Suomenmaa 29.07.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Lemiläinen Eija Vuorinen oli varustautunut oikein helteiseen iltaan. s. 8 Eeva-Maria Parkkinen kannustaa jatkamaan paikallista kulttuurityötä kuntaliitosten jälkeenkin . 12. vaikka talkoovoimin. 6 Luumäellä kuultiin karhusta ja talonpojan triathlonista. s. Sen sijaan ulkoministeri saa häneltä kiitosta. 2 KUTSUA NEUVONPITOON ODOTETAAN. S 6 414880 073513 S. 3 TIISTAI 29.7.2014 N:o 83 . SUOMALAISTEN HUOLI KOTIMAASSA. . s. 2 ? Kullanarvoiset äänet Monen eurovaalimenestyjän budjetti paisui. S. 4 Nato-kortilla on hyvä pelata Kaiken kansan kesäilta Tervastiima omin voimin Teppo Säkkinen kritisoi ex-kansanedustaja Juha Korkeaojan jyrkkää Nato-kantaa
Varsinkin Suomessa oman maan tilanne on syrjäyttänyt kreikat ja espanjat. Eurobarometrista voi lukea siten myös, että eurooppalaisen talouskriisin taltuttamisessa on kansalaisten mielessä sittenkin onnistuttu. Talouskomissaarin työt äskettäin jättänyt Olli Rehn voi ottaa tämän tunnustuksena. Rehnistä tuli komission kriisipolitiikan symboli, mutta hän kantoi taakan ihailtavasti. Ruisleivän tekoa varten oli pappa tehnyt leipätiinun, jota ei leipomusten välillä pesty, vaan taikinaa jätettiin tiinun reunoille juureksi. Juuri piti myös puisen leipätiinun sen verran kosteana, ettei se päässyt kuivumaan ja rakoilemaan. Näin siis vielä 1980-luvulla, ellei aika ihan ole kullannut muistojani. Suomalaisten arvostelun kärki on suuntautunut nyt oman maan talouden hoitoon. Kiviniemestä tulee Pariisissa kotipaikkaansa pitävän merkittävän järjestön ensimmäinen suomalainen apulaispääsihteeri. Valinta on arvostus Kiviniemen työlle ja pitkälle kokemukselle. ei ollut uskottava poliittinen ohjelmajulistus sen enempää kunnallisvaaleissa kuin Euroopan parlamentin vaaleissakaan. P ohtimista tässä on erityisesti perussuomalaisilla mutta myös sosiaalidemokraateilla. Perussuomalaisten jytky perustui suurelta osin Kreikan ja muutaman muun maan talouskriisiin. Keskustan listalla on siten kovatasoisen ehdokkaan jättämä aukko. Vajaassa vuodessa kansalaisten arviot Suomen taloudenpidosta ovat nimittäin heikentyneet merkittävästi. Suomalaiset ovat myös selvästi huolestuneempia oman maansa taloustilanteesta kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Miehen mielestä taas leivinuuni olisi mitä mainioin lämmönlähde taloon. LOPULTA suuntasimme rakentajamessuille aikomuksena valita talomme tulisija. Kun kerroin uuniedustajalle, että meillä on mieheni kanssa tulisijasta vahvoja ja erilaisia mielipiteitä, hän ehdotti kompromissiksi takka-leivinuunia. Yhdistelmän paisto-ominaisuuksia kertoessaan myyjä tuli ratkaisseeksi koko ongelman. . Ehkä Kiviniemen uusi ura helpottaa Paula Lehtomäen tulevaisuudensuunnitelmia. Vastaus oli siis ?kyllä?. Ja päätös tuntui entistäkin oikeammalta. TIILIUUNEJA muurataan muuallakin. Eräs tuttavani on raportoinut tiiliuunin muuraamisen vaiheista kavereilleen valokuvin Facebookissa. Perinteikkään uunin muuraaminen on herättänyt ihastusta. ei ole enää uskottava poliittinen ohjelmajulistus. vaaleissakin. Ei sovi sisustukseen. Leivinuunille ei olisi meille käyttöä, koska en osaa leipoa. EU-maiden velkakriisi ei ole enää politiikan ykköskysymyksiä. Kuvaan sopii, että poikkeus tulee nyt Suomesta. Selvää on, että hän ei ole mukana ensi kevään eduskuntavaaleissa. Ja epäilyyn siitä, kiinnostaako ketään uuninmuuraus, vastattiin että takuulla kiinnostaa. . ?Suomalaisten rahojen lapioiminen Kreikkaan. Tosin Kiviniemi on tehnyt historiaa myös kotimaassaan, sillä hän oli vasta toinen nainen Suomen pääministerinä. Leivinuuni Kiviniemi tuo OECD:n johtoon pohjoismaista osaamista. Ei siinä kyllä rieskoja ja karjalanpiirakoita paista, hän sanoi reilusti. PELI OLI sillä selvä. Rieskoista ei niin väliksi, mutta että karjalanpiirakat. Eihän ilman karjalanpiirakoita tule edes joulu. Niinpä meille päätettiin muurauttaa leivinuuni. Varmemmin asiasta vakuuttuakseni luin vielä Antti Hyryn Finlandian-palkitun kirjan Uuni. Nyt pitäisi osata oikeita asioita. Kiviniemelle avautui uusi ura E ntinen pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi, 45, on nimitetty talousjärjestö OECD:n apulaispääsihteeriksi. Peräti 79 prosenttia suomalaisista vastaajista oli sama mieltä. Samalla se on tunnustus myös Suomelle. Kiviniemen nimityksellä on myös tärkeä tasaarvoulottuvuus. Tiilistä muurattu. Äiti leipoi rieskaa, ja kun sitä rieskaa sai maistella ihan uunituoreena, suli voi ja juustokin pehmeni rieskan päällä. Äiti valmisti myös ruisleipää itse. Pohjoismailla ja myös Suomella on tässä työssä paljon näyttöä, vaikka isänmaan asiat juuri nyt merkittäviä korjaustoimia vaativatkin. Kiviniemen pesti on kaksivuotinen, mutta se voi jatkua. 47 prosenttia suomalaisista vastaajista piti näet unionin parhaana saavutuksena euroa. Siksi heitänkin haasteen kaikille teille, jotka perinneleipomuksia osaatte tehdä. ETTÄ TERVETULOA vain haistelemaan ja maistelemaan. Ensin tarvitsen kuitenkin opastusta siihen, miten kutakin perinneherkkua valmistetaan. Tai aloitetaan vaikka vain siitä uunin lämmityksestä. Suomalaisten huoli ei ole enää Välimerellä vaan kotimaassa. Uusi harjoitus onkin paljon vaativampi. Siitähän voi päätellä, että Kreikka ei ole ensi kevään eduskuntavaalien pääosassa toisin kuin vuonna 2011 eivätkä EU ja euro ole sellaisia mörköjä, kuin joskus kuvitellaan. Tämä muutos on tosin näkynyt Suomessa jo LAPSUUDENKODISSANI oli leivinuuni. Etenkin valtion velkaantuminen näyttää vaivaavan suomalaisia aivan toisella tavalla kuin EU-maiden kansalaisia yleensä. Suomalaiset osoittavat myös huomattavaa olevien olojen hyväksyntää, kun he vastaavat väittämään ?tunnet, että olet EU-kansalainen?. Saako tätä kadehtia?, kysyi eräs kommentoija usean muun ajatuksen kiteyttäen. NIIN MEIDÄN kuin tämän toisenkin uunin ihasteluun on liittynyt myös kysymykset uunin käyttötarkoituksesta. Mitä herkkuja ensimmäiseksi leivotaan? Tuoreena uuninomistajana otan näistä vähän paineita. Ihan napista painamalla ei sekään taida onnistua. Elisa Savolainen. Kuva: Jari Laukkanen ?Suomalaisten rahojen lapioiminen Kreikkaan. Suomalaiset tämän huomasivatkin ja valitsivat vastuuta kantaneen Rehnin suorastaan äänivyöryllä Euroopan parlamenttiin. Suomalaisten arvostelun kärki on suuntautunut nyt oman maan talouden hoitoon. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Kreikka tuskin on enää eduskuntavaalien pääosassa U usimman Eurobarometrin vastaukset niin Suomessa kuin muissakin unionimaissa kertovat selkeän viestin. Kaikista vastaajista vain 25 prosenttia oli tätä mieltä. Eurobarometrin kertoma mielenmuutos ei voi olla vaikuttamatta myös kansalliseen politiikkaamme. Sitä tarvitaan, sillä järjestön päätehtävä on tukea jäsenmaitaan ja yhä enemmän myös muita maita kehittämään kestävää taloudellista kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Sosiaalidemokraatitkin ratsastivat ?vakuuksilla?, jotka tosin ovat tulleet Suomelle jo kalliiksi. Mitä nyt tilalle, Timo Soini ja Antti Rinne. Saman vastauksen antoi vain 65 prosenttia kaikkien EU-maiden ihmisistä. Myös suomalaisen suhde euroon on selvästi positiivisempi kuin unionissa keskimäärin. Nainen kansainvälisen talousjärjestön huipputehtävissä on pikemminkin poikkeus kuin sääntö. Lehtomäkihän on ilmoittanut, että hän ei enää ole ehdolla Uudellamaalla. Mutta ehkäpä Helsingin vaalipiirissä? KUN OMAAN kotiin valitsimme tulisijaa, vastustin ankarasti leivinuunia. Onhan se iso ja ruma
Se osoittautui sittemmin lähinnä vaalitäkyksi: SDP väittää elvyttävänsä ja kokoomus keventävänsä veroja. Tällä menolla riski voi olla kasvamaan päin.? ETELÄ-SUOMEN SANOMAT spekuloi puolueiden menestysnäkymillä: ?(Keskustan Juha) Sipilä on terveeseen järkeen perustuvilla kommenteillaan herättänyt luottamusta. Viimeisimpinä Microsoft ilmoitti vähentävänsä Suomesta 1 100 ja Broadcom 600 työpaikkaa. Asiantuntijat yksi toisensa perään arvioivat Suomen talouden kasvun olevan nolla tai talouden jopa supistuvan. Tämän enemmistön mielestä ei olisi haitaksi, vaikka pääministerin tehtävä vähän muuttaisi tätä narsistista poliitikkoa. Kun Stubb viime kuussa valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi, valintaa luonnehdittiin puolueelle sekä mahdollisuudeksi että riskiksi. isompia ja pienempiä . Talous ei silmänkääntötempulla kuitenkaan käänny kasvuun. Hallitusneuvottelujen jälkeen pääministeri ja muu hallitus ovat vaienneet työttömyys- ja talousongelmien ratkaisemisesta. KESKUSTA on koko vaalikauden ajan esittänyt omia ratkaisujaan . Ensiapuun tarkoitetut ehdotukset kuitenkin tyrmättiin. Näin kävi keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle, jonka ajatus irtisanomiskorvausten käyttämisestä työntekijän perustaman yrityksen alkupääomana torjuttiin pikavauhtia. Suomen työllisyyden ja talouden kohentamiseksi kasvurahastosta ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemiseen. Toukokuussa työttömyystilanteesta käydyssä välikysymyskeskustelussa teimme yli 20 esitystä. Kesäkuussa työttömyys oli 9,2 prosenttia. Kun huomioidaan myös virallisten tilastojen ulkopuolella olevat, todellisuudessa ilman työtä on yli 400 000 suomalaista. Kesän aikana jättimäiset irtisanomiset ovat jatkuneet. Se, onko hallitusta muodostamas- sa Sipilä vai Stubb, saattaa jäädä vaali-illan jännitysmomentiksi.? KALEVA ihmettelee, miksi ministerit tyrmäävät Juha Sipilän ehdotuksen: ?Paljon Oulussa osataan, mutta murroksesta selviämiseen tarvitaan myös tukea. Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on pysynyt hiljaa Oulun ongelmista. Ei edes tviittiä ole näkynyt.?. Kuva: Jari Laukkanen saminen suoraan työntekijän perustamaan yritykseen ilman, että siitä aiheutuu työntekijälle verotettavaa ansiotuloa. Sipilä ehdotti myös, että työttömät ohjelmisto-osaajat otettaisiin rakentamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa syntyvien uusien sote-alueiden tietojärjestelmää. HALLITUKSESTA kiirehdittiin ampumaan Sipilän ehdotukset suoralta kädeltä alas. Juuri mikään muukaan opposition tekemä esitys ei ole Kataisen eikä Stubbin hallitukselle käynyt. Kansainvälisen tilanteen kärjistyminen ei tee asioita yhtään helpommaksi. TEKEEKÖ Stubbin hallitus jotain heikkenevässä tilanteessa? Juhannuksen hallitusneuvotteluissa kokoomus ja SDP sopivat ?kasvu- ja työllisyyspaketista?. Monessa kodissa lasketaan viimeiset sentitkin, jotta pärjätään seuraavaan palkkapäivään. 29.7.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Mitä Stubbin hallitus tekee työttömyys- ja talousongelmille? Kimmo Tiilikainen eduskuntaryhmän puheenjohtaja KESÄ lämmittää meitä suomalaisia, mutta uutiset Suomen työllisyys- ja taloustilanteesta ovat entistä hyisempiä. Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä on lisääntynyt yhden vuoden aikana 42 000 ihmisellä. Keskustasta on tullut vaihtoehto niille, jotka eivät kannata vasemmistoa, mutta pitävät kokoomuksen politiikkaa liian kovana ja teknokraattisena. Puoluekannatusten perusteella näyttäisi siltä, että porvarihallitusta pukkaisi, sillä vasemmiston yhteinenkin kannatus jää vain reiluun 20 prosenttiin. Kun tilanne on näin vaka- va, eikö kaikki ehdotukset kannattaisi ainakin ennakkoluulottomasti katsoa läpi? Kokoomuksen ja SDP:n penseyttä esityksillemme on vaikea ymmärtää varsinkin, kun hallitus itse seuraa melko toimettomana työttömyyden kasvua ja talouden syöksyä. Näyttää siltä, että Stubbin hallitus on vieraantunut ihmisten todellisuudesta. Moni pelkää työpaikkansa puolesta ja liian moni on jo saanut irtisanomisilmoituksen käteensä. Työllistävät pienyrittä- jät tukehtuvat byrokratian alle samalla, kun verottajalta tulee yhä uusia maksulappuja. KESKUSTA on esittänyt jo pitkään, että pääministeri kutsuisi puolueet, järjestöt ja muut keskeiset tahot työllisyysneuvonpitoon. Tämä esitys on edelleen voimassa ja odotamme siihen yhä pääministerin vastausta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen saatiin eteenpäin, kun oppositio tuli apuun. Nyt meidän olisi yhdessä ratkottava Suomen suurinta uhkaa; työttömyyttä ja talouden huonoa kehitystä. Kannatusta ei liioin saanut ajatus, jonka mukaan sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmäratkaisu annettaisiin oululaisille. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ampuivat esitykset alas tuoreeltaan. Väki uskoisi vähemmälläkin. Kaikki eivät teinityttömäises- ti fanita Stubbia. Hallitusneuvotteluihin teimme tusinan verran ehdotuksia työttömyyden vähentämiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. Äskettäin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti vastauksena Microsoftin irtisanomisiin, että ainakin kokeilunomaisesti sallittaisiin irtisanomiskorvauksen mak- Kun tilanne on näin vakava, eikö kaikki ehdotukset kannattaisi ainakin ennakkoluulottomasti katsoa läpi? ?Keskusta on esittänyt jo pitkään, että pääministeri kutsuisi puolueet, järjestöt ja muut keskeiset tahot työllisyysneuvonpitoon.. Muut lehdet ILTA-SANOMIEN mielestä Alexander Stubbilla on outo tärkeysjärjestys: ?Kuluvalla viikolla on kysytty, onko Stubbin tärkeysjärjestys oikea, kun twiittejä pukkaa omista uinti-, juoksu- ja pyöräilyfiiliksistä Ukrainan ollessa sodan partaalla ja Israelin sodassa. Poliittinen kokoaikapalvelus puoltaisi kohtuutta yksityisten elämysten raportoinnissa
kello 15 mennessä.. Zabludowiczin kukkaroista. Toisin kuin Stubb, Henna Virkkunen (kok.) kaivoi kuvettaan jopa 45 000 euron edestä. PERUSSUOMALAISTEN ehdokkaiden kampanjat olivat vaatimattomat puolueen kokoon nähden. Halla-ahon parlamenttipaikka oli vaalien edullisin. Sampo Terhon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin vaalikassoja lihotti puolueen myöntämä kymmenen tuhannen avustus. Halla-ahon tilille napsahti tosin tukea puolet vähemmän. Eurovaaleihin taidettiin käydä säästöliekillä ja kovimmat paukut jätettiin ensi vuoden eduskuntavaaleihin. EUROPARLAMENTTIIN valitut sekä varasijoille yltäneet tekivät ilmoituksen vaalirahoituksestaan viimeistään maanantain ja tiistain välisenä yönä. Suurin osa poliitikoista jätti ilmoituksen jo maanantai-iltapäivään mennessä. Vapaaehtoisten ennakkoilmoitusten jättö oli eurovaaleissa vilkasta. Keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton kaikki parlamenttiin valitut tai varasijoille päässeet ehdokkaat ilmoittivat rahoitussuunnitelmistaan. Vaalikassat paisuivat monella huomattavasti ilmoitetuista ennakkotiedoista. Ennakkoilmoituksista kohistiin vaalien alla. Erityisesti Hannu Takkulan (kesk.) ja vihreiden julkkisehdokas Antero Vartian yli sadan tuhannen budjetit saivat huomiota. Takkula ylsi varasijalle, mutta Vartia ei. Saakohan messevistä vaalikassoista tiedottaminen äänestäjän vieroksumaan ehdokasta? Muhkeilla budjeteilla on suomalaisten korvissa tympeä kaiku, sillä vuoden 2007 eduskuntavaalirahoituskohut ovat monella tuoreessa muistissa. KESKUSTALAISTEN kärkiehdokkaiden yhteenlaskettu kampanjabudjetti näyttää olevan vaalien suurin. Puolueen kärkiehdokkaat kirittivät toisiaan niin asiakysymyksissä kuin mainonnan määrässä. Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula polttivat kukin valuuttaa noin sadan tuhannen edestä. Vapaaehtoisten ennakkoilmoitusten jättö oli eurovaaleissa vilkasta. SANTERI LAMPI HELSINKI TYHJÄTASKUN on turha haaveilla mepin urasta. Vaalien korkea hintalappu on osaksi seurausta siitä, että vaalipiirinä on koko laaja Suomenmaa. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hän käytti kampanjaansa vain puolueelta saamansa 4 000 euroa. Ääniä ropisi yli 80 000. Vaaleissa toiseksi eniten ääniä saalistanut Halla-aho on tullut tunnetuksi kustannustehokkaiden sosiaalisen median ja blogien hyödyntäjänä. Suuri osa muista läpimenijöistä poltti rahaa surutta. Keskustan Olli Rehnin kampanjalasku muodostui koko joukon suurimmaksi. Ennakkotietojen arvio reilusta 90 000 eurosta repesi jopa 145 000 euroon. Kuva: Jaakko Martikainen Toinen puolisko kertyi yksityishenkilöiden, kuten Björn Wahlroosin ja Chaim ?Poju. Anneli Jäätteenmäki sijoitti lähes 60 000 euroa. Takkulan 110 000 euroa maksanut kampanja riitti vaalien kal- DEMARIEN romahdus ei johtunut varojen puutteesta. Esimerkiksi varasijalle jäänyt Timo Harakka käytti yli 70 000 euroa. Mepiksi valittu Miapetra Kumpula-Natri panosti 90 000 euroa. Siitä jopa 50 000 euroa kilahti kassaan puolueelle läheisiltä tahoilta, kuten Palvelualojen ammattiliitolta. VIHREÄT, vasemmistoliitto ja RKP saivat kukin läpi yhden ehdokkaan. Puolueiden sisäisiä kamppailuja ei kuitenkaan voitettu rahalla. Heidi Hautala (vihr.) käytti vain kymmenen tuhatta euroa ja kiilasi huomattavasti enemmän vaaleihin sijoittaneen Oras Tynkkysen ohi. Samalla tavalla vasemmistoliiton Merja Kyllönen päihitti mittavan kampanjan tehneen Li Anderssonin. Stubbin kassa oli toiseksi suurin, mutta hän kävi vaalit toisten rahoilla. leimpaan varasijaan. Lainaa Takkulalle kertyi jopa 70 000 euroa. Rehn sai yritysmaailmalta mukavasti tukea. Väyrynen kääri puolestaan mukien ja kirjojen myynnillä lähes 60 000 euroa. Kumpikin konkareista sijoitti omia varojaan noin 30 000. KOKOOMUSLAISTEN kampanjat eivät paljoa kalvenneet keskustalaisten rinnalla. Vaalien äänikuningas oli nykyinen pääministeri Alexander Stubb, joka rohmusi lähes 150 000 ääntä. Stubbin kassa oli toiseksi suurin, mutta hän kävi vaalit toisten rahoilla. Karkeasti puolet kassasta tuli yrityksiltä, kuten Nokian Renkailta. NILS Torvaldsin (rkp.) työ parlamentissa palkittiin ja hän päihitti suuremman budjetin Christina Gestrinin. RKP:n ehdokkaat saivat huomattavaa vetoapua rahastoilta ja yhdistyksiltä. Sirpa Pietikäisen (kok.) ja Liisa Jaakonsaaren (sd.) vaalirahoitusilmoitukset eivät saapuneet maanantaina 28.7. 4 29.7.2014 Monen budjetti paukkui Rehnillä kallein kampanja, Halla-aho roposilla Brysseliin Europarlamenttiin valitut sekä varasijoille yltäneet tekivät ilmoituksen vaalirahoituksestaan viimeistään maanantain ja tiistain välisenä yönä. Suurin osa poliitikoista jätti ilmoituksen jo maanantai-iltapäivään mennessä
Nyt hän on eduskunnassa viidettä kautta. Apulaispääsihteeriyttä hän oli lähtenyt hakemaan jo maaliskuussa, ja vankkana tukena olivat ulkoministeriö sekä entinen ja nykyinen hallitus. Heinäkuun alussa hän kävi Pariisissa työhaastattelussa. Hän toimii pääsihteeri Gurrian alaisuudessa. Aluksi apulaispääsihteerin paikka on kaksivuotinen, mutta Kiviniemen mukaan tehtävään ei lähdetä vain ?piipahtamaan?. Yleensä apulaispääsihteerit ovat toimineet tehtävässä neljä vuotta. Mari Kiviniemen päätös lähdöstä maailmalle syntyi jo kaksi vuotta sitten. Löytyi yhteinen sävel haastattelijoiden kanssa, hän jatkaa tyynesti. Pariisin hän muuttaa perheineen elokuussa. KANSANEDUSTAJAKSI Kiviniemi oli noussut ensimmäistä kertaa lähes 20 vuotta sitten, vain 26-vuotiaana. Siitä jäi Kiviniemelle hyvä tunne. . Hän on ensimmäinen suomalainen apulaispääsihteeri järjestössä. OECD:n johtoon kuuluu pääsihteerin lisäksi neljä apulaispääsihteeriä. TIILIKAINEN korostaa, että Kiviniemen nimitys on kansainvälinen tunnustus varsinkin hänen talouspolitiikan osaamisestaan ja korkein tehtävä, jossa suomalai- nen on OECD:ssä toiminut. Talouden kasvun ja työpaikkojen luominen on Suomessa ja muualla nyt tärkeintä. Omassa CV:ssä oli oikeita asioita, entinen pääministeri naurahtaa vaatimattomasti. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD keskittyy antamaan jäsenilleen talouskasvuun tähtääviä politiikkasuosituksia. Viimeksi OECD patisti kevättalvella Suomea jatkamaan rakenteellisia uudistuksiaan. Hän pystyy aiemman kokemuksensa ansiosta tarttumaan kansanedustajan työhön lennosta kiinni, Tiilikainen tietää. Laura Kolbe (vas.) ja Terhi Peltokorpi ovat olleet pitkään keskustan kantavia voimia Helsingin valtuustossa. Pääpalkinto oli osunut kohdalle. Puhelimen toisessa päässä oli talousjärjestö OECD:n pääsihteeri, meksikolainen Angel Gurria. Hän halusi esittää Kiviniemeä järjestön apulaispääsihteeriksi. . Tämä voi rohkaista ja kannustaa muitakin suomalaisia hakemaan tämäntyyppisiä tehtäviä. Tämä voi rohkaista ja kannustaa muitakin suomalaisia hakemaan tämäntyyppisiä tehtäviä. Peltokorpi eduskuntaan Kiviniemen tilalle EDUSKUNTATYÖN jättävän Mari Kiviniemen tilalle eduskuntaan nousee kätilönä työskentelevä keskustan Terhi Peltokorpi, 39. Kuva: Jari Laukkanen. Tunnen Terhi Peltokorven useiden vuosien ajalta ja tiedän, että hän varmasti jatkaa vakuuttavaa työtään pääkaupungin ja sen asukkaiden eteen, Kiviniemi painottaa. Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen toivottaa Peltokorven lämpimäksi tervetulleeksi eduskuntaryhmään. . Samalla on paljon ihmisiä, jotka uupuvat työelämän paineiden alla. 5 29.7.2014 Tiilikainen: Kiviniemen nimitys Suomelle merkittävä KANSANEDUSTAJA, entinen pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) on nimitetty talousjärjestö OECD:n apulaispääsihteeriksi. Suomeen paluuta hän nyt paikan saatuaan ei suunnittele. Vastuualueitaan Kiviniemi ei vielä pysty tarkasti kuvailemaan, sillä niitä ei ole kerrottu muulle organisaatiolle. Hän on keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja. Peltokorpi on vaikuttanut eduskunnassa vuosina 2004?2007. Koillis-Helsingissä asuvan Peltokorven perheeseen kuuluvat aviopuoliso ja yhdeksän lasta. Peltokorpi on sekä kätilö että sairaanhoitaja ja opiskelee parhaillaan kasvatustieteitä. Peltokorpi istuu neljättä kauttaan Helsingin kaupunginvaltuustossa. Toivotan hänelle parhainta menestystä uudessa tehtävässä. Kiviniemi pääsi ykköstavoitteeseensa NIKO VARTIAINEN/STT HELSINKI KUN Mari Kiviniemi luopui keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 2012 vain kahden vuoden jälkeen, päätti hän myös, että tämä vaalikausi on hänen viimeisensä eduskunnassa. Kaksi viikkoa sitten hän sai kuulla, että viimeinen kausi jää kesken. Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen erilaisissa elämäntilanteissa on niitä asioita, joihin on kiireellä haettava ratkaisuja, Peltokorpi sanoo. Hän kertoo huomanneensa omassa työssään hoitoalalla, että esimerkiksi osa-aikaisen työn mahdollisuuksia on parannettava. KANSANEDUSTAJA Mari Kiviniemen mielestä Terhi Peltokorvella on entisenä kansanedustajana ja pitkäaikaisena valtuutettuna erinomaiset edellytykset osaltaan toimia helsinkiläisten kansanedustajana eduskunnassa. . Hänellä on myös useita muita kunnallisia luottamustehtäviä. PELTOKORPI korostaa työttömyyden hillitsemistä ja työelämän uudistamista. Se oli hieno hetki, Kiviniemi kuvailee vähäeleiseen tyyliinsä. Paikka oli ollut Kiviniemen ykköstoive. Työelämän kysymysten pitää olla etusijalla myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa, Peltokorpi sanoo. Tulevan kansanedustajan mukaan Suomella on vakava työttömyysongelma. Takana ovat useat eri tehtävät hallituksessa, viimeksi pääministerinä vuosina 2010? 2011. Puoluejohtajuuden jätettyään Kiviniemi alkoi pohtia, josko uusia haasteita löytyisi kansainvälisiltä areenoilta. Entisenä pää-, hallinto- ja kunta- sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä puolueen puheenjohtajana Mari Kiviniemi tuo OECD:hen juuri tässä tilanteessa tarvittavaa laajaa kokemusta. Tiilikainen kiittää Kiviniemeä poikkeuksellisen hyvästä yhteistyöstä eduskunnassa ja keskustassa kuluneiden vuosien aikana. . Keskustalainen työ Helsingin ja helsinkiläisten puolesta jatkuu, vaikka oma työni kansanedustajana päättyy vaalikauden ollessa vielä kesken. Kiviniemi on sitä mieltä, että järjestön suositusten noudattaminen on parantanut Suomen asemaa järjestön sisällä, vaikka kaikkea ei olekaan toteutettu ?aivan pilkuntarkasti?. KIVINIEMI on toinen kansainväli- siin tehtäviin suuntaava ex-pääministeri lyhyen ajan sisään. Kiviniemen nimitys merkittävä OECD:lle ja Suomelle, arvioi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Kiviniemen, 45, kausi on kaksivuotinen. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva OECD:n sisällä Kiviniemi on ensimmäinen suomalainen näin korkeassa asemassa, vaikka Suomi on ollut järjestön jäsen jo 45 vuotta. Ongelmia on hänen mielestään esimerkiksi johtamisessa. . Hän toivoo, että suomalaisilla poliitikoilla olisi vastaisuudessakin kiinnostusta lähteä ulkomaille. Muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kansainvälisten tehtävien miehittämisessä Suomea paremmin. Suomalaisten mahdollisuudet ovat täysin samanlaiset, Kiviniemi sanoo. Kiviniemi myöntää, että hakeminen korkeisiin tehtäviin vaatii tietyn kynnyksen ylittämistä. . OECD:llä on tässä keskeinen tehtävä, Tiilikainen korostaa. . Yksi neljästä apulaispääsihteerin paikasta on yleensä ollut pienellä maalla, ja kilpailu on kova. Kiviniemi arvioi, että tausta järjestön parissa vaikutti valintaan. Kuntaministerinä toimiessaan hän johti puhetta OECD:n ministerikokouksessa vuonna 2009. Pääsihteeri Gurria vieraili puolestaan Suomessa Kiviniemen pääministerikauden aikana.
Kuva: Jaakko Martikainen SÄKKINEN hyväksyy ajatuksen Nato-kortilla pelaamisesta, eikä hän usko sen ärsyttävän Venäjää. Kun Venäjä toimii ulkopolitiikassaan Suomen kannalta kielteisellä tavalla, Nato-keskustelu voi rauhoittaa tilannetta. . Venäläisten on ymmärrettävä, että Suomi pitää omasta asemastaan huolta. Meidän täytyy pitää hyvät suhteet myös Hollantiin, joka menetti 190 kansalaista, Säkkinen viittaa malesialaiskoneen alas ampumiseen.. Suomi ei ole omista vaihtoehdoistaan tilivelvollinen Moskovaan. Kertooko Nato-kortilla pelaaminen siitä, että Suomi ei luota omaan puolustuskykyyn? Hallitus on lakkauttanut kuusi varuskuntaa ja materiaalikarsintoja aiotaan tehdä 150 miljoonaa euroa vuodessa. Nato-kortilla on kiristyneitä idänsuhteita rauhoittava vaikutus. Venäjän etu ei ole puskea Suomea Nato-jäsenyyteen. ENTINEN puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja reservin majuri Juha Korkeaoja vaati Suomenmaassa 22.7.2014, ettei keskusta voi mennä hallitukseen, jossa pää-, ulko- tai puolustusministerillä on sama Nato-kanta kuin Alexander Stubbilla nyt. . Jos kirjaisimme ohjelmaan niinkuin Korkeaoja haluaa, silloin sanoisimme naapurille, että mitä tahansa teettekin, niin Nato-vaihtoehto on pois pöydältä. Säkkinen kuvailee Naton olevan lukkojen takana, mutta olemassa. Jos tarve vaatii, lukot avataan ja jäsenyyttä voidaan hakea. Jos kuitenkin Suomeen kohdistuisi jokin uudenlainen uhka, joka tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, Suomella on Natovaihtoehto. . Ei ole oikein, että osia suvereenista valtiosta miehitetään. . Suomalaisia työpaikkoja pitää puolustaa, mutta samalla muistaa periaatteellinen näkökulma. Jos kirjaisimme ohjelmaan niinkuin Korkeaoja haluaa, silloin sanomme naapurille, että mitä tahansa te teettekin, niin Natovaihtoehto on pois pöydältä, sanoo Teppo Säkkinen. 6 29.7.2014 Korkeaojalla liian raju kanta Teppo Säkkinen korostaa Nato-kortin tuomaa pelivaraa JUHANI OJALEHTO HELSINKI KESKUSTANUORTEN puheenjohtajan Teppo Säkkisen mielestä keskusta ei voi tehdä Nato-kannasta kynnyskysymystä hallitukseen. . Hänellä on sävykäs ja syvällinen ymmärrys sekä kriisin ratkaisemisesta, että siitä miten Suomen siinä pitäisi toimia. Säkkinen arvostaa Tuomiojassa sitä, ettei tämä ole asettunut idän eikä lännen puolelle, vaan on säilyttänyt maltillisen linjan. TUOMIOJA on tuominnut Venäjän Krimin liittämisen itseensä, Säkkinen vertaa. Ulkoministeri on myös todennut, että Kiovassa on Ukrainan laillinen hallitus, mutta hän näkee myös sen kyseenalaiset ryhmät. Natosta riippumatta Ruotsi-yhteistyötä ja oman puolustuksen kehittämistä on vietävä eteenpäin, Säkkinen linjaa. ?Tuomiojalla syvällinen ymmärrys? UKRAINAN kriisi on ollut Suomen osalta ulkoministeri Erkki Tuomiojan hyvässä hoidossa, kehuu Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen. . Se on ulkopolitiikan viisautta ja hienosävyisyyttä. Suomen on pidettävä huolta puolustuskyvystään. Meidänkään etu ei ole se, että Ruotsissa on puolustustyhjiö. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Ulkopoliittiseen linjaamme kuuluu mahdollisimman suuri liikkumavara idän ja lännen välissä, Säkkinen sanoo. Hän siteeraa Mauno Koivistoa todetessaan, että Suomen idea on selviytyä. Tuomioja torjui myös Venäjän vaatimuksen selvittää, onko Suomesta lähtenyt Ukrainaan palkkasotureita. . Siihen Säkkinen perustaa oman Nato-kantansa. . Emme kiihkoile suuntaan tai toiseen, Säkkinen luonnehtii. . Itse en kannata Nato-jäsenyyttä. Siinä yleinen asevelvollisuus on paras vaihtoehto. . JOTTA kriisiin löydetään ratkaisu, tarvitaan maita, jotka eivät ole polttaneet yhteyksiään Venäjään, Säkkinen toteaa. Hän nostaa esimerkiksi Syyrian kriisin, jossa USA:n ilmaisku estettiin pohjoismaisten ulkoministerien yhteistyöllä, kun Venäjä taivuteltiin vaatimaan, että Syyrian hallitus luovuttaa kemialliset aseet pois. PAKOTTEISTA Säkkinen on sitä mieltä, ettei niillä saa haitata pk-yritysten sekä tavallisten suomalaisten ja venäläisten kanssakäymistä. . Kaukana se kuitenkin on. Säkkinen on samaa mieltä Korkeaojan kanssa siitä, että Stubbin puheet kansainvälisillä foorumeilla ovat harkitsemattomia. Pääministeri on puhunut ulkomaisille medioille voimakkaasti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. . Ottawan sopimus oli huono idea, mutta en usko että sitä voidaan peruuttaa. Se on puoluejohtajalle okei Suomessa, kun vaalit ovat lähestymässä, mutta pääministeri ei voi ulkomailla poiketa hallituksen linjasta ja ajaa omaa asiaansa. . Venäjän etu ei ole puskea meitä Nato-jäsenyyteen. . Nato-jäsenyys veisi sitä oikeutta ja lisäisi jännitteitä. Keskusta on puoluekokouksessa hyväksynyt Nato-option. Sitä Säkkinen on itse aiemmin kritisoinut, koska piti sitä linjaa hämärtävänä. Nyt hän näkee option viestinä länteen ja itään, että Nato ei ole toivottava asia. Miinoille on löydettävä korvaava järjestelmä. PUOLUSTUKSESSA on tukeuduttava liittoutumattoman Ruotsin kanssa. Länsinaapurin kanssa on Säkkisen mukaan tehtävä rauhan aikana kaikki mahdollinen puolustusyhteistyö. Keskustanuoret ovat linjanneet jopa yhteisestä puolustusliitosta. Siinä Suomi vastaisi maapuolustuksesta, Ruotsi ilma- ja meripuolustuksesta. Ruotsin asevelvollisten osuus on romahtanut, mutta nyt kaikki puolueet ovat tajunneet maanpuolustuksen tarpeellisuuden. . Meidän on pidettävä huolta omasta puolustuskyvystä ja itsemääräämisoikeudesta
Jos nuori poliitikko lähtee pelleilemään, se johtaa herkästi alamäkeen. Paavo Väyrynen Helsingin Sanomissa Jos kokonaisuus olisi poliitikoilla edes alkeellisesti hallussa, palveluiden keskittäminen ja alasajo pysäytettäisiin nyt. Aimo Vainio Maaseudun Tulevaisuudessa Hallitusohjelmaan kirjattiin, että hallituskauden aikana työttömyys pienenee ja työssäkäynti lisääntyy. ilmoittautuvat maanomistajat eivät ymmärrä ministerin puheita lainkaan. Esko Lukkari Kauppalehdessä Niin keskusta kuin Spd:kin ovat heikoimman asialla, mutta uskon, että ihmiset pitää kaikin keinoin yrittää auttaa pois sellaisesta tukiloukusta, josta he eivät pysty nostamaan itseään pois. Teppo Säkkinen Helsingin Sanomissa Turkistarhaaja Jorma Eilosen mukaan kiinalaiset havittelevat suomalaisia sinikettuja omille tarhoilleen. Työvuosia kun on jäljellä reilut 20. Kiviniemi ei poistu politiikasta pikavisiitin jälkeen. 7 29.7.2014 Tarhaaja ei halua myydä vuosien tulosta ulkomaille ANNIKA MARTIKAINEN/STT 2000-LUVUN alussa suomalaiset HELSINKI turkistarhaajat olivat kipurajalla. Kiina toi miljoonia halpoja ketunnahkoja vuosittain markkinoille, ja ylitarjonta painoi hintoja alas. Suomi on yksi maailman merkittävimmistä sinikettujen tarhaajista Kiinan, Norjan ja Baltian maiden ohella. Lopulta kiinalaiset joutuivat vähentämään tuotantoaan, kun ketunnahkaa jouduttiin myymään alle tuotantokustannusten, tarhaaja Eilonen muistelee. . Eduskuntavuosiakin on kertynyt melkein 20. Pirjo Kontio lainat Metsänomistajat ja MTK ovat olleet sinänsä suopeita soidensuojelun laajentamiselle, mutta asia halutaan hoitaa vapaaehtoispohjalta. Jalostuksessa eläintä yritetään saada tuottavammaksi ja paremmaksi kaikissa suhteissa. ?Konservatiiveiksi. Nykyisin Norja keskittyy hopeakettujen jalostamiseen. Suomen etuna on riittävän pitkä talvi. Pitäisi nostaa eläkeikää, pitäisi osata toimia joustavilla työelämän pelisäännöillä, pitäisi karsia ja tehostaa julkisia palveluja, pitäisi tehdä se sote ja kunta-uudistustakin on kaipailtu. Lisää ukaaseja on OECD:ltä varmasti tulossa seuraavillekin hallituksille. Kiviniemen kaipuusta uusiin tehtäviin on puhuttu ainakin kaksi vuotta. Kaiken 2010-2011 koetun jälkeen ei ole ollut mikään ihme juttu, jos lahjakas nainen on katsellut tekemistä politiikan ulkopuolelta. Hyvin voimakas suositus on Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta, ettei Kiinaan myydä siitoseläimiä, eikä meidän tarhalta ole sinne koskaan niitä lähtenyt. Vain sertifioitujen tilojen nahkoja myydään suomalaisessa Saga Fursin huutokaupassa, joka on yksi maailman merkittävimmistä. Lähes kaikki Suomen kettutarhoista, 98 prosenttia, on sertifioituja. SIITOSELÄIMIÄ on viime vuosina myyty pieniä määriä Norjaan ja Baltian maihin, mutta niitä maita ohjaa EU:n lainsäädäntö. Nyt meillä menee jo paremmin. Karvan tuuheuden lisäksi eläimistä halutaan terveitä ja hedelmällisiä, sanoo Eilonen, jonka tarhalla syntyy 7 000 pentua vuosittain. Sinikettuja on jalostettu Suomessa liki 50 vuot- ta, ja ne ovat suomalaisen turkistuotannon tärkein tuote. Työttömyys lisääntyy ja työssäkäynti vähenee. Sieltä annetaan ukaaseja, mitä korjattavaa suomalaisessa talouspolitiikassa on. Hän on ollut mukana nuoresta tytöstä, lähes kaikessa mahdollisessa. Suomalaisen jalostuksen tulosta ei haluta päästää karkaamaan ulkomaille, sanoo Eilonen, joka asuu Etelä-Pohjanmaan Evijärvellä. . Ketut ovat kookkaita ja karva on massakasta, niin kuin turkisalalla kuvaillaan paksua turkkia. Eilonen on turkistarhaaja toisessa polvessa, sillä hän jatkaa isänsä vuonna 1969 aloittamaa jalostustyötä. Jos ostajalla on rahaa riittävästi, aina löytyy sellainen ihminen, joka on valmis pettämään porukan, sanoo tarhaaja Eilonen. apollon tietäjät Onnea Mari! Mari Kiviniemi pääsee näyttämään kyntensä kovan luokan kansainvälisessä tehtävässä talousjärjestö OECD:ssä apulaispääsihteerinä. Voisiko hallitus suuremmin epäonnistua? Kalle Isokallio Iltalehdessä. Ei ihan mennyt putkeen. Ilmeisen hyvin he ovat siinä onnistuneet, sillä muut suomalaiset tarhaajat ostavat Eilosten kettuja siitoseläimiksi. Kysyntää elävistä ketuista olisi myös ulkomailla, mutta ihan kaikille Eilonen ei myy. Pimeys käynnistää sinikettujen hormonituotannon, jonka myötä karvan kehitys lähtee käyntiin. Siksi Niinistön pakkolunastuspuheet ovat nostattaneet mielipidekirjoitusten ryöpyn. Norjalaisille voi myydä siitoseläimiä, sillä se ei ole samalla tavalla omaan jalkaan ampumista kuin myynti kiinalaisille olisi, sanoo Eilonen. Kiinaan myyminen ei sekään ole täysin ennenkuulumatonta. Tiedossa on muutamia tapauksia, joissa suomalainen tarhaaja on myynyt siitoseläimiä Kiinaan. Turkiseläinten Kasvattajain Liiton varatoiminnanjohtajan Kärjän mukaan kyse on pienistä määristä, ennemminkin sadoista kuin tuhansista eläimistä. . Sen vuoksi ulkomaiset ostajat huutavat kilpaa suomalaisia ketunnahkoja neljästi vuodessa järjestettävissä huutokaupoissa Vantaalla. . Vaikka pesti on kaksivuotinen, jatkokaudetkin ovat mahdollisia. OECD tunnetaan meillä lähinnä ikäviä toimia vaativana totuuden torvena. Kiinalaiset olisivat halukkaita ostamaan pitkälle jalostettuja, laadustaan tunnettuja suomalaisia sinikettuja omaan tarhaukseen, mutta Suomen turkisala on lähes yksiäänisesti päättänyt olla myymättä siitoseläimiä Kiinaan. . Sinikettujen eli tarhattujen naalien kasvattamisen aloittivat norjalaiset, joilta ostettiin ensimmäiset siniketut Suomeen 1960-luvulla. Tarkoituksemme on tehdä mahdollisimman laadukasta tuotetta, muuten me emme pärjää kovassa kilpailussa. Turkiseläinten Kasvattajain Liiton varatoiminnanjohtaja Hannu Kärjän mukaan kilpailuasetelman lisäksi siitoseläinten myyntirajoituksissa on kyse on kiinalaisten tarhojen kasvatusolosuhteista, joista ei ole täyttä varmuutta. Liitto on rajoittanut siitoseläinten myyntiä ulkomaille omalla sertifikaattijärjestelmällään, joka kieltää myynnin maihin, joissa ei ole samanlaiset ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyvät säädökset kuin Suomessa. TURKISTARHAAJA Jorma Eilonen kehuu sinikettujaan. Kuva: Tomi Hirvinen/Lehtikuva Sinikettuja jalostettu 1960-luvulta lähtien SUOMALAISET siniketut ovat tunnettuja maailmalla hyvästä laadustaan ja suuresta koostaan, sanoo turkistarhaaja ja jalostaja Jorma Eilonen. Etelämpänä Tanskassa, Puolassa ja Baltian maissa on keskitytty puolestaan leudommassa viihtyvän minkin tarhaamiseen. Että voi laskea leikkiä itsestään, täytyy olla niin vahva perusimago ihmisten keskuudessa, ettei se murenna uskottavuutta. Norjaa ei nähdä vakavana kilpailijana, koska kalliimpi rehu pitää siellä kustannukset korkealla.
Tiilikainen on kehittänyt talonpojan triathlonin. Tavan mukaan vieraiksi oli kutsuttu kaikki vaalipiirin kansanedustajat puoluekantaan katsomatta. Paikalla olivat Kimmo Tiilikaisen ja Ari Torniaisen lisäksi jo ?kalustoon kuuluva. Helle verotti väkeä, muttei pahasti. Sisko Vainikka (vas.), Hilkka Saareks-Horppila ja Eija Rikkinen tulivat kaiken kansan kesäjuhlaan kuuntelemaan mitä sanottavaa kansanedustajilla on sekä tapaamaan tuttuja. No hyvin, koska Torniainen oli siitä hyväkuntoisena kertomassa. . kerran. Anneli Kiljunen (sd.), Jari Lindström (ps.) ja Sari Palm (kd.). Yllätysvieraana nähtiin Luumäen kesäasukas, meppi Heidi Hautala (vihr.). Kuva: Päivi Vento EDUSKUNTARYHMÄN puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kertoi ottaneensa pääministeristä mallia ja aloittaneensa triathlonin harrastamisen. Tämä paljastui sunnuntaina kaiken kansan kesäjuhlissa Luumäen Risulahden tanssilavalla. Kuinkas siinä tapaamisessa sitten kävi. 300 kiloa luomuruokaa paikallisiin kauppoihin ja hyvännäköistä taimikkoa. Vaalipiiri laajenee, joten kutsumme uutta väkeä mukaan. YLEISÖN joukossa hikoilivat Vainikkalasta tulleet Eija Rikkinen ja Sisko Vainikka sekä lappeenrantalainen Hilkka Saareks-. 8 29.7.2014 Helteisiä puheita Luumäen Risulahdessa Torniainen silmäkkäin karhun kanssa. Lajeina on kolme tuntia taimikonraivausta, tunti kesäkurpitsojen keruuta ja lopuksi vielä kolme tuntia avomaankurkun keräämistä penkeistä, Tiilikainen opasti. Illan juontaja, kouvolalainen näyttelijä Veli-Matti Karen kyseli, millaisia tuloksia triathlonisti oli suorituksellaan saavuttanut? . Ei siinä paljoa kyselty, kumpi pelkää enemmän, molemmat lähtivät vauhdilla omiin suuntiinsa, mies kertoi. Hän ihmetteli sitä, ettei tapahtumahetkellä pystynyt saamaan mieleensä yhtään ohjetta, mitä pitää tehdä kohdatessa karhu silmäkkäin. Kaiken kansan kesäjuhlat järjestettiin 25. Juhlapuhuja on aina ollut puolueen huipulta, nyt paikalla oli varapuheenjohtaja Annika Saarikko. PÄIVI VENTO LUUMÄKI KANSANEDUSTAJA, innokas suunnistaja Ari Torniainen on tavannut tänä kesänä karhun silmäkkäin. Tosin Tiilikainen on kehittänyt oman mallinsa, talonpojan triatlonin.
Huonoon aikaan isompia ostoksia on helppo siirtää. Holmin mukaan valtion kannattaisi puuttua synkkänä jatkuvaan tilanteeseen investoimalla teollisuutta auttavaan infrastruktuuriin, jotta huono kierre voitaisiin katkaista. Urrila puolestaan harkitsisi verokevennyslinjaa, mikä helpottaisi yritysten oloja myöhemmin.. Talouden kansainväliset virtaukset tulevat meille yleensä ensimmäisenä teollisuuden kautta. ASIAKASRYNTÄYS kauppoihin voisi parantaa synkkenevää ennustetta, mutta Tilastokeskuksen maanantaina julkaisema kuluttajien luottamusmittaus kertoo yleisen luottamuksen talouteen pysyneen ennallaan. Sen sijaan kuluttajien luottamus Suomen talouteen ja yleisen työttömyyskehityksen kohenemi- seen ovat parantuneet hieman aiemmasta. Holmin mukaan esimerkiksi Oulun irtisanomiset eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa mitattuun mielialaan. . Asuntokauppa ja autokauppa kertovat parhaiten uskon muutoksesta. Ilta jatkui tanssien. Saarikko tarttui puheessaan niin ulko- kuin sisäpolitiikkaan, oppositiopolitiikkaa unohtamatta. Hän sanoi monen miettivän, millä teemalla tuleviin eduskuntavaaleihin käydään; Nato vai sote. Keskustan kantaa tuohon viimeksi mainittuun ei ole tarvinnut viime kuukausien tapahtumien myötä korjata. Nykytila on yhä hyvä. Nyt etsitään vastuunkantoa ja ratkaisuhakuisuutta. Näitä vaihtoehtoja olemme eduskuntaryhmässä oppositiokaudella rakentaneet ja niistä jo monia hallitukselle tarjoilleetkin. ULKOPOLITIIKAN puolella on ollut solkenaan huonoja uutisia. Se heijastelee myös talouteen, matkailuun ja yritystemme toimintaan myös Suomen rajojen sisäpuolella. Venäläiset ovat myös suurin maahanmuuttajaryhmämme. Saarikko totesi, että eipä olisi vuosi sitten arvannut, että näillä helteillä puhumme siitä, uhkaako Suomea joku ja jos uhkaa, niin mikä ja siitä, onko nykytila liittoumattomuudessa hyvä vai pitäisikö ottaa askel Naton suuntaan. . Kuva: Päivi Vento Konkarit tylynä Stubbille SUOMENMAA Vaaleihin ihmisten tasolla ANNIKA SAARIKON pitämä juhlapuhe liikkui muuta kaiken kansan kesäjuhlan ohjelmaa vakavammalla pohjalla. Ekonomistien mukaan kesällä on selvennyt, että taloudellinen toimeliaisuus heikkenee ja Suomen talouden suunnanmuutos nykyistä parempaan viivästyy. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemat luottamusmittaukset kertovat yritysten negatiivisista odotuksista. VÄHITTÄISKAUPAN luottamus on vajonnut matalalle, ja rakentamis- ja palvelualoilla odotukset ovat pysyneet heikkoina. Ainoastaan teollisuus ennustaa tuotannon lisääntyvän hieman lähikuukausina. . Naisista kesähelle ja politiikasta puhuminen sopivat oikein hyvin yhteen. . Kun naisia pyysi valitsemaan, kumpi toi enemmän paikalle, aate vai tanssi, vastaus tuli yhdestä suusta; aate. . Kuva: Lehtikuva/AFP Photo/Georges Gobet yhtä alavireisessä kunnossa kuin Suomen. . Tunnelma oli varmasti kuuma. KESKUSTAN konkarikansanedustajat Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen arvostelevat ankarasti pääministeri Alexander Stubbia (kok.) ja hänen hallitustaan. Stubbin johdolla Suomi vain ajelehtii, Anttila syyttää. . Juuri keskittäminen on myrkkyä niille asioille, joista Suomen uusi nousu voisi tulla: maan eri osissa olevien luonnonvarojen ja osaamisen maksimaaliselle hyö- dyntämiselle ja pk-yrittäjyyden rohkaisemiselle. PEKKARISEN mielestä hallituksen ryhdyttävä todellisiin toimiin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan teollisuuden voimistamiseksi. Hän sanoo, että rohkaisua tarvitaan myös kaivannaisteollisuuden malmien jalostamiseen uusiksi tuotteiksi. . Hän veikkasi kumpaakin, mutta esitti myös toiveita. . Suomi ei pääse nyt talouskasvuun mukaan. Talouskasvu pysyy nollassa tai tästä voi tulla kolmas negatiivisen kasvun vuosi, toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimuksesta sanoo. Holmin mukaan luottamusmittausten heikoissa tuloksissa näkyvät esimerkiksi Ukrainan kriisin ja vahvan euron iskut vientiin ja venäläiseen turismiin. Microsoftin aloittama uusi ytaalto takaa kotitalouksien varovaisuuden, minkä vuoksi investointeja todennäköisesti lykätään Suomalaiset lykkäävät nyt investointejaan, ekonomistit uskovat. Kuva: Jaakko Martikainen sekä kotitalouksissa että työpaikoilla. Johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta näkee teollisuuden odotuksissa myös merkkejä toivosta. . Talkoolaiset puolestaan panivat hihat heilumaan ja penkit korjattiin sivuun. Tätä on vaikea ymmärtää, kun hallitus itse ei tee mitään. PEKKARINEN huomauttaa työttömien määrän lisääntyneen vuodessa 35 000 henkilöllä. Hän muistuttaa, että Maailmanpankin mukaan koko maailmassa vain muutaman maan talous on Pääministeri Alexander Stubbin johtamistapa ei miellytä keskustan kansanedustajia. Pohdinta Venäjästä on nyt tullut ajankohtaiseksi. . Ihan kiva juttu, kyllä tänne sekaan mahtuu. Kesällä ihmiset tavoittaa paremmin, talvella kaikki ovat omissa koloissaan, Vainikka huomautti. Naiset olivat suvaitsevaisia sitä kohtaan, että keskusta kutsuu kesäjuhlaan kaikkia vaalipiirin kansan- edustajia. . Siinä paremmalla kuntoutuksella ja omaishoidolla on tärkeä rooli. Mitä tulee taas nuorten työttömyyteen; meidän mielestä asiaa ei ratkaista nuorten oppivelvollisuusiän nostolla, vaan esimerkiksi oppisopimuskoulutusta parantamalla, Saarikko linjasi. Soten osalta hän muistutti, että työtä on edelleen, esimerkiksi rahoitusratkaisu on täysin auki. ?Ja kuntauudistusta ei juuri nyt kaivata. Työttömiä tai heidän perheitään ei auta se, että pääministerillä on kivaa triathlon-kisoissa, niin kunnioitettava kuin urheiluharrastus onkin. Anttila kummastelee, miksi hallitus tyrmäsi keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän ehdotuksen it-alan työttömien korvausten maksamisesta uudelle perustettavalle yritykselle pesämunaksi. . Tärkeintä tulevan kevään vaaleissa on kuitenkin se, että asioista puhuttaisiin ihmisten kielellä ja ihmisen kokoisesti. Yli kolmekymmentä vuotta eduskunnassa olleena annan pääministerille yhden neuvon: vähemmän twiittejä, enemmän tekoja, hän opastaa. ANTTILASTA näyttää, että pääministeriä kiinnostavat muut asiat kuin Suomen johtaminen. . Se mikä kaipaa muutosta, on satsaus puolustusmäärärahoihin, joita nyt päinvastoin on ajettu alas. Horppila. Naiset kiittelivät luumäkeläisiä siitä, että he jaksavat edelleen järjestää hupia kesäiltaan. Liitoksia tulee, jos on tullakseen, vapaaehtoiselta pohjalta. Saarikko sanoi, että eduskuntavaalikeskustelussa kellään tuskin on mitään jakovara-kakkua, josta viipaloida vaaliuurnille säntääville suomalaisille lisähyvää jaettavaksi. . Vaalipiiri laajenee, joten kutsumme uutta väkeä mukaan, ainakin eteläsavolaisia kansanedustajia, hän tuumaili. Kun puheet oli pidetty, yleisö kiirehti vilvoittelemaan ulos. Ja jokaisessa puolueessa on aina jotain hyvää, trio painotti. LUUMÄEN kunnallisjärjes- tön puheenjohtaja Heikki Lohi totesi kaiken kansan kesäpäivän saavan ensi vuonna uutta ilmettä. . Kysymys kuuluu, onko Suomella varaa kokoomusjohtoisten hallitusten jatkamiseen . hallitusten, jotka uskovat enemmän mielikuvien voimaan kuin tekoihin! STUBBIN hallitusta yhdistää vain käsitys yhteiskunnallisen keskittämisen tärkeydestä, Pekkarinen toteaa. . Ellei Suomen hallitus toimi asiassa, kohta myös malmien jalostaminen on ulkolaisten investoijien omistuksessa. Anttila puhui sunnuntaina Kangasalla, Pekkarinen Tervolassa. Talouden synkkyys jatkuu MIKKO GUSTAFSSON STT TALOUDEN tuotantopuolen luottamus heikentyy, eikä kuluttajien ostovoima riitä paikkaamaan huonoa näkymää. Monia mietityttää ihan varmasti esimerkiksi vanhuspalvelut tai nuorten työttömyys. Ne näkyvät arjessa. . Keskusta on pohtinut omaa vanhuspoliittista vaihtoehtoaan, joka julkaistaan nyt alkusyksystä. Saarikon puhetta en ole ennen paikan päällä kuullutkaan, hän on uusi tuttavuus, Rikkinen sanoi. 9 29.7.2014 Jari Lindström (vas.), Ari Torniainen, Anneli Kiljunen, Annika Saarikko ja luumäkeläinen Antti Rämä seuraavat Kimmo Tiilikaisen esiintymistä
Olen saanut auttaa suomenniemeläisiä raha- ja lakiasioissa sekä ajaa kuntapolitiikassa kuntalaisten etua. Asian ympärille syntyi kansalaisliike ja adressi, jonka avulla kunnan ajama hanke pysähtyi. . Kuva: Päivi Vento Keskustan ryhmä vastusti Kaurian valintaa, mutta yksi ryhmästä lipesi ja sain paikan. . Yhteistyöllä elämä sujuu. Hän sai 12,5 prosenttia kaikista kunnassa annetuista äänistä. . Olen siitä onnekas, että minulla on sydän, työ ja koti, tutut ihmiset kaikki tässä, Suomenniemellä. . Monilla sydän on jäänyt synnyinseudulle, mutta elämä ja työ on vienyt muualle. Elävät maaseututaajamat ovat todellakin kaupungin etu, sanoo Mikkelin kunnanhallituksen jäsen Outi Kauria. Miten kuuluisi suomenniemeläisten ääni Mikkelin kaupunginvaltuustossa? Kuntaliitosta vastustanut, jonkin aikaa kuntapolitiikasta erillään ollut Kauria kävi ehdolle. Keskustasta ehdolla oli myös Marja Kauppi. Pääsimme molemmat läpi, Kauria ihmettelee vieläkin. Kauria sai 215 ääntä ja Kauppi muutaman vähemmän. Kauria oli varannut heti vaalien jälkeen lomamatkan lämpimään. Hän sitten köllötteli kuuman auringon alla välillä luottamusmiespaikkajakoneuvotteluja mietiskellen. Kauria valittiin Mikkelin kaupunginhallitukseen. . Silloin siteerasin Veikko Vennamoa: ?Kyllä kansa tietää?, Kauria nauraa. Hänet valittiin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi, mutta yksi kausi riitti. . Kauria on käynyt paljon Helsingissä lapsenlikkana. 10 29.7.2014 Outi Kaurian luona oli vierailulla Minna-tytär kolmen lapsensa Aatoksen, Toivon ja Miinan kanssa. Tähtäimessä oli lakimiehen ura ?kuntapuolella?. Helsingistä Kauria muutti Suomenniemelle ja meni naimisiin. Parin mutkan kautta Outi Kauria päätyi Suomenniemen Säästöpankin toimitusjohtajaksi. ?Kuntapuoli ?on ollut mieleinen harrastus kunnallispoliitikkona. . Jouduin toteamaan, että pankkityön ja luottamustoimien yhteensovittaminen oli liian hankalaa, Kauria sanoo. Olin niissä töissä viisi vuotta, jonka jälkeen opiskelin Helsingin yliopistossa oikeustieteitä. Siun pitää tehdä jotakin, naapuri vaati Suomenniemen Säästöpankin toimitusjohtajalta ja aikaisemmin kunnanhallituksessa vaikuttaneelta Kaurialta. Siihen aikaan noin 800 asukkaan Suomenniemellä toimi kunnalliskoti neljän kilometrin päässä olevassa maalaistalon entisessä päärakennuksessa. Tänä päivänä ihmettelen työssäkäyvien, pienten lasten vanhempien jaksamista olla mukana kuntapolitiikassa. Kuva: Päivi Vento Ei taakka vaan rikkaus Outi Kaurian elämäntehtävä on ollut Suomenniemellä PÄIVI VENTO MIKKELI 1990-LUVULLA Outi Kaurian naa- puri tarttui häntä hihasta kiinni. . Jos haluaa olla päätettävistä asioista laajemmin perillä, niin kyllä kysyy aikaa, Outi Kauria toteaa. Kauria on keskustan mandaatilla myös Mikkelin hiippakunnan valtuuston puheenjohtaja. Silloin siteerasin Veikko Vennamoa: ?Kyllä kansa tietää?. . Nämä asiat eivät ole olleet taakaksi vaan rikkaus.. ELÄMÄ on mennyt juuri niin kuin piti, Kauria tekee yhteenvedon nähdystä ja koetusta. Hän muistelee aikaa, kun tuli valituksi Riistiinan kunnansihteeriksi kunnallistutkinnon juuri suorittaneena 22-vuotiaana. . Kauria muistelee. Kuntavaalit olivat sopivasti tuloillaan ja Kaurian nimi olikin keskustan ehdokaslistalla. Osa sen aikaisista kuntapäättäjistä suorastaan ivasi minua tyyliin ?tervetuloa joukkoon, jos me emme osaa ja ajamme kunnan konkurssiin,. Kunta suunnitteli laajennusta. Naapurista tämä oli pähkähullua. Hänestä olisi paljon järkevämpää rakentaa uusi, nykyaikainen ja toimiva rakennus kuntakeskukseen. Kauria tutustui asiaan tarkemmin ja päätyi naapurinsa kanssa samoille linjoille. Siihen aikaan häntä odotti kotona myös neljä lasta. VUONNA 2012 Suomenniemellä käytiin jännittävät kuntavaalit. Kunta oli päättänyt liittyä vuoden 2013 alusta Mikkeliin. Molemmilla naisilla oli tunnettavuutta myös Ristiinassa ja Mikkelissä.
Aurinkopaneelit tulisi sijoittaa kyydissä olevien pään päälle, Pitkäaho pohdiskelee. Hänen mielestään päästötön aurinkovene sopisi esimerkiksi mantereen ja saaren väliseen yhteysalusliikenteeseen tai kalastukseen. KYMENLAAKSON ammattikorkea- koulun veneteknologian opiskelijoiden rakentama aurinkovene menestyi kesän kilpailuissa erityisesti kestävyyttä vaativissa kilpailuosuuksissa. Vene voitti niin Hollannissa kuin Monacossakin. 11 29.7.2014 Aurinkovene on monikäyttöinen ja päästötön ARJA UKKONEN KOTKA AURINGOSTA voimansa saava vene on varsin käyttökelpoinen lyhyillä matkoilla ja tyynillä vesillä, arvioi projektipäällikkö Mikko Pitkäaho Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. . Poliisi on pidättänyt neljä henkilöä. IAM on keskeyttänyt kaikki Heratissa olevat kolme hankettaan. Pillay vaati perusteellista, itsenäistä ja puolueetonta tutkintaa alasammutusta malesialaiskoneesta. Punainen Risti arvioi viime viikolla, että Ukraina on sisällissodassa. Myös mielenterveyden tiedotushanke on jäissä. Kolmannessa hankkeessa lukutaidottomille naisille on annettu yrittäjyyskoulutusta.. Raportin mukaan 100 000 ihmistä on paennut konfliktia Itä-Ukrainasta muualle maahan. Ihmisoikeusraportin mukaan Itä-Ukrainassa on tarkoituksella isketty tärkeisiin rakennuksiin ja hiilikaivoksiin, ryöstetty pankkeja ja räjäytetty rautateitä. Sinilevälauttoja on muun muassa eteläisellä Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella. Ramadan hidastaa surmien tutkintaa Afganistanissa Projektipäällikkö ja kehitysinsinööri Mikko Pitkäaho ja veneteknologian opiskelija Sanni Mansner esittelivät oppilaitoksen aurinkovenettä Kotkan Meripäivien alusviikolla. Osallistujajoukkueita oli Hollannissa 40 ja Monacossa 25. Hollannissa kilpailut järjestettiin viidennen ja Monacossa ensimmäisen kerran. Kymenlaakson ammattikorkea- koulun veneteknologian opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuvassa joukkueessa oli Hollannissa 10 ja Monacossa 8 henkeä. Kuskeja oli Hollannissa 3 ja Monacossa yksi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu osallistui tänä kesänä Hollannin kilpailuun toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta sitten kymenlaaksolaiset osallistuivat kilpailuun yhdessä Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa. Tänä kesänä kummallakin oppilaitoksella oli oma vene ja kymenlaaksolaisilla vaativampi kilpailuluokka. Mikkeliläiset kohtasivat kilpailussa vaikeuksia, eivätkä menestyneet kymenlaaksolaisten tavoin. Myös kymenlaaksolaisilla oli hankaluuksia erityisesti tuulisella Välimerellä käydyssä Monacon kilpailun osiossa. Saimaan Lauritsan mittauspisteellä vesi oli tasan 25 astetta lämmintä ja Pielavedellä 26,2 astetta. Kuva: Arja Ukkonen SUOMALAISTEN avustustyöntekijöiden surmista tuskin selviää uutta tietoa lähipäivinä, sillä Afganistanissa juhlitaan paastokausi ramadanin loppumista. Kuva: Bulent Kilic/AFP Photo/Lehtikuva YK: Malesialaiskoneen pudottaminen ehkä sotarikos ITÄ-UKRAINASSA pudotettu malesialaiskone voidaan tulkita sotarikokseksi, sanoo YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Navi Pillay. Se tarkoittaa, että mielenterveysklinikka, jossa koulutetaan muun muassa alan lääkäreitä ja hoitajia, pysyy kiinni. Isommasta veneestä tulisi tietysti aivan toisennäköinen kuin tämä kilpailuvene. Tämän määritelmän mukaan osapuolia voidaan syyttää sotarikoksista. YK:n ihmisoikeusraportin mukaan huhtikuun puolenvälin jälkeen Itä-Ukrainassa on kuollut yli 1 100 ja haavoittunut yli 3 400 ihmistä. Käsissä oleva kantosiipi pääsee toisen samanlaisen kanssa testattavaksi syksyn aikana. Ajostrategia on tärkeä, ja sääolosuhteet on otettava huomioon. On pyrittävä siihen, että varavoima-akku loppuu just maalissa eikä yhtään ennen, Pitkäaho valottaa. . Viranomaiset palaavat työhön lauantaina kolmen pyhäpäivän ja kahden viikoittaisen vapaapäivän jälkeen. Maanantaina ulkoministeriöstä, Suomen suurlähetystöstä ja avustusjärjestö IAM:stä kerrottiin STT:lle, ettei uutta tietoa ole ilmennyt. IAM:n kaksi suomalaistyöntekijää ammuttiin Heratissa torstaina. Raportin mukaan kapinalliset ovat tappaneet, kiduttaneet ja ryöstäneet siviilejä hallitsemillaan alueilla. Järvivedet ovat yli 20-asteisia Oulun korkeudelle asti JÄRVIVEDET ovat nyt 1?6 astetta keskiarvoa lämpimämpiä, arvioidaan Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). Oulun korkeudelle asti järvien lämpötilat ovat yli 20 astetta, kertoo Syken hydrologi Johanna Korhonen. Viime viikonloppuna kahdella Syken mittauspaikalla mitattiin ennätyslämpimiä vesiä. Kokonaiskilpailuissa Kymenlaakson joukkue sijoittui molemmissa kisoissa kolmanneksi heti ammattilaisjoukkueiden jälkeen. . Lauritsan mittauspiste on ollut käytössä vuodesta 1916 ja Pielaveden vuodesta 1935. Kaikkien aikojen korkeimpaan veden lämpötilaan 28,8 on kuitenkin vielä matkaa. Vene saatiin kuitenkin ajokuntoon, mutta ongelmien jatkumisen vuoksi sprinttiosuus jäi ajamatta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aikoo tulevinakin vuosina osallistua aurinkovenekilpailuihin. Käytettävissä olevista rahavaroista ja sponsoreista riippuu, minne on mahdollista lähteä. Huippunopeuksissa emme pärjänneet, koska vauhtia lisäävien kantosiipien kehittely jäi kesken, hän erittelee. Kantosiipien kehittely jatkuu Kotkassa syksyllä. AURINKOVENEIDEN valmistusta lisäämään pyrkivän teollisuuden sponsoroimissa kilpailuissa valtaosa osallistujista koostui oppilaitosten opiskelijajoukkueista. Joukkueita tuli Hollannin ja Suomen lisäksi Belgiasta, USA:sta, Kiinasta, Indonesiasta, Turkista ja Brasiliasta. Se on mitattu vuonna kesäkuussa 1999 Jalantijärven mittauspisteellä. Lounaisilla merialueilla on edelleen runsaasti sinilevää. Tämänvuotisen kilpailuveneen rakentamista tuki Euroopan aluekehitysrahasto, parikymmentä yritystä ja kaksi säätiötä. Olemme halukkaita rakentamaan isommankin aurinkoveneen hyötykäyttöön. lyhyesti Jos Ukrainan tilanne tulkitaan sisällissodaksi, malesialaiskoneen pudottamista voidaan pitää sotarikoksena. Olemme halukkaita rakentamaan isommankin aurinkoveneen hyötykäyttöön, hän sanoo. Ammattikorkeakoulun joukkue menestyi vastikään varsin hyvin Hollannissa ja Monacossa järjestetyissä aurinkovenekilpailuissa. Kymenlaaksolaiset kilpailivat seitsemänmetrisellä ja alle satakiloisella yhden hengen trimaraanirunkoisella hiilikuituveneellä. Veneen kansirakennelmassa on kymmenen neliömetriä aurinkopaneeleja, jotka tuottavat parhaimmillaan 1650 watin tehon. Veneen huippunopeus on 30 kilometriä tunnissa.
Siihen rahoitus perustuu, saadaanko myytyä räiskäleitä ja makkaroita, Hiltunen sanoo. Nykyisellään Oulun kaupunki on osoittanut vuosittain määrärahan tapahtuman kolmelle pääjärjestäjälle Ylikiimingin musiikkiyhdistykselle, Ylikiimingin Kotiseutuyhdistykselle ja tanssiyhdistys Pisstopille. Lisäksi rahoitusta saatiin tänä vuonna Jamppa-näytelmään Taiteen edistämiskeskukselta ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidetoimikunnalta. Tapahtuman rahoittamiseen osallistuvat myös ylikiiminkiläiset yritykset. TERVASTIIMA -perinneviikko on useiden toimijoiden yhteinen ponnistus Ylikiimingissä. . Parkkinen toimii itse vapaaehtoisena tapahtuman organisaattorina, kulttuurin tuottajana. . Kuvat: Elisa Savolainen Kuntaliitos vei rahat Tervastiima-viikko syntyy järjestöjen yhteistyöllä ELISA SAVOLAINEN YLIKIIMINKI UUSIA kuntaliitoksia tehdessä on hyvä miettiä loppuun saakka, miten kulttuurin resurssit turvataan. Ylikiiminkiläiset järjestöaktiivit ovat kokeneet sen, kuinka kulttuuritapahtuman rahoitus ja henkilöstöresurssit katosivat kuntaliitoksen myötä. Perinteikäs Tervastiima-tapahtuma oli katkolla kunnan liityttyä Ouluun vuonna 2009. Tämä siitäkin huolimatta, että liitossopimuksessa oli sovittu, että Tervastiima-tapahtuma säilytetään. . Jokainen järjestävä taho vastaa omasta tilaisuudestaan. Ei saa pelätä omin voimin tekemistä, mutta sillekin tarvitaan ison kuntaorganisaation tuki, Eeva-Maria Parkkinen perää. Ylikiimingissä tapahtumajärjestelyt jäivät kokonaan talkootyön varaan kuntaliitoksen myötä. Talkooporukkaa he ynnäilevät olleen mukana vuosittain lähes kolmesataa henkeä. . Pienemmän osapuolen kannattaa kyllä olla tarkkana kuntaliitoksissa. Vaikka paperille kirjoi- tetaan mitä, voidaan kaikki asiat muuttaa uusilla päätöksillä, Lasse Haapamäki varoittelee. ON VARAUDUTTAVA myös siihen, että talkoilla tehdään entistä enemmän. . Talkoita on tehty niin paljon, ettei ole keretty tunteja laskea, Haapamäki naurattaa Parkkista ja Matti Hiltusta. TERVASTIIMA -tapahtumaviikkojen järjestämiseen ei edelleenkään ole osoitettu kaupungilta henkilöstöresursseja. Tervastiima kokoaa paljon ihmisiä, Haapamäki sanoo. Tänä vuonna Tervastiima -viikon eri tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 10 000 kävijää. TAPAHTUMAN järjestelyistä vastaavat kolme pääjärjestäjää yhdessä 25 muun järjestön ja yhteistyökumppanin kanssa. . Aikanaan, kun meillä oli omassa kunnassa kulttuurisihteeri, hän käytti kolme kuukautta työajastaan Tervastiiman rakentamiseen, Parkkinen kertoo tapahtuman vaatimasta työpanoksesta. MYÖS tapahtuman rahoitus on ollut tiukassa. Suurin osa tapahtumaviikon tilaisuuksista on kävijöille ilmaisia. . 12 29.7.2014 Matti Koistinaho pakkaa tervanpoltosta jääneitä hiiliä myyntiin. Eeva-Maria Parkkinen kannustaa jatkamaan oman paikkakunnan kulttuurityötä kuntaliitoksista huolimatta. Markku Parkkinen ja Akseli Rätynki seuraavat, kun Matti Koistinaho valuttaa paksua tervaa myyntiastiaan. Ylikiiminkiläiset ovat enemmän ylikiiminkiläisiä kuin ennen kuntaliitosta. Matti Koistinaho esittelee perinnetyökurssilla valmistamaansa tervatynnyriä Eeva-Maria Parkkiselle ja tämän lastenlapsille Akseli ja Regina Nätyngille. Siitä, että talkooporukka on paikalla ja rahoitus kunnossa, Haapamäki avaa järjestöjen välistä yhteistyötä. Haapamäki iloitsee, että järjestelyihin on saatu mukaan uusia toimijoita vuosien saatossa. YLIKIIMINKILÄISIÄ ei huoleta pel-. Täällä kaikki ymmärtävät, että tämä on koko kesän tärkein ta- pahtuma Ylikiimingissä
Äkkiä käy niin, että kaikki tapahtumat ovat Rotuaarilla, Haapamäki viittaa Oulun keskusaukioon. . Se tuli todistettua, Pöyskö leukailee. Valmistuneille tiilille on yhdessä mietitty käyttötarkoitusta. . Kuvat: Esko Hilska Nykymatkailijakin pysähtyy kievarimuseossa ESKO HILSKA JUUPAJOKI KANTAITE 66:N varressa, Oriveden ja Ruoveden puolivälissä sijaitseva Kallenaution kievarimuseo kiehtoo myös tämän päivän matkailijoita. Museo kahvioineen on suosittu taukopaikka ja tutustumiskohde Pohjanmaalle ja sieltä takaisin matkatessa. Eero Pöyskö rakensi itse tiilimassan sekoittamiseen tarvittavan saviranan. Historiaan jäi Kallenautiokin, jossa asui ja viljeli maata Kallenaution suku vuoteen 1954 eli uuden talonsa rakentamiseen asti. Tyhjilleen jäänyttä entistä kievaria uhkasi purku uudistettavan Orivesi-Ruovesi -maantien takia. Juupajoki Seuran väki Lauri Sahrakoski, Lauri Ylä-Lyly ja Lauri Markkula, ruoveteläiskirjailija Heikki Asunnan arvovaltaisella tuella torjui kievaritalon purkuaikeet. KALLENAUTIO pihapiirin rakennuksineen kunnostettiin kievarija kotiseutumuseoksi, kesänäyttelyjen pitopaikaksi ja kulttuuritapahtumien näyttämöksi ja vihittiin uuteen käyttöön vuonna 1958. Kallenautiossa esitettiin vuonna 1961 jopa ooppera: Kaarle kuninkaan metsästys huippusolistien tulkitsemana. Oopperan libretto oli monesti Pohjanmaan matkoillaan Kalleautiossa majailleen Sakari To- Kallenaution kestikievarimuseon reilun aarin kokoista pirttiä hallitsee kookas kivitakka. peliuksen ja musiikki Fredrik Paciuksen. Vuonna 1973 Kallenautiosta tuli Museoviraston suojelukohde, kievariperinteen vaalija. Hoksattiin, että voisimme tehdä omista tiilistä uunin museolle, kun siellä ei ole ollut uunia, Pöyskö kertoo. Jotta suunnitelmaa päästään toteuttamaan, pitää ensi kesänä tiiliä tehdä lisää. Harmaasta savesta saadaan punaisia tiiliä. Se sai valtavan suosion, tapahtuman kulttuurin tuottaja Eeva-Maria Parkkinen kertoo. Näytelmän kahdeksaan näytökseen osallistui yhteensä 3 500 katsojaa. Uusintaesityksistä on tullut pyyntöjä, mutta Parkkinen lupaa sitä vasta ensi vuodelle, koska näytelmän lavasteet on jo ehditty purkaa. Kallenaution kestikievarimuseon satoja vuosia vanha pihapiiri huokuu maaseudun ja entisajan matkustamisen historiaa. Punaisia tiiliä niistä tuli. 1970-luvulla poikkesi Kallenautiossa jopa noin 20 000 vierasta. KALLENAUTION kievarimuseo umpipihapiirin luhtiaittoineen ja hollitupineen rauhoittaa kiireisenkin matkailijan. Kievarin aarin kokoinen pirtti ja kookas kivitakka henkii kievarikauden ja vanhan maalaistalon historiaa. Kievarin Topeliukselle nimetty kamari viestii sekin kievarikauden historiaa. Ennen vanhaan saviranaa pyörittivät hevoset. kästään kulttuurin resurssien häviäminen kuntaliitoksissa, vaan myös oman alueen elinvoimaisuus. . 13 29.7.2014 Joka vuosi jotain uutta TERVASTIIMA -perinneviikon ohjelmaan kuuluu perinteisesti tervanpoltto. Mitä silloin jää enää tänne reuna-alueille, miten ihmiset täällä voivat, Parkkinen puolestaan kyselee. TAPAHTUMAVIIKON kävijämäärä ja ahkera talkootyö kuitenkin osoittavat sen, että paikkakunnan omaleimaisen kulttuurin esillä pitäminen on ylikiiminkiläisille tärkeää. . Sen sängyssä on Topeliuskin yöpynyt ja miettinyt taivaltaan. Topelius on kertonut Kallenautiosta Talvi-iltain tarinoissa. Kirjailija, taidemaalari Heikki Asunnalle omistetussa kamarissa on kirjoituspöytä, jonka ääressä kirjailijan runosuoni on sykkinyt. PIHAPIIRIN poikki kannattaa kävellä Hollitupaan katselemaan paikallisten tekijöiden kesänäyttelyjen antia. Hollituvan kotiteollisuusmyymälästä löytyy paikallisten tekijöiden käyttö- ja lahjaesineitä matkamuistoksi. Luhtiaitan huoneissa on valikoima seudun historiasta kertovia esineitä maatalouden työvälineistä pyykin kaulauslautoihin, mankeleihin ja pellavan jalostusvälineisiin. Kärryvajassa on hevoskauden ajoneuvoja kieseistä talvikauden kyytivälineisiin, vanhoihin rekiin. Kievarin portti ja puinen virstanpylväs ovat monen kävijän suosikki valokuvaamiskohteita. Pylväs kertoo Ruovedelle ja Orivedelle, kumpaiseenkin, oleva matkaa 18,5 Venäjän virstaa.. Osaamista vaati myös tiilimiilun oikeaoppinen lämmitys ja jäähdytys niin, etteivät tiilet päässet halkeilemaan lämpötilanvaihdoksissa. . Muutoin harkitaan tiilien myyntiä saneerauskohteeseen, jossa voidaan käyttää vain perinnetiiliä. TÄNÄ vuonna tapahtumaviikon järjestelyihin tuli uutta innostusta Jarmo Tuomisen elämästä kertovan Jamppa, Aamu toi, ilta vei -näytelmän myötä. Myös yleisö otti lukuisten näyttelijöiden, laulajien, tanssijoiden ja soittajien kesäteatteriesityksen omakseen. . Tapahtuman järjestelyt pitävät meidät henkisesti vireänä koko vuoden, Parkkinen kuvailee. Tapahtumajärjestelyihin osallistuminen on myös keino ylläpitää siteitä entiseen kotipaikkakuntaan. . Joka vuosi pyritään ohjelmaan saamaan jokin uusi perinnetyö esiteltäväksi. Ylikiimingissä poltettiin tänä kesänä savitiiliä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Tiilimiilu paloi kaksi viikkoa, ja asiaan perimätiedon ja eri kirjallisten lähteiden avulla perehtynyt Eero Pöyskö asui sen ajan asuntovaunussa tiiliuunin vieressä Tervasautiolla. Tiilien valmistus aloitettiin jo viime vuoden syksyllä, jolloin savi nostettiin tekeytymään talven ajaksi. . Se on jännä, että moni entinen ylikiiminkiläinen käy talkoissa jopa sadan kilometrin päästä, vaikka on vuosikausia asunut muualla, Haapamäki ihastelee. KALLENAUTIO toimi kestikievarina, matkalaisten yöpymis- ja ruokapaikkana, lyhyitä taukoja lukuunottamatta vuodesta 1778 vuoteen 1928. Tuolloin autot korvasivat hitaan hevoskyydin ja taukokievarit jäivät historiaan. Ylikiiminkiläiset ovat enemmän ylikiiminkiläisiä kuin ennen kuntaliitosta, Parkkinen sanoo. Aktiivit kokevat myös itse saavansa talkootyöstä paljon. . Kotiseutuhenki on noussut. Talven aikana savi murenee ja niin se saadaan hiekan kanssa sekoitettua kunnolla saviranassa, Pöyskö kertoo. PÖYSKÖ rakensi itse tiilimassan sekoitusta varten tarvittavan saviranan
Kuva: Maria Seppälä rajusti viime aikoina. Työttömyysaste on yli 10 prosenttia lähes joka toisessa Varsinais-Suomen 28 kunnasta, kun vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli viisi. Turussa kesäkuun työttömyysaste oli 16,8 prosenttia työttömiä oli 15 158. Varsinais-Suomessa TE -toimistossa oli kesäkuun lopussa 29 800 työtöntä työnhakijaa, joten haasteita työllisyyden hoidossa riittää varmasti meille kaikille. VALTION TOIMET työmarkkinatukilainsäädännön muutoksessa on kunnissa mahdollista toteuttaa, mikäli kunnat saavat riittävät resurssit ja toimivallan asian hoitamisessa. Tämä edellyttää kunnissa keskitettyä toimintamallia, jossa päätäntävalta ja resurssit ovat yleishallinnon alaisuudessa. Kuntien on toimittava työllisyysasioiden hoitamisessa ratkaisukeskeisesti yli hallintokuntarajojen. Työllisyystalkoisiin on otettava mukaan alueen yrityksen ja yhdistykset, jotta sakkomaksut pienevät ja työllisyyden hyödyt ve- rotulojen ja kasvun kannalta ohjatuvat kuntiin. Elinkeinopolitiikka ja kasvuyritykset eivät korvaa tällä hetkellä työllistämistä, joten mielestäni nyt tarvitaan valtion voimaa työllistämisessä. Huolenpito työllisyydestä ja kansalaisten perusturvasta eheyttää yhteiskuntaa ja luo toivoa paremmasta huomisesta! Pekka Määttänen Varsinais-Suomen työvoima- ja yrityspalveluneuvottelukunnan kuntajäsen Hyljesuojelu on uhka kalastajan elannolle ja Selkämeren norppia on vähän, jääolojen vuoksi. Perämerellä norppa voi hyvin, niitä on 10 000. Kalastaja ei saa korvausta va- hingoista, osa kalastajista saa sitä hyljesiedosta. NYKYISIÄ hyljetuhoja ei ennen koettu. Rannikolla tunnetaan ja ymmärretään kalastuksen ahdinko. työllistämällä palkkatuella, työkokeilulla tai kuntouttava työtoiminnalla kunnan eri tehtäviin tai työpajoihin. Kunnat ovat järjestäneet työllistämismallinsa eri tavoin. Suurista kaupungeista Espoo on ottanut pitkäaikaistyöttömien työllistämisen vakavasti ja maksoi tämän johdosta työmarkkinatuen kuntaosuutta viime vuonna vain 7 miljoonaa euroa. Turussa nämä maksut olivat 12,7 miljoonaa euroa ja saajia 4 437 turkulaista. Varsinais-Suomen kunnista pienempiä sakkomaksuja maksoivat mm. Päinvastoin kanta kasvaa, edelleen WWF vaatii tiukempaa suojelua. WWF:n selitys, että Suomessa kannan kasvu on hitaampaa ei ole uskottava. Nyt lisääntymisongelmia tai tehokasta pyyntiä ei ole, eikä hylkeen verkkopyyntiä. Joka paikkaan ulottuvan suojelun, jota WWF vaatii vielä tehokkaammaksi, vuoksi hylkeet tuhoavat kalastajat uhanalaisiksi. Kala jää pyytämättä, sitä ei saada ravinnoksi. Vuonna 2007 WWF:n mukaan Itämeren harmaahylkeet (22 000) tarvitsevat yhä suojelua. Mielipiteet 14 Kunnille toimivaltaa ja työkaluja työllisyyden hoitoon TYÖMARKKINATUKILAINSÄÄDÄNNÖN uudistusluonnoksella val- tion tehtäviä ja kustannuksia ollaan siirtämässä kunnille ilman riittävää toimivallan ja rahoituksen lisäystä. Tällä hetkellä kunnat maksavat yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksusta puolet, ensi vuonna tuo velvoite alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen ja maksu nousee 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 1000 päivää. Koko maassa kuntien työmarkkinatukimaksut olivat viime vuonna 215 miljoonaa euroa, johon lisäystä edellisestä vuodesta oli 38 miljoonaa euroa. Valtio tavoittelee uudistuksella 150 miljoonaan euron säästöjä, joka lankeaa kuntien maksettavaksi vuoden 2015 alusta alkaen. KUNTALIITTO ei hyväksy työttö- mien perusturvan rahoitusvastuun lisäystä kunnille. Kuntaliiton mukaan työmarkkinatukiuudistuksesta on luovuttava kokonaan tai toteutettava uudistus siten, että se on kuntatalouden kokonaisuuden kannalta kustannusneutraali ja vastuulliseen työllisyydenhoitoon panostavia kuntia palkitseva. KUNNAT voivat välttää maksut aktivoimalla työttömiä erilaisilla toimenpiteillä mm. WWF Suomi vaatii, että joka Perämeren norppakin on suojeltava. Susia on 150, karhuja 1 500, ilveksiä 2 800. Kaarina, Lieto ja Masku. Näissä kunnissa on selkeä ratkaisukeskeinen työllistämismalli, jossa vastuut ja päätäntävalta on keskitetty ja toiminta on tehokasta. Kunnat ovat ottaneet työllistämismallin toteuttamiseen mukaan alueen yritykset ja yhdistykset. OMASTA kokemuksesta tiedän, että kunnissa on töitä, mutta ei välttämättä käsiä niiden tekemiseen. Tehokkaasti ja ratkaisukeskeisesti toimien on mahdollista saavuttaa win-win -tilanne, jossa kaikki voittavat: työttömät saavat töitä ja kunta työpanoksen. Työllistämisen ja aktivoinnin hyödyt kohdistuvat kuntaan ja kuntatalouteen, joten työllistäminen on aina kannattavampaa kuin työttömänä pitäminen. Työllistämällä säästetään mm. toimeentulotuki-, sosiaali- ja terveysmenoissa sekä verohyödyt ohjautuvat kuntaan. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ja nuorten työttömyys on noussut ?Omasta kokemuksesta tiedän, että kunnissa on töitä, mutta ei välttämättä käsiä niiden tekemiseen.. Nykyinen hyljesuojelu, sen lisääminen on vaara hylkeillekin. Hylje ei tunne maan rajoja. NORPAN uhanalaisuutta WWF Suomi perustelee, että Itämeressä on ollut muutama satatuhatta norppaa ja että Yhdysvallat on lisännyt 2013 itämerennorpan uhanalaisiin. WWF Suomen mukaan Suomenlahden MERELLÄ on ollut aikanaan enemmän hylkeitä. Kalastajat voivat antaa oikeaa, käytännön tietoa hylkeistä. Toivon, että kaupungeissa asuvat tutustuvat hyljeasioihin paremmin kuin WWF Suomi. Näitä metsästetään, kannat säilyvät. MAAILMAN LUONNONSUOJELUSÄÄTIÖ WWF on tehnyt monilla tavoilla erittäin arvokasta työtä. Suomessa WWF toiminta kala-alaa kohtaan on ollut vähemmän arvokasta. Lohi- ja siikaboikotit aiheuttivat kalastajille ja kalankulutukselle pari vuotta sitten isot vahingot tilanteessa, jossa luonnonlohikantojen tila on parempi kuin vuosikymmeniin. Kiitos WWF:n arvokalaa myytiin pilkkahintaan, ala kärsi, lisäarvoa luonnonkaloille ei saatu. HYLJEASIOISSA WWF Suomi toistaa kalaalalle tuhoisaa työtä. Halleja on ollut vähimmillään 2 000? 4 000. Vanhat kalastajat kertovat: hylkeitä oli paljon, haittaa vähän. Hylkeitä pyydettiin rankasti, tehtiin kuukausien pyyntimatkoja. 70-luvun lisääntymisongelmien vuoksi kannat romahtivat. Avomeren kalastoa hyödynsivät käytännössä vain hylkeet. Nyt troolarit ottavat suuren osan. 2013 halleja nähtiin laskemalla 30 000 (oli siis enemmän). Kesällä 2014 WWF Suomi vaatii: suojelua on kiristettävä, pyyntikiintiötä vähennettävä. Pyynti ja muut hyljekuolemat (jäävät usein kirjaamatta) eivät ole vähentäneet WWF toivoo Itämeren harmaahylkeille entistä tiukempaa suojelua. Avomerellä ravintoa ottavat nyt muutkin kuin hylkeet. Hallin ja Perämeren norpan suojelu on ollut huippumenestys WWF:stä huolimatta. Nyt myös kalastus, kalastaja ja terveellisen kalan saanti ihmisille pitää turvata. Tämä ei toteudu, jos WWF Suomen tahto toteutuu kala- ja hyljeasioissa. WWF Suomi . Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva hyljekantaa. hyljesuojelun tulee olla järkevää, mutta myös muun meren elämän huomioivaa. Risto Tolonen kalatalousaktivaattori Perämeren kalatalousryhmä
Opinto-ohjaus ei toimi, ja media ei suostu kertomaan, mihin matemaatikot työllistyvät. Matematiikka pätevöittää ajattelemaan. Selvitetään ja ostetaan tarvittava tietopuolinen opetus sekä tutkintojärjestelyt. NÄIDEN asioiden lisäksi oppisopimusviranomaisen olisi pystyttävä valvomaan työnantajan ja opiskelijan etua oppisopimusjärjestelmässä. Työnantaja-leirin pitää tarmokkaasti ryhtyä oppisopimuskoulutuksen puolestapuhujaksi. yhteiskuntaa. Muun muassa Facebook-ryhmässä Tulevaisuuden lukio - valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako käydään kiivasta mielipiteiden vaihtoa. Käsitys, että matematiikan parissa töitä on vain opettajilla, ei ole yllätys. ?Mielestäni valtiovallan pitäisi ryhtyä toimiin alkoholin kulutuksen ohjaamisessa kotijuopottelusta valvottuihin ravintola-oloihin.. Neuvotteluiden pohjalta säädetään oppisopimuslaki ja rahoitusjärjestelmä, jotka mahdollistavat oppisopimuskulttuurin syntymisen Suomeen. Jorma Antero Pesonen Oppisopimuskoulutuksen asiantuntija Joensuu SOTE, kuntauudistus ja Nato ovat olleet eduskunnan ja median kestosuosikkeja. Politiikasta tulisi kiinnostavampaa, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota yhteiskunnan perustaan, koulutukseen. Juominen vaan siirtyisi ?jatkoille. Syynä on mm. Tarvittaisiin median apua tiedon levittämiseen. Ohjataan asiakkaat eli työnantajat, opiskelijat, työpaikkakouluttajat sekä opettajat toimimaan oppisopimusjärjestelmän mukaisesti. Oppisopimuskoulutus nähdään oppilaitoksissa usein vain rahoitusmuotona, ei omana koulutusmuotona. Oppisopimusjärjestelmän riippumattomuus olisi säädettävä laissa. Sivuaineilla voi suunnata ajattelunsa halutulle alalle: tekniikka, lääketiede, biologia, ICT, taloustieteet, yhteiskuntatieteet. MATEMAATIKOIDEN tukea tarvitaan lääketieteellisessä, taloustieteellisessä, metsätieteellisessä, teknillistieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä, biotieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Matemaatikkoja toimii biostatistikkoina sairaaloissa, tutkijoina tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, matemaatikkoina teollisuudessa, pankeissa, vakuutuslaitoksissa, verohallinnossa, ohjelmistosuunnittelijoina, suunnitteluinsinööreinä, johtajina ja jopa kunnanjohtajina. Yksi positiivinen puoli matematiikan opiskelussa on se, että voi vähällä vaivalla kouluttautua opettajaksi tai muulle alalle, jos tutkijan tehtävät ja yritysmaailma eivät kiinnosta. Tiedän, että näin on tapahtunutkin. oppisopimusviranomaisen itsenäistä asemaa suhteessa oppilaitoksien hallintoon. Riippumattomaan viranomaistehtävään kuuluu arviointia, ohjausta, valvontaa ja seurantaa sekä hankintaa. (Lukijan sanomat SS 7.6.). Pienet maaseutulukiot tulee säilyttää. Savon Sanomissa 1.6. oli toimittajan kirjoittama artikkeli ?Pänttäämättä huipputulokseen?. yksityisasuntoihin. Pahimmassa tapauksessa rahat näillä jatkoilla juoduista alkoholeista menevät trokareiden ja pimeän viinan myyjien taskuihin. Myöskään ei tule vähätellä niitä melu- ja muita haittoja, joita tällaisesta kontrolloimattomasta rymyämisestä aiheutuisi. Nykyinen laki määrittää, ettei liiaksi päihtyneelle saa anniskella ja että ravintolalla on vastuu asiakkaistaan. Valitettavasti nykyinen trendi on mennyt siihen suuntaan, että alkoholin kulutus ravintoloissa on kokoajan vähentynyt, vaikkakin kokonaiskulutus olisi noussut tai pysynyt samana. Ihmiset juovat siis kotonaan yhä enemmän. TYÖTTÖMYYS ravintola-alalla on noussut ja Suomen suurin hotelli- ja ravintola-alan yrityskin on joutunut aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut. Mielestäni valtiovallan pitäi- si ryhtyä toimiin alkoholin kulutuksen ohjaamisessa kotijuopottelusta valvottuihin ravintola-oloihin. Tähän olisi oiva keino esimerkiksi laskea ravintolassa anniskeltavan alkoholin ALV:tä, sekä myös sääntelyä voisi rajoitetusti höllentää. Seuraavan hallituksen ohjemaa kirjoitettaessa olisikin hyvä miettiä ja kuunnella asiantuntijoita siitä miten alkoholin kulutusta voitaisiin siirtää ravintoloihin ja kotijuopottelua vähennettyä. Ihmiset juovat siis kotonaan yhä enemmän. RAVINTOLA-ALAN työnantajaliiton mukaan ravintola-ala voisi työllistää jopa 10 000 ihmistä enemmän jos ravintola-anniskelun osuus kokonaiskulutuksesta kasvaisi 10 prosenttiyksiköllä ja matkustajatuonti alenisi vastaavalla määrällä. Nämä työpaikat tulisivat etupäässä nuorille, koska ravintolaalalla työskentelee paljon nuoria ja nämä työpaikat tulisivat myös tasaisesti koko Suomeen. Viime vuosina ravintola-ala on joutunut kärsimään hallituksen poukkoilevasta politiikasta sekä huonoista taloussuhdanteista ja matkailun vähentymisestä. Toivon todellakin, että seuraavaa hallitusta sorvattaessa laitettaisiin panostuksia ravintolaalan sekä matkailun kehittämiseksi, ne tulisivat moninkertaisina takaisin valtion kassaan. Vesa-Matti Ollila (kesk.) puheenjohtaja PAM Hotelli- ja Ravintola-alan Oulun osasto 710 Matematiikka kunniaan OPPIVELVOLLISUUSIKÄÄ nostetaan, jotta saadaan nuoret istumaan siellä, missä he eivät ole ennenkään viihtyneet. Lukioita lakkautetaan. Opiskelupaikkoja jää vapaaksi matematiikkapohjaisilla aloilla, koska nuoret eivät uskalla ottaa muita, kuin ensisijaisesti hakemiaan opiskelupaikkoja. Aikuislukiot pullistelivat jo viime talvena pääsykokeisiin preppaajista. Kuva: Jaakko Martikainen Oppisopimuskoulutus pois oppilaitoksien hallinnasta MIKSI oppisopimuskoulutuksen suosio ei kasva. Arvioidaan monipuolisesti, onko koulutusedellytykset olemassa ja millainen koulutus palvelisi asiakkaita. Kesälomat katkaisevat kovan koulutuskeskustelun, kirjoitti Savon Sanomat pääkirjoituksessaan 31.5. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Alkoholin nauttiminen kontrolloidumpaan suuntaan SUOMENMAAN sivuilla on viime- aikoina käyty monipolvista keskustelua alkoholin ympärillä. Tuskin kukaan Suomenmaan lukijoista haluaa kiistää niitä tragedioita, joita liiallinen alkoholikäyttö aiheuttaa. Yksin omassa kodissaan ihminen voi juoda niin paljon kuin haluaa, kenenkään sitä estämättä ja aina edes huomaamatta. Kuten tiedetään, alkoholismi on sairaus. Oppisopimuskoulutuksen sisällölliset ja toteuttamiseen liittyvät asiat on sovittava työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen pöydissä. Matematiikan opettajien tarve on suuri, sillä ei liene oppilaitosta, jossa ei opiskeltaisi matematiikkaa. Välivuosia ei kannata suosia. Alli Huovinen mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Voisivatko poliitikot vaikuttaa esimerkiksi Ylen ohjelmiin? . Hölmöläisten peitonjatkaminen jatkuu. Yleisesti tiedetään sekin, ettei sairautta voi lailla parantaa, vaan se parannetaan hoidolla. Se että kapakoissa lopetettaisiin anniskelu tuntia, kahta aikaisemmin, ei tekisi Suomesta yhtään ?selvempää. Toivottavasti huomattiin Sonkajärven rehtorin Auli Halosen ?Hätähuuto korpimaiden sivistyksen puolesta. Kaikki pitää saada koodaamaan, ja tulevaisuudessa koodaajia riittää, jos saadaan koodikouluja. Muuten erinomaisessa artikkelissa oli virheellistä tietoa matemaatikkojen työllistymisestä. Käsitys, että matematiikan parissa töitä on vain opettajilla, ei ole yllätys. Ehkä valtamedia haluaa keskittyä kesätapahtumiin ja hauskan pitoon, mutta sosiaalisessa mediassa keskustelu kiihtyy. Ja hyvä näin, sillä nyt myös opettajilla ja kansanedustajilla on aikaa osallistua keskusteluun. Riippumattomuus tarkoittaisi mm. Voisiko Yle tulla apuun? Lukionsa lopettavilla nuorilla ei ole useinkaan tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia muun muassa matematiikkaa opiskelemalla tarjoutuu. Valvotaan ja seurataan työpaikkakohtaisesti, että kou- 15 lutus toteutuu laadukkaasti ja laillisesti. se, että tämä työelämälähtöinen koulutusmuoto halutaan pitää oppilaitoksien hallinnassa. Kirjoita Suomenmaahan
Mynämäen Laurin markkinoilla, pe 15.8. Hausjärven Kunnan leirialueella Valkjärvellä. Pertun päivä, 28.8. Kaarina, tori, 30.8. Kurhela Taisto, Hattula Golf, 30 p KAIKEN Kansan Kesäkohtaaminen keräsi golfkisan yhteydessä keskustan väkeä kuuntelemaan kansanedustajien Seppo Kääriäisen, Timo Korhosen ja Mirja Vehkaperän näkemyksiä tämän hetken politiikasta. Tilaisuudessa esittäytyivät myös Kainuun Keskustan jäsenvaaliehdokkaat Helena Aaltonen Sotkamosta, Teuvo Hatva Kajaanista, Marisanna Jarva Paltamosta, Tuomo Karjalainen Kajaanista, Tuomas Kettunen Kuhmosta, Timo Korhonen Sotkamosta, Ilmari Pokela Kajaanista ja Kimmo Tuulenkari Kajaanista. Tapahtuman järjestäjinä olivat Keskustan Paltamon kunnallisjärjestö ry, Keskustan Kainuun piiri ry, Paltamo Golf ry ja Paltamo Golf Oy. KESKUSTANAISTEN Päijät-Hämeen piiri järjestää Marjatanpäivät tilaisuuden, virkistyen tulevaisuuteen Heinolan Kumpeli Spa:ssa pe 15.8. 20 ja Loimaan torilla 15. Kahvitarjoilu. 12, 16.8. Nousisaisten päivillä 9 . klo 11-14. Uusikaupunki. klo 18. Rantasola Marjo, Paltamo Golf, 40 p 2. Muistelemme samalla Raision Keskustanaisten 60 toimintavuotta, mukana ke Annika Saarikko. talkooväkeä tarvitaan jo aamulla, tervetuloa mukaan! Varsinais-Suomen piiri, VarsinaisSuomen Keskustanaiset ja Keskustan kirkollisasiain toimikunta, Keskustan kirkkopyhää vietetään su 31.8. Matkan hinta 2 hh A-hytissä 25 e/hlö, 2 hh B-hytissä 23 e/hlö ja 1 hh pikku-B-hytissä 24 e/hlö. Hwang Dae Jin, Keimola Golf, 30 p 3. Määttä Juha, Paltamo Golf, 31 p 2. Masku, mark- kinat, 16.8. Nousiaisten päivät, 16.8. Rusko-päivät, 21.8. Laurin Markkinoilla Mynämäessä 9 . Johtokunta kokoontuu klo 17.30. Janakkala, Keskusta ry:n ylimääräinen kokous to 7.8. klo 18. Aurinkoista ja hyvää kesää kaikille! Piiri, kesäajan järjestöpalstan ilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen hanna.vuola@keskusta.fi Salo. Musiikki, laulu ja pienet puheet sekä perinteiset makkaranpaistot ym.kuuluvat ohjelmaan. / hlö sisältää Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehulan ajankohtaiskatsauksen, iltapalan ja kylpylän käytön http://www.kum- Tulokset: Naisten sarja 1. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Orimattila, Keskustan Salus-ilta 5.8. Salusjärven leirikeskuksella. 15 km:n matkan päässä Kyröstä. 040-141 7326 tai mirjam.karila@raisio.fi tai Sirpalle 0440-622 266. Piiri, piknik-järjestöristeily yhdessä Satakunnan piirin kanssa la 11.10. Lähtö m/s Amorellalla ja paluu m/s Viking Gracella. alkaen kesäkahveilla klo 18. 13.30, 14.8. klo 13 alkaen Pöytyän Kakarlammella os. Parravahantie 244, Mellilä, n. Raision keskustanaisten kesäjuhlassa Hintsalla, la 9.8. Kaarina, tori, 9.8. Juha Rehula. 8. Osallistujia oli eri puolilta Suomea Kuusamosta Helsinkiin. Kisan osallistujamäärä jäi vaatimattomaksi, mutta mukana olleet halusivat tapahtumalle jatkoa ja haastoivat joukkeet kaikista keskustan piireistä ensi vuodelle mukaan. Olavi Ala-Nissilä tavattavissa Kesäillässa Pappisten lavalla su 3.8. Mirkulle, p. Tilaisuudessa mukana Janakkalan Keskusta. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. Hirvijärvellä Riihimäen srk:n leirikeskuksessa. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Sauvon Elopäivillä Keskustan osastolla la 2.8. 7.8. Kuntainfo klo 19.30. Hausjärvi, Keskustan saunailta jäsenille To. klo 13-17 Tervakosken Seuratalolla, Seuran aukio 3. Salo, iltatori, 14.8. Kaarina, tori, 16.-17.8. Illan muu ohjelma alkaa klo 19. 11.00 ja Ruskon Markkinoilla ja 17.8. 050-917 7000 tai puheenjohtaja Jani Kurviseen puh. Nousiaisten Henrikin markkinoilla ja Keskustanaisten Kesäpäivässä Pöytyällä, su 17.8. Tervassa tapahtuu ?päivä 23.8. Mynämäki, Laurin markkinat, 9.8. Limppuja, prosyyriä ja lehtiäkin jaossa.Olemme torilla 9- 14. Wanhan ajan markkinoilla Maskussa. ETELÄ-HÄME Riihimäen Keskusta saunailta jäsenille ma 4.8. Tarjolla kahvit ja iltapalaa. Nuottimäki Pirjo, Paltamo Golf, 32 p 3. Makkaranpaistot ja musiikit kuuluvat ohjelmaan arpajaisineen. Keskusta mukana kesätapahtumissa: 7.8. ?Nuotin taikaa. 9 . 18 -, 7.8. Kaarinan iltatorilla 17 . Klasila Ulla, Paltamo Golf, 30 p Miesten sarja 1. Luvassa mielenkiintoinen ohjelma, meriaamiainen ja päivällisbuffet sekä hyvää seuraa. Katse kohti kevättä 2015 ja keskustalaisempaa Suomea! Suunnitellaan vaalityötä ja vaihdetaan kuulumisia. Ota myös oma vati: käsiämme hoitaa Henna Kavander. Tule mukaan keräämään hyvää oloa ja virkistäytymään! Raisio, Killinmarkkinat Tasalan alueella la 30.8. Esko Aho, Mari Kiviniemi, Seppo Kallio ja Olavi Ala-Nissilä vauhdittavat lyhyillä puheenvuoroilla Suomea ja Varsinais-Suomea vahvaan nousuun. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. Askainen, kurkkumarkkinat, 14.8. Kaikki ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Annikalle tekstarilla tai soitolla p. Pirtintie 40). Hämeenlinna Elomessut 9. Mikko Alatalo laulattaa ja tanssittaa yhdessä Jorma Laaksosen ja muiden karaokelaulajien kanssa ja muuta iloista kesäistä meininkiä. Kahvi-ja makkaratarjoilu. Elomarkkinoilla Orimattilan torilla 10.8 klo 9 alkaen keskustan teltta. Raisio, Killinmarkkinat, 30.8. Laitila, Hullun kukon päivä. Kansanedustaja-Annikan tukijoiden elotapaaminen 12.8. Ilm. viim. klo 18.30 Tuottajain Pirtillä. Kaarina, tori, 23.8. Muurla, Wanhanajan markkinat, Pertteli 24.8. klo 17 alkaen. Salon iltatorilla 16 . Kokouksessa nimetään yhdistyksen eduskuntavaaliehdokkaat. Politiikan kesäisen tervehdyksen tuo kansanedustaja Keskustan vpj Annika Saarikko. Sauna lämpimänä, kahvitarjoilu, omat makkarat mukaan. klo 7.35. 11 ja Askaisten Kurkkumarkkinoilla 11.30 . 0400-536 526. Mukana on ke Annika Saarikko. Raisio, keskustaväen perinteinen kesätapahtuma Hintsan kartanon pihapiirissä ti 5.8. Paikalla ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Virvoketarjoilua, ilmapalloja ym. Keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri järjestää Marjatanpäivän tilaisuuden, virkistyen tulevaisuuteen Heinolan Kumpeli Spa:ssa pe 15.8. klo 8.45, paluu 30.9. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. klo 18 alkaen. klo 18 Turussa, Maarian pappilan tallissa (Sorolaisenkatu 4). Juontaa Teija Ek-Marjamäki. Raision Keskustaväen perinteinen kesäinen pihatapahtuma Hintsan pihapiirissä ti 5.8. 16 Keskustassa tapahtuu keskusta nyt VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 23.6 -15.8. Hintaan sisältyy buffetlounas, pullakahvit ja omaa ja laivan ohjelmaa. Ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää keskustan varapuheenjohtaja. Sauna lämpiää myös! Tervetuloa! (os. Tarjolla on muutakin monipuolista ohjelmaa eläimellisessä ympäristössä, solistina muun muassa Martti Servo. Jari Leppä toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleiksi tapahtumaan kuulemaan ja näkemään lisää maaseudun mahdollisuuksista. Rantasola ja Määttä keskustan golfmestarit PALTAMOSSA kisailtiin viikonvaihteessa ensimmäistä kertaa Keskustan golfmestaruudesta. Keskustelun alustajana ke Esko Kiviranta. 040 7446 770. Varsinais-Suomen Keskustanaiset, vietämme Marjatanpäivää la 16.8. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Perniön Laurin markkinoilla Keskustan osastolla la 2.8. Illan hinta 30 . Sauvon elomarkkinoilla keskustan teltalla, ti 5.8. klo 9-10. Sauvo. Kiireisissä asioissa voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Hanna Vuolaan puh. Keskustan teltalla keskustavaikuttajia tavattavissa. Janakkala. Päivä jo muistiin! Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Li- sätietoja pj:t Eero Vainio p. Illan hinta 30 . klo 18. Saunominen klo 17-19. / hlö sisältää Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehulan ajankohtaiskatsauksen, iltapalan ja kylpylän käytön.. 15.9. Keskustan koju pystytetään klo 9:ään mennessä, kansanedustajia ja -ehdokkaita tulee mukaan torille. 19, 9.8. tulkitsevat Pertti Keihäs ja Jarkko Salmi. Merkitkää jo kalenteriinne! Keskustan veteraanit, Syysristeily Viking Amorellalla, lähtö ma 29.9. klo 12-14. Jari Lepällä on maitotila kotonaan Koirakivessä. Kuva: Jari Laukkanen Jari Leppä kutsuu Lehmien Yöhön KANSANEDUSTAJA Jari Leppä tunnetaan maaseudun vankkumattomana puolestapuhujana. Kiintymys ei jää pelkästään puheiden tasolle, sillä ensi torstaina 31.7 klo 18.00 alkaen järjestetään Jari ja Katriina Lepän Antinmäen-tilalla (osoite Miekansalmentie 669, 52730 Koirakivi) Lehmien Yö -niminen kesätapahtuma. Tapahtumassa kuullaan puhujana MTK:n puheenjohtajaa Juha Marttilaa. Kansanedustaja Esko Kiviranta tavattavissa Minifarmi-messutapahtumassa Keskustan osastolla si 3.8. Loimaan torilla, la 16.8. Maskun Markkinoilla. Loimaa, kesäilta Loimaalla Pappisten lavalla (9-tieltä viitoitus Mellilän risteyksen kohdalta) su 3.8. klo 17 alkaen. klo 17 Aurassa. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi Kansanedustaja Annika Saarikko mukana seuraavissa kesätapahtumissa: la 2.8. - 10.8. Muistelemme samalla Raision Keskustanaisten 60-vuotista toimintaa. (la klo 10-18, su klo 10-17) Hämeensaaressa
klo 18. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Aiheena ?Vaikuttamisen mahdollisuudet?, alustajina yritysverotuksen erityisasiantuntija, KM Ann-Mari Kemell ja edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela. SATAKUNNAN PIIRI Itäpuisto 9, 28100 Pori 050 4057 742, 050 4057 743 satakunta@keskusta.fi ETELÄ-HÄMEEN PIIRI Larin Kyöstin k. Lipun hinta 35,00 euroa. Maksu suoritetaan Keskustanaisten tilille FI04 5610 0740 0223 56 su 3.8. Ravitorin päivystysajat pe klo 12?24, la 9-01 ja su 9-19. Järj. mennessä. SUOMEN KESKUSTA Keskustan puoluetoimisto Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 010 2897 000 (klo 9-15) HELSINGIN PIIRI Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Mukavaa, lämpöistä ja rentouttavaa kesää!!!! Pohjois-Savon Keskustan Elonkorjuujuhla su 31.8 klo 18.30 Kiuruveden kulttuuritalolla. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Tärkeää. Puhujana puolueen varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. 040 505 0021, elina.lappalainen@ keskusta.fi. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Puhujana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Piiritoimisto on suljettu ma 30.6. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. 33, 50100 Mikkeli 015-163 822 etela-savo@keskusta.fi ITÄ-SAVON PIIRI Tottinkatu 15, 57130 Savonlinna 015-531 145 ita-savo@keskusta.fi POHJOIS-KARJALAN PIIRI Siltakatu 22, 80100 Joensuu 013-122 982 pohjois-karjala@keskusta.fi POHJOIS-SAVON PIIRI Suokatu 31, 70110 Kuopio 017-3699 600 pohjois-savo@keskusta.fi YLÄ-SAVON PIIRI Riistakatu 15, 74100 Iisalmi 017-817 214 ylasavo@keskusta.fi KESKI-SUOMEN PIIRI Cygnaeuksenk. klo 12 Oulussa Likkojen lenkki-tapahtumassa, Raatin stadionilla. 0400673114 tai hanna@hannahuttunen.fi KESKI-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna 19.6.-8.8.välisen ajan henkilökunnan kesälomien / ylitöiden vuoksi. Ilmoitathan tulos- tasi Helkalle p. Rantakala ja savusauna. Noora Ruuth p. 040 758 5180 POHJOIS-SAVO Piiritoimiston väki jää kesälomalle ja Kuopio toimisto on suljettuna 23.66.8. Kartoita paikallis-yhdistyksesi kanssa sopiva päivystysaika ja laita viestiä sopivasta päivystysajasta kati.kiljunen@keskusta.fi. lounaan, kahvit, kuljetuksen, kohteiden sisäänpääsymaksut ja opastukset) Ilmoittaudu 11.8. mennessä: eeva.harjula@keskusta.fi tai tekstiviestillä: 045 327 4845 Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Käsitellään naisehdokkaan nimeäminen eduskuntavaaleihin. Piiritoimisto on kesänajan kiinni. Avoinna jälleen 11.8 alkaen. Rentouttavaa kesää järjestöväelle! Piiritoimiston uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Keskustalla on teltta Kuninkuusraveissa. Ohjelmassa mm. puheenjohtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. Piiritoimiston väki on kesälomalla. Käytännön asioissa voit olla yhteydessä piirin puheenjohtaja Hanna Huttuseen p. Eeva Harjula p. Reitin voi kävellä tai hölkätä. Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. . Janne Tarima p.050 448 5085, Vesaiset tj. klo 18 alkaen Leineperin Ruukkikylässä (Pitkäjärventie 7, Leineperi). Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. Hämeenk. 3.8. Hyvää kesää. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna 23.6.-1.8. välisen ajan ja jälleen avoinna ma 4.8. alkaen. Valittavana kaksi eri reittiä: 2,8 km (esteetön) tai 7,5 km. Lenkkeilijöiden osallistumismaksu 30 eur/hlö, joka sisältää mm. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. Noora Ruuth p. 040 758 5180 ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri toimisto on suljettu heinäkuun ajan ja avataan jälleen ke 6.8. Ajoohje: Punkaharjun keskustasta Kesälahdentietä noin 1 km, josta opastus. Järj. Tule mukaan huoltojoukkoon kannustamaan Keskustan likkoja ja muita lenkkeilijöitä. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. vanhalla kirkolla (UNESCO-kohde) ja lounastamme Lemettilän tilalla. Tilaisuus on kaikille avoin, joten tervetuloa mukaan. klo 18 esitykseen lippuja. ja Vesaiset tj. . Ilmoittaudu mukaan lenkkeilijäksi tai huoltajaksi su 3.8. Elina Lappalainen p. klo 19 Juha Kataisella , Saarennonväylä 320. Lisätietoja: satakunta@keskustanuoret.fi Satakunnan Keskustanuoret, johtokunnan kokous ke 13.8. Aurinkoista kesää! pe 1. Keuruulla tutustumme, Herpmanin poikien taisteluihin Keuruulla Ison Vihan (17121721) aikana ja vanhan Keuruun alueen putiikkeihin (mm. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere: MSL-Tampereen kaikille avoimet pärekorinheiton Tampereen mestaruuskilpailut la 16.8. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. Keskikatu 4, 45100 Kouvola 050 5770 838 kymenlaakso@keskusta.fi KARJALAN PIIRI Valtakatu 54, 53100 Lappeenranta 040 416 0147, 040 415 8759 karjala@keskusta.fi ETELÄ-SAVON PIIRI Porrassalmenk. 23 A 1, 33210 Tampere 03-2226 029 pirkanmaa@keskusta.fi KYMENLAAKSON PIIRI KYMENLAAKSO Kouvola, Valkeala-Saarento-Jokela alueen py:n yleinen ylimääräinen kokous 5.8. Elina Lappalainen p. Ohjelmassa puheenjohtaja Juha Sipilän juhlapuhe sekä kansanedustajaehdokkaiden esittäytyminen. klo 17-18, kahvi klo 16.30, Pirkkalan liikuntatalossa, os. 050 463 7327 tai Elinalle p. 040 505 0021, Keskustanuoret tj. Annulin neule) sekä Keuruun kotiseutumuseoon, jossa saamme kahvit ja opastetun kierroksen. 12 B 16, 40100 JKL 050 5735 353, 045 3274 845 keski-suomi@keskusta.fi ETELÄ-POHJANMAAN PIIRI Keskuskatu 11, 60100 Seinäjoki 06-2233 300 etela-pohjanmaa@keskusta.fi KESKI-POHJANMAAN PIIRI Isokatu 2, 67100 Kokkola 06-8312 373 Keski-pohjanmaa@keskusta.fi POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI Koulukatu 31 A 2, 90100 Oulu 040 515 6800 pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi KAINUUN PIIRI Kauppakatu 26, 87100 Kajaani 08-6121 146, 08-6121 144 kainuu@keskusta.fi LAPIN PIIRI Kansank. Tied. Nyt joukolla raveihin! Tutustu Leineperin Ruukkiin Satakunnan Keskustanuorten kanssa. Opastettu kierros ruukkikylässä ke 13.8. Useita eri sarjoja eri ikäisille, hyvät palkinnot. Paikalla on mahdollisuuksien mukaan myös päärakennuksessa lapsuutensa viettänyt Keskustanaisten kunniajäsen Liisa Harjula. Kartoita paikallis-yhdistyksesi kanssa sopiva päivystysaika ja laita viestiä sopivasta päivystysajasta kati.kiljunen@keskusta.fi. PIRKANMAAN PIIRI Näsilinnank. Ota rohkeasti yhteyttä. klo 18 Keskustan Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Keskustan teltta myös mukana Likkojen lenkillä klo 12-15. klo 10-15 Paroonin markkinat Parkanon torilla. Tampere ja Pirkkala. 040 418 1150. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 0400 909 013 helsinki@keskusta.fi UUDENMAAN PIIRI Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 045 8546 406 ari.maskonen@keskusta.fi PIRKANMAA VARSINAIS-SUOMEN PIIRI Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku 010 2922 060 varsinais-suomi@keskusta.fi Kesätapahtumia: Pe 1.8. Ohjelmassa saunomista, yhteislaulua, arpajaiset, iltapalaa ja mukavaa yhdessäoloa. Päivien tapahtumat nettisivulla: http://www.kuninkuusravit.fi/. su 3.8. mennessä Katjalle: katja.koivukoski@keskusta.fi tai p. Kuninkuusravit Porissa. su 3.8. Retken hinta on 25 euroa/hlö (sis. krs., 15110 Lahti 03-7825 017 paijat-hame@keskusta.fi KUNINKUUSRAVIT Porissa pe 1. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. POHJOIS-KARJALA Eduskuntavaalien vaalistartti su 31.8 klo 12 Lieksassa. Keskustan likka lenkillä ja Likkojen lenkki t-paidat, ohjelman, lenkkieväät sekä reittihuollon. Ilmoittautuminen paikan päällä klo 10.30 lähtien. 040 5338 160. PERÄPOHJOLA Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Kahvitarjoilu, grillimakkaraa. Musiikkia ja muuta mukavaa! ETELÄ-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettu 19.6. ? pe 8.8. 16, 13130 Hämeenlinna 010 3270 499 etela-hame@keskusta.fi PÄIJÄT-HÄMEEN PIIRI Tampere: MSL-Tampereen ja Keskustan kj:n kaikille avoin varjovaltuusto ma 11.8. Jouni Koskela, 050 527 2129. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. Vierailemme Petäjävedellä mm. Paikallisosastot ja Savonlinnan Kunnallisjärjestö. Kerimäen rantakala: Pääkannassa, Pääkannantie 35, ke 6.8. Ilmoitathan t-paidan koon (muotoon leikattu S/M tai L/XL tai suora malli L, XL tai XXL). Käsitellään eduskuntavaaliehdokkaan nimeäminen. Kouvola, Etelä-Kouvolan KN:n yleinen ylimääräinen kokous 7.8 klo.18 Liisa Saarella, Anjalantie 1729, Koria. 12 A 4, 96100 Rovaniemi 016-313241 lappi@keskusta.fi PERÄPOHJOLAN PIIRI Valtakatu 25, 94100 Kemi 016-256 031, 040 8379 867 perapohjola@keskusta.fi CENTERNS SVENSKSPRÅKIGA DISTRIKT Apollogatan 11 A, 00100 Helsingfors 050 4360 411 mia.peussa@keskusta.fi. Otathan yhteyttä: toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti p. 050-347 3556, Keskustanaiset tj. Koulutie 9. 9 A 5. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. Paluumatkalla vierailemme runoilija Einari Vuorelan kirjailijakodilla jossa saamme opastuksen lisäksi kuulla myös nykypäivän runotaidetta sekä Ampialan tilalla jossa on Ison Vihan muistomerkki, ja josta löytyy Herpmanin poikien käyttämä jylkynkivi. Ravitorin päivystysajat pe klo 12?24, la 9-01 ja su 9-19. . Linja-auto lähtee Jyväskylästä Harjun tilausajolaiturilta klo 9.00 ja palaa takaisin n. klo 18 alkaen Reinikaisten kesämökillä Kommerkyläntie 182. klo 18. 17 Keskustassa tapahtuu peli.fi/spa_panoraamat.html käykäähän tutustumassa! Ilmoittautumiset Jaanalle (040-418 1150 tai jaana.niemi@keskusta.fi). Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. Keskustalla on teltta Kuninkuusraveissa. Hyvää kesää! Keskustan likka lenkillä la 16.8. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. Keskustan Härmälän ja Etu-Pirkkalan py:n ja MSLTampereen kaikille avoin alustus- ja keskustelutilaisuus ke 6.8. Saatte käyttöönne 8 aluelippua, joilla pääsee teltalle päivystykseen ja seuraamaan raveja. Teltalla olisi hyvä olla vähintään 4 päivystäjää. klo 19. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8. klo 11 Vaakonpuistossa, Tuurnankatu 1 vastapäätä. Hyvää kesää kaikille! Sulkavan Keskustanaisten kesäillanvietto to 14.8. Piiritoimiston väki kiittää keskustalaisia erinomaisesta eurovaalityöstä ja toivottaa aurinkoista ja apilantuoksuista kesää! Keskusta on mukana ainakin seuraavissa Keski-Suomen kesätapahtumissa: Vaajakosken kohinat 9.8. Paikallisosastot ja Savonlinnan Kunnallisjärjestö. Piiritoimisto on avoinna kesäkuukausina sopimuksen mukaan. Tarkat toimintaohjeet toimitetaan päivystysajankohtien selvittyä. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Punkaharjun kesätapahtuma 30.7. klo 18.30 Pappilansaaren kesäkodilla, Orasaarentie 54. Jyväskylän Naissaaressa, Elorieha 15.8. Äänekoskella sekä Ween, maan wiljaa kala- ja elonkorjuumarkkinat 20.-21.9. Jyväskylän Paviljongilla. Keskustanaiset: Kaikille avoin Marjatan päivän kulttuurihenkinen päiväretki järjestetään läntisen Keski-Suomen maisemiin 15.8
Koska sukunimi tuli pakolliseksi kaikille Montako prosenttia israelilaisista on muslimeita? suomalaisille: 1860, 1896, 1921 vai 1937? Kuva: Marco Longari / AFP Photo / Lehtikuva Sudoku Viivi & Wagner . Israelin väestöstä 2 % on uskonnoltaan kristittyjä. Masi . Millaista kalastamista on rokastus? 5. Aku Ankka . Kuinka monta prosenttia on muslimeja ja kuinka monta prosenttia juutalaisia? 4. Mikä toinen aasialainen valtio . Kuinka paljon sotilaita ja siviilejä kuoli I maailmansodassa? 3. B. Mukula 7 9 5 6 8 9 8 4 8 3 6 6 4 5 6 9 8 2 1 3 2 8 1 7 2 9 9 2 4 2 8 3 1 9 3 1 6 4 1 9 8 6 3 5 2 4 5 5 8 8 9 9 2 3 6 4 7 9 3 3 6 6 4 1 5 9 8 4 6 8 3 1 8 9 2 6 5 3 5 8 6 1 9 7 2 8 4 1 6 3 5 2. Kuinka suuri osa heistä asuu Afrikassa? 7. Koko maapallon väkimäärä on hiukan yli 7 miljardia. taisteli II maailmansodassa Saksan ja sen liittolaisten rinnalla? simmäisen pelinsä uudessa seurassaan, Los Angeles Galaxyssa, Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 30 vuotta, Tour de France päättyi Alberto Contadorin voittoon? main ylipäällikkö rauhan aikana. 18 29.7.2014 TIETOTESTI 1. Virtanen . Japanin 10. Onko hän sitä myös sodan aikana? 6. Mikä vuosi: David Beckman pelasi en- 2. Tasavallan presidentti on puolustusvoi- lisäksi . Mikä on pienin päiväsakko? 8. Kenen työväline on skalpelli ja mitä hän sillä tekee? 9
Arvaan että mustissa puvuissa oli kuuma. Tunsin melkein huonoa omaatuntoa siitä että elin ja annoin Amerikanraudan pöllyttää hilsettä päästäni. Tulkitsin niin, että ei vihitty maitolaituria, vaan yhteisöllisyyden symbolia. Siellä oli hautajaiset käynnissä. Moni saapui entisöidyllä Tunturi-mopedilla. Paikalliset puhuivat ja kehuivat toisiaan, tunnustus sille, jolle tunnustus kuuluu. Talkoohenki on kova. Ennen kuin pääsin leikkaamaan nauhan (Reinotossukangasta tietenkin) sain sanoa muutaman sanan. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Vesa Somppi Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) kalan tartuttamista ulkoapäin koukkuun pyyntitarkoituksella kielletyssä paikassa, 2) kyllä, mutta hän voi myös luovuttaa ylipäällikkyyden, 3) muslimeja 17,4, juutalaisia 75,1%, (2012), 4) hiukan yli miljardi, 5) Thaimaa, 6) 16 miljoonaa, 7) 6 euroa, 8) kirurgi, leikkausveitsi, 9) 1.1.1921 sukunimilaki, 10) 2007. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 050 300 3897 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Vai ei ole maaseudulla seksiä! KUN AJELIN rätti auki pois markkinoilta, ohitin hautaus- Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät TIISTAINA 29. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä. Jaak. Maalla on mukavaa! maan. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. Kiva sattuma, paikkakunnan myönteisin ja kielteisin vierekkäin. Leipäkauppiaalta riistettiin leivät käsistä, yksi humaus ja kaikki oli myyty. Sinusta taitaa tulla pölkkypää, pölkky on jo näkyvissä. Ratkaisut 3 8 9 7 6 2 1 5 4 6 7 1 5 4 9 8 3 2 8 7 1 4 2 6 5 9 3 2 4 3 7 9 5 6 1 8 6 9 5 1 8 3 7 4 2 9 3 6 8 7 1 2 5 4 1 2 4 3 5 9 8 7 6 7 5 8 6 4 2 9 3 1 5 8 2 9 3 4 1 6 7 3 1 7 5 6 8 4 2 9 4 6 9 2 1 7 3 8 5 3 6 8 2 7 4 1 9 5 5 2 9 8 3 1 7 6 4 7 4 1 9 6 5 8 3 2 8 1 2 4 9 3 5 7 6 Ulkoasu: Mikko Eronen 2 5 4 3 8 1 9 7 6 9 5 4 7 1 6 3 2 8 6 3 7 5 8 2 4 1 9 4 7 5 1 2 9 6 8 3 1 9 3 6 4 8 2 5 7 2 8 6 3 5 7 9 4 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 8 4 2 9 1 7 5 6 3 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 1 6 3 2 5 4 7 8 9 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 5 9 7 6 3 8 2 4 1 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 9 3 6 8 2 5 4 1 7 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 333 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 7 1 8 4 9 3 6 2 5 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 4 2 5 1 7 6 3 9 8 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Entisöidyt tukkirekat lisäksi loitompana. Myyskentelin kirjojani avoautosta, joka osoittautui hyväksi myyntitelineeksi. Oli juhlat ja naamiaiset, sellainen naismerirosvo, että kaduin etten sittenkin lähtenyt merille. Nyt oli taas vähän spesiaalimpi lauantai, kylän jääkiekkokaukalo oli ajettu täyteen erikoisia ajoneuvoja. Mainittakoon, että hengenravinto myi hillitymmin. PYTERLAHTI on pieni kylä Virolahdella, itärajan pinnassa, ja siellä on meininkiä. 2:8-9 SANANPARSI Värttinällä keherätään ja rukki loukossa. Kestilä KANSA KASKUAA Isän hiukset olivat alkaneet harventua. Näitä asioita sain mietiskellä lauantaina, kyllä, hiki päässä. Pyhällön kylä järjestää kesätoreja lauantaisin. Tuleeko tästä enää kylä elävämmäksi. No, aikani tulee pian. Pienen terassielpymisen ja suihkun jälkeen sitten, maaherran ja puuherran (Tarzan) estyneenä ollessa Pyterlahteen vihkimään maitolaituria. TULEEKO tästä enää ilma lämpimämmäksi. 19 29.7.2014 Kuuma lauantai Zetor päkätti kahvikojun takana ja Zetorin perässä oli tynnyrisauna jo lämpimänä. Viereeni osui kaupunkimme positiivisimmaksi hiljattain valittu puutarhayrittäjä. Kimi katsoi häntä ja sanoi: . Valtakunnallista kuuluisuutta saavuttaneen Reino- ja Ainotossujuoksun lisäksi aina jotain tekeillä. Nyt olivat rakentaneet kolmannen maitolaiturin, Valion piirustusten mukaisen tietenkin. heinäkuuta 2014. Tänään Olavi, Olli, Uolevi, Uoti, ortodoksisen kalenterin mukaan Tea, Teija, Serafiima, Fiina. Aurinko laskee Helsingissä 21.59, Oulussa 22.42 ja nousee huomenna Helsingissä 4.55, Oulussa 4.08. PÄIVÄN SANA Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: ?Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi?, te teette oikein. Toisilla lohduton suru, toinen leveilee luu ulkona
Rottakannat kattavat lähes koko maan. . Ilmoituksia tehdään eri puolilta kaupunkia yleensä puistoista ja asuntojen pihapiiristä, ei asuntojen sisältä. ERITYISESTI Helsinki, Turku ja Tampere ovat Rentokilin tuholaistorjuntapalveluiden mukaan Rotat kuriin Rottien ja muiden jyrsijöiden pääsyn sisätiloihin voidaan estää tiheillä verkoilla ja raot tilkitsemällä. Jätteet tulee laittaa kannellisiin astioihin. Ruoki lintuja vain laitteista, joihin jyrsijät eivät pääse. Jos jyrsijöitä tulee sisälle, kokeile loukkuansoja. Eli Turussa olisi 180 000 rottaa. HELSINGIN kaupungin ympäristö- tarkastaja Raimo Pakarinen ei us- ko, että pääkaupungissa eläisi väkiluvun verran rottia. . Oulun vs. Voi myös olla, että rotat ovat lisääntyneet, sanoo ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen. Tampereella, Vantaalla, Espoossa, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa viranomaisten korviin kantautuu kuukausittain yksittäisiä rottahavaintoja. Monen kaupungin terveystarkastajan mukaan tilanne on kuitenkin viime vuosien kaltainen. Ainoastaan Tampereella rottia on havaittu viime vuosia enemmän. . Helsinki on monessa kerroksessa maan alla, ja putkistojärjestelmä on vanha. Loukku pitää sijoittaa niin, ettei se vahingoita muita eläimiä. Rotanpoikanen on jäänyt hiirenloukkuun, mutta rotista tuskin päästään koskaan eroon. Kuva: Pekka Sakki / Lehtikuva rotille ihanteellisia. . Siellä on iät ajat ollut sama ongelma. Ihmiset kantavat aivan tol- kuttomasti leivänmuruja linnuille, ja niistä riittää myös rotille, kertoo terveystarkastaja Markku Rohunen. Rotista ei Rohusen mukaan päästä ikinä eroon. . Turussa ja Tampereella on rotille sopivia joenpenkereitä, sanoo yhtiön avainasiakaspäällikkö Heikki Ahonen. Turun keskustassa myrkytettiin viime syksynä Aurajoen rantapenkereisiin pesiytynyttä satojen rottien populaatiota. . Siitä pohjoiseen on yksittäisiä rottia. Jos mikään muu ei tehoa, käytä myrkkyä. Noudata käyttöohjeita ja laita myrkky kestävään syöttilaatikkoon sisätiloihin tai rakennuksen välittömään läheisyyteen. Kun myrkky on tehonnut, kerää syötit pois ja hävitä ne vaarallisena jätteenä. Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. On niitä vähintään kymmeniätuhansia. Rentokilin Ahosen mukaan rottia voi olla puolet ihmisten määrästä tai jopa puolet enemmän kuin ihmisiä. Helsingissä havaintoja tehdään samassa ajassa noin kymmenen. Kiinteistöjen rottaongelmista ei ole tarkkaa tietoa, koska terveydensuojelulain mukaan kiinteistöjen tulee ratkaista ne itse. Rotat tulevat vain harvoin asuntoihin sisälle. Vanha esimieheni sanoi, että rottien määrä on vakio, ja niitä on saman verran kuin ihmisiä. terveystarkastaja Jukka-Pekka Häikiö tietää kahden vuoden ajalta vain yhden tapauksen. . 20 29.7.2014 Leuto talvi kasvatti rottakantaa KATRI SIMOLA FAKTA HELSINKI LEUTO talvi kasvatti rottakantoja jonkin verran, arvioi tuholaistorjuntaa koko maassa tekevä Rentokil. Rottaraja menee etelästä Rovaniemen tasolle. Tämä voi osittain johtua siitä, että ihmiset ovat oppineet ottamaan yhteyttä viranomaisiin