6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 25 / 28.6.2019 / 4,80 € KesKustan ex-puoluesihteeri Jouni ovasKa aloitti KansanedustaJana Mauno Koiviston suhteet itään puntarissa sipilän seuraaJaKisa Käynnistyi Ajassa Kirjat Vieraskolumni vauvattoMuusbuuMi on tosiasia UUdessa roolissa
2 28.6.2019 sisältö 28.6. 10. 2019 Kohti puhtaampaa ympäristöä Jätevesiasetuksen kiristyminen ei sureta Markus Lampista s
Antti Kurvinen s. 22 Tamminiemi esittelee kuva-aarteita Urho Kekkosesta s. 26 Kulttuuri Konkurssista voi selvitä hengissä, tietää Juhani Seppälä s. 29 Ekologista ja eettistä hanhea Hauhalan hanhifarmi on ainoa laatuaan koko Suomessa s. 35 Kepukaverit. 28.6.2019 3 Keskustasta tulee vastustajiemme toivoma pienpuolue, jos alamme pitää aatteellisia noitavainoja. 24 Elämä Yhteinen tuttu yhdisti Mervi ja Esa Mäki-Nesteen s
Monet kokivat siihen käytetyt keinot ilmeisesti liian koviksi. Heille ei riittänyt, että Suomi laitettiin kuntoon Juha Sipilän johdolla. Keskusta oli tässä vertailussa niskan päällä vuodesta 1991 aina vuoteen 2011 asti, peräti kaksikymmentä vuotta. Tänä keväänä kokoomus oli jälleen parempi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 28.6.2019 K eskusta kärsi eduskuntavaaleissa puolueen historian pahimman vaalitappion. Keskustan ainoa mahdollisuus on kirkastaa puolueen omaa identiteettiä ja sanomaa. Keskustan ongelmien syvyyttä ilmentää se, että puolue menetti kevään vaaleissa kannatusta ainakin neljään suuntaan. Oppositioon jääminen olisi antanut paremmat edellytykset puolueen uudistamiseen. Lapin vaalipiiri on tästä paras esimerkki. Vuoden 2011 vaaleissa kokoomus meni ohi, mutta keskusta veti jälleen pidemmän korren neljä vuotta sitten. Keskustan vuotojen tukkiminen vaatii oman sanoman kirkastamista Pääkirjoitus Keskusta menetti näin laskien ääniä sekä nukkuvien puolueelle että varsinaisista puolueista kokoomukselle, perussuomalaisille ja vihreille. Tälle joukolle maahanmuuttopolitiikka oli ilmeisesti tärkeämpi teema kuin keskustan vakuutus, että se ainoana puolustaa koko Suomea. Vihreät olivat aivan hilkulla saada sieltä läpi kansanedustajan. Toisaalta keskustan sanoma ei tavoittanut myöskään niitä maakuntien äänestäjiä, jotka piirsivät lippuunsa nyt ensimmäistä kertaa vihreän ehdokkaan numeron. Se, mikä vetoaisi perussuomalaisiin vaihtaneisiin, karkottaisi vain vihreisiin loikanneet kauemmas. Perussuomalaiset taisivat saada myös ilmastopolitiikassa viestinsä läpi paremmin kuin keskusta. M ari a Se pp älä. Hallitukseen lähtö ei poistanut tämän työn tarvetta. Edessä on kova urakka, jonka suorittamista vielä vaikeuttaa puolueen sitoutuminen Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman toteuttamiseen. Keskustan on kuitenkin pakko löytää keinot puolueen identiteettiä kirkastavan aatteellisen keskustelun käymiseen ja uudistamiseen hallitusvastuusta riippumatta. Muutoin on todellinen vaara, että kannatuksen alamäki vain jatkuu. Se voi oppositiossa edelleen kirkastaa rooliaan maltillisen keskustaoikeiston vahvimpana voimana. Osa keskustan aiemmista kannattajista jäi kotiin, kuka mistäkin syystä. Sen syiden analysointi ja johtopäätösten teko on pahasti kesken. Varsin monet äänestäjät arpovat vaaleista toiseen keskustan ja kokoomuksen välillä. Kokoomukseen kallellaan olevien houkuttelu saattaisi vain edelleen kasvattaa virtaa nukkuvien puolueeseen. He haluavat tukea uskottavinta ei-sosialistista puoluetta. Moni halusi vain antaa näpäytyksen puolueelleen. Keskusta menetti näin laskien ääniä sekä nukkuvien puolueelle että varsinaisista puolueista kokoomukselle, perussuomalaisille ja vihreille. Keskustan säästyi vain nipin napin kahden paikan tappiolta. Se ei onnistu muita matkimalla. Keskusta menetti vahvoilla kannatusalueillaan ääniään myös perussuomalaisille. On selvää, että millään yhdellä tempulla ei paikata kaikkia näitä vuotoja
Valistuneita arvauksia kynäniekkojen rupatteluringissä kyllä piisasi, mutta neuvotteluiden arvaamattomuus piti varpaillaan. He tilittivät turhautuneisuuttaan koukeroiseen prosessiin myös median suuntaan. Toisinaan vuotojen kalastelu tyssäsi turhauttavaan ”Sorry, nyt ei voi kommentoida” -tekstariin. Toisella viikolla keskustalaisten huumori alkoi loppua. toukokuuta Säätytalon turvatarkastuksessa jonotti joukko malttamattomia toimittajia. Aamuin illoin hallituksenmuodostaja Antti Rinne (sd.) kävi vakuuttelemassa, että yhteinen sävel on löytynyt. Pitkään seurasimme köydellä rajatusta karsinasta, kuinka ilmeettömät neuvottelijat harppoivat portaita pitkin kameroiden ja nauhurien ulottumattomiin. Mistä eurot pysyviin lisämenoihin. Miten käy vappusatasen. Tulevan työministerin suulaudesta suivaantunut keskusta vastasi tyrmäämällä SDP:n toivomat tiukennukset yrittäjäja omaisuusverotukseen. Kalastelimme kuumeisesti neuvotteluiden kiistakysymyksiä, mikä luonnollisesti kismitti harmonista yhteishenkeä vakuutellutta Rinnettä. Turisteilla oli ihmeteltävää, kun MTK:n masinoimat traktorit pörräsivät ympäriinsä ja opiskelijaliike kärräsi saunan Helsingin paraatipaikalle. Ensimmäisenä lauteille istahti nuorten lobattavaksi kansanedustaja Antti Kurvinen (kesk.). Edes valmiin hallitusohjelman julkistaminen ei tyrehdyttä nyt spekulaatioita, sillä politiikka ei tule koskaan valmiiksi. Jännitystä on varmasti luvassa myös syksyllä, kun kesälaitumilta palaava uusi punamulta ottaa yhteiset ensiaskeleensa. Ympäripyöreät päivät alkoivat näkyä Rinteen kalpeilla kasvoilla mustina silmänalusina. Valtaosa neuvottelijoista kuitenkin ymmärsi, että möläytys herkällä hetkellä voi tulehduttaa tunnelman pahanpäiväisesti. PressiTilassa nakerrettiin kuivahtanutta kokouspullaa samalla, kun neuvottelijat antoivat mielikuvituksensa laukata ilman päätä puristavia budjettiraameja. TorsTaiaamuna 23. Pienikin vihje neuvotteluiden takkuamisesta riitti analyysin sytykkeeksi – oli kyse sitten metsien hakkuumääristä, työllistämiskeinoista tai eläinsuojelulaista. sääTyTalon porstua oli neljättä viikkoa kysymyksiä sakeanaan: Lähteekö keskusta lätkimään. Varsinkin hallitusneuvotteluiden ensimetreillä me Säätytalolla päivystäneet toimittajat kärvistelimme tasa-arvoisen tietämättöminä tiedotusmuurin varjossa. Santeri Lampi. Helsingin Sanomien onkima tieto sote-sovun syntymisestä oli silottanut keskustalaisten otsarypyt kertaheitolla. Demaripomo kuitenkin vältti visusti menemästä yksityiskohtiin. 28.6.2019 5 Toimittajalta Spekulointia tiedotusmuurin varjossa Tiedonmurusia , huhuja ja korkealentoisia spekulaatioita – niillä uutishaukat elivät viikkojen ajan, kun maahan sorvattiin uutta hallitusta. aaTTeellisesTi hajanainen puolueviisikko malttoi lujit taa keskinäistä luottamustaan ihailtavan pitkään, sillä hallituilla vuodoilla saatavat julkisuusvoitot ovat tunnetusti houkuttelevia. Jättiuudistuksen suuntaviivat saatiin sorvatuiksi kreivin aikaan – juuri neuvotteluiden kriisiytymisen kynnyksellä. Myönnytys motivoi niin keskustaa kuin mediaa usko maan siihen, että valkoinen savu vielä pöllähtää. Sooloiluun sortui Timo Harakka (sd.), joka arvioi Uudelle Suomelle, että keskusta taipuisi väännössä yrittäjävähennyksestä
Rahamurheet ja epävarmat tulevaisuusnäkymät aiheuttavat todella monille ahdistusta ja pahoinvointia. Eduskuntaryhmän uudella puheenjohtajalla Antti Kurvisella saattaa olla nykykeskustan parhaat puhujan lahjat. Myös keskustan varapuheenjohtajalla ja tuoreella elinkeinoministerillä Katri Kulmunilla olisi nostetta tehtävään. Aatetta ja arvoja ei tarvitse muuttaa, mutta ne on syytä sanoittaa uudelleen 2020-luvulle tultaessa, Kaikkonen linjasi kisaan ilmoittautuessaan. Kyse ei ole mistään hallituksen omasta keksinnöstä vaan välttämättömyydestä. Muitakin mahdollisia nimiä on. Antti Rinne työllisyysseminaarissa Pekka Pohjolainen ”Tehdään näistä vaalit”, vetosi keskusta äänestäjiin viime presidentinvaaleissa. AinAkin keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä harkitsee tosissaan keskustan puheenjohtajaehdokkaaksi asettumista. Puheenjohtajana hän jarruttaisi ”muun maan kustannuksella” elävän Helsingin kehitystä. Kaikkonen on arvellut, että Juha Sipilän seuraajaksi voisi olla tilausta hänen kaltaisellaan profiililla. Meidän on saatava mahdollisimman moni osalliseksi työelämään ja sitä kautta rahoittamaan yhteistä hyvinvointia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoittautui odotetusti mukaan juhannuksen alla, mutta kisaan kaivataan edelleen lisää nimiä. Myöskään valtiovarainministeri Mika Lintilä ei ole sulkenut vielä ehdokkuuttaan pois. Keskustan raskaimman salkun haltija on antanut ymmärtää lähtevänsä mukaan, jos kunnon kisaa ei saada aikaan muuten. Keskustassa on ollut tapana valita kansanliikkeelle johtaja äänestämällä useamman ehdokkaan joukosta. Keskustanaisten Lapin ja Peräpohjolan piirit toivovat, että Kulmuni lähtisi ehdolle. Li Andersson Twitterissä Jari Laukkanen Keskustan puheenjohtakisassa on vielä tilaa Keskustassa on ollut tapana valita kansanliikkeelle johtaja äänestämällä.. Pohjoisen keskustanaiset huomauttavat, että Kulmuni on ollut vaalipiirinsä ääniharava kaksissa eduskuntavaaleissa ja hänet valittiin ylivoimaisella äänten enemmistöllä keskustan varapuheenjohtajaksi Sotkamon puoluekokouksessa. Ajassa Sanottua 6 28.6.2019 Meillä ei ole varaa sellaiseen maailmaan, jossa chillaillaan. Mika Lintilä työllisyysseminaarissa Työttömyys on kaikkea muuta kuin ”chillaamista”. syyskuuta. Nyt samaa slogania voisi käyttää keskustan puheenjohtajakisassa. Töihin pitää lähteä, kun on työkykyinen tai osatyökykyinen. Kärnä on profiloitunut erityisesti maaseudun, seutukaupunkien ja Suomen harvaan asuttujen alueiden puolustajana ja hyperaktiivisena some-poliitikkona. Olisiko niille käyttöä, kun uusi puheenjohtaja valitaan Kouvolassa 7
Jyrki Kataisen (kok.) kirjava kuuden puolueen hallitus ristittiin ”six packiksi”, jona se tunnetaan yhä. Vertailukohtaa haettiin ennen kaikkea vuon na 1966 syntyneestä Rafael Paasion (sd.) kansan rintamahallituksesta, jossa yhteistyötä tekivät SDP, keskustapuolue, SKDL ja TPSL. La uri H eik kin en / Va ltio ne uv os to n ka ns lia Suomi ottaa ohjat EU:ssa Suomi korostaa avoimuutta. Olisiko niin, että ”keskustavasemmistolainen” olisi lopulta kuvaavin määritelmä Rinteen halli tukselle, jonka puolueet sijoittuvat poliittisella kartal la keskustasta vasempaan. Hallituksen nimeäminen on vaativa laji Pauliina Pohjala maanantaina alkaa heinäkuu ja Suomen puolivuotinen EU:n pu heenjohtajamaana. EUasioita koskevat ministerien tapaamiset lobbarien kanssa aiotaan esimer kiksi julkaista Suomen puheen johtajakauden verkkosivuilla. Eu-asioidEn viestinnässä Suomi korostaa avoimuutta. Jälkimmäinen aiheuttaa ikä vyyksiä EU:ssa, ellei erosopimus ta hyväksytä Britanniassa takara jaan eli lokakuun loppuun men nessä, eikä uudesta lykkäyksestä saada sovittua. suomi haluaa huomiota ainakin ilmasto politiikkaan. – Minulla on luottamus siihen, että Suomen kausi hoidetaan rakentavas ti ja puheenjohtajan tasa puolisella otteella, kuten on tehty kaksi kertaa aiemminkin, Halonen sanoo. Juha Sipilän (kesk.) kolmen puolueen hallitukselle ei vakiintu nutta lempinimeä oikein löytynyt. kaRE HalonEn Fre ep ik ”Uusi punamulta” kalskahtaa markkinointi nimeltä.. – Jos Britannia lähtee ilman erosopimus ta, sillä on laajat vaiku tukset talouteen ja se vie huomiota muilta asioilta, EUasioiden valtio sihteeri Kare Halonen sanoo. Jonkun pitää ne eläkkeet maksaa ja vanhukset hoivata. Ajassa Sanottua 28.6.2019 7 Kukaan ei ennustanut syntyvyyden näin rajua romahdusta – olisko aika tehdä hallituksen tulevaisuusselon teko väestöpolitiikasta. Syksyn mittaan käydään neuvotteluja EU:n budje tista ja jännitetään brexitin toteu tumista. Valmiit formaatit eivät välttämättä toimi, jos hal lituspohja on väriltään uusi. Pasi Heikkurinen Ylellä Pekka Pohjolainen Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja niin on yleensä maan hallituksillakin. Luin juuri hallitus ohjelmaa ja mietin, että tiedetäänkö siellä, missä mennään. Hallitusohjelman mukaisesti EU:ssa pitäisi sopia vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja nostaa vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta vähin tään 55 prosenttiin nykyisen 40 prosentin sijaan. kansanRintama näyttää kuitenkin jääneen Rin teen hallituksen osalta käyttöön vain laitavasem miston retoriikkaan. Keskustan ja SDP:n yhteistyölle po liittisessa historiassa kin vakiintunut termi ”punamulta” taas ei oikein istu koostumukseltaan uudelle usean keski suuren puo lueen kokoonpanolle. Edessä on työntäyteinen pu heenjohtajakausi. Jos poliittista väriä ei tarvitse ilmaista, myös neutraali ”Rin teen viisikko” is tuu arkikieleen ja journalismiin not keasti ja hyvin. Maria Kaisa Aula Twitterissä Huoli liittyy keskipitkän aikavälin talou dellisiin haasteisiin. Edellinen on vuodelta 2004 Vanhasen I hallitukselta. Suomi tarttuu nuijaan Romanian jälkeen. Suomen edelliset puheenjohtaja kaudet olivat vuosina 1999 ja 2006. – Asetelma on puheenjohtaja maan kannalta hankala, koska jäsen maiden näkemykset näistä asiois ta poikkeavat huomattavasti toisistaan, Halonen toteaa. Mikäli väestön määrä laskee, elintason ei tarvitse laskea niin paljon. Vielä tunnusteluvaiheessa Antti Rinteen (sd.) kokoonpanosta puhuttiin lähinnä kansanrintama na. Anna Rotkirch Ilta-Sanomissa Ekologisesta näkökulmasta on niin, että mitä vähemmän ihmisiä täällä on, sitä vähemmän syntyy painetta eko systeemiin. Eduskuntakeskustelussa hal litusohjelmasta termiä käytti ainakin vasemmisto liiton ryhmäpuheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Suomessa järjestettävät EU kokoukset on keskitetty Helsin gin Finlandiataloon. Hallituksen itsen sä lanseeraama ”uusi puna multa” kalskah taa puolestaan markkinointinimeltä, eikä kelpaa medialle
Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. Karjalaisuus istuu sekä Eteläettä Pohjois-Karjalan asukkaissa sitkeästi, ja joensuulainen Nuutinen uskookin karjalaisuuden olevan vahvimpia maakuntaidentiteettejä koko Suomessa. – Etelä-Karjala on ollut paremmin kauppareittien varrella, ja lämpimämmällä vyöhykkeellä viljelymahdollisuudet ovat paremmat. 8 28.6.2019 100 miljoonaa ihmistä maailmassa saa toimeentulonsa kahvista. Pohjois-Karjalassa on koettu ehkä enemmän kurjuutta, josta laulussakin mainitaan. Hannikaisen (1854–1924) käsialaa. Maakuntalaulu on jouluja lastenlauluistakin tutun P. kg kahvia Ajassa Lauri HeikkiLä Mie oon oppinut tämän varmaan ykkösluokkalaisena, Jere Nuutinen muistelee. Ensimmäinen versio valmistui jo vuonna 1881, lopullinen 1899. Maakuntalaulu | eteläja Pohjois-Karjala jere nuutinen Ilo na Su ur on en Lä hd e: Lu on no nv ara ke sku s. Korpien keskellä on kuitenkin opittu elämään iloisesti tulevaisuuteen katsoen, vaikka ”ei oo meillä rikkautta, eikä maamme viljavaa”. J. Vaan on laulun runsautta Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa! Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu, ikihongat humajaa. Nuutinen pitää Eteläja PohjoisKarjalaa historialtaan ja olosuhteiltaan hieman erilaisina, vaikka murteessa ja iloisessa, ”lupsakan avoimessa” luonteenlaadussa on paljon samaa. – Lapsena tämä laulu jäi mieleen merkkinä kesälomalle pääsystä, eli hyvät muistot on laulusta jo pienestä pitäen, Nuutinen naurahtaa. Se kohta, kun lauletaan ”Karjalasta kajahtaa”, se todella kajautetaan ja kovaa! KesKustalaisen kaupunginja maakuntavaltuutettu Nuutisen mukaan Karjalaisten laulu lauletaan hyvin usein puolueen tilaisuuksissa, mutta myös missä tahansa karjalaisten juhlissa koulujen päättäjäisistä perhejuhliin tai kesäisiin laulujuhliin. Suomalainen juo vuodessa Kahvin kulutuksen ilmastovaikutus voi nousta jopa samalle tasolle naudanlihan kanssa. – Kyllä täällä koetaan, että ollaan ensi sijaisesti karjalaisia ja kotikylä, -kunta tai -kaupunki tulee sitten hyvänä kakkosena. Karjalaisten laulu kajahtaa alueella melko herkästi. Karjalaiset ovat jakaneet kohtalonsa, ja siitä juontuu kulttuuri, jossa toista autetaan ja tuetaan, jaetaan ilot ja surut, Nuutinen näkee. – ”Vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa.” Tätä on mukava laulaa porukalla, ja karjalaiset yhtyvät lauluun erittäin mielellään
Juha Sipilän (kesk.) hal lituksessa heitä oli neljä, nyt luku määrä on viisitoista. Professori ei allekirjoita väit teitä, joiden mukaan kyse olisi vain poliittisen eliitin paisutta misesta. kimmo tiilikainen tuomo Puumala maria kaisa aula Jari Partanen hänen puolueellaan on ensimmäistä kertaa vah va edustus EUparlamentissa. Ruostetsaaren mielestä ministerit tarvitsevat avukseen päteviä ja työnkuvan tuntevia henkilöitä. Kyllä he tarvitsevat silmiä ja korvia avukseen poliittisessa johtamis työssä. Päämiehet hyväksyivät myös strategisen ohjel man vuosille 2019–2024, joka toimii ohjenuorana tulevan EUkomission työohjelmalle, jota voi kutsua myös EU:n hallitusohjelmaksi. Avustajakaartin kasvu saa tutkijalta synninpäästön Ajassa Santeri Lampi Professori Ilkka Ruostetsaari ei pidä demokratian kannal ta ongelmallisena, että edus kunnasta tippuneita henkilöitä nimi tetään korkeisiin virkoihin. nimitysten osalta tulos oli laiha, kun sopua hen kilöistä EU:n johtopaikoille komissioon, Eurooppa neuvostoon, parlamenttiin ja Euroopan keskus pankkiin ei löydetty. Macron on käytännössä blokannut EU:n kärki ehdokasmenettelyn kautta tehtäviin hakenei den EPP:n Manfred Weberin, sosialistien Frans Timmermansin ja valitettavasti myös Renew Euro pen oman ehdokkaan Margarethe Vestagerin mahdollisuudet. Valtio sihteereitä ja erityisavustajia ollaan palkkaamassa yhteen sä 84. Kaikkien jäsen valtioiden ja EU:n on noudatettava sitä kaikilta osin.” Puolan ja Unkarin tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti, eikä tekstin pitäisi jättää epäselvyyksiä kenen kään valtion päämiehelle. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen. Meillä on nyt erinomaiset vaikutusmahdollisuu det EU:n rahoitusohjelmien sisältöihin. Professori uskoo, että taus talla vaikuttaa takkuillut lain valmistelu. EU:n komission puheenjohtajaksi tarvitaan henkilö, joka kelpaa niin parlamentille kuin val tion päämiehille. kesäkuuta pidettävässä ylimääräisessä huip pukokouksessa puheenjohtajuuden kynnyksellä seisovalla Suomella on pelintekijän paikka. Tekemällä rakentavan esityk sen Suomella on mahdollisuus edistää omien erinomaisten ehdokkaidemme Olli Rehnin ja Erkki Liikasen mahdollisuuksia Euroopan keskus pankin pääjohtajan paikalle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron käyt tää taitavasti hyväkseen uutta tilannetta, jossa Mitä jäi käteen EU:n huippukokouksesta. – Ministerit johtavat minis teriöitään melko yksin. 30. Hankittuaan vah van aseman keskustan uudessa 108paikkaises sa europarlamenttiryhmässä Renew Europessa Macron pystyy vaikuttamaan EUjohtajien valin taan molemmissa instituutioissa, kun EPP ja so sialistiryhmä eivät enää muodosta parlamentis sa enemmistöä. 28.6.2019 9 Täällä Bryssel Juhannuksen kynnyksellä pidetyssä EU:n huippu kokouksessa linjattiin, että EU:n jäsenmaat pyrki vät sopuun EU:n monivuotisesta rahoituskehykses tä vuoden loppuun mennessä Suomen puheen johtajuuskaudella. Exympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nousee keskustan ministeriryhmän valtiosihteerik si ja eduskuntavaaleissa varasi jalle jäänyt Tuomo Puumala tie de ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) valtiosihteeriksi. Puumalan ja Tiilikaisen lisäksi keskustalaisiksi valtiosihteereik si ollaan nimittämässä Maria Kaisa Aula ja Jari Partanen. EU:n tilanteesta kertoo paljon se, että ohjelman en simmäisenä kohtana on kansalaisten ja vapauksien suojelu, josta kirjoitetaan sanasta sanaan seuraavasti: ”Oikeusvaltioperiaate, jolla on olennaisen tärkeä roo li kaikissa demokratioissamme, on keskeinen tae sil le, että näitä arvoja suojellaan hyvin. ruostetsaari toppuutte lee muutenkin Antti Rinteen (sd.) hallituksen avustajamää rästä syntynyttä kohua. Edellisellä hallituksella heitä oli 46. Julkisuudessa on hämmästel ty kovapalkkaisten, vähintään noin 10 000 euroa tienaavien valtiosihteerien määrän lisää mistä
Jätevesiasetuksen antoi alun perin ympäristöminis teri Jan-Erik Enestam (r.) ja se astui voimaan 2004.. Pitkä kädenvääntö jätevesistä haja-asutusalueiden jätevesivaatimuksista on väännetty kättä jo 2000-luvun alusta. Siinä alustava kustannusarvio uutta hirsistä omakotitaloa Muhoksella rakentavan Markus Lampisen valitsemalle jätevesijärjestelmälle. Raja-arvoja määrittelevät EUdirektiivit, mutta käytännössä lain säädäntö on kansallisissa käsissä. – Laitevaatimuksiin voisi varmaan ajatella jonkinnäköistä porrastusta, hän miettii. Ympäristönsuojelulaissa säilyivät poikkeamisperusteet, kuten ikävapautus. Säiliöstä vesi tulee ulos melkein puhtaana, hän muistuttaa. Vapautuksen voi saada, jos asuu kiinJa nn e Im piö Ja ri La uk ka ne n Markus Lampinen pitää jätevesiasetuksen vaatimuksia tarpeellisina nimenomaan ympäristön suojelun näkökulmasta. Silloin puhdistusvaatimuksia lievennettiin, toimeenpanoaikaa pidennettiin ja perustettiin neuvontajärjestelmä. Lampinen sanoo ymmärtävänsä hyvin sen, että niin sanotuissa mummonmökeissä ja vähemmällä käytöllä olevissa rakennuksissa tilanne on hiukan erilainen. – Onhan se paljon rahaa, mutta toisaalta luontoa pitää suojella likaantumiselta. 10 28.6.2019 TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Muhoksella on varauduttu oma-aloitteisesti tiukentuvan jätevesiasetuksen vaatimuksiin ”Luontoa pitää suojella likaantumiselta” Kritiikkiä saanut asetus nousi kuumaksi puheen aiheeksi vuonna 2010, kun silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) toi sen eduskuntaan. Uusi iso jätevesisäiliö odottaa pihalla asentamistaan. 2004 2010 Ilmiöt Viisituhatta euroa ja kaivuusekä asennuskustannukset päälle. uuden tulkinnan mukaan pohjavesialueilla ja alle sata metriä rannasta sijaitsevien rakennusten jätevesijärjestelmä pitää uudis taa säännösten mukaiseksi lokakuun loppuun mennessä. Vaikka kyse on yksityiselle taloudelle merkittävästä rahasummasta, hyväksyy Lampinen mukisematta ensi lokakuussa tiukentuvien säännösten vaatimukset
Luotetaan enemmän ihmisten omaan vastuuntuntoon. maalis kuuta 2011. Lisäksi riesana olisivat olleet hajuhaitat, Lampinen arvioi. Mat kaa jokirantaan tulee enemmän kuin se sata metriä, mi kä asetukseen on määritelty. – Kuntien yhteisen ympäristötoimen tehtävähän se val vonta on. Uudisrakennuksilla jätevesien käsitte ly ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. En usko, että missään kunnassa alettaisiin järjes telmällisesti käymään kiinteistöjä läpi. 28.6.2019 11 teistöllä vakituisesti ja on syntynyt ennen 9. Yli sadan metrin päässä rannasta olevilla kiinteistöil lä jätevesijärjestelmän tehostamiselle ei ole lain määrä aikaa. – Kaverit ovat kertoneet, että että kunta voisi velvoittaa asukkaita liittymään yhteiseen verkostoon. – Halusimme muutenkin rakentaa tänne hiukan väljem mille vesille. – Normaalissa yksityiskäytössä jätettä ei yleensä kerry kovinkaan paljon, jolloin paras ratkaisu yleensä on siirret tävä säiliö. Rokualla on Airaksisen mukaan yhteensä noin 750 mökkiä, joista 70 sijaitsee Muhoksen kunnan alueella. maaliskuuta 1943. airaksinen on rakennustarkastajan tehtävässään huo mannut, että lokakuussa umpeutuva määräaika on koh tuullisen hyvin kansalaisten tiedossa. Varsinaiseen valvontatyöhön eivät kuntien eväät ja re surssit tule Airaksisen mukaan riittämään. Pykälien kiristys ei tontin sijainnin perusteella edes vel voittaisi Lampista satsaamaan upouuteen kalustoon, mutta rakentaja on halunnut sen omaaloitteisesti tehdä. Niiden pitää täyttää puhdistusvaatimus 31. Mihinkään isompaan asiakasryntäykseen hän ei usko, mutta arvelee neuvontatyön lisääntyvän pikkuhiljaa syk syä kohti. Uusi asetus astui voimaan 15. Lampisen perheen taloprojektin kannalta järjestelmän valin ta ei ollut lähtökohtaisesti itsestään selvä juttu. Joutuisimme maksamaan oman laitteen päälle vielä säännöllisen mak sun. Tarvittaessa uuden järjestelmän aiheuttamat kustannukset voivat sitten perustellusti näkyä myös vuokrahinnoissa. Siirtymäaika koskee ainoastaan ennen vuotta 2004 ra kennettuja kiinteistöjä. Uusi asetus tietää vähintään pikkukunnostusta arviolta noin 100 000 kiinteistölle. Tiukemmat määräykset koskevat vain kiinteistöjä, jotka sijaitsevat alle sadan metrin päässä vesistöstä tai muuten herkästä alueesta, esimerkiksi pohjavesialueesta. Jätevesijärjestelmän osalta kustannukset jäävät jatkossa pariin tyhjennyskertaan vuodessa. Vapautuksen voi saada myös sosiaalisin perustein enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Ra isa Ky llik ki Ra nta M aiju To rvin en. Näissä kiinteistöissä jätevesijärjestelmä on kunnos tettava määrättyjen korjaus ja muutostöiden yhteydessä. Keskusta leimautui vahvasti asetuksen puolustajaksi ja poliittinen kädenvääntö asian ympärillä oli osaltaan vaikuttamassa puolueen vaalitappioon vuonna 2011. Joulukuussa 2016 hyväksyttiin uusi kohtuullistettu versio, joka astui voimaan 3. – Lopulliset ratkaisut joutuu tietysti tekemään itse, mut ta neuvoja ja opastusta on tullut aina tarvittaessa, rakenta ja kiittelee. – Lampisen tonttikin on niin sanottu rajatapaus. Täytyy toivoa, että sillä sekto rilla herätään laittamaan asioita ajoissa kuntoon. Säiliön vaihtoehtona ollut imeytyskenttä ei näissä olo suhteissa tullut kyseeseen, vaikka olisi hiukan säästänyt kustannuksia. Lampinen on ollut erittäin tyytyväinen kunnalta saa maansa palveluun jätevesikysymyksen hoitamisessa. huhtikuuta 2017. – Tämä on mielestäni vuokraajien syytä ottaa huomioon. – Imeytyskenttä olisi toimiakseen vaatinut hiukan enem män korkeuseroa. – Monet mökit ovat järjestöjen, osuuskuntien tai erilais ten yhteisöjen omistuksessa. lokakuuta 2019 mennessä. Lampinen sanoo kuulleensa ystävien kautta huhuja, että uusi laite voisi pahimmillaan olla jopa hukkainvestointi. Tähän en kuitenkaan usko, hän aprikoi. Muhoksen kunnan osalta suurin työ tulee olemaan mökki rikkaan Rokuan alueen tilanteen selvittäminen. TiukenTuva jätevesiasetus koskee erityisesti pohjavesialuei ta ja niiden suojelua. Jatkuva käyttö aiheuttaa kuitenkin tarpeen py syvämmälle ratkaisulle, Airaksinen arvioi. Tontin saimme ostettua edullisesti lähisuku laisten kautta, hän perustelee. Ihmisillä tuntuu olevan tie to myös siitä, että määräaika kyllä joustaa, jos on aikomus tehdä jotain omille järjestelmilleen. muhoksen kunnan rakennustarkastaja Eero Airaksinen vakuuttaa, että pakkoliittymisiä ei ole luvassa, jos hommat muuten hoituvat lain kirjaimen mukaisesti. 2011 2016 31.10.2019 Tiukentuva jätevesiasetus koskee erityisesti pohjavesialueita. – Se on näkynyt jonkin verran jo nyt, kun kansalaiset soittelevat ja kyselevät asiasta. Rakentajien ja mökinomista jien kanssa katsotaan yleensä yhdessä, mikä on kussakin tapauk sessa paras ja järkevin ratkaisu, hän muistuttaa. Oman ongelmansa lakipykälien tulkinnassa voivat muo dostaa jatkuvassa käytössä olevat vuokramökit. Tontti sijaitsee yksinäisellä paikalla yleiskaavaalueella, kun taas muut saman tienvarren tontit ovat asemakaava aluetta ja automaattisesti sidoksissa kunnalliseen viemäri verkostoon
