuonut mukanaan pätkätyöt ja osa-aikaisuudet. Keskustan pitää pureutua niihin teemoihin, jotka ovat tänä päivänä köyhän asiaa. Ilman keskustaa sitä ei olisi. Kulmunin mielestä Vapaavuoren toiminta kertoo paitsi pormestarin kunnianhimosta, myös kovasta kokoomuslaisesta arvomaailmasta. Meidän ei kannata kilpailla nykyisistä äänestäjistä muiden kanssa, vaan tavoitella niitä, jotka eivät nyt äänestä, PohjoisPohjanmaata ja Keski-Pohjanmaata viikonloppuna kiertänyt Kulmuni sanoo. Keskusta haluaa, että jokaisen ihmisen pitää pystyä asumaan myös Helsingissä. Keskittämällä ihmiset yhteen paikkaan olisimme hädin tuskin Pietarin kokoinen. – Keskustan tilanne tietenkin mietityttää monia, mihin suuntaan olemme menossa. Erikoissairaanhoidon kilpailuttamisen luulisi kyllä tuntuvan monesta kokoomuksenkin äänestäjästä hankalalta. – Suomea on rakennettava hajautetusti, jotta kaikki voimavarat tulevat käyttöön. – Tarvitaan myös tyrmäkkää sanomaa, joka koskettaa ihmisiä syvältä. Timo Haapala Twitterissä Jorma Uusitalo. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren linjausten sanotaan kärjistävän maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Kulmunin maakunnissa tapaamat ihmiset ovat olleet huojentuneita talouden käänteestä parempaan. Siksi siihen tarvitaan jatkoa. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Jorma UUsitalo KesKustan kannatuksesta isoissa kaupungeissa huolestunut kenttäväki on vaatinut puolueelta vahvempia taloudellisia panostuksia asian korjaamiseksi. Kulmuni vaatii keskustalta vastaiskua Vapaavuorelle Otto Luoma (oik.), Oliver Pietilä ja Johanna Ingalsuo evästivät Katri Kulmunia Kokkolassa opiskelijoiden asioilla. Kulmuni näkee, että Vapaavuoren toiminta tarjoaa keskustalle mahdollisuuden olla keskustelun toinen ääni ja polarisaation toinen piste
Toni: ”En.” Euroviisusankareiden näköinen fanikirja Risto Luodonpää Hallitus on jättänyt eduskunnalle mittavan kokonaispaketin liikennettä koskettavia lakiuudistuksia. Viime kaudella sellaista pohjaa ei löydetty, nyt on. Jos setelit uhkaavat perustuslain vaadetta ihmisten yhdenvertaisuudesta, niiden käyttö rajattava yhdenvertaisuutta tukevaksi. Päiväkirjamainen ja lähinnä vuorosanoihin perustuva kerrontatyyli pitää huolen siitä, että yhtyeen jäsenten persoonallisuudet pääsevät korostetusti esille. Myös yksityistielaki saa Bernerin mukaan kauan kaivatun päivityksen. 2017 7 Sote: Hyvä rutistus. Mikko Kärnä Twitterissä Risto Luodonpää KotimaiseKsi kulttiyhtyeeksi nousseen Pertti Kurikan Nimipäivien huikea tarina on saatettu vihdoin nyt myös kirjan kansien väliin. Tuhti paketti liikenneuudistuksia Suomenmaan arkisto. On bändejä, jotka ei varmaan saa niin paljon keikkoja kuin me. – Liikennevirastolle asetetaan velvoite avata palveluiden käyttöä kuvaavat tiedot, tilastot ja tutkimukset avoimen rajapinnan kautta. – Lähtökohtana on ollut tarjota liikenteen käyttäjille joustavia palveluja ja valinnanvapautta, toteaa liikenneja viestintäministeri Anne Berner (kesk.). Vaikka kokonaisuus voi vaikuttaa hieman sekavalta ja vaikeasti hahmotettavalta, niin yksi kirjan kantavista teemoista on huumori. Kemppaisen koostama We are coming to let’s go (Teos) kertoo yhtyeen värikkään elinkaaren käänteistä ja kiemuroista nimenomaan porukan itsensä kertomana. Lauteilla ollaan yhdessä tai erikseen, mutta aina vedetään aidosti. Samalla se parantaa yksityisteiden varrella asuvien liikkumisen edellytyksiä. Lailla on tarkoitus selkiyttää eri osapuolten vastuita ja laajentaa yksityisen tienpidon maksajapohjaa. Janika Tikkala Twitterissä Uudistus on saatava maaliin. Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttävät myös jatkossa opetusta, mutta sisällön tarkasta määrittelystä ollaan luopumassa. Ajassa Sanottua 27.10. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytetään turvallisuuteen painottuvia osioita. Valokuvaaja Pekka Elomaan ja toimittaja Jouni K. – Muutoksilla otetaan paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Tietojen pitää olla sellaisessa muodossa, että niitä ei pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin, Berner muistuttaa. Erinäköisten rokkiklubien takahuoneet, pisuaarit ja vessanseinätekstit tai yhtyeen jäsen ”keventämässä” oloaan talvisessa tienposkessa ovat juuri sellaista rehellisen rosoista materiaalia, että hyvällä syyllä voi puhua supisuomalaisten euroviisusankareiden näköisestä kirjasta. On bändejä, joista ei välttämättä tehdä kirjoja ikinä. – Uudistuksella tuetaan uuden elinkeinotoiminnan syntymistä ja turvataan kuljetusten sujuvuus. Mauri Pekkarinen Twitterissä Maakunnan järjestämispohja ainut, joka tähän mennessä todettu perustuslain mukaiseksi. laKiesityKseen sisältyy myös ajokorttilain muuttaminen. Toni, ymmärsitsä. On bändejä, jotka ei oo saanut levyttää yhtä paljon kuin me. Juuri sopivan omalaatuinen ja kuiva sellainen. Muuten ainoa, joka taputtaa, on Jan Vapaavuori C21-kaupunkien lettukesteillä. Kuten nyt vaikkapa lopun kohta, missä Sami toteaa Tonille, että ”Meidän kantsis vaan olla ylpeitä siitä, mitä me ollaan tehty. Kuten bändin suorasukaiseen ja konstailemattomaan tyyliin sopii, tarjolla ei ole lavastettuja kiiltokuvia, vaan spontaaneja tilanteita elävästä arjesta. Esityksessä huomioidaan myös kansalaisten yksityisyyden suoja. Koulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, Berner tiivistää. Lähes puolet kirjan 270-sivuisesta annista koostuu keikkatai kiertuekuvituksesta
Risto Luodonpää Tuntematon sotilas -elokuva. Varsinkin Eero Ahon ansiokkaasti näyttelemän Rokan myyttinen sankarihahmo saa uusia ulottuvuuksia kotiolojen kuvauksella. Jussi Vatanen (Koskela) ja Aku Hirviniemi (Hietanen) osoittavat taas kerran hallitsevansa myös vakavammat roolit uskottavalla tyylillä. Ihon alle ja suorastaan katsojan sisuskaluja kourivaksi uuden version vie nimenomaan nykyajan kuvaustekniikka. Muutenkin näyttelijäsuoritukset ovat vakuuttavia kautta linjan. Kohtaukset sirppi kädessä ruispellolla, saunassa vaimon kanssa tai vastasyntyneen lapsen kehdon äärellä kuvaavat suomalaisen miehen herkempää puolta. enemmän kuin viime vuonna. Ohjaus: Aku Louhimies. Jatkosodan päättymisestä on yli seitsemän vuosikymmentä ja edellisestä elokuvaversiostakin jo kolme vuosikymmentä. Lähiotokset sotilaiden kasvoista, ilmeistä ja hikipisaroista täydentävät tunnelmaa ja kertovat katsojalle usein jopa enemmän kuin alkuperäisteoksille uskolliset repliikit ja klassikoiksi nousseet lausahdukset. Kun Koskela ryömii ojassa kasapanos kädessä kohti panssarivaunua, tuntuu siltä kuin itsekin vetäisi kättä taaksepäin ja odottaisi sopivaa heittohetkeä. Louhimies tiimeineen pitää kokonaisuutta ja tarinan kehyksiä koossa aidoilla mustavalkoisilla uutisdokumentti pätkillä. Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy. Ensi-ilta 27.10.2017 Ulkomaisille matkailijoille tilastoitiin lähes 758 000 yöpymisvuorokautta elokuussa 2017. tuore Tuntematon tarjoaa katsauksen satavuotiaan Suomen kohtalon vuosiin myös niille katsojille, joille sotahistoria tai elokuvan edelliset versiot ovat jääneet hieman etäisiksi. Vihollisen luodit ja tykistötuli sinkoilevat välillä niin lähellä, että katsomon tuolissakin säpsähtää. Sodan julmuus ja konekiväärikomppanian tarina toivottomalta näyttävästä taipaleesta kohti vääjäämätöntä tappiota kuvataan juuri niin rehellisen realistisella tavalla kuin aiemmissakin Tuntemattomissa. Kävi suoraan iholle ja välillä sen allekin.” Toimittajakollega puki suorassa radiolähetyksessä sanoiksi juuri saman tunnereaktion, jonka itse olin hetkeä aiemmin kokenut nähtyäni uuden Tuntematon sotilas -elokuvan. Uudempi nimi Johannes Holopainen tulkitsee nuoren kaupunkilaisupseeri Kariluodon kypsymistarinan hyvin traagiseen loppuun asti. Aku Louhimiehen ohjaama kolmituntinen versio ei sisällä sellaisia irtiottoja, jotka jollakin lailla uhmaisivat kansallisen klassikkoteoksen perinteistä kaavaa. Aiempiin teoksiin verrattuna uusi Tuntematon nostaa enemmän esiin naisia ja perheitä päähenkilöiden taustalla. Ajassa Tommi Hynynen Uusi Tuntematon tulee suoraan iholle. 8 27.10.2017 ”Järisyttävä kokemus. Ulkomaisia matkailijoiden yöpymisiä on ollut Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset puolestaan vähenivät 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Ja hyvä niin. Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että Tuntemattoman sotilaan tarina ei vanhene suomalaisten muistoista koskaan
reformaatio toi valtavan muutoksen yhteiskuntaan. Näillä oli ratkaiseva merkitys suomen kielen ja suomalaisuuden muotoutumisessa. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna on syytä miettiä reformaation merkitystä itsenäisyydellemme. Toki toimintaa kehitetään aina kentältä tulleen palautteen pohjalta. Mitä mieltä olet Kärnän kommenteista, Jouni Ovaska. Suoraan kysyen Pauliina Pohjala KesKUstan kansanedustaja Mikko Kärnä kirjoittaa blogissaan, että puoluesihteeri Jouni Ovaskan pitää parantaa juoksuaan, jos hän pyrkii jatkokaudelle. Poliittisen itsenäisyytemme perustana oli vahvan kansallisen identiteetin löytyminen. Mikael Agricola käänsi merkittävän osan Raamattua ja julkaisi ABC-kirjan. Puoluesihteerin rooli on muuttunut. Kirkon toiminnan kautta lukutaidon opettaminen kehittyi keskeiseksi tavoitteeksi. Suomalaisena kansakuntana saavutimme itsenäisyytemme, ja tämän identiteetin pohjalta rakennamme yhä isänmaatamme. Aiotko pyrkiä jatkokaudelle. Voidakseen toimia jokaisen oli saatava mahdollisuus oppimiseen. Olisin toivonut, että se keskustelu olisi käyty sisäisesti. Jätän kommentit omaan arvoonsa. Itse kommentoin kyllä tarvittaessa, mutta en halua mennä ministerien tontille. Töitä tässä puolueessa on ainakin vielä paljon. Täytyy katsoa, mikä tilanne on keväällä ja mitä kahdessa vuodessa on saatu aikaiseksi. Keskustan koneisto on ollut ruosteessa viime vuodet. Yhteinen hyvä toteutuu, kun maallista ja hengellistä valtaa toteutetaan oikeudenmukaisuuden, armollisuuden ja lähimmäisenrakkauden hengessä. Kärnä täsmensi Suomenmaalle, että puoluesihteerin pitäisi osallistua keskusteluun aktiivisemmin silloin, kun puoluejohtoa arvostellaan julkisuudessa. Maria Seppälä. Kestävä, arvojen varaan rakentuva politiikka on jatkuvaa oikeudenmukaisuuden puolustamista ja epäoikeudenmukaisuuden torjumista. Minä ja (perussuomalaisten) Riikka Slunga-Poutsalo olemme puoluesihteereistä eniten esillä, muut eivät juurikaan näy julkisuudessa. 500 vuotta sitten tapahtunut kirkollinen mullistus vaikuttaa yhä eurooppalaisten elämään. Kyllä tähän maailmaan puhetta mahtuu ja asioista voidaan keskustella. Reformaatiolla ja Suomen itsenäisyydellä on selvä yhteys. Työaikani menee järjestön päivittämisessä 2020-luvulle, vaalikampanjoissa sekä politiikkamme kehittämisessä. Enää valtiovalta ei voi tehdä kirkkojen toimintaa ohjaavia päätöksiä eikä kirkoilla ole veto-oikeutta poliittisiin päätöksiin. Näin muodostuivat edellytykset laajalle kansansivistykselle, joka on demokratian perusta. Nyt teen töitä mandaatilla, joka minulla on ensi kesän puoluekokoukseen asti. Tietämätön kansa ei pystyisi toimimaan demokraattisen järjestelmän toteuttajana. Ilman omaa kieltä emme olisi se kansakunta, joka olemme. UsKonpUhdistajien ajatukset muuttivat myös käsitystä vallankäytöstä. Kentän kiertäminenhän on tämän tehtävän suola, ideoita ja palautetta tulee paljon. Vaikuttajakiihdyttämö nuorille on tämän vuoden ykkösjuttu. 2017 9 Täällä Bryssel KirKolliset piirit ovat laajasti juhlineet reformaation juhlavuotta. 27.10. Sellainen työnjako on tehty, että ministeriryhmä ja muu puoluejohto hoitavat politiikkaa ja minä koneistoa. Lutherin ajatukset ovat olleet pohjana kehitykselle, jonka lopputuloksena on nykyinen tilanne monissa Euroopan maissa. Ihmisestä tuli itsenäinen toimija. Näkökulman muuttuessa yksilön vapaat ratkaisut nousivat keskeiseen asemaan. Luterilainen ajattelu lähimmäisten huomioimisesta näkyy konkreettisesti pohjoismaisen hyvinvointivaltion toteutumisena. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Reformaation merkitys 100-vuotiaalle Suomelle Pitäisikö puoluesihteerin olla näkyvämpi. Keskiaikana kirkko oli säädellyt yksityisten ihmisten ja koko yhteiskunnan elämää. Teen parhaillaan ensi vuoden toimintasuunnitelmaa
Maakuntavaalit siirtyvät 9 kuukaudella lokakuulle 2018. Sotea Soutaen Ja huovaten koonnut: Pekka Pohjolainen Shutterstock. Juha Rehulan (kesk.) johtama sosiaalija terveysvaliokunta muokkaa esityksen uusiksi. Soten pohjaksi maakuntamalli ja palveluihin laaja valinnanvapaus. marraskuu 2015: Hallitus ajautuu sote-kriisiin. Joulukuu 2014: Hallitus antaa eduskunnalle esityksen sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi. Toukokuu 2017: Valinnanvapaus eduskuntaan. 10 27.10.2017 Vaalikausi 2011–2015: Soteuudistusta väännetään kuntaja aluepohjalta pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa. maaliskuu 2015: Perustuslakivaliokunta tyrmää uudenkin soteversion. lokakuu 2017: Hallitus hyväksyy valinnanvapauden uuden version lausuntokierrokselle. Maaliskuussa 2014 löytyy hallituksen ja opposition yhteinen sote-sopu. Helmikuu 2015: Perustuslakivaliokunta tyrmää hallituksen sotemallin perustuslain vastaisena. maaliskuu 2017: Soteja maakuntalait eduskuntaan ilman valinnanvapausosiota. Uudistus siirtyy vaalien yli. kesäkuu 2017: Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia valinnanvapauteen. Toukokuu 2016: Professori Mats Brommelsin työryhmä antaa raporttinsa valinnan vapaudesta. Heinäkuu 2017: Hallitus lykkää soten voimaantuloa vuodella vuoden 2020 alkuun. Toukokuu 2015: Sote Sipilän hallituksen ohjelmaan
keskustan eduskuntaryhmän hyväksyntä lakiluonnokselle tuli pitkän keskustelun päätteeksi. ajatus kilpailun lisäämisestä kiireettömissä leikkauksissa kuulostaa äkkiseltään hyvältä, mutta siihen sisältyy isoja riskejä. Sote-sodassa saatiin aikaan välirauha Uutisanalyysi Valinnanvapauslait lähtivät lausuntokierrokselle, mutta huoli erikoissairaanhoidosta ei poistunut Eeva Kärkkäinen. Toiseksi, maakuntien pitää tarjota asukkailleen asiakasseteleitä määrättyjen palveluiden hankkimiseen yksityisiltä yrityksiltä. Ellei ihmeitä tapahdu, vääntöä on seuraavan kerran luvassa viimeistään keväällä, kun lopullinen hallituksen esitys annetaan eduskunnalle. Kiireettömien operaatioiden, kuten lonkkaja kaihileikkausten, lisäksi julkisen puolen erikoislääkärit nimittäin hoitavat päivystyksiä pelastaen ihmishenkiä sairauskohtauksen tai onnettomuuden sattuessa. 2017 11 Hallituksen soteja maakuntauudistus eteni jälleen viime viikolla, kun keskusta ja kokoomus pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että jättireformin valinnanvapauslait voidaan laittaa lausuntokierrokselle. Valinnanvapauslakien esittely medialle peruttiin, kun hallituspuolueet kuuntelivat jälleen kerran pika-aikataululla asiantuntijoita ja kävivät tiukkoja neuvotteluja suljettujen ovien takana. Lakiluonnoksen mukaan asiakasseteliä olisi tarjottava erittäin laajaan valikoimaan erikoissairaanhoidon palveluita. Valinta voi kohdistua niin yksityiseen, oman maakunnan kuin jonkun muun maakunnan sote-keskukseen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, maakunnan pitää järjestää palvelut muulla tavalla. Vastaava valinnanvapaus koskee hammashoitoa. laissa on määritelty, mihin palveluihin maakunnan pitää asiakasseteleitä tarjota. Esimerkiksi kiireettömän leikkauksen tarpeessa oleva asiakas voisi käytännössä itse valita, mistä leikkauksensa hankkii. Kansanedustajien puheenvuoroista päätelleen keskustalaiset pelkäävät, että maakunnat eivät voi taata erikoissairaanhoidon toimivuutta edes lakiin kirjoitettujen takaporttien avulla. Asiakasmaksu on vakio riippumatta siitä, mistä asiakas palvelunsa asiakassetelillä hankkii. Niinpä keskusta ja monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että valinnanvapautta voi ulottaa erikoissairaanhoitoon vain erittäin rajatusti. Syksyn aikana kiisteltyjä lakeja hiottiin sosiaalija terveysministeriössä virkavalmisteluna. Miltä hyväksytty valinnanvapauslakiluonnos sitten näyttää. Valinnanvapaus hoituu laissa kolmella välineellä. Pysyvän rauhansopimuksen sijaan lain lähettäminen lausuntokierrokselle vaikuttaakin pikemmin välirauhalta. Niihin kuuluvat muun muassa kotipalvelut, kotihoito, vammaispalvelut ja kuntoutuksen vastaanottokäynnit. Oikeistopuolue halusi kirjata lakiin mahdollisimman laajan valinnanvapauden ja velvoittaa maakunnat tarjoamaan asiakasseteleitä myös suuressa osassa erikoissairaanhoidon palveluita. iltalypsyn lopputuloksena oli erikoinen näytelmä. Päivystävä sairaala vaatii toimiakseen tehokkaasti myös ison määrän kiireettömiä toimenpiteitä. Takaporttina on lakiluonnoksen vaatimus, jonka mukaan maakunta saa rajata asiakassetelin käyttöä, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden, palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen tai potilasturvallisuuden takia. Hyväksynnän ehto oli, että hallitus ottaa asiantuntijoiden lausuntokierroksella antaman palautteen vakavasti. Keskustalähteiden mukaan kokoomuslaiset halusivat jakaa asiakasseteleitä varsin ronskeilla otteilla. Näistä erikoissairaanhoidon ammattilaisista on jo nyt pulaa eri puolilla Suomea, joten heidän osaamistaan ei haluta ripotella pois päivystävistä sairaaloista yksityisiin terveyspalveluyrityksiin. Käytännössä on tulkintakysymys, mitkä tapaukset täyttävät lain vaatimukset. Lopputulemaksi saatiin lakiluonnos, jonka myös keskustalaiset olivat pitkin hampain valmiita lähettämään asiantuntijoiden arvioitavaksi. kun virkavalmistelu oli tullut valmiiksi, alkoi kokoomuksen iltalypsy. Arvion palveluntarpeesta tekee maakunta. Tavoitteena oli saada niistä sellaiset, että ne läpäisevät eduskunnan käsittelyn. Viime kädessä asia saatetaan punnita maakuntien ja yksityisten terveyspalveluyritysten välisissä oikeudenkäynneissä. Ministeriö joutui valmistelemaan valinnanvapauslakeja uudestaan, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta näytti niille punaista valoa viime kesänä. 27.10. Ensinnäkin suomalaiset pääsevät jatkossa valitsemaan, mistä sote-keskuksesta he terveyspalvelunsa hankkivat. Suuri osa siitä on tuttua viime keväältä. Aseita ei ole kerätty säilöön, vaan niitä öljytään jo tulevia taistoja varten. Ristiriitaisimmat lakikohdat liittyvät erikoissairaanhoitoon. Kolmanneksi, paljon palveluita tarvitseville räätälöidään henkilökohtainen budjetti eli rahasumma, jolla asiakas voi hankkia hoitoa. Neuvottelut käytiin suljettujen ovien takana, joten täyttä selvyyttä kokoomuksen vaatimuksista ei ole
