Suomenmaa 28.04.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Epävarmuus kuitenkin jatkuu. Kenttäraati Ulkomaat Vieraskolumni Kaupungeissa tehtävä pitkäjänteistä työtä Trumpin hallinnossa maltillisempi vaihe? Keskustan ajatus harhaili kuntavaaleissa. 6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 17 / 28.4.2017 / 4,80 ? a a r a Ei v a u t s i n n o ä p e Tästä piposta syntyi iso kohu. vähemmälle huomiolle jäi itse kaivos, Josta kerrotaan hyviä uutisia
sisältö 28.4. 2017 Silppukone söi käden ?Olen sodan invalidi, en sotainvalidi?, Jouko Loikkanen sanoo 2 28.4.2017 s. 18
Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana. Antti Kaikkonen s. 14 Annina Ruottu: Nyt jos koskaan tarvitaan ulkopolitiikan osaajia s. 2017 3. 10 Kansainvälisen matkailun kasvu lisää turvallisuusuhkia Lapissa s. 30 Keskustanaisten Elsi Kataisen tilalle valitaan kesällä uusi puheenjohtaja s. 42 Hiilinielut ovat elinehto, toteaa akateemikko Markku Kulmala s. 35 Puoluevaltuusto pui syntyjä syviä ja pohti tulevaisuutta s. 40 28.4
Kannatusosuus oli siis nyt 17 4 28.4.2017 prosenttia pienempi kuin kaksi vuotta sitten. Kun katsotaan Suomen kahdenkymmenen suurimman kaupungin listaa, niistä viidessätoista kannatus putosi enemmän kuin 17 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kuntien jälkeen suurimmat menetykset kahdessa vuodessa koettiin Kotkassa, Tampereella ja Lahdessa, joissa kannatus puolittui eduskuntavaaleista. Keskustan puoluevaltuusto aloitti analyysin teon viime viikonvaihteessa pohtimalla syitä kaupunkikannatuksen alhaisuuteen. Vastauksia kannattaa etsiä täsmällisemmillä kysymyksillä, kuten: miksi keskustan kannatus suurimmissa kaupungeissa on kuntavaaleissa paljon heikompi kuin eduskuntavaaleissa? Pääkaupunkiseudun numerot ovat tässä suhteessa jopa hätkähdyttäviä. Vai onko keskustan helpompi saada myös kaupunkilaisiin vetoavia ehdokkaita koko vaalipiirin kattavissa vaaleissa kuin kaupunkien paikallisvaaleissa?. Koko maan keskiarvoa parempi tulos tehtiin näiden lisäksi Mikkelissä, Lappeenrannassa ja Kuopiossa. Rovaniemellä, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa selvittiin lähes saman suuruisella tappiolla kuin koko maassa keskimäärin. On siis kysyttävä, miksi keskusta on suurissa kaupungeissa eduskuntavaaleissa selkeästi uskottavampi vaihtoehto kuin kuntavaaleissa? Olisiko niin, että valtakunnallisissa vaaleissa keskustan teemat puhuttelevat kaupunkilaisia paremmin kuin paikallisvaaleissa. perustettu 1908 . Kuntavaaleissa keskustan ehdokkaita äänesti vain 2,8 prosenttia helsinkiläisistä. Tuloksia ei selitä se, että keskustan valtakunnallinen kannatus oli eduskuntavaaleissa 3,6 prosenttiyksikköä korkeampi. Pääkaupunkiseudulla jäätiin nimittäin selvästi jälkeen jopa vuoden 2011 eduskuntavaaleista, joissa keskustan valtakunnallinen kannatus oli 15,8 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä matalampi kuin näissä kuntavaaleissa. Ongelma ei rajoitu pääkaupunkiseudulle. Keskustan kannatus oli eduskuntavaaleissa 21,1 ja kuntavaaleissa 17,5 prosenttia. Keskustan kannatusosuus putosi näissä kuntavaaleissa alle puoleen kahden vuoden takaisista eduskuntavaaleista sekä Helsingissä, Espoossa että Vantaalla. Jyrkintä alamäkeä lasketeltiin Helsingissä, jossa puolueen kannatus oli eduskuntavaaleissa 7,2 prosenttia. Porissa, Turussa, Kouvolassa ja Vaasassa kannatusosuus putosi eduskuntavaaleista yli 30 prosenttia, Hämeenlinnassa 28 prosenttia. Keskustan kannatus nousi eduskuntavaaleihin verrattuna vain Seinäjoella ja Salossa. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Miksi keskusta on suurissa kaupungeissa eduskuntavaaleissa selkeästi uskottavampi vaihtoehto kuin kuntavaaleissa? Pääkirjoitus Keskusta saa kaupunkiääniä enemmän eduskuntavaaleissa kuin kuntavaaleissa K onkarikansanedustaja Seppo Kääriäinen on kehottanut keskustaa tekemään armottoman rehellisen analyysin kuntavaalien tappiosta
Toimittajalta Provinssihallien tuhkimotarinat Kysyin kerran jääkiekkomieheksi tiedetyltä presidentti Sauli Niinistöltä, onko hänellä suosikkiseuraa kanadalaisissa NHL-joukkueissa, jääkiekon kotimaassa kun oltiin. ??Voi voi, kun minä en osaa kannattaa kuin noita Salon Palloilijoita, presidentti tunnusti. Sanoin ymmärtäväni kyllä yskän; itsellenikin on pysynyt mysteerinä, miten jotkut vain valikoivat fanituksensa kohteita ilman minkäänlaisia kotiseututai muita siteitä. Oma jääkiekkojoukkueeni on pysyvästi synnyinkaupunkini Kuopion KalPa, vaikka Tampereellakin on vierähtänyt seitsemän vuotta ja Helsingissä jo parikymmentä. Tänä keväänä tapahtui pieni urheilullinen ihme. KalPa löi ällikällä koko suomalaisen jääkiekkoyleisön ja eteni liigafinaaleihin asti. Hienointa lätkätunnelmaa kun ei löydä kuohuviinilasien kilinästä mahtipontisten areenoiden vip-aitioissa. ja pelaamalla joukkueessaan itse. Tie huipulle ei siltikään ollut helppo, ja matkalle mahtuu surkeita epäonnistumisenkin hetkiä. Tuntui vähän samalta kuin hengettömällä Pasilan areenalla, jossa oluttuopin haku erätauolla on yleensä kiinnostanut itse peliä enemmän. NHL-hallin piippuhyllyllä istuskellessani jouduin myöntämään, että tunnelman puolesta olisin mieluummin nukkavierussa Niiralan montussa jännittämässä, kun KalPa ja rakas arkkivihollinen, Jyväskylän JYP ottavat mittaa toisistaan. Jos jääkiekkoliigassa väännettäisiin vuodesta toi- seen Kanada-maljasta vain isojen kaupunkien rikkaiden suurseurojen kesken, ainakin oma kiinnostukseni sarjaa kohtaan hiipuisi. Melkein joka vuosi jokin suurella sydämellä ja pienellä budjetilla pelaava maakuntien porukka kasvaa kuitenkin rumasta ankanpojasta joutseneksi. Mutta kaikkea ei voi ostaa suurilla seteleilläkään. 28.4. Edellisestä kerrasta ehti vierähtää jo 26 vuotta. Saavutuksesta on kiittäminen paitsi itse joukkuetta ja valmennusta, myös omistaja Sami Kapasta. Sen aistii parhaiten provinssien karuissa jääladoissa paksussa lihapiirakan tuoksussa ja toppatakkien kahinassa. Pekka Pohjolainen Jääkiekko on maan ykkösurheilu, jonka ympärillä pyörivät isoimmat rahat. Entinen pelaajatähti pelasti kasvattajaseuransa konkurssin jälkeiseltä korpivaellukselta kiekkouransa tienesteillä . Sattumoisin muuallakin Savossa jääkiekko kukoistaa nyt, kun mikkeliläisetkin pelaavat liigassa ja savonlinnalaiset veivät mestaruuden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Joitakin vuosia sitten kävin katsomassa NHL-pelin paikan päällä Torontossa. 2017 5. Ankeimpina aikoina yleisökin hylkäsi ja Niiralan montussa jouduttiin pelaamaan lähes tyhjille katsomoille. Itse tarinasta värikkäät vaiheet tekevät tietysti vielä hienomman. Tänä vuonna se oli Kuopion KalPa, jonakin toisena vuonna se on ollut Porin Ässät, Hämeenlinnan Pallokerho tai joku muu. Ja hyvä niin. Puitteet olivat komeat ja ottelussa paikallista lauantai-illan hockey-huumaa, meikäläisiä pelaajiakin isojen maailmantähtien seassa. Silti jotain kattauksesta puuttui
Esityksellä halutaan vastata nopeasti muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin sekä luoda lisää yksilöllisiä opintopolkuja nuorille ja aikuisille. Lisäksi hallitus toivoo, että uudistuksella voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä, vähentää koulutuksen byrokratiaa ja lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Eduskunnan sivistysvaliokunnan pu- heenjohtajan, kansanedustaja Tuomo 6 28.4.2017 Puumalan (kesk.) mielestä on tärkeää, että uudistus pääsee viimein eduskuntakäsittelyyn. ??Uudistus suuntaa tulevalle vuosikymmenelle ja antaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille välineitä toteuttaa omia uudistuksiaan. Keskustan ammatillisen koulutuksen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen kiittelee, että uudistus tuo oppisopimuskoulutuksen rahoituksen samalle viivalle oppilaitosmuotoisen koulutuksen kanssa. ??Tämä on mullistava uudistus, ja se tulee ohjaamaan etenkin aikuisopiskelijoita oppimaan työtä tekemällä yhä enemmän, Honkonen uskoo. Suomenmaan tietojen mukaan neuvottelujen aikana hallituksessa väännettiin kättä muun muassa siitä, miten paljon koulutuksen järjestäjille annetaan itsenäistä päätäntävaltaa ammattikouluissa. Kokoomus ajoi tiukempaa ministeriöohjausta ja voimakasta tulosrahoitusta ? keskusta alueellisten tarpeiden huomioimista ja tukevampaa perusrahoitusta. Valmisteluvaiheessa esillä ollut ammattikoulujen yhtiöittäminen kaatui neuvotteluissa keskustan vastustukseen. Ajassa Sanottua Kannattaako EU:n julistaa tukeaan Macronille. unionistit ovat Macronin kannalla muutenkin? Vesa Vares Twitterissä Viimeinen varoitus! Demarit ja maltillinen oikeisto saamassa muistutuksen kuolevaisuudesta Ranskassa. Uudistuksia pakko saada aikaan! Liisa Jaakonsaari Twitterissä Perhevapaauudistus toteutuu viimeistään jahka perussuomalaiset on oppositiossa. Nyt on hyvä aika keskustella parhaista malleista. Rosa Meriläinen Twitterissä Paula Åström Hallitus haluaa, että ammatillinen koulutus vastaa nykyistä paremmin muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin. Ammattikouluremontti suuntaa ensi vuosikymmenelle Eeva Kärkkäinen Hallituksen puoliväliriihen yhteydessä julkaistiin hallituksen esitys ammatillisen koulutuksen uudistamiseksi. Reformia on odoteltu, ja se nostettiin jo hallitusneuvotteluissa yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat voivat jatkossakin ohjata alueensa ammatillista koulutusta nykyiseen tapaan. Muun muassa Kuntaliitto on kiitellyt päätöstä.. Eikö sellainen ole ase Le Penille
Vahva olut kauppaan ja halvalla! Sitäkö todella halutaan seurauksista välittämättä! Pekka Puska Twitterissä Ajassa Kolme tärkeää asiaa on Suomen taloudessa: työllisyysaste, työllisyysaste, työllisyysaste. Huoltajakorotus tukee köyhimpiä opiskelevia lapsiperheitä, joiden toimeentulo on opintotuen varassa, kannanotossa sanotaan. Valtuutettujen mielestä oman perheen perustaminen ja lapsilukutoiveen täyttäminen ei saa olla kiinni elämäntilanteesta, kuten opiskelusta. Puoluevaltuusto toivoi kannanotossaan myös perustulokokeilun jatkamista ja laajentamista. Shutterstock Luontolahja satavuotiaalle voi olla maata tai rahaa Anja Manninen Suomen juhlavuoden kunniaksi 5 400 hehtaaria metsiä tai muita luontokohteita pyritään saamaan suojelun piiriin. Ympäristöministeriön Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan tavoitteena on, että yksityiset maanomistajat perustaisivat jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita. Kampanjassa on jo perustettu uusia suojelualueita noin 240 hehtaarin alueelle eri puolilla Suomea. Vastineeksi valtio on sitoutunut tuplaamaan yksityisten suojeleman pinta-alan omilta mailtaan eli yksi hehtaari tuplaantuu kahdeksi suojelluksi hehtaariksi. Kampanjaan kutsutaan mukaan myös kuntia, joille on asetettu sama 1?800 hehtaarin tavoite. Yksityisten, valtion ja kuntien suojelun yhteistavoite on 5 400 hehtaaria. Suojeluun voi osallistua, vaikka ei omistaisikaan itse maata. Salon Luonnonmetsäsäätiö, Luonnonperintösäätiö, Päijänteen Luonnonperintösäätiö, Suomen Luonnonsuojelun säätiö ja WWF ovat lupautuneet keräämään rahalahjoituksia, joilla ostetaan metsää tai muita luontokohteita. 28.4. 2017 7. Tosiasia on, että johtajan pitää katsoa peiliin, kun haluttuja tuloksia ei saavuteta. Näin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi kuntavaalitulosta keskustan puoluevaltuuston kokouksessa viime viikonloppuna Tampereella. Sipilä pahoitteli, ettei saanut rakennettua kesäkuun puoluekokouksessa valittua puoluejohtoa voittavaksi joukkueeksi. On myönnettävä, että edellisestä puoluevaltuuston kokouksesta alkanut henkilökohtainen kiirastuli ja raskas hallituspätkä ovat verottaneet voi- mia ja vieneet maitohapoille. Puoluevaltuuston mukaan merkittävä osa perheellisistä opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. . ovat vaatineet hänen aikaansa. Sipilä myönsi, että viime kuukaudet ovat olleet hänelle raskaita. . Sanottua Hallituksen puoliväliriihi, ensimmäisen päivän saldo. Syyksi hän näki ajanpuutteen, sillä myös ?ministeritiimi. En saanut itsestäni irti sitä, mitä olisin halunnut. Puoluevaltuusto vaati kannanotossaan toimia opintotuen huoltajakorotusten palauttamiseksi. Hallitus tekee parhaansa nyt, kaikki tahot mukaan! Olavi Ala-Nissilä Twitterissä Maria Seppälä Kiirastuli vei maitohapoille Samuli Nissilä Takkiin tuli, se on fakta. Puheenjohtajaehdokas Sampo Terho ja Apteekkariliitto saivat tahtonsa läpi. Antti Lindtman Twitterissä Panimoliitto vaatii olutveron puolittamista. ja ?hallitustiimi
Ulospäin näkyvä toiminta on pääosin seminaarien järjestämistä ja erilaisia julkaisuja. Yksittäisiin hybridivaikuttamistapauksiin keskus ei Saarelaisen mukaan puutu, eikä se astu viranomaisten tontille. Ensimmäiset palkataan kesällä, ja syksyllä aloitellaan ensimmäisiä tutkimushankkeita, hän arvioi. Jussi Nukari/Lehtikuva Keskukseen on tarkoitus koota paras mahdollinen asiantuntemus hybridi-ilmiöstä.. EU ja Nato eivät tule keskukseen jäseniksi, mutta niillä on mahdollisuus osallistua kaikkiin toimintoihin, joita keskus järjestää. Saarelaisen mukaan hybridikeskuk- sen on tarkoitus toimia myös julkisuuden kautta. Ajassa Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten tyytyväisyys elämäänsä asteikolla 1?10 on 7,89. Luku on vertailun viidenneksi korkein. Suomalaisnuorista on elämäänsä erittäin tyytyväisiä. Yhteisöstään vieraantuneiden nuorten määrä on selvästi kasvanut vuodesta 2003. Peräti 15 prosenttia kokee olevansa ulkona kouluyhteisöstä. Matti Saarelaisen mukaan hybridikeskuksen on tarkoitus toimia myös julkisuuden kautta. Hybridihämmentäjät saivat vastapelurin Pekka Pohjolainen Hybridivaikuttamisessa valtioita yrite- tään horjuttaa muun muassa tietoverkkohyökkäyksillä ja levittämällä huhuja ja valeuutisia. Kuvioon kuuluu, että länsimaisten demokratioiden vahvuuksia, kuten sananvapautta ja avoimuutta pyritään kääntämään heikkouksiksi. Näihin uhkiin pyrkii vastaamaan Helsinkiin tuleva kansainvälinen hybridiuhkien osaamiskeskus, jota on valmisteltu 15 maan kesken. Keskuksen väliaikaiseksi johtajaksi nimitetyn Matti Saarelaisen mukaan ajatuksena on kehittää eri valtioiden valmiuksia ja sietokykyä hybriditoiminnan varalle. 8 28.4.2017 Keskukselle olisi hänen mukaansa tilausta ilman hybridivaikuttamisen mahtimaata Venäjääkin. ??Kyllä minä näkisin, että tämmöinen toiminta on tarpeen joka tapauksessa. Keskukseen on tarkoitus koota paras mahdollinen asiantuntemus hybridi-ilmiöstä ja hybridiuhkiin varautumisesta kokoamalla yhteen valtionhallintoa, akateemista maailmaa ja yksityistä sektoria. ??Eli pyritään saamaan sellainen osaamiskeskus, joka voi konsultoida jäsenmaitaan hybridiosaamisella, Saarelainen kertoo. Samalla tavoitteena on Saarelaisen mukaan tiivistää EU:n ja Naton yhteistyötä hybridiasioissa. Keskus ei ole operatiivinen toimija, vaan luonteeltaan strategisempi, pitkäjänteisempään tutkimukseen ja analyysiin keskittyvä organisaatio. Laitokseen on Saarelaisen mukaan tulossa 10?15 työntekijää
Kaupunkikannatuksen nousuun ei yhtä lääkettä Keskustan ydinteemat puhuttelevat myös kaupunkilaisia Anja Manninen Pitkäjänteinen työ, kaupunki?maa- seutu-vastakkainasettelun lopettaminen, valovoimaiset ehdokkaat, kaupunkien ihmisiin ja elämään perehtyminen, ongelmien ratkominen, nuoret ja näkyvyys . 2017 9. -tietoisku. Keskustan tulee nostaa henkilöstö- ja viestintäresurssejaan pääkaupunkiseudulla. le tuomista ja hyökkäävämpää käytöstä vaalikeskusteluihin. Helsinkiläinen Riku Eskelinen nostaisi keskustan politiikan keskiöön kaupunkilaisille tärkeät teemat: maahanmuuton, värikkään kaupunkikulttuurin, kaavoituksen, erilaiset vähemmistöt, ekologisen liikkumisen, terveellisen ja ympäristöystävällisen ruuan, luonnonsuojelun, ilmastokysymykset ja kansainvälisyyden. Lauri Koskinen Saarijärveltä edistäisi nykyistä korkeampien kerrostalojen rakentamisen ydinkeskustoihin. Kauko Norberg Keulujärveltä heitti, että Osmo Soininvaaran ja Hjallis Harkimon loikkaus keskustaan auttaisi. Miettikää, missä ihmiset asuvat ja minne he muuttavat. Pois opettajamainen viisaus. myös sosiaalisessa mediassa. Suomenmaan kenttäraatilaiset löytävät uusimmassa kyselyssä useita keinoja, joilla keskusta voisi nostaa kannatustaan etelän suurissa keskuksissa. Tuure Vepsä Raisiosta esimerkiksi kannusti tutustumaan kaupunkilaisen arkeen, lähiöihmisten ja vähävaraisten asioihin. . Näkyviä persoonia kaipasivat useat muutkin raatilaiset. Anja Toropainen Rääkkylästä kaipasi some-näkyvyyttä ja ?joku sinne ympäri vuorokautisesti kommentoimaan?. Aleksi Koivisto Vaasasta oli pannut merkille, että keskustan kuntavaalimainoksissa nähtiin lapsen, mummon ja naisen naamat. Ihmisille olisi hyvä luoda käsitys, että keskustalaiset ovat reiluja huolenpitäjiä ja yhteistyökumppaneita, Jani Varjo Raumalta tiivisti. 28.4. -tietoiskun. Terttu Kela Raahesta esitti hallituksen hyvien toimien parempaa esil- aleksi koivisto Toini juvonen-nissinen Kuntavaalit ovat henkilövaalit. Meidän kärkinimemme istuivat katsomossa. Huomioidaan uusia äänestäjiä, sinkkuja ja lapsettomia pariskuntia. raimo kareinen Riku eskelinen Mielipidekysely keskustan kuvasta ja sen pohjalta ?Näin keskusta haluaisi kehittää Helsinkiä. Kaupungeissa asuu paljon keskustan järjestöihmisiä, tavallista työtä tekevää kansaa, heitä ja kenttää muutenkin pitäisi kuunnella herkemmällä korvalla. Helsinkiläinen Anna Ranki vaati lopun puheelle, että kaupungistuminen olisi jotenkin huono asia. . Korkeat vuokrat ja kalliit asunnot ovat päivittäisiä ongelmia, mihin pitää löytyä helpotuksia, Heikki Ahola Kauhajoelta ja Timo Kemppainen Reisjärveltä esittivät. Raimo Kareinen Orimattilasta halusi keskustan kuvasta mielipidekyselyn ja sen pohjalta pääkaupunkiseudun talouksiin ?Näin keskusta haluaisi Helsinkiä kehittää. Ehkä myös nurkkaus Sa- noma Oy:tä. Antakaa kasvukeskusten kepujärjestöille pitkäjänteisesti rahoitusta. Silja Silvasti muistutti, etteivät keskustalle olennaisimmat köyhän asia, vastuullinen vihreys ja sivistys ole maaseutu- tai kaupunkikysymyksiä. Hän harmitteli, että keskustalaisuutta määrittelevät kaupungeissa muut kuin keskustalaiset itse. Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jaakko Viitala Noormarkusta muistuttivat kaupunkien ?sivukylistä?, joissa työttömyys on laajaa ja syrjäytyminen suuri ongelma. . Ei nuorta. Toini Juvonen-Nissinen Varkaudesta arvioi kampanjat perhekeskeisiksi, mutta ei erilaisia perheitä puhutteleviksi. Keskustan perusarvoista muistuttivat Sami Finnilä Alajärveltä, Tapani Jokela Siuntiosta ja Satu Jokela Jämijärveltä.
Pohdimme, mistä elementeistä hyvä elämä koostuu, kuvaili Saarikko. Puolue ei sano millaista se on, mutta puolueen tehtävä on olla luomassa edellytyksiä siihen. Helsinkiläinen keskivertoäänestäjä on arvoliberaali. Mutta keskustan ääni ei Helsingissä kuulu. ??Emme ole uskottava vaihtoehto. Puoluevaltuuston yleiskeskustelussa pidettiin selvänä, että resurssien jakoa on katsottava uudestaan. ??Aika näyttää, miten tämä konkretisoituu, pohtii Anna Ranki varovaisesti. Puoluesihteeri Jouni Ovaska kuitenkin lupasi enemmän tukea heikkojen kannatusten alueille. ??Se olisi puolueen sisäistä aluepolitiikkaa. Raha ei yksin ratkaise. Seuraava versio lähtee kenttäkäsittelyyn syksyllä. Ohjelmasta tulee perinteisestä poikkeava. ??Siinä on johdanto ja 101 keskustan pariaatetta kymmenen asiakohdan alla. Siksi on tärkeää, että keskusta puhuu kaupungeista yhdellä äänellä. ??Kun sanotaan, että keskustan on menestyttävä kaupungeissa sen takia, että puolue saa lisää kannatusta ja voi sitten paremmin ajaa maaseudun asioita, niin kyllä se puhe 10 28.4.2017 kuullaan myös Helsingissä, eikä se paranna ihmisten käsitystä meistä. ??Ymmärrän kyllä miksi näin sanotaan. Tarkoitus on varmasti hyvä. Ehkä maakuntien keskustalaisille ei enää edes tarvitse perustella kaupunkityön merkitystä. Niin maalla kuin kaupungeissakin. Keskustalaisten pitäisi rohkeammin puolus- taa omia näkemyksiään, pohti Silja Silvasti. ??En kuullut vaalien alla kertaakaan sanottavan, mitä keskusta tahtoo. Ehkä muu tuki olisi jopa tärkeämpää. ??Kun keskustalla ei ole kuntatasolla suuria nimiä, niin pitäisikö ministerien ja puoluejohdon enemmän osallistua ja ottaa kantaa helsinkiläisiä kiinnostaviin asioihin? ??Keskustan pitää olla vahva maaseudulla, mutta uskottava vaihtoehto myös suurimmissa kaupungeissa, linjasi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Hyvä pohja tähän saadaan periaateohjelman uudistustyöstä. Annika Saarikko esitteli puoluevaltuustolle ensimmäisen luonnoksen. Ovaska toivoo apua myös koulutuksesta. Poliittisilla päätöksillä voidaan luoda elämisen edellytyksiä muuallekin, mutta kehityksen suuntaa ei voi kokonaan kääntää. ??Jos emme pysty ratkaisemaan kaupungistumisen ongelmia, luomme yhä lisää syrjäytymistä ja epätasa-arvoa, hän sanoi. Ranki uskoo, että keskustalla olisi oikeita vastauksia. Ainakin Suomen Keskusta. Teksti: Pirkko Wilén Kuvat: Maria Seppälä Kun Anna Ranki Helsingistä ja Arto Korke- amäki Karijoelta kohtaavat puoluevaltuuston kokouksessa, ei tule kiistaa maaseudun ja kaupungin paremmuudesta. Korkeamäki hoitaa 120 lehmän luomukarjatilaa, mutta toimii samalla it-yrittäjänä ja käy niissä merkeissä usein pääkaupungissa. Arto Korkeamäki ymmärtää, mistä on kyse. Vahva maakunnissa, uskottava Helsingissä Mikä yhdistää helsinkiläistä feministiä ja eteläpohjalaista maanviljelijää. Keskusta-akatemiaa ei perusteta vain vaaleja varten, vaan siitä tulee jatkuvaa toimintaa. Eteläpohjalainen Arto Korkeamäki on samaa mieltä. Pelkkä raha ei ratkaise. Puoluevaltuusto Anna Ranki toivoo tukea Helsingin vaalityöhön. Hän valitsee ensin puolueen ja sitten ehdokkaan. Sanottiin, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Pohjois-Pohjanmaan Riikka Ruonala ihmetteli, miksi ehdokkaat kilpaa äänestäjien kanssa arvostelivat tehtyjä uudistuksia. ??Jos edes omat kuntavaikuttajat eivät usko puolueen viestiin, niin miksi äänestäjät uskoisivat? Keskustanuorten Hilkka Kemppi piti vaalitappion merkittävimpänä syynä sitä, että hallitus on tehnyt keskustan arvojen vastaista politiikkaa. ??Keskusteleva kansanliike kykenee muutokseen, kunhan se ensin uskaltaa puhua siitä avoimesti, hän kannusti.. Ranki haluaa puolueelta enemmän huomiota suuriin kaupunkeihin, mutta ei ehdota maaseudun hylkäämistä. Helsingissä ehdokkaana ollut Ranki vetosi puoluevaltuustossa käyttämässään puheenvuorossa tutkimuksiin, joiden mukaan kaupungistuminen etenee kaikkialla
2017 11. Tamperelainen Jarmo Toivonen kertoi Antti Kaikkoselle, että kuntavaaliehdokkuus vain lisäsi intoa: hän harkitsee nyt maakuntavaaleja. Virva Levänen käytti puheenvuoron sivistyksen merkityksestä ja varoitti eriarvoisuuden lisäämisestä. Organisaatiokehityksen ammattilainen Petri Rajaniemi esitti hyviä kysymyksiä. Tammelantorilla oli tunnelmaa, rokka maistui ja Jouni Ovaska kehui Tamperetta maailman parhaaksi kaupungiksi. 28.4
Uutiskuva 12 28.4.2017
Eric Feferberg / AFP Photo / Lehtikuva Edessä likainen vaalipeli Samuli Vänttilä Politiikan perinteiset asetelmat myllerrettiin Ranskassa kerralla uusiksi, kun presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen voittajaksi kiri oman kansanliikkeensä perustanut keskustaliberaali Emmanuel Macron. Seurakseen toiselle kierrokselle hän saa äärioikeistolaisen Marine Le Penin. Poliittista kenttää vuosikaudet hallinneet tasavaltalaiset ja sosialistit jäivät rannalle. Macronin kärkisija nostatti helpotuksen huokauksia ympäri Eurooppaa. Voimakkaan EU-mielisen ja avoimuutta puolustavan ehdokkaan voitto osoittaa, että yhtenäisen Euroopan unionin jatkuvuudelle löytyy edelleen vahvaa kannatusta. Le Penin EU-kriittisen, nationalistisen ja populistisen sanoman saama kannatus oli puolestaan hienoinen pettymys hänen omalle puolueelleenkin. Paljon pelätty populismin voittokulku läntisessä maailmassa saattaa sittenkin olla taittumassa. Voiton tuulettelu on kuitenkin ennenaikaista. Le Pen ja toinen EU-kriitikko, äärivasemmistolainen JeanLuc Mélenchon saivat yhdessä 41 prosentin kannatuksen. Se osoittaa, kuinka voimakkaan jakautunut maa Ranska on. Vaalitaisto voikin vielä kuumentua äärimmäisen likaiseksi. Pienoiselta takamatkalta toiselle kierrokselle lähtevällä Le Penillä ei ole mitään menetettävää. 2017 13. Hän voi ottaa vaalitaistossa kaikki keinot käyttöönsä. Macronin taas pitää osoittaa, että hän on koko Ranskaa yhdistävä voima. Se luo Le Peniä ahtaamman pelikentän, jossa tasapainoilu on haastavaa. 28.4
Kasvihuonekaasut nostavat maapallon lämpötilaa. Siperiasta on nyt löytynyt myös 7 000 metaanikuplaa, jotka voivat purkautua milloin tahansa. Maanpintamittaus on meidän tarjoamamme palikka, mutta sitä ei käytetä. Siksi ei saada kattavaa tietoa satelliittidatastakaan eikä parannettuja malleja. Kulmala perusti kollegoidensa kanssa huippuluokan mittausaseman Hyytiälään jo yli parikymmentä vuotta sitten. Iso laitekokonaisuus mittaa tuhannen kilometrin säteeltä jopa 1 200 erilaisen aineen pitoisuuksia ilmasta, kun esimerkiksi. Siperiassa ei mitata juuri mitään. Sitten kun ne näkyvät satelliitista, ne ovat jo todella isoja. Siihen kuuluu yli 200 luonnontieteilijää . Tiedämme, että metaanipitoisuudet nousevat, mutta emme tiedä, millä vauhdilla. Kulmala kehottaa laittamaan ilmakehän mittausasemia koko Siperian alueelle. . Resurssit ovat USA:ssa ja Saksassa isommat, mutta yhtenäisenä joukkona olemme monella eri mittarilla mitattuna maailman kärjessä, Kulmala kertoo. Ilmastouutiset alkavat helposti ahdistaa. Kulmalan mukaan asiantuntijatkaan ei- Arktisilla alueilla jäät sulavat ennätysvauhtia. Metaanipäästöt eivät ala suurista kuplista. Toiminta on suo, kuokka ja Jussi -tyylistä, yksittäiset tutkijat käyvät tekemässä vähän Maapallolta tuskin löytyy akateemikko Markku Kulmalaa parempaa asiantuntijaa vastaamaan huoliin ilmastonmuu- 14 28.4.2017 keräyksiä. Niistä pitäisi tietää paljon aikaisemmin. Kulmala kertoo, että ilmastonmuutosten etenemistä voidaan tutkia kolmella tavalla: tulevaisuutta ennustavilla malleilla, satelliittidatalla sekä maanpintamittauksilla. . Siperiassa suot sihisevät, kun ikirouta sulaa ja vapauttaa ilmakehään metaania, voimakasta kasvihuonekaasua. Purkautuminen jättää jälkeensä syviä kraattereita. vät tiedä, miten suuri uhka metaanipäästöt ovat. Ilmakehätiede tutkii kattavasti muun muassa säätä, mutta ilmastonmuutoksesta ei ole riittävästi mittaustietoa eri puolilta maailmaa. Siperian metaanikuplien kohdalla pitäisi esimerkiksi tietää, miten ison päästön purkaus aiheuttaa suhteessa Siperian valtavien soiden normaaliin, vuotuiseen metaanipäästöön. . Siperiasta on löytynyt tuhansia valtavia metaanikuplia, joista jää purkautumisen jälkeen suuri kraatteri. Vladimir Pushkarev/ Lehtikuva/Reuters Ilmiöt Tiedoissa valtava aukko Teksti: Pauliina Pohjala Ilmastonmuutoksesta ei ole riittävästi mittaustietoa, akateemikko Markku Kulmala sanoo. Hän ei usko Pariisin ilmastosopimukseen tai talouskasvuun ilman päästöjä. toksesta, sillä Suomi on ilmakehätieteissä maailman paras. Kulmala johtaa ilmakehätieteiden huippututkimusyksikköä Helsingissä Kumpulan kampuksella
2017 15. Jari Laukkanen Tiedämme, että metaanipitoisuudet nousevat, mutta emme tiedä, millä vauhdilla. Akateemikko Markku Kulmala pitää ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytyksenä sitä, että 35?40 vuoden päästä maapallon hiilinielut ovat isommat kuin hiililähteet. sääasema mittaa kymmentä. 5?10 asteen keskilämpötilan nousukin olisi jo hirveän paljon. Esimerkiksi Kiinaan on viime vuosina noussut uusi kivihiilivoimala joka viikko, ja kivihiilellä käy myös yli miljardin asukkaan Intia. Moni huokaisikin helpotuksesta, kun maailman johtajat allekirjoittivat Pariisin ilmastosopimuksen, jolla maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Se on täysin mahdollinen skenaario, jos lämpeneminen vain jatkuu. Tämän tiedon kerääminen veisi pari, kolme vuotta. . Globaali talouden sakkaaminen näkyy. Kulmala mainitsee joidenkin myös uskovan, että talous voisi kasvaa ilman päästöjä. Nopeat ratkaisut ovat joskus jopa haitallisia tai vaikuttavat vain lyhyeksi aikaa. Sopimus astui voimaan viime vuoden lopulla. Kulmala ei kuitenkaan usko, että Pariisin ilmastosopimus vähentää päästöjä globaalisti. . Mutta olen vielä enemmän huolestunut siitä, että ilmavirtaukset muuttuvat. Pienet, Euroopan kokoisen talouden hidastumiset eivät näy tilastoissa. Pitäisi siis vähentää päästöjä ja voimistaa nieluja kasvattamalla tervettä metsää ja käyttää puuta sen jälkeen biorakentamiseen. Suomessa voidaan ehkä päästä siihen, koska suurin osa tuotteistamme tehdään muualla. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos lähtee täysin hallinnasta, Kulmala katsoo. Ilmiö alkaa ruokkia itse itseään, jos jäiden sulaminen vapauttaa meren pohjasta metaania ja jäiden mukana menetetään myös niiden kyky heijastaa auringon säteilyä ja viilentää maata. . On helppoa sulkea ne huonoimmat tehtaat, mutta ne toiset, kolmannet ja neljännet päätökset ovat vaikeita, niihin tarvitaan paljon lisää ymmärrystä. Mutta koska katastrofin riski on olemassa, siihen pitäisi varautua. Kulmalan mukaan taivaalle saatetaan levittää esimerkiksi säteilyä heijastavia peilejä tai jotain ainetta, kuten rikkiä, hiilivetyä tai aerosolihiukkasia. . Sellaisia ei ole toistaiseksi löytynyt. Kulmala ei halua ennustaa, miten maapallon lämpötila muuttuu tällä vuosisadalla. . Terve metsäekosysteemi on erittäin tarpeellinen ja hyödyllinen. Kulmalan yksikkö etsii jatkuvasti luonnosta uusia termostaatteja, jotka voisivat auttaa ilmaston lämpenemisen hillinnässä. Tai sitten iskee äkillinen, ihmiskuntaa uhkaava katastrofi, jossa lämpötila nousee reilusti esimerkiksi suurten metaanipäästöjen seurauksena. Kulmala pitää jälkimmäistä vaihtoehtoa suunnilleen yhtä epätodennäköisenä kuin auton alle jäämistä. Päästöt ovat vähentyneet vain todella suurten muutosten, kuten 70-luvun öl- jykriisin tai Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena. . Meidän talvemme voisi siirtyä Keski-Eurooppaan tai muiden maiden vilja-alueista saattaisi tulla suolaerämaita. Kulmala pitää ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytyksenä sitä, että 35?40 vuoden päästä maapallon hiilinielut ovat isommat kuin hiililähteet. Mutta jos jotain sellaista tehtäisiin, niin sillä olisi sivuvaikutuksia. Hän ei itse usko tähän irtikytkeytymiseen ainakaan yhden satunnaisen vuoden perusteella. . Skenaarioiden tekemisessä on se ongelma, että jos jotain yllättävää tapahtuu, niin ne eivät enää päde. Ilmastonmuutoksen etenemisessä on kuitenkin kaksi vaihtoehtoa. Keskilämpötila nousee joitakin asteita tällä vuosisadalla, mutta ihmiset sopeutuvat siihen jotenkin. Siksi sitä pitäisi tutkia enemmän jo nyt, hän korostaa. Maailman ilmastopoliitikan askeleet ovat Kulmalan mielestä liian lyhyitä, mutta yöunia ei silti kannata menettää. ??Siitä ei ole mitään hyötyä, jos ihminen tulee niin huolestuneeksi, ettei tee mitään. 28.4. Sitä me pystymme tarjoamaan. Maapallon lämpenemisen kriittinen raja voi Kulmalan mukaan olla yhtä hyvin olla 1,3 kuin 3 astetta. Suomen kokoinen maa voi toimia ilmastotekojen suunnannäyttäjänä, mutta ihmiskunnan kohtalo ratkaistaan ihan muualla. Kulmala toivoo, että heidän mittausasemansa pääsevät pian parantamaan Kiinan ilmanlaatua. Hän neuvottelee aiheesta seuraavan kerran Pekingissä toukokuun alussa. Kulmalan mukaan Kiinan ilmanlaadun parantamisen ensimmäinen askel on perusteellinen tieto siitä, mistä lähteestä päästöt tulevat ja miten ne kytkeytyvät toisiinsa. Kiire tulee, sillä tällä hetkellä päästöt ovat kaksi kertaa isommat kuin nielut.
Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Epäsuosittu presidentti. Noin 100 päivää vallassa ollut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on historiallisen epäsuosittu, ilmenee Washington Postin ja ABC Newsin mielipidekyselystä. Trumpin toimintaan on tyytymättömiä 53 prosenttia amerikkalaisista, tyytyväisiä on 42 prosenttia. Samanlaista viestiä kertoi hieman aiemmin USA:n ulkoministeri Rex Tillerson Venäjän ja USA:n suhteista. Federico Parra / AFP Photo / Lehtikuva Rajut mellakat. Mielenosoittajat ovat vaatineet maahan uusia presidentinvaaleja. 16 28.4.2017. Mielenosoittajat heittelivät savupommeja ja polttopulloja poliiseja kohti Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa. Näin sanoi EU:n ulkoministeri Federica Mogherini tavatessaan Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin Moskovassa. Tulos on heikoin kautensa alussa olevalle presidentille yli 60 vuoteen. Jännitystä koreassa. Kiina vaatii Yhdysvalloilta kärsivällisyyttä PohjoisKorean politiikassaan. Presidentti Xi Jinping painotti puhelinkeskustelussa USA:n presidentin Donald Trumpin kanssa, että jännitteiden lisääminen ei palvele ketään. Trumpin mukaan YK:n pitäisi asettaa Pohjois-Korealle tiukempia pakotteita sen ohjusja ydinohjelmien takia. Ukraina jäytää välejä. EU:n ja Venäjän yhteistyö ei ole jäissä, mutta edistystä vaikeuttavat perustavanlaatuiset erimielisyydet Ukrainan ja Syyrian kysymyksissä. Viikkoja kestäneissä presidentti Nicolas Maduroa vastustavissa mielenosoituksissa on kuollut useita ihmisiä
Toisaalta suosiossa eivät ole muutkaan vaihtoehdot, kuten maasota Aasiassa uhkan eliminoimiseksi. Vai odotetaanko, että Pohjois-Korea saa ydinarsenaalinsa sellaiseksi, että se muodostaa todellisen uhkan USA:lle tai liittolaisille? Näkemykset eivät noudata puoluerajoja. Vain omista eduista puhuminen koettiin epäamerikkalaisena ja epäpresidentillisenä. Eristäytymispolitiikka alkoi jo presidentti Barack Obaman kaudella. Asenteista kertoo se, että mediassa tapausta on käsitelty kiihkottomasti. Amerikkalaisesta näkökulmasta katsottuna Lähi-itään syntyi sotilaallinen tyhjiö, jonka Venäjä ja Isis täyttivät. Trumpin päätös ampua risteilyohjuksia Syyriaan sai hyvin vähän kritiikkiä. Yksi seuraavista koetuksista on Trumpin lupaama verouudistus. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 28.4. Roosevelt käynnisti New Dealina tunnetun elvytysohjelman aivan kautensa alussa. Ehkä nyt siirrytään presidentillisempään vaiheeseen. Trumpin sata ensimmäistä päivää 1930-luvulla Yhdysvaltojen presidentti Frank- lin D. Kuten tapana on, epäiltyjen nimet ja kuvat ovat esillä ja myös etniset taustat avataan ja analysoidaan. Suomen tapainen someraivo puuttuu, ja asioiden syihin voidaan pureutua ilman leimautumista. Viime aikoina on muistutettu, että sata ensimmäistä päivää ovat loppujen lopuksi harvoin määrittäneet koko presidenttikautta. Analyysien mukaan Trumpin avustajakaarti ja sen mukana presidentin ulostulot ovat maltillistuneet. Siitä lähtien sata ensimmäistä päivää on ollut käsite Amerikan politiikassa. Presidentti Donald Trumpin sataan päivään on mahtunut paljon. He ovat kasvaneet Amerikassa, ja heidän mahdollisuutensa palata lähtömaihinsa ovat heikot. Yhtä mieltä ollaan siitä, että pelottelu ja nälässä pi- täminen eivät toimineet. Jämäkämpi ote sotilaallisissa konflikteissa ja siirtolaisuusmielipiteiden maltillistuminen saattavat olla merkkejä tästä. Ennustamatta paras. Odotetaan, miten kausi jatkuu. Suomen lähialueilla Viro saattoi kokea turvatakuidensa heikentyvän. Vaikka moni sota on ollut kiistanalainen, amerikkalaisten mielestä USA:lla on velvollisuus toimia maailmanpoliisina. Se olisi tarkoittanut vähentyvää kiinnostusta ulkomaisiin konflikteihin. Bush lienevät tyytyväisiä, kun tämä päätös ei osunut heidän kausilleen. Hiljattain Trump lievensi laittoman siirtolaisuu- den vastaista retoriikkaansa. Maassa on suuri määrä vanhempiensa mukana saapuneita siirtolaisia. Trump on nyt julkisesti todennut, että nämä uneksijoina (dreamer) tunnetut ihmiset eivät ole karkotuslistalla. Laittomien salvadorilaisten jengi tappoi naapurikylässä huumekauppaan sotkeutuneen lukiolaisen. Irvailu sikseen ? pystytäänkö sanomaan, mihin Trump vie maata? Monet huolestuivat Amerikka ensin -linjauksesta. Suomessa tiedetään huono yleissivistys ja huonosti harkitut ulostulot. USA:ssa tunnetaan paikalliset asiakysymykset, ja täällä on seurattu Trumpin tempoilevia mielipiteitä niissä. Tämä ei silti ole koko kuva. Strategisen kärsivällisyyden aika on ohi. Tämän aamun lehdessä analysoitiin tarkasti eri vaihtoehdot Pohjois-Korean ongelmalle. Obama ja hänen edeltäjänsä George W. 2017 17. Kukaan ei halua pientäkään ydinsotaa
Oli jo eläkkeellä ja niin vanhakin. ??Enhän minä tiedä edes, kenet ottaisin pääministerin sihteeriksi. Presidentti hoksasi vastarinnan murenevan ja iski: ??Se on Jouko Loikkanen. Loikkanen, 85, kertoo Miettus-tarinan hyväntuulisena kotisohvallaan Helsingin Lauttasaaressa. Käymme läpi miehen vaiheita, miehen, joka vuosina 2005?2016 kirjoitti Suomenmaahan 218 tarinaa Tamminiemen saunasta. Loikkanen kuului Kekkosen saunaporukkaan, joka kylpi viimeisen kerran yhdessä kesän korvalla 1981. Syksyllä presidentti sairastui ja pyysi eroa virastaan. Loikkanen syntyi Säämingissä 1932. Kielteli. Hän houkutteli pitkäaikaista luotettuaan hallituksen vetäjäksi. Miettunen, viime vuodet politiikasta sivussa ollut maalaisliitto-keskustan 68-vuotias veteraani, kipristeli. Niissä töissä 18 28.4.2017. Henkilö Kekkonen sanoi, että se on Jouko Loikkanen Pääministerin sihteeri, aluepoliitikko, Keran toimitusjohtaja, ministeri, pääjohtaja... Teksti: Pentti Manninen Kuva: Jari Laukkanen Martti Miettusella , Urho Kekkosen luottomiehellä, oli pulma syksyllä 1975. Presidentti halusi runnata maahan hätätilahallituksen, koska työttömiä oli jo 60 000 ja talous oli taantumassa. Se oli maatalousvaltainen paikallinen mahtipitäjä, joka ympäröi Savonlinnaa joka puolelta. Nyt se on osa Savonlinnaa. Loikkasen kotitalo, maa- ja metsätila, sijaitsee norpistaan kuuluisan Saimaan Haukiveden rannalla. Kotona oli toistakymmentä lehmää, maata viljeltiin, metsää hoidettiin, hakattiin ja myytiin
2017 19. 28.4
Sukselaista. Karjalaisen avustamisen jälkeen Loikkanen jatkoi peräkanaa pääministerin sihteerinä myös Reino R. Jouko Loikkanen kirjoitti vuosina 2005?2016 Suomenmaahan kolumneja Tamminiemen Saunasta. pyöri myös viisijäsenisen veljessarjan keskimmäinen ?ihan penikasta asti?. Sota-aikana naiset ja lapset tekivät myös miesten työt. Sitten pääsin Helsingin yliopistoon. Hallinto-opin kandidaatin paperit Säämingin poika sai 1957. 20 28.4.2017 Jo lyseoaikanaan Loikkanen osallistui innolla Maaseudun Nuorten Liiton (nyt keskustanuoret) toimintaan. Hommana oli myös pääkirjoitusten tekeminen Maalaisliiton Sanomakeskukselle. Ahti Karjalainen kutsuikin hänet pääministerin sihteeriksi ensimmäiseen hallitukseensa 1962. Loikkanen muistelee avustaneensa jo aikaisemmin jonkin aikaa myös pääministeri V. Se loi pohjaa Tamminiemen saunaseuran jäsenyydelle, samoin maan kiertäminen Kekkosen kanssa. Saunaseuraan hänet vei puoluesihteeri Arvo Korsimo. Ylioppilaaksi päästyäni (1952) olin vuoden kansakoulun opettajana Rantasalmella. Maalaisliiton nuorisojärjestöä hän johti 1960-luvun puolivälissä. Pääministeri Kekkonen tuli tutuksi puoluetoimistolla 1950-luvulla. Lehdon virkamieshallituksessa ja Johannes Virolaisen hallituksessa 1960-luvulla sekä Miettusen hallituksessa 1975?76. ??Ilmeisesti olivat tyytyväisiä, kun uudelleen pyydettiin. Loikkasen puolueura huipentui vt-puo- luesihteerin tehtävään 1969?70, kun Pekka Silvola lähti Ylen johtajaksi. Hän sanoo olleensa valmis myös varsinaisen puoluesihteerin toimeen, mutta puoluekokouksessa paikan sai Mikko Immonen. Työt olivat entiset, mut- ta muutos oli tuntuva. Puimakoneen peräpäässä ollut silppukone pilkkoi oikean käden kyynärpäähän saakka. Yhteydet Kekkoseen tiivistyivät, kun presidentin poika Matti Kekkonen tuli puoluetoimistoon kunnallissihteeriksi viereiseen huoneeseen. Yhä tiiviimmin Loikkanen kytkeytyi Maalaisliiton johtoportaaseen, kun hänestä tuli puolueen ja eduskuntaryhmän tiedotussihteeri. J. Loput leikkasi lääkäri 30 kilometrin päässä Savonlinnan sairaalassa, jonne poika saatiin kuljetettua. ??Olen sodan invalidi, en sotainvalidi, Loikkanen määrittelee. Elämä jatkui. Kylän opettaja ja lähi-ihmiset päättivät lähettää pojan opintielle, ensin Savonlinnan lyseoon. ??Kävin sen kunnialla läpi. Liiton opiskelijajärjestöä hän veti 1953?56 ja istui Maalaisliiton puoluehallituksessa samaan aikaan Kekkosen kanssa ennen tämän presidenttikautta. Isät olivat sodassa. Puimahommissa kymmenvuotiasta Joukoa kohtasi vakava tapaturma. Loikkanen ei lähtenyt äänestykseen.
Se ei onnistunut. Miettunen kertoi syyn. ??Kekkonen haluaa sinut ministeriksi. Loikkasesta tuli toinen valtiovarainministeri. Kysyy sitten ilkikurisesti: ??Tiedätkö, mikä on TVH:n alkuperäinen nimi? ??Se on Kuninkaallinen koskenperkausjohtokunta (vuodelta 1799). ??Olisi ollut mukavaa, jos nimi olisi säilynyt, hän naureskelee. Entä nyt. 2017 21. huhtikuuta 1952, ylioppilaskevät ennen lakinsaantia. ??On siinä nuori mies ollut kiinnostunut aluepolitiikasta, hän sanoo kirjan sivuja osoittaen. Joka sivulla on kuivamustekynällä tehtyjä siistejä alleviivauksia. Kirja on aluepolitiikan perusopus, Urho Kekkosen Onko maallamme malttia vaurastua. Suomessa , kuten monissa muissakin maissa, innostuttiin kehitysaluepolitiikasta 1960-luvulla. Homma jatkui vuoteen 1996, jolloin alkoivat eläkevuodet. Loikkanen laskee, että hän on TVH:n historian pitkäaikaisin ykkösmies. Miten maatalosta tasavallan kirkkaimpiin saleihin noussut konkari katselee Suomea ja sen ilmapiiriä? ??Nykymenossa ei ole pitkään aikaan ollut sellaista vauhtia ja innostusta hoitaa asioita ja tuottaa tuloksia kuin ennen vanhaan. ??Nyt liian pienistä jutuista tehdään liian suuria. Kipinän hän sai jo vuonna 1952. Loikkanen kaivaa kirjahyllystään käytössä kuluneen kirjasen. joulukuuta 1973. johtaman komitean työn tuloksena luotiin kehitysaluelainsäädäntö. Sen kansilehdellä on ostoaika, 3. Kehitysaluerahasto aloitti 1970-luvun alussa. Loikkanen pani rahaston käyntiin. Hän toimi ensimmäisenä toimitusjohtajana Kuopiossa kolmisen vuotta 1971?74. Sitä edelsi OKO:ssa saatu pikakurssi yritystutkimukseen ja yritysrahoitukseen. Hän kertoo vieläkin vähän ylpeänä, että Keralla oli pitkän aikaa Suomen suurimmat yritystutkimusvoimat. Nyt hän harmittelee, että aluepolitiikka ei enää ole samalla tavalla näkyvää ja kuuluvaa kuin tuolloin. Eduskuntaankin Loikkanen yritti, mutta helsinkiläiset eivät olleet vielä valmiita valitsemaan keskustalaista kansanedustajaksi. Martti Miettusen Kuopiossa Loikkasesta tuli myös Kuopion Palloseuran mies, lapsuusajan lempiharrastus kun oli ?potkupallo?. KuPS:n johtokunnan jäsenyys lankesi kuin luontojaan. Pallomiehen maine kiiri perässä, kun Loikkanen siirtyi syksyllä 1974 Helsinkiin valtiovarainministeriön kakkosmieheksi, neuvottelevaksi virkamieheksi. Suomi täyttää 100 vuotta. Hallitus istui syyskuun lopusta vuoden 1977 toukokuun puoliväliin. Uudet haasteet odottivat. Olen sodan invalidi, en sotainvalidi. Lehtikuva Jouko Loikkanen ja hänen vaimonsa Liisa Loikkanen tervehtimässä tasavallan presidentti Urho Kekkosta Linnan juhlissa 6. Tarvittaisiin monipuolisempaa toimintaa ja tekemisen meininkiä, ei niin paljon suunpieksäntää, Loikkanen sanoo ja tasoittelee: ??Mutta eiköhän tässä pärjätä. 28.4. Puolueen ensimmäisenä edustajana hän nousi kuitenkin Helsingin valtuustoon vuonna 1968. Jouko Loikkasen elämäntyön merkittävä haara on aluepolitiikka. Hän aloitti Tie- ja vesirakennushallituksen (TVH) pääjohtajana 1978. Hänet valittiin kahdeksi nelivuotiskaudeksi Palloliiton puheenjohtajaksi. Kolmatta kautta hän ei enää halunnut. Tamminiemen isäntä piti Loikkasen Palloliitto-harrastusta turhana, yleisurheilun suosija kun oli. ??Etkö sinä tunne tätä kansaa ja tiedä, ettei se koskaan tule pärjäämään joukkueurheilussa, presidentin jykevä neuvo kuului. Loikkanen oli jo valtiovarainministe- riöuralla, kun Miettunen kutsui hänet pääministerin sihteeriksi marraskuussa 1975. Hätätilahallitus hajosi seuraavana vuonna, ja Miettunen muodosti keskiryhmien vähemmistöhallituksen. Loikkanen kuvitteli jatkavansa pääministerin sihteerinä
Reportaasi t ä p e a j n o Toiv Kaivurit jyräävät Terrafamen kaivoksen avolouhoksella yötä päivää. 22 28.4.2017
2017 23. Uusi rahoittaja tuo vakautta, ja vesiongelmat ovat hallinnassa. Epävarmuus ei silti ole ohitse. Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Maria Seppälä 28.4. s o v i a k n o toiv Entisellä elinkeinoministerillä Olli Rehnillä ei ollut juurikaan odotuksia, kun Terrafame peri kaivostoiminnan Talvivaaran konkurssipesältä. Nyt Sotkamosta kuuluu kuitenkin hyviä uutisia
ryhdyimme vain nostamaan kaivosta jaloilleen. Tänään sää on selkeä. Terrafamen kaivoksen liput väpättävät tuulessa, aurinko helottaa korkealta taivaalta ja edestakaisin jyrräävät kiviautot näkyvät jo kaukaa. Sää on perin toinen kuin viitisen vuotta sitten, jolloin viimeksi vierailin kaivoksella. Sillä sanalla entinen elinkeinoministeri, nykyinen Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn kuvaa Suomenmaalle kevään 2015 tunnelmia. Talvivaaran tulevaisuus siirtyi silloin uuden hallituksen kontolle. ??Käsiin annettiin ympäristökatastrofi ja taloudellinen riippakivi, Rehn puuskahtaa. ??Ymmärrän hyvin kansalaisten huolen kaivoksen ongelmista, koska jouduin itse saman tuskan kokemaan, hän lisää. Tuoreena elinkeinoministerinä Rehn joutui kantamaan kaivoksesta erityisvastuun. Tai niin ainakin kaivokselta kerrotaan. ??Sotkamossa on tehty ihme, julisti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jo marraskuussa, kun uudesta rahoitusmallista ei ollut vielä varmuutta. Raskas perintö. Nikkelin hinta laahasi kuitenkin alhaalla, ja lupa-asiat etenivät hitaasti. Keväällä 2016 tilanne oli vaikea. Valtio joutui laittamaan jälleen kerran lisää rahaa kaivokseen. Ryhdyimme vain nostamaan kaivosta jaloilleen. Kaivoksen operatiivista toimintaa ja ympäristöturvallisuutta saatiin kohennettua. Onhan yhtiön pelastamiseen upotettu jo satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahaa. Vesiongelmat on kaivoksella saatu hallintaan, prosessit toimimaan ja tuotantokin kunnolla käyntiin. Talvivaaran konkurssipesän jäänteille perustettiin Terrafame Oy. Talvivaara listautuu Lontoon pörssiin. 2003 7 / 2007 Pekka Perä ostaa Talvivaaran kaivosoikeudet Outokumpu Oy:ltä eurolla. 24 28.4.2017 Malmin louhinta aloitettiin uudelleen syksyllä 2015. ??Emme voineet seistä tumput suorina. Rehnin mukaan sillä haluttiin tehdä selväksi sekä Terrafamen johdolle että mahdollisille investoijille, että nyt on tosi kyseessä. Monien vaiheiden jälkeen löytyi Trafigura, jonka kanssa käydyt pitkät neuvottelut sinetöitiin rahoitussopimuksella tämän vuoden helmikuussa. ??Kannatti asettaa takaraja, Rehn sanoo. Listautuminen Helsingin pörssiin. 10 / 2008 Talvivaaran kaivos aloittaa toimintansa. 5 / 2009 Talvivaara kertoo voitoista ja liikevaihdon kasvusta. 6 / 2009 Haju- ja pölyhaitat herättävät huolta Kainuussa. 11 / 2010. Se oli valtio-omisteiselle yhtiölle kuin lottovoitto. Rehn ilmoitti, että kaivoksen on löydettävä uusi rahoittaja vuoden 2016 loppuun mennessä tai muuten koko toimintaa aletaan ajamaan alas. Ukaasi oli kova. Silloin hernerokkamainen sumu kätki peittoonsa koko tienoon eikä pääportilta erottanut edes parin sadan metrin päässä häämöttävää toimistorakennusta. Mutta se oli silloin, kun puhuttiin vielä Talvivaarasta ja sumua oli kaivosyhtiön yllä sakeanaan muutenkin. Nyt työntekijöiden oransseissa takeissa lukee punaisella Terrafame ja loputtomien ongelmien kaivoksesta kuuluu pitkästä aikaa vähän parempia uutisia. Helmikuussa monikansallinen raakaaineiden välittäjä Trafigura ja suomalainen Sampo ryhtyivät Terrafamen uusiksi rahoittajiksi
Hallinto-oikeus tosin määritti purkuputken sulfaattipitoisuudet puolet pienemmiksi kuin yhtiö olisi halunnut. ??Keskusvedenpuhdistamon valmistumisen jälkeen kaivokselta poisjohdettujen vesien pitoisuudet ovat olleet reilus- Talvivaaran osakkeiden hinnat huipussaan. 1 / 2011 ti alle luparajojen. Korhosen suku on hallinnut paikkaa jo vuodesta 1632, ja asuintalokin on yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. ??Jormasjärven vedet ovat vielä hyvälaatuisia, mutta minua huolestuttaa, millaisia ne ovat tulevaisuudessa, Korhonen sanoo ja viittilöi tuvan ikkunasta lumihankien peittämälle pihamaalle. Hänen suhdettaan kaivokseen kuvaa ennen kaikkea sana pettymys. 2017 25. Sitten hänelle hiljalleen valkeni, kuinka valtavia määriä kemikaaleja metallien liuotus vaatii. Kaivoksen lähijärvien veden käyttöä rajoitetaan korkeiden mangaanipitoisuuksien vuoksi. 3 / 2011 Yhtiö ei pääse tuotantotavoitteisiinsa, osakkeiden hinnat alkavat laskea voimakkaasti. 5 / 2011 Ely-keskus kertoo vahingoittuneista lähijärvistä. 8 / 2011 12/ 2011 Poliisille tehdään useita tutkintapyyntöjä kaivoksen jätevesien käsittelystä. 28.4. Ne rakennetaan joka kerta uudestaan ennen kuin niihin kasataan malmia. Terrafamen kestävän kehityksen johtajan Veli-Matti Hillan mukaan kaikkein sulfaattipitoisimmat vedet on kyetty johtamaan käänteisosmoosilaitoksen kautta takaisin bioliuotuskasoille, mikä on ollut erittäin hyvä asia sekä kasojen toimivuuden että päästöjen kannalta. Kasat tarvitsevat jatkuvasti vettä, eikä kaikkein sulfaattipitoisimpia vesiä ole tarvinnut johtaa luontoon. ??Toki silläkin on merkitystä, että saimme luvan juoksuttaa vettä pois kaivosalueelta, Lukkaroinen lisää. Vaasan hallinto-oikeus antoi viime vuonna luvan johtaa kaivoksen vesiä purkuputkea pitkin läheiseen Nuasjärveen. Prosessi on yhä sama kuin Talvivaarankin aikaan. ??Olemme vain kiinnittäneet huomiota pieniin yksityiskohtiin ja pyrkineet tekemään kaiken täsmälleen niin kuin pitää tehdä, Lukkaroinen sanoo. Ratkaisevaa on hänen mukaansa ollut se, että bioliuotuskasat on saatu toimimaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty kasojen pohjarakenteisiin. Se juontaa juurensa Talvivaaran alkuaikoihin. Korhonen osti perustamisvaiheessa olevan yhtiön osakkeita ja oli aluksi innoissaan. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroisen mukaan Terrafamen kaivoksella on kiinnitetty huomiota moniin pieniin yksityiskohtiin. Prosessi on kuitenkin pääpiirteittäin sama kuin Talvivaarankin aikoina. ??Nälkämaan laulu on Suomen maakuntalauluista komein, ja se soi nyt vähän kirkkaammin, hän intoutuu runoilemaan. Kaivosyhtiön ikkunattomassa palave- rihuoneessa on keveä tunnelma, vaikka ulkona paistavan auringon säteet eivät sinne ylläkään. Tarjolla on kahvia ja korvapuusteja. Yhtiön johdossa vuosi sitten aloittanut toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen hehkuttaa kaivoksen verrattain lyhyessä ajassa ottamia isoja harppauksia. Mitä kaivoksella on sitten tehty, jos asiat kerran ovat edenneet näin jouhevasti? Lukkaroisen mukaan ei mitään ihmeellistä. Nyt voimme nukkua yömme rauhassa, Lukkaroinen sanoo. Viime viikolla Terrafame kertoi kaivosalueen vesitilanteen olevan parempi kuin koskaan. ??Hölynpölyä , kajaanilainen Ari Korhonen puuskahtaa kaivosyhtiön puheista. Korhosen kesäpaikka sijaitsee Nuasjärveen laskevan Jormasjärven rannalla
Ari Korhosen kesäpaikan satavuotias pirtti sijaitsee Jormasjärven rannalla lähellä kaivosta. Pekka Perä jättää toimitusjohtajan paikan, tilalle Harri Natunen. 3 / 2012 2 / 2012 Työntekijä kuolee rikkivetymyrkytykseen. Kaivoksen ympäristöstä mitataan raja-arvot ylittäviä kadmium- ja nikkelipitoisuuksia. 26 28.4.2017 Esitutkinta kaivoksen ympäristörikoksista valmistuu. Prosessiliuotusaltaasta löytyy kuolleita lintuja. 4 / 2012 11 / 2012 Kipsisakka-altaalla iso vuoto. Vettä valuu tonneittain luontoon. 9 / 2013
Jos kaivos tuosta lähtee menestymään, niin se on hyvä asia taloudellisesti, mutta vesistöjen ja luonnon kärsiminen ei paljon naurata, varsinkin kun ennuste kaivoksen menestymiselle on mahdottoman huono, hän sanoo. Yhtään vakuuttuneempi kaivoksen tulevaisuudesta ei ole Itä-Suomen yliopiston kaivospolitiikan professori Juha Kotilainen. Hänen mukaansa kaivoksen epävarmuustekijät eivät ole poistuneet minnekään, vaikka uusi rahoitusratkaisu tuokin hetkellisesti vakautta. Kaivos keikkuu yhä edelleen kannattavuusrajoilla pienistä paranemisen merkeistä huolimatta. ??Toiminnan jatkuminen Sotkamossa tarkoittaa myös epävarmuuden jatkumista, Kotilainen tiivistää. Hänen mukaansa kaivoksen tulevaisuutta pitäisi katsoa enemmän pitkällä tähtäimellä. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat vahvasti juurtuneet isänmaansa multiin, mutta kansainväliset isot toimijat ajattelevat eri tavalla. ??Heillä on koko maailma pelikenttänä. 2017 27. Terrafame osaa vain valehdella siistimmin kuin Talvivaara, Korhonen jyrähtää niin, että satavuotiaan pirtin kiikkutuolikin pysähtyy. ??Heidän puhdistamonsa ei ansaitse keskusvedenpuhdistamon nimeä, hän lisää. Korhosen mukaan huoli on todellinen. Kaivos etsii uusia rahoittajia. 11 / 2014 Brittiläinen Audley Capital Advisors lupautuu Talvivaaran liiketoiminnan ostajaksi. 2 / 2015 3 / 2015 Pekka Perä saa syytteen ympäristön turmelemisesta. 28.4. He jatkavat toiminnan kannattavuuden arviointia koko ajan ja voivat tarvittaessa liikahtaa nopeastikin muihin projekteihin, jos niitä löytyy muualta päin maailmaa. Kotilainen ei myöskään näe, että kaivoksen vesiongelmat olisivat lopullisesti ratkaistut. Talvivaara Sotkamo Oy hakeutuu konkurssiin, valtio varautuu isoihin kustannuksiin. Talvivaara hakeutuu yrityssaneeraukseen. 11 / 2013 9 / 2014 Selvitysmies katsoo, että kaivostoiminta voitaisiin vielä saada kannattavaksi. Metallien maailmanmarkkinahinnat esimerkiksi näyttävät nyt hieman parempaan päin, mutta niiden tulevaisuutta on vaikea ennustaa. ??Jos hinnat tulevat alaspäin, heikompilaatuisen malmin hyödyntämiseen perustuvan Terrafamen pystyssä pitämiseen liittyy isot riskit, professori arvelee. Kotilainen myös muistuttaa, ettei kansainvälisen sijoittajan pysyvyys ole koskaan varmaa. Kaivos turmelee luonnon ja lähivesistöt, eikä yhtiön puheisiin ole luottaminen. Olisiko kaivos sitten pitänyt sulkea? Siihen Korhonen ei vastaa suoraan. ??Ne ovat vaikeita päätöksiä sellaiset. in Terrafame osaa va min valeh della siisti m kui n Talvivaara. ??Silloin tajusin, etteivät sellaiset määrät pysy kenenkään käsissä, eivätkä ne ole pysyneet, hän tuhahtaa. Mutta entä nyt, kun kaivosta johtaa uusi yhtiö? ??Ei siellä ole mikään muuttunut, ei ainakaan paremmaksi
Kaivoksen toiminta käynnistyy jälleen. 7 / 2015 8 / 2015 4 / 2016 Uusien rahoittajien etsinnässä vaikeuksia. Audley Capital Advisorsin rahoitus näyttää epätodennäköiseltä. Talvivaaran ympäristörikosoikeudenkäynti alkaa. Vaasan hallinto-oikeus antaa luvan Nuasjärven purkuputkelle.. Mitään äkkinousuja hän ei hintoihin kaipaakaan. Hän myös uskoo, että metallien kysyntä tulee kasvamaan. ??Esimerkiksi sähköautojen yleistyminen ja kaiken sähköistyminen ylipäätään tarkoittaa koboltin ja nikkelin tarpeeseen kasvua, hän pohtii. Trafiguran menneisyyteen Lukkaroinen suhtautuu tyynesti. Hän korostaa tuntevansa hyvin johdetun ja luotettavan yhtiön, joka ottaa turvallisuusasiat vakavasti. Uuden rahoittajan menneisyys vaatii kuitenkin nöyryyttä, aivan kuten Talvivaarankin, Lukkaroinen myöntää. ??Joudumme ansaitsemaan luottamuksen takaisin ja olemaan priimusoppilaita kaikessa. Terra- Terrafame ostaa Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan. Meille ei sallita enää yhtään epäonnistumista. Koko Talvivaaran ja Terrafamen tarinaa voi pitää ihan omana lukunaan suomalaisessa teollisuushistoriassa. Professori Kotilaisen mukaan tarinaa leimaa vahvasti poliittisuus. Aluepoliittisella agendalla on haluttu ratkaista Kainuun työttömyysongel- mia, Kotilainen näkee. Väitteellään hän viittaa etenkin keskustalaisiin ministereihin, jotka ovat aktiivisesti edistäneet kaivoshankkeen edistymistä ja olemassaoloa. ??Koko projektia leimaa eräänlainen takertuminen, koska aihe nostattaa niin paljon poliittisia intohimoja. Sen voimalla kaivosta on jaksettu kannatella näinkin kauan. ??Jälkikäteen ajateltuna näyttää kuitenkin hyvin kyseenalaiselta, että valtio on panostanut yhteen yritykseen näin paljon, professori sanoo. Vuosien aikana alue- ja talouspoliittiset tavoitteet ovat Kotilaisen mukaan joutuneet törmäyskurssille etenkin ympäristöpoliittisten näkökulmien kanssa. ??Kaivoksen yhteydessä on käyty rajanvetoa siitä, kuinka pitkälle ympäristöpolitiikka voi joustaa muiden tavoitteiden edessä. Lupa poikii useita valituksia. 28 28.4.2017 6 / 2015 tymisiä, joissa kritisoi kaivoshanketta omia ideologioitaan korostaakseen? Kotilaisen mukaan Niinistön toiminnassa ei kuitenkaan ole nähtävissä niin voimakasta jonkun toisen tavoitteen ajamista kuin mitä esimerkiksi keskustalaisilla on ollut. ??Talvivaarassa oli kyse todellisista ympäristöongelmista, ja siitä käsin on selvää, että ne herättivät huolta, hän korostaa. Nykyisen elinkeinoministerin Mika Lintilän (kesk.) mukaan aluepoliittisten ulottuvuuksien korostaminen kaivoshankkeessa ei ole huono asia. Kainuu on kärvistellyt vuosikausia synkkien työllisyyslukujen kanssa. Tuhansia ihmisiä suoraan ja välillisesti työllistävä kaivos tuo tilanteeseen paljon valoa. Lintilä uskoo, ettei kaivokseen tarvitse enää laittaa valtion rahaa. ??Kun valtionyhtiö lähtee menestymään, se tuo osinkoja valtion kassaan. Ja kun alueen ihmisillä on töitä, tarkoittaa se verotuloja. Lintilän mukaan valtiolla ei ole suunnitteilla kaivoksen omistuksesta luopumista. ??Mutta jos tulee varteenotettavia yhtiöitä, niin totta kai arvioidaan asiaa uudestaan. Hänen mukaansa nyt on järkevintä katsoa eteenpäin ja antaa uudelle toimijalle mahdollisuus näyttää, mihin se kykenee. ??Se unohtuu monesti, että Terrafame ja Talvivaara ovat kaksi eri yhtiötä. Se on paluuta vanhaan, sillä aiemmin oli havaittavissa merkkejä, ettei talous-, alue- ja ympäristöpolitiikan tarvitsisi välttämättä kulkea niin voimakkaasti eri suuntiin. Kotilaisen mukaan on perusteltua kysyä, olisiko jonkun korkeamman teollisuusasteen tuominen Kainuuseen ollut järkevämpää aluepolitiikkaa. ??Kaivoshan perustuu alkutuotantoon. Esimerkiksi kestävään energiaan panostamisella voisi olla paljon enemmän tulevaisuutta. Mutta eikö sekin ole poliittisuutta, että Talvivaaran kaivos sai vastaansa ympäristöliikkeitä ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö teki ympäristöministeriaikoinaan näyttäviä mediaesiin- Yhtiön saneerausohjelma saa tukea velkojilta. 5 / 2015 Kaivoksen vesitilanne kriittinen. Purkuputki Nuasjärveen saa luvan PohjoisSuomen avilta. meille ei sallita enää yhtään epäonn istumista. Melkoinen kolaus ympäristöongelmissa rypeneen kaivoksen uudelle rahoitussopimukselle oli se, kun Trafiguran taustalta paljastui vakavia ympäristörikoksia. Terrafamen kaivoksella tulevaisuuteen kuitenkin uskotaan vankasti. Toimitusjohtaja Lukkaroisen mukaan metallien hinnoissa riittäisi nykyinenkin taso, jotta kaivoksen toiminta olisi järkevää
Hän sanoo sen näkyvän myös kaivoksen arjessa. ??Täällä on aina ollut tosi hyvä työilmapiiri, mutta nyt täällä näkyy vielä enemmän semmoinen tekemisen meininki. Samaa mieltä on ympäristöasiantuntija Elina Lampinen, joka tuli kaivoksel- Terrafame hehkuttaa kaivoksen tuotantotavoitteiden ylittymistä, päästönormeissa pysymistä ja bioliuotuksen toimivuutta. 5 / 2016 Elinkeinoministeri Olli Rehn kertoo valtion alkavan valmistautua kaivoksen sulkemiseen, ellei uutta rahoittajaa löydy. 7 / 2016 le pysyvästi töihin viime kesänä saatuaan opintonsa päätökseen. Eikö työuransa alkupäässä olevaa Lampista hirvitä kiinnittää itseään työpaikkaan, jonka tulevaisuus on niin monta kertaa ollut vaakalaudalla eikä jatkosta voida edelleenkään sanoa mitään varmaa kaikista hyvistä merkeistä huolimatta? Ei tunnu huolettavan. Välillä hän oli pienen pätkän poiskin, mutta palasi kesällä 2015, kun yhtiötä hallinnoi konkurssipesä ja toiminta näytti päättyvän. ??En silloinkaan epäillyt, etteikö kaivos lähtisi vielä käyntiin. Terrafamen työntekijät Anne Kuparinen ja Elina Lampinen eivät ole missään vaiheessa uskoneet, että kaivos suljettaisiin. famea hallitsevat uudet ihmiset uudenlaisilla keinoilla, ministeri painottaa. Tuuli on yltynyt Sotkamossa navakaksi, vaikka aurinko yhä paistaakin. Prosessi-insinööri Anne Kuparisen työmaalla kaivoksen keskusvedenpuhdistamossa on kuitenkin lämpimämpää. Kuparinen tuli kaivokselle töihin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Päätin vain tehdä töitä ja katsoa, mihin se riittää. Kuparista kuunnellessa ei voi olla miettimättä sitä, että vaikka kaivoshanke herättääkin voimakkaita intohimoja, monille siinä on kyse elämän perusasioista, kuten työstä, toimeentulosta ja kyvystä maksaa talolainaa. Kuparinen myöntääkin olevansa todella helpottunut, kun toiminnan jatkuminen on varmemmalla pohjalla. n Trafiguran ja Sampon lupautuminen kaivoksen rahoittajiksi julkistetaan. 11 / 2016 Hallitus antaa kaivokselle sadan miljoonan euron lisärahoituksen ja peruu alasajon aikarajan. 4 / 2017 2 / 2017 Terrafame kertoo, että kaivoksen vesitilanne on parempi kuin koskaan. 28.4. Lampisen mukaan kaivoksella kehitellään koko ajan uutta ja katsotaan tulevaan. ??Pidin hyvänä merkkinä jo sitä, että tänne palkattiin lisää väkeä. Uskon sen kertovan siitä, että homma täällä toimii ja jatkuu. 2017 29
Meidän pitää ymmärtää heidän kulttuuriaan ja tapojaan sekä osata kieliä. 30 28.4.2017 Viime vuonna Lapissa kirjattiin ennätykselliset 2,66 miljoonaa yöpymistä. Eivätkä he osaa pukeutua pakkasessa. Safarioppaat Susanna Kulppi ja Ilja Timakov luotsaavat Pyhän maastossa suomalaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja aasialaisia matkailijoita. Ilmiöt Matkailijan on turvallista tulla Lappiin Turvallisuudesta on tullut yksi Lapin matkailun valtti, jonka merkitys kasvanee viimeaikaisten maailmantapahtumien vuoksi Teksti ja kuvat: Hilkka Jankkila Lapin matkailun turvallisuudesta huolehtii viranomais- ten, elinkeinon, järjestöjen ja koulutuksen tiivis verkosto, josta otetaan mallia ulkomaillakin. ??Kansainvälisen matkailun kasvu lisää turvallisuusuhkia ja riskejä, mutta meillä on paikallinen valmius ja kyky toimia erilaisissa tilanteissa, Lapin aluehallintoviraston (AVI) pelastusylitarkastaja Seppo Lehto vakuuttaa. Hän kertoo, että etenkin arktisia oloja ymmärtämättömien turistien turvallisuuden varmistaminen teettää työtä. ??He vuokraavat autoja ja kelkkoja, joita eivät aina hallitse. Eniten kasvoi ulkomaisten matkailijoiden määrä. Lapin vuotuinen matkailutulo on 630 miljoonaa euroa. Laskennallinen työllistävyys on 5?000 henkilöä, missä ei ole vielä mukana viime vuosina reilusti kasvaneen vuokratyövoiman määrää. ??Matkailun turvallisuus on matkailuprosessin häiriöttömyyden varmistamista, kiteyttää Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) projektipäällikkö Eija Raasakka. Hän on toiminut vuosia matkailun turvallisuuden hankepoolin solmuna.
Työvälineenä on yhteinen hankepooli. Aluehallintovirasto sovittaa yhteen sisäisen turvallisuuden strategian mukaista toimintaa. Suhtautuminen turvallisuusasioihin vaihtelee eri kansallisuuksienkin välillä, yrittäjä Sinikka Haikonen kertoo. Monilla safariyrityksillä ja Lapin pelastuslaitoksella on käytössä Mapitarepaikannusjärjestelmä. Reittiturvallisuutta kehitetään yhdessä kuntien ja Metsähallituksen kanssa. Turvallisuusverkosto yhdistää resurssit Lapin erityisyys on matkailun turvallisuusverkosto, jos- sa tieto kulkee ja resursseja yhdistetään. Kunnat ja maakunta huolehtivat turvallisesta infrasta ympäristön- ja maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja valvonnan avulla. Kovan turvallisuuden tehtävät ovat pääsääntöisesti turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, pelastuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen käsissä. Pelastusviranomaiset vastaavat maasto- ja vesistöpelastuksesta. Järjestöt, kuten VAPEPA ja SPR tuovat erityisosaamis- ta moniin turvallisuustehtäviin ja vakuutusyhtiöt vaikuttavat yritystason riskienhallintaan. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti kouluttaa turvallisuustietoisia työntekijöitä, jakaa tutkittua tietoa, kehittää työkaluja elinkeinon tarpeisiin ja on yhteistyössä elinkeinon ja viranomaisten kanssa. Sen kautta hätäviesti tulee minuutteja nopeammin kuin hätäkeskuksen kautta. Poromatkailu on jo perinteisen poronhoidon mittaista liiketoimintaa, ja yhä useampi turisti haluaa ajella koirilla tai ratsastaa. Turvallisuusasioista on tullut yrityksissä päivittäistä työrutiinia. Myös matkailualueiden keskinäinen yhteistyö on tiivistä, ja toimintoja pyritään yhtenäistämään, kuten Levi-Ylläksellä. Lisäksi yrityksillä ovat omat turvallisuusasiakirjansa. Asioita käsitellään avoimesti, ja hyviä käytänteitä jaetaan yritysten ja matkailualueiden välillä. Turvallisuutta ja toimintavalmiutta kehittäviä koulutuksia ja valmennuksia, kuten EA-koulutukset ja pelastusharjoitukset, on säännöllisesti ja tarvittaessa. Lumiseikkailu-, safari- ja taksipalveluja tuottava PyhäSafaris osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja perehtyy asiakkaidensa toimintakulttuuriin. Pyhällä käy ranskalaisia ja brittejä, ja aasialaisten määrä kasvaa. ??Kulttuurin tuntemus auttaa paljon. Lait, kuten työturvallisuus-, valmismatka-, pelastus- sekä tuoteturvallisuuslait asettavat matkailun turvallisuuden minimivaatimukset. 28.4. Näin pelastusryhmä tai kalustoa voidaan tarvittaessa lähettää naapurikeskukseen. Pyhä-Luostolle tehtiin vuonna 2013 Eija Raasakka ja Seppo Lehto kehuvat mukavaa ja innostunutta porukkaa, joka saa aikaan paljon tuloksia pienillä resursseilla. yhteinen turvallisuussuunnitelma, jota turvallisuustyöryhmä päivittää kesä- ja talvikauden päätteeksi. Suhtautuminen turvallisuusasioihin vaihtelee eri kansallisuuksien välillä. ??Turisti haluaa elämyksiä huolettomasti. 2017 31. MTI:llä on myös kumppanuussopimus sisäministeriön kanssa. Kansallisella tasolla ulko-, sisä- ja työministeriöt sekä elinkeino tekevät yhteistyötä Matkailuturvallisuuden neuvottelukunnassa. Työntekijä arvostaa työympäristön terveellisyyttä, häiriöttömyyttä ja työn pysyvyyttä, Raasakka listaa. ??Yritysjohtaja ajattelee lisäksi yrityksen jatkuvuutta, mainetta ja asiakassuhteita, samoin kuin matkanjärjestäjä, jota kiinnostavat myös vakuutusyhtiön vaatimukset ja oikeudenkäyntien välttäminen. Vahinkojen ja tapahtumien syitä ja parannettavaa haetaan ketjun ja verkoston eri osista. Turvallisuus sisältää muun muassa terveydenhuoltoa, ympäristöasioita, riskien- ja kriisinhallintaa, toimintoja ja rakenteita, sopimuksia ja ruoan turvallisuutta. Eläinten turvallisen ja eettisen käytön merkitys on kasvanut. Lapin liitto koordinoi matkailustrategiatyötä
Ehdokkaaksi raatiin saattoi ilmoittautua etukäteen tai kokouspaikalla. Jokela tiesi, että eniten etukäteisilmoittautumisia oli tullut Karttulassa, kaikkiaan 22. Muualla ennakkoon ehdolle oli ilmoittautunut reilut kymmenen tai hieman sen alle. sä 30 000 euroa, josta osa menee raadin toimintakuluihin. Raati päättää alueelta saamiensa kehittämisajatusten puitteissa, mihin perusbyrokratian pyörittämisestä yli jäävä raha käytetään. Ajatuksena on, että raati kokoontuisi 4?6 kertaa vuodessa. Politiikka Pitäjäraadeilla paikataan demokratiavajetta Kuopiossa Raadit saavat käyttöönsä kymmeniätuhansia euroja Teksti ja kuva: Soili Riepula Lyhyen ajan sisällä Kuopioon on liitetty kuu- Pitäjäraati saa aluksi kaupungilta käyttöön- si naapurikuntaa. He saivat rautaisannoksen tietoa uudesta lähidemokratiamallista ja äänestivät raadin jäsenet.. Se voi antaa lausunnon kaupungin talousarviosta ja -suunnitelmasta sekä strategiasta. Liitosten myötä etenkin liitetyillä alueilla on tullut sellainen tunne, että suuren kaupungin päätöksenteossa niiden ääni ja tarpeet hukkuvat. Sen toimikausi alkaa 1. kesäkuuta ja kestää kaksi vuotta. Kaupungilla on lisäksi 180 000 euroa vuodessa käytettävissä lähidemokratiahankkeisiin. Lähidemokratiajaosto päättää sen jaosta pitäjäraatien esittämiin hankkeisiin. Jokela muistutti, että kaupunki ei ota pitäjäraatitoiminnassa päällepäsmärin roolia. Pitäjäraadin tehtävä on toimia alueensa asukkaiden äänitorvena kaupungin virkamiesten ja päättäjien suuntaan. Pitäjäraadissa voi olla 5?10 jäsentä, joilla jokaisella on oma henkilökohtainen varajäsenensä. Pitäjäkokoukset kokoontuivat valitsemaan pitäjäraadit Karttulaan, Maaningalle, Nilsiään, Juankoskelle, Riistavedelle ja Vehmersalmelle. Halutessaan pitäjäraati voi ottaa toimialueellaan virallisen kehittämisroolin, jopa rekisteröityä. Raadin linkkinä Kuopion kaupungin päätöksentekoon toimii kaupunginhallituksen asettama lähidemokratiajaosto. 32 28.4.2017 Pitäjänraadilla on yleinen lausunto- ja aloiteoikeus alueen palveluista, elinkeinoista ja demokratiasta. Se antaa vuosittain oman arvionsa alueen kehityksestä ja palveluiden tilasta. Jokela muistutti, että hyvin pitkälle on raadin omissa käsissä, millaisen roolin se ottaa alueen kehittämisessä. Videoteitse tervehdyksen kokoukselle tuonut valtuuston puheenjohtaja Markku Rossi muistutti, että nyt ollaan historiallisen asian äärellä. Tavoitteena on hänen mukaansa yhdistää laajentunutta Kuopion kaupunkia niin, että myös alueelliset näkökohdat huomioidaan asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Karttulassa pitäjäkokouksen avannut Hannu Halonen toivoi ennen kokousta, että kaikki entisen kunnan kuusi kylää saisivat edustuksen raatiin, jotta jokaisen kylän ääni kuuluisi. Ehdolle asettuneet esittelivät kokouksessa lyhyesti itsensä, ja suurin osa kertoi toimivansa koko entisen Karttulan kunnan hyväksi. Karttulan ensimmäiseen pitäjäraadin valinneeseen pitäjäkokoukseen osallistui puolensataa pitäjäläistä. Jokela kuvasi sitä kaupungin kumppaniksi. On syntynyt demokratiavajetta. Tätä paikkaamaan Kuopiossa on pantu pystyy pitäjäraatijärjestelmä, aluekoordinaattori Liisa Jokelan mukaan ensimmäinen laatuaan koko maassa. Uudenlaiseen lähidemokratiamalliin liittyen jokaisessa liitoskunnassa pidettiin sunnuntaina yhtä aikaa pitäjäkokoukset, jotka valitsivat pitäjäraadit. Tätä kautta myös liitoskuntien edustajat voivat vaikuttaa siihen, miten kaupunki hoitaa liitosalueiden asioita. Pitäjäraadit ovat osa Kuopion lähidemokratiamallia, jolla pyritään Jokelan mukaan vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan roolia. Lähidemokratiahanke lähti liikkeelle nelisen vuotta sitten Kuopion kaupunginvaltuustolle tehdystä valtuustoaloitteesta. Pitäjäraati ei ole kaupungin toimielin
2017 33. On raadin omissa käsissä, millaisen roolin se ottaa alueen kehittämisessä. 28.4
Ainakin puheenjohtajalla näyttää olevan nöyryyttä ja kuuntelevaa korvaa rakentavalle kritiikille. Sipilä totesi taannoin, että häntä saa potkaista polveen, jos hänestä tulee tavallinen poliitikko. Kuuleman mukaan Sipilän lähipiirissä onkin jo alettu suositella puheenjohtajalle polvisuojien hankintaa. Sipilä ei kuitenkaan ole perheensä ainoa poliitikko. Hänet korvaisi eduskunnassa Torsti, joka kieltäytyi apulaispormestarin vakanssista muihin työkiireisiinsä vedoten. Hänen vaimonsa Minna-Maaria oli uutena kuntavaaliehdokkaana Kempeleessä ja päätyi keskustan ääniharavaksi. Juha Sipilä kertoi puoluevaltuustossa, että Minna-Maarialle oli tuloksen selvittyä soitettu ja tiedusteltu tämän halukkuutta vastuutehtäviin. 34 28.4.2017 Vaatimattomana tunnettu Minna-Maaria Sipilä oli luonnollisesti kiellellyt pyrkivänsä huippupaikoille. Mutta toisaalta, hän oli sanonut, paikkojen jaossa on toki huomioitava, että myös naisten on syytä päästä kunnon tehtäviin. Tuoreita kasvoja on lisäksi syytä saada mukaan päätöksentekoon. Kansanedustajan tehtävät eivät niitä sentään ilmeisesti haittaa. Kai se on sitten niin, että apulaispormestarin tehtävä on vähän kuin lännenfilmien apulaissheriffin vakanssi: riittävän rehdille mutta hieman yksinkertaiselle kylänmiehelle tarjottava hanttihomma. Kun tehtävään on edellytyksenä valtuutetun tai varavaltuutetun paikka, tehtävään sopivin ja pätevin virkamieskunta karsiutuu kätevästi jo valmiiksi pois. Enää jää kysymys, kuka tämän suurenmoisen innovaation ja demokratian kukkasen, pormestarimallin, oikein keksi?. Ja kappas, Sipilä ilmaantui tv-kameroiden eteen uutuuttaan säihkyvät sangat nenällään. Ylimielisyyspuheita olisikin syytä vaimentaa. Mutta tulos olisi ehkä sittenkin saattanut olla parempi, jos ?poika. Ainakin niissä, joissa kysytään kansalaisilta, mitä puolueita pidetään ylimielisinä. Keskustan peräpohjalaiset naiset olivat ennen viimeistä vaalitenttiä ohjeistaneet puheenjohtaja Juha Sipilää, että hänen pitäisi vaihtaa silmälasit. olisi ollut keskustan, ei kristillisdemokraattien, listalla. Vaikka vaalitulos osoitti alasuuntaan, on keskusta myös noussut joissain mittauksissa. Erään keskustavaikuttajan sanoin, ?europarlamenttiryhmäkin antoi vaaleihin parhaan poikansa?. Totta. Apollon Tietäjät Teksti: Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Mep-ryhmän uhraus ei auttanut Keskustan puoluevaltuusto murehti viime viikonlopun kokouksessaan puolueen kehnoa kuntavaalitulosta. Puolue hävisi vaalit, vaikka teki ehdokashankinnan eteen kovasti töitä. Ja ilman muuta ehdokkaiden saamilla äänimäärillä pitää olla merkitystä. Näin nopeasti aloittelevasta kuntavaaliehdokkaasta kuoriutui täysiverinen poliitikko. Niin sanottujen pormestarivaalien sivutuotteena on synty- nyt erikoinen ongelma: jaossa olevat apulaispormestarin paikat eivät tahdo mennä kaupaksi. Halukkaita on jouduttu etsimään myrskylyhtyjen, kissojen ja koirien kansssa. Helsingin demareissa apulaispormestarin tehtävästä kiirehti kieltäytymään puolueen kolme kärkinimeä, Tuula Haatainen, Pentti Arajärvi ja Pilvi Torsti. Lopulta uhrautumaan lupautui kansanedustaja Nasima Razmyar
Turun telakan tilauskirjat ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Ja sitten tämä Uusikaupunki ja autotehdas, joka talvella ilmoitti tarvitsevansa 1000 uutta työntekijää. Olemme joutuneet edellisten hallitusten tekemättömyyden vuoksi tekemään ratkaisuja, joita kukaan ei tee mielellään. Sipilän hallitus on kahdessa vuodessa tehnyt ja saanut enemmän aikaan kuin edellinen hallitus neljän vuoden aikana. Nyt Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Myönteinen käänne näkyy jo muuallakin kuin tilastoissa. Hyvä, että puolivälinriihestä saatiin jo linjauksia muun muassa syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Puheenjohtaja Juhalla on ollut tapana todeta, että tästäkin selvitään. Keskusta selviää myös tämän päivän haasteista, kun olemme nöyriä kansalta saamamme palautteen edessä, tunnustamme tosiasiat, uudistamme rohkeasti toimintaamme, pidämme politiikkamme työllisyyden ja kaikkinaisen tasa-arvon linjalla yhteiskunnan heikompiosaisia unohtamatta ja rakennamme oikeudenmukaista, eteenpäin katsovaa 100-vuotiasta Suomea niin maalla kuin kaupungissa, etelässä kuin pohjoisessa. Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 28.4. Puheenvuoro Puolimatkan krouvi Hallituksen puolivälinriihessä alkuviikosta tehtiin jälleen uusia ratkaisuja maamme talous- ja työllisyystilanteen parantamiseksi ja Suomen kuntoon laittamiseksi. Hallitus sopi monista myönteisistä ja parempaa tulevaisuutta rakentavista ratkaisuista, mutta joukossa on myös hankalampia asioita. 2017 35. Kuva voi monella olla se, että hallitus ei piittaa heikompiosaisista. Ja muutama viikko sitten uusi ilmoitus, tarvitaankin vielä toiset tuhat uutta työntekijää. Koska olemme tällaisia uutisia kuulleet viimeksi? Suomi nousee nyt niin että kohisee. Työllisyyden parantaminen on sosiaali- ja terveys- palvelu- sekä maakuntauudistuksen toteuttamisen ohella kestävin tapa torjua myös eriarvoistumista. Olemme pystyneet tekemään joitain parannuksia pienituloisimpien tilanteeseen, kuten nostamaan takuueläkettä, ja tällä tiellä meidän on jatkettava, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta monen äänestäjän kuva meistä taitaa olla toinen. Keskustan pitää olla entistä voimallisemmin ?köyhän asialla?. Vaikka talouden liikkumavara on pieni, toivon, että pääsemme tässä asiassa edes jonkun verran eteenpäin vielä tällä hallituskaudella. Se tekee kipeää keskustaväen sydämissä, sillä meille tärkeää on huolehtia myös köyhistä ja vähäosaisista. viesti, mitä uskon keskustan kenttäväen yhä voimakkaammin kaipaavan, on se, että tuomme yhä vahvemmin esiin aidon ja oikean huolemme yhteiskuntamme heikompiosaisista. Sen näkee myös uutisista. Kun meillä meni vuosikausia, jolloin uutiset kertoivat suurista YTneuvotteluista, irtisanomisista ja tehtaiden lakkauttamisesta, nyt kuuluu jo ihan muuta. Biotalous työllistää nyt yhä enemmän ympäri maata. Eikä maailma vielä näilläkään valmiiksi tullut. Kokemuksesta jo ennestäänkin tiedämme, että työllisyys- ja talouskäänteen aikaansaaminen on edellyttänyt myös viheliäisiä päätöksiä, tuskaisia säästöjä ja isoja ja vaikeitakin uudistuksia. Rohkeutta siihen on ollut, vaikka hallituspuolueet ovat siitä joutuneet maksamaan hintaa myös kannatuksessa. Vaalikauden ensimmäinen puolisko on ollut poikkeuksellisen hankala
Saimme siitä taas karvaan kokemuksen Helsingissä, missä valtakunnallisesti tunnetut ministeri Kimmo Tiilikainen ja Pohjois-Karjala projektin kansanterveystohtori Pekka Puska eivät päässeet Helsingin valtuustoon. Sen sijaan lähes kaikkien muiden puolueiden ehdolle asettuneet kansanedustajat ja ministerit saivat suuria äänimääriä ja tulivat valituiksi niin Helsingissä kuin muissakin kunnissa ja kaupungeissa. Tämänkin lehden sivuilla on pohdittu sitä kuningaskysymystä, että millä keinoin keskusta pääsisi sisälle suuriin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Miten aikoinaan maalta etelän keskuksiin muuttaneet ja heidän jälkeläisensä ??joita on paljon?. Hurmauskykykin paranee, kun kokemusta siltä saralta kertyy. Olkoon tämä kirjoitus osuuteni vaalimenestyksen lisäämisessä tulevissa vaaleissa. Jorma Tikkanen Himanka. Puhetaidoissa hän pärjää myös televisioväittelyissä. Pronssitila on tyydyt- tävä, mutta ei hyvä eikä jatkossa hyväksyttävä. Kaikki tähän aikaan sopivat keinot on otettava käyttöön. Olen Seppo Kääriäisen kanssa samaa mieltä, että kaikki vaalityöhön liittyvät yksityiskohdat on perattava, vaikka se koskisi kantapäitä myöten ylhäältä alas koko puolueorganisaatiota. Suuret kaupungit ovat suurin ongelmamme. Näkemykseni mukaan hän ei pystynyt antamaan puolueen puheenjohtajalle sellaista tulitukea, jota nyt olisi tarvittu. Hän on varmasti omalla tavallaan pätevä, mutta mielestäni ei hallitse julkisuutta riittävän hyvin eikä ole sen vuoksi tänä informaatiotulvan päivänä paras keskustan valtakunnallisena vaalityön tekijänä. Keskustalla pitää olla sellainen vaalityöntekijä, jonka lippu on aina ylhäällä ja puhelin auki. Puoluekokouksen valitsemaa puoluesihteeriä ei tietysti voi vaihtaa ilman puoluekokouksen päätöstä. saataisiin vakuuttuneiksi, että keskusta on kaupungeissakin varteenotettava äänestysvaihtoehto, jonka kautta voi vaikuttaa esimerkiksi asumiskustannuksiin, lasten päivähoitoon ja julkiseen liikenteeseen. Mielestäni vastausta kysymykseen on haet- tava ensiksi puolueen yläpäästä. Näissä vaaleissa puolueemme valtakunnallinen julkisuudenhallinta oli heikkoa, jos sitä vertaa vaikkapa vihreisiin, jotka ottivat muilta puolueilta röyhkeästi aikaa ja tilaa television vaaliväittelyissä. Oma edustajamme valtakunnallisissa medioissa oli pääasiassa puolueemme puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä. Hän ja kaikki muut ministerit ja kansanedustajatkin joutuivat puolustamaan hallituksen ja eduskuntaryhmän Suomi kuntoon -toimia, jotka ovat valtakunnan talouden ja velaksi elämisen kannalta välttämättömiä, mutta osalle äänestäjistä vastenmielisiä. Se myös vaikutti kuntavaaleissa keskustalle epäedullisesti. Juuri hallituspolitiikan puolustuspuheiden vuoksi pääministerille ei jäänyt riittävästi aikaa todistaa televisioväittelyissä esimerkein, että talouden tasapainoon saatta36 28.4.2017 Ovaska ei pystynyt antamaan puolueen puheenjohtajalle sellaista tulitukea, jota nyt olisi tarvittu. minen on pitkäjänteistä toimintaa, johon tämä hallitus on sitoutunut. Sanoma siitä, että talouden elpymisen merkit ovat jo havaittavissa ja Suomi nousussa, ei riittänyt kaupunkien leipäjonoissa oleville äänestäjille. Heidän ja monen muun kaupunkilaisen sekä maaseudulla asuvan uskoa parempaan tulevaisuuteen olisi keskustan pitänyt pystyä vaalityössä kirkastamaan ja vahvistamaan. Mutta missä oli Seinäjoen puoluekokoukses- sa valittu puoluesihteerimme Jouni Ovaska? Näissä vaaleissa hän jäi henkilönä lähes täysin julkisuuden varjoon. Hän on jo koulutuksessaan ja työtehtävissään ehtinyt omaksua, kuinka teoriaa sovelletaan käytäntöön ihmisten hyväksi. Hän osaa käyttää suvereenisti viestintäkanavia tupailloista toritapahtumiin ja ennen kaikkea nettiä kaikissa muodoissaan. Se on selvä. Mutta puolueemme tarvitsee välttämättä jo ennen maakuntavaaleja hyvin koulutetun, elämänkokemusta omaavan, valovoimaisen, rennon ja kansaan menevän vaaleista vastaavan henkilön, jolla on kyky kirkastaa puolueen sanomaa. Edellä esitetyn perusteella esitän, että puo- luehallitus valitsee puolueelle heti määräaikaisen vaalipäällikön. Hyvä valinta olisi nykyinen kansanedustaja Mikko Kärnä, jolla on havaintojeni mukaan juuri niitä ominaisuuksia, joita vaalipäällikkö tarvitsee. Hän osaa puhua keskustan kieltä niin maakuntien kuin kaupunkienkin asukkaille. Parempaan tulokseen on päästävä. Mielipiteet Keskusta tarvitsee oman vaalipäällikön Kuntavaalit on käyty
Limingassa, jossa keskustalaiset ovat erimielisiä keskenään?. Vaalipäällikkönä en kyllä koe asian näin olevan. Meillä oli hyvä pöhinä pari kuukautta kestäneissä vaalitapahtumissa, joiden läpiviemisessä oli lähes 20 henkilön aktiivijoukko, ja kymmenkunta ihmistä lisäksi järjestämässä lukuisia tapahtumia. Väkeäkin kävi maistelemassa makkaroita ja muuta hyvää. Olemmeko unohtaneet näiden asioiden harrastuksen ja esillä pidon? Olemme kyllä pitäneet hallituspolitiikassa kuntien puolia. Jos menee yli 200 nakkia parissa tunnissa, on paikalla käynyt väkeä. Siitä huolimatta saimme huonon tuloksen. Menetimme kaksi paikkaa. Tosin meillä meni tosi hyvin edellisissä vaaleissa, jolloin saimme 21 läpi. Valtuustossa on 35 jäsentä. Muut menettivät paikkoja. Tällä vaalikaudella jouduimme pakon edessä tekemään päätöksiä, joita kaikki eivät halua niellä, vaikka päätökset on tehty demokraattisesti äänestämällä. Päättämässä on ollut 14 muiden puolueiden valtuutettua, ja äänestetty on joskus aivan ristiinkin. Myös varavaltuutetuille, joiksi kaikki keskustan kuntavaaliehdokkaat pääsivät. Terho Lipsonen valtuuston varapuheenjohtaja tuleva valtuutettu (kesk.) 28.4. Uuden kunnan tehtävät, kunnan ja maakunnan tehtävien rajapinnat pitää nyt kirkastaa. Kuntaliitolla on tähän uudistukseen liittyvää hyvää koulutusmateriaalia. Valtionosuuksista ei nyt ole leikattu ja kuntatalous on vahvistunut. Mutta osasivatko äänestäjät sitä arvostaa? Olemme myös toteuttamassa ikiaikaista ihannettamme kansanvaltaisesta maakuntahallinnosta. Jokaisella äänestäjällä kun on omat perustelunsa äänelleen. Ja lyömäaseita kyllä riitti julkisen talouden säästökohteista sote-uudistuksen riskipaikkoihin. Isoissa asioissa liikuttaessa olen kaivannut puolueeltani linjanvetoja ja toimenpiteitä paremman alueellisen tasapainon ja köyhän asian puolesta. Pääkaupunkiseutu kasvaa ennätysvauhtia. Se taitaa olla kaikkien aikojen alhaisin lukemamme. Minun muistissani edellinen pohja oli vuoden 1976 tulos, jolloin jäimme 18,4 prosenttiin. Silti enemmistön päätös tulee yhteiseksi päätökseksi. Ei meitä keskustalaisiakaan ole samasta muotista valettu, ja monesti on annettu vapaat kädet äänestää. Yksikin henkilö voi kylvää siementä, joka alkaa kasvaa ohdaketta ihmisten mieliin. Muuttoliike nostaa asumisen hintaa ja muitakin elinkustannuksia. Kun tähän vielä lisää perussuomalais- ten piirin liminkalaisen vaalipäällikön Liminkaryhmän Facebook-kirjoituksien aiheuttaman hälinän, jonka kärki kohdistui keskustalaisiin, ei ole ihme, vaikka syntyy kuva ?erimielisistä keskustalaisista?. Nyt meidän on rauhallisesti katsottava eteenpäin. Mutta sen idea ja hahmo ovat jääneet kansalaisille toistaiseksi kovin hämäriksi. Keskustalle taisi käydä nyt niin, että an- noimme opposition melko vapaasti tehdä kuntavaalista hallituspolitiikan väliarvioinnin paikan. Haluan uskoa, että se on sitä myös jatkossa. Eero Lankia Kirkkonummi Limingassa oli hyvä kuntavaalipöhinä Pirkko Wilén kirjoitti kuntavaaleista Suo- menmaassa (13.4.2017), että ?Takkiin tuli etenkin... Sen avulla keskusta voi valmentaa uudet kuntapäättäjät ja tulevat maakuntavaalien ehdokkaat. Keskusta on ollut minulle koko maasta huolta pitävä, hajautetun yhdyskuntarakenteen, kestävän talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike. Toimenpiteet työpaikkojen ohjaamiseksi tasaisemmin ovat tässä avainasemassa. Paikallis- ja maakuntapuolueen luonteen vahvistaminen on meille nyt tärkeää. 2000-luvun taitteen molemmin puolin ylitimme neljästi peräkkäin 20 prosentin rajan, reippaastikin. Tietenkin voimme sanoa, että johtavan hallituspuolueen kohtalona on ottaa vaaleissa vastaan kansalaisten tyytymättömyys. Pienituloisten ahdinko tällä seudulla lisääntyy myös kansaneläkkeen leikkauksen ja indeksin jäädyttämisen vuoksi. Olen vakaasti sitä mieltä, että saisimme nykyistä enemmän pääkaupunkiseudulla vastakaikua pitämällä esillä tasaisemman alueellisen kehityksen tavoitteitamme. Jos olemme sitä mieltä, että maata pitää ke- hittää laitojaan myöden, tulisi siitä puhua myös kuntavaaleissa ja tulevissa maakuntavaaleissa. Myös Uuttamaata pitää kehittää laitojaan myöten, vahvistaen maakunnan aluerakennetta ja näin estää haitallinen keskittyminen ja ruuhkautuminen. Nyt KD sai läpi 72 äänellä yhden henkilön ja perussuomalaiset yhden ja vihreät kaksi lisäpaikkaa. Kuka äänestää puoluetta, kuka henkilöä, kuka ottaa kantaa paikallisiin asioihin, kuka suurempiin. Hallituspuolueena keskustan päätä ei näissä vaaleissa silitetty. Mutta mihin on kadonnut keskustan identiteetti paikallispuolueena, lähiyhteisöjen asioiden hoitajana. 2017 37. On tehtävä työtä liminkalaisten hyväksi sisulla ja sydämellä ja tietysti myös kokemuksella. Hupenevista luottamushenkilöpaikoista on tehtävä sellaisia, joissa valtuutetut kokevat olevansa tarpeellisia. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Keskustan linja kaipaa kirkastamista Keskustan ääniosuus jäi kuntavaalissa 17,5 prosenttiin
Se ei varmaankaan tapahdu hetkessä, mutta en voi käsittää, miksi kannatuksemme on niin huono etelän suurissa kaupungeissa. Koulutusasia, jossa vihreät on voimakkaasti profiloitunut, on mielestäni paljon monimutkaisempi juttu. Kaikki tuntemani henkilöt, jotka ovat valmistuneet viimeisten 20 vuoden sisällä, ovat sitä mieltä, että koulutus on tehotonta ja opiskelun voisi suorittaa selkeästi nopeammin kuin nyt. Kuka uskaltaa nostaa asian esille. Olen usein ihmetellyt myös sitä, miksi maaseudulta kaupunkiin muuttava vaihtaa puolueen kokoomukseen tai vihreisiin. Vaihtuuko mieli ympäristön paineiden mukana, vai onko niin, että halutaan olla ?hienompia?. Se taitaisi olla poliittisesti tuhoisaa. Tunnen myös muutaman opettajan, ja he ovat samaa mieltä koulutuksen pituudesta. Tiedämme, että Suomi tarvitsee asuttua maaseutua, jotta ruokahuolto toimii ja teollisuus saa kaipaamiaan raaka-aineita, ja tiedämme, että luonto on myös meidän henkinen voimavaramme. Ari Petäjäjärvi Keminmaa Nyt vastaiskuun Helsingin some-keskusteluissa Miksi keskusta pärjää huonosti Helsingissä. ja suuri keskustaa vahingoittanut mediatapahtuma . Ja sama on kuulemma myös muutamissa muissakin suurissa kaupungeissa. Olen helsinkiläisenä ja eläkkeellä ollessani hyvinkin aktiivisesti seurannut politiikkaa yli kymmenen vuoden ajan ja osallistunut Helsingin Sanomien keskustelupalstoilla käytävään politiikkakeskusteluun. Olen havainnut, että meitä on vain puolenkymmentä, jotka puolustamme keskustaa. Mielipiteet Keskustan pitää aktivoitua somessa Vaalit on käyty ja tulokset selvillä. Herää jälleen kysymys siitä, miksi meillä ei ole kannatusta etelän suurissa kaupungeissa. Nyt kyllä kannattaisi pistää kaikki peliin sosiaalisessa mediassa, jotta ainakaan siinä mielessä ei oltaisi jäljessä muista puolueista. Mainonta ja videoklipit Facebookissa ja muissa vastaavissa voisivat tuottaa oikein käytettynä hyvän tuloksen myös meille. On kysymys nimenomaan nuorista äänestä- jistä, jotka toimivat aivan eri tavalla kuin me vanhemmat. Riitti hyvin, kun osasi hyödyntää sosiaalista mediaa eri tavoin ja käyttää siellä omaa persoonaansa. En kuitenkaan usko nykyään sen toimivuuteen kaikilta osin suurissa kaupungeissa. Tuo toimintatapa toimii varmasti kaupungeissa ja nimenomaan nuoriin ihmisiin. Vanhempi väestö kaivannee edelleen myös toritapahtumia ja tapaamisia siellä, mutta eivät nuoret tule enää hernekeitolle kuuntelemaan puolueen edustajia. Minusta ainakin oli ärsyttävää, kun kaupassa käydessäni erään liikkeen edustajat olivat joka päivä tyrkyttämässä ajatuksiaan kaupan eteisessä. Onko puolueemme sosiaalisen median käyttö riittävää, mitä muutoksia siihen kaivattaisiin vai luotetaanko nykyiseen tasoon? Maakunta- ja presidentinvaalit ovat tulossa vajaan vuoden päästä. Siis lähes sataprosenttisesti kaikki muut mustamaalaavat keskustapuoluetta säännöllisesti. Lyömäaseet ovat usein vanhoja iskulauseita, kuten ?kepu pettää aina?, ?helsinkiläiset elättävät kepulaiset. ja ?maatalouden miljardituet kepulandialle?. Tulee tunne, että niin kutsutulla etelän medialla on yhteinen agenda pitää keskustan 38 28.4.2017 imago niin huonona, että seuraavassa äänestyksessä keskustaa ei äänestäsi kukaan. Viimeisin . Sinne pitää satsata, jotta sai- simme heidät mukaan puolueeseemme. En ole perillä meidän puolueemme tilanteesta tässä asiassa, mutta ovatko edellä mainitut puolueet tällä hetkellä niin paljon edellä meitä, että se näkyy myös tuloksissa? Tiedän, että kaupungeissa on päästy vasta muuttaneena ja täysin tuntemattomana läpi käyttämällä hienosti sosiaalista mediaa. Ei tarvinnut olla torilla markkinoimassa itseään. Se synnytetään vaikka kiven kolosta vielä. Mitä pitäisi tehdä. Se eliminoisi tehokkaasti räikeimmät harhaanjohtamiset. Vastakirjoittajien pitää olla hyviä, sillä määrätyt toimittajat ovat todella taitavia ja ovat harjoitelleet keskustan mollausta vuosikaupalla. Seppo Mantere. oli Juha Sipilä -jahti Terrafamen ja Intian matkan tiimoilta. Onneksi Sipilä pisti sen poikki kerrasta, eikä päässyt tapahtumaan Matti Vanhasen aikainen, vuosia kestänyt keskustalaisen pääministerin jahti. Sipilä sai haukut medialta, kun pääministerin muka pitää kestää enemmän kuin tavallisen ihmisen. No, eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri totesivat sitten Sipilän ?syyttömäksi?, ja median kirjoittelu loppui lyhyeen. Olen kuitenkin varma, että ?etelän media? kyttää koko ajan jotain uutta tilaisuutta. Pitäisi osallistua suuremmalla joukolla ja teholla sekä jatkuvana toimintona some-keskusteluihin suur-Helsingin alueen medioissa ja oikaista trollityyppiset, keskustaa mustamaalaavat mielipidekirjoittelut ja toimittajapalstat. Tähän pitäisi meikäläisten lisäksi osallistua niiden puolueen johdossa olevien, jotka tietävät asiat ja osaavat kertoa ne totuudenmukaisesti. Vielä parempi olisi, jos voitaisiin lopettaa nimimerkkikirjoittelu. Eihän maaseudulta tai pikkukaupungeista muuttanut ole käsittääkseni isossa kaupungissa korkeassa kurssissa. Toinen asia on sosiaalisen median käyt- tö
Pienikin kipinä alkaa roihuta, kun on kuivat sytyt ja sopiva tuuli. Joten töihin ilolla. Syntyneiden määrä on pienentynyt kuusi vuotta peräkkäin. Ei apinoimalla muita, vaan keskustalaisella tavalla. Surkeilijat menköön kammioonsa ja pitäkööt suunsa kiinni, ettei ilma pilaannu. Nyt vain lisätuulta hallituksen purjeisiin. Se on riittävän ruokahuollon omavaraisuutta. Ja koko ajan Sipilän hallituksen tulokset vain paranevat, kunhan kerkeävät vaikuttaa. Olipahan kuin uppoava laiva koko Suomi, kun Sipilä astui Suomilaivan kapteeniksi Kataisen, Stubbin ja Rinteen jälkeen. Jos alueellisesti suurin osa Suo- mesta on keskustalaisissa käsissä, niin siinä on työmaata koko keskustalaiselle väelle, jotta henki saadaan puhaltamaan täysillä. Olen varma, että sellainen avaisi ennen kokemattomia yhteisöllisyyden tunteita ja yhteen hiileen puhaltamista. Siihen sopisi mainiosti kaikkia koskeva terveysalan tietoverkosto, jota päästään rakentamaan, kun sote valmistuu. Se on omaehtoista aluepuolustusta. On näytön paikka jokaisella kansanedustajalla. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Piintyneet mielikuvat keskustasta elävät Keskustan vaalitulokseen vaikutti ainakin Haluaisin puolueemme kiinnittävän huomi- Oikealla tiedolla pitäisi pystyä kertomaan, vihreiden selvä disinformaatio. Vihreät oli jakamassa rahaa päivähoitoon ja muihin etuihin, selitti pitävänsä talouden kunnossa muun muassa bioenergialla ja pelasi siten keskustan tontilla. Hyvä puhuja sai liikkuvat äänestäjät uskomaan, että keskusta on unohtanut Alkion arvomaailman ja pienimmistä huolehtimisen. Vihreiden disinformaatio koulutusleikkauksista sai myös näkyvän tuen pääkaupunkiseudun lehdistössä. ota pääkaupunkiseudun piintyneisiin mielikuviin keskustasta. Ihmisillä on virheellinen ja puutteellinen tieto koko maan asuttuna pitämisen arvosta. Se on arvokasta koko maan talouden ja toimivuuden kannalta. Ei voida vaatia, että erakot huolehtisivat metsänhoidosta, korjuusta ja jalostuksesta ja energiantuotannosta. Pienistä puroista suuretkin joet alkavat. Maire Jäntti Tervo vähemmän kuin kuolleita ensimmäisen kerran aikavälillä 1900?2016. 2017 39. Ei liioin välttämättömän tie- ja energiaverkoston hoidosta. kansantaloudesta. Kiirehtiminen kannatti. Ilmari Nygren Espoo Eipäs ruikuteta, keskustalaiset Hälyttäviä tietoja Taas on keskustassa päässyt rui- Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 syntyneitä oli kuttajien kuoro valloilleen. Siksi on surullista, kuinka suorastaan vihamielisiä useat etelän lehtien näkyvät toimittajat puolueelle ovat. Vaalitulokseemme vaikutti myös se tosiasia, että kokoomus sai selvästi irtopisteitä lahjaksi, kun päähallituspuolue joutui vastaamaan maakuntaratkaisusta ja sote-aikataulun kireydestä. Kokoomukselle jäi siten enemmän tilaa puhua arvojen puolesta. Valinnanvapaus oli heille helpompi kantaa, olihan se myös heidän oma vaatimuksensa. Pääministeripuolue kantoi siitäkin päävastuun, niin kuin kaikista leikkauksista ja rakenteiden uusimisesta. Maatilatalous antaa vieläkin pienehköjen tilojen asukkaille pienemmät tulot kuin kaupunkilaiselle, mutta asukkaat saavat korvausta pienemmistä asumiskustannuksista ja omista puutarhoistaan. Säästöä saadaan, kun sähköverkkoon syötetään virtaa monista maaseutukaupunkien lämpövoimaloista ja nykyisin myös tilojen biosähköstä. Yhtä tärkeää on turvallisuuspolitiikka. Se on myös kriisitilanteissa puurakentamista. Yksi keino olisi kannustaa nuoria tutkijoita tekemään uusi ?Maamme-kirjan. Perheitä siellä tarvitaan. kuinka tärkeitä maakunnat ja niiden tuotanto ovat meille kaupunkilaisille ja kuinka meillä on mahdollisuus selviytyä koko maailmaa koettelevista lamakausista. Minusta nimenomaan keskusta on hoitanut valtion taloutta koko yhteiskunnan tarpeen mukaan. Keskusta on joutunut usein tekemään miinusta omalle viiteryhmälleen, enkä tunnista, että pääkaupunkiseutu olisi jäänyt häviölle. Huono vaalitulos, voi, voi, voi. Ja katin kontit! Joka yhtään on realisti ja tajuaa, mistä tilanteesta Juha Sipilä lähti kivirekeään vetämään, ei usko näitä ruikuttajia. Tähän talous- ja maailmantilanteeseen nähden vaalitulos oli vähintäänkin hyvä. Syntyneiden määrä on ollut vuodesta 1969 lähtien alle väestön uusiutumistason. Koska luonnollista väestönkasvua ei ollut, kasvoi väestön määrä ulkomailta tulleen muuttovoiton turvin. Syitä syntyvyyden jatkuvaan laskuun on varmasti useita. Eivät ne metsien marjat ja sieniaarteetkaan tule itsestään. Tutkimusta tarvitaan. Voimme kuitenkin pitää huolen siitä, että nuorten lapsiperheiden arki ei muodostu liian kireäksi taloudellisesti, että lapsia hoitavia ammattilaisia arvostetaan, että pienennetään ryhmäkokoja, että tiedostetaan, miten merkityksellisestä ja hälyttävästäkin uutistiedosta on kyse. Outi Vehviläinen lääkäri Helsinki 28.4
p. 040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustanaisten Pirkanmaanpiiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Lisätietoja puheenjohtaja Raija Moilanen puh. Kokous alkaa klo 10. Omakustanteinen lounas 10 euroa, maksu paikanpäällä. Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Vapaa sana ja munkkitarjoilu. Padasjoki, kj:n ylimääräinen kokous su 21.5. klo 17 Helmi säästöpankin kokoushuoneessa. 044 7271302. klo 11 alkaen, paikkana Hämeenpuisto, aivan Tampereen pääkirjasto Metson kohdalla, Aamulehden Uutinen-patsaan vieressä. 040 418 1150. Kurhila-Hillilä, py:n vuosikokous ke 3.5. Ks. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen Pirkanmaalla su 30.5. Suomen rooli on ollut diplomatian, maltillisuuden, realismin ja rauhanrakentamisen eturiveissä. järjestää Vihreä Vappu-tapahtuman Tampereella su 1.5. klo 18. On kysymys maailmanlaajuisesta epäluulosta, vastakkaisuuksista ja vihan kasvusta. Sosiaalisen median kautta totuus ja valhe sekä niiden erilaiset tulkinnat kulkeutuvat sekunneissa eteenpäin. Samalla sen syvällisellä ymmärtämisellä ja osaamisella on nyt enemmän merkitystä kuin pitkään aikaan. Länsimaisella logiikallamme emme välttämättä pysty ennalta arvioimaan PohjoisKorean käytöstä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on osoittanut painavansa tu- Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, Vesaisten piirin tj sekä Keskustanaisten ja Keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400407515. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat. klo 19 Sysmän kirjaston Ilolassa. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat ja keskustellaan tulevasta toiminnasta. Johtokunta. Keskustanaisten piiri. klo 10-12. Varsinais-Suomen Vesaiset ry tekee matkan Legolandiaan 14.-18.6. klo 17.30 kunnanvirastolla Vääksy, py:n vuosikokous to 4.5. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Tervetuloa kuuntelemaan vappupuheet, sekä nauttimaan simasta ja munkeista. Johtokunta kokoontuu klo 18. hoavaa nappia nopeasti, jos USA:n arvovaltaa nakerretaan. Kyse ei enää ole pienistä tulipaloista siellä täällä. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Raision Kesk. lisätiedot www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Pyynikin kesäteatteri pe 30.6. Forssan kunnallisjärjestön vuosikokous järjestetään hotelli Maakunnassa. 040-556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaan Keskustalla on myynnissä rajoitettu erä Suomi 100 ?juhlavuoden kunniaksi lippuja Sillanpää Oopperan Maailman ensi-iltaan la 22.7. klo 18 Myllykolun kesäteatteriin, oopperan tähtenä loistaa Waltteri Torikka! Iltaa kanssamme juhlistaa mm. lipputilaukset Kristiina Mäki-Välkkilä p. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Forssa pe 28.4. Aamukahvit ja ilmoittautuminen klo 9-9.50. Maanantaimarkkinat ma 8.5. Tampereen Keskustorilla, tervetuloa kahville ja keskustelemaan klo 9 alkaen. 40 28.4.2017 Keskustan Pirkanmaan piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous Tampereella la 13.5. Kokouspaikkana UKK-instituutin auditorio, Kaupinpuistonkatu 1. Kokouksessa mukana myös piirin tj Juha Iso-Aho. Lahti, kj:n vuosikokous ke 17.5. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Tervetuloa tapaamaan Mattia, katso tilaisuudet: www. pirkanmaankeskusta.fi ja Facebook: Pirkanmaan Keskusta sekä Aamulehti. seniorikeilaajat keilavuoro Keilahallilla joka torstai klo 15-16. Somero, Someron Keskusta tarjoaa kiitoskahvit torilla pe 28.4. klo 12-13 Hämeenlinnan Reskalla. Johtokunta kokoontuu klo 17 Keskustanaisten piiri. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Saimme kuulla Vanhasen monipuolisen ja tiiviin analyysin myös Pohjois-Koreasta sekä siihen liittyvän kokonaistilanteen herkkyydestä. Kansainvälisestä politiikasta on tullut entistä monimutkaisempaa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä ehdokkaat luottamustehtäviin Urajärvi, py:n vuosikokous to 4.5. Paikallisyhdistysten vuosikokouksia klo 18.30. Hämeenlinna, Keskustan Vihreä vappu ma 1.5. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Liput 37,00/kpl. Niskavuoren nuoriemäntä klo 18 näytökseen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset aino.piippo@vesaiset.fi Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Toivomme runsasta osallistumista. klo 17. klo 19. Käsitellään luottamuspaikkajakoa. Länsi- Tampere, py:n vuosikokous 2.5. Politiikan keskiössä toimii demokraattisesti valittujen edustajien lisäksi yhä enemmän erilaisia joukkoja vastakkaisine intresseineen. Tällaisessa tilanteessa valtion johtajilla on suuri merkitys: lietsovatko he eripuraa vai osaavatko he löytää ihmisjoukkoja eheyttäviä ratkaisuja? Loppujen lopuksi ulkopolitiikka on se laji, jo- ka presidentin todellakin tulee osata. Kansan rivien hajottaminen eripuraisuudella ja vastakkainasettelulla heikentää valtion ja sen johtajan uskottavuutta sekä luotettavuutta myös kansainvälisesti. Ypäjä, Keskustanaisten KEVÄTKOKOUS Veteraanituvalla pe 12.5. klo 18.30 kunnanviraston valtuustosalissa. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä. Terveisin Jaana Viilo, tj 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. krs. Kevätkokous Forssan seudulla (paikka ilmoitetaan myöhemmin) sekä uusien valtuutettujen onnittelut ti 2.5. klo 17.30 kunnanvirastolla Vesivehmaa, py:n vuosikokous to 4.5. Kahvi alk. klo 18.15. Rauhankatu 11. klo 18. Sysmä, kj:n vuosikokous ke 24.5. Suunnittelemme matkaa Puolaan, Gdanskiin 11.-14.9. 040 759 0509 tai pj. klo 17.30 kunnanvirastolla Nyt jos koskaan tarvitsemme yhteistyökykyisiä, taitavia johtajia, jotka ymmärtävät kansainvälistä politiikkaa pintaraapaisuja syvemmältä. Keskusta on perinteisesti ollut vahva ulkopolitiikan osaaja. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Presidentillä on väliä, kun maailma varustautuu sotaan Eri puolella maailmaa kuohuu, ja valtiot lisäävät kilpaa ase- ja sotavarustelujaan. Jaana Viilo, puh. 0400 950 704. Päijät-Häme Piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. klo 17 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. 040 7673419 Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Satakunta Piiritoimisto, tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta. fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Uhkailut lisäävät uhkailuja, ja konkreettisia laajan sodan elementtejä on jo nähty. Keskustan puoluevaltuuston kokous päättyi presidenttiehdokas Matti Vanhasen seminaariin aiheesta ?Ulkopolitiikkaa yhdessä?. Omasta mielestäni, ja varmasti monen muunkin mielestä, akuutein ja arvaamattomin huoli maailmanpolitiikassa on tällä hetkellä Pohjois-Korea. Matti Vanhanen jatkaa taidolla näitä perinteitä. Annina Ruottu keskustanaisten varapuheenjohtaja Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Roineentaustan py:n sääntömääräinen vuosikokous piiritoimistolla Hämeenlinnassa os. Sinikka puh. Käsitellään myös luottamushenkilöpaikkajakoa. Tampere, Kj. Asiaa, hauskanpitoa, nähtävyyksiä, ostoksia ym. Tiedustelut tmj Sari puh. klo 18 Lundenintie 17, Syrjäntaus Asikkala, Kj:n vuosikokous to 4.5. Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska, Lisätiedustelut ja varaukset: pirkanmaa@keskusta. fi ja piirin tj. Liity mukaan Ulkopolitiikkaa yhdessä ?verkostoon: www.mattivanhanen.fi Tampere, Kj. Lapsille ilmapalloja. Hämeenlinna, 2.5
2017 41. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo Karjala Piiri, vuosikokous ti 9.5. Katso ilmoitus kohdasta Etelä-Savo Etelä-Savo 29.4 klo 10-13 Vesaisten ja Mimosan yhteinen maatilapäivä. 040-721 0636. puolen tunnin luennon. Tuukka Suomalainen. Mehutarjoilu. sia -näytelmän ensi-iltaan. Kokousilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17.30. klo 16 valtuustosalissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi maakuntavaaleja. Ilmainen! Ilmoittautumiset bussikyytiin savo-kymi@vesaiset.fi 25.4 mennessä. Hirvensalmi, kj:n vuosikokous su 30.4. Matkan hinta, sis. Kouluttajana Matias Ollila. Koulutukseen mahtuu max 18 hlöä ja se järjestetään, jos ilmoittautujia on väh.10 hlöä. Ilmoittautumiset ma 8.5. Retken ohjelma on vielä muotoutumassa ja sitä päivitetään piirin kotisivujen tapahtumat-osioon. Tilaisuudessa puhuvat ke Hanna Kosonen, piirin pj. klo 11-16 piiritoimistolla (Yliopistonkatu 17 B, Jyväskylä). piiritoimistolle: Pia Högberg, puh: 010 315 2001 tai pia.hogberg@ keskusta.fi. sa majoitus 2 hengen huoneissa. Retken aikana vierailemme Keskustan puoluetoimistolla ja tutustumme myös maaseudun arkistoon. Retken päävierailukohteemme on Suomen Pankki jossa Olli Rehn pitää meille talousaiheisen n. Simaa, munkkeja, musiikkia. Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. alkaen ma, ti ja pe. Kokouspaikkana toimii Lappeenrannan Kimpisen koulukeskuksen iso auditorio osoitteessa Pohjolankatu 23. sisältää bussimatkat (oma bussi mukana koko reissun ajan), laivaliput kansipaikoin, 3 yötä Narvassa hotelli Ingerissä, 1 yö Tallinnassa Park Inn By Radisson Central Tallinn -hotellissa sekä aamiaiset hotelleissa. kuljetus ja lounas: 50?/hlö. ja alle 6v 95. Koulutus on tarkoitettu etupäässä uusille kunnanvaltuutetuille ja kokoustekniikka- ja puheenjohtajataitoja verestäville. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Etelä-Hämeessä käännettiin katseet maakuntavaaleihin Keskustan Etelä-Hämeen piirikokouksessa Humppilassa ruodittiin kuntavaalitulosta. ??Keskusta menetti Etelä-Hämeessä kannatustaan 1,1 prosenttia edellisiin vaaleihin verrattuna. klo 18. klo 18 Ailav, Juhana Herttuan katu 17, Pori. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. klo 14 alkavaan Pessi ja Illu- Itä-Savo Itä-Savon piirin Vihreä Vappu järjestetään 1.5. Lähtö Porista linja-autoasema klo 7.30, tilausajolaituri 11, matkalla ruokaisa aamukahvi. klo 13.30 alkaen Joroisten torilla. Vappupuheita, paikalla kansanedustaja Hanna Kosonen. Kirkkonummella tutustumme opastetulla kierroksella Hvitträskiin, designin ja arkkitehtuurin helmeen. Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen ateljeekoti vie sinut matkalle kansallisromantiikan kultakauteen. Kuljetus ja teatterilippu aikuiset 28?, alle 15v 20?/hlö. Vierailun päättää taidekierros Suomen pankin tiloissa. Ruokailu Hvitträskin ravintolassa, jonka jälkeen opastettu kierros Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. Kahvi Café Adjutantissa. Hotellis- 28.4. Ilmoittautumiset ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai 050-347 3556. Vesaiset, Vesaisten koko perheen kevätretki Tanhuvaaran uimalaan ja Olavinlinnaan 20.5. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. ??Paikallisyhdistysten tulee huolehtia siitä, että kuntavaaleissa mukana olleet ehdokkaat pysyvät tämän neljän vuoden ajan poliittisessa toiminnassa mukana, Ovaska sanoi. Ovaska kannusti paikallisyhdistyksiä käymään aate- ja arvokeskustelua paikallisista poliittisista asioista. ??Monesta kunnasta puuttuu tällainen vapaamuotoinen toiminta ja sisältökeskustelu täysin. Petri Görman Petri Görman Kevätkokouksessa käytiin vilkasta keskus- telua myös maakuntavaaleista. ??Nuoria ehdokkaita tulee olla kokonaismäärästä vähintään 10 prosenttia, toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho totesi. Riihimäkeläinen keskustavaikuttaja Petri Lahtinen huomautti, että maakuntavaaleissa on haasteita saada ehdokaslistat täyteen. ??Ehdokasmaksua on nostettava, jos halutaan maakuntavaaleissa pärjätä. Tutustutaan Otavan koulutilan navettaan. Retken aikana vierailemme mm. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Avoinna sopimuksen mukaan. Piiritoimisto on avoinna 1.3. 7.5. Retkiporukan kokoaa Vesaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä: Linja-autoliike S.Kosonen Oy. Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää kokoustekniikka- ja luottamushenkilökoulutuksen la 13.5. Hinta 40 eur, lapset alle 12 vuotiaat 20 eur. Ehdokkaiden tulee näkyä monipuolisesti koko maa- Puheenjohtaja Timo Silvan keskusteli hausjärveläisen Marja Peltomäen ja hämeenlinnalaisen Marjatta Rahkion kanssa kuntavaalituloksista. kunnan alueella. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten Anne-Maria Perttula, puheenjohtaja p. klo 10 Savonlinnassa Joel Lehtosen patsaalla. Reitti: 10.30 Sulkavan matkahuolto, Pihlajalahti, 10.40 Mäntyrinteen pysäkki, 10.50 Kallislahden Teboil, 11.05 Savonlinnan matkahuolto, 11.20 Haapakallio, 11.35 Kerimäen linja-autoasema, 12.10 Savonranta, 12.20 Säimen, 12.35 Rönkönvaara, 14 Joensuu. Paikkalukujen muutos ei kerro kuitenkaan todellista tilannetta, sillä monissa kunnissa valtuustojen koko pieneni, EteläHämeen piirin puheenjohtaja Timo Silvan totesi avajaispuheessaan. Hän korosti, että keskustan on pohdittava sekä paikallisesti, maakunnallisesti että valtakunnallisesti, voisiko jatkossa tehdä alhaisen kannatuksen kaupungeissa jotain toisin. Puoluesihteeri Jouni Ovaska totesi poliittisessa tilannekatsauksessaan, että puolue oli kuntavaaleissa alisuoriutuja, vaikka sillä oli eniten ehdokkaita. Nyt on hänen mukaansa sosiaalista tilausta aktiiviselle järjestötyölle. piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Pori, kj:n sääntömääräinen vuosikokous ke 10.5. Paikalla kokouksessa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja ke Ari Torniainen. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tj Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Evästarjoilu, poniratsastusta, bussikyyti. Matka sisältää aamukahvin ja leivän, lounaan ja iltapäiväkahvin sekä kuljetuksen. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 6.5. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Kymenlaakso Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Paluu Poriin alkuillasta. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset viim. Koulutuksessa käsitellään myös uutta kuntalakia keskeisiltä osin kunnallisen luottamushenkilön näkökulmasta. Hannu Auvinen ja Keskustanuorten piirin pj. kohteina Hivtträsk ja Tamminiemi. Vain rahalla saa näkyvyyttä lehdistä, Lahtinen sanoi. Keskustan Keski-Suomen piiri toteuttaa perinteisen kevätretken Helsinkiin maanantaina 15.5. Kahvitus ja valtakirjojen tarkistus alkaa klo 15:30. Joroinen, Keskustan Vihreä Vappu järjestetään 1.5. Lisätietoja facebookissa Itä-Savon Vesaisten sivulla ja ilmoittautumiset ita-savo@ vesaiset.fi Kesäretki itä-Viroon 24.-28.7. Elina Suoranta p. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys toteuttaa yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa kulttuurimatkan pääkaupunkiseudulle la 20.5. Sagadin kartanossa ja metsämuseossa, käymme ihailemassa komeaa vesiputousta ja tutustumme historiallisiin Narvan ja Rakveren kaupunkeihin. Hinnat vesaisten jäsenille: aikuiset 295 ?, 12-17v 265?, 6-11v 255. Lapsille saatavilla lisävuoteita. mennessä: p.010 315 2001 tai pia.hogberg@keskusta.fi Vesaisten Itä-Savon piiri: Lähde Joensuun teatterin 6.5. Ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi tai ulla-riitta.juuti@ keskusta.fi Lisätietoja: 050-347 3556/UllaRiitta
