Suomenmaa 29.10.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Kokoomus horjuttaa sote-uudistusta perustuslakinäkökulmalla. 2 ? SOSIAALITURVA KÄRKITAVOITTEEKSI. s.10. 4 Eläkesopimus ei riitä Keskusta perää sote-tahtoa Elinvoimaa koko maahan Tohtori Heikki Oksasen laskelmien mukaan eläkeikää pitää nostaa enemmän kuin mihin työmarkkinajärjestöt päätyivät syyskuussa. S. s. 2 KESKIVIIKKO 29.10.2014 N:o 123 . Maaseudulla on voitava elää, tehdä työtä ja yrittää myös jatkossa, Lappajärveltä eduskuntaan tähtäävä Sari Kujala vaatii. 6 414880 073513 VELKAKELLO TIKITTÄÄ ARMOTTOMASTI. 8 . S. 3 Kirkolla vaikeat valinnat Uudet valtuutetut joutuvat kovien päätösten eteen, Mari Leppänen sanoo. s. s. Keskusta kysyy, löytyykö soteen tahtoa vai ei
paitsi jos haluaa. Jokaisellahan oikeus valita asuinpaikkansa, ja se koskee myös meitä kehä kolmosen sisään eksyneitä. SUOMALAISESSA asumiseen liittyvässä keskustelussa on yksi inha piirre, nimittäin syyllistäminen. Moni maaseudulla asuva kokee, että hän ei saisi asua haja-asutusalueella . Keskusta voisi myöntää, että muuttoliike on totta, mutta politiikalla voidaan hillitä muuttoliikettä. Että niin monen ei tarvitsi lähteä . Tämä tarkoittaa keskimääräisillä palkkakuluilla laskettuna noin 20 000 työntekijän palkkaa. Palvelut keskittyvät, koska ihmiset muuttavat. Vinhaan julkisuudessakin esiintyvä väite kuuluu, että ?pääkaupunkiseudulla on liikaa väkeä?. Ehkä noin, mutta hei oikeasti: käsi ylös, kuka haluaa kuulua liikaväestöön? Henna Lammi. Ensi vuonna sitä tullee vähintään kuusi miljardia. Valtion velan yhteismäärä on nyt runsaat 95 miljardia euroa. Verot, maksut, taksat ja muut julkisen vallan tulot eivät riitä menoihin. Siksi valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi monta miljardia euroa. Ihmisten sulloutuminen kasvukeskuksiin jatkuu. MIKSI ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin? ?Juha Sipilän ehdotuksessa ei pitäisi olla mitään vastustettavaa missään puolueessa, jotka ovat olleet Jyrki Kataisen tai Alexander Stubbin hallituksissa. Ehdotus on linjassa hallituksen tavoitteen kanssa.? Kuva: Jari Laukkanen kraatit ja vasemmistoliitto. Tavoitteena on ollut yhden miljardin euron säästö. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Keskustelu ei saisi heti juuttua juoksuhautoihin K eskustan puheenjohtajan Juha Sipilän vaatimus julkisen sektorin pienentämiseksi synnytti heti keskustelua, jonka soisi jatkuvan. Tässä asiassa ollaan kansakunnan kohtalonkysymysten äärellä. Siksi olisi hyvä, että keskustelu ei juuttuisi juoksuhautoihin eikä sitä oitis ideologisoitaisi. paikkakunta suurenee muutto muutolta. Niin kävi minullekin. Kaikki hallituspuolueet ovat tienneet, että kuntien tehtävien vähentäminen merkitsee väistämättä kunnan työntekijöiden vähenemistä. Onko esimerkiksi kaikki valvonta, tarkastustoimi ja lupabyrokratia tarpeellista. Päivän kuvioihin ei vaikuta se, asuuko samassa korttelissa puolitusinaa vai puolituhatta ihmistä. Kaikkialla voi elää hyvää ja tasapainoista elämää ja kaikkialla on myös turvattava siihen edellytykset. SUOMI kaupungistui myöhään, mutta nopeasti. Vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta vuonna 1970 enemmistö oli jo kaupunkilaisia. Kaupungistumisasteemme on tänä päivänä hieman yli 60 prosenttia. Kaupungistuminen koskettaa kuitenkin jotenkin jokaista suomalaista. Maidontuotannon vaikeuksiin on ollut löytyvinään rahaa, mutta sitten se on taas otettu muihin tarkoituksiin. Kokoomuspuolue saisi nyt näyttää sitä voimaansa, mikä sillä ainakin EU-vaalien alla piti oleman: suurimman EU-puolueen valtaa. Sitä käy töissä, kaupassa, ulkoilemassa. Kuluvana vuonna tämä lisävelka on yli kahdeksan miljardia. Jotain on siis tehtävä . Omaisuutta myydään. Silti rahat eivät tahdo riittää. Kysymyshän on siitä, miten selvitään julkisen talouden rahoitusongelmista. Jokainen ymmärtää, että jotain on tehtävä. Kun sitä ei osata käsitellä, siitä vaietaan. sen verran monin tavoin valtiokin on hankaloittanut maalla asumista. Mutta kyllä vantaalainenkin voi syyllistyä. Kiinteistöverot kiristyvät. Ensi vuonna ylitetään sata miljardia. Kuten muuan Suomenmaan pääkirjoituksen kommentaattori huomautti, asia on helppo tarkistaa osoitteesta www.velkakello.fi. Kello tikittää armottomasti. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm arveli äskettäin, että velan määrä nousee jopa 130 miljardiin, ennen kuin se kääntyy laskuun. Kunnat ovat samassa jamassa. Veroprosentti nousee. Kaupungeissa kiteytyy elämänusko: neonvärien loisteessa jokaisella on mahdollisuus menestyä, olla oman onnensa seppä. USEIN ihmiset ovat ketjumuuttajia . Mitä pitäisi tehdä, että hallinnosta selvittäisiin vähemmällä? Keskustan norminpurkutalkoot ovat tuottaneet toistaiseksi 101 ehdotusta byrokraattisten säädösten ja käytäntöjen muuttamiseksi. Onkohan sillä Suomen kannalta mitään merkitystä. Siihen ovat sitoutuneet aikanaan kaikki hallituspuolueet, myös sosiaalidemo- Tälläkin tavalla hyvinvointivaltiota pelastetaan. KAUPUNKI on joka toisen ihmisen koti. Kaupungistuminen on kiihtyvä trendi: ennusteiden mukaan vuonna 2030 jo 70 prosenttia telluksen tallaajista asuu kaupungeissa. Samahan se on meilläkin. Sen tien päässä on holhous, talouden huostaanotto. Yksi Sipilän ehdotuksista on, että julkisen vallan palkkalistoilla olevan väen määrää vähennettäisiin. Tämä edellyttää tietysti ensin julkisen vallan tehtävien vähentämistä. Erikoisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisidea on ollutkin jo kuluvan vaalikauden hallitusten listoilla. Se olisi vain menojen siirtämistä momentilta toiselle toiseen eikä helpottaisi julkisen talouden taakkaa lainkaan. Sipilän ehdotuksessa ei siten pitäisi olla mitään vastustettavaa missään puolueessa, jotka ovat olleet Jyrki Kataisen tai Alexander Stubbin hallituksissa. Ehdotus on linjassa hallituksen tavoitteen kanssa. T ärkeämpää kuin poliittisiin asemiin ajo olisikin nyt yhdessä pohtia rauhallisesti ja rakentavasti, mistä julkisen vallan tehtävistä voidaan luopua. Maksuja ja taksoja tarkistetaan. Se nähdään. Samalla punnitaan suomalaisen maatalousministerin painoarvo eurooppalaisten kollegojensa joukossa . Muuttoketjuni on kulkenut pikkuiselta Posiolta Oulun kautta pääkaupunkiseudulle. Oma kokemukseni on, että arki muovautuu kaikkialla samankaltaiseen uraansa. Ihmiset keskittyvät, koska palvelut näivettyvät. Kaupungistuminen pitäisikin ottaa eri tavalla agendalle ja poliitikkojen asialistoille, koska kyse on koko maan kehittämisestä. Agraaritaustaiselle keskustalle kaupungistuminen on ilmeisen hankala pala. Lisää on luvassa. Silläkin tavalla hyvinvointivaltiota pelastetaan. Kokoomuksen painoarvo puntarissa K okoomuspuolueen painoarvo ja maatalousministeri Petteri Orpon (kok.) neuvottelijan taidot ja voima ovat puntarissa, kun Suomen maitosektori hakee apua Venäjä-pakotteiden aiheuttamaan kriisiin. Venäjän markkinat ovat olleet Suomen maitosektorille hyvin tärkeät. Noin 26 prosenttia Suomen maitotuotannosta on viety Venäjälle korkealaatuisina jatkojalosteina. ja suomalaisen tuottajaväen silmissä. Muuttopäätös on aina vyyhti, johon vaikuttavat lähtöja tuloalueen olosuhteet sekä henkilökohtainen tilanne. Suurin syy muuttaa on aina toive paremmasta elämästä, oli se sitten koulupaikka, työtarjous tai harrastusmahdollisuus. Ongelma kun on käytännöllinen. Eihän tästä työstä olisi kunnille muuten mitään hyötyä. Eikä siinäkään olisi järkeä, että kuntien tehtäviä vain siirrettäisiin valtion hoitoon. tai joudumme Kreikan tielle. Myös Viro, Liettua ja Latvia ovat samassa pulassa. Toistaiseksi EU:n komissio on noteerannut lähin- Liikaväestöä nä vain vihannesten ja hedelmäntuottajien ongelmat
Nuorten vähentyessä ikääntyneen väestön suhteellinen osuus kasvaa. Muutaman vuoden kuluessa lähes kaikkialla maakunnassa työelämästä eläkkeelle siirtyneen väestön osuus kasvattaa pyramidin yläosan suhteettoman raskaaksi. Onneksi keskiasteen koulutuksen suorittaneet 20?24-vuotiaat muuttavat myös Lappiin muita useammin. Onneksi myös määrät tasaantuvat kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla.?. Työnteon keskeytyessä tietty toi- Keskustan on otettava kärkitavoitteekseen sosiaaliturvan kokonaisuudistaminen. ?Mitä jos nykyisen mallin sijasta käytössämme olisi perustuloajattelun mukainen sosiaaliturva?. Ei enää työryhmiä, joiden selvitykset hautautuvat ministeriöihin. Ei enää ihmisten kiusaamista luukulta toiselle juoksutettaessa. Kuva: Emma Taipale meentulon taso taattaisiin automaattisesti jokaiselle. Mukana voisi olla muutamia harkinnanvaraisia tukia esimerkiksi asumisen kustannuksia tasaamaan. Järjestelmä olisi pitänyt rakentaa ja rahaa olisi palanut. Ihmiset välttyisivät viikkojen tai kuukausi- en epävarmuudelta, ja alentavasta luukulta toiselle ravaamisesta päästäisiin eroon. Samalla sosiaalityöntekijät voisivat keskittyä siihen mihin heidän pitäisi voida keskittyä: ihmisten työkyvyn palauttamiseen, työllistymisen ja koulutusten polkujen löytämiseen ja ylipäätään ihmisen kohtaamiseen. KESKUSTAN on otettava kärkitavoitteekseen sosiaaliturvan kokonaisuudistaminen. Siihen velvoittavat paitsi alkiolainen aate ja vahvat perinteet perusturvapuoluee- na, myös koko kansakunnan tilanne. Sukulaisuussuhteiden ei saa antaa vaikuttaa. Väitteet tulee selvittää aukottomasti, sillä mahdollinen epäilykin lähipiirin suosimisesta valtionyhtiöissä on pöyristyttävää nykyaikana. Suonojan oma lausunto tapausten kulusta on paikallaan, mutta tärkeämpi on saada puolueeton näkemys. Meillä ei ole enää varaa ylläpitää toimimatonta järjestelmää eikä meillä ole varaa antaa entistä useamman kadottaa toivoa valoisammasta tulevaisuudesta. Seuraavalla vaalikaudella on siirryttävä sanoista tekoihin. Heikoimmasta huolehtiminen on arvokkainta, mitä politiikalla voidaan saada aikaan. Muut lehdet KALEVAN mielestä sukulaisten suosiminen valtionyhtiöiden työhönotossa on selvitettävä juurta jaksain: ?Suonoja ei voi johtajana olla tietämätön eräästä menestyvän yritystoiminnan perusasiasta: jokaiseen työtehtävään on valittava pätevin henkilö. Jorma Ollilan työryhmän esitys satelliittivalvontaan perustuvasta tienkäyttömaksusta sai lähes täystyrmäyksen. On turhauttavaa puhua vaalien alla veronkevennyksistä, palveluseteleistä tai muista uusista yksittäisetuuksista, kun hyvinvointivaltion perustatkaan eivät enää kestä. MITÄ jos nykyisen mallin sijasta käytössäm- me olisi perustuloajattelun mukainen sosiaaliturva. Suurituloisilta perustulo perittäisiin käytännössä takaisin verotuksessa. Malli olisi selkeä ja se voitaisiin rakentaa kustannusneutraaliksi erilaisista palasista koostuvan sosiaaliturvan etuisuuksia, kuten nykyisiä toimeentulotukea, opintotukea tai sairauspäivärahaa yhdistämällä. Kelan virkamies ohjeisti sairasta ja työkyvytöntä ystävääni ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta päätös työkyvyttömyyseläkkeestä voitaisiin tehdä. Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että ennen sairastumista ystävälläni oli ja on edelleen työpaikka. Kansaneläkelaitos ja työvoimatoimisto ovat juoksuttaneet ystävääni luukulta toiselle, mutta päätöksiä välttämättömästä elämiseen tarvittavasta tuesta ei saada tehtyä kuin viikkojen tai jopa kuukausien päästä. Kokonaan oma tarinansa on ystäväni oikeus saada asumistukea, joka sekin on jätetty myöntämättä, koska ystäväni on tehnyt töitä kahtena edellisenä vuotena. KELAN ja työvoimatoimiston toiminnassa ei ole sen enempää inhimilliseltä kuin kansantaloudelliseltakaan kannalta mitään järkeä. Erityisen rankka leikkauslinja on Kemi-Tornio alueella. Vain sillä tavalla taataan oikeudenmukaisuus.? KESKIPOHJANMAA vaatii lisää rahaa tieverkkoon: ?Polttoaineen hinnasta ja ajoneuvon hankintahinnasta verottaja ottaa omansa. Haja-asutusalueiden väestön kulkemista olisi kuritettu entistä enemmän. Seuraavan hallituksen yhdeksi infrastruktuurin kärkihankkeeksi on nostettava tieverkoston ylösajo.? POHJOLAN SANOMAT kirjoittaa nuorten muuttoliikkeen näivettävän Lappia: ?Koulutustarjontaa ollaan Lapissa supistamassa kovaa vauhtia. Tienkäyttäjiä ja ajoneuvojen omistajia verotetaan monin tavoin, mutta varoja valuu moneen suuntaan. Verotuksen uudistamiseksi on tehty myös valuvikaisia ehdotelmia. 29.10.2014 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Sosiaaliturva on uudistettava Katja Asikainen keskustanuorten varapuheenjohtaja TOSI TARINA lokakuisesta Suomesta. Pitkälle sairauslomalle joutunut ystäväni sai soiton Kelasta: 300 sairauspäivän tultua täyteen vaihtoehtoina olivat työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki. Liioin en osaa selittää ystävälleni, miksi moinen byrokratiahelvetti on luotu. Kun suomalaiselle aikuiselle perusturvan saaminen on tehty mahdottomaksi, niin uskallammeko edes ajatella millaista se on kieltä tai kulttuuria taitamattomalle maahanmuuttajalle saati mielenterveyskuntoutujalle? Paitsi että järjestelmämme on hankala ja sekava, estää verotuksen ja sosiaaliturvan yhteisvaikutus ihmisiä työllistymästä ja luo kannustinloukkuja. Ei enää yhtään byrokratian takia menetettyä elämää. Ei siis tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, jos povaa nuorten muuttovauhdin tulevaisuudessa vain kiihtyvän entisestään. Nuorten poislähdöllä on dramaattiset lisävaikutuksensa lappilaisten ikäpyramidin rakenteeseen
En tiedä johtuuko tämä siitä, että muiden herätysliikkeiden listat eivät ole niin selkeästi liikkeiden omia, vaan kokoavat porukkaa laajemmalta yhteen, Leppänen aprikoi. LEPPÄNEN toivoo, että vaalilistojen selkeyttäminen saa kristikan- san uurnille. Neljän vuoden takaisissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti jäi seitsemääntoista. Jos kiinnostus on näin laimeaa, voidaanko enää edes puhua demokratiasta? . Jos esitys menee läpi, päättäjät joutuvat tekemään valintoja siitä, mitä toimintoja hoidetaan lähellä ja mitä siirretään isompiin yhtymiin. KIRKOLLISKOKOUSEDUSTAJIEN valinta kuuluu seurakuntavaltuutettujen tehtäviin. Kirkolliskokouksessa päätetään kirkon opista, kuten käytettäväs- Ajattelen, että Kristus pukeutuu tässä maailmassa lähimmäisen valepukuun. FAKTA Seurakuntavaalit Monet seurakunnat joutuvat karsimaan toimintaansa, joten uudet seurakuntavaltuutetut joutuvat vaikeiden päätösten eteen, Mari Leppänen kertoo. 4 29.10.2014 Väri alkaa näkyä kirkossa Puolueet ovat aiempaa vahvemmin mukana seurakuntavaaleissa, Mari Leppänen sanoo. SAMULI NISSILÄ SUOMENMAA POLIITTISET puolueet näkyvät seurakuntavaaleissa aiempaa enemmän. . Tällä hetkellä vain pienen porukan ääni kuuluu, Leppänen myöntää. Hän kertoo kirkon pyrkivän saamaan vaaleille näkyvyyttä juuri siksi, että ihmiset tietäisivät vaikutusmahdollisuuksistaan. . Kun puhutaan hyvän tekemisestä, ollaan kristinuskon ytimessä. Se helpottaa äänestäjiä, seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kertoo. Kirkko on kannustanut puolueita tunnustamaan vaaleissa rohkeasti väriä. tai ?Seurakuntamme parhaaksi. Noin 45 prosenttia ehdokaslistoista on sellaisia, joissa puoluetunnus on selkeästi mainittu. Esimerkiksi Tulkaa kaikki -liike on koonnut uudistusmielisiä seurakuntalaisia yhteen monilla paikkakunnilla. Herätysliikkeistä ainoastaan vanhoillislestadiolaisten listat ovat tunnistettavissa nimestä. . Kirkossa on aina vain enemmän jäseniä, jotka eivät aktiivisesti osallistu toimintaan eivätkä tiedä, mitä kaikkea seurakunnan arkeen kuuluu. Perustyöksi Leppänen mainitsee esimerkiksi lasten, vanhusten ja syrjäytyneiden auttamisen sekä perheneuvonnan. Kristinuskon päähenkilöä Jee- susta kampanjassa ei erityisesti korosteta. . Äänioikeus seurakuntavaaleissa on 3,3 miljoonalla suomalaisella, hän muistuttaa. VAALEISSA valitaan ihmiset päättämään seurakuntien arjesta ja tulevaisuudesta, Leppänen kertoo. Monen seurakunnan rahat eivät enää riitä kaikkeen, mitä tähän asti on tehty. Niinpä uusia luottamushenkilöitä odottavat vaikeat arvovalinnat siitä, mihin omassa seurakunnassa panostetaan ja mistä luovutaan. SEURAKUNTIEN rakenne päätyy läpimenijöiden syynättäväksi. Kirkolliskokouksen käsiteltävänä on esitys, jonka mukaan Suomeen tulisi 80 seurakuntayhtymää. eivät houkuttele äänestämään. Leppäsen mielestä on reilua, että äänestäjille kerrotaan selvästi, mikä listan ehdokkaita yhdistää. VAIKKA puolueet ovat esillä, mistään kirkkoon ryntäämisestä ei voida puhua, Leppänen huomauttaa. . Jokaisen seurakunnan tulisi kuulua johonkin näistä. Tämä tarkoittaisi isoja muutoksia seurakuntien arjessa, Leppänen sanoo. . Ne ovat olleet siellä ennenkin ja kantaneet yhteisistä asioista vastuuta. Hyvä kysymys. Vaalikampanjan tehtävänä on ollut tukea ehdokasrekytointia ja nyt kannustaa kirkon jäseniä vaikuttamaan, Leppänen perustelee.. Kuva: Jari Laukkanen Ehdokkaita noin 19 300, ehdokaspaikkoja noin 9 300. Ehdokkaiden keski-ikä noin 53. Naisia on ehdokkaina hieman enemmän kuin miehiä. Äänioikeutettuja 3,3 miljoonaa. Ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa 16-vuotiailla on äänioikeus. Seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Lähde: www.seurakuntavaalit.fi tä raamatunkäännöksestä tai suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Kokouksessa on hiukan yli sata jäsentä, joista suurin osa on maallikkoja. KIRKKO mainostaa vaaleja iskulauseella ?Usko hyvän tekemiseen?. Tavoitteena on tehdä kirkon pe- rustyötä näkyvämmäksi. . Nyt se vain tehdään näkyväksi. Ehdokaslistoja muodostuu myös muiden kuin poliittisten ryhmien ympärille. Ajattelen, että Kristus pukeutuu tässä maailmassa lähimmäisen valepukuun. Tämä johtuu siitä, että mitäänsanomattomat ehdokaslistojen nimet, kuten ?Seurakuntalaisen asialla?, ?Seurakuntaväen ehdokaslista