Liput liehuivat, kun Kiinan presidentti Xi Jingping piti puhettaan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa. Xi jingping vAhvistui. Tämä nostaa Xin virallisesti Kiinan kansantasavallan perustajan Mao Zedongin tasolle ja Kiinan vahvimmaksi johtajaksi vuosikymmeniin. Parhaaksi naisjalkapalloilijaksi valittiin hollantilainen Lieke Martens. pArAs futAAjA. Portugalilainen Cristiano Ronaldo valittiin jalkapalloliitto Fifan vuoden 2017 parhaaksi miesjalkapalloilijaksi gaalatilaisuudessa Lontoossa. Koonnut: samuli vänttilä Fred Dufour / AFP Photo / Lehtikuva. Useasti palkittu Ronaldo valittiin Fifan parhaaksi pelaajaksi myös muun muassa viime vuonna. Noin 600 000 rohingyaa on paennut Myanmarista Bangladeshiin. Japanin pääministeri Shinzo Abe lupasi voittoisien parlamenttivaalien jälkeen tiukkoja toimia Pohjois-Korean ydinuhkan torjumiseksi. 12 27.10.2017 Maailman kuvat Abe sAi jAtkopAikAn. Kokouksessa päätettiin kirjata Xin nimi ja ideologia puolueen peruskirjaan. Rohingya-pakolaiset kävelivät mutavellissä pakolaisleirillä Bangladeshissä. Yhdysvallat ilmoitti lopettavansa sotilaallisen avunannon Myanmarille rohingya-vähemmistöön kohdistetun väkivallan vuoksi. Hän ilmoitti aikovansa tehdä asiassa yhteistyötä Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan kanssa. Ronaldo pelaa espanjalaisessa Real Madridissa. MyAnMArin kritisointi yltyy. Aben johtama konservatiivinen hallituskoalitio varmisti sunnuntaina enemmistön parlamentin alahuoneessa
Siitä alkoi parin vuoden epävakaa jakso, jolloin asuntojen hinnatkin laskivat. LäHes heti muutettuani Lontooseen kymmenen vuotta sitten täällä alkoi pankkikriisi Northern Rock pankin jouduttua ensimmäisenä vaikeuksiin. Tästä johtuen suosittu asumismuoto onkin kimppakämpät. Tämä kuntotaso ei kuitenkaan näy asuntojen vuokrissa, vaan suurin osa tavallisen palkansaajan palkasta menee suoraan asumiseen. engLannin , ja varsinkin Lontoon, asuntojen hintoja on pitänyt yllä kysynnän ja tarjonnan epäsuhde. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Kohtuuhintaisista asunnoista on Lontoossa huutava pula Kohti brexitiä. Hallituksenkin tavoitteena on tuplata määrä vuoteen 2020 mennessä, joten toivottavasti siihen mahtuu yksi suomalaistyylinen talo puulattioilla ja saunalla. Uusia asuntoja ei vain rakenneta tarpeeksi, eikä varsinkaan niin sanottuja kohtuuhintaisia. Brexit-kansanäänestys aiheutti hetkellistä hämminkiä markkinoilla muun muassa hidastamalla asuntolainojen myöntämistä. 2017 13 Lontooseen muuttaville suomalaisille yksi suurimmista shokeista liittyy asumiseen. Asuntotuotannon lisääminen on ollut monien peräkkäisten hallitusten tavoitteena, mutta vieläkin ollaan kaukana tavoitteesta rakentaa neljännesmiljoona asuntoa vuodessa. 27.10. Kun jopa vuokralla asuminen on kallista, ei säästettävää juuri jää, joten vuokralla-asumisen kierre on valmis. HaLpaa vuokraaminenkaan ei toki ole – Englannissa vuokralla asuvien palkasta asumiseen menee tutkimusten mukaan noin puolet, Lontoossa jopa enemmän. Hinnat eivät kuitenkaan alkaneet heti laskea kansanäänestyksen jälkeen, ja vasta nyt on näkyvissä, että esimerkiksi Lontoossa asuntojen hinnat ovat laskemassa ensi kerran sitten pankkikriisin. Viimeisten viiden vuoden aikana asuntomarkkinat ovat taas piristyneet. Ensinnäkin asunnoissa on todennäköisesti kokolattiamatto, pesualtaassa on omat hanat kylmälle ja lämpimälle vedelle ja sisällä on todennäköisesti kylmä. Niissä asutaan yhä enenevässä määrin iästä riippumatta: muun muassa yli nelikymppisten kimppa-asuminen on nousussa. Ostaessani taloa Britanniassa vuoden 2011 alussa oli täällä niin sanotusti ostajan markkinat. Suomalaisena perinteinen unelma oman talon rakentamisesta on sen sijaan haastavampi. Kaiken kaikkiaan Britanniassa oman talon rakentajia on arvioiden mukaan vain reilu kymmenen tuhatta vuodessa, eli 7–8 prosenttia kaikista uusista taloista. Alhaisten korkojen myötä asuntolainan maksaminen olisi edullisempi vaihtoehto, mutta asunnon ostaminen on entistä harvemmalle nuoremman sukupolven edustajalle mahdollista asuntojen korkean hintatason vuoksi. Itsekin talon rakentamista pohtineena täällä Lontoon kupeessa ongelmana on se, että kaikki suuremmat tonttimaat menevät suurien rakentajien haltuun, eikä yksittäisiäkään tontteja juuri tule markkinoille
TeksTi: eeva kärkkäinen kuvaT: Jaakko MarTikainen, Jari Laukkanen Joensuun liittokokous saa käsiteltäväkseen muun muassa aloitteet kannabiksen laillistamisesta ja hellerajan laskemisesta Keskustanuoret punnitsee linjojaan liittokokous. Viikonloppu näyttää, jatkaako nuorisojärjestö aloitteiden suhteen entiseen tapaan rajoittavalla linjalla vai ottaako se askeleen kohti vapaampaa päihdepolitiikkaa. Keskustanuorten puheenjohtajuutta tavoittelevat Suvi Mäkeläinen, Jere Nuutinen ja Anna Sirkiä, joiden haastattelut löydät seuraavilta sivuilta. Jos Kainuun ja Varsinais-Suomen keskustanuorten aloitteet hyväksytään, keskustanuoret tulee ajamaan ympäristölle haitallisten mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa. Lisäksi keskustanuoret olisi ottamassa myönteisen kannan Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten aloitteeseen, jossa tuleviin maakuntiin vaaditaan harjoitteluohjelmia korkeakouluopiskelijoille sekä kesätyöpaikkoja nuorille. 14 27.10.2017 KesKustanuorten piirit ja osastot jättivät viikonloppuna Joensuussa kokoontuvalle liittokokoukselle yhteensä 99 aloitetta. Joukossa on nuorten liittokokouksen vakioaiheita, mutta myös uusia nostoja. aloitteiden humoristisempaa laitaa edustanee Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten ehdotus hellerajan laskemisesta 20 celsiusasteeseen, jotta Suomessa olisi tilastollisesti enemmän hellepäiviä. aloitteet kannabiksen laillistamisesta ja nuuskan myynnin sallimisesta kuuluvat keskustanuorten liittokokouksen vakiovarustukseen. Nuorisojärjestön johdon päätös vaatia kesällä näkyvästi Suomen pakolaiskiintiön nostamista 10 000 pakolaiseen on herättänyt kritiikkiä keskustanuorten kentällä. – Jo maakuntastrategiassa tulisi huomioida nuorten osaamisen hyödyntäminen, eteläpohjalaiset ehdottavat. aloitteiden lisäksi keskustanuorten liittokokous päättää muun muassa keskustanuorten strategiasta, kansainvälisestä ohjelmasta ja kansalaispalvelusmallista. Lapin ja Kymenlaakson keskustanuorten aloittessa vaaditaan keskustanuoria vetäytymään kannastaan. Keski-Suomen keskustanuoret puolestaan haluaa, että keskustanuoret puhuu julkisuudessa ja keskustan sisällä kiintiöpakolaisten määrän maltillisen lisäämisen puolesta. – Kesä 2017 jäi kansalle mieleen synkkänä sekä helteettömänä. Liittohallituksen vastausesityksen perusteella kanta ei ole muuttumassa. Jos helleraja olisi ollut 20 asteessa, olisimme saaneet enemmän positiivisia uutisia ja näin ihmisille olisi jäänyt mieleen paljon lämpöisempi kesä, Etelä-Pohjanmaan keskustanuoret perustelee. – Päihdepolitiikalla tulee pyrkiä siihen, että kynnys huumeiden käyttöön pysyy mahdollisimman korkealla, liittohallitus torjuu aloitteen. Piirijärjestö viittaa aloitteessaan viime kesään, jolloin Suomessa oli kesä ja heinäkuussa vain kymmenen hellepäivää. Pirkanmaan keskustanuoret perustelee aloitettaan muun muassa yksilönvapaudella sekä satojen miljoonien verotuloilla. KesKustanuoret pääsee Joensuussa myös keskustelemaan pakolaispolitiikasta. Niinpä liittokokous käsitteleekin useita aihetta koskevia aloitteita. Lisäksi nuorisojärjestö uusii johtonsa, sillä sen nykyjohto, puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja varapuheenjohtajat Liina Tiusanen ja Antti Grönlund eivät pyri jatkokaudelle
Tarjoamme mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä vaikuttajana ja suoran linkin pääministeripuolueen johtoon. Olemme puolueen tulevaisuus, meidän pitää antaa ihmisille syy äänestää keskustaa myös tulevaisuudessa. Lopulta liikenneja viestintäministeriö luopui aikeestaan. Vaikka Sipilän hallitus on onnistunut kovissa taloustavoitteissa, se on Sirkiän mielestä unohtanut keskustalaiset arvot kuten köyhän asian. 27.10. – Kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida vaikutukset ympäristölle, taloudelle, ihmisille ja muille maille. – Keskustanuorten tulee kirkastaa keskustan viestiä ja antaa arvojen kuulua. Hän huomauttaa, että puoluetoiminta kilpailee ihmisten ajasta monien muiden harrastusten rinnalla. KesKusta-aatteessa Sirkiälle tärkeintä ovat yhdenvertaisuus, ylisukupolvisuus ja kohtuullisuus. Sirkiä haluaa, että keskusta kääntää kärjistyneen keskusteluilmapiirin edukseen. – Meidän pitää osata kertoa, mitä sellaista keskustanuoret tarjoavat, mitä ei saa muualta. – Keskustalaisuus ei riipu ammatista, ulkonäöstä, uskonnosta, asuinpaikasta tai perhetaustasta. Tapaus myös kuvaa hyvin minua vaikuttajana. Sirkiä lobbasi asian puolesta eduskunnassa, kirjoitti Turun Sanomiin ja otti asiaan kantaa keskustalaisten kanssa ja sosiaalisessa mediassa. sirKiän mielestä keskusta on hallituksessa luottanut liikaa siihen, että teot puhuvat puolestaan. 2017 15 Anna Sirkiä on VarsinaisSuomen keskustan ja Varsinais-Suomen keskustanuorten varapuheenjohtaja. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa laulun opettajaksi opiskeleva Sirkiä uskoo, että politiikka tulee lähemmäksi ihmisiä, kun poliitikkoina toimii erilaisia persoonia. KesKustanuorista Sirkiä haluaa tehdä entistä näkyvämmän järjestön erityisesti sosiaalisessa mediassa. – Moni kaipaa kiihkotonta ja järkevää linjaa äärimmäisyyksien keskelle, Sirkiä huomauttaa. – Päätös oli yhteisen vaikuttamistyön tulos. Hän varoittaakin keskustalaisia tekemästä itse kärjekkäitä jakolinjoja puolueen sisällä. VuodenVaihteessa liikenneja viestintäministeriö suunnitteli saariston yhteysalusliikenteeseen maksuja. puheenjohtAjAehdokAS anna sirkiä Maltillinen keskusta kääntää ääripäät edukseen. Tiedän, kuinka vaikuttaa, enkä epäröi toimia, Sirkiä sanoo. turusta ja Mynämäeltä kotoisin oleva 25-vuotias Sirkiä työskentelee Helsingissä kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän eduskunta-avustajana. Anna Sirkiän mielestä ehdotus oli epäoikeudenmukainen, sillä yhteysalukset ovat käytännössä saariston maantie
Jos keskusta ei puolusta kaikkien ihmisten oikeutta hyvään elämään, asuinpaikasta riippumatta, en tiedä, tekeekö sitä kukaan, Mäkeläinen pohtii. – Näivettämisen sijaan keskustan tulee edelleen tarjota toivoa. 16 27.10.2017 puheenjohtajaehdokas suvi mäkeläinen Viime kuntavaaleissa tamperelaiset keskustanuoret tekivät aktiivisesti keskustan kuntavaalikampanjaa yhdessä puolueen kunnallisjärjestön kanssa. Lisäksi keskustanuorten pitää vihapuheen keskellä kasvattaa nuoria aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Keskustan neljästä kaupunginvaltuutetusta kolme on alle 35-vuotiaita. Mäkeläisen mielestä keskustalla viime vaaleissa ollut Suomi kuntoon -teema ei enää vetoa, eikä se riitä suureksi yhteiskunnalliseksi visioksi. mäkeläisen mielestä keskustanuorten tärkein tehtävä on olla emäpuolueen omatunto ja herättelijä. Puolue on keskittynyt liikaa valtion asioiden hoitamiseen, ei ihmisiin. Nuoret saivat myös keskustan paikan Tampereen kaupunginhallitukseen. Keskusta tarvitsee uuden vision. Hän haluaakin keskustanuorten puheenjohtajana ohjata koko keskustan linjaa uusille urille. Hän lähti kuntavaaleissa 2012 ehdolle keskustan listalla, koska koki, ettei mikään muu puolue puhunut syrjäseudulla asuvien nuorten puolesta. – Emme ole tehneet keskustalaista politiikkaa. Tuloksena oli suurista kaupungeista paras kuntavaalitulos. – Nuorten pitää osata keskustella, kirjoittaa ja tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä laajasti, Mäkeläinen pohtii. – Puolueen tulee kehittää rohkeampi keskustalainen näkemys tulevaisuuden hyvinvointivaltiosta, jossa heikoimmista pidetään huolta ja yhteiskunta säilyy eheänä. mäkeläisen mielestä keskusta on tehnyt tällä hallituskaudella liian kovaa politiikkaa kokoomuksen mukana. Suvi Mäkeläinen on Pirkanmaan keskustanuorten puheenjohtaja ja sekä Tampereen kaupunginhallituksen ja keskustan puoluevaltuuston jäsen. Urjalan kunnassa kasvanut 23-vuotias Mäkeläinen opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatutkimusta. – Keskustanuoret on keskustalaisuuden idealisti ja pitää siitä kiinni, oli puolue hallituksessa tai ei. – Tämä kuvaa tapaani toimia yhdessä muiden kanssa, rakentavasti ja rohkeasti, sanoo kaupunginhallitukseen keskustalaisjäseneksi valittu Suvi Mäkeläinen. Hän uskoo, että tavoitteen saavuttamisessa avainasemassa ovat laadukas ohjelmatyö, rohkeat avaukset ja monipuoliset osallistumisen tavat
Nuutinen uskoo, että maailman muutos haastaa puolueet järjestämään toimintansa uusiksi tulevina vuosina. Nuutisen mielestä yhdenvertaisuus niin alueiden kuin ihmisten välillä on keskustalaisuuden ydintä. Seuraavaksi konkreettinen kirjaus on saatava käytäntöön. – Mummoni sanoin, Suomi ei pärjää määrällä vaan laadulla. nuutinen on huolissaan siitä, että Suomessa keskustelu on nykyään kärjistynyt ääripäihin. HallituKsen isoin virhe ovat Nuutisen mielestä olleet koulutusleikkaukset. Keskustan pitää olla aloitteentekijä Jere Nuutinen on joensuulainen kaupunginvaltuutettu sekä Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen ja keskustanuorten liittohallituksen jäsen.. 27.10. Hän kuitenkin korostaa, että keskustan pitäisi jo siirtyä tämän hallituskauden asioista seuraavien tavoitteiden miettimiseen. – Keskustalaisten, erityisesti nuorten on ryhdistäydyttävä. – Esimerkiksi keskustanuorten 80-luvun avausta perustulosta kokeillaan nyt. Idean jyvä kylvettiin vuosikymmeniä sitten. Enää ei riitä puhuva pää, vaan yleisö haluaa osallistua. – Perehdyn ja perustelen, lopuksi varmistan, että yhdessä sovitusta pidetään kiinni. Valituksi tultuaan Nuutinen otti puurakentamisen edistämisen esiin kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä, mutta se ei noussut strategiaan saakka. – Meidän käytännön tekemisessä ei saa olla niin pientä ihmistä tai niin pientä asiaa, ettemme ottaisi sitä omaksemme – sellaisesta ihmisyydestä syntyy keskustan suuruus. Asetutaan toisen ihmisen asemaan ja nähdään maailma toisen silmin, hän linjaa. – Tein muutosesityksen, joka tuotti tulosta. – Vuorovaikutuskanavien merkitys kasvaa. Keskustanuorten yksi tärkeimmistä tehtävistä on aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Nuutisen mielestä tapaus kuvaa häntä vaikuttajana. 2017 17 puheenjohtajaehdokas jere nuutinen Kun Jere nuutinen kampanjoi viime keväänä päästäkseen Joensuun kaupunginvaltuustoon, yksi hänen keskeisistä vaaliteemoistaan oli puurakentaminen. Hänen mielestään keskustapolitiikka ei saa jäädä reagoimiseksi, vaan puolueen täytyy olla aloitteen tekijä, joka katsoo tarvittaessa kauas tulevaisuuteen. Tarvitsemme panostuksia osaamiseen. – Puhumme liikaa siitä, mitä on saatu aikaan – meidän tulisi puhua tulevaisuudesta ja siitä, mikä on visiomme 2020-luvulla. enosta kotoisin oleva, Helsingissä ja Australiassakin asunut Nuutinen on 24-vuotias joensuulainen tradenomi-opiskelija
