Suomenmaa 27.11.2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2 ? 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA Haastajat lähtötelineissä Timo Laaniselle ei ole vielä ilmaantunut kilpakumppaneita puoluesihteerikisaan s. s. 14. s. PERJANTAI 27.11.2015 N:o 134 . s. Keskustan Matti Vanhasen mielestä asiaa kannattaisi pohtia. 7 Esko Pakkasen 16 vuoden urakan lopputulos: 1 040 sivua ja noin 1 200 kuvaa uitosta. 12 Lähes 40 000 kilometriä on parikkalalaisen Pentti Pekosen saldo Suomenmaan hiihtokerhossa alkaen vuodesta 1999. Yli viiden kilon painoinen historiikki. 4 Listamalli maakuntavaaleihin? Uittourakka on kansissa Lähes maapallon ympäri Sopisiko listavaali maakuntapäättäjien valintaan
Kohtuudesta kertoo, että ensi vuonnakin on otettava viisi miljardia lisää velkaa. Tilannetta ei helpota, että uusia rahanreikiä . Eivätkö eläimen rauhoittaminen ja sen tappamisesta määrättävät rangaistukset ja korvaukset riitä jo sinällään turvaamaan tavoitteet? Ei tunnu kohtuudelta, jos laillisesti vuosikymmeniä sitten hankitun tavaran kaupittelusta jälkimarkkinoilla saa pallon jalkaansa nyt. HALLITUS pyrkii purkamaan tällä vaalikaudella niin sanottua turhaa sääntelyä pois talouskasvun tieltä. Purkaminen ja peruminen voi olla joskus vastenmielistä ja teknisestikin hankalaa. Yhä kesken oleva hajaasutusalueiden jätevesiasetuksen kohtuullistaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa se joskus on. Pekka Pohjolainen. Jokaista säästöä tai veronkiristystä voi vastustaa hyvin perustein, mutta jos juutumme sellaiseen keskusteluun, olemme pääsemättömissä. Sitä paitsi sadassa miljardissa ei ole läheskään kaikki julkinen velka. Vielä keväällä 2009 velka kuulosti kohtuullisemmalta. Vastaus on perusteltavakin. Kunnilta kysytään näin: ?Hallituksen aluejakolinjauksen mukaan perustettavat itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Toimet ovat kohtuullisia. Ensi vuonna toteutetaan monia toimia, jotka hillitsevät velkaantumista. Se oli ?vain. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Mihin maakuntaan kuntamme kuuluukaan? M ihin maakuntaan meidän kuntamme haluaakaan kuulua? Tässä tärkein pohdittava, kun kunnat vastaavat niille lähetettyyn lausuntopyyntöön. Pyyntö on osoitettu kunnanvaltuustoille. Kuntienkin vastuut kasvavat. Tähtäimessä ovat erityisesti elinkeinoelämän tarpeet. Toivoa sopisi silti, että joukkoon mahtuisi myös jokunen arjen hanke, joka lisäisi ihan tavallisenkin kansalaisen luottamusta lainsäätäjien oikeudenmukaisuuteen ja kykyyn erottaa isot ja pienet asiat. Lait säädetään yleensä ainakin joltakin kantilta perusteltuun tarpeeseen ja tehdään noudatettaviksi. Tarvitaan lisää työtä ja toimeliaisuutta. kuten turvapaikanhakijoiden vastaanotto . Määräaika päättyy parin kuukauden kuluttua, 28.1. Pelkkä maakunnan nimi ei riitä. Siksi on tehtävä kaikki mahdollinen, että yritysten mahdollisuudet luoda uutta työtä paranevat. Täytetty närhi ja normitalkoot ALKUVIIKOSTA Itä-Suomen poliisilla oli uutisia: Kaavilla Koillis-Savossa tutkitaan mahdollista luonnonsuojelurikosta. Poliisi oli saanut yleisövihjeen siitä, että Kaavin kunta on mahdollisesti kaupitellut rauhoitettuja täytettyjä eläimiä netin markkinapaikoilla ilman ympäristökeskuksen lupaa. Kysymys kuuluu näin: ?Itsehallintoalueille osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät ja ELY-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät sekä lisäksi mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Velkakello.fi -sivustolla näkyvä mittari on teoreettinen, mutta sen viesti on valitettavan tosi. Valtio ottaa jatkuvasti lisää velkaa selvitäkseen menoistaan. Siihen voisi neuvoa vaikkapa yksinkertainen ohje: Minkä maakunnan maakuntalaulua kotiseutujuhlassa lauletaan. Rauhoitettuja ne tuskin ovat olleet vielä silloin, kun ne on koulujen kokoelmiin hankittu. Toki joukossa voi jokunen puhelinlankaan lentänyt kuikka tai ikkunaan törmännyt tilhikin olla. Säästöjä ja leikkauksia on tehtävä paljon. Siihen maakuntaan siis kuulutaan. Olisi hyvä, jos maakuntarajoista ei tulisi nyt turhaa laskelmointia . Siihen maakuntaan siis kuulutaan, vai?. Onko kuviossa sitten mitään järkeä, edes pientä tolkun hiventä, on toinen juttu. Nyt poliisilaitoksilla joudutaan ilmeisesti pyörittelemään lintukirja toisessa kädessä kansakoulujen kaapeissa kymmeniä vuosia pölyttyneitä närhiä ja kanahaukkoja. Kuva: Maria Seppälä Koko itsehallintoalueiden idea perustuu totutuille maakunnille ja maakuntien kokoiselle yhteisöllisyydelle. Pahinta on, että kyyti on kovaa. ja myös byrokratian keventämiseen. Valtion velka ylitti sata miljardia S uomen valtion velkaantumista mittaava velkakello rikkoi torstaina 100 miljardin euron rajan. eikä ainakaan kiistelyä. Sote-asioissa maakuntarajan merkitys vähenee valinnanvapauden lisääntymisen takia. ?Minkä maakunnan maakuntalaulua kotiseutujuhlassa lauletaan. Minkä nykyisen maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua?? Kyselyn matkassa on liite, missä kunnat on sijoitettu nykyisen maakuntajaon mukaisesti. Useimmille kunnille kotimaakunta on selvä juttu. vai anotaanko siirtoa uuteen maakuntaan. Vastauksen soisi löytyvän kunnan ja kuntalaisten tuntemasta maakuntaidentiteetistä. on syntynyt. Pelkästään säästämällä ja verottamalla ei tasapainotuksessa onnistuta. Joudutaan siis pohtimaan sitä, vaihdetaanko nyt totuttuja suuntia maakuntarajojen osoittamalla tavalla . Mitä muita tehtäviä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille?? Tärkeä kysymys tämäkin. Kunnat voivat auttaa siinä hallitusta osallistumalla itsehallintotehtävien rakentumiseen . Pimeiltä markkinoilta tai tiskinalustavarana niitä tuskin on kouluille kuitenkaan ostettu. LUONNONSUOJELULAIN pykälällä on tässäkin tapauksessa hyvä tarkoituksensa, estää kaupallinen hyötyminen rauhoitetuilla tai uhanalaisilla eläimillä. Kysyä voi silti, kaipaavatko pelkät kymmeniä vuosia vanhat höyhenet ja nahat enää suojelua. Uusia työpaikkoja voi syntyä vain yrityksiin. Äveriäs Kauniainenkin joutuu ottamaan velkaa ensi vuonna. Tämä vuosi eletään edellisen hallituksen budjetin mukaan. Tämä ajatus romuttuu, jos maakuntien rajoja ryhdytään muuttelemaan joidenkin oletettujen etujen takia. S ote-asioissa maakuntarajan merkitys vähenee valinnanvapauden lisääntymisen takia. Uudistuksen toinen iso osa, 18 alueella toteutettava itsehallinto, ei ole tavallisen kuntalaisen jatkuvan asioinnin kohde. Itsehallintoalueiden tehtäviinkin kunnat saavat tosin ottaa kantaa. Kyse on kouluista poistetusta oppimateriaalista, joka on laitettu myyntiin. Takavarikkoon on otettu 44 täytettyä eläintä ja asiaa selvitellään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Tutkittavana on, onko kaupittelija syyllistynyt rikoslain, luonnonsuojelulain tai metsästysasetuksen rikkomiseen. POLIISI joutuu tietenkin tekemään työnsä, tutkimaan epäillyt lainvastaisuudet. Kunnan toisella laidalla saatetaan suuntautua toiseen maakuntaan, toisella laidalla toiseen. Myös terveysyhteistyötä on tehty yli maakuntarajojen. 53 miljardia. On kulunut kuusi ja puoli vuotta. Velan määrä on kohta kaksinkertainen. Velkaa on otettava lisää siksi, että olemme rakentaneet liian laajan ja anteliaan julkisen talouden. Emme pysty tuloillamme rahoittamaan sitä. Siinä taustaa säästöille ja leikkauksille. Keskustelussa on pidettävä pää kylmänä. Mutta on myös sellaisia kuntia, joissa asia panee pohtimaan
Eduskunta hyväksyi viime perjantaina tulevan eläkeuudistuksen, joka parantaa eläkejärjestelmän kestävyyttä. Telan toimitusjohtaja Suvi-An- ne Siimes vahvisti viime lauantaina TV1:n Ykkösaamussa, että eläkejärjestelmän kestävyys on uudistuksen jälkeen hyvä. Supikoiran tapana on ulostaa monta kertaa peräkkäin samaan paikkaan. Luulen, että nämä eläimet ovat kovasti runsastuneet, vaikka niitä ei juuri näekään muualla kuin raatoina teiden varsilla. Se on kasvanut puoli metriä vuodessa. LEHTIPUIDEN LEHDET olen silpunnut nurmikkoon ruohonleikkurilla. esimerkiksi ruuanlaittoon ja kaupassa asiointiin liittyvät . Niistä ei ollut apua. Tämä suunta pitää kaikin keinoin katkaista, vaikka turvapaikanhakijan tekemä rikos kuinka nostattaisi suuttumusta. arkiset asiat sujuvat.? KALEVAN mielestä kotoutuksella on polttava kiire: ?Lähtökohtana pitää olla, että tulijat opettelevat maan tavat ja lait. Vaahtera, luumupuut, kaksi syyshortensiaa ja pylväshaavat saivat suojauksensa. Epäluulo ja jopa viha ulkomaalaisia kohtaan eivät saa synnyttää kostoajattelua. Kaikki turvapaikanhakijat eivät ole potentiaalisia rikollisia. Turvapaikanhakijoita on heti saapumisen jälkeen valistettava siitä, mikä Suomessa tulkitaan esimerkiksi häirinnäksi. Supikoirat ryömivät verkkojen alta tai tekivät niihin reikiä . Pensaiden ympärille oli tallautunut oikein polku. Harmin paikka. Elämä näyttää vaatimattomalta ja pieneltä. Lohdutan: kaikki on aaltoliikettä. Kohtuullinen maalaiselämä on hyvä lääke ilmastonmuutoksen uhkaan. Muut lehdet ILTA-SANOMAT muistuttaa suuresta eläkeuudistuksesta, jonka eduskunta on juuri hyväksynyt. Sen ideanhan on sanottu syntyneen Rukan lumilla Matti Vanhasen hiihtoretkellä: ?Synkistelyyn taipuvaisessa Suomessa on joukko ongelmia, mutta niihin ei kuulu eläkepommi. Karviainen on mitä parhain marja, ainakin maultaan. Kiitokseksi pihanurmelle jäi kaksi käymälää. purettu. Työurien pidentämistarpeesta käytiin monivuotinen, värikäs keskustelu. Kaupungit ovat kulutuskoneita.? KULUTUKSEN ARVIOINNISSA avainsanoja ovat kohtuullisuus ja tyytyväisyys. Niinpä minullekin riitti oikein hyvin ekologinen katuvalaistus maanantai-iltana, kun marssin kunnanhallituksen kokoukseen. Mahdollinen eläkepommi on hänen mielestään ?ihan oikeasti. ja puhdistivat pensaat paremmin kuin ammattipoimija. Hyvä apu on silloin Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon viimevuotinen kerhotuote, kunnollinen otsalamppu. Paitsi rusakkoverkkoja, otsalamppua ja jotain muuta sellaista pientä tarvitsemme täällä maalla lujaa tulevaisuuden uskoa. Se voi olla joskus vähän heikoissa kantimissa. Väki vähenee, kun lapsia ei synny. Kuva: Jari Laukkanen Prisma Studion keskustelussa. Nuoret lähtevät, kun kaupungin valot kiiluvat niin. 27.11.2015 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Syystunnelmia täältä päin ASETTELIN VERKKOJA nuorten pihapuiden runkojen ympärille. Se ei jäänyt sanailuksi politiikan haaveellisella osastolla, vaan tuotti konkreettisen tuloksen.? KESKISUOMALAINEN kirjoittaa Kempeleen tapauksesta otsikoimalla, että törkeätkään rikokset eivät saa synnyttää uusia rikoksia: ?Huolena on, että viha kasvaa ja ulkomaalaisen tekemästä rikoksesta joutuvat kärsimään kaikki turvapaikanhakijat. Suomalaisten on silti hyvä tietää jotain tänne saapuvien ihmisten taustoista ja ajattelutavoista. Kertoman mukaan tyttöjen ja naisten asema Suomessa on esillä turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Siihen voi tutustua vielä Ylen Areenassa. Junnilan mukaan arvioistamme puuttuu yhä kokonaisnäkemys. Kova puuha, mutta niistä saa hyvää, ekologista lannoitetta. Karviaismarjapensaiden päältä keräilin rastasverkot pois. Mutta siellä niitä sitten onkin. Kuutamo oli niin kirkas, että olisi nähnyt vaikka lukea. Yleensä on tosin pimeää. On ymmärrettävää, että kotoutusurakka on valtavan saapujamäärän takia erittäin työläs järjestää nopeasti ja tehokkaasti.?. Hiilijalanjälki kun koostuu monista elementeistä: Asuminen, liikenne, palvelut, tavarat, ruoka ja ulkomaanmatkailu. Sijoittakaamme tähän yhtälöön kaupunkisosiologi Pasi Mäenpään samassa ohjelmassa esittämä tiivistelmä: ?Kaupungit kiihdyttävät kulutusta. Näiden kulttuuristen asioiden teroittaminen ei saa jäädä odottamaan aikaa, jolloin muut käytännön . Muutama viikko sitten laskin tien laidalla viisi yliajettua supikoiraa Mäntsälän ja Helsingin välillä. ON OIKEASTAAN aika helpottavaa tietää, että minä ja me muut maalaiset emme sittenkään ole puuhinemme niin syyllisiä ilmastonmuutokseen, kuin miltä on viime aikoina tuntunut. Pikemminkin päin vastoin, voi tulkita uusinta tutkimustyötä. Kun arvioimme hiilijalanjälkeämme on avainsana kulutus, ei se, missä asumme. ?On sama, missä asuu, jos muut asiat ovat yhtäläisesti?, sanoi Aalto-yliopiston professori Seppo Junnila äskeisessä Ylen Juha Mauno Olipa etevä ekologinen katuvalaistus meilläkin päin maanantai-iltana. Kuutamo oli niin kirkas, että olisi nähnyt vaikka lukea. ?Kohtuullinen maalaiselämä on hyvä lääke ilmastonmuutoksen uhkaan.. Muovinen verkko kietoutuu ohuiden puiden ympärille etevästi. Syyshortensiat ympäröin katiskaverkolla. Parimetrinen hevoskastanja on nyt niin vahvan suojauksen sisällä, että rusakolla pitää olla paremmanpuoleiset peltisakset tai pienet sivuleikkurit matkassaan. Kastanjasta tulee komea puu
Vai haluavatko keskustalaiset, että puoluesihteerillä on vahva rooli päivän politiikassa? Entä kuinka oleellista on, että henkilö tuntee median temput? Puoluesihteerin odotetaan osaavan kaikkea, mutta sellaista henkilöä ei ole kuin utopioissa. Puoluesihteerin odotetaan osaavan kaikkea. KESKUSTASSA puoluesihteerin valitsee puoluekokous, jolloin henkilö saa vahvan valtakirjan jäsenistöltä. Äänestyksessä Laani- nen keräsi 869 ääntä, Seurujärvi 450 ja Kuokkanen 160. OVATKO viime kerran haastajat jo asemissa? Seurujärvi viestittää Suomenmaalle, ettei hän aio pyrkiä uudelleen puoluesihteeriksi. Varmaa on, että keskustalaiset saavat silloin sellaisen puoluesihteerin, jollaisen haluavatkin. Olisi kuitenkin hyvä, että haastajat ilmoittautuisivat ajoissa, jotta ehdokkaat ehtivät kampanjoida ja aktivoida samalla keskustan kenttäväkeä. Viime kerralla kisa jäi hieman tyngäksi, kun Seurujärvikin ilmoittautui kilpaan vasta viikko ennen h-hetkeä. HENNA LAMMI. Puoluesihteeri kuuluu tasavertaisena osana puolueen johtoviisikkoon. Toisin on esimerkiksi kokoomuksessa, jossa puoluevaltuusto valitsee puoluesihteerin käytännössä puheenjohtajan esityksestä. Keskustan puoluekokous järjestetään 10.?12. Seurujärvi työskentelee tätä nykyä autoja rengastestausyritys Test World Oy:n varatoimitusjohtajana, ja aikoo keskittyä uuteen työhönsä. Kuokkanen on harkitsevammalla kannalla. Keskityn nyt puolueen viestinnän kehittämiseen, Kokko kertoo. Myös Valta tyrmää huhuilta siivet. . Asiaa on harkittava vakavasti, koska kysyjiä on ollut useita. MYÖS puoluetoimistolla vastikään aloittanut viestintävastaavan Mari Kokon sekä Pohjois-Savon toiminnanjohtajan Kimmo Vallan nimet ovat olleet esillä. . kesäkuuta Seinäjoella. Kyselyjä on tullut syksyn mittaan tosi paljon varsinkin sen jälkeen, kun Laaninen ilmoitti haluavansa jatkokaudelle, Kuokkanen kertoo. VAHVANA kandidaattina erilaisissa spekulaatioissa on pidetty puoluevaltuuston puheenjohtajaa Jouni Ovaskaa. Ovaska muotoilee, että uutisia kerrotaan sitten, jos ja kun niihin on aihetta. . Timo Laaninen on valmis jatkamaan puoluesihteerinä. Kuvat: Jari Laukkanen Saako Laaninen haastajia? Jasi Kuokkanen ja Jouni Ovaska harkitsevat puoluesihteerikisaan lähtemistä KESKUSTAN puoluesihteeri Timo Laaninen, 61, ilmoitti Suomenmaan haastattelussa (19.11.) olevansa valmis jatkamaan neljännen kaksivuotiskauden, jos väki niin haluaa. . Laaninen taputettiin jatkokaudelle heti ensimmäisellä kierroksella 1 046 äänellä. Vuoden 2014 Turun puoluekokouksessa Laanisen haastoivat Janne Seurujärvi ja Jasi Kuokkanen. Vuonna 2010 pestissä aloittaneen Laanisen oli ajateltu luopuvan tehtävästä ensi kesänä. Laaninen aukaisi nyt pelikentän, ja onkin todennäköistä, että hänelle ilmaantuu kilpakumppaneita. LAANINEN on tottunut haastajiin. Vuonna 2012 Rovaniemen puoluekokouksessa pestiä tavoittelivat myös Sami Kilpeläinen ja Antti Varis. Ei ole ajankohtaista. En edes harkitse kisaan lähtemistä. KESKUSTASSA olisi syytä käydä periaatteellinen keskustelu siitä, millaisen puoluesihteerin Suomen suurin puolue juuri nyt tarvitsee. Pitääkö paikalle valita järjestötyön osaaja. Kuinka paljon puoluesihteerin halutaan kiertävän ympäri Suomea? Onko tärkeintä, että puoluesihteeri hoitaa talouden moitteettomasti. Jouni Ovaska lupaa harkita vakavasti. Tästä tulee niin kova vaalikausi, että kenenkään ei pidä paeta vartiopaikalta, hän perusteli. Laanisen ilmoitus yllätti keskustalaiset. Kysymys ei ole kohdallani ajankohtainen millään tavalla. Laaninen sai jatkopestin selvin luvuin. 4 27.11.2015 uutisanalyysi Jasi Kuokkanen pohtii vakavasti puoluesihteerikisaan lähtemistä. Hän pohtii vakavasti kisaan lähtemistä.
Siitä kokouksesta liitoille aukeaa päätöksentekoikkuna. Tietysti tämä EK:n yhden jäsenliiton, eli palvelutyönantajien käyttäytyminen PAUn työehtosopimusneuvotteluissa on erikoista. Se oli heidän oma valintansa ja me vedimme siitä lopulliset johtopäätökset, Piirainen sanoi. POSTIN työriidan vaikutuksesta Yhteiskuntasopimuksen kasaaminen ilman AKT:tä on haastavaa. Kuvassa puheenjohtaja Marko Piirainen. EK totesi samalla, että käynnissä olevat yhteiskuntasopimusneuvottelut viedään siirtymävaiheena loppuun. . Tämä on nyt työmarkkinajär- EK:N Jyri Häkämiehen mukaan pallo on nyt SAK:lla. . AKT nokitti päätöksellä Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka keskiviikkona ilmoitti kuoppaavansa tupot lopullisesti. AKT:n kaltaisen avainliiton jääminen pois vie yhteiskuntasopimusneuvottelut lähelle kariutumista. Yhteiskuntasopimuksen juokseminen kasaan ilman AKT:tä on joka tapauksessa erittäin haastavaa. Jos keskusjärjestöjen neuvottelut kaatuvat, hallitus vie eteenpäin pakkolakiesityksiään, ja luvassa on työmarkkinoilla heikosti ennakoitava liittokierros. jestöillä näytön paikka, että kyetäänkö Suomessa sopimaan vai eikö kyetä sopimaan. maaliskuuta. . Tämä on vakava paikka SAK:lle, ja heidän on selvitettävä tilanteensa, Häkämies sanoi. SAK:n Lylyn mukaan AKT:n ratkaisu vaikeuttaa entisestään neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta. . Tämä on sitten ensi kevään arvio, ketä siellä on mukana. heinäkuuta asti. Noloa. Henna Lammi lyhyesti Uusi keskusjärjestö kohti ratkaisuvaihetta KARI LEPPÄNEN/UP HELSINKI UUDEN palkansaajakeskusjärjestön rakentaminen on tulossa ratkaisuvaiheeseen. Tulevana maanantaina hankkeeseen osallistuvien liiton edustajat saavat eteensä työryhmien esitykset uuden keskusjärjestön hallintomallista ja muista keskeisistä asioista. . Kuva: Mikko Stig/Lehtikuva AKT:n päätökseen Piirainen toteaa, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. . Se oli yllätys, koska minulla on ollut se kuva, että SAK on ollut kokonaisuudessaan mukana näissä neuvotteluissa. Tarkoitus on, että siinä kokouksessa esitys keskusjärjestön perustamisesta olisi viimeisen päälle kirkkaana näkyvillä. Maaliskuun kokouksessa valmisteluvaihe loppuu ja siirrytään päätöksiin. . Liittojen yhteinen jäsenmäärä on noin 1,7 miljoonaa.. Sillä hän tarkoittaa hallituksen omaa kilpailukykypakettia. . Haluavatko he painostaa työnantajaa sopimukseen vai mistä tässä on kyse? STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan AKT:n päätös heittää tumman pilven neuvottelupöydän ylle, mutta hän uskoo, että keskusjärjestöjen neuvottelut jatkuvat. . Neuvottelujen osalta on oltava täysi kattavuus, eli mukana ei voi olla vapaamatkustajia. 5 27.11.2015 AKT:n irtautumispäätös yllätti työmarkkinakentän OLLI KUIVANIEMI, MIKKO ISOTALO, KERTTU HEIKURA, MINNA PULLI/STT HELSINKI RIITELY työmarkkinoilla jatkuu vielä pitkään, sen varmisti Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n lopullinen ilmoitus jättäytyä pois yhteiskuntasopimuksesta. Rusinoita pullasta ei voi pelkästään napsia, pitää syödä koko pulla, Piirainen sanoi. Piiraisen mukaan EK:n päätös ei ollut yllätys, mutta ajankohta oli. . En olisi itse uskonut, että kesken yhteiskuntasopimusneuvotteluiden tällainen ilmoitus tehdään. Liittojen kokous käsittelee työryhmien raportit. Päätöksiä ei vielä maanantaina tehdä, mutta kokonaisuus on ensimmäistä kertaa käsittelyssä ja nähtävillä, kertoo keskusjärjestöhankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala. Työryhmien isojen linjausten odotetaan saavan vihreää valoa liittojen kokoukselta. Kyse on AKT:n päätöksestä. Minun mielestäni jokaisen vastuullisen järjestön pitäisi pysyä neuvotteluissa mukana. Piirainen: Pullasta ei voi syödä vain rusinoita OLLI KUIVANIEMI/STT HELSINKI AUTO- JA KULJETUSALAN työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen mukaan Elinkeinoelämän keskusliitto veti yhteiskuntasopimuksen alas wc:n pöntöstä ilmoittamalla, että keskitettyjen aika on ohi. EK päätti keskiviikkona hylätä keskitetyt tulopoliittiset sopimukset. Olen aina toivonut, että asioista kerrotaan etukäteen, ja niin on yleensä tehty, Lyly sanoi. Yhteiskuntasopimus-saagan seuraava käänne on todennäköisesti jo viikonloppuna, kun SAK:n työvaliokunta arvioi edellytyksiä yhteiskuntasopimusneuvotteluiden jatkolle. Tämä on vakava paikka SAK:lle. AKT:N päätös hermostutti päämi- nisteri Juha Sipilän (kesk.), joka totesi touhun olevan käsittämätöntä. . Muut työnantajat ovat sitoutuneet työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisiin vaatimuksiin, ja he esittävät noin 30 prosentin työehtojen halpuuttamista. Minusta se ratkaisu tehdään sitten ensi keväällä, mikäli sellaiseen ratkaisuun on päästy, että voidaan liittoneuvottelujen jälkeen arvioida, Lyly sanoi. AKAVAN puheenjohtaja Sture Fjäder ei ymmärrä AKT:n päätöksen motiivia. . Tästä on nyt isänmaan etu kaukana, Sipilä sanoi eduskunnassa. Hän sanoi odottavansa yhä työmarkkinajärjestöiltä vaihtoehtoista tarjousta, mutta aikaa on hyvin vähän. Jos tarjousta ei tule, hallitus menee Sipilän mukaan ?toisella raiteella eteenpäin?. Pallo on ihan täysin työmarkkinajärjestöillä. AKT:N ilmoitus yllätti työmarkki- najohtajat. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuuli asiasta tiedotusvälineistä. . Meidän ei tässä vaiheessa kannata laittaa aloja ja liittoja vuohiin ja lampaisiin, tuon pitää olla mukana ja tuo voi olla ulkona. Mielelläni katsoisin sellaisenkin vaihtoehdon, että yritetään viedä tämä maaliin ja jokaikinen liitto voisi arvioida, onko tulos sel- lainen, että sen pohjalta voi jatkaa työtä, Lyly sanoi. JOS keskusjärjestöt saavat ratkaisun aikaan, niin Lylyn mukaan aika sopimuksen kattavuuden arvioinnille on ehkä maaliskuussa. Onko mahdollista tehdä yhteiskuntasopimus ilman, että AKT on mukana? . Eihän heidän ajattelu ole tästä päivästä, Piirainen sanoi. AKT on valmis katsomaan tulevia ratkaisuja Postin työkiistassa, jos neuvotteluhalukkuus työnantajapuolella ei kasva. . En ymmärrä motiivia, miksi AKT tekee tämän. Seuraamme tilannetta aktiivisesti, Piirainen kertoi. apollon tietäjät Ukkoja! Lisää ukkoja! AINA EI uskoisi, että elämme vuotta 2015. Sähköpostiin tupsahti tiedote, jossa Sanomalehtien Liitto tiedotti uuden hallituksensa. Puheenjohtajaksi valittiin Petteri ja hallituksen jäseniksi Jens, Jukka, Jouko, Vesa-Pekka, Jaakko, Matti, Jarmo, Heikki, Jukka, Antti-Pekka, Vesa, Raimo ja Jaakko. Nimilistaa toljottaessa ei uskoisi, että journalismi on naisvaltainen ala, journalismin opiskelijoista naisia on jo yli 70 prosenttia. Ei näissä pettereissä ja antti-pekoissa varmaan mitään vikaa ole, mutta onhan tuollainen 14 nimen ukkopiiri niin mennyttä maailmaa. Esityksissä on vielä avoimia kysymyksiä ja ne menevät jatkojalostukseen maanantaina käytävän keskustelun pohjalta. SEURAAVA ratkaisujen paikka on liittojen kokous 2. Sillä päivämäärällä on tarkoitus allekirjoittaa aiesopimus mukana olevien ammattiliittojen kesken. Mikäli hanke pysyy aikataulussa, uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. MAANANTAIN liittojen kokoukseen tulee kaikkiaan seitsemän työryhmäraporttia. Ne käsittelevät tulevaisuutta ja strategiaa, sääntöjä ja hallintoa, järjestöllistä toimintaa, työmarkkinaedunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa, viestintää sekä kansainvälistä toimintaa ja EU-edunvalvontaa. Mukana uuden keskusjärjestön selvityshankkeessa on kaikkiaan 49 ammattiliittoa pääosin SAK:sta ja STTK:sta. Ensimmäiset liitot tekevät päätöksiä jo maaliskuussa. Liittojen päätöksille on aikaa 2
Lisäksi on huolehdittava erityisen tarkoin siitä, että päätökset ovat mahdollisimman tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Akava listaa yhdeksän keinoa työttömyyden vähentämiseksi KORKEAKOULUTETTUJEN palkansaajajärjestö Akava vaatii nopeita toimia työttömyystilanteen korjaamiseksi. Järjestö julkisti yhdeksän keinon listan, jolla se esittää useita muutoksia työelämään. Keinoista useat liittyvät työntekijän palkkaamisen helpottamiseen rakenteellisilla uudistuksilla sekä työvoimaa tarvitsevien yritysten ja työnhakijoiden sujuvampaan yhteen saattamiseen. Akava esittää muun muassa paikallisen sopimisen lisäämistä. Vaikka tukilakot ovat sallittuja silloin, kun ne eivät kohdistu omaan työehtosopimukseen, jos- sain menee kuitenkin tukitoimien suhteettomuuden raja. Lisäksi uudistus tuli hallitusohjelman ulkopuolelta. ?·Kaikki voimavarat tulisi nyt laittaa siihen, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja. 6 27.11.2015 Saarikko: Jokaiseen maakuntaan tarvitaan ensi- ja turvakoti JOKAISESSA MAAKUNNASSA tulee olla riittävästi ensi- ja turvakotipaikkoja avun tarvitsijoille, keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko sanoo. Hän muistuttaa YK:n tasa-arvoelimen toistuvasti huomauttaneen, ettei Suo- messa ole kansainvälisten suositusten mukaista määrää turvakotipaikkoja. SAARIKKO KERTOO, että EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan liki joka kolmas 18?74-vuotias suomalainen nainen on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi. ?·Suomi on väkivaltainen maa, jossa moni nainen on turvattomassa asemassa, Saarikko toteaa. Soteuudistus antaa Suomelle hänen mukaansa mahdollisuuden uudistaa palveluja ja panostaa entistä enemmän ennalta ehkäisevään toimintaan. . Pahimmillaan Suomi voi pysähtyä yhden yrityksen työriidan takia, Lavikkala jatkaa. Työkiistan osapuolet neuvottelivat edelleen torstaina. Kasvua on tullut neljänä vuonna peräkkäin, mutta kasvu on tänä vuonna hidastunut. PAM aloittaa tukitoimet Posti-riidan takia PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM aloittaa tukitoimet Postin työmarkkinariidan takia. PAM kehottaa kaupan alalla työskenteleviä lopettamaan Postin toimintoihin liittyvien töiden tekemisen lakon aikana ensi viikolla. Tukitoimien on tarkoitus alkaa keskiviikkona aamulla ja päättyä myöhään perjantaina. PAM ARVIOI, että tukitoimet näkyvät toimintojen hidastumisena ja joidenkin toimipisteiden sulkeutumisena. Velan määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka valtio ottaa velkaa ja maksaa vanhoja velkoja pois. VELKA KÄVÄISi yli 100 miljardin euron rajan jo lokakuussa, mutta palautui rajapyykin alle muutamassa päivässä. Keskuskauppakamarin velkakello perustuu velan keskimääräiseen kasvunopeuteen.. Sosiaaliturvajärjestelmiä Akava korjaisi helpottaakseen itsensätyöllistäjien asemaa ja työllistymistä. Akava penää niin teollisuudelta kuin hallitukselta panostuksia tutkimus- ja tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, hallitukselta lisäksi myös koulutukseen ja osaamiseen. Korkeakoulutetuista noin 6,5 prosenttia on tällä hetkellä työttömänä. Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi twitterissä, että osapuolten näkemykset ovat yhä kaukana toisistaan. Sovittelu jatkuu perjantaina aamupäivällä. Valtion velkaa mittaava kello rikkoi 100 miljardin rajan SUOMEN VALTION VELKAANTUMISTA mittaava velkakello on rikkonut 100 miljardin euron rajan. Posti selvittää tilannetta. KAUPAN LIITTO pitää PAMin tukilakkopäätöstä kohtuuttomana. Kaupan liiton mukaan kuljetusliittojen ja PAMin tukilakot osoittavat, että Suomen työrauhalainsäädäntö on pahasti vanhentunut. . Postin työriitaan osattomat kaupan yritykset joutuvat tukilakon uhriksi, sanoo Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala tiedotteessa. . Toimet eivät koske hätätyötä eivätkä tehtäviä, joissa ne vaarantaisivat yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja. Posti puolestaan ei vielä torstaina osannut arvioida tarkasti, missä määrin tukitoimet tulevat vaikuttamaan toimipisteiden toimintaan. Lähipalveluina tulisi tarjota matalan kynnyksen palvelupisteitä, joihin voi tulla nimettömänä ja ilman ajanvarausta, Saarikko ehdottaa. lyhyesti Sirkka-Liisa Anttila toivoo kokoomuksen taipuvan hallintarekisteriuudistuksen ajamisesta. Kuva: Jari Laukkanen Anttila luopuisi hallintarekistereistä PAMin tukitoimien on tarkoitus alkaa keskiviikkona aamulla ja päättyä myöhään perjantaina. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva KESKUSTAN KANSANEDUSTAJA Sirkka-Liisa Anttila esit- tää, että hallitus luopuu hallintarekisteriuudistuksesta. Uudistus on valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) vastuulla. Anttila toivoo, että Stubb harkitsee vakavasti siitä luopumista. ?·Kiinnitän huomiota varsinkin laillisuusvalvojien sekä valtiovarainministeriön vero-osaston kriittisiin arvioihin. Lisäksi oikeusministeriön mukaan EU-asetus ei pakota tekemään uudistusta. Anttila pitää myös kyseenalaisena uudistuksen hyväksyttävyyttä suomalaisten keskuudessa tilanteessa, jossa joka asiasta joudutaan säästämään. Keskuskauppakamarin ylläpitämä kello ylitti rajan torstaina kello 15.35. Taloussanomat kertoo, että Valtiokonttorin mukaan Suomen velka oli todellisuudessa 97 miljardia euroa
On varmaan tilanteita, joissa on perusteltua että kansanedustaja toimii myös maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuustojen täyttyminen vain kunnanvaltuustojen puheenjohtajista ei kuitenkaan Vanhasen mielestä ole suotavaa. . Ei ole hyväksi, jos listan kärkiehdokkaat valitaan kovin pienellä porukalla. Malli edellyttäisikin Vanhasen mukaan hyvin vahvaa puolue- ja jäsendemokratiaa. KESKUSTAN kentältä malli on jo saanut myönteistä vastakaikua. Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki piti kirjoituksessaan Suomenmaassa asiaa kokeilemisen arvoisena. Lehtimäen mielestä listavaaleissa olisi parasta se, että vaalit käytäisiin asiat edellä. Lisäksi yksittäisten ehdokkaiden vaalirahan tarve pienenisi, koska kaikki ehdokkaat tekisivät töitä vaaliohjelman hyväksi, eivät pelkästään itsensä.. Siitähän tulee vain tällainen maakunnan sisäisten erojen ta- sapainottelu. 7 27.11.2015 Kyllä ne ihmiset äänestämään mennessään selvittävät, mistä on kyse. Listavaaleja kannattaa harkita maakuntiin vakavasti mallin puutteista huolimatta, katsoo Matti Vanhanen. Näin kävisi varsinkin pienissä puolueissa. Listavaalissa puolueet asettavat ehdokkaat läpimenojärjestykseen ehdokaslistalle. Jotta saadaan aidosti maakunnallista politiikkaa, pitää olla maakunnallinen ohjelma, jota se valittava lista edustaa. Vanhanen on kehottanut keskustan puoluehallitusta pohtimaan tosissaan listavaalimallia ja toivoo asiasta ennakkoluulotonta keskustelua. . Uskon, että listavaalit pakottaisivat puolueet siihen, että ne asettaisivat listan kärkipaikoille eri puolilta maakuntaa olevia edustajia. Vanhasen mukaan listavaali voisi tuottaa siten myös tasaisem- man lopputuloksen, kun maakuntavaltuustoon valittaisiin muitakin kuin ääniharavia. VANHASEN mielestä maakuntiin valittavien päättäjien pitäisi edustaa aidosti maakunnallista ajattelutapaa. Listavaali toisi sitoutumisen maakunnalliseen ohjelmaan, kun vaaliin ei mentäisi vain oman paikkakunnan painotuksilla. . En kiistä sitä ollenkaan. Että sitten kun se päätös tehdään, se olisi harkittu ja punnittu. Se varmasti on yksi argumentti. Tai sitten jos eduskunnassa on 18 maakuntavaltuuston ja 18 maakuntahallituksen puheenjohtajaa, niin ovatko he siellä lainsäätäjinä vai ovatko he vain tällaisia yhteiskunnallisen systeemin sisäisiä lobbareita? LISTAVAALIN varjopuolena on Vanhasen mielestä mahdollinen äänestysaktiivisuuden heikkeneminen. Listavaaliin ei ole Suomessa totuttu. . Kyllä ne ihmiset äänestämään mennessään selvittävät, mistä on kyse. Yksi listavaalin ongelma on Vanhasen mukaan myös se, että Suomessa puolueiden jäsenmäärät ovat melko vaatimattomia. Mutta toisaalta ei pidä aliarvioida ihmisten kykyä erottaa eri vaaleja toisistaan. Puoluedemokratiaan tulisi uutta virtaa. Vanhanen ei lähtisi kuitenkaan rajoittamaan lakiteitse kansanedustajien tai kunnanvaltuutettujen osallistumista maakuntavaaleihin. . Eli ei lähtökohtaisesti suoraan mentäisi tähän muista vaaleista tuttuun henkilövaaliin. SITOUTUMINEN maakunnalliseen ohjelmaan merkitsisi, että piirihallitusten ja piiritoimistojen rooli korostuisi ja niiden kytkös maakuntapolitiikkaan vahvistuisi tuntuvasti. Tämä on ehdottoman painava argumentti, hän myöntää. Erilainen malli yhdessä vaalissa saattaisi myös hämärtää vaalijärjestelmän ymmärrettävyyttä. . Kuva: Jari Laukkanen Vanhanen harkitsisi listavaalia maakuntiin Puoluedemokratia saisi uutta virtaa, edustus jakautuisi tasaisemmin PEKKA POHJOLAINEN SUOMENMAA TULEVISSA maakuntavaaleissa tulisi harkita vakavasti listavaalin käyttöönottoa, katsoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen. Vanhanen mukaan maakuntapäättäjien valinta henkilövaalilla johtaisi siihen, että äänet keskittyisivät keskuskaupungista valittaville ehdokkaille. Äänestäjät valitsevat listojen väliltä.
Uskaltaudutaan ravistelemaan omia käsityksiä tässä prosessissa. 8 27.11.2015 Öljystä luopuminen voi uhata yrittäjyyttä ja merkittävää osaa viennistä, kriitikot huomauttavat. Vain vuoden 2008 finanssikriisi pudotti kulutusta hetkellisesti. Näiden lukujen valossa hallituksen on tehtävä energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa välttämättömyydestä hyve, ministeri Rehn lausui.. Suomen kokonaiskulutus on nousemassa nykyisestä reilusta 80 terawattitunnista yli sadan terawattitunnin vuoteen 2030 mennessä. Energiatehokkuuden ja -säästön lisääntymisestä huolimatta kulutus on ollut koholla lähes vuosittain. Liikennekäytössä kustannukset saattavat nousta enemmän kuin öljyä käyttäen ja se rasittaa yrittäjyyttä. taan EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelta, johon kuuluvat liikenteen, lämmityksen, rakentamisen, maatalouden ja jätehuollon ilmastokaasulähteet. Suomen olisi pienennettävä omaa osuuttaan reiluun puoleen nykyisestä. TAVOITTEESEEN pääsemiseksi oli- ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN valmistelu on tarkoitus pitää avoimena, vakuutti ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). . Päätavoitteet 2020-luvulle ovat, että päästöttömän energian osuus kasvaa puoleen koko loppukulutuksesta, kivihiilestä luovutaan ja energiaomavaraisuutta lisätään yli 55 prosentin. Fossiilisen tuontiöljyn kohdalta on olemassa kirjaus, jossa öljyn- käyttö puolitetaan kotimaan tarpeisiin. Kansallisia panostuksia hän sallisi liikenteelle. EDUSKUNNAN talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) oli Vänskän kanssa samaa mieltä, että uudistusta on tehtävä harkiten. . Kuva: Jari Laukkanen Fossiilisista luopumiselle jarrua Hallituksen energia- ja ilmastostrategian valmistelussa näkökulmat pääsevät ääneen JUHANI OJALEHTO HELSINKI PUOLET Suomen kemianteollisuuden viennistä on öljynjalostusta. Maahamme tulevasta raakaöljystä suurempi osuus päätyy vientiin kuin kotimaan markkinoille. Öljy- ja biopolttoaineala ry:n toimitusjohtaja Helena Vänskä listasi faktoja hallituksen energia- ja ilmastostrategian aloitusseminaarissa keskiviikkona. . Tukien saamiseen vaikuttavat muun muassa hankkeiden työllisyysvaikutukset ja niiden monistettavuus eli vientimahdollisuudet, ministeri Rehn raamittaa. Energiateollisuuden sähköntuotannosta vastaava johtaja Jukka Leskelä kaipasi tukipolitiikan sijaan markkinaohjausta. Ranska on ehdottanut, että maatalousmaat voitaisiin katsoa hiilinieluiksi ja -sitojiksi. Biomassa pitäisi Tiilikaisen mielestä nähdä myönteisemmin ilmastopolitiikassa. ENERGIASTRATEGIAN taustalla on paitsi ilmaston lämpenemisen riski, myös alati kasvava sähkönkulutus. Kotitaloudet kuluttavat joka vuosi prosentin edellisvuotta enemmän. Tukijärjestelmät tullaan uudistamaan. Ettei tarvitse ajatella, että siellä ne ministerit kabinetissa arpovat eivätkä mistään mitään tiedä. . Hallitusohjelma on hallituspuolueiden hyväksymä, mutta öljynkäytön puolittamisesta ja kivi- hiilestä luopumisesta puhuttaessa pitää olla maltillinen. Turunen varoitti vähentämisen tuovan mahdollisesti kilpailukykyvaikutuksia. . Näin kirjaus ei sinetöi öljypohjaisten vientituotteiden kohtaloa. YKSI keino tavoitteisiin pääsemiseksi on ohjata valtion tuki tulevaisuuden energiaratkaisuihin. . Vetävää vientiä ei saa strategiatyön edetessä vaarantaa, Vänskä vetosi. SEMINAARIN avannut elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) palautti mieliin hallitusohjelman tavoitteet. . Lisäksi täytyy miettiä, onko rakennusmateriaali hiiltäsitovaa vai aiheuttaako materiaalin valmistus päästöjä. Maataloudessa päästöleikkauksia on ongelmallista saada aikaan, maa- ja metsätalousministerinkin salkkua kantava Tiilikainen sanoo. Ruuantuotantoa ei voi päästöittä tehdä. . Ruuantuotantoa ei voi päästöittä tehdä. Todetaan, mitkä ovat vahvuuksiamme juuri nyt ja säilytetään ne, mutta löydetään myös uusia. TIILIKAINEN kertoi Euroopan unionilta tulevista vastuista, jotka kansallisessa ilmastostrategiassa tulee huomioida. Päästöjen pienentämistä hae- si rakentamisen puolella Tiilikaisen mukaan lisättävä nollaenergiarakentamista.
Neljä vuotta sitten vastaavassa kyselyssä tyytyväisten osuus oli 78 prosenttia. Eniten kiitosta saivat sivistys- ja kulttuuripalvelut, joihin tyytyväisiä oli 91 prosenttia vastaajista. Edessä olisi kaaos. Keskustalaisten mielestä Sasi arvostelee aiheettomasti perustuslakivaliokunnan kuulemia asiantuntijoita. On hyvä, että perustuslaista ja perustuslakivaliokunnan tehtävistä keskustellaan, Lohi ja Tölli painottavat. . Samoin tulipalon jälkihajut, erilaisten eläinten hajut, dieselöljyn sekä formaldehydin, hien ja kalanhajut. Missä otsonia voidaan käyttää? Asunnot, hotellihuoneet, saniteettitilat, ajoneuvot, veneet, kokoustilat, ravintolat, jätteenkäsittelytilat, ilmastointikanavat jne. KOTIMAISEN ILMALINJAN sisäilmanpuhdistimet NORKETEKIN otsonointilaitteet ja merja@suomenilmatar.fi Ilmoitus. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla. Keskustakaksikko muistuttaa, että merkittäviä julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. . Yrityspuolella asiakkaita ovat kampaamot, hammaslääkäriasemat, neuvottelutilat yms. Asiakaskohteita myös vanhusten palvelutalot ja otsonaattorilla autovuokraamot. Air Cleaner on helppo ottaa käyttöön paikassa kuin paikassa. Suomen Ilmatar Oy:n omistaa Merja Askola-Pynnöniemi. Perustuslakivaliokunnan toiminta ja päätökset tulee myös kestää ulkopuolisen arvioinnin ja kritiikinkin. SUOMALAISTEN tyytyväisyys kuntapalveluihin on kasvanut. Kuntaliiton laajaan kuntalaistutkimukseen vastanneista 87 prosenttia ilmoitti olevansa tyytyväisiä saamiinsa kuntapalveluihin. Laite tuodaan haluttuun tilaan, kytketään pistorasiaan ja käynnistetään laite. - Käyttäjän kannalta puhdistin on huoltovapaa, sillä me huolehdimme suodattimien vaihdosta säännöllisin väliajoin, Merja toteaa. - Puhdistimet ovat myös TURVALLISIA käyttää, sillä ne eivät tuota otsonia, eikä niihin lisätä kemikaaleja, lisäaineita tai vettä. Puhdistin on myös hiljainen. Asiakas saa Ilmattaresta luotettavan kumppanin sisäilmaasioissa. Parhaiten hoidetuiksi kuntapalveluiksi arvioitiin kirjastot, jätehuolto ja kierrätystoiminta. Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen oli tyytyväisiä neljä viidestä vastaajasta. . Sasin käyttämässä esimerkissä perustuslaki estää yksityissektorin toiminnan palo- ja pelastustoiminnassa. Yritys on ollut toiminnassa pian kolme vuotta. - Meillä on hyvät yhteistyökumppanit ja toiminta on laajentunut Vaasaa ja Helsinkiä myöten, kertoo Merja. Ilma raikkaaksi helpolla tavalla Suomen Ilmatar Oy esittelee Ilmalinjan kotimaiset sisäilmanpuhdistimet, jotka edistävät työhyvinvointia. Kuvassa Merja Askola-Pynnöniemi Air Cleaner 750- ilmanpuhdistinta. Il it Ilmoitus Ilman epäpuhtaudet ovat luonnollisen ilman vieraita aineita, joita ei ole tarkoitettu hengitettäväksi, ilmaa tulee puhdistaa varsinkin silloin kun epäpuhtauksien pitoisuudet ja laatu ovat haitallisia. Ilmanpuhdistinlaitteet voi ostaa omaksi tai vuokrata tarvittavaksi ajaksi täydellä huoltosopimuksella, jolloin itse voi keskittyä olennaisimpiin asioihin. Suurimman osan AirCleaner . Puhdistimet ovat saaneet positiivista palautetta käyttäjiltä mm. Ajatelkaamme vaikka tilannetta, jossa sote-uudistus oli- si vasta vuosi voimaan tulon jälkeen todettu perustuslain vastaiseksi. ulosteiden, homeiden, viemäreiden, kalman, liimojen, savun, tupakan, jätevesien ja kloorin hajut. Kuten aiemmistakin vastaavista tutkimuksista on ilmennyt, yksittäisiä palveluja käyttäneet ovat tyytyväisempiä kuin ne, jotka antavat arvosanan mielikuvien perusteella ilman omakohtaista kokemusta, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Tutkimukseen vastasi 12 500 suomalaista. Ilmoitus Ilmoitus Puhtaamman sisäilman puolesta Suomen Ilmatar Oy on oululainen yritys, joka tarjoaa asiakkaille sisäilmanpuhdistimia, hiilidioksidin madaltajia, otsonointilaitteita sekä teollisuusimureita ja tarvikkeita. Sisäilmanpuhdistimet ovat kotimaisia laatutuotteita ja pystymme nopeisiin toimituksiin. Merja Askola-Pynnöniemi käy asiakaskohteissa henkilökohtaisesti esittelemässä tuotteita. Perustuslaki todellakin estää lyhytnäköiset, poliittiseen suhdanteeseen liittyvät valtapyrkimykset. laitteista on toimitettu julkisten sektorin kohteisiin kuten kouluihin, päiväkoteihin, terveysa- semille, palvelutaloihin ja toimistoihin. 9 27.11.2015 Lohi ja Tölli varoittavat politisoimasta perustuslakia PERUSTUSLAIN tulkinta ei ole riippuvainen kulloinkin vallassa olevista puolueista, keskustan kansanedustajat Markus Lohi ja Tapani Tölli muistuttavat. . huollon toimivuudesta sekä toimitusajoista. Otsonaattoreilla taas poistetaan mm. Se on erittäin hyvä asia ja vahvistaa yhteiskuntamme vakautta. Lohen ja Töllin mukaan perustuslakia ja sen tulkintaa ei tule kuitenkaan politisoida. PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN expuheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) esitti perustuslaista myös kriittisiä tulkintoja tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportissa. Sasi esitti esimerkiksi, että perustuslain 124 pykälä kumottaisiin. Esimerkki on kaikilta osin epäonnistunut, sillä Suo- lyhyesti Oikaisu KESKIVIIKON Suomenmaassa sivulla 9 olleessa uutisessa olivat Anu Vehviläisen ja Lauri Tarastin nimet ja tittelit menneet ristiin. Maakunnallisten itsehallintoalueiden tehtävien määrittelyn selvitysmieheksi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on kutsunut ministeri Lauri Tarastin. Suomalaiset entistäkin tyytyväisempiä kuntapalveluihin Tapani Tölli ja Markus Lohi. Kuva: Jari Laukkanen messa yksityinen toimija eli sopimuspalokunnat vastaavat 95 prosenttia Suomen pinta-alasta ja 46 prosenttia väestöstä. KESKUSTALAISTEN mielestä perustuslakivaliokunta on osoittautunut toimivaksi perustuslain tulkintaelimeksi. Lohen ja Töllin mielestä ennakollinen perustuslainmukaisuuden tarkastelu on Suomeen erittäin hyvin sopiva käytäntö.
Vienti ja investoinnit ovat kehittyneet erityisen huonosti. Euroopan komissio arvioi 5.11.2015 Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna 0,7 prosenttia, mikä on Kreikan jälkeen EU:n toiseksi hitainta. MAAILMANTALOUDEN ja Euroopan talouksien kasvunäkymät ovat kohentuneet. EU:n kasvu on edelleen hidasta, EU-komission ennusteiden mukaan noin 1,9 prosenttia tänä vuonna ja 2,0 prosenttia ensi vuonna. Meillä oli mahdollisuus tavata Japanin ulko-, kauppa- ja teollisuus- sekä maatalousministerit. Kauppaneuvottelut voidaan mahdollisesti saattaa loppuun jo tulevan kevään aikana Japanin ylähuoneen vaalien jälkeen. VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUT ollaan aloittamassa myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista. Meissä kaikissa on jäljellä pala turvatonta lasta ja epävarmaa nuorta. Ikävä kyllä veroparatiisit ja ne vallanpitäjät, jotka eivät todella taistele verokeitaita vastaan rapauttavat valtiota, yhteiskuntia ja yhteisöjä, joissa ihmiset ovat valmiita rakentamaan yhteistä hyvää. Lindstedt sai runsaslukuiselta yleisöltä raikuvat aplodit Suomen kansallisteatterin suurella näyttämöllä. LAURA LINDSTEDT sai Finlandian romaanistaan Oneiron . Pariisin kaltaisten iskujen jälkeenkään ei kannata ensimmäiseksi vannoa kostoa, Tamminen sanoi palkintopuheessaan.. Sieltä löytyvät huiputus, sumutus, kulutus ja kuristus, väitöskirjaansa parhaillaan viimeistelevä Lindstedt suomi. KYYTIÄ SAI MYÖS kritisoitu hallintarekisteriuudistus. . Jotta voi ymmärtää ihmisyyttä, pitää lukea lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Merkittävä parannus edellyttää lisätoimenpiteitä jo päätettyjen itsehallinto- ja sote-uudistusten lisäksi. Keskeisiä alueita ovat kilpailua rajoittavan sääntelyn purkaminen, asuntojen tarjonnan edellytysten parantaminen, työvoiman tarjonnan lisääminen ja tuottavuuden parantaminen. Suomen on pysäytettävä myös julkisen velan kasvu ja palautettava kustannuskilpailukykynsä. Julkiset menot on sopeutettava kokoon, jonka kansantalouden tulonmuodostus pystyy kantamaan. Kustannuskilpailukyky korjautuu hyvin hitaasti pelkillä palkkaratkaisuilla. Myös työttömyys on korkea. Taustalla on työvoimakustannusten nopea kasvu sekä heikko tuottavuuskehitys, joka on ollut laaja-alaista. Tammisen kirja valaisee laajasti ruotsalaista rotubiologiaajattelua kallojenmittailuineen ja laajenee nykyaikaiseen eurooppalaiseen uusnatsismiin ja siirtolaisuusvihaan, sanoi Nyberg perusteluissaan. Hänen mielestään hyvä tietokirja linkittyy myös nykyaikaan. . Palkinnon saajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta muusikko Heikki ?Hector. Harma. Hän luonnehtii Rambon olevan etäisesti Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseen hienostuneempi päivitys 2010-luvulle. Laitila kehui Sumasen kirjan kieltä kuvalliseksi, henkilöiden tunteita autenttisiksi, vertauksia kekseliäiksi ja huumoria vähäeleiseksi. . En voi kiistää, etteivätkö nykyi- nen maailmantilanne ja viime aikojen tapahtumat Syyriassa, Pariisissa, Malissa ja Tornion rajalla olisi vaikuttanut valintaani, Nyberg sanoi. FINLANDIA JUNIOR -palkittavan valitsi Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Laitila. IMF:n mukaan maailmantalous kasvaa 2015 3,1 prosenttia ja 2016 3,6 prosenttia. USA:n talous elpyy laajalla rintamalla. Kuva: Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Tuore Finlandia-voittaja haukkui maan hallituksen FINLANDIA-PALKINNON torstaina saanut kirjailija Laura Lindstedt haukkui palkintopuheessaan Suomen hallituksen maan rakoon rikkaiden suosimisesta ja luokkayhteiskunnan tietoisesta rakentamisesta. Hänen mielestään hallituksen ideologisesti tarkoitushakuinen politiikka murentaa turvallisuudentunnetta. . Niiden seuraaminen on ALDE-ryhmässä minun vastuullani. Seuraamme tiiviisti myös Yhdysvaltojen kanssa käynnissä olevia TTIP-vapaakauppasopimusneuvotteluja. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja menestyä osana eurooppalaisia sisämarkkinoita ja maailmantaloutta. Tarvitseeko minun ääneen sanoa, mitä meidän johtavat poliitikkomme ovat tunkeneet koulutuksen, sivistyksen, tieteen ja totuuden ideaalien paikalle. Myös euron heikkenemisellä on positiivisia vaikutuksia. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen Finlandia-palkitut julkistettiin nyt samassa tilaisuudessa: Tieto-Finlandia-palkinnon saanut Tapio Tamminen (vas.), Finlandia Junior -palkinnon voittanut Nadja Sumanen ja Kirjallisuuden Finlandia -palkinnon vastaanottanut Laura Lindstedt. 10 27.11.2015 Maailmantalous elpyy EU:ta nopeammin VENÄJÄN JA EU:N väliset suhteet ovat erittäin ajankohtaiset. Lokakuun lopulla olin puhumassa kansainvälisen kaupan valiokunnan, INTA:n, pysyvänä Venäjä-raportoijana yhdessä ruotsalaisen komissaari Cecilia Malmströmin kanssa EU:n Venäjä-delegaatiolle. Pohdimme yhdessä, miten maiden välisistä talouspakotteista voitaisiin vähitellen irrottautua ja toisaalta löytää kompensaatiota niistä eniten kärsiville viennin aloille, kuten erityisesti Suomen ja Baltian maiden maitosektorille. INTA:N JÄSENENÄ olen perehtynyt myös Maailman kauppajärjestö WTO:n toimintaan. Meillä oli äskettäin Genevessä, Sveitsissä, puolivuosittainen tapaaminen ja joulun alla Nairobissa, Keniassa, järjestetään ministeritason konferenssi, joka on parhaillaan valmisteltavana. Vierailin marraskuun alussa myös Japanissa EU:n ja Japanin vapaakauppasopimusneuvotteluiden merkeissä. Vierailu oli korkeatasoinen. Täyskasvuista lukijaa muistutetaan siitä, että jokainen aikuinen on vastuussa kaikista lapsista, ei ainoastaan omistaan, Laitila sanoi perusteluissaan. Kaikki Finlandia-palkinnot ovat 30 000 euroa. ?Että oppisimme jotain historiasta? TAPIO TAMMISEN motiivi kirjoittaa tietokirjoja on se, että oppisimme jotain historiasta niitä lukemalla. Palkittu Kansankodin pimeämpi puoli käy läpi ruotsalaisen rasismin historiaa 1800-luvun nationalismista 1900-luvun rodunjalostusoppiin ja 2000-luvun uusnatsismiin. . Tun- nustus on 30 000 euroa. Harman mukaan voittajateoksen valinta oli lopulta helppoa. Hän kehuu Lindstedtin tapaa uudistaa romaanin muotoa ja rakennetta nerokkaaksi, mutta samalla lukijaystävälliseksi. AIEMMASTA käytännöstä poiketen kaikki kolme kirjallisuuden Finlandia-palkintoa julkistettiin samassa tilaisuudessa. Tieto-Finlandia-palkinnon sai Tapio Tamminen teoksestaan Kansankodin pimeämpi puoli ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia Junior -palkinnon Nadja Sumanen nuortenkirjasta Rambo. Tieto-Finlandia-palkinnon saajan valitsi toimittaja Arto Nyberg. . Uusiutuvat luonnonvarat, arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia. MONISTA vahvuuksistaan huolimatta Suomi on joutunut näivettymisen kierteeseen. Suomi kärsii rakenne- ja suhdanneongelmien samanaikaisesta ilmaantumisesta ja yhteen kietoutumisesta. Suomi on jäänyt jälkeen Ruotsia ja Saksaa samalla, kun velkaantuminen jatkuu. Sen vuoksi välillisiä työvoimakustannuksia on alennettava. Myös Kiina ja Aasia kasvavat, mutta luvut ovat aiempaa pienempiä. RAKENNEUUDISTUSTEN avulla voidaan parantaa talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia. Nyt perusoikeistolainen hallituksemme haluaa helpottaa hallintarekisterihankkeellaan rikkaiden veroparatiisipuljausta
/ v. Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköposti Suomenmaa Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Netissä: www.suomenmaa.fi Viereisellä tilauskupongilla Nykyiset kestotilaajat voivat siirtyä jäsenhinnoitteluun ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.. / vuosi. Tilaan Suomenmaan uudistuneen version Postimaksu maksettu Olen Keskustan jäsen (69 . Uudistunut Suomenmaa Vuodenvaihteen jälkeen Suomenmaa ilmestyy aikakauslehtenä kerran viikossa. Keskustan jäsenetuna saat lehden erikoishintaan: / vuosi Tilausjakson ensimmäinen numero ilmestyy 8.1.2016. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Tilausjakson ensimmäinen numero ilmestyy 8.1.2016. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / vuosi) Tilaus hoituu... Soittamalla asiakaspalveluun puh
uiton kautta. Pakkasen Ankravee! Kirja uitosta (Metsäkustannus 2015) ei todella ole mikään heiveröinen tietokirja. Sivuja . vuoteen 1970 asti . tiheää pränttiä . kuuluisa Ristisaaren erottelu. Lisäksi väylien raivaus ja uittorännien rakentaminen työllisti satoja. . Yksi kesä meni koulupoikana Savon Uittoyhdistyksen töissä. Opiskeluaikoina oli uittoharjoittelua. VIIPURISSA SYNTYNYT, Helsingissä asuva Pakkanen tähdentää, että uitto oli ennen sotia keskeinen puun kuljetusmuoto Suomessa; kaikkialla uitettiin, vähäisimmissäkin vesissä ja puroissa. Parhaina vuosina uittotyöt työllistivät kerralla noin 50 000?60 000 henkeä ja eniten Pohjois-Suomessa. Se oli maamme suurimpia puutavaran lajittelutyömaita, missä tukkien erottelu tehtiin veteen upotetuista tynnyreistä käsin. . sodan hyökkä-. Miehitetyllä alueella Itä-Karjalassa turvauduttiin sielläkin uitossa paikallisväestöön ja sotavankeihin, joita käytettiin tosin muuallakin, Kemijokea myöten, Pakkanen kertoo. ENNEN SOTIA ja vielä jatkosodan alussakin suomalaisten uitot olivat Kanta-Suomen lisäksi laajamittaisia myös nykyisen itärajan tuolla puolen, Kannaksella ja Laatokan Karjalassa. Suurimmat uitot Kannaksella olivat Vuoksella ja siihen laskevissa joissa. . Siellä oli puro- ja jokiuittoja sekä lauttahinauksia. Pielisjoessa, 16 kilometriä ylävirtaan Joensuusta, toimi noin sadan vuoden ajan . Tämä hiljattain ilmestynyt, kansantajuinen teos on sukellus suomalaisuuteen . Alkuaikoina vesitiekuljetukselle ei ollut taloudellista vaihtoehtoa, joten sahat ja muu teollisuus saivat pitkään valtaosan puistaan uittamalla, Pakkanen mainitsee. Uiton merkitys väheni Suomes- sa 1940-luvulla, kun autot ja rautatiet alkoivat kilpailla puiden kuljetuksista. . Pohjois-Karjalassa uitto oli samanlaista kuin muuallakin. Sotavuosina uittotyömailla oli pulaa kaikesta, eritoten työvoimasta ja korviketyövoimaan jouduttiin turvautumaan Ristisaaren erottelussakin. . Vuot Tarunhohtoinen uitto Suomessa on uitettu puuta jo yli viiden sadan vuoden ajan KARI KUMPULAMPI nuksen vuosiin. SUOMENMAA VIELÄ USKOTAAN Suomessa kirjan voimaan! Metsänhoitaja Esko Pakkasen kuudentoista vuoden urakka, yli tuhatsivuinen historiikki uitosta on tästä mitä parhain todiste. Uittokirjani on kansankirja, selkokielellä kirjoitettu kuvaus uitosta maallikkolukijalle, Esko Pakkanen luonnehtii. Kuva: Esko Pakkasen kotialbumi Lieksassa järjestettiin ensimmäiset tukkilaiskisat elokuussa 1933. Se on toisaalta vahinko. VESITIEKULJETUS on energiatehokasta, ympäristöystävällistä ja melko halpaa. Yleisöä Lieksan tapahtumassa oli satamäärin. Vesitie ei kulu. Pakkasen uittokirjassa eri maakunnat ovat näkyvästi esillä . 12 27.11.2015 . Vielä laajempaa uitto oli Laatokan Karjalassa, Suojärvellä, Salmissa ja Läskelässä, Pakkanen toteaa. Kesällä 1942 . Kuva on kisojen sotukilpailusta. Isoihin uittoihin päästiin höyrysahojen myötä 1800-luvun puolivälin jälkeen, kertoo tietokirjailija ja metsänhoi- taja Esko Pakkanen. Hänellä on alalta omakohtaistakin kokemusta. . teoksessa on nimittäin 1 040 ja kuvia noin 1 200. kuten esimerkiksi järvien ja metsien maakunta, Pohjois-Karjala. . Painoa historiikilla on peräti reilut viisi kiloa! Kirjan koko ei kuitenkaan pelästytä uitosta kiinnostunutta maallikkoa. Pakkanen kirjoittaa nimittäin yleistajuista tekstiä, joka soljuu eläväisesti 1500-luvulta lähtien aina viime sotien ja jälleenraken- KIRJASSA seurataan puun matkaa järvien ja merten uittoväylillä, pienissä metsäpuroissa ja arvaamattomissa koskissakin. Teoksessa kerrotaan arkisesta raadannasta vetten äärellä, pitkistä hinausmatkoista järvillä, uittoporukoiden vapaa-ajasta, majoituksesta, tukkilaiskisoista. Pakkanen kirjoittaa uittokirjassaan: ?Saimaan linjahinaajien yksi hinausmatka Joensuusta EteläSaimaalle kesti viikon verran, joskus enemmänkin, mikäli jouduttiin välillä tuulenpitoon.? Suomessa puuta on uitettu jo yli 500 vuoden ajan. Parhaimmillaan uitto oli 1900-luvun alkupuolella, vaikka määrällinen huippu saavutettiin vasta vuonna 1964. . Kuva kirjasta Ankravee! Koulupoikia Ristisaaren erottelulla Pohjois-Karjalassa kesällä 1943. Nykyisin puuta hinataan ainoastaan Saimaalla ja sielläkin on työväkeä vain nelisenkymmentä henkeä sulan veden aikaan. Uiton historia on pitkälle sahojen historiaa
Päättäjien on syytä pysyä perässä. Myös Kalle Pää- useita tukkilaiselokuvia. talon kirjoissa on hienoErkki Karun vuonna 1931 ja uittokuvauksia ja samavalmistunut Tukkipojan ten Pentti Haanpään muu- morsian on niistä yksi. tamissa teoksissa, PakkaKuva kirjasta Ankravee! nen toteaa. Tukkilaisista on tehty elokuvia, näytelmiä, veistoksia, dokumentteja, lauluja, runoja ja saagoja. Lisäksi piti toimittaa Neuvostoliittoon uittoaluksia, hinaajia, hinausmoottoreita, niputtajia ja muuta kalustoa. TUKKILAISET ovat innoittaneet suomalaista kulttuuriväkeä monin tavoin. Pekka Halosen Tukinuittajat (1925) lienee maamme tunnetuin uittoa kuvaava maalaus. Esko Pakkasen mielestä vuonna 2013 ilmestynyt Martti Väisäsen Rymysavotta on puolestaan yksi parhaista suomalaisista savotta- ja uittokirjoista. . Maailma ei ole enää sama, jona sen nyt tunnemme. SUOMEN näkökulmasta tärkeä hiilinielun laskentamallin muuttaminen ei ole Pariisissa agendalla. Aiomme kuitenkin pitää asiaa esillä, jotta malliin saadaan tulevaisuudessa muutos, emmekä ole enää EU:n hyvityksen varassa. Nykymallin mukaan supistuva metsäpinta-ala on katsottu päästöiksi, vaikka Suomen metsänhoidon nielu on selvästi suurempi kuin metsäkadosta syntyvä päästö. Pariisi on välitavoite, jonka jälkeen työn täytyy jatkua. Kokous on onnistunut, jos yksityiset investoinnit alkavat ohjautua vähähiilisiin ratkaisuihin. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole rakettitiedettä, vaan hyviä ratkaisuja on maailmassa valmiina. On laskettu, että kyseessä on jopa 94 biljoonan euron rahavirta. suomalaiset uittivat Itä-Karjalan Sotilashallinnon alueella puutavaraa liki kaksi miljoonaa kuutiota. Jo nyt on nähtävissä valtava asenteiden muutos; liikehdintä on lähtenyt tavallisista ihmisistä. Ilman puhetta ja tietoa ilmastonmuutoksesta liikehdintää ei olisi tapahtunut. Väinö Katajan Koskenlaskijan morsian on vaikut- Suomessa tehtiin ennen sotia tava kirja. 13 27.11.2015 kolumni Ilmastonmuutoksesta on puhuttava KIRJOITIN vähän aikaa sitten Facebook-sivuillani osallistuvani Pariisin ilmastokokoukseen. palautustavara käsitti myös puutavaran.? Neuvostoliiton langetti Suomen sotakorvauksiin joulukuussa 1944. Niihin kuului runsaasti myös metsäteollisuustuotteita, joiden valmistamiseen tarvittiin uitossa tullutta puuta. . Posti on julkaissut uittoaiheista postimerkkejä. Pakkanen kirjoittaa Ankravee! -kirjassaan: ?Vaikka uitto ei olekaan vielä täysin loppunut Suomesta, uiton voi sanoa elävän perinteestä jo käytäntöä vahvemmin.? KÖÖPENHAMINAN ilmastokokouksesta 2009 opittiin, ettei tavoitteiden asettaminen ylhäältä alaspäin toimi. Hanna Kosonen kansanedustaja Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan puheenjohtaja sekä Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen. Osalla maista on kirjattuna tarkkoja lukuja toimenpiteineen, toisilla tavoitteet ovat epämääräisempiä. Tähänastisten panosten yhteismerkitys, lämpenemisen hillitseminen hieman alle 3 asteeseen, tarkoittaa edelleen muun muassa merenpinnan nousua, meriekosysteemien tuhoutumista sekä luonnon ääri-ilmiöiden todennäköisyyden lisääntymistä. Kuva kirjasta Ankravee! Nykyisin puuta hinataan ainoastaan Saimaalla. Uitto elää taiteissa ysvaiheessa . Äänisellä oli pian seitsemän höyryhinaajaa suomalaisten hinaustehtävissä. RAUHAN TULTUA uitto sai Suomessa uusia muotoja. Pakkanen kirjoittaa: ?Jatkosodan jälkeen jouduttiin välirauhasopimuksen mukaan palauttamaan Neuvostoliittoon kaikki sotavuosien aikana Moskovan rauhan yli Suomeen tuotu tavara, ja tämä ns. Kattavuus on tärkeää, sillä yhden valtion jättäytyminen pois lisää muiden taakkaa. Varjopuolena on vapaamuotoisten panosten hajanaisuus. Sain vastaukseksi muutaman kommentin, joissa kokousta pidettiin rahanhaaskauksena. Ottamatta kantaa itse kokousjärjestelyiden hintalappuun, pelkkä ajatus siitä, ettemme onnistuisi edes tyydyttävästi Pariisin kokoukselle annetussa tavoitteessa, on kammottava. Yhteisistä tavoitteista ei sovita huvikseen, vaan koska ilmaston lämpenemisen jatkuminen tällaisenaan tuhoaa maapalloa ja elinolosuhteita. SIXTEN KORKMAN kirjoitti syyskuussa Helsingin Sanomissa, että suurin ongelmamme ei ole valtion alijäämä tai edes nopeasti kasvava pakolaisvirta. On siis kyse myös valtavista taloudellisista mahdollisuuksista. TOIVOA ON. Siksi Pariisissa tavoitteet tuodaan pöytään maakohtaisesti alhaalta ylöspäin. Jo 170 maata on jättänyt omat panosehdotuksensa sopimukseen. Suurin ongelmamme on ilmaston lämpeneminen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, vaikka ensin mainitutkin ovat suuren mittaluokan murheita. Ilmastonmuutos on kuitenkin vielä suurempi tragedia ja iso tekijä muun muassa pakolaisvirran taustalla. Lähi-itää pitkään vaivannut kuivuus on osaltaan ajanut maanviljelijöitä kaupunkeihin ja lisännyt työttömyyttä sekä turhautumista. tta ennen oli säädetty työvelvollisuuslaki, jonka piiriin kuuluivat kaikki 15-17-vuotiaat
Kempele, Karsikas Antti Haapavesi, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Hannu Kajaani, Kemppainen Väinö Paltamo, Keskikallio Raimo Kemi, Kivioja Markus Jyväskylä, Kiviranta Erkki Oulainen, Kiviranta Ritva Oulainen, Koivula Pirjo Taivalkoski, Kolari Terttu Tuusniemi, Konttajärvi Salli Pello, Kopola Leila Haapajärvi, Korpela Olavi Siikajoki, Korpela Raija Siikajoki, Korri Eino Lappajärvi, Kortesalmi Rauni Espoo, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Aila Ylivieska, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Jouni Tampere, Koskenkorva Vilho Nivala, Kukkola Tuomo Nivala, Kukkonen Eero Utajärvi, Kulmala Markku Pori, Kummunsalo Pertti Paimio, Kuoppala Jussi Siikajoki, Kuusiranta Pauli Lavia, Kyllönen Miikka Liminka, Kyllönen Perttu Kajaani, Kylmäluoma Juha Taivalkoski, Kylmäniemi Anne Posio, Kylmäniemi Eija Posio, Kylmäniemi Martti Posio, Kylänpää Jouni Eurajoki, Kämäräinen Esa Lumijoki, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas, Kässi Timo Uurainen, Kömi Kirsti Huittinen, Laaksonen Pekka Siikajoki, Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Laitila Markku Haapavesi, Laitila Tytti Haapavesi, Lamminsivu Susanna Laitila, Lampela Raili Siikajoki, Lehtoaho Jaakko Tornio, Lehtoaho Lauri Oulu, Lehtoaho Oiva Kuusamo, Lehtoaho Vilho Kangasala, Leinonen Vesa Maaninka, Leppänen Johannes Kannonkoski, Loikkanen Jouko Helsinki, Lumijärvi Jorma Hailuoto, Lumijärvi Riitta Hailuoto, Lumijärvi Satu Raahe, Lundvall Betty Jämsä, Luukinen Aulis Liminka, Luukinen Ritva Liminka, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lähdemäki Eero Köyliö, Lähdemäki Tarja Köyliö, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Antti Lumijoki, Lääkkö Markus Rovaniemi, Lötjönen Marjatta Parikkala, Manninen Pentti Kärsämäki, Manninen Riitta Kärsämäki, Manninen Simo Oulu, Markkanen Jouko Suonenjoki, Mattila Jussi Oulu, Mauno Juha Pukkila, Mauno Sisko Pukkila, Mertaniemi Hannu Kittilä, Messala Matti Saarijärvi, Mettinen Keijo Kuusamo, Moilanen Kaija Varpaisjärvi, Moilanen Tuulikki Puolanka, Montonen Pentti Mikkeli, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Murtoperä Martti Haapavesi, Mustonen Markku Liminka, Mustonen Raija Polvijärvi, Muuronen Jouko Ypäjä, Myllykos- ki Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Myllylä Reijo Oulu, Mäki Heikki Loimaa, Mällinen Antti Siikalatva, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Elli Kempele, Määttä Jenni Helsinki, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Määttä Yrjö Jämsä, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Nikula Pauli Siikajoki, Niskanen Mikko Viitasaari, Nummela Olavi Turku, Nuorala Markku Merijärvi, Närhi Sirpa Pihtipudas, Ohtamaa Juho Nivala, Ohtamaa Kaisa Nivala, Oinas Elina Muhos, Ojala Merja Haapajärvi, Ojala Olavi Kempele, Ojansuu Seija Sastamala, Ollikainen Reijo Oulu, Ovaskainen Ritva Forssa, Ovaskainen Teuvo Forssa, Paananen Pekka Raahe, Paananen Taina Ruokolahti, Paaso Anneli Tyrnävä, Paaso Esa Tyrnävä, Paavola Tuija Kokemäki, Pakaslahti Ari Rauma, Palola Juhani Puolanka, Paloniemi Markku Taivalkoski, Partanen Jukka Sul-. 14 27.11.2015 Tonnijahti on taas käynnissä Kerholaisten tavoitteena tuhat kilometriä vappuaattoon mennessä ANNUKKA KAARELA SUOMENMAA SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerholaiset ovat aloittaneet puolen vuoden taivalluksensa. Matkaan lähti tälläkin kertaa yli 350 kuntoilijaa, joiden tavoitteena on saada tonni kasaan vappuaattoon mennessä. Kerhon Facebook-ryhmässä monet ovat kertoneet päässeensä jo hiihtämään, sillä useille paikkakunnille on tehty latuja säilölumesta. Tuoretta lunta on hiihdettäväksi asti lähinnä Lapissa ja Koillismaalla. Toivottavasti kerholaiset pääsevät pian suksille koko maassa. Sitä odotellessa kilometrejä voi kerryttää lenkkeillen. MUKAAN ovat ilmoittautuneet: Ahlroth Seija Jämsä, Aho Joona Saarijärvi, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe, Ahola Mikko Hämeenkyrö, Ahola Mirja Hämeenkyrö, Ahola Nina Kempele, Ahtiainen Pertti Joensuu, Alapudas Veikko Merijärvi, Alasaarela Pauli Raahe, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa, Aula Tarja Hankasalmi, Buller Lilja Taivalkoski, Buller Pinja Taivalkoski, Eilola Veikko Siikajoki, Erola Juhani Rovaniemi, Eskola Päivi Siikajoki, Monet kerholaiset odottavat jo malttamattomina suksille pääsyä. Useille paikkakunnille on tänä syksynä tehty latuja säilölumesta. Kuva: Petra Pöyliö Filppula Erkki Raahe, Göös Markku Perho, Haavisto Jouko Rauma, Hakala Juhani Ikaalinen, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Hanhilahti Heimo Sastamala, Hannula Timo Rovaniemi, Hara Irja Joensuu, Harju Aulis Jalasjärvi, Haukipuro Kari Kempele, Haukipuro Kyösti Kerava, Hautamäki Aimo Siikajoki, Hautamäki Hannu Siikajoki, Heikkilä Lenitta Eurajoki, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Jaakko Kuusamo, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Raija Suomussalmi, Hepokangas Auli Oulu, Hepokangas Edvin Oulu, Hettula Ilpo Kempele, Hettula Katja Kittilä, Hirvasniemi Tuomo Sievi, Holla Marja Kempele, Holmi Arto Oulu, Holmi Hanne Oulu, Holmi Helmi Oulu, Holmström Sauli Taivalkoski, Honkanen Rauno Pudasjärvi, Huhtala Helena Simo, Huhtanen Tapio Pori, Huovinen Taisto Taivalkoski, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua, Hänninen Tuomo Kuusamo, Ikonen Veikko Iitti, Ingerttilä Pentti Muhos, Isotalus Juhani Alavieska, Jaakkola Anne Kerava, Jaakkola Pauli Kuusamo, Jokelainen Alpo Kajaani, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi, Jormalainen Kaarlo Siikalatva, Juntunen Esko Kemi, Juntunen Jouko Kemi, Juntunen Matti Kempele, Jussilainen Tuomas Nivala, Jämsä Pentti Oulu, Järvenoja Anneli Toholampi, Järvitalo Esko Oulu, Jääskeläinen Tero Oulu, Kaarela Annukka Oulu, Kaarela Juha Oulu, Kaartinen Leena Lahti, Kananen Mauri Viitasaari, Kangasniemi Mika Haapavesi, Kantola Jukka Tyrnävä, Karhumaa Kauko Oulu, Karhumaa Maria Liisa Siikajoki, Karjalainen Aarne Vaala, Karjalainen Heikki Rovaniemi, Karjalainen Jouko Muhos, Karppinen Seppo J.A