klo 18 alkaen Villa Elbassa, Kokkolassa. Esillä vuosikokousasiat, maakuntavaalivalmistautuminen ja kuntayhtymien tehtävien täyttöperiatteet. klo 13. Asiana mm. klo 13.30. Keskustassa tapahtuu Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tj Kimmo Valta p. Käsitellään lisäksi luottamushenkilöpaikkojen jakamista. Oulu. Vihreä Wappu Taivaantulien aukiolla 1.5. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Riistakatu 15 Iisalmi. Pohjois-Savon piirin vuosikokous pe 28.4 klo 15 yrityspuisto Futuriassa Suonenjoella. klo 18.30 Lohtajatalossa Keski-Pohjanmaan piiri, vuosikokous pe 5.5. Pe 12.5. tiedot ja majoitus- sekä bussivaraukset, Mirja Stålnacke, 040-5344485 tai mirja49@gmail.com. Peräpohjola Keskustanaiset, vuosikokous ma 1.5. klo klo 17. Sanna-Mari Talala 040 5919006, Keskustanuorten tj. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten tj. Katja Koivukoski 040 5338160. Nivala. Paikka: Ravintola Rosso, Kauppakatu 21. Etelä-Pohjanmaa Alajärvi, kj:n sääntömääräinen vuosikokous pe 28.4. klo 19. Rovaniemeltä. Lapin piiri ja Lapin keskustanaiset jär- jestävät järjestömatkan Leville 12.-13.5. Haitarinsoittoa, yhteislaulua ym. Kirsi Marttiselle valitaan seuraaja kevään aikana. Elsi Katainen on ollut keskustanaisten johdossa vuodesta 2003 lähtien ja puheenjohtajana vuodesta 2011. Katainen muistuttaa, että vaikka hän jättääkin puheenjohtajan tehtävät keskustanaisissa, työ tasa-arvon ja perhepolitiikan saralla jatkuu. Katainen näkee tasa-arvo laajemmin kuin sukupuolten välisenä. Piiritoimistojen käyntiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Hänelle tasa-arvo on muun muassa alueitten tasa-arvoa. Katainen harmittelee, että samanpalkkaisuusohjelmassa ei yksikään hallitus ole edennyt ja että naisten osallisuus on keskustassa edelleen turhan vähäistä. Tasa-arvo on hänen mielestään olennainen tekijä esimerkiksi siinä, miten keskustan kannatus kehittyy suurissa kaupungeissa. Nais- ja kaupunkikannatuksen nihkeys limittyvät Kataisen mukaan keskustassa toisiinsa. . Kokousta edeltää avajaisjuhla klo 10.30. Naiset ovat yksi avain keskustan kaupunkikannatukselle, Katainen sanoo 42 28.4.2017. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ja uuden valtuustoryhmän kokous to 4.5. Valtakirjojen tarkastus kokouspaikalla la 10.6. ohjelmaa Piiri. kesäkuuta Lahdessa. Keskustanaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri esittää puheenjohtajaksi kansanedustaja, KM Ulla Parviaista Kuusamosta ja Varsinais-Suomen Keskustanaiset FT, VTM Annina Ruottua Liedosta. Keskustanaisten varapuheenjohtajat ovat Annina Ruottu ja Sari Palmu Alajärveltä. Keskustanaisten pääsihteeri vaihtuu myös. Toni Viljamaa p. klo 18.30 Pohjoisella koululla. Vieremä, Haajainen-Konolanmäki pyn vuosikokous Kyläpirtti Mehtolassa su 30.4. klo 18. Kainuu Kajaani, Itä-Kajaanin py:n sääntömääräinen vuosikokous ma 8.5. Hallituskatu 3 95400 Tornio (kävelykadulla tila) Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n edustajakokous. Kokousalustuspuheenvuoron käyttää vpj. Katri Kulmuni. Kokouksessa käsitellään 14 § mukaiset sääntömääräiset asiat. klo 19. Kokous alkaa la 10.6. Suomen Keskustanaiset ry:n hallitus Jari Laukkanen Elsi Katainen jättää keskustanaisten puheenjohtajuuden Anja Manninen Kansanedustaja Elsi Katainen jättää Suomen Keskustanaisten puheenjohtajuuden. Kataisen seuraaja valitaan edustajakokouksessa, joka pidetään 10.?11. Ilmoittautuminen ja tarjoilu 17.30 alkaen Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: Toimisto 0405156800, Keskustan tj. 044-3122982. Tark. klo 10 Keskustan Lapin piirin vuosikokous. klo 9.4510.15. Majoitusvaraukset edustajakokoukseen piiritoimistojen kautta huhtikuun loppuun mennessä. Wanhan Teatterin (koulutuskeskus Salpaus), osoitteessa Ståhlberginkatu 48. Asialistalla vuosikokousasiat sekä maakuntavaalien ehdokasasettelun toimintatavoista päättäminen. Salahmi, pyn vuosikokous pe 28.4. Arvontaa ja kahvitarjoilu. Lappi Kemijärvi. 0443699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj. Katri Kulmuni. Puhujana vpj. Kaija Väänänen. klo 19 Tarja ja Janne Tallgrenilla. Keskustanaiset, Pohjois-Savon piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous Kuopion piiritoimistolla Snellmaninkatu 37 ti 16.5. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri, Keskustanaisten tj. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. klo 16 KN Lapin piirin vuosikokous ja la 13.5. klo 18.30 valtuustosalissa. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 30.4. lautakuntapaikat. Salmenkylä, py:n vuosikokous ke 3.5. Hännisen Ruokakahviossa. klo 15 Keskustan vaalituvalla os. Suomen Keskustanaiset ry:n 36. varsinainen edustajakokous Lahdessa 10.11.6. Keskustanuorten tmj. Kahvitus ja valtakirjojen tarkastus klo 17- alkaen. Kahvitus alkaen 18.30. Keski-Pohjanmaa Lohtajan Keskustanaiset ry:n vuosikokous 2.5. Tuiran py:n ylimääräinen yleiskokous ke 10.5. klo 19 Pudasjärven kaupungintalolla. Käsitellään ajankohtaisia aiheita. Pudasjärvi. klo 9.30?10.15 sekä su 11.6
Hannakaisa Heikkisen suosikki on harteille nätisti asettuva puna-valkoraitainen huivi. 28.4. Minulle on paikallisuus tärkeää, ja on juhlavaa pukeutuu oman syntymäseudun pukuun, Heikkinen kertoo. Heikkisen puvun ompeli kaavilainen emäntä Salli Virtaharju. . Hän oli samana kesänä voittanut murteella puhumisen Suomen mestaruuden. Puvussa olikin lämmin presidentinlinnan itsenäisyysillan tungoksessa. Vuonna 1985 kansallispuvuksi hyväksyttyyn Koillis-Savon pukuun kuuluu pitkä paita, röijy eli nuttu, hame, kaksi esiliinaa, vyötasku ja päähineet: tykkimyssy tai päänauha. Puvun materiaalit ovat puuvilla ja pellava, ja siihen kuuluvat isompi ja pienempi huivi. Minun pukuni Koillis-Savon puku Paikallisuus on puvussa tärkeää Hannakaisa Heikkinen juhli itsenäisyyttä Koillis-Savon puvussa Teksti: anja manninen Kuva: jaakko martikainen Savo-Karjalan vaalipiirin keskustalainen kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen esiintyi ensimmäisen kerran Koillis-Savon kansallispuvussaan Turun puoluekokouksessa vuonna 2014. . Jo varmaan 15 vuotta sitten Salli mainitsi eläkeliiton tilaisuudessa Kaavilla, että hänellä on minulle kansallispukukangas. Pukuasia jäi kuitenkin puheeksi, ja kun Salli uudemman kerran muistutti kankaasta, Heikkinen totesi, että koska ei itse ehdi sitä tekemään, Salli tekisi puvun. Heikkinen muistelee, että tekovaihe vei näppäräsormiselta kaavilaisemännältä muitten töitten ohessa pari kuukautta. Heikkinen pukeutui kansallispukuunsa vuoden 2015 itsenäisyyspäivän juhliin ja Kaavin kunnan 140-vuotisjuhliin. 2017 43
Mikä pohjoisin ja mikä eteläisin: Alaskan pääkaupunki Juneau, Islannin pääkaupunki Reykjavik, Lapin pääkaupunki Rovaniemi? 4. Missä ja miltä ajalta ovat pesäpallon vanhemman sukulaisen baseballin syntyjuuret? 4 4 6 7 2 2 5 ??? 6 8 5 3 8 5 9 2 4 71 1 4 1 81 8 7 6 6 5 4 3 2 9 2 9 7 91 3 4 4 5 8 6 7 2 81 6 5 3 8 2 3 5 9 6 4 3 3 6 9 2 7 4 1 8 5 71 8 4 7 5 5 9 9 7 61 61 3 2 5 7 2 7 3 1 9 9 6 4 8 1 8 2 4 61 5 5 7 3 2 9 3 9 9 3 6 4 4 2 8 7 71 5 4 8 9 3 5 7 2 1 6 7 5 1 8 2 6 4 3 9 6 2 3 9 1 4 7 5 8 9 1 8 6 3 2 5 4 7 3 6 5 4 7 8 9 2 1 2 4 7 5 9 1 6 8 3 5 3 4 7 8 9 1 6 2 8 7 2 1 6 5 3 9 4 1 9 6 2 4 3 8 7 5 1 9 5 6 3 7. Eläkkeelle jäävä Jaakko Jonkka on Suomen 17:s oikeuskansleri. Svinhufvud, Risto Ryti vai Urho Kekkonen? 2. Lopputulokset tulee ilmoittaa Suomenmaahan 10.5. mennessä. 25 euroa. Tilauksia otetaan vastaan 10.5. Rajavartiolaitoksessa palvelee noin 200 rajakoiraa. on 1800-luvulta alkaen käytetty useista valtioista. Mitä koirarotua ne valtaosin ovat? 6. E. J. 6 5 3 8 9 2 4 7 1 1 4 1 8 7 6 5 3 2 9 2 9 7 1 3 4 5 8 6 7 2 1 5 8 3 9 6 4 4 5 4 3 3 5 3 6 9 2 4 1 8 5 7 8 4 5 9 7 6 1 3 2 2 5 7 2 3 1 9 6 4 8 1 8 4 6 5 7 2 9 3 9 3 6 4 2 8 7 1 5 4 8 9 3 5 7 2 1 6 7 5 1 8 2 6 4 3 9 6 2 3 9 1 4 7 5 8 9 1 8 6 3 2 5 4 7 28.4.2017 Vastaukset: 1) kaksi kertaa: 1990 (Beat ?Fri?) ja 2012 (Pernilla ?När jag blundar?), 2) Osmannien valtakunta eli Turkki, 3) SDP, 4) P. Kerholainen, ilmoita lopputuloksesi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi 2016?2017 päättyy vappuaattona. Onko Bond-elokuvia kuvattu Neuvostoliitossa/Venäjällä? 3. E. Nimitystä ?Euroopan sairas mies. Isosta-Britanniasta ja Irlannista 1960ja 1970-luvuilla, Venäjästä ja Itä-Euroopan maista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sekä Italiasta 2000-luvun alkupuolella. asti. ? 6 Tietotesti 7 8 9 8 7 2 7 1 5 9 3 3 4 1 5 4 3 6 9 3 5 6 1 Kuinka monta kertaa Suomen euroviisukappale on esitetty ruotsiksi? 1. Virka perustettiin 1918. Mikä, missä? 7. Ilmoituksen voi tehdä sähköpostilla (kerho@suomenmaa. fi), postitse (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon Facebook-ryhmässä. Review News / Shutterstock.com Kerhotuote on tänä vuonna Jokipiin Pellavan kerhoa varten valmistama pellavalaudeliina, koko 45 x 160 cm. Laudeliinan hinta postikuluineen on n. Sanonta liittyy maiden valtiolliseen ja/tai taloudellisesti heikkoon tilaan. Mikä oli ensimmäinen rappeutunut valtio, josta 1800-luvulla käytettiin nimitystä ?Euroopan sairas mies?? 5. Minkä eduskuntapuolueen tuore, helmikuussa valittu puoluesihteeri on Antton Rönnholm? 9. Kuinka monta kertaa Suomen edustuskappale Euroviisuissa on esitetty ruotsiksi? Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, P. Onko 156 kilometriä pitkä Vuoksi yksi Suomen rajajoista? 8. Oikeuskanslerina on toiminut yksi myöhempi Suomen presidentti. Svinhufvud 1918, 5) saksanpaimenkoira 80 prosenttia, (labradorinnoutaja ja belgianpaimenkoira malinois kumpaakin 10 prosenttia, muita vain yksittäistapauksina), 6) Kauniainen ympärillään Espoo, 7) ei, se ei virtaa rajaa pitkin, vaan alkaa Saimaasta ja 13 km:n jälkeen ylittää rajan Venäjälle ja laskee Laatokkaan, 8) 007 ja kultainen silmä (1995), jossa Pierce Brosnan oli ensi kerran Bondina, kuvaukset Pietarissa, 9) pohjoisin Rovaniemi, eteläisin Juneau, 10) Brittein saaret 1600-luku, siirtolaiset veivät pelin Amerikkaan, ensimmäiset säännöt laadittiin 1845. 6 9 7 6 2 5 1 3 6 5 4 7 8 9 2 1 1 6 4 2 4 5 2 4 7 5 9 1 6 8 3 5 3 4 7 8 9 1 6 2 8 7 2 1 6 5 3 9 4 1 9 6 2 4 3 8 7 5 44 10. Yksi Suomen kaupunki sijaitsee kokonaan toisen kaupungin sisällä. Kuka: K
Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. 28.4. 2017 45
vieraskolumni ossi martikainen Mikä meni pieleen? Kuntavaalitulos näytti olevan keskustalle ja sen johdolle yl- lätys. ?Sote irrotetaan kuntapohjasta ja nyt pitää puhua uudesta kunnasta!?, kuului kehotus. Kuitenkin samaan aikaan eri kyselyissä kansalaiset pitivät terveyspalveluja vaalien tärkeimpänä asiana. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että kun ensin oli iloittu ?uudesta kunnasta?, päätettiin vaalien valtakunnalliseksi kampanjateemaksi ?huolenpitoa?, joka vie ajatukset välittömästi sote-kentälle. Nyt meneillään olevat suuret reformit, pääteema, iskulause ja paikallisen päätöksenteon tulevaisuus eivät yhdistyneet. Toiseksi vaaleihin valmistautumisessa päärooliin nousi mahdollisimman suuren ehdokasmäärän hankkiminen. Hän ääneen ihmetteli, miksi kansalaiset nyt eivät ymmärrä, että kuntavaalit eivät ole sote-vaalit. erityisesti perinteisesti vahvoilla kannatusalueilla ja sitoutuneissa kannattajaryhmissä . on keskustan itseymmärrys. Lopputulos oli kiistatta ?pientä notkahdusta. pahempi. Nähdäkseni vaalitulosta selittää kolme lyhyemmällä perspektiivillä havaittavaa seikkaa ja yksi pidemmän aikavälin tekijä. Ensinnäkin keskustan ajatus harhaili. Vielä helmikuussa muuan puoluejohdon jäsen vieraili kotikulmillani. Vielä voitollisissa vuoden 2000 kunnallisvaaleissa ehdokasasettelua rakensivat 1980-luvun suuressa järjestöpanostuksessa koulutetut kunnallisjärjestöjen ?nyrkit?. Hyvien listakokonaisuuksien laatimisen sekä ehdokashankinnan ja ehdokastyön pitkäjänteisyyden osaaminen ovat haipumassa. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa kaikkein helpoimmin elvyttämällä puolueen koulutustoiminta ja vahvistamalla puolueen omaa tutkimus- ja suunnittelupäätä. 46 28.4.2017 Kolmas lyhyemmällä aikavälillä havaittava tulostekijä on meneillään olevien reformien kiistaton sekavuus. Pitkään valmistellun sote-uudistuksen tärkein tavoite on koko ajan ollut turvata kansalaisille tasavertaiset peruspalvelut kaikkialla maassa. Samalla on ollut tarve hillitä kustannuskehitystä. Tämä pääasia tahtoi hukkua. Keskustelu harhautui tästä sivupolulle valinnanvapauteen ja siitä sivupolun sivupolulle valinnanvapauden aikatauluun. Sote-viestintää olisi pitänyt hioa ja tiivistää eikä uskotella, että kunnallisvaalit eivät ole sote-vaalit. Tärkein pitkällä aikavälillä vaikuttava tekijä vaalituloksen taustalla . Mikä tämä puolue on, mihin se pyrkii ja miten se toimii? Vastausta näihin kysymyksiin ei saada kyselyillä siitä, miten aktiivit suhtautuvat yksittäisiin ilmiöihin. Mieluummin kannattaisi ajatuksellisesti peilata harjoitettua politiikkaa ja asetettuja tavoitteita siihen sosiaalihistorialliseen asemaan, joka keskustalla Suomen aate-, puolueja järjestökartalla on, mitä se on todella tehnyt, mitä siltä on opittu odottamaan ja mitä sen toiminta ja arvot ovat suhteessa tähän. Ihmiset eivät putkahda vaalipäivään oman historiansa ja yhteisönsä historian ulkopuolelta vaan elävät niitä. Siihenkin herättiin myöhäjunassa ja tavoitteesta jäätiin. Määrän ohella ilmeisesti suurempi ongelma syntyi laadusta. Vaalitulos kertoo ihmisten todellisesta kokemuksesta siitä, miten heidän odotuksiinsa on vastattu. Kirjoittaja on Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja EU:n alueiden komitean jäsen.. Vaalipäivään saakka odotettiin tasaista taistelua kärkisijasta
Ilmankos pohjoiskorealaisilla ei kännyköitä näe. Olen antanut kertoa itselleni, että minua käytettiin lääkärissä, koska en vielä puolitoistavuotiaanakaan kävellyt. Jollei olisi tunnetusti rauhaa rakastava mies. Kolmivuotiaanahan hän oppi ajamaan autoa, hirmuhallitsijoiden talleissahan Mercedeksiä tunnetusti riittää. Tässä iässähän suoli toimii kuin arvaamaton tulivuori, eturauhasvaivaakin olisi, jos sitä ei olisi jo poistettu. 2017 47. Suomalaisten syntyessä sammuu varpajaisia viettävä. Kolmiviikkoisenahan siellä on opittu kävelemään, puhumaan vasta kaksikuukautisena. Kim kokeili, ja jo ensimmäisellä kerralla meni 38 alle parin. Nälänhätää kärsivässä maassa se on julmaa propagandaa. Jos olet Kim Jotain, niin ei ihmetytä yhtään, että hallinnoinnin ohessa on sävelletty kuusi oopperaa. Yliopistoopintojen ohessa tuli kirjoitetuksi 1?500 kirjaa. Mutta Kim, hän ei käy vessassa ollenkaan! Keho on kuulemma niin huippuunsa viritetty, helppo todentaa lehtikuvista, että tavalliset ruumiintoiminnot ovat tarpeettomia. Ai niin, keksihän Kim näkymättömän kännykänkin. Jo pikkulapsena hän on ajanut pikavenettä ?kauniisti kuin taitoluistelija?. Kiira Korvelle keikka Venemessuille! J .J. Pakina Ei pärjää Kimeille Ilta-Sanomat oli ansiokkaasti kerännyt tietoa Pohjois-Kore- an isä ja poika Kimin saavutuksista, lähteinään muun muassa Sunday Express, ABC News ja New Focus International. Jos arkinen taapertaminen täällä joskus masentaa, niin nyt varsinkin. Aika moneen on tullut ehdityksi. Eiköhän ilmakitarakin ole Pohjois-Koreasta kotoisin. Hampurilainen on pohjoiskorealainen keksintö ?kaksoislei- pä lihalla?. Joutuu väkisinkin vertaamaan omia saavutuksiaan Pohjois-Korean kansan rakastamiin johtajiin. Heidän syntyessään syttyi tähti. Tuli yksitoista hole in onea. Pelasimme hulluina ratagolfia 1980-luvun alkupuolella. Ehkä kesässä sai yhteensä 11 holaria, Kim olisi piessyt meidät häpeään. En ole tuhlannut aikaani opintoihin, mutta vasta 42 kirjaa on valmiina. Näinköhän aikani riittää? Olisi ehkä pitänyt käydä sittenkin edes kokeilemassa golfia. Eiköhän ilmakitarakin ole Pohjois-Koreasta kotoisin. Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi perhevapaalla Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Eeva kärkkäinen 040 1492 201 santeri Lampi 044 7370 315 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 vakituinen avustaja timo laaninen 040 8326 106 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI perhevapaalla sanna järvelin 044 7370 327 Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 28.4. Lehto ei ehkä kuitenkaan pääse. Eniten kadehdin Kimiltä vessakäyntiä. Lääkäri oli äidin kertoman mukaan sanonut, että hän kävelee, kun tietää osaavansa. Olin sitten lähiaikoina sanonut, että ?Poika kävelee?
VU SpOKL RYPP[[PZLZ[P [VPTP[L[[\H MHR[VQLU VZHS[H [HYRPZ[L[[\H QH HPKVZ[P [V[\\[[H L[ZP]pp 2VP[H P[ZL TP[LU ZLS]PpPZP[ [VPTP[[HQHH RVO[HH]PZ[H RPURRPZPZ[p [PSHU[LPZ[H VZVP[ [LLZZH ZHUVTHSLO[PVWL[\RZLZZH MP [VPTP[[HQH[LZ[P 2HUZHPU]pSPZ[p ZHUHU]HWH\KLU WpP]pp ]PL[L[ppU [V\RVR\\[H . 4LPSSp :\VTLZZH [VPTP[[HQH[ V]H[ ZP[V\ [\ULL[ UV\KH[[HTHHU 1\SRPZLU ZHUHU UL\]VZ[VU 1V\YUHSPZ[PU VOQLP[H =HZ[\\SSPZLZ[P Q\SRHPZ[\ ZPZpS[