18 27.10.2017 Reportaasi Kun kaikki meni TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä, suomenmaan arkisTo
2017 19 Jätänkö vaatteenikin tänne, Veijo Hukkanen kysyi. Konkurssien myötä Hukkaselle jäi saatavia useita miljoonia markkoja. Nuo vuodet jättivät koko Suomeen paljon pahoinvointia, köyhyyttä ja lisääntynyttä sairastelua. Kala ei mennyt kaupaksi kuten ennen. Sitten iski lama. Veijo Hukkaselta ulosmitattiin 1990-luvun lamassa maatila, yritys, kesämökki ja pankkitilit. – Siltä se ihan oikeasti silloin tuntui. Pankki tarjosi yrityskauppaan valuuttaluottoa. Sastamalaisen teollisuusrakennuksen palaverihuoneessa tulee hiljaista. Sitten Hukkasen ääni sortuu. Olin perustanut toisenkin yrityksen, ja sekin meni konkurssiin. – Eikä se ollut silloin mikään naurun asia, hän sanoo nyt ja katsoo terävästi kohti. Samoihin aikoihin Hukkanen osti kaksi muutakin kala-alan firmaa. Äkkipysäys iski korkealta ja kovaa. – Se oli halpaa lainaa, halvempaa kuin normaali raha, Hukkanen muistelee. Ex-pääministeri Esko Aho ei kuitenkaan kadu tuolloin tehtyjä päätöksiä.. – Vuosi yritettiin, sitten oli pakko vetää uudet yritykset konkurssiin. Valuuttaluotot olivat vapautuneet vuonna 1987. Yrittäjä Veijo Hukkanenkin teki 1980-luvun lopulla isoja investointeja. Olo oli tyhjä. Vuonna 1988 hän rakensi ison kalanjalostustehtaan. Sen hinta oli noin puolet Hukkasen yrityksen liikevaihdosta. Vaikeuksia oli muutenkin paljon. – Se oli elämäni yksi vaikeimmista päivistä. SuomeSSa elettiin 1990-luvun alussa synkkiä aikoja. Tehtaiden vetäjien rekrytoinnit osoittautuivat epäonnistuneiksi. Ulosottovirkailija sanoi, ettei tarvitse jättää, ja Hukkanen lähti. 27.10. Ylikuumentunut talous ei kestänyt vahvan markan politiikkaa. Hukkasen yrityskaupoissa ilmeni myös ongelmia. Takana olivat 1980-luvun villit vuodet, jolloin rahoitusmarkkinat olivat vapautuneet ja aiempien tiukkojen lainaehtojen sijaan pankeista suorastaan tyrkytettiin velkarahaa jokaisen käteen. Ihmisten ostovoima heikkeni. Kun markka sitten devalvoitiin marraskuussa 1991, Hukkasen valuuttaluotolla saadut velat kasvoivat silmissä. Lama kurmuutti yhteiskuntaa ankaralla kädellä. Sitä tarjottiin tuolloin ahkerasti. Minulta vietiin kaikki
Ennusteet osoittivat pahasti miinuksen puolelle, valtion tilanne näytti huonolta. Hän ei osaa sanoa, vaikuttiko se siihen, että hän sai jäädä kuitenkin asumaan maatilalleen ja jatkaa jäljelle jäänyttä yritystoimintaansa. Takana oli lukemattomia öitä, jolloin unta ei ollut tullut lainkaan. Aho yritti yhteiskuntasopimusta, jota sorvattiin Kalevi Sorsan johdolla. Siellä velkojen maksuaikaa saatiin hieman pidennettyä. IdänkAuppA loppui, kun Neuvostoliitto kaatui. Silloin laman seuraukset olisivat jääneet selvästi pienemmiksi, hän summaa. Veijo Hukkanen piteli niitä käsissään ja heitti lopulta suuhunsa. Suomalaiset tottuivat uutiskuviin, joissa Aho (kesk.) ja valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) kertoivat säästöistä ja leikkauksista. Ulosottoviranomaiset olivat kutsuneet Hukkasen käymään. Talouden alamäki oli jo päällä. Suomalaisen talouden alamäki kiihtyi. Moni kutsuu sen jälkeistä aikaa täydeksi kaaokseksi. Hukkanen istui tuolloin säästöpankin hallituksessa. Velat painoivat niskassa, töitä oli painettava aamusta iltaan, eikä sekään tuntunut auttavan. Lopulta se kaatui ammattiyhdistysliike SAK:n jarrutteluun. 20 27.10.2017 – Minulla tuli toista miljoonaa markkaa lisää velkaa yhdessä yössä. Tapaus tunnetaan Sorsan sopimuksena. Jos jotain noilta ajoilta kadun, niin sitä, että emme lähteneet hallituksessa aikaisemmin tekemään vaikeita ratkaisuja kovilla toimilla, Aho sanoo. Kauppa ei käynyt, Suomi oli jumissa. – Jos työmarkkinaosapuolet olisivat suostuneet omatoimisesti korjaamaan asioita, devalvoinnin ei olisi tarvinnut olla niin iso. Minulla tuli monta miljoonaa lisää velkaa yhdessä yössä.. Esko Aho se on ihan laho, lauloi Sepi Kumpulainen renkutuksessaan vuonna 1993. Velat sysättiin roskapankki Arsenalin syliin. kAksI unitablettia. Ahon mukaan ihmisille alkoi vasta tuolloin valjeta hiljalleen, kuinka syvissä vesissä uitiin. Seuraavana yönä hän sai nukuttua muutaman tunnin. Häneltä oli mitattu kaikki ulos: maatila, yksi jäljelle jäänyt yritys, kalatehdas, kesämökki, pankkitilit. Yhteiskuntasopimuksen vastustus oli kuitenkin kovaa. Lama-ajan politiikka henkilöityi hyvin pitkälti pääministeriin. Neuvostoliitto oli vielä tuolloin pystyssä, ja idänkauppa veti ainakin jotenkuten. Kun Sorsan sopimus vesittyi, hallitus turvautui devalvaatioon eli markan arvon heikennykseen. Se oli Aholle pääministeriuran kaikkein vaikein hetki. – Minun on vaikea katua päätöksiä, joita silloin tehtiin, Aho sanoo nyt. Helvetti oli kuitenkin irti, kuten Hukkanen itse kuvaa. Hän nousi hallituksen peräsimeen kevään 1991 eduskuntavaalien jälkeen. – Siinä menetettiin paljon aikaa. Ahon mukaan yleinen kriisitietoisuus ei kuitenkaan ollut voimissaan
Talouden ylikuumentuessa asuntojen hinnat ja lainojen korot nousivat. Uutena käsitteenä Suomeen tuli pitkäaikaistyöttömyys. – Itsemurhat laskivat koko 1990-luvun ajan, hän korostaa. YLiveLkaantumisen lisäksi lama iski tumakasti koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Oikealla Ahon seurassa Suomen pankin pääjohtaja Rolf Kullberg.. Edessä oli paha velkaloukku. – 1980-luvulla suomalaisten todellisuudet olivat vielä kohtuullisen lähellä toisiaan, nyt eletään hyvin erilaisissa todellisuuksissa, Hiilamo kertoo. Sairastumisriski korostuu etenkin naisilla. Ahon mukaan raja ei kulkenut puolueiden välillä, vaan henkilöiden. Ylivelkaantuneiden määrät nousivat huimasti. Koetimme tehdä hallituksessa kaikkemme, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Moni menetti lainojensa takaajiksi suostuneiden anoppien ja kavereiden talot ja kesämökit. Kun korkojen maksu kävi mahdottomaksi, asuntojen hinnat romahtivat. Myös työkyvyttömyystai sairauseläkkeelle siirtymisessä on havaittavissa piikkiä lama-ajan ylivelkaantuneiden kohdalla. Köyhyys ei juurikaan helpottanut, vaikka Suomi koki ennennäkemättömän taloudellisen nousun 2000-luvulla. Seurauksena oli kierre, jonka lonkerot ulottuvat syvälle. Hiilamon mukaan 1990-luvun lamaa koskevassa tutkimuksessa havaittiin selvästi, että ylivelkaantuneilla oli muita suurempi riski sairastua esimerkiksi masennukseen, keuhkoastmaan, diabetekseen, psykoosiin ja verenpainetautiin. Laman seuraukset olivat järkyttävät. Mutta ilman vaurioita emme voineet selvitä, kun lama oli jo päällä, se on ihan selvä. Hukkanen puristelee sormiensa välissä tyhjää karkkipaperia ja katsoo kattoon. Vasta vuonna 2008 säädettiin laki velkojen lopullisesta vanhentumisesta. Hyvinvointivaltion kultaisella kaudella eli 1980-luvulla niitä ei juuri ollut, Hiilamo sanoo. Taas tulee hiljaista. kaiken sen päälle tulivat leikkaukset. Vasemmalla ylhäällä sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskoski, vasemmalla alhaalla valtiovarainministeri Iiro Viinanen, Kalevi Sorsa ja pääministeri Esko Aho. Tilannetta 1990-luvulla pahensi se, että moni sai jättimäiset velat niskaansa tahattomasti. 2017 21 Kotona odottivat vaimo ja kahdeksan lasta. 27.10. Osan hän vei poliisillekin, mutta yksityiskohdista hän ei halua kertoa enempää. Moni teki itsemurhan. Arviot vaihtelevat 200 000–500 000:n välillä. Kun työttömiä oli vuonna 1990 alle 100 000, vuonna 1991 heitä oli jo yli 200 000. Tuloerojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kasvut kiihtyivät, mitä seurasi ilmapiirin kärjistyminen. – En antanut niiden vaikuttaa työhöni. Sakset iskivät myös moniin perheiden peruspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Työttömyyslukemat räjähtivät käsiin. Leikkuriin menivät lapsiperheiden kodinhoitajat. Ne olivat hulluja aikoja. Hallituksen sisällä leikkauspäätösten tekeminen ei ollut kivutonta. Velkaantuminen ei Hiilamon mukaan kuitenkaan lisännyt itsemurhien määrää, ainakaan tilastojen valossa. – Silloin ylivelkaantuneiden maksamattomille veloille ei ollut mitään aikarajaa. Ihmiset luulivat, että tämä on loppuelämän vankila, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo. Ne syntyivät 1990-luvun lamassa. Nuorin heistä oli 4-vuotias. – Suomessa puhutaan edelleen köyhyysongelmasta ja perheiden pahoinvoinnista. Ministereiden kasvot tulivat tutuiksi 1990-luvun uutisista. Ei siinä lomapäiviä pidetty moneen vuoteen. Ulosottovelallisia vuonna 1994 oli 457 000. Se jätti jälkensä ylivelkaantuneisiin. – Monelle yrittäjälle tuli tuolloin avioero. Ihmiset eivät olleet ymmärtäneet kunnolla pankeissa avokätisesti tarjotun valuuttalainan luonnetta. En ymmärrä vieläkään, miksi valtio pelasti pankit, mutta ei meitä yrittäjiä. Esko Aho sai pääministeriaikanaan paljon haukkuja ja uhkauksia. Silloin tuli aina mieleen perhe, ja ajattelin, että on vaan pakko selvitä ja yrittää. Pahimmillaan työttömiä oli yli puoli miljoonaa vuonna 1994. Se toi mukanaan leipäjonot ja laajoja kansanjoukkoja koskevan köyhyyden. – Heidän tähtensä jaksoin eteenpäin, vaikka oma henki oli mennä. Lainoille oli otettu takaajia selittämättä kunnolla, mitä se tarkoittaa. – Itsekin olin kahden vaiheilla, mitä teen
Ammattiyhdistysliike SAK:ta johti Lauri Ihalainen.. 22 27.10.2017 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 400 000 450 000 500 000 550 000 600 000 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 työttömien työnhakijoiden lukumäärät kuukausittain vuosina 1989–1999 työttömien määrä joulukuussa 1993 536 794 Esko Ahosta pääministeri huhtikuussa 1991 markka päästettiin kellumaan syyskuussa 1992 markan devalvointi marraskuussa 1991 suomi liittyy EU:hun vuonna 1995 Nokiasta maailman suurin matkapuhelinten valmistaja 1998 Ilkka Kanerva toimi Ahon hallituksessa työministerinä, Mauri Pekkarinen sisäministerinä
Hukkasen tytär Mari Heikkilä tulee näyttämään yritysvideota. Tutkimuksissa on viitattu usein vuonna 1987 syntyneiden kohorttitutkimukseen. Hänen mukaansa valtiolla olisi anteeksipyynnön paikka. – Päättäjät tekivät mokia, joista kansalaiset kärsivät. Lama-ajan lasten ja nuorten pahoinvoinnista on puhuttu Suomessa paljon. Se olisi pelastanut sekä velalliset, pankit että tuhansia työpaikkoja. Sen Gissler toivoisi myös muistettavan sote-uudistusta väännettäessä. Ovi napsahtaa auki. Hän ei suoranaisesti kieltäydy anteeksipyynnöstä, mutta ei myönnykään siihen. n Ylivelkaantuneiden veloille ei ollut mitään aikarajaa. Jouduimme reagoimaan tilanteeseen, joka oli syntynyt holtittomalla 1980-luvulla, paljon ennen meitä. Poikkeuksen tekee se, että Suomessa lapset eivät viihdy koulussa ja he raportoivat paljon stressiä. Eikä se kärsimys ollut yhtään suhteessa siihen, miten moitittavasti nämä kansalaiset olivat toimineet, Hiilamo lataa. Se näkyy selvästi erilaisissa pahoinvointimittareissa. Ahon mukaan julkisuudessa pitäisi keskustella enemmän 1980-luvusta. – Laman ehdoton opetus on ennaltaehkäisevien palveluiden valtavan iso merkitys. Hänen mielestään valtio olisi voinut tukea rahallisesti ylivelkaantuneita, jotta he olisivat voineet lyhentää lainojaan pankeille. Mutta keväällä näytti jo toiselta. Ne kumuloituvat yleensä suoraan lapsiin. Se näkyy eritoten psykiatriassa, Gissler tähdentää. Toiset kykenivät keskittymään koviin tosiasioihin, toisille se oli vaikeampaa. Voimme puhua moraalista vasta sitten, kun olemme käyneet läpi syyt kunnolla. Gisslerin mukaan yleinen kriisitietoisuus on kuitenkin parantunut 1990-luvun vuosista. – Palveluiden lisääntynyt käyttö kertoo myös siitä, että niitä on paremmin tarjolla. – Tiesin kyllä 90-luvulla, että on tiukkaa, mutta en koskaan ymmärtänyt, että tilanne olisi niin paha, mitä aikuisena olen kuullut, hän sanoo. – Noista ajoista pitäisi tehdä laaja selvitys. Muutkin pankit saivat valtiolta lainaa. 1990-luvun lamaa hän pitää eräänlaisena kansallisena traumana, haavakohtana, jota ei ole osattu käsitellä. Hukkanen ei halunnut pahimpina hetkinään rasittaa perhettään huolillaan. Kun saatavuutta on lisätty, käyttöäkin on tullut lisää. Ihmiset luulivat, että tämä on loppuelämän vankila.. – Hän tiesi silloin tilanteen ja muistaa varmasti ne ajat. Niitä ei saa unohtaa nyt, kun talous taas kasvaa. Ahon mukaan keskusta pysyi kuitenkin isossa kuvassa kohtuullisen yhtenäisenä. Jako kulki hänen mukaansa myös keskustan sisällä. Suhde 1990-luvun alun tapahtumiin vaikuttaa voimakkaan pragmaattiselta. Pidin juhlat elokuussa. Jos koko pankkijärjestelmä olisi kaatunut, silloin olisi tullut todella pahaa jälkeä, Aho perustelee. Julkisessa keskustelussa unohdetaan Ahon mukaan myös Sorsan sopimuksen kaataminen. Kasvussa ovat olleet myös lastensuojelutapaukset ja ikäpolven tekemät rikokset. – Alkuvuodesta silloin ajattelin, ettei minulla ole varaa pitää viiskymppisiä, olen niin persaukinen mies. Enemmän jakoa aiheutti suhtautuminen Euroopan unioniin. Siinä näkyy selvä kasvu muun muassa mielenterveyspalveluiden kohdalla. Aho ei sano nimiä, mutta se tiedetään, että esimerkiksi sosiaalija terveysministeri Eeva Kuuskoski (kesk.) erosi tehtävästään keväällä 1992 kovien säästöpäätösten vuoksi. Kalaneuvos Oy:n nimellä nykyisin tunnettavalle Hukkasen firmalle kävi laman jälkeen hyvin. Moni, joka vastusti sopimusta, lukeutuu Ahon mukaan nykyään myös lama-aja poliittisten toimien voimakkaimpiin arvostelijoihin. Poikkeuksen teki vanhin poika, joka oli silloin jo parikymppinen. – En ymmärrä vieläkään, miksi valtio pelasti pankit, mutta ei meitä yrittäjiä, Veijo Hukkanen huokaa. 27.10. – Pelkona on, että lapset ja nuoret unohtuvat, kun yhä isommat iäkkäiden määrät aiheuttavat soteen painetta. Hän viittaa esimerkiksi säästöpankki Skopiin, joka hajosi pankkikriisin seurauksena. – Teimme hallituksessa sen, mitä meidän pitikin. Puheita pankkien pelastamisesta Aho ei ymmärrä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan laman vaikutusta on kuitenkin liioiteltu. Siellä olivat myös laman syyt. Ongelmiin osataan reagoida ja niitä pyritään ennaltaehkäisemään. Valtio kuitenkin laittoi kriisin keskellä rypevään Skopiin paljon rahaa ennen kuin otti sen haltuunsa. – minun on kyllä vaikea nähdä, mitä teimme väärin, Esko Aho vastaa. Pitkäaikaistyöttömyys ja köyhyys synnyttivät Suomeen syrjäytyneiden luokan. – Kritiikki on ideologisperäistä, se näkyy. Ihmiset kokivat suurta vääryyttä, luottamus yhteiskunnan turvaverkkoihin romahti. – Toki pidimme pankkijärjestelmää yllä, mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut. Kaikki kahdeksan lasta ovat mukana firman toiminnassa. Suunta kääntyi vuonna 1999, kun Hukkanen täytti 50 vuotta. Kalaneuvos tähyää kovaa vauhtia myös Kiinan markkinoille. Valtion olisi aika myöntää, että monenlaista vääryyttä tapahtui. – Vanhempien avioerot ja päihdeongelmat lisääntyivät laman ja talousvaikeuksien myötä. Nykyään Hukkasen yrittäjäperhe on Suomessa alansa suurin toimija. Hiilamon mukaan samaa kysyy moni muukin. 2017 23 – Paljon riippui siitä, mikä oli kenenkin kantokyky vaikeissa asioissa. – Niistä voi vetää linkkejä 1990-luvun koulusäästöihin, Gissler sanoo. Suomalaislasten ja -nuorten lukemat eivät myöskään poikkea hirveästi muiden Pohjoismaiden luvuista. Uusimmissa tutkimuksissa vuonna 1997 syntyneiden kohortin lukemat ovat osoittautuneet hyvin samanlaisiksi, jopa isommiksi. Mari Heikkilä on yrityksen markkinointiviestintäpäällikkö. Ketkä olivat milläkin puolen aitaa, sitä Aho ei suostu paljastamaan. GissLEr ei kuitenkaan kokonaan kiistä laman mukanaan tuomia haittavaikutuksia