Lunta täällä on tosi harvoin, mutta pimeyttä ja liukkautta sitäkin enemmän ja haastavaksi tehtävän tekee myös suht pitkät työpäivät. Kaksi viimeistä talvea ovat olleet niin ?onnettomia?, en muista, että koskaan, kun aikuisiällä aloitin hiihdon v. hyvä tsemppi tulevalle hiihtokaudelle! Marja Holla, Kempele TAVOITE on petrata viime talven määriä. MOTIVAATTORINA hyväntuulisten kanssaharrastajien kohtaaminen kauniissa maisemis- OLEN taas innolla mukana tänä kautena, koska kesän pyöräilykilometrit, noin 3 200 km saavat mukavan kannustimen liikuntaan. Toivotaan parempia hiihtokeliä kuin viime vuonna. Irmeli Uusisalo, Kyyjärvi Jukka Vaara, Rovaniemi kava, Pekkarinen Mirja Lapinlahti, Pekonen Pentti Parikkala, Pelli Terho Hyrynsalmi, Penttilä Martti Oulu, Penttilä Pirkko Oulu, Pietilä Jouni Uusikaupunki, Pihlajaniemi Pekka Nivala, Piilonen Kirsti Äänekoski, Piilonen Pentti Äänekoski, Pikkarainen Alpo Siikalatva, Pirttisalo Reijo Pyhäntä, Pitkälä Eila Haapavesi, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Pitkälä Veikko Oulu, Pohjamo Samuli Oulu, Pohjola Heikki Oulu, Puhakka Juha Kouvola, Puljujärvi Hannu Kittilä, Pulkkinen Aulis Oulu, Pulkkinen Satu Savonlinna, Pylväs Marja-Liisa Oulu, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski, Pyylampi Antti Vantaa, Päkkilä Erkki Helsinki, Päkkilä Esko Oulu, KERHO aktivoi meitä liikkumaan, kun sen myötä on selkeä liikkumistavoite seuraavan kuuden kuukauden ajaksi, ja jonka liikkumistavoitteen saavuttamiseen olemme sitoutuneet. Riitta ja Markku Teppo, Ylivieska Jussi Vaara, Tervola Rauvola Auli Rauma, Riepula Anne Ii, Riepula Pekka Ii, Rimpiläinen Markku Kajaani, Rossi Hannes Joensuu, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Ruonala Riikka Ii, Räisänen Juho Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela, Saari Lumi Oulu, Saari Veera Ylivieska, Saarimaa Anna-Kaisa Vaala, Saarimaa Toivo Vaala, Saastamoinen Kari Kiuruvesi, Sainila Aili Liminka, Sainila Ossi Liminka, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Leena Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Sallinen Jussi Liperi, Salonen Vilho Koski Tl, Sankari Terttu Pöytyä, Sankilampi Pertti Kempele, Sarkki Raija Salo, Saukko Jaakko-Juho Kuopio, Saukko Raisa Rovaniemi, Setälä Matti Tammela, Siipo Reijo Pyhäjoki, Sikala Henna Kolari, Sikala Kyösti Kolari, Sikiö Joel Ruokolahti, Silmälä Anja Tammela, Silvast Tarja Hankasalmi, Soini Pentti Ii, Soranta Milla Haapavesi, Sormunen Heikki Oulu, Soronen Laila Utajärvi, Soronen Pekka Ii, Stenman-Kässi Liisa Uurainen, Suni Veli-Pekka Köyliö, Suomalainen Veikko Miehik- kälä, Suomela Raimo Ii, Suonsivu Suvi Espoo, Suvanto Erkki Oulu, Suvila Kalevi Loimaa, Suvila Voitto Loimaa, Taipalinen Mikko Kouvola, Taivalkoski Eija Taivalkoski, Taivalkoski Hannu Taivalkoski, Takarautio Kirsti Tromssa Norja, Taponen Auvo Janakkala, Teppo Markku Ylivieska, Teppo Riitta Ylivieska, Tieva Raimo Siikalatva, Tihinen Kauko Oulu, Tihinen Martti Oulu, Tiiro Jorma Ii, Timlin Arimatti Nivala, Tolkkinen Eila Taivalkoski, Tolkkinen Laura Perho, Tornberg Marketta Kuusamo, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tuohinto Esko Raahe, Tuomela Maija Siikajoki, Tylli Vesa Miehikkälä, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Tölli Kaisa Nivala, Tölli Teuvo Nivala, Törmänen Esko Kuusamo, Törmänen Raili Kuusamo, Uosukainen Veikko Tammela, Uotila Eeva Pöytyä, Uotila Kalle Orivesi, Uusisalo Irmeli Kyyjärvi, Vaara Jukka Rovaniemi, Vaara Jussi Tervola, Vaara Marja-Liisa Tervola, Vahtola Matti Haapavesi, Valke- avuori Virve Hollola, Vanninen Raimo Helsinki, Vanninen Ritva Helsinki, Vedenoja Simo Raahe, Vehniäinen Eero Salo, Vihriälä Jukka Seinäjoki, Vilenius Markus Ylöjärvi, Viljamaa Iiris Helsinki, Virranniemi Arja Raahe, Virranta Kari Lapinlahti, Virta Antero Salo, Virta Arja Salo, Virtanen Keijo Tammela, Vuollo Juha Muonio, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Satu Nivala, Vähäsöy- rinki Simo Nivala, Vähäsöyrinki Sini Nivala, Vänttilä Samuli Oulu, Väyrynen Paavo Siikajoki, Ylikulju Aki Liminka, Ylikulju Aulis Raahe, Ylikulju Ismo Muhos, Ylimartimo Eila Simo, Yrjänä Emmi Siikajoki, Yrjänä Iikka Siikajoki, Yrjänä Kaija Siikajoki, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Saara Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki.. Suksia ei vielä jalkaan, lenkkareilla tuhat alkaa. Terttu Kolari, Tuusniemi Ranta Pirjo Siikajoki, Rantakangas Antti Haapavesi, Rantakangas Minna Haapavesi, Rantanen Reino Raahe, Rantsi Katri Varpaisjärvi, Rasinkangas Jani Siikajoki, Rasinkangas Sirpa Kempele, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Raulamo Marja-Liisa Kangasala, Rautakoski Juhani Vaasa, Rautio Eero Oulu, Rautio Paavo Merijärvi, AIKALAILLA haastavasta tehtävästä on kyse kohdallani, koska asustan Etelä-Suomessa maaseudulla. Toivottavasti motivaatio pysyy yllä. Iiris Viljamaa, Helsinki MUKANA ollaan, kun oli niin mukava haaste viime talvellekin. Ari Pakaslahti, Rauma AATOKSIN siivin, tuhannelle kilometrille hiivin. 1978. Tykkilumilatujakin ja hiihtoputkia hyödynnetään sopivassa määrin. On mielenkiintoista olla mukana ja seurata omien kilometrien kertymistä. Eino Korri, Lappajärvi KUN hiihtelee mukana ja tavoitteena on, että vyö pysyy samassa reiässä. Kuitenkin haluaisin pitää kuntoa yllä, että suunnistuskauden alkaessa keväällä olisi edes jonkinlainen pohjakunto. Tavoitteita ja haasteita pitää elämässä olla. Raija Sarkki, Salo KUNTOILU on tärkeä osa elämääni, jota harrastan läpi vuoden. Elikkä tuhat litraa marjoja oli tavoite ja yli meni. Tonnin tavoite tukee asiaa oivallisesti. Alpo Murtoniemi, Kalajoki ONNEA ja menestystä matkaan kaikille osallistujille. Olavi Korpela, Siikajoki JOSPA säännöllisestä liikkumisesta saisi sellaisen pohjan, että voisi ensi vuonnakin juosta vielä täyden maratonin. Kaverin yllyttämän lähdin mukaan. Lumen puutetta korvataan hölkillä ja puolimaratoneilla, kuten aiemminkin. Mikä lie- tua urakasta jälleen kerran. nee mumman ja ukin saavutus? Arja ja Antero Virta, Salo sa sekä hyvä mieli ja kunto ensi kesän pyöreitä (70) odotellessa. Alpo Jokelainen, Kajaani HIENO tavoitella taas tonnia. Jaakko Nenonen ja Markku Heinänen, Ruokolahti MUKAAN täynnä intoa. 15 27.11.2015 ?Olen taas innolla mukana? TONNI täyttyi myös kesällä. Silloin tänne Hellanmaan kylään tehtiin pururata ja siitä se hiihtointo lähti, eikä ole vielä laantunut. Pirkko-Liisa Hyvärinen, Lapua TOIVOTAAN, että lumikelejä on riittoisammin kuin edellisenä vuonna. Kaikille kerholaisille luistavia latuja ja runsaasti kilometrejä oman kunnon vuoksi! Matti Setälä, Tammela ON taas mukava aloittaa uusi uurastus vuotta viisaampana kuin viime vuonna. Eila Ylimartimo, Simo OLEN taas mukana . Kolmas kerta toden sanoo. Tänä vuonna se toteutui. Kyösti Haukipuro, Kerava LÄHDENPÄ yrittämään jälleen. Intoa sain tonnikerhosta. Sirpa Rasinkangas, Kempele TUTUKSI tullut kerho, jota jo odottaakin, kun illat pimenee ja ilmatkin muuttuneet talvisemmaksi. Ahti Myllykoski, Siikalatva KAKSIPA poikaa Ruokolahdelta aikoo suoriu- ILMOITTAUDUMME leikkiin mukaan. Viime vuonna jäi va- jaaksi, mutta nyt mennään vaikka hammasta purren. Tapio Huhtanen, Pori EN voisi kuvitella vuodenvaihdetta ilman kerhoa. Valoisaan aikaan pystyy liikkumaan vain viikonloppuisin. Yritän taas täyttää tavoitteen. Heikki Mäki, Loimaa TAVOITTEENA saada kilometrit kasaan juos- ten. Kaksi edellistä jääneet kesken. Markus Lääkkö, Rovaniemi NYT voi vain toivoa, että talvi olisi lumisempi ja tietysti sen verran leuto, että tarkenisi hiihtää
Kuva: Jari Laukkanen Kipakka puoluevaltuusto KESKUSTAN puoluevaltuusto oli viikonloppuna koolla Mikkelissä. Ensimmäistä kertaa vuosiin paikalla oli istuvia ministereitä. Yleiskeskustelun lisäksi käytiin ministeritentti, jossa uskallettiin esittää kipakoitakin kysymyksiä ja mielipiteitä leikkauksista, harmaasta taloudesta ja junayhteyksistä. Oli hienoa nähdä, että vaikka asiat tappelivat, ihmiset eivät. KOKOUSVIIKONLOPUN aikana puoluevaltuuston jäsenet pääsivät ohjeistamaan ministereitä myös kahvipöydissä, iltatilaisuudessa ja käytäväpuheissa. Kiitos ministereille kuuntele- vista korvista ja puoluejohdolle ja puoluetoimiston väelle hyvistä järjestelyistä. aloitteen, jonka lisäksi otimme kantaa kansainvälispoliittiseen tilanteeseen. OLIN poliittisen valiokunnan kokouksessa kuuntelemassa ministeri Kimmo Tiilikaisen erinomaisen alustuksen ajankohtaisesta maatalouspolitiikasta. Sen ohessa ministeri sai valiokunnan jäseniltä käytännön ohjeistuksia politiikan tekoon. Konsepti oli erittäin toimiva. Teimme maatalous- ja elintarvikepolitiikan aihepiiristä myös KESKUSTAN vahvuus on edelleen moniäänisyydessä ja kansanvaltaisuudessa. Kasvokkain kohtaaminen ja kokoustaminen jalostaa puolueen sisäiset jännitteet eteenpäin vieväksi voimaksi. Anssi Kekkonen puoluevaltuuston jäsen Viitasaari Oli hienoa nähdä, että vaikka asiat tappelivat, ihmiset eivät. Pakolaisia ja sotia ELÄMME kummallisia aikoja. Mielipiteet 16 Ulkopolitiikan laadunvarmistus PÄÄTÖKSENTEKO on merkittävä tekijä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden hoitamisessa. Tehtävät johtopäätökset ovat yhteydessä kokonaisturvallisuuteen, jota käsiteltiin Tampereen messuilla syyskuussa 2015. Turvallisuutta on pohdittu myös Kuopiossa, jossa pidettiin äskettäin ?Turvallisuuspoliittinen seminaari?. KUOPION seminaarilla oli puhutteleva otsikko, jossa on tärkeä käsite: poliittinen, joka viittaa päätöksentekoon. Esitin tilaisuudessa muun muassa kysymyksen: Millainen politiikka varmistaa sen, ettei synny uudelleen uskonsotia, kuten tapahtui 1600-luvulla? Tiedämme historiasta, että Ruotsi lähti hakkapeliittojen avustamana sotimaan Saksan alueelle. PERUSTELTUA on myös kysyä, millainen politiikka synnytti 1990-luvulla Bosnian sodan. Sodankäynti on hyvää bisnestä, suurvallat myyvät aseita. Nyt Syyriassa on käynnissä varsinainen hullunmylly. Poika Bush eli amerikkalaiset joukot hyökkäsivät Irakiin, Hussein syöstiin vallasta. Yksikään sota ei ole loppunut aseiden puutteeseen, paitsi meidän talvisotamme oli Suomen osalta pakko saada loppumaan aseiden ja ammusten sekä miesten puutteeseen. TÄSTÄ KAIKESTA seuraa, että meille Suomeenkin tunkee ihmisiä siinä määrin, ettei tällaiseen kukaan olisi uskonut. Mielestäni tässä ei enää hyssyttelyt auta, vaan olisi otettava käyttöön tehokkaammat toimet. Pikakäännytys ja tarvittaessa jopa rajat kiinni määrätyksi ajaksi. On ongelmaista, jos samat henkilöt aina pääsevät ?ääneen. Kuva: Paula Åström ?Kasvokkain kohtaaminen ja kokoustaminen jalostaa puolueen sisäiset jännitteet eteenpäin vieväksi voimaksi.. Muuten voi käydä niin, ettei tilanne ole enää kenenkään hallinnassa. Kannattaisi kuunnella heitäkin, joiden mielipiteet eroavat ns. Tähän tällaiseen ei ole kukaan osannut varautua, sen paremmin EU kuin yksityiset maatkaan. Lähi-itä on aivan sekaisin. ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. ULKO- JA turvallisuuspolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaista laadunvarmistusta ja näkemystä asioiden painotusarvoista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan laadunvarmistus saavutetaan yhteistoimin tehdyillä ratkaisuilla, joissa käytetään hyväksi parlamentaarista neuvonpitoa ja päätöksentekoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on pitkäjänteistä työtä, jonka on oltava Suomen edunmukaista. Tiedotusvälineet pitänevät kansalaiset ajan tasalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan ?syvällisestä ytimestä. Diktaattori oli hänkin, mutta olihan siellä edes jonkinlainen järjestys. NYT ON Irakissa kuollut varmaan enemmän ihmisiä kuin jos Hussein olisi ollut vallassa. Vuonna 2003 Bush julisti, että nyt on Irakissa rauha, he voivat lähteä. Jäikö jotain pinnan alle kytemään, vaikka rauhan aika oli tullut? Millainen politiikka on saanut aikaan kansainvaellukset 2000-luvulla? Mikä on toisaalta sodan määritelmä, jota on käytetty äskettäin turvatakuiden yhteydessä. ja arvioivat Helsingissä 1975 ja 2015 pidettyjen Etyjin kokousten ulko- ja turvallisuuspolitiikan antia. Veikko Vilmi dosentti yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen tohtori Kuopio ?Voiko Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?. Mietitään esimerkiksi sitä, millaista politiikkaa olisi harjoitettava pakolaisten kotouttamisessa. EDUSKUNNAN on perustuslain mukaan huolehdittava siitä, että ?maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä?. Ulkopolitiikan asioissa tarvitaan eri puolien tarkastelua. virallisesta liturgiasta. Tapio Pärnänen Rantasalmi. Minusta tämä on vallankumous, ilman aseita. Jos tämä jatkuu, tulemme näkemään vaikeuksia, joita ei kukaan hallitse. Tuhannet ja jopa miljoonat lähtevät vaeltamaan omilta asuinsijoiltaan kuka minnekin ja mistäkin syystä. Kuka paremman elämän toivossa tai muuten vain, tyyliin lähdetään mekin kun muutkin lähtevät. Tästä muodostuu ennennäkemätön kaaos, jota yrittävät ratkoa ne maat, joihin ihmiset tulevat. Näitä politiikan alaan kuuluvia kysymyksiä riittää. VOIKO Suomi toimia itsenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Tarkkaan seurataan, miten kysymysten ratkaisuja jatkossa perustellaan ja miten paneudutaan asioiden ytimiin. Mitä vielä, Hussein oli sunni, nyt on tullut Isis jotka ovat kai sunneja. Tässä on tulos
Pahinta on joutua piiloutumaan todellisuudelta koko pitkän elämänsä. Eikö vallankäyttö . ?Ihmisyyden kehitystarve ja sen edellytykset on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistuksen pohjaksi. Kun haetaan jotakin paikkaa puolueen johdossa, piirin edustajien pitäisi ajatella omaa maakuntaa eikä mitään muuta. Jos näin ei tapahdu, organisaatio ei toimi parhaalla tavalla. Kuva: Maria Seppälä Mitä Alkio sanoikaan PÄÄTTÄJILLE: . tulisikin laajentaa itseämme koskevaan vallankäyttöön; etiikan hyve kasvaa itsemme hyvästä huolehtimisesta kaikkea koskevaksi. On julmaa ihmisyyden hävitystä sopeuttaa ihmiselämää suurkaupungeissa vallan vaatimuksesta kauhujen keskelle. Älkää unohtako köyhän asiaa. Välttämättömät rasitukset on kohdistettava niille, jotka ne jaksavat parhaiten kantaa. tavoitteiden toteuttamisena . on valmis eksytykseen. IHMISTEN ja asioiden maailmasta päättävien täytyisi tietää, mistä ihmisiä ja elämää koskevat raskaat laskut alkoivat tulla tulvimalla. Edustaja, joka tahallaan yrittää estää saman alueen edustajaa etenemästä jonkin ei-poliittisen syyn takia, on halveksittava henkilö. Ei ole mitään niin surkeaa kuin edessäpäin mielistely ja takanapäin puukotus. Miltä osin itse olisin voinut toimia vastuullisemmin? Olisiko jonkun otettava vastuu tapahtuneista ja vetää johtopäätökset? Onko vastuullista tiedottaa asioiden kulusta vain sillä tavalla kuin se näyttäisi toimivan omaksi parhaaksi? KOLMAS näkökulma tulee enemmistövallasta. Edustukselliseen demokratiaan kuuluu että enemmistö päättää. Näin homma toimii hienosti. Paras tulos saavutetaan, kun oman piirin kaikki puolueen kansanedustajat puhaltavat samaan hiileen. Eikä tässä kaikki: täytyy ottaa myös tieto tosissaan. Uuden asian esille nostaminen, sen puolesta puhuminen, saa tunnetusti aivan jyrkkää vastustusta. Sattuman satoako, että avuksi rientää hyveen mielenlaatu; tämä ottaa uuden vastaan tervetulleena tutkittavaksi; josko tuossa uudessa ehkä hiukan olisi tottakin. Tähän kätkeytyy pääosin suurenmoinen onnen kaivattu edistyminen elämässä. Onni Aatos Latvala Vimpeli Yhdessä toimien tuloksiin ?Lähtökohtana tulisikin olla toiminnassa ajatus siitä, että kuntalaiset ovat aktiivisia ja haluavat aidosti olla kehittämässä kotikuntaansa.. Hyvän vastustajana vallassa vahvasti vielä pylväspyhyyskin. Tiedettä ja sen toiminnan avaimien jakamista on arvosteltu tästä, että arvot joutuivat jo maailmankaikkeuden omistavan mammonan yksityisasiaksi. Limingassa keskustalla on 21 valtuutettua 35:sta. Aika ajoin kuulen siitä, kuinka muiden ryhmien edustajat kokevat, ettei heidän ääni kuulu riittävästi, kun keskusta voi tehdä mitä haluaa. Tästäkin syystä keskustan tulisi päätyä linjauksiinsa riittävien keskustelujen ja näkökulmien pohtimisen jälkeen. NELJÄS näkökulma on se, onko keskustassa tai sen aatteessa jotain vikaa kun tällaisia tapahtuu? Vastaukseni on yksiselitteisesti, että ei. Näen että Limingan tilanne on poikkeava erittäin monista keskustalaisten johtamista kunnista. Piirien sisällä toimii eri suuntauksia ja erilaisia näkökantoja jokaiseen mahdolliseen asiaan. Maa, metsä, maanviljelys, tienpito, terveys- ja sairaala asiat, yrittäminen ym.. Nähty kehitys on ollut juuri päinvastaista. Niille, jotka sisuuntuvat asioiden tilasta ja innostuvat ongelmien ratkaisuista, toivotan parasta onnea ja voimia vaikuttamistyöhön, nimittäin sitä Limingassa riittää. JA ETTEI jäisi pelkästään ongelmien pohtimiseksi, niin varmin tie ratkaisuihin ja Limingan edun mukaiseen toimintaan löytyy ensimmäisestä näkökulmasta eli riittävän perusteellisten keskustelujen käymisestä. Kalevi Nevala valtuutettu (kesk.) Liminka HIRVITTÄVÄT VÄÄRINKÄSITYKSET elämän todellisuudesta estävät kaiketi tämän maailman kehittymästä nykyistä paremmaksi. Pessimismi näkee tulevaisuuden synkkänä, hyväksyy huonoja näköaloja, käytäntöjä. Politiikka on taistelua syvien rivien ihmisarvosta. Hän ryhmittyy niiden joukkoon, joiden keskuudessa enimmin tuntee mielipiteiden ja harrastusten yhdensuuntaisuutta?, sanoi Santeri Alkio vuonna 1911. Pauli Känsälä sotaveteraani Kaustinen PUOLUEEN PIIRIT ovat meidän oman alueen edunvalvontaa. Tunnettakin tarvitaan ensimmäiseksi, missä hankitaan lämpöä elämään, asumiseen. EMMEKÖ tulekin tietoiseksi itsestämme vasta toistemme tuntemisessa kehittyvän voiman vaikutuksessa. Yhdessä toimimalla kaikki saavuttavat paremman tuloksen. Mauri Moilanen Oulu mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Kirjoita Suomenmaahan. Yhteiskunta on laeilla tasattava hyväksi elää. Kansanvalta ei ole tilapäistä enemmistövaltaa. Se on järjestäytyneitten joukkojen pitemmän ajan kuluessa pohtiman kannan yhteensovitusta kansanvaltaisten elinten tahtoon. Kansanvallan ydin on vakaumuksesta toimiva kansalainen, joka omien havaintojen ja itsenäisen ajattelun kautta toteuttaa yhteisyyden, kansakunnan, ihmiskunnan ja ihmisyyden tarkoitusperä. (Tapojen hulluus; moral? insänäti, lat.) Virike, innoitus, ilmaistaan latinankielen sanalla; inspiraatio. Inhimillistynyt tunne oikeutti ilmaisuun: ?viisas ihminen?. Pessimismin uhriksi joutuu ensimmäisenä hyveiden eli sielun lukuisat todella tärkeät ominaisuudet. Niistä väännetään kättä piirin sisällä ja kunnissa. Valtakunnallisesti piireistä valitut kansanedustajat päättävät koko Suomea koskevista asioista. Piiriaktiivit voivat vaikuttaa omalla toiminnallaan kansanedustajiin ja kertoa täsmätietoa paikallisista ongelmista. ?Pääoma. Kyse on mielestäni paikallisen toiminnan johtamisen ongelmista. 17 VIIDES näkökulma on kysymys siitä, kannattaako käyttää aikaansa ja tarmoaan kunnalliseen päätöksentekoon? Lähtökohtana tulisikin olla toiminnassa ajatus siitä, että kuntalaiset ovat aktiivisia ja haluavat aidosti olla kehittämässä kotikuntaansa. Ja aktiivisia ihmisiä tulisi ennemmin hakea kaiken aikaa, ei vain vaalien alla, ja tukea mukaan toimimaan. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Tulevaisuus kaikille onneksi Ratkaisut syntyvät keskustelujen kautta MINULTA on kysytty todella monesti, mikä Limingan päättäjiä vaivaa? Näkyvin osoitus pieleen menneistä toimintamalleista on hiljattain päätetty kunnanhallituksen erottaminen. Nyt kun uuden kunnanhallituksen valinta on tullut ajankohtaiseksi, on hyvä pohtia joitakin näkökulmia. YKSI näkökulmista on yhteistyön johtamisen näkökulma. Erilaisista taustoista, osaamisista ja näkemyksistä yhteisen hyvän löytäminen on erityisesti johdon tehtävä. Paras keino on keskustelun riittävän perusteellinen käyminen, jotta sitoutuminen päätöksiin ja tavoitteisiin vankistuu. Noin vuosi sitten kävimme valtuustoryhmässä asiasta hyvän kehityskeskustelun mutta siihenpä se sitten jäi. TOINEN näkökulma on vastuun näkökulma. Epäonnistumisten kohdatessa on syytä katsoa kaikkein eniten peiliin
Kuva: Jari Laukkanen Tukiviidakko alkaa olla jo niin rehevöitynyt, että pelkästään tukien hakeminen käy työstä. KESKUSTAN sivistyspolitiikka he- rätti keskustelua kokouksessa. Olli Saarela totesi, että puolueen tulisi pitää perinteistään tiukasti kiinni ja pitää jatkuvasti esillä asemaansa sivistysliikkeenä. . Tukiviidakko alkaa olla jo niin rehevöitynyt, että pelkästään tukien hakeminen käy työstä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut kaupungissa 42 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Perustulon riittävä määrä voidaan arvioida vasta kokeilun jälkeen, Helsingin Keskusta toteaa. Komissio myönsi näin tukea Helsingin kaupungin ja lentoaseman välisen rautatieyhteyden rakentamiseen. KOMISSIO ei vastauksessaan kerro, miksi se rahoitti kyseistä hanketta, vaikka oli olemassa vaihtoehtoinen suunnitelma oikoradan rakentamiseksi Helsingistä lentoaseman kautta pääradalle. Tämä vaihtoehto olisi Väyrysen ja Takkulan mukaan palvellut paljon paremmin TEN-T -ohjelman tavoitteita, kun sen avulla olisi saatu suora rautatieyhteys Pohjanmaan ja Savon radoilta ja myös Pietarista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Näin ei voi jatkua, Helsingin Keskustan puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula toteaa. HELSINGIN Keskusta hyväksyi keskiviikkoisessa syyskokouksessaan kannanoton, jossa järjestö toteaa Helsingin olevan monimuotoisuutensa vuoksi paras mahdollinen kokeilukaupunki perustulolle. Järjestö ehdottaa, että Helsingissä kokeilussa voisivat olla mukana esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja freelancerit. Kesäkuun lopulla työttömyysaste oli Helsingissä 13,1 prosenttia. Matka-aika Helsingin keskustasta lentokentälle olisi ollut huomattavasti nykyistä lyhyempi. MEPPIKAKSIKON mielestä oikorata lentokentän kautta pääradalle olisi toteutettava sitten kun valtiolla on käytettävissään varoja mittaviin rautatieinvestointeihin. 18 Keskustassa tapahtuu Helsingin Keskusta haluaa perustulokokeilun pääkaupunkiin SAMULI NISSILÄ HELSINKI HELSINGIN Keskusta kannattaa lämpimästi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajamaa perustulokokeilua. Nykyinen sosiaaliturva on järjestön mukaan liian monimutkainen ja passivoiva. Keskustalaiset uskovat, että moni tukea tarvitseva jättää etuutensa hakematta hankalan elämäntilanteensa tai monimutkaisen byrokratian takia. . Myönnetty määräraha on tarkoitettu laajempaan suunnitteluun, jolla pyritään parantamaan liikennevirtoja Helsingin solmukohdassa. Vastauksessaan komissio perustelee TENT -rahoitusta Kehäradalle sillä, että se on osa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Pohjoismaiden kolmion yhdistämishanketta. Perustelu on meppien mielestä keinotekoinen, sillä Helsingistä ei ole maantie- ei- kä rautatieyhteyttä Pohjolan muihin pääkaupunkeihin. Siksi se olisikin monin verroin paremmin perusteltu hanke kuin Pisara-rata.. Luovuimme opetusministerin salkusta turhan köykäisesti, hän arvioi. Mauri Elovainio säesti toteamalla yhteiskunnan kehityksen kärsivän, jos liian teknokraattinen maailmankuva pääsee valtaan. KOKOUS valitsi Rantamaulan jatkamaan keskustapiirin puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi tulivat nimetyiksi Antero Alku ja Anna Ranki. Piirin hallitukseen valittiin Karl-Mikael Grimm, Marianne Heinonen, Elina Helmanen, Kal- le Kuusniemi, Sanna Lehtinen, Kirsi Martikainen, Pekka Palanki, Anil Rampal, Antti Siika-aho ja Salme Sundquist. Työn vastaanottamisen tulee olla aina kannattavaa, VilleVeikko Rantamaula korostaa. Kuva: Jari Laukkanen Vastaus keskustamepeille: Komissio ei tue Pisara-rataa EU-KOMISSIO ei ole antanut tukeaan Pisara-radalle siinä määrin kuin julkisuudessa on esitetty. Komission kanta käy ilmi vastauksesta keskustameppien Paavo Väyrysen ja Hannu Takkulan tekemään kirjalliseen kysymykseen TEN-T -varojen käytöstä Kehäradan rakentamiseen ja Pisara-radan suunnitteluun. Kysymyksessään kaksikko tiedusteli, onko komissio tietoinen siitä, että rahoituksesta päätettäessä on rikottu TEN-T -ohjelman periaatteita ja edistetty virheinvestointeja. KOMISSION jäsenen Violeta Blucin vastauksen mukaan komissio ei ole myöntänyt varoja Pisara-hankkeelle, koska sillä ei ole riittävää EU-tason lisäarvoa
Kokouksen alustajana toimii kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. mennessä piiritoimistolle 050 5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi. Runnin matkalle 13-18.3.2016 vielä paikkoja. Arto Pirttilahti tentattavana. Mannerheimintie 76 Tule kuulemaan ja keskustelemaan suomalaisesta pk-yrityskentästä sekä nuorisoyrittäjyydestä. klo 19. klo 18.30 Nora ja Veli-Matti Sipilällä, Korventie 224. klo 18.30 valtuustosalissa, mukana tj. Hanna Vuola. Turku, Turun Seudun Keskustanaisten syyskokous ke 2.12. klo 18 Metson Martikainen-salissa. Johtokunta klo 18. Kouvola, Kouvolan py.n syyskokous 30.11. Jaana Viilo. Tilaisuudessa saunomismahdollisuus, pyyhkeitä ei tarvita. Perustietoa kunnan ja muunkin paikallishallinnon toiminnasta. klo 10 keskustan piiritoimistolla Lahdessa. Järj. Kunnanviraston valtuustosali, johtokunta klo 18. KYMENLAAKSO Kiikoisten pitäjä-py:n sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. klo 19 Loimaan kunnantalolla. 1-3v 100. Marja Vaitomaa. Keskustanaiset Pori, tervetuloa syömään Toreroon ja Porin teatterin la 16.1.2016 klo 19 näytökseen Piaf KulttuuriKulmaan Gallen-Kallelankatu 7. Sitova ilmoittautuminen Kati Kiljunen 050 405 7742, kati.kiljunen@keskusta.fi viim. klo 13 Ellinkulman kokoushuoneessa. Ylämylly, py:n syyskokous su 29.11. klo 18 Ylämyllyn Shellillä. klo 18 Imatran Kylpylän Imatra-kokoushuoneessa. näistä hinnoista 25?/hlö Vesaisten jäsenalennus. Hin-. Ruskon ja Vahdon Keskustan py:n syyskokoukset 11.12. Johtokunta klo 18.30. Paikalla kokouksessa on tj. klo 18 Riitta Hinttulalla (Tomminkuja 2). klo 17.30 Hyvinkään Taidemuseossa, Hämeenkatu 3 D. sote-ilta, avoin keskustelutilaisuus kokouksen jälkeen 18.30. Alustajana Hyvinkään sairaalan johtaja Asko Saari. Espoon Vesaiset ry:n syyskokous pidetään 8.12. 18.30. Kaikille avoin MSL-Tampereen alustus- ja keskustelutilaisuus to 19.11. Annina Ruottu kertoo, miksi naisjärjestö edelleen on hyvin tärkeä. V-S Keskustanaisten piirin ja Keskustanuorten tervehdys saadaan lauluina; sävelet ja nuotit takaavat Minna Luotonen ja Anna Sirkiä. Esillä sääntömääräiset asiat. Mynämäki, kj:n syyskokous 1.12. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Rehulan py:n syyskokous pidetään to 3.12. klo 19 Marja ja Rauno Nuppolalla Nuppolantie 153. Luumäen kj:n syyskokous ke 2.12. Ilm. Ke. 18. Kouvola, Kuusaankosken py Hyypiä-areenan joulumarkkinoilla 5.12. klo 9-12. Piiri, Tampereen toiminta-ja politiikkapäiville 6-7.2.2016 yhteiskuljetus. Piiri on varannut 30 hengelle majoituksen. Pikkupaketti mukaan! Hiihtoloma Saariselällä 19.? 27.2.2016 Kylpylähotelli Holiday Club Saariselkä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 23 A Tre. Kokouksen jälkeen pikkujoulu. Vesaisten Kontiolahden osasto järjestää lapsille aikuisineen maksuttoman ompelu- ja leivontakurssin Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa la 12.12. klo 18 hotelli Tammerin Vihtorin kirjastossa, yllätysalustukset. Miehikkälä, Pitkäkosken py:n vuosi-ja syyskokoukset Rikkolassa 30.11 klo. klo 18. Piiritoimisto, Varsinais-Suomen Keskustan ja Varsinais-Suomen Keskustanaisten tj. varsinais-suomi@keskusta.fi ETELÄ-HÄME Hämeenlinna, ma 30.11. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Keskustaristeily Turku-Tukholma-Turku M/s Viking Gracella parhaimpaan pikkujouluaikaan. Lisät. klo 18; 17.2. Ota yhteyttä Leena Mäkiseen 040 7628889. POHJOIS-KARJALA Lehmon py. klo 14 sihteerin kotona Kirkkotie 554 Hollola kk. Mustjärven py, ylimääräinen kokous to. Poikkea juttusille. klo 19 Jääskeläisessä, Huotilanvaarantie 47. Huoneisiin mahtuu 4hlö, hinnat/hlö: aikuiset 2h/ huone 555?, lapset ja nuoret lisävuoteessa 12-16v 445?, 4-11v 350. Lähde ehdokkaaksi listallemme, ota heti yhteys piiriin, 040-7673419, jaana.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Keskustan perinteinen joulupuuro on tarjolla piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere (2.krs/summeri) pe 11.12. Ohjelmaa, puuroa, joulupukki (kuka lahjan tuo, sille pukki tuo).Vapaa pääsy. Ke. Paluumatkalla käynti Brunbergin makeistehtaan myymälässä Porvoossa. Tervetuloa kahville ja keskustelemaan klo 9 alkaen. Tervetuloa mukaan ja otathan pienen lahjan mukaan, niin saat myös oman takaisin joulupukilta tai tontuilta. 0447271302. Tampere: Tilannekatsaus eduskunnan työhön . PT-talo Leppäsen leipomo klo 14.30-16 ja la 12.12. klo 18 piiritoimistolla. Piiri, la 28.11. Puikoissa Länsi-Tampereen py. Järj. Helsingin Keskustanuoret. UUSIMAA Vanjärven py:n syyskokouksesta ma 30.11. Paikalla kunnanjohtaja Harri Hiitiö ja Luvian kunnanhallituksen pj. Glögiä ja pipareita tarjoilla adventin kunniaksi. Terminaaliin saapuminen viimeistään klo 20.15. Käsitellään sääntömääräiset asiat. yhteistyössä Tre:n kj:n kanssa. Helsingissä MTK:n tiloissa. Tilaisuus järj. mennessä piiritoimistolle puhelimella, sp:lla tai Face:ssa. PIRKANMAA Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Tule tapaamaan osastolle Hannakaisaa. Enon py:n syyskokous su 29.11. ja kahvit klo 9 alkaen. Arvontaa. Annika Saarikko. Raisio, Keskustaväen joulunalusjuhla perinteisin ohjelmin Hintsalla pe 11.12. on mukana jouluisissa tunnelmissa Tampereen Keskustorin maanantaimarkkinoilla 30.11. klo 18. klo 18 Kaupungintalon valtuustosalissa. Retki Helsinkiin ke 13.1.2016. puurolle etukäteen ma 14.12. Aulis Suominen 040-8340803. 040 745 6200. toteutus ja toimivuus Pirkkalassa?. 0408301023. klo 18 piiritoimistolla. Uusien toimijoiden koulutusta Ypäjän Veteraanituvalla Perttulantie 7. Eno Kahvila parempi arki ry klo 9-11.30, ti 8.12. Ota rohkeasti yhteyttä. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaa- na.viilo@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 1417. Tervetuloa viettämään hetki yhdessä keskustellen ohrakryynipuuron ja rusinasopan merkeissä. SATAKUNTA Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044 978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti, puh. klo 18; 16.3. Esillä sääntömääräiset asiat. Kotka, Keskustan teltta kauppatorilla 3.12. Kahvitarj. Lappeenrannan kj, syyskokous ti 29.12. Ilm. Mari Kerkolan luona Mäkilahdentie 15. Rusko kj:n syyskokous Pe 11.12. Vieraana sote-lautakunnan pj Tuula Parikka. Rasivaaran py:n syyskokous ti 1.12. klo 19 Kauko Kaasisella, Siurlahdessa. Keskustellaan mahdollisesta osaston lakkauttamisesta/yhdistymisestä. Tohmajärven Järventauksen py:n syyskokous ke 2.12. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Paikalla piiristä tj. Tarjolla pientä purtavaa. Alustuspuheenvuoron käyttää eduskunnan pitkäaikainen pääsihteeri Seppo Tiitinen. Vierailu Suomen Yrittäjiin 1.12. Tied. Syyskokouksessa valittu, uusi johtokunta pitää järjestäytymiskokouksensa välittömästi syyskokouksen jälkeen. Hyvinkää, py. Kokouksessa paikalla Jouni Kemppi ja Kimmo Tiilikaisen maakunta-avustaja Anni Kekki. Kokouksen jälkeen klo 19 keskustelutilaisuus pakolaisasioista. Seminaarissa käsitellään mm. klo 17, Mestarinkatu 2. Loimaa, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous to 3.12. Keskustassa tapahtuu Keskustan Lehtimiesten yhdistetty vuosi- ja syyskokous sekä ajankohtaisseminaari pe 27.11. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat syyskokoukset ja tapahtumat välittyvät samoin piirin kautta Suomenmaahan ja piirin nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin piiriin sähköpostia: jaana.viilo@keskusta.fi. Kiitoksia, yhteistyöllä tuloksia! Sastamalan kj:n syyskokous su 29.11. klo 19 Vehmaan tilalla, Tampereentie 212. Sääntömääräinen syyskokous ke 2.12. Lahti Aquan tj. ja valtuustoryhmä tarjoavat joulukahvit to 3.12. klo 17 Apila, Näsilinnank. Mukana Varsinais-Suomen ke:t, 19 murteella puhumisen Suomen mestarina. klo 18 Henna ja Timo Rauvolassa Suorannantie 154. Paikalla myös ke. Aiheena sääntömääräisten syyskokousasioiden lisäksi tilinpäätösasiat. VARSINAIS-SUOMI Raisio, Keskustan veteraanikeilaajien keilavuoro Raision Keilahallilla joka torstai klo 14-15. Turku, Turun läntisen py:n syyskokous 27.11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Eurajoen kj ry:n syyskokous to 3.12. klo 18 kunnanviraston kahviossa. Joulupuuroa lisukkeineen. Hän on lavalla klo 12, KARJALA Imatran kj:n syyskokous pe 27.11. Toinen käsittely. Keskustaväen pikkujoulu to 17.12. klo 18 alkaen Lahden Mustankallion vesitornissa, käyntios.: Juustilankatu 13. järjestää koko perheen pikkujoulun la 28.11. klo 17 Enon palvelupisteellä. Tarkemmat tiedot ja ilm.ohjeet jäsenkirjeessä. HELSINKI Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus ma 30.11. Timo Kalli. Nakkila, kj:n syyskokous to 3.12. Jos tulet myöhässä, niin ota yhteyttä Helsingin Keskustanuorten tj:aan, puh. Raija Moilanen puh. Hammaslahden tori klo 14.30-16, to 10.12. Hannakaisa Heikkinen on tavattavissa Valtimon marrasmessuilla 28.11. Miten kunta toimii. klo 17.30.-19, os. Ke. Rengonraitti 11). Koijärven paikallisosaston syyskokous 9.12-15 klo 18.30 Kalle Korvenojalla. Tammelan kj:n syyskokous ke 9.12. klo 17 paloasemalla Iisaksentie 5 Ypäjä, su 13.12. Turun Keskusta. Sydänmaa, py:n sääntömääräinen syyskokous su 29.11. Johtokunta klo 17. MSL-Tampereen kaikille avoin kirjallisuuskerho 3+1 kirjaa kirjahyllystäni ma 23.11. klo 19 Raija ja Kari Paavolalla. Asiat sääntömääräiset. Tuusulan kj:n sääntömääräinen syyskokous on ti 1.12. Varaukset ja tiedustelut 15.12. klo 19 Rengon py:n syyskokous Cafe Bar Rengia (os. Messuilla Valtimon Keskustanaisten osasto. mennessä 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 20.1. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. ajankohtaista politiikkaa sekä maaseudun tulevaisuuden näkymiä. Toiminnan esittelyä, Avain-lehtiä, arpajaiset ja osallistu Aarikan-korun arvontaan. klo 18 alkaen kauppakeskus Ison Omenan kahvila Retrossa, 2 taso, Piispansilta 11 02230 Espoo. klo 18; 18.5. Vierailuamme isännöivät järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä ja toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi. klo 16.15. Esillä sääntömääräiset asiat. Kontiolahden kj. Esillä sääntömääräiset asiat. Joensuun Keskustanaisten joulupuuro ja syyskokous ti 1.12. klo 17 alkaen Apilassa. Johtokunta klo 16. Juuka, kj:n syyskokous su 29.11. 10.12. Johtokunta kokoontuu kello 18.30. Hirvikosken, Kojonkulman, Loimaan kaupungin, Mellilän ja Niinijoen paikallisyhdistykset kokoontuvat omiin syyskokouksiinsa Loimaan kunnantalolla ennen kunnallisjärjestön kokousta klo 18. Turun Luonnonystävät ry syyskokous ti 8.12. Paikallisyhdistyksien sääntömääräiset syyskokoukset samassa paikassa alkaen klo 17. Keskustan VarsinaisSuomen piirin syyskokous Uudessakaupungissa Novidan juhlasalissa (Viikaistentie 1) klo 10. klo 20.55, paluu Turkuun su klo 19.50. klo 19. Paikalla Abdirahim ?Husu. Johtokunta klo 18. Vesaisten Kontiolahden osaston syyskokous Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa la 12.12. Matti Kuittinen. Urpalanseudun py, syyskokous ma 30.11. ry:n johtokunnan kokous Kontiolahden kotiseutukeskuksessa la 28.11. klo 18 op:n kokoustilassa. Hinta 45 euroa sisältää ruokailun klo 17 Torero ja lipun illan esitykseen klo 19. avoin keskustelutilaisuus kansalle 29.11. klo 17.30 piiritoimistolla, Linnankatu 21. Paimio Keskustan py, Keskustanuoret ja Vesaiset syyskokoukset ke 9.12. klo 18. Tuupovaaran Pirana 9-11.30. Tohmajärven kj:n syyskokous la 5.12. klo 12 kunnantalolla. Tutjunniemen py:n vuosi- ja syyskokous ti 10.12. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 040 418 1150. Pyhäniemen Seutu py. Tule mukaan ja anna ideasi yhteiseen käyttöön vuoden 2016 toiminnan suunnitteluun ja luottamushenkilöiden valintaan. klo 18 Liisa ja Martti Lappalaisella, Tutjuntie 165 b. Kotka, keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous ti 1.12. 0440-336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Tärkeää. Toimisto auki sopimuksen mukaan. klo 19 Paula ja Timo Neuvosella Honkalammentie 149. klo 16 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A Tampere. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. klo 17.45 Ruskon kunnantalon valtuustosalissa. Hussein. Saaren py:n syyskokous pe 27.11. Joulupukki piipahtaa paikalla. Kouvola, Ummeljoen py:n syyskokous ti 1.12. Asiana paikallisyhdistyksen purkaminen. Kokoontuminen katutasolla toimitalon edessä klo 17.20. Johtokunta klo 17.30. Länsi-Tampereen py:n syyskokous 29.11. Lapintäysihoito ruokailut, bussi Salo-Turku-(Laitila). Rantakylä Heinosen Leipomo klo 13.30-15, ke 9.12. yhteistyössä Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Siikainen, kj ry:n sääntömääräinen syyskokous su 13.12. klo 13. klo. Ilm. 3.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Joensuun kj. klo 18 Harjulan urheilutalolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. alkaen klo 18 Viialan kirjastolla. 31.12. Martti Lipponen tulee avaamaan tilaisuuden. klo 16. Onko paikkakunnaltasi tulossa keskustalaisia ehdokkaita kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaaleihin 2016. klo 18; 20.4. Tervetuloa mukaan retkellemme Helsinkiin, vierailemme Ympäristöministeriössä, jossa tapaamme maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen sekä erityisavustaja Tea Usvasuon. klo 11.30 ravintola Amarillon kabinetissa, Mikonkatu 9. Pertti Hakanen paikalla. Ajankohtaista asiaa savon murteella. alkaen klo 10. klo 9-11. Keskustan Lehmon py:n syyskokous Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa la 28.11. Lisätietoja pj. Hinta alkaen 80 euroa sis. klo 17. Kyselyt ja varaukset matias. ollila@gmail.com tai iltaisin Matias Ollila puh. Järj. Keskustan Kotkan py. Kouvola, Pihlajasaaren py:n syyskokous Reino Konkalla 13.12. bussikuljetuksen Pori-Turku-Pori, hyttipaikan, alkumaljan, kokoustilat tarjoiluineen, pikkujouluyllätyksen, Anssi Kelan sekä joululounaan paluumatkalla. Tilaisuus on suunnattu ennen kaikkea uusille toimijoille, mutta ei asioiden kertaaminen ole koskaan pahasta kokeneemmillekaan. PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 17. Tilaisuuden alustajana toimii ke. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisis- ta asioista. Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, 050 366 4143. Keskustan Akaan Kj:n sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. Puurotarjoilu klo 18.30. Lähtö la 28.11. klo 13-15. Paikalla keskustavaikuttajia. joita pääsemme tenttaamaan omalla kyselytunnilla. Raija Moilanen puh. 0447271302. Tampereen Kj. klo 12-15. klo 18 Luumäen Op:n kokoustilassa. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen alustaa aiheesta ?Pormestarimalli . klo 18.30 kunnantalon valtuustosalissa (Hyryläntie 16). Johtokunta klo 17.30. Paikallisyhdistyksen purkamista koskeva sääntöjen 28 §:n mukainen toinen käsittely pidetään ylimääräisessä kokouksessa la 28.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Kontiolahden kj:n syyskokous Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa la 28.11. klo 8-9 ja Kiihtelysvaaran kahvio Holoppa klo 10-11, pe 4.12. Hanna Vuola 050-9177000 ja Varsinais-Suomen Vesaisten tj. Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa
Keskustan Nivalankylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 9.12. klo 18 Nivalan Osuuspankin kokoushuoneessa. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Markus Lohi. Rovaniemi. matkan ja lounaan Helsingissä ravintola Ostrobotniassa. Keskustan Oulaisten Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous Törmänhovilla to 3.12. klo 17.30 piiritoimistolla, Kansankatu 12. klo 18 Marja-Riitta ja Miika Soinilla, os.Valkamantie 35. Teuvan Luovankylän keskustan py:n syyskokous to 3.12. 15 euroa ja lapset 5-11 vuotta 10 euroa. Kylpylämatka Pärnuun 27.1.-2.2.2016, majoitus joko IngeVilla (Paavon paikka) tai Paradiis-kylpylä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mirja Stålnacke 040-5344485 tai mirja49@ gmail.com. PERÄPOHJOLA Liedakkala, py:n syyskokous 29.11. klo 18.30 Pohjanrannassa. Keskustan Raahen kunnallisjärjestön ylimääräinen yleinen kokous to 3.12. klo 19 Mikko ja Pirjo Päivärinnalla. Nivala. klo 18.30 kaupungintalolla. klo 18 Kellon Nuorisoseuralla Kellontie 272. Mukana ke. Ilm. klo 17 uudella piiritoimistolla Snellmaninkatu 37. Mukana ItäSavon Keskustajärjestöjen puheenjohtajat Hannu Auvinen (piirin pj.), Anna Vauhkonen (KN pj.) ja Tuukka Suomalainen (Keskustanuorten pj.) Tervetuloa kuulemaan viimeisimmät sotekuulumiset, tutustumaan piirien johtoon ja keskustelemaan! Alajärven keskustanuorten syyskokous 28.11. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittaudu [ mailto:hannu.takkula@europarl.europa.eu ]hannu.takkula@europarl.europa.eu viimeistään torstaihin 14.1. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Keskustan Pertunmaan kunnallisjärjestö Ry Keskustajärjestöt. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matka-kosonen, Linja-autoliike S. Keskustan Kellon, Haukiputaan ja Jokikylän paikallisyhdistysten sääntömääräiset syyskokoukset su 13.12. satumaisesti Tampereen työväenteatterissa. klo 18.15. Merihovin Lokkikabinetissa. Johtokunta kokoontuu samaan paikkaan klo 17.30. VESAISET Himanka. Saarenkylän py:n syyskokous ma 30.11. muistoja vesaistoiminnasta?. Tarkemmat osallistumisohjeet ja lisätietoja www.vesaiset.fi Sodankylä. Koulutukset ovat maksuttomia. LAPPI VESAISET Piiri. mennessä, 040-5965495, esko. kilpinen@rivakka.net. Kansanedustaja Markus Lohi kertoo eduskunnan kuulumiset. Keskustanaiset Lapin piiri ry. Pertuntie 11, Pertunmaa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Pellon kj:n syyskokous 29.11. Johtokunnat klo 17. Mukana ke Mirja Vehkaperä ja piirin pj Matias Ojalehto. Pudasjärvi. klo 19 Markku Kinnusella, Talviaisniementie 120. Tilaisuus on kaikille avoin. Marita Pastolla Jolluntie 8B klo18.30. Vesaisten Uusi Vuosi 2016 aloitetaan 2.1. klo 14 Tornion Op:n kokoustilassa os. Päätetään osaston lakkauttamisesta ja jäsenistön siirrosta Jalasjärven keskustanuoriin. Jalasjärvi, keskustanuorten syyskokous pe 27.11 klo 19.30 Tero Vuorenmäen kotona (Nurminiementie 101, Jalasjärvi) VesaisTALENT täräyttää jälleen! 28.11. Ilm. Aloitamme Keskustanaisten kokoontumisen osallistumalla 1. klo 18. Salmen koululla, Tunturitie 1. Raahe. Kahvitarjoilu ja valtakirjojen tarkastus klo 16.30. Kuusamo. klo 12, Sodankylän kunnanvirasto, valtuustosali Syyskokousasiat. Salla. Esillä syyskokousasiat. Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. klo 18.30 kunnantalon kahviossa. Eduskuntakuulumiset kertoo kansanedustaja Juha Pylväs. Haapavesi. klo 19 alkaen. Kokkolan py:n syyskokous ma 7.12. Johtokunta klo 18:30. Sodankylä. Johtokunta kokoontuu klo 18. Lappetelä-Pörsänmäki keskustan syyskokous pe 4.12. Elina Suoranta p. klo 18 Kivijalassa. klo 17.30 Helena ja Vilho Oinaalla. klo 18, Tekninen keskus, Ruskatie1, Pattijoki. Taivalkoski. 110). Tervetuloa mukaan jouluiseen tunnelmaan ja koettamaan arpaonneasi! Jyväskylä: Jyväskylän Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous 15.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Mukana Ke. Katri Kulmuni. Pikkupaketti mukaan. Varparannan py:n vuosikokous ti 8.12. klo 18 alkaen Tervolan Nuorisoseuran talolla. KESKUSTANUORET Oulu. klo 14, Sodankylän kunnanvirasto, valtuustosali. Syyskokousasiat. Sodankylä. Kilpailun sadosta kootaan 60-vuotisjuhlajulkaisu. klo 11.30-13.30 Savonlinnassa kahvila Aromissa, os: Tulliportinkatu 1, Savonlinna. Kilpailuun voit osallistua lähettämällä tarinasi 31.12. Kosonen linta on täysin vapaa, kaikki palkitaan! Mukaan maksuttomaan tapahtumaan tarvitaan myös yleisöä. Keskustellaan samalla asiantuntijoiden kanssa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Vieremän Kj:n syyskokous ke 2.12. Pyhäjärven py:n sääntömääräinen syyskokous ke 9.12. Alustajina Hannu Takkula, Pauli Harju, Marjo Kolehmainen ja Tarja Bäckman. klo 19 Kunnanviraston alakahviossa. Uintiaika on klo 10-12 ja ruokailu 12-13. Hinnat Vesaisten jäsenille: 79,- /hlö, aikuinen , 59,- /hlö, lapsi 12 v ja nuoremmat. Tarjoamme kulttuuripainotteista ohjelmaa, juhlapuhujana ke. Sodankylän kj:n johtokunnan kokous su 29.11. Kerhomaksu 5 eur/lapsi/kerta, jäsenhinta 3 eur. Keskustanuorten perinteisessä Politiikan Akatemiassa Oulussa 28.11. keskustellaan yrittäjyydestä. Johtokunnan kokous klo 18:30 samassa paikassa. Kokkola. klo 19 Tuottajaintoimistossa. Kuopion keskustaseuran syyskokous ma 30.11. klo 15 alkaa Alavuden Sydänmaalla show, jonka pääesiintyjänä voit olla juuri sinä; 1999 tai sen jälkeen syntynyt nuori. piiritoimistolla. klo 16.30-17.30 liikuntakeskus Pompussa, Hintantie 95, Oulu. Adventtisunnuntain messuun Tornion kirkossa klo 12. Simonkylä, py:n syyskokous to 3.12. klo 19 kunnantalolla kh:n huoneessa. Johtokunta kokoontuu klo 18. Kemin kj:n sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 9.12. Pudasjärven keskustan valtuustoryhmän kokous johon toivotaan kunnallisjärjestön johtokunta mukaan to 10.12. klo 13 Pitseria kebab best. Itä-Savon piiri tarjoaa joulupuuroa ja glögiä la 28.11. Haapaveden kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. käsittely. Keskustan Sodankylän kj:n syykokous, su 29.11. Poliittisena puhujana Marisanna Jarva. ETELÄ-POHJANMAA Jurva, keskustanuorten ylimääräinen yleinen kokous pe 27.11 klo 19 Tero Vuorenmäen kotona (Nurminiementie 101, Jalasjärvi). Matarakosken py:n syyskokous 29.11. klo 18 Siiralla Liisankujalla. Kuusamo. Järjestäjä: ALDE/MEP Hannu Takkula Alavieska. klo 18.30 valtuustosalissa. mennessä Vesaisten Keskusliittoon joko nettisivuilla olevan sähköisen lomakkeen kautta tai postitse os. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja jäsenmaksu-uudistusasiaa. Nivala. Kahvit klo 18.30. Rantakylä, py:n yleinen kokous ti 8.12. Kunnallisjärjestön johtokunnan kokous su 29.11. klo 19 valtuustosalissa. Rovastinahon py:n syyskokous su 29.11. klo 19. Kahvitus klo 18.30. Oulu. klo 16.15 piiritoimistolla, Porrassalmenkatu 33 Mikkeli. Keskustelussa Katriina Järvisen ja Laura Kolben Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Os. Ruokailu ja valtakirjan tarkastus klo 11.30? 13. Kajaanin pääkirjastolla. klo 19 Norin palvelutalolla. Seinäjoki Keskustan Seinäjoen kj:n syyskokous ke 9.12. 050 3496814. Tervolan kj:n sääntömääräinen syyskokous pidetään pe 11.12. Marisanna Jarva. Mieslahti, py:n syyskokous pe 27.11. klo 18 Kainuun Opistolla. klo 19 Kinkkulan maneesissa. Jyväskylä: Vaajakosken Keskustaseuran sääntömääräinen syyskokous 3.12. klo 12 valtuustosalissa. klo 18 valtuustosalissa. Leppävirran kj:n syyskokous ma 30.11. johtokunta klo 17.30. Kempele. Retki järjestetään 30.12. Kimmo Valta. Sonkajärven kk:n pyn vuosi- ja syyskokous ma 30.11. klo 17 alkaen Kersilössä Mirja ja Jorma Kaaretkosken talossa (Ivalontie 2057). klo 12-14.30, Oulu, Lapland Hotel Oulu (Kirkkokatu 3), Kokoustila Saariselkä. Johtokunta klo 18. POHJOIS-POHJANMAA Euroopan ja Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus -koulutusseminaari la 16.1. klo 19 kunnanviraston Veteli-salissa. Satamakatu 4, 3krs Tornio. 040 721 0636. Kivijärvi: Lokakylä-Talviaislahti py:n Syyskokous su 29.11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Juvan kj:n syyskokous pe 4.12. ja ilm. 8.12. Johtokunta kokoontuu ennen kokousta.. Oulun Keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ma 7.12. klo 18 Keskustan piiritoimisto, Koulukatu 31 a 2. ja Vesaiset tj. Hinta sis.: kuljetus Kososen turistibussilla ohjelman mukaan ja pääsylippu esitykseen (katso- Keskustassa tapahtuu mo 313) Postitamme kotiin maksukuitin ja ohjelman. klo 18.30 Kuismalla. ita-savo@vesaisaiset.fi 01.01.2016 mennessä. Ilm.: www.keskustanuoret.fi/etusivu/politiikan-akatemiat-2015. klo 19 Aulis Nevalalla, Pollarintie 35. Kokouksessa alustaa ke Markus Lohi Posio. Keskustanaisten Kempeleen py:n sääntömääräinen syyskoko- us to 3.12. Snellmaninkatu 19 c 16, 00170 HKI. klo 17 Alvariini. Peräseinäjoen Vesaisten kokous ke 2.12. Rautiosaaren py:n syyskokous ma 30.11. Mahdollisuus myös ruokailla. Johtokunta kokoontuu klo 17. Oulu. klo 18 Nuorisoseura RuNsU:n tiloissa Ruonanpirtintie 4, 97715 Raiskio Rautiosaari; py:n sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. Nivalan uusi kaupunginjohtaja pitää kokousesitelmän ?Tulevaisuus Nivalassa?. Hinta- ja lisätiedot sekä ilm. UllaRiitta Juuti. Hirvensalmen, Mäntyharjun ja Pertunmaan Keskustaväen Pikkujoulut Lounasravintola Pertun Pirtissä pe 11.12 klo 19 alkaen. Kahvio ja onnenpyörä. ITÄ-SAVO Lappajärven Keskustanuorten syyskokous 29.11. Kuusamon Kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous to 3.12. 1.12. mennessä jaana.kytta@vesaiset.fi tai 040-172 5005. Ahvensalmi-Juvolan py:n syyskokous pe 4.12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 18.30. Johtokunta kokoontuu klo 17. Piiritoimistolla. klo 18 valtuustosalissa. NAISPiiri, syyskokous su 29.11. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat ja päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta sekä jäsenistön liittämisestä samaan yhdistykseen Otavan py:n kanssa. klo 18.30 Oravantie 1, 93600 Kuusamo. retkelle, puh. 040 415 8759. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. klo 19. Kokouksen jälkeen pikkujoulu. Kokkola. klo 14 kaupungintalolla Otavassa. Pyhäjärvi. klo 18 Paltamon Nesteellä. Peruuttaminen: Sairaustapauksissa lääkärin todistuksella. Eeva Harjula p. Lasten joulukerho la 28.11. klo 10-15 Virastotalo II, Kannuskyläntie, Himanka. Esitysten lajiva- Kauhajoen keskustanuorten syyskokous 4.12. klo 13 Rauni ja Osmo Makkosella. Peräseinäjoki Keskustanaisten pikkujoulu ti 1.12. klo 16.30 Keskustan piiritoimistolla, Yliopistonkatu 17 B (2. klo 18 Kunnan valtuustosali. Mukana piirin tj. Kokkolan keskustanaisten syyskokous ti 1.12. Lapset voivat olla kerhossa koko ajan tai osan aikaa. Ilm. klo 18.30 piiritoimistolla. Isojoki, keskustanuorten syyskokous pe 18.12 klo 19 Sotkan Erähovissa Kauhajoki. KESKI-POHJANMAA Piiri, syyskokous la 28.11. Tied. Kahvitarjoilu! Oulainen. klo 18.30 kaupungintalolla. Kokous alkaa heti Haapaveden taajaman py:n kokouksen päätyttyä. Kempele. Oulun akatemia järjestetään yhdessä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paltamo, kirkonkylän py:n syyskokous su 29.11. klo 10.30 Märsylän koululla Kannuksessa. klo 13.30 valtuustosalissa. Pyhäjärvi. Kahvitarjoilu ja valtakirjantarkastus klo 10. Poliittinen tilannekatsaus puoluesihteeri Timo Laaninen. Veteli. Yhteensattumien vuoksi muutos kokousaikaan: Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pe 27.11. Välikylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 1.12. Kahvit klo 18 alkaen. Vanhemmilla on mahdollisuus tuoda lapsensa kerhoon askartelemaan, leikkimään ym. Vesaisten retki Helsinkiin Disney on Ice 25-vuotisjuhla - näytökseen 6.2.2016 klo 14.30. Bussiaikataulu: Klo 8.00 Kerimäki, Kososen tallit, 8.10 Haapakallio, Niskavuoren portti, 8.20 Prisman pysäkki, 8.30 Savonlinna l-autoas., 8.35 Laitaatsilta ABC:n pysäkki, 8.45 Kallislahti TB, 9.10 Rantasalmi nh, 9.25 Hiismäki th, 9.50 Juva ABC, 10.20 Lähemäki Siwa, 10.25 Mikkeli matkakeskus, 10.35 Otava pikav.pysäkki, 10.50 Uutela pikav.pysäkki, 11.40 Kuortti ABC (11.10 ? 11.40 tauko). Kahvit alkaen klo 18. Keiteleen Keskusta ry:n syyskokous ti 1.12. Tarjolla jouluista puuroa ja tasokasta ohjelmaa!!!. klo 17. Marialle p. Esityslistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntömuutos ja nuorisoyhdistyksen lakkautus. Etelä-Korpilahti, py:n ja Keskustanaisten Etelä-Korpilahden py:n sääntömääräiset syyskokoukset ti 1.12. klo 18 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. Vittikko-varvikon py:n syyskokous 29.11. klo14 Pirjo ja Hannu Arolalla Sallan kirkolla. Johtokunta tuntia aikaisemmin. Ranua. krs) ETELÄ-SAVO Joroinen, kj ry:n syyskokous la 28.11. klo 10 virastotalolla. Nykypolven kokemuksia tasa-arvosta. Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen-tapahtuma on uintiretki Tanhuvaaran Spahan. 20 ta 59,50 e/hlö sis. Ohjelma alkaa klo 18.30, kahvitarjoilu klo 17.45. Paikalla ke. Markku Rossi. Salahmi, pyn syyskokous Pohjoisella koululla ti 1.12. Mukana piirin tj. Käsitellään lisäksi sääntömuutos, nimenmuutos Keskustan Haapaveden py:ksi. Haapavesi. Pyhäjärven kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 29.11. mennessä. klo 17 kunnantalolla. klo 16.30 Kauhajoen ABC. Teuva, Norin py:n sääntömääräinen syyskokous pe 4.12. klo 11-16 (paikka nro. Itä-Taivalkosken py:n sääntömääräinen syyskokous Hutun koululla ma 30.11. Mestaritontun seikkailut on tarkoitettu yli 6-vuotiaille lapsille ja sadun lumoihin uppoaville aikuisille. klo 17.30 Helena ja Viljo Oinaalla. ja lisätiedot 25.11. Kj:n syyskokous 12.12. Lapin piirin syyskokous la 28.11. klo 13 Rovaniemellä hotelli Sky Ounasvaaralla, Juhannuskalliontie. klo 18 (johtokunta klo 17) Keskustan piiritoimistolla Yliopistonkatu 17 B (2.krs). Keskustanaiset: Keski-Suomen keskustanaiset ovat mukana järjestöjen joulumessuilla Jyväskylän Hipposhallilla la 5.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 13.12 klo 17 Osuuspankin kokoustilassa. Haapaveden taajaman py:n sääntömääräinen syyskokous ma 30.11. 1. Puhuu ke. Kaikille avoin lasten Liikuntakerho pe 4.12. Ministeri Juha Rehula on paikalla klo 12.00-13.15. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 30.12. Hinnat: aikuiset 20 euroa, lapset 12-15 v. Markus Lohi. Rovaniemi. Sääntömääräiset asiat. POHJOIS-SAVO Kirkonkylä/Rasimäki pyn syyskokous su 29.11. Esillä sääntömääräiset asiat. KAINUU Kainuun Keskustanuorten 70-vuotisjuhla pe 27.11. (Matkahuollon baari). Bussi lähtee Ruokolahden Rasilasta ja ajaa 6-tietä Kouvolan kautta Helsinkiin. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. menn. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Maksu Tanhuvaaran vastaanottoon. Paikalla myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner. Vesaisten Keskusliitto järjestää kirjoituskilpailun aiheesta ?Vesaisissa tapahtuu
