6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 36 / 29.9.2017 / 4,80 € Sitkeä satakuntalainen Viestintäpomo eeVa Kalli haluaa oppia aina uutta mediaVaiKuttajan rehellinen elämäKerta saKsa siirtyi monipuoluejärjestelmään Ajassa Kirjat Vieraskolumni maaseutu ratKaisee globaalin KehityKsen
12. 2017 Historiallinen vallanvaihto Naiset johtavat Pudasjärvellä kaikkia keskeisiä luottamuselimiä ensi kertaa s. 2 29.9.2017 sisältö 29.9
26. 32 Syvempi lukutaito heikkenee, kun median käyttö pirstaloituu s. 29.9. 31 Kosketus on muistisairaalle tärkeä, sanoo hoitaja Mervi Multala s. 20 Otto Takala valmentaa elektronisen urheilun maajoukkuetta s. 38 Nationalismin nousu huoletti Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa s. 10 Markus Jaatinen lähti kuntapolitiikkaan pelastamaan aluesairaalaa ja onnistui s. 2017 3 Keskusta on milloin tahansa valmis keskustelemaan Vapaavuoren kanssa kaupunkien merkityksestä Suomelle. Antti Kaikkonen s
Niinpä monelle on uutinen, että valtion ansiotuloveroa peritään tavalliselta palkansaajalta vasta sitten, kun hänen vuositulonsa ovat noin 32 300 euroa. Politiikkaa on sitten siitä päättäminen, mihin valtion tuloja käytetään. Yliopisto: opiskelijalle ei maksa mitään, yhteiskunnalle 9 344 euroa/vuosi. Kunnallisverotuskin on nykyisin progressiivinen. Emme tiedä sitäkään, miten verorasitus oikein jakaantuu, vaikka jokainen kansalainen maksaa monenlaisia veroja. Silmät avautuvat. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 29.9.2017 Pääkirjoitus T iedon sanotaan lisäävän tuskaa. Päivähoito: nelihenkinen perhe, jossa kaksi lasta päivähoidossa maksaa itse 511 euroa/kk, Helsingille kustannus on 3 000 euroa/kk. Vasta ensi vuonna velan lisäys pienenee selvästi, ja Suomi kääntyy pois Kreikan tieltä. Vielä harvempi taitaa tietää, mitä palvelut maksavat yhteiskunnalle. Niinpä valtion velka on kaksinkertaistunut. Maria Seppälä. Jos vuositulot jäävät alle 14 380 euron, ei kansalainen maksa myöskään kunnallisveroa. Otetaanpa muutama esimerkki: Ammattikoulutus: opiskelijalle ei maksa mitään, yhteiskunnalle 11 503 euroa/vuosi. Mutta tieto auttaa myös ymmärtämään yhteiskuntaa. Vaahtoamme usein väärien tietojen varassa Tieto lisää ehkä tuskaa, mutta auttaa se ymmärtämään yhteiskuntaakin. Jos joku poliitikko vaatii, että se ja se on siirrettävä valtion maksettavaksi, hän haluaa mennä veronmaksajien kukkarolle. Artikkeli kuuluu Ylen Oppiminen-sarjaan. Nämä vähennykset ovat työttömyysvakuutusmaksu-, työeläkemaksuja työtulovähennys. Voi olla. Siis ne palkansaajat, joiden vuositulot jäävät alle 32 400 euron, eivät maksa lainkaan valtion ansiotuloveroa. Tällä tarkoitetaan sitä, että niin pienituloisen kuin suurituloisen ansaitsemasta jokaisesta eurosta menee sama vero. Tämä ei pidä paikkaansa. Todellisuudesta saa hyvän kuvan äskeisestä Ylen artikkelista (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/11/mihinveroeurosi-menevat-palvelujen-todelliset-hintalaput-yllattavat). Viimeksi kuluneina kymmenenä vuotena menoja on kasvatettu niin, että on pitänyt lainata lisää joka vuosi miljarditolkulla. Mutta kaikille kuuluvat vähennykset nostavat verotettavan tulon alarajan yli 32 000 euron. Terveyskeskuskäynti: asiakkaalle enintään 20,90 euroa/ käynti, yhteiskunnalle 84 euroa/käynti. Vähennykset nostavat kunnallisverotuksessa verotettavan vuositulon alarajan 14 380 euroon. Kunnallisverotuksesta puhutaan usein yhä ”jakoverona”. Liian usein vaahtoamme väärien luulojen varassa. Tuskinpa kukaan on niin viisas, ettei kannattaisi tutustua. Vuodeosastohoito: asiakkaalle enintään 49,50 euroa/vrk, yhteiskunnalle 255 euroa/vrk. Fyysinen erikoissairaanhoito: asiakkaalle 41,70 euroa/vrk, yhteiskunnalle 1 065 euroa/vrk. Verotaulukkojen mukaan verotus näyttää tosin alkavan jo paljon alemmalta tasolta. Tällaisiin tuloihin päästään, kun kuukausipalkka on noin 2 500 euroa. ”Ilmaisia” palveluja ei siis ole
Kummatkaan eivät ole toista parempia, molem milla on oikeus rakentaa pesänsä paikkaan, jossa ovat onnellisia. Joutsenten verkkaisen vahvoja siiveniskuja ylä ilmoihin tiiraillessani päässä alkoi soida Einon Leinon sanoihin sävelletty Lapin kesä. Kun vien lap sia päiväkotiin, taivaankantta kuvioivat valkoisten lintujen aurat. Kaupungistumi nen on totta, mutta on sitä muutakin. Komeita näytelmiä molemmat, haikeitakin. Ja hei muuten, Sajoksessa mietimme, mistä joh tuu, että pohjoisessa elävät näyttävät usein ikäistään nuoremmilta, jotenkin iättömiltä. Keikalla kuulin, että ihmiset ovat innostuneet poh joisesta. Tulevaisuutta on, kunhan resurssit käytetään vii saasti. Sen voi tehdä myös unohtamalla juurensa. Niiden huuto kaikui la keudella päiväkausia jatkuvana taustamusiikkina. Ivaloon muuttaisi porukkaa enemmänkin, jos vain olisi asuntoja. Se ei tarkoittaisi vain vähäväkisten alueiden tu kemista, vaan myös metropoliseutujen kasvun aihe uttamien ongelmien ratkaisemista. Kaik ki eivät sinne halua, eikä se ole kenenkään etu. Ei harhautua hymisemään urbanisoitumis liturgian yksitoikkoisia sävelkulkuja. Jatkossakin pitää olla mahdollisuus asua halutes saan vaikka kannonnokassa. Älkää käsittäkö väärin. Kaikkea ei voi pakata muka kompaktisti etelän isoihin kaupunkeihin. Ajatukset karkasivat äskettäiselle pohjoisen työ matkalle. Kylmän Suomen syrjäisillä seuduilla täytyy olla joutsenille paljon an nettavaa. 29.9. Hotellia laajennettiin kovalla kyydillä. Mutta toivottavasti emme aina kaan me revi kuilua näiden kahden välille. Ivalon ja Inarin teillä sai ajeleskella rauhassa ja ihastella ruskaan taittuvan luonnon lumoa. SamaaN SySSyyN sattuivat Norjan vaalit, joissa kes kustan sisarpuolue kuittasi viiden prosentin vaali voiton puhumalla syrjäseutujen puolesta. Eivät kai ne muuten viitsisi aina uudestaan tehdä pitkää matkaansa. Revontuliturismi on räjähtänyt muutamassa vuo dessa kasvuun. Tuli mieleen, olemmeko me Suomen keskustas sa säikähtäneet loukkoihimme mumisemaan koko maan asuttuna pitämisestä. Ihanteellista olisi, jos molemmissa leireissä haluttaisiin ymmärtää niitä toisia eikä ke nelläkään olisi tarvetta sen enempää tallata kuin mollatakaan. Ne lähtee syksyin, palaa keväisin. Meissä ihmisissäkin on niin vilinässä viihtyviä ci tyhaukkoja kuin luonnon rauhaa kaipaavia erämaa joutseniakin. Antti Kaikkonen esittikin budjettikeskustelun ryh mäpuheenvuorossa Suomisopimusta, jolla yli puo luerajojen varmistettaisiin maan tasapuolinen kehi tys. Jo aiemmin lähtivät kurjet. Vastaus on tietysti viileässä säässä. Pysyyhän ruokakin viileässä parem pana pitempään! Meri Alaranta-Saukko. Saamelaiskulttuurin keskuksessa Sajoksessa ha vaitsimme, että erämaapitäjä on kaikkea muuta kuin tapahtumaköyhä syrjäperä. Keskustan tehtävä on puhua koko maan voima varoista. Keskusta on yleispuolue, jolla on annettavaa niin hajaasutus kuin ruuhka Suomenkin väelle. Yritämmekö paniikinomaisesti muuttua katu uskottavaksi citypuolueeksi ja siinä kiihkossamme unohdamme ihmiset, jotka ovat luottaneet keskus tan pitävän heidän puoliaan. 2017 5 Toimittajalta Erämaajoutsenia ja cityhaukkoja NäiNä aamuiNa joutsenet muuttavat. Rikas luonto on pohjaton mahdollisuuksien lähde paitsi turismille myös monelle muulle alalle. Uskallammeko nostaa esille sitä hyvää, mikä maakunnista kumpuaa, mihin siellä ylletään. Pikemminkin pitäisi kysyä, miten Suomella oli si varaa jättää niitä hyödyntämättä
Odd Andersen/AFP Photo/Lehtikuva. Jos Angela Merkel muodostaa hallituksen, meillä on siellä hyvä yhteistyökumppani. Keskusta saamassa pohjakosketuksen, vihreät lakikorkeudessaan. – Sillä on merkitystä, millaiseksi oikeistopopulismi ryhtyy eurooppalaisittain muotoutumaan. Ja onko liike liittoutumassa yli rajojen, hän sanoo. Ajassa Sanottua 6 29.9.2017 Sipilä on isoimman uudistusurakkansa tehnyt. Jukka Manninen Twitterissä Keskusta kävi 12,6 prosentissa elokuussa 2011. Näin arvioi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. – Siirtyminen monipuoluejärjestelmään on Eurooppa-politiikan kannalta myönteistä, hän katsoo. Vanhasen mielestä parempaa järjestystä tuo eurooppalainen yhteistyö, jossa yritetään samalla säilyttää Euroopan sisällä vapaa liikkuvuus. – Se luo meille lisää kontakteja. Suomi on ollut Saksan kanssa samalla linjalla. Nyt hän voi paistatella kasvavan talouden loisteessa. Jussi Salonranta Twitterissä Sillä on merkitystä, millaiseksi oikeistopopulismi ryhtyy eurooppalaisittain muotoutumaan. Saksan sunnuntaisten vaalien suurvoittaja oli äärioikeistolainen AfD-puolue, joka ratsastaa maahanmuuttokielteisyydellä. Vanhasen mukaan vaalitulos vähän monimutkaisti Saksan poliittista tilannetta. Hän rinnastaa sen Ranskan ja Hollannin tilanteeseen. Toisaalta hän sanoo, että jatkossa on seurattava tarkkaan AfD:n kielenkäyttöä liittopäivillä. Vanhanen uskoo, että liberaalit ovat valmiita hallitukseen, kunhan saavat vahvat asemat. Vanhanen kannattaa maahanmuuttopolitiikassa eurooppalaista yhteistyötä Välimeren alueella ja Pohjois-Afrikassa. Matti Vanhanen uskoo, että Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka saa potkua Saksan vaalituloksesta. Vanhanen: Maahanmuuttopolitiikassa vauhti paranee Olisikohan asetelma nyt vakiintumassa. Minna Nalbantoglu Helsingin Sanomissa Pentti Manninen SakSan vaalitulos saattaa tuoda parempaa järjestystä Euroopan yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Puolue edustaa linjaa, jossa maahanmuuttoa ratkottaisiin sulkemalla kansallisesti 27 maan rajat. En usko, että vihreiden kuntohuippua on vielä nähty. – Mutta päälinja säilyy. VaalituloS saattaa Euroopan talouspolitiikassa Vanhasen mukaan jopa vahvistaa Saksan kielteistä suhtautumista yhteisvastuuseen. VaalitulokSen myönteisenä piirteenä Vanhanen pitää myös vanhan oikeisto– vasemmisto -kahtiajaon hälvenemistä, kun liittopäivillä on jatkossa neljän sijasta kuusi puoluetta. Keskustan kannalta Vanhanen pitää merkittävänä keskustan sisarpuolueen, liberaalien FDP:n paluuta parlamenttiin. Äärioikeiston nousu liittopäiville ei sinänsä yllättänyt Vanhasta. Hän katsoo, että Merkelin ainoa vaihtoehto on hallitusyhteistyö FDP:n ja vihreiden kanssa, ellei turvauduta vähemmistöhallitukseen
Tällä hetkellä reilu kolmannes Suomessa tarvittavasta energiasta tulee muualta kuin fossiilisista polttoaineista. – Nyt on ainutkertainen mahdollisuus pienentää myös Euroopan parlamentin kokoa, hän muistuttaa. Ajassa Sanottua 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Vuosittainen tuulivoimatuotanto (GWh) 19 97 20 16 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 29.9. Paikkojen jako ei ole Takkulan mielestä tällä hetkellä iso kysymys, vaan brexitin ympärillä käydään periaatteellisempaa keskustelua muun muassa vapaasta liikkuvuudesta. – Samalla periaatteella on toimittu, kun on tullut uusia jäsenmaita. – Komission osalta brittien portfolio tulee jakaa olemassa olevien jäsenmaiden kesken. Jäätteenmäki ei lämpene komissaari Junckerin esittämien ylikansallisten vaalilistojen käyttöönotolle paikkojen täyttämiseksi. Pauliina Viitamies Twitterissä Paperilla tuloerojen kasvu näyttää tietysti pahalta. Antti Rinne Iltalehdessä Minusta olisi mukava kuulla, kuinka SDP kantaa huolta myös niistä, jotka eivät kärsi kikyn pilaamasta kesälomasta. Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan Meri AlArAntA-SAukko Tuulivoiman määrä on kasvanut Suomessa parin viimeisen vuosikymmenen aikana räjähdysmäisesti. Olemassa olevat tehtävät tulee jakaa perussopimusten mukaisesti, kuten on toimittu tähänkin saakka. Tuulivoima jyllää riSto luodonpää KesKusTan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen mielestä Britannian hallussa olevat paikat eri EU-elimissä tulee jättää brexitin myötä kokonaan täyttämättä. Maailmanlaajuisesti tilanne ei ole yhtä valoisa. Osaltaan voittokulkua on vahvistanut valtion maksama, kiistanalainenkin tuki. Tuulivoiman menestys kuvastaa uusiutuvan energian eteenpäinmenoa ylipäätään. Kahdeksan prosenttia koko maailman viime vuoden energiatarpeesta saatiin uusiutuvista lähteistä. 2017 7 Julkisen sektorin pienipalkkaisten naisten ja miesten satojen eurojen tulonmenetykset eivät ole mielikuva politikointia vaan raakaa todellisuutta. Jäätteenmäki: Britannian EUpaikat jätettävä täyttämättä Sebastien Bozon/Afp photo/Lehtikuva Lähde: VTT ja Energiateollisuus. Liikenteen biopolttoaineiden osuus on viisi ja lämpöpumppujen tuottaman energian neljä prosenttia. – Ylikansalliset listat olisivat ainostaan poliittisen eliitin hanke, enkä usko, että niillä olisi kaikupohjaa jäsenmaissa. Vanhojen on pitänyt luovuttaa paikkoja uusille jäsenille, Takkula muistuttaa. Käytäntö ei lisäisi demokratiaa, vaan jopa heikentäisi sitä, kun paikat menisivät luultavimmin isojen valtioiden edustajille. Toivon, että oma ryhmäni ottaa saman kannan. Pätkätyöläiset, työttömät. KesKusTameppi Hannu Takkula puolestaan jakaisi brittien EU-paikat D’Hondtin järjestelmän mukaan. – Täytyy antaa asiassa tunnustusta Junckerin omalle EPP-ryhmälle, joka reippaasti tyrmäsi ylikansalliset listat heti komissaarin puheen jälkeen. Ennusteiden mukaan uusiutuva ajaa fossiilisten energianlähteiden ohi vielä nykyisellä hallituskaudella. Yksilön näkökulmasta luulisi kuitenkin olevan suuri merkitys, onko töissä vai elääkö sosiaaliturvan varassa. Suomen uusiutuvasta energiasta 73 prosenttia on peräisin puusta, 13 prosenttia vesivoimasta ja kaksi prosenttia tuulivoimasta
Timo Hakkaraisen toimittamassa kirjassa Vakaus vaa kalaudalla (Into) ääneen pääsevät sotilaallisen liittoutumisen kriitikot ja vastustajat. – Siinä tarvitaan laajaa poliittista yhteisymmärrystä, joka mieluusti saisi ylittää hallituksen ja opposition välisen rajalinjan. Niin sanottu atlantistinen, Nato-myönteinen suuntaus lienee äänekkäin ja näkyvin, mutta muitakin sekaan mahtuu. Timo Hakkarainen (toim.): Vakaus vaaka laudalla. asuu synnyinmaakunnassaan.. KesKustalainen pitkän linjan turvallisuuspoliitikko Seppo Kääriäinen pitää olennaisena vastakin, että uskottava puolustus tukee ulkopolitiikan tavoitteita, vakautta lähialueilla ja jännityksen lieventymistä Euroopassa. Hän arvelee, että se rauhoittaisi tilannetta Ukrainassa. Ajatuksia turvallisuuspolitiikkam me suunnasta. Päätösvalta sotilaallisista ratkaisuista on pidettävä omissa käsissämme. Muutoinkin konsensushakuisuus vahvistaa puolustuksen uskottavuutta. Vaarantuuko vakaus, jos geopolitiikan realiteetit unohtuvat. KaiKKi kirjaan osallistuneet eivät tyydy linjaamaan turvallisuuspolitiikkaa yhtä hillityin sävyin kuin Kääriäinen. Antiatlantistien puheenvuoro Synnyinseudulle jäädään etenkin Ahvenan maalla, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa, joissa työ ja koulutustarjontaa on paljon. Hägglund toivoo myös, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vetäisi amerik kalaiset kokonaan Euroo pasta. Kääriäinen muistuttaa, että pienellä maalla on oltava taitoa lukea oikein maailman tilanne ja viisautta määritellä siinä menossa Suomen paikka mahdollisimman turvallisesti. Suomalaisista EteläSavossa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa syntyneistä lähes puolet muuttaa pois työn ja opiskelupaikkojen perässä. Into, 281 s. – Suomi on säilyttänyt kansallisen liikkumatilan. 8 29.9.2017 Pekka Pohjolainen Venäjän käytöksen muutos ja sitä seurannut jännitteiden kasvu myös Itämerellä on pitänyt turvallisuuspoliittista keskustelua lämpimänä. Parinkymmenen asiantuntijan mielestä vakaus saattaa olla vaarassa, jos historian opetukset ja geopolitiikan realiteetit hylätään. Jussi Nukari/Lehtikuva Aiemmin rauhaisalla Itämerellä harjoitellaan sotaa. Ajassa Pienellä maalla on oltava taitoa lukea oikein maailman tilanne. Kääriäinen arvioi kirjassa, että kun Suomi pystyi tekemään Hornet-päätöksensä vaikean laman oloissa 1990-luvun alussa, luulisi samantasoiseen ratkaisuun pystyttävän myös 2020-luvulla. Räikeimmin värein maalailee kenraali Gustav Hägglund, joka pitää haastattelussaan Naton laajenemista itään ratkaisevana virheenä
Tarvitsemme perusteltuja näkemyksiä etenkin talousja rahaliiton tulevaisuudesta ja roolistamme siinä. Risto Luodonpää Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen etuja sukunimiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Saksalaiset päättivät toisin. Nimiasioissa siirrytään sähköiseen käsittelyyn, mikä jouduttaa prosessia huomattavasti ja toivottavasti helpottaa myös kansalaisten arkea. Miten uusi laki vaikuttaa nimiasioiden käsittelyaikoihin ja milloin uudistuksen on tarkoitus astua voimaan. Yksi uudistuksen päätavoitteista on nimenomaan valinnanvapauden lisääminen. Uskon, että nimilailla on vaikutusta erityisesti yhdistelmä nimien M ar ia Se pp äl ä. Huomionarvoista on myös se, että jatkossa etunimiä voisi olla nykyisen kolmen sijaan neljä. EU:n tulevaisuuskeskustelujen ytimessä on ollut erityisesti talousja rahaliiton syventäminen. Toiveissa oli, että Merkelin ja sosiaalidemokraattien kanssa muodostettu suuri koalitio jatkaisi ja EU-yhteistyön syventäminen lähtisi toden teolla käyntiin. Nimilautakuntaa ei olla kokonaan lakkauttamassa, vaan siltä voidaan tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoja. Tarkoituksena on väljentää nimikäytäntöihin pohjautuvia ja osin vanhakantaisiksi miellettyjä säännöksiä. Perherakenteet vaihtelevat entistä enemmän, ja myös kansainvälistyminen vaikuttaa nykyään ni mien antoon. Suomi ja muut EU-maat saavat lisäaikaa kantansa hiomiseen. AfD:n kannatuksen patoamiseksi Merkel joutuu miettimään tavoitteitaan uudelleen. Tämän vuoksi EU-yhteistyön syventäminen hidastuu. Merkelin hallitukseen ovat nousemassa tiukkaa talouskuria kannattavat ja lisääntyviä yhteisvastuita vieroksuvat liberaalit, jotka toimivat Euroopan parlamentissa omassa ryhmässäni. Uuden lain myötä yhdistelmänä voi olla muutakin kuin perinteinen aviopuolisoiden nimien liittäminen väliviivalla toisiinsa. Rahaliiton voimakas syventäminen näyttää nyt epätodennäköisemmältä. Sosialistit saivat historiansa huonoimman tuloksen, ja AfD sai vahvan 12,5 prosentin kannatuksen. Tavoitteena on, että rutiininomaiset ilmoitusasiat hoituisivat automaattisesti ja ainoastaan harkintaa vaativat tapaukset tulisivat maistraatin ratkaistavaksi. Miksi nimilakia muutetaan juuri nyt ja minkälaisiin tapauksiin uskot uudella nimilailla olevan eniten käytännön vaikutusta, oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Assi Salminen. Vaalituloksella on suuri vaikutus sekä Saksan sisäpolitiikkaan että EU:n tulevaisuuskeskusteluihin. Vaaleja seurattiin EU:n piirissä sillä oletuksella, että Angela Merkelin CDU-puolue onnistuu tulppaamaan äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) nousukiidon. Yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia ja uudistuksen ideana on päivittää myös lainsäädäntö vastaamaan näitä muutoksia. Merkelin puolue säilyy suurimpana, mutta kannatus laski kahdeksan prosenttia. EU:n uudistuspaperit lyödään pöytään ennemmin tai myöhemmin. Molemmat haluavat kasvattaa EU:n toimivaltaa muun muassa talouden ja puolustuksen aloilla. 29.9. Vaalien odotettiin olevan lähtölaukaus suurille EU:n uudistushankkeille, joita komissio on nostanut keskusteluun erityisesti Ranskan presidentinvaalien jälkeen. 2017 9 Täällä Bryssel Bryssel on odottanut Saksan vaaleja suurella mielenkiinnolla. Ne, joilla on selkeä kanta, ovat silloin vahvoilla. Tavoitteena on, että uusi nimilaki tulee voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. AfD nousi Saksan liittopäiville suoraan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Suunnitteilla on ollut muun muassa euroalueen budjetti, euroalueen yhteinen valtionvarainministeri sekä työttömyysvakuusrahasto. Suuria toiveita Saksan panoksesta oli erityisesti komission puheenjohtaja Junckerilla sekä Ranskan presidentti Macronilla. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Liittovaltiohaaveille kylmä suihku Suoraan kysyen Sähköinen käsittely vauhdittaa nimilain muutosta muodostamiseen
Ei ole kyse siitä, että lukutaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen ei panostettaisi. Mutta kun pitäisi keskustella vaikkapa Ukrainan kriisin syistä ja seurauksista, tulee aika hiljaista, Grünn sanoo. TeksTi: sami korkala kuvaT: maria seppälä Kirjanmerkki on hieman hukassa Lukeminen on pystyttävä esittämään edelleenkin houkuttelevana vaihtoehtona, sanoo kirjallisuusdiplomin kehittäjä Ilmiöt. Juuri pitkiin teksteihin uppoutuminen auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. 10 29.9.2017 Suomen voi rankata lukutaidossa maailman kärkeen monilla eri mittareilla, mutta silti lukutaito on heikkenemään päin. Sisältöjen pirstaloitumisen erilaisille alustoille huomaa myös oppilaiden medianlukutaidosta. Syy lukutaidon heikkenemiseen löytyy pikemminkin muuttuvasta maailmasta. – Nykyään luetaan vähemmän ja ymmärretään myös tekstejä vähemmän kuin aiemmin, yli 20 vuotta äidinkielen lukion lehtorina työskennellyt Karl Grünn harmittelee. Salusjärvi on huomannut työpajoissaan, että nuorista voi raaputtaa esille lukutaidon supersankareita, kun teksteissä mennään heidän omalle kotikentälleen. Sen eteen tehdään huomattavan paljon töitä sekä opetuksessa että erilaisten kampanjoiden ja projektien voimin. – Sisällöt ovat muutamassa vuodessa muuttaneet paikkoihin, jotka ovat äidinkielen opetukselle vieraita, oululaisessa Kastellin lukiossa työskentelevä Grünn toteaa. – Olisin mielelläni pitänyt Seitsemän veljestä lukemistossa, mutta on myönnettävä, että sen kieli ja maailma alkavat olla nykynuorille vieraita, Grünn sanoo. – Nuorilla voi olla yllättävän hyvä lukutaito esimerkiksi räp-lyriikoiden suhteen, sillä ne tekstit ovat lähellä heidän omaa elämäänsä, Salusjärvi sanoo. Grünn ja lukutaitotyöpajoja ammattikoululaisille järjestävä kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi uskovat molemmat, että nuoria voi innostaa lukemaan parhaiten heitä puhuttelevien tekstien kautta. Nyt luetaan aiempaa enemmän netin puhekielistä keskinäisviestintää, lyhyitä tekstejä ja katsotaan muun muassa videoita. Nuorten parissa pitkien tekstien kuluttaminen on vähentynyt takavuosista. SaluSjärvellä on ollut työpajoissaan mukana räppäri Mikko Sarjanen, joka tunnetaan muun muassa Atomirotasta ja Notkeasta Rotasta. – Monet oppilaat osaavat tulkita esimerkiksi videoblogeja huomattavasti opettajiaan paremmin. – He löytävät teksteistä esimerkiksi ironiaa ja muita vivahteita erittäin hyvin
– Medialukutaidon merkitys korostuu entisestään, koska on tärkeää pystyä erottamaan esimerkiksi valeuutiset oikeasta tiedosta. Tämän takia aiemmin kirjoista syntyi pitempiä keskusteluita kuin nykyään. – Lisäksi miehiä tarvitaan esikuviksi lukemiseen, Salusjärvi sanoo. – Täytyy osata myös perustella, että on muitakin syitä lukea kuin hauskuus. Ehkä lukemisesta täytyy tehdä sosiaalisempaa, se olisi aika helppoa nykytekniikalla, Salusjärvi miettii. Esimerkiksi useissa alakouluissa on käytössä vapaaehtoinen lukudiplomi. – Suomessa ilmestyvistä kirjoista on aika vaikea löytää sellaisia, joka saisi nuoret innostumaan. Tiedän, että kirja-alalla asia kiinnostaa monia. Tytöt lukevat enemmän kuin pojat, EteläSuomen pojat lukevat enemmän kuin pohjoisen pojat ja niin edelleen. Salusjärvi muistuttaa silti, että lukemisen hauskuutta korostamalla pääsee vain tiettyyn pisteeseen saakka. Äidinkielen opettajien liiton hallitukseen kuuluva lehtori Karl Grünn oli kehittämässä kirjallisuusdiplomia vuosituhannen alussa.. Samoin kirjoja, jotka antavat alkusysäyksen lukemisharrastukselle. 29.9. Jos näin käy, pelkään, että se merkitsee romahdusta suomalaiselle tieteelle. Sellaisia kuin Harry Potterit tai jalkapalloilija Zlatan Ibrahimovicin elämäkerta. Lukeminen on vain pystyttävä esittämään houkuttelevana vaihtoehtona, Grünn näkee. Enää ei ymmärretä rivien välejä. 2017 11 – Mikko tuli mukaan ideoimaan pajatoimintaa – siinä mies ja tehtävä löysivät toisensa. nuorten polarisaatio noudattelee lukutaidon suhteen samoja kaavoja kuin monet muutkin asiat: On huomattavan paljon lukevia ja kielellisesti erittäin lahjakkaita nuoria ja vastapainoksi niitä, jotka eivät lue lainkaan. Emme me Mikon kanssa ole pajoissa juuri kirjoja kaivelleet esiin, sillä asioita on lähestytty paljon suoremmin ja selkeämmin lyriikoiden kautta. – Opetussuunnitelmaan tai vuorokauteen ei saa lisää tunteja. – Pinnallisesti lukutaito voi olla hyvää, mutta tulkinnan syvyys ja tarkkuus ovat kärsineet. Medialukutaito ja monilukutaito otetaan huomioon uusissa opetusja varhaiskasvatussuunnitelmissa entistä paremmin. Vaikka Grünn on huomannut huolestuttavia kehityskulkuja, hän ei ole valmis julistamaan lukemisen tai kirjan kuolemaa. Grünn pitää sitä erittäin tärkeänä. Se pitäisi pystyä kirkastamaan, että lukeminen on eloonjäämistaito ja tuo osallisuutta yhteiskuntaan. Hän puolustaa kirjojen ja muiden pitkien tekstien lukemista, sillä yleensä jossain vaiheessa opintoja lukiolaisten on kyettävä ottamaan haltuun suuria kokonaisuuksia. – Muuttuukohan opetus jatkossa jopa yliopistotasolla niin, että ymmärtämisen sijasta riittää tieto siitä, mistä faktaa löytyy. Lukeminen on eloonjäämistaito ja tuo osallisuutta yhteiskuntaan. Mutta ehkä suurin juttu on siinä, että ihmisten ajasta taistelevat nykyään entistä useammat asiat. Grünn on huomannut, ettei pirstaloituneessa muodossa oleva tieto häiritse lukiolaisia. Joillakin lukemisen hauskuutta saattaa viedä esimerkiksi lukihäiriö. Äidinkielen opettajien liiton hallitukseen kuuluva Grünn oli 2000-luvun alkuvuosina kehittämässä kirjallisuusdiplomia, josta näyttää jääneen pysyvä jälki opetukseen. Grünn on havainnut, että lukiolaisten syvempi lukutaito ja tekstien ymmärtäminen ovat vuosien saatossa heikentyneet
12 29.9.2017 Kuntapolitiikka vallankumous NaisteN
Naisten valtaannousuun on yhtä kaikki suhtauduttu kaupungissa ”valtavan hyvin”, mitä nyt jotkut vääräleuat ennustivat kaupungintalon menevän sekaisin. Törmänen on toiminut kuntapäättäjänä aiemmin Sotkamossakin. Työtä se vain vaatii.. Asennemuutosta on ilmassa. – Nyt oli semmoinen porukka, joka asetti tavoitteet ja pyrki niitä kohti, Sointu Veivo, Mari Kälkäjä ja Anni-Inkeri Törmänen toteavat. Yhtenä selityksenä menestykseensä naiset pitävät sitä, että ihmiset halusivat muutosta. Veivolla on menossa neljäs kausi valtuutettuna. Molemmat ovat kuntalaisten kannalta merkittäviä asioita, mutta yhtä luontevia meille naisille ovat infrahankkeet tai elinkeinopolitiikka, diplomi-insinöörin koulutuksen saanut Törmänen kuittaa. Valtaan nousseet naiset haluavatkin olla rohkaisevia esimerkkejä tuleville päättäjille. 29.9. Jos näiltä naisilta kysytään, kaikki on välietappien kautta mahdollista. Lisäksi kahdessa valiokunnassa puhetta johtaa nainen. Onko se niin. Sen, että naisissa on voimaa ja halua viedä asioita eteenpäin. Nyt oli semmoinen porukka, joka asetti tavoitteet ja pyrki niitä kohti, Veivo summaa. – Me emme ole mitään populistisilla kikoilla pinnalle pompanneita tähdenlentoja, naiset korostavat. KolmiKKo on tarttunut vaalikauden haasteisiin tarmolla ja innolla. 2017 13 Omalla esimerkillämme haluamme muuttaa asenteita. Järjestötoimintaa hän ei silloinkaan jättänyt. Jokaisella heillä on takanaan pitkähkö poliittinen ura. – On se ollut naisista itsestäänkin kiinni. Kälkäjä jättäytyi edellisissä vaaleissa pois listalta, koska elämäntilanne ei tuntunut sallivan poliittista uraa. Etukäteen sovittiin, että vaalitulosta noudatetaan paikkoja jaettaessa, valtuuston puheenjohtaja Mari Kälkäjä sanoo. – Teimme kovasti vaalityötä, mikä näkyi äänimäärissä. Joskus ajatellaan, että naiset keskittyvät päättäjinä ”pehmeisiin asioihin”, kuten soteen ja perheteemoihin. Kokemuksesta naiset toteavat, että naisten pääsy eteenja ylöspäin vaatii tukea ja omia verkostoja sekä toisaalta turhan vaatimattomuuden karistamista. Pudasjärvellä on keskeisimmillä luottamusmiespaikoilla ollut aiemmin vain miehiä. Tunnollisuus taas saattaa ajaa voimien äärirajoille, jolloin tehtävistä luovutaan tai ei uskalleta yrittää ylemmälle oksalle. – Näytimme kyntemme. – Hyvä kun miettivät sellaisia, niin meidän ei tarvitse, Törmänen ja Kälkäjä nauravat. Monissa muissakin keskustalaisissa kunnissa on viime vaalien jälkeen uskallettu tehdä uudenlaisia valintoja. – Niidenkään hoitamista ei pidä varoa. – Keskustalaisten naisten on aina pitänyt tehdä kovasti töitä päästäkseen miesten kanssa samaan asemaan, Kälkäjä toteaa. Äänestäjät palkitsivat, hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja Sointu Veivo tiivistää. KesKustan vaalituvalla laskeutui vaali-iltana syvä hiljaisuus tuloksen selvittyä. Vilkkaan keskustelun troikassa synnyttää kunnianhimoinen kuntastrategia, jolla tavoitellaan muun muassa väkiluvun reilua kasvattamista. Koskaan aiemmin paikkakunnalla ei hallituksen tai valtuuston nuijaa ole heiluttanut nainen, mutta nyt molemmissa on naispuheenjohtaja. – Asioita on hoidettu hyvin tähänkin asti, mutta ehkä meiltä odotetaan lisää avoimuutta ja helposti lähestyttävyyttä, hallituksen puheenjohtaja Anni-Inkeri Törmänen arvioi. Sitäkin on arvuuteltu, miten naiset pärjäävät keskenään. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Pudasjärven naiset näyttivät voimansa ja äänestäjät palkitsivat kuntavaaleissa KesKustan naiset tekivät Pudasjärvellä vallankumouksen kevään kuntavaaleissa. Siihen, että naiset astuivat voimalla remmiin vasta nyt, on monia syitä
Japani järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit, ilmoitti pääministeri Shinzo Abe. Yhdysvallat varoittaa, että Irakin kurdien itsenäisyysäänestys tulee lisäämään epävakautta. Taustalla ovat riidat puolueen linjasta. uhka kovenee. 14 29.9.2017 Maailman kuvat Pakit Puolueelle. kiistelty äänestys. uudet vaalit. Irakin johto on vastustanut jyrkästi kansanäänestyksen järjestämistä, ja äänestys on lisännyt jännitteitä keskushallinnon ja Kurdistanin välillä. Petryn ajama maltillisempi suuntaus koki keväällä tappion radikaaleille mielipiteille. Vaalivoittoon yltäneen Saksan oikeistopopulistisen AfDpuolueen johtohahmo Frauke Petry yllätti puolueensa jäsenet ilmoittamalla tiedotustilaisuudessa perustavansa oman parlamenttiryhmän. Yhdysvallat ilmoitti olevansa syvästi pettynyt Kurdistanin päätöksestä järjestää vaalit vastustuksesta huolimatta. Pohjois-Korean uhka on herättänyt japanilaisissa huolta ja vienyt huomiota pois Aben suosiota nakertaneista sisäpolitiikan skandaaleista. Koonnut: samuli vänttilä Ed Jones / AFP Photo / Lehtikuva. Maanantaina maan ulkoministeri Ri Yong-ho syytti Yhdysvaltoja sodan julistamisesta ja sanoi, että Pohjois-Korealla on sen vuoksi oikeus ampua alas Yhdysvaltojen koneita. Pohjoiskorealaiset kuuntelivat maansa johtajan Kim Jong-unin televisio puhetta pääkaupunki Pjongjangin aukiolla. Ilmoitus herätti pohdintaa poliittisesta taktikoinnista, sillä pääministerin suosio on nousussa ja Japanin oppositio hajaannuksessa
Etelä-Afrikassa kulttuuriset juuret voivat olla hyvin erilaiset ja kaukana toisistaan, mutta lopulta tavalla tai toisella jokaiselle löytyy tilaa – myös suomalaiselle pohdiskelijalle. Tämä on pitkälti apartheidin ja kolonialismin perintöä. Usein keskusteluissa nousee esiin se, ettei muiden kulttuureita ymmärretä täysin eikä oman kulttuuripiirin ulkopuolelle ole ollut tarvetta astua. Saman tien varresta voi löytyä niin kirkko, moskeija kuin hindutemppeli, joiden jäsenet elävät sovussa keskenään. Siksi Etelä-Afrikassa juhlistetaan vuosittain syyskuussa moninaisia kulttuureja ja perinteitä erilaisin tapahtumin. 29.9. Kun zulu-heimolla oli tapana vuosittain kunnioittaa legendaarisen kuningas Shaka Zulun muistoa, sai apartheidin jälkeinen hallitus idean, että kaikkea kulttuuriperintöä tulisi ylistää yhteisesti. 2017 15 Monikulttuurisuus on eittämättä yksi EteläAfrikan hienoimpia ominaisuuksia. Vuosien saatossa perinnejuhlasta on pyritty luomaan kollektiivisempi, ja sille on annettu jopa lisänimi: kansallinen grillauseli braaipäivä. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Jaetut ja jakamattomat kulttuuriperinteet A FRIKAN A IKA. Etelä-Afrikan historia on monimutkainen ja sensitiivinen, mikä on johtanut myös ”unohtamisen politiikkaan”. Yksitoista virallista kieltä ja erilaiset kulttuurit rinta rinnan, yhdistettynä vaihteleviin maisemiin, luovat kokemuksen erilaisista todellisuuksista yhden maan rajojen sisällä. Lukuisat heimot, orjuus, kolonialismi, ja vapausliikkeet ovat vaikuttaneet merkittävästi maan kulttuuriperintöön – tehden siitä samalla kovin vaikean ymmärtää. Jopa yksittäisen perheen sisältä voi löytyä usein eri uskontokuntien jäseniä. Paikallisten kanssa keskustellessani monikaan ei tunnu suhtautuvan tähän syyskuiseen perinnejuhlaan erityisellä vakavuudella, ja lukuisat juhlapäivät ovat kokeneet jopa hieman inflaatiota suuren lukumääränsä tähden. Historian kipeistä aiheista ei juuri julkisesti käydä keskustelua, ja esimerkiksi koulujärjestelmää on kritisoitu EteläAfrikan historian valikoivasta opettamisesta. kauniista ajatuksesta huolimatta kaikilla ei tunnu olevan selkeää käsitystä siitä, miten maan kulttuuriperintöä tulisi juhlistaa ja muistaa. Kulttuuristen rikkauksien lisäksi myös uskontoja löytyy lähes joka lähtöön. integraation haasteista huolimatta EteläAfrikassa voi nähdä, kuinka yhteen maahan voi mahtua lukematon määrä erilaisia tapoja elää, aina afrikkalaisista länsimaisiin perinteisiin. Kansalliset perinnepäivät onnistuvat osoittamaan, kuinka erillään ihmiset yhä elävät toisistaan. Braai, eteläafrikkalainen tapa grillata ja viettää aikaa tulen ympärillä, voi kuulostaa oudolta tavalta juhlia kulttuuriperintöä, mutta itse asiassa se on yksi harvoista asioista, joka on kaikille eteläafrikkalaisille yhteistä. Rikkonainen yhteiskunta näkyy myös perinnejuhlien yhteydessä, sillä monet ovat päätyneet juhlistamaan perinteitään lähinnä omilla tahoillaan
16 29.9.2017 Henkilö
Sanoma tulee todeksi vasta tekojen kautta, Miltton Networksin toimitusjohtaja Eeva Kalli sanoo. 2017 17 KoKouKsesta haastatteluun kiirehtivä Miltton Networksin toimitusjohtaja Eeva Kalli, 36, pahoittelee parin minuutin myöhästymistään. – Tämä syksy on ollut todella kiireinen, mutta sehän on tietysti vain hyvä merkki, Kalli hymyilee kaataessaan teetä kuppeihin Milttonin toimistolla Helsingin Kaisaniemessä. – Me emme kulje ympäri kaupunkia viemässä asiakkaan viestiä. Kansanliikkeen mukaan tästä syntyi ratkaiseva paineaalto, joka lopulta johti sukupuolineutraalin avioliittolain läpimenoon. On paljon uskottavampaa ja tehokkaampaa, kun asiakas tekee sen itse. Yritykset tai järjestöt haluavat vaikuttaa poliitikoihin, jotka päättävät niille tärkeistä laeista. Yritykset haastettiin levittämään #metahdomme-hashtagia sosiaalisessa mediassa. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Viestintä on kuin rakkaus. Milttonissa on monenlaista viestintäja markkinointiosaamista, ja talon asiakkaana oli esimerkiksi Tahdon2013kansanliike. Kallin johtama noin 15 hengen yksikkö on erikoistunut vaikuttajaviestintään, joka tarkoittaa nimensä mukaisesti poliitikkojen lobbaamista. 29.9. Miltton on asiakkaidensa neuvonantaja, valmentaja ja sparraaja. Kalli kuitenkin korostaa, että asiakas on toimija omassa asiassaan. Asiakkaatkaan eivät välttämättä marssi suoraan eduskuntaan kansanedustajien puheille vaan saattavat vaikuttaa yhteiskunnallisen ilmapiirin kautta. VaiKuttajaViestijät kertovat asiakkailleen, ketkä ovat missäkin asiassa keskeisiä päättäjiä ja miten he ajattelevat
Kallin hälytyskellot alkavat soida siinä vaiheessa, kun hän kokee olevansa mukavuusalueellaan. – Minulla on alkiolainen ajatus itseni haastamisesta ja jatkuvasti uuden oppimisesta. – Muuallahan sitä on ollut jo pitempään. – Karenssikaan ei tietenkään poista vastuuta käyttää tietoa ja taitoa vastuullisesti, Kalli lisää. Hän pitää tärkeänä, että osaajat voivat halutessaan – ja tarvittaessa karenssiaikojen puitteissa – siirtyä tehtävästä toiseen. Kalli uskoo rekrytointien herättäneen huomiota siksi, että vaikuttajaviestinnän ala on Suomessa vielä uusi. Kallin mukaan onkin hyvä, että politiikasta lobbaukseen tai vaikuttajaviestintään siirtyville on mahdollista soveltaa karenssisääntöjä. – Osaamista ja kokemusta pitää voida hyödyntää, on se sitten hankittu politiikasta tai jostain muualta. – Pienen lapsen kanssa joku yksinkertaisempikin kuvio olisi tietysti voinut ol. Vuoden alusta Miltton Networksia johtanut keskustalainen Kalli on avustanut itsekin Mauri Pekkarista, Matti Vanhasta, Mari Kiviniemeä ja Brysselissä Olli Rehniä. 18 29.9.2017 Väestöliittoa Miltton auttoi luomaan Maailman paras syy -kampanjan, jonka tavoitteena on työn ja perheen yhdistämistä helpottava lainsäädäntö. vuoden 2011 eduskuntavaalien alla Kalli siirtyi erityisavustajan tehtävästä Energiateollisuuden viestintäja yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Kalli näkee asian niin, että mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä keskenään, keskustelevat ja vaihtavat näkemyksiä, sen parempi. Hän kuitenkin ymmärtää asian herättävän keskustelua. Hän kannattaa myös eduskunnassa vierailevien lobbarien nimien julkistamista. Hän palasi syksyllä 2016 vuoden vanhempainvapaalta töihin ja alkoi kaivata uusia haasteita. – Kaikki toimet, jotka lisäävät avoimuutta sekä eri tahojen keskinäistä vuorovaikutusta ovat tervetulleita ja kannatettavia. Pari vuotta sitten Suomessa kohistiin, kun useampi ministerin erityisavustaja lähti Milttonin palkkalistoille
– Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden agendalle on kaupungeissakin kysyntää. KesKustan kentältä kuuluu jatkuvasti nurinaa viestinnästä. – Vanhempani ja sisarukset perheineen asuvat kaikki Satakunnassa. Eeva Kallin valinta katkaisisi pitkän ukkoputken. Kallin mukaan eriarvoistumisen torjuminen voisikin olla hyvä kampanjan aihe keskustalle. Nykyisin Kallin paikallisosasto on Edistykselliset Keskustanaiset. Jos puolueen tavoitteena on esimerkiksi syrjäytymisen ehkäiseminen tai yksinäisyyden vähentäminen, lakimuutoksien ja lisäresurssien tavoittelun lisäksi kannattaisi tehdä joku konkreettinen tavoitetta tukeva viestinnän teko. – Se on erinomainen hanke, juuri sellaista toistemme inspirointia ja kannustamista tarvitsemme. KesKustan pitkäaikaisen satakuntalaisen kansanedustajan Timo Kallin tytärtä on kyselty eduskuntavaaleihin jo vuosia. Kalli näkee, että keskusta onnistuu ilmeisesti viestimään ja neuvottelemaan hallituksen sisällä, koska hallitusohjelma tulee vahvasti keskustan kynästä. Edesmennyt Saimi Ääri on viimeisin Satakunnasta eduskuntaan valittu keskustalainen nainen. Ääri nousi varasijalta eduskuntaan myös joulukuussa 1993 ja edusti vaalikauden loppuun eli kevääseen 1995. Kalli näkee keskustan aateja arvopohjan kantavan sekä maaseudulla että kaupungeissa. Eeva Kallia on kosiskeltu usein keskustan ehdokkaaksi. – Se voisi tosin olla ihan hyvä ajatus varsinkin nyt, kun on vähän vettä virrannut Eurajoessa ja ajatukset ovat kirkastuneet suuntaan jos toiseenkin. – Totesin, että siinä vaiheessa kun kaipaan uusia haasteita, otan reippaasti seuraavan askeleen. tarinan kertomisella Kalli ei tarkoita pelkästään puheita ja kirjoituksia vaan monenlaisia tekoja. 2017 19 la järkevä, mutta olen iloinen, että uskalsin hypätä uuteen. Kalli on huolissaan etenkin kaupungeissa tapahtuvasta eriarvoistumiskehityksestä. – Tarinan lisäksi tarvitaan tietysti taitavia tarinankertojia, joiden kautta viestit kulkevat eteenpäin uusille ihmisille omaksuttavaksi ja yhä eteenpäin kerrottavaksi. Helsingissä asuva Kalli käy usein juurillaan Satakunnan Eurassa, ”jotta totuus ei unohtuisi”. – Silloin ollaan jo pitkällä, kun politiikkapapereiden sisällöt kyetään pukemaan tarinan muotoon. – Itselleni se olisi luonteva teema, jos olisin joskus politiikassa. Kun jotkut puheenvuorot ohjaavan vastakkainasettelun suuntaan, on ihan selvää, että poliittiset kilpakumppanit mielellään alleviivaavat sitä. Ulospäin viestiminen jää kuitenkin puolitiehen, hän pohtii. – On se ihan mahdollista, hän sanoo. Onko Eeva Kalli keskustellut asiasta isänsä kanssa viestinnällisestä näkökulmasta. Keskustalaisten näkemys tuntuu olevan, että keskustajohtoisen hallituksen hyvät päätökset eivät kantaudu kansalaisten korviin, mutta huonot sitäkin tehokkaammin. – Viestintä on teon sana, kuten rakkaus. Minulla on alkiolainen ajatus itseni haastamisesta. Olisiko Satakunta Eeva Kallin vaalipiiri. Kalli on myös yksi nuorille suunnatun keskustan vaikuttajakiihdyttämön mentoreista. – Siihen asti olin ajatellut, että politiikkaan en ainakaan lähde, mutta yllättäen heti fuksivuotena löysin itseni ylioppilaskunnan edustajistosta sekä vetämästä Vaasan Keskustaopiskelijoita, hän kertoo. Vaalivuosi oli 1975. Mitä hän ajattelee politiikkaan lähdöstä nyt. Kalli nostaa keskustan kipukohdaksi kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelun. Hän on toiminut eduskunnan puhemiehenä ja keskustan ryhmänjohtajana, nyt hän johtaa valtiovarainvaliokuntaa. Hän on ollut vaalien alla tuttu näky keskustan kampanjoinnissa. Lehmät lähtivät kotitilalta pari vuotta sitten, mutta isällä on yhä hevosia ja äidillä kissoja. Hän pitää politiikkaan lähtöä mahdollisena.. Viestintäpomon isän poliittinen ura on vaikuttava. – Lasten ja nuorten pitäisi saada yhtä hyvät elämän edellytykset riippumatta siitä, minkä päiväkodin tai koulun he käyvät. 29.9. Mutta uraan mahtuu myös kuuluisa vaalirahakohuun johtanut möläytys. Puoluetta edustavien poliitikkojen henkilöbrändin merkitys kasvaa Kallin mukaan myös koko ajan. – Jos lähtisin ehdokkaaksi, Satakunta olisi erinomainen vaihtoehto, hän vastaa. Tuskin olen nykyisessä työssäni eläkeikään asti, vaikka tällä hetkellä tämä on innostavaa ja opettavaista, Kalli muotoilee. – Olemme sitä jonkin verran sivunneet, mutta emme ole käyneet seminaarisarjaa läpi, Kalli nauraa. Se tulee todeksi vasta tekojen ja toimien kautta. Ihmisiä voisi vaikkapa haastaa mukaan kaikille avoimeen some-ryhmään, jossa voisi ilmoittautua vapaaehtoiseksi kaveriksi yksinäisyyttä kokevalle, Kalli havainnollistaa. Kalli korostaa, että viestintä ei saa olla vain teknistä saavutusten raportointia, vaan sen täytyy liikuttaa tunteita. Hallintotieteiden ja kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Kalli lähti mukaan politiikkaan ja keskustan toimintaan keskustaopiskelijoiden kautta Vaasan yliopistossa vuonna 1999. – Se nousee tahattomastikin esiin
20 29.9.2017 Reportaasi jos aivot ovat terveet Ihminen ei höperöidy, Karpalokodissa eletään kodin arkea ja tehdään joka kodin askareita.
29.9. 2017 21 jos aivot ovat terveet Pyhäjärven Karpalokodissa luodaan hyviä hetkiä muistisairaille. TeksTi: AnjA MAnninen kuvAT: MAriA seppälä
suoMessa sairastuu dementiatasoiseen muistisairauteen vuosittain noin 14 000 henkilöä. – Asukkaat saavat itse tehdä ja yrittää parhaansa. Asko on omassa huoneessaan päivälevolla. Aamussa on tavallisesti 5–6 työntekijää, illassa 4–5 ja yöllä yksi. Jos muistin toiminta kuitenkin huolestuttaa itseä tai läheisiä, kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Mervi Multalan mukaan pienemmällä työntekijämäärällä ei selvitä niin, että myös työntekijöille jää hyvä mieli. Keskeisenä tekijänä tautiprosessissa pidetään haitallisen beeta-amyloidin kertymistä aivokudokseen amyloidiplakeiksi. Leivomme ja teemme yhdessä kotiaskareita, kuuntelemme musiikkia, laulamme ja pidämme muistelutuokioita. Kaikki ihmiset unohtelevat asioita, ja ohimenevä muistihäiriö on varsin yleinen oire. – Oikea diagnoosi auttaa ihmistä itseään ja hänen läheisiään selviämään. Onneksi talosta löytyy myös kuntosali, jonne asukkaat voivat halutessaan mennä kuntoilemaan. Toiselle omaiselle sopii paremmin aamu ja toiselle ilta. Sen toiminnan tavoitteena on muistisairauksien tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen, ja se toimii muistisairauteen sairastuneiden, omaisten ja läheisten sekä sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöiden tukena. Alzheimerista tiedetään eniten, kliinisen tutkimuksen johtaja Merja Hallikainen ItäSuomen yliopiston aivotutkimuskeskuksesta toteaa. Taputtelemme ja halaamme puolin ja toisin, Mervi Multala kertoo. Ketteräliikkeinen Maria seuraa mukana. Muistitutkimuksiin kannattaa hakeutua ajoissa, sillä varhain aloitettu hoito tuottaa parhaat tulokset. Hallikainen varoittaa ”mitäpä tutkimaan, kun ei ole hoitoakaan” -asenteesta. Osaaottavasti hän taputtaa Askoa olkapäähän. Muistin nopeus ja tehokkuus heikkenevät iän myötä jonkin verran, mutta terve ikääntynyt ihminen on edelleen itsenäinen arkitoimissa. Heimon kunto parani selvästi, kun hän muutti Karpalokotiin, sisar Taimi Piippo iloitsee.. – Pyrimme luomaan hyviä hetkiä jokaiseen päivään. Hermosolut voivat järjestäytyä lukemattomilla erilaisilla tavoilla toimiviksi hermoverkoiksi, minkä vuoksi jokaisen ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset. KarpaloKoti on Pyhäjärvellä vuonna 1990 perustetun Suomen Dementiayhdistyksen ylläpitämä. Vierailuaikoja Karpalokodissa ei ole, vaan omaiset voivat tulla ja mennä vapaasti. – KosKetus on tärkeä. – Aivoissa tapahtuu vaikka mitä. Ainakin 70 prosenttia heistä sairastaa Alzheimerin tautia. Työikäisistä etenevä muistisairaus on noin 7 000– 10 000:lla. Keskiviikkoisin luemme Pyhäjärven Sanomia. alzheiMerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Hoitaja Mervi Multala muistuttaa Askolle, että tämä sai aamulla särkylääkkeen. Silloinen terveyskeskuslääkäri Ilkka Winblad hoiti paperisodan sisältöpuolen. Ulkona roimii ankara vesisade. – Kun yhdistystä perustettiin, oppikirjoissakin oli vain pari lausetta dementiasta, yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki kertoo. Sitä sopii katsella iltapäiväkahvia odotellessa. Hän valittaa vasemman jalan särkyä. Yhdistys on Suomen Muistiliiton jäsenyhdistys. Oikea diagnoosi auttaa ihmistä itseään ja hänen läheisiään selviämään. Hallikainen muistuttaa, että aivoiltaan terve ikääntynyt ei ”höperöidy” eikä kärsi pahentuvasta uusien asioiden unohtamisesta. – Hermosolujen väliset yhteydet vähenevät ja aivot kutistuivat, Merja Hallikainen kuvaa. Multala muistuttaa, että Karpalokoti on asukkaittensa koti, jossa eletään tavallista arkielämää. Hän painottaa varhaisen tutkimisen ja diagnoosin tärkeyttä. Löytyy selitys sille, miksi työstä ei selviä tai että läheisen kokemat harhat aiheutuvatkin Alzheimerista. Televisiosta tulee iltapäivän kotimainen elokuva. Hammaslääkäri Tikanmäki on pitkän linjan kunnallispoliitikko ja poliittinen vaikuttaja. Ihmisen aivot ovat monimutkainen ja hienostunut järjestelmä. Kun Karpalokotia puuhattiin Pyhäjärvelle, Tikanmäki keskittyi rahoitusneuvotteluihin Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Se vie aikaa, Multala huomauttaa. 22 29.9.2017 Muistisairaiden Karpalokodin olohuoneessa vedetään lakanoita. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen olo. Aivoissa on arviolta 100 miljardia yksittäistä hermosolua eli neuronia, jotka lähettävät sähköisiä hermoimpulsseja. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on muistioireita, mutta aina syynä ei ole muistisairaus. Vaikka muistisairautta ei pystytä parantamaan, sairastuneelle tehdään asianmukainen hoitoja kuntoutumissuunnitelma, sairastunut pystyy ennakoimaan ja järjestelemään elämäänsä ja arjessa selviämistä voidaan lempeyttää. Sekaan ei huvita mennä. Lisäksi tau-proteiini takkuuntuu aivojen hermosolujen sisällä hermosäiekimpuiksi, jotka tuhoavat hermosolun. Mervin tukemana Asko lähtee kahville olohuoneeseen. Näin vuorojen vaihdon aikana talossa on tavallista enemmän henkilökuntaa
Lä hd e: M ui st ili itt o. 29.9. 2017 23 Yleisimmät etenevät muistisairaudet • Alzheimerintauti(noin60–70prosenttia) • verisuoniperäinenmuistisairaus (noin15–20prosenttia) • kahdenedellämainitunyhdistelmä (ns.sekamuoto) • Lewynkappale-tauti • otsa-ohimolohkorappeumastajohtuva muistisairaus • Parkinsonintauti,jokavoidaanlaskea eteneviinmuistisairauksiinsenaiheuttamientiedonkäsittelyvaikeuksienvuoksi Hoitaja Mervi Multala auttaa Askon päiväkahville
– Psykiatri totesi, että Kekkonenkin olisi parantunut, jos sairauteen olisi lääke. Karpalokodin asukkailla on kaikkia muistisairauksia: Alzheimerin tautia, Lewyn kappale -tautia, verisuoniperäistä muistisairautta, otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta. – Se on raskas sairaus, hän toistaa painokkaasti. Tuula ja Heino asuvat molemmat Karpalokodissa. Hoidon perusta on säännöllisesti ja aina tarvittaessa päivitettävä kokonaisvaltainen kuntoutumissuunnitelma. Keskeisiä elementtejä hoidossa ovat rauhallisuus ja lääkkeiden karsiminen. syyskuuta vuonna 1994. Piipon kolme omaista on sairastunut muistisairauteen: äiti, sisar ja kaksi veljeä. Mutta apua ja lääkettä ei ollut. Siellä on kehitetty dementiahoitoa ja viety sitä Muistiluotsi-verkoston avulla myös alueille. Rauhoittavat lääkkeet saattavat vain pahentaa muistisairautta. Tytär vei äidin lääkäriin Ouluun. – Tiedän, mitä tarkoittaa sairastaa muistisairautta. – Pelkät toimintayksiköt eivät riitä. 24 29.9.2017 Ensimmäiset asukkaat koti sai 18. Pyhäjärveläinen Taimi Piippo käy Karpalokodissa lähes päivittäin. Merja Hallikainen on ollut kirjoittamassa syksyllä ilmestyvää Muistisairaan hoidon hyvät käytännöt -kirjaa. Taimi Piipon äiti alkoi nähdä harhoja noin 75-vuotiaana. Jukka Tikanmäki korostaa, että muistisairaat pitää ottaa huomioon myös sote-mylläkässä. Taimi Piippo hoiti vuonna 1978 sairastunutta äitiään 12 vuotta. Hän huomauttaa, että yhteiskunta säästää huomattavasti, kun ihmiset tutkitaan ja oikea diagnoosi ja lääkitys löytyvät ajoissa. Henkilökuntaakin pitää kouluttaa, Tikanmäki muistuttaa. Muistisairaan hoidon järjestämisessä ja kaikissa hoitotilanteissa lähtökohtana on muistisairaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, yksilöllinen kohtaaminen ja ohjaaminen. Karpalokoti on koti, kuntoutumisja tutkimuskeskus. MUISTISAIRAIDEN MÄÄRÄ 120 000 100 000 93 000 henkilöä, jolla kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt lievää muistisairautta sairastavaa henkilöä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä uutta sairastunutta vuosittain 14 500 Lä hd e: Ti la st ok es ku s 20 16 Muistisairaiden määrät 2016. Olen elänyt muistisairauksien kanssa enemmän kuin puolet elämästäni ja raskaimman kautta, Piippo tiivistää Karpalokodin salissa. – Mikä äidillä on, kun se on niin jännä, Taimi muistelee pohtineensa äitinsä tilaa
Hän sai olla loppuun asti kotonaan, vaikka oli loppuajat pyörätuoliin ja sänkyyn sidottu. Ihminen masentuu. – Luopuminen on raskasta, kun toinen on hiipunut pois. Mervi Multala uskoo, että muistisairaus on omaisille jopa suurempi kärsimys kuin sairaalle itselleen. Pikkuhiljaa sairauden tunto häviää, eikä muistisairas koe olevansa sairas ollenkaan. Tuula on nyt 69-vuotias. SiSar Sai ensimmäiset oireet viisi vuotta sitten, jolloin hänen persoonansa muuttui vähitellen. Taimi Piippo ei vastaa ensimmäistä kertaa kysymykseen: Eikö pelota, että sairastut itse. Piippo on myös dementiayhdistyksen varapuheenjohtaja, tomera muistisairaiden puolestapuhuja. Elämässä pitää olla mukana eikä jäädä yksin. Suvun sisällä on kuitenkin vaihtelua oirekuvassa, ja oireiden alkuikä voi vaihdella suuresti. Selvitäkseen päivästä toiseen perheen oli kehiteltävä hoitokeinoja: sukulaisia ja työllistettyjä saatiin hoitamaan äitiä ja veljeä. Otsa-ohimolohkorappeuma esiintyy suvuittain noin 35–40 prosentilla sairastuneista. Äiti kuoli 91-vuotiaana vuonna 1997. Äidin muistisairaus johtui aivoverenkierron häiriöstä, ja sitä edisti myös halvautuminen. – Äiti oli onnellinen, vaikka puhekykykin meni. Ankaran flunssan sairastettuaan äidin persoona muuttui ratkaisevasti yhdessä viikonlopussa. 2017 25 Aluksi Piippo kulki Oulusta viikonlopuiksi Pyhäjärvelle. MuiStiSairaukSien perinnöllisyydestä ei paljoa tiedetä. – Taaksepäin mennään koko ajan. – Ravinto, liikunta, sosiaalinen elämä. – Mitä se auttaa ruveta pelkäämään. Tuulalla on päivätorkkujen aika, eikä Taimi-sisar raski herättää häntä.. Hän sai olla kotona. Sen Piippo kuitenkin uskoo, että elämäntavoilla asiaan voi vaikuttaa. 29.9. n Luopuminen on raskasta, kun toinen on hiipunut pois. Joskus hän tuntee minut. – Katosta tippuu vettä, vaikeaan Lewyn kappale -tautiin sairastunut Tuula saattoi soittaa sisarelleen. – Elämäntavoilla voi vaikka siirtää sairastumista. Sairastuminen oli Taimin mukaan kova paikka sisarelle. Vuosi sitten hän vielä puhui, mutta nyt hänen puheensa on muuttunut epäselväksi. Merja Hallikaisen mukaan Suomessa näyttäisi olevan muutamia sukuja, joissa on perinnöllinen syy sairastua Alzheimerin tautiin. Joskus saattoi hymykin tulla. Sisar hoiti äitiä viikolla. Merja Hallikaisen mukaan sairauden tunto pysyy pitempään nuorena sairastuneella. – Hän osasi verrata tilannettaan äitiin, masentui ja itki paljon. Pitää nukkua ja syödä hyvin, Piippo luettelee tottuneesti. Sairaus tulee, jos on tullakseen. Hän kaipaa äitiä ja elää lapsuuttaan
JoKainen kokous on tietysti erilainen, näin olen huomannut monikymmenvuotisena osallistujana. Kokouksessa varoitettiin, että nationalismi nostaa taas päätään yhdessä uskonnollisten vaatimusten kanssa. Pirkko Lindberg polemisoi, että eikö Tshernobyl opettanut mitään – ja varoitti maailmaa, mihin ydinvoima meidät vie ja miksi. Hän on kotoisin Fukushimasta, jossa tapahtui 2011 maanjäristys, tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus, joka muutti elämän; tuli mielenosoituksia, syytöksiä, lapset vietiin turvaan jonnekin, jossa kaikki olivat vihaisia ja huusivat katastrofissa voimalan nimeä. Siinäkin mielessä Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on hyvä objekti: puhutaan kirjallisuudesta ja sen ilmiöstä ilman brändäystä. Jo ensimmäisenä päivänä kaksi maanosaa kohtasi vaikeassa asiassa. Kokous keräsikin taas Lahteen 60 kirjailijaa neljästätoista maasta. 26 29.9.2017 Kansainvälisiä kirjailijoita Suomi-kylässä Essee KantaaKo kuiskaus kauemmaksi kuin huuto, tutkailtiin Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa tänä kesänä. Tämän kesän teemana oli ”Samassa maailmassa”. Ilahduttavaa oli, että nuoret suomalaiset kirjailijat olivat nyt läsnä. Jari Laukkanen. Furukawan isä on töissä siellä ja henkensä uhalla toimii järistyksen jälkihoidossa. Puolalainen Grzegorz Kwiatkowski ihasteli, että tämä kokous on yksi parhaista kirjallisuuden alan festiJokainen kirjailijakokous on erilainen, sillä kirjailijat ovat kuin kirjeenvaihtajia omasta maastaan ja todellisuudestaan. Sen tehkööt kirjamessut, myynti ja tähteyden ylistys. Japanilainen Hideo Furukawa ei kauhistellut ydinvoimaa. Onhan Lahden kokous tuonut kirjallisuuden kautta kulloisenkin kansainvälisen politiikan mannerlaatan liikkeet kokouspöytään jo vuosikymmeniä. Kysymys on ajankohtainen, kun maailmanpolitiikkakin on huutoa täynnä. Kirjailijat ovat ikään kuin kirjeenvaihtajia, he tuovat kokoukseen sen tilanteen, miten ja missä kirjallisuutta maapallollamme, maanosassa, valtiossa tehdään. Miten se muuttuu, kun maailma muuttuu. Olisi toivottavaa, että taide jäisi tavaran, kulutuksen ja tuotemerkkien markkinoinnin ulkopuolelle. Furukawa kysyi myös, mikä olisi vaihtoehto Japanissa, ydinvoima tuo toimeentuloa miljoonille ihmisille. Niinpä kirjailija Riitta Jalonen puheenvuorossaan vetosikin, että kirjallisuus toisi ihmisten välille läheisyyttä vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kun maailma muuttuu, muuttuu myös kirjallisuus, kirjoittaa Matti Summanen esseessään. taide ja kulttuuri kokevat tänä päivänä, että tuotteistus kytkee nämä alat omiin tarpeisiinsa. Kokouksen suomalaiset puheenjohtajat esittivätkin, että voisiko kirjallisuus luoda toivon kieltä pelon ja vihan sijaan. Nuo teemathan ovat kautta historian olleet sotien lähtökohtia. Kirjallisuus kertoo ikään kuin kuiskaten todellisuuden
Nuori suuNNitteliJa KeNestä piispa. Läheltä kokous teltasta kuuluu ranskaa. Tänä kesänä kokous oli Lahden keskustassa kansanopiston jugendlinnassa. Kokous on koonnut Suomi-kylään maailmankirjailijoita, se on ollut idän ja lännen kohtauspaikka, se on ollut tulkki suomalaiseen kirjakulttuuriin. Näin on syntynyt pysyviä jälkiä sekä meillä että maailmalla, olemme nähneet ihmisiä suviyössä: esimerkiksi kun apartheid oli kuumimmillaan ja eteläafrikkalaisella kirjailijalla (sittemmin professori Sambian yliopistossa) Lewis Nkosilla ei ollut lupaa palata kotimaahansa – mutta tämä pikimusta vieras ottaa sikeät päiväunet Mukkulan puistonpenkillä. vaaleista. Olisin toivonut, että edes se kuuluisa Mukkulan kokousteltta olisi pystytetty opiston omenatarhaan, parannettiinhan maailmaa teltassa Kultarannassakin. Kun Mukkulan kartano Lahdessa koki, mitä kartanot Suomessa viime aikoina, kokous etsi paikkaa kuin koira, joka pyörii häntänsä ympärillä sopivaa asettumiskohtaa hakien. Nyt HS painui keittolounaaksi, jos joku päätteeksi vielä Helsinkiin jaksoi. Lahtikin katselee muualle. Ehdokkuudestaan ovat kertoneet myös Espoon piispa Tapio Luoma, Turun entinen piispa Ilkka Kantola ja Porvoon piispa Björn Vikström. Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään 8. Kokous oli muutaman kerran Hollolan Messilässä, joka tarjosi upeat mukkulamaiset luonnon olot. Mutta palasiko nostalgia. Poissa on perinteinen Yle, jossa kokous ikään kuin koottiin ja aloitettiin. Kustantajia ei juuri kokouksessa näy. On harmillista sanoa, että ei se oikein tämän kokouksen henkeä syleile, jos väki kulkee kiviportaita luentosalin ja ruokalan väliä. Kokoukselle kannattaisi antaa sen arvon mukainen kulttuurituki myös tänään. Mutta eihän ”Mukkula” olisi sitä, ellei sillä olisi vaikuttava historiansa. Helsingin Sanomat jatkoi hyvää radioyhtiön tukityötä aloituspaneeleillaan ja vieraanvaraisuudellaan. Mutta Messilä ei ole Lahdessa. Tiedotus odottelee kirjamessuja. Tom Brady (kuvassa) on yksi Trumpin toimintaa arvostelleista NFL-tähdistä. Olisi hyvä, jos Mukkula kunnioittaisi myös omaa historiaansa. 2017 27 Olisi toivottavaa, että taide jäisi tavaran, kulutuksen ja tuotemerkkien markkinoinnin ulkopuolelle. helmikuuta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti ihmisiä boikotoimaan amerikkalaisen jalkapallon NFL:n pelejä. Edellisellä kerralla palattiin Mukkulaan. Matti SuMManen Kirjailija Pinnalla Koonnut: SaMuLi vÄnttiLÄ Muotoilua opiskeleva Heidi Karjalainen valittiin vuoden nuoreksi suunnittelijaksi. Hänen suunnittelemansa Suomi 100 -kansallispuku sai inspiraationsa miesten liituraitaisesta puvusta ja naisten juhlamekosta. NFl-Kiista JatKuu Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Timo Mäkipää / Lehtikuva Maddie Meyer / AFP Photo / Lehtikuva Jari Laukkanen. Jos kokouspaikka on heiluriliikkeessä, niin on myös Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen tuki. Heli Inkisestä tuli evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispan vaalin ensimmäinen virallinen ehdokas, kun ehdokasasettelu alkoi maanantaina. Samaan aikaan suomalainen ministerikirjailija marilaukku vatsanpäällä ottaa sikeitä nurmikolla tammen alla. Kilpailutehtävänä oli itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suunnitella kansallispuvusta tuore näkemys suomalaiseen pukeutumiseen. Poissa ovat Mukkulan luonto, nurmikot, tammet, yöllinen Vesijärvi rantoineen, saunat, keskustelut suviyössä, puistonpenkkien some. Kiista sai alkunsa viime vuonna, kun monet NFL:n pelaajat istuivat tai polvistuivat kansallislaulun aikana kiinnittääkseen huomiota mustien amerikkalaisten kohteluun. Mutta mikä on tämän kansainvälisen kirjailijakokouksen tulevaisuus. 29.9. Mukkula on luotava uudelleen. Sillä maailma on yhtä jakautunut kuin Mukkulan aloittaessa vuosikymmeniä sitten. Ei Sodankylän filmijuhliakaan voi pitää Vaasassa eikä Kuhmon kamarimusiikkia Tammisaaressa. Kokous on ollut historian muisti
28 29.9.2017 Kirja-arvio Erkki Laatikainen pysyi kivikkopellon poikana Ri st o Aa lto /K SM L Erkki Laatikainen toimi Keskisuomalaisen päätoimittajana 1975–2008.
Itsetunto riitti jyrkkiin mielipiteisiin asioista ja ihmisistä. Erkin tytär pyysi kirjoittajaksi minuakin. Merkittävä osakkeenomistajakin hänestä tuli. Se on hyvä. Huomasin nimeni esiintyvän henkilöhakemistossa useimmin. Vain 29-vuotiaana päätoimittajan tuuliselle vastuupaikalle kiivennyt nuori lehtimies oli alun ”hintelinä vuosinaan” korostetun varovainen. Onneksi kieltäydyin – en olisi osannut näin hyvää tehdä. Hänelle kertyi huomattava varallisuus. Kun keskusta joutui Ahon hallituskauden jälkeen oppositioon ja Paavo Lipponen hallitsi kahdeksan vuotta, Laatikainen teki täysillä töitä nostaakseen parhaaksi haastajaksi ar vioi mam me Anneli Jäätteenmäen ensin puolueen johtoon ja sitten pääministeriksi. Sitä Laatikainen ansaitsi runsain mitoin – ja nautti siitä. Tampereen YKK:ssa hänestä tuli aktiivinen opiskelijapoliitikko. Puoluetta ei toki. 2017 29 Erkki LaatikainEn (1946–2013) sai elämäkerran varsin pian poismenonsa jälkeen. Sanotaan, että kateus pitää ansaita. Laatikaisessa yhdistyivät journalisti ja poliittinen vallan käyttäjä. Olkoon esimerkkinä vertaus, kuinka Paavo Ruotsalainen kamppaili viinanhimonsa ja Laatikainen vallanhimonsa kanssa. Kunniana me sen otimme, kuten senkin, että Lipponen tuli vihkimään työhuoneeni Ilkassa Satraappi-kabinetiksi eläkkeelle jäädessäni – kunniavieraana oli Erkki Laatikainen. Hän käytteli sumeilematta kyynärpäitä raivatessaan tilansa toimituksessa ja lehtiyhtiössä, maakunnassa ja lopulta valtakunnan vaikuttajien harvalukuiseen joukkoon. Hänen suunsa puhui myös rahan äänellä, lehden ja omansa. Mies, hänen sanansa ja tekonsa muistetaan vielä. 60-luvun radikalismin aallossa moni keskustaopiskelijakin viehättyi kommunistivetoisesta ”yleisdemokratiasta”, opintolakoista ja ”mies ja ääni” -hallintohullutuksesta. Siitä tuli pysyvästi meitä yhdistävä arvo nimi. Jäsenmaksukin jäi maksamatta. LaatikaisEssa yhdistyivät journalisti ja poliittinen vallankäyttäjä, kyky ja halu vaikuttaa. Mutta kun tuli aika astua parrasvaloihin, hän teki sen ryminällä. Niin arvioi Lipponenkin, joka suutuspäissään kutsui meitä maakuntiamme terrorisoiviksi satraapeiksi. Se ja runsas viihtyminen suhdetoiminnassa vieraannutti toimituksen arjesta ja johti lopulta rajuun konfliktiin. Keskisuomalainen ottikin etäisyyttä puolueeseen. Vankasti maalaisliittolaisessa lapsuudenkodissa pantiin paikalleen sekä kommunistit että kokoomuksen herranrutjakkeet. Oiva koulu oli työskentely maa herra Artturi Jämsénin avustajana. Teimme tiivistä yhteistyötä ja saatoimme Väli-Suomen lehtien pääministerigallupien kautta vaikuttaakin. ”Hyvinpä on tuo Laatikainen Jämsénin temput oppinut”, tokaisi Ahti Karjalainen. Ote on kunnioittava, mutta rehellinen, paikoin säälimätönkin. Ja an a Ka ut to /K SM L. Rohkeus auttoi murtautumaan journalistikunnan eturiviin, ensin keskustalehdistössä ja sitten valtakunnallisesti. LaatikaisEn ja hänen puolueensa suhde vaihteli. Paavo Lipponen ja Erkki Laatikainen tulivat henkilöinä hyvin toimeen, vaikka julkisesti näyttikin päinvastaiselta. JokaisEEn lehtitaloon sisäänrakennetut valtaväännöt päätoimittajan, toimitusjohtajan ja omistajahallinnon välillä kuvataan oivallisesti. Yksi ilmenemä oli päätoimittajan ja maakunnan ykköspoliitikon Mauri Pekkarisen välirikko ja Laatikaisen ajoittain rajukin puolueeseen ja muutamaan johtajaan kohdistuva arvostelu. Elämäkerta katsoo kohdettaan sekä riittävän etäältä että läheltä. Me toiset maakuntalehtien päätoimittajat emme tykänneet, emmehän me sen riippuvaisempia puolueesta olleet. Jälkimmäisessä auttoi ”riippumattomuus”, josta tuli hänen tavaramerkkinsä. Juho Niukkasen sanoin: ei tarvitse tykätä, kunhan noteerataan. Laatikainen puolusti tinkimättä ja laajensi halukkaasti reviiriään. Hän kantoi mieluusti huolta myös markkinoinnista ja yhtiön taloudesta. Teos 336 s. Siinä Matikaisella on ollut käytössään Lasse Kankaan erinomainen Keskisuomalaisen historia (2007). Erkki Laatikainen 1946–2013. Ja varsinkin siitä, että aina pohjimmiltaan kivikkopellon poikana pysynyt ystäväni sai rehellisen elämäkerran. Sitoutumaton tai kokoomuslehdistö – usein sama asia – tervehti julistusta ja sen tekijää iloisesti. Tai kuinka varatoimitusjohtaja-päätoimittaja huolehti taloudellisista eduistaan osinkohaukkana ”aina silkkaan omanvoitonpyyntiin asti”. Olli Matikaisen Kivikkopellon poika on laatutyötä. 1980-luvulla hän otti uuden askeleen. Hatunnosto omaisille, jotka eivät näitäkään, ymmärtääkseni todenmukaisia ar vioi ta karsineet. 29.9. Tiukan paikan tullen hän tunnusti väriä niin, ettei epäselvää jäänyt. Toimituksen ulosmarssi järkytti vallantäyteyteen tottunutta päätoimittajaa, vaikka hän jutun selvittikin. Hän määritteli Keskisuomalaisen linjan ”riippumattomaksi”, toki edelleen ”keskustalaiseksi”. Hän tunsi läheisesti maan mahtajia Erkosta Ahtisaareen. Painopiste vaihteli. Päätoimittaja kirjoitti kuvallaan ja nimellään tavalla, joka ei jättänyt lukijaansa kylmäksi, varsinkaan jos sattui itse kohteeksi. aatE Ei kadonnut, eikä Laatikainen kultaista ansiomerkkiä turhaan saanut. Kieli on sujuva, rakenne konstailematon, lähteistö runsas ja intiimi. Niitä tuli, kun yhtiössä ilmeni halua tehdä kauppoja Sanoman tai Aamulehden kanssa tai ”talonpoikainen” omistus uhkasi vaarantua. Koiviston valinnalle presidentiksi tai Kivistön nimitykselle maaherraksi hän ei voinut mitään, mutta kansanedustajia hän osasi nostaa ja ju nail la suhteillaan sopiville ritarimerkkejä ja arvonimiä. 1970-luvun loppuun mennessä hän oli suvereeni toimituksessa, seuraavalla vuosikymmenellä lehtitalossa. Hänen erikoisesta sanankäytöstään on tehty gradukin. Vieraita kieliä Laatikainen ei juuri osannut, mutta suomen hän hallitsi. Hän osasi verkostoitua, rakentaa ennakkoluulottomiakin liittoutumia. Kari HoKKanen Olli Matikainen: Kivikkopellon poika. köyhänpuoLEisEn koillissavolaisen maalaistalon pitkän lapsisarjan nuorin luki kansakoulupohjalta maisteriksi ja kruunattiin kunniatohtorin ja professorin titteleillä. Hän pestasi toimitukseensa tohtoreita ja kenraalin. Laatikainen protestoi jättämällä opiskelijajärjestön. Olen siitä tyytyväinen
Se vaara on aina olemassa. – Yhteisen isänmaan ja kansanliikkeen asialla ollaan, vaikka joitakin mielipide-eroja toki on, Kärnä sanoo. HyöNteisistä valmistettu ruoka tulee kauppojen hyllyille ensi vuonna. TeksTi: PenTTi Manninen, Pauliina Pohjala, anja Manninen. Itänyt rehuvilja mahdollistaa itujen hyötyjen siirtymisen myös lihaan. Nyt kilpakumppanit odottavat, että ehdokas Niinistö suvaitsee istua samaan pöytään tentattavaksi. Niissä keskusteluissa Niinistö ja muut kumppanit pääsevät makustelemaan Laura Huhtasaaren tyyliä. Apollon Tietäjät 30 29.9.2017 No NiiN. Niinpä. Se oli etevä veto. Ylikännö antaa keksimänsä ratkaisun maksutta kaikkien lihafirmojen käyttöön. Sellaisella tyylillä on muualla potkittu pitkällekin. Niinistö ei ruvennut kokoomuksen ehdokkaaksi. Nyt, kun me possuntuottajat joudumme jo ensi talvena kilpailemaan verisesti elintilasta lihahyllyssä heinäsirkkojen ja ties minkä torakoiden kanssa, tarvitaan uusia innovaatioita lihatuotteisiin. Lehti perää miehiltä, onko keskusta repeämässä cityyn ja maaseutuun. Niin kuin hyvin tiedetään, korttipeliä pelaava Paavo Väyrynenkin sen tietää, kannattajakortteja tarvitaan 20 000 ehdokkuuden avautumiseen. Kokoomuksen entinen puheenjohtaja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö voi nyt lopettaa kursailun. Hänkin on presidenttiehdokas ensi tammikuun vaaleissa. He keräsivät kannattajakortteja Niinistön kaverin Heikki A. Hän aktivoi kokoomuslaiset, pani heidät töihin. Hänhän on sanonut heittävänsä mielellään myös puolitotuuksia, siis vääriäkin tietoja, saadakseen aikaan keskustelua ja vastakkainasettelua. – Tuotteen nimi voisi olla vaikka Ituhipin-Pikkunakki. Ollilan komennossa. Joko Niinistö lopettaa kursailun. Perinteisestihän mediaa on kiinnostanut keskustan jakautuminen liberaaleihin ja vanhoillisiin. Ollilan kaarti julkisti tuloksensa maanantaina: 156 000 kannattajakorttia. Ihan jytkysarjaa. MT on haastatellut Rantamaulaa ja keskustan lappilaista kansanedustajaa Mikko Kärnää. Herrat kertovat olevansa puheväleissä, ystäviäkin, ja mahtuvansa yhä samaan puolueeseen. – Asukkaiden asenteella ja ilmapiirillä on valtava vaikutus. – Iduthan ovat mitä trendikkäintä ravintoa ainakin tiedostavan kansanosan keskuudessa. Yhteistä Rantamaulalle ja Kärnälle on ainakin taito provosoida – ja ehkä provosoituakin. Ajat ovat Ylikännön mukaan siitäkin syystä haasteelliset, että poikkeuksellisen märän syksyn vuoksi jyvät tuppaavat itämään tähkissä jo ennen puintia. Siinä joutuisi trendikkäämpikin market-asiakas miettimään kahteen kertaan, valitseeko tämän vai esimerkiksi purkillisen kärpäsiä, Ylikännö myhäilee. Jos keskustelua käytäisiin ilman populistista äänten kalastelua puolin ja toisin, voisimme jopa löytää yhteisen ymmärryksen samassa veneessä olemiseen, keskustan Helsingin piirin puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula toteaa Maaseudun Tulevaisuudessa. Sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö miettiikin jo Facebookissa, miten sianliha voisi pärjätä kilpailussa kauppojen hyllymetreistä. Syyttelyn ja melankolian sijaan pitää saada tekemisen meininkiä joka puolelle Suomea, vinkkaa puolestaan Rantamaula. Ei ihan kymmentä kertaa enemmän kuin tarvitaan, mutta komea tulos kumminkin
Tässä asiassa tarvitaan asiantuntijoita kuullen yhteinen näkemys yli hallitus-oppositiorajan pitkälle tulevaisuuteen. Rakennetaan yhdessä Helsingille ja koko Suomelle vielä parempaa tulevaisuutta. Se mahdollistaa osaltaan nykyistä tasapainoisemmin kehittyvän Suomen, kun voimavaroja kautta maan voidaan laittaa tuntuvasti aiempaa enemmän ennen muuta talouden kasvuun ja työllisyyteen. Toivottavasti keskustelussa päästään tähän suuntaan sen ei-mihinkään-johtavan inttämisen sijaan, että kuka kannattaa ja kuka vastustaa kaupungistumista. Parhaimmillaan sekä kunkin maakunnan ”pääkaupunki” että sitä ympäröivä muu maakunta voittavat. Vähemmän Vapaavuorelta on sen sijaan kuultu siitä, miten hän pormestarina aikoo ratkaista pääkaupungin ongelmia, jotka tuntuvat ihmisten arjessa. Olen esittänyt laajaa Suomi-sopimusta, jonka tavoite on rakentaa koko maata mahdollisimman tasapainoisesti. KysyMysten kysymys on, miten mahdollistetaan hyvä elämä kaikkialla Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseudulla, myös tulevaisuudessa. Siksi Vapaavuori on kutsunut 21 suurinta kaupunkia neuvonpitoon Helsingin raatihuoneelle lokakuussa. yHdessä sovittu maakuntauudistus toteutetaan. Keskustelun käymistä helpottaisi luopuminen muiden leimaamisesta ja Helsingin ja muun vastakkainasettelusta. Hän on sanonut, että ”hallitus ei oikein ymmärrä, mihin tämä maailma on menossa”. Kuka kantaa vastuun Länsimetron kohtuuttomasta viivästyksestä ja kasvaneesta hintalapusta. Ja vaikka keskusta ei ole pääkaupunkiseudulla valtapuolue, olemme valmiita hakemaan ratkaisuja yhdessä myös edellä listaamiini kiistattomiin ongelmiin, joista kärsivät tavalliset alueen ihmiset. Suomi kaupungistuu, emmekä me sitä vastusta. Vapaavuori on lytännyt maakuntauudistuksen ”onnettomaksi harjoitukseksi”. Päinvastoin, Helsinki ja muut kaupungit ovat ehdottoman tärkeitä 100-vuotiaan yhteisen isänmaamme menestykselle. 31 Puheenvuoro Helsingin pormestariksi kesäkuussa nimitetty Jan Vapaavuori (kok.) on ollut riuskoin ottein liikkeellä. Paras lopputulos saataisiin aikaan niin, että tuon saman pöydän ääreen istuisivat myös Helsinki ja muut suuret kaupungit, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt ja niin edelleen. Ehkä riittääkin, mutta työsarkaa näyttää olevan vielä. Toivottavasti osa pormestarin tarmosta riittäisi myös helsinkiläisten toimivan arjen edistämiseen. Sovitaan asioista ja toteutetaan yhdessä maakuntauudistus, johon suuntaan muualla Euroopassa on menty jo aiemmin. eiKöHän siis paiskata kättä, Vapaavuori. Keskusta on milloin tahansa valmis keskustelemaan Vapaavuoren kanssa kaupunkien merkityksestä Suomelle. Kaupunginosien väliset erot uhkaavat revetä. Niitä ovat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyys, pitkät jonot lääkärille ja muihin palveluihin, kohtuuhintaisten asuntojen pula, ruuhkautuva liikenne ja joukkoliikenteen toimimattomuus, mistä Länsimetro-farssi on kouriintuntuvin osoitus. Mitä Vapaavuori – ja Helsingin valtapuolueet – aikovat näille ongelmille tehdä. Eiköhän paiskata kättä, Vapaavuori! Antti Kaikkonen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja
32 29.9.2017 Keskustan kasvot TeksTi: Laura HämäLäinen kuva: Jaakko marTikainen Otto Takala Otto Takala valmentaa Suomen maajoukkuetta e-urheilussa.
Valmentajana Takala keskittyy kokonaisvaltaisuuteen. 29.9. Mielessä kuitenkin jatkuvasti kyti vanha haave, ja Takala palasi kentille. Vaikka hän ei ole aina voinut urheilla täysillä, on yleisurheilu pysynyt osana hänen elämäänsä hyvinvoinnin ja vaikuttamisen välineenä. takala puhuu e-urheilusta intohimoisesti: elektroninen urheilu on nyt nosteessa. lOukkaantumisen vuoksi Takalan oma yleisurheilu jäi pois kuvioista seitsemäksi vuodeksi. Hän maalailee, että Suomella on potentiaalia nousta huipulle. – Viime vuonna pilotoitiin maajoukkueleiri Vierumäellä. – Kyllä minulla on vielä haaveena napata yksi leima sinne Joutsan historiankirjoihin, että hyppää sen 2:12. Asiasta on paljon eri mielipiteitä. Otto Takala liikkuu ja tekee politiikkaa liikuttaakseen muita. Yleisurheilutaustasta on ollut hyötyä. Tavoitteena on saada aikaan paras mahdollinen tulos. 2017 33 OttO takala elää urheilulle. Kun arki koostuu luottamustoimista kahdessa urheilua edistävässä järjestössä ja omasta liikkumisesta, voidaan puhua asiaan paneutumisesta. Sitten yleisurheilu vei mukanaan, ja lopulta elektroninen urheilu eli tietokonetai konsolipelien kilpailullinen pelaaminen. Teknisen osaamisen lisäksi myös henkinen ja fyysinen hyvinvointi tulee ottaa huomioon. Korkeushyppylukemat pitäisi saada Joutsan ennätyksen 2:11 yläpuolelle. Keskustalainen Takala on toisen kauden joutsalainen kunnanvaltuutettu. Sitten lähdettiin ja voitettiin maailmanmestaruus Indonesiassa sillä porukalla. – Aloitin uudestaan ja ajattelin, että kyllä se kaksi metriä pitää hypätä. Useat seurat ottavat lajia lajikirjoihinsa, lajivalmentajien kouluttaminen yleistyy ja monet uudet kurssit aloittavat pian toimintansa. Pitää olla henkisesti ja fyysisesti hyvässä peruskunnossa. Meni puolitoista vuotta, ja hyppäsin sen. Se oli hyvä kokemus. Mahdollisuuksia on Takalan mukaan myös nuorisotyössä. Se on aina ollut sellainen lapsuuden haave. Hän toimii varapuheenjohtajana sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitossa (OLL) että Suomen elektronisen urheilun liitossa (SEUL). Nuorena hän harrasti yleisurheilua, jalkapalloa ja salibandya. Takala naurahtaa. Ja olla viemässä sitä nimenomaan urheilullisempaan ja kasvatuksellisempaan suuntaan. Elektroninen urheilu leviää kovaa vauhtia myös kouluihin, ja esimerkiksi Oulunkylään on rakennettu e-urheilutalo, josta nuoret voivat varata pelitiloja. Takala toivoo, että tulevaisuudessa e-urheilun harrastajia ja huippu-urheilijoita valmennetaan entistä kokonaisvaltaisemmin. Yleisurheilijasta e-urheiluvalmentajaksi. Hän oli nopeasti täysillä mukana lajin kehityksessä. Onko e-urheilu sitten urheilua. – Jossain vaiheessa sitä huomasi, että vaikutushenkisenä ihmisenä halusi ajautua siinäkin niin sanotusti syvään päähän. – Se pätee työelämään ja huippu-urheiluun tai johonkin tavoitteeseen pääsemiseen. Elektronisen urheilun valmentajana hän puhuu kokonais valtaisesta hyvinvoinnista. takala valmentaa Suomen maajoukkuetta e-urheilussa. e-urheilun pariin Takala päätyi 2013. e-urheilun valmentamisen ja luottamustoimien ohella Takalalla on vielä yksi tavoite yleisurheilun puolella
Mainittua tutkimusta on sittemmin käytetty perusteluna muun muassa kotihoidontuen lyhentämiselle. Siksi lapsen edun mukaiset valinnat tulee voida tehdä perheessä. Yhteistä politiikassa on pyrkimys kehittää kotikuntaa asukkailleen mahdollisimman hyväksi yhteisöksi. Alle 3-vuotiaan lapsen hoito päiväkodissa maksaa kunnalle noin 1 500 euroa kuukaudessa. Mielestäni lastenhoidon järjestämistä koskevan valinnanvapauden kaventamiselle ei ole asianmukaisia perusteita. Lopetetaan siis maaseutu–kaupunki-vatvonta. Ylen (12.9.) julkaisema uutisen mukaan vain viidennes äideistä olisi valmis lisäämään isille annettujen vapaiden määrää. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies käsittelee perhevapaauudistusta Suomenmaan blogissa (26.10.). Se antaa ulkopuolisille vain käsityksen jonkinlaisesta traumasta. Erityisesti tilanteessa, jossa perhe vie päivähoitoon useampia lapsia, jää perheen omavastuu sekä vanhemmalta keskimäärin perittävä verokertymä reilusti alle päivähoidosta koituvien kustannusten. On muita kaupunkeja ja omaleimaisia maaseudun kuntia. Pienten lasten hoivalla on kauaskantoisia seurauksia. 34 29.9.2017 Mielipiteet Hallitus keskustelee parhaillaan perhevapaauudistuksesta. Näiden vapaiden korvamerkintää pelkästään isien käytettäväksi pidän kuitenkin ongelmallisena. Oman perheeni kokemukset kunnallisesta perhepäivähoidosta ovat erinomaiset. Päivähoidosta ja kotihoidosta koituvien kulujen vertailu avaa mielenkiintoista näkökulmaa. Maaseutu–kaupunki-jako on sitä paitsi monien kuntaliitosten jälkeen aika usein epäselvä. Tutkimus osoitti, että mitä korkeampi on vanhempien koulutustaso, sitä korkeammalle heidän lapsensa kouluttautuvat” (HU 9.12.). Vähemmälle huomiolle on jäänyt asiantuntijoiden kritiikki tutkimusta kohtaan. Vastaavasti Kelan maksama kotihoidontuen perusosa on vain noin 300 euroa. Meillä on maakuntien pääkaupunkeja korkeakouluineen, jotka ovat usein myös varsin kansainvälisiä. Tutkimustuloksen mukaan varhain päivähoitoon menneet lapset kouluttautuvat pisimmälle. Toisaalta on kysymys kuntapolitiikasta koskien erilaisia ja omaleimaisia kuntiamme, joista jokaisella on omat vahvuutensa. Esitettyjä tavoitteita perustellaan muun muassa hyvinvointivaltion turvaamisella, työllisyydellä, tasa-arvolla ja jopa lasten kehitystä koskevilla tutkimustuloksilla. Vesa Linnanmäki kunnanvaltuutettu (kesk.) Kuopio Valinnanvapautta ei pidä kaventaa tällä palstalla on käyty keskustelua keskustan maaseutu–kaupunki-politiikasta. Silti viime syksynä Turun yliopistossa julkaistu tutkimus, joka suositteli pienten lasten vanhemmille päivähoidon aikaistamista, hätkähdytti. isiEn perhevapaiden lisääminen on mielestäni hyvä ajatus. Esimerkiksi taloudellisista syistä johtuen juuri isä ei välttämättä voisi hyödyntää kaikkia vapaita. Häkämiehen mukaan kyse on muun muassa hyvinvointivaltion rahoittamisesta. Kuinka kestäviä argumentit ovat. Lisäksi tukikuukausia haluttaisiin korvamerkintä isille nykyistä enemmän. Lapset ovat yksilöitä ja perheiden tilanteet vaihtelevat. Varahoito päiväkodeissakin on toiminut hyvin. Mielestäni tällainen keskustelu tulee lopettaa. Kirjoituksen keskeinen viesti on, että erityisesti nuoret äidit tulee saada työelämään nykyistä aikaisemmin synnytyksen jälkeen. Usein hoitovapaalla olevan vanhemman tilalle palkataan myös sijainen, jolloin ratkaisu edistää myös työllisyyttä eikä lovea verotuloihin edes synny. HElsinKi On Suomen pääkaupunki, hallinnollinen keskus ja kansainvälisin kaupunkimme. Korvamerkintää on perusteltu tasa-arvolla, mikä vaikuttaa tässä yhteydessä kovin paradoksaaliselta. Erityisesti kokoomus haluaa kehittää järjestelmää niin, että pienet lapset vietäisiin päiväkoteihin nykyistä aikaisemmin. Pekka Puska keskustan helsinkiläinen kansanedustaja Turhaa maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua. Keskitytään tasapuoliseen valtakunnalliseen politiikkaan ja asukkaille mahdollisimman hyvään päätöksentekoon jokaisessa kunnassa – ei vähiten Helsingissä. Esimerkiksi professori Liisa KeltinkangasJärvisen mukaan ”tutkimuksessa ilmeni, että aikaisella varhaiskasvatuksella ja myöhemmällä akateemisella menestyksellä ei ollutkaan yhteyttä, vaan suurimmaksi tekijäksi nousi vanhempien koulutustaso. Keskustan politiikassa on kysymys toisaalta valtakunnallisesta politiikasta tavoitteena oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus
Mutta myös tiedonsaanti rakennushankkeiden haitoista tuntuu olevan kiven alla. Sama aaltoliike jatkuu: keskusta laitettiin hoitamaan edellisen hallituksen konkurssipesää. Ratikkaa rakennetaan vuosikausia. jutun siitä, miten ratikkatyöt rassaavat yrittäjiä Tampereella. Nyt on vielä tilattu oikein konsulttiyhtiöltä kallis ohjelma keskustan vetovoiman parantamiseksi. Tutkimusten mukaan raiteen varrella kerrosneliöhinnat nousevat paremmin kuin bussireitin varrella. Metrobusseille ei olisi tarvinnut repiä katuja auki, ei rakentaa useita siltoja eikä purkaa Hämeensiltaa. Työmaiden takia ei kukaan halua enää tänne tulla, sanoo eräskin keskustan yrittäjä. Monet realistiset ihmiset tietävät, että ratikkaa Tampereen veronmaksajat maksavat vielä pitkään, tavalla tai toisella. Nyt Sipilälle näyttää käyvän samoin. Eivät siinä paljon kaupungin säälistä tekemät liikkeiden ikkunanpesut auta. Keskustassa on lukuisia tyhjiä liiketiloja. Sipilän hallitushan sai vaikean talousongelman hoidettavakseen. Esko Ahon syyksi pantiin koko Holkerin hallituksen rahaongelmat, ja keskustan kannatus romahti vuoden aikana 17 prosenttiin. Me ratikkakriittiset hävisimme äänestyksen valtuustossa. Silloin Koiviston junailema Holkerin sinipunahallitus jätti jälkeensä valtavan talouskatastrofin: velkaa jokaista sylivauvaakin kohti satoja tuhansia markkoja, työttömiä 520 000 sekä niin huonon taloustilanteen, ettei yksikään maailman valtio Saksaa lukuunottamatta suostunut antamaan enää lainaa konkurssi-Suomelle. Niitä käytiin läpi pala palalta, aivan samoin kuin nyt Sipilän hallituksen aikana. Vaikko Kotikoivu Seinäjoki Viesti terävämmäksi. Asiakkaat ovat tyytymättömiä, kun liikkeiden lähelle ei pääse autolla. 2017 35 Yleisradion MOT-ohjelma avasi toimintatapoja, jolla Tampereella kaavoitusasioita kulissien takana hoidetaan. Samalla autonvihaajien tavoite sulkea Tampereen keskusta autoliikenteeltä toteutuu. kun Esko Aho alkoi tätä konkurssipesää korjaamaan, televisio kertoi aina yksittäistä eturyhmää koskevan saneerauksen. Onneksi on Helsingin Sanomat, joka julkaisi 17.9. Työmaiden huono vaikutus ulottuu myös poikkikaduille. Esko Ahon jälkeen demarit ottivat kaikkien aikojen vaalivoiton, vaikka olivatkin syyllisiä valtiontalouden katastrofiin. Olisi siis aika terävöittää keskustan viestiä. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Pelkän raiteen hinnalla olisi saanut yli 200 sähköbussia. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 29.9. Kuulin myös, että Esko Aho oli Helsingissä puhuessaan toivonut tarkempaa historiaa 1990-luvun alun laman hoidosta. ratikan puhtaaksipesu ja ratikan haitoista vaikeneminen on silmiinpistävää. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. No, päätös on tehty. Näin kaupunki menettää verotuloja. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. Säästöt on laitettu keskustan syyksi. Nyt me kaikki sponsoroimme eräiden firmojen voittoja 440 miljoonalla. Voisin itse sanoa, että mitä minä sanoin! Valtuustossa totesin monta kertaa, että ratikan rakentaminen aiheuttaa monivuotisen kaaoksen. osa kivijalkakaupoista on lähtenyt ratikan takia, osa lopettanut. HS:n mukaan ratikkatyömaan varrella kauppiaiden myynti on laskenut. Innokkaimpien mukaan kaikki Tampereen ongelmat ratkeavat, kun vain saadaan ratikka. Mikko Alatalo kuntalainen Tampere Mitä minä sanoin ratikoista kiitän Erkki Saarta (Suomenmaa 18.8.2017), että hän analyyttisesti vaati keskustan tiedotuksen terävöittämistä. Koko kaupunki on ihan sekaisin
Miten hoitoapulaisesta voi tulla kansanedustajan avustaja. Olen törmännyt elämässäni moniin ennakkoluuloihin. alkaen Tuija Pitkäpaasi puh 040 415 8759 tai tuija.pitkapaasi@keskusta.fi Masku Vesaiset, Yhden yön leiri 19.-20.10. Oma lukunsa ovat politiikassa toimivan naisen kuulemat kommentit. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Haluan kääntää kokemukseni voimavaraksi paitsi itselleni, myös keskustalaiselle kansanliikkeelle. Silja Europalla Tallinnaan. Oletetaan, että ammatti, koulutus, ikä, uskonto tai ulkonäkö tekevät ihmisestä automaattisesti tietynlaisen. Lähtö bussilla klo 8.15 Forssan. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Valtakirjojen tarkastus ja kahvio avoinna klo 9. 040 759 0509, sari.kujanpaa@ keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. lisätiedot Helsingin ilmoitukset. klo 10.30–11.15. Järjestäjinä Keskustan ja maaseudun arkisto ja Maaseudun Sivistysliitto Keskustanaiset, sääntömääräinen syyskokous 12.10. Sinä pukeudut väärin. Ruokailut: Illallinen lauantaina 33 €, Lounas sunnuntaina 25 €. Havahduin asiaan taas, kun olin matkalla keskustanuorten puheenjohtajaehdokkaiden paneeliin. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksista. Sillä politiikassa ratkaisevat ihan muut asiat. mennessä Sarille puh. Miten taiteilija voi olla keskustalainen. Sinua ei kohdata ihmisenä. 040 759 0509 tai sari.kujanpaa@keskusta.fi. Haluan murtaa ajatuksen poliitikon lokerosta. Loppi, Keskusta mukana 30.9. Mitä meistä jää seminaari tiedon liikkeestä, muokkautumisesta, valinnoista ja arvoista to 12.10. Aija Salerto, 0445559170. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. Puheenvuoro Helsinki Mitä meistä jää seminaari tiedon liikkeestä, muokkautumisesta, valinnoista ja arvoista to 12.10. aamiaisen) 46 euroa/hlö, C-luokan hytti (sis. La 20.10. Tarjoilujen mitoittamiseksi kannattaa kuitenkin ilmoittaa osallistumisestaan ennalta kunnallisjärjestöösi tai piiritoimistolle (etela-hame@ keskusta.fi tai 050 374 5146). Olen omalla kohdallani törmännyt näihin ennakkoluuloihin usein. Paikalla myös paikallisia valtuutettuja ja muita. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. erikoisaamiaisen) hinta 150 euroa/ hlö. Lisätietoja, ilmoittautumiset Marja-Leena Kallio, 0401622433. Piiri, syyskokous la 18.11. Lisätietoja Niina Koskihaara puhelin 050 388 0043. Onko sinut valittu työhösi ulkonäön perusteella. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Kokouksen aluksi tutustumme esteettömyysklinikkaan ja myymälään, jossa esittelyn kodin arkea helpottavien tuotteista. Lounas omakustanteinen, liput teatteriin 35e. to-pe. Ks. 7-4 luokkalaisille, osallistujia mahtuu 12 nuorta. Jollet vastaa stereotypiaa, sinut yritetään silti lokeroida, vaikka väkisin. Liput 25€ (opiskelijat 15€) voi maksaa joko ennakkoon tai ovella. Tule kuuntelemaan päivän polttavimmat asiat ja tenttaamaan presidenttiehdokasta. aamiaisen) 44 euroa/hlö, DeLuxe-luokan (sis. Anna Sirkiä Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen Poliitikko – keski-ikäinen mies tummassa puvussa. Keskustanaiset, piirin syyskokous Hämeenlinnassa piiritoimistolla (Rauhankatu 11) la 28.10. Viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki kertoo SKS:n ajankohtaisesta Minusta jää jälki -hankkeesta. Kokouksen jälkeen kevyt lounas viereisessä ravintolassa ja sitten Verkatehtaalla klo 13 hauska ja suosittu musikaalinäytös ”Naisia hermoromahduksen partaalla”. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumiset: www.kma.fi > Mitä meistä jää -seminaari. Lisäksi on mielikuva keskustalaisesta, demarista ja niin edelleen. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Haluan näyttää, että tällainen kaupunkilainen kulttuuri-alan opiskelija korkokenkineen voi olla poliitikko ja vielä kepulainen. Kun kerroin kuskille, mihin olen menossa, sain vastaukseksi kommentin: ”Ai oletko sinä joku poliitikko. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, presidenttiehdokas Matti Vanhanen tavattavissa Yläneen torilla la 30.9. Oletetaan, että mikäli nainen on panostanut ulkonäköönsä, päässä ei liiku muuta kuin silmät. Uusimaa Keskustanaiset, Uudenmaan piirin Keskustanaisten syyskokous su 8.10. Maalaismarkkinoilla. klo 16-19 Tikkurilan Rossossa osoitteessa Kielotie 12-14. Sekä puolueessa että sen ulkopuolella. Hytit ja hinnat (kaikki kahden hengen hyttejä): A-luokan hytti (sis. VR oli kotoisasti myöhässä, ja nappasin kiireessä loppumatkalle taksin. aamiaisen) 64 euroa/hlö, B-luokan hytti (sis. On surullista, että edelleen vuonna 2017 tämä on arkipäivää. Raisio Keskustan veteraanikeilaajat keilavuoro joka to Raision Keilahallilla klo 15:00-16:00. 050 303 6493, hame@keskustanuoret.fi. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun alustusten ja paneelikeskustelun ohessa. Leiriltä poistuminen pe 20 pvä. Ihmetystä aiheuttaa paitsi ulkonäköni ja ikäni, myös siviiliammattini, asuinpaikkani ja työhistoriani. Eniten ulkonäköni, puoluekirjani ja opiskelualani vuoksi. klo 10.30. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, järjestösuunnittelija Antti Grönlund 0400 539 401, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. klo 10 Hatttulassa Juteinitalolla (os. Saanut selittää, miksi olen keskustalainen. Miten kaupunkilainen voi olla keskustalainen. Ajattelu, arvot ja halu muuttaa maailmaa. Et kyllä yhtään näytä siltä.” Tämä on hyvin tavallista. Ruokapaketti 54 € (sisältää sekä illallisen että lounaan) Varaukset: 8.8. Klo 8-12. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. klo 9 12 perinteinen Jouluglögi-tilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. Seminaarin ja paneelikeskustelun juontaa kustantaja, toimitusjohtaja Johanna Korhonen. Sateen sattuessa ollaan vanhalla kunnantalolla. Saapuminen leirille, Kivimäen matkailutila Kivipellontie 6 Masku. Esityslistalla sääntömääräiset asiat sekä vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen. klo 17 Toimivan Kodin tiloissa, osoite Ruosilantie 11. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14-15.10. Kahvitarjoilu. Osallistumismaksu 25€/ nuori. Seminaarin teemaa ovat alustamassa kansanedustaja Matti Vanhanen, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm ja dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa sekä panelistina FT Kati Katajisto. viihdytään Tammelassa Valkeaniemen pirtillä perinteisissä Keskustalaisissa iltamissa! Tarjolla on hyvää ruokaa ja maittavaa juomaa, sekä tietenkin yllätysohjelmaa ja tanssimusiikkia! Päivän poliittista tarjontaa annostelee presidenttiehdokas, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Kauppatie 3). Sinä et näytä yhtään poliitikolta. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä. Keskustalaiset iltamat. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. aamiaisen) 52 euroa/hlö, B2luokan (kerrossänky) hinta (sis. Retki eduskuntaan, to 23.11. klo 12.45–15.30, ks. klo 12.45-15.30 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa (Hallituskatu 1). Kun antaa toiselle mahdollisuuden, voi kaikkien ulkoisten määritelmien ja lokeroiden takaa löytää sen aidoimman asian: ihmisen, joka ajattelee ja tuntee. Sitovat varaukset musikaalinäytökseen 10.10. Sinä et näytä yhtään keskustalaiselta. Keskustassa tapahtuu 36 29.9.2017 IhmIsIllä on mielikuva poliitikosta
Tuotepalkinnot voitti: Petri Ahonen ja Mirjami Partanen Jyväskylästä. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksista. klo 18 Seuratalolla (Seuratalonrinne 7, Kokemäki). Tärkeää. Keskustan kyselyyn vastanneiden kesken arvoimme paikan Keskustan Keski-Suomen piirin eduskuntaretkelle 21.11. Piirin puheenjohtaja Tapio Huhtanen on paikalla kertomassa maakuntavaaleista, piirin strategiatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista. Onnittelut kaikille voittajille ja kiitos kaikille reilulle 300:lle kyselyyn vastanneelle! Kyselymme vastauksista koostetaan raportti joka välitetään myös Keskustan Keski-Suomen kansanedustajille, jotta hekin ovat tietoisia siitä, mitä Keski-Suomessa asuvat ihmiset hallituspolitiikastamme ajattelevat. Hinta täysihoidolla: lapset 0-5v. Ilm. KESKUSTANAISET Piiri. klo 13 mennessä. fi/0440-817373. Ilmoittautuminen ja kahvit klo 17.30. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. 0405338160 tai pohjoispohjanmaa(at)vesaiset.fi. 0440 817373 sekä Keskustanaisten tmj. klo 14 alkaen. erätaitoja, temppurataseikkailua, patikointia, askartelua, leivontaa, satuja ja kylpyläretki... menn. Rokualla. Forssaan saavumme n. Elina Suoranta p. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. Pe aamuna tutustuminen Turengissa jäätelötehtaaseen ja sieltä paluu Pohjanmaalle. Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppele sankarihaudalle. Kymenlaakso Risteily, Maakunta-ja presidentinvaaliristeily 14-15.10 Silja Europalla Tallinnaan. Varaukset: sähköpostitse pia.hogberg@keskusta.fi tai puhelimitse: 010 315 2001 (tekstiviesti: 045 327 4845). Toni Viljamaa p. Peräpohjolan Keskustanaiset ry järjestää Tuiren johdolla jousiammuntaa naisille Kemissä la 30.9. Ailav-lounasravintolaan Juhana Herttuan katu 17, Pori. Keskustan Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.15.10.2017. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentinvaaleja, maakuntavaaleja ja eduskuntavaaleja. Päivä alkaa Tyrvään kirkon esittelyllä klo 9.30. tj Katja Koivukoski, p. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. sis. Oulu. PohjoisSavon keskustaväen kirkkopyhää vietetään Kuopiossa Männistön Pyhän Johanneksen kirkossa 15.10.2017 klo 10.00 alkaen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Pori, Tervetuloa viettämään Keskustan Porin kunnallisjärjestö ry:n 50-vuotisjuhlaa lauantaina 11.11. Kotimatkalle lähdemme klo 17 jälkeen reittiä Helsinki-Riihimäki-Hämeenlinna-Forssa. Tuukka Liuhalle, puh. Kirkon osoite on Kellolahdentie 8, 70460 Kuopio. Porin seutukunnan seutufoorumi Kokemäellä 3.10. €/lapset 6-14v. keskustanuoret.fi. Kainuu Keskustanuoret, Kainuun piiri ry pitää sääntömääräisen syyskokouksen la 30.9. Ilmoittautumiset piiritoimistolle etela-hame@keskusta.fi tai 050 374 5416. Arpa suosi Erkki Paanasta Lievestuoreelta. Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme. PPO:n Joentalolla, Kivirannantie 13-15, Tornio. klo 12 Kreivin aika, Brahenkatu 14-16, 92100 Raahe. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Ks. Piirikokous, 18.11. mennes. Ohjelmassa mm. klo 16:45-17:30 Kemin Prisman Presso-kahvilassa. Pohjan jousi r.y. Ari Torniainen. Viime hetken varaustiedustelut tuija.pitkapaasi@ keskusta.fi tai 040 415 8759. Lähtö to aamuna klo 7 Kyrönmaalta, 8.00 Seinäjoki, Jalasjärvi, Parkano ja klo 14 Helsinki. ja yli 10 €. Karjala Piiri, sääntömääräinen syyskokous ti 31.10. opintomatkan vuoksi. Niko Pesola 044 7546676 sekä Vesaisten t j. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.30. ja lisätiedot 9.10. Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. Eduskunnassa tapaamme kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan sekä tutustumme remontoituun taloon opastetulla kierroksella. Ei osallistujamaksuja. 040-721 0636. Lisäksi hyväksytään Keskustanuorten strategia ja kv-ohjelma sekä päätetään Keskustanuorten kansalaispalvelusmallista. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tmj. henkilövalinnat vuodelle 2018. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Antti Kivelä. Kokouspaikka ja mahdollinen puhujavieras ilmoitetaan myöhemmin. Illan alustajana puoluevaltuuston pj. Kahvi klo 17.30. www.fb.com/perapohjola. 044-3699600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. VESAISET Piiri. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. 2017 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. Presidentinvaaliristeily Tallinnaan 14.-15.10. Illanviettoa ennen mahdollisuus keilailuun klo 16.30 alkaen Kuopion keilahallilla. Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.10.2017. Päivälliskortit 25 € / henkilö. Kahvi ja lounas 15e. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. p. pidetyillä WeenMaanWiljaa-syysmarkkinoilla. www.keskusta.fi/perapohjola. Vimpeli, keskustanuorten syyskokous 29.9 klo 17 Vimpelin kunnantalo. Keskustan ämpärit löysivät kodin ennätysajassa Jyväskylän Paviljongissa 16-17.9. klo 18 Eurajoen kunnantalolla (Kalliotie 5, Eurajoki). klo 16.30 keskustan piiritoimistolla. Muista mainita erityisruokavalioista. Tervetuloa! Oulu. Paikalla kokouksessa ovat presidenttiehdokas Matti Vanhanen ja ke. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. klo 18 Lassilan maamiesseurantalolla, Heiängintie 1, Lassila. Matkan hinta (sis. Riistakatu 15 Iisalmi. 20 €/15v. Lisätiedot ja ilm. Ollaan yhteydessä. Ks. ja yli 75 € + kylpylälippu lapset 0-5v. aamiaisen, buffet-illallisen ja matkan. Seutufoorumeissa mm. valmistellaan piirin syyskokouksen henkilövalintoja. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksista. Keskustanuoret ja 30+ illanvietto pe 29.9 klo 18 Kuopiossa Ravintolamestareitten Puijonkadun saunatiloissa. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tmj Kai Puro, 040 837 9867, kai.puro@ keskusta.fi. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Satakunnan syksyn seutufoorumit: Rauman seutukunnan seutufoorumi 29.9. Aleksanterinkatu 9, Oulu) Myllynurkka –salissa. 040 5338160 tai pohjoispohjanmaa(at)vesaiset.fi. Jumalanpalveluksen jälkeen juhla ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p.040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Avoinna sopimuksen mukaan. 19.30 paikkeilla. Keski-Suomen piirillä on oma kiintiönsä josta saat varattua paikan suoraan Keskustan Keski-Suomen piiritoimistolta. klo 10. Tarjoilujen hinta, 25 EUR/ henkilö, sisältää lounaan ja kahvit. 045 674 8077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta Keskustanaiset, Pirkanmaan keskustaväen kirkkopyhä järjestetään su 8.10 Sastamalassa. välipalan ja ohjelman). Paikalla Keskustan vpj Katri Kulmuni, puoluesihteeri Jouni Ovaska ja eduskuntaryhmän vpj Markus Lohi. Keskustanuoret Suomen Keskustanuoret ry:n sääntömääräinen liittokokous 28.–29.10. etukäteen tj Katja Koivukoski, p. 29.9. tapaamahan Antti Kurvista, Susanna Koskea, Mikko Savolaa. Ilmoittautumiset ja päivälliskorttien maksusuoritukset 1.11. Avoinna klo 9-15. Joensuussa. Keskustanaisten PohjoisPohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 7.10. Kirkonmäeltä siirrytään juhlahetkeen Vehmaan tilalle, Tampereentie 212. Seinäjoki, keskustanuorten vuosija syyskokous 3.10 klo 16 kahvila Valkoinen Puu, Seinäjoki. Voit tulla mukaan myös päiväkävijäksi 5 €/hlö (sis. Lounas nautitaan Helsingin keskustassa, jonka jälkeen palaamme eduskuntaan seuraamaan kyselytuntia. Kaija Väänänen. Katja Koivukoski 040 5338160. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valitaan liitolle puheenjohtaja vuosiksi 2017– 2019, kaksi varapuheenjohtajaa vuosiksi 2017–2019, viisi jäsentä ja kaksi varajäsentä liittohallitukseen kausiksi 2018–2020 sekä kvsihteeri vuosiksi 2017–2019. kesällä sähköpostilla pirjo.matikainen@keskusta.fi. Piiri järjestää bussikyydin risteilylle, johon voit varata paikkasi myöskin. Tervetuloa seutufoorumiin! Pori, kj:n sääntömääräinen syyskokous pe 13.10. klo 19 Paljakassa (12224 Karhunpesä C, 89140 Kotila). Ilmoittautumiset 30.9 mennessä toiminnanjohtajalle, kristiina.maki-valkkila@keskusta.fi tai maksamalla tarjoilut suoraan tilille FI08 573008 20002 992. klo 13.30 Rokuan Tähdessä, Kuntoraitti 3, Utajärvi. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat mm. os. Vesaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n sääntömääräinen syyskokous la 21.10. Tutustutahan eruskuntahan, seuratahan kyselytuntia ja tavatahan kansanerustajia. Kukkien asemasta toivomme mahdolliset muistamiset nuorten toiminnan tukemiseen viestillä: keskustanuoret. Kokous avataan 28.10. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. Lisätiarustelut ja ilimoottautumiset merja.rintamaki@netikka.fi tai 0400 338418 mielellään viestillä. klo 14. Liittarietkot 30.9 klo 12-15 SQB, Seinäjoki. Koko perheen eräleiri 20.22.10. Kauhajoki, keskustanuorten syyskokous 1.10 klo 13 Kauhajoen ABC. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 040 418 1150. Kokous klo 11. Illan ohjelmassa saunomista, vapaata seurustelua, ruokailua sekä vankkaa poliittista sanomaa ja keskustelua. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. klo 10 Virroilla. Kysy osastosi mahdollista jäsenalennusta. Piiristä bussikuljetus, A2 135€ /henk ja B2 125€/ henk. Toimi nopeasti, sillä paikkoja on rajoitetusti! Opintomatka järjestetään yhteistyössä MSL:n kanssa. Kokouksen virallisten edustajien on ilmoittauduttava kokouspaikalla 28.10. Keski-Suomen piiriltä paikan varatessasi voit samalla varata bussikyydin satamaan sekä varmistat Keski-Suomalaisen hyttikaverin. Oulu. Kahvija mehutarjoilu. Kokouspaikkana toimii Joensuun konservatorio, Rantakatu 31, 80100 Joensuu. €/ lapset 6-14v. Piiritoimisto suljettuna 2.-4.10. 5 €/15v. 044-3122982. Alavus, 5.10 Alavuden kaupungintalolla klo 17.15 Alavuden keskustanuorten syyskokous, klo 17.30 Ähtärin keskustanuorten vuosija syyskokous, klo 18 Etelä-Pohjanmaan keskustanuorten syyskokous Yhren yän reissu Pohajanmaalta eruskuntahan 26.-27.10. Ilmoittautumiset ja mahdolliset ruoka-aineallergiat Kati Kiljunen 045 6999 196 kiljunen.kati@gmail.com tai Matti Hatanpää 050 5323298 matti.hatanpaa@hatanpaa.fi. Piiri. Kahvit ja valtakirjantarkastus klo 10-11. Ks. Valtakirjat mukaan tai mielellään jo etukäteen toimistolle! Kemi, Elinkeinoministeri Mika Lintilä tapaamassa kuntalaisia ke 11.10. Tilaisuuden järjestää Kuopion keskustanaiset. Keskustanuorten Oulun osasto ry:n sääntömääräinen 3.10.2017 klo 18 Aleksinkulmassa (os. Keskustanuorten tmj. Liittokokouksen asialista ja tarkempi ohjelma sekä ilmoittautumisohjeet julkaistaan myöhemmin osoitteessa www. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. Johtokunta klo 16.00. Kokouksen jälkeen mahdollisuus lähteä uintiretkelle leiriläisten kanssa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. Reissun hinta 135 € ja sitovat ilmoittautumiset 10.10. klo 18 Ylämaan Nuorisotalolla (Ylämaantie2995). Päivän ohjelma: Jousiammuntatekniikan opetusta, kilpailu palkinnoin, virvokkeita, suolapalaa ja makeaa, mukavaa yhdessä oloa! Ilmoita osallistuminen Tuijalle tekstarilla 040 595 4475 Piiri, Syyskokous la 7.10. Nauskankatu 3 (Karjalahti). Juhlapuheen pitää kirkkoherra Aulikki Mäkinen aiheesta ”Miten kristinusko on vaikuttanut suomalaiseen identiteettiin ja naisen asemaan?” Runoesitys taiteilija Matti Kaarlejärvi ja laulua Venla Häkkinen. lisätiedot Varsinais-Suomen ilmoituksista. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). Varaukset jaana.kvist@keskusta. Kaukovainion keskustakerhon sääntömääräinen syyskokous ma 9.10. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Tuiran py:n syyskokous to 5.10 klo 18 Piiritoimistolla (Koulukatu 31 A 2). Varaukset piiritoimistolta kesälomien jälkeen 14.8 alk. ABC:ltä, klo 9 Hämeenlinnan matkahuollosta, 9.30 ABC Riihimäki. mennessä tilille: FI1957000244898054. Kahvitarjoilu. matkat, lounaan ja välipalan paluumatkalla) 40 euroa. Keskustan Maakuntaja presidentinvaaliristeily 14.15.10.2017. Ilmoittautumiset 27.9 mennessä 044-3122 982/pohjois-savo@keskustanuoret.fi
– Itse toivon, että paikallisia palveluita voitaisiin säilyttää niin terveydenhoidossa kuin koulutuksessakin, eikä kaikkea keskitettäisi isoihin kaupunkeihin. Valtuutetun pesti sen sijaan tuntuu Jaatisesta mielenkiintoiselta. Saman katon alla on kaikki tarpeellinen. Palvelu on kuntalaisille todella tärkeä, Jaatinen sanoo. Toisaalta esimerkiksi joku rakennusprojekti saattaa yllättäen edetä nopeastikin. – Olen onnellinen mies. Sittemmin on löytynyt paljon muutakin puolustettavaa. kuntApoliitikon uralle hän lähti alun perin ammatillisista syistä. – Kulisseissa tapahtuu koko ajan hyvässä mielessä. työ terveyskeskuslääkärinä avaa välillä koskettaviakin näkyjä paljastavan ikkunan ihmisten arkeen, laittaa asioita oikeaan järjestykseen. Paidoissa oli logot ja pyörissä tarrat, hän muistelee hymyssä suin. Jaatisella on ollut näppinsä muun muassa kouluasioissa. – Näytti, että sen toiminta hiipuu. Lääkäri ei ole tavattavissa joka päivä, mutta tänään terveyskeskuslääkäri ja Ylivieskan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Markus Jaatinen (kesk.) on tullut kuuntelemaan naapurikuntalaisten huolia, pohtimaan diagnooseja ja hoitokeinoja. Tavoitteeni oli päästä vaikuttajaksi sairaanhoitopiiriin ja puolustamaan Oulaskangasta, Jaatinen kertoo. Tästä perspektiivistä sanon, että paikallisesti pystytään hoitamaan monet asiat todella hyvin. 38 29.9.2017 AlAvieskAn terveysasemalla on tavallisena tiistaina rauhallista, mutta asiakkaita riittää. – Toivomme, että sote-uudistuksesta huolimatta tämä vastaanotto säilyisi. JAAtisen poliittinen ura alkoi aikoinaan kouluneuvostossa. Äänestysikärajaa kannattaisikin hänen mielestään alentaa, jotta nuoriso saataisiin taas innostumaan politiikasta. Tavoite onnistui ja sairaala on toistaiseksi säilynyt. Joidenkin asioiden nahkea eteneminen on tosin yllättänyt, välillä turhauttanutkin. Minä olen saanut niitä molempia, Markus Jaatinen kiittelee.. Jaatinen korostaa, että kuntapolitiikka vaatii yhteistyötä ja keskustelua. Moni hanke lähtee alunperin yksityisestä ihmisestä. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: MAriA seppälä Ylivieskalainen Markus Jaatinen toivoo, että paikalliset palvelut säilyvät markus jaatinen Viikon Valtuutettu Onnellinen valtuutettu antaisi nuorten äänestää – Kuntapolitiikassa mukana oleminen vaatii joustoa työnantajalta ja kannustusta kotiväeltä. Yksin ei saa mitään aikaiseksi, tarvitaan hyvä tiimi. Saan nähdä ihmiset haalareissaan, vanhemmat lapsilaumoineen ja mummot jälkipolven saattamina. Monenkin puolueen listoille pyydetyn Jaatisen sai lopulta lähtemään keskustan ehdokkaaksi Oulaskankaan aluesairaalan kohtalo. Sen eteen tehtiin tukiryhmässä valtavasti työtä. Tuntuu hienolta, kun pystyy vaikuttamaan tärkeisiin asioihin. Kasvava kaupunki on tosissaan joutunut pähkäilemään, laajennetaanko kyläkouluja vai rakennetaanko yksi iso yhtenäiskoulu. Sairaanhoitaja, neuvola ja kotisairaanhoito palvelevat päivittäin. – Kuntalaiva kääntyy hitaasti. Ennen lääkärin uraa palomiehenä ja lentäjänä työskennellyt Jaatinen vaikutti jonkin aikaa ammattiyhdistyksessä, mutta se ei tuntunut omalta. JärJestötoiminnAssA paras hetki oli se, kun ylivieskalaiset saivat oman kansanedustajan. Keskustalaisen kodin pojan ei tarvinnut miettiä, mitä väriä tunnustaa. Jaatinen oli mukana myös nuorisovaltuustossa, mutta sitten politiikka jäi. Laboratorio ottaa näytteitä aamuisin. – Olihan se totista hommaa