Buntta vastasi että on, ja poikakin on aina oikeassa. Ei näin, Kärnä kirjoitti Twitterissä. Ortodoksit ovat tehneet jo päätöksen arkkipiispan istuimen siirtämisestä Kuopiosta Helsinkiin, kun Helsingin metropoliitta Ambrosius jää eläkkeelle. Kuopiossa ei yhtään tykätä näistä suunnitelmista. Turun uusi kaupunginjohtaja Minna Arvekin joutuisi miettimään kahteen kertaan osallistumista Vapaavuoren kokouksiin, jos Helsingin papisto ryhtyy vaatimaan arkkipiispan virkapaikaksi kirkon taloa Vapaavuoren naapurissa, osoitteessa Eteläranta 8. Hänen mielestään valiokunnassa ei ole riittävää asiantuntemusta, mistä syystä sitä pyörittävät siellä kuultavana olevat asiantuntijat. – Puolueet voivat katsoa peiliin, jos ne ovat sitä mieltä, että asiantuntijat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa. Poika oli silloin ensimmäisiä kertoja julkisuudessa. Sosiaalisessa mediassa jaetussa kuvassa traktori ajelee pellolla ja kuvan päällä lukee teksti: ”Hallitus esittää vaikeaan sadonkorjuutilanteeseen tukea 25 miljoonalla eurolla”. Laatusen mielestä tilanne ei parane sillä, että Suomeen luodaan erillinen perustuslakituomioistuin, kuten Wahlroos esittää. Laatunen sanoi olleensa 1980-luvulla työryhmässä, jota veti Nalle Wahlroosin isä Bror ”Buntta” Wahlroos. Vuoden alussa syntyi kauhea kohu, kun keskusta julkaisi Twitter-tilillään kuvan kuoppaisesta tiestä ja sen päällä tekstin ”Teidemme rapistuminen on pysäytettävä”. Asian bongasi ensimmäisenä keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä. ”Keskustan härski kuvahuijaus”, otsikot kiljuivat. – Kun tänään lehdestä luin, että Nalle Wahlroos on myös perustuslakiasiantuntija, niin jossain määrin se tietysti yllätti. Kuvan alareunassa on kokoomuksen logo. Nalle isänsä jalanjäljillä – aina oikeassa TeksTi: Pauliina Pohjala ja Timo laaninen. Keskusta pyyteli kuvitusta anteeksi puoluesihteeriä myöten ja aivan oikein lupasi, että jatkossa puolue käyttää vain kotimaisia kuvapankkeja. – Muistan, kun Muoviteollisuusliiton toimitusjohtaja Kari Teppola kysyi Buntalta, onko tämä Nalle sinun poikasi. Näitäkin puheita on silloin tällöin kuultu. Ei puutu enää kuin että luterilaisen kirkon arkkipiispan istuin siirrettäisiin Turusta Helsinkiin. Lännen Median toimittaja oli äkännyt, että kuva on peräisin kansainvälisestä kuvapankista ja se on otettu Suomen sijaan Venäjällä. Mutta annas olla, jos puhe kääntyy hengellisiin kysymyksiin, kaupunkien rintama hajoaa alta aikayksikön. Mutta sitten muistin Buntan sanat ja totesin, että näinhän se tietysti on. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori yrittää koota Suomen suurimmat kaupungit yhteiseen rintamaan vastustamaan keskustavetoisen hallituksen maakuntauudistusta. Apollon Tietäjät 24 27.10.2017 Työmarkkinakonkari Lasse Laatunen myöntää yllättyneensä, kun hän luki aamun lehdestä Björn ”Nalle” Wahlroosin perustuslakinäkemyksiä. Nalle Wahlroos toteaa lakiesitysten pysähtyvän usein eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. – Todella härski kuvahuijaus by kokoomus. Tämän viikon tiistaina kokoomus mainosti hallituksen päätöstä tukea viljelijöitä. Mutta onko kokoomus nyt aivan varmasti tarkistanut, että pelto on suomalainen eivätkä jäljet johda esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Keskieurooppalainen pelto esitetään suomalaisena. Sehän on vain osoitus siitä, että valiokunnan jäseninä on kansanedustajia, jotka eivät hallitse tehtäväänsä. Wahlroosin pamfletti julkaistiin maanantaina, jolloin EK:sta jo eläköitynyt Laatunen oli Helsingin yliopiston kahvilassa puhumassa suomalaisesta työmarkkinapolitiikasta. Vapaavuoren hanke voi menestyä niin kauan kuin puhutaan maallisista asioista. Kuva on nimittäin otettu kansainvälisestä PxHere-kuvapankista
Talous onkin vähintään yhtä paljon psykologiaa kuin kovia lukuja. Myös alueellisen kuljetustuen jatko on yksi edellytys yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiselle koko maassa. Seuraava iso haasteemme liittyy työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamiseen. Puolen vuoden välein julkaistava raportti kertoi yritysten ja alueiden lisääntyneestä tulevaisuudenuskosta. Eivät ne helppoja ole olleet, mutta välttämättömiä. Talouskasvu on voimakasta ja kattaa jo koko maan. Tavoitteet, jotka yhdessä asetimme, ovat monilta osin jo lähellä toteutumista, osin jopa ylitetty. Vielä edellisen hallituskauden lopulla maan itäosat erottuivat joukosta selkeästi miinusmerkkisinä, eikä muunkaan maan kehityksessä suuremmin hurraamista ollut. Siitä pidämme kiinni. 2017 25 Puheenvuoro MuutaMa viikko sitten julkaistiin Työja elinkeinoministeriön katsaus alueellisiin kehitysnäkymiin. Tuorein tilasto kertoo työttömien työnhakijoiden määrän laskeneen vuoden takaisesta jo lähes 54 000 henkilöllä. Muutos muutaman vuoden takaiseen on silmiinpistävä. Köyhän asiaa voi ajaa vain kestävällä talouspolitiikalla. Sen vaikutukset näkyvät nyt suomalaisen työn parantuneena kustannuskilpailukykynä ja piristyneenä viennin vetona. Velvollisuutemme on jatkaa vastuullista linjaamme maan asioiden kuntoon saattamiseksi. Tulevaisuuteen luottavat yritykset investoivat uuteen ja työllistävät. MatKaa on vielä, mutta suunta on oikea. Ennusteet lupaavat tälle vuodelle kolmen prosentin talouskasvua. Kasvua koko Suomeen Mika Lintilä elinkeinoministeri. Nyt koko Suomi on saanut uuden vaihteen silmään. Edellisenä kesänä maaliin saadulla kilpailukykysopimuksella on ollut iso merkitys henkisen ilmapiirin muuttumisessa. Tähän meillä on myös äänestäjiltä saatu vahva mandaatti. KesKustan vaalilupaus oli laittaa Suomi kuntoon. Vuoden alusta voimaan astuvien lakimuutosten myötä työttömien mahdollisuuksia opiskella ja päivittää omaa osaamistaan parannetaan. Se on reippaasti yli vaaliohjelman tavoitteen – ja vieläpä pari vuotta etuajassa. Raportin tulokset kertovat siitä, että usko suomalaiseen työhön ja tuotantoon on palautunut. Kuka muu sen tekisi, ellemme me. Lisäksi muuntokoulutuskokeilu tehdään pysyväksi, liikkuvuusavustuksen käyttöä laajennetaan ja ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätään erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla. Puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty hyvää työtä. Näin kasvu heijastuu suoraan ihmisten arkeen. Olemme joutuneet tekemään matkan varrella myös vaikeita päätöksiä. Kestävän taloudenpidon kannalta erityisen tärkeää on, että virinnyt kasvu ei ole yhden kortin varassa, vaan sitä kannattelee useampi eri toimiala aina biotaloudesta ja matkailusta autoteollisuuteen saakka. Nyt talouden käänteen ollessa käsillä voimme kuitenkin sanoa, että tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeita. Kaikkein positiivisimmat näkymät ovat tällä hetkellä Lapissa, Keski-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomesta Pirkanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä. 27.10. Tilannetta helpottavat budjettiriihen päätökset. Monin paikoin yritykset tuskailevat jo työvoimapulan kanssa
– Ulosottomiehenä olisin saanut olla auttamassa yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sympaattinen ja toimelias nainen on nauttinut valtavasti uudesta työstään. – Alanvaihto ei ole kaduttanut hetkeäkään. Keskustan Varsinais-Suomen piiritoimisto Turussa sai uutta virtaa elokuussa, kun Mari Tuuna aloitti työt järjestösihteerinä. Velkojen kasautuessa avun löytäminen voi olla vaikeaa. Alueen piiritoimiston pitkäaikainen toimistosihteeri oli jäämässä eläkkeelle, ja vapautuvaa paikkaa tavoitteli Tuunan lisäksi 59 hakijaa. Puolueen järjestötoiminta on hänelle tuttua. – Nuorten velkaantumiseen voi vaikuttaa, ja mielestäni peruskouluissa pitäisikin opettaa taloudenhoitoa. Lisäksi olisin ehkä päässyt vaikuttamaan jopa perintälakiin, Tuuna toteaa. TeksTi ja kuva: joveini Manninen Sydän puhdasta kultaa Mari Tuuna. – Velkaantuminen on yhä tabu. – Ihmiset ovat ihan hukassa. – Täällä saa olla myös aidosti eri mieltä, ja sen voi sanoa ääneen. 26 27.10.2017 Keskustan kasvot Vielä Viime heinäkuussa Mari Tuuna, 37, työskenteli vakuutusyhtiön perinnässä ja haaveili ulosottomiehen ammatista. Hän hämmästelee yhä sitä, kuinka samanhenkisiä ihmisiä keskustan järjestötoiminnassa onkaan mukana. Tuuna on erityisen huolissaan alati kasvavasta nuorten velkaantuneiden joukosta. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa hän oli ensimmäistä kertaa ehdokkaana, Laitilan kunnanvaltuustoon pääsy jäi kuitenkin täpärästi yhden äänen päähän. Todella moni Tuunan asiakkaista ei esimerkiksi tiennyt, että velkaneuvontaa on saatavilla. Pikavippejä kyllä mainostetaan, mutta ei sitä, mistä velkaantunut voi hakea apua. Urasuunnitelmat muuttuivat kuitenkin radikaalisti, kun hän viimeisenä hakupäivänä havahtui keskustan työpaikkailmoitukseen. Harva kertoo lähipiirilleen, että rahat on loppu ja laskut maksamatta. Tässäkin työssä saan auttaa ihmisiä. Erityisen lähellä tuoreen järjestösihteerin sydäntä ovat yhteiskunnan heikko-osaiset. Ihmisten ei tarvitse olla kaikesta yhtä mieltä, ja silti voidaan tehdä yhteistyötä. Harva nuori edes tietää, että ulosottomerkintä vaikuttaa muun muassa asunnon, vakuutusten ja pankkikortin saantiin. Viiden vuoden työrupeama perintätoimistoissa avasi silmiä, ja Tuuna onkin nyt vahvasti lääkkeettömän päihdekuntoutuksen ja velkaantumisen ennaltaehkäisyn puolestapuhuja. Heidän taloudenhallintataitonsa saattavat olla olemattomat, pikavippiä toisensa perään. Keskustan arvot värittivät Tuunan elämää jo lapsuuskodissa Laitilassa. Ulosottomieheen verrattuna järjestösihteerin tehtävä on myös paljon parempi kanava päästä vaikuttamaan asioihin, vajaat kaksi kuukautta Turun piiritoimistolla työskennellyt Tuuna naurahtaa
2017 27 Täällä saa olla myös aidosti eri mieltä, ja sen voi sanoa ääneen.. 27.10
– Olen naisasianainen ja toivon, että naiset tukisivat enemmän toisiaan. Esimerkiksi viime kunnallisvaalien alla Jaakkola-Angervuori lähetti 35 käsinkirjoitettua suosittelukirjettä tuttavilleen ehdokkaansa puolesta. Säästyy monta lääkärikäyntiä, kun vanhus saa purettua huoliaan. Olen vielä tänäkin päivänä ylpeä siitä, Maija Jaakkola-Angervuori sanoo. Valtuustossa hän ehti istua 24 vuotta ennen pois jäämistään. Pöydällä olevien lehtileikkeiden määrä kertoo, että Jaakkola-Angervuori on ollut vaikuttamassa moneen asiaan niin Vehmaalla kuin laajemminkin Suomessa. Hän toimii yhä matkailupalveluyrittäjänä kotitilallaan Järppilän kartanossa Taivassalossa.. Erään artikkelin mukaan 25-vuotias nuori nainen kävi viemässä terveiset Suomen Keskustan naisilta Ruotsin kanssasisarille vuonna 1964. kun jaakkola-angervuori asetettiin ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa ehdolle, hän oli 33-vuotias. Yhdeksi ratkaisuksi Jaakkola-Angervuori ehdottaa ideoimaansa vanhusten neuvolaa, jollainen toimii jo Vehmaalla. Halu vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin jatkui valtuustokausien jälkeenkin. 44 äänellä hänestä tuli Vehmaan kunnanvaltuuston nuorin jäsen – ja ainoa nainen. 28 27.10.2017 Maija jaakkola-angervuori (78) istahtaa pehmustetulle antiikkituolille ikkunan ääreen. Sitä systeemiä saisi käyttää enemmän joka alalla, sillä ihminen tarvitsee kiitosta. TeksTi ja kuva: joveini Manninen Toisten huomioon ottaminen on vaikuttamisessakin tärkeintä, sanoo Maija Jaakkola-Angervuori Kiittämällä saa paljon hyvää aikaiseksi – Ensimmäinen valtuustoaloitteeni oli kotiavustajan saaminen vanhuksille. – Mieheni Ari on suurin tukijani ja kannustajani. Vaali-iltana häntä hermostutti niin paljon, että piti lähteä ulos lenkille. Huoli oli turha. Itse olen nauttinut valtavasti siitä, kun olen saanut auttaa esimerkiksi vaalityössä. – Ennen kuoltiin 60-vuotiaana, mutta nyt meitä ei saada kuolemaan vielä silloin. – Kiittämällä saa paljon hyvää aikaiseksi. – Muutaman vuoden ajan Vehmaalla maksettiinkin äideille 200 markan kuukausipalkkaa, Jaakkola-Angervuori muistelee. Vastaanotolla käydään läpi luottamuksellisesti muun muassa vanhuksen kotitilannetta. Tässä ovat suurin piirtein kaikki ne lehtiartikkelit, jotka vehmaalaisesta keskustavaikuttajasta ja matkailuyrittäjästä Jaakkola-Angervuoresta on kirjoitettu. – Huhhuh, miten sitä on nuorena uskaltanutkin, hän päivittelee selatessaan kellastuneita lehtileikkeitä. Kymmenen vuoden kuluttua siitä Vakka-Suomen Sanomat uutisoi Jaakkolan esityksen äitien palkasta menneen läpi Vehmaan kunnanvaltuustossa. Siihen Jaakkola-Angervuori törmäsi baarijonossa Saariselällä. Hän on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä vanhusten parissa muun muassa Vehmaan vanhusneuvoston puheenjohtajana. Maija jaakkola-angervuori jatkaa keskeytynyttä leikekirjan sivujen selaamista. Järppilän kartanon valoisan salin pöydälle on nostettu iso pino kartonkisia leikekirjan sivuja. Mitä jos kukaan ei äänestä minua. Asioihin rivakasti tarttuva rouva on ollut tukemassa monia keskustan naispoliitikkoja. Madame-lehdelle 2000-luvun puolivälissä annetun haastattelun aiheena on rakkaus. iäkkään väestön hyvä ja oikeudenmukainen kohtelu on Jaakkola-Angervuoren sydäntä lähellä. – Se on yhtä tärkeä kuin lastenneuvola. Kiittäminen ja toisten huomioon ottaminen ovat vaikuttamisessakin kaikkein tärkeintä. Entä jos saankin vain kolme ääntä. Vanhusten palveluihin ja hoitoon pitää kiinnittää huomiota eikä puhua vain kotona asumisesta. Hän antaa tilaa minulle, sillä hän ymmärtää, että haluan edelleen viedä tärkeitä asioita eteenpäin
2017 29 Olen naisasianainen ja toivon, että naiset tukisivat enemmän toisiaan.. 27.10
Yhteiskunta monimuotoistuu, koulutusjärjestelmä ja työelämä muuttuvat yhä nopeammin ja yhä vaativammiksi. Kirjastojen työ lukuharrastuksen ja lukutaidon edistämisessä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien parissa on äärettömän tärkeää. Varhaiskasvatuksen ja koulun merkitys osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana korostuu entisestään. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus -hokema on edelleen totisinta totta. Tämä näkyy sekä 15-vuotiaiden nuorten että 16–24-vuotiaiden kohdalla. Ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut toisin kuin muissa Pisa-tutkimusmaissa. Aikuisväestössä 55–65-vuotiaiden taidot ovat selvästi huonommat kuin muilla työikäisillä. Lapsen kielellinen kehitys alkaa jo varhaisesta vuorovaikutuksesta, siksi nyt on korkea aika lisätä kaikkien vanhempien ymmärrystä lukutaidon merkityksestä. Vaikka suomalaiset pärjäävätkin kansainvälisissä lukutaidon vertailuissa hyvin, meillä on kasvava joukko kansalaisia, joiden lukuja kirjoitustaito on huolestuttavasti heikentynyt. avainaSemaSSa syrjäytymisen ehkäisyssä ovat kasvuolot. Eräät asiantuntijat ovat kiteyttäneet lukutaidon oppimisen merkityksen hienosti: Ei riitä, että meillä on Liikkuva koulu, tarvitsemme ehdottomasti myös Lukevan koulun. Maahanmuuttajalasten koteihin tulisi viedä tietoa lukutaidon merkityksestä. Äidinkielen opetusta tuetaan myös laajemmin toisella asteella. Panostukset nuorten ja opiskelijoiden elämänhallintaan, hyvinvointiin ja oppimiseen ovat tärkeitä heidän tulevaisuutensa ja työkykynsä sekä myös yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi UPM:n tukemassa ja Lukukeskuksen toteuttamassa Sanat haltuun -hankkeessa järjestetään sata lukutaitotyöpajaa ammattikouluissa teknisten alojen opiskelijoille ympäri Suomea. Syyt heikkoon lukuja kirjoitustaitoon ovat moninaiset. Osalla on synnynnäisiä lukemisvaikeuksia, jotka kotien ja opettajien tuesta huolimatta heikentävät taitojen kehittämistä. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk.) valtiovarainvaliokunnan sivistysja tiedejaoston jäsen Osa nuorista ei enää pärjää lukutaidoissa. 30 27.10.2017 Mielipiteet SuomeSSa on enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin muissa pohjoismaissa. lukutaito-ongelmiin on haettu muitakin uusia työtapoja. ei liene yllätyS , että kuten muukin koulutustaso ”periytyy”, myös lukuja kirjoitustaidon kehittyminen eriarvoistuu kotitaustan perusteella. Suren sitä, että yhä harvemmille lapsille luetaan satuja ja tarinoita eivätkä kirjat kuulu enää itsestään selvästi kotien varustukseen. Lisäksi osa näihin nuorten ja aikuisten ryhmiin kuuluvista pystyy lukemaan vain lyhyitä selkeitä tekstejä. Läheskään kaikissa kodeissa ei ole valmiutta tukea lasten lukutaitoa. Kaksi kolmannesta syrjäytyneistä on 15–29-vuotiaita. Lukuja kirjoitustaito voi heikentyä myös sairauksien tai onnettomuuksien seurauksena. Määriteltyä tukea tulisi ohjata heille taitojen perusteella. on hankalaa selvitä arjesta ja opiskelusta, jos lukuja kirjoitustaito on heikko. Se haastaa meidät kaikki, erityisesti heikoilla valmiuksilla paikkaansa yhteiskunnassa etsivät nuoret ja nuoret aikuiset. Elokuussa vuosi sitten julkaistujen Eurostatin tilastojen mukaan 20–24-vuotiaista suomalaisista nuorista liki 16 prosenttia on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Jokainen nuori haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Maahanmuuttajilla, koulutetuillakin, on usein vaikeuksia suomen kielen lukemisessa. Osa suomalaisista on käynyt vain lyhyen pätkän koulua ennen peruskoulu-uudistusta ja siirtynyt sitten työhön, jossa lukutaito ei ole ollut tärkein vaatimus. Pahimmat riskit syrjäytymiselle ovat kytköksissä koulutuksen puutteeseen, asunnottomuuteen ja maahanmuuttajataustaan. Perheiden merkitys sosiaalisen tuen sekä asiallisen ja kunnioittavan vuorovaikutuksen luojina on äärimmäisen tärkeä. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja erityisesti ammattikouluissa opiskelevien lukutaidon petraamiseksi. Siihen tarvitaan riittävät moniammatilliset resurssit mutta myös uutta osaamista ja tuoreita työkaluja tämän päivän ja tulevaisuuden haasteiden taklaamiseksi. Lukutaidon ohjaus tulisi ottaa pysyväksi työtavaksi koko palvelujärjestelmässä neuvolasta lähtien
