Suomenmaa 29.01.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 29.1.2016 / 4,80 ? Arjen ymmärrystä Talouspuhe pitää tuoda tavallisen elämän tasolle,Elsi Katainen sanoo Ajassa Uutisanalyysi Reportaasi Kansanvallan suuri loikka EU:n kolme vaihtoehtoa Vanhusten kotihoidossa on kiire
/ vuosi. TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. 151 ?) Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi tai käytä tutustumistarjous 19,90 . Tilaa uudistunut Suomenmaa Huomattava etu keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / 3 kk Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . / 3 kk Määräaikaisena 79,50 . / vuosi (norm. / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Olen keskustan jäsen Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 6 kk Tarjous! Kestotilaus 109
36 Pelikortit paljastavat keskustalaisten kasvot s. 42 29.1. 24 Ay-liikkeen ei pitäisi olla pelkkä ei-liike, katsoo STTK:n Antti Palola s. 2016 3. s. 16 Entisajan julkkisehdokas Jalkatyö nosti olympiavoittaja Heikki Hasun eduskuntaan s. 33 Saisivat viipyä pidempäänkin Iäkkäät odottavat, että kotihoitajat ehtisivät rupatella. 20 Matti Vanhasen mielestä maailma Suomen ympärillä on mennyt rikki s. 29.1. 2016 Alueiden merkitys oman tulevaisuutensa rakentamisessa on jatkossa entistä suurempi. Juha Sipilä s
Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole saaneet sovituksi keskenään. Sopua pitäisi tukea eikä horjuttaa. Voi olla, että hän saa haastajia. Sote- ja itsehallintouudistuksen varjolla Stubbia ei kuitenkaan pitäisi kampittaa. hallinnosta ei ole tullut mitään. Viisainta onkin kehittää Uuttamaata yhtenäisenä maakuntana, tietysti sen erityispiirteet huomioiden. Puoluepoliittisesta pelistä kannattaa myös varoittaa. Kapinalippua ovat heilutelleet erityisesti muutamat kokoomuspoliitikot. Päätoimittaja Juha Määttä Jussi Nukari/Lehtikuva Maakuntahallinnon avulla ei pitäisi pelata kokoomuksen puheenjohtajapeliä. Pääkirjoitus Suurta uudistusta ei saa kaataa politikointiin S osiaali- ja terveydenhuollon uudistus otti ison askeleen, kun Juha Sipilän hallitus pääsi sopuun hanketta ohjaavista periaatteista. Päättäjät valitaan vaaleilla. Virkavaltaisuus siis vähenee ja kansanvalta lisääntyy. ja monesta miljardista eurosta. Kritiikkiä ovat esittäneet lähinnä ?suuret kaupungit. Sitä yritettiin koko viime vaalikauden ajan, mutta turhaan. Uudistus on kuitenkin välttämätön. Silti kansanvaltaisen hallinnon periaatteet sopivat joka maakuntaan. Viime vaalikausi osoitti, että pyrkimykset Uudenmaan jakamiseksi eivät onnistu. Sekään ponnistus ei onnistunut. Nyt hallitus on päässyt sopuun. Hyvä osoitus siitä oli, että hanketta yritettiin harvinaisella tavalla hallituksen ja opposition yhteisvoimin. Silloin pelataan liian suurilla asioilla pientä peliä.. Siksi ne arvostelevat ja moittivat. Maakuntahallinto voidaan toteuttaa kuitenkin myös Uudellamaalla yhtä lailla kuin muuallakin maassa. Kun maakunnat ja kunnat ovat kovin erilaisia, on tietysti syytä rakentaa joustavuutta. Suomi pääsee eroon jopa parista sadasta hallintohimmelistä, kun tehtävät keskitetään maakuntahallinnolle. Sote-uudistuksella on hankala historia. Ne haluaisi- 4 29.1.2016 vat enemmän valtaa kuin pelkäävät saavansa. Kolme aluetta hoitaa sotepalvelunsa yhdessä toisen maakunnan kanssa. Maakuntia hallitaan kansanvaltaisesti. Sivusta seuraajasta voikin tuntua siltä, että suurten kaupunkien kannanotoilla pelataan myös kokoomuksen puheenjohtajapeliä. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on yksi sotesovun arkkitehdeista ja pääsopijoista. ja varsinkin kolme pääkaupunkiseudun kuntaa. Myöskään 14 kuntaa käsittävän ?metropolialueen. Lisäksi uudistus selkeyttää ja rationalisoi. perustettu 1908 . Nyt rakennellaan kovaa kyytiä yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta. Hänen puheenjohtajakautensa on katkolla taas alkukesästä puoluekokouksessa. Kyse on suurista asioista: kansalaisten keskeisten palvelujen tulevaisuudesta, kansanvallasta . Ne noudattavat maakuntajakoa. Maakunnat järjestävät alueellaan sote-palvelut, mutta ne saavat myös paljon muita tehtäviä
Ikkunasta avautuva maisema ei ole muuttunut, lasten piirrokset seinällä kellastuneet vain aavistuksen. Ja silti kaikki on toisin. Aikuiskoulutustukea saavat ne, jotka jo ovat hyvässä asemassa; heillä on ollut vakituinen työpaikka pitkään ja on edelleen. Tukea ei saa pätkätyöläinen parantaakseen työmarkkina-asemaansa, saati työtön. Moni opiskelee tällä rahalla tosissaan. Arjen ääniä, jotka auttavat näkemään selkeämmin. Ymmärtämään, mitä päätökset tosielämässä tarkoittavat. Kyllä se toivokin taas viriää. Meri Alaranta-Saukko Otetaan esimerkiksi aikuiskoulutustuki. Aivan kuin vasta eilen olisi sammuttanut tietokoneen ja valot huoneestaan. Olisin veikannut rajum- piakin käänteitä. On pakko karsia. Minusta aikuiskoulutustuen leikkaaminen on vähemmän väärin kuin nipistäminen eläkeläisten asumistuesta. Entäpä äitiyslomalla kertyvä kesäloma. Oman tontin ulkopuolelle näkeminen ei ota onnistuakseen. Harva meistä tekee tässä kohtaa poikkeuksen. Unohtuu, ettei valtio ole ehtymätön kaiken hyvän lähde, vaan se olemme me, kansalaiset. Menestyksen vuosina on sovittu asioita, joihin eivät enää varat riitä. 2016 5. Vaan arvasiko kukaan, miten vaikeaa on tehdä korjausliikkeitä, vaikka kaikki tunnustavat niiden välttämättömyyden? Yksituumaisuutta Suomen nostamiseen vaikuttaa versovan työläästi. Kukin puristaa kouristuksenomaisesti kiinni eduistaan. Todellisuuden läpi on puhaltanut myllerryksen puhuri niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Tunnelman eron aistii ihollaan. Viimeksi suljin työhuoneeni oven vaalien lähes- tyessä, ja keskustan gallup-käyrien sojottaessa iloisesti koillista kohden. Ilmassa oli toivoa. Turvapaikanhakijoiden sakeaa virtaa tai terrorismin synnyttämää tihenevää kauhua ei kukaan osannut ennustaa. Tuskin sitäkään, miten ääripäät vahvistuisivat, ihmiset poteroituisivat vastakkaisiin leireihin huutelemaan vihaansa, ja piikkilanka-aidat nousisivat rajavyöhykkeille. Talouden synkät näkymät olivat tiedossa. Se koskee vain meitä hyväosaisia, joilla on ollut työpaikka ennen lomaa, ja joilla on onni myös palata töihin. Siinä säästäminen on perustellumpaa kuin lääkkeiden kelakorvauksista höylääminen. Näin näitä asioita on valitettavasti asetettava vastakkain. Ja gallup-käyrät sitten. Tiedän, että aika moni ottaa myös pienen loman kannalta. 29.1. Kouluttautuminen on tärkeä asia, ja yhteiskunnan kannalta arvokasta. Mutta. Kansa taitaa sittenkin ymmärtää. Omassa taloudessani asuu yksi vankkumaton hallituksen kannattaja. Kolmivuotias jaksaa seurata, vilahtavatko aamuuutisissa hänen suosikkinsa Juha Tipilä, Jytkymiet tai Pyöräilijä. Aika usein odotus palkitaan. Sitä suurempi oli riemu, kun hän eräänä aamuna bongasi huoltoaseman lööpistä tuttuja: ??Kato äiti! Juha Tipilä! Baariparlamentin porukkaa tuppasi naurattamaan. Fanitusta päättäjämme tuskin kaipaavat, mutta tukeamme kyllä. Perusteltua kritiikkiäkin tarpeen tullen. Toimittajalta Valtio ei ole ehtymätön lähde Maailma muuttuu vuodessa paljon. Erityisen selvästi sen huomaa, kun palaa pitkän tauon jälkeen takaisin sorvin ääreen. Kaikki tuntuu tutulta
Ympäristönsuojelutehtävät siirtyvät elyltä aviin. Pelastustoimi tulee ehdotuksessa maakunnan harteille. Nämä asiat voitaisiin Tarastin mukaan jättää valtakunnallisille sektorivirastoille, mutta sitä hän pitää huonona ideana. ??En halunnut esittää yhtään uutta virastoa perustettavaksi, niin luonnollisesti jäi jäljelle nykyinen avi-järjestelmä. Maakuntauudistus on Suomelta suu- ri kansanvallan loikka, Vehviläinen kuvailee. ??Sekä Ruotsissa, Tanskassa että Norjassa on demokraattisesti valitut päättäjät aluehallinnossa. Maakuntia on ehdotuksessa 18, joissa kaikissa on maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä likipitäen samat tehtävät. Lokakuussa hallitus linjasi, että maakun- nat toimivat pääsääntöisesti valtion rahoi- 6 29.1.2016 tuksella, mutta rahoitus täydentyy osittain verolla. ??Verotusoikeus on itsehallinnon tunnusmerkki ja kannustin maakunnille, Vehviläinen toteaa. Samalla hän muistuttaa hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta. Toisena itsehallintoon kuuluvana elementtinä Vehviläinen pitää oikeutta päättää omasta taloudesta . Pelastuslaitokset vähenevät nykyisestä 22:sta 12:een, mutta pelastusasemat säilyvät, Tarasti tarkentaa. Uudistuksen säästöistä ei ole vielä ole- massa kustannusvaikutusarviota. ??Ehdotusta on tehty siltä pohjalta, että järjestäjien määrä vähenee. Se tarkoittaisi merkittäviä säästöjä, Tarasti muotoilee. ??Kun hallintoa kootaan yhteen, se varmasti tarkoittaa myös virkakunnan vähentymistä jollain aikavälillä, Vehviläinen täydentää. Selvitysmies Lauri Tarasti luovutti ehdotuksensa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina.. Avien säilymiselle kuntaministeri antaa varovaisen vastauksen. ??Valtion aluehallintoa tarvitaan, mutta jääkö se juuri tällaiseksi kuin tässä ehdotuksessa. avit jäävät Teksti: Juhani Ojalehto Kuva: Jari Laukkanen Hallintohimmelien purkaminen saattaa jäädä osittain kesken maakuntauudistuksessa, käy ilmi selvitysmies Lauri Tarastin ehdotuksesta. Keskustan tavoitteena on ollut, että maakuntahallinto korvaisi nykyiset maakuntaliitot, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) sekä aluehallintovirastot (avi). Maakuntaliitot ja ely-keskukset poistuvat, mutta valtion lupa- ja valvontatehtävistä vastaavia aveja jää Tarastin ehdotuksessa olemaan nykyiset kuusi. Maakuntauudistusta tekevä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen aloitti tällä viikolla Tarastin ehdotuksen käsittelyn. Ehdotusta Vehviläinen pitää hyvänä pohjana. Ajassa Maakunnat tulevat . Ovatko ne nämä nykyiset avit ylijohtajineen, Vehviläinen jättää kysymyksiä ilmaan. Tarasti tukee aveja siksi, että osa poistuvan elyn tehtävistä on valtiollisia, joten niitä ei voinut jättää maakunnille. Luvista ja valvonta-asioista ei voi päättää järjestäjä, Tarasti taustoittaa. tietyissä raameissa. ??Toivon, että valtiolta tulee maakunnille könttäsumma eikä korvamerkittyä rahoitusta. Tärkeimpänä ajatuksena työnjaossa Ta- rasti pitää työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) siirtämistä kunnilta maakunnille. ??Kun elinkeinoelämän kehittäminen nousee nykyistä isompaan rooliin, maakunnissa tarvitaan siihen enemmän aseita. Järjestämisvastuu ei tarkoita, että maakunta tekisi työn itse, vaan tuottamisesta voi sopia kunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Keskustalaisittain kiinnostava tieto lie- nee se, että jatkossa maakunta ottaisi hallintaansa rakennusvalvonnan ja maataloushallinnon. Ympäristöterveydenhuollon ja terveydensuojelun tehtävät on ehdotuksessa annettu maakunnille
2016 7. Jari Laukkanen Verotusoikeus on itsehallinnon tunnusmerkki ja kannustin maakunnille. 29.1
Lohen kokemuksen mukaan monet suomalaiset ymmärtävät tukalan tilanteen ja sietävät hankaliakin sopeutustoimia. ??Keskustan on huolehdittava siitä, ettei hallitus tarpeettomasti koettele kansalais- ten luottamusta asioilla, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä Suomen kuntoon saattamisen kannalta. Eräs kipupiste on Lohen mukaan alueellisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Ajassa Sanottua Pyhäaamun luxusta: aamun hämärissä jäälle hiihtämään. Hyvä alku viikkoon. Anu Vehviläinen Twitterissä Katsoin #haluatkomiljonääriksi ja rupesin kelaamaan että haluaisin ehkä kunnanjohtajaksi! Lotta Backlund Twitterissä Digitalisaatio tuo myös maaseudun kasvulle uuden mahdollisuuden! Välimatkoilla ei merkitystä. Anne Kalmari Twitterissä Keskustan on lunastettava lupauksensa. Tulevan kevään päätökset eduskunnassa eivät ilahduta kaikkia. Eduskunnalla edessä vaativa kevätkausi meri Alaranta-saukko Ensi viikon tiistaina istuntokautensa aloit- tavalla eduskunnalla on edessään vaativa työrupeama. Käsillä on tulevaisuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. ??Tärkeintä on saada isot reformit eteenpäin, kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi toteaa kevään tavoitteeksi. Hänen mukaansa eduskunnalle on välttämätöntä tuoda yksityiskohtaiset lakiesitykset sote- ja itsehallintoalueuudistuksesta sekä kilpailukykylakipaketistakin. ??Kaikki toivovat, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät vielä sopimukseen, mutta ellei näin käy, hallitus ei saa nostaa käsiä pystyyn. 8 29.1.2016 Kolmanneksi tärkeäksi asiakokonaisuudeksi Lohi listaa ylipäätään toimenpiteet, joilla pyritään kohentamaan valtion taloutta ja työllisyyttä. ??Tähän liittyy paljon odotuksia, hän toteaa. Suuria ristiriitoja hallituksen sisälle hän ei usko syntyvän, sillä isoissa kysymyksissä päälinjoista on sovittu. ??Kompastuskivenä on lähinnä aikataulu. Se, että ehditään saada esitykset valmiiksi. Tulevana keväänä joudutaan tekemään rat- kaisuja, jotka eivät ilahduta kaikkia äänestäjiä. Keskusta on luvannut kehittää maata tasapuolisesti. ??Yksittäisissä asioissa ei kannata lyödä päätä seinään, jos ne ovat ristiriidassa tämän perusarvon ja periaatteen kanssa. Esimerkiksi Lohi ottaa koulutuspolitiikan. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) puheet yliopistoverkon karsimisesta tulee hänen mielestään torjua tykkänään. ??Samoin liikennehankkeissa on otettava huomioon koko maan tarpeet eikä keskittyä vain tietyille alueille. Keskustan on lunastettava lupauksensa.
Hän itse sanoo aikovansa hakea yhteyttä muihin samanmielisiin ja katsoo sitten, mihin se voi johtaa. Manner-Suomessa suhteellisesti suuremman osuuden oman vaalipiirinsä äänistä viime eduskuntavaaleissa sai ainoastaan Juha Sipilä. Sipilän lisäksi keskustan puoluejohtoon kuuluvat varapuheenjohtajat Annika Saarikko, Anu Vehviläinen ja Juha Rehula. Perussuomalaisiin hän ei kuitenkaan aio liittyä. Seinäjoen puoluekokouksessa Väyrynen ei aio puuttua keskustan asioihin millään tavalla. Seuraaviin presidentinvaaleihin miehellä on selvä kanta: Sauli Niinistön tulisi asettua ehdolle.. Me nuoremman polven keskustalaiset toivomme, että Katri olisi käytettävissä myös Seinäjoen puoluekokouksen valinnoissa, kannattajien tiedotteessa todetaan. . Sanottua Sotatoimien pitäisi olla viimeinen keino . ei ensimmäinen vaihtoehto. Hillary Clinton Twitterissä Helppo kannattaa, mutta vaikea tietää, mistä lopulta puhutaan. Sehän on tietysti perustulo. Anita Kärki Keskisuomalaisessa Ajassa Olen yhtenäisen tehtäväjaon kannalla maakuntauudistuksessa. Alueellinen ja asukkaiden tasaarvo oltava keskeisiä periaatteita. Katja Asikainen Twitterissä Katri Kulmuni pohtii ehdokkuutta puoluejohtoon Anja Manninen Joukko eri puolilta maata olevia nuoria keskustalaisia esittää kansanedustaja Katri Kulmunia keskustan puoluejohtoon. Puoluejohto valitaan ensi kesänä Seinäjoen puoluekokouksessa. Kulmuni kiittää Facebookissa kannustuksesta. . Tässä talven selän taittuessa pohdin asiaa ja kerron sitten, lähdenkö tavoittelemaan tehtävää, Kulmuni kirjoittaa. Turun puoluekokouksessa Kulmuni jäi lähelle valintaa varapuheenjohtajiston vaalissa. . Mikä se on. Katri on koko poliittisen uransa tuonut esille keskustaaatteen merkitystä puoluetoiminnassa. Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin eduskuntaan 9?702 äänellä. He eivät ole vielä kertoneet suunnitelmistaan. Puoluesihteeri Timo Laaninen haluaa jatkaa tehtävässään. Helsinkiläinen Abdirahim Husu Hussein on ilmoittanut halustaan varapuheenjohtajaksi. Kunniapuheenjohtaja väistyi Samuli Nissilä, Pentti Manninen Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kertoi maanantaina jättäytyvänsä sivuun Suomen Keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. Väyrynen kertoo, ettei koe voivansa vaikuttaa keskustassa ?Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen?. Väyrysen ja keskustajohdon erimielisyydet kärjistyivät kysymykseen Suomen eurojäsenyydestä, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen analysoi. Laanisen mielestä olisi erikoista, jos Väyrysen yli 40 vuotta kestänyt vaikut- taminen puolueen johtoelimissä loppuisi tällä tavalla. ??Toivon, ettei päätös ole lopullinen, Laaninen sanoo. Moni miettii nyt, mihin Väyrynen aikoo seuraavaksi ryhtyä
Epäselvää on ollut, mihin Venäjän viranomaiset (FSB) tähtäävät ohjaillessaan ilman viisumia olevia tulijoita Suomen rajalle. Viranomaiset neuvottelevat. Poliittinen ratkaisu voi syntyä, kun hallitusten välillä on toimivat suhteet.. Tapaamisessa on paljon konkreettisia mahdollisuuksia, koska niitä on ollut viime vuosina niin vähän, Kivinen perustelee. Maiden edellinen pääministeritapaaminen tapahtui vuonna 2013. Venäjälle on tärkeää selvittää, minkälai- nen mies Suomen uusi pääministeri on, Kivinen toteaa. ??Sipilä on vielä kirjoittamaton lehti. Häneen halutaan tutustua ja katsoa, mitä hän todella edustaa. Kivinen vertaa Sipilän asemaa presidentti Sauli Niinistöön, jolla on Venäjällä korkea profiili. 10 29.1.2016 Itänaapurissa tiedetään, ettei Niinistöllä ole muodollisesti yhtä paljon valtaa kuin pääministerillä. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) tapasi venäläiskollegansa, mutta rajan tällä puolen. Puhaltaako nyt uusi tuuli. Tänään pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja pääministeri Dmitri Medvedev kohtaavat Pietarissa, ei siis Moskovassa. Kaksikko on nokakkain ensi kertaa. Orpo lupaili Pietarista uutta askelta laittoman maahanmuuton torjuntaan. Onko se pitkä. Venäläiset haluavatkin nähdä, mitä pääministerin suurilla valtuuksilla saadaan aikaiseksi. Asiakysymyksissä pinnalle nousevat Ki- visen arvion mukaan itärajan turvapaikanhakijat ja kaupankäynti. Tärkeänä yksittäisenä asiana professori pitää presidentti Vladimir Putinin perustaman Pietarin Suomi-talon toimintaedellytysten vakiinnuttamista. ??Suomelle se olisi iso asia, koska talo on suomalaisen ja venäläisen liike-, tiede- ja kulttuurielämän kohtauspaikka. Suomen ja Venäjän suhteet ovat olleet vuosikymmeniä käytännölliset ja rauhanomaiset, Kivinen luonnehtii. Maiden lehdissä aika ajoin uutisoitavat huostaanotot ja ilmatilanloukkaukset eivät asiantuntijan mukaan vaikuta isoon kuvaan. ??Iltapäivälehdet myyvät skandaaleilla sekä heillä että meillä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) tapasi kollegansa Vantaalla. Alexander Astafyev/Lehtikuva Ajassa Sipilä punnitaan Venäjällä Juhani Ojalehto Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perjan- tainen vierailu Venäjälle on tärkeä askel uusien yhteistyökuvioiden löytämiseksi, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen. Kivinen ennakoi, että Sipilä ja pääministeri Dmitri Medvedev kartoittavat tilaa liiketaloudellisille, tieteellisille ja kulttuurisille toimille EU:n ja Venäjän välisessä kauppasaarrossa. ??Siellä käsitellään sekä yhteisiä etuja että ongelmia. Suomeen liitettävä mielikuvat ovat edelleen positiivisia. Pietarin tiellä Pentti Manninen Pietarin tietä suomalaiset pääsivät aikanaan venäläisvallan lähteelle. Sittemmin käyttöön tuli rautatie Moskovaan. Ukrainan kriisin myötä polku naapurivallan ytimeen on ollut nurmettumassa. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kävi kesällä energia-asioissa Moskovassa, muuten on ollut hiljaista
Nyt saattaa olla mahdollisuus aloittaa realistinen keskustelu Euroopan tulevaisuudesta. Omalta osaltani yritin jo 1990-luvun lopulla luoda realistista mallia Euroopan yhdentymiseen. 2016 11. Minkälaista palautetta odotat kentältä, jos jakelupäivät harvenevat? Olen jutellut asiasta monien maaseudun ihmisten kanssa. Tilanne ymmärretään ja hyväksytään siellä yllättävänkin hyvin. Unionikin on liian heterogeeninen, ja laajentumisesta huolimatta sitä on pyritty kehittämään keskittyneeksi liittovaltioksi ja jopa yhtenäisvaltioksi. Ajatukseen samankeskisten kehien Euroopasta voitaisiin ja tulisi nyt palata. Kokouksia on neljä-viisi vuodessa, ja otamme asioihin kantaa niiden välilläkin. Euroalueen kriisi on synnyttänyt syviä ristiriitoja jäsenmaiden välille, ja sekin saattaa hajota. Euroopan unionissa ovat nyt vallalla keskipakoiset voimat. Posti on itse toivonut yleispalveluvelvoitteensa keventämistä, joka helpottaisi valtionyhtiön asemaa kilpailun avautuessa. Onko Postin vaatimus oikeutettu, Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Rossi? Kyllä se on mielestäni on täysin oikeutettua. Paneurooppa-unionia tarvitaan edelleen laajemman Euroopan rakentamiseen, jossa myös Venäjällä on oma paikkansa. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Suoraan kysyen Kohti kolmipäiväistä jakeluviikkoa Risto Luodonpää Liikenne- ja viestintäministeriö kartoittaa parhaillaan Postin jakeluvelvoitteen lieventämistä viisipäiväisestä kolmipäiväiseksi postilain uudistuksen yhteydessä. Neuvostolla on tärkeä tehtävä toimivan johdon ja yhtiökokouksen sparraajina. 29.1. Paperilehtien jakelun turvaaminen ajallaan koetaan kentällä edelleen niin tärkeäksi asiaksi, että sen turvaamiseksi pitää löytää joku ratkaisu. Olet Postin hallintoneuvoston tuore puheenjohtaja. Mitä mahdollisuuksia neuvostolla on vaikuttaa yhtiön toimintaan ja aiotteko olla jakeluasiassa aktiivisia? Aiomme olla aktiivisia. Tämä on federalistisen liittovaltioideologian vararikko. Täällä Bryssel Britannia saattaa avata Euroopalle uuden tien Brittien tyytymättömyys Euroopan unioniin on niin vahvaa, että enemmistö saattaa äänestää eroamisen puolesta. Vasta brittien eroamispäätös johtaisi todellisiin neuvotteluihin EU:n uudistamisesta. Unioniin pyrkiville maille olisi voitu tarjota tätä kautta tuntuvia etuja ja ne olisivat voineet valmistautua myöhempään jäsenyyteensä. Nyt kärsimme liian nopean laajentumisen aiheuttamista vaikeuksista. Meillä on suora kansan mandaatti. Ainoa juttu, missä päivämäärä ratkaisee, on lehtien jakelu. Nyt ydintä yritetään luoda euroalueesta, joka on tähän aivan liian laaja ja heterogeeninen. EU:n ulkopuolelle olisi luotu Paneurooppa- lainen unioni yhdistämällä tosiinsa Euroopan neuvosto ja ETY-järjestö. Toimitin aiheesta jopa kirjan ?Samankeskisten kehien Eurooppa?. Vuoden 2004 eurovaalien edellä sain tälle ajatukselle Euroopan parlamentin liberaaliryhmän tuen. Euroopan unioni olisi jakautunut liittovaltioytimeen ja vähemmän yhdentyneeseen ulkokehään. Wolfgang Schäublen ajatus viiden maan euroalueesta ja EU:n kovasta ytimestä olisi toteuttanut tämän. Sen avulla olisi voitu hillitä unionin liian nopeaa laajentumista. Hallintoneuvosto on kansantribuuni, joka tuo suoran kytköksen sekä lainsäädäntöön että ihmisten arkeen. Volyymit ovat jo nyt niin pienet, että jos Posti velvoitetaan palvelemaan viimeistäkin kylänraitin savua joka arkipäivä, niin yhtiö joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen. Ei laskun tai kirjeen saaminen voi olla yhdestä päivästä kiinni. Kilpailutilanne aiheuttaa sen, että muut alan toimijat painottavat toimintansa väestökeskittymiin ja asutuskeskuksiin. EU:n laajuus edellyttää pitkälle menevää sisäistä eriytymistä. Tämä näkyy väistämättä myös hinnoittelussa ja on jo osittain näkynytkin. Kattava postinjakelu on keskustalle tärkeä asia. Olen toiminut monien valtionyhtiöiden hallituksissa, ja minusta niiden roolia vähätellään aivan suotta. Tyytymättömyyttä unionin toimintaan on myös uusissa jäsenmaissa etenkin maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Jos neuvostot miehitettäisiin hallitusammattilaisilla, näkökulma olisi varmasti toinen
Uutiskuva 12 29.1.2016
Orpo pani toivonsa pääministerien Juha Sipilän (kesk.) ja Dimitri Medvedevin perjantaiseen tapaamiseen, josta voidaan odottaa ?uutta askelta?. Jussi Nukari/Lehtikuva Kylmä jono itärajalla Samuli Vänttilä Afganistanilaiset Nazirulhag ja Rahmatullah odottelivat Suomeen pääsyä autoletkassa Venäjän puolella, lähellä Alakurttia. Turvapaikanhakijoiden tulva itärajan yli Suomeen herätti kuluneella keskustelua, kun jonottamisjärjestelmää ja maahanmuuttajien liikkumista epäiltiin Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n organisoimaksi. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi viikonloppuna, että Suomi saattaa joutua rajoittamaan liikennettä Venäjän rajalla, jos maan kanssa ei löydetä sopua asiassa. Sisäministeri Petteri Orpo (ps.) tiedotti olevansa tyytyväinen Venäjän ja Suomen keskustelujen avoimeen ja yhteisiä ratkaisuja hakevaan henkeen tavattuaan venäläisen kollegansa Vladimir Kolokoltsevin. Sisäministerien mukaan maahanmuuttoon liittyvät rikolliset piirteet on pystyttävä tunnistamaan ja torjumaan. Venäjän turvallisuuspalvelun roolia Orpo ei halunnut arvailla. Suomeen on tullut Orpon mukaan Venäjältä 950 henkeä ilman viisumia, ja muutamia satoja on edelleen tulossa. 2016 13. Määrien pelätään kasvavan. 29.1
EU on ollut pitkään hyvin elitistinen projekti. 14 29.1.2016
tähtilippu, motto, hymni, juhlapäivä ja raha . Suomen. Juhani Ojalehto 29.1. Unionin edut ovat jääneet EU-kansalaisten arjessa hämärän peittoon tai unohtuneet. Kaikki ihmiset eivät hyödy globalisaatiosta, vaan he ovat saattaneet menettää työnsä ja turvallisuudentunteensa, Helwig arvioi. Kuitenkin puhe EU:n purkamisesta on ennenaikaista. Kun unioni perustettiin vuonna 1993, takana oli rauhan- ja talousliiton rakentamista jo 1950-luvulta lähtien. Perustamiseen johti Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen, joka herätti Ranskassa pelkoa perinteisesti sotaisan naapurinsa vahvistumisesta. Siihen asti voimassa ollut vapaakauppaliitto oli syvennettävä Euroopan keskushallinnoksi. Perusidea, rauhan säilyttäminen, ei ole kadonnut mihinkään, mutta keskus- johtoisuus ja liittovaltiokehitys kokevat kolauksen. Edessä voi olla kolme tietä. Viimeaikaiset ehdotukset yhteisen rahapolitiikan luomisesta sekä rannikkoja rajavartioston perustamisesta, jonka Ranskan pääministerikin mainitsi, kertovat liittovaltiomyönteisyyden olevan edelleen vahva voima. Toisaalta jäsenmaiden itsenäiset ratkaisut ja irtautumisajatukset voivat johtaa päätösvallan palaamiseen kansallisvaltioihin. Kolmas tie on EU:n säilyminen, mutta sääntelyn huomattava keventäminen. Tätä on kannattanut Suomessa keskusta, ja tätä Britannia pitää yhtenä merkittävänä ehtona jäsenenä pysymiselle. Suomen tie voi viedä myös kohti mielen- maisemiltaan samankaltaisia Pohjoismaita. Yhteistä puolustusta on pohdittu Ruotsin kanssa vuoden päivät. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) vuosikymmenet elänyt haave Pohjolan unionista saattoi nytkähtää eteenpäin, kun viime viikolla kansanedustajat Carl Haglund (r.) ja Katri Kulmuni (kesk.) esittivät Pohjoismaille yhteistä kansalaisuutta. Ehkäpä yhteinen valuuttakaan, kruunu, ei ole enää hullumpi ajatus. Se edellyttäisi vain yhden Pohjoismaan eroamista eurosta. 2016 15. Tänä päivänä se riitelee itsensä kanssa enemmän kuin julkistamisensa hetkellä vuonna 2000. mukset ovat vanhempia kuin itse EU, ovat puheet unionin luhistumisesta alkaneet. Keskinäisestä yhteistyökyvystä kertoo paljon se, että taakanjakomekanismilla on onnistuttu siirtämään 160?000 turvapaikanhakijasta vain kolmisen sataa. Ranskan pääministeri Manuel Valls jopa totesi viime viikolla, että EU:n olemassaolo riippuu keskusjohtoisen rajavalvonnan perustamisesta. Kaikkein lähimpänä irtautumista on unionin mahtimaa Iso-Britannia, joka äänestää asiasta ehkä jo ensi kesänä. Ja eroaakin, ellei pääministeri David Cameronin kovien ehtojen lista mene läpi Brysselissä. Viitisentoista vuotta sitten Euroopan maiden johtajilla oli maanosan kehittymisestä optimistinen kuva. Etsittiin EU-jäsenten yhteistä identiteettiä, markkinoitiin innolla yhtenäisyyden symboleja, jopa yhteistä perustuslakia ja presidenttiä suunniteltiin. Pelkät symbolit . eivät riittäneet yhtenäistämään kansakuntien tilkkutäkkiä. Uutisanalyysi Rajat lähestyvät Euroopan unionilla on kolme vaihtoehtoa Moninaisuudessaan yhtenäinen. Vaikka Schengenin ja Dublinin sopi- Näin kuuluu Euroopan unionin motto. Viimeksi mainittu on jopa enemmän repinyt kuin yhdistänyt. Eurooppa on todellisuudessa hyvin epäyhtenäinen maanosa. Vaikka maat ovat juhlapuheissa osa yhteistä unionia, päättäjät ja vaikuttajat antavat selvästi ymmärtää joukossa olevan arveluttaviakin maita. Jos Suomen luottoluokitus laskee niin kuin Välimeren EU-maissa, sanotaan Suomen olevan väärien maiden seurassa. Suomen vetäessä jossakin kysymyksessä itsenäistä linjaa, kuten Itä-Euroopan maissa on tehty, todetaan Suomen jälleen leimaantuvan sopimattomaan joukkoon. EU:n ja euroalueen taipaleella on ollut on- gelmia, joista ei ole ole selvitty loukkaamatta omia sopimuksia ja periaatteita. Velkakriisi on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä, mutta vasta siirtolaiset ovat ajaneet valtiot kokonaan itsenäisiin ratkaisuihin. Kasvava joukko jäsenmaita on heittänyt ulkorajavalvontaa ohjaavan Schengenin sopimuksen ja turvapaikanhakijoiden järjestelyistä määräävän Dublinin sopimuksen romukoppaan. Euroskeptisyys on vahvistunut ympä- ri Eurooppaa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Niklas Helwigin mukaan tämä johtuu osittain siitä, että EU on ollut pitkään hyvin elitistinen projekti
keskinäinen luottamus vai voimatasapaino ? keskustellaan myös Suomessa puhuttaessa maamme turvallisuuspolitiikan peruslinjasta ja valinnasta. On arvioitava, mihin asti yhteistyöllä on päästävissä vai onko suuntauduttava voimatasapainolla haettavaan vakauteen, hän summaa. Ex-pääministeri muistuttaa, että Euroopan lähialueilla käydään kahta sotaa, joissa molemmissa on riski epäonnistumisen kautta myös Venäjän ja lännen väliseen konfliktiin. Samalla EU on erittäin suurissa vaikeuksissa turvapaikkakriisin vuoksi. EU:n sisäinen päätöksenteko ja solidaarisuus on koetuksella tavalla, jota ei ole aikaisemmin koettu, ja Britannia harkitsee jopa lähtöä unionista. ??Eri syistä johtuen on tapahtunut tällaista kansallista käpertymistä. Ja kun aidosti maailmalla tapahtuu jotain, jossa unionia tarvitaan, niin sanoisin, että varsinkin pienten maiden kannalta olisi hyvä, että meillä olisi toimintakykyinen unioni. Vanhanen huomauttaa, että Suomella on myös omat taloudelliset murheet. ??Haluan tällä kirjalla nostattaa esille sitä, että suomalaisilla pitää oikeasti olla huoli maailman rikki menosta meidän ympärillämme. Varsinkin pienen maan kohdalla ennakoitavuus ja tavoitteiden ymmärrettävyys ovat tärkeitä. Vanhasen mukaan ulkopolitiikassa pitää pyrkiä välttämään dramaattisia, nopeita liikkeitä, joita muut eivät pysty ennakoimaan. ??Koska kun sellaisen kerran tekee, siitä syntyy aina epäluottamus, että käyttäytyykö tuo maa myös seuraavissa tilanteissa vastaavalla tavalla, entinen pääministeri muistuttaa.. ne uskovat riittävän pelotteen synnyttävän keskinäisen tasapainon, Vanhanen muistuttaa kirjassaan. 16 29.1.2016 Vanhasen mielestä on turha peitellä sitä, että tästä asetelmasta . Monet muut Venäjän naapurit tai lähipiirin valtiot ovat hakeneet vakautta sotilasliiton kautta . Luottamus syntyy johdonmukaisuuden kautta. On ilman muuta valtiojohdon tason asia hakea ongelmaan ratkaisua. Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ensimmäinen tapaaminen venäläiskollegansa Dmitri Medvedevin kanssa onnistuu. Vanhasen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään ajassa, mutta ei kotiyleisölle, vaan ensisijassa suhteessa muihin maihin. ??Pienen maan pitää olla tässä äärimmäisen johdonmukainen. Myös viestinnän pitää olla ymmärrettävää. Jälkimmäiseen kuuluu pelotteita. ??Suomen tie on ollut hakea keskinäistä, yhteisiin etuihin perustuvaa luottamusta ja vakautta sen kautta. Politiikka VAKAATA EUROOPPAA etsimässä Matti Vanhanen haluaa puumerkkinsä Suomen ulkopolitiikan linjaan Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Joskus sanotaan, että maailmassa on virhe. Sen rinnalla tuntuu vähän käsittämättömältä se, että meillä hallitus ja pääministeri joutuvat kuukausikaupalla maanittelemaan esimerkiksi työmarkkinajärjestöjä tekemään toimenpiteet, joilla me edes taloudellisesti selviäisimme tästä. Tuorein esimerkki Suomea koettelevista ongelmista on Vanhasen mukaan se, että Venäjän raja on alkanut vuotaa. Suomea ympäröivän maailman kuvaamiseen ilmaus ei taida enää alkuunkaan riittää. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kehottaa suomalaisia kiinnittämään huomiota siihen, mitä viime vuosina on tapahtunut. ??Maailma Suomen ympärillä on mennyt rikki, Vanhanen tulkitsee. Entinen pääministeri on kirjoittanut ulkopoliittisesta ympäristöstä ja tilanteesta kirjan, proosallisesti nimellä ?Ulkopolitiikkaa?. Kirjallaan hän haluaa pääministerikokemuksiaan hyödyntäen vaikuttaa vahvasti siihen, millaista linjaa Suomi lähtee tulevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa toteuttamaan. ??Tämä on ajankohtaiskirja, joka tähtää pitkälti tämän vuoden aikana käytäviin keskusteluihin. Omakustanteeseen Vanhanen päätyi aikataulusyistä ja siksi, että julkaisun on tärkeää olla netistä vapaasti saatavilla. Kirjan perusajatuksia on se, että vakauden voi saavuttaa vain joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Se on hänen mielestään erittäin vakava asia. Vanhanen muistuttaa, että Suomen ja Venäjän raja on ollut historiallisesti yksi maailman parhaista molemmin puolin. Mahdolliset pienetkin kannanmuutokset pitää pystyä viestimään niin, että ymmärretään taustalla oleva logiikka
2016 17. 29.1
Syyrian armeija on viime aikoina menestynyt sotarintamalla pääosin Venäjän tuen turvin. Kiistaa rajavalvonnasta. Pakolaismies kääriytyi vilttiin Makedonian ja Serbian rajalla. Tanskan integraatioministeri Inger Stojberg kuunteli parlamentin keskustelua aiheesta. New York peittyi lumeen. Euroopan unionin sisäministerit kävivät tällä viikolla vääntöä ulkorajavalvonnan kiristämisestä. Kreikka joutui kokouksessa kritiikin kohteeksi, koska se ei ole pysäyttänyt pakolaisten kulkua, vaan päästänyt heidät jatkamaan rekisteröimättä matkaansa. ?Korulaki. Kiistaa nostatti se, ketä kelpuutetaan neuvottelupöytään. Yhdysvaltain itärannikko pysähtyi lähes kokonaan viikonlopun yli kestäneen lumimyräkän ajaksi. voimaan. Tanskan parlamentti hyväksyi laajaa kansainvälistä huomiota herättäneen pakolaislakinsa, joka antaa viranomaisille luvan takavarikoida turvapai kanhakijoilta noin 1. Kaupunkiin satoi lunta noin 60 senttiä. 18 29.1.2016. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä vaikeat neuvottelut. Syyrialaispoika huristeli leikkiautollaan lähellä maan pääkaupunki Damaskosta. Syyrian rauhanneuvottelut olivat sen sijaan vaikeuksissa jo ennen kuin niitä ehdittiin edes aloittaa. Nainen teki sakeassa sateessa lumiukkoa New Yorkin Times Squarella. 300 euron ylittävät käteisvarat tai arvoesineet. Myräkän seurauksena kuoli viranomaisten mukaan 33 ihmistä
Työvoimatoimiston kanssa asiointiin ei ole järkeä haaskata aikaa, sillä työttömyysavustus on pieni, 10?80 euroa kuukaudessa. Muut työttömät työllistävät itsensä omin päin. He rakentavat huviloita, kunnostavat asuntoja sekä korjaavat autoja ja erilaisia kodinlaitteita. ilmoittautumaan pienyrittäjiksi. Tällainen laki duuman piti hyväksyä jo viime syksynä, mutta se lykättiin parempiin aikoihin. Näyttää siltä, että hallitus pelkää tämän suuren ihmisjoukon suututtamista. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 29.1. Siksi, että tilastoissa näkyvät vain työttömiksi ilmoittautuneet työnhakijat. Vähän aikaa sitten työministerin sijainen Tatjana Blinova myönsi, että kriisin takia joka viikko 20 000 työntekijää saa potkut. Todellinen työttömyys Venäjällä on 25 prosentin tasolla, taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijat väittävät. Kriisin takia he lähettävät työntekijänsä pitkille ja palkattomille lomille, lyhentävät työpäiviä ja leikkaavat palkkoja. Vararikkoon joutuneet pienyrittäjät pysäyttävät toimintansa, mutta eivät erota työntekijöitään virallisesti, koska toivovat vielä voivansa elvyttää bisneksensä. Lisäksi meillä on vielä tyhjäntoimittajien ryhmä. Tilastot väittävät, että työttömyys maassamme on vain 5,5 prosenttia. Tämä luku on hämäävä, koska siinä ei oteta huomioon harmaassa taloudessa työskenteleviä. Maksan vähän paikalliselle poliisille ja teen työtä rauhassa, hän sanoi. Ymmärsin, miksi kahden viime vuoden aikana rehellisten pienyrittäjien määrä on pienentynyt kolmanneksella. Tämä on lainvastaista, koska he tekevät työtä maksamatta veroja ja eläkkeitä. Viime viikolla kävin erään tällaisen työntekijän luona. Suuntaus jatkuu, sillä kukaan ei halua maksaa ylivoimaisia veroja, jotka vievät melkein puolet voitosta. Kahden viime vuoden aikana rehellisten pienyrittäjien määrä on pienentynyt. Hallitus tietää, että on olemassa harmaa sektori, jonka takia valtion budjetista puuttuu biljoonia ruplia. Huhujen mukaan hallituksen toimeksiannosta on jo laadittu erikoislakiehdotus, joka velvoittaa yksityiset lastenhoitajat, kuriirit, rakentajat ja muut ?vapaat taitelijat. En pyydä mitään valtiolta, enkä halua antaa mitään valtiolle. Kyse on sellaisista työttömistä, jotka ovat päättäneet, että nyt on aika levätä. Hän korjasi autoani. 2016 19. Harmaa talous kukoistaa Venäjällä 1900-luvun puolivälissä yhdysvaltalainen talous- Myös työnantajat piilottelevat työttömyyttä. tieteilijä Arthur Melvin Okun huomasi, että bruttokansantuotteen kahden prosentin lasku johtaa työttömyyden kasvuun yhdellä prosentilla. Venäjällä BKT on viime vuoden aikana romahtanut neljä prosenttia, mutta työttömyys on kasvanut vain 0,5 prosenttia. Kysyin häneltä, miksi hän työskentelee laittomasti. ??Muuten luokseni tulisi heti 5?6 erilaista lähetystöä vain nylkeäkseen minulta veroja. Väitetään, että tällaisia ihmisiä on kolme prosenttia kaikista työllisistä. Miksi virallinen työttömyys on meillä pienempi kuin Yhdysvalloissa tai Saksassa. Heistä vain 4 000?5 000 ilmoittautuu työttömäksi
Ja niiden toimenpiteiden vaikutukset olisi voinut ehkä arvioida paremmin, Palola ruotii. Palola olisi kuitenkin halunnut jo sopia, laittaa järjestönsä puolesta nimen paperiin, jolla vastenmieliset pakkolait olisi korvattu. Yhteiskuntasopimusta yritettiin to- sissaan melkein jouluun asti, turhaan. Mutta kuten työmarkkinoilla niin usein tapahtuu, jo viimeistä voitelua vailla ollut hanke virkosi. 20 29.1.2016 Pimeimmän kaamoksen yli sopimukseen puhalsi innokkaimmin henkeä työmarkkinajohtajista juuri Palola. Miksi STTK ja Palola sitten haluavat yhteiskuntasopimuksen, jossa siinäkin on palkansaajille nieltävää enemmän kuin riittävästi? Vastausta ei Palolan mukaan tarvitse hakea hänen järjestönsä jäsenkunnan koostumusta kauempaa: Pakkolait koskevat ennen kaikkea pieni- ja keskituloisia, julkisella sektorilla työskenteleviä naisia. ??Tämä on syy, joka ajaa meitä neuvottelupöytään, hän summaa. Kolmikannan työpöydällä on tänä talve- na myös paikallisen sopimisen edistäminen. Hänen mielestään hallitus teki järjestöjä yhteiskuntasopimukseen patistaessaan virheen. Se käy, kunhan mallia kehitetään ennen kaikkea voimassa olevien sopimusjärjestelmien kautta. ??Näkisin niin, että paikallinen sopiminen voi olla myös toiseen suuntaan joustamista, että siellä on jotakin saatavaa palkansaajan näkökulmasta. tai haluttu vilkaista. Sitten alkoi lähes vanhatestamentillinen vitsausten sarja: Yhdysvalloissa puhkesi finanssikriisi, Nokia jäi muiden jalkoihin, Kreikka romahti, ja euroalue joutui kriisiin. Bonuksena tulivat vielä Venäjä-pakotteet ja viimeisimpänä Eurooppaa jäytävä pakolaiskriisi.. Henkilö Mies joka ei halua sanoa ei Antti Palola perää ay-liikkeeltä kykyä ja halua uudistua Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Pääkaupungin sydämessä sijaitsevas- ta toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n päämajasta näkyy lumipyryn pyyhkimä Helsingin Rautatientori. Syyskuussa paikkaan kokoontuivat kymmenet tuhannet ihmiset suurmielenosoitukseen puimaan nyrkkiä hallituksen pakkolakipaketille. Kilpailukykyä edistävien toimien kyykeitto kaadettiin lautaselle liian kuumana. ??Siinä saattoi olla osittain mukana äkkipikaisuutta, ehkä semmoista osittaista kokemattomuutta ja osaamattomuutta. Tällä hetkellä vähän tuntuu, että paikallinen sopiminen on samanlainen kirosana kuin yt-neuvottelut palkansaajan näkökulmasta. Palola uskoo, että oikein toteutettuna ja paikallisesti sopimalla on saavutettavissa hyviäkin asioita . Nokian kännykät kävivät kaupaksi ja hallitukset heittelivät kansalaisille karkkeja ylijäämäisistä budjeteista kuin abiturientit penkkariajelulla. Säkin pohjaa ei vielä nähty . Palkansaajat näyttivät voimaansa pysäyttämällä lähes koko maan päivän mittaisella yleisellä mielenilmauksella. Tapahtuman yhtenä kapellimestarina toiminut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei ole muuttanut kantaansa pakkopakettiin. Helpolla tuskin onnistuu sekään. Palolan mielestä paikallinen sopiminenkin pitäisi pystyä näkemään pelkän uhan sijasta myös mahdollisuutena. Hän uskoo itse, että laajojen kokonaisratkaisujen aika työmarkkinoilla on ohi. ??Ne eivät enää palvele tällaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja taloustilanteessa yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Palolan mukaan virta vie kohti toimiala- ja yrityskohtaista sopimista. jos luottamus on työpaikoilla kohdillaan. Palola ei näe estettä myöskään sille, etteikö Suomessakin voitaisi sopimusteitse päästä siihen, että vaikeina aikoina työntekijät joustavat irtisanomisten välttämiseksi. ??Se edellyttäisi kuitenkin, että kriisi tuntuu samalla tavalla myös yrityksen osingonjakopolitiikassa ja johdon palkitsemisessa, hän muistuttaa. Vielä vuosikymmen sitten Suomella me- ni hyvin
2016 21. Antti Palola uskoo, että laajojen kokonaisratkaisujen aika työmarkkinoilla on ohi. Kilpailukykyä edistävien toimien kyykeitto kaadettiin lautaselle liian kuumana. 29.1
Palolan mielestä tietynlaisesta ei-liikkeen maineesta pitäisi päästä ay-liikkeessä eroon, vaikka päätehtävä onkin yhä sopia työn hinnasta ja palvelusuhteen ehdoista. Kulisseissa on koko ajan meneillään hanke uuden jättikeskusjärjestön perustamiseksi SAK:n ja STTK:n pohjalle. Akava aikoo jatkaa omilla teillään. Toisaalla työnantajien EK on muuttanut sääntöjään niin, ettei se enää jatkossa tee keskitettyjä ratkaisuja eikä ole neuvottelupöydässä määrittelemässä suomalaisen työn hintaa. Vastapuolen vetäytyminen pois pöydästä on herättänyt hämmennystä keskusjärjestöjen tehtävänkuvasta tulevaisuudessa. Palola myöntää, että uutta järjestöä hahmoteltaessa ei ollut tietoa EK:n ratkaisusta. 22 29.1.2016 ??Jos laajojen kokonaisratkaisujen aika on ohi, ja mennään toimialakohtaisiin sopimuksiin, on selvää, että keskusjärjestöjen rooli työn hinnan määrittämisessä muuttuu ja siirtyy entistä enemmän toimialakohtaisiin neuvotteluihin. Palola näkee, että yhteiskuntavaikuttamiseen ja muista asioista käytäviin neuvotteluihin olisi joka tapauksessa hyvä saada vastavoima EK:lle. Hän uskoo, että keskusjärjestöille jäävät edelleen työelämän ja työ- ja sosi- aalilainsäädännön, kuten eläkejärjestelmän kehittäminen ja kansainväliset asiat. Jos uusi keskusjärjestö syntyy, Palo- la on luonnollisesti yksi vahva ehdokas sen johtoon. Suomen on kilpailtava osaamisella, ja työn tuottavuutta pitää parantaa kaikilla mahdollisilla tavoilla. ??Se on tavallaan se toimenpide, jolla pystytään pitämään työt täällä meillä, Palola näkee. Edessä on arvovalintoja, myös joustojen hakemisia työelämässä. Palolaa huolettaa erityisesti yksi asia: Työelämässä mukana olevien ihmisten lukumäärän pieneneminen verrattuna työelämän ulkopuolella olevien määrään. Tällaista kehitystä ei hänen mielestään pidä noin vain hyväksyä. ??Työelämän ulkopuolella olevien turvaverkosta huolehtiminen jää yhä harvempien harteille. Edessä on arvovalintoja, myös joustojen hakemisia työelämässä. Samalla on Palolan mielestä pystyttävä huolehtimaan entistä paremmin niistä, jotka eivät ole vakituisessa kokoaikaisessa työsuhteessa. Eläkkeelle siirtymässä oleva SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei paikasta kilpaile, mutta hänen seuraajansa ja muutama muukin luultavasti kyllä. Kampittajiakin saattaa tulla vastaan. STTK-pomon osin epäortodoksinen. Ja tässä meidän kannattaa minusta arvioida uudelleen omaa asennoitumistamme. Ay-liikkeelle on Palolan mukaan ollut ominaista myös keskittyminen siihen, mihin hintaan selkänahka myydään työnantajalle. Hän pitää perustuloa harkitsemisen ja kokeilemisen arvoisena mallina. ??Ay-liikehän on lähtenyt aina siitä, että sosiaaliturvan pitää perustua työhön, ja ajatukseen perustulosta suhtaudutaan kielteisesti. Palola muistuttaa, että monelle Suomen talouteen epävarmuutta tuovalle asialle ei mahdeta mitään. Ne asiat, joihin itse pystymme vaikuttamaan, pitäisi hänen hänen mielestään kuitenkin hoitaa pois. Silpputyöläisten asemaa tärkeämpää on ollut puristaa muutama kymmenys palkankorotuksiin. Siinä on meillä iso haaste. Palolan mukaan vaikeuksia on luvassa varmasti, ellei mitään tehdä
Ay-liikkeen pitäisi päästä eroon ei-liikkeen maineestaan, Antti Palola sanoo. ajattelu on saatettu panna ainakin Hakaniemen militanteimmissa ay-bunkkereissa merkille punaisin kirjaimin. Käytetyn auton saisi luultavasti useimmille kaupaksi myös Palola, joka ei ole kasvanut johtamiseen politiikan tai työmarkkinakentän suhmuroinneissa, vaan maailman valtamerillä. Merikapteenin ammatissa oppi Palolan mukaan ymmärtämään kulttuurien välisiä eroja ja sitä, että asioita voi tehdä hyvin monella eri tavalla ja päästä kuitenkin samaan lopputulokseen. Aluksen päällikkönä oppi Palolan mukaan myös kantamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä. ??Se ei ainakaan ole ollut minulle koskaan vastenmielistä eikä vaikeaa. Vastenmielistä Palolalle ei ole myöskään asioista sopiminen. n 29.1. Se ei Palolaa hetkauta, vaikka palautetta ja ohjausta viime aikojen puheenvuoroista on tullut ?ihan kiitettävästi?. ??Pyrin aina toiminnassani olemaan ainakin itselleni rehellinen ja toivottavasti myös muille. Jos se aiheuttaa sen, että tulee mutkia matkaan, niin voi ainakin hyvin ja avoimin mielin todeta, että olen ollut sitä mieltä, mitä olen sanonut, ja niiden sanojen takana seison. Palolan edeltäjä Mikko Mäenpää oli työmarkkinajohtajana erittäin arvostettu. Aina kun onnistuu saamaan sopimuksen aikaiseksi, se on hieno ja hyvä hetki, hän hehkuttaa. Hän muistuttaa, etteivät asiat ole milloinkaan niin huonosti, ettei niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa. ??Olen aina sanonut, että STTK on neuvottelu- ja sopijajärjestö. 2016 23
Kohtaamiselle ei usein ole aikaa, sillä hoidettavia on paljon ja henkilökuntaa vähän. Teksti: Samuli Vänttilä Kuvat: Maria Seppälä 24 29.1.2016. Reportaasi Kun vain joku kävisi Vanhusten kotihoitajat törmäävät päivittäin asiakkaita riipovaan yksinäisyyteen
2016 25. 29.1
Kilometrejä kertyy päivässä parhaillaan 130. Perillä hän keittää asiakkaille puuroa, auttaa peseytymisissä ja pukeutumisissa, antaa lääkkeitä, laittaa silmätippoja ja huolehtii, että kaikki on terveyden kannalta hyvin. Moni muistaa entivanhaiset kodinhoitajat. Ruokakin voidaan vain lämmittää. Asiakkaat maksavat kaikista saamistaan palveluista erikseen. Arpelan alueella kotihoitopalveluihin kuuluu kaupassa käynti, mutta muualla Suomessa sellainen on harvinaista. 29.1.2016 vammaa, Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola huokaisee. Vanhusten kotihoidossa on hänen mielestään liian vähän henkilökuntaa ja liian paljon hoidettavia. He ehtivät käydä asiakkaidensa kanssa ulkona, laittaa ruokaa, hörpätä rauhassa kahvit ja siivotakin. Merja Pänttäjä tarjoaa Kirsti Pannimaalle aamupuuron voisilmän kera. Siivouksia ei enää tehdä, eikä ulkoilla ehditä. Mies saattaa ovelle ja nostaa vaisusti kättä perään. ??Alalla on kaksi suurta rakenteellista 7:35 Taas ajetaan. Se yltää sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton tavoitetasoon, joka on 2?3 prosenttia. Vuonna 2014 kotihoitoa sai 11,8 prosenttia yli 75-vuotiaista. Pänttäjä kertoo, monesko päivä on ja laittaa miehelle silmätippoja. Torniolainen Merja Pänttäjä painaa kaasua, koska nyt on vähän kiire. Hetken poristaan niitä näitä, ja Pänttäjä tekee merkintöjä mobiililaitteeseensa. Sitten pitääkin jo mennä. Muuta ruokaa kotihoitajat eivät enää asiakkailleen valmista. A uton valot halkovat loppumatonta pimeyttä. Paine on kaatunut hoitajien niskaan.. Kotona asuminen on paitsi halvempaa, myös iäkkäille mieluisampaa. Ja voimakkaasti laitospaikat ovatkin vähentyneet. Mutta se oli silloin. Nykyään kotihoidossa työskentelevät lähihoitajat kulkevat mobiililaitteet taskussa. Tähän kehottavat vanhuspalvelulaki ja iäkkäiden palvelujen laatusuositukset. Kello näyttää 7:25 aamulla. Vanhusten kotihoidossa työskentelevä Pänttäjä lähtee yleensä liikkeelle varttia aikaisemmin, mutta tällä kertaa toimittaja ja kuvaaja ovat viivästyttäneet eksymisellään hänen matkaansa. ??Ei tässä mitään, työpari voi hoitaa yhden asiakkaan, jos me emme ehdi, Pänttäjä sanoo ja laittaa vilkun päälle. Punainen talo ilmestyy valokeilaan. Ikkunasta loistaa ohut valo. ??Laittakaa tästä suojat kenkiinne, Pänttäjä kuiskaa eteisessä ja ojentaa sinisiä muovisyttyröitä kohti. Sisällä mies murahtaa tervehdyksen ja nousee istumaan. Prosenttilukema on pysynyt THL:n tutkimusprofessorin Anja Noron mukaan pitkään samana. Tornion Arpelan kylässä riittää talvisaikaan pimeitä tiepätkiä. Niiden varsilla asustavat asiakkaat, joi- 26 den luokse Pänttäjä huristelee jokaisena työpäivänään. Laite mittaa asiakkaan luona vietetyn ajan, ilmoittaa, mitä pitää tehdä, ja mihin pitää mennä seuraavaksi. Sen myötä hoidon laatu kärsii. Suomessa on pyritty jo vuosikymmenten ajan vähentämään laitospaikkoja ja hoitamaan ikäihmisiä kotona mahdollisimman pitkään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) saatujen lukujen mukaan terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa asuu nykyisin noin 2,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Kotona hoidettavien vanhusten lukumäärät ovat kuitenkin kasvaneet ja kasvavat yhä, sillä ikääntyneitä on yhä enemmän. Suuret ikäluokatkin ovat vasta jäämässä eläkkeelle. SuPerin Paavolan mukaan kotihoidon henkilökuntaa ei ole silti lisätty samassa suhteessa kuin hoidettavien määrät ovat kasvaneet
Keskiöön nousee iäkkäiden asumisen ja palveluiden yhdistäminen. Tarkoitus on lisätä esimerkiksi yhteisöllistä ryhmäasumista, palvelualuei- ??Tykkäisin, että poristaisiin vaikka koko päivä, Irma Lahdenperä, 89, sanoo ja katsoo Pänttäjää. Aamupesut on tehty, ja puuro höyryää kattilassa hänen edessään. ??Täällä minä päivät odottelen, että joku kävisi. Kello on hieman yli yhdeksän, ja kaamoksen loppumaton pimeys alkaa hiljalleen haaleta. Tuomas Hyvönen tykkää, kun saa vähän porista kotihoitajan kanssa. Pänttäjä tekee täälläkin aamupesut, keittää puurot, siivoaa pikaisesti tiskipöydän ja huolehtii lääkkeet. ??Onhan tämä välillä tällaista jäniksen selässä juoksemista, mutta en halua kiireen määrittävän työtäni. 2016 27. Lapsia heillä ei ole. ??Alalla on sellainen lentävä lause, että jaa, täällä ollaan vielä hengissä. Hän kutsuu sitä herraksi. ??Luulivat kerran, että minulla on hellu, kun puhuin herrasta, hän sanoo ja nauraa. Pänttäjä istahtaa viereiselle penkille. Asiakkaiden etu menee aina kiireen edelle, Pänttäjä sanoo myöhemmin, kun ajamme taas autolla pitkin lumisia teitä. ta ja muistisairaille suunnattuja yhteisasumismuotoja eli muistikyliä. ??Perinteisen yksin omassa asunnossa asumisen ei pitäisi olla ainoa mahdollisuus, Rehula sanoo. Myös omais- ja perhehoitajien jaksamista pyritään parantamaan. Sitä etsitään, ja lopulta Pänttäjän on soitettava edellispäivän iltavuorolaiselle. Puolen tunnin aika venyy tunnin mittaiseksi. ??Syöpä puuroa, Pänttäjä sanoo ja rutistaa Pannimaata olkapäästä. Hän on keittänyt kahvitkin jo kahdesti. Et ikinä äksyile, Lahdenperä sanoo. 29.1. Rahaa sille on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016?2018. Rehula korostaa, että kotiin annettavat palvelut ovat uudistuksessa ensisijaisia. Lähtiessä Lahdenperä rutistaa Pänttäjää tiukasti. ??Sie olet kuin minun äiti. Näkee heti, että Liisa Ylitalo on odottanut. Hän on keittänyt kahvitkin jo kahdesti. Liisa Ylitalo jäi yksin asumaan miehensä kuoltua. Siinä menee aikaa enemmän kuin Pänttäjä oli ajatellut. Sitä ei tietenkään sanota asiakkaalle, mutta se kuvastaa tyypillistä tilannetta, jossa hoitaja ei ehdi juuri muuta kuin käydä toteamassa, että asiakas elää vielä. 7:45 ??Miepä tuun, niin tehhään aamupesut, Pänttäjä sanoo reippaalla peräpohjalaisella murteellaan ja riisuu takkinsa naulakkoon. 78-vuotias Kirsti Pannimaa on ehtinyt aloittaa pesunsa jo itse, ja Pänttäjä rientää avuksi. Yhdessä he katsovat ikkunasta kahta oravaa, jotka napsivat lintulaudalta pudonneita siemeniä. Hän kuitenkin rupattelee huolettoman oloisesti ja keittää Pannimaalle puuroa ja kahvia. Lääkekaapin avain on hukassa. Yksin pitää paljon olla, Lahdenperä huokaisee. Olohuoneessa puksuttaa astmaa sairastavan Lahdenperän happilaite. Molempia naurattaa. Seuraavassa paikassa näkee heti, että Liisa Ylitalo on odottanut. Iäkkäiden perhehoidosta Rehula kaavailee pysyvää ja houkuttelevaa palvelumuotoa. Vanhusten kotihoidon kehittäminen on 10.15 yksi hallituksen kärkihankkeista. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan tarkoitus on tehostaa palveluja ja korjata niiden puutteita. Tarkoitus on huolehtia, että vanhuspalvelulain laatusuositukset iäkkäiden kotona asumisesta toteutuvat kunnolla. Henkilöstön määrää alalle ei voida Rehulan mukaan merkittävästi lisätä, joten keinoja on haettava muualta. Tarkemmin hanketta on tarkoitus esitellä alkuvuoden aikana
Hän myös kirjaisi ylös kaikki mahdolliset tehtävät, mitä kotihoitajat joutuvat asiakkaidensa luona tekemään. Se voi hänen mukaansa joh- taa koko fyysisen terveyden huonontumiseen. Siksi hänen mielestään olisi ehdottoman tärkeää, että hoitajien läsnäoloaikaa lisättäisiin. Se on joskus valvottanut aamuyöstäkin, kun Pänttäjä on säpsähtänyt hereille miettimään, miten asiakas selviää. Hän ei halua syyttää vanhusten yksinäisyydestä omaisia, mutta joskus hänestä tuntuu siltä, että he vähentävät käyntejä, kun mummo tai pappa on saatu kotihoidon piiriin. ??Me hoitajat saatamme olla ainoita vierailijoita pitkiin aikoihin, vaikka omaiset ovat niitä rakkaita, keitä asiakkaat odottavat ja ajattelevat. SuPerin Paavolan mukaan vanhusten yksinäisyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Se pitäisi ottaa paremmin huomioon hoitosuunnitelmia tehtäessä, Paavola sanoo.. Sie olet kuin minun äiti, Irma Lahdenperä sanoo ja rutistaa Merja Pänttäjää. ??Pahinta on ristiriitaisuus, Pänttäjä sa- noo myöhemmin autossa. Hän sanoo huomaavansa selvästi, kuinka asiakkaat odottavat, että jollakin olisi aikaa jutella. Mutta aikaa ei usein ole. Tunti yhden asiakkaan luona kuulostaa pitkältä ajalta, mutta siitä imaisevat ison osan pesut, puuronkeitot, lääkitykset ja vihkon täyttämiset. ??Ihan vasta ehdin erään asiakkaan luona hetken aikaa kuunnella sotajuttuja. Hän kiitteli kyyneleet silmissä, Pänttäjä kertoo. Kaikkein vaikeimpia ovat iltavuorot, jolloin asiakas on jätettävä yksin yök- 28 29.1.2016 si. Silloin aikaa varattaisiin myös asiakkaan kohtaamiselle. ??Esimerkiksi päivittäinen kuntouttava hoitotyö, jossa hoidettava tekee itse niin paljon kuin kykenee ja hoitaja ohjaa sekä avustaa vasta tarvittaessa, vie aikaa
Hän muistuttaa, ettei yksinäisyyttä voida poistaa pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön toimilla. Pänttäjän mukaan kolmannelta sektorilta tilattu toiminta on alalla elintärkeää. Erityisesti hän rukkaisi lääkärien työtä kotihoidossa. ??Meidän pitää saada alalle suuntautuneita ja sitoutuneita lääkäreitä, hän summaa. Eri ammattiryhmien yhteistyötä voisi Paavolan mielestä parantaa esimerkiksi digitalisaation avulla. Oma elämä on niin sidottua, että tarvitsen vähän lepoa, Veikko Rantamaa perustelee. Taas kävellään pienet polut autolle ja kurvataan tielle. Kohta molemmat nauravat. ??Tämä on parasta tässä työssä, asiakkaiden kohtaaminen. Hän taas voi tarvittaessa soittaa lääkärille. ??Me joudumme tekemään asiakkaan luona melko isoja päätöksiä yksin. Lähin sellainen Pänttäjälle on sairaanhoitaja Tiina Viippola. Nyt Jorman laitospäiviä on kuitenkin tarkoitus lisätä. ??Tuntuu paremmalta niin. Muistot tuovat kyyneleet. Kaksi seuraavaa asiakasta asuu naapuruksina tässä rivitalossa. n 29.1. Kaikki ei välttämättä parane vain hoitohenkilökuntaa lisäämällä, Noro sanoo. Tietotekniikan kehittämistä korostaa myös ministeri Rehula. Sitä pitäisi uudistaa. Käytännössä kyse on siitä, miten sairaalat, terveyskeskukset, kotihoidot ja muu tarjolla oleva palvelu ja toiminta integroituisivat paremmin palvelemaan asiakasta yhdessä. ??Kun jatkossa kotihoito ja omaishoito lisääntyvät, tarvitaan yhä enemmän myös öisin tapahtuvaa kotihoitopalvelua. Pänttäjä syö lounaan Arpelan kylän neuvolarakennuksessa yhdessä tiiminsä kanssa. Siihen kuuluu toinen lähihoitaja, työhön perehtyjä ja sairaanhoitaja. Hänen mielestään on iso ongelma, että kotihoidossa työskentelevien työajasta vain noin puolet kohdistuu välittömään asiakastyöhön. Normaalisti sellaisia tulee enemmänkin. Ylitalolle on tuotu ruokahuollosta lihakeittoa. Sitten ehditään vain istua. Pakkasen huurtamat koivut kylpevät auringon valossa. Päivän viimeinen keikka on Liisa Ylitalon luona. 2016 29. Se vaatii paljon kehittämistä, Noro sanoo. SuPerin Paavolan mielestä kehitettävää riittää myös eri ammattiryhmien välisessä yhteistyössä. Rehula uskoo, että tietotekninen kehitys vapauttaisi aikaa ihmisten kohtaamiseen. 12:05 Pienet, itsetallatut polut johtavat rivitaloasunnoista postiluukuille ja auratulle tielle. Yhdessä tämä vastuu jaetaan. Se, mitä Pänttäjä kutsuu tiimityöksi, on THL:n Noron mielestä olisi hyvä pohtia sitä, onko vanhusten sosiaalisesta kanssakäymisestä huolehtiminen kotihoitajien tehtävä, vai voisiko sen hoitaa jokin muukin, esimerkiksi kolmas sektori. Pänttäjä pysäyttää autonsa pihaan ja lähtee kohti yhtä asunnoista. Asiantuntijat käyttävät siitä Noron tavoin nimitystä palvelujärjestelmä. Tornion Arpelan tapaisissa syrjäi- yksi sosiaali- ja terveyspalvelualan tärkeimmistä keskusteluaiheista. Pänttäjä lämmittää sen ja laittaa pyykkikoneen pyörimään. Jos asiakkaalla on esimerkiksi jalat turvoksissa, ja hänellä on sydämen vajaatoimintaa, meidän pitää huomata se, ottaa yhteys sairaanhoitajaan ja aloittaa nesteenpoisto. Noron mukaan kotihoitajille varattu aika ei riitä kattamaan yksinäisten vanhusten tarpeita. Ministeri Rehulakin korostaa kolmannen sektorin merkitystä. Ylitalo kertoo seitsemästä veljestään ja muistelee Lapin sotaa, jolloin lähdettiin Ruotsiin evakkoon. Pänttäjä halaa ja antaa nenäliinan. Hoitaja on yksin asiakkaan kotona, mutta hänellä pitää olla luottamus, että hädän tullen voi soittaa jollekin, joka tietää enemmän. Täällä minä päivät odottelen, että joku kävisi. Yksin pitää paljon olla. sissä kylissä ongelma on kuitenkin se, ettei kolmannen sektorin toimijoita ole. ??Tänne on hankala saada kyytejä, joten kolmannen sektorin palvelut jäävät usein saamatta. 11:15 Pienessä taukotuvassa käy porina. Pitää osata arvioida, onko ambulanssille tarvetta, vai voidaanko odottaa huomiseen, Pänttäjä valottaa. ??Vaikka minulla on kolmenkymmenen vuoden kokemus, koskaan ei pidä ajatella, että olenpa tässä hyvä. THL:n Noro on samaa mieltä. ??Paljon kunnissa käytetään jo palveluohjausjärjestelmiä ja ne kehittyvät koko ajan. Lääkkeitä saa myös naapurissa asuva Veikko Rantamaa, joka on toiminut kaksi vuotta omaishoitajana Jormaveljelleen. Se on ainoa paikka, missä tänään käydään kahdesti. Syötyään he keskustelevat yhden asiakkaan RAI:sta eli toimintakykymittauksesta. Se vie vartin. Kotihoidossa tehtävä työ on Pänttäjän mielestä ehdottomasti tiimityötä. Heille kummallekin on varattu aikaa vartti, mutta Pänttäjä ei malta käydä vain pyörähtämässä. ??Tämä kyllä piristää, kun saa jonkun kanssa porista, saisivat käydä useamminkin, Tuomo Hyvönen sanoo ja nousee sängyltään istumaan. Hän saa tällä kertaa Pänttäjältä lääkkeitä. Vaikka joskus on rankkaa, tässä saan kaiken tuplaten takaisin, Pänttäjä sanoo ja hymyilee
Se on melkoinen määrä pieneen maahan. . 30 29.1.2016. Lasten tavarat saavat syviin mietteisiin: Miltä mahtoi tuntua soitella kukkopilliä matkalla kohti tuntematonta? Suomen historian suurin muuttoaalto koettiin 1960-luvulla. Maaseudun väki muutti kaupunkeihin ja Ruotsiin, kun rakennemuutosten koettelemilla seuduilla ei enää riittänyt töitä eikä toimeentuloa sotien jälkeen syntyneille suurille ikäpolville. On laskettu, että vuosikymmenen aikaan Suomesta länsinaapuriin tehtiin lähes 200?000 muuttoa. Kuva: E. Myös Kansallismuseon näyttelyssä korostuu Suomen sota-aika. Talvisodan alkaessa noin 430?000 suomalaista joutui evakkotaipaleelle. Keskenkasvuisia lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Heistä 15?000 jäi sille tielleen. Kansallismuseon näyttely koostuu pääosin valokuvista, mutta mukaan on otettu myös pari tavaraa: 5-vuotiaan kirvulaisen työtön evakkolaukku ja kukkopilli sekä muolaalaisen pojan evakkotakki. Otoksessa joukko suomalaisia on lähdössä S/S Uranialla IsoonBritanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Vapaa maa houkutti: 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa lähes 300?000 suomalaista muutti valtameren taakse. Pommit ovat aina ja kaikkialla pakottaneet ihmiset liikkeelle. Eri kansalaisuudet ovat milloin mistäkin syystä joutuneet jättämään kotinsa. Kansallismuseo tarttuu ajankohtaiseen pakolaiskriisiin viitoittamalla ilmiölle laajemmat mittasuhteet. ??Halusimme tuoda esiin väestön liikkuvuuden, näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila kertoo. Suomeen on tultu, mutta täältä on myös lähdetty. Näyttelyn vanhin kuva on vuodelta 1893. Sundberg / Rollfoto / Museoviraston Kuvakokoelmat Kulttuuri Karjaa siirretään Suomen puolelta Ruotsiin Lapin sodan alussa Haaparannassa syksyllä 1944. On lähdetty, on tultu Toive paremmasta saa ihmisen liikkeelle, Kansallismuseon pop up -näyttely muistuttaa Teksti: Henna Lammi Nälkä , vainot, sota..
pop up -valokuvanäyttely Kansallismuseossa 6. Pakolaiskriisille ei ole näkyvissä loppua. singin Sanomien valokuvaajan Kaisa Rautaheimon ottamia viime vuodelta. Rautaheimon vaikuttavissa kuvissa turvapaikanhakijat pohtivat elämää järven rannalla ja tapaavat joulu- Pakolainen, evakko, ihminen . 2016 31. Tämä ei ole uusi ilmiö, Kansallismuseon Kaila pohtii. Suomi otti ensimmäiset kiintiöpako- laiset sotilasvallankaappauksen runtelemasta Chilestä vuonna 1973. Määrät kasvoivat. Vuosina 1990?1993 Suomeen tuli yli 2?000 pakolaista. Toiset ovat valmiita avaamaan kotinsakin. ??Suomi on ollut jo pitkään maa, jonne on tultu hakemaan apua. Sa- man vuosikymmenen lopulla Suomeen saapuivat vietnamilaiset venepakolaiset. Miten suhtaudumme heihin? Osa suomalaisista on sitä mieltä, ettei heitä tarvitse auttaa. Lähteneitä on kutsuttu monella nimellä. Viime vuonna Suomeen tuli yli 30?000 turvapaikanhakijaa pääosin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Syyriasta. Tulijat ovat haastaneet Suomen ja suomalaiset. Ne kertovat tarinaa niistä kymmenistä tuhansista, jotka etsivät turvaa ja uutta elämää Suomesta juuri nyt. Näyttelyn tuoreimmat kuvat ovat Hel- Kokonaisuutena Kansallismuseon näyttely tuntuu hieman kiireellä kasatulta. Pekka Nieminen / Pressfoto Zeeland / Journalistinen kuva-arkisto JOKA / Museoviraston Kuvakokoelmat TK-kuvaaja Reinhold Ruponen / Finlandia-Kuva / Museoviraston Kuvakokoelmat Kuva: Antti Hämäläinen / Museoviraston Kuvakokoelmat Vietnamilaiset pakolaiset leikkivät lumisotaa Kotorannan vastaanottokeskuksessa Nurmijärvellä 4.2.1988. Inkeriläiset siirrettiin Suomi-nimisellä laivalla Suomeen sodan jaloista vuonna 1943. Viipurin viimeinen siviiliasukas poistuu kaupungista 20.6.1944. Kansallismuseon näyttelyssä vilkku- vat termit pakolaiset, evakot, maahanmuuttajat, siirtolaiset, turvapaikanhakijat... maaliskuuta 2016 saakka. Ilmainen sisäänpääsy. . 29.1. Otoksissa vietnamilaiset ja suomalaiset lapset kuikuilevat uteliaina toisiaan, ja aikuiset miehet leikkivät lumipalloilla. Kiintiökäytäntö velvoitti Suomen vastaanottamaan 1980-luvulla aikaisempaa enemmän pakolaisia. Näyttelytila alakerran ravintolan yhteydessä on epäkäytännöllinen. Kuvatekstejä joutuu kurkistelemaan ravintolan asiakkaiden takaa. Kaila painottaa, että näyttely on koottu nopeasti. Se on kaikkien pop up -juttujen idea: Tarttua ajankohtaiseen ilmiöön. Siinä Kansallismuseo on toki onnistunut. Määrät pysyivät maltillisina. Kansallismuseossa on esillä kuvia ensimmäisistä tulijoista. Tuolloin Pohjolaan saapui erityisen paljon somaleita. pukin
Pääpotti-miljoonasta riittäisi jokaiseen puumalalaiskotiin noin 833 euroa. Vaikka näin ei olisikaan, asukkaat hyötyvät, sillä mökkikunnalle satelee positiivista näkyvyyttä ilmaiseksi. Monet ihmettelivät, onko kuntien taloustilanne mennyt jo niin huonoksi, että viimeisiinkin oljenkorsiin tartutaan. 32 29.1.2016 Saattaa olla, että talousvaikeudet ovat leviämässä kunnista myös kuntajohtajiin. Puumalan kunnanjohtaja Matias Hildén osallistuu nimittäin Haluatko miljonääriksi -visailuun. Tai ehkäpä kuntapomon salainen suunnitelma onkin jakaa voittosumma kuntalaistensa kesken. Sillä lailla. Eikä hallituksen dosenttikaarti tähän lopu. Niinistö on Suomen historian dosentti Helsingin yliopistossa ja Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.. Tämä hallituksen nokkamiehen tuskainen puuskahdus jokapaikan viisaista herätti pahaa verta niin sanotuissa akateemisissa piireissä. Mutta on niitä dosentteja hallituksen kotikoloissakin. Olli Rehn kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että Suomen tutkimusrahoitus ei ole niin huonolla tolalla kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, samuli nissilä Koukkaako Paavo maan isäksi? Alkuviikosta julkaistussa kirjassaan Paavo Väyrynen purkaa pettymystään Juha Sipilään. Kun poliitikko kirjoittaa kirjan, se tietää usein ilmoittautumista johonkin kilpaan. Keskustan kesäkuun puoluekokouksessa kunniapuheenjohtaja ei kuitenkaan aio yrittää vallankumousta, vaikka jättääkin tyytymättömänä puoluehallituksen, sen työvaliokunnan ja puoluevaltuuston. Sen sijaan Väyrynen kypsyttelee ideaa kanssaan samanmielisten kansanliikkeestä. Erotaan eurosta -aloitteelleen Väyrynen keräsi kevyesti yli 50 000 allekirjoittajaa. Mutta voihan häneenkin pettyä. Silloin kansanliike tarjoaisi väylän tähdätä maan isäksi. Syyskuussa 70 vuotta täyttävä Väyrynen muistaa hyvin, että Urho Kekkosenkin suosio oli korkeimmillaan 75-vuotiaana. Moni jännittääkin jo, millaisen kampanjamukin Väyrynen tällä kertaa lanseeraa. Hallitus tutkituttaa OECD:llä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuden. Kolumninsa alle Rehn on raapustanut tittelin: elinkeinoministeri ja valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa. Sama titteli on myös puolustusministeri Jussi Niinistöllä (ps.), tohtorismies hänkin. Aikaisemminhan hän on poseerannut esimerkiksi kuninkaana. Esiintyykö Väyrynen seuraavaksi kalifina, tsaarina vai kenties keisarina? Pukkilan kunta yritti taannoin haalia lisätuloja lottoamal- la. Hildénin tilanne näyttää hyvältä. Lauantaina hän jatkaa visailua kymmenennestä kysymyksestä, jonka arvo on jo 10 000 euroa. Kaiken maailman dosentit. Se menee eduskunnan käsittelyyn. Väyrynen on ehdottanut, että Sauli Niinistön tulisi pyrkiä toiselle presidenttikaudelle
2016 33. Tämä hallitus vie uudistuksen nyt maaliin. Kyse on palvelujen turvaamisesta, mutta myös uskon palauttamisesta maamme kykyyn tehdä päätöksiä ja uudistua. Nyt, kun meillä on kunnollinen pohjaratkaisu, voimme siirtyä päämäärätietoiseen tekemiseen ja kääriä hihat. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy riittävän leveiden hartioiden kannettaviksi. Tämä on edellytys kustannusten kasvun hillitsemiseksi, hallinnon tehostamiseksi ja lähipalveluiden turvaamiseksi kaikille suomalaisille. Kaikkialla ratkaisujen ei tarvitse olla täysin samanlaisia. Alueet poikkeavat kovasti toisistaan esimerkiksi väestöpohjan ja etäisyyksien suhteen. Puheenvuoro Viedään uudistukset yhdessä maaliin Keskustan johtaman hallituksen asialistalla on iso joukko uudistuksia, joilla käännämme Suomen suunnan. Näistä merkittävimmät ovat sote- ja maakuntauudistukset, jotka yhdessä ovat mullistavimmat reformit vuosikymmeniin. Isot uudistukset aiheuttavat aina aluksi hämmennystä ja liudan kysymyksiä avoinna olevista asioista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskuntamme keskeisimpiä ja arvokkaimpia osia. Kunnolliset palvelut on turvattava kaikille suomalaisille postinumeroon tai varallisuuteen katsomatta. Jo pitkään on ollut selvää, että nykyisillä rakenteilla tämä ei olisi mahdollista. Kuntien voimavarat eivät riitä sote-palveluiden järjestämiseen. Erilaisissa yhteistyömalleissa kustannusten hallinta ja tehottomuus ovat olleet erittäin ongelmallisia. Menojen kestämätön nousuvauhti hiljenee vain suurten uudistusten kautta. Sote-ratkaisua on yritetty tehdä vuositol- kulla, mutta tuloksien sijaan on saavutettu umpikuja toisensa jälkeen. Tämänhän me keskustalaiset hyvin tiedämme. Siksi tulevat maakunnat tekevät alueensa ratkaisut kansanvaltaisesti itse ja omista lähtökohdistaan. Alueiden merkitys oman tulevaisuutensa rakentamisessa on jatkossa entistä suurempi. Maakunnat eivät tule olemaan vain sote-palvelujen järjestäjiä. Nykyinen kallis ja byrokraattinen väliportaan hallinto kootaan maakuntatasolla yksiin käsiin. Hallinto kevenee ja viranomaisten välinen yhteistyö paranee. Uudistus purkaa toista sataa hallintohimmeliä ja tehostaa veronmaksajien rahojen käyttöä kaikkialla Suomessa. Näin suuren uudistuksen toteuttaminen ei ole helppoa tai yksinkertaista. Nyt meillä on kuitenkin selkeä tavoite, johon me aidosti uskomme ja olemme sitoutuneet. Rohkaisen kaikkia keskustalaisia siihen, että kuljemme uudistuksen eturintamassa. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus tehdä nämä historialliset uudistukset yhdessä. Juha Sipilä Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja 29.1
Siihen keskusteluun pitää kutsua laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, Katainen sanoo.. Joulukuussa puolueen naiskannatus oli enää 17,8 prosenttia. Laskua tuli vajaassa vuodessa yli kahdeksan prosenttia. Siksi ei ole ihme, että naiset reagoivat, toteaa kansanedustaja, keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen keskustan naiskannatuksen romahtamisesta. Helmikuussa 2015 jopa 26,2 prosenttia naisista ilmoitti äänestävänsä keskustaa. On tuntunut, ettei arkea ymmärretä eikä empatiaa heru, Katainen pohtii. Hän toivoisi, että syyttävä katse kohdistuisi myös yhteiskuntasopimusta vastaan haraaviin työmarkkinajärjestöihin. ??Ammattiliitot istuvat isojen päätösten päällä. Parasta turvaa niin perheille, pienituloisille kuin 34 29.1.2016 kaikille muillekin olisi sopimukseen pääseminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Tiedottamisen ongelmat näkyvät Kataisen mie- lestä siinäkin, ettei hallitus ole saanut läpi viestiä onnistumisistaan. Esimerkiksi edistys sote-uudistuksessa näyttäytyy hahmottomana hallintouudistuksena. ??Omasta tyytyväisyydestämme huolimatta on mietittävä, miltä uudistukset vaikuttavat työttömästä perheenäidistä, jolta leikataan etuuksia, hän sanoo. Katainen huomauttaa, ettei keskusta vaalipuheissaan luvannut kenellekään erityistä hyvää. Sari Sairaanhoitaja -tyyppiseen kampanjointiin ei sorruttu. Talouspuhetta ei ole kyetty tuomaan arjen tasolle. ??Suomessa vallitsee yksimielisyys maan tilasta ja toimenpiteiden välttämättömyydestä, mutta päätöksiä ei ole osattu perustella riittävän hyvin. Keskusta on päähallituspuolueena joutunut eni- ten selittelemään huonon taloustilanteen aiheuttamia päätöksiä. ??Ehkä naiset ovat kokeneet puheen loukkaavaksi. Pettymyksistä huolimatta monet naiset vaikuttavat myös ymmärtävän kipeitä päätöksiä. ??Kentän viesti on, että pitäkää linjanne älkääkä välittäkö kritiikistä, Katainen kertoo. Naisjärjestön roolia Katainen pitää tärkeänä varsinkin vaikeana aikana. Sen tehtävä on pitää yllä puhetta palkkatasaarvosta, perhe-eduista ja muista erityisesti naisille merkittävistä teemoista. ??Meidän on tuotava kuuluville toisenlaista keskustalaista ääntä. Eriarvoistumiskehityksen katkaiseminen on yksi suurimmista haasteista. . Keskustan kasvot Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: Jari Laukkanen Elsi Katainen Keskustalainen ääni on saatava kuuluviin ??Säästöpäätökset kohdistuvat enimmäkseen pienipalkkaisille, naisvaltaisille aloille. Vastaavana aikana miesten kannatuslukema putosi vain 1,4 prosenttia. ??Kehitys on huolestuttavaa, Katainen sanoo. Yhtenä merkittävänä syynä naiskatoon hän pitää hallituksen epäonnistunutta viestintää
2016 35. Jari Laukkanen 29.1
Hän hoiti pestiä neljä vuotta. Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajana hän oli kaksi kautta, alkaen vuodesta 1962. 1950-luvulla hän oli ehdolla valitsijamiesvaaleissa. Oliko Hasu tuon ajan ?julkkisehdokas?? ??Kyllähän tunnettuus tietysti auttoi asiassa, mutta ei se vähentänyt jalkatyön määrää, jota maakunnassa tein kansanedustajaehdokkaana, kansanedustajana ja Maaseudun Nuoren Liiton puheenjohtajana, hän sanoo. Hasu muistuttaa, ettei henkilöautoa ollut, joten pidemmät matkat taittuivat linja-autolla, lyhyemmät traktorilla ja polkupyörällä. Hasu seuraa aktiivisesti päivänpolitiikkaa, eikä todellakaan haluaisi olla siinä mukana. ??Politiikka on nykyään niin kovin erilaista, hän sanoo. Hän aloittaa vertailun siitä, kuinka ehdokaslistat täyttyvät vaalien alla. ??Ennen puolue etsi ehdokkaat, nyt ehdokkaat etsivät puolueen. Ei kestänyt. Omia muistikuvia minulla ei tapahtumasta ole.. ja arvelee geeneillä olevan asian kanssa tekemistä. ??Olen terve, ellen vaivoja valita, hän vitsailee. Elämänkaari olisi voinut jäädä myös muutamaan vuoteen. Pääsee liikkeelle, kun haluaa ja voi hoitaa omat asiansa. Maaliskuussa vietetään 90-vuotispäiviä. Ainoastaan Osuuskauppa Ympäristön ja Anjalankosken Säästöpankin hallintoneuvostoissa hän jatkoi jonkin aikaa. ??Monesta suunnasta pyydettiin jatkamaan, mutta eipä ole jäänyt yhtään paikkaa täyttämättä, vaikka kieltäydyin, Hasu toteaa. Hän halusi rauhoittaa elämäänsä kertaheitolla, koska koki olleensa siihen asti aina menossa. Lapsena alkoi urheiluharrastus, joka muuttui treenaamiseksi ja kilpaurheiluksi. Neljävuotias poika meni uteliaisuuttaan kokeilemaan, kestääkö kodin läheisyyteen tehdyn avannon pintaan muodostunut jääpeite. henkilöitä eikä tehtyä politiikkaa. ??Tänään kansanedustajalla on niskoillaan koko maailman murheet, ennen pidettiin huolta omasta maakunnasta, Hasu päättää vertailun. Hasu asuu Kymenlaaksossa entisessä Sippolan kun- nassa, Viialan kylässä synnyinsijoillaan. Hyvän ter- veyden Hasu määrittelee ?kohtalon kysymykseksi. Onneksi pelastava enkeli osui paikalle. ??Minua muutaman vuoden vanhempi naapurin Olli oli palaamassa koulusta kotiin ja veti minut kuiville. Ennen pidettiin huolta omasta maakunnasta Aikansa julkkisehdokas, vuoden 1948 olympiavoittaja Heikki Hasu ei jättänyt vaalityötä urheilusaavutusten varaan. Teksti ja kuva: Päivi Vento Täytettyään 60 vuotta vuonna 1986 Heikki Hasu jät- ti politiikan ja järjestötoiminnan. Elämä on rauhallista. Marjatta-vaimon kanssa käydään keskiviikkoisin seurakunnan ikäihmisten kerhossa. Elämän mukavuudessa auto ja ajokyky ovat ratkaisevia asioita. Hasu nousi valtakunnan tason vaikuttajaksi liiton puheenjohtajuuden kautta vuonna 1960. Pitkät listat voisivat tervehdyttää tä- 36 29.1.2016 tä ilmiötä ja edesauttaa aatteen ihmisiä pääsemään läpi. ??1960- ja 1970-luvuilla kaikilla kansanedustajilla oli takanaan paljon työtä omassa puolueessaan, ja suurimmalla osalla myös joku toinen ura kansanedustajuuden taustalla, Hasu sanoo. Hän on kiinnittänyt huomionsa myös siihen, että nykyään julkisuudessa arvostellaan enimmäkseen politiikkoja . Hasun nimi oli koko Suomen kansan huulilla vuonna 1948, kun hänestä tuli yhdistetyn olympiavoittaja. Politiikka tempaisi mukaansa kunnolla, kun ko- tikylään perustettiin vuonna 1947 Maaseudun Nuorten Liiton osasto. Sosiaalista kanssakäymistä tapahtuu myös kauppareissuilla, joilla voi hyvinkin vierähtää pari tuntia. Matkat taittuvat omalla autolla. ??Keväällä sain ajokortin taas viideksi vuodeksi eteenpäin, ja autokin meni katsastuksesta läpi. Kaupat ja palvelut ovat kolmen kilometrin päässä
Ennen puolue etsi ehdokkaat, nyt ehdokkaat etsivät puolueen. Heikki Hasu kävi tarkistamassa, onko posti tullut. Hän kehuu pyöräkelkan olevan hyvä kulkuväline. 29.1. 2016 37
Mielestäni parempi tie on yhteistyön ja yhteishengen rakentaminen. Tämä onnistuu parhaiten rakentamalla alueellisesti kattava ja sukupuolen tasa-arvoa sekä eri ikäpolvia kunnioittava suhteellisten vaalien lista. Mielipiteet Listavaalin sijaan kuvernöörille tilausta Tulevien maakuntavaalien yhteydessä on puhuttu mahdollisuudesta valita maakuntavaltuutetut listavaaleilla. Toinen paljon esillä ollut vaihtoehto on suhteellinen vaalitapa, joka on käytössä esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Listavaalissa piirit ja valitsijayhdistykset päättävät, missä järjestyksessä maakuntavaltuutetut valitaan. Suhteellisessa vaalissa kaikki valta on äänestäjällä, myös järjestyksen osalta. Pikaisesti pohdittuna listavaalilla voitaisiin ajatella saavutettavan alueellisesti mahdollisimman kattava läpimenijöiden joukko. On myös nähty, että piirien merkitys ja arvostus nousisi listavaalin myötä. Tämä johtaa listat kaupunkikeskeisiksi, sillä pienestä kunnasta on liki mahdotonta saavuttaa suuria äänimääriä. Jos tavoitteena on saada mahdollisimman moni keskustalainen läpi, on vaikea kuvitella piirin asettavan pienen kunnan ehdokasta listan kärkisijoille. Mikäli taas listan järjestys valitaan jäsenäänestyksellä, sisältö vääristyy ja listan saama kokonaisäänimäärä, ja sitä kautta läpimenijöiden määrä, pienenee. Keskustan vanha totuus, että jäsenemme tulevat pienistä kunnista, mutta vaalit ratkaistaan maakunnan väestörikkailla alueilla, tukee tätä ajattelua. menomaan koko maakunnan valitsemia, eivätkä pelkkiä omien kuntiensa edustajia. Liitoskuntien runsas valtuutettujen määrä toisaalta osoittaa, että pienempienkin alueiden edustajat pärjäävät vaaleissa vähintäänkin hyvin. En näe myöskään mielekkäänä kasvattaa Vaalitavan sijasta pohtisin itse enemmän- piirien valtaa läpimenijöitä listaamalla. Tämäkin lista hyväksytään listavaalin lailla piirin kokouksessa. Suhteellinen vaalitapa edistää lisäksi näkökulmaa, jossa valitut valtuutetut ovat ni- kin maakuntavaalien yhteydessä järjestettäviä pormestarin, kuvernöörin tai puhuttakoon vaikkapa sitten maaherran vaaleista. Pormestarivaaleja maakuntatasolla puoltaa se, että ainakin aluksi voi olla haasteellista löytää ammattijohtajia, jotka osaavat niin nykyisten sairaanhoitopiirien, sosiaalitoimen, maakuntien kehittämisen, kuin myös muiden maakuntaan tulevien tehtävien vaativat toimet. 38 29.1.2016 En näe mielekkäänä kasvattaa piirien valtaa. Parempi tie on yhteistyön rakentaminen. On myös vaikea kuvitella, että nykyiset sairaanhoitopiirien johtajat tai maakuntajohtajat siirrettäisiin automaattisesti tulevien itsehallintoalueiden johtajiksi. Siksi toimialojen sektorijohtajien kokoavaksi voimaksi olisi syytä valita vaaleilla poliittinen johtaja, joka vastaisi kokonaisuudesta suoraan alueen asukkaille. Tiedämme myös puhtaiden henkilövaalien, kuten presidentinvaaleihin, kiinnostuksen suomalaisten keskuudessa. Suhteelliset vaalit höystettynä kuvernöörivaalilla voisi luoda hyvän lähtökohdan ja innon maakuntien uuteen kehittämiseen. Antti Varis toiminnanjohtaja Keskustan Pohjois-Karjalan piiri. Listavaalin suurin ongelma on kysymys, millä perusteilla piirit asettaisivat ehdokkaat läpimenojärjestykseen. Piirien tärkein tehtävä on mielestäni maksi- moida keskustan saama äänimäärä. Tästä näkökulmasta listavaalit eivät jätä muuta mahdollisuutta kuin asettaa listan kärkeen sellaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet edellisissä kuntavaaleissa absoluuttisesti eniten ääniä. On puhuttu myös eri puolueiden ohjelmien vertailtavuudesta. Itse hahmotan asian toisin
Tämä vaali kaventaisi kansalaisen valintamahdollisuutta. harvat ja valitut. Venäjä on onneksemme pitänyt toistaiseksi tiukasti kiinni siitä, ettei Suomen puolelle pääse ketään ihan noin vain. 1990-luvulla suurimmat vuosittaiset turvapaikanhakijoiden määrät olivat meillä korkeimmillaan noin 3000 hakijaa vuodessa. Kun lukua verrataan vuoden 2015 tilastoihin, jonka mukaan meille tuli Suomeen reilut 30 000 hakijaa ja nämä hakijat tulivat tänne pääasiassa Ruotsin kautta, niin syystäkin ollaan nyt huolissaan. Jos jatkamme nykyisellä arvoliberaalilla linjalla hakijamäärät eivät vähene. Mutta, mistä tähän on tultu? Suomi liittyi Euroopan neuvoston jäsenek- si vuonna 1989 ja pian sopimukseen liittymisen jälkeen meillä alettiin soveltaa myös uutta ja liberaalia ulkomaalaislakia. Maahan oli päästettävä kaikki ne turvapaikanhakijat, jotka sanoivat Suomen vi- ranomaisille ?taikasanan. kunta, itsehallintoalue, valtio. Jäämme vielä odottamaan valtion taholta tietoa siitä, mitä kaikkea itsehallintoalueella tullaan järjestämään. Yhdessä on nähtävä mikä päätös kuuluu millekin tasolle . Myös tieto valtuustojen koosta odotuttaa itseään. Siihen asti meidän on oltava kärsivällisiä ja kehitettävä yhteistoimintaamme yli kunta- ja puoluerajojen, jotta liikkeellelähtö tapahtuu mahdollisimman kitkattomasti. Kymenlaaksosta on sanottu, että se on Suomi pienoiskoossa. Nyt Suomessa pelätään, että varsinkin säiden lämmittyä turvapaikanhakijoita alkaa saapua massoittain Venäjän puolelta maahan ja itänaapuri päästäisi niitä läpi ilman minkäänlaisia matkustusasiakirjoja. Samaan aikaan tuskaillaan myös sitä, kuinka nykyinen Dublinin-sopimus ei toimi ja se uhkaa kaatua kokonaan, jollei komissio saa pian uudistettua sitä nykyaikaisemmaksi ja tarkoitustaan sopivammaksi. Monet ovat ihmetelleet, kuinka niitä turvapaikanhakijoita voi tulla meille itärajan kautta, kun kyseessä on ollut yksi maailman tarkimmin vartioiduista rajoista. Ihmettelijöille kerron, että kyllä niitä on tullut jo kauan aikaa, vaikka määrät eivät ole olleet vielä päätä huimaavia. Turvapaikanhakijoita alkaa virrata väkirikkaista maista idästä kuten nyt on tullut lännestä. Jokainen meistä ymmärtää sen, ettei tämä kaikesta hyväntahtoisuudesta huolimatta ole enää maamme etujemme mukaista ja se vaatii silloin jo Suomeltakin poikkeuksellisia toimia. Vesa Levonen kaupunginvaltuutettu (kesk.) Kotka Maakunnallinen yhteistyö on mahdollisuus Ei listavaalia Valtionhallinnon suunnitellessa itsehallinto- Liisa Varjola, Kymenlaakson Keskustanaisten piriin puheenjohtaja Maan hallitus herättelee nyt keskustelua listavaalista. Tämä tuttu ja turvallinen mallin riittää. Kansanvalta edelleenkin kunniaan. Susanna Helminen Kymenlaakson Keskustanuorten piirin pj Kyösti Niinikoski Haapajärvi alueiden sisältöjä ja määrityksiä vuodesta 2019 alkaen, on meidän maakunnassa mietittävä yhtä aikaa toimintatapojamme ja yhteistyön muotoja nyt ja tulevaisuudessa. Kymenlaakso tulee toimimaan itsehallintoalueena muissakin kuin sote-asioissa ja on tärkeää, että jo nyt mietitään kuinka tämä tulee tapahtumaan. Kuntiin ja kaupunkeihin jäävät asiat, jotka ovat ihmisen kokoisia ja lähellä arkea. Uskomme, että tämä lisää kuntapolitiikan kiinnostavuutta ja löydämme uusia päättäjiä näiden asioiden pariin. Boris Jeltsinin noustua valtaan tanssittuaan ensin ?ripaskaa? neuvostotankkien päällä, Venäjä julistautui itsenäiseksi kesällä 1990. Pian tämän jälkeen Suomeen alkoi tulla Venäjältä ensimmäisiä kuubalaisia turvapaikanhakijoita ja pienistä määristä huolimatta kaiken aikaa itärajan kautta Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita aina näihin päiviin saakka. Venäjällä oli jo Neuvostoliiton hajottua kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka olisivat halunneet tulla rajamme yli länteen, mutta Venäjän viranomaiset päästivät rajan yli tuolloin vain ns. Kansalaiset pitävät yllä puolueorganisaatioita ja puolueet hakevat ehdokkaat, joita äänestämme suoraan. Voi olla poikkeuksia. 2016 39. Uuden kunnan määrittely nouseekin keskiöön tätä tehtäessä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Itärajan turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö Ei päivää ilman uutisia turvapaikanhakijoista. Meillähän on kaikkea; pienyrityksistä suuryrityksiin, hieno vaihteleva luonto, läpi maakunnan kulkeva joki, köyhiä ja rikkaita sekä kantaväestöä ja muualta muuttaneita. Kymenlaakson Keskustan eri pääjärjestöt toivovatkin nyt pitkämielisyyttä, innostuneisuutta, mielenkiintoa ja uuden ajan ajattelua tulevaa itsehallintoaluettamme kohtaan. En kannata, koska äänestäjä äänestää ensisijaisesti listaa ja korkeintaan toissijaisesti henkilöä. Ehdokkaiden järjestys on ennalta määrätty ja valituksi tulevat listan kärkeen puolueen valitsemat henkilöt. Monelta loppuisi kiinnostus politiikkaa kohtaan ja äänestysaktiivisuus vähenisi. Suomessa valta kuuluu kansalle. Yhdessä tekemällä siitä tulee hyvä ja toimiva kokonaisuus. Markku Pakkanen, Keskustan Kymenlaakson piirin puheenjohtaja 29.1. turvapaikka, olipa matkustusasiakirjoja mukana tai ei ja tulivatpa hakijat mistä ilmansuunnasta tahansa. Ensimmäiset somalit tulivatkin turvapaikanhakijoiksi jo 1990-luvun alussa junalla Neuvostoliitosta Vainikkalan kautta ja laivalla Tallinnan kautta Suomeen. Neuvostoliitto hajosi Mihail Gorbatshovin julistaessa glasnostia. Tämä tarkoittaa enenevässä määrin elämistä hajautetun hallinnon kanssa ympäri maakuntaa, jonka nykyteknologia mahdollistaa. Jokaisen tulevalla itsehallintoalueella toimivan päättäjän on oltava koko alueen edustaja ja kaikki nurkkakuntaisuus on unohdettava päätöksenteossa
Tämä tarkoittaisi näihin noin 317 000 uutta asukasta ja heille tietenkin asunnot. Kelan tilastojen mukaan mainittujen vii- den kaupungin asukkaille Kela maksoi vuonna 2015 pelkästään yleistä asumistukea yhteensä noin 402 miljoonaa euroa. Summa on noin 80 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Näille asukkaille maksettiin viime vuonna noin 43 prosenttia koko maan yleisestä asumistuesta, vaikka asukkaita näissä asuu ?vain. noin 27 prosenttia maan asukasluvusta. Kelan tilastoista voi todeta myös, että maamme jokaisessa maakunnassa asukaslukuun suhteutettuna suurimmat asumistuet on maksettu maakuntien keskuspaikkakunnilla. Tiedettä ja tutkimusta pitää ajatella ihmisten odotusten pohjalta. Kuluttajien odotukset ovat nykyisin suuret, joten tiede ja tutkimus eivät saa olla ihmisille pelkkää yliopisto- ja opis- 40 29.1.2016 Olen Suomen Keskustan jäsen. Onpa väläytelty jopa postin jakelupäivien karsimisesta. Kun muuttoliikettä perustellaan taloudellisilla argumenteilla tai keskustellaan elättikunnista olisi kohtuullista, että kaikki tiedossa olevat rahavirrat otettaisiin tasapuolisesti huomioon. ja tutkimuksen täytyy palvella kansaa? on saanut myönteistä kannatusta. Rehnin ajatuksia pitää pohtia. Olen ol- lut Maakansa?Suomenmaan kestotilaaja 1960-luvulta saakka. Luin juuri tänään tulleen uudenmallisen Suomenmaan. Valitettavasti mielipiteille oli varattu vain yksi aukeama. Tiede, tutkimus, opiskelu ynnä muu palvelkoon ihmisten ja kansan auttamista. Tarvitaan vaikuttavaa tutkimusta, jotta selvitään arkipäivän asioista ja saadaan tuloja ja turvallisuutta. pääsääntöisesti yksi aukeama. Pystymme lisäämään mielipidesivujen määrää tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Ihmiset odottavat auttamista, talouskasvua, ongelmien poistamista. Vuonna 2014 summa oli noin 1,52 miljardia euroa. Kelan maksamat asumistukimenot ovat kasvaneet seitsemän vuotta peräkkäin. Viime vuonna yleisen asumistuen menot olivat noin 917 miljoonaa euroa, eläkkeensaajan asumistuki noin 532 miljoonaa euroa ja opintotuen asumislisä noin 266 miljoonaa euroa. Iltalehdessä uutisoitiin (2.?3.1.2016) miten Suomi autioituu ja missä uhkaa tyhjien asuntojen pommi. ?Suomessa on jo nyt 100 000 omakotitaloa tyhjillään?. Tilastokeskus on ennustanut, että vuonna 2040 maamme asukkaista lähes joka kolmannes asuu Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla tai Turussa. Sama suuntaus näkyy myös eläkkeensaajien asumistuessa. Mikäli tilastokeskuksen muuttoennusteet toteutuisivat, tarkoittasi tämä uusien kalliiden talojen rakentamista samaan aikaan kun toisaalla jäisi hyviä asumiskelpoisia taloja entistä enemmän tyhjilleen. Pelkällä teorialla ei pystytä tulemaan toimeen. Tarvitaan auttavaa tiedettä. Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelulle meillä ei ole varaa. Olemme samassa junassa. Sen vuoksi puolueen pää-äänenkannattajan pitää rohkaista lukijakuntaansa kirjoittamaan ja lausumaan mielipiteensä ajankohtaisista koko kansaa koskettavista asioista, jotta edustajamme hallituksessa ja eduskunnassa osaavat toimia kansallisten etujemme mukaisesti. Tapio Nyysti Laihia Jorma Tikkanen Himanka Suomenmaan mielipidesivujen määrä on kelusivistystä. Myös niille, jotka antavat keskustan toiminnasta kriittistä palautetta. Seppo Korpela yrittäjä, Nokia Juha Määttä Suomenmaan päätoimittaja Tiedettä ja tutkimusta ihmisiä varten Ministeri Olli Rehnin kirjoitus ?Tieteen Kentän ääni kuuluviin Suomenmaassa. Tämä edellyttää, että meillä on käytettävissä riittävästi monipuolisia ja hyviä mielikirjoituksia. Keskustan kentän äänen välittäminen on yksi Suomenmaa-lehden tärkeimmistä ellei tärkein tehtävä. Ja tämä tarkoittaisi myös edelleen kohoavia lakisääteisiä valtion maksamia asumistukia. Jotkut pitävät muuttoliikettä kasvukeskuksiin välttämättömänä kehityksenä. Mutta onko asia näin yksiselitteinen? Monet valtiovallan toimenpiteet ovat viime vuosina lisänneet muuttoa: valtion työpaikkojen ja palveluiden keskittäminen, kiinteistöveron tasausjärjestelmästä luopuminen. Emme missään nimessä halua tulpata kentän viestiä. Suomenmaan mielipidepalsta on avoin kaikille kirjoittajille. Se ei pysty pakolaisongelmaa ratkaisemaan. Se johtaa väistämättä siihen, että yhä useampi EU:n jäsenvaltio tekee kansallisia oman etunsa kannalta parhaita ratkaisuja, eikä kuuntele, eikä tottele komissiota. Olen sitä mieltä, että Suomen pitää menetellä samalla tavalla. Tulevaisuudesta on keskusteltava. Keskusta on nyt johtava hallituspuolue. Maailman tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksiä ovat, kuinka kasvava väestö saadaan ruokittua ja kuinka uusiutumaton energia saadaan korvattua uusiutuvilla. Näihin kysymyksiin suomalainen maaseutu voisi antaa vastauksia tulevaisuudessakin. Mielipiteet Autioittaako asumistuki? Kela maksoi asumistukia vuonna 2015 yhteensä 1,731 miljardia euroa. Oletan, että mielipidekirjoituksia olisi ollut tarjolla enemmänkin. Pelkään sitä , että puolueemme johto ei kuuntele riittävästi, mitä mieltä kansan syvät rivit ovat esimerkiksi turvapaikanhakijoista, ja kuinka niiden suhteen tulisi menetellä. EU on kuin maho lehmä
Haku päättyy 20.3., koulutus alkaa 4.4.2016 . Ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva)* . 044 703 7739 Yli 25 tonnimetrisen kuormausnosturin ajolupa/ OPPISOPIMUS Kuormausnosturin käyttö asennustyössä . Tulityökorttikoulutus . Pohjois-Pohjanmaalla on jo järjestetty ensimmäinen Naisten akatemia -tapaaminen, joka todellakin houkutteli mukaan myös uusia naisvaikuttajia. Osa heistä saattaa hyvinkin päätyä ehdokkaiksi. Kuntapäättäjillä ei tule olemaan helppoa seuraavallakaan valtuustokaudella. Kyselin naisvaikuttajilta, arvelevatko he, että naisia on nyt entistä vaikeampi saada ehdokkaiksi. 044 703 7874 Anneli Rovio (puhdistuspalvelut), p. Henkilönostimen käyttäjäkoulutus . Non stop -toteutus, voit tulla mukaan joustavasti. Otathan yhteyttä! . klo 12-16! Kotkantie 3, Oulu. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkinto . Vai näkevätkö naiset, että nyt on entistä tärkeämpää olla mukana päättämässä? Varmaa vastausta ei tullut. Toivottavasti moni ajattelee juuri niin, että etenkin nyt, kun kaikki on muuttumassa, tarvitaan mahdollisimman monenlaista asiantuntemusta. Tarvitaan arjen kokemusta. Non stop -toteutus, voit tulla mukaan joustavasti. Hygieniaosaamiskoulutus ja -testi (hygieniapassi) . Lisätietoja: Tapio Haapaniemi, p. Kuormausnosturin käyttö asennustyössä (yli 25 tonnimetriä)* . Hätäensiapukurssi 8 t (käy kertauskurssina) . 044 703 7731 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Virastomestarin ammattitutkinto . 08 558 47711 | www.oakk.fi | TÄYDENNYS- JA KORTTIKOULUTUKSIA . Koulutus alkaa 14.3.2016 Lattianpäällystäjän ammattitutkinto Lisätietoja: Sirkku Mäkivuoti, p. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Matka alkaa Suomenmaan verkkosivulla listataan luetuimmat jutut. Sähkötyöturvallisuus . Ennakoiva ajaminen raskaalla kalustolla (REAK)* . Haku päättyy 29.02. Otathan yhteyttä! . Työturvallisuuskorttikoulutus, peruskurssi* Ja paljon muita koulutuksia: www.oakk.fi/korttikoulutukset Pyydä tarjous ryhmällesi: www.oakk.fi/tarjouspyynto *) Koulutuksesta on mahdollisuus saada merkintä Liikenteen turvallisuusviraston ammattipätevyysrekisteriin. www.facebook.com/oulunaikuiskoulutuskeskus. Lisätietoja: Kari Holappa, p. Tarvitaan eri ikäisiä ja erilaisia naisia. Ja miehiä yhtälailla! Politiikka- ja toimintapäiviltä alkaa matka kohti ensi kesän puoluekokousta, mutta myös matka kohti kuntavaaleja. Tarjolla on paljon hyödyllistä tuleville ehdokkaille. Piirien edustajat kokoontuivat pari viikkoa sitten järjestöpäiville, ja eri puolilla maata käynnistellään vaikuttajakoulutuksia. Ainakin Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjan- Esimerkki kertoo, että kuntapäättäjät voivat vaikuttaa asioihin. Lisätietoja: Kari Meriläinen, p. Koulutus alkaa 5.6.2016 . Ensiapukurssi EA 1 (16 t) ja EA 2 (16 t) . Ikärajapassi -koulutus . 044 703 7812 Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto . HAE NYT! Avoimet ovet 22.2. Haku päättyy 16.5. Alkoholiasiat ravintolassa -koulutus ja testi (anniskelupassi) . Asbestin purkutyöt . 044 703 7759 Ravintola Killinki, sisäänkäynti B1. Muita tutkintoja ja hakeutuminen: www.oakk.fi/alkava Muita tutkintoja oppisopimuksella: www.oakk.fi/oppisopimus OAKK, Kotkantie 3, 90250 Oulu | p. Ehkä se omalta osaltaan kannustaa ihmisiä mukaan vaikuttamaan ja päättämään. Tulemaan vanhempainiltoihin, asukasiltoihin, kylätoimintaan, keskustelutilaisuuksiin, keskustan toimintaan. Ja asettumaan ehdolle kuntavaaleissa. Seuraavat kuntavaalit ovat 9.4.2017. Ennakkoäänestyksen alkamiseen on siis aikaa noin vuosi ja kaksi kuukautta. Lisätietoja: Tiina Niemelä, p. Ei yhtään liikaa. Keskustan naisjärjestö on jo lähtövalmii- Matkailu maan, Satakunnan ja Kainuun naiset ovat innostuneet asiasta. Koulutus on alkanut, mutta voit tulla mukaan joustavasti. Ajoneuvoilmastointiasentajan pätevöitymiskoulutus . 044 703 7894 Yrittäjän ammattitutkinto verkko-opintoina . 044 703 7795 . 044 703 7722 . Järjestyksenvalvojan peruskoulutus . Ykkösenä pysytteli hyvän aikaa kertomus Liperin kunnan päivähoitojärjestelyistä: Tuntilaskutuksen käyttöön ottamisen jälkeen kunnan kulut ovat nyt puoli miljoonaa euroa pienemmät kuin kolme vuotta sitten, vaikka hoidossa olevia lapsia on paljon enemmän. na. Valittavanasi joko kiinteistöpalvelu- tai puhdistuspalveluala, lisätietoja: Arto Tenno (kiinteistöpalvelut), p. Joustava haku 30.06.2016 asti! Tervetuloa oppisopimusinfoon 25.2. Koulutus alkanut 11.1.2016. Kotkantie 3, 90250 Oulu: . Kuten meille muillekin. Tavataan Tampereella. Pirkko Wilén Koulutus ja Varti UUSI VUOSI, UUSI AMMATTI. Lisätietoja: Jouni Kaksonen, p. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja), vammaistyön osaamisala, oppisopimus . Tieturva 1 -koulutus*
Jokereita valitsimme yhteensä kolme, Santeri Alkion, Urho Kekkosen ja Marjatta Väänäsen. Juha Sipilän ohella ässiksi pääsivät Anne Berner, Juha Rehula ja Anu Vehviläinen. Keskustan korteissa noudatetaan selkeyden vuoksi perinteistä sukupuolijakoa. Todennäköisesti kyllä. Mutta jos joku uusi nimi on vielä jäänyt oudommaksi, niin ei hätää. helmikuuta. Hankkeen takana ja toimeenpanijana on keskustan Keski-Suomen piiri. Idean isäksi tunnustautuva Teijo Peltonen odottaa pelikorteista hittituotetta niin tupailtoihin kuin muihinkin tapahtumiin ja istujaisiin. . Paikat on kuitenkin ansaittu, eikä valitusoikeutta ole. . Nimet ja kasvot voi jatkossa tarkistaa keskustan pelikorteista, jotka pannaan virallisesti jakoon puolueen politiikka- ja toimintapäivillä Tampereella 6.?7. Neljäkymmentäyhdeksän kansanedustajaa ja siihen kolme meppiä päälle. Yhteydenottoja ja ennakkotilauksia on tullut jo keskustan ministeriryhmää myöten, hymyilee Karstulan mies innostuneena. Ajatus virisi niinkin perikeskustalaisessa ympäristössä kuin turvesuolla. Oman ansiotyönsä vastapainoksi Peltonen lienee alitajunnassaan pohtinut myös puolueen varainhankintaa. . Siinä se oli. Innokas järjestömies päätti testata ideansa toimivuutta ensin itsellään. . Keskustassa tapahtuu Keskusta paljastaa oman täyskätensä Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä Tunnistatko kaikki keskustan kansanedustajat ja mepit ulkonäön perusteella. Karstulan ideanikkari ei panisi pahakseen, vaikka muut puolueet ottaisivat mallia ja teettäisivät omat korttinsa samoille markkinoille. . Sehän olisi yhteiskunnallista vaikuttamista parhaimmillaan. Politiikassa tuttu senioriteettiperiaate on toiminut hyvänä ohjenuorana. Toki myös pientä soveltamista tarvitaan. Kärkipaikoille on tunkua enemmän kuin pakassa on maita. . Muilla puolueilla on vain se hankala ongelma, että niiden edustajamäärät eivät riitä täyteen korttipakkaan asti.. En ole itse mikään kovin innokas kortinpelaaja, mutta kaivinkoneen kanssa touhutessa on aikaa mietiskellä kaikenlaista. Kortti-idea oli muhinut päässä aiemminkin, ja jostain syystä mieleen juolahti myös keskustan uusi eduskuntaryhmä. Hyvien keksintöjen tapaan palaset vain sattuivat loksahtamaan kohdalleen. . Kellään tuskin on mitään sitä vastaan, että Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen saavat olla kuninkaita ja Sirkka-Liisa Anttila sekä Anneli Jäätteenmäki kuningattaria, Teijo Peltonen arvioi. Korttipakasta tuttujen jokerien kanssa jouduttiin tyytymään kompromisseihin. . on kiistaton. Eli kuninkaat ja jätkät ovat miehiä, mutta kuningattaret naisia. . Mietin ensin, kuinka monta keskustan kansanedustajaa minä tunnen näöltä. Sopivia ehdokkaita olisi ollut paljon enemmän, mutta painohinta olisi noussut ratkaisevasti. Painotuoreet keskustan pelikortit ovat kaikkien asiasta kiinnostuneiden vapaasti hankittavissa heti julkistamisensa jälkeen. Hinta pidetään Peltosen mukaan tarkoituksella edullisena. Jos pelikorttien avulla teemme samalla uusia kansanedustajia tutummiksi, niin silloin tätä voidaan pitää jo hyvänä ideana, Peltonen myhäilee. Teijo Peltonen on sijoittanut edustajat maittain yhteistyössä Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajan Pauliina MaukonenKärkkäisen kanssa. Kaksikko on pyrkinyt olemaan ratkaisuissaan mahdollisimman oikeudenmukainen. Jälkipuheilta tuskin säästytään, sillä perinteisen pakan tapaan myös kepukorttien ?nokkimisjärjestys. Esimerkiksi ässiä valittaessa ratkaiseva tekijä oli lopulta henkilön johtaman ministeriön budjetin koko. Yhtä kuin viisikymmentäkaksi korttia eli täy- 42 29.1.2016 si pakka, mutta kaikki kuvien kanssa. Kolme Oulun piirin uutta edustajaa, Juha Pylväs, Niilo Keränen ja Ulla Parviainen sekä Hämeen Martti Talja olivat minulle entuudestaan tuntemattomia. . Toivottavasti kukaan ei ole täysin tyytymätön numeroonsa
Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/magnesiumsuhde. BESTON on edullista ympäri vuoden. ® Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous www.ruukki.fi/maatalous ®. Kevätaurinko sulattaa BESTON®illa kalkitut pellot muita nopeammin ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin, kun maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. (08) 378 951 kaksi tuntia ennen näytöstä. TUTUSTU AJANKOHTAISIIN KOULUTUKSIIN WWW.PSK.FI www.otn.fi Kysy hankikalkituksiin MEROXilta BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona tulee myyntiin alkukesästä. BESTON toimii lumen alla koko pitkän talven ® Kun levität BESTON -kalkituskuonan hangelle, BESTON alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesiumsuhdetta ihanteelliseksi. YKSI TUTTU OLI SUORITTANUT AMMATTITUTKINNON. KIINNOSTAISI KYLLÄ MINUAKIN, MUTTA MILLÄ AJALLA. YÖLLÄKÖ SITÄ OPISKELLAAN? Oulun Työväen näyTTämö Lutz Hübner Flirtti ? kurss i 55+ Maria Seppälä Meillä tutkinnot suoritetaan työelämässä ja oikeissa töissä. Työnantajakin tykkää. O h jaus Antti Kairakari Näytökset pe/la/su 22.1.?3.4.2016. Liput 15/13/8 ?. Lipunmyynti Tiketissä, varaukset p. 0600 11616 klo 9 ?21 (1,78 ?/min + pvm.) www.tiketti.fi Lippujen Lunastus Tiketin toimipaikat, Oulussa Stockmann ja OTN:n lippukassa, Upseerinkatu 4, p. Vain oikein hoidettu maa ® tuottaa huippusatoa. Valitse viisaasti
Alussa yhteydenpito olikin tiivistä, ja Väyrysen mukaan Sipilän ajattelu oli lähellä hänen omaansa. Kiviä alkoi kertyä kenkään pikkuhiljaa. Väyrysen mukaan muu puoluejohto vastusti politiikan korkeakoulua, jonka Väyrynen oli Sipilän tukemana ideoinut nuorille. Keskustan kokoamaan euron tulevaisuutta pohtivaan ryhmään valittiin Väyrysen mielestä väärät jäsenet ja asiantuntijat. lue Väyrysen kirjoja. Lopullinen niitti on sähköposti, johon Sipilä jättää vastaamatta. Kun Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi kesällä 2012, Väyrynen lupasi tälle täyden tukensa. Hän oli käynyt joulun aikaan läpi vanhoja sähköpostejaan ja huomannut, että vastaaminen oli jäänyt. Sipilä järjesti tapaamisen, mutta liian myöhään. Aika näyttää, kuinka pysyvä ratkaisu on ja mitkä ovat sen seuraukset. Väyrysen mukaan yhteydenpito hänen ja Annukka Kaarela Sipilän välillä katkesi marraskuussa. Tämä vaikutti tapaamishaluihinkin. Sipilä palasi asiaan tammikuun ensimmäisenä päivänä. Hän kokosi Sipilälle lähettämänsä sähköpostit kirjaksi ja ilmoitti eroavansa kaikista keskustan puolue-elimistä. Päätöstään Väyrynen ei kypsytellyt kauan. Kirja syntyi ?noin viikossa?. Vaikka Sipilä itse lukeutuu Väyrysen tulkinnan mukaan alkiolaisiin, ?oikeisiin kepulaisiin?, hänen luotettunsa kuuluvat puolueen liberaalisiipeen. Toisekseen Sipilällä ei Väyrysen mielestä ole riittävästi aikaa keskustan kunniapuheenjohtajalle: Tapaamisaikoja heruu harvoin, puhelin ei soi, pääministeri ei ? toistuvista kehotuksista huolimatta . Hänen mukaansa Sipilä oli asiasta samaa mieltä, kunnes puoluehallituksen kokouksessa yllättäen ehdottikin ryhmässä pysymistä. Keskustan eduskuntavaalivoiton jälkeen Väyrynen elätteli pitkään toiveita ulkoministerin salkusta. Väyrynen lähetti pääministerille sähköpostin, johon ei saanut vastausta. Paavo Väyrynen: Eihän tässä näin pitänyt käydä. Syyn hän vierittää puoluesihteeri Timo Laanisen niskaan. Väyrynen moittii Eihän tässä näin pitänyt käydä -kirjassaan Sipilää lähinnä kahdesta asiasta. Ensinnäkin Sipilällä on Väyrysen mielestä ympärillään täysin vääränlainen joukkue. Myös keskustan ministerivalinnat menivät Väyrysen mielestä täysin mönkään: Valituiksi tuli vain liberaaleja. Pettymyksestä huolimatta sähköpostien vaihto jatkui. Kun punamultahallitus osoittautui pian mahdottomaksi, Väyrynen ehdotti Sipilälle kokoonpanoa, jossa perussuomalaisten ja keskustan lisäksi olisivat istuneet kristillisdemokaraatit ja RKP. Hän luuli Sipilän olevan samalla kannalla. Väyrynen ei enää leppynyt. Keskustassa tapahtuu Kirja-arvio Vastaamatta jäänyt sähköposti poltti sillat Juha Sipilän yhteydenotto ei enää lepyttänyt Paavo Väyrystä Jari Laukkanen Tässä kirjassa ei haukuta Juha Sipilää, eu- roparlamentaarikko Paavo Väyrynen vakuutti maanantaina tuoreen teoksensa julkistamistilaisuudessa. Se on tavallaan totta. Tämän vuoksi hän kieltäytyi itse osallistumasta ryhmän toimintaan. Vuoden 2014 eurovaaleissa Väyrynen ajoi keskustameppien eroa ALDE-ryhmästä. Kokoomuksen nousu hallitukseen oli Väyryselle kova järkytys. 44 29.1.2016 Paavo Väyrynen kertoi maanantain julkistamistilaisuudessa, että Eihän tässä näin pitänyt käydä -kirja syntyi noin viikossa. Väyrysen mukaan keskustan puoluehallitus ja sen työvaliokunta sivuutettiin hallituspohjasta päätettäessä. Paasilinna, 194 s.. Sipilän ja Väyrysen tapaamisestakin on kulunut vaivaiset 15 päivää. Syksyllä Väyrynen antoi Sipilälle pyyhkeitä muun muassa hallituksen toiminnasta ja sote-ratkaisusta. Sipilä totesi vastauksessaan, ettei Väyrynen ole valitettavasti löytänyt mistään mitään hyvää ja on antanut sen myös kuulua
pj+siht. klo 19 Alastaron kunnantalolla. virallinen järjestäytyminen, tupaillan järjestäminen, tilien allekirjoittaminen ja vuosikokouksen valmistelu. Loimaa, keskustan kj:n vuosikokous pe 5.2. kutsuu markkinakahveille ma 1.2. Mikko Kiio toimii tilaisuudessa alustajana ja kirjallisuuden maistattajana. Kohti kuntavaaleja 2017 - Pirkanmaan keskusta-aktiivit huom! Pirkanmaan Keskusta järjestää Keskustan puoluetoimiston ja puoluejohdon kanssa yhteistyössä Kohti kuntavaaleja ?koulutuspäivän su 20.3. Klo 15 Raision Kaupungintalolle ystävyyskaupunki Sigtunan suomenkiel. kerta. Hollola, Maakansan py ry:n (ent. Salpakankaan py) syyskokous 29.1. klo 18 Hollolan Vanha Kunnantupa, Rantatie 918, 16710 Hollola kk. klo 15-18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. Kokouksen alustajana toimii Suomen Keskustan vpj ja ke. Annika Saarikko. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. 2 0 1 6 TA M M IKUU 7,90 ? (sis.alv) Alpuall a a ja ossutaan ataan LI I K A T Y TAPPAA Ö SU O M E N SODAS HEVONEN SA KU D O J A N EU L O PEHM EÄÄ PIE NILLE ! YÖT ? LU O N TO . Aiheina sääntömääräiset asiat. Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari ke 10.2. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Matkan hinta on n.300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. RUO KA ? PERH E . Laita päivämäärä jo ylös kalenteriisi! Ks.ilm. eläkeläisjärj. Aluksi on Heikki Haaviston vartti. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 17.2. Aiheina mm. klo 18. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Keskustassa tapahtuu Helsinki Ikäihmiset menossa mukana nyt ja tulevaisuudessa ?ajankohtaisseminaari ke 10.2. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. - 7.2.2016. Avoinna arkisin klo 8.30-16. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, torstaisin Raision Keilahallilla klo 15-16 Keskustan seniorikeilaajat koko kevään sama vuoro. Pöytyä, Yläne, Tourula-Keihäskoski, paikallisyhdistyksen johtokunnan järjestäytymiskokous ma 1.2. klo 18.30 Ylitalossa, Niittykulmantie 47. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. ja lisätiedot: www.pirkanmaankeskusta.fi Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoi-. K Ä S IT 1. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. Klo 18 Hintsan Kokousmakasiinissa. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa kylpylähotelliin. Tapahtuma on suunnattu kaikille Keskustan toimijoille ja kuntapäättäjille. Järjestäjänä Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura sekä Eläkeliiton Helsingin ja Uudenmaan piirit Uusimaa Tikkurilan py:n johtokunnan kokous 4.2. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Ota rohkeasti yhteyttä. Alustajana Tauno Talonen. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 8.2. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. tapaamiseen, Karaoke klo 15. Avoinna varmimmin tiistaisin klo 8.30-12 ja torstaisin klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 18; 20.4. 040 418 1150. Miekkiö, po ry:n yleinen kokous 29.1. Ilmoittautumiset 24.4. PUU TA R HA . E LÄ M ÄÄ MA A LL A Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Tule mukaan aloittamaan toimintavuotta ja otta- maan yhteisiä askeleita kohti vuoden 2017 kuntavaaleja. Mukana keskustavaikuttajia . Käsitellään yhdistyksen purkamiseen liittyvät päätökset ja toimenpiteet, 2. klo 18 ?Santerin kirjastossa? (huom! paikan muutos) Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tampereen Kj. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki - nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Sisältö: Politiikan saralla puhumme ainakin tulevaisuuden kunnan tehtävistä, maahanmuutosta, sivistyksestä ja tietenkin sote- ja aluehallintouudistuksesta. klo 9.3015.00, koulutuspaikka ilmoitetaan lähiaikoina. Järjestölliseltä puolelta pohdittavaa riittää sosiaalisen median käytöstä, esiintymisestä sekä kuntavaaleihin valmistautumisesta. Keskustelemme myös keskusta-aatteesta periaateohjelman uudistamisen merkeissä. klo 15-18.30 Eurooppasalissa, Malminkatu 16, Helsinki. TE RVEYS johtaja Juha Iso-Aho puh. Johtokunta kokoontuu klo 18.30. Kojonkulma, Mellilä ja Metsämaa, py:ien vuosikokoukset pe 5.2.klo 17.30 Alastaron kunnantalolla. Raisio, Keskustaseniorit ja kaikki muutkin eläjeläisjärjestöt ovat tervetulleita la 13.2. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnan- ASUM IN E N . Pärnusta lähdemme 19.6. aamulla kotimatkalle. tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tampere, MSL-Tampereen kaikille avoin opintokerho, mitä on altruismi?, aloittaa ti 2.2. Toivomme, että kunnallisjärjestöt ja yhdistykset tukevat ainakin osittain viikonloppuun osallistuvia ja ovat siten kehittämässä puolueen paikallista toimintaa. Ilm. Raision Keskustan helmikuun kk- palaveri on ke 17.2. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 9 alkaen Tampereen Keskustorin maanantaimarkkinoille. 18. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Keskustan perinteiset politiikka- ja toimintapäivät järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa (Kalevantie 4) 6. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. aamulla Pärnuun saavutaan n. klo 18 Hollolan Vanha Kunnantupa, Rantatie 918, 16710 Hollola kk. klo 18; 16.3. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@keskusta.fi . Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi. ja lisätiedot: www.keskusta.fi MSL-Tampereen kirjallisuuskerho ti 23.2. 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. klo 18; 18.5. Koulutus on kohdennettu kunnallisjärjestöjen johtokunnille, vaalipäälliköille, ja -tiedottajille, paikallisyhdistysten pj+siht. ja naisten, nuorten sekä opiskelijoiden os
klo 16.15 Lappian Kisälli-ravintolassa Torniossa. Keskustan Lohirannan py ry klo 13.15. Puoluesihteeri Timo Laaninen puhuu aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihteeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokashankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. ranpaistoa, kuumaa mehua ja lisäksi hankinnasta ja järjestöjen tehtävistä. ilmapalloja lapsille. Teemme aloitteita Runnin matkalle 13.-18.3. Tarkempi ohjelma ja hinnat nettisivuilla keskusta.fi/pohjois-pohjanmaa tai piiritoimistolta. mennessä. Pori, Ma 14.3. Ilmoittaukuulumiset ja keskustelemaan! tuminen kati.kiljunen@keskusta.fi Pori, Su 24.4. klo 14. Keskustan Peräposion po ry klo 14.15. su 7.2. klo 11-16 Paikka: PiiritoiToiminnanjohtaja Kati Kiljunen 50 Hei kaikki Pohjois-Karjalan alumisto, Jyväskylä. Keskustan Mourujärven po ry klo 13.30. Hiihtoa, mäenlaskua, pulkkalutus toteutetaan yhteistyössä SaPuoluesihteeri Timo Laaninen puhuu kisailua, polttopalloa ym. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). klo 13.45. Keskustapuolueen Pernun po r.y. Esillä sääntömääräiset asiat Mikkeli, keskustanaisten vuosikotavaaliohjelma. Kun- alkaen. klo 13-16. Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. Illalliskortti 45e, sis. klo 10-17 Keskusta le ohjelmaa tai sinulla on hyviä eh- tetut sekä paikallisosastojen edusmukana Motor Show ?tapahtumas- dotuksia kohteiksi niin laita viestajat. Klo 18.30 valtuustoryhmän kosa Porin Karhuhallissa, Urheilutie 1. tiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle kous. ja Vesaiset tj. klo 19 py:n Aloiteilta piiritoimistolla, Porrassalsääntömääräinen vuosikokomenk 33 Mikkeli. Vaalisuunnikunnan kokoussali) su 13.3. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla Savonlinnassa Opetusravintola Paviljongilla. kyyti ja lippu, saattaa nousta max 5e, jollei tule lähtijöitä). Paikka Sokos-Hotelli räinen vuosikokous Söörmarkun Vaakunan auditorio. Asialistalla on Pori, Su 14.2. Paikka ja poliittinen alusta- os. Ilmoittautuminen tus la 27.2. alk. kusta.fi. Pori, To 28.4. kohderyhmä: kunmiset 16.2. alkaen klo 12. klo 17.30 kunnallisnat! Mielessämme tietenkin ehdomistolla, Itäpuisto 9. klo 18 tupailta Potai 050 405 7742 pe 12.2. klo 15. Peräpohjola Yrittäjäillallinen 20.2. Kirkkotie 1, 97900 Posio: Suomen Keskusta Aittaperän po ry klo 12.15. Keskustan Anetjärven po ry klo 12.30. Kokouksessa järjestön johtokunnan kokous. (keskiviikko-sunnuntai). klo 17 keskustan opin- Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 taudu etela-savo@vesaiset.fi to- ja kulttuuriyhdistyksen säänkiertää kaikki Pohjois-Karjalan kuntömääräinen vuosikokous piiritoiMikkeli, 21.2. Valtakatu 54, to 28.1. klo 18.30. Tilaisuudessa alustajana mm. Ilmoittaudu ita-savo@vesaiset.fi Kohti kuntavaaleja 2017 -koulutus pe 26.2. Ota myös yhteys piiritoimistoon mahdollisen yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Uusi kunta - kohti kuntavaaleja 2017! Keskusta käynnistää kuntavaalien suunnittelun Pohjois-Savossa la 23.1. Antti Kurvinen. Ohjelma: Tutustuvuotta, tervetuloa syntymäpäiväkah- eella asuvat keskusta aktiitaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi ville piiritoimistoon to 18.2. Luonteva esiintyminen . Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Vesaisten järjestökoulutus JyväsPohjois-Karjala kylässä 20.2. mennessä. tarkentuu lähempänä, mutta 10.30-11.30. Koulutuksen tavoitteena on opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. klo 16.15 piiteiskyyti mahdollinen, kokoonnupaikallisyhdistyksien tehtävät vaaritoimistolla, Porrassalmenkatu 33, taan klo 12.40 S - Marketin pihalla leissa, yhdistyksen toim ihenkilöiMikkeli. Valtakirjojen tarkastus klo 9-10. klo 18 keskustan tunuorisoseurantalo, Söörmarkun tie paljon tulevan vuoden isoja linjapailta Lassilan maamiesseurantalol- 265, 29570 Söörmarkku. Ilmoittautumiset 25.1 menla, Heiängintie 1. Keskustan Keskiposion po ry klo 13. klo nallistalouden emerituspro fessori ja ym. Pääsiäisaskartelua Mimosan tiloissa , Saattotie 1, Mikkeli. Majoitustarjous 22.1. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. Ilmoitret ovat saaneet loistavan idean. Pori, To 3.3. Päätetään henkilövalinnoista sekä valitaan puoluekokousedustajat. yhtmj. Lisätiedot ja ilm. 26.1. mennesrin taidemuseossa 2. Asiantuntijana kunPorissa. Kahvitarjoilua ennen kokouksen alkua. Karjala Lappeenranta, kj ry:n johtokunnan järjestäytymiskokous piiritoimistolla, os. Ohjelma ja majootus www.keskusta.fi. E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua 20.2. alk. klo 9.30-15 KOHTI KUNvetuloa! Järjestää Keskustan Lehmon uusia ideoita, vaihdetaan ajatuksia?. TAVAALEJA -KOULUTUS AilavPäivään sisältyy myös lounastarjoilu. py ja Keskustan Kontiolahden kj. lounasruokala, Juhana Herttuan Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautukatu 17 Pori. klo 18 sa Mikkelissä kahvila Nandassa katu 17 Pori. Ohjelma www.keskusta.fi/yrittajaseminaari. Tervetuloa keskustelemaan lin Keskustan kaupungin valtuustosä Satakunnan Keskustanaisten, ajankohtaisista asioista. ryhmän ryhmäkokous. klo17. Kunnantalon valtuustosalissa. klo 10 Huittisten kauopistonkatu 17 B (2.krs), 40100 JyväsKoulutukset toteutetaan yhteispungintalo, valtuustosali, Risto Ry- kylä. Yh- Keskustajärjestöt: Yhteiskunnallirit. Paikkana on kylpylähotelli Kunnonpaikka Siilinjärvellä. Olet tervetullut mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan tulevia kuntavaaleja mukavassa porukassa. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40? (sis. Aloitteet voi lähettää myös postitse: Suomen Keskusta/aloitteet, Keskustan Keski-Suomen piiritoiTärkeää. päätoimittaja Mikael Pentikäinen, maakuntainsinööri Hanne Junnilainen, toimitusjohtajat Jukka Kujala, Jukka Lakkapää, Markus Törmä ja Pertti Yliniemi sekä Martti Ruotsalainen. Uusi kunta, sote-uudistus, maahanmuutto, kuntavaalit ym. Katso lisää keskusta.fi/politiikkajatoimintapaivat ?sivuilta ja ilmoittaudu. Nuoriso- ja kulttuuri tösihteeri ja Keskustanaiset tj. 010 315 2000, järjesrahastonhoitaja ja piirikokousedus- Pe 15.4. Kj ry kutsuu seuraavat paikallisyhdistykset/osastot ylimääräisiin kokouksiin, joissa käsitellään paikallisyhdistyksien/ -osastojen lakkauttamista la 6.2. klo 13ja sihteerit sekä KN, KeNu ja (KOL) 14. Kourin toiminnanjohtaja Pauliina Mauräiset asiat. lutus toteutetaan yhteistyössä Sakonen-Kärkkäinen p. . Ilmoittautuminen 3.2. Ilmoittautuminen 18 py:n syys- ja vuosikokous moni- kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 Piiritoimiston yhteystiedot: piitoimitalolla, käsitellään sääntömää- 405 7742 pe 8.4. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. johtokunnan jäseniin. ja la 27.2. Sunnuntaiaamuna matkamme suuntautuu Tallinnaan, jossa nousemme laivaan kotimatkaa varten. Matkalla tutustumme Baltian kulttuuriin ja historiaan asiantuntijan johdolla. Matka on tarkoitettu naisille ja miehille ja sen järjestävät P-S:n keskustanaiset, vastuullinen matkanjärjestäjä on Pohjolan Matka Oy. Elina Suotuntijana näyttelijä, käsikirjoittaranta p. mennessä ulla-riitta.juuKontiolahti, py ry:n vuosikokous nallisjärjestöjen johtokunnat, paiKontiolahden Ah - keskuksessa (uusi ti@keskusta.fi tai 050-347 3556/Ullakallisyhdistyksien puheenjohtajat Riitta. mennessä www.keskusta. fi/tornio2016. Kasvun mahdollisuuksia länsirajalla ?yrittäjyysseminaari la 20.2. rilainen@outlook.com) tai toimintokunta ja paikallisosastojen edustakoulutus Ailav-lounasruokala, Jujat. Eeva tajat s-postilla kati.kiljunen@kes-koulutus Ailav-lounasruokala, Ju- Harjula p. 040 721 0636. Tuunajärven-Laitila, Su 31.1. mennessä ilmoittautuneille, muuten ilm. klo 19.30 Rinnekahvilan saunatila, Jalasjärvi. Paikallisyhdistykset muis- Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki. misto, Piirin tj. Ota saunatarvikkeet mukaan. Vähänkyrö, Keskustanaiset kutsuvat sinut yli kuntarajojen avoomehen kyselytuntihin 31.1 klo 13. Tentattavaksi saapuu ke. Ilmoittautumiset pe 29.1. mennessä piiritoimistolle. Piirihallitus kokoontuu pe 29.1. klo 18. Vesaiset. Pohjois-Pohjanmaa. klo 11-16 Paikka: Piiritoimisto, Jyväskylä. 010 315 2001 sarjan. Ilmoittautuminen kous 24.2. klo 19 Galleria Arissa, Kaja puoluekokousedustajan valinta. kati.kiljunen@keskusta.fi tai 050 sarminkatu 3 Mikkeli. Mikäli tarvitset kyytiä, ota yhteyttä 46 29.1.2016 Vesaiset, 19.3. Tilaisuus on maksuton. Pohjois-Savo Lähde mukaan Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Tampereelle la 6.2. mennessä. Jos koukseen kutsutaan kj johtokunta, kaupungin valtuutetut ja varavaltuuhaluat järjestää kunnassasi meilPori, La 5.-su 6.3. klo 14.30. Keskustapuolueen Tolvan py ry klo 14.45. Varaukset suoraan hotelliin, varaustunnus ?Politiikkapäivät?, yhteystiedot: Puh: +358 3 242 4111. Keskustanaisten sääntömääräinen vuosikokous Ravintola Rosso, kabinetti Roosa, Antikatu 11. Ryhmät klo 10-12 ja 12-14 tai tule koko ajaksi! Vapaa pääsy. Itä-Savo Vesaisten järjestökoulutus Jyväskylässä 20.2. krs, EteläranMikkeli, 31.1. buffetillallisen ja ohjelman. jaana.kytta@vesaiset.fi. Yhteeskyyti puolueen politiikka- ja toimintapäiville 6.-7.2. klo 18 Keskustan Kymenlaakso Söörmarkku, To 18.2. Reitti: Vaasa-Laihia-Jalasjärvi-Tampere. Lähtö Seinäjoelta n. Kohti kuntavaaleja 2017 -kouluna Pakkanen. Puhujina mm. Lisätiedot ja ilm. klo 13-16 Lappian musiikkitalossa, Torniossa. Tervetuloa keskus- sa käsitellään sääntömääräiset asiat. nessä ryhmän pj Heikki Nykäselle. telemaan ajankohtaisista asioista. Mikkeli, 16.2. Lähtö Seinäjoelta n.klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. Päihteettömän, kaikille avoimen reissun hinta on 40. Tilaasuus piretähän Vähän- kyrön Pop-pankin kokoustilas. Savilahdenkatu 12 la 30.1. Ilmainen, kimppakyydit. Runsas ja monipuolinen ohjelma ajankohtaisista aiheista. Keskustassa tapahtuu tat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. 405 7742 pe 11.3. Tampereelle lähtee lauantai aamuna Vaasasta. lautakuntien kokoushuone 2 krs. antuntijana Yleisradion toimittaja, juontaja ja toimituspäällikkö LeeKontiolahti, Ystävänpäivänä su 14.2. klo 10-14 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2, Oulu. Esillä sääntömääräiset asiat ja osastojen puheenjohtajat ja sihtee- puoluekokousedustajan valinta. Ilmainen, kimppakyyti Mikkelistä. Paikka: Mikkelin kaupungintalo, nanjohtajalle (Niina Koskenmäki hana Herttuan katu 17 Pori. Puhelimitse 050-347 3556/Ulla-Riitta tai 044-342 0724/Ella. Ohjaajakoulutus la 6.2. Nuoren Keskustan Liiton Posion osasto r.y. klo 170-21 Mikkesä. Tilaisuus on maksuton. kunnan kokoussali) su 13.3. SISÄLTÖ: Kunnallisjärjestön ja nen lukupiiri ke 17.2. klo ja Annu Valonen. Ilmoittautuminen: www.keskusta.fi/tornio2016.. 044 369 9603 tai kaija. vaananen@keskusta.fi Tervetuloa matkalle, ilmoittaudu pian, viimeistään 1.3.2016! Etelä-Pohjanmaa Jalasjärvi, keskustanuorten vuosikokous 30.1. ensisijaisesti sähköteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin postilla osoitteeseen aloitteet@kesKeski-Suomi tavoitamme sinut myös sähköisesti. klo 13, käydään välillä syömässä ja paluu heti pelin jälkeen. klo 8.30 aamukahklo 11-13 Koko perheen ulkoilutakati.kiljunen@keskusta.fi t ai 050 veilla Mikkelissä Suomen Nuorisopahtuma Lehmon Ukonharjun ken405 7742 pe 4.3. Tarjoilun järjestämiseksi ilmoittautumiset 22.2. mennessä ulla-riitta.juuti@keskusta.fi tai ella.sikio@keskusta.fi . klo 17. Kokoukses- uksia. KouOpisto Paukkulan seminaarisalissa. tällä. Kaikille nuorille avoin järjestökoulutus klo 18-19 samassa tilassa. E-P:n Vesaiset lähtee Jyväskylään katsomaan JYP-Kärpät ottelua la 20.2. alk. Kokouksessa käEtelä-Savo sitellään sääntömääräiset asiat. Pe 19.2. Vapaa pääsy, Ter- Jaetaan hyviä käytäntöjä, keksitään La 19.3. Paikalle kutsutaan kaupungin valtuutetut ja varavaltuutetut, kj joh(Susanna Meriläinen susanna.mePe 11.3. Matka alkaa Iisalmesta linja-autolla Helsinkiin, josta laivalla Tallinnaan. Ensimmäinen yö vietetään Pärnussa, josta jatkamme matkaa halki Latvian, Liettuaan Vilnaan. Tutustumme Vilnaan kaupunkiin paikallisen oppaan johdolla. Vilnaan majoitumme hotelliin kahdeksi yöksi. Vilnasta matkamme jatkuu Viron puolelle Tarttoon, jossa yövymme ja tutustumme kaupunkiin opastetulla kierroksella. Muistathan toimittaa tin tekstikentässä) puoluetoimistoon piiritoimistoon sähköpostiosoitviimeistään 10.3. Paikalle kutKeskustanuorten ja Porin keskustan sutaan Mikkelin kunnallisjärjestön opinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. klo 17.30 Lapuan nuorisotalon kahvio. klo 18-21 Kunnan talouden tilan mittarit - kunnan ja kunPerhe- ja peruspalveluministalaisen näkökulma ?koulutus Ai- Keskustanaisten Satakunnan pii- teri Juha Rehula on tavattavislav-lounasruokala, Juhana Herttuan ri ry, vuosikokous ke 20.4. Pauliina Maukonentattehan toimittaa pj., vpj., sihteeri, Kärkkäinen p. Elina Suoranta p. jaana.kytta@vesaiset.fi. Pohjois-Pohjanmaa Piirin perinteiset järjestöpäivät Rokualla 20.-21.2. Tervetuloa aamukahPentti Meklin, Tampereen yliopiston tieto nyt jo kalentereihin. ville, kuulemaan uusimmat SOTEjohtamiskorkeakoulusta. vit! Pohjois-Karjalan keskustanuo2016, ideoidaan ja syödään. Sitovat ilimoottautumiset merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400-338418 tekstarilla tai soittamalla klo 19 jälkehen. Kokashankinta sekä monipuoliseen käsitellään sääntömääräiset asiat. maakuntaamme tutustuminen. 010 315 2001 Keskustakusta.fi tai soita Katille. hana Herttuan katu 17 Pori. Ota yhteyttä Leena Mäki- puoluekokoukselle (10.-12.6 Seinälo, Söörmarkuntie 265, 29570 Söör- seen 040 7628889. joki) Tervetuloa, vapaa pääsy! markku. Katja Koivukoski 0405338160 tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi Lappi Posio. 010 315 2000, takunnan Keskustanaisten, Kestoimistosihteeri ja Keskustanaisten kustanuorten ja Porin keskustan Piiri käynnistää 12 koulutuksen tmj. Pia Högberg p. (sis. Tarjolla hernekeittoa, makkaopinto- ja kulttuurijärjestön kanssa. kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Voit ilmoittautua päivään jaana. kvist@keskusta.fi/0440-817373. Kevätmatka Baltian maihin 20.24.4. Keskustan Hyväniemen po ry klo 12.45. Asiannuoret tj. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset Kaija Väänänen puh. klo 19 kj:n sääntömääjohtokunta. sekä Keskustanuorten ja Vesaisten luoda keinot, joilla lisätään mm. vielä us Söörmarkun nuorisoseurantapaikkoja. Ohjelma: Tutustutaan, käydään faktoja läpi, Juhlavuosi 2016, ideoidaan ja syödään. 040-721 0636. dessä va ikuttamista, kirjoittamisPiiri ry, sääntömääräinen vuosiko- Piiritoimiston käynti/postiosoite: Ylita, sosiaalisen median keinoja jne. kous la 9.4. Kokoukseen kutsutaan johtokunnan lisäksi kaupunginvaltuutetut ja py:sten pj:t. Muistutus: Aloitteet on toimitettava (Word-liitetiedostona tai sähköposTärkeää. Lisätiedot ja ilm. Paikalla takunnan Keskustanaisten, Kesluottamushenkilöitä, tule keskustele- aiheesta UUSI KUNTA, poliittinen sihkustanuorten ja Porin keskustan teeri Ilkka Miettinen kertoo ehdokasmaan. klo 14 telma ja ehdokashankinta ja 2. Keskustelussa Tapio Tammiden tehtävät, ehdokashankinta, sen Kansankodin pimeämpi puoli. Kontiolahti, kj ry:n vuosikokous vaalisuunnitelma ja kuntavaaliohKontiolahden Ah ?keskuksessa (uusi Kirja voitti Tieto-Finlandian 2015. jelma + ryhmätyöt: 1. Asipohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Avoinna sopimuksen mukaan. työssä sisarjärjestöjen kanssa. tin katu 36, Huittinen. Tilaasuuren jälkihin Vähänkyrön Keskustanaiset pitävät syyskokouksensa klo 15 alkaen. Lapua, keskustanuorten syys- ja vuosikokous 2.2. Keskustapuolueen Posion Mäntyjärven py r.y. mennessä. Koulutus toteutetaan yhteistyös- ta Pori
Sillanrakentaja Sähköistä markkinointia nollabudjetilla. Oulu 5.2. rakentaa sillan työnantajan ja TE-toimiston välille. Sillanrakentaja Rahoitusaamu (ELY, Tekes). Kyllä voi. Jopa 2 päivässä! ? Pienempi kosteusriski pakkasella ? Kattopellit omalta tehtaalta ? Tehokas ja laadukas asennuskonsepti ? Kysy myös rahoituksesta Tule katsomaan alueesi työnäytöksiä, SOITA 03 3398 6722 Paikalliset pojat! Ilmoittaudu tapahtumiin osoitteessa: www.oakk.fi/sillanrakentaja Siltoja kanssanne rakentavat: Helsinki ? Tampere ? Turku ? Oulu ? Pori ? Jyväskylä ? Seinäjoki www.oakk.fi/sillanrakentaja Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan Luomutuote Tuote johon sinun ei tarvitse uskoa - se toimii sittenkin www.laaturemontti.fi JÖGEVA 4 vin ä t s e k n Suome ila valkoap www.ravintorengas.fi www.naturcom.fi. Sillanrakentaja-tapahtumista saat vinkkejä siihen, miten TE-toimisto voi auttaa sinua maksuttomilla palveluillaan. Huvia ja hyötyä maksuttomissa tapahtumissa: ? ? ? ? Kuusamo 29.1. maksutta? ita s ja vo tarjou Pyydä NENNTTI! I A M IL REMOontti.fi KAaTtsToOlaaturem K eihän talvella voi rempata kattoa? Mutta Sillanrakentaja kartoittaa yritysten palvelutarpeita . Sillanrakentaja Stand Up Show Oulu 18.2. Sillanrakentaja Leffailta: Jättiläinen Oulu 4.2. Yrittäjä, haluatko kehittää yritystäsi
Jäsenyhdistyksiä ovat Keskustan paikallisyhdistykset ja muut perusjärjestöt, kunnallisjärjestöt ja piirijärjestöt sekä keskustanaisten, -nuorten ja -opiskelijoiden yhdistykset keskusjärjestöistä aina paikallistasolle saakka. Seinäjoen puoluekokoukseen aloitteet on toimitettava osoitteeseen aloitteet@ keskusta.fi viimeistään 10.3.2016. PUOLUEKOKOUS SEINÄJOELLA 10. Aloitteen ytimen muodostaa siihen sisältyvä esitys jonkun poliittisen, muuten yhteiskunnallisesti tärkeän tai Keskustan omaan toimintaan liittyvän asian päättämiseksi tai edistämiseksi. Mikäli sähköpostia ei ole käytettävissä, voi aloitteet lähettää myös postitse: Suomen Keskusta rp/aloitteet, Apollonkatu 11a, 00100 HELSINKI. Myöhästyneitä aloitteita ei oteta puoluekokouksen käsiteltäväksi vaan 10.3.2016 jälkeen tulleisiin aloitteisiin vastaa puoluehallitus. Millainen on hyvä aloite? Aloitteen tulee sisältää sitä kuvaava otsikko. Puolueen 110-vuotista taivalta juhlistetaan monin eri tavoin muistellen vähän menneitä, mutta katse pitäen tiukasti tulevaisuudessa. Puoluekokoustapahtuma on täynnä kohtaamisia. Juuri siksi aloitteiden lähettämistä toivotaan helposti käsiteltävässä muodossa ensisijaisesti sähköpostitse; joko erillisessä liitteessä (word) tai sähköpostiviestin tekstikentässä. Lisätietoja: Ilkka Miettinen ilkka.miettinen@keskusta.fi p. Merkitse puoluekokous 10.-12.6.2016 Seinäjoki areenalla kalenteriisi ja helmikuun puolesta välistä lähtien voit tehdä majoitusvarauksesi omaan piiritoimistoon. Puoluekokousaloitteet viimeistään 10.3.2016 Keskustan sääntöjen mukaan puoluekokouksessa käsitellään aloitteet, jotka puolueen jäsenyhdistykset ovat viimeistään kolme kuukautta ennen puoluekokousta puoluehallitukselle kirjallisesti esittäneet. 12.6. Tule mukaan vaikuttamaan, viihtymään ja verkostoitumaan Keskustan puoluekokous on suomalaista kansanvaltaa aidoimmillaan, kun tuhannet ihmiset kokoontuvat eri puolilta Suomea yhteen päättämään puolueen politiikasta ja johtajista ensi kesänä Seinäjoelle. Seinäjoen puoluekokous on juhlan paikka meille keskustalaisille. Sinne on kerta toisensa jälkeen päästävä tapaamaan tuttuja ja aistimaan kansanvallan syke. Lisäksi aloitteet sisältävät usein perusteluja ja muuta taustoitusta tälle esitykselle. Saapuneet aloitteet luokitellaan aluksi aihepiireittään ja lähetetään puolueen työryhmien ja muiden valmisteluelinten käsiteltäviksi. samaan aloitteeseen, vaan tällaisissa tapauksissa on syytä tehdä kaksi erillistä aloitetta. Aloitteiden tekninen käsittely ja luokittelu on aikaa vievää työtä. Esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittista esitystä ja kulttuuriasioita ei kannata ?ahtaa. Siksi on tärkeää, että aloite sisältää vain yhden politiikan lohkon tai aihepiirin asioita. . 050 56 66 189.
Puoluekokousedustajien valtakirjat netissä: Viihteellinen lauantaiilta Areenalla www.keskusta.fi/ jarjestoaineisto Kun henkilövalinnat on puoluekokouksessa lauantaina tehty, on aika heittäytyä viihteelle. Viihteellinen lauantai-ilta sisältää Virve Rostin, Freemanin ja Menneisyyden vankien hittiputken ja tanssikansaa ilahduttaa Swingers, joka tarjoilee oman tuotannon lisäksi lähinnä 60- ja 70- lu- vuilta kalastettuja melodisen iskelmämusiikin helmiä. Orkesterin ohjelmisto nojaakin pitkälti omaan, tunnistettavaan kitaravoittoiseen soundiin. Majoitukset, kokousruokailu- ja iltatilaisuusliput tulevat myyntiin piiritoimistoihin helmikuun puolivälissä.
388 0045. Vapaamuotoiset hakemukset CV:n ja palkkatoiveen kera pyydetään lähettämään 19.2.2016 mennessä osoitteella: Keskustan ja maaseudun arkiston säätiö, Apollonkatu 11a, 00100 Helsinki tai tuomo.sohlman@keskusta.fi. Keskustan ja maaseudun arkisto Toilettilaukku, vihreä 10? Toilettilaukku, pinkki 10? Maanmainiot keskustatuotteet ovat nyt alennusmyynnissä. Voit tilata tuotteita sähköpostitse ja lähetämme tilauksesi haluamaasi osoitteeseen paivi.kyto@keskusta.fi. Toimitusmaksu 10?/lähetys. Tilausosoite: paivi.kyto@keskusta.fi. malliesityslistat löytyvät puolueen nettisivuilta www. keskusta.fi/jarjestoaineisto. Malliesityslistat on tehty yhdistysten avuksi kokousten valmisteluun ja päätöksentekoon. Ne sisältävät sekä sääntöjen mukaiset asiat että vinkkejä ajankohtaisten asioiden käsittelyyn. Kuntavaalisuunnitelma Tämän vuoden ajankohtaisia asioita ovat kuntavaaleihin valmistautuminen sekä lähestyvä puoluekokous. Kunnallisjärjestöjen ja pitäjäkohtaisissa paikallisyhdistysten kokouksissa päätetään puolueen kuntavaalisuunnitelma. Keskustan ja maaseudun arkisto on yksityinen keskustalaisen liikkeen keskusarkisto, jossa on historiallista aineistoa 1 600 hyllymetriä vuodesta 1906 lähtien. Arkisto sijaitsee Helsingin Töölössä keskustajärjestöjen toimitalossa. Ne ovat jäsenten ja yhdistysten suora tapa nostaa puolueen keskusteluun ja linjattavaksi tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Vaatimuksena on korkeakoulututkinto soveltuvalta alalta. Aloitteet tulee toimittaa puoluetoimistoon viimeistään 10.3.2016. Myöhässä tulleet aloitteet eivät päädy puoluekokouksen käsiteltäviksi. Kaikkien yhdistysten vuosikokouksissa valitaan edustajat ja varaedustajat puoluekokouksiin Haemme 4.4.2016 alkaen tai sopimuksen mukaan Tutkijaa Tutkijan tehtävä on määräaikainen 28.2.2017 asti, jonka jälkeen työsuhde voidaan mahdollisesti vakinaistaa. Esityslistat ja puoluekokousedustajien valtakirjat ladattavissa netissä: WWW.KESKUSTA.FI/JARJESTOAINEISTO Vuosikokouksissa valmistaudutaan kuntavaaleihin ja puoluekokoukseen Esityslistat netissä Elämme vuosikokousten aikaa. Paikallisyhdistysten, kunnallisjärjestöjen ja "pitäjäpaikallisyhdistysten. Tutkija toimii tarvittaessa arkistonjohtajan sijaisena, vastaa asiakirjojen tutkimuskuntoon saattamisesta, www-sivujen kehittämisestä ja ylläpidosta sekä osallistuu tutkijapalveluun ja muihin arkistoimen tehtäviin. Lisätietoja antaa arkistonjohtaja Tuomo Sohlman p. tutkijapalvelu sekä arkistotoimen neuvonta. Suunnitelmassa sovitaan ehdokasasettelun aikataulusta ja vastuista, tilaisuuksien järjestämisestä, vaaliohjelman tekemisestä, varainhankinnasta ja muista käytännön toimista. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017. Kuntavaalivalmisteluihin liittyen kannattaa miettiä, miten kuntalaiset otetaan hyvissä ajoin mukaan miettimään oman kunnan tulevaisuuden rakentamista sote- ja aluehallinnon uudistusten muuttaessa merkittävästi kunnan tehtäviä ja toimintoja. Ollaan aktiivisia edelläkävijöitä ja kansalaisyhteiskunnan rakentajia! Puoluekokousedustajien määriin muutoksia seuraavalle 2-vuotiskaudelle. Huomioikaa puolueen uusien sääntöjen mukaiset edustautumiset: kunnallisjärjestöt valitsevat 3 varsinaista ja 3 varaedustajaa ja paikallisyhdistykset yhden edustajan ja varaedustajan jäsenmäärän jokaista alkavaa 50-lukua kohden. Aloitteet ajoissa Nyt on myös aika tehdä puoluekokousaloitteita. Arkistonhoitokokemus ja -tutkinto sekä ATK-taidot katsotaan eduksi. 050 . Arkistoinnin lisäksi toimintaamme kuuluu mm
Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.keskusta.fi/ politiikkajatoimintapaivat Koko ohjelmakattauksen ruokailuineen ja kahveineen saa 60 . 15.00 Huomisen kunta . 13.45 Lounas klo 13.45 . Yhteiseen illanviettoon myydään 15 euron hintaisia lippuja yliopistolla. . Monet piirit järjestävät yhteiskyytejä Tampereelle. 12.30 Päätös: voimia ja intoa toimintaan! klo 12.30 Loppulounas Sateenvarjo 10? Olkalaukku 18? Reppu 18? Pannunalunen, 20? Kuoritakki, vihreä, 15? Kuoritakki 15?. Nyt kannattaa lähteä jokaisesta kunnasta porukalla liikkeelle hakemaan eväitä paikallisen toiminnan virkistämiseen. uudistamistarpeita. 15.45 Iltapäiväkahvi klo 15.45 . hintaan (opiskelijat 40 ?), pelkkä lauantain osuus 45 ? (25 ?) ja pelkkä sunnuntai 35 ? (15 ?). asiat omissa käsissä klo 15. 30 . 7. helmikuuta. 10.15 Valinnanvapaus soteuudistuksessa Kotouttaminen palvelee kaikkia Johtaminen järjestöissä klo 10.30 . 17.00 Uudistamalla suomalainen koulutus kuntoon klo 20 alkaen Yhteinen illanvietto (ravintola Bricks, Hämeenkatu 18) Tulevaisuuden liikenneratkaisut Kuntavaalit kunnallisjärjestössä: vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta Käytännön vinkkejä viestintään Mikä erottaa Keskustan muista puolueista? Sosiaalinen media puoluetyössä Miten rakennan ja pidän hyvän puheen? Kiertotalous: jätteestä ja romusta uutta bisnestä Politiikan käytöstavat: vihapuhe ja ?teot hallintaan Käytännön vinkkejä viestintään Kuntavaalit kunnallisjärjestössä: vaalisuunnitelma ja ehdokashankinta Sunnuntai 7.2. klo 9.00 . 11 Virittäydytään viikonloppuun yhdessä klo 11.15 . 10 Ilmoittautuminen ja aamukahvi Klo 10 . Ellet pääse paikalle, voit seurata joitakin seminaareja voi suorana myös netin kautta osoitteessa www. virtuaalitupailta.fi . LUKUJÄRJESTYS Lauantai 6.2. klo 8.30 . Majoituksen jokainen voi valita Tampereen monista vaihtoehdoista. Ilmoittaudu saman tien netin kautta tai soittamalla puoluetoimistoon 010 289 7000 tai piiritoimistoon. 11.45 Ministeritentti Kaikki tekeminen on viestintää Miten rakennan ja pidän hyvän puheen? klo 12 . 50 . Tampereelta eväitä toimintaan Puolueen politiikka- ja toimintapäivät järjestetään Tampereen yliopiston tiloissa (Kalevantie 4) 6. miten globaali ja lähialueiden kehitys vaikuttaa puolueiden ohjelmatyöhön ja politiikkaan? klo 12. Tampereella puhutaan myös aatteesta erityisesti periaateohjelman uudistamisen näkökulmasta. Luvassa on evästystä toimintaan: ehdokashankintaan, viestintään, sosiaalisen median hyödyntämiseen sekä hyvän puheen pitämiseen. Tartumme myös ajankohtaisiin Tarjolla on laaja kattaus ajankohtaisen politiikan teemoja: teemoihin: maahanmuuttoon ja kotouttamiseen sekä sote-uudistusta, tulevaisuuden vihapuheiden ja ?tekojen kunnan hahmottelemista, torjumiseen. liikenteen ja kierrätyksen kehittämistä sekä koulutuksen Politiikka- ja toimintapäivien Alustajina ovat Keskustan ministerit, puoluejohdon jäsenet sekä monia kansanedustajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen, poliisin ja yritysten edustajia, muiden puolueiden kansanedustajia ja ministeri. 12.30 Maailma ja me
Minkä, kenen Odinin sotureita ovat katupartioiden takana olevan Soldiers of Odin -yhdistyksen jäsenet? 3 5 1 6 5 7 4 9 2 1 6 8 5 8 9 3 5 9 2 8 4 3 6 6 1 2 7 4 3 1 2 5 3 7 9 4 8 9 6 5 8 4 3 8 1 9 9 5 6 7 4 2 6 7 6 9 8 2 4 3 5 1 1 7 2 5 1 1 3 6 5 7 9 4 2 8 2 9 3 6 7 1 4 2 8 1 7 5 1 8 4 7 9 5 3 1 2 6 4 4 1 2 5 6 6 8 7 1 7 2 3 9 1 5 7 9 4 6 2 8 3 9 3 2 7 8 1 6 4 5 4 8 6 5 3 2 7 1 9 5 2 1 8 7 9 3 6 4 6 9 8 3 2 4 5 7 1 7 4 3 1 6 5 8 9 2 2 6 5 4 1 8 9 3 7 8 7 4 2 9 3 1 5 6 3 1 9 6 5 7 4 2 8 5 7 4 2 6 5 4 8 3 8 9 3 7. Kumpi Raamatun Vanhasta Testamen- 3. Johnson, Richard Nixon, Gerald Ford, Jimmy Carter, Ronald Reagan, George H. Missä on laulaja Johanna Kurkelan ja Nightwish-yhtyeen keulahahmo Tuomas Holopaisen kuussa koti? 9 3 2 7 8 1 6 4 5 4 8 6 5 3 2 7 1 9 5 2 1 8 7 9 3 6 4 6 9 8 3 2 4 5 7 1 7 4 3 1 6 5 8 9 2 2 6 5 4 1 8 9 3 7 9 4 1 2 7 8 7 4 2 9 3 1 5 6 8 2 6 6 3 1 9 6 5 7 4 2 8 1 9 5 6 1 4 7 2 3 9 5 8 29.1.2016 1 5 7 9 4 6 2 8 3 7 5 9 3 8 6 1 2 4 7 7 8 2 5 4 9 6 3 1 3 4 9 1 8 7 5 2 6 1 2 6 9 5 4 7 8 3 8 7 5 6 3 2 4 1 9 2 5 1 3 7 6 8 9 4 7 9 5 4 3 7 2 9 8 1 6 5 9 6 8 4 1 5 3 7 2 52 10. Mikä eläin? Vastaukset: 1) vähittäiskauppaketjut, suurin on Lidl, 2) 70 vuotta, 3) Ford ETYK 1975, Reagan 1988 matkalla Neuvostoliittoon, Bush senior 1990 tapasi Gorbatshovin, Clinton 1997 tapasi Jeltsinin, 4) Odin (saks. Ketkä neljä: Lyndon B. Suomen mantereen levein kohta länsi?itä-suunnassa on Närpiöstä Ilomantsin Virmajärvelle. W. George Bush nuorempi ja Bill Clinton juhlivat heinä- ja elokuussa. Paljonko he täyttävät? 6. Bush, Bill Clinton, George W. 010 239 0200, TAMPERE Puh. Millä vuosisadalla eli ruotsalainen kasvi- refour, englantilainen Aldi, saksalainen Metro ovat toiseksi?viidenneksi suurimmat Euroopassa. Mikä on juutalaisten pyhäpäivä: perjan- tai, lauantai vai sunnuntai? neista seitsemästä Yhdysvaltain presidentistä neljä on virassa ollessaan vieraillut Suomessa. Käytetyt varaosat - takuulla! Uudenveroiset varaosat saat meiltä nopeasti ja varmasti. Netin kautta tilaukset ympäri vuorokauden! Henkilöautot Henkilö-, paketti- ja maastoautot Puh. (02) 721 7700, SALO www.fusti.? www.auto-lehtinen.? HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. Darren Mccollester/AFP Photo/Lehtikuva 6 7 Tietotesti 8 7 2 8 4 2 1 7 3 7 1 3 2 5 8 9 5 7 2 1 6 9 2 9 3 3 2 1 8 9 Kuinka monta vuotta Bill Clinton täyttää elokuussa? 1. Viidellä Yhdysvaltain presidentillä on tänä vuonna syntymäpäivä. George H. W. Bush ja Jimmy Carter täyttävät 92 vuotta, Barack Obama 55. Helsingissä 1983 pidettyjen yleisurheilun ensimmäisten MM-kisojen eläinmaskotin nimi oli Lasse. Kuinka monta suoraa kilometriä? 2. 50 viimeisimmän vuoden aikana toimi- 8. Wotan) on germaanisen taruston pääjumalia, viisauden ja taistelun jumala, myös pohjoismaisen taruston suurimpia jumalia, 5) 542 km, 6) Vanha Testamentti, 7) lauantai, 8) 1800?1861, 9) Kitee, 10) jänis, Lasse-jänis. 4. Missä, millä alalla? tista ja Uudesta Testamentista on sekä juutalaisten että kristittyjen pyhä kirja? 7. Bush, Barack Obama? tieteilijä ja pappi, herätysliikkeelle nimen antanut Lars Levi Laestadius? 9. Englantilainen Tesco, ranskalainen Car- 5
?ndoor@?ndoor.? p. 020 8384 530 . 0400 384939 Kerholaiset, ilmoittakaa kilometrit! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi tulee puoliväliinsä tammikuun lopussa. Kilometrit voi ilmoittaa kerhon Facebook-ryhmässä, sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi) tai postitse (PL 52, 90101 Oulu). jari laukkanen 29.1. CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä www.?ndoor.. mennessä. . Kotimaiset taitto-ovet Iistä. Palo-ovet . Liukuovet Karmiovet . Kerholaisten on raportoitava puolivälin kilometrit 10.2. 2016 53
Miksi emme toimisi samoin? Kirjoittaja on elinkeinoministeri.. Viron kaltainen yritysverotus kannustaa yritystä investoimaan sen sijaan, että voitot maksetaan osinkoina. Mitä voisimme oppia Viron mallista? Nyt on aika toteuttaa Viron kannustamana uudistus, jossa yrityksen verotettavasta tulosta voidaan tehdä varaus investointien kasvattamiseksi. Asiallisilla syillä viittaan taloutemme heikkoon tilaan ja suurtyöttömyyteen. Maailmantalouden kilpailupaineissa ja yhteisvaluutan oloissa ei hallituksella yksin ole kykyä ja välineitä kääntää Suomen kurssia. Etenkin Viron yritysverotus houkuttelee suomalaisia yrityksiä ja yrittäjiä, kun kieli- ja kulttuurierotkin ovat vähäisiä. Samalla Suomen yritysten pääomakanta on rapautumassa. Kun varaus rajataan nimenomaan investointeihin, se ei aiheuta yletöntä aukkoa valtiontalouteen . On- 54 29.1.2016 ko heillä malttia käyttää osa suunnitelluista osingoista investointien toteuttamiseen Suomessa. Jos työmarkkinajärjestöt pystyvät saavuttamaan kilpailukyvyn korjaustavoitteen muilla keinoilla kuin lakipaketin avulla, tämä käy. Mikäli kilpailukykymme nousee riittävästi verrokkimaihin kuten Saksaan ja Ruotsiin nähden, tarjoaa tämä yrityksille ja omistajille erittäin houkuttelevat investointiolosuhteet Suomessa . Tämä edellyttää oikea-aikaisia ja riittäviä investointeja. pitkästä aikaa. Tämä on tärkeää, koska Suomen talouden kestävää kasvua voidaan vauhdittaa lopulta vain investointien kautta. vieraskolumni OLLI REHN Sopu kasaan ja investoinnit liikkeelle Palkansaajien ja työnantajien neuvottelut työmark- kinaratkaisusta ovat nyt lähteneet kohmeisten tammipakkasten jälkeen liikkeelle. Tuottavuuden kasvu taas syntyy yleensä uusien teknologioiden käytön sekä uudistuvan laitekannan kautta. Toisaalta pörssiyhtiöiden ennakoidaan maksavan osinkoina omistajilleen tänä keväänä 11 miljardia euroa. Se nostaa väistämättä esiin pari kysymystä: Miten käy osinkojen jakajilta investointien vauhdittaminen. olkoon se vaikka ?köyhän miehen Viron veromalli?. Yrityksiä voidaan kannustaa investoimaan verottamalla sisään jätettyä voittoa kevyemmin kuin ulos maksettua osinkoa. Tämä on toiminut niin 1970- ja 1980-luvun Suomessa kuin nyt Virossakin. Kansallisesti on parempi vaihtoehto, jos työelämän osapuolet ja hallitus pelaavat samaan maaliin. Hallitus ei ole tehnyt pakkolaeiksi leimattua kilpai- lukykypakettia ihmisten kiusaksi, vaan jotta nykyisiä työpaikkoja kyetään pelastamaan ja uusia saadaan syntymään. Suomen edun nimissä on kaikki asialliset syyt odottaa neuvottelujen johtavan tuloksiin. Etenkin nyt, kun näköpiirissä voi olla suomalaisen tuotannon kilpailukykyä olennaisesti korjaava työmarkkinaratkaisu ja paikallisen sopimisen edistäminen. Tiedän hyvin, että yrityksillä on isoja odotuksia hallituksen suuntaan toimintaympäristön parantamiseksi. Tarvitaan myös työntekijöiden ja ay-liikkeen sekä työnantajien ja yrittäjien valmiutta huolehtia suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvystä
2016 55. Sitä on luullut, että ahven on Jumalan viljaa, mutta mitä vielä, kalan omistavatkin ne joilla on ?oikeus yhteisiin?. Paikallinen ELY-keskus, johon kaikki Brysselin hulluus kumuloituu, voisi järjestää kalanlaskun joka järvessä keväisin ja syksyisin. Sanonko ma mikä niillä on alamittainen. Ihmiset ja yhteisöt omistavat kalavesiä. Jos inventaariossa kaloja on vähemmän kuin on ilmoitettuja saaliita, käynnistetään poliisitutkinta. Nyt sitten toiset hurjat kaavailevat, että kananlannasta tulee hyödyke. Puhutaan jopa, että se on Suomen seuraava Nokia. Ei kai se liity siihen, että monen kuulee sanovan Nokian olevan ihan paska puhelin? Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja: Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Markkinointisihteeri Jenni Tikkanen 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 29.1. Kamelinlantakamina vastaa suomalaisten legendaarista Porin Mattia. Mutta haa! Eipäs vaan poltetakaan sitä hevosenlantaa. Byrokraatti on määritellyt ja luokitellut sen jätteeksi. Entäpä porkkanat. Perunahan kasvaa maassa, mullassa, ei voi olla ihmisravinnoksi kelpaavaa. Maan alta nekin. Toki ranskalaisia perunoita saa syödä, koska ne kasvavat puissa Ahvenanmaalla. Nenonen Hevonkakkabyrokratia Jotkut ovat keksineet, että hevosenlantaa voisi käyttää lämmitykseen. Ei haittaa vaikka söisi maidon kanssa, kunhan ei ole lehmänmaitoa, vaan sitä mitä saa tölkeistä. Marjoja kerätään metsistä ja myydään pahaa aavistamattomille ihmisille toreilla. Yhdeltäkään myyjältä ei löydy vedenpitävää sertifikaattia sille, etteikö juuri näiden marjojen päälle olisi päivää aiemmin kettu pissannut. Floristeille se on kultaa. Milloin puututaan perunoiden syömisen laittomuuteen? Mistä tätä valvontaa riittää. Ettei vain ole jänisruttoinen jänis silkkaa ilkeyttään nuollut marjoja. Metsämarjojen myynti on kiellettävä. Kalastusta jo valvotaankin kaikin mahdollisin tavoin. Ovat alueelliset kalastuksenvalvojat, nuo poliisikouluun koskaan pääsemättömät komentoorat, joiden nautinto tulee verkkomerkkien vahtaamisesta. Jätettä ei saa polttaa! Byrokraatti voisi koettaa onneaan ja mennä sanomaan rakuunoiden hevosten perässä pikku ämpärin ja rikkakihvelin kanssa kulkeville pelargonioiden kasvattajille, että hevonkakka on jätettä. Milloin puututaan perunoiden syömisen laittomuuteen. Lannan loppukäyttö polttoaineena on yleistä maailmalla
Suomalaisten ammattikalastajien ja Hätälän yhteistyön tuloksena syntyy laadukkaita kotimaisia kalatuotteita, jotka maistuvat hyvältä . ja tuoreimmat kuulumiset Facebook-sivultamme . UHVHSWLW vesistä: Perämeren rannikolta, Oulujärveltä, muualta Kainuusta ja Koillismaan erämaajärvistä. Pohjoisen rehtiä kalaa Kaikki Hätälän tuotteet valmistetaan Suomessa, vastuullisesti kasvatetusta ja pyydetystä kalasta. Parhaan Pohjois-Norjan lohen lisäksi käytämme +¦W¦O¦Q WXRUHHW /RKL?OHHW löytyvät hyvinvarustelluista tuotteissamme lähialueen kalastajien pyytämää kaupoista nyt uusissa pakkauksissa! Apunasi ruuanlaitossa ovat kotimaista kalaa, joka on peräisin pohjoisen puhtaista Hätälän monipuoliset kalareseptit osoitteessa: KDWDOD . ja joita voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Lue lisää osoitteessa KDWDOD . tykkää ja osallistu keskusteluun! ?On tiedettävä, missä kala liikkuuu, jos meinaa saada enemmän kuin lippalakillisen.? Lauri Halonen, Perämeren kalastaja