s. s. Puolivakavissaan
tehty aloite on knsanedustajan piikki
kaikkea jarruttaville vihreille. 4
Tapaaminen tärkeää
Mikään ei korvaa henkilökohtaista
kontaktia, näkee keskustan
puoluevaltuuston kymenlaaksolainen
jäsen Satu Tiira. s. Ura poiki myös
huippukeksinnön, astiankuivauskaapin,
yhdessä Kalervo-veljen kanssa. 10. S. 2
EUROVAALIEN EHDOKKAITA ETSIMÄÄN. 6 414880 073513
CAMERON PAKOTTAA KESKUSTELUUN. S. 7
Kertuilla uusi vuosi
Mentorointi ja alueellisuus ovat puheenjohtaja
Hanne Laasosen työlistalla. 6
Piikki vihreille
Pentti Kettunen ei vedä pois
tekemäänsä koppakuoriaisten
paimentamisaloitetta. 1 ?
Kotitalouden asiantuntija
Pöytyäläinen Annikki Mansikkamäki
toimi pitkään Pienviljelijäin
Keskusliiton neuvojana. 3
TIISTAI 29.1.2013
N:o 11 . Tapaamiset ovat
järjestötoiminnan suola. s
Haluammeko me viedä
unionia kohti yhä lisääntyvää yhteistä päätöksentekoa vai säilyttää ?itsenäisten valtioiden liiton?, johon Suomi liittyi kansanäänestyksen tukemana vuonna 1995?
Lähes 60 prosenttia vastustaa
K
untaliiton kyselyssä lähes 60 prosenttia kuntajohtajista ilmoittaa, ettei hänen kuntansa
ole valmis kuntaliitokseen. Vuoron perään on palloteltu, pitäisikö työvuosia saada lisää alusta, keskeltä vai lopusta.
Nuoria on syytetty lorvimisesta, kotiäitejä ihanasta
oleilusta, työikäisiä liiasta sairastamisesta ja liian varhaisesta eläkkeelle karkaamisesta.
Ryöpytys on saanut monen työntekijän omantunnon
kolkuttamaan. Ja jos sopimuksia tarkistettaisiin, niitä pitäisi
tarkastaa myös niiltä osin, missä jäsenmaa hyötyy
epäoikeudenmukaisesti. rakennetaan euron pelastamisen nimissä. Opiskeluajat ovat jonkin
verran pidentyneet, mutta ainakin osan siitä selittänee opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti.
Lukujen perusteella pahin työuria nakertava ongelma on työttömyys. lopullinen toteutus jää joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle. Myös Suomessa tarvitaan paljon pohdintaa siitä, mihin päin unionia on vietävä ja minkälaiseen unioniin Suomi haluaa kuulua..
Monet suomalaiset poliitikot ovat kiirehtineet torjumaan kansanäänestyksen järjestämisen unionin
jäsenyydestä, mutta eivät ole muuta osanneet Cameronille sanoa.
Viimeksi niin teki maanantaina SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Urpilaisen mielestä vastaus huoleen unionin nykytilasta ei ole, että jokainen maa neuvottelee paremmat ehdot vaan että ?EU:ta olisi kehitettävä?.
Ei kansanäänestykseen olekaan vielä perusteita.
Mutta eikö Cameroninkin lupaus kiteydy juuri siihen kysymykseen, minkälaiseksi unionia ollaan kehittämässä. Ehkä juuri niitä
samoja, joita silloinen pääministeri Matti Vanhanen sivakoi neljä vuotta sitten keksiessään kuuluisan ehdotuksensa eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen.
Näilläkin lumilla eläkeiästä ja työurista on riittänyt
puhetta. Samalla usko siihen, että tulevaisuuden ongelmista selvitään
oman kunnan voimin, on vahvistunut.
Tuloksissa ei ole mitään ihmettelemistä. Cameronin puheen ydin.
V
aikka Suomi onkin euromaa, samaa on kysyttävä myös täällä. Työttömyyden odote on sen sijaan kasvanut 1,8 vuodella 3,5 vuoteen.
Jos mukaan laskettaisiin erilainen piilotyöttömyys,
työttömyysodotteet olisivat vielä suurempia.
MYÖS eläkevuosien osuus suomalaisten elinkaaressa on
21 vuoden aikana ollut nousussa.
Merkittävää on kuitenkin, että suomalaiset ovat nykyään pidempään nimenomaan vanhuuseläkkeellä. Yhtä suuri osa
kuntajohtajista kannattaa yhteistyön syventämistä lähiseudun kuntien kanssa.
Myönteisesti kuntauudistukseen suhtautuvien
osuus on pienentynyt vuodesta 2011. Se vasta vaikeaa olisikin.
Historiaan ei siis ole paluuta. Hän
on päätynyt laskelmissaan siihen, että potentiaalisista työurista yhä suuremman viipaleen haukkaa työttömyys.
Honkanen on vertaillut suomalaisten elinaikoja ja
työuria vuodesta 1990 vuoteen 2011. Syyttelyn sijaan olisi mietittävä, miten työntekijät eivät
joutuisi ladun sivuun kesken matkan.
Annukka Kantola. Siitä britit äänestävät vuonna 2017. Keskustan pää-äänenkannattaja
Päätoimittaja Juha Määttä
Pääkirjoitukset
Toimittajalta
Cameronin puhe antaa
pohtimista Suomellekin
K
un muutama päivä on kulunut Britannian
pääministerin David Cameronin odotetusta linjapuheesta, alkaa Cameronin viestin
merkittävyys selvitä. Kahden vuosikymmenen aikana suomalaisten elinajan odote on kasvanut 5,4 vuotta.
Työllisten vuosien odote on samana aikana pysynyt
ennallaan 32 vuodessa. Pieni
poliitikkojen narussa kulkeva uskollisten viranhaltijoiden joukko yrittää ylivoimaisen urakan edessä.
Kuvaavaa on, että lähes puolet kuntajohtajista ei
hyväksy pakkoliitoksia silloinkaan, kun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit.
Jokohan hallitus voisi luovuttaa edes vähän?
Nyt näyttää jo varmalta, että ?uudistuksen. Varsinkin nuorten naisten valinnat tuntuvat olevan suurennuslasin alla.
Olisiko opinnot sittenkin voinut puristaa nopeammin
valmiiksi. Kuntauudistuksen valmistelu on jatkunut täsmälleen samalla linjalla kuin se on alkanutkin: suomalaista kunnallishallintoa yritetään sovittaa Helsingin
kirjoituspöytien ääressä hallitusohjelmassa kirjat-
tuun, huonoon ja asiantuntemattomaan puoluepoliittiseen kompromissiin.
Asiantuntijoilta, tiedeväeltä, luottamushenkilöiltä, kunnanjohtajilta tai kuntalaisilta ei kysytä. Samalla kirkastuu se, mikä
puheessa oli tärkeää ja mikä vähemmän merkittävää.
Päällimmäiseksi tällöin jää, että Britannian pääministeri pakottaa kaikki maat keskusteluun unionin suunnasta.
Cameronin vaatimus Britannian EU-sopimuksen muuttamiseksi on tarkoitettu kotikäyttöön, tukemaan Englannin konservatiiveja ja rauhoittelemaan EU-kriittistä yleistä mielipidettä. Kuva: John Thys/Lehtikuva/AFP Photo
Britannian pääministeri
pakottaa kaikki maat
keskusteluun
unionin suunnasta.
Cameronin puheen jälkeen unionin kehitystyössä
on otettava huomioon suuren jäsenmaan erouhka.
Ero voisi olla haitaksi Britannialle ja unionille, mutta se on joka tapauksessa todellinen.
?Kehitystä. Jäsenyysehtojen täydelliseen tasapuolisuuteen
ja oikeudenmukaisuuteen ei päästä, ei edes jälkikäteen. Äidit eivät hoida lapsiaan kotona sen kauemmin kuin ennenkään. He
saavat sanoa, pitäisikö Ison-Britannian olla sellaisen unionin jäsenmaana, millaiseksi se lähivuosien aikana muuttuu.
Tämä pakottaa unionin kehittäjät ajattelemaan.
Pääministeri David Cameronin puheen jälkeen unionin kehitystyössä on otettava huomioon suuren jäsenmaan erouhka. Pitäisikö töihin rientää takaisin heti äitiysloman jälkeen, vaikka itse olisi lasten kotihoidon kannalla?
Eläkeikä on omanikäisteni keskuudessa lähinnä vitsi.
Me kai käymme töissä vielä palvelutalostakin.
KELAN johtavan tutkijan Pertti Honkasen tuore blogikirjoitus auttaa syyllisyyden tuskissa kieriskeleviä. Se tuskin haluaa näin epätoivoista perintöä.
Ladulta sivussa
HIIHTELIN viikonloppuna Rukan latuja. Se on noussut 4,9 vuodesta 6,2 vuoteen.
Muun toiminnan, kuten kotityön ja lastenhoidon, odote
on pysynyt lähes ennallaan noin 2,8 vuodessa.
OPTIMISTI hiihtelijä voi päätellä Honkasen laskelmista, etteivät suomalaiset ole radikaalisti laiskistuneet tai
ryhtyneet vieroksumaan työtä.
Varhaiseläkkeellä ollaan entistä vähemmän aikaa. myös suomalaisesta näkökulmasta
katsottuna . Mutta keskustelun
tarve unionin tulevasta suunnasta on suorastaan
huutava. Yleislääkkeeksi siitä ei ole. Cameron muotoili poliitikoksi harvinaisen
selkeästi oman viestinsä: Britannia ei ehkä halua
olla mukana yhä lisääntyvässä yhteistyössä, jos se
vie yhä enemmän kansallista päätösvaltaa.
Tämä oli . Varhaiseläkkeellä olemisen odote on vuoden 1990 jälkeen
pienentynyt 1,8 vuodella 4,1 vuoteen.
Opiskeluajan odote on 21 vuodessa jonkin verran
kasvanut. Jos yhden jäsenmaan sopimus
avattaisiin uudelleen neuvoteltavaksi, sama oikeus
koskisi tietysti muitakin.
Sopimusten repiminen auki raunioittaisi unionin
Hän on jyrkästi eri mieltä Björn
Timo Laaninen
puoluesihteeri
Nyt on aika ryhtyä etsimään myös
ehdokkaita eurovaaleihin.
?Kukaan ei tainnut arvata, miten painava salkku Rehnin käteen lopulta osui. Jos näin tapahtuu, se on aina oikaistavissa.
Suurempi ongelma on kuitenkin se, ettei sananvapaudelle anneta tilaa.
Virkamiesten oikeus sananvapauteen on yksiselitteinen. Brittien pääministeri David Cameron avasi
pelin lupaamalla kansanäänestyksen EUjäsenyydestä, jos hän voittaa seuraavat
parlamenttivaalit vuonna 2015.
Cameronin puheeseen sisältyi huomionarvioisia ajatuksia Euroopan kilpailukyvystä ja unionin kehittämisestä. pidettiin kymmeniä
kriisikokouksia, joita Rehn junaili aitiopaikalta.
Mutta Rehn ei tyydy vain kuvailuun vaan
ottaa vahvasti kantaa talouden peruskysymyksiin. Kuva: Jari Laukkanen
Wahlroosin kanssa rahamarkkinoiden
sääntelystä.
Siinä missä Wahlroos kannattaa markkinoiden mahdollisimman suurta vapautta, Rehn puolustaa tiukkojen pelisääntöjen
asettamista.
Rehn kommentoi jokseenkin kriittisesti
suomalaista EU-keskustelua. Julkiset ehdotukset johtavat
yleensä vain julkisiin kieltäytymisiin.
Sen sijaan otamme niin puoluejohdossa kuin piireissäkin kiitollisuudella vastaan
kaikki luottamukselliset vinkit sopivista nimistä.
Muut lehdet
SATAKUNNAN KANSA kirjoittaa, ettei gallup lupaa demareille hyvää:
?Hermostuneisuus puolueen
sisällä kasvaa niiden epäsuosittujen, mutta väistämättömien
päätösten takia, joita hallituksen
on pakko tehdä.
Vaikka puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen asema ei olekaan uhattuna,
on puolue hänen runsaat neljä
vuotta kestäneen puheenjohtajuutensa aikana hävinnyt jokaiset vaalit. Paikallisyhdistykset
voivat jo tänä keväänä tehdä piireille ehdotuksia sopivista ehdokkaista.
Yhden neuvon annan kaikille.
Ei kannata tehdä julkisia ehdotuksia sopivista ehdokasnimistä, ellei ole etukäteen
varmistanut, että asianomainen on halukas
ehdokkaaksi. Talouskriisin myötä salkun kantamisesta tuli pikemminkin kivireen vetämistä.
Komissaari itse käyttää vertauskuvana
palokuntaa, jonka letkumestarina hän on
juossut sammuttelemassa tulipaloja pitkin
Eurooppaa Kreikasta Irlantiin.
REHNIN KIRJAN tekee tärkeäksi jo pelkästään kriisin vaiheiden yksityiskohtainen kuvaus Kreikan ensimmäisestä tukipaketista lähtien.
Toukokuusta 2010 syksyyn 2012 . Ne ovat kuitenkin valitettavasti peittyneet ensireaktioissa kansanäänestyskortin alle.
OMAN Eurooppa-keskustelumme pohjaksi suosittelen tekstimainontaan syyllistymisen uhallakin talouskomissaari, EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin viime
syksynä julkaisemaa kirjaa Myrskyn silmässä (Otava 2012).
Kun EU:n nykyisen komission nimitystä valmisteltiin, Suomessa kannettiin suurta huolta
siitä, saako Rehn riittävän raskaan salkun.
Kukaan ei tainnut arvata, miten painava
salkku Rehnin käteen lopulta osui. kirjan
painoon menoon asti . Talouskriisin myötä salkun kantamisesta tuli
pikemminkin kivireen vetämistä.. Torjuntavoitto on sula-
va termi käytettäväksi vaali-iltana, mutta sillä ei mitätöidä puolueen kutistumista.
Ministerikierrätyksen lisäksi
puolueen onkin yhä vahvemmin
haastettava kokoomus, gallupykkönen ja päähallituspuolue. Muuten tuudittaudutaan
valheelliseen olotilaan. Julkistehtävissä työskentelevien kannattaa pitää tästä kiinni miellyttääpä se esimiestä ja työnantajaa tai ei.?
SAVON SANOMAT arvelee, että Timo Soinilla on pitelemistä joukoissaan:
?Timo Soiniin henkilöitynyt
EU-vastaisuus ei riitä pitämään
39 edustajan ryhmää koossa päi-
västä tai vuodesta toiseen.
Savonlinnalainen Kai Turunen aikoo haastaa Soinin valinnan Pirkko Ruohonen-Lernerin
eduskuntaryhmän puheenjohtajan vaalissa. Europarlamentaarikko Sampo Terho laati puolueelleen vaihtoehtoisen talousohjelman, jonka puoluejohto lyttäsi oitis, eivätkö irtiotot pysähtyne
näihin kahteen tapaukseen.
Jos Soini haluaa pestä kätensä
eurokriisistä, niin pyykkiä hänellä
riittää nyt omissa joukoissaan.?. kesäkuuta 2014, jo puolentoista vuoden kuluttua.
Kunnallisvaalitunnustamme mukaillen
voisi todeta, että nyt on EU-keskustelun aika.
Keskustelulle on hyviä sytykkeitä. Luulotellaan, että asiat ovat paremmin
kuin ne todellisuudessa ovat.
Sananvapautta voidaan käyttää väärin ja julkisuuteen levittää
virheellistä tietoa. Hänen näkökulmastaan Suomi on keskittynyt viime vuosina lähinnä jarruttamaan ja vesittämään ehdotuksia, joilla kriisi saataisiin harkintaan.
Rehnin sapiskaa saa keskustakin.
Kovin piikki menee kuitenkin perussuo-
malaisille, jotka ovat ehdottaneet euron jakamista kahtia, pohjoisen ja eteläisen Euroopan valuutoiksi.
Pohjoisen Euroopan valuutasta tulisi
Rehnin mukaan niin vahva, että se johtaisi
viennin kilpailukyvyn romahtamiseen ja sitä kautta työttömyyden kasvuun.
NYT ON aika ryhtyä etsimään myös ehdokkaita eurovaaleihin.
Puoluetoimistossa olemme kaavailleet,
että puoluevaltuusto nimeäisi ehdokkaat
eurovaaleihin marraskuun lopulla piirien
ehdotusten pohjalta. 29.1.2013
www.suomenmaa.fi
Puheenvuoro
On EU-keskustelun aika
SEURAAVAT Euroopan parlamentin vaalit
järjestetään 8. Se
ei ahtaan valtiontalouden aikana
ole kiitollinen tehtävä.?
KALEVA puolustaa virkamiesten
oikeutta sananvapauteen:
?Ei ole kansalaisten etujen
mukaista, että julkisen hallin-
non palveluksessa olevat työntekijät vaikenevat epäkohdista.
Niistä pitää voida ja uskaltaa puhua. Se
on vahvistettu korkeinta oikeutta myöten
Tätä kautta ihminen voi löytää omat mahdollisuutensa. Edeltäjäni toimivat roh-
kaisevina esimerkkeinä. Kerttujen kautta nuoria naisia on innostunut yhteiskunnasta, Laasonen kehuu.
Laasonen tutustui kerttujen toimintaan tullessaan Eero Reijosen (kesk.) eduskunta-avustajaksi vuonna 2009. Otan puheenjohtajuuden kunniatehtävänä, hän selventää.
Unelmia toki on.
Pesti avustajana on ollut mieleinen, mutta tulevaisuudessa Laasonen haluaisi hyödyntää kielitaitoaan. Jokaisen sukupolven ei tarvitse hakea samaa tietoa uudestaan.
KUN mentorointiparit on saatu kokoon, järjestetään kaikille yhteinen aloitustapaaminen. Hän osaa sujuvasti englantia, ranskaa ja italiaa. Meillä on
jo suunnitteilla paikallisten tapaaminen Rovaniemellä, hän kertoo.
Kerttujen vuoden teemana on
muutoksessa eläminen. Sukupolvia yhdistävä mentorointi on tarkoitus virittää jälleen
aktiivisesti käyntiin, hän kertoo.
Toiminta pyöri aktiivisesti kolme vuotta sitten ministeriön rahoituksella. Osallistujat voivat olla mistäpäin maata tahansa.
Kaikkien osallistujien ei tarvitse tähdätä poliitikoiksi. En suostu ottamaan mitään
paineita. Tiedotusalasta innostunut voi saada
opastajakseen kokeneen toimittajan.
. Parit pitävät yhteyttä itsenäisesti. Myös
mentoroijalle toiminta on innostavaa, kun omaan elämäänsä saa
uutta näkökulmaa, Laasonen
miettii.
Kerttu-verkosto virittelee yhteistyötä keskustanaisten kanssa.
. On kevät- ja syysseminaarit sekä kesäretki Satakuntaan.
Mentoroinnin lisäksi Laasonen
haluaa satsata alueellisuuteen.
Verkoston toiminta on ollut melko Helsinki-keskeistä.
. Luullaan, että vaikkapa työpaikka on pysyvä, mutta sellaista ei taida tänä päivänä ollakaan.
PUHEENJOHTAJALLA on tavoitteita tulevalle vuodelle.
Laasonen haluaa kertuille
enemmän näkyvyyttä. Toiminta on ollut tähän mennessä esimerkillistä. Varsinaisesti toiminta imaisi mukaan
pari vuotta sitten Itä-Suomen kesäretkellä.
. 4
29.1.2013
Hiljaista tietoa naiselta toi
Kerttujen uusi puheenjohtaja Hanne Laasonen satsaa nyt mentorointiin
HENNA RUOKAMO
HELSINKI
KERTTU-VERKOSTO voi tuoda yhteen eri ikäiset naiset, miettii verkoston tuore puheenjohtaja Hanne Laasonen.
. Vieraat kielet ovat intohimoni,
pääkerttu hymyilee.
Mentoroinnista kiinnostuneet
voivat ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen
kerttumentorointi@gmail.com.
Lisätietoa osoitteessa
www.kerttuverkosto.fi/
mentorointi.. Reissu oli kerttu-hengen ruumiillistuma. Carita Maisila on
Marttilan kunnanjohtaja.
Millaisia haaveita Laasosella oikein on?
. Laasosen
mukaan muutos on nykyihmiselle pysyvä tila. Vanhat kertutkin ovat
kaivanneet yhteisiä juttuja.
YKSI osoitus verkoston toimivuudesta on se, että ex-puheenjohtajat ovat ponnistaneet pitkälle.
Annika Saarikko on kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja. Mistään ei voi olla varma.
. Järjestön kautta saamme järjestelyapua ja sopivia mentoreita, esimerkiksi kokeneita valtuutettuja.
VERKOSTO vietti viime viikolla
4-vuotissyntymäpäiviään.
. Esimerkiksi Lapissa on paljon
aktiivisia nuoria naisia. Verkosto oli perustettu samana vuonna.
Outukummusta lähtöisin oleva ja
Jyväskylässä yliopisto-opinnot käynyt Laasonen ei ollut aiemmin ollut keskustaan millään tavalla kytköksissä.
. Kaikki mukanaolijat olivat suunnilleen samassa
elämäntilanteessa ja toiminnan
ohessa oli yhteiskunnallista ajattelua.
Viime vuoden Laasonen toimi
järjestön hallituksessa. Puheenjohtajuudesta hän innostui työkaverin rohkaisemana.
Tsemppaaminen onkin Laasosen mukaan yksi verkoston tärkein tehtävä. Alkiolaiset
naiset yhdistävä verkosto on esillä etenkin keskustan tilaisuuksissa, kuten ensi viikonloppuna risteilyllä.
Hän myös toivoo, että uudet ja
vanhat aktiivit ovat enemmän tekemisissä, jolloin verkostoituminen saa yhden ulottuvuuden lisää.
. Myös espanjaa ja saksaa on tullut opiskeltua.
. Avustajaksi päädyin lehti-ilmoituksen ja työhaastattelun
kautta, hän muistelee.
KERTTUJEN yhteisöllinen toiminta vakuutti nuoren naisen. Esimerkiksi työpaikkoja hakiessa monet naiset ajattelevat, että enhän minä voi, kun en
täytä kaikkia kriteerejä.
KERTTUJEN tulevaa vuotta Laasonen kuvaa perinteiseksi. Aiemmin aktiivisia kerttuja ei
ole hyödynnetty niin hyvin kuin olisi
mahdollista. Nyt erityistä rahaa
ei ole, mutta innostusta sitäkin
enemmän.
Nuoret naiset voivat saada
mentorin, eräänlaisen kummin,
joka jakaa niin sanottua hiljaista
tietoa yhteiskunnasta.
Kiellolla on Suomen hallituksen tuki. turvemaiden, kyntökiellon.
Kieltoa esitti EU:n komissio. Se edellyttää hänen mukaansa tinkimätöntä asennetta.
Maatalousvaliokunnassa on kaksi suomalaismeppiä. Kuva: Jari Laukkanen
Osoitus verkoston
toimivuudesta on,
että
ex-puheenjohtajat
ovat ponnistaneet
pitkälle.
Riitta Mannerin mielestä EU-parlamentin mukaantulo lainsäätäjäksi oli suomalaisen
maanviljelijän pelastus. Nyt täytyy keskittyä siihen,
että linja kyetään säilyttämään
täysistuntoäänestyksessä. Työ on
kuitenkin vielä kesken.
. Orgaanisten maiden viljelyä tulee kyetä jatkamaan myös tulevaisuudessa, koska se
vähentää fossiilisilla polttoaineilla valmistetun lannoitetypen käyttöä hehtaaria kohden.
Kalmari muistuttaa, että turverikkailla alueilla on merkittävä osa Suomen maito- ja nautakarjataloudessa.
. Hän kiittelee, että yhteistyö Petri Sarvamaan (kok.)
kanssa on toiminut. Mannerin mukaan työ ei ole mennyt hukkaan.
MANNER aloitti europarlamentissa syksyllä 2009. Sen
jälkeen paineet asian ratkaisun osalta siirtyvät neuvostoon, Manner kirjoittaa.
Hän pitää huolestuttavana Suomen hallituksen positiivista suhtautumista kyntökiellon asettamiseen.
. Nyt myös hallituksessa tulee järjen
voittaa, toteaa Kalmari.
. 5
29.1.2013
selle
Leppä ja Kalmari: Hallitus ei ymmärrä maataloutta
EU:N MAATALOUSVALIOKUNTA tuntuu
ymmärtävän suomalaista maataloutta,
Suomen hallitus ei, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta äänesti torstaina nurin komission esityksen turvemaiden raivauskiellosta. Toivottavasti tämän päätöksen jälkeen hallituskin muuttaa kantansa ja
ajaa suomalaisen maatalouden etua.
Nyt on pidettävä tiukasti kiinni Suomen edusta ja siitä, että asia ratkaistaan eduskunnan ja Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan linjan
mukaisesti.
KANSANEDUSTAJA Anne Kalmari on
tyytyväinen, että myös kokoomuksen
euroedustaja Petri Sarvamaa on keskustameppien kanssa taistelussa turvemaiden kyntökieltoa vastaan. Suomen eduskunnassakin maa- ja metsätalousvaliokunnan
selkeä enemmistö ja keskusta ovat olleet koko ajan turvemaiden raivauskieltoa vastaan.
. Hän
muistelee tuolloista keskustelua Lissabonin sopimuksesta. Hallituksen jäsenten on syytä opis-
kella maatalousasioita kokonaisvaltaisemmin ja huomata, ettei turvemaiden kyntökiellolle ole mitään luonnontieteellistä perustetta. Kuva: Jari Laukkanen
lyhyesti
Urpilainen
torjuu kansanäänestyksen
SDP:N puheenjohtaja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
torjuu kansanäänestyksen järjestämisen EU-jäsenyydestä. Suomessa pohdittiin,
kuinka suuri vahinko Lissabonin sopimuksen hyväksyminen oli suomalaisen viljelijän kannalta.
Lissabonin sopimuksen myötä europarlamentti nousi jäsenvaltioiden rinnalle tekemään maatalouden lainsäädäntöä täysivaltaisena päätöksentekijänä.
Mannerin mielestä nyt voi
sanoa, että parlamentin mukaantulo lainsäätäjäksi oli
suomalaisen maanviljelijän
pelastus.
Kerttujen tuore puheenjohtaja toivoo, että osaisi
johtaa verkostoa niin, että
toiminnasta olisi
mahdollisimman monelle
hyötyä. Kyntökielto vaikeuttaisi valvontoja. Urpilainen otti kantaa asiaan pohjoismaisten sosiaalidemokraattien kokouksessa Helsingissä.
Urpilainen sanoi ymmärtävänsä Britannian pääministerin David Cameronin huolen EU:n nykytilanteesta.
. Erityinen ongelma olisi myös maalajien vaihtelu peruslohkojen sisällä.
Ehdon toimeenpano olisi myös epäilemättä työläs ja kallis toteuttaa.
Manner kehuu
EU:n parlamentin
maatalouslinjaa
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
EUROPARLAMENTAARIKKO
Riikka Manner (kesk.) arvioi Suomenmaan Verkkoapilan maanantaikolumnissa, että Euroopan parlamentin mukaantulo maatalouspolitiikan lainsäätäjäksi oli
paremminkin suomalaisen
maanviljelijän pelastus kuin
turmio.
Manner vetää johtopäätöksensä Euroopan parlamentin
maatalousvaliokunnan viime
viikon äänestyksistä.
Manneria ilahdutti eniten
se, että valiokunta kaatoi hiilirikkaiden maiden, so. Toivotaan kuitenkin, että
hallituksen maataloussiipi saa
vielä kelkan käännettyä niin,
että Suomi voisi kannattaa
parlamentin linjauksia ja olla
osaltaan kumoamassa kyntökiellon asettamista.
MANNERIN mielestä europarlamentin maatalousvaliokunnan äänestykset viherryttämisestä, tuotantoon sidotuista tuista ja turvemaan kyntökiellosta osoittivat, että parlamentissa kyetään ajamaan myös pienen
maan erityiskysymyksiä ja
tarpeita. Kansalaisten pitää
kokea voivansa vaikuttaa päätöksiin, Urpilainen sanoi.
Vastaus ei Urpilaisen mielestä kuitenkaan ole, että jokainen
maa neuvottelee paremmat ehdot, vaan EU:ta olisi kehitettävä.
Toimeentulotuen
saajista nuoria
lähes kolmannes
TOIMEENTULOTUEN saajista lähes kolmannes oli viime vuonna
18?29-vuotiaita nuoria, ilmenee
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista.
Nuorten osuus toimeentulotuen saajista laski hieman edellisvuodesta, mutta oli silti korkeampi kuin muiden ikäryhmien.
Toimeentulotukea sai viime
vuonna keskimäärin alle seitsemän prosenttia väestöstä, ja yli
27 prosenttia heistä oli nuoria.
Viime vuonna toimeentulotukea myönnettiin liki 240 000 kotitaloudelle ja lähes 372 000 henkilölle.
Toimeentulotuen menot olivat
lähes 648 miljoonaa euroa.. Sen toteutuminen estäisi pellon raivauksen
turvemaille.
. Euroopan parlamentin ratkaisu on
myönteinen ja ihmetellä pitääkin, miksi Suomen hallitus on Suomen kannalta erittäin haitallisen raivauskiellon
kannalla, Leppä toteaa.
. Jaan hänen näkemyksensä
muun muassa siitä, että Euroopan kilpailukykyä pitää parantaa.
Toisaalta on tärkeää, että päätökset, joita EU:ssa tehdään, koetaan reiluiksi
Kotona isä ja äiti opettivat jo kun olin
lapsi, että oli tärkeää seurata aikaa. Ja käyhän niitä keskustan
ihmisiäkin, niin että puheenpartta piisaa.
. Päinvastoin. Puutarhakurssit olivat kaikista suosituimpia. Myös pääkirjoitukset, tytär vinkkaa.
Satavuotiaan kiireettömyydellä Lahdenperän emäntä perehtyy aamupäivän lehtiin.
Sen jälkeen keskustan pitkäaikaisella jäsenellä on vuorossa televisio, jonka kautta
on tullut paljon ?tuttuja?
, lähinnä politiikan
vaikuttajia eri puolueista.
. Niin tärkeä, että nytkin
silmät kirkastuvat erityisesti ja suu menee
hymyyn hänen puutarhasta puhuessaan.
. Juhliin tehtiin ennen aina määrättyjä
kakkuja.
Vaikka Mansikkamäki sanoo, että jätti nyt
muille vastuun päätöksistä, tytär muistuttaa, että äiti sentään vaati syntymäpäivilleen kakkuihin marjoja.
Ohje kuului: ei hedelmiä. Se tarkoitti ihmisille
tulojenlisäystä ja ruokaa mahdollisen monipuolisesti kotialueelta.
Avioiduttuaan 1948 Annikki Mansikkamäki jätti neuvojan työn, mutta jatkoi kurssien järjestämistä kotonaan.
Puutarha on aina ollut Annikki Mansikkamäen silmäterä. 6
29.1.2013
Lehdet ja televisio kuuluvat
satavuotiaan päivään
Annikki Mansikkamäki on ollut kotitalouden asiantuntija kahdeksalla vuosikymmenellä
RAIJA KERTTULA-RANTANEN
PÖYTYÄ
HAASTATELTAVA istuu keittiön pöydän ääressä vieressään kukkakimppuja ja kattaus
iltapäiväkahville.
Maatilan emäntä Annikki Mansikkamäki jäi eläkkeelle tilan töistä 40 vuotta sitten.
Nyt hän juttelee kotitilansa keittiössä levollisena elämästään. Mutta kotitalous oli vielä tärkeämpi.
LÄHES kättelyssä Annikki Mansikkamäki
kertoo, että hänen arjessaan on kaksi tärkeää asiaa: sanomalehdet ja televisio. Nykyisin tärkeää on asioiden seuraaminen lehdistä. Niinpä pöydällä ovat pinossa maakunnan valtalehti sekä Suomenmaa ja muutama muu.
. Paljon
käytiin keskusteluja politiikasta, ja kotipaikalla pidettiin paljon kokouksia, Annikki
muistelee nuoruuttaan Pöytyällä.
Miehensä Väinön kanssa hän ehti asua viisi
vuotta myös Urjalassa puolison kotitilaa.
Jo siellä Mansikkamäen isäntä johti puhetta valtuustossa, samoin kuin hän teki
myöhemmin Pöytyällä. Siis kotimaista ja läheltä, kuten voi kuvitellakin Pienviljelijäin Keskusliiton pitkäaikaisen neuvojan tekevän.
Vaikka Annikki Mansikkamäen virkanai-
sen opit puutarhanhoidosta ja kotitalouden
ruokahuollosta ovat peräisin pula-ajalta,
ne ovat täysin ajankohtaisia ja tarpeellisia.
. Hän varttui kodissa, jossa oli vahva maalaisliittolainen henki ja aktiivisuus.
Sama tahti jatkui, kun Annikki solmi avioliiton.
Kaksi maalaisliittolaista sukua meni yhteen, ja puhetilaisuudet tulivat tutuiksi
myös oman perheen tuvassa.
TYTÄR Aino on vuorotteluvapaallaan juuri rakennuttanut omakotitalon äidin naapuriin.
Tyttäreen ei politiikka ole tarttunut, mutta pojista vanhempi on aktiivinen ja pitkäaikainen keskustan kunnallispoliitikko
Forssassa.
. Elokuussa pikkuserkku täyttää 100
vuotta.. Annikki itse istui
eri lautakunnissa.
Annikki Mansikkamäki sanoo, ettei ole elämässään ehtinyt pitkästymään. Kuva: Raija Kerttula-Rantanen
KOTIKUNNAN palvelut ja yksimielisyys saavat kiitosta Annikilta. tai on jo turhana
unohtunut.
Auttajia eri tahoilta vierailee Mansikkamäen luona niin, että lähes joka päivä on
joku kahviseurana.
Kunnan kotipalvelusta tulee ruoka ja
muuta apua, toisaalta siivousapua tai säännöllinen hieronta. Talon työt, kotitalousneuvonta ja
politiikka pitivät hänet kiireisenä. Halusimme veljeni kanssa viedä maaseudulle jotain uutta. On kokouksia ja tuttuja.
Suomenmaan Annikki Mansikkamäki lukee kannesta kanteen, joka sivun.
. Samassa yhteydessä
mieleen muistuvat erilaiset kotitalouskurssit neuvojan työuralta.
Rouva saavutti 100 vuoden rajapyykin
muutama viikko sitten: Juhlissa oli liki 200
vierasta.
. Sellaisista treffeistä sovittiin omilla syntymäpäivillä. Vain pientä mutusteltavaa ja vieraille
kahvileivät teen itse.
Jos elämä sujuu kuten tähän saakka, Annikki Mansikkamäki tapaa lapsuudenystävänsä ja pikkuserkkunsa elokuussa. Annikki taisi olla jäsen jo syntyessään,
ja on vieläkin, veljenpoika Ville Reunanen
naurattaa.
Politiikka on ollut 100-vuotiaan elämässä aina. Tosin lähipiiri tietää,
että aivan viime aikoina on esiintynyt poliittista kinastelua, mutta se ei ole kantautunut Annikin korviin . Täytyy tietää, mitä maailmalla tapahtuu, kun itse istuu paikallaan
joulukuuta. En varmasti vedä, Kettunen
sanoo Suomenmaalle.
. Tämä pyysi, että edustaja vetäisi aloitteensa pois.
Kun Kettunen kertoi, ettei peru
aloitettaan, häneltä kysyttiin, mitä sille pitäisi tehdä.
. Samoin järjestö
ehdottaa asteelta toiselle -nivelvaiheiden opinto-ohjauksen tehostamista.
. He kun ovat joka paikassa
hämmentämässä, sotkemassa ja
jarruttamassa tavallisten uutterien ihmisten työhommia.
Hän tulkitsee, että vihreät haluaisivat koko valtakunnan alueen
suojeltavaksi.
. Edellytykset yritteliääseen, omatoimiseen ja toisista huolehtivaan elämänasenteeseen luodaan lapsuudesta ja kodista lähtien, Kerola muistuttaa.
Keskustaedustaja muistuttaa, että työelämän ja elämän vaatimuksille luodaan vankka pohja nimenomaan koulutuksella.
. Hän kertoo saaneensa välittömästi terveisiä eduskunnan puhemieheltä. Silloin valitaan puhemiehet ja eduskuntaryhmät valitsevat johtonsa.
KETTUSEN aloitteessa ehdotetaan,
että UKK-kansallispuistosta varataan rajattu alue vihreiden eduskuntaryhmälle.
Siellä vihreät voivat aloitteen
mukaan harrastaa kenenkään häiritsemättä tärkeitä toimintoja kuten ihmisten elinkeinoja haittaa-
vien suurpetojen suojelua.
Aloite päätyy seuraavaan muotoiluun: Ehdotamme, että hallitus
ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin
selkeän alueen rajaamiseksi UKKkansallispuiston alueelta vihreiden eduskuntaryhmän käyttöön
suurpetojen toimintoihin perehtymistä varten sekä lahopuissa ja
muuallakin elävien koppakuoriaisten paimentamiseen.
Aloitteen allekirjoittajina on 16
perussuomalaista, kaksi keskustalaista ja yksi demari.
Keskustalaisista aloitteen alla
on Timo Kallin ja Eero Reijosen
nimi. Nuorisotakuu tarvitsee täydennystä. Toivon, että aloite tulee suuren salin keskusteluun,
hän lisää.
Eduskunnan keskuskanslian
mukaan täysistunnolla on mahdollisuus keskustella aloitteesta
lähetetäänpä se valiokuntakäsittelyyn tai ei.
PUOLIVAKAVISSAAN tehty aloite on
Kettusen mukaan piikki vihreille.
. Jos pitäisi olla samassa paikassa
puolitoista kuukautta, se saattaisi tympiä.
Anne Kyllönen
Helsingin Sanomissa
Pentti Kettunen on tuohtunut vihreille. Mutta ei se tarkoita,
että kaikilla lentäisi Tahkon taajamamerkin kohdalla sormukset auton ikkunasta.
ravintolapäällikkö Reetta Heikkinen
Savon Sanomissa
Ennen EU-aikaa Suomi pärjäsi susien kanssa. Siihen panostaminen on yksi merkittävimmistä
kilpailukykytekijöistä.
lainat
Huippukohta on siinä, missä Niinistö on pinonnut kaksi
kättään toistensa päälle ja Quest osallistuu havainnollistamiseen pistämällä vielä omat kätensä presidentin käsien yläpuolelle.
puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio Sauli Niinistön
CNN-esiintymisestä Ilta-Sanomissa
Kuntarajojen piirtäminen väriliiduilla ei taida auttaa, ellei samaan aikaan käydä prosesseja läpi ja kevennetä byrokratiaa.
Kalle Isokallio
Iltalehdessä
Tykkään matkalaukkuelämästä. Minusta on mahtavaa
vaihtaa paikkaa ja maata. Koulutusjärjestelmän on tarjottava tasainen ja tehokas polku, jossa jokaisella on
paikkansa. Sanoin, että puhemiesneuvosto käsittelee sen kuten muutkin
aloitteet, ja harkitsee, lähetetäänkö se valiokuntakäsittelyyn.
Puhemiesneuvoston muodostavat puhemies, kaksi varapuhemiestä ja kaikkien valiokuntien
(16) puheenjohtajat.
Eduskunta palaa talvitauolta
maanantaina. Syrjäytymiskehitys alkaa useimmiten jo varhaislapsuudessa. Tehdyt ratkaisut pelastavat nuoria hyvällä tavalla, mutta samalla tuotetaan uusia syrjäytyneitä, puheenjohtaja Olli
Luukkainen arvioi.
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Inkeri Kerola (kesk.) vaatii opetusministeriön valmistelutyötä erityistarkkailuun OAJ:n ehdotus-
ten tiimoilta.
. Ja sitten
vielä hyssytellään ja otetaan heidät jopa hallitukseen, Kettunen
sanoo.
PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja, jätti aloitteensa juuri ennen kuin eduskunta oli jäämässä joululomalle 21. Eduskunnan puhemiesneuvoston tulee päättää, miten aloite etenee. Rajut kuntien valtionosuuksien leikkaukset kostautuvat tulevaisuudessa osaamisen romuttumisena. Tavoitteisiin on helppo yhtyä. Ketään ei saa pääs-
tää putoamaan kyydistä. Demareista aloitteen allekirjoitti Raimo Piirainen.
LAINSÄÄDÄNTÖJOHTAJA MaijaLeena Paavolan mukaan Kettusen aloite tulee kaikissa vaihtoehdoissa eduskunnan täysistunnon
keskusteluun.
Vuonna 1992 eduskunnan johto
piti edustaja Sulo Aittoniemen talousarvioaloitetta asiattomana, ja
katsoi, että sitä ei tule lähettää valiokuntakäsittelyyn.
Täysistunto hyväksyi puhemiehen menettelyn.
Aittoniemi esitti ilotalon perustamista Helsingin makasiineihin.
Milloin Suomessa olisi kuultu leikillistä puhetta eläkkeistä. Koulujen perusresursseja on lisättävä, Kerola vaatii.
OAJ VAATII ammatillisen koulutuksen leikkausten perumista, jotta nuorisotakuu toteutuu. Nyt maan
ylimmät riistaviranomaiset ovat EU:n lyhyessä talutusnuorassa, tai ainakin antavat ymmärtää olevansa.
Reijo Vesterinen
Maaseudun Tulevaisuudessa
apollon tietäjät
Ruotsin salaisuus
SYYTTÄJÄ selvittää, aloitetaanko Ruotsin puolustusvoimien komentajan Sverker Göransonin puheista tutkinta,
Helsingin Sanomat uutisoi.
Göranson erehtyi lausumaan, että Ruotsi kykenisi puolustautumaan sotilaallista hyökkäystä vastaan itsenäisesti
korkeintaan viikon.
Tulee mieleen vanha vitsi Neuvostoliitosta.
Mies huusi Punaisella torilla: ?Bre?nev on hullu!?.
Tuomioksi pamahti kaksitoista vuotta Siperiaa.
Yksi vuosi tuli valtionpäämiehen loukkaamisesta ja yksitoista vuotta valtionsalaisuuden paljastamisesta.
Samuli Nissilä. Kuva: Jari Laukkanen
Kettunen ei vedä pois
koppakuoriaisaloitetta
PENTTI MANNINEN
HELSINKI
KANSANEDUSTAJA Pentti Kettunen (ps.) ei vedä pois vihreitä piikittelevää koppakuoriaisten
paimentamisaloitetta.
. 7
29.1.2013
?Nuorisotakuu vaatii täydennystä?
OPETUSALAN ammattijärjestö (OAJ) ehdotti perjantaina kansallista osaamisohjelmaa, johon sisältyy ehdotuksia varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen.
OAJ kannattaa vuoden alusta voimaan tullutta nuorisotakuuta, mutta ei usko keinojen riittävän.
. En muista.
Matias Möttölä
Kauppalehdessä
Hiihtokeskuksiin tullaan rentoutumaan ja hulvatonta
ruotsinlaivameininkiäkin välillä on. En hyväksy sellaista
Joissakin tapauksissa lisäksi
liian korkea pistelämpötila saattaa aiheuttaa ongelmia.
. Se tarjosi meille
mahdollisuuden testata Valko-Venäjältä hankkimaamme turvebrikettiä, kertoo voimalaitospäällikkö Tommi Salo.
Uutta polttoainetta käytetään
priimauspolttoaineena eli turvebriketti parantaa kokonaispolttoaineenkäyttöä.
. Kuva: Jorma Uusitalo. Sen
takia meidän täytyy kokeilemalla löytää oikea suhde.
Huomasimme, että sateisen kesän jälkeen Suomessa oli
tarvetta korvaavalle polttoaineelle.
Turvebriketti myös pölyää käsiteltäessä mutta vastaavasti sen
kosteuspitoisuus on pieni, jolloin
ylimääräistä vettä ei tarvitse liiku-
tella. Valkovenäläisen turvebriketin lämpötiheys on suuri, ja siksi
se pienellä osuudella peruspolttoaineen seassa mahdollistaa vähän
huonompilaatuisenkin polttoaineen käyttö, Salo selvittää.
Voimalaitoksen tavoitteena on
korvata turvebriketillä myös öljyä.
Kiinteällä polttoaineella arinakattilasta lähtee suurempin tehto.
VALKO-VENÄJÄLTÄ yhtiölle laivattiin Kalajoen Rahjan satamaan
4 000 tonnia turvebrikettiä.
Tammikuun alkupuolella määrästä oli Perhonjoki Oy:n Vieskan
Voiman voimalaitoksella, Alavieskan lämpökeskuksessa ja noin viidessä muussa lämpökeskuksessa eri puolilla maakuntaa käytetty 400 tonnia.
Voimalaitospäällikkö kertoo, että toistaiseksi parhaat kokemukset uudesta polttoaineesta on saatu nimenomaan priimauksessa.
. Turvebriketin energiasisältö
on paljon isompi kuin käyttämillämme peruspolttoaineilla. Olemme pystyneet käyttä-
Tammikuun puoliväliin mennessä valkovenäläistä turvebrikettiä
oli kuljetettu Rahjan satamasta Kalajoelta vajaalle kymmenelle
asiakkaalle. Oli nähtävissä, että tänä talvena käytettävissä on vähän ja tavallista huonolaatuisempaa koti-
maista turvetta. 8
29.1.2013
Valkovenäläinen paikkaa
turpeen saatavuutta
Tuontibriketti ei ole saanut täystyrmäystä miltään suunnalta
JORMA UUSITALO
KOKKOLA
TURPEEN heikko saatavuus ja käytettävissä olevan kotimaisen turpeen normaalia huonompi laatu
sateisen kesän seurauksena ovat
tehneet Suomessa tilaa valkovenäläiselle turvebriketille.
Meneillään olevien talvikuukausien aikana Valko-Venäjältä
tuotua turvebrikettiä käytetään
muun muassa Ylivieskassa Katternö Groupiin kuuluvan Oy Perhonjoki Ab:n Vieskan Voiman voimalaitoksella.
Suomenmaan tilaajien kesken järjestetyn arvonnan voittajan Hanna Vuolan toivomus lehden tekijöille on selvä
ja tulee miettimättä.
Vuola hyväksyy, että lehdessä kirjoittavat ja saavat äänensä kuuluviin kansanedustajat ja muut poliittiset toimijat, mutta toivoo lehden kertovan myös
heistä, jotka eivät pidä itsestään ääntä.
. Erilaiset olosuhteet on otettava huomioon.
NOKIAN ex-toimitusjohtajan ja
Shellin hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan johtaman
työryhmän esitys valmistunee
loppuvuodesta ja saattaa olla,
että istuva hallitus ei ehdi päättää asiasta.
. 9
29.1.2013
Vieskan Voiman voimalaitospäällikkö Tommi Salo esittelee
tuoretta polttoainetulokasta,
valkovenäläistä turvebrikettiä.
Kuva: Jorma Uusitalo
mään noin tiiliskiven kokoista
brikettiä sellaisenaan, mutta lähempänä kevättä testaamme sitä
murskattuna ja sekoitettuna märkään turpeeseen, Salo kertoo.
Salon mukaan valkovenäläistä turvebrikettiä ovat testanneet
myös pienemmät energiaosuuskunnat ja muun muassa puutarhat.
. Enemmän juttuja arjen teoista.
Vuola kaipaa lehteen myös enemmän
juttuja yhdistys- ja järjestötyön käytännöistä.
Hanna Vuola on 48-vuotias MTK Varsinais-Suomen aluepäällikkö. Huomasimme, että sateisen
kesän jälkeen Suomessa oli tarvetta korvaavalle polttoaineelle, tässä
tapauksessa valkovenäläiselle turvebriketille. Sen lisäksi Suomessa
tehdyt veroratkaisut lisäävät turvebriketin hintakilpailukykyä.
Valko-Venäjän turvevarat ovat
mittavat, ja valtio kannustaa turvetuotantoa sijoittamalla vuosittain budjettivaroja yli 20 miljoonaa euroa muun muassa tuotannon kehittämiseen, tehtaiden modernisointiin sekä konekannan
uudistamiseen.
Turvealan kehittämiseksi on
perustettu vuoteen 2020 ulottuva valtiollinen kehittämisohjelma.
. Tänä vuonna pyrimme kasvattamaan vientiä 15
prosenttia.
Päämarkkinat ovat Ruotsissa,
Liettuassa, Puolassa ja nyt uutena vientimaana Suomessa.
Lukija-arvonnan voittaja
kaipaa juttuja arjen teoista
ANJA MANNINEN OULU
. Näkymättömät ahertajat jäävät liian
vähälle huomiolle. Turveyhtiöt nostavat vuosittain noin kolme miljoonaa tonnia turvetta, ja briketin tuotanto
on 1,3 miljoonaa tonnia.
Tavoitteena on, että vuoteen
2020 mennessä briketin tuotantomäärä on kasvanut 1,7 miljoonaan tonniin ja turpeen 3,8 miljoonaan tonniin.
. Vakioturvetuottajat ovat pitäneet hyvänä sitä, että tukipolttoaineena turvebriketti mahdollistaa paremmin kotimaisen turpeen
polton huonojen kesien jälkeen.
Meidänkään ajatuksena ei ole
korvata tällä mitään peruspolttoainetta, vaan hankkia kokemuksia turvebriketin käyttömahdollisuuksista, Salo sanoo.
TURVEBISNEKSEEN liittyviä yhteyksiä Suomen ja Valko-Venäjän
välille on avannut Roman Kurzhunov. Huippuvuosi oli
2009, jolloin brikettiä vietiin 492
tuhatta tonnia. Auto on välttämätön kulkuväline suuressa osassa
Suomea ja se on otettava huomioon, Vehkaperä sanoo.
Lähtökohtaisesti autoilun verotuksen yhtenäistäminen on
Vehkaperän mielestä kannatettava asia.
Hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella kilometripoh-
jainen verotus voisi toimia.
. Valiokuntaryhmänä keskustan on ehdottomasti pohdittava asiaa tarkkaan, jos ja kun kilometripohjaiseen verotukseen
siirtymistä esitetään.
SUOMESTA löytyy paljon paikkoja, jotka ovat julkisen liikenteen katveessa. Turveteollisuuden perusvientituote on turvebriketti 90 prosentin osuudella. Modernisoinnin lisäksi tavoitteena on löytää uusia innovaatioita, kasvattaa turvetuotantoa ja lisätä turpeen käyttöä energian tuotannossa, kertoo valtiollisen BelTopGaz-konsernin varatoimitusjohtaja Valery Kovalev.
KONSERNIN tuotantoyhtiöiden
käytössä olevat 39 turvekenttää
ovat kokonaispinta-alaltaan yli
27 000 hehtaaria, ja niiden kapasiteetti on noin 270 miljoonaa kuutiometriä.
Soiden turvekerrosten syvyydet vaihtelevat kahdesta kuuteen
metriin. Suomessa ei ole
käytössä tiemaksua, kuten monessa muussa EU-maassa.
ÄLYKÄSTÄ ja oikeudenmukais-
ta liikennettä selvittävän työryhmän seuraava kokoontuminen
on helmikuussa. Hän työskentelee Osuuskunta Viexpossa venäjänkielisille
markkinoille suuntautuvan kansainvälistymisen erityistehtävissä.
. Uusi verotusmalli ei istu
kuntarakenneuudistukseen ollenkaan. Pitkät etäisyydet eivät saa olla rangaistus. Nyt on tullut korotuksia polttoaineiden hintoihin ja kilometrikorvauskin on uudistunut. Tosin julkisen
liikenteen alueellisia eroja voidaan tasata verohelpotuksilla.
Myös kuntaliitokset vievät monilta palvelut kauemmas.
. Ei voi olla vetämättä
sitä johtopäätöstä, että yksityisautoilun varassa ollaan entistä
enemmän, kun valtion ja kunnan palveluita keskitetään.
Todennäköisesti työryhmä tulee esittämään satelliittipohjaista autoilun seurantaa tiemaksujen perusteeksi. Tekniikan ohessa on paljon
mahdollisuuksia erilaisiin hyötypalveluihin, työryhmässä istuva liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Seppo Öörni sanoo.
Autojen satelliittipaikannus
on pisimmällä Saksassa ja Ranskassa.
Kansanedustaja Mirja Vehkaperän mukaan kilometripohjainen verotus vosi toimia hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla.
Kuva: Paula Åström. Pitkien etäisyyksien alueella työnsä
puolesta paljon ajaville maksut
saattavat käydä kalliiksi. ENEMMÄN juttuja arjen teoista ja heistä, jotka lähtevät liikkeelle kun tarvitaan. Hän on aktiivinen keskustalainen ja on toiminut mm.
kansanedustajan avustajana, johtanut
kunnallisjärjestöä ja on nyt kolmatta kautta Laitilan kaupunginvaltuustossa.
Lukijakilpailun palkinnon, kylpylälahjakortin, Hanna Vuola halusi Laajavuoreen, sillä tytär asuu Jyväskylässä.
Hanna Vuola on aktiivinen keskustalainen ja Suomenmaan lukija.
Kuva: Hanna Vuolan arkisto
Kylpyläviikonloppuun yhdistyy keväällä siis myös sukulointia ja keskustan
tilaisuuksissa tutuksi tulleiden ystävien
tapaaminen Muuramessa.
Vehkaperä: pitkät etäisyydet
eivät saa olla rangaistus
SAMI KORKALA
OULU
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN työryhmässä esille nous-
sut kilometripohjaiseen tienkäyttömaksuun tai -veroon siirtyminen ei ole liikennevaliokunnassa istuvan keskustan kansanedustajan Mirja Vehkaperän
mielestä täysin ongelmatonta.
. Tämän kuun
viimeisenä päivänä reilut kymmenen laitevalmistajaa eri puolilta maailmaa esittelee työryhmälle satelliittipaikannuksen
teknologisia mahdollisuuksia.
Paikannustekniikka tulee autoihin joka tapauksessa, sillä EU
vaatii vuoden 2015 alusta uusiin
autoihin paikantimia hätätapauksia varten.
Kanssakäyminen on toiminnan suola. Hän on
asiallinen ja rauhallinen, ja saanut
keskustaväen Rovaniemen puoluekokouksen riitasointujen jälkeen hyvin tueksensa.
. Valiokunnan kokoontumisaika voisi olla vaikkapa kolme tuntia, Satu Tiira toivoo.
Valiokunnat voisivat Tiiran mielerstä kokoontua myös erikseen
koko päiväksi eikä ainoastaan
puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Tämän hän sanoo tietäen, että
useimmilla on näinä päivinä aikapula. Minkä kokee tärkeäksi, siihen
löytyy kyllä aikaa, Satu Tiira olettaa.
Omana ehdotuksenaan kenttäväen aktivoimiseksi Tiira esittää
järjestökoulutuksia kenttäväelle
sekä pienten ryhmien alueellisia
pohdintoja ja raportointia puoluevaltuustolle.
Keskustan politiikassa tulisi Satu Tiiran mielestä muistaa perheiden hyvinvointi.
Perheiden on vaikea jaksaa, kun
Erityisen hyödyllistä on kuulla
toisilta alueilta tulevien puheenvuoroja.
He puhuvat usein asioista, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi.
työelämä vaatii paljon.
. 10
29.1.2013
Tapaaminen on keskustan
järjestötoiminnan suola
Puoluevaltuuston jäsen Satu Tiira kaipaa enemmän aikaa valiokuntatyöskentelyyn
ARJA UKKONEN
IITTI
KESKUSTAN kymenlaaksolainen
puoluevaltuuston jäsen Satu Tiira,
47, haluaa innostaa keskustan järjestöväkeä nykyistä vilkkaampaan
toimintaan. Kaikki perheiden tuki tulisi
säilyttää. Erityisen hyödyllistä on kuulla
toisilta alueilta tulevien puheen-
FAKTA
Puoluevaltuusto esittelyssä
SUOMENMAA esittelee kevään aikana yhden puoluevaltuuston jäsenen jokaisesta keskustapiiristä.
Kymenlaaksoa puoluevaltuustossa edustavat Jouko
Yläjääski, Hamina, Satu Tiira, Iitti ja Topi Seppälä,
Kouvola.. Täytyisi kehittää uusia
toimintatapoja, Satu Tiira pohtii.
TAVOITTEESEEN pääsemiseksi
puoluevaltuuston järjestövaliokunnassa toimiva Satu Tiira uskoo, että puoluevaltuustossa tulisi antaa enemmän aikaa valiokuntien työskentelyyn.
. Netti, sähköposti ja virtuaaliset tupa-illat sekä televisiosta tiedon saaminen ovat tietysti hyviä
apuvälineitä, mutta mikään ei
korvaa henkilökohtaista kontaktia. Tunti tai kaksi on liian lyhyt aika, jotta asioita voitaisiin käsitellä
perusteellisesti. Enemmänkin tukitoimia pitäisi etsiä, hän linjaa.
PUOLUEVALTUUSTOSSA toimiminen on Satu Tiiran mielestä antoisaa.
Puheenjohtaja Juha Sipilä tuntuu oikealta luotsaajalta. Toisaalta ihmisillä on paljon ajatuksia elinolojen kehittämiseen.
. Paikallisosastot kuivahtavat muuten.
Kaikkea hänenkään ei silti
tarvitse kertoa.
. keskustan kunnallisjärjestö kysyy.
KESKUSTALAISET vaativat, että valtioneuvosto ja valtion hallinto ottavat tosissaan
aiheuttamansa työpaikkojen menetyksen
synnyttämän velvoitteen.
. Korhosen mukaan hänelle tehtiin irtisanomis-
sopimusta ennenaikaisesti.
Asiaa on käsitelty oikeudessa aiemmin
myös riitajuttuna. Hän toimii harrastuksenaan Iitin Hevosystäväin Seuran
puheenjohtajana. Hallitus kertoi harkinneensa asiaa kokonaisvaltaisesti tuomion jälkeen.
Korhonen puolestaan kiitteli tuomiota,
joka oli päinvastainen kuin aiempi käräjäoikeuden ratkaisu. Eikö Kauhava voikaan odottaa valtiolta apua uusien
työpaikkojen luomiseksi, kunnallisjärjestö ihmettelee.
Hallitus päätti lakkauttaa Kauhavan
lentosotakoulun osana puolustusvoimien uudistusta. Yksi
heistä olisi jättänyt Telanteen ilman rangaistusta rikoksen vähäisyyden vuoksi.
Kahden muun tuomarin päätöksellä hovioikeus määräsi Telanteen maksamaan 15 päiväsakkoa, mikä tekee hänen
tuloillaan lähes 7 000 euroa.
Sakkoja alensi Korhosen oma toiminta,
jonka oikeus katsoi nakertaneen hänen
luotettavuuttaan. Siinä hovioikeus määräsi Alma Median maksamaan Korhoselle noin 80 000 euroa korvauksia laittomista potkuista.
Kai Telanne. Käräjäoikeus katsoi,
etteivät potkut johtuneet Korhosen seksuaalisesta suuntautumisesta.
. Olen tästä tietysti iloinen, koska tämä auttaa myös monia muita, hän sanoi maanantaina.
KORHONEN joutui luopumaan päätoimittajuudesta vuonna 2008 ennen kuin oli
ehtinyt edes aloittaa töitään. Korhosen viaksi katsottiin se, ettei hän kertonut työhaastattelussa totuutta puolisonsa poliittisesta aktiivisuudesta ja julkisti nimityksensä vastoin
TYÖOIKEUDEN professorin Seppo Koskisen mukaan tuomio antaa jonkinlaista osviittaa siitä, mitä asioita työnantajalla on
johtajasta oikeus tietää.
. Alma Median mukaan syynä oli luottamuspula, joka
johtui muun muassa nimitysuutisen vuotamisesta kilpailevan lehden toimittajalle.
Korhosesta potkut johtuivat hänen naispuolisostaan, josta Alma Median johto sai
kuulla nimettömällä tekstiviestillä. He puhuvat usein asioista, joita ei itse ole tullut ajatelleeksi. Opintojen
tuloksena hän toimii ansiotyönään Kausalan S-marketin käyttötavaraosaston hoitajana.
Vuonna 2009 Tiira valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta tradenomiksi.
Viime syksynä hän aloitti geronomin tutkinnon suorittamisen
Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja valmistuminen häämöttää kolmen vuoden kuluttua.
. Seura puuhaa
parhaillaan toiminnan laajentamista Iitin maineikkaan Ravilinnan yhteyteen.
. Kauhava tarvitsee apua uusien työpaikkojen luomiseksi, kunnallisjärjestö
muistuttaa.
Kunnallisjärjestö ihmettelee myös,
ovatko Kauhavalla asiaa hoitaneet virkamiehet käyttäneet hyödyksi kaikki poliittiset kanavat, joita heillä on valtioneuvostoon ja eduskuntaan.
. Tämä
oli hyvin merkittävä tapaus. Onko äkillisen rakennemuutoksen
aluestatus Kauhavalle vain poliittista savuverhoa, jolla uskotellaan kansalaisille
valtion halukkuudesta osallistua uusien
työpaikkojen luomiseen. Samat asiakysymykset ovat ongelmallisia johtajilla ja muilla, mutta tavallisessa
asemassa olevien kohdalla niihin on helpompi todeta, ettei työnantajalla ole tarvetta kysyä niitä. Kuva: Petra Pöyliö
kaan liian iso työnantaja saadakseen tukia.
Kauhavan keskustalaiset ihmettelevät
nyt maan hallituksen ohjeistusta äkillisen rakennemuutoksen alueille annettavista yritystuista.
. Eihän sitä tiedä, vaikka joskus
ryhtyisin vanhusalan yrittäjäksi,
hän miettii.
PERHE on viisihenkinen. Monesti miettii, että voihan
asia olla noinkin.
Toista kaksivuotiskauttaan puoluevaltuustossa toimiva Satu Tiira
kokee, että ensimmäinen kausi
meni tarkkailuun ja opetteluun,
nyt toisella kaudella alkaa päästä
jyvälle siitä, miten tulisi toimia ja
mitä itse voisi tehdä.
Kentän järjestökokemusta Satu
Tiiralta ei puutu.
Edelliset 10 vuotta Tiira toimi
keskustan Iitin kunnallisjärjestön
sihteerinä, ennen kuin koki ajan
riittämättömyyden vuoksi tarpeelliseksi luopua tehtävästä tänä vuonna.
Satu Tiira on kolmatta nelivuotiskautta Iitin kunnanvaltuutettu
ja kunnanhallituksen jäsen.
Tiira on myös Iitin ja Nastolan
yhteisen perusturvalautakunnan
jäsen.
KESKUSTAN luottamustoimet Satu
Tiira asettaa perheen ja työn jälkeen etusijalle allakassaan, vaikka hänellä on kaiken aikuisikänsä
ollut meneillään aina myös opiskelut.
Aiemmin hän suoritti esimiestutkintoja työnantajansa S-osuusliikkeen koulutuksessa. Johtaja on usein firmansa kasvot
ja hän voi joutua paljastamaan tavallista työntekijää enemmän esimerkiksi harrastuksistaan. Päätöksestä aiheutuu Kauhavalla lähes 300 työpaikan menetys.
Kauhava nimettiin äkillisen rakenne-
muutoksen alueeksi viime syyskuussa.
Puolustusministeriö päätti lakkauttaa
kuusi varuskuntaa vuosien 2013 tai 2014
aikana. 11
29.1.2013
. Kuva: Arja Ukkonen
Alma Median Telanne sai sakot
Johanna Korhosen työsyrjinnästä
PIIA LEINO/STT
Harkitsen hakevani
valituslupaa
korkeimmalta
oikeudelta.
HELSINKI
vuoroja. Mies
Tommi Tiira on kaupan alalla
hänkin, Kausalan Agrimarketin
myymäläpäällikkö.
Tyttäret ovat 19 ja 18 vuoden
ikäisiä, poika 14-vuotias.
Mies on aktiivinen hevosihminen. Hallitus on varannut vuoden 2013
budjetissa tukitoimiin yhteensä 15 miljoonaa euroa.
KAUHAVALLA kariutui juuri miljoonien
investointihanke, jolla pyrittiin luomaan
kaupunkiin uusia työpaikkoja.
Hanke kaatui ELY-keskusta koskeviin
säädöksiin. Järjestötyö tarkoittaa sitä,
että tehdään yhdessä elämää
paremmaksi, luonnehtii Satu
Tiira. Kauhavalle investointia suunnitellut ikkuna- ja ovitehdas Skaala on myös säännösten mu-
Lentosotakoulun lakkautus vie Kauhavalta 300 työpaikkaa. Vaadimme, että Kauhavan kaupunki
terävöittää toimintaansa uusien työpaikkojen luomiseksi. Olen hyvin iloinen siitä, että oikeuslaitos soveltaa syrjintälainsäädäntöä. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva
palaverissa selväksi, ettei häntä olisi alun
perinkään valittu tehtävään, jos naispuolisosta olisi tiedetty.
Työsyrjintäsyytettä ratkottiin hovioikeudessa kolmen tuomarin voimin. Minua kiinnostaa se, millä tavoin vanhenevaa ihmistä voidaan
auttaa tulemaan toimeen kotona
mahdollisimman pitkään, hän perustelee nykyisiä opintojaan.
. Niiden mukaan kaupungin
työllisyystilanne on liian hyvä. Telanne ilmoitti saman
tien pitävänsä tuomiota vääränä.
. Johtavissa tehtävissä näitä joudutaan harkitsemaan yksittäistapauksittain, Koskinen sanoo.
Sumuttaako hallitus kauhavalaisia?
SUOMENMAA
HELSINKI
KESKUSTAN Kauhavan kunnallisjärjestö kysyy, onko kaupungille annettu äkillisen rakennemuutoksen alueen asema
vain poliittista savuverhoa. Erityisesti on terävöitettävä olemassaolevien poliittisten kontaktien käyttöä valtiovallan suuntaan.
Keskustan Kauhavan kunnallisjärjestön
puheenjohtajana toimii Jussi Pahkajärvi,
varapuheenjohtajana Eija Sippola ja sihteerinä Teemu Hakala.. Perehdyn nyt huolella päätöksen perusteluihin ja harkitsen hakevani valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, hän kertoi pörssitiedotteessa maanantaina.
Alma Median hallitus ilmoitti, että Telanne nauttii yhä sen luottamusta. Minä en ole kovin aktiivinen hevosharrastaja, annan vain
miehelle vapauden harrastaa! Itse lenkkeilen koiran kanssa, Satu
Tiira kuvailee perheen työnjakoa
harrastuksissa.
TOIMITTAJA Johanna Korhonen joutui lähtemään Lapin Kansan päätoimittajan paikalta seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi, katsoi Helsingin hovioikeus maanantaina.
Hovioikeus tuomitsi Alma Median toimitusjohtajan Kai Telanteen sakkoihin
työsyrjinnästä. Ainakin tämä tuomio osoittaa, ettei
johtavassa asemassa olevankaan kohdalla
sukupuolinen suuntautuminen ole merkittävä asia, Koskinen sanoo.
Koskinen katsoo, että lain mukaan työhaastattelussa saa esittää vain työtehtävien kannalta välittömästi tarpeellisia kysymyksiä
Siinä riittää ihan
tarpeeksi tekemistä, maailmancupissa tällä hetkellä viidentenä oleva
Mäkäräinen korostaa.
SUOMALAISTEN naishiihtäjien
rintamaan on tullut viime aikoina uutta leveyttä.
Jämin SM-hiihdot sairastelun vuoksi väliin jättäneen Krista
Lähteenmäen lisäksi maailmancupin podiumille ovat nousseet
Kainuun Hiihtoseuran komeetta
Anne Kyllönen, sprinttispesialisti Mona-Lisa Malvalehto ja perinteisen tekniikkaansa hionut AinoKaisa Saarinen. 12
29.1.2013
Mäkäräisen tähtäin pysyy
edelleen Nove Mestossa
Ampumahiihtäjän esitys Jämin SM-ladulla oli aseistariisuva
VESA-PEKKA JÄRVELÄ
JÄMIJÄRVI
VIIME vuonna Vuoden urheilijaksi kirinyt Kaisa Mäkäräinen on
lajinsa suuri yksinäinen. Viime vuosina toisena luistelupätkänä sivakoidun 3.
osuuden on lähes poikkeuksetta
hoidellut Roponen. Ampumahiihdon maailmancupin kannalta tärkeät Holmenkollenin osakilpailut osuvat osittain päällekkäin Val di Fiemmen
kanssa. Kaisa nousi Jämillä haastajasta voittajaksi. Hiihto kulkee ja
vuodenvaihteen jälkeen alkukaudesta täplistä ohi karanneet kuditkin ovat paremmin kohdillaan.
. Kova suoritus Kaisalta. Lähellä maailman
kärkeä hiihtävät myös Kerttu Niskanen, Roponen ja Sarasoja-Lilja.
Moni penkkiurheilija haluaisi
kuitenkin nähdä myös Mäkäräisen MM-viestissä. Mielestäni hänen paikkansa Val di Fiemmen
ryhmässä on kiistaton, tähdentää Jylhä.
MÄKÄRÄISEN henkilökohtainen
valmentaja Jarmo Punkkinen
hillitsee kuitenkin Mäkäräiseen
maastohiihdon puolella kohdistettuja odotuksia.
Kaisa nousi Jämillä
haastajasta voittajaksi.
Kaisa Mäkäräisen esitys tuulisella Jämin hiihtoareenalla oli jäätävä. Vain paikasta viestijoukkueessa voidaan keskustella, painottaa Punkkinen.
Suomalaisella naishiihdolla on
20. Selvää kuitenkin on, ettei Kaisalla ole siellä henkilökohtaisella matkalla mitalimahdollisuuksia. Paukut on ladattu 7. Samoilla linjoilla on sinivalkoisten entinen päävalmentaja Reijo Jylhä.
. Myös maailmancupin kokonaistilanteella on
iso merkitys. Tammikuussa 30 vuotta täyttänyt maailmancupin toissavuotinen valtiatar liikkuu liukkaasti myös ilman
pienoiskivääriä.
Riitta-Liisa Roposen ja Riikka Sarasoja-Liljan nenän edestä
napattu Suomen mestaruus antoi
jälleen näytteen siitä, ettei menestys leipalajissa jää ainakaan hiihtovauhdista kiinni.
Ilman suurta panostusta tullut
kympin luistelukulta ei kuitenkaan sekoita Mäkäräisen tarkkaan
harkittua päätähtäintä.
. Vieläpä varsin mukavasti.
MENESTYSTÄ kiihkeästi janoavan
Mäkäräisen lähitulevaisuuden
painotuksiin on suhtauduttava vakavasti, mutta oman mukavuusalueen ulkopuolelta saatavissa olevien mitalien uskoisi silti
kiehtovan myös häntä.
Määrätietoisesti uraansa rakentaneen maailmanmestarin katse
on lähiviikkoina kuitenkin Nove
Meston tauluilla. helmikuuta käynnistyviin Nove Meston MM-kilpailuihin. En anna Val
di Fiemmen -valintojen millään
lailla hämärtää fokusta.
. Keskittyminen Nove Mestoon on kuitenkin nyt keskiössä. Ampumahiihdon ehdoilla
edetään. Ajatukset ovat vain ja ainoastaan
Daria Domratsevan, Miriam Gössnerin, Tora Bergerin ja kumppaneiden lyömisessä. helmikuuta starttaavissa MMkisoissa useilla matkoilla mahdollisuudet mitalipallille. Vasta sitten voidaan
ajatuksia kallistaa Val di Fiemmen
suuntaan. Kuva: Timo Jaakonaho/Lehtikuva
. Erityisesti
viestissä podiumille pääsy on realismia.
Viestiryhmään on jopa tungosta, Mäkäräisen mahdollinen paikka pitäisi löytyä kahdelta luisteluosuudelta. Joukkue naisten viestiin valitaan vasta Val di
Fiemmessä 10 kilometrin vapaan
kisan jälkeen.
Maastohiihtofanien lisäksi päävalmentaja Magnar Dalen otti
Kontiolahden Urheilijoiden supertähden avosulin MM-joukkueeseensa. Norjassa jaetaan kokonaiskilpailun kannalta tärkeitä
pisteitä, muistuttaa Mäkäräinen.
Selkää on operoitu jo kahdesti, mutta nyt siellä on havaittu kaksi uutta kovaa hermosärkyä aiheuttavaa välilevyn pullistumaa.
. Niskanen
on tulevaisuuden nimi, mutta SMladuilla Jämillä Similä oli toipilaana hiihtänyttä Niskasta parempi.
Similä voitti Jämillä hopeaa lauantain vapaan 15 kilometrillä ja
pronssia perinteisen kympillä.
Mieshiihtäjien menestys
lepää Matti Heikkisen harteilla
VESA-PEKKA JÄRVELÄ
JÄMIJÄRVI
MIESHIIHTÄJIEN osalta Val di
Fiemmen MM-kisoihin valmistaudutaan sekavissa tunnelmissa. Amerikkalaispelaaja siirtyy loppukaudeksi Ruotsin Elitserieniin. Neljännestä paikasta karsivat AinoKaisa Saarinen ja Kerttu Niska-
nen Davosin maailmancupissa
16. Hän oli mukana jo 2005
Oberstdorfissa, 2007 Sapporossa
ja 2011 Oslossa. Olen ollut pitkään liikkeellä sillä asenteella, että hiihdän
Val di Fiemmessä. Sprinttiin mielinyt Sami Jauhojärvi jäi varamieheksi.
. Alussa oli aika vaikeaa, kun kenttä on pienempi, hän muistelee.
Ketjukaveri James Van Riemsdykin mukaan Komarov
luistelee todella hyvin, on melkoinen agitaattori ja viimeistelee taklaukset aina.
. Korkealla hiihtäminen on liian hidasta, eikä se tee hyvää ennen sprinttiä, Dalen valotti maajoukkueval-
MIEHISTÄ sprintin kisaavat kansainvälisten karsintakisojen perusteella Toni Ketelä, Kalle Lassila, Anssi Pentsinen ja Matias
Strandvall. helmikuuta, noin viikkoa
ennen kisapäivää. Hänen uusi seuransa on HV71.
HPK:n toimitusjohtajan Risto Korpelan mukaan
Spangin sopimus purettiin yhteisymmärryksessä ja HPK
etsii joukkueeseen yhtä hyökkääjää ja puolustajaa.
. Ei Venäjää kannata pelätä.
Kyyti voi kuitenkin olla kylmää,
kun isäntämaan nälkäiset kaverit
kamppailevat kisalipuista. Vaivat haittaavat varsinkin
luistelua, mutta pertsalla on jo
merkkejä paremmasta, maajoukkueen vakiokalustoon vuosia
kuulunut kouvolalainen kertoo.
Leo Komarov löysi
paikkansa Torontossa
TORONTO Maple Leafsin hyökkääjän Leo Komarovin
unelma on viimeinkin totta: hän pelaa jääkiekkoliiga
NHL:ssä. Miehen fiilikset ovat hyvä, mutta hän harmittelee, että tulos olisi voinut olla parempi.
. Oslon 15
kilometrin maailmanmestari vaikuttaa tällä hetkellä levolliselta.
Vantaan Hiihtoseuran väreissä hiihtävä Heikkinen matkaa jo
keskiviikkona Sotshissa käytävään maailmancup -kisaan.
. helmikuuta.
YLIVIESKAN Kuulaa edustava ja
helmikuussa 33 vuotta täyttävä
Tero Similä vei mieshiihtäjien viimeisen paikan ennen 21-vuotiasta Iivo Niskasta, joka nimettiin kotiin jääväksi varamieheksi.
Similälle MM-kisat ovat uran
neljännet. Danille tarjoutui pelipaikka Ruotsissa. Perinteisen hiihtotavan sprintissä suomalaismiehiltä voi silti odotella pientä yllätystä.
Kaiken onnistuessa Matias
Strandvallin, Anssi Pentsisen ja
Kalle Lassilan hyppysissä voi olla finaalipaikka. Matiaksella on ollut huonoja päiviä, mutta hän osoitti Östersundin Skandinavia-cupissa
kovaa kuntoa karsinnan kakkossijalla ja välieräpaikalla, Dalen perusteli.
Naisten sprintin hiihtävät Anne Kyllönen, tammikuussa maailmancup-kisan voittanut Malvalehto ja Krista Lähteenmäki. Sitten kun se varmistui, niin tavoite on voittaa pelejä, Komarov selittää.
Omasta roolistaan hän sanoo, että seura tuskin odottaa häneltä hirveästi pisteitä.
. Juuri nyt kuukauden kuluttua
lykittäviltä Italian MM-koitoksilta ei ole odotettavissa suurta riemujuhlaa.
Suomen ainoa realistinen mitalikandidaatti on Jämillä puolivaloin mielimatkansa mestariksi verrytellyt Matti Heikkinen. Holmenkollenilla hän hiihti kolme henkilökohtaista matkaa, joista 15 kilometrillä sijoittui 16:nneksi.
Päävalmentaja Magnar Dalenin mukaan Similä ohitti Niskasen reilussa kilpailussa. He matkustavat Italiaan 13. Strandvallin ja Jauhojärven
kesken valinta oli gladiaattorien
taistelu. Grönholmin kanssa tehty sopimus on kaksivuotinen.. Jämillä kolmikosta tosin vain Strandvall väläytti kansainvälistä vauhtia.
lyhyesti
. Pääasia on, että pääsen tutustumaan
tulevaan olympiamiljööseen, sanoo Toni Roposen valmentama
Heikkinen.
HEIKKISEN takana valopilkut
olivat vähissä. Haluamme, että miessprintterit valmistautuvat MM-kisaan kilpailupaikalla, löytävät rataan sopivan taktiikan ja testaavat suksia.
Korkean paikan leirit ovat olleet
heille huonoja kokemuksia. Erinomainen lisä meidän joukkueeseemme.
Atte Engren debytoi
Leijonapaidassa
JÄÄKIEKON epävirallisen EM-sarjan Ruotsin turnauksen
joukkueessa on kuusi pelaajaa, jotka ovat tällä kaudella
ensi kertaa maajoukkueessa.
Kuusikkoon kuuluvat TPS:n Marko Anttila, Tapparan
Jarno Koskiranta, Ässien Veli-Matti Savinainen, Mikko
Kousa Ruotsista sekä KHL-liigasta tulevat Juha-Pekka
Hytönen ja Petteri Wirtanen.
Päävalmentaja Jukka Jalosen nimeämässä joukkueessa ainoa A-maajoukkuedebyyttinsä tekevä pelaaja on
TPS-maalivahti Atte Engren.
Yksikään suomalaispelaaja ei ole ollut mukana kuluvalla kaudella kaikissa kolmessa epävirallisen EM-sarjan
turnauksessa.
HPK:n Dan Spang
vaihtaa Elitserieniin
Matti Heikkinen hiihtää viikonloppuna Sotshin maailmancupissa. Eka tavoite oli, että pääsen jengiin. Kiikareilla on aika vaikee mennä, hän hymähtää puhuessaan pistesaldostaan, joka näyttää viiden pelatun
ottelun jälkeen nollaa.
Toronto varasi Komarovin vuonna 2006, ja sen jälkeen
hän on pelannut SM-liigassa, KHL:ssä Moskova Dinamossa sekä tällä kaudella ensin Toronton farmijoukkueessa Marliesissa ja sitten taas Moskovassa NHL:n työsulun loppumiseen saakka.
. Naishiihtäjät ovat Mona-Liisa Malvalehtoa lukuun ottamatta yleishiihtäjiä, mutta miehissä on erikseen
sprintterit ja normaalimatkojen
hiihtäjät.
Tavoistaan poiketen päävalmentaja Magnar Dalen julkisti
etukäteen MM-avausmatkan eli
perinteisen hiihtotavan sprintin
hiihtäjät.
. Hän sanoo
AHL-keikasta olleen paljon hyötyä matkalla NHL:ään.
. Kuva: Timo Jaakonaho/Lehtikuva
HPK on purkanut sopimuksensa puolustaja Dan Spangin
kanssa. Siellä pääsi kuvioihin mukaan. Emme halunneet olla esteenä hänen siirtymiselleen uuteen joukkueeseen, Korpela totesi Spangin lähdöstä.
HPK kertoi myös tehneensä jatkosopimukset hyökkääjä Antti Aarnion ja puolustaja Ossi-Petteri Grönholmin
kanssa. 13
29.1.2013
Kahdeksan naisen ja
yhdeksän miehen MM-joukkue
KAIJA YLINIEMI/STT
mennuksen järkeilyä.
HELSINKI
MM-VALINTASEULAN läpäisi maa-
nantaina kahdeksan naishiihtäjää
ja yhdeksän mieshiihtäjää. Mutta kyllä mun nyt jotain pitää saada aikaan.
Komarov pelasi AHL:ssä Marliesin paidassa yksitoista ottelua ennen palaamistaan Moskovaan. Mestaruus antoi kisalipulle lopullisen sinetin,
iloitsi Strandvall.
PÄÄTÖSPÄIVÄN kultahiihdolla
kisakoneeseen loikanneelle Ville
Nousiaiselle kausi on ollut selkävaivojen vuoksi rikkonainen.
On päällekkäistoimintoja ja tiedonkulun vaikeuksia. Erikoissairaanhoidon pilkkominen esitettyihin kuntien järjestämisvastuulla oleviin perustason yksiköihin heikentää erikoissairaanhoidon laatua ja toimivuutta?
. kehitysvammahuollossa, kuntoutuksessa, päihdetyössä ja vanhustenhuollon erityistehtävissä.
Tällä hetkellä on monissa sairaanhoitopiireissä kiinteää yhteistoimintaa. sairaanhoitopiirin kanssa, jottei synny epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä.
Rahoituskanavien harventaminen selventäisi vastuista ja mahdollistaisi ammattihenkilöstön tarkoituksenmukaisen käytön.
Nyt lääkäreitä hakeutuu yksityiseen vastaanottotoimintaan, minkä kustannuksista sairausvakuutus korvaa osan. On terveyskeskuksia, joiden yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa toimii joustavasti.
Terveyskeskusten laboratorio- ja röntgentutkimusten tulokset kulkevat sähköisesti sairaalaan ja päinvastoin.
Konsultaatiotakin on erikoissairaalasta
saatavissa, kun siitä on sovittu.
Ongelmat johtuvat pääosin terveyskeskuslääkäreiden suuresta vaihtuvuudesta
ja osin erikoissairaaloiden lääkärien asenteista. Joutuu kysymään, onko kuntauudistus sisällöltään väärä, kun se edellyttäisi terveyshallinnon pirstomista.
ERIKOISSAIRAANHOITO on kallis toimiala.
Siellä voidaan tuhlata paljon, jos toimintojen järjestelyjä ei ole viisaasti toteutettu.
Ajankohtaisempia kehittämistarpeita kuin
hallintorakenteiden kokonaisremontti on
riittämiin. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että hallitus ei ole
muuta päättänyt kuin sairaanhoitopiirien lakkauttamisen ilmoittamatta, mitä tulee tilalle.
Sairaanhoitopiirit ovat toimineet täysin tyydyttävästi ja ovat terveydenhuollon
parhaiten toimivia yksikköjä. Tämä ongelma on sekä suurilla että pienillä kunnilla. ainakin toistaiseksi työpaikka . Jos ja kun työttömyys jatkuvasti lisääntyy, Suomen talous
väkisinkin heikkenee.
Suomi on elänyt viennillä ja elää edelleen. Kuva: Paula Åstöm
tijat eivätkä muutkaan tahot ole käynnistäneet alan uudistamista.
Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja kirjoittaa hallituksen uudistussuunnitelmista mm. 14
Mielipiteet
Sote-uudistus takkuilee
YLEINEN valmius sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen puuttuu. pitäisi olla tyytyväisiä
eikä ajatella vain omaa asemaansa.
Heikki Niittymäki
Masku. Tarvetta on mm. Vähintään tarvitaan lisäkeskusteluja muutoksen tavoista.
Terveysteknologian kehittyminen ei ole
ennakoitavissa. Tätä varten ei siis
tarvita erillisiä kuntayhtymiä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantun-
?Ilmeisenä vaarana on, että rasitamme raskaita organisaatioita jatkuvalla hallinnon remontoinnilla aikaansaamatta nykyistä
parempaa hallintoa, pikemminkin päinvastoin.. Sitä en halua
kieltää, mutta murehdin sitä, että lähdetään uudistamaan tunnistamatta tavoiteltavan lopputuloksen, suurkunta, todellisia esteitä.
Ilmeisenä vaarana on, että rasitamme
raskaita organisaatioita jatkuvalla hallinnon remontoinnilla aikaansaamatta nykyistä parempaa hallintoa, pikemminkin
päinvastoin.
Tämä työpanos tarvittaisiin tähdellisemmin toimintojen pyörittämiseen ja
niiden sisällön kehittämiseen. Tämä on
johtanut erityisesti työterveyshuollon vääristymiseen painottumalla enemmän sairaanhoitoon kuin ennakolta ehkäisevään
työpaikkojen terveydenhuoltoon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä pidetään yleisesti välttämättömänä, erilaisia varauksiakin kuitenkin esitetään.
Ollaanko valmiita erikoissairaanhoidon,
perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon
yhteiseen hallintoon sen kaikilla tasoilla?
Yhteinen hallinto ei aina ole varmin tae
hyvästä yhteistyöstä, joka usein riippuu
henkilöiden asenteista. Tavoite on hyvä,
mutta mikä on päättäjien ja alan asiantuntijoiden valmius muutokseen. tästä sopimuksesta.
Työntekijäjärjestöt puolestaan ovat ottaneet sen asenteen, että mistään tulevista työehdoista he eivät neuvottele ennen
kuin tämä koulutuspäiväpäätös saa sen
ratkaisun, mistä on aikanaan sovittu.
RIVIKANSALAISEN mielestä molempien
puolien erimielisyys on ?ällipäisyyttä?
.
Miksi EK meni aikanaan sopimaan koulutuspäivistä Tasapuolisuuden nimissä
voi myös ajatella, miksi työntekijäjärjestöt
pitävät kiinni sovituista koulutuspäivistä?
On aivan ymmärrettävää, että aikanaan
ammattiyhdistysliikkeen oli oltava kova
vaatimuksissaan, koska oli tarvetta olojen
korjaamiseen.
Kaikki varmaan myöntävät sen, että
Suomessa kaikilla tasoilla työntekijöillä/
palkansaajilla ei ole valittamista. seuraavaa: ?Vaarana on erikoissairaanhoidon pirstoutuminen tavalla, joka ei palvele tarkoituksenmukaista toimintaa ja vaarantaa erikoissairaanhoidon hyvin toimivia osia?
.
Saman liiton hallituksen jäsen kirjoittaa: ?Tällä hetkellä erikoissairaanhoito on
hyvin toimiva osa suomalaista terveydenhuoltoa. Tätä kautta luotaisiin parhaiten visio tulevien vuosikymmenien varalle.
Hallintouudistus tarvitsee nykyistä monipuolisempaa ja syvällisempää arviointia, mitä varten tulee ottaa aikalisä.
Markus Onnela
Rovaniemi
Erikoissairaanhoito on kallis toimiala.
Ne kolme kiistanalaista koulutuspäivää
TYÖNANTAJALIITTO EK ja ammattiyhdistysliikkeet SAK, STTK ja Akava sopivat raamisopimuksessa kolmesta koulutuspäivästä.
Nyt kuitenkin, kun EK:n johdossa on tapahtunut muutoksia, ollaan ?vetämässä
länkiä kaulaan. Tämä on terveydenhuollon asiantuntijoiden yleinen
näkemys.
Uudistuksen syynä ei ole erikoissairaanhoidon hallinnon uudelleen järjestelyn tarve.
PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA on ongelmia, mikä näkyy erityisesti pitkissä hoitojonoissa eli hoitoon pääsyn vaikeutena.
Tämä pääosin johtuu lääkärivajauksesta.
Terveyskeskuksissa on lääkärin virkoja,
mutta niihin ei saada hakijoita. Tähän liittyviä muutamia näkökohtia.
Perusterveydenhuolto ei voi kehittyä
?erikoissairaanhoitoistamalla?
.
Terveyskeskuksen vanhusten sairaanhoito on monenlainen ennakolta ehkäisevä toiminta ja perussairaanhoito vanhusten sairaanhoito mukaan lukien.
Suurissa terveyskeskuksissa järjestetään
jo tänään tarpeen mukaista erikoishoitoa.
Sen sisältö ja määrä sovitaan ao. Tarkoitan sitä, kun on
kysymyksessä vain kolme päivää. Ongelma on muuta kuin hallinnollinen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö
ei toimi. (Lääkärilehdet 49 ja 47/2012).
Uudistamistarpeen on sanellut kuntauudistus. Siihen tulee hallinnon varautua ja valmistautua, mihin tarvitaan
terveyskeskuksia suurempia taustaorganisaatioita.
UUDISTAMISEN tarvetta on. Ratkaisu ei löydy suurkuntia luomalla.
Ongelmia on sanottu olevan erikoissairaaloiden ja terveyskeskusten yhteistyössä. Kun vienti supistuu talous menee
alaspäin menoa ja ensimmäiseksi se tuntuu niiden elämässä joilla muutenkin on
jo vaikeuksia.
Eikö olisi solidaarista ajatella niitä, joilla
on jo nyt vaikeuksia joko työttömyyden tai
pienten eläkkeiden vuoksi.
Kaikkien niiden joilla on . Tai ainahan tietysti valittaa voi, mutta siihen ei ole
pakottavaa tarvetta.
Mitä etuja työntekijäjärjestöt saavat
koulutuspäivistä. Suomi kuuluu vielä kolmen A:n maihin, mutta kuinka kauan me pysymme siinä.
Luin juuri, kuinka työllisyys on ratkaisevin asia talouden mittarina. Kyllä
koulutus on aina tarpeen, mutta eikö koulutuksen pitäisi olla pidempi jakso.
TIEDÄMME millaisessa tilanteessa maailma on ja varsinkin Euroopassa olemme
vaikeassa taloustilanteessa. Muodollisia esteitä tähän ei ole.
SAIRAANHOITOPIIRIJÄRJESTELMÄ luotiin
1980-luvun lopulla sillä periaatteella, että
vaativin erikoishoito keskitetään yliopistosairaaloihin.
Yliopistosairaalat ovat lisäksi sopineet
mitä hoitoja keskitetään harvempiin yksiköihin.
Vaativan erikoissairaanhoidon hallinnon uudelleen järjestelyihin ei myöskään
ole pakottavaa tarvetta
Nyt elämme taas aikaa, jolloin keskustalaisen kansanliikkeen on noustava
palauttamaan moraali politiikkaan.
Keskustan on laadittava ennen tulevia eduskuntavaaleja varten sellainen vaaliohjelma, että vastuuntuntoiset äänestäjät näkevät, että keskusta ajaa kaikkien suomalaisten etua. Ulkopolitiikan tärkein asia on se, että itärajamme säilyy rauhan rajana.
Käytännössä tämä merkitsee, että luottamuksellisia
suhteita Venäjään on kehitettävä. Timo Soini toi
politiikkaan populismin, joka toimii niin, että omalle
puolueelle ajetaan etuja. Kirjoita Suomenmaahan. alku osoitti, millä meitä tullaan sivistämään seuraavan kahden ja puolen kuukauden kuluessa. Toimijoille tihkuu niistä tietoa vain pieninä rippeinä.
Mielestäni olisi ollut loogista
tiedottaa jo pari kuukautta sitten
kaikesta ohjelmasta ja muistakin
päivän tapahtumista.
Tällöin toimijoiden olisi ollut
helpompi markkinoida risteilyä
eteenpäin mahdollisille uusille
ihmisille.
KESKUSTAN pää-äänenkannattaja Suomenmaa on auttamatta
jäänyt levikissään pettymykseksi.
Maakunnissamme toimineiden keskustahenkisten lehtien loputtua toivoivat kaikki, että Suomenmaata ruvettaisiin tilaamaan niin kuin ennen tilattiin
maakunnallista lehteä. Lumisella ja jäisellä alustalla nastat kuluvat vähemmän .
Antti Salo
Lempäälä
mielipiteet@suomenmaa.fi
- ei liitetiedostoja
PL 52, 90100 Oulu. Toimijoille tihkuu niistä tietoa vain pieninä rippeinä.?
Kuva: Maria Seppälä
Puolueen on panostettava Uudenmaan ja Helsingin
metropolialueen viestintään
moninkertaisesti nykyistä enemmän.
Polvistu, metsäsuomalainen
SUNNUNTAI-ILTAISIN lähetettävän tv 1:n ?Suomi on ruotsalainen. Sitä kautta voidaan
myöskin Suomen työllisyystilannetta parantaa.
Suomen talouselämä tarvitsisi nyt runsaasti venäjän
kieltä hallitsevia nuoria ihmisiä.
Poliittisesta näkökulmasta katsottuna tämän päivän tilanne näyttää sellaiselta, että valtiovalta ei ole ollut riittävän kaukonäköinen, kun se on luopunut määräysvallastaan monista Suomen työllisyydelle tärkeistä yrityksistä.
Suomen talous on päästetty liiaksi markkinavoimien
heiteltäväksi, kun liian monen Suomen työllisyydelle tärkeän yrityksen määräysvalta on ulkomaisessa omistuksessa.
VIIMEINEN takaisku Suomen poliittisessa elämässä tapahtui viime eduskuntavaaleissa 2011. Tällöin viestinnän ketju olisi suoraviivainen ja selkeä.
Otetaanpa esimerkiksi politiikka- ja toimintapäivien sekä puolueristeilyn ohjelmat ja muut kyseiseen päivään liittyvät tapahtumat. Näin ei
ole kuitenkaan tapahtunut.
Suomenmaan levikki on kasvanut vain vähäisesti: tällä hetkellä se on noin 11 500.
Puolueen valtiolta saamalla
viestintätuella saisimme rakennettua aikakauslehtityyppisen
lehden. Se on nykypäivää.
Osa viestintätuesta pitää satsata piirien viestintään ja sen kehittämiseen.
PUOLUEEN on panostettava Uudenmaan ja Helsingin metropolialueen viestintään moninkertaisesti nykyistä enemmän.
Ihmisiä muuttaa maakunnista yhä enenevissä määrin metropolialueelle.
Monet heistä ovat keskustahenkisiä ihmisiä, mutta minne
katoavat niiden ihmisten äänet,
jotka muuttavat Etelä-Suomeen?
Syynä on viestimme heikkous.
Maakunnissa mainostaminen
maksaa huomattavasti vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.
Tästä johtuen puolueen on satsattava monin kerroin enemmän
rahaa mainontaan etelässä kuin
muualla Suomessa.
Odotan tulevaisuudessa paljon keskustan viestinnänryhmältä, joka kehittää puolueen viestintää.
Ville Toivanen
keskustanuorten
varapuheenjohtaja
Joensuu
?Otetaanpa esimerkiksi politiikka- ja toimintapäivien sekä puolueristeilyn ohjelmat ja muut kyseiseen päivään liittyvät tapahtumat. Puoluetoimistolta lähtevät
viestit saavuttavat toimijat monesti liian myöhään.
Viestin tulisi kulkea suoraviivaisesti puoluetoimistolta piireihin ja sieltä kunnallisjärjestöjen
kautta paikallisyhdistyksiin. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia.
Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle.
Suomi tarvitsee
nyt keskustaa
Keskustan viestintä
2010-luvulle
SUOMESSA on monien maakuntien ja kuntien muodostama
maa. Se ilmestyisi mahdollisesti kerran tai kaksi kuukaudes-
sa ja tavoittaisi jokaisen keskustaperheeseen kuuluvan jäsenen.
Päivittäisuutisointi voisi keskittyä viestintään omassa verkkolehdessä. Äänestäjien pitää nähdä, että Keskusta toteuttaa ohjelmaansa myöskin hallitusvastuussa, eikä kierrä sitä.
Heimo Linna
sotaveteraani
entinen kansanedustaja ja ministeri
Teiden urautuminen
omaa syytämme
TURHAA teiden urautumista voisimme estää, kun jokainen ajoneuvon kuljettaja välttäisi samassa urassa ajamista silloin kun se ei haittaa muuta liikennettä. Vastuu valtakunnan asioista jätetään muiden puolueiden kannettavaksi.
Tämän tietäen nykyinen hallitus ajaa läpi ratkaisuja,
jotka tyhjentävät maaseutua.
Tämä on ristiriitaista politiikkaa, sillä kaikki meille ihmisille tärkeät luonnonvarathan sijaitsevat maaseudulla
ja niiden hyödyntäjiähän tarvitaan.
Keskusta on ollut voimakas vallankäyttäjä historiansa
aikana monissa vaikeissa tilanteissa. Samalla
estyisi jyrkkien polanteiden muodostuminen.
Säästäisimme tien hoitokuluja ja oman ajoneuvomme
nastojen kulumista eikä tulisi kenellekään lisäkuluja. Minusta tuli tällä perusteella Kekkosen ulkopolitiikan kannattaja.
Maalaisliiton ja Kekkosen välit korjaantuivat pian sotaajan jälkeen niin, että puolue hyväksyi Kekkosen ja Paasikiven ajaman ulkopoliittisen linjan.
VENÄJÄ ON edelleen itäinen naapurivaltiomme. Ensimmäinen toteamus oli:
?Me kaikki olemme pohjimmiltamme ruotsalaisia?
.
Vuosina 1948?1953 suomalaisia valistettiin samalla periaatteella.
Työväentaloissa kautta maan
ja ainakin pohjoissuomalaisissa
kansakouluissa OTK-laisen liikkeen osuuskauppajuhlissa esitettiin ilmaisnäytöksinä värielokuvia riemuitsevista työläisistä korjaamassa satoa lainehtivilla kolhoosipelloilla, rakentamassa neuvostovaltiota ja laulaen
kantamassa punalippujen merta
Moskovan ja Itä-Berliinin aurinkoisilla kaduilla.
Filmin leikkauksissa kamera kävi öisillä, autioilla, sateisilla kujilla Länsi-Berliinissä, jossa vain rotat vilahtelivat, ja palasi näyttämään tanssivia kansallispukuisia nuoria heittelemässä
kukkia kansanjoukoille iloisessa
Leningradissa.
Samaa periaatetta noudatti sunnuntain ohjelman ensimmäinen jakso.
Katsoja vietiin rähjäiseen venäläiseen kaupunkiin ja talviseen autioon maalaiskylään.
?Tällaista Suomessa olisi nyt, ellemme olisi omaksuneet ruotsalaisuutta.?
15
SUOMENRUOTSALAISTEN identiteetti, aitoruotsalaisuus, selittää,
miksi meitä painostetaan rahan
ja lain voimalla myöntymään
heidän tarkoitusperiinsä.
Suomenruotsalaisilla on poliittinen niskalenkki kaikista muista puolueista paitsi ehkä persuista, vahva taloudellinen
ote talouselämän rahavirroista,
mediaherruus lounais- ja länsija etelärannikon lehdistössä Etelä-Karjala mukaan lukien ja tietysti valtakunnan ykkösmediassa TV 1:ssa.
Sivistyäksenne kehotan katsomaan seuraavat 9 jaksoa sunnuntaisin klo 18.45.
Seppo Satamo
OLEN TAISTELLUT Laguksen joukkojen yhtenä ryhmänjohtajana Vuosalmella heinäkuussa 1944 ja loppuvuodesta Lapin sodassa Suomen itsenäisyyden puolesta.
Kun sotareissulta selvittiin ja edessä oli vastuun kantaminen rauhan aikana, oli edessä myöskin puoluevalinta.
Se oli sotaveteraanille helppoa.
Kansanedustaja Urho Kekkonen oli jo ennen sodan
loppumista, maalaisliitosta syrjittynä, yrittänyt vaikuttaa,
että rauha saataisiin syntymään Suomen ja Neuvostoliiton välille, jo ennen kuin se käytännössä kyettiin toteuttamaan
Henkilöilmoitusten palautukset piiritoimistolle tai sähköisesti 31.1. Varaa omasi pian piiritoimistolta 050 5770838 tai pirjo.matikainen@keskusta.fi. Halukkailla on myös mahdollisuus kertoa
ajatuksiaan kahdenkeskisesti.
Tapaamisia järjestetään vuoden 2013 aikana yhteensä
kymmenen, kerran kuussa kesäaikaa lukuun ottamatta.
Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina Rotuaarilla Antellin kahvilassa kello 17 alkaen.
Kirjailijailta - Matti Remes. Osoite Larin
Kyöstin katu 16, Hämeenlinna.
Hämeenlinna-Vanajan py. Ilmoittautumiset kahvitarjoilun järjestämiseksi viimeistään
maanantaina 4.2. Alustusten jälkeen keskustelua, omaa ohjelmaa ja
arpajaiset. klo 18.00, Kaislakatu 3,
Joensuu. Tilaisuudessa mahdollisuus ostaa käteisellä edullisesti kirjalijan teoksia. Jos olet kiinnostunut yhteiskuljetuksesta, ota yhteys piiritoimistoon, puh. klo 18.30
HK-Areena Turku. Klo 15 ruokailu noutopöydästä, klo 16 pelimannisoitot ja tanssia. Tule kurkistamaan rikosromaanien jännittävään kulissien takaiseen maailmaan . klo 18.00 keskustan
puoluetoimistolla, osoite Apollonkatu 11 a. klo 15 alkaen tilaisuus, aiheena ikäihmisten
palvelut Hulvelassa ja kaupungissa,
alustajina osastonh. Lähde risteilylle
ja politiikkapäiville 2-3.2. Käsitellään henkilövalinnat.
Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat
meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405
7742, nuorten ja naisten toiminnanjohtaja (vt) Tuomas Meriniemi 0440
336 588 satakunta@keskustanuoret.
fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050
405 7743.
KYMENLAAKSO
PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Tilaisuudessa mahdollisuus ostaa käteisellä edullisesti kirjalijan teoksia. Muista ilmoittautua kyytiin
antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787.
Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko Pohjois-Karjalassa ke
30.1. Valtimo klo 10.30-11.30 Ravintola Seiska, Nurmes klo 12.00-13.00 Kahvio Leipä ja Leivos, Lieksa klo 14.3015.30 valtuustosali, Ilomantsi klo
17.00-18.00 OP:n kerhohuone, Tohmajärvi klo 19.30-20.30 ravintola Kotipirtti.
Perusinfoa ja rautaista asiaa kuntapolitiikasta! Tule hankkimaan perustietoa Keskustan kuntapolitiikasta ja
linjaamaan yhteistä näkemystä kuntarakennelakiin. klo 18 Op:n kerhohuoneella Riihikoskella. 03 45 800 tai sposti keskustaristeily@ikaalistenmatkatoimisto.fi.
Pöytyä, kunnallisjärjestön, valtuustoryhmän, luottamushenkilöiden ja jäsenten yhteinen helmikuun kuukausikerho su 10.2. Matkareitti ja aikataulu sekä hinta
(40-50 e/hlö) määräytyvät lopullisesti
lähtijöiden mukaan. Järjestäjä Kanta-Helsingin Keskustanaiset ja Helsingin Keskustajärjestöt
alustajana khra Pertti Ruotsalo. Paikkana Paimiosali, Vistantie 18, Paimio. Kahvitarjoilu, tarvetuloa.
Keskustan veteraanikerho, yhteinen
kevätpäivä Perniön Lehmirannan lomakeskuksessa to 7.3. Piirille varattu 60 paikkaa. Tilaisuus on kaikille avoin. klo
18.00 Keskustan puoluetoimistolla,
osoite Apollonkatu 11 a. Risto Ervelä
010 292 2061 tai 0500-130 550; järjestösiht. tapahtumiin bussikuljetuksen Helsinkiin la-aamuna ja
paluukuljetuksen risteilyltä sunnuntaina. Risteilyvaraukset suoraan Ikaalisten
Matkatoimistoon, puh. Osallistumismaksu 20 e/hlö suoritetaan auditorion aulassa klo 11-12
ennen tilaisuutta. klo 17.
Tarvasjoki, Keskustanaisten syyskokous ti 26.2. klo 18 kunnanvirastossa. Kuva: Jari Laukkanen
Oinonen: Suomi
tarvitsee omaa ruutia
RUUDIN valmistus on turvattava Laukaan Vihtavuoressa,
vaatii entinen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan
jäsen Lauri Oinonen (kesk).
Selittelyjen sijaan Oinonen odottaa hallitukselta ja
hallituspuolueilta toimia ruudintuotannon jatkumiseksi Suomessa.
Oinonen huomauttaa, etteivät Vihtavuoren tuotantokyky ja osaaminen eivät saa kadota.
. kello 15 alk. - Ennakkotieto: Raision Kunnalliskerho järjestää
helmikuussa tilaisuuden terveyspalveluista ja maaliskuussa aiheena on yrittäminen.
Paimio ja Sauvo, Kuntarakenneilta to
31.1. Mika ja Aulis jakavat
lippuja lipunmyyntiaulassa klo 17.20
. 10-14. klo 18 yleisötilaisuudessa Seppo Olkinuoralla, Halkarontie
97. klo 19 näytökseen. osoitteeseen sinikka.varila@keskusta.fi
Lauri Oinonen. 040
5164023 tai pirkko.vuolle@keskusta.fi
SATAKUNTA
Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit. Ritva Seppälä sekä
Palvelusäätiöstä Mirjam Karila ja Touko Valtonen. Esillä sääntömääräiset asiat.
Raisio, to 28.2.klo 17 Seurakuntailta Raision seurakuntatalon kokoushuoneessa. Jäsenmaksupalautukset maksetaan vain ilmoituksen tehneelle yhdistykselle!
Pomarkun paikallisyhdistyksen syyskokous ti 29.1. 29.1. Täysin tyytyväinen Komi ei kuitenkaan ole.
Komin mukaan Suomi tulee jälkijunassa kyberstrategiansa kanssa, mutta on tärkeää, että sen toimenpiteitä
ja linjauksia ryhdytään nyt päättäväisesti ja nopeasti toteuttamaan.
Mirja Vehkaperä. näkemykset kuntarakennelakiin Keskustan
kuntatyöryhmän pj, kansanedustaja
Tapani Tölli. klo 12.Vieraanamme ovat ystävämme Olavi AlaNissilä ja Risto Ervelä. Helmikuun palaveri
ma 11.2. Keskustelua virittää Keskustan kuntatyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja
Tapani Tölli. Puoluesihteeri Timo Laaninen paikalla klo.
12 alk.
KESKUSTARISTEILY. 16
Keskustassa tapahtuu
keskusta nyt
HELSINKI
Keskustan kotikunta-maakuntamalli kuntien ja palvelujen uudistamisessa - virtuaalinen tupailta tiistaina 5.2. 0103270499, Saara Kiuru puh. 010 292 2060
tai s-posti varsinais-suomi@keskusta.
fi. Tervetuloa keskustelemaan!
Vesaiset, TPS-Saipa to 31.1. Kahvit ja arpajaiset klo 18 alkaen ja itse tilaisuus klo
18.30 alkaen. rikoskirjailija Matti Remes kertoo tuotannostaan keskiviikkona 6.2. Tervetuloa kauempaakin kuuntelemaan ja keskustelemaan.
PIRKANMAA
TTT:ssa operetti Kreivitär Mariza.
Lippuja varattu 28.2. Kuva: Petra Pöyliö
Mirja Vehkaperä on
tavattavissa Oulussa
KESKUSTAN kansanedustaja ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Mirja Vehkaperä tapaa ja kuuntelee ihmisiä avoimissa keskustelutilaisuuksissa Oulussa.
Tarkoituksena on keskustella päivän kuumimmista
poliittisista aiheista.
. Kaikki uudetkin jäsenet tervetuloa.
Raisio, kunnallisjärjestön johtokunta
ja valtuustoryhmä kokoontuvat avoimeen palaveriin valtuuston kokousiltaisin kaupungintalon 2. kerroksen
ryhmähuoneessa. Tied.
ja lippuvaraukset Pirkko Vuolle p. Tarja Kiviniemi 010 292 2062 tai
050-301 6189; Leena Mulari 010 292
2063; faksi 010 292 2069.
Varsinais-Suomen Keskustanaiset,
Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon
tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta.
Raisio, kunnalliskerho, Hulvelan Palvelutalon isossa salissa 30.1. Näin toimin Keskustassa toiminnanjohtaja Antti Varis, klo 18.35
Keskustan kuntapolitiikka . Tule kurkistamaan rikosromaanien jännittävään kulissien takaiseen maailmaan
- rikoskirjailija Matti Remes kertoo
tuotannostaan keskiviikkona 6.2. puoluetalo Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. Piiri järjestää SOTE -illan pe
1.3. Kahvitarjoilu. Tupaillan jälkeen keskustelemme yhteisesti aiheesta kahvittelun lomassa. 0500483279. Kahvitarjoilu. Aiheena ajankohtaiset kunta-asiat. Suomi voisi tuottaa ruutia Ruotsinkin tarpeisiin.
Komi: Suomi jälkijunassa
kyberstrategiansa kanssa
KESKUSTAN ulkoasiainvaliokuntaryhmän vetäjän, kansanedustaja Katri Komin mukaan valtioneuvoston hyväksymä Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia on tärkeä linjaus.
Se vastaa uusiin verkkouhkiin ja vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta. klo 18 Tarvasjoen hyvinvointikeskuksessa. Alustajana ke Annika Saarikko sekä kuntien puheenvuorot Jari Jussinmäki ja Seppo Allen. Ohjelma: klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen, klo 18.05 Näin Keskusta
toimii . 10.2. Järjestäjä Kanta-Helsingin Keskustanaiset ja Helsingin Keskustajärjestöt
VARSINAIS-SUOMI
Piiritoimisto, HUOM! Piiritoimiston
uudet puh.numerot: Vaihde (järjestösihteeri) 010 292 2060; tj. 18.00 (Munkki 0440 854 590, Suominen 040 834 0803).
Piiri, järjestämme Keskustan superviikonlopun 2.-3.2. Voisimme tehdä ruudintuotannossa myös pohjoismaista yhteistyötä. klo 18.00 Carelicumin audiotori-. Satu Jätinvuori ja
vanhustyönjoht. klo 18.45. Seurakuntien tulevaisuus,
KIRJAILIJAILTA - MATTI REMES. 0503423323, Matti Kaunisto puh. Paikat riveiltä viisi ja kuusi. Keskikatu 4 ,
45100 Kouvola.
AVOIMET OVET uudella piiritoimistolla Kouvolan Hansa-keskuksen kakkoskerroksessa ke 30.1 klo. Tärkeä osa tilaisuuksia on myös kuunnella ihmisten
mielipiteitä ja ottaa vastaan parannusehdotuksia, Vehkaperä sanoo.
Vehkaperän ajankohtaispuheenvuoroa seuraa avoin
keskustelu. Piiri järjestää Kuntaillan ma 11.2. mennessä. laskiaistapahtuma Leena
ja Reino Pietilän pihassa Miemalantiellä: makkaranpaistoa, kuumaa mehua, kahvia, pullaa, curlingiä, mäenlaskua ym.
PÄIJÄT-HÄME
Kärkölä, Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula tavattavissa ti. Vuorelan liikenne
hoitaa kuljetuksen.
KARJALA
Huomio kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sihteerit! Muistattehan palauttaa henkilöilmoituskaavakkeen heti syyskokouksen jälkeen
piiritoimistolle Tuijalle, kiitos.
POHJOIS-KARJALA
Pohjois-Karjalan piiri järjestää bussikuljetuksen politiikka- ja toimintapäiville, sekä risteilylle 2.-3.2.
Bussi reitti ja aikataulu: Joensuun Matkahuolto klo 04:40, Honkavaaran Gulf
klo 04:50, Onkamon tienhaara klo
05:05, Tolosenmäen Neste klo 05:20.
Bussikuljetuksen hinta meno-paluu
60e/hlö. Ilmoita mukaantulostasi UllaRiitalle, puh. Mitkä ovat Keskustan näkemykset uudistuksiin. Tilaisuus on maksuton.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteet murroksesta. 0400-366 530 tai ulla-riitta.ylenius@lailanet.fi tai Sirpalle, puh.
044-062 2266, helmikuun loppuun
mennessä.
ETELÄ-HÄME
Piiritoimisto uudet puhelinnumerot: Toimisto puh
Kaikille
avoin virtuaalinen tupailta klo 19.
VESAISET
Oulu. 10.2.
mennessä: pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 040-5919006/Sanna-Mari.
Linja-autoretki eduskuntaan ke Tapani Töllin vieraaksi 18.-20.4. Keskustellaan myös ajankohtaisista asioista
Piiri, Piiri järjestää yhteiskuljetusta
2-3.2 järjestettävälle risteilylle. Hyttivaraukset Ikaallsten matkatoimistosta. Lisätietoja Katjalta,
p. kuljetuksen, ohjelman, hyttipaikan ja meriaamiaisen:
A2/135 ?, B2/120 ?, C2/75 ?, A4/105
. ohjelman, ruokailut ja
majoituksen 2hh/4hh. klo 18 Osuuspankin kokoushuoneessa. Paikalla k-johtaja Mika Simoska. 14.2. 050347 3556/Ulla-Riitta.
Keskustanaisten Itä-Savon piiri järjestää la 6.4. ja
ti 5.2. klo 18. klo 13-14 Tuirakas-asukastuvalla, Jatkotie 2. Kuljetus linjaautoliike S.Kososen bussilla + pääsylippu yhteishintaan 30 ?/hlö. Majoitus 2hh Hot
elli Druzhbassa. Eli sama reaktio kuin Tasmanian tuholaisella: aina kun liikahdat, puruote tiukkenee! kuopiolainen Rossi napauttaa.
JOSTAIN KUMMAN syystä hallinto tuppaa
muodostumaan entistä sekavammaksi, arvioi keskustan kansanedustaja Markku Rossi.
. Hinta 65?/hlö, sis. Tarkempi ohjelma: www.keskusta.fi/Pohjois-Pohjanmaa. Ohjattua ohjelmaa perheen pienimmille. Kahvitarjoilua ja arvontaa.
Lehtitilaukset: johanna.leppaluoto@suomenmaa.fi
puh. Kuva: Jari Laukkanen
rakentamiseen.
Suomessa on paljon taloudellisesti kannattavia hankkeita esim. Ilmoittautumiset ullariitta.juuti@keskusta.fi tai puh. (Hyttipaikat varataan suoraan Ikaalisten matkatoimistosta) Meno-paluu kuljetuksen hinta on 50 eur/hlö. Meno-paluu kuljetuksen hinta 40 euroa. Kunnallisjärjestön johtokunnan ja paikallisyhdistysten puheenjohtajien kokous ti 5.2. 044-737 0346. 17
Keskustassa tapahtuu
?Salpausselän pohjoispuolella
käy kylmä poliittinen puhuri?
terveydenhuollon sekasortoiseen tilaan.
SUOMENMAA
HELSINKI
ROSSI KYSYY, ovatko uudistukset itseisarvoja vai mihin niillä pyritään.
Kun Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallitus ei löytänyt hallitusohjelmaneuvotteluissaan yhteistä kestävää talouslinjaa,
kirjattiin johtotähdeksi reformit.
. Maan keskushallinto pyrkii vahvistamaan joka käänteessä otettaan suhteessa maakuntiin ja
aluehallintoon. Varaukset
Eevalta puh: 045 327 4845.
ETELÄ-SAVO
Pieksämäki, Keskustanaisten kokous
ke 30.1. Keskustan politiikkapäiville sekä risteilylle Silja Europalla. Maan keskushallinto pyrkii vahvistamaan joka käänteessä otettaan suhteessa
maakuntiin ja aluehallintoon.
. Järjestöpäivillä mukana mm. Perhekerho Perhonen ti 29.1. Samalla panostettiin myös pienempiin asioihin kuten esimerkiksi alemman tieverkoston kunnostukseen, lähipalveluiden turvaamiseen ja yrittäjyyden edistämiseen.
Rossin mielestä nyt tarvittaisiin yhteistä taistelutahtoa koko maan tulevaisuuden
Markku Rossi (kuvassa vasemmalla)
kuvaa hallituspohjaa kompostiksi,
jossa keskittämisen parhaat voimat
muhivat keskenään. Hinta/hlö sis. Tervetuloa mukavaan seuraan keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Tervolan Keskusta. retken Jyväskylään Käsityö ja antiikkimessuille. Hinta 135 ?/hlö sisältää menomatkalla lounaan laivalla. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Marko Partaselta, p.0400-517319.
Nivala. puh
0405062956.
ITÄ-SAVO
Keskustan Itä-Savon piiritoimisto
on suljettu 24.1.-7.2.2013
Keskustan Itä-Savon piiri järjestää
kuljetuksen linja-autoliike S.Kososen
bussilla 2.-3.2. Ja nyt hallituksen sekavasti ohjaama
kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveysuudistus ovat laittaneet koko kunta- ja
KAUNIIT PUHEET kansalaisyhteiskunnasta,
ihmisten vaikuttamismahdollisuuksista tai
myös kunnallisesta itsehallinnosta kuulos-
tavat Rossin korvissa jo todella ontoille.
Matalat äänestysprosentit kertovat ihmisten turhautumisesta, kansanedustaja arvioi.
. Ilm. Ilmoittautumiset 050-347 3556/Ulla-Riitta.
Keskustanuorten ja Vesaisten ItäSavon piirit: Lähde Saimaan kanavaa pitkin retkelle Viipuriin pe 24.5.-
la 25.5.! Linja-autoliike S.Kososen
bussi kuljettaa Lappeenrantaan reittiä Kerimäki - Savonlinna - Sulkava Lappeenranta, josta jatkamme Viipuriin M/S Carelialla. Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Johtokunta kokoontuu klo 18.
POHJOIS-POHJANMAA
Piiritoimisto on kiinni pe 1.2.
Piirin perinteiset järjestöpäivät:
Eväitä ja elämyksiä 23.-24.2. Ilmoittautumiset 050-347 3556 / Ulla-Riitta.
ETELÄ-POHJANMAA
Kauhava, paikallisyhdistys ry:n syyskokous ti 29.1. puheenjohtaja Juha
Sipilä. Sen jälkeen kun entiset lääninhallitukset kuopattiin ja muodostettiin suurläänit,
eivät kansalaiset ole enää pysyneet mukana hallinnon kiemuroissa.
Viimeksi toteutetut ELY (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja AVI (Aluehallintovirasto) uudistukset eivät ole selkiyttäneet kuvaa, vaikka kyseisissä organisaatioissa tehdäänkin ihan kelpo työtä.
. Varauksia piiristä tj. klo 19 Yrittäjäopistolla. Rokua
Health & Spa:ssa (kuntokeskus). Juha Rehula.
KESKI-SUOMI
Keski-Suomen piiri: Järjestämme
bussikuljetuksen Keskustan toimintapäiville ja risteilylle 2.-3.2. bio- ja energiatalouden, kaivannaisteollisuuden, matkailun
ja luontaisten voimavarojen parissa.
Rossi vaatii, että ammatillisen koulutuksen ylisuuret leikkaukset on estettävä.
. Ohjelma:
klo 18.00 Tilaisuuden avaus piirin pj.
Hanna Huttunen, klo 18.05 Miten erikoissairaanhoito toimii ja mihin suuntaa tulisi mennä ylilääkäri Juha Mustonen, klo 18.35 Olemassa olevat terveyspiirimäiset elementit ylilääkäri Anu Niemi, klo 19.05 Keskustan näkemykset sote -uudistukseen - näillä
askelilla eteenpäin kansanedustaja,
Keskustan vpj. Käsitellään tulevia tapahtumia sekä luottamushenkilövalintoja yli kunnallisiin
paikkoihin. Saimme monia maakuntien kärkihankkeita ja alueellistamispäätöksiä maaliin. ja B4/95 ?. Eli sama reaktio kuin Tasmanian tuholaisella: aina kun liikahdat, puruote tiukkenee!
ossa, Koskikatu 5, Joensuu. klo 16.30 Turusen Kaijalla os.
Alatalonkatu 22, Pieksämäki. Ystävänpäivän
ohjelmallinen tupailta Tervola-talolla to. Nyt kun maassa on hallituskomposti, jossa keskittämisen parhaat voimat muhivat keskenään, niin Salpausselän pohjoispuolella käy
todella kylmä poliittinen puhuri.
KANSANEDUSTAJA kiittää keskustajohtoisia
Vanhasen ja Kiviniemen hallituksia.
. 040-5338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi
PERÄPOHJOLA
Pellossa Ystävänpäivän tupailta 14.2.
klo 18 Sinikka ja Eero Ylitalolla
Minkä kulttuurin alan suuria nimiä on
Hector Berlioz (1803-1869): a) kirjallisuus, b)
musiikki, c) taide?
8. Mihin virkaan Adolf Hitler nimitettiin 80
vuotta sitten, 30.1.1933?
4. Samasta asiasta kertoi Ruotsin TV eli
Sveriges Television text-uutisissaan, että velkoja on saanut anteeksi... Kuinka
pitkäksi Te arvioisitte hänen askeleensa?
1
2 6
1
6
7 9
1 8
3 7
8
7
8
6 2
5
4. Kun ensimmäinen käyttökelpoinen bensiiniauto patentoitiin, niin hevosvoimia siinä oli 0,85 ja nopeus 15 km/t. Urheilututkijat ovat laskeneet, mikä oli
Sudoku
Viivi & Wagner . B. Ei Suomi kaikessa ole ruotsalainen... Missä Suomen kaupungissa on Luosta-
9. Mikä oli vuosi a) 1886, b) 1896, c) 1906?
10. Minkämaalaisia urheilijoita kutsutaan ur-
3. Virtanen . Minkämaalainen - Eurooppa - alkoholi-
juoma on grappa?
6. Ylen
rinmäki?
heiluslangissa kanukeiksi?
Teksti-TV kertoi maanantaina, että Myanmar
saa anteeksi miljardien edestä velkojaan eri
mailta. Mille maalle nuo eteläisen Atlantin
kuuluvat ja mikä maa sanoo niitten kuuluvan itselleen?
5. Mitä tutkii dendrologi: a) suuta ja hampaita, b) meren pohjan eläimistöä, c) puuvartisia kasveja?
Mihin virkaan Adolf Hitler nimitettiin
80 vuotta sitten, 30.1.1933?
Kuva: Suomenmaan arkisto
2. 18
29.1.2013
TIETOTESTI
1. Tammikuussa nousi taas vaihteeksi julki-
suuteen kahden maan kiista Falkland-saarista. Mukula
6
5
4
5
7
2
4
7
3
1
1 2 6
2 4 3 5 9
8 7 9
8
3
7
6
3
8
5
9
1
4
2
3
5
3
9
8
3
5
2
7
9 6
8
1
2
9
8 5
2
5
4
7
6
9
9 8
6
9
3
9
8
6 5
4 9
9 6
3
4
8 7
8
1
4
7
Usain Boltin askeleen pituus hänen juostessaan 100 metriä ME-aikaan 9,58. Masi . Aku Ankka . Mikä maa?
7
Tämä osastolla olleiden kokkola-
Jari Nenonen
Ristikko
Päivät vierivät
TIISTAINA 29. Siis monia ja
esitteitä ovat ottaneet. Sen muistan, että Alatalon
Mikko esiintyi ja näytti tuntevan kaikki Napapiirin
pohjoispuolelta, sen verran tiuhaan sieltä korokkeelta moikkaili jouneja.
Tapasin messuravintolassa Olavi Hurmerinnan ja pääsin, paitsi keskustelemaan tämän herrasmiestaiteilijan kanssa Porscheista, niin myöskin
kertomaan kiitokseni. Kerran
olen käynyt, kun olin tullut järjestäneeksi niin paljon koulutus- ja henkilökuntaristeilyitä, että varustamo kutsui, kuljetti, taisi vähän syöttääkin.
Kaaoshan sellaiset messut ovat. Pelottaa että ei kohta
turistien sekaan mahdu.
KOTIKUNTA on tietysti aina kotikunta, mutta mitä
se on vieraalle. Miksei jalo emäntäkin
voisi vetää, mutta siinä on se isäntä sotkemassa.
Huvituin, kuin luin, varmaankin Ylen alueellisista tekstiuutisista, että Kokkolan osasto oli onnistunut. Mutta kuntien esiintymistä en aina ymmärrä.
OLI TAAS nuo matkailumessut, en ollut. Harvoin messuilla kukaan tulee sanomaan, että onpa pöljä ständi tässä teillä. Mainostaisivat edes että Jaalas on jaloviinaa, niin voisi tulla turisteja. Ja kas,
on oltu matkailumessuilla ja kotipaikkakunnan
lehdelle kerrotaan, että messuosasto on ollut suosittu ja ihmisiä on käynyt. 9:23
SANANPARSI
Seisoo ku härkä kirves niskassa.
Virtasalmi, Juva, Joroinen
KANSA KASKUAA
. Yhtä tuolla ja
toista täällä, sankarimatkailijoiden jalkoihin tavan tallaaja siellä jää. 19
29.1.2013
Messuterveiset
kinat, jotka lopullisesti suistivat minut nykyisten
tehtävieni tielle.
Ymmärrän, että isolla rahalla matkamessuilla esiintyvät aurinkoiset diktatuurit ja lumiset demokratiat. Mitä kirurgit tekevät vapaaaikanaan?
. Aurinko nousee
huomenna Helsingissä 8.39 ja
Oulussa 9.12.
PÄIVÄN SANA
Sillä minä olen Herra, minun
tekoni maan päällä ovat
uskollisuuden, oikeuden ja
vanhurskauden tekoja. Minkä ihmeen takia varta vasten matkustaisin Kokkolaan?
Tai kukaan muukaan.
Ja sitten ilmestyy lehti täällä meillä. Usein tyhjää lätinää, ?Jaalas on jalo
elämä?. Ihan kiva ei aina tarkoita ihan kivaa. tammikuuta 2013.
Tänään Valtteri, ortodoksisen
kalenterin mukaan Ignati,
Iknata, Iikka.
Aurinko laskee tänään
Helsingissä 16.26 ja Oulussa
15.48. PL 1070, 00101 Helsinki
Käyntios. Apollonkatu 11 a,
00100 Helsinki
Toimittajat:
Pentti Manninen
Timo Mikkilä
Pauliina Pohjala
Henna Ruokamo
3
9
1
8
2
4
6
7
5
Uutispäällikkö 044 7370 320
Katariina Lankinen
044 7370 262
4
7
8
5
9
6
3
2
1
uutiset@suomenmaa.fi
etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi
mielipiteet@suomenmaa.fi
Kuvatoimitus
044 7370314
Maria Seppälä, Paula Åström
Päällikkö:
Pirjo Kontio
8
5
3
6
4
9
2
1
7
Oulun toimitus
Postios: PL 52, 90101 Oulu
Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu
Toimittajat:
Annukka Kantola 044 7370 377
Risto Luodonpää 040 8201 781
Pirkko Wilén
044 7370 238
9
6
2
3
7
1
5
4
8
www.suomenmaa.fi
Pääkirjoitustoimittaja
Juha Mauno 044 7370 311
1
4
7
2
5
8
9
6
3
Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa
viikossa (ti, ke, pe).
Levikki: 11482 (73-/26/1) LT 2011
Julkaisija: Suomenmaan
Kustannus Oy
Vastaukset: 1) Reichskanzler, Valtakunnankansleri, 2) Iso-Britannia
hallitsee, Argentiina vaatii,
3) Burma, Ruotsissa käytetään
johdonmukaisesti maan vanhaa
nimeä, ei mitään Myanmaria...,
4) puuvartisia kasveja, 5) musiikki:
säveltäjä, kapellimestari,
6) Turku, 7) 1886, 8) Italia, 9) kanadalaisia, 10) askeleen keskipituus
oli 2,44 m.
Markkinointisihteeri
Johanna Leppäluoto
044 7370 346
Toimitusjohtaja Sauli Huikuri
Valokuvaaja: Jari Laukkanen
Ulkoasu: Mikko Eronen
ilmoitukset.suomenmaa@
suomenmaa.fi
Markkinointijohtaja
Matti Kontio 044 7370 312
Ilmoitusyynti
Soile Suorsa 044 7370 350
Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15:
(08) 5370 370, Sähköposti:
tilaajapalvelu@suomenmaa.fi
Painopaikka: Joutsen Median
painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Sitä olivat kiittäneet niin messuvieraat kuin
ammattilaisetkin. Menevät ompelukurssille.
Ratkaisut
2
3
4
9
8
7
1
5
6
6
1
9
4
3
5
7
8
2
2
5
8
1
9
4
6
3
7
7
8
5
1
6
2
4
3
9
9
7
4
5
6
3
1
8
2
6
3
1
7
2
8
9
4
5
3
8
6
2
1
7
4
5
9
1
4
9
8
3
5
2
7
6
5
2
7
6
4
9
8
1
3
4
1
5
9
7
2
3
6
8
7
6
2
3
8
1
5
9
4
8
9
3
4
5
6
7
2
1
6
1
4
3
7
5
8
2
9
9
5
2
8
1
6
4
3
7
3
7
8
9
2
4
5
1
6
2
9
7
1
4
8
3
6
5
5
4
6
2
3
7
9
8
1
1
8
3
6
5
9
7
4
2
8
6
5
4
9
1
2
7
3
4
2
9
7
6
3
1
5
8
7
3
1
5
8
2
6
9
4
Toimitussihteeri
Anja Manninen 044 7370 381
040 5709 400
044 7370 265
050 5450 915
045 6307 072
5
2
6
7
1
3
8
9
4
päätoimittaja
Juha Määttä 040 7359 612
Helsingin toimitus
Postios. Eino-Ollin piirustukset lapsuuteni Apu-lehdissä opettivat jotain huumorista
ja sittenhän hän kuvitti myös Erkki-Mikaelin pa-
laisten itse kotona kertomana.
SORI VAAN Kokkola. Niitä
minä tahdon myös teiltä, sanoo
Herra.
Jer
Suomessa samat mallit eivät välttämättä toimi.
Erilaiset käytännöt ovat jo näkyneet muun muassa Lapissa. Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n vetämässä hankkeessa rakennetaan
uudenlaista yhteiskuntavastuuta,
jossa kaivosalan toimijat suostuvat
vapaaehtoisesti tekemään enemmän kuin laki vaatii. Yritysten olisi hyvä panostaa
läpinäkyvyyteen paikallistasolla
jo hyvin aikaisessa vaiheessa, kun
lähdetään tunnustelemaan jotakin aluetta, eikä toimia salaillen,
kuten alalla on paljon ollut tapana, Eerola sanoo.
GTK patistaa hankkeellaan kaivosalan toimijoita avoimempaan tiedottamiseen ja epäluulojen hälventämiseen. Kuva: Maria Seppälä
TOIMINTATAVAT ovat nykyisin kirjavat. Keskeisenä
tavoitteena on hälventää alan ympärille kietoutuneita pelkoja.
Työ- ja elinkeinoministeriön
toimeksiannosta synnytetty kaivosakatemia kokoontuu tiistaina
Ouluun.
Suljettujen ovien takana alan
yritykset, viranomaiset ja sidosryhmät pohtivat pari päivää, miten hanketta viedään eteenpäin.
Työn pitäisi olla valmis vuonna
2014.
. Kanadalaisen Agnico Eaglen Kittilän
Keskeisenä tavoitteena on hälventää
alan ympärille kietoutuneita pelkoja.
kultakaivos on saanut myönteistä
julkisuutta varsin avoimen tiedottamisen takia.
Sodankylässä on puolestaan
hämmästelty eritoten brittiläisen
kaivosjätin Anglo Americanin lähes täydellistä hiljaisuutta.
. Epätietoisuutta jotkin tahot ovat tahallaan käyttäneet hyväksi uraanikiistojen ajoilta asti,
Eerola muistuttaa.
Kaivosakatemia pohtii myös,
mikä on alan suhde matkailukeskuksiin ja suojelualueisiin ja miten yritysten kannattaisi toimia
esimerkiksi Natura-alueilla.. Jos tiedotusta ei kunnolla hoideta, voi ihmisille tulla erilaisia
odotuksia tai jopa pelkoja ja ah-
distusta. Yrityksillä on omat ohjesääntönsä, joita ne noudattavat.
Iso osa niistä on muokattu sopimaan anglosaksiseen maailmaan
ja joissakin otetaan huomioon esi-
merkiksi kehitysmaiden olot. Tässä haetaan Suomen oloihin sopivia parhaita käytäntöjä,
jotka ulottuvat malmien etsinnästä aina kaivosten sulkemiseen asti, kertoo erikoisasiantuntija Toni
Eerola GTK:sta.
Hänen mukaansa meillä keskeisiksi asioiksi ovat nousseet
avoimuus ja tiedottaminen.
. 20
29.1.2013
Kaivosala etsii uutta avoimuutta
JOUNI KELA/STT
ROVANIEMI
KAIVOSALAA herätellään irtautumaan turhasta salailusta