6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / 29.3.2019 / 4,80 € Hyvästi Työ on vienyT Mauri Pekkarisen yöuneT vain kerran ei auringon Taakse, vaan kirjailijaksi suoMeen ehdokas ja vaaliPäällikkö MuodosTavaT TiiMin Eduskuntavaalit Kulttuuri Vieraskolumni keskiTTäMisPoliTiikka yhdisTää siniPunavoiMia Arkadianmäki
22. 2019 Rakennustyömailta eduskuntaan Ari Torniainen uskoo suomalaisen puurakentamisen tulevaisuuteen s. 2 29.3.2019 sisältö 29.3
35 Kestääkö SDP gallup-suosikin paineet. 16 Eduskuntavaalit Puolueet 2019 Eurovaalit Kaiken tämän epäselvyyden keskellä ei vanha kunnon keskusta ehkä tunnukaan enää hassummalta vaihtoehdolta, vai mitä. 26 Tuottajasta on pidettävä huoli, Elsi Katainen sanoo s. 29.3.2019 3 Helsingin vaalipiiri Rakennustyömailta eduskuntaan Mitalikahveja odotellessa Mervi Mäki-Neste osallistuu talviuinnin SM-kisoihin rennolla meiningillä s. Katri Kulmuni s. s. 12 Helsingin keskusta käy vaalikilpaan tuorein voimin s. 29
Joskus sitä voi olla vaikea pukea puheeksi. Sellaisia, joissa päällimmäisinä eivät ole viha ja katkeruus, vaatimukset ja syytökset, oman edun tavoittelu ja muu kova maailma, mikä nykyisin niin voimakkaasti työntyy kaikkialta silmiimme ja korviimme. Keskustan Suomi ulottuu meren saarilta tunturiin, kaupungeista maaseudun kyliin, kaikkialle, missä asuu suomalaisia. Puhuminen maaseudusta ”haja-asutusalueina” on sekin kuin maaseutu olisi jotenkin rikki, hajalla. Ikääntynyt mies takanaan mennen elämän kumu. Monen puolueen Suomi loppuu siihen, mihin suurkaupungin katuvalotkin. Muutamat – kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto – sanovat suoraan, että keskittämistä ja kaupungistumista pitää vain jatkaa ja jatkaa. Keskustan vaalilaulussa ei kuulla puheenjohtajan ääntä eikä siinä luetella suuria vaalilupauksia. ”Syrjä-Suomi”, ”kuihtuvat kunnat” tai ”näivettyvät alueet” ovat ilmauksia, joihin on ladattu voimakas asenne. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 29.3.2019 M inä rakastan tätä maata, meren saarilta tunturiin.” Niin siinä sanotaan, keskustan vaalilaulussa. Pääkirjoitus. Myös joissakin muissakin puolueissa voi aistia välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä maakuntia kohtaan. Lempeitä, ymmärtäväisiä, avoimia sydänääniä. Viljelijä ja kasvun ihme. Tämä näkyy politiikan kielikuvissakin. Ei ihme, jos mielen pohjassa läikähtää ja silmäkulmaan kihahtaa jotain kosteaa. Siihen loppuu niiden mielenkiinto, ja siihen loppuu rakkauskin. Ja kaikilla on oikeus rakkaaseen kotiseutuunsa – ”meren saarilta tunturiin...” Ja niin saa ollakin. Mutta se muistuttaa siitä, minkälaista Suomea keskusta haluaa rakentaa: Sellaista, missä voi elää tavallista mutta turvattua elämää – sekä sellaista Suomea, jota voi rakastaa. Mutta sen tuntee, niin kuin laulukin sanoo: ”Minä rakastan pohjoista maata, kesän loistoa häikäisevää. Nuori nainen ja sairaalan kiiltävä käytävä... Juuri niitä, jotka erottavat sen muista puolueista. Tuossa laulussa ja sen puhuttelevassa kuvituksessa kuuluu keskustan sydänääniä. Tästä kertovat laulun säkeet sekä kuvitus: Lapsen luottavainen katse ja äidin syli. Kaikilla on rakas kotinsa – on se sitten kaupungin korkeassa kivitalossa tai jo paljon vuosia nähneessä rintamamiestalossa. Metsuri ja Suomen vihreä kulta. Näin ne ilmoittivat julkisessa vaalipaneelissa (9.1.). Sanoin kuvata sitä en saata, sitä sydän vain ymmärtää.” ”Minä rakastan tätä maata...” Keskustan Suomi ulottuu meren saarilta tunturiin, kaupungeista maaseudun kyliin. Se on kaunis ja herkkä rakkaudentunnustus kotiseudulle ja isänmaalle, toisenlainen kuin muut vaalilaulut
Näin olisi, jos vastuunkantaja ja maksaja olisi maakunnan tasolla. Niin kävi tälläkin kertaa. 29.3.2019 5 Toimittajalta Sote-sukkulointia ja sattumien satoa Jo kolmannen hallituksen sote-suunnitelma meni myttyyn. Koska sairaan amatöörin antamiin tietoihin ei voi luottaa, samoja tutkimuksia tehtiin monta kertaa. Lähes kaikkien tarpeelliseksi tunnustamaan uudistukseen ei tunnu löytyvän sopivaa mallia. Luulen, että tälläkin kertaa moni mukana ollut vilpittömästi uskoi, että käänne parempaan alkoi hänen vastaanotoltaan. Isot puolueet ovat jo esitelleet omat mallinsa. Sukkuloinnin aikana syntyi vahva vaikutelma, että kukin taho tahtoi siirtää hoidon vastuun ja kulut toisaalle. Sitä edistäisi se, ettei vastuuta ja kuluja voisi siirtää lähettämällä potilas toisen tahon vaivaksi. Sitten siirryin Keravan terveyskeskuksen päivystykseen, seuraavaksi Peijaksen tk-päivystykseen, sieltä M-yhtiön kautta takaisin Peijakseen, nyt sairaalan sisätautipolin kautta keuhkotautien osastolle. En ihmettele, ettei siihen ryhdytty. Jopa saman päivän aikana. Eivät edes silloin, kun ne on tallennettu potilaan nähtäväksi OmaKantaan ja tämä on suostunut tietojen jakamiseen. Aloitin lääkärikeskus A:sta, koska en saanut aikaa työterveyshuoltoon M-yhtiöön. Nyt viritellään neljättä versiota. Jokaisen nykyprosessin osapuolen pitää pyytää erikseen muilta osapuolilta potilaan tietoja. Kuumeisen ja kirjaimellisesti huonossa hapessa olevan piti muistaa edellisen etapin tutkimusten tulokset, diagnoosit ja lääkitys, sillä eri tahot eivät näe toistensa tietoja. ViilauS ei varmasti riitä prosessin korjaamiseen. Ja erityisen paljon tietojärjestelmissä ja niiden vuoropuhelussa. Aikakin oli esteenä. Kuten sitten kävikin. Myös potilaan pompottelu pitäisi lopettaa. Lisäksi potilaan muualle lähettäneen lääkärin pitäisi saada tieto, miten hommassa kävi. Jouduin kahden sairauden – influenssan ja keuhkokuumeen – merkeissä vierailemaan viikon kuluessa viiden eri tahon pakeilla. Oikein ilmoitettu lääkitys kirjattiin päivystyksessä väärin, ja se johti puutteelliseen hoitoon. Paljon pulmia on integraatiossa eli eri tahojen yhteistyössä. En suunnittelut reittiäni itse. Jokaisella etapilla minulle annettiin ohje mennä muualle, jos oireet eivät hellittäneet tai pahenivat. Ja muun tiedon puutteessa myös siihen uskoon jäi. Paitsi kokoomus, jonka mukaan nykyinen järjestelmä toimii hyvin – se kaipaa vain vapaaehtoista viilausta siellä sun täällä. Yksityinen julkiselle, julkinen työterveyshuoltoon, perusterveyshuolto erikoissairaanhoitoon ja kaikki päinvastoin. Sehän olisi tarkoittanut kymmeniä tietopyyntöjä ristiin rastiin. Minä muistelin samoja asioita yhä uudelleen, ja hoivan ammattilaiset tallensivat tietoja kukin omiin järjestelmiinsä. Vastikään nykyjärjestelmää testanneena olen vahvasti eri mieltä. Ja lopulta sairaalan osastolle. Nykymeno on tehotonta, kallista ja jopa vaarallista, sillä virheellisten tai puuttuvien tietojen perusteella voidaan tehdä vääriä päätöksiä. Kokonaisvastuu jäi yhä sairaammaksi käyvän potilaan huoleksi, siis pahasti retuperälle. Taina Kivelä
Ajassa Sanottua 6 29.3.2019 Vaatimus nuorista istuttamassa puita vie keskustelun pois poliittisten päättäjien mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin. Perustuslakivaliokunta selviytyi jättimäisen ja moniongelmaisen paketin puntaroinnista kunnialla, mutta poliittinen kä sittely varsinkin sosiaalija terveysvaliokunnassa oli täyttä painajaista. Kun vaalit on käyty ja uusi edus kunta ajettu sisään, eduskunnan ja sen valiokuntien työskentelytavat on ehkä syytä laittaa pohdintaan. Vesa Moilanen / Lehtikuva. Loppusuoran episodi, jossa tiedustelulait menivät asiantuntijoiden Twitter-kritiikin pohjalta melko turhalle ylimääräiselle valiokuntakierrokselle, ei ollut eduskunnan arvovallalle hyväksi. Ei vaihtoehto vielä isommille teoille vaan lisä. Niillä on oma roolinsa, mutta tällä talolla täytyy olla päätösvalta, Tölli korosti. Tölli korosti, ettei eduskunnan valtaa pidä siirtää muualle. Esa Mäkinen Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen Eduskunta päätti työnsä viime viikolla, mutta jälkipyykkiä jää. Se antaa kuvan, että ilmastonmuutoksen torjumisessa kyse olisi ennen kaikkea kyse yksilön toimista. Myös keskustelu asiantuntijoiden roolista eduskunnan lainsäädäntöprosessissa, erityisesti perustuslain tulkinnassa, jatkunee. Kaikilta osin vaalikausi ei ollut mitään parlamentaarisen demokratian riemumarssia. Suuri onnistuminen oli tiedustelulainsäädäntö, jossa puolueet pystyivät hyvään yhteistyöhön yli hallitus-oppositiorajan. Tilannetta, jossa valiokunta myrkyttyy toimintakyvyttömäksi, ei voi pitää hyväksyttävänä. Tilannetta, jossa valiokunta myrkyttyy käytännössä toimintakyvyttömäksi, kuten sosiaalija terveysvaliokunnalle nyt kävi, ei voi pitää hyväksyttävänä. Esa Härmälä Twitterissä On outo narratiivi, että ”pitää vihdoinkin ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, kun niitä toimia ja päätöksiä on tehty koko tämä vuosituhat. Kestäväksi yleisohjeeksi kelvannee eduskunnan jättäneen Tapani Töllin (kesk.) sanat viimeisessä eduskuntapuheenvuorossaan. Suomen päästöt laskevat pikavauhtia, EU:n kärjessä. Juho Romakkaniemi Twitterissä Krista Kiurun (sd.) johtama sosiaalija terveysvaliokunta ajautui vaalikauden lopulla vaikeisiin ilmapiiriongelmiin. – Se ei saa siirtyä someen, ei Twitteriin eikä hetkellisiin mielenilmaisuihin. Toisessa ääripäässä oli soteja maakuntauudistus, jonka läpivientiin vaalikausi osoittautui liian lyhyeksi. Miettimisen paikka Miksi mollata puiden istuttamis ta, kun sanotaan, ettei ole niin pientä ilmastotekoa, ettei sitä kannata tehdä. Parlamentaarinen työtapa voi olla sittenkin parempi, vaikka sote ei onnistunut silläkään edellisellä vaalikaudella. saattaa olla , että jättiuudistuksia ei myöskään kannata enää yrittää viedä väkisin eduskunnan läpi hallituksilla, joilla on takanaan vain hutera muutaman edustajan enemmistö
Ennakkoäänestyksen suosio on vakiintunut M ari a Se pp älä. Katri Kulmuni tiedotteessaan Pauliina Pohjala KesKusta esittää kohdennettua palkkiota heikkotuottois ten, vaikeasti viljeltävien tai jo viljelykäytöstä poistettu jen paksuturpeisten peltojen kosteikkometsitykseen tai niiden ennallistamiseen suoksi. Tiedot ennakko äänestyspaikoista ja niiden auki oloajoista löytyvät oikeus ministeriön vaalisivuilta (vaalit.fi). Vilkkainta ennakko äänestys on perinteisesti ollut Lapin vaalipiirissä. Ennakkoäänestyksen suo sio on muiden vaalien tapaan kasvanut myös eduskuntavaa leissa. Eli ehkä jopa oletettua vähemmän, hän arvioi. – Pitkien välimatkojen maa kunnassa on luonnollista, että ennakkoäänestäjien osuus on suurempi. e2 Tutkimuksen vaalitutkijan Jussi Westisen mukaan kasvu on viimeisten vaalien aikana tasaantunut. päivänä toimi tettavien eduskunta vaalien ennakkoäänestys alkaa kes kiviikkona 3.4. suomen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 0,5–0,7 miljoonalla tonnilla vuodessa, jos 30 000–35 000 hehtaa ria ruoantuotannosta poistuneita tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja muutettaisiin kosteikkometsiksi tai ennallis tettaisiin suoksi, keskusta laskee. Haluaa lihaveron – Ei halua lihaveroa. Keskusta haluaa vähentää turvemaiden päästöjä Pe tra Pö yliö Kirjastossa voi äänestää ennakkoon monilla paikkakunnilla. Eduskuntavaaleissa on 911 yleistä ennakkoäänestyspaik kaa kotimaassa ja lisäksi ul komailla 219. Viime eduskun tavaaleissa ennakkoon äänesti peräti 40,6 prosenttia lappilai sista äänioikeutetuista. Puolue esittää, että metsien ja soiden lannanlevitys sääntelystä johtuva pakkoraivaus pelloksi lopetetaan. Rinteen tarkoituksena oli kalastella nuorten ja vihreiden ääniä, mutta yritys räjähti täysimääräisesti omille näpeille. – Mahdollisuuksia on tullut lisää. asti. Toimet nojaavat Luon nonvarakeskuksen tuoreisiin tutkimuksiin maatalouden ja maankäytön päästöistä, keskusta kertoo. Palkkion vastineeksi maanomistaja sitoutuisi ennal listamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana, keskusta esittää. Ajassa Sanottua Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt tulevat turvepelloilta. useissa vaalipiireissä ennak koäänestäjien määrä ylittää jo reilusti varsinaisena vaali päivänä äänestävien määrän. Lapissa on voinut käydä lisäksi niin, että varsi naisen vaalipäivän äänestys paikkoja, esimerkiksi kyläkou luja, on lakkautettu, mikä saa ihmiset äänestämään jo en nakkoon, Westinen toteaa. Jos pellonraivaus turvemailla saadaan puolitettua seuraavan kymmenen vuoden aikana, olisi tästä saatava päästövä hennys keskimäärin runsaat 300 000 tonnia vuodessa. Haluaa maitoveron – Ei haluakaan. Silti ennakkoon äänes tävien osuus kaikista äänestä jistä ei ole vuodesta 1991 vii me vaaleihin noussut kuin vii si prosenttiyksikköä. Kyse on työpaikoista, joiden turvaaminen edellyttää vakautta ja ennustettavuutta. Risto luodonPää HuHtiKuun 14. Hanna Vesala Ilta-Sanomissa Rinteen kannat menevät koko ajan sekavammaksi. – Keskustaa äänestetään eniten maaseudulla, missä ennakko äänestäminen on muutenkin vilkkaampaa kuin kaupungeissa. Haluaa uuden alv-korotuksen tietyille ruuille – Ei haluakaan, vaan haluaa veroalen. Ennallistaminen tapahtuu pohjaveden pintaa nosta malla ja viljelemällä alue esimerkiksi hieskoivulle. Keskustan esittämillä toimilla turvemaiden kasvi huonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää jopa miljoonal la tonnilla vuodessa. Keskusta ei hyväksy peltojen raivauksen täyskieltoa, sillä se asettaisi investoiville tiloille katon tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on jatkuvasti heikenty nyt. ja ulkomailla 6.4. 29.3.2019 7 Antti Rinne sai puoli Suomea takajaloilleen sekavilla puheillaan kestävän kehityksen arvonlisäverosta. Tämä selittää hänen mu kaansa osaltaan myös sen, mik si keskusta kerää suhteellises ti isoimman potin ennakko äänistä. jatkuen koti maassa 9.4. Neljä vuotta sitten en nakkoäänestysvilkkaus nousi koko maassa 32,3 prosenttiin. Keskustan mukaan lainsäädäntöä tulisi uudistaa si ten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätys lannoitteiksi. Tuomas Tikkanen Twitterissä Maaja metsätalous eivät voi toimia epävarmuudessa, jonka Rinteen kannanotot luovat. Se vastaa yhteensä 250 000–400 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Toi nen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pintaa niin reilusti, että alue kehittyy kosteikoksi ja alkaa soistua uudelleen
Innokkaimmin äänestivät korkea koulutetut, kuten talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit. äänesti vuoden 2015 vaaleissa. Vähiten äänesti pienituloisin viidennes. Tiilikainen sanoo nähneensä laskelman, jonka mukaan pelkät Malmin kentän paa lutukset ja stabiloinnit tuottavat 350 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa suunnilleen sadan tuhannen auton vuosi päästöjä. 8 29.3.2019 Pauliina Pohjala Helsinki on aikeissa lopettaa lentotoi minnan Malmin lentokentältä ja muut taa sen jopa 25 000 ihmisen asuinalueek si. Ja ak ko M art ika in en Lä hd e: Ka ns ala isu ud en ku ilu t ja ku pla t -tu tkim ush an ke. – Se edellyttää valtavaa betonipaalutusta, betonistabilointia ja maan vaihtoja, ennen kuin asuinrakennuksia voitaisiin rakentaa. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiili jalanjälkeä ohjataan jatkossa lainsäädän nöllä. – Kun Helsinki nyt tähyää hiilineutraa liuteen ja fossiilisesta energiantuotannos ta ollaan luopumassa, niin kyllä myös kaa voitusratkaisuja olisi järkevää miettiä jopa uudelleen. Asunto, energia ja ympäristöministe ri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei voi ottaa kantaa ministeriössä olevaan suojeluhake mukseen, mutta hän haluaa tuoda ilmas tonäkökulman Malmin lentokentälle ra kentamisesta käytävään keskusteluun. Ajassa Tiilikainen: Malmin kentälle rakentamisesta suuret hiilipäästöt Ja ri La uk ka ne n Malmin lentokentälle ei synny ilmastoystävällistä kaupunginosaa, keskustaministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. 20-vuotiaista vain Ruumiillista työtä tekevistä alle 60 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Malmista ei ilmastoystävällistä kaupunginosaa synny. Silloin ei enää erikseen olisi energiatehokkuusmääräyk siä ja vaikka mitä eri yksityiskohdille, vaan rakennuksen hiilijalanjälki olisi rajaarvo, jonka alle täytyy päästä. – Tästä ehkä surullisin esimerkki on Malmin kenttä, mihin kaavaillaan nyt mit tavaa rakentamista. Malmin lentokentän ystävät ry yrittää parhaillaan saada aikeet kumottua suo jelupäätöksellä, jota se hakee ympäristö ministeriöstä. keskusta on ollut Malmin lentotoimin nan säilyttämisen puolella jo pitkään. Ympäristöministeri kertoo, että Malmin kenttä on aikoinaan perustettu suolle, ja sen maaperä on pehmeää liejusavea noin 10–15 metrin syvyydeltä. Tiilikainen toteaa Suomenmaalle, että ympäristöministeriössä on laskettu parin vuoden ajan rakentamisen elinkaaren ai kaista hiilijalanjälkeä, ja ”sieltä on löytynyt mielenkiintoisia juttuja”. Tiilikainen korostaa, että sillä, millaisille paikoille rakennetaan, on erittäin iso vaiku tus koko rakennuksen hiilijalanjälkeen. Se oli yksi keskustan teemoista viime kunta vaaleissa. Se ohjaisi jatkossa rakentamista ilmastoystävälliseen suun taan, Tiilikainen kertoo. – Hiilijalanjälki olisi säädösperuste suunnilleen vuonna 2025