Me uneksimme kansalaisveljeyden aikaa, jolloin nykyiset, ihmisyyttä alentavat eturistiriidat ovat jo voitettu kanta ja kansa toteuttaa kansanvaltaa – ilman väkivaltaa. syyskuuta yli kymmenessä vaalitilaisuudessa muun muassa Ilmajoella, Kauhajoella, Karijoella, Peräseinäjoella, Jalasjärvellä ja Kurikassa. SyySkuun 20. päivän aamuna Seppi-Kokko-nimisen talon isäntä, entinen suomettarelainen, kyyditsee Alkiota Ilmajoelta seuraavaan puhepaikkaan Koskenkorvalle: Isäntä kyyditsee Koskenkorvalle. Åkermannin vaatimuksesta sotilaskomiteasta tulee valtion elin, jonka tehtäväksi annetaan uuden asevelvollisuuslain valmistelu. päivänä Alkio kirjoittaa Ilkkaan runollisen vaalivetoomuksen, jonka viimeiset rivit tuovat mieleen Martin Luther Kingin puheen Washingtonissa vuonna 1963, 46 vuotta myöhemmin: Me uneksimme kaikin Suomea, joka on riippumaton ja vapaa. Näin syntyivät rintamat, joiden välillä Maalaisliitto yritti etsiä sopua: Väliaikainen hallitus hajottaessaan eduskunnan tunsi iskevänsä kiilansa Suomen kansan eri käsityssuuntien välille ja erottavansa ne omaksi hyödykseen. 2017 39 timo laaninen Suomen Synty Santeri alkion Silmin 15.9.–29.9. Setälän tynkäsenaatti nimittää entisten upseerien epäviralliseen sotilaskomiteaan kuuluneen Harald Åkermannin kamaritoimituskunnan päälliköksi. Alkio puhuu 16.–27. Samana päivänä, 17.9. kenraalikuvernööri Mihail Stahovitšin ja nimittää tilalle Nikolai Nekrasovin. 29.9. Santeri alkio kirjoittaa näinä päivinä Ilkkaan vaaliartikkeleita. Lisäksi Åkerman saa senaatilta valtuudet suojeluskuntien perustamiseen. Suomi, Suomi! Sinun etsikkoaikasi lähestyy. Hän ei kykene ymmärtämään Suomea, joka on laillisesti saanut kaiken toivomansa, mutta on silti vaatinut lisää valtuuksia. Syyskuun 22. Nimimerkillään Iiska Heikkiläinen Alkio valittaa Ilkassa 18. Yleisöä on mukavasti liikkeellä. syyskuuta. Alkio iloitsee erityisesti suomettarelaisten siirtymisestä Maalaisliiton kannattajiksi. Me uneksimme kaikin yhteiskuntaoloja, joissa sorto kuuluu tummiin muistoihin, joissa vapaus ja kansalaiskunnia ovat jokaisen miehen omaisuutta. Väliaikaisen hallituksen pääministeri Aleksander Kerenski kukistaa Kornilovin sotilaskapinan ja julistautuu sotavoimien ylipäälliköksi 15. Kahta päivää myöhemmin hän julistaa Venäjän tasavallaksi ja määrää pidettäväksi kansalliskokouksen vaalit marraskuun lopulla. Eikö suursodan rangaistus opeta meitä ajattelemaan sisällisen rauhan siunausta. 1917 Niin tapahtui, että sosialistit ja liittoutuneet porvarit jättivät ainoan luonnollisen vaalitunnuksensa, taistelun Suomen itsenäisyyden puolesta syrjään ja varustautuivat – keskinäiseen luokkataisteluun. Stahovits haluaakin erota. Se antoi Venäjän väliaikaiselle hallitukselle mahdollisuuden hajottaa eduskunta ja iskeä näin kiilaa suomalaisen yhteiskunnan sisälle. syyskuuta sosiaalidemokraattien jääräpäisyyttä heinäkuun valtalakia koskeneissa neuvotteluissa. Santeri Alkio tekee ahkerasti vaalityötä ja iloitsee erityisesti siitä, kun suomettarelaiset siirtyvät Maalaisliiton kannattajiksi. Sanoo erotessa kuiskaten: ”Täällä olisi jo ennen tarvittu maalaisliittopuhujia mutta –” ”Niin”, sanoin minä, ”kyllähän me olisimme voineet tulla tänne, mutta ei ole tahdottu tungeta, kun täällä on meitä niin ennakkoluuloisesti kohdeltu”, ”Niinhän se on ollut”, sanoi. Venäjän väliaikainen hallitus erottaa 17.9. Älä kohtaa sitä – tyhjin lampuin. Me uneksimme rikasta Suomea, missä leipä kasvaa omassa maassa miehen työn hedelmänä ja riittää puuttumatta kaikille. Suomettarelaiset tulevat Maalaisliittoon. Venäjän kuohunta jatkuu ja vaikuttaa myös Suomeen syyskuun viimeisten viikkojen aikana
– Esitys vahvistaa opiskelijoiden asemaa korkeakoulukentällä ja on ennen kaikkea yhdenvertainen jokaiseen opiskelijaan nähden. KOL:n mukaan jokaisessa korkeakoulussa tulee olla korkeakoulun tutkintoon tähtääviin opintoihin osallistuvista opiskelijoista koostuva opiskelijatai ylioppilaskunta. Kuka oli ensimmäinen virallinen Miss Suomi vuonna 1931. Missä Yhdysvaltain osavaltion pääkaupungissa sijaitsee mormonikirkon keskuspaikka. Myös nykyisin valtio tukee aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattavia järjestöjä, KOL huomauttaa. Minkä alan valtakunnallinen yhteistyöjärjestö on 1997 perustettu Naisten Valmiusliitto. Mikä on Pietarin ystävyyskaupunki Suomessa. 9. päivänä TV5:llä televisioitavaa Miss Suomen 2017 valintaa mainostetaan kahdeksantenakymmenentenä Miss Suomi-kilpailuna. Mikä kauniskukkainen, tuoksuva kasvi. Forbes-lehden mukaan 2016 lopulla jo aktiiviuransa lopettaneista urheilijoista urallaan palkoilla ja sponsorisopimuksilla eniten tienasi ??. Jäsenjärjestöjä 10, joissa 144 000 naista. 40 29.9.2017 7 5 6 1 6 3 8 4 6 1 3 3 7 6 2 3 4 5 9 9 2 5 8 4 3 7 7 8 1 3 9 4 5 3 7 5 8 9 2 6 1 4 9 1 6 7 3 4 8 2 5 4 2 8 6 5 1 7 9 3 5 9 4 3 7 6 2 8 1 2 6 3 1 4 8 5 7 9 7 8 1 9 2 5 3 4 6 8 5 2 4 1 3 9 6 7 6 4 7 5 8 9 1 3 2 1 3 9 2 6 7 4 5 8 5 1 6 2 3 1 6 2 4 3 9 6 2 4 2 8 9 1 5 2 8 9 9 1 7 8 4 6 5 3 8 4 7 5 1 9 6 2 3 8 8 3 2 7 4 5 9 1 6 6 1 9 3 2 8 5 7 4 3 9 8 4 5 1 7 6 2 7 6 4 2 8 9 1 5 3 5 2 1 6 3 7 4 8 9 9 5 3 8 1 4 6 2 7 1 8 7 9 6 2 3 4 5 2 4 6 5 7 3 8 9 1 5 1 6 2 3 1 6 2 4 3 9 6 2 4 2 8 9 1 5 2 8 9 9 1 7 8 4 6 5 3 8 4 7 5 1 9 6 2 3 8 8 3 2 7 4 5 9 1 6 6 1 9 3 2 8 5 7 4 3 9 8 4 5 1 7 6 2 7 6 4 2 8 9 1 5 3 5 2 1 6 3 7 4 8 9 9 5 3 8 1 4 6 2 7 1 8 7 9 6 2 3 4 5 2 4 6 5 7 3 8 9 1 7 5 6 1 6 3 8 4 6 1 3 3 7 6 2 3 4 5 9 9 2 5 8 4 3 7 7 8 1 3 9 4 5 3 7 5 8 9 2 6 1 4 9 1 6 7 3 4 8 2 5 4 2 8 6 5 1 7 9 3 5 9 4 3 7 6 2 8 1 2 6 3 1 4 8 5 7 9 7 8 1 9 2 5 3 4 6 8 5 2 4 1 3 9 6 7 6 4 7 5 8 9 1 3 2 1 3 9 2 6 7 4 5 8 1. Oliko tuo urheilija autourheilija, golfari, jalkapalloilija, koripalloilija vai nyrkkeilijä. Kansankielessä sitä on kutsuttu lehmänkieleksi, lehmänkielenheinäksi, kieliheinäksi, jopa koirankieleksi – kasvin lehtien mukaan. Osavaltion asukkaista 58 prosenttia tunnustautuu mormoneiksi. Lokakuun 1. Kumpi on korkeampi sotilasarvo, eversti vai kommodori. Mitä missäkin. Tietotesti ??. Osavaltion pääkaupungissa järjestettiin vuoden 2002 talviolympialaiset. Valmiusliiton puheenjohtaja on entinen kansanedustaja ja sisäministeri Anne Holmlund. Monenako vuotena Miss Suomea ei lopulta olekaan valittu. 2. Vesa Moilanen/Lehtikuva Kuka oli ensimmäinen virallinen Miss Suomi vuonna 1931?. KOL vaatii ylioppilaskuntien toimintaan julkista rahoitusta Vas tau kse t: 1) Rag nhi ld Nyh olm , 2) 193 9-4 4, 194 1 kis a pid ett iin , mut ta ”va atim att om an” tas on tak ia tit tel i muu tet tiin Mis s Mes suh alli ksi , sam oin teh tiin 196 0; 194 8–1 951 oli kak siv uot ise t Mis s Suo met , Ter ttu Nym an ja Hilk ka Ruu ska , 3) 194 5, 4) Tur ku, 5) nai ste n vap aae hto ine n maa npu olu stu sja tur val lis uus työ , 6) sam ana rvo isi a: maa ja ilm avo im ien eve rst iä vas taa lai vas tos sa kom mod ori, 7) kie lo, 8) Sal t Lak e Cit y, Uta h, 9) Mic hae l Jor dan , kor ipa llo ilij a, 10) 200 2: Jan ne Lah tel a kum par e, Sam ppa Laj une n yhd ist ett y spr int ti ja nor maa lik ilp ailu , Suo mi yhd ist ett y jou kku eki lpa ilu (La jun en, Han nu Man nin en, Jar i Man tila , Jaa kko Tal lus ) – 201 4 Iiv o Nis kan en, Sam i Jau hoj ärv i, par isp rin tti . Pauliina Pohjala KesKustan Opiskelijaliitto KOL muodosti keskustalaisen kannan opiskelijaja ylioppilaskuntien jäsenyyskäytäntöihin eli niin sanottuun pakkojäsenyyteen. LiittOKOKOus muodosti keskustalaisen ratkaisun vuosikausien kiistakapulaan, KOL:n puheenjohtaja Arttu Karila näkee. Opiskelijaja ylioppilaskuntien tarkoituksen ja tehtävien tulee vastata pitkälti nykylainsäädäntöä. Näiden toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot tulee KOL:n mukaan suorittaa kansallisella tasolla säädetyllä julkisella rahoituksella. Nykyisin yliopisto-opiskelijan täytyy liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi ja maksaa siitä 125 euron suuruinen jäsenmaksu. 4. 7. 8. Vuosi oli.... 5. Muumi ja Peppi Pitkätossu ovat samanikäisiä, jos syntymävuodeksi määritellään se, jolloin ensimmäiset heistä kertoneet kirjat ilmestyivät. 2002 Salt Lake City, 2006 Torino, 2010 Vancouver, 2014 Sotshi. KOL:n kannan toteutuessa opiskelijoiden ei tarvitse maksaa enää tietään sisään korkeakouluun. . Tienestit olivat euroina laskien 1,605 miljardia. 3. 6. Mormonien virallinen nimi suomeksi on Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Sen englanninkielinen nimi on ”lily of the valley”. Lauantaina ylimääräiseen liittokokoukseen Helsinkiin kokoontunut KOL päätyi kannattamaan esitystä, jossa ylioppilaskuntien vähimmäisresurssit olisivat valtion rahoittamia. Suomi on saavuttanut 2000-luvun talviolympialaisissa viisi kultamitalia, yksissä 4 ja toisissa 1. 10. Osavaltio on a) Arizona, b) Montana, c) Nevada, c) Utah
29.9. 2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Suurkaupungissa monet törmäävät huonoihin ilmiöihin: rikoksiin, huumeisiin, prostituutioon ja orjakauppaan. Nyt seuraukset näkyvät liikaväestönä. Maaseutu, elintarviketuotanto ja uusiutuva energia ovat tämän vuosisadan megatrendejä. Hänen viestinsä kannattaa siis noteerata. Houngbon viestiin sisältyy muuttoliikkeen hallinnan lisäksi toinen vakavasti otettava seikka. Kaikki toivo ei siis ole menetetty. Koulutuksensa, taustansa ja YK-järjestelmän tarjoaman valtavan tietoja kontaktimäärän pohjalta Houngbo osaa arvioida maailman ja etenkin oman maanosansa kehitystä paremmin kuin me suomalaiset. Suuret kaupungit houkuttavat nuoria ihmisiä pois maaseudulta, missä elämä on toki vähemmän viihteellistä ja vaatimattomampaa, mutta turvallista ja ekologisesti kestävämpää. Globaalipolitiikan pitäisi puuttua kahteen suureen kehityksen vinoutumaan: hallitsematon väestönkasvu pitää lopettaa ja kehitysmaiden maaseudun mahdollisuudet ottaa käyttöön. Jos kansainvaellus halutaan saada hallintaan, tulee panostaa kehittyvien maiden maaseudun kehittämiseen. Kyse on alkiolaisesta politiikasta globaalissa mittakaavassa. 42 29.9.2017 SuomeSSa vieraili pari viikkoa sitten viisaita ajatuksia esittänyt mies: YK:n ruokaohjelman pääjohtaja, entinen Togon pääministeri Gilbert Houngbo. Siinä suuri syy meneillään olevaan tilanteeseen Välimerellä. Jo lyhyellä aikavälillä pystytään 90 prosentille maailman asukkaista järjestämään energia aurinkoja tuulivoimalla sekä uusiutuvalla biomassalla. Tämä osa ihmiskunnasta asuu sillä ilmastovyöhykkeellä, jossa väestö voimakkaasti kasvaa ja jossa viime vuosikymmenet ovat merkinneet kiihtyvää uusiu tu mat tomien luonnonvarojen kulutusta ja laajojen korvaamattomien ekosysteemien tuhoamista ruuan tuotannon ja puupeltojen tieltä. Toinen tarpeellinen keino on tietysti palata normaaliin kansainväliseen järjestykseen, lopettaa parempaa elämää etsivien nimittäminen pakolaisiksi ja tehdä loppu turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä – väärinkäyttö heikentää todellisten pakolaisten asemaa. Kehityspolitiikka ja muuttoliike ossi martikainen vieraskolumni. Kirjoittaja on Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtaja ja EU:n alueiden komitean jäsen. Maaseudun kehitys ratkaisee globaalin kehityksen, jonka ongelmat ovat 30 vuodessa – siis hätkähdyttävän lyhyessä ajassa – kärjistyneet, kun tiukoista kehitysmaiden väestönkasvua rajoittavista vaatimuksista luovuttiin Kairon kehityskonferenssissa 1986. Houngbon mukaan Afrikassa on meneillään väärä kehityssuunta. Kuuntelin hiljattain suomalaisen yliopiston kansainvälisesti arvostettua tutkijaa. Tämäkin ympäristölle ja ihmiselle vahingollinen kehityssuunta voidaan pysäyttää, kun kehittyvissä maissa saadaan maanomistusolot kuntoon, energiankäyttö perustumaan uusiutuviin lähteisiin, ihmiset hyötymään oman kotiseutunsa kestävästä kehittämisestä ja luodaan hyvä paikallinen hallinto ja demokratia. Kun unelma paremmasta elämästä suurkaupungissa osoittautuu illuusioksi, sinne päätynyt nuori lähtee pyrkimään kohti uutta illuusiota: parempaa elämää Euroopas sa
Osia toisista merkeistä, kyläseppäosaamista, soveltamista. Amerikoissa ne olivat kuin pantilliset tölkit, entinen vietiin vaihdossa ja purettiin, sulatettiin ja otettiin seuraava loppuun ajettavaksi. 2017 43 NäiN perävaunun tutun verstaan pihalla ja tiesin heti, että nyt on Kyttäsen Hannu talossa. ropellihattuja nämä ovat myös, tosin eri lailla kuin persut ja siniset. Mies tekee, mitä miehen on tehtävä, Hannun mielestä se piti ostaa. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 29.9. Hieno pala 1950-luvun Suomen historiaa. uskomattomien käänteiden jälkeen ollaan viimein siinä tilanteessa, että 1949-mallin Checker A2 on maailman ainoa, täysin entisöity, toimiva auto. Kyttäsen Hannu tietää niistä jotain... Niin sanotut merimies-Kuplat valuivat yksityiseen käyttöön, mitäpä mies laivassa autolla teki. Missään muualla Checkereitä ei ole säilynyt. Olin tilaisuudessa nähdä korin entisöimistä ja maalaamista ja tekniikan sovittamista kavereiden pajalla. äitinsä lainasi rahaa, isältä salaa, koska suurten ikäluokkien edustajana isä tiesi Checker-taksien maineen, siis niiden Suomeen romuina saapuneiden. Peräkärryssä oli kaksi lohdutonta Checker-auton raatoa, vieläpä aikanaan pick up -mallisiksi autopulan Suomessa leikattuja. Se on nyt ansaitsemallaan paikalla Mobiliassa. Helsingin olympialaisten taksipulaa hoitamaan ostettiin vuonna 1951 jenkeistä viisisataa Checker A2-mallin loppuun ajettua Chicagon lentokenttätaksia. Jari Nenonen Kekkerit Mies tekee, mitä miehen on tehtävä.. TariNa on se, että Hanski sai kuulla joskus kauan sitten, että läheisellä romulaanilla on joku iso ja ruma amerikkalaisromu. Oli länsiautojen periaatteellinen tuontikielto, jonka rintamaa rikkoivat lähinnä Wällärin merimiehille neuvottelema (kiristämä?) erioikeus. KuN katsotaan kuubalaisten ihmetekoja vanhojen jenkkiautojen tekohengityksessä, niin Suomen Checkereiden kanssa oli samaa. Sainkin ostaa Hanskilta Kimmo Koistisen Checker Suomessa -kirjan. Kun auto ei enää toiminut taksina, siitä voitiin tehdä lava-auto, kuten nyt näkemääni pari aihiota todistivat. Sittemmin niitä tavallisen ihmisen silmissä lohduttomia romuja on kertynyt toistakymmentä. Mutta Suomessa, tässä yhäkin sarvikuonojen maassa, mitä tulee autojen verotukselliseen ja muuhun viskaaliseen kohteluun, Suomessa Checkerit säilyivät. englannin kielessä on ilmaisu petrol head, kai sen voi suomentaa pensapääksi
www.suomenmaa.fi • Tilaajapalvelu: 08 5370 370 Aikakauslehti kerran viikossa Hyödynnä syystarjous 35 € / 5 kk