Suomenmaa 29.04.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 17 / 29.4.2016 / 4,80 ? Putinin haastajat OPPOSITIOPOLIITIKKO Nikolai Rybakov haluaa saada venäläisnuoret kiinnostumaan maansa tulevaisuudesta Puoluevaltuusto Uutisanalyysi Reportaasi Ministerit selvisivät puolueväen tenteistä yhtiöittämiNEN EI TARKOITA YKSITYISTÄMISTÄ Vaatetusteollisuus jättää Suomen
14. sisältö 29.4. 2016 Kärkiehdokkaat arvioitavina Puoluevaltuutetut punnitsivat keskustan johtopaikoille pyrkiviä 2 29.4.2016 s
18 Arja Düzköylün työ Nansolla loppuu s. Matalan kynnyksen palvelut vahvistavat vanhemmuutta ja tavoittavat perheet ennen kuin voimat loppuvat kokonaan. Annika Saarikko s. 2016 3. 35 Ruotsi oli Lapin sodan evakoille rauhan maa ja paratiisi s. 32 Mika Hamari uskoo vertaistuen voimaan mielenterveysongelmissa s. 46 29.4. 26 Yhtiöittäminen on varsin tuttua oppositiollekin s. 16 Hilkka Kemppi: Raipalla uhkailu ei luo työtä s
Niille naurettiin eikä niitä edes yritetty ymmärtää. Miten asiat ovat nyt? Vanhasen ajatukset on toteutettu. Jokainen maailman menoa seuraava näkee, että jos uudistustyötä ei tehdä yhdessä ja hallitusti, kehitys etenee omin päin. On hyvä huomata sekin, että ei-politiikka joutuu yleensä aina lopulta häviölle. Kansakunnan hyvässä muistissa on esimerkiksi entisen pääministerin Matti Vanhasen taannoinen ehdotus eläkeiän nostamista. Hänen mielestään juuri perustetun maalaisliiton ?tuli asettua yhteiskuntaa uudistavien aatteiden etunenään?, ja hänen mielessään oli ainaisen edistyksen ajatus. Hän kirjoitti näinkin: ?Kaikki sivistystaistelu tarkoittaa vanhan, yli-ikäisen murskaamista ja uuden luomista.? Tätä ravistelua ja uuden rakentamista tarvitaan nyt enemmän kuin pitkiin aikoihin. Tämä johtuu siitäkin, että kokonainen vaalikausi meni ihmetellessä. Jokainen uusi ehdotus saa aina heti silmilleen tukun perusteluja, miksi esitetty uudistus EI voi toimia. Monesti ehdotukseen ei ole selvästikään edes perehdytty, ennen kuin musta käsi on heilahtanut. Niin opposition kuin tavallisten kansalaistenkin kommentteja koristavat sanat ?ei, uhka, vaara, riski. Ne vuodet olivat tuhlausta. Keskustan ideologinen isä Santeri Alkio oli alusta lähtien suuri uudistaja. Vanhasen ajatukset 4 29.4.2016 torjuttiin jyrkästi ja laajasti. perustettu 1908 . Se syntyi ?Rukan lumilla?. . kuten keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä listasi puoluevaltuustopuheessaan. Paljolta säästyttäisiin, jos ajatus käännettäisiin toisin päin. Ajateltaisiin, miten uudistus olisi viisainta toteuttaa. Silloin, kun tätä viisautta etsitään, mahdolliset riskitkin ovat pienimmillään. Siitä kun ei kuitenkaan päästä mihinkään, että yhteiskuntaa on uudistettava. Lopulta kaikki ovat ymmärtäneet, että kun kansalaisten keskimääräinen elinikä kasvaa nopeaa vauhtia, eläkejärjestelmä ei kestä ilman uudistamista. Mutta monta vuotta tähän mielenmuutokseen meni. eikä ihme, kun Alkion perilliset ovat taas ruorissa. Olisiko liikaa pyydetty, että ne, joilla ei ollut omaa uudistuskykyä, eivät yrittäisi kampittaa kaiken aikaa niitä, joiden käsiin suomalaiset ovat hallitusvallan nyt antaneet?. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen On hyvä huomata, että ei-politiikka joutuu yleensä aina lopulta häviölle. Pääkirjoitus Jalka pois jarrulta, Suomi! E duskuntavaalien jälkeen on saatu konkreettista koirakoulua siitä, miksi Suomi on ajautunut suohon, ja miksi sieltä nouseminen on niin vaikeaa. Jalka on aivan liian tukevasti jarrulla. Yhtenään saadaan kouluesimerkkejä muutosvastarinnasta. Silloin kaikki uudistukset jäivät tekemättä, kun ei ollut rohkeutta ja taitoa. Nyt uudistusehdotuksia totisesti on
Niiden matkassa voi päästä aamuisin, mutta eipä enää työpäivän jälkeen. Mutta hallita sitä voi ja pitää. Ai että unohdin turvallisuuden, luotettavuuden ja muut sellaiset. Sehän olisi kelpo lisä joidenkin maaseudun ihmisten toimeentuloon, joka monesti koostuu pienistä palasista. Näin tarjonta lisääntyisi. Bussivuorot palvelevat lähinnä koululaisia. Koulukuljetuksista kunta (veronmaksajat) maksaa suolaista taksaa, 2,65 euroa kilometriltä. Ei tätä kehitystä kannata vastustaa, varsinkaan, kun se on kuitenkin turhaa. jos laki antaa myöten. Onnibussi- ja Uber-esimerkit kertovat, että tekniikan mahdollisuudet ovat käsillämme nopeammin kuin huomaammekaan. Matkat ovat pitkät, ja kyydeille tulee hintaa. Tavoitamme tulevaisuudessa liikenteen tarjoajat puhelimiemme palveluilla. Olen luottamushenkilönä ollut monta kertaa mukana pohtimassa, miten oman kuntamme liikennettä voitaisiin hoitaa järkevämmin ja ympäristöä vähemmän rasittaen kuin nyt. Parempia ideoita kuin Anne Bernerin kertomat en ole kuullutkaan. Niiden avulla voidaan ratkaista maaseudun joukkoliikenneongelmia, lisätä maaseudun elinvoimaa ja turvata maalla asumista. Oman kotiseutuni kaltaisia kuntia on paljon. Koulujen loma-aikoina ei ole edes menokyytiä. Ja sopii kysyä sitäkin, olisiko edes järkevää, että isot bussit köröttelisivät pitkin kyliä muutama matkustaja kyydissä. Niinpä sitten ajamme omilla autoillamme, enimmäkseen yksin. Takseja on vain muutama. Voimme ostaa kuljetuspalveluja tai sopia esimerkiksi kimppakyydeistä vaivattomasti . Takseja käytetään, jos Kela korvaa. Tästä kiittäisi veronmaksaja, jolle sopisi paljon paremmin esimerkiksi kovempi kilpailu koulukyydeissä. Uudistus veisi kohti hienolta kuulostavaa ?jaka- mistaloutta?. Sinne päin on välttämätönkin edetä. Jakamistalous merkitsee sitäkin, että yksityisautoja käytetään enemmän myös yhteisesti. Moni käy muualla töissä ja asioilla. Olemme kuitenkin sellaisessa liikennemotissa, että on oltava oma auto, ehkä kaksikin. 2016 5. Kilpailu on vähäistä, jopa olematonta. Erittäin kannatettavaa. Nyt lainsäätäjä on tarttunut mahdollisuuksiin hyvällä tavalla. Kaikkihan ovat yhteisessä tarkkailussa. Ja höpsis. Takseja voisi olla enemmän, ja jopa niin, että kuka tahansa voisi ajaa taksia pienimuotoisesti, enintään 10 000 euron vuotuiseen liikevaihtoon asti. 29.4. Naapurit tunnetaan. Tervetuloa uusi aika. Juha Mauno Mutta entä jos antaisimme omia autojamme enemmän yhteiseen käyttöön. Autot katsastetaan. Lisääntyvä tarjonta laskisi hintoja. Palvelut eivät siis suinkaan vähenisi, vaan päin vastoin. Eikö se kuulostaisi järkevältäkin? Sitähän Berner ehdottaa. Tämä vähentää autoilua ja liikenteen päästöjä. Tämän kaiken mahdollistaa digitalisaatio. Toimittajalta Parempia ideoita en ole kuullutkaan Olen hämmentyneenä seurannut, kuinka moni on julkisuudessa ollut yhtäkkiä kovasti huolestunut ?syrjäseutujen palveluista?. Huolta on tunnettu varsinkin sen jälkeen, kun liikenneministeri Anne Berner esitteli ehdotuksensa taksiliikenteen sääntelyn vähentämiseksi. Epäilen, että kaikki eivät tiedä, mistä puhuvat, vaan luulevat tietävänsä. Asun syrjäseudun kunnan syrjäkylällä
Tarvitaan tehokkaampaa tietojen vaihtoa. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja valtiovarainministeri Alexander Stubb osallistuivat tiistaina eduskunnan veronkiertokeskusteluun. 6 29.4.2016
Tärkeää on kuitenkin, että isojen eläkkeiden verotuksen välttäminen saadaan estetyksi. Oikeusoppineet eivät pidä tilannetta Suomessa erityisen lohduttomana. ??Meillä ei ole akuuttia veronkierto-ongelmaa, vaikka julkisesta keskustelusta voisi niin päätellä, Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Seppo Penttilä sanoo. Hän korostaa, ettei veronkiertämistä pidä hyväksyä missään laajuudessa, mutta verojärjestelmää olisi tärkeää kehittää muutenkin. ??Kaikkia resursseja ei kannata suunnata verovälttelyn estämiseen. 2016 7. Lintilä näkee sen merkityksen lähinnä moraalisena. ??Suomi voi sopimuksen myötä myös menettää verotuloja. Toukokuussa nähdään, löytyykö jäsenvaltioilta yhtenäistä tahtoa asiassa. ??Jos direktiivi ei mene läpi, pallo tulee takaisin Suomen hallitukselle. Moraalisten näkökohtien lisäksi on mietittävä panos?tuotos-suhdetta. Yksi konkreettinen veronvälttelyyn liittyvä asia, johon Viitala toivoisi hallituksen tarttuvan, ovat korkovähennysrajoitukset. ??Kiristyksiä tehtiin vuonna 2014, mutta sinne jäi paikattavia aukkoja. Veronkierron estämiseen liittyvissä kansainvälisissä hankkeissa EU:n ja OECD:N piirissä Suomi on Viitalan mielestä tehnyt voitavansa. Hän huomauttaa, että veronkierto ilmiönä on laaja. Tarvitaan tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ja tehokkaampaa tietojen vaihtoa. Kansanedustaja peräänkuuluttaa EU:lta yh- tenäistä linjausta. ??Tällä hetkellä vallitseva jopa aggressiivinen verokilpailu ei edesauta veronkierron kitkemistä, hän toteaa. EU-komission äskettäin antamaa veronkiertodirektiiviehdotusta Lintilä pitää ?hyvänä paperina?. ??Joukossa on tosin kyseenalaisiakin keinoja, kuten maastapoistumisvero. Nykyinen hallitus on edeltäjänsä tavoin ohjannut harmaan talouden torjuntaan määrärahaa. Esimerkiksi rakennus- ja ravintola-alalta on saatu hyviä tuloksia. Yksi esimerkki veronkierron estämisestä on vastikään allekirjoitettu verosopimus Portugalin ja Suomen välillä. Jos järjestelmä pidetään kaikilta osin jatkuvasti kunnossa, veronkiertämisilmiöt kitkeytyvät jossain määrin itsestään, hän uskoo. Vero-oikeuden apulaisprofessori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta huomauttaa, että harmaan talouden estämiseen asetetaan verotulojen näkökulmasta usein turhan korkeita odotuksia. Nykyinen hallitus on hänen mielestään tässä suhteessa edeltäjiinsä verrattuna realistisemmalla linjalla. ??Harmaan talouden torjunta on tärkeää, mutta kallista. On mietittävä, miten aggressiiviseen verosuunnitteluun puututaan kotimaisella lainsäädännöllä, Viitala sanoo. 29.4. Jussi Nukari/Lehtikuva Ajassa Silmukka kiristyy Veronkierron kitkentä vaatii kansainvälistä yhteistyötä Teksti: Meri Alaranta-Saukko Oppositio syytti tiistain täysistunnossa hallitusta siitä, ettei se ole esittänyt konkreettisia toimia veronkierron ja veronvälttelyn kitkemiseksi. Taustalla oli Panama-papereiden jälkimainingeissa vihreiden eduskuntaryhmän alulle panema keskustelualoite. Keskustan kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Mika Lintilä ei allekirjoita opposition näkemystä. ??Silmukkaa veronkiertäjien ja veron välttelijöiden ympärillä on kiristetty jatkuvasti. Sitä on tehnyt tämä hallitus ja edellinen hallitus, hän sanoo. Lintilä huomauttaa, että ongelmat muhivat selkeästi enemmän kansainvälisillä kuin kotimaisilla areenoilla. ??Suurin osa asioista on meidän kontrollimme ulkopuolella. Oma lukunsa on rikollinen toiminta, omansa taas suurten kansainvälisten yhtiöiden aggressiivinen verosuunnittelu. Viimeksi mainitun suhteen hallitus voisi professorin mielestä tehdä enemmänkin. Ennen kotimaista lainsäädäntöä on kuitenkin viisasta odottaa, mihin valmisteilla oleva veronkiertodirektiivi johtaa
Yliopiston autonomian yli on hirveän vaikea kävellä, Sipilä perusteli. Keskustanuorten Liina Hauru piti halli- tuksen tekemiä kehitysyhteistyöleikkauksia suhteettoman suurina. Sipilän mukaan hallitus on leikkauksista huolimatta pyrkinyt antamaan vies- tin, että kehitysmäärärahojen tavoitteena on edelleen 0,7 prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Ajassa Sanottua Niinistö on pyrkinyt käyttämään sen liikkumatilan, jota hänellä on ollut ja on pyrkinyt luomaan kahdenvälisiä suhteita. Nukun yöni turvallisesti. Tarja Halonen Ylen A-studiossa Juha Sipilä linjasi hajauttamisesta, mikä on ollut keskustan sydän viimeiset 110. vuotta. Hän kysyi, voitaisiinko harkita, että arvonlisävero tulisi yritysten maksettavaksi vasta, kun he ovat saaneet myymästään tuotteesta maksun. Sipilällä oli Niinikoskelle iloisia uutisia. . Edelliskerralla kun keskusta istui hallituksessa, Kainuusta loppui yliopistokoulutus. Tämä asia on jo päätetty.. Nyt on Savonlinnan opettajankoulutuslaitos menossa nurin. Eikö kiinnosta tarjota puolelle Suomea muuta kuin näivettymisen visio? Teppo Säkkinen Twitterissä Maria Seppälä Sipilän harteille sälytettiin myös hallituskumppaneille kuuluvien ministerinsalkkujen asiat. Puoluevaltuusto grillasi Sipilää leikkauksista Samuli Nissilä Keskustajohto saapui viime viikonloppu- na puoluevaltuuston kokoukseen Jyväskylään aavistuksen huolestuneena siitä, minkälaisen tuomion keskustaväki puolueen hallitustaipaleesta antaa. Huoli oli turha, sillä kokous sujui leppoisissa tunnelmissa. Kehujen lisäksi puolueväki esitti kuitenkin myös kipakoita kysymyksiä ministereilleen. Kuumimpaan grilliin joutui pääministe- ri Juha Sipilä, jonka harteille sälytettiin myös hallituskumppaneille kuuluvien ministerinsalkkujen asiat. . Olemme olleet huolellisia määrärahojen kohdentamisessa ja halunneet osallistua erityisesti Syyrian kriisin helpottamiseen, Sipilä lisäsi. Eija-Riitta Niinikoski Nivalasta nosti esiin pienyrittäjien kassavaikeudet. Pienet yritykset siirtyvät maksuperusteiseen arvonlisäveroon ensi vuoden alusta. Oliko se jollekin yllätys? Katri Kulmuni Twitterissä Mietin: Miksei mikään puolue haasta keskustaa aluepolitiikassa. On se kumma, että kun maakuntien puolue istuu halli- 8 29.4.2016 tuksessa, niin maakunnista sivistyksen valo himmenee, kainuulainen Ilmari Pokela ihmetteli. Pokela kysyi Sipilältä, miten hallitus aikoo pitää huolta siitä, että koulutuksen alueellinen kattavuus ei vaarannu. Sipilä myönsi, että kun koulutuksesta leikataan, se näkyy myös maakunnissa. Sipilä vakuutti, että Savonlinnan OKL:n säilyttämiseksi on yritetty sinnikkäästi hakea vaihtoehtoja, mutta ratkaisun avaimet ovat yliopiston käsissä. . Hän pitääkin leikkauksia väliaikaisina.
100 000 jäsentä x 30 euroa = osallistumista, sitoutumista ja paljon rahaa! Matti Vanhanen Twitterissä Olikin korkea aika lähteä kun kuuntelee noita puoluesihteeriehdokkaita. Timo Laaninen Twitterissä Ajassa Hieno nähdä, että vpj-ehdokkaiden enemmistö on naisia. Keskusta on vahvojen naisten puolue. Satu Mäki-Lassila Twitterissä Jari Laukkanen Ministerin päreet paloivat Pekka Pohjolainen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kohautti hermostuttuaan eduskunnan täysistunnossa SDP:n Timo Harakan väitteisiin verojen välttelystä. Sen sijaan on tapana käyttää esimerkiksi kiertoilmaisua ?muunnellun totuuden. Kentällä on toiveita, että puheenjohtajistossa olisi edustus myös eduskuntaryhmän ulkopuolelta. Virtanen sai huomautuksen heitettyään istuntosalissa paperinsa ilmaan. Virtanen oli turhautunut siihen, ettei hänelle myönnetty puheenvuoroa. Ministeriaitiosta esitettyjä valehtelusyytöksiä ei eduskunnassa tuoreeltaan muistettu. Hän pyysi myös jälkikäteen Harakalta anteeksi. Maria Seppälä Huttunen ampaisi varapuheenjohtajakisaan Samuli Nissilä Pohjois-Karjalan piirin puheen- johtaja Hanna Huttunen pyrkii keskustan varapuheenjohtajaksi. . puhumisesta. Valehtelu-sanan käyttökielto perustuu perustuslakiin. Sen mukaan kansanedustajan tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä. Säännöstä rikotaan eduskunnassa melko harvoin. Ministeri syytti edustajaa valehtelusta . Valehtelusta syyttäminen on eduskunnassa ehdottomasti kiellettyä ja sitä pidetään erityisen moitittavana käytöksenä. kahteen otteeseen. Niin ei saisi tehdä. Hän on toiminut 23 vuotta yrittäjänä. Keskusta valitsee puoluejohtonsa puoluekokouksessaan Seinäjoella 10.?12. Sanottua Kepuvaltuusto. Puoluesihteeritentti. Viime vaalikaudella perussuomalaisten Pertti ?Veltto. kesäkuuta. Keskustan nykyisistä varapuheenjohtajista Juha Rehula yrittää uusia paikkansa, mutta Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen eivät ole enää ehdolla. Kisaan ovat ilmoittautuneet Huttusen ja Rehulan lisäksi kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen, Anne Kalmari, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen sekä keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. 29.4. Kenttäväki haluaa, että heidän äänensä kuuluu paremmin myös puolueen johdossa, outokumpulainen Huttunen perustelee päätöstä tiedotteessaan. 47-vuotias Huttunen on Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja sekä keskustan puoluehallituksen, työvaliokunnan ja taloustyöryhmän jäsen. Huttunen on koulutukseltaan metsätalousinsinööri. 2016 9. Toivakka sai varapuhemies Paula Risikolta (kok.) nuhteet
He tarvitsevat samat palvelut, asuivat he sitten Lohinivan kylässä tai kaupunginosassa. Kilpeläinen korostaa, että teknologiavälit- Lapissa teknologia on ollut osa palvelutuo- teisyys tarjoaa ratkaisuja, mutta edellyttää tantoa jo pitkään . pakon edessä. Voimme selvittää, voisivatko Ylen sisällöt olla lehdistön vapaasti käytettävissä ja ovatko lainsäätäjä ja lainvalvojat valmiita meille tällaiseen luvan antamaan. Tutkimisen arvoisena Jääskeläinen pitää myös, mitä Anssi Vanjoen mediatyö- ryhmän esittämä Ylen ylläpitämä kansallinen digitaalinen alusta voisi käytännössä olla ja onko siihen liittymiseen yksityisellä puolella haluja. ??Katsotaan kiinnostuneiden kesken, mitä voisimme yhdessä tehdä. Nähdäänkö ne yhteiskunnan merkityksellisenä osana vai taakkana. Tutkija pahoittelee vallitsevan suuruuden ekonomian piilottavan alleen yksittäisen ihmisen. ??Vaikka suurkuntia rakennetaan, ihmisten arki säilyy samana. Päätoimittajat, tarkkailkaa postianne. ?Päätoimittajat, tarkkailkaa postianne? Pentti Manninen Jos lehdistön puolella on kotimaisen me- dian yhteistyön pohtimiseen aitoa halua, kokoonnutaan yhteiseen pöytään, Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kirjoittaa Ylen sivuilla. Hän sanoo, että Yle on valmis tutkimaan kaikkia mahdollisia tapoja tehdä yhteistyötä kotimaisen vastuullisen medi- an elinvoiman edistämiseksi. ??Se voi olla yhteistyötä sisällöissä verkossa. Ehkä hieman yllättäen kaikkein vahvin usko sen mahdollisuuksiin oli iäkkäillä ihmisillä. kunnossa olevaa infrastruktuuria. Siellä ei ole välimatkoista johtuvaa samanlaista tarvetta kuin pitkien etäisyyksien alueilla, Kilpeläinen toteaa. Teknologia ei kuitenkaan voi olla itseisar- vo vaan väline. ??Työntekijä tulkitsee, milloin teknologia on paikallaan, milloin taas tarvitaan kohtaamista kasvokkain. Löydätte sieltä kutsuni lähipäivinä, Jääskeläinen kirjoittaa. On poliittinen valinta, halutaanko sivukylät pitää asuttuina. Maria Seppälä Teknologia auttaa pitämään kylät elävinä denhuolto on yksi keino säilyttää maaseutukylien elinvoimaisuutta. Tämä käy ilmi Arja Kilpeläisen Lapin yliopistolla tarkastetusta, yhteiskuntatieteen alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta, joka tarkastelee teknologiavälitteisyyden merkityksellisyyttä ikääntyvien sivukylien arjessa. Itä- ja Ylä-Lapin kylissä tehtyjen haastattelujen perusteella syrjässä asuvilla on halua käyttää teknologiaa. Luottamuksen rakentaminen asiakassuhteessa on tärkeää.. Jos rakenteet, kuten toimiva laajakaistayhteys, eivät ole kunnossa, kylät pakotetaan myös toiminnallisesti yhteiskunnan reunalle. ??On poliittinen valinta, halutaanko sivukylät pitää asuttuina ja tarjota kaikille kohtuulliset palvelut. Esimer- Meri Alaranta-Saukko Teknologiavälitteinen sosiaali- ja tervey- 10 29.4.2016 kiksi terveydenhuollossa on tarjolla pari sataa erilaista teknologiavälitteistä palvelua. Myös viranomaisten väliset yhteydet toimivat verkossa luontevasti. ??Se aina yllättää, että Helsinkiin päin videoneuvotteluiden saaminen on paljon vaikeampaa
Iso kysymys on haja-asutusalueiden postinjakelun varmistaminen. ??Sanomalehti on saatava laatikkoon päivittäin, mutta kaiken kirjepostin osalta tilanne ei ole sama, Alatalo pohtii. Sellaisiakin huhuja on, että postitoiminta jaettaisiin kannattavaan bisnespuoleen ja yleispalveluvelvoitepuoleen. Nähtäväksi jää. Syksyllä tulee varsinainen postilakipaketti, valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Alatalo (kesk.) kertoo. Siinä arvioidaan postin yleispalveluvelvoitteen laajuutta. Odotettavissa on poliittista vääntöä. 29.4. 2016 11. Uutiskuva Postiluvat historiaan MERI ALARANTA-SAUKKO Postilain uudistusesityksen ensimmäinen osa läpäisi tällä viikolla liikenne- ja viestintävaliokunnan seulan. Jos esitys menee läpi eduskunnassa, valtioneuvoston myöntämät postiluvat siirtyvät historiaan, ja postitoiminnan voi aloittaa pelkällä ilmoituksella. ??Tämä on tekninen vaihe, joka luo mahdollisuuksia kilpailun joustavoittamiseksi
Tässä eivät siis ole vielä kaikki nuoret puoluevaltuuskunnan jäsenet. ??Aplodit piireille. Siellähän valinnat tehdään, sanoo keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi. ??Ja Kainuulle erityismaininta. Käsitellään yksityiskohtia. Että niillä olisi yhtä lailla miehiä ja naisia, tasaisesti nuoria, vanhoja ja keskiikäisiä. ??Nuoria ei saada ehdokkaiksi, ellei kukaan mene pyytämään heitä, muistuttaa Kemppi. ??Se ei ole yksin nuorisojärjestön vastuulla. Nuoret eivät halua, että maakuntainnostuksessa kunnat unohdetaan. Ja pohditaan järjestötyön kehittämistä. Kemppi toivoo, että nuoria ei unohdeta tulevissa kunnallisvaaleissakaan. ??Olisi hienoa, jos keskustan ehdokaslistat olisivat aidosti tasa-arvoisia. Koulutus, elinvoimakysymykset ja harrastusmahdollisuudet ovat keskeisessä roolissa. Siksi valmisteltiin ja hyväksyttiin Kuntavisio. ??Uusi kunta on aivan erilainen kuin entinen. Nuorten mukaan ottaminen kertoo, että puolue on valmis menemään eteenpäin.. Ne ovat nuorille erityisen tärkeitä, sanoo Kemppi. ??Nuoret tuovat mukanaan innostusta ja uusia ajatuksia. He puhuvat hyvin ja käyttävät paljon puheenvuoroja. 12 29.4.2016 ??Piirrellään suuria linjoja. Puoluevaltuusto Tekstit: pirkko wilén Kuvat: maria seppälä Nuorilta aplodit piireille Pikahälytyksellä saadaan näyttävä joukko yhteiskuvaan Jyväskylän kaupungintalon portaikkoon. Siellä kolmesta edustajasta kaksi on nuoria! Nuorten kasvanut osuus näkyy ja kuuluu kokouksissa
Tulee tilaa uusille naisille! Tärkein jäsenetu käytössä ??Mahdollisuus vaikuttaa ja tulla kuulluksi on puolueen tärkein jäsenetu, sanoo Tarja Pöyhönen Suonenjoelta Pohjois-Savosta. Hallituksen uudistussuunnitelmat saivat puoluevaltuustolta ehkä yllättävänkin laajan tuen. ??Mutta toimeenpano ja tulokset ratkaisevat, Pöyhönen muistuttaa. Kokouksen kuopus Risto Lahti sai 44 vuoden jälkeen puoluevaltuuston jättävältä Juhani Alaselta kullan arvoisen neuvon: Kunnioita juuria, mutta suuntaa rohkeasti uuteen. 29.4. jonotti Sipilän puheille: ??Se on just niin kun miehen pitää olla! Sipilä sai raidalliset villasukat vaimolleen vietäväksi. Keskustanaisten Eeva Vesterinen vakuutti kaupungin vas- taanotolla Sari Palmulle olevansa enemmän iloinen kuin haikea. ??Kauteni päättyy tältä erää. 2016 13. Protestivirsi ja villasukat Juha Sipilä kohtasi kävelykadulle jalkautuessaan välillä lumipyryä ja välillä aurinkoa. Soppatykin takana hymyilevä Hanneli Kivelä jakoi kansalle 500 annosta maukasta hernerokkaa, ja kadun varressa seisonut mies antoi tunnustusta hallitukselle: ??Nämä nyt sentään yrittävät tehdä jotain. Vanhaa virttä hoilannut äänekäs joukko oli jyrkästi eri mieltä: hallitus vain kurittaa kansaa. ?Lahtiska
Hyvät henkilösuhteet merkitsevät asioiden hoidossa erityisesti tänä päivänä. Kulmuni suitsutti Kerttu Saalastia. ??Hän oli kuulkaa kova täti. Kansansivistäjä ja näytelmäkirjailija, Kurvinen kuvaili. ??Mauri Pekkarinen. Tarina kertoo, että hän taisteli vielä sairasvuoteellaan Oulun yliopiston perustamisen puolesta. Puoluesihteerikandidaatit Pirkkalai- nen ja Riikonen nimesivät esikuvakseen Seppo Kääriäisen.. V. Uudistajan jäljet näkyvät edelleen, Rehula perusteli. Heikkiseen on voimakkaimmin vaikuttanut hänen isoisänsä isä, keskustan pitkäaikaisin puheenjohtaja P. Muistan, miten peruskoulussa heitin lumipalloja hänen vaalijulisteisiinsa, mutta mietin, että miten joku voi olla noin intohimoisesti jonkun asian takana ja osata juttuja, Kalmari muistelee. Rehula ja Huttunen kertoivat molemmat esikuvakseen Johannes Virolaisen. ??Hänessä on persoonaa, hänessä on aatteellinen viesti. Roolisi puoluejohdossa. Heikkinen. ??Hän oli sillanrakentaja. Isänmaallinen, kova Kekkosen tukimies. Puoluevaltuusto Oman elämänsä kääriäiset ja virolaiset Keskustan puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajaehdokkaat kertoivat itsestään muiden kautta teksti: Juhani ojalehto Kuvat: maria seppälä Paras työyhteisösi. Esikuvasi? Keskustan puoluesihteeri- ja varapuheenjohtajakandidaatteja tentattiin leppoisilla kysymyksillä puoluevaltuustossa Jyväskylässä. Seinäjoen puoluekokouksessa varapuheenjohtajaksi hakevat kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen, Anne Kalmari, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen, Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen, peruspalveluministeri Juha Rehula sekä keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu. Puoluesihteerin tehtävästä kisaavat puoluetoimiston viestintävastaava Mari Kokko, puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, eduskunta-avustaja Riikka Pirkkalainen ja kunnanjohtaja Olli Riikonen. 14 29.4.2016 Poliittisen esikuvansa sai kertoa ensim- mäisenä Ruottu. ??Aiheutan varmaan ison metelin, mutta tämä on kaikkein eniten laittanut miettimään ja lukemaan asioita, niin täytyy sanoa, että se on Paavo Väyrynen. Kurvinen nosti esiin synnyinkuntansa miehen, Ilkan entisen päätoimittajan Artturi Leinosen. ??Hän oli sekä perustamassa Lapuan liikettä että lopettamassa Lapuan liikettä
2016 15. Lisäksi mainitsen tässä PohjoisKarjalan väen, joka on rakentanut soteuudistusta. Rehula lähetti terveisiä sosiaali- ja terveysministeriöön. ??Sitä on mahdotonta johtaa, vaikka kuinka yhteiskuntaopin kirja sanoo, että se on päällikkövirasto. Pitäisin selustan kunnossa, Ovaska määritteli. Riikosen mielestä puoluesihteeri ei ole joukkueensa kovin maalintekijä. ??Olisin luottopakki, joka on valmis laitakahinoihin. Se on avartanut maailmankatsomusta kaikilla tavoilla, hän perusteli. Kurvisen mielestä ykkönen on keskustanuorten liittotoimisto, jossa hän toimi järjestön puheenjohtajana. ??Siellä oli innovatiivinen ja anarkistinen porukka. Kalmari kehui nykyistä työpaikkaansa, mutta nosti maatilansa ylitse muiden. ??Eduskuntaryhmä on huikea. Sepon opit ovat käytettävissä jatkossakin, Pirkkalainen perusteli. ??Onhan hän legendaarinen persoona. Toinen on sitten tietysti Arvo Korsimo, Riikonen totesi. Kokko kertoi työskennelleensä viiden eri aikoina keskustan puoluesihteerinä toimineen miehen kanssa. ??Kaikissa näissä herroissa on erinomaisia piirteitä. Siellä on paras joukkue. Paras on kuitenkin oma aviomies, jonka kanssa on nostettu kotitila sellaiseksi, että sillä pärjää, Kalmari kertoi. ??Se kasvatti valtavasti. Se valittiin myös Kuopion parhaaksi työyhteisöksi. Huttunen kiitteli omaa yritystään, jonka henkilökunta sallii hänen tehdä huoletta politiikkaa. ??Kiitos, olette kaikkien aikojen työyhteisö. Puoluesihteerin paikkaa hakevat Mari Kokko (vas.), Olli Riikonen, Riikka Pirkkalainen ja Jouni Ovaska näyttävät, kenet tehtävään valitaan. Ministeriryhmä on sisäsiisti, mutta puoluesihteeri tekee myös likaista työtä. Varapuheenjohtajaksi pyrkivät Juha Rehula (vas.), Anne Kalmari, Antti Kurvinen, Annina Ruottu, Katri Kulmuni, Hanna Huttunen ja Hannakaisa Heikkinen. ??Hän painotti vahvasti aatetta ja järjestötyötä. Juha Sipilä voisi rakentaa niistä robotin, hän nauratti yleisöä. ??Yhdistelemällä näitä saataisiin unelmapuoluesihteeri, ja sellaiseksi minä olen hakemassa, hän lisäsi. Ovaskalla esikuvaa ei ole. ??Entisistä puoluesihteereistä on paljon opittavaa. Haluan tehdä työn omalla tavallani. Varapuheenjohtajaksi hakevilta kysyttiin heidän parasta työpaikkaansa. Kulmunin mielestä kaikki hänen työyhteisönsä ovat olleet tasaisen hyviä. Hän arvelikin, että oma asenne ratkaisee. Ruottu nimesi parhaaksi Euroopan politiikan tutkimuslaitoksen Englannissa. ??Mahtava porukka. On myös sellaista, jota ei tarvitse matkia. Ministeriryhmä on sisäsiisti, mutta puoluesihteeri tekee myös likaista työtä. 29.4. Se jaksaa minun huonojakin päiviäni. Heikkinen muisteli vanhusten palvelukeskusta, jossa hän oli 32-vuotiaana osastonhoitajana. Jalkapallotaustainen Kokko kertoo toimineensa niin pelaajana, valmentajana, joukkueenjohtajana kuin erotuomarinakin. ??Näitä kaikkea on myös puoluesihteeri. Pirkkalainen kävi luonnehdinnassaan muita runollisemmaksi. ??Olisin kallio, joka tukee politiikan tuulessa heiluvia koivuja, jotka kuvaavat puolueen johtoa. Omaa rooliaan puoluejohdossa puoluesihteeriehdokkaat kuvasivat urheilutermein. ??Haluan olla joukkueessa rinnalla, edessä, taustalla ja tukena
Oppositio puhuu yhtiöittämisestä yksityistämisen synonyyminä. 16 29.4.2016
Uutisanalyysi Valtion palvelut yhtiöiksi Yritysmuoto tekee virastosta notkean, sanovat yhtiöittämisen kannattajat Kansallisomaisuus annetaan ulkomai- siin käsiin! Punavihreä oppositio maalaa hurjia kuvia Juha Sipilän (kesk.) hallituksen yhtiöittämisaikeista. Valtioneuvosto on jo päättänyt yhtiöittää metsähallituksen, ja samaa suunnitellaan maanteille sekä julkisille terveyspalveluille. Aikeita tukevat talouden ja oikeuden asiantuntijat, valtion kassa ja keskustan eduskuntavaaliohjelmakin, vaikka osaa kenttäväestä meno hirvittääkin. Uhkakuvien maalaamisen käynnisti vihreät. Metsähallituksen yhtiöittämistä vastustanut puolue sekä luontojärjestöt valjastivat avukseen kansallismaisemat ja veroparatiisiyhtiöt, joille Suomen pihkantuoksuiset aarniometsät ja solisevat lähdevedet menevät kuin tarjottimella. Keskustalaisilla oli kova työ saada kulotus hallintaan. Sipilä vakuutti, että neliösenttiäkään maata ei siirry osakeyhtiölle, vain metsätalousliiketoiminta. ??Yhtiöittäminen on paras vaihtoehto, jos Suomi haluaa säilyttää monopolin valtion metsien käyttämisessä, hän perusteli. Sitten oli peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) vuoro paljastaa, että sote-uudistus tekee terveyskeskuksista yrityksiä. Demarileiristä soimattiin hallitusta peräti yhtiöittämisvimmaiseksi. Puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä hallituspuolueet eivät hakeneet vaaleissa valtakirjaa muuttaa Suomea markkinaehtoiseksi yhteiskunnaksi. Rinteen tulkinnassa on vahvaa oppositiopoliitikon aksenttia, sillä valtionyhtiön ei ole pakko toimia täysin markkinaehtoisesti. Rinne saattoi unohtaa, että Infra Oy esiteltiin sekä keskustan eduskuntavaaliohjelmassa että Rinteen omissa hallitusneuvottelutavoitteissa kesällä 2014. Myös SDP:n viime syksynä julkaistu ja lyy- risesti nimetty vaihtoehtobudjetti, Silta yli synkän virran, kertoo hallituksen kanssa hyvin samansuuntaisesta tavoitteesta. ??Infrarakentamista varten perustetaan uudenlaisia malleja. Yksityistämisessä omistus ja tuotanto siirretään kokonaan valtion tai kunnan ulkopuolelle. ??Ei kävisi mielessäkään käydä yksityistämään esimerkiksi teitä tai rautateitä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että niiden on oltava valtion omistuksessa, Sipilä sanoi Helsingin Sanomille. Yhtiöittämisessä, jota hallitus aikoo tehdä, muutetaan organisaation toimintamuotoa. Valtio ja kunnat voivat esimerkiksi luovuttaa omistamansa maat yhtiölle, joka rakennuttaa ja hoitaa kohteiden infrastruktuurin, kirja kertoo. SDP olisi keskustan lailla valmis myymään valtion ei-strategista omaisuutta, jotta Infra Oy:lle saataisiin peruspääoma. Oppositio puhuu yhtiöittämisestä joko ta- Käsitteillä on iso ero. 2016 17. Tehtävät ulkoistetaan, mutta omistus ja yhtiökokouspöytien jakkarat säilyvät valtiolla. Valtio omistaa kokonaan tai enemmistöllä yli neljäkymmentä yhtiötä. Näitä ovat esimerkiksi kuriiripalveluja tarjoava Posti, jyväjemmari Viljava ja sähkönsiirtoyhtiö Fingrid, jonka organisointimuotoa vaihtoi sosialidemokraattisen Paavo Lipposen hallitus. SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton hallitsema Helsinki omistaa puolestaan lähes sata yhtiötä. Laitoksen toiminta olisi terhakkaampaa yrityksenä, sanovat yhtiöittämisen kannattajat. Kun kunnallinen virastolaitos on poliitikoiden ohjattavana, päätöksenteko kestää pitempään ja arkipäivän toiminta on jäykkää, sanoo julkisen talousjohtamisen emeritusprofessori Pentti Meklin. ??Jos vaikkapa Postin asiat menisivät edelleen eduskuntaan, niin eihän siitä tulisi mitään. Juhani Ojalehto hallaan tai tietämättään yksityistämisen synonyyminä, Sipilä ihmettelee. 29.4. Vimmaa tai ei, EU:n kilpailusääntöjen mukaan yhtiöittämistä vaatii kuluttajille luvattu valinnanvapaus. ??Kun on kyseessä tilaaja?tuottaja-malli, jossa kilpailevat sekä yksityiset että julkiset toimijat, julkisten täytyy yhtiöittää toimintansa, totesi eurooppaoikeuden professori Juha Raitio Ylelle. Julkinen ja yksityinen sektori on laitettava samalla viivalle, ettei julkinen sektori voisi mättää verorahaa kannattamattomiinkin palveluihin ja muuttaa kilpailua yrittäjälle epäreiluksi. ??Yhtiöiden ei tarvitse olla osakeyhtiöitä. Näen tässä osuuskuntien uuden tulemisen, Sipilä väläytti. Viime viikolla liikenneministeri Anne Berner (kesk.) esitteli liikennekaarensa, jonka yhtenä osana tiet, raiteet ja vesikulkureitit annettaisiin yhtiön hallintaan. SDP joutui pois tolaltaan
Hamarille vuosien varrelta tuttuja oireita ovat olleet myös epävarmuuden sietämisen vaikeus ja pitkälle menevät huolikierteet, joista on ollut vaikea päästä ulos. Hamari arvelee, että hänellä on ollut aina alttius OCD:n puhkeamiselle. Pa-. Lapsena Hamari ei ymmärtänyt, mistä oli kysymys. ??Olin kauhuissani. Ilmiöt Saman kokenut voi ymmärtää Mika Hamari tukee vertaisena pakko-oireisesta häiriöstä kärsiviä Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Maria Seppälä Pieni poika katselee taivaalla lentävää lentokonetta. Se oli ihan päättymätöntä. Hamari taisteli ajatustensa kanssa yksin eikä kertonut piinastaan kenellekään. Yritin kieltää ja selittää ajatuksen pois, ettei tapahtuisi pahaa, mutta sitten tuli taas uusi paha ajatus. Hän tietää, ettei toivo onnettomuuksia eikä kuolemaa, mutta ajatus ei jätä häntä rauhaan. Nyt hän tietää niille virallisen nimityksenkin: pakko-oirei- 18 29.4.2016 nen häiriö eli OCD (obsessive-compulsive disorder). Hän pelkäsi leimautuvansa pahaksi tai hulluksi. 1980-luvulla asenteet mielenterveysongelmista kärsiviä kohtaan tuntuivat lapsesta armottomilta. Pakko-oireinen häiriö luokitellaan ah- distuneisuushäiriöksi. Entä jos tuo kone putoaa ja kaikki ihmiset kuolevat? Poika säikähtää päähänsä tunkevaa ajatusta, joka vaikuttaa pelottavasti toivomukselta. Se oireilee eri ihmisillä eri tavoin. Usein häiriöön liittyy ahdistusta tilapäisesti lievittäviä rituaaleja, kuten käsien pesua, siivoamista tai kuten Hamarilla, asioiden jatkuvaa tarkistelua. Hän pelkää jotain pahaa tapahtuvan. Oululainen Mika Hamari kutsui lapsena kokemaansa päänsisäistä myrskyä pahoiksi ajatuksiksi
Fakta Vertaistuki psyykkisissä sairauksissa Vertaistuen voi määritellä omaehtoiseksi, yhteisölliseksi tueksi sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne. Ihminen, jolla on samankaltaisia kokemuksia, tuo toivoa kuntoutumiseen myös vaikeina aikoina. Hamarin mukaan ryhmässä on mahdollista sekä saada että antaa. ??On ainakin yksi paikka, jossa voi kertoa luottamuksellisesti. Lapsena luulin mahdollisuuden onneen olevan lopullisesti menetetty, mutta olen tullut siihen missä haluan nyt olla, ja tämä on toivon viestini kaikille, hän sanoo. 29.4. Päivisin ja muiden seurassa hän pystyi myös nauttimaan elämästä. Oli perhe, luokkakaverit, pihapelit ja urheilun seuraaminen. Vaikka lukion ensimmäinen vuosi oli OCD:n vuoksi vaikea, Hamari kirjoitti ylioppilaaksi, valmistui myöhemmin filosofian maisteriksi ja työskenteli yliopistolla. Vasta nuorena aikuisena hän alkoi ta- juta, mistä oireissa oli kyse. Kuunteleminen Hamarin kirjassa Jarin tarina päättyy onnellisesti. Hän kirjoitti aiheesta romaanin, jossa asiaa käsitellään tunteiden kautta. Viime syksynä ilmestynyt Utuisten unten urheilija kertoo lapsesta saakka OCD:n kanssa eläneen Jarin tarinan. Psyykkinen sairaus voi aiheuttaa syrjäytymisen vaaran ja hyvin negatiivisia ja leimaavia syyllisyyden ja häpeän tunteita. Televisiosarja vakuutti Hamarin myös vertaistuen merkityksestä. ??Kun näin ihmisiä, jotka olivat käyneet läpi samantapaisia asioita, tunsin aivan käsittämätöntä myötätuntoa heitä kohtaan ja sain valtavan paljon voimaa. Hamari halusi itsekin tarjota vertaistukea samantyyppisten oireiden kanssa kamppaileville. Yhteiset kokemukset lisäävät keskinäistä ymmärrystä. Toisten kuntoutujien selviytymistarinoilla on erityinen merkitys silloin, kun ihminen kokee yksinäisyyttä ja leimautumista. Kokemusten jakaminen vertaisten kesken lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa, jota psyykkinen sairaus tai siihen liittyvä oireilu saattaa aiheuttaa. Monet mielenterveyskuntoutujat hyötyvät vertaistuesta. Ne ihmiset olivat idoleitani, Hamari liikuttuu vieläkin ohjelmaa muistellessaan. Tieto poisti syyllisyyden ja edisti toipumista. 2016 19. Samat ongelmat läpikäyneiden vertaisten tuki ja kokemusten yhdessä jakaminen helpottavat usein tilannetta. Kun näin ihmisiä, jotka olivat käyneet läpi samantapaisia asioita, tunsin aivan käsittämätöntä myötätuntoa. Lähde: Mielenterveyden keskusliitto hoja ajatuksia alkoi esiintyä rakkaan isoisän kuoltua, kun Hamari oli 10-vuotias. Pakko-oireinen häiriö ei hallinnut koko hänen lapsuuttaan. Hamari on toipunut oman pohdinnan, itsehoito-oppaiden menetelmien soveltamisen ja vertaiskokemusten avulla. Hän voi hyvin, mutta ei tavoittele täydellistä oireettomuutta, koska uskoo, että se lisäisi oireiden todennäköisyyttä. Myötätunto, myös itseä kohtaan, on tärkeää. Hamari näkee, että OCD on ollut hänen elämässään hidaste, mutta ei este. ??Voimakkaasti tunteva ihminen joutuu usein kärsimään, mutta herkkyys ja tunteet ovat hänen voimavaransa. Tunnen yhteen kokoontumisen korvaamattoman arvokkaaksi ja uskon vahvasti vertaistuen voimaan. Uskon, että jokaisen kannattaa kuunnella itseään, mikä sopii itselle parhaiten. Vertaisryhmässä kaikki ovat samalla viivalla. Tarvitsemme kaikki rakkautta, ja jokainen voi ojentaa käden ja osoittaa sanoillaan ja teollaan, että sitä on täällä meille kaikille. ja tukeminen voi antaa kaikille, ja toisen jaksamisesta kuuleminen voi kannustaa. Vertaisen äänellä kerrottuna viesti on todella vahva, sillä se tulee omakohtaisesta kokemuksesta. Hamarin mielestä vertaistuki sopii hyvin tukimuodoksi mielen sairauksiin. Kun päällepäin ei näy, mitä ihminen käy sisällään läpi, samantapaisia asioita kokenut voi olla suuri tuki. Vaikka oireita ei olisi helppo kuvailla, toinen voi ymmärtää. ??Jos olisin lapsena saanut tukea ymmärtäväiseltä aikuiselta, että en ole tämän kanssa yksin, olisin itkenyt onnesta. Onneksi haavoja voi lievittää myöhemminkin, ja tuntuu suloiselta, että niin on todella tapahtunut. Tärkeä askel vertaistoiminnassa on ollut myös ohjaajaksi kouluttautuminen. Nykyisin Hamari ohjaa Oulussa Hyvän mielen talolla kokoontuvaa OCD- ja Tourette-vertaisryhmää. Ryhmän toimintaperiaatteita ovat vertaisuus, luottamuksellisuus, oikeus tulla kuulluksi sekä keskinäinen kunnioitus ja koskemattomuus. Vaikka Hamari on itse toipunut ilman terapiaa, hänen mielestään terapia ja vertaisryhmä eivät ole toisensa poissulkevia. ??Moni käy molemmissa. Myös kirjoittaja itse kertoo elävänsä tähänastisen elämänsä parhaita vuosia. Asiat eivät ole muuttuneet sormia napsauttamalla. Silmät avasi lopullisesti televisiossa 2010-luvun alussa näkynyt dokumenttisarja, jossa ihmiset kertoivat kokemuksistaan ja osallistuivat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. ??Se oli minulle ihan taivas. Teos ei ole omaelämäkerrallinen, mutta Hamarin mukaan Jarin kokemukset OCD:stä ovat hyvin lähellä hänen omiaan. ??Olen tarkoittanut kirjan teokseksi, joka voi antaa vertaistukea ja toivoa henkilölle, jolla on OCD tai pakko-oireita. Myös hänen läheisilleen ja kaikille muille teos voi toivottavasti antaa tukea ja kokemusperäistä tietoa. Hamari haluaa kertoa OCD:stä omalla nimellään ja kasvoillaan, koska kenenkään ei pitäisi joutua piilottelemaan. ??Häpeäleimaa ei missään nimessä saa olla mielenterveysongelmissa, hän sanoo. ??Ihminen joutuu usein kärsimään yksin, vaikka hänelle kuuluu aina kaikki tuki, ehdoitta
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Saksan liittokansleri Angela Merkel kiittelivät keskinäistä yhteistyötään tavatessaan toisensa Hannoverissa. päätti järjestää maassa ennenaikaiset vaalit saadakseen äänestäjiltä valtuudet jatkaa EU-jäsenyyden ehtona olevia parjattuja uudistuksia. Pääministerin puolue sai voiton. Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi vaaleissa yltänyt äärikansallinen radikaalipuolue ajaa liittoutumisen syventämistä Venäjän kanssa. Trump vankisti johtoaan. Itsevarma Donald Trump katsoi jo voittaneensa republikaanien presidenttiehdokkuuden, kun hän korjasi potin kaikissa viidessä koillisessa osavaltiossa järjestetyssä esivaalissa. Demokraattileirissä Hillary Clinton vei voiton neljässä osavaltiossa viidestä. Terroriuhka päällä. Kuningas Kaarle XVI Kustaan 70-vuotisjuhliin valmistautuva Ruotsi joutui varpailleen, kun Expressen-lehti kertoi Irakin turvallisuuspalvelun viestittäneen, että Ruotsiin on saapunut Isisjärjestön terroristeja. Tieto sai Norjan poliisin pohtimaan maan kuninkaallisten mahdollisuutta osallistua Kaarle Kustaan juhliin. Obama Euroopassa. Tietojen mukaan nämä suunnittelisivat iskuja Tukholmassa. Eurooppaa Obama kehotti pysymään yhtenäisenä ja siten myös vahvana. 20 29.4.2016. Molempia huoletti Syyrian tilanne ja terrorismi. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä EU-myönteisille voitto. Serbian pääministeri Aleksandar Vu?i. Trump kehotti haastajia Ted Cruzia ja John Kasichia luovuttamaan, jotta puolueen rivit saataisiin yhdistettyä
Enemmistö pyysi Putinin apua henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Venäläiset uskovat, että valtionjohtaja on maan oikeudenmukaisin ihminen. Mutta onni hymyili vain 60 ihmiselle. Työntekijöillä, joiden työnantajat olivat pitkittäneet palkanmaksua, oli moukan tuuri. Hänen mukaansa Venäjällä ei ole viholli- Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 29.4. Tämä ajatus hämmästytti meitä. Ennen kaikkea se tarjoaa presidentille mahdollisuuden perustella kansalle sisä- ja ulkopolitiikkaansa. Putin kertoi, että talouden pudotus jatkuu kuluvana vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna kasvuun. Hän ilmoitti, että rahat kansallisissa vararahastoissa riittävät kaikille sosiaaliohjelmille. Putin hyvänä haltijana Presidentti Vladimir Putinin tv-keskustelu kansalaisten kanssa oli epäilemättä viime viikon tärkein tapahtuma. ?Meillä on reservissä niin paljon rahaa, että koko maa voisi elää neljä kuukautta tekemättä mitään töitä?, Putin kehuskeli. Lyhyesti sanottuna Putin yritti vakuuttaa kansan siitä, että Venäjällä on pääasiassa kaikki ok, mutta presidentti ja hallitus korjaavat yksittäiset epäkohdat. Putin antoi ymmärtää, että hän on valmis lujittamaan ystävyyssuhteita kaikkien maiden kanssa, yhdellä ehdolla: ?Jos muut valtiot keskustelevat Venäjän kanssa kunnioittavasti ja etsivät kompromisseja, niin löydämme kaikkia tyydyttävän ratkaisun. Kuten Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi: ?Tämä lienee parasta, mitä oli saavutettavissa?. Sopimus on edullinen ennen kaikkea Suomelle. Mutta kuten Fontanka.fi kirjoittaa, Suomesta löytyy poliitikkoja, jotka luulevat, että Moskova on vaatinut tai aikoo vaatia Suomelta joitakin myönnytyksiä. Kahden vuoden ajan televisio on koettanut saada meidät uskomaan toisin. Putinin mukaan presidentti Barack Obama on ylevä ihminen, koska hän on tunnustanut virheensä Libyassa. ?Meillä ovat hyvät suhteet maiden enemmistön kanssa.. Japanin valtion johtajat taas ovat mukavia ihmisiä, ja jos he käyttäytyvät oikein, niin alueellisen kysymyksen sovitteluratkaisu on täysin mahdollinen. Ukrainan johdossa ovat oligarkit. Niin monta kertaa kansa on tullut vakuuttuneeksi siitä, että paikalliset virkamiehet rientävät heti apuun niille kansalaisille, joiden kirjeet on luettu presidentille. Eräs nuori nainen Siperian Omskin kaupungista kertoi presidentille kaupungin huonoista teistä. Neuvostoaikana kansalaiset pyysivät apua ja neuvoja NKP:n pääsihteeriltä. Nykyisin kansan hyvä haltija on Putin. Jokainen 3,5 miljoonasta kirjeen lähettäneestä venäläisestä tietysti toivoi, että toimittajat olisivat lukeneet juuri hänen kirjeensä presidentille. 2016 21. Ohjelman lopuksi Omskin kaupunginjohtaja soitti studioon ja lupasi kunnostaa kaikki kaupungin tiet vappupäivään mennessä. Kansalaisten pyynnöt toteutuivat kuin taikavoimalla. On sanottava, että taikurina olo ei ole ohjelman päätarkoitus. Näin oli myös tsaarin vallan aikana. Jopa Turkki on ystävällinen maa, sen eräiden johtajien sopimattomasta käytöksestä huolimatta. ?Putin antoi meidän ymmärtää, että hän ei pysty tekemään uusia sotilaallisia propagandatekoja. Kreml alkaa toimittaa talouden ja rauhan kotiaskareita?, vaikutusvaltainen viikkolehti Profiili kirjoitti. Tämä oli Putinin neljästoista tv-keskustelu kansalaisten kanssa. Olen varma, että kun sopimusaika 180 päivän päästä loppuu, me näemme, että suomalaispoliitikkojen epäluulot olivat perusteettomia. Putin esitti myös uuden ulkopoliittisen doktrii- ninsa. Tämä pahoittaa Putinin mieltä, mutta hänen mielestään Ukrainasta voi periaatteessa tulla hyvä naapurimaa. Venäjän kanssa täytyy keskustella kuten vertaisen partnerin kanssa.? Nähdäkseni Moskovan ja Helsingin välillä käydyt sopimusneuvottelut väliaikaisista rajoituksista kahdella raja-asemalla tapahtuivat juuri tällaisessa hengessä: presidentit löysivät kahdenvälisen sopimusratkaisun. Jo parin tunnin päästä presidentille kerrottiin, että palkanmaksu oli alkanut, ja työnantajat saivat rangaistuksensa. sia. 3,5 miljoona kansalaista oli lähettänyt kysymyksiä ja toivomuksia presidentille
Osa venäläisistä pelkää, että duuman vaalien jälkeen luvassa on talousromahdus ja poliittisia levottomuuksia. Rybakov ei kuitenkaan usko, että Venäjällä ajauduttaisiin vallankumoukseen saakka.. Siksi maan täytyy olla entistä vahvempi ja pidettävä tiukasti kiinni alueistaan. ??He eivät ymmärrä, että Neuvostoliiton ongelmat eivät johtuneet USA:sta, vaan valtavasta kylmän sodan asevarustelusta. Matala öljyn hinta, talouspakotteet, pääomien pakeneminen ja poliittinen eristäytyminen ovat vieneet maan talouden aallonpohjalle. Totuus on kuitenkin toinen. ??Duumassa puolueet kommunisteista Yhtenäiseen Venäjään äänestävät samalla tavalla, Rybakov kertoo. Kansalaisjärjestöt puolestaan ovat pitkälti hallituksen hyppysissä. Nyt Venäjä on aloittamassa saman uudelleen, vaikka maalla ei ole mitään mahdollisuuksia saada Yhdysvaltoja kiinni puolustusbudjetissa, Rybakov moittii. ??Omasta mielestäni Neuvostoliitto hajosi, koska ihmiset eivät olleet vapaita. Rybakov käyttää niistä vitsaillen nimitystä hallituksen kansalaisjärjestöt, ?GONGOt. (Governmental Non-Governmental Organisations). ??Nämä järjestöt eivät kritisoi valtaapitäviä, hän sanoo. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet taloudellises- ti Venäjälle tuskien taivalta. Neuvostoliitossa kuohuu. Maan johdon vanhoillinen siipi on aloittanut vallankaappauksen uudistusmielistä presidenttiä Mihail Gorbat?ovia vastaan. 13-vuotiaalle Nikolai Rybakoville tilanne välittyy elokuvamaisina kuvina televisiosta, jossa näytetään lakkaamatta tallennetta Joutsenlampi-baletista. ??Muistan myös lähetyksen pukumiesten lehdistötilaisuudesta, jossa he julistivat maahan hätätilan. Vapauden asialla Jos Venäjän muuttaminen kävisi helposti, se ei olisi näin mielenkiintoista, oppositiopoliitikko Nikolai Rybakov hymähtää Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen On elokuu 1991. Pian tilaisuuden jälkeen yksi miehistä tappoi itsensä, Rybakov muistelee aurinkoisena lauantaiaamuna helsinkiläisen keskustaaktiivin olohuoneessa. Rybakov on nyt 37-vuotiaana länsimieliseksi kuvaillun venäläisen oppositiopuolueen Jablokon varapuheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään viime syksynä ympäristöjärjestö Bellonan toiminnanjohtajan paikalta. Rybakovin mukaan neuvostoaika ja Neuvostoliiton romahtaminen vaikuttavat edelleen voimakkaasti Venäjän politiikassa. Joidenkin mielestä tapahtumien opetus on, että Yhdysvallat pyrkii aina nitistämään Venäjän. He eivät edes saaneet lukea mitä kirjoja halusivat. Vapaus on yksi Suomen Keskustan sisarpuolu- een Jablokon keskeisistä poliittisista vaatimuksista. 22 29.4.2016 Rybakovin mukaan myös presidentti Vladimir Putinin puolueella Yhtenäisellä Venäjällä on paperilla olemassa samat periaatteet vapaista vaaleista, tuomioistuimesta ja mediasta. ??Viime vuosina Venäjällä on kuitenkin ollut media ilman vapautta, vaalit ilman vaaleja, oikeuslaitos ilman laillisuutta ja yhteiskunta ilman ihmisiä, Rybakov tylyttää. Oppositiojohtaja kuvaa maansa poliittista tilannetta tarinalla Potemkinin kulisseista. Kertomuksen mukaan ruhtinas Grigori Potjomkin määräsi Katariina II:n Krimin matkaa varten keisarinnan reitin varrelle osuvien kylien julkisivut kunnostettaviksi ja jopa rakennutti tyhjiä julkisivuja peittämään alueen köyhyyttä ja kurjuutta. Kulissien mukaan Venäjällä on neljä puoluetta duumassa, paljon kansalaisjärjestöjä ja useita TV-kanavia ja sanomalehtiä
2016 23. Nikolai Rybakovin mukaan Suomen ja Venäjän hyvistä väleistä kertoo se, että Suomen Pietarin viisumikeskus on maailman suurin. 29.4
Jabloko on kuitenkin pysytellyt yhteistyön ulkopuolella. Rybakovin mukaan tähän on syynä muun muassa erilainen arvojärjestys. Esimerkiksi Putinin entisen pääministerin Mikhail Kasyanovin johtama oppositiopuolue Parnas laittaa Rybakovin mukaan liike-elämän vapauden tärkeysjärjestyksessä vaalien edelle. 24 29.4.2016 Rybakovin mukaan ainoa Venäjän op- positiota yhdistävä tekijä on Putinin vastustaminen. Presidenttiin kohdistuvan kritiikin syy vaihtelee kuitenkin äärilaidasta toiseen: liberaalien mielestä hän on liian vahva, nationalistien mielestä heikko johtaja. ??Ennen Putinin syrjäyttämistä täytyy löytää yhteinen näkemys Venäjän tulevaisuudesta, Rybakov korostaa. Hän uskoo, että vallankumouksessa jalkoihin jäisivät ensimmäisenä Jablokon kaltaiset avointa ja sosiaaliliberaalia yhteiskuntaa ajavat voimat. Kun Rybakov lähti mukaan politiikkaan nuorena yliopisto-opiskelijana, maan poliittinen tilanne oli hyvin erilainen. Jablokon kannatus pyöri 6?8 prosentin. Hänen mukaansa ne ovat aiheuttaneet kolhuja maan ulkosuhteisiin ja kansantalouteen. ??Tilanne ei ole niin paha. Toisaalta, ei kukaan uskonut vuonna 1989, että kaksi vuotta myöhemmin neuvostojärjestelmä olisi kokonaan ajettu alas, hän pohtii. ??Parnas seuraa niiden puolueiden jalanjäljissä, jotka tekivät Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen oligarkkeja hyödyttäviä uudistuksia. Oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin Joku voisi syyttää Jablokoa siitä, että osallistumalla vaaleihin se on osa Kremlin poliittista peliä. Miksi Rybakov ei lietso kannattajiaan kaduille vaan tyytyy osallistumaan vilpillisiin vaaleihin. Nikolai Rybakov arvostelee kovin sanoin Venäjän toimia Krimillä. Näytelmään, jossa Jablokon täytyy Rybakovin sanojen mukaan kerätä kymmenen prosenttia äänistä saadakseen viralliseksi äänimääräkseen kuusi prosenttia. ??Vallankumous johtaa verenvuodatukseen, ja pahimmassa tapauksessa lopputuloksena on vain seuraava Putinin kaltainen johtaja, hän vastaa. murhan jälkeen keväällä 2015 osassa Venäjän uudistusmielisistä oppositiopuolueista virisi ajatus yhtenäisemmästä Putinin vastaisesta demokraattisesta koalitiosta
Nyt tieto ei leviä, koska onnettomuudet tapahtuvat usein syrjäisillä alueilla, eivätkä viranomaiset välttämättä halua kertoa niistä eteenpäin. Yhteistyötä voi tehdä muutenkin kuin viranomaisten kesken. Lisäksi tarvitaan kova usko omaan tekemiseen, ammattitaitoiset lakimiehet ja avointa viestintää median suuntaan ja sosiaalisissa verkostoissa. Hullunrohkea ei kannata olla. ??Pitää miettiä omaa ja tiimin turvallisuutta, Rybakov korostaa. Venäjän poliittisen järjestelmän muut- taminen on Rybakovin mukaan asia, joka venäläisten täytyy tehdä itse, ilman ulkopuolista apua. Vaikka Jablokoa kuvataan usein länsimieliseksi, Rybakov sanoo puolueensa ajattelun olevan isänmaallista. ??Meillä ja Yhtenäisellä Venäjällä on erilainen käsitys siitä, mitä isänmaallisuus on. Rybakovin mukaan isänmaallisuutta eivät ole kansallismieliset patsaat, autoihin liimatut toisen maailmansodan veteraaneja ylistävät tarrat tai puolustusbudjetin kasvattaminen. ??Minun mielestäni isänmaallisuutta on esimerkiksi se, että vanhat ihmiset saavat hoitoa. Haastatteluaika on päättynyt. Esimerkiksi puhtaissa suomalaisissa metsissä käyneet venäläismatkailijat voivat herätä huomaamaan kotimaan metsien roskaisuuden. ??Kansalaisjärjestöt voivat osoittaa Suomeen ja kertoa, että siellä metsät ovat puhtaita, koska suomalaiset rakastavat maataan. Se on Rybakovin mukaan monen venäläispoliitikon suosima puheenaihe. Puoluetoimistossa työskentelee noin sata ihmistä. Useimmilta venäläisiltä nuorilta puut- tuu Rybakovin mukaan usko ja kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Eihän maassa ole kokemuksia uudistuksista, jotka olisi tehty kansaa varten. ??Nuoret eivät usko voivansa muuttaa mitään ja keskittyvät mieluummin tamiseen puolueensa nuorilta toimijoilta, jotka haluavat muuttaa maataan. ??He ajattelevat, että Venäjä tarvitsee muutoksen parempaan. Hyvän tiimin kokoaminen onkin Rybakovin mielessä ykkösasia vaikuttamisessa. Myös ympäristö on paremmassa kunnossa. Venäläisen oppositiopoliitikon ja kan- salaisaktivistin asema näyttäytyy suomalaisen silmiin vaarallisena ja turhauttavana puuhana, sillä siitä puhutaan uutisissa lähinnä silloin, kun toisinajattelija on joutunut vaikeuksiin. Rybakov tietää useita tapauksia, joissa vallanpitäjien kanssa napit vastakkain ajautuneet ovat joutuneet pahoinpidellyiksi tai vankilaan. Se oli hyvää vastapainoa politiikalle, hän sanoo. 29.4. Rybakov ottaa vielä videoyhteyden Makhachalan yliopiston ympäristöoikeuden opiskelijoihin ennen kuin suuntaa paluumatkalle Helsingistä Pietariin. Perheetön oppositiopoliitikko viettää viikot puoluetoimistolla Moskovassa ja palaa usein töistä kotiin vasta puolenyön jälkeen. Jos aikaa joskus jää, hän kertoo suuntaavansa metsään sienestämään tai kalastamaan. ??Viime vaalien aikaan maalasin tauluja. 2016 25. Miksi me emme pystyisi samaan? Isänmaanrakkaus. Hän ei kuitenkaan suostu luovuttamaan. ??Venäjän muuttaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Jos se olisi helppoa, se ei olisi näin kiinnostavaa, hän hymähtää. Rybakov kertoo saavansa intoa vaikut- tietämissä, ja sillä oli 450 paikkaisessa duumassa enimmillään 45 edustajaa. ??Uskoimme, että parempi tulevaisuus on edessä 5?10 vuoden kuluessa ja että muutos on meidän käsissämme. Nyt Jabloko on pudonnut duuman äänikynnyksen alapuolelle, vaikka sillä on vahvaa alueellista kannatusta erityisesti Karjalan tasavallassa sekä Pietarin ja Moskovan seuduilla. Länsimailta tarvitaan kuitenkin poliittista tukea esimerkiksi aktivistien turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi hän toivoo eurooppalaisten jatkavan vuoropuhelua Venäjän kanssa myös muusta kuin Euroopan ja Venäjän välisistä suhteista. ??Jaamme monia yhteisiä ongelmia maahanmuutosta terrorismiin ja ympäristökysymyksiin. Yhteistyöstä hyötyvät molemmat, sillä esimerkiksi Suomen pienhiukkaspitoisuuksista puolet tulee ulkomailta. Rybakovin mukaan olisi tärkeää, että Venäjän viranomaisten viestintä ympäristöongelmista olisi avointa. Se ei johdu palkoista, vaan siitä, että ihmiset haluavat asua maassa, jossa oikeusjärjestelmä toimii ja jossa on vapaat vaalit ja vapaa media, Rybakov uskoo. Hänen mukaansa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin on päätynyt monia länttä arvostelevien venäläispoliitikkojen lapsia. ??Tämäkin kertoo siitä, että eurooppalaiset koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat parempia kuin Venäjällä. Ainoa Venäjän oppositiota yhdistävä tekijä on Putinin vastustaminen. omaan tai korkeintaan perheensä tulevaisuuteen, hän suree. Moni kunnianhimoinen nuori päätyy opiskelemaan ja töihin ulkomaille. ??On iso ongelma, että lahjakkaille ihmisille ei löydy paikkaa yhteiskunnasta
Reportaasi 26 29.4.2016
Työvoimavaltainen vaatetusteollisuus liikkuu halvemman tuotannon perässä Teksti: Anja Manninen kuvat: maria seppälä, nanso Neulomossa on lämmintä (20 astetta) ja kosteaa (kosteusprosentti noin 65 astetta). Lämpöä ja kosteutta tarvitaan, jotta ohuenohuet langat sujahtelevat katkeilematta neulekoneisiin. Koneita on 40 neljässä rivissä. Kaukaa katsoen vaikuttaa, että menossa on lounastunti, koska mitään ei näytä tapahtuvan. Läheltä kuitenkin näkee, että langat liikkuvat. Nyt Torniossa on päättymässä 104 henkilön työsuhde. Tehdaskiinteistö säilyy Nanso Groupin omistuksessa, mutta norjalainen Pierre Robert Group ostaa siltä neljä brändiä: Norlynin, Amarin, Finnwearin ja Black Horsen liiketoiminnat. Nanso Group keskittyy Nanso- ja Vogue-brändien kehittämiseen. 2016 27. Hän on ollut yrityksen palveluksessa 42 vuotta, korjannut koneita, muuttanut laatuja koneisiin ja opettanut uusia työntekijöitä. Männistö täyttää syyskuussa 65 vuotta, mutta ei olisi halunnut jäädä eläkkeelle yhtäaikaa Pohjoismaiden ainoan hienosukkatehtaan lopettamisen kanssa. . Automatiikka hoitaa neulomisen. Laitosmies Maunu Männistö valvoo neulekoneiden toimintaa. Surullinen olo, Suomen Tekstiili- ja Muoti ry:n entinen toimitusjohtaja Satu Mehtälä ja Nanson sukkahousutehtaan tuotantopäällikkö Sanna Tiikkainen kuvaavat tunnelmiaan, Mehtälä puhelimessa ja Tiikkainen paikan päällä Nanson Tornion tehtaalla. Mehtälä kuitenkin lisää ymmärtävänsä ratkaisun taloudelliset perusteet. Nanso Group Oy ilmoitti 21. Tuotteiden suunnittelu, myynti, 29.4. Vuoden loppuun mennessä päättyy koko Nanso Groupin tuotannollinen toiminta Suomessa. Paikan päällä Torniossa lopettamisesta oli kertomassa hallituksen puheenjohtaja Juha Berglund, yksi perheyhtiön omistajista. Suomalaisuus on yksi yrityksen arvoista, mutta kotimaan tuotanto ei Berglundin mukaan ole enää taloudellisesti mahdollista. Nanso Groupin liikevaihto on puolittunut 2010-luvulla ja oli vuonna 2014 noin 49,2 miljoonaa euroa. Nailonsukkien valmistus alkoi Torniossa vuonna 1956 eli 60 vuotta sitten, ja Norlyn aloitti vuonna 1966 eli 50 vuotta sitten. Omistajat ja nimet ovat vaihtuneet, ja Tornion tehdas on antanut töitä parhaimmillaan tuhannelle ihmisille, etupäässä naisille. maaliskuuta lopettavansa sukkahousujen tuotannon Torniossa
Hän on hallitusammattilainen, liiketoiminnan kehittäjä ja toimii myös Aalto-yliopiston konsulttina. Vielä 1970-luvulla Suomen tekstiilija vaatetusteollisuus työllisti noin 60 000 suomalaista, tänään vajaat 6 000. Suomen vaatetusteollisuuden väkimäärän pienenemiseen on Mehtälän mukaan johtanut Suomen kustannustason nousu, Neuvostoliiton kaupan romahdus, halpatuonnin kasvu ja vähittäiskaupan rakenteen muutos. Selvä syy vaatetusalan pienenemiseen löytyy Suomen Tekstiili & Muoti ry:n tilastoista. Tekstiiliteollisuuden työvoimakustannuksista on palkkivertailu Euroopasta ja muista maista. EU:n vertailuissa pisin palkki on Tanskalla, jossa työvoimakustannus on 32,4 euroa tunnilta ja lyhin Bulgarialla, 1,98 euroa tunnilta. Suomi on keskivaiheilla 17,5 euron tuntikustannuksilla. Virossa ja T?ekissä työvoimakustannukset ovat 5,9, Latviassa 5,5 ja Liettuassa 3,9 euroa tunnilta. Muiden maiden vertailun kärjessä on monessakin suhteessa oman tiensä kulkija Sveitsi 51,36 eurolla tunnilta. MYANMAR Tekstiiliteollisuuden työvoimakustannus . Onko Afrikka seuraava maanosa, jonne vaatetusteollisuus siirtää tuotantoaan, Tiikkainen pohtii. Ruotsalainen vaatejätti H&M tilaa jo vaatteita Egyptistä, Marokosta ja Tunisiasta. Valmistus on Satu Mehtälän mukaan pienentynyt kaikissa Länsi-Euroopan maissa 1980-luvulta lähtien ja siirtynyt halvempiin maihin. Mehtälä toimi Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtajana vuosina 2008?2013. Maunu Männistö on 42 vuotta korjannut koneita, vaihtanut laatuja koneisiin ja opettanut uusia työntekijöitä valmistamaan sukkia ja sukkahousuja. markkinointi ja jakelu säilyvät muutosten jälkeenkin Suomessa. Suomalaisuus on yhtiön arvolistalla rohkeuden, vastuullisuuden ja laadun lisäksi. Nettisivujensa esittelyssä yhtiö ilmoittaa visiokseen olla vuonna 2017 suomalaisen muodin lippulaiva. Vaatetusteollisuuden tuotannon vä- heneminen ei ole vain suomalainen ilmiö. / tunti 28 29.4.2016 0,20 ? Kaukana perän pitäjänä on Myanmar, jossa tuntikustannus on vain 0,2 euroa. Kiinassa työvoimakustannukset ovat 2,65 euroa tunnilta. Sanna Tiikkaisen mukaan Kiinan kilpailukyky on heikentynyt sitä mukaa, kun vaatetehtaiden työntekijöiden oloja on parannettu. Työvoimavaltainen vaatetusteollisuus siirtyy halvemman tuotannon perässä herkästi uusille alueille. . Nyt sitä kiinnostaa Etiopia. Nanso on tärkeä luku suomalaista vaatetusteollisuutta. Nanso perustettiin vuonna 1921 Nokia Kutomo ja Värjäys Oy:n nimellä. Vuonna 1972 yhtiön nimi muutettiin Nanso Oy:ksi. PAKISTAN 0,64 ? BULGARIA KIINA 1,80 ? 2,65 ?
Keskittymällä kahteen brändiin seitsemän sijaan pystymme kehittämään niitä paremmin ja reagoimaan nopeammin muuttuviin markkinoihin ja asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin, Mäki toteaa. Vogue-sukkatuotteille vuodenvaihteessa saadut globaalit myyntioikeudet mahdollistavat uudenlaiset kansainväliset kasvumahdollisuudet, Mäki kertoo. Nanso Groupin brändiperheen sukka- housut, yöasut ja miesten kerrastot tulevat sananmukaisesti iholle. Naisten sukat ja sittemmin sukkahousut ovat edustaneet vaatetusalan kehitystä, mutta myös luksusta ihmisen arjessa. Torniossa valmistetaan vielä täydellä teholla hienosukkia. Viron sukkatehdas myytiin sen toimivalle johdolle. Sukkahousut naisten päällä ovat sitä ohuemmat, mitä tärkeämpään tilaisuuteen ne puetaan. VIRO 4,30 ? 5,90 ? TANSKA 32,40 ? RANSKA SAKSA 22,60 ? PUOLA Sanna Tiikkainen esittelee tehtaan neuvotteluhuoneen hyllykön lankarullia, joista ohuimman langan juuri ja juuri erottaa tummaa taustaa vasten. Raaka-aine on tekokuitua, polyamidia, muovista sulatettua, kehrättyä ja langaksi venytettyä. Vuonna 1973 tehtaalta valmistui 30 miljoonaa sukkahousuparia tuhannen työntekijän voimin. Volyymi oli Tiikkaisen mukaan pitkään 10 miljoonan parin paikkeilla, mutta kulutustottumusten muututtua volyymi on pudonSVEITSI nut viiteen miljoonaan pariin. Kulutustottumusten muut51,36 ? tuminen tarkoittaa, että naiset pukeutuvat entistä useammin hameen sijasta housuihin. Suomalaiset käyttävät vaatteisiin muutenkin keskimääräistä vähemmän rahaa ja hankkivat vaikkapa kenkiä harvempaan tahtiin kuin ihmiset Keski-Euroopassa. SUOMI USA 17,50 ? 17,71 ? 23,80 ? 29.4. Trikoon valmistus Suomessa ja Tampereella loppuu tänä vuonna. Vuosikymmenten aikana yhtiö on laajentanut ja hakenut yrityskaupoilla synergiaetuja ja kasvustrategiaa. 2016 29. Venäjän myynnin laskua on lisännyt sekin, että Venäjälle vietiin kalliimpia tuotteita. Nanso Group perusti Venäjälle myyntiyhtiön, mutta sen toiminta on hiljentynyt. Seitsemää brändiä on pitänyt uudistaa ja kehittää käyttäjien tottumuksiin istuviksi. Uusiutumiskykyä Nanso on hakenut myös henkilövalinnoillaan niin yhti- ön johdossa kuin tuotteiden suunnittelussakin. Yhtiön vastuullisuus- ja viestintäasiantuntija Satumaija Mäki muistuttaa, että kansainvälinen menestys kovasti kilpailluilla markkinoilla vaatii isoja ja keskitettyjä panostuksia brändien ja myynnin kehittämiseen. . Omistajat ja nimet ovat vaihtuneet, ja Tornion tehdas on antanut töitä parhaimmillaan tuhannelle ihmisille. Laamapaidoista aloittanut ja sukkiin, trikoisiin, alusvaatteisiin ja neuleisiin laajentunut yritys on kokenut vaateteollisuuden ?parhaat ajat?, mutta myös lamat ja laskut. Kun Neuvostoliitto oli vielä voimissaan, iso naapuri oli suomalaiselle vaateteollisuudelle hyvä ja vakaa vientikohde. Kauppa jatkui vahvana myös Venäjälle, mutta kauppaboikotit ovat viime vuosina romahduttaneet viennin. Esimerkiksi vuonna 2001 se osti pahimman kilpailijansa Finnwearin trikoovaatetuotannon. Sanna Tiikkainen myöntää, että brän- dien määrä on ollut vähintäänkin haasteellinen
Tulevaisuus on avoin, kuten monella muullakin työtekijällä. Tornion tehtaan työntekijät esittivät yhtiön johdolle omia ratkaisujaan ja vaihtoehtojaan lopettamiselle, mutta ne eivät varapääluottamusmies Arja Düzköylün mukaan kelvanneet työnantajalle. Düzköylü itse on asennoitunut siihen, että työt loppuvat. n. Ja suomalaisten olisi pitänyt ostaa enemmän kotimaisia tuotteita, Männistö lisää. Vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki, Satu Mehtälä tiivistää saman asian. . Eikö olisi vastuullisempaa ostaa laadukkaampaa ja maksaa siitä vähän enemmän? . Sanna Tiikkaisen mielestä yhtiön olisi pitänyt pystyä investoimaan Tornion tehtaaseen ja automaatioon. Tornion hienosukkatehtaan lopettamisen myötä sen työntekijöiden huippuosaaminen käy tarpeettomaksi. Vaatetusalaan liittyy paradokseja. Kulutustottumusten muuttumisen ja vaatealan maailmanlaajuisen kilpailun myötä Nansonkin tappiot ovat vuosi vuodelta kasvaneet. . Takana on 31,5 vuotta sukkahousujen viimeistelijänä, muotoilijana, tarkastajana ja pakkaajana. Luottamusmiehet huolehtivat ensin muitten tulevaisuudesta. Hän asuu Tampereella ja käy Torniossa joka toinen viikko. Mikä on niiden stoori? Mehtälä muistuttaa, että tekstiili- ja vaatetusala kuuluu maailman suurimpiin toimialoihin. Toisaalta sille on yleismaailmallisestikin ominaista alueellisuus. Kaikessa kohtaamisessa pitää näkyä, mitä vaatteet haluavat kertoa. Düzköylü arvelee, että hänellä itsellään edessä on lähtö koulun penkille, jälleen. Mitä ostamme ja mitä olemme haluamastamme valmiit maksamaan? Kun vaate tulee asiakkaan iholle ja osaksi hänen tarinaansa, Mehtälä neuvoo vaatettajia hakemaan lisäarvoa suunnittelusta ja materiaaleista. . Olisi pitänyt pystyä investoimaan tähän tehtaaseen ja automaatioon, mutta vain välttämättömimmät investoinnit on pystytty tekemään, Tiikkainen toteaa Tornion tehtaan neuvotteluhuoneessa. Maunu Männistö muistuttaa neulomokoneen äärellä, että alamaissa on oltu ennenkin, ja aina alhoista on ylös noustu. Jotta tehdas olisi voinut jatkaa, tuotteita olisi Männistön mukaan pitänyt viedä maailmalle ratkaisevasti enemmän. . Valveutunut kuluttaja haluaa ostaa vaatteita, jotka on tuotettu vastuullisesti ja eettisesti niin raaka-aineiden kuin työolojenkin suhteen. Vaatteen hinta nousee, kun työolot paranevat. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan vaatteistamme? Kuinka paljon ostajalla on varaa maksaa sukkahousuista, ja kuinka pal- 30 29.4.2016 jon yrityksellä on varaa maksaa niille, jotka niitä sukkahousuja tekevät? Tornion sukkahousutehtaan tuotantopäällikkö Tiikkainen heittääkin rohkean kysymyksen: Tarvitsemmeko me vaatteita näin paljon. Nansonkin tuotteita on myyty eniten koti-Suomeen, mutta kasvua haetaan vientimarkkinoilta. Viennin osuus viime vuonna oli 13 prosenttia liikevaihdosta. Se opitaan työpaikalla. Torniosta työtä vaille jää huippuosaajia, joille alan töitä tuskin löytyy. Heillä, jotka eivät pääse eläkkeelle tai eläkeputkeen, on edessä kouluttautuminen uuteen ammattiin. Tuotantopäällikkö Sanna Tiikkainen on eläkkeelle vielä liian nuori. Myös hänellä on pitkä työsuhde Nanson kanssa. Tiikkainen tuli Tornioon tehdaspäälliköksi vuonna 1992. Hän odottaa ihmettä, joka pelastaisi tehtaan. Vaatetusalaan liittyy paradokseja. Tuotteita myydään Suomen lisäksi Skandinaviassa, Venäjällä ja Keski-Euroopassa. Sukkahousutehtaan loppuminen on menetys ihmisille työpaikkoina ja suo- malaiselle työlle ammattitaidon ja huippuosaamisen käymisenä tarpeettomaksi. Hienosukka-alaa ei opeteta kouluissa
2016 31. 29.4
Noin 200?000 ihmistä määrättiin lähtemään kodeistaan. Tiet olivat paikoin niin täynnä, että lähtöä oli siirrettävä, kun sekaan ei yksinkertaisesti mahtunut enempää kulkijoita. Pohjois-Suomen tyhjentäminen käynnistyi heti Suomen ja Neuvostoliiton välisen aselevon astuttua voimaan syyskuun alussa. Evakuoitavan alueen raja kulki Oulujokea ja Oulujärveä pitkin sekä Oulujärven latvavesistöjä mukaillen kohti itärajaa. He joutuivat kulkemaan lehmien rinnalla jalkapatikassa jopa satojen kilometrien matkoja. Lypsykarjan evakuointi onnistui hyvin, sillä suurin osa siitä pelastui. Moni Lapin karjankasvattaja hankki evakkomatkaltaan kotiin vietäväksi Ayrshire-rotuisen vasikan tai hiehon,. Tätä aukkoa paikkaa Onerva Hintikan kirja Pako Lapin sodasta (Maahenki). Hintikka keskittyy kuvaamaan, kuinka Lapin, Kainuun ja Koillismaan väestö pakeni saksalaisten tieltä Pohjanmaalle ja Ruotsiin. Maalla sotaa paossa olleet perheet palasivat kaupunkeihin. Itärajan evakuointi oli aloitettu partisaanihyökkäysten pelossa jo kesällä 1944. Historia Lennart Lindforsin kuvakokoelma Äiti ja kuusi lasta vastaanottoteltassa Ruotsissa. Koko Suomi liikkeellä Useampi kuin joka neljäs suomalainen oli syksyllä 1944 matkalla jonnekin. Lapista paettiin saksalaisia Ruotsiin ja Pohjanmaalle. Teksti: Annukka Kaarela ?Ja sitten käytiin vielä Lapin sota.? Kun Suomen vaiheita toisen maailmansodan melskeissä kerrataan, talvi- ja jatkosota käydään läpi tarkkaan, mutta sodista viimeisin jää usein pelkäksi maininnaksi edellisten jatkeena. Sotahistorioitsijat ovat kyllä tutkineet myös Lapin sotaa, mutta vähemmän on päästy eläytymään siviilien tuntoihin ja selviytymiseen. Karjaa jouduttiin kävelyttämään vaikeakulkuisia metsiköitä pitkin. Osa evakkoon lähteneistä jätti kotinsa jo toisen tai kolmannen kerran. Lähtijöitä piinasi epävarmuus, päästäisiinkö kotikonnuille palaamaan takaisin enää koskaan. Kirjan kirjoittaja Onerva Hintik- ka on koulutukseltaan agronomi ja tehnyt elämäntyönsä maa-, metsä- ja elintarviketalouden viestintätehtävissä. Varsinkin monilapsiselle perheelle lehmä oli kuin henkivakuutus. Hintikan mukaan useampi kuin joka neljäs suomalainen oli tien päällä . Siksi se otettiin evakkoon lähtiessä mukaan. Karjanajan vastuullisen tehtävän saivat yleensä kantaakseen nuoret, lapsettomat naiset. Kirja perustuu pääosin Museoviraston vuonna 1988 tekemään kyselyyn, jossa evakot ja heitä vastaanottaneet kertovat kokemuksistaan. Syksyllä 1944 koko maa oli liikkeellä. Tämä näkyy kirjassa, sillä paljon sivuja omistetaan tuotantoeläinten kohtaloiden kuvaamiseen. Erityisen näkyvään rooliin nousevat lehmät. matkalla joko kotiin tai kohti tuntematonta. 32 29.4.2016 Lähes puoli miljoonaa Karjalan ja Porkkalan evakkoa suuntasi menetetyiltä alueilta uusille asuinsijoilleen. Rintamalta palaavat sotilaat ja lotat matkasivat koteihinsa
Jäivät pellot. Poroeloa on jäänyt. Valtakymit ovat jäljellä. Harrinen koski kohisee vielä. Ja metson poika puun latvassa haastelee. Kaikki se, mitä uuden elämän alkuun tarvitaan, on jäljellä. Historia toistuu: Rakentaminen . Ja jäi Pohjolan asukas, Lapin läänin maaherra, sisäministeri Kaarlo Hillilä (maal.) lohdutti lappilaisia runossaan. ??Jäi rakennuspuuta. 2016 33. Ahtaus vaivasi ja hygienia oli huonoa. SA-kuva Aarne Turusen perikunta Hyrynsalmelaiset evakot lähdössä kotiin Pyhännältä. Krigsarkivet Tavarapaljoutta Rovaniemen asemalla syksyllä 1944. mikä vaikutti ajan oloon kotimaisten karjarotujen väistymiseen. Lehmien lisäksi kirjasta käy ilmi arkisten taloustavaroiden tärkeys. Parhaat pannut otettiin mukaan ja astiastot haudattiin maahan kotiin paluuta odottamaan. Osaa elä- Suomalaisemäntä hoitaa lehmiään Ruotsin puolella. tettiin jopa kaksi vuotta. Lapin sota jää usein pelkäksi maininnaksi edellisten sotien jatkeena. Kirjaan kerätyissä muisteluksissa evakot kutsuvat Ruotsia rauhan maaksi, ?paratiisiksi, jossa rusinat kasvavat?. Moni koki länsinaapurissa ensimmäistä kertaa sähkövalon ja vesivessan. Ongelmiakin esiintyi. Eräskin utsjokelainen perheenäiti kietoi lähtiessään ryijyn ympärilleen ja kantoi paistinpannua kädessään. Hintikka on penkonut kirjaa varten laajasti Ruotsin sota-arkistoa ja löytänyt sieltä uutta tietoa suomalaisista evakoista. Kirjailijan mielestä Ruotsin Suomelle sotavuosina tarjoamaa apua on usein suotta vähätelty. Ruotsi otti Suomesta vastaan sotien aikana yhteensä noin 72?000 sotalasta. Lisäksi se vastaanotti noin 56?000 lappilaista evakkoa. Heitä asutettiin kouluihin, leirikeskuksiin, seurakuntataloihin, parakkikyliin, hotelleihin, jopa rukoushuoneisiin. Evakkojen kotiinpaluu oli käynnistynyt pikkuhiljaa jo vuoden alussa. Paluu oli karu, sillä suomalaisjoukkoja paenneet saksalaiset olivat kansalleen ominaisella perusteellisuudella polttaneet lähes kaikki rakennukset, räjäyttäneet sillat ja tärvelleet maantiet. Kotitalosta oli usein jäljellä pelkkä savupiippu. ??Mutta maa jäi. ja nyt taas rakentaminen. Onerva Hintikka: Pako Lapin sodasta. Maahenki, 263 s. 29.4. tuho . huhtikuuta vuonna 1945. Evakkojen kaikki kulut korvattiin ja heille maksettiin palkkaa. Jotkut miehistä turhautuivat joutenoloon, keittivät pontikkaa ja tappelivat. Suomi katsoi Lapin sodan omalta osaltaan päättyneeksi, kun viimeiset saksalaissotilaat poistuivat Norjan puolelle 27
Muutenhan koko annos olisi Nato-yhteensopivaa kuten nykyään on tapana. 34 29.4.2016 Joulun tienoilla eläkkeelle lähtevä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä muistelee äitiään keskustanaisten Avain-lehdessä. Hän kertoo, kuinka eduskunnassa tärkeiden äänestysten alla puhelin soi: . Kiertokanki oli tullut vaihdelaatikosta läpi, Sipilä selitti. Sunnuntaina puoluevaltuuston eteen asteli nolo Sipilä. . Apollon Tietäjät Teksti: Pentti Manninen, Samuli Nissilä, Pekka Pohjolainen Pohjolan jylhää vieraanvaraisuutta Kuningatar Elisabetin 90-vuotispäivän yhteydessä muisteltiin monessa mediassa brittimonarkin kuuluisaa vuoden 1976 Suomen-vierailua. Vierailun järjestäminen ei tunnetusti mennyt isänniltä aivan nappiin, kun kuningatar joutui koikkelehtimaan keskisuomalaisella metsätyömaalla korkokengissä metsurinkypärä kädessään. Joskus on tosin ollut protokollassa pitelemistä vieraidenkin kanssa. kuntavaaliehdokkuus harkinnassa?. Osuvasti otsikoitu. Keskustan puoluevaltuusto kokoontui viikonloppuna Jyväs- kylään. Kuten tapana on, kaupungin edustajat kutsuivat keskustapäättäjät vierailulle lauantai-iltana. Tilaisuudessa diplomi-insinööri Juha Sipilä muisteli aiempia vierailujaan Jyväskylässä. Vuosia sitten hän kaasutteli seudulla häkäpönttöautollaan. Matkanteko kuitenkin yllättäen tyssäsi. . Insinööreillekin.. Eihän se kiertokanki tietenkään vaihdelaatikosta läpi tullut, vaan öljypohjasta, hän korjasi. Sattuuhan sitä. LBJ työnsi kouransa kulhoon, otti muutaman puolukan ja sanoi ?hello, hauska tavata?. Mutta talo elää tavallaan, vieras käypi ajallaan . vai oliko se sittenkin toisinpäin? On paljastunut Suomen varjeltu sotasalaisuus. Autossa istui säikähtänyt kuski aluspaidassaan ja hänen vaimonsa kulhollinen puolukoita sylissään. Korpisoturin sissimuona on kokonaan ulkomaalaista. Hirmuista, entinen tasavallan presidentti, puolustusvoimien ylimmäinen päällikkö, sanoisi. Retkiateria ja proteiinipatukka ovat ruotsalaisia. Äitini soitti äänestysohjeita. . Värikkäimmästä päästä lienee Yhdysvaltain presidentin Lyndon B. Johnsonin (1908?1973) varapresidenttinä tekemä Suomen-visiitti syyskuussa 1963. Vieraillessaan Rovaniemellä mutkaton teksasilainen tempaisi eräässä tienristeyksessä odottaneen kuorma-auton oven auki. Mutta sentään näkkäri on saksalaista, purkka turkkilaista ja nenäliinat Unkarista. Harmittava takaisku tuo ruotsalaisten osuus. En voinut sanoa kansanedustajakollegoille, että tätä laitosta muuten johdetaan Iin vanhainkodista. Hyvä, että se tuli nyt tietoon. Paavo Väyrynen ilmoitti viime viikolla harkitsevansa ehdokkuutta kuntavaaleissa keskustan listalta. Väyrynen kertoi asiasta blogissaan, jonka otsikko on ?Uusi näytelmä on valmis
Onnistuneen lastensuojelutyön ytimessä on lapsen kuuleminen. Puheenvuoro Pimeä menneisyys ?Sit oli semmosta , että tuo, piti aina hakee se ruotamo sieltä mettästä. Sitä ei voi selittää paremmaksi menneen maailman kasvatusmetodeilla tai sen ajan tietämättömyydellä. ?Mä sit päätin, että hakkaa kuinka paljon tahansa, niin mä en itke. Vaikeneminen vain vahvistaa riskiä siitä, että hyväksymme tässä ajassa tapahtuvat vääryydet. Tekstin alun sitaatti on osa Lastensuojelun menneisyys -selvitystä. Väkivalta on ollut henkistä, fyysistä ja seksuaalista. No silloin sit mieskin osallistui sit. Mä en tiedä mitä pahaa mä olin taas, ne on jotenkin unohtunut ne, en mielestäni oo mitään kovin pahaa uskaltanut ees tehdä. Se hakattiin selkään palasiks ja käskettiin hakeen uus. Miten ihminen voi tehdä näin toiselleen, vieläpä lapselle. Valvontaakaan ei sovi unohtaa. Annika Saarikko keskustan varapuheenjohtaja 29.4. Lisäksi tarvitaan parempaa päihde- ja mielenterveystyötä. Yksi tutkimuksen pääviesteistä on, ettei kaltoin kohdeltujen lasten hätää ja huolta aikanaan kuultu. Puhumme teoista, muttemme juurikaan tekemättä jättämisistä. Vaikeneminen ei kuitenkaan muuta historiaa muuksi eikä pienennä pahuuden määrää. Lasta ei siis pidä vain kuulla, vaan myös kuunnella. 2016 35. Kannamme häpeää ja haluamme unohtaa. Tähän hallitus on suunnannut vielä erillisen kymmenen miljoonan lisäpanostuksen. Matalan kynnyksen palvelut vahvistavat vanhemmuutta ja tavoittavat perheet ennen kuin voimat loppuvat kokonaan ja joudutaan siirtymään raskaisiin ja kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Selvää kuitenkin on, että vaikka onnistuisimme kärkihankkeen tavoitteissa vähentää lastensuojelun ja sijaishuollon tarvetta, tulee aina olemaan perheitä, joiden omat voimat eivät riitä. [huokaa] Sitten tota, mä purin hampaita yhteen ja rystyset valkoisena puristin penkkiä ja mä en itkenyt.? Julmuuksia tapahtui niin laitossijoituksissa kuin perhesijoituksissa, jokaisella vuosikymmenellä. Toinen veteli edestä ja toinen takaa. Sit vaihdettiin puolta.? Suomi, kuten muutkin kansakunnat, kertoo mielellään sukupolvelta toiselle legendoja voitetuista sodista ja urheilukilpailuista ja kansakuntaa eheyttäneistä yhteisistä ponnistuksista. Huomattavasti harvemmin lausumme ääneen asioita, joissa epäonnistuimme. Jyväskylän yliopiston selvityksessä haastateltiin 300 vapaaehtoista 1950?1980-luvuilla kodin ulkopuolelle sijoitettua, kaltoin kohdeltua silloista lasta ja nuorta. Kaltoinkohdeltujen laajaa lukumäärää tai prosenttiosuuksia huostaanotetuista ei tutkimus kerro, eikä se ollut tämän selvityksen tavoitekaan. Se ensimmäinen ruotamo oli aina tietysti liian heikko. Kotipalvelu tuodaan yhä useamman perheen ulottuville. Valtaisa enemmistö lasten kanssa lastensuojelun piirissä työskentelevistä aikuisista noudattaa nyt tinkimättömästi ohjenuoranansa pyrkimystä lapsen parhaaseen. Sipilän hallitus on tekemässä suurta 40 miljoonan euron lisäsatsausta lasten ja perhepalveluiden muuttamiseen. Kärkihankkeella rakennetaan perheiden palvelut läsnäolevaksi tavalliseen arkeen. Päinvastoin. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi sen jokunen viikko sitten. Sen tehtävä oli tehdä näkyväksi ilmiö ja muistuttaa nykypäivää menneisyydestä. Raportin teksti sukeltaa ihmismielen pimeimpiin syövereihin ja sanoittaa pahuuden teot todeksi. Tutkimustyöstä kävi ilmi, että suomalaisen lastensuojelun historia pitää sisällään myös paljon onnistumisia; lapsia, joiden elämä on aikuisena raiteillaan juuri lastensuojelun ja sijaishuollon ansiosta. Yksi onnistumisista on se, että tutkimuksen aikarajauksen vuoden 1983 jälkeen muun muassa lastensuojelulakia on uudistettu kaksi kertaa. Syyt- tävä sormi ei siis osoita minkään sijoitusmuodon ylle kategorisesti. Tutkimustulokset lastensuojelun sijaishuollon epäkohdista ovat vakavia, mutteivät onneksi lastensuojelun koko todellisuus. Lapsi tulee aidosti kohdata. Tässä on yhä parantamisen varaa ja muistilappu myös sote-uudistuksen organisoitumiseen. Lisäksi sijaishuollon palveluita tulee säännöllisesti valvoa. Lapsella on näissä tilanteessa oltava aito mahdollisuus kertoa luottamuksellisesti näkemyksensä, ja ne tulee ottaa huomioon häntä koskevia päätöksiä tehtäessä
Suomessa konkreettisia toimenpiteitä ei ole toistaiseksi nähty. Nykyisessä tilanteessa ei ole syytä harrastaa poliittisia silmänkääntötemppuja kannattajakunnan mielialan parantamiseksi, koska tällainen toiminta murentaa viljelijöiden luottoa puoluetta kohtaan. Oman äänestäjäkunnan ei sovi harrastaa pelleilyä, vaan puolueen päättävien elinten on nyt viimeinkin aika ruveta konkreettisesti toimimaan yhden puolueen kivijalan toimeentulon turvaamiseksi. Teemu Hakala luokanopettaja, maanviljelijä kaupunginvaltuutettu (kesk.) Kauhava. päivänä Maaseudun Tulevai- suus julkaisi uutisen, joka asettaa maatalousministerin toiminnan vähintäänkin kyseenalaiseen valoon. Maaseutuviraston (Mavi) työntekijöiden mukaan ministeri Kimmo Tiilikaisen traktorimarssin aikana näyttävästi julkisuuteen tuoma toimenpide Mavi:n pääjohtajan hyllytyksestä ja toisiin tehtäviin siirtämisestä onkin osoittautumassa pelkäksi poliittiseksi tempuksi. Asiasta kysyttäessä Tiilikainen itse sortuu saivartelemaan ja vaatii alkuperäisen uutisen lukijoilta tarkkuutta muistuttaen, että hän ilmoitti Leena Tenholan jatkavan ylijohtajana vuoden loppuun. Niin tai näin, 11. Sen pysähtyminen vaikeuttaa myös talouskriisiä vastaan kamppailevan valtiomme toipumista. Suomen viljelijäväestö on nykyisestä pienes- tä koostaan huolimatta ollut aina vahva sel- käranka keskustalaiselle kansanliikkeelle. Sen tekemä kenttätyö on ollut läpi vuosikymmenien yksi merkittävä osa tämän kansanliikkeen menestystä ja luonut osaltaan pohjaa myös nykyiselle kannatukselle. Kuinka monen puolueen kansanedustajan naama onkaan koristanut viime vaalien alla puolueelle uskollisen viljelijän kärryn laitaa? Suomen viljelijäväestö ansaitseekin nykyisessä ahdingossaan puolueeltaan suoraa ja selkärankaista viestintää. Jokaisen istuvan poliitikon tulee muistaa, että nykyinen pakotepolitiikka on uhkapeliä paitsi suomalaisen maatalouden, niin myös elintarviketuotannon sekä muiden maatalouteen läheisesti sidoksissa olevien ryhmien kustannuksella. Pitkään jatkuvat pakotteet tuhoavat väistämättä suomalaisten elintarvikeyritysten saavuttaman markkina-aseman Venäjällä. Niiden tilalle tulevat ne EU maat, jotka hyödyntävät häikäilemättä pakotepolitiikassa olevia porsaanreikiä. Olisikin syytä tunnustaa edellisen hallituksen tekemän kestämättömän päätöksen seuraukset ja kyetä korjaamaan tilanne ennen kuin maamme elintarvikeketju ajautuu peruuttamattomiin vaikeuksiin. Idän kaupan merkitys on valtiollemme suhteellisesti huomattavasti merkittävämpi kuin muille EU maille. Mielipiteet Keskusta ei saa unohtaa viljelijöitä Huhtikuun 21. maaliskuuta traktorimarssilla uutisoitiin viljelijöille näyttävästi Mavin pääjohtajan hyllytyksestä konkreettisena toimenpiteenä, jonka piti olla ensimmäinen toimenpide viljelijöiden aseman parantamiseksi nykyisessä talouskurimuksessa. Nykyinen maatalouden kassakriisimme on seurausta valtiomme epäonnistuneesta Venäjä-politiikasta, vaikeasta maailmanmarkkinatilanteesta sekä EU:n tukiuudistuksen mukaisesta maataloustukien leikkauksesta. Niiden seurauksena ahdinkoon ajautunut maatalous tarvitsee keskustalta nyt konkreettisia ja räväköitäkin avauksia tilanteen parantamiseksi. Italiassa konkreettisena toimenpiteenä on jo järjestetty maatalouslainojen maksuihin lykkäyksiä, joiden aikana ei tarvitse maksaa korkoja ja lyhennyksiä. On kuultu vain ilmoille heitettyjä ajatuksia kuten maatalousrakennusten kiinteistöveron poistaminen väliaikaisesti. Kaikki mahdolliset väliaikaiset kriisitoimenpiteet ovat kuitenkin tekohengitystä. Jos todella halutaan purkaa maatalouden nykyistä ahdinkoa, konkreettinen ja merkittävä toimenpide olisi Venäjän kaupan avaaminen uudelleen maataloustuotteiden osalta. Maamme edellinen kokoomusjohtoinen hallitus teki vakavan poliittisen munauksen noudattaessaan orjallisesti EU:n pakotepolitiikkaa ja viemällä Suomen maataloustuotteiden Venäjän viennin paitsioon. EU:n edessä noudatetun sinisilmäisyyden seuraukset ovat karmeaa todellisuutta useilla maamme maatiloilla sekä maatalouteen läheisesti sidoksissa olevilla elintarvikealan yrityksillä. 36 29.4.2016 Siksi keskustajohtoisen hallituksen tulisi ponnistella voimiaan säästämättä Venäjälle suuntautuvan kaupankäynnin normalisoimiseksi. Jos puolue ilmoittaa hyllyttävänsä Mavin pääjohtajan, on viljelijöiden voitava luottaa, että näin myös toimitaan
Työttömyysturvajärjestelmään valmistellaan muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- ja sivutoimisesti. Hallituksen sopimat uudistukset ovat erittäin tärkeitä mutta vaativat vielä hiomista. Hallituksen painopiste on etenkin hallituskauden loppupuolella työllisyyden parantamisessa ja sen eteen toimitaan määrätietoisesti. 2016 37. Sen edistämiselle on Suomessa erinomainen lähtötaso. Tosiasia kuitenkin on, ettei kaikkialla maassamme ole sellaisia nettiyhteyksiä, joita digitalisaation laajamittainen toteuttaminen ja kansalaisten tasavertaisuus vaatisivat. Laajakaistaa kaikille -hankkeen eteneminen näyttää pysähtyneen, kun markkinaehtoisesti kannattavat yhteydet on saatu rakennettua. Laajakaistan rakentaminen harvaan asutuille alueille ei enää kiinnosta, ja tarjolla on valokuidun sijaan vain mobiiliverkkoon perustuvia ratkaisuja. Mielestäni lopun Suomen rakentaminen on sellainen investointi, joka ansaitsee julkista rahoitusta suunniteltua enemmän. Pirkanmaan keskustanuoret kannattavat hämeenkyröläistä pitkäaikaista piiriaktiiviaan Jouni Ovaskaa keskustan puoluesihteeriksi. Viime viikolla piiritoimistolla vuosikokoustanut nuorten piiri päätti yksimielisesti seisoa Jounin takana. Olemme jakaneet Jounin kanssa kaurapusseja räntäsateessa ympäri Pirkanmaata ja keittäneet kahvia torilla säässä kuin säässä kampanjoiden vaalien alla. Uusia ideoitakin otetaan vastaan! Ari Torniainen kansanedustaja, keskusta keskustan rakentamisen normienpurkuryhmän puheenjohtaja Ei digiloikkaa ilman laajakaistaa Ovaska puoluesihteeriksi Maaseudun palveluiden vahvistuminen ja uudistuminen vaatii alueellisesti kattavaa ja uudelle tasolle yltävää digitalisaatiota. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Yrittäjyyteen ja työllistymiseen helpotuksia Hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspaketin myötä yritysten työllistäminen ja yrittäjäksi ryhtyminen helpottuvat Suomessa. Paketti on suunnattu kaikille yrityksille niiden iästä, koosta ja kehitysvaiheesta riippumatta, samoin yrittäjyyttä harkitseville henkilöille. Tarkoitus on myös luoda myönteistä yrittäjyyden henkeä yhteiskuntaamme ja tuoda esille yrittäjyyttä yhtenä työllistymisvaihtoehtona. Toimenpiteillä tehostetaan yritysten kansainvälistymispalveluita, vahvistetaan yritysrahoituksen välineitä, kevennetään sääntelyä ja lupaprosesseja sekä avataan markkinoita kilpailulle. Yrittäjyyttä helpottavia uudistuksia on useita. Yksinyrittäjän tukipaketilla madalletaan kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Työttömyysturvajärjestelmään valmistel- laan muutoksia, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen ja sivutoimiseen yritystoimintaan. Innovaatiosetelillä pienet ja keskisuuret yritykset voivat hankkia omiin tarpeisiinsa parasta mahdollista ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Innovaatiopankki vauhdittaa innovaatioiden ja patenttien parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Hallitus pyrkii työllistymisen helpottumi- seen ja työttömyyden nujertamiseen monin eri toimin. Kannustinloukkujen purkamisella tiukennetaan työttömyysturvaa ja tehdään työnteko entistä kannattavammaksi. Työttömyysetuuksien käyttöä laajennetaan käytettäväksi liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen. Vuosina 2017 ja 2018 toteutetaan asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia, maakunnallisia kokeiluja. Työttömille työnhakijoille suunnatun Työnäyte-palvelun käyttöönottoa selvitetään. Työnäytteen antaminen tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä potentiaalisen työnantajan tehtävissä. Kasvuyritysten työllisyysohjelma tukee kasvuyrityksiä tarjoamalla niille osaavaa työvoimaa. Haluamme tukea Jounia myös tässä kampanjassa. Jounilla on paljon konkreettisia ehdotuksia siitä, miten puolueen toimintaa voidaan parantaa ja minkälaiseen suuntaan politiikkaa pitäisi viedä. Jounilla on paljon kehitysideoita siitä, miten emopuolue voisi myös oppia nuorten toiminnasta varsinkin koulutusten ja aktiiviseen kansalaisuuteen kannustamisen saralla. Jounilla on pitkä historia sekä keskustanuorissa toimimisesta että kuntatason luottamustoimista sekä puoluevaltuuston puheenjohtajana puoluejohdonkin toiminnan tasolla. Jounista saisimme maailman menossa mukana olevan puoluesihteerin, joka varmasti osaisi viedä puoluetta uuteen suuntaan. Virastoverkoston harvenemisen myötä yhteispalvelupisteitä on perustettava ja kehitettävä niin, että kaikkien suomalaisten mahdollisuudet tasa-arvoiseen palveluvalikkoon on taattu. Pelkkä yhteispalvelupisteen nopea nettiyhteys ei riitä, vaan tarvitaan myös sähköisten palveluiden käytön neuvontaa ja tukea. Digitalisaation tavoitteena on saattaa julkiset palvelut käyttäjäystävällisiksi ja kaikkien ulottuville. Toimintatapoja on uudistettava voimakkaasti. Tämä hallituksen kärkihanke jää kuitenkin puolitiehen, jos laajakaista ei kuulukaan kaikille. Elsi Katainen kansanedustaja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pielavesi Keskustanuorten Pirkanmaan piiri 29.4
Vastaavasti ohjelmassa olisi hyvä näkyä myös yhteisvastuun toinen puoli eli oma vastuu yhteiskunnasta. Jos kotouttaminen onnistuu, ja myös maahanmuuttajat sisäistävät yhteisvastuun molemmat puolet ja näyttävät sen meille, kunnioitus ja yhteisymmärrys vahvistuvat itsestään. Lisäksi: talouden kuntoon saattaminen on parasta turvapaikkapolitiikkaa. Ilmari Nygren Espoo. Hyvätuloisten veroista valittavien on hyvä tietää, että oopperalipusta yhteiskunta maksaa noin 200 euroa kerralta (tarkkoja lukuja ei ole saatavissa). Eräät ovat olleet huolissaan, että kokonaiskustannusten ilmoittaminen esimerkiksi potilaskäynneistä syyllistää niiden käyttäjiä. Mielipiteet Yhteiskunnan palveluihin hintalappu Ilmaisiin tai lähes ilmaisiin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin liittyy iso ongelma: käyttäjät eivät arvosta saamiaan palveluita. Suomessa on koululaisille ilmainen kouluruoka. Päinvastoin. Lehdissä on jatkuvasti kertomuksia, miten vanhemmat ja koululaiset valittavat kouluruoasta. Opiskelijan saadessa oppilaitoksesta tai yliopistosta opiskelupaikan tulee hänelle ilmoittaa, paljonko yhteiskunta maksaa hänen suorittamastaan tutkinnosta. Potilaan oltua hoidossa julkisessa sairaalassa tai terveyskeskuksessa tulee jokaiseen käyntiin liittää laskelma kokonaiskuluista sekä siitä, paljonko kyseinen asiakas on niistä maksanut. Yllä kuvattu järjestelmä tulee ulottaa kaik- kiin palveluihin, jotka ovat osittain tai kokonaan yhteiskunnan kustantamia, kuten kirjastopalveluihin, teatteri-, konsertti- ja oopperaesityksiin. Eripura jäsenmaissa antaa nyt liikaa tilaa Venäjän politiikalle ja USA:n vastareaktioille. Puolueemme tuntee yhteisvastuuta EU:sta. Sen roolin sovinnon ja rauhan rakentamisessa olisi hyvä näkyä entistä enemmän ohjelmassa. Lapsen aloittaessa koulun tulee vanhemmille ilmoittaa koulutuksen vuosikustannukset. Monissa rikkaissa maissa, kuten Norjassa ja Tanskassa, kouluruokailu puuttuu. Kuvittelisi, että koululaiset ja koululaisten vanhemmat olisivat järjestelmään tyytyväisiä. Suomessa halvimmat tutkinnot maksavat veronmak- sajille tutkintoa kohti yli 20 000 euroa ja kalleimmat yli 200 000 euroa. Valtion antamat opintotuet (opintoraha, asumislisä, lainahyvitys, ateriatuki) huomioon ottaen opiskelija saa vuodessa yhteiskunnan tukea 45 000 euroa, mikä vastaa 18 keskivertoveronmaksajan vuodessa maksamaa valtion tuloveroa (tulovero 2 500 euroa vuodessa, tulot 36 000 euroa vuodessa). Julkinen terveydenhoito on kansalaisille edullista. Opettajat kertovat toistuvasti, miten kouluruokaa tuhlataan ja sillä leikitään. Suomessa koululaiset myös viihtyvät tutkimusten mukaan huonosti koulussa. Koululaiset käyttävät aikaansa toisten oppilaiden ja opettajien häiritsemiseen ja kiusaamiseen, vaikka meillä on maailman parhaat opettajat. Ahkerointi ja viihtyminen koulussa paranisivat, jos vanhemmat kertoisivat omille koululaisilleen, kuinka ison summan he omista veromarkoistaan koulutukseen laittavat. Yhden peruskoululaisen kustannukset yhteiskunnalle ovat yli 7 000 euroa vuodessa. Kahden keskituloisen vanhemman kaikki valtiolle vuoden aikana maksamat tuloverot riittäisivät yhden koululaisen kulujen peittämiseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat valittavat, miten huonosti heidän asiansa ovat. Useimmissa maissa opiskelijat joutuvat maksamaan lukukausimaksuja. Luulisin ihmisten silti haluavan tietää, mikä on minkäkin palvelun hinta. Saadessaan erinomaista sairaanhoitoa kohtuuhinnalla varaton eläkeläinen voisi tuntea ylpeyttä, että häntäkin arvostetaan Suomessa niin, että yhteiskunta on valmis laittamaan jopa kymmeniä tuhansia euroja hänen hoitoonsa. Aarne Oikarinen emeritusprofessori Oulu EU:n roolin tulisi näkyä uudessa puolueohjelmassa Puolueellamme on hyvä vuonna 2006 kirjoi- tettu periaateohjelma, joka on näkynyt toiminnassa keskeisinä linjanvetoina. Kymmenessä vuodessa maailma on kuitenkin monella tavalla muuttunut. Monet aikaisemmin todetut uhkakuvat ovat voimistuneet ja tuoneet globaaliin talouteen vakavia haasteita. Demokratiakehitys ei jatkunut Afrikassa eikä Lähi-idässä, vaan on aiheuttanut suuren turvapaikanhakijoiden aallon. 38 29.4.2016 Moni maa kokee tämän muuttoliikkeen rasittavan liikaa talouttaan. Kun potilas käy sydänleikkauksessa, voisi hän kohdistaa kiitollisen ajatuksen niihin moniin veronmaksajiin, joiden maksamilla veroilla se on kustannettu. Ihmettelen, miksi Suomessa ei ole otettu käyttöön järjestelmää, jossa yhteiskunnan osittain tai kokonaan kustantamiin palveluihin laitetaan kokonaishinta ja asiakkaan maksama osuus. Kun ollaan vaatimassa läpinäkyvyyttä päätöksen teossa julkisessa hallinnossa, on avoimuus vietävä todellisten kustannusten ilmoittamiseen palveluiden käyttäjille. Kun lapsi menee päivähoitoon, tulee vanhemmille laittaa kirjallinen viesti, paljonko yhteiskunta lapseen panostaa (Espoos- sa ilmoittaminen on ollut käytössä). Terveyskeskuskäynnit ovat ilmaisia vuosimaksun (41,70 euroa) jälkeen, samoin monet laboratorio- ja muut tutkimukset. Sairaalamaksut ovat pieniä verrattuna todellisiin kuluihin. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen hinta on yli 10 0000 euroa, josta potilas maksaa sen mukaan, kuinka monta sairaalapäivää hoito kestää
2016 39. Siitä huolimatta naapurimaa Ruotsin bkt:n ennustetaan kasvavan tänä vuonna hurjat nelisen prosenttia, eikä Ruotsin työttömyys ole likimainkaan samanlainen kuin Suomessa. Johtuuko tämä yksinkertaisesti siitä, että Ruotsilla on niin paljon paremmat vientituotteet kuin meillä, vai mistä oikein on kyse? Nyt Ruotsissa ja Saksassa ollaan nostamassa palkkoja. Tampere olisi Haapamäen ja Helsingin välillä?merkittävä keskuspaikka.? Olen Haapamäki?Ylivieska-radasta tehnyt tekstiä jo keskustan kesäkuun puoluekokousaloitteeseeni, jotta idea?alkaisi elää. Rata avaisi yhteyksiä länsirannikon jäättömiin syväsatamiin uudelleen rakennettavan Haapamäki?Parkano?Pori-radan kautta.? Suomi on nyt?täynnä erilaisia ratavisioita, ja Haapamäki?Ylivieska-rata jos mikä mahtuu niiden joukkoon. Viime vuosina työntekijäjärjestöt ovat antaneet toistuvasti myöten. 3) Presidentti johtakoon ulkopolitiikkaa. Sopu löytyy muuttamatta tai sanelematta mitään. Mikäli hallituksen kilpailukykypaketti saadaan vihdoin aikaan, Suomella on oiva mahdollisuus kasvattaa omaa vientiään ja sitä kautta parantaa pikku hiljaa työllisyyttä, joka taas toisi lisää verotuloja. Jos tämänkään jälkeen vientimme ei kuitenkaan ala vetää ja kasvua ei synny, miten aiomme jatkossa pärjätä tässä kovassa maailmanlaajuisessa kilpailussa, ellemme mekin palaa takaisin omaan valuuttaan? Huolet korkojen noususta omaan valuuttaan siirtymisen myötä eivät ole mitään sen rinnalla, että satojatuhansia ihmisiä on työttömänä, hinnat laskevat, valtion tulot eivät kasva, ja velkaantumista ei saada pysäytettyä. Korkojen äkillinen nousu lienee tällaisessa tilanteessa kaikista kauhukuvista huolimatta melko mahdoton ajatus, vaikka valuuttayksikkönä olisikin oma markka. Seuraava ?merkkipaalu?, joka kannattaa huomioida, on kesäkuussa järjestettävä Britannian kansanäänestys EU:sta eroamiseksi. Jos se toteutuu, edessä voi olla Suomen ja koko Euroopan kannalta jälleen yksi kriisi lisää, joka saattaa hajottaa koko EU:n. Onko Suomessa varauduttu tähän vielä mitenkään, vaikka aikaa tuohon äänestykseen on enää parisen kuukautta? Vesa Levonen Kotkan kaupunginvaltuutettu (kesk.) ilman puolustusliittouma. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu Miksi Ruotsilla menee hyvin? Suomi kuuluu länteen Hallituksemme on tehnyt joukon rankkoja 1) Nato on ainoa läntisen maa- leikkaus- ja säästöpäätöksiä omille kansalaisilleen, jotta valtion velkaantuminen saadaan pysäytettyä, talous tasapainoon ja vienti alkaisi vihdoin vetää. Silti monet kansalaiset ovat ymmärrettävistä syistä epäilleet heikentyvän ostovoiman rinnalla sitä, onko hallituksen valitsema linja kaikilta osin se oikea tie, joka johtaa toivottuun päämäärään. Populistinen vaalikausiheilahtelu ei povaa hyvää jatkuvuudelle. Mauri Hynynen Vantaa Finlandia kansallislauluksi Melkein jokainen suomalainen Olisiko Haapamäki?Ylivieska-radan aika? Olen eduskunnan kirjastossa valtiopäiväasiakirjoista 1930-luvulta löytänyt VR:n esittämän idean lyhimmästä rautatiereitistä Oulun ja Helsingin välille. Ainakin, jos halutaan suoraa junareittiä Baltiasta Helsingin?kautta Ouluun ja Jäämerelle. Lauri Oinonen Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja Keuruu tuntee selkäpiissään, kun Finlandiaa aletaan soittaa. Tunne vahvistuu, kun päästään kuoro-osaan. Tunteeko kukaan yhtä voimakkaasti Maamme-laulun soittamisen ja laulamisen? Näinä ankeina aikoina keskusta tekisi todella isänmaallisen teon, jos se esittäisi hallituskavereilleen ja edelleen eduskunnalle, että Suomen 100-vuotisitsenäisyyspäivästä lähtien kansallislaulumme olisi Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandia. Eikä meidän tarvitse enää ihmetellä, kun virolaiset laulavat omaa Maamme-lauluaan, joka kuulostaa kumman tutulta. Siis Finlandia uudeksi kansallislauluksi. Seppo Salo Espoon Hannusjärvi 29.4. Sellainen saataisiin rakentamalla suora rata välille Ylivieska?Haapamäki. Tämä rata ei tuolloin saanut poliittista kannatusta, mutta olisiko Haapamäki?Ylivieska-radan aika nyt. Suomi kuuluu läntiseen alueeseen kulttuurisesti, taloudellisesti ja muutenkin. 2) Vanhaa kolmikantaa työnantaja?työntekijäjärjestöt?hallitus ei ole syytä horjuttaa. On myös joukko eri asiantuntijoita, jotka pitävät tällaisena aikana tärkeänä kulutusvetoista kysyntää. Viimevuotisen maailmantalouden kehityksen kerrotaan olleen hitainta sitten vuoden 2009. Suora ja supernopea?yhteys Lapista Oulun kautta Helsinkiin olisi tehtävissä tämän radan avulla. Supernopea?juna pysähtyisi Oulun jälkeen esimerkiksi Ylivieskassa (vaihtoyhteydet Kokkolan ja Iisalmen?suuntiin) ja Haapamäellä (vaihtoyhteydet Jyväskylän, Seinäjoen ja jatkossa Porin suuntiin) ja Tampereella (vaihtoyhteydet Turun ja Porin sekä Jyväskylän suuntiin). Lisäksi mainituilla pysähdyspaikoilla pääsisivät nousemaan ja jatkamaan uuden radan väliasemilta ?niiltä tulleet ja niille menevät matkustajat. Uusi rata olisi osa kansainvälistä junaliikenteen ja logistiikan mahdollista?reittiä Baltiasta Jäämerelle
Tiedän omakohtaisestikin, kuinka hankalaa pohjoiseen on päästä julkisella liikenteellä varsinkin viikonloppuisin. Uudistumisen tarve on kaikkien tiedossa. Vastakkainasettelu tai noitaroviot eivät vie asiaa eteenpäin. Puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä ja vetämässäni poliittisessa valiokunnassa ministeri Anne Bernerin liikennekaariesityksestä keskusteltiinkin rakentavassa hengessä. Liikennekaaren tuomat edut selkiytyvät, kun asiaan perehtyy ennakkoluulottomasti. Sen tärkein tavoite on yhdistää sujuvasti eri liikennemuotoja. Normeja purkamalla maaseudun pienille yrityksille ja takseille aukeaa mahdollisuus kuljettaa ihmisiä ja tavaroita samoilla kyydeillä. Nyt on uusiutumisen aika. Marisanna Jarva puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Helsingin piiri esittää Mari Kokkoa puoluesihteeriksi Jari Laukkanen Pentti Manninen Keskustan Helsingin piiri esittää Mari Kokon valitsemista keskustan puoluesihteeriksi Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa. Piirikokous korostaa, että Kokko on työskennellyt paitsi puolueen ja politiikan eri tehtävissä, myös ay-liikkeessä ja yrityspuolella. Piirikokoukselle esittäytynyt Kokko arvioi itsekin, että puoluetoiminnan näkeminen myös ulkopuolelta toisi hänen kauttaan lisäarvoa puoluesihteerin työhön. Maaseudulle on löydettävä kohtuuhintaiset ja kattavat palvelut. Keskustan jo vuonna 2013 esittelemän Infra Oy:n tarkoituksena on saada varoja, jotta saamme tiet kuntoon. Tien käytöstä voitaisiin periä maksut autoja polttoaineveroja oikeudenmukaisemmin. Yksityisautoilun tulisi olla kalliimpaa siellä, missä julkista liikennettä on tarjolla. Kaikkeen uuteen on helppo suhtautua kriittisesti ja sivuuttaa toteamuksella: ei onnistu kuitenkaan. Hallitus ei ole vielä päättänyt liikenneuudistuksen tarkasta sisällöstä ja valtion väyläyhtiöstä. Nyt kuunnellaan eri tahoja ja etsitään ratkaisuja. Joku viisas on todennut, että ?muutos tapahtuu vasta, kun muuttumattomuuden pelko on suurempi kuin muutoksen tuska?. Tämä on tullut tällä hallituskaudella useaan kertaan mieleen. Aikani puoluevaltuuston johdossa päättyi Jyväskylän kokoukseen. Puoluevaltuuston toiminta on nyt osallistuvampaa ja aktiivisempaa. Liikenneuudistuksella tavoitellaan uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Liikenteen tulee tarjota asiakaslähtöiset palvelut kansalaisille ja pienentää julkisia kustannuksia. Keskustassa tapahtuu Puheenvuoro Muutos on mahdollisuus Liikenne näivettyy erityisesti maaseudulla. Hän on työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n palveluksessa sekä yritysmaailmassa viestintätoimisto Ellun kanoissa. Keskustan järjestöllisestä tilasta Kokko totesi, että ongelmat ja ratkaisut tiedetään. ??Nyt on vain sanat saatava teoiksi. Kokolta tivattiin kokouksessa myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, selvää kantaa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. ??Ei Natoon, ehdokkaan vastaus kuului. Kokouksen asetuttua yksimielisesti Kokon tueksi hän neuvoi helsinkiläisiä kehumaan myös muita puoluesihteeriehdokkaita. ??Olemme kaikki keskustan asialla. Kokon kanssa puoluesihteerin paikasta kilpailevat Jouni Ovaska, Riikka Pirkkalainen ja Olli Riikonen. 40 29.4.2016 Helsingin keskusta liputtaa Mari Kokon puoluesihteerivalinnan puolesta.. Kentän ääni on vahvistunut. Vastakkainasettelu tai noitaroviot eivät vie asiaa eteenpäin. Kiitän puheenjohtaja Jounia, varapuheenjohtaja Mattia ja kaikkia puoluevaltuuston jäseniä hienoista vuosista ja rakentavasta toiminnasta
Tervetuloa Vapputunnelmaan . Perustamiskokous uuden Etelä-Vihdin Keskusta ry-nimisen yhdistyksen perustamiseksi. Ti 3.5. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja myös henkilövalinnat tälle vuodelle. Forssa, keskustalaiset Forssan torilla la 4.6. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Pärnusta lähdemme 19.6. aamulla kotimatkalle. Kaikkien 5.5.mennessä yht. tietojensa päivittäneiden Lempäälän keskustalaisten kesken arvomme Ståhlbergin 30e lahjakortin. Pirkkalan Keskustan Vihreä Vappu Pirkkalan torilla su 1.5. klo 18.30. Pyyhkeen koko on 40 x 80 cm, ja sen voi lunastaa noin 12 euron hintaan. tiedot: Pilvi Kärkelä p. Asialistalla mm. 300-37?/hlö (riippuu lähtijöiden määrästä). aamulla Pärnuun saavutaan n. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Helsinki Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus to 28.4. Vihreä Vappu perjantaina 29.4. Klo 15 Raision kaupungintalon valtuustosalissa. Johtokunta kokoontuu klo 18. Keskustan Vihreä Vappu sunnuntaina 1.5. Käsitellään myös syyskokousasiat. Yläne, py järjestää kesäretken Pärnuun 17.-19.6. Adress: Apologatan 11 A. Matin puheenvuoro on heti klo 11. klo 10 alkaen. Tervetuloa vappusimalle ja keskustelemaan. Keskustan Tampereen Kj. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. 11.5. Kannattaa olla nopea, sillä paikkoja on rajoitetusti. Lammi la 18.6. Tikkurilan uimahallin kabinetissa klo 17.30. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: toimiston p. håller sitt lagstadgade vårmöte den to 19.5. yhdistyminen Vammalan yhdistyksen kanssa. Vammalan paikallisyhdistyksen ylimääräinen kokous 29.04. Lisäksi käsitellään syyskokousasioita. NKL:n Rööperin osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään ma 16.5. klo 18 Vehmaan tilalla, Tampereentie 212. Kahvitarjoilu kokouksen jälkeen. Asialistalla mm. Perunankukkapäivän markkinoilla mukana myös keskusta. klo 18 Tampereen vanhan kirjastotalon Mäkelä-kabinetissa. Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö alustaa aiheesta ?Näkymiä kaupungin v. 2017 talousarviovalmisteluun?. 29.4. järjestää Kevätbrunssin vapunpäivänä klo 13-14.30 Ståhlbergin kahvilassa. Esillä on sääntömääräiset vuosikokousasiat. Keskustan eduskuntaryhmän ja Raision Keskustakerhon järj. Normienpurkutalkoot la 7.5. sähköpostilla varsinais-suomi@keskusta.fi tai 0102922060. Hinnat ja tarkemmat varausohjeet Etelä-Häme Keskustanaisten Hattulan py. Vuosikokous Juteinitalon kahviossa Parolassa pe 29.4. Huom! Suomenmaan uudistuksen myötä myös lehden Keskustassa tapahtuu-järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset on lähetettävä sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: jaana. viilo@keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 15 mennessä. Sastamalan kunnallisjärjestön vuosikokous perjantaina 29.04. kl 18.00 på Centerns partikansli. 1.5. Juontajana toimii Anna Ranki. klo 19 Vehmaan tilalla, Tampereentie 212. Ilm. Paikka: Kunnanvirasto, koulutusluokka, Asemantie 30, 03100 Nummela. Tikkurilan py:n johtokunnankokous to 26.5. 0102922060, piirin toiminnanjohtaja Satu Simelius p. 040 356 5599, Piiritoimiston käynti/postiosoite: Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Ylimääräinen yhdistyksen kokous yhdistyksen purkautumista koskevan selvityksen käsittelemiseksi. Julkaisemme osan kommenteista lehdessä. Kerhotuote on tänä vuonna mikrokuituinen urheilupyyhe. Mukana Keskustan valtuutettuja ja teltalta saa tietoa kunnallisvaalien valmistelusta ja halukkaat otetaan mukaan järjestötyöhön. klo 18.30 alkaen Laitilan kaupungintalolla kokoushuoneessa 232. Matkaan lähdetään Yläneeltä 17.6. Piirillä on majoitusvaraukset hotelli Sorsanpesään ja Omena-hotelliin 2-4 hengen huoneissa pe-su. klo 11 (huom. Riitta kaipailee ajantasaisia osoitteita sekä kirjepostille että sähköisille viesteille. Keskusta paikalla. Päijät-Häme Vihreä Vappu, Orimattilan Keskustan Vapputeltta su. klo 18.30 Lähde mukaan Teatteri Tuntemattomaan katsomaan Mooseksen perintöä! Lippuja voi tiedustella Ramilta (050-4561511) tai Aino-Marialta (050-3748924). klo 18.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Uusimaa Vihti: Nummelan Keskusta ry. klo 13.30. Kahvitarjoilu klo 18.30. Tyrvään paikallisyhdistyksen vuosikokous pe 29.04. 2016 41. Piiritoimiston osoite Larin Kyöstin katu 16, 13130 Hämeenlinna. Käsitellään myös syyskokousasiat. Mitten r.f. Keskusta mukana Lammin pellavamarkkinoilla. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Lauttasaaren osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 19.5. tarjolla kahvia, munkkeja, simaa ja lapsille erä ilmapalloja. Keskustan Tampereen Kj. Ilm. Ohjelmassa klo 13.30 Lempääläisiä kansanedustajia I A. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Pohjois-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pi- Somero. klo 18 Keskustan puoluetoimisto Apollolla, osoite Apollonkatu 11a. klo 14.00 Lempääläisiä kansanedustajia II Väinö Kivilinna - miten kummassa hän joutui Lempäälään. klo 15 jossa majoittuminen Tervis Medical Spa -kylpylähotelliin. On siis aika raportoida lopputulokset. Ilmoita kerhovastaavalle, paljonko kilometrejä oli koossa huhtikuun viimeisen päivän iltana. Tiedot voi ilmoittaa sähköpostilla (kerho@suomenmaa.fi), postitse (PL 52, 90101 Oulu) tai kerhon Facebook-ryhmässä. Lähetä tiedot viimeistään 10. Ville-Veikko Rantamaula. Ruokailu puheenvuoron jälkeen. Keskustan Pohjois-Helsingin py. Sääntömääräinen vuosikokous to 28.4. 040 418 1150. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskusta mukana tapahtumissa: seuraa Suomenmaasta, www.pirkanmaankeskusta.fi ja liity Facebookiin: Pirkanmaan Keskusta, nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Terveisin Jaana Viilo, toiminnanjohtaja 040 767 3419, jaana.viilo@ keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Ti 3.5. klo 17. Käsitellään myös syyskokousasiat. Varsinais-Suomen osalta löytyvät piirin nettisivuilta. Helsingfors Unga Liberala Centern osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 20.5. klo 18. NKL:n Itä-Vuosaaren osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 17.5. mukana Tampereen Keskustorin maanantaimarkkinoilla 2.5., kahvia ja keskustelua alkaen klo 9.00. Yhteys- Kerholainen, ilmoita kilometrisi! Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon kausi 2015-2016 tulee päätökseen vappuaattona. perjantaisin. esiintyy räpäten, vappupuheen pitää pormestari Helena Rissanen. Käsitellään myös syyskokousasiat. Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin ja Keskustanuorten toiminnanjohtaja Juha Iso-Aho puh. klo 17.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Keskusta mukana omalla osastolla Hattula-päivässä. Jotta tieto kulkisi ja yhteys onnistuisi ole ystävällinen ja päivitä tietosi puhelimitse, tekstiviestillä tai s-postitse: p. 040 7225402, riitta.halme@gmail. com. Järj. Humppilan py. Hattula la 11.6. klo 12-14 ?Raili Räppääjä. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistyksien tulevat tapahtumat välittyvät piirin kautta uudistuneeseen Suomenmaahan sekä piirin Facebook- ja nettisivuille kun laitat hyvissä ajoin tekstin sähköpostiin: jaana.viilo@keskusta.fi Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Annika Saarikko ja ke. Nimet ja kilometrit julkaistaan lehdessä toukokuun lopussa. Halutessasi voit kertoa myös, miten matka osaltasi taittui. Tule keskiviikkotreffeille tutustumaan Keskustaan ja keskustalaisiin iltapalan yhteydessä. Kahvitarjoilu kokouksen jälkeen. Käsitellään myös syyskokousasiat. Somero, Someron ?Vihreä vappu? torilla pe 29.4. Haitarimusiikkia Tappuran tahtiin klo 14.30 vappuvieraamme, Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, perheenäitinä eduskunnassa, klo 15.15 -16.00 Hauskaa vappua! Tilaisuus on Kj:n panostus Lempäälä-150 tilaisuuksiin. HUOM! Siht. Apollolla, Apollonkatu 11 a. Kaupungintalon pihalla, Erkontie 9. Juhlapuhujana klo 10 Keskustan viestintävastaava ja puoluesihteeriehdokas Mari Kokko. alkaen klo 11.00 Hämeenpuistossa, pääkirjasto Metson ja Uutinen-patsaan vieressä. Kansanedustajamme Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti kertovat ajankohtaisia ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen pitää puheen keväälle sekä myös muita keskustavaikuttajia sekä Pirkanmaan Keskustan toiminnanjohtaja Jaana Viilo tavattavissa. Tervetuloa juttusille! Jokioinen pe 17.6. Kahvitarjoilu. Tule antamaan palautetta ja kuulemaan politiikan uusimmat käänteet! Loppi la 2.7. Alustajina puolueen vpj. ke. Paikka: Kunnanvirasto, koulutusluokka, Asemantie 30, 03100 Nummela. Etelä-Vihdin Keskusta ry / Keskustan Etelä-Vihdin paikallisyhdistys ry. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi , toimistosihteeri ja Keskustanaisten toiminnanjohtaja Sari Kujanpää puh. Käsitellään myös syyskokousasiat. detään pe 20.5. Aaltio ? Sotavallan vävy ja Laukonpeuran ?isä. På mötet behandlas även höstmötes ärenden. NKL:n Kallion osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään pe 20.5. toukokuuta. aika, ovi avataan 10.45) ravintola Vltavan Havel-kabinetissa, alustajana presidenttiehdokasehdokas, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen. Kannattaa kuitenkin sopia tärkeistä asioimisista etukäteen soittamalla. Raisio, Keskustan Seniorikeilaajat Raision Keilahallilla vuoromme joka to klo 15-16. NKL:n Itä-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 17.5. klo 10-12 tarjolla simaa, munkkia ja ilmapalloja. NKL:n Munkkiniemen osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 17.5. HUOM: Paikka muuttunut! Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. mennessä: Teija 040-7600708, Timppa 040-5507125. NKL:n Luoteis-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään to 19.5. Hilkka Kemppi ja Helsingin Keskustan pj. Mukana kansanedustaja Pertti Hakanen. klo 18 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. klo 17 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. 24.4. Vappumusiikista vastaa Sinetti-Seitsikko. Herttoniemen Keskustaseura Sääntömääräinen vuosikokous keskiviikkona ke 11.5. Lisäksi järjestetään yhteinen bussikuljetus Seinäjoelle. Avoinna arkisin klo 8.30-16. klo 18. Esillä myös syyskokousasiat. Matkan hinta on n. järjestää yhteistyössä Vihreä Wappu -tapahtuman su 1.5. klo 18.00 Keskustan toimintailta. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Järjestöilmoitukset Suomenmaahan entistä aikaisemmin! Lehti ilm. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Puhujina Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, Suomen Keskustanuorten pj. Tulehan juttelemaan. Forssa, Heinämessut 2.-3.7. klo 10 - 12 Someron torilla. Tarjolla simaa ja munkkeja. Piiri, toimistomme on suljettuna pe 6.5. Laitila, yhdistynyt keskusta ry:n vuosikokous ke 4.5. klo 16.30 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. klo 13 Kyösti Kallion patsaalla. klo 18 Vehmaan tilalla, Tampereentie 212. Olavi AlaNissilä, kahvitarj. Tilaisuus on avoin kaikille, myös uusille Keskustan toiminnasta ja vaikka kuntavaali ehdokkuudesta kiinnostuneille. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. yhdistyminen Tyrvään yhdistyksen kanssa. Keskustan Lempäälän Kj. klo 16 Keskustan puoluetoimistolla, osoitteessa Apollonkatu 11 A. Tervetuloa tapaamaan keskustavaikuttajia! MSL-Tampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus ke 4.5. Käsitellään myös syyskokousasiat. NKL:n Keski-Helsingin osaston sääntömääräinen vuosikokous pidetään ti 17.5. Tarjolla Munkkia, simaa ja ilmapalloja. Lahti, ke. Ota rohkeasti yhteyttä. Käsitellään myös syyskokousasiat. Raisio, Keskustan kk-palaverit 2016; 18.5
Pakan hinta 10 euroa/kpl + postikulut. Lähtö klo 7.45 Porista ja paluu klo 20.30. 15 ja kuljetus takaisin Sapokkaan lähtee klo 17. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Pori, Keskustan Ahlaisten paikallisyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous ke 4.5. Seinäjoki Areenalla. Osoite Lappeentie 17, toinen kerros. Matkan hinta 35 e, alle 12-v. 0405116787. Karjala Savitaipaleen kj:n vuosikokous pe 29.4. Paikalla kokouksessa piirin pj. Tervetuloa! Pori, la 7.5. Matkan järjestää Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistys yhteistyössä Satakunnan Keskustanaisten kanssa. Kerro ilmoittautuessasi mahd. Tilaukset p. 010-315 2001 ja p. Paikalla ministeri Anu Vehviläinen klo 10.00-11.00. Puhe klo 10.30 alkaen. 010 315 2000, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tmj. Musiikkia, simaa ja ilmapalloja. 010 315 2001 sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. Ollaan yhteydessä. Kymenlaakso Kouvola, Anttilan py:n vuosikokous pe 29.4. Sitovat ilmoittautumiset: kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Piiri järjestää myös bussikuljetuksen tarvittaessa la 11.6. Keskustassa tapahtuu Etelä-Häme: Parhaat sote-opit käyttöön Petri Görman Petri Görman Keskustan Etelä-Hämeen piiri pitää hyvänä, että Kanta-Hämeessä rakennetaan voimakkaassa etunojassa uutta maakunnallista sotea. Jos haluat järjestää kunnassasi meille ohjelmaa tai sinulla on hyviä ehdotuksia kohteiksi niin laita viestiä! Yhteydenotot puheenjohtajalle (Susanna Meriläinen susanna.merilainen@outlook.com) tai toiminnanjohtajalle (Niina Koskenmäki pohjois-karjala@keskustanuoret.fi). Kontiolahtelaisten oma Vapputapahtuma Kontiolahden torilla 1.5. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. matkan ja lipun. Meillä on jokaisen suomalaisen parasta ajatteleva pääministeri. Käsitellään sääntömääräiset asiat. ly mm. 010 315 2000. Tervetuloa Kohti kuntavaaleja. Nyt on rakennettava esimerkiksi sote-uudistuksen sisällä sujuvimmat ja sopivimmat käytännöt, Silvan kannusti. MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 9.5. klo 18.30 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. klo 18 Savitaipaleen kunnantalolla. Jos kuulet keskustelua, että paikallisyhdistyksen jäsen ei nyt Keskustan Ala-Honkajoen paikallisyhdistys, Hapuan paikallisyhdistys, Kankaanpään paikallisyhdistys, Kavoluoman paikallisyhdistys, Korvaluoman paikallisyhdistys, Kyynärjärven paikallisyhdistys, Santaskylän paikallisyhdistys, Venesjärven paikallisyhdistys, Veneskos- Satakunta 42 29.4.2016 Keskustan Etelä-Hämeen piirikokous pidettiin Hämeenlinnan Hauholla. ken paikallisyhdistys, Keskustan Verttuun paikallisyhdistys, Keskustan Vihteljärven paikallisyhdistys ja Kankaanpään Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ma 30.5. klo 19 Kankaanpään kaupungin valtuustosalissa, Kuninkaanlähteenkatu 12. Jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Lähde kanssamme Pyynikin kesäteatteriin pe 29.7 . Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. 20 e. Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon kati.kiljunen@keskusta.fi 050 405 7742. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. klo 13 kansanedustaja, vpj.-ehdokas Katri Kulmuni on Porin Keskustan kunnallisjärjestön ja Söörmarkun paikallisyhdistyksen tilaisuudessa Söörmarkun nuorisoseurantalolla, Söörmarkuntie 265. Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: jäsenasiat toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 044?978 3929 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Sonja Lautamatti 0440 336 588 satakunta@keskustanuoret.fi. Satakunnan Keskustanaiset, Kulttuurimatka Tuusulanjärvelle la 28.5. Ohjelmassa Halosenniemi, Lottamuseo ja Ainola. Paikalla kokouksessa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja kansanedustaja Ari Torniainen. ilmoittautumiset Leena Mäkinen 040 7628889. Uudistunut Suomenmaa on myös hyvä lahjavinkki . Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati.kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Tärkeää. opastettu kierros, 100 v. klo 18 tupailta Laviassa. Sitovat ilmoittautumiset: pirkanmaa@keskusta.fi ?sähköpostiin ja Jaanalle puh. Muistattehan toimittaa heti vuosikokouksen jälkeen alkuperäisen pöytäkirjanotteen puoluekokousedustajista piiritoimistoon, kiitos. Tule mukaan vaikuttamaan ja Keskustan kuntavaaliehdokkaaksi! Ota yhteyttä suoraan oman paikkakuntasi kunnallisjärjestöön tai suoraan piiritoimistoon: pirkanmaa@keskusta.fi Pori, su 22.5. Hinnat 70 -82,50 eur/yö/hlö. uudesta puoluesihteeristä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Viralliset puoluekokousedustajat ja muut Seinäjoelle lähtijät: Muista varata majoitus piiritoimistolta: pirkanmaa@keskusta.fi, puh. 040 7673419, tj. merimatkat, tarjoilut ja opastuksen, varaathan tasarahan, kerätään matkalla. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6. Kahvitarj. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Kokousilmoittautuminen klo 17.30 alkaen. 040-721 0636. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Keskustalaiset haluavat uuden kokonaisuuden parhaat käytännöt koko maakunnan käyttöön riippumatta siitä, minkä kokoisessa yksikössä ne on kehitetty. ??Elämme muutoksen aikoja. sis. -järjestöpalstalle lähetettävät yhdistyksien tapahtumailmoitukset sähköpostilla piirin toiminnanjohtajalle: kati.kiljunen@ keskusta.fi viimeistään jo toivottua ilmoituspäivää edeltävän viikon torstaina klo 23 mennessä. Puoluekokous Seinäjoella 10.-12.6.2016. Linja-autokuljetus meno-paluu lähtö pe 10.6. Oman kuntasi päätöksentekijäksi pyrkiminen kannattaa. Näytelmä on tänä vuonna televisiosta tuttu Taivaan tulet. Suomenmaan uudistuksen myötä lehden ?Keskustassa tapahtuu. Paikalla kokouksessa toiminnanjohtaja Matti Kuittinen. Johtokunta klo 17.30. Varsinkaan päähallituspuolueiden kannattajien ei kannata kampittaa näitä uudistuksia. matkan hinta 50 ?/henk. Entä heidän vaalipiirinsä. jotta mahdollisimman moni pääsee äänestämään mm. Lisätiedot ja ilm. Marjaana Perttula, 050-585 7200, marjaana.perttula@gmail.com tai Tarja Kiviniemi, 044-978 3929, tarja. kiviniemi@keskusta.fi Suomenmaa-Sentteri Keskustan jäsenille lähetetään uusilla vastaanottajatiedoilla. Poliittista tietämystä on nyt hyvä tilaisuus lisätä pelaamalla. n. ruoka-aineallergiat. klo 9-15) tai sähköpostitse: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi. Kuntavaalit su 9.4.2017. Lähde ehdokkaaksi. Katso myös lisää Pirkanmaan omasta puoluesihteeriehdokkaasta www.jouniovaska.fi saanutkaan lehteä, niin pyydäthän ottamaan yhteyttä kati.kiljunen@ keskusta.fi tai 050 405 7742. Tärkeää. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asiat. Uusi lehden saajien osoitteisto on muodostettu niin että jokaiseen osoitteiseen, jossa on yksi tai useampi jäsen menee yksi Suomenmaa Sentteri -lehti. venäläinen kasarmi, maanpuolustustykistö, kasarmi, Kotka-Rankki sääasema, myytävät/vuokrattavat osakehuoneistot. En muista eläneeni tällaista poliittisten reformien aikaa aiemmin, Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Timo Silvan totesi kokousväelle. Silvan muistutti, että arvostelusta huolimatta keskustan johdolla tehdään nyt jokaisen suomalaisen arkeen vaikuttavia isoja rakenteellisia uudistuksia. . klo 18 Karjalaisten Kammarilla. klo 10 alkaen. Avoinna sopimuksen mukaan. Keskusta-pelikortit nyt myynnissä! Tunnetko kaikki Keskustan kansanedustajat ja mepit. Jaana Viilo. Varaukset antti.varis@kes- kusta.fi tai arkisin p. Osoite: Virastokatu 2. klo 18 Nuorisotilassa. Lisäksi paikalla ovat Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaista Hannakaisa Heikkinen, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen sekä puoluesihteeriehdokkaista Mari Kokko, Jouni Ovaska, Riikka Pirkkalainen ja Olli Riikonen. Kokousta ennen kahvit Koskenpartaan kävelykadulla klo 16-17.30. Imatran kunnallisjärjestön vuosikokous pidetään maanantaina 9.5. 040 767 3419, jos toivoisit piiristä järjestettävää, lisämaksullista yhteiskuljetusta, mainitse myös siitä varatessasi. Majoituspaketit, hinnat ja varausohjeet Pirkanmaan keskustalaisten osalta löytyvät piirin nettisivuilta: www.pirkanmaankeskusta.fi Tärkeää. klo 06.00 55e/hlö. Lisäksi saatavissa edullista mökkimajoitusta 4h ja 7 h ryhmille. Pia Högberg p. Saaren esitte- Pohjois-Karjala Hei kaikki Pohjois-Karjalan alueella asuvat keskusta aktiivit! Pohjois-Karjalan keskustanuoret ovat saaneet loistavan idean. Aiomme ennen kuntavaaleja 2017 kiertää kaikki Pohjois-Karjalan kunnat! Mielessämme tietenkin ehdokashankinta sekä monipuoliseen maakuntaamme tutustuminen. 18 Aholan vierastalossa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja puoluekokousedustajan valinta. Hamina, Länsi-Haminan py. Tervetuloa eri kyliltä yhteiseen tapahtumaan! Keskustanuorten Joensuun osaston vuosikokous Leppäsen Cafe & Konditoria, Siltakatu 10 (Iso Myy) ke 4.5. Majoitus Hotelli Lakeus pe-su 2hh saunalla 200e/hlö, 2hh 170e/hlö, 3hh saunalla 150e/hlö ja 4hh 120e/ hlö. Majoitukset jaetaan varausjärjestyksessä. nyt 3 kk:n tutustumistarjous uusille tilaajille alk. vain 19 euroa! Lisätiedot, osoitteenmuutokset ja tilaukset suoraan tilaajapalvelusta: 08-5370370 (ark. Saaristolaispöytä klo. klo. Piirillä on majoitusvaraukset Hotelli Sorsanpesään, kahden-kolmen hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ?Keskustassa tapahtuu?, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. järjestää kevätretken Rankkiin 7.5. Sen huomaa, kun katsoo hallituksen esityksiä ja jo tehtyjä päätöksiä. Retken hinta 60?/henk. sis. Laiva lähtee Sa pokan laiturista klo 11 (Sapokkaan tullaan omin kyydein) Rankkiin saavutaan klo 12, jolloin tervetuliaiskahvit. Elina Suoranta p. Mukana myös kansanedustaja Hannu Hoskonen ja kontiolahtelaisia keskustan luottamushenkilöitä. Nähdään ja tavataan! Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. klo 18 alkaen. Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Piirillä on majoitusvaraukset Sorsanpesään, Kuortaneelle, Cumulukseen ja Omena-hotelliin yhteensä 98 henkilölle kahden hengen huoneissa ja kahden vuorokauden pakettina pe-su. Jouni Kemppi. Keskustan Karjalan piiri ry:n vuosikokous pidetään tiistaina 3.5.2016 klo 18.00 Imatran kaupungintalon valtuustosalissa
Kolmen päivän leirillä on erilaisia työpajoja, liikuntaa, uimista, hyvää ruokaa ja iloista yhdessäoloa. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous pe 29.4. Matka sisältää paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. osastoihin tai Eijalle p.0400850173. Keskustanaisten Lapin piirin sääntömääräinen vuosikokous hotelli Inarissa la 14.5. Kokous alkaa klo 10. Majoitukset ovat pe-su väliselle ajalle! Ruskamatka Inariin ja Ruijan rannoille 8.-13.9. Matka kulkee Kuusamon kautta Inariin, josta lähdetään päivän retkellä Sevettijärven, Näätämön, Pykeijan, Nuorgamin ja Utsjoen suuntaan. Tutustutaan porotilaan, Neiden kylässä pysähdytään Kolttakoskella ja Pykeijassa eli pikku-Suomessa, jossa nähdään pienen kylän elämään. klo 19 Jussilassa, Jussilantie 3. Kemijärvi. Tarkemmat tiedot matkasta ja ilm. Hinnat sisältää kaikki ruokailut, majoituksen ja ohjelmat (omat liinavaatteet). 044369 9603. Ylä-Savo Valamon ja Lintulan luostarit Perheretki 21.5. Simaa, munkkeja, musiikkia ja poliittisia puheita. Hinta 80 . Vappupuheet: Kansanedustaja Hanna Kosonen, Keskustanaisten Savonlinnan yhdistyksen siht. Lähtö Iisalmesta klo 8 ja paluu klo 19.15 mennessä. osastoihin tai piiriin Eijalle p. 0400850173. Nivala. Anne Herttuainen ja Keskustanuorten Itä-Savon piirin pj. Hinnat Itä-Savon Vesaisille: kolme päivää, kaksi yötä 1e/ 3v, 50e / 3-16v, 100e /yli 16v. Kokousalustuksen pitää kuntaministeri Anu Vehviläinen. Raahe klo 14 Kekkos-patsaan lakitus ja Vihreä Vappu Rantakadun varrella Rantapuistossa, Raatihuonetta vastapäätä. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous su 29.5. klo 19. Mukana ke Antti Rantakangas. Liminka. 0400-393899 Vesaiset Lapista lähtevät valtakunnalliselle 60- vuotisjuhlaleiriretkelle 3.-7.8. Kahvitarjoilu! Kempele. Ilm. Kahvitarjoilu. Pyhäjoki. Juha Sipilä ja Lapin kansanedustajat. Keskustelua innoittaa Sami Outisen Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin. Vesaisten Äksön-leiri II Pieksämäellä 16.-18.6.2016. Juhani Junnikkalasta tässä on koko toiminnan ydin. ??Kyllä se on niin, että poliittisesti sitoutuneet ryhmät saavat äänensä paremmin kuuluviin kuin sitoutumattomat tahot. Kahvitarjoilu. Siikalatva. piiritoimistolle, lyyli.pokela@keskusta.fi (0500 807 003). Itse olen lähdössä innolla mukaan juuri päästäkseni vaikuttamaan yrittäjien asemaan Suomessa, Junnikkala sanoo. Erityisesti hän haluaa tiimin välittävän tietoa paikallisen sopimisen tärkeydestä. Karjalan keskustayrittäjille on muun muassa luvassa oma Facebook-ryhmä, jossa eniten kannatusta saaneita aloitteita, asioita ja ideoita lähdetään viemään eteenpäin. Paikkoja rajoitetusti, Lisätietoja ja ilm. Pyrkimyksenä on kokoustamisen sijaan saada aikaan toimintaa ja olla koordinoijana, sanoo Suomen Keskustayrittäjät ry:n puheenjohtaja kymenlaaksolainen Risto Heikkilä. Keskustayrittäjätiimit aikovat olla yhteydessä Suomen Keskustayrittäjiin, jolla on suorat yhteydet keskustavaikuttajiin aina pääministeriin saakka. Ilm. Sikrinniementie. Savonlinnan Keskustanaiset ja Keskustanuorten Itä-Savon piiri järjestävät Vihreä Vappu -tilaisuuden Savonlinnassa su 1.5. kunnantalon valtuustosali. Kahvitarjoilu. Kempele. Kuljetus lähtee perjantaina ja palaa sunnuntaina kokouksen päätyttyä. klo 13.30 alkaen. Vappupuhujat: ke Eeva-Maria Maijala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lea Soppela. Varatkaa majoituksenne ajoissa. etela-savo@vesaiset.fi Itä-Savo Ahvionsaaren py:n vuosikokous su 1.5. Tallinnaan, Mäntsälään ja Linnanmäelle. klo 19. klo 18.30 Ruokomäen kylätalolla os. Hinnat sisältää päivän ruokailut ja ohjelman. klo 16 RoadHouse (Jorma Lillbackantie 1, Härmä). Kauhajoen keskustanuoret vuosikokous 7.5. 2016 43. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen vuosikokous ti 10.5. klo 18 Vanhustentalon kerhohuoneella. Sitovat ilm. Alustajina kokouksessa ovat pj. klo 10 saamelaismuseo- ja luontokeskus Siidassa. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 9. Opastetut luostarikierrokset ja Valamossa Via Finlandia näyttely sekä ruokailu, kahvit Lintulassa. Keskustaväen WIHREÄ WAPPU Taivaan tulien aukiolla Kemijärvellä su 1.5. Lisätietoja ja ilm. Päiväkävijät: 1e/ alle 3v, 20e/ 3-16v, 40e/ yli 16v. Kokoukseen lähtee kaksi linja-autoa Suomussalmelta ja toinen Kuhmosta. Etelä-Pohjanmaa Alavuden keskustanuoret vuosikokous 6.5. klo 16. Ohjelmassa käden taitoja, seikkailua, kulttuuria, uimista, kiipeilyä, hyvää ruokaa ja kivaa yhdessä oloa. klo 18.30 Siilinjärvellä kylpylähotelli Kunnonpaikassa. huhtikuuta, kuten Suomenmaassa (22.4.2016) virheellisesti kerrottiin. Etelä-Karjalassa viritellään yrittäjätoimintaa Päivi Vento Päivi Vento Keskustayrittäjien toiminta on alkamassa Etelä-Karjalassa. Päiväkuljetus lähtee la aamulla ja palaa la iltana kokouksen jälkeen. Kuljetuksien hinta on 50 ?/edestakaisin. Aiheena mm. Kesäretki Pohjanrantaan Keminmaalle 18.-19.6. Paikallisyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous ke 4.5. Lisätietoja ja ilmoittautumiset mahdollisimman pian, viim. nimenmuuttaminen Keskustan Kangasniemen pohjoiseksi paikallisyhdistykseksi. Yhteiskunnallinen lukupiiri to 12.5. klo 13 Hannu ja Senja Kososen rannalla, os. Hovilakoti. Lisätietoja ja ilm. Opettajana Tiina Niva. Sääntömääräisten asioiden lisäksi piirikokouksessa valitaan myös uudet puoluevaltuuston jäsenet (5) puoluekokouskaudelle 2016-2018. Piiri järjestää Seinäjoelle linja-autokuljetuksia. Järj. Kolmipäiväinen leiri koko perheelle vauvasta vaariin! Osallistua voi päiväseltään, kahtena tai kolmena päivänä. Koulutus on maksuton sisältäen aamukahvin ja lounaan. Petäjäskosken py:n sääntömääräinen vuosikokous Nuorisoseuralla ti 3.5. 50 ensimmäistä mahtuu mukaan. klo 11 Joel Lehtosen patsaalla. Vieraana puoluesihteeriehdokas, puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska. Sima- ja munkkitarjoilu, arvontaa. Vesaisten Lasihimmelikurssi Sallassa 13.-15.5. ita-savo@vesaiset.fi tai 0407585180 Pohjois-Savo Keskustan Vihreä Vappu 1.5. Pohjois-Savossa. Mirja Stålnackelle 0405344485 tai mirja49@gmail.com. Piirin vuosikokous 2016 Inarissa su 15.5. Ilm. klo 19.30 Kauhajoen keilahalli (Urheilutie 3, 61800 Lappi Kauhajoki) Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaan Vihreät Vaput la 30.4. Kuusamo klo 11 tori. Asialista mm. puoluevaltuuston jäsenten valinta. Puoluekokous Seinäjoella 10.12.6.2016. Keskustan Lapin piiri järjestää matkan Inariin 14.-15.5. klo 13 Pizzeria Kebab Best, Lappajärvi. Kauhavan keskustanuoret vuosikokous 7.5. Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. -koulutukseen Keskustan järjestötoimijoille la 14.5. Leppävirran torilla klo 10.15 Puhujana kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. ja lisätietoja Liisa Laitinen puh. Mirja Stålnackelle 0405344485 tai mirja49@gmail.com tai piiritoimistoon, puh. sisältää kuljetuksen, yöpymisen, kesäteatteriesityksen, kylpylän käytön, illallisen ja aamiaisen. Ohjelmassa on myös mahdollisuus tutustua tiluksiin paikan isännän johdolla. Piirikokoukseen on yhdistetty järjestömatka Rovaniemeltä Inariin 14-15.5.. Limingan py:n sääntömääräinen vuosikokous ke 4.5. Keskustan vpj Juha Rehula ja ke Katri Kulmuni. Millainen on huomisen kotikunta-kysymystä kanssasi pohtimassa mm. Seinäjoki Areenalla. verkkolomakkeella: https://www.webropolsurveys.com/S/C3272197E5F8E9BE.par ma 9.5.2016 mennessä. Lisätiedot: p.010 315 2001/Pia tai 010 315 2000/Pauliina. Etelä-Savo Kutemajärven paikallisyhdistyksen, johon on liittyneet myös entiset Koittilan, Kauppilan, Pölläkän ja Ruokomäen paikallisyhdistykset, järjestäytymiskokous pidetään ti 10.5. huhtikuuta, ei 22. Sisältää ohjelman, ruuat ja majoituksen (omat liinavaatteet) päiväkävijät 1e/alle 3v, 20e/ 3-16v , 40e/ yli 16v. Lisätiedot sekä ilm. klo 10-15 Kannonkosken Piispalaan (Kurssitie 40). Kuopion torilla klo 12.15, puhujina kansanedustajat Markku Rossi ja Elsi Katainen. Puoluejohtoon pyrkivien vaalitentti pe 6.5 klo 17 kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä ennen Keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokousta. Siilinjärven torilla klo 11-15, puhujina kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen, Elsi Katainen, Markku Rossi ja Seppo Kääriäinen. Puhujina mm. Tuukka Suomalainen. Musikkia, mehutarjoilu. Vesaisten Äksön 2 - leiri 16.-18.6. Pieksämäen diakoniaopistolla. Oulu klo 16 Rotuaari. klo 16.15 Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Ilmoittautumiset numeroon 040 7099521. Keskustanaiset Suomen Keskustanaiset ry:n valtuuston vuosikokous Helsingissä 28.5. klo 18 Micropoliksessa. Mukana kokouksessa piirin tj Antti Ollikainen. Lisäksi tehdään yritysvierailuja. Juhani Junnikkalan yrityskuvaan kuuluu maanrakennusta, kuljetusta ja kasvituotantoa. 29.4. 040 542 9673 tai Kaija Väänänen puh. Koulutus on tarkoitettu kaikille keskisuomalaisille järjestötoimijoille - sekä erityisesti vaalipäälliköille, puheenjohtajille, sihteereille ja johtokunnan jäsenille. Puhujina Keskustan vpj Juha Rehula, ke Mirja Vehkaperä, ke Katri Kulmuni, professori Kyösti Oikarinen ja kj:n pj Sirpa Tikkala. Ii. ministeri Juha Rehula. 20.4. mennessä Marjatta Ryhänen p. 0445386165 sp.marjatta.ryhanen@ gmail.com tai M-L Jauhiainen p. 0400809110, sp.maija-liisa.jauhiainen@luukku.com. Keskustanaisten Ylä-Savon piiri ry. Kainuu Keskustan sääntömääräinen puoluekokous Seinäjoella pe-su 10.-12.6. Tervetuloa tenttaamaan varapuheenjohtaja- sekä puoluesihteeriehdokkaita. Pohjois-Savon piirin vuosikokous pe 6.5. Ruokomäentie 653. klo 19 Ritva ja Reijo Saviluodolla. Oulainen. Ilm.: jaana.kvist@keskusta.fi tai 0440-817373. Kokouksessa käsitellään 20 § mukaisten sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistus. Oikaisu Kansallista veteraanipäivää vietettiin 27. Ohjelmassa on kokopäiväretki Lemmenjoelle. Vietetään päivä Palton saamelaisperheen vieraana ja perehdytään maailmankuulun huopataiteilija Kaija Palton taiteeseen ja ateljeehen. Majoitus Hotelli Fooninki, Omenahotelli sekä Eetula (10 hengen mökki). klo 18 Alavuden ABC. Kauhavan Ylikylän py:n sääntömääräinen vuosikokous perjantaina 6.5.2016 klo 19.00 Ylikylän koululla. Johtokunnan kokous klo 18.30. Lappajärven keskustanuoret vuosikokous 7.5. Hinnat jäsenille: 3 päivää, kaksi yötä : 1e/ alle 3v, 50e/ 3-16v, 100e/ yli 16v . klo 18. Keskustayrittäjät ovat vapaamuotoiseen toimintaan keskittyviä tiimejä. ??Tiimin nimeksi tulee Karjalan keskustayrittäjät, sillä emme halua rajata aluetta pelkkään Etelä-Karjalan maakuntaan, selventää Karjalan keskustayrittäjien ensimmäisessä palaverissa mukana ollut Juhani Junnikkala. ??En tarkalleen tiedä, monessako piirissä keskustayrittäjät jo toimivat, mutta monessa. Virallisia lukuja ei ole, koska kyse ei ole mistään virallisesta yhdistystoiminnasta. Välikylän py:n sääntömääräinen vuosikokous ti 3.5. Puhujina puoluevaltuuston pj Jouni Ovaska, ke Ulla Parviainen ja valtuuston pj Mika Määttä
Tuorein Saimaan kanavan vuokrasopi- 7 9 6 9 4 1 2 6 3 8 7 5 9 9 6 3 7 4 9 5 1 2 8 8 9 5 1 7 2 4 3 6 6 2 5 3 9 1 6 8 7 4 7 8 6 2 4 3 9 1 5 5 9 4 1 8 5 7 3 6 2 1 6 9 3 2 4 5 8 7 7 7 5 6 9 9 3 3 6 7 4 8 9 3 5 5 2 4 7 8 1 6 9 3 3 7 8 5 6 9 2 4 1 3 44 4 4 1 2 6 3 8 7 9 5 9. Kysely tehdään kaikille kuudelle suurimmalle eduskuntapuolueelle. Jonas Ekstromer/Kungahuset.se Kyselykirjeet ja -sähköpostit lähetetään 17.5. Kaarle Kustaa täyttää 30. Missä maassa toimii maailman vanhin postilaitos. Miten naapurimaissa: kumpi ilmestyi aiemmin: Ordinari Post Tijdender Ruotsissa vai Vedomosti Venäjällä? 2. Kuninkaalla ja hänen perheellään on myös äänioikeus. Montako joukkuetta pian alkavassa Miesten superpesiksen sarjassa pelaa ja mitkä ovat kolme pohjoisinta joukkuetta? 2 4 3 8 6 5 7 9 1 olivat Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Vastaukset: 1) Eivät missään, ennen vuotta 1974 äänioikeutta ei ollut, traditioon vedoten eivät äänestä, 2) Englanti, 1516?2013 Royal Mail yksityistettiin, 2015 valtio myi viimeisetkin osakkeensa, 3) viisi: Itävalta, Espanja, Ranska, Belgia, Skotlanti, 4) Kekkonen, 5) 50 vuodeksi, 6) Ordinari Post 1645, Vedomosti 1703, 7) Playboy, 8) 1983, 9) Saksa, tunnettu myös nimellä saksanpolkka, 10) 14 joukkuetta, pohjoisimmat ovat Oulun Lippo Pesis, Kempeleen Kiri, Pattijoen Urheilijat Raahe. mus Suomen ja Venäjän kesken solmittiin vuonna 2012. Kenen presidenttikaudella perinne alkoi: K. Minkä amerikkalaisen aikakauslehden kannessa ovat poseeranneet Kata Kärkkäinen (joulukuu1988) ja Linda Brava (Lampenius, huhtikuu 1998)? 3. Milloin se perustettiin? 7. Keskustan jäsenet mukana verkostokyselyssä Anja Manninen Turun yliopisto toteuttaa yhdessä keskus- tan puoluetoimiston kanssa kyselytutkimuksen, jossa on tarkoituksena kerätä tietoa puolueen jäsenten poliittisista ja sosiaalisista verkostoista. Tutkimuksen aihe perustuu kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen käynnistyneeseen keskusteluun poliittista ja sosiaalisista kuplista, taloussosiologian professori Pekka Räsänen kertoo. Räsäsen ja taloussosiologian dosentin Arttu Saarisen mukaan yllättävä vaalitulos sai suomalaiset ymmärtämään, että oma näkemys yleisestä mielipiteestä voikin johtua sijoittumisesta arvo- ja elämäntapoja yhdistävän kuplan sisälle. Kysely on osa Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamaa hanketta, jonka toteuttaa Turun yliopiston taloussosiologian oppiaine. Sottiisi, joka myöhemmin tunnetaan 5. huhtikuuta 70 vuotta. J. Rajavartiolaitos kutsuu vuorollaan jo- ton YYA-sopimusta jatkettiin 20 vuodella, Michael Jackson esitti Moonwalk-kävelynsä, Ronald Reagan kutsui Neuvostoliittoa ?Pahan valtakunnaksi?? kaisen uuden Suomen presidentin kunniaylirajajääkäriksi. Kuinka pitkäksi ajaksi? 7 1 9 3 2 4 5 6 8 6 5 8 1 7 9 4 3 2 9 8 4 7 5 2 6 1 3 8 2 5 6 2 9 3 1 8 4 7 1 3 7 4 8 6 9 2 5 8 7 6 2 4 3 1 5 9 4 2 1 5 9 7 3 8 6 3 9 5 6 1 8 2 7 4 29.4.2016 7 6 3 9 7 4 9 5 5 1 2 8 8 6 8 9 5 1 1 7 9 2 4 3 2 6 2 5 4 3 9 5 1 6 6 8 7 4 5 7 8 6 2 4 3 9 1 7 5 9 4 7 1 8 8 5 7 9 3 6 2 8 1 6 9 2 3 2 3 4 5 8 9 7 4 3 7 1 8 5 6 9 3 2 4 6 1 5 9 2 4 7 8 1 6 7 9 3 2 4 3 8 6 5 7 9 1 7 1 9 3 2 4 5 6 8 6 5 8 1 7 9 4 3 2 9 8 4 7 5 2 6 1 3 5 6 2 9 3 1 8 4 7 1 3 7 4 8 6 9 2 5 8 7 6 2 4 3 1 5 9 4 2 1 5 9 7 3 8 6 3 9 5 6 1 8 2 7 4 9. Monessako eläintarhassa Euroopassa näitä talvisissa oloissa viihtyviä eläimiä on tällä hetkellä? 8. Tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2017. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä puolueen hallinnon kanssa siten, että jäsenten nimi- ja yhteystiedot eivät päädy missään vaiheessa tutkimusryhmälle. Vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti, eikä yksittäisen vastaajan antamia tietoja voi tunnistaa kerätystä aineistosta. ? 4 Tietotesti 8 7 1 5 5 3 6 1 9 9 8 9 7 4 2 6 6 7 4 8 9 3 5 9 6 5 7 3 ??? Missä Ruotsin kuningasperheen jäsenet äänestävät? 1. E. Svinhufvudin, Risto Rytin, Urho Kekkosen, Mauno Koiviston? paremmin nimellä jenkka, tuli Suomeen 1800-luvun loppupuolella. Mistä maasta tanssi on lähtöisin? 6. Suomen ensimmäiset sanomalehdet 10. Missä he äänestävät? Åbo (1771) ja Suomenkieliset Tieto-Sanomat (1776). Ståhlbergin, P. Jättiläispandoja Ähtäriin. Mikä vuosi: Suomen ja Neuvostolii- 4
Toiminnanjohtajana 27 vuotta työskennellyt Jukka Salminen jää eläkkeelle vuoden vaihteessa. Kemppi toimii tällä hetkellä Invalidiliiton jär- jestöjohtajana. Eläkeliiton puheenjohtaja on Eeva Kuuskoski. Invalidiliitto ry. uuden toiminnanjohtajan. Eläkeliiton hallitus on valinnut tehtävään riihimäkeläisen valtiotieteiden maisterin Anssi Kempin, 48. Kemppi aloittaa Eläkeliiton palveluksessa syyskuussa. Toiminnanjohtajan paikkaa tavoitteli 69 hakijaa. 29.4. 2016 45. Anssi Kemppi Eläkeliiton toiminnanjohtajaksi Pentti Manninen Maan suurin eläkeläisjärjestö, Eläkeliitto, saa Eläkeliiton valtuuston kevätkokouksessa paljas- tettiin edellisen puheenjohtajan, kaupunkineuvos Hannes Mannisen muotokuva. ??Näköinen, mutta muutoin kaunis, ex-ministeri kiitteli taiteilija Tapani Rantalan maalausta Eläkeliitossa on 130 000 jäsentä. Sillä on on 20 piirijärjestöä ja 403 paikallisyhdistystä
Työllistymisen turvana tulee olla tasa-arvoinen koulutus, hyvinvointipalvelut ja uraohjaus. 46 29.4.2016 Karenssien ja julkisen nöyryyttämisen sijaan tarvitaan rohkeutta luoda vuorovaikutteiset sähköiset työnvälityspalvelut, löytää Suomen vahvuudet työpaikkojen syntymiseksi ja palvelumuotoilla tukitoimet uudelleen. Työllistämisen edistämisessä tulisi keskittyä ennen kaikkea tarpeettoman byrokratian purkamiseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen kohti perustuloa niin, että työllistyminen on aina kannattavaa. Uskon vakaasti, että Slush-tilaisuuksien kaltaiset verkostoitumistilaisuudet ovat osa 2010-luvun ratkaisua. Samaan aikaan työttömien määrä kasvoi. Päättömässä noidankehässä on helppo päätyä lopputulemaan: työllistämispalveluissakaan määrä ei korvaa laatua. Työnvälityksen tehostaminen kaipaa kiireesti edistyksellistä uudistamista. TE-toimistot lähettivät viime vuonna 564 000 työtarjousta, joihin vastaamatta jättämistä seurasi pahimmillaan karenssi ja nälkä. vieraskolumni Hilkka Kemppi Työnhaku ei voi olla rikos Jokainen raviurheilua harrastava tietää, että maali- suoralla piiskaa heiluttamalla ei voi ajaa voittoon, jos on ensin ajanut kärkijuoksijan taakse passiin tai jos hevosta on valmennettu väärin. Nykyiset järjestelyt kuluttavat valtavia resursseja turhaan etsiessään kiikareilla muutamaa elämäntapatyötöntä. Enemmistö työnhakijoista etsii jo nyt työpaikkoja omatoimisesti. Haluan palauttaa työministeri Jari Lindströmin työllistämisen kiristämissuunnitelmat (18.4.2016) takaisin valmisteluun. Työttömyyden luoma sosiaalinen ja taloudellinen paine on jo itsessään painava kannustin työpaikan etsimiseen. Yhtälailla työttömyyden kohdalla raipalla uhkailu ei tuo onnea. Jos kokee, että Työ- ja elinkeinotoimistoista postitse lähetetty paperille tulostettu työnhakukuulutus on tätä päivää, uppoaa samaan suohon, johon Jyrki Kataisen (kok.) hallitus lankesi rakennepoliittisia kiristyksiä laatiessaan. On nöyryyttävää, että TE-toimistojen työntekijöiden ammattitaidon sijaan luotamme paperille painettuihin työtarjousten määräkiintiöihin. Energia tulee suunnata raipan sijaan työpaikkojen syntymiseen, työkyvyn edistämiseen ja työnvälityspalveluiden modernisointiin. Työllistämisen palvelut tulee rakentaa sellaisen luottamusyhteiskunnan varaan, jossa jokaisen ihmisen ihmisarvo ja kyvyt tunnistetaan statuksesta huolimatta. Tähän työhön tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjen ammattitaitoa. 2010-luvulla työnhaku ei voi olla julkisen nöyryytyksen arvoinen rikos, vaan eri tahojen yhteinen uutta luova projekti. Kirjoittaja on keskustanuorten puheenjohtaja.. Yhteiskunnallinen diskurssi on vinoutunutta. Työtöntä tulee tukea niin, että hänen työkykynsä vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia ja että hänellä on ajankohtaiset tiedot ja taidot työllistyä. Valtion tehtävä on tukea ensisijaisesti niitä, jotka eivät työllisty markkinaehtoisesti
Ja koska elämme ihmeellistä aikaa, jossa muoviämpäri on kuin kultaa, myin kirjoja ämpärissä. Nenonen Markkinamies Paikallinen nuorkauppakamari piti perinteiset kevätmarkkinat. Ja kun heittää räntäsateen, niin palelet siellä yksin. Minä pääsin helpolla, myin farmariauton peräkontista ja olin ymmärtänyt kerrospukeutua, ei palellut silloinkaan, kun oli se jäätävä räntähetki. On ammattikunta, jota osaan tämän jälkeen arvostaa, torikauppiaat. Kohtalo heitti viereisille paikoille jonkun liian suulaan leivonnaiskauppiaan, joka heti tuli mussuttamaan minun ämpäreideni asettelusta. Pari hullua ilmoitusta kaupunkilehdissä, ja hommahan toimi. Ihmiset ostivat kirjoja, saivat kääreeksi ämpärin. On ammattikunta, jota osaan tämän jälkeen arvostaa, torikauppiaat. Tietäkää, että ainoat aidot Viipurinrinkelit valmistetaan Lappeenrannan talousalueella. Nytpä meninkin itse myymään kirjoja, ylisuurten painosten rippeitä. Arvatkaa onko siellä kylmä, arvatkaa onko niiden telttojen ja myyntipöytien pystyttämisessä ja purkamisessa hommaa. Jotkut pöyristyivät, on se hullu ja ilkeä. Ammattipoliitikot ovat oma luokkansa. Tähän asti olen käveleskellyt siellä katselemassa tarpeetonta, tai siis markkinatavaraa. Tapasin järjettö- män määrän mukavia ihmisiä, joista osaa en ollut nähnyt vuosikausiin. Kyllähän joskus matkaan on tarttunut autojen pienoismalleja ja tietenkin markkinarinkeleitä. 2016 47. Heitettiin huulta, oli sitten rosvo tai poliisi. Innostuin, mutta en sentään niin, että menisin myymään ilmapalloja ja vappuneniä. Vähänkö kuului hänelle. Vai menisinkö? Jari Nenonen päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 toimituspäällikkö Katariina Lankinen 044 7370 320 Ulkoasupäällikko Mikko Eronen 041 4539 554 Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 044 7370 267 Samuli Nissilä 044 7370 261 journalistinen taittaja Samuli Vänttilä 044 7370 244 Toimittajat Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kaarela opintovapaalla Pirjo Kontio 044 7370 262 Risto Luodonpää 040 8201 781 Anja Manninen 044 7370 381 Pentti Manninen 040 5709 400 Juhani Ojalehto 044 7370 283 Pauliina Pohjala perhevapaalla Pekka Pohjolainen 040 5357 674 Pirkko Wilén 044 7370 238 Valokuvaajat Jari Laukkanen 044 5966 879 Maria Seppälä 044 7370 386 GRAAFIKKO KIRSI ERVASTI 044 7370 327 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva Oy, ISSN 0356-3588 29.4. Sirpa Paatero, yksi eduskunnan seksikkäimmistä, ymmärsi huulenheiton ja jopa osti kirjojani. Mutta olipa kiva, erilainen sunnuntai. Mutta toiselle puolelle tuli demareiden teltta! Kävin heti sanomassa, että nyt teitä on huijattu, tässä pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pakinoitsija on valmiina korvat höröllään kuuntelemassa ja tuomitsemassa opposition höpinät. Vaikka olen kylähullu, niin ne eivät vieläkään oikein tiedä, että miten tuohon pitäisi suhtautua. Tarjosivat kahvilippua, josta kieltäydyin sillä perusteella, että demarikahvi laittaa kepulaisen vatsan sekaisin. En malttanut olla kertomatta entisestä työkaveristani, joka oli niin oikeistolainen, että punaiset perunatkin myrkyttivät häntä. Söin markkinamakkaran ja laitoin makkarapaperin demareiden roskakoriin
/ vuosi. Jäsenhinta koskee myös Suomenmaan entisiä tilaajia. Muista ilmoittaa puolueen jäsenyydestä asiakaspalveluumme! Olen keskustan jäsen Tilauksen saaja TILAUSVAIHTOEHDOT Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Soita asiakaspalveluumme puh. / vuosi Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 3 kk Tu nn i -> statk tu t o ust näm u.s uo ä silm me nm älas it aa .fi ? Kestotilauksena keskustan jäsenille 69 . / vuosi (norm. 151 ?) Kestona (keskustan jäsenille 69 . / 6 kk Tarjous! Kestotilaus 109 . / 3 kk Määräaikaisena 79,50 . Yllätä ystävä lahjatilauksella Uudistunut Suomenmaa tarjoushintaan 19,90