Missä tahansa liikunkin, ihmiset kertovat, että heidän yhteytensä eivät toimi. Kaikki tietävät jo, että tätä tullaan nostamaan, mutta aikataulu on avoin, Kiuru sanoi. Myös Kuluttajaliitto vaati aiemmin tänä vuonna, että internetliittymän vähimmäisnopeus nostetaan kymmeneen megaan sekunnissa. Pidättyvyys, hienotunteisuus ja kohtuullisuus eivät vain taida kuulua tämän ajan mediaympäristöön. Jos valtiot ovat velkaa pankeille, kuinka tyhmiä valtiot ovat maksaessaan velkojaan. Euroopan komissio ei ole esittänyt konkreettisia ehdotuksia tilanteen ratkaisemiseksi, suomalaisedustaja harmitteli. Hän huomautti, että Venäjän tuontikiellot ovat vastareaktio EU:n Venäjä-pakotteille. apollon tietäjät OVATKO kepulaiset porvareita? Varapuheenjohtaja Juha Rehula kirjoittaa Facebookissa, että hänelle porvari-sana ei maistu. Ihmisen sisällisten arvojen viljeleminen ja kasvamisen edistäminen väistyy arvottomana ulkonaisten voittosaavutusten tieltä.? Melkoisen selvää tekstiä. Pentti Manninen Jari Leppä selosti EU-maiden maatalousedustajille Suomen maitoalan vientipulmia. Komissio ei ole huomioinut maitosektoria samalla tavalla kuin hedelmä- ja vihannessektoria. Noin 26 prosenttia Suomen maitotuotannosta on viety Venäjälle korkealaatuisina jatkojalosteina. LEPPÄ painotti, että kohdistettua, suoraa kriisitukea tarvitaan erityisesti Suomen ja Baltian maiden maataloustuottajille, jotka ovat EU-maista eniten kärsineet Venäjän asettamista tuontikielloista. . ?Mitäs me porvarit. Ihmettelen sitä erittäin syvästi. Tuomo Puumala Ylen aamu-tv:ssä Hänen (Alexander Stubbin) pitäisi sanoa selkeästi, millä rattailla kokoomus menee (sote-uudistuksessa). Maria Guzenina Ylen aamu-tv:ssä JOHANNA VESIKALLIO/STT Valtiot eivät ole velkaa toisilleen, vaan pankeille. Valitettavasti. Tässä hän tekee selkoa asiasta pääministeri Alexander Stubbille. Nyt, seitsemän vuotta tuon puheen jälkeen listalle voisi lisätä uskottavuutta menettämättä vielä muutaman Venäjän. Mikko Mäenpää Turun Sanomissa Jos tämä tuli nyt kokoomukselle yllätyksenä ja shokkina, ihmettelen kyllä, mistä olette olleet sopimassa kesällä. EU:n parlamenttien maatalous- ja talousvaliokuntien puheenjohtajien kokous Roomassa 26.?27.10.2014 oli osa Italian puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Nopeampi laajakaista koko maahan taas selvitykseen lainat Puolustusministeri Jyri Häkämies totesi vuonna 2007 puheessaan Yhdysvalloissa, että Suomi sijaitsee turvallisuuspoliittisesti hyvässä paikassa, mutta meillä on kolme ongelmaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Se ei ole hyväksyttävää. Enkä oikein keksi, mitä asialle voisi tehdä, paitsi henkilökohtaisesti: jättää moiset jutut lukematta. Matti Hokkanen Facebookissa. Minimiä on mahdollisuus nostaa myös vain ministerin päätöksellä. -toivotus oikein särähtää korvaan. Rehula uskoo, että puolueilla ja ihmisillä on eroja. Valtiollahan on armeija. Kuva: Jari Laukkanen . Pankilla on neljä pankkivirkailijaa ja siivooja. Ismo Leikola Ylen nettisivuston mukaan HELSINKI SUOMALAISTEN oikeutta saada nopeampi laajakaistayhteys koko maassa selvitetään uudemman kerran. Tekijänä oli silloinkin Viestintävirasto ja selvityksen pyytäjänä viestintäministeri Krista Kiuru (sd.). Kiuru haluaa jälleen selkoa siitä, miten koko Suomeen saataisiin nopeammat laajakaistayhteydet. Nyt jokaisella suomalaisella on oikeus perustasoiseen, vähintään yhden megan sekunnissa siirtävään nettiyhteyteen, mutta toive olisi, että yhteys nopeutuisi esimerkiksi kymmeneen megaan sekunnissa koko maassa. Nopeaa ja kohtuuhintaista nettiyhteyttä pidetään jo perusoikeutena koko Suomessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Viestintävirastoa selvittämään marraskuun loppuun mennessä laajakaistan yleispalvelunopeuden nykyistä tilannetta ja tekemään tilannearvion. . 5 29.10.2014 Jari Leppä vei maitovaateet Roomaan Kyllä ei oo porvari EDUSKUNNAN maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) vaati EU:n tukea Suomen ja Baltian maitosektorille, kun EU-maiden parlamenttien maatalousvaliokuntien puheenjohtajat kokoontuivat maanantaina Roomassa. Leppä korosti, että Venäjän tuontirajoitukset ovat vaikuttaneet erityisesti Suomen maitosektoriin. Leppä muistutti, että Venäjän markkinat ovat olleet Suomelle hyvin tärkeät. Edellinen selvitys valmistui loppuvuodesta 2012. Kohdistetulle tuelle pitää löytää taloudellisia resursseja. LEPPÄ muistutti myös, että sääntelyn yksinkertaistamisen tulee olla ensisijainen tavoite kaikessa EU:n sääntelyssä. Italia johtaa EU:n neuvoston toimintaa syyskaudella 2014. Ihmiset eivät tiedä, että heillä on oikeus vähintään yhden megan yhteyteen, Kiuru sanoi tiistaina toimittajatilaisuudessa. Onko todella niin, että Nurmeksen murhenäytelmän perheen asioita pitää puida yksityiskohtaisesti niin median kuin viranomaistenkin toimesta. Kuva: Kristiina Lehto/Lehtikuva Isossa osassa Suomea on jo tarjolla nopeampia kuin yhden megan laajakaistayhteyksiä, mutta syrjäseuduilla tilanne on usein hankalampi. Alueellinen tasa-arvo laajakaistan saatavuudessa toteutuu ministerin mielestä kuitenkin Suomessa paremmin kuin monissa muissa maissa. MINISTERI Kiuru ennustaa, että laajakaistoista vastaavat teleope- raattorit eivät ilahdu siitä, jos laajakaistan minimivaatimuksia nostetaan. . Vaikka kyseessä olisi henkirikos, olisiko jonkin sortin pidättyväisyys paikallaan? Kari Häkämies Facebookissa Viestintävirasto selvittää jälleen ministeri Krista Kiurun pyynnöstä nopeamman laajakaista saamista koko maahan. Viittaa vielä Santeri Alkion sanoihin: ?Porvarillinen maailmankäsitys on löytänyt elämän ilonsa kauppavoitoissa, arvonimissä, koreudessa, vallanpitäjien kumartelussa ja elostelumuotojen hienontamisessa
Eläkeiän merkittävä nostaminen ei poista tarvetta pidentää työuria myös nuoremmissa ikäluokissa, Heikki Oksanen painottaa. 6 29.10.2014 Tutkimus: Eläkesopimus jääkin vaatimattomaksi Politiikan päättäjät saivat taloustieteilijältä uutta pohdittavaa. TIMO MIKKILÄ HELSINKI VALTIOTIETEITTEN tohtorin Heikki Oksasen tiistaina julkistettu tutkimus väittää, että työmarkkinajärjestöjen syyskuussa tekemä eläkesopimus on ?vaatimaton. Termiä kestävyysvaje käytetään paljon, mutta sen sisältö tunnetaan huonosti, hän tiivisti. Eläkeiän suunniteltua merkittävämpi nostaminen voi osoittautua välttämättömäksi.. Kuva: Paula Åström Alimman eläkeikärajan nostaminen vain kahdella vuodella vuoteen 2027 mennessä ei merkitsisi Oksasen laskelmien mukaan tasokorjausta, vaan korkeintaan sopeuttamista eliniän nousuun. Keskeinen perustelu eläkeiän merkittävälle lisänostamiselle on Oksasen mukaan se, että muuten eläkemaksujen taso pysyy korkeana ja riittää ennusteiden mukaan nykyistä selvästi alhaisempien eläkkeiden rahoittamiseen. Kattavasti tarkastellen eläkemaksut ovat tällä hetkellä lähes 30 % bruttopalkoista ja jos niitä verrataan nettopalkkoihin, keskituloisillakin ne ovat selvästi yli kolmasosan. . Asiantuntijoiden tehtävä on selvittää, miten eläkejärjestelmän keskeiset tekijät liittyvät toisiinsa, mitkä niiden yhdistelmät ovat mahdollisia ja mitkä on suljettava pois sen takia, etteivät ne ole rahoituksellisesti kestäviä, hän linjaa. VÄESTÖN ikääntyessä on Oksasen mukaan erityisen tärkeää selvittää, miten eri valintamahdollisuudet muuttuvat muutaman vuosikymmenen kuluessa, Eläkejärjestelmissä kun on aina kysymys sukupolven yli ulottuvasta tarkastelusta. . Siksi on tarpeellista selvittää, mitkä politiikkavaihtoehdot takaavat sen, ettei tuleville sukupolville jätetä kasvavaa taakkaa, Oksanen korostaa. Kartoituksessaan tutkimuksen tekijä luo sukupolvimallin, jonka avulla hän punnitsee erilaisia vaihtoehtoja. Tutkimuksessaan Oksanen esittää perusteluja eläkeiän merkittävälle nostamiselle ja laskelmia ratkaisun vaikutuksista. . Pitää päättää, halutaanko maksaa koko työuran ajan yli kolmasosa nettopalkasta, jotta saa nettoeläkkeen, joka on noin puolet nettoansioista, Oksanen sanoo. Vaihtoehtona hänen mukaan- sa on eläkkeelle jäämisen lykkääminen muutamalla vuodella, jotta eläkemaksua voidaan alentaa ja eläkkeen taso pysyy silti kohtuullisena. Vanhuuseläkkeen alaikärajalla on oletettavasti myös merkittävä ohjaava vaikutus työtehtäviin ja työllistymiseen jo paljon ennen odotettua eläkkeelle siirtymistä. Signaalin alaikärajan nostamisesta tulisi tutkijan mielestä olla selkeä, jotta myös yritysten 50-60 -vuotiaita koskeva henkilöstöpolitiikka ja palkansaajien omat työurasuunnitelmat tähtäisivät nykyistä korkeampaan eläkeikään. Hän huomauttaa, että vanhenevan väestön terveys- ja hoivapalvelut joka tapauksessa vaativat lisärahoitusta. TUTKIMUKSESSA Oksanen katsoo, että kestävyysvajeen merkitys on jäänyt hämäräksi eikä julkisen talouden ongelmien vakavuutta täysin ymmärretä. . eikä riitä alentamaan eläkevuosien ja työvuosien välistä suhdetta. Oksasen mielestä jatkossa on syytä pitää esillä vaihtoehto, jossa vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostettaisiin reippaammin viidellä vuodella seuraavan 10 vuoden aikana ja vasta sen jälkeen se sidottaisiin elinajan odotteeseen. . Kuva: Jari Laukkanen olleet eläkeiän nostamisen vaihtoehdot ovat jääneet vaatimattomiksi, Oksanen arvioi. Hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen tuore syyskuun 2014 eläkesopimuksen nousu riittää tuskin pitämään eläkevuosien ja työvuosien suhteen ennallaan. OKSASEN tutkimuksessaan tekemien laskelmien mukaan keskimääräinen eläkeikä nousisi 5,1 vuodella vuoteen 2050 mennessä, kun syyskuun 2014 sopimuksen perusteella sen arvioitiin nousevan 3,5 vuodella. Näiden ero on vain alle kaksi vuotta, ja se jakautuu 35 vuoden ajalle, mutta silti se toisi merkittäviä hyötyjä. Nykyinen 63 vuoden alin eläkeikä on Oksasen havaintojen mukaan varsin alhainen verrattuna läntisen Euroopan maihin. UUSILLA laskelmilla Oksanen haluaa osoittaa, että muitakin vaihtoehtoja on: . Selvitys tällaisesta vaihtoehdosta on tarpeen, jotta saadaan nykyistä kattavampi kokonaiskuva politiikan vaihtoehdoista, Oksanen sanoo. Oksanen teki Julkisen talouden kestävyysvaje ja eläkeiän nostaminen -tutkimuksensa Valtion taloudellisen tutkimuksen VATT:n toimeksiannosta. Itse hän korosti tiedotustilaisuudessa tehneensä asiantuntija-analyysin poliitikkoja ja päättäjiä varten, koska eduskunta lopulta tekee päätöksen eläkeiän nostamisesta. . Väestön ikääntyminen jatkuu vääjäämättömästi, mutta esillä Ikäsidonnaisten julkisten menojen, kuten terveys- ja hoivapalvelujen, kasvua ei tutkimuksen mukaan pystytä todennäköisesti rahoittamaan verotusta kiristämällä
Valiokunta pitää hyvänä viimeaikaista suuntausta, jossa ylijäävän ruoan jakamista edelleen on pyritty helpottamaan elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. Valiokunta pitää tärkeänä edistää tätä toimintaa ja saada se vakiintumaan. Kalmarin mukaan myös jokainen kuluttaja voi miettiä omaa käyttäytymistään. Vanhuk- set nähdään epäinhimillisesti kustannuseränä ja hoito halutaan keinolla millä hyvänsä määrätä kotiin, Katainen harmittelee. . Mikseivät ihmiset voisi itse tehdä aistinvaraista arviota, onko ruoka kunnollista, Kalmari ihmettelee. . Kataisen mukaan oli arvattavissa, että hallituspuolueet palaavat vielä siihen tavalla tai toisella. Peruspalveluministeri kertoi alkuvuodesta julkisuuteen olevansa valmis tiukentamaan lakia. Kun säilytämme ruuat oikein ja mietimme ostopäätöksiä etukäteen, hävikki pienenee. Kevennetään elintarvikemääräyksiä, jotka lisäävät hävikkiä. Huonokuntoisena kotiin pakottaminen taas on inhimillinen murhenäytelmä, joka on myös yhteiskunnan tasolla suuri eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Katainen muistuttaa, että vain hyvätuloiset vanhukset voivat ostaa tarvitsemansa lisäpalvelut kotiin tai laitoksiin. Tuntuu kuin vanhusten kylkeen olisi taloustilanteen syöksyessä lyöty hintalappu, jonka suuruutta kauhistellaan. liikkuvia osia asiassa on. Lopullisen päätöksen tekee eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus. Timo Mikkilä Kymmenen vuoden aikana vuosina 1999-2008 kestävyysvajetta ei ollut. 7 29.10.2014 Kalmari: Ruuan tuhlaus lopetettava SUOMENMAA KOMMENTTI Ans`kattoo, miten käy... TUSKIN oli muste kuivunut syyskuussa työmarkkinajärjestöjen ilman Akavaa runnomassa sopimuspaperissa, kun jo oli tulon päällä taloustieteilijän rätingit, jotka osoittavat, että hyvä yritys, mutta sittenkin riittämätön. Taloustieteilijä Heikki Oksanen tuo lisämaustetta eläkeiän nostamiseen ja tarjoaa laskelmillaan lisätietoa poliitikoille. Laskelmat ovatkin Oksasen tutkimuksen parasta antia. Perusviesti on, että eläkeikää pitäisi sittenkin nostaa enemmän kuin mitä työmarkkinapöydässä sovittiin. Ja muitakin ns. Jyväskylän johtava ympäristöterveystarkastaja Virpi Rossi on tulkinnut viisaasti, että ruoka voidaan hävittää aivan hyvin syömällä. . Ruoka halpenee, kun hävikki pienenee, Kalmari muistuttaa. Hän huomauttaa tiukkojen säädösten myös lisäävän byrokratiaa. Kalmarin mukaan elintarvikkeita pitäisi saada jakaa eteenpäin viimeisen käyttöpäivän jälkeen ja koulujen tähderuokaa pitäisi voida hävittää syömällä. . Keittämällä tai uunissa paistamalla pöpöt kuolevat ja moni keitto tai kakku on saanut uuden säväyksen jääkaapin tähteistä, Kalmari opastaa. . Kuva: Petra Pöyliö Eihän siinä ole mitään järkeä, etteikö ruokaa voisi ainakin jakaa eteenpäin ilmaiseksi. minimoimiseksi. . Ministeri Susanna Huovinen (sd.) oli huolissaan siitä, ettei uusi laki ole pystynyt turvaamaan vanhuksille riittävästi kotiin vietäviä palveluja. VANHUSPALVELULAKIIN liittyvässä keskustelussa Elsi Kataista on häirinnyt epäinhimillisyys. . On käynyt ilmi, että vanhuspalvelulakia päivitetään hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vuoksi ja tavoitteena on 300 miljoonan euron säästöt vanhusten laitoshoidon purkamisella, Katainen toteaa. Kun vanhuspalvelulakia säädettiin, se kuohutti voimakkaasti ja poliittisella tavalla hallituksen sisällä. Kotihoito on kaikista inhimillisin vaihtoehto, jos se on mahdollista ja jos vanhuksen todellinen kunto sen sallii. Byrokratia ja luonnon saastuminen vähenevät, kansantalous paranee ja kuluttajahinnat laskevat. SUOMEN ruokakaupoissa syntyvä ruokahävikki on Kalmarin mukaan 12?14 kiloa suomalaista kohti vuodessa. Helposti pilaantuvien tuotteiden pakkauksiin on merkittävä viimeinen käyttöpäivä. Pienituloiset taas ovat täysin julkisten palvelujen varassa. . Teimme maa- ja metsävaliokunnan mietinnön elintarviketurvallisuusstrate- giasta. Haluan rohkaista kuntia tarjoamaan tähderuokaa sitä haluaville vaikkapa pientä korvausta vastaan. Kalmarin mukaan esimerkiksi kyltin avulla voisi mukaan annettavasta ruuasta kertoa, että ruoka pitää käyttää neljän tunnin sisällä valmistuksesta ja vastuu on syöjällä tai noutajalla. Hän muistuttaa, että asiasta on olemassa tuore eduskunnan linjaus. . Kodeissa ja yrityksissä osataan päättää monista asioista itse ilman, että yhteiskunta sääntelee jokaista yksityiskohtaa, Kalmari toteaa. . Kuluttaja maksaa myös poisheitetyn ruuan kustannukset. Me emme saa jättää ketään seiniensä vangiksi huonokuntoisena vain siksi, ettei hänellä ole varaa maksaa palveluista.. Eihän siinä ole mitään järkeä, etteikö ruokaa voisi ainakin jakaa eteenpäin ilmaiseksi. Parempi tapa on tietysti pakastaa jo päiväysten rajoissa raaka-aineet, joista ei ehdikään laittaa ruokaa. KALMARI kannustaa myös kaupunkien ruokapalveluja toimimaan tähderuuan Anne Kalmari kannustaa kaupunkien ruokapalveluja toimimaan tähderuuan minimoimiseksi. Vielä vuosi sitten kotihoitoon ohjattiin inhimillisin perustein. Suomen kodeissa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. . Jokainen vanhus on yksilö ja siitä lähtökohdasta myös arkea koskevat ratkaisut pitäisi rakentaa. KATAINEN pitää kotihoitoa erittäin hyvänä vaihtoehtona vanhushoivan valikoimassa. . En todellakaan heitä ruokaa roskiin, vaikka viimeinen käyttöpäivä olisi mennyt, jos tuote näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä. Nyt muutosta perustellaan pelkästään rahalla. Yhteiskunta ei Kataisen mielestä saisi määrätä vanhuksia vain joko kotihoitoon tai vain laitoshoitoon. . Parasta ennen, ihan hyvää jälkeenkin on hyvä vanha muistisääntö. Elsi Katainen: Vanhuspalvelulaki ei ole toteutunut SUOMENMAA KESKUSTAN kansanedustajan Elsi Kataisen mielestä reilu vuosi sitten säädetyn vanhuspalvelulain tavoitteet eivät ole toteutuneet. . Monissa kunnissa tätä onkin jo alettu tehdä. Sen jälkeen laaja kansainvälinen talouskriisi iski Suomen talouteen voimakkaasti. Tuotanto asukasta kohti on nyt vuoden 2005 tasolla, veroaste on noussut ja korkean kustannustason takia talouden yleiset näkymät ovat heikot. Ikäsidonnaisten julkisten menojen, kuten terveys- ja hoivapalvelujen, kasvua ei Oksasen mukaan todennäköisesti pystytä rahoittamaan verotusta kiristämällä, vaan eläkeiän nyt suunniteltua merkittävämpi nostaminen voi osoittautua välttämättömäksi. Oksasen tutkimuksessa tarkasteltu eläkeiän tuntuva nostaminen yhdistettynä likimain nykyiseen eläkkeiden tasoon alentaisi kestävyysvajetta 1,6 prosenttiyksikköä, kun syyskuun sopimuksen vaikutukseksi arvioidaan yksi prosenttiyksikkö. EDELLEEN tarvittaisiin Oksasen mukaan myös muita taloutta vahvistavia rakenneuudistuksia, kuten työurien pidentämistä myös nuorempien päästä. Myös osallistumisasteiden nostaminen keski-ikäisten ryhmässä ja julkisen talouden yleinen tehostaminen pysyisivät tarpeellisina tavoitteina. Tutkimuksen tekijä Heikki Oksanen on myös työskennellyt Euroopan komission talouspoliittisen pääosaston tutkimusosastolla vuosina 1998-2012. KESKUSTAN eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari paheksuu elintarvikeketjun ruokahävikkiä. . Säätelyn poistaminen olisi oiva lisä keskustan 101 esitetyn normin purun lisäksi. Pois heitetty ruoka on kuluttanut luontoa koko ruokaketjun matkan aivan turhaan ja vielä lopussakin se lisää ravinnekuormaa. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen elintarviketta ei saa enää myydä eikä käyttää.
Kun talouden ja toiminnan ohjausmekanismit on ratkaistu, tulisi kuntia kuulla uudelleen, kuntajohtajat vaativat. Heitä huolestuttaa myös kuntalaisille tärkeiden lähipalvelujen kohtalo.. Sote-luonnosta on sovitettava perustuslain mukaiseksi. sä sekä sote-ohjausryhmässä istuvaan kollegaansa Juha Rehulaan (kesk.). KOKOOMUKSEN sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty sanoi perjantain Helsingin Sanomissa, että sote-lakiesitystä täytyy viilata erityisesti tuotantovastuualueiden osalta. Rädyn mukaan esitykseen kirjatut tuotantovastuualueet ovat hallintohimmeli, joka vain lisää byrokratiaa. . Perustuslakia ei noin vain muuteta, se ei ole suhdannepo- Kysymys on myös siitä, halutaanko ratkaisu löytää vai ei. litiikalle altis. Kuva: Jari Laukkanen Sote törmää perustuslakiin Perustuslaki ei taivu, mutta soteluonnosta on sovitettava sen mukaiseksi, Tapani Tölli sanoo. PAULIINA POHJALA SUOMENMAA SEKÄ parlamentaarisen sote-ohjausryhmän että eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenelle Tapani Töllille (kesk.) sote-uudistuksen perustuslakiongelma ei tule uutisena. . Suuria haasteita tuottaa sekin, ehtiikö nykyinen eduskunta sen käsitellä. Esimerkiksi rahoitusjärjestelmän hiomisessa riittää vielä paljon työtä. OHJAUSRYHMÄN jäsenenä Tölli PERUSSUOMALAISTEN puheen- haluaa pitää kielen keskellä suuta sote-uudistusta kommentoidessaan. . Me olemme tehneet tosissamme töitä, Tölli viittaa itseen- KUNTAJOHTAJAT ilmaisivat hekin tiistaina huolensa suunnitteilla olevasta sote-uudistuksesta. Suomen Kuntajohtajat ry:n hallitus katsoo, että siinä ei ole vielä mitenkään huomioitu talouden ja toiminnan ohjausmekanismeja eikä kuntien rahoitusosuuksista ole vielä riittävästi tietoa. . Kysymys on myös siitä, halutaanko ratkaisu löytää vai ei, Töl- li täsmentää. KOKOOMUKSEN kritiikki omaa suurta hankettaan kohtaan yltyi tiistaina. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi horjutti Helsingin Sanomien haastattelussa muutoinkin huteralla pohjalla seisovaa sote-uudistusta perustuslakinäkökulmalla. Sasi tuskaili, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoalueet, joihin kuntien on pakko kuulua, ovat ristiriidassa perustuslain takaaman kunnallisen itsehallinnon kanssa. professori Kaarlo Tuori. Prosessijohto sekä kunta- että sote-uudistuksessa on ollut huono. Kokoomuksen esittämä ratkaisu merkitsee menemistä uusiin puihin, aivan eri ratkaisuun kuin mistä on yhdessä sovittu, Tölli huomauttaa. SASI arvosteli HS:ssa (28.10) rajusti puolueensa poliitikkoja hallituksen kärkihankkeiden hoidosta. . Perustuslaillinen ongelma on kiistämätön. On tärkeää, että haemme yhdessä kestävää ratkaisua, hän korostaa. Soten perustuslakiongelmaa on pitänyt esillä myös oikeustieteen johtaja Timo Soini katsoo, että sote-ratkaisu on saatava aikaan istuvassa eduskunnassa vaikka muuttamalla perustuslakia. Tölli on eri mieltä. Se on ollut näkyvissä alusta lähtien. 8 29.10.2014 Sote-uudistuksen perustuslaillinen ongelma on ollut näkyvissä alusta lähtien, keskustan Tapani Tölli sanoo. Jos niitä olisivat hoitaneet Jan Vapaavuori (kok.) ja Jouni Backman (sd.), ne olisivat jo maalissa, Sasi sanoi. Kokoomuksen edustajat soteohjausryhmässä ovat ministeri Räty sekä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä on niin ikään ihmetellyt kokoomuksen irtiottoja. Hän on vaatinut pääministeri Alexander Stubbilta (kok.) selvitystä päähallituspuolueen sotelinjasta, saamatta kuitenkaan vastausta. Töllikin on selvästi turhautunut epätietoisuuteen siitä, ovatko kaikki puolueet sitoutuneita soteuudistukseen. . Olen minä sitä miettinyt, joinakin öinäkin aika paljon, kansanedustaja huokaisee. Hänen mukaansa peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) vetämä ohjausryhmä tekee kuitenkin kaikkensa, jotta ongelmaan löydetään ratkaisu. . Hän on toivonut eri haastatteluissa, että sote-uudistusta vietäisiin kohti keskustankin esillä pitämää, demokraattista maakuntamallia. Tällä hetkellä eduskunta on syysistuntotauolla, mutta soteohjausryhmä on koolla jälleen ensi viikolla. On selvää, että sote-laki ei tule voimaan alkuperäisen aikataulun mukaan eli ensi vuoden alussa. Perustuslakia ei taivuteta, hän sanoo.
Vanhukset saavat vain puhtauden, lääkkeet ja ravinnon. 9 29.10.2014 Asiakkaan sinuttelu Kelan kirjeessä ei laitonta Kela voi apulaisoikeusasiamiehen mukaan sinutella kirjeissä asiakkaitaan. KELA ei ole menetellyt lainvastaisesti, kun se on ryhtynyt käyttämään sinuttelumuotoa päätöksissään ja asiakaskirjeissään. Näin katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja. Kantelijan mielestä sinuttelu asiakaskirjeissä on vastoin perustuslaissa säädettyä yhdenvertaisuutta. Sinuttelu vaatii kantelijan mielestä kummankin osapuolen suostumusta. Apulaisoikeusasiamies Pajuojan mielestä lain vaatimukset täyttyvät, jos Kelan asiakas ymmärtää asian ja saa siitä riittävästi tietoa. Hänen mukaansa on keskeistä, miten Kelan päätös suhteutuu hallintolakiin. Pahimmillaan tilanne aiheuttaa hällä väliä meininkiä. Meillä on tiedossamme noin sata kuntaa, jotka tavalla tai toisella säästävät tänä vuonna henkilöstömenoissa, SuPerin erityisasiantuntija Raija Moilanen toteaa. Työntekijöitä lomautetaan, sijaisia ei palkata poissaolevien tilalle ja eläköityvien paikat jätetään täyttämättä. Säästöpaineiden johdosta myös määräaikaiset työsuhteet ovat vaarassa lisääntyä ilman todellisia perusteita. Yhtään lähi- ja perushoitajaa ei ole liikaa, Riitta Saarikoksi, Raija Moilanen ja Paula Vartiainen lähettävät terveisiä päättäjille. Päivittäin hän saa asiaa koskevia yhteydenottoja hoivatyön kentältä. . Tilat ovat likaisia, mihin omaisetkin ovat kiinnittäneet huomiota, hän luettelee. Esimerkiksi Oulussa jokainen lähi- ja perushoitaja on ollut lomautettuna viisi päivää eikä muihin 1?3 päivän poissaoloihin juuri ole sijaisia palkattu. . Moni kokee jatkuvaa ammattieettistä ristiriitaa, kun työtä ei voi tehdä toivomallaan tavalla. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva Kuntien yt-neuvotteluissa noin 250 irtisanottua YLI sata kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä käy parhaillaan yt-neuvotteluja henkilösäästöistä, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) selvitys. Seitsemäntoista kuntaa tai kuntataustaista yhteisöä on tänä vuonna päätynyt irtisanomisiin. Usein vanhusta ei voida edes nostaa sängystä ylös, Oulun kaupungin pääluottamusmies Paula Vartiainen sanoo. LAITOSPAIKKOJEN vähentämi- nen taas on johtanut kotona asuvien vanhusten entistä suurempaan turvattomuuteen ja yksinäisyyteen. . Valtaosa kunnista on säästynyt irtisanomisilta muun muassa säästöpakettien ja eläköitymisten avulla. Yt-neuvotteluja on käyty tämän vuoden aikana muun muassa 62 kunnassa, yhdeksässä koulutuskuntayhtymässä, kolmessa sairaanhoitopiirissä ja yhdessä seurakunnassa. Alle kymmentä henkilöä koskevat yt-neuvottelut eivät ole mukana tiedoissa. JHL on koonnut tietoja luottamusmiehiltään ja mediasta. Viisi testataan VarsinaisSuomen maakuntajohtajaksi . joulukuuta. Maakuntahallitus kelpuutti testeihin seuraavat: liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, ylijohtaja Kari Häkämies, maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, ammattistarttiopettaja Tiina Perho ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen. Valtakunnallisesti tunnetuin on ex-ministeri, LounaisSuomen aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies (kok.). Maakuntahallitus haastatteli seitsemän hakijaa. Työntekijälle sen sijaan on iso asia, jos parin tonnin palkasta puolet lähtee lomautusten vuoksi. Hämmennystä alalla aiheuttaa myös soterakennelakiin liittyvä epätietoisuus. . Hoitajan laihalla kukkarolla ei kuntataloutta saada kuntoon, Moilanenkin toteaa. . Ei viitsitä kehittää työtä, vaan odotetaan ratkaisuja. Vanhukset pääsevät suihkuun vain kerran viikossa, hoitajat pesevät pyykit ja siivoavat. Virkamiehissä on havaittavissa kyynistymistä. Kuva: Maria Seppälä VIISI HAKIJAA kuudestatoista pääsee soveltuvuustesteihin Varsinais-Suomen maakuntajohtajakilvassa. Maakuntavaltuusto valitsee eläkkeelle jäävän Juho Savon (kok.) seuraajan 8. Testien ulkopuolelle jäivät joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte ja keskustan entinen europarlamentaarikko Riikka Pakarinen.. Irtisanottuja on ollut noin 250. Suurimpia irtisanojia ovat JHL:n laskelmien mukaan olleet Kouvola (37) ja Kirkkonummi (26). Se vie voimat, Moilanen toteaa. . Vanhukset karkailevat, on sattunut vesivahinkoja ja tulipaloja, Moilanen kertoo vakavista seurauksista. Henkilöstösäästöt näkyvät myös työntekijöiden uupumisena ja siitä johtuvina sairaslomina. lyhyesti . Se velvoittaa viranomaisia käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Pajuoja huomauttaa, että tehty ratkaisu koskee Kelan massajakelua, ei henkilökohtaisia asiakaspalvelutilanteita. Kuva: Jari Laukkanen Lomautukset heikentävät vanhustenhoidon tasoa MERI ALARANTA-SAUKKO OULU SUOMEN lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on syvästi huolissaan kuntien säästötoimenpiteiden vaikutuksista henkilöstön jaksamiseen mutta myös erityisesti vanhusten saaman hoidon tasoon. Liiton 86 000 jäsenestä yli 70 prosenttia työskentelee vanhustenhuollossa. . Alkaa tuntua, ettei jaksa, Vartiainen jatkaa. EDELLISEN kerran alan lomautuksia toteutettiin 1990-luvulla. SuPerin lakimiehen Riitta Saarikosken mukaan kokemus ja seurantatutkimukset ovat osoittaneet, ettei lomautuksista loppujen lopuksi koidu säästöä. . Kaikki viriketoiminta ja inhimillinen huomiointi jää. Jo nyt peräti neljännes alalla toimivista on määräaikaisia. KAIKKI tämä on Moilasen mukaan johtanut palveluiden laadun heikentymiseen. Muutosvaiheessa pitäisi myös henkilöstö ja kuntalaiset ottavat mukaan keskusteluihin, Moilanen huomauttaa. Kuntien yt-neuvotteluja on käyty muun muassa yhdeksässä koulutuskuntayhtymässä
ei sinällään vaikuta syyntakeisuuteen, vaan ratkaisevaa on rikoksentekijän psyykkinen toimintakyky, muistuttaa professori Tiihonen tiedotteessa. Tutkijoiden mukaan havaitut geenityypit voivat selittää 5-10 prosenttia vakavista väkivaltarikoksista Suomessa. Kuva: Vesa Moilanen/Lehtikuva Tutkijat muistuttavat myös, että tuloksia ei voi suoraan soveltaa esimerkiksi seulonnoissa tai rikosten ehkäisyssä. Esimerkiksi CDH13-geenivariaation riskimuotoa esiintyy kolmasosalla ihmisistä. Tutkimuksessa analysoitiin 895 rikostuomion saaneen suomalaisen perimä. Tämän takia julkisten menojen suhteellinen osuus BKT:sta on kasvanut. Sairaalarakennusten, sairaanhoitajien ja lääkä- reiden aiheuttamia kustannuksia. Ikäihmisten hoivapaikkojen kustannuksia ja kuluja jotka aiheutuvat tieverkon ylläpitämisestä, Kalliorinne listaa. . Rattijuoppoja pysäyttelevien poliisien ja puolustusvoimain kuluja. Tutkimus on julkaistu MolecularPsychiatry -lehdessä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin, Rikosseuraamusviraston ja ruotsalaisen Karoliinisen instituutin kanssa. Molempien suvut ovat täällä. kuten genotyyppi . 10 29.10.2014 Geenimuutos voi selittää osan väkivaltarikoksista PAULA ROPPONEN/STT HELSINKI SUOMALAISILLE rikollisille tehty tutkimus on paljastanut yhteyden kahden geenimuunnoksen ja äärimmäisen väkivaltaisen käytöksen välillä. Tutkimukseen osallistuivat myös Harvardin yliopisto ja Stanfordin yliopisto. Kalliorinne hermostui Sipilälle ja Soinille VASEMMISTOLIITON eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, oululainen kansanedustaja Risto Kalliorinne pitää poliitikkojen jatkuvaa julkisen sektorin työntekijöiden parjausta ja uhkailua asiantuntemattomana ja ala-arvoisena. Kalliorinne on hermostunut etenkin oppositiojohtajille, keskustan Juha Sipilälle ja perussuomalaisten Timo Soinille, jotka ovat esittäneet kymmenien tuhansien julkisen sektorin työntekijöiden vähentämistä. . Tutkimuksen mukaan geenimuunnos lisää väkivaltaisen käytöksen riskiä. Professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä selvitti, että väkivaltarikosten ja MAOA-geenin yhteys oli erityisen suuri ihmisillä, jotka olivat tehneet lukuisia väkivaltarikoksia. Tutkijoiden mukaan voi olettaa, että MAOA-geenin riskimuoto voi johtaa kohonneeseen aggressiivisuuteen päihtyneenä ja näin lisätä väkivallan riskiä. Useista väkivaltarikoksista tuomituilla oli perimässään verrokkiaineistoa useammin myös CDH13-geenin muunnos, joka on jo aiemmin yhdistetty impulsiiviseen käytökseen. Kummankaan geenimuodon ja muista kuin väkivaltarikoksista tuomittujen perimän välillä ei havaittu merkittävää yhteyttä. AIEMMIN ei ole ollut tutkijoiden mukaan tietoa geenien yhteydestä toistuvaan väkivaltaisuuteen tai vakaviin väkivallantekoihin kuten henkirikoksiin. Sari Kujala on juuri vienyt Johannes-kuopuksensa kouluun. Emilia-tytär potee flunssaa mansardikattoisen talon yläkerrassa. Syyslomaviikko on takana ja työt Anneli Jäätteenmäen kotimaan avustajana jatkuvat. Neljä vuotta sitten Kujala perheineen tuli Itäkylään paluumuuttajana Etelä-Suomessa vietettyjen 17 vuoden jälkeen. Markkinointiekonomi teki itselleen työpaikan perustamalla nettikangaskaupan. Nyt yritys on myyty, mutta tilalle nousi Kraatteri Consulting, jossa Kujala ahertaa avustajantyönsä lisäksi. Aviomies toimii lääkärinä Kokkolassa. . Kuva: Jari Laukkanen liitikot maan presidenttiä myöten eivät tätä tapahtunutta kehitystä ymmärrä, vaan jatkavat puhetta julkisen sektorin paisumisesta, Kalliorinne äimistelee. KALLIORINNE huomauttaa, että julkisen sektorin hallinto ja sen parjatut virkamiehet aiheuttavat vain 3?4 prosenttia julkisen sektorin kuluista, ja loput menot ovat ihmisten päivittäisiä peruspalveluja: . Mikään riskitekijä . Halusimme tarjota lapsille saman kasvuympäristön, joka meillä itsellämme on ollut. Etelä-Suomessa olimme kovin yksin, Kujala kertoo. VAIKKA yhteydet entiseen kotiseutuun olivat säilyneet tiiviinä, perheen kotiutumista nopeutti entisestään vilkas ky-. Ei kai julkinen sektori romuttanut Nokian matkapuhelinten myyntiä maailmalla tai ajanut metalli- ja paperiteollisuutta alamäkeen, mikä vääristää Suomen kauppatasetta, vähentää valtion verotuloja ja lisää työttömyyttä? KALLIORINTEEN mukaan julkinen sektori ei todellisuudessa ole paisunut vaan yksityinen sektori, erityisesti teollisuus on hiipunut. . Mitä pahaa nämä julkisen sektorin työntekijät ovat tehneet ansaitakseen tällaisen ajojahdin ja syyllisyyden maan talousongelmista, Kalliorinne puhisee kannanotossaan. . On hämmästyttävää huomata, että monet johtavat po- Tyytyväin Eduskuntaan tähtäävä Sari Kuja MERI ALARANTA-SAUKKO LAPPAJÄRVI Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Risto Kalliorinne eduskunnassa. Jos Sipilän ja Soinin irtisanomisvaatimukset toteutetaan ja vielä annetaan bonuksena [pääministeri Alexander] Stubbin lupaamat veronalennukset hyvätuloisille ja yrityksille, niin älkää sitten valittako kun lastenne luokkakoot kasvavat, puolisonne syöpähoidot jäävät saamatta, vanhuksenne makaavat märissä vaipoissaan ja rikolliset mellastavat kaduilla, Kalliorinne lataa. KRAATTERIN muodostaman järven pinta on tyyni Lappajärven Itäkylässä lokakuisena aamuna. Tutkijat katsovat, että havaitut geenityypit voivat selittää 5?10 prosenttia vakavista väkivaltarikoksista Suomessa. . Opettajien ja päiväkotien hoitajien palkkoja
Kuva: Paula Åström Minulla on alan koulutus, mutta ymmärrän, miten hankalaksi esimerkiksi yrityksen perustaminen koetaan. Hänen mukaansa ihmisiä pitää rohkaista yrittäjyyteen. . Sitä ei voi ymmärtää ulkopuolelta.. Yrittämisen esteitä pitää purkaa ja byrokratiaa vähentää. Anneli Jäätteenmäen avustaminen hoituu hyvin etätyönäkin. Viime kesänä puoluekokouksessa oikein harmittelin, etten ole ollut mukana keskustanuorissa. 11 29.10.2014 Sari Kujala perheineen on tyytyväinen paluumuuttaja. Ihmetellen ihailen sitä, miten monet ihmiset rakastavat tätä liikettä ja uhraavat sille aikaansa. Hänen kannustuksellaan oli tosi iso merkitys tämänkin ratkaisun kannalta. JOS ehdokkuus vieläkin vähän mietityttää, vaaliteemoista sen sijaan ei ole epäselvyyttä. . Vääränlainen tuilla houkutteleminen ei ole hyvä tie. Yrittäjyyden pitää lähteä ihmisestä itsestään. LYHYESTÄ poliittisesta urastaan huolimatta Kujala on ehtinyt monenlaiseen mukaan. Kunnanvaltuuston ja -hallituksen lisäksi hän istuu paikallisosaston, naisten osaston, kunnallisjärjestön, Etelä-Pohjanmaan piirin sekä naisten piirin johtokunnissa. Järjestötyö on saanut koukkuunsa. . Heillä on ihan mahtava porukka, Kujala hymyilee. Keskusta oli kuitenkin itsestään selvä valinta. . . Olisin vähän toivonut jäsenäänestystä. Ei päätös aivan helpolla syntynyt. Onneksi Itäkylään saatiin valokuitu, joten nettiyhteydet toimivat loistavasti, Sari Kujala kiittelee. Maaseudulla pitää myös tulevaisuudessa pystyä elämään, asumaan, tekemään työtä ja yrittämään. Ei ole kenenkään etu, että ihmisten on pakko ahtautua kaupunkeihin. KUJALALLE tärkeitä ovat myös yrittäjyyteen liittyvät asiat. Keskusta on hänen mielestään aikaisempaa vahvemmin myös yrittäjien puolue. . Se on kokonainen näkökulma, josta asioita katsotaan, Kujala toteaa. Kyse ei kuitenkaan ole vastakkainasettelusta kaupungin ja maaseudun välillä. . Se järjestelmä pitää säilyttää, Kujala sanoo. AIKA pian kuntalaiset ryhtyivät usuttamaan Kujalaa ehdokkaaksi valtakunnallisiinkin vaaleihin. . Sitä ennen hän ei juuri ollut politiikassa toiminut. . Maalla asumisesta ei saa tulla kohtuuttoman vaikeaa. Olen itsekin työläisperheen tytär, mutta suomalaisen järjestelmän ansiosta olen saanut käydä koulua niin pitkälle kuin olen halunnut. Kylätoiminta on mukavaa matalankynnyksen toimintaa, jossa työn tulokset näkyvät, Kujala toteaa. KYLÄLÄISET ne saivat houkuteltua Kujalan ehdolle myös kuntavaaleihin. Se olisi ollut jonkinlainen testi, riittääkö kannatusta, Kujala miettii. Edesmennyt appi ehti kuitenkin rohkaista miniäänsä. . Kansanedustajana hän tekisi töitä muun muassa sen eteen, että maaseudulla olisi jatkossakin ihmisten mahdollista elää ja tehdä työtä. Kuva: Paula Åström Ei ole kenenkään etu, että ihmisten on pakko ahtautua kaupunkeihin. en paluumuuttaja ala näkee keskustan enemmän myös yrittäjien puolueena läyhdistystoiminta. Kujalaa pyydettiin mukaan vastikään vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi valitun Itäkylän kyläyhdistykseen jo ennen varsinaista muuttoa. . Se on ainoa puolue, joka ajaa maaseudun elinvoimaisuuden asiaa, Kujala perustelee. Ylipäätään keskustalla on ohjelma, jonka takana hän kokee voivansa seisoa pystypäin. Tärkeitä arvoja ovat heikompiosaisten puolustaminen, perheiden hyvinvointi sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua lähtökohdista riippumatta.
Kuva: Jari Laukkanen. E. Se on myös hyvä katsaus, miten Suomi on kehittynyt nykyiselle korkealle tasolle maailman yhteisöjen joukossa. 700 vuotta suomalaiset olivat Ruotsin ja Venäjän alussiirtomaata ja vain viimei- set sata vuotta olemme saaneet elää ja kehittää tätä maata. Tässä omin käsin tekemisessä on keskitytty yhteiskunnallis-humaanisiin arvoihin ja siitä hyvänä esimerkkinä ovat nobelistit F. Kakkostason palkittuja löytyy kyllä kohtalaisesti. NUORTEVA summaakin menestystämme tieteen saralla keskitasolle. Tämä suomalaisten menestyminen humaanis-yhteiskunnallisilla alueilla on toisaalta johdonmukaista, sillä itsenäistymisen alkuaikoina piti keskittyä yhteiskunnan ja valtion rakentamiseen, identiteettiin, kansan lukutaitoon, kirjoittami- seen, laskutaitoon. Suomen kehitys sadan vuoden aikana etsii vertaista koko maailmassa. MUTTA NYT Suomi laiva lilluu akanvirrassa ja valtiojohto pähkäilee, miten peräsintä tulisi kääntää, että päästäisiin taas myötävirtaan. Tässä moottori eli elinkeinoelämä yhdessä tieteen ja taiteenkin kanssa on avainasemassa. Nyt tulee maan keihäänkärjille antaa tilat ja resurssit nostaa Suomi ?ajattelemaan isosti ja tekemään hullun lailla töitä?. Muuta mahdollisuutta tästä lillumisesta eteenpäin on vaikeaa nähdä. Martti Ryhänen metsätalousinsinööri Helsinki ?Mutta nyt Suomi laiva lilluu akanvirrassa ja valtiojohto pähkäilee, miten peräsintä tulisi kääntää, että päästäisiin taas myötävirtaan.. Perusopetuksen valtionosuus on pikkuhiljaa vähentynyt alle 30 %:iin (v. Osa kunnista jääkin kehityksen ulkopuolelle. alkavat sähköiset yo-kirjoitukset. NUORISOTYÖN puolellakin tilanne on ikävä. Kunnat päättävät nuorisotyöhön käytettävistä rahoista, ja yleensä budjetti on hyvin pieni, vaikka nuorisotyön tarve on suuri. Valtion osuus kattaa vain noin 4 % kuntien nuorisotoimen kokonaismenoista. Virtanen on saanut elinkeino eli kemian Nobelin. Harvassa ovat itsenäisyyden ajan tieteen korkeimman tason palkitut suomalaiset. I . Etsivää nuorisotyötä on kuitenkin vaikea toteuttaa, jos ei ole työpajatoimintaa. Valtionavustus on määräaikaista rahoitusta, ja se tarkoittaa myös määräaikaisia työsopimuksia, ja ne taas aiheuttavat usein työntekijöiden vaihtumisen. Onkin hyvin ristiriitaista, että etsivä nuorisotyö edellyttää työntekijältä pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista, mutta käytännössä he ovatkin pätkätyöläisiä, joiden työn tulevaisuus on epävarmaa. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat rinnalleen aikuisen, joka ei vaihdu vuoden välein toiseksi. MÄÄRÄAIKAISTEN työsuhteiden lisäksi hankkeet ja avustukset aiheuttavat muitakin pulmia: Hyvätkin hankkeet lakkaavat usein silloin, kun hankerahoitus loppuu. Ne myös teettävät runsaasti paperityötä, koska hakemukset, tavoitteet ja raportit on laadittava vuosittain. Kaikki kunnat eivät myöskään pysty hyödyntämään hankkeita: jos kunnassa on niukasti henkilöstöä, tietoa ja resurssia ei ehkä HANKERAHAT ja avustukset ovat toki tärkeitä, ja niiden avulla luodaan uutta ja pyritään toiminnallisiin muutoksiin. Ne ovat käytännössä myös korvamerkittyä rahaa, jonka tarkoitus on varmistaa, että raha todella menee koulutukseen ja nuorisotyöhön. Hankkeilla ei kuitenkaan voi korvata perusrahoitusta eikä ratkaista puutteita. Niin koulutus kuin nuorisotyökin vaativat jatkuvaa kehittämistä, ja on syytä tutkia, kannattaako osa hankerahoista ja avustuksista siirtää perusrahoitukseen. Perusasiat vaativat edelleen vankan perusrahoituksen. Sari Metsäkivi opettaja ja keskustan uusmaalainen kansanedustajaehdokas Vihti Lillumisesta on päästävä eteenpäin ?AJATTELE isosti ja tee työtä kuin hullu?, neuvoi Arnold Schwarzenegger suomalaisia Nordic Business Forumin tilaisuudessa Helsingin Messukeskuksessa. Paikalla oli 5 300 tieteen, talouden, politiikan eturivin ihmistä eri puolilta maailmaa keskustelemassa maailman ja erityisesti Euroopan tulevaisuudesta. ?Jos en olisi näin tehnyt, en nyt olisi tässä, vaan jodlaamassa Itävallan Alpeilla?, jatkoi Schwarzenegger. Tuo on todella hyvä neuvo tämän päivä suomalaisille ja Suomelle. Luin juuri Tieteessä Tapahtuu lehdestä 5/2014 Kansallisarkiston johtajan Jussi Nuortevan artikkelin ?Kuinka suuri on suomalainen tutkija?. Mielipiteet 12 Hankkeet eivät korvaa koulutuksen perusrahoitusta VIIME VUOSINA on päädytty hankalaan tilanteeseen. Sillanpää ja Martti Ahtisaari Vain A. 2004 valtionosuus oli 57%), eli kuntien rahoitusosuus on lisääntynyt roimasti. Sen lisäksi on sitten hankerahoitusta ja vuosittain haettavaa valtionavustusta. Kuntien on pakko toteuttaa et- Kohtuullinen ryhmäkoko on kuitenkin alaluokilla oppimisen kulmakivi. sivää nuorisotyötä. Käytännössä työntekijät on kuitenkin palkattu valtionavustuksen turvin, ja kunnat maksavat omarahoitusosuuden. Myös työpajatoiminta on kirjattu lakiin ja avustuksen varassa, mutta se ei ole pakollista. Samansuuntainen tilanne on lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisopalveluissa. NIUKAN perusrahoituksen lisäksi valtio on myöntänyt määrärahoja, avustuksia ja hankerahoitusta. Voinee sanoa, että niistä on tullut kirjava mutta pysyvä järjestelmä, joka myös ohjaa kuntien toimintaa. Esimerkiksi monen kunnan pienet ryhmäkoot ovat olleet Perusopetus paremmaksi -rahoituksen (POP-rahan) varassa, ja nyt kun rahoitus tiputettiin 60 miljoonasta 30 miljoonaan, moni kunta on pulassa. Lisäksi valtionosuuksien leikkaukset ja huono kuntatalous pakottavat kuntia suurentamaan ryhmäkokoja, ja silloin määrärahaa ei edes ole mahdollista saada. Kohtuullinen ryhmäkoko on kuitenkin alaluokilla oppimisen kulmakivi. Myös koulujen tietotekniikan osaamisen kehittäminen on useissa kunnissa hankkeiden ja määrärahojen varassa, vaikka tulevassa opetussuunnitelmassakin tietotekniikan käyttöä painotetaan ja vuonna 2016 lukioissa ?Valtionavustus on määräaikaista rahoitusta, ja se tarkoittaa myös määräaikaisia työsopimuksia, ja ne taas aiheuttavat usein työntekijöiden vaihtumisen.? Kuva: Maria Seppälä ole riittävästi avustushakemusten tekemiseen. Hanke vaatii aina myös kunnan rahoituksen, joten hankkeen omarahoitusosuus on usein pois perustyön rahoituksesta. Tänäkin syksynä monen kunnan talousarviossa todennäköisesti lukee: ?Hankkeille tullaan hakemaan jatkorahoitusta talousarviomäärärahojen puitteissa.
Tuolloin toteutettiin halki maan kulkeva MNL:n 10-vuotisjuhlaviesti. Juhlaviesti lähti Torniosta 1.1. 1955 ja päättyi Laihian suvijuhlille. Viestiä kuljetettiin pääasiassa hiihtäen mutta matka Sodankylän Torvisesta Vuojärvelle porolla ajaen. TOIMIN tuolloin MNL:n Lapin piirin toiminnanjohtajana, joten tehtäviini kuului organisoida viestin kulku piirimme alueella. Otimme viestin vastaan Peräpohjolan piiriltä Muoniosta tuotuna Kittilän Pöntsössä, jossa järjestettiin viestinvaihtojuhlat tupailtoineen. Koko kylän väki oli luonnollisesti koolla. Lapin Kansa julkaisi 3.2. Se onkin toteutettu yhä useammassa maassa ja hyvin tuloksin. Kaikki välimuodot merkitsevät mainostajien innovatiivisia mainosratkaisuja, loputtomia keskusteluja soveltamisesta sekä työlästä valvontaa. Siitä on toki vahvaa Pekka Puska professori Suvijuhlaviesti kulki vuonna 1955 Torniosta Laihialle KULUNEENA kesänä toteutettiin maassa puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla polkupyörämarssi. Kirjoita Suomenmaahan. kuten tupakkamainonta nykyään. Sekä valvonnan että toivottujen vaikutusten kannalta yksinkertaisin ja paras ratkaisu olisi palata alkoholimainonnan kieltämiseen. Ellei siihen ole poliittista valmiutta, on hyväksyttävä, että mainonta tulee edelleen tukemaan nuorten alkoholikulttuuria ja että julkiset keskustelut mainonnan rajoitusten yksityiskohdista ja hankala valvonta tulevat jatkumaan. ALKOHOLITEOLLISUUS kiistää mainonnan vaikutuksen alkoholin kulutukseen. puunjalostukseen ja Nokian luurankoihin, unohtamatta keskisuurten yritysten tilojen uuskäyttöä, kun ne ovat muuttaneet Helsinkiin. Puheenjohtaja Juha Sipilältä vaaditaan yhtä ja toista, mutta suorat kauppasuhteet Kiinaan ja Asiaan ovat teoriassa mahdollisia vaikka heti. Tämä tarkoittaisi, että sieltä haalitaan teollisuutta ja tuotantoa vain Pohjois- ja Itä-Suomeen sekä Meri-Lappiin, mielellään myös Perä-Lappiin Rovaniemelle ja ylöspäin. Kokoomus hoitaa etelän liiankin hyvin, ettei sinne enää mitään. MAAKUNNILLE vihamielinen hallituskoalitio ollut hommissa pitkään ja niin myös tulevalle hallitukselle jää suurongelmat käteen, ellei korjausliikettä aloiteta jo nyt. Oulun, Joensuun, Kajaanin ja muiden entisten teollisuusmaakuntien tyhjillään seisoviin suuriin toimipisteisiin pitää saada elämä takaisin. Meri-Lapin tilanne tulee hoitaa maaliin ehdottomasti, kun siellä on jo valmiina ulkomaalaisia yrityksiä ryhtymässä toimimaan. Pertti Soininen Riihikoski ?Kuluneena kesänä toteutettiin maassa puheenjohtaja Juha Sipilän johdolla polkupyörämarssi Rovaniemeltä Hyvinkäälle.? Kuva: Maria Seppälä mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja PL 52, 90100 Oulu. Päätapahtumassa ajettiin halki Suomen Rovaniemeltä Hyvinkäälle 12.8.-21.8.2014 puoluevaltuuston kokoukseen. Itsekin pyörämarssin alkumatkaan osallistuneena tuli mieleen MNL:n suvijuhlaviesti vuonna 1955. Kuva: Paula Åström Pohjois- ja Itä-Suomen kaupungeille vetoapua ULKOMAALAISET länsiyritykset joko poistuvat kokonaan Suomesta tai hakeutuvat kokoomuksen tahdosta ruuhka-Suomeen toimimaan. Kaksi hallitusta peräjälkeen on suosinut tätä linjaa, mikä ihmetyttää myös demareiden puolesta. Keskustan on ryhdyttävä välittömään vastaiskuun konkretialla. helmikuuta perustettiin MNL:n Peräposion osasto ja lehdessä oli neljän palstan juttu ja kolme kuvaa. KYLLÄ MNL:n suvijuhlaviesti oli melkoinen voimanponnistus, mutta se onnistui ja sai paljon myönteistä julkisuutta. Viesti kulki Posion kautta Oulun piiriin Kuusamon Vasaraperälle, jossa illan ohjelmaan kuului myös Vasaraperän osaston perustaminen 17. Jutun teimme yhdessä Pekka Kuparin kanssa, kuten matkan muutkin jutut. Seuraavana päivänä viestijuhlat järjestettiin Veitservasassa Raekalliolla ja seuraava Sirkan kylässä. Sirkan kylän hiihtojoukkue kuljetti komean viestisauvan Kittilän kirkonkylään, jossa vaihtojuhla järjestettiin Anni Ylipalon suuressa pirtissä. Viestin ottivat vastaan Kuivasalmen osaston edustajat, josta viesti jatkoi matkaa Kaukoseen ja seuraavana päivänä Alakylään. 9. Yhteydet on solmittava suoraan Kiinaan ja Aasian suurmaihin sekä uudelleen Venäjään. Pohjoisen suurteollisuuden raunioille on saatava uussaneeraus lopetettuihin tiloihin mm. helmikuuta. Näin suvijuhlaviesti kulki halki koko Suomen päätyen kesällä Laihialle MNL:n 10-vuotisjuhliin. Voisi sanoa, että järjestötoiminta kulki tuolloin kilpaa edistyksen kanssa ja tarjosi nuorisolle mahdollisuuden reippaaseen osallistumiseen, mutta se tarjosi samalla aatteen valoa talvisen pimeyden keskelle. Hannes Viiri Rovaniemi ?Yhteydet on solmittava suoraan Kiinaan ja Aasian suurmaihin. 1955 numerossa viestinvaihdosta ison jutun ja peräti viisi valokuvaa. päivänä helmikuuta kertoi Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kolmen kuvan kanssa laajasti, kuinka MNL:n 10-vuotisjuhlaviestin kulku etenee. Tämän jälkeen juhlaviesti hiihdettiin Patokoskelle ja edelleen Perttaukseen, Uimaniemeen, Unariin ja Syväjärvelle, jossa juhlan yhteydessä perustettiin uusi MNL:n osasto. Uusi osasto perustettiin myös Vaalajärven kylässä. Näin on käymässä myös tässä tapauksessa. näyttöä. Mutta yhtä hyvin voidaan kysyä, onko eettisesti oikein mainostaa tuotetta, joka aiheuttaa niin valtavat terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset haitat ? ja monelle käyttäjälle riippuvuuden. Näin viesti hiihdettiin nelihenkisine joukkueineen kylästä kylään. Sodankylän kirkonkylässä vaihtoa juhlittiin Veikkolassa ja tanssittiin päälle. Sodankylästä viesti jatkoi seuraavaksi illaksi Torvisen kylään ja siitä porokyydillä Vuojärvelle. Tämän jälkeen viesti kulki kylästä kylään Rovaniemelle, josta Yläkemijoen kylien Oikaraisen, Viirin, Pekkalan ja Auttin jälkeen Peräposiolle, jossa viestivaihtojuhlat pidettiin Hannes Oikaraisen talossa. Peräposiolla 14. Alkoholiahan voi toki jokainen halutessaan juoda muutenkin. ALKOHOLIMAINONTA oli Suomessa kokonaan kielletty EU:ta edeltävänä aikana . Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. 13 Alkoholimainonnan tuska PITKÄLLISEN poliittisen kiistan jälkeen hyväksytty alkoholimainonnan laki on toteutuksen lähestyessä noussut suureksi puheenaiheeksi. Laki on hyvä esimerkki monimutkaisesta kompromissista, joka ei tyydytä ketään. Elinkeinoelämä lobbaa vapaata mainontaa, ja kansanterveydestä huolta kantavat kaipaavat selvää kieltävää linjaa. Nyt kiistellään sekä mainontarajoitusten vaikutuksista että niiden toteutuksesta. Kansainvälisessä tupakkapolitiikassa on jo kauan sitten todettu, että vain täydellinen mainontakielto on tehokas
Kenttätyö tehdään, oli tilanne mikä hyvänsä. Politiikkaa etelähämäläiset ovat aina tehneet samalla tavalla. . Sen lisäksi aion viettää aikaa lastenlasten kanssa mahdollisimman paljon. Yhden haaveen Kaunisto aikoo eläkepäivillään vielä toteuttaa. . Lintujen ulosteiden vaikutus pesimäalueiden herkkään kasvilli- suuteen on dramaattinen. MERIMETSOT pesivät suurina yhdyskuntina. Jotta tästäkin raipan iskusta selvitään ilman terveyspalveluiden leikkausta, niin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuosittainen terveydenhoitomaksu tulee olemaan koko maassa 10 euroa korkeampi jokaiselle yliopisto-opiskelijalle, OKO toteaa kannanotossaan. OKO:n mukaan terveydenhoitomaksun korostus pystyttäisiin kuitenkin osittain välttämään ylioppilaskunnan omilla toimilla. Keskustan Etelä-Hämeen toiminnanjohtaja Matti Kaunisto aikoo myös eläkkeellä seurata tiiviisti politiikkaa. Työaikamalleja ja vapaaehtoista työkiertoa on kehitettävä. Keskusta oli juuri valinnut Porin puoluekokouksessaan Esko Ahon uudeksi puoluejohtajakseen. . Henkinen pahoinvointi ei voi olla näkymättä arjen potilastyössä ja myös sairauspoissaoloina. Erityisen huolestuttavaa ex-kansanedustaja Heikkisen mielestä on, jos työstä ei voi olla ylpeä. . Pahemmassa kyykyssä emme ole koskaan aiemmin täällä olleet. Kauniston mukaan tämän hetken tilanne näyttää Etelä-Hämeessäkin keskustan osalta todella hyvältä. . Ex-toiminnanjohtaja aikoo myös kuntoilla ja ulkoilla aktiivisesti eläkepäivillä. . Olemme olleet aina demareiden ja kokoomuksen jälkeen kolmansia. Vaalien jälkeen sitten näemme, mihin se riittää. PIIRIHALLITUS valitsee uuden toiminnanjohtajan loppuvuoden aikana. Järjestötyö on aina ruohonjuuritasolla puurtamista. Mies ehti johtaa puolueen järjestötyötä Etelä-Hämeen alueella 25 vuotta. . 14 Keskustassa tapahtuu Maijala kysyy merimetsojen vaikutuksista luontoon KESKUSTAN kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen merimetsoista. Maijala toivoo Suomeen voimakkaasti levinneen merimetson määrän rajoittamista. Eduskunnan ympäristövaliokunnan lappilainen jäsen Maijala toteaa, että merimetsot ovat lisääntyneet parin vuosikymmenen aikana niin, että niitä tavataan Lappia myöten. Suurten merimetsoyhdyskuntien vaikutukset luontoon eivät ole vähäiset, hän katsoo. . Ehdokasasettelu onnistui hyvin ja listoillemme oli jopa tunkua. Kuva: Jari Laukkanen Heikkinen: Henkilöstö terveydenhuollon haasteita ratkomaan TERVEYSTIETEIDEN MAISTERI ja sairaanhoitaja Hannakaisa Heikkinen kehottaa ottamaan terveydenhuollon henkilöstön mukaan ratkomaan tulevaisuuden haasteita. Työntekijöiden vahvuuksia ja osaamista voisi hänen mielestään hyödyntää luovasti. . Maijala huomauttaa, että kalaa ravinnokseen käyttävän suuren linnun ulostemäärä on iso ja aluskasvillisuus käytännössä häviää alueilta ulosteiden vaikutuksesta. Kuva: Petri Görman Neljännesvuosisata järjestötyötä jäi taakse PETRI GÖRMAN FORSSA KESKUSTAN Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Matti Kaunisto jäi eläkkeelle Turun puoluekokouksen jälkimainingeissa. Menetimme viimeksi suuren määrän ääniä. Merimetsot vaikuttavat myös kalakantoihin. Maijala vaatii, että merimetsokantojen suuren lisääntymisen vaikutukset tulisi ottaa tarkasteluun. Merimetso on EU:n lintudirektiivin suojelema laji. Esimerkiksi Selkämerellä neljä viidestä merimetsosta pesii luonnonsuojelualueella. Näin totesi minulle eräs sairaanhoitaja kertoessaan liiallisen kiireen pakottavan tekemään työn rimaa hipoen. Työssä jaksamiseen liittyy myös hyvä työnjohto, Heikkinen muistuttaa. Yksiköt eivät saa paisua niin suuriksi, etteivät lähiesimiehet ehdi antamaan työhön tarvittavaa tukea. Kenttäväki luotti ja uskoi Ahoon. Jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää lupia merimetson kannan rajoittamiseen tähtääviin toimiin. keskusta nyt Hannakaisa Heikkinen. Toisaalta voihan sitä takki kääntyä jossain vaiheessa, kun aikaa kuluu. Kaunisto aikoo kuitenkin seurata politiikkaa tiiviisti tiedotusvälineistä. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos ei samalla huolehdita henkilökunnan jaksamisesta. Hoitoalan tutkimuksissakin on todettu, että tulokset heikkenevät huonon lähiesimiesjohtamisen myötä. OKO: Stubb pakottaa ylioppilaskunnankin karsimaan menojaan OULUN KESKUSTAOPISKELIJAT (OKO) paheksuu Alexander Stubbin hallituksen kaavailemia opiskelijaterveydenhuollon miljoonaleikkauksia. . Tilanne on nyt hyvin erilainen kuin neljä vuotta sitten. Ex-toiminnanjohtaja muistuttaa kuitenkin kaikkia politiikan perusrealiteeteista. . Ihmiset olivat silloin mukana paljon aktiivisemmin, Kaunisto muistelee. Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtajan työt Kaunisto aloitti 1.11.1989. Vakava signaali on se, että hoitajaa hävettää pitää nimineulaa rinnassaan. Olen matkan varrella laulanut muutamassa tanssiorkesterissa. Saattaa olla, että muutama entinen bändikaveri saa minulta yllättävän puhelinsoiton lähiaikoina.. Tuon äänimäärän kokoaminen takaisin vaatii paljon työtä nöyrällä asenteella. Siksi en aio pyrkiä luottamustehtäviin enää. Kaunisto sanoo nähneensä järjestötyön kautta kaikki positiiviset ja negatiiviset puolet politiikasta. . Käsiparien vähyyden lisäksi hoitajia rasittaa epävarmuus tulevasta. Kyllä tämä järjestötyö oli paljon vahvemmassa roolissa vielä 1990-luvulla kuin nyt. Keskusta sai myös Ahon johdolla todella suuren vaalivoiton eduskuntavaaleissa, minkä jälkeen maahan muodostettiin porvarihallitus vuonna 1991. KESKUSTAN politiikka on muuttunut paljon 25 vuodessa, mutta järjestörutiineissa muutokset eivät erityisesti näy. . Meidän vastuulla on etsiä politiikasta innostuneita tuoreita kasvoja uusiksi päättäjiksi. VIIME eduskuntavaaleissa keskustan kannatus romahti. . Uskon, että keskusta saa ääniä kokoomuksen ja demareiden kannattajilta ensi kevään eduskuntavaaleissa. Meihin ei vaikuta, kuka on vallankahvassa. Keskusta on tottunut elämään kahden suurimman puolueen varjossa Etelä-Hämeen alueella. Piirijärjestöt eivät ole hyötyneet enää pitkään aikaan vaalivoitoista. . Kolman- nen kansanedustajan saaminen ei tule olemaan helppoa. Yhä kasvavan gallupkannatuksen kanssa on osattava elää.
17.30 Salon kaupungintalolla. Salo, Kj:n syyskokous to 6.11. Esillä sääntömääräiset asiat. A-K ja Joni Kähärä, Rantatie 91. Samalla MSL:n luento A. Kokousasioiden lisäksi käydään läpi seurakuntavaalin tulokset. 17.30 alk. KARJALA Lappeenranta, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous su 2.11. Kokouksessa valitaan tulevan vuoden johtokunta.Kaikki jäsenet tervetuloa mukaan kokoukseen ja toimintaan. Espoo, Kunnallisjärjestö sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Piiri järjestää risteilylle bussikuljetuksen, bussi lähtee Parikkalasta. klo 17.30 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. Käsitellään sääntömääräiset asiat. mennessä. UUSIMAA Vesaisten Uudenmaan piiri. Kokouksessa valitaan toimihenkilöt vuodeksi 2015 sekä suunnitellaan tulevaa vuotta. Kauniainen, paikallisosaston syyskokous ma 24.11. klo 18 Cafe Misako Hevostie 2, 16300 Orimattila. Kalvola, py:n syyskokous Iittalan Palotalolla ke 19.11. Kokouksessa käsitellään mm. klo 18 alkaen, MTK-Varsinais-Suomen tiloissa, Hintsantie 3, Raisio. Keskustanuorten Varsinais-Suomen piiri ry, sääntömääräinen syyskokous 10.11. klo 18 Järvenpään Prismakeskuksen Rosso-ravintolassa. klo 17.30 Kela:n toimitiloissa (Nordenskiöldinkatu 12, 00250 Helsinki). Rantalassa os. klo 18. Etelä-Padasjoen py:n syyskokous su. Tavoitteena on rakentaa yhteistä joukkuepeliä ja ponnistusta maakunnan hyväksi. Lieto, Vesaisten syyskokous pe 31.10. klo 18. Mukana puoluesihteeri Timo Laaninen. V-S Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Paikalla eduskuntavaaliehdokas, vanhempi konstaapeli Rami Lehtinen. Tampere, py:n syyskokous 29.10. LänsiPadasjoen py:n syyskokous su. Kokouksen jälkeen opastettu kierros Aboa Vetuksen näyttelyssä. Raisio, Keskustajärjestöjen sääntömääräiset syyskokoukset Hintsalla ke 12.11.: Keskustanaisten johtokunta Hintsan tuvassa klo 16 ja syyskokous klo 16.30; Paikallisyhdistykset Hintsan kokousmakasiinin vintti ja Makasiini klo 17; Kunnalliskerhon ja Kunnallisjärjestön johtokunta klo 17.30 ja syyskokous klo 18 Hintsan kokousmakasiinissa. klo 18 kunnantalolla Järvelässä. Kärkölä, paikallisyhdistyksen syyskokous to 6.11. klo 18 alkaen ravintola Miamissa osoitteessa Hatanpään valtatie 1, Tampere. klo 18 Apilassa. Tärkeää. Kunnallisjärjestö ry:n syyskokous 13.11. klo 16:45 piiritoimistolla. Keskustanaisten Kymenlaakson piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Mukana kansanedustajaehdokas Annina Ruottu. Varsinais-Suomen Keskustan maaseutu- ja maataloustoimikunnan kokous 7.11. klo 19. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat, kuten puheenjohtajan ja johtokunnan valinta sekä vuoden 2015 toimintasuunnitelma. Paikka on Hollolan kunnanviraston Toivola-sali. Hartola, Keskustan kj:n syyskokous ke. Sääntömääräiset asiat. Keskustanuorten Uudenmaan piiri ry. lippuvaraukset Pilvi Kärkelä 0405895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Kouvola, Jaalan seudun py:n syyskokous 29.10 klo. 9.11. klo 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. Sysmä, Keskustan kj:n syyskokous ma. 17.11. klo 18 alkaen Turussa, historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novan tiloissa (Itäinen rantakatu 4-6). klo 18 Keskustan Jämijärven läntisen paikallisyhdistyksen syyskokous Möökelissä, Kuninkaanlähteentie 909, Jämijärvi. Keskustanuorten Satakunnan piiri ry, syyskokous ke 29.10. Vesaisten Uudenmaan piirin sääntömääräinen syyskokous ma 3.11. klo 13. klo 19 Kunnalan Marja ja Matkailu Sippolassa. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Pirkanmaan Keskustanaisten teatteri-ilta Evita musikaali 30.10. klo 19 Tampereen työväenteatteri. klo 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. 0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi SATAKUNTA Ke 29.10. 5.11. Miehoilantie 78. Liput alk. 42,00 euroa. klo 18 Keskustan piiritoimistolla Kauppakeskus Hansa, Keskikatu 4, Kouvola. klo 18 alk. klo 10 Paimion kaupungintalolla. klo 10 alkaen Hämeenkoskella Seuralassa, Asikkalantie 1. Luvassa takuuvarmasti mukavaa seuraa ja hyvää ohjelmaa. Suominen. Mukana kansanedustajaehdokas Annina Ruottu. Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous Laitilan kaupungintalolla ti 4.11. Saariselkä ja takaisi. klo 19. . Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut esille tulevat asiat. Järvenpään Vesaiset, syyskokous ke 12.11 klo 18.30 Järvenpää-talolla. Kj:n johtokunta Hintsan Makasiinissa klo 16. Keskustan Varsinais-Suomen piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. 5.11. Johtokunta kokoontuu samassa paikassa klo 19. Kerava, py: Syyskokous ti 4.11. Huom! Toimi pian, sillä osa hyttiluokista alkaa olemaan jo loppuunmyytyjä. ETELÄ-KARJALA Keskustanuorten Etelä-Karjalan piiri ry, syyskokous ke 5.11. Kokousesitelmä Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa, HTM, Pöytyän kunnan talouspäällikkö Aino-Liisa Jalonen. seurantalolla, Kataloistentie 553. Tarvasjoki, Keskustanaisten suunniteltu syyskokous ja johtokunta peruutettu yhteensattumien vuoksi. Hattula, kunnallisjärjestön syyskokous ke 19.11. Huomioikaa uusi aukiolo asioidessanne! Raisio, Keskustaveteraanikeilaajat Hyvän tuulen keilaus Keilahallilla joka pe klo 13-14. Loimaa, tervetuloa Olavi Ala-Nissilän kanssa ampumaan lähtölaukaus Suomen uuden nousun rakentamiseen ke 29.10. klo 18.30 Keskustan Kodisjoki-Vasarainen paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Tilausravintola Rustilan Kartano Rustilantie 28, 26740 Rauma. Kokouksessa käsitelläään sääntömääräiset syyskokous asiat. toiminnanjohtaja Saara Kiuru puh. klo 18 Uintikeskus Ulpukka klo 17.30 alkaen. Hiihtoloma Saariselällä Holli Laaninhovi, lapintäysihoito. Lopuksi tanssia karaoken tahdissa. klo 16.15 Ravintola Alppimajassa Ruokolahdella (Rasilantie 57). klo 18 Keskustan Porin kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous Söörmarkun nuorisoseurantalo, Söörmarkuntie 265, 29570 Söörmarkku. Ota rohkeasti yhteyttä. Sääntömääräiset asiat. La 15.11. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. kevyt päivällinen ja trubaduuri Seppo Soittilan huulenheittoa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. To 6.11. alkaen klo 18 Lempäälän Uimalan takkahuoneessa. Ohjelma on viihteellinen, monipuolinen! Mukana mm. Ilmoittautuminen ja kahvit alk. klo 19. Turku, Turun pohjoisen py:n syyskokous to 6.11. klo 13 Mynämäen Uimahallin kokoushuone Virastotie 1, Mynämäki. Turun Luonnonystävät, syyskokous ti 18.11. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 9 -10. Ohjelmassa mm. klo 12 Hyvinkään kaupungintalolla, Kankurinkatu 4-6, 05801 Hyvinkää. Pohjolankatu 23, Lappeenranta. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Hamina, Summan py:n syyskokous 6.11. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Keskustan Sosiaalipoliittinen seura ry, ääntömääräinen syyskokous ke 26.11. Risteilyllä mukana puoluejohto, eduskuntavaaliehdokkaita, mielenkiintoisia alustajia ym. Ilmoittautuminen 15.12.-14 mennessä A. klo 19 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Lempäälä. klo 18 Seksuaaliterapeutti Anne Hievanen kertoo seksuaalisuuden voimauttavasta vaikutuksesta elämän eri haasteissa, Merta-mökki, Reposaari. La 22. klo 18 piiritoimisto Linnankatu 21, Turku. klo 17.30 Asikkalan kunnanvirastolla Mustjärvi, py:n syyskokous ke. klo 17.30 Keravan kirjaston 2.kerroksessa Laurean tilassa. Ilmoittautumiset molempiin tilaisuuksiin sihteerille (hannut@student.uef.fi) 14.11. Keskustan Porin kunnallisjärjestö Eetunaukiolla. Roineentausta, py:n syyskokous su 2.11. 5.11. Inkilänhovissa. Etelä-Hämeen piiritoimisto vs. klo 18 osoitteessa Magnus Hagelstamintie 3 A 1 (Ronkainen). klo 18 Salon kaupungintalolla. klo 18 Ritva Hauhialla, (Myyränpolku 1B, 49420 Uusi-Summa). Kouvola, PY syyskokous to 6.11 klo 18 Keskustan piiritoimistolla, Keskikatu 4, kauppakeskus Hansa toinen kerros. Esillä syyskokous asiat. Annina Ruottu alustaa aiheesta puhdas ravinto Masku, Vesaisten syyskokous to 27.11. klo 18.30 Kataloisten Keskustanuorten Tampereen osasto ry, syyskokous 29.10. Puoluevaltuusto Porissa, Yliopistokeskus. La 22.11. klo 17.30 ravintola TEINI Uudenmaankatu 1, Turku. klo 18.30. Päätetään jäsenmaksujen yhtenäistämisestä suosituksen mukaisesti. Pyhäntaan-Vanaja, py:n syyskokous 31.10. Bussi Salo . klo 17 piiritoimistolla. 040 415 8759. Juha Kuisma ja Pilvi Kärkelä. Lisäksi ohjelmassa ja Fiendtex yrityksen muotivaatteiden näyttely ja myynti sekä leivonnaisia myynnissä ja arpajaiset. Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 18.30 kahvila Ståhlberg Tampereent.2 Lempäälä. Keskustanaisten Pyhäntaan-Vanaja, py:n syyskokous 31.10. klo 18 kunnantalolla Järvelässä. Järvelä, paikallisyhdistyksen syyskokous to 6.11. 050 3423323. PÄIJÄT-HÄME Ståhlberg Home Bakery & Cafe (3. Puheenjohtaja sekä sihteeri siirtyvät muihin tehtäviin, uusilla halukkailla on nyt mahdollisuus päästä vaikuttamisenpaikoille. Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ry. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. VARSINAIS-SUOMI Piiritoimisto on suljettuna joka perjantai vuoden 2014 loppuun. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tuusula, kunnallisjärjestön syyskokous on kunnantalon valtuustosalissa ti 4.11. 9.11. klo 17 Padasjoen Säästöpankin kerhohuoneella. Ilm. seuraavan vuoden hallituksen valinta. klo 19 Sysmän teatteritalolla. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. klo 19 kunnantalolla Järvelässä. Etelä-Kärkölä, paikallisyhdistyksen syyskokous to 6.11. Su 23.11. järjestää syyskokouksensa 29.10. Paikkavaraukset ja hintatiedustelut Tuijalta, puh. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu alkaa klo 9. Padasjoki, Keskustan kj:n syyskokous su. 8.11. klo. Rinnelipuista 25% alennus. 9.11. klo. Hallitus klo 18. Riihimäki, py:n syyskokous to 20.11. klo 18. Paikalle myös paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja kaupunginvaltuutetut. Keskustan Karjalan piiri ry, sääntömääräinen syyskokous ma 3.11. Kokouksen jälkeen käsitellään Salon kaupungin talousarviota 2015. Taivassalo, Keskustan Taivassalon paikallisyhdistyksen syyskokous osuuspankin kokoustiloissa to 6.11. kerros), Koskikeskus, Tampere. Suominen 040 834 0803 tai aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. ETELÄ-HÄME Orimattila, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. klo 18.30 Suomen Maatalousmuseo Saran kokoustiloihin. Asialistalla mm. Paikan päällä myös Keskustanuorten pääsihteeri Jussi Sallinen. Liput ovat myynnissä ennakkoon, varaukset minna.sarvijarvi@ylojarvi.fi tai 040-5890355. Orimattila, Hämeen piirin Vesaisten sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. Johtokunta kokoontuu klo 17. Virolahti, Kunnallisjärjestön syyskokous osuuspankin kerhohuoneella Virojoella 11.11 klo. klo 18.30. Ruokailu klo 17.30 alkaen paikkana ravintola Niittylounas osoitteessa Pihatörmä 1B, Espoo. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Uudenmaan piiri, syyskokous la 8.11. Hiihtoa, laskettelua, moottorikelkkasafari, jääcurlng yms. Hotellihuoneet 2 tai 3:lle, myös isoja huoneita. Paikallisyhdistysten syyskokoukset klo 18 . Länsi-Tampere, paikallisyhdistyksen syyskokous 11.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen alussa Keskustan uusmaalaisilla kansanedustajaehdokkailla mahdollisuus esittäytyä. Espoo, Keskustan Keski-Espoon paikallisyhdistyksen syyskokous ma 10.11 klo 18 Sarlundilla, Karakallionkuja 6 E 41. Yhteydenotot puheenjohtaja Lauri Heikkilälle (sp lauri.a.heikkila@uta.fi ja puh. 0443672009). 15 minnanjohtaja Kati Kiljunen 050 405 7742 kati.kiljunen@keskusta.fi, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@ keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kouvola, KN Hirvelä Syyskokous ke 29.10. Kokouksen jälkeen pikkujoulut. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. 17 Vanha Kelo. Nastola, kunnallisjärjestön syyskokous to 30.10 klo 18.30 Nastolan kunnantalon kahviossa. klo 18 Cafe Misako Hevostie 2, 16300 Orimattila. Hollola, Keskustan kj:n syyskokous ke. 29.10. Kimpisen koulukeskuksen isossa auditoriossa, os. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Kaisa Heikkilä, p. 0504076883, kaisa.heikkila@keskustanuoret.fi. klo 17. Turku . Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään yhdistyksen nimenmuutos. Kokouksessa mukana puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anu Vehviläinen. Muistathan varata oman paikkasi puolueen eduskuntavaaliristeilylle Tallinkin Baltic Queenille la-su 7.8.2. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p. 18. Piiri, syyskokous 13.11 klo 18.30 Takamaan seuratalolla, (os.Takamaantie 359, KORIA) kahvi ja ilm. klo 20 Lasse Pakkasella osoitteessa Korkeamäki 36, 15460 Mäkelä. Ylöjärven keskustanaiset: Minna Sarvijärven eduskuntavaalikampanjan avausillanvietto Marrastulet järjestetään la 15.11. klo 18-23 Parkkuun seuratalolla. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi kati. kiljunen@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Kataloinen, paikallisyhdistyksen syyskokous su 16.11. klo 18.30 kunnanvirastolla. Kahvitus alkaa klo 18. Vääksy, py:n syyskokous ke. klo 18 alkaen ravintola Miamissa (Kauppakeskus Isokarhu, 2 krs, Pori). Pe 31.10. 5.11. klo 17.30 Asikkalan kunnanvirastolla Vesivehmaa, py:n syyskokous ke. 5.11. Mukana naiskansanedustajaeh- dokkaita. klo 18 kunnantalolla Järvelässä. Keskustan Päijät-Hämeen piiri, syyskokous la. klo 17.30 Asikkalan kunnanvirastolla Kärkölä, Keskustan kj:n syyskokous to 6.11. Pohjois-Padasjoen py:n syyskokous su. Sääntömääräinen syyskokous ma 10.11. klo 18 alkaen Marttaliiton tiloissa, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3 (sis. käynti osoitteesta Malminrinne 1B). Tätä ennen vierailu ja esittely Marttaliitossa alkaa jo klo 17. 9.11. klo 16.30, Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toi- PIRKANMAA Kouvola, KN Kouvola syyskokous 30.10 piiritoimistolla klo 17. Johtokunta kokoontuu 16.30. Keskustanaisten Kymenlaakson piirin johtokunta, kokous ke 5.11. ym. klo 18.30 Hattula-pirtillä. Salo, Aluekokous to 6.11. piirin valmistautumista eduskuntavaaleihin, päätetään ensi vuoden jäsenmaksuista, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. 040 418 1150. Lempäälä, Keskustanaisten kaikille avoin tupailta 24.11. ja kahvit klo 18, kokous alkaa klo 18.30. Lisätietoja puheenjohtaja Raija Moilanen puh. Henkilöhinnat 3h huoneessa 500?/aikuinen, 405?/ 12-16v, 325?/4-11v 90?/1-3v. klo 19 Hartolan kunnanvirastolla. Asikkala, Keskustan kj:n syyskokous ke. 044 727 1302. Kouvola, Kuusankosken py:n ja Kuusankosken ehdokastuki ry:n syyskokoukset Lamminrannan kodalla ma 3.11
Kohteita ovat ainakin Toivakan kaunis kirkko ja Röykkälän lammastila sekä Design Pylsy. mennessä Janne Tarimalle, ita-savo@keskustanuoret.fi tai puh. klo 17.30. Matarankatu 6, Jyväskylä). Tervetuloa. Hyrynsalmi. Jos et paikkaa tiedä soittele Kaijalle puh. mennessä keski-suomi@keskustanuoret.fi tai 0407210636/Elina Suoranta. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri: Piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. Kokouksen aiheena osastojen lakkauttamisia/yhdistymisiä sekä lakkauttamisasiamiehen valinta. klo 18:30 opetusravintola Paviljongilla, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna. Keskustanaisten Kainuun piiri ry, syyskokous Taivaan Pankolla Mustolantie 7A, 88300 Paltamo to 6.11. Voit varata matkasi suoraan piiristä Jaanalta 0440-817373/ jaana.kvist@keskusta.fi. KAINUU Hyrynsalmi. klo 18 Kylpylähotelli Kunnonpaikassa, Jokiharjuntie 3 Siilinjä rvi. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 17:30 alkaen. Myös päivälliset ja lounaat voi varata etukäteen edullisempaan ennakkohintaan. Tentissä eduskuntavaaliehdokkaat Sallamaarit Markkanen ja Juho Pahajoki. klo 18 Himmelissä. Paikalla myös Jukka Hiltunen kertomassa vaaliohjelmasta. K-S Keskustanuoret järjestää seminaari-illan: YLISUKUPOLVISUUS? TYÖTÄ JA TEKIJÖITÄ pe 7.11. Esillä sääntömääräiset asiat. Kontiolahti, kunnallisjärjestön syyskokous on Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa, Vierevänniementie 5, pe 14.11. Käsittelyssä sääntömääräiset asiat. Keskustaväen yhteinen Hirvensalmen-Mäntyharju-Pertunmaan tutustumisretki Suomen Pankkiin ja eduskuntaan to 13.11. 050 448 5085. Keskustan Hokan py., Kangasniemen itäinen py., Kangasniemen lounainen py., Kangasniemen läntinen py., Kauppilan py., Koittilan py., Kutemajärven py., Luusniemen py., Ohensalon py., Pölläkän py., Rauhajärven py., ja Ruokomäen py., osastojen yhdistetty yleinen kokous Kangasniemen Kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneella to 6.11. klo 18. Keskustan kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous Op:llä 29.10. Paikalla Kaakkois-Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Keskustan Etelä-Savon piiri, yleinen ylimääräinen piirikokous su 16.11. Ajankohtaisista poliittisista asioista kertomassa kansanedustaja Eero Reijonen. Tohmajärvi, Järventauksen paikallisyhdistyksen syyskokous su 2.11. Hammaslahden palvelupisteellä (ent. klo 18 Kanttilassa, kokoushuone 3:ssa. Tapahtuma on suunnattu niin uusille kuin vanhoille Keskustanuorten ja 30+ toimijoille, pe 31.10. klo 18 Hotelli Savonian auditoriossa, Sammakkolammentie 2. Syyskokousasiat. Heinävaaran, Huhtilampi-Uskalin, Kiihtelysvaaran ja Särkivaaran paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous pe 7.11. Eeva Harjula p. Keskustelussa mielenkiintoinen ja laaja teos - Leena Liukkosen Venäläiset tulevat! Mitä me heistä luulemme ja tiedämme. Lappetelä-Pörsänmäki po:n syyskokous su 2.11. 010 315 2001 Keskustanuoret tj. Valtakirjojen tarkastus klo 9.30 alkaen. Tilaisuuden avaa Keskustan Itä-Savon piirin puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen, maakuntatason näkökulman aiheeseen tuo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ja loppupuheenvuoron käyttää Keskustan EteläSavon piirin puheenjohtaja Kirsi Olkkonen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.10 mennessä: Hirvensalmi 040-7205178 / Maritta, Mäntyharju 040-8489541 / Ismo, ja Pertunmaa 040-5965495 / Esko. 050-573 5353 / Pauliina. Jyväskylä, kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 16.11. klo 15 alkaen kunnanviraston valtuustosalissa. Poliittisen tilannekatsauksen pitää MEP Olli Rehn. Myös lautakuntien jäseniä pyydetään saapumaan kokoukseen. Kahvit ja ilmoittautuminen klo 18. POHJOIS-SAVO Keskustan Etelä-Karttulan, Itä-Karttulan, Koskenkylän, Pihkainmäen, ja Syvänniemen paikallisyhdistysten ensimmäinen sääntöjen mukainen kokous yhdistysten lakkauttamisesta ke 29.10. klo 13 Merja ja Matti Jääskeläisessä Huotilanvaarantie 47. klo 18 Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alasali, valtakirjojen tarkistus 17.45 alkaen. Retken hinta 25 euroa (sis. Lähdemme risteilylle bussilla, jonka lähtöpaikka on Iisalmi ja matkareitti kulke e 5- tietä pitkin. Bussimatkan hinta on 60?/ henkilö edestakaisin. Tarjolla glögiä, kinkkuleipiä, riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa. klo 10 alkaen Joensuussa, Peltola-salissa, Peltolankatu 4. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. klo 18. www.pieksamaenkeskusta.fi. Noora Ruuth p. klo 18 Rantasalmella Luontokeskus Oskarissa, Ohitustie 7, Rantasalmi. 050 4485085, Vesaiset tj. Kokouksessa nimetään SavoKarjalan eduskuntavaaliehdokkaat. Tohmajärvi, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous su 16.11. klo 18 kunnantalolla. Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous kunnan virastotalon valtuustosalissa ti 4.11. Illan isäntänä toimii Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Työpajatyöskentelyä ohjaa Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja Niina Kuuva. Janne Tarima p. Mutta ennen kaikkea maakunnallisen vaaliohjelman tulee olla Keski-Suomen keskustalaisen näköinen! Anna siis vinkkisi tai mielipiteesi ohjelmatyöhön osoitteella: pauliina.maukonen-karkkainen@keskusta.fi Maakunnallinen vaaliohjelma on tarkoitus hyväksyä piirin syyskokouksessa. Karstula: Kunnallisjärjestön sääntömääräinen SYYSKOKOUS pe 31.10. Tukikohdantie 1, Pieksämäki. Keskustellaan 4.11. klo 16.15 piiritoimistolla Porrassalmenkatu 33, Mikkeli. Johtokunta kokoontuu klo 18. Kuopio, kunnallisjärjestö ry syyskokous pe 7.11. Pohjois-Karjalan Keskustanaisten piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11 klo 11 Valamossa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat sekä Keskustan ehdokkaiden nimeäminen kunnanhallituksen jäseniksi vuosille 2015-2016. Paikka Hotelli Vuolake, Uimarannantie 2, Laukaa. Pääalustajana Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. klo 18. Johtokunta kokoontuu 9.11. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 2.11. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Suomussalmi. Kj:n sääntömäärinen syyskokous su 2.11. Kissapurontie 10. Kontiolahti, Jakokoski-Mönni-Selkien paikallisosaston syyskokous to 13.11. klo 18 Mönnin koululla. Esityslistalla syyskokousasiat sekä kansanedustajaehdokkaiden valinta. klo 19 Juupajoen kylätalolla. Osuuspankilla. Pogo stan Keskustan syyskokous su 2.11. klo 17 alkaen ravintola Riihekelossa, Muuramessa (Riihivuori). Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 2.11. klo 17.30 alkaen. Tervetuloa! Tervetuloa Pohjois-Savon Keskustanuorten, Keskustan ja Kuopion Keskustaopiskelijoiden Halloweenjuhlaan teemalla ?Karkkia vai Kekkonen??. Johtokunta kokoontuu klo 18.30 ja yleinen kokous alkaa klo 19. Joensuun Opiskelevat Keskustalaiset ry, sääntömääräinen syyskokous 30.10. Lämpimästi tervetuloa koko keskustaperhe! Järjestää Keskustan Kontiolahden kunnallisjärjestö Piiri, sääntömääräinen syyskokous la 15.11. Osallistumismaksu on 35,-, joka maksetaan tilille: KSOP FI95 5089 0520 0050 45. toiminnanjohtaja/Keskustanaiset Elina Lappalainen p. Työpajatyöskentelyä ohjaa Etelä-Savon Keskustanuorten puheenjohtaja Niina Kuuva. klo 18.15 Keskustan piiritoimistolla. Tarjoilujen vuoksi ilmoittautumiset 2.11. klo 18.30 Särkivaaran kylätalolla os. Paikalla eduskuntavaaliehdokkaita. Asialistalla sääntömääräisten asioiden lisäksi eduskuntavaaleihin valmistautuminen, maakunnallisen eduskuntavaaliohjelman hyväksyminen sekä Keskustan jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistäminen. HUOM: Valtakirjojen tarkastus, kahvitus ja eduskuntavaaliehdokkaiden esittäytymiset klo 10-11 kokouspaikalla. Keskustan Keski-Suomen piiri järjestää alueen yrittäjille sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille illallis/keskustelutilaisuuden la 15.11. Retken varrella on luvassa hyviä ostosmahdollisuuksia ja yllätyksiä. klo 18:30 alkaen Keskustan piiritoimistolla, Tottinkatu 15. 040 5050021, Keskustanuoret tj. Tilaisuuden aikana osallistujat pääsevät työstämään ajatuksiaan teemaryhmissä, joiden tuotokset ovat pohja maakunnallisen ohjelman rakentumiseen. Tuotosten kokoamisesta ohjelmaksi vastaavat piirien työvaliokunnat. Ruokailu, saunomista ja rentoa yhdessä oloa. Keskustajärjestöt yhteiskunnallinen lukupiiri to 20.11. Valtakirjojen tarkastus ja kokouskahvit klo 17-18. Keskustan eduskuntavaaliristeily 7. Esillä sääntömääräisten asioiden lisäksi mm. Pauliina MaukonenKärkkäinen p. KLO 18 kunnanviraston kahvio. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Kuhmo. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 10.11. KLO 18 kaupungin valtuustosali. Keskustaväki esittää ohjelmaa ja ohjelmassa on myös arpajaiset. Ruokailu ja opastettu näyttelyihin tutustuminen. . 16 POHJOIS-KARJALA Hammaslahti, paikallisyhdistyksen syyskokous ke 29.10. Helsingissä Suomen Pankin toimintaa esittelee ja ajankohtaisen talouskatsauksen pitää johtokunnanjäsen Seppo Honkapohja. klo 17.30-21.00. Ilmoittautuminen 3.11. ja Vesaiset tj. klo 13.30 kunnantalolla. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Paikalla Kaakkois- Suomen vaalipiirin naiseduskuntavaaliehdokkaita. Puijonkadun saunatilat (Puijonkatu 29, Kuopio). Vapaa pääsy. Tilaisuuden avaa Keskustan Itä-Savon piirin puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen, maakuntatason näkökulman aiheeseen tuo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ja loppupuheenvuoron käyttää Keskustan EteläSavon piirin puheenjohtaja Kirsi Olkkonen. luottamushenkilöpaikat 2015-2016. Kontiolahden keskustaväen yhteinen pikkujoulu Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa pe 14.11. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Puolanka. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 10.11 KLO 13 kunnan valtuustosali. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas 19.4.2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Eduskunnassa vierailemme kansanedustaja Jari Lepän vieraana ja seuraamme mm. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua Luontokeskuksen näyttelyyn klo 17-18. Otathan yhteyttä: vt. Tilaisuuden aikana osallistujat pääsevät työstämään ajatuksiaan teemaryhmissä, joiden tuotokset ovat pohja maakunnallisen ohjelman rakentumiseen. Johtokunta kokoontuu 16.30 ja syyskokous alkaa klo 17. Illan aikana tarjoillaan illallinen jälkiruokineen. klo 20. 045 327 4845 tai eeva.harjula@ keskusta.fi Huom. Bussi kulkee Juuka linja-autoasema klo 8, Joensuu tori matkustajapysäkki klo 9.15, Ylämyllyn Shell klo 9.30. Kahvitarjoilu ja mahdollisuus tutustua Luontokeskuksen näyttelyyn klo 17-18. Osuuspankilla. Liperi, kunnallisjärjestön syyskokous su 2.11. klo 16 Maatalolla, Makumaan tiloissa (os. Kauppakatu 19 C). Kotiseuturetki Toivakkaan ja Joutsaan la 22.11. klo 13 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla. klo 18 entisellä kunnanvirastolla. Valtakirjojen tarkastus sekä kahvit klo 17:30 alkaen. Kokouksessa nimetään piirin viimeinen eduskuntavaaliehdokas. klo 16 Kangasniemellä Osuuspankin kerhohuoneella. Tuulalle, 050 5361132. Järvikylä, paikallisyhdistyksen yleinen kokous ti 18.11. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. Varmistaaksesi haluamasi hyttiluokan, varaa matkasi mahdollisimman aikaisin. Tervetuloa! Keskustan Pohjois-Savon piiri, syyskokous pe 14.11. Osastojen lakkauttamisen 1. Lähtö ja reitti: klo 6.30 Hirvensalmen kunnantalo, klo 7.00 Mäntyharju Minimanni, klo 7.30 Kuortin ABC. Keskustan tupailta ma 3.11. Tervetuloa! Lisätied.ja ilm. klo 13 alkaen Kansalaistoiminnankeskus Mataran Talvikki ?tilassa (os. alkaen klo 16.30. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 2.11. KLO 18 OP- kokoustiloissa. Tuotosten kokoamisesta ohjelmaksi vastaavat piirien työvaliokunnat. Katsomme elokuvan Isänmaallinen mies. Ryhmäläisille -10 % Röykkälän lammastilan langoista. Keskustan Keski-Suomen piiritoimisto: Piirin tj. Ilmoittautuminen klo 15:30 alkaen. Poliittisen katsauksen kokousväelle tuo kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien maakunnallisen ohjelman valmisteluseminaari järjestetään to 6.11. klo 18 Keskustan kansanedustajaehdokkaat Varkauden markkinoilla Taulumäen torilla 4.-5.11. Sonkajärvi. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustanaisten Etelä- Savon piiri järjestää elokuvaillan to 4.12. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. Sotkamo. Kokouksessa on mukana Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen ja kokouksen teemavieraana on EHYT ry:n Harri Jukkala. Keskustan Keski-Suomen piiri, syyskokous Jyväskylässä la 15.11. Yhteistyössä MSL.. Kahvitarjoilu. Vaala. klo 19 Juupajoen kylätalolla. alkaen klo 19. 040 7585180. ITÄ-SAVO Keskustan Itä-Savon piiri ry, ylimääräinen yleinen kokous 13.11. Kokousalustus MEP Olli Rehn sekä alueen kansanedustajat. Lähtö Jyväskylästä klo 9 ja paluu klo 17. Se valmistellaan piirihallituksen koordinoimana yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 8.2.2015. Kokouspaikalla on mahdollisuus tavata Kaakkois-Suomen vaalipiirin jo nimettyjä eduskuntavaaliehdokkaita klo 17:30 alkaen. kuljetus, kahvit ja lounas) Ilmoittautumiset 18.11. mennessä Janne Tarimalle, ita-savo@keskustanuoret.fi tai puh. KLO 12 kunnanvaltuustosalissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu alk. 050 448 5085. Savonlinna, paikallisyhdistyksen syyskokous 18.11. Elina Suoranta p.040 721 0636 ETELÄ-SAVO Pieksämäki. mennessä: p. klo 18 Kangasnimellä Osuuspankin kerhohuoneella. Illan aikana kuulemme yritysesittelyjä ja tarinoita yli kunta-ja puoluerajojen, nautimme erinomaisesta illallisesta ja Riihivuoren huikeista näkymistä sekä viihdymme keskisuomalaisittain parhaassa seurassa. klo 18 Karjalaisen Martin toimitiloissa os. Karttulan kirkonkylän py:n osalta sääntömuutoksen ensimmäinen käsittely. klo 18, Surakan baari (Rantakatu 11-13). Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä osallistuu kokoukseen. Jälkiruokana on kahvia ja leivonnaisia. Asioina sääntömääräisten asioiden lisäksi Järvikylän paikallisyhdistyksen liittyminen Ahmovaaraan. KESKI-SUOMI Keskustan Keski-Suomen piirissä on perinteenä oma, maakunnallinen eli koko Keski-Suomen kattava eduskuntavaaliohjelma. klo 11 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ITDynamon auditorio, Piippukatu 2 (Lutakko, lähellä Matkakeskusta). klo 15 valtuustosalissa. käsittely. Vesaisten Etelä-Savon piiri, syyskokous 10.11. Käsittelyssä ovat sääntömääräiset asiat, mm toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä uuden hallituksen valinta vuodelle 2015. Ilomantsi, kunnallisjärjestön syyskokous su 2.11. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat ovat tervetulleita myös kokoukseen. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous su 16.11. Kunnallisjärjön sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. Asioina yhdistyksen lakkauttaminen II käsittely ja yhdistyminen Ahmovaaran paikallisyhdistykseen. Keskustassa tapahtuu Ahmovaara, paikallisyhdistyksen syyskokous ti 18.11. kunnantalo). Lakkaavie n yhdistysten jäsenet siirtyvät Karttulan py:n jäseniksi. 50 nopeita ilmoittautujaa mahtuu retkelle mukaan. Ennen elokuvaa klo 17 aulassa glögitarjoilu ja keskustelua aiheesta, mitä isänmaallisuus meille merkitsee. Piiritoimisto on avoinna ma ja ti klo 9-14, muina aikoina sopimuksen mukaan. 040-5163756 klo 16.00 jälkeen. Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piirien maakunnallisen ohjelman valmisteluseminaari järjestetään to 6.11. klo 17.30 Savonlinnan toimintakeskuksella, Schaumanintie 24. Keskustanaisten Itä- Savon piiri, sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. 010 315 2000, järjestösihteeri ja Keskustanaiset tj. klo 19. pidettävän kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalla olevista asioista sekä muista ajankohtaisista asioista. Kahvitarjoilu. Lehmo, paikallisyhdistyksen syyskokous on Kontiolahden Kotiseutukeskuksessa, Vierevänniementie 5, pe 14.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Joensuu, kunnallisjärjestön syyskokous on 4.11. Tervetuloa! Tiedustelut ja varaukset p. kyselytuntia, tapaamme puheenjohtaja Juha Sipilän ja keskustelemme edustajien kanssa ajankohtaisista asioista. klo 18 alkaen Mikkelissä elokuvateatteri Kinolinnassa. klo 18 Rantasalmella Luontokeskus Oskarissa, Ohitustie 7, Rantasalmi. Hirvensalmen-Mäntyharjun-Pertunmaan Keskustan kunnallisjärjestöt. Pieksämäki, kunnallisjärjestön johtokunnan kokous to 13.11. Poliittisen tilannekatsauksen pitää piirin puheenjohtaja Hanna Huttunen
Poliittinen tilannekatsaus ke Antti Rantakangas. Ohjelmallinen ilta pe 7.11. Tuiran py:n sääntömääräinen syyskokous pe 31.10. klo 19 kaupun gintalolla, Nalle-kokoushuone. Yppärin py:n ja Yppärin Keskustanaisten sääntömääräiset syyskokoukset juhlan jälkeen 16.11. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Hinta jäsenille: lapset 4-12 v. Keskustan Tervakaupunnin py:n sääntömääräinen syyskokous ti 4.11. klo 18 osoitteessa: Seilitie 5 B 11, Oulu. seurakuntavaalit 2014 ja eduskuntavaalit 2015. Siikajoki. Tarjolla kahvit ja iltapalaa. ETELÄ-POHJANMAA Ii. klo 18. Tarjolla kahvia ja pientä naposteltavaa. VESAISET Oulu. Paikalla kansanedustajaehdokas Antti Kurvinen. E-P:n Vesaiset ylpeänä esittää: Talent show 2.11. klo 19 piiritoimistolla. klo 13 Lapuan Nuorisotalolla. klo 12 Raahen Lukiolla, Merikatu 1. Ilman virheiden myöntämistä jäävät nämä herätykset ontoksi vaalikiiman tokkuraksi. KESKUSTANUORET Muhos. Kahvitarjoilu. Vaasa, kunnallisjärjestö r.y:n SYYSKOKOUS pidetään Vaasan ABC-liikenneaseman kabinetissa (osoite Kiitokaari 2) to 6.11. Valtakirjojen tarkastus lauantaina klo 9-12. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan seuraavan vuoden liittohallitus. klo 19.30 Pudasjärvi, Kaupungintalo; Siika-Pyhäjokilaakso ke 29.10. Ylikylän koululla klo 18. Lisäksi esillä kunallisia luottamushenkilövalintoja. klo 14 Me rihelmessä. Kuitenkin herätykseen pitää liittyä itsetutkiskelua. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Siikajoki. Kokouspaikkana toimii Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus (Yliopistokatu 4). Kokous alkaa klo 10 lauantaina. Johtokunta klo 17. Tervetuloa! Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Lisätietoa piiritoimistolta. KESKUSTAN OPISKELIJALIITTO Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous 15.-16.11 Joensuussa. Varaa paikkasi linja-autoon pohjois-pohjanmaa@keskusta.fi tai 0405156800. Ke Mirja Vehkaperä mukana kansanedustajien kyselytunneilla ma 3.11. klo 9-10 Oulun kauppahallin kahvila; ma 10.11. Kahvitus klo 18. Lajivalinta on vapaa, musiikit ja rekvisiitat itseltä. Hän muistutti, että keskusta on esittänyt oman yli satakohtaisen listan erilaisen tarpeettoman säädösviidakon karsimisesta. . Puhujina kansanedustaja ehdokkaita. Yrittäjätoimikunnan yleinen kokous ma 17.11. Vieraina Matias Ojalehto ja Hannu Takkula. Kahvitarjoilu. Muhos. klo 19 kunnanvirastolla. etukäteen ja lisätiedot: pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi, p. n. klo 14. klo 18 Ruopsalla, Puuminranta 21. Oulun vesaisosastojen (Oulu, Kiiminki, Haukipudas, Oulunsalo, Ylikiiminki, Yli-Ii) sääntömääräiset syyskokoukset su 2.11. Vaalien lähestyessä on alkanut kelvata kotimainen energia ja maanomistajaakin halutaan kuunnella soiden suojelussa. Esillä vaalivoiton turvaamistoimien suunnittelu ja lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Kirjastonhoitaja Sari Seitajärvi pitää esitelmän & quot;Kirjastopalvelut tänä päivänä?. Kahvitarjoilu. keskusta nyt Kainuun keskustanuoret: Hallitus heräsi liian myöhään KAINUUN Keskustanuoret ihmettelee hallituksessa tapahtuneita myöhäisiä heräämisiä. . Kokkolassa Villa Elbassa, os. Juhla klo 12. Pyhäjoki. Tämä on herttaista, muttei kovin vakuuttavaa, nuoret toteavat kannanotossaan. Nuoret toivovat hallitukselle muissakin asioissa heräämistä terveeseen järkeen. . Tervetuloa! Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. Kokouksen jälkeen Hyvää oloa ? hemmotteluilta (ihon hoitoa) klo 18 alkaen. Haapavesi. Sannanranta 60. Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän pj Kimmo Tiilikainen. Esillä lisäksi jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Nyt on kuitenkin varmistettava alkutuotannon kannattavuus. ja aik. klo 18 kokous Keskustan Piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Keskustan Kainuun piiri, sääntömääräinen syyskokous pe 14.11. Vasunmäentie 351. Ilm. Kahvi- ja mehutarjoilu. PERÄPOHJOLA Pello. Nyt se on saanut täysin päinvastaisen sisällön. 040 5338160/Katja. Utajärvi. Bussi kulkee reittiä Oulu-Ylivieska-Helsinki. klo 19.30 Mäntyrannalla. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. klo 18.30. Aamupala ja valtakirjantarkastus klo 9.30. POHJOIS-POHJANMAA Piiritoimisto on suljettuna pe 30.10. Aluekokoukset: Oulu ja Oulujokilaakso ti 28.10. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. Kahvitarjoilu. Liminka. Johtokunta klo 18.30. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Siikajoki. Lisätietoa piiritoimistolta. Keskustan Koskenkorvan py:n syyskokous ke 29.10. Tarkemmat tiedot ilmoittautumisen yhteydessä. Tähän sopii hyvin huonosti hallituksen päättämät maatalousmäärärahojen leikkaukset. Rantakangas listasi byrokratian karsimisen yhdeksi uuden hallituksen päätavoitteista. Esillä lisäksi eduskuntavaaleihin valmistautuminen ja jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Oulu. klo 18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2, Oulu. Kalajoki. Keskustan kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ma 3.11. klo 18 Haukiputaalla OSAO:n yksikössä (ammattikoulu) Asemakyläntie 5. Oulu. Mukana ke- ehdokkaat HannaLeena Mattila ja Matias Ojalehto. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä ke 29.10.klo 18.30 Saara ja Kalle Yrjänä, Tuomiojantie 281 A, Ruukki. Siikajoki. Yppärin Keskustanaisten 65 v. Johtokunta klo 18. klo 18 Parpalalla, Männikönmutka 9, Tupos. Johtokunta kokoontuu klo 18. Pyhäjoki. Kaikki merkittävimmät investoinnit keskitetään kehäkolmosen läheisyyteen ja maakunnista viedään jokaisella hallinnonalalla elinvoimaa ylläpitäviä voimavaroja.. Hinta meno-paluu 60?/hlö. Hinta sisältää ruokailun. klo 18. Kajaanin kaupungin valtuustonsalissa. Valtakirjan tarkistus alkaa 17.20 Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. Suomeen tuodaan energiaa peräti 8, 5 miljardin edestä vuodessa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.vesaiset.fi -> piirit. Työmarkkinatoimikunnan yleinen kokous ti 18.11. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous la 15.11. klo 18 Koskenkorvan koululla. Kahvitarjoilu. Erityisesti maaseutualueille, missä raaka-ainevarat sijaitsevat, tämä on suuri mahdollisuus. Rantakangas pitää hallituksen perääntymistä turpeen alasajotavoitteesta oikeana ratkaisuna. . Johtokunta klo 17.30. Muhoskylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous 2.11. Poliittinen katsaus eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Tästä 71 prosenttia tulee Venäjältä. 20 eur. klo 17 Iin kauppakeskus Kärkkäinen; ma 17.11. Huom. muuttunut päivä. Keskustan Keski-Pohjanmaan piiri, syyskokous la 8.11. Esillä lisäksi mm. klo 10. klo 19.30 Tönkyränkankaan hiihtomaj alla. Lisätietoja elina.helmanen@keskustaopiskelijat.fi Energiantuotannon lisääminen toisi maakuntiin paljon uusia työpaikkoja, Antti Rantakangas muistutti. Tämä lasku voidaan puolittaa lisäämällä puun, turpeen ja muiden biomassojen käyttöä, Rantakangas linjasi puheessaan Pudasjärven keskustan syyskokouksessa. Energiantuotannon lisääminen toisi maakuntiin paljon uusia työpaikkoja, Rantakangas muistutti. . Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Ke-ehdokas Hannu Takkulan tukiryhmän kokous pe 7.11. Johtokunta klo 19. Etelä-Pohjanmaan Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. klo 18.30 Lapualla Savipaja Lintukodon Kaukametsässä os. Oulun Keskustanaisten py:n sääntömääräinen syyskokous ti 4.11. klo 17 piirito imistolla, Koulukatu 31 A 2. valtuustosalissa klo 18. Pullakahvit. klo 18.30 uimahallin kahviossa. klo 15 kaupungintalolla. Laitasaari-Sanginjoen py:n sääntömääräinen syyskokous to 6.11. klo 18, Paatelankuja 14, Jokirinne. Byrokratian karsiminen helpottaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten arkielämää. Rantakangas nostaisi aluepolitiikan uuteen arvoon. . Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön uudistus. klo19 Muhoksen Koivu&Tähti. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 2.11. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lappilaisten eduskuntavaaliehdokkaiden sekä tukiryhmien koulutus Rovaniemellä la 13.12. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 18. KESKI-POHJANMAA Siikajoki. klo 16.30 Oulu, Keskustan piiritoimisto (Koulukatu 31 A 2); Iijokilaakso ti 28.10. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Rovaniemi. Raahen kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 30.10. klo 18 Raahen kaupungin teknisen viraston isossa kokoussalissa, Ruskatie 1, Pattijoki. klo 18 Raahessa, Pattijoen veteraanimajalla. Kahvitarjoilu Yppärin koululla klo 11.30. Esiintymään saavat tulla kaikki E-P:n 1998 tai sen jälkeen syntyneet nuoret ja lapset. Kunnallissjärjestön sääntömääräinen syyskokous la 8.11 KLO 13 Vaarankylän kylätalolla. Kuultavina kansanedustajaehdokkaat yrittäjä, HTM Marisanna Jarva, opiskelija Tuomas Kettunen ja kansanedustaja Timo Korhonen. gan kirjasto; ma 17.11. juhla su 16.11. Haapaveden Keskustanaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 6.11. Olihan käsittämätöntä lisätä kivihiilen käyttöä oman raaka-aineen kustannuksella. RANTAKANKAAN mukaan lähiruoan merkitys on kasvussa, ja koko elintarvikesektorilla on tulevaisuudessa entistä tärkeämpi rooli. . Luohuan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 4.11. Kokousten aikana lapsille omaa ohjelmaa. Sen jälkeen koko perheen seikkailuretki SuperParkiin. Kurenalan py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. klo 11 SuperParkissa, Tyrnäväntie 16, Oulu. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Raahe. Lisäksi esillä jäsenmaksukäytännön muuttaminen. Utajärven Vesaiset ry:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. klo 18 Utajärven nuorisotalon kerhohuoneessa. klo 18.30 Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5. klo 18.30 Nivala, Nivalan OP:n kokoustila (Kalliontie 20; käynti takapihalta). Kokouksen asialistalla syyskokousasiat, suositus jäsenmaksukäytäntöjen yhtenäistämiseksi, eduskuntavaalit ja muut ajankohtaiset asiat. Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin sääntömääräinen syyskokous la 8.11. Mukana ke-ehdokas Niilo Keränen. Tule kuuntelemaan, mitä Seppo Pirttikoskella on sanottavaa. Alahärmä, Alapään py:n sääntömääräinen syyskokous ke 29.10. klo 19 Kotiseututalolla. 15 eur, lapset 13 v. Tule kuulemaan ja evästämään Tapani Tölliä. Pudasjärvi. Tupoksen py:n sääntömääräinen syyskokous to 13.11. Keskustassa tapahtuu Paltamo. Syyskokousasiat ja nimetään eduskuntavaaliehdokkaat. Ylikylän py:n syyskokous pidetään ma 3.11. Ajat ja ohjelma tarkentuvat myöhemmin. klo 18.30 Merijärvi, Kilpukan ruokasali (Merijärventie 106); Kalajokilaakso ke 5.11. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ke 19.11. Kokouksen jälkeen makkaranpaistoa kodalla. Ilmajoki. Kuva: Maria Seppälä Rantakangas: Energialla töitä KANSANEDUSTAJA Antti Rantakangas (kesk.) pitää luonnonvarojen monipuolista hyödyntämistä maaseudun kehityksen tärkeimpänä tekijänä. . Johtokunta klo 17.30. 17 Oulu. Jumalanpalvelus Pyhäjoen kirkossa klo 10. Tarjoilua. tokunta klo 19. Joh- Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous pe 7.11. Ilmoittautuminen klo 9-11.30, aluekokoukset klo 10. Linja-auto risteilylle 7.-8.2.2015. Piiri järjestää yhteiskyydin puolueen eduskuntavaaliristeilylle. Siikajoen py:n sääntömääräinen syyskokous ke 5.11. Ruukin py:n sääntömääräinen syyskokous to 30.10. klo 17 Limin- KESKUSTANAISET Oulu. Kentältä tulee koko ajan uusia esityksiä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Oulu. Esityksiä arvioimassa kulttuurialan ammattilaisia, kaikki palkitaan
Minkä ikäinen on oltava, jotta Suomessa 3. Ketkä aikaisemmista Suomen presiden- teistä ovat olleet virassaan vähemmän kuin 6 vuotta? melkein valmis 1914, mutta maailmansota keskeytti rakennustyöt. Missä niistä on eniten asukkaita ja myös eniten portugalia äidinkielenään puhuvia? 2. Aku Ankka . Missä rakennuksessa Helsingissä oli Suo- 5. Päärautatieasemaksi se vihittiin vasta 1919. 18 29.10.2014 TIETOTESTI Minkä ikäinen on oltava, jotta Suomessa saa aseen hallussapitoluvan eli aseluvan? 1. Masi . Portugali on virallinen kieli 10 maassa: Euroopassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja useassa Afrikan maassa. Missä sijaitsee keväällä 2013 ovensa 10. Nenetsit. Mikä on kilpailumatka niin yksilökisoissa kuin viesteissä? Sudoku 1 3 5 7 8. Missä NHL-seurassa pelaavat jääkiekkoa avannut ABBA-museo: Göteborg, Malmö, Tukholma? tällä hetkellä suomalaiset Aleksander Barkov, Sean Bergenheim ja Jussi Jokinen? 3 7 8 1 4 5 6 7 7 4 2 2 1 7 9 9 1 1 6 6 9 5 4 8 2 7 5 9 2 7 3 8 8 3 7 2 4 6 4 1 6 5 9 5 2 8 6 1 9 6 4 3 5 9 6 3 6 3 4 1 2 5 5 1 1 8 2 5 9 2 8 8 3 7 9 6 6 7 3 6 2 4 men ensimmäinen nykyaikainen vesiklosetti? 9. Helsingin nykyinen rautatieasema oli Kuva: Henna Ruokamo 3 9 6 4 Viivi & Wagner . Missä käytössä se oli vuodet 1915-16? saa aseen hallussapitoluvan eli aseluvan? 7. Avantouinnin SM-kisat 2015 järjestetään Oulussa maaliskuussa 2015. Millä suomenkielisellä nimellä tunnetaan Beatlesien kuuluisa kappale Penny Lane (sävel Paul McCartney), jonka Pepe Willberg & Jormas levytti tuoreeltaan 1967? 4. Virtanen . Missä heitä on eniten? 6. Mukula. B
Iskä on sanonut vuoromestarille, että se meidän jolkkikin lopettaa keväällä koulun, että jos ensin kesäapulaiseksi. 19 29.10.2014 Kummitäti jeesaa menomaan kummipojan statuksella? Jotkut ovat toivottomia pösilöitä, mutta eiköhän valtaosan kohdalla toteudu vanha tokaisu, että jos Herra antaa viran, niin Herra antaa järjenkin. lokakuuta 2014. Tänään Alfred,Urmas, ortodoksisen kalenterin mukaan Anastasia, Nasti, Asta, Aapo, Aappo, Rostislav. Aurinko laskee Helsingissä kello 16.32, Oulussa kello 16.07 ja nousee huomenna Helsingissä kello 7.37 ja Oulussa kello 7.59. PÄIVÄN SANA Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen. 2 Kor. Ilman sukulaista paperitehtaaseen ei päässyt. AHTAAJAN POIKANA en olisi päässyt satamaan kesätöihin, vaikka olisin halunnut. 1:21-22 SANANPARSI Eihä ketteä kiusata kahel pahal: työl ja näläl. Räisälä KANSA KASKUAA Kouluruokalassa: . Mitä sellaisella tekee, jota äiti pökkää kesätöihin, kun ei se kuitenkaan sinne tule jeesaamaan. Kuulin, että ruoka-annoksissa on vaihtoehtoja. . Asiasta tietoisena osasin varautua, jos olisi haettu jotain etuoikeuksia tovereille, olisin ilman muuta paukauttanut, että äläpäs puutu operatiiviseen toimintaan. Mutta kyllä sinne otettiin omia lapsia ja omien lapsien kavereita. Se nepotismi ei onneksi toteutunut. Muuan postin hallintoneuvoston jäsen soitti kollegalleni ja määräili postilaatikon paikkaa. Ei halunnut suvun kovien työmiesten mainetta pilattavaksi. Ymmärrän sen päivä päivältä paremmin. Oikean työn kokemukseni on pääosin postista. Jari Nenonen Ristikko Päivät vierivät KESKIVIIKKONA 29. Osa olisi varmasti tullut, jos olisi laskettu. Kuinka moni onkaan työssään, virassaan, ni- KAI neljä naisministeriä tutkii nyt, että onko naiskauppaneuvos syyllistynyt sukulaisten suosimiseen valtionyhtiöissä. Onpa uutta! Aina on suhteita. En olisi nyt valkohousuinen Volvomies Tukholman esikaupungissa, vaan surkea juoppo Slussenilla. Samaa Itellaa epäillään nyt tulleen painostetuksi sopivien työpaikkojen löytämiseksi. Vainio, 2) Kallio, Ryti, Mannerheim, 3) venäläisten sotilassairaalana, 4) Brasilia, 202 milj., 5) samojedikansa, Jamalin Nenetsian autonomisessa piirikunnassa Siperiassa, 6) 18-vuotias, luvalla saa asetta ja ampumatarvikkeita pitää hallussaan vain alueilla, jotka eivät ole yleisessä käytössä; yleisillä paikoilla se on kiellettyä, 7) Tukholma, 8) 1883 Suomen Pankin rakennus, 9) 25 m, 10) Florida Panthers. Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 044 7370 262 044 7370 267 040 5709 400 044 7370 265 044 7370 261 050 5450 915 ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. Tiesihän isä, iskurityöläinen, millainen nahjus olin. Tai siis kummitäti. Oma kummitätini olisi järjestänyt minut Ruotsiin, Atlas Copcolle 45 vuotta sitten, keskikoulupohjalta. Olisi ollut jotain tietokonejuttuja, sellaisista oltu kuultukaan. Totta kai on: ota tai jätä! Ratkaisut 4 6 2 1 7 5 3 9 8 5 9 3 4 2 8 7 1 6 7 1 8 3 9 6 4 5 2 9 7 1 8 4 3 2 6 5 6 3 5 9 1 2 8 4 7 2 8 4 6 5 7 1 3 9 8 2 6 5 3 1 9 7 4 1 5 9 7 8 4 6 2 3 3 4 7 2 6 9 5 8 1 5 9 6 1 3 7 4 2 8 2 4 8 9 5 6 7 1 3 3 1 7 8 4 2 9 5 6 7 5 3 4 2 1 8 6 9 Ulkoasu: Mikko Eronen 1 6 8 9 5 7 3 2 4 044 7370 314 4 3 9 2 1 8 7 5 6 Kuvatoimitus Maria Seppälä 5 7 2 3 4 6 8 9 1 9 2 4 3 6 8 1 7 5 8 6 1 7 9 5 3 4 2 1 3 2 6 8 4 5 9 7 6 7 9 5 1 3 2 8 4 4 8 5 2 7 9 6 3 1 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 9 4 3 6 7 1 2 8 5 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 2 5 6 8 3 9 1 4 7 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 7 8 1 5 2 4 6 3 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi 8 2 7 1 9 5 4 6 3 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Satu Itkonen 044 7370 377 Annukka Kantola vuorotteluvapaalla Risto Luodonpää 040 8201 781 Samuli Vänttilä 044 7370 244 Pirkko Wilén 044 7370 238 3 9 4 7 6 2 5 1 8 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 6 1 5 4 8 3 9 7 2 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Helsingin toimitus Postios. Ajatellaan vaikka tehdaspaikkakuntia. On ollut paperimiessukuja. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Valokuvaaja: Jari Laukkanen Päällikkö: Pirjo Kontio Toimittajat: Henna Lammi Pentti Manninen Timo Mikkilä Samuli Nissilä Pauliina Pohjala Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Vastaukset: 1) Rööperiin, sanat Juha ?Watt. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. En ihmettelisi vaikka olisi. Työpaikoille nepotismi on aina kuulunut. Se roti kuitenkin, että jos äiti tai isä soitti lapselleen työpaikkaa, niin ei sattunut järjestymään
Päätoimisia kotieläintiloja puolestaan rasittavat valtion säästöjen seurauksena kiristetyt lomaehdot, Pasila kertoo. Olli Pasila on itsekin maanviljelijä. Kuva: Arja Ukkonen vielä perustoiminnat ja erikoissairaanhoidon Päijät-Hämeen soteyhtymässä. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt, mutta seuraavissa vaaleissa vuonna 1988 Pasilasta tuli Iitin kunnanvaltuutettu. . Pidetään huolta kaikista kansalaisista, ja kannustetaan ihmisiä oma-aloitteisuuteen. Oli keskustaperintöä kyllä kodistakin, sillä isä Ukko Pasila oli keskustan Sääskjärven paikallisyhdistyksen perustajia. Myöhemmin isän kanta kaartui oikealle lähinnä siksi, että hän koki keskustankin päättämässä ollessa ?Repo-radion. Kodinhoitajat kouluttautuivat kunnan tukemana lähihoitajiksi ja pystyivät tämän jälkeen tekemään myös lääkinnällisiä tehtäviä. Sosiaalipolitiikan lisäksi opintoaineina olivat kansantalous, sosiaalipsykologia ja filosofia. . liian vasemmistomyönteiseksi. Poika vakuuttui vuosien mittaan entistä vahvemmin keskustan linjasta. OLLI PASILA oli toistakymmentä vuotta Helsingissä opinnoissa ja töissä. Vuonna 1980 Pasila osallistui kotikylänsä Sääskjärven 500-vuotisjuhlan järjestelyihin ja hänestä tehtiin oitis kylätoimikunnan puheenjohtaja. Siitä seurasi ehdokkuus kuntavaaleissa 1984. Hakemus maakunnan vaihdosta on Iitillä ollut vetämässä vuodesta 2011. LAHDEN SEUDUN kuuden kunnan liitossuunnitelma, jonka Iitti Hollolan tavoin hylkäsi, on sen sijaan kinkkisempi kysymys. Samoin elinkeinoelämä on suuntautunut Iitissä enemmän länteen kuin itään. Uuteenmaahan kuulunut Iitti pakkosiirrettiin toisen maailmansodan jälkeen Kymenlaaksoon, ja tämä päätös hiertää edelleen. Vaalipiirin laajentuminen itään ja pohjoiseen eli Etelä-Savoon luo lisää sivullisuuden tunnetta iittiläisissä. Tilat ovat vähentyneet ja suurentuneet, ja osa-aikaviljely on lisääntynyt. . Sen edustalla on pidetty puheita ja talossa on myös Melan asiamiehenä toimivan Pasilan työtilat. Vanha kunnantalo Kausalassa on varsin tuttu paikka. Puolueen linja vakuuttaa edelleen. ARJA UKKONEN IITTI KESKUSTAN sosiaalipoliittiset linjaukset saivat 1970-luvulla sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa opiskelleen iittiläisen Olli Pasilan, 66, vakuuttuneeksi: Tämä on järkevä suunta. Arvostukseni ammattikoulutusta kohtaan nousi, Pasila tilittää. OLLI PASILA on ollut keskeisessä asemassa pohtimassa Iitin kunnan asemaa maakunnallisesti sekä kunnan itsenäisyyttä tai sen liittoutumista ympäristön kuntien kanssa. Kymenlaaksosta Päijät-Hämeen maakuntaan siirtyminen olisi Pasilan mielestä luontevaa. Iitin kunnan sosiaali- ja terveystoimi on hoidettu jo kymmeniä vuosia Päijät-Hämeen kanssa var- sin onnistuneesti. Metsää on edelleen hoidettavana. Opinnot ovat hyödyttäneet Melan asiamiehen työssä ja kunnallisissa luottamustehtävissä. Vuonna 2007 integroimme Olli Pasila on toiminut kymmeniä vuosia Iitin kunnan luottamustehtävissä. Ensimmäisellä valtuustokaudella tunsi itsensä noviisiksi ja pikkupojaksi, kun vanhat ja fiksut miehet hoitivat asioita, Olli Pasila muistelee. Seuraavien vaalien jälkeen Pasilasta tuli keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kunnanhallituksen varapuheenjohtaja. Vuodesta 1997 lähtien Pasila toimi 14 vuotta kunnanhallituksen puheenjohtajana. Valtuuston jäsenyys jatkuu edelleen, ja Pasila on valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja. Luottamushenkilönä toimiminen on vienyt paljon aikaa, mutta vastaavasti on tullut arvokkaita ihmissuhteita ja monipuolisia näköaloja yhteiskuntamme toimintaan, Olli Pasila summaa.. Kotitilansa tilanhoitaja ja sittemmin isäntä hänestä tuli vanhempien varhaisen kuoleman jälkeen 1970-luvun puolivälissä. Neljästä sisaruksesta tilan jatkaminen luontui parhaiten hänelle, vaikkakin sosiaalipolitiikan opin- not jäivät isännyyden myötä gradua vaille. Nykyisin tilan pellot on vuokrattu. Valmistelussa olevan sote-lain tavoitteita olemme toteuttaneet jo kahdeksatta vuotta, Pasila huomauttaa. Ammattikoulutuksen kehittäminen avasi maanviljelystä ja yliopistokoulutusta kokeneen silmiä. . Näkemyksiltään vahva Hollola oli ratkaiseva tekijä liitoksen kariutumisessa. . Viime vuonna hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen. PASILAN luottamustehtäviin on kuulunut Iitin sosiaali- ja terveystoimen ja Kouvolan seudun ammattikoulutusorganisaation kehittäminen. Iitti yhdisti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen jo 1990-luvulla, muuta maata edellä. . Joskus mietin, onko kahta työtä tekevillä viljelijöillä lainkaan vapaa-aikaa. Se oli suuri ponnistus kodinhoitajilta, Olli Pasila kiittää. . Eihän me nyt Lahden kon- Joskus mietin, onko kahta työtä tekevillä viljelijöillä lainkaan vapaa-aikaa. kurssipesään liitytä, on muuan Iitin keskustalainen luonnehtinut tilannetta. Olli Pasila arvelee, että yhteistyöneuvotteluja Päijät-Hämeen kuntien kanssa käydään vastaisuudessa ainakin sote-uudistuksesta. ANSIOTYÖKSEEN Olli Pasila, osaaikaeläkeläinen, hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan asiamiehen tehtäviä. Siinä työssä hän on seurannut läheltä maatalouden muutosta. Iitissä hylkäämispäätös oli yhden äänen varassa. Olli Pasila kuului liitoksen hylkäämistä kannattaviin. 20 29.10.2014 Huolenpito kaikista vetoaa Olli Pasilaan Keskusta-aate upposi nuoreen opiskelijaan