Amiraali Juhani Kaskeala kertoo tavanneensa Koiviston viimeisen kerran juuri ennen tämän kuolemaa. Heistä yhä useampi kokee pelkoa tai turvattomuutta. Koivisto oli kertoillut myös alkukielellä lukemistaan Venä jän historiaa koskevista teoksista. Tarvitsemme kuitenkin erilaisia keinoja. 29.3.2019 9 AnnukkA kAArelA Presidentti Mauno Koivisto pysyi tyylilleen uskollisena fundeeraajana elämänsä loppuun asti. On hyvin helppoa olla mustavalkoinen – etenkin vaalien alla. Demokratiaan kuuluu kuitenkin myös tahto tehdä kompromisseja ja kyky lieven tää vastakkainasetteluja. Niistä on kuiten kin vaikea saada myyviä otsikoita. Entinen demaripoliitikko, psykiatri Ilkka Taipale ker too kirjassa käyneensä Vappuvaimonsa kanssa tapaa massa Koivistoa viikkoa ennen tämän kuolemaa. Erityisesti nuoret ovat oikeutetusti huolissaan ilmastonmuutoksesta. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Ilmaston hyväksi tarvitaan erilaisia tekoja Koivisto fundeerasi loppuun asti Shutterstock. Myös lentopalloystävät kävivät tervehtimässä Koivis toa säännöllisesti. Tarvittaessa on pystyttävä myöntämään myös omat ennakkoluulonsa. Otava, 329 s. Taipaleen, Kaskealan ja Huovisen lisäksi presidenttiä muis televat muun muassa Tarja Halonen, Jaakko Kalela ja Paavo Lipponen. Seppo Lindblom, Pekka Korpinen (toim.): Merkillinen Mauno. Sosiaalinen media lisää loke rointia. – Hän muisteli erityisesti nuoruutensa moraalisia ja maailmankatsomuksellisia pohdintoja ja ammatinvalin tansa mahdollisia väyliä. Parlamentissa on tapahtunut myös suuri muu tos siinä, että ilmastoasiat eivät enää ole vain ympäristövaliokunnan asioita. Näkemyserot ja konfliktit kiinnostavat ja myyvät. Esimerkiksi päästökaupan uudistaminen, uusiutuvan energi an direktiivi ja rakennusten energiatehokkuuden edistäminen ovat isoja asioita. Alzheimerin taudistaan huolimatta presidentti pystyi keskustelemaan vierait tensa kanssa syvällisesti esimerkiksi historiasta ja sota kokemuksistaan. Kun vieraat oli vat kysyneet, oliko presidentti ehtinyt lukea Tellervo vaimostaan vastikään ilmestyneen kirjan, Koivisto oli tokais sut nauraen: – En vielä – kun saatan olla eri mieltä! Koivisto vietti viimeiset elinkuukautensa Wilhelmiina kodissa Helsingin Pikku Huopalahdessa. Merkillinen Mauno kirjaan on koot tu neljäntoista aika lai sen kirjoituk set Koivistosta. Ne ovat tulleet osaksi kaikkea politiikkaa. – Kun kumppanit aloittivat virren liian korkealta, basso laulaja Koivisto keskeytti ja korjasi sä vellajin matalammaksi, emerituspiispa Eero Huovinen kertoo. Keskustelu oli kääntynyt presidentin sotakokemuksiin ja aseveljiin. Kriittinen keskustelu on toimivan demokra tian elinehto. Ensimmäisen kerran meillä on kattava ja oikeu dellisesti sitova ilmastosopimus, jossa maapallon lämpenemiselle on asetettu yläraja, 1,5 astetta. Torstaina ilmestyneestä, Seppo Lindblomin ja Pekka Korpisen toimittamasta Merkillinen Mauno -kirjas ta sel viää, että Koivisto tapasi ystäviään vielä vii meisinä päivinä ennen kuolemaansa. olen ollut viimeiset viisi vuotta Euroopan par lamentin ympäristövaliokunnan jäsen. Se on usein kaikkein vai keinta. viiMe aikoina on ollut kiire leimata ilmastotoimia hyviin ja huonoihin. Nuoret ovat kuitenkin oikeassa. Miksi mitään ei tapahdu, vaikka ilmastonmuu toksen syyt ovat kaikkien nähtävillä. Tuntuu, että konkreettisia tuloksia on liki mahdotonta saavuttaa. Tämän parlamenttikauden aikana jäsenmaat ja EU ovat liittyneet Pariisin ilmastosopimukseen. Usein ystävykset muistelivat vanhoja hyviä aikoja sekä lauloivat ja veisasivat. Tuska juontaa juuren sa turhautumisesta, jota riitely mediassa lisää. Puiden istuttaminen on ilmastoteko siinä missä muutkin, esimerkiksi kulutukseen liittyvät valinnat. Täällä Bryssel Mediaa seuratessa saa helposti kuvan, että il mastonmuutoksen hillitseminen on pelkkää rii telyä. Valiokun nassa on päätetty konkreettisista ilmastonmuu toksen torjuntaan liittyvistä toimista. Lisää on tehtävä. Paljon vai keampaa on kyky asettua toisen asemaan ja ra kentaa yhteisymmärrystä. Yksinään yksittäiset keinot eivät tietenkään riitä
10 29.3.2019 Keskustakonkari janoaa 40 eduskuntavuoden jälkeen uusia haasteita Henkilö TeksTi: Tomi oravainen kuvaT: Jaakko marTikainen
Lapset eivät ole lähteneet politiikkaan. Kansanedustajana kymmenen kautta, 1979–2019. – Vanhimmat pojat olivat silloin teiniikäisiä, tytöt muutaman vuoden ikäisiä. Hän kertoo hioneensa debattimallia oppositiossa Esko Ahon ja Timo Kietäväisen (kesk.) kanssa. Kymmenen kauden kansanedustaja Syntynyt 6.10.1947 Kinnulassa. Näin löysin keskustasta oman poliittisen kotini. Kaksi ensimmäistä kautta olivat kovaa työntekoa ja asioihin perehtymistä. Elettiin Holkerin hallituksen aikaa ja työkaluiksi keksittiin omalta paikalta sivalletut minuutin kysymykset. Kotipaikka Jyväskylä. Yliopistoelämä vei mennessään. Keskustan luottomies on kokenut työnsä pääosin antoisana. Yhteiskuntatieteiden maisteri 1974, Jyväskylän yliopisto. Se oli minulle välillä vaikeaa, koska olen perheihminen. Ahon hallituksen vuosiin ajoittui myös lama. 40 vuoden kansanedustajan uran aikana Pekkarinen on ollut muun muassa ministerinä viidessä hallituksessa ja johtanut eduskuntaryhmää. Pekkarisen vanhemmat eivät olleet mukana poliittisessa toiminnassa, eikä kotona puhuttu politiikkaa. Tyttärentytär treenaa kerran pari vuodessa Barcelonan junioriakatemiassa. Suomi oli todella pohjalla, ja Pekkarinen muistaa raskaat päätökset. Toisella kerralla olin Kiinan maaseudulla, jossa ei ollut yhteyksiä. – Maailmassa, kuten politiikassakin, on miljoonia asioita, jotka riitelevät keskenään. Todisteeksi hän pudottelee Rooman 1960 kesäolympialaisten voittajia: 100 metrillä Armin Hary, 200 metrillä Livio Berruti... Ne vei Janajevin juntta, joka yritti Neuvostoliitossa vallankaappausta. Eduskunnan suuressa salissa moni ministeri on maistanut hänen sanan säiläänsä. – Siinäkin on tärkeää, että tiedät asiat ja osaat esittämisen, joten suunnittelimme aina debattia etukäteen. Hän kuitenkin uskoi Suomen selviävän, sillä reaalinen kilpailukyky oli kunnossa. – Seniorit pitivät tärkeimpiä asemia, ja ymmärsin: tieto on valtaa. Ylivoimainen valtaosa meistä on tällaisia. Pekkarista arvostetaan yli puoluerajojen hyvänä puhujana. Aika oli vaikeaa perheellekin. Pekkarisella on kertynyt pitkä kokemus Euroopan ministerineuvostosta, ja vaimokin näytti europarlamentti-idealle vihreää valoa. Parin viime vuoden aikana kypsyi ajatus pyrkimisestä Euroopan parlamenttiin. – Minulla ei ole kenenkään kanssa sellaisia välejä, ettenkö voisi moikata tai mennä samaan pöytään kahvilassa. Taitavimmaksi debattisparraajaksi Pekkarinen nostaa kuitenkin Ben Zyskowiczin (kok.). Pekkarinen on luonteeltaan toiminnan mies ja myöntää, että varapuhemiehen homma on välillä pitkästyttänyt. Kinnulalainen maatalon poika oli mennyt lukioiässä teinikunnan toimintaan, jossa tuolloin ei ollut poliittista viritystä. 29.3.2019 11 Veikko Hakulinen , Eero Mäntyranta, listaa Mauri Pekkarinen (kesk.) lapsuuden esikuviaan. Pikkupoikana hän tähtäsi huippu-urheilijaksi ja seurasi tiiviisti urheilua. Keskustan europarlamenttiehdokas toukokuun 2019 vaaleissa.. Kiinnostus politiikkaan heräsi yliopistossa. Se oli nuoren yhteiskuntatieteiden ylioppilaan vastareaktio taistolaisten vyörytykselle yliopistomaailmassa. Tarvitaan kykyä jäsentää siitä sekasotkusta olennainen. Keskustakonkari puntaroi, että ehkä hyvä niin. – En edes tiennyt, ketä he äänestivät. Tämän vaalikauden keskustavaikuttaja on seurannut suuren salin keskustelua varapuhemiehenä. Häntä on harmittanut keskustelun pinnallistuminen. Vaimo ja neljä lasta, kymmenen lastenlasta. Sisäministerinä hän on myös menettänyt ainoan kerran työn takia yöunet. Joka kaudella ovat olleet uudet haasteet. – Viime sunnuntaina olin katsomassa heidän harjoitusotteluaan Vehkahallissa. – Olin hiihdossa nuorten ikäluokassa Suomen parhaita ja vielä 21-vuotiaana hiihdin maakuntaviestiä, mutta silloin oli jo selvää, ettei minusta tule huippuhiihtäjää. – Ehkä minua olisi joskus tuolla salissa tarvittu, mutta: No bad feelings. Ministerinä 12 vuotta: kauppa-ja teollisuusministerinä, sisäministerinä, elinkeinoministerinä. Uni ei tullut sinä yönä. Lapsenlapsia vie jalkapallo. Mutta eduskunnan jättäminen tuntuu haikealta. Arvioida se oman aatteellisen taustansa kautta, vetää johtopäätökset, mitä tulee tehdä ja esittää tämä hyvin. Istumme eduskunnassa, työhuoneen ovessa lukee varapuhemies. Huippupelaajia, isoisä myhäilee. Vastasin rajoista ja pakolaiskysymyksestä, ja mietimme mitä teemme, jos tulee miljoonia pakolaisia. – Kukaan ei tiennyt ensimmäisen vuorokauden aikana, miten tässä käy. – Se sai tutkailemaan omia arvojani, mikä on minun näkemykseni maailman ja ihmisen suurista asioista. Kävimme useammin pääministeri Holkerin (kok.) kuin Liikasen (sd.) kimppuun, koska valtiovarainministeri Liikanen oli teräväkielisempi. Jos jotain pitäisi miettiä uudestaan, niin se aika lasten kanssa. Pekkarinen valittiin eduskuntaan ensi yrittämällä maaliskuussa 1979, ja nyt on menossa kymmenes kausi. Mutta joka päivä hän on pyrkinyt soittamaan kotiin. Pekkarinen nousi sisäministeriksi Esko Ahon (kesk.) hallitukseen. – Näiden 40 vuoden aikana on muistaakseni kaksi päivää, jolloin en ole ollut puhelimella yhteydessä kotiin
Vielä pari vuotta sitten näytti siltä, ettei Rinne pysty ottamaan edes uskottavaa oppositiojohtajan roolia, kun SDP alkoi jäädä pahoin vihreiden jalkoihin. Pelastukseksi tulivat hallituksen epäsuositut työmarkkinauudistukset ja palkansaajaliike. Kannattajien ikärakenne on mikä on, mutta pääministerin paikka on nyt otettavissa – jos SDP:n gallup-johto ei murene virheisiin vaaleja edeltävinä viikkoina. Keskustakaan ei viime eduskuntavaalien gallup-ykkösenä onnistunut täysin realisoimaan viimeisiä mittauksia ääniksi. Viime hetken sulamisia on nähty eduskuntavaaleissa ennenkin. Niin kuitenkin kävi, ja puhetta ikääntyvästä iltaruskon puolueesta on riittänyt aina vaalitappioiden jälkeen. Puheenjohtaja Antti Rinteen pääministeriehdokkuudelle vakava sairastuminen vuodenvaihteessa Espanjan-lomalla ja pitkä toipumisjakso ei ollut parasta mahdollista mainosta. Paineessa Rinnettä on toki jo testattu, sillä omien tuen ja uskon kanssakin oli syvimmän kannatuskadon aikoihin niin ja näin. SDP:n kannatus nousi lopulta yli 20 prosenttiin ja johto on pitänyt. Moni äänestäjä saattaa yhä miettiä, kestääkö Rinteen terveys pääministerin tehtävään luontaisetuna kuuluvan kovan henkisen ja fyysisen prässin. 12 29.3.2019 Kun Paavo Lipponen (sd.) jätti pääministerin tehtävät huhtikuussa 2003 keskustalaiselle seuraajalleen Anneli Jäätteenmäelle, harva taisi ennakoida, ettei maassa nähdä sosiaalidemokraattista pääministeriä neljään vaalikauteen. Viimeisimmissä kyselyissä SDP:n noin kolmen prosenttiyksikön gallup-etumatka kakkossijaa pitävään kokoomukseen on selvä, mutta ei vielä sen turvallisempi kuin lasku muutaman sekunnin johdossa Salpausselän maalialueelle: viimeisessä mutkassakin voi vielä kaatua ja katkaista sauvansa. Vaikka puheenjohtajuutta hoidettiin Rinteen pitkän sairausloman aikana varamiehistöllä, SDP:n kannatus ei pudonnut. Vanhuspalvelukeskustelukeskustelukin tuli avuksi juuri oikeaan aikaan. Virheitä vältellen maalisuoralle PUOLUEET 2019 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä antti rinne juKKa KeKKonen Pentti arajärvi johannes KosKinen Pääministerin paikka on SDP:n ulottuvilla, jos pää ja kunto kestää.. Puolueen kannatus näyttääkin nousseen pikemminkin Rinteestä huolimatta kuin hänen ansiostaan, missä on hyvätkin puolensa. Tulos jäi noin kolme prosenttiyksikköä gallupien lupaamaa heikommaksi
Pari kolme lisä paikkaa on silti luvassa, ja niitä kärkky vät muun muassa eläkepopulisti Kimmo Kiljunen ja turvapaikanhakijataustainen rauhanneuvottelija Hussein al-Taee. Tämän kaiken demarit löytävät eh kä vielä edestään hallitusneuvotteluissa, joista voi tulla pitkä ja uuvuttava vääntö. Ensimmäisestä Ylen puoluejohtajatentis täkin jäi jo selviteltävää Rinteen krypti sestä kannasta lihaveroon. Klassikkohallituspohjan paluu edel lyttäisi kuitenkin kannatuskadosta kär sineeltä keskustalta ainakin kohtuullista vaalitulosta. Hallitusohjelman saneleminen yksin ei onnistu, ja gallupmittausten enteile mä keskisuurten 15 prosentin puoluei den suma voi tehdä enemmistöhallituk sen muodostamisesta muutenkin vai keaa. Isojen äänestäjämassojen Uudella maalla vaikeasti paikattavan aukon jättää Maarit Feldt-Rannan poisjäänti vaikean sairauden uusiuduttua. Sekä SDP:ssä että keskustassa puna mullalla tuntuu olevan nyt ystäviä, kun sotestakin alkoi löytyä yhteisiä näkemyk siä. 29.3.2019 13 eveliina heinäluoma hussein al-taee kimmo kiljunen Rinteen ulosanti on yhä puoluejohta jien heikoimmasta päästä, ja välillä kon septit tuntuvat sekoavan kummallisesti. Istuvien kansanedustajien lisäksi pa luuta yrittää eri vaalipiireissä peräti 11 entistä kansanedustajaa, joukossa entiset ministerit Johannes Koskinen ja Jouni Backman. Pekka Pohjolainen Sekä SDP:ssä että keskustassa punamullalla tuntuu olevan nyt ystäviä , kun sotestakin alkoi löytyä yhteisiä näkemyksiä.. oppositiossa SDP harjoitti aggressiivis ta oppositiopolitiikkaa, jossa hallituksen esityksissä ja päätöksissä ei ole nähty juu ri mitään kelvollista, saati tunnustuksen arvoista. Uuden ehdokkaan joutuvat etsimään myös Heinäluomaa Helsingissä, Lauri Ihalaista KeskiSuomessa, Riitta Mylleriä PohjoisKarjalassa ja Harry Wallinia Vaa san vaalipiirissä äänestäneet. Yhdessäkään vaalipiirissä SDP:n lis taa ei voi moittia heikoksi, joten vaali menestyksen ei pitäisi jäädä ainakaan siitä kiinni. Gallup-ykkösen asema heijastuu myös ehdokasasetteluun, jossa SDP näyttää kiistatta onnistuneen. Julkkiksilla SDP ei ratsasta, mutta mie lenkiintoisia uusia yrittäjiä ovat muun mu assa Helsingissä professori Pentti Arajärvi, oikeustieteen professori Jukka Kekkonen ja europarlamenttiin tähtäävän Eero Heinäluoman tytär Eveliina Heinäluoma
Thaimaata hallitsevan sotilasjuntan tukipuolue voitti maan parlamenttivaalit. 25 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa. Tietoja pidettiin suurena voittona Trumpille. Vaaleissa muun muassa hylättiin jopa 1,9 miljoonaa ääntä. Moottorivian vuoksi merihätään joutuneelta 1 300 matkustajan alukselta jouduttiin evakuoimaan helikoptereilla noin 500 ihmistä. Koonnut: samuli vänttilä Frank Einar Vatne / AFP Photo / Lehtikuva. Maailmancupin lopputulokset herättivät hiihtopiireissä pohdinnat Norjan liiallisesta ylivoimasta. Viking Sky -risteilyalus keikkui uhkaavan näköisesti myrskyaallokossa lähellä rantaa Norjassa Trondheimin luoteispuolella. Tulos käynnisti laajat epäilyt vaalivilpistä. Barr ei ota kantaa siihen, syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Demokraatit vaativat koko raporttia julki. Miesten kokonaiskilpailun voiton vei Norjan Johannes Høsflot Klæbo. Tulos oli vastoin mielipidetiedusteluja, jotka ennustivat voittoa oppositiolle. tylsääkin tylsEmpi Voitto. mErihädässä. Tuloksen myötä juntalle myötämielinen Prayut Chan-O-Cha pysynee maan johdossa. 14 29.3.2019 Maailman kuvat Ei todistEita. Hiihdon naisten maailmancupin kokonaiskilpaulu päättyi norjalaisen Ingvild Flugstad Østbergin voittojuhliin Kanadan Quebecissä. Erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta ei löytänyt todisteita siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt venäläisten kanssa, kertoi oikeusministeri William Barr tiivistelmäkirjeessään. Voitto juntallE. Lajista uhkaa tulla sen myötä liian tylsä tv-katsojille
1,4 miljardin ihmisen yhteiskunnassa on tarkka ja kontrolloitu järjestelmä, jossa pääkaupunki Pekingistä käsin tehdään merkittävimmät päätökset koskien maan taloutta, yhteiskuntaa ja kansainvälisiä suhteita. Miten ihmisille voi tuottaa onnellisuutta, jos heillä ei ole vapautta päättää omasta kohtalostaan. Riippumattoman Pew Researchin muutaman vuoden takainen tutkimus näyttää samaa: 88 prosenttia kiinalaisista on tyytyväisiä poliittisiin johtajiinsa, 92 prosenttia uskoo maansa talouden olevan menossa parempaan suuntaan. Kiinan nykyinen johto pyrkii nostamaan kansakunnan kohti uutta historiallista renessanssia. 29.3.2019 15 SuomeSSa jokainen pääsee äänestämään vapaasti oman mielensä ja makunsa mukaisesti. ”Jos meillä olisi Kiinan kaltainen järjestelmä, ehkä taloutemme olisi saatu dynaamisemmin nousuun – ja ehkä sote-uudistuskin olisi saatu ajettua paremmin läpi”, pohti kovasti kasvavan suomalaisen keskisuuren yrityksen johtaja. Suomessa on toisin. Intia tekee samaa, mutta eri kulttuurisista ja poliittisista lähtökohdista käsin, demokraattisen äänestysprosessin kautta. Siinä riittää niin paljon työtä, ettei vapaisiin vaaleihin jää mahdollisuutta – nehän pahimmillaan saattaisivat haitata dynaamisesti etenevän laivan suuntaa ja vauhtia. Suomi on maailman parhaiten järjestäytyneimpiä yhteiskuntia. Silti sen näyttäisi moni heistä hyväksyvän. Kiina toteuttaa huolellista ja avokätistä aluepolitiikkaa miljardin ihmisen mittakaavassa. Kiina toimii meritokratisesti kuin eteenpäin tykittävä luotijuna, jossa parhaat etenevät. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kiina kulkee eteenpäin kuin luotijuna – mutta äänestää täällä ei saa. Koulunopettaja, taksikuski tai kadulla räiskäleitä paistava paikallinen ei pääse suoraan vaikuttamaan johtajiinsa. Pääasia, että lapsella on hyvät koulutusmahdollisuudet, vanhemmista pidetään hyvä huoli, oma elintaso kasvaa, on työtä, ravintoa – ja ehkä ympäristö ja ilmanlaatukin voisi vielä hiljalleen kehittyä. Siitä kannattaa pitää kiinni. Vain siten voimme kääntää myös Kiinan nousun, maapalloistumisen ja digitalisaation tuomat haasteet sinivalkoisiksi mahdollisuuksiksi. Mikäli haastava sote-valmistelu olisi käyty Kiinassa, olisivat paikalliset asiantuntijat työstäneet huolellisen ja perustellun ehdotuksen valtion johdolle, joka päätösten jälkeen olisi nopeasti lähtenyt toteuttamaan uudistusta jokaisessa Kiinan maakunnassa, kaupungissa ja kylässä. Läpi viimeisen vuosisadan tätä järjestelmää on länsimaisesta näkökulmasta käsin kritisoitu. Maakunnalliset johtajat kilpailisivat siitä, kuka saa ensimmäisenä uudistukset läpi ja lisäpisteet Pekingistä, osin omaa uranousuaankin ajatellen. Kiinalainen priorisoi vapauden puutteensa edelle oman ja läheisten hyvinvointinsa. SuomeSSa juuri käydessäni kuulin silti toisenlaisiakin puheenvuoroja. Kiinassa tämä on kaukainen unelma. Ei ole Ylen tai Hesarin vaaliväittelyitä eikä vaalikoneita. Hyödynnetään siis mahdollisuuttamme käydä äänestämässä omantuntomme mukaan ja iloitaan, että meillä on suora kansanvaali ja oikeus valita kansakuntamme johtajat. Kymmeneltä kysymältäni ihmiseltä yhdeksän osoitti olevansa tyytyväinen elämäntilanteeseensa ja siihen, miten Kiinan valtiojohto maata johtaa. Mutta äänestää täällä ei saa. Televisiossa ja lehtien palstoilla eri puolueet johtajineen esittävät näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan Suomen, Euroopan ja yhteiskunnan tilasta. Yhdysvalloissa samat lukemat olivat 22 prosenttia ja 18 prosenttia
Keskustan uudistunut ehdokasjoukko kilpailee helsinkiläisten sydämistä vaalipiirissä, jossa äänet ovat tiukassa.. Valtio-opin tutkijatohtori Johanna Peltoniemi on pannut merkille, että Helsingissä keskustan ääniharavat vaihtuvat vaaleista toiseen. Varila uskoo, että pitkäjänteisellä työllä moni ehdokaslistan uusi kasvo tavoittelee paikkaa kaupunginvaltuustossa jo parin vuoden päästä. 16 29.3.2019 Yksi kaupunki, reippaasti yli puoli miljoonaa äänestäjää ja vaalikärryksi kelpaa vaikka raitiovaunu. Keskusta houkuttelee vaaliuurnille Helsingin vauhdikkaasti kasvavaa ja muuta maata nuorempaa väestöä monipuolisilla ehdokkailla – joukossa on muun muassa opiskelijoita, yrittäjiä ja politiikan raskassarjalaisia. Lisäksi Varila on pannut torikeskusteluissa merkille, että vaalikoneet ohjaavat paikallisten äänestyskäyttäytymistä yhä enemmän. Lisäksi metropolin hunnuttaminen vaalimainoksiin on kallista puuhaa: esimerkiksi viime vaaleissa varasijalle yltänyt Pekka Puska poltti kampanjaansa 65 000 euroa. peltoniemi arvioi, että ehdokasasettelun alueellinen kattavuus ei ole urbaanissa Helsingissä yhtä olennaista kuin muualla Suomessa. Aktiivien mukaan ennenaikainen ja hätiköity vaalilaukka näyttäisi pääkaupungissa vain hölmöltä. Myös vihreiden 18,8 prosentin kannatus oli järisyttävää luokkaa. Tilanne on hyvin erilainen esimerkiksi Pirkanmaalla, missä ehdokkaita kannattaa asetella eri puolille vaalipiiriä – äänistä nimittäin kamppaillaan sekä Tampereen kaltaisessa suuressa kaupungissa että hyvin maaseutuvaltaisissa kunnissa. Kaiken kukkuraksi omassa sarjassaan painivia valtapuolueita on vaikea rokottaa. Helsingissä vaalimainoksen voi asetella oman kodin ikkunaan, mutta ladonseinien tai traktorin peräkärryjen kaltaisia paikkoja ei ole. keskusta aikoo pitää kynsin ja hampain kiinni vakiintuneesta yhdestä paikastaan, joka irtosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 7,2 prosentin kannatuksella. Kansakunnan kaapin päälle voi silti kivuta Helsingistä myös edullisesti esimerUrbaani urakka Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin. Nyt Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja, Lehtomäki Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Puska pyrkii eduskunnasta europarlamenttiin. Naisia 22:sta ehdokkaasta on kahdeksan, ja listan ikähaitari on 21 vuodesta 65:een. Vaikka kokoomus sai viime vaaleissa hieman takkiinsa, se kahmaisi hurjat 26 prosenttia Helsingin äänistä. Kun esimerkiksi demarien Erkki Tuomioja, kokoomuksen Ben Zyskowicz ja vihreiden Pekka Haavisto rohmuavat ääniä takuuvarmasti, keskustalta uupuu valmis kannatuspohja. Nyt monella ensikertalaisella on kuitenkin edessään viimeisten viikkojen opettavainen kampanjasavotta, joka ottaa varmasti koville. Muualla monenkirjavat vaaliteltat ovat värittäneet loskanharmaata maisemaa jo pitkään, mutta Helsingissä vasta valmistaudutaan armottomaan kampanjarynnistykseen. Viimeksi puolueen vaalivankkureita kiskoivat muun muassa Olli Rehn, Paula Lehtomäki ja Pekka Puska. Vaikka ”ison kirkon” keskustaväki oli pahasti vereslihalla vuoden 2017 kuntavaalituloksen (2,8 prosenttia) jäljiltä, tuore ehdokaslista valaa uskoa tulevaan. Koska Helsingin väestönkasvu johtuu pitkälti maahanmuutosta, myös ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden panos on ensiarvoisen tärkeä. Kamppailu Helsingin vaalipiirin 22:sta jaossa olevasta kansanedustajan paikasta poikkeaa muun Suomen olosuhteista. Ensi kuun vaaleissa keskustan syömähammas on asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka valittiin viimeksi eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä yli 9 000 äänellä. Helsingin keskustan toiminnanjohtaja Sinikka Varila arvioi, että yleensä valtakunnan politiikan suhdanteet heijastuvat melko selvästi pääkaupungin tuloksiin. Helsingin yliopistossa työskentelevä Peltoniemi näkee, että puolueen kärkinimillä on kerta toisensa jälkeen suuri työ haalia taakseen uusia äänestäjiä
peltOniemi uskoo, että keskusta säilyttää nykyisen asemansa pääkaupungissa siitä huo limatta, että mataava gallup-kannatus on tyly lähtökohta Helsingin valloittamiselle. Kahvipöytäkeskusteluissa ruoditaan hanakammin esimerkiksi ruuhkamaksujen käyttöönottoa, uusia raidehankkeita tai pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) sotekapinointia. Maalaisliittolainen imago istuu edelleen tiukassa, ja keskustan poliittiset vastustajat vahvistavat harhaanjohtavaa mielikuvaa oikein mielellään. 34, terveydenhOitaja vahideh Fana Olen Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva järjestöammattilainen, feministi, äiti, kipukroonikko ja euroviisufani. Tunnen itseäni ylpeäksi ja onnelliseksi suomalaiseksi. Olen asunut Suomessa reilu 16 vuotta. Työkokemusta minulla on niin valtion, kunnan kuin järjestöjenkin palveluksesta. Olen antanut lukuisia asiantuntijalausuntoja eduskunnan eri valiokunnille. 36, kehittämispäällikkö, tasa-arvOasiantuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri elina havu suOmen pitää olla kaikille tasa-arvoinen maa elää. Minulle tärkeimmät arvot ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ja vaaliteemani liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Vaalisloganini on ”Se hiukan erilainen kepulainen”, sillä yleensä kukaan ei arvaa puoluettani oikein. Vaikka alkiolainen ajattelu tuntuisi helsinkiläisestä äänestäjästä kaukaiselta, eduskuntavaaleissa keskustan vastuulliselle talousja työllisyyslinjalle löytyy varmasti kannattajia. Politiikka tarvitsee riitelyn sijasta diplomaattista ja ratkaisuhakuista otetta. Ihmisiä on kohdeltava samanarvoisesti ja inhimillisesti – myös lainsäädännössä. Politiikan lisäksi harrastan partiota ja olen hurahtanut myös tavoitteelliseen kuntourheiluun. 21, yliOppilas 65, varatuOmari, kuluttajariitalautakunnan, vakuutusOikeuden ja markkinaOikeuden asiantuntijajäsen august halOnen ristO airikkala Keskustan ehdokkaat Helsingin vaalipiiri kiksi taitavalla sosiaalisen median käytöllä ja kekseliäillä tempauksilla. 29.3.2019 17 Olen nainen, joka unelmoi tasa-arvosta, sivistyksestä, demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta, vapaudesta, väkivallattomuudesta ja ihmisyyteen pyrkimisestä maailmanlaajuisesti. Kansanedustajana pyrkisin edistämään kaikkea hyvää, mitä tässä yhteiskunnassa on saavutettu. Santeri Lampi. 45, muusikkO sami helle Olen kevään 2016 ylioppilas. Olen työskennellyt järjestyksenvalvojana ja rauhanturvaajana YK-joukoissa. Kuten muissakin vaalipiireissä, moni havahtuu aivan vaalipäivän kynnyksellä pohtimaan äänestyspäätöstään. Niin tai näin, keskustan viesti on puhutellut helsinkiläisiä kahden paikan edestä vain vuonna 2003, jolloin Anneli Jäätteen mäki paistatteli vaaleissa puolueen keula kuvana. peltOniemi arvelee, että monen helsinkiläisen korvissa keskustan viljelemät iskulauseet maakunnista ja koko Suomen asiasta kuulostavat etäisiltä. Ehdokkaana haluan edustaa nuoria sekä olla vastavoima kaikenlaiselle kuplautumiselle. Vapaa-ajalla toimin Papasnomamas-lauluyhtyeessä ja Kannelkuorossa. Lisäksi olen Eläkeliiton Helsingin osaston puheenjohtaja. Helsingissä jos missä keskusta ansaitsee jokaisen äänen raa’alla ja sinnikkäällä työllä – torikohtaaminen, keskustelupaneeli, some-päivitys ja olohuonetentti kerrallaan. perheeseeni kuuluvat vaimo ja neljä lasta. Kohtuuhintaiset palvelut on turvattava kaikille tasapuolisesti. Sitkeiden helsinkiläisehdokkaiden hanskat eivät kuitenkaan tipahda
Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. Haluan parantaa lasten, perheiden ja ikäihmisten arkea. Pienetkin varkaudet tulee tutkia. 71, pappi, teOlOgian maisteri lauri OinOnen Olen jo pitkään ollut aktiivinen yhteiskunnan seuraaja. Kestävässä yhteiskunnassa pääkaupungin pitää olla suunnannäyttäjä, mutta vastakkainasettelua muun maan kanssa ei tule lietsoa. 18 29.3.2019 Olen opintojen perässä kolmisen vuotta sitten Helsinkiin muuttanut ex-kainuulainen. Työ ja maailma muuttuu, en ole sinisilmäinen, mutta en jarrumieskään. Turvallinen elämä ja isänmaa kuuluvat kaikille. Haluan politiikassa keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön yli puoluerajojen. Teemojani ovat ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu, ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen sekä palkkatasa-arvon vahvistaminen. Minun Suomeni on ainutlaatuinen, siinä samalla myös Helsinki. Nyt haluan kantaa oman korteni kekoon ja olla mukana muuttamassa maailmaa hieman paremmaksi olemalla itse ehdolla eduskuntavaaleissa. Myös lapsiperheiden, yksinäisten, yksinhuoltajien, työikäisten ja eläkeläisten tarpeet pitää ottaa huomioon. Lisäksi hoitoa ja hoivaa on järjestettävä tarvitseville. Opiskelijoiden asiat, kuten toimeentulo ja mielenterveys, ovat minulle tärkeitä. 24, kätilöOpiskelija, yliOppilas valtteri markula realistisia unelmia! Kaipaan politiikkaan faktapohjaista päätöksentekoa, joka auttaa lisäämään koulutuksen ja työn arvostusta, pitämään yllä hyvinvointivaltiota ja huolehtimaan lapsista, nuorista ja vanhuksista. Rohkeasti tulevaisuuteen. Lisätään hoitajia hoivatyöhön. Olen vaikuttanut korkeakoulupolitiikkaan monessa eri järjestössä. Haluan meille kaikille parempaa elämää. Peruutuspeilissä on harvoin mitään oikeasti kivaa. 60, kiinteistöalan yrittäjä jukka lasarOv Olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden pienen lapsen äiti Lauttasaaresta. Tämä on minulle politiikan johtoajatus. Ilmastonmuutoksen torjumisen tulee olla kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Teen työkseni maailman siisteimpiä juttuja. Haluan pitää kaikki mukana ja taata arvokkaan vanhuuden, mutta erityisesti turvata tulevaisuuden nuorille. Sosiaaliturva tulee uudistaa niin, että työnteko kannattaa. 49, työelämäasiantuntija, liikuntatieteiden maisteri riina länsikalliO. 33, myyntija markkinOintipäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri nOOra juvOnen papin ja kansanedustajan kokemusta takaisin eduskuntaan! Päätöksiin tarvitaan lisää oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta. Tehdään toimia lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi ja toteutetaan perhevapaauudistus. Haluan vaikuttaa myös ravintola-alan mahdollisuuksiin sekä työntekijöiden että yrittäjien näkökulmasta – ympäristöä kunnioittaen. Työskentelen ikäihmisten palveluiden kehittämiseksi teknologia-alan yrityksessä. 47, suOmen ilmailuliitOn tOiminnanjOhtaja, Oikeustieteen maisteri timO latikka isä . Meidän pitää innostaa yrittäjyyttä ja löytää kasvua tuovia innovaatioita. 37, järjestöja työmarkkinasihteeri, internatiOnal Officer tuOmas meriniemi yrittäjyyden lisäksi minulla on vahva kokemus perusteollisuuden työntekijänä. 29, valtiOtieteiden kandidaatti, pääministerin erityisavustaja eeva kärkkäinen pOliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa parempi elämä – ei ankeuttaa meidän elämäämme. Yhteiskunnan kehittäminen ei saa olla keneltäkään pois eikä rajoittaa yksilön menestysmahdollisuuksia. 25, tarjOilija, restOnOmiOpiskelija senja keränen pyrin kansanedustajaksi puolustamaan ilmastoa ja hyvinvointiyhteiskuntaa sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Vaaliteemojani ovat: ahkeruudesta tulee palkita, verotus ei ole ystäväsi, näkymä tulevaisuuteen on taattava kaikille ja jokainen on tärkeä eikä kukaan ole yksin
Suhtaudun myönteisesti maakuntauudistukseen ja kaksoiskuntalaisuuden käyttöönottoon. 29.3.2019 19 Suomen arvoiset teemani ovat koko maasta huolehtiminen, paikallisyhteisöjen itsemääräämisoikeuden turvaaminen, omavaraisja kiertotalouden edistäminen, kotimaisen energiaja ruokatuotannon tukeminen ja sotilaallisen liittoutumattomuuden puolustaminen. 61, ravintolayrittäjä anil rampal lähdin politiikkaan rakentamaan siltoja ja purkamaan muureja. Kokemusta minulla on puoluehallituksesta, puoluevaltuustosta ja kenttätyöstä. 52, 4. olen töissä ja kotona viihtyvä isä ja arkkitehti. 38, edunvalvontaykSikön johtaja, tradenomi ville-veikko rantamaula olen syntynyt Helsingissä ja asunut miltei koko 2010-luvun lapsuuden maisemissani Rööperissä. Lisäksi olen opettajien lapsi ja valmis tekemään parhaani. 32, miniSterin erityiSavuStaja ja helSingin keSkuStan puheenjohtaja, filoSofian maiSteri antti Siika-aho keSkuSta tarvitsee työelämäosaajan eduskuntaan. Yritteliäänä ihmisenä olen työskennellyt eri aloilla ja käynyt kursseja Suomessa – pääsääntöisesti olen kuitenkin toiminut yrittäjänä ravintola-alalla. Politiikassa olen enemmän puolesta kuin vastaan. Myös perhepolitiikka vauvoista ikäihmisiin sekä tasa-arvoinen ja saavutettava ympäristö ovat minulle tärkeitä. Helsinkiläisten asialla keskustassa vuodesta 2012. kauden kanSaneduStaja, aSunto-, energiaja ympäriStöminiSteri kimmo tiilikainen olen Olen vaikuttanut Helsingin kunnallispolitiikassa 23 vuotta ja toiminut myös kansanedustajana. 27, ravintolatyöntekijä, teologian ylioppilaS klauS Sallinen 43, keSkuStan eduSkuntaryhmän SiviStySja SoSiaalipolitiikan aSiantuntija, kätilö, Sairaanhoitaja, km, kotitalouSopettaja terhi peltokorpi 36, arkkitehti erkka peltonen olen asunut Suomessa 40 vuotta, jo Urho Kekkosen ajoista lähtien. Olen isä, metsänomistaja, lyömäsoittaja sekä työn ja perheiden puolustaja. Lisäksi olen asunut Tukholmassa sekä Pohjois-Satakunnassa – osaan katsoa asioita niin pienen kuin suurenkin kunnan näkökulmasta. Työskentelen hiilettömän Helsingin ja sinilevättömän Itämeren puolesta ja haluan, että myös Helsingissä on varaa asua. Minua kuvataan hyväksi kuuntelijaksi, rakentavaksi keskustelijaksi, aktiiviseksi vaikuttajaksi ja ihmiseksi, joka kohtaa toiset arvostaen. Haluan, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tehdä töitä, kouluttautua, yrittää ja elää turvallisessa Suomessa. Köyhän asiaa edistetään köyhyyden juurisyihin pureutumalla ja niihin vaikuttamalla – ei yksin almuja antamalla. Tuoreena ehdokkaana minulla on näkemyksellistä liikkumavaraa ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ennakkoluulottomasti. Ajan kodin, koulun ja koulutuksen asiaa. Kahden lapsen isä. Niiden hyväksi tarvitaan enemmän ihmisen kokoisia ratkaisuja, sillä kestävästi kasvava Suomi syntyy parhaiten yhdessä tekemällä. Sydäntäni lähellä ovat hyvä arki, palvelut, koulutus sekä lasten, perheiden ja ikääntyneiden hyvinvointi. Keskusta aikoo pitää kynsin ja hampain kiinni vakiintuneesta yhdestä paikastaan, joka irtosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 7,2 prosentin kannatuksella.. Lapsiperheiden sekä vanhusja vammaispalveluiden erityiskysymykset ovat erityisalaani. Intohimojani herätteleviä aihepiirejä ovat työ, yrittäjyys, arjen turvallisuus ja ilmasto. 53, SoSiaalialan yrittäjä, SoSionomi (yamk) liSa Sipilä haluan olla rakentamassa hyvinvointiamme, ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Meidän tulee turvata naisille ja miehille yhtäläiset lailliset työoikeudet sekä nuorille hyvä ja edullinen koulutusjärjestelmä
Vaalipäällikköä kuvaillaan asiantuntijaksi, rinnalla kulkijaksi, tukijaksi, kriitikoksi. VaalipäälliKön valinta voi olla kampanjan onnistumisen kannalta ratkaiseva päätös, etenkin jos ehdokas itse on kokematon. Yksikään ei selviä yksin. Teknologia on sittemmin kehittynyt. Kirsi Hassisen mielestä kampanjointi on ollut mukavaa. Hän pitää kaikki langat käsissään. Naiset eivät entuudestaan olleet lähemmin tuttuja, mutta yhteinen sävel löytyi helposti ja vaalityö on sujunut mutkattomasti. aiKoinaan vaalipäällikön keskeisin tehtävä oli pysytellä kalenterinsa kanssa lankapuhelimen vierellä sillä aikaa, kun ehdokas kiersi maakuntaa. Kymmenistä vaaleista kokemusta kerännyt veteraani sanoo, että vaalipäällikön on myös uskallettava avata suunsa silloin, kun ehdokas selkeästi on väärässä. Koska minulla ei ole aikaisempaa kokemusta, otin heti yhteyttä raumalaiseen Satu Pietilään, joka oli itse ollut ehdokkaana edellisissä vaaleissa, sanoo Satakunnan vaalipiirin ehdokas Kirsi Hassinen Eurajoelta. – Allekirjoitin suostumuksen aivan ensimmäisten joukossa. Jaetaan tehtävät ja yritetään katsoa, että kaikkien erityisosaamiset hyödynnetään. Jokainen tarvitsee tukiryhmän tai vaalitiimin. Pitää olla vaalitiimi. Hänen on tiedettävä, mitä missäkin vaiheessa kuuluu tehdä, jotta vältytään viime hetken paniikilta. Ja keskeisessä roolissa on tietysti vaalipäällikkö. Molemmat näkevät, että kyseessä on etenevä projekti, jossa on asetettu tavoitteet ja osatavoitteet. Yksityiskohdissa on vaihtelua, mutta ehdokkaan ja hänen työparinsa yhteydenpito on aina tiivistä. TeksTi: Pirkko Wilén Vaalipäällikkö on kansanedustajaehdokkaan kumppani, valmentaja, kriitikko ja kannustaja. – Asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä ja budjetin raameissa, tiivistää Satu Pietilä. Hän rohkaisee silloin, kun menee huonosti, mutta pudottaa myös tarvittaessa maan pinnalle. 20 29.3.2019 KesKustalla on 216 kansanedustajaehdokasta. Ehdokkaat kuvailevat hyvin samaan tapaan: – Pitää olla tukiryhmä. Yhdessä pohditaan ja porukalla päätetään. Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin ennakkoon olisi voinut luulla. Vaalityö on aina yhteistyötä Maria Seppälä Eduskuntavaalit 2019. Vaalipäällikön toimenkuva on muuttunut, mutta merkitys ei ole vähentynyt
Jaakko Kujala oli valmis ottamaan haasteen vastaan ja ryhtyi vaalipäälliköksi. Hän haluaa, että äänioikeuden ikärajakin laskettaisiin 16 vuoteen. Kaisa Liski luottaa nuoriin. Se tarkoittanee, että ovat vähän tavallista parempia tuttuja keskenään. – Ainoa kamala paikka oli virallisten valokuvien ottaminen. Jaakko Kujala ja Kaisa Liski Janne Kaisanlahti ja Pekka Lehto Satu Pietilä ja Kirsi Hassinen Asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä ja budjetin raameissa.. – Minä kirjoitan, Jaakko oikolukee ja julkaisee, kuvailee Kaisa Liski. – Mutta muutamia nuorempia ihmisiä kyllä tarvitsen avuksi mainonnan suunnittelussa ja sosiaalisen median käytössä. Niissä ahkeroi muu tukiryhmä. Yleensä vaalipäällikkö on välttämätön, mutta poikkeuskin löytyy. Omat mainoskuvat otettiinkin rennommin. Luonnossa. – Tiedän, mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja miten asiat järjestetään, tunnen alueen ja kontaktit ovat olemassa, kaikki tarvittavat puhelinnumerot selvillä, hän luettelee. Vaalipäällikkö Satu Pietilän ensimmäinen neuvo Kirsi Hassiselle oli: vaalipaneeliin aina kynä ja paperia mukaan. Hän arvioi, että nuori vaalipäällikkö tuo lisäarvoa vähän varttuneemmalle ehdokkaalle. 29.3.2019 21 – Rohkeasti pitää panna itsensä peliin, sanovat Janne Kaisanlahti ja Pekka Lehto. Lehto nostaa esiin erityisesti Janne Kaisanlahden, joka on ehdokkaana eurovaaleissa ja kiertää nyt kenttää yhdessä kansanedustajaehdokkaiden kanssa. Hän hoitaa vaalitöitä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin eikä osallistu varsinaisiin vaalitilaisuuksiin. Tuntui pönötykseltä, hän huokaa. He ovat lappilaisittain ”väärtejä”. Se auttaa jäsentämään asioita – ja osoittaa yleisölle, että kysymykset otetaan vakavasti. Näin hän on toiminut aikaisemmissakin vaaleissa, ja Pekka Lehto pitää sitä hyvänä: – Joukkuepeliähän tämä on ja hyvässä hengessä mennään eteenpäin. Kujala käy jatkuvasti keskusteluja ehdokkaan kanssa ja auttaa muun muassa blogin päivittämisessä. Kun keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto asettui kansanedustajaehdokkaaksi, hän arveli, että vaalityö on jo riittävän tuttua. Kaisa pyysi heti mukaan vaalityöhön, aluksi kyllä vähän pienempään rooliin, kertoo Kujala. – Törmäsimme toisiimme keskustan risteilyllä ja keskustelimme pitkään. Kiinteistövälittäjä Kaisa Liski Hausjärveltä on ehdolla Hämeen vaalipiirissä. – Ja muutenkin mielelläni nostan nuoria esiin ja annan heille mahdollisuuksia. – Autan Pekkaa, autan Eeva Maria Maijalaa, jonka avustajana olen toiminut eduskunnassa, ja autan muitakin ystäviäni eri vaalipiireissä, selventää Kaisanlahti. Hän nappasi vaalipäällikökseen nuoren, vasta 19-vuotiaan keskusta-aktiivin Jaakko Kujalan Helsingistä
– Olen aina halunnut rakentaa. Ensimmäinen työpaikkani oli rakennuksella, ja sitten kouluttauduinkin rakennusinsinööriksi. Meilläkin oli vanhaa metsää, joka ei enää kasvanut. Torniainen otti palautteen hyvällä mielellä vastaan. Kaikkein mieluisimpia Torniaiselle ovat ihan pienestä pitäen olleet rakennushommat. Torniainen oli ollut rakennuspuuhissa poikansa kanssa tämän talotyömaalla, ja isä ja poika pistäytyivät läheiseen baariin syömään. Se oli kova työ, ja taimikkoon tuli tietysti pusikkoa ja vatukkoa, jonka menin sitten raivaamaan. Isälläni oli rakennusliike, ja nyt nuoremmalla pojallani on rakennusliike. Metsä kasvaa, kun sitä hoitaa oikealla tavalla. Vaatteissa näkyivät työn jäljet, ja pitihän sitä vierestä tulla ihmettelemään, miten paikallinen keskustan kansanedustaja ei edustakaan herrana puku päällä. Rakentaminen kulkee meillä verissä. Mieluisia työmaita Torniainen on löytänyt myös omasta metsästä. rEalisTisEsTi vihrEä rakennusinsinööri uskoo puurakentamisen olevan alan tulevaisuutta. Se hakattiin, ja sitten istutimme perheen kanssa taimet sinne. Talommekin olen tehnyt itse. 22 29.3.2019 ”En olE ikinä nähnyt kansanedustajaa noin sotkuisissa vaatteissa”, kuului ehkäpä mieleenjäävin kansalaispalaute, mitä Ari Torniainen on saanut. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jaakko MarTikainen. TorniainEn kertookin vaihtavansa aina eduskuntaviikoilta Helsingistä kotikaupunki Lappeenrantaan palatessaan puvun heti pois ja verkkarit tai mieluummin työvaatteet tilalle. Päädyin työskentelemään 25 vuoden ajan rakennusliikkeissä laskentapäällikkönä. Hän korostaa metsätalouden merkitystä Suomen kansantaloudelle ja myös omalle maakunnalleen Etelä-Karjalalle, jonka politiikan kartalla Rakentajana ja suunnistajana H en ki lö SM-suunnistaja Ari Torniainen päätyi urheiluseuroista kuntapolitiikkaan ja lopulta valtakunnanpolitiikan rasteille. – Sehän kertoo vain siitä, että tässä maassa ollaan samalla viivalla kaikkien kanssa, kun kansanedustajalle kehtaa tulla ihmettelemään jos jonkinlaisia asioita! Torniainen iloitsee. Se on realistista vihreyttä, Torniainen linjaa. – Kyllä siinä näki, miten luonto muuttui, kun oheiskasvillisuuden kadottua taimet lähtivät nopeasti kasvamaan. – Jotta Suomen upea ja ainutlaatuinen luonto voidaan säilyttää yhtä hyvänä ja parempana seuraavalle sukupolvelle, metsän pitää uudistua jatkuvasti
– Seuratoiminta on mukavaa vaihtelua politiikkaan. Molemmissa saa olla ihmisten kanssa, mutta urheiluseuroissa ei puhuta politiikkaa, vaan ollaan samojen asioiden äärellä puolueväristä välittämättä. Rakentajana ja suunnistajana. Rakennusinsinööri suunnittelee paikallaan pysyviä rakennuksia, mutta eduskunnassa Torniainen on keskittynyt liikkeeseen. Kuluneella hallituskaudella perusväylänpitoon on saatu lisärahoitusta, kaikkiaan noin miljardin verran. Perusväylänpidosta pitäisi myös erottaa suuret väylähankkeet omiksi väyläyhtiöikseen, sillä se on paras tapa saada isot hankkeet etenemään. Politiikan ulkopuolella Torniaisen henkireikiin on kuulunut urheilu ja urheiluseuratoiminta jo pitkään. Pelkkää puuta ei pysty tietenkään käyttämään, perustuksetkin ovat aina betonista, mutta kaiken kaikkiaan ilmastoystävällisen puun käyttöä on lisättävä. Koko kahdeksanvuotisen edustajuutensa ajan hän on istunut liikenneja viestintävaliokunnassa. – Puusta pitäisi rakentaa kaikenlaisia rakennuksia, omakotija kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia. politiikan kartalla maakuntavaltuuston puheenjohtajanakin hän asioita seuraa. Tällä hetkellä puurakentaminen vain on liian kallista, norminpurkua sektorilla on siis jatkettava. Suunnistaja Torniainen viljelee ahkerasti suunnistusvertauksia ja kuvaa puolueensakin tilaa juuri tällä tavalla. Nuorempana hän on kilpaurheillutkin ja jopa voittanut suunnistuksen Suomen-mestaruuksia. Kiinnostus liikenneasioihin nousi Torniaisen aloitettua 1990-luvulla Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna ja teknisessä lautakunnassa, jossa liikenneasiat olivat jatkuvasti läsnä. Torniainen iloitsee asiasta, mutta näkee, ettei tämä vielä riitä. Ehkä kompassi on osoittanut hieman liikaa oikealle. Olemme kuvitelleet olevamme tämän tai tuon kumpareen juuressa, mutta olemme oikeasti olleet aivan toisessa paikassa”. – Keskusta on rehellisesti sanottuna harhaillut. Olemme kuvitelleet olevamme tämän tai tuon kumpareen juuressa, mutta olemme oikeasti olleet aivan toisessa paikassa. Olemme paikallistaneet itsemme politiikan kartalla. – Kehitys pitää saada jatkumaan ensi kaudella. Soten kaaduttua liialliseen valinnanvapauteen ja hallituksen erottua keskustaan tuli aivan uusi tekemisen henki. 29.3.2019 23 Ari Torniainen viljelee mielellään suunnistus vertauksia: ”Keskusta on rehellisesti sanottuna harhaillut. Nyt tuntuu, että suunta on taas löydetty
Blasim ei ollut poliittinen aktivisti, mutta hän ajatteli ja pukeutui omalla tavallaan, ja erilaisuutta kavahdettiin SaddaTeksTi: Tomi oravainen kuva: jari laukkanen Kulttuuri Paras paikka olla kirjailija Kirjoittaminen kantoi Hassan Blasimin läpi Saddamin diktatuurin ja Euroopan. – Siksi kaikki taivaaseen liittyvä elää voimakkaasti muistoissani – pilvet, kuu ja tähdet. Vasta myöhemmin alkaa huomata sellaista, joka oli kivenä kengässä. Isä kävi töissä, äiti hoiti lapset. Se oli voimakas lukukokemus. Hassan oli menestyvä oppilas. Elettiin Saddam Husseinin diktatuurissa, ja kun kuusivuotias Hassan meni kouluun, syttyi sota Irania vastaan. Nämä arvot ehtivät juurtua Blasimiinkin ja ne vaikuttivat myöhemmin hänen kirjalliseen kehitykseensä. Blasim osti kirjoja kirjakojuista ja raapusteli tarinoita salaa sisaruksiltaan. Lapselle kaikki on hienoa ja hän ihmettelee asioita, mutta ei analysoi mitään. – Oli kivaa kasvaa, kun oli paljon seuraa ympärillä. Kummallakin oli oma kirjallisuutensa, ja kodeissa oli paljon kirjoja. Akatemiassa hän elätti itsensä ensimmäistä kertaa kirjoittamalla. Sukupolveni oli niitä viimeisiä, jotka pääsivät kirjallisen sivistyksen ja tasa-arvon piiriin. Se läpäisi koko yhteiskunnan. Suurin osa akatemian opiskelijoista tuli rikkaista perheistä, ja he halusivat vain selvitä mahdollisimman helpolla. Kaverit ihmettelivät, kun ammattilaisurasta haaveillut hyökkääjä vaihtoi jalkapallon kirjoihin. Hassan oli sisarussarjan toiseksi vanhin. 14-vuotiaana Hassan lainasi naapuriltaan Fjodor Dostojevskin romaanin Rikos ja rangaistus. Siellä Hassan Blasim luki ensimmäiset kirjat. Lapsia oli yhdeksän, ja he olivat syntyneet vuoden välein. Hän löysi aiheensa öljykaupunki Kirkukin arjesta. – Mutta länsi tuki 1980-luvulla jo diktatuuria, joka sai lisää otetta, ja pikku hiljaa kaikki tämä hävisi. Perhe muutti Bagdadista Kirkukiin, kun hän oli viisivuotias. Asuttiin vaatimattomasti, pienissä huoneissa, vitsailtiin ja nujakointiin. Eräs tarinoista kertoi kurdiukosta, joka rahtasi aasilla öljyä ja kauppasi sitä ihmisille. Hassan näki työläiskaupunginosissa julkisia teloituksia. Koulussa musiikin tunnilla laulettiin Saddamia ylistäviä lauluja. – Kirjoitin heille käsikirjoituksia ja ohjasin filmejä, ja he laittoivat nimensä alle. – Tv:ssä kuuli aamusta iltaan armeijan ylistystä. Kouluttamattomalle äidille oli sydämen asia, että lapset saavat koulutuksen. Vielä 1970-luvulla Irak oli ollut siviiliyhteiskunta, jossa vapaus ja tasa-arvo olivat vahvoilla. Opettajat katsoivat tätä sormien läpi. Kuvaamataidossa ohjattiin piirtämään panssarivaunuja, joista tulitettiin jotain partaheikkiä. Myöhemmin ymmärsin, että se oli Khomeini, Iranin islamilaisen tasavallan johtaja. Katto oli oma maailmansa, kirjailija muistelee WSOY:n kahvihuoneessa. 24 29.3.2019 Salainen kirjojen ja lukemisen maailma löytyi katolta. Ihmisiä hirtettiin varoittavina esimerkkeinä. – Irakissa oli voimakkaan vasemmistolaiset, jopa kommunistiset piirit, ja toisaalta Saddamin valtapuolue Baathin piirit. Irakissa kesät ovat kuumia, minkä vuoksi lapset ja nuoret kipuavat katoille pois vanhempien silmistä. Kivet löytyivät kodin ulkopuolelta. BlaSim lähti opiskelemaan elokuvaa taideakatemiaan runoilijaystävänsä suosituksesta. Kuumimpaan aikaan siellä nukutaan yötkin
Hän oli jo Suomessa, kun pieni brittikustantamo julkaisi hänen novellikokoelmansa. On niin hiljaista. Minulta tivattiin: mitä tämä tarkoittaa. Osa tarinoista on kirjoitettu matkalla, esimerkiksi Bulgariassa, jossa Blasim työskenteli ravintolan keittiössä. Blasim on pystynyt säilyttämään sen kovien kokemustenkin jälkeen. Koko ajan hän kirjoitti. Tekstejä päätyi verkkoon, ja hän kävi verkkokeskusteluja arabiankielisen kirjallisuuden uudistamisesta. Toinen on huumori. Se oli päiväkausien kävelemistä ja kauhukokemuksia rajanylityspaikoilla. Sosiaaliturvauudistus toteutetaan lapsiperheköyhyyttä vähentävällä tavalla. Puheet elokuvaohjaajista kuten Bergmanista ja Tarkovskista olivat viranomaisille liikaa, ja eräs kuulustelija uhkasi toimittaa nuoren opiskelijan ”auringon taakse”, jos tällaiset puheet eivät lopu. Sampsa Peltonen (WSOY). Ohjasi Irakissa lyhytelokuvia ja joutui vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Teokset voittaneet lukuisia palkintoja Isossa-Britanniassa.. – Elämä on novellikokoelma, jossa on samanaikaisia ja eriaikaisia tarinoita, pieniä sattumuksia, avoimia loppuja, kirjailija pohtii. Uudistus on lapsilähtöinen ja lapsikohtainen sekä joustaa perheiden erilaisten elämätilanteiden mukaan. Asunut Suomessa vuodesta 2004. Suomikin heräsi, ja esikoisteos käännettiin vuonna 2012 nimellä Vapaudenaukion mielipuoli. Kirjailija puhuu mielikuvituksen voimasta. Ensimmäinen osa kuvaa vaellusta Suomeen. Hänen kirjoissaan huumori on absurdia, makaaberiakin. – Suomi on paras paikka olla kirjailija – kirjoittaa ja filosofoida. Jokaisen lapsen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen palautetaan. Perhehoitajien sosiaaliturvaa kehitetään ja sosiaaliturvan aukkoja suljetaan. Sijaissynnytysjärjestelyille luodaan lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän tuki, jotka turvaavat kaikkien osapuolten aseman. Perhevapaat uudistetaan. Se lumosi jo ensimmäisenä päivänä. Hedelmöityshoidot ovat kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla yhdenvertaisesti. Väestörekisteriin voidaan merkitä useampi kuin yksi äidinkieli. Blasim päätyi Suomeen sattumalta talvella 2004. Esikoisteos sai hyvät arviot, ja toinen novellikokoelma voitti Englannin PEN-klubin kirjallisuuspalkinnon. Eduskunta laatii parlamentaarisessa yhteistyössä lapsistrategian, joka ottaa lähtökohdakseen perheiden monimuotoisen todellisuuden. Julkaissut muun muassa kaksi novellikokoelmaa, Vapaudenaukion mielipuoli (2012) ja Irakin purkkajeesus (2013), sekä romaanin Allah99 (2019), suom. Työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjä kehitetään perheiden erilaiset elämäntilanteet huomioiviksi. Kahteen ensimmäiseen novellikokoelmaan on päätynyt Blasimin kokemaa Irakista ja pitkältä matkalta Suomeen. Vain se voi pelastaa meidät pelolta. Opettaja suositteli lähtöä Irakista. Lisätietoja: www.monimuotoisetperheet.fi/ hallitusohjelma2019 monimuotoisetperheet.fi Monimuotoisten perheiden toivomuslista hallitusohjelmaan: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 min Irakissa. Vuoropäivähoitoa sekä vuorotyössä käyvien vanhempien pienten koululaisten hoitomahdollisuuksia lisätään. Todellisuuden pirstaleista olemusta tavoittelee myös helmikuussa ilmestynyt romaani Allah99. Silloin taivaalta leijui jalkarättihiutaleita ja kaikki tuntui unenomaiselta. Matka Irakin Kurdistanista Euroopan halki Suomeen vei neljä vuotta. – Kuin olisi ollut matkailumainoksessa. Seuraavaksi hän suunnittelee omaelämäkerrallista trilogiaa. Elokuvaopiskelijaa vietiin jatkuvasti salaisen poliisin kuulusteluihin, mitä kummallisimmista syistä. Absurdin huumorin tAituri Syntyi Bagdadissa 1973. – Joskus minulla oli punaiset sukat ja jouduin kuulusteluihin. Blasim oli kirjoittanut arabiaksi sensuuria vastaan, mutta ensin murtui länsimainen julkaisukynnys. Kaikki on verkkaista ja rauhallista. Perheenyhdistämisen käytäntöjä helpotetaan, yhdenmukaistetaan ja rajoituksia poistetaan. Aamuja iltapäivätoiminnan maksuihin tulee tulosidonnainen porrastus ja sisarusalennus
Järven ympä rillä on tulentekopaikkoja, kuntoradoilla voi lenkkeil lä ja hiihtää. Vet tä ei tosiaan heitetä vaan kaadetaan hitaasti pitkäl lä kauhalla. Huo maan, että päässä alkaa kiristää, jos en pääse sinne hetkeen, hän naurahtaa. Kuusijärveltä pääsee suoraan Sipoon korven kansallispuistoon. Kuusijärvellä pääsee savusaunoihin yhdeltä ilta päivällä, mutta niiden lämmitys on alkanut jo puoli kahdeksalta aamulla. teksti: pauliina pohjala kuvat: jaakko martikainen Kymmenen vuoden talviuintiharrastus näyttää tehneen Mervi Mäki-Nesteestä immuunin kylmälle vedelle. Hän virkistäytyy Kuusijärvellä ennen muuta siksi, että siellä saunasta pääsee uimaan. MäKi-neste laskeutuu laiturilta kylmään veteen portai ta pitkin ilmeenkään värähtämättä ja lähtee rauhalli sesti uimaan. Hämärässä savusaunassa aika pysähtyy. Kymmenen vuotta kestänyt talviuintihar rastus on ilmeisesti tehnyt hänestä kylmälle immuunin. 26 29.3.2019 Vantaan Kuusijärvi kylpee kevätauringossa, lämpöasteitakin on jopa seitsemän. Lempeä lämpö leviää saunaan, jossa savun haistaa ja maistaa. Keskustanaisten pääsihteeri Mervi Mäki-Neste pääsee kaatamaan löylyvettä ensimmäisenä. Kahden pienemmän ja yhden ison savusaunan li säksi siellä on sähkösaunat ja ravintola. – Pahimmat harmitukset jäävät avantoon. Lumi sulaa vauhdilla. KuusijärVen ulkoilualue on yksi Vantaan helmistä. MäkiNeste asuu Alavudella, mutta majoittuu Van taan Ilolassa silloin, kun hän tulee töihin puoluetoi mistolle Helsinkiin. – Talviuinti kannattaa aloittaa niin, ettei kesän jäl keen lopetakaan uimista vaan siedättää itseään pikku hiljaa. kyytiä Savusauna ja avanto antavat harmituksille
Jos 50-vuotiaana saisi keitettyä mitalikahvit, hän heittää. Nyt häntä kuitenkin mietityttää e2 Tutkimuksen tietopaketti edellisistä eduskuntavaaleista. Silloin vesi on lämpimämpää kuin ilma, Mäki-Neste vahvistaa. Sen mukaan keskustalla on erityisen vähän naiskansanedustajia verrattuna viime vaalien naisehdokkaiden määrään. Kanssauijat ainakin valittelevat, että tällä kertaa vesi hiukan puraisee. En sitten tiedä, johtuuko se itsevarmuudesta, lähipiirin kannustuksesta vai mistä. Savusauna ja avanto antavat. – Naiset ovat usein ehdolla vain kerran, he eivät lähde herkästi uudelleen ehdolle. Sijoituksista ei hänen mukaansa ole jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta 25 metrin matka menee alle 30 sekunnin. Nyt ei suinkaan ole paras sää talviuinnille. – Monet vaaliteltat olisivat jääneet pystyttämättä ilman heitä, ja kokouksissa istuttaisiin kuivin suin. Naisten roolia ”vain kahvinkeittäjinä” vähätellään hänen mielestään liikaa. Mäki-Nesteellä on tapana käydä uimassa kolme kertaa välillä saunoissa lämmitellen. Hän kertoo, että ainakin kotipuolessa on kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan saunassa ei pidä puhua politiikkaa. – Paras keli on tuuleton 30 asteen pakkanen. SeuraavakSi on Kuusijärven sähkösaunan vuoro. 29.3.2019 27 Mäki-Neste, 42, on osallistunut viime vuosina muutaman kerran talviuinnin SM-kisoihinkin. – Maaliin on aina tultu ja siinä on saanut haastettua itsensä. Olen itse asiassa huolissani siitä, onko seuraavassa sukupolvessa enää niitä kahvinkeittäjiä. Mäki-Neste uskoo tietävänsä siihen yhden tärkeän syyn. Mutta se on harmi, koska tunnettuuden rakentaminen vie aikaa. Mäki-Nesteen mukaan Alavudella keskustan toiminnassa on paljon sellaisiakin naisia, jotka eivät ole koskaan olleet missään ehdolla, mutta he tykkäävät touhuta
Presidentti katosi keittosyvennykseensä ja toi laihan Saludokahvin kyytipojiksi kaksi dominokeksiä. Saunaillat eivät olleet aina aivan leppoisia tapahtumia. Tapaamisista laadittiin toimituksen käyttöön yksityiskohtaiset raportit. – Erotessamme hän sanoi, ikään kuin ohjeeksi: ’Niin, että kun sanotaan, että kaikki jugoslaavit valehtelevat, niin mitä se sanoo sanojasta itsestään’. Somesta nyt puhumattakaan. Mutta nyt puhaltavat muutoksen tuulet. presidentti Koivisto ei tunnetusti tuntenut suurta sympatiaa toimittajia kohtaan. Koivisto saattoi yllättäen vetää taskustaan vanhan, voimakkaasti alleviivatun lehtileikkeen ja vaatia kirjoittajaa tilille sanoistaan. – Kukaan ei uskaltanut komentaa sitä pois, koska ”mopsi tuntui olevan presidentin lemmikki”, toimittaja Unto Hämäläinen siteeraa raporttia Merkillinen Mauno -kirjassa. Niinpä presidentti ei puhunut aikeistaan mitään heillekään, Hämäläinen kertoo. Apollon Tietäjät 28 29.3.2019 Vaalikampanjoinnissa nähdään jos jonkinlaisia keinoja, kun ehdokkaat pyrkivät saamaan äänestäjiin yhteyden. mauno koiVisto ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan pikavauhtia presidenttikausiensa jälkeen. Seuraajan Antti Blåfieldin yhteistyö presidentin kanssa ei alkanut hyvin. Kesän 1991 tilaisuuden raportoitiin olleen toimittajille epämukava, sillä isäntäperheen ”mopsi pyöri jaloissa monta tuntia leikkikoiransa kanssa”. Demareiden vaaliteltalla Tampereella Koskikeskuksen aukiolla oli paikalla myös näkijä Raikku, joka luki auroja ja ennusti Tarot-korteista pientä maksua vastaan. Gallupeissa ykkösenä jo pitkään keikkunut SDP on ottanut käyttöönsä jo melkoisen kovia keinoja. – Avustajat yrittivät etukäteen estää lehtileikkeiden käsittelyn. Ensimmäisessä osassa Koivistoa avusti toimittaja Kauko Holopainen, joka sairastui eikä pystynyt jatkamaan projektia. Kädet vapisten kampanjaväki klikkaa ruudun auki: mitähän puheenjohtaja on tänään keksinyt. – Ensitapaamisellamme Koivisto luimisteli kulmakarvojensa alta ja tuskin sanoi minulle sanaakaan, Blåfield muistelee torstaina ilmestyneessä Merkillinen Mauno -kirjassa. Yleensä murehditaan, muistavatko ehdokkaat puolueen ohjelman ja linjaukset, vai vastaavatko vaalikoneissa ja teltoilla mitä sattuu ja sylki suuhun tuon. Stop tykkänään tunnin juna! Pitkäaikaistyöttömät velvoitetöihin! Lisää veroa lihalle ja maidolle! Polttomoottorit käyttökieltoon! Lopetetaan metsien hakkuut heti! Hikeä pukkaa, kun puoluetoimistossa yritetään sovittaa Rinteen yllätysideoita puolueohjelman linjauksiin ja selitellä niitä parhain (toisin) päin. Demaripomo Antti Rinne on tuonut vaalitaistoon aivan uuden jännitysmomentin. Vaalinalus on aina jännittävää aikaa puoluetoimistoissa. Näkijähän saattaa selittää myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sekavat puheet metsähakkuista ja lihaja maitoverosta. Selitys Rinteen poukkoileville puheille TeksTi: Henna Lammi, Taina kiveLä, annukka kaareLa. Apollon tietäjä otti tiedon Raikun läsnäolosta vastaan huojentuneena. Koivisto halusi ehtiä ensimmäisenä, jotta kukaan ei voisi tulkita häntä hänen oman näkökulmansa ohittaen. Kirjan valmistuttua Koivisto ilmoitti, että oli juhlan aika. Rinteen kanta on muuttunut molemmissa jo monta kertaa, mutta ihmekös tuo, jos Tarot-kortit näyttävät erilaista tulkintaa päivästä riippuen. Helsingin Sanomiin hänellä oli kuitenkin erityissuhde, ja presidentti tapasi järjestää lehden väelle saunailtoja pari kertaa vuodessa. Ymmärsin saaneeni pestin