Suomi oli yksi Neuvostoliiton ja länsivaltojen välisen propagandasodan taistelukentistä. Yksi suosituimmista ohjelmista oli nimeltään Itä-Euroopassa. Häirintä ei kuitenkaan romahduttanut kuulijamääriä. Aiemmin moni asiantuntija oli arvioinut Suomen kulkevan Tšekkoslovakian tietä Neuvostoliiton satelliitiksi. FieLds nostaa Yhdysvaltain onnistuneimpien Suomen operaatioiden joukkoon myönteisen Amerikka-kuvan luomisen. Suomen Sosiaalidemokraatti puolestaan julkaisi useita otteita presidentti Trumanin puheista. Länsimaat katsoivat, että paras tapa tukea Suomen itsenäisyyttä oli antaa moraalista ja taloudellista tukea. – Amerikkalaiset eivät pitäneet Suomea intressiensä kannalta elintärkeänä maailmankolkkana, mutta Neuvostoliiton täydellisellä valta-asemalla maassa olisi heidän mukaansa ollut läntisen moraalin kannalta niin lamaannuttava vaikutus, että sitä tuli vastustaa kaikin paikallisten olosuhteiden sallimin keinoin, Fields kirjoittaa. Yhdysvaltojen ja Britannian propagandaoperaatioissa ja kulttuuridiplomatiassa käytettiin kaikkia mahdollisia elämän alueita mielipiteiden muokkaukseen: taidenäyttelyt, lukioikäisten vaihto-opiskeluvuodet, englannin opetus, Hollywood-elokuvat, jazz, kulutuskulttuuri farkkuineen, featureja uutisjutut lehdistölle sekä BBC:n uutiset. Suomeksikin kuultiin ohjelmia esimerkiksi virolaisten työläisten asemasta ja Neuvostoliiton keskitysleireistä. Yhtiö teki vuonna 1950 päätöksen lähettää kommunisminvastaista propagandaa ulkomaanpalvelujensa kautta. Elokuvateatteri Kino-Palatsin mainostaulu Olympiakatsauksiaelokuvista Pohjoisesplanadilla. Maan armeija oli liian pieni ja heikosti varustautunut, joten sen ei katsottu muodostavan uskottavaa uhkaa Neuvostoliitolle. Helsingin kaupunginm useo. Pääpaino on 1950-luvussa, jolloin propagandasota vyöryi maailmalla ja Suomessakin kiivaimmillaan. Yksi USIS:n keskeisimmistä tavoitteista oli 1950-luvulla todistaa kommunistilehtien väitteet Yhdysvaltain lamasta valheeksi. BBC:n ohjelmien vaikutuksesta kertoo ainakin se, että Neuvostoliitto alkoi vuonna 1952 häiritä kanavan lähetyksiä, mikä oli iso uutinen Britanniassa. Britannia ja Yhdysvallat arvioivat lisäksi, ettei YYAsopimus ollutkaan sellainen kahle Suomelle kuin oli aiemmin pelätty. Britit hyödynsivät puolestaan BBC:n uutisten nauttimaa mainetta objektiivisena uutistuottajana. Vaikka osa kuulijoista kiukustuikin sotkuisesta äänestä TeksTi: Tomi oravainen Kamppailu Suomen sielusta Kirjat Kylmässä sodassa keskeinen ase oli propaganda. Luottamusta vahvisti myös punaisen Valpon lakkauttaminen. Fields nostaa käännekohdaksi vuoden 1948, jolloin Britannia ja Yhdysvallat muuttuivat arvioissaan optimistisiksi. Kirja käsittelee länsimaiden toimia Suomessa jatkosodasta 1970-luvulle. United States Information Servicen (USIS) toimisto tarjosi suomalaismedialle Amerikka-artikkeleita valokuvineen. Ylipäätään talous oli keskiössä, ja jutuissa keskityttiin kapitalistisen järjestelmän positiivisiin puoliin kertomalla, kuinka keskiverto amerikkalainen hyötyy kapitalismista. Johtavien länsivaltojen usko Suomen säilymiseen itsenäisenä valtiona ei ollut sodan jälkeen kovin korkealla. 12 28.6.2019 Historiantutkija Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee – Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa kuvaa johtavien länsivaltojen kamppailua suomalaisten mielistä. Näkemyksiä käänsi optimistisemmiksi muun muassa kommunistien vaalitappio eduskuntavaaleissa ja puolueen karsiutuminen pois hallituksesta. Amerikkalaiset olivat ylpeitä saadessaan Helsingin Sanomiin kuukausittaisen ”Kirje Amerikasta” -sarjan
Britit nostivat työnsä tuloksellisuuden vakuudeksi BBC:n kuuntelijapalautteet. Olympiakisojen virallisen kisajuoman (vuodesta 1928) Coca-Colan myyntipiste Hesperian puistossa. Teosta vasten on kiintoisaa peilata kylmän sodan vuosia oman aikamme valeuutisja vaikuttamiskampanjoihin. Neuvostoliiton olympiajoukkueen kisakylä Espoon Otaniemen teekkarikylässä. Kielletyn hedelmän houkutus toimi. Art House, 376 s. Se toimittikin Ylelle ohjelmia, auttoi ohjelmatuotannossa sekä kutsui vierailulle suomalaista tv-väkeä. Brittien satsaus olympialaisiin propagandamielessä oli amerikkalaisia vaatimattomampi. Helsingin kaupunginmuseo Fields nostaa Yhdysvaltain onnistuneimpien Suomen operaatioiden joukkoon myönteisen Amerikka-kuvan luomisen.. Fieldsin mukaan on hyvin vaikeaa arvioida, millaisia vaikutuksia brittien ja yhdysvaltalaisten kulttuuridiplomatialla ja propagandalla oli lopulta Suomeen. Toiminta oli tuloksellista, sillä esimerkiksi vuonna 1958 valtaosa Ylen näyttämistä elokuvista oli amerikkalaisia. Näissä kisoissa Suomeen rantautui Coca-Cola. Heidän tiedotustempauksensa kärkeä edusti silloisen Edinburghin herttuan, nykyisen prinssi Philipin Suomen vierailu. Kommunisteja kiukuttikin kisoissa suomalaislehtien kirjoittelu, amerikkalaiselokuvien esitykset sekä länsimaisen kulutuskulttuurin maihinnousu. 28.6.2019 13 ja vaihtoi kanavaa, monet alkoivat kuunnella kanavaa häirinnän innoittamana. Televisiolähetysten alkaminen Suomessa toi amerikkalaisille uuden välineen markkinoida amerikkalaista elämäntapaa. – Koska Suomen markkinat olivat pienet, firmoille korostettiin mainoskampanjan ideologista ulottuvuutta ”äärimmäisen herkällä kylmän sodan rintamalla”, Fields valottaa. suomi oli otollista maaperää länsimaiden tiedotusponnisteluille. Helsingin olympialaiset vuonna 1952 näytteli myös merkittävää roolia länsimaiden tiedotusrintamalla. Kyse oli vielä ensimmäisistä kesäolympialaisista, joihin Neuvostoliitto lähetti urheilijoitaan. Autofirmat Ford ja General Motors tarttuivat täkyyn, mutta pienemmät yritykset eivät innostuneet tästä ideologisesta kamppailusta. Majapaikan seinässä on Neuvostoliiton tunnus ja kuva Josef Stalinista. Neuvostoliittoa sapetti etenkin se, etteivät maan urheilijat saaneet itänaapurin mielestä riittävästi huomiota olympialaisista koostetussa suomalaiselokuvassa. Amerikkalaisfirmoille tarjottiin ”kohtuulliseen hintaan” mainostilaa Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa. Amerikkalaisten USIS näki television merkittävänä vaikuttamisareenana. Suomalaiset olivat länsimielisiä ja kiinnostus uuden laisen kulutuskulttuurin houkutuksiin ja merkkituotteisiin oli kova varsinkin nuorten keskuudessa. Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa. Amerikkalaiset taas arvioivat estäneensä sellaisten suomalaisten, joilla oli epävarmat poliittiset mielipiteet, luisumisen kommunismin puolelle. Se valaisee kiinnostavasti, miten monin tavoin länsivallat pyrkivät vaikuttamaan suomalaismielipiteisiin. Kirja perustuu Fieldsin neljän vuoden takaiseen väitöskirjaan. Muutenkin BBC:n länsiperspektiiville ja kansainvälisille uutisille oli Suomessa vahva kysyntä. Välineet muuttuvat, mutta tavoitteet ovat edelleen samat. Helsingin kaupunginmuseo Marek Fields: Lännestä tuulee
hellettä piiSaa. Kuuman kauden aikana sisämaassa mitataan usein yli neljänkymmenen asteen helteitä varjossa. Viime lauantaina seksuaali ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien ja tasa arvon puolesta marssittiin Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Senaattori Bernie Sanders pyrkii demokraattien ehdokkaaksi vuoden 2020 presidentin vaaleissa. Tuore pormestari lupasi olla lietsomatta kostomielialaa ja tarjosi ensi töikseen rauhaa Recep Tayyip Erdoganille. Intialaiset miehet ja nuoret kylpevät joessa kesäpäivänä Amritsarin laitamilla maan luoteisosassa. Yhdys valtojen näkyvimpiin vasem man laidan poliitikkoihin lukeutuva Sanders lupasi, että 45 miljoonan amerik kalaisen ei tarvitse maksaa opinto lainaansa takaisin. Uusintavaaleihin päädyttiin, kun maaliskuisten paikallisvaalien jälkeen valtapuolue syytti oppositiota vaalivilpistä. Koonnut: Henna Lammi Narinder Nanu / Lehtikuva / AFP. Pridekulkueita järjestetään ympäri maailman, tällä viikolla myös Suomessa. 14 28.6.2019 Demokratian voitto. Opposition pormestari ehdokas Ekrem ?mamo?lu voitti Istanbulin uusintavaalit 54 prosentin äänipotilla. vaalit läheStyvät. Tapahtumaan osallistui arviolta tuhansia ihmisiä sekä lukuisia yrityksiä, yhteisöjä ja järjestöjä. Kisa kovenee, sillä myös Donald Trump avasi kampanjansa näkyvästi viime viikolla. Intiassa kuumin kausi kestää toukokuulta kesäkuulle, sitten tulevat monsuunisateet. Maailman kuvat SateenkaarikanSa liikkeellä
Kana on 222 prosenttia kalliimpaa kuin muiden verrokkimaiden keskiarvo. Maan muuten kallis hintataso ja korkeat tuotantokustannukset kuitenkin pitävät varsinkin pienviljelijät tiukoilla. Kaikissa naapurimaissa liha on selvästi halvempaa. Sveitsin maataloustuet eivät myöskään ole ympäristövaikutteisiin sidonnaisia. Sveitsin maataloustuottajien järjestön mukaan keskimääräinen tilakoko on noin 18 hehtaaria, Uudessa Seelannissa noin 250 hehtaaria. 28.6.2019 15 SveitSiläinen liha on maailman kalleinta. Tässä Sveitsi painii reilun viidenkymmenen maan keskipaikkeilla, sillä siinä missä hinnat ovat kor keat, on palkkatasokin korkea. Oman tuotannon suosimisesta ja kalliista hinnoista huolimatta pienmaatalous ei ole Sveitsissä sen kannattavamaa kuin muuallakaan. Sveitsiläiset myös kuluttavat paljon ruokaan ja nimenomaan kotimaiseen, laadukkaaseen ruokaan. Hinta ei kuitenkaan pidättele kulutusta, Sveitsissä kulutetaan lihaa noin 75 kiloa henkeä kohden, hieman vähemmän kuin Yhdysvalloissa ja Suomessa, joissa se on noin 80 kilon luokkaa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Lihakilon hinta pilvissä Rauhan pääkaupunki. Enää en hätkähdä noin sadassa eurossa heiluvista parhaimpien lihapalojen kilohinnoista. Järjestön mukaan maan maatalouden kehitys on jäljessä verrokkejaan tuottavuudessa ja tuontirajoitteita tulisi purkaa. Sveitsin tulli tutkii rajalla kauppakassien tavaramäärät tarkasti. Tuet ovat noin puolet tilojen tulonmuodostuksesta. talOudelliSen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD kritisoi sveitsiläistä maataloutta ja on kehottanut maataloustuotannon uudistamiseen. Henkeä kohden saa tuoda kerralla vain kilon lihaa rajojen ulkopuolelta mukanaan, ylimenevästä joutuu maksamaan kovat tullit. Pellervon taloustutkimuksen mukaan sveitsiläinen käytti vuonna 2018 noin 275 euroa luomutuotteisiin, kun taas suomalainen noin 50 euroa. Sveitsiläiset ovat ylpeitä omavaraisuudestaan, ja julkinen mielipide on oman maataloustuotannon puolella. Sveitsi onkin asettanut tiukat tuontitullit, nimenomaan maataloustuotantoa puolustaakseen. Kotimaisen, lähiruoan ja luomun suosiminen on Sveitsissä itsestäänselvyys. HintatarkaSteluiSSa on myös tutkittu, kuinka monta tuntia vähimmäispalkkalaisen pitää tehdä töitä ostaakseen lihakilon eri maissa. Tuontirajoitteet pitävät osaltaan hintoja ylhäällä. Jopa neljännes sveitsiläisistä tuottajista elää maan köyhyysrajan alapuolella, huolimatta siitä, että maan maataloustuet ovat maailman toiseksi suurimmat. Naudan ja lampaan liha kilon ostoon ovat rahat koossa reilun kolmen tunnin työn jälkeen. Lampaan, naudan ja sian lihat ovat kaikki yli 100 prosenttia ja kalakin 50 prosenttia hintavampia. Vertailuksi, australialaiset kuluttavat 112 kiloa. Saksalaisessa Caterwing-tutkimuksessa tarkasteltiin 52 eri maata, ja Sveitsi vei kalleimman sijan kaikissa lihatuotteissa
ovaska on keskustaväelle tuttu kasvo monilta eri paikoilta. 16 28.6.2019 Eduskuntatalo on Jouni Ovaskalle, 32, tuttu paikka, mutta rooli on uusi. Puoluesihteeriksi hänet valittiin Seinäjoen puoluekokouksessa kaudelle 2016–2018. Nyt Ovaska pääsee eduskuntatyön kimppuun istuntosalin puolella. Ovaska johti puoluevaltuustoa vuoden 2012 vaikeista vaiheista hallitusvuoteen 2016 asti. Mutta sitten kävikin niin, että keskusta päätyi hallitusneuvotteluihin ja hallitukseen. Talo on aiemmin tarjonnut Ovaskalle töitä Tuomo Puumalan eduskunta-avustajana sekä varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Tamperelainen Ovaska valittiin kevään vaa leissa kansanedustajaksi Pirkanmaan vaalipiiristä 5 360 äänellä. On järkevää mennä siihen suuntaan, että tukitoiminnot tehdään keskitetysti, jotta keskustaväellä on aikaa keskittyä politiikkaan Kansanedustaja, Henkilö valtuutettu opettaja Jouni Ovaskalle tärkeitä asioita politiikassa ovat sivistys ja kansainvälisyys TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen &. Varsinaiseen eduskuntatyöhön on ehditty vasta kesäkuun puolella. Ex-puoluesihteeri luottaa, että keskusta menee järjestönä yhä eteenpäin, mutta muistuttaa, että järjestötoiminta on Suomessa monen murroksen edessä. – Vaalien jälkeen lähdin siitä ajatuksesta, että tänne tullaan nyt tekemään oppositiopolitiikkaa. Toukokuun aikana suunnittelin opettelevani sitä, miten tehdään vastalauseita ja mitä muita työkaluja oppositiolla on käytettävissä esimerkiksi valiokuntatyössä. – Tavoittelin puoluesihteeripestiltäni ennen kaikkea sitä, että päällekkäisiä tehtäviä puolueessa saadaan karsittua
Tampereella on kaikki mitä ihminen tarvitsee, tuore kansan edustaja Jouni Ovaska sanoo.. Selkeä profiili puuttuu. 28.6.2019 17 Keskustalla on kaupungeissa ongelmia
Vasemmistolainen voi kannattaa kokoomuslaista ajatusta ja toisin päin. Vuonna 2017 hän oli jo tamperelainen ja pääsi valtuustoon yhtenä neljästä keskustalaisesta, kaikkein korkeimmalla äänimäärällä. Kaupungeissa poliittiset linjat näkyvät puolueiden välillä enemmän ja suuret valtuustoryhmät saattavat saada ohjeita puoluetoimistoilta. Hämeenkyrön kunnanvaltuustoon hänet valittiin vuosien 2008 ja 2012 vaaleissa. Hämeenkyrössä syntynyt ja kasvanut Ovaska on säilyttänyt tiiviit yhteydet vanhaan kotikuntaansa, vaikka onkin kotiutunut Tampereelle. Etäisyys paikkakuntien välillä on sopiva, alle neljäkymmentä kilometriä. Keskustassa onneksi luotetaan paikallisiin. 18 28.6.2019 ja toiminnan johtajilla piirien toiminnan sekä näkymisen tehos tamiseen alueillaan. Ovaska aloitti poliittisen toimintansa Pirkanmaan keskustanuorten riveissä. Opinnot ja sittemmin työt normaalikoululla veivät vahvasti Tampereelle, Ovaska kertoo. sekä pienemmässä kunnassa että suuremmassa kaupungissa valtuutettuna istunut Ovaska arvioi, että puoluepolitiikka näkyy kaupunginvaltuustoissa herkemmin. – On luontevaa pitää kirjat siellä, missä viettää eniten aikaan sa, siksi muutin. Kaupunkityötä Ovaska on päässyt tekemään kuluvana vuonna myös keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheen johtajana. Poliittisessa toiminnassa olin ollut jo pidempään mukana Tampereella, vaikutin esimerkiksi Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan edustajistossa useamman kauden. – Pienissä kunnissa ei ole niin suurta väliä, mitä puoluet ta edustaa. Kun ratikkatyöt on saatu päätökseen, on Tampere entistä ehompi, hienompi ja toimivampi kaupunki, Jouni Ovaska luottaa.. – Sähköiset välineet, perinteinen kokouksiin osallistuminen tai mikä vain on perusteltua, kunhan politiikkaan osallistuminen saadaan houkuttelevammaksi. Keskusta vieläpä voitti kaupungissa vuoden 2017 kuntavaaleissa lisäpaikan. Koulutuksen on oltava jatkuva kärkihanke. Ovaska jatkaa, että on äärettömän tärkeää saada ihmisiä sitoutettua politiikantekoon
