6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 36 / 28.9.2018 / 4,80 € Lasten kuuLeminen LastensuojeLuLakiin tuomioja punamuLLan LämmitteLijänä Ajassa Politiikka Kirjat armeija voi romuttaa naisen itsetunnon anna sirkiä toivoo poLitiikkaan myös herkkyyttä
2 28.9.2018 sisältö 28.9. 2018 Poliisi on yhä harvinaisempi näky Ihmisten kanssa juttelu kuuluu poliisin työhön, Ilpo Ikola näkee s. 18
28.9.2018 3 Huippukokouspäätöksiä tehdään fanfaarien säestyksellä ja perutaan heti pölyn laskeuduttua. 24 Teuvo Hatvan 1800-luvun savusauna ei ole koskaan palanut s. 9 Vaalivire voimistuu Höykyttämisestä huolimatta hymy ei hyydy, pääministeri Sipilä lupaa s. Äänestäjän kuluttajansuoja on koetuksella. 30 Rauhalliset alpakat ovat synnynnäisiä terapiaeläimiä s. Anneli Jäätteenmäki s. 26 Saunassa Elämä Kunnon kepulainen. 10 Keskusta on pienen ihmisen asialla, Anna-Liisa Happonen sanoo s
Opposition taholta on tullut selväksi, että hallituksen malli on huono. Pelin politiikkaa on soten ympärillä nähty jo aivan riittävästi. Sote-uudistuksen osalta päättäjillä on riittävästi tietoa tarjolla päätöksentekoa varten. Monen muutosta vastustavan poliitikon silmissä nykyjärjestelmä on kokenut ihmeellisen renessanssin. Soten osalta on päätösten aika Pääkirjoitus On syytä olla huolissaan Suomen poliittisen järjestelmän päätöksentekokyvystä. Poliittisessa keskustelussa sote-uudistuksen hyvät tavoitteet ovat kuitenkin jääneet taka-alalle. Syynä päättämättömyyteen on ollut joko poliittisen yhteisymmärryksen puute tai perustuslailliset ongelmat. On kysytty, miksi pitäisi korjata sellaista, mikä ei ole rikki. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 28.9.2018 S osiaalija terveystoimea eli sotea on yritetty uudistaa reilusti yli kymmenen vuotta. Professorin huoli on aiheellinen. Nyt on päätösten aika. Tavoite on pysynyt samana riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin olleet vallassa. Se, mikä on opposition oma vaihtoehto, on jäänyt sen sijaan täysin hämärän peittoon. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta on aikaa ja vaivaa säästämättä käynyt hallituksen esitystä läpi jo kohta puolitoista vuotta. Valitettavasti oppositiopuolueiden tuesta ei ollut apua Alexander Stubbin (kok.) johtamalle hallitukselle, kun sen tarjoama malli osoittautui perustuslain vastaiseksi. Viime vaalikaudella oppositiopuolueet olivat valmiita jopa antamaan hallitukselle työntöapua soten toteuttamiseksi. Tämän jälkeen on suuren salin ja päätösten vuoro. Tällä vaalikaudella vastaavaa tukea oppositiolta ei ole hallitukselle herunut. Järjestelmää pitää korjata ja päivittää siitä saatujen kokemusten kautta. Kovasta yrityksestä huolimatta valmista ei ole tullut. Uudistuksen mahdolliset uhkakuvat ovat sen sijaan saaneet runsaasti näkyvyyttä. Soteja maakuntauudistus on nyt eduskunnan käsittelyssä. Uudistusta ovat olleet työstämässä vuorollaan lähes kaikki eduskuntapuolueet. Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi kuvitella, sote-uudistuksessa kysymys ei ole valtapelistä tai terveysmarkkinoiden uudelleenjakamisesta. Poliittisen järjestelmän uskottavuuden kannalta on surkeaa, jos päättäjillä ei ole rohkeutta tehdä isoja yhteiskunnallisia päätöksiä. Sosiaalija terveysvaliokunnan käsittelyn jälkeen vuorossa on perustuslakivaliokunnan käsittely. Päinvastoin, oppositio on tehnyt kaikkensa hallituksen sote-uudistuksen kaatamiseksi. Soten valmistelussa pitkään mukana ollut sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo olevansa huolissaan Suomen poliittisen järjestelmän päätöksenkyvystä (Suomenmaan verkkolehti 22.9.). Ja ri La uk ka ne n. Samalla pitää hyväksyä, että sote ei ole heti valmis. Sote-uudistuksen perimmäisenä tavoitteena on ”kaventaa ihmisten hyvinvointija terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia”
Ainakin keskustassa. Politiikassa pitäisikin kysyä: Keiden ääni kuuluu, kun valmistaudumme huomisen haasteisiin. Moni 90-luvulla syntynyt saa tehdä koko työuransa täysin uudenlaisten kysymysten parissa. Ensimmäinen luotain voi teoriassa lähettää viestin toisesta aurinkokunnasta jo 2060-luvulla, ysärien jäädessä eläkkeelle. Avaruussaavutuksia 90-lukulaiset pääsevät tulkitsemaan niin tieteen, tekniikan, politiikan kuin silkan ihmisenä olemisen kannalta. Tämän hetken nuorilla on edessään uusi, jopa pelottava maailma. Tekoälyä käytetään jo, mutta oletettavasti sen parissa työskentelee tulevien vuosikymmenten aika na yhä useampi. JoS maapallon tulevaisuus näyttää lohduttomalta, on ihmiskunta saavuttamassa huikeita asioita avaruudessa. Maailman väestö kasvaa ja kaikille pitäisi löytää tilaa, samalla kun elinkelvottomien alueiden määrä nousee. Kuinka moni tuleekaan istuttamaan metsiä osana hiilinieluprojekteja. He tekevät työuransa keskimäärin näistä vuosista alkaen 2060-luvulle asti. Materian kuluttamiseen liittyvien arvojen on pakkokin muuttua. Keskustan on pakkokin toimia, jotta konkarien tilal le saadaan uusia kasvoja. Tämän päivän nuoret aikuiset saavat nähdä keinotekoisen älykkyyden pitkän kehitys kaaren, kenties tietoisuuden tasoille asti. Ilmastonmuutos on täysin arvaamaton ilmiö. Moni konkari jää pois. Tämä ikäpolvi, ysärit, tulee politiikan paalupaikoille seuraavana. 28.9.2018 5 Toimittajalta Ysärit tulevat SeuraaviSSa eduskuntavaaleissa voi piillä sukupolvipommi. Ysäreillä ovat ratkaisun avaimet käsissään. Vuoden 2019 vaaleissa 90-luvulla syntyneet ovat kaikki jo äänestysikäisiä, vanhimmat melkein kolmekymppisiä. Muovin sijasta pakkaamme karamellit, leivät ja AA-paristot sellupakkauksiin. Lauri Heikkilä. He jättävät jälkeensä vuosi kymmenet kokemusta ja kymmeniätuhansia ääniä. Kivihiilen sijasta sähköä tuotetaan tuulella, auringolla ja ehkäpä tulevaisuudessa turvallisemmalla ydinvoimalla. Ensimmäisen ihmisen on tarkoitus kävellä Marsin pinnalla 2030-luvulla. Ysärit ovat silloin keskellä kiivainta työputkeaan. Yhteiskunnan arvotkin muuttuvat ysärien myötä. vuoSien 2011 ja 2015 vaaleissa 80-luvulla syntyneet tulivat eduskuntaan. Uusiutuvuus on jokaisen puolueen elinehto. Kaikki vaikeat kysymykset pitäisi ratkaista juuri tällä aikavälillä. Miten saadaan hyvä tasapaino kokemuksen ja nuoruuden innon välille. Yksi näistä kysymyksistä on fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien korvaaminen. Onko tässä paikka sivistyksellisten, henkisten ja yhteisöllisten arvojen uudelle tulemiselle. Useampi tulevaisuuden työntekijä tekee yhä konkreettisempia asioita hiilensidonnan parissa. Kuinka paljon keskustaa voi nuorentaa vaaleissa. Bensan ja dieselin sijas ta ajamme autoja sähkön, biokaasun ja etanolin voimalla
Toimittanut Veli-Pekka Leppänen. Ajassa Sanottua 6 28.9.2018 Oppositiolla on oikeus yrittää kaataa hallitus, mutta on rumaa koettaa maalata hallituspuolueen edustajat naisten oikeuksien vihollisiksi, jos he yrittävät pitää hallitusta pystyssä. Kalle Jokinen tiedotteessaan Ja ri La uk ka ne n Erkki Tuomioja ja Paavo Lipponen eduskunnassa vuonna 2001. Satu Hassi blogissaan Emme hyväksy vähättelyä edustajiemme arvopohjaa kohtaan. Tammi, 711 s. Tuomiojan mukaan presidentti Martti Ahtisaari oli tokaissut tämän jatkokaut ta tukemaan tarjoutuneelle Tarja Halo selle, että jos kyseessä olisi Lipponen, hän ilman muuta vetäytyisi, mutta ”sinä et tässä pärjää”. Heidän syyllistämisensä hallituksen ruodussa pysymisestä on mielestäni epäreilua. Sormet syvällä punamultapurkissa Kokoomuksen ja keskustan naisedustajiin on kohdistunut kova paine. Tuomioja valottaa vuosia 1998–2000 nyt poliittisten päiväkirjojensa uusimmassa osassa Ei kai eilisestä jäänyt vammoja. Lopulta tiellä oli Paavo Lipposen le veä selkä, jonka taakse Tuomioja juut tui ehkä parhaiksi poliitikkovuosikseen. ”Kysyn, voisinko auttaa paremman tarjouksen järjestämisessä, ja Jäätteen mäki toteaa että tuskin Ahoa voisi muu kiinnostaa kuin enintään Washingtonin lähettilään paikka. Tiellä oli Lipposen leveä selkä, jonka taakse Tuomioja juuttui ehkä parhaiksi poliitikkovuosikseen.. Sanon että voin yrit tää vakavasti sen järjestämistä jos tar vitaan, minkä Jäätteenmäki myös vaka vasti noteeraa.” TuoMiojan päiväkirjat paljastavat uutta tietoa myös SDP:n sisäisestä presidentti pelistä vuoden 2000 vaaleissa. SykSyllä 2000 Tuomioja kirjoittaa ol leensa lounaalla töölöläisessä ravintola Lehtovaarassa keskustan sijaispuheen johtajan Anneli Jäätteenmäen kanssa. Poliittiselle historiankirjoitukselle ar vokkaat päiväkirjat valaisevat peliä, jota demarieliitissä Lipposen selän takana ja häntä vastaan pelattiin. Erkki Tuomioja: Ei kai eilisestä jäänyt vammoja. Niistä ilmenee myös, että Tuomioja pohjusti punamul tayhteistyötä keskustan kanssa jo Lippo sen toisen hallituksen alkutaipaleella. Pyrkyä ei ole puuttunut, nostetta kyl lä. On käsittämätöntä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikeaa. Kummallakaan ei olisi mitään sitä vastaan että olisimme vaalien jälkeen yhdessä tekemässä hallitusta, jos ongel mamme sitä ennen ratkeavat.” Tuomiojan mukaan Jäätteenmäki us koi Ahon aikovan palata puoluejohtoon, jos ei muuta niin paremman tarjouksen puutteessa. ”Keskustelemme aika vapaasti ja suo raan ongelmistamme, joka hänellä on nimeltään (Esko) Aho ja minulla Lippo nen. Poliittiset päiväkirjat 1998–2000. Juhana Vartiainen blogissaan Pekka Pohjolainen Maan pitkäaikaisin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei ole koskaan yltä nyt pääministeriksi tai SDP:n puheen johtajaksi
nuku riittävästi 6. Ulkomaalaisten maakauppoja rajoittava lakiesitys etenee (Poliitikko,) muista sydäntäsi! MeRi ALARAntA-sAukko Viime ViiKKoina on kuultu huolestutta via uutisia poliitikkojen terveyden reis tailemisesta. lopeta tupakointi 2. Jos lakia ei saada tämän eduskunnan aikana säädettyä, se voi viivästyä jopa puolitoista vuotta. syyskuuta vie tettävän Maailman sydänpäivän kun niaksi vinkkejä sydänterveyden edistä miseksi. Lait tulisivat ehdotuk sen mukaan voimaan vuoden 2020 alus ta, Niinistö vakuuttaa. Sipilä on johdonmukaisesti puolus ta nut Suomen aborttilainsäädäntöä. – Me emme saa olla turhan sinisil mäisiä. Mittaa verenpaineesi säännöllisesti 5. Meillä asiat pui tiin omalla porukalla läpi – ja pää timme tukea yhdessä valittua linjaa. Etsinnät liittyivät Verohallinnon kanssa tehtävään esitutkintaan, jossa epäillään muun muassa törkeää rahanpesua ja törkeää veropetosta.. tee iloa tuottavia asioita ja rentoudu 3. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vahvisti maanantaina, että hallituksen esitys kansallisen turvallisuuden var mistamisesta kiinteistökaupoissa on tulos sa eduskuntaan. Turun saaristossa viikonvaihteessa tapahtunut poliisioperaatio osoittaa Savolan mukaan selkeästi sen, että ul komaalainen omistus strategisesti tär keällä alueella voi olla isokin turvalli suusriski. Suomenmaa listasi 29. Suomessa pelkästään sepelvaltimo tauti aiheuttaa viidenneksen kuolemis ta. Annu Saukko Twitterissä Risto Luodonpää KesKustan kansanedustaja, puolustus valiokunnan jäsen Mikko Savola pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ulkomaa laisten maakauppoja rajoittava lakiesi tys saadaan eduskunnan käsittelyyn ja päätettäväksi vielä kuluvan hallitus kauden aikana. Stressi ja kiire lieveilmiöi neen rasittavat monia muitakin nyky ajan hektisen elämänmenon uhria. Puolustusministerin mukaan tavoit teena on luoda järjestelmä ehkäisemään ennalta tilanteita, joissa rakentamisen tai kiinteistökaupan vuoksi viranomais ten toimintaedellytykset tai kansallinen turvallisuusintressi voisivat heikentyä. – Esitys on tarkoitus antaa eduskun nalle marraskuun loppupuolella, jolloin se voitaisiin käsitellä nykyisen edus kunnan aikana. Ajassa Sanottua 28.9.2018 7 Keskustassa vihreän napin painaminen ei taatusti ollut yhtään sen helpompaa kuin kokoomuksessa. 4. Ennaltaehkäisyllä saataisiin estettyä jopa 80 prosenttia näistä. Maailma muuttuu niin nopeasti, että sellaiseen viivyttelyyn meillä ei ole varaa, Savola painottaa. Nyt on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä. Hanna Kosonen tiedotteessaan Vaikka pimeyden voimat ottivat kuulemma eilen Suomessa vallan, on ulko ja kehitys poliittinen linja ja abortti laki sama tänään kuin eilenkin. Niihin kannattaa tarttua jokai sen, sillä edelleen sydän ja verisuoni sairauksiin kuolee maailmassa vuosit tain 17,5 miljoonaa ihmistä. Annika Saarikko Facebookissa Pidän halpamaisena tapaa, jolla kokoo mus on äänestyksen jälkeen hyökännyt keskustaa ja pääministeri Sipilää vastaan. liiku aina, kun Mahdollista Lähde: Suomen Sydänliitto Sh utt ers to ck Le hti ku va / Ve ijo Lin dg ren Keskusrikospoliisi teki kotietsintöjä Varsinais-Suomen alueella viikonloppuna. syö terveellisesti 1
Siinä missä lehti vielä 1964–1976 sparrasi tavoitteenaan koko maa, se kutistui nyt keskustalaisten lehdeksi Etelä-Suomessa. Yksi asia oli ja pysyi, nimittäin lehtiyhtiön heikko talous. 8 28.9.2018 Timo mikkilä Suomenmaan toimitus Helsingissä teki 1980-luvulla työtään reagoiden ajan poliittisiin, taloudellisiin ja muihin muuttuviin ilmiöihin. Eikä ihme, sillä lehtiyhtiön lainat kasvoivat. Vuoteen 1985 tultaessa Suomenmaa menetti myös asemiaan poliittisilla lehtimarkkinoilla. Puolueen jääminen oppositioon heikensi mahdollisuuksia hoitaa taloutta järkevästi. Hän linjasi uudet suuntamerkit ja lupasi nostaa lehden kolmessa vuodessa puheenaiheeksi tasavallassa. Kaikkea mahdollista yritettiin, mutta Suomenmaan heikko talous ja jatkuva rahan ruinaaminen huolestuttivat myös keskustan puoluehallitusta. Työllistämistoimintaan syntyi Työpaikkojen määrä väheni vuosina 2013–2016 eniten vähittäiskaupassa, koulutuksessa ja terveyspalveluissa. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan perustamisesta (1908) nykypäivään. Laaja aluetoimistojen verkosto oli supistunut kahteen, ja Suomenmaan kyltti löytyi Helsingin lisäksi enää vain Turusta ja Loimaalta. Seppo Sarlundin siirryttyä Fin nairille Suomenmaan päätoimittajaksi tuli 1986 Seppo Niemelä Lalli-lehdestä. ToimiTukSeSSa tiedettiin lehden talousongelmista, mutta ajateltiin, että ”herrat hoitavat asian”. Ajassa Niemelän ohjauksessa ärhäköitynyt toimitus iski kuin viimeistä päivää. Tämä merkitsi sitä, että Niemelä ja uutispäällikkö Timo Laaninen kävivät tiukasti pääministeri Harri Holkerin (kok.) hallituksen kimppuun. Niemelä ei ollut varautunut siihen, että keskusta sysättiin 1987 eduskuntavaa lien jälkeen tylysti oppositioon. Lä hd e: Tila sto ke sku s. Suomenmaa menetti asemiaan poliittisilla lehtimarkkinoilla Seppo Niemelän tavoite oli, että Suomenmaasta tulisi puheenaihe tasavallassa. Työnvälitystoiminta, työvoiman vuokraus ja muut rekrytointipalvelut työllistivät vuoden 2016 lopussa 61 500 henkilöä. uutta työpaikkaa vuosina 2013–2016. Siinä missä Suomenmaan pieni ja Niemelän ohjauksessa ärhäköitynyt toimitus iski kuin viimeistä päivää, toimitusjohtaja Lauri Kontro yritti hakea lehtiyhtiölle lisää muskeleita ja uusia markkinoita
Nyt näyttää huonolta, eikä syy ole Itävallan. Romaanin päähenkilö Allan Lauttamus on 27-vuotias rakennusmies Peräseinäjoen Mantilanmäeltä. Eletään 1960luvun loppua, Kekkosen mahdin huippuaikaa. Muuttoliikesopu piti saada aikaan ennen Itävallan kautta, jotta esitykset eivät jäisi jumiin. Turvapaikan saaneet pääsisivät Eurooppaan, muut pyrittäisiin palauttamaan lähtömaihin. EU:n oli tarkoitus perustaa niin sanottuja maihinnousukeskuksia lähemmäs lähtömaita. AnnukkA kAArelA Markku Mantila: On toinenkin polku taivaaseen. Huippukokouspäätösten on oltava kestäviä. Mereltä poimitut ihmiset piti siirtää keskuksiin. Etelä-Pohjanmaan murretta on käytetty kirjassa taitavasti. Siinä asetelma Markku Mantilan tuoreessa romaanissa On toinenkin polku taivaaseen. Lopulta ulos tullaan voittajina, mutta kokouksen jälkeinen innostus ja ratkaisuhenki katoaa heti, kun lento laskeutuu kotimaan kamaralle. mantilan kirjan kustantaja Docendo on vastikään laajentanut kustannustoimintaansa tietokirjoista romaaneihin ja lastenkirjoihin. Itse asiaan päästään vasta parinsadan sivun jälkeen. Kirjan kirjoittaja Markku Mantila on työskennellyt muun muassa valtioneuvoston viestintäjohtajana sekä Kalevan ja Pohjalaisen päätoimittajana. Loppua kohti teksti paranee ja lukija – jos on jaksanut sinnitellä mukana näin pitkään – alkaa suorastaan jännittää, mitä konnuuksia kepulaiset vielä keksivät ja miten Lauttamuksen poika niistä selviää. EU yritti kiivetä puuhun latvasta käsin. HUippUkokoUspäätöksiä tehdään fanfaarien säestyksellä ja perutaan heti pölyn laskeuduttua. Vanha virsi toistui. Tiukkaa linjaa vetäneen maan puheenjohtajakauden alkaminen kokousta seuraavalla viikolla toi painetta päätöksentekoon. Päämiehet sorvaavat sopua kerta toisensa jälkeen Brysselissä. EU-johtajilta odotetaan ratkaisuja ja hyviä uuti sia. Hänen pihapiiristään kehittyy maalaiskylän keskus ja Lauttamuksesta itsestään kylän uskottu mies, joka houkutellaan mukaan politiikkaan. Ne eivät saa olla mediapeliä. Huippukokouksiin kohdistuu valtavia paineita. 28.9.2018 9 Täällä Bryssel EU:n uskottavuus kärsii huippukokousten päätösten toimeenpano-ongelmien vuoksi. Kesäkuun huippukokouksen päätöksen toimeenpano takkuaa. Maa toisensa jälkeen kieltäytyy kunniasta. Herää kysymys, ovatko kaikki henkilöt edes juonen kannalta olennaisia. Yhteistyö on harvoin helppoa, mutta silti sitä on tehtävä. Sattumien summana kylän postilaatikkorykelmä sijoitetaan Lauttamuksen pienen talon kupeeseen. ViimE viikolla EU-johtajat tapasivat epävirallisessa huippukokouksessa Itävallan Salzburgissa. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Eurooppa kaipaa tekoja julistusten rinnalle Kepulaiset kieroilevat Mantilan romaanissa Kirja-arvio kiEroilEVat kepulaiset ja nuori, viaton demari. Oli saatu aikaan malli, jolla muuttoliike saadaan aisoihin. Tämä näkyy kirjassa, sillä teksti olisi kaivannut ronskia toimittamista. Toimeenpanon takeltelu on polttoainetta ääriryhmille. He keksivät juonen toisensa perään, mutta Lauttamuksen apuna häärivä demari piirin toiminnanjohtaja pelastaa hänet pulasta. Ne käyttävät jokaisen EU:n epäonnistumisen hyväkseen. Kirjan aloittava henkilöiden esittely tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan. Taivaaseen on toinenkin polku kuin kova fyysinen työ. Kiroilua ja alapäähuumoria olisi riittänyt maltillisempikin annos. Äänestäjän kuluttajansuoja on koetuksella. Maahanmuutto oli jälleen asialistalla. Niissä selkeästi turvapaikan tarvitsevat olisi eroteltu elintasosiirtolaisista. Lopulta Lauttamuksen suosio yltää kansanedustajaksi ja ministeriksi asti. Kirjasta näkyykin vahva politiikan ja median asiantuntemus. Ratkaisu esitettiin valmiina, vaikka keskuksille ei ollut ottajia. Sivujuoniakin on liikaa. Kapuloita rattaisiin koettavat heittää keskustapuolueen pahat pojat: piirin puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja sekä maakunnan valtalehden päätoimittaja. Docendo, 510 s.. Kesäkuun kokouksen alla oman lisämausteensa antoi Itävallan puheenjohtajuus. Halukkaita maita keskusten sijoittamispaikoiksi ei ole. Kesäkuussa Brysselissä pidetyn huippukokouksen jälkeen muuttoliikekriisi julistettiin ratkaistuksi
Sipilä lanseerasi huolenpitoon liittyviä kärkiteemoja keskustan eduskuntavaalikampanjaa silmällä pitäen. Hallituskumppanin irtiotot kaappasivat Jyväskylässä huomion, vaikka ensi vuoden vaaliponnistuksen piti olla viikonlopun ykkösteema. keskUsta äänesti yksissä tuumin Soinin luottamuksen puolesta, sillä ulkoministerin asema oli sinisille hallituskysymys. pUolUejohtajan hiiltyminen sai keskustaväeltä ymmärrystä osakseen. Myös keskustameppi Elsi Kataisesta hallituskumppanin käytöksen ruotiminen oli paikallaan.. Kerrankin sanottiin suoraan ja näytettiin suuttumus. Pääministeri katsoi, että jupakan aiheuttamasta luottamuspulasta on käytävä perinpohjainen keskustelu hallituspuolueiden kesken. Yhteiskunnan eheyden ja ylisukupolvisuuden vahvistaminen on pääministerin mukaan seuraavan vaalikauden keskeisin tehtävä. Lisäksi Sipilä panisi sosiaaliturvan jättiremonttiin. – Keskusta on perusturvan suurpuolue. Tavoitteemme on perustulo ja lähtökohtamme on alkiolainen itseauttamiskyky. Jyväskyläläisen Arttu Karilan mukaan kohu osoittaa, että kokoomuksella ei ole riittävää kykyä käsitellä arvoherkkiä kysymyksiä. 10 28.9.2018 Ulkoministeri Timo Soinin (sin.) ympärillä velloneen aborttikohun laineet löivät keskustan politiikkaja toimintapäiville. Iljettävää lokakampanjaa johdettiin Sipilän mukaan ”viestintätoimistojen nuoteilla”. Lisäksi moni saapui kuulemaan Suomen eturivin mielipidevaikuttajien näkemyksiä niin demokratian tilasta, luonnonsuojelusta kuin ruoantuotannosta. Olen rauhallinen mies, kuten tiedätte, mutta minullakin on rajani, puoluejohtaja jyrähti. Aktiivit valmistautuivat vaaleihin muun muassa kampanjakoulutuksissa ja sometyöpajassa. TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: maria seppäLä Keskustaväki tuomitsi kokoomuksen puliveivaukset aborttikohussa KUPPI MENI NURIN Politiikkaja toimintapäivät – Se oli mannaa minun sielulleni. kokoomUksen höykyttämisen jälkeen keskustaväki alkoi virittäytyä vaalitunnelmaan. myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kuppi meni nurin, kun keskustan sitoutuminen naisten oikeuksiin asetettiin kyseenalaiseksi. Luottamusäänestystä seuranneet kokoomuksen puliveivaukset olivat tyrmistyttäneet Jyväskylään kokoontuneet sadat keskusta-aktiivit. – Suututtavaa epäreiluutta on, että yhteisesti sovitusta lipsumisella pyritään näyttämään, että toiset ovat eettisempiä tai esimerkillisempiä kuin toiset, ministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi. – Kokoomuksen toiminta on ollut kestämätöntä luottamuksen syömistä, Karila totesi. Kokoomusedustajien kapinaryhmä puolestaan napsi äänestyksen kynnyksellä irtopisteitä esittämällä, että kyse oli ihmisoikeuksista ja naisten asemasta. Äänestyksen alla kokoomus väitti, että Sipilä olisi vähätellyt kokoomuslaisten arvopohjaa ja painostanut heitä tukemaan Soinia. ViikonlopUn mittaan keskustalaiset pääsivät tenttaamaan ministereitään vaalikauden saavutuksista ja ahmimaan aimo annoksen ajankohtaista politiikkaa. – Meitä yritettiin vetää sellaiseen arvonurkkaan, johon emme kuulu
28.9.2018 11 Niin luottamushenkilöt, järjestöaktiivit kuin politiikan penkkiurheilijatkin löysivät tiensä Jyväskylään sankoin joukoin. Katri Kulmuni voitti levyraadin Stevie Wonderin kappaleella Part Time Lover. Ministerit joutuivat keskusta-aktiivien tenttiin.. Viikonlopun monipuolinen ohjelma sai kiitosta kenttäväeltä. Luottamuksen apila täydentyi huolenpidon kärkiteemoilla
Kiusaamisen syynä oli yleensä sukupuoli ja siitä johtuvat fyysisen kestävyyden haasteet. Pahimmillaan armeija voi romuttaa itsetunnon ja aiheuttaa ahdistusta jopa vuosikymmenten jälkeen. Jos nainen ei pysynyt miesten tahdissa, hän joutui miesvarusmiesten silmätikuksi ja halveksimaksi. Siivouskomeroon viemistä ja joukkoraiskauksella pelottelua. Salakuvien levittelyä sosiaalisessa mediassa. erityisesti pienikokoisten, kevytrakenteisten ja rankoissa aselajeissa palvelevien naisten fysiikka on armeijassa koTeksTi: AnnukkA kAArelA kuvAT: puolusTusvoimAT Armeija kolhii naisia fyysisesti ja henkisesti Kun omatkin pettävät. Harva nainen selviää vapaaehtoisesta asepalveluksestaan ilman fyysisiä ja henkisiä kolhuja. 12 28.9.2018 Kirjat Huorittelua , uhkauksia hakkaamisesta, tervehtimättä jättämistä. Armeijan käyneistä naisista kerrotaan yleensä sankaritarinoita, mutta reservin luutnantti Kaisa-Maria Tölli raottaa kirjassaan varuskuntien toista todellisuutta. Naiset kokivat, että vapaaehtoisina heiltä siedettiin miehiä vähemmän epäonnistumisia ja fyysistä heikkoutta. Punkan päälle toimitettuja solvausviestejä. Tölli haastatteli kirjaansa 52:ta armeijan käynyttä naista. – Naisvarusmies, jota joudutaan odottamaan tai jonka varusteita joudutaan kantamaan, näyttäytyy punaisena vaatteena erityisesti miespuolisille vertaisille, Tölli kirjoittaa. Heistä valtaosa, 32, oli kokenut kiusaamista armeijassa
”Eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista luovuttava” villa. – Inhottaa koko instituutio, esimiehensä lähentelemäksi joutunut nainen sanoo. – Jostain syystä se olin aina minä, joka oli harrastanut seksiä kaikkien kanssa niin lomilla, lenkkipolulla varuskunta-alueella kuin kuivaushuoneessakin. – Päällimmäinen tunne on jäänyt sellainen, etten ikinä voisi kenellekään naiselle suositella, että mene inttiin. syrjiNtää, kiusaamista tai häirintää palveluksessa kohdanneet naiset kotiutuivat armeijasta vihaisina ja pettyneinä, itseluottamus romutettuna. Kaikki oli täyttä valetta, eräs naisista sanoo kirjassa. Varsinkin eri aselajien fyysisestä kuormittavuudesta tulisi tiedottaa hakijoita etukäteen. Hän kotiutui palveluksesta vänrikkinä. Hän kehittäisi myös kutsuntoja niin, että miesten lisäksi niihin osallistuisivat myös vapaaehtoiset naiset. Vänrikkinä kotiutunut nainen kertoi tunteneensa, ettei osannut mitään. Kolmessa tapauksessa ahdistelijana oli varusmies ja kahdessa henkilökuntaan kuulunut esimies. Erityisesti heikompikuntoiset naiset koetaan ylimääräisiksi ja tarpeettomiksi, Tölli toteaa. tietoa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tulisi Töllin mukaan jakaa enemmän. Naisten johtamista häirittiin, heitä matkittiin ja heille annettiin arvioinneissa huonoja pisteitä. Se oli tosi nöyryyttävä kokemus, mitä siellä tapahtui. – ”Kaveria ei jätetä ja heikoimpia autetaan” -henki ei ulotu naisiin. Ylpeys palveluksen suorittamisesta ja omasta selviytymisestä tuli vasta myöhemmin. Seksuaalista häirintää oli kokenut 22 haastateltavaa. Tölli on väitellyt tohtoriksi lottien selviytymisestä sodassa, työskennellyt tutkijana Puolustusvoimissa ja vapaaehtoisissa maanpuolustusjärjestöissä sekä toiminut rauhanturvaajana Kosovossa. Se oli tosi nöyryyttävä kokemus, mitä siellä tapahtui.. – Kyllä se oli ihan sama, että olitko oikeasti kipeänä vai et, se oli aina vemppaamista, eräs naisista kuvaa kirjassa. Vaikka aika armeijassa oli ollut rankkaa, suuri osa haastatelluista katsoi varusmiespalveluksen vahvistaneen heitä jälkeenpäin henkisesti. Esimerkiksi naisten 45 päivän koeaika, korotettu päiväraha ja erilliset, paremmin varustellut tuvat nähdään miespuolisten varusmiesten taholta helposti kateutta herättävinä etuoikeuksina. Rankkaa kiusaamista varusmiesjohtajien taholta kokenut nainen puolestaan toteaa, että jos sota syttyisi, hän ampuisi oman johtajansa ensin. Keskeistä on Töllin mukaan eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista luopuminen. Kutsuntojen ohjelmaan otettaisiin kuntoja psykologiset testit. Töllin haastattelemista naisista lähes 70 prosenttia oli saanut rasitusvammoja palveluksen aikana. Naisvihamielisyyteen olivat syyllistyneet niin varusmiehet kuin henkilökuntakin. Leimautumisen pelossa naiset sinnittelivät mukana puolikuntoisina ja jäivät entistä pahemmin miesten jälkeen. Monet vammoista tai sairauksista kärsineet eivät kuitenkaan uskaltaneet hakea vapautusta palveluksesta, sillä he pelkäsivät ”vempaksi” eli palvelusta vältteleväksi leimautumista. Pitkän aikavälin tavoitteena tulisi Töllin mukaan olla nykyisen asevelvollisuuden korvaaminen myös naisia koskevalla kansalaispalvelulla. Asepalveluksen lisäksi se käsittäisi nykyisen siviilipalveluksen korvaavan varautumispalveluksen. 28.9.2018 13 Häiriö! NaiNeN iNtissä -kirjan kirjoittaja Kaisa-Maria Tölli suoritti vapaaehtoisen varusmiespalveluksen Porin prikaatin kansainvälisissä valmiusjoukoissa. Yleensä häirintä oli härskejä puheita ja perättömien juorujen levittämistä. Naisia tulisi myös kokeiluluontoisesti sijoittaa enemmän tiettyihin varuskuntiin ja yksiköihin, koska ryhmänsä ainoat naiset kokevat helposti syrjintää ja yksinäisyyttä palveluksessa. Docendo, 336 s. Kaisa-Maria Tölli: Häiriö! Nainen intissä. Jos nainen sai ylennyksen, sen väitettiin johtuvan sukupuolesta tai seksin harrastamisesta henkilökuntaan kuuluvan kanssa. En ikinä voisi kenellekään naiselle suositella, että mene inttiin. tölliN mukaan perimmäinen syy naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ongelmiin ei ole Puolustusvoimissa tai varusmiesten asenteissa, vaan nykyisessä lainsäädännössä. Viisi haastateltua kertoi myös epämiellyttävästä koskettelusta tai lähentelystä. Monet olivat joutuneet marsseilla omiensa hylkäämiksi. läHes kaikki Töllin haastattelemat naiset olivat kohdanneet palveluksensa aikana sukupuolesta johtuvia ennakkoluuloja, negatiivista suhtautumista ja alentavaa kohtelua. Hän esittää kirjassaan useita muutoksia tilanteen parantamiseksi. Vaikka osa naisista oli suoriutunut palveluksesta erinomaisin arvosanoin ja jopa palkittu yksikkönsä parhaana, itseluottamus saattoi olla armeijan jälkeen täysin nollassa. Hän on myös ollut perustamassa ministeri Elisabeth Rehnin elämäntyötä jatkavaa turvallisuuspoliittista ajatushautomoa ja toimii nykyisin sen puheenjohtajana. Tölli olisi valmis kokeilemaan yhteistupia, joista on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Norjassa
Trumpin mielestä tilanne on vuoden aikana muuttunut. Koonnut: samuli vänttilä Vincenzo Pinto / AFP Photo / Lehtikuva. Yhdysvallat puolestaan onnitteli saaren asukkaita heidän sitoutumisestaan demokraattiseen prosessiin. vuoDen parhaat. Ihmiset hurrasivat ja heiluttivat lippujaan paavi Franciscukselle Aglonassa Latviassa. Tallinnaan matkusti myös Suomesta satoja katolilaisia kuulemaan paavia. Modric päätti Cristiano Ronaldon ja Lionel Messin kymmenen vuotta kestäneen valtakauden Fifan parhaana miespelaajana. uusi tapaaminen. Opposition ehdokas Ibrahim Mohamed Solih voitti saarivaltio Malediivien presidentinvaaleissa itsevaltaisen presidentin Abdulla Yameenin. Ronaldo ja Messi ovat molemmat saaneet saman pystin viidesti. Baltiassa ei ole unohdettu Vatikaanin roolia 1990-luvun alun itsenäistymisprosessissa. Kroatialainen Luka Modric ja brasilialainen Marta pokkasivat parhaiden miesja naispelaajien palkinnot kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan gaalassa Lontoossa. Aiemmista vaalitaktikoinneistaan tunnettu Yameen tunnusti tappionsa ja onnitteli Solihia. paavi Baltiassa. 14 28.9.2018 Maailman kuvat Demokratian voitto. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump odottaa tapaavansa Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin pian uudelleen. Paavin Baltian kiertue päättyi Viroon. Trump kehui YK:n yleiskokouksessa Kimiä ”loistavaksi”, kun vuotta aiemmin samalla foorumilla hän mitätöi Pohjois-Korean johtajaa ”rakettimieheksi” ja uhkasi tuhota maan kokonaan
vaikka paljon positiivisuutta on havaittavissa, Etelä-Afrikan kohdalla on varauduttava myös negatiivisiin vaikutuksiin. Monet pelkäävät tekoälyn vievän ammatteja, kun taas toiset näkevät sen tuovan samankaltaisia vaikutuksia kuin internet toi aikoinaan: osan työnpaikoista muuttuessa tarpeettomiksi syntyy uusia aloja. Koodaustaitojen tuominen lukujärjestyksiin ei muuta tarvetta koulutuksen peruslaadun parantamiselle. Etelä-Afrikassa suurena haasteena onkin, että tekoälyä vie eteenpäin isoin harppauksin yksityinen sektori julkisen laahatessa perässä. Mitä nämä teknologiamuutokset sitten voivat tarjota maille, joissa esimerkiksi nuoren väestön määrä kasvaa ja siinä samalla myös nuorisotyöttömyys. Marraskuussa Kapkaupungissa järjestetään Afrikan suurin tekoälykonferenssi. Etelä-Afrikassa myös koulutussektoria on ryhdytty uudistamaan tuomalla lukujärjestyksiin koodaamistaitojen kehittäminen. Räikeästä eriarvoisuudesta kärsivässä EteläAfrikassa teknologiamuutokset voivat pahimmillaan pahentaa entisestään tulojen jakautumista, kun etuoikeutetussa asemassa olevien on todennäköisempää ottaa käyttöönsä uudet teknologiat ennen muita. Kuitenkin se, mitä ei ole vielä kansainvälisesti täysin ymmärretty, koskee muuttuvien teknologioiden vaikutusta globaaliin etelään, kuten Etelä-Afrikkaan, ja kuinka näissä kehittyvissä maissa ollaan valmistautumassa neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Monet tutkijat ovat korostaneet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen mahdollisuuksia, kun esimerkiksi ruokatuotanto ja terveydenhuoltojärjestelmät uudistuvat. 28.9.2018 15 Massiivisesti muuttuvat teknologiat (disruptive technologies) ovat mullistaneet ja mullistavat kokonaisia teollisuuksia ja tulevaisuudessa ylipäätään tapaamme toimia yhteiskuntina. Startup-yrittäjyyttä ei karteta ympäristöissä, joissa on jo entuudestaan paljon riskejä ja joissa ei ole tarjolla yhteiskunnan suojaverkkoa tai useita vaihtoehtoja, joista valita tienesti. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Etelä-Afrikka teknologiahypetyksen pyörteissä A FRIKAN A IKA. Pitkällä tähtäimellä perinteiset länsimaat voivatkin päätyä oppimaan kehittyviltä mailta, joissa osataan keskittyä myös sosiaaliseen yrittäjyyteen. Myös Suomessa tekoälyyn on investoitu merkittävissä määrin. viiMe aikoina erityisesti Etelä-Afrikassa on järjestetty useita konferensseja liittyen tekoälyyn, ja ne ovat tuoneet yhteen huippututkijoita ja -ajattelijoita sekä yrittäjiä ympäri Afrikkaa, missä uusille teknologioille on suuri kysyntä. Haasteista huolimatta nuoret ihmiset ovat jo tarttuneet muutosten tuuliin ja omaksuneet uudistuvat teknologiat arjessaan. Niin kutsutun ”teknologiahypen” keskellä usein tekoäly ja lohkoketjut piirtävät verkkokalvoillemme helposti kuvan Piilaaksosta tai Aasiasta, joissa toki merkittäviä innovaatioita syntyy kovaan tahtiin
vanhempi herrasmies tiedustelee. – Onneksi, sillä monia kokemuksiani en toivoisi kenellekään toiselle, Sirkiä sanoo ja viittaa pikkuveljensä tapaturmaiseen kuolemaan joitakin vuosia sitten. Innostus on kasvanut sellaisiin mittoihin, että hän aikoo ensi keväänä pyrkiä ehdolle eurovaaleihin. – Nyt tarvitaan nuorta näkökulmaa. Ei politiikastakaan tule mitään ilman sitä, Sirkiä hymyilee. – Oma itsetuntoni kestää arvioinnin, mutta osalle se voi olla vaikea pala. – ja muutama muu juttu Intohimona politiikka Anna Sirkiä laulaa oopperaa ammattimaisesti, virkkaa helletopin hetkessä ”omasta päästään”, mutta vetäisee tarvittaessa kattavan poliittisen analyysin vaikka naisen asemasta. Facebook-päivityksissä Sirkiä esittelee muun muassa upeita käsitöitään. Erityisesti hän toivoo tartuttavan globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen. nuoresTa iästään huolimatta Sirkiä on kokenut asioita, joihin moni ei törmää koko elämänsä aikana. Sirkiän mielestä hallituksen onnistumisia kannattaa pitää esillä, vaikka niistä onkin maksettu kallis hinta. – Nuori nainen joutuu jatkuvasti todistamaan, että päässä liikkuvat muutakin kuin silmät, Sirkiä huokaa. – Pitäisi pystyä kirkastamaan eroa keskustan linjan ja hallituksen linjan välillä, hän alleviivaa. On analysoitava, millä osa-alueilla unioni on vahva ja millä ei, Sirkiä toteaa. VaikuTTaMinen on ollut Sirkiälle itsestään selvää jo pikkutytöstä lähtien. Osaa arvostaa elämää ja tätä hetkeä. Äiti oli aktiivinen keskustanuori, joten tytär kuulemma kasvoi Varsinais-Suomen piiritoimiston lattialla. Haastatteluhetkellä hän on juuri palannut Kataloniasta. Kuntavaalimainoksia hän jakoi kauppahallissa jo alle kouluikäisenä. Se oli käännekohta. Työn alla on tosiasiassa henkilöhaastattelu lupaavasta nuoresta keskustapoliitikosta ja oopperalaulajasta. Yliopistossa hän opiskeli filosofiaa, ”koska kaikki kiinnostaa”. Ennen kaikkea ymmärtää, että on tärkeämpää kuunnella toisia kuin olla itse äänessä, Sirkiä päättää. – Keskusteluun tarvitaan ihmislähtöisyyttä. Tasaarvon toteutuminen edellyttää vielä paljon työtä, Sirkiä sanoo. – Olen kiinnostunut kaikesta, nuori nainen nauraa. Kuusi vuotta työtä vuodeosastolla ovat omalta osaltaan opettaneet suhteellisuudentajua ja empatiakykyä. – Tarvitaan perustavanlaatuista keskustelua siitä, mikä EU on ja mihin sitä halutaan kehittää. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä. – Yhteistä kaikille kiinnostukseni kohteille on intohimo. Yläasteella hänet valittiin nuorisovaltuustoon, ja samoihin aikoihin hän aktivoitui puoluetoiminnassa. Hän päätti itse tavoitella samaa. Ylipäätään unioni on viime vuodet elänyt kriisistä toiseen. Sirkiä ajautui syviin vesiin, mutta päätti sitten ponnistautua ylös pohjalta. 16 28.9.2018 – Turussa on hyvä pöhinä, Anna Sirkiä hymyilee Aurajoen rannalla. PikkuAnnasta tuntui upealta, kun Anneli Jäätteenmäki nousi pääministeriksi. Keskustan tärkein tulevaisuuden agenda on Sirkiän mielestä hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kehittäminen. Esimerkiksi viime eduskuntavaalikampanjassa ei mennyt päivääkään ilman, etteikö joku tullut kommentoimaan hänen kuvaansa myönteisessä tai kielteisessä mielessä. keskusTan leirissä palolle on tarvetta, sillä turhauttavista galluplukemista huolimatta pitäisi kyetä ottamaan vaaliasento. – Teettekö muotikuvauksia. – Siinä tajuaa koko kaaren. Sirkiää harmittaa, ettei keskustalla ole riittänyt energiaa tehdä sivistysja koulutuspoliittisia linjauksia. – Halusin keskittyä elämiseen, ottaa siitä kaiken hyvän irti. Hänestä on käsittämätöntä, että vanhassa EU-maassa voi tapahtua niin järkyttäviä asioita ja muu Eurooppa seuraa vierestä. – Kehumme olevamme sivistyspuolue, mutta tällä hetkellä se ei näy missään, nainen lataa. Siinä sivussa hän opiskeli musiikkia ja tanssia, teki loma-aikoina töitä vuodeosastolla ja lopulta päätti tehdä musiikista itselleen ammatin. Ketään ei lämmitä pelkkä talouspuhe. MuTTa asiaan , sillä sitä Sirkiällä riittää niin kotikuin ulkomaisistakin teemoista. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän avustajana Sirkiä on päässyt seuraamaan Eurooppa-politiikkaa ja kansainvälisiä asioita läheltä suuren valiokunnan työn kautta. Syyskuisena iltapäivänä kaupungissa vallitsee keskieurooppalainen tunnelma, kun Sirkiä asettuu kuvattavaksi ihmisvilinään. Seuraavaksi hän tähtää eurovaaleihin
28.9.2018 17 Henkilö – Sen olen huomannut, että politiikka on vahvojen ihmisten laji. Pitäisi olla enemmän sijaa myös herkkyydelle, Anna Sirkiä sanoo.
Poliisin Pitkä yö R ep or ta as i. Virkavalta joutuu vastaamaan moniin muihinkin uusiin uhkiin, mutta tulevien vuosien resurssit merkinnevät poliisien määrän vähenemistä entisestään. 18 28.9.2018 TeksTi: Pauliina Pohjala, Meri alaranTa-saukko kuvaT: jaakko MarTikainen, Maria sePPälä Poliisien työvuorot on suunniteltu uusiksi ravintoloiden vapautuneiden auki olo aikojen vuoksi
28.9.2018 19 Poliisin Pitkä yö Päärautatieaseman ympäristö on levottomimpia paikkoja Helsingin yössä.
Soittajan antama tieto pahoinpitelystä osoittautui virheelliseksi, mutta yksi sekakäyttäjä lähti ambulanssilla sairaalaan. – Kyllä ihmiset asiasta soittavat, vaikka lähtötiedot voivat olla erilaiset kuin paikan päällä. Esimerkiksi eläköityneiden tilalle ei ole otettu uusia. Perjantain ja lauantain välinen yö on toki aina tavallista kiireisempi. 20 28.9.2018 Vanhempi konstaapeli Ilpo Ikola saa välittömästi juttuseuraa, kun hän pysäköi moottoripyöränsä Kampin Narinkkatorille myöhään perjantai-iltana. – Juttuseuraa riittää aina, Ikola sanoo. Tällainen luottamus helpottaa poliisin työtä. – Jokaisesta laitoksesta pitäisi löytyä henkilöstöä, joka ei ole pakkotahtisessa keikka-ajossa. ikolan yövuoro alkoi viideltä iltapäivällä ja kestää aamuviiteen. Ikola tietää, että kiireisin aika on edessä vasta vuoron viimeisillä tunneilla, kun ihmisiä alkaa purkautua ravintoloista. Se edellyttää sitä, että poliisilla olisi jatkossakin aikaa kohdata ihmisiä heidän omassa elinympäristössään. Terveisensä kerrottuaan hän lähtee jatkamaan matkaansa Helsingin yöhön. Ikola kertoo, että joku haluaa puhua hänelle taloyhtiönsä asioista ja toinen kysyy, montako hevosvoimaa poliisimoottoripyörässä on. Hän tuli Kamppiin lähiöstä Mellun mäestä. Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) järjestöpäällikön Mika Nygårdin mielestä on tärkeää, että suomalaisten mielikuva poliisista säilyy myönteisenä. Jopa 95 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin Joko melko palJon tai erittäin palJon. Päivävuorolaisten terveiset olivat, että tehtäviä on riittänyt vilkastuvaan tahtiin. – Mutta sitäkin tämä työ on, ihmisten kuuntelua. Vanhempi konstaapeli Ilpo Ikola tietää, että yön kiireisin aika on edessä vuoron viimeisillä tunneilla, kun ihmiset alkavat purkautua ravintoloista.. Turvallisuudentunne lähtee pienistä asioista kuten siitä, että poliisi käy taloyhtiön asukasilloissa kertomassa, että pyörät kannattaa lukita ja laittaa ruohonleikkurit varastoihin. Muuten ihmiset saattavat alkaa kokea, etteivät heidän asiansa kiinnosta poliisia ollenkaan, Nygård sanoo. Vanhoihin kasarmitiloihin puolitoista vuotta sitten muuttaneen Oulun pääpoliisiaseman autohallissa vanhempi konstaapeli Kalle Luukkonen varustaa työparinsa kanssa autoa perjantain iltaseitsemästä aamuseitsemään kestävää vuoroa varten. On jo syyskuu, mutta ilta on vielä sen verran lämmin, että ihmisiä on paljon liikkeellä. suomessa on Euroopan vähiten poliiseja väkilukuun suhteutettuna. – Saa rientää tehtävältä toiselle, Luukkonen toteaa. Kuitenkin jopa 95 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin joko melko paljon tai erittäin paljon, mikä selviää kesäkuisesta poliisibarometristä. Hälytyksiä saattaa kertyä jonoksi asti. Nuori mies haluaa kertoa poliisille, että ruorijuoppouden yhden promillen raja on hänestä liian korkea. Tuntuu, että huumaantuneena ajaviakin on joka vuosi enemmän, 18 vuotta Helsingin poliisissa ollut Ikola sanoo. poliisien määrä on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun käsittävässä poliisipiirissä laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana muutamalla kymmenellä ja koko maassa 800:lla. – Luulen, että on tulossa rauhallinen yö, 12 vuotta poliisina toiminut Luukkonen ennustaa. Tai kertomassa nuorille, mitä seurauksia tulee näpistyksestä ja humalassa mopolla ajamisesta. – Alkoholinkulutus ei ole meidän silmin vähentynyt. Ikolan poliisiradiossa ei ole hiljaista hetkeä ollutkaan. – Erilaiset seurueet ovat törmäyskurssilla. Toista on elämä maissa, joissa poliisi näyttäytyy osana väkivaltakoneistoa. Osapuolet laitetaan eri suuntiin poistumiskäskyjen saattelemana. Vuoroa on takana kuusi tuntia, ja sinä aikana Ikola on muun muassa etsinyt epäiltyjä rattijuoppoja ja kierrellyt Kallion kaupunginosassa, jonka kaduilla oli jälleen paljon alkoholin ja huumeiden käyttäjiä. – Tiedot voisivat olla tankissa printattuna, niin ei tarvitsisi jokaiselle erikseen kertoa, konstaapeli naurahtaa
2010: 7 876 poliisia Poliisien määrä väheni kahdeksassa vuodessa yli 700 hengellä. Karu totuus on Kuhan mukaan sekin, että reuna-alueilta tulleiden hälytysten osalta poliisilla on ”sordino päällä”. Väkimääräkin on kasvanut etenkin kaupunkiseudulla. Stressaamalla tilanne ei kummene. 28.9.2018 21 Samaan aikaan poliisille on kuitenkin sälytetty lisätehtäviä, kuten terrorismin torjuntaa. – Esimerkiksi Pyhännällä, Kestilässä, Puolangalla ja Vaalassa meillä on tosi huono toimintavalmius. – Tuntuu ikävältä, kun ihmiset joutuvat odottelemaan poliisia pitkään esimerkiksi kolaripaikoilla. Ihmiset eivät kutsu paikalle apua, koska kokevat, ettei poliisi kuitenkaan ehdi tai saapuminen kestää liian pitkään. – Emme pysty samoihin vastetai tutkinta-aikoihin kuin aiemmin, Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha valittelee. LuukkoseLLakin on kokemusta siitä, että toisinaan aika ehtii hoitaa asian ennen kuin poliisi ehtii paikalle. 2018: 7 150 poliisia. Resurssien väheneminen ja sitä kautta poliisin näkyvyyden puute saattavat toisaalta johtaa hälytysten määrän vähenemiseen. Siellä poliisipartion toimin ta-alue on siksi laaja. Harvaanasutun maaseudun tilanne on pahin. Ja kun henki ja terveys ovat etusijalla, kiireettömämmät tapaukset tippuvat jonon hännille. Ympäristökuntien poliisiasemia on pistetty kiinni ja maakunnista on siirretty resurssia Ouluun. – Kynnys nousee, Luukkonen tietää. Oulun poliisipartioiden toiminta-alue on laaja, mikä näkyy etenkin harvaanasutuilla seuduilla. Välimatkaa voi olla 250 kilometriä. Kiireessäkin on vain hoidettava tehtävä kerrallaan mahdollisimman hyvin. poliisien määrä suomessa on vähentynyt Vanhempi konstaapeli Kalle Luukkonen ja hänen työparinsa ennen perjantain työvuoron alkua. Ei siinä auta kuin pahoitella, Luukkonen huokaa. Jokaisen pikkuasian perään ei pystytä lähtemään ja jättämään keskeisiä alueita ilman poliisipartioita. Auliutta kysytään niin miehistöltä kuin johtoportaaltakin. Luukkosen reviiri ulottuu etelä-pohjoissuunnassa Siikajoen ja Lumijoen rajalta Simon rajalle saakka, itäsuunnassa se jatkuu aina Puolangan ja Kajaanin rajalle asti
Väkivaltaiset yhteenotot ja autojen polttelut riivaavat länsinaapurin maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä. Vastikään pidetyssä budjettiriihessä myönnettiin lähes kuusi miljoonaa euroa lähiöiden ja harvaan asuttujen seutujen poliisien turvaamiseen. – Puhutaan, että 100 000 hälytystehtävää jää hoitamatta. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta sanoo, että 700 poliisin vajaus näkyy kaikessa. Nyt sen hallitus paikkaa tilannetta poliisille myönnetyllä 750 miljoonan euron lisärahoituksella. Korkeasta hakijamäärästä huolimatta Tampereen poliisiammattikorkeakoululla on ollut vaikeuksia täyttää avoimet koulutuspaikat. Juttuseura on taattua, kun moottoripyörällä pysähtyy. Nygård sanoo, että kehyksissä ei huomioida ansiotulojen kehitystä, inflaatiota, vuokrien nousua, kasvavia IT-menoja, partioautojen polttoaineiden hinnannousua ja niin edelleen. Ensi vuonna poliisille on varattu noin 740,3 miljoonaa, sitä seuraavina vuosina hieman vähemmän. Ha ki ja t yli 1 20 kO ul ut us pa ik at 40 pa ikk aa kO ul ut uk se en Hy vä ks yt yt all e 34 Pa ula Ås trö m 25 km Enontekiö Kittilä Muonio Kolari Utsjoki Ivalo. Hallituksen panostukset juuri lähiöpoliisiin ovat yritystä välttyä Ruotsin tieltä. Pisimmillään etäisyys alueen reunalta toiselle voi olla 250 kilometriä. Liiton tavoite on, että vuoteen 2024 mennessä heitä olisi vähintään 7 850. – En minä nyt sen 750 miljoonan euron perään kuuluta, mutta Suomen poliisi on joutunut viime vuosina säästämään erityisesti ennaltaehkäisevästä toiminnasta, Nygård toteaa. Ruotsi heräsi poliisipulaan liian myöhään. Poliisihallitus on pitänyt esillä samaa lukua. Poliisijärjestöjen liittoon tulee entistä enemmän yhteydenottoja, joissa kerrotaan turhautumisesta ja väsymisestä, Mika Nygård kertoo. Tilanne vuonna 2017. Poliisin resursseja on nipistetty tällä vuosikymmenellä Suomen taloustilanteen vuoksi. – Järjestelmä ei romahda yhdessä yössä, mutta erot vuosien 2010 ja 2020 välillä ovat jo isot. 22 28.9.2018 Puolet vuodesta moottoripyöräpoliisina tuo mukavaa vaihtelua työhön, Ilpo Ikola kertoo. Lapissa matkat saattavat olla vielä sitäkin pidempiä. Oulun pOliisipartiOn reviiri On laaja Alue on etelä-pohjoissuunnassa Siikajoen ja Lumijoen rajalta Simon rajalle saakka ja itäsuunnassa Puolangan rajalle asti. SPJL:n laskelmien Suomessa on neljän vuoden kuluttua noin 6 800 poliisia. Myös rikosten selvitysprosentit heikkenevät, koska poliisilla ei ole aina aikaa lähteä tutkimaan asioita. Nyt hallitus on halunnut varmistaa, ettei poliisien määrä tipu ensi vuonna tämän vuoden tasosta. Asuinalueet ovat eriytyneet liikaa. Hänen mielestään poliisin rahoituksen pitäisi tehdä korjaava liike nopeasti. Vuonna 2022 poliisille on budjetoitu noin 735,6 miljoonaa euroa. Nygård huomauttaa, että nykyisillä kehyspäätöksillä poliisien määrä lähtee kuitenkin laskuun ensi vuoden jälkeen. Silloin oltaisiin suunnilleen vuoden 2010 lukemissa. Suomessa on tällä hetkellä noin 7 150 poliisia
Luukkonen on saanut parinsa kans sa ilmoituksen teineille lääkkeitä myy västä henkilöstä. Luukkonen purkaa auton, ajaa koneet alas. Nygårdin mukaan uudis tus merkitsi hakijoiden keskiiän nuo rentumista, koska alanvaihtajien määrä tippui. – Silmiinpistävän paljon hakemuksia on jätetty lauantain ja sunnuntain välisenä yönä neljän–viiden välillä. – Nyt kun ravintolat saavat olla pitem pään auki, päihtyneitä ihmisiä liikkuu kaduil la vielä kuuden aikaan, hän kertoo. 28.9.2018 23 Pätkärahoitus johtaa pätkäsuunnitteluun. Ambulanssi ajaa paikalle tarkistamaan pahoinpitelyn uhriksi joutuneen hoidon tarpeen. Heikinheimon mukaan poliisien työ vuorot on pitänyt suunnitella uusiksi lähes koko maassa. 12 tunnin työvuoro on pian takana. Iso osa haki joista ei läpäise pääsykokeita – tai ei halua edes osallistua niihin. helsingissä Ilpo Ikolan työvuoro on lauan taina tuntia myöhäisempi kuin per jantaina, kuudesta kuuteen. – Kuusi miljoonaa euroa on ihan silmän lumetta. Ennustus rauhallisesta yöstä osui oikeaan. Poliisihallituksen mukaan vuoden alus sa voimaan tulleet alkoholilain muutok set ovat lisänneen hälytystehtäviä ja siir täneen niitä aamuyön tunteihin. Tuntuu ikävältä, kun ihmiset joutuvat odottelemaan poliisia pitkään esimerkiksi kolaripaikoilla, Kalle Luukkonen Oulun poliisista toteaa.. Viime vuonna koulutuspaikkoja oli 400 ja hakijoita yli kolme kertaa sen verran, mutta aloittajia saatiin alle 340. Lista on tavallinen: häiriökäyttäyty mistä keskustassa, juopuneiden kuljet tamista putkaan, metelin hiljentämistä, rattijuoppojen pysäyttämistä. Tarve olisi noin 60 miljoonalle. – Poliiseja on vähemmän kuin mies muistiin, ja kehitys näyttää kulkevan aina vain huonompaan suuntaan. Lisätunteja on tul lut juuri kalleimpiin viikonloppuyö vuoroihin. kuudelta aamulla Luukkonen palaa työ parinsa kanssa Hiukkavaaraan. Viimeisel lä tunnilla tuli vielä ilmoitus iäkkään nai sen katoamisesta. Nygård ihmettelee tätä ilmeistä risti riitaa. Poliisiauto vilahtaa ohi pillit päällä ilta kymmeneltä Oulun keskustassa. Hommia on silti riittänyt. – Emme halua kouluttaa poliiseja työt tömyyskortistoon. – Näitä hakijoita on todella paljon, Ny gård tietää. ”Poliisitoiminnan eri osaalueiden tu loksellisella toiminnalla pyritään vaikut tamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista, vaikka poliisitoimen toimintaym päristö on muuttunut merkittävästi ja po liisitoimen rahoitus supistuu”, esitykses sä lukee. n Kuusi miljoonaa euroa on ihan silmänlumetta. Sauli Kuhakin ihmettelee, miksi poliisin kohtalo on mennä vuosi ja budjetti riihi kerrallaan. ongelma tosin on sekin, että poliisikoulu ei vedä hakijoita toivotulla tavalla. – Jos terroriisku tapahtuu jossain syrjäi semmässä paikassa ja lähin partio on tun nin ajomatkan päässä, aika paljon pahaa ehtii tapahtua. Vuonna 2014 poliisin tutkinnosta tuli ammattikorkeakoulutasoinen, ja samal la poistuivat ilmainen ruoka, majoitus ja terveyden hoito. – Kyllä tässä pikkuhiljaa hiipii mieleen ajatus, että on mukava päästä kotiin nuk kumaan, hän naurahtaa. Valtion tämänvuotisessa talousarvio esityksessä todetaan, että tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vas taa olemassa olevia uhkakuvia eikä muut tuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Muun muassa pahoinpitely tehtävien määrä on noussut aamulla kello 5–6 lähes 65 prosenttia. Poliisin hälytystehtävät ovat tam miheinäkuun aikana lisääntyneet yli 12 000:lla. Nuorten pitää hakea opiskelupaikkoja toimeentulotukea saadakseen. tarve olisi noin 60 miljoonalle. Poliisijohtaja Heikinheimo sanoo, että poliisi tarvitsisi pitkän aikavälin näkymän siitä, millaisen henkilöstömäärän palk kaaminen on mahdollista. Nygård huomauttaa, että päälliköt eivät voi tehdä budjettejaan luottaen siihen, että lisärahoitusta tulee seuraavanakin vuonna. Poliisin vanha tuttu eh tii kuitenkin kiikuttaa yritystoimintansa muual le ennen partion saapumista. Joku karjuu muotiliikkeen kul malla isoon ääneen ahdistustaan, muu ten on rauhallista
– Lampaita ne on, eri rotua vain, toteaa pyörätuolissa hoitajansa kanssa ulos tuleva Hellin painokkaasti. Onneksi Murtoperä on varautunut. Tutkimuksissa onkin havaittu, että vanhukset kertovat eläimille jopa huoliaan ja traumojaan. Jos se siihen sun syliin pyöräyttää, niin tehdään illalla munakasta, hoitaja lupaa. Kotieläinpiha loppui, mutta alpakat jäivät. Kesäporkkanat hupenevat nopeasti Sissin suuhun. – Asukkaidemme toimintakyky on sen verran heikko, ettemme pysty lähtemään retkille. Murtoperä on nähnyt keikoillaan ihmeitä. Totta onkin, että varsinkin heinäkuinen Gaija-vasa näyttää lampaalta. Sisällä vuoteissaan makaavat odottavat myös alpakoita juttusilleen. Niissä hommissa virisi ajatus eläinten vierailuista palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Siitä riittää lystiä. Kotieläinten pidon lisäksi Murtoperä toimii muun muassa jalkahoitajana. – Joku liikkumaton vanhus on alkanut vilkuttaa, pitkään vaiennut käynyt puhumaan ja liikuntaesteinen on lähtenyt ilman rollaattoria alpakan perään, hän kertoo. Rakkaus lajia kohtaan oli syttynyt jo viisi vuotta aiemmin. Palvelutalossa vierailee myös muita eläimiä. – Halusin tuoda jotakin vaihtelua ja iloa näiden ihmisten arkeen, hän sanoo. Esimerkiksi kirjaston lukuponi on käynyt tervehtimässä vanhuksia. Se on helppo uskoa, kun katsoo omavieskalaisten lepertelyä vierailleen. – Kyllä ne muistavat, kuka antoi herkkuja, Murtoperä nauraa. Ruskea ja musta kana narisevat häkissään. Omavieskan palvelukeskuksen johtaja Aino Taka-Eilola kertoo, että käytännössä kaikki heidän asiakkaansa ovat maatalosta kotoisin. hän kysyy. Yhteys eläimeen syntyy luontevasti, se ei arvostele eikä väitä vastaan. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä ”Sinä oot niin sulonen” Eija Murtoperän alpakat ja aasit vierailevat säännöllisesti palvelutaloissa Elämä. Mutta pysyvät kohtaamiset alpakankin mielessä. Ne köpöttelevät sängyn viereen ja antavat silittää, kuulemma juttelevatkin vanhuksille. Murtoperä saa houkutelluksi Taka-Eilolan aasin selkään. Murtoperä hankki ensimmäiset alpakkansa perustaessaan kotieläinpihan nelisen vuotta sitten. – Munii, munii. 24 28.9.2018 AlAvieskAlAisen palvelutalon pihalla vihmoo vettä. – Miten meinaat päästä pois, joku huolehtii. – Minä tykkään kauhiasti elukoista, isoista ja pienistä. Alpakat olivat itsestäänselvä valinta, sillä ne ovat rauhallisia ja sisäsiistejä eivätkä aiheuta allergiaa. Hellin saa kanan syliinsä. Uudet kädet kohottautuvat silittämään, uusille kasvoille nousee hymy. Nyt hänellä on 21 eläimen lauma. Voi kun ei oo sulle mittään hyvvää, hän huokaa. Unna ja Jilla astelevat sisään pitkät kaulat pystyssä, kiertävät sängyltä toiselle. eläinterApiAA vanhustenhoidossa on tutkittu ja todettu eläinten läsnäolon vaikuttavan myönteisesti muun muassa mielenterveyteen ja fyysiseen toimintakykyyn. Niiden myötäelävä katse ja levollinen läsnäolo jäävät kuulemma jopa muistisairaan mieleen. Murtoperä vie lemmikkejään tilauksesta ihasteltaviksi erilaisiin tapahtumiin ja perhejuhliin. – Sinä oot niin sulonen. Käsi nousee hitaasti sivelemään pehmeää höyhenpeitettä uudestaan ja uudestaan. Siksi haluamme järjestää virikkeitä paikan päälle. Parhaillaan eräässä hankkeessa selvitetään jopa eläinten mahdollisuuksia toimia tulevaisuudessa avustajina vanhustenhoidossa. Aktiiviiän elinkeinokin on usein liittynyt eläimiin. Murtoperä tekee alpakoille vessan aitauksen kulmaukseen, kippaa pienen keon papanoita merkiksi sisäsiisteille perulaiskaunottarille. pyörätuoli toisensa perään työnnetään sateiselle pihamaalle. Murtoperä vie kanaa ja aasia asiakkaan luota toisen luo, kertoo keitä siinä on. Monelle vanhainkodissa asuvalle eläimet ovat olleet olennainen osa lapsuutta ja nuoruutta. Eija Murtoperä taluttaa kuljetusvaunustaan esiin ensin aitauksellisen alpakoita ja sitten vitkastellen astelevan Sissi-aasin. Aini painaa kasvonsa kanan höyhenpeitteeseen. Lypsän lehmiäkin mielelläni, Lahja kertoo. Eläinten on todettu myös helpottavan kommunikointia. Pehmeän villan tuntu kämmenessä, hevosen haju tai kanan kotkotus herättävät alitajunnan muistoja. Kun se siirtyy seuraavan hellijän huomaan, hän kurottuu pyörätuolistaan taputtamaan aasia. – Muniiko tämä
28.9.2018 25 Eija Murtoperä haluaa järjestää eläinvierailuilla iloa ja vaihtelua vanhusten arkeen. Monelle vanhainkodissa asuvalle eläimet ovat olleet olennainen osa lapsuutta ja nuoruutta.. Lämpimät kohtaamiset palkitsevat
Siksi hän kirjasi ajankohtaisen toiveen vieraskirjaan, Hatva sanoo hymyillen astuessaan pienestä nokeentuneesta ovesta saunan lämpöön. Miksi hän osoitti viestinsä nimenomaan naisille. Tarkkaa ikää saunalle ei edes tiedetä. Muutaman kerran on yrittänyt, mutta palokunta on ehtinyt väliin, Hatva nauraa ja ojentaa istuinsuojan. Savusaunojen luonteeseenhan miltei kuuluu se, että ne palavat säännöllisin väliajoin. Ne olivat kova juttu Kainuussakin. 26 28.9.2018 KuinKahan monelle saunalle presidentti Urho Kekkonen on antanut purkukiellon. Se onkin tarpeen, sillä laude tuntuu todella kuumalta. ”Mainion savusaunan jälkeen päätettiin yhteisesti, että savusaunaa ei saa Maijalasta hävittää. Sen Kekkonen rustasi Hatvan vanhempien vieraskirjaan vuoden 1963 tammikuussa. hatvan savusauna on pysynyt pystyssä jo reilusti yli sata vuotta. Sen voin sanoa varmaksi, että 1800-luvun puolelta tämä on, Hatva kertoo. – Kaiketi Kekkonen oli niin vakuuttunut tämän saunan löylyistä, ettei hän uskonut sisäsaunan niitä koskaan voittavan. Vuolijokisen Teuvo Hatvan savusaunalla sellainen on. Miten niinkin vanha savusauna voi olla yhä käytössä. – Tämä ei ole koskaan palanut. – Sukuni on tullut tälle paikalle 1860-luvulla. – Ilmeisesti siksi, että etenkin talojen naisväki halusi sisäsaunoja, koska ne olivat helpompia ja käytännöllisempiä. Löylyt vaikuttavat aluksi melko tumakoilta. sanoi Kekkonen Tätä saunaa ei saa purkaa, Teuvo Hatvan 1800-luvulla rakennettu savusauna on yhä käytössä. Tämä talon naisille tiedoksi ja noudatettavaksi,” Kekkonen kirjoitti. Teksti liittyy 1960-luvulla hiljalleen yleistyneisiin niin sanottuihin elintasosiipiin, joihin tehtiin sisäsaunat ja -suihkut. Seinät ovat nokiset ja savun haju leijuu kaikkialla, kuten savusaunassa kuuluukin. Lämpö valuu kuitenkin miellyttävän hitaasti pois ison kivikasan alta
– Brysselin virkamiehet eivät ole mitään pahaa tahtovia mörköjä. Mikä merkitys tällaisilla yhteisillä saunomisilla juttutuokioineen on, täytyy kysyä. Valtuustossa on menossa toinen kausi. – Minua ovat aina kiinnostaneet kansainväliset asiat. Sen Hatva paljastaa kävellessään Oulujärveen uimaan. LuomuviLjeLyä päätöikseen harjoittava Hatva, 50, on Kajaanin kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Siellä oikeasti ajatellaan EU-kansalaisten parasta. – Politiikassa ne ovat onneksi menneisyyttä, mutta näin vapaa-ajalla ne ovat tärkeitä. Nyt hän mielii myös ehdokkaaksi keväällä 2019 pidettäviin eurovaaleihin. Teesejään Hatva on miettinyt jo valmiiksi. Täällä on oikeasti mahdollisuuksia, vaikka valtion hallinto täältä onkin viety pois, Hatva innostuu. Keskustan Kainuun piirin piirihallitus esittää Hatvaa EU-ehdookkaksi. Erityisen painoarvon hän haluaa antaa EU:n alueelliselle tukipolitiikalle. Elokuinen vesi tuntuu jo melko viileältä. viimeiset löylyt antavat leppeän loppulämmön. 28.9.2018 27 Hatvan saunakavereikseen pyytämät Veikko Komulainen ja Tuomo Karjalainen viuhtovat saunavihdoillaan. Surkeisiin työllisyyslukuihin tottunut maakunta poteekin yhtäkkiä työvoimapulaa. Unionin myönteiset asiat pitäisi saada näkyviin. Ajattelen, että ihmisen on mentävä sitä kohti, mikä häntä eniten innostaa, Hatva perustelee. Itäja Pohjois-Suomen koheesiotuet eivät kuulu Länsija Etelä-Suomelle, Hatva jyrähtää. Saunapuheiden perusteella Kekkoselle ja hänen tekemisilleen annetaan näillä seuduin iso arvo. Hatva, Komulainen ja Karjalainen puivat Kainuun tilannetta. teksti: samuli vänttilä kuvat: maria seppälä Kutsu Suomenmaan toimittaja saunomaan! saunassa@suomenmaa.fi Tämä sauna ei ole koskaan palanut, vaikka muutaman kerran on yrittänyt.. – Tuet kuuluvat niille, keille se on annettu. Saunan eteistilassa hörpitään vielä vichyä. – Sellaisesta Nälkämaa-ajattelusta pitäisi päästä eroon. Niissä rentoutuu kunnolla. Heikkouksiakin EU:ssa on, mutta niitä haluan omalta osaltani olla korjaamassa. Hän haluaa vahvistaa myös kansalaisten luottamusta kriisistä toiseen kulkenutta EU:ta kohtaan
Tiitiäisen lista -nimeä kantava runokirja menisi varmasti kaupaksi. Se raikui kouluissa: ”Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa. Keskustalaisillehan on toki tuttua, että Mauri panee tuulemaan. Nyt Kiuru joutuu kuitenkin huomioimaan sabotoinnissaan myös pääministeri Juha Sipilän parran. Ei siis keskustan juoni, vaan kansakunnan yhteinen ponnistus. Torpparivapautus loi uusia itsenäisiä maatiloja. supon ex-johtaja, eduskunnan pääsihteerin tehtävästä eläköitynyt Seppo Tiitinen julkaisi syyskuun puolivälissä elämäkertansa. Niemien notkoihin mutta myös rämeiden laitoihin ja metsiin tiettömien taipaleiden taa nousi asutustiloja. Valiokunta parranleikkuutalkoisiin TeksTi: samuli VänTTilä, Henna lammi, lauri Heikkilä, JuHa mauno. Joka niemen notkohon, saarelmaan, kodin tahtoisin nostattaa.” Näin tapahtuikin. – Ajakoon vaikka valiokunta sen, pääministeri täsmensi. Eläkkeellä oleva lastenkirjailija, 93-vuotias Kirsi Kunnas voisi hyödyntää markkinarakoa ja jatkaa Tiitiäinen-satusarjaansa. Heille järjestettiin omaa maata. Vähän kunnioitusta siis niitä kohtaan, jotka toimivat silloin niin kuin valtiovalta halusi. Niin lääkittiin vuoden 1918 tapahtumien haavoja. Erkko (1849–1906), joka kirjoitti ”Kansalaislaulun”. Moni odotti, että kirja olisi valottanut kuuluisaa Tiiti sen listaa enemmän. Villityksen aloitti runoilija J. Vielä vaativampi hetki oli sotien jälkeen. Näin ei käynyt. Oliko ajatus Alkion vai Kekkosen. Niin myös Jyväskylässä, sillä ainakin iltaohjelmassa esiintyi terhakas ja vapautunut Mauri Pekkarinen. Sipilä nimittäin lupasi viikonloppuna keskustan politiikkaja toimintapäivillä Jyväskylässä, että parta lähtee vasta, kun sote on valmis. Karjalasta oli saapunut 420 000 evakkoa, ja rintamalta vapautui suuri joukko miehiä, joilla ei ollut elämässä kiinnekohtaa. Hei kamoon, Krista, eikö parranleikkuutalkoot olisi erimieliselle valiokunnalle ihan kiva yhteinen juttu, Apollon tietäjä vinkkaa. Mutta ei Ruotsin kirkkomailla ole sankarihautojakaan. Siksi meillä on laaja maaseutuasutus ja toisenlainen yhdyskuntarakenne kuin Ruotsissa. Apollon Tietäjät 28 28.9.2018 Eduskunnan sote-valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) on tullut tunnetuksi kipeästi kaivatun jättiuudistuksen tahallisesta jarruttelusta. Ei. Taannoin Ylen A-studiossa Pekkarinen kertoi, että euroehdokkuus on kiinni kahdesta asiasta: kentän tunnoista ja vaimon mielipiteestä. He ja heidän jälkikasvunsa saivat oman kotiseudun – ikään kuin Erkon innoittamana. suomEnmaan jutusta ”Joka kolkan puolesta” (14.9.) puuttui historiakatsaus. H. sattumaa tai ei, samaan aikaan keskustan politiikkapäivien kanssa Suomeen rantautui myös Mauri-myrsky. – Näistä tärkeämpi on vaimon mielipide, Pekkarinen painotti vielä lopuksi. Tosin keskusta on ainoa, joka tätä historiaa enää arvostaa. Esiintymisen perusteella Apollon tietäjä olisi valmis veikkaamaan, että eduskunnan keväällä jättävä konkari nähdään eurovaaliehdokkaana
Ripottele kinkkusuikaleet ja pilkotut kasvikset omeletin toiselle puolikkaalle. Varmista, ettei pannu ole liian kuuma. Anna omeletin paistua vielä hetki pannulla. Kinkku-kasvisomeletin ja mansikkasmoothien lisäksi tarjoilen leipää ja haudutan teetä. Suosikkiyhdistelmäni sisältää porkkanoita ja appelsiineja. 28.9.2018 29 Kepukeittiö Markuksen MansikkasMoothie 1/2 litraa luonnonjukurttia 3 dl mansikoita tuoreena tai pakastettuna 2 banaania 1 dl omenamehua jääpaloja, mikäli marjat ovat tuoreita eivätkä jäisiä (ripaus sokeria) Surauta ainekset smoothieksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Älä paista liian pitkään, sillä omeletin on tarkoitus jäädä keskeltä pehmeäksi ja mehukkaaksi. Kun kaikki on valmista, on hienoa istahtaa rauhassa syömään, lukea Lapin Kansaa ja vaihtaa ajatuksia. Käännä täytteetön puoli päälle niin, että kinkut ja kasvikset jäävät väliin. Brunssi täynnä rakkautta Markus Lohi hemmottelee perhettään smoothiella ja omeleteilla TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä. kinkkuoMeletti 3 kananmunaa ripaus suolaa kinkkusuikaleita, kirsikkatomaatteja, sipulia, paprikaa Vatkaa kananmunat kuohkeaksi vispilällä. Olen vähän härvelihullu. Nuoriso on aika kranttua omeletin täytteiden kanssa, osalle ei saa olla esimerkiksi sipulia. ”kotiaaMuina hemmottelen vaimoani Riikkaa ja lapsiani tällä brunssi-menullani. Lapsilla on tapana kiusata, että taas isä osti uuden turhakkeen. Nousen yleensä aikaisin, joten ehdin pistää pöydän koreaksi ennen kuin muut saavat silmänsä auki. Uuteen aamuun virkoavat lapset tietävät jo tuoksusta, että iskä on tullut kotiin. Tarjoile lämpimänä. Otan mieltymykset huomioon. Mausta suolalla. Riikan päivänalut ovat usein kiireisiä hänen touhutessaan yksin lapset koulutielle, joten tuntuu hyvältä huomioida hänet silloin, kun olen paikalla. Paista omelettia miedolla lämmöllä, kunnes se on hyytynyt. Kaada taikina lämmitetylle paistinpannulle. Tarjoa heti. Viimeisin hankintani on mehulinko, jolla pyöräytän tuoremehua
Se alussa mainittu kipinä, vieläkö sitä riittää. Ajattelee, että jos jotakin hyvää saisi yhteiskunnassa aikaiseksi. KesKustan heikot kannatusluvut huolestuttavat konkaria, vaikka monta nousua ja laskua on ehtinyt vuosikymmenten varrella nähdäkin. Happosen mielestä nainen on usein tehtävissä enemmän kuin mies. Hän kehottaa elämään jokaisen päivän täysillä ja opettelemaan elämänmyönteistä asennetta. Kipinää riittää edelleen.. Pikkutyttönä hän katseli, miten aikuiset menivät kotituvan lattialla piirileikkiä. Siinä sivussa hän hoiti kotitilaa ensin puolison kanssa ja tämän sairastuttua yksin, sai yhdeksän lasta, joista yksi kuoli nuorena, ja kasvatti omiensa lisäksi yhden sijaislapsenkin. Hän muistelee kokousta Johannes Virolaisen puheenjohtajakaudelta. Täytän 90 vuotta ja aion olla ehdolla ensi kuntavaaleissa, Happonen vastaa. Ilman puoluetta en olisi istunut niille tuoleille, joille olen istunut, Anna-Liisa Happonen, 88, sanoo topakasti. Aluksi hän oli ainoa naisvaltuutettu. Puutteessa eläneellä sukupolvellani on se ongelma, ettei pystytä hillitsemään itseä yltäkylläisyyden keskellä. Happonen korostaa, että keskusta on aina ollut isänmaan asialla. Myöhemmin tilanne muuttui. Myöhemmin keskustanaisten paikallisosaston perustanut nainen ehti kokea kolme kertaa senkin ihmeen, että enemmistö omasta valtuustoryhmästä oli naisia. – Olen ollut tasaveroinen, joskus enemmänkin. Arvostelu on paljon ankarampaa. Sotkamon puoluekokouksessa hän kävi isossa salissa muistuttamassa siitä, että ihmisten pitäisi enemmän ottaa vastuuta omasta terveydestään. ”Tuoleja” on riittänyt vuosikymmenien ajan. Minua on kuunneltu. Jo Happosen vanhemmat olivat aikanaan maalaisliittolaisia. Ja paljon on saatukin. Hän kannusti vaimoaan mukaan, kun tätä pyydettiin ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Happonen sai ensimmäisellä yrittämällä enemmän ääniä kuin kukaan toinen Tuusniemellä siihen mennessä tai sen jälkeenkään. Alkuaikoina kunnankokouksissa miehet eivät lotkauttaneet korvaansa naisen puheille. Happosta kuunnellaan vieläkin. Valtuustokausikin Tuusniemen kunnassa venyi lähes 40 vuoden mittaiseksi. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä ”Politiikassa naiselta vaaditaan aina enemmän kuin mieheltä” Anna-Liisa Happonen on poliittisella urallaan murtanut lasikattoja. Eri luottamustehtävissä Happonen vaikutti paitsi omalla paikkakunnallaan myös puoluevaltuustossa, keskustanaisissa ja maakunnallisissa luottamuselimissä 48 vuoden ajan. Hän käveli yleisön eteen ja sanoi: ”Jos tämä puolue ei hallitusta tarvitsekaan, niin isänmaa tarvitsee keskustan hallitukseen.” – Nöyrästi otettiin hallitusvastuu. Monesti jopa erikseen kysytään pitkän kokemuksen pohjustamaa mielipidettä. – Kyllä. – Se on ensimmäinen muisto yhteisten asioiden hoidosta. – Mies vain täyttäisi paikan, mutta naisen on pakko osoittaa kykynsä. Varsinaisesti poliittinen toiminta virisi Happosen elämässä, kun hän tuli miniäksi Tuusniemelle. – Riittävä liikunta ja hyvät ruokatottumukset ovat kaiken a ja o. Nyt taitaa olla vähän samaa ilmassa, Happonen tuumaa. Monta kertaa on menetetty kannatusta sen vuoksi, että on oltu isänmaan asialla. Monia vastoinkäymisiä kohdanneena hän tietää, ettei se aina ole helppoa. – Sitä jaksaa, kun on se kipinä. Oli taas hävitty vaalit. Myös Urho Kekkonen oli paikalla. – Se tuntui hirmusen hyvälle. Monet olivat sitä mieltä, että nyt jäädään hallituksen ulkopuolelle kannatusta parantamaan. – Tärkeintä on olla itsensä kanssa sovussa. 30 28.9.2018 – KesKusta-aate on antanut minulle henkisen ulospääsyreiän moneen asiaan. Puoliso oli kova kepulainen
2018 31 Monta kertaa on menetetty kannatusta sen vuoksi, että on oltu isänmaan asialla. – Keskusta on oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen puolue. 28.9. Sen aatteen vuoksi kannatti marssia tänäkin kesänä Sotkamossa, 88-vuotias Anna-Liisa Happonen sanoo.
Myöhemmin on tyydytty myös kuiviin metsiin. Juuri Liminganlahdelta on tietoja eläinten salaperäisistä kuolemista runsaan sadan vuoden takaa. Yksi keskikokoinen vihreä verso voi olla eläimelle kuolemaksi, eikä vastamyrkkyä ole. Osa entisistä osuustoimintaliikkeistä on fuusioitunut suurliikkeiksi, mistä hyvänä seurauksena on ollut menestyminen taloudellisessa kilpailussa ulkomaisten suuryritysten kanssa. Se näyttää kuitenkin olevan vain iskulause. Maaseutumaista elämäntapaa, jonka suosittelusta Johannes Virolainen muistetaan, kannattaisi tuoda enemmän esille. Tähän on syynä ollut keskittämisen halu ja tarve, siis yhteiskunnan kaupungistuminen. 32 28.9.2018 Mielipiteet KoKo Suomen pitäminen asuttuna on useimpien suomalaisten toive. Olemassa olleita kyliä ei olisi pitänyt vahingoittaa. Hienoa, että on saatu hyviä tuloksia lyhyessä ajassa ja monimuotoisuutta on saatu edistettyä eikä mitään vahinkojakaan liene sattunut. Nyt on uusi tilanne. Tähän päämäärään julkinen valta voisi toiminnallaan vaikuttaa muun muassa liikenneoloja parantamalla ja etätöitä korostamalla. Monia ideoita on esitetty tämänkin lehden numeroissa, joten en puutu niihin. TapahTuneeT muutokset osoittavat, että desentralisaatio eli hajakeskittäminen, josta on keskustassakin puhuttiin paljon, näyttää unohtuneen. Jo vuosikymmeniä sitten näin muutamissa syrjäisissä metsissä Pohjanmaalla ja Savossa hylättyjä asuinrakennuksia ja niiden raunioita. Se on myös nautaeläimille tappavan myrkyllinen. Pienosuuskuntia, kuten osuuskauppoja ja osuuspankkeja perustanut osuustoimintaliike herätti maaseutua taloudelliseen yhteistyöhön 1900-luvun alussa. Aikojen alusta 1700-luvulle asti uudisasutus sijoittui viisaasti vain edullisten luonnonkauniiden vesistöjen rannoille. Maamme rannoilla kasvaa yleisenä pitkälle Lappiin saakka myrkkykeiso (Cicuta virosa). Viime aikoina nopeasti kasvaneet kunnat ovat ostaneet halvalla metsäalueita ja perustaneet niille suuria asuinalueita päiväkoteineen, kouluineen ja liikekeskuksineen. Desentralismissa kiinnitetään huomiota myös syrjäisiin alueisiin: asuntojen lisäksi myös hallintoon ja palveluihin, jotka ovat tärkeitä tekijöitä asutuksen säilymisessä. Ainakaan minun silmiini ei ole osunut tietoa, mitä se valtakunnallisesti sisältää ja miten asian eteen pitäisi toimia. Arvokas eläin kokee tuskallisen kuoleman, minkä lisäksi raadon hävityskin maksaa. Se on kuitenkin vähentänyt paikallista yritystoimintaa eli merkittävää asutusta edistävää tekijää. Loppi Myrkkykeisoa on muistettava varoa. Ne osoittivat, että Suomen maaseudun asutusta on pyritty laajentamaan metsiinkin. Syylliseksi osoittautui melko varmuudella juuri myrkkykeiso. Martti Asunmaa Oulu Maaseutumaista asumistapaa esille onnisTuneesTa perinnelaiduntamisesta rantamailla oli mielenkiintoinen juttu 24.8.2018 ilmestyneessä Suomenmaassa. Ennen perinnelaiduntamisen aloitusta kannattaa varmistaa, onko alueella myrkkykeisoa. uudeT asuinalueet menestyneiden kaupunkien laidoilla eivät edistä koko Suomen asuttuna pitämistä, vaan ne ovat uudenlaista asutuksen keskittämistä. Tällä hetkellä voi nähdä, kuinka maaseudun kylissä on paljon autioituneita koteja, kauppoja ja kouluja. Rantamilla mahdollisesti liikkuneen karhun lisäksi vaara saattaa piillä kuitenkin rantakasvustossa aivan paikallaan. Aulis Ansalehto kasvinviljelyagronomi, evp. Raapaisen hieman historiasta. Tuloja toivat monille myös päivätyöt taloissa. Metsissäkin voitiin pokasahojen aikana asua, varsinkin kun elantoa saatiin metsätöistä. Se saisi tulla pienosuuskuntien kylätoiminnaksi. Lisäansioita saatiin monilla tavoilla. Menestyviä kyliä ja halua asua todellisella maaseudulla tulisi olla pitkin Suomea. Kuntaliitosten takia jopa kirkonkylissä on kunnantaloja ja muita virastoja jäänyt tyhjiksi. Ennen kaikkea kylissä ja kunnissa tarvittaisiin taas samanlaista aatteellista paloa, josta osuustoiminta tunnettiin 1900-luvun alussa. Varsinkin vanhusten huolto on ongelmana tällä hetkellä. Niiden synty on aiheuttanut vaikeuksia lähistöllä sijaitseville vanhoille kylille, vaikka ne sijaitsevat paremmilla paikoilla ja niillä on pitkät perinteet. Nyt sekin on vähentynyt, mutta se saisi tulla uudelleen maaseudulle sekä vanhoin että uusin tavoittein
Antti Vanhanen Lappeenranta Vihreiden moraali ei ole yhtään muita korkeampi Jaakko rahJa otti Suomenmaassa 14.9. kantaa Alpi Ripatin aggressiiviseen kannanottoon Timo Soinin asiassa. Ei naisten ihmisoikeus ja ”lisääntymisterveys” voi merkitä sitä, että kokonaan unohdetaan syntymättömän lapsen ihmisoikeus. He ovat ”besserwissereitä”. Ei hyväksytä edes lähtökohtaisesti sitä, että on olemassa eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Ne saavat aina julkisuudessa päivänvalon, mutta miten käy korkeatasoisten tutkijoiden vasta-argumenteille. Se ei omasta mielestäni pidä lainkaan paikkaansa, koska kyllähän suvaitsevaistossa on paljon isänmaallisuutta. Luonnollisesti en saanut mitään vastausta. Aikanaan kirjoitin neuvostolle siitä, että siinä on jäseninä kaksi entistä Vihreän Langan päätoimittajaa, joista puheenjohtaja Grundström on toinen. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Jouko Talonen Vantaa Mielipiteenvapauden rajoittaminen on huolestuttavaa MaahanMuuttokriittisten ihmisten keskustelussa sovelletaan usein ajatustapaa, jonka mukaan maahanmuuttokriitikko on kansallismielinen ja suvaitsevaiston jäsen jotakin muuta. On väärin leimata jotakin ryhmää positiivisesti tai negatiivisesti vain alkamalla käyttää heistä jotakin sanaa. Vihreät ovat kiitettävästi noudattaneet entisen presidentin ohjetta. Sananja omantunnonvapauden rajoittamispyrkimyksistä on todella syytä olla huolissaan. Mitä tulee itse Soinin kannanottoon, eihän siinä pitäisi kenellekään aidolle alkiolaiselle olla mitään kummallista. kesän aikana on tapahtunut paljon vapaalle yhteiskunnalle käsittämätöntä tässä maassa: Aki Ruotsalan erottaminen Porin Jazzin toimitusjohtajan tehtävistä, professori Tapio Puolimatkan ilmaisuvapauden kaventamisyritys yliopistomaailmassa – ja nyt viimeksi ulkoministeri Soiniin kohdistuneet hyökkäykset. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa puolueella on vähän kannattajia, mutta etelän taajamissa äänestäjien painopiste. Tyypillinen esimerkki on yhteiskunnallisesti luova ajattelija, puolueen johtava ideologi Osmo Soininvaara. Suomen suurin yksittäinen ilmastonsaastuttaja on Helsingin Hanasaaren hiilivoimala. Viime kuukausina on maassamme ilmennyt käsittämätön mielipiteenja ajatuksenvapauden riistopolitiikka, jota ei ainakaan keskustalaisena itseään pitävien pitäisi millään tavalla tukea. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Toisaalta on myös paljon perusteita olla väittämättä heitä kansallismielisiksi. Joku voisi esimerkiksi sanoa, että suomalaiseen kulttuuriin kuuluu suurta empaattisuutta ja muista huolen pitämistä, ja että se on juuri sitä maahanmuuttajien voimakasta auttamista. On väärin ikään kuin omia jotakin positiivista sanaa itselleen ilman asian perusteluja. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Kysyin, edustavatko Vihreän Langan toimittajat jotenkin eettisesti ja moraalisesti korkeampaa tasoa kuin muiden lehtien päätoimittajat. Jos aikoo väittää maahanmuuttokriitikoita kansallismielisiksi, niin silloin pitäisi mielestäni tehdä se perustellen tarkasti eikä alkaa vain käyttää sitä sanaa heistä. Kun vihreiltä kysyy sen lakkauttamisesta, niin vastaajat ovat vaivautuneita. Hän tehtailee tavattoman usein ideoita. Helsingin valtuustossa vihreät on toiseksi suuri ryhmä. Kannattaa muistaa Hans Christian Andersenin sadun opetus: kellään keisarilla ei ole ”uusia vaatteita”. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 28.9.2018 33 Presidentti Urho Kekkonen opetti, että vihollisten tulee olla kaukana ja ystävien lähellä. Vihreät ja valtamedia ovat antaneet kuvaa, että puolueen kannattajien tietämys ylittää muiden poliittisten ryhmien asiantuntemuksen. Ei jälkikristillistyvän läntisen Euroopan kuolemankulttuurille – kyllä elämälle! Jokainen ihminen ja elämä on arvokas, kuten eräs tunnettu poliitikko aikanaan totesi. Jonkin huomion olen nähnyt jossain maakuntalehdessä. Myönnän että on paljon perusteita väittää joitakin maahanmuuttokriitikoiden ryhmiä kansallismielisiksi. Eli toivon, että emme käytä sanaa kansallismielinen automaattisesti maahanmuuttokriitikoista! Otto Tiusanen Helsinki Mitä termejä käytämme?. Tämän päivän punavihreän median ja kulttuurimarxilaisten inkvisiittorien toiminnalle löytyy eurooppalaisessa historiassa varsin ikävät esikuvat, kuten kansallissosialismin ja kommunistisen terrorin harjoittamat rikokset ihmisyyttä vastaan. Vihollisia ovat olleet Talvivaaran kaivos Sotkamossa ja Pyhäjoen ydinvoimala. Mikäli esimerkiksi joku Suomen armeijan upseeri olisi suvaitsevaiston jäsen, niin kyllä häntä voitaisiin pitää myös kansallismielisenä. Rahja on oikeassa. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström on nyt joutunut arvostelun kohteeksi käyttäytymisestään
Sääntömää räisten asioiden lisäksi käsittelem me Tuusulan yleiskaavaesitystä ja hallintomallia. Jäsenille ilmainen. klo 17 Kelan pääkonttorissa Elli Aaltosen vie raana, Nordensköldinkatu 12. Vesaisten Helsingin piirin syys kokous ti 30.10. Kahvitarjoilu. Varsinais-Suomi Piiritoimisto: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihtee ri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesais ten piirin tmj Aino Piippo 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilona Koi vunalho 050 353 2236. Menetelmä pitää maan ravinnevaran not tasapainoisena. Asia na osastojen sääntöuudistus ja uusien sääntöjen hyväksyminen, osastojen yhdistyminen, sääntö määräiset syyskokousasiat. V-S Keskustan historiikki ”Kar vetin Herttuakunta – Sata vuot ta keskustapolitiikkaa Varsinais Suomessa” on ilmestynyt. Tarkoitukse na on välttää haitat, joita aiheutuu saman kasvi lajin viljelystä samalla paikalla. Uusi en äänestäjien satoa on löydettävä korjatta vaksi, mutta on oltava uskollinen ja luotetta va sille kannattajakunnalle, joka pitää puo lueen pinnalla vuosikymmenistä toiseen. 3.10. En nen esitystä pääsemme kurkis tamaan kulissien taakse klovni Sebastianin johdolla. Meriharjun kurssikes kuksessa, Uutelantie 32. Piirikokouksessa valitaan sääntö jen mukaan piirin puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa vuodel le 2019 sekä 816 piirihallituksen jäsentä. Lieto, keskustan valtuustoryhmä kokoontuu torstaisin klo 17.30 kunnantalolla ennen maanantain kunnanvaltuuston kokousta. Varsinainen juhla alkaa klo 13, ohjelmassa mm. Ohjelma siis luontopainottei nen. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Paikal la toimitusjohtaja Eero Kuisma ja henkilöstöjohtaja Marianne Ra pala. Ilmoittautumiset 2.10 mennessä helsinki@vesai set.fi tai 050 575 5236. Kokous al kaa 10, valtakirjan tarkastus 0910. Seuraavan kahdeksan kuukauden aikana käydään kolmet eri vaalit. Keskustanuorten Helsingin piirin syyskokous ma 15.10. Keskustanuorten Pohjois-Helsingin osasto ry:n sääntömääräinen syyskokous ma 15.10. V–S:n keskustapiiri mukana Turun kirjamessuilla 5.–7.10. yliliipola@gmail.com tai 044 532 0043. Säätöjä tulee muuttaa, jos tukkeumia esiintyy, viljan seassa on paljon roskia, rikkoutuneita jyviä tai jos peltoon menee paljon jyviä. Viljelykierto eli vuoroviljely on maanvil jelyä, jossa samalla pellolla viljeltävä kasvi vaihtuu peräkkäisinä vuosina. Politiikassa pääsato korjataan vaaleissa. Viljelykierrossa vältetään maan väsymi nen sekä tuholaisten ja tautien pesiytymi nen. Juhla alkaa klo 12.30 juhlavastaanotolla ja kak kukahveilla. ti 9.10. Viljelykierron lisäksi on hyvä vaihtaa jos kus myös lajiketta ja etsiä uusia vaihtoeh toja. Tilaisuus on kaikille avoin, il moittautumiset Hanna YliLiipolal le viim. Keskustanaisten Helsingin piirin syyskokous 1.11. Tervetuloa juhlimaan kanssam me! Lisätiedot ja ilmoittautumiset mantsalan.keskusta@gmail.com tai 040 157 5749 (sihteeri). klo 17 puoluetalo Apollolla, Apollonkatu 11a. Ilmoittau tumiset syyskuun loppuun men nessä helsinki@vesaiset.fi tai 050 575 5236. Paikalla myös piirin vpj Anna Sirkiä. Tule tapaamaan päättäjiäm me ja tekemään löytöjä vanhojen poliittisten kirjojen divariimme. Hinta 25e. Keskustassa tapahtuu 34 28.9.2018 SykSy on sadonkorjuun aikaa. Päivä aloitetaan yhteisellä järjestökoulu. Korjuun aloit tamiseen vaikuttaa ensisijaisesti viljelykas vin kehitys. Sadonkorjuun aika Puheenvuoro Helsinki Koko perheen perheleiri 5.–7.10. Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syys ko kouk sen jälkeen henkilöilmoituk set osoitteeseen tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi, niin saamme päivitet tyä tiedot ajan tasalle, kiitos. Kutsu kaikille VS Vesaisten jäsen osastoille: AuraTarvasjoki, Ori pää, Somero, Raisio, Loimaa, Lai tila, Vahto, Lemu, Paimio, Yläne, Nousiainen, Turku, Masku, Mynä mäki, Pöytyä, Marttila, Kaarina, Ka lanti Uusikaupunki, Lieto. Osastojen syyskokous pidetään 27.10. Näiden sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa nimetään ehdokkai ta eduskuntavaaleihin ja EUparla menttivaaleihin. Leikkuupui murin käyttöohjeessa, ohjaamossa ja usein myös säätökohteiden lähistöllä on kerrot tu ohjeelliset säädöt, joilla puinti kannattaa aloittaa. piirin pj:n tervehdys, puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen puhe, kunnallisjärjes tön historiaa, yhteislaulua, musiik kiesityksiä, runonlausuntaa sekä vapaa sana, jolloin toivomme juh laväen muistelevan menneitä vuo sia. Järjestäjä Helsingin Vesaiset. Varsinais-Suomen Vesaiset ry. Ahal lissa. Piirikokouksessa hyväksy tään piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019. V-S Keskustan sosiaali-ja terveystoimikunta kokoontuu Laiti lan terveyskodissa, Sairaalantie 8. Kontulan Keskustaseura ry:n sääntömääräinen syyskokous ke 10.10. Kirja on myynnissä Laitilan Kirjakaupassa ja piiritoimistolla. Keskustanaisten Tarvon yhdistys ry:n sääntömääräinen syysko kous 1.11. klo 16 Apol lolla Apollonkatu 11 a. Tammelantie 1, Karkkila. Sälinkään kartanossa, Kartanontie 20, Sälinkää, Mäntsälä. Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS tutkitutti kesällä puolueiden kannatta jien luottamusta vaalilupauksiin. Piiritoimis ton käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 18 kerhoklu bi Snellassa. Pohjan Pirtissä Karkkilassa. Ohjel maa kaikenikäisille. Kahvitarjoilu, sau nomismahdollisuus ja grillikin läm piää tarvittaessa. Kokoukses sa valitaan johtokunta vuodelle 2019 ja päätetään tulevan vuoden toiminnasta. Teema: ”Robotiikka vaati van kuntoutuksen tukena”. Tämä on haaste myös keskustalle. klo 13. Kaisaniemen kentällä. Unohtaa ei sovi myöskään marraskuussa käytäviä seurakuntavaaleja. Esillä sääntömääräiset asiat. klo 10, Runosmäen Nuori sotalolla, Piiparinpolku 13, Turku. Merkillepan tavaa tuloksissa oli, että kaikkiin puoluei siin kohdentui enemmän epäuskoa kuin luottamusta. Vaalisuma aloite taan äänestämällä edustajat Arkadianmäel le, ja reilua kuukautta myöhemmin selviää, ketkä nousevat Brysselin koneeseen ja ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa uusissa maa kunnissa. Kun viljat ovat tuleentuneet, ne ovat valmiita korjattaviksi. Lip puja rajoitetusti. Vesaisten jä senille liput puoleen hintaan. klo 14.15 Ravintola Kaisa niemi, kabinetti, Kaisaniementie 6, Helsinki. SadonkorjuuSSa avainasemassa ovat puinti koneiston perussäädöt. Esil lä sääntömääiset asiat ja maitta va iltapala. Samal la tavalla kuin kymmeniä vuosia sitten hyväksi havaittu viljalajike tuottaa joka syk sy parhaimman sadon. Silakkamarkkinat ja Hakaniemen markkinat su 7.10. Keskus talaisia tavattavissa kello 10 alkaen. Mervi Mäki-Neste keskustanaisten pääsihteeri Kierto on myös politiikassa mahdollisuus. Silakka markkinat järjestetään Kauppa torilla ja Hakaniemen markkinat Hakaniemen torin alueella. Kierto on myös politii kassa mahdollisuus. Uusikaupunki. Keskustan Mäntsälän kunnallisjärjestön 70vuotisjuhla su 7.10. Sääntömääräisten asi oiden lisäksi esillä myös sääntöjen muuttaminen. klo 18 Kelassa Norden skiöldinkatu 12, Helsinki. Myös politiikassa toiminta pi tää tarkistaa aika ajoin ja muuttaa säätöjä tarvittaessa. Leirin tee mana ”Vehreyttä Vesaisiin”. klo 18 Kellokosken rantasaunal la, Rantapuistontie 10. Pohjois-Tuusulan py.n sääntömääräinen syyskokous to 11.10. Uudenmaan piirin syyskokous la 6.10. Sirkus Finlandian esitys su 7.10. Uudenkaupun gin syysmarkkinoilla 6.10., klo 9–13 keskustateltalla kahvitarjoilu, tule tapaamaan ke Olavi AlaNissilää ja ke Esko Kivirantaa
Bussi lähtee Kerimäeltä klo 3.15, Savonlinnasta klo 3.45, Hiismäestä klo 4.15, Juva ABC klo 4.40, Mikkeli matkakeskus klo 5.20 ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. Iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. klo 10-14. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 0405550635, elina.sieppi@gmail.com. Keskustan Pohjois-Savon piirin syyskokous la 27.10 klo 12 Kuopion kaupungintalolla. piirin eduskuntavaaliehdokkaista. klo 01 Savonlinna. Tervetuloa! Pohjois-Savon Keskustan pikkujoulumatka Helsinki-Tallinna 9.–10.11. Hinta Vesaisten jäsenille 40e/aikuinen, 35e/ alle 18v. Tutustuminen Fazerin tehtaaseen ja lounas. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoi na kannattaa soittaa etukäteen. Piiri tarjoaa päivällisen! Ilmoittaudu 25.10. Tarkempi ohjelma ja aikataulu tulevat myöhemmin, mutta merkitkää päivä jo nyt kalentereihinne. Tunnusta rohkeasti aatetta ja väriä! Kokoja reilusti S-XXL. Satakunta Piiritoimisto, tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). klo 18.30 al kaen Cafe Lasikellossa. Kirkkopyhä ja Pirkanmaan Keskustanaisten 70-vuotisjuhla Juupajoella 30.9. Pihtiputaan syysmarkkinat 30.9. Tavattavissa ke Aila Paloniemi, ke Petri Honkonen ja ke Anne Kalmari (mahdollisesti myös varapuhemies/ke Mauri Pekkarinen. Saunomista, makkaran paistoa, kivaa yhdessä olemista yli sukupolvien! Ilmoittautumiset 25.9. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Syyskokousasiat ja arpajaiset. Nyt niitä saa! Keskustahuppareita ja keskustacollegeja hyvälaatuiset paidat isolla apilalogolla. Valtakirjojen tarkastus klo 11-12. Sastamalan kj:n syyskokous Vehmaan tilalla, Tampereentie 212 su 4.11. Puurotarjoilu klo 18 alkaen. tuksella. Tervetuloa! Piirin syyskokous pidetään Forssan Lyseolla, Lyseokatu 2 la 1.12. Etelä-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Juha IsoAho 050 374 5416, juha.iso-aho@ keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujanpää 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Miro Marjamäki 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. Piiritoimistojen käynti/ postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Asiasta kiinnostuneet nyt rohkeasti mukaan vaikuttamaan, osallistumaan ja ehdolle! Maakuntavaaliehdokkaan suostumuslomakkeet tuodaan tai lähetetään piiritoimistolle. B1-hytti 141 €/henk. klo 23.30 Mikkeli ja n. mennessä savo-kymi@ vesaiset.fi Koko perheen retki Lappeenrannan seudulle 20.10. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Vammalan py:n vuosi-/syyskokous Kauppalantalolla, Puistokatu 10, su 21.10. Aloitamme kahvitarjoilulla klo 17 ja juhla alkaa klo 18. A2-hytti 170/ henk. Paikallisyhdistysten tulee tehdä ehdokasesitykset eduskuntavaaleihin 2019 piiritoimistoon torstaihin 8.11. Eduskuntatalossa tapaamme myös kansanedustajiemme ja keskustan puoluejohtoa. Itä-Savo Keskustanaisten Itä-Savon piiri kutsuu Sinua viettämään yhteistä iltapäivää luonnossa la 6.10. Hintaan sisältyy bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, tutustuminen Eduskuntataloon, laivamatkat Silja Europalaivalla valitussa hyttiluokassa ja meriaamiainen laivalla. 28.9.2018 35 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 01 Savonlinna. klo 12 Ankkapurhan teollisuusmuseolla, Kuitutie 2, Inkeroinen. aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä tuliaisostokset bussilla, Viking Xprs klo 17–19.30 TallinnastaHelsinki. Buffetruokailuihin sisältyvät myös ruokajuomat, viinit, olut, vesi ja virvokkeet. mennessä. Seurakuntavaaliehdokkaat esittäytymässä. Piirin työmarkkinajaoston syystapahtuma 29.9. Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Paistetaan makkarat ja juodaan kahvit, vaelluksen jälkeen halukkailla mahdollisuus savusaunaan Iijärven rannalla! Ilmoittautumiset kyytien järjestämiseksi: anne.herttuainen(at)keskusta.fi tai 050 520 6042 / Anne Itä-Savon Vesaiset järjestää pikkujouluristeilyn Tallinnaan 7.–8.12. mennessä tarjoiluun: savo-kymi@vesaiset.fi Vesaisten Pikkujouluristeily Tallinnaan 7.–8.12.2018 Katso ilmoitus kohdasta Kymenlaakso. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi kiitos! Kiireellisissä asioissa pyydämme ottamaan yhteyttä suoraan pj. Poliittisen katsauksen tarjoaa puoluesihteerimme Riikka Pirkkalainen. Vesaisten Itä-Savon piirin syystapahtuma su 7.10. A4-hytti 129 €/henk. Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi Maakuntavaalit järjestetään keväällä 2019. Lähde mukaan päiväretkelle Linnavuorelle, kiivetään muinaismuistoja näköalakalliolle ihastelemaan huikeita maisemia. Tervetuloa! Liput 25€/opiskelijat 15€ varattavissa piiritoimistolta tai kunnallisjärjestöstäsi. Hyttivaraukset www.keskusta.fi -> osallistu ja vaikuta, bussivaraukset piiritoimistolta sami.porkka@ keskusta.fi tai 050 577 0838 Karjala Lemi. B3-hytti 126 €/henk. klo 17 ravintola Vinossa. Etelä-Savo Perheiden päivä Susiniemessä 30.9. Nuorisoseurantalo Tapiolaan, Tapiolankatu 5 Huttulan ja Uimin paikallisyhdistysten 100-vuotista, ja Lemin kunnallisjärjestön 90-vuotista taivalta. Ohjelmassa opastettu kierros museolla, kahvit ja ajankohtaiset työmarkkina-asioista. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Paikkana Orimattilan seurakuntatalo. B2-hytti 145 €/henk. Savo-Kymen Vesaispiirin syyskokous 2.11. Keskustanuorten tmj. Avoinna sopimuksen mukaan. Kokouksessa päätetään sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Piiri toimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeen linna. mennessä sami.porkka@keskusta.fi tai 050 577 0838. Tutustuminen eduskuntaan, ke. Tärkeää. Tervetuloa juhlimaan kanssamme Lemille su 30.9. Janakkalan Keskusta ry:n syyskokous pidetään to 15.11. klo 18 alkaen Turengissa kunnantalon valtuustosalissa. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2. Matkalla oltava mukana henkilökortti tai passi. Laivalla on myös paljon muita mahdollisuuksia ruokailla. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Hinta muut: 65e Ilmoittautumiset ja lisätiedot 15.10 mennessä savo-kymi@vesaiset.fi Oikeudet aikatauluja hintamuutoksiin pidätetään. Lounaan jälkeen klo 13 alkaa piirin syyskokous. La 8.12. Viking Xprs klo 17– 19.30 Tallinna-HKI. Ilm. fi, 050 520 6042 Pohjois-Savo Piiritoimisto: piirin tmj Kimmo Valta 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist 0440-817373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Väänänen 044 369 9603. Johtokunta kokoontuu klo 18. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9-10. Ateriahinnat ovat voimassa vain etukäteen lunastettuina. Kahvit klo 17.30, kokous klo 18. Tervetuloa! Päijät-Häme Piiritoimisto, piirin tmj Jukka Sällinen 0400 930 483 ja keskustanaisten tmj Jaana Niemi 040 418 1150. Toni Viljamaa 0443122982. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Hinnat 40 euroa/ huppari ja 30 euroa/collegepaita (Keskustan jäsenille -10 euroa hinnasta pois). Matkan hinta on 42 euroa sisältäen matkan, lounaan ja tutustumiskäynnit. krs) Jyväskylä. Ruokailu 25€/ hlö. klo 19 Valio Paulamäellä, Koljontie 5. aamiainen, päivä Tallinnassa, huoneiden luovutus klo 12, iltapäivällä vaikka tuliaisostoksille omalla bussilla. Yhteisen retken aikana tutustumme puulajipuistoon, paistamme makkarat ja nautimme kahvit! Tervetuloa nauttimaan yhdessä olosta! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: anne.herttuainen@keskusta.fi tai 050 520 6042 /Anne. klo 18.30 alkaen, sääntömääräiset asiat. Tiedossa hyvää ruokaa, musiikkia, tanssia ja parasta seuraa. Juhlapuhujana Keskustan pj Juha Sipilä. Mustilan koululla, Alppiruusuntie 99, Elimäki. Hintaan lisätään postikulut. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. FI02 5104 0040 0178 77, viesti ”Syysretki 2018 ja oma nimi/nimet”. klo 10 alkaen. Lähtö Kangasala klo 7.15, klo 7.35 Pälkäneen Aapiskukko. Arto Pirttilahden kanssa ja eduskunnan kyselytunti. Lähdemme Savonlinnasta ja Kerimäeltä kimppakyydeillä klo 12 Punkaharjulle Luston pihaan, josta jatkamme n. Juhlinnan aloitamme kakkukahveilla klo 15, varsinainen juhla alkaa klo 16. Avoinna klo 9–15. mennessä: Kangasalan kj./maija.kirvesoja@ elisanet.fi tai 0408418482. 11.10. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli, Linja-autoliike S. Kouvolan kunnallisjärjestön syyskokous to 8.11. Orimattila. Linja-autoliike S.Kososen bussi mukana koko matkan ajan! Ilmoittaudu 15.11 mennessä: savo-kymi@vesaiset.fi Lähde mukaan vaaliristeilylle 2.–3.2.2019 Viking Gabriellalle. Hintaan sisältyy matkat ja hotelli. klo 17.30. Kotimatka, n. klo 13 Liikkalan VPK-talolla, PienLiikkalantie 408, Liikkala, Kouvola. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. klo 18 Lopella Topenon Seurantalolla. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannatta varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Kotimatka, n. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/ satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Riistakatu 15 Iisalmi. Matkan hinta 138 € / 2h huoneessa / hlö, yhden hengen huone lisämaksu 35 €. Keski-Suomi Piiritoimisto: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg 010 315 2001 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta 040 721 0636. Lisämaksusta voi tilata ennakkoon: Illallisbuffet perjantai-ilta menomatkalla 33 € ja lounasbuffet lauantai-iltapäivä paluumatkalla 25 €. Kalmar Unionin sääntömääräinen vuosikokous Keskustan piiritoimistolla,Yliopistonkatu 17 B, 2. Keskustalaiset iltamat la 10.11. Lähtö Kerimäeltä klo 3.15 Kososen tallit / klo 3.45 Savonlinna L-A asema / klo 4.15 Hiismäki / klo 4.40 Juva ABC / klo 5.20 Mikkeli matkakeskus / Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30 / Helsinki-Tallinna klo 13. Kokouspuhujina puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja ke Pertti Hakanen. Kososen bussi mukana koko matkan ajan. 11.10. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliot 21.9. Lähtö Luston pihasta klo 12.30. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere, 040 556 7262, kristiina.makivalkkila@keskusta.fii Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook.com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi Keskustanaisten Pirkanmaan piiri. Maksu viim. Matkan hinta Savo-Kymen Vesaisjäsenille 100e/ alle 18v, 120e/ yli 18 v / 2 hh huoneessa, 35 €.n lisämaksusta 1 hh . Lähdemme mukavalla joukolla pikkujouluilemaan sekä käymme tutustumassa vasta remontoituun eduskuntataloon. Keskustan kunnallisjärjestön 80-vuotisjuhla pe 5.10. klo 23.30 Mikkeli, n. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat toiminnanjohtajalle 24.9.18 mennessä, 040 556 7262 tai kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi Syysretki eduskuntaan ja Fazerin tehtaalle 18.10. klo 18.30. Tervetuloa! Piirin 100-vuotisjuhla 17.11. Viking Xprs Katajanokalta klo 10.30– Tallinnassa klo 13., iltapäivä Tallinnassa, majoittuminen Hotelli Meriton Spa hotelliin. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Keski-Porin py:n sääntömääräinen syyskokous ti 23.10. Juhlapuhujana maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Koulutuksen jälkeen osastot pitävät omat kokoukset. krs, pe 5.10. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Kaija Väänänen 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi Ota pikaisesti yhteyttä viimeistään 5.10.. Mahdollinen jäsen äänestys 17.–18.11. Järjestää Savo-Kymen Vesaiset ja Mikkelin seudun Keskustajärjestöt. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutos. Aikataulu: klo 8 Haukivuori / klo 8.30 Mikkelin matkakeskus / klo 10 Svinhuvudin kotimuseo, Luumäki / klo 12 Lounas Säräpirtti, Lemi / klo 15 paluumatkalle / klo 16.30 Mikkeli / klo 17 Haukivuori. Ilmoittautumiset: anne.herttuainen@keskusta. Ollaan yhteydessä. kello 11–14. Tervetuloa! Kymenlaakso Piiritoimisto, tmj Sami Porkka 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. Risteilymatkan hinta: B4-hytti 117 €/henk. 3 km Kokonharjun luontoreitille kävellen. Asialistalla kansanedustajaehdokkaiden nimeäminen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Matka eduskuntaan Sirkka-Liisa Anttilan vieraaksi to 25.10. Tilaa omasi Keskustan Keski-Suomen piiristä p. Aikataulu: PE 7.12. A3hytti 142 €/henk. Keskustan Humppilan paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään ti 30.10. Koko perheen teemapäivä, tervetuloa mukaan! Ilmainen kaikille. Sulkava Linnanvuori. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kokouskahvitus Keskustan teltalla Kuopion torilla klo 10-12. 010 315 2001/045-327 4845. LA 8.12
Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Toiminnanjohtaja vastaa Keskustan Lapin piirin toiminnan organisoimisesta ja suunnittelusta sekä taloudesta yhteistyössä piirihallituksen kanssa. klo 12 alkaen uudella Ranta roustin koululla, Kaakilantie, Tyrnävä. klo 18.30 Keskus tan piiritoimistolla, koulukatu 31 a 2. Toivomme hakijalta keskustalaista arvomaailmaa. Edellytämme lisäksi Lapin maakunnan ja puolueja järjestötyön tuntemusta. Sotepalveluiden tu lee olla myös 20 vuoden päästä yh tä hyvät, ellei jopa paremmat. Tervetuloa! Peräpohjola Piiritoimisto: tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta. Työpaikka sijaitsee Rovaniemellä, Keskustan piiritoimistolla ja toimialueena 11 kuntaa Lapin maakunnassa. Kunnallisjärjestön sääntö määräinen syyskokous ke 3.10. www.fb.com/perapohjola. Valtakirjojen tarkistus klo 17.30 alkaen. www. Keskustanuorten poliittinen sihteeri Antti Grönlundille osoitteeseen: antti.gronlund@keskustanuoret.fi. Työn hoitamiseen vaaditaan oman auton käyttöä. Oulu. Keskustanuoret Keskustanuorten liittohallitus kutsuu koolle Suomen Keskusta nuoret ry:n sääntömääräisen liittokokouksen 17.–18.11.2018 Seinäjoelle. Kainuu Keskustan kainuun piirin jäsen äänestys 2018. klo 18 Aleksinkulman juhlasalissa, Aleksan terinkatu 9. fi. Jäsenkirjeet lähetetty 17.9., palautuskuori postitetaan 5.10., ääntenlaskenta 15.10. Suomenmaan perjantaina julkaista van järjestöpalstan deadline on edel lisen viikon perjantai klo 12. Ko kouksessa nimetään mm. Hiilamo: Sotessa kaikilla peiliin katsomisen paikka Keskustassa tapahtuu KESKUSTAN LAPIN PIIRI HAKEE TOIMINNANJOHTAJAA Nykyisen toiminnanjohtajan jäädessä eläkkeelle Keskustan Lapin piiri hakee toiminnanjohtajaa 1.3.2019 alkaen. Esityksiä kirjoittavien virka miesten turhautuminen on valta vaa, kun epävarmuus vain jatkuu ja jatkuu. Puheli mitse myös muulloin, tmj Jirka Hakala 050 388 0016, piirin pj Mari Kerola 040 684 0568, naisten tmj Eeva Pelto korpi 0400 199 002 ja eduskunta avustaja Mirva Vesa 050 574 1405. Tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.keskustanuoret.fi Lisätiedot: Pääsihteeri Inkeri Sundberg, +358 447 514 256, inkeri. sundberg@keskustanuoret.fi Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (oik.), professori Heikki Hiilamo, maakuntajohtaja Tapani Mattila ja ministeri Anu Vehviläinen odottivat ministeri Annika Saarikkoa saapuvaksi ennen paneelin alkua. klo 13 mennessä. 36 28.9.2018 Santeri Lampi Soteja maakuntauudiStukSen valmistelussa pitkään asiantunti ja na toimineen sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mu kaan soteväännössä alkaa olla ky se koko päätöksentekojärjestelmän uskottavuudesta. Perheja PeruSPalveluminiSteri Annika Saarikko (kesk.) jäi Hii lamon sanojen myötä pohtimaan, poteeko päätöksentekojärjestelmä poik keuk sel lis ta luottamuspulaa. Hakijalla on oltava valmius iltaja viikonlopputyöhön. Ministeri teroitti, ettei sotea tehdä pelkästään tämän päivän palveluita silmällä pitäen. Työhakemukset palkkatoivomuksineen osoitteeseen: Keskustan Lapin piiri, Kansankatu 12, 96100 Rovaniemi tai sähköpostitse rekry@keskusta.fi Lisätietoja tehtävästä antavat: Piirin puheenjohtaja Markus Lohi 0400692682 Toiminnanjohtaja Pekka Lehto 0400393899, pekka.lehto@keskusta.fi. Tervetuloa! Oulu. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan Keskustanuorten liittohallitukseen 5 varsinaista jäsentä kaudelle 2019–2020 ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kaudelle 2019, sekä kvsihteeri liitto kokouksien 2018–2020 välille. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suo menmaahan jarjestot@suomenmaa. Työn menestyksekäs hoitaminen vaatii hyviä verkostoitumis-, viestintäja yhteistyötaitoja. keskusta.fi/perapohjola. Kahvitarjoilu. Kokouspaikkana toimii Hotelli Sorsanpesä, osoite: Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimisto: 040 515 6800. – Me olemme yhteisesti luvan neet pitää huolta ikääntyvästä kan sanosasta, mutta huoltosuhteen heikkeneminen edellyttää järjestel män uudistamista. Hakuaika 12.10.2018 klo 16.00 saakka. Ilmoittautuiminen klo 9–11.30, aluekokoukset klo 10 alkaen. Käsiteltävänä sääntömää räiset asiat. Tämä on tär keää pohdintaa myös puolueen (kes kustan) tulevaisuutta ajatellen, hän painotti. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestö palstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. fi. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 17.11. Hän muistutti, että suomalaises sa yhteiskunnassa on perinteisesti kyetty päättämään yhdessä hyvin monimutkaisista asioista. Jäsenjärjestöjen liittohalli tukselle osoittamat aloitteet tulee toimittaa viimeistään 17.10.2018. Keskustan PohjoisPohjanmaan sääntömääräinen syyskokous 13.10. Kaukovainion keskustaseuran syyskokous ke 3.10. – Onko meillä rohkeutta hypä tä, vaikka hyppäämme osittain tun temattomaan. Johtokunta kokoontuu klo 18. Toiminnanjohtajan työ on toistaiseksi voimassa oleva, koeaika on 4kk. Keski-Pohjanmaa Piiritoimisto: Isokatu 2, Kokkola avoinna ma–to klo 10–15. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten eduskuntavaaliohjelma, perhe poliit tinen ohjelma, yhden vertaisuus suunnitelma, sekä avaruuspoliittinen ohjelma. – Oma kokemukseni on, että päättäjät ovat kuunnelleet asian tuntijoiden näkemyksiä, mutta var sinaisia päätöksiä ei päästä teke mään. Kokous avataan 17.11. klo 10. euro ja eduskuntavaali ehdokkaat. – Riippumatta siitä, miten uudis tuksen lopulta käy, tässä on pei liin katsomisen paikka meillä kai killa, Helsingin yliopiston professo ri huokaisi keskustan politiikka ja toimintapäivillä Jyväskylässä
viime vuonna lastensuojeluilmoitus tehtiin 76 116 lapsesta. – Palveluviidakon keskeltä ei aina ole löytynyt sitä yhtä aikuista, joka välittäisi niin paljon, että luotsaisi läpi palveluiden. – Sen takia olen iloinen, että tämän vuoden aikana ministeriössä on laitettu liikkeelle iso kansallinen mielenterveysstrategia, jossa lapset ja nuoret ovat kriittisimpänä painopisteenä. Saarikko esittää ensi vuoden budjettiin myös lisähenkilöiden palkkaamista, jotta käyntejä lasten sijaishuoltoon voidaan tehdä nykyistä enemmän. Tällöin lapsen kokemus siitä, miten häntä on kohdeltu ja millaista arki perhesijoituksessa, koulukodissa tai muussa lastensuojelun laitoshoidossa on, jää pimentoon. 28.9.2018 37 Perheja PerusPalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) esittää lastensuojelulakiin uutta säännöstä, jossa valvontaviranomaisilla on velvollisuus kuulla lapsia sijaishuoltoon kohdistuvilla valvontakäynneillä. – Osa valvontakäynneistä, joita tehdään liian vähän, toteutetaan siten, että lapsen ja nuoren oma ääni ei kuulu, ministeri sanoo. – Me emme näe muutosta tai rahan kohdentumista oikealla tavalla, Saarikko toteaa. saarikon on määrä tuoda lastensuojelulain muutokset eduskunnan päätettäväksi vielä tänä syksynä. Kodin ulkopuolelle sijoitettiin kiireellisesti 4 081 lasta, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Näistä päätöksistä vastaa taho, jolla on valvontaoikeus, eli aluehallintovirasto. Saarikko kertoo, että valvontakäynneillä keskustelut käydään usein aikuisten kesken. Annika Saarikko lastensuojelulakia käsitelleessä tiedotustilaisuudessa viime viikon torstaina. Saarikko pitää etenkin koulukoteihin sijoitettuja nuoria kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevina. Ministeri esittää lastensuojelulakiin useita muitakin muutoksia lasten oikeusturvan ja hyvän kohtelun vahvistamiseksi. – Näistä nuorista 70 prosentilla on joku diagnoosi, joka usein liittyy psyykkisiin voimavaroihin tai mielenterveyteen. Saarikko huomauttaa, että hänen toimivaltansa ei ulotu esimerkiksi Pohjolakodin toiminnan lopettamiseen. Niissä lapsen oikeus kehitykseen ja kasvatukselliseen turvaan painottuu voimakkaammin, samoin hyvän hoidon suunnittelu ja parempi tiedonanto siitä, mitä oikeussuojakeinoja lapsella on. Siksi Saarikko haluaa, että valvontakäynnit pitävät aina sisällään velvoittavan säännöksen lasten kuulemisesta. Heistä noin 300 asuu koulukodeissa, joita on seitsemän. Saarikko kertoo olevansa harmissaan siitä, että hallitukset satsaukset ongelmien ennaltaehkäisyyn eivät näy käytännön tasolla. Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä Muhoksella sijaitseva koulukoti Pohjola koti, johon tehdyllä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen yllätystarkastuksella paljastui useita lapsia nöyryyttäviä käytäntöjä. suomessa noin 18 000 lasta on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijoitus kestää keskimäärin noin vuoden, ja suurin osa nuorista on noin 16-vuotiaita tai yli. Lakiin esitetään lisättäväksi myös henkilöstön koulutusta lasta kunnioittavasta kohtelusta. Sijaishuollon valvonta määriteltäisiin terveydenhuollon lupaja valvontavirasto Valviran ja aluehallintovirastojen keskeiseksi tehtäväksi ensi vuonna. Kuntien valtionosuuksia kasvatettiin esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun vuoksi. Hänen mielestään suurin puute liittyy lastensuojelun yhteistyöhön esimerkiksi koulun ja mielenterveyspalveluiden kanssa. TeksTi: Pauliina Pohjala Ministeri Annika Saarikko haluaa henkilöstölle koulutusta lasta kunnioittavasta kohtelusta Lastensuojelulakiin useita parannuksia Ajassa Lehtikuva / Mesut Turan. – Keskustelu yhden koulukodin kanssa osoitti, että heille asukkaaksi tuleva nuori on keskimäärin kahdeksannessa sijoituskohteessa päätyessään koulukotiin. Saarikon mukaan avainasemassa ovatkin mielenterveyspalveluiden sekä lasten ja nuorten psykiatrian resurssit
Alkio esittää 24.9. aluStukSeSta syntyy vilkas keskustelu, jonka päätteeksi asia siirretään erillisen valiokunnan valmisteltavaksi. Eduskunta kokoontuu 27. Nämä ihmiset elävät niin hirveästi pinnalla, mielikuvituselämää. Ja nyt olen sitä mieltä että hallitusmuotoasiaa ei voida ratkaista muuten kuin vetoomalla kansanäänestykseen. Himmentävät todellisen elämän tuntua. Tämä kokous kerrallaan antoi minulle uuden uskon kansan-vaiston jumalalliseen merkitykseen. Alkio on suorastaan haltioitunut kokouksesta: Todellisesti oli tämä kokous mahtava. Kaikki, paitsi Kallio, sillä kannalla, ettei mihinkään neuvotteluihin olisi ryhdyttävä uudesta hallitusmuotoesityksestä. Huomenna on puoluekokous joka asian ratkaisee. Senaatin puheenjohtaja J. K. syyskuuta. Paasikivi kutsuu Santeri Alkion ja Kyösti Kallion neuvotteluun ennen puolue kokouksen alkua 23. Tärkeimmäksi osoittau tuu viimeinen kysymys: Siinä tapauksessa, jos monarkistit luopuvat kuninkaan vaalista 1772 vuoden hallitusmuodon 38 §:n perusteella ja hallitus esittää uuden, kansanvaltaisemman hallitusmuodon kuin nyt lepäämään äänes tetty, katsooko kokous mahdolliseksi, että eduskuntaryhmä ryhtyy tällä pohjalla sovitteluihin. Seuraavana päivänä puoluekokouksessa Kallio esit tää viidenteen kysymykseen lievempää muotoilua, joka sallisi kompromissin hakemisen monarkistien kanssa. Eilen kävin teatterissa, asetan nyt kirkossa käynnin ja teatterin rinnakkain ja – kumpikin heiluu ilmassa. Ehdotus saa myrskyisän vastaanoton. Santeri Alkio pitää 24.–25.9.1918 pidettyä kokousta osoituksena ”kansanvaiston jumalallisesta merkityksestä”. Seuraavana päivänä pidetyt valtiopäivien avajaiset saavat Alkion alakuloiselle mielelle: En ymmärrä mistä se johtuu, mutta narripeliltä minusta tällä kertaa tuntui jumalan palvelus kirkossa enempi kuin koskaan ennen näissä tiloissa. Ryhmälle selostin asiaa illalla. Lopulta puo luekokous hyväksyy kannanoton, jonka mukaan Maa. kokoontuneelle puoluekokouksel le viisi kysymystä, jotka koskevat muun muassa osal listumista kuninkaanvaaliin ja osallistumista edus kuntatyöhön vaalin jälkeen. syyskuuta valitsemalla puhe miehistöön pelkästään monarkisteja. Elämän todellisuus on raskasta. Malmivaaran saarna tekstistä: ”Herra jos Sinä olisit ollut täällä, hän ei olisi kuollut”, tuntui entistä ontommalle ja tyhjälle. Asia lähetetään takaisin valiokuntaan. Olimme otaksuneet että hallitus ei aikonut sellaista esittää ja valmistunut siltä varalta. 21.9.–28.9.1918 Puoluekokous torjuu kompromissit laisliitto ei ”asian tällä kannalla ollessa” pidä mahdolli sena neuvotteluja kansanvaltaisemmasta monarkiasta. Se huokaa pusertaen verisiä kyyneleitä. Olin elokuulla ja sitteminkin ollut minäkin sitä mieltä että kansan mielipide yleensä ei ole tasa vallan puolesta niin jyrkkä. Näin hän kirjoitti Kaisavaimolleen 30.9: ”Ukot olivat ankaran jyrkkiä. Molemmat osallistuivat helsinki läisen tasavaltaa kannattavan yhdistyksen kokoukseen: Kallio tavalliseen tapaansa souti ja huopasi. Samalla kun se oli ainoa tilaisuus, niissä jollekulle puolueelle on varattu tilaisuus kokonaisuudessaan lausua mielensä hallitusmuotoasiasta, samalla oli se vakuuttava. syyskuuta: Hän tiedusteli mitä mahdollisuuksia meidän kannalta olisi siihen, jos annetaan uusi esitysehdokas hallitusmuodoksi kansanvaltaisemmalla pohjalla. Taide ja uskonto viihdyttelevät pinnalla kelluvia ihmisiä kuin lapsia. Heille oli tasavalta niin pyhä, etteivät he sallineet muusta puhuttavankaan.” Alkion ja Kallion linjaero näkyy Alkion päiväkirjamer kinnässä 26. timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 38 28.9.2018 Maalaisliiton puoluekokoukseen kerään ty neet ”ukot” tyrmäävät kompromissit hallitus muotokysymyksessä. Vastasin, etten luule siihen nyt olevan mahdollisuuksia. Sovitteluja ehdottanut Kyösti Kallio ei ollut yhtä tyy tyväinen
KesKustan kolmikkoa lämmittää kesäkuussa Lemiin yllättäen suuntautunut valtakunnallinen huomio. Lemi tunnettiin särästään, punaisesta perunastaan ja neliäänisestä virsilaulusta, kunnes viime kesänä 3 000 asukkaan paikkakunta nimettiin metallimusiikin pääkaupungiksi. Tulevan juhlaohjelman suunnitteluvaiheessa vaihtoehtona käväisi metallimusiikki, mutta hillitysti päädyttiin kanteleensoittoon. Juhlissa ei kuitenkaan heavy raikaa. Mikko Kaarna -kiertopalkintokin sopii hyvin Capital of Metal -teemaan, sillä pystissä on kolme metallista ihmishahmoa. päivä keskusta juhlii Lemillä. – Pienellä kunnalla on vähän resursseja nuorisotoimintaan. Laurikainen kertoo, että paikallisyhdistysten yhdistämisessä hoppuiluun ei ole aihetta. Lemillä on asukasmäärään nähden suhteessa eniten metallibändejä. Keskusta Keskusta juhlii Lemillä Ritva Laurikainen (oik.), Tuija Topra-Karppanen ja Matti Tapanainen Lemin torin laidalla takanaan ”Capital of Metal, Lemi” -kilpi.. Tapanaisella on mukanaan kunnallisjärjestön piiriltä syksyllä saama aktiiviselle toimijalle suunnattu Mikko Kaarna -kiertopalkinto, jonka Lemin kunnallisjärjestö sai mahtavasta vaalityöstä. 28.9. Kunta järjesti syyskuussa vapaaehtoisten avustuksella Capital of Metal -tapahtuman, jossa oli paikalla liki tuhat henkeä. Ollaan järjestetty esimerkiksi pikkuvappua, mutta tekijöitä on niin vähän. Myös Tuija Topra-Karppanen oli paikalla järjestysmiehenä. Uimin ja Huttulan paikallisyhdistykset täyttävät sata vuotta ja kunnallisjärjestö 90 vuotta. Kolmikko harmittelee sitä, että puolueen vankka kannatus ei saa yhdistyksiin mukaan uusia toimijoita. TeksTi ja kuva: Päivi venTo Kunnan saama Capital of Metal -nimitys oli keskustavaikuttajille mieleinen yllätys. – Järjestötoiminnassa on kuitenkin aaltoliikettä. Pääkaupungin tittelistä otetaan jatkossa mahdollisimman paljon irti. Ja tällä rakenteella olemme saaneet puoluekokoukseen seitsemän virallista kokousedustajaa. 2018 39 Lemin keskustan kunnallisjärjestön Ritva Laurikainen, Uimin paikallisyhdistyksen Tuija Topra-Karppanen ja Huttulan Matti Tapanainen, puheenjohtajia kaikki, asettuvat kuvaan ”Capital of Metal Lemi” -kilven äärelle. Paikkamäärä valtuustossa nousi kahdella ja on nyt 12, Tapanainen kertaa. Samat ihmiset kylällä toimivat myös martoissa ja kyläyhdistyksessä. Meillä kunta on aina tukenut bänditoimintaa järjestämällä treenitiloja, Ritva Laurikainen taustoittaa metallin pääkaupungiksi yltämistä. syysKuun 30. – Samat ongelmat, mutta yhdistysten yhdistämistä me Huttulassa vastustamme. – Pakolliset kokoukset saadaan hyvin pidettyä. Jos nyt lakkautetaan yhdistyksiä, niitä ei enää koskaan saada takaisin. Tapanainen nyökkäilee vieressä. Tuija Topra-Karppanen kiteyttää Uimin yhdistyksen tilanteen. – Viime vuonna kuntavaaleissa keskustan kannatus oli huimat 50,4 prosenttia ja saimme kuusi uutta kasvoa valtuustoon
10. Kaikissa suurissa kaupungeissa alle 30 vuo tiaiden ehdokkaiden määrä onkin nyt yli 10 prosenttia, kun se maassa keskimäärin on edellisvaalien tapaan noin 7 prosenttia. Mikä on suurin Yhdysvalloissa käytössä oleva seteli: 100, 200, 500, 1 000 vai 2 000 dollaria. 2. – Seurakuntavaaleissa päällimmäisinä ovat muut asiat, sanoo Pyörälä. Yksi syy siihen, ettei 500 euron seteleitä enää paineta, on niiden suosio rikollisten parissa. Kuinka monta puoluejohtajaa istuu ny kyisessä Suomen hallituksessa. Tietotesti ??. Kenen kirjailijan nimeä päivä kantaa. 40 28.9.2018 9 8 5 6 3 7 6 4 1 7 9 2 7 8 1 7 2 6 8 3 6 4 8 9 4 5 1 9 8 4 5 1 2 6 3 7 3 7 2 9 6 4 1 8 5 5 6 1 3 8 7 9 4 2 7 5 9 6 3 8 2 1 4 1 4 8 7 2 9 5 6 3 6 2 3 4 5 1 7 9 8 2 3 6 1 4 5 8 7 9 8 1 7 2 9 3 4 5 6 4 9 5 8 7 6 3 2 1 4 3 6 2 9 8 2 9 1 9 3 1 8 7 2 5 1 7 6 7 2 9 8 8 7 5 7 5 1 4 8 3 2 9 6 4 3 6 2 1 9 8 7 5 2 8 9 5 7 6 1 3 4 1 7 2 9 4 5 3 6 8 5 9 4 6 3 8 7 2 1 3 6 8 7 2 1 4 5 9 8 2 5 3 9 4 6 1 7 6 4 7 1 5 2 9 8 3 9 1 3 8 6 7 5 4 2 9 8 5 6 3 7 6 4 1 7 9 2 7 8 1 7 2 6 8 3 6 4 8 9 4 5 1 9 8 4 5 1 2 6 3 7 3 7 2 9 6 4 1 8 5 5 6 1 3 8 7 9 4 2 7 5 9 6 3 8 2 1 4 1 4 8 7 2 9 5 6 3 6 2 3 4 5 1 7 9 8 2 3 6 1 4 5 8 7 9 8 1 7 2 9 3 4 5 6 4 9 5 8 7 6 3 2 1 4 3 6 2 9 8 2 9 1 9 3 1 8 7 2 5 1 7 6 7 2 9 8 8 7 5 7 5 1 4 8 3 2 9 6 4 3 6 2 1 9 8 7 5 2 8 9 5 7 6 1 3 4 1 7 2 9 4 5 3 6 8 5 9 4 6 3 8 7 2 1 3 6 8 7 2 1 4 5 9 8 2 5 3 9 4 6 1 7 6 4 7 1 5 2 9 8 3 9 1 3 8 6 7 5 4 2 1. Niitä on helppo liikutel la ja säilöä suuria rahasummia. Mitä valtaa kutsutaan plutokratiaksi. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Missä Pohjoismaassa ei tähän mennes sä ole ollut naista pääministerinä: Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi vai Tanska. Kai Suikkanen, pelaajana kaksi kertaa, 1981 ja 1991, jääkiekon Suomen mestari ja valmentajana kerran, TPS 2010, on viime marraskuusta alkaen toiminut HC Bolzanon päävalmentajana. 7. Mihin maahan Islanti kuului ennen itse näistymistään 1918: Norja, Ruotsi vai Tanska. Toiset ehdokaslistat korostavat avioliittoky symystä, vaikka nyt valittavat luottamushen kilöt eivät sitä ratkaise, joku korostaa luonnon suojeluun liittyviä asioita, toinen taas lapsi ja nuorisotyötä. JoiSSakin seurakunnissa on perustettu kes kustalaisten omia listoja, mutta suuri osa kes kustalaisista on mukana muilla perusteilla kootuilla listoilla. 3. Ehdokkaiden kokonaismäärä on vä hentynyt, ja vähennys koskee nimenomaan valtuustoja. Seuraava vakiintunut liputuspäivä, suo malaisen kirjallisuuden päivä, on 10. 4. Kuin ka suuren tilan kuutiometreinä vie miljardin euron säilyttäminen 500 euron seteleinä: 1, 3, 5, 8 vai 12 kuutiometriä. 8. Uudet 100 ja 200 euron setelit otetaan käyttöön 28. Vas tau kse t: 1) kol me kuu tio met riä , 2) 100 dol lar ia (= 85 eur oa) , 3) Ruo tsi , 4) Tan ska , 5) Ale ksi s Kiv en päi vä, 6) rah ava lta , 7) kol me: Juh a Pet ri Sip ilä (ke sku sta ), Ant ti Pet ter i Orp o (ko koo mus ), Sam po Joh ann es Ter ho (Si nin en tul eva isu us) , 8) Esk o Aho , 9) Hei nol a, 10) ita lia lai nen , pel aa mon ika nsa llis ess a itä val tal ais joh toi ses sa EBL lii gas sa – Sui kka sen joh dol la Bol zan o voi tti EBL :n viim e kev ään ä. Minkä maalainen joukkue Bolzano on. Ennakko äänestysaika on 6.–10.11. Seurakunnissa neuvosto kiinnostaa enemmän kuin valtuusto. Kuka suomalainen expääministeri johti vuodenvaihteessa 2000–2001 (syksystä kevääseen) Harvardin yliopistossa Yhdys valloissa Euroopan unionia käsitellyttä opintoryhmää. Euroopan Keskuspankki julkisti syyskuun puolivälissä kuvat uusista 100 ja 200 euron seteleistä, jotka tulevat käyttöön ensi vuo den toukokuussa. loka kuuta. Äänioikeutettuja yli 16vuotiaita heistä on noin 3 miljoonaa. Tämänhetkistä suurinta 500 euron seteliä ei uusittu eikä enää myös kään paineta. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi viime viikon maanantaina. 6. toukokuuta 2019. . 5. Mistä joki al kaa: Heinolasta, Sysmästä, Mikkelistä vai Lappeenrannasta. 204 kilometriä pitkä Kymijoki laskee Suomenlahteen Kotkassa. 9. Ja ketkä. – Kokeneita luottamushenkilöitä on jäänyt pois, mutta toisaalta nuoria ehdokkaita on enemmän kuin aikaisemmin, arvioi Oulussa KATSEvalitsijayhdistyksen yhteyshenkilönä toimiva Pirjo Pyörälä. Le hti ku va / H an do ut / M aik G ue ds Pirkko Wilén SeurakuntaneuvoSto kiinnostaa enem män kuin valtuusto, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen kirkon tutkimuskeskuksesta, kun lähes kaikkien seurakuntien ehdokastiedot on saatu. Seurakuntavaalit järjestetään 18.11. EKP kuitenkin vakuuttaa, et tä vanhat viisisataset ovat käytössä hamaan tulevaisuuteen saakka ja poistuvat kierros ta ”luonnollisesti”
Malli on valmisteilla. Elisabeth Rehn Bank of Ideas -ajatuspaja haluaa mallillaan vastata uudenlaisiin uhkakuviin. – Massa-armeijat eivät tekniikan kehittyessä ole nykyaikaa. SuKupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi eri tahot ovat ideoineet erilaisia vaihtoehtoja nykyisen järjestelmän korvaamiseksi. Keskusta on esittänyt koko ikäluokan tulevaisuuskutsuntoja vuonna 2014. Samoin kansalaiset pääsevät paremmin kiinni opintoihin ja työelämään, kun armeijan käynti ei sido, pääsihteeri Anni Lahtinen arvioi. Kohti sukupuolesta riippumatonta kansalaispalvelusta. 28.9.2018 41 Lauri HeikkiLä KaiKKi eduskuntapuolueet haluavat lisätä sukupuolten tasa-arvoa asepalveluksessa. Sotkamon puoluekokouksessa keskusta otti myönteisen kannan kaikille yhteiseen kansalaispalvelusvelvollisuuteen. Ihmisiä riskeerataan vähemmän, kun armeija on pieni, teknologiaa hyödyntävä ja ammattitaitoinen. Rauhanjärjestö Sadankomitea siirtyisi vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolueiden edustajat puhuivat Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa viime viikolla. – Esimerkiksi ympäristöuhat edellyttävät aivan uudenlaista turvallisuusosaamista ja kansalaisten valmiutta, ajatuspajan johtaja Kaisa-Maria Tölli kertoo. – Seuraavalla vaalikaudella olisi hyvä ulottaa kutsunnat koko ikäluokkaan ja aloittaa selvitys kaikkia koskevasta kansalaispalvelusjärjestelmästä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen katsoo
On suuri virhe, jos eurovaaleihin käydään kyllä–ei-asetelmassa. Viime eurovaalien äänestysprosentti oli 41 prosenttia. Yhteismarkkinat, vapaakauppa, maatalous, ilmasto, ympäristö, turvallisuus. Haastattelun keskeinen lähtökohta oli se, että oikeistopopulistiset ja maahanmuuttovastaiset voimat suunnittelevat uutta yhteistä ryhmää Euroopan parlamentin seuraavalle istuntokaudelle. Sitä ei kannata nostaa vastakkainasetteluilla vaan suorapuheisella ja ymmärrettävällä asialistalla. Eikö olisi viisaampaa puhua asioista. Ja siitä, miten EU:ta ja EU:n ja jäsenvaltioiden työnjakoa on kehitettävä, että nämä kansalaisille tärkeät asiat toimivat. Media on ryhtynyt itse käyttämään tätä populistien reseptiä. Esimerkiksi EU-jäsenyyspäätöksen kahtia jakamassa Suomen Keskustassa vaadittiin vuosien työ, että päästiin lopulta puhumaan, mitä EU:sta haluamme eikä siitä, kuka vastustaa ja kuka kannattaa EU:ta. 42 28.9.2018 STT esitti hiljattain suomalaisille Euroopan parlamentin jäsenille muutamia kysymyksiä tulevista eurovaaleista. Kumman hiljaa on Suomenkin poliittinen kerma ollut esimerkiksi veroparatiisija rahanpesutapauksista, joista jälkimmäisistä paljastui juuri törkeä tapaus Suomessakin toimivasta eurooppalaisesta pankista. Kirjoittaja on Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja EU:n alueiden komitean jäsen. Rikokset ja porsaanreiät eivät ole EU:n syytä, vaan rikollisten tietoisia toimia – ne osoittavat, että työt pitää tehdä Euroopassa paremmin. Näin on monessa asiassa. Siksi kritiikkiä ei pidä torjua, vaan asioita pitää kehittää paremmiksi. PuOluEidEn olisi syytä tehdä ohjelmistaan ymmärrettävät ja konkreettiset. Jos eurovaalien keskeinen kysymys on ”kyllä vai ei EU”, häviävät perinteisten ideologisten puolueiden – liberaalien, konservatiivien ja sosialistien – erot, EU:n kehittämisajatukset ja sisäiset vivahteet ”EU-myönteisen” ideologian propagoimisen alle. EnSinnäkin bipolaarinen ajattelu on avaintekijä viime vuosien yllättävissä poliittisissa ratkaisuissa. Mepeiltä kysyttiin, tulisiko myös Eurooppa-myönteisten voimien tiivistää yhteistyötä ja mahdollisesti perustaa uusi puolue. Eurovaaleja ei pidä kaksinapaistaa ossi martikainen vieraskolumni. Pidän tällaista kysymyksenasettelua vaarallisena. Tiedän kokemuksesta, että sellaisista on hankala päästä pois. Kokonaan toinen asia on, että EU:ssa on monessa asiassa epäonnistuttu. Asioiden pelkistäminen joko–tai-asetelmiin ja sosiaalisen median tykkäämiskulttuuri johtavat siihen, mitä on nähty brexitissä ja USA:n presidentinvaaleissa. Monimutkaisiin asioihin halutaan yksinkertaisia ratkaisuja – ja siksi asiat halutaan jo lähtökohtaisesti esittää kaksinapaisina pelkistyksinä
perustelusi taksin käytölle on ihan fine (kyllä täällä maallakin osataan). asuntojen tukemiseen. kertomasi mukaan olet voinut sanoa useammin kyllä. ja joidenkin saunayms. ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. Setä nyt hieman selittää, semminkin, kun te vihreät olette olevinanne huolestuneita ympäristöstä ja pakokaasupäästöistä. Sinun pitäisi edustaa kansaa, mutta edustat samanja ylimielistä hesalaiseliittiä. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. Helsingissä on hybriditakseja, muistaakseni jopa putipuhdas sähköautokin. ei mulla muuta. ai niin, yksi pieni erohan tässä on, minä maksan taksimatkani itse, ei Suomen kansa. Kun otan oman auton ja ajan sillä saman matkan kuin sinä taksilla, niin yllätys yllätys, päästö on sama. niin no, ei tietenkään tuulivoima, koska voimalat ovat syntyneet aineettomasti. esimerkiksi kouluvierailuille, joista et unohda kirjoittaa laskua. itse teen sitä ehkä parin viikon välein ja kyllä, se liittyy lähes aina juopotteluun. tämä voi tulla järkyttävänä yllätyksenä sinne punavihreään kuplaan, mutta taksikin yleensä toimii polttomoottorilla. joka polttoaine litrassa on euron verran veroa, valtaosa kaikista autoilukuluista on veroa. omalla kustannuksella. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa joutsen media oy:n tilaajapalvelusta. niinhän se on jani toivola! kumikäpälä auttaa, kun täytyy mennä. Se vero menee valtiolle ja jakautuu sieltä muun muassa eduskunnan taksiseteleiksi. olet ilmoittanut, että taksi on joukkoliikennettä ja sikäli siis hyväksyttävää. kun minä vaarina lähden kotoani ennen aamukuutta naapurikaupunkiin laittamaan lapsenlapsia kouluun, niin täällä kuplan ulkopuolella se onnistuu vain ja ainoas taan yksityisautolla. Jari Nenonen Terveiset ratin takaa Kumikäpälä auttaa, kun täytyy mennä.. olet saanut kielteistä julkisuutta ajettuasi kolmessa vuodessa yli tuhat kertaa taksilla. onnibussin joskus näkee, kun se rahtaa orjia ja opiskelijoita täältä susien joukosta sinne isolle kirkolle. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla journalistinen taittaja SamuLi VänttiLä 044 7370 244 toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 262 annukka kaareLa 044 7370 377 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 pirkko WiLén 044 7370 238 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 044 7370 320 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus postiosoite: pL 1070, 00101 Helsinki, käyntiosoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija joutsen media oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja matti kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi joutsen media oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. ei mennä nyt yhtään siihen, että vaikka sähköauto ei päästä pakokaasuja, niin sähkön tekeminen rasittaa myös ympäristöä. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikko Henna raitaLa 044 7370 327 28.9.2018 43 Olen kirottu yksityisautoilija ja kirjoitan sinulle Jani Toivola nyt ensimmäistä kertaa. Lehdistä olen lukenut, että olet sanonut Veitolalle (en pysty katsomaan), että omatuntosi on puhdas. ilman taksia olisit joutunut sanomaan ei. kokemuspiirinne ulkopuolella asuu yli neljä miljoonaa kansalaista, joiden liikkumisen ehto on yksityisauto. ei ole nähty kuule raitiovaunua eikä metroa kuin telkkarissa
syystarjous! 5 kk / 38 € aikakauslehti kerran viikossa koko maan äänenkantaja