Harva hallitus modernissa historiassa on saavuttanut työllisyystavoitteensa. Kokoomus ja SDP löytävät toisensa suurten kaupunkien kautta, sen kautta, että Suomea kehitetään niiden ehdoilla. Siitähän on kysymys maakuntauudistuksessa. Selkeä miljardin euron kevennysesitys on tehty ansiotuloverotukseen. Kukin kokoluokaltaan yksin miljardiluokassa. Kokoomuksesta on väläytelty muun muassa autoveron, varainsiirtoveron ja perintöveron poistoa kokonaan. Keskusta toki haluaa suurempaa kansanvaltaa ja alueille enemmän päätösvaltaa. Selvät sävelet, keskusta Katri Kulmuni keskustan varapuheenjohtaja. myös erot kokoomukseen on tuotava esille. metsien käytössä linja on taas muuttunut aiemmista. Se, että 140 000 suomalaista on päässyt töihin, on kertakaikkisen kova juttu. Sosiaalidemokraatit haluavat maakunnille vain sote-valtaa. Hän on puhunut niin lihakuin maitoverosta, ja sitten kumminkaan hän ei halua kumpaakaan näistä, vaan kestävän kehityksen arvonlisäveron. Jos vähemmän, mikä tehdas laitetaan demarit kiinni. Vielä harvempi on ylittänyt sen. Pyrimme tekemään politiikkaa, jossa keskittymisen nurjat puolet tunnistetaan, eikä sitä ehdoin tahdoin pidetä politiikan päämääränä. Suuruuden ekonomiaan uskotaan vähän joka asiassa. Puolueen puheenjohtaja Antti Rinne on vastannut vaalikoneisiin, että verotuksellisesti lihan pitää olla nykyistä kalliimpaa. Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet sosiaalija terveyspalveluiden uudistusta kaikin keinoin, vaikka heidän nyt esittelemä mallinsa ei ole kovinkaan kaukana keskustalaisesta ajattelusta. Vielä viime kaudella sosiaalidemokraatit olivat sitä mieltä, että metsiä voi kestävästi käyttää noin 80 miljoonaa kuutiota, kun samalla huolehditaan metsäluonnon monimuotoisuudesta, mikä tärkeää onkin. 29.3.2019 29 Puheenvuoro Haluamme jättää asiat aina paremmassa kunnossa seuraaville. Kokonaan uusia avauksia on nähty SDP:n ruokapolitiikassa. Keskustan mallissa lähdetään julkisesta palvelusta. Tässä asiassa olemme suomalaisessa puoluekentässä yksin. On luontevaa, että politiikassa on eroja. Ei Suomea voi laittaa yhteen muottiin. Keskusta on saanut asioita aikaiseksi ja pystyy kertomaan kakistelematta, mitä mieltä asioista on. Se vaatii veroeuroja. Haluamme hajautettua yhteiskuntaa. Siinä onnistui kuitenkin tämä keskustajohtoinen hallitus. Tämän myös enemmistö suomalaisista ymmärtää. Keskusta haluaa, että koko Suomea kehitetään. Joskus vähän pienempikin on kaunista. Talouden kuntoon saattaminen on ollut suuri käänne. KaiKen tämän epäselvyyden keskellä ei vanha kunnon keskusta ehkä tunnukaan enää hassummalta vaihtoehdolta, vai mitä. Se, että eroja tehdään sinnekin, missä niitä ei ole, on politikointia. Millä hoiva maksetaan. Itseluottamusta nyt keskustalaiset, itseluottamusta. Samaan aikaan kokoomus on horjunut näkemyksissään panostaa vanhusten hoivaan. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Tällä kaudella vihreiden pelossa käsi on alkanut kuitenkin heilua, ja on epäselvyyttä, saako sosiaalidemokraattien ajatusmaailmassa metsää siis käyttää enemmän vai vähemmän
Silloin he unohtavat, että alueita ei veroteta vaan ihmisiä. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset. Vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen luin toimittajien raportteja ja yleisön osaston kirjoituksia Ylen ensimmäises tä puheenjohtajatentistä. Keskusteluissa väitetään usein, että pää kaupunkiseudun ihmiset elättävät muuta maata. 30 29.3.2019 Mielipiteet Nyt voit lähettää mielipiteesi myös WhatsApptai tekstiviestinä numeroon 044 7370 327. Valtion budjettitalouden työpaikkoja oli 2017 yhteensä 73 566, joista Helsingissä 24 156 eli 32,8 prosenttia. Tosiasia on, että pääkaupunkiseudun asukas maksaa samansuuruisesta tulosta vähem män veroa kuin esimerkiksi lappilai nen. Kehittämistyön tuloksena Suomesta tuli pääkaupunkikeskeinen maa. Se on korvaus pääkaupungin erityisase masta. On siis todennäköistä, että keskustan saavutukset vaietaan tarkoituksella kuoliaaksi. Voikin perustellusti todeta, et tä maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin. Helsingin vahva asema ja kasvu perustu vat pääkaupunkiasemaan, joka syntyi his toriamme suurimmalla alueellistamisel la, kun keisari Aleksanteri I määräsi vuon na 1812 pääkaupungin siirrettäväksi 11 000 asukkaan Turusta pieneen 3 500 asukkaan Helsinkiin. Todellisuu dessa meillä on reilusti yli 100 kuntaa, joissa ei ole yhtään valtion työpaikkaa. Maantieteemme ja vähäisen asukaslu kumme vuoksi sitä voi pitää perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannet tava vastuuta myös koko maan kehityksestä. Turun palon jälkeisenä vuonna 1828 sin ne siirrettiin myös Turun Akatemia, ja näin syntyi vahva Helsingin yliopisto. Se olisi useimmis sa kunnissa suurin työnantaja. Mainittakoon esimerkkeinä tukkukauppa varastoketjuineen, jossa työskentelee 43 000 henkeä, joiden työpaikoista lähes puolet pe rustuu muiden maakuntien kulutukseen. Niitä pääkau punkiseudulle tuovat pääkonttorit sekä nii den korkeapalkkaiset johtajat. Ja kertaus on vieläpä opintojen äiti! Seppo Mantere Helsinki Saavutukset esiin Sh utt ers to ck. Kirjoita mahdollisimman lyhyesti. Sama koskee kaikkia valtakunnallisia jär jestöjä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita yhtei söjä. Sama koskee muitakin varastointi ja lii kennepalveluja. Helsingin ja maakuntien välistä keskuste lua hallitsee vastakkainasettelu. Verojalanjälki seuraa tietenkin keskittyviä työpaikkoja ja yhteisöveroa. Se on sekä tarpeetonta että hedelmätöntä, sillä niiden välillä on todellisuudessa vahva keskinäis riippuvuus. Ne mukaan lukien tilastot muuttuisivat vielä paljon Helsinkikeskeisemmiksi. Jos 6 000 asukkaan kunnassa olisi yhtä mon ta valtion työpaikkaa kuin Helsingissä, niin siellä olisi 226 työpaikkaa. Emme julkaise nimettömiä kirjoituksia. Teollisuustuotannosta Uudenmaan osuus on vain 25 prosenttia, kun asukkaita on 30 prosenttia. kansantaloutemme ja erityisesti vientimme perusta nojaa maakuntiin. PääkauPunkiasemasta ja liikenneverkon rakenteesta (maakuntakeskuksista suoraan Helsinkiin) johtuen valtion keskushallinnon ohella myös yksityisten yritysten pääkontto rit ja yritysten keskitetyt tehtävät hoidetaan pääkaupunkiseudulla. Jos ja kun näin on, olisi todella tär keää, että huomaisimme itse tuoda ne esiin joka käänteessä. emme tietenkään esitä työpaikkojen jakamis ta tasan, mutta kun arviomme mukaan Hel singin seudulla on vähintään 50–60 000 työ paikkaa, joiden olemassaolo perustuu muun maan toimintoihin, katsomme, että mainitut luvut ovat vastaansanomattomia perustelu ja alueellisille tulonsiirroille, muun muassa vero tulotasaukselle. Hannes Manninen Tapani Tölli Molemmat kirjoittajat ovat toimineet kuntajohtajana, kansanedustajana ja kuntaministerinä. Tein sellaisen havainnon, että aina kaan täällä ”etelän median” alueella ei ollut sanaakaan Juha Sipilän hallituk sen saavutuksista. Kirjoita alkuun “Mielipide” ja loppuun oma nimesi ja paikkakuntasi. Helsinkiin perustettiin myös muita virastoja ja rakennet tiin maamme ensimmäiset rautatieyhtey det Hämeenlinnaan sekä Pietariin. Heidän puolueensa on keskusta. Maakuntien yrityksistä pääkaupunkiseu tu ottaakin lähes poikkeuksetta ”papin kym menyksensä”. Loput ovat pääosin maakunta ja muissa kaupunkikeskuksissa. Siis miten hän voi elättää lappilaista. Edellä mainituissa valtion luvuissa ei ole yliopistojen henkilöstöä (Helsingin seudul la 7 000 henkeä, joka on 42 prosenttia koko maan luvusta) eikä muita valtioomisteisia erillisyhtiöitä kuten Yle, Kela tai Veikkaus. Se, mitä Sipilä itse ennätti ja pääsi sanomaan puheenvuo roissaan, jäi ainoaksi huomioksi
SuomalaISena sinun kannattaa ajatel la uudistuksia, joita on tehty tällä vaa likaudella, esimerkiksi uudet tehtaat, työpaikkojen määrän kasvu, uusinves toinnit, teiden ja siltojen korjaukset. Uutinen ei ollut yllätys, mutta se oli silti raskas isku koko maalle. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Jospa perussuomalaisten Teuvo Hakkarainenkin saisi jotain tällaista aikaan. Tuollainen puhe vaalien alla on mie lestäni turhaa, varsinkin kun puhujan visio jää vaille merkitystä. Tekivätkö leikkaukset ylit sepääsemättömän hankalaksi elämäsi. Eikö nukku vien puolueeseen kuulu jo tarpeeksi väkeä. Olemme kansakuntana monilla mit tareilla punnittuna maailman kärkeä. Syömävelalla ja pika vipeillä kun ei eletä pitkään yksityis taloudessakaan. Perustuslain soteratkaisulle asettamiin vaati muksiin on kiinnitettävä alusta alkaen huomio ta jo hallitusohjelmaa tehtäessä. Mielestäni kultainen keskitie on pa ras. Sotea ovat olleet tekemässä kaikki eduskunta puolueet vuorollaan vaihtelevin kokoonpanoin. Isovanhempamme suhtautuivat myös tähän oikeuteen arvostuksella ja pukivat vaalipäivänä ykköset ylleen ja liputtivat kansalaisuudelle. Saitko odotetun työpaikan. Soten valmistelua on jatkettava siksi nöyrin mielin, mutta päämäärätietoisesti. Tuula Väyrynen äidinkielen lehtori, eläkeläinen Kempele Miksi kannattaa äänestää. Tämä on loistoveto Juha Sipilältä. SuomalaInen , sinulla on oikeus, jota monissa diktatuureissa ja sekasortoi sissa oloissa asuvat ihailevat ja haikai levat itselleen, kun katselevat Pohjois maiden tilannetta kännyköistään. Valtion taloutta tasapainotettiin vel kaisuuden vuoksi. Kuitenkin nyt, kun ollaan kasvu uralla, voidaan tehdä selkeitä korjauk sia sosiaalisiin ongelmiin. Kiitos siitä. Jos et siis käytä valtaasi, sitä käyttää joku muu sinun sijastasi. Hoitoketjujen on säilyttävä katkea mattomina, ja erityisesti heikommassa asemassa olevista kansalaisista on pidettävä huolta. maakunnISSa on tehty hyvää valmistelutyötä. Ratkaisut ovat olleet monesti myös kipeitä, mutta yhtä lailla välttämättömiä. Yksityis täminen ei saa olla päämäärä, vaan väline laa dukkaiden ja kustannustehokkaiden sotepalve lujen järjestämisessä. Näin varmiste taan, ettemme ole neljän vuoden päästä samas sa tilanteessa kuin nyt. Ne tarjoavat Suomen koululaisille mahdollisuuden tehdä osaltaan ilmas totekoja eikä pelkästään vain harjoitel la joukkovoiman käyttöä, jolla vain toi silta vaaditaan tekoja. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Petteri Salmijärvi eduskuntavaaliehdokas (kesk.) Soten valmistelua on jatkettava maakuntapohjalta ParInSadantuhannen puuntaimen istutustalkoot ensi kesänä ovat oiva aloitus. On muistet tava, että sotepalveluja tuotetaan ihmistä, ei järjestelmää varten. Mutta Hakkaraisen fokus ei taida ihan sinne asti yltää. Hallitus saavutti kilpailukykysopimuksen myötä työllisyysta voitteensa. Soteuudistus kaatui kokoomuksen ajamaan valinnanvapauteen. Ristiriitaista infoa on paljon, varsinkin sosiaalisessa mediassa. On selvää, että uuden hallituksen tärkein tehtä vä on viedä sote maaliin. Mutta miten tämä aika on vaikutta nut omaan elämääsi. Järjestämisvastuu ja valvontavas tuu on pidettävä erillään tuotannosta. Äänestämällä otat kantaa ilmaston muutokseen, maahanmuuttoon, puh taaseen kotimaiseen ruokaan ja ruoka ketjuihin, verotukseen, koulutukseen, työllisyyden kasvuun, sosiaaliturvaan, uuteen teknologiaan, uusien energia muotojen kehittämiseen sekä moniin eettisesti vaikeisiin kysymyksiin. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 29.3.2019 31 IhmettelIn , miksi Yle otti yhdeksi päi vän aiheeksi jutun, jonka otsikossa sa nottiin, että äänestäminen ei todel lakaan kannata. Sahateollisuushan tarvitsee tule vinakin vuosikymmeninä raaka ainet ta. Tämä kertoo omalta osaltaan asian vaikeudes ta. onko vaikea valita päättäjiä. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. (Riku Siivonen, Yle 18.3.2019). Sotea on yritetty tähän mennessä neljä kertaa. Yleäkin pidetään äänestäjien vero rahoilla yllä. Sote-uudIStuS kaatui. keSkuStajohtoInen hallitus jätti tulevalle halli tukselle aiempaa paremmat taloudelliset eväät viedä maata eteenpäin. Maakuntahallinnosta ei saa kuitenkaan tehdä liian raskasta eikä nykyistä kuntajärjestelmää ja kunnallista itsehallintoa saa romuttaa keskittä mällä kuntien tehtäviä liiaksi maakunnille. Keskustan lupaus panna Suomi kuntoon on siis suurelta osin toteutunut. Miksi siis nykyihminen vieraantuisi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja vähättelisi äänioikeutta. Työn tulokset ovat suurelta osin hyödynnettä vissä tulevassa soteratkaisussa. On osoittautunut, että yk sityinen palveluntuotanto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Äärilaidoilla tyhjät tynnyrit kolise vat eniten. Tähän vaikuttaa luonnollisesti paljon se, mil laiseksi hallituspohja muotoutuu vaalien jälkeen. Turha silloin on valittaa epäkohdista. Lauri Jokinen Loistoveto, Sipilä. Siinähän toteutuu perustuslain mu kainen yhdenvertaisuuden periaate, jo ta soteakin suunnitellessa on koetettu pitää yllä. Sen pitäisi olla demokra tian äänitorvi ja yhteiskunnallisen ta jun syvällinen tuntosarvi. Siis, valitse keskusta, valitse maa seutu ja kaupunki, koko Suomen näkö kulma nurkkakuntaisuuden sijaan. Siis monista sinuakin koskevista asi oista uusi eduskunta tulee päättämään
Varsinais-Suomen piirin kevätkokous Salossa pe 29.3. Talous on ihmisten raken tama järjestelmä, jossa on viime kädessä kyse toimintakyvystä ja vallasta. Kevätkokous ti 23.4. helsin ki@vesaiset.fi tai 050 575 5236. Hämeenlinna. Kaarina. Keskustan Tuusulan kj:n 70 vuotisjuhlat su 31.3. Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela. Muilta osallistumismaksu 10 €. Sääntömää räiset asiat ja sääntömuutos. Vp 24.3. Yhdistyksen vuosikokous heti lounaan jälkeen. posti) ti 2.4.: Keskustanaiset klo 17, Läntinen ja Itäinen py klo 17.30 ja kj klo 18. Tuusula. Ohjelmassa mm. Keskustassa tapahtuu 32 29.3.2019 Modernit yhteiskunnat ovat valtavan riip puvaisia nykyisen kaltaisesta rahajärjestel mästä ja rahasta. Klo 19 Hotelli Maakunnassa, Keskuskatu 12, Forssa. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tmj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösih teeri Mari Tuuna 050 564 8747, Keskus tanuorten tmj Linda Lähdeniemi 044 205 0244, Vesaisten piirin tmj Aino Piip po 0400 407 515, Keskustanaisten pj Ilo na Koivunalho 050 353 2236. Mäntsälä. klo 16 Aino Tuuralla (Isokuja 2, Ypäjä). Vietetään tupailtapäivää kahvitellen, samalla ajan kohtaisasioista keskustellen. Avoinna varmimmin ti klo 9.30–12 ja to klo 13–17, muina aikoi na kannattaa soittaa etukäteen. Il moitathan tulostasi 22.3. Pankista saa kyllä lainaa vanhoille tunne tuille sijoituskohteille, jotka varmasti tuotta vat tietyn voiton, mutta kehityksessä on ky se nimenomaan uusien ajatusten viemisestä käytäntöön, joten siihen tarvitaan monesti riskirahoitusta. Kehityksessä itsessään on kyse inno voinnista ja uusien asioiden viemisestä käy täntöön. Sääntömääräiset asiat, yhdistysten sääntömuutosasia. 0400 689 915 / Salme tai salme.nepponen@gmail.com. Juho Kekäläinen Keskustaopiskelijoiden liittohallituksen jäsen Kehityksessä on kyse uusien ajatusten viemisestä käytäntöön. Yhteinen kevätpäi vä Lehmirannan lomakeskuksessa pe 29.3. Vammaisjärjestöjen vaali paneeli ma 1.4. Jokelatalolla, Keskus tie 20, 05400 Jokela. Kevätkokoukselle määrätyt asiat. Piiritoimis ton käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päi jätHämeen piiri tmj Jukka Sällinen, 0400 930 483 ja keskustanaisten PäijätHämeen piirin ymj Jaana Niemi, 040 418 1150.. klo 17.30 Aahollissa. Keskustanaisten py:n kokous ke 17.4. Tammela. klo 18 kunnan talolla (huone 1–2). Keskustan yhteiskuntatieteilijät ry:n lounastilaisuus ja vuosikokous ke 3.4. Paik ka Pukkilan seuratalo, Ruuhikoskentie 11, Vaskio, Salo. Jäsenet ilmaiseksi. Sääntömää räiset asiat ja keskustellaan ajankohtaisista asioista. Rymättylä. Turun Keskustanaiset. Kj:n vuosikokous to 4.4. Ne maat, joilla on talous kunnossa, voi vat itse vaikuttaa siihen, että pysyvät kehi tyksessä kiinni omin panoksin, kun taas ne maat, joilla talous ei ole kunnossa, ovat me nettäneet taloudellisen itsenäisyytensä ja ovat tässä mielessä hyvin riippuvaisia muis ta maista. Uudenmaan Piirin tervehdyksen juhlaan tuo pj Jasi Kuokkanen. Helsingin Vesaiset. Keskustan kuntayhdistyksen vuosikokous ti 2.4. Tutustumis kierros alkaa klo 17. Sääntömääräiset asiat, uusien sääntöjen käyttöönotto. klo 18.30 Kataloisten seuranta lolla, Kataloistentie 553. Bussikyyti Lehmirantaan Ukista klo 8.30, Laitilan Shell klo 8.50 ja Mynämäen Smarket 9.10. Kataloisten py:n vuosiko kous su 7.4. Uusimaa Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoi tukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tui jalle, tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, kiitos. Juhlapuheen pitää ekryhmän pj Antti Kaikkonen. Il moittautumiset Jouni Pietilä, 044 074 4567. klo 12–14 KMarketin edustal la, os. klo 18. Keskustaveteraanit. Osallistu mismaksu 22€/hlö, maksu paikan päällä. Ruskon ja Vahdon paikallisyhdistysten vuosikokous 4.4. Ypäjän Keskustanaiset. Malleja erinomaisen innovaatio ekosysteemin toteuttamiseksi löytyy jo maailmalta. klo 9–11 S Marketin edustalla, os. Aktiivisella innovaatiopolitiikalla voimaa tulevaisuuteen Puheenvuoro Helsinki Helsinki. klo 11. Kullervo Matinaro Quartet viihdyttää. Johtokunta klo 18. klo 16). Rusko. Vieraina mm. mennessä Sirpalle 0440 622 266 tai Laurille lauri.palmunen@ gmail.com, 0400 864 604. klo 18–20, Iiriskeskus, Marjaniementie 74, Helsinki. mennessä puh. klo 17 (ilm. Retki Fazerilaan kan sainvälisenä karkkipäivänä 15.4. Talous on kuitenkin vain väline kehityk seen. puoluesihteeri Riik ka Pirkkalainen ja keehdokkaita. Rymättylän py:n vuosikokous pe 29.3. Paikkoja rajoitetusti. Keskustajärjestöjen vuosikokoukset palvelu ja asiointipiste Olkkarissa, Raision tori 6 (ent. Alustajana Hgin piirin pj, keehdokas Antti Siikaaho. klo 17 Mestarinkatu 2. Hanuristi Heikki Sala ma ja sopraano Satu Jussila säestäjänään Tarja Edry huolehtivat musiikkiannista. Kahvitarjoilu la 30.3. 050 303 6493, hame@keskusta nuoret.fi. Kyse on vain siitä, että opitaan muualla tehdyistä menestystarinoista ja so velletaan opittua Suomessa ja Euroopassa. Järj. Onnitteluiden vas taanotto ja kahvitarjoilu klo 14, ohjelmal linen juhlatilaisuus klo 14.30. Grillimakkara + mehutar joilu la 13.4. Fazerin karkkitehtaalle Hakunilaan. Raisio. Hakkapeliitantie 5, 31300 Tammela. klo 12 ravintola Vltavan Havelkabinetissa, Elielin aukio 2. Menestyvän yhteiskunnan voi tunnistaa ainakin siitä, että uusia ideoita pystyy kokei lemaan helposti, riskirahaa on paljon tarjolla eikä epäonnistumisesta rankaista liioilla ve loilla, vaan yhteiskunta aina kannustaa yrit tämään uudelleen ja hyödyntämään epäon nistumisista opittua kokemusta menestymi sen saavuttamiseksi. oleellista on, että valtioiden on mahdollis ta vaikuttaa siihen, miten paljon riskirahoi tusta on saatavilla, ja miten paljon uusien ideoiden kokeilua tapahtuu niiden alueella. klo 18.30 Ekosella (Latopellontie 3 C 8), kj:n vuosikokous su 17.3. Helsingin Invalidien Yhdistys ry ja Helsingin ja Uudenmaan Näkövam maiset ry. Vuosikokous ke 24.4. Tästä näkökulmasta Suomen kal taisen pienen maan kannattaa pitää talou tensa kunnossa. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tmj Emmi Mä kelä puh. Vaalikahvit klo 17.30–18. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tmj Markku Leppälahti puh. Sääntömääräiset asiat ja sääntöuudistus. 040 736 3290, markku.leppalahti@keskusta.fi, toimisto sihteeri ja Keskustanaisten tmj Sari Kujan pää puh. Aiheena eduskuntavaalit ja poliittinen tilanne. arpajaiset, ruokailu ja tanssia. Piiritoimisto: Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 18.30 Jo kikummun palvelukeskuksessa. Forssa. Ilm. Kj:n vuosikokous ke 17.4. Alustajina keehdokkaat Henna Ta katalo ja Esko Kiviranta. Vaikka kyse on pitkäjänteisestä toiminnas ta, aktiivinen innovaatiopolitiikka voi jo ly hyelläkin tähtäimellä tuottaa merkittäviä tuloksia. Suomessakin tapahtuu valtavasti innovointia, mutta jos uusia ideoita ei rahoi teta, niitä ei ikinä päästä kokeilemaan eivätkä ne tuo hyötyjä yksittäisille ihmisille eivätkä yhteiskunnille. klo 18 kansalaistoimin nan keskus Puntarissa, Pyhän Katariinan tie 7, Kaarina. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätetään uudistettujen sääntöjen käyttöönottamisesta
Valtakatu 36 (kauppakäytävällä). Päätetään uudistet tu jen sääntöjen käyttöön ottamisesta sääntömääräisten asioiden lisäksi. Hintaan 50 € kuuluvat lounas, esitys ja matka. klo 19, Tynnyrkyläntie 57. Eurajoen kj:n järjestämä toritapahtuma, kaikki keskustan ehdokkaat tervetulleita. Ennen näytöstä lounas Tampereen Teatterin ravintolassa. Eura. Samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten taidematka Mänttään Serlachius-museoihin la 25.5. Päijät-Hämeen Keskustanaiset. Euran Keskustanaiset. klo 15–17. Ilm. Vaaliteltta la 30.3. Ulkoilmatapahtuma pe 29.3. Laukaa. ja la 13.4. klo 16–18 Noormarkun S-Marketilla. Ma 1.4. La 30.3., la 6.4. klo 18 ravintola Avot Sie:ssä, os. ma–pe klo 10–20, la klo 9–19 ja su klo 11–19. Pohjoisten ehdokkaiden paneeli ma 1.4. Kokemäki. viim. klo 13–14 Teljäntorin Areenalla Porissa, Yrjönkatu 15, 28100 Pori. Johtokunta klo 17. klo 13 Cafe Sinuhessa, Mariankatu 21. Pihtipudas. Vaalikahvit ennakkoäänestyksen aluksi ke 3.4. Keskustan teltta markkinatorilla, tule tapaamaan ke-ehdokkaita. klo 11–12 Porin Sininauha ry:n tilaisuudessa Porissa, Muistokatu 18, klo 14–15.30 Luvian torilla, klo 16–18 Satakunnan yrittäjien vaalipaneelitilaisuudessa Kauppakeskus Puuvillassa. klo 10–13 S-Marketilla. Mukana keehdokkaita. klo 19 Muurikkalan seurojentalolla. Kahvit ja ilmoittautuminen 17.30, kokous 18.30. Kj:n vuosikokous ke 10.4. ”Suomessa asuvat maailman onnellisimmat naiset”. 4.5. Porin keskustan opintoja kulttuuriyhdistyksen ja Satakunnan Keskustanaisten teatterimatka Tampereelle la 4.5. Tupailta ma 1.4. Mukana keehdokkaita ja klo 14.15–15 Antti Kaikkonen. klo 11–12 lounastilaisuus hotelli Alexandra, klo 12.15–13 kauppakeskus Seppä. klo 13.30–15.30. Ehdokkaista mukana Jyrki Soukainen ja Vesa Jalonen. Kahvitarjoilu. Ke-ehdokas Jyrki Soukainen tarjoaa lapskoussia la 6.4. klo 11–14 ja to 4.4. Makkaragrilli kuumana la 30.3. Vaaliteltta la 30.3. 040 556 7262, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi. Mäntän torilla vaaliteltta perjantaisin klo 9–12. klo 16–17.30 K-Supermarketilla. Rauma. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Keskustan yhteystiedot: tmj Antti Varis 040 511 6787 antti. Toivakka. Päätetään uudistettujen sääntöjen käyttöön ottamisesta sääntömääräisten asioiden lisäksi. Piirin vuosikokous pe 29.3. klo 10–14 Eetunaukiolla Porin kunnallisjärjestön teltalla. Juhlapuheen pitää ja puolueen tervehdyksen tuo vpj Hannakaisa Heikkinen. lasten hyvinvointi, vanhustenhoito ja puhtaan ruoan tuottamisen varmistaminen. Telttakahvitus la 30.3 klo 10–13, Laukaan K-market. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa, millaista toimintaa haluaisit kehitettävän. Vehkalahtitalolla (Ruissalontie 8, Hamina) Vehkalahti-salissa. Satakunnan Keskustanaiset. klo 10 Hollolassa torilla, klo 11.15 Lahdessa torilla, klo 12.30 Orimattilassa torilla ja klo 14 Nastolassa Rakokiven torilla. Sääntömääräiset asiat. klo 17 Toivakkatalolla. 050 577 0838, sami.porkka@keskusta.fi. klo 10–12 Lavian Salella. Keskustanaisten KantaLappeenrannan py:n vuosikokous ke 3.4. Lähtö klo 7.20 Matkakeskus laituri 8. klo 10–13 Eetunaukiolla Porin kj:n teltalla, klo 13–14 Satakunnan Keskustanaisten tilaisuudessa Teljäntorin Areenalla Porissa. Uurainen. p. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Pori. Ilm. klo 10–13 Lavian Salen edessä. Kannonkoski. Viitasaari. Kahvitarjoilu. Tampere. Mennessä nautimme runsaan aamupalan noutopöydästä, Mäntässä keittolounas ja iltapäiväkahvit. Länsi-Tampereen py:n vuosikokous 9.4. klo 10–13 K-Supermarket Teljänportti. klo 8–13. Kj:n vuosikokous ti 2.4. Kj:n vuosikokous to 11.4. Vuosikokous ke 3.4. 040 831 3775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj Elina Suoranta p. klo 18 Ala-Hannulan tilalla, os. klo 10–12 Rauman torilla. klo 10–15 kävelykadulla. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Kahvitarjoilu. Rauma/Lappi. Kj:n vuosikokous 23.4. Kinnula. Toimisto pääsääntöisesti avoinna ma–to, mutta kannattaa varmistaa paikallaolo soittamalla etukäteen. Eurajoen kj:n järjestämä toritapahtuma, kaikki keskustan ehdokkaat tervetulleita. klo 9–11 Jämsän torilla. Keskustalaiset tarjoavat kaikille keskustan ehdokkaille mahdollisuuden porilaisten äänestäjien tapaamiseen omalla telttapaikalla. klo 10 Heinolassa torilla markkinoilla, klo 11.30 Hartolassa torilla ja klo 13 Asikkalassa OP seinustalla. La 30.3. Lappeenranta. klo 10–14, Jyväskylän kävelykatu. Piiritoimisto Apila palvelee sopimuksen mukaan. Kouvola. Paneelia luotsaa AnnaMaija Sipiläinen. Mummofestarit la 30.3. Pihtipudas. klo 9.30–10.30. Pj Juha Sipilä Viitasaarella su 31.3. Lahti. klo 17.30, Kannonkosken koulu. Kaikki ehdokkaat tervetulleita. klo 18 Koitin kuppilassa, Koitintie 1239. 29.3.2019 33 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Eura. Py:n 50-vuotisjuhla sekä vuosikokous su 31.3. klo 9–12. Toimisto kauppakeskus Hansa 2. Rauma. Kymen Paviljongilla (Helsingintie 408). Jyväskylä. Johtokunta klo 16.30. Pj Juha Sipilä Saarijärvellä su 31.3. klo 10–13 Uuraisten torilla. Pe 29.3. Lapin py. Tapahtumat Pirkanmaalla: facebook. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät numeroista: tmj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tmj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja. Keskustan kj:n vuosikokous pe 5.4. Ollaan yhteydessä. klo 16.30–18, kaupungintalo. Saarijärvi. Keskustan keskisuomalaisia keehdokkaita tavattavissa kauppakeskus Sepässä Espresso House -kahvilan läheisyydessä 30.3.–13.4. klo 18 piiritoimisto Apilassa, Näsilinnankatu 23 A, Tampere. klo 18 Koivurannan kerhohuoneella. Kahvitarjoilu klo 17.30, kokous klo 18. klo 15–17 Ulvilassa kj:n tilaisuudessa K-Market Hansan edessä. Lisätietoja pj Teemu Sammal niemeltä. Kiireellisissä asioissa yhteys suoraan pj. Sipilä paikalla klo 16.30–17.40.. klo 19.30 Galleria Metsätähdessä, Kirkon tie 560, Saari kk. Arpajaiset. Keuruu. Keskustan vaalitilaisuus pe 29.3. Alvajärvi, maamiesseuran talo. klo 9–12 Kankaanpään torilla. La 13.4. Pe 5.4. Soppatykki klo 10 alkaen. Ennen kokousta vaalipaneeli klo 17, mukana ke-ehdokkaat Kristiina Helminen, Johanna Ikävalko ja Ari Torniainen. viim. Saaren py:n vuosikokous pe 29.3. Lahti. Sääntömääräiset asiat, sääntömuutoksen käsittely, arvontaa. Lähtö klo 10.30 Matkakeskus laituri 8. Paneelin aiheina mm. Sääntömääräisten asioiden lisäksi uusien sääntöjen käyttöönotto. Kaikki ehdokkaat tervetulleita. Keskusteluissa mukana myös ek-ryhmän pj Antti Kaikkonen. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi sääntöuudistusta ja vaaleja. Telttatilaisuus la 30.3. 050 573 5353, toimistosihteeri Pia Högberg p. Kaikki tämä ja matka hintaan 50 €. Kj:n vuosikokous ti 23.4. Sastamala/Kiikka. Halpa-Hallin kahvio, aamupuurotarjoilu 50 ensimmäiselle sekä telttatilaisuus klo 9.30–11. Vaalit ja sääntömuutos. Kaikille avoin toritilaisuus ti 2.4. Pihtipudas. Jyväskylä. klo 11–13 Keuruun torilla. Mukana naisehdokkaamme. Vaaliteltta la 30.3. Tampere. kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tmj Juho Paavola 0440 336 588 (satakunta@ keskustanuoret.fi). klo 18.30 Keskustatuvalla (Itsenäisyydentie 15, Sastamala). Tuukka Liuhaan (myös iltaisin ja viikonloppuisin): 045 674 8077, tuukka@liuha.fi. Vaalikahvitus ke 3.4. Keskustan teltta pe 29.3. Hämeen ehdokkaiden yhteiskierros Päijät-Hämeessä: Pe 5.4. Pori. klo 18 tupaillassa Laviassa Riuttala-Mustajoen kylätalolla. La 6.4. Petäjävesi. 3.4. Teltalla kahvia ja pullaa sekä keskustelua klo 10– 12. Avoinna sopimuksen mukaan. Uimin py:n vuosikokous la 30.3. Kahvitarjoilu klo 18 alkaen. Kahvitarjoilu. Lemi. Mänttä-Vilppula. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri: tmj Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. klo 10–14 S-marketin parkkipaikalla. com/keskustapirkanmaalla ja Suomenmaan Keskustassa tapahtuu -nettipalsta: www.suomenmaa.fi. Muurame. Vaalikahvitus la 30.3. Eura. Heinola. klo 18 NNKY:n tilassa, Vapaudenkatu 8. Seuraa Suomenmaan printistä tai netistä ”Keskustassa tapahtuu” -palstaa, piirin nettisivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Miehikkälä. To 11.4. Lemi. Tupailta ti 2.4. 040 721 0636. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. Sastamala. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutos. Pe 29.3. Hartola. Lahden markkinat ke 3.4. Kaikki ehdokkaat tervetuloa! Kokemäki. Kymenlaakson piirin vuosikokous ke 24.4. Varmistathan paikallaolomme aina ennen tuloasi. Kahvitarjoilu 18.30 alkaen. varis@ keskusta.fi Karjala Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset, muistattehan lähettää henkilöilmoitukset vuoden 2019 henkilövalinnoista Tuijalle, tuija.pitkapaasi(at)keskusta.fi, kiitos. klo 9–12. Ennakkoäänestyksen alkamisen kunniaksi vaalimakkaragrilli kuumana ke 3.4. Porin kj:n tapahtumat, joihin kaikki ehdokkaat (myös EU-ehdokkaat) tervetulleita: Pe 29.3. Tervetuloa tapaamaan ja haastattelemaan Keskustan upeita ehdokkaita! Jyväskylä. Makkaratarjoilu K-Supermarketilla pe 12.4. klo 11–14 K-market Lapinpadan pihalla (Meijeritie 2, Lappi). Keskustaväen tupailta pe 29.3. Eurajoki. klo 10–14, Eetunaukio, Porin kävelykatu. To 4.4. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. klo 18 Euran Uimahallin kahviossa. Johtokunta klo 11. Pj Juha Sipilä Jyväskylässä su 31.3. Luvian vaalitori to 4.4. Ilm. Sihteerit: kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi. Valkeakoski. Pirkanmaa Pirkanmaan piiri: Näsilinnankatu 23 A 1, 33210 Tampere, 040 767 3419, pirkanmaa@ keskusta.fi, www.pirkanmaankeskusta.fi. Marja Nirkkonen 041 443 2092. ja lisä tiedot mika.kylanpaa@gmail.com. klo 14–15, Säästökeskus, Kauppakatu 7. Mukana porilaiset ehdokkaat. Muistathan toimittaa s-postiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Ruokolahti. klo 9–11 ke-ehdokas Jari Tallbacka ja MEP-ehdokas Petra Schulze Steinen. Mukana ke-ehdokkaista Katri Pakkanen, Juha Rehula, Jukka Mölsä. Jyväskylä. klo 19–20 Tupailta Söörmarkun Nuorisoseurantalolla. klo 11–17 K-supermarketin edessä. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä eduskuntaja EUvaaleja. Pirkanmaan Vesaiset: tmj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, 040 5550 635, elina.sieppi@gmail.com. Parikkala. Urjala. Vaalikeskustelu la 6.4. Mukana Pertti Hakanen. klo 14– 16 torilla vaalitapahtumassa. Järj. Pe 12.4. Pj Juha Sipilä Muuramessa su 31.3. 045 327 4845 ja Keskustanaisten pj Anne-Maria Perttula, p. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi vaaleja ja sääntömuutosta. klo 10–12 Sale Lavia, klo 16– 18 Noormarkun S-market, klo 19 Tupailta Söörmarkun Nuorisoseurantalolla. Marja Nirkkonen 041 443 2092. Kinnula. klo 10–14 Eetunaukiolla Porin kj:n teltalla. klo alkaen Rauman torilla. Vuosikokoukselle kuuluvat asiat ja sääntömuutos. Kymenlaakso Piiritoimisto, toiminnanjohtaja Sami Porkka puh. Ke-ehdokas Aila Haikkonen tavattavissa: Pe 29.3. Pori. Urjalan torilla pe 29.3. Eurajoen vaalitori la 6.4. Alussa avoin yleisötilaisuus, paikalla ke-ehdokkaat Jouni Ovaska ja Tarja Smura. Kiukaisten py:n Kiukaisten kylänraitin siivoustapahtuma la 6.4. Saamme kokea kahden taidemuseon näyttelyt. Kinnalantie 71. Jämsä. Keskustan avoimet eduskuntavaalien toripäivät 2.4 ja 9.4. kerros, Kouvola; postiosoite Keskikatu 4, 45100 Kouvola. Perinteinen keskustan tupailta Lemillä Matti ja Maija Tapanaisella ma 1.4. Eurajoki. Näytelmä on Linnakosken maanviljelyn historiaa koskeva Pakolaiset, pääosissa Heikki Kinnunen ja Esko Roine. klo 14– 17. klo 11.30 Tuija Topra-Karppasella (Vesalahdentie 96). Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tmj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. La 6.4. Vaalikahvitus la 13.4. Puolueiden valtuutettujen yhteinen vaalitilaisuus la 30.3. Pihtipudas-salissa. Mukana keehdokkaita
Toritapahtuma Aatetta ja asiaa la 30.3. klo 18 Lutakon Leidissä Jyväskylässä, os. Mukana ehdokkaita. Mukana MEP ehdokkaat Mauri Pekkarinen ja Elsi Katai nen. Kyläkeskuksella ulkoilmatapahtu ma su 31.3. Su 7.4. Ulkoilutapahtuma Pyssymäellä 6.4. ennakolta p. klo 10–14 ja la 13.4. klo 18.30 Koko Suomi – monet mahdollisuudet. Kj:n vuosikokous su 31.3. Käsitellään sääntömääräi set asiat ja sääntömuutos. Rantasalmi. Käsitellään sääntö määräiset asiat ja sääntömuutos. klo 18.30 Ylisukupolvisuus voimavarana. klo 14, os. klo 17.30 Kauppakeskus Stella, Mikkeli. Paikalla Vesa Riekki. Keskustanaisten Etelä-Savon piiri. Alustus, keskustelua ja ra kentavien ratkaisujen etsimistä! Mikkeli: Auroraelokuva ke 3.4. Kahvitarjoilu. Tupoksen py:n kevätkokous 4.4. Siikalatva/Kestilä. Muka na ehdokkaita. Keskustanuoret Kutsu Suomen Keskustanuoret ry:n valtuus kunnan sääntömääräiseen kokoukseen 4.–5.5. Vaalituvan teemaillat: Ke 3.4. Ke 10.4. Etelä-Savo Hirvensalmi. klo 9–13 ja la 13.4. Majoitusta varattu Solo Sokos Paviljonki hotellista. klo 11 Erkki Hyttisellä, os. Siikajoki. klo 9–12 kauppojen edessä. Vaalitapahtuma ma 8.4. Mukana ehdokkaita. Arvontaa. Klo 16.30 Olohuo netentti, KeskiSuomen Ensi ja turvako ti, Jyväskylä. Mukana keehdokkaat Niinikoski, Pylväs ja Mattila. Suonenjoki. klo 9–13. Sukeva. Muhoksen kj. Vieraana ke ehdokkaita ja ke Tapani Tölli. Makkaranpaistoa ja kahvia pe 5.4. klo 10–13 ja la 6.4. Tarjoilua ja ehdokkaita. Siikalatva/Kestilä. Suonenjoki. Kuopio. Ruokailun vuoksi ilm. mennessä. klo 9.45 Kmarket, Pihtipudas. Tiedustelut Mirja Stålnacke 040 534 4485 tai mirja49@gmail.com Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@keskusta.fi. Anni PanulaOnttoSuuronen, tohtori ym päristötieteiden alalta, alustaa arkijärkisesti aiheesta Ilmasto ja kestävä kehitys. klo 12 alkaen. www.fb.com/perapohjola. Eduskuntavaalitapahtuma 31.3 klo 13.30–16 Harjumaan riistamajalla. Makkaranpaistoa torilla 6.4. Kahvitarjoilu! Muhos. Kj:n vuosikokous pe 26.4. Sääntömääräiset asiat ja mallisääntöjen hyväksyminen. Paikalla keehdok kaita. Ylivieska. Klo 14 Smar ket Viitasaari. klo 16–19, Keskustie 13. klo 9–10 ja ke 10.4. klo 19 kylätuvalla, Keskustie 9. klo 12–14 Lossisaari, laavu. Su 31.3. Pe 5.4. Klo 12–13 Mati as Hilden. klo 12–15 Ruukin torilla. Liminka. Lisätietoja: Kes kustanuorten pääsihteeri Inkeri Sund berg, inkeri.sundberg@keskustanuoret.fi, 044 751 4256.. Klo 15–16.30 Maritta Mynttinen. Paikalla myös Vesa Riekki. klo 13. Schau manin puistotie. Kuopio. Iisalmi. Pertunmaa. Äänekoskentie 31, Äänekoski. Lisätiedot ja ilmoittautumi set ItäSavon Vesaiset; anne.herttuainen@ keskusta.fi tai 050 520 6042/ Anne Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tmj Kimmo Valta p. klo 9–13 vetäjänä Jari Rautiainen. klo 12–15. Lapinlahti. KSupermarket pe 29.3. Klo 13–15 Kimmo Ihalainen. 13.4. Avoinna klo 9–15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Toritilaisuus la 30.3. La 6.4. Pielavesi. Mukana ehdokkaita. Mukana ehdokkaita. Toritilaisuus la 6.4. Hiihtoretki Kuukkelille su 31.3. klo 10–13, ke 3.4. Klo 11 hotelli Alexandra, Jyväskylä. Aamukahvit ke 3.4. Klo 11–12 Matias Hilden ja EUvaaliehdo kas Petra Schulze Steinen. klo 19–21 Anna Elina ja Jaakko Myllyniemellä, os. Klo 16.30 kaupungintalo, Viitasaari. Talutusratsastusta ja visailuja. Lappi Suomen Keskustanaisten Edustajakokoukseen Jyväskylään 14.–16.6. Eduskuntavaalita pahtuma Kestilän Salen edessä pe 5.4. Kahvitarjoilu. Mukana ehdokkaita. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimis to 040 515 6800, Keskustan tmj Antti Ollikainen 040 721 0311, järjestö sihteeri Mirja Kaartinen 044 0155 404, Keskusta naisten ja Vesaisten tmj Katja Koivukoski 040 533 8160 sekä nuorten tmj Marko Soi ni 045 205 0677. Siikalatva/Piippola. klo 15. klo 11–13. Mukana ehdokkaita. Kahvitarjoilu klo 18. klo 16 Satamakapteeni, Korpilahti. Kiuruvesi. Mukana ehdokkaita. Kainuu Paltamo. Mikkelin kj:n vuosikokous 30.3. klo 9–12. Järj. klo 16 Lemettilän tila, Petäjävesi. Nivala. Järj. Mukana ehdokkaita. klo 18.30, poliittinen katsaus. Konttilan tie 15 B, Muhos. Kuortin ABC:llä. Vuosikokousasioiden lisäksi sääntömuutos ja katkolla olevat luottamushenkilöpaikat. HannaLeena Mattila. 044 369 9603. Siilinjärvi. klo 9–12. Järj. klo 9–10 Leipomo Puustellissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. klo 17, Sataman Herkku, Hirvensalmentie 22, 52550 Hirvensalmi. Leppävirta. Keskustanaisten Keski-Suomen piiri. Mukana Vesa Linnanmäki, Kati Partanen, Antti Kivelä, Sallamaarit Markkanen ja JuhaPekka Rusanen. klo 9.30 HalpaHallin kahvio, Muurame. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. klo 18.30 Kotimaista ruokaa! Pe 5.4. Pudasjärvi. Kahvitarjoilu la 30.3 klo 11–13 Päiväkeskus Töllintie. Val tuuskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi asiat, jotka liiton jäsenet ovat vii meistään kuukautta ennen liittokoko usta hallitukselle kirjallisesti esittäneet ja mitkä liittokokous päättää ottaa kä siteltäviksi. Nivala. Muhos. Kahvitarjoilu. Toritilaisuus 13.4. klo 19 Tupoksen ABC:llä, Tuposkorva 1, Tupos. Keskustanuorten tmj Toni Viljamaa p. Kyläilta ke 3.4. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomen maahan jarjestot@suomenmaa.fi. klo 10–13. Vieremä. Iisalmi. Kah vitarjoilu. Vaalitapahtuma 13.4. Kj:n eduskuntavaalitapah tumatorilla Smarketin vieressä: 30.3. klo 13–17. Tarjoilua. Toritilaisuus 13.4. Ennen kokousta kahvit. Keskustassa tapahtuu 34 29.3.2019 Äänekoski. Mukana ehdokkaita. Koko perheen talvi päivät Maalaiskartano Pihkalassa, Kes tilässä 31.3. Klo 10–11 Kirsi Olkko nen ja EUvaaliehdokas Mauri Pekkarinen. Kiuruvesi. Kj:n vuosikokous ti 23.4 klo 18.30 Hotelli Punkaharjussa. klo 11–14. klo 12 Wiitakeskus, Viitasaari. 0408313775. Tupailta pe 5.4. klo 18.30–19.30, Kapeenkos ken kievari, Kapeenkoskentie 105, Ääne koivisto. Mukana ehdokkaita. klo 9–14. Paikalla keeh dokkaat Marisanna Jarva, Timo Korhonen ja Tuomas Kettunen sekä MEPehdokas Teuvo Hatva. klo 10 Kauppakeskus Seppä, Jyväskylä, klo 18 Sinikka ja Pekka Hytösellä, Mäkiahontie Leivonmäki. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmim min soittamalla etukäteen. klo 10– 12 TKhuoltamo SEO. Keskustanaisten Etelä-Savon piirin tapahtumia: Hirvensalmi: Ilmasto ja kestä vä kehitys su 31.3. Klo 19 Kapeenkosken kievari, Äänekoski. Kj:n sääntömääräinen vuosi kokous Willen olohuone ja keittiö kokous tiloissa la 6.4. Avoinna klo 9–15. Paltamo. klo 18.30 Villa Annassa. Muhos. EteläKuopion vaalitapahtuma su 31.3 klo 17 Vanulan seurantalolla. klo 10–12. klo 18.30 Turvallisuus muutosten paineessa. Äänekoski. Keehdokkaat esittäy tyvät, katsotaan elokuva ja keskustellaan elokuvan herättämistä aiheista keskus tan toimistolla, Porrassalmenkatu 33, Mik keli. Riistakatu 15 Iisalmi. Klo 14 Säästökeskus, Saarijärvi. Kahvit tarjoaa Ylivieskan kj. fi/perapohjola. Mukana ehdo kas HannaLeena Mattila. Mukana keehdokkaat Ranta kangas, Niinikoski, Pylväs ja Mattila. Makkaratarjoilu. Kuopio. klo 18 kunnanvirastolla. Mukana vpj Hannakaisa Heikkinen. Py:n vuosikokous su 31.3. Sääntömääräisten asioiden li säksi yhdistyksen sääntömuutos. Mikkeli. klo 12–14 Arina Skaupan piha. Lettukestit torilla 3.4. klo 9–12 ja pe 12.4. Perinteiset Ryskypäivät 29.–30.3. Vuosiko kous ti 2.4. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tmj Kaija Vää nänen p. Mikkeli. klo 9–12. Sääntömääräinen kevätkokous 9.4. klo 12 kunnantalolla. klo 10–14, la 6.4. Klo 14 Lasten ja perheiden hyvä arki keskustelutilaisuus, Lennätin, Viitasaari. Kahvitarjoilu. klo 11–14 ja su 14.4. Kahvitarjoilu. Koko uksen virallisten edustajien on ilmoit tauduttava kokouspaikalla 4.5. klo 15.30–17.30. Mukana ehdokkaita. klo 18 Ailan iltamat Eräkartanolla, Kyyjärvi. Pääsiäismatka Pietariin 19.–22.4.! Lähde mukaan Linjaautoliike S. Mukana ehdokkaita. Makkaratarjoilu. Ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin ja perjantaisin klo 12, piiri mainittava. Valtuuskunta on Keskusta nuorten sääntömääräinen kokous, jon ne jokainen piiri voi lähettää kolme yleisen piirikokouksen valitsemaa edus tajaansa. Vaalitupa (Kalliontie 18) avoinna seuraavasti: 2.4.–5.4. Kahvitarjoilu 6.4. klo 14.30 piiritoimistolla. sekä 7.4.–13.4. Järj. La klo 10–13 keehdokkaat Juha Pylväs, Ulla Parviainen ja Tuija Patana. Savarin alueella. Vaalituvan avajaiset 1.4. Mukana ehdokkaita. Kaikille avoin vaalitilaisuus to 4.4. Mukana Han naLeena Mattila ja muita keehdokkaita. Tule tapaamaan ke Aila Paloniemeä! La 30.3. Kaikki ke ja EUvaaliehdokkaat ovat tervetulleita esittäytymään. klo 18.30 Humaniassa, Keskussairaalantie 4, Savonlinna. klo 9–12, la 6.4. Kahvi tarjoilu. Sokos Hotel Rika laan, Asemakatu 15, 24100 Salo. Puhoskylän py:n vuosikoko us la 30.3. Vesanto. Kj:n vuosikokous 9.4. Savonlinna. Eduskuntavaali tapahtuma pe 5.4. Ti 2.4. Makkaran paistossa mukana keehdokkaita, mm. Bussireitti: Kerimäki– Savonlinna–Punkaharju–Särkisalmi–Imat ra–Svetogorsk. Muhoksen kj. Käsitellään sääntömuutos. klo 18 Kinolinna Vuorikatu 9, Mikkeli. Keitele. klo 10–14. järjeste tään bussimatka. Vuo sikokous su 31.3 klo 17 Sataman Herkku, os. Klo 16.30– 17.30 Jari Leppä. Vaalitapahtuma 7.4. Mikkeli: Köyhyyden monet kasvot/pitkäaikais sairaiden ja vammaisten lasten omaishoi to paneeli ti 2.4. Näljän gäntie 1966, 93390 Puhoskylä. Mukana ehdokkaita. Tyrnävä. Klo 12 Paneelikeskustelu Mummo Festivaaleilla, Pihtipudassali Pihtipudas. 2.4. Toritilaisuus la 30.3. Siikajoki. www.keskusta. klo 18 aloittaen kahvitarjoilulla Hirvensalmen kunnanviraston valtuustosalissa, Keskustie 2. Oulainen. Taivalkoski. klo 10–14 ja la 13.4. Toritilaisuus la 6.4. Suomenmaan perjantaina julkaistavan printtilehden järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Keskustan vaalikadulla pe klo 9–17 ministeri Mika Lintilä, keehdokkaat Juha Pylväs, Antti Rantakangas, Marjut Lehtonen, Eija Riitta Niinikoski, Vesa Riekki, Lauri Nikula, Mikko Kinnunen, Susanna Kisner, Hanna Leena Mattila, Pekka Aittakumpu ja Jussi Ylitalo sekä MEPehdokkaat Mirja Vehkaperä, Elsi Katainen ja Teuvo Hatva. klo 10–13, nokipannukahvit. Piiri toimistojen käynti/postiosoite: Snellma ninkatu 37, Kuopio. Kiuruvesi. Valtuuskunnan kokoukseen voivat osallistua liittohallituksen jäse net sekä liiton ja piirien toimihenkilöt puhe ja läsnäolooikeudella. Keskustanaisten Kainuun piiri. klo 9–17 vetäjänä Olli Pek ka Nykänen. klo 9–12 Osulan nurkal la. Pj Juha Sipilä Pohjois-Savossa la 30.3.: klo 9 Varkauden VanhaAsema, klo 10 Leppävirran tori, klo 11.30 Kuopion tori, klo 13 Siilinjärven tori, klo 15 Vaali juhla Iisalmen LUMA keskus. Paikalla keehdokas Mikko Kinnunen. 044 312 2982. Tyrnävän Smarket la 30.3. Ruotaanlahden py. klo 12 Kauppa keskus Seppä, Jyväskylä. klo 16 ja pieni vaalijuhla klo 17 alkaen Keskustan vaalituvalla, Kauppakatu 34, Kajaani (entinen Leppäkertun tila). HarjumaaVanhamäki py. Asialistalla myös uusien sääntöjen käyttöönotto. Hirvensalmentie 22, Hirvensalmi. Mukana ehdokkaita. klo 14, makkaranpaistoa yms. klo 9–20. Klo 9–10 Anniina Peltola. llmaisen lipun saat EteläSavon nais ehdokkailta! Itä-Savo Itä-Savon piirin vuosikokous ke 3.4. Vuosi kokousasiat. Tule jututtamaan toimijoita. Siikalatva/Piippola. Keskusta nuoret ry:n liittohallitus. Tarjolla laskiaispullakahvit. Kahvitarjoilu klo 18. Keskustan päivä 3.4. Varaa paikkasi bussissa ja majoituksessa 27.3. Ma 1.4. klo 13 kunnantalolla. Pj Juha Sipilä Äänekos kella su 31.3. Toritapahtuma ti 2.4. Ehdokkaita paikalla, tervetuloa keskustelemaan: Klo 8–9 Jari Leppä. Kj:n vuosikokous su 7.4. klo 9–13 vetäjinä Antti Eklöf ja Olli Lap palainen. Ma 8.4. Kososen järjes tämälle kulttuurimatkalle Pietariin, hin nat alkaen 205 € / hlö (omalla viisumil la), palvelumaksi 10 €, ryhmäviisumi ja retket lisämaksusta. Mukana ehdokkaita. Ke 3.4
Millä teemoilla lähdet eurovaaleihin. EU voisi ottaa mallia myös Suomen viljelytavoista. Mitä paremmin tuottajan kannattavuudesta huolehditaan, sitä enemmän hän voi keskittyä myös ympäristötoimiin, Elsi Katainen sanoo. 29.3.2019 35 Miksi haluat yhä mepiksi. Mepin työssä pystyn myös hyödyntämään ja edelleen laajentamaan verkostojani tehokkaasti. Onko EU tehnyt tarpeeksi sen eteen, että maatalous olisi ilmaston kannalta kestävämpää. Olen pyrkinyt tapaamaan ja kontaktoimaan ihmisiä mahdollisimman paljon ja kertomaan työstäni ja sen sisällöistä sekä EU:n toiminnasta mahdollisimman avoimesti ja ymmärrettävästi. EU-kansalaisille unioni näyttäytyy etäisenä. EU:n pitäisi keskittyä tiukkojen valvontojen ja yhdenmukaisten sääntöjen sijaan siihen, että maataloustuotannossa saadaan tuloksia aikaan niin sadon kuin hiilensidonnan osalta. Melkein kolme kautta kansanedustajana oli hieno, opettavainen ja arvokas aikakausi, ja erityisesti tiivis ryhmähenki ja kollegat ovat jääneet lämpimänä mieleeni. Eli tuottajan kannattavuudesta pitäisi pitää enemmän huolta. Hyvä yhteys ja yhteistyö eduskunnan, monien ministeriöiden ja maakunnan liittojen kanssa on jatkunut tiiviinä. Se tarkoittaa sitä, että olemme riippuvaisia avoimesta kansainvälisestä kaupasta, mistä vientivetoinen Suomi ja sen yritykset ovat hyötyneet EU:n jäsenenä merkittävästi. Suomen työpaikoista yli 700 000 on riippuvaisia viennistä. Ja ri La uk ka ne n Eurovaalit 2019 Onko maatalous ilmaston kannalta kestävää. Aktiivisella ja avoimella kauppapolitiikalla, mikä tarkoittaa tullien alentamista ja yhteisistä pelisäännöistä sopimista niin WTO:ssa kuin suoraan kahden välisillä sopimuksilla tinkimättä omista arvoista ja laatustandardeista. Elsi Katainen, 52 Koulutus: Agrologi-AMK ja luonnonvara-alan opettaja Työ: Euroopan parlamentin jäsen, joka työskentelee maatalous-, aluekehitysja kansainvälisen kaupan valiokunnissa Paikkakunta: Pielavesi Miten rentoudut vapaa-ajalla. Haluan jatkaa työtäni meppinä, koska olen kokenut sen merkitykselliseksi ja mielekkääksi vaikuttamisen paikaksi, jonka kautta olen päässyt vaikuttamaan itselleni, koko Suomen maakunnille ja elinkeinoille tärkeisiin asioihin valiokuntieni ja merkittävien raportointitehtävien kautta. Teen ihan tietoisesti työtä sen eteen, jotta ihmiset ymmärtäisivät unionissa tehtävien päätösten yhteyden kotimaiseen päätöksentekoon ja ihmisten arkeen. Olen koko meppiaikani kiertänyt maata ahkerasti ja avannut muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-uudistuksen tilannetta. TeksTi: samuli VänTTilä Suomenmaan juttusarjassa esitellään keskustan eurovaaliehdokkaat. Suomalaisen ruuantuotannon, maatalouden, aluekehityksen jatkuvuuden puolustamisen hengessä sekä toimivien sisämarkkinoiden ja kansainvälisen kaupan puolesta, sillä Suomi elää viennistä. Harva kokee sen yhteisökseen. Miten EU voisi kauppapolitiikassaan varmistaa vapaan kansainvälisen kaupan sekä eurooppalaisten työpaikkojen säilymisen. Korostan myös sitä, että tarvitsemme tätä yhteisöä isojen haasteiden kuten maahanmuuton, tutkimusyhteistyön, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen hallinnan takia. Pidän kuitenkin uudesta työstäni niin paljon, että päätin osallistua vain EU-vaaleihin. Mitä paremmin tuottajalla menee, sitä enemmän hän voi keskittyä myös ympäristötoimiin. Mitä voisit itse meppinä tehdä, että asia olisi toisin. Kotityöt, lukeminen, lenkkeily. Onko sinulla ikävä kansanedustajan töitä
Tänä päivänä tarvitaan puoluesihteerin mukaan luottamuksen rakentamista, sillan rakentajia, sovittelijoita, maltillista politiikkaa – aivan kuten sata vuotta sitten. Kyllä ihmiset ovat näköjään uutisia seuranneet, ministeri kommentoi lauantain tunnelmia Suomenmaalle. Paikalla oli lisäksi EU-vaaliehdokkaita. Etu rivissä oli myös muun muassa entinen kansanedustaja Johannes Leppänen (etualalla). Piiri juhli pyöreitä keskellä kiireisintä vaalitaistoa, mikä näkyi muun muassa siinä, että ehdokkailla oli mahdollisuus esittäytyä juhlan jälkeen. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kehui Keski-Suomen piirin merkitystä ja muistutti, että alueelta on noussut vahvoja valtakunnallisia vaikuttajia. Saarikko sanoo olevansa erityisen iloinen siitä, että pystyy myös ministerinä avoi mesti kertomaan omista elämänvalinnoistaan. – Lapsi on aina ilon lähde. Hän muistutti, että puolue syntyi 110 vuotta sitten tavallisten ihmisen etujärjestöksi. Siitä muistuttivat useat juhlassa puhuneet. – Jokainen perhe tekee näissä asioissa omiin elämäntilanteisiin sopivat ratkaisunsa. Parhaimmillaan keskustalaisuus on yhdessä tekemistä, joukkona toimimista, puo lueen varapuheenjohtaja Juha Rehula totesi juhlapuheessaan. Vilkkaana käynyt syntyvyyskeskustelu ansaitsisi Saarikon mukaan myös nousta uudelleen otsikoihin, vaikkei ministeri ihan suoralta kädeltä suostukaan ottamaan ”virallisen esimerkin näyttäjän” viittaa hartioilleen. Saarikko itse kiersi lauantain aikana kotipiirissään Varsinais-Suomessa viisi vaalitilaisuutta sekä yhden vaalitentin, ja onnitteluja satoi joka paikassa roppakaupalla. Annika Saarikolle on satanut vaalikentillä tuoreeltaan roppakaupalla onnitteluja perheenlisäysuutisen johdosta. Keski-Suomen piiri juhli pyöreitä keskellä kiivasta vaalitaistelua Keski-Suomen piirin keskustalaiset eduskuntavaaliehdokkaat olivat hyvin edustettuina juh lassa. Sitä nimenomaan toivon, että tämäkin uutinen herättäisi omalta osaltaan myös yleistä myötätuntoa lapsiperheitä kohtaan, hän painottaa. Kuten jo aiemmissa haastatteluissakin totesin, niin minusta oli avointa ja reilua kertoa ihmisille jo näin aikaisessa vaiheessa tästä iloisesta perhetapahtumasta. – Paikallisuus on jotain, mikä on meillä kaikilla sisimmässä. 36 29.3.2019 Soili Riepula Paikallisuus keskustan voimana nousi vahvas ti esiin puolueen Keski-Suomen piirin 100-vuotisjuhlassa Alkio-opistolla. Mutta jos joku ajattelee, että ministerin työnkin pystyy yhdistämään lapsiperheen arkeen, niin kyllä minä rohkaisevana esimerkkinä heille haluan olla. Entinen kansanedustaja Johannes Leppänen oli kerännyt tapahtumia piirin ja puolueen taipaleelta. – On puhuttu sotesta, ilmastosta, vanhuksista ja monesta muustakin asiasta, mutta tänään poikkeuksellisen paljon myös lapsista. Juhlassa palkittiin pitkään puoluetyötä tehneitä: puolueen kultaisen ansiomerkin saivat Leila Lindell, Aimo Asikainen ja Jouko Salonen. Vauvauutiselle riemukas vastaanotto Heikki Saukkomaa / Lehtikuva So ili Rie pu la Keskusta. RiSto luodonpää uutinen perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) tulevasta perheenlisäyksestä sai riemukkaan vastaanoton vaalikentillä ympäri Suomea. Rehulan mukaan keskustan piirillä on oma tärkeä roolinsa siinä, että keskisuomalaiset voivat olla ylpeitä maakunnastaan. Eduskunnan jättävää pitkäaikaista kansan edustajaa Mauri Pekkarista ja hänen Raija-puolisoaan muistettiin kukkasin. Hän korosti, historian opetuksiin viitaten, että kansanvalta on tekoja, ei puheita. – Olen luonteeltani avoin ja mutkaton persoona. Ministerin mielestä ei olisi ollenkaan huono ilmiö, että lapsiperheiden asiat nousisivat vaalikeskustelun loppuvaiheissa vielä enemmän keskiöön
Voi kostuttaa myös mehulla tai vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Kotonamme on leivinuuni, ja olen osallistunut leipomiseen pienestä pitäen mummon ja äidin kanssa. Itse tykkään tehdä erityisesti täyteja juustokakkuja. Seuraukset ovat olleet pitkäaikaisia. Kerrotaan, että äitini teki Sacheria ensimmäistä kertaa, kun isämme tuli nuorena miehenä kylään. Nähtäväksi jää, onnistunko minä samaan. Kepukeittiö TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä 29.3.2019 37. Ensimmäisen kerran tein pullaa viisivuotiaana. Levitä aprikoosihilloa. Kiehauta kuorrutteen aineet hellalla ja kaada kakun päälle. Kuorrutus: 50 g voita 2 dl tomusokeria 3/4 dl kaakaojauhetta 3 rkl kermaa Koristeeksi esimerkiksi tomusokeria ja rusinoita. Koristeet tarttuvat parhaiten heti päälle ripottelemalla. Myös tummat ja vaaleat leivät onnistuvat. Tykkäämme täyteläisen suklaisesta herkusta molemmat. Olen iloinen siitä, että taitoihini on luotettu ja olen saanut yrittää.” Sacher-kakku Pohja: 2 munaa 2 dl sokeria 150 g voita 3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 3 rkl kaakaojauhetta 1 dl kermaa Väliin aprikoosisosetta tai -marmeladia ja maun mukaan konjakkia kostukkeeksi. Koristelut ovat minun juttuni. Kostuta. Lisää vaahtoon sulatettu voi. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen osaan. Vatkaa munat ja sokeri. Sacher-kakku on juhlistanut kaikkia Auli Piiparisen tärkeitä juhlia Suklainen herkku hurmaa koko perheen ”Äidin leipoma Sacher-kakku on ehdoton suosikkini. Se on ollut aina minun ja kaksoisveljeni syntymäpäiväkakku, ja vaadin sitä tehtäväksi myös ylioppilasjuhliimme. Kakulla äiti hurmasi isän. Parasta Sacher on äidin leipomana, mutta osaan valmistaa sen itsekin. Sekoita jauhot keskenään ja lisää ne taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Paista pohjaa 175 asteessa noin tunti