Nyt kun jakautuminen uhkaa Eurooppaa, tarvitaan ratkaisuhakuista, ihmisiä yhdistävää politiikkaa. Hän on näiden ja sivistysvaliokunnan varapaikan lisäksi laki valiokunnan jäsen. Nykyään pienilläkin lapsilla saattaa olla merkkivaatteet ja uudet älypuhelimet. – Tampereesta on tulossa maailman paras kaupunki, ellemme sitä jo olekin. – Olemme Suomessa aina pystyneet rakentamaan komp romisseja ääripäiden välille. 28.6.2019 19 – Keskustalla on kaupungeissa ongelmia. – Liberaalidemokraattiset puolueet vahvistuivat ja Alde, nyttemmin Renew Europe, kasvatti paikkamääräänsä. – Koulutuksen on oltava jatkuva kärkihanke. Suomen EUpuheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuun alus ta. Aiemmin hän vaikutti kaksi kautta Hämeenkyrön valtuustossa.. Selkeä pro fiili puuttuu, eikä ole kehittynyt sellaista kulttuuria, että äänes tettäisiin keskustaa. Ovaska muistuttaa, että suurin osa suomalaisista sijoittaa itsensä poliittisella kartalla melko keskelle. n Ovaska istuu Tampereen kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan. Ovaskan omista peruskouluajoista on kulunut parisen kymmentä vuotta, ja verratessaan opettajana omia oppilas aikojaan nykytilaan hän pelkää lasten tasaarvoisuuden heikenneen. Kesän mittaan Ovaskan voi todennäköisimmin tavata Hämeen kyröstä tai Tampereelta torikahveilta. – Tampere on joko suuri pieni tai pieni suuri kaupunki. – Vielä 90luvulla kaveriporukat muodostuivat taustois ta riippumatta ja keskenään koettiin olevan samalla viival la. Vaikutuskanavaa haetaan herkemmin suurten kaupunkipuolueiden kautta, vaikka ajatukset sopi sivatkin keskustaan. EUvaalien tuloksessa Ovaska näkee paljon hyvää, vaikka keskusta menettikin yhden meppipaikan. Olen iloinen siitä, että äänestysprosentti EUvaaleissa nousi. Samoin luku ja kirjoitustaidon sekä digioppimisen parissa tarvitaan uusia menetelmiä. – Keskelle on ajatusten tasolla tunkua ja keskelle kuuluu moni muukin puolue, joten keskustan on oltava itseoikeu tetusti keskitien politiikan johtava voima. Taustat ja perheen kulutustottomukset näky vät yhä enemmän. Hämeenkyrön lisäksi Ovaska pitää Pirkanmaan muka vimpina puolina Tampereen tunnelmaa. Täällä on kaikki mitä ihminen tarvitsee ja vieläpä kaunis Tampereen kiäli. Suomi on Ovaskan mielestä eh dottomasti eurooppalainen ja Suomelle on tärkeää olla osa kansainvälisiä yhteisöjä. – Juuret ovat minulle tärkeitä, kuten keskustalaisille yleensäkin. Kaupunkikuva on nyt sekava ja myl lätty, mutta sitten kun ratikkareitit ja kansiareena ovat val miita muutaman vuoden päästä, on kaupunkikuva entistä hienompi. Eurooppaliikkeelle on tarvetta varsinkin näinä aikoina, kun oikeusvaltiokehitys uhkaa ottaa maanosassa takapakkia. – Eurooppalaisen Suomen toiminnassa pääsemme vie mään yhteistä Eurooppaagendaa eteenpäin ilman puolue poliittisia sitoumuksia ja leimoja. Kansanedustajan mukaan samalla on luotava uutta. Toivon, että taustat eivät vaikuttai si lasten keskinäisiin suhteisiin, mutta vaarana on, että per heen varallisuus tai muut ulkonaiset asiat vaikuttavat niihin yhä enemmän. Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtajana Ovaska on toiminut vuodesta 2016. Siitä tulee kotoinen olo. Ulkoasianvaliokunnan jäsenenä ja suuren valiokunnan varajäsenenä hän pääsee ulko ja EUpolitii kan pariin. Kansainväliset asiat ovat tuoreelle kansanedustajalle myös tärkeitä. Suomella on tällöin Ovaskan mielestä edessään näytön paikka. Intohimo koulutus ja sivistyspolitiikkaan on eräs tär keimmistä syistä, jotka saivat Ovaskan valitsemaan puo lueekseen keskustan. Hämeenkyrön sivistyslautakuntaa Ovaska johti jo 22vuotiaana ja nyt hänet valittiin edus kunnan sivistysvaliokunnan varajäseneksi. Kyselyt myös osoittavat, että Tampereelle halutaan muuttaa. Samoin oikeistopopulistien uhka saatiin torjuttua. Myös Pohjoismaiden neuvoston edustuspaikka pitää Ovaskan kiinni kansainvälisissä kysymyksissä. Täällä on upeaa, miten vanha teollisuusmaise ma ja uusi kaupunkikuva elävät rinnakkain. Erilaisia hankkeita ja kokeiluja on oltava ja niiden vaikutuksia on tärkeää tarkastella, mutta oleellista on kestävä perusrahoi tus ja työrauha koulutuksen ammattilaisille, hän paaluttaa. Kesän mittaan käyn Hämeenkyrössä varmasti viikoittain sukulaisten ja perheen luona sekä mökillä ja hä meenkyröläisiä tapaamassa. – Esimerkiksi keskustan ajatus pienten lasten koulusta antaa tähän hyviä eväitä. KoulutuKseltaan Ovaska on luokanopettaja ja hän on toiminut Tampereen normaalikoululla myös opettajan kouluttajana
Myös sePPisen todisteet Neuvostoliiton halukkuudesta Karjalan palauttamiseen jäävät valjuiksi. Perustelut jäävät hatariksi.. K ir ja t 20 28.6.2019 Presidentti Mauno Koiviston idänsuhteista on saatu viime vuosina lisätietoa. Hän suhtautui varovaisesti Baltian maiden itsenäistymiseen eikä varmasti ollut etunenässä nostamassa Karjala-kysymystä esiin. Lähdemerkinnät jäävät kuitenkin puuttumaan. Seppisen kirja on saanut nimekseen Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen. Jukka Seppinen menee tuoreessa kirjassaan huomattavasti Ovaskaa pidemmälle ja väittää, että Koivisto oli presidenttinä täysin Neuvostoliiton talutusnuorassa. Juho Ovaskan vuonna 2017 ilmestynyt kirja Mauno Koiviston idänkortti osoitti, ettei Koivisto ollut Neuvostoliiton suuntaan suinkaan niin passiivinen kuin on luultu. Seppisen mielestä Koiviston Karjala-kielteisyydestä todis taa myös muun muassa se, ettei hän presidenttikausillaan käynyt Karjalan Liiton kesäjuhlissa. Suomen sodanjälkeisistä poliitikoista Seppinen syyttää Karjala-kielteisyydestä myös Ahti Karjalaista. UKK:n erona seuraajansa verrattuna oli Seppisen mukaan se, että toisin kuin Koivisto, Kekkonen kykeni säilyttämään itsenäisyytensä ja taisteluvalmiutensa idänsuhteista huolimatta. Kekkonen saa anteeksi myös läheiset kontaktinsa Neuvostoliittoon. Hän kirjoittaa, että Neuvostoliiton korkein neuvosto mitätöi vuonna 1990 Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jossa Neuvostoliitto ja Saksa sopivat etupiireistään ennen toista maailmansotaa. Kirjan perusteella jää vaikutelma, että Seppinen laittaa sanoja Koiviston suuhun. Kirjailijan väite on, että Venäjä tyrkytti Karjalaa Suomelle suorastaan hopea lautasella, mutta Koivisto kieltäytyi ottamasta sitä vastaan. Seppisen tulkinnan mukaan AnnukkA kAArelA Tietokirjailija Jukka Seppinen väittää Mauno Koiviston estäneen sodassa menetettyjen alueiden palauttamisen. Koivisto on jäänyt historiaan maltillisena presi denttinä, joka painotti suurvaltojen merkitystä ja pienten maiden tarvetta sopeutua ympäristöönsä. Julkisuudessa Koivisto pyrki vähättelemään kontaktejaan Neuvostoliittoon. Ovaskan mukaan Koivisto piti yllä jatkuvaa yhteyttä Tehtaankadulle, mutta toisin kuin monet muut suomalaispoliitikot teki sen vaivihkaa. Kirjailija esimerkiksi väittää toistuvasti Koiviston sanoneen, ettei Karjalaa enää ole. Seppisen syytökset tuntuvat kuitenkin kohtuuttomilta ja hatarasti perustelluilta. Kekkonenkaan ei niissä vuoden 1961 jälkeen vieraillut, mutta hänelle Seppinen suo tämän anteeksi. Seppinen kutsuu Koivistoa muun muassa KGB:n marionetiksi ja umpisokeaksi neuvostovasalliksi. Erikoinen väite on, että keskustan k-linja olisi Karjalaisen johdolla ollut valmis hyväksymään kommunismin nousun valtaan
Jos Neuvostoliitto jätti viestinviennin yksin hänen varaansa, halu Karjala-kysymyksen käsittelyyn oli tuskin kovin palava. Hänen isänsä Aleksanteri Seppinen asutti evakkoja lakimiehenä sisäasiainministeriön asutus asiain osastossa. Seppinen ei tapahtuma-aikaan ollut enää itse ulkoministeriön palveluksessa. 28.6.2019 21 mitätöinti koski myös Suomea ja erityisesti Karjalan menetystä. Tämän ovat aikalaiset UM:ssä kiistäneet. Hankkeen päätyttyä hän oletti pääsevänsä takaisin ministe riön palvelukseen. Seppinen kertoo keskustelleensa 1990-luvulla useiden venäläisdiplomaattien kanssa Karjalan palauttamisesta. Minerva, 316 s. Seppinen kutsuu kirjaansa tutkimukseksi. Hän lieneekin tehnyt uutterasti töitä eri arkistoissa, mutta kirja on auttamattomasti liian henkilökohtainen ja värittynyt, jotta sitä voisi tut kimuksena pitää. vahvasti kostolta. Kuva: Suomenmaan arkisto. Omien sanojensa mukaan hän oli ”Kekkosen kasvatti” ja ministeriön poliittisella osastolla se virkamies, joka vastasi Suomen poliittisista neuvostosuhteista. Seppisen aiempien teosten tavoin kirja maistuukin vahvasti kostolta. Paluu kuitenkin evättiin, minkä Seppinen väittää johtuneen hänen karjalaisesta syntyperästään ja länsimielisestä suuntautumisestaan. Jukka Seppinen opiskeli niin ikään oikeustiedettä ja aloitti uransa nimismiehenä, mutta siirtyi pian ulkoministeriön palvelukseen. Vasemmalla Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläs Boris Aristov ja oikealla varapää misteri Nikolai Talyzin. Koiviston ja Väyrysen ohella Seppinen laskee vainoojikseen esimerkiksi Supon ex-päällikkö Seppo Tiitisen, historioitsija Juhani Suomen ja diplomaatti Jaakko Blombergin, joita hän piiskaa tekstissä armotta. Sopiva tehtävä olisi hänen mukaansa ollut Karjala-neuvottelujen vetäminen, johon hän pyysi valtuutusta ulkoministeri Väyryseltä. Seppinen kertoi asiasta ulko ministeri Paavo Väyryselle, mutta tämä ei noteerannut asiaa. Jukka Seppinen: Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen. Seppinen erosi ulko ministeriöstä vuonna 1987 ja työskenteli kolmen vuoden ajan Kotkan kaupungin Ruotsinsalmi-hankkeessa. SeppiSen suku on kotoisin Karjalan kannakselta Koiviston pitäjästä. vuosipäivää. Seppisen aiempien teosten tavoin kirja maistuu Presidentti Mauno Koivisto YYA-vastaanotolla Neuvostoliiton suurlähetystössä 7.4.1989. Hän kirjoittaa, että lähetystöneuvos Lev Pauzin välitti hänelle kesällä 1990 viestin NKP:n politbyroon halukkuudesta aloittaa neuvottelut. Vuonna 1989 vietettiin YYAsopimuksen 41
Koko Suomen lähiruokaa Rantalaisista ainoa oikea tapa kasvattaa hanhia on antaa niiden kasvaa ulkona laitumella. Eläinten hyvinvointi on näin paremmalla tolalla, kun niillä on tilaa liikkua. 22 28.6.2019 Kulttuuri TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Hauhalan farmi Mikkelissä on Suomen ainoa päätoiminen hanhitila. Taustalla sukutilan komea päärakennus.. – Savon pienet peltotilkut voidaan parhaiten hyödyntää, kun kasvatetaan laiduntavia eläimiä, yrittäjät sanovat. Toimintaa ohjaa eettisyys ja ekologisuus
Luut hyödyntää koiranruokaa valmistava tehdas. Pohjoismainen ruokakilpailu EMBLA ratkottiin kesäkuun alussa Islannissa. Ravintoloita Hauhalan hanhi kiinnostaa, koska liha tuotetaan eettisesti ja ekologisesti. Virpi ja Antti Rantalainen kertovat niiden hallitsevan hommansa hyvin. Hän kartoitti markkinoita ja kuulosteli keittiömestareiden ajatuksia ja toiveita. Hanhifarmi kilpaili sarjassa Pohjoismainen ruoka-ainetuottaja 2019. hauhalan tuotteita on saatavilla esimerkiksi Helsingissä Kauppahallissa ja Stockmannin herkussa, mutta myös muutaman kilometrin päässä Hurissalon kyläkaupassa. – Turistit ja vapaa-ajanasukkaat tykkäävät niitä ostaa ja kauppias haluaa pitää niitä tarjolla. Sulat, höyhenet ja untuvat toimitetaan peittojen ja tyynyjen raaka-aineeksi. Osa kurssiaikaisista kontakteista on edelleen asiakkaana. Tarjoamalla hanhiruokareseptejä yrittäjät innostavat ja helpottavat kuluttajien hanhen käyttöä. Ravintoloille yrittäjät, joilla on aitoa innostusta yhteistyöhön, näkemystä ja kunnianhimoa ovat antoisa yhteistyökumppani. Tuotekehittely on vahvasti mukana. Suomessa kilpailua organisoi Maaja metsätaloustuottajain Keskus liitto (MTK). Pahin uhka ovat ketut.. Hanhifarmilla kaikki mahdollinen Laiduntavia hanhia vahtivat yötä päivää maremmano-abruzzese-rotua edustavat Ricco ja Martta. tuotekehittelyä tilalla on tehty koko ajan itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa. – Parasta oli, ettemme itse hakeneet kisaan, vaan meitä oli ehdotettu. ekologiSen tuotannon mukaisesti hanhifarmilla kaikki mahdollinen käytetään hyödyksi: kivipiira, sydän ja maksa käytetään pateeseen. Tilalla on jätevedenpuhdistamo ja jätteet hävitetään omassa polttolaitteessa. Tilalla teurastetaan vuosittain 5 000– 6 000 hanhea. käytetään hyödyksi. 28.6.2019 23 Se oli tunnustus ja palkinto työstä, vaikka voittoa ei tullutkaan, kuvailevat Mikkelin Anttolassa Hauhalan hanhifarmia pyörittävät Virpi ja Antti Rantalainen taannoista ehdokkuuttaan pohjoismaisen ruokapalkinnon saajaksi. Kaiken tämän rinnalla huolehditaan kiinteistöistä ja laitteista, sekä koko tilasta, joka on ollut Rantalaisen suvun hallussa 1870-luvulta lähtien. Hanhifarmilla tapahtuu koko tuotantoketju hanhiemoista munien haudontaan, poikasten kasvatukseen, teurastukseen ja lihanleikkuuseen. Emohanhia on lähes 400. Yrittäjä näkee, että tilan menestymisen kannalta markkinoinnin pitäminen omissa käsissä on ehdotonta. – Keittiömestareiden kanssa puhutaan itse tuotteesta ja mausta, kauppa on kiinnostunut ensisijaisesti hinnasta, Rantalainen vertaa. iSlannin matka oli irtiotto arjesta, vuonna 1997 perustetusta Hauhalan hanhifarmista, joka on ainoa päätoiminen hanhifarmi Suomessa. Rantalainen kuvailee sen olevan välillä aikamoista taiteilua; kun koipi on vahvasti muodissa, rintapalan menekin varmistaminen vaatii enemmän työtä. Virpi Rantalainen muistaa muutaman vuoden takaisen urakan, kun he Antin kanssa halusivat hioa kokonaisen hanhen paisto-ohjeen täydelliseksi. Tuotekehittelyyn näillä ”teurastamoviikoilla” on ollut suuri merkitys. – Tuotamme lähiruokaa koko Suomeen, Rantalainen nauraa. Se tuntuu hienolta, Virpi Rantalainen kertoo. – Milloinkohan myymäläpäällikkö tulee tekemään meille esittelyvideota, hän pohtii ja kuulostaa siltä, että kiireestä huolimatta vierailulle raivataan kalenterista aikaa mielellään. Ravintolakeittiöistä viedään mielellään asiakkaan eteen annos linnusta, joka on kuoriutumisensa jälkeen kävellyt joka paikkaan vailla stressaavia kuljetustilanteita ja joka on viettänyt elämänsä lajille tyypillisesti ulkona laumassa ravintoa nokkien. – Prosessin aikana söimme niin monta kokonaista hanhea, että sen jälkeen piti pitää vuoden tauko, hän nauraa. Keittiömestareita on ollut jopa tilan teurastamossa töissä syksyisin sesonkityövoimana. – Kun tehdään kolme kuukautta töitä rinta rinnan, siinä ehtii vaihtaa ajatuksia ja ideoita sekä toteuttaa tuotekehitysprojekteja, Rantalaiset kertovat. markkinointi vaatii aktiivista otetta. Virpi Rantalainen kehuu kyläkaupan Facebook-sivuja, joissa kauppias on aloittanut lähituottajien esittelyn. kun Virpi Rantalainen vuonna 1997 yrittäjäkurssilla hioi hanhifarmin liiketaloussuunnitelmaa, visiona oli vapaana liikkuvat hanhet ja tuotteiden myynti suoraan ravintolakeittiöihin. Pateet valmistetaan tilalla itse