Ilman turvapaikanhakijoiden ja myöhemmin pakolaisstatuksen saaneiden henkilöiden asianmukaista kotouttamista sekä työkyvyn varmistamista emme saa huoltosuhdettamme kestävälle pohjalle, Talja toteaa. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen. Vesaisvuosikymmeniin on mahtunut paljon koettavaa ja nähtävää, iloa ja uusia ystäviä. . He olisivat valmiita palkkaamaan turvapaikanhakijoita, mutta laki estää sen. Henkilöllisyyspapereiden kanssa maahan saapu- va turvapaikanhakija asetetaan Suomessa kolmen kuukauden karenssiin, jonka aikana palkkatyötä ei saa tehdä. Hän käy usein yhdessä lastenlastensa kanssa vesaistapahtumissa. Ilman papereita saapuvilla karenssi kestää puoli vuotta. Tähän olisi Taljan mielestä saatava muutos. . Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. settava kotoutumisraha maksaa palkkatukena yrittäjälle, kansanedustaja Martti Talja (kesk.) ehdottaa. Yrittäjän pitäisi tällöin työllistää turvapaikanhakija ja maksaa tälle lainmukainen palkka. Talja kertoo keskustelleensa useiden työvoimapulaa potevien yrittäjien kanssa. Kuva: Peter Holst Maisa Pyykkösen elämäntapa: Kerran vesainen, aina vesainen MAIJA-LIISA PYYKKÖNEN on pitkän linjan vesaisaktiivi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Sen on määrä tulla julki lähipäivinä. Maijala on agrologi ja varatuomari Savukoskelta. Eduskunnassa hän on jäsenenä muun muassa ympäristövaliokunnassa. Maijala on osakas myös Lapin kalatalouskeskukseen kuuluvissa Sodankylän Orajärven ja Savukosken Tenniön osakaskunnissa. Hän on toiminut opettajana, opettajakoulutuksen johtajana, yli 30 vuotta Järvenpään valtuustossa sekä 16 vuotta kaupunginhallituksessa. Maisa on ollut myös Vesaisten Keskusliiton hallituksessa ja varapuheenjohtajana sekä Uudenmaan piirin puheenjohtajana ja hallituksessa. On upeaa nähdä, että vapaaehtoinen toiminta perheiden ja lasten hyväksi jatkuu, hän iloitsee. . Toivon, että monet vesaiset kertoisivat vaikka pienenkin muiston vuosien varrelta, ei tarvitse olla mitään kaunokirjallisia teoksia, kannustaa Pyykkönen. Maisa Pyykkönen on mukana luomassa muistoja myös seuraaville sukupolville. Uusi kalastuslaki tulee voimaan ensi tammikuun alussa. Maijala on ollut mukana myös uuden kalastusasetuksen laatimisessa. Hän on ollut mukana perustamassa Vesaisten osastoja Vantaalle ja Järvenpäähän, vetämässä kerhoja ja leirejä sekä toiminut aktiivisesti Vesaisten kansainvälisessä toiminnassa. NYT, MELKEIN 30 vuotta myöhemmin, Maisa Pyykkönen on uudelleen mukana Vesaisissa ja toimii vapaaehtoisena toiminnanjohtajana Uudenmaan piirissä. Alun perin mukaan vesaistoimintaan houkutteli ajatus siitä, että voisi olla tekemässä jotain sellaista perheiden hyväksi, joka kohdistuu kaikkiin lapsiin tasavertaisesti. Edelleen sama tavoite on kirkkaana mielessä, etenkin, kun maailma on muuttunut niin paljon sitten 70-luvun lopun. . Maijalan omassa perheessä harrastetaan kotitarvekalastusta ja hänet itsensä voi nähdä myös Tenniöjoen rannassa virvelin kanssa. Valtuuston kokous pidetään maanantaina 14.12.2015 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Talja ehdottaa kotoutumisrahan maksua palkkatukena Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi ON selvitettävä, voitaisiinko turvapaikanhakijalle mak- Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. 21 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Seija Kuikka jatkaa puheenjohtajana KESKUSTANAISTEN Etelä-Savon piiri on syyskokouksessaan valinnut mikkeliläisen Seija Kuikan jatkamaan piirijärjestön puheenjohtajana. Vesaiset ovat auttaneet minua näkemään, että moniin asioihin on saatava muutos, jotta voisimme edelleen asua yhdessä hyvässä Suomessa, sanoo Pyykkönen haastattelussaan Vesaisten 30-vuotisjuhlajulkaisussa ?Lapsen asialla - Vesaistyön arkea ja juhlaa 1956-1986?. AIKOINAAN lausutut sanat muutoksen tarpeellisuudesta ovat vieneet Pyykköstä eteenpäin kaikki nämä vuodet. Harrastustoiminnasta on tullut entistä tavoitteellisempaa ja kilpailuhenkisempää. Vesaistoiminta on edelleen merkityksellistä: kasvatamme ihmisiä sosiaalisuuteen, yhdessäoloon ja opetamme ottamaan toi- set huomioon. Monien vesaistuttujen toimijoiden lapset ja lastenlapset ovat nyt mukana toimimassa. VESAISTEN KESKUSLIITTO on julkistanut juhlavuoden kunniaksi kirjoituskilpailun, jonka tarkoituksena on kerätä vesaismuistoja ja tarinoita vuosien varrelta. Kilpailun sadosta koostetaan 60-vuotisjuhlajulkaisu. Jokainen voi osallistua kilpailuun omista lähtökohdistaan käsin. . Ehkä sieltä on jo kasvamassa seuraava vesaisaktiivi. Lisätietoja kirjoituskilpailusta ja osallistumisohjeet vesaisten verkkosivuilta. Timo Jussila johtaa Hausjärven keskustalaisia HAUSJÄRVEN Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa Timo Jussila, varapuheenjohtajaksi Mika Ågren ja sihteeriksi Päivi Linna. Johtokunnan jäseniksi valittiin: Esko Ihalainen, Timo Silvan, Timo Nuora, Pekka Lokinperä, Minna Myyrä, Auli Pulli, Heini Ristavaara, Simo Jaakkola, Timo Metsola, Satu Hietanen. Maijala Kalatalouden keskusliiton puheenjohtajaksi KESKUSTAN kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on valittu Kalatalouden keskusliiton puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin Pertti Mäki-Hakola, Kari Kulmala ja Timo Matinlassi. Maijalan mielestä kolmivuotinen puheenjohtajapesti on juuri nyt haastava ja mielenkiintoinen, koska lainsäädäntö on muuttumassa. Varapuheenjohtajana jatkaa Anni Panula-Ontto-Suuronen Mikkelistä. Muut johtokunnan jäsenet vuodelle 2016 ovat: Outi Kiesilä Hirvensalmi, varalla Tarja Kesti, Elisa Hänninen Juva, varalla Mervi Heinonen, Ansa Riikonen Kangasniemi, varalla Tuula Paavilainen, Riitta Savikurki Pertunmaa, varalla Pirkko Hänninen Mikkelistä, Kaija Viljakainen Pieksämäki, varalla Anna Jäderholm sekä Arja- Leena Saastamoinen Mikkeli/Ristiina, varalla Helena Kauppinen. Maisa Pyykkönen käy usein yhdessä lastenlastensa kanssa vesaistapahtumissa. Sukupolvien jatkumosta kertoo myös Pyykkösen 3-vuotiaan tyttärenpojan vilpitön kysymys viimeisimmässä vesaistapahtumassa: ?Mummu, minne menemme Vesaisten kanssa seuraavaksi??. Vesaisissa meillä ei ole samaa suorittamispainetta, vaan korostamme yhdessäolon tärkeyttä, yhteisvastuuta sekä ajan antamista lapsille, Pyykkönen kertoo. ENSI VUONNA koittava Vesaisten 60-vuotisjuhlavuosi tuntuu Maisa Pyykkösestä erityisen hyvältä.
Mikä ja mitä on bruttokansantuote eli BKT? 10. 22 27.11.2015 TIETOTESTI 1. Kieltoa lievennettiin 1944, mutta lopullisesti tanssikieltorajoitukset poistuivat... Minkä erikoisalan lääkäri on hippiatri? 9. joulukuuta 1939. 6. Kuka USA:n viimeisimmistä (1997-2015) ulkoministe- reistä on ainoana vieraillut virkakaudellaan Suomessa: Madeleine Albright, Colin Powell, Condoleezza Rice, Sudoku ta Kreikasta on ensimmäinen muistiinmerkintä olympialaisista? 9 3 2 6 4 9 5 2 1 2 9 5 3 8 6 7 8 4 2 3 8 9 7 6 1 4 5 1 4 9 6 3 1 8 1 9 7 7 Viivi & Wagner B. Kuinka vanha perinne on olympialaiset eli miltä ajal4. Kesäkuussa 1940 se kumottiin, mutta astui uudelleen voimaan jatkosodan alettua kesäkuussa 1941. Virtanen 1 1 7 3 9 6 2 5 4 1 2 7 2 7 9 8 7 3 7 4 6 7 7 8 7 2 1 2 5 9 5 4 3 9 1 2 3 Mikä on Auringon lämpötila. Missä maailman maista on lukumääräisesti eniten muslimeja: Indonesia, Intia, Nigeria, Pakistan, SaudiArabia. Milloin? 2. Mitä nuo 715 lamppua symboloivat: kirkon ikää, kristillisen jouluperinteen alkamisvuotta, Suomen uskontojen seurakuntien lukumäärää? Hillary Clinton, John Kerry? 5. Valtakunnan ykkösjoulukuusi on jo pystytetty omalle paikalleen Turun tuomiokirkolle. Mikä on Auringon lämpötila? 8. Suomi oli ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, jossa oli voimassa tanssikielto. Se alkoi 7. Mikä on viikon ensimmäinen päivä? 3. Missä he ovat nyt, entiset Kataisen hallituksen ministerit: liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.), puolustusministeri Stefan Wallin (rp.), kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.)? 7. Kuva: Petra Pöyliö 9 4 1 3 6 8 8 3 6 7 4 7 2 5 4 1 9 8 7 5 1 4 8 9 2 3 6 9 3 2 7 6 1 4 5 8 3 7 2 6 8 4 5 9 1 6 1 8 9 5 3 4 7 2 7 2 5 1 6 9 3 8 4 8 6 1 4 3 2 9 7 5 4 8 6 3 5 2 7 1 9 4 5 9 7 2 1 6 3 8 3 4 9 8 7 5 6 2 1 3 6 7 2 4 8 5 9 1 7 2 1 3 4 9 8 6 5 1 3 6 5 9 7 8 4 2 1 4 5 9 3 6 8 7 2 8 3 4 1 6 5 9 2 7 9 7 4 2 8 3 1 5 6 2 9 8 5 1 7 3 6 4 9 6 5 8 7 2 3 1 4 5 8 2 6 4 1 7 9 3 8 2 3 1 9 5 6 4 7 1 4 6 2 3 8 7 5 9 4 5 7 3 1 8 2 6 9 6 1 4 8 7 3 9 2 5 2 8 7 5 9 6 1 4 3 6 9 3 7 2 4 5 1 8 5 7 9 6 2 4 1 8 3 5 9 3 4 1 7 2 8 6 2 1 8 9 5 6 4 3 7. Se saa ylleen 715 lamppua, jotka sytytetään lauantaina klo 17
marraskuuta 2015. Tänään Hilkka, ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakko. Aurinko laskee Helsingissä 15.28, Oulussa 14.36 ja nousee huomenna Helsingissä 8.49, Oulussa 9.38. PÄIVÄN SANA Herra, älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön. Ps. Siinä iso elukka vertautuu ihmiseen Ristikko PERJANTAINA 27. Hirvikolarissa kenelläkään ei ole kivaa. Siispä hirvi, älytön luontokappale, ei tule maantielle kiusallaan. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Mikä se on tuo nuori sälli Mäkkärin autokaistalla kupeet polttavina muuta kuin kiimainen ja nälkäinen. SAMAAN AIKAAN toisaalla, esimerkiksi helsinkiläisessä pubissa on voitu, ainakin teoriassa, nähdä kolme veikkosta ottamassa virkistävää tuoppia, suuren veljeyden vallitessa. Herrat ovat Jari Aarnio, Heikki Lampela ja muuan Nikita, alkuperäiseltä nimeltään Juha Valjakkala. Se lähtee liikkeelle kun jahdataan, se lähtee liikkeelle kun on asiaa. Jos Kalevalassa ratsastetaankin hirvellä, niin eipä sen kesyttäminen ole onnistunut, yrityksistä huolimatta. Hirven selästä, jos sinne jotenkin sattuisi pääsemään, lähtee nopsaan kuin juntti baareissa kiertävän rodeohärän selästä. Pitkäjalkaisena hirvi olisi oiva kaveri tukinajossa, vaikka olisi umpihankea, mutta kun ei saada kesyyntymään eikä talttumaan. MAAILMA on niin muuttunut, että enää ei kerrota niitä kahta saksalaisvitsiä. Ensimmäisessähän saksalaiset varoittivat lajitovereitaan pöllimästä maitolavoilta, tyhjennettyjen tonkkien meijerin paluukuormia, ?Tummeli juusto, paska juusto?. Toinen heko-heko oli sitten se, että saksalaiset odottivat kolme tuntia hirvivaroitusmerkin edessä nähdäkseen ilmaisen nähtävyyden. aivan täysin. 143:2 SANANPARSI Ei paha pahalla paranek eikä viina juomalla lopuk. Pielisjärvi KANSA KASKUAA Eestiläinen lapsi kysyi äidiltään: ? Miksi täällä meidän eläintarhassa ei ole poroja? . Ja mikä onkaan herrojen yhteisen tuopinnoston aihe? Kaikkien kuuluisi olla linnassa, mutta hei, me ei olla! Jari Nenonen HIRVEN SAAVAT liikkeelle kuulemma kiima ja nälkä. Se on suunnilleen yhtä upea lause kuin hauki on kala. Naavaturpa, pihkaniska, mitä vielä. 23 27.11.2015 Hirviä ja ihmisiä HIRVI ON metsän kruunupää. 500-600 kiloa massaa, juuri sellaisella korkeudella että se musertaa nykyauton. Hirviaitoja on kiitettävän paljon, mutta paljon on aitaamatonta taivalta. Erotuksena karhuun se, että ei tarvitse keksiä kiertoilmaisuja, hirveä voi sanoa hirveksi. HIRVI LIENEE punkin jälkeen tappavin eläin Suomen luonnossa. Kuule, poroja näkee ilmaiseksi kännissä kaupungilla. Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen Vuoropäällikkö 044 7370 263 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko perhevapaalla Annukka Kaarela opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Samuli Nissilä 044 7370 261 Juhani Ojalehto 044 7370 264 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pauliina Pohjala perhevapaalla Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 www.suomenmaa.fi uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 Valokuvaaja: Maria Seppälä Ulkoasu: Mikko Eronen 044 7370 386 Valokuvaaja: Jari Laukkanen 044 5966 879 Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 Vastaukset: 1) 9/1948, 2) kirkon ikää: Turun tuomiokirkko vihittiin käyttöön 1300, 3) tiettynä ajanjaksona yhdessä maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvo, 4) Hillary Clinton kesäkuun lopulla 2012, 5) Indonesia 210 milj. (87 % maan asukasluvusta), 6) Kyllönen ja Virkkunen europarlamentaarikkoina, Wallin kansanedustajana, 7) 6060 astetta Celsiusta, 8) hevoslääkäri, 9) maanantai, 10) vuonna 776 eaa eli ennen ajanlaskumme alkua.
Hollande on mielestäni etsimässä ainakin konkreettista yhteistyötä venäläisten kanssa. . Samalla luulen, et- tä Ranska on nyt entistään enemmän valmis Syyria-ratkaisuun, joka sisältäisi jonkun rooli Assadille. . Sitä paitsi EU, mukaan lukien Ranska, on uudistanut pakotteitaan Venäjää vastaan vielä viime viikolla, Clerc muistuttaa. . Tämä tarkoittaa, että hänen viiteryhmänsä ovat sotilasliitto Nato ja EU. . Jos nyt sanomme, että Isisin lyöminen on etusijalla, se ei välttämättä tarkoita, ettemme olisi enää kiinnostuneita Assadin kaatamisesta. . Pieniä taktisia myönnytyksiä Venäjälle voimme toki tehdä, . Hollande varmasti yrittää koordinoida tulevia liikkeitään Washingtonin ja Berliinin kanssa. Ranska ei tule hyväksymään sellaisia presidentinvaaleja, joissa Assad on ehdolla, kiteytti Tetrais Wall Street Journalin haastattelussa. CLERC on samoilla linjoilla. Ranskan presidentin Francoise Hollanden mukaan presidentti Bashar al-Assadilla ei ole poliittista tulevaisuutta Syyriassa. Kuva: Stephane De Sakutin/Lehtikuva/AFP Photo jän lähentyminen on mahdollista, vaikka Assad välejä hiertääkin. . Paikan päällä sotilaallinen yhteistyö toimii jo: Charles de Gaulle?n meriryhmä, eli lentotukialus Charles de Gaulle ja sitä tukevat alukset, ovat olleet yhteydessä venäläisten merivoimiin, jotka toimivat Syyrian Tartous-tukikohdasta. . Mutta Ranskalla on myös toimittava tietyllä kontekstilla, koska sen partnerit eivät välttämättä halua mitään kuherruskuukautta Putinin kanssa, Clerc jatkaa. SISÄPOLIITTISESTI Hollanden on erittäin vaikeata perääntyä Assadin syrjäyttämistä koskevista mielipiteistään, varsinkin kun suurin osa hänen poliittisista vastustajistaan on jo pitkään ollut sitä mieltä, että Assadin kanssa tehtävä jonkinasteinen yhteistyö olisi pieni hinta Isisin lyömisestä. Hollandin poliittinen takinkääntö tulkittaisiin avoimeksi tappion myöntämiseksi.. 24 27.11.2015 OSTAMME: Hollande tahtoo liittouman, mutta ei Assadia t LVQBSJ NFTTJOLJ BMVNJJOJ LBBQFMJ SVPTUVNBUPO SPNVBLVU SEKÄ NOUDAMME veloituksetta autoromut ja rautaromut HANNU AALTONEN/STT MOSKOVA MEILTÄ LÖYTYY KUN Ranskan presidentti Fran- t VVEFU &9*%& BLVU t LÊZUUÚSBVEBU t IZESBVMJJLLBMFULVU cois Hollande puhuu suuren liittouman luomisesta äärijärjestö Isisiä vastaan yhdessä Venäjän kanssa, arvostelijoiden mukaan kyseessä on pelkkä poliittinen retoriikka. Hollande on toistuvasti sanonut, ettei Syyrian presidentti Bashar alAssadilla ole missään olosuhteissa poliittista tulevaisuutta maassa. KATSO MYÖS! myytävää kalustoa LPUJTJWVJMUB XXX VUBDPO ý ® Hyvä yvä luottokelpoisuus ©Soliditet 2012 VENÄJÄ taas on korostanut, että päätös siitä kuka Syyriaa tulevaisuudessa johtaa, kuuluu syyrialaisille. Assadin syrjäyttäminen johtaisi Venäjän mukaan maan lopulliseen hajoamiseen ja vajoamiseen terroristien käsiin. . Putin on ilmoittanut, että Venäjän merivoimat tulevat auttamaan ranskalaisia aluksia ja kohtelevat heitä kuin liittolaisia, analysoi Turun yliopistossa poliittista historiaa opettava Louis Clerc. RANSKALAISTUTKIJA Bruno Tertraisin mukaan Ranskan ja Venä- UTACON OY Varastotie 9, 91600 Utajärvi t ma-pe 07-16 Q t XXX VUBDPO ý mutta emme strategisia. Hollande on edelleen atlantisti. Luulisin, että Hollande on tosissaan hakemassa yhteistyötä Venäjän kanssa. Ennen kantamme oli: ei Assadille ja ei Isisille