Sen sijaan liikenneministeri Anne Berner (kesk.) on lobannut vahvasti Jäämeren ratahanketta. – Kohteet ovat vaihtuneet, keskustelun luonne ei, Markku Heikkilä tiivistää tuoreessa kirjassaan Jos menetämme arktiksen. 38 29.3.2019 Kirjat ”Päätöksiä tehdään viiden vuoden kuluttua.” ”Investoinnit käynnistyvät viiden vuoden kuluttua.” ”Tuotanto alkaa viiden vuoden kuluttua.” Arktiseen alueeseen on viimeisten 30 vuoden aikana kohdistunut valtavia odotuksia. Toisaalta verkostot ovat yhä olemassa, ja rutiininomainenkin yhteydenpito on näinä aikoina tärkeää, Heikkilä toteaa. Luvatut viisi vuotta ovat ehtineet kulua moneen kertaan, mutta mitään ei ole tapahtunut. Toiminta lähti kuitenkin käyntiin hitaasti eikä ole edelleenkään saavuttanut järisyttäviä tuloksia. Heikkilä ajoittaa arktisen yhteistyön alkusysäyksen Mihail Gorbatshovin Murmanskissa lokakuussa 1987 pitämään puheeseen. Heikkilän mukaan Suomen arktinen politiikka on ollut alusta asti tasapainoilua taloudellisten odotusten ja ympäristönäkökulmien välillä. Suomen arktinen politiikka on tasapainoilua taloudellisten odotusten ja ympäristönsuojelun välillä. JOS MENETÄMME ARKTIKSEN Suomen arktisen ajattelun kehitys 1980-luvulta nykypäivään Markku Heikkilä Toteutumattomien toiveiden pohjoinen TeksTi: AnnukkA kAArelA Sh ut te rs to ck. Arktinen neuvosto perustettiin Kanadan lobbauksen tuloksena vuonna 1996. Puheenjohtajuuskaudella on jälleen elvytetty toivetta Suomessa järjestettävästä arktisten maiden huippukokouksesta. Heikkilän mukaan vain Suomen aloitteesta käynnistynyt arktisten maiden ympäristökumppanuus on ollut kiistaton menestystarina. Lapin yliopisto, 140 s. Rovaniemellä vuonna 1991 järjestetyssä kokouksessa luotiin pohja arktiselle ympäristönsuojelustrategialle. Suomi tarttui pääsihteerin puheeseen ja teki virallisen aloitteen arktisten maiden ympäristöyhteistyöstä. Heikkilän mukaan arktisen alueella mailla on ollut jokaisella oma lempilapsensa pohjoisessa. Suomen kaksivuotiskausi Arktisen neuvoston puheenjohtajana päättyy toukokuussa 2019. – Arktista konfliktia tämä ei tarkoita. Viime vuosina myös ympäristönsuojeluyhteistyö on joutunut vastatuuleen Krimin miehityksen ja Venäjä-pakotteiden vuoksi. Norjan rajan lähellä sijaitseva Andrejevan lahti on puhdistettu radioaktiivisesta jätteestä, Murmanskin kupeeseen ankkuroitu ydinjätelaiva Lepse hinattu asianmukaiseen käsittelyyn. Kirjailija huomauttaa, että Arktisen voi menettää yhtä useammalla tavalla. Suomen arktisen ajattelun kehitys 1980-luvulta nykypäivään. Heikkilän kirjan nimikin juontaa juurensa Niinistön lausahdukseen ”Jos menetämme Arktiksen, menetämme koko maailman”. Heikkilän mukaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) arktiset esiintymiset ovat olleet varsin rutiininomaisia. Kanada ajoi Arktista neuvostoa, Norja Barents-yhteistyötä, Ruotsi Itämerta ja Suomi pohjoista ulottuvuutta. – Muodostukoon maapallon pohjoisosa, Arktis, rauhan vyöhykkeeksi, Gorbatshov lausahti ydinkärkiä ja sukellusveneitä vilisevällä alueella. Aluksi toiveet ladattiin Barentsin öljyja kaasuvaroihin, sitten globaaleihin liikenneyhteyksiin, joiden solmukohtana Suomi voisi toimia. Heikkilä on seurannut arktista politiikkaa koko sen 30-vuotisen historian ajan, aluksi sanomalehti Kalevan toimittajana ja viimeiset vuodet Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkönä. Jätti-investoinnit, joista suomalaistenkin piti saada osansa, antavat odottaa itseään. Yleensä puhutaan ilmaston lämpenemisestä, mutta sama seuraus voi olla myös politiikan kuumenemisella. Sellaista ei ole näköpiirissä. Markku Heikkilä: Jos menetämme arktisen. Myös presidentti Sauli Niinistö on pitänyt näkyvästi esillä arktisia asioita, kuten mustan hiilen ympäristövaikutuksia. Kyse on enemmän siitä, että rakenteet jäävät olemaan, mutta henki niiden sisällä muuttuu. Vuonna 2016 Suomi päivitti arktisen strategiansa ja asetti tavoitteekseen olla johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa
Tänään sähkötin suostuvani. Maalaisliiton voiton syyksi selitetään – herraviha! Aivan samoin kuin herännäisliikkeen alkuaikoina kirkosta eristäytymisen syyksi selitettiin itsekkäisyys, villeytyminen, johtajain kunnianhimo ja herraviha. Suuri hermostuneisuus. Se on yksityisen samoin! Santeri Alkio sulattelee maaliskuun lopulla vielä vaalitulosta ennen uuden eduskunnan kokoontumista. Arvellaan kenraali Ignatiuksen vaikutukseksi. Suomen Synty Santeri alkion Silmin timo laaninen 29.3.2019 39 Kuinkahan mahtaa käydä. Hän toivoo yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa tasavaltaan perustuvan hallitusmuodon aikaansaamiseksi. Samaan aikaan Helsingissä puuhataan sotilasretkikuntaa Itä-Karjalan vapauttamiseksi. maaliskuuta: Väkevät sysäykset ovat aina olleet tarpeen panemaan alkuun uusia historiallisia kehitysjaksoja. Hän lukee Väinö Voionmaan kirjaa Suomen uusi asema ja pitää lukemastaan: ”Jotain uhrata ja uskaltaa” sillä elämme sellaista aikaa, jolloin kansain, jotka tahtovat vielä jotain osaa suorittaa tulee ”jotain uhrata ja uskaltaa”, sanoo Voionmaa. Mitä saamme aikaan ensi valtiopäivillä. Ymmärtävätkö kansanvaltaiset sivistyneet nyt etsinko-aikaansa ja tulevat lähemmäksi kansalliset maalaisliittoa, vai jäävätkö itsekkäisyydessään odottamaan meikäläisten vararikkoa – turhaan. HallituSmuotoaSiakin alkaa edetä, kuten ilmenee merkinnästä 23. Sitten tuli peruutus, jyrkkä. maalaiSliitto nousi maaliskuun vaaleissa suureksi puolueeksi ja eduskunnan suurimmaksi porvarilliseksi ryhmäksi 42 edustajan voimin. Maalaisliiton eduskuntaaryhmä on tukenut näitä hankkeita. Lastattu jo tavaroita. Aina hallitusmuodon vahvistamiseen saakka politiikan kulisseissa käydään tiukkaa kädenvääntöä siitä, pitäisikö Suomen osallistua yrityksiin kumota bolsevikkien valta Pietarissa. maaliskuuta: Pääministeriltä sain eilen illalla kirjeen jossa hän pyysi minua pieneen komiteaan valmistamaan tasavaltalaista hallitusmuotoesitystä. Santeri alkio pohtii voiton taustoja päiväkirjassaan 16. Toisiksi olivat lupautuneet Ståhlberg ja Danielson-Kalmari, Estlander kieltäytynyt. Tunnemmeko me suomalaiset etsinkoaikaamme. Kunhan vain me emme kesken ylpistyisi ja sokeutuisi omille virheillemme… Vaalien tulos on joka tapauksessa kansanvallan parlamenttarinen voitto. Alkio alkaa epäillä, että näiden hankkeiden takana on valtionhoitaja Mannerheim, johon hän on aiemmin suhtautunut varsin myönteisesti. Hallitus oli jo antanut luvan Itä-Karjalan retkeen. Maaliskuun 22. Sellaisen on Suomikin nyt saanut. Alkio toivoo kumppaneita sosiaalidemokraateista, jotka palasivat eduskuntaan 80 edustajan voimin. Ei kansasta kokoon pantu puolue tee sillä tavoin vararikkoa. 1919 Alkio toivoo sosialistien järkiintymistä. maaliskuuta: Vaalit tuottivat tappion yläluokkavallalle, ei monarkialle sellaisenaan. Voi rakas Jumala, kun nuo sosialistit nyt järkeentyisivät niin paljon, että suostuisivat meidän kanssamme yhteistyöhön hallitusmuotoasiassa. maalaiSliiton voiton yksi selitys oli puolueen asettuminen tasavallan kannalle hallitusmuotokiistassa. 15.3.–29.3. Alkio valmistautuu lähtemään valtiopäiville juhlavissa tunnelmissa Maarianpäivänä 24. 1 milj. Vitkastelu, politikoiminen on nyt lopetettava. päivä Alkion puoluetoveri Mikko Luopajärvi tuo huolestuttavia tietoja Helsingistä: Luopajärvi tuli Helsingistä. Luullaan että on sen homman etunenässä joka puuhaa Pietarin valloitusta – venäläisille monarkisteille! Jos ne sitä ajattelevat, niin… Katalaa! Päiväkirjamerkintä osoittautuu profeetalliseksi. Kustannuksia n. Työhön. Niinpä todella! Joskus tahtoo väsymys minuakin jo painaa, mutta tällaiset sanat rohkaisivat. Se on lyötyjen sokeutta. Herramme, suomalaiset kokoomusporvarit, ruotsalaisten henkiset perilliset, eristettiin yhä kauemmaksi kansasta. Vanhat, sokot johtajat voivat mennä – nuorempaa väkeä tulee meille
Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi. 2. Suomen kevään Euroviisujen edustuskappaleen on säveltänyt Darude alias Ville Virtanen. Hallituksen jäseninä toimivat Satakunnan Viikon toimitusjohtaja, päätoimittaja Kim Huovinlahti, Suomen yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko ja Maahengen toimitusjohtaja Johanna Korhonen. . Kaikilla nykymaakunnilla on oma vaakuna. Vas tau kse t: 1) 19: man ner -Su om ess a 18 ja Ahv ena n maa , 2) kah dek san : hir vi, ilv es, kar hu, käk i, kär pp ä (3+ 4+ 6 kp l), loh i, met so ja nää tä, 3) vill im ies Lap in vaa kun ass a (Pä ijä t-H äm een vaa kun ass a ved enn eito ), 4) 70 maa ssa (ilg a.o rg) , 5) kai mak one ker too : 154 hen kilö n ens im mäi nen etu nim i Vill e ja suk uni mi Vir tan en (ka ikk iaa n Virtas ia on yli 22 000 ), 6) luu t ja lih aks et, 7) ei, lun astus pää tty i 29. maaliskuuta Nursultaniksi. Se on Liettuan kansallislintu. Suomen edustuskappaleen kevään Euroviisuihin säveltänyt Darude on oikealta nimeltään Ville Virtanen. Jalkapallon seuraavien EM-kisojen karsinnat ovat alkaneet. Markkasetelit ja -kolikot lakkasivat olemasta laillisia maksuvälineitä 2002. Kuinka monessa maailman tilastoiduista 193 maasta seksi samaa sukupuolta olevien kesken on edelleen kielletty: 50, 70, 90 vai 110 maassa. Kuinka monta erilaista eläintä vaakunoissa esiintyy: 4, 6 vai 8. Vieläkö Suomen Pankki vaihtaa markkoja euroiksi. 3. Montako maakuntaa Suomessa on nyt. Apollo Group on keskustan sataprosenttisesti omistama yhtiö. Suomenmaan kustannusyhtiölle uusi hallitus 1. Se pesi ensimmäisen kerran Suomessa 2015 Varsinais-Suomessa. Henna Lammi Suomenmaa KuStannuS oy:n hallitus järjestäytyi 21.3. 10. Suomenmaa-lehden entinen kustantaja Joutsen Media Oy myi viime syksynä koko liiketoimintansa Kaleva Media Oy:lle Suomenmaata lukuun ottamatta. Mikä lintu. 8. Minkä maan pääkaupunki oli Astana, jonka nimi vaihdettiin 20. Missä EM kesä-heinäkuussa 2020 pelataan. Kuinka monta täyskaimaa hänellä Suomessa on: kymmeniä, sata, satoja vai enemmän. 6. Yle / M iik ka Va rila Suomenmaa Kustannus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Markus Lohi.. Mihin ihmisessä on erikoistunut ortopedian erikoislääkäri. Nimenvaihdos on kunnianosoitus maata vuodesta 1991 alkaen hallinneelle Nursultan Nazarbajeville. 5. tammikuuta 2019 alkaen Apollon Groupin omistukseen. Sen nokka on pitkä ja oranssin värinen. Sen kerrotaan kuljettavan vauvoja. Suomenmaan Kustannus Oy siirtyi 1. 7. Onko maakuntien vaakunoissa ihmisiä. 40 29.3.2019 1 5 3 7 9 5 7 7 2 4 9 6 8 9 4 2 4 2 7 7 9 2 5 1 8 4 1 5 6 7 8 3 1 2 4 5 9 3 6 7 8 9 6 5 1 8 7 3 2 4 3 7 8 2 6 4 9 1 5 5 9 7 8 3 2 1 4 6 6 8 3 9 4 1 7 5 2 4 1 2 6 7 5 8 3 9 7 3 9 4 2 8 5 6 1 8 4 1 3 5 6 2 9 7 2 5 6 7 1 9 4 8 3 2 6 4 3 1 2 5 3 9 8 5 1 6 7 9 6 3 4 8 4 9 6 8 9 1 2 5 7 6 4 9 8 3 1 8 3 6 5 7 1 2 9 4 4 9 1 3 8 2 7 5 6 7 2 3 1 9 8 6 4 5 1 4 8 2 6 5 9 7 3 9 6 5 7 3 4 1 2 8 3 7 2 8 5 6 4 1 9 6 1 4 9 2 3 5 8 7 5 8 9 4 1 7 3 6 2 1 5 3 7 9 5 7 7 2 4 9 6 8 9 4 2 4 2 7 7 9 2 5 1 8 4 1 5 6 7 8 3 1 2 4 5 9 3 6 7 8 9 6 5 1 8 7 3 2 4 3 7 8 2 6 4 9 1 5 5 9 7 8 3 2 1 4 6 6 8 3 9 4 1 7 5 2 4 1 2 6 7 5 8 3 9 7 3 9 4 2 8 5 6 1 8 4 1 3 5 6 2 9 7 2 5 6 7 1 9 4 8 3 2 6 4 3 1 2 5 3 9 8 5 1 6 7 9 6 3 4 8 4 9 6 8 9 1 2 5 7 6 4 9 8 3 1 8 3 6 5 7 1 2 9 4 4 9 1 3 8 2 7 5 6 7 2 3 1 9 8 6 4 5 1 4 8 2 6 5 9 7 3 9 6 5 7 3 4 1 2 8 3 7 2 8 5 6 4 1 9 6 1 4 9 2 3 5 8 7 5 8 9 4 1 7 3 6 2 Tietotesti ??. Niissä on kuvattuna myös eläimiä. Hän suostui luopumaan presidentin virastaan toista viikkoa sitten. 2.2 012 , 8) Kaz aks tan , 9) kat toh aikar a, 10) 12 maa ssa ; loh kov aih e ja nel jän nes väl ierä t 7 maa ssa , puo liv älie rät 4 maa ssa , väl ier ät ja lop puo tte lu Eng lan nis sa, Lon too ssa . Suomi aloitti otteluilla Italiaa ja Armeniaa vastaan. 9. 4
nyt sekä SDP että kokoomus ovat julkaisseet omat sotemallinsa nykyhallituksen soten kaaduttua. Kirjoittaja aloittaa keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerinä 1.4. KoKo maan asia on keskustaa selvästi muista suurista puolueista erottava tekijä. Sen sijaan alueellisessa ajattelussa keskusta on ylhäisessä yksinäisyydessään. sipilän hallituksessa tämän punaisen langan voi sanoa olleen työllisyys ja työllisyyteen liittyvät toimet laajasti. Mikäli SDP ja kokoomus lähtisivät vaalien jälkeen neuvottelemaan yhteisestä ohjelmasta, liima löytyisi jälleen kerran keskittävästä politiikasta – siitä, että Suomea voidaan rakentaa muutaman kasvavan kaupungin varaan. Mieluisia kumppaneita on gallupien lisäksi kyselty erilaisin mielipidetiedusteluin kunkin puolueen aktiiveilta. Toisaalta kunnat voivat jatkaa sote-palvelujen tuottajina, eli suurten kaupunkien asemaan SDP:n malli ei välttämättä toisi mitään muutoksia. Meille on tärkeää, että elämänedellytyksiä on myös kehäkolmosen ulkopuolisessa Suomessa. Keskittäminen on aina ollut SDP:n ja kokoomuksen liima AnnA-MAri ViMpAri vieraskolumni. Punamultapohjan eli keskustan ja SDP:n varaan rakentuvien hallitusten liima on ollut pohjoismainen hyvinvointivaltio ja sen rakentamiseen liittyvät suuret kansalliset uudistukset, kuten kansanterveyslaki ja peruskoulu-uudistus. Molemmat puolueet uskovat suuruuden ekonomiaan myös ihmisten asuinpaikan ja yritystoiminnan suhteen. Se toimii sinipunavoimia yhteen ajavana ideologiana myös siitä syystä, että keskusta on Suomen kehittämisestä täysin eri mieltä. SDP:n ja kokoomuksen välisenä liimana sinipunahallituksissa ovatkin jo pitkään olleet yhtenevät ajatukset aluekehityksestä. Puolue toteaa, että sote-palveluita voidaan kehittää nykyiseltä pohjalta vahvoihin kuntiin tukeutuen. Kokoomus julkaisi mallinsa, joka ei itse asiassa ole malli ensinkään. Hallituspohjan ratkaisee luonnollisesti ensi sijassa vaalitulos, mutta myös hallitusohjelmaneuvottelut, joissa otetaan puolueiden tavoitteista mittaa ja sovitetaan ideologisia eroja yhteen poliittisiksi kompromisseiksi. SDP:n malli on hyvin lähellä keskustan mallia, mutta heidän 18:sta sote-kuntaansa ei saa kutsua maakunniksi eikä maakunnille saa antaa lisää tehtäviä. Erojen lisäksi tärkeää on, että ohjelman pohjaksi löytyy merkittäviä tavoitteita, jotka yhdistävät hallituspuolueita – sellaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka ajavat puolueita yhteen ja jotka muodostavat hallituksen linjan ja liiman hallituspuolueiden välille. 42 29.3.2019 Viimeisten viikkojen aikana on vimmaisesti pohdittu, millainen hallituspohja Suomeen vaalien jälkeen syntyy. Emme lähtökohtaisesti hyväksy sitä, että ihmisiä ja yrityksiä lähdetään yhteiskuntapolitiikan keinoin keskittämään tietyille alueille. Usein auttaa, jos hallituspuolueet kokevat näiden yhdistävien asioiden erottavan niitä oppositiossa olevista puolueista. Puolueita yhdistää köyhän asia, vaikka keskusta onkin selvästi perusturvapuolue siinä missä SDP vannoo edelleen ansiosidonnaisen turvan nimeen. Työllisyysasteen nosto ajoi kolmea hallituspuoluetta alusta asti yhteen, ja siihen liittyvistä keinoista löytyi riittävä yksimielisyys hallitusohjelman pohjaksi. Puolueilla on takana useita yrityksiä uudistaa suomalaista kuntakenttää kohti suurkuntia
ohjeet tietojen tarkistamiseen rekisteriselosteessa: www.suomenmaa.fi. mitäs siinä, niillä oli ihan samanlaisia seteleitä kuin muillakin. Sitten tuli eu, halpaa työvoimaa Baltiasta. mistä nämä hometalot ja väärinpäin olevat kylpyhuoneen kaadot ja kosteussuojaamattomuudet sattumalta tulivat samaan aikaan kuin Lasnamäestä värvätyt ammattilaiset. Hesarissa ilmoittivat omasta vaalivankkuristaan. Suomen neljä vuodenaikaa ovat vieläkin olemassa ja ovat näyttäneet kaikki puolensa. paavo poimi ehdokkaan kotikaupungistanikin. jonkunhan on otettava vastuu, aina, ja siihen pyrkiviä voisi ehkä enemmänkin kunnioittaa. kuva oli paljon kertova. tietoja käytetään tilausten hallintaan ja tilaajien palveluun. toki se on puolueen pottiin sekin ja satsaus seuraaviin vaaleihin ja oiva kansalaisteko. ehdokkaan täytyy säilyttää arvokkuutensa, älä lähde juoksemaan minkään perään. näin lehtikuvan, jossa muuan Paavo Väyrynen oli sijoittunut sisätiloihin. toreilla tuulee, puuska tempaisee flaijerit pöydältä, saattaa kaataa pumpputermoksenkin. Jari Nenonen Vaalivankkureita Vaalikeikkoja en tee, en keskustalaisillekaan. En tiEnnyt rakennusliiton olevan vaaleissa mukana. Standissa on tuulipinta-alaa, puolueaktiivit jahtaavat niitä ympäri toria. en rahalla, en pullakahveilla. vitsivitsi. en näe suurtakaan eroa. Saanen kunnioittaa vasemmistolaisen liiton jäseniä siinä, että he tekivät aikanaan laaturakentamista. eihän se ole minun asiani, vaikka besserwisser olenkin, kertoa tosissaan yrittävälle, että se vain on niin, että saat 580 ääntä. joiden perheille Suomi maksaa lapsilisiä viroon. nyt tiedän. kommunistiliittohan se on. jotkut kesäpäivät. mutta yritän olla tällä kertaa kirjoittamatta paikallisiin aviiseihin melko tarkkaan osuneita vaaliveikkauksiani. melko hiljaista näytti olevan. veljeskansa sentään. Lehden saaja ja tilaaja voivat tarkistaa tietonsa Suomenmaan kustannus oy:n tilaajapalvelusta. pois lukien ne, joista näiden vuosien elämänkokemuksella näkee, että tuo ei kampanjoi Suomen parhaaksi, vaan itsensä parhaaksi. Levikki: 11197 (76/23/1) Lt 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus postiosoite: pL 52, 90101 oulu, käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 oulu Helsingin toimitus osoite: apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Suomenmaan kustannus oy Ilmoitusmyynti juha kärsämä 040 078 3978 juha.karsama@suomenmaa.fi, ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13: 044 7778 710, sähköposti: asiakaspalvelu@suomenmaa.fi , Suomenmaan kustannus oy tallentaa ja käsittelee henkilötietoja. VaalikEikkoja en tee, en keskustalaisillekaan. kolme ehdokasta, joiden puoluekantaa ei mainittu. Painopaikka Botnia print oy, iSSn 0356-3588. kyllä, kyllä on linjassa viimeaikaisten toimiensa kanssa. arvelisin, että persu, kokoomuslainen ja sininen. paavo keskittyi kuuntelemaan miestä, jolla oli päässään joku nahkalärpäke, hieman mallia Irwin. olen tehnyt rakennusliitolle keikan. Verkkouutispäälliköt Henna Lammi 045 6307 072 SamuLi niSSiLä opintovapaalla toimittajat meri aLaranta-Saukko 044 2032 640 Lauri HeikkiLä 044 7370 269 annukka kaareLa 044 7370 377 taina kiveLä 044 3457 304 Santeri Lampi 044 7370 315 riSto Luodonpää 040 8201 781 tomi oravainen 040 5201 361 pauLiina poHjaLa 050 5450 915 pekka poHjoLainen 040 5357 674 SamuLi vänttiLä 044 7370 244 pirkko WiLén 044 7370 238 Vakituinen aVustaja timo Laaninen 040 8326 106 ValokuVaajat jaakko martikainen 050 3495 549 maria SeppäLä 044 7370 386 GraaFikot joHanna Suutari 044 7370 327 Henna raitaLa 044 7370 327 päätoimittaja juHa määttä 040 7359 612 toimituspäällikkö katariina Lankinen 050 5369 954 ulkoasupäällikko mikko eronen 041 4539 554 Pakina 29.3.2019 43 Uskoisin , että aika moni ehdokas haluaisi siirtää vaalit kesäiseen aikaan. puheenjohtaja vaikutti joviaalilta mieheltä. on olemassa hassujen hattujen miehet ja propellihattujen miehet
50 € / 12 kk 27 € / 6 kk. Jos olet jo aikakauslehden tilaaja, saat digitilauksen hintaan 2 € / kk. koko maan äänenkantaja Lataa Suomenmaan uutissovellus ja luo digitunnus, niin saat kahden viikon ilmaisen kokeilujakson