Suomenmaa 28.11.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lumen puutekaan ei haittaa, sillä mukaan ilmoittautui lähes 400 kuntoilijaa. s. s. 2 ? Hyssälä pysyy ohjaksissa Työ Kelan pääjohtajana jatkuu vuoden 2016 loppuun. IHMEELLISTÄ SAIVARTELUA SOTESTA. s. 2 LYÖTYÄ EI HALUTA LYÖDÄ ENEMPÄÄ. 7 Talvisodan aikana eduskunta siirtyi Kauhajoelle turvallisuussyistä. . . 14 Tuhannen Kilometrin Kerho on aloittanut urakkansa. 3 S 6 414880 073513 S PERJANTAI 28.11.2014 N:o 136 . Eduskuntamuseo kertoo 75 vuoden takaista tarinaa. Lainsäädäntö ei ole ollut aiemmin sopimuksen edellyttämällä tasolla. 18. 4 Vammaissopimus eduskuntaan Valtiopäivät evakossa Vähälumisuus ei lannista YK:n vammaissopimuksen ratifiointi etenee vihdoin eduskuntaan. s
Kaikella todennäköisyydellä perustuslakivaliokunta ei olisi hyväksynyt sitä. Oppositio riensi Juha Sipilän (kesk.) johdolla apuun. Mallissa sosiaali- ja terveyspalvelut otetaan pois kunnilta ja annetaan maakunnille. Näissä valtaa käyttävät valtuustot, joihin alueiden asukkaat saavat itse äänestää edustajansa. Entinen peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) povaa tuoreessa blogikirjoituksessaan, että Suomessa päädytään vielä maakuntamalliin. Soininvaaran mielestä nykyinen esitys veisi päätöksenteon helposti umpikujaan. Rahoituksesta ja kuntien maksuosuuksista päättäminen ovat niistä tärkeimpiä. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Toimittajalta Pääkirjoitukset Stubb taitaa työntää köydellä yhteistä sote-uudistusta P uoluejohtajien televisiotenttiä keskiviikkoiltana seuranneet kansalaiset joutuivat hämmästymään aimo tavalla, kun he näkivät pääministeri Alexander Stubbin suhtautumisen suureen sote-uudistukseen. Tuntui siltä, että Stubb edistää uudistusta kuin työntäisi sitä köydellä. Asia oli erityisen ajankohtainen, sillä parlamentaarisen ohjausryhmän tuella oli saatu juuri valmiiksi lakiesitys, joka panee uudistuksen jatkotyön liikkeelle. Ja siihen maalla ei ole varaa. Samuli Nissilä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle ensi viikon torstaina. Rakenneuudistus on välttämätön julkisen terveydenhuollon pelastamiseksi. Jos tämä porukka ei usko, että tästä tulee hyvä, niin ei takuulla tule hyvä. Meidän kaikkien pitää nyt olla siinä asennossa, että tästä tehdään yhdessä hyvä. Heidän perustelunsa olivat etenkin keskustan politiikan sisällössä. Sipoon valtuustoryhmän perustaminen oli merkittävä myös siksi, että viime kunnallisvaaleissa ei keskustalla ollut Sipoossa edes ehdokaslistaa. Kiinnostuksesta keskustaa kohtaan kertoo sekin, että puolue saa jatkuvasti uusia jäseniä keskusta.fi -verkkosivun kautta. Jos poliitikko ei toimittajan tivaamaa lupausta suuresta uudistushankkeesta halua antaa, hän ei ole täysin voimin mukana asiassa. T ietenkin sote-uudistuksen tiellä on vielä monenlaisia ongelmia. Siinä yhdistetään sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito samaan organisaatioon. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella ja tuotantovastuu enintään 19 tuotantovastuualueella. Ne ovat kuntayhtymiä. Nämä jäseneksi ilmoittautumiset eivät ole tempausten tulosta, vaan sivulle hakeutumiseksi tarvitaan oma innostus. SOTE-OHJAUSRYHMÄN puheenjohtajana Huovista varmasti jännittää, mitä eduskunnan perustuslakivaliokunta tuumaa tuoreesta sote-lakiesityksestä, joka etenee ensi viikolla eduskunnan käsiteltäväksi. On mahdollista, että valiokunta torppaa esityksen, koska se kaventaa perustuslain suojaamaa kunnallista itsehallintoa. Hallituksen aiempi, vastuukuntiin perustuva sotemalli jäi suutariksi. Sen perusti neljä sitoutumattomaan ryhmään kuulunutta valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. Kaikkien pitää uskoa, että edessä olevat ongelmat ratkotaan yhdessä?, Sipilä latasi. Stubbin ja Haglundin saivartelut ovatkin kerrassaan ihmeellisiä. Puheenjohtaja Juha Sipilän ote ja osaaminen herättävät luottamusta. Niistä ei kannata kuitenkaan vielä riemastua. Siihen on sinipunapuolueidenkin tyytyminen. En silti ole varma, kannattaako keskustalaisten kuitenkaan toivoa nykyhankkeen hautautumista. Siinä tapauksessa sote-uudistus saattaa nimittäin jälleen jähmettyä vuosikausiksi pattitilanteeseen. Hän ennustaa, että maakunnat saavat verotusoikeuden ja suorat vaalit. ONGELMA on, että keskustan pitkään ajama maakuntamalli on kokoomukselle ja SDP:lle myrkkyä. Maakuntamalli olisi sinipunapuolueille iso arvovaltatappio, johon niiden olisi vaikea nöyrtyä. Jos nykyinen esitys kariutuu, muuta vaihtoehtoa ei taida enää olla. Ensimmäiset maksuosuuslaskelmat julkistetaan ensi viikolla, samalla kun lakiehdotuskin tulee julki. Maksuosuuslaskelmat eivät varmastikaan tyydytä kaikkia kuntia. Kuntien rahoitusosuus määräytyy tulevaisuudessa laskennallisesti, eivätkä esimerkiksi satunnaiset kalliiden sairauksien hoidot vaikuta siihen niin kuin nyt. Tärkeä periaate on myös, että uudistuksella haetaan perusterveydenhuoltoon lisää resursseja. Vaikka kyseessä on hallituksen tärkeimpiin kuuluva uudistushanke, pääministerin suhtautuminen siihen on omituinen. Toimittajan kysyttyä keskiviikkoillan tv-tentissä ?kuka lupaa varmasti, että tämä uudistus parantaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja?, koettiin hämmentävä hetki. Laskentaperusteiden on oltava sellaisia, että ne eivät kohtele kohtuuttomalla tavalla mitään kuntaa. Keskustalla on nyt vetovoimaa K eskustalla näyttää nyt olevan kovasti vetovoimaa. Syksyn saldoa ovat ainakin yksi kansanedustaja lisää eduskuntaryhmään, kokonainen valtuustoryhmä Sipoossa ja paljon uusia jäsenhakemuksia eri puolilla maata. Syitä on varmasti monta. Hyvät gallupnumerot luovat kannatuksen kierrettä. No, tämä oli nyt kuudes kerta... Ei ihme, jos keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän oli suorastaan vaikea hillitä itseään: ?On aivan käsittämätöntä. Nyt käsiteltävänä on uusi, puolueiden yhteinen esitys, mutta perustuslaillisista ongelmista ei vieläkään ole päästy kokonaan eroon. Eikö todellakaan ole mahdollista kehittää sotemallia, jossa yhdistyvät paikallinen itsehallinto sekä laadukkaat palvelut? ONPA hyvinkin. Myös vastuukuntamalli voi tulla kyseeseen, jos kaikki alueen kunnat ovat tätä mieltä. Yksittäinen kunta ei ole enää uuden järjestelmän myötä tuotantovastuussa vaan hartiat ovat leveämmät. Ne eivät ole lopullisia. Paljon on vielä työtä tekemättä, mutta sitä pitää tehdä siinä hengessä, että kaikki ovat sitoutuneita. Miten niitä voisi edes verrata? Peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kuitenkin asetti tiistaisessa sote-tiedotustilaisuudessa vastakkain kansalaisten oikeuden saada tasa-arvoisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä oikeuden vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Perustuslaki turvaa molemmat. Huovisen mielestä sote-palvelut kuitenkin menevät itsehallinnon edelle. Ajatus on erikoinen. Kuva: Maria Seppä että olemme saaneet kuudennen kerran ratkaisun tässä...? Voisiko vielä yliolkaisemmin todeta. Ei kai meidän kannata luopua kummastakaan. ?Sote-ratkaisua tarvitaan pelastamaan julkista terveydenhuoltoa.. Molemmat ovat länsimaissa perusoikeuksia. Stubb uskollisen aseenkannattajansa Carl Haglundin säestämänä ei nostanut kättään, vaikka kaikki kuusi muuta puoluejohtajaa sen tekivät oitis. Selitykset olivat saivarteluja ja jopa vähättelyä. Sanoipa Stubb niinkin, että ?hyvä uutinen on se, Juha Sipilä: ?Kaikkien pitää uskoa, että edessä olevat ongelmat ratkotaan yhdessä.? KUMPI on tärkeämpää, terveydenhoito vai kansanvalta? Kysymys on mieletön. Mutta myös keskustan näkemykset, kannanotot ja suunnitelmat vetävät puoleensa. Tässä suhteessa hyvä esimerkki on Sipooseen Terveydenhoitoa vai kansanvaltaa? perustettu keskustan valtuustoryhmä
Puolueen kannatus on kivunnut muutamassa kuukaudessa lähes viisi prosenttiyksikköä. Keskustalaiset ovat suhtautuneet myönteisiin kannatusmittauksiin varovaisen nöyrästi, suurin osa erittäin nöyrästi. Uusi puheenjohtaja yrittää palauttaa puolueen uudelleen takaisin raiteilleen. Keskustalaisilla olisi nyt oiva tilaisuus maksaa ?potut pottuina?. Miten korkealle asettuvat kansalaisten perusoikeudet? Etelä-Suomen Sanomat: ?Lakiesitystä sorvannut ohjausryhmä järjesti jymypaukun Päijät-Hämeelle. Ohjausryhmä siirsi kaikki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkunnat eteläiseen sosiaalija terveysalueeseen. Teollisuuden rakennemuutos on romuttanut vakiintuneen kannattajapohjan. Näin suuren enemmistön saavuttaminen on mahdollista.?. Kun laki jätetään eduskunnalle joulukuun 4. päivänä ja se saadaan voimaan keväällä ennen vaaleja, on kiusallisin karikko ohitettu. Seisookohan sote-sovun lopussa kiitos?? Savon Sanomat: ?Vielä ei tiedetä, joudutaanko perustuslakia muuttamaan, jotta lakiesitys voidaan hyväksyä. Ihmetellä, mitä jää jäljelle, kun Forssan puoluekokouksen ohjelma on toteutettu viimeistä piirtoa myöten. Tähän huutokilpailuun keskustalaiset eivät ole onneksi lähteneet. Jaettavaa ei ole, ennen kuin lopulliset tulokset ovat taululla. MIKSI NÄIN. Puhelimet olivat mykkinä niin keskustan puoluetoimistolla kuin eduskuntaryhmässä. YLEISEN tulkinnan mukaan keskusta oli vihdoinkin matkalla kohti auringonlaskua. Kohtaloa, jota sille oli povattu jo 1970-luvun taitteesta lähtien. Osa kilpakumppaneista oli avoimesti vahingoniloisia, kun keskustan sauna paloi viime eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Kuva: Jari Laukkanen oli havaittavissa erityisesti demaripiireissä. On kohtalon ivaa, että keskustaa moukaroineet demarit ovat nyt lähes samassa asemassa kuin keskusta viime eduskuntavaalien jälkeen. SDP:n kannatus on historiallisen alhaalla. Lyötyä ei haluta lyödä enempää. KUVAAVAA on, että keskeiset keskustapäättäjät näkevät SDP:n tällä hetkellä mie- luisimpana hallituskumppanina (Suomenmaan kysely keskustan puoluevaltuustolle 21.11.2014). Hurraahuutoja tai ennenaikaista juhlintaa ei ole näkynyt missään. Puolueen johdolta on turha udella mielipiteitä mieluisista hallituskumppaneista tai ministerinpaikoista. Keskustaväki tuntee pikemminkin sympatiaa SDP:tä ja sen puheenjohtajaa Antti Rinnettä kohtaan. Jos gallupeja on uskominen, noin neljännes äänioikeutetuista äänestäisi seuraavissa eduskuntavaaleissa keskustaa. Nousu on ollut hurja. Vuoden 2011 eduskuntavaalien murskatappio ja sitä seurannut sisäinen lamaannus elävät yhä vahvana keskustalaisten mielissä. Keskusta oli tuolloin vereslihalla. Puolueella oli vähän kavereita ja selkään taputtajia. Eduskunnan pienimmälle oppositiopuolueelle ilkuttiin avoimesti. Toisin sanoen, oikeus saada tasa-arvoisesti sosiaali- ja terveyspalveluja on hallintoa tärkeämpää. Toivottavasti perustuslakivaliokunta käsittelee sotea koskevat perusoikeudelliset näkökohdat huolellisesti, mutta ilman ylimääräistä monimutkaistamista. Siperia on opettanut puolueelle . Luottamus puolueeseen oli heikkoa niin puolueen sisällä kuin sen ulkopuolella. Ketään eivät kiinnostaneet keskustan mielipiteet. Muistuttaa, et- tä SDP on omalla työllään tehnyt itsensä tarpeettomaksi. kovalla kädellä, että maine ja valta voivat kadota hetkessä. Keskustan mopossa molemmat renkaat ovat pysyneet tukevasti tiessä kiinni. Alun perin Päijät-Hämeen piti kuulua keskiseen sote-alueeseen. Todennäköisesti ratkaisevan suuri merkitys oli sillä, että ohjausryhmässä istui Päijät-Hämeen oma mies, kansanedustaja Juha Rehula (kesk.). Maakunnan kehityksen kan- nalta ohjausryhmän ratkaisu on ainoa oikea.? Ilkka: ?Stubbin hallitukselle soteuudistus oli muodostua uskottavuusongelmaksi. Sen mukaan kansalaisten perustuslailliset oikeudet menevät viime kädessä kunnallisen itsehallinnon edelle. Teollisuuden rakennemuutos on romuttanut vakiintuneen kannattajapohjan. Uusi puheenjohtaja yrittää palauttaa puolueen uudelleen takaisin raiteilleen.. Näiden lukujen perusteella ainakin keskustalaiset tuntevat luottamusta Rinteen tapaan ja tyyliin tehdä politiikkaa. Moni keskustalainen kokee, että Rinteen työnsarka SDP:n sisällä on hyvin samankaltainen kuin keskustan puheenjohtajalla Juha Sipilällä puheenjohtajakauden alussa. Lähivuosien tapahtumat ovat opettaneet keskustalle, että ylimielisyys ei ole ylivoimaa, vaan lyhin tie turmioon. Muut lehdet MUUTAMA LEHTI on osannut jo kommentoida sote-sopua. Demokraatti: ?Valmistelua vetänyt peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) on varonut astumasta perustuslakivaliokunnan tontille, mutta hänellä on tervejärkinen näkemys perusoikeuksista. Kiire tulee, jos perustuslakia on muutettava. Keskustan alamäen kuviteltiin edistävän oman puolueen menestystä. Asiantuntijoiden mukaan lakiesitys nimittäin kajoaa kuntien itsemääräämisoikeuteen. Lopullisesti lakiesityksen perustuslainmukaisuuden ratkaisee eduskunnan perustuslakivaliokunta. Kiireellisesti perustuslakia tosin voidaan muuttaa eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöllä. Vastauksia ei heru ennen kevään eduskuntavaaleja. Tällaisia mielipiteitä ?SDP:n kannatus on historiallisen alhaalla. Uudistus ei kaipaa enää uusia hallintorakenteita, vaan ainoastaan ratkaisun olennaisimpaan kysymykseen. 28.11.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Siperia ei unohdu Juha Määttä päätoimittaja KESKUSTA purjehtii juuri nyt vahvassa myö- Lähivuosien tapahtumat ovat opettaneet keskustalle, että ylimielisyys ei ole ylivoimaa, vaan lyhin tie turmioon. tätuulessa
Heitä varten Kelan paukut valjastetaan kentällä, missä asiakkaatkin eli yli viisi miljoonaa suomalaista, ovat. Tätä työtä Kelassa tehdään nyt Hyssälän johdolla. Organisaation pitää tukea tätä teknologista muutosta ja kehitystä, Hyssälä tiivistää. Esimerkiksi Kelan hallinnossa ei paljonkaan matkusteta kokouksiin Helsinkiin, vaan kokoustetaan verkossa. Organisaatiota sorvataan digiajan vaatimuksiin. Muutos on tapahtunut sikäli kivuttomasti, että ketään ei ole tarvinnut irtisanoa. Pääpaino on siellä, missä asiakkaat liikkuvat. Suuri muutos on, kun lain mukaisesti Kelan aluehallinto poistuu ensi vuoden alusta. Ja heti oltiin paimentamassa eläkkeelle, Hyssälä naurahtaa. Hyssälä ei ymmärrä nykyisin muodissa olevaa downshiftausta, jossa tavoitteena on elämänlaadun parantaminen vähentämällä työntekoa. . 4 28.11.2014 Hyssälä jatkaa Kelassa vielä kaksi vuotta ?Downshiftaus ei ole minun sukupolveni juttu? TIMO MIKKILÄ Liisa Hyssälä vie aloittamiaan uudistuksia Kelassa eteenpäin ja jatkaa pääjohtajana vielä seuraavat kaksi vuotta. HELSINKI JOULUKUUSSA 66 vuotta täyttävä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä tyrmää julkisuudessa olleen tiedon, että hän siirtyisi eläkkeelle ensi kesänä. . Uuden ajan organisaatiossa hallinto on mahdollisimman ohut. Tämä merkitsee sitä, että pääjohtaja Hyssälällä ja johdolla on Helsingin pääkonttorissa hyppysissään strategisen organisaation yksikkö ja johtamisen välineet. VIIDETTÄ VUOTTA Kelaa luotsaava Hyssälä sanoo, että lähes jokaisessa haastattelussa toimittajat ovat kysyneet, milloin hän jää eläkkeelle. Näin oli heti, kun Hyssälä oli siirtynyt ministerin ja poliitikon työstä Kelaan. . En jää, Hyssälä huudahtaa. Yksi keskeinen uudistus on Kelassa menossa, kun hallinto uudistetaan täysin vastaamaan nykyajan haasteita. Kuva: Jari Laukkanen neet tekemisen kulttuuria kaikkialla, myös Kelassa. . Kelassa on meneillään isot uudistukset, joita haluan johtaa maaliin, kunnes täytän 68 vuotta, Hyssälä sanoo ja leikkaa siivet spekulaatiolta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että joulukuussa 66 vuotta täyttävä Hyssälä johtaa Kelaa vuoden 2016 loppuun. Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että Hyssälä siirtyisi eläkkeelle samaan aikaan kuin ensi kesänä 68 vuotta täyttävä Kelan johtaja Helena Pesola. . Koko maan organisaatiota johdetaan sähköisiä välineitä käyttäen. . Oletetaan, että miehinen mies on töissä sinne ultimatumiin asti, kuten latinaksi sanotaan. liian monimutkainen. Hyssälä on täysin samaa mieltä. Digitalisaatioajan organisaatio ei voi olla samannäköinen kuin organisaatio 1970- ja 1980-luvuilla. Teknologia ja itc ovat muutta- KELAN hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina (kok.) arvioi Helsingin Sanomissa, että laitoksessa tarvitaan organisaatiomuutosta, koska nykyinen organisaatio on Oletetaan, että miehinen mies on töissä sinne ultimatumiin asti, kuten latinaksi sanotaan.. Silloin ajattelin, että annan tässä työssä nyt kaikkeni, kokemukset ja näkemykset, joita minulle oli kertynyt. Minäkin olin köyhä kuin kirkon rotta ja pääsin yliopistoon. Nyt minä ja muut haluamme maksaa yhteiskunnalle takaisin tekemällä pitkää työuraa. Hyssälän havaintojen mukaan downshiftausta suositellaan pääsääntöisesti naisille, ei niinkään miehille. Esimerkiksi 68-vuotiaaksi jatkaneelta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajalta Pekka Puskalta ei koskaan udeltu, milloin hän jää eläkkeelle. . Esimerkiksi S-ryhmällä on vähän samanlainen organisaatio kuin meillä. Ja Pekka ei olisi halunnut jäädä, kun oli niin hyvässä kunnossa, Hyssälä sanoo. Korkeista virkamiehistä Hyssälä viittaa myös 68-vuotiaaksi jatkaneeseen valtiovarainministeriön HYSSÄLÄ on korostaa, että pääpaino on asiakkaissa. . Päinvastoin ihmeteltiin, että nytkö jo, Pekka, jäät eläkkeelle. Eläköitymiset ovat antaneet tähän mahdollisuuden. Lisäksi määräaikaisten tilalle ei ole palkattu uusia työntekijöitä. Koko ajan on kehitetty tietoteknisiä järjestelmiä. Kelan alueilla toimivat hallinnon työntekijät jäävät alueille, mutta siirtyvät luontevasti toisiin töihin omilla kotipaikkakunnillaan. pysyvään valtiosihteeriin Raimo Sailakseen, jolta tuskin udeltiin eläkkeellesiirtymistä ja sen ajankohtaa. . Minun tai minun sukupolven juttu se ei ole ollenkaan, hän sanoo. Hyssälä sanoo, että kaikki melko pian sotien jälkeen syntyneet ovat kovan työkulttuurin ja -moraalin ihmisiä, joille ei kannata tulla puhumaan töiden vähentämisestä. HYSSÄLÄN mukaan sodanjälkeiset sukupolvet tuntevat kiitollisuutta yhteiskuntaa kohtaan, kun oli mahdollisuus päästä opiskelemaan yliopistoihin. . Hän vertaa Kelan organisaatiota vähittäiskaupan organisaatioon. Asiakkuus nousee ykköseksi ja sitä johdetaan uuden johtamisen muotona.
Tässä pitäisi sammuttaa tulipalot mahdollisimman nopeasti eikä jonotuttaa potilaita. . Tämä myös syöttää koko ajan potilaita kalliimpiin palveluihin. Hyssälä osoittelee tässä ongelmassa myös kuntien päätöksentekoon, jossa jokin pahasti mättää. Pitkään itsekin kuntapäättäjänä ollut Hyssälä tietää, että kunnissa pystytään satsaamaan tehokkaasti resursseja erikoissairaanhoitoon. Sen sijaan kipeisiin ongelmiin ei paikallisella tasolla pystytä reagoimaan. Lehteriyleisö seurasi torstaina eduskunnan kyselytuntia ja sen jälkeen alkanutta keskustelua avioliittolain muuttamisesta. Kuva: Jari Laukkanen ?Sosiaalipuolen jonot katkaistava välittömästi? OMAISHOITAJIEN jaksaminen nousi päärooliin eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Moni kansanedustaja kiitteli hallitusta omaishoitajien terveystarkastuksiin ja sijaishoidon lisäämiseen suunnatusta rahoituksesta. Monenlaista paikattavaa kuitenkin löytyi. Kansanedustajien huoli kohdistui ennen kaikkea omaishoitajien mahdollisuuteen pitää lomia. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen lupasi suunnata huomiota muun muassa omaishoitajien sijaishoidon kehittämiseen. Koulutus- ja osaamistaso on Huovisen mukaan keskeisessä roolissa, jotta omaishoitajat uskaltaisivat jättää hoidettavan ja kotinsa sijaisen haltuun. Kunnollisten sijaisten puuttuessa moni ei kuitenkaan nykyisin uskalla niin tehdä. . Moni on sanonut, ettei uskalla oikein pitää edes lomapäiviä, Huovinen sanoi. KESKUSTAN Aila Paloniemi muistutti perhehoitajien roolista yhtenä sijaishoidon muotona. Moni valmennettu perhehoitaja on voinut ottaa omaishoidossa olevia hoitoonsa, jotta omaishoitajat ovat päässeet välillä lomalle. Paloniemen mielestä nyt olisi ollut otollinen hetki kohentaa myös perhehoitajien tukipalveluita. Huovinen kiirehti vakuuttamaan, että perhehoitajien merkitys omaishoidon järjestelyissä on myös merkittävä. Perhehoitajien sosiaaliturvan kehittämistä olisi Huovisen mukaan syytä jatkaa. MINISTERI Huovinen sai moneen otteeseen vakuutella kansanedustajia siitä, että omaishoitajien tukipalveluiden eri muodot otetaan edelleen kunnolla huomioon. Edustaja Anne Louhelaista (ps.) muun muassa huoletti, kohdentuvatko lisäraharesurssit varmasti oikeaan osoitteeseen. Louhelaisen mukaan pelkkä ohjeistus terveystarkastuksista ei siihen riitä. Tavoitteenamme on nimenomaan vahvistaa kotiin vietäviä palveluita, Huovinen sanoi. TIMO MIKKILÄ HELSINKI KUOPION ja Rautavaaran perhesurmiin viitaten Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä vaatii, että varoja lastensuojelun laitospalveluista siirretään kiireesti lastensuojelun ehkäiseviin kotipalveluihin. Tällä hetkellä ehkäiseviin kotipalveluihin käytetään vuodessa vain 20 miljoonaa euroa ja samaan aikaan lastensuojelun laitospalveluihin peräti 600 miljoonaa euroa. Hyssälä mielestä sosiaalipuolen jonot on katkaistava välittömästi. On selvää, että se on lasten oikeuksista pois, Niikko sanoi. Ei leviä, koska meillä ei ole tässä valtakunnallista ohjausta, mikä vaikuttaisi kuntiin. Tämän vuoksi ihmiset jonottavat palveluihin, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet. . Hänen mukaansa aikuisten haluja ja tarpeita on ruvettu kutsumaan ihmisoikeuksiksi. VIHREIDEN Oras Tynkkynen sanoi, ettei heteroparien elämä muutu miksikään lainmuutoksen myötä. Tämä on väärin niille ihmisille ja heidän perheilleen. Jokainen on yhdenvertainen lain edessä. Eduskunta äänestää kansalaisaloitteesta perjantaina.. Monen toive on se, että saisi olla kotona mahdollisimman pitkään tuettujen toimien kanssa. . Tämän pitää olla seuraavan hallituksen ykkösjuttu, Hyssälä sanoo. Hyssälän mielestä on kummallista, että näin vähän käytetään ehkäisevään toimintaan, vaikka perheet ja sosiaalialan asiantuntijat nimenomaan toivovat sitä nykyistä enemmän. Joissakin kunnissa tämä asia on hoidettu hyvin. Esimerkiksi Imatra kehitti vuonna 2009 niin sanotun Imatran mallin, jossa painopiste on lastensuojelun korjaavien toimien sijasta varhaisessa avussa ja ennaltaehkäisyssä. HYSSÄLÄ harmittelee sitä, että vastaava malli ei ole le- vinnyt laajalle. . Vertaistuella on merkitys, jota emme ehkä aikaisemmin ole nähneet, Huovinen sanoi. Ministerin mukaan omaishoitajien järjestöjä tuetaan jo merkittävästi Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Huovisen mukaan on myös varmistettava se, että kunnissa riittäisi osaavaa henkilökuntaa arvioimaan, että omaishoitajilla on tarpeeksi tukea kotona jaksamiseen. Terveystarkastukset eivät siis saa jäädä yksittäiseksi tuen muodoksi. LAITOSHOITOON kohdistuvat säästöt saivat kyselytunnilla osakseen kritiikkiä. Huovinen sanoi olevansa tarkkana, että rahat päätyvät oikeaan kohteeseen. Perussuomalaisten Hanna Mäntylä kaipasi tukea omaishoitajien järjestöille, jotka antavat merkittävää vertaistukea. Huovinen myönsi itsekin mietti- neensä usein, onko omaishoitajilla riittävästi tukea saatavilla. . Asian nosti esiin keskustan kansanedustaja Anu Vehviläinen. Huovinen selitti, että laitoshoidon vähentämisessä on kyse kustannusten hillitsemisestä. Hän korosti kodin merkitystä vanhusten hoitopaikkana. . Yksi asia olisi kuitenkin saman tien toisin. . Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Avioliittolaki sytytti heti eduskunnan KESKUSTELU tasa-arvoisesta avioliittolaista on alkoi eduskunnassa lainmuutoksen vastustajien ja puolustajien tiukalla retorisella yhteenotolla. Perussuomalaisten Mika Niikko katsoi, että suomalaiset lapset tarvitsevat hoivaa ja turvaa, eivät yhteiskuntakokeilua, jonka onnistumisesta ei ole mitään takeita. Voimakkaasti Raamattuun vedonnut Niikko torjui kansalaisaloitteen puolustajien puheet siitä, ettei sen hyväksyminen ole keneltäkään pois. . Siksi on tärkeää, että saimme lisää rahaa. 5 28.11.2014 Tämän pitää olla seuraavan hallituksen ykkösjuttu. Omaishoitajien asema puhutti kansanedustajia SAMULI VÄNTTILÄ SUOMENMAA Liisa Hyssälän mielestä on kummallista, että ehkäiseviin kotipalveluihin käytetään vuodessa vain 20 miljoonaa euroa ja samaan aikaan lastensuojelun laitospalveluihin peräti 600 miljoonaa euroa
Pekkarisen mukaan puutteet eivät olleet niin suuria, että ne olisivat estäneet valiokunnan myönteisen kannan. MUODOLLISESTI kysymys on valtioneuvoston periaatepäätöksestä, jonka valiokunta haluaa pitää voimassa. Aikuiset ihmiset. Joonas Könttä Twitterissä Antakaa Arhinmäelle jo keltainen kortti päällepuhumisesta. Matti Pietiläinen Twitterissä Ei ihme, että Haglund vastustaa Ruotsin blokkimallia. Rkp:hän joutuisi joskus oppositioon! Juha Honkonen Twitterissä Talousvaliokunnan mielestä uusi ydinvoimala on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Valiokunta Fennovoiman tueksi äänin 14?2 PENTTI MANNINEN HELSINKI Talouspolitiikassa kokoomus ei tue keskustan näkemystä valtion vahvemmasta roolista kasvun luomisessa, SDP tukee. Jirka Hakala Twitterissä Huvittavaa seurata miten Stubb kommentoi Sipilän puheenvuoroja. 6 28.11.2014 Passin saa jatkossa ilman käyntiä poliisiasemalla apollon tietäjät Meppiryhmä vaihtoon? PASSIHAKEMUKSEN voi joulukuun alusta laittaa vireille sähköisesti ilman poliisiasemalla käyntiä. Hallitus esitti lainmuutosten vahvistamista torstaina, ja presidentin on tarkoitus vahvistaa muutos perjantaina. KESKUSTAMEPPI Olli Rehn myönsi Ilta-Sanomille (25.11), että eduskuntavaaliehdokkuus on harkinnassa. . En ole pohtinut sellaista. Eduskunnan suuri sali äänestää asiasta valiokunnan mietinnön pohjalta viikon kuluttua perjantaina. Lisäksi talousvaliokunta esittää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan ydinenergialain kokonaisuudistusta. VALIOKUNNAN puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ei halua arvioida julkisesti, uskooko hän suuren salin asettuvan valiokunnan kannalle. Perussuomalaisten Kaj Turunen lisäsi, että vaikka eduskunta hyväksyisikin valiokunnan kannan, se ei vielä tarkoita, että voimala toteutuu: edessä on monta porrasta. Fennovoiman on haettava varsinaista rakennuslupaa ensi vuoden kesäkuun loppuun mennes- sä. Hänet tosin valittiin juuri Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajaksi. Allekirjoittanut haistoi jo syyskuussa Brysselissä käydessään, että eduskuntavaaliehdokkuus houkuttelee Rehniä. Tuolloin hän tosin vastasi aihetta koskevaan kysymykseen seuraavasti: . Lisäksi Rosatomista tulee laitetoimittaja. Siihen mennessä yhtiön kotimaisen omistusosuuden on noustava yli 60 prosentin. Lisäksi yhtiön on tehtävä Säteilyturvakeskuksen vaatimia turvallisuusparannuksia. Suomalainen perheinstituutio olisi romahtanut siihen suudelmaan. Timo Laitakari Twitterissä Näinkö mä pienen häivähdyksen punaa Soinin poskilla, kun Arhis halusi pussailla? Sofia Nevalainen Twitterissä Onko Stubb lyömässä hanskoja tiskiin. Täytyy taas istua saunan lauteille ja pohtia asia läpi, hän sanoi. Hänen meppikollegansa Paavo Väyrynen sen sijaan kertoi jo eurovaalitaistossa, että tähtäin on kevään eduskuntavaaleissa ja ministerin pestissä. Jos molemmat herrat palaavat Brysselistä kotimaan politiikkaan, keskustan meppiryhmään jää vain Anneli Jäätteenmäki. Rehnin ja Väyrysen tilalle nousevat ex-meppi Hannu Takkula ja kansanedustaja Elsi Katainen. Jos Jäätteenmäkikin halajaisi pois europarlamentista, paikka aukeaisi Mikael Pentikäiselle. Keskityn työhön Euroopan parlamentin jäsenenä. SÄHKÖISEN passihakemuksen tekeminen edellyttää henkilökortin kansalaisvarmennetta, verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta. Hakemusta täydennetään poliisin luona antamalla nimikirjoitusnäyte ja sormenjäljet, jos sellaisia ei ole annettu viimeksi kuluneen kuuden vuoden aikana edellisen passin hakemisen yhteydessä. Muutokset tulevat todennäköisesti laskemaan passin hintaa. Sähköinen asiointi ei koske ulkosuomalaisia, jotka hakevat passia Suomen ulkomaan edustustosta eikä alle 12-vuotiaita. Pauliina Pohjala lainat Ärsyttävintä on näissä [Ylen puheenjohtaja]tenteissä tuo päälle puhuminen. Se ei ollut mukana alkuperäisissä vaihtoehdoissa laitetoimittajaksi. Talousvaliokunta ei epäile, etteikö Rosatom olisi hyvin sitoutunut hankkeeseen. TALOUSVALIOKUNNASSA vihrei- den Johanna Karimäki ja keskustan Antti Kaikkonen jättivät yhteisen eriävän mielipiteen. Heidän mielestään työllisyyden ja Suomen eri alueiden kehittämisen näkökulmasta uusiutuviin energianlähteisiin perustuva sähköntuotanto tarjoaa enemmän työtä ja laajemmin koko Suomessa kuin ydinvoiman rakentaminen. Kaksikko kiinnitti huomiota myös Säteilyturvakeskuksen esittämiin puutteisiin. Pekkarinen torjui arviot, että bioenergialla ja vesivoimalla tuotettu sähkö voisi korvata ydinvoimalan. Niillä ei Pekkarisen mielestä päästä likimainkaan yhtä suureen sähköntuotantoon. Keskustalaisista Pekkarinen ja Arto Pirttilahti äänestivät Fennovoiman hakemuksen puolesta. Samoin teki vasemmistoliiton Jari Myllykoski, jonka eduskuntaryhmä vastustaa ydinvoimalan rakentamista. Myös RKP:n ryhmässä on vankkaa ydinvoiman vastustusta, mutta valiokunnassa Lars Erik Gästgivars pysyi valiokunnan enemmistön rintamassa.. En ole omalta osaltani kokonaan sulkenut ajatusta pois. Eduskunta voi vain hyväksyä tai hylätä periaatepäätöksen, joka hallituksessa syntyi syyskuussa äänin 10?7. Fennovoima joutui hakemaan vuonna 2010 hyväksytyn periaatepäätöksen täydennystä, koska yhtiön omistuksessa tapahtui merkittävä muutos. Saksalainen EON vetäytyi yhtiöstä ja tilalle tuli venäläinen Rosatom. Tätä rataa nämä kaksi eivät mahdu samaan hallitukseen. Eero Yrjö-Koskinen Twitterissä Stubb kuulostaa puhuessaan siltä, että kuvailisi päiväkotilaisille kuinka jokin asia toimii. Suvi-Pilvi Inkeroinen Twitterissä Onneksi Timo Soini ei antanut Paavo Arhinmäen pussata. Ei tunnu pääministerin homma maistuvan enää. Maarit Hirvensalo Twitterissä FENNOVOIMAN Pyhäjoen ydinvoimalan valmistelu eteni torstaina askeleen, kun eduskunnan talousvaliokunta näytti hankkeelle vihreää äänin 14?2. Valiokunnan mielestä uusi ydinvoimala on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen
Vammaiset ihmiset eivät jaksa enää odottaa. lainen, joka aina voi odottaa. Sopimus velvoittaa kuulemaan vammaisia ihmisiä itseään heitä koskevissa asioissa. Asiaa pohtineen työryhmä loppuraportti valmistui jo huhtikuussa. Sen tavoitteena on taata vammaisille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa ja parantaa heidän oikeuksiensa toteutumista käytännön tasolla. Sopimus vahvistaa vammaisten ihmisten oikeussuojaa ja osallisuutta merkittävästi. . Sitä ei pidetä niin päivänpolttavana ja tärkeänä. HEIKKOSEN mukaan vammaissopimuksen ratifiointi on välttämätöntä, koska vammaisiin ihmisiin kohdistuvaa syrjintää esiintyy edelleen jatkuvasti esimerkiksi työn ja palvelujen saannissa, koulutuksessa ja esteettömyydessä. Sopimus korostaa, että perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat täysimääräisesti myös vammaisille ihmisille. 7 28.11.2014 YK:n vammaissopimus vihdoin eduskuntaan Kahdeksan vuotta ratifiointia odottaneet vammaisjärjestöt eivät uskalla vielä hurrata ANNUKKA KANTOLA SUOMENMAA YK:N vammaissopimuksen ratifiointi etenee ensi viikolla eduskuntaan, lupaa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Vammaiset ja heidän etujärjestönsä ovat odottaneet ratifiointia jo kahdeksan vuotta. Ei minun mielestäni edes toivoa, vaan sanoisin, että tämän pitäisi olla varmaa. Aikaa on kyllä ollut, hän toteaa. . Olemme tehneet sen, mitä ulkoministeriö on voinut, eli vähän narulla työntäneet muita ministeriöitä, hän sanoo. . On iso periaatteellinen kysymys vammaisten ihmisten itsensä kannalta, että heidät tunnustetaan asiantuntijoiksi omissa asioissaan. VALTAKUNNALLINEN vammaisneuvosto VANE tempaisee vammaissopimuksen ratifioinnin puolesta keskiviikkona, jolloin vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Helsingissä nuorten toimintakeskus Hapessa järjestettävässä tapahtumassa vammaiset kulttuurin ja taiteen tuottajat viestittävät omalla esityksellään ratifioinnin tärkeyttä. Vammaisfoorumi on vedonnut asiassa myös kaikkiin kansanedustajiin. . Meillä on vuosikymmeniä ellei jo vuosisatojakin puhuttu vammaisten ihmisten ohi niin, että toiset ihmiset ovat tässä yhteiskunnassa aina tienneet paremmin, mikä on vammaisille ihmisille parasta, Heikkonen sanoo. . Kuva: Jaakko Martikainwen kevan yleissopimuksen joulukuussa 2006. Sopimus astui kansainvälisesti voimaan 2008 ja EU ratifioi sen 2010. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta koskevassa laissa on kyse monitahoisista asioista. Lain tavoitteena on vahvistaa potilaiden itsemääräämisoikeutta ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Samoja pykäliä pitäisi pystyä soveltamaan niin muistisairaisiin, kehitysvammaisiin kuin terveyskeskuksen päivystyksessä riehuviin humalaisiinkin. Tehtävä on vaikea, mutta Heikkonen epäilee, että lakia on viivästyttänyt myös valmistelijoiden jatkuva vaihtuminen. . Tietysti tämä tuo uusia tehtäviä ja velvoitteita kaikille viranomaisille, mutta sehän on sopimuksen tarkoituskin, että vammaisten oikeuksia vahvistetaan. YK:N yleiskokous hyväksyi vammaisten ihmisten oikeuksia kos- YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille yhdenvertainen kohtelu muiden kanssa ja parantaa heidän oikeuksiensa toteutumista käytännön tasolla. Suomi oli vuonna 2007 vammaissopimuksen ensimmäisiä allekirjoittajia ja sitoutui näin ratifioimaan sen. Ratifiointi on ollut kirjattuna kahteen hallitusohjelmaan ja vuosien 2010?2015 Vammaispoliittiseen ohjelmaan. Tuomiojan mukaan asiaa on viivästyttänyt se, ettei kansallinen lainsäädäntö ole ollut sopimuksen edellyttämällä tasolla. . Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös vammaisille ihmisille, hän sanoo. HEIKKONEN ymmärtää, että lain- säädännön uudistaminen on vaatinut aikaa. En tiedä, ovatko lait vielä loppuunkäsiteltyjä, mutta joka tapauksessa myös vammaissopimus tulee ensi viikolla eduskuntaan, ulkoministeri sanoo. Hallitus ja eduskunta ovat sopineet, että viimeistään torstaina 4. joulukuuta eduskunnalle annetut lakiesitykset ehditään käsitellä tämän hallituskauden aikana. Vammaisilla ja heidän etujärjestöillään on siis toivoa, ettei ratifiointilupaus jää enää perinnöksi seuraavalle hallitukselle? . Ei ole tiedossa, että tähän liittyisi enää mitään ongelmia, Tuomioja sanoo. . Tämä on yksi niitä asioita, mitä hallitus on luvannut tehdä. Nyt sopimuksen on ratifioinut 151 maata. Hän joutuu matkustamaan keskiviikkona Brysseliin.. Ei tässä loppujen lopuksi ole ollut mitään suurempia erimielisyyksiä, kun olemme päässeet itse asioihin. TUOMIOJA asetti toissa vuonna työryhmän, jossa eri ministeriöiden edustajat kartoittivat tarvittavia lakiuudistuksia. Viime keväänä oikeusministeriö teki esityksen yhdenvertaisuuslaista ja elokuussa sosiaalija terveysministeriö itsemääräämisoikeuslaista. Molempien pitää Tuomiojan mukaan olla kunnossa ennen kuin lakiesitys vammaissopimuksen ratifioinnista annetaan eduskunnalle. . EU-maista joukosta puuttuvat vain Suomi, Irlanti ja Alankomaat. Vammaisfoorumin puheenjohtajan Merja Heikkosen mukaan Tuomiojan lupaus sopimuksen etenemisestä eduskuntaan antaa toiveita, mutta hurrata vammaisjärjestöt eivät vielä uskalla. Heikkonen pitää vitkuttelua kansallisena ja kansainvälisenä häpeänä, joka on aiheuttanut kummastelua muissa Euroopan maissa. . Vammaiset ihmiset eivät jaksa enää odottaa, Heikkonen sanoo. Ulkoministeri Tuomioja pahoittelee, ettei ennakkotiedoista poiketen pääse esittämään tervehdystään vammaisneuvoston tilaisuuteen. Tämä on iso periaatteellinen kysymys. Ehkä tässä on mukana myös sitä, että vammaisten asia on sel- Tämä on yksi niitä asioita, mitä hallitus on luvannut tehdä
Valmistelut ovat kiireisiä ja tulos sen mukaista. Liisa Hokkasen mielestä autetuksi tulemiseen tarvitaan paitsi halu auttaa toisia, myös auttamista tukevia rakenteita, johtamista ja arvoja. Niissä korostetaan kapeaa eurotulkintaa ja kilpailusäännöksiä sivuuttaen alan asiantuntemus ja yhteiskunnan kokonaisetu. Jos alan osaajia kuultaisiin, saataisiin Hokkasen mukaan laajaalaisempaa, laadukkaampaa ja HOKKASEN väitöskirjassa hahmotellaan valtaistavaa sosiaalista asianajoa. Tämä on julkistaloudelle kallein ratkaisu. SOSIAALITYÖN LEHTORI Liisa Hokkasen väitöskirja Autetuksi tulemisesta avaa valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyttämää toimijuutta. Hokkasen mielestä autetuksi tulemiseen tarvitaan paitsi halu auttaa toisia, myös auttamista tukevia rakenteita, johtamista ja arvoja. Valtaistavan sosiaalisen asianajon arvopohja rakentuu yleistyneelle luottamukselle eli sille, että verojen vastineeksi kansalainen luottaa saavansa palveluja. Yksinkertaistaen Liisa Hokkanen sanookin, että kysymys on yhteisestä hyvästä. Kun kansalainen tekee jotain yhteiseksi hyväksi, yhteinen hyvä auttaa häntä vaikeissa tilanteissa ja erilaiset lähtökohdat huomioidaan. . Julkinen palvelutuotanto on pitkäjänteistä ja kansalaiskeskeistä eikä yritysvetoisesta, Hokkanen vertaa. Kolmannen sektorin toimintaa taas ohjaa ideologia, jolloin euro ei voi olla kaikille sama. Kun kohdennetaan ja täsmäosoitetaan palveluja, samalla puretaan yleistynyttä luottamusta. Päättäjä ei siis tarvitse minkäänlaista kehotusta tai sanktiota. Nyt mennään yksikertaistettuun hallintoon ja sen nimissä hukataan ihmisten elämäntilanteiden kirjavuuden näkyvyys. LIISA HOKKASEN mielestä kansalaisten pitäisi saada vastinetta kansalaisuudelleen ongelmatilanteissa, ja se vaatii joutavuutta palvelujärjestelmältä. . Ja tätä kohti ollaan menossa. Hän sanoo kuitenkin, että molempia pitäisi kyetä ruokkimaan myös ammatillisessa auttamisessa, mutta se on nykyisin tehty hyvin vaikeaksi. TOINEN TÄRKEÄ arvopohjaa rakentava termi on prososiaalisuus, jolla Liisa Hokkanen tarkoittaa inhimillistä ominaisuutta, jota voidaan kasvattaa ja kehittää, ja jossa toiset ihmiset otetaan oma-aloitteisesti ja etukäteen huomioon. Päätöksenteossa se merkitsee sitä, että päättäjä osaa ja haluaa arvioida päätöksen vaikutusta ihmisten arkeen. . Me tarvitsemme räätälöityjä ratkaisuja. Julkisen tuotantovastuulle jäisivät Hokkasen mukaan monimutkaisimmat ja kalleimmat tilanteet sekä hankalimmat riskit. . Yritykset kuorisivat osingot omistajilleen helpoimmista palveluista. Autetuksi tuleminen on ammattilaisten, vapaaehtoisten ja vertaistoimijoiden yhteistä tekemistä. Liisa Hokkanen muistuttaa, että avun tarvitsijoiden elämäntilanteet ovat kirjavia, joten myös avun tulisi olla monipuolista. . Se on tullut jokaiselle tulotasosta riippumatta. Myös vapaa koulujärjestelmä on yleistyneen luottamuksen kannalta hyvin merkittävä. Kun kenenkään ei ole tarvinnut perustella, miksi vanhemmalle pitäisi maksaa lapsilisää. Kuva: Paula Åström tynyttä luottamusta kavennetaan. . Sosiaalisuutta ei voida eurottaa ja se, mitä yleistyneelle luottamukselle tapahtuu, on hidas prosessi ja säästöpäätösten vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua.. 8 28.11.2014 Eurosääntö ei sovi kaikkeen Liisa Hokkanen väitteli autetuksi tulemisesta. MAARIT SIMOSKA ROVANIEMI SOSIAALITYÖN lehtori Liisa Hokkanen Lapin yliopistosta suomii ankarin sanoin yhteiskunnan nykykehitystä. Päättäjät ovat sortuneet näkemään kaiken vain euroissa, vaikka Hokkasen mielestä euron sääntö ei sovellu julkiseen palvelutuotantoon. Hokkanen painottaakin, että julkisissa palveluissa pitäisi korostaa palvelun erikoislaatua: sen tehtävänä ei ole tuottaa voittoa omistajilleen. . Peruskoulussa joudutaan kohtaamaan erilaisista elämäntilanteista tulevia ihmisiä, ja se luo yhteistä ymmärrystä. Hokkasen mielestä universaalit palvelut ovat yleistyneen luottamuksen kannalta keskeinen tekijä. Yhteiskunta kuitenkin karsii yleisiä palveluja, ja tilalle tulevat palvelut, joihin yhä harvempi on oikeutettu. Tästä esimerkki on palveluseteli, jota ajetaan läpi valinnanvapauteen vedoten. Ihmiset ovat aina olleet erilaisia, ja yhteiskunta on koko ajan moniarvoistumassa, jolloin auttamisen tavat eivät voi olla samanlaisia. Tästä puhutaan liian vähän. Meillä on ollut yhteiskunnassamme suuria ristiriitoja, mutta niistä huolimatta on avun tarpeita pyritty poistamaan eikä lakaisemaan maton alle. Yleistynyt luottamus on kuitenkin murenemassa, sillä poliittiset päättäjät kyseenalaistavat säästöjen nimissä universaaleja eli kaikille tarjottavia palveluja. VÄITÖSKIRJASSA ei suoraan oteta kantaa esimerkiksi lapsilisiin, mutta ne ovat Hokkasen mielestä yksi esimerkki siitä, kuinka yleis- Kansalaisten pitäisi Liisa Hokkasen mielestä saada vastinetta kansalaisuudelleen ongelmatilanteissa, ja se vaatii joutavuutta palvelujärjestelmältä. Kuva: Maarit Simoska pitkäjänteisempää näkemystä asioihin, jotka ulottuvat ohi kvartaalien ja sektorirajojen. Kvartaalitalous tuntuu iskeneen myös lainsäädäntöön. Julkisen sektorin pitäisi toimia toisin. Yleistynyt luottamus on hyvä pohja prososiaalisuudelle. Hokkasen mielestä yleistynyt luottamus ja prososiaalisuus näkyvät pelkistetyimmin vapaaehtoisessa auttamisessa. HALLINNALLISUUS johtamisessa on ajanut järjestelmät siihen, että asiantuntijuus sivuutetaan. Tämä näkyy Liisa Hokkasen mukaan erityisesti sosiaalitoimessa: yhteiskunta kouluttaa huippuosaajia, joiden ammattitaidon käyttäminen kielletään. Johtamisessa ei hyödynnetä osaamista laaja-alaisesti. . Nyt ei huomata palvelun tuottajien ominaislaatua. Yksityinen palveluntuottaja toimii eurojohteisesti. Sillä hän korostaa auttajien ja autettavien yhteistä vastuuta. Kun elämässä on suurempia ongelmia ja avuntarvetta, asiantuntevat ja korkeatasoiset räätälöidyt palvelut ovat todella tärkeitä. Liisa Hokkanen on seurannut yhteiskunnallista keskustelua pitkään. Tämä näkyy ehkä puhtaimmillaan kilpailuttamisessa. Yhdelle euron omamaksuosuus on laadun tae; toiselle se on osallistumisen este. . Päättäjät romuttavat monia toimivia asioita säästöjen nimissä, mutta vaihtoehtoisia kustannuslaskelmia ei tehdä.
Vuodesta 2010 hän on istunut Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. Stubb ja Sipilä erimielisiä kasvurahastosta Ylen tentissä Juha Sipilä ja Heikki Hursti Ihmisarvoa ja huolenpitoa -seminaarissa Helsingissä. Syrjään jääneistä nuorista 60 prosenttia on yksinäisiä. SAARI PUHUI yksinäisyydestä tiistaina keskustan Ihmisarvoa ja huolenpitoa -seminaarissa Helsingissä. Saaren mukaan yksinäisyydellä on suorat linkit yhteiskuntapolitiikkaan. Monelle ei ole merkityksellistä se, mistä he puhuvat, kunhan he vain saavat puhua jollekin aikuiselle, Pajamäki selventää. Monet yksinäiset lapset ja nuoret kärsivät kiusaamisesta ja ulkopuolelle jäämisestä. Aluksi palaute hämmensi. . Sipilä kysyi. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtasivat Ylen vaalitentissä keskiviikkoiltana. Sitä taas voidaan tehdä muun muassa satsaamalla kilpailukykyyn ja työllisyysasteeseen. PÄÄMINISTERI Alexander Stubb (kok.) ei innostu keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdotuksesta vauhdittaa uusien yritysten kasvua ohjaamalla niihin rahaa valtion nykyomaisuuden myynneistä. Stubb sanoi keskiviikkona Ylen Vaalien välissä -ohjelmassa Sipilän puhuvan ?löysiä?. 9 28.11.2014 apollon tietäjät Stubbin raja railona aukeaa ULKOMINISTERI Pertti Paasiolle kauhisteltiin ulkomailla, että voi voi, kun teillä on on niin pitkä raja Venäjän kanssa. Kerrotaan, että Paasio nyökytteli. Moni ei saa koskaan parityöhön paria tai kutsua luokkakavereiden syntymäpäiville. Valitettavan usein yksinäisyydellä on pitkä historia. . Monet yksinäiset sanovat, että murhasta selviää kymmenen vuoden tuomiolla, mutta yksinäisyydestä saa todellisen elinkautisen. Tutkijan mukaan yksinäisyydellä on negatiivisia seurauksia millä tahansa mittarilla katsottuna. Yksinäiset nukkuvat huonommin ja ovat masentuneempia kuin muut. Meidän suomalaisten mielestä on parempi, että siinä on raja kuin että ei olisi rajaa ollenkaan. Ninpä. Mitä enemmän on kilpailua, sitä enemmän on yksinäisyyttä. Olennaista olisikin vahvistaa ihmisten tulevaisuudenuskoa. Mitä hierarkisemmaksi, luokkakeskeisemmäksi ja kilpailuhenkisemmäksi yhteiskunta luodaan, sitä enemmän ihmiset kokevat yksinäisyyttä, hän jatkaa. Saari huomauttaa, että ihmiset ovat luonnostaan vertailevia olioita. Hän tulkitsi Sipilän kasvurahastoajatusta siten, että rahasto tekisi valtiosta riskirahoittajan eli valtio valitsisi voittajayritykset. . Usein se on alkanut jo esikoulussa, Pajamäki kertoo. MUUSIKKO Petri Laaksonen on päässyt kosketuksiin suomalaisten yksinäisyyteen taiteen kautta. Laaksonen kertoo, että keikan jälkeen täysin tuntemattomat saattavat tulla avautumaan murheistaan. Ei tarvita panssarivaunua. Ruotsissa ja Virossa esittäytymässä käynyt rakastettu pääministerimme ei ole vielä hoksannut, että hänkin pääsisi tuon rajan yli puhumaan naapurien kanssa kasvokkain. Tokkopa EU sellaista Suomen pääministeriltä kieltäisi. Pääministerin hyvistä suhteista voisi hyötyä koko Suomi. Tutkijan mukaan yksinäisyydellä on negatiivisia seurauksia millä tahansa mittarilla katsottuna. Pentti Manninen Kuva: Paula Åström lyhyesti Yksinäisyys on usein elinkautinen tuomio HENNA LAMMI HELSINKI YKSINÄISYYS tuhoaa elämänlaadun ja terveyden, tutkija Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta toteaa. . Hän on toimittaja, joka jäi 2009 eläkkeelle sanomalehti Kalevan päätoimittajan paikalta. Esite lupaa noin 300-sivuisen kirjan kuvaavan, mikä Juha Sipilä on miehiään ja miten aloitteleva poliitikko, insinööri ja yritysjohtaja harppasi pystymetsästä vanhan valtapuolueen johtoon ja pian vahvaksi pääministeriehdokkaaksi. Uimonen on kirjoittanut politiikasta, mediasta ja imagonrakennuksesta sekä tehnyt henkilökuvia. Kuva: Jussi Nukari/ Lehtikuva. Maailma on muuttunut . Hyvinvointivaltion pohja vuotaa ja se on hallituksen vika. Mutta lisäsi: . Meillä kaikilla on tarve tulla nähdyksi sellaisena kuin olemme, hän pohtii. VOITAISIINKO yksinäisyyttä jotenkin ehkäistä politiikan keinoin? Tutkija Saaren mielestä olennaisinta on yhteiskunnan tasaarvo. Kuva: Jari Laukkanen teema, jonka vuoksi lapset ja nuoret ottavat MLL:n palveluun yhteyttä. . Minä en pidä tämäntyyppistä valtiokapitalismia järkevänä, Stubb huomautti. Sipilän mielestä on käsittämätöntä, jos valtio-omistusta ei voida siirtää uusiin kasvuyrityksiin yrityksistä, jotka eivät enää valtion omitusta tarvitse. . Yksinäisyys vaikuttaa voimakkaasti elämästä selviytymiseen ja elinikään. Eikä kyse ole mistään pienestä joukosta. Tutkimusten mukaan 20 prosenttia suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi. Yksinäisyys kasaantuu yhteiskunnan pohjalle leipäjonoihin. Tutkijan mielestä ihmisten on liian helppo valua pohjalle, ja sieltä on kovin vaikea päästä pois. miksi ihmeessä emme voisi olla vähemmistöomistajana esimerkiksi bioenergiayrityksissä. Vuosien saatossa olen oppinut, että tehtäväni on tuoda laulu- jen kautta lohtua ja voimaannuttaa ihmisiä. Jos ihmiset kokevat olevansa tasavertaisia ja luottavat valtioon, yksinäisyyttä ja osattomuuden tunteita on selkeästi vähemmän. . Ja rajan voi joustavasti myös ylittää. Monet tuntevat voimakasta häpeää. . Tämän pohjan tilkitseminen olisi yksi iso kokonaisuus. YKSINÄISYYS ei kosketa vain aikuisia, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) auttavan puhelimen päällikkö Tatjana Pajamäki muistuttaa. Arjen yksinäisyys on yksi iso Sipilästä kirja maaliskuussa PENTTI MANNINEN SUOMENMAA MINERVA KUSTANNUS julkaisee maaliskuussa henkilökuvan keskustajohtaja Juha Sipilästä. Ensi kevään esitteessään Minerva kertoo, että kirjaa tekee tietokirjailija Risto Uimonen
Nyt siis lähdetään siitä, että asia onkin päinvastoin. Tietysti on mahdollista, että ne pa- Keskusta: Kriisinhallinnasta oppia kotimaan puolustukseen KESKUSTAN eduskuntaryhmän mielestä kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin osallistuminen on aina hyödynnettävä myös kotimaan puolustuksen näkökulmasta. Eduskunta keskusteli keskiviikkona Afganistanin tilanteesta ja Suomen osallistumisesta kriisinhallintaoperaatioon. Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola sanoi keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että operaatiosta saatuja kokemuksia on hyödynnettävä kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, erikoisjoukkojen osaamisessa ja johtajakoulutuksessa. Afganistanissa palvelleille suomalaisille on keskustan eduskuntaryhmän mukaan annettava kaikki mahdollinen tuki heidän palatessaan takaisin kotimaahan. . Silloin kyllä nähtäväksi jää, paranevatko terveyspalvelut käytännössä kaikille kansalaisille, Söderman kirjoittaa. edustavat yli puolta kuntien kustannuksista. SÖDERMANIN mukaan vastakkain on kaksi merkittävää kansalaisten perusoikeutta: oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätök- siin ja oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin. . Siinä mielessä Afganistanin operaatio voidaan lukea epäonnistuneeksi, että vahvalla sotilaallisella kriisinhallintapanoksella ei ole millään voitu korvata puutteellista sovittelu- ja neuvottelupanosta.. Sovintoprosessi ei ole edennyt toivotulla tavalla, mikä varjostaa muun kriisinhallinnan tulosten kestävyyttä, Savola sanoi. Savola korosti myös Suomen roolia ISAF-joukoissa. . Valtiovarainministeriö on puhunut jopa 2,3 miljardin euron säästöistä. . Parhaat päätökset syntyvätkin mahdollisimman kaukana kansalaisista, EDUSKUNNAN on määrä saada hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ensi viikolla. Toinen korostaa, että kuntien hallinnon tulee perustua kuntalaisten itsehallintoon. Perustuslain suojaaman kunnallisen itsehallinnon ydin on Södermanin mukaan kuntalaisten oikeus vaikuttaa kunnan toimintaan ja sen palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut PENTTI MANNINEN Jacob Söderman pelkää, että valta karkaa korkealle ja kansalaisten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin vähenee. ilman painostusta . Kuva: Jari Laukkanen ranisivat, jos kaikki siihen tosissaan pyrkivät. Hän huomauttaa, että sote-uudistuksen on annettu ymmärtää turvaavan suuret säästöt julkisissa menoissa. Jälkimmäisen osalta minua häiritsee se, että itse sote on hallintouudistus, joka ei sinänsä turvaa parannettuja palveluja. pohtia, miten perustuslakia on tulkittava, hän kirjoittaa Facebook-sivullaan. Söderman sanoo asian vaivaavan, koska hän on uskonut, että palveluista pitää päättää niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista. . Antaisin suuren arvon sille, että hallitus ja poliittinen eliitti antaisivat perustuslakivaliokunnan keskuudessaan . Kuva: Kazim Ebrahimkhil/AFP Photo/Lehtikuva Operaatiolle ei tarvita YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia, koska se ei ole taisteluoperaatio. Keskustan mielestä YK:n tuki olisi kuitenkin tärkeä saada ennen koulutusoperaation alkamista. SAVOLA muistutti, että kansainvälinen yhteistyö on tuottanut Afganistanissa tulosta: maa on ottanut edistysaskelia poliittisen vakauden ja ihmisoikeuksien saralla, naisten ja lasten asemassa sekä koulutuksessa ja terveydenhuollossa Turvallisuustilanteessa, yhteiskunnallisissa rakenteissa ja taloudessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. . Meidän on muistettava ja huolehdittava, että myös pahimman sattuessa on palvelujen oltava tälle porukalle kunnossa, Savola sanoi. KESKUSTAN eduskuntaryhmä pi- tää myös tärkeänä, että YK:ssa sovitaan selkeästä poliittisesta tuesta Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiolle. Kansainvälisen Nato-johtoisen ISAF-operaation päättyessä Afganistanissa tämän vuoden lopussa vastuun maan turvallisuudesta ottavat Afganistanin omat joukot. Resolute Support -operaatio keskittyy afgaanijoukkojen kouluttamiseen ja avustamiseen. Komi: Afganistan tarvitsee edelleen tukea Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että YK:ssa sovitaan selkeästä poliittisesta tuesta Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiolle. Mietinnön tekee sosiaali- ja terveysvaliokunta, mutta keskeiseen rooliin nousee lausunnon antava perustuslakivaliokunta. Perustuslakivaliokunta joutuu puntaroimaan perustuslain kahta pykälää. Toisen mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. 10 28.11.2014 Söderman toivoo, ettei hallitus jyrää perustuslakivaliokuntaa SUOMENMAA siis heistä, joita varten palvelut luodaan, hän tulkitsee. ENTINEN oikeusasiamies Jacob Söderman (sd.) toivoo, että eduskunnan perustuslakivaliokunta saisi ilman painostusta arvioida perustuslakia sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen (sote) osalta. . Taleban-hallinnon kaaduttua, 2000-luvun edetessä Afganistan on ottanut askeleita demokraattisen yhteiskunnan suuntaan, miljoonat pakolaiset ovat voineet palata ja koulutussekä terveydenhoitotilanne ovat parantuneet. . Olemme olleet alusta asti mukana Afganistania vakauttavissa joukoissa, rahoittaneet Afganistanin kehitysyhteistyötä ja osallistuneet siviilikriisinhallintaan. SÖDERMANIN kirjoituksen kommentissa kummastellaan, miksi demareille ei kelvannut maakuntamalli, jossa vaaleilla olisi valittu maakuntavaltuusto. Södermanin mielestä asia olisi uuden pohdinnan arvoinen. EU:N taistelujoukkojen hyödyntäminen nopean toiminnan valmiuksien kehittämisessä on keskustan eduskuntaryhmän mielestä otettava tosissaan. Ukrainan tapahtumat ovat Savolan mukaan osoittaneet, miten tärkeää puolustuskyvylle on nopean reagointivalmiuden kehittäminen. Keskustan eduskuntaryhmä tukee myös Suomen osallistumista pohjoismaisen taisteluosaston valmiusvuoroon sekä sen asettamista korkeaan valmiuteen. KANSANEDUSTAJA Katri Komi (kesk.) tukee Suomen osallistumista ISAF:n seuraajamissioon Afganistanissa. Komi korosti keskiviikkona eduskunnassa, että kaikkien uhrausten ja investointien jälkeen olisi väärin jättää Afganistan yksin katsomaan, kuinka sen kansalaisten käy. Hänen mukaansa tärkeintä on säilyttää kehityksen oikea suunta ja estää maan vaipuminen takaisin konfliktiin ja sekasortoon. . Mikäli ISAF-operaatiota ei olisi ollut, voimme vain arvailla, kuinka paljon alisteisempi afganistanilaisten naisten ja tyttöjen asema olisi, kuinka paljon pienempi olisi koulua käyvien osuus tai kuinka paljon turvattomampaa Kabulin kaduilla olisi kulkea. Myös laajalti esitettyyn kritiikkiin Komi näkee aihetta:
Nykyisen rakenteen ylläpitäminen on käynyt liitoille yhä raskaammaksi. Aktiivisimpia ?uuden ja uljaan työntekijäkeskusjärjestön? luomisessa ovat työntekijöiden SAK:n ja toimihenkilöiden STTK:n liitot. Korkeakoulusta valmistuneita edustavista Akavan liitoista mukana olivat ainoastaan Insinööriliitto, Ekonomiliitto ja Akavan erityisalat. Niistä ainoastaan insinöörit liputtivat jo tässä vaiheessa uuden keskusjärjestön puolesta. AKAVAN puheenjohtajalle Stu- re Fjäderille kukaan ei ollut hiiskunut mitään ja omien liittojen osallistuminen tuli täysin puskista. Liitot edustavat 1,5 miljoonaa työntekijää. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto perusteli keskusjärjestökuvion muuttamista sillä, että samoja asioita on turha tehdä kolmeen kertaan. Ainakaan hän ei Akavaa uuteen konklaaviin liitä. Asia ei kuitenkaan ole Fjäderin käsissä, sillä liitot ovat keskusjärjestöjen isäntiä, eivät renkejä. Todennäköiseltä kuitenkin näyttää, että uusi keskusjärjestö muodostuu pääosin SAK:n ja STTK:n liitoista. Siihen kutsutaan kaikkien keskusjärjestöjen kaikki liitot. Jos kaikki kutsutut menevä tammikuussa paikalle, kokous pitää järjestää jossain muualla kuin sodan jälkeisen valvontako- Kommentti muistuttaa ketun toteamusta happamista pihlajanmarjoista. mission kokoontumispaikkana tunnetuksi tulleessa Tornin näköalakabinetissa. Kaikki kutsutut eivät Helsingin kattojen yläpuolella olevaan pieneen tilaan mahdu. 11 28.11.2014 uutisanalyysi Uusi keskusjärjestö muodostunee pääosin SAK:n ja STTK:n liitoista. Kuva: Petra Pöyliö Keskusjärjestöjen rajat ryskyvät TYÖNTEKIJÄKESKUSJÄRJESTÖISSÄ alkoi tapahtua pikemmin kuin kukaan olisi osannut odottaa. Mukaan voi mennä myös joitakin akavalaisia liittoja, mutta esimerkiksi opettajat, lääkärit ja professorit pysyttelevät mieluummin omassa leirissään. Yhteistyöhön mukaan lähtevät liitot voivat edustaa jopa kahta miljoonaa palkansaajaa. KESKUSJÄRJESTÖPAKAN sekoittaminen voisi lisätä myös muiden kuin vasemmistopuolueiden kannattajien kiinnostusta ammattiyhdistystoimintaan. Uusi keskusjärjestö ei voisi enää olla niin voimakkaasti kytköksessä vasemmistopuolueisiin, koska monet STTK:n ja mahdollisesti joukkoon liittyvät Akavan liitot ovat poliittisesti kirjavampia kuin SAK. Voimien kokoamisella työntekijäliitot vastaavat työnantajapuolen jo vuosia sitten tekemään organisaatiomuutokseen. Yksityisen sektorin ääntä käyttää Elinkeinoelämän keskusliitto EK, mikä on selkeyttänyt tilannetta ja voimistanut työnan- tajien painoarvoa. KUNNILLA ja valtiolla on vielä omat työnantajajärjestönsä, mutta niillä on harvoin poikkipuolista sanaa EK:n näkemyksiin. EK:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi tiistaina valittu Matti Alahuhta arvioi, ettei palkansaajapuolen yhdistymisellä ole suurta merkitystä. Kommentti muistuttaa ketun toteamusta happamista pihlajanmarjoista. Vesa Somppi. Mukaan voi mennä myös joitakin akavalaisia liittoja, mutta esimerkiksi opettajat, lääkärit ja professorit pysyttelevät mieluummin omassa leirissään. Vastakkaistakin liikettä voi tapahtua ja joitakin sttk-laisia liittoja voi siirtyä Akavaan eli työntekijäpuolen edunvalvonnasta tullee jatkossa kaksinapainen. Nähtäväksi jää, kuinka Akavan painoarvolle kävisi uuden superkeskusliiton varjossa. SEURAAVAN kokouksen liitot päättivät pitää tammikuun puolivälissä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n Antti Palola osallistuivat kokoukseen. Fjäderin seuraavan päivän kommentti olikin kitkerä ja hän lyttäsi suunnitelman maan rakoon. Tiistai-iltana 22 ammattiliittoa päättivät hotelli Tornin salaisessa kokouksessa ryhtyä selvittämään hynttyiden lyömistä yhteen. Yhdistymisen pääkonsulttina on jälleen toiminut euro
Kiihkokulutus ja kertakäyttökulttuuri tuhoavat luontoa. Paavilla oli viesti kaikille päätöksentekijöille. Hädänalaisia autetaan, riippumatta heidän kansallisuudestaan ja luottaen siihen, että apua myös saadaan tarvittaessa. Tämä on myös poliittisen järjestelmän ydin. Jos uskoa ei ole, ei ole toimintaa. Kylät, taajamat ja pienet kunnat autioituvat. Maan talouselämä hyötyy läntisistä sijoituksista ja teknologia modernisoituu. Kansalaisyhteiskunta kehittyy ja maa etenee kohti demokratiaa. . Hän pitää tärkeänä, että vaikeissakin tilanteissa yhteyksiä Venäjään pidetään jatkuvasti yllä.. Tautia potevat sekä vanhat että nuoret, menestyjät ja osattomat, siirtolaiset ja pakolaiset. Perustuslain lupaus oikeudesta sosiaaliturvaan ja yhdenvertaisuuteen horjuu. Ei sairas, syrjäytynyt tai työtön ihminen välttämättä jaksa pitää huolta omista oikeuksistaan. Venäjä ottaa Valko-Venäjän tiukkaan syleilyynsä. Kansalaisvapaudet vähenevät. Jos työn syrjästä tippuu tai siihen ei pääse ollenkaan kiinni, seuraukset ovat väistämättä vakavia. Kuva: Jari Laukkanen Raportti: Venäjä ei uhkaa Suomea sotilaallisesti SAMULI NISSILÄ HELSINKI VENÄJÄ ei uhkaa Suomea sotilaallisesti, tuore raportti kertoo. Aleksanteri-instituutin tutkijan Hanna Smithin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle toimittamassa ?Russia as a Neighbour? (Venäjä naapurina) -raportissa monikansallinen asiantuntijaryhmä on laatinut Venäjän kehitykselle viisi erilaista skenaariota. Missään niistä Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. . Mielekäs ja turvallinen työ on olennainen osa ihmisen elämää. LUOTTAMUSTA on rakennettava ja vaalittava, joka päivä ja jatkuvasti. Taakse jäävät ovat suurissa vaikeuksissa. Terveyserot kasvavat. Kuva: Jari Laukkanen tiikasta. Venäjän tavoitteena on vahvistaa Euraasian unionia. Talouskriisi on entisestään kärjistänyt yksinäisyyttä ja turvattomuutta, kun ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan ja turvaverkkojaan. Sosiaaliset verkot ovat venyneet äärirajoille ja rikkoutuneetkin. Maan talous ei nykyaikaistu eikä saavuta sijoittajien luottamusta, vaan jää energian hintojen armoille. NELJÄNNESSÄ tulevaisuudenkuvassa Venäjä jakaa naapurinsa ystäviin ja vihollisiin. Ulkopolitiikassaan maa kääntyy kohti itää. Viestin voi tiivistää yhteen sanaan. Monenlaisia uhkia on olemassa, mutta ei sitä, Smith sanoi raportin julkistamistilaisuudessa keskiviikkona eduskunnassa. Sen sijaan kauppasuhteisiin voi tulla lisää ongelmia, jos jokin huonoista tulevaisuudenkuvista toteutuu. ENSIMMÄISESSÄ skenaariossa lähdetään siitä, että Venäjä palauttaa hyvät suhteet länteen. Talouspakotteet ja vähenevä kauppa lisäävät talousvaikeuksia. KOLMANNESSA vaihtoehdossa Venäjä keskittyy lähialueisiinsa ja vetäytyy kansainvälisestä poli- Tuoreen raportin tavoitteena on ymmärtää Venäjää sen omasta näkökulmasta, Hanna Smith sanoo. Ihanteet ovat kadottaneet voimansa ja byrokratia on ottanut vallan. Paavi puhui kaikella sillä arvovallalla, jota hänen edustamansa yli miljardin ihmisen uskonyhteisö antaa. Hänen mielestään Euroopan unionin instituutiot ovat menettäneet ihmisten luottamuksen. Ihmisten pitää muuttaa työn perässä yhä useammin kotiseudultaan tai kotimaastaan, usein vastoin tahtoaan. SUOMESSAKIN on käynnissä raju muuttoaalto. Venäjän ja lännen välille syntyy vahva vastakkainasettelu. Venäjän talous lamaantuu ja on romahdusvaarassa. Samalla on uskottava parempaan huomiseen. Ihmisestä on tullut koneen osa. Tämä vaihtoehto on lähimpänä nykyistä tilannetta, Smith kertoo. VIIDES vaihtoehto on sekä venäläisten että länsimaalaisten mielestä kaikkein epätoivotuin, Smith sanoo. Siinä Venäjä eristäytyy ja käper- tyy itseensä. Kansallismielisyydestä tulee hallitseva poliittinen aate. Tiukka kontrolli oman maan kansalaisista säilyy. Venäjä käyttää hajota ja hallitse -strategiaa EU:n suhteen ja valitsee itse, minkä jäsenmaiden kanssa neuvottelee. Suomi voi hyötyä tästä, mutta joutuu EU-politiikassaan vaikeiden valintojen eteen. . Tämä olisi paras vaihtoehto, Smith toteaa. TOISESSA kehityskulussa Venäjä suhtautuu naapurimaihinsa aggressiivisesti. Suhteet naapurimaihin jännittyvät. Ilman keskinäistä ja syvää luottamusta tämä ei ole mahdollista. Haastan kaikki ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko Riippumatta siitä, miten Venäjä kehittyy, sen kanssa on tultava toimeen, Paula Lehtomäki tähdentää. 12 28.11.2014 Paavi ravisteli Eurooppaa STRASBOURGIN tämän viikon vaikuttavin tapahtuma oli paavi Franciscuksen puheenvuoro. Hyvässä yhteiskunnassa hänestä huolehditaan kysymättä ja ehdottomasti. Talouskriisi on myös sosiaalinen kriisi. Menestyvät seutukunnat kurovat yhä suurempaa etumatkaa muihin. Tuo ihmiskuva ei tunnista velvollisuuksia, vaan näkee yksilöillä olevan vain oikeuksia. Järjestelmää nokkelasti hyödyntävät pärjäävät ja muille jää murusia. Sanat olivat painavia. Tekniset ja taloudelliset näkökohdat ovat syrjäyttäneet ihmisen. Minä ilman muita, hän ilman meitä. Yksilöä korostava ihmiskuva aiheuttaa monenlaista harmia ja surua. Yksinäisyys on laajalle levinnyt eurooppalainen sairaus. Jos yksilö ei ole enää hyödyllinen, hänet hylätään ja heitetään syrjään. Pröystäily on ottanut valtaa. Jos ei ole toimintaa, on vain apatiaa ja lohduttomuutta. Jos päätöksentekijät eivät pysty tarjoamaan uskottavaa ja positiivista tulevaisuudenkuvaa, ei ihmisten epäluottamusta tarvitse ihmetellä. Unelmien Euroopassa päätöksenteko tapahtuu lähellä ihmistä. Se on luottamus. Koko inhimillinen elämä kiertyy luottamuksen ympärille. Etumme mukaista on, että Venäjä kehittyy myönteisesti, hän sanoo. Vaikka näin ei kävisikään, toimeen täytyy tulla, Lehtomäki korostaa. Elintaso laskee, mutta kritiikkiä valtaapitäviä kohtaan ei suvaita. SUOMI?VENÄJÄ-SEURAN puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Lehtomäki (kesk.) pitää raporttia mielenkiintoisena. Hän ei usko, että mikään raportin skenaarioista toteutuu sellaisenaan. Lehtomäen mielestä vaihtoehtoisia kehityspolkuja on silti hyvä pohtia. . Ihminen ei ole kokonainen ilman toista ihmistä. PAAVI oli huolestunut ajallemme tyypillisestä ajattelusta, jossa yksilö asetetaan ensimmäiseksi
Hän oli kovin keisari Aleksanteri I:n näköinen. Munkin kehittynyt ajattelukyky todisti, että kyse ei ollut kulkurista vaan, ylhäisöpiiriin kuuluneesta henkilöstä. Joka tapauksessa kansa luuli munkki Fjodorovia 39 vuoden ajan Aleksanteri I:ksi. Aikanamme tiedemiehet ovat verranneet Aleksanteri I:n horoskooppia munkki Fjodorin horoskooppiin ja löysivät paljon yhteistä. . Ja edelleen: ?Heikkona sotapäällikkönä hän hylkäsi armeijansa alkusodassa Napoleonia vastaan, juoksi Pietariin ja istui siellä sodan loppuun asti?. Historiantutkijoiden mukaan keisari, joka oli Venäjän johdossa 24 vuotta, ei toteuttanut yhtään talous- ja poliittista uudistusta. NYKYINEN valta ja kirkko ovat aivan toista mieltä keisari Aleksanteri I:sta. Presidentti Vladimir Putin sanoi patsaan paljastustilaisuudessa mm., että Aleksanteri I ?on ollut merkittävä tekijä kansan tiivistämisessä sodan aikana ranskalaisia vastaan ja Venäjän itsenäisyyden turvaamisessa?. Putinin mukaan keisari oli ?kaukonäköinen strategi, diplomaatti ja valtiomies, joka on ymmärtänyt vastuunsa Euroopan ja koko maailman kehityksen hyväksi?. Luetellessaan keisarin hyviä tekoja Venäjän hyväksi, Putin sanoi: . Kuva: Valeri Mitenjov Kansa on sepittänyt tarinan, jonka mukaan keisari luopui omasta halustaan valtaistuimesta ja hänestä tuli kuljeksiva pyhä munkki. Yksitoista vuotta Aleksanteri I:n kuolemasta Siperiasta todellakin löytyi kuljeksiva munkki nimeltään Fjodor. Hän pyysi säästämään isänsä hengen, mutta murhaajat pettivät hänet. . Keisari turmeli kaikki suunnitellut taloudelliset ja poliittiset uudistukset. lähetettiin ensimmäinen kotimainen retkikunta matkaan maailman ympäri, perustettiin viisi korkeakoulua ja rakennettiin uudelleen Napoleonin sotilaiden polttama Moskova. KAIKKI täkäläiset historiantutkijat eivät ole yhtyneet Putinin mielipiteeseen. Esimerkiksi akateemikko Eugeni Ponasenkov, joka on kirjoittanut Aleksanteri I:n aikakausia koskevan erikoistutkimuksen, kertoi Moskovan median lukijoille muutamia faktoja Aleksanteri 1:n poliittisen ja yksityiselämän vaiheista. . Hän ei ole Putinin sankari. VIIME VIIKOLLA Moskovassa paljastettiin keisari Aleksanteri I:n muistopatsas. Patsaan sai henkilö, jota runoilija Aleksanteri Pushkin sanoi ?heikoksi ja viekkaaksi valtiaaksi?. On häpeä pystyttää muistopatsas henkilölle, joka on tehnyt niin paljon pahoja asioita omaa kansaa vastaan, historioitsija Ponasenkov vetää johtopäätöksen. JUURI sopivasti sanottu kansasta. Venäjän kansa on kunnioittanut Aleksanteri I:tä. Hän on myynyt maaorjuuteen 10 000 valtion talonpoikaa. Näyttää siltä, että keisari Aleksanteri 1 on todella esiintynyt pyhämunkki Fjodorin salanimellä, tiedemiehet päättelivät. JOS VENÄJÄN nykyiset vallanpitäjät osoittavatkin kunnioitusta keisarille, niin bolshevikkien johtajien nimet se yrittää pyyhkäistä kansan mielestä. Esimerkiksi Neuvostoliiton suurtietosanakirjassa sanotaan näin: ?Tämä oli kaksinaamainen, päättämätön henkilö, joka kärsi luulotaudista ja sairaalloisesta itserakkaudesta?. 13 28.11.2014 Kiistelty Aleksanteri I sai muistopatsaan Leninin patsaat puretaan. Etenkin Vladimir Leninillä on huono tuuri tässä mielessä. Leninin patsaat puretaan, rintakuvat ja kirjat heitetään ulos. Tuhannet Leninin muotokuvat pölyttyvät museoiden varastoissa. Leninin keskusmuseo Moskovassa ja melkein kaikki provinssissa sijaitsevat museot on suljettu. Muodostuu sellainen kuva, että koko Leninin perintö heitetään kaatopaikalle. Voi olla, että seuraavat polvet antavat Leninille anteeksi ja pystyttävät hänellekin muistopatsaita. Tämä pitää paikkansa. Aleksanterilla oli sopimus murhaajien kanssa. Hallintonsa viimeisen 10 vuoden aikana keisari ?hullaantui uskontoon?, kirjoittaa akateemikko Ponasenkov. . Kansa ei uskonut keisarin kuolemaan. Leninin patsat puretaan, rintakuvat ja kirjat heitetään menemään. Lenin ei ole hänen sankarinsa. VALERI MITENJOV Moskova. Ja vielä: ?Kaljupäinen keikari, työn vihamies?. Neuvostoliiton historiantutkijat puhuivat keisarista vielä pahempaa. Mutta presidentti Putinin aikana tämä ei tapahdu. Kuva: Valeri Mitenjov uudistuksia valtion ja oikeuden aloilla, mm. Sinä aikana toteutettiin monia Aleksanteri I:n patsas paljastettiin Aleksanterin puistossa Kremlin muurin vieressä. Hän järjesti väkivaltaisten karkoituksen 60 000 juutalaisperheelle. Ensinnäkin Aleksanteri I on isänsä, keisari Paavali I:n murhaaja
Pitäjällä kansanedustajia ja kansliahenkilökuntaa pidettiin herraskaisina siirtolaisina, Kor- honen kertoo. VIHOLLINEN pääsi kuitenkin niin paljon jäljille, että päätteli eduskunnan piileskelevän jossakin Suupohjan radan varressa ja lu-. Esimerkiksi pitäjien nimet poistettiin rautatieasemilta ja teiden varsilta. Eduskunnalle työskenteleviä kiellettiin puhumasta asiasta kenellekään. Lehdissäkin asiasta kirjoitettiin ensimmäisen kerran vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Yleisradion Vaasan toimitus kyllä lähetti eduskuntakatsaukset koko valtakuntaan, mutta eduskunnan paikkaa ei ilmoitettu. Jotakin ajan yhteishengestä kertoo se, että salaisuus säilyi vaikka Kauhajoelle tuli virkamieskuntaakin runsaasti. Naiskansanedustajat asuivat Opettajanpöydistä rakennettiin puhemieskoroke. Puhujanpöntössä oli jo aavistus juhlavuuttakin. kotitalousopistolla. Kauhajoen entisellä lyseolla on merkillinen tunnelma. 200 numeroitua, sodanaikaista puutuolia jököttää mykkinä vieri vieressä. Se oli riittävän kaukana vihollisesta. Ne todettiin kuitenkin liian helposti havaittaviksi paikoiksi. Oma merkityksensä oli alueen kansanedustajilla, jotka tunsivat paikalliset olosuhteet ja tiesivät esimerkiksi majoitustiloja löytyvän riittävästi. Kauhajoella saatiin tietää eduskunnan saapumisesta vain muutamia tunteja etukäteen. Lyseolla lopetettiin koulun- käynti ja ryhdyttiin järjestämään paikkoja päättäjiä varten. Kotitalousopistolla valmistettiin tulijoille kiireellä ?paremmanpuoleinen kenttäateria?. Käytännössä se tarkoitti lihakeittoa. KAIKKI tapahtui äärettömän salaisesti. Toisaalta täällä oli hyvin isänmaallista väkeä, museon opas Maj-Lis Korhonen arvelee. Vaihtoehtoina olivat Seinäjoki, Ilmajoki, Kauhava ja Kurikka. Kauhajoki valikoitui varmaan sijaintinsa vuoksi. Maj-Lis Korhosella on käsissään peltinen keksilaat ?Silloin ei jaariteltu, vaan te Kauhajoen eduskuntamuseo kertoo talvisodan aikana kokoontuneiden valtiopäivien tarin MERI ALARANTA-SAUKKO KAUHAJOKI EDUSKUNTAMUSEON hämärässä ?istuntosalissa. 14 28.11.2014 200 numeroitua, sodanaikaista tuolia vieri vieressä. Hälytyksen tullessa syöksyttiin lakanat selässä läheiseen metsään. Tältä näytti evakossa olleen eduskunnan istuntosali 75 vuotta sitten. Kaikki muut majoitettiin yksityistalouksiin ja matkustajakoteihin. . Koruton puhemieskoroke ja vähän prameampi puhujanpönttö tuijottavat niiden edessä tyhjinä. Katossa ajanmukaiset lamput luovat himmeää valoa. Tässä karussa juhlasalissa Suomen eduskunta kokoontui päättämään asioista talvisodan riehuessa joulukuun 1939 ja helmikuun 1940 välisenä aikana. Koko paikka tuntuu huokuvan kotimaan kohtalonhetkien muistoa 75 vuoden takaa. KUN Helsinki joutui pommitusten kohteeksi heti talvisodan ensimmäisenä päivänä, eduskunta kat- soi parhaimmaksi siirtyä rauhallisemmille maille. Yömyöhällä pidetyssä istunnossa päätettiin lähteä kello kolme asemalta ?tarkemmin ilmoitettavaan paikkaan?. Määränpäävaihtoehtoja oli Kauhajoen lisäksi muitakin.
M. Esimerkiksi budjettia käsiteltiin 23 minuuttia, Korhonen kertoo. Yksituumaisuus näkyi siinäkin, että äänestyksiä oli vain kol- me ja ne kaikki koskivat henkilövalintoja. EDUSKUNTAMUSEO perustettiin vuonna 1984, jolloin oli kulunut 45 vuotta valtiopäivien kokoontumisesta Kauhajoella. Tilat on entistetty tarkasti ja ne on pyritty kalustamaan alkuperäistä vastaaviksi. Huonekaluista osa on tehty uudelleen, osa saatu koululta, osa hankittu muualta. Eduskuntatalon ohella Kauhajoen lyseo on ainut olemassa oleva eduskunnan itsenäisyyden ajan viidestä kokoontumispaikasta. päivänä tulee kuluneeksi 75 vuotta siitä, kun eduskunta saapui Talvisodan hätyyttämänä Kauhajoelle ja aloitti siellä lyhyehkön työrupeamansa. Tämän kunniaksi eduskunta kokoontuu jälleen Kauhajoen eduskuntamuseon salissa. Koulun vartiointi esimerkiksi uskottiin partiopojille. Kaikkiaan eduskunta kokoontui 34 istuntoon. Istuntoja pidettiin useita peräjälkeen ja asioita nuijittiin pöytään vauhdilla. Piti kyetä päättämään muun muassa raha-asioista, vientisäännöksistä ja veroista. . Silloin ei jaariteltu turhia. Ensin ne kuulutettiin kirkonkelloilla, mutta pian eduskunta kustansi paikkakunnalle hälytyssireenit. Hälytyksen kaikuessa kansanedustajat ja viereisen kunnalliskodin asukkaat syöksyivät valkoiset lakanat selässä viereiseen mäntymetsään. Eduskunnan saavuttua ryhdyttiin heti kaivamaan kaksi metriä syviä ja viisi metriä leveitä sirpalesuojia. Maamieskoulun pojat olivat urakasta päävastuussa, mutta taukoaikoinaan myös monet kansanedustajat osallistuivat lapiotalkoisiin. VALTIOPÄIVIEN avajaisia, päättäjäisiä ja itsenäisyyspäivää juhlittiin aivan kuten olisi tehty Helsingissäkin. Kun presidentti Kyösti Kallio saapui juhlallisuuksiin, esikuntaupseeri vaati varotoimenpiteenä katkaisemaan siivet koulun liepeillä seisovasta tuulimyllystä. Muutenkaan turvatoimet eivät olleet kovin massiivisia. Kaikki muut on purettu. MITÄ eduskunnan lyhyestä visiitistä Pohjanmaalle jäi museon lisäksi muistoksi. Vaasaa ja Ylistaroa pommitettiin ja Teuvallekin osui, mutta Kauhajoki säästyi, Korhonen kertoo. Ilmahälytyksiä tosin tuli useitakin. Kuvan keskivaiheilta tunnistaa tuolloin sisäministerinä toimineen Urho Kekkosen. Presidentti Kyösti Kallio vieraili Kauhajoella valtiopäivien avajaisissa ja päättäjäisissä sekä itsenäispäiväjuhlilla. 15 28.11.2014 Istunnoissa oli tiivis tunnelma. Kivimäki. Istunnon jälkeen edustajat nauttivat 75 vuoden takaisten kollegojensa tavoin keittolounaan vanhassa kotitalousoppilaitoksessa. Merkkivuoden juhlinta alkaa jo edellisenä iltana kirkkokonsertilla.. Varsinaisesta täysitunnosta ei ole kyse, sillä kaikki kansanedustajat eivät Pohjanmaalle lähde. Mukaan on ilmoittautunut vajaa 40 kansanedustajaa. Talvisodan aikana kansanedustajista ainoastaan kolme ei käynyt Kauhajoella kertaakaan. He olivat Väinö Havas ja Paavo Susitaival, jotka lähtivät rintamalle sekä T. Ainakin Kauhajoen vaakunaan kaksi puhemiehen nuijaa. Ja leimahti noiden kuukausien aikana kolme romanssiakin, joista yksi johti avioliittoon asti. Eduskunta kokoontuu jälleen Kauhajoella JOULUKUUN 1. Läheltä menivät, mutta eivät löytäneet. Kuvat: Paula Åström ehtiin päätöksiä? naa pasi lähettää tulisia terveisiä. Kehuskeli jopa jouluna tanssittavan Teuvan kirkossa. . Kansanedustajat saivat vapaasti valita istumapaikkansa. Junassa oli ilmatorjuntatykillä varustettu tavaravaunu. tikko, joka sai toimittaa äänestysmaljan virkaa
Tärkeintä on rakastaa lähimmäistään. MIRKA NISKANEN Mirka Niskasen pro gradu -tutkielma . Ihanteellinen TEOKSISSAAN Alkio käyttää niin realismin, naturalismin kuin romantiikankin lajirepertoaareja ja hänen romaaninsa hyödyntävät niin kansankirjallisuuden, historiallisen romaanin kuin aatekirjallisuudenkin konventioita. Alkio otti osaa aikansa kirjalliseen keskusteluun ja imi siitä teoksiinsa arvolatauksia ja aiheita. Hän ei kopioinut niitä kuitenkaan sellaisinaan, vaan muodosti omat näkemyksensä jotka sulautti osaksi omaa ajatusmaailmaansa. Alkion teokset eivät ole suoraan asetettavissa mihinkään tietyn luokan tai lajityypin lokeroon, vaan ne kuuluvat useampaan lajiperheeseen ja ovat monen lajityypin hybridejä. Kirjallisuudentutkimuksessa Santeri Alkio on perinteisesti lokeroitu kansankirjailijaksi. Kun tutustuu lähemmin hänen varhaistuotantoonsa, voi Alkion todeta olevan mainettaan parempi kirjailija. Hän oli monessa mukana: kirjailijana, aktiivina raittius- ja nuorisoseuraliikkeissä ja sittemmin poliitikkona. Nykyisin hänen nimensä on tutuin Suomen Keskustaa edeltäneen Maalaisliiton perustajana ja ideologina. ALKION varhaisteokset on nähty sivistyshistoriallisena kansankirjallisuutena ja myöhemmät teokset poliittisia ideologioita julistavana tendenssikirjallisuutena. Hänen teoksiaan ei ole juurikaan suhteutettu aikansa vakavasti otettavaan kirjallisuuskenttään tai sen eri virtauksiin, kuten realismiin ja naturalismiin. Alkion kirjallisesti korkeatasoisimpana teoksena on pidetty romaania Puukkojunkkarit . - Puukkojunkkaritja Murtavia voimia -teosten henkilöhahmot Santeri Alkion arvojen ilmentäjinä, on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/ URN:NBN:fi-fe2014111746337 Itsekasvatus oli Alkiolle tärkeä ajatus, jonka hän toi esille erityisesti nuorisoseuratoiminnassa.. kuvauksia nyrkkivallan ajalta (18931894). Näiden temaattisten kysymysten pohdinta avaa teosten aatteellista maailmankuvaa. PUUKKOJUNKKARIEN pääteemana ovat kasvatuskysymykset, jotka puhuttivat laajemminkin 1800-lu- ihminen on aktiivinen maasta ja toisista huolehtija. Se muodostaa löyhän teosparin romaanin Murtavia voimia . kuvauksia katovuoden 1867 ajoilta (1896) kanssa. Puukkojunkkarit on nähty aikansa tapojen kuvauksena, jonka keskiössä ovat eteläpohjalaiset häjyt ja heränneet. Murtavissa voimissa katovuosien koettelemukset tasoittavat ?murtavina voimina. Kansankirjailijuuden sijaan hän kohoaa vakavasti otettavaksi kirjailijaksi. Sivistyshistoriallisen pintatason ohella Alkion teoksilla on myös syvempää sanottavaa. - Ei meitä auta muut kuin Jumala ja oma nyrkkimme!. Hänen romaaninsa on nähty sisällöltään sivistyshistoriallisena kansankirjallisuutena tai tendenssimäisenä poliitikon paatoksena. Varhaisen tuotantonsa valossa Alkio on kuitenkin mainettaan parempi kirjailija. 16 28.11.2014 Kirjallisuudentutkimuksessa Santeri Alkio on perinteisesti lokeroitu kansankirjailijaksi. maakunnan väestön tapoja raivaten maaperää uudelle aikakaudelle. TEOKSET eivät kuitenkaan jää kan- sankirjallisuuden tasolle rakenteellisesti eivätkä sisällöllisesti. Teokset voidaan nähdä kaksitasoisina, pintatasoltaan ne käyttävät historiallisen romaanin konventioita kuvaillen aikansa todellisia ilmiöitä ja syvemmällä temaattisella tasollaan ne ottavat osaa aikansa kirjallisiin debatteihin, kuten kasvatus- ja uskontokysymyksiin. Hyvien ihmisten teot kasvattavat yhteistä (isänmaan) hyvää myös ihmisten kuoltua. Murtavien voimien epäitsekkäiden ja itsekkäiden henkilöhahmojen analogiat tematisoivat lähimmäisenrakkauden ja isänmaallisuuden teoksen keskeisiksi arvoiksi. Santeri Alkio (1862-1930) oli monessa mukana: kirjailijana, aktiivina raittiusja nuorisoseuraliikkeissä ja sittemmin poliitikkona. Kuva: Suomenmaan arkisto vun lopun kirjailijapiirejä. Alkion kiinnostus aiheeseen oli aikalaiskirjailijoita syvempää, sillä hän hahmotteli romaaneissaan itsekasvatuksen myötä kehittyvää ihanteellista ihmistyyppiä. Itsekasvatus oli Alkiolle tärkeä ajatus, jonka hän toi esille erityisesti nuorisoseuratoiminnassa. Teosten maailmassa koko yhteisö ottaa vastuun kurinpidosta ja kasvatuksesta. Teosten historiallisen pintakerroksen alla piilee syvempi temaattinen taso, jolle ominaista ovat humaanit ihmisarvot, erityisesti lähimmäisenrakkaus. SANTERI ALKIO (1862-1930) syntyi laihialaisen räätälin, sittemmin maakauppiaan poikana. Kuva: Maria Seppälä Mainettaan parempi kirjailija Santeri Alkio meni kirjoissaan poliittista paatosta syvemmälle SANTERI ALKION ura kirjailijana on jäänyt hänen poliittisen uransa varjoon
Viralliset neuvottelut Suomen alueluovutuksista olivat päättyneet umpikujaan. Suomen neuvottelijat ja poliittinen johto arvioi, että sodanuhka oli toistaiseksi ohi. Stalin laskeskeli korkeimpien upseeriensa kanssa, että punaarmeija marssisi Helsinkiin jouluksi, jolloin oli sopivasti diktaattorin syntymäpäivä. Nyt piti vain keksiä sopiva syy hyökätä Suomen kimppuun, ja lavastettu provokaatio sopi sellaiseksi oikein hyvin. Viidesosalla syy oli hyvän yritysidean puute. Harvemmin mainittuja syitä olivat esimerkiksi pelko taloudellisesta epäonnistumisesta. Kyselyn perusteella yrittäjyys kiinnostaa eniten yksityisellä sektorilla työskenteleviä, keski-ikäisiä ja miehiä. Noin viidesosa vastaajista oli harkinnut yrittäjyyttä viiden viime vuoden aikana. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder piti viidesosan innostusta hyvänä. . 17 28.11.2014 Talvisodan syttymisestä kulunut 75 vuotta Talvisota kesti 105 päivää ja päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940. Valokeilaan nousee niin ekoterrorismi, eläinaktivismi, akateeminen tutkimus kuin uusi teknologia digiavaruuksineen ja tulevaisuuden näkymineen, jossa todellisuutta ja käyttäytymistä voidaan muokata teknologian ja lääketieteen keinoin. Yrittäjähengen puutteeseen vetosi nelisenkymmentä prosenttia vastaajista. Muulle maailmalle piti saada näyttämään siltä, että hyökkääjänä olikin Suomi. Neuvostoliiton mukaan 26.11. sen alueelta sijaitsevassa Mainilan rajakylässä Valkeasaaressa oli kuollut neljä rajajoukkojen sotilasta Suomen puolelta ammuttuihin tykinlaukauksiin. Samana päivänä ulkoministeri Molotov lähetti Suomen Moskovan-lähettiläälle Yrjö-Koskiselle kitkerän nootin. SUOMEN hallitus käynnisti välittömästi tutkimuksen asiasta ja vastasi asiallisesti noottiin. Kuva: Suomenmaan TIMO MIKKILÄ HELSINKI NEUVOSTOLIITON johtaja Josef Stalin halusi marraskuun lopulla 1939 lopultakin aloittaa Suomen valloituksen. Valtonen kuvaa nykymaailman ilmiöitä hengästyttävällä vauhdilla, kerronta on loistavaa ja pitää lukijan otteessaan, Brunila kiittää. Palkinto on 30 000 euroa. MUUT viisi ehdokasta olivat Tommi Kinnusen Neljäntienristeys, Anni Kytömäen Kultarinta, Sirpa Kähkösen Graniittimies, Olli Jalosen Miehiä ja ihmisiä ja Heidi Jaatisen Kaksi viatonta päivää. . Kuva: Sotamuseon talvisotanäyttely YRITTÄJÄHENGEN puute on suurin syy olla ryhtymättä yrittäjäksi, kertoo korkeakoulutettujen keskusjärjestön Akavan kysely. Tuhannet ihmiset pakenivat sotaa Karjalan kannakselta. Samalla Neuvostoliitto ilmoitti myös irtisanovansa vuonna 1934 tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen, vaikka sitä ei voimassa olevan sopimuksen mukaan olisi edes voitu irtisanoa ennen vuotta 1945. Yrjö-Koskinen välitti Molotoville vielä 29.11 uuden nootin, jossa vedottiin siihen, että kaikki maiden väliset mahdolliset riidat oli ratkaistava rauhallisin keinoin. Tähän noottiin Neuvostoliiton johto ei vastannut, mutta ennen kuin Yrjö-Koskinen oli saattanut Suomen nootin perille, hän sai Neuvostoliitolta vielä yhden nootin. Tämä on rohkaiseva tulos, koska me tarvitsemme lisää yrittäjiä ja heidän luomiaan työpaikkoja, Fjäder sanoo. Kyselyyn vastasi noin tuhat akavalaista ja yhtä suuri vertailuryhmä TNS Gallup Forumissa elokuussa.. He eivät tiedä mitä tekevät on hänen neljäs romaaninsa. Yrittäjähengen puute tärkein syy jättää yrittämättä Mainilan tekaistut laukaukset käynnistivät talvisodan marraskuun lopussa 1939. Suomen tykistöä ei ollut sijoitettu niin lähelle rajaa, että niillä olisi voitu ampua Neuvostoliiton puolelle. Maakansa kuvaili Mainilan kohdalla Neuvostoliiton puolelta ammuttuja laukauksia ?kömpelöksi lyhyesti arkisto siitä, että suomalaisten joukkoosastojen hyökkäykset jatkuivat Karjalan kannaksen lisäksi myös muualla rajan läheisyydessä. propagandaksi?. Neuvostoliitto iski välittömästi takaisin, ja Molotov jätti 28. marraskuuta Yrjö-Koskiselle entistä syyttävämmän uuden nootin, jossa oltiin järkyttyneitä Suomen asenteesta. Oikeat, tunnetut kirjailijat voittaa Finlandia-palkinnon. Hän luonnehtii romaania hämmästyttäväksi yhdistelmäksi tarkkanäköistä ihmissuhdekuvausta, syvällistä moraalista ja eettistä pohdintaa, science fictionia ja jännitystä. . Kuva: Trond H.Trosdahl/Lehtikuva Kirjallisuuden Finlandiapalkinnon sai Jussi Valtonen KIRJALLISUUDEN Finlandia-palkinnon on saanut Jussi Valtonen romaanillaan He eivät tiedä mitä tekevät. Neuvostoliitto syytti Suomea NEUVOSTOLIITON johto ilmoitti, ettei se siedä tällaista tilannetta eikä siis voi ylläpitää normaaleja suhteita Suomeen. Voittajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta professori ja elinkeinoelämän vaikuttaja Anne Brunila. Brunilan mielestä Valtosen teos on tajunnanräjäyttävä. Kaikki kuusi teosta ovat erittäin korkeatasoisia, mikä on äärimmäisen hieno asia suomalaiselle kirjallisuudelle, mutta samalla se teki voittajan valinnasta vaikean, Brunila sanoi. Valtonen on palkinnosta vielä ihmeissään. . Tämä tuntuu ihan leikiltä. Valtonen tekee parhaillaan neuropsykologian tutkimusta Helsingin yliopistossa. Helsingissä työskenteli talvisodan aikana kymmenittäin eri maiden toimittajia ja kuvaajia. Suomi sai sankarimaan maineen. Nyt piti vain keksiä sopiva syy hyökätä Suomen kimppuun, ja lavastettu provokaatio sopi sellaiseksi oikein hyvin. Kirjailija Jussi Valtonen sai vuoden 2014 Finlandia-palkinnon. Samalla Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteensa Suomen kanssa. Lopullista hyökkäystä ei tarvinnut odottaa pitkään. Neuvostoliiton joukkojen ampumat ensimmäiset kranaatit putosivat Karjalan kannaksella 30.11.1939 kello 6.50 aamulla ja kymmenen minuuttia myöhemmin alkoivat ilmahyökkäykset Viipuriin. Pian pommitettiin myös Helsinkiä, ja Neuvostoliittoa käynnisti massiiviset hyökkäystoimet ja aloitti suurhyökkäyksen. Talvisota kesti 105 päivää ja päättyi Moskovan rauhaan 13.3.1940. Sodan aikana Suomi sai runsaasti huomiota kansainvälisessä lehdistössä, koska syyskuussa syttyneen maailmansodan muilla rintamilla oli rauhallista
Kempele, Karsikas Antti Haapavesi, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Hannu Kajaani, Kemppainen Ilkka Oulu, Kemppainen Tiina Oulu, Kemppainen Väinö Paltamo, Kivelä Antti Kuopio, Kivelä Lauri Kärsämäki, Kiviranta Erkki Oulainen, Kiviranta Ritva Oulainen, Klaavo Ari Siikajoki, Kolari Terttu Tuusniemi, Konttajärvi Erkki Pello, Konttajärvi Salli Pello, Kopola Leila Haapajärvi, Korhonen Satu Kuusamo, Korpela Olavi Siikajoki, Korpela Raija Siikajoki, Korri Eino Lappajärvi, Kortesalmi Rauni Espoo, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Jouni Tampere, Kukkola Tuomo Nivala, Kulmala Markku Pori, Kummunsalo Pertti Paimio, Kuoppala Jussi Siikajoki, Kuusiranta Pauli Lavia, Kylmäluoma Juha Taivalkoski, Kylmäniemi Anne Posio, Kylmäniemi Eija Posio, Kylmäniemi Martti Posio, Kylänpää Jouni Eurajoki,. 18 28.11.2014 VAIN LUMI PUUTTUU Annukka Kantola . Joukossa Mukaan tuhannen kilometrin tavoitteluun ovat lähteneet: Ahlroth Seija Jämsä, Ahokas-Tuohinto Pirkko Raahe, Ahola Mikko Hämeenkyrö, Ahola Mirja Hämeenkyrö, Ahtiainen Pertti Joensuu, Aitto-oja Timo Pyhäntä, Alapudas Veikko Merijärvi, Alasaarela Pauli Raahe, Ansalehto-Salmi Irja Vantaa, Asikainen Erkki Kuopio, Aula Tarja Hankasalmi Buller Lilja Taivalkoski, Buller Pinja Taivalkoski Dolk Pirkko Espoo Eilola Veikko Siikajoki, Ekoluoma Matti Siikajoki, Erola Juhani Rovaniemi, Eskola Päivi Siikajoki Filppula Erkki Raahe Haavisto Jouko Rauma, Hakala Juhani Ikaalinen, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Hanhilahti Heimo Sastamala, Hannula Timo Rovaniemi, Hara Irja Joensuu, Harju Aulis Jalasjärvi, Haukipuro Kari Kempele, Haukipuro Kyösti Kerava, Haukipuro Teemu Rovaniemi, Hautamäki Aimo Siikajoki, Hautamäki Hannu Siikajoki, Haverinen Reino Haapavesi, Heikkilä-Tyni Mirva Tampere, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Jaakko Kuusamo, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Raija Suomussalmi, Hepokangas Auli Oulu, Hepokangas Edvin Oulu, Hettula Ilpo Kempele, Hettula Katja Kittilä, Hiiri Martti Hämeenlinna, Hiltunen Susanna Kittilä, Hintikka Pauli Jyväskylä, Hirvasniemi Tuomo Sievi, Holla Marja Kempele, Holmström Sauli Taivalkoski, Huhtala Helena Simo, Huhtanen Tapio Pori, Huovinen Taisto Taivalkoski, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua, Häkkinen Rau- on niin ensikertalaisia kuin jo alusta asti mukana olleita konkareitakin. Paikkakunnista hyvin edustettuja ovat muun muassa Nivala, Siikajoki, Taivalkoski, Raahe ja Oulu. Reipasta mieltä riittää, nyt tarvitaan enää lunta suksien alle, jotta päästään toden teolla kilometrejä nielemään! ni Oulu, Hänninen Tuomo Kuusamo Ikonen Veikko Iitti, Ingerttilä Pentti Muhos, Ingerttilä Raija Raahe, Isotalus Juhani Alavieska, Jaakkola Anne Kerava, Jaakkola Pauli Kuusamo, Jaara Hemmi Oulu, Jokelainen Alpo Kajaani, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi, Jormalainen Kaarlo Siikalatva, Jormalainen Pirkko Siikalatva, Juntunen Esko Kemi, Juntunen Jouko Kemi, Juntunen Matti Kempele, Jussilainen Tuomas Nivala, Jämsä Pentti Oulu, Järvelä Marjatta Viitasaari, Järvitalo Esko Oulu Kaarela Juha Oulu, Kaartinen Leena Lahti, Kaijansinkko Aapo Lemi, Kaikkonen Elsi Tornio, Kainulainen Seppo Sonkajärvi, Kananen Mauri Viitasaari, Kangasniemi Mika Haapavesi, Kantola Annukka Oulu, Kantola Jukka Tyrnävä, Kantola Kalervo Pihtipudas, Karjalainen Aarne Vaala, Karjalainen Jouko Muhos, Karppinen Seppo J.A. Kuva: Maria Seppälä Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerholaiset ovat lähteneet matkaan SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerholaiset aloittivat puolen vuoden urakkansa marraskuun alussa. Tavoitteena on saada tonni kasaan vappuaattoon mennessä. Vähäluminen viime talvi ei lannistanut kerholaisia, vaan matkaan lähti tälläkin kerralla lähes neljäsataa kuntoilijaa
19 28.11.2014 Tonnia lähti tänäkin vuonna tavoittelemaan lähes neljäsataa kuntoilijaa. Kärki Maarit Oulainen, Kärkkäinen Aatos Turku, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas, Kärkkäinen Merja Turku, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas, Kässi Timo Uurainen, Kömi Kirsti Huittinen Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Laitila Tytti Haapavesi, Lassila Juhani Oulu, Lehtoaho Jaakko Raahe, Lehtoaho Lauri Oulu, Lehtoaho Leena Pudasjärvi, Lehtoaho Vilho Kangasala, Leinonen Satu Kittilä, Leinonen Vesa Maaninka, Lepistö Eve Raahe, Leppälä Timo Nivala, Leppänen Johannes Kannonkoski, Leskelä Esko Kuusamo, Loikkanen Jouko Helsinki, Lumijärvi Jorma Hailuoto, Lumijärvi Riitta Hailuoto, Lundvall Betty Jämsä, Luukinen Aulis Liminka, Luukinen Ritva Liminka, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lähdemäki Eero Köyliö, Lähdemäki Tarja Köyliö, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Antti Lumijoki, Lääkkö Markus Rovaniemi, Lötjönen Marjatta Parikkala Manninen Pentti Kärsämäki, Manninen Riitta Kärsämäki, Manninen Simo Oulu, Markkanen Jouko Suonenjoki, Mattila Heikki Kempele, Mattila Juho Kempele, Mattila Jussi Oulu, Mattila Ulla Kempele, Mauno Juha Pukkila, Mauno Sisko Pukkila, Mertaniemi Hannu Kittilä, Messala Matti Saarijärvi, Mettinen Keijo Kuusamo, Mikkilä Timo Helsinki, Moilanen Kaija Varpaisjärvi, Moilanen Tuulikki Puolanka, Moisala Kari Oulu, Moisala Suvi Haapajärvi, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Mustonen Markku Liminka, Mustonen Raija Polvijärvi, Muuronen Jouko Ypäjä, Myllykangas Rauha Oulu, Myllykoski Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Myllylä Reijo Oulu, Mäenpää Pirkko Hämeenlinna, Mäki Heikki Loimaa, Mäkitalo Pauli Eura, Mällinen Antti Siikalatva, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Jenni Helsinki, Määttä Kalle Liminka, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Määttä Yrjö Jämsä Neittaanmäki Petri Jyväskylä, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Niemiaho Esko Kontiolahti, Niskanen Mikko Viitasaari, Nummela Olavi Turku, Nuorala Markku Merijärvi, Nuorala Matti Nivala Ohtamaa Heikki Nivala, Ohtamaa Jaakko Nivala, Ohtamaa Juho Nivala, Ohtamaa Kaisa Nivala, Ohtamaa Sinikka Nivala, Oikarainen Marjo Rovaniemi, Ojala Merja Haa- pajärvi, Ojala Olavi Kempele, Ojansuu Seija Sastamala, Okkonen Eero Kajaani, Ovaskainen Ritva Forssa, Ovaskainen Teuvo Forssa Paananen Pekka Raahe, Paananen Taina Ruokolahti, Paavola Tuija Kokemäki, Pakaslahti Ari Rauma, Palola Juhani Puolanka, Paloniemi Markku Taivalkoski, Partanen Jukka Sulkava, Pekkarinen Mirja Lapinlahti, Pekonen Eeva Parikkala, Pekonen Pentti Parikkala, Pelli Terho Hyrynsalmi, Penttilä Kyösti Siikalatva, Penttilä Maarit Jyväskylä, Penttilä Martti Oulu, Penttilä Pirkko Oulu, Pihlajaniemi Pekka Nivala, Piilonen Kirsti Äänekoski, Piilonen Pentti Äänekoski, Piiparinen Juha Oulu, Pirttisalo Reijo Pyhäntä, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Piuhola Matti Eura, Pohjamo Samuli Oulu, Pohjola Heikki Oulu, Puhakka Juha Kouvola, Puljujärvi Hannu Kittilä, Pulkkinen Aulis Oulu, Pulkkinen Satu Savonlinna, Pylväs Marja-Liisa Oulu, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski, Pyylampi Antti Vantaa, Päivärinta Jaakko Nivala, Päivärinta Jonna Nivala, Päkkilä Erkki Helsinki, Päkkilä Esko Oulu Ranta Pirjo Siikajoki, Rantakangas Antti Haapavesi, Rantakangas Minna Haapavesi, Rantanen Reino Raahe, Rantsi Katri Varpaisjärvi, Rasinkangas Sirpa Kempele, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Raulamo Marja-Liisa Kangasala, Rautakoski Juhani Vaasa, Rautio Eero Oulu, Rautio Maija Merijärvi, Rautio Paavo Merijärvi, Rauvola Auli Rauma, Riepula Anne Ii, Riepula Pekka Ii, Rimpiläinen Markku Kajaani, Rossi Hannu Joensuu, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Ruonala Riikka Ii, Räisänen Juho Taivalkoski, Räisänen Paavo Taivalkoski, Räisänen Veikko Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela Saari Anja Oulainen, Saari Veera Oulainen, Saarimaa Anna-Kaisa Vaala, Saarimaa Toivo Vaala, Saastamoinen Kari Kiuruvesi, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Leena Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Salo Aleksi Ilomantsi, Salonen Vilho Koski Tl, Sankari Jeremias Hartola, Sankari Terttu Pöytyä, Sankilampi Pertti Kempele, Saukko Anneliina Tampere, Saukko Jaakko-Juho Kuopio, Saukko Jani Tampere, Savikoski Olavi Haapavesi, Seppälä-Martikainen Tuula Haapavesi, Setälä Matti Tammela, Siipo Reijo Pyhäjoki, Sikiö Joel Ruokolahti, Silmälä Anja Tammela, Silmälä Esko Tammela, Silvast Tarja Hankasalmi, Soronen Anne Utajärvi, Soronen Laila Utajärvi, Soronen Maija Tai- valkoski, Soronen Pekka Ii, Stenman-Kässi Liisa Uurainen, Suni Veli-Pekka Köyliö, Suomalainen Veikko Miehikkälä, Suomela Raimo Ii, Suominen Heikki Vehmaa, Suonsivu Pyry Raahe, Suonsivu Suvi Espoo, Suoraniemi Tarja Tuusula, Suvanto Erkki Oulu, Suvila Kalevi Loimaa, Suvila Voitto Loimaa Tahkola Arto Kempele, Tahkola Maija Kempele, Taipalinen Mikko Kouvola, Taivalkoski Eija Taivalkoski, Taivalkoski Hannu Taivalkoski, Takarautio Jukka Tromssa Norja, Takarautio Juuso Tromssa Norja, Takarautio Kirsti Tromssa Norja, Takarautio Riina Kvaløysletta Norja, Talala Reijo Pudasjärvi, Tanskala Eero Raahe, Tanskala Eila Raahe, Teppo Markku Ylivieska, Teppo Riitta Ylivieska, Tieva Raimo Siikalatva, Tihinen Kauko Oulu, Tihinen Martti Oulu, Timlin Arimatti Nivala, Tornberg Marketta Kuusamo, Torniainen Ari Lappeenranta, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tumelius Elma Oulu, Tuohinto Esko Raahe, Tylli Vesa Miehikkälä, Tyni Samuli Tampere, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Tölli Kaisa Nivala, Tölli Teuvo Nivala, Törmälä Pentti Raahe, Törmänen Esko Kuusamo, Törmänen Raili Kuusamo Uosukainen Veikko Tammela, Uotila Kalle Orivesi, Uusisalo Irmeli Kyyjärvi Vaara Jukka Rovaniemi, Vaara Jussi Tervola, Vaara Marja-Liisa Tervola, Vahtola Matti Haapavesi, Valkeavuori Virve Hollola, Vanninen Raimo Helsinki, Vanninen Ritva Helsinki, Varanka Sirpa Ii, Vasalampi Sari Taivalkoski, Vedenoja Simo Raahe, Vedenoja Uuno Raahe, Vehniäinen Eero Salo, Vihriälä Jukka Seinäjoki, Viirros Maija Vehmaa, Vilenius Aino Ylöjärvi, Vilenius Markus Ylöjärvi, Virranniemi Arja Raahe, Virranniemi Pentti Raahe, Virranta Kari Lapinlahti, Virta Antero Salo, Virta Arja Salo, Virtanen Keijo Tammela, Vitikka Erkki Savukoski, Vuollo Juha Muonio, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Leena Nivala, Vähäsöyrinki Raimo Nivala, Vähäsöyrinki Satu Nivala, Vähäsöyrinki Simo Nivala, Vänttilä Samuli Oulu, Väyrynen Paavo Siikajoki, Väänänen Eeva Oulu Ylikulju Aki Liminka, Ylikulju Aulis Raahe, Ylikulju Ismo Muhos, Ylikulju Mikko Raahe, Ylimartimo Eila Simo, Yrjänä Hilja Siikajoki, Yrjänä Iikka Siikajoki, Yrjänä Kaija Siikajoki, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Saara Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki.
Voimme tuntuvasti lisätä kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Paljon on vielä hyödyntämättä. Esimerkiksi Suomessa on kiellettyä tuottaa lämpöenergiaa hevosen lannasta, joten Suomessa kehitettyä tekniikkaa myydään Ruotsiin, jossa energiantuotanto myös hevosen lannasta on sallittua. Etelä-Karjalassa on käynnistynyt uusi hanke, jonka tarkoituksena on synnyttää energiaomavaraisia kyliä. Merkittävä osa kokonaisenergiasta käytetään lämmitykseen. Emme tarvitse uusia ydinvoimaloita tuottamaan lisäenergiaa. PERUSENERGIAN tuotannossa tarvitsemme kuitenkin edelleen suuria suomalaisia sähköenergiaa tuottavia yksiköitä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn takaamiseksi. Nykyisen energiantuotannon määrän säilyttämiseksi ainut kannatettava ydinvoimalahanke on korvaavan reaktorin rakentaminen Fortumin Loviisan Hästholmeniin, joka tarkoittaa reilua 1000 MWh:a. Nykyisten reaktoreiden käyttöikä tulee vastaan 2027 ja 2030. Loviisassa on jo koulutettu henkilökunta, pitkä turvallisuuskulttuuri ja vaadittava infra. Loviisan ydinvoimalupa ja hajautetun energiantuotannon merkittävä lisääminen tulevat olemaan keskeisiä Uuttamaata ja koko Suomea koskevia energia-, ympäristö- ja talouskysymyksiä kevään eduskuntavaaleissa ja tulevan hallituksen hallitusohjelmassa. Outi Lankia ympäristöinsinööri kaupunginvaltuutettu (kesk.), Porvoo kansanedustajaehdokas Kysymys ei ole ihmisoikeuksista TÄTÄ KIRJOITTAESSANI mietin useaan otteeseen, uskallanko julkaista oman mielipiteeni. ?Jasi älä tee sitä, se poliittinen itsemurha?. Esimerkkeinä tästä ovat biopohjaiset kuluttajatuotteet, biomuovit, ja komposiitit sekä tekstiilikuidut. Puuta hyödynnetään rakennetussa ympäristössä, uusiutuvaa energiaa asumisessa, liikkumisessa ja teollisuudessa. Silti näkemykseni saa aikaan ihmisissä hyvin voimakkaita jopa aggressiivisia reaktioita. NÄKEMYKSENI mukaan tasa-arvoisen avioliittolain luokitteleminen ihmisoikeuskysymykseksi on jopa hieman vastuutonta. Tämä kommentti kuvaa hyvin sitä asenneilmastoa, jossa juuri nyt elämme. Olen nuori, korkeasti koulutettu sekä kaupunkilainen ja vastustan tasa-arvoista avioliittolakia. Hyvä ystäväni sanoi minulle. Kaupallistaminen, pienten hankkeiden monistettavuus ja biologistiikan kehittäminen ovat avainasemassa. Tarvitsemme lisää julkista keskustelua ja painetta biotalouden edistämiseksi. SAARIJÄRVELLÄ sijaitsevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin missio on toimia kansainvälisenä biotalousalan tutkijana, asiantuntijana, kouluttajana sekä alan yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittäjänä. Toiminnan tavoitteena on tukea uusiutuvaan energiaan, maatalouteen ja puhtaaseen veteen liittyvän yritystoiminnan ja työpaikkojen merkittävää kasvua Keski-Suomessa. Energiaan liittyvässä kehittämistoiminnassa painopistealueet ovat biopolttoaineiden tuotanto, laadunhallinta ja logistiikka, polttoteknologia ja päästöjen hallinta sekä bioenergiayrittäjyys ja -liiketoiminta. Meillä on hienot mahdollisuudet nostaa Keski-Suomen profiilia tällä tiellä. Aila Paloniemi JAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja (kesk.). He joutuvat kokemaan orjuutta, väkivaltaa ja kidutusta. Suomalaisten homo- ja lesboparien vertaaminen tähän ihmisjoukkoon tuntuu kohtuuttomalta. Olen sitä mieltä, että jokaisen tulee saada samat oikeudet lain silmissä, mutta tämä voidaan saavuttaa kehittämällä rekisteröityä parisuhdetta. Avioliitto on mielestäni naisen ja miehen välinen liitto ja lapsi tarvitsee sekä isän että äidin. Tämän yhtälön tulisi olla mahdottomuus ainakin jos kuuntelee tasa-arvoista avioliittolakia kannattavien henkilöiden lausuntoja. Mikäli ihminen ilmoittautuu lakiesityksen vastustajaksi, hänet leimataan välittömästi sivistymättömäksi, suvaitsemattomaksi ja ahdasmieliseksi. Itseään on vaikea arvioida, mutta koen, että en kuulu mihinkään edellisistä luokitteluista. Raaka-aineistamme on puristettava lisää euroja ja se onnistuu korkeammalla jalostusarvolla. Tarvitsemme lisää julkista keskustelua ja painetta biotalouden edistämiseksi. HALLITUKSEN valmistelemasta kansallisesta biotalousstrategiasta on tehtävä ennen kaikkea riittävän konkreettinen. On ohjattava uskottavat rahalliset panostukset biotalouteen ja mikä tärkeintä, luotava toimintaympäristö biotalouden kokeiluihin. Suomessa on katsottava eteenpäin, tunnistettava markkinamahdollisuudet ja osattava valita osaamiskärkemme. Tällä vauhdilla emme saavuta tavoittelemaamme biotalouden edelläkävijäasemaa vaan meidän on luotava rohkeasti uusia toimintamalleja. Monissa maissa on jo laadittu strategioita biotalouden hyödyntämiseksi ja myös suuri joukko globaalisti toimivia yrityksiä toimii aktiivisesti. Näemme biotaloudessa valtavan kasvupotentiaalin. Suomella on vahvoja kilpailukykytekijöitä; biomassavarannot, maailman neljänneksi suurin biokapasiteetti per capita Bolivian, Kongon ja Kanadan jälkeen, tieteellinen ja teknologinen osaaminen, liiketoimintaosaaminen ja suuri joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä. Globaalia kysyntää kasvattavat resurssiniukkuus ja tarve ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa arvioidaan vuonna 2025 kemikaaleista olevan 20 prosenttia ja erikoiskemikaaleista jopa 50 pro- senttia biomassapohjaisia. Erilaiset biomassat ovat raaka-ainerikkauksiamme ja kun ne yhdistetään korkeatasoiseen osaamiseen ja luontoarvoihin saamme poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat hyötyä käynnistyvästä muutoksesta. BIOTALOUDELLA on mittaamattomasti mahdollisuuksia. Yli 85 % sähköstä ja lämmöstä tuotetaan paikallisilla polttoaineilla. Keski-Suomi haluaa olla liikennettä lukuun ottamatta fossiilivapaa maakunta vuoteen 2020 mennessä. Biomassavarat varsinkin metsävarat ovat olennaisen tärkeä paikallinen raaka-aine ja ne luovat pohjan niin nykyiselle kuin tulevaisuudenkin aluetaloudelle. BIOTALOUS on myös yksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloista. perinteiset ihmisoikeusloukkaukset kokevat voimakkaan inflaation. Maailmassa on todella paljon ihmisiä, joiden ihmisoikeuksia loukataan päivittäin. Näin minä tämän asian koen. Kysymys kuuluu, suvaitaanko minun mielipiteeni vai joudunko julkisen herjauksen kohteeksi. Jasi Kuokkanen Vantaa ?Biomassavarat varsinkin metsävarat ovat olennaisen tärkeä paikallinen raaka-aine.? Kuva: Jari Laukkanen Biotaloudella on monet mahdollisuudet JYVÄSKYLÄN kaupunkiseutu on osa vahvaa biotalousalan teollisuus- ja innovaatiokeskittymää. Metsäteollisuus ja siihen liittyvä kone- ja laiterakentaminen tuottaa yli 50 prosenttia maakunnan teollisesta lisäarvosta. Bioteknisesti voidaan tuottaa lääkkeitä ja paljon muuta. Globaali kysyntä kehittyy nopeasti ja siksi meidän on mentävä kasvaville markkinoille välittömästi. Mielipiteet 20 Kotoisin keinoin lisäenergiaa TULEVAISUUDESSA yhä useampi yhteisö, yritys ja kotitalous tuottaa osan energiastaan itse. Tällaisessa vertailussa ns
Koko kallis ruljanssi alkoi siitä, kun läänit lopetettiin . Todelliselle uudistamistarpeelle suunnitelmassa pyyhitään lattiaa. KESKITTÄMISVIMMA on käynyt aina julkishallinnollemme kalliiksi. Vähänkin aikaansa seuraavat kansalaiset voivat todeta, että sisäänlämpiävistä instituutioista on tehty pääasia. Niin tässäkin uudistuksessa. Vain velka, kustannukset, byrokratia ja työttömyys kasvavat. Merja Ailus ei ollut. Säännöissä ei kai sanottu virka-auton väristä mitään. Mielestäni pätevä ja sopiva henkilö Kelaan. Risto Perttula Pomarkku ?Että työnantajista on ensisijaisesti pula.. Kestävyysvajeesta puhutaan. Kunnista on vaivihkaa siirretty toimintoja näille norsunluutorneille. Kunnat tekivät monet työt hyvin ja edullisesti. Ja tyytymättömyys. Kirjoita Suomenmaahan. Hänellä on kokemusta eläkeyhtiön johtamisesta, hoiti tehtävänsä hyvin, eikä tehnyt virheitä. Ei hän myöskään veroilla kikkaillut eikä salannut luontaisetujaan. Samaan aikaan se tosin keskittää asevoimaa Suomen rajalle, vaikka Suomi ei valmistele Nato-jäsenyysanomusta tällä hetkellä. ON MYÖS naivia kuvitella, että ?vanhat hyvät suhteet. Niitä ovat yrittäjät, jotka pyörittävät pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Heidän taakkaansa pitää helpottaa kaikin konstein. Apua kaivataan rahoitukseen ja verotukseen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Ukrainan asia on meidän KESKUSTASSA tuntuu olevan halukkuutta suuriinkin reformeihin taloudessa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolue katsoo kuitenkin menneisyyteen. Tästäkin lehdestä saa lukea mielipiteitä, miten Suomen tulisi julistaa itsensä ei-EU-maaksi ja asettua idän ja lännen väliin. EU:n pakotteita (ei vain epäreilua korvauspoli- tiikkaa) kritisoidaan, ikäänkuin ne aiheuttaisivat kustannuksia vain Suomelle. Toisten maiden valtaaminen jne. Tähän perustuvaan vapaaehtoiseen, demokraattiseen yhteistyöhön myös valtiovallan kanssa Säkylä ja muut Suomen vastuunsa tuntevat kunnat sitoutuvat. Esko Eela teollisuusneuvos Säkylän valtuuston pitkäaikaisin puheenjohtaja keskusta Merja Ailus Kelaan ULKONAISELTA olemukseltaan Liisa Hyssälä vaikuttaa viisikymppiseltä. maaliin vai tervaan JULKISUUTEEN saatettu soteuudistus keskittää, muuttaa rajoja ja hallintoa sekä kasvattaa välimatkoja ja byrokraattista harvainvaltaa. Itse pääasiaan eli varsinaiseen terveydenhoitoon ei ole luvassa parannusta tai kokonaissäästöjä, koska niitä ei yksinkertaisesti nykyisillä suunnitelmilla tule. Onko siis perustana vain tarkoitushakuinen hätävalhe. Myöskään ?lehmäkauppias. ei ole pysäyttänyt tai heikentänyt Putinia, päinvastoin. Kuva: Alexei MEILLÄ ei ole uskottavaa puolustusta ilman Nato:a, jonka jäsenenäkin meidän tulisi toki pitää huolta omasta puolustuksestamme. Putin tulee hellittämään vain pakon edessä imperialismistaan, ja tuo pakko ovat esimerkiksi finanssipakotteet sekä venäläisen energian käytön vähentäminen. Prosessissa menee varmasti vuosia, ja epätoivoinen johtaja saattaa toki tehdä jotain kohtalokastakin sillä välin. Vierestä katselu, myötäily tai neuvottelu ?ilman kortteja. On joskus ajateltu hänen seuraajaansa Kelassa. Mielestäni Merja Ailus olisi sopiva henkilö tuohon tehtävään. Kuva: Petra Pöyliö toimintoja yhteiskunnassa ja tulevat kalliiksi. Puhutaan kilpailukyvystä. Yritys, mikä pi- tää palkkalistoillaan ihmistyövoimaa, olisi erityisen suojelun kohteena. Se ei voi olla oikein, että väkeä pois potkiessa suurissa yrityksissä kurssit samanaikaisesti vain nousevat. ?Verosuunnittelua. EU:lla on onneksi monia ei-sotilaallisia keinoja toimia, mutta ilmaisia eivät ole nekään. Tuomas Leikkonen Kirkkonummi Druzhinin/AFP Photo/Lehtikuva Työpaikkoja ei tule ilman työnantajaa POLITIIKASSA on yksimielisyys laidasta laitaan siitä, että työpaikkoja pitäisi olla heti ja justiinsa lisää. Mutta ei ymmärretä sitä, että pitää olla työnantaja kyseiseen pulmaan. Itsensä työllistäjät ovat arvokas joukko ja siihen kuuluu hupeneva maanviljelijöiden joukkokin. Julkinen talous työnantajana on tullut kalliiksi veronmaksajille. Lukemattomat avit, elyt ja evirat ovat lisänneet byrokratiaa ja hankaloittaneet kansalaisten elämää. UKK-linjan kultaista muistoa hellitään, mutta ne ajat ja tilanne ovat mennyttä. Lähes kaikki EU-maat ovat hakeutuneet Nato:n suojaan, joten alistettavia etupiirimaita on Venäjä haettava muualta. Venäjä on lähettänyt asevoimia maahan, jota monet venäläiset pitävät ?sisarmaanaan?. Venäjän propagandamedia on taas haukkunut lapsenryöstäjä-Suomea jo vuosia. ?Putin tulee hellittämään vain pakon edessä imperialismistaan, ja tuo pakko ovat esimerkiksi finanssipakotteet sekä venäläisen energian käytön vähentäminen.. Pääsääntöisesti ne hankaloittavat kaikkia 21 Sote . Pieniin yrityksiin ne vaikuttavat erityisen paljon. ETTÄ TYÖNANTAJISTA on ensisijaisesti pula. kuka se lie ollutkin. Hiipuva savupiipputeollisuus on automatisoitu ja sinne ei työvoimaa liiemmin tarvita. PARI VUOSIKYMMENTÄ on suol- lettu niitä direktiivejä. Euroopassa ovat mitä vakavin asia, ja vain valtavalla naiviudella voidaan ajatella, ettei Ukrainan tilanne vaikuttaisi Suomen asemaan. Pakotteet onneksi jossain määrin toimivat jo nyt, tämän on tunnustanut jopa Venäjä. Vastuu ja kasvavat kustannukset siirretään kunnille lupauksista huolimatta. Kokemuksesta ja näytöstä piittaamatta nykyinen, paljolti sirkushuveja eduskunnalle esittävä hallitus toitottaa ajavansa sote-uudistuksen maaliin. Kansalaiset, myös vastuunsa kantavat ministerit, kokevat tällaisen vääristyneen sote-hankkeen päätyvän maalin sijasta lemuavaan tervaan. Aika tekee kuitenkin tehtävänsä. Mikäli soten sisältö ei muutu tavoitteita vastaavaksi, tulevien vaalien jälkeinen hallitus ampuu alas nämäkin instituutioita palvovat suunnitelmat ja keskittyy nostamaan koko Suomea pakolla upotetusta tervasta. tehdään kokopäiväisesti ulkomailla ja siten rahat levitellään maailman turuille. ?Mielestäni pätevä ja sopiva henkilö Kelaan.? Kuva: Jari Laukkanen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Esko Rajala Tuomikylã, Ilmajoki PL 52, 90100 Oulu. suojelisivat Suomea Venäjän painostukselta
Ei meillä liitoksen jälkeenkään Hämeenkoskella eletä yhtään ruusuisempia aikoja. Emme olisi pärjänneet enää yksin. Kokenut kuntapäättäjä Heikkilä on hyvillään siitä, että mitään aiempaa yhteistä liitoshistoriaa ei ole ollut aiemmin Hollolan kanssa. . Lainsäätäjän rooli on sekä suojella että edistää kansalaisten oikeuksia. SUOMENMAAN kyselyn mukaan keskustan kenttää edustavassa puoluevaltuustossa kannat tasa-arvoiseen avioliittolakiin jakaantuvat: 54 prosenttia on vastaan ja 38 prosenttia puolesta. Taloustutkimuksen (9/2013) kyselyssä sen sijaan lähes puolet, 46 prosenttia keskustan kannattajista tukee aloitetta, Ovaska toteaa. tyksen Lahti-Nastola -jaosto kokoontui viimeisen kerran tämän viikon tiistaina viimeistelemään yhdistymissopimusluonnosta. Mahdolliseen yhdistymishallitukseen on tulossa 13 paikkaa. Näistä paikoista kahdeksan on Lahdella ja viisi Nastolalla. Tästä asiasta ei kuitenkaan keskusteltu tiistaina, vaan pohdittiin Nastolan aluejohtokunnan asioita. LAHDEN JA Nastolan valtuustot kokoontuvat joulukuun alussa liitosseminaariin Lahden Sibeliustalolle. Sekä Lahden että Nastolan valtuustot ottavat yhdistymisasiaan kantaa tammikuun lopulla. . Kummankaan osapuolen valtuutetut eivät ole epäilleet liitosta, Hollolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Siirola (kesk) sanoo Tiistaina Hämeenkoski ja Hollola hioivat yhdistyssopimuksen lähes valmiiksi. . Tämä on ollut enimmäkseen kokoomuksen kiirehtimä projekti. Miesten mukaan monelle lahtelaiselle Nastola on kaukainen naapuri, jossa käydään harvoin. . Kuten Victor Hugo kirjoitti, mikään ei voi pysäyttää aatetta, jonka aika on tullut. . Nastolasta Lahti saa havittelemaansa lisämaata. Myös kunnan talous ja pohjavedet ovat kunnossa. On parempi, että asia saadaan pois päiväjärjestyksestä ja keskitytään sitten talouteen ja rakenteellisiin uudistuksiin, Ovaska tiivistää puoluevaltuutettujen ajatukset. Hän yhtyy näihin näkemyksiin ja muistuttaa, ettei yhteiskunta voi sanella mitä kirkossa tapahtuu . Se muodostetaan 2012 kuntavaali- en tulosten perusteella. SIIROLALLE kuntaliitos on helpotus, koska mies on istunut jo kuusi vuotta eri kokoonpanoissa pohtien kuntaliitoksia Lahden seudulla. . Se on heidän äänestyskäyttäytymisestään kiinni.. Demarit ratkaisevat Nastolan kohtalon. eikä kirkko vastaavasti sitä, miten yhteiskunta toimii. . Se on helpottanut neuvotteluja. Minullakin on kuitenkin vakaumus. Se kertoo, että minun siskolleni kuuluu sama lailla turvattu oikeus onneen kuin minullekin. Sen perustana on kultainen sääntö, Säkkinen kirjoittaa blogissaan. . Että, häntä lainaten, ?ehkä joskus ei tarvi ollenkaan miettiä että uskaltaako toista pitää kädestä?. SÄKKINEN muistuttaa blogikirjoituksessaan, että avioliiton solmiminen tähtää yhteisen elämän rakentamiseen ja perheen perustamiseen. . Talous sanelee reunaehdot myös tulevaisuudessa. Demarit ratkaisevat Nastolan kohtalon. Toki ymmärrämme sen, että Lahdessa ollaan myötämielisiä liitoskuviolle. Jos valtuustot hyväksyvät sopimuksen tammikuussa, perustetaan yhdistymishallitus. Se on heidän äänestyskäyttäytymisestään kiinni. MYÖS valtuutettu Harri Niemen (kesk.) mukaan keskusta ei kannata liitosta tulevassa äänestyksessä. . Nyt saamme todennäköisesti edes yhden projektin maaliin. Reilun kolmen miljoonan euron liitosavustus oli meille myös mukava yllätys. KUNNANVALTUUSTON puheenjohtaja Hannu Heikkilän mukaan kuntaliitos Hollolan kanssa on hämeenkoskelaisille luontevin vaihtoehto tässä tilanteessa. . Siihen sisältyy lupaus toisesta huolehtimisesta myös silloin, kun ihon poimut pehmenevät kurtuiksi ja tukka harvenee ja harmaantuu. Säkkisen mukaan tasa-arvoisen avioliittolain hyväksyminen olisi paitsi teko yhdenvertaisuuden, myös perinteisten perhearvojen ja lasten oikeuksien puolesta. . Keskustan valtuustoryhmä äänestänee Lahti-liitosta vastaan tammikuun valtuustossa, nastolalaiset valtuutetut Raimo Laine ja Harri Niemi kertovat. 22 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt Teppo Säkkinen vetoaa empiviin edustajiin KESKUSTANUORTEN puheenjohtaja Teppo Säkkinen vetoaa Uuden Suomen blogissaan empiviin kansanedustajiin, jotta nämä äänestäisivät perjantaina tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Säkkinen toteaa kunnioittavansa eri vakaumuksia ja antavansa arvon sille, että asiassa voi olla toistakin mieltä. . Kuva: Petri Görman Nastolasta ei näytetty vihreää Lahti-liitokselle PETRI GÖRMAN NASTOLA SALPAUSSELÄN kuntajakoselvi- Teppo Säkkinen ja Jouni Ovaska Porissa. Kuva: Jari Laukkanen Ovaska: Keskustalaiset myönteisiä avioliittolaille KESKUSTAVAIKUTTAJIEN iäkkäämpikin sukupolvi osoittaa ymmärrystä avioliittolain muutokselle, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska sanoo. Ovaskan mukaan Porissa pidetty keskustan puoluevaltuuston kokous osoitti, ettei lakimuutos ole sukupolvikysymys. Ovaska sanoo monen keskustavaikuttajan olevan sitä mieltä, että tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulossa on kyse vain ajasta. Ovaskan mukaan moni puoluevaltuutettu kokee, että asia on saanut liian suuret mittasuhteet. . Keskusta halusi mukaan kuuden kunnan liitoksen, mutta Lahti-liitos ei ole saanut juurikaan kannatusta meidän ryhmässä, Nastolan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Raimo Laine (kesk.) sanoo. Laineen mukaan on todennäköistä, että keskustan ryhmä äänestää liitossopimusta vastaan tammikuussa. . Näistä asioista naapurimme on kiinnostunut. HOLLOLAN ja Hämeenkosken yhdistyminen vuoden 2016 alussa näyttää lähes varmalta.
Tervetuloa! Salo, Muurlan py:n syyskokous ti 2.12. klo 18 kirjaston Sopukassa. HELSINKI VARSINAIS-SUOMI Herttoniemen Keskustaseura. krs, Lahti. Piiri, Sotetoimikunnan vuoden viimeinen palaveri ke 17.12. klo 18 Nukarin pirtillä. Järjestämme risteilylle bussikuljetuksen. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi Tärkeää. klo 18 Lounaismaan Osuuspankin Someron konttorin kokoustiloissa. Parainen, Keskustan py:n syyskokous ke 3.12. Kahvitarjoilu. Tapiolan Keskustakerho ry, sääntömääräinen syyskokous ke 10.12. klo 18 Espoon Järjestötuvalla, Kauppamiehentie 6, Tapiola. 0440854590. Auranmaa, Vesaisten syyskokous Aura-Tarvasjoki ja Marttila to 11.12. 33, 50100 Mikkeli 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 050 347 3556 ulla-riitta.juuti@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Nakkila, py:n syyskokous ti 2.12. Klo 18 Tyks:n Sapan liikelaitoksen tiloissa T -sairaala, treffit Infon lasikopin edessä klo. 17.45. Klo 17. Miekkiö, keskustapuolueen paikallisosasto ry:n yleinen kokous 28.11. Nuorten osaston syyskokous samaan aikaan samassa paikassa ja siinä käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Lisätietoja pj Jim Engbergilta. Lapinjärvi, kj:n syyskokous Mehiläispesässä su 7.12. Johtokunta. Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi Satakunnan Keskustanuorten piiri, johtokunnan kokous ke 3.12. 3.12. klo 12-16. Hiihtoa, laskettelua, moottorikelkkasafari, jääcurling yms. Hotellihuoneet 2 tai 3:lle, myös isoja huoneita. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Sääntömääräisten asioiden lisäksi asialistalla pitäjäpaikallisyhdistykseen siirtyminen. Kahvi- ja glögitarjoilu, tervetuloa! Pornainen: Osastojen (Halkia, Laukkoski, Pornainen) syyskokoukset to 4.12. klo 18. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 18 Salpakankaan koululla, Koulurinteentie 9, Hollola. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. klo 18 alkaen Vaskoinmäen 43. klo 17 alkaen Loviisan ST1huoltoaseman kabinetti Länsikaari 1, Loviisa. Nurmijärvi, Nukari-Raalan py sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. 040 418 1150. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi PIRKANMAA UUDENMAAN PIIRI VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi SATAKUNNAN PIIRI Kiikoinen, py:n syyskokous ke 3.12. klo 19 Seurantalon kahvihuoneessa. Tervetuloa. 3.12. klo 18 alkaen Raumalla - Kortela ABC (Unajantie 2, Rauma). Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi Su 7.12. Mukana nurmijärveläiset ke-ehdokkaat Iikka Kantola ja Matti Vanhanen. Mukana ke-ehdokas Ulla Huittinen. Somero, kj ry:n sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. Käsitellään myös yhdistyksen nimen muuttaminen. Lahti, kj:n syyskokous ke. Kahvitarjoilu tilaisuuden alussa. Piirihallitus kokoontuu 11. 040-1417326. Hiihtoloma Saariselällä Holli Laaninhovi, lapintäysihoito. Paukunharjun majalla, Monninlinja 213, Hausjärvi. Oitti, py:n syyskokous 1.12. klo 18. Paukunharjun majalla, Monninlinja 213, Hausjärvi. SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Lahden Keskusta-klubi, py:n syyskokous ke. Kj:n syyskokous samassa paikassa 4.12. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. Paikalla keehdokkaita. Paukunharjun majalla, Monninlinja 213, Hausjärvi. Ilmoittautuminen klo 11.30 alkaen. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Hämeenlinna, ti 2.12. klo 18. Vihti, Keskustan Jokikunnan py: Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 7.12. Käsitellään yhdistyksen purkamiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet. Vierailu Eduskuntaan Satakunnan Keskustanuorten kanssa pe 12.12. Varaukset kuljetukseen varsinais-suomi@keskusta.fi tai Leenalle 050 5648747. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Hausjärvi, kj:n syyskokous 1.12. klo 19. Tule tapaamaan ja keskustelemaan. Cygnaeuksenk. klo 18.30 alkaen Särkijärvellä, Nuorisoseurantalo Jukolassa. klo 19 Lounaismaan Osuuspankin Someron konttorin kokoustiloissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Mukana eduskuntaehdokkaita. Vieraana Eero Lankia. Kanta-Espoo, syyskokous 7.12. krs, Lahti. Turku, Läntisen py:n syyskokous ma 15.12. Esillä syyskokousasioiden lisäksi osaston yhdistäminen Maskun Vesaisiin, sekä paikallisten lasten ja nuorten muistaminen. Piiri, Kunnallistoimikunnan järjestämä tilaisuus ke 10.12. Tarjolla Oilin valmistamaa ohrapuuroa ja glögiä. klo 19. Johtokunta kokoontuu klo 18. klo 16 Auteloilla, Iso Karhunkorventie 372, Jokikunta. Ilmoittautuminen saapumisesta 9.12 mennessä piiritoimistoon tai Mika Munkille puh. ke Anu Vehviläisen. Piiritoimisto, Olet lämpimästi tervetullut glögille pe 12.12. Saariselkä ja takaisi. Suominen. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Keskustan teltta Hämeenlinnan torilla. Hämeenlinna. Kahvi klo 18-18.30 tervetuloa! KESKI-SUOMEN PIIRI ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄME Pe 12.12. Keskustan Hämeenlinna-Vanaja py:n sääntömääräinen syyskokous su 7.12. 9 A 5. keilaaminen ennen joululomaa 19.12. klo 17.30 Juttukammarissa. klo 19 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Ilmoittautuminen sekä lisätiedot satakunta@keskustanuoret.fi Kansank. Klo 13. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. klo 10?15 Leineperin Ruukin joulutorilla Keskustan Ulvilan kunnallisjärjestön teltta. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten henkilövalinnat vuodelle 2015. klo 18 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry, lounastilaisuus ke 3.12. kl. klo 11.15 - 12.30 ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, Elielin aukio 2. klo 12 alkaen. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus saunoa. Askola, Keskustan kj:n sekä Pohjoisen, Keskisen, Itäisen, Läntisen ja Naisten paikallisosaston syyskokoukset to 4.12. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Keskustanaisten Satakunnan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous su 30.11. klo 18.30 Osuuspankki, Rantatie 20. Käsitellään syyskokouksen sääntämääräiset asiat. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. klo 17-19 Munax Oy:n tiloissa Laitilassa, Torikantie 5. Tarvasjoki, py:n syyskokous Tarvasjoen Osuuspankin tiloissa 28.11. klo 18 piiritoimistolla. Salpausselkä, py:n syyskokous ke. 3.12. Alustuspuheenvuoron käyttää eduskunnan suuren valiokunnan varapj ja Suomi-Venäjä-Seuran uusi pj Paula Lehtomäki. UUSIMAA Loviisa, sääntömääräinen syyskokous pe 28.11. uudella ajalla klo 14-15, helmik. klo 15 alkaen piiritoimistolla. Mommila, py:n syyskokous su 7.12. klo 19. Vierailua johtaa Sapa- liikelaitoksen toim.joht. mennessä A. klo 19 Tammelan Paloaseman kokoushuoneessa. Johtokunta. Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.12. Juhlapuhujana Annina Ruottu. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Ajankohtaisista asioista alustaa ke-ehdokkaat Anniina Ruottu ja Heikki Mäkinen. Turku, Itäisen py:n syyskokous ti 9.12. Alustajina ke-ehdokkaat Anna Sirkiä ja Kenneth Sundberg. Lieto, py:n syyskokous ja pikkujoulut Liedon kunnantalon edustustilassa su 30.11. klo 18. Henkilöhinnat 3h huoneessa 500?/aikuinen, 405?/ 12-16v, 325?/4-11v 90?/1-3v. kerroksen VIP- tiloissa. Lentoaseman tulevaisuuden näkymistä alustaa lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen. Hanna Mäkäräinen ja Sapan jk: n vpj Riitta Karjalainen. Tilaisuus on avoin kaikille ilmoittautuminen viimeistään pari päivää ennen palaveria M. 050 3423323. Pe 12.12. klo 18.30 Minna Anttosen luona Mäntymäentie 3, AURA. Kahvitarjoilu. Etelä-Vantaa, syyskokous monitoimitila Arkissa, paikka Myyrmäen Isomyyri, sisäänkäynti Liesitorin kulmalta, 3. krs., aika to 4.12. Mukana ke-ehdokas Annina Ruottu. Raisio, Keskustaväen Joulunalusjuhla pe 12.12. Turku . Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi Salpakangas, py:n syyskokous 28.11. klo 18.30 Salpakankaan koululla, Koulurinteentie 9, Hollola. krs, Lahti. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Viim. mennessä Ikaalisten Matkatoimistosta, 03-45800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi. Luvassa mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Jumalanpalveluksen jälkeen omakustanteinen keittotarjoilu ja Keskustanaisten syyskokous Tupalan Hovissa, Jussilantie 1, 27800 Säkylä. Keskustanaisten Porin yhdistys, sääntömääräinen syyskokous ma 1.12. klo 18 Porin taidemuseo, toinen kerros, Eteläranta. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Risteily, Muistathan tehdä paikkavarauksesi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.-8.2. Varaukset 7.1. Paikalla tavattavissa eduskuntavaaliehdokkaat Heini Ristavaara ja Timo Kaunisto. Hausjärvi, py:n syyskokous 1.12. klo 18. klo 17.00 piiritoimistolla, Hämeenkatu 9 A 5. Ta- paat täällä myös Annikan klo 12-14:30 sekä muita eduskuntavaaliehdokkaitamme. Lahti Eteläinen, py:n syyskokous ke. 3.12. klo 13 alkaen. klo 12 Tupalan Hovissa Säkylässä, Jussilantie 1, 27800 Säkylä. 13 piiritoimisto Isokatu 2 Kokkola. Kokouksissa käsitellään osastojen yhdistyminen toisen kerran (naisten osasto ensimmäisen kerran). Asialistalla syyskokousasiat ja yhdistyksen lakkauttaminen ja mahdollinen liittyminen Liedon yhdistykseen. Turku, Keskustan lauantaitreffit 29.11. klo 110-12.30 ravintola Tårget, Linnankatu 3. Samalla MSL:n luento A. lyhytkurssi ja toukok. turneereissu Savoon. Varsinais-Suomen Keskustan maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous pe 28.11. Tervetuloa! Nurmijärvi, kj:n syyskokous ma 8.12. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa. Karila p. Hintsalla perinteisin ohjelmin, juhlavieraaksi saamme varapj. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Johtokunta klo 18. Hauho, syyskokous to 11.12. Tilaisuuden alustajana on ke-ehdokas Jani Kurvinen Somero, Keskustan Häntälän, Itäisen, Pitkäjärven, Pohjoisen, Etelä-Someron, Somerniemen ja Someron py:ten sääntömääräiset syyskokoukset ti 2.12. krs, Lahti. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kivi- KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI PERÄPOHJOLAN PIIRI CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Ohjelma; Tehdaskierros, tuote/firman esittely, kahvit ja syyskokous. Sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, Apollonkatu 11 a. Kahvitarjoilu. sa on esillä säänt ömääräiset syyskokousasiat. Karkkila, Pohjoisen paikallisosaston syyskokous to 18.12. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Porin keskustan valtuustoryhmän ja opinto- ja kulttuuriyhdistyksen kanssa. Huomioikaa myös kirkkopyhä Säkylässä ennen kokousta. Keskustanaisten kirkkopyhä 30.11. klo 10 Säkylän kirkossa. Bussi Salo . Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. ETELÄ-HÄMEEN PIIRI PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Hämeenk. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Tapani Termosella, Sahakayläntie 123, Hietoinen. Keski-Tammela, py:n syyskokous to 11.12. klo 18 Turun lentoasemalla 1. klo 17.15 Porin keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen syyskokous Porin kaupungintalon valtuustosali, Hallituskatu 12. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Larin Kyöstin k. Keskustelua alustaa VTT Pekka Perttula. klo 18 Vaihtoehtona Keskusta ?keskustelutilaisuus Porin kaupungintalon valtuustosali, Hallituskatu 12. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita ja mielenkiintoisia alustajia ym. Mukaan pikkujoulupaketti. Karkkila, kj:n sääntömääräinen syyskokous su 7.12 klo 19 ABC-Masuuni yläkabinetti. Samana päivänä klo 17 kunnanvirastolla seuraavat paikallisyhdistysten syyskokoukset: Rajamäen py, Palojoen py, Nurmijärven py. Hyvinkää, kj:n syyskokous ke 3.12. klo 18 Kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6, kokoushuone Järvi. Tammikuussa aloitamme 9.1. klo 18 Turun kj:n tiloissa, Mestarinkatu 2:ssa. Lemu, Vesaisten syyskokous ti 9.12. klo 18.30 Lemun koululla. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. Tervetuloa! Johtokunta Pöytyä, Keskustan kj:n syyskokous to 4.12. Keilahallilla klo 13-14. Rinnelipuista 25% alennus. Mukana eduskuntavaaliehdokkaita. Lopuksi yhdistyneen osaston syyskokous, jossa käsitellään sääntöjen määräämien asioiden lisäksi nimen- ja sääntöjen muutos. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 18 alk. Kokoukses- Raisio, Keskustaveteraanien hyvänmielen keilakerho joka perj. 23 Keskustassa tapahtuu Keskustan ruotsinkielinen piirin ry, syyskokous su 7.12. klo 18.15 Isojärven leirimajalla Suvirannantie 210, Halkia. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Töölö, py sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 17. Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. klo 16 Terttu Vakkurin luona, Kirstinmäki 15 F, Espoo. Ilmoittautuminen 15.12. klo 18. Hauho Op, kerhohuone. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. klo 18 MEPU Oy;n tiloissa (Mynämäentie 59, Yläne)
Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Psykoterapeutti Aino Kanniaisen luento Näköaloja hyvinvoinnin lähteisiin ja ke, KN:n pj. klo 19 kunnantalolla. Näytös alkaa klo 13. Käsitellään sääntömääräiset asiat, sekä puoluevaltuuston suositus jäsenmaksusta. KeskustaTupailta ma 1.12. 040 415 8759. Kj:n sääntömääräinen syyskokous ma 15.12. Esillä yhdistyksen lakkauttaminen. Peliä on saatavilla piiritoimistolta 39 euron hintaan. Pizzatarjoilun vuoksi ilmoittautumiset p.010 315 2000/Pauliina tai pauliina. maukonen-karkkainen@keskusta.fi Mikael Konttisen joulukonsertti su 30.11. Tarjolla joulupuuroa sekä vieraana ylilääkäri ja eduskuntavaaliehdokas Juha Mustonen. Rääkkylä, Salokylän py:n syyskokous ma 8.12. klo 13. Miehikkälä, Pitkäkosken py:n syyskokous 1.12. 24 niemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kouvola, keskustan Tirvan py:n ja keskustanaisten Tirvan py:n syyskokoukset Tirvan koululla 30.11. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Näytös alkaa klo 13. Mikkelissä elokuvateatteri Kinolinnassa. Katsomme elokuvan ISÄNMAALLINEN MIES (pääosissa Martti Suosalo ja Pamela Tola) . Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset kokousasiat ja puoluevaltuuston suosittelema jäsenmaksu-uudistus. klo 16 piiritoimistolle (Valtakatu 54, Lappeenranta) Nuoren Keskustan Liiton Imatran, Savilahden, Anola-Parjalan, Joutsenon, Joutsenon rajakylien, Lappeenrannan, Nuijamaan, Huttulan, Luumäen, Keskustassa tapahtuu Heikkilän, Parikkalan, Saaren, Rautjärven, Simpeleen, Pohjalankilan, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren osastot sekä Imatran Keskustanuorten, Ylämaan Keskustanuorten ja Lemin Keskustanuorten osastot. Tarjolla joulupuuroa, glögiä ja kahvia. Kokouksessa mukana sivistysjohtaja Kai Könönen. Parjala, py:n syyskokous pe 5.12. Tasakatu 2 . klo 14 Raija ja Martti Hämäläisellä, Ihastjärventie 234. klo 18.30 alkaen. Ennen elokuvaa klo 17 alkaen aulassa glögitarjoilu ja keskustelua aiheesta, mitä isänmaallisuus ja itsenäisyys meille merkitsevät. Paikalla eduskuntavaaliehdokas Pekka Pöyry. Pieksämäki. klo 18.30 Ville Suomalaisella. Kotkan Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. Janne Tarima p. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. POHJOIS-SAVO Etelä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. klo 17. Imatra, kj ry:n syyskokous su 30.11. alkaen klo 18 Lounaskahvila Elmassa, Anjankuja 1. Varaa samalla matkatoimiston järjestämä linja-autokuljetus. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Etelä-Savon Vesaiset HAASTAA sisarjärjestöt, yhteistyökumppanit ja eduskuntavaaliehdokkaat Hyvänmielen Joulukeräykseen 29.11. Vilhulantie 5, Pieksämäki. Keskustellaan 2.12. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Olisiko sinusta Suomen seuraavaksi pääministeriksi. 040 5050021, Keskustanuoret tj. Pizzatarjoilun vuoksi ilmoittautumiset p.010 315 2000/Pauliina tai pauliina. maukonen-karkkainen@keskusta.fi Kuva: Jari Laukkanen kous su 30.11. Marisannan kannustajien Kampanjapajat ovat: Suomussalmella pe 28.11. klo 16.30 Ravintola Huviretkessä. klo 18 RinssiEverstissä. ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Keskustanaisten Ylä-Savon piirin kaikille avoin koulutuspäivä 29.11. klo 10 Iisalmessa Seurahuoneella. Otathan yhteyttä: vt. Paikka ja tarkka aika varmentuu kerääjien määrän mukaan. 8.2.2015. Kokouksessa on paikalla Suomen Keskustanuorten liittohallituksen jäsen Niina Kuuva. Pieksämäki. Elsi Katainen, Koko Suomen voimavarat käyttöön. Siilinjärven Keskustaseura, syyskokous ti 2.12. klo 16 valtuustosalissa. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. . alkaen klo 18, kahvit klo 17.30. Linja-auto lähtee klo 8.35 matkahuollosta. Vai kiinnostaako sinua enemmän joku muu ministerinsalkku. klo 13 kunnan virastotalolla. Joensuun Keskustanaiset, pikkujoulu ja syyskokous to 4.12. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Tervetuloa! Keskustan eduskuntavaaliristeily 7.-8.2. klo 17 alkaen piiritoimistolla. Johtokunta klo 18. Kortteinen, py:n syyskokous su 7.12. klo 18.30 Jokelassa. Kaavi, kj:n syyskokous ma 8.12. 0504076883, kaisa. heikkila@keskustanuoret.fi POHJOIS-KARJALA Kemien, py syyskokous su 30.11. klo 19 Mansikkamökillä, Lievolantie 100, sääntömääräiset asiat. Polvijärvi, py:n syyskokous ti 9.12. Ilmoittautumiset ja lisätiedot etela-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Iisalmi, kj:n syyskokous pe 28.11. Vai kiinnostaako sinua enemmän joku muu ministerinsalkku. Kj:n syyskokous to 4.12. 050-4127094 marraskuun loppuun mennessä. KARJALA Vuoden 2015 seinäkalenteria saatavissa piiritoimistolta hintaan 10 ?. Omaksi iloksi, kaverille, lahjaksi, pukinkonttiin.. Linja-auton reitti kulkee 6-tietä pitkin. KESKI-SUOMI Jokihaara py: Sääntömääräinen syyskokous pe 28.11. Kokouksessa käsitellään osastojen toimintaa ja päätetään niiden lakkauttamisesta sekä toiminnan päättymiseen liittyvistä selvitystoimenpiteistä. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana. kvist@keskusta.fi. KAINUU Tervetuloa evästämään Keskustan ke-ehdokas Marisanna Jarvaa. 040 7585180. Keskustanaisten Ylä-Savon piiri ry, sääntömääräinen syyskokous la. 29.11. Menossa mukana myös Hanna Kosonen. Rantasalmi, kj:n sääntömääräinen syyskokous to 11.12. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Luumäki, kj syyskokous Luumäen Osuuspankin kokoushuoneessa, Linnalantie 51, Taavetti ti 2.12. klo 18 Irma Tiippanalla, Tiiterontie 17D. Varparanta, py, sääntömääräinen syyskokous 4.12. klo 18, Seurahuone; Ristijärvellä ma 1.12. klo 16, Virtaala; Hyrynsalmella ma 1.12. Tapahtuman ohessa pidetään Savonrannan Vesaisten syyskokous klo 17. Keskustanaiset Sulkava, sääntömääräinen syyskokous to 4.12. 050 4485085, Vesaiset tj. Myös lautakuntien jäseniä pyydetään saapumaan kokoukseen. Joroinen, kj ry:n syyskokous ke 3.12. klo 18 kunnanvirastolla.Vieraana kunnanjohtaja Joonas Hänninen. Lähtö Kerimäeltä klo 7.00. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Piiri järjestää risteilylle bussikuljetuksen, bussi lähtee Parikkalasta. 4, II-kerros. klo 18 tupaillan yhteydessä Pieksämäen järjestötalolla os. klo 19, yhdessäoloamme juhlistavat ke Ari Torniainen ja rovasti Risto Savolainen. Peliä on saatavilla piiritoimistolta 39 euron hintaan. Hinta 60 ?/hlö meno-paluu. klo 13.15 Iisalmen Seurahuoneella. ITÄ-SAVO Kiuruvesi, Salmenkylän py:n syyskokous Ilmi ja Martti Keräsellä ti 2.12. klo 19. Koko perheen PIKKUJOULU 28.11. klo 17-20 Savonrannan koululla. Tule testaamaan ministeritaitosi leikkimielisessä Pääministeri-peli-illassa yhdessä keskustalaisten ke-ehdokkaiden kera. Ohjelmassa mm. Piipahda toimistolta hakemassa tai soittele Tuijalle 040 415 8759, laitetaan posti kulkemaan. Lappeenranta, py syyskokous piiritoimistolla, Valtakatu 54, Lappeenranta su 30.11. klo 18 alkaen Iisalmen piiritoimistolla. Piiritoimisto on avoinna ma ja ti klo 9-14, muina aikoina sopimuksen mukaan. Tervetuloa! Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä, p. klo 18, Toimistohotelli; Vaalassa ke 3.12. Noora Ruuth p. klo 18 Lappeenrannan kaupungintalon valtuustosalissa. Ilm. klo 20 kokouspaikkana kylätalo Talas, Jokihaara. Uurainen py: Sääntömääräinen syyskokous pe 28.11. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri järjestää elokuvaillan to 4.12. Bussi kulkee Mikkelin kautta. Liput 20 ?, varattavissa Vuokolta (040 586 5866). klo 18 Mutakatissa. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. klo 18. Taipalsaari, kj ry:n syyskokous Kunnantalolla ke 3.12. klo 1114 Keskuskoululla. toiminnanjohtaja/Keskustanaiset Elina Lappalainen p. Olisiko sinusta Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita, mielenkiintoisia alustajia ym. Huom! Toimi pian, sillä osa hyttiluokista alkaa olla jo loppuunmyytyjä. ETELÄ-KARJALA Keskustanuorten Etelä-Karjalan piiri kutsuu koolle to 4.12. Lippuja noudettavissa piiritoimistolta vk 49 ma-ke klo 9-16, to klo 12-16 sekä Kinolinnan aulasta ennen näytöstä. Hokan py., Kangasniemen itäinen py., Kangasniemen lounainen py., Kangasniemen läntinen py., Kauppilan py., Koittilan py., Kutemajärven py., Luusniemen py., Ohensalon py., Pölläkän py., Rauhajärven py., ja Ruokomäen py., osastojen yhdistetty yleinen kokous Kangasniemen Kunnantalolla, johtokeskuksessa to 4.12. klo 18:30. pidettävän kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla olevista asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. klo 17.30 Riitta Hinttulalla (Tomminkuja 2). ym. klo 18 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. klo 17 valtuustosali. Kiuruvesi, kj:n syyskokous to 4.12 klo 19 kaupungintalolla. Vieremä. klo 18 Kanttilassa kokoushuone 3:ssa os. alkaen klo 18. Johtokunta kokoontuu klo 17.30. käsittely. Mikkelin Keskustanaiset, py johtokunnan kokous ma 8.12. klo 21 kokouspaikkana kylätalo Talas, Jokihaara. Piiri järjestää rennon ja hauskan ?Peliä, pizzaa ja politiikkaa?-illan piiritoimistolla (Cygnaeuksenkatu 12 B 16, Jyväskylä) pe 28.11. Haasta ja ilmoittaudu etelä-savo@vesaiset.fi tai 0407585180. Keskustanuorten Kangasniemen osasto ry, sääntömääräinen syysko- Keski-Suomen piiri järjestää rennon ja hauskan ?Peliä, pizzaa ja politiikkaa?-illan piiritoimistolla (Cygnaeuksenkatu 12 B 16, Jyväskylä) pe 28.11. Luvassa takuuvarmasti mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Varaukset suoraan matkatoimistosta (03) 45 800 tai keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto. fi. Kahvitar- joilu ja valtakirjojen tarkastus alkaen klo 17.30. klo 18 Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa. Äänekoski py: Sääntömääräinen syyskokous ke 3.12. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Nuijamaa, py:n vuosi- ja syyskokoukset sekä perinteinen pikkujoulu Kuusirannassa ti 9.12. Kokouksessa mukana ke Ari Torniainen. Muistathan varata oman paikkasi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.8.2. klo 18.30 alkaen. Puffetti, Taikuri, Arpajaiset ja Joulupukki. Ohjelmassa mm. klo 18:30 Marja-Riitta ja Miika Soinilla, Valkamatie 35, Savonlinna. Keskustanaiset Sulkava osallistuvat Joulumyyjäisiin su 14.12. Loistava ohjelma ja erinomainen tunnelma. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulkee 5- tietä pitkin. Paluu illalla. Hinta 95 euroa/hlö sisältää edestakaisen matkan ja lipun yläkatsomossa. Tarjolla joulupuuroa! Enonkoski, kirkonkylän py, sääntömääräinen syyskokous 11.12. klo 19 alkaen kahvila Joutsenessa, Keskuskatu 7, Joutseno. klo 18. Valtuustosalissa kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Kaavin Keskustanaiset, syyskokous ma 8.12. Järjestäjänä Anne Kalmarin tukiryhmä. Äänekoski kj: Sääntömääräinen syyskokous ke 3.12. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. klo 13 Äänekosken Kartano Kievarissa. ja Vesaiset tj. Kutsumme nuijamaalaisia kansamme mukavaan yhdessäoloon ja joulun odotukseen! Lappeenranta, kj ry:n syyskokous ke 10.12. klo 18, OP:n kokoustila; Paltamossa ti 2.12. Tule testaamaan ministeritaitosi leikkimielisessä Pääministeri-peliillassa yhdessä keskustalaisten ke-ehdokkaiden kera. Pikkujoulun aloitamme n. Lähtö Mikkelin matkakeskukselta 9:05. Kokouksen aiheena osastojen lakkauttamisia / yhdistymisiä. Osastojen lakkauttamisen 2. Paikkavaraukset ja hintatiedustelut Tuijalta, puh. musiikkiesityksiä, arvontaa ja joulupukki vierailee. Tervetuloa suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa jouluglögin merkeissä. Ihastjärvi, py sääntömääräinen syyskokous su 14.12. klo 21, Kylätalo Talas. Uurainen kj: Sääntömääräinen syyskokous pe 28.11. Eeva Harjula p. klo 16, vanha puu-. klo 13 Tervaniemen tuvalla, Tervaniementie 1, Kangasniemi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen pikkujoulu. Kouvola, KN Hirvelä järjestää to 4.12. klo 18 joulupuurotilaisuuden Kunnalan Marjassa ja Matkailussa, Järventaustantie 159 A, Sippola. Pientä ohjelmaa, mukaan pyydetty ke-ehdokkaita. Tarjoilut alkavat klo 18, ohjelma 18.30. Tarjoilujen riittävyyden takia ilmoittautumiset Mirja p. klo 19 vanhustentalon kerhohuoneella. Itä-Savon Vesaiset osallistuu Apassionata-hevosshowhun 7.2.2015. Lähtö Kerimäeltä klo 7:00
Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. Kokouksen jouluruokailu, jonka omavastuu 25 ?. Nivala. klo 18.30 Mikko ja Pirjo Päivärinnalla. Tervola. Kahvit klo 17.30. Savukoski. Etäyhteydet maakuntaan mahdollisia. Välikylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 2.12. Esillä lisäksi yhtenäiseen jäsenmaksukäytäntöön siirtyminen. Ii. Tervetuloa! Oulainen. Kj:n syyskokous su 30.11. Kuusamon keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous to 11.12. klo 18 Keskustan toimistolla Oravantie 1. Esillä l isäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Pudasjärvi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 5.12. mennessä Jaanalle 040-172 5005 tai jaana.kytta(a)vesaiset.fi tai Anne-Marialle 0500-927 123. POHJOIS-POHJANMAA Seuraava piirihallituksen kokous pidetään perjantaina 28.11. Piiritoimisto on suljettuna perjantaina 5.12. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen eduskuntavaaliristeilylle. Piipsjärven py:n sääntömääräinen syyskokous su 30.11. Tervetuloa. Johtokunnan kokous samassa paikassa klo 17.30. Tuuri, py:n toinen lopetuskokous 9.12. Korvenkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ma 8.12. Johtokunnan kokous klo 18.30. Vimpeli, Sääksjärven py:n syyskokous pe 28.11. Asialistalla mm. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. Matkanivan py:n sääntömääräinen syyskokous su 30.11. Paikkana Tervolatalo. Teuva, Luovankylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 3.12. klo 12 Osuuspankin kahviossa. Pelkosenniemi. vaalitapahtumien järjestelyt eri alueilla. klo 19. Kj:n syyskokous la 29.11. yhteiskokous ti 9.12. klo18 Kaisu Nikkolalla. Seinäjoki Hallilanvuoren py:n syyskokous Toimintojen Talon kokoushuoneessa ma 8.12. klo 18.30. Kahvitarjoilu. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Koko perheen jouluinen vaali-ilta ti 2.12. ja siht. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön uudistaminen. Mukana ke-ehdokas Ulla Parviainen. Alajärvi, Levijoki-Kortekylän py:n syyskokous su 30.11. Johtokunnat klo 17. Oulu. Samana päivänä klo 19 järjestetään py:n pikkujoulut. klo 18.30 Ruokakeitaan kabinetissa. maksetaan käteisellä paikan päällä. Lisätietoa piiritoimistolta. Oulujoen Eräseuran HIRVIPEIJAAT sunnuntaina 7.12. klo 19 Siikalatvan kunnan Piippolan toimistolla. Kalajoen py:n ja naisjaoston sääntömääräinen syyskokous su 30.11. Kokouksen jälkeen ruokailu, sitovat ilm. klo 19 Paavo Erkkilällä. klo 12. 25 keskusta nyt Varsinais-Suomen ehdokaslista valmis VARSINAIS-SUOMEN KESKUSTAN piirihallitus nimesi kokouksessaan eduskuntavaaliehdokkaita. Avoinna oli yhteensä neljä paikkaa, kun aiemmin ehdokkaaksi nimetty Eveliina Söderström vetäytyi. Uudet nimet ehdokaslistalla ovat Kalevi Kallonen Kemiönsaarelta, Riitta Karjalainen Turusta, Heikki Mäkinen Oripäästä sekä Jukka Rantala Raisiosta. Muut keskustan Varsinais-Suomen ehdokkaat ovat Olavi Ala-Nissilä Loimaalta, Raija Eeva Turusta, Ulla Huittinen Salosta, Mauri Ikonen Maskusta, Esko Kiviranta Sauvosta, Viktoria Kulmala Kustavista, Jani Kurvinen Somerolta, Pekka Myllymäki Mynämäeltä, Tanja Raisto-Elo Laitilasta, Annina Ruottu Liedosta, Annika Saarikko Turusta, Anna Sirkiä Turusta ja Kenneth Sundberg Aurasta. Eija Nivala jatkaa Pappisliiton johdossa KIRKON AKATEEMISET AKIn syysvaltuusto valitsi AKIn puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Alavieskan kirkkoherra Eija Nivalan. klo 18 Jukolan pirtissä. Tilaisuus on kaikille avoin. Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. klo 18 Samanttassa. Kaukovainion keskustaseuran sääntömääräinen syyskokous ke 17.12. klo 13 Itämäen talonpoikaistalossa Seinäjoella (Itämäentie 3). klo 18 Teknisessä keskuksessa, Ruskatie 1, Pattijoki. Ii. klo 13 Ruokakahviossa. Käsiteltävänä mm. ravintola Salotissa, Piisilta 1. Nivala aloitti AKIn puheenjohtajana kaksi vuotta sitten. Nivala valittiin uudelleen myös Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän on toiminut kolme vuotta. Samoin Suomen Kanttori-urkuriliitto valitsi puheenjohtajakseen Keravan kanttori Eero Annalan toiselle kaksivuotiskaudelle. Valtuuston kokous pidetään maanantaina 15.12 .2014 klo 13.00 alkaen Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 10. Kokouskutsu löytyy osoitteesta www.ppshp.fi Pöytäkirjan nähtävillä pidosta ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ilmoitustaululla julkaistavalla ilmoituksella. Esillä lisäksi jäs enmaksukäytännön muuttaminen. Itä-Taivalkosken py:n sääntömääräinen syyskokous pe 28. 11. Paikalla ke-ehdokas Ulla Parviainen. Seinäjoen ja Nurmon Vesaisten syyskokoukset su 30.11. Mukana ke-ehdokkaat Hanna-Leena Mattila ja Jarmo Vuolteenaho. Ylitornio, kj:n syyskokous 29.11. Johtokunta klo 19. klo 14, ravintola Salotti, Iin Micropolis, Piisilta 1 (Kunnallisjärjestön jouluruokailun yhteydessä). 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Lisätietoa piiritoimistolta. Oulainen. klo 18. Ke-ehdokkaat Liisa Ansala, Markus Lohi, Merja Mäntyniemi ja Heli Viiri tavattavissa su 30.11 Sallan kj:n syyskokouksessa klo 12 Sallan Osuuspankin kahviossa, Savukosken kj:n syyskokouksessa klo 15 Samperin Savotalla ja Pelkosenniemen kj:n syyskokouksessa kunnanvirastolla klo 18. Keskustanaisten Lapin piirin järjestökoulutushanke käynnistyy 3.12. klo 18 piiritoimistolla, Kansankatu 12. Illan aiheena SOME, alustajana Liisa Ansala. klo 19 Aulis Nevalalla. Seinäjoki, kj:n syyskokous to 4.12. syyskokouksen asialistan sääntömääräiset asiat, luottamushenkilövaihdokset ja vaaliasiat. Oulu. Kunnallisjärjestön jouluruokailu su 30.11. klo18 Jaana Kytän kotona (Niemistöntie 22, Sjk). Kuusamo. Johtokunta klo 18 . klo 19 Ylikylän koululla. Kahvit klo.11.30. Sodankylä. Mukana ke-ehdokas Pasi Kivisaari. Teuvan py:n ( kk:n) syyskokous ti 9.12. Terveiset eduskunnasta tuo Simo Rundgren, paikalla myös eduskuntavaaliehdokas Heli Viiri. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 11.12. klo 18 Värjärin kamarissa (ent. kunnantalo). Kitkanrannan py:n sääntömäär äinen syyskokous to 4.12. klo 18 Irma-Liisa Viitamäellä. Seinäjoki, Läntisen py:n syyskokous ti 9.12. Puhujana Kyösti Virrankoski. Raahen py:n sääntömääräinen syyskokous to 4.12. klo 18. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Kalajoki. Puhoksen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Erkki Hyttisen kotona la 29.11. Lapinniemen py:n syyskokous 4.12. klo 19 Vasaraperän kylätalolla. klo 18.30 Liminka: Riikka, Moi! Politiikkaa ja Muotia ?ilta Pikku-Riikassa, Kedonperäntie 30, Liminka; ti 9.12. klo 1 8.00 Muhos: Riikka, Moi! - politiikkaa ja porinaa ilta (maksullinen iltapala), Huovisen navettasali, Huovisentie 3, Muhos; ti 16.12. klo 17, Kahvila Murunen ja Puolangalla ke 10.12. klo 18-20 Jäälinmajalla.. Oulu. Peltoa laitumiksi, että varsat voi kirmata, pihapiirin missä voin puuhastella ja upottaa sormeni kesän tullessa kukkapenkkeihin ja kasvimaahan. Kutsun nyt sinua kertomaan minulle ihanasta paikastasi, missä tuntee seesteisyyden ja rauhan eli koti joka kutsuu uutta elämää pihapiiriinsä. Vesistö tuo sen viimeisen silauksen. Jouluksi jo haluamme muuttaa, joko vuokraamalla tai ostamalla. P. Haukiputaan, Jokikylän ja Kellon paikallisyhdistysten sääntömääräiset kokoukset su 30.11. klo 18 Nuorisoseuralla. Ilm. klo 11-13 Madekosken rauhanyhdistyksen tiloissa Sanginsuuntie 57. Kunnallisjärjestön johtokunnan, valtuustoryhmän ja paikallisosastojen puh.joht. Mukana tilaisuudessa ke-ehdokkaat Ulla Parviainen, HannaLeena Mattila, Mirja Vehkaperä ja Eeva-Maria Parkkinen. Vieraana Mikko Savola. Kauhava, Ylikylän py:n sääntömääräinen syyskokous pe 28.11. Muhoksen kk:n py:n sääntömääräinen syyskokous to 4.12. klo 18. Limingan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 1.12. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa, Iivarinpolku 6, Liminka. klo 19 Hutun koululla. klo 18 Jääli: koko perheen vaaliilta Jäälin majalla, Rantakuja 10, Jääli; ke 3.12. klo 19 Konttilassa. PERÄPOHJOLA Alajärvi, Keskustanaisten syyskokous ti 2.12. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. klo 14 Kalajoen kaupungintalolla. klo 18.30 Kempele: Riikka, Moi! -tupailta, M-L Siira, Liisankuja 11B, Kempele. Muhos. Johtokunta kokoontuu klo 18. Kahvitus klo 12.30. Karijoen keskustanuoret, syyskokous 30.11 klo 19 Marko Peräsaaren kotona. Haapavesi. Runsaan joulumenun omakustannehinta 10 . klo 18 keskustan toimistolla. ETELÄ-POHJANMAA Alavus, kj:n syyskokous Alavuden kaupungintalon valtuustosalissa pe 28.11. ti 25.11. Kj:n syyskokous su 30.11. klo 18 Sodankylän kunnanvirastolla, valtuustosali. Leskelän py:n (kutsu koskee myös Piippolan py ja Keskustanaist en Leskelän py) sääntömääräinen syyskokous su 30.11. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä lähetetään jokaisen jäsenkunnan kunnanhallitukselle jäljennös. Valtuuston puheenjohtaja Esko Valikainen LAPPI Posio. klo 18 LähiTapiolassa, Kauppakeskus Epstori, Kauppakatu 5, Seinäjoki. Ilmajoki Munakan Keskustanaisten sääntömääräinen syyskokous torstaina 4.12. klo 18.30 piiritoimistolla. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. 1.12. klo 18 Vattukylän koululla. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Mukana ke-ehdokkaat Matti Leiviskä ja Jarmo Vuolteenaho. Johtokunta klo 18. Taivalkoski. Kokouksen alussa ajankohtaiset asiat kunnallisjärjestöstä, valtuustoryhmästä ja eduskunnasta. Johtokunta kello 17.30. Keskustassa tapahtuu koulu (VaNu); Kajaanissa ma 9.12. Kunnallisjärjestön johtokunta ma 1.12. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Riikka, Moi! Tule tapaamaan ke-ehdokas Riikka Moilasta maakuntaan: ti 2.12. Maanomistajat ja hirvimiehet perheineen ovat tervetulleita nauttimaan yhteisestä lounaasta. Hirvitoimikunta Oletko luopumassa maatilastasi? Mistä löytyy mukava talo, voi olla vanhakin kunhan löytyy elämän perusasioiden tarpeet. Hevosilleni (5kpl) tarvitsen tallin tai navetan, minkä voi muuttaa hevoskäyttöön. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 3.12. Kuivaniemen (asemanseudun) py:n sääntömääräinen syyskokous su 30.11. klo 12. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kj:n syyskokous su 30.11. mennessä: erja_komulainen@hotmail.com Pudasjärvi. klo 12 Marja ja Veikko Timosella. Alajärvi, kj:n sääntömääräinen syyskokous la 29.11. Hinta meno-paluu 60?/hlö. klo 18 Karemajoilla. klo 18 Levijoen nuorisoseuralla. Kärsämäki. 040 4780791 / Anne tai anneka@wippies.fi. klo 19 Kunnanvirastolla. Rovaniemi. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. KESKUSTANAISET Kuusamo. klo 19.30 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. Jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä on äänestys mahdollisuus! Paikalla Pekka Lehto, Simo Rundgren, Eeva-Maria Maijala. Johtokunta klo 17.30. Raahe. klo 18.30 Kunnantalolla. klo 18, ravintola Esteri. Itä-Kajaani, syyskokous 8.12. Kj:n syyskokous su 30.11. klo 15 Samperin Savotalla. Salla. klo 14. mennessä: junnila.annastiina@gmail.com tai 040 561 6270. Raahe. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. Oulainen. Käsitellään myös vuosikokousasiat sekä yhtenäiseen jäsenmaksukäytäntöön siirtyminen. Oulu. Vattukylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 3.12. klo 18 Järviseutu-lehden toimitiloissa. Liminka. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 18 Risto Kinnusella. Asiana myös yhtenäiseen jäsenmaksukäytäntöön siirtyminen. Maksniemi, py:n syyskokous Maksniemen koululla to 4.12. Johtokunta klo 17.30. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten pikkujoulu 14.12. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Siikalatva
Milloin Stalin oikeasti täytti 60 vuotta? mien lyhenne on RAF? Kuva: Paula Åström nisti Enver Hoxha? 8. Mukula 1 6 8 3 8 9 5 8 9 1 4 8 2 1 9 9 5 2 1 6 2 6 7 7 5 1 2 8 2 7 5 4 5 1 3 2 3 7 9 2 4 3 5 2 8 1 1 7 6 8 1 2 9 3 9 5 1 1 3 5 8 9 7 2 4 6 5 5 9 1 3 5 1 3 5 8 7 8 9 4 2 8 1 7 6 2 3 2 5 1. 26 28.11.2014 TIETOTESTI Kuka oli Suomen presidentti talvisodan alkaessa 30.11. Masi . Mistä materiaalista? 2. B. 1939? 1. Mitkä olympialaiset olivat menossa tä- 4. Aku Ankka . Minkä eurooppalaisen valtion ilmavoi- armeijan piti vallata Suomi talvisodassa Josef Stalinin 60-vuotissyntymäpäiväksi. Juuan Nunnanlahteen rakennetaan 35- ilmansodan lopussa kuolemaansa 1985 saakka oli kiinalaissuuntautunut kommu- hän aikaan vuonna 1956. On puhuttu ja kirjoitettu, että neuvosto- 5. Kuka oli Suomen presidentti talvisodan Sudoku Viivi & Wagner . Minkä Balkanin maan diktaattori II maa- 10. Vihje: Voitto Hellsten. 3. Missä ja milloin ensimmäiset samaa sukupuolta olevien vihkimiset suoritettiin? 40 metriä korkea katedraali. Minkä niminen on Punaisen Ristin vasti- ne islamilaisissa maissa? 9. Mistä maasta biljardi-peli on lähtöisin? alkaessa 30.11.1939? 7. Anoreksia on kreikkalaisperäinen sana. Mitä anoreksia tarkoittaa? 6. Virtanen
Renkaiden vaihdosta on yleensäkin. Ilokseni joistain martoista on löytynyt se järki, joka jo viime vuonna sanoi, että komeroiden siivoaminen jouluksi on hyvä asia. Jos aikoo viettää joulunsa komerossa. Alastomuus kiinnostaa aina, saunakansaakin. Niinpä nyt on kuuma vinkki, joulusiivous kannattaisi kuulemma tehdä alasti. marraskuuta 2014. Tänään Heini, Kaisla, ortodoksisen kalenterin mukaan Teppo, Teppana, Tapani, Arho. Aurinko laskee Helsingissä 15.26, Oulussa 14.33 ja nousee huomenna Helsingissä 8.52, Oulussa 9.42. PÄIVÄN SANA Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön. Ps. Piti oikein jakkara ottaa, että näki sen siveettömyyden. Seuraavassa taloyhtiön kokouksessa vaaditaan, että Niämisen on vaihdettava renkaat keskemmällä pihaa, että tarkkailu voidaan suorittaa vaivattomammin. SESONKIARTIKKELEIDEN diibadaaba-osastossa alkavat pikkuhiljaa joulusiivousniksit tulla lehtiin ja nettilehtiin. Talon kiukkuiset akat valittaisivat, että on hävytöntä kun Niäminen oli alasti pihalla. Jos vaikka menisi keväällä alasti äänestämään. Elintarvikehygienia ei suosi alastomuutta, tai ei ainakaan nakkisoossin nakkien pilkkominen ole viisasta alasti. Ei niin vaatteet kuuratessa kastu hiestä. Turhaan odotin autopalstojen neuvoa, että talvirenkaat kannattaa vaihtaa alasti. Siitä olisi iloa monelle. Jos ei kehtaa mennä ihan läheltä katsomaan. Autohan tippuu tunkilta tai mutterit eivät aukea tai kotitarveasentajalta menee selkä tai hermot nyt ainakin. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. 27 28.11.2014 Tee se alasti ikkunaan tai parvekkeelle. 143:2 SANANPARSI Ei viirestä viisaasta yhteen o. Hattula KANSA KASKUAA Mitä yhteistä on miljonäärillä ja vessapaperirullalla? . Molemmilla pyyhkii hyvin. Ratkaisut 8 7 4 1 6 2 5 3 9 2 6 5 8 3 9 7 4 1 3 9 1 5 4 7 6 2 8 1 4 3 7 5 6 8 9 2 9 5 8 4 2 1 3 6 7 6 2 7 9 8 3 1 5 4 4 1 9 3 7 5 2 8 6 5 8 2 6 1 4 9 7 3 7 3 6 2 9 8 4 1 5 9 3 2 7 1 6 5 8 4 7 6 4 8 5 9 3 2 1 1 8 5 3 2 4 9 6 7 6 4 8 1 7 3 2 9 5 Ulkoasu: Mikko Eronen 4 5 3 8 7 1 9 2 6 044 7370 314 7 6 2 5 4 9 8 3 1 Kuvatoimitus Maria Seppälä 9 8 1 2 6 3 7 4 5 3 2 9 4 6 5 1 7 8 5 7 1 9 8 2 6 4 3 8 9 3 6 4 1 7 5 2 4 5 6 2 3 7 8 1 9 2 1 7 5 9 8 4 3 6 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 3 9 6 8 7 1 5 4 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 1 4 8 9 5 2 3 6 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 7 5 1 3 4 2 9 8 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Helsingin toimitus Postios. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Vuoropäällikkö 044 7370 263 Tuottaja: Pirjo Kontio 044 7370 262 Toimittajat: Henna Lammi 044 7370 267 Pentti Manninen 040 5709 400 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 8 9 6 7 2 5 4 1 3 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola opintovapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 5 1 4 3 9 8 6 7 2 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 3 2 7 4 1 6 5 8 9 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) Antiikin Roomassa vajaa 2000 vuotta sitten, nykymaailmassa ensimmäiset samaa sukupuolta olevien avioliitot vahvistettiin Hollannissa 1.4.2001, 2) 18.12.1938 (ja siitäkin on epäilyjä), 3) Kyösti Kallio, 4) jäästä, tammikuussa pitäisi olla pystyssä maailman korkein jäärakennelma, 5) Iso-Britannia, Royal Air Force, 6) Punainen Puolikuu, 7) Albania, 8) ruokahaluttomuus, 9) Ranska, 10) Melbournen kesäolympialaiset 22.11.-8.12.1956, Voitto Hellsten voitti pronssia 400 metrillä Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Kun tämä toiminta tapahtuisi vielä alasti, niin vähänkö olisi mukavaa seurattavaa. Se on lupaus jostain hauskasta, kannattaa kiireesti mennä liikun kaupungilla alasti. Pakinan teossa ei kyllä housuja tarvita. Jari Nenonen KALLONKUTISTAJAT voisivat nähdä jotain huolestuttavaa siinä, että näen silloin tällöin unia, joissa Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 28. Keväisin ja syksyisin on hauska kuulla ristikkoavaimen kilahdus asfalttiin. Korostan, että ne eivät ole painajaisia, vaan olen liikkeellä hyvillä mielin ja vähäisestä miehuudestani jopa ylpeänä. Tähän vuoden aikaan on alasti puuhatessa ehkä viisasta keskittyä tupahommiin. Toisaalta, siellä talvirenkaiden alastonvaihdossa voi karaistua niin, ettei tulee nuhaa koko talvena. Se yksi ranskalaismummohan ei saanut istua alasti lasikuutiossa Helsingissä, mutta uskoisin että maakunnissa ollaan vapaamielisempiä
Keskustelussa on juututtu liikaa kuntarakenteeseen. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen on yksi uuden kuntalain tärkeimmistä tavoitteista, totesi Oulussa vieraillut Risikko. Uutta lisävelvoitetta ei Risikon mukaan tarvitse yhdenkään kunnan hoitaa välttämättä yksin. . Siitä lähdetään, että jos valtio jatkossa asettaa kunnille uusia tehtäviä, ne pitää korvata sataprosenttisesti, hän paaluttaa. TALOUDELLISELTA kannalta yksi merkittävin muutos laissa tulee olemaan kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalve- Monia peräkkäisiä alijäämävuosia ei pitäisi enää tulla. Paula Risikko korostaa, että uusi kuntalakiesitys pyrkii ohajaamaan julkista taloutta yhtenä kokonaisuutena. Monia peräkkäisiä alijäämävuosia ei pitäisi enää tulla. Yksittäisen kunnan tasolla talouden kestävyyttä vahvistetaan muun muassa tiukentamalla velvollisuutta kattaa alijäämä viimeistään viiden vuoden aikana. . Sen jälkeen pitää miettiä, mitä kunta oikeasti on ja mihin tehtäviin sitä vielä tarvitaan, hän muistuttaa. RISTO LUODONPÄÄ OULU UUSI kuntalaki määrää kuntia asettamaan nykyisen vanhusneuvoston lisäksi myös nuorisovaltuuston sekä vammaisneuvoston. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikon mukaan esityksellä halutaan parantaa eri väestöryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksenteon suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. . Selvitysten järkevyydestä hän on vakuuttunut, vaikka ne ovatkin herättäneet kuntakentällä paljon kritiikkiä. . Jos kuntajakoselvittäjät olisivat nimeltään kuntasparraajia, niin heidät otettaisiin varmasti paljon positiivisemmin vastaan, ministeri aprikoi.. Nämä vaikuttamiselimet voivat olla myös useamman kunnan yhteisiä, hän muistuttaa. Ministeri vakuuttaa, että uuden kuntalain myötä kuntien ei enää tarvitse pelätä joutuvansa yksipuolisesti velvoitteiden maksumieheksi. . Tiistaina julkistettiin lopullinen esitys uudeksi sote-ratkaisuksi. 28 28.11.2014 Risikko: Nuorisovaltuusto ja vammaisneuvosto pakollisiksi kuntiin kattamisvelvollisuudesta sovellettaisiin jo ensi vuodesta 2015 lähtien. Hallitus haluaa Risikon tulkinnan mukaan pyrkiä aiempaa selvemmin ohjaamaan julkista taloutta yhtenä kokonaisuutena. . Kuva: Jari Laukkanen luohjelman ja -budjetin. Ministeri Risikon mielestä ohjelmalla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakautta. . Sote nielee kuntien rahoista noin 60 prosenttia. Lisäksi velvollisuus laajennetaan kos- kemaan kuntayhtymiä, hän muistuttaa. MIKÄLI eduskunta hyväksyy kuntalakiesityksen, säännöksiä kuntatalousohjelmasta ja alijäämän RISIKKO toivoo, että niin uusi kuntalaki kuin meneillään olevat kuntajakoselvitykset toisivat uutta valaistusta julkisen talouden tulevaan vastuunjakoon