Näytettiinkö miehelle jo ovea luottamustoimista. Näkivät kyllä, miten toinen yrittää parhaansa. Kotikaupungissaan Juhani Seppälä ei ollut kuin kuka tahansa vararikon tehnyt yrittäjä. Maanantai kun oli, illalla kokoontui kaupunginhallitus. Kokemäellä, reilun 7 000 asukkaan maaseutukaupungissa ja koko seutukunnalla, Satakunnan Painotuote Oy:n ja kolmen lehden kaatuminen oli iso uutinen. TeksTi ja kuva: anne Hievanen. Juttu tehtiin ja sovittiin näytettäväksi Lounais-Suomen tv-uutisissa, mutta elämältä maistuva tarina ylsi myös Ylen iltakuuden tv-uutisiin valtakunnan verkkoon. – Virheitä tuli tehtyä. Päivät kirjapainossa alkoivat kukonlaulun aikaan, sopivissa väleissä yrittäjä sukkuloi kolmen lehden toimituksissa ja iltaisin hänet nähtiin hoitamassa kotikaupungin asioita. Siellä puheenjohtaja teki tiliä konkursseistaan. Pahin virhe on käpertyä itsesääliin ja häpeään. Kaduilla kuiskuteltiin, mutta mies päätti jatkaa elämistään. Tämän kevään maaliskuussa, jolloin vuoden 2018 valtakunnalliset konkurssiuutiset julkistettiin, Seppälästä tuli koko maan julkkis. – Yli sataan puheluun vastasin sen päivän aikana ja tuon päälle tuli kaksi haastattelua radioon ja yksi televisioon. Kitkaa ei tullut minkään ryhmän kanssa, Seppälä sanoo. Hän toimi toista kautta kaupunginhallituksen keskustalaisena puheenjohtajana ja nautti laajaa luottamusta. Toinen käry sai miehen heräämään. Ilmaisu on voimakas, mutta Juhani Seppälä vakuuttaa joka sanan olevan totta. Sen, että kaikki toiminta lähtee taloudesta. Suomen Yrittäjät toivoivat uutisen kylkeen tarinaa konkurssista selvinneestä yrittäjästä ja päätyivät Juhani Seppälään, joka selätti konkurssit viidessä vuodessa ja uhkuu uutta elämän tarmoa. Radio toisti konkurssiuutista ja yrittäjän puhelin soi taukoamatta. Käryt olivat lieviä, ja yrittäjän autoon oli asennettu alkolukko. Miehen ura lähti lentoon jo ensimmäisissä kunnallisvaaleissa, joissa ehdokkaana ollut meni kirkkaasti läpi ja tuli valituksi kaupunginhallitukseen. – Suomessa ja Satakunnassa sitä on vain totuttu pitämään kuolemaa pahempana asiana. – Katso totuutta silmiin ja toimi ajoissa, neuvoo Seppälä muita yrittäjiä. ViidEssä vuodessa yrittäjä sai kaikki sitoumuksensa maksuun, ja hymy on palannut miehen kasvoille. mitä miEs oppi konkurssista. Konkurssien rypäs kosketti monia, ja yrittäjälle itselleen se tiesi vuosikymmenien mittaisen elämäntyön palamista poroksi. Meneillään oleva kausi on Seppälän neljäs, joista kolmella hän on johtanut puhetta kaupunginhallituksessa. Kirjapainoyrittäjä ja lehdenjulkaisija Kokemäeltä kiikutti vuonna 2014 käräjäoikeuteen neljä konkurssihakemusta. – Onko tämä sen väärtti. Yksi hakemuksista koski kirjapainoa, muut kolmea lehteä. Mies, joka selvisi vararikosta hengissä. Konkurssipäivä oli oma episodinsa. Velat olivat siedettävät, koti säilyi ja lainat saatiin sovittua pankin kanssa. – Jos en kestä helvettiä kuin alkoholin kanssa, se ei ole järkevää. Viikonloppuisin tuli juotua, ja aamulla lähdin liian aikaisin liikkeelle. Kaikki yhtenä ja samana päivänä. ilmisElVää oli, että Seppälästä tuli kotikaupungin ja koko Satakunnan julkkis 2014. Uusi saman alan työpaikka löytyi naapurikunnasta parissa päivässä, ja elämä haki reittiä uuteen uomaansa. Pohjanmaalla vielä pahempana. Perhe, ystävät ja muut lähellä olevat tukivat yrittäjää parhaansa mukaan. 24 28.6.2019 – Elämä velkojen kanssa on helvettiä. Kaupunginhallitus ja -valtuusto käsittelivät tapaukset ja totesivat, ettei aihetta puuttumiseen ole. – Ei näytetty. Kun yrittäjän omat firmat vetelivät viimeisiään 2013–14, samaan aikaan sakkasi myös Kokemäen talous. Jussille ei näytetty ulko-ovea Elämä Konkurssi on suomalaiselle kuolemaa pahempi asia, tietää Juhani Seppälä. kysyi mies itseltään. – Olen sama Juhani kun ennenkin, enkä lähde kotikulmilta mihinkään, vaikka moni muu on kyllä häipynyt. KonKurssit eivät vieneet miehen luottamusta, eivätkä kaksi rattikäryäkään, joihin talousvaikeuksissa ollut ajautui konkurssia edeltäneiden vuosien aikana. – Koeta jaksaa, totesivat hallituksen jäsenet ja taputtivat miestä olalle. Konkurssi on Seppälän sanavarastossa nykyisin yksi vaihe yrityksen kierrossa, ei sen enempää. Kevään keskustaristeilyllä moni bongasi kokemäkeläisen tv-julkkiksen, kiitteli miestä hyvästä uutisesta ja kertoi, miten heillä on velkojen maksu vielä vaiheessa. HElpolla mies ei päästänyt itseään
28.6.2019 25 Suomessa ja Satakunnassa konkurssia on totuttu pitämään kuolemaa pahempana asiana. Media nosti Juhani Seppälän konkurssista selviämisen keväällä valtakunnalliseksi malliesimerkiksi. Velat on maksettu, töitä riittää ja elämä hymyilee.
26 28.6.2019 Selfieiden ja kännykkäkameroiden aikakaudella on vai kea sanoa, kuka olisi kuvatuin suomalainen. Apuna olivat lehtijutut ja niiden valokuvat.. Kekkonen sai olla kameroiden edessä edustusroolissa ja viran puolesta, mutta kun viralliset osuudet olivat päättyneet, saattoi Kekkonen seurueineen lähteä metsästämään, kalastamaan tai saunomaan. Urho KeKKonen muistetaan etenkin pitkästä ja värikkäästä presidenttikaudestaan. Samalle Käsivarren Lapin Somaslompolon pilkkireissulle 19.4.1970 saapui myös omalla helikopterikyydillään Ruotsin kruununprinssi, 1973 kuninkaaksi kruunattu Kaarle Kustaa. Kamerat seurasivat perässä, välillä saunaan asti. Presidentin hiihtokilometrit ja kalanvonkaleet uutisoitiin tuon tuosta, ja kuvat Kekkosesta komeiden kalansaaliiden kanssa tai hiihtoletkan kärjessä värittivät kerrontaa. Presidentti Urho Kekkonen sai pönkitettyä johtajakuvaansa erilaisilla tempauksilla ja urheilullisilla harrastuksilla. Jos presidentin suhteen voi käyttää sanaa vapaa-aika. Menneinä vuosikymmeninä Suomen kuvatuin henkilö oli mitä luultavimmin tasavallan presidentti Urho Kekkonen (1900–1986). Vuosina 1956–82 valtionpäämiehenä toiminut Kekkonen tuli suomalaisille tunnetuksi pitkäaikaisena pääministerinä useaan otteeseen vuosien 1950 ja 1956 välillä sekä jo 1930-luvulla äärioikeistoa suitsineena oikeusja sisäministerinä. Katse Kekkoseen! -lehtikuvanäyttely on esillä Tamminiemessä 27.12.2020 saakka. Näyttelyyn on koottu lehtikuvia Kekkosen pääministerija presidenttikausilta 1950-luvun alusta vuoteen 1980 asti. Harrastukset olivatkin koko kansan presidentille sopivia. TeksTi: Lauri HeikkiLä Kuvien Kekkonen Kulttuuri Presidentti Kekkonen pilkki ja rajamies tähysti saalista jään läpi. Urho Kekkosen museossa, tämän virka-asuntonakin toimineessa Tamminiemessä Helsingissä on nähtävissä lehtikuvia Kekkosen uran varrelta tämän vapaa-ajan aktiviteeteista
Lehtikuvat ovat Museoviraston Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n kokoelmista sekä akateemikko, lehtikuvaaja Caj Bremerin arkistosta. A. Tunnetuin on ehkä kuva Havaijilta, jossa Kekkonen ja ulkoministeri Ahti Karjalainen vastaanottavat Neuvostoliiton nootin vuonna 1961, niin sanotun noottikriisin kynnyksellä. Jos kamerat suljettiinkin, olivat turvallisuusammattilaiset valppaina.. Näyttelyn lehtikuvaajat ovat Jorma Blomqvist, Caj Bremer, Toivo Grönroos, Kai Hagström, Helge Heinonen, V. Hän otti lukuisia klassikoiksi muodostuneita kuvia presidentistä. Lehtikuvien lisäksi näyttelyssä on esillä Kekkoselle kuuluneita esineitä kansallismuseon kokoelmista. Vapaja viehelaatikko ovat näytillä samassa vitriinissä Kekkosen lenkkeilyvaatteiden ja talvitakin kanssa. Kultala tunnetaan Kekkosen ”hovikuvaajana”. KeKKonen oli itsekin aktiivinen ja tavoitteellinen kuvan luomisessa itsestään. Hieta nen, Kari Laakso, Hannu Lindroos, Tapio Maikkola, Stina Mäen pää, A. Lähteenä on käytetty näyttelyn ja Suomen kansallismuseon tietoja. Kenties tällaiseen henkilökuvaan perustui Kekkosen kansan suosio. Saarinen, Eljas Sallmén, Kari Santala, Matti Ta pola, Christian Westerback, Mauri Vuorinen ja Pentti Vänskä. K. Presidenttiä ei juuri jätetty ilman valvontaa. – Kekkosella oli ”terve tarve näkyä ja kuulua kansalle”, kirjoittaa lehtikuvaaja Kalle Kultala (1924–1991) näyttelyn esittelytekstin mukaan. Katse Kekkoseen! Lehtikuvia -näyttely 30.5.2019–27.12.2020 Urho Kekkosen museossa Tamminiemessä. 28.6.2019 27 Kekkosella oli ”terve tarve näkyä ja kuulua kansalle”. Presidentti Urho Kekkonen vierailee kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisoissa Tankavaarassa sunnuntaina 24.7.1977. Rissanen, U. Kekkonen näyttäytyy kuvissa myös Suomen ja Neuvostoliiton hyvien suhteiden takaajana; metsästysja kalastusreissut neuvostojohtajien kanssa kuvattiin tarkasti kummankin valtion puolella. Pietinen, Jussi Pohjakallio, Esa Pyysalo, Heikki Y. Lehtikuvat arkisista aamulenkeistä viereiseen Seurasaareen, kuuluisasta palmuun kiipeämisestä ja Neuvostoliiton johtaja Nikita Hhruštšovin isännöimällä matkalla kaadetusta hirvestä luovat kuvaa aktiivisesta ja pystyvästä presidentistä. Kullankaivaja Niilo Raumala tupakalla presidentin vieressä. Näyttelyssä on esillä kuvia Kekkosen tempauksista ympäri Suomen ja maailman melkein kolmenkymmenen vuoden ajalta. Kekkonen otti asiakseen järjestää ”kuvaajille kuvattavaa ja kansalle katsottavaa”
Apollon tietäjä ehdottaa toimivaksi todetulle itseironiselle linjalle jatkoa sloganilla ”Paras ja ainoa”. Väyrynen ohjasi Manu ja Minä -näytelmän ja näytteli pääroolissa itseään. Seuraavana vuonna ei jääty huonommaksi. Jos nämä näytteet eivät riitä, ei kun kirja esiin. Vuonna 2016 siellä esitettiin Urho ja hänen kisällinsä. Joka tapauksessa Pursiainen tylyttää lähes kaikkea liikkuvaa. Se on lähes kaikkien niiden asioiden kannalla, jotka tekevät Suomesta paskan maan. Vastaavalle on pyhitetty kokonainen kappale. Ainakin tähän tulokseen tulisi, jos uskoisi ekonomisti Heikki Pursiaisen jo pari vuotta sitten kirjoittamaa teosta, joka kantaa mielikuvituksellisesti nimeä Paska Suomi. Apollon tietäjä tuli juhannuksena kuunnelleeksi opusta matkalla Lapista, koska toinen koko autoseurueelle kelvannut kirja olisi ollut metallimuusikko Alexi Laihon elämäkerta. Eräs viime vuosina otsikoissa viihtynyt teatteri on ollut Kemin maassa sijaitseva Pohjanrannan kesäteatteri. Pursiaisen mukaan keskusta-aate perustuu kasaan valheita, koska puolue haluaa pitää koko maan asuttuna ja suomalaisen ruoantuotannon pyörimässä. – Kepu on väärässä niin kuin näkymättömään auringon taka na odottavaan lentävään lautaseen uskovat lahkolaiset ovat väärässä. Suomi, pask* maa TeksTi: Henna Lammi, Pekka PoHjoLainen. Ohjelmistossa näyttää olevan Mielensäpahoittaja ja poika. Apollon Tietäjät 28 28.6.2019 Suomi on paska maa. Se kantaa nimeä Keskusta ja Suomen tuhoaminen. Ääniä ropisi Uudeltamaalta viisinumeroinen määrä. Väyrystä ei nyt lavalla nähdä, vaikka Apollon tietäjän mielestä Väyrysellä riittäisi kyllä näyttöjä tähänkin päärooliin. Herran keskustaviha meni niin överiksi, että se kääntyi oikein viihdyttäväksi. Näytelmän ohjasi ja kirjoitti Paavo Väyrynen – ja Urho Kekkosta näytteli kukapa muukaan kuin Väyrynen itse. itSeironian vaikean taiteenlajin suvereenisti hallitseva puolustusministeri Antti Kaikkonen kampanjoi eduskuntavaaleissa sloganilla ”Ei huono” – ja hyvällä menestyksellä. Mutta mistä Antille uusi iskulause keskustan puheenjohtajakisaan. Tai: – Keskusta, joka on entisaikojen yhteiskunnallisen luokkatai ryhmäjaon elävä fossiili, on onnistunut selviämään kehittämällä itsestään miedon kultin. Vaikka tokihan niitä muitakin ehdokkaita tulee, siinä vanhenee hyvästä iskulauseesta ainakin puolet. Entäpä sitten tänä vuonna. Suomi on myös kesäteattereiden luvattu maa. Ja vielä: – Keskusta on suomalaista poliittista järjestelmää vaivaava krooninen tauti
Myös parlamentaarisesti tapahtui sukupolven vaihdos: ryhmässä ei ole enää ketään, joka olisi is tunut edustajana 1980luvulla. Ryhmä mullistui huhtikuun vaaleissa. ensimmäiset kokemukset edus kuntaryhmästä ovat erittäin hyviä. Naisia soisi olevan enemmän, mutta naissenaattorit ovat sitäkin näkyvämpiä ja vahvempia. Ryhmässä on kaikenlaista monipuoli suutta: On 30–68vuotiaita ja eri amma tin edustajia. Toisaalta myös kansanedustajien on uskallettava puolustaa työpaikkaansa. Tietokoneita pitää uusia ja joskus jopa mennä taksillakin. Meitä on vain 31 henkilöä, joka on 18 vähemmän kuin viime vaalikaudella. Kansanedustajien on näytettävä esimerkkiä Antti Kurvinen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Ryhmä nuorentui voimakkaasti. Viime vaali kauden farssit valiokunnissa eivät saa toistua. Ollaan enemmän kallellaan vasemmalle tai oikealle, arvokysymyksissä vähän li beraalimpaa ja perinteisempää. KesKustan käsissä on myös parlamentarismin uudis taminen ja puolustaminen. Vilppi ja humalaiset toilailut pitää kitkeä. Uusi ryhmä on myös hyvin kes kusteleva. Somettami sesta pitää tehdä ammattimaisempaa. Toivon, että edustajat kiertäisivät myös muilla alueilla kuin omassa vaalipiirissään. Jokainen kansanedustaja pääsi varsinaiseksi neuvottelijaksi. Kansanedustajalle kuu luu asiallinen palkka vaativasta työstä. Lähes 40 vuoden tauon jälkeen eduskunnan varsinainen puhemies – Matti Vanhanen – on meiltä. Suurin muutos on radikaalisti pienempi koko. Keskustan uuden nousun kärkijoukko on edus kuntaryhmä. Tuoreita ”takarivin taaveja” ei jännitä puhua. Jokaisen kansanedustajan pitää käyttäytyä niin, että uskottavuus säilyy. Eduskunnan arvovalta kansan silmissä on rapau tunut. Myös niin sanot tu parlamentaarinen ikä laski, sillä läpi tuli kahdeksan ensikertalaista. Erityisesti edustajien on näyttävä ja kierrettävä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Kokeneella ja arvostetulla Vanhasella on hyvät edellytykset palauttaa luottamus. Jokai nen pääsi omin käsin sitoutumaan punamullan ratkaisuihin. Keskustan ryhmä on ilmeisesti keski iältään toiseksi nuorin. On virkistävää kuulla välillä toisen maakunnan ihmistä kuin samo ja naamoja. Suurten ikäluokkien edustajat poistuivat huhtikuun vaaleissa eduskuntaryhmästä. Keskustasta tulee vastustajiemme toivoma pien puolue, jos alamme pitää aatteellisia noitavainoja. Keskusta voi menestyä vain laajana ja moniäänisenä kansanliikkeenä. Ryhmältä tarvitaan uutta otetta. Tuoreena ryhmyrinä olen ollut havaitsevinani kokeneiden kansanedustajien puhkeamisen uuteen intoon. Jalanjäljet takana ovat isoja ja polkua pitää jatkaa. Eduskuntatyö vaatii uudistamista muun muassa digitalisaation ja asioiden määrän takia. Näin pitääkin olla. Eduskunnan keskusteluissa on oltava aktiivisempia. 28.6.2019 29 Puheenvuoro KesäKuun alussa tulin valituksi keskustan edus kuntaryhmän puheenjohtajaksi. Mukana on 11 edustajaa, jotka ovat syntyneet 1980luvulla. Tehtävä on äärim mäisen vaativa. Hallitusneuvotteluissa ryhmän koko oli kuin onni onnettomuudes sa. Iso muutos on sukupolvenvaihdoksen tapahtu minen. edusKuntaryhmä ei ole mielipiteiltään ja paino tuksiltaan monoliitti
Vaalirahoitus koostuu omista varois ta, oman tai tukiyhdistyksen lai noista, yksityisten ja yritysten tuesta ja puo lueyhdistysten rahoituksesta. Viime viikolla jätetyt vaali rahoitus ilmoi tukset ovat nähtävissä kokonai suudessaan Valtiontalouden tarkastus viraston nettisivuilla. Keskustalaisten keskiarvoa lähim pänä ovat Mikko Kinnunen Oulun vaali piiristä (52 639) ja Hilkka Kemppi Hämeestä (52 822). Kalliimmassa päässä Huttuselle yksi ääni maksoi 19,62 euroa ja Kurviselle 16,78 euroa. Vähimmällä rahallisella satsauk sella pääsi vielä hetken keskustaa luotsaava Juha Sipilä, 2,74 eurolla Oulun vaalipii rissä. Yhteensä edustajaksi nousseilla keskustalaisilla oli rahoitus ta reilu 1,6 miljoonaa euroa. TeksTi: Lauri HeikkiLä Rahaa paloi vaaleissa KesKustan Kansanedustajien euromääräinen Vaalirahoitus, äänimäärä (suluissa) ja äänelle lasKettu KesKihinta Hämeen vaalipiiri Hilkka Kemppi 52 822 € (3 600) 14,67 €/ääni Kaakkois-Suomen vaalipiiri Hanna Kosonen 25 036 € (5 583) 4,48 €/ääni Jari Leppä 35 380 € (7 458) 4,74 €/ääni Ari Torniainen 30 281 € (4 441) 6,82 €/ääni Keski-Suomen vaalipiiri Petri Honkonen 48 841 € (4 639) 10,53 €/ääni Anne Kalmari 34 627 € (8 192) 4,23 €/ääni Joonas Könttä 26 462 € (3 303) 8,01 €/ääni Lapin vaalipiiri Katri Kulmuni 60 205 € (8 423) 7,15 €/ääni Mikko Kärnä 67 977 € (6 480) 10,49 €/ääni Markus Lohi 53 348 € (4 969) 10,74 €/ääni Oulun vaalipiiri Pekka Aittakumpu 37 332 € (4 469) 8,35 €/ääni Mikko Kinnunen 52 639 € (6 132) 8,58 €/ääni Hanna-Leena Mattila 39 995 € (5 726) 6,98 €/ääni Juha Pylväs 67 209 € (6 100) 11,02 €/ääni Antti Rantakangas 50 997 € (4 478) 11,39 €/ääni Juha Sipilä 45 889 € (16 688) 2,74 €/ääni Pirkanmaan vaalipiiri Arto Pirttilahti 40 923 € (5 506) 7,43 €/ääni Jouni Ovaska 26 917 € (5 360) 5,02 €/ääni Satakunnan vaalipiiri Eeva Kalli 54 298 € (6 717) 8,08 €/ääni Savo-Karjalan vaalipiiri Hannakaisa Heikkinen 48 870 € (8 986) 5,44 €/ääni Hannu Hoskonen 63 721 € (4 832) 13,19 €/ääni Hanna Huttunen 81 665 € (4 162) 19,62 €/ääni Anu Vehviläinen 68 510 € (5 504) 12,45 €/ääni Uudenmaan vaalipiiri Antti Kaikkonen 50 713 € (10 757) 4,71 €/ääni Matti Vanhanen 26 777 € (5 276) 5,08 €/ääni Vaasan vaalipiiri Pasi Kivisaari 66 910 € (6 594) 10,15 €/ääni Antti Kurvinen 91 603 € (5 459) 16,78 €/ääni Mika Lintilä 58 570 € (6 005) 9,75 €/ääni Mikko Savola 65 635 € (5 713) 11,49 €/ääni Varsinais-Suomen vaalipiiri Esko Kiviranta 77 508 € (3 828) 20,25 €/ääni Annika Saarikko 75 870 € (9 390) 8,08 €/ääni Vaalirahoitus Pix ab ay. Viidennelle kaudelle edus kuntaan valitun varsinaissuomalaisen yksi ääni maksoi 20 euroa ja 25 senttiä. Suurimman summan käytti eduskun taryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen Vaasan vaalipiiristä, 91 603 euroa. Huomattavia euromääriä käytti vät Kurvisen lisäksi uusi kansanedus taja Hanna Huttunen SavoKar jalasta (81 665) ja molemmat VarsinaisSuo men vaalipiirin edustajat Esko Kiviranta (77 508) ja Annika Saarikko (75 870). Yhdelle äänelle kertyi eniten hintaa Ki virannalla. Kivi rannan ja Huttusen kampanjat koostuivat pitkälti omista varoista, Saa rikko ei laittanut omaa rahaa vaaleihin lainkaan. Kohtuullisen pienillä budjeteilla läpi menivät Joonas Könttä KeskiSuo mesta (26 462), eduskunnan puhemies Matti Vanhanen Uudeltamaalta (26 777) ja Jouni Ovaska Pirkanmaalta (26 917). Näiden suhde vaihtelee kovastikin. Kososen vaa libudjetti oli 25 036 euroa. Pienimmällä euromäärällä läpi pääsi elokuussa vuoden mittaiseen ministeri pestiin nouseva Hanna Kosonen Kaak koisSuomen vaalipiiristä. Keskimäärin yksi keskustan kansan edustajalle annettu ääni oli 9,30 euron hintainen. Halvimpaan päähän Sipilän kanssa pääsivät Anne Kalmari (4,23), Kosonen (4,48) Antti Kaikkonen (4,71) ja Jari Leppä (4,74). 30 28.6.2019 KesKustan kansanedustajaksi valitut käyttivät kevään vaaleissa keskimää rin 52 500 euroa. Keskustajohtaja käytti vaaleihin 45 889 euroa
Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla. Haukkuja tulee ja sitten välillä kehuja. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Lieksassa vuonna 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordicin bioöljytehdas käyttää raaka-ainee naan biorankaa, haketta ja sahanpurua. meidäN joukkoa yhdistää keskustalaisuus. Kaidin lopputuotteesta bioetanolin osuus on 25 ja biodieselin 75 prosenttia. Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchipsin etanolilaitosta. Keskustalaisuus on maalaisliiton ajan tavoin juurevaa aatteellisuutta, josta pidetään tai sitten ei. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Meitä on eri ammattialoilta olevia kansalaisia. Maisemassa on joukoittain rapistuvia tai jo autioi tuneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja. Meillä on mukavaa keskustalaisessa puoluetyössä. EU on etanolin tuottajista vasta kolmantena. Kertaluokkaa suurempi on Kemiin suunniteltu Kaidin biopolttonesteen laitos. Tuorein, Krimin kriisi lamaannutti maa talout tamme tavalla mihin emme osanneet etukäteen varautua. Raaka-aineen viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee. Nyt kannattaisi jättää ruikutus vähemmälle ja ryhtyä töihin kannatuksen nostamiseksi. lyhyeN kierron lehtipuiden viljely tuo raakaainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi. Hyvin monet ovat meistä tulleet Helsinkiin maaseudulta työn ja opiskelujen perässä. Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin Peräpohjolan koeasemalla 1973. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon. Veli Pohjonen agronomi, maatalousja metsätieteiden tohtori Kuusamo Riutuva maataloutemme tulisi elvyttää suomeNmaa toi näyttävästi esille keskustan kannatuksen Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla (Suomenmaa 7.6.19). Energiaviljelyn tutkimus on jo antanut viitteen siitä, että bio ranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä. Kouvolaan suunniteltu, oljen sopimustuotantoon perustuva etanolilaitos oli vähällä toteutua. Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Emme todellakaan kärsi siitä, ettei keskustan kannatus ole suurta Helsingissä. Seuraavaksi tutkimus kävi läpi kaikki biomassakasvit, mistä autojen alkoholia voi tislata. Monella meistä on toinen kotipaikka omalla lähtöseudulla pitkin upeaa Suomenmaata. Inkeri Räisänen Keskustaseura -48 ry Helsinki Meillä Helsingin keskustalaisilla on mukavaa. Tehtaat takasivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet. Olemme Helsingin keskustalaisia. Helsingissä puolueen järjestötyö on avainasemassa kannatuksen nousuun. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Mielipiteet NeljäNNesvuosisadaN aikana maataloutemme on riutunut. Puoluepolitiikassa tässä ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. 28.6.2019 31 Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. riutuva maataloutemme tulisi elvyttää. Nyt viljeltyä biomassaa tarvitaan ilmastolle ystävällisen biopolttonesteen laitoksiin. Kanssaihmisten kanssa toimiminen paikallisosastossa keskustan eteenpäin viemiseksi Helsingissä on mielekästä ja innostavaa. Emme pysty kriisin päättymistä ennakoimaan. Alkusysäys tuli öljy kriiseistä. Moni on meistä perustanut perheen ja jäänyt tänne kivi erämaahan, mutta emme ole unohtaneet lähtökuoppiamme. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014. Kaskiajasta alkanut peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmi taloudeksi. Meidän paikallisyhdistys on kokoontunut esimerkiksi Cafe Esplanadissa parhaimpaan ruuhka-aikaan ja olemme lähteneet siitä sitten Suomenlinnaan pohjustamaan vaalimittelöitä ja muuta käytännön järjestötoimintaa. Maailman bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Parhaiten kasvoi siperialaisperäinen vesi paju. Vahvin alkutuottajamaa on USA maissilla. Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä. Kakkonen on Brasilia sokeriruo’olla. Se elvyttäisi maatalouttamme. 2020luvun vaihtoehdot ovat energiassa, ympäris tössä ja ilmastossa. 1860-luvun nälkä vuosien jälkeen karjatalous eteni Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Se käyttää raaka-aineenaan paitsi energiapuuta myös metsäteollisuuden sivuvirtoja. Sen huomaa etenkin kun matkaa Itäja Pohjois-Suomen karjatalouden alueil la. Biomassan tuottoa vertailtiin lyhytkiertoviljelyn puulajeilla paju, harmaaleppä ja hybridi haa pa. eNergiaviljely etenee maailmalla. Työtä tehdään nimenomaan paikallisosastoissa eikä Apollonkadulla. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta. Muutos alkoi 150 vuotta sitten
Lähtö Ma rolankadun turistipysäkiltä Lahdesta klo 13. menn. 0400 864 604) tai Sirpalle (puh. mennessä Laurille (lauri.palmunen@gmail.com, puh. Avoin na varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoina kannattaa soit taa etukäteen. Aloitetaan klo 11 ilmoittau tumisella ja tikkakisalla. 050 581 5358 tai email: piiauotinen@yahoo.com.. Paluu seuraavana päi vänä klo 7.35. Paikalla kuntavaltuutettuja sekä tiede ja kulttuuriministeri Annika Saa rikko klo 11–12. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta. Laiva on Viking Amorella, lähtö sa tamasta klo 8.45. Oli ilahduttavaa seurata tänä juhannuk sena sosiaalista mediaa, kun se oikein pur susi luonnosta nauttivien ihmisten kuvia. Maksu matkasta 6.9. Ohjelmassa mm. Piiritoimisto on suljettuna henkilös tön lomien johdosta 24.6.–16.8. Laitilaan Palmusen tilalle (Potiveräjäntie 3, Laitila). klo 9–14 Yläneen torilla. Ylimääräisessä puoluekokouksessa edustusoikeus on niillä yhdistysten valitsemilla puolue kokousedustajilla, jotka valittiin kevään 2018 vuosikokouksissa eli ennen Sot kamon kokousta ellei yhdistys ole tä män jälkeen valinnut kokousedustajia uudestaan. Piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483, Keskustanaisten Päijät Hämeen piirin tmj Jaana Niemi 040 418 1150 ja Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä 050 303 6493. Osallistumismaksu 20 € peritään paikan päällä. Välillä tuntuu, että ihan yksinkertaisim matkin luontoon liittyvät asiat saa vääntää rautalangasta, jopa hallitus neuvotteluissa. Keskustaveteraanit. 040 736 3290, markku.lep palahti@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää puh. retken Koirakiven kesäteat teriin Mäntyharjulle katsomaan mu siikkinäytelmää ”Kaksi kitaraa – Topi Sorsakosken tie Ähtäristä tähtiin”. Näy telmässä soi taiteilijan ja Agentsyhty een musiikki. Piiri järjestää bussikuljetuksen Kou volassa 7.9. MeidäN keskustalaisten tulee kantaa vastuu siitä, että realistisen luontosuhteen muo dostaminen on mahdollista myös tulevai suudessa. Lisätietoja Petri Nyström 050 545 0779. Vaalitaan sitä nyt lomakaudella. Oikein lämmintä ja rentouttavaa kesää kai kille! Voit ottaa yhteyttä kesällä järjes tötyöntekijä Petri Nyströmiin turku@ keskusta.fi puh. fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mäkelä puh. Tarjoilua. Voit tarkistaa edustusoike utesi Petri Nyströmiltä. Ahkerinkin ulkomaanmatkaaja pakkaa matkalaukkuunsa rantasandaalien ja passin sijaan sääskimyrkyn sekä uimapuvun. Kouluissa ja perheissä ei välttämättä läh detä enää lähimetsään retkelle, kalalle tai marjastamaan. 050 545 0779 tai piirin puheenjohtaja Satu Simeliukseen puh. Lahti. Hinnat: 1hlö Ahytti 33€/ hlö, 2hlö Ahytti 28€, 1hlö Bhytti 30€, 2hlö Bhytti 26,50€, 1hlö pikkuB 28€. Meidän tulee kannustaa ihmisiä menemään metsään, kutsua väkeä mökil le ja kalalle sekä viedä ihmiset nauttimaan oman paikkakunnan kauneimmista luonto kohteista. Myös mahdolli sissa yhdistysten organisaatiomuutok sista johtuvissa edustajamuutoksissa pyydämme olemaan yhteydessä ennen puoluekokousta. Toivotamme kaikki tervetulleiksi viettämään yh teistä kesäpäivää ke 17.7. krs. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, Keskustanuorten tmj Lin da Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Tu run Keskustan järjestötyöntekijä Petri Nyström 050 545 0779, Keskustanaisten pj Ilona Koivunalho 050 353 2236. Samalla vietetään koko perheen kesäistä rantapäivää. Päijät-Häme Piiritoimisto: Käyntiosoite Hämeen katu 9 A 5. Kesäteatteriin! Lahden kj järjes tää 14.7. Realistisen luontosuhteen muodostumi sesta on tullut nykypäivänä haastavampaa kuin ennen, sillä sitä ei välttämättä tule niin sanotusti verenperintönä. Luontosuhteen juhla Puheenvuoro Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henki löilmoitukset vuoden 2019 henkilö valinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, kiitos. Si sältää buffetlounaan ruokajuomineen, pullakahvit sekä omaa ja laivan ohjel maa. 0440 622 266). Juhannus onkin, ainakin minulle, keski kesän ja Johannes Kastajan juhlan lisäksi juhla suomalaisten suhteesta upeaan luon toomme. Keskustassa tapahtuu 32 28.6.2019 Huoli suomalaisten luonnosta vieraantumi sesta on vaivannut monia keskustalaisia. 0400 864 604 lauri.palmunen@ gmail.com) tai Sirpalle (puh. Pöytyä/Yläne. Pöytyä/Yläne. Esitys alkaa klo 15 ja paluu Lah teen on n. Etelä-Häme Piiritoimisto: Piirin tmj Markku Leppä lahti puh. Piiritoimiston osoite: Rauhan katu 11, 13100 Hämeenlinna. Mukana ke Esko Kiviranta. Topia esittää Veikka Karja lainen ja rautalankameiningistä vastaa Kulman Kundit livebändi. NäiN keskikesää juhlittaessa ja heinäkuun helteillä moni hakeutuu kuitenkin mökkei lemään, retkeilemään tai puistoon koko perheen voimin. Yläneen Säpinöillä Kes kustan teltta la 29.6. Ilmoittautumiset 10.7. Keskustaveteraanit. Okramaatalousnäyttelyssä omalla osastolla D 166. 0440 622 266). Keskusta on mukana 3.–6.7. 040 356 5599. mennessä Sirpan tilille FI41 5316 0850 0055 78. Tiedustelut kj:n sihteeri Piia Uotinen puh. Arvontaa. Aiheena puoluekokous edustajien valinta. Toivotamme kaikki tervetulleeksi syysristeilylle ma 23.9. Vain kokemalla ja tekemällä jokainen meis tä voi muodostaa suhteen Suomen ainut laatuiseen luontoon. Piiri toimiston käynti/postiosoite Linnan katu 21 B 35, 20100 Turku. Matkan hinta 40€, sisältäen bussikyydin, teatterilipun ja väliaika tarjoilun. Oripää. Bussiin voi nousta myös esimerkiksi Heinolan Tähtihovin pysäkiltä. Sito vat ilmoittautumiset 6.9. 050 303 6493, hame@keskusta nuoret.fi. Ja ennen kaikkea kutsutaan muut kin nauttimaan! Reetta Junttila Keskustanuorten varapuheenjohtaja Pulahdetaan tuhansiin järviin, kalastetaan ja nautitaan luonnosta. Pulahdetaan tuhansiin järviin, kalastetaan ja nautitaan luonnosta kesäisen parfyymin suojista. pidettävään ylimääräiseen puoluekokoukseen. Meidän vastuulla on, että myös tulevai suudessa suomalainen voi nauttia vanhoista metsistä, mutta myös käyttää puusta jalos tettuja ekologisia tuotteita sekä syödä lähi vesistöstä pyydettyä kalaa. klo 18 Yläneen Valasrannan saunalla, Valas rannantie 363. Yläneen py:n ylimää räinen yleinen kokous ma 8.7. Lauril le (puh. Toiset nauttivat uiden ja saunoen, osa väker si kukkaseppeleitä ja osa kalasti. alustuksia, ruokailu noutopöy dästä, kahvit, arpajaiset ja musiik kia. klo 19
Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Matkan hinta ruokailuineen 95 €. Sen jännittävät ja mukaansatempaavat tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopun Pariisiin, ja se pohjautuu Victor Hugon romaaniin. Muista ilmoittaa mahd. klo 14–17 Ounasvaaran maisemissa (Lapin urheiluopisto), ravintola Leiripaikassa/Santasport. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta. Riistakatu 15 Iisalmi. Piiri. 044 312 2982. 044 7514 256, e-mail. Luvassa puhetta, makkaraa, kaffetta ja saunomista. Piiri esittää kaksi bussireittiä, joihin pyydämme sitovia ilmoittautumisia piiritoimistolle osoitteeseen: keski-suomi@ keskusta.fi. Lisäksi valitsemme kv-sihteerin liittokokouksien 2019–2021 välille. Lappi Piiri. Piiri pidättää oikeuden tehdä muutoksia reittiin ja/tai perua kuljetukset mikäli lähtijämäärä jää liian pieneksi. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. Tmj Aki Utter 040 581 7332, toimistosihteeri Tarja Sievi (06) 223 3300, Keskustanuorten tmj Kata Huhtakoski 045 878 6300 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Jaana Kyttä 040 172 5005. Esitys maksuton, pysäköintimaksu paikan päällä. Bussien noutoajat tarkentuvat kun saamme tarkempaa tietoa puoluekokouksen ohjelmasta ja sen aikataulusta. Oikein lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille! Nautitaan luonnosta ja yhteisöllisyydestä! Palaamme bussista paikan varanneille elokuun alussa. Lippuvaraukset Pilvi p. Mukaan voi lähteä kauempaakin! Tatun ja Patun Suomi 2019 -näytelmässä koomisenvakava kaksikko esittelee löydöksiään oudosta pohjolan maasta, jossa me kaikki asumme – eli Suomesta. 28.6.2019 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Sieravuorentie 117, Honkilahti. klo 13.30 Keskustan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Vähänkyrön Keskustanaiset. Reitti 2: Kyyjärvi Karstula Keuruu Jyväskylä (Keljo?) Muurame Jämsä Kuhmoinen VääksyKouvola. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Järjestämme kesäretken 3.–4.8. Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, kiitos. Uurainen. Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Hamina. Mukaan mahtuu 50 ensin maksanutta / ilmoittautunutta. Etelä-Savo Keskustan Etelä-Savon piiri. klo 16, os. Osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä. klo 14.30 Tampereelle musikaaliin Notre Damen kellonsoittaja. Pohjois-Karjala Piirin yhteystiedot: Tmj Antti Varis 040 511 6787 antti.varis@keskusta.fi. Käyntiosoite Keskuskatu 11 A 12, Seinäjoki. Makkaranpaisto alkaa klo 10 ja paistetaan 13–14 saakka, mehua tarjoilla myös. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@ keskusta.fi. ruokailun, esityksen ja väliaikakahvin. Kimppakyytiä tarjolla ylimääräiseen puoluekokoukseen Kouvolaan 7.9. fi. Lukemisiin! Pohjois-Savo Piirin yhteystiedot: Piirin tmj Kimmo Valta p. Pirkanmaan Vesaiset. 045-699 9196. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Paikalla puolueen vpj Hannakaisa Heikkinen ja ke Joonas Könttä. klo 14. Takamaantie 1036. Elokuinen Päijänne-risteily ”Naisten laiva” m/s Suomi-laivalla 9.8. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen p. MSL-Tampere järjestää pärekorinheittokisat Kaipion kesäpäivässä su 30.6. Peräpohjola Piirin yhteystiedot: Tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Haminan kj:n perinteinen kesä teatteri-ilta ke 3.7. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Pilvi Kärkelä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 589 5709, pilvi.karkela@gmail.com. Pyynikin kesäteatteriin! ”Tatun ja Patun Suomi 2019” 4.8. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Laukaa. Varaa lippusi Kati Kiljuselta kiljunen.kati@ gmail.com tai puh. www.keskusta. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. karkela@ gmail.com Satakunta Piiritoimisto: Piirin tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. luonnonkauniiseen Hämeeseen, yövymme Aulangolla. fb.com/perapohjola. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 515 6800, Keskustan tmj Minna Siira 050 388 0015, Antti Ollikainen 040 721 0311, Keskustanuorten tmj Marko Soini 045 205 0677 ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Ohjelmassa lisäksi arpajaiset. 040 559 8194. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi. 0405895709 tai pilvi. Avoinna klo 9–15. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 26.10. ruokarajoitus. p. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Kymenlaakso Piiritoimisto: Tmj Sami Porkka puh. Keskustan teltta la 29.6. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Voimme lähteä Keski-Suomesta kahdella bussilla, mikäli ne saadaan tarpeeksi täyteen, jottei piirille tule tappiota. 18 vuotta kestäneen työuran jälkeen. Nahkurinkuja 2, Ahlainen. Vietämme musiikkiteatteri-iltaa ti 30.7. Uuraisten viikon toripäivää vietetään la 27.7. Järjestämme SuomiAreenan jälkilöylyt ti 16.7. Keskustanuorten poliittiselle sihteerille Antti Grönlundille osoitteeseen: antti.gronlund@keskustanuoret.fi. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kokouksessa käsitellään myös Keskustanuorten koulutuspoliittinen linjapaperi sekä muut hallituksen esittämät asiat. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Liput 40 €/hlö sis. Ilmoittautua voit jo nyt Marja Nirkkoselle, puh. Piiritoimisto on suljettuna henkilöstön lomien johdosta 17.6.–2.8. Piiritoimisto on suljettu 20.6.–4.8. Lisätietoja Anne-Maria Perttula p. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Ollaan yhteydessä. Saunailta ihan kaikille. Hämeenkyrö. klo 17 alkaen Porissa Villa Etelärannassa, jonne viitoitus Metsähautausmaalta. Avoinna sopimuksen mukaan. pidettävään ylimääräiseen puoluekokoukseen. klo 9–13 Pikkukylien Pikkumarkkinoilla Suur-Miehikkälän seuratalolla (Soppikankaantie 30). Miehikkälä. Useita eri sarjoja ja kylien välinen haastekilpailu. klo 13 mennessä. Piiri järjestää tarvittaessa bussikuljetuksia Kouvolassa 7.9. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. fi/perapohjola. klo 13, entisen kansakoulun kenttä, os. Tierustelut ja ilimoottautumiset tutuun tapaan Merjalle: rintamaki.merja@gmail.com tai 0400 338 418 (mieluiten tekstari). Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. 044 369 9603. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksella, Savonniemenkatu 6. mennessä Tarjalta, tarja.kiviniemi@keskusta.fi tai puh. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. 040 721 0636. Teatterimatka la 12.10. Jos haluat retken ohjelman sähköpostiin laita pyyntö: rintamaki.merja@gmail.com. Perinteinen rantakalatapahtuma la 10.8. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Liput 15€/kpl. Ilmoittautumiset ja lisätierot: Annikki 050 577 2826 tai Ulla 040 595 8119. Varaamme lippuja Ahlaisten kesäteatterin esitykseen ”Kaikenkelin Kaikkonen” su 14.7. Varaa lippusi 21.7. Bussikuljetuksen hinta on n. ruokarajoitus. klo 12–14 Kuhankosken ex-erityisammattikoulun saunalla, os. Viitoitus Kantolantieltä. klo 10. Matkustamme aamun sarastaessa ja paluu heti kokouksen päätyttyä eli päivän reissu ilman yöpymistä. Pirkanmaa Piiritoimisto: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Reitti 1: Kinnula tai Pihtipudas (lähtöpaikka riippuu siitä kummasta enemmän lähtijöitä) Viitasaari Hirvaskankaan Abc Kanavuoren Abc Joutsa Kouvola. Tavattavana Keskustan keskisuomalaisia kansanedustajia sekä uusi europarlamentaarikkomme Mauri Pekkarinen, mikäli hänen kalenterinsa antaa myöden. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 18.30 Neuvo-teatterissa Lauvanniemessä (Lauvan niementie 114) ”Tää on kylän tapa”. Salaattitarjoilu klo 16.30 ja teatteriesitys ”Kaiken takana on nainen” klo 18 alk. Lippu 15 €/hlö sisältää väliaikakahvin ja makean kahvileivän. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto. Ilmoittautumiset Eeva Harjulalle sähköpostiin eeva.harjula@ live.fi. Esitys jatkaa Tampereen Teatterin upeiden musiikkituotantojen sarjaa. Tule mukaan ja ota ystäväsikin! Satakunnan Keskustanaiset 70 vuotta. Lisäksi valitaan liittohallitukseen viisi varsinaista jäsentä kaudelle 2020–2021 ja kaksi varajäsentä kaudelle 2020. Euran Sieravuoressa, os. Sääntömääräinen liittokokous 26.–27.10. Yhteiskunnallinen lukupiiri ke 21.8. Tmj Pekka Lehto jää eläkkeelle 1.7. klo 18 yhteistyössä Nytkis-järjestöjen kanssa. Kokous avataan 26.10. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Muista ilmoittaa mahd. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Muiden sääntömääräisten asioiden ohella kokouksessa valitaan Keskustanuorten puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa kaudelle 2019–2021. inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi.. Retki on avoin kaikille naisille ympäri maakunnan. Keskustelua vauhdittaa kaksi kirjaa: Anne Mattssonin Sylvi Kekkosen elämänkerta ja Johanna Venhon Ensimmäinen nainen – Sylvin tarina Kekkosen rinnalla. Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, puh. Jäsenjärjestöjen liittohallitukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 26.9. 442 Kantolantie, Kuhankoski, Laukaa. Omavastuuosuus 30 euroa, joka tulee maksaa Keskustanaisten tilille 12.7.mennessä. www. Lähtö Porista ja ennen esitystä mahdollisuus ruokailla teatterilla. klo 9–14. 041 443 2092. Tervetuloa Keskustan upouudelle teltalle. Lisäksi kokous käsittelee asiat, jotka liiton jäsenet ovat viimeistään kuukautta ennen liittokokousta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa käsiteltäväksi. tai viesti 044-978 3929. Läksiäiset pe 28.6. 50 € meno–paluu (hinta voi vaihdella lähtijöiden määrän mukaan). Lisäksi paikallisten järjestöjen kirpputorimyyntiä, tutustuminen entiseen kouluun ja Jouni Koskelan uuden Kaipio-kirjan esittely ja myynti. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p
alkion tunnelmat ovat alakuloisia tasavallan voitosta huolimatta. 21.6.–28.6.1919 Alkio ripittää körttipappia henkinen, hengellinen onttous tulee paljastetuksi. Mutta kiista jatkuu kotonakin. Mutta minä osoitin että hän täyttää siten ainoastaan itsekkäisyytensä ylpeät vaatimukset. Tapaaminen kääntyy riidaksi hallitusmuodosta: Kun koskettiin hallitusmuotoon, ja ratkesi. Kristuksen risti on hänelle salaisuus, mutta hän myönsi, että voi olla mahdollista, että hänenkin täytyy siihen vielä turvata niin yksinkertaisesti kuin hänen vanha, yksinkertainen äitinsä. Ja tässäkin oli papilla poliittinen viha pohjana! TapaamisesTa on tallella myös Saaninkosken versio. Alkio joutuu ankaraan poliitti seen sanaharkkaan heränneisiin kuulu van pastori Matti Saaninkosken kanssa. Hänkin piti päiväkirjaa, jota olavi Kares on hyödyntänyt herännäisliikkeen historiasta kirjoittamassaan teossarjassa: ”Olin juuri astumaisillani ulos, kun hän kutsui minut kamariinsa, jossa pitkään keskustelimme, ja hän teki selvää yleensä uskostaan ja erittäinkin, miksi hän ei ole ehtoollisella käynyt. Erosimme uudelleen ystävyyttä etsien. Onnistuuko. Kaikki itsekkäimmän vihan suunnitteluja! Minä sanoin: ’’Kun Te (Olemme sinät) pastori vastedes käytte lohduttamassa sairasta ja jakamassa herranehtoollista, älkää kulkeko vihassa.’’ Siitä se alkoi. Sovinnossa erkanimme ja lähtiessäni muistutin hänelle Paavalin sanoja: Ristiinnaulittu Jeesus on juutalaisille pahennus ja kreikkalaisille hulluus.” alkio pohtii jälleen 25. kesäkuuta: Minä tunnen, miten monarkistien viha painaa ilmaa ympärilläni, mutta tasavaltalaiset eivät sitä tunne, eivät kä helpota. Hän listaa perusteet, miksi mannerheim ei tule kysymykseen: Hän ei ole suomalainen, eikä ikinä siksi tule. Jos hän tulee presidentiksi, se merkitsee sosialistien puolelta sellaista liikettä, että minä pelkään uutta vallan kumousta. kesäkuuta. Näin hän kirjoittaa päiväkirjaansa 22. Kehotin häntä polvistumaan useammin ja tutkimaan enempi omaa kuin muiden sydämiä, ettei käy niin, että hän vihaisin ja politikoivin sydämin käy aran tunnon kimppuun kuin koira ja raatelee. Mutta kyllä hän on niin paatunut, niin tunnoton pappi että hän ei pelkää muuta kuin sitä että tämä. Sen lähi tulevaisuus näyttää. Hän nousee hyvästelemään äitiäni: ’’Ja kuka tässäkin talossa herranehtoollisella käy sen jälkeen kuin teidän päänne kaatuu.’’ Seisoin vieressä. Hänen valtansa vakiinnuttaminen merkitsisi ruotsalaisten vallan vakiinnuttamista. Keskustelu kesti kauan. Minusta näytti että hän meni nöyrempänä kun tuli. Ja sen koetin tehdä. kesäkuuta presidentin valintaa. Mutta nyt potkaistiin minua taas matkan päähän. Olin jo lähentynyt ajatuk sissani taas kirkkoa, olenhan melkein joka kerta, kun olen Helsingistä käynyt kotona, käynyt myös kirkossa. Vein hänet vihdoin eteisestä huoneeseeni. Mutta nyt käsitän miksi kirkko karkottaa kaikki ajattelevat ihmiset. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 34 28.6.2019 Santeri Alkio matkustaa juhannuksen viettoon Laihialle sen jälkeen kun eduskunta hyväksyy kovan taistelun jälkeen tasavaltaisen hallitusmuodon 21. Seuraavana päivänä körttipappi matti Saaninkoski käy ”ripittämässä” Alkion äidin eli tarjoaa hänelle ehtoollisen. Ja minä erosin hänestä tyydytettynä ja sieluani ja sydäntäni tarkemmin tutkivana. Hänen politiikkansa on sijoittanut venäläisten monarkis tien tyyssijan Suomeen. Hän on valtiollinen näyttelijä. Tunnen että koko hänen tulonsa syy oli tässä: saada minun kuulteni astua saappaallaan minun omallatunnolle ja saattaa vanhusraukka levottomaksi. Tunnen miten kieltolain vastustajain viha tuomitsee minua, mutta kieltolaki-ihmiset eivät pidä minua edes tarpeellisena. Hän rupesi purkamaan sisuaan jonka sisältönä oli varmuus siitä että Suomi menettää sen johdosta itsenäisyytensä… Harvasanainen, haparoiva keskustelu jatkuu, kunnes tulee kahvi. Luulen ettei hän sitä koskaan unohda, ainakin toivon. Hän puollustausi, että hän koettaa pappina täyttää tällä tavoin velvollisuutensa
Töistä irrottautuminen on vaikeaa. Kepukaverit TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen. esa Mäki-Neste: Vanhempani, suurin osa sukulaisista sekä vaimoni ovat keskustalaisia. Tutustuimme yhteisen ystävän kautta. Esalla on omia luottamustehtäviä useissa järjestöissä. Keskustan ehdokas ja ajatusmaailma tuntuivat omalle. Mervin kepukavereiden kautta minulle on myös tullut omia kavereita, joihin en olisi ehkä tutustunut muissa yhteyksissä. Perehdyin puhetta varten eri ehdokkaisiin. Esalle hän oli puolestaan metsästysja koirakaveri. 28.6.2019 35 Mervi Mäki-Neste saa miehensä Esa Mäki-Nesteen helposti mukaan puoluekokoukseen Rakkaus löytyi yhteisen kepuja metsästyskaverin kautta Mervi Mäki-Neste: Olemme tutustuneet vuonna 1998 ja avioituneet kymmenen vuotta myöhemmin. Toisen lähteminen kokouksiin on aina ollut luontevaa. Keskustan puoluekokouksissa näkee tuttuja ja tunnelma on yleensä hyvä. Ilman Esan joustavuutta en voisi tehdä työtäni, joka vaatii olemista myös Helsingissä, enkä siksi tule joka ilta töistä kotiin. Oli presidentinvaalien alusaika ja valitsin puhee ni kohteeksi keskustan presidenttiehdokkaan. Hän oli minun kepukaverini, joka on toiminut kanssani muun muassa keskustanuorten liittohallituksessa. Sain puheesta arvosanan 9-. Hänen työpaikkansa on kotona, joten hänet saa helposti mukaan kokouksiin ja eri tapahtumiin kasvinviljelytilan työhuippujen ja metsästyssesongin ulkopuolella. Yhteisiä harrastuksiamme ovat matkailu, saunominen ja uiminen. Voi olla, että keskusta on vaikuttanut ensitapaamiseemme Mervin kanssa. Olen itse työssä keskustanaisten pääsihteerinä ja toimin parin muun naisjärjestön hallinnossa. Isoisäni Aleksi Niinistö oli pitkään Alavuden valtuuston puheenjohtaja. Esa on mainio roudari ja autonkuljettaja. Löysin keskustan lukioaikana, kun äidin kielen tunnilla piti pitää puhe. Mervi on työnarkomaani, mikä on sekä hyvä että huono asia
2. Euroopan vihreä pääkaupunki vuonna 2021 on... 8. Kuinka monta prosenttia suomalaisista 18–84-vuotiaista miehistä ja naisista tupakoi päivittäin vuonna 2017. Myös rusinat valmistetaan viinirypäleistä. Tietotesti ??. Vihje: Crabtree piteli puhuessaan kädessään esinettä, joka liittyy olennaisesti horologiaan. 7. suomalainen! Mikä kaupunki. . Kuinka moni maailman monarkioista on tällä hetkellä keisarikunta. Konjakki on Ranskassa määräalueilla viini rypäleistä tislattava rypäleviina. 6. 4. 3. Yhdysvaltain avaruusjärjestön mukaan ensi vuodesta alkaen myös yksityishenkilöt pääsevät kansainväliselle avaruusasemalle. 36 28.6.2019 5 6 3 7 3 5 8 4 1 9 4 1 3 2 2 6 4 2 9 1 6 8 7 3 5 7 4 5 8 2 4 6 9 1 7 3 7 9 6 2 1 3 5 4 8 4 3 1 7 5 8 2 9 6 9 2 5 6 4 7 3 8 1 1 6 4 8 3 5 7 2 9 8 7 3 9 2 1 6 5 4 2 5 9 3 8 6 4 1 7 6 4 8 1 7 2 9 3 5 3 1 7 5 9 4 8 6 2 6 1 7 2 5 2 4 7 9 4 1 5 3 1 7 8 9 3 9 4 1 5 2 8 4 9 7 3 2 8 1 4 6 5 8 1 6 4 5 7 9 3 2 5 2 4 6 3 9 8 7 1 3 8 9 5 7 6 1 2 4 6 4 7 8 1 2 5 9 3 1 5 2 3 9 4 7 8 6 4 9 1 7 6 3 2 5 8 2 3 8 9 4 5 6 1 7 7 6 5 1 2 8 3 4 9 5 6 3 7 3 5 8 4 1 9 4 1 3 2 2 6 4 2 9 1 6 8 7 3 5 7 4 5 8 2 4 6 9 1 7 3 7 9 6 2 1 3 5 4 8 4 3 1 7 5 8 2 9 6 9 2 5 6 4 7 3 8 1 1 6 4 8 3 5 7 2 9 8 7 3 9 2 1 6 5 4 2 5 9 3 8 6 4 1 7 6 4 8 1 7 2 9 3 5 3 1 7 5 9 4 8 6 2 6 1 7 2 5 2 4 7 9 4 1 5 3 1 7 8 9 3 9 4 1 5 2 8 4 9 7 3 2 8 1 4 6 5 8 1 6 4 5 7 9 3 2 5 2 4 6 3 9 8 7 1 3 8 9 5 7 6 1 2 4 6 4 7 8 1 2 5 9 3 1 5 2 3 9 4 7 8 6 4 9 1 7 6 3 2 5 8 2 3 8 9 4 5 6 1 7 7 6 5 1 2 8 3 4 9 1. 9. Japanissa vaihtui hallitsija toukokuun 1. Uudet alokkaat aloittavat varusmiespalveluksensa heinäkuussa. Siellä voisi viettää jopa kuukauden. Seuraava Suomenmaa ilmestyy 12.7.2019 Vas tau kse t: 1) 44, 2) yks i, Jap ani on ain oa kei sar iku nta , 3) 58 milj oon aa dol lar ia, 4) aja nm itt aam ise n tie de ja tai de, kel lot , aja stim et, kel loj en rak ent am ine n (Cr abt ree pitel i käm men ellä än rik ost utk int aan liit tyv ää kel loa ), 5) noi n 12 000 , 6) 13 % mie his tä, 10 % nai sis ta, 7) val koi sis ta, 8) 4 kilo a, 9) Eng lan nis sa 170 0-l uvu n alu ssa , 10) Lah ti. Paljonko menopaluu-matkalipun on kerrottu maksavan. Pu olu stu sv oim at. Montako kiloa rypäleitä tarvitaan rusina kiloon. Parin viikon takaisessa TV1:n Murdochin murhamysteerit -jaksossa Murdochin innokas apulainen konstaapeli George Crabtree totesi, että hänkin on jonkin sortin ”amatöörihorologi”. 10. Seuraava erä nuoria miehiä ja naisia aloittaa varusmiespalveluksensa 8. Mutta missä ja milloin keksittiin gini, tuo lonkeron alkoholi. Kuinka monen maailman maan valtiomuoto on tällä hetkellä monarkia: 14, 24, 34 vai 44. Kevätkesän tv-mainokset ovat taas muistuttaneet, että Helsingin olympialaisten aikoihin maailma sai uuden suomalaisen juoman, lonkeron, virallisesti Hartwall OriGINal Long Drinkin. 5. Minkä värisistä viinirypäleistä se tislataan, valkoisista vai punaisista. Yhden yön majoittuminen maksaa 35 000 dollaria (31 000 euroa). Mitä on horologia. heinäkuuta. Kuinka paljon uusia alokkaita on. päivänä, kun virasta luopuneen keisari Akihiton poika Naruhito aloitti uutena Japa nin hallitsijana, keisarina
28.6.2019 37 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Jälkimmäinen edusti ”porvarillista hegemoniaa”, joka aikalaistulkinnan mukaan oli siirtänyt naiset kotirouviksi, hellan ja nyrkin väliin. Oli puhetta elämän tarkoituksesta. Amsterdamissa 1990-luvulla asuessamme istuttiin suomalais-hollantilaista iltaa. Nyt peliin on astunut ensimmäinen täysin urbanisoitunut sukupolvi, ja valinnat kallistuvat yhä enemmän kohti lapsettomuutta. Jostain syvältä kumpuaa emootioita, kiintymystä, huolenpitoa ja rakkautta pientä ihmistä kohtaan. Sitten tuli oikea hetki . Huoh. Itse vastasin tuolloin ja vastaan edelleen: hyvä elämä. Päiväkoti oli vastapäätä, isovanhemmat asuivat samalla paikkakunnalla ja palkattua kotiapua oli tarjolla. Miten tehdä Suomesta maailman toimivin lapsiparatiisi. Sellaisesta ei sukupolveni unelmoinut. Lapset ovat elämän tarkoitus, muttei ainoa tarkoitus. Olimme onnekkaita. On mentävä syväsyihin. Koskettavasti näytellyt Meryl Streep eli Sofie joutui keskitysleirin portilla päättämään, kummasta lapsestaan luopuisi. Näin elokuvan kahdesti, ensin opiskelijana, sitten kahden lapsen äitinä. Lapsia tuli, kun oli tullakseen. Pojan ja tyttären syntymän jälkeen elämä asemoitui hetkeksi uudelleen. Olin 70-luvun nuori, kasvanut tasaarvon, demokratian ja perhe-kriittisyyden maailmassa. Alitajunnasta vyöryy ihmisen koko tunneskaala, johon kuuluu myös tummia sävyjä, voimattomuutta, ahdistusta ja vihaakin pientä kiljuvaa nyyttiä kohtaan. Se on uusi asia, joka on otettava vakavasti. Ovatko lapset elämän tarkoitus. Joku lohkaisi, lasten saaminen. 38 28.6.2019 Muistatteko elokuvan Sofien valinta (1982). Kirjoittaja on professori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. On peiliin katsomisen paikka, poliitikoilla, medialla, vanhemmilla, tutkijoilla. Muistan tarkasti sen hetken, kun silmiin tuli kiilto, ja biologinen kello alkoi tikittää: on aika hankkia lapsia! Sitä ennen elin kuin kuka tahansa urasuuntautunut nuori nainen, matkalla akateemisten opintojen siivittämänä kohti aikui suutta ja elämää. Sodat ja kriisit kasvattivat syntyvyyttä. Kerroin elokuvamuistoista, kun istuttiin Neidon kanssa pohtimassa vauvattomuusbuumia. Toisella kerralla Sofien valinta räjäytti sydämen. ”Me ollaan nyt stadilaisia”, sanoi toinen. Raha, työ ja terveys vilahtelivat vastauksissa. on helPPo patistaa nuoria naisia synnytystalkoisiin, paheksua lapsettomien elämäntapaa ja kurtistella otsaa nuorten valintojen edessä. Elävät. ”Ei kaupungissa voi elää lasten kanssa. Mistään en joutunut luopumaan. Nousin järkyttyneenä kotisohvalta katsomaan lastenkammarissa nukkuvia vesseleitä. Tähän asti lapsilla on Suomessa ollut välinearvo tehdä kansakunta ja hyvinvointivaltio suureksi. PuhuiMMe Neidon kanssa vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Oli sovitettava yhteen perhe, työ ja harrastukset. Ne häiritsevät elämää ja itsensä toteuttamista”, huokaisi toinen. Lasten hankkiminen tuntui kaukaiselta. LAURA KOLBE vieraskolumni. Lasten saaminen muuttaa tunteita ja omakuvaa. Isoäidin aikaan lapsiluku liikkui välillä 8–12. Yhteis kunnallisen ilmapiirin on muututtava, puheiden pehmennyttävä, arvojen avauduttava tukemaan nuoria aikuisia, erityisesti naisia, heidän valinnoissaan. Luotiin perhepoliittiset palvelut, joita tuki yhteiskunnallinen optimismi. Suurten ikäluokkien vanavedessä vallitsi luonnollinen hedelmällisyys ja vauvoja syntyi kohtuullinen määrä. Istuin Helsingissä kampaajalla ja naapurituoleissa käytiin keskustelua
tauti on vain lisääntynyt. Ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Ihme kyllä, kun palvoi järjestelmää vähemmän ja omin luvin oikaisi elon kurveissa, sai jotain aikaankin. Se mahtui juuri ja juuri huoneeseen eikä kapasiteetti hävinnyt paljoakaan nykypäivän puhelimelle. Jari Nenonen Palvomme ATK:ta Kone otti ajan kanssa vallan.. Kehitettiin ohjelmistoja. Korjattu korjauslakalla ja postitettu, toki silloin posti vielä kulki, ei ollut neljän päivän ”palvelulupausta”. Heti mentiin metsään. Mutta on se toinen puoli. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan Kustannus Oy:n tilaajapalvelusta. Kun kompetenssini ei riitä, en mainitse ohjelmistotalojen nimiä, mutta vakaasti jäi käsitys, että me testasimme kalliita epäkelpoja ohjelmistoja. Olin niin sanotussa oikeassa työelämässä näkemässä pöytätietokoneiden tulon, ihan metrin päästä. Tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. On näitä tehty 14 kiloa painavalla valurauta-royalilla, jonka ääni muistuttaa Maximkonekivääriä. Sikäli edistystä. Painopaikka Botnia Print Oy, ISSN 0356-3588 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 050 5369 954 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI 045 6307 072 SAMuLI NISSILä opintovapaalla toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 LAurI HeIKKILä 044 7370 269 ANNuKKA KAAreLA 044 7370 377 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 TOMI OrAvAINeN 040 5201 361 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 SAMuLI väNTTILä 044 7370 244 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaaja MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikot JOHANNA SuuTArI 044 7370 327 HeNNA rAITALA 044 7370 327 28.6.2019 39 Siitä on kauan kun Postisäästöpankki hommasi tietokoneen. Kone on ottanut vallan. Tämäkin sepustus siirtyy kauas Ouluun napin painalluksella. viranomaiset eivät saa toiselle viranomaiselle ilmoittaa, vaikka näkisi että tässäpä se on hullu, potentiaalinen joukkosurmaaja. Niin kuin arvata saattoi, kone otti ajan kanssa vallan. Se tarkoitti sitä, että alunperinkin turhat viestit, noin 900 kappaleen jakelulistalla, eivät auenneet meille ollenkaan tai jos aukenivat, niin tuskallisen odottelun jälkeen. voi pojat, on tiimalasin kuvaa katseltu! Samaan aikaan kun suu vaahdossa puhuttiin paperittomasta konttorista, osti hankintapuoli jokaisen pöytäkoneen kupeeseen tulostimen. Tietoa on tuhottomasti, mutta sitä ei saa, esimerkiksi ylimitoitetun tietosuojan vuoksi käyttää. Tunnollinen tulosti kaiken, suomalainen paperiteollisuus kukoisti. valtakunnallisesti levitettiin 286-koneita sadoin kappalein. Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Osoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan Kustannus Oy Ilmoitusmyynti Juha Kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan Kustannus Oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. Muutama viikko sitten tuli tieto lääkäristä, joka sanoi lähtevänsä kansanterveystyön kuntainliiton tai vastaavan palveluksesta juuri siksi, että tietokoneen pakolliselta käytöltä ei jää aikaa potilaille. Oli kaikenlaista tarkoituksiimme soveltumatonta resurssinhallintaa. Tietokone, jota kuuluu kuluneen vitsillisesti kutsua ATK:ksi, on toki hyödyllinen. Jos joku olisi edes kerran elämässään törmännyt toimivaan monistuskoneeseen, niin uusia aanelospaperitehtaita olisi pitänyt perustaa. Pääkonttorin reippaat toimijat saivat heti perään 386vehkeet, ehkä jo 486
koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson. Aikakauslehti meni mobiiliin! tarjous! 50 € / 12 kk 26 € / 6 kk Digilehden. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk