Suomenmaa 29.11.2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 Keskustalta täsmätoimia Vaalisalaisuutta varjeltava Keskusta on vaihtoehto Tuomo Puumala ja Annika Saarikko esittelivät keskustan täsmätoimia nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan. s. S. 10. S. 6 414880 073513 ON LUPA ILOITA, MUTTA EI ILAKOIDA. 8 . 3 PERJANTAI 29.11.2013 N:o 137 . s. s. 1 ? Lapsiperheet maksajiksi? Hallitus haluaa rakenneuudistuspaketissaan äidit töihin s. Keskustalla on tarjota kolmas tie tasaveromallin ja valtio hoitaa kaiken -ajattelun lisäksi, Joonas Könttä toteaa. 4 Nettiäänestyksen kehittämiseksi on perustettu työryhmä. 2 SUOMENMAALLE LISÄÄ LUKIJOITA. Asiantuntijat varoittavat vaarantamasta vaalisalaisuutta
Joku yllätyspaketti olis kiva. Pauliina Pohjala. Tähän on tilaisuus alkukesästä. Tiedossa on, että puheenjohtaja Jutta Urpilaisen asema on yleinen keskustelunaihe demareiden tapaamisissa. mutta ilakointiin ei ole syytä. Myönteisiä vastauksia on paljon vähemmän, kuin jos kysyttäisiin: laskeeko SDP:n kannatus kohta alle 15 prosentin. Muutosväen suurin ongelma onkin: löytyykö SDP:lle omaa sipilää? Mutta ei ole helppoa kokoomuksen puheenjohtajalla ja pääministerillä Jyrki Kataisellakaan. Nousua oli lokakuusta 0,9 prosenttiyksikköä. Eroa keskustalla on toisena olevaan kokoomukseen (18,3, %) lähes kuusi prosenttiyksikköä. Eroamaan joutuneen ministerin Heidi Hautalan (vihr.) ajama hanke on näet enemmän kuin vain arvoyhtiön raaka saneeraus. Yhtiö kaavailee, että sillä on tulevaisuudessa vain 20?30 työntekijää. Löperöitä lupauksia ja ympäripyöreitä päätöslauselmia. Ympäristöystävällisyyden irvikuva oli kivihiileen rakastunut isäntämaa Puola. Vesivoima on saasteetonta, ko- Pari toivetta timaista, uusiutuvaa ja rakentamisen jälkeen lähes ilmaista. Keskustan pää-äänenkannattaja Päätoimittaja Juha Määttä Pääkirjoitukset Toimittajalta Puolueiden kannatustrendit näyttävät vakiintuneen K eskustan kannatus harppasi Yle uutisten julkaisemassa uusimmassa mielipidetiedustelussa uudelle tasolle, kun se puhkaisi 24 prosentin rajan (24,1 %). Muutamat haastajat ovatkin jo ajamassa asemiin. Heidän viestinsä on yksinkertainen: Uskooko SDP:n puolueväki, että demarit vielä nousevat Urpilaisen johdolla. Nyt kaikki leikkaukset ja kiristykset herättävät vain vastalauseita. Pahiten pulassa on SDP. Ne eivät muutu, vaikka kuinka uskottaisiin ja toivottaisiin. Apua ei taida myöskään tulla rakennepäätöksistä, joita hallituksen pitäisi taas tänään tehdä. Nyt kaikki toteuttamiskelpoinenkin ja vain vähän ympäristömuutoksia aiheuttava vesirakentaminen on uhrattu populistiselle muotijulkisuudelle. Samaan aikaan rakennetaan ja suunnitellaan uutta ydinvoimaa, ja tuodaan aina vain enemmän kivihiiltä maailman ääristä. Kemijoki Oy:n alasajoa pitäisi vielä harkita senkin takia, että Hautala ei enää vastaa valtion omistajaohjauksesta. Toiveeni ovat aika isoja, mutta niin ovat ongelmatkin. RAKKAAT tulevat mepit. Keskustan kannatus harppasi uudelle tasolle. V Toivon, että otatte ilmastonmuutoksen vakavasti. Lapsuuteni valkeat joulut ovat pian kaukaisia muistoja. On ennustettu, että maapallon lämpötila nousee neljällä asteella sadan seuraavan vuoden aikana. Useat eläinlajit eivät ehdi sopeutua vaan kuolevat sukupuuttoon. Se on herättänyt hurjaa vastustusta. Perussuomalaisten kansanedustaja, europarlamenttiin luultavasti rytinällä menevä Jussi Halla-aho katsoo, että pakolaisten vastaanotto on liian kallista. . Luvassa on vaikeita aikoja, on puolue sitten hallitusvastuussa tai oppositiossa. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän varoitus äskeisessä puoluevaltuuston kokouksessa onkin enemmän kuin paikallaan. Muunkin hallituksen ja muidenkin puolueiden pitäisi olla siitä kiinnostuneita. Suomi on surkea pakolaisten auttaja. Brysseliinkin päin. LÄHES 200 maata oli viime ja sitä edellisellä viikolla Puolan Varsovassa tappelemassa päästövähennystavoitteista. Mitä saatiin aikaan. Katsooko hallitus, että pakolaiskiintiön kasvattaminen ja humanitaarisen maahanmuuton lisääminen ovat sopusoinnussa julkisen talouden tasapainottamistavoitteiden kanssa, Halla-aho kysyi tänä syksynä hallitukselle osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä. KESTÄVYYSVAJETTA ei voi mitenkään rinnastaa sisällissodan siviilien hätään. EU ei pysty lopettamaan Syyrian sotaa, mutta se voi halutessaan auttaa hätää kärsiviä ihmisiä. Nyt on tehty päinvastoin. Saman verran sanotaan irti. Sekin pitäisi tunnustaa, että energiapolitiikka on liian suuri asia yhden puolueen mestaroitavaksi. Rajat on laitettu kiinni silloin, kun ne olisi pitänyt avata. Tulevat mepit, tehkää jotain muukalaisvihalle, joka on vain yltymään päin. KIITOS ja hyvää joulunodotusta. P.S. Vasemmiston eli SDP:n (15,4 %) ja vasemmistoliiton (7,4 %) yhteenlaskettu kannatus on jäänyt jo selvästi keskustan taakse. Gallupin suurin merkitys ei taida kuitenkaan olla keskustaväkeä ilahduttavissa luvuissa, vaan siinä, että kannatustrendit ovat vakiintuneet. Siinä tehtävässä on nyt Pekka Haavisto (vihr.). Suomeen tänä vuonna tulleet syyrialaiset voi laskea kymmenissä. Vertailun vuoksi: Ruotsiin heitä on tullut noin 15 000. Valtaosa suomalaisista ei hyväksy pakolaiskiintiön kasvattamista. Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan 500 syyrialaispakolaista. Pääministerin paikka historian huonoimmak- SUNNUNTAINA on jo joulukuu. Kai sitä aikuinenkin saa näin joulun alla heittäytyä pikkuisen lapselliseksi ja toivoa paria asiaa. Suuntaan toivelistani eurovaaliehdokkaille, jotka odottavat jo innolla töihin pääsyä. Loput 120 työntekijää aiotaan ulkoistaa. Suunnitelma on murheellinen. Onhan hallituksen varmin tavaramerkki ollut tähän asti päättämättömyys. Neuvo on väärä. Sen ongelmat eivät parane ilman, että puheenjohtajaa vaihdetaan. Se merkitsee käytännössä sitä, että valtio luovuttaa eikä voi enää olla aktiivinen vesirakentamisessa. Kun Suomenkin energiatulevaisuus on vielä sumun peitossa, valtion olisi pitänyt ajaa ihan toisenlaista tulosta. Hallitus on menettänyt jo sen tilaisuutensa, missä totuudenpuhujaa ja tiukkojen päätösten tekijää arvostetaan. Onko ihminen poikkeus? Ainakin ihminen on poikkeuksellisen typerä. Kuva: Maria Seppälä Ydin ei tulevaisuudessakaan ole keskustan nousu vallan kahvaan vaan Suomen ja suomalaisten selviytyminen. sikin epäillyn hallituksen johdossa on huono meriitti . Talousjätit Kiina ja Intia niin ikään vastustivat päästövähennyksiä. Ja mikäpä niitä vastustaessa, kun tavoitteet eivät ole edes laillisesti sitovia. Tulevat mepit, toivon että teette töitä tulevien sukupolvien pelastamiseksi. TOISEKSI toivon, että heräätte Syyrian hätään. K eskustaväellä on lupa iloita siitä, että kansalaiset luottavat nyt keskustaan . Media tosin neuvoo, että jo pelkästä ryhdistäytymisestä tulisi pisteitä hallitukselle. Hän on hukannut kokoomukselle tarjotun mahdollisuuden. Ydin ei tulevaisuudessakaan ole keskustan nousu vallan kahvaan, vaan Suomen selviytyminen ja suomalaisten saaminen mukaan edessä olevaan muutokseen. Tämä onnistuu, kun keskustaväki pitää sydämen lämpimänä, mutta jalat maassa ja pään kylmänä. Onneton Kemijoki-ratkaisu altion määräysvallassa enemmistöomistuksen vuoksi oleva Kemijoki Oy on on ottanut askeleitaan toimintansa alasajosuunnitelmissaan. Häntä painaa yhä enemmän tuleva historian tuomio
Miksi Suomenmaa ei voinut jatkaa nykyisellä ilmestymisrytmillä ja nykyisellä verkkolehdellä. 29.11.2013 www.suomenmaa.fi Puheenvuoro Ei syytä huoleen TIETO Suomenmaan uudistumisesta on aiheuttanut huolta joissakin lehden tilaajissa. Huolta on kannettu niin lehden tulevaisuudesta kuin ilmestymiskertojen määrästä. Tässä tilanteessa on hyvä lainata Suomenmaan edeltäjän palstoilta tuttua lausetta: ?Ei syytä huoleen, kirjoittaa Maakansa ja jatkaa.... Jotta muutos onnistuisi, koko keskustaperheen on sitouduttava hankkeeseen. Vihreää valoa on tultava niin paikallisosastoista, piirijärjestöiltä kuin puoluekokoukseltakin. Onnistuminen vaatii sitoutumista ja uskoa siihen, että muutos vie parempaan suuntaan. Kyllä olisi, mutta kuinka kauan? Vaikka Suomenmaan levikki on viime vuosina jopa hieman kasvanut, on vaikea uskoa, että pystyisimme uimaan vastavirtaan kovin pitkää aikaa. Mitä laajempi lukijakunta ja laadukkaampi sisältö, sitä tehokkaampaa on viestintä. Viestinnän tehokkuutta vahvistaa Suomenmaan asema itsenäisenä journalistisena toimijana. Kansainväliset luottoluokittajat arvioivat niiden perusteella, pysyykö maamme jatkossakin velanottajien parhaassa a-ryhmässä. Tämä ymmärretään ja tunnustetaan laajasti myös puolueen johdossa. Uudistuksen myötä Suomenmaan levikki kasvaa, saamme lisää lukijoita ja vahvistamme vaikutusmahdollisuuksiamme. Jäsen voi itse valita, haluaako lehden postilaatikkoon jaettavana paperilehtenä vai digilehtenä. Suomenmaan siirtyminen keskustan jäsenetulehdeksi on sidottu keskustan jäsenuudistukseen. Ytneuvotteluja tai lomautuksia on tiedossa kymmenissä kunnissa, ja 156 kuntaa nostaa ensi vuonna veroprosenttiaan. Rahapulasta kärsivien kuntien kurimusta voidaan helpottaa kuntien tehtäviä vähentämällä . Me täällä Suomenmaassa uskomme, että valittu suunta on oikea. Muut lehdet LEHDET LATAAVAT hallitukselle painetta rakennepäätöksiin: Etelä-Suomen Sanomat: ?Poliittisesti hankalinta hallitukselle on päättää, mitä ovat käytännössä ne tehtävät ja velvoitteet, joista kunnat on tarkoitus vapauttaa. Lehti tipahtaa jokaisen tilaajan postilaatikkoon tuttuina viikonpäivinä: tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina. Suomenmaan ilmestyminen jatkuu nykyisessä muodossa ja ilmestymisrytmissä vähintään vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Päätöksiä odotetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Suomenmaa voi hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Ensi vuoden osalta Suomenmaan sävelet ovat selkeät: lehden ilmestymistahti pysyy entisellään. Puolueen jäsenuudistus edellyttää yhtä yhtenäistä jäsenmaksua, johon lehtimaksu sisältyy. Keskustan jäsenmaksulla saa konkreettisen edun, Suomenmaan. Puolueen kunnianhimoisena tavoitteena on, että tämä työ on saatu päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä. Keskustan jäsenmaksuremontin toteuttaminen on vaativa harjoitus. Se on vastuun pakoilua.? Ilta-Sanomat: ?Jos joku epäilee rakenteellisten korjausten vält- tämättömyyttä, hänen kannattaa katsoa kuntien suuntaan. Lehti jaetaan edelleen niihin kaupungin tai kylän kirjastoihin, baareihin ja virastoihin, jotka ovat lehden tilanneet. Muutoksista, kun niitä tulee, kerrotaan kaikille tilaajille hyvissä ajoin. Juha Määttä Lehdestä tulee aidolla tavalla kaiken keskustaväen yhteinen viestiväline. ?Uudistuksen myötä Suomenmaan levikki kasvaa, saamme lisää lukijoita ja vahvistamme vaikutusmahdollisuuksiamme.? Kuva: Maria Seppälä MIKSI näin. tärkeimmät jäljelle jättäen. Hallitus ymmärsi asian elokuussa periaatteessa, ja nyt se joutuu osoittamaan ymmärtävänsä sen myös käytännössä.?. Jos halutaan saada suuria säästöjä, näiden palveluiden järjestäminen pitäisi kyetä muuttamaan nykyistä taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. On itsensä pettämistä luulla, että vaadittavat säästöt voidaan ottaa pelkästään hallintoa karsimalla. Jos hallitus vielä tästä kiemurtelee kykenemättä ratkaisuihin, työntää se suuria asioita jo seuraavan hallituksen syliin. Sen tunnustavat kaikki. EU-komissio puolestaan voi määrätä Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen sakon, jos hallitus ei saa ai- kaan julkista taloutta vakauttavia ratkaisuja.? Kaleva: ?Uudistuksen tekee vaikeaksi se, ettei helppoa tietä ole. Miljardien eurojen menoleikkaukset koskettavat hyvinvointivaltion perusrakenteita. Halutaan tai ei, rakennemuutos iskee julkisia varoja eniten syöviin sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetukseen. Tämän jälkeen Suomenmaa muuttuu yksipäiväiseksi. Lehden linjasta ja sisällöstä päättää myös jatkossa toimitus. Niitä pitäisi hallituksen elokuisen linjauksen mukaan löytää kaikkiaan peräti miljardin euron arvosta, mutta tehtävä on syksyn mittaan osoittautunut paljon vaikeammaksi kuin ministerit ehkä etukäteen kuvittelivat. Perjantaina nähdään, kykeneekö hallitus vastaamaan niihin odotuksiin, joita se itseään kohtaan elokuussa latasi. Tosiasia on, että sanomalehtien levikit laskevat, tilaajakunta ikääntyy ja ilmoitustulot pienentyvät. Tosiasia on myös se, että lehtien jakaminen maksaa vuosi vuodelta entistä enemmän. Lehdestä tulee aidolla tavalla kaiken keskustaväen yhteinen viestiväline. Suomenmaan ääni kuuluu siten paljon kauemmas kuin nyt. UUDESSA , vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen toteutettavassa, jäsenetulehtimallissa Suomenmaa jaetaan kaikkiin talouksiin, joissa asuu keskustan jäsen. Tarkkaa päivämäärää, milloin näin käy, ei tiedä vielä kukaan. Vaikka Suomenmaasta tulee keskustan jäsenetulehti, lehti pysyy tilattavana nykyiseen tapaan. Puolu- een tavoitteena on saada tuen avulla mahdollisimman laajaa vaikuttavuutta. Tästä pitää huolen Itella, joka nostaa joka vuosi järkyttävillä summilla jakeluhintoja. Suomenmaa saa vuosittain merkittävän summan viestintätukea keskustalta
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tuomo Puumalan mukaan oppivelvollisuuden pidennys ei ole ratkaisu, koska sen tehosta ei ole mitään tietoa. . Puolue yrittää hämärtää lukion ja ammattikoulun rajaa nuorisokoululla. Oppivelvollisuusiän noston ulottamisen pelkästään ilman koulutus- tai työpaikkaa jääviin noin 3500 nuoreen on arvioitu maksavan 15 miljoonaa euroa. Koko 16-17-vuotiaiden ikäluokan koulukirjojen ja koulumatkojen maksamisen hinnaksi on arvioitu sata miljoonaa euroa. . Puolue ajaa soteratkaisuksi edelleen kotikunta-maakunta-malliaan. Keskusta ei lähtenyt torstaina esittele- mään tarkkoja suunnitelmia kestävyysvajeen paikkaamiseksi, vaan se odottaa hallitukselta ratkaisuja tilanteeseen. Valtiovarainministeriö on arvioinut Suomen julkisen talouden kestävyysvajeeksi 4,7 prosenttia eli runsaat yhdeksän miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä.. Pidän 15 miljoonaa euroa huumoripitoisena lukuna ja sataa miljoonaa euroa riittämättömänä. PUUMALA teilaa myös hallituksen kovalla metelillä markkinoiman nuorisotakuun epäonnistuneeksi. Nuorisotakuu on ollut voimassa tämän vuoden alusta ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on sinä aikana lisääntynyt 7400:lla. Keskusta korvaisi oppivelvollisuusiän nostamisen yhteisötakuulla, koska jokaisen vaikeuksissa olevan nuoren tilanne on erilainen. . Kyse ei ole nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, vaan sosiaalidemokraattien ideologiasta. Yhteiskunta tukisi nuoria ja perheitä muun muassa vahvistamalla neuvoloiden ja kunnallisen kotipalvelun voimavaroja. Keskusta ottaisi myös kolmannen sektorin vapaaehtoisia tukemaan nuoria. Koko ikäluokka tavoitettaisiin viimeistä kertaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä, Puumala totesi. KUTSUNNOISSA nuori kävisi yhdessä eri alojen ammattilaisten kanssa läpi yleiseen hyvinvointiin, terveyteen, tulevaisuuden opiskelu- ja urasuunnitelmiin sekä varusmiespalveluun liittyviä kysymyksiä. Keskustan vaihtoehtoon sisältyy myös koulupäivän muovaaminen nykyistä kannustavammaksi. Se sisältäisi esimerkiksi omaehtoista liikuntaa ja vapaa-aikaa oppituntien sisällä ja ulkopuolella. Maahanmuuttajanuorille puo- lue tarjoaisi oikeuden saada vapaaehtoinen kantasuomalainen tukihenkilö, joka tukisi maahanmuuttajaa arjen askareissa. Nuorten aktiivisuutta lisäisi myös äänestysikärajan alentaminen 16 vuoteen kaikissa vaaleissa. Kansalaisaloitteita voisivat rustata jo 15-vuotiaat. Puumalan mukaan toimenpiteille ei ole laskettu hintalappua. Hänen arvionsa on, että se on joka tapauksessa vähemmän kuin oppivelvollisuusiän nostoon vähintään tarvittava sata miljoonaa euroa. Satsauksen Puumala laskee kannattavan, koska vuosittain syrjäytyvien 1600 nuorten määrä voitaisiin sillä vähintään puolittaa. Saarikon mielestä soten epäonnistuminen on syytä tunnustaa MATIAS ÅBERG/STT HELSINKI KESKUSTAN varapuheenjohtaja Annika Saarikko vaatii, että hallitus ilmoittaisi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kariutuneen. Hän odottaa, että asia tunnustettaisiin perjantaina rakenneuudistus- neuvottelujen päätteeksi. . Käytössä on oltava laaja työkalupakki, josta löytyy sopivia keinoja jokaisen nuoren tukemiseen, Puumala päätteli. Yhteisötakuulla hän tarkoittaa kunnollisia ystävyys- ja aikuissuhteita, joilla nuoria kannustetaan aktiiviseen elämään. Kannustimena käytettäisiin verovähennysporkkanaa. MIELENKIINTOINEN uusi ajatus on nuorten tulevaisuuskutsunnat. Puumalan mukaan peruskou- lun jälkeen sekä nuoret naiset että miehet voitaisiin koota yhteen armeijan kutsuntojen tapaan. . 4 29.11.2013 Keskustan Tuomo Puumala ja Annika Saarikko kertoivat torstaina puolueen täsmätoimista nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan. Rohkenen sanoa, ellei hallitus perjantaina esitä selkeää ulospääsytietä, jonka myös kuntakenttä hyväksyy toteutettavaksi ja josta vallitsee laaja yksimielisyys, niin hallituksen on tunnustettava, että tässä uudistuksessa on epäonnistuttu, Saarikko arvioi torstain. Keskusta korostaa, että pelkkä kuntien menojen vähentäminen ei riitä, vaan palveluja on uudistettava. Kuva: Jari Laukkanen Keskusta esittää nuorille tulevaisuuskutsuntoja VESA SOMPPI HELSINKI KESKUSTA tarjoaa täsmätoimia nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan
Suurimmat ongelmat liittyvät siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut on alistettu hallituksen suur- kunnille. Ex-sosiaali- ja terveysministeri korosti, että aikaa ei ole enää yhtään hukattavaksi, koska Suomessa terveydenhuolto rapautuu vauhdilla. . Vuoria pääsee pian ansaituille eläkepäivilleen. Pirjo Kontio lainat Kaikki keskustassa eivät sulata sitä, että puolue antaa ilmaiseksi pois ?kotikenttänsä. Sote-uudistuksen valmistelu on tehtävä parlamentaarisesti, koska uudistus vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään vuosikymmeniksi eteenpäin. Keskustan täytyy säilyttää nöyryys ja työn tekemisen kulttuuri, Juha Sipilä sanoo. Kuva: Jari Laukkanen apollon tietäjät Rohkeaa, Matti! OLIPA ihan parasta televisiota, kun työeläkepomo Matti Vuoria selvitti Ylen A-studiossa palkitsemistaan ja herraportaan elämää. Tästä Vuorian kommentista tulee lentävä lause: . Kolmantena on perussuomalaiset (17,2 prosenttia) ja neljäntenä SDP (15,4 prosenttia). Kokoomuksen kannatus nousi viime mittauksesta 0,2 prosenttiyksikköä ja perussuomalaisten kannatus laski saman verran. SDP:n kannatus sen sijaan laski reilusti, 1,5 prosenttiyksikköä. Muista puolueista vihreiden kannatus oli 9,0 prosenttia, vasemmistoliiton 7,4 prosenttia, RKP:n 4,1 prosenttia ja kristillisdemokraattien 3,2 prosenttia. Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 3399 henkilöä 30.10.26.11. Se on ymmärrettävää varovaisuutta. Nääs yöksi jääneillä on joskus humahtanut Tampereella kokonainen ihmisikä. Jari Korkki Ylen nettiblogissa. Perjantain rakenneriihessä ollaan jo hyvinvointiyhteiskunnan peruskysymysten ääressä, Rehula tiivisti. Aitoon sote-uudistukseen päästään hänen mielestään vain, jos hallitus luopuu sairaanhoitopiirien lakkauttamisesta ja isäntäkuntamallin ajamisesta. . Voi olla, että tässä asiassa ajaudutaan kriisiin, joka sitten lopullisesti ratkaisee ongelman, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Rehula totesi. Hän painotti, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen uudistamisen valmistelu on aloitettava jo nyt. Ainoana puolueena keskusta on esittänyt oman ratkaisuesityksensä myös tähän. Keskustan vaihtoehdossa kunta- sekä sosiaali- ja terveyshuollon uudistukseksi kysymys on miljardiluokan ratkaisusta, joka supistaa julkisen talouden kestävyys- vajetta ja turvaa julkiset palvelut. . Kyselyn virhemarginaali on 1,4 prosenttiyksikköä suuntaansa. Rehula: Ratkaisun avaimet ovat Kataisen käsissä TIMO MIKKILÄ HELSINKI KESKUSTAN varapuheenjohtaja, kansanedustaja Juha Rehula sanoo, että hallituksen on saatava perjantaina rakenneuudistuspakettia koskevissa neuvotteluissaan aikaan sellaiset päätökset, joilla turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut jokaiselle asuinpaikasta riippumatta. . SUOMALAISET eivät pääse lääkäriin eikä hallitus anna kuntien tehdä uudistuksia lähtökohdistaan, Rehula totesi. Hän arvioi, että ratkaisu tulee olemaan vaikea, koska hallituksen sisällä on erilaisia näkemyksiä, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa. . Nousua lokakuusta oli 0,9 prosenttiyksikköä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on tyytyväinen tuoreisiin kannatuslukuihin. Hänen mukaansa jalat on pidettävä kuitenkin maassa, koska ?gallupit ovat gallupeja ja vaalit ovat vaaleja?. . onhan mahdotonta luvata, että seisoisi ikuisesti toisen rinnalla. Tämän takia osa meistä ratkaisee dilemman sitoutumalla sellaiseen tyyppiin, jolla ei nyt ole niin hirveästi väliä ja osa taas jättää ihmissuhdeleikit sikseen. Elina Tanskanen Helsingin Sanomissa Heikolla itsetunnolla ei pitkälle potkita. Keskustan vaihtoehto toteuttamiskelpoinen ja sillä on asiantuntijoiden sekä kuntakentän enemmistön tuki. Käy niin tai näin, sote-uudistus määrittää Rehulan mukaan hyvin pitkälle hallituksen rakenneuudistuspaketin uskottavuutta. . Kun kannatus on korkealla, niin silloin meidän pitää omassa työssämme säilyttää se nöyryys ja työn tekemisen kulttuuri, eikä tuudittautua mihinkään, hän sanoi Ylelle. Sipilä kuitenkin toivoo, että gallup-luvut saisivat hallituksen kuuntelemaan oppositiopuoluetta nykyistä enemmän. KESKUSTAN kaula toisena olevaan kokoomukseen on jo 5,8 prosenttiyksikköä. Perjantaina hallituksen rakenneriihessä ollaan hyvinvointiyhteiskunnan peruskysymysten ääressä, Juha Rehula tiivisti. Kuva: Jari Laukkanen Presidenttipari lähtee kuulemma yöksi Helsinkiin. 5 29.11.2013 Yle: Keskustaa äänestäisi 24,1 prosenttia suomalaisista KESKUSTAN kannatus jatkaa kasvuaan. Varmassa firman asiat lienevät varmassa kunnossa. Ja niin . Kokoomuksen kannatus on 18,3 prosenttia. Uskallan ottaa vastaan palkkani. Lausahdus pitää ilman muuta kirjata siihen salaiseen oppaaseen, missä yritysjohtajia neuvotaan, paljonko palkkaa pitää uskaltaa pyytää, miten sovitaan erorahasta, jos luottamuspula iskee ja mitä muuta mahdollista maallista toimitusjohtajan sopimukseen kuuluu. Vuoria on rohkea mies, kun uskalsi tulla televisioon puhumaan kansassa raivoa herättäneestä aiheesta. AIDOLLA uudistuksella on mahdollisuus saada kustannushyötyjä ja säästää näin veronmaksajien rahoja vähintään sadoilla miljoonilla eurolla. Epäonnistuminen puolestaan lisäisi paineita kuntien menojen kasvulle sekä uusille veronkorotuksille ja palveluiden rapautumiselle. . eli kuntaorgaanin kylkeen sijoittuvan vaikuttajapaikan. Irtiotto Kevasta on Sipilän toistaiseksi ehkä kovin linjaus keskustan puheenjohtajana. Martti Vuolukka Pohjolan Sanomissa Mitä parempi suhde, sen hirvittävämpää on menettää kumppaninsa . Ratkaisun avaimet ovat nyt pääministeri Kataisen käsissä, Rehula totesi keskustan sote-illassa Helsingissä. Sote-uudistus on mennyt sitä enemmän solmuun, mitä pidemmälle vaalikausi on edennyt. Nyt Rehulan mielestä on välttämätöntä saada aikaan aito uudistus, sillä terveyspalvelujen rapautuessa Suomella ei ole varaa tehdä näennäisuudistusta, jonka valuvikoja jouduttaisiin korjaamaan myöhemmin. Rehulan mukaan hallitus on runnomassa läpi linjaa, joka monimutkaisuutensa vuoksi on viemässä nykytilannetta huonompaan suuntaan. . Sen varassa suhde juuttuu ensihurman lähtökuoppiin, eikä etene koskaan siihen, mistä arkielämän todellinen auvo vasta alkaa. Juhani Heimonen Turun Sanomissa Välittämisen ja rakkauden vaje on todellisuudessa suurin yhteiskunnallinen ongelmamme, jonka ratkaisemissa peili on paras apuväline. Sieltä kurkistavan henkilön kanssa voi aloittaa omahyväisyyden nujertamisen. Heikki Gummerus Kalajokilaaksossa . Puoluetta äänestäisi 24,1 prosenttia suomalaisista, Yle Uutisten keskiviikkona julkaistu puoluekannatusmittaus kertoo. Keskustan kannatus ei ole ollut mittauksissa yhtä korkealla tasolla kertaakaan tällä vaalikaudella
Hänen miehellään on yritys, jonka pyörittäminen ei mahdollista koti-isyyttä. . Kuvat: Jari Laukkanen Hyvästit valinnanvapaudelle Lapsiperheet osoittivat mieltään kotihoidon tuen kiintiöimistä vastaan PAULIINA POHJALA HELSINKI HALLITUS aikoo sinetöidä tänään perjantaina kotihoidon tuen kiintiöimisen puoleksi isälle ja puoleksi äidille, mutta lapsiperheet yrittivät vielä vedota päättäjiin mielenosoituksessaan keskiviikkona. Lapsiperheiden etujärjestön järjestämä mielenosoitus kokosi parikymmentä lasta ja vanhempaa Valtioneuvoston linnan eteen Helsingin Senaatintorille. Vapaus valita -tekstein varustetut ilmapallot kertoivat perheiden viestin. . Lastenhoito on muutenkin jäänyt perheessämme luontevasti minulle. Taloutta pitäisi saada kuntoon ja lisää työvoimaa työmarkkinoille, ministeri selitti. Peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) valtiosihteeri Ul- la-Maija Rajakangas puolestaan vakuutteli, että hallituksella ei ole pahaa tahtoa ketään kohtaan. ROBERTA FABRITIUS katsoo, että hallituksen suunnitelma ei ota lainkaan huomioon perheiden erilaisia tilanteita. Hän on itse kuuden lapsen äiti Mäntsälästä. Hallitus puuttuu hirveällä tavalla perheiden omaan määräämisoikeuteen ja hankaliin talou- dellisiin tilanteisiin, Roberta Fabritius totesi. . 6 29.11.2013 8-vuotias Frey ja 4-vuotias Vilja Sloan olivat äitinsä Helena Sloanin kanssa mieltä osoittamassa. Voisiko Katainen jäädä kotiisäksi? SENAATINTORIN mielenosoittajat Johanna Södergård kertoo, että opiskelijan elämään sopii vauvanhoito. Jään edelleen kotiin, mutta ilman rahaa, Sloan kertoi. Perhe ei halua laittaa lapsiaan päivähoitoon alle 3-vuotiaina, ja lasten isän tulot ovat äidin tuloja paremmat. . Minulla saisi olla aikamoiset tulot, jotta maksaisin lasteni hoitokulut palkastani, Fabritius laskeskeli. HELSINKILÄINEN Helena Sloan on myös kuuden lapsen äiti. . Miksi en saa olla kotona, 3-vuotiaan Amanda Fabritiuksen pitelemässä kyltissä ihmeteltiin. . Suuri haaste on se, että väestö ikääntyy. Lapsen isä käy töissä. olivat sitä mieltä, että kotihoidon tuen pakkojako ei lisää tasa-arvoa eikä pelasta taloutta. Viestinsä tukena heillä oli reilut 20 000 allekirjoitusta kerännyt addressi ?Kotihoidon tuen jakaminen perheiden päätettäväksi?. Lapsiperheiden etujärjestöä johtaja Roberta Fabritius luovutti sen sisäministeri Päivi Räsäselle (kd.). . Joudumme tiukan paikan eteen, kun uusi laki astuu voimaan. Pakkojako ei ole tasa-arvoa, luki kyltissä, joka oli lähes yhtä suuri kuin pitelijänsä Vilja Sloan, 4. Aikuisen kyltissä oli kysymys pääministeri Jyrki Kataiselle (kok.). . Muutenhan me olisimme kastematoja, Sloan naurahti. Helena Sloan ihmettelee kovas-. Kymmeniätuhansia lapsia menee uudistuksen vuoksi päivähoitoon. Fabritius ihmetteleekin, miten kunnalliseen päivähoitoon löytyy rahaa, mutta kodeissa tapahtuvaan kasvatuksen sitä ei löydy. . Uudistus ei tuo niitä säästöjä, joita hallitus suunnittelee. Mielestäni miehet ja naiset ovat erilaisia. Tällä viikolla näitä päätöksiä tehdään, ja aivan varmasti vien näkemyksenne koko halli- Miksi lapsiperheiltä halutaan ottaa pois, Helena Sloan ihmettelee. tuksen tietoon, Räsänen lupasi. Hän vakuutti olevansa yhtä mieltä siitä, että äidit ja isät tietävät parhaiten, mikä heidän lapsilleen sopii. Räsänen kertoi, että kotihoidon tuen kiintiöiminen on ollut ?hyvin vaikea asia hallituksen sisällä?. . Olette aivan oikeaan aikaan liikkeellä
Sika- ja siipikarjatuotannon tuet ajetaan alas, maidontuotannon litratuki lopetetaan sekä maidon ja naudanlihan tuotannon tukeminen siirretään rahoitettavaksi EU:n yhteisistä CAP-tuista. Aleneviin CAP-tukiin sidottavat märehtijöiden tuet hallitus suunnittelee rahoittavansa leikkaamalla kaikille Suomen tukikelpoisille pelloille kuuluvaa CAP-tasatukea. Vanhaa ei voinut jatkaa, piti löytää uusi tie. Nyt sovittu 149-artikla on voimassa vuoteen 2020. He olivat perhepäivähoitajansa kanssa teatterissa samaan aikaan, kun itse olin juttukeikalla. Kyllä tämä ratkaisu meidän perheelle sopii. Unohdetaanko vastakkainasettelu ja kunnioitetaan toistemme valintoja? Pauliina Pohjala Lapsiperheet viettivät keskiviikkona valinnanvapauden hautajaisia. PIRJO KONTIO SUOMENMAA EDELLISEN hallituksen maatalousministeri on täysin eri mieltä pääministeri kanssa, miten hienon sopimuksen Suomi sai neuvoteltua Brysselissä eteläisen Suomen maataloustuista. Se, että perhe saa itse valita lapsensa hoitomuodon, on erittäin arvokas asia. Tiilikaisen mukaan kotihoidon tuen kiintiöiminen on elämälle vieras toimenpide. . Samaa mieltä oli maatalousministeri. Mene töihin, äiti nyt vaan, niin sitten illalla leikitään, kaikui laulu Senaatintorilla. Kuulin myös useita kommentteja, joiden mukaan alle 3-vuotias ei voi mitenkään pärjätä hoidossa kodin ulkopuolella. Mietin omia 2- ja 4-vuotiaita lapsiani. Se voi toimia perheessä, jossa molemmilla vanhemmilla on vakituinen työpaikka ja yhtä suuri palkka. Miksi lapsiperheiltä halutaan ottaa pois? VANTAALAINEN Johanna Södergård saapui mielenosoitukseen puolivuotiaan esikoisensa kanssa. . Hän oli valmis lyömään pienen vedon, että suomalaiset saavat 2020 ?samantasoisen. Pääministeri Katainen, miksi ette ole pistäneet omaa arvovaltaanne peliin ja neuvotelleet Barroson kanssa poliittista sopimusta 141-artiklan jatkosta. Kuva: Roni Rekomaa/Lehtikuva. Jos hallitus omassa rakenneuudistuspaketissaan päättää kotihoidontuen leikkauksen, eduskunnassa hallituspuolueiden enemmistö vain siunaa sen. Kimmo Tiilikainen kertoi, että keskustalle tärkeintä on valinnanvapaus. . Sellaisia perheitä ei kuitenkaan Suomesta kovin montaa löydy. Pääministeri Jyrki Kataisen mielestä Suomi sai neuvoteltua Brysselissä hienon sopimuksen eteläisen Suomen maataloustukien jatkosta. Sen puolesta teidänkin ilmapallonne liehuvat. . Sitä taustaa vasten 141-artiklaa olisi tarvittu ja tarvitaan jatkossakin, Anttila huomautti. . Emme me saa asuntolainaa, jos mies on kotona lapsen kanssa ja minä opiskelen, Södergård harmitteli. PAIKALLE tuli myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen. Tiilikainen kehui, että miele- nilmaisu on juuri oikealla paikalla Valtioneuvoston linnan edessä. . 7 29.11.2013 Anttila antoi Kataiselle tukiopetusta KOMMENTTI Illalla leikitään MENIN mielelläni juttukeikalle, jossa osoitettiin mieltä kotihoidon tuen muutosta vastaan. Olen nimittäin sitä mieltä, että perheen täytyy saada itse valita, kuka lasta hoitaa. Olisinpa vain toivonut, että kotiäidit eivät olisi alkaneet syyllistää meitä työssäkäyviä äitejä. Kotiäidit alkoivat laulaa, miten ?äidin töihin on mentävä autollaan, ja ikkunaan jää lapsi hoitotätin kanssa katsomaan?. . Onko tämä sopimus maataloudelle hieno ja hyvä ratkaisu, Anttila kysyi. SEKÄ PÄÄMINISTERI Katainen että maatalousministeri Jari Koskinen (kok) puolustivat saavutettua neuvottelutulosta. Katainen vakuutti olleensa useamman kerran yhteydessä EU:n päättäjiin: vanhaa 141-sopimusta ei olisi voitu enää jatkaa, hän vakuuttui keskusteluista. Lapsen isä käy töissä, Södergård kertoi. Perhe haluaisi ostaa oman asunnon, mutta hallituksen päätös tekee sen mahdottomaksi. . Se pystytään neuvottelemaan uudelleen, Koskinen vakuutti. Tiedämme, etä elinkeino kärsii kannattavuusongelmista. Maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä erittäin heikko. sopimuksen kuin nyt saatiin. Pääministerin kahden kesken tapaamat MTK-päättäjätkin ovat Kataisen mukaan myöntäneet, ettei tulos nyt niin huono ollutkaan kuin järjestö on julkisesti moittinut. Epäselväksi jäi, miten hallitus lopulta aikoo paikata maataloutta odottavat tukimenetykset. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk.) kysyi, tuleeko maataloudelle helpotuksia esimerkiksi polttoaineverotukseen. Maatalousministeri myönsi, että maatalouden kannattavuus on laskenut, mutta tänä vuonna tulojen pudotus näyttäisi tasaantuvan. Jään edelleen kotiin, mutta ilman rahaa. ti, miksi kotihoidon tuki halutaan kiintiöidä. . Käytännössä tämä tarkoittaa tukileikkausta kaikille suomalaisille viljelijöille, Anttila muistuttaa. Etelä- Suomesta leikataan sekä kansallista 141-tukea, että EU:n rahoittamaa CAP-tukea. Näitä kaksinkertaisia tukileikkauksia maatalousministeri Jari Koskinen on ilmoittanut paikkaavansa luonnonhaittakorvaukseen tehtävällä korotuksella. . . Kaiken tämän seurauksena maatalous saa 40 miljoonaa euroa vähemmän tukia vuonna 2015 kuin nyt. ex-maatalousministeri tivasi. ANTTILAN mielestä komission hyväksymässä Suomen hallituksen suunnitelmassa romutetaan nykyinen Etelä-Suomen kansallinen 141-tuki. Nostitte kädet pystyyn komission edessä, keskustan Sirkka-Liisa Anttila kritisoi Jyrki Kataista (kok.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Eteläisen Suomen tukijärjestelmän ja kaikki muutkin maatalouden tukikiemurat tunteva Anttila muistutti, että komissio on aina vastustanut Suomen aikoinaan neuvottelemaa 141-artiklaa. Siitä on kuitenkin aikaisemmin onnistuttu sopimaan poliittisesti: asialla on ollut pääministeri (edellisellä kerralla Matti Vanhanen) ja komission puheenjohtaja. Sopimuksen yksityiskohdat ovat sopineet kulloinenkin maatalousministeri ja maatalouskomissaari. Nyt hallitus valitsi toisen tavan. Anttila muistutti, että 141-artiklalla on pystytty paikkaamaan tukiaukkoja, joita on ollut ja tulee olemaan eteläisen Suomen maataloudessa. . Opiskelen yliopistossa, ja minun on helppo hoitaa vauvaa opintojeni ohessa
Jos halutaan ehkäistä valitukset, niin sekä perustuslaista että kuntalaista on siinä tapauksessa poistettava kokonaan vaatimus vaalisalaisuudesta, Tarasti painottaa. Perustuslakien avaamiseen hän ei usko. Ehkä suurin riski olisi se, että vaalitunnuksista voi tulla kauppatavaraa?, maalailee Paasio. KESKUSTAN kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Tapani Tölli ei usko, että valiokunta joutuu kovinkaan pian ottamaan kantaa nettiäänestykseen liittyviin kysymyksiin. YKSI vahva peruste nettiäänestyksen jouduttamiseksi voisi Töllin mukaan olla nuorten aktivoiminen. . Suomen vaalijärjestelmän keskeisiin periaatteisiin kuuluu vaalisalaisuus. Vähintään yhtä tärkeitä asioita ovat tietoturva ja vaalisalaisuuden säilyttäminen. VAALILAINSÄÄDÄNNÖN asiantuntija, ministeri Lauri Tarasti on erityisen huolissaan vaalisalaisuuden säilymisestä, mikäli äänestäminen tapahtuu sähköisesti. . Yksi vaihtoehto on, että äänestämään rekisteröidytään sormenjäljillä tai muilla biometrisillä tunnistimilla. FAKTA Nettiäänestyksen valmistelu käyntiin Oikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotukset nettiäänestyksen mahdollistamisesta vaaleissa sekä kunnallisen neuvoa antavan kansanäänestyksen järjestämisestä sähköisesti. Nettiäänestys varmasti yleistyy jollakin aikataululla. Mutta minä olen sitä mieltä, että aina pitää olla mahdollisuus myös perinteiseen lippuäänestämiseen, hän arvioi. Töllin mielestä äänestämisellä on yllättävän monelle suomalaiselle isompi merkitys kun pelkkä napin painallus. . Kuva: Maria Seppälä timena on muistuttaa vaalisalaisuuden merkityksestä, Tarasti perustelee ulostuloaan. MONISSA liemissä keitetty pitkän linjan lakimies pitää pankkitunnusten käyttöä äänestäjän tunnistamisessa vähintäänkin kyseenalaisena ehdotuksena. . Vertailu esimerkiksi Viroon tai muihin maihin, missä nettiäänestys on edennyt Suomea pidemmälle, on Tarastin mielestä turhaa. . Tärkein edellytys on tekniikan toimiminen ja tietoturvasta huolehtiminen. Joka maassa on oma kulttuurinsa. Perheissä on tilanne, että toinen puoliso hoitaa molempien pankkiasiat. Mutta voisimmeko jatkossa hyväksyä sen, että tuloksen virhemarginaali olisi esimerkiksi 1,5 prosenttia, hän heittää. VAALISALAISUUDEN merkitys tuntuu olevan suomalaisille erityisen pyhä ja tunteita herättävä asia. Vanhempi valtiomies Pertti Paasio vastasi Tarastin kirjoitukseen muistuttamalla äänestämisen olevan yksilöllinen tapahtuma. ?Nettiäänestys mahdollistaa muun muassa porukalla äänestämisen ympäristössä, jossa olosuhteet eivät ole valvottavissa. Mutta kyllä minulla tärkeimpänä pon- Vaalisalaisuus ei ole äänestäjän oikeus vaan äänestyspaikalla myös velvollisuus. Perustuslain mukaan meillä on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Lain kirjain toteutuu nykymuodossaan mielestäni aika hyvin. . Vaalisalaisuuteen pitää voida luottaa kaikissa olosuhteissa, hän toteaa. Tölli yhtyy mielikuvaan, jonka mukaan saatamme jo nyt naureskella ja pitää esimerkiksi pankkitunnuksia vanhanaikaisina. Aika monille syntyy mahdollisuus äänestää use- Lauri Tarasti pitää vaalisalaisuuden säilyttämistä vaikeana tehtävänä, mikäli nettiäänestys joskus toteutuu. Mutta harva aavistaa, mikä on tilanne jo parin vuoden kuluttua. . Kehitys kehittyy, mutta tuskin tämä nykyinen vaaliperinne kovin äkkiä on mihinkään katoamassa, hän uskoo. RISTO LUODONPÄÄ OULU AJATUS sähköisestä äänestämisestä yleisissä vaaleissa muhii edelleen pinnan alla, mutta on vielä hyvin kaukana toteutumisesta. Oikeusministeriö on joka tapauksessa nostanut aiheeseen liittyvät ongelmat uudelleen pohdittavaksi asettamalla marraskuun puolivälissä nettiäänestystä valmistelevan työryhmän. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Kymmeniä tuhansia omaishoitajia, jotka huolehtivat hoidettaviensa pankkiasiat. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon suomalaiset ovat valmiita siitä tinkimään, hän painottaa. Tarasti on halunnut osin tarkoituksellisestikin provosoida kansalaisia ja päättäjiä miettimään, minkälaisilla ehdoilla nettiäänestäminen ylipäätään on mahdollista. Hesarin mielipidepalstalla (22.11.) hän muistuttaa vaalisalaisuuden nauttivan perustuslain tasoista suojaa. . Tarkoituksena on kehittää perinteisten äänestystapojen rinnalle mahdollisuus äänestää netissä eri välineillä (tietokone, tabletti, kännykkä). nettiäänestys saattaisi lisätä erityisesti nuorten osallistumista vaaleihin ja helpottaisi mm. Työryhmän toimikausi alkaa 15.11.2013 ja päättyy 30.1.2015. työryhmä kartoittaa nettiäänestyksen eri ratkaisuja ja niiden soveltumista Suomen vaaleihin. Työryhmällä on edessään paljon avoimia kysymyksiä. Kuva: Jari Laukkanen ampaan kertaan kenenkään huomaamatta. . Sitä johtaa Kirsi Pimiä oikeusministeriöstä.. Jatkossa suomalaiset joutuvat joka tapauksessa miettimään, kuinka luotettavana he haluavat vaalituloksen pysyvän. Me olemme tottuneet, että vaalitulos on Suomessa aina viimeisen päälle oikea ja totuudenmukainen. Nettiäänestysmahdollisuus voitaisiin ottaa käyttöön seuraavalla hallituskaudella, aikaisintaan vuoden 2018 presidentinvaalissa. työryhmän on kuultava muun muassa valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjää. vammaisten henkilöiden ja ulkosuomalaisten äänestämistä. ehdotus nettiäänestyksen teknisistä ratkaisuista sekä tarvittavista lainmuutoksista on oltava valmis viimeistään tammikuun lopussa vuonna 2015. Pukeudutaan pyhävaatteisiin, juodaan vaalikahvit ja niin edelleen. Karvaat kokemukset vuoden 2008 kuntavaalien yhteydessä järjestetystä kokeilusta ovat vielä tuoreessa muistissa, kun vaalit jouduttiin tekniikan pettämisen vuoksi uusimaan kaikissa kolmessa kokeilukunnassa (Karkkila, Kauniainen, Vihti). Tekniikka on tietysti avainasemassa, mutta nettiäänestämisessä kyse ei ole pelkästään teknisestä suorittamisesta. Meillä on paljon vajaavaltaisia äänioikeutettuja, joiden asioita hoitaa edunvalvoja. 8 29.11.2013 Vaalisalaisuus on liian arvokas uhrattavaksi Turvallinen nettiäänestys vaatii pankkitunnusten sijaan biometrisia tunnisteita
Kunnittain korotuspaine voi vaihdella jopa nelinkertaisesti johtuen asukkaiden erisuuruisista verotettavista ansiotuloista. . Australia ja Uusi-Seelanti muodostavat yhteisten kulttuuripiirteidemme takia Euroopalle luonnollisen Aasian portin. Uudella-Seelannilla on Euroopan kanssa pitkä yhteinen historia. Säännöllistä vuoropuhelua ylläpitävät vuotuiset Euroopan parlamentin ja Uuden Seelannin parlamentin edustajatapaamiset, viimeksi Brysselissä muutama viikko sitten. Tällä kertaa kaupan kysymykset eivät hallinneet keskustelua. Se edellyttää kuntien todellista kuuntelemista, ennustettavaa ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa sekä kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapainoon saattamista, ryhmäjohtaja Korhonen linjasi. Menestyjän matkalaukku kuluu PÄÄTTÄJIEN työtehtävistä kansalaisia eniten kiinnostaviin kuuluvat kokousmatkat. Pitkät kokousmatkat, erityisesti suuntautuessaan maihin, joissa on Suomea miellyttävämmät sääolosuhteet, tapaavat herättää jo lähtökohtaisesti pahennusta. Se on huomattavasti vähemmän kuin hallituksen päättämien rahoitusleikkausten ja uusien tehtävien yhteenlasketut vaikutukset kuntien taloudelle. . Kaukaisten maiden tapahtumat ja niiden ihmisten olosuhteet vaikuttavat meihin monin tavoin. EUROOPAN PARLAMENTISSA monet jäsenet kuuluvat ainakin yhteen Euroopan ulkopuolisten alueiden kanssa suhteita ylläpitävään valtuuskuntaan. Asialistalla oli sen sijaan enemmän sosiaalisia ja diplomaattisia kysymyksiä. Koska matkailu on tärkeää sekä Euroopalle että Uudelle-Seelannille, esillä oli uusi-seelantilaisille myönnettyjen EU-viisumien kesto. Uusia leikkauslistoja on väläytelty ensi kevääksi. ?Kuntaliiton oltava kaikkien jäsentensä edunvalvoja? SUOMENMAA KUNTALIITON valtuuston keskustaryhmä korostaa kuntalähtöisiä uudistuksia ja kunnallisen itsehallinnon puolustamista. Keskustan mukaan Kuntaliitolla on tärkeä rooli kaikkien ja kaikenkokoisten kuntien edunvalvojana. Keskustaryhmä haluaa Kuntaliitolta selkeän kannanoton sen puolesta, että kuntia koskevat uudistukset voivat vaihtoehdottomuuden ja ylhäältä sanelun sijaan perustua itsenäisten kuntien tiivistyvään yhteistyöhön, myös kuntayhtymät vaihtoehtona. . Toivomme myös Kuntalii- Kuntaliitolla on tärkeä rooli kaikkien ja kaikenkokoisten kuntien edunvalvojana. Niinpä onkin luontevaa, että meillä on saamelaisalueilla otettu lähes sellaisenaan käyttöön Uudessa-Seelannissa kehitetty ja hyväksi todettu kielipesämalli. Maa voi siis olla tutustumiskohteena kaukainen, mutta siitä huolimatta tarjota meille erinomaisia toimintamalleja. EU:n komission presidentti Barroso sanoikin viimeksi Uudessa-Seelannissa käydessään: ?Tämän päivän globaalissa maailmassa yhteiset arvot ja intressit ovat yhtä tärkeitä kuin maantieteellinen läheisyys?. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen. Toki paheksuntaan on joskus aihettakin. Mitä pidempi kokousmatka, sitä tärkeämpi syy siihen tarvitaan. Kuva: Jari Laukkanen ton puhuvan voimakkaasti parlamentaarisen valmistelun puolesta isoissa uudistuksissa, totesi Korhonen. KESKUSTARYHMÄ on huolissaan myös kunta-valtio -suhteen luottamuksen rapautumisesta. . EU on nykyään maan kolmanneksi tärkein kauppakumppani Australian ja Kiinan jälkeen. Uusi-Seelanti taas on EU:lle merkittävä maataloustuotteiden, erityisesti villan, maitotaloustuotteiden ja lihan maahantuoja. Politiikassa jaamme yhteiset arvot. Lehtinen, kuten moni muukaan, ei näytä pohtineen veron- korotusten syitä, Tölli kirjoittaa tiedotteessaan. Tölli muistuttaa, että jopa puolet hallituksen kaikista leikkauksista on kohdistunut kuntapalveluiden rahoitukseen. . Silti hallitus on määrännyt joka vuosi kunnille uusia menoja lisääviä velvoitteita. Hän kertoo, että kuntapalveluiden rahoitusta on tällä vaalikaudella leikattu jo yhteensä 3,8 miljardilla eurolla. . Niin kaupan alueella kuin kansainvälisessä politiikassakin, menestyjän matkalaukku kuluu. Mikään maa ei enää tule toimeen pääsääntöisesti itsensä kanssa asioiden. Väestöltään pieni, raaka-aineiltaan ja kasvuolosuhteiltaan vaatimaton Suomi ei ainakaan tule. Tarvitsemme hyviä suhteita paitsi naapureihimme ja Eurooppaan, myös muuhun maailmaan, josta on väistämättä tulossa yhä tiiviimpi yhteisö. Tilanne ei ole ainakaan helpottumassa, koska hallituksella on takataskussaan jo päätettyjä kuntiin kohdistuvia lisäleikkauksia vuoteen 2017 saakka. Huollonkin on pysyttävä kohtuudessa. JOSKUS täytyy kuitenkin matkustaa. Kuva: Jari Laukkanen KUNTALIITON tekemien laskelmien mukaan leikkaukset aiheuttavat ensi vuodelle keskimäärin 1,25 prosenttiyksikön korotuspaineen kuntaveroon, Tölli kertoo. . Uusia leikkauksia on tulossa joka vuosi. Tapani Tölli huomauttaa, että kunnat nostavat verojaan vähemmän kuin voisi odottaa. Käytännössä hallitus on siirtänyt veronkorotuspäätökset kuntapäättäjien murheeksi. Töllin mielestä ei ole yllätys, että keskimääräinen kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna vajaat 0,5 prosenttiyksikköä. . Edellytämme myös, että Kuntaliitto sanoutuu selkeästi irti pakkoliitoksista, totesi keskustaryhmän puheenjohtaja Seija Korhonen Kuntaliiton valtuuston kokouksessa. KUNTALIITON valtuuston keskustaryhmän mielestä Kataisen hallituksen pitäisi pysäyttää umpikujaan ajautuneet kunta- ja sote-uudistuksensa ja aloittaa ne parlamentaariselta pohjalta. . Sieltä on peräisin kielipesien idea, joka kehitettiin kohentamaan alkuperäiskansa maorien lasten äidinkielen taitoa. Maorin kieli ja Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat kaikki uhanalaisia kieliä. Jo tämä osoittaa, että kunnissa kuntapäättäjät eivät ole pyrkineet menemään sieltä, missä aita on matalin eli veronkorotuksilla. Talous- ja työllisyyspolitiikan tuloksettomuus näkyy kiristyvänä verotuksena, rapautuvina peruspalveluina sekä kansalaisten ostovoiman heikentymisenä, Tölli huomauttaa. . Myös yhteistyöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa puhuttiin. SUOMESSAKIN olemme hyötyneet yhteyksistä UuteenSeelantiin. Omat valtuuskuntamaani ovat Israel sekä Australia ja Uusi-Seelanti. Maailman poliittinen ja taloudellinen huomio kääntyvät enenevässä määrin itään päin, kohti aikamme nousevia talousmahteja. Nyt on aloitettava välittömäs- ti talkoot kuntien ja valtion välisen luottamuksen palauttamiseksi. 9 29.11.2013 Valtionosuusleikkaukset kiristävät kuntaveroja SUOMENMAA KESKUSTAN kansanedustaja ja puolueen kuntatyöryhmän puheenjohtaja Tapani Tölli muistuttaa Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtiselle, että kuntaverotuksen kiristyminen johtuu Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen tekemistä kuntien valtionosuuksien leikkauksista. Lehtinen on arvostellut kuntapäättäjiä veronkorotuksista, jotka syövät palkansaajien ostovoimaa.
Vaikuttaminen alkoi kiinnostaa yläasteiässä. Demaritkin kosiskelivat nuorta miestä riveihinsä, mutta keskusta tuntui läheisemmältä vaihtoehdolta. . Sain paljon uusia ystäviä. Alueellisuus ja heikompiosaisten puolustaminen vetosivat meikäläiseen. Sitä se ei minusta ollut. Teimme kovasti töitä. Matkat taittuvat mukavasti Ruotsin armeijan vanhalla polkupyörällä. Kuva: Paula Åström. Tähän joukkoon mahtuu erilaisia ajatuksia. Joonas Könttä on kotitutunut Jyväskylään hyvin. Sanoin tukijoilleni, että takamatkaa on kurottavana liikaa. Toisella kierroksella arpajaisineen koettiin vahvoja tunteita. 10 29.11.2013 Kohti uusia koitoksia Joonas Köntälle keskustalaisuus on oikeudenmukaisuutta ja ajattelun vapautta MERI ALARANTA-SAUKKO JYVÄSKYLÄ MONI kiinnitti huomionsa keskustanuorten puheenjohtajakisan ensimmäisellä kierroksella suuren äänipotin keränneeseen ja toisella kierroksella Teppo Säkkiselle täpärästi hävinneeseen jyväskyläläiseen Joonas Könttään. Suurelle yleisölle mies nousi tuntemattomuudesta tavoittelemaan nuorisojärjestön keulapestiä. Vaalia edelsi lyhyt mutta tehokas kampanja, jonka aikana Könttä ehti kiertää lähes kaikki keskustan piirit. Jotkut arvostelivat Koko kentän Könttä -kampanjaa jopa aggressiivisuudesta. . Yllätyin siitä, että peli otettiin niin tosissaan. OMAN taustajoukon kanssa vaali on märehditty pohjia myöten. Yhdessä on ihmetelty sitä, miten pienellä porukalla saatiin iso vyöry aikaiseksi ja sitäkin, mitä tehtiin oikein ja mitä väärin. . Lisäksi esiintymis- ja vuorovaikutustaidot paranivat kampanjan aikana huomattavasti. YHTEISKUNNALLINEN aktiivisuus saati keskustalaisuus eivät tulleet Köntälle kodinperintönä. Totta kai häviö ensin harmitti. Muutenhan en olisi ollut tosissani, Könttä myöntää. Viivan alle jäi hänen mielestään kuitenkin ehdottomasti plusmerkkinen luku. . Olen tottunut tekemään tosissani silloin, kun innostun, Könttä sanoo. Lopputulos oli tietysti pettymys, vaikka vielä vaalia edeltävänä iltana Könttä ei uskonut yltävänsä edes toiselle kierrokselle. . Ja keskustan moniulotteisuus. Aivan sellaista ryöpytystä Könttä ei olisi osannut odottaa.
Nykyään edellytetään yhden päivän työttömyyttä. Työmarkkinajärjestöille asia kerrottiin kokouksessa, johon työ- ja elinkeinoministeriö kutsui neuvotteluosapuolet keskiviikkona. Keskustalaiset avaukset eivät ole pelkkää utopiaa, vaan niihin liittyy aina malli ideoiden toteuttamisesta. Yksi kiinnostuksen kohde ja tärkeä keskustelunaihe Köntälle on idänpolitiikka. Käytännössä pitkiä vapaita ovat käyttäneet äidit. Hallitus on perustellut hoitovapaan jyvittämistä sillä, että pitkät vapaat heikentävät naisten asemaa työelämässä. Oppositio on epäillyt, etteivät isät todellisuudessa jäisi kotiin, vaan lasten hoitaminen päiväkodeissa toisi kunnille 250?300 miljoonan euron lisälaskun. Ehtoja ollaan kiristämässä muun muassa niin, että vapaalle pääsisi vasta 17 vuoden työhistorian jälkeen. Nykyisin aikaraja on kymmenen vuotta. Mehän emme pidä tästä yhtään emmekä hyväksy tällaista muutosta, sanoi johtaja Maria Löfgren Akavasta torstaina. Löfgrenin mukaan jo nyt vuorotteluvapaita sijaistavilla on taustalla pätkätyötä. . Kuva: Paula Åström Joonas Könttä sanoo olevansa pedantti mies, joka tekee asiat kunnolla. Ehkä keskustalaisuus on juuri sitä, Könttä miettii. NIIN VAALITYÖSSÄ kuin muutenkin Könttä haluaa kertoa avoimesti mielipiteistään. Jos politiikassa on vain muita miellyttääkseen, voi kysyä, miksi siellä on. PSryhmä muistuttaa, että hallituksen päätökset koskevat kaikkia suomalaisia. Välikysymysvalmiudessa on myös keskustan eduskuntaryhmä. Jos perjantai on tyhjää täynnä ja laihoja kompromisseja, keskusta miettii myös välikysymystä hallituksen rakennepaketista. Koko oppositio teki yhteisen välikysymyksen syyskuussa. Hoitoalalla työllisyys on varsin hyvä, joten sellaisia, jotka olisivat olleet kolme kuukautta työttömänä, olisi vaikeaa löytää. KOTIHOIDONTUEN jakaminen puoliksi vanhempien kesken on yksi rakennepaketin kiisteltyjä kysymyksiä, josta on keskusteltu viime päiviin asti. Nykyisin toinen vanhem- mista voi jäädä hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Kuva: Jari Laukkanen PS harkitsee välikysymystä PERUSSUOMALAISET kertoivat torstaina harkitsevansa välikysymystä hallituksen rakenneuudistuspaketista. Silläkin uhalla, että se aiheuttaa vastareaktioita. . Sieltä tuliaisina oli hyvä venäjän taito ja gradu-aihe. . Silloin tähtäimessä oli kaataa hallituksen esitys kotihoidon tuen leikkaamisesta.. Hallituksen sisällä kristillisdemokraatit ovat vastustaneet kiivaasti hoitovapaan jakamista. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen mukaan hallituksen suunnitelmat perustuvat sen omiin laskelmiin, jotka tulevat aikanaan julki. HALLITUS tavoittelee työuriin kahden vuoden pidennystä, joka tuskin onnistuu ilman eläkeiän nostoa. Työeläkejärjestelmän uudistuksesta ei anneta perjantaina esitystä, vaan työmarkkinajärjestöjen neuvottelut siitä alkavat vasta ensi kuussa. Kuva: Paula Åström Jos politiikassa on vain muita miellyttääkseen, voi kysyä, miksi siellä on. Itse hän sanoo olevansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suhteen aika vasemmalla, mutta talouspoliittisilta kannoiltaan liberaali. . Voi olla, että työni tulevaisuudessa liippaavat itänaapuria ja kauppaa, opiskeluaikansa S-ryhmän liikkeissä työskennellyt Könttä vihjaa. Vapaa-aikaan kuuluu muutakin kuin työtä ja politiikkaa. Rakas harrastus on myös ruuanlaitto. . Vapaalta ei jatkossa voisi myöskään siirtyä enää suoraan eläkkeelle. Yllättäen keskiviikkona hallitus esitti vielä uutta tiukennusta vapaan ehtoihin. Vuorotteluvapaan sijaisen täytyisi olla työttömänä vähintään kolme kuukautta ennen sijaisuutta. Asiaa käsiteltiin puolueen eduskuntaryhmän kokouksessa. Perussuomalaiset tekevät uudistuspaketista välikysymyksen, jos hallituksen huomenna tekemät päätökset eivät ryhmää miellytä. 11 29.11.2013 Rakennepakettia väännettiin yötä myöten SAILA KIUTTU, PIIA LEINO/STT HELSINKI Tyylikkäästi sisustetun poikamiesboksinsa parvekkeella Joonas Könttä kasvatti kesällä yrttejä ja mansikoita. Innostus pitää ensin löytyä. Ilman sitä on turha lähteä politiikkaan. Tulevaisuuttaan hän ei kuitenkaan ole rakentanut vain politiikka-kortin varaan. . Kaulahuivi on muisto Pietarin opiskelijavaihdosta. Puolueessa saa esiintyä radikaalejakin ajatuksia, kunhan ne eivät ole vastuuttomia. KÖNTTÄ innostuu puhumaan lähiruuasta (hän ei koskaan syö eineksiä), joukkoliikenteen kannattavaksi tekemisestä, arvonlisäverouudistuksesta (ruuan alvi pitäisi poistaa), uusiutuvasta energiasta, koulutuksesta ja verotuksellisesti tuettavasta asuntorakentamisesta. . Akava ja STTK tyrmäsivät uuden kiristysesityksen. . Eli kyllä tällä nykysysteemilläkin työllisyyden hoidosta on kyse yhtä lailla. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Helle uskoo, että esimerkiksi hoitoalalla kolmen kuukauden työttömyysedellytys näivettäisi vuorotteluvapaan käytön kokonaan. . Se olisi liian lohdutonta. Hallitukselta odotetaan perjantaina päätöksiä, joilla on pitkäkestoisia vaikutuksia palkansaajien tulevaisuuteen. Työuria on suunniteltu pidennettävän esimerkiksi opiskeluaikaa lyhentämällä, vuorotteluvapaan ehtojen tiukennuksilla ja äitien saamisella nykyistä nopeammin takaisin töihin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) arveli torstaina iltapäivällä, että hallituksen rakennepakettiin liittyvistä uudistuksista neuvotellaan aamuyöhön asti ja vielä perjantainakin. Pöydällä oli vielä muun muassa se, miten kotihoidontuki jaetaan. STT päivitti kolmen kiistanalaisen uudistuksen tilanteen. VUOROTTELUVAPAAN saanti on oleellisesti vaikeutumassa. Eduskuntavaalitkin ovat käväisseet mielessä. . Neuvottelujen takaraja on ensi syksynä. Työurien pidentämisen lisäksi pohditaan muun muassa sitä, miten taataan työeläkkeiden kestävä rahoitus. Jutta Urpilainen arveli torstaina iltapäivällä, että hallituksen rakennepakettiin liittyvistä uudistuksista neuvotellaan aamuyöhön asti ja vielä perjantainakin. Meillä on ystäväporukka, jossa kokkaamme vuorotellen toisillemme kolmen ruokalajin illallisia, Könttä kertoo. VARMAA on, että monissa luottamustehtävissä jo tähän mennessä marinoidulle Köntälle keskustanuorten puheenjohtajavaali ei ollut viimeinen koitos. Kuntosali ja luonto ovat tärkeitä henkireikiä. Keskustalla on tarjota kolmas tie tasaveromallin ja valtio hoitaa kaiken ?ajattelun lisäksi. Hän on perehtynyt aiheeseen opinnoissaan ja vietti myös puoli vuotta Venäjällä opiskelijavaihdossa. Yhteistyötä pitää pystyä tekemään, mutta seläntaputtelijaksi en halua lähteä. Ja perusteltuja näkemyksiä politiikan tutkimuksen opiskelujen gradu-vaiheessa olevalla miehellä riittää. Esimerkiksi nyt keskustan pitäisi hänen mielestään asemoitua entistä selvemmin vasemmiston ja oikeiston väliin.
ehkäpä heitä on 21 . pitääkseni antamani lupauksen . , jotka aikaansaivat sen, että nyt tiedän joululukemiseni: se on tuo Seppo Sarlundin erinomaisen kirjan uudelleenlukeminen! Siinä tulee vakuuttuneeksi, että sitä on tullut oltua Isänmaan asialla. Jouko Loikkanen Raimo Flinkin kehittelemä jätevesijärjestelmä pääsi teolliseen tuotantoon muutaman ?lottovoiton. Olen maksanut kalliit oppirahat, Flink huokaa. Ylipäätään keksiminen ei ole helppoa ideanikkarointia Pelle Pelottoman malliin. . Harvoin keksijän kannattaa lähteä oman alansa ulkopuolelle. Flinkin mukaan vankka käytännön työkokemus on parasta pohjakoulutusta alalle. . Ei vain voi unohtaa. USEIN oivallus tulee kuulemma aamuviideltä. . 12 29.11.2013 kolumni Tamminiemen saunassa 187. PARI viikkoa sitten lupasin edellisessä kolumnissani kirjoittaa tässä kirjoituksessani vakoilusta, jota kuvasin tuolloin noiden päivien hirvittävimmäksi puheja kirjoitusmyllerrykseksi maassa ja maailmassa. Tuolloin en todellakaan osannut ennakoida, että nyt sitten . . Sen jälkeen toteuttaminen on yhtä puurtamista. Niiden lisäksi tarvitaan muutamia lottovoittoja, onnellisia sattumia, jotta keksintö muuttuisi markkinoitavaksi tuotteeksi. Viimeisimmän keksinnön, jätevesien säkkipuhdistamon, kohdalla Flink on saanut niitä peräti kolmin kappalein. Ensimmäinen oli kohtaaminen keksijäyhdistyksessä jätevesijärjestelmiä valmistavassa yrityksessä työskente- le ta n h T k ra k tä lu o v li o k h p m v. ?Vadim Andrejev teki koko ikänsä politiikkaa ja pelasi shakkia. Kysyi aina kuinka Jouko Loikkanen voi.. myös minun tuntemiani naapurin poikia. Siellä näkyy olevan kaksi virkettä . Satoja, ehkäpä tuhansiakin heitä on ollut idästä, lännestä ja etelästä; miehiä pääasiassa, mutta myös naisia. Tavallisimmin puhumisemme ovat olleet ?molempia osapuolia kiinnostavia asioita. Keksimistä on yksi prosentti ja loput 99 raakaa työtä, jotta saa tuotteen markkinointiin. Kova työ ja omien rahojen sijoittaminen keksinnön kehittämiseen eivät kuitenkaan riitä. KEKSIJÄN elämä on tällaista. nen keksintönsä. . häärin jo ajat sitten käsitellyn ja nähtävästi kokonaan unohdetun aiheen piirissä. Koska insinöörit eivät ole pystyneet ratkaisemaan kaikkia ongelmia, olen kokeillut, onnistuisiko se teknikolta tai tavalliselta työntekijältä. Siinä on lause, jota tamperelainen keksijä Raimo Flink, 73, toistaa tarinansa lomassa tuon tuosta. Milloin syynä ovat vastoinkäymiset idean kehittämisessä, milloin ratkaisevassa vaiheessa ikävästi karille ajaneet yhteistyökuviot. Keksijän todellisuuden realiteetteihin Flink on perehtynyt omakohtaisesti jo reilut 40 vuotta. Ensimmäisen neronleimauksensa hän kehitteli keksinnön asteelle kolmikymppisenä. Tuloksena oli ilmankostutin. Leipätyönsä Flink teki LVI-alalla. Sinne liittyvät pääasiassa myös hä- TOSISSAAN Flinkin keksijänura lähti vauhtiin vuonna 1993, kun hän jäi työttömäksi. nyt ajattelen politiikassa mukanaolevia tekijöitä ja harrastelijoita . ja useimmiten olen joutunut selostamaan Suomen tekemiä poliittisia ratkaisuja. Silloin tällöin olen huomannut, että keskustelukumppanini on saanut toisenkinlaista informaatiota, jolloin olen joutunut perustelemaan laajemmalti omia käsityksiäni. Miltei poikkeuksetta jouduin päätymään siihen käsitykseen, että keskustelukumppanini on ollut puheissa muidenkin suomalaisten kanssa ja saanut myös toisenlaista informaatiota, mitä sai minulta. SILLOIN tällöin oli mielessäni pohdinta, vakoillaanko minua. kirja Politiikan pöydän alta. Siinä on muun muassa luku, jonka otsake on Kotiryssäni. Vitsi, vitsi, mutta 78 venäläisen diplomaatin joukossa on suuri määrä . Kaikki vastoinkäymiset on koettu, mitä kuvitella saattaa. Niitähän olen vuosikymmeniä haltuuni saanut ja melkoisen määrän myös joutunut eteenpäin luovuttamaan. On muistettava, että olen viidesti ollut pääministerin sihteerinä, joten käsissäni on ollut jopa niitä äskeisen vakoilukohun yhteydessä useampaankin kertaan mainittuja ?mustia kirjekuoria?. Kuitenkin joudun toteamaan, etten kaikkien niiden 45 vuoden aikana, jolloin olen ollut erilaisissa yhteiskunnallisissa toimissa, ole joutunut kertaakaan minkäänlaisen asiakirjapyynnön kohteeksi; nähtävästi puhumiseni ovat olleet vakuuttavia ja ymmärrettäviä. VUONNA 2004 ilmestyi varmaankin jokaisen lukijani hyvin tunteman lehdistöneuvos Seppo Sarlundin aikamoisen hyödyllinen . Vuosie ?Maailmaa ei pelasteta pelaam . Keksimisestä ja siihen liittyvästä yrittäjyydestä tuli pääelinkeino. Keksintöjä markkinoidessa, kehitellessä ja toteutettaessa on eteen tullut monenlaista ongelmaa. . Kädet verillä saa tehdä protoja ja Raimo Flinkin päässä on syntynyt monta hyödyllistä keksintöä. MERI ALARANTA-SAUKKO TAMPERE miettiä päänsä puhki, miten tuotetta voisi vielä parantaa, Flink kuvaa. Kun keksijä havaitsee ongelman, hän ei voi jättää asiaa sillensä, vaan se on yritettävä ratkaista. . ansiosta. Se luonnevika on suurin ero maallikoihin. Mutta minä aion pysyä lupauksessani. TYÖURANI on ollut sellainen, että vuosikymmenet olen ollut kosketuksissa ulkomaalaisiin poliitikkoihin, lehtimiehiin ja viranomaisiin. Ajattelin, että sellainen saattaisi olla kyseessä, jos minulta toivotaan jotain asiakirjaa
Myös asentaminen on nopeaa ja helppoa imeytyskentän tekemiseen verrattuna, Flink toteaa. Hänen mukaansa systeemi korvaa helposti tukkeutuvat maasuodattimet. Muottien tekeminen itse olisi ollut hirveän kallista. TOISENA lottovoittonaan Flink pitää kohtaamistaan professori Erkki Auan kanssa. Suuret kaupungit ovat maapallon syöpä. Hänen kauttaan sain valmiia muovisäiliöitä omiin järjestelmiini. Nämä ovat hyvin pitkäikäisiä, toisin kuin suodatuskentät, jotka on uusittava noin 5-15 vuoden välein. BioRami on periaatteessa sähkötön, jos maasto on sille ihanteellinen. Yhteistyö Piiparisen kanssa on on toiminut hyvin, Flink kiittelee. BioRami -jäteveden puhdistamon teho perustuu mikrobisäkkeihin. Raimo Flink ja DI Tatu Piiparinen ovat kehitelleet yhdessä BioRamia -puhdistamoa eteenpäin.. Siinä ratkaisevassa roolissa on ollut Wavin Labko Oy, joka otti puhdistusjärjestelmän tuotantoonsa lisenssisopimuksella. KEKSINNÖT ovat Flinkin mielestä maapallon eteenpäin menemisen edellytys. Hän on seurannut huolissaan nykykehitystä. Kun ei ole isoa firmaa taustalla, täl- laisen testauksen toteuttaminen muutoin olisi hirvittävän kallista. Säkkipuhdistamo on lottovoittojen ansiosta jo matkalla maineeseen. Miten voi lopettaa ajattelun? JÄTEVESI ohjataan jakovesialtaan avulla tasaisesti säkeille, joiden mikrobit käyttävät hyväkseen jäteveden sisältämiä ravinteita. Säkit voidaan tarvittaessa pestä tai vaihtaa, joten suuria muutostöitä ei tarvitse tehdä. . Suodatinmassan patentidun rakenteen ansiosta BioRamin putkien reiät eivät tukkeudu biofilmin limalla. . Vakuutuimme, että tässä on hyvä idea, Piiparinen kertoo. Kuutisen vuotta ensitapaamisen jälkeen ensimmäiset BioRami -puhdistusjärjestelmät asennettiin yrityksen toimesta tänä keväänä kesämökkikohteisiin ja omakotitalokohteisiin syksyllä. . Sähköä tarvitaan veden pumppaamiseen vain, jos tontti on liian tasainen Harmaavesipuhdistamoita on useita malleja tarpeen mukaan. Kerran vuodessa tyhjennettävä saostuskaivo ottaa vedestä enimmät rasvat ja isoimmat kiintoaineet. Puhdistunut vesi ohjataan purkuputkella esimerkiksi avo-ojaan. Pesuvesien lisäksi myös wc-jätevedet puhdistava järjestelmä on parhaillaan testattavana muutamassa omakotitalossa. Pelihypetys ei hänen mukaansa pelasta maailmaa mitenkään, vaikka se saattaakin auttaa taloutta. Myös politiikka vaikuttamisen kanavana kiinnostaa Flinkiä. Vasta sitten aloitettiin omat tutkimukset. . Hän kehitteli MTT:n tutkimuslaitoksella sianlannan hyödynämistä kuivattamalla. . 13 29.11.2013 Mikrobisäkkipuhdistamo ei vaadi imeytyskenttää MERI ALARANTA-SAUKKO TAMPERE . Kuvat: Paula Åström malla? evän insinöörin kanssa. . BIORAMI -jäteveden puhdistamo jäljittelee perinteistä maasuodatinta, mutta vie tontilta tilaa vain runsaan neliömetrin, keksijä Raimo Flink mainostaa. Järjestelmän puhdistusteho perustuu jätevesisäiliössä oleviin mikrobisäkkeihin, joissa on muovisia kantoainekappaleita sekä kierrätysvaatteista jauhettua keinokuitutilkkua. Tilkut ovat homman pointti. Niiden muodostama massa jäljittelee maasuodattimissa käytettävää hiekkaa. Massan pinnalle muodostuu yhtenäinen mikrobikerrostuma, niin kutsuttu biofilmi, joka hajottaa tehokkaasti jäteveden eloperäistä ainesta. n uurastuksen jälkeen putken päässä näkyy valoa. Ihmisille pitää jättää edellytyksiä elää myös maaseudulla, hän sanoo. Eläkkeelle Flink ei haikaile keksijänhommista. . Tavoitteena on saada puhdistamolle CEmerkintä, vaikka se ei sitä maasuodatinta vastaavana järjestelmänä tarvitsekaan. BIORAMIA valmistaa maailman suurimpaan muoviputkiyritykseen kuuluva Wavin-Labko Kangasalla. Yhteistyöpäätöstä edelsivät vuosien neuvottelut ja tutkimukset. Diplomi-insinööri Tatu Piiparinen kertoo, ettei keksintöjen esit- telijöitä ravaa hänen ovellaan alvariinsa. Vielä harvinaisempaa on, että päästään sopimukseen asti. Wavin-Labko seuraili Flinkin tuotekehittelyä ensin pitkään taustalta. Aura sanoi, että jos hänellä olisi olut käytössään minun keksintöni hän olisi ratkaissut tutkimukseensa liittyän jätevesiongelman halvemmalla. Auralta Flink puolestaan sai syvälistä tietoa jätevesien bakteeriasioista. Kolmas ja ehkä tärkein lottovoitto oli se, että perheystävän uuteen omakotitaloon saatiin asentaa Flinkin kehittelemä jätevesijärjestelmä. Siellä voitiin tutkia harmaan veden puhdistusjärjestelmän toimintaa esimerkiksi pakkasella ja ottaa näytteitä eden laadusta. . Ensin hän kulki vihreiden matkassa, mutta totesi sitten keskustalaisen vihreyden todellisuutta ymmärtävämmäksi.
Kempele, Karsikas Antti Haapavesi, Karsikas Hanna Kärsämäki, Kasurinen Veikko Oulu, Kauppila Olli Raisio, Kellokoski Toini Oulu, Kemppainen Hannu Kajaani, Kemppainen Ilkka Oulu, Kemppainen Tiina Oulu, Kivelä Lauri Kärsämäki, Kiviranta Erkki Oulainen, Kiviranta Ritva Oulainen, Klasila Antero Ii, Klemetti Riitta Kajaani, Koivula Esko Taivalkoski, Koivula Helena Tuusula, Koivula Pirjo Taivalkoski, Kolari Terttu Tuusniemi, Kolmonen Jukka Oulu, Konttajärvi Erkki Pello, Konttajärvi Salli Pello, Konttinen Leena Leppävirta, Konttinen Pertti Leppävirta, Kopola Leila Haapajärvi, Korhonen Satu Kuusamo, Korhonen Tarja Tuusula, Korpela Olavi Siikajoki, Korri Eino Lappajärvi, Korvuo Markku Suomussalmi, Koskela Arno Kankaanpää, Koskela Jouni Tampere, Koski Ed Toronto Kanada, Koskinen Anne Haapavesi, Kujala Pauli Tampere, Kukkola Tuomo Nivala, Kulmunki Helena Oulu, Kummunsalo Pertti Paimio, Kumpulainen Kerttu Ii, Kyl- mäniemi Anne Posio, Kylmäniemi Eija Posio, Kylmäniemi Martti Posio, Kylänpää Jouni Eurajoki, Kärki Maarit Oulainen, Kärkkäinen Aatos Turku, Kärkkäinen Marjatta Haukipudas, Kärkkäinen Merja Turku, Kärkkäinen Tuomo Haukipudas, Kässi Timo Uurainen, Kääriäinen Timo Tyrnävä, Kömi Kirsti Huittinen, Lahtinen Anna-Liisa Jyväskylä, Laiho Kari Laitila, Laiho Venla Laitila, Laitila Markku Haapavesi, Laitila Tytti Haapavesi, Lassila Juhani Oulu, Lehtoaho Eetu Kuusamo, Lehtoaho Jaakko Raahe, Lehtoaho Leena Pudasjärvi, Lehtoaho Ulla Kuopio, Lehtoaho Vesa Pieksämäki, Lehtoaho Vilho Kangasala, Leinonen Eeva Pudasjärvi, Leinonen Vesa Maaninka, Leppälä Timo Nivala, Leskelä Esko Kuusamo, Leskinen Tarja Simo, Linjakumpu Tuija Rovaniemi, Lintula Tapani Oulu, Loikkanen Jouko Helsinki, Lundvall Betty Jämsä, Luukinen Aulis Liminka, Luukinen Liisa Liminka, Luukinen Ritva Liminka, Luukka Elina Padasjoki, Luukka Paavo Padasjoki, Lähdemäki Eero Köyliö, Lähdemäki Tarja Köyliö, Lämsä Kalevi Oulu, Lääkkö Antti Lumijoki, Lääkkö Markus Rovaniemi, Lötjönen Marjatta Parikkala,. Ryhmäläiset ovat raportoineet päässeensä suksille jo ainakin Kuusamossa, Posiolla ja Rovaniemellä. Kerhon suosio on nousussa, sillä määrä kasvoi edelliskaudesta yli 60 osallistujalla! Myös Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerhon ryhmä Facebookissa on kerännyt mukavasti jäseniä. 14 29.11.2013 KERHOLAISET TAAS TAIPALEELLA SUOMENMAAN Tuhannen Kilometrin Kerho aloitti uuden kauden marraskuun alussa. Jos olet ilmoittautunut eikä nimeäsi ole listalla, ota yhteyttä kerhovastaava Annukka Kantolaan joko sähköpostilla kerho@suomenmaa.fi tai puhelimitse 044-7370 377. NYT mukaan ovat lähteneet: Ahlroth Seija Jämsä, AhokasTuohinto Pirkko Raahe, Ahtiainen Pertti Joensuu, Alapudas Veikko Merijärvi, Alaranta-Saukko Meri Liminka, Alasaarela Pauli Raahe, Asikainen Risto Salo, Buller Lilja Taivalkoski, Buller Minna Taivalkosi, Buller Pinja Taivalkoski, Eilola Veikko Siikajoki, Ekoluoma Matti Siikajoki, Erkkilä Katja Pyhäjärvi, Eskola Päivi Siikajoki, Filppula Erkki Raahe, Göös Markku Perho, Haapakoski Pentti Kalajoki, Haarakangas Tuula Merijärvi, Haavisto Jouko Rauma, Hakala Juhani Ikaalinen, Hakkarainen Sinikka Ikaalinen, Haljoki Vuokko Oulu, Hannula Timo Rovaniemi, Hara Irja Joensuu, Harju Aulis Jalasjärvi, Harju Paavo Rovaniemi, Haukipuro Heikki Haapavesi, Haukipuro Joona Kajaani, Haukipuro Kari Kempele, Haukipuro Kyösti Kerava, Haukipuro Teemu Rovaniemi, Hauru Tauno Kempele, Hautamäki Aimo Siikajoki, Hautamäki Hannu Siikajoki, Hautamäki-Vänttilä Leena Oulu, Heikkilä Anna-Leena Tervola, Heikkilä Kaisu Oulu, Heikkilä Lenitta Eurajoki, Heikkilä Marja-Liisa Helsinki, Heikkinen Esa Tampere, Heikkinen Jaakko Kuu- samo, Heinänen Markku Ruokolahti, Hekkala Ilmari Suomussalmi, Hekkala Raija Suomussalmi, Hepokangas Auli Oulu, Hepokangas Edvin Oulu, Hertteli Anni Perho, Hertteli Simo Perho, Hettula Ilpo Kempele, Hiiri Martti Hämeenlinna, Hiitola Toini Merijärvi, Hiltunen Susanna Kittilä, Hintikka Pauli Jyväskylä, Hirvasniemi Tuomo Sievi, Holla Marja Kempele, Holmström Sauli Taivalkoski, Hummasti Mikko Sievi, Huovinen Taisto Taivalkoski, Hyvärinen Inka Pielavesi, Hyvärinen Pirkko-Liisa Lapua, Häkkinen Rauni Oulu, Hänninen Tuomo Kuusamo, Ikonen Veikko Iitti, Ikävalko Tapio Lohja, Ingerttilä Pentti Muhos, Ingerttilä Raija Raahe, Jaakkola Anne Kerava, Jaakkola Pauli Kuusamo, Jokelainen-Keränen Eila Suomussalmi, Jokitalo Johanna Ylivieska, Jormalainen Kaarlo Siikalatva, Juntunen Jouko Kemi, Juntunen Markus Kiuruvesi, Jussila Kaisa Lahti, Jämsä Pentti Haukipudas, Järvitalo Esko Oulu, Jääskö Antero Oulu, Kaarela Juha Oulu, Kaartinen Leena Lahti, Kaijansinkko Aapo Lemi, Kainulainen Seppo Sonkajärvi, Kakko Laila Lohja, Ka- nanen Mauri Viitasaari, Kantola Annukka Oulu, Kantola Jukka Tyrnävä, Kantola Kalervo Pihtipudas, Kantola Sini Oulu, Karjalainen Aarne Vaala, Karjalainen Heikki Oulu, Karjalainen Jouko Muhos, Karppinen Seppo J.A. Mukaan ilmoittautui tänä vuonna 392 kuntoilijaa. Etelämpänä on jouduttu vielä tyytymään kävelyyn ja juoksuun. Ilmoittautuneiden nimet löytyvät tästä alta
Jos lunta ei ole tai se on vaikeasti tavoitettavissa, hiihtoa voi korvata juoksulla tai ripeällä kävelyllä. Tavoitteen saavuttaneet saavat paljon hyvän olon tuntemisia, määrättömästi kunniaa ja mahdollisuuden lunastaa kerhon vuosipalkinnon. Suomenmaa arpoo ilmoittautuneiden sekä väli- ja lopputuloksensa raportoineiden kesken sykemittarin. munen Heikki Oulu, Sormunen Marita Oulu, Stenman-Kässi Liisa Uurainen, Stenudd Tarja Oulu, Suni Veli-Pekka Köyliö, Suomalainen Veikko Miehikkälä, Suomela Raimo Ii, Suominen Heikki Vehmaa, Suonsivu Pyry Raahe, Suonsivu Suvi Espoo, Suoraniemi Pekka Seinäjoki, Sutinen Pekka Pihtipudas, Suvila Kalevi Loimaa, Suvila Voitto Loimaa, Tahkola Maija Kempele, Taipalinen Mikko Kouvola, Taivalkoski Eija Taivalkoski, Taivalkoski Hannu Taivalkoski, Takarautio Riina Kvaløysletta Norja, Talala Reijo Pudasjärvi, Tanskala Eero Raahe, Tanskala Eila Raahe, Teppo Markku Ylivieska, Teppo Riitta Ylivieska, Tervahauta Eija Tornio, Tervahauta Maiju Tornio, Tieva Raimo Siikalatva, Tihinen Anita Oulu, Tihinen Martti Oulu, Tihinen Taimo Oulu, Tohkoja Pirjo Liminka, Toivanen Eino Mikkeli, Tornberg Marketta Kuusamo, Torniainen Ari Lappeenranta, Trög Sakari Rovaniemi, Trög Tuula Rovaniemi, Tumelius Elma Oulu, Tuohinto Esko Raahe, Turunen Irja Pyhäntä, Turunen Matti Pyhäntä, Tylli Leila Miehikkälä, Tylli Vesa Miehikkälä, Tynkkynen Heikki Jyväskylä, Tölli Teuvo Nivala, Törmälä Mervi Raahe, Törmälä Pentti Raahe, Törmänen Esko Kuusamo, Törmänen Raili Kuusamo, Uosukainen Veikko Tammela, Uotila Eeva Pöytyä, Uotila Kalle Orivesi, Vaara Jussi Tervola, Vahtola Matti Haapavesi, Valkeavuori-Kovanen Virve Hollola, Vasanko Matti Paimio, Vedenoja Simo Raahe, Vedenoja Uuno Raahe, Vehniäinen Eero Salo, Vihriälä Jukka Seinäjoki, Viitala Katja Haapavesi, Viljakainen Anitta Kannonkoski, Viljakainen Pekka Kannonkoski, Vilmi Tapio Simo, Virkkula Anita Oulu, Virranniemi Arja Raahe, Virranniemi Pentti Raahe, Virranta Kari Lapinlahti, Virtanen Keijo Tammela, Vitikka Erkki Savukoski, Vuollo Juha Muonio, Vähäsöyrinki Leena Nivala, Vähäsöyrinki Paula Nivala, Vähäsöyrinki Raimo Nivala, Vähäsöyrinki Simo Nivala, Vänttilä Samuli Oulu, Väyrynen Paavo Siikajoki, Väänänen Eeva Oulu, Wärri Leena Eura, Ylikulju Aki Liminka, Ylikulju Aulis Raahe, Ylimartimo Eila Simo, Yrjänä Iikka Siikajoki, Yrjänä Kaija Siikajoki, Yrjänä Kalle Siikajoki, Yrjänä Petteri Siikajoki, Yrjänä Sirkka Siikajoki.. Mukaan lähtevien nimet julkaistaan Suomenmaassa. Kerholainen sitoutuu tavoittelemaan tuhannen kilometrin hiihtämistä talvikautena 1.11.2013?30.4.2014. 2. Kerholaisen on tehtävä kilometreistään muistiinpanot. 4. Kerholaisen pitää urakan puolivälissä tammi-helmikuun vaihteessa, viimeis- Manninen Jukka Lahti, Manninen Pentti Kärsämäki, Manninen Riitta Kärsämäki, Manninen Simo Oulu, Markkanen Jouko Suonenjoki, Martikkala Ville Oulu, Mattila Heikki Kempele, Mattila Juho Kempele, Mattila Jussi Oulu, Mattila Ulla Kempele, Mauno Juha Pukkila, Mauno Sisko Pukkila, Mertaniemi Hannu Kittilä, Mettinen Keijo Kuusamo, Moilanen Kaija Varpaisjärvi, Moisala Kari Oulu, Murtoniemi Alpo Kalajoki, Mustonen Markku Liminka, Mustonen Raija Polvijärvi, Muuronen Jouko Ypäjä, Myllykoski Ahti Siikalatva, Myllylahti Elma Haapajärvi, Myllylahti Matti Haapajärvi, Myllylä Reijo Oulu, Mäenpää Pirkko Hämeenlinna, Mäenrinta Asko Pukkila, Mäki Heikki Loimaa, Mänttäri Maire Hattula, Mänttäri Tuomo Hattula, Määttä Heikki Oulu, Määttä Jenni Helsinki, Määttä Pauli Kempele, Määttä Ulla-Maija Kempele, Määttä Yrjö Jämsä, Nenonen Jaakko Ruokolahti, Niskanen Mikko Viitasaari, Nuorala Markku Merijärvi, Nyman Eino Ii, Ohtamaa Heikki Nivala, Ohtamaa Kaisa Nivala, Ohtamaa Pauliina Nivala, Ohtamaa Sinikka Nivala, Ojala Olavi Kempele, Ojala Pauli Oulu, Ojala Seija Oulu, Ojansuu Seija Sastamala, Okkonen Eero Kajaani, Ollikainen Reijo Oulu, Ovaskainen Ritva Forssa, Ovaskainen Teuvo Forssa, Paananen Pekka Raahe, Pakkanen Raimo Miehikkälä, Palminen Helena Hollola, Palola Juhani Puolanka, Paloniemi Markku Taivalkoski, Partanen Jukka Sulkava, Pekkarinen Mirja Lapinlahti, Pekkarinen Riikka Joensuu, Pekonen Eeva Parikkala, Pekonen Pentti Parikkala, Pelli Terho Hyrynsalmi, Pellikka Juha Helsinki, Penttilä Anna-Maria Helsinki, Penttilä Kyösti Siikalatva, Penttilä Maarit Tampere, Penttilä Martti Oulu, Penttilä Pirkko Oulu, Pihjalaniemi Pekka Nivala, Piilonen Kirsti Äänekoski, Piilonen Pentti Äänekoski, Piiparinen Juha Oulu, Piirainen Vesa Tuusula, Pirttisalo Reijo Pyhäntä, Pitkälä Eila Haapajärvi, Pitkälä Pekka Haapavesi, Pitkälä Raija Haapavesi, Pitkänen Pauli Kuusamo, Piuhola Matti Eura, Pohjamo Samuli Oulu, Polojärvi Saila Pieksämäki, Pulkkinen Aulis Oulu, Pyykkönen Kaarina Taivalkoski, Pyylampi Antti Vantaa, Päkkilä Erkki Oulu, Päkkilä Esko Oulu, Pölönen Kati Hollola, Pöyliö Petra Oulu, Ranta Pirjo Siikajoki, Rantakan- gas Antti Haapavesi, Rantakangas Minna Haapavesi, Rantanen Reino Raahe, Rauhansalo Kauko Savonlinna, Raulamo Marja-Liisa Kangasala, Rautakoski Juhani Vaasa, Rautakoski Julia Vaasa, Rautio Eero Oulu, Rautio Maija Merijärvi, Rautio Paavo Merijärvi, Riepula Anne Ii, Riepula Pekka Ii, Rimpiläinen Eljas Kajaani, Rintanen Pasi Nakkila, Roiha-Laukkanen Anne Hankasalmi, Rundgren Anita Kolari, Rundgren Mikko Kolari, Ruokola Mikko Oulu, Ruottinen Maarit Muhos, Ruuska Markku Kinnula, Rytinki Hilkka Raahe, Rytinki Timo Raahe, Räisänen Juho Taivalkoski, Räisänen Paavo Taivalkoski, Rämö Kaisa Tammela, Saarela Laila Taivalkoski, Saari Anja Oulainen, Saarimaa Toivo Vaala, Sakko Auli Merijärvi, Sakko Leena Merijärvi, Sakko Markku Merijärvi, Sakko Paula Ylivieska, Sankari Terttu Pöytyä, Sankilampi Pertti Kempele, Saranpää Ritva Ilmajoki, Saukko Lotta Liminka, Saukko Otto Liminka, Saukko Hannes Liminka, Savikoski Olavi Haapavesi, Setälä Matti Tammela, Siira Taisto Orimattila, Sikala Keijo Nivala, Sikiö Joel Ruokolahti, Silmälä Anja Tammela, Silmälä Esko Tammela, Soranta Milla Oulainen, Sor- tään 10.2.2014, raportoida Suomenmaahan, miten tavoite on täyttymässä. Myös puolivälin krouvin tilanne julkistetaan, samoin kuin urakan päätös. 6. Samoin vapun jälkeen viimeistään 10.5.2014 on kerrottava, miten kävi. 5. Yksi juoksukilometri vastaa kahta hiihtokilometriä ja yksi kävelykilometri yhtä hiihtokilometriä. 3. 15 29.11.2013 FAKTA Suomenmaan Tuhannen Kilometrin Kerho 1
ei väkivaltaa kynttiläviestiä. Toisaalta useimmat kiittelivät, että vakavaan asiaan kiinnitetään huomiota ja että kynttilän mukana oli saatavana tietoa, mistä löytyy apua. Ehkäisevää apua on mm. Tässä näimme, että kansan käsi on kyllä karttuisa, jos se asialle ryhtyy. KYLLÄ OLEN saanut ihmetellä, miten se nainen aina palasi kotiinsa, vaikka oli paennut miehensä lyömistä, totesi kynttiläviestin kirjastolla saanut naisihminen. . . Kuva: Keskustanaisten Kainuun piiri Väkivalta ei ole yksityisasia . Voisiko se olla vaikka Sarasvuo? Hannes Viiri Margareeta Meriläinen antoi kynttilän Marja-Leena Harakalle. Onhan kysymyksessä kansallinen suuryritys, joka tulee tilavaisuudessa ehdottoman varmasti tuottamaan ?lännen tuohta?. Se olisi jo 10 miljoonaa enemmän, kuin välttämätön tarve olisi. Mielipiteet 16 Miete ajastamme TUNNUSTUS kaikelle hyvyydelle saa minut miettimään, miten minäkin parhaimmin lahjojani käyttelisin oikein; tähänpä ajatuksin tähtään, tähän tutkivat mietteeni johdatan. Onni Aatos Latvala Vimpeli Kansalaissijoitus Talvivaaraan KIRJOITUKSENI 26.11.2013 Pelastetaan Talvivaara eläkerahoilla on aiheuttanut paljon palautetta ja jopa kiitosta. Talvivaara on kyllä kohde, joka ei oikeastaan jätä ketään kylmäksi. Siinä olisi julkisuuden puuhamiehelle tai naiselle kyllä nyt mahdollisuus. Keräsihan Niilo Tarvajärvikin joskus 1960-luvulla poliisille kymmeniä tai peräti satoja autoja, kun poliisin rahat olivat lopussa. turvakoti voi pelastaa. Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista perhesurmissa. Euroopan Neuvoston suositusten mukaisesti jokaisessa maassa pitäisi olla yksi turvakotipaikka 10 000 asukasta kohti. Tämän perusteella Suomessa pitäisi olla yli 500 turvakotipaikkaa, mutta niitä on vain noin tää uskaltaa soittaa pääsemiseksi pois väkivaltatilanteesta. Väkivalta ei ole sellainen yksityisasia, josta olisi vaiettava. Päin vastoin, uhriksi joutuneen pi- Suomessa kuolee vuosittain noin 20 naista perhesurmissa. tää uskaltaa katkaista väkivallan kierre. Ystävien ja naapurien on rohjettava kysyä, voiko olla avuksi, jos aavistaa naisen ja joskus miehen olevan vaikeuksissa. MAANANTAIN 25.11. verkossa, esim. Tämä on nähty monessa muussakin yhteydessä. Julkisuudessa on kerrottu Pekka Perän ilmoittaneen, että Talvivaara selviäisi nykyisestä rahoitusongelmastaan 40 miljoonalla. Jos saisimme puoli miljoonaa suomalaista innostumaan pelastusoperaatiosta sijoittamalla vaikka satasen Talvivaaran salkkuun, tietäisi se 50 miljoonaa. Voisiko se olla vaikka Sarasvuo. Jos vielä joku päättäisi pistää satasen, olisi ?kolehti. ei väkivaltaa -kynttiläviestiä Hyrynsalmella, Kajaanissa, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa. Suomessa kynttiläviestiä jaettiin yli 50 paikkakunnalla. Kuva: Heikki Saukkomaa/Lehtikuva siin kohdistuvan väkivallan vastaiseen päivään 25.11., jota vietetään maailmanlaajuisesti. Tämän vuoden viestinauhassa lukee: Yksikin kuolema on liikaa . naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä oli startti YK:n lanseeraamalle 16 päivän toimintajaksolle, joka huipentuu ihmisoikeuksien päivään 10.12., joka on kaiken väkivallan ja syrjinnän vastainen päivä. KAINUUSSA Keskustanaiset jakoivat Valoa . Nytkis ry organisoi Suomen kynttiläkampanjan. Toivon, että vuosittain jaettava kynttiläviestimme rohkaisee meitä kaikkia toimimaan väkivallan ehkäisemiseksi. Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on muuta Eurooppaa yleisempää ja Kainuu on muuta Suomea väkivaltaisempi. Kynttilä valaisee, mutta vielä enemmän valaisee ja lämmittää lähimmäisen tuki silloin kun meillä on vaikeuksia. Helena Aaltonen Keskustanaisten Kainuun piirin puheenjohtaja. vielä suurempi. Tässä on kyllä ajatusta, mutta miten se toteutettaisiin ja kuka ryhtyisi asialle. [ http://www.turvakoti.net ]www.turvakoti.net. 120. Kainuun kuusipaikkainen turvakoti on Kajaanissa. Voi kysyä, onko se liian kaukana monille turvaa tarvitseville? SUOMI ON ratifioimassa vuonna 2014 Euroopan Neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen ja poistaminen, uhrien suojelu sekä väkivallan tekijöiden saattaminen syytteeseen. Kyseessä on maailmanlaajuisesti laaja-alaisin sopimus naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puuttumiseksi. Istanbulin sopimus edellyttää mm. Siksi sen pitäminen kansallisissa käsissä olisi ehdottomasti kansallinen etu. Puhelimessa tuttavani Olli Mettiäinen Sodankylästä puki sanoiksi ajatuksen kansalaiskeräyksestä: kymppi/ kansalainen tietäisi jo 50 miljoonaa. Meijän oli lähettävä kottoa, vaikka oltiin vielä pieniä lapsia, muisteli vanhus, jonka isä oli ollut juovuspäissään paha perheelleen. MONIA surullisia tarinoita ehdin kuulla maanantaina Sotkamossa K-supermarketin aulassa, kirjastolla ja kunnantalolla, kun olimme jakamassa Valoa . Tuntuisi ihan siltä, että kyllä tuo satanen löytyisi sangen monelta. Ystäväni Olli Mettiäinenkin oli valmis kaivamaan kuvetta satasen verran jo kansalaiskeräykseen. Sijoittamiseen sen olettaisi löytyvän vielä helpommin ja useammalta. Mistä löytyisi nykypäivän Tarvajärvi. turvakotipaikkojen ja matalan kynnyksen palveluiden riittävää takaamista lähisuhdeväkivallan uhreille. 112 NUMEROON tai ystävälle pi- KYNTTILÄVIESTI liittyi YK:n nai- ?Mistä löytyisi nykypäivän Tarvajärvi
Olenkin sanonut, ettei ympäristö, siis luonto, tarvitse suojelua. Historia kertoo, ettei unelma toteutunut vaan valittiin primitiivinen koston kierre. ?Kehotan Suomen edustajia YK:ssa tekemään rauhanaloitteen. Sen johdantona voisi olla: ?Sotilaallisesta kriisinhallinnasta elämän edellytysten turvaamiseen sen kaikille jäsenille?.? Kuva: AFP Photo/Lehtikuva GLOBAALISTI kohtalokasta on, että itseaiheutetut kriisit, kuten Syyrian sota saavat kokonaan toisen mittakaavan huomion kuin esimerkiksi nälkä. Nälän seurauksena jatkuva kuolleisuus peittää tosiasiassa kaikki tunnusmerkit siitä, että jos vastaavat uhrit olisivat jonkun maan tai diktaattorin aiheuttamia, syytös kuuluisi ?rikos kansakuntaa kohtaan?. Tänä päivänä myös Suomi, ?rauhanturvaajan suurvalta. Eräällä tavalla voidaan katsoa EU-vaalia tulevien eduskuntavaalien esivaaliksi. Tässä saavutettu paras mahdollinen tulos nostaa myös eduskuntavaalin menestystä. . Muiden puolueiden ehdokkaisiin verrattuna Keskustalla on asettaa monia varsin päteviä ja luotettavia ehdokkaita, joihin koko kansa voi tukeutua! Tässä vaalissa korostuu enemmän henkilökannatus kuin puolueen kannatus. Tämä saattaa kostautua jollekin populistiselle ?liikkeelle. Luonto kyllä suojelee itsensä sen jälkeen kun ihminen on poistunut paskomasta. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Luottamus Kevaan palautettava KEVA on ollut otsikoissa viimeisen kuukauden ajan. Ajojahti kohdistui monelta suunnalta entistä toimitusjohtajaa kohtaan. Jos hallitus ei tee itse omia johtopäätöksiä, niin Kevan valtuuskunta on avainasemassa. Keskustan Lapin piirin työmarkkinatoimikunta on tyytymätön koko Kevan hallituksen toimintaan ja erityisesti puheenjohtaja Laura Rädyn toimiin viimeisen kuukauden aikana. Työmarkkinatoimikunta katsoo että kohun jatkuessa Kevan perustehtävä vaarantuu. Lisäksi työmarkkinatoimikunta edellyttää kohtuutta Kevan palkkoihin ja etuisuuksiin. mutta haittaaks´se? Paavo Närvänen Pirkanmaa mielipiteet@suomenmaa.fi - ei liitetiedostoja Raimo Kareinen Orimattila PL 52, 90100 Oulu. Muiden kanssa ei luonnolla ole hätäpäivää Hyvä tulos EU-vaaleissa vaatii paljon työtä KYSEISET vaalit on syytä ottaa vakavasti! Keskustan kanalta ehdokasasettelu näyttää lupaavalta. Kirjoita Suomenmaahan. Hyvä tulos vaatii kuitenkin paljon työtä! Tärkeää on saada jäsenistö ja kaikki kannattajat vaaliuurnille. Toimitusjohtajan eron jälkeen Kevan hallitus uskoi että luottamus palautuu. Keskustan Lapin piirin työmarkkinatoimikunnan mielestä Kevan hallituksen olisi erottava, jotta uskottavuus ja luottamus Kevaan palautuisi mahdollisimman pian. Sen johdantona voisi olla: ?Sotilaallisesta kriisinhallinnasta elämän edellytysten turvaamiseen sen kaikille jäsenille?. Aloitteessa on siis ympäristönsuojelun näkökulma mutta se ei ole siinä keskeisin. askartelee rauhan sijaan kysymyksillä, liittoutuako Natoon ja sitä kautta hakea turvaa. Kekkosen aikana etsittiin ratkaisua ?ystävyyden, yhteistyön ja avunannon sopimuksilla?. Nyt ollaan valmiita Naton joukkojen apuna turvaamaan Islannin ilmatilaa. Nykyinen pröystäilevä linja ei ole hyväksyttävää eikä sovi millään muotoa tähän aikaan. Keskustan Lapin piirin työmarkkinatoimikunta Pirkko Jauhojärvi puheenjohtaja Heikki Salmi varapuheenjohtaja Toteutumattomia unelmia MAAPALLON kamppaillessa milloin luonnon, milloin itseaiheutettujen kriisien keskellä on mieltäni askarruttanut kysymys; miksi ihmiskunta on valinnut yhteiselossaan väkivaltaisen ongelmien ratkaisumallin? Kuuluuko väkivalta ihmisluonnon ominaisuuksiin ja jos kuuluu, niin miten se on syntynyt ja miten se on säilynyt raskaista uhreista huolimatta. Mistä se saa voimansa kuluttaa niin valtavasti myös niitä resursseja, jotka toisella valinnalla olisivat onnellisen tulevaisuuden rakennuspuita nyt valitun väkivaltakoneiston ylläpidon sijaan. Olisi voinut kuvitella, että pelkästään luonnon asettamien elämän reunaehtojen voittamisessa olisi ollut riittävästi haasteita ilman rakennettuja kriisejä. Samoin on pakko kysyä, miksi suuntaa ei ole korjattu silloin, kun on ollut ns kultaisia hetkiä löytää uusi suunta ja sisältö ? korjata kurssi. 17 Rikas raha vastuuseen SUOMEN hyvinvointivaltion rakentaminen on mennyt liian pitkälle; valtion ja kuntien tulot?menot eivät kohtaa ja syömävelka on kasvanut ja kasvaa edelleen huolestuttaviin mittoihin. Ilmaisen rihkamakaupan ylläpitoon ei ole enää varaa, ellei löydetä uusia tulolähteitä. Veropohjan laajentaminen on viety jo lähes kaikkeen tekemiseen ja toimintaan, joten sieltä ei uusia tuloja paljon heru. Mutta on eräs taho, joka on onnistunut, kuten aina, vetäytymään tuulensuojaan, aina kun on kyse yhteisvastuusta; suurten tulojen ja omaisuuksien eliitti. Muutama esimerkki, joilla helposti saataisiin parin miljardin lisätulot; suurituloiset eläkeläiset, jos verotus kohdistettaisiin kuten Saksassa ja Ruotsissa, jossa palkka- ja eläketuloa verotetaan 3000 euroa/kk samalla veroasteella, mutta eläkkeen 3000 euroa/kk ylittävältä osalta verotus 92 prosenttia. Voima-lehden tekemän tutkimuksen mukaan tällaista ylisuurta eläkettä saavia on Suomessa 65 000 ja Ruotsin esimerkin mukaan verotulot kasvaisivat 855 miljardiin vuodessa ja kasvaisivat edelleen. VARALLISUUSVERO pitää myös ottaa uudestaan käyttöön, kuten rikkaassa Norjassakin on tehty. Pientä omaisuutta verotettaisiin kevyesti, mutta suuria progressiivisesti, sieltä kertyi parisataa miljardia. Eihän kymmenien, satojen miljoonien varallisuudesta 10-20 prosentin vero olisi mitenkään ylivoimainen. Vielä suurista palkkatuloista olisi saatavissa muutaman sadan miljoonan verotulot vuodessa. Esimerkiksi 5000-6000 euron kuukausitulon ylittävältä osalta veroa voitaisiin nostaa 70-80 prosenttiin, ilman elintason laskua, sillä suurien tulojen käyttöä ei kukaan syö, vaan ne rahastoituvat tuleville perillisille. Suomessa keski- ja pienituloisten verotus esimerkiksi ALV-verolla on kiristetty äärimmilleen. Nyt on aika suurituloisten ja rikkaiden tulla esiin sieltä tuulensuojasta kantamaan yhteisvastuuta hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka ilmaista rihkamakauppaa on myös riisuttava. Suomipursi on vielä pelastettavissa karilleajosta, mutta politiikan suuntaa on muutettava. Martti Ryhänen Helsinki KULTAISIA hetkiä olisi ollut mm. toisen maailmansodan päättyessä, kun tuho oli totaalista laajalti. Oli koettu esimakua tulevasta väkivallan maailmasta kahden atomipommin tuhotessa kaksi kaupunkia Japanissa ja koko sodan ihmisuhrit olivat miljoonissa. Viimeisin kultainen hetki oli terrori-iskut Yhdysvaltoihin siviililentokoneiden osuessa matkustajineen liikekortteleihin ja Pentagoniin aiheuttaen suurtuhot USA:n maaperällä. Odotin, että jos nyt maailman johtajat olisivat viisaita, he kokoontuisivat yhteiseen sovinnon ja anteeksiannon kokoukseen todeten yhdessä, ettei vihan ja koston kierteellä saavuteta yhteistä kestävää rauhantilaa vaan vihanpidon sijaan otettavalla sovinnon ja rauhan päättäväisellä tahdolla ja vihanpidon ylläpitoon käytetyillä varoilla käydään taisteluun nälkää ja köyhyyttä vastaan. Samoin: käymme yhdessä ympäristöuhkien torjuntaan ja mahdollisia ympäristökatastrofeja korjaamme yhdessä. Kekkonen opetti meitä olla sekaantumatta suurvaltojen eturistiriitoihin. Kehotan Suomen edustajia YK:ssa tekemään rauhanaloitteen
klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Kutsujana Keskustan Lempäälän kunnallisjärj. Hallitus klo 18. klo 19 Kiikoisten Osuuspankilla. klo 18 Varsinais-Suomen liitossa Ratapihankatu 36. Antti Korpintie 3A 00600 Helsinki. UUSIMAA Vihti, Vanjärven paikallisyhdistyksen syyskokous pidetään Raija Ja Kari Paavolalla ma 2.12. klo 10-15. Tule viettämään kanssamme joulunavausta hauskan juttelun ja iloisten tapaamisten merkeissä toivottavat piiritoimiston tontut, os. Lipun hinta 35,00 euroa. klo 14 alkaen Puoluetalo Apollolla os. klo 18 alkaen. klo 18 ABC Masuuni 2. Suominen. Pyhäranta, Py:n syyskokous 8.12. Kuva: Maria Seppälä Tytti Määttä: Kuntia rohkaistava purkamaan tyhjiä kiinteistöjä Keskustan Kanta-Espoo, syyskokous 8.12. jäsenet syyskokoukseenne, jonka jälkeen vietämme yhteistä iltaa kahvittelun, keskustelun sekä jäsenrekisterien yms. Johtokunta klo 17. Naantali, Vesaisten syyskokous to 5.12. Matveisilla, osoite Kuusisaarenkuja 1 A 7. Piiristä mukana tj. Hanna Vuola. Piiritoimisto, perinteiset piirin jouluglögit tarjoillaan pe 13.12. Lauletaan joululauluja ja kerrotaan joulutarinoita. Annika Saarikko alustaa SOTEsta. Tarjolla piparia ja glögiä. Kaarina, Vesaisten syyskokous ke 11.12. Kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. Kuljun-Moision py. Rajamäen paikallisyhdistyksen syyskokous ti 3.12. klo 18 pidetään Lempostuvassa kaikkien Keskustan Lempäälän paikallisosastojen sääntömääräiset syyskokoukset. Tervetuloa paikallisyhdistyksen Ahtiala-Lastusten py. Ehdotan, että kunnat saisivat määräajan, esimerkiksi 5 vuotta, purkaa tyhjilleen jääviä kiinteistöjä, ilman että poistoja tarvitsee huomioida tilinpäätöksessä, hän konkretisoi asiaa. Määtän mukaan kyse ei ole historiallisesti merkittävän rakennuskannan hävittämisestä, vaan usein täysin käyttökelvottomien ja arkkitehtuurisesti kehnojen rakennusten poistamisesta katukuvasta ja kunnan menoista. . Ensimmäinen tavoite on saada yhteystiedot rekisterissä ajan tasalle. klo 17 valtuustosalissa. Samalla MSL:n luento A. Lisäksi byrokratiaa tulee purkaa. Käynti pustalla, suklaamuseossa, Wieniläisessä salonkikonsertissa, Ferdod järvellä, Gellert kukkulalla jne. Sonera Eerikinkatu 21, Turku. 040-589 6160 tai eero.vainio@eskv.info ja Mirjam Karila, p. 040-141 7326 tai mirjam. karila@raisio.fi ETELÄ-HÄME Hattula, kunnallisjärjestön syyskokous ja 60-vuotisjuhla pidetään ma 2.12. klo 18 Hattula-pirtillä (Museotie 7). Mukana on myös maakuntajohtaja Timo Reina. rastotalo. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Hannu Kopola 040 5059903 tai hannu.kopola@luukku.com. Ryttylä, py:n syyskokous 2.12. EU tietoisuutta tuleekin lisätä. . Näin saatamme tiedot ja toiveet ajantasalle uuden toimintavuoden alkaessa. Ja jos mahdollista, niin ilmoita etukäteen tulostasi, niin tiedämme varata tarpeeksi puuroa :) Soittamalla puh. Kahvitarjoilu. Suominen. Masku, Niemenkulman py:n syyskokous ke 11.12. 050 566 7949. Vesaisten Helsingin piirin 40-vuotisjuhla la 7.12. Varapuheenjohtajana jatkaa Helena Kauppinen Ristiinasta. Johtokuntaan valittiin Outi Kiesilä Hirvensalmi, Kaija Viljakainen Pieksämäki, Ansa Riikonen Kangasniemi, Elisa Hänninen Juva, Riitta Savikurki Pertunmaa, Heidi Reponen Anttola, Anni Panula-Ontto-Suuronen Mikkeli. Keskustassa tapahtuu HELSINKI Joulun avaus Munkkivuoren ostoskeskuksella la 30.11. klo 17 kunnanviraston neuvotteluhuoneessa 3. Askola, Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. 0400 930 483 tai sähköpostilla: paijat-hame@keskusta.fi. Tervetuloa. Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri toiminnanjohtaja Jukka Sällinen puh. Syyskokousasiat ja paikallisyhdistyksen liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. Pyynikin kesäteatteri Pirunpelto 1.8.2014 klo 18 esitykseen lippuja. klo 15 CAFE-Ankkurissa , Op-talo, Rohdainen. Ohjelma klo 14 kahvi, klo 15 Tervetuloa + Vesaisgaala, klo 16.30 Helsingin historiaa-ratikka-ajelu: Lähtö Apollon ratikkapysäkiltä klo 18 Illallisbuffet Apollolla, Ilta jatkuu erilaisten ohjelmien parissa. Tilaisuuden alussa ke Arto Pirttilahti tuo eduskunnan terveiset ajankohtaisista asioista. kaupungintalo. Monilla kunnilla olisi halua purkaa kiinteistöjä, mutta talous tulee vastaan. Veli-Matti Puralla. Janakkala, to 19.12. johtokunta Sastamala, Suodenniemen paikallisosaston kokous 3.12. Pikkujoulu kokoukseen jälkeen. Kokous alkaa klo 19 ja kahvitarjoilu klo 18.30. klo 18 Niklandiassa Honkarannantie 92, Oitti. Tammela, Portaan py:n syyskokous ke 18.12. Munkkivuoren ostarilla. 040 418 1150. PIRKANMAA Pirkanmaan Vesaiset tarvitsee innokkaita uusia toimijoita lasten ja perheiden parissa tehtävään työhön. klo 19. Esillä sääntömääräiset asiat, sääntö- ja nimenmuutos. Kahvitarjoilu. kuntarakenneuudistuksesta. Tarjolla 10 . Linnankatu 21 B 35, Turku (soita summeria). Piiritoimiston jouluaika. Asioista tulee käydä selkokielistä keskustelua ja asiat on esitettävä kansantajuisesti. Joulupuuro ja kahvitarjoilu. Tytti Määttä pitää tarpeettomien rakennusten purkamista merkittävänä tekijänä pienten kuntien taloudessa. puheenjohtajan valinta. kerros. mennessä sähköpostihelsinki@vesaiset.fi tai puhelin 050-575 5236. Helsingin Vesaisten perhesähly lauantaisin Koskelan nuorisotalolla klo 14-16. Lämpimästi tervetuloa kaikki keskustalaisesta järjestötoiminnasta kiinnostuneet naiset! Sastamala / Kiikoinen. klo 18. Joulutorttukahvit. Karkkila, pohjoisen paikallisyhdistyksen vuosikokous ke 18.12. Entinen yläkoulu purettiin 2012. Keskustelua pohjustaa eurovaaliehdokas Mikael Pentikäinen. 18 keskusta nyt Etelä-Savon naiset vaativat EU-viestintään selkokieltä ETELÄ-SAVON KESKUSTANAISTEN mielestä EU on epäonnistunut viestinnässään ja EU-asiat ovat jääneet monille hyvinkin vieraiksi. Ei ole myöskään yhdentekevää, ketkä ovat suomen edustajia Euroopan parlamentissa, syyskokouksessa todettiin. Etelä-Savon keskustanaiset ovat ylpeitä kaikista keskustalaisista EU ehdokkaista ja kannattavat savonlinnalaista Hanna Kososta Euroopan Parlamenttiin. Etelä-Savon keskustanaiset valitsivat puheenjohtajakseen edelleen Seija Korhosen Mikkelistä. klo 19 Niklandiassa Honkarannantie 92, Oitti. Ohjelmallinen seuramatka WienSopron-Budapest 1-8.4.2014. Hallitus kokoontuu klo 17.30. Hausjärvi, kunnallisjärjestön syyskokous 2.12. Siitä koitui kunnalle purkukustannuksina ja poistoina 200 000 euron kulut. Pienellä kunnalla olisi Tytti Määtän mukaan rahalle muutakin käyttöä. . Mukaan pikkujoulupaketti. Karkkila, kunnallisjärjestön syyskokous ti 10.12. Bussi lähtee klo 9.00, paluu klo 17.30. Varaa omasi 10.1. 050-917 7000. Vesaiset; TPS-JYP 21.1.2014 HK-areena, saimme erän vapaalippuja. päivitysten merkeissä. klo 18 Apilassa, Näsilinnankatu 23 A 1. Tarkistamme tietosi ja juttelemme puolueen asioista. 0400 930 483 ja naisten, nuorten ja Vesaisten toiminnanjohtaja Jaana Niemi puh. klo 18 Jarmo Saarisen luona, Jetantie 2. hintaan joulupuuro ja rusinasoppaa sekä joulutorttukahvit. Ohjelmassa mm. Esillä sääntömääräiset asiat. Tampere, MSL-Tampereen ja Keskustan kaikille avoin varjovaltuusto ma 9.12. Piiristä mukana uusi toiminnanjohtaja Hanna Vuola. Vesaiset, Laitila, Vesaisten retki Loimaalle Sarka-maatalousmuseoon la 30.11. Samalla MSL:n luento A. Ilm. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, mm. Mukana kansanedustaja Tapani Tölli. klo 18 alkaen Vahijärven Tanhuvaarassa, Hänninmäentie 114. klo 18 Niklandiassa Honkarannantie 92, Oitti. klo 16 Terttu Vakkurin luona, Kirstinmäki 15 F, Espoo. Kyseisellä summalla palkattaisiin esimerkiksi neljä lähihoitajaa vanhusten kotipalveluihin vuodeksi, hän laskee. Kunnanjohtaja Määtän mukaan purkamisella voidaan tervehdyttää kuntien kiinteistökantaa ja saada myös ylläpitokustannuksia alas. kunnantalolla. PÄIJÄT-HÄME Keskustan jouluinen puurojuhla ke. 4.12. Ota myös pieni lahja mukaan... Keskustan Säijän py. Ilmoittau- du mukaan varsinais-suomi@keskusta.fi tai 010 292 2060. Naantali, Naantalin py:n syyskokous 5.12. klo 19 alkaen Jukka Hjelmillä osoitteessa Pajuojantie 272, 03600 Karkkila. VARSINAIS-SUOMI VAALAN kunnanjohtaja Tytti Määtän mielestä nyt oli- si aika antaa kuntien purkaa tyhjilleen jääviä ja kosteusvauriosta kärsiviä kiinteistöjä. . klo 18. klo 19. Oitti, paikallisyhdistyksen syyskokous 2.12. KN Lempäälän osasto ry. Piiritoimisto on joululomalla 16.12.2013 - 6.1.2014. Muista varata ajoissa muistamiset ym. Kiireellisissä asioissa tavoitat tj Hanna Vuolan, puh. Koljontie 5, Pori, pe 29.11. klo 18 Niklandiassa Honkarannantie 92, Oitti. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Paikalla kello 12-13 Mep Anneli Jäätteenmäki, Sanna Lehtinen ja Mikael Pentikäinen. Munkkiniemen Keskustaseura ry sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. klo 17. Mielellämme kuulemme myös Sinun terveisesi Keskustan Varsinais-Suomen piirin johdolle. Marttila, pe 29.11 py:n syyskokous Marttilan osuuspankilla. Johtokunta kokoontuu klo 13.30. Lempäälä, YHTEISKUTSU paikallisosastojen syyskokoukseen 2.12. Muistelot ja ruokailu klo 17.30. Piiri, kunnallistoimikunnan järjestämä tilaisuus ti 3.12. Apollonkatu 11a. Yhteystiedot: Pilvi Kärkelä p.0405895709 ja pilvi.karkela@keskusta.fi Pirkkala, py:n syyskokous su 1.12.klo 14 Pirkkalan kunnan valtuustosalissa. Keskustan teltta kello 10 alkaen. Lempoisten py. Varsinais-Suomen tulevista haasteista kertoo edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen. Hän ei pitäisi pahana myöskään kohtuullisen purkuavustuksen myöntämistä. . Vastauspyyntö 3.12. klo 18.30 Kaarinan nuoret Pajamestarit ry Hallimestarinkatu 28, Kaarina. Paikkana ravintona Antell, Kirkkokatu 12, Lahden vi- Keskusta Keski-Pori, paikallisyhdistys r.y:n sääntömääräinen syyskokous os. Johtokunnan kokous pidetään samassa paikassa klo 18. Ota rohkeasti yhteyttä. mennessä Aulis Suominen 040 834 0803 tai [ mailto:aulis.suominen@vesaiset.fi ]aulis.suominen@vesaiset.fi Varsinais-Suomen Keskustanaiset, Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista lomista kiinnostuneet: esitteitä ja hakemuksia saatavilla piiritoimistosta tai MTLH:sta. Varsinais-Suomen piiritoimisto, uuden toiminnanjohtajamme Hanna Vuolan tavoitat soittamalla p. Purkuavustus olisi linjassa valtakunnallisten hometalkoiden kanssa. Piiri, Soittokierros on tulossa jäsenillemme. Lippuvaraukset 040-5895709 tai pilvi.karkela@keskusta.fi Hausjärvi, py:n syyskokous 2.12. klo 18?20 kaupungintalolla. Sääksjärven py. Syyskokousasiat ja Ryttylän paikallisyhdistyksen liittyminen Hausjärven paikallisyhdistykseen. SATAKUNTA Tuulos, py:n syyskokous Tuuloksen ABC:lla ma 2.12. klo 19. Klo 16 Pirkkalan pormestari Helena Rissanen tuo ohjaustyöryhmän terveiset mm. klo 17. Itä-Lempäälä py. Tuomonkuja 10 kerhohuone. Turun Luonnonystävät, syyskokous ma 2.12. Keskustan Kiikoisten py:n syyskokous ti 3.12. Tervetuloa! Johtokunta Keskustanaiset Rauma, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syykokous 1.12 klo 15 Arja Segerin luona Lehtikuusentie 7 B 19. Lisäksi käsitellään myös ajankohtaisia kuntarakenneasioita. Esillä sääntömääräiset asiat. Nurmijärvi. Tervetuloa! Johtokunta. klo 19. klo 19 Kerolan kokoustiloissa Suodenniemen vanhassa kuntakeskuksessa. Esimerkiksi Vaalassa uuden koulun rakentamisen myötä on tyhjillään entisiä koulukäytöstä poistuneita kiinteistöjä. Perillä tunnin opastettu kierros. Aikuiset 15e lapset 10e. Raisio, Vesaisten syyskokous su 1.12. klo 17. Esillä kaupunginvaltuuston esityslista, Timo Hanhilahti. Tampere, MSL-Tampereen sääntömääräinen syyskokous to 12.12. 050 917 7000 tai sähköpostilla hanna.vuola@ keskusta.fi. Raisio, Tervetuloa Keskustan ja Keskustanaisten toimintaan mukaan! Lisätietoja pj:t Eero Vainio p. Lepsämän paikallisyhdistyksen syyskokous ti 3.12. klo 18 kunnanviraston valtuustosalissa
Toivon, että pirkanmaalaiset voivat jatkossakin valita asuinpaikkansa omien mieltymystensä mukaan.. käsittely. Majoitus Tallinnassa Tallink Express hotellissa jaetussa kahden hengen huoneessa, sisältäen hotelliaamiaisen. Keskustassa tapahtuu Rauma, itäisen paikallisyhdistyksen syyskokous ke 11.12. Joulupukki paketteineen mukana. Kokouksissa mukana valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Kemppi, lisäksi pikkujouluun saapuu myös kansanedustaja Ari Torniainen. Kanta-Lappeenrannan Keskustanaiset, syyskokous ke 11.12. Niin Tampereella, pikkukaupungeilla kuin maaseudulla on oma tärkeä ja tarpeellinen paikkansa. Paikalla piirin järjestösihteeri Eeva Koskela. Äänekoski, po: Sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. Otathan yhteyttä: Keskustan E-S piiri Kirsi Olkkonen p. klo 18 Punkaharjun entisellä kunnantalolla. Tervetuloa! Ulla Parviainen. Mukaan voi ilmoittautua numeroon 050 521 1734 / Heidi-Maria Vainio. Tervetuloa! Piiritoimiston puhelinnumerot ovat muuttuneet. Tekninen johtaja Jouni Riihelä alustaa aiheesta ?Saako haja-asutusalueella rakentaa?. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit: Tulkaa paikalle! Alueen paikallisyhdistysten jäsenrekisterit laitetaan kuntoon. Mukana talkoissa tj. 050 545 6261, Keskustanuorten E-S piiri Niina Kuuva p. Piiristä mukana tj. Ulla-Riitta Juuti. klo 14 Karvion Kievarissa. Paikkoja rajoitetusti. Keskikatu 4, 45100 Kouvola. KARJALA Keskustan jäsenrekisteritalkoot Taipalsaarella ke 30.11 klo 17 kunnantalolla. Puhu meille kouluista! Tervetuloa keskustelemaan kouluverkosta ma. 2.12 klo 18 Lappeenrannan valtuustosaliin. Paikallisyhdistykset muistakaa pitää syyskokouksenne. Joroinen, Keskustan Kaitaisten paikallisosaston kokous 5.12. klo 19 Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa, 2. Ulla-Riitta Juuti. Piiritoimisto on toistaiseksi avoinna sopimuksen mukaan. klo 16 Kallislahdessa Jukan ja Ulla-Riitan luona, osoite: Säynejärventie 121. huone III:ssa. Ihastjärvi, py sääntömääräinen syyskokous ti 10.12. Lähde tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia Elsi Kataista, Seppo Kääriäistä, Eero Reijosta, Markku Rossia ja Anu Vehviläistä. klo 18 Leipämäessä Maamiesseurojen talolla Tähkälässä. Äänekosken kaupungintalolla (Hallintokatu 4) klo 18.30. klo 18.30 Reino Kongalla. Johtokunta kokoontuu 18.00. klo 18 piiritoimistolla, os. Varsinainen kokous alkaa klo 18.00. 040 834 3826, Keskustanaisten E-S piiri Seija Korhonen p. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Kitee, kunnallisjärjestön syyskokous to 12.12. Kokouksessa mukana kansanedustaja Ari Torniainen. Laivamatkat Silja Europalla, meno kahden hengen B-hytissä ja paluu kansipaikoin. Ilmoittautumiset 8.12. Arpajaiset. POHJOIS-KARJALA Tohmajärvi, kunnallisjärjestön syyskokous la 30.11. Va- raa matkasi nyt Keski-Suomen piiritoimistosta: p. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esillä Keskustan Haarajärven, Korkeakankaan, Niinikummun, Närsäkkälän, Rokkalan, Suorlahden, EnanniemenKontiovaaran, Kontiolan, Leino-Vihtavaaran, Riihijärven, Suoparsaaren, Säynejärven, Keskustanaisten Kesälahden ja Keskustanaisten Kiteen yhdistysten sekä Nuoren Keskustan Liiton Juurikan ja Nuoren Keskustan Liiton Puhosalon yhdistysten lakkauttaminen ja yhdistyminen muihin yhdistyksiin. Asian I käsittely. Kahvi klo 18.30. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. 010-315 2000 (varalla 050-573 5353), järjestösihteeri Eeva Koskela p. Johtokunta klo 17.30. Keskustan Pohjois-Heinävesi, py:n syyskokous su 1.12. klo 18 Pajarinhovissa. alkaen klo 17.30 kahvitarjoilulla ja valtakirjojen tarkastuksella. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 18 valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään lä- pi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 17 kahvila Moccassa. klo 18.30 Lea Tyllillä (Vuorisentie 204). Kouvola, Kolme naista . Hinta an 185 . 2013 ja 2014 kokous itsenäisyyspäivänä 6.12. Tällä asenteella ei edistetä kestävää kuntataloutta eikä rakenneta hyvinvoivaa, tasapuolisia mahdollisuuksia tarjoavaa Suomea, hän jyrähtää. Pirttilahti korostaa, että Pirkanmaalla riittää potkua, kun eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet osataan hyödyntää. . Tilaisuuden juontaa kansanedustaja Mirja Vehkaperä. klo 18 Kanttilassa, kok. 040 505 0021, Mli Kunnallisjärjestö Noora Ruuth p. Ilmoittautumiset viimeistään 10.1. mennessä antti.varis@keskusta.fi tai 0405116787. KESKI-SUOMI Tervetuloa mukaan Keski-Suomen piirin järjestämälle keskustaväen pikkujouluristeilylle 30.11.-1.12. Helsinki-Tallinna-Helsinki M/S Silja Europalla. klo 18 Kiteenhovissa. Ilomantsi, Huhuksen py:n syyskokous pidetään ke 4.12. Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. klo 18 kunnantuvalla. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Nurmeksen jäsenilta ke 11.12. klo 19 Cilla ja Juho Tiaisella Tuhkulassa. Keskustan Leipämäen, Tunnilan ja Kyrsyän paikallisyhdistysten yhteinen syyskokous ke 4.12. Kokousten jälkeen siirrymme viettämään perinteistä pikkujoulua puuron, glögin ja ohjelman siivittämänä. Tämä epäkohta pitäisi heidän mielestään korjata, huomauttaa Pirttilahti. Pirttilahden mielestä ministeritasoltakin on todettu, että yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoite ei koske haja-asutusalueita. . klo 17 Apilassa (piiritoimisto). Vieraana kansanedustaja Katri Komi. Hiltula, py:n syyskokous 2.12. sisältäen lipun ja matkat. Hinnat alkaen 150 euroa/hlö sisältäen hyttipaikan, Buffet-illallisen yhteiskattauksessa, aamiaisen sekä tietysti pikkujouluisen ohjelman. Johtokuntaan valittiin Helena Palosaari, Liisa Siikaluoma, Tuija Vanttaja ja Erja Mustaniemi-Ketola. Mikkeli, kunnallisjärjestön syyskokous ke 11.12. 040 731 1686, Vesaisten E-S piiri Elina Lappalainen p. Tästä huolimatta virkamiesporras jääräpäisesti toistaa yksipuolista yhdyskuntarakennemantraansa ja ajaa maaseudun rakentamiskieltoa. Kuljetukset Karnaluks käsityötarvikekauppaan, Lentosatama - j a KGB-museoon (sisäänpääsy maksut erikseen). Lisäksi keskustellaan muiden yhdistysten toiminnan vireyttämisestä tai liittymisestä lähialueen muihin yhdistyksiin. Liperin jäsenilta ti 17.12. Kuva: Maria Seppälä Ulla Parviainen jäsenvaaliehdokkaaksi KUUSAMON KESKUSTANAISET nimesivät rehtori Ulla Parviaisen syyskokouksessaan eduskuntavaalien jäsenvaaliehdokkaaksi. Parviainen on ollut pitkään mukana monissa merkittävissä luottamustehtävissä kunnallispolitiikassa ja Suomen Keskustan toiminnassa niin piirijärjestön kuin valtakunnankin tasolla. Keskustanaisten puheenjohtajana jatkaa Anne Meriläinen ja sihteerinä Raija Haapakoski. Tasakatu 2-4, II-kerros ma 2.12. Keskisuomalaisille piiri tarjoaa myös kuljetuksen reittiä Kyyjärvi-Karstula-Saarijärvi-Hirvaskangas ABC-Jyväskylä-Muurame-Jämsä-Kuhmoinen. klo 13 Tohmajärven kunnanvirastotalolla. Joensuu, Pielisjoen paikallisyhdistyksen syyskokous Apilassa piiritoimistolla, os. Esillä sääntömääräiset asiat. Lieksan jäsenilta ti 10.12. Tavoitat meidät jatkossa seuraavasti: toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Retki eduskuntaan tapaamaan Savo-Karjalan vaalipiirin kansanedustajia, tutustuminen puoluetoimistoon ja risteily Helsingistä Tallinnaan sekä yksi yö Talinnassa 21.-23.2.2014 (perjantai-sunnuntai). Tutustuminen Eduskuntataloon sekä puoluetoimistoon, kahvitarjoilu. (MSL). Keskustanuorten Itä-Savon piirin johtokuntien vm. klo 19 Jukka ja Kirsti Hovilan luona, osoitteessa Nihattulantie 163, Rauma. Matka Apassionata Hevosshow-tapahtumaan Helsinkiin la 8.2. klo 18 Eila Piipolla Siitarintie 14 81450 Huhus. Valtakatu 54. sisältyy: bussikuljetukset Pohjolan Matkan nykyaikaisella tilausbussilla, joka on ryhmämme käytössä koko matkan ajan myös Tallinnassa. Siltakatu 22 ma 2.12. Tilaisuuteen toivotaan jokaisesta paikallisyhdistyksestä edustus paikalle. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Nuijamaa, py:n vuosi- ja syyskokoukset to 5.12. 010-315 2001. ETELÄ-SAVO Pieksämäki, kunnallisjärjestön syyskokous ja tupailta Pieksämäen Järjestötalolla os. 045-327 4845 / Eeva tai p. 050-573 5353 / Pauliina. 19 keskusta nyt Äänekoski: Kunnan järjestötalkoot ja kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous pidetään ke 4.12. Saunavehkeet ja uikkarit mukaan! Arto Pirttilahti. Päätetään Tunnilan ja Kyrsyän paikallisyhdistysten lakkauttamisesta sekä yhdistysten varojen ja jäsenten siirtämisestä Leipämäen paikallisyhdistykseen, 2. 045 201 5445. ITÄ-SAVO Punkaharjun Keskustanaiset, syyskokous Punkaharjun entisellä kunnantalolla pe 29.11. valtuustosalissa Jäsenillassa tarkistetaan kaikkien jäsenten jäsenmaksutilanne, jäsenten yhteystiedot, käydään läpi yhdistysten tilanne, tarkistetaan Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen ajantasaisuus sekä päivitetään tarvittaessa kunnallisjärjestön nettisivut. Kahvit 17.30 alk. Kouvola, Pihlajasaaren py:n syyskokous 8.12. Käsitellään sääntömääräiset kokousasiat. mennessä. Mukana yrittäjäneuvos Pirjo Karhu, toimitusjohtaja Heli Järvinen, ja yrittäjä Niina Sydänmaalakka-Wallis. Matkan hinta aikuisilta 65 . klo 17.30 Kahvila Leipä ja Leivoksessa. kiertue OSAAVA NAINEN-MENESTYVÄ YRITYS, Nevillen Kammarissa 4.12 klo. 18-20. Pirkanmaalla osa kunnista on virkamiehiltä saanut kuulla, että Suomessa asuu miljoona ihmistä liikaa maaseudulla. Mukana Mli kj sihteeri Noora Ruuth. klo 18 Kuusirannassa. klo 19 Marko Teittinen Lahoseläntie 252 Kaitainen. Kokousasia: Kaitaisten paikallisosaston lopetus ja yhdistyminen Joroisten paikallisosastoon II käsittely. Pieksämäki, valtuustoryhmän kokous ma 9.12. klo 18:30 alkaen Martti ja Raija Hämäläisellä, Ihastjärventie 234. Äänekosken kaupungintalolla (Hallintokatu 4) Johtokunnan kokoontuu klo 17 ja syyskokous klo 18. TERVETULOA! PIIRITOIMISTON uusi osoite Kauppakeskus Hansa 2 krs. Kuva: Jari Laukkanen Pirttilahti paheksuu keskittämisvimmaa KESKUSTAN kansanedustaja Arto Pirttilahti ihmettelee pirkanmaalaisten virkamiesten nuivaa asennetta rakentamiseen ja päähänpinttymää maaseutuasumisen ongelmallisuudesta. Pirttilahden huoli pohjautuu ELY-keskusten ja kuntien välillä tänä syksynä käytyihin, kaavoitukseen liittyviin kehittämiskeskusteluihin. . krs. Keskustan Lappeenrannan kunnallisjärjestö ry ja valtuustoryhmä. Lemi, kunnallisjärjestön syyskokous ke 4.12. Tarkempia tietoja tapahtumista saa minulta osoitteesta heidi-maria.vainio@nakkila.fi ja numerosta 050 521 1734. Satakunnan piiritoimisto, Tavoitat meidät seuraavista numeroista: toiminnanjohtaja Satu Tietari 050 405 7742, keskustanaisten toiminnanjohtaja Tarja Kiviniemi 050 301 6189 tarja.kiviniemi@keskusta.fi, nuorten toiminnanjohtaja Päivi-Solina Kivelä 044 0336 588 satakunta@keskustanuoret.fi, jäsenasiat Leena Kallionsivu 050 405 7743. KYMENLAAKSO Kouvola, Tirvan KN:n syyskokous 3.12. ja lapsilta (alle 12v.) 35 . klo 18. Kitee, Ruppovaaran py:n syyskokous ti 3.12. Mukana piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Joensuun jäsenilta ke 18.12
klo 18 Kiimingin vanhalla kunnantalolla, os. Lempiniementie 2. Pudasjärvi. Kuoliovaaran, Purnun, Penttilän ja Visalan paikallisyhdistysten yhteinen yleinen kokous 2.12. klo 13 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Muistiko pätkii. Johtokunta klo 18.30. Taivalkoski. 040 533 8160/Katja tai pohjoispohjanmaa@vesaiset. pipareiden leipomista ja koristelua, jouluaskartelua ja kirjeen kirjoittaminen korvatunturille, joululauluja ja ?leikkejä sekä joulusatu. klo 19 Tervolatalossa. Piiritoimisto on auki sopimuksen mukaan: Kai Puro puh. Sääntömääräiset asiat. Isokyrö, Keskustanaisten syyskokous ma 2.12. Kokouksessa vierailee Keskustan E-P:n piirin toiminnanjohtaja Aki Utter. Sääntömääräisten asioiden lisäksi suoritetaan jäsenlistan tarkastus. POHJOIS-SAVO Suomen Keskusta rp:n syyskokouksia Siilinjärvellä: Kuuslahden py ma 2.12. klo 13. Siikalatva. klo 18.30. Paikalla MEP Hannu Takkula. klo 18 Vatjusjärven koululla. Haapavesi. jouluaskartelua, pipareiden leipomista ja koristelua, joululauluja ja -leikkejä. Tarkempia tietoja, ilmoittautumisia ja lippuvarauksia otetaan vastaan osastoissa. www.suomenmaa.fi. Kunnallisjärjestön yleinen kok ous ma 2.12. klo 13 Leskelän Kairanmaantalolla. klo 17 kunnanhallituksen huoneessa, kunnallisjärjestö ti 3.12. Asialistalla paikallisyhdistyksen purkaminen (toinen kokous). Haapavesi. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 1.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. klo 18 Raimo Hiltusella, mukana Ilmari Hartikainen, keskustaseura ti 3.12. Kokouksen aluksi valtakirjojen tarkistus, kahvitarjoilu ja toimitusjohtaja Antti Siljamäki esittelee ProAgria Etelä-Pohjanmaan toimintaa. Lappajärvi, Keskustan Tarvolan py:n syyskokous ke 4.12. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 10.12.klo 19 Konttilassa. Kahvitarjoilu. Kalajoki. klo 18 piiritoimistolla. Alahärmä, Keskustan Härmänkylän paikallisyhdistyksen yleinen syyskokous Alahärmän palvelupisteellä (kahvio) ke 4.12. Jouluista tunnelmaa jousin luovat Iida-Maria ja AinoElina Mäntylä. Sodankylä. klo 18 Haukiputaan kunnantalolla. klo 16 Kainuun Opistolla. Päivällä mahdollisuus omatoimiseen ohjelmaan Helsingissä. klo 19 kunnantalolla. Syyskokousasiat. Kuusamo. Ohjelmassa mm. Mukana ke Inkeri Kerola. klo 19 Heikki Pasasella. Kaavi, kirkonkylän py syyskokous su 8.12 klo 18 Virastotilalla. Sukeva, pyn syyskokous to 12.12. klo 19 Lohirannassa. Tervetuloa! HELSINKI-TALLINNA matka 21.23.2.2014 opastettu kierros Eduskuntatalossa ja vierailu lehterillä seuraamassa Eduskunnan täysistuntoa. Tapaamme alueemme kansanedustajia. Tutustuminen puoluetoimistoon. Menemme yöksi laivalle ja lauantaina voimme tutustua Tallinnaan, jossa on varattuja tutustumiskohteita halukkaille. Haapaveden eteläinen py:n sääntömääräinen vuosi- ja syyskokous ke 4.12. Paikalla ke Inkeri Kerola. Oulu. klo 18 Keskustan toimistolla kauppakatu 26 , II .kerros. Pienoisseminaari pidetään 30.11. klo 10.30 Siilinjärven Kunnonpaikassa. Tilaisuudessa mukana Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen ja varapuheenjohtaja Eeva Vesterinen. Sosionomi Kaija Valta kertoo muistista ja iän myötä tulevista muistin muutoksista. SAS-hoitaja Kaisa-Liisa Hyvärinen selvittää asumismahdollisuuksia sen jälkeen, kun kotona asuminen ei enää onnistu. Helena Hartikainen kertoo omaishoitajan vaativasta tehtävästä. Mahdollisuus osallistua lounaaseen ennakkoilmoittautuminen Kaija Väänäselle puh. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous13.12. Haukiputaan, Jokikylän ja Kellon paikallisyhdistysten sääntömääräiset syyskokoukset su 1.12. 18.30 Aron Kyläyhdistyksen saunamökillä Lampelantie 39. Glögi- ja piparitarjoilu. klo 13 valtuustosalissa. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 8.12. Kahvitarjoilu. Johtokunta klo 12. Taivalkoski. Kahvitarjoilu klo 17.30. Joulupuu on hyväntekeväisyyskeräys, jonka tavoitteena on antaa joululahja niille lapsille, jotka muuten jäisivät ilman Joulupukin tuomisia. Esillä sääntömääräiset asiat. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. Ansiomerkkien jako sekä evästykset Mirja Vehkaperän matkalle europarlamenttiin. Johtokunnat kokoontuvat klo 17. Oulu. klo 19 kunnantalon kahviossa. klo 14. EU-parlamenttivaaliehdokas Hanna Kosonen on mukana esittäytymässä. Ruokailusta perittävä 20. 29.11.klo.18.30 kunnantalolla. Vesaisten Lapin piiri ry järjestää perheille linja-autoretken Oulun Eedeniin ja Kärppäotteluun 8-9.2.2014. Kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous su 15.12. Piippolan py:n sääntömääräinen syyskokous su 1.12. etukäteen p. klo 18.30. klo 19 Hyvinvointitalolla. Syyskokousasioiden lisäksi käsitellään osakkeiden siirtämistä. Kauhavan Vesaiset, sääntömääräinen syyskokous Ma 2.12. Paikalla europarlamentaarikko emeritus Kyösti Virrankoski. Samassa yhteydessä myös Naisjaoston syyskokous. Joulukahvit klo 13.30 alkaen. Kempele. Asiana syyskokousasiat. Keskustanuorten Iisalmen osasto, syyskokous pe 29.11. Vattukylän py:n sääntömääräinen syyskokous ke 4.12. klo 19. klo 19 Marja ja Kauko Lantolla. Pudasjärvi. Ilm. Kirkonkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. Mukana kunnallisjärjestön edustaja. Kurikka-Jurva, Kunnallisjärjestön SYYSKOKOUS ke 11.12. Kokouksessa mukana kunnanjohtaja Mika Simoska. Lapinniemi, py:n syyskokous 4.12. Oulun py:n sääntömääräinen syyskokous ma 2.12. klo 18 Tuula Hyrskyn kotona Katajakuja 1. Seinäjoki, Keskustan Hallilanvuoren paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Toimintojen talolla ti 3.12. klo 19., Johtokunta klo 18. Laihia, Keskustan Laihian Perälän py:n syyskokous ti 3.12. klo 18 kaupungintalolla. Siikalatva. - Tilaisuus on vuorovaikutteinen ja osallistujien ennakkotekstit ovat luennon, keskustelun pohjana. Haukiputaan Vesaisten koko perheen jouluaiheinen tapahtuma lauantaina 30.11. Ähtäriläiset Minna Hiironen ja Tuula Haapajärvi esiintyvät, paikalla Keskustanaisten vpj Sari Palmu. Kuortane, Keskustan Mäyryn paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Kuhapirtillä su 1.12 klo 18.30. Lisäksi kesän golf-kilpailun palkintojenjako. klo 18.30 kaupungintalolla. Oulu. Toisen yön vietämme hotellissa Tallinnassa ja sunnuntaina palaamme kotiin. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Kaija Väänänen puh. Johtokunta klo 18. Pyhäjärvi. klo 19 Levijoen Nuorisoseuralla. klo 19 Tuuralan kylätalolla. valtuustosalissa klo 13. Johtokunnan kokous klo 12:30. Kajaani, paikallisyhdistys ry sääntömääräinen syyskokous 3.12. Pakettiin on hyvä laittaa pakettikortti, jossa lukee lahjan saajan sukupuoli, ikä ja mitä paketti sisältää. Johtokunta klo 18. Haapavesi. Johtokunta kokoontuu 18. VESAISET Haukipudas. Kokouksen aluksi kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Seinäjoki, Läntisen py:n syyskokous ti 10.12. klo 18 Alkiotalolla. Kurikka, Keskustan Mietaan py:n sääntömääräinen syyskokous ti 3.12. klo 19 Vesa Porrella, Kylätie 66, Mieto. Nurmo, Nurmon keskustan paikallisyhdistyksen syyskokous Nurmo-talon asukaslautakunnan huoneessa ti 3.12. Johtokunta kokoontuu klo 18.30, yleinen kokous klo 19. Johtokunta klo 18.30. ETELÄ-POHJANMAA Alajärvi, Levijoki-Kortekylän sääntö- Keskustassa tapahtuu määräinen syyskokous pe 29.11. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestön sääntömääräinen syyskokous to 12.12. Käännänkylän py:n sääntömääräinen syyskokous ma 2.12. klo 19, johtokunta klo. Alustajina Keskustan vpj, ke Juha Rehula ja ke Tapani Tölli. Kahvitarjoilu. Alavieska. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta kokoontuu klo 18.15. Nurmo, Keskustan Alapään py.n syyskokous su 1.12 klo 16 Hipin rantasaunalla. klo 15. Lisäksi päätetään toisessa käsittelyssä oleva Piippolan Keskustan paikallisyhdistysten yhdistyminen perustettavaan Keskustan Keskipisteen paikallisyhdistykseen. Oma tonttulakki ja esiliina mukaan. Kokouksessa myös vuosikokousasiat ja sääntömuutosasiat. Paltamo, Keskustan Mieslahden paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous su 8.12. Glögi- ja piparitarjoilu. PERÄPOHJOLA Naisen ääni - kuinka kirjoitan ja puhun vaikuttavasti. Tervetuloa! Ristijärvi, Keskustan Hiisijärven yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous TI 10.12. Asialistalla kunnallisjärjestön purkaminen (toinen kokous). Alavieska. käytetään vaalityön tukemiseen. Hiukkajoen seutu, py:n syyskokous Vaaran kylätalolla 8.12. 1.12. klo 13 Hutun koululla. klo 19.30 Mervi ja Hannu Niemelällä, Kopsantie 20. Kuva: Jari Laukkanen Etelä-Pohjanmaan Vesaisten uusi puhelinnumero 040-1725005. KESKI-POHJANMAA Keskustanuoret, lähde tutustumaan raviurheiluun pe 29.11. klo 19 Rönkkötalolla. Silvola, py:n syyskokous ke 11.12. Kurenala py:n sääntömääräinen syyskokous ma 2.12. Esillä syyskokousasiat sekä osastojen yhdistymisasiat. Kahvitarjoilu. Vähäkyrö, py:n syyskokous su 8.12. klo 18 POP-pankin kokoushuoneella. klo 19. Itä- Taivalkosken py:n sääntömääräinen syyskokous su. 040 533 8160/Katja tai pohjois-pohjanmaa@vesaiset.fi. Joulupuukeräys-päivä ti 10.12. Käsitellään myös 2012 tilit ja tilintarkastuskertomus. Kansanedustajat Antti Rantakangas ja Tapani Tölli su 1.12. Sodankylän Keskustanaiset ry:n ylimääräinen syyskokous 2.12. klo 17 Pizza-Paikka a`la riesto Jäämerentie 25 Sodankylä. Tervola, kunnallisjärjestön syyskokous ti 3.12. klo 10-18 piiritoimistolla, Koulukatu 31 A 2. klo 18 Jalavan pirtissä. Johtokunta ja toiminnantarkastajat jo klo 17. Soini, paikallisyhdistyksen sääntömääräinen syyskokous Osuuspankin kokoustilassa su 1.12. Johtokunta klo 18.30. Kärsämäki. Sääntömääräiset asiat. Kuusamo. fi. Vesaisgaala la 7.12. Helsingissä, Apollonkatu 11 A. klo 16 alk. Kaustisen raviradalle. klo 19 Anelma Kantolan kodissa, Veteraanitie 6 A 4. Alahärmä, Keskustan Härmänkylän paikallisyhdistyksen yleinen syyskokous Alahärmän palvelupisteellä (kahvio) ke 4.12. Paikalla Jarmo Korhonen. Peräseinäjoki, Keskustan Luomankylän py:n syyskokous ti 3.12. klo 18 Purnun kylätalolla. klo 18 piiritoimistolla. Johtokunta klo 18. klo 18.30 Vattukylän koululla. Kytökylän-Jokivarren py:n sääntömääräinen syyskokous ke 11.12. klo 18.30 Kirjastotalo Ukonkantissa Vihannissa. Jäsenmaksusuosituksen maksutili 513100-4573. LAPPI Pelkosenniemi. Ohjelmassa mm. Lisätietoja p. Kokouksen alussa vieraana ke:t Antti Rantakangas ja Tapani Tölli. Siikalatva. Keskustanaisten syyskokous pe. 20 Hiukkajoen seutu, py:n sunnuntailounas Vaaran kylätalolla 8.12. Samassa paikassa klo 17 Keskustanaisten syyskokous ja klo 18 runoilta. klo 16. klo 15.30 Keskustan Piiritoimistolla, Riistakatu 15. Keskustanaisten Pohjois-Savon piiri, syyskokous pidetään Siilinjärven Kunnonpaikassa 30.11. klo 18 Seija ja Esko Kososella. Kurikan paloaseman kokoustiloissa klo 19 (hallitus klo 18). 044 369 9603 tai kaija. vaananen@keskusta.fi Vieremä, Palosenjärven pyn syyskokous su 1.12. klo 14 Kaupungintalon kokoushuoneessa. Toisessa käsittelyssä Piippolan eri kylien paikallisyhdistysten yhdistyminen ja Leskelän py:n nimen muuttaminen Keskustan Keskipisteen py:ksi, joka ottaa vastaan lakkautettavien paikallisyhdistysten jäsenet ja omaisuuden. Johtokunta klo 18.30. Koko perheen Joulupuuhaa-tapahtuma la 30.11 klo 14 Oulussa, VesiJatulin nuorisotilassa (Jokelantie 20, Haukipudas). Ohjelmassa: klo 12 askartelua, klo 14 glögitarjoilu, klo 15-16 Vesaisgaala (esityksiä ja ohjelmaa koko perheelle), klo 16.30 museoratikka-ajelu Helsingissä. Tilaisuus on maksuton ja sinne ovat tervetulleita koko perhe mummot, papat ja muut läheiset mukaan lukien. Ähtäri, Vesaisten syyskokous su 1.12 klo 16.30 alkaen Hyvölän talolla. klo 13 Vesi-Jatulin nuorisotilassa (Jokelantie 20). Johtokunta klo 17.30. Sääntöjen mukaiset syyskokousasiat. Rönkönvaara, py:n syyskokous ke 11.12. Valtakirjantarkastus klo 12.30 alk. Ei osallistumismaksua. Paikalla europarlamentaarikko emeritus Kyösti Virrankoski. Seinäjoki, Kunnallisjärjestön syyskokous ke 4.12 klo 18 alkaen ProAgria Etelä-Pohjanmaan tiloissa osoitteessa Huhtalantie 2 (Elinkeinotalo). klo 18 kunnanvirastolla, valtuustosalissa. Kauhajoki, Aron po:n vuosikokous ti 10.12. klo 18 kunnantalon valtuustosalissa. klo 19 Lapväärtin maatalouskansliassa. Lahjoja saa tuoda kaikkiin ikäluokkiin, mutta erityisesti teini-ikäiset (13-17 v) ja vauvat (0-12 kk) saavat yleensä vähiten ja pojat vielä erityisesti. Tuotteen tulee olla käyttämätön uusi joko ostettu tai itse tehty. Keskustanaisten Leskelän py:n ja Keskustan Leskelän py:n sääntömääräiset syyskokoukset su 1.12. klo 14 Kairanmaatalolla. klo 19 Siikalatvan kunnan Kestilän toimiston valtuustosalissa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Ollille 0407769338 / keskipohjanmaa@keskustanuoret.fi POHJOIS-POHJANMAA Keskustan kotikunta-maakuntamalli puhe-ja keskustelutilaisuus pe 29.11. 044 369 9603 tai kaija.vaananen@keskusta.fi KAINUU Ristijärvi, kunnallisjärjestön syyskokous su 1.12. Tilaisuudessa kirjailija Essi Kummun johdolla paneudutaan tekstintekemiseen ajatuksella: ?Naisen ääni - kuinka kirjoitan ja puhun vaikuttavasti . Kahvitarjoilu. Oulainen. klo 18 Heikki Honkaniemen kodissa, Rinteentie 16. Kristiinankaupunki, py:n SYYSKOKOUS 4.12. Ohjelmassa mm. peliopastusta, päivällinen ja TOTO5-ravien seuraamista. Kahvitarjoilu. Utajärvi. Kahvitarjoilu. klo 18 kunnanhallituksen huoneessa. Mukana ke Antti Rantakangas. Johtokunta klo 17. Kalajoen py:n sääntömääräinen syyskokous su 8.12. Peräpohjolan Keskustanaiset ry järjestää avoimen ja maksuttoman tilaisuuden Keminmaan Paanukirkossa su 1.12. 0408379867 ja perapohjola@keskusta.fi. klo 19 alkaen kaupungintalolla, Nalle-kokoustilassa. Kuren py:n sääntömääräinen syyskokous su 1.12
Varsinainen luisteluharjoittelu alkaa syyskuun lopulla. . Niiden harjoittelu ja niillä kilpaileminen on kehittänyt minua luistelijana. Tekniikka on kiinni pienistä asioista. Juniorivuosien harjoitteluni oli muutenkin tavoitteellista ja pohjat ovat kunnossa. . Siinä vaaditaan kovaa fysiikkaa. . Sen sijainniksi on hahmoteltu lähinnä Helsinkiä, Seinäjokea tai Kuortanetta. . En osaa sanoa, missä vaiheessa hanke on nyt ja aletaanko hallia tekemään vuoden, kahden vuoden vai kymmenen vuoden päästä. 1 000 metriä on selkeä päämatkani. Tulevaisuus näyttää keskitynkö sen ohella 500 vai 1 500 metrille. Pullin mukaan juniorivuosien monipuolisesta matkavalikoimasta on etua jatkouraa ajatellen. . Kurveissa geevoimat jylläävät. 21-vuotiaan seinäjokisen junioriura oli menestyksekäs. Pulli saavutti 1 000 metrillä hopeaa vuosien 2011 ja 2012 junioreiden MM-kisoissa. Samalla hahmottuu, mikä on itselle paras matka. On hieno tunne, kun omilla jaloilla pääsee yli kuuttakymppiä. Laji vaatii rohkeutta ja kylmäpäisyyttä. Pullin ohella Seinäjoelta on muun muassa Pekka Koskela. . Toistaiseksi hän on kilpaillut maailmancupin B- ryhmässä. Viime kaudella Pulli sijoittui aikuisten matkakohtaisissa MM-kisoissa 1000 metrillä sijalle 23. Oli odotettavissa, että aikuisten sarjassa on vaikea olla heti kärkitaisteluissa. . Toivon tietysti hallin tulevan mahdollisimman pian. Harjoittelun helpottumisen lisäksi halli mahdollistaisi maailmancupin kisoja Suomeen. . Asiat ovat toimineet seurassa ylipäätään hyvin. Suomesta on helpoin lähteä hakemaan kunnon olosuhteet Berliinistä, mutta onhan sinne matkaa. Pikaluisteluhallin rakentaminen on ollut Suomessa vireillä tai vähintään keskusteluissa jo vuosia. Juniorina oli aina kiva lähteä reissuun, kun seurassa oli monia muitakin junioriluistelijoita. Samalla pikaluistelun suosio voisi kasvaa maassamme ja saisimme lajin pariin uusia harrastajia. SEINÄJOKI on Helsingin ohella maamme toinen pikaluistelukeskittymä. Kuva: Juha Käenmäki Tommi Pullin toive on pikaluisteluhalli Suomeen JUHANA UNKURI SUOMENMAA PIKALUISTELU on kiehtova ja haastava laji. Jos luistelun painopiste on vähänkin liian edessä tai liian takana, se näkyy heti lopputuloksessa, Tommi Pulli määrittelee. Pullia kiehtoo pikaluistelussa myös vauhti. . Juniorien maailmancupissa hän oli kaudella 2011?2012 kolmas sekä 500 että 1 000 metrin yhteispisteissä. Pullin tämän kauden tavoitteena on päästä Sotshin olympiajoukkueeseen. Vaikka hallia ei ole, Seinäjoella osataan tehdä hyvä ja tasainen ulkojää. En aio jäädä B-ryhmän luisteluihin, vaan aion päästä huipulle asti, Pulli linjaa. . Juniorivuosien valmennuksesta vastasi Pirjo Lehtinen. SUOMALAISLUISTELIJOIDEN harjoitteluolosuhteet eivät ole optimaaliset. Suomessa ei ole pikaluisteluhallia, joten maailmancuptasoiset olosuhteet pitää hakea ulkomailta. Kesäisin peruskunto- ja voima- harjoittelun voi tehdä hyvin kotimaassa. Siellä onkin luisteltu hyviä ulkojääaikoja, Pulli kehaisee. Seinäjoen Urheilijoita edustava Pulli kehuu muutenkin paikallista pikaluistelukulttuuria. Samassa seurassa on ollut vanhempia esikuvia. On hieno tunne, kun omilla jaloilla pääsee yli kuuttakymppiä. Laji vaatii rohkeutta ja kylmäpäisyyttä. Kurveissa geevoimat jylläävät.. Kovempaa vauhtia on päässyt näkemään samalla jäällä. . Olen saanut kokemusta ja oppinut paljon uusia juttuja, sanoo Pulli, jota valmentaa Teemu Rauhala. 21 29.11.2013 Tommi Pulli Seinäjoella vuoden 2011 nuorten MM-kilpailuissa, joissa hän voitti 1 000 metrillä hopeaa. Olen kuitenkin tyytyväinen kehitykseeni. Tämä on ollut hyvä asia kehityksen kannalta. Juniorisarjoissa Pulli luisteli niin 500, 1 000, 1 500, 3 000 kuin 5 000 metrin matkoja. Tällä kaudella Pulli keskittyy lähinnä 500 ja 1 000 metrille.
Virtanen . B. on Sudoku 5 2 3 6 8 9 4 8 3 5 7 9 4 5 2 3 5 7 6 3 9 8 7 9 5 9 7 8 1 4 8 2 3 2 6 3 1 5 2 6 3 8 7 1 5 8 9 8 5 9 2 3 3 1 2 5 4 7 3 5 8 6 1 6 3 7 1 9 9 4 6 1 2 9 8 5 2 7 5 7 8 7 4 8 4 1 6 10. Vuosi oli 1893, 1898 vai 1903? 6. Kuinka vanha on Hanoi Rocksista ja tv:n Voice of Finlandista tuttu Michael ?Mike? Monroe alias Matti Antero Kristian Fagerholm. Salmed Oy oli 1980-83 toiminut lääke- 8. Lokakuun 7. Rakennusmestari Aimo Mäkinen perus- ti jääkiekkoseura Jokerit. Kuka oli ensimmäinen suomalainen urheilija, joka joulukuun alussa 1981 tunnusti käyttäneensä sekä hormoni- että veridopingia? sessa Egyptissä balsamoituja ruumiita? 3. Miksi suomenkielellä kutsutaan muinai- 9. Aku Ankka . marraskuuta... 22 29.11.2013 TIETOTESTI Rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti jääkiekkoseura Jokerit. Mikä oli vuosi? 1. Mikä oli vuosi? Viivi & Wagner . Uuden Seelannin naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa ensimmäisinä maailmassa 28. Masi . Mukula 1 5 Kuva: Martti Kainulainen/Lehtikuva 2 1 5 2 9 4 7 9 3. päivä oli merkkipäi- tehdas, jonka (ja sen emoyhtiön Suomen Lääketehdas Salco Oy) tarina päättyi konkurssiin. Marraskuun 28. Missä kaupungissa Salmedin Kehitysaluerahaston tuella rakennettu lääketehdas toimi? vä naisten äänioikeuden historiassa. Mikä vanhan sananlaskun mukaan ?... Kumpi on suurempi luku: Utsjoen väkiluku vai Helsingin ja Utsjoen välinen matka maanteitse? 2. Missä ja milloin tapahtui ns. Kenen kirjailijan kirjoittama on 1990-lu- vallankumous? vun kolmena ensimmäisenä vuonna ilmestynyt Rukajärvi-sarja (Rukajärven tiellä, Rukajärven aika, Rukajärven linja)? 4. Vihje: samana vuonna Marilyn Monroe kuoli, oli Kuuban ohjuskriisi ja Suomessa takavarikoitiin Henry Millerin Kravun kääntöpiiri -romaanin painos. hyvä renki, mutta huono isäntä?? 5
23 29.11.2013 Ei järkeä mennä Tampereelle koisessa. Kansanedustaja Kontula on pahoittanut mielensä mustaan paitaan liitetystä sinisestä solmiosta. Sellaisen paketin on tehnyt kuudessatoista maassa operoiva vaateketju, joten satavarmasti se ei ole Suomeen kohdistettu provokaatio. Mutta kaikkihan kelpaa oman egon nostoon. PL 1070, 00101 Helsinki Käyntios. En ole vielä toipunut siitäkään, kun Kontula esitteli ruhoaan Hesarin alastonkuvasarjassa. Minulla on tapana nauraa omille typeryyksille. . Tuskin mikään on rasittavampaa kuin se kun sinänsä loistava artisti VesaMatti Loiri heittäytyy syvälliseksi tulkitsijaksi. Se mörisee Lapin kesän, ei puutu kuin että Saku Kuosmanen tulisi mylvimään Maamme-laulun. Naisilta puuttuu pitkän vaatteen pukukoodi. Nyt jännittää, että minkälaisissa kuraläpissä veteraanien työtä kunnioitetaan. Kun ei tarvita frakkiakaan, niin joku voi laittaa mustan paidan, siinä ei kokemukseni mukaan kauluksen likaantuminen näy niin äkkiä kuin val- OLEN niin samaa mieltä Koiviston presidenttipariskunnan kanssa, ei ole mitään järkeä mennä Tampereelle. Lehdistä olemme saaneet lukea millaista siellä tulee itsenäisyyspäivänä olemaan. Se tolkku toki on, ettei tarjota mustaa makkaraa. Se on nääs nääs aivan eri rotu, joka syö verimakkaraa maidon kanssa. Jos jotain on ulkona seisaaltaan syötävä, niin tietenkin se on lihatsu. Saamme siis odottaa ensi vuoteen, ennen kuin muutama kadettirukka on määrätty tanssittamaan Linnaan vuosi vuodelta enemmän vyöryviä homoja. Pidetään konsertti. suurempi, yhtä suuri, pienempi ovat oikeita: Utsjoella oli 31.8.2013 asukkaita 1285, Tiehallinnon välimatkamittarin mukaan Helsingistä on Utsjoen kirkonkylään 1274 km ja Utsjoen Nuorgamiin 1310 km, 2) 51-vuotias, syntyi kesäkuussa 1962, 3) 1917 Venäjällä, 4) tuli, 5) Kemijärvi (jossa tvsarja Taivaan tulet tapahtuu), 6) muumio, 7) Antti Tuuri, 8) 1893, 9) Mikko Ala-Leppilampi, 10) Markkinointisihteeri Johanna Leppäluoto 044 7370 346 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, Sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka: Joutsen Median painotalo, Oulu, ISSN 0356-3588. 9:8-9 SANANPARSI Viisas varroen naoraa, kollo koko suulla. Pielisjärvi KANSA KASKUAA . Meille Kekkosen Ristikko Päivät vierivät PERJANTAINA 29. Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki 4 1 3 7 9 2 6 5 8 9 4 5 2 6 7 1 8 3 6 8 2 3 1 9 4 5 7 8 5 9 6 3 4 7 2 1 2 7 1 8 9 5 6 3 4 3 6 4 7 2 1 8 9 5 Toimitussihteeri Anja Manninen 044 7370 381 2 3 5 4 8 9 1 6 7 päätoimittaja Juha Määttä 040 7359 612 1 9 8 6 3 7 5 2 4 Uutispäällikkö 044 7370 320 Katariina Lankinen 6 7 4 1 2 5 3 8 9 uutiset@suomenmaa.fi etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi mielipiteet@suomenmaa.fi Päällikkö: Pirjo Kontio 3 8 1 2 6 4 9 7 5 Oulun toimitus Postios: PL 52, 90101 Oulu Käyntios: Lekatie 4, 90150 Oulu Toimittajat: Meri Alaranta-Saukko 044 2032 640 Annukka Kantola 044 7370 377 Risto Luodonpää 040 8201 781 Pirkko Wilén 044 7370 238 Kuvatoimitus 044 7370314 Maria Seppälä, Paula Åström 9 2 7 5 1 8 4 3 6 www.suomenmaa.fi Pääkirjoitustoimittaja Juha Mauno 044 7370 311 5 4 6 9 7 3 8 1 2 Suomenmaa ilmestyy 3 kertaa viikossa (ti, ke, pe). Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2012 Ulkoasu: Mikko Eronen 044 7370 262 Toimittajat: Maija Ahonen 044 7370 267 Timo Mikkilä 044 7370 265 Samuli Nissilä 044 7370 261 Pauliina Pohjala 050 5450 915 Henna Ruokamo vanhempainvapaalla Vesa Somppi 050 300 3897 Valokuvaaja: Jari Laukkanen Julkaisija: Suomenmaan Kustannus Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri ilmoitukset.suomenmaa@ suomenmaa.fi Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Vastaukset: 1) kaikki vastaukset . Tätä taustaa vasten, laittaisin mustan paidan kanssa nimenomaan sinisen solmion, jos menisin Tampereelle. En aio osallistua Tampereen itsenäisyysjuhliin. Ai niin, ei ole kutsuttukaan. Jari Nenonen ajan lapsille hiuksista puhuminen on tabu. Tanssia ei ole ollenkaan. Siitä ei tiedetä pitävän kenenkään muun kuin Mattiesko Hytösen, tuon valoisan vanhuksen. Hän kutsuu valkoista läskiä alabasteri-ihoksi ja tukkaansa intiaanihiuksiksi. marraskuuta 2013. Tänään Aimo, ortodoksisen kalenterin mukaan Aake. Aurinko laskee Helsingissä kello 15.24, Oulussa kello 14.30 ja nousee huomenna Helsingissä kello 8.54 ja Oulussa kello 9.45. PÄIVÄN SANA Sinun tuomiosi, Herra, ovat oikeat. Herra, sinä olet Korkein, maailman valtias. Ps. Kyllä sinun kelpaa, kun saat viettää niin iloista elämää! Ratkaisut 7 6 9 8 5 1 2 4 3 8 5 2 3 4 6 7 9 1 4 6 1 7 9 3 5 2 8 5 3 2 8 4 1 7 9 6 9 7 8 5 6 2 1 3 4 2 1 9 6 7 8 4 5 3 6 5 4 1 3 9 2 8 7 3 8 7 4 2 5 9 6 1 7 9 6 2 8 4 3 1 5 8 2 5 3 1 7 6 4 9 1 4 3 9 5 6 8 7 2 1 9 6 4 8 3 5 7 2 4 2 7 9 5 6 3 1 8 5 3 8 1 7 2 9 4 6 7 1 3 5 4 8 2 6 9 Helsingin toimitus Postios. Nimenomaan kahel nakil. Boolikin on kuulemma korvattu kuohuviinillä tai olkoon vaikka samppanjaa
24 29.11.2013 Kansa haluaa suomalaista mediaa SUOMALAISET pitävät hyvin tärkeänä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta. Kaikkiaan 92 prosenttia suomalaisista pitää tätä tavoitetta erittäin tärkeänä tai tärkeänä, ilmenee Taloustutkimus Oy:n tuoreesta Viestinnän Keskusliiton toimeksiannosta tekemästä mielipidetutkimuksesta. . Tästä joukosta yli puolet haluaisi palauttaa lehtitilausten arvonlisäveron takaisin nollaan. Tutkimukseen haastateltiin 1 142 suoma- laista 15-79-vuotiaita edustavasti marraskuussa 2013. Näin ajattelee 89 prosenttia tutkimuksen vastaajista. SUOMALAISET arvostavat kotimaiset mediasisällöt korkealle. Arvostan paljon tai erittäin paljon, ilmoitti 84 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta mediatarjonnasta, kuten sanomalehdistä, aikakauslehdistä, kirjoista ja tv-kanavista. Suomalaiset arvostavat kotimaiset mediasisällöt korkealle. Kuva: Jari Laukkanen Moniääninen kotimainen mediatarjonta on se, mitä kuluttajat arvostavat. Valtaosa, 82 prosenttia suomalaisista pitää perusteltuna, että sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista maksetaan korkeintaan nykyistä kymmenen prosentin arvonlisäveroa. Nyt myös poliitikkojen on hyvä ryhtyä vuoropuheluun elinvoimaisen ja monipuolisen mediatarjonnan varmistamiseksi. Soini kutsuu pääministeri Jyrki Kataisen ja muut puoluejohtajat avoimeen ja eteenpäin katsovaan pyöreän pöydän keskusteluun median tulevaisuudesta.. Arvostan paljon tai erittäin paljon, ilmoitti 84 prosenttia vastaajista. Moniääninen kotimainen mediatarjonta lehdissä, kirjoissa ja televisiossa on se, mitä kuluttajat arvostavat myös muuttuvassa median toimintaympäristössä, Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen sanoo. Jos kotimaisen mediatarjonnan määrä vähenisi selvästi, sillä olisi negatiivisia vaikutuksia koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internet-paneelissa. VIESTINNÄN KESKUSLIITON hallituksen puheenjohtaja ja Sanoma Newsin toimitusjohtaja Pekka Soini toivoo, että lähitulevaisuuden viestintäpoliittisissa ratkaisuis- sa näkyy kansalaisten mielipide.