Ja jos saadaan tuomio, se selitetään ”vain kolmen miehen mielipiteeksi”. Ja mitä sanotaan siitä, kun Ville Niinistö vastustaa Hanhikiven ydinvoimalaa pelotellen Venäjän uhalla. Silloin vastustettavaa esivaltaa edusti Venäjän tsaari sortokoneistoineen. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Helposti katoaa myös aito perspektiivi arjen haasteista. Suomi on onneksi muutakin kuin Helsinki. Tasa-arvoisesti maakunnissa hoidettuna elinkeinoja työllisyyspolitiikka turvaa koko maan asuttuna pysymisen. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 27.10. Tutkimusten mukaan Vihreät ovat tällä hetkellä meidän lukeneistoamme. Tosin se on monta pykälää hienostuneempaa kuin persuilla ja siksi vaikeammin havaittavaa. Tai kun hänen seuraajansa Touko Aalto asettaa Maahanmuuttoviraston ammattitaidon kyseenalaiseksi ja hyväksyy lainsäätäjänä kansalaistottelemattomuuden. Kun käy työskentelemässä välillä Euroopan korkeissa viroissa, unohtuu kotoisen ja pienen Suomen kansalaisten etu. Yksi ilmentymä tästä on taannoin käyty ”taidepoliittinen” keskustelu. Virkamiehillä riittää valmistelutehtäviä ja yhteistyötaitojen kehitystehtäviä. Tämä ei ole kovin kaukaista sukua sille, kun James Hirvisaari ja Jussi Halla-Aho tuomion saatuaan suoraan sanoen viittasivat sille kintaalla. Tämä ”linja” pitää juuremme kalevalaisessa historiassa, eivätkä ne pääse sekoittumaan ruotsalaisiin. Mirjam Karila Raisio Suomi on paljon muutakin kuin vain Helsinki. Sieltä kumpuaa kriittinen suhtautuminen esivaltaan ja virkamiehiin. annetaan kehittämiskykyisten ja hyvämuististen tehdä myös ne poliittiset päätökset, etteivät maakuntauudistus ja muut kehittämistoimet jää seisomaan. Miksi hän on säätämässä lakeja, jos hän on sitä mieltä, ettei niitä tarvitse joka kohdin noudattaa. PorMeStari Vapaavuorelle muiden esittämät, kaupunkilaisten ja kuntalaisten eloa parantavat ja palveluiden tasa-arvoisempaa tarjontaa uudistavat toimenpiteet ovat kauhistuttavia. Suomea tulee kehittää demokraattisesti, ja kehittäjiksi tulee päästä maakuntien omat naiset ja miehet. Populistisia piirteitä on viime aikoina ilmaantunut tämänkin puolueen asevarastoon. Tunnustamme pääkaupunkimme aseman, tahdomme sen kehittyvän. Muinaisuudesta löysi Hitlerkin kansallissosialismin juuret ja otti aurinkokehrän symbolin logokseen nimellä hakaristi. Päättäjät päättävät demokraattisesti, virkamiehet virkavastuunsa tuntien valmistelevat asiat. Ympäristö-, energia-, ulkoja turvallisuuspolitiikka samassa kansalaisia hämmentävässä nipussa. Ja virkamiehen jokaista sanaa epäillään ja liikettä seurataan. Kehittämispyrkimyksillä nykyinen hallitus ajattelee koko Suomen nousua, kaikkien asukkaiden turvallista tulevaisuutta. Yhä selvemmin alkaa näyttää siltä, että perussuomalaisista ja vihreistä on tullut ikään kuin toistensa peilikuvat, jotka eri laidoilta nakertavat yhteiskuntamme turvapilareita ja perusrakenteita. Voiko jokainen muukin valita lait, joiden noudattamista pitää tarpeettomana. Antti Leinikka Renko Perussuomalaiset ja vihreät – populismin peilikuvat PorMeStari Jan Vapaavuori onkin jo osoittautunut lyhytmuistiseksi ja vetäissyt samaan liekaan Lauri Lylyn. MuiStaakSeni on tutkittu, että perussuomalaisten kannattajat ovat vähiten koulutettu ryhmä. Täällä muualla Suomessa asuvina toivotamme onnea ja menestystä tehtävien hoitoon siinä pormestarin virassa. Tähän ilmiöön taitaa kuulua kaikenlainen ruotsalaisuuden karsastaminen, kielestä alkaen. Pormestareiden haastatteluista kuultaa maakuntauudistuksen osalta läpi pelko oman vallan kaventumisesta. Mutta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kansallismieliset nationalistit löytyivät ihan eri suunnalta, lukeneiston piiristä. Perussuomalaisten suunnalta tuli tyrmäys modernille taiteelle. Ei kai maakuntauudistuksen ja yleisesti kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden vastustaminen voi Helsingin ja Tampereen kokoisten kaupunkien pormestareiden keskeinen työtehtävä olla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Sen sijaan he ilmoittivat arvostavansa kansallisuusaatteen läpitunkemia maalareita, kuten Edelfeltiä ja GallénKallelaa jne. Euroopasta voi palata lisää muutama sellainen, joka ei enää erota suurten ja pienten kaupunkien aitoja arjen ongelmia. Minulla on ollut mahdollisuus kuunnella kaiketi jokainen hänen haastattelunsa hänen uuden työnsä, helsinkiläisten ylimmän valvojan roolissa. Jätettäköön politikointi politiikoille. 2017 31 Sanotaan, että populismi imee kasvuvoimansa kansallisuusaatteesta, nationalismista. Tästä on vedetty se johtopäätös, että tämä kouluja käymättömyys on hyvä kasvualusta populismille. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Edelleen siis käyttökelpoinen uhkakuva sadan vuoden takaa. Ainakin ensin mainitulla on selvästi kaipuu politiikan pariin. Asiat ja alueet kehittyvät maakuntauudistuksen avulla, elinkeinoja työllisyyspolitiikan hoidon ei tarvitse olla isojen kaupunkien päätösvallassa. Kyllä keskuskaupungit olisivat voineet ajat sitten yksissä tuumin tehdä uudistuksia, ja olisivat ne voineet yhteistyötäkin tiivistää. Perusoikeuksiin vedoten vastustetaan lisävaltuuksien antamista viranomaisille, vaikka tavoitteena on, että näin kyettäisiin nuo oikeudet turvaamaan – turvallisuus mukaan lukien
Tauno Ojalle muistutukseksi, että demokratiassa vähemmistö ei päätä, miten asioissa edetään. Jos politiikassa aina lyö hanskat naulaan ja lähtee kiukutellen ja kostoa uhoten kokouksista, kun ei saa tahtoaan läpi, ei saa mitään aikaiseksi. Koska Tauno Oja lähti heti kokouksen alkuvaiheessa pois, häneltä jäi myös kuulematta yli kahden tunnin pituinen rakentava keskustelu. Sadasta miljoonasta eurosta Katera Oy:lle maksettiin kilpailutuksen jälkeen puolimiljoonaa euroa (0,5 prosenttia). Suurin osa hallituksen jäsenistä (6) halusi pöydällepanon. Tauno oja poistui kokouksesta vihaisena ja uhosi, etttä hän tulee pitämään seuraavassa puoluevaltuuston kokouksessa huolen, että piiriltä viedään rahoitus pois. Oja katselee piiriä Länsi-Uudeltamaalta, Raaseporin kunnasta, missä keskustalla on 0,6 prosentin kannatus. Ainakin tämä olisi tullut kertoa katsojille tai lukijoille. Asiassa oli selvästi järjestöjuridisia epäselvyyksiä ja oli parempi, että toiminnanjohtaja selvittää tarkemmin eri vaihtoehtoja seuraavalle piirihallituskokoukselle. Vaasan hallituksen jäsen esitteli oman vaihtoehtonsa. ruoTsinKielinen piiri on maantieteellisesti laaja piiri, johon mahtuu paljon erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Eräitä mahdollisia malleja oli esityslistassa. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan antanut hyvin vääristävän kuvan keskustan ruotsinkielisen piirin kokouksesta, joka pidettiin Seinäjoella 30.10. Tauno Ojan tukemaa mallia kannatti ainoastaan kolme hallituksen jäsenistä. 32 27.10.2017 Mielipiteet Tauno oja on Suomenmaan 16.10. Herää kysymys, miten hänelle voidaan maksaa verovaroista pudonneen kansanedustajan sopeutumisrahaa noin 3 000 euroa joka kuukausi. Hallituksen viime vuonna sijoittama 100 miljoonan euron sijoitus oli houkutteleva kommentoinnin aihe niin sähköiselle kuin printtimediallekin, kun osasta rahoista saattoivat hyötyä pääministerin lapset. Tästä johtuen kolme hallituksen jäsentä (Tauno Ojan vaimo, Vaasan edustaja ja Pietarsaaren edustaja) jättivät jo ennen kokousta valmiiksi kirjoitetun ja allekirjoitetun eronpyynnön puheenjohtajalle. Peter Knuts Maalahti keskustan ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Valheväittämiä ruotsinkielisestä piiristä Talvivaaran KaivoKseen on uponnut käsittämätön määrä miljoonia. Analyyttinen tilannearvio olisi ollut varmaan tarpeen ennen asian ajamista ulos pääkatseluaikaan Yleisradiossa. Tutkivan journalistin tulee arvioida ennen suurta meuhkaamista, onko uskottavaa, että pääministeri Sipilä miljoonaomaisuuden haltijana pilaisi maineensa 5 000 euron vuoksi. Se, että lisäksi lähtee repimään rikki koko piirin toimintaa mustamaalaamalla ja valheiden levittämällä, on kummastuttanut koko piirihallitusta. erään hallituksen jäsenen pyynnöstä käsittelimme piirin mahdollista uutta järjestäytymismallia jo kokouksen alussa. Kokouskutsussa oli maininta heidän osallistumisestaan. Yleisön arviointikyky on nähtävästi suurempi kuin journalistien eri medioissa. Ojan läsnäolo kokouksessa vähän kummastutti kaikkia, koska oli ensimmäinen kerta piirin yhdeksän vuoden olemassaolon aikana, kun puoluevaltuuston jäsen oli läsnä piirin hallituskokouksissa. Hän luulee nyt tietävänsä, mitä Pohjanmaalla ja muissa kaksikielisissä rannikkokunnissa halutaan. Pidimme ennen Tauno Ojaa rehtinä ja reiluna keskustalaisena. Onko Oja jo täysin unohtanut, että kokouksessa oli mukana myös Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja sekä nuorten toiminnanjohtaja. Kokouksen alussa kaikki, niin hallituksen jäsenet kuin kutsutut osallistujat, esittelivät itsensä, myös Tauno Oja. Julkisuudessa molemmat Lipposet puhuvat naisten tasa-arvoisen palkanmaksun puolesta. Ojan kirjoituksesta paistaa läpi se, ettei hän ole ollenkaan selvillä siitä, mitä piirin kenttäväki ajattelee. Mielipidekirjoituksessaan Oja luetteli useita eron syitä, joita hän ei kuitenkaan piirin kokouksessa hallitukselle kertonut. Norri MBA, Ikaalinen Meneillään on tutkivan journalismin hautajaiset. Ex-pääministeri Paavo Lipposen puoliso tohtori Päivi Lipponen esiintyy Lipposten perhefirman Cosmopolis Oy:n toimitusjohtajana. poliiTiKKojen , ex-poliitikkojen ja heidän perheenjäsentensä saamia yhteiskunnan tulosiirtoja median tulee seurata kriittisellä silmällä. Ei se nyt ihan näin mene. Seuraavassa haluamme korjata Ojan esittämiä valheellisia väittämiä ja epäasiallisia kommentteja. On hämmästyttävää, että Tauno Oja kehtaa julkisesti valehdella kokouksesta. Keskustelun jälkeen oli useampi sitä mieltä, että asiaa ei pystytty päättämään tässä kokouksessa. KoKouKseen oli kutsuttu hallituksen jäsenten lisäksi Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja sekä keskustanuorten toiminnanjohtaja asiantuntijoiksi kokouksessa käsiteltyihin asioin. Tässä selvitettävää tarmokkaalle tutkivalle journalistille. Kyllä työnantajan tulisi maksaa tohtorin koulutuksen saaneelle naistohtorille käypää palkkaa. Sääli, etteivät päätoimittajat puuttuneet harhaan johtavaan uutisointiin kovemmalla kädellä ennen aiheetonta kohua. Tästä Sipilän lasten 5 prosentin osakeosuus tekee siis 5 000 euroa. Lauri H. Jos Oja olisi halunnut keskustella jostain asiasta, joka ei asialistalla ollut, olisi se varmasti ollut mahdollista käsitellä kohdassa muut asiat. Jos hankkeen kate oli 20 prosenttia oli yhtiön hyöty 100 000 euroa
Vuonna 1990 painettiin kirja Suomi 2017, jota nyt on tarkasteltava. Jokaisen meidän keskustalaisen on velvollisuus unohtaa Väyrynen omaan puolueeseensa. MisTä löyTyy niitä politiikan toimijoita, jotka sanoittavat nyt tehdyn, koetun ja aikaansaadun myönteisen kehityksen myös niille, jotka kokevat toisin. Silloin ei voitu tietää riittävästi Euroopan unionin vaikutusta maatalouteen, mutta muissa suhteissa kirjoittaja on oikealla tiellä ja osannut monin osin arvioida tulevaisuutta. Usein kuitenkin huomaamme, ettei tutkijan sanaa oteta tarpeeksi huomioon. Olen myötäelänyt politiikkaa aitiopaikalta pitkään. Maatalouden osalta alan tulevaisuutta luonnehti professori K. Kirja on painava opus ja käsittelee myös muita sektoreita. Sipilä on saanut Suomi-laivan oikeaan kurssiin, ja meno voi jatkua eteenpäin. Hannu Huvinen Tutkijoita on kuunneltava jouduiTKo koulussa rehtorin puhutteluun. Sipilä on mahtava, hermonsa hallitseva neuvottelija. 2017 33 Tulevaisuuden tutkimus on vaikeaa eikä aina onnistu. J. 29.9.2017 On isän neuvot loppuneet, hän hiljaa nukkui pois. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Ovatko suomalaiset kokeneet, että Sipilä nuhtelee meitä nyt yli varojen elämisestä, liiallisesta yhteiskunnan kulutuksesta ja julkisten palvelujen paisuttamisesta. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Keitä ovat ne keskustan politiikan toivon ja rohkaisun lähettiläät, joihin yhä laajemmat joukot voivat mielipiteineen yhtyä ja heitä kannattaa. Maatalouden osalta oli jo silloin nähtävissä tietyt ongelmat, kuten rakennekehitys. Martta Ruuskanen Kuopio Sipilää ei tarvitse vaihtaa. Käännetään asiat omaksi parhaaksemme. Mielestäni kokoomuksen gallupnousu on ansioton arvonnousu. Ja jälki näkyy. Rakkaamme Kunnallisneuvos Jukka Antero JuuselA s. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Rakkaudella muistaen Jarmo, Eija ja Jerry Viivi, Otso ja Oiva Veera, Petri, Sohvi ja Taimi Jesse ja Sanna Samuliina, Jyrki, Pekko, Emma ja Sanni Kaija Jyrki ja Marketta perheineen Riitta perheineen sukulaiset ja ystävät Rakkaamme on siunattu 21.10.2017 läheisten ja ystävien läsnä ollessa. Toivottavaa kuitenkin olisi, etteivät tutkijoiden esitykset jäisi vain hyllyille pölyttymään, vaan niistä saataisiin välitön hyöty kaikille aloille, jotta paras lopputulos yhteiskunnan kannalta saavutettaisiin. 24.5.1941 k. Arvasitko, että nyt ei kunnian kukko laula. EU vain vauhditti sitä, varsinkin, kun ongelmiin ei ollut oikein varustauduttu. Tutkimuksen sisältö olisikin saatava kaikkien tietoon, kun hallinto, opetus ja neuvonta pyrkivät luomaan kehyksen viljelijöille. Hän ansaitsee sen. Näin emme olis´ tahtoneet, on meiltä paljon pois. lehTiTieTojen mukaan jotkut keskustalaiset ovat vaihtamassa jämäkkää Juha Sipilää johonkin toiseen. lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme. Neuvojien roolina on suodattaa saadut tutkimukset viljelijöille. Milloin muistat jonkun puheen tai esityksen liikuttaneen mieltäsi myönteisessä mielessä. onKo keskustan hallituspolitiikan koettu olevan enemmän rehtorin puhuttelua kansalle kuin oikeudenmukaista ja kansan syviä rivejä rohkaisevaa, toivon ja tulevaisuuden puhetta. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 27.10. Olen ollut viemässä Paavo Väyrystä presidentiksi ensimmäisellä kerralla. Nyt kun Suomen taloudessa on toimeliaisuus virinnyt, kasvua saatu liikkeelle ja monet pitkiksi venyneistä välttämättömistä uudistuksista on saatu ratkaisevasti etenemään, on syytä ”istua kannon nokkaan”. Miksi hyväuskoiset lähtevät tähän kelkkaan. Ajatelkaa, hyvät ihmiset, älkää menkö Petteri Orpon ansaan. Weckman. Tutkijoiden tulisi myös itse lähestyä kuulijoita sanan perille saattamiseksi. Aina se ei onnistu hyvin, sillä synergia edellä mainittujen tasojen kesken ei ole paras mahdollinen. Kalevi Nevala kunnanvaltuutettu (kesk.), Liminka Puhutteleeko keskusta. Se riittää
Käsittelyssä sääntömääräiset asiat henkilövalintoineen. Tuusula, Kj:n sääntömääräinen syyskokous ke 8.11. Vantaa, kj:n syyskokous ti 14.11. Piiri, Keskustan Varsinais-Suomen piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous Turussa Kokoushotelli Linnasmäessä (Turun kristillinen opisto), Lustokatu 7 la 11.11. Kuten lähimenneisyys osoittaa, niin keskusta viime kädessä itse määrittää sen, miten huomisen työntekijät ja päättäjät suhtautuvat puolueeseen. Tarkempaa tietoa Facebook sivuilla: facebook.com/vesaistenhelsinginpiiri. 050 511 3158. Hyttejä rajoitetusti. klo 11-14 juhlaja kokoushuoneisto Maikki Friberg-koti, osoite Bulevardi 11 A 1. Paikalla paikallisia valtuutettuja. Paimenenmäessä, Tourulantie 466, Yläne. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat. Lähes poikkeuksetta syksyn 2015 edustajistovaaleissa ehdokasmäärät romahtivat ja myös läpimenneiden keskustalaisten määrät laskivat. klo 18 Riihikosken koulun auditoriossa, Yläneentie 10. Laitilan Keskustanaiset: syyskokous 8.11. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuor. Pikkujoulu kahvitarjoilu Pöytyä, Keskustanaiset ry syyskokous su 19.11. klo 9 12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 17.30. Hyvinvointikeskus. Pöytyä, Yläne py, syyskokous su 5.11. Aloitetaan kahvittelulla klo 18, kokous 18.30. Marraskuussa näemme, kuinka vaaleissa lopulta käy, mutta jo pelkkä ehdokasmäärien kasvu lupaa hyvää lopputulosta. Tilaisuuden järjestäjää Keskustanaisten Helsingin piiri ja Euroopan liberaalidemokraattinen puolue Alde. klo 10 (ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 alkaen. Piiri, Varsinais-Suomen Keskustan maaseutuja maataloustoimikunnan kokous ti 31.10. klo 17.30 piiritoimisto Turku Asiana piirikokousasiat, maakuntavaalien ehdokasasettelu. Keskuskatu 30. klo 18 Turun Seudun Op:n tiloissa (OP-Private Turku), Brahenkatu 11d, 4. Järjestää Vesaisten Helsingin piiri. Käsitellään sääntömääräiset asiat; henkilövalinnat ym. Hinnat: Koko neljän hengen B-hytti 50 euroa ja A-luokan hytti 75 euroa. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Pöytyä, kj ry, syyskokous su 19.11. Sieltä siirrymme syyskokoukseen Laitilan kaupungintalolle klo 19. Keskustan Opiskelijaliiton osalta pettymys puoluetta kohtaan näkyi selvästi. maakuntavaaleista. Paimenenmäki, Tourulantie 466, Yläne. Pidetään yhdessä Tourula-Keihäskosken py:n kanssa. Laitila, kj:n syyskokous 30.10. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Osallistujat vastaavat itse ruokailuistaan. Toki ei niin paljoa kuin kokoomuslaisten. Tuusula, Hyrylän py:n syyskokous 14.11. Pöytyä, Tourula-Keihäskoski py, syyskokous su 5.11. krs., Turku. Tule mukaan ja tehdään Naisista tulevaisuuden yhdistys; Sinun ei tarvitse olla Keskustanaisten jäsen. Keskustanuorten Varsinais-Suomen piiri ry:n syyskokous 1.11. Yleinen asumistuki ja huoltajakorotus ovat selvästi lisänneet tavallisten opiskelijoiden keskuudessa luottamusta keskustaan ja sen kykyyn huolehtia myös satojen tuhansien opiskelijoiden jokapäiväisestä toimeentulosta. Tapahtumassa esiintyvät Taikuri Jari ja Peppi Pitkätossu. konkrEEttisEt teot myös näkyvät. Vierailun isäntänä toimii sijoitusstrategiajohtaja Veikko Karhulahti. Järjestäjänä Helsingin Vesaiset. klo 18 Kellokoskella, Ravintola Ruukin salissa. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. 050 374 5416, juha.isoaho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Johtokunta Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. Ilmoittautumiset 25.10 mennessä salme.sundquist@sundcon.fi / 050 66 737. Uusimaa Nukarin-Raalan py syyskokous ke 1.11. Lähtö Eteläsatamasta perjantaina kello 18.30 ja paluu lauantaina kello 16.00. Lieto, Tarvasjoen Keskustanaisten syyskokous ti 31.10. Nyt syksyn edustajistovaaleissa ehdokasmäärät ovat lähes poikkeuksetta nousussa, ja ItäSuomen, Oulun ja Lapin yliopistojen ylioppilaskunnissa keskustalaiset ehdokaslistat nousivat suurimmiksi poliittisiksi vaaliliitoiksi. Pikkujouluristeily Tallinnaan 9.10.12. Aiheena Ajankohtaista Euroopan unionista. Esillä sääntömääräiset asiat, mm johtokunnan valinta ja toimintasuunnitelma 2018. klo 18, monitoimitila Arkki, Liesitori 1 A, 3. 0505755236. klo 18 Airikkalan tilalla Haukantie 228. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. Piiri, seutukunnalliset aluepalaverit: Vakka-Suomi 31.10. Vesaisten Kulttuurikiertue rantautuu la 4.11. Tule esittämään kysymyksiä, nauttimaan arvokkaasta ympäristöstä, mielenkiintoisesta kirjaesittelystä ja toistemme seurasta. Aloitetaan torjumalla syksyn pimeää, tutustumalla tulevan talven muotiin ja sisustusideoihin MariHelenassa Vihtorinkatu 4 klo 17.30. Tietokirjailija Eija Pulkkinen esittelee kirjaansa: Syntymän ja kuoleman kirja. klo 18 kunnantalolla. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Mahdollisesta esteestä osallistua kokoukseen pyydetään tarjoilujärjestelyjen vuoksi ilmoittamaan toimikunnan puheenjohtajalle viimeistään ma 30.10., puh. Käsitellään sääntömääräiset asiat, mm. klo 18 Forum Marinum, Linnankatu 72, 20100 Turku. Paikalla paikallisia valtuutettuja. Kokous alkaa klo 18.30, kahvitus puoli tuntia aikaisemmin klo 18. Pidetään yhdessä Yläneen py:n kanssa. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. klo 16.30 Virastotalossa, Yläneentie 11, Riihikoski. Tommi Anttalainen KOLn edustajistovaalikoordinaattori Politiikassa ratkaisevat jokapäiväisessä elämässä tuntuvat teot Puheenvuoro Helsinki Suomi 100 vuotta lounastilaisuus 27.10. klo 17.30, Palvelutalo Ruska. Katri Kulmuni. klo 18 Lähitapiolan kokoustila, Laitila Turun seutu 1.11. Lieto, py:n syyskokous pe 17.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sisältäen henkilövalinnat puheenjohtajasta johtokuntaan. Mahdollisuus Tallinnassa oloon lauantaina kello 8.30 12.00. henkilövalinnat. Etelä-Häme Piiritoimisto: piirin tj Juha IsoAho puh. klo 15-17 Viikin nuorisotalolle , osoite Agronominkatu 3. klo 18 Tarja Lausvaaralla Myllyniementie 2, 05450 Nukari. ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”, sanoo sananlasku, ja tämä keskustankin on syytä pitää mielessä, kun sen johdolla valmistellaan erityisesti opiskelijoille byrokratiaa ja leikkauksia tarkoittavia muutoksia asumistukeen. Aloitetaan kahvittelulla. Mukana Varsinaissuomen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki kertomassa mm. Itä-Suomessa lista on jopa suurin kaikista listoista. Silja Europalla. klo 19, johtokunta klo 18. Ennestään omasta asemastaan ja tulevaisuudestaan epävarmat opiskelijat olivat tuohtuneita. Toivotetaan tervetulleeksi myös lopetetun Suomiehen paikallisyhdistyksen jäsenet Järvenpää, Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11. Puoluejohdon edustajana mukana vpj. Tiedustelut puhelin 050 575 5236. Mukana tj Hanna Vuola. Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy. Alustajana europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki. Keskustassa tapahtuu 34 27.10.2017 EduskuntavaaliEn ja hallitusneuvotteluiden jälkeen moni korkeakouluopiskelija oli pettynyt ja vihainen hallituksen koulutukseen ja erityisesti opintotukeen kohdistuvista leikkauksista. Tämän jälkeen politiikassa on kuitenkin tapahtunut paljon. Jopa julkisesti keskustalaiset. Ilmoittautumiset pikaisesti helsinki@vesaiset.fi puh. Tervetuloa myös muut kuin piirikokousedustajat. Verkkotie 12. Mukana ke Olavi Ala-Nissilä. Erityisesti keskusta on opintotukileikkausten jälkeen panostanut opiskelijoiden sosiaaliturvan puolustamiseen. krs (Myyrmäen aseman vieressä, kauppakeskus Isonmyyrin rakennus). klo 18 Harjulan koululla, os
Piirin 100 -v juhla la 28.10. Hattula-pirtillä alkaen klo 18.30. Keihärinkoski, py:n syyskokous pe 10.11. klo 10 Toivakassa koulukeskuksella os. HUOM! Muuttuneet lähtöajat! 10ja 3-tiellä poimitaan tulijoita tarvittaessa kyytiin pikavuoropysäkeiltä. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Juuka, py:n syyskokous su 19.11. Maksuton tapahtuma, varaa mukaasi rahaa ostoksia varten! Järjestäjinä Vesaiset ja Mimosa. klo 10 Sysmän yhtenäiskoululla, Väihkyläntie 9. klo 18 Kymen Paviljongille. klo 18 osoitteessa Hämeenkatu 30 A 7 (ovisummeri: Kiili). 050 347 3556. Kirkkopyhä su 19.11. klo 18 kunnantalolla. HUOM! Osallistumismaksu kerätään bussissa. Salomonin tie3. Mukana varapuhemies Mauri Pekkarinen. Tärkeää. klo 1012 Kollan Kalliopirtillä Raumalla. Kahvitus. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinvaaleja ja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Ailav-lounasravintolaan Juhana Herttuan katu 17, Pori. 040 589 0355/ Minna. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Tampere. Paikalla kokouksessa ovat presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vpj. syrjäsentie 84. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Keskustanaiset, Karjalan piirin sääntömääräinen syyskokous to 2.11. Käsitteillä sääntömääräiset asiat kuten puheenjohtajiston ja johtokunnan valinta vuodelle 2018. klo 13 Merikarvialla Mericampingissä (Palosaarentie 67, Merikarvia). Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30. Esillä sääntömääräiset asiat, johtokunta klo 17.30. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Tohmajärvi, Kemien py:n syyskokous su 5.11. Asialistalla sääntömääräiset asiat sekä presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Kahvitus. Juhlapuhujat Matti Vanhanen ja Pekka Perttula. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. 2017 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Taipalsaaren kj:n syyskokous ma 27.11. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 18 Ylämaan Nuorisotalolla (Ylämaantie2995). klo 13 Hammaslahden nuorisoseuran talolla. Hattulan kunnallisjärjestön syyskokous ti 7.11. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Kj:n syyskokous to 16.11. Ari Torniainen. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Hanna Kosonen. Retken hinta on 60€/ hlö sisältäen kuljetukset, ohjelman ja lounaan. 19.30 paikkeilla. p. 27.10. Ari Torniainen. Osoite: Virastotie 5 klo 13 Kyyjärvi, Ostoskeskus Paletti. Johtokunta kokoontuu klo 18. Klo 15.30 Siirtyminen bussille. Poliittinen katsaus puoluesihteeri Jouni Ovaska. Avoinna sopimuksen mukaan. Tilaisuudet: 29.10. Keskustan Keski-Suomen piirihallitus Etelä-Savo Keskustan vpj. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai puh. Ylöjärven Keskustanaiset: Varaa paikkasi joulumyyjäisistä Ylöjärven Ruokakeitaalla la 25.11. Satakunnan Keskustanaiset. Kokouspaikka ja mahdollinen puhujavieras ilmoitetaan myöhemmin. klo 13 Roineentaustan py:n syyskokous Syrjäsillä os. Keskustan tervehdyksen kokoukselle tuovat puoluesihteeri Jouni Ovaska ja puoluevaltuuston pj Antti Kivelä. Esillä sääntömääräiset asiat. Klo 14.15–14.45 Kansanedustajien tapaaminen ja iltapäiväkahvi. Satakunnan Keskustanaiset. klo 13 Ellin kulmassa. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 Anja Sairalla, Uimintie 1062. klo 17-19 Naisten hyvinvointi-ilta Mikkelin Monikulttuurikeskus Mimosassa, Anni Swaninkatu 8. Matkan hinta (sis. Kivikylän kotipalvaamossa Lapissa (Rauma), os. klo 10-14 minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai tekstiviestillä p. Kotimatka alkaa. klo 18 Ravintola Lokissa (Jalkarannantie 19). Kokoukseen tervehdyksen tuo Keskustanaisten pj Ulla Parviainen. Ruokailun vuoksi ilmoittaudu tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai 044978 3929 viim. Savulaaksontie 121, 27230 Lappi. klo 13 Aikon kartanossa (Muikunlahdentie 165). Ruokolahti, kj:n syyskokous ti 7.11. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Kannonkoski, Py:n syyskokous Op:n kerhohuoneella 29.10. Maakuntavaaleihin valmistautumista. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Juhlapuhujana Keskustan vpj. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. Anne Kalmari. Johtokunta Viitasaari, kj:n syyskokous su 29.10. Ilmoittautumiset piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050-374 5416. Johtokunta kokoontuu klo 18 Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 17.11. Asukoodi tumma puku. Ma 30.10. Hämeenlinna. Kymönkoski, py:n syyskokous 29.10. vierailut Terveydenja hyvinvointialan ammattijärjestö Tehyssä sekä uudistuksen kokeneessa eduskuntatalossa, jossa tapaamme ainakin ke. 0456748077, tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. Paikalla kokouksessa on ke. Kahvitus alkaa klo 18. klo 19 Valtuustotalon kahvihuoneessa. Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 18.11. Retken ohjelma: Klo 10–11 Vierailu Tehy ry / Kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen. Lehmo, py:n syyskokous Uuron ABC to 9.11. Rintaliivija alusasuesittelyä, rentoutusta, kuorintavoiteen tekemistä, hemmottelua ja hoitoja naisille. Tampere, py ry:n sääntömääräinen syyskokous 30.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Katri Kulmuni ja ke. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. Omakustanteinen lounas klo 12-13. klo 13 alkaen Kollan Kalliopirtillä Raumalla. Keskustan vpj. com tai Matti Hatanpää 050 532 3298 matti.hatanpaa@hatanpaa.fi. klo 18 Lahdesjärven ABC:n kokoustiloissa. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Jyväskylä, kj:n syyskokous su 29.10. Kokouksessa paikalla ke. Ari Torniainen. Forssaan saavumme n. lihapullia, kinkkua, hernekeittoa ja erilaisia makkaroita. Klo 12.30–14.00 Opastettu kierros eduskuntatalossa. klo 18 seurantalon tuvassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 15 kunnanvirastotalolla. Uimi, py:n syyskokous to 9.11. Piiri, syyskokous la 18.11. Juuka, kj:n syyskokous su 26.11. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Keskustan kansanedustajia ja paikallisia luottamushenkilöitä. Musiikkiesityksiä ja ansiomerkkien jakoa. Kahvitarjoilu! Piiri, syyskokous 15.11. 17.30 alk. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinvaaleja ja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. Pohjois-Karjala Hammaslahti, py:n 50v juhla la 27.10. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. Anne-Maria Perttula, p. Juha Rehula. Poliittinen katsaus puolueen pj. Karjala Lappeenranta, kj:n syyskokous ma 30.10. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat Kati Kiljunen 045 6999 196 kiljunen.kati@gmail. Viralliset edustajat ja seuraajat, lämpimästi tervetuloa! Pori, Keski-Porin py:n syyskokous 20.11. Kokouksessa paikalla ke. klo 18 Keihärissä (Keihärinkoskentie 737B). 040 418 1150. Kukkien asemasta toivomme mahdolliset muistamiset nuorten toiminnan tukemiseen viestillä: keskustanuoret. Keskustan vpj Antti Kurvinen kiertää Keski-Suomessa 29.30.10. Keskustelutilaisuudet Keskustan vpj Antti Kurvisen johdolla: Sunnuntaina 29.10. Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. Piiri, syyskokous la 28.10. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tmj. Tervetuloa Keskustan KeskiSuomen piirin eduskuntaretkelle Helsinkiin! Lähde mukaan iloiseen keskustalaiseen seuraamme eduskuntaretkelle Helsinkiin ti 21.11. Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Mukana ke. Voit myös varata etukäteen Kivikylän tuotepaketin hintaan 20 e, sis. Johtokunta. Piiri, sääntömääräinen syyskokous ti 31.10. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa hotelli Arthurissa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. 30.10. Poliittisen katsauksen pitää puolueen vpj. klo 15.30 Juvalla Partalan Kuninkaankartanossa. Keskustanuoret, Etelä-Savon piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 11.11. klo 10 Hattulassa Juteinitalolla (os. Kahvitarjoilu. 12.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja, eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Lisäksi kokous käsittelee Keskustan periaateohjelmaluonnosta. klo 19 lounasravintola Järvenhelmi, Keskustie 21, Kivijärvi. Retki eduskuntaan, to 23.11. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. klo 15.30 alkaen, Keljonkankaan Abc:llä. Piiri, syyskokous la 18.11. Päivälliskortit 25 € / henkilö. klo 13 Ellin kulmassa. Petri Honkosen sekä presidenttiehdokas Matti Vanhasen, ehkä myös muita keskisuomalaisia Keskustan kansanedustajia. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. fi. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Juhlan päätteeksi täytekakkukahvit. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Palveluksen jälkeen syyskokous Kivikylän kotipalvaamossa. Klo 14.45–15.15 Presidenttiehdokas Matti Vanhasen keskustelutilaisuus. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Ilmoittautumiset ja päivälliskorttien maksusuoritukset 1.11. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään mm. mennessä tilille: FI1957000244898054. klo 18 Eljas Pykäläisellä, Vesannontie 1145, Kymönkoski. Käsitellään vuosikokouksesta siirtyneet tilinpäätösasiat sekä sääntömääräiset kokousasiat. Lapin kirkossa klo 10. klo 18.30 Kouvolan kaupungintalon valtuustosalissa, kahvi ja ilm. Lounas alk. Kauppatie 3). Ilmoittautuminen ja valtakirjojen tarkastus klo 9-10. klo 18 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan PäijätHämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. klo 10 Virroilla. Tuukka Liuhalle, puh. Mielipiteesi on meille tärkeä! Tule kertomaan, mikä Keskustan politiikassa on hyvin tai huonosti. klo 18 Siparin vanhalla koululla. klo 16.30 piiritoimistolla. klo 18. Lähtö bussilla klo 9.00 Forssan ABC:ltä, klo 9.50 Hämeenlinnan ABC Tiiriö, 10.20 ABC Riihimäki. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30. klo 19 Kivijärvi, Lounasruokala Järvenhelmi, Keskustie 21, Kivijärvi. mennessä piiritoimistolle p.010 315 2001 tai keski-suomi@keskusta.fi. klo 10 Kannonkoski, Y-tuvalla osoitteessa Torikatu, 43300 Kannonkoski (torin kulmalla). Vapaa pääsy! Mikkeli, 6.11. 040 721 0636. Antti Kurvinen kiertää Keski-Suomessa 29.30.10. Syyskokous su 19.11. Antti Kurvinen. 050 303 6493, hame@keskustanuoret. klo 18. Lisätietoa Satakunnan Keskustanuorten Facebook-sivuilla. Lähdemme aamuvarhain pohjoisesta Keski-Suomesta kohti Helsinkiä, jossa päivän ohjelmassa ovat mm. Klo 14.00– 14.15 Täysistunnon seuraaminen. Kokouksessa paikalla ke. allergiat. Heinola, kj:n sääntömääräinen syyskokous 9.11. Toimi nopeasti, sillä paikkoja on enää muutama jäljellä! Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. klo 18 piiritoimistolla. klo 19, Koljontie 5. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään vuonna 2018 pidettäviä presidentinvaaleja ja maakuntavaaleja sekä vuonna 2019 pidettäviä eduskuntavaaleja. ten tj Miro Marjamäki puh. Juha Sipilä. Sitovat ilmoittautumiset pe 10.11. klo 10 Y-tuvpa, Torikatu, 43300 Kannonkoski, klo 11.30 tapahtumatori, Virastotie 5, Karstula, klo 13 ostoskeskus Paletti, Vaasantie 2, Kyyjärvi. Kymenlaakso Miehikkälä, Suur-Miehikkälän py:n syyskokous 29.10. Ilmoittautuminen, valtakirjojen tarkastus ja kahvit klo 9-10. 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj. Tarjoilun järjestämiseksi pyydetään ilmoittautumisia 20.10. klo 11.30 (10 €), klo 12.30 ilmoittautuminen ja kokous klo 13. Piirikokous, 18.11. Porrassal. Satakunta Piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Ilmoitathan tarpeesta hyvissä ajoin etukäteen. klo 18 Kuru-salissa. klo 11.30 Karstula, Karstulan tapahtumatori, ulkona teltalla. Kouvola, Tule tapaamaan maatalousministeri Jari Leppä 27.10. Elina Suoranta p. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Klo 11.30– 12.30 Lounas, Ravintola pääposti. Ilmoitathan myös mahdolliset erityisruokavaliot ja toiveen, mistä hyppäisit bussin kyytiin. Pori, Tervetuloa viettämään Keskustan Porin kunnallisjärjestö ry:n 50-vuotisjuhlaa la 11.11. Myyjiltä veloitetaan markkinoimismaksu 15 EUR ja pyydetään yksi voitto päivän arpajaisiin. Eduskunnassa tapaamme ke. Muista myös mahd. klo 14. Juha Rehula puhuu Soteja maakuntauudistuksesta su 29.10. Keskustanuoret, syyskokous 5.11. Kouvola, Kouvolan keskustanaisten syyskokous 29.11. Osoite: Vaasantie 2. Johtokunta klo 17.30. Su 29.10. Munkkikahvitarjoilu. Ari Torniainen. 040-556 7262, kristiina.makivalkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Kurun Keskusta: Syyskokous su 29.10
Paikkana Snellman-koti, Rantakatu 27, Kokkola. Kahvitarjoilu klo 17.30. Keskustan Sote-ilta Ministeri Saarikon johdolla 2.11 Oulunsalo-talolla klo 18.30. 9:30 alkaen. Johtokunta kokoontuu klo 18.00. Maksuttoman koko perheen tapahtuman esiintyjinä ovat Taikuri Jari ja Peppi (klo 18). Taivalkoski. Riistakatu 15 Iisalmi. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanuoret, Itä-Savon piiri ry:n ylimääräinen yleinen kokous la 11.11. Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Vieraanamme ovat maaja metsätalousministeri Jari Leppä sekä Keskustan vpj. Nivala. Iijokilaakso ke 1.11. Tervetuloa! Lappi Kemijärvi, Keskustanaisten Kemijärven ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 1.11. klo 15. 18.00, vieraana Antti Rantakangas. Lisätiedot Jaanalta 040 172 5005. www.keskusta.fi/perapohjola. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan iltakahvin äärellä; tervetuloa! Pudasjärvi. Sääntömääräiset asiat sekä presidentinvaaleihin, maakuntavaaleihin sekä puoluekokoukseen valmistautuminen. Oulu. Nivala. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Icenäytökseen. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tj. klo 18.30.Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Johtokunta. Kahvitarjoilu 12.30 lähtien. Puhujana puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 15.30. Sääntömääräiset asiat sekä presidentinvaaleihin, maakuntavaaleihin sekä puoluekokoukseen valmistautuminen. klo 17. Vesaiset. Kahvitarjoilu, ilmoita myös ruoka-ainerajoitukset! luontotaipale@gmail.com tai niina.kuuva@gmail.com Jyväskylä, 26.11. klo 13 Kauhajoen keilahallilla (Urheilutie 3). Kokouksessa puhuvat Suomen Keskustan pj Juha Sipilä ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Paikalla tmj. klo 18 Teppana-keskuksessa. Aikataulu: klo 9.00 Lähtö Haukivuorelta, klo 9.30 Lähtö Mikkelistä, klo 11.30 12.30 Lounas Jyväskylän RAXissa, klo 13-15 Peppi ja Taikuri näytös, Keljon Nuorisoseuran, klo 17 paluu Mikkeliin, n klo 17.30 Paluu Haukivuorelle. Kj:n sääntömääräinen syyskokous to 2.11 klo 18.30 Oulunsalossa Os. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja Savo-Kymen Vesaisille 28.12. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Sääntömääräiset asiat sekä presidentinvaaleihin, maakuntavaaleihin sekä puoluekokoukseen valmistautuminen. klo 18:00 Kempeleen kunnantalolla. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten t j. Klo 9.30 Pyhäntä, kunnantalon auditorio. klo 19:00 (johtok. Aluksi pidetään johtokunnan kokous. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Taikuriesitys Jyväskylässä klo 13-15, yhteiskuljetus Mikkelistä. Katja Koivukoski 040 5338160. Kokous on avoin kaikille. Alustajana periaateohjelmatyössä tiiviisti mukana ollut EijaRiitta Niinikoski. Johtokunta klo 17.30. mennessä, linkki piirin sivuilla ja facebookissa. Tilaisuudessa puhuu Keskustan vpj. Kajaani, kj ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 30.10. mennessä, linkki piirin sivuilla ja facebookissa. klo 15. Asiana sääntömääräiset syyskokousasiat. Kärsämäen py:n sääntömääräinen syyskokous ti 7.11. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat, lapsille tekemistä kokouksen ajaksi. klo 18.00 Jäälin Majalla. Tervetuloa! Oulu. Juha Rehula. Kunnallisjärjestö ti 31.10. klo 12 Raija Kiemungin luona, Helläläntie 2 A14. Käydään läpi valmisteilla olevaa periaateohjelmaa, joka tulee hyväksyttäväksi kesän 2018 puoluekokoukseen. Toni Viljamaa p. Keskustanaisten Kainuun piiri ry:n syyskokous Ristijärvellä Ristijärven pirtillä, Viitostie 48, 88400 Ristijärvi ma 30.10. Piiri, syyskokous Kokkolassa 11.11. Tilaisuuteen on rajoitettu osallistujamäärä, ole nopea ja ilmoittaudu mukaan 17.11 mennessä. klo 18, Taivalkosken kunnantalo Kirkkotie 6. Kokouksessa käsitellään piirijärjestön purkautuminen, toinen käsittely. Piiri tarjoaa keilailun jäsenille, muilta osallistujilta 5e/hlö. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Sotkamon kj ry:n sääntömääräinen syyskokous su 29.10. Kahvitarjoilut alkavat puoli tuntia ennen tapahtuman alkua. Leppävirta, Keskustanaiset ry syyskokous ke 22.11. klo 10, asialistalla ovat sääntömääräiset asiat sekä tulevat vaalit: Presidentin-, maakuntaja eduskuntavaalit. Paikka varmistuu myöhemmin. Keskustan Ylivieskan paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen Syyskokous maanantaina 30.10. Antti Kurvinen. www.fb.com/perapohjola. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 11.11. Opastettu perhekeilaus 5.11. Suomussalmi, kj ry:n sääntömääräinen syyskokous su 29.10. Keskustassa tapahtuu 36 27.10.2017 menkatu 33, 50100 Mikkeli). Vapaa pääsy! Savonlinna, Kj:n syyskokous 9.11. Kunnallisjärjestön syyskokous Pudasjärven kaupungintalolla 30.10. klo 17 Suomen nuoriso-opisto Paukkulan seminaarisalissa. Kokous alkaa klo 10 hyvinvointikampuksen auditoriossa osoitteessa Terveystie 1, Kokkola. 044 369 960. Ennen kokousta kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo. Kaija Väänänen p. Sitovat ilmoittautumiset 29.10. Kahvitarjoilu! Kärsämäki. Vesaiset, syyskokous 5.11. Ilmoittautumiset 20.11. Klo 14 Ylivieska, Akustiikan ravintolasali Trioli Kempele. Aluetoimikuntien kokoukset: Siika-Pyhäja Kalajokilaakso ti 31.10. Aikuiset 85€, lapset 69€. klo 18.30) Tuulentuvalla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18, Nivalan kaupunginkirjaston alakerta (Kalliontie 21), käynti torin puolelta. Puhujana puoluesihteeri Jouni Ovaska. 044-3122982. Keski-Pohjanmaa Kokkola, Tule keskustelemaan perheiden asioista perheministeri Annika Saarikon kanssa ke 1.11. klo 14 Aavasaksan paviljongilla. Kahvi ja valtakirjojen tarkastus klo 16.30. Omat kyydit / kimppakyydit. Tornio, Kj tarjoaa makkaraa la 18.11. Lisätiedot Jaanalta 040 172 5005, jaana.kytta@vesaiset.fi. klo 18.30, Kalliontie 18. Keskustan tupailta su 5.11. Oulujokilaakso to 2.11. Jatkossa tarkoituksena on liittyä Etelä-Savon piirijärjestön toiminta-alueeseen. Puhujana puoluesihteeri Jouni Ovaska. klo 18:00 (johtokunta klo 17:00) kunnanvirastolla, valtuustosalissa. klo 13 Mikkelin Keskustan kj:n syyskokous. (Kahvit klo 18 alkaen) Presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa lauantaina 4.11. Keskustanuorten tmj. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Vesaisten ja Keskustanuorten Enonkosken yhdistykset: Lastennäytelmä Miinan ja Manun joulu Enonkosken alaasteen juhlasalissa su 29.10. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puh.johtajien kokous ma 30.10. Simo, Kj:n syyskokous ma 6.11. Metsäkylän py:n syyskokous Halkolassa su 29.10.2017 klo 19.00. Mukana Keskustan pj. Vesaiset, Vesaisten valtakunnallinen Kulttuurikiertue pysähtyy E-P:lla 24.11. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Automaatiotie 1 (Lounas Pilvilinna). Keskustan Mikkelin kunnallisjärjestö järjestää käsittelytilaisuuden Metsäsairilan tiloissa, Arkistokatu 12, Mikkeli. klo 18 Humaniassa, Keskussairaalantie 4 Savonlinna. klo 15 (tarjoilut 14.30) Valkoisen Puun kokoustiloissa, Topeeka 15, Kauhajoki. Ylitornio, kj:n syyskokous 26.11. klo 18 Särkisen tuvalla. Hinnat Savo-Kymen Vesaisille: 12e /aik, 7e/alle 12v, 4e /alle 4v. Muhos: Kj:n syyskokous terveyskeskuksen kokoushuoneessa su 29.10.2017 klo 18.00. Porrassalmenkatu 33, 50100 Mikkeli). klo 12 Muhoksen yläkoulun Tähtiareena, Muhostie 5. Kahvitus alkaa klo. Keskustan Jäälin py:n vuosikokous ma 30.10. Alle 4v veloituksetta. Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). klo 17. Kai Puro. Peräpohjola Piiritoimisto: tmj. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. valtuustosalissa. VAIHTOEHTONA Savo-Kymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Tutustu ohjelmaan: www.keskusta.fi/Suomeksi/Periaateohjelmauudistus. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Keskustanaisten Puolangan py ry järjestää myyjäiset Kesärannassa, Ouluntie 13, 89200 Puolanka la 28.10. Oulunsalo-talo, Mäntypellonpolku 10 Oulunsalo. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Piiri, syyskokous ti 14.11. klo 18.30 kunnanvirastolla. Kokouksessa käsitellään lisäksi sääntömuutos. klo 11 alkaen Tampereen Säästötexin edessä.. Juha Sipilä ja presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj. Klo 19.00 ke Antti Rantakangas tuo eduskunnan terveiset. Ilmoittautumiset 20.12. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Tornio, Kj tarjoaa glögiä la 9.12. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj. Ylitornio, Kj:n syyskokous su 26.11. Kimmo Valta p. klo 11 alkaen Prisman edessä. Valtakirjojen tarkastus klo 18.00 alkaen. Kahvioon ja toimintapisteisiin kannattaa varata hieman rahaa. klo 14 Aavasaksan Paviljongilla. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. klo 17 Luovan nuorisoseuralla, Seuratie 3, Kurikka. Ylivieska. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 17Paikka Leppärenkaan tilat. Klo 12 Haapavesi, nuorisotalo. Kahvitarjoilu. klo 18 Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. Vesaisten Kulttuuria Kaikille -kiertue Jyväskylässä. Aiheena on Keskustan periaateohjelma. klo 17 Mikkelissä Keskustan piiritoimistolla (os. klo 19 Konttilassa. Osoite on Leppärengas Suomalanpurontie 16, Leppävirta Kainuu Puolangan keskusta pitää syyskokouksia seuraavasti: Suolijärven py ma 30.10. klo 19.00 Keskustan toimistolla, Juurikoskenkatu 6. klo 17-19 Keskustan Periaateohjelman käsittelykierros. klo 10 -12. Kj:n sääntömääräinen syyskokous to 9.11. Mikkeli, 19.11. Ilmoittautumiset 29.10. Mikkeli, 21.11. Piiri, syyskokous ke 15.11. klo 18.30, Kalliontie 18
Ja tosiasia onkin: köyhäin ihmisten on aivan mahdoton tätä nylkemistä kestää. Hän on pakoillut kaksi kuukautta väliaikaista hallitusta Suomessa. SeuraaVana päivänä, 27. Alkion voitoniloa himmentää yhteiskunnalSanteri Alkio seuraa lokakuun lopulla huolestuneena elintarviketilanteen kärjistymistä. Samana päivänä jääkärimarssi esitetään ensimmäisen kerran Suomessa helsinkiläisessä yksityisasunnossa järjestetyssä konsertissa. Hän saa asiasta käytännön esimerkin, kun Laihian meijeri kieltäytyy myymästä hänelle voita. Venäläiset olivat saaneet tietoja asekätköistä. Lokakuun 26. lokakuuta muiden muassa Oskari Tokoi, joka erosi elokuussa senaatin puheenjohtajan eli pääministerin tehtävästä. Kengänpohjakulashit. lokakuuta perustamaan työväenkaarteja kaikkialle maahan. Maalaisliitto kasvatti kannatustaan tuntuvasti lokakuun eduskuntavaaleissa. Suomen Synty Santeri alkion Silmin. ryssät, joita he pelkäävät. Alkio ilmeisesti epäili, että varkaat halusivat tehdä painokoneremmeistä kengänpohjia. Pietarissa bolsevikit jättävät väliaikaisen neuvoston 20. Pelkään, että tulee suuria levottomuuksia. Tunnenpa tällä kertaa melkein ylpeätä vahingoniloa siitä, että voin kelle tahansa ilmoittaa, etten ole talonpoikain asianajaja palkan vuoksi. Venäjän levottomuudet heijastuvat monin tavoin Suomeen. Suomen ammattijärjestö kehottaa 20. SDP:n ja SAJ:n toimikuntien yhteiskokous hyväksyy kaartien säännöt 23.10, ja ne julkaistaan työväenlehdistössä 24.10. Työväen järjestyskaartien johtavaan toimikuntaan valitaan 25. Halveksin noita ahneita ihmisiä jotka omilta työläisiltään nälänhädässä ottavat hintoja jotka eivät ole missään suhteessa kohtuuteen. lokakuuta bolsevikkien keskuskomitea pitää ratkaisevan kokouksen, jossa hyväksytään Leninin ehdotus vallankaappauksen toteuttamisesta. Ja seuraavana päivänä, 22. Alkion tietojen mukaan sitä on kuitenkin myyty esimerkiksi venäläisille. 1917 Alkiolle ei myydä voita Samaan aikaan kun Santeri Alkio Laihialla valmistautuu uuden eduskunnan kokoontumiseen, yhteiskunnallinen tilanne kärjistyy sekä Pietarissa että Helsingissä. lokakuuta: Mielet kuluttajilla alkavat hirveän kiskomisen johdosta olla kuohuntatilassa. Seuraavana päivänä Vladimir Lenin palaa Pietariin bolsevikkien keskuskomitean kutsumana. Kieltoa perustellaan sillä, että voita ei ole. päivä noin sata venäläistä sotilasta suorittaa kotietsintöjä ympäri Helsinkiä, muun muassa vanhalla ylioppilastalolla. Samalla sotilaat syyllistyvät näpistelyihin etsintöjä suorittaessaan. lokakuuta, ja Lev Trotski pitää väliaikaisen hallituksen vastaisen puheen. 2017 37 timo laaninen 20.–27.10. Alkio katkeroituu: Koettelee hieman luonnettani, että Laihian talonpojat eivät anna minulle voita silloin kuin minun pitäisi lähteä heidän asiaansa ajamaan Helsinkiin, että he asettavat edelle m.m. 27.10. Mutta, minun täytyy taas kerran lohduttautua sillä: he eivät tiedä mitä he tekevät! Minun tehtäväni ei saa loukkaantua siitä, että jotkut ovat niin itsekkäitä siitä luokasta jonka kohottamista työni tarkoittaa. päivänä Alkiolle ei anneta voita Laihian meijeristä. Lokakuun 23. Tapahtumat Helsingissä etenevät samaan tahtiin. lokakuuta Alkio saa uuden esimerkin olojen levottomuudesta: Viime yönä ovat murtovarkaat varastaneet Ilkan painokoneremmit! Vahinko 900 mk. Uuteen ryhmään tuli 26 edustajaa. lisen tilanteen kiristyminen, josta saadaan esimerkkejä lähes päivittäin. Näissä tunnelmissa Alkio valmistautuu lähtemään Helsinkiin, jossa uusi eduskunta kokoontuu marraskuun alussa. Näin hän kirjoittaa päiväkirjaansa 16.–21. Alkio on huolissaan elintarvikepulasta ja hintojen kohoamisesta
Keskusta Tohmajärveläinen Teuvo Karjalainen ehti pääministeri Juha Sipilän juttusille ennen kokousta Pohjois-Karjalan Vesaiset myivät lounasta lapsiperheiden hyväksi, talkoissa Aari (vas.) Harinen, Enna Harinen, Saimi Eskelinen ja Eena Harinen. – Sukupuolten, sukupolvien ja eri alueiden tasa-arvoisuus ovat naisten toiminnassa keskiössä kuten myös sosiaalinen yhdenvertaisuus. Keskustanaistenkin pitäisi Parviaisen mielestä kannustaa nuoria naisia teknologian ja matematiikan pariin, sillä nyt näyttää siltä, että naiset jäävät digitalisaatiossa nuorten miesten varjoon. Siksi julkisen liikenteen toimivuuden tärkeyttä ei saa vähätellä, puhuja muistutti. Keskusteluissa ja julkilausumassa Pohjois-Karjalan piiri päätti myös antaa vahvan tuen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. eero reijonen puolestaan arvioi, että suuryrityksiä pitää lobata työpaikkojen saamiseksi Pohjois-Karjalaan. Parviaisen mukaan naisten osallistuminen tasavertaisesti työelämään edellyttää perhevapaajärjestelmän rakennemuutosta ja joustoa työmarkkinoilla. Susanna Timosen mukaan kuntapäättäjien on syytä miettiä, miten nuoret saataisiin jäämään ja palaamaan maalle. Reijonen näki valoa siinä, että meneillään oleva nousukausi tuo puurakentamista alueelle. Alueella kaivataan kipeästi toimia, joilla ammattiin valmistuneille ja opiskelunsa päättäneille nuorille löytyisi työtä. Haluamme nykyistä joustavamman järjestelmän, joka palvelee lapsen etua ja mahdollistaa perheille valinnan, Parviainen sanoo. – On muistettava, että tasa-arvo on kaikesta tehdystä työstä huolimatta ottanut hieman takapakkia ja esimerkiksi eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet. Nuorisokato huolettaa Pohjois-Karjalan keskustaväkeä Maarit SiMoSka KesKustanaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Ulla Parviainen uudistaisi suomalaiset perhevapaat. Päivi Vento Päivi Vento Maarit Simoska. Tällä hetkellä nuoret naiset käyttävät vapaista 90 prosenttia. rovaniemen keskustanaisten 40-vuotisjuhlassa puhunut Parvinen korosti juhlapuheessaan, että tasa-arvokysymykset ovat naisten toiminnassa edelleen tärkeitä, sillä työsarkaa riittää. – On selvää, että myös me keskustanaiset olemme mukana tekemässä uudistusta, jota ryhdytään valmistelemaan ministeri Annika Saarikon johdolla. 38 27.10.2017 Päivi vento KesKustan Pohjois-Karjalan piirikokouksessa lauantaina monet puheenvuorot sivusivat maakunnan ikärakennetta. Susanna Turunen muistutti, että moni yritys tarvitsee toimiakseen vain kunnollisen internetyhteyden. Parviainen oli myös huolissaan koulutusalojen ja työmarkkinoiden sekä palkkojen jakautumisesta sukupuolen mukaan. Yksi konkreettinen keino voisi hänen mukaansa olla julkisen liikenteen parantaminen. Keskustanaisten puheenjohtaja uudistaisi perhevapaat Ulla Parviainen (vas.) ja osaston nykyinen puheenjohtaja Raija Kivilahti (oik.) saivat Rovaniemen 1970-luvun aktiivijäseniltä eli Eeva Rajatalolta, Raija Arvolalta, Annikki Lantolta ja Helena Alalta vinkkejä, miten naisia ennen houkuteltiin mukaan kuntapäättäjiksi. – Kaikki nuoret eivät todellakaan omista autoa ja ajokorttia. – Ja se on monelle kynnyskysymys maaseudulle asettumisessa, huomautti Liisa Hiltunen. Matti Kämäräisen mielestä nuorten työllistymisen kannalta kaikki meneillään olevat isot hankkeet on vietävä loppuun saakka. – Muuten meillä yli 75-vuotiaiden osuus vain kasvaa
Perinteen ylläpitäminen tarkoittaa omalta osaltaan suomalaisen kulttuurin kunnioittamista. nuori keskustalainen korostaa kansallispukujen pitkää historiaa, joka tuntuu aivan erityiseltä nykyisen kertakäyttökulttuurin rinnalla. – Oli todella hienoa päästä siihen mukaan, Alanko toteaa. 2017 39 tammelan puku Minun pukuni TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen Ypäjäläinen Johanna Alanko haaveili omasta kansallispuvusta jo pikkutyttönä. Yhdessä ystävänsä Santra Rauhaniemen kanssa he vuokrasivat Tammelan puvut tammelalaiselta tanhuryhmältä. Se oli juhlava hetki. – Kansallispukuja ei saa unohtaa. Hän toivoisi, että kansallispukuja alettaisiin käyttää nykyistä enemmän. – Mietin, miten osaan kantaa puvun riittävällä arvokkuudella, Alanko kertoo. Omaa pukua ei ole vielä löytynyt etsinnöistä huolimatta, mutta Seinäjoen puoluekokouksessa Alanko sai ensimmäisen kerran vetää perinneasun päälleen. Tuolloin hänelle luvattiin, että puku hankitaan, kunhan pituuskasvu loppuu. ”Kansallispukuja ei saa unohtaa” Johanna Alanko haaveili omasta kansallispuvusta jo pikkutyttönä. 27.10. Toivottavasti pian tärppää, ja pikkutyttönä virinnyt haave toteutuu kenties jo ennen ensi kesällä Sotkamossa järjestettävää puoluekokousta. Jossakin hän oli sellaisen nähnyt ja ihastunut, vaikkei lähipiirissä kansallispukuja käytettykään. Tähän päädyttiin, koska avajaisjuhlan kulkueeseen tarvittiin nuoria airuiksi. Alanko jatkaa ”kokonaan hämäläisenä” ensisijaisesti Hämeen puvun etsintöjä
On siis mahdollista, että europarlamentissa tulee täytettäväksi kaksi keskustan paikkaa. 1.19 99. Ketkä olivat kolmen suurimman puolueen presidenttiehdokkaat Suomen vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Elina/Shutterstock AnjA MAnninen EuroparlamEntaarikot Hannu Takkula ja Paavo Väyrynen tähyilevät uusiin tehtäviin: Takkula jäseneksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen ja Väyrynen ensisijaisesti presidentiksi. 9. Paljonko Suomessa oli viime vuodenvaihteessa kaksoiskansalaisia eli sellaisia, joilla oli sekä Suomen että jonkin toisen maan kansalaisuus. Ensimmäisellä varasijalla oleva kansanedustaja Elsi Katainen on jo henkisesti valmistautumassa työhön europarlamentissa. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa 19 882 ääntä saanut Katainen pitää kansainvälistä kokemusta arvokkaana ja parlamentin jäsenyyttä myös velvollisuutena. 8. Sen liiketoiminta alkoi 15. Kuinka vanha on Suomen tuorein iso pankki, S-Pankki. lokakuuta... Minkä Suomen kaupungin lentoasema on toiseksi vilkkain. 40 27.10.2017 7 1 4 8 2 4 3 5 6 1 3 9 1 4 6 4 5 3 1 4 7 2 3 7 6 5 4 8 9 9 8 1 5 3 7 1 2 9 6 4 8 5 6 5 9 1 4 8 3 7 2 2 8 4 3 7 5 6 9 1 8 3 2 9 6 1 5 4 7 9 6 7 4 5 3 2 1 8 1 4 5 7 8 2 9 3 6 7 1 6 5 3 4 8 2 9 5 2 3 8 1 9 7 6 4 4 9 8 6 2 7 1 5 3 8 6 7 5 1 4 5 1 2 7 4 8 4 6 5 2 8 7 7 5 7 6 8 1 3 7 1 2 6 9 8 2 8 6 7 3 5 1 4 9 4 5 9 1 6 2 3 7 8 7 1 3 9 4 8 2 6 5 9 3 8 5 1 7 4 2 6 6 4 5 3 2 9 8 1 7 1 2 7 6 8 4 5 9 3 8 9 2 4 7 3 6 5 1 5 6 4 8 9 1 7 3 2 3 7 1 2 5 6 9 8 4 8 6 7 5 1 4 5 1 2 7 4 8 4 6 5 2 8 7 7 5 7 6 8 1 3 7 1 2 6 9 8 2 8 6 7 3 5 1 4 9 4 5 9 1 6 2 3 7 8 7 1 3 9 4 8 2 6 5 9 3 8 5 1 7 4 2 6 6 4 5 3 2 9 8 1 7 1 2 7 6 8 4 5 9 3 8 9 2 4 7 3 6 5 1 5 6 4 8 9 1 7 3 2 3 7 1 2 5 6 9 8 4 7 1 4 8 2 4 3 5 6 1 3 9 1 4 6 4 5 3 1 4 7 2 3 7 6 5 4 8 9 9 8 1 5 3 7 1 2 9 6 4 8 5 6 5 9 1 4 8 3 7 2 2 8 4 3 7 5 6 9 1 8 3 2 9 6 1 5 4 7 9 6 7 4 5 3 2 1 8 1 4 5 7 8 2 9 3 6 7 1 6 5 3 4 8 2 9 5 2 3 8 1 9 7 6 4 4 9 8 6 2 7 1 5 3 1. Legendaarinen Napakymppi on palannut tv-ruutuihin, nyt Nelosella Janne Katajan vetämänä. – Kaikki on ollut niin spekulatiivista, että en ole käynyt vielä keskustelua itseni, perheeni enkä esimiesteni kanssa, Pentikäinen sanoo. Jos takkula valitaan tilintarkastustuomioistuimeen, pesti alkaa maaliskuussa. Jos ei tule valituksi, Väyrynen suunnittelee palaavansa keväällä eduskuntaan. – Sitä varten vaaleihin osallistutaan, että ollaan valittaessa käytettävissä. Mikä vuosi: Urho Kekkonen kuoli, Tsernobylissä tapahtui historian pahin ydinvoimalaonnettomuus, Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin. 10. 7. 2. 4. Jos Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan, kansanedustaja Mikko Kärnä siirtyy syrjään. Vehkaperän jälkeen varasijalla on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Elsi Kataisen jälkeen varasijalla europarlamenttiin oleva Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ei ole vielä tosissaan pohtinut, lähtisikö hän europarlamenttiin. Minä vuonna. 6. Poliisin koulutus kestää näet kolme vuotta. Kuka oli ohjelman ensimmäisen kauden juontaja, kun Napakympin esittäminen Suomessa aloitettiin 1985. Kahtena vuotena peräkkäin sen kautta on kulkenut yli miljoona matkustajaa. Mitkä kolme ovat Suomen äidinkielenään puhutuimmat kielet. 3. Montako tuhatta poliisia maassamme tällä hetkellä on. Tietotesti ??. Oikeita pakkasia odotellessa: Mikä on alin Suomessa mitattu lämpötila. Suomessa on tällä hetkellä poliisipula, joka ei hetkessä hoidu. Kumpia on enemmän: syntyperäisiä Suomen kansalaisia, joille on myönnetty toisen maan kansalaisuus, vai toisen maan kansalaisia, joille on myönnetty Suomen kansalaisuus. . Vas tau kse t: 1) Esk o Aho Kes kus ta, Tar ja Hal one n Sdp , Riit ta Uos uka ine n Kok oom us, 2) 198 6, 3) 10 vuo tta : 200 7, 4) 7 200 , 5) Oul u, 6) Mar kus Sim ilä (hä nen jäl kee nsä Kar i Sal mel ain en ain a viim eis een kau tee n 200 2 saa kka ), 7) suo mi, ruo tsi , ara bia , 8) 104 997 , 9) syn typ erä isi ä Suo men kan sal ais ia 20 324 – ulk om aid en kan sal ais ia joi lle on myö nne tty Suo men kan sal ais uus 84 673 , 10) -51 ,5 Kit tilä n Pok ass a 28. Pentikäisen jälkeen varasijalla olevaa kansanedustaja Mirja Vehkaperää Eurooppaasiat kiinnostavat yhä. Keskustan edustajaryhmissä on luvassa liikettä. Montako tuhatta poliisia maassamme tällä hetkellä on. 5. Elsi Kataisen tilalle eduskuntaan on nousemassa ex-kansanedustaja Eero Reijonen (kesk)
2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.. 27.10
Metsät ovat kunnianhimoisen ilmastopolitiikan väline kimmo tiilikainen vieraskolumni. Niiden tarjoama hiilinielu on avainasemassa ihmistoiminnan päästöjen ja luonnon hiilinielujen tasapainoon saattamisessa. Metsänomistajat ovat investoineet metsien hoitoon ja saaneet ajan kuluessa vastinetta rahoilleen. Kirjoittaja on asunto-, energiaja ympäristöministeri. Ilman tätä taloudellisen hyödyn odotusta metsämme eivät olisi niin huikea hiilinielu kuin ne nyt ovat. Motivaatio kasvattaa metsäpinta-alaa ja hoitaa metsiä kasvua ruokkivalla tavalla on syntynyt pitkälti metsien taloudellisen arvon takia. Jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä käytetään tai kuolee, metsät toimivat hiilinieluna. Väite ei pidä paikkaansa. Jatkoneuvotteluissa tavoittelemme ratkaisua, joka mahdollistaa metsien kestävän käytön kasvattamisen ilman, että siitä koituu Suomelle laskennallisia päästöjä, joita pitäisi kompensoida lisäpäästövähennyksillä toisaalla tai ostamalla päästöoikeuksia muilta EU-mailta. Kansallinen pitkän aikavälin tavoitteemme on olla hiilineutraali maa vuoteen 2045 mennessä. Niin sanotulla LULUCF-asetuksella määritellään, miten hiilinielut sekä maan ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa. Ja vaikka puun käyttöä Suomessa lisättäisiin hallituksen metsästrategian tavoitteiden mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, hiilinielumme on vankasti turvattu ja yksi Euroopan suurimmista. mEtSiEmmE kasvu on kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa. Sama pätee maailmalla. Päästövähennystavoitteemme niin kutsutulla taakanjakosektorilla, johon sisältyvät esimerkiksi liikenne, maatalous ja rakentaminen, on 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Ne ovat toisiaan tukevia pitkän tähtäimen tavoitteita. Se on selvästi puuston käyttöä enemmän. Metsien sekä kiertoja biotalouden merkitys on myös suuri pyrkiessämme eroon kertakäyttökulttuuriin perustuvasta fossiilitaloudesta. Sopimuksessa metsät nousivat aktiiviseksi tekijäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. mEtSiEn käytön filosofiamme perustuu Pariisin sopimukseen, jota olin neuvottelemassa yhtenä EU:n edustajana. Tämä on EU:n kunnianhimoisimpia. 42 27.10.2017 EU:n ympäristöministerineuvoston kokouksessa lokakuun puolivälissä päätettiin neuvoston kannasta maankäytön ja metsien rooliin ilmastopolitiikassa. Suomessa metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toimet tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty hallituksen tuoreessa ilmastosuunnitelmassa. SUomEn on väitetty vesittävän EU:n ilmastopolitiikkaa metsien käytön tavoitteillaan. Tarjoamalla kestävän metsähoidon osaamistamme kehittyville maille tuemme kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista monin tavoin – voimme parantaa ihmisten toimeentuloa ja työllisyyttä, vähentää köyhyyttä ja vahvistaa maailman hiilinieluja. Olimme ainoa maa, joka sai lisäjoustoa metsien käyttöön vielä neuvoston kokouksessa. Siksi metsien käyttö ja ilmastohyöty eivät ole vastakkaisia. Ympäristöneuvoston päätös oli minulle silti pettymys ja jättää työsarkaa Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin eli trilogeihin
Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 27.10. Loistava idea. Olen kerran ollut pikkujoulukeikalla, jossa sisätiloihin oli tuotu normaalisti torilla palveleva nakkikioski. Siinä on vain se, että rentoutumista haluavan aikuisen poistavat vartijat sieltä noin minuutissa. Mehubaari mehuista pitäville, viinabaari viinasta pitäville. Tai soitattehan te kuitenkin, hirveää sovinismia, emme olisi Keskustapuolueesta uskoneet, #metoo. Onhan esimerkiksi juuri risteilylaivoilla pallomeret. Tähän maailmanaikaan on uskaliasta ottaa esille eräs aikuisten puuhamaan välttämätön varuste. Niiden aamupalapöydissä eivät kakarat huuda, niiden uima-altaissa ei sata lasta huuda koko ajan ”kato äiskä, kato iskä”. Aivan, merenneitoteltta! Siellä heitetään pallolla nappiin, ja kun osuu, niin laudalla keimaileva, mielellään paljasmuovirintainen tositeeveetyrkky putoaa kiljahtaen veteen. Paljon vaahtomuovipaloja, kypärät ja suojukset ja erkki lasettaa mummopyörällä pahki, onko kivaa, eikö vain. 2017 43 Hyvää hyvyyttäni, ei vaan kykenemättömyyttäni, annan ilmaisen bisnesidean. Liikkumattomuus on suuri ongelma. Ikuinen pedofiilin leima otsassaan. Naisasialiikkeen puolestapahastujat, älkää nyt soittako päätoimittajalle, tämä on pakina. Siis, aikuisten temppumaahan kuuluu ehdottomasti nakkikioski. Aikuisille omat temppumaat! Siis sellaiset sisäleikkipuistot kuin lapsillekin, mutta aikuismaustein. MillOin viimeksi on osastopäällikkö ollut puussa. Onhan olemassa jo erityisesti aikuisille varattuja hotelleja. Siinä ei ole mitään pahaa, kunhan tekevät sen toisaalla. Täällä saa kiipeillä. eikä etsitä Pokemoneja, etsitään jallupulloja. Jari Nenonen Aikuisten temppumaa Aikuisten pallomeressä olisi vain aikuisia.. Sitten kun ei enää jaksaisi riekkua, voisi siirtyä aivan siihen lähelle baariin. eikö ole aina tehnyt mieli kokeilla, että voiko pyörällä tehdä sellaisia temppuja kuin teinit tekevät. Aikuisten pallomeressä olisi vain aikuisia. Lenkillä on tylsää, vähänkö nykyisin sataa vettäkin. Sen vieressä voi olla nyrkkeilypallo, etteivät ala toisiaan pieksää. Sököpöytä ja tikanheittopaikka. Kun siirtyy pallomerestä baarin kautta liukumäkeen, niin matkalla yhtäkkiä tuntee höyrymakkaran houkuttavan tuoksun. Tietämätön täytyy olla sen, joka älähtää, että mitä tekemistä sököllä on kuntouttavan liikunnan kanssa. Kyllä siellä syke nousee, enemmän kuin lepsulla lenkillä
Kerhoon voi ilmoittautua sähköpostitse (kerho@ suomenmaa.fi), postikortilla (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon omassa Facebook-ryhmässä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan 10.11.2017 asti. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho on Suomenmaa-lehden kuntokerho. Kaikkien ilmoittautuneiden sekä välija lopputuloksensa raportoineiden kesken arvotaan sykemittari. Tuhannen Kilometrin Kerho Tuhannen Kilometrin Kerho myös Facebookissa!. Myös puolivälin krouvin tilanne julkistetaan, samoin kuin urakan päätös. Mukaan lähtevien nimet julkaistaan Suomenmaassa. Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. Kerhon osallistujat tavoittelevat tuhannen kilometrin hiihtämistä vuosittain marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana